Talousarvio 2015

Transcription

Talousarvio 2015

JALASJÄRVEN KUNTA
JALASJÄRVEN KUNTA
TALOUSARVIO 2015
Talousarvio 2015
1
Sisällysluettelo
sivu
3
4-13
4
5
7
14-16
17
19-20
21-38
22
23-25
26-27
28
29
30
31
32
33
34
35
36-38
38
39-42
43-48
49-52
53
62
63-68
65-71
72-77
2
Talousarvio 2015
Kunnanhallitus 24.11.2014
Kunnanjohtajan katsaus
Euroalueen suhdannenäkymät
Euroalueen talouskriisin pahin vaihe on toivottavasti ohitettu, mutta elpymisen odotetaan olevan hidasta ja siihen liittyy paljon epävarmuutta. Alueen kokonaistuotannon kasvu on edelleen varsin verkkaista,
ja kasvua on hidastanut Ukrainan kriisi. Pitkään jatkunut talouskriisi on syönyt finanssipoliittisen elvytysvaran ja samaan aikaan rahapoliittisen elvytyksen mahdollisuudet ovat ohentuneet. Julkisen talouden tasapainottamista on jatkettava koko EU-tasolla ja Suomen on oltava rintamassa mukana, vaikka
hidas talouskasvu vaikeuttaakin tasapainotusta.
Suomessa julkisen talouden alijäämän ennustetaan tänä vuonna kasvavan lähes 3 prosenttiin. Finanssikriisin jälkeisen elvyttävän finanssipolitiikan eväät on kriisin pitkittyessä nyt syöty. Verotulojen laskeminen ja menojen kasvu ovat lisänneet julkista velkaa. Takavuosien ylimitoitetut palkkaratkaisut ovat
syöneet Suomen kilpailukykyä, kun samaan aikaan meillä on Nokia romahtanut, metsäteollisuus käynyt
läpi valtavan rakennemuutoksen ja euroalueen kasvu on ollut heikkoa. Kaikki tämä on heikentänyt julkisen talouden tasapainoa. Tästä johtuen tarvitsemme sote-uudistusta, joka tulisi tehdä parlamentaarisesti yhdessä asiantuntijoiden sekä yksityisen ja julkisen sektorin kanssa siten, että mikään osapuoli ei
optimoisi omaa etuaan, vaan kaikki miettisivät miten Suomi Oy tästä kriisistä selviää. Tavoitteena tulee
olla mahdollisimman laaja perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio.
Kuntatalous
Kuntien taloudellinen tilanne heikentyy edelleen. Valtio on laittanut kunnat säästötalkoiden työmiehiksi.
Rajut valtionosuuksien leikkaukset ovat aiheuttaneet kuntien velkaantumista ja veroprosenttien korotuksia. Yhdessä tiukentuneen veropolitiikan kanssa kun leikkausten yhteydessä kuntien tehtäviä ja
velvoitteita ei ole lupauksista huolimatta karsittu. Myös paljon odotettu rakennepaketti oli sisällöltään
torso. Miljardin edestä luvattiin helpotuksia kuntien tehtäviin, mutta mitään ei ole kuulunut - päinvastoin
lisäkustannuksia mitoitusten muutosten myötä. Talouden alamäen jatkuessa ei kuntien tilanteeseen ole
helpotusta luvassa.
Jalasjärven kunta liittyy Kurikan kaupunkiin vuoden 2016 alusta eli tuleva vuosi on viimeinen itsenäisenä kuntana. Ensi vuoden aikana tulee tulevan kaupungin organisaatio ja prosessit trimmata sellaiseen
kuntoon, että liitoksesta on mahdollista saada kaikki hyöty irti. Jalasjärven luottamus- ja virkamieskoneistot ovat erittäin motivoituneita tekemään työtä koko kaupungin tulevaisuuden eteen.
Kunnan vuoden 2015 talousarvio on lähtökohdiltaan selvästi alijäämäinen. Kunnan valtionosuudet ja
verotulot pysyvät samalla tasolla vuoden 2014 kanssa, vaikka samaan aikaan kustannukset kohoavat.
Tämä on todella haastava yhtälö. Jalasjärven kunta on kautta historian pitänyt huolta taloudestaan ja
erityisesti viime vuosina joutunut sopeuttamaan palvelutarjontaansa kovalla kädellä. Tästä syystä leikkausvaraa ei juuri ole.
Kunnan palvelutoimintaa tullaan ensi vuoden aikana ajanmukaistamaan. Kunta investoi reilulla
4,5M€:lla. Suurin yksittäinen kohde on viedä loppuun terveyskeskuksen peruskorjaus. Remontti on
odottanut investointilistalla vuosikaudet. Vuokrataloyhtiö taas toteuttaa Iloniemen vanhusten asumispalveluyksikön ARA:n rahoituksella ja korkotukilainalla. Yksikköön tulee 60 paikkaa ja rakennustyöt
saadaan vauhtiin alkuvuoden 2015 aikana.
Valtuusto hyväksyi Kivistönkylän asemakaavan ja kaavasta ei määräaikaan mennessä valitettu, joten
alueen liikennejärjestelyt voivat ottaa askeleen eteenpäin. Kunnan on toimittava aktiivisesti ja houkutella alueelle yrityksiä. Jalasjärven sijainti valtatie 3:n ja 19:n risteyskohdassa, maakunnan eteläosassa,
antaa meille hyvän kilpailuedun yritysten sijoittumispäätöksiä ajatellen.
Haluan kiittää kaikkia kunnan työntekijöitä ja luottamusmiehiä kuluneesta työntäyteisestä vuodesta.
Tehdään ensi vuodesta parempi kuin viime vuodesta, mutta toivottavasti se on huonompi kuin vuosi
2016.
Juha Luukko
kunnanjohtaja
3
YLEISPERUSTELUT
Kunnan alue, väestö ja työpaikat
Jalasjärven kunta sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla, Länsi-Suomen läänissä. Kunnan kokonaispinta-ala
on 829,9 km², josta maapinta-ala on 821,5 km².
Maakuntajaossa kunta kuuluu Etelä-Pohjanmaan liittoon. Kunta kuuluu myös Suomenselän alueen
kuntiin. Seinäjoen seutu on yhteistoiminta-alue, jonka muodostavat Seinäjoen, Kurikan ja Lapuan
kaupungit sekä Ilmajoen ja Jalasjärven kunnat. Seinäjoen kaupunkiseutuun eli ns. K8 –kuntiin kuuluvat lisäksi Alavus, Kauhava ja Kuortane.
Kunnan väkiluku 31.12.2013 oli 7987. Näistä 59,6 % oli iältään 15-64–vuotiaita. Työssä käyvän
väestön määrä 31.12.2010 oli 3206. Työpaikkojen määrä kunnassa on n. 3100 ja nettopendelöinti n.
-200. Elinkeinojakauma (kuvio). Jokaista työssäkäyvää 100 henkilöä kohti oli vuonna 2013 67 huollettavaa (huoltosuhde).
21 %
Alkutuotanto
Jalostus
Palvelut
53 %
26 %
Yleinen taloudellinen tilanne (VM:n ennuste)
Vuonna 2015 kasvu pysyy edelleen vaimeana. Viennin kasvu jää maailmankaupan kasvua hitaammaksi, ja siten markkinaosuuksien menettäminen jatkuu edelleen. Teollisuuden tuotanto kääntyy
lievään kasvuun, mikä kohentaa myös sitä palvelevan palvelutuotannon näkymiä. Työmarkkinoiden
yhteensopivuusongelmat ovat edelleen merkittävät, ja rakenteellinen työttömyystaso säilyy korkeana.
Julkinen talous pysyy alijäämäisenä pitkään jatkuneen heikon suhdannetilanteen vuoksi, vaikka sopeutustoimet ovat osaltaan hillinneet alijäämän kasvua. Vuonna 2015 valtiontalous ja kuntatalous
säilyvät selvästi alijäämäisinä, vaikka valtiontalouden alijäämä pieneneekin selkeästi tästä vuodesta.
Heikentyneen taloustilanteen vuoksi Suomi uhkaa poiketa julkisen talouden rakenteelliselle jäämälle asetetusta keskipitkän aikavälin tavoitteesta.
4
Kuntatalous pysyy kireänä
Kuntien valtionavut ovat vuonna 2015 yhteensä noin 9,9 miljardia euroa, josta laskennalliset valtionosuudet noin 9,0 miljardia euroa. Valtionavut vähenevät noin 5 prosenttia vuoteen 2014
verrattuna.
Kuntatalouteen kohdistuu 188 miljoonan euron valtionosuussäästö. Valtionosuuksien tasoa alentaa
myös ammattikorkeakoulujen rahoitusuudistus, joka on kuitenkin valtio–kunta-suhteessa kustannusneutraali.
Kuntatalouden arvioidaan kansantalouden tilinpidon käsittein pysyvän selvästi alijäämäisenä vuonna 2015.
TALOUSARVION LAADINTAPERUSTEET
Palkat ja henkilöstömenot
Palkkakustannusten mitoitusperusteena on käytetty 0,5 %:n korotusta vuoden 2014 palkkatasoon.
Kunta-alalla on voimassa palkkaratkaisu ja sopimuskausi päättyy 31.1.2017. Sosiaaliturva- ja eläkevakuutusmaksut sekä muut henkilösivukustannukset ovat n. 26 %.
Eläkemenoperusteiset maksut on varattu Kuntien eläkevakuutuksen luettelon mukaisina. Vuoden
2015 kokonaispalkkasumma on 17,5 milj. euroa ja henkilösivukulut 6,38 milj. euroa.
Työllisyysvaroin palkattujen, koululaisten, kesätyöntekijöiden ja harjoittelijoiden palkkaamiseen on
varattu määräraha palvelutoimintojen tulosalueelle työllisyyden hoidon tulosyksikköön.
Kuntayhtymien menot
Kuntayhtymien käyttötalouden menoihin sisältyvät seuraavat maksuosuudet:
Ammatillisen koulutuksen kuntayhtymät saavat toimintaansa valtiolta täyden yksikköhinnan mukaisen rahoituksen lisättynä 10 %:n investointilisällä. Tämän ns. ylläpitäjä-mallin mukaan ei enää ole
erikseen määräytyvää kotikuntaosuutta. Jäsenkuntien suoritusvelvollisuudesta kuntayhtymän me-
5
noihin on sovittu perussopimuksissa.
Eskoon osalta jäsenkunnat hyväksyivät 2011 perussopimuksen muuttamisen siten, että eläkemenoperusteinen maksu kerätään KEVA:n kuntakohtaisen laskelman perusteella eikä enää
lisäämällä sitä nykyisen palvelutuotannon suoritemenoihin. Tämä nosti Jalasjärven osuutta kustannuksista.
Avustusmäärärahat
Talousarviossa osa avustusmäärärahoista on sidottu tietyille avustusten saajille, osittain avustukset
ovat toimielimen päätettävissä olevina yhteissummina. Lautakunnat päättävät avustusten jaosta
myönnetyn euromäärän rajoissa.
Maksut
Vuonna 2015 maksuja ja myyntituloja arvioidaan kertyvän 14,3 milj. euroa, 0,67 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2014 talousarviossa.
Maksut ja taksat päätetään hallinnonaloittain asianomaisissa toimielimissä ja kootaan kunnan Internet-sivuille.
Talouden tasapainotus
Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 63 a §:n mukaan, jos rahoituksen riittävyyttä
tai vakavaraisuutta kuvaavat kunnan talouden tunnusluvut ovat olennaisesti ja toistuvasti koko maan
vastaavia tunnuslukuja heikommat ja ne ovat kahtena vuonna peräkkäin alittaneet valtioneuvoston
asetuksella säädetyt raja-arvot, kunnan ja valtion tulee yhdessä selvittää kunnan mahdollisuudet
turvata asukkailleen lainsäädännön edellyttämät palvelut sekä ryhtyä toimiin palvelujen edellytysten
turvaamiseksi.
Jalasjärven kunnan osalta mainitut raja-arvot ylittyvät 4 tunnusluvun osalta eli:
1. Vuosikate ilman harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta negatiivinen.
2. 3. Taseessa on kertynyttä alijäämää.
4. Tuloveroprosentti vähintään 0,5 yksikköä korkeampi kuin maan painotettu keskiarvo.
5. Omavaraisuusaste alle 50%
6. Lainakantaa ja suhteellista velkaantuneisuutta kuvaavat tunnusluvut eivät ylity.
Valtiovarainministeriö on 8.8.2013 asettanut kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain
63a §:n mukaisen Jalasjärven kuntaa koskevan arviointiryhmän, jonka tehtävänä on tehdä laissa
tarkoitettu selvitys kunnan mahdollisuuksista turvata asukkailleen lainsäädännön edellyttämät palvelut.
Arviointiryhmän toimikausi on 8.8.-15.10.2013. Arviointityöryhmä on päättänyt työnsä ja jättänyt
loppuraportin. Kunnanvaltuusto on käsitellyt loppuraportin 19.12.2013.
Arviointityön osana syntynyt säästöohjelma on hyväksytty valtuustossa ja sen toteutumista on seurattu jatkuvasti vuoden aikana.
6
SANALLISET SELVITYKSET SÄÄSTÖOHJELMAAN JA TARKENNUKSET
TOTEUTUMISESTA
1. Elinkeinopäällikön tehtävä on ollut 2 vuoden määräaikaisella työsopimuksella täytettynä.
Työsopimus päättyy lokakuun lopussa 2013. Työsuhdetta ei jatketa. Työt jaetaan muille.
Toteutunut 2013.
2. Hallinto-osastolla siirtyy eläkkeelle kolmen vuoden sisällä osastosihteeri, toimistosihteeri ja
hallintosihteeri. Tehtäväkokonaisuuksia tullaan yhdistämään.
Säästö osin toteutuu vuonna 2015. Toteumaa pienentää arkiston päättymiseen
todennäköisesti tarvittavat ostopalvelut.
3. Kuntamaisema on tilastotyökalu, jolla voidaan vertailla kunnan palvelutuotannon
tehokkuutta muihin kuntiin. Kuntamaisema vaatii kuitenkin melko paljon työtä kunnassa ja
siitä on ajateltu luopua. Toisaalta täyden hyödyn saaminen työkalusta tulisi vasta useamman
vuoden käytön jälkeen.
Irtisanottu 2014 ja säästö toteutuu 2015.
4. Asiointiliikennettä ajetaan tällä hetkellä kolmea eri reittiä: Koskue-Yli-KoskueMustalammi-KK, Mäntykoski-Sanaskylä-Yli-Valli-Mäkelänperä-Samppala-Ala-ValliHirvijärvi-KK, Taivalmaa-Sikakylä-KK kahtena päivänä viikossa TI JA PE.
Asiointiliikenteen avulla näiden sivukylien asukkaat pääsevät asioimaan kirkonkylään ja
heidän asumisensa kotona mahdollisesti pitkittyy. Tätä asiointiliikennettä supistetaan 2015
alkaen. Kustannusvaikutus 20 000 euroa.
2014 alkaen ajetaan myös Ilvesjoen asiointireittiä. Kaikki reitit on supistettu
ajettavaksi kerran viikossa. Uusi arvioitu säästö on 15 300 euroa.
5. Talousosastolla on vuoden 2013 talousarviossa määräaikainen laskentasihteeri, jonka
toimenkuva muuttui kirjanpitäjän lähtiessä kirjanpitäjän toimeksi, eikä hänen tilalleen ole
otettu uutta laskentasihteeriä. Vähennys on siis jo toteutunut.
6. Liikuntalisä on ollut henkilöstöä liikuntaan kannustava määräraha. Siitä on luovuttu ja
säästö siten toteutunut 2014.
7. Ruokapalvelujen järjestelyt.
Kaikki nykyiset keittiöt ovat valmistuskeittiöitä. Henkilökuntaa on 27 vakinaista ja
ruokapalvelupäällikkö, lisäksi 1-2 määräaikaista. Osa työntekijöistä on osa-aikaisia.
Uudessa mallissa olisi neljä valmistuskeittiötä: Palveluportin, terveyskeskuksen,
koulukeskuksen ja Luopajärven keittiöt. Jakelu-/palvelukeittiöitä olisivat Koskuen,
Hirvijärven ja Metsolan koulujen sekä Jokipiin ja Tenavatien päiväkotien keittiöt.
Palveluportista kuljetettaisiin kotipalvelun annospakatut (JIK:n toimintaa) sekä Kotorantaan,
Hirvijärven koululle, Koskuen koululle ja ryhmikseen, kunnantalolle, kirkonkylän
ryhmiksille sekä Tenavatien päiväkodille. Terveyskeskukselta kuljetettaisiin Koskitien
pienkodille, mahdolliselle Koskitien päiväkodille ja Iloniemenkotiin sekä iltaruuat
ryhmiksiin ja pienkoteihin. Koulukeskukselta kuljetettaisiin Jokipiin päiväkodille, Metsolan
koululle ja Kranniin.
Mallissa ei ole huomioitu mahdollisia energiansäästöjä ja talonmiespalvelujen tarpeen
7
vähentymistä. Henkilöstösäästöt 175 000 euroa, jotka on arvioitu viiden henkilötyövuoden
mukaan, kertyvät useamman vuoden aikana eläköitymisten tahdissa. Kuljetus
jakelukeittiöille riittää kerran päivässä, mikäli vaunuja on kaksi.
Kunnanhallitus on hyväksynyt suunnitelman periaatteellisesti.
Kunnanhallitus 9.12.2013: Tenavatien päiväkodin valmistuskeittiö siirtyy jakelukeittiöksi jo
vuoden alusta ja muut syyslukukauden alusta 2014, lukuun ottamatta Koskuen koulun
keittiötä, joka jatkaa valmistuskeittiönä toistaiseksi. Siten uudeksi säästöksi 2015
talousarviossa on arvioitu 60 000 euroa.
8. Siivouksessa työskentelee 23 siistijää, joista osa on työllistettyjä tai
kuntouttavassa työtoiminnassa olevia, ja työnjohdossa 1 työntekijä.
Siistijät kiertävät kiinteistöltä toiselle ja myös käyvät päivän aikana useammalla
kiinteistöllä. Toiminta on tehokasta asiakkaan sallimissa rajoissa, mutta työskentelyä
voitaisiin vielä tehostaa esimerkiksi sallimalla päiväkotikiinteistön siivoaminen
päiväsaikaan.
Säästöä siivouspalvelujen osalta: Puhtaanapito- ja pesulapalvelut -7 000, Puhdistusaineet ja
tarvikkeet -8 000, Kalusto -4 000. On toteutunut.
9. Kunnalla on 7 talonmiestä, joista koulukeskuksessa ja terveyskeskuksessa molemmissa
kaksi, Palveluportilla ja JAKK-kiinteistöissä molemmissa yksi ja kirjastolla, kunnantalolla
ja paloasemalla yhteisesti yksi.
Talonmiespalveluissa on laskettu 2 henkilötyövuoden vähennys eläköitymisten myötä.
Henkilöstötarpeeseen vaikuttaa valmistuskeittiöiden väheneminen ja Keskikylän koulun
lakkautus. Uusien kohteiden osalta henkilöstömitoitus ratkaistaan sitten, kun kohteet
valmistuvat.
10. Maaseutupalvelujen kehittämisrahasta vähennetään Jalasjärven kunnan osuus. Toteutettu.
11. Iloniemen vanhuspalveluyksikön valmistumisen myötä JIK on ilmoittanut vuosisäästön
olevan vähintään 400 000 euroa vuodessa.
Hoivan laitoshoidon hinta vuodelle 2014 on alustavasti 124,39 euroa/hoitopäivä ja
tehostetun palveluasumisen 85,79 euroa/asumispäivä. Erotus siis 39 e/pv. Nyt
hoivayksikössä on 28 hoidettavaa. Laskelman säästö 28 x 365 x 39 e/pv=398 580 e/vuosi.
Iloniemenkodin rakentaminen alkaa vuonna 2015. Vuodelle 2015 hintaero
tehostetulla palveluasumisella ja hoivan laitoshoidolla on kaventunut merkittävästi.
Tehostetussa palveluasumisessa on lisätty asumismukavuutta yhden hengen
huoneilla ja näin paikkoja on vähennetty ja samalla hoitajamitoitus on parantunut.
Hinta sis tehostetulla palveluasumisella on nyt 85,61e/päivä ja ensi vuodelle 98,37.
Hoivan laitoshoidossa hinta on nyt 123,45 ja ensi vuodelle 118,29. Säästö on
kaventunut n.200 000 euroon.
12. Terveystoimen päivystyspalvelujen uudelleenorganisointi on tarkasteltavana.
8
Jalasjärven palvelurakenteen osalta JIK on laskenut, että ma-to illan päivystyksen
supistaminen siten, että päivystys loppuu klo 16 toisi säästöä 187 200 euroa vuositasolla (6 h
x 4 x 52 viikkoa x 150 e). ilta- ja viikonloppupäivystystunti maksaa noin 150 euroa.
Kunnanhallitus on 25.11.2013 päättänyt ilmoittaa tilaajalautakunnalle, että Jalasjärven ma-to
iltapäivystys lakkaa 31.12.2013.
Aikaisemmin JIK:ltä saadun laskelman mukaan viikonloppupäivystyksen siirtäminen yhteen
pisteeseen nykyisen kolmen sijasta säästäisi 90 000 euroa, josta Jalasjärven osuus olisi
24 000 euroa.
Kunnanhallitus 9.12.2013:ma-to iltapäivystysaikaa supistetaan 2 tunnilla, jolloin päivystys
kestää kello 20.00 saakka. Säästöä saadaan noin 60 000 euroa.
Viikonloppupäivystyksen järjestäminen vain kahdessa vuorottelevassa pisteessä
Kurikassa ja Ilmajoella on suunnitteilla, tämä on yksi keinoista joilla JIK ky on
vuodelle 2015 pysynyt vuoden 2014 talousarvion tasossa.
13. Erikoissairaanhoidon kustannuksia on tarkasteltava kriittisesti. Uusi Sote –malli
toteutuessaan tuo muutoksia. Vuodelle 2015 on sairaanhoitopiiriltä edellytetty
pysymistä vuoden 2014 talousarvion tasossa.
14. Sosiaalipalvelut siirtynevät vuoden 2015 alussa JIK:n tuotettaviksi. Säästöjä on luvattu
toiminnallisuuden kautta. Lisäksi tähän kohtaan on laskettu KEVA –palvelun kuljetusten
osalta mahdollisuus uudelleen organisoida kuljetukset yhteistyössä ruokahuollon kuljetusten
kanssa. Työllisyydenhoidossa pyritään myös lisäsäästöihin, vaikka toiminta on jos nyt saatu
Justeeri -työpajan avulla varsin tehokkaaksi.
Vammaispalvelulain mukaisissa kuljetuspalveluissa on havaittavissa kasvava trendi ja kyse
on merkittävästä kustannuksesta, esim. talousarvioon 2014 on varattu 345 000 euron
määräraha. Kyseinen palvelu kuuluu subjektiivisen oikeuden piiriin ja perustuu aina
yksilöpäätöksiin. Mikäli henkilö on palveluun oikeutettu, kunnan on vammaispalvelulain
mukaan myönnettävä hänelle 18 yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa Jalasjärven
asiointialueelle mm. virkistys-, harrastus- ja asiointimatkoihin. Osalla matkoja jää
käyttämättä, mutta osalla määrä ylittyy. Taksimatkalaskujen tarkastaminen on siten erittäin
työllistävää.
15. Keskikylän koulun lakkauttamisesta on kunnanvaltuuston päätös. Sen mukaisesti koulu
lakkaa vuoden 2014 syksyllä oppilasmäärän ollessa alle 40 oppilasta.
Kunnanhallitus 9.12.2013: kunnanhallitus päätti yksimielisesti, että Keskikylän koulun
lakkauttamisen säästö poistetaan talousarviosta ja taloussuunnitelmasta.
16. Erityisopetuksen tuntikehyksestä otetaan 28 tuntia. Jalasjärvellä erityisopetuksen tuntikehys
on tällä hetkellä 294 tuntia, koska erityiseen tukeen on haluttu antaa riittävä resurssi. Opetus
on ollut pienluokkapainotteista. Säästöjen saamiseksi toimintaa tehostetaan lakkauttamalla
yksi pienryhmä ja lisäämällä integraatiota.
Toteutunut vuonna 2014.
17. Koulunkäyntiavustajien vähentäminen.
Kunnassa on perusopetuksessa 10 vakinaista koulunkäyntiavustajaa (yksi henkilökohtaisen
9
avustajan nimikkeellä ja yksi yhdistetty koulunkäyntiavustaja-koulusihteeri). Lisäksi
määräaikaisia avustajia palkataan lukuvuosittaisen tarpeen mukaan. Edellisenä lukuvuonna
määräaikaisia avustajia oli 20. Kuluvana lukukautena määräaikaisia avustajia palkattiin
säästötoimena enää 14, joista yksi on jo vakinaisen sijainen. Kokonaismäärä on näin ollen
23. Osa säästöstä on siis jo toteutunut. Avustajien määrä on kuitenkin sivistystoimessa
kokonaisuus, jossa on otettava huomioon myös esiopetus ja päivähoito, joista avustajia on
pyritty myös jo vähentämään. Osalle lapsista henkilökohtainen avustaja tai ryhmäavustaja
on kuitenkin heidän terveydentilastaan tai erityisen tuen tarpeestaan johtuen välttämätön.
Avustajat on tähänkin saakka palkattu vuosittain lasten tarpeiden mukaisesti. Työaika on
pääsääntöisesti 30 t/vko, mutta avustajia on myös muussa työajassa, jos tehtävään on
yhdistetty aamu- ja iltapäivätoimintaa tai osapäivähoitoa.
Toteutunut vuonna 2014.
18. AP-/IP- toiminnan muuttaminen kolmannen sektorin vastuulle
Kunta antaisi tukea toimijalle valtionosuuden verran ja tilittäen osallistumismaksut
toimijalle, jolloin säästöä tulisi n. 100 000 euroa.
Palvelu on kunnalle vapaaehtoista, mutta siihen saadaan valtionosuutta. Mikäli palvelu
järjestetään, sitä tulee tarjota ensimmäisellä ja toisella luokalla oleville sekä erityisoppilaille.
Kyläkouluilla iltapäivätoimintaa toteutetaan, mikäli on vähintään kuusi osallistujaa joka
päivä. Palvelua käyttää noin 100 lasta. Lautakunnassa on keskusteltu palvelujen
järjestämisestä kolmannen sektorin kanssa.
Valtionosuus on n. 50 000 euroa ja osallistumismaksut 35 000 euroa, kun bruttomenot ovat
noin 200 000 euroa. Osallistumismaksu on 0-10 päivältä kuukaudessa 40 euroa ja yli 10
päivältä kuukaudessa 80 euroa Maksu on lakisääteinen ja käytössä oleva taksa on lain
mahdollistama maksimisumma. Tämän lisäksi voitaisiin hinnoitella kuljetus, jota tällä
hetkellä ei ole laskutettu asiakkaalta.
Työntekijät ovat osa-aikaisesti aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja muun työajan esimerkiksi
perusopetuksessa tai esiopetuksessa. Työntekijöitä on Luopajärvellä, Hirvijärvellä ja
Keskikylällä kussakin yksi, kirkonkylällä kaksi ja lisäksi useita avustajia.
Neuvottelutilaisuus 9.12.2013 kolmannen sektorin kanssa ei tuottanut tulosta eli kukaan ei
ollut kiinnostunut toiminnan järjestämisestä.
19. Koulukuljetuksia rajataan.
Kuljetusoppilaita syksyllä 2013 on Metsolan koulussa 24, Hirvijärven koululla 21,
Keskikylän koululla 20, Koskuen koululla 58, Luopajärven koululla 37, kirkonkylän
koululla 42, joista 21 on erityisoppilaita, yläasteella 152 ja lukiolla 41. Edellä mainituissa on
mukana esioppilaat lukuun ottamatta Kerttulan ja päiväkotien esioppilaita. Kuljetusoppilaita
ilman lukiolaisia oli vuonna 2011 yhteensä 334, 2012 yhteensä 352 ja 2013 yhteensä 340.
Lakisääteinen kuljetusraja kaikille on 5 km, Jalasjärvellä kuljetusrajat ovat tällä hetkellä 1
km taajaman ulkopuolella asuville esioppilaille, 3 km taajama-alueen esioppilaille, 3 km 1-2
–luokkalaisille, 5 km 3-luokkalaisille ja vanhemmille sekä autoon nousupaikoille 1 km
esioppilaille ja 3 km peruskoululaisille. Pihasta haetaan vain erityisoppilaat. On myös
mahdollista maksaa huoltajalle kuljetuskorvausta esim. autoon nousupaikalle tuomisesta,
10
mutta tällä hetkellä ei tällaisia tapauksia ole. Yksittäisen koulun kuljetusmatkat voivat olla
hyvin pitkiä, esimerkiksi Koskuelle Ilvesjoelta Karvian rajalta ja Ylivallin Taipalusperältä
tai Luopajärvelle Taivalmaasta. Perusopetuksen kuljetuskustannukset olivat v. 2012,
639 085 euroa ja erityisopetuksen 124 128 euroa.
Kunnille vapaaehtoista toimintaa on aamu- ja iltapäivätoiminnan kuljetukset, eikä niitä
suurimmassa osassa lähikuntia olekaan. Apip -kuljetuksissa kuljetetaan pieniä lapsimääriä,
jopa yksittäisiä oppilaita. Iltapäivätoimintaan kuljetetaan Metsolasta kirkonkylän koululle
oppilaita ja Koskuelta Keskikylään, lisäksi aamupäivätoimintaa järjestetään vain
kirkonkylällä, jonne kuljetetaan useammalta koululta oppilaita. Käytössä ei ole omavastuuta,
mutta lain mukaan se olisi mahdollista ottaa käyttöön. Apip -kuljetuskustannukset olivat v.
2012, 20 180 euroa.
Säästövaihtoehtoina koulutoimi näkee iltapäivien kuljetusten vähentämisen ja apipkuljetusten lopettamisen tai niissä omavastuun käyttöönoton. Iltapäivien osalta
kuljettaminen esim. vain klo 13 ja klo 15 säästäisi kuljetuskustannuksia, mutta on
selvitettävä odotustuntien valvonnan kustannukset.
Sen sijaan 3 km kuljetusrajasta luopumisen ei nähdä tuovan säästöjä, sillä siirtyminen
lakisääteiseen 5 km rajaan vähentäisi kuljetusoppilaiden määrää marginaalisesti. Taajaman
ulkopuolella asuvien esioppilaiden kuljetusrajan nostaminen taajamassa asuvien kanssa
samalla tasolle kolmeen kilometriin saattaisi tuoda säästöjä, ja ainakin lisäisi
tasavertaisuutta.
Paluukuljetuksia järkeistämällä voitaisiin saada säästöä, mutta tällöin oppilaille tulee lisää
odotustunteja. Tulisi miettiä onko mahdollista muokata lukujärjestyksiä siten, että
kuljetukset saadaan paremmin yhteen sovitettu. Myös asiointiliikenteen ja
koululaiskuljetusten integrointia tulisi miettiä.
Koulutuslautakunnan päätöksellä 15.4.2014 § 33 apip-kuljetukset muuttuivat
maksullisiksi. Syksystä 2014 lukiolta vain torstaisin klo16 kuljetus (neljä
iltapäiväkuljetusta poistuu). Alakouluilta pääsääntöisesti vain kaksi kuljetusta
iltapäivisin. Nämä yhdistettynä kilpailutuksen kautta tulleisiin uusiin, edullisiin
hintoihin on johtanut ksutannukset laskuun siten, että säästö vuodelle 2015 on
arvioitu olevan 75 000 euroa.
20. Joustavan perusopetuksen ryhmän lakkauttaminen. Joustavan perusopetuksen ryhmässä on
ollut samanaikaisesti oppilaita vaihtelevasti 4-8. Toimintaa olisi joka tapauksessa
merkittävästi kehitettävä ja organisoitava uudella tavalla.
Koskee 8-9 luokan oppilaita.
Kunnanhallitus 9.12.2013: asiasta esitettävä vaihtoehtoinen malli.
Ryhmä on lopetettu. Tämä säästää 47 600 euroa kyseiseltä kustannuspaikalta,
mutta tämä ei ole kokonaissäästö.
21. Perusopetuksen tuntikehystä tarkastellaan vuosittain. Tuntikehystä on sovittu
muutettavaksi maakunnallisen työn myötä ja kuntaliitoksen yhteydessä aikaisintaan
lukuvuodelle 2016-2017.
11
22. Kirjaston aineistomäärärahaa pienennetään. Nykyinen 80 000 euroa, joten jää 50 000.
Kunnanvaltuusto 19.12.2013: kirjaston aineistomäärärahaa karsitaan vain 10 000 euroa.
Toteutunut.
23. Kirkonkylän päiväkodin perustaminen tuo säästöjä, mutta niitä ei vielä ole laskettu, koska
asiassa on niin monta avointa kysymystä (aikataulu, tilat, henkilöstön koulutus jne.).
Talousarviota 2015 tehtäessä kirkonkylän päiväkoti on suunnitteilla. Päivähoidossa
on kuitenkin akuutti hoitopaikkapula, johon päiväkoti ei ehdi vastata. Lisääntynyt
hoitolapsimäärä edellyttää vuoden 2015 alusta perustettavaksi uuden
päiväkotiryhmän, mikä kasvattaa varhaiskasvatuksen menoja yksistään n.135 000
euroa.
24. Kunnan omistama Jalasjärven Uimahalli Oy tarjoaa tällä hetkellä uimahallipalvelut ja
tarvitsee siihen kunnalta vuosittain tukea, jonka määräraha on tänä vuonna 125 000 euroa.
Uimahallin henkilökunta on osoittanut kiinnostusta kehittää uimahallin toimintaa
yritysmuotoisesti siten, että nykyinen osakeyhtiö osallistuisi vain kiinteistön
ylläpitomenoihin. Uimahallin toiminnan yksityistäminen toisi säästöä 25 000 euroa
vuodessa.
Yksityistäminen ei ole näillä näkymin toteutumassa.
25. Kulttuurisihteeri on virkavapaalla tammikuun loppuun ja viransijainen on irtisanoutunut.
Uutta viransijaista ei ole palkattu. Tehtäväjärjestelyjen osalta on alustavasti suunniteltu, että
osa tehtävistä osoitetaan nuoriso- ja liikuntasihteerille. On harkittava myös, löytyykö
kuntoutuslistalta henkilöä joihinkin tehtäviin. Vaihtoehtoisia tapahtumien järjestämistapoja
selvitetään.
26. Liikunnanohjaajan tointa ei täytetä. Palvelut hoidetaan muin järjestelyin.
Liikunnanohjaajalle on katsottu olevan ympärivuotinen tarve. Vuoden 2015
talousarviossa tämä on huomioitu määrärahalla, joka on vain kesäaikaista
liikunnanohjaajan määrärahaa n.23 000 euroa suurempi.
27. Yksityistieavustuksia pienennetään.
Avustuksia vuoden 2013 budjetissa oli noin 230 000 euroa ja vuoden 2014 budjettiin jäisi
siis noin 170 000 euroa. Avustus % on enimmillään 80-85%.
28. Kunnan kiinteistöjen energian käyttöön kiinnitetään huomiota. Energiatehokkaita ratkaisuja
otetaan käyttöön.
12
13
SÄÄSTÖT Valtionvarainministeriölle toimitettu lista
2014
Elinkeinopäällikön toimi
60 000
Hallinto-osaston eläköitymiset
Kuntamaiseman tilaus
Asiointiliikenteen karsiminen
Talouspalvelujen henkilöstö
36 000
Liikuntalisän poisto
12 000
Ruokapalvelujen järjestelyt (-5 henk.tv.)
35 000
Siivouspalvelut
19 000
Talonmiespalvelut (-2 henk.tv.)
Maaseutupalvelujen kehittämisraha
5 000
JIK palvelut, Iloniemen koti
JIK palvelut, päivystys
60 000
JIK palvelut, erikoissairaanhoito
Sosiaalipalvelut kunnassa/työllisyydenhoito
50 000
sis. Sos.palv.kuljetukset
Keskikylän koulun lakkautus
0
Erityisopetuksen tuntikehyksestä 28 tuntia
40 000
Koulunkäyntiavustajien vähentäminen (6)
80 000
Ap/Ip-toiminnan muuttaminen esim. 3 sekt.
Koulukuljetusten rajaus
20 000
JOPO -ryhmän lakkauttaminen
25 000
Perusopetuksen tuntikehys
Kirjasto (aineistomäärärahat)
10 000
Päiväkodin perustaminen
Uimahallin yksityistäminen
0
Kulttuurisihteerin viran järjestelyt
37 000
Liikunnanohjaajan toimen järjestelyt
32 000
Yksityistieavustuksen pienentäminen
61 000
Energian käytön säästöt
YHTEENSÄ
582 000
KUMUL.
25 000
325 000
907 000
20 000
25 000
0
20 000
40 000
100 000
50 000
25 000
20 000
2015
400 000
1 307 000
400 000
2016
140 000
1 447 000
70 000
70 000
2017
0
1 447 000
2018
0
1 447 000
2019
0
1 447 000
2020
0
1 447 000
2021
0
1 447 000
2022
0
1 447 000
2023
VIITE
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
Konserni
KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS
Omistajaohjaus
Omistajaohjausmekanismiä kehitetään suunnittelukaudella.
Tytäryhteisöt ja kuntayhtymät
Konsernitilinpäätökseen
yhdistetyt (kpl)
Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt
Muut yhtiöt
Kuntayhtymät
Yhteensä
5
7
5
17
Osakkuusyhteisöt
As Oy Puskanrivi
Jalasjärven Pankkitalo
Yhteensä 2 kpl
14
Konserni
KUNTAKONSERNI, tytäryhteisöjen tavoitteet
Valtuuston talousarviossa tytäryhteisölle hyväksymät tavoitteet ja toiminnalliset laajuustiedot,
jotka raportoidaan kunnanvaltuustolle osavuosikatsauksen 1-6 sekä tilinpäätöskertomuksen
31.12. yhteydesssä.
Jalasjärven Lämpö Oy
TP 2013
Tpe 2014
Tavoite
TA 2015
Muutos/Kehitys
1 940 868
1 900 000
2 247 156
347 156,00
34 881
37 000
101 000
64 000,00
Sij. pääoman tuotto %
0,7
1
5
4,00
Omavaraisuusaste %
21,2
21
21
0,00
Quick Ratio
0,30
0,50
1
0,50
Myyntisaamisten kierton.
56,10
30,00
32,00
2,00
Ostovelkojen kiertonop.
131,00
60
55
-5,00
8,0
7
7
0,00
TP 2013
Tpe 2014
Tavoite
TA 2015
Muutos/Kehitys
4 272 132,00
77,53
-11 604,00
-5,67
32,00
55 100
76,00
7,00
5 062 259,00
82,15
134 380,00
10,80
43,40
61 620
69,00
7,00
4 963 292,00
88,08
207 080,00
15,00
47,00
56 350,00
59,00
6,00
-98 967,00
5,93
72 700,00
4,20
3,60
-5 270,00
-10,00
-1,00
Liikevaihto €
Tilikauden tulos €*
Henkilömäärä
*Tpe 2013 ja tavoite 2014 ennen veroja
JAKK koulutus Oy
Tunnusluvut
Liikevaihto €
Liikevaihto €/otp
Tilikauden tulos €
Omavaraisuusaste %
Opiskelijatyöpäivät
Henkilöstö yht.
Toimipaikkojen lkm
Perustelut: Koulutuksen järjestämislupahakemukset on peruttu. Toimipaikkojen määrä
vähenee 1-2:lla. Tavoitteena on, että JAKKin koulutustoiminta sulautetaan Seinäjoen
koulutuskuntayhtymään 1.1.2016 alkaen. JAKK opetus Oy puretaan sulautumisen yhteydessä.
Jalasjärven Vesi Oy
Tunnusluvut
Liikevaihto €
Omavaraisuusaste %
Quick Ratio
Henkilöstö yht.
Tpe 2014
1 450 000,00
-300 000,00
-3,00
38,00
2,13
7,00
Tavoite
TA 2015
1 450 000,00
-350 000,00
-5,00
34,00
1,50
7,00
15
Konserni
Kävijämäärä/v
Tilikauden tulos
Kunnalta saadut
avustukset
Tpe 2014
TA 2015
Tpe 2014
TA 2015
Tpe 2014
TA 2015
Jalasjärven Uimahalli Oy
17 000
17 000
+/- 0
0
120 000
120 000
Jalasjärven Urheiluhalli Oy
9 000
9 000
2 000
500
45 000
45 000
Perustelut:
Yllämainittujen vapaa-aikapalvelujen avustusten lisäksi esitetään investointimäärärahoissa
muissa pitkävaikutteisissa menoissa Urheiluhalli Oy:n paini- ja kuntasalin katon remontointia
15 000 eurolla sekä perintövarojen liikuntapaikkoihin tarkoitetuista varoista Jalasjärven
Uimahalli Oy:lle kiukaiden vaihtoon n.6000 euroa.
Ki Oy
Jalaspisnes
Lainamäärä
Lainaa €/
asunto m2
Käyttöaste %
Tpe 2014
TA 2015
Tpe 2014
TA 2015
Tpe 2014
TA 2015
Ki Oy
Liikerati
Ki Oy
Pentinlammi
0
0
83 000
0
100 000
72 600
0
0
100 %
100 %
0
120,11
100 %
100 %
51,41
44,98
100 %
100 %
Perustelut:
Hammashoitola muuttaa terveyskeskuskiinteistöstä Kiinteistöosakeyhtiö Liikeratiin, mikä
edellyttää ilmastointiremonttia ja arvion mukaan n. 100 000 euron lainaa.
Ki Oy Jalasjärven
Jalasjärven
vuokratalot Oy Kuntakapiteeli Oy
Lainamäärä
Lainaa €/
asunto m2
Käyttöaste %
Tpe 2014
4 933 521
6 000 000
TA 2015
Tpe 2014
4 557 324
6 000 000
490,95
1548,27
TA 2015
Tpe 2014
TA 2015
453,51
1526,60
93,00
93,00
100,00
100,00
Perustelut:
Vuokratalot alkaa rakennuttaa vanhustenpalveluyksikkö Iloniemenkotia vuonna 2015.
Vuokrataloille asetetut tavoitteet koskevat kuitenkin olemassa olevia kiinteistöjä, eivätkä sisällä
Iloniemenkodin rakennuttamisesta aiheutuvaa n. 4 miljoonan euron lainatarvetta. Hankkeen
kustannusarvio on 6,4 milj. euroa ja Aran avustus n. 2,4 milj. euroa.
16
TALOUSARVIOASIAKIRJAT JA TALOUSARVION SITOVUUS
Kunnanvaltuusto vahvistaa talousarvion 2015 noudatettavaksi ja taloussuunnitelman 2016-2019
ohjeellisena noudatettavaksi kuntaliitoksen jälkeistä talousarviota käsiteltäessä.
Kunnanvaltuusto päättää määrärahat tulosalueittain ja toiminnalliset tavoitteet toimielimittäin. Määrärahat myönnetään toimielimille, jotka jakavat edelleen käyttösuunnitelmien hyväksymispäätöksillä tulo- ja menomäärärahat ja toiminnalliset tavoitteet tulosalueilla ja tulosyksiköille. Talousarviossa ja -suunnitelmassa olevat *:llä merkityt määrä- ja laatutavoitteet on asetettu sitoviksi tavoitteiksi.
Käyttötalouden määrärahat ovat
• kunnanvaltuustoon nähden sitovia tulosaluetasoisina kokonaismenoina
ja kokonaistuloina
• tulosalueesta vastaavaan toimielimeen nähden sitovia tulosyksikön kokonaismenoina ja –tuloina
• JAKK (Jalasjärven Ammatillinen Aikuiskoulutuskeskus) sisältyy
talousarviokirjaan Kuntalain mukaisena kunnallisena liikelaitoksena.
Kunnanvaltuusto on asettanut aikuiskoulutuskeskukselle taloudelliset ja
toiminnalliset tavoitteet, jotka on esitetty talousarviokirjan sivuilla 51-60.
Investointiosan määrärahat ovat sitovia kunnanvaltuustoon nähden
• talonrakennuksen alueella kohteittain
• kunnallistekniikan rakennuskohteet investointiryhmänä, paitsi 40.000 euroa
ja sitä suuremmat hankinnat kohteittain
• irtain omaisuus talousarvion erittelytasoisena
• arvopaperit investointiryhmänä, paitsi yli 90.000 euron hankinnat hankkeittain.
Investointiosan hankkeiden toteutuminen on valtionosuutta saavien kohteiden
osalta ehdollinen niin, että toteuttamisen aloittaminen edellyttää valtionosuuspäätöksen. Sosiaali- ja terveystoimien sekä opetus- ja kulttuuritoimen (oppilaitosten, liikuntarakentamisen ja kirjaston) perustamishankkeisiin haetaan valtionosuutta. Valtionosuuden hakeminen edellyttää hankesuunnittelua ja kustannusarviota.
17
18
STRATEGIA
19
JALASJÄRVEN KUNNAN STRATEGIA 2015
1. Jalasjärven kunnan asukkaiden lakisääteiset palvelut turvataan.
2. Sopimuksista ja sitoumuksista vastataan sovitun mukaisesti.
3. Taloutta hoidetaan vastuullisesti pyrkien kokonaistaloudelliseen ja pitkäjänteiseen taloudenhoitoon, tulevan kuntaliitoksen haasteet tiedostaen.
4. Kuntarakenne
Kuntaliitos Kurikkaan toteutuu 1.1.2016.
Kuntaliitoksen valmistelua viedään hyvissä ajoin eteenpäin yhdessä Kurikan kaupungin
henkilöstön ja luottamushenkilöstön kanssa.
5. Organisaatiorakenteet ja henkilöstö
Valmistaudutaan kuntaliitokseen tarkastelemalla organisaatiorakenteita muutostilanteissa
yhdistymissopimukseen peilaten ja vieden sen linjauksia eteenpäin yhdessä Kurikan kaupungin kanssa.
Henkilöstön jaksamista tuetaan muutostilanteessa.
6. Elinkeinoelämän toimintaedellytykset
Elinkeinoelämän tarpeet otetaan huomioon ja elinkeinojen toimintaedellytyksiä vahvistetaan
mahdollisuuksien mukaan. Jalasjärven elinvoiman kannalta tärkeitä hankkeita viedään
eteenpäin (valtatie 3 ja 19 risteysalueen kehittäminen).
7. Kaavoitus ja maanhankinta
Vetovoimaa rakennetaan viemällä tärkeitä kaavahankkeita voimakkaasti eteenpäin tarvittavin maanhankinnoin.
20
KÄYTTÖTALOUSOSA
Talousarvio 2015
21
KÄYTTÖTALOUSOSA YHTEENSÄ
TP
2013
1 000 €
TA
(ei sis.
muut.)
2014
TA
2015
1000 €
Muutos%
YLEISHALLINTO-OSASTO
43 014
12 719
30 295
45 089 Menot
13 797 Tulot
31 293 Netto
44 727 028
12 709 906
32 017 122
-0,8
14 658 597
888 450
13 770 147
1,2
-7,9
2,3
SIVISTYSOSASTO
14 253
992
13 261
14 489 Menot
785 Tulot
13 704 Netto
13,2
0,5
TEKNINEN OSASTO
5 738
5 688
50
4 994 Menot
3 851 Tulot
1 143 Netto
5 103 701
3 940 124
1 163 577
2,2
2,3
1,8
63 006
19 400
KAIKKI YHTEENSÄ
64 572 Menot
64 489 326
18 433 Tulot
17 538 480
-0,1
-4,9
43 607
46 140 Netto
1,8
46 950 846
YLEISHALLINTO sisältää keskusjohdon, palvelutoimintojen, JIKtilaajalautakunnan, JIK-palvelujen ostojen, siirtyneiden sosiaalipalvelujen
ostojen sekä maaseutupalvelujen tulosalueet. Palvelutoiminnot-tulosalue sisältää
mm. lomitustoimen, hallinto-osaston ja ruokapalvelujen tulosyksiköt.
SIVISTYSOSASTO sisältää koulutuslautakunnan tulosalueet hallinto,
varhaiskasvatus, peruskoulut, lukio, muut opetustoimi ja kuntayhtymä sekä
vapaa-aikalautakunnan tulosalueen vapaa-aikapalvelut.
TEKNINEN OSASTO sisältää hallinnon, tilapalvelujen, liikenne- ja yleisten
alueiden, kaavateknisen suunnittelun ja maa- ja metsätilojen, pelastustoimen
sekä kunnallisteknisten palvelujen tulosalueet.
22
Yleishallinto-osasto
YLEISHALLINTO valtuustoon nähden sitovat määrärahat
TA
2014
307 050
12 600
294 450
17 867
16 198 964
13 069 701
3 129 263
227 658
5 220 752
473 658
4 747 094
28 541
NIMI
KESKUSJOHTO
Menot
Tulot
Nettomenot
Suunnitelmapoistot
PALVELUTOIMINNOT
Menot
Tulot
Nettomenot
Suunnitelmapoistot
SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAAN JÄÄVÄT ERÄT
Menot
Tulot
Nettomenot
Suunnitelmapoistot
JIK-TILAAJALAUTAKUNTA
77 200 Menot
57 840 Tulot
19 360 Nettomenot
Suunnitelmapoistot
JIK KY terveys- ja vanhustenhuolto, erikoissairaanhoito
22 918 270 Menot
Tulot
22 918 270 Nettomenot
Suunnitelmapoistot
JIK KY SOSIAALIPALVELUT 1.1.2015 siirtyvät
Menot
Tulot
Nettomenot
Suunnitelmapoistot
MAASEUTUPALVELUT
366 920 Menot
182 770 Tulot
184 150 Nettomenot
Suunnitelmapoistot
YLEISHALLINNON OSASTO YHTEENSÄ
45 089 156 M E N O T
13 796 569 T U L O T
31 292 587 N E T T O M E N O T
274 066 Suunnitelmapoistot
TA
2015
400 050
63 000
337 050
46 870
15 267 284
12 171 281
3 096 003
226 830
24 450
240 000
-215 550
29 840
79 431
56 505
22 926
22 880 760
22 880 760
5 708 410
5 708 410
366 643
179 120
187 523
44 727 028
12 709 906
32 017 122
303 540
23
YLEISHALLINTO valtuustolle tiedoksi olevia määrärahoja
TA
2014
NIMI
LOMITUSPALVELUT
10 216 190 Menot
10 253 420 Tulot
-37 230 Nettomenot
TA
2015
9 505 780
9 521 044
-15 264
Suunnitelmapoistot
HALLINTO-OSASTO
455 310 Menot
23 050 Tulot
432 260 Nettomenot
407 140
23 050
384 090
Suunnitelmapoistot
TALOUSTOIMI
1 109 255 Menot
224 300 Tulot
884 955 Nettomenot
RUOKAPALVELUT
1 995 212 Menot
2 000 281 Tulot
-5 069 Nettomenot
TYÖLLISYYDENHOITO
845 780 Menot
400 150 Tulot
445 630 Nettomenot
1 145 650
235 530
910 120
132 770
1 933 974
1 941 064
-7 090
86 910
843 280
357 993
485 287
Suunnitelmapoistot
ELINKEINOTOIMI
89 440 Menot
Tulot
89 440 Nettomenot
24
82 120
82 120
7 150
YLEISHALLINTO valtuustolle tiedoksi olevia määrärahoja
TA
2014
NIMI
SOSIAALIPALVELUT LASKENN.VERTAILU
3 513 912 Menot
286 850 Tulot
KEVA-PALVELUT LASKENN.VERTAILU
1 706 840 Menot
186 808 Tulot
Kustannuspaikka JIK-peruspalveluiden järjestäminen
12 822 570 Menot
Tulot
Kustannuspaikka Erikoissairaanhoito
10 095 700 Menot
Tulot
TA
2015
4 127 138
240 000
3 887 138
1 580 970
1 580 970
12 785 060
12 785 060
10 095 700
10 095 700
OSTOT JIK-PERUSPALVELULIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄLTÄ
22 918 270 Menot
22 880 760
0 Tulot
0
22 880 760
25
Yleishallinnon palvelutoimintojen maksuosuudet
1 €=
2015
€
2014
€
Elinkeinotoimi (13211-13212)
Jäsenmaksut (13211)(4935)
E-P:n Kauppakamari ja
E-P:n Uusyrityskeskus yhteensä
Elinkeinotoiminnan kehittämisraha (13212)(4463)
Muut palvelut (13212)(4470)
Seinäjoen seudun yhteistoiminta (14111)
* yhteistyö ja projektit (4451)
* muut yhteistoimintaosuudet (4460)
* Komia-markkinointi (4460)
* maa- ja metsätalouden osuudet hankkeisiin (4464)
* Seinäjoen seudun ilmastostrategiahankke
6 300
10 000
5 000
6 400
10 000
5 000
40 000
40 453
7 217
7 500
6 254
5 228
7 500
6 200
Muu yhteistoiminta (14112)
Osuudet keskusjärjestölle (4456)
Suomen Kuntaliitto, Työmarkkinalaitos
Muut palvelut (4470)
Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy
Etelä-Pohjanmaan liitto
Korkeakoulusäätiö
Avustukset (4740)
Rengonharju-Säätiö
Ostot kunnilta (4301)
Kuluttajaneuvonta
Jäsenmaksut (4935)
E-P:n Korkeakouluyhdistys
Muut yhteistoimintaosuudet (4460)
Epanet-koordinaatio
Seinäjoen seudun kehittämisyhdistys/hankkeet (14114)
Kunnan osuudet, Liiveri: Luova ja oppiva maaseutu (4451)
Kylien investointihankkeet (14115)
Avustukset yhteisöille (4740)
Muut projektit(14116)
Omat kehittämisprojektit sekä muut kuntien yhteiset (4451)
26
30 241
29 367
9 290
106 960
3 850
9 676
107 920
3 840
42 270
48 700
5 000
5 000
4 890
4 600
12 100
12 100
29 715
29 715
17 000
10 000
5 000
5 000
Yleishallinnon palvelutoimintojen avustukset
2015
2014
€
€
Maksuosuudet
Maaseutuelinkeinojen kehittämisraha (19311)(4463)
15 000
15 000
Maaseutulautakunta määrittelee tarkemmat periaatteet kehittämisrahan myöntämiselle.
Kehittämisrahaa käytetään kunnan omien, maaseutulautakunnan ja maaseututoimen eri
sidosryhmien ja yhteistyökumppaneiden kanssa toteutettaviin kehittämishankkeisiin sekä
maaseutuelinkeinojen kehittämisen tukemiseen. Periaatteet hyväksytään ennakolta ja avustusta voi
hakea koko vuoden.
Jalasjärven kunnan osuus on 15 000 euroa. Lisäksi on budjetoitu Kurikan osuus 15 000 euroa, jonka
Kurikka korvaa täysimääräisesti.
Avustukset
Henkilökuntaneuvostolle henkilöstön virkistystoimintaan (13613)(4740)
Kylätoimikunnat 500 €/kylätoimikunta
(14113)(4740)
Jalasjärven Jalas historiikki
(14113)(4740)
Jalasjärven Invalidit Ry
(14113)(4740)
Kunnan osuus seutulippujärjestelmään
(13513)(4730)
Vauva-lahja v. 2015 syntyville
(14113)(4730)
Opiskelija-apuraha (200e/henkilö)
(13514)(4730)
5 000
5 000
2 500
1 000
1 500
5 000
21 000
4 000
4 500
2 500
1 500
5 000
25 000
27
YLEINEN HALLINTO / HALLINTO- JA TALOUSPALVELUT,
RUOKAPALVELUT
Perustehtävä
Hallinto- ja talouspalvelut ovat palvelutoiminnot-tulosalueen tulosyksiköitä. Palveluihin
kuuluvat talous-, henkilöstö- ja tietohallinto, hallinto-osaston palvelut, ruokapalvelut sekä
työllisyydenhoito.
Hallinto- ja talouspalvelut, painopisteet:
Vuoden 2015 painopistealueina ovat taloushallinnon prosessien tarkastelu yhdessä Kurikan
kaupungin kanssa ja tulevan kuntaliitoksen valmistelu
Toiminnan laajuustiedot
Perustelutietoina asetetut tavoitteet
Tavoite
TALOUSTOIMI
- palkansaajien lukumäärä
- vakituiset virat ja toimet (+JA
- laskutuksen määrä
- kirjanpidon viive
- lainojen keskikorko %:a
-maksuvalmius
TYÖLLISYYDENHOITO
- harkinnavaraisella tuella
- nuorten kesätyöt (4 vkoa)
- kesätyötuki (yritykset ja yhte
RUOKAPALVELUT
- ateriat/kpl
- ateriat/€
TP 2013
Tavoite 2014
Tavoite 2015
1 490
476,5
15 554
10
1,32
7
1 500
466
8 500
5
1,41
5
1 450
429
7 500
5
1,24
5
31
53
84
30
55
100
30
55
100
500 161
2 080 614
488 000
1 990 000
480 000
1 930 000
Tehtävän palveluksessa oleva henkilöstö 31.12.2015
26,5
Perustelut
Ateriapalvelut:
Jik vähentää laitospaikkoja Jalasjärvellä. Henkilöstäsäästöt (100 000€) eivät tule sellaisenaan
toteutumaan, koska Koskuen koulu jäi valmistuskeittiöksi ja Keskikylän koulua ei lakkautettu.
Budjetin 2015 kokonaissäästöksi arvioimme 60 000€.
Hallinto ja talous
Kuntaliitoksen sekä tytäryhtiöiden fuusioiden valmistelu työllistävät sekä hallinto- että
talousosaston henkilökuntaa.
Työllisyydenhoito jää sosiaalipalvelujen siirtyessä kunnan hoidettavaksi muilta osin kuin
kuntouttavan työtoiminnan, joka siirtyy JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän
tuotettavaksi.
28
YLEISHALLINTO-OSASTO / MAASEUTULAUTAKUNTA
Perustehtävä:
Maaseututoimi luo edellytyksiä maaseudun ja sen elinkeinojen jatkuvalle
kehittymiselle.
Painopisteet:
Yrittäjyyden vahvistaminen osaamista, yhteistyötä ja elinympäristöä kehittämällä.
Tavoite
MAASEUTUTOIMI
- tukipäätökset
- maksetut tuet M€
- asiakaskäynnit
TP 2013
Tavoite 2014
Tavoite 2015
7 130
31
2 000
7 000
32,0
2 300
7 000
32,0
1 800
6
Perustelut
Maaseutuosasto tuottaa maaseutuhallintoon ja maaseutuelinkeinojen kehittämiseen liittyviä
palveluja Jalasjärven kunnan ja Kurikan kaupungin alueella toimiville yrityksille ja asukkaille.
Palvelusuunnitelman erityisinä painopisteinä korostuvat kustannustehokas organisointi ja
toiminta ja sekä hallinnon että asiakkaan palvelun laadulle asettamien kriteerien ja odotusten
täyttyminen.
Palvelun tuottamisen prosessien tehokkuutta ja kehittämistä, henkilöstön osaamista ja
palvelukokemusta mitataan säännöllisesti asiakaskyselyn, määrällisten mittareiden/vertailujen,
valvontojen/tarkastusten tulosten ja koulutussuunnitelman toteutumisen kautta.
29
KUNNANHALLITUS / LOMITUSPALVELUYKSIKKÖ
Perustehtävä:
Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalveluista annetussa laissa tarkoitettujen
lomituspalvelujen järjestäminen ja niitä koskevien hallinnollisten toimenpiteiden
Painopisteet:
Lomituspalvelujen painopistealueena on turvata paikallisyksikön alueella olevien
maatalousyritysten toiminta yrittäjien vuosilomien ja sijaisapujen aikana sekä turkistilojen
toiminta yrittäjien vuosilomien aikana
Tavoite
LOMITUSPALVELUT
- lomituspäivät
- päiväkustannus
TP 2013
Tavoite 2014
Tavoite 2015
45 181
42 000
41 000
166
206,90
140
Perustelut
Jalasjärven paikallisyksikkö järjestää maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalvelut
Jalasjärven kunnan lisäksi Ilmajoen, Isonkyrön ja Laihian kuntien sekä Lapua ja Seinäjoen
kaupunkien alueella.
Järjestetään laadukkaita lomituspalveluja tarkoituksenmukaisesti ja taloudellisesti. Tilakohtaiset
palvelusuunnitelmat tarkistetaan vähintään joka 3. vuosi tehtävän tilakäynnin yhteydessä tai
kun tilan olosuhteissa tapahtuu oleellisia muutoksia. Huolehditaan, että lomituspäivän kesto on
mitoitettu lain mukaisesti ja lomittajan työaika pohjautuu lomitettavan maatalousyrittäjän
tehtäväosuutta vastaavaan työaikaan. Kannustetaan yrittäjiä käyttämään tuettua maksullista
lomittaja-apua.
Huolehditaan maatalouslomittajien ja hallintohenkilöstön ammattitaidon ylläpitämisestä
täydennyskoulutuksen avulla.
Mela antaa vuosittain lomituksen paikallisyksiköille valtakunnallisen tuloskortin ja seuraa sen
toteutumista.
30
YLEISHALLINTO / JIK-tilaajalautakunta
Perustehtävä:
JIK-yhteistoiminta-alueen terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen sekä
vanhustenhuollon ja ympäristöterveydenhuollon palvelujen järjestäminen.
Painopisteet:
Vuoden 2015 aikana tilaajalautakunnan painopistealueena on palvelujen mahdollisimman
tehokas ja laadukas järjestäminen. Palvelujen oston painopisteet ovat: ennaltaehkäisevät
palvelut, terveyden edistäminen, kuntouttava työote sekä varhainen tuki; kattavat
perusterveydenhuollon palvelut; kotona asumista tukevat palvelut; omaishodon tukeminen
sekä ikäihmisten asumispalvelujen rakenneuudistus.
Tavoite
Jalasjärven kunnan ostot €
Perusth:n osuus %
Ilmajoen kunnan ostot €
Perusth:n osuus %
Kurikan kaupungin ostot €*
Perusth:n osuus %
Palvelua saavat yli 75-v, %
samanikäisistä (Jalasjärvi)
TP 2013
22 563 931
55,0 %
28 701 893
51,3 %
38 351 163
53,7 %
n. 8 %
13,5 %
6-7 %
3,3 %
Hoitojakson keskim. pituus vuodeosastoilla
Lääk. vo:n hoitajien hoidon tarpeen arvio
Laajojen terv.tarkastusten toteutuminen
Omaishoidontuki
Kotihoito
Tehostettu palveluas.
Pitkäaik.laitosh.
Tavoite 2014
22 978 275
56,1 %
27 696 248
52,4 %
38 808 129
53,0 %
* Kurikka ilman
sos.toimea
n. 8 %
13-14 %
6-7 %
2-3 %
alle 10 vrk
0-3 vrk
Tavoite 2015
22 880 760
55,9 %
28 633 170
51,4 %
39 059 270
53,3 %
STM:n laatusuositus:
suositus 6-7 %
suositus 13-14 %
kork. 6-7 %
kork. 2-3 %
80 %:lle kohderyhmästä
1
Perustelut
Yhteistoimintasopimuksen mukaan JIK-tilaajalautakunnan luottamushenkilökustannukset jaetaan
sopijakuntien kesken tasan. Kaikki muut vuosittaiset kustannukset jaetaan asukaslukujen
suhteessa. Muut kustannukset koostuvat lähinnä henkilöstökuluista.
Jäsenkuntien ostoarviot JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymältä valmistuvat JIK ky:n
talousarviovalmistelun yhteydessä.
31
Sivistysosasto
SIVISTYSOSASTO valtuustoon nähden sitovat määrärahat
TA
2014
€
NIMI
Hallinto
176 870 Menot
Tulot
176 870 Nettomenot
209 520
209 520
Varhaiskasvatus
4 258 578 Menot
429 110 Tulot
4 491 100
399 300
4 091 800
Peruskoulut ja aamu- ja iltapäivätoiminta
7 339 305 Menot
115 200 Tulot
7 213 116
258 050
6 955 066
Lukio
1 070 918 Menot
20 000 Tulot
1 068 589
10 400
1 058 189
Muu opetustoimi
622 812 Menot
107 000 Tulot
515 812 Nettomenot
KOULUTUSLAUTAKUNTA YHTEENSÄ
13 468 483 MENOT
671 310 TULOT
12 797 173 NETTOMENOT
VAPAA-AIKALAUTAKUNTA
1 020 690 M E N O T
113 700 T U L O T
906 990 N E T T O M E N O T
SIVISTYSOSASTO YHTEENSÄ
14 489 173 MENOT
785 010 TULOT
13 704 163 NETTOMENOT
498 528 SUUNNITELMAPOISTOT
32
TA
2015
€
619 255
107 000
512 255
13 601 580
774 750
12 826 830
470 890
1 057 017
113 700
943 317
73 700
14 658 597
888 450
13 770 147
544 590
Sivistysosasto Koulutuslautakunta
SIVISTYSOSASTO/KOULUTUSLAUTAKUNTA
Perustehtävä:
Koulutuslautakunta tuottaa ja järjestää kuntalaisten oppimispalvelut laadukkaasti,
tehokkaasti ja taloudellisesti.
Varhaiskasvatus tuottaa päivähoidon palveluja niitä tarvitseville.
Painopisteet:
Elinikäinen oppiminen. Verkostoitunut ja jatkuvasti kehittyvä oppimisympäristö. Osaava ja
oppiva henkilöstö. Ennakoiva päätöksenteko. Joustava erityisopetus.
Varhaiskasvatuksen painopisteet ovat toimiva yhteistyö, kasvatuskumppanuus vanhempien
kanssa, varhainen puuttuminen
Tulosalueet:
Koulutuslautakunnan tulosalueet ovat hallinto, varhaiskasvatus (sis. esiopetus), perusopetus ja
aamu- ja iltapäivätoiminta, lukio, muu opetustoimi sekä koulutuskuntayhtymät.
Tavoite
Opetuskustannukset/opp.
TP 2013
Tavoite 2014
Tavoite 2015
Oppilaita €/oppilas Oppilaita €/oppilas Oppilaita €/oppilas
Perusopetus
- 1-6 luokat
- 7-9 luokat
Lukio
Kuljetusoppilaiden määrä
Erityisopetus (jakajana kaikki
488
270
6 478
8 048
482
268
6 494
8 413
481
262
111
320
8 931
1 636
1 903
105
365
9 475
105
perusopetuksen oppilaat)
1 950
Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa osallistuvat
123
1 610
90
Esiopetus
Perhepäivähoito
Ryhmäperhepäivähoito,sis.v
Päiväkotihoito
72
103
84
117
5 198
11 588
10 948
10 302
87
117
78
110
Perustelut
2 044
100
80
95
44
172
174
Valmistaudutaan yksiköittäin aktiivisesti osallistuen vuonna 2016 tapahtuvaan kuntaliitokseen.
Uutta opetussuunnitelmaa laaditaan maakunnallisesti.
Lukiossa valmistaudutaan sähköiseen yo-kokeeseen.
Kehitetään perusopetuksen erityistä tukea ilman ala- ja yläkoulurajaa sekä jatketaan valmistavan
opetuksen kehittämistä maahanmuuttajille.
Jatketaan varhaiskasvatuksen kehittämistä ajanmukaisesti palvelujen turvaamiseksi.
Turvataan kansalaisopiston ja musiikkiopiston toiminnan sujuva jatkuminen kuntien yhdistymistä
valmisteltaessa.
33
Sivistysosasto Vapaa-aikalautakunta
SIVISTYSOSASTO/VAPAA-AIKALAUTAKUNTA
Perustehtävä:
Vapaa-ajan lautakunta tuottaa ja järjestää monipuolisia ja koko väestön kattavia
vapaa-ajan palveluja sekä luo mahdollisuuksia monipuoliselle harrastamiselle ja
itsensä kehittämiselle.
Painopisteet:
Toimialueeseen kuuluvien palvelujen strateginen suunnittelu.
Harrastustoiminnan ylläpito ja kehittäminen painopistealueena lapset ja nuoret.
Tapahtumien uudistaminen ja kehittäminen.
Monipuoliset itsensä kehittämismahdollisuudet.
Tavoite
TP 2013
Tavoite 2014
Tavoite 2015
35
40
40
Kirjaston kävijämäärä (n.)
-käyntejä/asukas
-lainauksia/asukas
71 374
8,8
15,90
64 000
8,3
15,0
65 000
8,5
16,5
Nuorisotil.aukioloaika h/v
Avustettuja järjestöjä
Av.nuorisojärj.jäsenmäärä
1 100
9
1 808
1 100
11
1 800
1 100
10
2 000
Kulttuuritapahtumiin osallist.
Avustetut kulttuurijärjestöt
4 500
7
5 000
6
4 000
5
Liikuntaryhmien lukumäärä
Perustelut
7
Perusnuorisotyön ja etsivän nuorisotyön sekä nuorten työpajan toimintoja tiivistetään painottaen
ennaltaehkäisevää työtä. Kehitetään peruskoululaisten kerhotoimintaa.
Liikuntapalveluissa tarjotaan terveyttä edistäviä palveluja. Lisätään ja monipuolistetaan alle kouluikäisten
vesiryhmiä.
Kulttuuripalveluissa tuetaan nuorisoteatteritoimintaa ja tarjotaan kuntalaisille laadukkaita kulttuuripalveluja.
Kirjastopalveluissa hyödynnetään hankerahoitusta muiden toimijoiden kanssa kirjaston kehittämisessä,
parannetaan yhteistyötä kouluihin, hyödynnetään verkkopalveluja ja kirjaston kotisivuja sisältöjen esille
tuomisessa ja parannetaan asiakaspalvelua ottamalla huomioon asiakkaiden palaute.
Luodaan yhdessä Kurikan kaupungin vapaa-ajan palvelujen kanssa yhteinen toimintamalli nuoriso-, kulttuurija liikuntatoimeen.
Selvitetään kirjastojen yhdistymisen vaikutukset tietokantayhteistyöhön ja valmistaudutaan liitokseen.
Avustukset
Jalasjärven Uimahalli Oy
Jalasjärven Urheiluhalli Oy
Jalasjärvi Seura ry
Liikuntatoimen vuosiavustukset
Nuorisotoimen vuosiavustukset
Kulttuuritoimen vuosiavustukset
34
Yht.
€
125 000
45 000
22 500
30 000
20 000
15 000
257 500
Tekninen osasto
TEKNINEN OSASTO valtuustoon nähden sitovat määrärahat
TA
2014
€
NIMI
HALLINTO
195 000 Menot
3 700 Tulot
191 300 Nettomenot
TILAPALVELUT
3 016 881 Menot
3 694 006 Tulot
-677 125 Nettomenot
KUNNALLISTEKNISET PALVELUT
20 200 Menot
Tulot
20 200 Nettomenot
TA
2015
€
198 940
3 700
195 240
3 149 690
3 783 124
-633 434
19 280
19 280
LIIKENNE- JA YLEISET ALUEET
736 227 Menot
6 000 Tulot
730 227 Nettomenot
697 060
6 000
691 060
KAAVATEKNINEN SUUNNITTELU SEKÄ
MAA- JA METSÄTILAT
128 033 Menot
103 000 Tulot
25 033 Nettomenot
126 043
103 000
23 043
PELASTUSTOIMI
690 037 Menot
Tulot
690 037 Nettomenot
693 848
693 848
YHTEENSÄ:
TEKNINEN LAUTAKUNTA
4 786 378 M E N O T
3 806 706 T U L O T
979 672 N E T T O M E N O T
4 884 861
3 895 824
989 037
1 582 907 SUUNNITELMAPOISTOT
1 752 060
YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA
207 420 Menot
44 300 Tulot
163 120 Nettomenot
5 000 SUUNNITELMAPOISTOT
218 840
44 300
174 540
11 000
35
Tekninen osasto
TEKNINEN LAUTAKUNTA
Perustehtävä:
Tyydytämme ihmisten perustarpeet tiestön, turvallisuuden ja yhdyskuntateknisen
huollon avulla. Lisäksi luomme ja ylläpidämme edellytyksiä kunnan eri toiminnoille
kiinteistöjen ylläpito- ja rakennuttamispalveluilla.
Painopisteet:
Kunnan koko alueen säilyttäminen asumiskelpoisena
Hallittu rakennuttaminen
Kestävä ympäristö
Tulosalueet:
Hallintotoimi, kiinteistöt, liikenneväylät sekä liikuntaja yleiset alueet, tekninen suunnittelu ja kunnan tilat, pelastustoimi
Tavoite
TP 2013
TILAPALVELU
Kunnossapito+ylläpito
Rakennukset m3
306 451
Kustannukset €/m3
5,48
Kustannukset netto €/m3
-3,01
JAKKin kiinteistöt m3
sis. yllä olevaan
Kustannukset €/m3
Kustannukset netto €/m3
Siivous
Siivousneliöt
34 709
€/m2
24,70
€/työtunti
22,45
LIIKENNEVÄYLÄT JA YLEISET ALUEET
Yksityistiet,kunnossapito
464
avustettavat tiekm:t
€/km
271,41
€/tienvarren asukas
42,58
Tavoite 2014
Tavoite 2015
306 451
5,90
-2,26
sis. yllä olevaan
306 377
6,05
-2,15
37 800
24,00
18,40
37 988
23,00
21,00
464
270,00
41,00
464
270,00
41,00
36
37,1
Tekninen osasto
Perustelut
Talousarvio on laadittu kunnanhallituksen antaman laadintaohjeen ja raamin perustella.
Laadinnassa on käytetty pohjana vuoden 2014 talousarviota ja vuoden 2013 tilinpäätöstä sekä käytössä olevia
ennusteita talouden kehittymisestä.
Tavoitteena on säilyttää nykyinen palvelutaso ja kehittää edelleen palvelujen saatavuutta myös sähköisen
asioinnin näkökulmasta.
Kiinteistönpidossa haasteena on vanheneva kiinteistökanta ja kasvava korjausvelka. Mutamassa vuodessa
erityisesti talotekniikan äkilliset korjaustarpeet ovat lisääntyneet ja sitoneet työvoima-resursseja sekä asettaneet
haasteita talousarviossa pysymiseen. Talotekniikan ja lämmitysjärjestelmien uusimiseen ja muutoksiin on
investoitu viime vuosina. Tavoitteena on edelleen tehostaa energian säästöön suuntaavien toimenpiteiden
jatkumista. Kiinteistöjen käyttöastetta pyritään edelleen tehostamaan ja ratkaisemaan vähälle käytölle jäävien
kiinteistöjen myynti, purku tai vuokraus.
Talousarvion investointiosassa painotetaan edelleen investointien suuntaamista käyttömenoja vähentäviin
kohteisiin ja käyttötalouden toimenpiteiden ohjaamista investointitarvetta vähentäviin toimenpiteisiin.
Henkilöstössä vaihtuvuutta on ollut viime vuosien aikana aikaisempia vuosia enemmän mutta virat ja toimet on
saatu täytettyä. Henkilöresursseja kuormittaa kuntaliitokseen liittyvät valmistelut jotka käynnistyvät syksyn
aikana.
Yksityistieavustukset
Kunnossapitoavustukset
Perusparannusavustukset
Siltojen rakennus- ja korjausavustukset
Metsätieavustukset
Muut avustukset
120 000
40 000
10 000
Yht.
170 000
37
Tekninen osasto
Perustehtävä:
Rakentamisen ja ympäristönsuojelun neuvonta, luvitus ja laillisuusvalvonta.
Painopisteet:
Asiantunteva rakentamisen ja ympäristönsuojelun lupapalveluiden tuottaminen
Kestävä ympäristö
Kaavojen toteutuminen ja ja osallituminen tulevien kaavojen suunnitteluun
Tulosalueet:
Ympäristö- ja rakennusvalvonta
Tavoite
TP 2013
RAKENNUSVALVONTA
Rakennus- ja toimenpideluvat ja ilmoitukset
171
YMPÄRISTÖTOIMI
Luvat ja päätökset
37
sekä lausunnot ympäristöstä
Maa-ainesluvat
1
YSL:n mukaiset valvottavat
luvat, ilmoitukset ja rekisteröinnit
Valvottavat maa-ainesluvat
16
Perustelut
Tavoite 2014
Tavoite 2015
170
220
28
30
2
2
116
17
110
17
2,9
Lainsäädännöstä johtuen jätevesijärjestelmien toimenpidelupien käsittelymäärät ovat oletettavasti
kasvussa vuoden 2015 aikana.
Uuden ympäristösuojelulainsäädännön vuoksi lupa- ja rekisteröintimenettely muuttuu. Muutoksen
tavoitteena on ollut luvitettavien ja rekisteröitävien laitosten määrän alentaminen.
38
TULOSLASKELMAOSA
Talousarvio 2015
39
Tuloslaskelmaosa
2015
Ansiotulovero (kunnallisveron tuotto) 22 173 000
Yhteisövero
1 707 000
Kiinteistövero
1 436 000
Verotulot yhteensä
25 316 000
2014
enn.tieto
22 621 000
1 615 000
1 436 000
25 672 000
Valtionosuudet
Valtionosuusjärjestelmän uudistus tulee voimaan vuoden 2015 alussa. Hallinnon ja
aluekehityksen ministerityöryhmän linjaus on, että uudistukseen sovelletaan vähintään
viiden vuoden siirtymäaikaa, jonka tarkoitus on tasoittaa muutosta. Ensimmäisinä
vuosina kuntakohtainen muutos olisi korkeintaan 50 euroa asukasta kohti.
Seuraavat tekijät vaikuttavat kunnan saamiin valtionosuuksiin:
•
•
•
•
•
•
•
•
•
valtionosuusleikkaukset
kehyspäätökseen liittyvät valtionosuusvähennykset ja muutokset, jotka vaikuttavat valtion
osuuden määrään
kehyspäätöksen mukaiset tehtävälaajennukset
rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanon vaikutuksia 2015 osalta
uudet verokompensaatiot
uudet väestötiedot ja muut laskentatekijöiden tiedot
indeksikorotus 0,6 prosenttia
ammattikorkeakoulujen yksityistämisen vaikutus
minihallitusohjelma ja elokuun budjettiriihen yhteydessä päätetyt asiat.
Valtionosuudet vuosina 2010 ja 2011
Peruspalvelujen alustava valtionosuusprosentti vuodelle 2015 on 25,42 % ja kunnan omarahoitusosuus on 3 522,89 euroa/asukas.
Alustavan laskelman mukaan Jalasjärven kunnan valtionosuudet v. 2015 ovat yhteensä JAKK mukaan lukien 21.852.853 euroa (22.644.355 v. 2014) . Tähän sisältyy verotulojen tasausta 5.824.446 euroa (5.390.187 v. 2014).
Peruskunnan valtionosuus v. 2015 on arvioitu pysyvän samalla tasolla kuin v. 2014.
40
Tuloslaskelmaosa
Verotulot
Verotulojen perustana oleva kunnan tuloveroprosentti on 22,00. Verotulot muodostuvat
ansiotulon verotuksesta eli kunnallisveron tuotosta, yhteisöveron jako-osuudesta sekä
kiinteistöverosta.
Verotuloennuste perustuu Kuntaliiton kuntien verotulojen ennustekehikon tietoihin.
Koko suunnitelmakauden osalta tuloverokehityksen arviointiin sisältyy monia epävarmuustekijöitä.
Verovuonna 2015 maksuun pantavan kunnallisveron arvioidaan laskeva edellisestä
vuodesta 2,0 %.
Kiinteistöveroprosentit on vahvistettu vuodelle 2015 edellisen vuoden tasoisina:
vakituiset asunnot 0,50 %
muut kuin vakituiset asunnot 1,00 %
yleinen kiinteistövero 0,80 %
yhdistys- ja seurantalot (Kiinteistöverolaki 13a §) 0,00 %
lisäksi on vahvistettu rakentamattoman rakennuspaikan veroksi 3%
Kiinteistöveron tuotto on 1 436 000 euroa. Yhteisöveron tuotto on 1 707 000 euroa.
Kokonaisuutena tilitettävät verotulot laskevat1,4 %. Efektiivinen veroprosentti laskee
hieman 14,69 %:sta 14,67 %:iin.
Kunnan arvioitu reaalinen verotulo 2007-2015 (v. 2013
hinnoin, peruspalvelujen hintaindeksi 2013 = 1)
1000 €
30000
25000
20000
15000
10000
5000
0
2007
2008
2009
Kiinteistövero
2010
2011
2012
2013**
Kunnallisvero
2014**
2015**
2016**
2017**
Yhteisövero
41
Tuloslaskelmaosa
Tuloslaskelmaosa
Talousarvio 2015 TULOSLASKELMA
EUROT !!!
*=sitovat
Toimintatuotot
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Muut tuotot
Toimintatuotot yht.
Henkilöstökulut
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet, tavarat
Avustukset
Muut toimintakulut
Toimintakulut yht.
TOIMINTAKATE
*Verotulot
*Valtionosuudet
Rahoitustuotot ja -kulut
*Korkotuotot
*Muut rahoitustuotot
*Korkokulut
*Muut rahoituskulut
Rahoit.tuotot ja -kulut yht.
VUOSIKATE
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman muk. poistot
Satunnaiset erät
Satunnaiset tuotot
TILIKAUDEN TULOS
TILIKAUDEN YLI/ALIJ.
Kunnan (ei sis. JAKK)
Kumulatiivinen yli/alij.
42
TP
2013
1000€
TA (ei sis mrm
2014
1000€
TA
2015
€
13 899
1 797
843
2 866
19 405
13 330
1 645
610
2 848
18 433
12 887 257
1 414 500
557 993
2 678 730
17 538 480
-24 602
-31 662
-2 423
-3 180
-1 139
-63 006
-43 601
-25 728
-31 748
-2 745
-3 012
-1 339
-64 572
-46 140
-23 880 894
-35 398 534
-2 761 582
-1 167 720
-1 280 596
-64 489 326
-46 950 846
23 460
16 661
24 899
20 600
25 316 000
20 600 000
31
52
-31
-18
33
-3 446
270
100
-256
-11
103
-537
245 000
60 000
-394 800
-20 000
-109 800
-1 144 646
-2 398
-2 361
-2 611 190
-5 844
-2 897
-3 755 836
-5 844
-2 897
-3 755 836
2013 tp
€
-16 508 664
2014 enn.
€
-19 405 997
TA 2015
€
-23 161 833
INVESTOINTIOSA
Talousarvio 2015 ja
taloussuunnitelma 2016-2019
43
Investoinnit
INVESTOINNIT
Investointiohjelmassa talonrakennuksen määrärahat ovat kohteittain sitovia.
Kunnallistekniikan rakentamismenot ovat sitovia investointiryhmänä 40.000 € alittavien kohteiden
osalta, 40.000 € tai suuremmat hankkeet ovat kohteittain sitovia. Alle 10.000 € hankinnat kuuluvat
käyttötalouden puolelle.
Investointien hankintamenon jaksottaminen voidaan tarkistaa tilinpäätöksen hyväksymisen yhteydessä
taikka erillisellä valtuuston päätöksellä.
Investointisuunnitelmassa on otettu huomioon yhdistymissopimuksen kirjaus siitä, että uuden Kurikan
investointitaso on 6 milj. euroa vuodessa, josta Jalasjärven osuus on 2,5 milj. euroa. Kuten koko
yhdistymissopimus, tämäkin lausuma koskee vuosia 2016-2018. Vuoden 2016 osaltakin on pyritty
normaaliin investointitasoon. Ainut suurempi investointi on terveyskeskuksen saneerauksen II-vaihe, jota
on suunniteltu aina vuodesta 2001 lähtien. I-vaihe, joka sisälsi vuodeosaston saneerauksen on toteutettu
2008. II-vaihe on ollut sen jälkeen suunnitelmissa koko ajan, mutta sen toteuttamista on lykännyt paitsi
kiristynyt talous niin myös viime vuosien kriisikuntatilanne. Saneeraukseen on varattu vuodelle 2015
1,7 milj. euroa ja seuraavalle vuodelle 0,9 milj. euroa.
Muilta osin investointisuunnitelma ei sisällä suuria yksittäisiä kohdemäärärahoja. Talonrakennuksen
puolella suurimpia ovat hammashuollon muutostyöt Liikerati – kiinteistössä ja kunnantalon ikkunoiden
uusinta. Lisäksi Kiuaskallion alueen kehittämiseen on varattu suunnittelumäärärahaa 50 000 euroa
vuodelle 2015 ja toteuttamisrahaa vuosille 2016-2019 0,5 milj. euroa vuosittain. Toteuttamissuunnitelma
tuodaan valtuuston päätettäväksi erikseen. Julkisen käyttöomaisuuden puolella suurimpia ovat katujen
peruskorjaus, kevytliikenteen tiet, päällystekorjaukset sekä Jokipiin silta.
Kunnan budjetin ulkopuolisena käynnistetään uuden päiväkodin rakentaminen kirkonkylään Iloniemen
alueelle. Kunnanhallitus on antanut Jalasjärven Kuntakapiteeli Oy:lle toimeksiannon ryhtyä
valmistelemaan hanketta. Kiinteistö Oy jalasjärven Vuokratalot on vienyt Iloniemen
asumispalveluyksikön suunnittelua eteenpäin ja rakentaminen alkaa näillä näkymin helmi-maaliskuussa.
ARA rahoittaa hanketta 2,5 milj. euron avustuksella ja 4 milj. euron korkotuella.
SUUNNITTELUKAUDEN 2015-2019 INVESTOINNIT
INVESTOINTIOSA
KUNTA
Menot yhteensä
Tulot yhteensä
Nettomenot
44
2015
€
2016
€
2017
€
2018
€
2019
€
4 442 000
3 110 000
2 925 000
2 875 000
2 875 000
150 000
150 000
100 000
100 000
0
4 292 000
2 960 000
2 825 000
2 775 000
2 875 000
Investoinnit
KUNNANHALLITUS
Kiinteä, aineeton ja irtain omaisuus
* = uudelleenbudjetointi
2015
€
2016
€
2017
€
2018
€
2019
€
50 000
50 000
0
0
0
0
150 000
150 000
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
IRTAIN OMAISUUS, menot
379 000
215 000
165 000
175 000
175 000
Kunnanhallituksen irtain yhteensä, menot:
245 000
100 000
100 000
100 000
100 000
Atk:n kehittäminen, palvelimia ym.
Ruokapalvelut Iloniemenkodin keittiön kalusto
Kuntaliitoksen tietojärjestelmät ja puhelinjärjes
Sivistystoimen irtain yhteensä, menot:
Kyläkoulujen pulpetit
Uuden päiväkodin kalustaminen
Teknisen toimen irtain yhteensä, menot:
Ruohonleikkurit, trimmerit
GPS-laitteiston uusiminen
Siivoustoimen konehankinta
Liikunta-alueiden koneet
Hiekanharjaus- ja kiinteistöhoitokoneet
Rakennusvalvonnan ohjelmisto
60 000
100 000
85 000
25 000
25 000
75 000
25 000
50 000
40 000
25 000
25 000
25 000
25 000
25 000
25 000
40 000
50 000
50 000
KIINTEÄ OMAISUUS, menot
Maa-alueiden osto
KIINTEÄ OMAISUUS, tulot
Maa-alueiden myynti
AINEETON KÄYTTÖOMAISUUS, menot
Osakkeet ja osuudet
109 000
15 000
20 000
17 000
10 000
25 000
22 000
KIINTEÄ, AINEETON JA IRTAIN OMAISUUS
Menot yhteensä
429 000
215 000
165 000
175 000
175 000
Tulot yhteensä
150 000
0
0
0
0
Nettomenot
279 000
215 000
165 000
175 000
175 000
45
Investoinn
Investoinnit
TEKNINEN LAUTAKUNTA
TALONRAKENNUS
Kunnanhallitus
Kunnantalon IV-suunnittelu
Kunnantalon IV-saneeraus
Kunnantalon sisätilamuutokset
Kunnantalon ikkunat
2015
€
155 000
2016
€
2017
€
2018
€
2019
€
25 000
25 000
200 000
950 000
900 000
50 000
500 000
550 000
550 000
50 000
50 000
50 000
15 000
15 000
0
0
0
0
527 000
50 000
17 000
15 000
50 000
100 000
30 000
100 000
15 000
10 000
25 000
15 000
20 000
20 000
10 000
550 000
600 000
600 000
600 000
100 000
100 000
Ala-asteiden koulukorjaukset
50 000
50 000
50 000
50000
50000
Vapaa-aikatoimen rakennukset, menot
60 000
50 000
10 000
510 000
500 000
500 000
500 000
500 000
500 000
500 000
500 000
125 000
125 000
200 000
200 000
25 000
25 000
25 000
25 000
50 000
0
50 000
0
50 000
0
50 000
0
15 000
140 000
Jikkylle vuokratut rakennukset, menot
2 000 000
Tk:n saneeraus, suunnittelu, vanhan purku
1 700 000
JIKKYN kiinteistöjen peruskorjaukset
50 000
TK A ja katteen maalaus+julkisivut A, C ja F
10 000
Hammashoitolan muutostyöt
200 000
Palveluportin kiinteistöautomaation saneeraus
30 000
(Palveluportti, TOKE, päiväkoti, Toiska,
asuntola ja palvelukoti)
Asuntola ja palvelukoti maalaus ja paneelien vaih 10 000
Muut pitkävaikutteiset menot
Urheiluhalli Oy paini- ja punttisalin katto
Sivistystoimen rakennukset, menot
Metsolan koulun julkisivun pinnoitus
Jokipiin päiväkoti, vesikatteen uusiminen
Päiväkotien maalaus (Kranni, Kerttula, Jokipii)
Hirvijärven koulun kivipintojen pinnoitus
Hirvijärvi, putkiremontti ja kellarin vessat
Keskikylän koulun keittiö ja ilmastointi
Koskue, Luopajärvi, Metsola IV-saneeraus
Luopajärven koulun maalaus
Luopajärven koulun tekn.työn luokan siirto
Yläasteen piha, pyöräparkki ja viihtyisyys
Koulukeskus + muut, paloilmaisimien saneeraus
Koulukeskus, ovihallinta ja murtohälytysjärjestelmä
KK ala-asteen ulkomaalaus
KK ala-asteen välitunti- ja liikunta-alue
200 000
15000
(vaijerirata, rengaskeinu ja toinen koripalloteline)
Kiuaskallion liikuntakeskuksen suunnittelu ja kehittäminen
Vanhan koulun (lukio-osa) katon maalaus
10 000
Wilholan julkisivun ja katteen maalaus
Vapaa-aikatoimen rakennukset, tulot
Teknisen toimen rakennukset, menot
Kunnan varaston muutostyöt
Teollisuuskiinteistöjen korjaukset
JAKK kiinteistöjen korjaukset
Vanhan paloaseman ikkunat
Kunnan kiinteistöjen kuntoarviot ja korjaussuunnittelu
Muiden kunnan kiinteistöjen peruskorjaukset
Teknisen toimen rakennukset, tulot
46
TALONRAKENNUS
Menot yhteensä
Tulot yhteensä
Nettomenot
200 000
30 000
25 000
50 000
25 000
20 000
50 000
0
2 957 000 2 160 000 1 925 000 1 850 000 1 850 000
0
0
0
0
0
2 957 000 2 160 000 1 925 000 1 850 000 1 850 000
Investoinnit
Investoinnit
TEKNINEN LAUTAKUNTA
JULKINEN KÄYTTÖOMAISUUS
2015
€
2016
€
2017
€
2018
€
2019
€
200 000
150 000
10 000
116 000
40 000
43 000
15 000
20 000
15 000
200 000
10 000
15 000
100 000
50 000
10 000
70 000
40 000
40 000
250 000
50 000
10 000
70 000
40 000
40 000
250 000
50 000
10 000
70 000
40 000
40 000
250 000
50 000
10 000
70 000
40 000
40 000
20 000
20 000
20 000
20 000
30 000
150 000
30 000
100 000
30 000
100 000
30 000
150 000
100 000
100 000
0
187 000
190 000
190 000
190 000
190 000
40 000
40 000
40 000
40 000
Jalasjoen rantapenkereiden kunnostus
Keskustan kuivatusojat
40 000
10 000
65 000
17 000
10 000
10 000
35 000
35 000
35 000
20 000
20 000
Liikuntapaikat, menot
35 000
35 000
35 000
50 000
50 000
Kiuaskallion hiihtohissin kunnostus
Siirrettävä katsomo
Maankaatopaikka Kiuaskallio
15 000
10 000
10 000
10 000
10 000
10 000
10 000
1 056 000
735 000
835 000
850 000
850 000
0
150 000
100 000
100 000
0
1 056 000
585 000
735 000
750 000
850 000
Kadut, menot
Katujen peruskorjaus
Kevytliikenteen tiet
Liikenneturvallisuuskohteet
Päällystekorjaukset (asfaltoinnit)
Asfaltoinnit (Uusasfaltoinnit)
Katujen valaistus
Koskitien silta
Katujen täyd.rakentaminen
Sadevesipumppamojen saneeraus
Jokipiin silta
Suunnitteluraha seuraavalle vuodelle
Kivistönkylän risteyksen liikennejärjestelyt
834 000
Kivistönkylän risteys, tulot
Ympäristötyöt ja yleiset alueet, menot
Ympäristörakentaminen ja puistojen saneeraus
Koirapuisto
Ilkankallion leikkikenttä
Järvien niitto
Kadun nimien vaihto: tienvarsiopasteiden uusiminen
510 000
610 000
610 000
610 000
Menot yhteensä
Tulot yhteensä
Nettomenot
47
Investoinnit
INVESTOINNIT YHTEENSÄ
2015
€
2016
€
KUNNANHALLITUS :
KIINTEÄ, AINEETON JA IRTAIN OMAISUUS
Menot yhteensä
429 000
215 000
Tulot yhteensä
150 000
0
Nettomenot
279 000
215 000
TEKNINEN LAUTAKUNTA :
TALONRAKENNUS
Menot yhteensä
Tulot yhteensä
Nettomenot
2017
€
2018
€
2019
€
165 000
0
165 000
175 000
0
175 000
175 000
0
175 000
2 957 000
0
2 957 000
2 160 000
0
2 160 000
1 925 000
0
1 925 000
1 850 000
0
1 850 000
1 850 000
0
1 850 000
Menot yhteensä
1 056 000
Tulot yhteensä
0
Nettomenot
1 056 000
735 000
150 000
585 000
835 000
100 000
735 000
850 000
100 000
750 000
850 000
0
850 000
KAIKKI INVESTOINNIT:
Menot yhteensä
Tulot yhteensä
Nettomenot
48
2015
2016
2017
2018
2019
4 442 000 3 110 000 2 925 000 2 875 000 2 875 000
150 000
150 000
100 000
100 000
0
4 292 000 2 960 000 2 825 000 2 775 000 2 875 000
RAHOITUSLASKELMAOSA
Talousarvio 2015 ja
taloussuunnitelma 2016-2019
49
Taloussuunnitelma 2015-2019 RAHOITUSLASKELMA
Lainanottoperiaatteet ja maksuvalmiuden ylläpitäminen:
*Kunnan lainakanta pidetään lainakustannusriskien minimoimiseksi mahdollisimman
monipuolisena.
*Pitkäaikaista lainaa otetaan kunnanvaltuuston talousarviossa tai erillisenä päätöksenä hyväksymä
enimmäismäärä vuodessa. Lainanottovaltuudet näkyvät rahoituslaskelmassa kohdassa pitkäaikaisten
lainojen lisäys.
*Lainoista pyydetään pääsääntöisesti kirjalliset, vertailukelpoiset tarjoukset, joiden pohjalta
päätökset tehdään. Mikäli käytettävissä on riittävän ajantasainen lainakustannus-vertailu, voi
lainanottopäätöksen tehdä ilman erillistä, nimenomaan tätä lainanottoa varten toteutettua
tarjouskierrosta.
*Maksuvalmiuden ylläpitämiseksi kunnanhallitukselle tai kunnanhallituksen päättämälle viranhaltijalle
annetaan valtuudet ottaa tilapäisluottoa enintään 2.500.000 euroa.
Lainakannan muutokset
Talousarvioon sisältyy 6 000 000 euron lainannostovaltuus kunnan peruspalveluiden ja investointien
kattamiseen sekä lisävaltuus kuntatodistusohjelman käyttämiseen JAKK:n takaisinperinnän osalta 8,5
milj. euroa tai vastaavansuuruisen pitkäaikaisen lainan ottamiseen.
50
Rahoituslaskelmaosa
Taloussuunnitelma 2015-2019 RAHOITUSLASKELMA
EUROT !!!
* = sitovat
TP
TA
TA
TS
TS
TS
TS
2013
1000€
2014
1000 €
2015
2016
1000€
2017
1000€
2018
1000€
2019
1000€
€
Varsinaisen toiminnan ja investointien kassav
(ei sis.mrm)
Toiminnan rahavirta
Vuosikate
-3 446
-537 -1 144 646
Satunnaiset erät
8 936
Tulorahoituksen korjauserät
-4 292
Tulorahoitus yhteensä
1 198
-537 -1 144 646
-904
-457
-30
-469
-904
-457
-30
-469
-3 110
-2 925
100
-2 875
100
-2 875
Investointien rahavirta
Investointimenot
-3 267
Rahoitusosuudet investointeihin
78
Pysyvien vastaavien hyöd.luovutustu 14 095
Investoinnit yhteensä
10 905
-2 488 -4 442 000
84
150 000
100
-2 304 -4 292 000
150
-2 960
-2 825
-2 775
-2 875
Toiminnan ja investointien rahavir 12 103
-2 840 -5 436 646
-3 864
-3 282
-2 805
-3 344
279 242
279 242
80
80
80
80
80
80
80
80
3 500 6 000 000
-845 -9 684 474
-723 8 500 000
1 932 4 815 526
5 000
-10 936
9 347
3 411
5 000
-2 220
4 500
-2 263
4 500
-2 479
2 780
2 237
2 021
Rahoituksen rahavirta
Antolainauksen muutokset
*Antolainasaamisten lisäys
-13 799
*Antolainasaamisten vähennys
244
Antolainauksen muutokset yht.
-13 555
*Lainakannan muutokset
Pitkäaikaisten lainojen lisäys
0
Pitkäaikaisten lainojen väh.
-9 000
Lyhytaikaisten lainojen muutos
8 996
*Lainakannan muutokset yht.
-4
Oman pääoman muutokset
Muut maksuvalmiuden muutokset
Toim.ant.varojen ja po:n muutokset
-27
Vaihto-omaisuuden muutos
Saamisten muutos
-46
Korottomien velkojen muutos
1 737
Muut maksuvalm. muutokset yht.
1 663
110
110
0
0
0
0
0
0
-11 896
2 042
5 094 768
3 491
2 860
2 317
2 101
Rahavarojen muutos
207
-798
-341 878
-372
-422
-489
-1 242
Rahavarojen muutos
207
-798
-341 878
-372
-422
-489
-1 242
51
52
JAKK-liikelaitos
JAKK-liikelaitos
67
53
Konserni
Valtuuston JAKKille asettamat tavoitteet
Valtuuston talousarviossa kuntalain mukaiselle liikelaitokselle hyväksymät toiminnalliset ja
taloudelliset tavoitteet, jotka raportoidaan kunnanvaltuustolle osavuosikatsauksen 1-6 sekä
tilinpäätöskertomuksen 31. 12. yhteydesssä. Lisäksi suppeampi raportointi kunnanjohtajalle
neljännesvuosittain.
Henkilöstö
Vakituiset
Määräaikaiset, sijaiset
Yhteensä
Muutos/kehitys +/-
2012
2013
tpe 2014
2015
140
23
19
15
6
1
0
0
146
24
19
15
-37
-122
-5
-4
Perustelut: Henkilöstön muutos/kehitys
V. 2014 on yksi henkilö lomautettuna ja kolme perhe- tai opintovapailla. Tarve on enintään 15
henkilötyövuotta.
JAKK
Tunnusluvut
Liikevaihto €
Liikevaihto €/otp
Saadut valtionosuudet
Omavaraisuusaste %
Peruspääoman korko %
Toimipaikkojen lkm
Muutos/
Kehitys
Tp 2013
Tpe 2014
TA 2015
4 354 913,00
85,25
-1 382 857,00
2 071 620,00
-46,00
74,00
51 086
2 042 316,00
85,81
-541 994,00
1 784 000,00
-21,75
86,73
23 800
2 272 245,00
81,21
-228 438,00
1 830 985,00
27 981
229 929,00
-4,60
313 556,00
46 985,00
21,75
-86,73
4 181
7,00
6,00
-1,00
1 178,00
7
Perustelut: Toiminnan laajuuden muutos/kehitys
JAKK liikelaitoksen toiminta on v. 2014 aikana sopeutettu sellaiselle tasolle, että saatu
tulorahoitus kattaa toiminnalliset menot.
Vuoden 2015 aikana liikelaitoksen toimintaa tehostetaan edelleen. Yhteistyötä Sedun
kanssa tiivistetään ja valmistellaan JAKKin koulutustoiminnan siirtämistä Seduun
vuoden 2016 alusta.
Valtuuston hyväksymät sitovat erät JAKKin talousarviossa:
JAKKin peruspääoma
54
196.003,41 €
Jalasjärven kunnalle maksettava peruspääoman korko
30.11.2015 Euribor 12kk + 0,1
JAKK LIIKELAITOS INVESTOINNIT 2015
Yksilöity investointi
Summa
AUTO JA KULJETUS
Yhteensä
0
Yhteensä
0
Autoala
Liiketoiminta ja johtaminen
Yhteensä
0
Yhteensä
0
Yhteensä
0
Yhteensä
0
Yhteensä
0
RAKENTAMINEN
Maarakennus
Talonrakennus
Tekniikan alat
HALLINTO
OPISKELIJAHALLINTO
Yhteensä
0
JAKK yhteensä
0
55
JAKK
Laatija: Erkki Ala-Välkkilä
MYYNTITUOTOT
Koulutusmyyntisopimukset
Työtoiminnan tuotot
Ravintolan myyntituotot
Tilojen vuokratuotot
PROJEKTIEN LASKUTTAMATON OS.
VÄHENNYSERÄT
MUUT TUOTOT
LIIKEVAIHTO + MUUT TUOTOT
AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT
Työaineet
Raaka-aineet,Ravintola
Muut aineet ja tarvikkeet
Varastojen lisäys (+) tai vähennys (-)
MUUT VÄLITTÖMÄT
Palvelujen ostot
Muut
2015
2 235 763
2 195 645
39 500
0
618
0
0
42 664
2 278 427
174 360
15 000
0
159 360
0
404 999
404 999
0
SAADUT KÄT. ALET
0
JALOSTUSARVO
1 699 068
PALKAT JA PALKKIOT
1 012 740
Käytetyt työtunnit
HENKILÖSIVUKULUT
531 681
POISTOT
18 045
LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT
484 158
LIIKEYLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ)
-347 556
RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT
119 119
LIIKEYLIJÄÄMÄ ENNEN AV. JA SAT. ERIÄ
-228 437
SATUNNAISET TUOTOT
0
SATUNNAISET KULUT
0
TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ)
-228 437
Korottomien velkojen muutos kunnalta/kuntayhtymältä
Investoinnit
Henkilömäärä
56
% lv:sta
25 687
18,00
100,0 %
7,7 %
0,7 %
0,0 %
7,0 %
0,0 %
17,8 %
17,8 %
0,0 %
0,0 %
74,6 %
44,4 %
0,0 %
23,3 %
0,8 %
21,2 %
-15,3 %
5,2 %
-10,0 %
0,0 %
0,0 %
-10,0 %
Rahoituslaskelma JAKK liikelaitos
2015
Toiminnan rahavirta
Liikeylijäämä (-alijäämä)
Poistot ja arvonalentumiset
Rahoitustuotot ja -kulut
Satunnaiset erät
-347 556,00
18 045,00
119 119,00
0,00
Tuloverot
Tulorahoituksen korjauserät
-210 392,00
Investointien rahavirta
Investointimenot
Rahoitusosuudet investointimenoihin
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot
Toiminnan ja investointien rahavirta
0,00
42 664,00
-167 728,00
Antolainauksen muutokset
Antolainasaamisten lisäykset kunnalle/kuntayhtymälle
0,00
Antolainasaamisten lisäykset muilta
0,00
Antolainasaamisten vähennykset kunnalta/kuntayhtymältä
0,00
Antolainasaamisten vähennykset muilta
0,00
Lainakannan muutokset
Pitkäaikaisten lainojen lisäys kunnalta/kuntayhtymältä
0,00
Pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta
0,00
Pitkäaikaisten lainojen vähennys kunnalle/kuntayhtymälle
0,00
Pitkäaikaisten lainojen vähennys muilta
0,00
Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta/kuntayhtymältä
0,00
Lyhytaikaisten lainojen muutos muilta
0,00
Oman pääoman muutokset
0,00
Muut maksuvalmiuden muutokset
Vaihto-omaisuuden muutos
0,00
Saamisten muutos kunnalta/kuntayhtymältä
0,00
Saamisten muutos muilta
0,00
Korottomien velkojen muutos kunnalta/kuntayhtymältä
Korottomien velkojen muutos muilta
0,00
0,00
0,00
Rahavarojen muutos
-167 728,00
57
TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015
Johdanto
Kansainväliset talousnäkymät ovat parantuneet hieman ja monissa Suomen keskeisissä
vientimaissa kysyntä on alkanut elpyä. Suomen talouskasvu käynnistyy kuitenkin viiveellä ja
on vuosina 2014 ja 2015 edelleen vaatimatonta. Työllisyys heikkenee edelleen.
Työttömyysasteen ennustetaan nousevan 8,7 % vuonna 2014, jonka jälkeen työttömyyden
kasvu taittuu.
OKM:n hallinnonalalla valtion vuoden 2015 talousarvioesityksessä jatketaan ammatillisen
koulutuksen järjestäjä- ja oppilaitosverkoston kehittämistä. Valtioneuvoston hyväksymän
Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman 2011 – 2016 mukaan aikuiskoulutuksen
tehtävänä on työvoiman saatavuuden ja osaamisen turvaaminen, koko aikuisväestön
koulutus- ja sivistysmahdollisuuksista huolehtiminen sekä yhteiskunnan eheyden ja tasaarvon vahvistaminen.
Aikuiskoulutuksella tuetaan pyrkimyksiä työurien pidentämiseen, työllisyysasteen
nostamiseen, tuottavuuden parantamiseen, aikuiskoulutuksen suhteen aliedustettujen
ryhmien osallistumisen lisäämiseen, monikulttuurisuuden vahvistamiseen sekä elinikäisen
oppimisen edellytysten toteutumiseen. OKM asettaa tavoitteeksi, että aikuiskoulutukseen
osallistuvien osuus työikäisestä väestöstä nousee 60 prosenttiin.
Aikuiskoulutuksen rahoitusesitys v. 2014 opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla - niiltä
osin kuin koskevat JAKKia: Valtionosuus näyttötutkintona suoritettava ammatilliseen
perustutkintoon valmistava koulutus 89,6 M€ (91 M€ v. 2013), valtionosuus- ja avustus
ammatilliseen lisäkoulutukseen ja ammatillisille erikoisoppilaitoksille 154 M€ (161,5 M€ v.
2013), valtionosuus- ja avustus oppisopimuskoulutukseen 117,3 M€ (116,5 M€ v. 2013) ja
nuorten aikuisten osaamisohjelma 52 M€ (27 € v. 2013).
TEM:n talousarvioehdotuksessa vuodelle 2014 tavoitteena on vahva yritystoiminta ja korkea
työllisyys. Talousarvioehdotus vastaa epävarmaan taloustilanteeseen ja hiipuneeseen
vientiin. Erityisenä tavoitteena on vauhdittaa yritystoimintaa sekä vähentää pitkäaikais- ja
nuorisotyöttömyyttä. Ammatillisen koulutuksen hankintaan talousarvioesitys on 146,5 M€ ja
kotoutumiskoulutukseen 45 M€.
Hallitusohjelman mukaan aikuiskoulutuksen painopistealueita ovat:
• aikuiskoulutuksen laadun ja tehokkuuden parantaminen
• ammatillisen tutkintojärjestelmän uudistaminen (TUTKE)
• elinikäisen oppimista tukevien tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden kehittäminen
• maahanmuuttajien koulutusmahdollisuuksien lisääminen
OKM toteuttaa vuosina 2013 – 2016 nuorten aikuisten osaamisohjelman, jonka tavoitteena
on tarjota 20 – 29 –vuotiaille pelkän perusasteen koulutuksen varassa oleville mahdollisuus
suorittaa ammatillinen tutkinto. Lisäksi OKM on päättänyt toteuttaa erillisohjelman 30 – 50
–vuotiaille pelkän perusasteen koulutuksen varassa oleville vastaavan ohjelman.
58
Ammatillisen lisäkoulutuksen momentille valtionosuutta ja –avustusta v. 2015 myönnetään
133 136 000 euroa (138 075 000 vuonna 2014). Mitoituksessa on huomioitu kustannustason
noususta johtuva indeksitarkastus 1,2 % sekä rahoituspoliittisen ohjelman mukainen 6,5 M
euron leikkaus. Yhteissummaan sisältyy enintään 1,55 M euroa käytettäväksi
valtionavustuksina mm. koulutuksen laadun ja näyttötutkintojärjestelmän kehittämiseen.
Oppisopimuskoulutuksen momentille valtionosuutta ja –avustusta (arviomääräraha) v. 2015
myönnetään esityksessä 102 578 000 euroa (123 842 000 vuonna 2014). Mitoituksessa on
huomioitu kustannustason noususta johtuva indeksitarkistus 1,2 %.
TEM:n työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikkaa toteutetaan julkisilla työvoima- ja yrityspalveluilla ja
yritysrahoituksella. Työllisyys- ja yrityspolitiikassa painotuksena on työttömyyden
alentaminen sekä kasvun vauhdittaminen luomalla edellytyksiä uudelle yritystoiminnalle,
yritysten uudistumiselle ja investoinneille ja vastaamalla yritysten työvoima- ja
osaamistarpeisiin. Palveluja suunnataan erityisesti pk-yritysten kasvun, kehittymisen ja
kansainvälistymisen edistämiseen. Yritysten kehittymistä, rakennemuutosten hallintaa ja
työurien jatkumista tuetaan toteuttamalla yritysten tarpeiden mukaista työvoimakoulutusta ja
yritystoiminnan kehittämispalveluja.
TEM:n talousarvioesityksessä on arvioitu käytettävän ammatillisen koulutuksen hankintaan
150,4 M€ (146,5 M€ v. 2014) ja kotouttamiskoulutukseen 52,0 M€ (45 M€ v.2014)
Perustehtävä
JAKKin perustehtävä on tukea koulutus- ja kehittämispalvelujensa avulla asiakkaidensa ja
yhteistyökumppa-neidensa menestymistä.
JAKK toteuttaa aikuisten ammatillista koulutusta. Perustehtävän keskeiset elementit ovat
toimialaerikoistuminen, valtakunnallisuus, laaja työelämäverkosto, vahva verkosto toimialojen
kehittäjiin sekä asiakkaan tarpeiden ennakointi ja ymmärtäminen. JAKK tuottaa
valtakunnallisesti kokonaisvaltaista aikuiskoulutus- ja konsultointipalvelua tekniikan ja
liikenteen sekä infran ja rakentamisen aloille painopistealueenaan Länsi-Suomi.
JAKKin käytännönläheinen koulutustarjonta kattaa kuljetus-, maarakennus- ja
talonrakennusalan. Opetuskieli on suomi.
Asiakaslähtöisyys
ja
kumppanuus
Vastuullisuus
Aikuiskoulutus- ja
konsultointipalvelut
Osaaminen, jatkuva
kehittyminen ja
elinikäinen oppiminen
Uudistuminen
ja
innovatiivisuus
59
JAKKin valtakunnallisuus sekä keskittyminen valituille toimialoille mahdollistavat nopean
reagoinnin ja tehokkaan toiminnan sekä toisaalta oman erikoisasiantuntijuuden
ylläpitämisen. Osa asiakkaista on valtakunnallisesti ja kansainvälisesti toimivia yrityksiä.
Valtakunnallisen toimipaikkarakenteen avulla JAKK pystyy vastaamaan kokonaisvaltaisesti
näiden yritysten toiminnan kehittämistarpeisiin eri alueilla. Toimipaikan vastuuhenkilöt
organisoivat yhdessä osastopäällikön kanssa toimintaa alueellaan. Osastopäällikkö vastaa
oman toimialansa toiminnasta ja kehittämisestä. Hallinto tukee osastoja ja vastaa JAKKin
toiminnan, menetelmien ja välineiden kehittämisestä sekä toiminnan laadunvarmistuksesta.
Toimipaikkaverkosto
JAKK on valtakunnallisesti toimiva oppilaitos, painopistealueena Länsi-Suomi. Kiinteät
toimipaikkamme ovat:
Jalasjärvi Kurssitie 2, 61600 Jalasjärvi
Turku Artturinkatu 2, 20200 Turku
Tampere Jokipohjantie 28, 33800 Tampere
Jyväskylä Sorastajantie 6, 40320 Jyväskylä
Organisaatio
JAKKissa on kolme kouluttavaa osastoa: kuljetus – logistiikka, maarakennus ja tekniikka,
sekä talonrakennus. Hallinto on keskitetty yhdeksi kokonaisuudeksi joka pitää sisällään
yleishallinnon lisäksi laadunhallinnan, pedagogiikan ja oppisopimustoimiston.
60
Tavoitteet vuodelle 2015
Talousarvio on laadittu siten, että JAKK liikelaitoksen talousarvio pitää sisällään
luvanvaraisen koulutuksen (alv 0%) ja JAKK koulutus Oy:n talousarvio sisältää maksullisen
palvelutoiminnan (ei luvanvaraisen koulutuksen alv 24 %). Talousarvion laadinta on tehty niin
että pystymme joustavasti yhdistämään talousarviot ja toisaalta kykenemme seuraamaan
erillään JAKK liikelaitoksen ja JAKK koulutus Oy:n toimintaa.
• Vuoden 2015 aikana valmistellaan fuusiota ja tiivistetään yhteistyötä Sedu
Aikuiskoulutuksen kanssa
• Laatu- ja ympäristöjärjestelmä saatetaan vastaamaan nykyistä toimintaa
JAKK liikelaitos JAKK koulutus Oy
• Liikevaihto
2 272 245
4 963 292
• Tilikauden ylijäämä/alijäämä
- 228 438
207 080
• Opiskelijatyöpäivät
27 981
56 349,5
• Suoritettuja tutkintoja yhteensä n. 400 kpl.
• Palautteet (asteikolla 1-5): OPAL 4,1 AIPAL 4,1
Henkilöstö 1.1.2015
JAKK koulutus Oy:n henkilöstömäärä on 59, joista yksi henkilö on vanhempainvapaalla.
JAKK liikelaitoksen henkilöstömäärä on 19 ja joista erilaisilla vapailla on 3 henkilöä. YT
toimenpideaika jatkuu JAKK koulutus Oy:ssä kesäkuun 2015 loppuun saakka.
61
LIITTEET
62
Virat ja toimet
HENKILÖSTÖSUUNNITELMA
Vakinaiset virat ja toimet 2014- 2016
Virka- tai toiminimike
2014
2015
2016
Palvelutoiminnot ja siirtyneet
sosiaalipalvelut (2015 JIK)
Henkilöstö yht
223,5
193,5
189,5
Koulutustoimi ja siirtyneet varhaiskasvatuspalvelut alk. v. 2009
Henkilöstö yht.
174,0
170,0
169,0
8,0
8,0
8,0
Tekninen toimi
Henkilöstö yht.
52,0
50,0
47,0
KUNTA YHT.
457,5
421,5
413,5
18,0
15,0
15,0
475,5
436,5
428,5
36,0
6,0
1,0
0,0
-35,0
-6,0
Vapaa-aikatoimi, siirtynyt koululaisten aamu- ja
iltapäivätoiminta koulutustoimeen alk. vuonna 2009
Henkilöstö yht.
JAKK liikelaitos
Henkilöstö yht.
*Perustettu osakeyhtiöt, joiden palvelukseen
osa henkilöstöstä siirtynyt
KUNTA + JAKK YHT.
VÄHENNYKSET
LISÄYKSET
MUUTOS
0,0
63
PALVELUTOIMINNOT
Kunnanhallitus
Kunnanjohtaja
Kaavoitus ja maankäytönsuunnittelu
Mittausteknikko
Hallintopalvelut
Hallinto- ja talousjohtaja
Hallintosihteeri
Markkinointisihteeri
Toimistosihteeri
Osastosihteeri
Palvelusihteeri
Tilaajalautakunta
Controller
Talouspalvelut
Talouspäällikkö
Pääkirjanpitäjä
Kirjanpitäjä
Henkilöstösihteeri
Palkkasihteeri
Laskentasihteeri
It-vastaava
Järjestelmäasiantuntija
It-tukihenkilö
Maaseututoimi
Maaseutujohtaja
Maaseutupäällikkö
Toimistosihteeri
Lomituspalveluyksikkö
Lomituspalvelujohtaja
Lomituspalvelusihteeri
Lomituspalveluohjaaja
Maatalouslomittaja
64
2014
2015
2016
1,0
1,0
1,0
1,0
0,5
0,5
0,5
0,5
1,0
1,0
1,0
2,0
1,0
1,0
7,0
-1,0
-1,0
5,0
5,0
1,0
1,0
1,0
1,0
1,0
1,0
1,0
1,0
3,0
3,0
1,0
2,0
1,0
14,0
14,0
14,0
1,0
1,0
4,0
6,0
6,0
6,0
140,0
-3,0
137,0
1,0
3,0
8,0
128,0
140,0
PALVELUTOIMINNOT
Ruokapalvelut
Ruokapalvelupäällikkö
Ravitsemustyönjohtaja
Suurtalouskokki
Ruokapalvelutyöntekijä
Sosiaalityö
Johtava sosiaalityöntekijä
Sosiaalityöntekijä
Sosiaaliohjaaja
Toimistosihteeri
Perhetyöntekijä
Keva-huolto
Kehitysvammahuollon esimies
Ohjaaja
Lähihoitaja
HENKILÖSTÖ YHTEENSÄ
2014
2015
2016
1,0
3,0
19,5
2,5
26,0
26,0
26,0
1,0
3,0
1,0
2,0
1,0
8,0
-1,0
-3,0
-1,0
-2,0
-1,0
0,0
0,0
1,0
7,0
12,0
20,0
-1,0
-7,0
-12,0
0,0
0,0
223,5
193,5
189,5
65
SIVISTYSTOIMI
Opetus ja kasvatus/hallinto
Sivistysjohtaja
Toimistosihteeri
2014
2015
2016
1,0
1,0
2,0
2,0
2,0
Varhaiskasvatus ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta
Perhepäivähoidon johtaja
1,0
Päiväkodin johtaja
3,0
Toimistosihteeri
1,0
Lastentarhanopettaja
8,0
Erityislastentarhanopettaja
1,0
Lastenhoitaja
26,0
Perhepäivähoitaja
37,0
-4,0
Ryhmäavustaja
3,0
Aamu-ja iltapäivätoim.ja esiop.koord.
1,0
Aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja
1,0
Esiopetuksen tuntiopettaja
1,0
83,0
79,0
Peruskoulut
Rehtori
2,0
Koulusihteeri
1,5
Luokanopettaja
27,0
Perusopetuksen lehtori
17,0
Perusopet. ja lukion yhteinen lehtori
5,0
Erityisluokanopettaja
5,0
Erityisopettaja
3,0
Koulunkäyntiav./koulunkäynninohj.
14,5
Henkilökohtainen avustaja
1,0
Koulukuraattori
1,0
77,0
77,0
Lukio
Rehtori
1,0
Koulusihteeri
1,0
Lukion lehtori
4,0
Lukion ja perusopet. yhteinen lehtori
4,0
10,0
10,0
66
-1,0
78,0
77,0
10,0
Kansalaisopisto
Rehtori
Musiikinopettaja
2014
2015
2016
1,0
1,0
2,0
2,0
2,0
170,0
169,0
2015
2016
KOULUTUSLAUTAKUNTA
174,0
Osa lukion ja peruskoulun viroista on yhteisiä.
Määräaikaisia ei ole laskettu mukaan.
2014
Nuoriso- ja liikuntasihteeri
Liikunnanohjaaja
Nuoriso-ohjaaja
Kulttuurisihteeri
Kirjastonjohtaja
Kirjastonhoitaja
Kirjastovirkailija
VAPAA-AIKATOIMEN
1,0
1,0
1,0
1,0
1,0
3,0
8,0
8,0
1,0
-1,0
8,0
8,0
8,0
8,0
Peruskoulun avustajat osa-aikaisia
sekä lastenhoitajissa että perhepäivähoitajissa kaksi osasaikaista, laskettu kokonaisina
67
TEKNINEN TOIMI
Hallintotoimi
Tekninen johtaja
Rakennustarkastaja
Ympäristösihteeri
Toimistosihteeri
Tilapalvelut
Siivoustyönjohtaja
Siivoojat ja yhdistelmätyöntekijät
Laitosapulainen
Varastonhoitaja
Rakennusmestari
Työnjohtaja
Toimistosihteeri
Kiinteistöt
Talonmies
Kunnallistekniset palvelut
Rakennusmestari
Kunnallistekniikan rakent.
Liikenne ja yleiset alueet
Rakennusmestari
Puutarhuri
Aluevastaava
Kaavatekninen suunnittelu
ja maa- ja metsätilat
Mittausteknikko
Kartoittaja
68
2014
2015
2016
1,0
1,0
1,0
1,9
4,9
4,9
4,9
1,0
21,0
0,5
1,0
1,0
1,0
0,1
4,0
7,0
36,6
1,0
4,0
5,0
1,0
1,0
2,0
4,0
-1,0
1,0
36,6
-1,0
4,0
-2,0
34,6
-1,0
3,0
-1,0
3,0
3,0
0,5
1,0
1,5
1,5
1,5
52,0
50,0
47,0
Talousarvioasetelma
TOIMIELIN
KÄYTTÖTALOUS
TULOSALUE
TULOSYKSIKKÖ
JALASJÄRVEN KUNTA
YLEINEN HALLINTO
KESKUSJOHTO
Keskusjohto
Vaalit
PALVELUTOIMINNOT
Maankäytönsuunnittelu
Elinkeinotoimi
Lomitustoimi
Hallinto-osasto
Taloustoimi
Eläkemenoperusteinen KuEl-maksu
Työllisyydenhoito
Ruokapalvelut
Yhteiset menot
SOSIAALIPALVELUJEN JAOSTO
Sosiaalityö
Keva-huolto
JIK - TILAAJALAUTAKUNTA
Hallinto- ja talous
JIK-PALVELUJEN OSTOT
SIIRTYNEIDEN SOSIAALIPALVELUJEN OSTOT
MAASEUTUPALVELUT
SIVISTYSOSASTO
HALLINTO, SIVISTYS
VARHAISKASVATUS
Lasten päivähoito
Lasten hoitotuki
Esiopetus
PERUSKOULUT
Peruskoulut
Projektit
Aamu- ja iltapäivätoiminta
LUKIO
Lukio
Projektit
MUU OPETUSTOIMI
Kansalaisopisto
Alajärven musiikkiopisto/Jalasjärven toimipiste
KUNTAYHTYMÄT
Seinäjoen koulutuskuntayhtymä
69
Talousarvioasetelma
TOIMIELIN
KÄYTTÖTALOUS
TULOSALUE
TULOSYKSIKKÖ
JALASJÄRVEN KUNTA
VAPAA-AIKA PALVELUT
Hallinto, vapaa-aika
Liikuntatoimi
Kulttuuri- ja raittiustoimi
Kirjasto
Nuorisotoimi
Projektit
TEKNINEN OSASTO
Ympäristönsuojelu
Rakennusvalvonta
TEKNINEN LAUTAKUNTA
Hallinto, tekninen
TILAPALVELUT
Toimitilat ja asunnot
Terveystoimen tilat (JIK)
Sosiaalitoimen tilat (JIK)
Sosiaalitoimen tilat, oma käyttö
Sivistyspalveluiden tilat
Liike- ja teollisuustilat
Muut tilapalvelut
Kiinteistötoimen hallinto
Talonmiestoimi
Siivoustoimi
Varasto
LIIKENNE- JA YLEISET ALUEET
Kadut
Maantiet ja yksityiset tiet
Yleiset alueet
Liikunta-alueet
Tapahtumienjärjestely
Jätehuolto
KAAVATEKNINEN SUUNNITTELU SEKÄ MAA- JA METSÄTILAT
Mittaus ja kartoitus
Tekninen suunnittelu
Maa- ja metsätilat
Hirvijärven/Jalasjärven välisen
vesistöosuuden kehittäminen
PELASTUSTOIMI
Pelastustoimi
70
TOIMIELIN
INVESTOINNIT
TULOSALUE
TULOSYKSIKKÖ
Talousarvioasetelma
JALASJÄRVEN KUNTA
KUNNANHALLITUS
KIINTEÄ OMAISUUS
Kiinteistöt
Maa-alueet
AINEETON OMAISUUS
Arvopaperit
KUNTAYHTYMÄT JA YHTEISTOIMINTA
IRTAIN OMAISUUS
Palvelutoiminnot
Tekninen toimi
Sivistyspalvelut
TEKNINEN LAUTAKUNTA
TALONRAKENNUS
Hallintorakennukset
Terveydenhuollon rakennukset
Sosiaalitoimen rakennukset
Sivistystoimen rakennukset
Vapaa-aikatoimen rakennukset
Teknisen toimen rakennukset
Muut rakennukset
Kadut
Muut tiet
Ympäristötyöt ja yleiset alueet
Liikuntapaikat
TOIMIELIN
RAHOITUS
TULOSALUE
TULOSYKSIKKÖ
JALASJÄRVEN KUNTA
KUNNANHALLITUS
Verotulot
Valtionosuudet
Korkotuotot- ja kulut
Muut rahoitustuotot - ja kulut
Poistot
Antolainat
Ottolainat
Satunnaiset erät
Varausten ja rahastojen muutokset
71
Talousarvion täytäntöönpano-ohjeet
VUODEN 2015 TALOUSARVION
TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET
Kunnanvaltuusto on hyväksynyt vuoden 2015 talousarvion11.12.2014. Seuraavana
olevat täytäntöönpano-ohjeet ohjaavat talousarvion 2015 toteutumista.
1.
HANKINNAT JA MYYNTI
Kunnanhallitus on vahvistanut hankintaohjeet 10.1.2011 ja irtaimen omaisuuden
myyntiohjeet erillisinä 20.12.1991. Kunnanhallitus on hyväksynyt Seinänaapurien
hankintarenkaan toimintasäännön 23.10.1995.
Johtosäännön 14 § mukaisesti osastopäällikkö ratkaisee osastollaan hankintojen
suorittamisen tulosalueen vastaavan esittelystä ja tekee niihin liittyvät sopimukset;
osastojen yhteishankinnat ratkaisee kunnanjohtaja ao. osastopäällikköjen esittelyn
perusteella; alueelliset yhteishankinnat ratkaisee hankinta-asiamies. Viranhaltijoiden
määräysvaltaa koskevassa 6 §:ssä todetaan kunnanjohtajalla olevan edellä mainitun
osastojen yhteishankintojen lisäksi ratkaisuvalta kunnanhallituksen määrärahojen
käyttöön hankintojen, selvitysten ja asiantuntijapalvelujen osalta silloin, kun hinta jää
alle hankintalain kulloinkin voimassaolevan kansallisen kynnysarvon.
Samoin 6 §:ssä todetaan hallintoja talousosaston talouspäällikön ratkaisuvaltaan
kuuluvan päättää sivistystoimen yhteishankinnoista ja tehdä niihin liittyvät sopimukset
sekä päättää sivistystoimen hankinnoista, jos päätösvaltaa ei ole sivistystoimen
johtosäännössä muutoin määritelty. Sivistystoimen päävastuualueen johtosäännössä
hankinnoista on todettu:
- Koulutuslautakunta päättää koulutuspalvelujen hankkimisesta ulkopuoliselta taholta,
jos hankinnan arvo on yli 10.000 euroa (ALV 0 %)
- Lukion/peruskoulujen johtaja / rehtori päättää lukion/koulun hankinnoista ja
koulutuspalvelujen hankkimisesta ulkopuolelta, kun hankinnan arvo on enintään
10.000 euroa (ALV 0 %)
- Kirjastonjohtaja päättää kirjastoaineiston hankinnasta.
Teknisen toimen päävastuualue:
- Tekninen lautakunta päättää suunnittelusopimuksista, kun sopimushinta on alle
130 000 euroa, ja urakkasopimusten tekemisestä, kun hinta on alle 1 300 000 euroa.
- Tekninen lautakunta hyväksyy rakennustöiden pääpiirustukset, lopullisen
kustannusarvion ja työselityksen yhteistyössä käyttäjävastuualueen kanssa
rakennushankkeille, joiden kokonaiskustannukset eivät ylitä 1 300 000 euroa.
- Tekninen johtaja päättää urakkasopimuksista, hankinnoista ja
suunnittelusopimuksista, mikäli hinta on alle hankintalain kulloinkin voimassaolevan
kansallisen kynnysarvon; kunkin vastuualueen esimiehen päätösraja on 20 % tästä.
JIK- yhteistoiminta-alueen tilaajalautakunta:
- tilaajalautakunta päättää JIK -liikelaitoskuntayhtymälle rinnasteisista merkittävistä
hankinnoista, jotka ovat toiminnallisia kokonaisuuksia.
72
Kunnanhallituksen puheenjohtajalle ja kunnanjohtajalle on kunnanhallituksen
päätöksen (KH 31 § 28.1.2013) mukaisesti ilmoitettava neljän päivän kuluessa
päätöksestä hankinnoista, jos niiden arvo ylittää 10 000 €, paitsi teknisen
lautakunnan alaisen henkilöstön viranhaltijapäätöksen osalta, jossa ilmoittamisen
raja on 20 000 €.
Käyttötalouteen kuuluu kalusto, jonka arvioitu käyttöaika on alle 3 vuotta tai hankintaarvo alle 10.000 euroa. Muut hankinnat kirjataan investointiosaan.
2.
TALOUDEN HOITO
2.1.
Käyttösuunnitelmien hyväksyminen
Sen jälkeen kun kunnanvaltuusto on hyväksynyt talousarvion toimielimet päättävät
talousarvion käyttösuunnitelmista omilla toiminta-alueillaan.
Käyttösuunnitelmilla toimielimet jakavat määrärahat ja tuloarviot tulosyksiköille sekä
asettavat samalla valtuuston määrittelemien tavoitteiden kanssa yhdenmukaiset,
tarkennetut tavoitteet tulosyksiköittäin.
2.2.
Määrärahojen seuranta
Määrärahojen käytön seuranta tapahtuu hallintokuntien omilla tietokoneilla siten, että
jokaisella on oikeus tehdä tarvitsemansa kyselyt ja tulostaa tarvitsemansa
seurantalistat itse. Niille hallintokunnille, joilla ei ole käytössään atk-laitteita ja
tarvittavaa yhteyttä, jaetaan talousarviovertailu käyttöön erikseen sovittavalla tavalla
esim. sähköpostin liitetiedostona. Jokaisella hallintokunnalla ja laskujen hyväksyjillä
on velvollisuus seurata talousarviomäärärahojensa riittävyyttä ja velvollisuus myös
sopeuttaa toimintaansa niin, että määrärahat riittävät.
2.3.
Raportointi
Raportoinnin ajankohdat ja sisällöt on määritelty kunnan taloudenhoidon toimintaohjeessa. Kunnanvaltuustolle ja kunnanhallitukselle raportoidaan määrärahojen
käyttötilanteesta, taloudellisesta tilanteesta ja tunnuslukujen toteutumisesta ajalta
1.1. – 30.6. sekä tilinpäätösvaiheesta ajalta 1.1. - 31.12. Kunnanhallitukselle
raportoidaan em. suppeammin (talouden katsaukset 3/9) neljännesvuosittain
määrärahojen käyttötilanteesta ja määrärahan riittävyydestä.
Päävastuualueiden lautakunnille raportoidaan tulosyksiköiden ja tulosalueiden
määrärahojen ja tavoitteiden toteutumisesta vähintään samassa aikataulussa
eli neljännesvuosittain.
2.4.
Laskujen hyväksyminen ja maksatus
Taloudenhoidon toimintaohjeiden kohdan 5.4 mukaan
laskun hyväksyjä vastaa
• suoritteen oikeellisuudesta,
• toimitetun tuotteen virheettömyydestä ja
• määrärahan riittävyydestä.
73
Maksatukseen menevässä laskussa täytyy olla sekä vastaanottajan että
hyväksyjän nimet.
Lautakunta tai muu kunnan viranomainen määrää vuosittain henkilöt, jotka
hyväksyvät tositteet. Laskujen hyväksyjien vastuuta korostetaan laskujen
hyväksyjien määrää karsimalla. Laskujen ensisijaiset hyväksyjät on lueteltu
tämän kirjeen lopussa. Tiedot laskujen hyväksyjistä lähetetään helmikuun
loppuun mennessä talousosastolle ostoreskontran hoitajalle sekä JAKK:n
osalta ostoreskontran hoitajalle. Tässä yhteydessä tarvitaan myös laskun
hyväksyjän nimikirjoitusnäyte. Laskun hyväksyjän vastuualue määritellään talousarvioasetelman mukaisesti.
Hyväksyttävässä laskussa täytyy olla riittävä asiaselitys, jossa mainitaan aika,
tavaran tai suorituksen laatu, määrä ja yksikköhinta sekä laitoksen yms.
virallinen nimi. Ellei toimitettu tavara ilmene riittävän selvästi laskuun merkitystä
nimikkeestä, täytyy lasku tältä osin varustaa riittävällä selvityksellä.
Laskun hyväksyjä vastaa myös laskun menokohdan ja arvonlisäveron oikeellisuudesta. Ns. edustustilaisuuksien ja tarjoilujen laskujen yhteydessä on laskuun
aina kirjoitettava tilaisuuden tarkoitus ja tilaisuuden osanottajat.
Kaikki laskut maksetaan ostoreskontran kautta. Näin saadaan toistuvasti suorituksia
saavien yritysten ja henkilöiden verotusta varten tarvittavat tiedot suoraan
ostoreskontran rekisteristä ja vältetään siten ylimääräinen käsin tehtävä selvitystyö.
Jos lasku sisältää työstä/palveluksesta maksettavaa korvausta, on laskussa
mainittava laskuttajan y-tunnus.
2.5.
Tulojen seuranta ja tiliselvitykset
Toimintayksiköt ovat talousarvion sitovuustason mukaisesti vastuussa myös
tulojen kertymisen seurannasta. Taloudenhoidon toimintaohjeissa on ohjeet
laskutusperiaatteista.
Valtionosuuksia varten tarvittavat selvitykset sekä projektien tilitykset tekee
kukin päävastuualue itse. Samoin valtionosuuden alaisista rakennushankkeista
tekee tilityksen ao. hallintokunta, joka ennen rakentamistöiden aloitusta selvittää
missä muodossa valtionosuustilitys tai muu tilitys on laadittava. Tämän perusteella
hallintokunta, tekninen osasto ja talousosasto sopivat käytettävästä tilikartasta, jonka
mukaan tilit avataan ja kustannukset rakennustyön aikana kirjataan rakennuskohteen
menoksi. Käytettävissä olevat erittelyt ovat erikseen jaettavan vuoden 2015 tilikartan
liitteenä.
2.6.
Kassojen tarkastus
Kassojen ja arvopapereiden tarkastuksesta on huolehdittava kussakin työpisteessä
säännöllisesti. Lisäksi talousosasto tarkastaa vähintään kerran vuodessa
pistotarkastuksena kaikki kassat ja alitilittäjien rahavarat. Tarkastuksesta annetaan
kertomus kunnanhallitukselle.
74
Jokaiselle kassalle määrätään kyseisessä toimipisteessä päävastuullinen hoitaja
sekä varahenkilö. Kassanhoitajan tai alitilittäjän vaihtuessa on aina tehtävä kassan
tilitys.
3.
PALKKAUS- JA HENKILÖSTÖASIAT
3.1.
Täyttämislupamenettely
Jokaisen vähintään 6 kuukaudeksi vapautuvan tai väliaikaisen työ- tai
virkasuhteen tai sijaisuuden täyttämiseen on ennen täyttämismenettelyä
haettava kunnanjohtajan lupa. Luvan hakijana toimii aina ao. osastopäällikkö.
Ensisijaisesti selvitetään aina viran/toimen tehtävien uudelleenjärjestelyn
mahdollisuus sekä mahdollisuus hoitaa tehtävä sisäisin siirroin, tavoitteena
luonnollisen poistuman hyödyntäminen tuottavuuden tehostamisessa.
Kunnanjohtajalta täyttölupaa haettaessa esitetään em. selvitykset sekä selvitys
talousarviomäärärahojen riittävyydestä.
Hallintosäännössä määrätään avoimeksi tulleen viran täyttölupamenettelystä. Luvan
käsittelijänä toimii tuolloin kunnanhallitus.
3.2.
Palkat ja palkkiot
Kaikki palkkausta tai palkkiota sisältävät suoritukset maksetaan palkkakirjanpitäjien
kautta ja koneellisesti.
Näiden suoritusten maksatuksessa tarvitaan aina maksun saajan henkilötunnus,
verotuskunta, pankkitili ja osoite täydellisinä. Jokaisesta palkasta ja palkkiosta on
toimitettava ennakonpidätys ja suoritettava sosiaaliturvamaksu ja eläkevakuutusmaksu. Ennakkoperintälain muutoksen myötä palkan käsite on muuttunut.
Palkkaa on esim. virka/työsuhteesta saatu palkka ja henkilökohtaiset luento- ja
esitelmäpalkkiot. Vaikka suoritus ei ole palkkaa, on toisen lukuun tehdystä työstä
suoritettava aina ennakonpidätys ja useimmissa tapauksissa myös
eläkevakuutusmaksu, jollei suorituksen saaja ole merkitty ennakkoperintärekisteriin.
Työsuhteeseen ja yrittäjyyteen liittyvä eläkevastuu on erilainen. Rajatapauksissa asia
on selvitettävä eläkelaitoksen kanssa etukäteen ja saatu selvitys/ohjaus on
dokumentoitava ja saatettava arkistoitavaksi palkanlaskennan asiakirjoihin.
Palkanmaksun alaiseen työhön sisältyy aina myös vastuu työn tekemisen aikana
sattuvista virheistä ja tapaturmista, joten palkkatyön osalta tehdään sopimus aina
kirjallisena. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikista työsuhteista on tehtävä aina
kirjallinen työsopimus. Määräaikaisissa työsuhteissa on aina oltava näkyvissä
määräaikaisuuden peruste. Sijaisuus on määräaikaisuuden perusteena
kiistaton. Sijaisuuden kyseessä ollessa on myös yksilöitävä se vakanssi/henkilö,
jonka sijaisuutta määräaikaiseen palvelussuhteeseen otettu henkilö tekee. Kopio
työsopimuksesta on aina toimitettava palkanlaskentaan. Ilman palkanlaskentaan
toimitettua kirjallista työsopimusta ei palkkaa makseta. Työsopimuksen tekeminen on
75
esimiehen velvollisuus. Alkuperäinen työsopimus säilytetään aina
henkilöasiakirjoissa.
3.3.
Matkalaskut
Viranhaltijain ja työntekijäin matkakustannusten korvaamisessa noudatetaan
virkaehtosopimuksen määräyksiä. Matkalaskut maksetaan Populusmatkalaskuohjelmalla palkka-ajosta erillisenä ajona.
Virka- ja työehtosopimuksen liitteen nro 17 määräysten mukaan on matkalasku
esitettävä välittömästi matkan päätyttyä. Korvauksen maksamisen edellytys on, että
lasku on esitetty viimeistään 2 kuukauden kuluttua matkan päättymisestä laskun
hyväksyjälle. Huomattavaa on kuitenkin, että matkakustannukset on korvattava aina
edullisimman matkustustavan mukaan. Tämä ei estä työntekijää/viranhaltijaa
käyttämästä muuta kuin edullisinta kulkuvälinettä, mutta kustannukset korvataan aina
edullisimman tavan perusteella.
3.4. Luottamushenkilöiden palkkiot
Luottamushenkilöiden palkkiot ovat kunnanvaltuuston 6.11.2014 hyväksymän
luottamushenkilöiden palkkiosäännön mukaisia. Viranhaltijoille ja työntekijöille
maksetaan työehtosopimuksen mukaisesti kertapalkkio hänen osallistuessaan
toimielimen kokoukseen (kunnanhallitus 7.2.2014).
Ansionmenetys- ja kustannuskorvaushakemukset laaditaan erillisille lomakkeille.
Kokouspalkkioiden ja ansionmenetyskorvausten suoritusajat ilmoitetaan toimielimien
sihteereille. Sovitun määräajan jälkeen jätetyt ilmoitukset siirtyvät seuraavaan
maksatukseen.
Palkkioiden ja maksatustietojen antamisesta tarkoitusta varten laadituilla lomakkeilla
huolehtii kunkin toimielimen sihteeri. Kokouspalkkioiden maksatusilmoitus edellyttää
hyväksymismerkinnän vastaavalla tavalla kuin muutkin maksatuksen perusteena
olevat tiedot. Luottamushenkilöiden palkkiosääntö määrittelee korvauksen
suuruuden, eikä hyväksyjällä ole oikeutta päättää muusta korvauksesta. Jos
palkkiosäännön tulkinnassa on epäselvyyttä, hyväksyjän on otettava yhteyttä hallintoja talousjohtajaan yhtenäisen käytännön noudattamiseksi kuntaorganisaatiossa.
Ansionmenetykset ja kokouspalkkiot kirjataan sen hallintokunnan menoksi, jonka
toimintaa luottamustoimi on ollut.
LASKUJEN HYVÄKSYJÄT 2015 TOIMIALUEITTAIN
Toimielin/Tulosalue
Kunnanhallitus
Palvelutoiminnot
76
Hyväksyjät
Koko toimielin
Kunnanjohtaja,
Hallintosihteeri
Talouspäällikkö
Hallinto-ja talousosasto
Työllisyydenhoito
Ruokapalvelu
Joukkoliikenne
Kh:n puheenjohtaja
(kjohtajan laskut)
Ruokapalvelupäällikkö
Maaseutulautakunta
Maaseututoimi
Maaseutujohtaja
Lomitustoimi
Lomituspalveluyksikkö
Lomituspalvelujohtaja
Koulutuslautakunta
Koko toimielin
Päivähoito
Sivistysjohtaja
Vapaa-aikalautakunta
Koko toimielin
Sivistysjohtaja
Koko toimielin
Tekninen johtaja
Tekninen johtaja
Toimistosihteeri
Sivistystoimi
Tekninen toimi
Tekninen lautakunta
Hallintotoimi
Ympäristönsuojelu
Rakennusvalvonta
Tilapalvelut
Kunnallistekniset palvelut
Rakennusmestari
(kiinteistöistä vastaava)
Rakennusmestari
77
JALASJÄRVEN KUNTA
TALOUSARVIO 2015
JALASJÄRVEN KUNTA
2014
78

Talousarvio 2015

Transcription

Similar documents

Tehtaanmyymälät Käyntikohteet Tervetuloa Jalasjärvelle!

PALVELUA SYDÄMELLÄ-

Konserttiohjelma

Koulutiedote 2015-2016

Jalasjärven kylien esite (pdf)

Lataa Jalasjärven kylien esite (pdf)

Jalaskärven lukio - vuosikertomus 2014-2015

1-taso koulukilpailut 27.5

Jalasjarvi.fi Tiedostot Talouspalvelut Virallinen

Äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolatyön strategia

kulttuurikalenterista - Etelä