ORIMATTILAN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2014 TASEKIRJA

Transcription

ORIMATTILAN KAUPUNKI
TILINPÄÄTÖS 2014
TASEKIRJA
Kaupunginhallitus 30.3.2015
Kaupunginvaltuusto 8.6.2015
1
Tilinpäätös 2014
Sisällysluettelo
Kaupunginjohtajan katsaus
3
TOIMINTAKERTOMUS
Kaupunginhallinto ja henkilöstö
Sisäinen valvonta
Kansantalouden ja kunnallistalouden kehitys
Kaupungin talous tilinpäätösvuonna
Tilikauden tuloksen muodostuminen
Toiminnan rahoitus
Rahoitusasema
Kokonaistulot ja –menot
Omistajaohjaus
Kaupunkikonserni
4
11
22
26
33
34
36
38
40
41
Talousarvion toteutuminen
Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen
- palvelukeskuksia koskevat yhteiset tavoitteet
- kaupunginhallitus, hallintopalvelukeskus
- perusturvalautakunta
- sivistyspalvelukeskus
- tekninen palvelukeskus, tekninen lautakunta
- tekninen palvelukeskus, vesilaitos
- tekninen palvelukeskus, ympäristölautakunta
49
55
63
73
79
85
89
Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottaminen
94
Talousarvion toteutuminen
- käyttötalous
- talousarvion muutokset
- tuloslaskelma
- investoinnit
- talousarvion muutokset
- rahoitusosan toteutuminen
- maksuosuudet
- Hennan kustannusseuranta
95
99
101
102
105
106
107
108
TILINPÄÄTÖSLASKELMAT
- tuloslaskelma
- rahoituslaskelma
- tase
- konsernin tuloslaskelma
- konsernin rahoituslaskelma
- konsernin tase
111
112
113
114
116
117
118
Liitetiedot
Tositelajit ja kirjanpitokirjat
119
141
Allekirjoitukset ja merkinnät
2
Tilinpäätös 2014
KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS VUODELTA 2014
Vuoden 2014 talousarvion lähtökohta oli haastava. Kaupungin tulopohjan pienennyttyä 1,3 miljoonaa euroa saatiin talousarvio hyväksymisvaiheessaan vain niukasti ylijäämäiseksi 9 660 euroa. Alkuvuonna päädyttiin lisäksi sopeutustoimiin kun valtionosuudet olivatkin 0,5 miljoonaa euroa ennakoitua pienemmät.
Lopputulos talouden osalta muodostui 1,65 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi. Tilinpäätös antaa liian hyvän
kuvan taloudesta koska kalliin hoidon tasauksessa ollut virhe jouduttiin korjaamaan vuoden 2013 tilinpäätökseen. Vuoden 2013 tilinpäätös muuttui 886 000 euroa alijäämäiseksi. Yhteenlaskettuna vuosien 2013 ja
2014 tilinpäätös on ylijäämäinen 765 000 euroa. Tehtyjen oikaisujen jälkeen kaupungin menojen kasvu
vuodesta 2013 vuoteen 2014 on vain 0,15 %.
Ilahduttavaa vuodessa 2014 oli, että kaupunki ei velkaantunut lisää vaan lainamäärä pysyi kutakuinkin samana. Käytännössä lainamäärä väheni 100 000 eurolla. Nettoinvestoinnit olivat kuitenkin n. 4,7 miljoonaa
euroa.
Kaupungin väkiluku laski 37 hengellä vuoden 2014 aikana. Väkiluvun muutos koostuu kolmesta eri tekijästä:
luonnollinen väestönlisäys (syntyneiden ja kuolleiden erotus), kuntien välinen nettomuutto sekä nettomaahanmuutto. Tarkasteltaessa väestönmuutosta vuodesta 2010 lähtien eniten asukasluvun muutosta selittää
muuttoliike. Nettomaahanmuutto on tasaisesti tuolla tarkasteluvälillä positiivinen 10-20 henkilöä ja vastaavasti luonnollinen väestönlisäys on 20-40 henkilöä negatiivinen. Tämä korostaa houkuttelevien asumisvaihtoehtojen tarjoamista ja aktiivista elinkeinopolitiikkaa. Tämän vuoksi yhteisesti sovittuihin elinkeinopoliittisiin tavoitteisiin sitoutuminen on ensiarvoisen tärkeää. Orimattilassa riittää kehitettävää niin keskustassa,
Pennalassa kuin Hennassa. Lisäksi tällä hetkellä yli 75-vuotiaiden osuus väestöstä on 9,2 % ja sen ennakoidaan nousevan 13,6 %:iin vuoteen 2025 mennessä. Tämä on kokonaisuus, joka on hallittava ja pyrittävä
luomaan ne eväät, joilla kaupunki tulevaisuudessa pärjää. Näitä eväitä Orimattilalle tarjoaa erityisesti hyvä
sijainti moottoritien ja oikoradan varrella.
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus vei paljon voimavaroja lausuntojen antamisen muodossa. Mitään
konkreettista ei kuitenkaan valtakunnallisesti saatu aikaiseksi. Maakunnallisesti uudistustyötä kuitenkin
tehdään ja on tärkeää, että nämä toiminnalliset uudistukset etenevät huolimatta hallinnollisen uudistuksen
takkuilusta. Orimattilan kannalta on tärkeää myös, että tavoitteet perusterveydenhuollon vahvistamisesta
ja vastaanottopalveluiden ulkoistuksen purkamisesta etenevät.
Haluan kiittää lopuksi kaikkia vuodesta 2014!
Osmo Pieski
kaupunginjohtaja
3
Tilinpäätös 2014
KAUPUNGINHALLINTO JA HENKILÖSTÖ
KAUPUNGINVALTUUSTO
Kaupunginvaltuusto on kunnan ylintä päätösvaltaa käyttävä toimielin, jonka kuntalaiset valitsevat joka neljäs
vuosi toimitettavilla kuntavaaleilla.
Valtuustokaudella 2013 – 2016 Orimattilan valtuustoon kuuluu 43 jäsentä. Valtuuston paikkajakauma toimintakertomusvuonna oli puolueittain seuraava:
Puolue
Paikkajakauma
Keskusta
Kokoomus ja Kristillisdemokraatit
Sosialidemokraatit
Perussuomalaiset
Vihreät
Vasemmistoliitto
14
12 + 1, 8.12. valtuusto: 13 + 1
8
6, 8.12. valtuusto 5
1
1
Yht 43
Kaupunginvaltuustoon kuuluivat toimintakertomusvuonna seuraavat valtuutetut:
Puheenjohtajisto:
Puheenjohtaja
I varapuheenjohtaja
II varapuheenjohtaja
Tapio Malmiharju, Keskusta
Jarmo Keskevaari, Kokoomus
Kirsti Laatunen, SDP
Valtuustoryhmät:
Keskusta
Sinikka Lindgrén, pj.
Pekka Auvinen, vpj.
Jukka Mölsä, siht.
Ari Anttila
Juha Hirvonen
Päivi Koskimaa
Riitta Lonka, sit.
Tapio Malmiharju
Tero Nieminen
Jorma Niklander
Antero Nuuttila
Sirkka-Liisa Papinaho
Tero Rönkkö
Siru Taavila
Kokoomus ja kristillisdemokraatit
Jarmo Keskevaari, pj.
Anssi Huhtala, vpj.
Markku Viljanen, siht.
Janne Berg
Kalle Jokinen
Tuomo Jussila
Pia Jäämaa
4
Tilinpäätös 2014
Jussi Karinen
Riitta Karjalainen
Kimmo Koivisto, 8.12. alk.
Sanna Käyhkö
Pertti Laaksonen, KD
Aimo Ryynänen
Timo Salo
SDP
Tuula Koivunen, pj.
Kirsti Laatunen, vpj.
Jarkko Jokinen, siht.
Veini Holopainen
Olli Jokinen
Keijo Kirjavainen
Niina Saarinen
Mirva Welling
Perussuomalaiset
Seppo Venesjärvi, pj.
Kimmo Koivisto, vpj., 8.12. asti
Janne Blomerus, siht.
Ville-Petteri Erola
Jani Markkanen
Paavo Päivä, 7.9.2014
Heimo Laakso, 13.10. alk.
Vihreät
Saara Paajanen
Vasemmistoliitto
Harri Saarinen
Toimintakertomusvuonna kaupunginvaltuusto kokoontui 8 kertaa ja käsitteli 94 asiaa.
Tärkeimpinä päätöksinä voidaan mainita:
pvm
17.2.
17.2.
17.2.
§
4
5
8
17.2.
10.3.
10.3.
10.3.
7.4.
7.4.
12
17
20
21
26
27
Maanhankinta, Hennan keskustan alue
Hennan Etelärinteen tonttien hinnoittelu
Lahden ammattikorkeakoulu Oy:n perustaminen, osakassopimuksen hyväksyntä, pääomasijoituksen tekeminen, osakkeiden merkintä ja apporttiomaisuuden luovuttaminen
Järvikunnan koulu- ja päiväkotihanke
Orimattilan turvallisuussuunnitelma
Orimattilan kaupungin elinkeino-ohjelma
Kaavoituskatsaus 2013 ja kaavoitusohjelma 2014 – 2018
Ehdotus maa-alueen liittämisestä Nastolan kuntaan
Maanhankinta, Pennala, Lähteenmäki
5
7.4.
9.6.
9.6.
9.6.
13.10.
31
39
40
47
68
13.10.
10.11.
10.11.
8.12.
8.12.
8.12.
70
78
79
86
88
91
8.12.
8.12.
92
94
Tilinpäätös 2014
Heinämaan koulun lakkauttaminen
Orimattilan kaupungin vuoden 2013 tilinpäätös ja tuloksen käsittely
Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2013
Talouden hoidon keskeiset periaatteet
Lausunto sosiaalija terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta
Hallintosäännön tarkistaminen ja hyväksyminen
Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2015
Kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2015
Hennan 1. vaiheen asemakaava
Vuoden 2015 talousarvio ja taloussuunnitelma 2015 – 2017
Kaupunginvaltuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien vaali kaudelle 2015 –
2016
Kaupunginhallituksen vaali kaudelle 2015 - 2016
Maanhankinta, Hennan länsirinteen alue
KAUPUNGINHALLITUS
Kaupunginhallituksen tehtävänä on johtaa kaupungin hallintoa, valmistella kaupunginvaltuuston käsittelemät
asiat ja huolehtia valtuuston päätösten toimeenpanosta. Hallituksen tehtävänä on lisäksi valvoa kaupungin
etua ja tehdä sen puolesta sopimukset ja muut oikeustoimet, jollei ohje- ja johtosäännöissä ole toisin määrätty.
Kaupunginhallitukseen kuuluu 12 jäsentä. Lisäksi kokouksissa ovat läsnä kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat. Kaupunginhallituksen esittelijänä toimii kaupunginjohtaja ja sihteerinä talousjohtaja.
Kaupunginhallituksen kokoonpano toimintakertomusvuonna oli seuraava:
Puheenjohtaja:
I varapuheenjohtaja:
II varapuheenjohtaja:
Muut jäsenet:
Aimo Ryynänen, Kokoomus
Tuula Koivunen, SDP
Sirkka-Liisa Papinaho, Keskusta
Keskusta
Juha Hirvonen
Sinikka Lindgrén
Jukka Mölsä
Kok. + KD
Riitta Karjalainen
Pertti Laaksonen, KD
Markku Viljanen
SDP
Mirva Welling
Perussuomalaiset
Ville Erola
Seppo Venesjärvi
Kaupunginhallitus kokoontui kertomusvuonna 23 kertaa ja käsitteli 441 asiaa.
Tärkeimpinä hallituksen päätöksinä edellä lueteltujen kaupunginvaltuuston käsittelyyn menneiden asioiden
ohella voidaan mainita:
Pvm
13.1.
§
7
Myllylän koulun laajennuksen tarveselvitys
6
27.1.
3.3.
3.3.
3.3.
24
68
69
70
3.3.
17.3.
17.3.
31.3.
74
100
101
120
14.4.
14.4.
134
136
12.5.
16.6.
25.8.
25.8.
25.8.
25.8.
25.8.
8.9.
174
239
271
273
281
283
285
293
8.9.
8.9.
6.10.
27.10.
3.11.
1.12.
15.12.
296
301
332
344
369
414
432
Tilinpäätös 2014
Työttömien Orimattila-lisä 2014
Yhteiskoulun julkisivusaneerauksen hankesuunnitelma
Kulttuuritalon vanhan osan hankesuunnitelma
Tönnön koulun valmistuskeittiön muutos palvelukeittiöksi, tarveselvitys ja hankesuunnitelma
Lausunto Paras-lain velvoitteiden jatkamisesta
Yhdistymisselvitys Myrskylän ja Pukkilan kuntien kanssa
Europarlamenttivaalien 2014 järjestäminen
Lausuntopyyntö selvitysmiehen luonnoksesta hallituksen esitykseksi valtionosuusjärjestelmän uudistamiseksi
Hennan rakentamisen vaiheistus
Peltolan päiväkodin laajennushankkeen lopullisten luonnosten ja kustannusarvion hyväksyminen
Seutulipun asiakashinnan korottaminen
Orimattilan kaupungin ja Lahden ammattikorkeakoulu Oy:n kumppanuussopimus
Päijät-Hämeen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman kärkihankkeet
Lausunto kuntalain hallituksen esityslistaluonnoksesta
Järvikunnan koulun tarveselvitys
Lausuntopyyntö kunnallisvaalien ajankohdan muuttamisesta
Oikeusministeriön lausuntopyyntö nettiäänestyksestä
Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta 2015 –
2018
Orimattilan kaupungin ja sen tytäryhtiöiden vakuutusten kilpailuttaminen
Esitys Myrskylän ja Pukkilan kunnille kuntarakenneselvityksen tekemisestä
Orimattilan OTE-hankkeen jatko 2015
Tarpeettomien kiinteistöjen myynti
Orimattilan kaupungin lausunto ensihoidon palvelutasopäätökseen
Maanhankinta, Järvikunnan koulun tontti
Orimattilan kaupungin hankintaohjeen päivittäminen ja pienhankintaohje
YHTEISTOIMINTAELIN
Yhteistoimintaelin koostuu paikallisten henkilöstöjärjestöjen edustajista sekä työnantajaa edustavista kaupunginhallituksen jäsenistä. Yhteistoimintaelin kokoontui vuonna 2014 yhden kerran.
TYÖSUOJELUTOIMIKUNTA
Työsuojelutoimikunta kokoontui kertomusvuonna 4 kertaa.
KYLÄJOHTOKUNNAT
Toimivia kyläjohtokuntia oli kertomusvuonna 12 + 1 ja niiden toiminta-alueet muodostuvat pääosin oppilaaksiottoalueista. Niinikosken kyläjohtokunnan tehtäviä toimintakertomusvuo nna hoiti Niinikosken kyläyhdistys
valtuuston erillisellä päätöksellä.
HENKILÖSTÖ
Henkilöstöä 31.12.2014 oli 517,38, joista opetuspalveluissa oli 209 ja päivähoidossa 154. Henkilöstömenot
vuonna 2014 olivat 25,27 milj. euroa, mikä on 27,2 toimintakuluista. Toimintakertomusvuodelta on tehty
erillinen henkilöstötilinpäätös.
7
Tilinpäätös 2014
TILINPÄÄTÖKSEN 2014 VASTUUHENKILÖT TULOSALUEITTAIN
Tulosalue
Vastuuhenkilö
1 Käyttötalous
Virkanimike
Viranhaltija
10100 Valtuusto
Kaupunginjohtaja
Osmo Pieski
13110 Hallitus
"
"
13120 Elinkeinotoimi ja projektit
Elinkeino- ja kehittämisjohtaja
Kimmo Kuparinen
13130 Yleishallinto
Talousjohtaja
Päivi Suikkanen
13140 Asuntotoimi
Asuntosihteeri
Erkki Kivinen / Päivi Suikkanen
13160 Ruoka- ja siivouspalvelut
Ruokapalvelupäällikkö
Elina Lempiäinen, 1.5. alk.
13170 Maaseututoimi
Maaseututoimen johtaja
Minna Elosuo
30210 PERUSTURVALAUTAKUNTA
30250 Hallinto- ja sote-yhtymän tulosryhmät
Tilaajajohtaja
Päivi Pitkänen
40320 Lasten päivähoito
Varhaiskasvatusjohtaja
Merja Hytönen
40410 Sivistystoimen hallinto
Sivistystoimenjohtaja
Timo Ahvo
40420 Opetuspalvelut
"
"
40440 Aikuiskoulutus
“
“
40450 Kulttuuritoimi
Kulttuuritoimenjohtaja
Henrika Suna
40460 Kirjastotoimi
Kirjastonjohtaja
Kirsi Lähde
40470 Liikunta- ja nuorisotoimitoimi
Liikunta- ja nuorisotoimenjohtaja
Teemu Mäkipaakkanen
51500 Vesilaitos
Vesilaitoksen johtaja
Mikko Paajanen
51510 Hallintopalvelut
Tekninen johtaja
Tuukka Tuomala / Jorma Hämäläinen
51540 Tilapalvelu
Toimitilajohtaja
Jarmo Koskinen
51530 Yhdyskuntatekniikka
Tekninen johtaja
51520 Maankäytön palvelut
Tekninen johtaja
52550 Rakennustarkastuksen
palvelut
52570 Ympäristönsuojelun palvelut
Johtava rakennustarkastaja
Jorma Hämäläinen
Ympäristönsuojelusihteeri
Kirsi Liukkonen-Hämäläinen
52580 Pelastustoimi
Kaupunginjohtaja
Osmo Pieski
HALLINTOPALVELUKESKUS
SIVISTYSPALVELUKESKUS
TEKNINEN PALVELUKESKUS
8
Tilinpäätös 2014
2 Investoinnit
Virkanimike
Viranhaltija
13 KAUPUNGINHALLITUS
13910 Maa- ja vesialueet
13912 Rakennukset
13914 Koneet ja kalusto
Kaupunginjohtaja
Toimitilajohtaja
Kaupunginjohtaja
Osmo Pieski
Jarmo Koskinen
Osmo Pieski
40 SIVISTYSLAUTAKUNTA
40942 Rakennukset
Toimitilajohtaja
Sivistystoimenjohtaja
Jarmo Koskinen
Timo Ahvo
51 TEKNINEN LAUTAKUNTA
51952 Rakennukset
51955 Kiinteät rakenteet ja laitteet
- Erillishankkeet
Toimitilajohtaja
Tekninen johtaja
Tekninen johtaja
Tekninen johtaja
Jarmo Koskinen
Tuukka Tuomala
Tuukka Tuomala
Tuukka Tuomala
3 Tulos- ja rahoituslaskelman me- Virkanimike
no- ja tulolajit
Viranhaltija
TULOSLASKELMA
Verotulot
Valtionosuudet
Korkotulot
Muut rahoitustuotot
Korkokulut
Muut rahoituskulut
Suunnitelmapoistot
Satunnaiset tuotot ja kulut
Poistoeron lisäys / vähennys
Investointivarausten lisäys / vähennys
Pakollisten varausten lisäys / vähennys
Rahastojen lisäys / vähennys
RAHOITUSLASKELMA
Satunnaiset tuotot ja kulut
Pakollisten varausten lisäys / vähennys
Antolainojen lisäys / vähennys
Pitkäaik. saamisten lisäys / vähennys
Pitkäaikaisten lainojen lisäys /
vähennys
Lyhytaikaisten lainojen lisäys /
vähennys
Talousjohtaja
Päivi Suikkanen
Talousjohtaja
Päivi Suikkanen
9
Tilinpäätös 2014
ORIMATTILAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖ PALVELUKESKUKSITTAIN JA TALOUSARVIOTULOSALUEITTAIN VUOSINA 2011 – 2014
PALVELUKESKUS
HALLINTOPALVELUKESKUS
Hallitus
Elinkeinotoimi ja projektit
Yleishallinto
Asuntotoimi
Maaseututoimi
Ruoka- ja siivouspalvelut
Hallintopalvelukeskus yhteensä
PERUSTURVALAUTAKUNTA
SIVISTYSPALVELUKESKUS
Hallinto
Peruskoulutus ja lukio
Kulttuuritoimi
Kirjasto
Liikunta
Nuoriso
Päivähoito
Sivistyspalvelukeskus yhteensä
TEKNINEN PALVELUKESKUS
Hallinto ja maankäyttö
Tilapalvelu
Yhdyskuntatekniikka
Vesilaitos
Rakennustark. ja ymp. suojelu
Tekninen palvelukeskus yhteensä
KAUPUNKI YHTEENSÄ
2011
2013
TP 2014
TA 2014
TP 2013
TP 2012
TP 2011
1
4,95
1
5,7
1
4,9
1
1
1
1
11,8
0,4
3,6
57,63
79,38
1
12,3
0,6
3,6
60,4
83,6
1
12
0,6
3,6
62
84,1
1
12
0,6
2
61,5
78,1
1
11
0,6
2
58
73,6
1
7
209
1,5
9
5,5
5,5
154,5
392
7
211
1,5
10
6
5
154,5
395
7
212
1,5
10
6,5
6
154,5
397,5
5
217
1,5
10
6,5
5
152,5
397,5
5
209
1,5
10
6,5
3,5
150,5
386
9,6
17
1
12,4
5
45
517,38
10,1
17,5+0,5
1
12,4
4,9
46,4
526
10,6
17
1,4
12
5
46
528,6
10
17,9 + 0,5
0,5
12,7
4
45,6
522,2
12,1
16,8
1
13
4
46,9
507,5
- Artjärven henkilöstö Orimattilaan
- siivoojat tilapalvelusta hallintopalvelukeskukseen
- maaseututoimen yhteistoiminta-alue
10
Tilinpäätös 2014
VUODEN 2014 TILINPÄÄTÖKSEN TOIMINTAKERTOMUKSEEN ANNETTAVAT RISKIENHALLINTAA JA SISÄISTÄ VALVONTAA KOSKEVAT TIEDOT
Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeessa tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ohjeistetaan, että kaupunginhallituksen tulee antaa selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä, havaituista puutteista sekä siitä, miten havaittuja puutteita on tarkoitus korjata. Kaupunginhallituksen alaiset toimielimet ja
johtavat viranhaltijat vastaavat omalla tehtäväalueellaan sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan järjestämisestä. Toimielinten on sisällytettävä vuosittain toimintakertomukseensa arvio sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteuttamisesta.
Sisäisen valvonnan kohdealueita ovat säännökset, määräysten ja päätösten noudattaminen, tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys/luotettavuus, riskien hallinnan järjestäminen, omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta, sopimustoiminta sekä arvio sisäisen
tarkastuksen järjestämisestä.
Kuntalakiin on lisätty 1.7.2012 säännökset kunnan ja kuntakonsernin sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. Sisäinen valvonta on osa kunnan johtamisjärjestelmää. Kaupunginhallitus on käsitellyt sisäisen valvonnan ohjeet 9.2.2015 ja kaupunginvaltuusto 9.3.2015. Hallintosääntömuutokset sisäisen valvonnan vastuuttamisen osalta on tehty vuoden 2014 aikana.
Seuraavassa sisäistä valvontaa on ensin arvioitu yleisesti koko kaupungin kannalta. Toimielimet ovat käsitelleet sisäistä valvontaa omasta näkökulmastaan.
Toimiala: Kaupunginhallitus
Vastuuhenkilöt: Kaupunginjohtaja Osmo Pieski, Talousjohtaja Päivi Suikkanen, Elinkeino- ja kehittämisjohtaja Kimmo Kuparinen, Maaseututoimenjohtaja Minna Elosuo, Ruokapalvelupäällikkö Elina Lempiäinen
ARVIO MERKITTÄVISTÄ RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ SEKÄ MUISTA TOIMINNAN KEHITYKSEEN VAIKUTTAVISTA SEIKOISTA
Toiminnalliset riskit
Yleisenä toiminnallisena riskinä on, että toimintaympäristön/toimialan muutosta ei havaita riittävän nopeasti,
jotta siihen ehditään reagoida ja sopeuttaa toiminta ja resurssit sen mukaisesti. Kaupungilla tulee olla riittävät
valmiudet sekä kykyä ja nopeutta reagoida uudessa toimintaympäristössä. Kaupungin toiminnan tulee olla
suunnitelmallista ja työskentelyssä tulee noudattaa varovaisia toimintatapoja. Strategian ja tehtyjen linjausten sisäistäminen ja niihin sitoutuminen kaikilla organisaation tasoilla on tärkeää. Tiedottamisen ja kahdensuuntaisen vuorovaikutuksen toteutuminen on keskeinen keino yleisessä riskien hallinnassa samoin selkeä
vastuiden määrittely.
Osaavan, ammattitaitoisen henkilöstön saaminen on jollain toimialoilla toiminnan kannalta olennainen riski.
Henkilöstön ikääntymisen ja sitä kautta eläköitymisen kautta organisaatiosta poistuu tietoa ja asiantuntemusta. Tätä riskiä on tarpeen hallita osaamiskartoituksilla, tiimityöskentelyllä, ajantasaisilla tehtävänkuvilla, sisäisillä sijaistusjärjestelyillä sekä koulutussuunnitelman avulla.
Hallintosäännössä määritellään vastuut ja valtuudet. Esimiesten tehtävänä on määritellä tehtäväkuvaukset
siten, että jokaisella on tiedossa omat vastuunsa. Toiminnan suunnitelmallisuuden ja riittävän selkeiden ja
konkreettisten tavoitteiden puuttuminen voi muodostua riskiksi. Ulkoistetun palvelutuotannon ohjauksen
puuttuminen tai vaikutusmahdollisuuksien puuttuminen voi myös olla selkeä riskitekijä.
Lainsäädännön muutokset voivat muodostaa riskin silloin, kun riittävän ajoissa ei ehditä lisätä resursseja uuteen velvoitteeseen. Ajantasaisen tiedon hankkiminen ja asioiden seuraaminen auttaa hallitsemaan tätä riskitekijää.
Päätöksentekoprosessin tulee täyttää sille asetetut laadulliset vaatimukset (valmistelun huolellisuus). Päätöksenteossa on otettava huomioon kokonaisvaltaisesti kaupungin etu, esteellisyystilanteet sekä toimivalta-
11
Tilinpäätös 2014
ja päätössuhteet. Asioiden valmisteluun tulee varata riittävästi aikaa. Johtosäännöt tulee määräajoin tarkistaa ja selvittää puutteellisuudet ja ristiriitaisuudet toimivaltuuksien määrittelyssä.
Riskien tunnistamiseen ja riskinkantokykyyn perustuvaa riskitason tietämystä on lisättävä. Tunnistamattomien riskien realisoituessa kaupungin talous voi heikentyä oleellisesti ja toimintaedellytykset huonontua. Riskejä on varsinkin elinkeinopolitiikan osalta arvioitava säännöllisesti ja määriteltävä kattotaso, mihin riskinottoon kaupunki on valmis sitoutumaan tietoisesti. Vireillä olevien hankkeiden ja linjausten tiedottamiseen kaikilla organisaation tasoilla on kiinnitettävä huomiota.
Tehtäväalueilla toiminnalliset riskit liittyvät henkilöstöriskeihin sekä toimitiloihin liittyviin järjestelyihin. Poikkeustilanteiden sijaistukseen, ajantasaisen ohjeistuksen saatavuuteen ja toiminnallisten varasuunnitelmien
tekoon on kiinnitettävä huomiota.
Kaupungilla on keskeisiä toimintoja ja järjestelmiä, joissa kaupunki on riippuvainen ulkoisista toimijoista.
Kaupunginhallituksen alaisessa toiminnassa näitä ovat mm. elinkeinoyhtiö Ladec, matkailu- ja tapahtumamarkkinointia tuottava Lahti Region sekä maakunnallinen talouspalveluita tuottava Calpro Oy. Ulkoistetun
toiminnan osalta palvelusopimusten tulee olla ajantasaisia, palvelujen laatu/hintasuhdetta tulee tarkkailla ja
arvioida vaihtoehtoisia toimintatapoja.
Rahoitusriskit
Rahoitusriskejä muodostuu, ellei kassanhallinta ole ajantasaista tai rahaa ei saada nopealla aikavälillä. Tätä
riskiä hallitaan siten, että lyhytaikaisen rahoituksen määrä ei ole suhteettoman suuri. Mikäli huomattava osa
vieraasta pääomasta on vaihtuvakorkoista, korkotason muutos voi aiheuttaa mittavia kustannuksia. Vaihtuvakorkoisten lainojen korkoriskejä voidaan eliminoida sitomalla rahoitusta kiinteisiin korkoihin tai käyttämällä
johdannaisia; esim. koronvaihtosopimuksia. Käteisen rahan käsittely on merkittävä riski, jota tulee hallita riittävillä varmistuksilla ja ohjeistuksella.
Vahinkoriskit
Vahinkoriskejä voi tapahtua toiminnan seurauksena sekä ulkopuoliselle henkilölle tai omaisuudelle että kaupungin omalle henkilöstölle tai omaisuudelle. Kaupungin henkilöstöön ja toiminnassa mukana oleviin kohdistuvia riskejä kartoittavat mm. työsuojelu, työterveyshuolto ja sisäilmatyöryhmä.
Vakuutukset ovat olleet vuonna 2014 Vakuutusyhtiö If:ssä. Vakuutusturva on kartoitettu vuoden 2014 aikana
vakuutusten kilpailuttamisen yhteydessä. Vuoden aikana ei ole tapahtunut poikkeuksellisen suuria vahinkoja.
SELONTEKO KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ
Kaupungin toiminnan päälinjaukset – toiminta-ajatus, visio, arvot – on määritelty kaupungin strategiassa.
Strategian päivittäminen tehtiin vuoden 2011 aikana, ja kaupunginvaltuusto hyväksyi Orimattilan kaupunkistrategian 2020 vuonna 2012. Uuden valtuustokauden alussa tehtiin strategiaan päivitys, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi 10.6.2013. Hallintosääntöä on päivitetty tarpeen mukaan; viimeisimmät muutokset on tehty 8.12.2014. Organisaatiorakenne on määritelty hallintosäännössä. Talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksymisen yhteydessä määritellään tilivelvolliset.
Sisäisen valvonta on osa johtamista, ja sen tulee toteutua organisaation joka tasolla. Tiedottamiseen vastuista ja valtuuksista tulee erityisesti kiinnittää huomiota. Kaksi kertaa vuodessa pidettävissä esimiesinfoissa tiedotetaan esimiestyön kannalta ajankohtaisista asioista sekä asioista, joiden hoitamisen kohdalla on havaittu
puutteita ja yhteydenottoja tahoihin, joilla ei ole ko. asiassa toimivaltaa. Kaupungin johtoryhmä kokoontuu
pääsääntöisesti kaksi kertaa kuukaudessa. Palvelukeskuksissa on tämän lisäksi omat johtoryhmät ja osastopalaverit, joissa tiedotetaan ja keskustellaan ajankohtaisista asioista. Tiedottamiseen on edelleen kiinnitettävä huomiota varmistamalla, että oikea informaatio tavoittaa organisaation kaikki tasot ja tulee ymmärretyksi
oikein.
Jokainen viranhaltija, jolle on delegoitu päätösvaltaa, on oheistettu Dynasty-asianhallintajärjestelmään juoksevasti numeroidut päätökset, jotka viedään ao. toimielimeen tiedoksi otto-oikeuden mahdollista käyttöä var-
12
Tilinpäätös 2014
ten. Dynastyn sopimushallintaosioon on ohjeistettu viemään kaikki tehdyt sopimukset, sekä laittamaan asiaan hoitavalle viran-/toimenhaltijalle hälytys sähköpostiin, kun sopimusaika on päättymässä. Sopimuksen tulee käydä tämän lisäksi vuosittain läpi – esim. henkilövaihdokset tulee päivittää sopimushallinnan hälytyksiin.
Vakuutusturva on kilpailutettu vuoden 2014 aikana, ja uudet sopimukset tulivat voimaan vuoden 2015 alusta.
Kilpailuttamisen valmistelun yhteydessä tarkistettiin vakuutusturva, ja siihen tehtiin tarkennuksia, mm. ryhmähenkivakuutus siirtyi Kevan hoidettavaksi.
Selonteko on jaettu seuraaviin osa-alueisiin, joista tulee kaikista kuvata toimialan tilanne.
1.
Kuvaus säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen
Kaupunginvaltuuston Heinämaan koulun lakkauttamista koskevasta päätöksestä jätettiin kunnallisvalitus Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Kaupunginhallitus antoi vastineen valitukseen 16.6.2014. Asia on tilivuoden
vaihtuessa kesken.
Heinämaan koulun lakkauttamista koskevasta päätöksestä jätettiin myös kyläjohtokunnan toimesta kunnallisasiaa koskeva valitus. Hämeenlinnan hallinto-oikeus jätti valituksen tutkimatta. Asiasta valitettiin Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka antoi 7.10.2014 päätöksen. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi valituksen ja totesi,
että Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.
Kaupunginhallituksen päätöksestä Peltolan päiväkodin pääurakoitsijan valinnasta käynnistyi uusi valitusprosessi vuoden 2014 aikana. Kaupunginhallitus antoi vastineen Markkinaoikeudelle 27.10.2014. Päätös laitettiin
täytäntöön valituksesta huolimatta.
Vuoden 2012 lopussa Päijät-Hämeen poliisille talousrikosyksikköön tehty tutkintapyyntö käsiteltiin käräjäoikeudessa vuonna 2013. Vastaaja valitti päätöksestä, josta saatiin Itä-Suomen hovioikeuden päätös keväällä
2014. Päätökseen perustuvan saatavan kohdalla käynnistettiin perintätoimet.
Vuonna 2013 tehtiin Päijät-Hämeen poliisille tutkintapyyntö palvelubussiliikenteen käteismaksujen ilmoittamisesta ja dokumentoinnista. Asia on tulossa käräjäoikeuden käsittelyyn vuonna 2015.
Käteismaksujen käsittelyyn on vuoden aikana kiinnitetty huomiota ja annettu ohjeistusta.
Informaatiota ja vuorovaikutusta eli hallinnonalojen kesken on edelleen lisättävä sekä valvontaa kehitettävä.
Yleisen tietoisuuden lisäämiseen säännöksistä, määräyksistä ja päätöksistä on kiinnitettävä huomioita erityisesti uusien työntekijöiden perehdyttämisessä, mutta myös koko henkilöstön osalta. Vastuun ja velvoitteiden
laiminlyönnin seuraukset on tuotava tietoisuuteen. Viestintää on edelleen kehitettävä.
2.
Kuvaus asetettujen tavoitteiden toteutumisesta ja sitovien taloustavoitteiden puitteissa
Talousarviomäärärahojen noudattaminen toteutui hyvin koko organisaation laajuudella – ylityksiä tuli vähän, ja
ne johtuivat pääosin joko volyymin kasvusta, jolloin tulotkin ylittyivät tai edellisiltä tilikausilta aiheutuvista kustannuksista. Vuoden 2014 aikana tehtiin yksi talouden 0,5 milj. euron sopeuttaminen, joka aiheutui valtionosuuksien arvioitua heikommasta toteutumasta. Ulkopuolista rahoitusta saavien hankkeiden kohdalla talouden
suunnittelua ja arviointia tulee kehittää konkreettisempaan suuntaan jo hankkeen hakuvaiheessa.
Talouskatsauksia on tehty kolme. Määrärahaseurannan lisäksi niissä on lyhyesti otettu kantaa toiminnallisten
tavoitteiden toteutumiseen. Kaikilta osin toiminnallisia tavoitteita ei saavutettu. Toiminnallisten tavoitteiden
asettamisesta järjestettiin koulutusta, jolla tavoiteltiin tavoitteen asettamisen tarkoituksen tiedostamista kuntalain näkökulmasta. Talouskatsauksiin on lisätty lyhyet katsaukset tytäryhtiöiden talouden ja tavoitteiden kehityksestä. Kaupunginhallitusta on informoitu tytäryhtiöiden hankkeista ja merkittävistä toiminnallista linjauksista
konserniohjeen mukaisesti.
3.
Kuvaus riskien hallinnan järjestäminen
13
Tilinpäätös 2014
Hallintosääntöön on lisätty vastuut sisäisestä valvonnasta ja riskien hallinnasta. Kaupunginvaltuusto käsitteli
Sisäisen valvonnan ohjeet maaliskuussa 2015. Vuonna 2013 - 2014 riskien hallintaa on dokumentoitu tilinpäätöksen yhteydessä.
Kun sisäisen valvonnan ohje on käsitelty valtuustossa vuonna 2015, annetaan ohjeet riskienhallintalomakkeiden käytöstä ja niiden ajan tasalla pitämisestä.
Riskien ennakointi on onnistunut kertomusvuoden osalta kohtuullisesti niin ajallisesti kuin euromääräisestikin.
Yhdyskuntatekniikan tulosalueella oleva Kaakonsuon kaatopaikka on muodostunut riskiksi. Toimenpiteet riskin
hallintaan ovat kuitenkin käynnissä ja kaupunginhallitus päätti 9.2.2015 vuoden 2014 tilinpäätökseen pakollisen varauksien lisäämisestä, että kaatopaikan jälkityöt saataisiin päätökseen ympäristölupaehtojen mukaisesti.
Ympäristöriskin muodosti Kromipinta Oy:n toiminnan päättyminen, jossa kaupunki aktiivisesti seurasi kiinteistön tilanteen kehittymistä. Haitalliset aineet hoidettiin valtion toimesta pois.
Henkilöstön vaihtumisesta aiheutuvista riskeistä on selviydytty sisäisin järjestelyin.
4.
Kuvaus omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonnasta sekä hankintamenettelystä
Hankintaohjeet on käsitelty kaupunginhallituksessa joulukuussa 2014. Samassa yhteydessä käsiteltiin myös
pienhankintaohjeet. Vuoden 2015 alusta lukien otettiin käyttöön HankintaSampo –järjestelmä, jonka koulutus
ajoittui vuoden 2014 joulukuuhun. HankintaSampo –järjestelmän avulla alle kansallisen kynnysarvon olevien
hankintojen kilpailuttamisosaamista ja dokumentointia parannetaan.
Lahden kaupungin kanssa tehtävää sopimukseen perustuvaa hankintayhteistyötä on hyödynnetty. Yksittäisissä hankinnoissa on käytetty myös KL-Kuntahankinnat Oy:n palveluja.
Omaisuuden hankinnassa ja luovutuksessa ei ole tapahtunut menetyksiä vuoden 2014 aikana. Vuoden 2013
aikana on läpikäyty aktivoitavan käyttöomaisuuden arvot ja tehty tarpeelliset kertapoistot ja tarkistukset. Vuoden 2014 käyttöomaisuuteen aktivoitavat hankinnat on läpikäyty, joten taseella oleva käyttöomaisuuden arvostus on ajantasainen.
Hankintojen kilpailuttamisesta on edelleen kehitettävää. Kaikilta osin hankintaohjetta ei ole noudatettu. Tiedottamiseen ja kouluttamiseen tältä osin on kiinnitettävä edelleen huomiota.
5.
Kuvaus sopimustoiminnasta toimialalla
Kaupunginhallituksen alaisessa toiminnassa on suhteellisen paljon sopimuksiin perustuvaa toimintaa. Elinkeinotoimessa on sopimukset seudullisen elinkeinoyhtiö Ladec Oy:n sekä tapahtuma- ja matkailumarkkinointia
toteuttavan Lahti Region Oy:n kanssa. Yleishallinnossa on sopimukset Calpro Oy:n kanssa taloushallinnon ja
palkkalaskennan palveluista, hankintayhteistyöstä Lahden hankintarenkaan kanssa ja velkaneuvontapalveluista Mäntsälän kunnan kanssa. Lisäksi on sopimuksia yksityisten toimijoiden kanssa mm. atk- ja tietoliikennepalveluista sekä joitakin sopimuksia myös kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Maaseututoimessa on sopimus yhteistoiminta-alueen kuntien kanssa.
Sopimukset on pääosin viety sopimuksenhallintajärjestelmään ja siellä olevan aineiston tarkastaminen aloitettu vuoden lopussa. Toiminnallisesti järjestelmä on hyvä, mutta tietojen oikeellisuuteen on syytä kiinnittää huomiota. Samoin siihen, että sopimuksen päättyminen viedään sopimuksenhallintajärjestelmään. Vastuiden
muuttuessa, tulee asia huomioida myös sopimuksenhallintajärjestelmässä.
6. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä
14
Tilinpäätös 2014
Orimattilan kaupungilla ei ole sisäistä tarkastusta erillisenä organisoitu, vaan sisäinen tarkastus hoidetaan ensisijaisesti esimiesten valvontavelvollisuuteen kuuluvana tarkkailuna. Sisäinen tarkkailu on operatiivisen johtamisen osa, ja sen tehokkuus perustuu valvontaan ja valvonnan reaaliaikaisuuteen sekä myös tiedon raportointiin organisaatiossa ylöspäin.
Sisäisen tarkastuksen toteuttamiseen tarvitaan edelleen ohjeistusta ja koulutusta, mutta se on mahdollista toteuttaa riittävällä tasolla omana toimintana ilman erillistä organisointia.
Riskien hallinta- ja kehittämisehdotukset
Organisaatiorakenteen selkeyteen tulee kiinnittää edelleen huomiota sekä prosessien kehittämiseen yli palvelukeskusrajojen. Sisäisten sijaisuusjärjestelyjen tulee toimia. Vastuut, velvollisuudet ja toimivalta tulee olla koko henkilöstön osalta selvää läpi koko organisaation. Tavoitteena on henkilöstön selkeät tehtäväkuvaukset,
joista selviää määritellyt sijaiset ja sijaistamiset. Säännöllisesti pidettävissä kehityskeskusteluissa käydään
tehtäväkuvaus läpi sekä tehdään osaamiskartoitus. Toimintavarmuutta lisätään osaamiskartoituksessa tulleiden puutteiden korjaamisella koulutuksen ja perehdytyksen kautta. Kehityskeskustelut auttavat myös hallitsemaan henkilöstöriskejä.
Tiedottamista ja viestintää kehitetään edelleen. Koulutuksen oikeaan kohdentamiseen kiinnitetään huomiota.
Asioiden valmistelun laaja-alaisuus ja resurssointi pyritään ottamaan huomioon pienenevistä henkilöstöresursseista huolimatta. Viestintää ja ohjausta organisaation eri toimijoiden välillä on lisättävä.
Perusturvalautakunta
Vastuuhenkilö/vastuuhenkilöt: perusturvan tilaajajohtaja Päivi Pitkänen
Päijät-Hämeen sosiaalija terveysyhtymä tuottaa Orimattilan kaupungille sosiaalija terveyspalvelut. Hoito- ja
palvelutakuun lainsäädäntö antaa määräaikoja palveluiden saatavuudelle ja vuosittain palvelujen kysyntä vaihtelee kunnittain paljon. Palvelujen tuottajan on osattava mitoittaa palvelutarjontansa sekä kysynnän että lainsäädännön mukaisesti. Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ovat tuoneet lisävelvoitteita
kunnille, mikä lisää jo ennestään korkeita sosiaalija terveydenhuollon kustannuksia ( esim. oppilas- ja opiskelijahuoltolain asetus 2014).
Vahinkoriskit
Sosiaali- ja terveysyhtymällä on asianmukaiset vakuutukset ja potilasvahinkovakuutukset sekä oman toiminnan että ostopalveluiden osalta.
1.
Kuvaus säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen
Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat pääsääntöisesti lakisääteisiä ja kuntayhtymä tiedottaa osavuosikatsauksissaan hoito- ja palvelutakuun toteutumisesta ja raportoi jäsenkunnille mahdollisista poikkeamista.
Kuntayhtymä tuottaa palveluita Aluehallintoviraston, Valviran ja muiden viranomaistahojen ohjeiden ja
määräysten mukaisesti.
Mikäli esim. hoito- ja palvelutakuun toteutumisessa on ollut poikkeamaa, on kuntayhtymä raportoinut
myös poikkeamaan johtaneista syistä.
2.
Kuntayhtymä on osavuosikatsauksissaan tiedottanut tavoitteiden ja talouden toteumasta sekä esim. uhkaavista ylityspaineista. Vuonna 2014 kuntayhtymän talousjohtaja on myös säännöllisesti kutsuttu alu-
15
Tilinpäätös 2014
een tilaajien kokoukseen ja näin on saatu ajantasaista tietoa talouden toteumasta. Kuntayhtymä tiedotti
syksyllä 2014 jäsenkunnilleen potilasvahinkovakuutusmaksun korotuspaineista. Sairaanhoitopiirit ja Potilasvakuutuskeskus neuvottelivat maksujen kohtuullistamisesta ja jaksottamisesta ja lopullinen menojen
lisäys kuntayhtymän tilinpäätöksessä oli ennakoitua pienempi.
Vuoden 2014 tilinpäätöksen yhteydessä kuntayhtymä tiedotti jäsenkunnilleen vuoden 2013 tilinpäätöksen virheestä kalliin hoidon tasauksen laskuissa. Oikaisun myötä Orimattilan kaupungille tuli lisämaksua
kalliin hoidon tasauksesta 870 630 euroa vuodelle 2013. Kuntayhtymä toimitti jäsenkunnilleen selvityksen kalliin hoidon tasauslaskelmasta, laskennan yksityiskohdista ja laadun parantamiseen tähtäävistä
toimenpiteistä. Keskeisenä nähtiin tietojen ja taulukoiden tarkastamisen kehittäminen, missä käydään
kriittisesti läpi työohjeet sekä hyödynnetään säännöllisesti työparia tarkastuksissa. Kuntayhtymässä selvitetään myös, että voidaanko kalliin hoidon tasauslaskelma integroida johonkin olemassa olevaan tietojärjestelmään.
3.
Sosiaali- ja terveydenhuollon tulosalueilla suoritemääräarviot perustuvat aikaisempien vuosien toteumaan
ja ennakoimattoman suureen lisäykseen palvelujen käytössä ei talousarviossa ole aina pystytty varautumaan. Erikoissairaanhoidon palvelujen käyttö vaihtelee ja erityisesti kalliiden hoitojen määrää on vaikea
arvioida vuositasolla.
4.
Kuntayhtymä palvelujen tuottajana tekee palvelutuotantoon liittyvät hankinnat ja hankintapäätöksiä käsitellään mm. kuntayhtymän hallituksessa ja Aava-liikelaitoksen johtokunnassa. Kuntayhtymä vuokraa toimitiloja kaupungilta, Kiinteistö Oy Orimattilan Vuokrataloilta ja Orimattilan seudun terveydenhuollon kiinteistökuntayhtymältä. Eri toimijoiden välinen yhteistyö ja suunnittelu ovat keskeisiä.
5.
Järjestämissuunnitelmassa kuvataan palvelujärjestelmä, tavoitteet, toimenpiteet ja arviointimittarit. Vuosittaisessa palvelusopimuksessa sovitaan suoritearviot, maksuosuudet ja mahdolliset kuntakohtaiset muutokset. Sopimustoiminnan perustana on Päijät-Hämeen sosiaalija terveysyhtymän perussopimus. Kuntayhtymä käyttää oman toimintansa lisäksi ostopalveluita mm. erikoissairaanhoidossa, asumispalveluissa,
sosiaalipalveluissa ja ostopalveluiden osalta sopimustoiminta tapahtuu kuntayhtymän ja ostopalvelun
tuottajan välillä.
6.
Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä
Kuntayhtymässä on tehty sisäistä tarkastusta ja selvityksiä liittyen mm. tukipalveluiden laskutukseen, kalliin hoidon tasauslaskutukseen ja näistä selvityksistä on raportoitu kuntiin.
Taloudellista kantokykyä tulee vahvistaa jatkamalla sosiaalija terveydenhuollon rakennemuutosta, jolloin
avopainotteisuutta ja perustasoa vahvistetaan. Taloudelliset riskit liittyvät mm. paljon palveluja käyttäviin asiakkaisiin, kalliisiin korjaaviin toimenpiteisiin sekä erikoissairaanhoidon menojen kasvuun. Uuden lainsäädännön valmistelussa tulee arvioida uusien rakenteiden ja velvoitteiden tuomat kustannukset kunnille.
Kaupungin sopimusohjausta voidaan edelleen vahvistaa yhteistyössä muiden jäsenkuntien kanssa esim. seudullinen tilaajayhteistyö. Uusien toimintamallien myötä, esim. vastaanottopalveluiden kumppanuustyöryhmä ja
asiakasraadit, voidaan toimintaa kehittää palautteen pohjalta. Perusturvan tilaajajohtaja ja perusturvalautakunta tutustuvat mahdollisuuksien mukaan eri tulosalueiden toimintaan Orimattilassa. Näin saadaan lisää päätöksentekoon tarvittavaa tietoa ja voidaan edelleen vahvistaa kaupungin ja palveluntuottajien välistä yhteistyötä
sekä sopimusohjausta.
16
Tilinpäätös 2014
Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta
Vastuuhenkilö/vastuuhenkilöt: sivistystoimenjohtajaTimo Ahvo, varhaiskasvatuksen johtaja Merja Hytönen,
kulttuuritoimen johtaja Henrika Suna, kirjaston johtaja Kirsi Lähde, liikunta- ja nuorisotoimenjohtajaTeemu
Mäkipaakkanen
Päivähoitopaikkojen tarjoaminen lain edellyttämässä määräajassa kysynnän kasvaessa ja vaihdellessa on
haasteellista. Päiväkotihoidon kysyntä on lisääntynyt ja vuoropäivähoidon tarvetta on vaikea ennakoida. Myllylän päiväkodin 21 paikan laajennuksen käyttöönotto elokuussa 2013 on helpottanut päivähoidon järjestämistä. Perusopetuksen järjestäminen maahanmuuttajataustaisille oppilaille on edellyttänyt kieliavustajien
palkkaamista ja tulkkipalvelujen käyttöä. Suomenkieltä taitamattomat maahanmuuttajaoppilaat on otettu
valmistavaan opetukseen.
Uinninvalvojan sijaisten saaminen on epävarmuustekijä uimahallin toiminnalle.
Kiinteistöissä ilmenneet sisäilmaongelmat voivat muodostua riskiksi. Tämä voi johtaa väistötilojen käyttöön.
Vahinkoriskit
Päiväkodeissa lapset voivat poistua pihalta, jos aitaus ei ole kunnossa, lumipenkkoja ei ole poistettu aitauksen vierestä ja / tai valvonta ei ole huolellista. Tämän vuoksi päiväkotien aitauksia on rakennettu ja uusittu.
Kouluissa erityisesti teknisessä työssä ja liikuntatunneilla on tapaturmariski. Agressiiviset oppilaat voivat aiheuttaa kouluyhteisössä työturvallisuusriskin henkilökunnalle ja oppilaille sekä vahinkoa koulutiloille ja kalustolle. Uimahallissa on riski liukastumiseen ja sairauskohtaiset ovat riski uima-altaassa ja uimarannoilla.
1. Kuvaus säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen
Sivistys- ja vapaa-aikalautakunnalle tehtiin vuonna 2014 kaksi oikaisuvaatimusta. Oikaisuvaatimuksesta, joka koski sivistystoimenjohtajan päätöstä opettajan virkasuhteen purkamista koeajalla, lautakunta teki hylkäävän päätöksen. Asianosainen teki lautakunnan päätöksestä kunnallisvalituksen. ItäSuomen hallinto-oikeus kumosi päätökset, koska perusteluista ei ilmennyt riittävästi virkasuhteen purkamisen syyt. Sivistystoimenjohtaja teki asiasta uuden tarkennetun päätöksen. Tähän virkasuhteen
purkamiseen liittyy riski kaupungin vahingonkorvaus- vastuusta menetettyjen ansiotulojen osalta. Näiden osalta on tehty varovaisuuden periaatteen mukaisesti siirtovelkakirjaus.
Toinen oikaisuvaatimus koski lautakunnan päätöstä, jossa lautakunta ei hyväksynyt vahingonkorvausvaatimusta uimahallissa sattuneesta kaatumisesta. Lautakunta hylkäsi oikaisuvaatimuksen. Päätöksestä ei tehty kunnallisvalitusta.
Kouvolan hovioikeus ei muuttanut Päijät-Hämeen käräjäoikeuden päätöstä käteismaksujen tilitystä
koskevassa asiassa.
2.
Sivistyspalvelukeskuksessa on laadittu osavuosikatsaukset kaupunginhallitukselle talousarvion täytäntöönpano-ohjeiden mukaisesti ja ne on käsitelty sivistystoimen johtoryhmässä. Valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet ovat toteutuneet pääosin. Lokakuussa 2014 lautakunta esitti 45 000 euron määrärahasiirrot opetuspalveluiden, hallintopalvelujen ja kirjaston tulosalueiden välillä.
3.
17
Tilinpäätös 2014
Sivistystoimen yksiköissä on lain edellyttämät turvallisuussuunnitelmat, joista tulosyksiköiden esimiehet vastaavat. Kassanhallinnasta on annettu tulosalueille ja toimintayksiköille ohjeistusta. Uinninvalvonnan sijaistamisesta on tehty sopimus yksityisen yrityksen kanssa.
4.
Hankinnat tehdään Lahden hankintakeskuksen kautta. Jos hankintalain edellyttämän kynnysarvon ylittäviä tarvike- tai palveluhankintoja ei ole siellä kilpailutettu, niin kilpailutus suoritetaan HILMAjärjestelmässä - 2014 kuntosalilaitteet ja Virenojan koulun kalustoinvestoinnit. Hankinnat ovat vastanneet tarjouksia eikä niissä ole ilmennyt ongelmia. Rehtorikokouksissa ja päivähoitotyöryhmässä on
ohjeistettu hankintojen suorittamista.
5.
Päivähoito osallistui Hollolan kunnan suorittamaan päivähoito-ohjelman kilpailutukseen. Aikuiskoulutus
ostetaan Lahden kaupungin hallinnoimalta Wellamo-opistolta ja musiikinopetus Lahden Konservatoriolta. Taidemuseon toiminnasta on sopimus Taidesäätiön kanssa. Perusopetuslain mukainen aamuja iltapäivätoiminta ostetaan pääosin kahdelta järjestöltä. Päivähoitopalveluja ostetaan kahdelta yksityiseltä palveluntuottajalta. Uimahallin kahviotoiminta ja lipunmyynti ostetaan yksityiseltä yritykseltä.
Uimavalvonnan sijaistaminen, Artjärven liikuntaryhmien ohjaus sekä kylien talviliikuntapaikkojen hoito
hankitaan yksityisiltä palveluntuottajilta. Ostopalveluja valvotaan saadun asiakaspalautteen perusteella ja omana valvontana. Sopimusehdot ovat pääsääntöisesti toteutuneet. Sopimusrikkomuksista käydään tarvittaessa neuvottelu toimittajan kanssa ja ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin.
6.
Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä
Sisäisen tarkastus perustuu kaupungin sisäisen tarkastuksen ja valvonnan ohjeeseen sekä palvelukeskuksen ohjeiden ja yhteisten menettelytapojen seurantaan.
Riskien hallinta ja kehittämisehdotukset
Riskien hallinnasta tulee järjestää kaupunkitason keskitettyä koulutusta.
Tekninen lautakunta ja vesilaitos
Vastuuhenkilö/vastuuhenkilöt: Teknisen palvelukeskuksen johtaja Tuukka Tuomala / Jorma Hämäläinen,
tekninen johtaja Tuukka Tuomala, vesilaitoksen johtaja Mikko Paajanen, toimitilajohtaja Jarmo Koskinen
Teknisessä palvelukeskuksessa toiminnallisena riskinä nähdään hankintaosaaminen sekä riittävät resurssit
kilpailutukseen. Riskinä nähdään myös se, ettei teknisellä ole riittävää tietoutta jo kilpailutetuista hyödykkeistä.
Henkilöstön vähyys aiheuttaa haastavia tilanteita erityisesti erityisammattitaitoa vaativissa tilanteissa. Tämä
on havaittavissa esimerkiksi sijaistamistilanteissa.
Kunnallistekniikan kannalta toiminnallisena riskinä on kaavoitettujen alueiden hajautuminen. Taloudellisesti
ja toiminnan kannalta tehokkainta olisi keskittää kunnan asuinalueet, jolloin infrastruktuurirakenteet tulisi
hyödynnettyä paremmin.
Riskinä nähdään myös tiedon kasautuminen tietoteknisiin välineisiin, jolloin mahdollisissa sähkökatkoksissa
tiedottamista ja palvelua ei pystytä juurikaan antamaan.
Vahinkoriskit
Teknisen rakennuksiin kohdistui vesivahinkoja ja savuvahinkoja (Artjärven kunnanviraston vesivahinko, Yhteiskoulun musiikkiluokan vesivahinko, savuvahingot)
18
Tilinpäätös 2014
Lisäksi oli pienempiä vahingontekoja ilkivallan muodossa. Ilkivalta vahinkojen korvauksissa käytettiin osin
sovittelumenettelyä. (Myllylän koulu, Kuivannon koulu, kaupungintalo). Myös ulkopuoliset urakoitsijat ovat aiheuttaneet jotain vahinkoja (mm. valaisinpylvään rikkoutuminen).
Omaisuuden käyttöiän vähentyessä lisääntyy myös riski vahingoille. Vesilaitoksen putkivuodot aiheuttivat
haittaa ympäröivälle omaisuudelle.
Ostopalvelusopimuksia ja niihin liittyvää rahaliikennettä tulee seurata tarkasti.
Lisäksi hulevesikäsittelystä on mahdollista aiheutua vahingonkorvausvaateita. Riskin todennäköisyys lisääntyy tulvien yhteydessä.
Saapuneiden asiakirjojen käsittely on tehtävä keskitetysti ja huolellisesti siten, että asiakkaiden oikeusturva
säilyy. Huomioitavaa on myös, että henkilöstön toiminnan virheellisyys voi johtaa korvausvaateisiin.
Erityisiä sääntörikkomuksia ei ole tiedossa teknisen lautakunnan alaisuudessa.
Vuonna 2013 ilmeni palveluliikenteen hoidossa taloudellisia epäselvyyksiä. Asia saatetiin poliisitutkintaan ja
asia on menossa Käräjäoikeuden käsittelyyn v. 2015. Myös muiden palvelujen osalta erityisesti palvelun
laatua tulee seurata suhteessa sopimukseen.
2. Kuvaus asetettujen tavoitteiden toteutumisesta ja sitovien taloustavoitteiden puitteissa
Teknisen lautakunnan ja yhdyskuntatekniikan tulosalueen osalta ylittyminen tapahtui Kaakonsuon kaatopaikan varauksen osalta. Lisäksi vesilaitoksen osalta ylitys tapahtui koskien Herrala-Salpakangas linjasta
maksettavaa vuokraa Vesi Oy:lle. Määrärahojen ylittymisen osalta ei tekninen lautakunta olisi voinut toimia
toisin.
Tavoitteiden osalta tekninen lautakunta ei kaikilta osin päässyt tavoitteeseen. Tavoitteisiin pääsemisen
osalta ratkaisevaa oli henkilöstöresurssit.
Tekninen palvelukeskus on reagoinut ylitysuhkiin tasapuolisesti eri tulosalueilla. Talousarviota tarkkaillaan
säännöllisesti koko vuoden aikana, jolloin ylitysuhkista raportoidaan hallitusta ja tarvittaessa esitetään lisämäärärahan myöntämistä. Investointihankkeita tarkkaillaan tehostetusti. Infrainvestointihankkeiden haasteena on se, että investoinnin perustamisvaiheessa ei välttämättä ole tietoa hankkeen laajuudesta ja tarkasta määrärahasta, vaan hanke määräytyy vasta määrärahojen hyväksymisen jälkeen.
3. Kuvaus riskien hallinnan järjestäminen
Riskikartoituksia tehdään liian vähän. Tilapalvelu teettää joitain riskisuunnitelmia mm. sisäilmaselvitysten
yhteydessä. Yhdyskuntatekniikan päähankkeena olevan Hennan osalta ei riskikartoitusta ole tehty.
Riskienhallintaan tarvitaan koulutusta.
Vedenhankinnan riskikartoitus on tehty vuoden 2013 aikana ja viemärilaitoksen riskikartoitus valmistui joulukuussa 2014.
4. Kuvaus omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonnasta sekä hankintamenettelystä
Vuonna 2014 maanmyynneissä ei tullut tappiota, vain voittoa. Vesi Oy:lle myytiin Artjärven kaukolämpöverkosto, josta syntyi myös voittoa.
19
Tilinpäätös 2014
Hankintapäätösten osalta valituskynnys on pienentynyt. Tämä on otettava huomioon hankkeiden suunnittelussa. Tilivuonna Peltolan päiväkodin hankintapäätös johti valitukseen markkinaoikeuteen. Asia on edelleen
vireillä. Hanke ei ole viivästynyt valituksen johdosta.
5. Kuvaus sopimustoiminnasta toimialalla
Palveluliikenteen osalta toiminta vaadittiin laitettavaksi sopimuksen mukaiseksi. Tekninen johtaja on huomannut asiakastulojen radikaalin vähentymisen, jonka seurauksena ML-Charterin toimista on pyydetty poliisitutkintaa vuonna 2013.
Sopimusseurantaa tulisi vastuuttaa. Erityisesti puitesopimuksien osalta tulisi pitää ajantasaista kirjaa.
Esimiehet ja tulosalueen johtajat ovat tarkastelleet alaistensa toimintatapoja ja puuttuneet mahdollisiin epäkohtiin.
Riskien hallitsemiseksi teknisen lautakunnan tulisi laatia nykyistä enemmän riskiselvityksiä.
Teknisen palvelukeskuksen keskeisenä riskinä on omaisuusmassan hoitaminen riittävän hyvin olemassa olevilla
resursseilla. Nykyinen taloustilanne ohjaa omaisuuden hoitoa siihen suuntaan, että vanhan omaisuuden kunnossapitoon ei pystytä panostamaan siinä määriin, kun olisi tarvetta. Tämä vähentää paitsi omaisuuden arvoa
myös heikentää omaisuuden käyttökuntoa ja kasvattaa kunnossapitotarvetta tulevaisuutta ajatellen.
Ympäristölautakunta
Vastuuhenkilö/vastuuhenkilöt: Johtava rakennustarkastaja Jorma Hämäläinen, ympäristönsuojelusihteeri Kirsi
Liukkonen-Hämäläinen
Lainsäädännön jatkuvat muutokset erityisesti viranomaispalvelua antavien tahojen osalta lisäävät epävarmuutta
tehtävien lisääntymisestä ja niistä selviytymisestä. Rikollinen toiminta näkyy entistä enemmän lupa- ja valvontatyössä. Lisäksi suhdannevaihtelut aiheuttavat epävarmuustekijöitä rakennusvalvonnan lupien / rakennuslupatulojenmäärään.
Toiminnallisena riskinä nähdään myös pohjavesialueiden pilaantumisen riski kaupungin sijaitessa pohjavesialueen päällä.
Riskinä on myös, että pilaantuneiden maa-alueiden puhdistuskäsittely voi jäädä kaupungin maksettavaksi, mikäli muuta maksajaa ei ole tiedossa. Käsittely on kallista.
Liian paljon tietoa on tietokoneissa ja ohjelmistoissa. Mahdollisissa sähkökatkos-, vesivahinko-, ilkivalta- tai tulipalotilanteissa ei pystytä toimistopalvelua juurikaan antamaan. Kuntalaisten tiedottamiseen ei ole myöskään
vaihtoehtoisia välineitä, jotka toimisivat ilman sähköä.
Tiedon ja osaamisen osalta on riskinä hiljaisen tiedon määrä, joka vähenee henkilöstön vaihtuessa.
Vahinkoriskit
Yhteiskunta on muuttumassa entistä valitusherkemmäksi. Saapuneet asiakirjat tulisi käsitellä keskitetysti ja huolellisesti siten, että asiakkaiden oikeusturva säilyy. Huomioitava on myös, että asioiden käsittelyn nopeus suhteessa asiakasodotuksien realistisuuteen on osa palveluriskin hallitsemista.
Riskinä on myös, että luvan taustaksi hankituissa tiedoissa on virheellisyyksiä. Luvan käsittelyn taustaksi henkilö- ja kiinteistötiedot tuleekin olla oikeita ja niihin on voitava luottaa
20
Tilinpäätös 2014
Rakennusvalvonnassa ja ympäristönsuojelussa suuri osa tehtävistä on lakisääteisiä ja delegoitu hallintosäännön kautta eri viranomaisille. Hallintosääntöä uudistettiin syksyllä 2014. Hallintosääntöjen yms. muiden sääntöjen noudattamista seurataan sisäisesti.
2. Kuvaus asetettujen tavoitteiden toteutumisesta ja sitovien taloustavoitteiden puitteissa
Talousseuranta on helpompaa pienessä yksikössä kuin suuressa.
Tavoitteiden osalta ympäristölautakunta ei kaikilta osin päässyt tavoitteisiin. Tavoitteisiin pääsemisen osalta ratkaisevaa olivat henkilöstöresurssit.
Tekninen palvelukeskus on reagoinut ylitysuhkiin tasapuolisesti eri tulosalueilla. Talousarviota tarkkaillaan
säännöllisesti koko vuoden aikana, jolloin ylitysuhkista raportoidaan hallitusta ja tarvittaessa esitetään lisämäärärahan myöntämistä..
3. Kuvaus riskien hallinnan järjestäminen
Riskikartoituksia ja niihin liittyviä taustaselvityksiä tehdään liian vähän. Pohjavesien suojelun osalta riskejä
on joiltain osin kartoitettu. Riskienhallintaan tarvitaan koulutusta.
Vuonna 2014 havaittiin eri viranomaisten riskien yhteensovittamisen haaste.
4. Kuvaus omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonnasta sekä hankintamenettelystä
Ympäristölautakunnan alainen omaisuus on vähäistä. Merkittävin omaisuus on koekalastus ja hoitokalastusvälineistö ympäristönsuojelun tulosalueella.
Irtaimistosta pidetään luetteloa, joka päivitetään kerran vuodessa. Luetteloon merkitään hankinnat ja luovutukset ja mahdolliset käytöstä poistot.
5. Kuvaus sopimustoiminnasta toimialalla
Sopimuksia on vain vähän ympäristölautakunnan alaisuudessa.
Esimiehet ja tulosalueen johtajat ovat tarkastelleet alaistensa toimintatapoja ja puuttuneet mahdollisiin epäkohtiin.
Asioiden käsittelyn luottamuksellisuus on ollut puutteellista. Viranhaltijoiden oikeusturva on kärsinyt.
Riskien hallitsemiseen on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomioita koko kaupungin osalta.
21
Tilinpäätös 2014
Kansantalouden ja kunnallistalouden kehitys
Kansantalous
Maailmantalouden kehitys on ollut viime aikoina kaksijakoista. Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian taloudet ovat
hyvässä kasvuvauhdissa. Kasvuennuste vuonna 2015 on molempien osalta kolmen prosentin luokkaa. Euroalueella kasvu oli vuonna 2014 noin yksi prosentti, ja vuosi 2014 näyttää vain hieman paremmalta. Ruotsissa kasvu jatkuu euroaluetta nopeampana, mutta Saksan talouden kasvunäkymät ovat heikentyneet. Saksan tulevien vuosien kasvun arvioidaan olevan 1,5 prosenttia. Venäjän ja Ukrainan tilanne sekä Lähi-Idän tilanne varjostavat teollisuusmaiden kasvunäkymiä.
Valtiovarainministeriön arvion mukaan Suomen BKT:n kasvu vuonna 2014 on 0,1 prosenttia. Nettovienti on
aikaansaanut vaimeaa kasvua. Yksityinen kulutus ei ole lisääntynyt vuoden aikana ja yksityiset investoinnit
ovat laskeneet. Kokonaiskysynnän muutos on ollut -0,3 prosenttia ja kotimaisen kysynnän muutos -1,1 prosenttia. Kokonaiskysynnän muutos on ollut negatiivinen vuodesta 2012 lukien, ja sama kehitys on nähtävissä
myös kotimaisen kysynnän kohdalla.
Tavaroiden ja palveluiden tuonnissa ei ole muutosta vuosien 2013 ja 2014 välillä. Vienti sen sijaan on noussut 1,7 prosenttia edellisvuodesta.
Työn tuottavuuden kehitys työntekijää kohden jää 0,1 prosenttiin. Vuonna 2015 sen odotetaan hieman nousevan. Tuottavuus työntekijää kohden on kasvanut Suomessa rahaliiton aikana keskimäärin euroaluetta nopeammin. Vuonna 2012 tuottavuus laski Suomessa 2,3 prosenttia, kun koko euroalueen kehitys oli paremmalla tasolla. Vuoden 2013 kasvu oli 0,3 sekä Suomessa että koko euroalueella. Suomen kehityksen arvioidaan vuosina 2015 – 2016 jäävän koko euroalueen kehitystä heikommaksi. Tähän vaikuttaa sekä heikko
suhdannetilanne että teollisuuden rakennemuutos. Elektroniikkateollisuus, joka on ollut ripeän kasvun toimiala, on vähentänyt tuotantoaan tuntuvasti Suomessa viime vuosina. Sähkö- ja elektroniikkateollisuudella
on ollut huomattava merkitys Suomen kilpailukyvyn paranemisessa 1990-luvun puolivälistä lähtien. Tilalle ei
ole tullut yhtä voimakkaasti kasvavaa toimialaa eikä muiden alojen kasvu ole pystynyt kompensoimaan tätä
vähennystä.
Palveluiden määrän muutos on vuonna 2014 ollut 0,7 prosenttia, kun vastaava luku vuoden 2013 osalta oli 1,1 prosenttia. Siltä osin kasvua on siis ollut.
Asuntoinvestointien odotetaan lähtevän maltilliseen kasvuun jo vuonna 2015. Uustuotantoa kuitenkin supistaa myymättömien asuntojen määrän kasvu vuonna 2014, jonka on ollut aikaisempia vuosia suurempaa.
Korjaamisen kasvuvauhdin ennakoidaan hidastuvan.
Maa- ja vesirakennus- sekä maanparannusinvestoinnit ovat vähentyneet vuonna 2014 ja jatkavat vähenemistään vielä vuonna 2015. Myönteistä kehitystä on kuljetusvälineiden ensirekisteröinneissä, minkä on aiheuttanut siirtyminen jättirekkoihin.
Kuluttajahintojen keskimääräinen vuosimuutos (inflaatio) on vuonna 2014 ollut kansallisella indeksillä mitattuna 1,1 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 1,5 prosenttia. Inflaatio hidastui kesään mennessä alle prosentin tasolle, mutta nousi syksyllä jälleen yli prosentin tasolle. Energiahyödykkeissä on ollut hinnan laskua ja
raakaöljyn halpeneminen näkyy vielä loppuvuonnakin. Tuore-elintarvikkeiden hinnat laskivat alkuvuodesta.
Palveluiden hinnassa ei sen sijaan ole ollut havaittavissa laskua. Vuokrat ovat jatkaneet nousuaan, terveyspalveluissa on ollut hinnankorotuksia ja matkaviestinpalveluiden hinnat ovat kääntyneet nousuun kilpailutilanteen hellitettyä. Vuoden alussa tehdyt välillisten verojen korotusten arvioidaan kohottaneen inflaatiota 0,4
prosentin verran. Suomen inflaatiovauhti oli selkeästi euroalueen keskimääräistä vauhtia nopeampi – euroalueen keskimääräinen inflaatio jää 0,5 prosenttiin. Suomessa tähän on syynä välillisen verotuksen kiristykset sekä vuokratason nousu.
Vuonna 2015 inflaation arvioidaan olevan 0,8 prosenttia. Inflaatiotasoon vaikuttavat edelleen raakaöljyn hintataso samoin kuin maltillinen palkkaratkaisu. Myös korkotaso on pysynyt ennätyksellisen matalalla. Sen sijaan välillisiä veroja on jälleen vuoden 2015 alussa korotettu ja korotetaan edelleen vuoden 2016 alussa.
22
Tilinpäätös 2014
Vuoden 2015 talouskasvuksi Valtiovarainministeriö arvioi 0,9 prosenttia. Kasvu muuttuu laajapohjaisemmaksi; yksityiset investoinnit lisääntyvät vuoden 2014 vähenemisen jälkeen kone- ja laiteinvestointien osalta ja
yksityisen kulutuksen odotetaan lisääntyvän 0,3 prosentilla. Kotimarkkinoiden vaimea kysyntä hidastaa tuonnin kasvua. Viennin kasvu on vieläkin maailmankaupan kasvua heikompaa, josta seuraa edelleen markkinaosuuksien menettämistä. Kotitalouksien reaalitulot eivät kasva, mutta velkaantumisaste taittuu. Vuodelle
2016 ennustetaan jo kasvua 1,3 prosenttia. Yksityisen kulutuksen kasvun odotetaan tuolloin nopeutuvani
työllisyystilanteen ja kotitalouksien luottamuksen kohenemisen myötä. Yksityisten investointien arvioidaan
kasvavan noin neljän prosenttia.
Työllisyyskehitys on ollut heikkoa koko vuoden 2014. Työttömyysaste vuoden lopussa oli 8,6 prosenttia.
Työllisten määrä ei enää vuoden jälkimmäisellä puoliskolla supistunut yhtä voimakkaasti kuin aiemmin; esim.
syyskuussa 2014 työllisiä oli enemmän kuin syyskuussa 2013. Pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut, ja
rakenteellinen työttömyys kasvaa edelleen. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan välillä oleva yhteensopivuusongelma ylläpitää pitkäaikaistyöttömyyttä. Yhteensopivuus ei kohdistu pelkästään ammattialoihin, vaan sitä
esiintyy myös alueellisesti. Talouden rakennemuutoksen vaikutuksesta uudet työpaikat eivät synny samoille
aloille ja alueille, kuin mihin työpaikkojen menetykset ovat kohdistuneet. Finanssikriisin jälkeen Suomen talous on palveluvaltaistunut ja teollisuudesta on hävinnyt mittava määrä työpaikkoja. Työllisyyden kehitystä
heikentää vielä alkavan talouskasvun tilanteessakin se, että yritykset todennäköisesti pyrkivät parantamaan
kannattavuuttaan ennen rekrytointeja.
Julkisen velan määrä on vuodesta 2008 lähtien lähes kaksinkertaistunut, eikä velkasuhteen nousu ole lyhyellä aikavälillä taittumassa. Velkaantumisen hillitsemiseksi ja valtiontalouden rahoitusaseman vahvistamiseksi
vuoden 2014 alussa kiristettiin useita välillisiä veroja ja sama kehitys jatkuu ainakin vuosina 2015 ja 2016.
Suurin osa ansiotuloista maksetuista veroista on kunnallisveroja. Kuntien heikon taloudellisen tilanteen takia
keskimääräinen kunnallisveroaste on jatkuvasti noussut. Keskimääräinen kunnallisvero aste oli 19,74 prosenttia vuonna 2014 ja 19,84 prosenttia vuonna 2015.
Euroopan komission mukaan Suomen kansantalouden suurimmat ongelmat ovat heikko kilpailukyky ja vaatimaton kasvupotentiaali. Kilpailukyvyn vahvistaminen edellyttää edelleen työvoimakustannusten nousun hillitsemistä.
Korot pysyivät edelleen poikkeuksellisen alhaisella tasolla. Tammikuussa lainojen viitekorkona yleisesti käytetty 12 kuukauden euribor oli keskimäärin 0,562 prosenttia ja joulukuussa 0,329 prosenttia. 3 kuukauden
euribor oli tammikuussa 0,292 prosenttia ja joulukuussa 0,081 prosenttia. Kuukauden euribor oli tammikuussa 0,224 prosenttia ja joulukuussa 0,023 prosenttia. Korot laskivat siis 1-12 kuukauden korkosidonnaisuuksissa 0,201 - 0,233 prosenttiyksikköä.
Lähteet:
Valtiovarainministeriö, Taoudellinen katsaus, talvi 2014
Valtiovarainministeriö: Talousnäkymät ja palkanmuodotus 13.1.2015
Suomen Pankki: Euribor-korot kuukausittain
Kuntatalous
Tilastokeskuksen helmikuussa julkistaman kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2014 –tilaston mukaan
Manner-Suomen kuntien lainakanta oli vuoden lopussa 14,9 miljardia euroa. Kasvu oli 7,9 prosenttia, mutta
se oli edellisvuotta hitaampaa. Valtionosuuksien pieneneminen 1,3 prosentilla vaikutti siihen, että vuosikatteet heikkenivät 1,6 prosenttia. Toimintakulut kasvoivat hyvin maltillisesti, vain 1 prosentin verran.
Toimintakatteet heikentyivät edellisvuodesta 1,5 prosenttia. Verorahoituksen kasvu hidastui 1,4 prosenttiin.
Heikko talouskehitys ja kasvava työttömyys johtivat tähän, vaikka 156 kuntaa nosti veroprosenttiaan vuodelle
2014. Valtionosuudet pienenivät 105 milj. eurolla edellisvuodesta. Verotulojen kasvu oli 516 milj., mikä on
kuitenkin huomattavasti edellisvuotta pienempää (1,3 miljardia euroa vuonna 2013).
Kuntien lainakanta oli vuoden lopussa 14,9 miljardia euroa. Kasvua oli edellisvuoteen verrattuna 1,1 miljardia
euroa. Lainakanta asukasta kohden on 2 733 euroa, kun vuotta aiemmin vastaava luku oli 2 542 euroa.
23
Tilinpäätös 2014
Yhteensä 14 kuntaa arvioi vuosikatteen jäävän negatiiviseksi. Vastaava luku vuotta aiemmin oli 28. Vuosikatteet eivät kattaneet investointeja, jos syystä velkaantuminen kasvoi. Nettoinvestoinnit kasvoivat edellisvuodesta 1 prosentin.
Manner-Suomen kuntien valtionosuudet, verotulot, vuosikate ja lainakanta 2003–2014*) tilinpäätösarvioiden
mukaan
Vuosikate kunnissa asukasta kohti oli 373 euroa ja laski näin ollen edellisvuoden tasosta 7 euroa.
Kunnat toteuttivat omalta osaltaan julkisen kestävyysvajeen supistamista. Veroprosenttien korotukset lisäsivät verotuloja noin 390 miljoonalla eurolla. Henkilöstökuluja vähennettiin noin 400 miljoonalla eurolla. Toimintojen tehostaminen ja tuottavuuden lisääminen parantaa tulosta, mutta väestön ikääntyminen kasvattaa palvelujen kysyntää. Lisäksi lisääntynyt vastuu pitkäaikaistyöttömistä lisää kuntien kustannuksia. Talouskasvun
ennustetaan olevan hyvin hidasta, jolloin myös kuntien veropohja kehittyy vaatimattomasti. Kuntien toimintamenot kasvavat kuitenkin tasaisesti väestön ikääntymisen ja lisävelvoitteiden takia. Valtion toimet kuntien
tehtävien keventämisestä eivät ole vastanneet rakennepoliittisen ohjelman tavoitteita, vaan ne ovat jäämässä alle kolmannekseen asetetusta yhden miljardin tavoitteesta. Kunnat ovat ylittäneet niille asetetun yhden
miljardin tavoitteen. Kuntatalouden haasteet jatkuvat; toimintaa on edelleen tehostettava ja rakenteellisia
muutoksia etsittävä. Kuntatalouden kestävän pohjan saavuttaminen vaatii tehtävien ja velvoitteiden vähentämistä sekä tulopohjan laajentamista.
Päijät-Häme
Päijät-Hämeen väkiluku väheni 258 henkilöllä vuonna 2014. Väheneminen johtui syntyneiden määrän negatiivisuudesta, jota muuttovoitto ei kattanut. Maassamuutto oli negatiivista, mutta maahanmuutto positiivista.
Väestömäärän kasvukunnat olivat Lahti (447 asukasta) ja Hämeenkoski. Muissa Päijät-Hämeen kunnissa
asukasluku pieneni. Suurin negatiivinen muutos oli Heinolassa (271 asukasta) ja Padasjoella (81 asukasta).
Joulukuussa 2014 työttömyys paheni merkittävästi. Joulukuun lopussa työttömien työnhakijoiden osuus koko
maassa oli kasvanut edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta 1,3 prosenttia. Päijät-Hämeen työttömyysaste
oli 17,2 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 15,1 prosenttia. Koko maan työttömyysaste oli 13,9 prosenttia
joulukuussa 2014. Päijät-Häme on edelleen keskimääräistä vaikeampi työttömyysalue. Työttömyys kasvoi
kaikissa Päijät-Hämeen kunnissa. Korkein työttömyysaste oli Lahdessa (19,3 %) ja matalin Hämeenkoskella
24
Tilinpäätös 2014
(12,1 %). Orimattilan työttömyysaste oli 15,5 prosenttia, jossa on 3,1 prosentin nousu edellisvuoden vastaavaan lukuun. Orimattilassa työttömiä oli 1 190 (vuotta aikaisemmin 949), joista alle 25-vuotiaita oli 147 (vuotta aikaisemmin 110). Tämä on 12,35 prosenttia kaikista työttömistä.
Työttömyys on lisääntymässä erityisesti ikääntyneiden ja vähän koulutettujen keskuudessa, Työllistymistä
heikentää alhainen koulutustaso, kapea-alainen osaaminen sekä heikentyvä terveydentila. Työttömyyden
kestot ovat myös pitkittymässä. Pitkäaikaistyöttömien määrä on Hämeen TE-toimiston alueella kasvanut
vuodessa 18,5 prosenttia. Alle 25-vuotiaiden työttömyys on kasvanut 12,5 prosenttia. Työttömät työnhakijat
ovat lisääntyneet määrällisesti eniten Päijät-Hämeen kunnissa palveluja myyntityöntekijöiden sekä rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöiden ryhmissä. Teollisuusammateista irtisanotun ikääntyvän työväestön
tilanne on vaikein, koska osaaminen ei enää vastaa työmarkkinoiden vaatimuksia.
Hämeen TE-keskuksen alueella avoimien työpaikkojen määrä kasvoi edellisvuodesta asiantuntijoiden ja erityisasiatuntijoiden, toimisto- ja asiantuntijapalvelujen, palveluja myyntityöntekijöiden, maa- ja metsätyöntekijöiden sekä hieman myös rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöiden ryhmässä. Avoimien työpaikkojen
määrä väheni eniten ammatteihin luokittelemattomien ryhmässä.
TE-keskuksen Alueelliset kehitysnäkymät –tilannekatsauksen mukaan Päijät-Hämeen vahvuutena on poikkeuksellisen suuri vientitoimintaa harjoittavien pk-yritysten määrä. Perinteisen teollisuuden rakennemuutos
jatkuu Päijät-Hämeessä. Vahvasta teollisuusalueesta kaupan ja palvelualan yritystoiminnan alueeksi siirtyminen on edellytys elinvoimaisuudelle. Hyvinvointisektorin kasvuun uskotaan ja yrityksillä arvioidaan olevan
25
Tilinpäätös 2014
osaamista, joka mahdollistaa hyvinvointialan palvelukentän uudistumisen. Innovaatioiden ja uuden teknologian hyödyntäminen tulevat avaamaan uusia mahdollisuuksia. Kehittämiskohteita olisi löydettävissä mm.
palveluasumisen, kuntoutuksen ja ennaltaehkäisevän toiminnan alueilla.
Suunnitteilla olevat rakennushankkeet tukevat erityisesti rakennusalan yritystoimintaa ja työllisyyttä alueelle,
mutta luovat samalla edellytyksiä yrittäjyydelle ja alueen väestökasvulle. Puurakentamisen määrä on kasvussa Lahden seudulla. Heinolaan on tullut uusia puurakentamisen yrittäjiä, jotka ovat verkottuneet muun
teollisuuden kanssa.
Elinkeinoelämän ja yritystoiminnan näkymien ennakoidaan vuoden sisällä pysyvän edelleen negatiivisina.
Lahden seudulla toteutettujen yrityshaastattelujen pohjalta voidaan todeta, että yritysten vuoden 2014 alkuvuoden tilauskannan kasvu tasoittui vuoden loppua kohti mentäessä. Näkymät ovat kuitenkin epäyhtenäisiä;
muutamien suurempien kansainvälisten metalli- ja koneenrakennusalalla toimivien yritysten tilauksissa on ollut kasvua.
Maaseudun tilanne on kohtuullinen ja vastaa seutukuntien yleistä kehitystä. Ruuantuotanto on osa biotaloutta. Päijät-Häme on biotalouden suhteen merkittävässä osassa, koska alueella on jo ennestään maan suurin
vilja-alan ja -teollisuuden keskittymä. Venäjän- kaupan negatiiviset vaikutukset näkyvät eniten kone- ja laiteteollisuudessa, elintarviketeollisuudessa ja matkailussa. Telakka-alan järjestelyt vaikuttavat Päijät-Hämeessä
positiivisesti alan kalusteteollisuuteen. Myös linja-autokorien valmistus näyttää jatkuvan Lahden seudulla
osin uudistuneella rakenteella.
Kaupan alan kasvunäkymät eivät ole lyhyellä aikavälillä valoisat, joskaan ala ei ole kovin suhdanneherkkä.
Isot kauppaketjut ovat työllistäneet kohtalaisen hyvin nuoria. Osuuskauppa Hämeenmaa ja Kesko ovat tukeneet nuorten työllistämistä ja palkanneet nuoria kesä- ja kausitehtäviin.
Lahden seudulla on käynnissä tai suunnitteilla useita uudisrakennus- ja saneerauskohteita. Suunnitteilla on
mm. seitsemän puukerrostalon rakentaminen, joista ensimmäisten rakentaminen alkaa Lahdessa mahdollisesti jo keväällä 2015. Lahden eteläisen kehätien (vt 12) tiesuunnittelu on käynnistynyt. Viljaklusteritoimialalla on tehty suuria investointeja vähittäiskaupan haasteista huolimatta, mikä on merkki alueen vetovoimaisuudesta. Hennalan varuskunnan lakkautuksen takia Lahden kaupunkiseudun kehittämiseen varattu
valtion rakennemuutosrahoitus vauhdittanee osaltaan alueelle suunnittelu- ja rakennusinvestointeja.
Vuonna 2014 Päijät-Hämeeseen perustettiin 867 uutta yritystä. Samaan aikaan 551 yritystä lopetti toimintansa, joten nettomuutos oli 292 uutta yritystä. Orimattilaan uusia yrityksiä perustettiin 80 ja toimintansa lopetti
43. Nettomuutos oli 37 yritystä.
Päijät-Hämeen kuntien lainakanta per asukas on 4 216 €. Arvo on edelleen noussut vuoden 2013 vastaavasta arvosta, joka oli 3 863 euroa. Koko maassa on lainaa asukasta kohti 2 733 euroa. Verotulot asukasta
kohti ovat 3 617 euroa, mikä on koko maan arvoa (3 869 euroa) matalampi. Valtionosuuksia PäijätHämeessä saadaan 1 631 euroa asukasta kohti, mikä on taas koko maan keskiarvoa (1 496 €/as) enemmän. Vuosikate asukasta kohti on Päijät-Hämeessä 373 euroa/as. Koko maan arvo on täsmälleen sama.
Vuosikate prosenttia poistoista on Päijät-Hämeessä 124, kun se koko maassa on vain 101. Päijät-Hämeessä
tehtiin poistonalaisia investointihankkeita 600 euroa/asukasta kohti, kun koko maan vastaava arvo oli vain
553 euroa.
Kaupungin talous 2014
Vuoden 2014 talousarvio laadittiin 9 660 euroa ylijäämäiseksi, ja vuosikate (2,5 milj. euroa) kattoi poistot
99,6 prosenttisesti. Poistoeron muutoksen tilikauden tulos jäi ylijäämäiseksi. Vuoden 2013 tilinpäätöksen tulos oli 886 teur alijäämäinen. Orimattilan kaupungin taseessa oleva ylijäämä oli 5,2 milj. euroa. Vuoden 2013
tilinpäätöksen luvut muuttuivat, kun vuonna 2014 kirjattiin vuoteen 2013 kohdistuva erikoissairaanhoidon kalliin hoidon tasauserä edellisen tilikauden ylijäämästä.
Vuoden 2014 talousarvioon tehtiin muutoksia, jotka vähensivät käyttötalousosan menomäärärahoja 365 560
euroa ja tuloarvioita yhteensä 57 307 euroa. Pääosa muutoksista tehtiin, kun kaupunginhallitus päätti 0,5
milj. euron sopeuttamisesta valtionosuuksien jäätyä 0,5 milj. euroa arviota pienemmäksi. Määrärahavähen-
26
Tilinpäätös 2014
nykset koskivat kaikkia toimialoja. Tulomäärärahalisäystä oli muiden toimintatuottojen ryhmässä. Muita tuloryhmiä on pienennetty tilikauden aikana. Verotuloarvioita on muutettu tilikauden aikana 1,057 milj. euroa.
Kuitenkin verotulot ylittyivät vielä tarkistetusta arviostakin 376 teur. Kunnallisveron osalta ylitystä tuli 165
teur. ja kiinteistöveron osalta 55 teur tarkistettuun talousarvioon nähden. Yhteisöveron tuotto ylittyi 156 teur
tarkistetusta talousarviosta. Valtionosuustuloarviota vähennettiin 451 580 euroa.
Kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 9.6.2014 talouden hoidon keskeiset periaatteet, joita päivitetään vuosittain keväällä ennen talousarviovalmistelun alkamista. Talouden hoidon keskeisten periaatteiden
tarkoitus on linjata toimenpiteitä, joilla talous saadaan pysymään tasapainossa. Talous ja konsernityöryhmä,
jonka tehtävänä on talouden keskeisten linjausesitysten valmistelu, konserni- ja omistajaohjauksen linjausten
valmistelu sekä investointitason suhteuttaminen taloudellisiin toteuttamismahdollisuuksiin, jatkoi työtään
vuonna 2014. Toimintamenojen kasvun maltillisena pitäminen on ollut keskeinen tavoite. Vuoden aikana
nousi myös menojen suhteuttaminen tulopohjaan tärkeäksi linjaukseksi, kun budjettiriihien kuntiin kohdentamat valtionosuusleikkaukset konkretisoituivat. Lisäksi vuoden 2014 aikana valmisteltiin valtionosuuden laskentaperusteiden muutos, joka tuli voimaan 1.1.2015. Valtionosuusuudistuksen myötä Orimattilan kaupunki
menettää 1,5 milj. euroa valtionosuuksia. Vähennyksistä puolet toteutuu vuonna 2015 ja toinen puoli vuonna
2016. Tulevilla vuosilla on investointipaineita, ja lisäksi Hennan alueen etenemistahti vaikuttaa investointitasoon. Uuden alueen rakentamisen menot tulevat ennen tontin myyntituloja ja asukkaiden tuomia verotuloja.
Muutetun talousarvion käyttötalouden bruttomenot toteutuivat 99,7 prosenttisesti ja bruttotulot 100,7 prosenttisesti. Nettona käyttötalous toteutui 99,6 prosenttisesti; menomäärärahat alittuivat 289 748 euroa ja tulomäärärahat ylittyivät 67 947 euroa muutetun talousarvion arviot. Menojen ylitystä oli sivistys- ja vapaaaikalautakunnalla (88 967 euroa) ja teknisellä lautakunnalla (161 117 euroa). Tulot ylittyivät kaupunginvaltuustolla (4 658 euroa), kaupunginhallituksella (26 720 euroa) ja sivistys- ja vapaa-aikalautakunnalla (192
884 euroa). Muutetun talousarvion tulojen alituksia kertyi käyttötaloudessa 262 965 euroa, jotka olivat perusturvalautakunnalla (150 283 euroa), teknisellä lautakunnalla (62 902 euroa) ja ympäristölautakunnalla
(49 780 euroa). Suurin yksittäinen tulojen alitus oli perusturvalautakunnan perustoimeentulotuen valtionosuudessa (144 040 euroa). Tämä erä perustuu toteutuneeseen menokertymään, joten myöskään menoja ei
kertynyt kaupungin talousarviossa arvioitua määrää. Sitovien menojen ylitykset ja tulojen alitukset on käsitelty kaupunginhallituksessa 9.3.2015 ja kaupunginvaltuustossa 16.3.2015. Vuonna 2014 kertyi käyttöomaisuuden myynnistä saatuja myyntivoittoja 46 163 euroa.
Verotulot ylittyivät alkuperäiseen talousarvioon nähden 1 433 654 euroa. Valtionosuudet alittuivat alkuperäiseen talousarvioon nähden 483 482 euroa ja muutettuun 31 902 euroa. Verotuloissa ennakoitua parempi
kertymä oli kaikissa verolajeissa. Veroprosenttia korotettiin 0,75 prosenttia vuoden 2014 alusta. Kiinteistöveroprosentteihin tehtiin myös korotuksia. Lisäksi kiinteistöjen verotusarvoihin tehtiin valtakunnallisesti tarkistusta, joka vaikutti kiinteistöverotuksen arvioitua suurempaan kertymään. Yhteisöveron jako-osuudessa on
väliaikainen kuntaryhmän jako-osuuden 5 prosentin korotus. Korkotuotot jäivät 214 379 euroa alle alkuperäisen talousarvion, mutta myös korkokulut alittuivat 610 992 euroa alkuperäiseen talousarvioon nähden. Vaihtuvakorkoisten lainojen korkotaso on pysynyt edelleen vuoden 2014 varsin maltillisena. Korkokuluihin vaikuttaa myös se, että pitkäaikaista lainaa nostettiin arvioitua vähemmän vuonna 2014, mutta vanhoja lainoja lyhennettiin suunnitellusti. Rahoituksessa käytettiin aikaisempia vuosia enemmän lyhytaikaisia lainoja, joiden
korkotaso on ollut matalalla. Muut rahoitustuotot ylittyivät 101 967 euroa.
Vuosikatteen toteuma 4 600 951 euroa on 2,1 milj. euroa parempi kuin alkuperäisessä talousarviossa, ja 757
318 euroa parempi kuin korjatussa talousarviossa. Poistoja tehtiin 441 687 euroa arvioitua enemmän. Poistojen jälkeen tulos oli 1 623 265,51 euroa ylijäämäinen, ja poistoeron muutoksella korjatuksi tilikauden ylijäämäksi muodostui 1 651 008,57 euroa. Päijät-Hämeen sosiaalija terveydenhuollon kuntayhtymä ilmoitti,
että vuoden 2013 tilinpäätöksessä on tapahtunut erikoissairaanhoidon kalliin hoidon tasauksessa virhe, jonka korjaaminen aiheuttaa Orimattilan kaupungille 870 teur lisälaskutuksen. Koska kysymyksessä on edelliseen tilikauteen kohdistuva kulu ja se on olennainen, ko. erä on kirjattu edellisten tilikausien ylijäämästä.
Näin ollen vuoden 2013 lopun korjattu taseen ylijäämä on 5,2 milj, euroa ja vuoden 2014 päättyessä 6,8 milj.
euroa.
Pitkäaikaisia lainoja nostettiin vuoden 2014 aikana 8 milj. euroa. Päätös 2 milj. euron nostamisesta tehtiin
joulukuussa 2013, mutta laina saatiin nostettua vasta tammikuussa 2014. Orimattilan Vesi Oy:lle välitettiin
konsernilainana 144 000 euroa. Tytäryhtiöt lyhensivät lainojaan kaupungille 777 teur ja kaupunki lyhensi
27
Tilinpäätös 2014
omia lainojaan 5,1 milj. euroa, Lainakanta väheni 100 teur ja oli vuoden lopussa 34,3 milj. euroa. Asukasta
kohti lainaa oli 2 104 euroa; tytäryhtiöille välitetyt lainat eliminoituna 958 € asukasta kohti.
Ulkoiset toimintakulut lisääntyivät edellisvuodesta 0,15 prosenttia eli 140 817 euroa.
Konsernituloslaskelman mukainen tilikauden tulos on 2,3 milj. euroa.
Vastaava luku vuosien 2012/2013 välillä oli 2,3 milj. euroa (2,59 %), vuosien 2011/2012 välillä 5,8 milj. euroa
(6,92 %) ja vuosien 2010/2011 välillä oli 8,65 milj. euroa (13,23 %) eli kasvu on taittunut viimeisen kahden
vuoden aikana voimakkaasti. Menojen kasvuun vaikuttaa maltillinen työmarkkinasopimus sekä talouden
määrätietoiset sopeuttamistoimet, joihin kunnat ovat joutuneet valtionosuuksien leikkausten myötä. Myös rakenteellisten muutosten vaikutus alentaa menojen kasvua.
Hallinnon (kaupunginvaltuusto ja kaupunginhallitus) voimakas nettomenojen kasvu johtuu kuntaliitoksen yhdistymisavustuksen päättymisestä vuonna 2013.
28
Tilinpäätös 2014
Investointimenot olivat alkuperäisessä talousarviossa 9 975 000 euroa ja tarkistetussa talousarviossa 6 845
000 euroa. Investoinnit toteutuivat 5 572 431 euron määräisinä eli 81 prosenttisesti. Rahoitusosuuksia investointeihin oli budjetoitu yhteensä 858 000 euroa ja ne toteutuivat 893 968 euron määräisinä. Ylitys johtuu
osakkeiden (Artjärven Teollisuushallit, Porlammin Taitotalo) myynnistä, jota ei ollut budjetoitu. Tontinmyynti
toteutui huomattavasti arvioitua vähäisempänä.
Käyttöomaisuutta luovutettiin 388 787 eurolla, josta osakkeiden osuus oli 248 teur (Artjärven Teollisuushallit,
Porlammin Taitotalo). Pysyvien vastaavien myynnin 388 787 eurosta käyttötalouteen kirjattavan myyntivoiton
osuutta oli 46 163 euroa. Osakkeiden myynnistä ei tullut myyntivoittoa eikä myyntitappiota vuodelle 2014.
Käyttöomaisuuden myyntitappioita vuonna 2014 tuli 2418 euroa. Tontinmyyntituotot jäivät selkeästi alle arvioidun, joka osin johtuu tonttien vuokrauksesta ja osin siitä, että tonttikauppa ei ollut läheskään niin vilkasta
kuin budjetin laadintavaiheessa odotettiin. Alkuperäisessä talousarviossa on arvioitu myös Hennan alueelle
ensimmäisiä tonttikauppoja – alueen rakentaminen ei kuitenkaan käynnistynyt vielä vuonna 2014. Euromääräisesti suurimmat investoinnit olivat vuonna 2014 valmistunut Pennalan kevyen liikenteen väylä (1 093 954
euroa, hanke yhteensä 1,6 milj. euroa, josta puolet saatiin rahoitusosuuksina ELY.stä), vuonna 2014 kokonaan toteutunut vanhan terveyskeskuskiinteistön peruskorjaus (966 123 euroa), vuonna 2014 valmistunut Virenojan koulun laajennus (503 321 euroa, hanke yhteensä 1,3 milj. euroa) ja Peltolan päiväkodin laajennuksen aloittaminen (418 082 euroa). Yhdyskuntatekniikan maa- ja vesirakentamista tehtiin erillisen työohjelman
mukaisesti 366 093 eurolla ja tilapalvelun kiinteistöjen teknistä tasoa ylläpitävänä rakentamisena työohjelman mukaan (427 576 euroa). Maan hankintoja toteutui 679 910 eurolla.
Tilinpäätöksen vaikutus vuoden 2015 talousarvioon
Arvio tulevasta kehityksestä
Vuoden 2015 talousarvio on laadittu liikkumavaraltaan hyvin tiukaksi. Syksyllä 2014 vuoden 2015 talousarvion tasapainotusvaiheessa tavoitteeksi asetettiin ylijäämäinen tulos. Tähän tavoitteeseen päästiin, mutta
neuvoteltavaksi jäivät sosiaalija terveydenhuoltoon kohdennetut 250 teur sopeutukset ja henkilöstömenoihin kohdentuvat 250 teur sopeutukset. Vuoden 2015 talousarvio on 12 080 euroa ylijäämäinen.
Päijät-Hämeen sosiaalija terveydenhuollon kuntayhtymän menomäärärahat ovat vuonna 2015 1,058 milj.
euroa vuoden 2014 toteutumaa suuremmat. Työmarkkinatuki-uudistuksen vaikutuksesta Kelalle maksettavan työttömien peruspäiväraha-osuuden on arvioitu kasvavan 474 teur. Tämä erä on peruspalvelukeskus
Aavan budjetissa. Vuonna 2015 varsinkin erikoissairaanhoidon osalta on ylityspaineita edelleen olemassa.
Menojen kasvun tasaaminen omistajaohjauksen keinoin on tärkeä ja haasteellinen tehtävä. Järkeviin kokonaistaloudellisia ratkaisuja ja rakenteita on edelleen etsittävä. Valmisteilla olevalla sote-ratkaisulla tulee tulevina vuosina olemaan merkittävä vaikutus niin palvelujen tuottamisen kuin kustannusten rahoittamisenkin
kannalta.
Valtionosuudet tulevat päätösten mukaan toteutumaan 252 teur arvioitua suurempina. Oppilasmäärien kehityksellä on tähän vielä vaikutusta.
Kaupungin talouden hoidon periaatteiden yhtenä keskeisenä ja myös realistisena tavoitteena on menojen ja
tulojen kehityksen pitäminen samalla kasvu-uralla. Vuoden 2014 tilinpäätöksessä käyttötalousosan ulkoiset
bruttomenot kasvoivat 0,15 prosenttia ja tulot (verotulot, valtionosuudet ja toimintatuotot ilman myyntivoittoja)
3,16 prosenttia. On kuitenkin huomattava, että vaikka valtionosuudet vähenivät budjettiriihen leikkausten vaikutuksesta, vuoden 2014 verotuloja nostivat sekä prosenttien muutos että kiinteistöverotuksessa valtakunnallisesti toteutettu verotusarvojen tarkistus. Vuoden 2015 veroprosentit ovat samalla tasolla kuin vuonna
2014, joten kasvua ei sitä kautta tule. Lisäksi työttömyys kasvaa ja työmarkkinaratkaisut ovat olleet maltillisia. Nämä tekijät eivät tuo verotulopohjaan kasvua.
Työttömyyden vähentämiseksi jatkettiin jo vuonna 2011 aloitettuja toimenpiteitä. Orimattila-lisän käyttöä on
jatkettu, samoin yritysten ja yhdistysten kesätyötukea nuorten työllistämiseen. 1.5.2012 käynnistyi vuoteen
2015 ulottuva ESR -rahoitteinen työllistämishanke, OTE-projekti, jonka kohderyhmänä ovat pitkäaikaistyöttömät ja alle 25-vuotiaat olevat nuoret. Orimattilan työttömyysaste on kasvanut 3,1 prosenttia vuoden 2013
29
Tilinpäätös 2014
joulukuun lopun tasosta. Kasvua on tapahtunut kaikissa Päijät-Hämeen kunnissa. Yli vuoden työttömänä olleiden määrä kasvoi Orimattilassa 34 prosenttia ja nuorten (alle 25 v.) työttömien määrä kasvoi 6,2 prosenttia
Väestön vanheneminen aiheuttaa lisääntyvää palvelukysyntää. Lakisääteiset velvoitteet on pysyttävä hoitamaan. Väestönkasvu on vuoden 2013 maltillisen kasvun jälkeen kääntynyt laskuun ja sama kehitys on jatkunut vuoden 2015 ensimmäisinä kuukausina.
Vuoden 2014 talousarvion käyttötalouden nettomenot ovat 83,34 milj. euroa. Vuoden 2013 korjatussa tilinpäätöksessä menot ylittivät tulot, mutta vuoden 2014 tilinpäätöksessä tulot ylittivät menot, joten vuoden 2013
notkahdus on kompensoitunut vuonna 2014.
Kaupungin tulorahoituksen riittävyys investointien rahoitukseen lähivuosina tulee olemaan suuri haaste. Investointiohjelma on seuraavat vuodet n. 10 miljoonan euron vuositasolla. Valtion rahoituksen saaminen investointeihin on epätodennäköistä, kun rahoitusta on leikattu valtion talouden tasapainottamiseksi.
Lainamäärän kehitykseen vaikuttavat myös merkittävästi tytäryhtiöiden lähivuosien investointihankkeet. Tytäryhtiöiden lainan ottotarve ei toteutunut vuonna 2014 niin suurena kuin oli arvioitu. Lainaa myönnettiin ainoastaan Orimattilan Vesi Oy:lle 144 teur. Hennan alueen rakentamisen edistymisellä on vaikutusta myös tytäryhtiöiden lainatarpeeseen. Ohjauskorot ovat edelleen olleet poikkeuksellisen alhaisella tasolla, mutta nousua ennakoidaan, mikäli euroalueen talous lähtee elpymään. Myös rahalaitosten marginaalit ovat kohonneet.
30
Tilinpäätös 2014
Vuoden 2014 aikana tapahtui joitakin palvelurakenteen muutoksia. Artjärven kunnantalon alueen kaavamuutos saatiin käsiteltyä, jonka jälkeen rakennus laitettiin myyntiin. Kiinteistöstä ei saatu ostotarjouksia vuoden
aikana. Kiinteistö Oy Artjärven Teollisuushallien osakkeiden vuonna 2013 päätetty ja valmisteltu osakekauppa toteutui vuoden 2014 alussa, kun päätös kaupasta tuli lainvoimaiseksi. Porlammin Taitotalon osakkeet myytiin Lapinjärven kunnalle kirjanpitoarvon mukaisella kauppahinnalla.
Kouluverkko supistui, kun Heinämaan koulu lakkautettiin, ja oppilaat siirtyivät pääosin Virenojan kouluun.
Mallusjoen ja Karkkulan koulut yhdistettiin, ja opetus keskittyi Karkkulan kouluun.
Aluekeittiöratkaisua on edelleen kehitetty. Lintulan päiväkoti muutettiin palvelukeittiöksi, mutta sinne palautettin ruoanvalmistus kustannussyistä vuoden 2014 lopussa. Artjärven palveluasumisyksikkö aloitti toimintansa
helmikuussa. Artjärven alueen ruoanvalmistusta ja siivousta on kehitetty palvelun toimivuuden ja työn tuottavuuden näkökulmasta. Valmistuskeittiöitä on seitsemän (Käkelä, Jokivarsi, Vuorenmäki, Luhtikylä, Pennala,
Kuivanto ja Lintula).
Artjärven vanhainkodin toiminnan päättyminen uuden yksikön rakennustyön alkaessa aiheutti vanhustenhuollon ostopalvelupaikkojen käytön lisääntymistä vuoden 2012 loppupuolella. Uuden yksikön valmistuminen
helmikuussa 2014 vähensi tarvetta ostopalvelupaikkojen käyttöön. Artjärven palveluasumisyksikköön sijoittui
keväällä myös myrskyläläisiä asukkaita, kun Myrskylän vanhainkoti purettiin ja uuden asumispalveluyksikön
rakentaminen sinne aloitettiin. Osa näistä asukkaista palaa Myrskylään vuoden 2015 syksyllä.
Maakunnallinen henkilöstö- ja talouspalvelukeskus Calpro Oy perustettiin vuoden 2012 lopulla, ja fuusio Päijät Tili Oy:n kanssa toteutui 1.11.2014 lukien, jolloin Päijät-Tili Oy:n toiminta päättyi. Varsinaista palvelurakenteen muutosta tästäkään ei aiheutunut, koska kyseiset palvelut ovat jo olleet ulkoistettuja vuodesta 2004
lukien. Hanke tähtää kustannustehokkuuteen ja palvelujen laatutason nostamiseen. Omistajaohjausnäkökulma ja palvelujen kustannustehokkuuden arviointi kuitenkin tässäkin tulee korostumaan. Vaikutusmahdollisuudet uudessa yhtiössä ovat huomattavasti suppeammat kuin määrällisesti pienemmällä omistuspohjalla
toimineessa Päijät-Tili Oy:ssä.
Vuosi 2014 oli elinkeinoyhtiö Ladec Oy:n toinen toimintavuosi. Orimattilan kaupungilla on neljän vuoden sopimus Ladec Oy:n kanssa, josta oli mahdollisuus irtautua kahden vuoden jälkeen, ellei toiminta ole vastannut
odotuksia. Väliarviointi tehtiin ja päätettiin jatkaa Ladec Oy:ssä sopimuskauden loppuun asti.
31
Tilinpäätös 2014
Lahden Seudun Kuntatekniikka Oy:n 2011 allekirjoitettua puitesopimusta käsiteltiin joulukuussa 2014, jolloin
vielä päätettiin käydä omistajien keskeisiä neuvotteluja LSKT Oy:n palvelusopimuksista. Sopimus on tehty
vuosille 2013 – 2015, jonka jälkeen on mahdollisuus kolmen vuoden optioon vuosina 2016 – 2018. Option
käytöstä päätettiin vuoden 2015 alkupuolella.
Taksoja ja maksuja tarkistetaan vuosittain vastaamaan seudullista tasoa, tuottavuutta lisätään ja omistajaohjaukseen on panostettava. Seudullista yhteistyötä hyödynnetään siltä osin kuin se koetaan toiminnallisesti
järkeväksi ja kustannustehokkaaksi ratkaisuksi. Aktiivinen elinkeinopolitiikka sekä kaavoitus- ja tonttipolitiikka
onnistuessaan tuo lisää työpaikkoja ja asukkaita ja vaikuttaa positiivisesti kaupungin tulokertymään.
32
Tilinpäätös 2014
TILIKAUDEN TULOS
TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT
TP 2014
TP 2013
Ulkoiset tuotot ja kulut
1000 Eur
1000 Eur
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
Verotulot
Valtionosuudet
9395,20
-92738,00
-83342,80
54078,70
32397,10
9 545,70
-92 597,20
-83 051,50
50 665,70
32 782,40
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Korkokulut
Muut rahoituskulut
Vuosikate
Poistot ja arvonalentumiset
Tilikauden tulos
Poistoeron lisäys (-), vähennys (+)
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
423,60
1619,10
-591,90
-12,80
429,30
2 163,40
-559,40
-88,30
4571,00
2 341,50
-2947,70
-3 201,40
1623,30
-910,30
27,70
24,30
1651,00
-886,00
10,1
10,3
155,1
72,0
TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT
Toimintatuotot/Toimintakulut %
Vuosikate/Poistot, %
Vuosikate €/asukas
Asukasmäärä
280
143
16301
16 338
Toimintatuottojen prosenttiosuus toimintakuluista osoittaa, paljonko kaupungin varsinaisen toiminnan kuluista
saadaan katetuksi maksu-, myynti- ja vuokratuloilla. Prosenttiosuus on pieni, koska suuri osa näistä tuotoista menee kaupungin omistamille tytäryhteisöille ja Päijät-Hämeen sosiaalija terveydenhuollon kuntayhtymälle.
Vuosikatetta tulee arvioida sekä tuloksen muodostumisen että rahoituksen riittävyyden kannalta. Tuloslaskelmassa vuosikatteen on katettava poistot, että talous olisi tasapainossa. Rahoituslaskelmassa vuosikatetta arvioidaan
ensisijaisesti investointien ja lainanlyhennysten suhteen. Mikäli vuosikate on vähintään käyttöomaisuuden poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Tällöin tulee ottaa huomioon myös kunnan keskimääräinen vuotuinen investointitaso.
Vuosikatteen suhteessa poistoihin tulisi olla vähintään 100 prosenttia. Vuoden 2013 korjatussa tilinpäätöksessä
Orimattilan kaupungin vuosikate on 72 prosenttia poistoista. Vuoden 2014 tilinpäätöksessä vuosikate on 155 prosenttia poistoista. Vuonna 2013 tehtiin poistosuunnitelman muutos, jonka vaikutuksesta poistoja kirjattiin enemmän. Vuoden 2014 poistotaso on normaalivuoden tasolla. Poistojen tasoa nostaa esim. ensikertaiset kalustoinvestoinnit, joiden poistoaika on 3 vuotta.
Vuosikate asukasta kohti on 280 euroa, kun se vuonna 2013 oli 143 €. Vuoden 2013 korjattuun tulokseen vaikutti
erikoissairaanhoidon kalliiden hoitojen poikkeuksellisen suuri määrä.
33
Tilinpäätös 2014
TOIMINNAN RAHOITUS
RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT
TP 2014
TP 2013
4570,95
158,55
2341,54
-123,10
-5572,43
548,93
388,79
94,79
-5761,87
261,00
395,28
-2887,15
-151,51
777,32
-3812,50
668,52
8000,0
-5119,40
-3000,00
-1387,29
7883,57
-3998,92
4000,00
1706,58
Rahoituksen rahavirta
-880,88
6447,25
Rahavarojen muutos
-786,09
3560,10
4624,45
-6281,18
-1656,72
6281,18
-2721,08
3560,10
1704084,04
91,0
0,9
16
16 301
1465930,67
42,6
0,6
22
16 338
1000 euroa
Toiminnan rahavirta
Tulorahoitus
Vuosikate
Tulorahoituksen korjauserät
Investointien rahavirta
Käyttöomaisuusinvestoinnit
Rahoitusosuudet investointimenoihin
Käyttöomaisuuden myyntitulot
Toiminnan ja investointien rahavirta
Antolainauksen muutokset
Antolainasaamisten lisäykset
Antolainasaamisten vähennykset
Lainakannan muutokset
Pitkäaikaisten lainojen lisäys
Pitkäaikaisten lainojen vähennys
Lyhytaikaisten lainojen muutokset
Muut maksuvalmiuden muutokset
Kassavarat 31.12.
Kassavarat 1.1.
RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT
Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä
5 vuodelta, eur
Investointien tulorahoitus, %
Lainanhoitokate
Kassan riittävyys pv
Asukasmäärä
34
Tilinpäätös 2014
Investointien tulorahoitusprosentti kertoo, kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Mikäli prosentti on alle 100, on investointeja rahoitettu myös lainalla, kassavaroja vähentämällä tai käyttöomaisuutta myymällä. Orimattilassa tulorahoituksella pystyttiin kattamaan 91 prosenttia investoinneista vuonna
2014. Tästä syystä lainamäärä ei kasvanut, vaan loput investointien rahoituksesta pysyttiin hoitamaan kassavaroja vähentämällä.
Lainanhoitokate kertoo kaupungin tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvio on yli 2 ja tyydyttävä, kun tunnusluku on 1 – 2 ja
heikko, kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. Orimattilan lainanhoitokate on 0,9 on heikko, mutta tilanne on parantunut huomattavasti vuodesta 2013. Vuonna 2014 vaihtuvakorkoisten lainojen korot pysyivät edelleen alhaalla.
Pitkäaikaista lainaa nostettiin 8 milj. euroa. Vanhoja lainoja lyhennettiin suunnitelmien mukaisesti.
Kassasta maksut on koottu seuraavista tuloslaskelman ja rahoituslaskelman eristä:
Tuloslaskelmasta
Toimintakulut
- Valmistus omaan käyttöön
Korkokulut
Muut rahoituskulut
Rahoituslaskelmasta
Antolainojen lisäys
Pitkäaikaisten lainojen vähennys (lyhennykset)
Kassan riittävyys on laskettu kaavalla: 365 pv*kassavarat 31.12./kassasta maksut tilikaudella.
35
Tilinpäätös 2014
RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET
Tase ja sen tunnusluvut
2014
2013
2014
1000 €
1000 €
A PYSYVÄT VASTAAVAT
85438,62
84333,65
I Aineettomat hyödykkeet
78,29
167,59
Aineettomat oikeudet
78,29
121,69
0,00
45,90
II Aineelliset hyödykkeet
52184,53
50 150,38
Maa- ja vesialueet
8481,01
7 100,84
31472,89
30 457,22
9518,32
8 650,76
B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET
944,46
1 034,89
86,25
86,25
1681,60
2 820,42
VASTAAVAA
Muut pitkavaikutteiset menot
Rakennukset
Kiinteät rakenteet ja laitteet
Koneet ja kalusto
Muut aineelliset hyödykkeet
Ennakkomaksut ja keskeneräiset han
III Sijoitukset
1000 €
1000 €
A OMA PÄÄOMA
48215,94
46564,93
I Peruspääoma
41342,26
41 342,26
V Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä)
5222,67
6 108,68
VI Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
1651,01
-886,00
VARAUKSET
264,66
292,40
Poistoero
264,66
292,40
250,01
47,71
250,01
47,71
1852,23
1 871,77
VASTATTAVAA
33175,80
34 015,68
Osakkeet ja osuudet
13983,72
14 197,78
Muut lainasaamiset
18846,29
19 479,61
345,80
338,28
978,65
1 023,94
Valtion toimeksiannot
683,91
696,57
Lahjoitusrahastojen erityiskatteet
294,74
327,37
Lahjoitusrahastojen pääomat
6520,24
8468,81
Muut saamiset
2013
C PAKOLLISET VARAUKSET
Muut pakolliset varaukset
ARVOSTUSERÄT
B TOIMEKSIANTOJEN VARAT
C VAIHTUVAT VASTAAVAT
I Vaihto-omaisuus
D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT
660,01
668,67
1192,22
1 203,10
E VIERAS PÄÄOMA
42354,67
45049,59
I Pitkäaikainen
24624,95
22 062,38
23444,87
20 794,01
133,99
132,99
Aineet ja tarvikkeet
81,51
72,16
Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta
Valmiit tuotteet
52,48
60,83
Lainat julkisyhteisöiltä
600,00
900,00
Siirtovelat
580,08
368,37
17729,72
22987,20
9849,14
12 319,40
300,00
300,00
100,0
II Saamiset
1761,79
2 054,64
Pitkäaikaiset saamiset
32,16
32,16
Myyntisaamiset
0,00
0,00
Muut saamiset
32,16
32,16
Lyhytaikaiset saamiset
1729,63
2 022,48
Myyntisaamiset
809,32
766,57
II Lyhytaikainen
Joukkovelkakirjalainat
Lainasaamiset
8,81
53,41
Muut saamiset
346,58
679,84
Siirtosaamiset
564,92
522,65
Lainat muilta luotonantajilta
100,0
Saadut ennakot
73,68
7,10
3822,83
5 655,55
Ostovelat
Muut lyhytaikaiset velat
Siirtovelat
IV Rahat ja pankkisaamiset
VASTAAVAA YHTEENSÄ
4624,45
6 281,18
92937,51
93826,40
TASEEN TUNNUSLUVUT
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
530,24
4 074,91
92937,51
93826,40
TASEEN TUNNUSLUVUT
Omavaraisuusaste, %
52,2
Omavaraisuusaste, %
Suhteellinen velkaantuneisuus-%
44,1
Suhteellinen velkaantuneisuus-%
Lainat, €/asukas
530,95
3053,11
2 104
Lainat, €/asukas
49,9
48,4
2 106
Lainakanta 31.12. Milj. €
34,3
Lainakanta 31.12. Milj. €
34,4
Lainasaamiset 31.12. Milj. €
18,8
Lainasaamiset 31.12. Milj. €
19,5
Kertynyt yli-/alijäämä milj.€
6,9
Kertynyt yli-/alijäämä milj.€
5,2
Kertynyt yli-/alijäämä 1000 €/asukas
0,4
Kertynyt yli-/alijäämä 1000 €/asukas
Asukasmäärä
16 301
Asukasmäärä
36
0,3
16 338
Tilinpäätös 2014
Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja kykyä selviytyä sitoumuksista
pitkällä aikavälillä. 50 prosentin tai sitä almepi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän
suurta velkarasitetta. Orimattilan kaupungin omavaraisuusaste on 52,2 prosenttia, jossa on nousua edellisvuoden
korjattuun tilinpäätökseen 2,3 prosenttia. Jos konsernilainojen osuus 18,8 milj. eliminioidaan, on omavaraisuusaste
65,5 prosenttia.
Rahoitusvarallisuu osoittaa likvidien varojen riittävyyden vieraan pääoman takaisinmaksuun. Negatiivinen
erotus osoittaa määrän, joka vieraasta pääomasta jää rahoitusvarallisuudella kattamatta.
Suhteellisen velkaantuneisuuden tunnusluku kertoo, kuinka paljon kaupungin käyttötuloista (toimintatuotot,
verotulot ja käyttötalouden valtionosuudet) tarvittaisiin koko vieraan pääoman takaisinmaksuun.
Lainakantaan on laskettu koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakoilla sekä osto-, siirto - ja
muilla veloilla.
37
Tilinpäätös 2014
KOKONAISTULOT JA -MENOT
Eur
TULOT
Toiminta
Toimintatuotot
Verotulot
Valtionosuudet
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Satunnaiset tuotot
- Pysyvien vastaavien hyödykkeiden
luovutusvoitot
Investoinnit
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden
luovutustulot
Rahoitustoiminta
Lyhytaikaisten lainojen lisäys
Oman pääoman lisäykset
KOKONAISTULOT YHTEENSÄ
2014
1000000
Eur
MENOT
Toiminta
Toimintakulut
-Valmistus omaan kähyttöön
Korkokulut
Muut rahoituskulut
Satunnaiset kulut
Pakollisten varausten lisäys
Pysyvien vast. luovutustappiot
Investoinnit
Investointimenot
Rahoitustoiminta
Pitkäaikaisten lainojen vähennykset
Lyhytaikaisten lainojen vähennys
Oman pääoman vähennykset
9,40
54,08
32,40
0,42
1,62
-0,05
0,55
0,39
0,78
8,00
-3,00
0,00
104,58
KOKONAISMENOT YHTEENÄ
Kokonaistulot-kokonaismenot
-0,27
Muut maksuvalmiuden muutoksetRahavarojen muutos
-1,387
-1,657
0,27
38
1000000
-92,74
0,00
-0,59
-0,01
0,20
0,00
-5,57
-0,15
-5,12
0,00
-0,87
-104,85
Tilinpäätös 2014
39
Tilinpäätös 2014
OMISTAJAOHJAUKSEEN LIITTYVÄT TAVOITTEET
TYTÄRYHTIÖT
Yleiset tavoitteet:
-
-
konsernipankin käyttö lainoituksessa ja konsernitiliin siirtyminen
o konsernipankin käyttö lainoituksessa on toteutunut tavoitteiden mukaisesti.
vakuutukset ja tilintarkastuspalvelut kaupungin kanssa yhtenevästi
o tilintarkastuspalvelut on hoidettu kaupungin kanssa yhtenevästi kaikkien tytäryhtiöiden osalta, vakuutukset Orimattilan Lämpö Oy:n ja Orimattilan Vesi Oy:n osalta
olennaisten investointien ja linjausten tuominen kaupunginhallitukselle hyväksyttäväksi
o olennaiset investoinnit on hyväksytetty kaupunginhallituksella
yhtiökokouskutsut kaupungin edustajien lisäksi myös kaupunginhallitukselle
o yhtiökokouskutsut on toimitettu edustajien lisäksi myös kaupunginhallitukselle
hallitusten kokouskutsut oikea-aikaisesti kaupunginjohtajalle
o hallituksen kokouskutsut on toimitettu kaupunginjohtajalle yhtiöjärjestyksen määräaikojen mukaisesti samalla kun kutsut on lähetetty hallituksen jäsenille
KIINTEISTÖ OY ORIMATTILAN VUOKRATALOT
-
monipuolinen vuokra-asuntotarjonta
asuntojen täyttöaste 98 %
vuokra-asuminen turvallista ja kohtuuhintaista
asunnot energiatehokkaita
o asuntojen täyttöaste oli 97 %. Tyhjillään oli kolme prosenttia koko asuntokannasta (18 asuntoa).
ORIMATTILAN YRITYSKIINTEISTÖT OY
-
taseen vahvistaminen
vuokratason määrittäminen alueellisesti käyvälle tasolle
o
tase on vahvistunut ja vuokrataso on alueellisesti käyvällä tasolla
ORIMATTILAN LÄMPÖ OY
-
osinko kaupungille 80 000 euroa
o
osinko on maksettu pääomistajan vaatimuksen mukaisesti
ORIMATTILAN VESI OY
-
riittävä ja oikea-aikainen yhteistyö kaavoituksen ja yhdyskuntatekniikan kanssa
o
vesiyhtiö on tehnyt tiivistä yhteistyötä kaavoituksen ja yhdyskuntatekniikan kanssa.
40
Tilinpäätös 2014
SELONTEKO KONSERNIVALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ
Toimivallan ja –vastuunjako konserniohjauksessa
Konserniohjauksesta vastaa kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja. Kaupunginjohtajalla on läsnäolooikeus tytäryhtiöiden kokouksissa.
Ohjeiden anto kunnan edustajille tytäryhteisöissä
Kaupunginhallitus ohjeistaa yhtiökokousedustajat.
Konsernitavoitteiden asettamista ja toteutumista koskeva arviointi
Orimattilan Lämpö Oy:lle asetetaan tuottotavoite talousarvion hyväksymisen yhteydessä.
Toiminnallisia linjauksia tehdään suurempien investointihankkeiden osalta. Lämpö ja Vesi –yhtiöiden
toimintaa ohjataan kaavoituksen ja kunnallisteknisten ratkaisujen kautta, jolloin asuntoja yhdyskunta-alueet saadaan yhteistyössä käyttöönottovalmiuteen.
Orimattilan Yrityskiinteistöjen ja Kiinteistö Oy Orimattilan Vuokratalojen osalta linjataan investointien
suuntaa omistajapoliittisesti esim. Kiinteistö Oy Vuokratalojen osalta vanhusten palveluasuntojen rakentaminen.
Tytäryhteisöjen toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seuranta, analysointi ja raportointi
Tytäryhtiöt antavat kaupungin osavuosikatsauksiin lyhyet selonteot taloudellisesta tilanteestaan. Tytäryhtiöiden isoista investointihankkeista informoidaan kaupunginhallitusta sekä talous- ja konserniohjaustyöryhmää.
Keskitettyjen konsernitoimintojen käyttö
Tytäryhtiöiden lainat välitetään sisäisen pankin kautta. Sisäisen pankin toiminnan laajentamista myös
kassanhallinnan alueelle tulee kehittää. Vakuutukset on kilpailutettu koskemaan myös tytäryhtiöitä
(toteutunut Orimattilan Vesi Oy:n ja Orimattilan Lämpö Oy:n osalta). Kaupungilla ja tytäryhtiöillä on
sama tilintarkastusyhteisö.
41
Tilinpäätös 2014
KIINTEISTÖ OY ORIMATTILAN VUOKRATALOT
TOIMINTAKERTOMUS VUOSI 2014
OSAKKAAT JA SIJOITETTU PÄÄOMA
Orimattilan kaupunki
Pääoma
100 %
453 390,52 €
TOIMINTA-AJATUS
Toiminta-ajatuksena on omistaa ja hallita asuinkiinteistöjä ja
asuntoja sekä vuokrata niitä tarvitseville kaupungin hyväksymien
asukasvalintaperusteiden mukaisesti.
HENKILÖKUNTA
Henkilökunnan lukumäärä on 10.
TOIMINTA
Yhtiön asuntojen käyttöaste on ollut korkea. Asukkaat hoitavat vuokravelvoitteet hyvin. Luottotappioita kirjattiin v. 2014 yhteensä 5.097,78 €.
INVESTOINNIT
Tilikauden lopulla valmistuivat Artjärven palvelutalo ja
Oriontie 2 peruskorjaus.
TILINPÄÄTÖS
2012
2013
2014
4 065 011
4 398 185
4 732 148
1,4
8,2
7,6
39 395
32 472
91 082
-26,3
-17,6
180,5
1 809 074
1 966 432
2 034 919
44,5
44,7
43,0
744 932
895 944
1 021 779
3
-10 332
-10 333
28 974 663
32 713 388
31 560 555
muutos %
17,2
12,9
-3,5
Omavaraisuusaste %
19,1
18,6
20,6
Liikevaihto €
muutos %
Muut tuotot €
muutos %
Käyttökate €
% liikevaihdosta
Poistot €
Tulos €
Tase €
42
Tilinpäätös 2014
ORIMATTILAN YRITYSKIINTEISTÖT OY
TOIMINTAKERTOMUS VUOSI 2014
OSAKKAAT JA SIJOITETTU PÄÄOMA
Pääoma
100 %
356 222,03 €
TOIMINTA-AJATUS
Yhtiön toiminnan tarkoituksena on edistää yritysten sijoittumista
Orimattilaan ja edistää jo toimivien yritysten tuotantotilojen
laajennus- ja kehittymistarpeita.
TOIMINTA
Toiminta keskittyi vuokrattujen tilojen ylläpitoon ja pienehköihin
korjauksiin. Vaakatie 9:ssä sijaitseva halli myytiin kesällä.
INVESTOINNIT
Investointeja ei tehty.
TILINPÄÄTÖS
2012
2013
2014
461 240
512 784
467 536
1,2
11,8
-8,2
0
94 456
75 918
395 533
545 317
486 883
85,8
106,3
104,1
Poistot €
234 230
234 230
205 564
muutos %
0,0
0,0
-12,2
-28 093
158 415
132 174
5 648 122
5 507 073
4 740 182
-5,2
-2,5
-13,9
1,3
4,2
7,7
Liikevaihto €
muutos %
Liiketoim. muut tuotot €
Käyttökate €
% liikevaihdosta
Tulos €
Tase €
muutos %
Omavaraisuusaste %
43
Tilinpäätös 2014
Yhtiö
Orimattilan Lämpö Oy
32. toimintavuosi
Osakkaat ja sijoitettu
pääoma
Orimattilan kaupunki 55 %
Kymenlaakson Sähkö Oy 45 %
Toiminta-ajatus
Toiminta-ajatuksena on tuottaa Orimattilan keskustaajaman alueelle hyvälaatuista ja
edullista lämpöenergiaa ympäristöystävällisesti. Uusiutuvan energian osuutta lämmöntuotannossa pyritään kasvattamaan jatkuvalla kehityksellä. Uusiutuvan energian
osuus kaukolämmöntuotannossa oli toimintavuoden aikana 88 %.
Henkilökunta
Henkilökunnan lukumäärä on 4,5 henkilöä.
27 751,01 €
22 705,37 €
50 456,38 €
Energian myynti Toimintavuosi oli Suomen mittaushistorian toiseksi lämpimin.Kaukolämpöä myytiin 34,7 GWh myynnin laskiessa 2,3 %. Uusia kaukolämpöasiakkaita liittyi vuoden aikana 2 kpl. Asiakkaita oli vuoden lopussa 198 kpl.
Maakaasun myynti laski 9,3 %. Kokonaismyynti oli 23,4 GWh. Uusia maakaasuasiakkaita ei liittynyt verkostoon. Asiakkaita oli vuoden lopussa 152 kpl.
Investoinnit
Uutta kaukolämpö- tai maakaasuverkostoa ei toimintavuoden aikana rakennettu. Kokonaisinvestoinnit toimintavuonna olivat yhteensä 29 461 €.
Tilinpäätös
Taloudellinen tulos
2012
2013
2014
Liikevaihto €
3 891 520
3 800 303
3 597 838
Muutos %
8,9
-2,3
-5,3
Käyttökate €
619 391
849 508
858 245
% liikevaihdosta
15,9
22,4
23,9
Tulos €
37 820
209 540
256 622
% liikevaihdosta
0,99
5,5
7,1
Tase €
7 532 924
7 390 382
7 207 776
Muutos %
102,5
-1,9
-2,5
Omavaraisuusaste %
31,2
32,7
32,7
Liikevaihto laski edellisvuoteen verrattuna 5,3 %, mutta tästä huolimatta taloudellinen
tulos pysyi talousarvion tasoa korkeammalla. Hyvään tulokseen vaikutti osaltaan kiinteän polttoaineen sopimuskumppanin vaihtuminen ja yhtiön omistuksessa olleiden energiapuuvarastojen alasajo. Uuden sopimuskumppanin kanssa puupolttoaineet laskutetaan kuukausittain jälkikäteen ilman ennakkovarausmaksuja. Toimintavuoden aikana
laiterikkoja ja käyttöongelmia oli selvästi keskimääräistä vähemmän.
44
Tilinpäätös 2014
Orimattilan Vesi Oy
22. toimintavuosi
Osakkaat ja sijoitettu pääoma
600 000 €
600 000 €
Orimattilan kaupunki 100 %
Oma pääoma
Yleistä
Vesiyhtiö toimii omistajana ja rakennuttajana. Yhtiö perii verkoston ja kiinteistöjen
käytöstä vuokraa kaupungin vesilaitoksen taseyksiköltä. Kaupungin vesilaitos huolehtii
käytöstä, kunnossapidosta ja liiketoiminnasta.
Yks.
2012
2013
2014
Liikevaihto
€
611 065
849 702
961 100
muutos %
%
1,84
39,05
13,11
Investoinnit
€
2 604 337
657 464
1 049 070
Käyttökate
€
538 375
782 390
882 343
% liikevaihdosta
%
88,1
92,1
91,8
Tulos
€
-43 709
31 025
109 743
% liikevaihdosta
%
-7,15
3,65
11,42
Tase
€
11 127 963
11 058 399
11 254 409
muutos %
%
16,8
-0,63
1,77
Omavaraisuusaste %
%
73,7
77,1
78,7
Henkilökunta
Vesiyhtiön palveluksessa on ainoastaan toimitusjohtaja. Toimisto- ja rakennuttajapalvelut ostetaan pääasiassa kaupungin vesilaitokselta.
Rakentaminen
Vuoden 2014 aikana rakentaminen suuntautui pääosin asemakaava-alueiden ulkopuolisiin vesi- ja viemäriverkostoihin. Vesijohtoverkostoon liittyi 41 uutta asiakasta. Viemäriverkostoon liittyi 46 uutta asiakasta.
Saneeraus
Vesijohtoverkkoa saneerattiin 1 104 metriä. Viemäriverkostoa saneerattiin
1 050 metriä. Saneeraukset kohdistettiin keskustan alueen vesi- ja viemäriverkostoihin.
Taloudellinen tulos
Taloudellinen tulos on 109 743,10 euroa voitollinen. Hyvään tulokseen vaikutti investoinneista seurannut yhtiön käyttöomaisuuden tasearvon kasvu ja sen perusteella määritetyn, vesilaitokselta perittävän, vuosivuokran nousu. Yhtiön käyttötalouden muutokset
ovat nykyisessä organisaatiomallissa pieniä ja taloudellisen tuloksen voidaan katsoa
olevan suoraan verrannollinen vesilaitokselta perittävän vuokran kehitykseen.
45
Tilinpäätös 2014
2014
2013
Milj.€
Milj.€
Toimintakulut
57,79
0,00
0,02
-134,41
57,69
0,02
0,02
-133,37
Toimintakate
-76,60
-75,64
Verotulot
54,08
32,40
50,67
32,78
0,03
1,45
-1,18
-0,04
0,03
1,99
-1,25
-0,04
KONSERNITULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT
Toimintatuotot
Valmistus omaan käyttöön
Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta
Valtionosuudet
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Korkokulut
Muut rahoituskulut
Vuosikate
10,13
8,54
Suunnitelman mukaiset poistot
-7,43
0,00
0,00
0,04
-7,65
0,00
-0,01
0,02
2,74
0,90
Varausten ja rahastojen muutos
-0,35
-0,12
0,03
-0,36
-0,10
0,02
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
2,30
0,47
Tilikauden yli- ja alipariarvot
Arvonalentumiset
Satunnaiset erät
Tilikauden tulos
Tilinpäätössiirrot
Vähemmistöosuudet
KONSERNITULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT
Toimintatuotot/Toimintakulut %
Vuosikate/Poistot, %
Vuosikate €/asukas
Asukasmäärä
46
43,0
43,3
136,3
111,5
621
523
16 301
16 338
Tilinpäätös 2014
KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT
Toiminnan rahavirta
Vuosikate
Satunnaiset erät
Lyhytaikaisten lainojen muutokset
Oman pääoman muutokset
Rahavarojen muutos
Kassavarat 31.12.
Kassavarat 1.1.
RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT
Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä
5 vuodelta, eur
Investointien tulorahoitus, %
Lainanhoitokate
Kassan riittävyys pv
Asukasmäärä
47
TP 2014
Milj. €
TP 2013
Milj. €
10,13
0,04
0,32
8,54
0,02
-0,13
-8,64
0,70
1,07
3,62
-12,87
0,29
0,60
-3,55
-0,01
0,01
-0,01
0,00
8,2
-7,06
-2,86
-0,35
-0,42
-2,44
1,18
8,34
-5,82
4,83
-0,07
0,94
13,86
-12,68
1,18
12,68
-8,01
4,67
-7 362 805
-8 641 648
127,6
1,4
33
16 301
67,9
1,4
30
16338
8,22
4,67
Tilinpäätös 2014
KONSERNITASE 31.12.2014
VASTAAVAA
2014
2013
VASTATTAVAA
2014
2013
PYSYVÄT VASTAAVAT
119,65
120,27
OMA PÄÄOMA
55,21
54,08
Aineettomat hyödykkeet
Ennakkomaksut
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet
Rakennukset
Koneet ja kalusto
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
0,50
0,37
0,13
0,00
115,16
10,79
75,18
20,65
5,48
0,46
2,60
0,69
0,49
0,19
0,01
115,46
9,45
76,54
19,40
5,49
0,32
4,25
Peruspääoma
Arvonkorotusrahasto
Muut omat rahastot
Edellisten tilikausien yli-/alijäämä
Tilikauden yli-/alijäämä
41,34
3,75
2,37
5,44
2,30
41,34
3,85
2,37
6,05
0,47
VÄHEMMISTÖOSUUS
0,50
0,45
Sijoitukset
Osakkuusyhteisöosuudet
Muut osakkeet ja osuudet
Muut ssaamiset
3,99
0,81
2,96
0,22
4,13
1,00
2,90
0,23
POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET
Poistoero
Vapaaehtoiset varaukset
Investointivaraukset
PAKOLLISET VARAUKSET
4,11
0,81
3,31
0,00
0,98
0,98
3,79
0,89
2,90
0,00
0,56
0,56
TOIMEKSIANTOJEN VARAT
Muut toimeksiantojen varat
1,39
1,04
0,35
0,00
1,85
1,47
0,38
0,00
TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT
Muut toimeksiantojen pääomat
2,46
1,10
1,29
0,06
2,90
1,54
1,25
0,11
VIERAS PÄÄOMA
78,10
81,17
20,33
20,83
0,78
0,93
Pitkäaikainen
50,48
43,49
49,57
42,67
0,56
0,13
0,06
0,03
0,72
0,09
0,07
0,05
0,61
5,85
0,53
0,92
5,63
0,35
Saamiset
Myyntisaamiset
Lainasaamiset
Muut saamiset
5,69
0,61
0,58
0,03
0,00
7,22
0,40
0,37
0,03
0,00
Myyntisaamiset
Lainasaamiset
Siirtosaamiset
Muut saamiset
5,08
3,33
0,01
0,94
0,80
6,82
4,19
0,05
1,45
1,11
27,62
11,20
0,43
0,10
0,10
5,83
2,43
7,54
0,00
0,00
31,60
13,65
0,31
0,04
0,10
8,18
1,91
7,41
0,00
0,00
141,37
142,95
Rahoitusomaisuusarvopaperit
Osakkeet ja osuudet
Sijoitukset rahamarkkina instrumentteihin
Joukkovelkakirjalainasaamiset
Muut arvopaperit
0,67
0,03
0,55
0,09
0,01
2,57
0,03
0,98
0,06
1,50
13,18
141,37
10,10
142,95
42,3
54,0
7,7
475
3425
55,8
0,0
16 301
40,8
57,5
6,5
399
3528
57,6
0,1
16 338
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus
Keskeneräiset tuotteet
Valmiit tuotteet
Ennakkomaksut
Rahat ja pankkisaamiset
VASTAAVAA YHTEENSÄ
48
Ostovelat
Siirtovelat
Lyhytaikainen
Saadut ennakot
Ostovelat
Muut lyhytaikaiset velat
Siirtovelat
Siirtyvät korot
Lomapalkkajaksotus
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
Tilinpäätös 2014
PALVELUKESKUKSIA KOSKEVAT YLEISET TAVOITTEET:
1. Terveyden edistäminen
Tavoite: Kaupungin tehtävänä on huolehtia kaupunkilaisten terveyttä edistävästä, terveyttä suojelevasta tai sairauksia ehkäisevästä toiminnasta. Terveyden edistämisessä on tarkoitus parantaa ihmisten mahdollisuuksia huolehtia omasta ja ympäristönsä terveydestä. Terveyden edistäminen merkitsee sitä, että terveysnäkökohdat otetaan huomioon kaikissa kunnan toiminnoissa ja kaikilla toimialoilla.
Toteutuma hallintopalvelukeskus:
Vuonna 2013 alkanut henkilöstön terveysliikuntahanke päättyi 28.4.2014 ja uusi hanke Terveysliikunnalla työhyvinvointia alkoi 1.5.2014 ja päättyy 31.3.2015. Hankkeen yhtenä tavoitteena on ollut
liikuntaluotsitoiminnan vakiinnuttaminen.
Toteutuma perusturvalautakunta:
Kaupungin hyvinvointikertomuksen hyvinvointia kuvaavien tilastojen pohjalta on asetettu tavoitteita
terveyden ja hyvinvoinnin edistämiselle. Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta oli 6/2014 esittely laajennetulle johtoryhmälle Lihavuus laskuun- hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta ohjelmasta. Pienempi työryhmä on tämän jälkeen pohtinut toimenpiteitä hallintokunnittain. Terveyskioski tuotti matalan kynnyksen neuvonta- ja terveyspalveluja (3160 asiakaskäyntiä). Ikääntyvien ennaltaehkäisevät
kotikäynnit toteutuivat hyvin. Peruspalvelukeskus Aavassa on lisätty elintapaohjaus- ja muuta ryhmätoimintaa eri tulosalueilla. Erityisliikunnan kehittämishankkeen suunnittelussa oli mukana mm.
kaupungin liikuntatoimen, Wellamon, Aavan sekä vanhus- ja vammaisneuvoston edustajia.
Toteutuma sivistyspalvelukeskus:
Varhaiskasvatuksessa on 2014 painotettu lasten liikunnan merkitystä. Pennalan päiväkoti oli pilottina mukana valtakunnallisessa varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelmassa. Opetuspalveluissa on Pennalan ja Vuorenmäen kouluissa Joustava koulupäivä –pilottiprojekti, jossa on yhdistelty
välitunteja, liikuntaa ja kerhotoimintaa. Koulujen kerhotoiminnassa on paljon liikunnallista toimintaa.
Liikuntapalveluissa on toteutettu liikuntaneuvontaa, terveysliikuntaryhmiä ja kuntosalilaitteet uudistettiin syksyllä 2014. Palvelutoiminta tapahtuu asianmukaisissa turvallisissa toimitiloissa ja poikkeamat tästä, esimerkkinä eräiden kiinteistöjen sisäilmaongelmat, johtavat tarvittaviin korjaustoimenpiteisiin.
Toteutuma tekninen palvelukeskus:
Tekninen on kuntalaisten terveyden edistämiseksi osallistunut bioindikaattoriselvityksen laadintaan
ilman laadun selvittämiseksi. Lisäksi on laadittu pohjavesien suojelusuunnitelma ja pintavesien tilan
selvittämiseksi on tehty sinilevätarkkailua ja muuta pintavesitarkkailua.
Kaupungin sisäilmatyöryhmä on käsitellyt kaupungin työntekijöiden lähettämiä sisäilmahaittailmoituksia (36 kpl) koskien kaupungin rakennuksien sisäilmanlaatua ja tehnyt toimenpiteitä sisäilmalaadun parantamiseksi. Katujen osalta Orimattila on ollut mukana liikenneturvallisuustyöryhmässä. Lisäksi kaikessa kaavoituksessa huomioidaan terveellisyys ja turvallisuus
2. Kuntalaisten osallistuminen
Tavoite: Kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien esiintuominen, viestinnän kehittäminen, kyläjohtokuntien roolin kehittäminen ja keskustelutilaisuuksien järjestäminen
Kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen puheenjohtajiston kaupunkilaisille avoin iltapäiväkahvitilaisuus toteutettiin 25.8.2014.
49
Tilinpäätös 2014
Kaupungin facebook –sivujen kautta kaupungin tiedottaminen sekä kaupunkilaisten osallistumismahdollisuudet on lisääntyneet. Vuoden 2013 lopussa käyttöön otettu sähköinen aloitekanava on lisännyt osaltaan kaupunkilaisten mahdollisuuksia asioiden vireille saamisessa. Sähköinen palaute –
kanava on ollut aktiivisessa käytössä ollut ajankohtaisten kannanottojen ja kysymysten välittämisessä kaupunkilaisilta kaupungin organisaatioon.
Kaupungin 150-vuotistapahtumien järjestelyt on aloitettu yhteistyössä kylien, yhdistysten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.
Kyläjohtokunnilla on ollut kaksi yhteiskokousta, joissa on tiedotettu mm. hanketoiminnasta.
Nuorisovaltuuston edustajat ovat osallistuneet kaupunginvaltuuston kokouksiin.
Vanhus- ja vammaisneuvosto on kokoontunut säännöllisesti nostaen esiin ikääntyvien näkökulmaa
palveluiden järjestämisessä ja kehittämisessä. Kuntalaisille järjestettiin avoin keskustelutilaisuus,
missä oli mahdollisuus kertoa palautetta ja kehittämistarpeita perusturvalautakunnan jäsenille. Tilaisuudessa Sosiaalipalveluissa on toiminut kokemusasiantuntijoita ja esim. vanhus- ja vammaisneuvoston jäsenet ovat osallistuneet kaupungin työryhmiin.
Kuntalaisia kuultiin alkuvuodesta 2014 Heinämaan koulun lakkauttamisesta ja opetuksen siirtämisestä Virenojan kouluun. Sivistystoimenjohtaja ja tulosalue-esimiehet ovat osallistuneet erilaisiin
keskustelutilaisuuksiin mm. palveluverkon kehittämisestä ja palvelujen tarjonnasta kaupungin eri
osissa. Orimattilan 150-vuotisjuhlavuotta 2015 suunniteltiin useassa eri yhdistystoimijoiden ja kaupunkilaisten tapaamisessa.
Teknisessä toimessa kuntalaisten osallistuminen on ollut paitsi lakisääteisten tehtävien mukaista kuten ympäristölupien ja ympäristönsuojelumääräysten valmistelun yhteydessä kuuleminen sekä vapaamuotoista kuten haja-jätevesien infotilaisuus syyskuussa 2014.
3. Asioiden viivytyksetön hoitaminen ja hyvä asiakaspalvelu
Tavoite: kaupunkilaisten asiat hoidetaan viivytyksettä ja hyvin palvellen
Hyvään asiakaspalveluun ja asioiden viivytyksettömään hoitamiseen on kiinnitetty huomiota. Sisäisen viestinnän keinoja tulee edelleen kehittää ja tietämystä lisätä asiakaspalvelun parantamiseksi.
Kesäaikana kolmen viikon ajan, jolloin kaupungintalo on suljettu, puhelinvaihde on palvellut.
Hoito- ja palvelutakuu on toteutunut lainsäädännön mukaisesti. Terveysaseman vastaanottopalveluissa Orimattilassa alkoi asiakasraadin toiminta vuonna 2014. Kuntalaisten palautetta on viety tiedoksi sosiaalija terveysyhtymälle.
50
Tilinpäätös 2014
Työstä tai opiskelusta johtuvaan päivähoidon kysyntään on pystytty vastaamaan lain edellyttämällä
tavalla. Avoin päiväkoti Kimpan tarjoama toiminta on tarjonnut kotihoidossa oleville lapsille kerhotoimintaa sekä tehnyt merkittävää yhteistyötä eri tahojen kanssa lapsiperheiden tukemiseksi. Opetuspalveluissa otettiin käyttöön sähköinen kouluun ilmoittautuminen, jonka avulla ilmoitettiin runsaat
80% koulutulokkaista. Sivistystoimessa laadittiin viestintäohje, jolla pyritään lisäämään tiedotusta eri
palveluista.
Tekninen on pyrkinyt lupa- ja valvonta-asioissa mahdollisimman viivytyksettömään palveluun. Ympäristölupien osalta on päästy jopa alle 4 kuukauden käsittelyaikaan kuulutuspäivästä lukien. Rakennustarkastajan myöntämien rakennuslupien osalta keskimääräinen lupien käsittelyaika on 3-4 viikkoa. Lisäksi tilapalvelu on kiinnittänyt huomioita palvelun saatavuuden tavoitettavuuden parantamiseen Haahtelan RES-ohjelmalla.
4. Tavoitteellinen toiminta ja johtaminen
Tavoite: jokainen kaupungin työntekijä tietää mitä häneltä odotetaan, palvelukeskukset kytkevät toimintansa kaupungin yleisiin tavoitteisiin
Johtoryhmä kokoontuu pääsääntöisesti kaksi kertaa kuukaudessa.
Esimiesinfossa, ay-palavereissa ja osastopalavereissa tiedotetaan ajankohtaisista asioista. Kehityskeskusteluissa asetetaan työyksikkökohtaisia ja henkilökohtaisia tavoitteita.
Perusturvalautakunnan tavoitteet ovat kytkeytyneet kaupungin strategiaan ja keskeisinä tavoitteina
ovat olleet terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen. Palvelurakenteen ja toimintamallien muutoksilla on haettu säästöjä sosiaalija terveysmenoihin. Kaupungin perusturvan ja palveluntuottajan välinen tiivis yhteistyö varmistaa myös, että kaupungin ja palvelun
tuottajan strategiat ja tavoitteet ovat yhdensuuntaiset.
Sivistystoimessa saatiin jakoon kaupungin henkilöstön perehdyttämisopas sivistystoimen lisäyksillä
päivitettynä sekä viestintäohje.
Kehityskeskusteluja käytiin kaikilla tulosalueilla. Opetuspalveluissa otettiin käyttöön työsuoritusten
arviointijärjestelmä (TSA) ja sivistystoimenjohtaja on suorittanut kouluvierailuja syyslukukaudella
2014. Toimintayksikköjen laajennuksissa ja saneerauksissa henkilöstö otettiin mukaan suunniteluun. Sivistystoimen johtoryhmän toiminta on tiivistynyt. Palvelukeskuksen työyhteistapahtumassa 8.
ja 9.5. tutustuttiin Artjärvellä oleviin sivistystoimen palveluihin. Lautakunta on tutustunut palveluyksiköihin ja niiden toimintaan.
Teknisen palvelukeskus on pitänyt kehityskeskustelut keskimääräisesti 40- 50 prosenttisesti. Teknisen palvelukeskuksen kehittämisohjelmaa on noudatettu mahdollisuuksien mukaan.
5. Kuntayhteistyö
Tavoite: uusia yhteistyökohteita ja –muotoja seudullisesti. Palvelukeskusten henkilökunta osallistuu
aktiivisesti kuntayhteistyöhön.
51
Tilinpäätös 2014
Kuntayhteistyötä tehdään aktiivisesti joka toimialalla. Seudullisesti hoidetaan mm. elinkeinotointa
(Ladec) sekä matkailu- ja tapahtumamarkkinointia (Lahti Region), hankintatointa (Lahden hankintarengas) sekä palkkalaskennan ja kirjanpidon palveluita (Päijät-Tili/Calpro). Työllisyyden hoidossa on
seudullista yhteistoimintaa ja perustettavan TYP-toiminnan osalta yhteistyötä on tehty koko maakunnan laajuisesti. Tietotekniikan osalta seurataan seudullisia ratkaisuja.
Seudullinen tilaajien yhteistyö on tiivistynyt ja ollut säännöllistä vuonna 2014. Aavan jäsenkunnat
ovat kokoontuneet säännöllisesti käsitellen ja valmistellen yhteisiä asioita. Peruspalvelukeskus Aavan ja jäsenkuntien yhteistyönä valmisteltiin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa sekä ikääntyvien hyvinvointisuunnitelmaa.
Orimattila on mukana Päijät-Hämeen sivistystoimen ohjausryhmässä. Sivistystoimen tulosalueilla on
seudullisia esimiestapaamisia. Kulttuuritoimi on ollut aktiivisesti mukana Päijät-Hämeen Efekti lastenkulttuurikeskuksen toiminnassa. Toimintaa on kehitetty ja laajennettu vuonna 2014 aloittamalla
alueelliset kulttuurikasvatusohjelman konserttikäynnit. Kulttuuritoimenjohtaja on osallistunut Hämeen
aluetaidemuseotoiminnan yhteispalaveriin sekä Päijät-Hämeen maakuntamuseon järjestämiin suunnittelupalalavereihin.
Varhaiskasvatuksessa siirryttiin elokuussa 2014 yhteiseen seudulliseen Effica-tietojärjestelmään.
Teknisen palvelukeskuksen kuntayhteistyö on keskittynyt ilmansuojelun bioindikaattoritutkimukseen,
vesienhoidon yhteistyöryhmätyöhön sekä Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistyksessä mukana toimimiseen. Lisäksi on tehty kuntayhteistyö jätehuollon osalta. Vesihuollon osalta on tehty yhteistyötä Herrala-Salpakangas jatkorakentamisen osalta sekä vesihuollon asiakastietojärjestelmän
osalta. Myös Seutupati –yhteistyö on jatkunut.
6. Kumppanuus muiden toimijoiden kanssa
Tavoite: Palvelukeskukset neuvottelevat yhteistyökumppaneiden (järjestöt, seurakunta ym.) kanssa
yhteistyön mahdollisuuksista säännöllisesti.
Yhteistyötä tehdään kolmannen sektorin kanssa veteraanijärjestöjen kanssa sotiemme veteraanien
liikuntaryhmien toteuttamisessa. Irtoeläinten hoidosta on sopimus Päijät-Hämeen eläinsuojeluyhdistyksen kanssa. Työttömyyden hoidossa on tehty yhteistyötä Orimattilan Työttömät r.y:n sekä Lahden
Manna r.y:n kanssa.
Orimattilan 150-vuotisjuhlien tapahtumia ja niiden markkinointia on suunniteltu yhdessä kylien ja järjestöjen kanssa.
Vuoden 2014 valmisteltiin Etevan työtoiminnan siirtymistä Aavan omaksi toiminnaksi sekä Artjärven
Tuomaskodin toiminnan siirtymistä Aavan toiminnaksi. Perusturvan tilaajajohtaja osallistui muutosten valmistelutyöhön. Yhteistyökumppanit ovat osallistuneet verkostotyöhön ja yhteisten asioiden
valmisteluun.
52
Tilinpäätös 2014
Varhaiskasvatuksella on jatkunut säännöllinen yhteistyö lapsiperheiden parissa toimivien yhteistyöryhmän kanssa, jossa mukana ovat neuvola, lastensuojelu, MLL, seurakunta, Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu. Kaikki päiväkodit toimivat oppilaitosten työssäoppimispaikkoina.
Opetuspalveluissa iltapäivätoimintaa järjestävät MLL ja Ampun4H yhdistykset. Lisäksi seurakunta on
järjestänyt kouluilla kerhoja. Orimattilan yrittäjät ovat olleet mukana TET-jaksojen toteutuksessa ja
yrittäjäkasvatuksen toteuttamisessa. Palveluverkon kehittämisen rakennushankkeissa tehdään tiivistä yhteistyötä kapupungin Tilapalvelun kanssa mm. hankesuunnitelman laadinnassa. Ilmenneitä sisäilmaongelmia on myös selvitetty Tilapalvelun kanssa. Kulttuuritoimi on suunnitellut Orimattilan
150-vuotisjuhlavuoden 2015 tapahtumia yhteistyössä mm. Orimattilan Taideyhdistyksen, Orimattilaseuran ja UKK-arkiston kanssa.
Tekninen palvelukeskus on laatinut sopimuksen Ampun 4H-yhdistyksen kanssa koskien palstaviljelyn järjestämisestä Orimattilan keskusta-alueella
53
Tilinpäätös 2014
.
54
Kaupunginvaltuusto, -hallitus ja hallintopalvelukeskus
Aimo Ryynänen, pj
Tuula Koivunen, I vpj
Sirkka-Liisa Papinaho, II vpj
Ville-Petteri Erola, jäsen
Juha Hirvonen, jäsen
Riitta Karjalainen, jäsen
Tilinpäätös 2014
Pertti Laaksonen, jäsen
Sinikka Lindgren, jäsen
Jukka Mölsä, jäsen
Seppo Venesjärvi, jäsen
Mirva Welling, jäsen
Markku Viljanen, jäsen
KOKONAISARVIO KAUPUNGINHALLITUKSEN ALAISESTA TOIMINNASTA
Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen suhteessa kaupungin strategioihin
Orimattilan kaupunki ei osallistunut kuntarakenneselvityksiin vuoden aikana. Salpausselän kuntaselvitys
eteni siten, että Hollolan ja Hämeenkosken valtuustot sekä Lahden ja Nastolan valtuustot päättivät vuoden
2015 alkupuolella kuntaliitoksista. Orimattilan kaupunki ilmoitti valmiutensa kuntarakenneselvitykseen Myrskylän ja Pukkilan kuntien kanssa, mutta Pukkilan kunta ei ollut valmis selvityksen aloittamiseen.
Kaupungin talouden tasapaino –tavoite toteutui vuoden 2014 osalta hallitusti. Valtionosuuspäätökset jäivät
lähes 0,5 milj. alle arvioidun, joka johdosta kaupunginhallitus päätti vuoden 2014 menojen sopeuttamistoimista. Sosiaali- ja terveydenhuollon menot toteutuivat arvioidusti. Budjetoimattomana menona tuli PäijätHämeen Hämeen sosiaalija terveydenhuollon kuntayhtymälle maksettava investointiavustus. Lisäksi erikoissairaanhoidon kalliin hoidon laskutukseen vuodelta 2013 tuli 870 teur oikaisu, joka kirjattiin edellisen
vuoden yli- ja alijäämistä.
Valtionosuuslainsäädännön uudistuksen käsittely saatiin päätökseen. Vuoden 2015 voimaan tulleen lain
perusteella Orimattilan valtionosuudet vähenevät 1,5 milj. vuositasolla. Tähän tulevat lisäksi budjettiriihien
perusteella tulevat leikkaukset. Sote-lakiluonnoksesta ja kuntalakiluonnoksesta annettiin lausunnot.
Kokonaisuutena investointeja tehtiin 5,57 miljoonalla. Alkuperäisessä talousarviossa oli arvioitu investointeihin lähes 10 milj. euroa. Hennan alueen toteuttamiseen varattu 3,2 milj. euron määräraha jäi pääosin toteutumatta, mikä oli suurin syy investointien alkuperäistä arviota pienempään toteutumaan.
Kaupungin elinkeinotoiminnan osalta kaupunginvaltuusto hyväksyi elinkeinopoliittisen ohjelman. Kaupunginhallitus nimesi elinkeinotyöryhmän, jossa on mukana yrittäjäjärjestöjen edustajia. Kaupungin keskustan
kehittämistä jatkettiin Erkontien kunnostuksella Palojoen sillalle asti. Syksyllä tehtiin kuntien yhteisen elinkeinoyhtiön Ladecin puolivälitarkastelu, minkä perusteella kaupunginvaltuusto päätti jatkaa yhtiön rahoittajakuntana seuraavat kaksi vuotta. Pennalan teollisuusalueelta hankittiin maata 27 hehtaaria tuleviin elinkeinopoliittisiin tarpeisiin. Lisäksi kaupungin edustajat tapasivat aktiivisesti yrittäjiä yrittäjien aamukahvitilaisuuksissa sekä yritysvierailukierroksilla.
Hennan keskeiselle alueella laadittiin asemakaava, ja kaupunginvaltuusto hyväksyi sen joulukuussa. Kaavatyön ohella suunniteltiin kunnallistekniikan verkostoa ja katuja. Hennan alueen halkaisevan sähkölinjan peruskorjaus tuli ajankohtaiseksi, ja yhteistyössä Fingridin ja maanomistajien kanssa saatiin suunnitteluprosessiin mukaan Hennan alueen kiertävä vaihtoehto. Hennan masterplan-suunnitelmaa täydennettiin suunnittelemalla lähialueen maankäyttöä. Hennan markkinoinnin edistämiseksi ja tulevan toiminnan työvälineeksi valmisteltiin konsulttityönä Hennan verkkoportaalia ja virtuaalimallia hankerahoituksen avulla. Hennan
länsirinteen alueelta ostettiin 8,6 hehtaarin maa-alueen käytettäväksi pientalovaltaiseen asuntorakentamiseen.
Ammattikorkeakoulun yhtiöittäminen eteni ja Orimattilan kaupunki merkitsi Lahden Ammattikorkeakoulu
Oy:n osakkeita. Myös Tuoterenkaan toiminta erkani Päijät-Hämeen koulutuskonsernista osakeyhtiömuotoiseksi. Tähän yhtiöön ei lähdetty osakkaaksi.
Maaseututoimen yhteistoiminta-alueen toiminta on edelleen sujunut kustannustehokkaasti ja lain määräämissä aikarajoissa on pysytty.
55
Tilinpäätös 2014
Arvio tilinpäätöksen vaikutuksista vuoden 2015 talousarvion toiminnallisiin tavoitteisiin sekä tulo- ja
menoarvioihin
Vuosi 2014 toteutui talouden osalta hallitusti. Myös toiminnalliset tavoitteet toteutuivat kohtuullisen hyvin.
Vuosi 2015 on hyvin haasteellinen yleisen taloudellisen tilanteen takia. Valtionvelan kasvua ei ole saatu
taittumaan, eikä kuntien tulopohja kasva yleisen taloudellisen tilanteen takia. Työttömyyden aiheuttamat
kustannukset ovat kasvussa. Vuoden 2015 talousarvion tasapainottaminen oli haasteellista ja osin perusturvalautakunnan alaiseen toimintaan sekä henkilöstömenoihin kohdistuvia säästöjä haetaan vielä vuonna
2015. Määrärahaseuranta sekä poikkeamiin oikea-aikaisesti reagoiminen on tärkeää. On todettava, että
vuoden 2014 hyvään tulokseen osaltaan vaikutti verotulojen kasvu, joka aiheutui veroprosenttien nostosta ja
verotusarvojen tarkistuksesta. Vuonna 2015 veroprosentit ovat entisellään, mutta valtionosuudet jäävät
edellisvuotta selvästi pienemmiksi. Menojen kasvua on saatava hillityksi talouden tasapainon säilyttämiseksi.
TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUONNA 2014
Toiminnallinen tavoite 1:
Kaupungin talouden tasapainon säilyttäminen
Mittari/Arviointitapa 1:
Vuosikatteen suhde käyttötalouden poistoihin.
Tavoitetaso 2014:
Vuosikate kattaa poistot ja alijäämiä ei synny.
Toteutuma:
Vuosikate kattoi poistot 155 prosenttisesti.
Lainakanta euroa/asukas
Tavoitetaso 2014:
Velkamäärä asukasta kohti alle kuntien keskiarvon.
Toteutuma:
Orimattilan kaupungin velkamäärä asukasta kohti on 2 104 €. Kuntien keskiarvo on 2 733 €/as vuonna
2014. Ilman tytäryhtiöille välitettyjä konsernilainoja lainaa on asukasta kohti 958 €.
Toimintamenojen suhde verorahoitukseen.
Tavoitetaso 2014:
Toimintamenojen kasvuprosentti on pienempi kuin verorahoituksen kasvuprosentti.
Toteutuma:
Toimintamenojen kasvu oli 0,15 prosenttia ja verorahoituksen kasvu 3,63 prosenttia. Verorahoituksen kasvu
muodostui pelkästään verotulojen kasvusta – valtionosuudet vähenivät edellisvuodesta 1,18 prosenttia. Veroprosentin nosto (2013: 19,75 ja 2014: 20,5), kiinteistöveroprosenttien korotus sekä valtakunnallisesti tehty
verotusarvojen tarkistus ovat olennaisesti vaikuttaneet tähän kehitykseen.
Henkilöstön ja organisaation kehittäminen hyväksytyn henkilöstön kehittämisohjelman ja muiden suunnitelmien ja ohjeiden mukaisesti
56
Tilinpäätös 2014
Säännölliset esimiespalaverit ja tapaamiset ammattiyhdistysten kanssa, joiden avulla pidetään yllä yhtenäistä toimintatapaa ja kehittämisohjelman toteutusta.
Tavoitetaso 2014:
Vähintään 2 esimiesinfoa vuoden aikana
Vähintään 6 informatiivista tapaamista ammattiyhdistysten kanssa vuoden aikana
Toteutuma:
Esimiesinfot on pidetty 30.9. (liikuntaprojekti, työllisyysasiat, ajankohtaiset asiat) ja 9.12. (henkilövakuutusten
esittely, varhaisen puuttumisen malli, ajankohtaiset asiat). Ammattiyhdistysten kanssa pidettiin 7 informatiivista tapaamista.
Mittari /Arviointitapa 2:
Kehityskeskustelujen pitäminen
Tavoitetaso 2014:
Kehityskeskustelut pidetty vuosittain
Toteutuma:
Kehityskeskustelut on pidetty 95 prosenttisesti.
Mittari/Arviointitapa3:
Yhtenäinen esimiehen ohjeistus palkkatyöryhmän valmistelemana
Tavoitetaso 2014:
Valmis ohjeistus vuoden loppuun mennessä
Toteutuma:
Esimiehen ohjeistuksen valmistelu on aloitettu, mutta sen valmistuminen siirtyi vuodelle 2015.
Kaupungin elinvoiman ja kilpailukyvyn vahvistaminen vuonna 2014 valmistuvan elinkeino-ohjelman sekä
muiden sektoreiden kehittämisohjelmien avulla. Strategian mukaisia päämääriä ovat kaupungin aseman
vahvistaminen asuin- ja yrityskaupunkina sekä kaupungin vetovoimaisen imagon lisääminen. Näiden tavoitteiden toteuttamisessa keskeisinä yhteistyökumppaneina alueella ovat Lahden seudun elinkeinoyhtiö Ladec
Oy, matkailuyhtiö Lahti Region Oy sekä kaupungin yrittäjät. Vuonna 2014 selvitetään Orimattilan Yrityskiinteistöt Oy:n asema organisaatiossa ja suoritetaan Ladec Oy:n väliarviointi.
Mittari/arviointitapa:
- asukasmäärän muutos
- yritysten määrän muutos
- työttömyysaste
- työpaikkojen määrän kasvu
- luovutetut asuin- ja yritystontit
- kaupungin ja yrittäjien yhteiset tilaisuudet
Tavoitetaso 2014:
- asukasmäärän muutos positiivinen
- yritysten määrän nettomuutos 25 / v
- työttömyysaste enintään 10,5 %
- työpaikkojen määrän kasvu
- riittävä määrä asuin- ja yritystontteja
- yrityskierrokset 4, yhteiset tilaisuudet 4
Toteutuma:
Elinkeinotyöryhmä määritteli 16.10.2014 kaupungin strategian perusteella elinkeino-ohjelman keskeisiksi
57
Tilinpäätös 2014
painopisteiksi yritysten toimintaedellytysten kehittämisen ja houkuttelevat yritys- ja logistiikka-alueet (Hennan
Tuuliharja, Pennalan, Sampolan ja Orivillen alueet) tavoitteineen. Asetettujen tavoitteiden toteuttamiseksi
kaupunki on tehnyt aktiivista yhteistyötä myös Ladec Oy:n, Lahti Region Oy:n, kaupungin yrittäjäjärjestöjen
sekä yrittäjien kanssa. Kaupunginvaltuusto päätti 10.11.2014, että Ladecin rahoittajasopimusta jatketaan
seuraavat kaksi vuotta. Lahti Region Oy:n sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun saakka. Orimattilan
Yrityskiinteistöt Oy:n osalta on linjattu, että teollisuustilojen omistusta ei lisätä.
-
-
asukasmäärä vuoden 2013 lopussa 16 338 ja vuoden 2014 lopussa 16 301, muutos -37 asukasta
yritysten nettolisäys 37, (perustettu 80, lakkautettu 43)
työttömyysaste vuoden lopussa 15,1 %, vuoden 2014 keskiarvo 13,1 %
työpaikkojen määrä: avoimia työpaikkoja vuoden lopussa 41
riittävä määrä asuin- ja yritystontteja: keskustassa vapaana 17 omakotitonttia ja 4 rivitalotonttia,
Pennalassa vapaana 5 omakotitonttia, joista 4 on varattu. Alueelle on tulossa 10 uutta tonttia. Artjärvellä on vapaana 10 omakotitonttia. Hennaan on kaavoitettu asuntokortteleita 1000 asukkaalle ja
vuonna 2015 kaavoitetaan Länsirinteen alueelle n. 750 asukkaalle omakoti- ja rivitalotontteja.
Pennalassa on vapaana 2 ha asemakaavoitettua yritysaluetta. Pennalasta on hankittu lisämaata
vuonna 2014, johon tullaan kaavoittamaan yritystontteja sekä laatimaan tarvittavat tieliittymäsuunnitelmat. Sampolaan tullaan kaavoittamaan yleis- ja asemakaavan myötä uusia yritystontteja.
yrityskierroksia toteutettiin 7 (20 yritystä), yrittäjien aamukahvitilaisuuksia 6, uita yhteistoimintatilaisuuksia 9
Sähköisten järjestelmien kehittäminen
Extranetin käyttöönotto
Tavoitetaso 2014:
Extranet käytössä vuoden loppuun mennessä
Toteutuma:
Seudullinen intra/extranet ei toteutunut suunnitellulla tavalla.
Mittari/arvioititapa 2:
Työasemien vakiointi
Tavoitetaso 2014:
Hallintoverkon koneet vakioitu vuoden loppuun mennessä
Toteutuma:
90 prosenttia hallintoverkon koneista on vakioitu, joten tavoitteeseen ei täysin päästy.
Ruoka- ja siivouspalveluiden henkilöstön kehittämismahdollisuuksien lisääminen sekä ruoka- ja siivouspalveluiden yhteistyön tiivistäminen
Omaa työtään kehittävien työryhmien kokoontumiskäytäntöjen vakiinnuttaminen
Tavoitetaso 2014:
Työntekijät kuuluvat 2 – 3 vuodessa kokoontuviin omaa työtään kehittäviin työryhmiin. Työryhmien kokoontumisista tehdään muistiot. Tiedotetaan koko ruoka- ja siivouspalveluiden organisaatiota.
Toteutuma:
Työryhmät on perustettu ja säännölliset tapaamiset on merkitty vuosikalenteriin 2015. Käsitellyistä asioista
tiedotetaan muita työryhmiä sekä keskustellaan laajemminkin esille tulleista asioista.
58
Tilinpäätös 2014
Siivouspalveluiden ammattitaidon hyödyntäminen ruokapalveluissa
Tavoitetaso 2014:
Keittiön siivousvälineet, toimintatavat ja perehdytys on läpikäyty toimipisteittäin, siivoushenkilöstö tukee ruokapalvelun siivoustyötä
Toteutuma:
Siivouspalveluissa on aloitettu keittiöiden siivousmitoituksen tekeminen. Välineet ja menetelmät tarkastetaan
keittiöittäin ennen työn opastusta.
Hyvin toimivat maataloushallinnon palvelut
Mittari/Arviointitapa:
Tukihakemusten käsittelyaika ja määräajat
Tavoitetaso 2014:
Tukihakemusten käsittelyaika ja määräajat ovat toteutuneet maksajavirastosopimuksen mukaisesti.
Toteutuma:
Tukihakemusten käsittelyaika ja määräajat toteutuvat maksajavirastosopimuksen mukaisesti.
Maaseutuhallinnon sähköisen asioinnin edistäminen
Sähköisten hakemusten lukumäärä
Tavoitetaso 2014:
50 % jätetyistä hakemuksista sähköisinä
Toteutuma:
Yhteistoiminta-alueen maataloustukihakemuksista 48 prosenttia palautettiin sähköisesti.
Strategian mukaiset kehittämisohjelmat päivitetty asuntotoimessa
Asunto-ohjelman laatiminen
Tavoitetaso 2014:
Asunto-ohjelma tehty elokuun loppuun mennessä
Toteutuma:
Asunto-ohjelman päivityksen valmistelu aloitettiin, mutta asuntosihteerin eläkkeelle siirtymisen johdosta päivitystä ei saatu valmiiksi vuoden loppuun mennessä.
SITOVAT TALOUSTAVOITTEET VUONNA 2014
ULKOISET
KAUPUNGINVALTUUSTO
TP 2014
TA 2014
MENOT
139 840
162 880
muutos % -1,18
TULOT
25 378
20 720
muutos % +100
NETTO
114 462
142 160
59
TP 2013
141 511
TP 2012
161 904
0
48 144
141 511
113 760
muutos %
Tilinpäätös 2014
-19,1
SISÄISET
KAUPUNGINVALTUUSTO
TP 2014
TA 2014
MENOT
0
muutos % 1 210,9
2 530
TULOT
0
0
NETTO
muutos % 1 210,9
TP 2013
193
TP 2012
75
0
193
75
TP 2012
2 530
KAUPUNGINHALLITUS
ULKOISET
MENOT
muutos % +4,92
TULOT
muutos % -19,95
NETTO
muutos % +18,74
TP 2014
TA 2014
TP 2013
7 038 757
7 522 150
6 708 429
6 422 330
1 917 831
1 891 110
2 395 809
2 466 388
5 120 926
5 631 040
4 312 620
3 955 942
TP 2014
TA 2014
TP 2013
TP 2012
636 045
660 860
603 688
576 230
2 670 139
2 684 170
2 593 422
2 364 280
-2 034 094
2 023 310
-1 989 734
1 788 050
KAUPUNGINHALLITUS
SISÄISET
MENOT
muutos % 5,4
TULOT
muutos % 3,0
NETTO
muutos % 2,2
SELVITYS OLEELLISISTA POIKKEAMISTA TILINPÄÄTÖS/TALOUSARVIO
Talousarvio toteutui hallitusti. Kaupunginhallituksen tulosalueella ylitys johtui Artjärven kehittämisrahan arvioitua suuremmasta käytöstä. Liikuntapuiston toteuttaminen oli talousarviossa, mutta nuorisotilan toteuttaminen ja kesäteatterikatsomo eivät olleet. Elinkeinotoimen alaiset hankkeet (OTE-hanke ja Hennan markkinointihanke) toteutuivat sekä menojen että tulojen osalta arvioitua pienempinä. Molemmat hankkeet jatkuvat
vielä vuodelle 2015.
60
Tilinpäätös 2014
HENKILÖSTÖ TULOSALUEITTAIN (vakinaiset ja määräaikaiset, ei työllistämistuella palkattuja)
Tulosalue
TP2014
TA2014
TP2013
TP2012
Hallitus
- kaupunginjohtaja
1
1
1
1
Elinkeinotoimi ja projektit
4,9
- hankeasiamies
1
1
1
1
- elinkeino- ja kehittämisjohtaja
0,7
0,7
0,7
- projektipäällikkö (m.a.)
1
1
- yksilövalmentaja (m.a.)
1,25
2
0,6
- ryhmävalmentaja (m.a.)
1
0,2
1,2
- projektityöntekijä
4
Yleishallinto
12
11
- elinkeino- ja kehittämisjohtaja
0,3
0,3
0,3
1
- talousjohtaja
1
1
1
1
- laskentasihteeri
1
1
1
1
- arkistosihteeri
1
1
1
1
- toimistosihteeri (1 m.a.)
4,5
5
5
5
- projektipäällikkö, liikuntahanke
1
0,7
- atk-päällikkö
1
1
1
1
- järjestelmäasiantuntija
2
2
2
2
- projektityöntekijä
1
Asuntotoimi (asuntosihteeri 0,3 ja toimistosihteeri 0,4
0,6
0,6
0,6
0,3)
Ruokapalvelut
36,54
37,3
37,6
37,5
Siivouspalvelut
21,09
23,1
24,4
23
Maatalouselinkeinohallinto
- maaseututoimenjohtaja
1
1
1
- maaseutusihteeri
2,6
2,6
2,6
- maataloussihteeri
1
- toimistoagrologi
1
SUORITTEET JA TUNNUSLUVUT
Suorite, tunnusluku
Kaupunginhallitus
- kokousten lukumäärä
- käsiteltyjen asioiden lukumäärä
Ruokapalveluiden ateriamäärä
Maatilojen lukumäärä (aktiivitilat)
Maksetut tuet, milj. euroa
Atk-työasemien lukumäärä
- hallinto
- opetus
- muut
TP2014
TA2014
TP2013
TP2012
23
441
829 185
892
33
22
400
910 000
900
33
22
430
834 900
910
33
22
412
795 000**
490
17,3
250
620
35
240
550
35
240
550
35
228
520
36
*Yhteistoiminta-alue aloitti toimintansa 1.1.2013.
** Suoritekertoimet muutettu vastaamaan valtakunnallisia kertoimia, ruokailijamäärä ei ole vähentynyt. Vertailusuoritemäärä talousarvioon 795 000 + 42 000 = 837 000
61
62
Tilinpäätös 2014
Veini Holopainen, pj.
Janne Blomerus
Päivi Koskimaa
Pertti Laaksonen
Tilinpäätös 2014
Pia Jäämaa, vpj.
Sanna Heikkinen
Janne Kyröläinen / Jarmo Syrjäläinen
Seija Jantunen
KOKONAISARVIO LAUTAKUNNAN ALAISESTA TOIMINNASTA
Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen suhteessa kaupungin strategiaan
Perusturvalautakunnan tavoitteet kytkeytyivät kaupungin strategiaan ja painopisteinä olivat mm. terveyden
ja hyvinvoinnin edistäminen, ns. Ikälain toimeenpanoon liittyvä arviointi ja kehittäminen, palvelurakenteen
muutos ja eri toimijoiden välisen yhteistyön syventäminen.
Artjärven tehostetun palveluasumisen yksikkö aloitti toimintansa alkuvuodesta 2014. Palvelutalon
kokonaiskustannukset olivat vuonna 2014 Orimattilalle pienemmät, kun osa paikoista oli Myrskylän
vanhainkodin asukkaiden käytössä. Myrskylän vanhainkoti peruskorjataan sekä laajennetaan ja se
valmistuu 8/2015.
Vuoden 2014 aikana peruspalvelukeskus Aava valmisteli Artjärvellä Tuomaskodin toiminnan siirtoa Aavan
omaksi toiminnaksi vuoden 2015 alusta. Samoin Aava valmisteli yhteistyössä Etevan kanssa Orimattilan
toimintakeskuksen siirtoa Aavan toiminnaksi vuoden 2015 alusta. Perusturvan tilaajajohtaja osallistui näihin
valmistelupalavereihin.
Aavassa valmisteltiin myös ns. Ikälain mukaisen palveluohjauksen aloittamista ikääntyneille vuoden 2015
alusta.
Vastaanottopalveluiden kilpailutus toteutui ja Aavan johtokunta valitsi palveluiden tuottajaksi Attendo Oy:n
1.5.2015 alkaen. Vastaanottopalveluiden kumppanuustyöryhmään Orimattilan seudun kunnat nimesivät
edustajansa ja työryhmän tarkoituksena on viedä kuntalaispalautetta ja palvelujen kehittämistarpeita
palvelun tuottajalle. Attendo Oy:n toimesta on vuonna 2014 käynnistynyt myös vastaanottopalveluiden
asiakasraadin toiminta Orimattilassa. Orimattilassa järjestettiin Orimattilan seudun luottamushenkilöille
tiedotustilaisuus vastaanottopalveluiden ulkoistuksen sopimuksen sisällöstä sekä palveluiden käytännön
toteutuksesta 10 / 2014.
Perusturvalautakunta kokoontui 10 kertaa käsitellen mm. talousarviota, talouden sopeuttamistoimia,
tilinpäätöstä, sosiaaliasiamiehen raporttia, osavuosikatsauksia ja muita perusturvalautakunnan käsittelyyn
tulleita asioita. Päijät-Hämeen sosiaalija terveysyhtymä pyysi jäsenkunniltaan lausunnot ensihoidon
palvelutasoesitykseen syksyllä 2014. Sosiaali - ja terveysministeriölle sekä Kuntaliitolle annettiin pyydetyt
lausunnot valmisteilla olleesta sosiaalija terveydenhuollon järjestämislaista. Perusturvalautakunta tutustui
Orimattilan terveysaseman yksiköihin ja niiden toimintaan. Lisäksi perusturvalautakunnassa oli
aikuissosiaalityön ja lastensuojelun esittelyä Aavan viranhaltijoiden toimesta. Kaupungin OTEtyöllistämishankeen toimintaa ja tuloksia esitteli hankkeen työllisyyskoordinaattori syksyllä 2014.
menoarvioihin
Perusturvan toteuma oli 51 088 850,54 euroa vuonna 2014.
Kuntayhtymä ilmoitti vuoden 2014 tilinpäätöksen yhteydessä virheestä kalliin hoidon tasausmaksussa
vuodelta 2013. Kalliin hoidon tasauksen laskuissa on tehty virhe vuoden 2013 tilinpäätöksessä ja tämä
vaatii oikaisua. Orimattilan kaupungille tulee lisämaksua vuoteen 2013 liittyen 870 630 euroa. Tämä ei
vaikuta vuoden 2014 tilinpäätöslukuihin.
Vuoden 2015 perusturvan talousarvio on kokonaisuudessaan 51 988 130 euroa ja siinä on kasvua vuoden
63
Tilinpäätös 2014
2014 tilinpäätökseen nähden 1,8 prosenttia. Kaupungin talousarvioon on varattu kuntayhtymän
maksuosuusarvioita pienemmät määrärahat erikoissairaanhoidon ja peruspalvelukeskuksen tulosalueille.
Tähän liittyen peruspalvelukeskus Aavan kanssa on käynnistetty talouden sopeuttamistoimet vuodelle 2015.
Toiminnallisten tavoitteiden osalta syrjäytymisen ehkäiseminen ja ennaltaehkäisevien palvelujen
kehittäminen nousee keskiöön myös vuonna 2015. Orimattilassa on kasvua lastensuojelun sijoituksissa
kodin ulkopuolelle ja sekä nuoriso- että pitkäaikaistyöttömyys ovat kasvaneet voimakkaasti edellisvuodesta.
Perusturvalautakunnan vuoden 2015 toiminnallisissa tavoitteissa on mm. perhetyöntekijäresurssien lisäys,
Aavan ja sivistyspalveluiden yhteistyön vahvistaminen esim. nuorten työpajatoiminta sekä
palvelurakennemuutokset esim. ikääntyvien palveluissa.
Kuntalaiset saavat sosiaalija terveydenhuollon palvelut palveluja hoitotakuun edellyttämässä ajassa.
Tuottajan tilastot hoidon ja palvelujen saatavuudesta neljännesvuosittain
Tavoitetaso 2014:
Palvelu- ja hoitotakuu toteutuu lain mukaisesti.
Toteutuma:
Sosiaali- ja perusterveydenhuollossa palveluja hoitotakuu toteutuivat pääsääntöisesti lainsäädännön
mukaisesti. Kiireettömän hoidon odotusaika lääkärille oli 11 vrk ja sairaanhoitajalle 5 vrk. Kiireettömän
hoidon odotusaika hammaslääkärille oli 31 vrk ja suuhygienistille 16 vrk. Lastensuojelutarpeen selvitys 3
kk:n kuluessa toteutui 90 %. Toimeentulotuen käsittely 7 vrk:n kuluessa toteutui 96 %. Sosiaalityöntekijän /
sosiaaliohjaajan toteuttama palvelutarpeen arviointi 7 vrk:n kuluessa toteutui 100 %. Siirtoviivepäiviä
potilassiirroissa erikoissairaanhoidosta perustasolle ei ollut. Koti- ja asumispalveluissa tehostettuun
palveluasumiseen jonottavia oli 16 henkilöä.
Erikoissairaanhoidossa väestön tarvitsemat palvelut pystyttiin tuottamaan lain edellyttämällä tavalla.
Sosiaali- ja terveydenhuollon taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet sekä tuloksellisuus- ja
vaikuttavuusohjelma toteutuvat suunnitelman mukaisesti ja tuottaja raportoi oikea- aikaisesti uhkaavista
ylityspaineista tai toiminnallisista muutoksista.
Tuottajan toimittamat raportit taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta neljännesvuosittain
tai erikseen raportoituna.
64
Tilinpäätös 2014
Toteutuma:
Päijät-Hämeen sosiaalija terveysyhtymä toteutti suunnitellusti talouden tasapainottamistoimenpiteitä.
Erikoissairaanhoidossa henkilöstön lomautuksilla saatiin noin 2 miljoonan euron säästöt. Lisäksi
keskussairaalassa vähennettiin sairaansijoja ja esim. leikkauspotilaiden sairaalaan tulotapaa uudistettiin.
Erikoissairaanhoidon painotusta on siirretty päiväosastohoitoon ja päiväkirurgisiin toimenpiteisiin.
Asiakaspalvelujen ostot yliopistosairaaloista pysyivät edellisvuoden tasolla, sillä erittäin kalliita toimenpiteitä
vaatineita potilaita oli edellisvuotta vähemmän. Erikoissairaanhoidon sopeuttamistoimien myötä vuoden
2013 tilinpäätökseen verrattuna jäsenkuntien maksuosuudet laskivat kokonaisuudessaan 2,4 prosenttia.
Kuntayhtymä tiedotti syksyllä 2014 jäsenkunnilleen potilasvahinkovakuutusmaksun korotuspaineista.
Potilasvakuutuskeskus ilmoitti sairaanhoitopiireille vakuutusmaksujen korotuspaineesta ja tämä oli PäijätHämeen sosiaalija terveysyhtymän osalta 10,2 miljoonaa euroa. Vastuulisäyksen korotuspaineet johtuvat
suurelta osin siitä, että kunnat perivät potilasvakuutusjärjestelmästä niille aiheutuneita kuluja vaikeasti
vammaisten potilaiden palveluasumisesta ja henkilökohtaisesta avustamisesta. Potilasvakuutuskeskuksen
maksu kattaa laskennallisesti vuosikymmenien päähän toteutuvia vammautuneiden potilaiden
kustannuksia. Sairaanhoitopiirit ja Potilasvakuutuskeskus neuvottelivat maksujen kohtuullistamisesta ja
jaksottamisesta. Vuoden 2014 ennusteissa oli jo varauduttu 2,5 miljoonan menoerään ja lopulta
potilasvakuutusmaksu ylitti ennusteet 1,9 miljoonalla eurolla.
Peruspalvelukeskus Aavassa talouden sopeuttaminen tapahtui mm. palvelurakenteen muutoksilla, uusilla
toimintamalleilla sekä kotihoidon optimointiohjelman käyttöönotolla. Kokonaisuutena Aavan talousarvio
alittui 1,6 miljoonalla eurolla verrattuna alkuperäisiin maksuosuusarvioihin. Palvelusopimusneuvottelujen
jälkeen useat Aavakunnat edellyttivät Aavalta sopeuttamistoimia vuoden 2014 aikana.
Vuoden 2014 aikana Aavassa lisättiin työttömien terveystarkastuksia 17 %, työpajatoiminta kasvoi ja
vanhusten ennaltaehkäisevissä kotikäynneissä ylitettiin tavoitetaso. Etevan työtoiminnan siirtymistä Aavan
omaksi toiminnaksi valmisteltiin vuoden 2014 aikana ja toiminnot siirtyivät Aavalle 1.1.2015. Tulevaisuuden
terveyskeskusmalli on käytössä Nastolassa sekä osittain Sysmässä ja Hartolassa ja Orimattilan seudulla.
Iitissä toimintamallin aloittamiseen ei päästy vuoden 2014 aikana. Aavassa on laadittu
työhyvinvointikyselyn pohjalta työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma. Kokonaisuudessaan sosiaalija
terveyspalvelujen rakennemuutos jatkui yhteistyössä kuntien kanssa.
Ympäristöterveydenhuollon talousarvio kokonaisuudessaan hieman alittui ( 61 000 €) ja tavoitteet
toteutuivat suunnitellusti. Terveydensuojelun toimintatuotot ylittivät talousarvion merkittävästi (toteuma
127,7%) ja asiakasmaksutuotot lisääntyivät 12.5 % edelliseen vuoteen verrattuna. Terveydensuojelussa
toimintakulut alittuivat (toteuma 97,3 %) ja eläinlääkintähuollossa ylittyivät (toteuma 104,3 %). Palvelujen
käyttö vaihteli kunnittain molemmilla tulosalueilla vaikuttaen lopullisten kuntaosuuksien toteutumiseen.
Tarkastusten kokonaismäärä oli edellisvuotta suurempi ja neuvonta- ja konsultaatiokäyntien tavoitteet
ylitettiin. Eläinlääkintähuollossa tilakäyntien ja pieneläinkäyntien määrät ylittivät talousarviossa suunnitellut
määrät.
Kuntayhtymä raportoi osavuosikatsauksissaan taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteumasta.
Aavakuntien kuntaseiskan kokouksessa Aavan viranhaltijat esittelivät myös toteumaa säännöllisesti.
Kuntayhtymän talousjohtaja oli seudullisessa tilaajien kokouksessa säännöllisesti esittelemässä talouden
toteumaa ja muita ajankohtaisia asioita. Kaikkien toimialojen osalta oli kuntakohtaista vaihtelua talousarvion
ja suoritemäärien toteutumisen suhteen.
Tavoitetaso 2014:
Talousarvion mukaiset taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet toteutuvat suunnitellusti.
65
Tilinpäätös 2014
Toteutuma:
Kuntayhtymän maksuosuusarvioon nähden varsinainen erikoissairaanhoito ylittyi tilinpäätöksessä 188 261
eurolla. Maksuosuusarvioon nähden Akuutti24 :n maksuosuusarvio alittui 37 711 eurolla ja ensihoito ylittyi
71 129 eurolla. Sosiaali- ja perusterveydenhuollon maksuosuusarvio alittui 345 235 eurolla.
Ympäristöterveydenhuollon maksuosuusarvio alittui 28 329 eurolla. Päijät-Hämeen sosiaalija
terveysyhtymän hallituksen päätöksen ( 17.11.2015) mukaisesti jäsenkunnille tuli maksettavaksi
rakentamiseen liittyvä investointiavustus, joka Orimattilan osalta oli 122 091 euroa.
Palvelusopimuksen kuntakohtaisena toimenpiteenä oli suunnitelma Artjärven palvelutalon käyttöönotosta
niin, että Myrskylän käyttöön tulee 10 paikkaa oman vanhainkodin rakentamisen ajaksi. Tämä toteutui ja 10
asukaspaikan kustannukset maksoi Myrskylän kunta. Näin voitiin sopeuttaa vuoden 2014 talousarviota.
Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen eri toimijoiden yhteistyönä sekä tutkimus- ja palautetiedon
hyödyntäminen toimintojen kehittämisessä.
Mittari/Arviointitapa
Hyvinvointikertomuksen päivittäminen vuonna 2014.
Hyvinvointityöryhmän laajentaminen ja yhteistyön vahvistaminen eri toimijoiden välillä.
Terveyskioski tuottaa ja kehittää matalan kynnyksen neuvonta- ja terveyspalveluja kuntalaisille yhteistyössä
muiden toimijoiden kanssa. Keski-ikäisille ja ikääntyville kuntalaisille suunnataan perusturvan ja muiden
hallintokuntien yhteistyönä liikuntaan ja pitkäaikaissairauksien ennaltaehkäisyyn liittyviä teematapahtumia.
Vuonna 2014 järjestetään yksi kuntalaisille avoin perusturvalautakunnan kokous.
Vuonna 2014 järjestetään perusturvalautakunnan ja kuntalaisten yhteinen keskustelutilaisuus.
Kouluterveyskyselyn ja koulujen hyvinvointiprofiili- kyselyn tulosten analysointi.
Tavoitetaso 2014:
Hyvinvointikertomus on päivitetty kevään 2014 aikana.
Laajennettu hyvinvointityöryhmä aloittaa työskentelyn vuoden 2014 alussa.
Terveyskioski ja kaupungin hallintokunnat järjestävät yhteisiä neuvonta- ja teemapäiviä/tapahtumia.
Vuonna 2014 järjestetään kolme teematapahtumaa eri toimijoiden yhteistyönä.
Avoin kokous toteutuu keväällä 2014.
Keskustelutilaisuus toteutuu keväällä 2014 ja siinä saadaan kuntalaisilta palautetta palveluista ja
kehittämisideoita.
Perusturva, sivistystoimi ja muut yhteistyötahot kehittävät yhdessä uusia toimintamalleja / yhteistyömuotoja
analyysitietojen pohjalta.
66
Tilinpäätös 2014
Toteutuma:
Hyvinvointikertomus päivitettiin suunnitellusti ja käsiteltiin kaupungin luottamuselimissä.
Laajennettu hyvinvointityöryhmä aloitti kesällä 2014 toimintansa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta oli Lihavuus laskuun – ohjelman esittelyä 6 /2014 laajennetulle
johtoryhmälle ja sen pohjalta hallintokunnittain pohdittiin mahdollisia toimenpiteitä.
Terveyskioski ja kaupungin hallintokunnat tekivät yhteistyötä ja järjestivät tapahtumia/teemapäiviä.
Terveyskioskissa oli vuonna 2014 3160 asiakaskäyntiä.
Perusturvalautakunta järjesti kokouksensa yhteyteen kuntalaistilaisuuden, missä saatiin palautetta ja
kehittämisideoita. Tilaisuuteen osallistui kaksi kuntalaista.
Sivistyspalveluilla ja peruspalvelukeskus Aavalla on lisätty yhteistyötä esim. työryhmät, koulutukset.
Kouluterveyskyselyn tuloksia analysoitiin esim. hyvinvointikertomukseen.
Ikääntyvien palveluita suunnitellaan ja toteutetaan ns. ikälain ja laatusuositusten mukaisesti.
Laaditaan kunnan ja Aavan yhteistyönä ikääntyvien hyvinvointisuunnitelma.
Tuottajan toimittamat tilastot neljännesvuosittain palveluiden saatavuudesta.
Tuottajan toimittamat raportit ns. ikälain toimeenpanosta.
Vanhus- ja vammaisneuvosto kokoontuu säännöllisesti tuoden palautetta palveluista.
Laatusuosituksiin liittyvien tilastotietojen seuranta ja arviointi x1 / vuosi.
Asumispalvelujen palvelurakennemuutos etenee suunnitelmien mukaan.
Tavoitetaso 2014:
Hyvinvointisuunnitelma valmistuu alkuvuodesta 2014.
Palveluiden saatavuus toteutuu lain mukaisesti.
Ns. ikälain toimeenpano etenee lain sisällön ja aikataulujen suhteen suunnitellusti.
Vanhus- ja vammaisneuvosto kokoontuu vähintään 4 x / vuosi ja palautetta viedään eri toimijoille.
Kotiin annettavien palveluiden määrä kasvaa, laitoshoidossa olevien määrä vähenee ja kotona asuvien
ikääntyvien määrä kasvaa.
Artjärven asumisyksikkö otetaan käyttöön vuoden 2014 alussa.
Toteutuma:
Ikääntyvien hyvinvointisuunnitelman valmistelu toteutui suunniteltua hitaammin ja varsinainen yhteinen
tekstiosio valmistui 12 / 2014. Kuntakohtaiset suunnitelmataulukot valmistellaan erikseen kunnittain.
Nastolassa järjestettiin Aavakuntien yhteinen Ikäseminaari 5/2014 liittyen ikääntyvien
hyvinvointisuunnitelman valmisteluun.
Vanhus- ja vammaisneuvosto kokoontui säännöllisesti ja osallistui lisäksi alueelliseen vanhus- ja
vammaisneuvostojen tapaamiseen. Vanhus- ja vammaisneuvosto teki aloitteita ja antoi palautetta
palveluista ja kehittämisehdotuksia eri toimijoille
Ikääntyvien palveluiden saatavuutta on seurattu osavuosikatsauksissa ja siitä on tiedotettu vanhus- ja
vammaisneuvostolle sekä kaupungin luottamuselimille. Artjärven palvelutalon käyttöönoton myötä
jonotilanne asumispalveluihin on parantunut ja siirtoviivepäiviä ei ole ollut. Omaishoidon tuen saajia oli 62 (
yli 65 v. ) ja omaishoidon tukea jonottavia ei ollut. Vanhusten ennaltaehkäisevät kotikäynnit aloitettiin ja
vuonna 2014 valmisteltiin uutta ikääntyvien palveluohjausyksikköä. Aavan koti- ja asumispalveluissa
suorite-ennuste ei toteutunut suunnitellusti kotihoidossa. Kuntayhtymän sopeuttamistoimiin liittyen
henkilöstökuluja pystyttiin alentamaan merkittävästi talousarvioon nähden mm. optimoinnin avulla.
Orimattilassa kotihoidon tehostaminen etenkin vaativaa kotihoitoa tarvitsevien osalta on edelleen
tavoitteena vuodelle 2015.
Artjärven asumisyksikkö otettiin käyttöön suunnitellusti.
67
Tilinpäätös 2014
Peruspalvelukeskus Aavan vastaanottopalveluiden kilpailutuksessa toteutuvat kuntien toivomat kriteerit,
kilpailuprosessi onnistuu ja toiminta alkaa 1.5.2014.
Kilpailuprosessin onnistuminen.
Arvio kuntien toivomien kriteereiden toteutumisesta.
Tavoitetaso 2014:
Toiminta alkaa suunnitellusti 1.5.2014 ja palveluiden tuottamisen kriteereissä on otettu huomioon kuntien
toiveet.
Toteutuma:
Peruspalvelukeskus Aavan johtokunta päätti valita Attendo Oy:n vastaanottopalveluiden tuottajaksi
1.5.2014 alkaen. Kilpailutuksen kriteereissä otettiin huomioon valmistelutyöryhmän kuntakohtaisia toiveita.
Vuonna 2014 aloitti toimintansa kumppanuustyöryhmä, jossa on kunnista luottamushenkilöedustajat.
Lisäksi Attendo Oy käynnisti Orimattilassa vastaanottopalveluiden asiakasraadin vuonna 2014.
Vastaanottopalveluiden sopimuksesta ja palvelujen käytännön toteutuksesta järjestettiin tiedotustilaisuus
kuntien luottamushenkilöille syksyllä 2014.
Syrjäytymisen ehkäiseminen eri hallinnonalojen ja toimijoiden välisenä yhteistyönä.
Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17 - 24 –vuotiaat.
Kaupungin työllisyysaste ja alle 25 –vuotiaiden ja pitkäaikaistyöttömien määrä.
Toimeentulotukimenot
Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0 – 17 –vuotiaat.
Mielenterveys- ja päihdetilastot
Sairastavuusindeksi
Arvio yhteistyöstä eri toimijoiden välillä. (työryhmät, muu yhteistyö)
Tavoitetaso 2014:
Mittareina toimivat syrjäytymiseen ja hyvinvointiin kytkeytyvät valtakunnalliset tilastot. Kokonaistavoitteena
on, että syrjäytymiseen liittyvissä indikaattoreissa suunta on positiivinen verrattuna aiempaan vuoteen /
kyselyyn.
Eri toimijoiden välillä on toimivia yhteistyön muotoja syrjäytymisen ennaltaehkäisyssä, mutta toimenpiteet
eivät vielä ole riittäviä eivätkä tarpeeksi vaikuttavia.
68
Tilinpäätös 2014
Toteutuma:
Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17 – 24- vuotiaiden osuus on hieman laskenut ( v. 2012 14,3 % ja v.
2013 12,3%).
Työttömien osuus työvoimasta on kasvanut edellisvuodesta ( v. 2013 12,4 % ja v. 2014 15,5 %).
Alle 25- vuotiaiden työttömien osuus on kasvanut (v. 2013 18,4 % ja v. 2014 24,6 %).
Yli vuoden työttömänä olleiden määrä kasvoi edellisvuodesta 34 % ( v. 2013 280 ja v. 2014 374).
Toimeentulotukimenot ovat kasvaneet ( v. 2013 1 941 406€ ja v. 2014 2 140 776€) ja toimeentulotukea
saavien kotitalouksien määrä kasvanut ( v. 2013 654 ja v. 2014 714).
Kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0 – 17 – vuotiaiden määrä kasvanut ( v. 2013 47 ja v. 2014 52).
Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden määrä asumispalveluissa ja päihdehuollon katkaisu- tai
laitoshoidossa ( ei sisällä A-klinikan asiakkaita) on laskenut edellisvuodesta.
Kelan sairastavuusindeksi: pientä nousua vuosittain ( v. 2011 100,8; v. 2012 101,1 ja v. 2013 101,4).
Yhteistyötä on lisätty eri toimijoiden välillä esim. Aava, sivistyspalvelut, Startti-Center, OTE-hanke, Salpaus
ja TE-toimisto. Yhteistyö on kohdistunut mm. yhteiseen suunnitteluun hankkeissa, keskinäiseen työnjakoon
ja yhteisiin toimintamalleihin.
Näiden indikaattorien perusteella voidaan todeta, että syrjäytymisen ehkäiseminen vaatii edelleen
pitkäjänteistä työtä eri toimijoiden yhteistyönä. Perusturvan vuoden 2015 toiminnallisissa tavoitteissa on
mm. perhetyön vahvistaminen 2 työntekijällä, kuntouttavan työtoiminnan lisäys, sivistystoimessa nuorten
työpajatoiminnan aloitus hankkeena sekä hallintopalveluissa aloittaa kaupungin oma työllisyysyksikkö OTEhankkeen jälkeen. Sairastavuusindeksin noustessa on tärkeää varmistaa myös terveyden ja hyvinvoinnin
edistäminen kaikkien hallinalojen ja toimijoiden yhteistyönä.
Ulkoiset
TP 2014
TA 2014
TP 2013
TP 2012
MENOT
Muutos % 0,59
51 964 566
52 078 210
51 657 478
50 248 131
TULOT
Muutos % 0,52
875 716
1 026 000
880 289
964 139
NETTO
Muutos % 0,61
51 088 850
51 052 210
50 777 189
49 283 992
TP 2013
TP 2012
114
93
114
93
SITOVAT TALOUSTAVOITTEET VUONNA 2014 (SISÄISET)
TP 2014
MENOT
Muutos % 413,2
TULOT
Muutos %
NETTO
Muutos % 413,2
TA 2014
585
0
0
585
69
Tilinpäätös 2014
Perusturvalautakunnan talousarvion toteuma kokonaisuudessaan oli 51 088 850,54 euroa.
Perusturvalautakunta esitti 19.11.2014 kaupunginhallitukselle tulosaluekohtaisten määrärahojen tarkistusta
30.9.2014 osavuosikatsauksen pohjalta. Ympäristöterveydenhuollon ja peruspalvelukeskuksen tulosalueilta
siirrettiin määrärahoja erikoissairaanhoidon tulosalueelle, jossa oli tilinpäätösennusteen mukaan
ylityspainetta.
Talousarviomuutoksen jälkeen erikoissairaanhoidossa oli 17 195 600 euron määräraha ja
muutostalousarvio ylittyi 38 718,91 euroa. Ympäristöterveydenhuollossa muutostalousarvio ( 323 600€)
alittui 8 729 eurolla. Peruspalvelukeskuksen muutostalousarvio ( 32 300 000€) ylittyi 64 319,73 eurolla.
Peruspalvelukeskuksen menoihin on kirjattu jaksotusoikaisua 113 000 euroa aikaisemmilta tilikausilta.
Perusturvalautakunnan hallinto alittui 42 669,10 eurolla. Perustoimeentulon valtionosuuden toteuma oli
855 907 euroa. Perustoimeentulon valtionosuus on kauttakulkuerä, joka toteutuu maksettujen
toimeentulotukien määrän mukaan.
Erikoissairaanhoidon menot olisivat pysyneet talousarviossa, ellei niihin olisi tullut kirjattavaksi 122 000
euroa investointiavustusta kuntayhtymälle. Päijät-Hämeen sosiaalija terveysyhtymän hallitus hyväksyi
17.11.2014 1,5 miljoonan euron muutoksen yhtymän vuoden 2014 talousarvion rahoitusosaan ja
investointiosaan. Lahden kaupungin yhtymälle asettama 1,5 miljoonan euron suuruinen kunnallistekninen
korvaus aiheutti tarpeen muuttaa yhtymän vuoden 2014 talousarviota. Tämä investointiavustus jaettiin
jäsenkuntien kesken.
SUORITTEITA JA TUNNUSLUKUJA
Suorite, tunnusluku
TP2014
TA2014
TP2013
TP2012
Erikoissairaanhoito / ky:n oma
toiminta
Somaattisen erikoissairaanhoidon
DRG-jaksot
Psykiatrian hoitopäivät
2 287
2 184
2 546
1 939
2 438
2 182
2 548
2 233
Avohoitokäynnit
23 845
26 343
26 021
25 190
161
590
156
786
171
804
183
524
3 152
3 014
3 369
3 003
3 611
3 015
582
680
Erikoissairaanhoito / ostopalvelut
Somaattisen erikoissairaanhoidon
hoitojaksot
Psykiatrian hoitopäivät
Erikoissairaanhoidon
avohoitokäynnit
Akuutti24
(perusterveydenhuollonpäivystys)
YLE-päivystyskäynti
Päivystysosaston hoitopäivä (POS)
Suun terveydenhuollon käynti
350
70
Tilinpäätös 2014
TP2014
TA2014
TP2013
TP2012
Hyvinvoinnin- ja terveyden
edistäminen
Käynnit
15 251
16 450
15 265
17 689
Käynnit (ostettu)
1 559
1 700
1 837
1 211
Käynnit
17 597
13 965
15 709
13 247
Hoito- ja asumispäivät (ostettu)
39 430
48 643
50 580
48 284
Hoitopäivät
25 321
31 990
33 229
36 682
Palveluasumispäivät
41 461
39 920
31 403
32 667
Käynnit
69 962
82 490
76 806
80 008
Palveluasumispäivät (ostettu)
16 811
15 520
17 680
16 004
Terveyden- ja sairaan-hoidon
vastaanottopalvelut:
Käynnit
57 475
57 775
55 708
54 274
Ympäristöterveyskeskus /
terveydensuojelu
Tarkastus
229
265
215
Päätös
13
12
9
Puhelin- ja sähköpostikontakti
461
590
577
Neuvonta- tai konsultaatiokäynti
157
120
109
Lausunto
32
23
34
Ympäristöterveyskeskus /
eläinlääkintähuolto
Eläinlääkärin tilakäynti
913
950
987
Asiakkaan käynti vastaanotolla
2 444
2 200
2 246
Tarkastus
67
56
87
Suorite, tunnusluku
Sosiaali- ja perusterveydenhuolto
Sosiaalipalvelut
Koti- ja asumispalvelut
71
Tilinpäätös 2014
72
Tilinpäätös 2014
Sivistyspalvelukeskus
Riitta Karjalainen, pj.
Tero Rönkkö, vpj
Tuomo Jussila, jäsen
Kirsti Laatunen, jäsen
Jorma Niklander, jäsen
Jari Pirinen, jäsen.
Saara Paajanen, jäsen
Sanna Saarenkoski, jäsen
Anni Niemelä osallistui nuorisovaltuutettuna lautakunnan kokouksiin puheoikeudella
Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta on vuoden 2014 palvelutuotannollaan edistänyt Orimattilan kaupunkistrategiassa 2020 keskeisenä päämääränä olevaa lasten, nuorten ja perheiden elämän laadun parantamista ja
syrjäytymisen ehkäisemistä varhaisen tukemisen ja ennaltaehkäisyn näkökulmasta. Toiminnassa on painotettu ihmisen kasvun ja elinikäisen oppimisen tukemista varhaiskasvatuksesta esiopetukseen, perusopetukseen ja toisen asteen opintoihin jatkuvalla yhteisellä koulupolulla, jota sivistystoimen vapaa-ajanpalvelut
tukevat.
menoarvioihin
Sivistys- ja vapaa-aikalautakunnan 2014 talousarvio, josta jouduttiin vielä karsimaan 150 t€ kaupungin talousarvion tasapainottamiseksi, mahdollisti sivistystoimen palvelujen tuottamisen suunnitelulla tavalla. Opetuspalveluissa toteutettiin Virenojan koulun laajennus rakentamalla kuusi uutta perusopetustilaa ja muuttamalla olemassa olevia tiloja. Näin kouluun saatiin 6-perusopetustrymän opetustilat 135 oppilaalle ja esiopetustila 20 oppilaalle. Laajennus otettiin käyttöön elokuussa, jolloin Heinämaan koulu lakkautettiin ja 31 oppilaan opetus siirrettiin Virenojan kouluun. Järjestelyllä saatiin ajanmukaiset opetustilat sekä luovuttiin yhdestä
koulukiinteistöstä sekä kahdesta määräaikaisesta opettajasta. Järvikunnan oppilasmäärän lasku mahdollisti
Mallusjoen koulun toiminnan siirtämisen Karkkulan koulun kiinteistöön elokuusta alkaen. Järjestelyllä luovuttiin koulukiinteistöstä ja yhdestä määräaikaisesta opettajasta ja mahdollistettiin opettajien yhteistoiminta
samassa koulukiinteistössä. Näistä palveluverkkomuutoksista saadaan täydet säästövaikutukset vuonna
2015. Myrskylän kunnan kanssa tehty sopimus perusopetuksen järjestämisestä Orimattilan yhteiskoulun 79- luokilla toi elokuussa 45 uutta oppilasta. Opetuksen ja kuljetusten lisäkustannukset katetaan kotikuntakorvauksin (n. 450 t€).
Lautakunnan menojen toteutuma oli 100,4% (89 t€) ja tulojen 109,5% (193 t€) , jolloin nettomenojen toteutumaksi muodostui 99,5 % jossa alitusta 104 t€. Palkkojen toteutuma on 97,9% Edellä todetut sivistystoimen kehittämissuunnitelmaa 2013-2017 perustuvat muutokset palveluverkkoon edesauttavat palvelujen
tuottamista 2015 talousarvion keskimäärin 1,9 % pienentyneillä resursseilla palvelujen laadusta tinkimättä.
Henkilöstön uudelleen organisointi -> resurssien oikea kohdentaminen.
Suunnitelma lautakunnassa syksyllä 2014.
Tavoitetaso 2014:
Kehittämistyöryhmä laatii suunnitelman huomioiden varhaiskasvatuksessa käynnissä olevat rakennemuutokset – perhepäivä- ja päiväkotihoito, avoin varhaiskasvatus.
73
Tilinpäätös 2014
Toteutuma:
Suunnitelman mukaisesti koko varhaiskasvatus – päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus –
siirtyivät yhteiseen Effica-tietojärjestelmään elokuussa 2014. Kehittämistyöryhmä jatkoi toimintaansa pienemmällä ns. projektiryhmällä. Vuoden aikana laadittiin suunnitelma uudenlaisesta organisaatiomallista
Peltolan päiväkodin alueelle, jossa päiväkodin laajennuksen valmistuttua elokuussa 2015 luovutaan sektorikohtaisesta johtajuudesta. Johtaminen organisoidaan nykyisiä henkilöstöresursseja käyttäen mutta tehtävät järjestetään ja jaetaan uudella tavalla. Tällä toimintamallilla on mahdollisuus kehittää perhepäivähoidon
ja päiväkotihoidon yhteistä kenttää tavoitteena parantaa laatua ja sujuvuutta lapsiperheiden palveluihin
sekä toiminnan tehokkuutta ja tuottavuutta.
Peruskoulun kolmiportaisen tuen suunnitelma ja toteutus.
Toimintamallin hyväksyminen lautakunnassa.
Tavoitetaso 2014:
Kolmiportaisen tuen toimintamalli huhtikuussa ja kolmiportaisen tuen resurssin suuntaaminen syksyllä
2014.
Toteutuma:
Orimattilan kaupunkikohtaisen opetussuunnitelman luku 5.4.5 Oppilashuollon toteuttamisen tavoitteet ja
toimintatavat hyväksyttiin Sivistys- ja vapaa-aikalautakunnassa kesäkuussa ja OPS tuli voimaan elokuussa
2014. Oppilashuollon opetussuunnitelma sisältää muutoksia toimintatavoissa, joilla kolmiportaista tukea
toteutetaan kaupungin opetusjärjestelyissä. Uudessa lainsäädännössä oppilashuoltotyö on jaettu selkeästi
yhteisölliseen ja yksilökohtaiseen oppilashuoltoon. Tehostettua ja erityistä tukea käsitellään uuden
lainsäädännön mukaisesti moniammatillisesti yhteistyössä oppilashuollon ammattilaisten kanssa, ei enää
oppilashuoltoryhmässä.
Toimintavuoden aikana otettiin käyttöön oppilashuoltolain vaatimat uudet paikalliset toimintatavat kolmiportaisen tuen ohjautumisessa ja toteutumisessa. Koulut ovat tehneet lukuvuosisuunnitelmien osana oppilashuollon toimintasuunnitelman, henkilöstöä on perehdytetty uusiin käytäntöihin ja opetuspäällikkö on koulukierroksellaan ohjeistanut henkilöstöä uuden opetussuunnitelman käyttöönottoon. Koulukierroksella on
kokonaisvaltaisesti tarkasteltu kolmiportaisen tuen toteutustapoja kouluilla ja ohjattu henkilöstöä tuen toteuttamiseen liittyvässä käytännön työssä.
Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kolmiportaisen tuen yhteisten käytäntöjen suunnittelu ja jalkauttaminen alkoi. Varhaiskasvatuksen johtajan, varhaiskasvatuksen erityisopettajan sekä opetuspäällikön yhteistyönä laadittiin suunnitelma kolmiportaisen tuen yhteisestä rakennemallista ja lomakkeista. Toimintakauden
aikana käynnistyi myös suunnitelma kolmiportaisen tuen nivelvaihetyön kehittämisestä. Lokakuussa toteutettiin varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhteinen Venny-menetelmäkoulutus.
Kehittämissuunnitelman kolmiportaiseen tukeen liittyvä osatavoite yhteistyömallin laatimisesta sairaalaopetukseen etenee seudullisesti. Opetuspäällikkö osallistui Orimattilan edustajana Päijät-Hämeen sivistysjohtajien nimittämän seudulliseen työryhmään, jonka tavoitteena on selkiyttää sairaalaopetuksen, seudullisten
Etappi-luokkien ja peruskuntien opetuksenjärjestäjien yhteistyötä.
Oppilaan tuen monimuotoisuuteen liittyy myös syyslukukaudella 2014 käynnistynyt joustava perusopetus.
Tavoitteena on tarjota yläkouluikäiselle oppilaalle mahdollisuus toiminnalliseen koulutyöhön, joka sisältää
työpaikkajaksoja. Jopo-luokassa usean oppilaan koulumotivaatio on löytynyt uudestaan, poissaolot ovat
vähentyneet radikaalisti ja peruskoulun päättötodistuksen saaminen on varmistunut.
74
Tilinpäätös 2014
Kotiseutuarkiston järjestyksen ylläpitotyöt.
Kotiseutuarkisto on saatu järjestettyä.
Tavoitetaso 2014:
Kesän 2011 jälkeen saatu aineisto järjestetään kevättalven aikana.
Toteutuma:
Kotiseutuarkiston järjestämiseen ei ollut riittävästi työaikaa, jolloin ylläpitotyöt siirtyivät vuodelle 2015.
Seudullisen verkkokirjaston käyttöönotto.
Ohjelman käyttövalmius.
Tavoitetaso 2014:
Seudullinen verkkokirjastopalvelu kuntalaisten käytössä joulukuussa.
Toteutuma:
Verkkokirjaston käyttöönotto siirtyi tammikuulle 2015, koska järjestelmän tuottaja ei ehtinyt toimittaa sitä
vuoden 2014 aikana.
Keskustan lähiliikuntapaikka.
Tarveselvitys lautakunnassa viimeistään kesäkuussa.
Tavoitetaso 2014:
Tarveselvitystä voidaan hyödyntää 2015 – 2017 taloussuunnitelman laadinnassa.
Toteutuma:
Keskustan lähiliikuntapaikan tarveselvitys siirtyi Artjärven lähiliikuntapuiston takia ja talousarviossa ei ollut
rahoitusta keskustan lähiliikuntapaikalle. Orimattilan lähiliikuntaolosuhteiden nykytilasta tulisi tehdä eri
palvelukeskusten toteuttama isompi kartoitus, josta saadaan tausta-aineistoa alueen
lähiliikuntaolosuhteiden kehittämistoimenpiteiden suunnitteluun.
Etsivän nuorisotyön laajentaminen työparitoiminnaksi.
Työparitoiminnan käynnistyminen, nuorten tavoittaminen ja toteutuneet toimenpiteet koulutukseen tai
työllistymiseen.
Tavoitetaso 2014:
Etsivä nuorisotyö toimii työparitoimintana tavoitteena auttaa nuoria elämänhallintaan, koulutukseen ja
työllistymään.
75
Tilinpäätös 2014
Toteutuma:
Työparitoiminta on käynnistynyt ja etsivä nuorisotyö on vakiintunut nuorisopalveluiden toiminnaksi.
Tehtävissä työskentelee kaksi etsivää nuorisotyöntekijää hankerahoituksella. Toiminta on perustunut
malliin, jossa aluksi keskityttiin nuorten arjen eheyttämiseen ja auttamaan hänet sellaisten palvelujen ja
muun tuen piiriin, joilla edistetään hänen kasvuaan ja itsenäistymistään sekä pääsyä koulutukseen ja
työmarkkinoille.
Tavoitteena on saada kontakti sellaisiin nuoriin, jotka jäävät kaupungin nuorisotyön, sosiaalipalvelujen,
työmarkkinoiden tai koulutuksen ulkopuolelle. Kohderyhmää toiminta-alueella on arviolta 195 henkilöä,
joista Etsivä nuorisotyö on tavoittanut 118, joista uusia asiakkaista on 86. Asiakkaita on ohjattu opintoihin
(95) ja työhön (60) liittyviin toimenpiteisiin. Asiakkaiden ikäjakauma on 14 – 25 vuotta. Paikallisesta
etsivästä nuorisotyöstä raportoidaan vuosittain ministeriölle.
Hallinnon prosessien kuvaaminen ja kehittäminen.
Sähköisen ilmoittautumisen osuus ja järjestelmän toimivuus.
Tavoitetaso 2014:
Esiopetukseen ja 1. luokalle ilmoittaudutaan sähköisesti helmikuussa.
Toteutuma:
Elokuussa 2014 koulunsa aloittavasta n. 190 oppivelvollisesti kouluun ilmoitettiin sähköisesti tammihelmikuussa Wilma-järjestelmän runsaat 80% ja loput ilmoittautuivat 5. helmikuuta lähikouluilla.
Järjestelmä toimi varsin hyvin eikä aiheuttanut kuin muutamia kyselyjä. Kouluun ilmoittautumista ohjattiin
”Kouluun ilmoittautumisoppaalla”, joka lähetettiin 1. luokan aloittavien oppilaiden koteihin 2 viikkoa ennen
sähköisen ilmoittautumisen alkamista. Esiopetukseen on ilmoittauduttu pääsääntöisesti sähköisesti jo
vuodesta 2013 alkaen.
Ulkoiset
TP 2014
TA 2014
TP 2013
TP 2012
MENOT
muutos % 0,60
24 189 747
24 100 780
24 045 111
23 611 415
TULOT
muutos % 10,80
2 222 085
2 029 200
2 005 424
2 090 209
NETTO
muutos % -0,33
21 967 662
22 071 580
22 039 687
21 521 206
Muutosprosentti edelliseen vuoteen nähden (TP 2014 verrattuna TP 2013)
76
Tilinpäätös 2014
Sisäiset
TP 2014
TA 2014
MENOT
muutos % 0,05
7 117 774
7 093 960
7 114 078
7 071 920
9 142
6 650
7 690
3 449
7 108 633
7 087 310
7 106 388
7 068 472
TULOT
muutos % 18,88
NETTO
muutos % 0,03
TP 2013
TP 2012
SUORITTEITA JA TUNNUSLUKUJA TULOSALUEITTAIN
TP2014
TA2014
TP2013
TP2012
683
680
680
699
8 524
8 750
8 530
8 266
8 988
2,0
8 370
1,8
9 618
1,8
7 990
1,5
42 548
43 000
40 664
43 359
Nuokun kävijät
2 200
5 000
3 400
2 772
Kimpan kävijät
300
290
310
280
Taidemuseon kävijät
1 339
2 000
1 594
2 531
Liikuntaryhmien
kävijät
Kuntosalin kävijät
9 060
6 200
8 818
7 550
28 194
23 000
19 653
19 200
1 900
2 000
2 365
2 000
Suorite, tunnusluku
Lapsia varhaiskasvatuspalvelujen
ja esiopetuksen piirissä
lkm
Perusopetuksen
kustannukset € / opp
Lukiokoulutuksen
kustannukset € / opp
Kirjastolainan hinta €
Uimahallin kävijät
Nuorisopalvelun
tapahtumat
77
Tilinpäätös 2014
HENKILÖSTÖ TULOSALUEITTAIN (vakinaiset ja määräaikaiset ; ei työllistämistuella palkattuja)
Tulosalue
Hallinto
TP 2014
7
TA 2014
7
TP 2013
7
TP 2012
5
Opetuspalvelut
209
211
212
213
Kulttuuripalvelut
1,5
1,5
1,5
Kirjastopalvelut
9
10
Liikuntapalvelut
5,5
6
6,5
6,5
Nuorisopalvelut
5,5
5
6
5
Päivähoitopalvelut
154,5
154,5
154,5
152,5
Palvelukeskus yht.
392
395
397,5
393,5
10
78
1,5
10
Tekninen palvelukeskus
- tekninen lautakunta
Pekka Auvinen, pj
Janne Berg, vpj
Liisa Kuoppamäki, jäsen
Sanna Käyhkö, jäsen
Tilinpäätös 2014
Harri Saarinen, jäsen
Siru Taavila, jäsen
Mirva Welling, jäsen
Seppo Venesjärvi, jäsen
KOKONAISARVIO LAUTAKUNNAN ALAISESTA TOIMINNASTA VUONNA 2014
Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen suhteessa kaupungin strategiaan ja teknisen toimen
kehittämisohjelmaan
Tekninen pyrkii kaavoituksella sekä maankäyttöratkaisuilla kohdentamaan asukasmäärän kasvua
strategisesti oikeille alueille. Pennalan asuin- ja teollisuustonttivarantoa kasvatettiin kysynnän sekä
palvelutuotannon antaman jouston mukaisesti. Lisäksi tuettiin yritystoiminnan tarpeita. Pennalan
teollisuusalueen uusia tie- ja katujärjestelyitä suunniteltiin jo vuonna 2014, toteutuksen jäädessä vuosille
2015 - 2016.
Keskustan kehittämishanke on useampi vuotinen hanke, joka on edennyt viime vuosina harppauksittain
eteenpäin. Hanke tukee keskustan elävyyttä ja viihtyisyyttä. Aikaisemmin toteutettiin Puistotien
kiertoliittymä. Tämän jälkeen toteutettiin pyöräilytie ja pysäköintimuutokset. Erkontie ja Artjärventie osuus on
tarkoitus toteuttaa 2016. Keskustan kehittämiseen liittyi osaltaan myös Palojoen hyödyntäminen sekä sen
rantaa koskevat suunnitteluratkaisut keskustan alueella.
Hennan kaavoitussuunnitelmat muuttuivat alkuvuodesta, mikä kumuloitui siten, että Hennan katujen
rakentamista ei saatu sovitettua enää vuoden 2014 toteutusohjelmaan ja rakentaminen siirtyi
kokonaisuudessaan vuodelle 2015. Katurakentamisen toteuttaminen aiotussa laajuudessa ja aikataulussa
sisältää merkittäviä riskejä niin alueen -, talouden - ja teknisen toteutuksen kuin hankkeen
johtamisenkin/edellyttämän ammattitaidon osalta.
Teknisen palvelukeskuksen toiminta nojaa pitkälti kaupungin omaisuuden hoitoon ja kunnossapitoon
(maaomaisuus, kadut ja yleiset alueet sekä rakennukset). Teknisen tavoitteena oli rakennusten osalta
energiasäästötavoitteet, jotka ylitettiin. Katujen osalta oli tarkoitus jatkaa katukartoituksesta korjausvelkaa ja
korjaussuunnitelman laatimista. Tavoite jäi kuitenkin toteutumatta. Rakennusten korjausvelan kasvun
hillitsemiseksi on kohdennettu investointien korjaus- ja uudisrakentamista uusrakentamiseen ja poistettu
heikkokuntoisia rakennuksia käytöstä.
menoarvioihin
Hennan toteutusaikataulu on infrastruktuurin rakentamisen osalta kiireinen. Rakentamisen aikataulun
toteutuminen investointiohjelmassa todetulla tavalla ja vuodelle 2015 asetetuissa tavoitetasossa on pitkälti
riippuvainen kaupunginhallituksen aloituspäätöksen ratkaisusta ja ajoittumisesta.
Tulojen toteutumatta jääminen monella tulosalueella edellyttää tulotason uudelleen tarkastelua.
Maapoliittisen ohjelman ratkaisut vaikuttavat osaltaan tulotasoon.
Hennan kehittäminen / vaihe 1 toteutusvaihe 2014 (Etelärinne ja länsirinne)
79
Tilinpäätös 2014
1. maanhankinnat
2. asemakaavan valmiusaste
3. tieyhteyksien valmiusaste
Tavoitetaso 2014:
1. vaiheistuksen mukaisesti
2. asemakaavan hyväksyminen valtuustossa
3. tieyhteydet suunnitelman mukaisesti
Toteutuma:
1. Tarpeelliset maanhankinnat on tehty.
2. Hennan 1.vaiheen asemakaava hyväksyttiin valtuustossa 8.12.2014.
3. Asemakaavan viivästymisestä johtuen, katuja tieyhteyksien rakentaminen siirtyi vuodelle 2015.
Asuntotonttivarannon turvaaminen ja työpaikkatonttien kaavoittaminen (ei sisällä Hennaa)
tonttien lukumäärä (asuintontit)
pinta-ala (työpaikkatontit)
Tavoitetaso 2014:
keskusta 15-20 tonttia
Pennala 10-15 tonttia
Artjärvi 5-10 tonttia
työpaikkatontteja 3-5 hehtaaria
Toteutuma:
Keskusta 17 kpl rivitalotontit 4 kpl
Pennala 1 kpl (jos tonttivaraukset huomioidaan myös)
Artjärvi 10 kpl
Työpaikkatontit n. 2 ha
Lämmitysenergiakulutuksen vähentäminen, tavoitetta jatketaan 1 prosentilla, ts. viiden prosentin säästö
vuoden 2009 tasosta.
Lämmitystarveluvulla korjatun lämmitysenergian kulutus (MWh/hum 2)
Tavoitetaso 2014:
Lämmitystarveluvulla korjatun lämmitysenergian kulutuksen vähentäminen viidellä prosentilla 2009
vuoden alusta.
Toteutuma:
Tavoite 5 % on ylitetty. Saavutettu säästö on ollut 7,4 %.
Käyttöveden vuosittainen myyntimäärä
Myydyt käyttövesikuutiot / vuosi
80
Tilinpäätös 2014
Tavoitetaso 2014:
535 000 m3
Toteutuma:
528 709 m³
Katukartoituksesta saatujen tietojen pohjalta korjausvelan tarkempi määrittäminen ja korjaussuunnitelman
tekeminen.
Korjaussuunnitelman aikatauluttaminen
Tavoitetaso 2014:
Valmis 2014
Toteutuma:
Tavoite jäi toteutumatta. Korjaussuunnitelma on tarkoitus laatia vuoden 2015 aikana.
Palojoen kunnostustyö
Kunnostustyön toteuttaminen
Tavoitetaso 2014:
Suunnitelman tekeminen ja ensimmäisen vaiheen toteutus
Toteutuma:
Palojoen osalta hanketta on viety eteenpäin määrärahojen mukaisesti. Suunnitelma on valmis ja
jatkotoimenpiteistä päätetään erikseen.
Ulkoiset
TP 2014
TA 2014 + LTA
TP 2013
TP 2012
MENOT
7 409 646
Muutos % 2,29
7 282 890
7 244 028
7 088 064
TULOT
4 193 425
Muutos % 2,98
4 255 383
4 073 121
4 267 949
NETTO
3 216 221
Muutos % 1,43
3 027 507
3 170 907
2 820 115
(sisältää vesilaitoksen)
81
Tilinpäätös 2014
Sisäiset
TP 2014
TA 2014+ LTA
TP 2013
TP 2012
MENOT
602 334
muutos % 12,5
558 010
535 381
TULOT
5 675 590
muutos % 1,54
5 655 350
5 589 566
5 881 382
NETTO % 0,38
5 097 340
5 054 185
5 313 379
5 073 256
568 002
Kaakonsuon kaatopaikkaan tehtiin loppuvuonna 202 300 euron lisävaraus, mikä aiheutti sen, että teknisen
lautakunnan menot ylittyivät 126 000 eurolla.
Tuloissa ei päästy aivan talousarvioon.
Tulosalue
Hallintopalvelut
Maankäytön palvelut
TP 2014
4,1
5,5
TP 2013
5,6
5
TP 2012
4,5
5,5
1
TA 2014
4,1
6 (0,5 paikkatietoinsinööri)
1
Yhdyskuntatekniikan
palvelut
Tilapalvelu
Vesilaitos
Yhteensä
1,4
0,5
17
12,4
40
17,5 + 0,5
12,4
42
17
12
41
17,9 + 0,5
12,7
41,6
82
Tilinpäätös 2014
MAANKÄYTÖN SUORITTEITA JA TUNNUSLUKUJA
Suorite, tunnusluku
TP 2014
TA 2014
TP 2013
TP 2012
myydyt omakotitontit
1 myyty
6 vuokrattua
28
15
1 myyty
7 vuokrattua
37
3 myytyä
8 vuokrattua
45
kaavoitetut uudet
asuintontit
0
10
3 (yksityisom.)
hyväksytyt kaavat
2
5
0 (Sarvelan alue jäi
teke-mättä
pehmeän
maapohjan takia)
2
5 kk
2 kk 2 v 4 kk
ka 7 kk
0 hyväksyttyä
5 kk – 12 v 11 kk
0
12
vapaat omakotitontit
vähämerkityk-sellisen asema-kaavan kiertonopeus
asemakaavan
13 kk
kiertonopeus
poikkeamisluvat/
8
suunnittelutarveratkaisut
15
8
8 kk
15 kk
20
15 (13 ak + 2 oyk)
YHDYSKUNTATEKNIIKAN SUORITTEITA JA TUNNUSLUKUJA
Suorite, tunnusluku
TP 2014
TA 2014
TP 2013
TP 2012
kunnossapidettävät
kaavatiet ja
kevytväylä, km
seutuliput käytössä
131
134
126
125
1880
1650
1913
1 786
seutulipuilla tehtyjä
matkoja
64023
70 000
67 449
64 833
palvelubussiliikente
ellä tehdyt matkat
-
12 000
5 699
12 152
TILAPALVELUN SUORITTEITA JA TUNNUSLUKUJA
Suorite, tunnusluku
TP 2014
TA2014
TP 2013
TP 2012
rakennetut
toimitilakiinteistöt
lukumäärä
rakennusten
yhteenlaskettu
42
41
42
43
66 954 hum2
67 133 hum2
66 929 hum2
67 972 hum2
83
huoneala
lämmitysenergian
kulutus / normitettu
keskikulutus
sähkön kulutus
x) kiinteistön-hoito- ja
kunnossapito-kulut
x) Kiinteistön
ylläpitokulut
käyttäjäpalvelut
Tilinpäätös 2014
8305 MWh
133,76
kWh/hum2
9 474 MWh
141,13 kWh/hum2
8 089 MWh
131,94 1)
kWh/hum2
9 428 MWh
137,58 1)
kWh/hum2
4322 MWh
64,54
kWh/hum2
2 027 952 €/v
30,28 €/hum²/v
2 480 584
37,04€/v
€/hum²/v
117 599 €/v
4 703 MWh
70,05 kWh/hum2
4 233 MWh
63,25 kWh/hum2
4 429 MWh 65,15
kWh/hum2
2 437 599 €/v
36,31 €/hum2/v
2 812 872 €/v
41,90 €/hum2/v
2 172 863 €/v
32,47 €/hum2/v
2 564 567 €/v
38,32 €/hum2/v
2 353 497 €/v
34,62 €/hum2/v
2 701 792 €/v
39,74 €/hum2/v
140 600 €/v
134 611 €/v
139 336 €/v
Kiinteistön ylläpitokuluihin ei sisälly käyttäjäpalvelut.
x) Sisältää myydyn lämmitysenergian menot (Tietävälän- Kuivannon asuntolat)
1) normeeraus muuttunut
84
- tekninen lautakunta, vesilaitoksen taseyksikkö
Tilinpäätös 2014
KOKONAISARVIO TASEYKSIKÖN TOIMINNASTA 2014
Teknisen kehittämisohjelma hyväksyttiin syyskuussa 2013. Kehittämisohjelma ohjaa osaltaan myös
vesilaitoksen toimintaa vuosien 2014- 2017 aikana.
Vesi Oy /vesilaitos ovat toiminnallaan tukeneet kaupungin strategisia päämääriä ja rakentaneet vesi- ja
viemäriputkistoja yritysten ja asumisen edellytysten turvaamiseksi. Vesi Oy on muuttamassa painopistettään
uusinvestoinneista saneerausinvestointiin, mikä vaikuttaa vastaavalla tavalla myös vesilaitokseen.
Vesilaitoksen ja Vesi Oy:n tavoitteena on turvata Hennan ja Pennalan alueiden kehittyminen vesihuollon
osalta.
Vesilaitos on toimittanut puhdasta vettä häiriöttömästi asiakkailleen. Viiskivenharjun pohjavesialueen
koepumppaukset on tehty vuoden 2014 aikana. Vedenottolupa on edelleen Aluehallintoviraston
käsittelyssä. Päätös odotetaan saatavan vuoden 2015 kesään mennessä. Viiskivenharjun
pohjavesivarannoilla voidaan turvata kaupungin kasvuennusteen mukainen vedenhankinnan tarve.
Vääräkosken jätevedenpuhdistamon toimintaa on saatu tehostettua jatkuvalla kehittämisellä. Sekä
puhdistustuloksessa, että energian kulutuksessa on saatu aikaan selvästi näkyviä tuloksia. Puhdistamon
ympäristöluvan käsittely valmistui kesän 2014 aikana ja uudet raja-arvot otettiin käyttöön vuoden viimeisellä
neljänneksellä.
menoarvioihin
Puhtaan veden myytyjen käyttövesikuutioiden määrä oli hiukan suunniteltua vähäisempi, mikä vaikutti
vesilaitoksen tulokertymään heikentävästi. Asia on huomioitu vuoden 2015 talousarvion valmistelussa.
Tilinpäätöksellä ei ole vaikutusta vesilaitoksen vuoden 2015 tavoiteasetantaan.
Toimittaa asiakkaille korkealaatuista pohjavettä mm. tarkkailemalla säännöllisesti veden laatua.
Mikrobiologiset laatuhäiriöt / vuosi
Tavoitetaso 2014:
Ei yhtään häiriötä vuodessa
Toteutuma:
Ei yhtään mikrobiologista laatuhäiriötä kuluneen toimintavuo-den aikana
Käyttöveden vuosittainen myyntimäärä
85
Tilinpäätös 2014
Myydyt käyttövesikuutiot / vuosi
Tavoitetaso 2014:
535 000 m3
Toteutuma:
Toteuma: 528 709 m3
Vesivuotojen määrän vähentäminen
Vuotojen määrä vuodessa
Tavoitetaso 2014:
alle 10 kpl
Toteutuma:
8 kpl
Alittaa jätevedenkäsittelyä koskevien lupaehtojen vaatimukset.
Kokonaistypen sekä ammoniumtypen pitoisuudet
Tavoitetaso 2014:
kokonaistyppi <20 mg/l (70 %)
ammoniumtyppi <4 mg/l (90 %)
Toteutuma:
Typen osalta pitoisuusvaatimus ei täyttynyt mutta typen poistotehon vaatimus tavoitettiin.
Ammoniumtypen pitoisuuden ja puhdistustehon osalta lupavaatimuk-set täyttyivät.
Typpi
Tavoite: näytekohtaisesti pitoisuus alle 20 mg/l, vuositasolle käsittely-teho yli 70 %.
Toteutuma: näytekohtaisia ylityksiä 21- 32 mg/l, vuositasolle käsittely-teho 74 %.
Ammoniumtyppi
Tavoite: vuosikeskiarvo pitoisuudelle alle 4 mg/l, vuositasolle käsitte-lyteho yli 90 %
Toteuma: pitoisuus vuosikeskiarvona 3,1 mg/l, käsittelyteho vuosikes-kiarvona 94 %.
Puhdistamokemikaalien käytön optimointi
Alumiinisulfaatin kulutus
Tavoitetaso 2014:
Säilyttää vuoden 2013 taso hyvästä puhdistustuloksesta tinkimättä
86
Tilinpäätös 2014
Toteutuma:
Alumiinisulfaatin käyttö onnistuttiin pitämään hyvin lähellä vuoden 2013 määrää, kemikaalin kulutuksen
noustessa ainoastaan 3,3 %.
MENOT
muutos % 1,85
TULOT
muutos % 4,68
NETTO
muutos % -44,1
2 381 557
2 264 660
2 338 202
2 197 893
2 305 948
2 326 290
2 202 942
2 104 180
-75 609
61 630
-135 260
-93 714
Sisäiset
TP 2014
TA 2014
TP 2013
TP 2012
19 621
14 760
9 845
35 564
TULOT
muutos % 0
103 831
102 000
103 830
142 659
NETTO
muutos % -10,4
84 210
87 240
93 985
107 005
MENOT
muutos % 99,3
Merkittävin poikkeama oli menopuolella Vesi Oy:lle maksettavissa vuokrissa. Vuokran ylitys koski HerralaSalpakangas linjan vuokran osuutta.
Tulot alittuivat arvioidusta. Tulojen kertymä on riippuvainen myydystä käyttövedestä.
Suorite,
tunnusluku
Haja-asutusalueen
liittymismäärä
Myyty vesimäärä
Myyty
jätevesimäärä
TP2014
jäteliittyjät 46 kpl
vesiliittyjät 41 kpl
ulk.525 140 m3
yht.555 834 m³
541 283 m3
TA2014
535 000 m3
525 000 m3
87
TP2013
TP2012
38 kpl
37 kpl
ulk.525 156 m3
yht.556 232 m³
535 138 m3
ulk.520 189 m3
yht.553 106 m³
529 393 m3
88
Tilinpäätös 2014
- ympäristölautakunta
Anssi Huhtala, pj
Tero Nieminen, vpj
Jenni Hanhela, jäsen
Jarkko Jokinen, jäsen
Tilinpäätös 2014
Johanna Kyrö, jäsen
Jani Markkanen, jäsen
Niina Saarinen, jäsen
Ville Saarinen, jäsen
Ympäristönsuojelun toiminnalliset tavoitteet edesauttoivat kuntalain mukaisen kaupungin strategian edellyttämän kestävän kehityksen edistämistä erityisesti ilman-, vesien- ja luonnonsuojelun saralla. Samalla lisättiin kuntalaisten hyvinvointia, osallisuutta ja ympäristötietoisuutta oman alueen erityispiirteet huomioiden.
Ympäristölupiin liittyvät tavoitteet mahdollistivat kustannustehokkaan ja toiminnallisesti tuottavan toiminnan,
jossa elinkeinoelämä oli vahvasti mukana ja lupakäytäntö suunniteltua ja nopeaa alati niukkenevat henkilöstöresurssit huomioiden. Kolmas sektori aktivoitiin erityisesti siivoustalkoiden aikana. Alueellisen yhteistyön
merkitys korostui jätehuollon valvonnassa, ilmansuojelussa sekä pinta- ja pohjavesien suojelua koskevassa
suunnittelussa ja tarkkailussa.
Kaupungin sisäisen toiminnan osalta todettakoon, että ympäristölautakunta kokoontui vuoden 2014 aikana
11 kertaa ja käsiteltyjen pykälien määrä oli 181. Vähennettäessä näistä pykälistä kokoustekniset vakiopykälät, viranhaltijapäätökset, ilmoitusasiat ja muut mahdolliset asiat, varsinaisia asioita oli 115 pykälää. Näistä
ympäristönsuojeluyksikön valmistelemia oli 93 kpl (81 %) ja rakennusvalvonnan 22 kpl (19%). Ympäristönsuojelun käsiteltävät asiat jakaantuivat seuraavasti: vapautushakemuspykäliä 53 kpl, lausuntoja 20 kpl,
ympäristölupia 12 kpl, valvonta-asioita 4 kpl, sovintoja 3 kpl ja yksi muu asia. Kaupungin sisäisen johtamisen edistämistä tukevaan DeepLead -koulutukseen osallistuivat johtava rakennustarkastaja ja ympäristönsuojelusihteeri.
Ympäristönsuojelussa toteutettiin alueellista yhteistyötä mm. ilmanlaadun bioindikaattoriselvityksen laatimisessa ja vesienhoidon/jätehuollon/maakuntakaavoituksen yhteistyöelimien ryhmätyöskentelyssä. Valtakunnallisella tasolla ympäristönsuojelun yhteistyö näkyi Mallusjärven ja Villikkalanjärven sinilevätarkkailuna,
siivoustalkoisiin osallistumisena (3. sektori) sekä uuden ympäristölainsäädännön kehittelyyn liittyvänä lausunnonantona.
Vuoden 2014 aikana rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu ovat kehittäneet lupapalvelutoimintaansa ja
seuranneet lupien käsittelyaikoja. Ympäristönsuojelu jopa alitti molemmat käsittelyaikatavoitteensa ympäristölupien ja vapautushakemusten osalta. Lupapalvelujen tehostamisen lisäksi on kiinnitetty huomioita energiatehokuuden parantamiseen neuvomalla asiakkaita rakennuslupakäsittelyn yhteydessä.
Rakennustarkastuksen toiminta on riippuvainen suhdanteista. Rakentaminen väheni kertomusvuonna.
Omakotitaloille myönnettiin 26 rakennuslupaa (edellisvuonna 33). Yksi kerrostalo ja 4 rivitaloa saivat rakennusluvan, joka lisäsi uusien asuntojen määrän 85:en (edellisvuonna 43). Kerrosala pieneni n. 20 prosenttia,
mikä näkyi rakennuslupamaksukertymässä. Jätevesilupien hakeminen väheni loppuvuonna, kun keskustelu
lain muuttamisesta ja jatkoajan myöntämisestä virisi.
menoarvioihin
Ympäristölautakunnan tulojen kertymä on riippuvainen haettavien rakennus- ja ympäristölupien määrästä.
Vuoden 2014 rakennuslupien määrä antoi viitettä siihen suuntaan, että taantuma olisi alkamassa ja vuoden
2015 lupatulojen täyttymisestä ei ole varmuutta.
Jatkossa tulotilannetta hieman parantaa, vuonna 2015 käyttöönotettavat ympäristönsuojelun valvontasuunnitelman mukaiset maksut. Myös hanketuloa saattaa tulla enemmän kuin on budjetoitu.
89
Tilinpäätös 2014
Menojen osalta tilinpäätöksen toteumalla ei ole merkittävää vaikutusta tulevan vuoden tavoitteisiin tai menomäärärahoihin. Johtavan rakennustarkastajan työajan jakautuminen osin teknisen palvelukeskuksen
johtajan tehtäviin, aiheuttaa myös henkilöstömäärärahojen vajausta ympäristölautakunnan osalta.
Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen neuvonnalla
Neuvonta/käytetty aika
Tavoitetaso 2014:
Uudet energiamääräykset rakentajien tiedossa
Toteutuma:
Rakennusvalvonta on lupakäsittelyjen yhteydessä antanut neuvontaa uusista energiamääräyksistä.
Haja-asutusaluetta koskevien jätevesijärjestelmämuutosten johdosta menettelytapatietoisuuden lisääminen.
Tiedotus / tiedotustilaisuuksien määrä
jätevesiluvat
Tavoitetaso 2014:
50-60 jätevesiluvan osalta tietoisuuden lisääminen
2 tiedotustilaisuutta
2 tiedotetta
Toteutuma:
Tavoitteen mukaisia toimenpiteitä toteutetaan syksyllä. 16.9 on järjestetty yleisötilaisuus koskien vesihuoltoa. Jätevesilupien hakeminen väheni loppuvuonna, kun keskustelu lain muuttamisesta ja jatkoajan myöntämisestä virisi.
Ympäristölupien valvonnan tehostaminen
Valvontakäyntien lukumäärä
Tavoitetaso 2014:
Yksi valvontakäynti / ympäristölautakunnan luvittama kohde
90
Tilinpäätös 2014
Toteutuma
Uusi ympäristönsuojelulaki tuli voimaan viiveellä 1.9.2014.
Alustava ohjeistus valvontasuunnitelman laatimiseksi saatiin lokakuussa, mutta ympäristöministeriön ympäristövalvonta-ohjetta valmistelevan työryhmän esitys annettiin ympäristöministeriölle vasta 14.1.2015 ja
kuntiin se jaettiin 4.2.2015.
Orimattilan valvontasuunnitelman laatiminen ohjeen mukaisesti on menossa eteenpäin.
Ympäristölupien ja vesihuollon vapautushakemusten käsittelyaikojen kohtuullistaminen
Hakemusten käsittelyyn kulunut aika
Tavoitetaso 2014:
Ympäristölupapäätös 4 kk kuulutuksesta, vesihuollon vapautushakemuspäätös 4 kk maastokäynnistä
Toteutuma:
Sekä vesihuollon vapautushakemusten että ympäristölupahakemusten käsittely on toteutunut jopa alle
tavoitearvon.
Ekolan päivittäminen
Ekolan päivityksen valmistumispäivämäärä
Tavoitetaso 2014:
Ekolan päivittäminen 31.12.2014 mennessä
Toteutuma:
Alustava päivittämistarvekartoitus on tehty. Ilmansuojelua koskeva osuus päivitettiin ilmanlaadun bioindikaattoriselvityksen yhteydessä.
Viranomaisyhteistyön kehittäminen
- päivitetään Orimattilan pohjavesiensuojelusuunnitelma
- laaditaan Orimattilan järvikohtainen vesienhoitosuunnitelma
- esitetään luonnonsuojelualueille kiinteistökohtaiset hoito- ja käyttösuunnitelmat (2014 – 2015)
Tavoitetaso 2014:
- suunnitelmien valmistumispäivämäärä 31.12.2014
91
Tilinpäätös 2014
Toteutuma
Pohjavesien suojelusuunnitelman päivityksen laati erikseen palkattu työntekijä. Palkkaukseen saatiin vesihuoltoavustusta. Suunnitelmaa päivitettiin vielä myöhemmin vaarallisten aineiden kuljetusriskiselvityksellä
Orimattilan keskustan pohjavesialueilla. Selvityksen teki Lahden ammattikorkeakoulun opiskelija Johanna
Penttilä. Tarkastelun kohteina oli Tönnön, Ämmäntöyrään ja Sikosuon pohjavesialueet. Oppilaitos hyväksyi
opinnäytetyön alkuvuodesta 2015.
Järvikohtaisen vesienhoitosuunnitelman osalta on selvitetty kunnan ja valtion vastuulle kuuluvat kohteet.
Piloteista Mallusjärven valuma-alueen vesienhoitohankkeessa saatiin laadittua neljä kosteikkosuunnitelmaa. Palojoen valuma-alueen osalta hanke on vasta aloitettu ottamalla ensimmäiset vesinäytteet Palojokeen laskevista joista, puroista ja ojista.
Luonnonsuojelualueiden hoito- ja käyttösuunnitelmat: Tekemäjärvi on olemassa, samoin Orimattilan kahdelle virkistyspainotteiselle Natura-alueille on olemassa omat suunni-telmansa. Luontoselvityksiä on täydennetty maakuntakaavatyön yhteydessä.
Ulkoiset
TP 2014
TA 2014+ LTA
TP 2013
TP 2012
MENOT
muutos % -2,78
279 014
316 240
286 981
251 288
TULOT
muutos % 0,48
161 720
211 500
160 955
215 289
NETTO
muutos % -6,9
117 294
104 740
126 026
35 999
Sitova perustelu
Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen maksuosuus
TP 2014
TA 2014
TP 2013
TP 2012
MENOT
muutos % 2,14
1 678 240
1 696 200
1 642 992
1 625 306
TULOT
muutos %
0
0
30 073
21 015
NETTO
muutos % -4,05
1 678 240
1 696 200
1 612 919
1 604 291
92
Tilinpäätös 2014
Sisäiset
TP 2014
TA 2014
TP 2013
TP 2012
MENOT
muutos % 3,0
37 755
35 340
36 657
37 065
TULOT
muutos %
0
2 000
5 449
1 594
NETTO
muutos % 20,9
37 755
33 340
31 208
35 471
Rakennustarkastuksen lupamaksut jäivät arvioituva pienemmäksi, koska rakentamisen määrä putosi n. 20
prosenttia edellisvuodesta. Toimintamenot puolestaan jäivät n. 10 prosenttia pienemmäksi johtuen johtajan
rakennustarkastajan tehtävien muutoksesta loppuvuonna ja vastaavasti palkkamenojen jakautumisesta
kahden eri tulosalueen välillä.
Ympäristönsuojelun osalta tuloissa oli vajausta, mikä johtui hanketuloista ja menoista, joita ei kertynyt arvioitua määrää.
Tulosalue
Rakennustarkastus
Ympäristönsuojelu
Pelastustoimi
TP 2014
2+1
2+0 (1 määräaik.
harjoittelija)
0
TA 2014
2+1
2,5+0,4
TP 2013
2
3
TP 2012
2+1
2 + 0,25
-
0
(0,5)
Suorite, tunnusluku
TP 2014
TA 2014
TP 2013
TP 2012
Ympäristölupien
määrä vuodessa
12
3+13
9 kpl
Rakennusluvat
12 (lautakunnan
hyväksymät
ymp.luvat)
165
200
183
251
Uudet asunnot luvilla
85
60
43
88
Kerrosala
17 100
30 000
21 000
30994
93
Tilinpäätös 2014
Tilikauden tuloksen käsittely
Tilikaudella on tehty uusi 202 300 euron pakollinen varaus Kaakonsuon kaatopaikan viranomaismääräysten
mukaiseen tasoon saattamiseksi. Aikaisemmin tehdystä 65 000 euron pakollisesta varauksesta purettiin
vuonna 2013 jo 17 591,12 euroa, mutta kuluneella tilikaudella esiin tulleiden asioiden perusteella kaatopaikan jälkihoitotöihin tarvitaan vähintään 250 000 euroa.
Tuloslaskelman osoittama tulos on 1 623 265,51 euroa ylijäämäinen. Poistoeron vähennyksen, 27 743,06
euroa, jälkeen tilikauden ylijäämäksi muodostuu 1 651 008,57 euroa. Ylijäämä kirjataan tilikauden ylijäämä/alijäämä –tilille.
Talouden tasapainottaminen
Kaupunginvaltuusto hyväksyi kesäkuussa 2014 kaupungin talouden hoidon keskeiset periaatteet, jotka päivitetään vuosittain. Periaatteet antavat viitekehyksen vuosittaiseen talousarvion ja – suunnitelman valmisteluun.
Orimattilan kaupungin taseen 31.12.2013 kumulatiivinen ylijäämä oli 5,2 milj. euroa Päijät-Hämeen sosiaalija terveydenhuollon kuntayhtymän ilmoittaman vuoteen 2013 kohdistuvan erikoissairaanhoidon kalliin hoidon
tasauksen (870 teur) oikaisun jälkeen. Vuoden 2014 tilinpäätöksen vuosikate kattoi sataprosenttisesti poistot. Vuonna 2014 käyttötalouden menojen kasvu oli 1,19 prosenttia ja tulojen (toimintatuotot + verorahoitus)
3,16 prosenttia.
Tulos oli alkuperäistä talousarviota 1,64 milj. parempi, ja muutettua talousarviota 292 676 euroa parempi.
Tulokseen vaikutti veroprosenttien korotus sekä kiinteistöverotuksen verotusarvojen tarkistus. Tulevien vuosien haasteellisena tavoitteena tulee olemaan menojen kasvun pitäminen tulojen kasvua vastaavalla tasolla;
vuoden 2014 osalta tämä onnistui hyvin. Vuosittaisten investointien määrä on myös sopeutettava tulorahoitukseen niin, että velkamäärä ei kasva yli lainanhoitokyvyn.
94
Tilinpäätös 2014
Käyttötalousosaston toteutuminen toimielimittäin ja tulosalueittain 2014
ulkoiset menot ja tulot
Talousarvio
10 Kaupunginvaltuusto
Tulot
Menot
Netto
13 Kaupunginhallitus
Muutokset
Ta+muutokset
Toteutuma
Toteutuma
Poikkeama
%
Ylitys-/alitus+
20 720
162 880
-142 160
0
0
0
20 720
162 880
-142 160
25 378
139 840
-114 462
85,9
80,5
4 658
-23 040
-27 698
184 960
1 602 830
-1 417 870
0
-17 000
17 000
184 960
1 585 830
-1 400 870
244 701
1 623 480
-1 378 778
132,3
102,4
98,4
-59 741
-37 650
-22 092
120 Elinkeinotoimi ja
projektit
Tulot
Menot
Netto
296 200
1 130 080
-833 880
0
-4 000
4 000
296 200
1 126 080
-829 880
217 203
956 316
-739 113
73,3
84,9
89,1
78 997
169 764
-90 767
130 Yleishallinto
Tulot
Menot
Netto
4 400
1 004 010
-999 610
0
0
0
4 400
1 004 010
-999 610
11 463
907 893
-896 430
260,5
90,4
89,7
-7 063
96 117
-103 180
140 Asuntotoimi
Tulot
Menot
Netto
97 900
167 890
-69 990
0
-3 000
3 000
97 900
164 890
-66 990
9 946
38 812
-28 866
10,2
23,5
43,1
87 954
126 078
-38 124
1 179 300
3 362 910
-2 183 610
0
-15 000
15 000
1 179 300
3 347 910
-2 168 610
1 307 372
3 264 198
-1 956 826
110,9
97,5
90,2
-128 072
83 712
-211 784
128 350
254 430
-126 080
0
-1 000
1 000
128 350
253 430
-125 080
127 145
248 058
-120 913
99,1
97,9
96,7
1 205
5 372
-4 167
13 Kaupunginhallitus
Tulot
Menot
Netto
1 891 110
7 522 150
-5 631 040
0
-40 000
40 000
1 891 110
7 482 150
-5 591 040
1 917 831
7 038 757
-5 120 926
101,4
94,1
91,6
-26 721
443 393
-470 114
Hallintopalvelukeskus
Tulot
Menot
Netto
1 911 830
7 685 030
-5 773 200
0
-40 000
40 000
1 911 830
7 645 030
-5 733 200
1 943 209
7 178 597
-5 235 389
101,6
93,9
91,3
-31 379
466 433
-497 811
110 Hallitus
Tulot
Menot
Netto
160 Ruokapalvelut ja siivouspalvelut
Tulot
Menot
Netto
170 Maaseutuelinkeinotoimi
Tulot
Menot
Netto
95
Tilinpäätös 2014
Talousarvio
Muutokset
Ta+muutokset
Toteutuma
Toteutuma
Poikkeama
%
Ylitys-/alitus+
30 Perusturvalautakunta
210 Hallinto
Tulot
Menot
Netto
230 Ympäristöterv. huolto
Tulot
Menot
Netto
240 Peruspalvelukeskus
Tulot
Menot
Netto
26 000
1 244 010
-1 218 010
0
0
0
26 000
1 244 010
-1 218 010
19 809
1 195 150
-1 175 341
76,2
96,1
96,5
6 191
48 860
-42 669
0
343 200
-343 200
0
-19 600
19 600
0
323 600
-323 600
0
314 871
-314 871
97,3
97,3
0
8 729
-8 729
0
32 602 000
-32 602 000
0
-302 000
302 000
0
32 300 000
-32 300 000
0
32 364 320
-32 364 320
0,0
100,2
100,2
0
-64 320
64 320
250 Perustoim. tulotuen vos
Tulot
Menot
Netto
200 Erikoissairaanhoito
Tulot
Menot
Netto
1 000 000
1 000 000
0
0
0
0
1 000 000
1 000 000
0
855 907
855 907
0
85,6
85,6
0,0
144 093
144 093
0
0
16 889 000
-16 889 000
0
306 600
-306 600
0
17 195 600
-17 195 600
0
17 234 319
-17 234 319
0,0
100,2
100,2
0
-38 719
38 719
30 Perusturvalautakunta
Tulot
Menot
Netto
1 026 000
52 078 210
-51 052 210
0
-15 000
15 000
1 026 000
52 063 210
-51 037 210
875 716
51 964 566
-51 088 850
85,4
99,8
100,1
150 284
98 644
51 640
0
443 540
-443 540
0
25 000
-25 000
0
468 540
-468 540
193
484 153
-483 961
0,0
103,3
103,3
-193
-15 613
15 421
420 Opetuspalvelut
Tulot
Menot
Netto
779 700
14 693 680
-13 913 980
0
-88 000
88 000
779 700
14 605 680
-13 825 980
1 004 342
14 783 568
-13 779 226
128,8
101,2
99,7
-224 642
-177 888
-46 754
440 Aikuiskoulutus
Tulot
Menot
Netto
0
107 520
-107 520
0
0
0
0
107 520
-107 520
0
99 174
-99 174
0,0
92,2
92,2
0
8 346
-8 346
450 Kulttuuritoimi
Tulot
Menot
Netto
3 500
118 190
-114 690
0
0
0
3 500
118 190
-114 690
7 005
116 116
-109 110
200,2
98,2
95,1
-3 505
2 074
-5 580
460 Kirjastotoimi
Tulot
Menot
Netto
56 000
633 440
-577 440
0
20 000
-20 000
56 000
653 440
-597 440
50 295
644 363
-594 068
89,8
98,6
99,4
5 705
9 077
-3 372
470 Liikunta- ja nuorisotoimi
Tulot
Menot
Netto
206 500
837 760
-631 260
0
0
0
206 500
837 760
-631 260
252 237
812 492
-560 255
122,1
97,0
88,8
-45 737
25 268
-71 005
40 Sivistyslautakunta
410 Sivistystoimen hallinto
Tulot
Menot
Netto
96
Tilinpäätös 2014
Talousarvio
320 Lasten päivähoitopalvelu
Tulot
Menot
Netto
Muutokset
Ta+muutokset
Toteutuma
Toteutuma
Poikkeama
%
Ylitys-/alitus+
983 500
7 416 650
-6 433 150
0
-107 000
107 000
983 500
7 309 650
-6 326 150
908 013
7 249 907
-6 341 895
92,3
99,2
100,2
75 487
59 743
15 745
2 029 200
24 250 780
-22 221 580
0
-150 000
150 000
2 029 200
24 100 780
-22 071 580
2 222 085
24 189 773
-21 967 689
109,5
100,4
99,5
-192 885
-88 993
-103 891
510 Hallintopalvelut
Tulot
Menot
Netto
114 000
467 880
-353 880
-28 307
-14 560
-13 747
85 693
453 320
-367 627
76 415
452 864
-376 448
89,2
99,9
102,4
9 278
456
8 821
520 Maankäyttöpalvelut
Tulot
Menot
Netto
76 000
426 770
-350 770
-30 000
-56 000
26 000
46 000
370 770
-324 770
21 481
327 825
-306 344
46,7
88,4
94,3
24 519
42 945
-18 426
406 000
1 410 990
-1 004 990
25 000
-57 000
82 000
431 000
1 353 990
-922 990
415 453
1 650 489
-1 235 036
96,4
121,9
133,8
15 547
-296 499
312 046
1 359 400
2 840 150
-1 480 750
7 000
0
7 000
1 366 400
2 840 150
-1 473 750
1 373 183
2 623 767
-1 250 584
100,5
92,4
84,9
-6 783
216 383
-223 166
2 326 290
2 297 660
28 630
0
-33 000
33 000
2 326 290
2 264 660
61 630
2 305 948
2 389 062
-83 114
99,1
105,5
-134,9
20 342
-124 402
144 744
4 281 690
7 443 450
-3 161 760
-26 307
-160 560
134 253
4 255 383
7 282 890
-3 027 507
4 192 481
7 444 007
-3 251 527
98,5
102,2
107,4
62 902
-161 117
224 020
40 Sivistyslautakunta
ja Sivistyspalvelukeskus
Tulot
Menot
Netto
51 Tekninen lautakunta
530 Yhdyskuntatekniikan palvelut
Tulot
Menot
Netto
540 Tilapalvelut
Tulot
Menot
Netto
500 Vesihuoltolaitos
Tulot
Menot
Netto
51 Tekninen lautakunta
Tulot
Menot
Netto
97
Tilinpäätös 2014
Talousarvio
Muutokset
Ta+muutokset
Toteutuma
Toteutuma
Poikkeama
%
Ylitys-/alitus+
52 Ympäristölautakunta
550 Rakennustarkastuksen palvelut
Tulot
Menot
Netto
570 Ympäristönsuojelun palvelut
Tulot
Menot
Netto
580 Pelastustoimi
Tulot
Menot
Netto
52 Ympäristölautakunta
Tulot
Menot
Netto
Käyttötalous Yhteensä
Tulot
Menot
Netto
210 500
142 120
68 380
-51 000
0
-51 000
159 500
142 120
17 380
134 248
128 296
5 952
84,2
90,3
34,2
25 252
13 824
11 428
32 000
174 120
-142 120
20 000
0
20 000
52 000
174 120
-122 120
27 471
151 009
-123 538
52,8
86,7
101,2
24 529
23 111
1 418
0
1 696 200
-1 696 200
0
0
0
0
1 696 200
-1 696 200
0
1 681 728
-1 681 728
#JAKO/0!
99,1
99,1
0
14 472
-14 472
242 500
2 012 440
-1 769 940
-31 000
0
-31 000
211 500
2 012 440
-1 800 940
161 720
1 961 033
-1 799 313
76,5
97,4
99,9
49 780
51 407
-1 627
9 491 220
93 469 910
-83 978 690
-57 307
-365 560
308 253
9 433 913
93 104 350
-83 670 437
9 395 210
92 737 978
-83 342 767
99,6
99,6
99,6
38 703
366 372
-327 670
98
Tilinpäätös 2014
KAUPUNGINVALTUUSTON HYVÄKSYMÄT MUUTOKSET
VUODEN 2014 TALOUSARVIOON
Päätös:.
toimielin,
päivämäärä
ja pykälä
Tulosalue
Määrärahamuutoksen
peruste
Toimielin
Lisäys (+) tai
vähennys (-)
euroa
Menot
Tulot
Toimielimen
kokonaismääräraha
muutoksen jälkeen
Menot
Tulot
KÄYTTÖTALOUS
Kaupunginvaltuusto: alkuperäinen TA
OK
Kaupunginvaltuusto
0
0
-10000
-1 300
-2 700
-1 000
-2 000
-3 000
-15 000
-1 000
-4 000
- 40 000
0
0
162 880
20 720
162 880
20 720
7 522 150
1 891 110
7 482 150
1 891 110
1 026 000
OK
Kaupunginhallitus: alkuperäinen TA
Kaupunginhallitus (kp 1111)
Kylärahat (kp 1114)
Muut henkilöstöpalvelut (kp 1117)
Muu toiminta ja yhteistoiminta (kp 1121)
Kansainvälinen toiminta (klp 1122)
Asuntotoimi (kp 1411)
Ruoka- ja siivouspalvelut (kp 1611)
Maaseututoimen hallinto (kp 1711)
Työllisyyden hoito (kp 1216)
Kaupunginhallitus
Kv 1.9. § 59
Kv 8.12. § 89
OK
Perusturva:alkuperäinen TA
Sosiaali- ja perusterveydenhuolto (kp 2411)
Erikoissairaanhoito (kp 2022)
- 150 000
135 000
-15 000
52 078 210
0
0
0 52 063 210
OK
Sivistyslautakunta: alkuperäinen TA
Sivistystoimen hallinto (kp 4110)
Jokivarren koulu (kp 4214)
Koulujen yhteiset menot (kp 4240)
Kirjasto (kp 4610)
Perhepäivähoito (kp 3222)
Lintulan päiväkoti (kp 3251)
Sivistyslautakunta
25 000
-22 000
-66 000
20 000
-53 500
-53 500
-150 000
24 250 780
0
0
0
0
0
0
0 24 100 780
kv 1.9. § 59
99
0
0
1 026 000
2 029 200
2 029 200
Päätös:.
toimielin,
Tulosalue
päivämäärä
ja pykälä
Kv 1.9. § 59
Kv 13.10. § 66
Kv 8.12. § 87
Kv 1.9. § 59
Tilinpäätös 2014
peruste
Toimielin
Lisäys (+) tai
vähennys (-)
Toimielimen
euroa
muutoksen jälkeen
Menot
Tulot
Menot
Tekninen lautakunta: alkuperäinen TA
Kiinteistönhoito (kp 6413)
Kiinteistöjen kunnossapito (kp 6414)
Toimitilojen saneeraus (kp 6417)
Kaavoitus (kp 6211)
Mittaus- ja karttapalvelut (kp 6212)
Maaomaisuuden hallinta (kp 6213)
Liikennealueet (kp 6311)
Katuvalaistus (kp 6313)
Maa- ja metsäalueet (kp 6321)
Seutuliikenne (kp 6324)
Konekeskus (kp 6327)
Tilapalvelun hallinto (kp 6411)
Vesilaitos, viemäriverkosto (kp 6051)
Vesilaitos, jv-puhdistamo (kp 6055)
Vesilaitos, Vääräkosken voimala (kp 6059)
Tekninen hallinto (kp 6111)
Hennan koordinaatiohanke (kp 6115)
Tekninen hallinto (kp 6111)
Tekninen lautakunta
Ympäristölautakunta: alkuperäinen TA
Rakennustarkastus (kp 6510)
Ympäristönsuojelu (kp 6610)
Ympäristölautakunta
Käyttötalous yhteensä
netto
Tulot
-55 000
-19 000
74 000
-42 000
-5 000
-9 000
-46 000
-7 000
7 443 450
4 281 690
7 282 890
4 255 383
2 012 440
242 500
2 012 440
211 500
- 57 307 93 104 350
9 433 913
83 670 437
1 207 000
87 680 650
707 000
88 221 070
-30 000
10 000
-4 000
15 000
7 000
-13 000
-15 000
-5 000
-3 000
-36 560
25 000
-160 560
-26 307
0
-51000
20000
-31000
- 365 560
-28 307
RAHOITUS
Kv 1.9. § 59
Kv 8.12. § 90
Rahoitus: alkuperäinen TA
Valtionosuudet vähennys
Korkokulut vähennys
Korkokulut ja -tuotot, vähennys
Verotulot lisäys
-451 580
-40 000
-460 000
-65 000
1 057 000
Rahoitus
-500 000
540 420
Rahoitus yhteensä
-500 000
540 420
netto
87 514 070
100
Tilinpäätös 2014
TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN 2014
Toimintatuotot
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Muut Tulot
Toimintakulut
Henkilöstökulut
Palveluiden ostot
Aineet, tarvikkeet, tavarat
Avustukset
Muut toimintakulut
Toimintakate
Verotulot
Valtionosuudet
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Korkokulut
Muut rahoituskulut
Vuosikate
Arvonalentumiset
Satunnaiset erät
Satunnaiset tuotot
Satunnaiset kulut
Tilikauden tulos
Poistoeron lisäys / Vähennys
Varausten lisäys / Vähennys
Rahastojen lisäys / Vähennys
+
-
+
+
+
+
+/-
-/+
-/+
-/+
+/-
Talousarvio Ta+muutokset toteutuma
Tot-%
9 491 220
9 433 913
9 395 210
99,6
4 655 660
4 635 660
4 853 816
104,7
1 381 900
1 330 900
1 250 901
94,0
1 831 160
1 802 853
1 721 106
95,5
1 622 500
1 664 500
1 569 387
94,3
0
0
0
93 469 910
93 104 350
92 737 978
99,6
26 149 790
25 950 290
25 250 793
97,3
60 424 410
60 349 150
60 746 487
100,7
3 488 370
3 405 870
3 344 594
98,2
1 978 640
1 969 340
1 969 039
100,0
1 428 700
1 429 700
1 427 065
99,8
-83 978 690
-83 670 437
-83 342 768
99,6
52 645 000
53 702 000
54 078 654
100,7
32 880 550
32 428 970
32 397 068
99,9
948 100
1 383 100
1 437 999
104,0
638 000
573 000
423 621
73,9
1 517 100
1 517 100
1 619 069
106,7
1 202 900
702 900
591 907
84,2
4 100
4 100
12 784
311,8
2 494 960
3 843 633
4 570 953
118,9
2 506 000
2 506 000
2 947 687
117,6
0
0
0
0,0
0
0
0
0,0
0
0
0
0,0
0
0
0
0,0
-11 040
1 337 633
1 623 266
121,4
20 700
20 700
27 743
134,0
0
0
0,0
0
0
0,0
9 660
1 358 333
1 651 009
121,5
Verotulojen erittely
Yhteensä
Tilitetty kunnallisvero
Osuus yhteisöveron tuotosta
Kiinteistövero
52 645 000
46 452 000
2 110 000
4 083 000
53 702 000
47 192 000
2 210 000
4 300 000
54 078 654
47 356 875
2 365 973
4 355 806
100,70
100,3
107,1
101,3
32 880 550
32 880 550
0
0
32 428 970
32 428 970
0
0
32 397 068
28 924 952
6 628 810
-3 156 694
99,9
89,2
0,0
0,0
Valtionosuuksien erittely
Yhteensä
Kunnan ja peruspalv. Vos
Verotulojen vos -tasaus
Opetus- ja kulttuuritoimi
101
Tilinpäätös 2014
INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMINEN 2014 TOIMIELIMITTÄIN JA HANKKEITTAIN
INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMINEN 2014
TOIMIELIMITTÄIN JA HANKKEITTAIN
Talousarvio
Kaupunginhallitus
Aineeton käyttöomaisuus
Tulot
Menot
Netto
Muutokset
Toteuma
%
Poikkeama
Ylitys-/alitus+
0
0
0
0
0
0
0
248 155
34 091
214 064
Kiinteä omaisuus
Kiinteistöjen osto ja myynti
Tulot
Menot
Netto
300 000
900 000
-600 000
0
0
0
300 000
900 000
-600 000
96 887
679 910
-583 023
32,3
75,5
97,2
203 113
220 090
16 977
Rakennukset
Keittiön muutostyöt, Tönnö
Tulot
Menot
Netto
0
100 000
-100 000
0
29 500
-29 500
0
129 500
-129 500
0
125 062
-125 062
0,0
96,6
96,6
0
4 438
4 438
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0,0
0,0
0,0
0
0
0
0
30 000
-30 000
0
0
0
0
30 000
-30 000
0
23 904
-23 904
0,0
79,7
79,7
0
6 096
6 096
300 000
1 030 000
-730 000
0
29 500
-29 500
300 000
1 059 500
-759 500
345 042
862 967
-517 925
115,0
81,5
68,2
-45 042
196 533
151 491
0
60 000
60 000
0
0
0
0
60 000
60 000
0
23 550
-23 550
0,0
39,3
39,3
0
36 450
36 450
Rakennukset
Peltolan päiväkoti II
Tulot
Menot
Netto
0
660 000
-660 000
0
0
0
0
660 000
-660 000
0
418 082
-418 082
0,0
63,3
63,3
0
241 918
241 918
Järvikunnan koulun rakentaminen
Tulot
Menot
Netto
0
200 000
-200 000
0
0
0
0
200 000
-200 000
0
3 619
-3 619
0,0
1,8
1,8
0
196 381
196 381
Virenojan koulun laajennus
Tulot
Menot
Netto
0
800 000
-800 000
0
-194 400
194 400
0
605 600
-605 600
0
503 321
-503 321
0,0
83,1
83,1
0
102 279
102 279
0
31 000
-31 000
0
0
0
0
31 000
-31 000
0
0
0
0,0
0,0
0,0
0
31 000
31 000
Koneet ja kalusto
Tulot
Menot
Netto
Tietoliikenne hankinnat
Atk-hankinnat (seudulliset)
Tulot
Menot
Netto
Kaupunginhallitus
Tulot
Menot
Netto
Sivistyslautakunta
Aineeton käyttöomaisuus
Päivähoito -ohjelma
Tulot
Menot
Netto
Irtain omaisuus
Kirjaston investoinnit
Tulot
Menot
Netto
0
Ta+Muutokset Toteutuma
102
-248 155
-34 091
-214 064
Tilinpäätös 2014
Talousarvio
Muutokset
Toteuma
%
Poikkeama
Ylitys-/alitus+
Liikuntatoimi/kuntosalilaitteet, uimahallin toim.
Tulot
Menot
Netto
0
80 000
-80 000
0
0
0
0
80 000
-80 000
0
70 156
-70 156
0,0
87,7
87,7
0
9 844
9 844
Virenojan koulun irtaimisto
Tulot
Menot
Netto
0
80 000
-80 000
0
0
0
0
80 000
-80 000
0
66 118
-66 118
0,0
82,6
82,6
0
13 882
13 882
Yhteiskoulun tekn. työn kalusto ja laitteet
Tulot
Menot
Netto
0
90 000
-90 000
0
0
0
0
90 000
-90 000
0
88 662
-88 662
0,0
98,5
98,5
0
1 338
1 338
Lukion tietoliikennevarmuus (valokaapeli)
Tulot
Menot
Netto
0
60 000
-60 000
0
0
0
0
60 000
-60 000
0
0
0
0,0
0,0
0,0
0
60 000
60 000
0
100 000
-100 000
0
0
0
0
100 000
-100 000
0
79 399
-79 399
0,0
79,4
79,4
0
20 601
20 601
0
2 161 000
-2 161 000
0
-194 400
194 400
0
1 966 600
-1 966 600
0
1 252 907
-1 252 907
0,0
63,7
63,7
0
714 093
714 093
Tekninenlautakunta
Rakennukset
Vanhan terveyskeskuskiinteistön peruskorjaus
Tulot
Menot
Netto
0
800 000
-800 000
0
164 900
-164 900
0
964 900
-964 900
0
966 122
-966 122
0,0
100,1
100,1
0
-1 222
-1 222
Tilapalvelujen työohjelma
Tulot
Menot
Netto
0
440 000
-440 000
0
0
0
0
440 000
-440 000
10 000
427 576
-417 576
0,0
97,2
94,9
-10 000
12 424
2 424
Lukion sis.tietoliikenneverkko ja sähkövarm.
Tulot
Menot
Netto
Sivistyslautakunta
Tulot
Menot
Netto
Tönnön koulun vesikattoremontti
Tulot
0
0
0
0
0,0
0
Menot
30 000
-30 000
0
0
0,0
0
Netto
-30 000
30 000
0
0
0
0
Kulttuuritalon saneeraus
Tulot
0
0
0
0
0,0
0
Menot
100 000
0
100 000
94 533
94,5
5 467
Netto
-100 000
0
-100 000
-94 533
0,0
5 467
103
Tilinpäätös 2014
Talousarvio
Yhdyskuntatekniikan maa- ja vesirakentaminen
Tulot
Menot
Netto
Muutokset
Toteuma
%
Poikkeama
Ylitys-/alitus+
0
368 000
-368 000
0
0
0
0
368 000
-368 000
0
366 093
-366 093
0,0
99,5
99,5
0
1 907
1 907
558 000
1 115 000
-557 000
0
0
0
558 000
1 115 000
-557 000
538 926
1 093 954
-555 028
96,6
98,1
99,6
19 074
21 046
1 972
0
400 000
-400 000
0
0
0
0
400 000
-400 000
0
305 174
-305 174
0,0
76,3
76,3
0
94 826
94 826
0
50 000
-50 000
0
0
0
0
50 000
-50 000
0
35 908
-35 908
0,0
71,8
71,8
0
14 092
14 092
0
200 000
-200 000
0
-100 000
100 000
0
100 000
-100 000
0
0
0
0,0
0,0
0,0
0
100 000
100 000
0
3 204 000
-3 204 000
0
-3 000 000
3 000 000
0
204 000
-204 000
0
89 217
-89 217
0,0
43,7
43,7
0
114 783
114 783
0
77 000
-77 000
0
0
0
0
77 000
-77 000
0
77 980
-77 980
0,0
101,3
101,3
0
-980
980
Tekninen lautakunta
Tulot
Menot
Netto
558 000
6 784 000
-6 226 000
0
-2 965 100
2 965 100
558 000
3 818 900
-3 260 900
548 926
3 456 557
-2 907 631
98,4
90,5
89,2
9 074
362 343
371 417
INVESTOINTIOSA YHTEENSÄ
Tulot
Menot
Netto
858 000
9 975 000
-9 117 000
0
-3 130 000
3 130 000
858 000
6 845 000
-5 987 000
893 968
5 572 431
-4 678 463
104,2
81,4
78,1
-35 968
1 272 569
1 308 537
Pennala kevyen liikenteen väylä
Tulot
Menot
Netto
Keskustan kehittäminen
Tulot
Menot
Netto
Katuvalojen saneeraus
Tulot
Menot
Netto
Pennalan teoll.alueen liikennejärjestelyt
Tulot
Menot
Netto
Hennan maa- ja vesirakentaminen
Tulot
Menot
Netto
Irtain omaisuus
Teknisen huollon konehankinnat
Tulot
Menot
Netto
104
Tilinpäätös 2014
KAUPUNGINVALTUUSTON HYVÄKSYMÄT MUUTOKSET
VUODEN 2014 TALOUSARVIOON
Päätös:.
toimielin,
päivämäärä
ja pykälä
Toimielin
Hanke
peruste
Hankkeen
alkup. määräraha
euroa
Menot
Tulot
Lisäys (+) tai
vähennys (-)
euroa
Menot
Tulot
Hankkeen
muutoksen jälkeen
Menot
Tulot
INVESTOINNIT
Kaupunginhallitus
Kv 9.6. § 44
Tönnö koulukeittiön saneer.(kp 9509)
Kaupunginhallitus yhteensä
100 000
100 000
0
0
29 500
29 500
0
0
129 500
129 500
0
0
800 000
0
-29 500
0
-164 900
-194 400
0
770 500
0
0
0
-164 900
605 600
0
0 -3 000 000
0
204 000
0
0
0
164 900
-30 000
0
0
964 900
0
0
0
0
-100 000
0 -2 965 100
0
0
100 000
1 268 900
0
0
9 975 000 858 000 -3 130 000
0
6 845 000
Sivistyslautakunta
Kv 9.6 § 44
Virenojan koulun laajennus (kp 9445)
Kv 8.12. § 87
Virenojan koulun laajennus (kp 9445)
Sivistyslautakunta yhteensä
800 000
Tekninen lautakunta
Kv 13.10. § 66 Hennan maa- ja vesirakent. (kp 9566)
Kv 8.12. § 87
Kv 8.12. § 87
Vanha tk peruskorjaus (kp 9401)
Tönnön koulun katto (kp 9439)
Kv 8.12. § 87
Pennalan teollisuusalue (kp 9563)
Tekninen lautakunta yhteensä
Kokonaisinvestointimäärärahat
3 204 000
800 000
30 000
200 000
4 234 000
Investoinnit netto
858 000
5 987 000
105
Tilinpäätös 2014
RAHOITUSLASKELMAN TOTEUTUMINEN 2014
Talousarvio Muutokset Ta+muutokset toteutuma
Varsinaisen toiminnan ja
investointien kassavirta
Tulorahoitus
Vuosikate
Satunnaiset erät
Investoinnit
Rah.osuudet invest. menoihin
Varsinaisen toiminnan ja
investointien nettorahavirta
Rahoitustoiminnan rahavirta
Pitkäaikaisten lainojen väh.
Lyhytaikaisten lainojen lisäys
Lyhytaikaisten lainojen vähennys
Muut maksuvalm. muutokset
Rahoitustoim. nettokassavirta
2 494 960
2 494 960
0
0
-9 117 000
-9 975 000
558 000
300 000
1 333 673
1 348 673
-15 000
3 145 000
3 130 000
0
15 000
3 828 633 4 729 507,47
3 843 633 4 570 952,85
0
0,00
-15 000
158 554,62
-5 972 000 -4 634 717,85
-6 845 000 -5 572 430,96
558 000
548 925,70
315 000
388 787,41
-6 622 040
4 478 673
-2 143 367
5 350 000
-650 000
6 000 000
10 000 000
-4 000 000
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
Tot-%
123,5
118,9
0,0
-1 057,0
77,6
81,4
98,4
123,4
94 789,62
-4,4
5 350 000
506 407,16
-650 000
625 809,98
6 000 000
-119 402,82
10 000 000 8 000 000,00
-4 000 000 -5 119 402,82
0
0,00
0 -3 000 000,00
0
9,5
-96,3
-2,0
80,0
128,0
0 -2 257 920,38
0,0
0,0
5 350 000
0
5 350 000 -1 751 513,22
-32,7
Kassavirtojen muutos
-1 282 000
0
-1 282 000 -1 656 723,60
-129,2
Kassavarojen muutos
Kassavarat 31.12.14
Kassavarat 1.1.14
-1 282 000
1 483 000
2 765 000
0
0
0
-1 282 000 -1 656 723,60
1 483 000 4 624 451,85
2 765 000 6 281 175,45
-129,2
311,8
227,2
106
Tilinpäätös 2014
MAKSUOSUUDET
KUNTAYHTYMÄT, OSTOPALVELUT, LIITOT, JÄSENMAKSUT
TA2014
Suomen Kuntaliitto
Kunnallinen työmarkkinalaitos
Päijät-Hämeen Liitto
P-H Liitto/Kuntayhteistyö-hanke
P-H L/verkkotietok.+Yliopistokeskus
Päijät-Tili Oy/Calpro Oy
Lahti/Seudull. hankintatoimi
Lahti/Seudullinen joukkoliikenne
Lahti/Alpi-hanke
Lahti/Ruokapalvelut/Aromi-yht.työ
Velkaneuvonta/Mäntsälä
Ladec ja Lahti Region
Verotuspalvelut
Työterveydenhuolto
TA +
muutokset
9 000
9 000
360 000
409 850
210 000
360 000
409 850
208 000
Hämeen kauppakamari
Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen
vesien- ja ilmansuojeluyhdistys
Suomen Vesilaitosyhdistys ry
Gramex
Kopiosto
Teosto
TP 2014
50 934
10 079
155 590
9 898
12 627
260 816
30 413
66 633
5 101
14 400
19 683
359 377
407 849
242 156
Toteutuma
ta 14/
tp 14
740,4
99,8
99,5
116,4
4 901
3 750
2 598
1 418
3 684
1 746
Lahti/Wellamo-opisto
Päijät-Hämeen sosiaalija tervhuollon ky *
LS Kuntatekniikka, käyttötalous
LS Kuntatekniikka, investoinnit
P-H Liitto/P-H Pelastuslaitos
56 500
56 500
45 858
81,2
49 834 200
607 000
1 650 000
1 652 140
49 819 200
607 000
1 650 000
1 652 140
49 913 510
604 342
1 560 991
1 646 268
100,2
99,6
94,6
99,6
Yhteensä
54 788 690
54 771 690
55 434 622
101,2
* TP 2014 ei sisällä maksettua perustoimeentulotuen valtionosuutta
107
Tilinpäätös 2014
Hennan kustannusseuranta
Menot
Länsi-Orimattilan osayleiskaavan muutos,
Viljaniemi-Henna
Hankkeen kesto 1.1.2005-31.12.2007
Myönnetty 2.6.2005, maksettu 2007
Rahoittaja Hämeen ympäristökeskus
TILANNE 31.12.2013 asti
Tulot
Netto
Menot
9 000
-
4 500
-
4 500
-
10 807
33 807
25 000
91
806
7 910
-
23 000
-
10 807
-
9 880
3 360
2 304
2 016
2 200
9 880
Hennan alueen liikenne-ennuste
1.7.2009-2.9.2009. 279174
14.2-24.2.2011/päivitys / 297713
päivitys/276200/2009
10 985
2 200
3 970
4 816
10 985
Hennan pinta- ja pohja vesiselvitys
26.2.2010, 283897 pintavesi
30.9.2010/2970742 pohjavesi
30.9.2010/290743 pohjavesi
14 060
5 060
5 521
3 480
14 060
6 619
3 000
3 619
6 619
9 880
3 360
2 304
2 016
2 200
10 985
2 200
3 970
4 816
14 060
5 060
5 521
3 480
6 619
3 000
3 619
850
500
318
32
-
9 880
10 985
14 060
6 619
850
-
Hennan luonnokset
23.12.2010/293744
Hennan Yva-selvitys/261951
Hallintokuluja
SRV- yhteistyösopimus/Kuntaliitto, 248537,2007
Maanomistajaneuvotteluita 2006-2007
matkakulut /maankäyttö 2013
5 000
25 000
29 040
13 500
15 540
9 000
4 500
33 807
23 000
Netto
4 500
Hennan osayleiskaavan muutos ja laadinta
/Arkkitehtitoimisto Vuorinen
1.1.-10.12.2008, 269468
1.1-15.6.2009,275815
16.6-31.12.2009,281383
1.1-31.12.2010, 293830
30 000
YHTEENSA
Tulot
25 000
25 000
15 540
-
Hennan keskustan ja asuntoalueiden
ideasuunnittelu arkkitehtikilpailuna
Hankkeen kesto 18.12.2009-31.8.2010
20.4.2010/285650/Suomen arkkitehdit
17.6.2010/287640/Pitäjäsanomat
14.6-24.6.2010/kukat, tarjoilu, messuvälineet
Palkat ja matkat
Rahoittaja Päijät-Hämeen liitto
25 000
Menot
5 000
5 000
13 500
-
Hennan alueen kehityskuvan ja
osayleiskaavaluonnoksen vaikutusarviointi
Hankkeen kesto 22.4.2005 - 31.5.2006
Rahoittaja: Päijä-Hämeen liitto
TerraPro/ hallituksen kustannuksista
5 000
Netto
30 000
30 000
29 040
-
Asema Hennaan 2004 - hanke
Hankkeen kesto 27.1 - 31.12.2004
Rahoittaja: Päijät-Hämeen liitto
30 000
TILANNE 31.12.2014
Tulot
25 000
91
806
7 910
850
500
318
31,95
850
108
SRV- Intotutkimushanke /kaupungin osuus
18.2.2009/281599 1/3
5.10.2010/290950/ 2/3
22.10.2010/293681/3/3
Masterplan/Orimattilan osuus
4.4.2011/297597
30.4.2011/298860
13.6.2011/300182
6.10.2011/303083
9.12.2011/306554 /lisätyö
Hennan asema-alueen jatkosuunnittelu
30.12.2011/307202
Tilinpäätös 2014
Menot
Tulot
Netto
50 000
50 000
15 000
25 000
10 000
15 693
5 213
5 381
128
2 906
2 065
-
2 000
2 000
Hennan 1.asemakaavan laatiminen
31.3.2013 /oas/1017987
2013/oas/1018631
2013/aos/ 1020144
2013/oas/ 1021354
2013/luontoselvitys /1025448
2013/melu- ja tärinäselvitys/10283202
26 727
2 257
4 443
5 622
4 991
4 700
4 714
-
26 727
2 257
4 443
5 622
4 991
4 700
4 714
Hennan koordinaatiohanke (6115)
Toteutusaika 19.3.2013 - 31.12.2014(jatkoaika 31.8.15)
Rahoittaja: Hämeen ely-keskus
19.3-31.12.2013
1.1-31.12.2014
55 106
39 188
15 918
55 106
39 188
15 918
Yhteistoimintaympäristön kehittäminen Hennassa (1220)
Totetusaika 1.1.2014-31.1.2015 (jatkoaika 31.3.15)
1.1-31.12.2014
1 603 415
696 830
906 455
130
Netto
15 693
2 000
2 000
Maaomaisuuden osto ja myynti
maakaupat -31.12.2012
Maahankinnat 1028312 ja 1029754
Laskelman laadinta vuokrasop./1025203
Kyrö Juha /3,1 ha/ 1033420
Nieminen Jouko/20.8.2014/1037988
Kyrö Juha /vanha purettava rakennus/1033420
Nieminen Jouko/purettava rakennus/1037988
TILANNE 31.12.2014
Tulot
Menot
-
1 603 415
696 830
906 455
130
-
-
-
113 311
75 964
37 347
113 311
75 964
37 347
53 758
33 300
20 458
53 758
33 300
20 458
121 567
-
121 567
111 570
6 497
1 500
2 000
109
111 570
6 497
1 500
2 000
Menot
50 000
15 000
25 000
10 000
15 693
5 213
5 381
128
2 906
2 065
2 000
2 000
26 727
2 257
4 443
5 622
4 991
4 700
4 714
168 417
55 106
113 311
53 758
53 758
-
1 724 982
696 830
906 455
130
111 570
6 497
1 500
2 000
YHTEENSA
Tulot
115 152
39 188
75 964
33 300
33 300
-
-
Netto
50 000
15 693
2 000
2 000
26 727
2 257
4 443
5 622
4 991
4 700
4 714
53 265
15 918
37 347
20 458
20 458
-
1 724 982
696 830
906 455
130
111 570
6 497
1 500
2 000
Tilinpäätös 2014
Menot
Tulot
Netto
Infran toteuttaminen (yleiset tiet, kadut, maankaatopaikka) 24 168
24 168
Maatutkaluotaus/1027314
5 762
5 762
Huhdanojantien parantamisvaihtoehdot/1025710
7 498
7 498
Huhdanojantien parantamisvaihtoehdot/1028367
6 046
6 046
Kunnallistekninen suunnittelija elo-joulu 2013
4 863
4 863
Muuta palkkaa
Hennan rak.valmistelu /LSKT/1042308
Hulevesiselvitys/Ramboll/1040182
Hulevesiselvitys/Ramboll/1041345
Katu- ja rakennussuunnitelmat/Ramboll/1040189
Melu- ja tärinäselvitys /Ramboll/1041675
MT-140 esiselvitys /Ramboll/1030753
Vesihuollon ja kunnallistekniikan yleissu. /Ramboll/ 1031028
Vesihuollon ja kunnallistekniikan yleissu. /Ramboll/1032304
Hallinto
Matkustuspalvelut (valtuusto)
Maankäytön matkakulut
Maanmittauslaitos / Hennan lohkomiskuluja
Kokouspalkkiot/100023/ kpl 1011
Kokouspalkkiot/ 100023/ kp 1111
Kokouspalkkiot/ 100049/ kp 1111
24.3 Hotelliyhtymä juomat/ 15075/kp 1011
24.3./Hotelliyhtymä ateriam osa./15075/kp 1011
YHTEENSÄ
TILANNE 31.12.2014
Menot
Tulot
89 217
-
607
8 273
1 219
2 754
4 770
4 727
5 219
7 218
7 127
1 675
3 573
1 113
1 958
763
2 640
188
1 220
7 735
3 238
5 958
7 365
7 508
1 910
118
88
260
6 238
244
46
1 880
1 620
397
1 110
175
767
1 921 350
Menot
85 188
1 836 162
Tulot
Netto
Netto
384 091
Menot
-
109 264
TILANNE 31.12.2014
Tulot
YHTEENSA
Tulot
607
8 273
1 219
2 754
4 770
4 727
5 219
7 218
7 127
1 675
3 573
1 113
1 958
763
2 640
188
1 220
7 735
3 238
5 958
7 365
7 508
1 910
118
88
260
Menot
113 385
5 762
7 498
6 046
4 863
607
8 273
1 219
2 754
4 770
4 727
5 219
7 218
7 127
1 675
3 573
1 113
1 958
763
2 640
188
1 220
7 735
3 238
5 958
7 365
7 508
1 910
118
88
260
6 238
244
46
1 880
1 620
397
1 110
175
767
6 238
244
46
1 880
1 620
397
1 110
175
767
274 827
2 305 441
194 452
2 110 989
Menot
YHTEENSA
Tulot
Netto
89 217
Netto
Netto
-
-
-
-
113 385
5 762
7 498
6 046
4 863
607
8 273
1 219
2 754
4 770
4 727
5 219
7 218
7 127
1 675
3 573
1 113
1 958
763
2 640
188
1 220
7 735
3 238
5 958
7 365
7 508
1 910
118
88
260
6 238
244
46
1 880
1 620
397
1 110
175
767
Vesi Oy:n menoerät
Hennan vesihuoltohanke 2007 kp 206
- vesijohtoverkosto
- jätevesiviemäriverkosto
210 213
215 267
Herrala-Salpakangas 2010 -2011 kp 269
- vesijohtoverkosto
- jätevesiviemäriverkosto
485 662
486 615
210 213
215 267
485 662
486 615
1 644
Herrala-Henna-yhdyslinja kp 176
Hennan vesihuollon yleissuunnittelu 2013 kp 158
Hennan vesihuollon yleissuunnittelu 2014 kp 158
YHTEENSÄ
1 644
6 086
23 603
1 399 401
-
1 399 401
29 689
210 213
215 267
-
485 662
486 615
6 086
-
1 644
23 603
-
210 213
215 267
485 662
486 615
6 086
1 644
23 603
1 429 090
-
1 429 090
-
5 975
-
5 975
-
5 975
-
5 975
6 086
23 603
-
29 689
Vesilaitos
Vesijohtoverkoston kapasiteettitarkastelu/Henna
5 975
YHTEENSÄ
5 975
5 975
-
5 975
110
-
-
Tilinpäätös 2014
Tilinpäätöslaskelmat
111
Tilinpäätös 2014
Tuloslaskelma
01.01.-31.12.2014
01.01.-31.12.2013
9 395 210,19
4 853 816,28
1 250 901,12
1 721 105,70
1 569 387,09
9 545 670,64
4 373 711,57
1 245 796,38
2 290 091,12
1 636 071,57
Toimintakulut
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Avustukset
Muut toimintakulut
-92 737 977,68
-25 250 793,09
-18 879 073,53
-6 371 719,56
-5 359 195,60
-1 012 523,96
-60 746 486,75
-3 344 593,93
-1 969 038,78
-1 427 065,13
-92 597 160,85
-25 121 204,59
-18 730 653,01
-6 390 551,58
-5 345 722,26
-1 044 829,32
-60 983 199,49
-3 344 465,37
-1 838 791,73
-1 309 499,67
TOIMINTAKATE
-83 342 767,49
-83 051 490,21
Verotulot
Valtionosuudet
54 078 654,03
32 397 067,84
50 665 673,67
32 782 402,90
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Korkokulut
Muut rahoituskulut
1 437 998,47
423 621,09
1 619 068,94
-591 907,58
-12 783,98
1 944 955,45
429 329,08
2 163 363,50
-559 421,24
-88 315,89
VUOSIKATE
4 570 952,85
2 341 541,81
-2 947 687,34
-2 947 687,34
0,00
1 623 265,51
-3 251 805,12
-3 201 435,99
-50 369,13
-910 263,31
27 743,06
0,00
1 651 008,57
24 259,05
0,00
-886 004,26
Toimintatuotot
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Muut toimintatuotot
Arvonalentumiset
TILIKAUDEN TULOS
Poistoeron lisäys(-)/vähennys(+)
Varausten lisäys(-)/vähennys(+)
TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ(ALIJÄÄMÄ)
112
Tilinpäätös 2014
Rahoituslaskelma
Toiminnan rahavirta
Vuosikate
Investointimenot
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot
Lyhytaikaisten lainojen muutos
Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset
Vaihto-omaisuuden muutos
Saamisten muutos
Korottomien velkojen muutos
Rahavarojen muutos
Rahavarojen muutos
Kassavarat 31.12.
Kassavarat 1.1.
113
01.01.-31.12.2014
01.01.-31.12.2013
4 729 507,47
4 570 952,85
158 554,62
-4 634 717,85
-5 572 430,96
548 925,70
388 787,41
94 789,62
2 218 438,14
2 341 541,81
-123 103,67
-5 105 588,18
-5 761 871,76
261 000,00
395 283,58
-2 887 150,04
-151 514,68
777 324,66
-3 812 498,40
668 518,97
8 000 000,00
-5 119 402,82
-3 000 000,00
7 883 566,98
-3 998 921,15
4 000 000,00
25 754,33
-998,38
292 847,41
-2 575 523,74
-1 751 513,22
63 366,11
5 764,60
668,27
1 636 784,77
6 447 250,15
-1 656 723,60
3 560 100,11
4 624 451,85
-6 281 175,45
-1 656 723,60
6 281 175,45
-2 721 075,34
3 560 100,11
Tilinpäätös 2014
TASE
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Muut pitkävaikutteiset menot
Maa ja vesialueet
Rakennukset
Koneet ja kalusto
Keskeneräiset hankinnat
Sijoitukset
Osakkeet ja osuudet
Muut lainasaamiset
Muut saamiset
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto- omaisuus
Valmiit tuotteet
Saamiset
Lainasaamiset
Myyntisaamiset
Lainasaamiset
Muut saamiset
Siirtosaamiset
2014
85 438 616,80
78 291,19
78 291,19
0,00
52 184 524,18
8 481 006,08
31 472 885,27
9 518 319,96
944 458,43
86 253,66
1 681 600,78
33 175 801,43
13 983 716,28
18 846 288,17
345 796,98
978 653,53
683 912,10
294 741,43
6 520 235,96
133 990,09
81 514,86
52 475,23
1 761 794,02
32 160,00
32 160,00
1 729 634,02
809 324,14
8 810,00
346 575,39
564 924,49
4 624 451,85
92 937 506,29
114
2013
84 333 650,89
167 591,45
121 689,88
45 901,57
50 150 384,21
7 100 836,95
30 457 219,22
8 650 760,17
1 034 892,50
86 253,66
2 820 421,71
34 015 675,23
14 197 780,10
19 479 612,83
338 282,30
1 023 942,36
696 568,79
327 373,57
8 468 808,59
132 991,71
72 160,11
60 831,60
2 054 641,43
32 160,00
32 160,00
2 022 481,43
766 574,30
53 413,68
679 842,30
522 651,15
6 281 175,45
93 826 401,84
Tilinpäätös 2014
VASTATTAVAA
2014
OMA PÄÄOMA
48 215 937,39
Peruspääoma
41 342 257,46
Edellisten tilikausien yli-/alijäämä
5 222 671,36
1 651 008,57
POISTOERO JA VAPAAEHTOISET
VARAUKSET
264 655,29
Poistoero
264 655,29
PAKOLLISET VARAUKSET
250 008,88
250 008,88
TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT
1 852 232,21
660 010,21
1 192 222,00
VIERAS PÄÄOMA
42 354 672,52
Pitkäaikainen
24 624 956,74
23 444 873,03
600 000,00
Siirtovelat
580 083,71
Lyhytaikainen
17 729 715,78
Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta9 849 136,82
300 000,00
100 000,00
Saadut ennakot
73 682,00
Ostovelat
3 822 834,32
Muut velat/Liittymismaksut ja muut velat530 949,19
Siirtovelat
3 053 113,45
92 937 506,29
115
2013
46 564 928,82
41 342 257,46
6 108 675,62
-886 004,26
292 398,35
292 398,35
47 708,88
47 708,88
1 871 766,71
668 669,88
1 203 096,83
45 049 599,08
22 062 384,56
20 794 009,85
900 000,00
368 374,71
22 987 214,52
12 319 402,82
300 000,00
100 000,00
7 103,16
5 655 553,79
530 236,15
4 074 918,60
93 826 401,84
Tilinpäätös 2014
KONSERNITULOSLASKELMA 31.12.2014
2014
2013
57 785 809,06
3 929,76
16 158,60
-134 414 990,36
57 687 963,50
15 920,09
20 406,66
-133 365 794,34
TOIMINTAKATE
-76 609 092,94
-75 641 504,09
Verotulot
Valtionosuudet
54 078 654,03
32 397 067,84
50 665 673,67
32 782 402,90
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Korkokulut
Muut rahoituskulut
260 917,21
26 792,36
1 454 832,47
-1 179 089,10
-41 618,52
733 500,19
29 867,47
1 990 519,78
-1 248 151,39
-38 735,67
VUOSIKATE
10 127 546,14
8 540 072,67
Tilikauden yli- ja alipariarvot
Arvonalentumiset
-7 429 616,73
-7 429 616,73
0,00
0,00
-7 656 361,06
-7 647 809,90
-536,03
-8 015,13
Satunnaiset erät
TILIKAUDEN TULOS
41 447,36
2 739 376,77
15 879,70
899 591,31
Tilinpäätössiirrot
Vähemmistöosuudet
Varausten- ja rahastojen muutos
TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ(ALIJÄÄMÄ)
-349 144,71
-116 751,14
27 743,06
2 301 223,98
-360 823,21
-95 542,14
24 259,05
467 485,01
Toimintatuotot
Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta
Toimintakulut
116
Tilinpäätös 2014
Konsernin rahoituslaskelma
Toiminnan rahavirta
Vuosikate
Satunnaiset erät
Investointimenot
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot
Lyhytaikaisten lainojen muutos
Oman pääoman muutokset
Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset
Saamisten muutos
Korottomien velkojen muutos
Rahavarojen muutos
Rahavarojen muutos
Kassavarat 31.12.
Kassavarat 1.1.
117
01.01.-31.12.2014
01.01.-31.12.2013
10 127 546,13
41 447,36
322 620,81
8 540 072,67
15 879,70
-125 023,13
-8 638 446,33
700 447,46
1 070 513,73
3 624 129,17
-12 874 372,45
291 859,39
601 556,77
-3 550 027,05
-6 782,24
9 420,00
-7 869,36
995,05
8 244 347,61
-7 058 565,48
-2 862 558,87
-350 638,97
8 343 161,25
-5 823 177,10
4 831 207,39
-65 454,75
20 551,22
152 125,22
1 529 775,98
-2 118 181,93
-2 440 507,46
71 589,74
51 998,38
-371 693,55
1 189 634,31
8 220 391,36
1 183 621,71
4 670 364,31
13 858 994,80
-12 675 373,09
1 183 621,71
12 675 373,09
-8 005 008,78
4 670 364,31
Tilinpäätös 2014
KONSERNITASE 31.12.2014
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
2014
119 654 042,48
Ennakkomaksut
Maa- ja vesialueet
Rakennukset
Koneet ja kalusto
Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat
498 191,55
367 071,28
131 120,27
0,00
115 161 151,94
10 789 344,61
75 184 322,68
20 654 379,22
5 480 191,36
455 653,15
2 597 260,92
Sijoitukset
Tytäryhteisöosakkeet ja -osuudet
Osakkuusyhteisöosuudet
Muut lainasaamiset
Muut saamiset
3 994 698,99
840,94
808 585,80
2 960 998,63
137 601,58
86 672,04
Muut toimeksiantojen varat
1 387 157,37
1 036 735,73
348 402,28
2 019,36
VAIHTUVAT VASTAAVAT
20 326 867,85
Vaihto-omaisuus
Keskeneräiset tuotteet
Valmiit tuotteet
Ennakkomaksut
781 895,98
558 350,20
129 731,43
64 687,97
29 126,38
Saamiset
Myyntisaamiset
Lainasaamiset
5 685 977,07
608 594,78
576 434,78
32 160,00
Myyntisaamiset
Lainasaamiset
Muut saamiset
Siirtosaamiset
5 077 382,29
3 330 293,12
8 810,00
935 500,42
802 778,75
Rahoitusomaisuusarvopaperit
Osakkeet ja osuudet
Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin
Joukkovelkakirjalainasaamiset
Muut arvopaperit
674 606,11
25 306,02
549 900,00
2013
VASTATTAVAA
120 272 239,24 OMA PÄÄOMA
687 533,24
491 063,32
185 947,52
10 522,40
Peruspääoma
Arvonkorotusrahasto
Muut omat rahastot
Edellisten tilikausien alijäämä
Tilikauden yliijäämä
2014
55 212 036,05
54 075 843,42
41 342 257,46
3 754 790,91
2 370 650,84
5 443 112,86
2 301 223,98
41 342 257,46
3 848 366,05
2 369 569,93
6 048 164,97
467 485,01
115 458 797,67
9 452 751,06
76 540 843,43 VÄHEMMISTÖOSUUS
500 675,46
19 404 357,56
5 491 063,45 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VAR. 4 112 489,31
317 296,64 Poistoero
806 086,43
4 252 485,53 Vapaaehtoiset varaukset
3 306 402,88
4 125 908,33 PAKOLLISET VARAUKSET
840,94 Muut pakolliset varaukset
995 315,21 ARVOSTUSERÄT
2 902 840,80 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT
147 021,58 Valtion toimeksiannot
79 889,80 Lahjoitusrahastojen pääomat
Muut toimeksiantojen pääomat
1 853 715,43
1 473 456,99 VIERAS PÄÄOMA
378 239,08
2 019,36 Pitkäaikainen
20 825 147,34 Lainat julkisyhteisöiltä
Saadut ennakot
934 021,21 Ostovelat
721 832,21 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat
91 598,74 Siirtovelat
74 219,28
46 370,98 Lyhytaikainen
7 215 753,05
400 575,98 Saadut ennakot
368 415,98 Ostovelat
32 160,00 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat
Siirtovelat
6 815 177,07
4 194 564,12
53 413,68
1 453 968,84 VASTATTAVAA YHTEENSÄ
1 113 230,43
2 571 243,47
25 306,00
977 600,00
91 142,80
59 954,40
8 257,29
1 508 383,07
13 184 388,69
10 104 129,61
VASTAAVAA YHTEENSÄ
141 368 067,70
142 951 102,01
118
2013
449 379,07
3 791 891,60
890 275,66
2 901 615,94
983 397,47
983 397,47
560 183,00
560 183,00
2 455 158,18
1 104 131,72
1 292 591,90
58 434,56
2 901 165,02
1 539 705,09
1 253 962,34
107 497,59
78 104 311,23
81 172 639,90
50 484 389,38
43 489 707,00
607 871,63
0,00
0,00
5 854 003,85
532 806,90
49 577 378,48
42 674 294,61
915 065,00
91,91
5 073,21
5 631 571,60
351 282,15
27 619 921,85
11 198 149,70
429 393,40
100 000,00
98 609,52
5 826 103,44
2 426 761,19
7 540 904,60
31 595 261,42
13 648 317,86
308 221,00
100 000,00
38 300,25
8 176 596,57
1 911 394,32
7 412 431,42
141 368 067,70 142 951 102,01
Tilinpäätös 2014
Liitteet
119
Tilinpäätös 2014
RAHOITUSLASKELMA
Rahoituslaskelma on esitetty tilinpäätöslaskelmissa.
TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT
Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla
poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti.
Pysyvien vastaavien käyttöomaisuusosakkeet on merkitty taseessa hankintamenoon. Pysyvien
vastaavien sijoitusluonteiset erät on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan.
Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen fifo-periaatteen mukaisesti hankintamenon määräisenä.
Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon.
EDELLISEN TILIKAUDEN TIETOJEN VERTAILUKELPOISUUS JA OIKAISUT
Verotilityslain muutoksen vuoksi jäännösverojen ensimmäinen tilitys aikaistettiin tammikuulta
2014 joulukuulle 2013, mikä vaikutti verotulojen kertymää lisäävästi vuonna 2013.
Päijät-Hämeen sosiaalija terveydenhuollon kuntayhtymän lopputilitys sisältää vuodelle 2013 kuuluvan kalliin hoidon tasauksen oikaisun, 870 630 euroa, lisämaksun, joka
on kirjattu edellisten vuosien ylijäämän oikaisuksi. Vastaava oikaisu on tehty edellisen tilikauden
päättävään taseeseen. Myös vertailuvuoden tuloslaskelma on oikaistu.
Muuten tuloslaskelman ja taseen tiedot ovat vertailukelpoiset eikä ole tehty aikaisemmille vuosille
kuuluvia oikaisuja.
Vuodelle 2014 korotettiin sekä veroprosenttia että kiinteistöveroprosenttia. Lisäksi kiinteistöverotuksen kertymään vaikuttaa valtakunnallisesti tehty kiinteistöjen verotusarvojen tarkistus.
120
Tilinpäätös 2014
TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT
TOIMINTATUOTOT TEHTÄVÄALUEITTAIN
2014
2013
Keskushallinto
Sivistystoimi
Tekninen toimi
Vesihuoltolaitos
Ympäristötoimi
1 943 209
875 716
2 222 085
1 886 533
2 305 948
161 720
9 395 211
2 395 809
880 289
2 005 424
1 870 179
2 202 942
191 029
9 545 672
PALVELUJEN OSTOT
2014
2013
Asiakaspalvelut
Muut palvelut
54 718 017,27 55 152 733,93
6 028 469,48 5 830 465,56
Yhteensä
60 746 486,75 60 983 199,49
VEROTULOJEN ERITTELY
2014
2013
Kunnan tulovero
Kiinteistövero
Osuus yhteisöveron tuotosta
47 356 875,54 45 407 068,69
4 355 805,83 3 243 802,00
2 365 972,66 2 014 802,98
Yhteensä
54 078 654,03 50 665 673,67
VALTIONOSUUKSIEN ERITTELY
2014
Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (ilman tasauksia)
Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus
Opetus- ja kultturitoimen muut valtionosuudet
Valtionosuudet yhteensä
121
2013
28 924 952,19 29 231 510,90
6 628 809,65 6 760 904,00
-3 156 694,00 -3 210 012,00
32 397 067,84 32 782 402,90
Tilinpäätös 2014
POISTOSUUNNITELMA 1.1.2013 LUKIEN
Kaupunginhallitus voi määrittää hyödykekohtaisen poistoajan ajarajaa ylemmäksi
suosituksen liukumarajojen sisällä, mikäli perusteet pitemmälle poistoajalle ovat olemassa.
Suositus
Muut pitkävaikutteiset menot
Perustamis- ja järjestelymenot
Tutkimus- ja kehittämismenot
Konserniliikearvo
Liikearvo
Atk-ohjemistot
Muut
Maa- ja vesialueet
Rakennukset ja rakennelmat
Hallnto- ja laitosrakennukset
Kivirakennus
Puurakennus
Kalliotilat
Tehdas- ja tuotantorakennukset
Kivirakennus
Puurakennus
Talousrakennukset
Vapaa-ajan rakennukset
Kivirakennus
Puurakennus
Asuinrakennukset
Kivirakennus
Puurakennus
Kadut, tiet, torit ja puistot
Sillat, laiturit jauimalat
Muut maa- ja vesirakenteet
Vedenjakeluverkosto
Viemäriverkosto
Kaukolämpöverkosto
Sähköj., muuntoasemat, ulkovalaistusl.
Puhelinverkko, keskusasema ja alakesk.
Maakaasuverkosto
Muut putki- ja kaapeliverkot
Sähkö-, vesi- yms. laitosten l. koneet jalait
Kiinteät nosto- ja siirtolaitteet
Liikenteen ohjauslaitteet
Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet
Poistomenetelmä Poistoaika
vuosina
5 - 20
Tasapoisto
Tasapoisto
5
2 -5
2-5
2-5
2-5
2-5
2-5
2-5
Tasapoisto
Tasapoisto
Tasapoisto
Tasapoisto
Tasapoisto
Tasapoisto
Tasapoisto
2-5
2
2
2
2
2
2
Ei poistoaikaa Ei poistoaikaa
20 - 50
20 - 30
10 - 20
20 - 30
30 - 50
15 10 15 30 30 20 15 10 20 15 10 15 10 10 -
122
20
30
30
40
40
30
20
12
25
20
20
20
15
15
Tasapoisto
Tasapoisto
Tasapoisto
Tasapoisto
Tasapoisto
Tasapoisto
Tasapoisto
Tasapoisto
Tasapoisto
Tasapoisto
Tasapoisto
Tasapoisto
Tasapoisto
Tasapoisto
20 - 50
30
20
50
20 - 30
30
20
10 - 20
20 - 30
30
20
30 - 50
40
30
Tasapoisto
Tasapoisto
Tasapoisto
Tasapoisto
Tasapoisto
Tasapoisto
Tasapoisto
Tasapoisto
Tasapoisto
Tasapoisto
Tasapoisto
Tasapoisto
Tasapoisto
Tasapoisto
Tasapoisto
10 - 35
15
10
15
30
30
20
15
10
20
15
10
15
10
10
Koneet ja kalusto
Rautaiset alukset
Puiset alukset ja muut uivat työkoneet
Muut kuljetusvälineet
Muut liikkuvat työkoneet
Muut raskaat koneet
Muut kevyet koneet
Sairaala-, terv.huolto- yms. laitteet
Atk-laitteet
Muut laitteet ja kalusteet
Tilinpäätös 2014
15 - 20
8 - 15
4-7
5 - 10
10 - 15
5 - 10
5 - 15
3-5
3-5
Tasapoisto
Tasapoisto
Tasapoisto
Tasapoisto
Tasapoisto
Tasapoisto
Tasapoisto
Tasapoisto
Tasapoisto
Tasapoisto
Luonnonvarat
Arvo- ja taide-esineet
Käytön mukaan
ei poistoa
Keskeneräiset hankinnat
ei poistoa
Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset
Osakkeet ja osuudet
15
8
4
5
10
5
5
3
3
ei poistoa
SELVITYS SUUNNITELMAN MUKAISTEN POISTOJEN JA POISTONALAISTEN
INVESTOINTIEN VASTAAVUUDESTA:
Vuosina
2013-2017
Keskimääräiset sumu-poistot
Keskimääräinen poistonalainen investoinnit
Ero eur
Ero %
14 899
30 117
-15 218
-51
Talousarviovuosien ja suunnitteluvuosien investoinnit toteutuvat yleensä alle arvioiden. Hennan alueen
arviot ovat ainakin vuoden 2015 osalta huomattavasti tulevaa toteutumaa suuremmat. Suunnitelmavuosien investoinneissa on usein hankkeita, jotka siirtyvät seuraaville vuosille joko toiminnallisten tai
taloudellisten resurssien puuttumisen tai toimintaympäristöstä aiheutuvien muutosten vuoksi.
Pakollisten varausten muutokset
2014
Kaatopaikan maisemointivaraus 1.1.
Lisäykset/vähennykset tilikaudella
KÄYTTÖOMAISUUDEN MYYNTIVOITOT JA -TAPPIOT
Maa-alueiden myyntivoitot
Muut myyntivoitot
OSINKOTUOTTOJEN JA PERUSPÄÄOMAN
KORKOTUOTTOJEN ERITTELY
Orimattilan seudun th-kiinteistö ky,
peruspääoman korko
Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy osinko
Kymenlaakson Sähkö Oy osinko
Orimattilan Lämpö Oy osinko
Php-Holding Oy osinko
123
2013
47 708,88
202 300,00
250 008,88
65 000,00
-17 291,12
47 708,88
2014
4 986,47
41 177,42
46 163,89
2013
105 108,67
2014
2013
106 510,84
17 920,00
1 374 664,00
80 000,25
5 550,00
1 584 645,09
106 510,84
14 000,00
1 912 576,00
80 000,25
5 550,00
2 118 637,09
105 108,67
Tilinpäätös 2014
TASEEN VASTAAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT
PYSYVIEN VASTAAVIEN MUUTOKSET
Poistamaton hankintameno 1.1.
Lisäykset tilikaudenaikana
Rahoitusosuudet tilikaudella
Vähennykset tilikaudenaikana
Siirrot erien välillä -/+
Tilikaudenpoisto
Arvonalennukset ja
niiden palautukset
Arvonkorotukset
Kirjanpitoarvo 31.12.
2014
Aineettomat
Muut pitkävaikutoikeudet
teiset menot
Yhteensä
121 689,88
45 901,57
167 591,45
23 550,00
0,00
23 550,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
-66 948,69
-45 901,57
-112 850,26
0,00
78 291,19
0,00
78 291,19
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
78 291,19
0,00
78 291,19
Olennaiset lisäpoistot
Lisäykset tilikaudenaikana
Rahoitusosuudet tilikaudella
Vähennykset tilikaudenaikana
Tilikaudenpoisto
Arvonalennukset
ja niiden palautukset
Arvonkorotukset
Kirjanpitoarvo 31.12.
0,00
Maa-alueet
7 100 836,95
679 910,00
0,00
-96 886,87
797 146,00
0,00
8 481 006,08
8 481 006,08
Kiinteät
Muut
rakenteet ja
Koneet ja
aineelliset
Kesken eräiset
Rakennukset laitteet
kalusto
hyödykkeet
hankinnat
Yhteensä
30 457 219,22
8 650 760,17 1 034 892,50
86 253,66
2 820 421,71 50 150 384,21
1 678 940,38
0,00
1 784 714,50
-548 925,70
330 387,74
1 107 994,59
-1 771 268,92
274 517,34
-642 746,35
-420 821,81
0,00
31 472 885,27
0,00
31 472 885,27
0,00
9 518 319,96
0,00
9 518 319,96
0,00
944 458,43
0,00
944 458,43
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
86 253,66
86 253,66
1 040 837,00
0,00
-2 179 657,93
0,00
0,00
0,00
1 681 600,78 52 184 524,18
0,00
1 681 600,78 52 184 524,18
Olennaiset lisäpoistot
0,00
PYSYVIEN VASTAAVIEN SIJOITUKSET
Osakkeet ja osuudet
Osakkeet,
tytäryhteisöt
Hankintameno 1.1.
Lisäykset
Vähennykset
Arvonalentumiset
Hankintameno 31.12.
1 964 613,49
Kuntayhtymäosuudet
11 246 154,52
1 081,34
-101 000,00
1 863 613,49
Osakkeet,
osakkuus- ja
muut omistusyhteisöt
184 390,29
-147 155,16
-37 235,13
11 247 235,86
0,00
Jvk-, muut laina- ja muut saamiset
Saamiset,
tytäryhteisöt
Hankintameno 1.1.
Lisäykset
Vähennykset
Arvonalentumiset
Hankintameno 31.12.
5 514 789,62
-548 925,70
-96 886,87
0,00
-2 834 837,08
19 636 977,83
211 514,68
-827 904,66
19 020 587,85
Saamiset,
muut
yhteisöt
Pysyvien
vastaavien
sijoitukset
yhteensä
180 917,30 34 015 675,23
245 606,02
-9 420,00 -1 085 479,82
0,00
171 497,30 33 175 801,43
124
Muut osakkeet ja
osuudet
Osakkeet ja
osuudet
yhteensä
802 621,80 14 197 780,10
33 010,00
34 091,34
-248 155,16
37 235,13
0,00
0,00
872 866,93 13 983 716,28
SAAMISTEN ERITTELY
Saamiset tytäryhteisöiltä
Myyntisaamiset
Lainasaamiset
Muut saamiset
Siirtosaamiset
Yhteensä
Tilinpäätös 2014
2014
Pitkä
aikaiset
Lyhytaikaiset
2013
Pitkä
aikaiset
55 966,77
18 728 608,17
291 979,68
19 020 587,85
Lyhytaikaiset
52 188,04
19 352 512,83
284 465,00
150 956,59
206 923,36
19 636 977,83
158 215,19
210 403,23
Saamiset kuntayhtymiltä,
joissa kunta on jäsenenä
Myyntisaamiset
Lainasaamiset
Muut saamiset
Siirtosaamiset
Yhteensä
0,00
138 569,90
259 093,57
0,00
180 903,84
260 208,30
Saamiset osakkuus- sekä
muilta omistusyhteisöiltä
Myyntisaamiset
Yhteensä
0,00
191,57
191,57
0,00
191,57
191,57
19 020 587,85
466 208,50
19 636 977,83
470 803,10
Saamiset yhteensä
SIIRTOSAAMISIIN SISÄLTYVÄT
OLENNAISET ERÄT
Lyhytaikaiset siirtosaamiset
Tulojäämät
Siirtyvät korot
Perusterveydenh.-ja sos.h.palautus
Ely-keskus avustuksia
Joukkoliikenteen valt.avustus
Muut tulojäämät
Lyhytaikaiset siirtosaamiset yhteensä
120 523,67
2014
2013
259 638,63
32 059,06
130 268,71
63 700,00
266 409,31
74 393,00
89 455,93
23 162,64
79 258,09
564 924,49
69 230,27
522 651,15
125
79 304,46
Tilinpäätös 2014
TASEEN VASTATTAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT
OMA PÄÄOMA
2014
2013
Peruspääoma
Edellisten tilikausien ylijäämä 1.1.
Edell. tilikaiden virheen oikaisu
Edellisten tilikausien ylijäämä 31.12.
Tilikauden yli-/alijäämä 31.12.
41 342 257,46
6 093 301,36
-870 630,00
5 222 671,36
1 651 008,57
41 342 257,46
6 108 675,62
Oma pääoma yhteensä
48 215 937,39
46 564 928,82
6 108 675,62
-886 004,26
PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA
MYÖHEMMIN KUIN 5 VUODEN KULUTTUA ERÄÄNTYVÄT LAINAT
Lainanantaja
Lainanumero
Nostovuosi
12613/07
2007
14599/10
2010
14600/10
2010
16522/13
2013
16521/13
2013
17089/13
2013
Pohjola Pankki Oyj
598001-80620877
2006
Päijät-Hämeen Op
561211-80444611
2012
Kuntarahoitus Oy
2014
Handelsbanken 313160-760515
Yhteensä
151 616
100 000
150 000
1 105 272
1 105 272
800 000
156 690
900 000
2 700 000
900 000
8 068 850
Pakolliset varaukset
Kaatopaikan maisemointivaraus
126
2014
2013
250 008,88
47 408,88
Tilinpäätös 2014
VIERAS PÄÄOMA
Pitkä- ja lyhytaikaiset velat tytäryhteisöille, kuntayhtymille, osakkuus-sekä muille
omistusyhteisöille joissa kunta on osakkaana.
2014
2013
PitkäLyhytPitkäLyhytaikaiset
aikaiset
aikaiset
aikaiset
Velat tytäryhteisöille
Ostovelat
Muut velat
0,00
Yhteensä
69 979,49
31 600,06
101 579,55
0,00
89 730,90
39 931,30
129 662,20
Velat kuntayhtymille,
joissa kunta on jäsenenä
Ostovelat
Siirtovelat
Yhteensä
2 125 554,84
580 083,71
8 249,00
580 083,71 2 133 803,84
3 322 730,01
368 374,71
0,00
368 374,71 3 322 730,01
Velat osakkuus- ja muille
omistusyhteisöille
Ostovelat
Yhteensä
Vieras pääoma yhteensä
0,00
580 083,71 2 235 383,39
15 037,30
15 037,30
368 374,71 3 467 429,51
Muut velat
2014
Muut velat erittelemättömät
2013
530 949,19
Siirtovelkojen olennaiset erät
Palkkojen ja henkilösivukulujen jaksotukset
Valtionosuusennakot
Korkojaksotus
Lakisääteiset työnantajamaksut
Muut siirtovelat
Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä
Siirtovelat yhteensä
530 236,15
2014
2013
2 411 931,59 2 420 387,17
111 990,00
301 548,36
122 603,63
123 287,05
367 749,23
352 879,12
38 839,00
6 186,90
3 053 113,45 3 204 288,60
3 053 113,45 3 204 288,60
Erittely poistoeron muutoksista
Investointivaraukseen liittyvä poistoero 1.1.
Tilikauden poistoeron muutos
Poistoero yhteensä 31.12.
2014
292 398,35
-27 743,06
264 655,29
2013
316 657,40
-24 259,05
292 398,35
2014
0,00
2013
21 123,00
Elatustuen takautumissaatavan laskennallinen korvaus
Taseen saamisiin merkitty määrä 31.12.
127
Tilinpäätös 2014
LEASINGVASTUIDEN YHTEISMÄÄRÄ
31.12.2014
2014
2013 Muutos
v.2015 erääntyvät
160634,37
137335,69
myöhemmin erääntyvät
196375,69
192786,70
23 298,68
3588,99
yhteensä
357010,06
330122,39
26 887,67
VASTUUSITOUMUKSET SAMAAN KONSERNIIN KUULUVIEN YHTEISÖJEN PUOLESTA
Myönnetyt takaukset 31.12.2014
Valtuusto
Pvm
Alkup.takaussumma
§
mk
Lainan myöntäjä
€
Takausvastuu
Takausvastuu
31.12.2014
Muutos
31.12.2013 edell.tp:stä
14.12.2009
96
1850000,00 OKO/Pohjola
598001-80877543
1 480 000,00
1 572 500,00
-92 500,00
1 480 000,00
1 572 500,00
-92 500,00
Kiinteistö Oy Orimattilan Vuokratalot
28.8.2000
72
1 800 000,00
11.6.2001
50
1 500 000,00
302738,27 OKO/Pohjola 80002007
252281,89 OKO/Pohjola 80106745
90821,39
105 958,31
-15 136,92
121095,25
131 186,53
-10 091,28
211916,64
237 144,84
-25 228,20
0
190 290,50
-190 290,50
0
190 290,50
-190 290,50
1 691 916,64
1 999 935,34
-308 018,70
Orimattilan Yrityskiinteistöt Oy
25.9.2000
77
7 000 000,00
1177315,49 OKO/Pohjola 80104476
Myönnetyt takaukset yhteensä (ilman nostamattomia)
MUUT KUNNAN ANTAMAT VASTUUSITOUMUKSET/PANTIT OMIEN LAINOJEN VAKUUTENA
Orimattilan Vanhustentaloyhdistys ry
23.5.2005
52
536241,26 OP Orimattila
315083,54
361 858,58
-46 775,04
300000,00 OP Orimattila
830807-81344518
530807-8135584
36070,10
45 087,66
-9 017,56
400000,00 Op Orimattila
530807-81367006
291892,92
320 000,00
-28 107,08
0
25 000,00
-25 000,00
342727,27
481 818,18
-139 090,91
985773,83 1 233 764,42
-247 990,59
530807-81289424
Piikainkyrön Vesiosuuskunta
16.6.2008
46
Kuivannon Vesikunta
19.12.2011
111
Koskusten Vesiosuuskunta
19.12.2011
110
Vesiosuuskunta Villihiisi
A11.11.2009
70
70000,00 Op Orimattila
500000,00 Artjärven Osuuspankki
FI515010383452817
Muut vastuusitoumukset yhteensä (ilman nostamattomia)
Nostamattomat myönnetyt takaussummat:
Kunta-aravat Oy
12.11.2012
74
44 430,50
Nostamattomat yhteensä
44 430,50
128
Tilinpäätös 2014
MUUT TALOUDELLISET VASTUUT
Arvonlisäveron palautusvastuut
Tilinpäätöshetkellä ei ole tiedossa arvonlisäveron palautusvastuuta.
Valtionosuuden palautusvastuu vuosilta 1998-2014
Tilinpäätöshetkellä ei ole tiedossa valt.osuuden palautusvastuuta.
Kuntien takauskeskuksen takausvastuu
Kunnan osuus Kuntien takauskeskuksen takausvastuista 31.12.
Kunnan mahdollista vastuuta kattava osuus takauskeskuksen takausvastuista rahastosta 31.12.
MUUT TALOUDELLISET VASTUUT
Kaupungin Kiint. Oy Orimattilan Vuokrataloille antamia vuokratakauksia
Toistaiseksi voimassa oleva sitoumus Artjärven Kaakonsuon kaatopaikan jätehuollon ja jälkihoitotoimenpiteiden vakuudeksi
HAM-2005-Y-253-121, YSO/133/2006
Tilintarkastajan palkkiot
PWC Julkitarkastus Oy
Tilintarkastuspalkkiot
Muut tilintark.kuuluvat tehv.
Tarkastuslautakunnan avustaminen
Muut palkkiot
129
2014
2013
74 596 696,12 71 027 817,33
51 574,04
47 635,15
74 648 270,16 71 075 452,48
2014
2013
5 894
5 894
10 000
10 000
2014
2013
15 138,17
16 914,20
5 680,00
7 836,63
5 395,50
1 100,00
28 654,80
23 409,70
Tilinpäätös 2014
Henkilöstön lukumäärä 31.12.
2014
2013
578
12
590
589
12
601
Vesilaitos
Henkilöstön määrä tulosalueittain sisältyy toimintakertomukseen.
HENKILÖSTÖKULUT
2014
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilöstösivukulut
Eläkekulut
Muut henkilöstösivukulut
Yhteensä tuloslaskelman mukaan
Henkilöstökuluja aktivoitu käyttöomaisuuteen
Yhteensä henkilöstökulut
Luontoisedut
Tapaturma- ja sairasvakuutuskorvaukset
130
2013
18 879 073
18 730 653
5 359 195
1 012 524
25 250 792
5 345 722
1 044 829
25 121 204
24 638
25 275 430
27 932
25 149 136
203 541
- 216 716
200 760
- 163 967
Tilinpäätös 2014
OMISTUKSET MUISSA YHTEISÖISSÄ
Kaupungin
omistusosuus-%
Nimi
Kuntakonsernin
osuus (1000
Konsernin euroa)
omistus- omasta
vieraasta
osuus-% pääomasta pääomasta
tilikauden
voitosta/
tappiosta
Yhdistely nimellis- eli pariarvomenetelmällä:
Tytäryhteisöt
Asuminen
Kiint. Oy Orimattilan Vuokratalot
Orimattila
100
100
3 766
25 073
-10
Liiketoiminta
Orimattilan Vesi Oy
Orimattila
Orimattila
55
100
55
100
605
3 456
3 335
7 798
141
110
Muut kiinteistöyhtiöt
Orimattila
100
100
Yhteensä
362
0
8 190
4 378
0
40 584
132
0
373
84,72
84,72
2 576
212
37
Yhdistely suhteellisen peruspääomaosuuden mukaan:
Kuntayhtymät
Orimattilan seudun terveydenhuollon
kiinteistö ky.
Orimattila
Päijät-Hämeen sosiaalija
terveydenhuollon ky.
Lahti
8,15
8,15
4 641
8 218
35
Uudenmaan Päihdehuollon ky
Hyvinkää
5,20
5,20
76
20
-6
Eteva kuntayhtymä
Mäntsälä
4,40
4,40
515
2 303
48
Päijät-Hämeen Koulutuskonserni ky.
Lahti
6,11
6,11
6 172
1 711
249
Lahti
7,57
7,57
385
349
13
Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä
P
Porvoo
0,34
0,34
Yhteensä
58
14 423
67
12 879
1
378
Orimattila
100
100
---
---
Yhdistelemättä
Merkitys vähäinen
Hakoisten Mylly Oy
131
ORIMATTILA
Tilinpäätös 2014
Tilanne 31.12.2014
Omistukset muissa yhteisöissä
osakkeiden
/osuuksien
kpl-määrä
Tytäryhteisöt
Kiinteistö Oy Orimattilan Vuokratalot
Hakoisten Mylly Oy
Orimattilan Vesi Oy
2118
45
600
165
200
Kuntayhtymät
Orimattilan seudun th-kiinteistö ky.
Päijät-Hämeen sos. ja terv.huollon ky.
Uudenmaan Päihdehuollon ky.
Eteva kuntayhtymä
Päijät-Hämeen Koulutuskonserni ky.
Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä
Calpro Oy
Kymenlaakson Sähkö Oy
Päijät-Hämeen Keskuspesula Oy
Kiinteistö Oy Orimattilan Virastotalo
Neopoli Oy
Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy
PHP-Holding Oy
Kuivannon Vesiosuuskunta
Orimattilan Osuuspankki
Lahden seudun yrityskeskus Oy
Lahden seudun kuntatekniikka Oy
Kuntarahoitus Oy
Porvoon Kauppaoppilaitos Oy
Työterveys Wellamo Oy
Kunta-Asunnot Oy C-osake
Kunta-Asunnot Oy A-osake
Vesiosuuskunta Villihiisi
Calpro Oy
As Oy Artjärven Kotokolmio
Artjärven Lämpö Oy
KPK ICT Oy
Lahden ammattikorkeakoulu Oy
osakkeiden
/osuuksien
kpl-määrä
324
22977
345
407
150
18
Kunnan
omistusosuus
Konsernin
omistusosuus
100,00 %
100,00 %
100,00 %
55,00 %
100,00 %
100,00 %
100,00 %
100,00 %
55,00 %
100,00 %
84,72 %
8,139 %
5,20 %
4,40 %
6,11 %
7,57 %
0,34 %
84,72 %
8,139 %
5,20 %
4,40 %
6,11 %
7,57 %
0,34 %
Kunnan
omistusosuus
20,61 %
10,01 %
4,60 %
12,38 %
7,50 %
6,72 %
250
2
4,71 %
2 475
6
16,91 %
15,00 %
16 353
Taseyksikkö/Liikelaitos
Orimattilan vesilaitos
100 %
132
Konsernin Hankintahinta
omistusosuus
eur
20,61 %
32 400,00
10,01 %
20 483,94
4,6
5 802,48
12,38
173 741,49
7,50 %
25 228,19
6,72 %
33 637,59
39 011,52
420,47
33,64
10 932,35
4,71 %
14 130,00
1 513,69
84,09
600,00
5 045,70
453 440,24
200,00
702,00
16,91 %
37 235,13
1 261,41
16 353,00
610,00
872 866,93
174 850,10
Tilinpäätös 2014
ORIMATTILAN VESILAITOS TASEYKSIKKÖ
TULOSLASKELMA
01.01. - 31.12.2014
01.01. - 31.12.2013
2 400 566,11
2 304 179,37
9 212,86
2 592,60
-822 490,41
-886 668,48
-349 633,23
-472 857,18
-357 190,70
-529 477,78
-601 986,28
-596 052,44
-465 584,59
-136 401,69
-106 252,04
-30 149,65
-463 279,61
-132 772,83
-103 709,50
-29 063,33
0,00
-984 206,23
1 096,05
-17 490,41
-865 325,85
-58 765,21
3 137,14
3 056,11
558,22
2 634,99
-56,07
243,04
2 820,23
-7,16
Ylijäämä (-alijäämä) ennen satunnaiseriä
4 233,19
-55 709,10
Ylijäämä(alijäämä)ennen varauksia
Tilikauden ylijäämä (-alijäämä)
4 233,19
4 233,19
-55 709,10
-55 709,10
Liikevaihto
Liiketoiminnan muut tuotot
Materiaalit ja palvelut
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Palvelujen ostot
Henkilöstökulut
Henkilösivukulut
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
Liiketoiminnan muut kulut
Liikeylijäämä
Rahoitustuotot ja -kulut:
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Muut rahoituskulut
133
Tilinpäätös 2014
VESILAITOKSEN TASEYKSIKKÖ
RAHOITUSLASKELMA
01.01. - 31.12.2014
01.01. - 31.12.2013
Tulorahoitus
Liikeylijäämä
Poistot ja arvonalennukset
4 233,19
-38 218,69
1 096,05
0,00
3 137,14
-58 765,21
17 490,41
3 056,11
0,00
0,00
0,00
0,00
4 233,19
-38 218,69
0,00
0,00
Toiminnan rahavirta
Saamisten muutos kunnalta
Saamisten muutos muilta
Korottomien velkojen muutos kunnalta
Korottomien velkojen muutos muilta
-9 354,75
0,00
-4 896,70
333 506,77
-53 189,26
-2 123,55
22 205,91
65 023,60
26 112,09
-38 453,40
266 066,06
72 764,65
Rahavarojen muutos
270 299,25
34 545,96
708 551,71
978 850,96
674 005,75
708 551,71
270 299,25
34 545,96
0,00
0
514,08
148
1,7
1,9
495,82
110
2,3
2,5
Rahavarojen muutos
Rahavarat 1.1.
Rahavarat 31.12.
Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, €
kertymä 5 vuodelta 1000€
Kassan riittävyys, pv
Quick ratio
Current ratio
134
Tilinpäätös 2014
VESILAITOS TASEYKSIKKÖ
TASE
VASTAAVAA
A PYSYVÄT VASTAAVAT
I AINEETTOMAT HYÖDYKKEET
1 AINEETTOMAT OIKEUDET
2. MUUT PITKÄVAIKUTTEISET MENOT
AINEETTOMAT HYÖDYKKEET
PYSYVÄT VASTAAVAT
B VAIHTUVAT VASTAAVAT
I VAIHTO-OMAISUUS
1. AINEET JA TARVIKKEET
VAIHTO-OMAISUUS
II
SAAMISET
LYHYTAIKAISET SAAMISET
1. MYYNTISAAMISET
2. SAAMISET KUNNALTA
4 MUUT SAAMISET
5. SIIRTOSAAMISET
LYHYTAIKAISET SAAMISET
SAAMISET
IV RAHAT JA PANKKISAAMISET
VAIHTUVAT VASTAAVAT
VASTAAVAA
VASTATTAVAA
A OMA PÄÄOMA
I PERUSPÄÄOMA
IV EDELLISTEN TILIKAUSIEN YLIJÄÄMÄ/ ALIJÄÄMÄ
V TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ
OMA PÄÄOMA
31.12.2014
31.12.2013
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
81 514,86
81 514,86
72 160,11
72 160,11
129 888,54
7 514,68
104,03
6 530,58
144 037,83
144 037,83
138 022,31
978 850,96
1 204 403,65
1 204 403,65
708 551,71
919 852,95
919 852,95
31.12.2014
31.12.2013
174 850,10
382 287,67
4 233,19
561 370,96
174 850,10
437 996,77
-55 709,10
557 137,77
0,00
70 634,19
361 630,96
117 044,91
93 722,63
643 032,69
643 032,69
1 204 403,65
0,00
124 081,43
28 124,19
119 960,67
90 548,89
362 715,18
362 715,18
919 852,95
0,00
0,00
46,6
26,7
386,5
0
60,6
15,7
382,3
0
1 118,82
139 141,13
139 141,13
D VIERASPÄÄOMA
II
LYHYTAIKAINEN
1. LAINAT KUNNALTA
2 OSTOVELAT
3 KOROTTOMAT VELAT KUNNALTA
4 MUUT VELAT
5 SIIRTOVELAT
LYHYTAIKAINEN
VIERASPÄÄOMA
VASTATTAVAA
Omavaraisuusaste %
Suhteellinen velkaantuneisuus %
Kertynyt ylijäämä (alijäämä)1000 Eur
Lainakanta 31.12. 1000 Eur
135
Tilinpäätös 2014
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET
Konsernitilinpäätöksen laajuus
Konsernitilinpäätökseen on yhdistetty kaikki kaupungin tytäryhteisöt lukuun ottamatta
Hakoisten Mylly Oy:tä, jonka osakepääoma 840,94 euroa .
Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki kuntayhtymät,
joissa kunta on jäsenenä. Kaupungin konsernirakenne on esitetty
kaupungin tasetta koskevissa liitetiedoissa 37 - 39.
Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä
Yhdistelty konsernitilinpäätökseen
Yhdistelty (kpl)
Ei yhdistelty (kpl)
Tytäryhteisöt
Yhtiöt
Kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöt
Muut yhtiöt
Kuntayhtymät
1
3
7
1
Yhteensä
11
1
Tytäryhtiö Kiinteistö Oy Artjärven Teollisuushallit myytiin tilikauden alussa, sekä osakkuusyhtiö
Päijät-Tili Oy fuusioitui Calpro Oy:öön, joka ei ole enää Orimattilan kaupungin osakkuusyhtiö.
Konsernitilinpäätöksen laatimisessa on noudatettu samoja arvostus- ja jaksotusperiaatteita kuin kaupungin tilinpäätöksessä.
Keskinäisen omistuksen eliminointi
Kaupungin ja sen tytäryhteisöjen keskinäinen omistus on eliminoitu nimellis- eli pariarvomenetelmällä.
Sisäiset liiketapahtumat ja sisäiset katteet
Konserniyhteisöjen keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty sekä konserniyhteisöjen ja kunnan omistamien kuntayhtymien keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset
ja velat on vähennetty vähäisiä liiketapahtumia lukuun ottamatta.
Vähemmistöosuudet
Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin yli- ja alijäämästä konsernituloslaskelmassa sekä
konsernin omasta pääomasta konsernitaseessa.
Suunnitelmapoistojen oikaisu
Kiinteistö- ja asunto-tytäryhteisöjen käyttöomaisuuden poistot on oikaistu suunnitelman
mukaisiksi ja jäännösarvojen ero on kirjattu konsernituloslaskelmassa tytäryhteisön poistojen
oikaisuksi ja aikaisemmilel tilikausille kertynyt ero edellisten tilikausien
ylijäämä/alijäämän oikaisuksi.
Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus
Tiedot ovat vertailikelpoisia edelliseen tilinpätökseen.
136
Tilinpäätös 2014
Konsernituloslaskelmaa koskevat liitetiedot
Konsernin toimintatuotot tehtäväalueittain
Yleishallinto
Sosiaali- ja terveyspalvelut
Opetus- ja kulttuuripalvelut
Yhdyskuntapalvelut
Muut palvelut
Yhteensä
Satunnaisten tuottojen ja kulujen erittely
Satunnaiset tuotot
Päijät-Hämeen koulutuskonserni, Kiint Oy Lahden Toimistokartanon osakkeiden myyntivoitto
Päijät-Hämeen koulutuskonserni, Jokimaa 2,4 ha maa-alueen
myyntivoitto
Päijät-Hämeen koulutuskonserni, Linnaistentie 33, Kujala
myyntivoitto
Päijät-Hämeen koulutuskonserni, Tanhuantie 285,
Kuhmoinen myyntivoitto
Päijät-Hämeen koulutuskonserni, As Oy Suojalinnan
osakkeiden myyntivoitto
Päijät-Hämeen koulutuskonserni, Laatikkotehtaankatu 7,
kirjaus markkina-arvoon
Päijät-Hämeen koulutuskonserni, Työhönvalmennus
Valma Oy pääomalainojen mitätöinti
Satunnaiset tuotot yhteensä
Satunnaiset kulut
Eteva ky, myyntitappio Evantia Oy:n myynnistä
Päijät-Hämeen koulutuskonserni, Kiveriönkatu 34,
kirjaus markkina-arvoon
Satunnaiset kulut yhteensä
137
2014
2013
2 165 214
32 389 313
9 589 229
4 636 473
9 005 578
57 785 807
2 599 884
32 045 717
9 461 755
4 073 121
9 507 483
57 687 960
2014
2013
0,00
20 416,87
0,00
4 399,20
11 736,70
0,00
29 939,00
0,00
6 746,21
0,00
6 067,44
0,00
199,65
54 689,00
0,00
24 816,07
8 936,37
13 241,64
13 241,64
0,00
8 936,07
Tilinpäätös 2014
Pakollisten varausten muutokset
Potilasvahinkovakuutusmaksu 1.1
Lisäys tilikauden aikana
Potilasvahinkovakuutusmaksu 31.12.
2014
512 474,12
220 914,47
733 388,59
2013
392 069,12
120 405,00
512 474,12
Lisäys tilikauden aikana
Vähennykset tilikauden aikana
47 708,88
202 300,00
0,00
983 397,47
65 000,00
-17 291,12
560 183,00
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja -
tappiot
Muut toimintatuotot
Maaomaisuuden myyntivoitot
Myyntivoitot yhteensä
2014
2013
183 942,00
243 210,00
183 942,00
243 210,00
138
Tilinpäätös 2014
Tasetta koskevat liitetiedot
Taseen vastaavia koskeva liitetieto
Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät
Tulojäämät
Siirtyvät korot
Kela korvaus työterveyshuolto
Eu-tuet- ja avustukset
Muut tulojäämät
Lyhytaikaiset siirtosaamiset yht.
2014
2013
19 293,38
148 373,15
243 592,18
391 520,04
802 778,75
2 122,96
138 406,00
649 675,00
323 026,04
1 113 230,00
2014
2013
Vastattavia koskevat liitetiedot
Oma pääoma
Peruspääoma 1.1.
Lisäykset tilikaudella
Vähennykset tilikaudella
Peruspääoma 31.12.
Arvonkorotusrahasto 1.1.
Lisäykset tilikaudella
Vähennykset tilikaudella
Arvonkorotusrahasto 31.12.
Muut omat rahastot 1.1.
Siirrot rahastoon tilikaudella
Siirrot rahastosta tilikaudella
Muut omat rahastot 31.12.
Ed.tilikausien ali-/ylijäämä 1.1.
Oikaisut/muutokset
Ed.tilikausien ali-/ylijäämä 31.12.
Tilikauden ylijäämä/alijäämä
Oma pääoma yhteensä
Pakolliset varaukset
Potilasvahinkovakuutus
Kaatopaikan maisemointivaraus
Muiden velkojen erittely
Liittymismaksut
Muut velat
Muut velat yhteensä
Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät
Lyhytaikaiset siirtovelat
Tuloennakot
Menojäämät
Palkkojen ja henkilöstösivukulujen
Valtionosuuden palautukset
Korkojaksotukset
Muut menojäämät
Lyhytaikaiset siirtovelat yhtensä
41 342 257,46 41 342 257,46
0,00
0,00
0,00
0,00
41 342 257,46 41 342 257,46
3 848 366,05 3 990 761,13
0,00
4 709,26
-93 575,14
-147 104,34
3 754 790,91 3 848 366,05
2 369 569,93 2 427 680,43
1 080,91
27 380,92
0,00
-85 491,42
2 370 650,84 2 369 569,93
6 515 649,98 6 013 140,80
-1 072 537,11
35 024,17
5 443 112,87 6 048 164,97
2 301 223,98
467 485,01
55 212 036,06 54 075 843,42
2014
2013
1 266 195,49
250 008,88
1 516 204,37
880 848,83
47 408,88
928 257,71
2014
2013
5 854 003,85
2 426 761,19
8 280 765,04
5 586 273,00
1 956 692,92
7 542 965,92
2014
2013
276 760,79
5 890 479,03
111 990,00
424 376,82
837 297,96
7 540 904,60
5 769 717,23
302 729,20
129 950,38
1 210 034,61
7 412 431,42
139
Tilinpäätös 2014
Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskeva liitetieto
Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä kiinteistöihin
2014
2013
32 064 713,29
39 744 306,00
39 744 306,00
17 365 070,64
35 130 782,95
35 130 782,95
Leasingvastuiden yhteismäärä
Seuraaavalla tilikaudella
Myöhempinä tilikausina
2014
489 969,58
694 106,72
1 184 076,30
2013
426 925,69
743 979,73
1 170 905,43
Vastuusitoumukset
Muut vastuusitoumukset
2014
1 240 612,41
2013
1 560 760,00
Muut taloudelliset vastuut
Muut taloudelliset vastuut
Johdannaissopimukset nimellisarvo
Johdannaissopimukset käypä arvo
Alv-palautusvastuu
Ara-avustusven palautusvastuu
2014
2 107 807,69
2 310 277,06
-179 215,26
2 384 739,06
858 534,21
7 482 142,76
2013
1 173 954,60
858 460,52
Vakuudeksi annetut kiinnitykset
Vakuudeksi annetut kiinnitykset yhteensä
638 401,43
829 433,44
3 500 249,99
Arvonlisäveron palautusvastuu
Orimattilan kaupungille saattaa muodostua palautusvastuu 1.1.2006 alkaen uudisrakennusten ja perusparantamisen
hankintamenojen arvonlisäveroista, mikäli kiinteistöjä myydään tai niiden käyttötarkoitus muuttuu vähennykseen tai
palautukseen oikeuttamattomaan käyttöön (AVL 11 luku 120§). Palautusvastuuta määriteltäessä otetaan huomioon
kiinteistöt, joiden osalta vastuun toteutuminen on todennäköistä investointi- tai taloussuunnitelmaan tai
toimenpideohjelmaan perustuen.
Perustamishankkeiden valtionosuuden palautusvastuu
Perustamishankkeeseen saatua valtionosuutta tai -avustusta vastaava suhteellinen osa hankitun omaisuuden
käyvästä arvosta voidaan kokonaan tai osaksi määrätä palautettavaksi valtiolle, jos hankittu omaisuus luovutetaan
toiselle taikka jos toiminta lopetetaan tai omaisuuden käyttötarkoitusta muutetaan pysyvästi eikä omaisuutta
käytetä muuhun valtionosuuteen oikeuttavaan toimintaan. Jos omaisuus luovutetaan toiselle, joka käyttää omaisuutta valtionosuuteen oikeuttavaan toimintaan, tästä luovutuksesta johtuva palautus voidaan jättää määräämättä,
jos luovuttaja omaisuuden luovutuksen yhteydessä sitoutuu vastaamaan palautusehdoista myös luovutuksen
jälkeen tai jos luovutuksen saaja sitoutuu vastaaviin omaisuuden luovuttajaa koskeviin palautusehtoihin.
Palautusta ei määrätä suoritettavaksi, jos valtionosuuden myöntämisestä on kulunut yli 15 vuotta. Vastuu perustuu
lakiin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 29.12.2009/1705, 7:53§ sekä lakiin sosiaalija terveydenhuollon
suunnittelusta ja valtionosuudesta 3.8.1992/733, 4:30§.
Arvonkorotukset
Maa-alueet
Rakennukset
2014
Tarkempi erittely kunnan liitetiedoissa
2013
99 059,96
63 726,00
3 650 104,71 3 784 623,40
3 749 164,66 3 848 349,40
140
Tilinpäätös 2014
KIRJANPIDOSSA KÄYTETYT TOSITELAJIT VUONNA 2014
Id
Nimitys
ALKUSA
BUD
BUDL
KLALKU
KLKIRJ
KLYHT
KOMMUI
KOMTOS
MUISIS
MUISRO
MUISRS
MUIST1
OMAKSU
OSTOT
PALKAT
PANKKI
SISRON
VANHAT
VYÖR
YMR10
YMR11
YMR12
YMR13
YMR14
YMR15
YMR16
YMR17
YMR18
YMR19
YMR20
YMR21
YMR22
YMR40
YMR44
YMR54
YMR99
YMRHYV
YMRMAN
YMRVII
Alkusaldot
Talousarvio
Lisätalousarvio
Konsernin alkusaldot
Konsernikirjaukset
Tytäryht./Kuntayht.
Käyttöom muistiot
Käyttöomaisuustositt
Muistio sisäinen
Muistiotos Rondo
Muistiotos Rondo sis
Muistiotositteet
Ostoreskontra maksut
Ostolaskut
Palkkatositteet
Pankkien tiliotteet
Sis laskut Rondo
Vanhat saldot
Vyörytys
Taloustoimiston laskutus
Rakennusvalvonta
Urheilutoimen laskutus
Tilapalvelun laskutus
Nuorisotoimen laskutus
Suunnittelutoimen laskutus
Ympäristötoimen laskutus
Yhdyskuntatekniikan laskutus
Kiinteän omaisuuden myynti
Kirjaston yleislaskutus
Sivistystoimen laskutus
Kulttuuritoimen laskutus
Maanvuokrat
Vesihuollon muu laskutus
Vesi- ja jätevesilaskutus
Päivähoitolaskutus
Vanhat laskut
MR hyvityslask kuitt
MR Manuaalisuorituks
MR Viitesuoritukset
LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA VUONNA 2014
Tasekirja
Tilikartta
Päiväkirja
Pääkirja
Ostoreskontra
Myyntireskontra
Palkkakirjanpito
Käyttöomaisuuskirjanpito
Paperituloste, sidottu
Paperituloste
Sähköinen arkisto
Sähköinen arkisto
Sähköinen arkisto
Sähköinen arkisto
Tase-erittelyjen saldoselvitykset
Paperitulosteet
Sähköinen arkisto/atk-listat
Atk-listoina
141
Tilinpäätös 2014
142

ORIMATTILAN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2014 TASEKIRJA

Transcription

Similar documents

Orimattilan syksy 2015 - Paijathameenmaanpuolustusnaiset.fi

Artikkeli TO_2013-03_Orimattilan TN-saneeraus

Lataa ja tulosta Varhaiskasvatus-asiakirja

Iltapäivätoiminnan esite

Orimattilan ILTARASTIT 2015

nuorten toiminta - Orimattilan seurakunta

OYK_toimintasuunnitelma15-16

kaavoitusohjelma 2015 - Orimattilan Kaupunki