docEspoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 13.04.2015 Sivu 1 / 45
download 
Report Transcription
Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 13.04.2015 Sivu 1 / 45
Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 13.04.2015 Sivu 1 / 45 Kokoustiedot Aika Paikka Lisätietoja 13.04.2015 maanantai klo 17:30 Valtuustotalo, Espoonkatu 5 Esteilmoitukset: [email protected] tai 043 824 8888 Käsiteltävät asiat Asia 1 2 3 Liitteet 4 5 6 7 1 8 2-5 9 10 11 12 13 14 6-9 Otsikko Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjan tarkastajien valinta Sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöasioiden jaoston jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali Sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöasioiden jaoston varajäsenen vaalikelpoisuuden menetys ja täydennysvaali Ympäristölautakunnan jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali Määrärahan lisääminen Tapiolan taseyksikön osakkeisiin ja osuuksiin vuodelle 2015 Tapiolan Keskusvalvomo Oy:n osakkeiden merkitsemiseksi Espoon uuden sairaalan aula- ja turvallisuus palvelujen organisointi HUS -Servis liikelaitoksen ja HUS -Kiinteistö Oy:n Turvapalvelujen hoidettavaksi Espoon uuden sairaalan logistiikkapalvelujen organisointi HUS-Logistiikka liikelaitoksen hoidettavaksi Vermontie, asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 116900, 51. kaupunginosa Leppävaara Valtuustokysymys Pohjois-Espoon metsänhoitotoimenpiteistä, luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmasta, METSO-kriteereistä ja luonnonhoidon toimintamallista Valtuustokysymys Suomenojan venesataman maaperän saastumisesta Valtuustokysymys Länsimetron automatisoinnin kustannuksista Espoon kaupungille Valtuustoaloite koululaisten taulutietokoneiden hankintaedellytysten selvittämisestä Vuoden 2013 vastuuvapaudesta päättäminen Espoo 2.4.2015 Jyrki Kasvi puheenjohtaja Sivu 2 3 4 5 6 7 11 16 21 31 33 36 37 41 Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 13.04.2015 Asia 1 Sivu 2 / 45 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätösehdotus Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Selostus Merkittiin, että kokous oli kutsuttu koolle valtuuston puheenjohtajan 2.4.2015 allekirjoittamalla valtuuston jäsenille, kaupunginjohtajalle sekä toimialojen johtajille toimitetulla ja ilmoitustaululla kuulutetulla kokouskutsulla, joka kuului seuraavasti: Liitteet A ja B - 51 §. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 13.04.2015 2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätösehdotus Pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan Kok. / SDP. Asia 2 Sivu 3 / 45 Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Asia 3 13.04.2015 Sivu 4 / 45 4326/00.00.01/2013 Kaupunginhallitus 96 § 16.3.2015 3 Sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöasioiden jaoston jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh. 050 382 6951 [email protected] Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöasioiden jaoston varsinaiseksi jäseneksi Juhani Parisaaren (SDP) tilalle Roope Nyqvistin (SDP). Selostus Sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöasioiden jaoston jäsen Juhani Parisaari (SDP) pyytää 25.2.2015 päivätyllä kirjeellään eroa em. tehtävästä perusteena henkilökohtaiset syyt. Tasa-arvolain säännökset edellyttävät, että jaoston jäseneksi valitaan mies. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 16.3.2015 § 96 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöasioiden jaoston varsinaiseksi jäseneksi Juhani Parisaaren (SDP) tilalle Roope Nyqvistin (SDP). Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - Valittu Jaoston sihteeri Juhani Parisaari Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Asia 4 13.04.2015 Sivu 5 / 45 4326/00.00.01/2013 Kaupunginhallitus 97 § 16.3.2015 4 Sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöasioiden jaoston varajäsenen vaalikelpoisuuden menetys ja täydennysvaali Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh. 050 382 6951 [email protected] Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöasioiden jaoston jäsenen Leila Tauriaisen (Vihr.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Saana Raittilan (Vihr.) tilalle Niina Tapanaisen (Vihr.). Selostus Sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöasioiden jaoston jäsenen Leila Tauriaisen henkilökohtainen varajäsen Saana Raittila on muuttanut Espoosta, joten Leila Tauriaiselle tulee valita uusi henkilökohtainen varajäsen. Tasa-arvolain säännösten estämättä jaoston varajäseneksi voidaan valita mies tai nainen. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 16.3.2015 § 97 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöasioiden jaoston jäsenen Leila Tauriaisen (Vihr.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Saana Raittilan (Vihr.) tilalle Niina Tapanaisen (Vihr.). Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - Valittu Jaoston sihteeri Saana Raittila Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Asia 5 13.04.2015 Sivu 6 / 45 5533/00.00.01/2012 Kaupunginhallitus 111 § 30.3.2015 5 Ympäristölautakunnan jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh. 050 382 6951 [email protected] Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee ympäristölautakunnan varsinaiseksi jäseneksi Mauri Sauvolan (PerusS&Sit.) tilalle ________________________________(PerusS&Sit.). Selostus Ympäristölautakunnan varsinainen jäsen Mauri Sauvola (PerusS&Sit.) pyytää 17.3.2015 saapuneella kirjeellään eroa em. tehtävästä perusteena henkilökohtaiset syyt. Tasa-arvolain säännökset edellyttävät, että tehtävään valitaan mies. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 30.3.2015 § 111 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee ympäristölautakunnan varsinaiseksi jäseneksi Mauri Sauvolan (PerusS&Sit.) tilalle ________________________________(PerusS&Sit.). Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - Lautakunnan sihteeri Valittu Mauri Sauvola Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Asia 6 13.04.2015 Sivu 7 / 45 1322/02.05.05/2015 Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kaupunginhallitus 13 § 123 § 23.3.2015 30.3.2015 6 Määrärahan lisääminen Tapiolan taseyksikön osakkeisiin ja osuuksiin vuodelle 2015 Tapiolan Keskusvalvomo Oy:n osakkeiden merkitsemiseksi Valmistelijat / lisätiedot: Antti Mäkinen, puh. 050 593 1339 [email protected] Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto lisää Tapiolan taseyksikön osakkeisiin ja osuuksiin vuodelle 2015 määrärahaa 550 000 euroa Tapiolan Keskustavalvomo Oy:n osakkeiden merkitsemiseen. Oheismateriaali Selostus Tapiolan Keskustavalvomo Oy:n perustamissopimus Yhtiöjärjestys Osakassopimus Tapiolan keskukseen perustetaan yhtiö (Tapiolan Keskustavalvomo Oy), joka vastaa keskuksen turvallisen ja kitkattoman toiminnan edellyttämistä yhteisjärjestelyistä. Yhtiön osakkaiksi tulevat alkuvaiheessa kaupunki, LähiTapiolan omistamat kiinteistöt sekä Tapiolan Keskuspysäköinti Oy. Keskuksen uudistamisen edetessä kiinteistöt velvoitetaan liittymään yhtiöön. Minimissään yhtiö huolehtii rakennusvalvonta- ja pelastusviranomaisten edellyttämistä yhteisjärjestelyistä, joista tärkein on keskusvalvomo. Tapiolan keskus on tiivis kokonaisuus, jossa kiinteistöt ovat voimakkaasti sidoksissa toisiinsa. Yhtiön investoinnit ovat yhteensä 2,0 milj. euroa (alv 0 %), josta kaupungin osuus on 0,55 milj. euroa (alv 0 %). Kaupunginhallitus hyväksyi 16.6.2014 kaupungin ja LähiTapiola-ryhmän kesken neuvotellun sopimuksen: ”Tapiolan keskuksen päätoteutussopimus, maankäyttösopimus ja maankäyttösopimuksen täydennys sekä kiinteistökaupan esisopimus”. Sopimus allekirjoitettiin 17.6.2014. Sopimuksen mukaisesti rakennustyöt käynnistettiin välittömästi. Sopimuksessa todetaan, että kaikkien Sopimusalueen kiinteistöjen tulee liittyä perustettavaan Palvelu- ja ylläpitoyhtiöön, jonka omistukseen toteutetaan keskustavalvomo sekä sprinklerivesiallas ja -pumppaamo sekä, että kaikkien Sopimusalueen kiinteistöjen tulee osallistua keskustavalvomon sekä sprinklerivesialtaan ja –pumppaamon toteuttamisja käyttökustannuksiin asianmukaisella osuudella. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 13.04.2015 Asia 6 Sivu 8 / 45 Sopimuksen tarkoittama Palvelu- ja ylläpitoyhtiö on nimetty Tapiolan Keskustavalvomo Oy:ksi. Liitteenä ovat yhtiön perustamissopimus, yhtiöjärjestys ja osakassopimus. Yhtiön osakepääoma on 6 340 euroa, joka jakautuu yhteensä 634 osakkeeseen. Perustamisvaiheessa yhtiön osakkaiksi tulevat kaupunki, viisi LähiTapiolaryhmän omistamaa Tapiolan keskuksen kiinteistöyhtiötä sekä Tapiolan Keskuspysäköinti Oy. Yhtiössä on 634 osaketta, joista kaupunki merkitsee 218 kpl, LähiTapiola-ryhmä 305 kpl ja Tapiolan Keskuspysäköinti Oy 111 kpl. Kaupungin osakkeista 63 kpl liittyy kaupungin omistamiin tiloihin ja loput 155 kpl on varattu myöhemmin yhtiöön liittyville kiinteistöille, joiden maankäyttösopimuksissa tullaan yhtiöt velvoittamaan ostamaan tarvittava määrä Tapiolan Keskustavalvomo Oy:n osakkeita kaupungilta. Yhtiön tehtävänä on suunnitella ja rakennuttaa ja myöhemmin omistaa, hallita ja ylläpitää sopimusalueelle toteutettavaa, alueen kiinteistöjä palvelevaa keskustavalvomoa ja sprinklerivesiallasta ja -pumppaamoa, rasvanerotintilaa sekä järjestelmien keskuslaitteita. Keskustavalvomoon sijoitetaan sopimusalueen rakentamisen sekä säännösten ja/tai ja viranomaismääräysten edellyttämät valvontatoiminnot, joita ovat ainakin seuraavat: - sprinklerijärjestelmä paloilmoitinjärjestelmä ilmanvaihdon pysäytysjärjestelmä savunpoiston ja paineistuksen ohjausjärjestelmä äänievakuointijärjestelmä poistumistievalaistuksenohjausjärjestelmä kameravalvontajärjestelmä kulunvalvontajärjestelmä kunnallistekninen hätäpysäytysjärjestelmä hulevesitulvan hallintajärjestelmä jätevesitulvan hallintajärjestelmä rasvanerotusjärjestelmä yhtiön palveluita varten tarpeellinen tietoliikenneverkko. Em. viranomaisvaatimusten ja -määräysten edellyttämien tehtävien lisäksi yhtiö voi ottaa hoitaakseen muita kiinteistöjen ja yleisten alueiden ylläpitoon ja hoitoon liittyviä tehtäviä, joita voivat olla esim. - rakennusautomaatiojärjestelmä puhtaanapito vartiointi kriisitilanteiden liikenteenohjausjärjestelmä huoltotilanteiden liikenteenohjausjärjestelmä kadunsulatuksen hallintajärjestelmä alueellinen, keskitetty huolto- ja ylläpitojärjestelmä murtovalvontajärjestelmä. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 13.04.2015 Asia 6 Sivu 9 / 45 Tapiolan Keskustavalvomo Oy:n toimialue on esitetty liitteessä. Keskustavalvomon tilat tulevat sijaitsemaan pääosin kaupungin katualueella Länsimetro Oy:n ja kaupungin käyttöön pääosin tulevan teknisen rakennuksen tiloissa. Keskustavalvomon rakennuskustannukset ovat yhteensä 2,0 milj. euroa (alv 0 %), josta rasvanerotuskaivon kustannukset ovat 0,4 milj. euroa (alv 0 %). Rasvanerotuskaivon kustannukset peritään erillään muista yhtiön kustannuksista. Kaupungin maksuosuus on 0,55 milj. euroa (alv 0 %). Päätöshistoria Kaupunginhallituksen konsernijaosto 23.3.2015 § 13 Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallituksen konsernijaosto ehdottaa, että kaupunginhallitus 1 hyväksyy liitteenä olevat Tapiolan Keskustavalvomo Oy:n perustamissopimuksen, yhtiöjärjestyksen ja osakassopimuksen sekä oikeuttaa kaupungin merkitsemään yhteensä 218 kpl yhtiön osaketta, joiden nimellisarvo on yhteensä 2 180 euroa, 2 oikeuttaa teknisen toimen johtajan tekemään em. sopimuksiin ja yhtiöjärjestykseen tarvittaessa vähäisiä, teknisluontoisia korjauksia, 3 ehdottaa, että valtuusto lisää Tapiolan taseyksikön osakkeisiin ja osuuksiin vuodelle 2015 määrärahaa 550 000 euroa Tapiolan Keskustavalvomo Oy:n osakkeiden merkitsemiseen. Päätös Kaupunginhallituksen konsernijaosto: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus 30.3.2015 § 123 Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus 1 hyväksyy liitteenä olevat Tapiolan Keskustavalvomo Oy:n perustamissopimuksen, yhtiöjärjestyksen ja osakassopimuksen sekä oikeuttaa kaupungin merkitsemään yhteensä 218 kpl yhtiön osaketta, joiden nimellisarvo on yhteensä 2 180 euroa, 2 Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 13.04.2015 Asia 6 Sivu 10 / 45 oikeuttaa teknisen toimen johtajan tekemään em. sopimuksiin ja yhtiöjärjestykseen tarvittaessa vähäisiä, teknisluontoisia korjauksia, 3 ehdottaa, että valtuusto lisää Tapiolan taseyksikön osakkeisiin ja osuuksiin vuodelle 2015 määrärahaa 550 000 euroa Tapiolan Keskustavalvomo Oy:n osakkeiden merkitsemiseen. Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Asia 7 13.04.2015 Sivu 11 / 45 738/00.04.01/2015 Kaupunginhallitus 99 § 16.3.2015 7 Espoon uuden sairaalan aula- ja turvallisuus palvelujen organisointi HUS -Servis liikelaitoksen ja HUS -Kiinteistö Oy:n Turvapalvelujen hoidettavaksi Valmistelijat / lisätiedot: Jorma Teittinen, puh. 046 877 2628 Elina Kylmänen, puh. 050 428 9398 Päivi Vilkki, puh. 050 544 6737 Tiina Pahikainen, puh. 050 340 7554 [email protected] Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto 1 hyväksyy Espoon uudessa, vuonna 2016 valmistuvassa sairaalassa aulaja turvallisuuspalvelujen organisoimisen HUS-Servis liikelaitoksen ja HUSKiinteistöt Oy:n Turvapalvelujen hoidettaviksi ja Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitoksen ko. liiketoimintaan liittyvän aula- ja turvallisuuspalvelujen henkilöstön siirron HUS-Servis liikelaitoksen palvelukseen, 2 oikeuttaa perusturvajohtajan allekirjoittamaan sopimukset HUS-Servis liikelaitoksen ja HUS-Kiinteistöt Oy:n Turvapalvelujen kanssa aula- ja turvallisuuspalvelujen organisoimisesta niiden hoidettaviksi. Liite 1 Palvelukuvaus Aula- ja turvallisuuspalvelut - Ennakkoarviointi Espoon sairaala Aula- ja turvallisuuspalvelut Oheismateriaali Selostus Espoon uuden sairaalan tarvitsemat aula- ja turvallisuuspalvelut esitetään organisoitaviksi siten, että palveluiden toteuttajat ovat HUS-Servis liikelaitos ja HUS-Kiinteistöt Oy:n Turvapalvelut. Palveluntuottajilla on oman alansa laaja-alainen sairaalaympäristön ja terveydenhuollon eritysasiantuntemus, jota voidaan hyödyntää joustavasti Espoon sairaalan tarpeisiin. HUS Jorvin alueelle ja sen kaikkiin kiinteistöihin syntyy ehyt aula- ja turvallisuuspalvelujen kokonaisuus, minkä ansiosta palveluihin ohjautuminen, asiointi ja alueella liikkuminen on helppoa ja turvallista. Suunnitellussa toimintamallissa palveluresurssien käyttö voidaan optimoida ja saada synergiahyötyä. Palvelun toteuttaminen HUS-Servis liikelaitoksen ja HUS- Kiinteistöt Oy:n Turvapalveluiden toimesta on Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 13.04.2015 Asia 7 Sivu 12 / 45 kustannustehokasta. Toimintaa ja palvelujen laatua kehitetään yhteistyössä. Kustannustehokkuutta seurataan säännöllisesti. Henkilöstön asema turvataan kaupungin yleisten henkilöstöperiaatteiden mukaisesti. Espoon sairaalalla tarkoitetaan tässä yhteydessä sekä uudisrakennusta että HUS Jorvin päivystyslisärakennuksessa sijaitsevaa Espoon sairaalan päivystysosastoa ja niiden toimintoja. Espoon sairaalan eri kiinteistöissään tarvitsemat aula- ja turvallisuuspalvelut tuottaa tällä hetkellä Espoon Kiinteistöpalvelut -liikelaitoksen Aulaja turvallisuuspalvelut yhteistyössä yksityisen palveluntuottajan kanssa. HUS-Kiinteistöt Oy:n Turvapalvelut tuottaa tällä hetkellä turvapalvelut HUS Jorvin sairaalassa sijaitseville Espoon terveyskeskusosastoille. Asian valmistelu Espoon uuden sairaalan aula- ja turvallisuuspalveluiden järjestämistä on selvitetty perusturvajohtajan johtamassa monialaisessa työryhmässä, johon on kutsuttu myös henkilöstön edustus. Työryhmällä on ollut kolme alatyöryhmää, jotka ovat selvittäneet palveluihin, henkilöstön asemaan sekä sopimuksiin ja talouteen liittyviä asioita. Työryhmässä on tuotettu ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi neljään vaihtoehtoisen toimintamalliin: - nykyinen malli: nykyisen mallin mukainen toiminta (0 vaihtoehto), muutosesitys 1: Espoon Kiinteistöpalvelut -liikelaitoksen Aula- ja turvallisuuspalvelut tuottavat palvelut palvelukuvauksen mukaisesti, muutosesitys 2: HUS-Servis liikelaitos ja HUS-Kiinteistöt Oy:n Turvapalvelut tuottavat palvelut palvelukuvauksen mukaisesti, muutosesitys 3: palvelut tuottaa yksityinen palveluntuottaja palvelukuvauksen mukaisesti. Eri vaihtoehtojen vertailu ilmenee oheismateriaalissa. Espoon sairaalan toiminta lakkaa nykyisissä sairaalakiinteistöissä vuonna 2016, joten nykyisen mallin mukainen aula- ja turvallisuuspalveluiden toiminta ei voi jatkua. Yhteistoimintamenettelyn mukaisen työpaikkakokouksen 13.2.2015 pöytäkirja on nähtävänä verkkopalvelun jaetuissa asiakirjoissa. Saavutettava hyöty Työryhmä on arvioinut, että muutosesitys 2:n mukaisella, koko HUS Jorvin alueen aula- ja turvallisuuspalveluiden keskittämisellä samoille toimijoille on saavutettavissa merkittävää synergiahyötyä. Tavoitteena on integroida Espoon sairaalan aula- ja turvallisuuspalvelut osaksi HUS Jorvin sairaalan kokonaisuutta, jolloin aula- ja turvallisuuspalveluresurssin käyttö tehostuu. Hyvin toimivilla aula- ja turvallisuuspalveluilla on suuri merkitys sairaalassa asioiville potilaille, läheisille ja vierailijoille. Ammattitaitoinen palvelu antaa Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 13.04.2015 Asia 7 Sivu 13 / 45 myönteisen asiakaskokemuksen. Terveydenhuollon erityispiirteet, jotka liittyvät muun muassa tietosuojaan ja potilasturvallisuuteen, aiheuttavat erityisvaatimuksia aula- ja turvallisuuspalvelujen tuottajille. Sairaalan toimintojen ja koko alueen kiinteistöjen hyvä tuntemus ovat tärkeitä. HUS-Servis liikelaitoksen ja HUS-Kiinteistöt Oy:n Turvapalveluiden henkilökunta tuntee eri toiminnot ja palvelut kaikissa alueella sijaitsevissa sairaalarakennuksissa. Koko Jorvin sairaala-alueen aula- ja turvallisuuspalvelujen resurssit voidaan sijoittaa optimaalisesti, jolloin asiakas saa tarvitsemansa avun läheltä. Etenkin poikkeus- ja vaaratilanteissa on välttämätöntä, että aula- ja turvapalvelujen toimintatavat ovat yhtenäiset koko HUS Jorvin sairaala-alueella. HUSServis liikelaitos ja HUS-Kiinteistöt Oy:n Turvapalvelut ovat suuria toimijoita, ja niillä on laaja kokemus ja terveydenhuollon eritysasiantuntemus. Siirtyvän henkilöstön asema Päätösehdotuksen mukainen muutos vaikuttaa yhteen vakinaisessa työsuhteessa olevaan, Espoon Kiinteistöpalvelut -liikelaitoksen aula- ja turvallisuuspalvelujen työntekijään. Espoon Palveluliiketoimi huolehtii alaisensa työntekijän aseman turvaamisesta Espoon kaupungin yleisten henkilöstöperiaatteiden mukaan työntekijää kuullen ja yhteistoimintamenettelyä noudattaen. Siirtymävaiheessa vakinaisessa työsuhteessa olevalle tarjotaan mahdollisuutta siirtyä HUS-Servis liikelaitoksen palvelukseen vanhana työntekijänä. Menettelystä vallitsee yhteinen näkemys henkilöstön edustajien ja työnantajan kesken. Kustannukset Aula- ja turvallisuuspalveluiden vuotuinen kustannus Espoon sairaalan nykyisessä toiminnassa vuonna 2013 oli 436 467 euroa (alv 0 %) ja 409 253 euroa (alv 0 %) vuonna 2014. Toiminnan laajentuessa ja toimintaympäristön muuttuessa aula- ja turvallisuuspalveluiden vuotuisiksi kustannuksiksi on laskettu HUS-Servis liikelaitoksen ja HUS-Kiinteistöt Oy:n Turvapalvelujen tuottamana 435 333,00 euroa (alv 0 %). Nykytoiminnassa HUS-Servis liikelaitos tuottaa vuosittain noin 3 500 suoritetta sisäisen potilaskuljetuksen palveluja Espoon sairaalan terveyskeskusosastoille, ja niiden vuotuinen kustannus on noin 20 000 euroa (alv 0 %). Espoon uudessa sairaalassa sisäisten potilaskuljetusten tarve lisääntyy toiminnan laajentuessa. Uudessa toiminnassa sisäisen potilaskuljetuksen palveluiden arvioidaan maksavan HUS-Servis liikelaitoksen tuottamina noin 76 000 euroa (alv 0 %). Sidosyksikköhankinta Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) mukaista kilpailuttamisvelvollisuutta ei sovelleta hankintoihin, jotka hankintayksikkö tekee siitä muodollisesti erilliseltä ja päätöksenteon kannalta itsenäiseltä yksiköltä, jos hankintayksikkö yksin tai yhdessä muiden Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 13.04.2015 Asia 7 Sivu 14 / 45 hankintayksiköiden kanssa valvoo yksikköä samalla tavoin kuin se valvoo omia toimipaikkojaan, ja jos yksikkö harjoittaa pääosaa toiminnastaan niiden hankintayksiköiden kanssa, joiden määräysvallassa se on. Näistä ns. sidosyksikköhankinnoista tai in-house -hankinnoista säädetään hankintalain 10 §:ssä. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on perussopimuksessa lueteltujen jäsenkuntiensa sidosyksikkö. HUS-Servis liikelaitos on kunnallisena liikelaitoksena osa HUS:n varsinaista viranomaisorganisaatiota. HUS-Kiinteistöt Oy on HUS-Kuntayhtymän kokonaan omistama yhtiö. Liikelaitos ja yhtiö tarjoavat palveluitaan HUS:n jäsenkunnille erillisten sopimusten perusteella. Espoon kaupunki on yksi HUS:n jäsenkunnista. HUS-Servis liikelaitosta ja HUS-Kiinteistöt Oy:tä voidaan näin ollen pitää ns. inhouse-yksikköinä, joten aula- ja turvallisuuspalvelujen organisoiminen niiden hoidettaviksi voidaan toteuttaa kilpailuttamatta. Päätöshistoria Sosiaali- ja terveyslautakunta 25.2.2015 § 16 Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Sosiaali- ja terveyslautakunta 1 esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että se hyväksyy Espoon uudessa, vuonna 2016 valmistuvassa sairaalassa aula- ja turvallisuuspalvelujen organisoimisen HUS-Servis liikelaitoksen ja HUSKiinteistöt Oy:n Turvapalvelujen hoidettaviksi. 2 päättää, että sosiaali- ja terveyslautakunnalle raportoidaan ensimmäisen toimintavuoden jälkeen toimintaan, laatuun ja kustannuksiin liittyvistä vaikutuksista. 3 oikeuttaa perusturvajohtajan allekirjoittamaan sopimukset HUS-Servis liikelaitoksen ja HUS-Kiinteistöt Oy:n Turvapalvelujen kanssa aula- ja turvallisuuspalvelujen organisoimisesta niiden hoidettaviksi. Käsittely Niemi poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Päätös Sosiaali- ja terveyslautakunta Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Päätöshistoria Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 13.04.2015 Asia 7 Sivu 15 / 45 Kaupunginhallitus 16.3.2015 § 99 Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 hyväksyy Espoon uudessa, vuonna 2016 valmistuvassa sairaalassa aulaja turvallisuuspalvelujen organisoimisen HUS-Servis liikelaitoksen ja HUSKiinteistöt Oy:n Turvapalvelujen hoidettaviksi ja Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitoksen ko. liiketoimintaan liittyvän aula- ja turvallisuuspalvelujen henkilöstön siirron HUS-Servis liikelaitoksen palvelukseen, 2 oikeuttaa perusturvajohtajan allekirjoittamaan sopimukset HUS-Servis liikelaitoksen ja HUS-Kiinteistöt Oy:n Turvapalvelujen kanssa aula- ja turvallisuuspalvelujen organisoimisesta niiden hoidettaviksi. Käsittely Niemi poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi (HallL 28 § 5-kohta). Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Asia 8 13.04.2015 Sivu 16 / 45 776/00.04.01/2015 Kaupunginhallitus 100 § 16.3.2015 8 Espoon uuden sairaalan logistiikkapalvelujen organisointi HUS-Logistiikka liikelaitoksen hoidettavaksi Valmistelijat / lisätiedot: Jorma Teittinen, puh. 046 877 2628 Elina Kylmänen, puh. 050 428 9398 Päivi Vilkki, puh. 050 544 6737 Tiina Pahikainen, puh. 050 340 7554 [email protected] Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto 1 hyväksyy Espoon uudessa vuonna 2016 valmistuvassa sairaalassa tarvittavien logistiikkapalvelujen organisoimisen HUS-Logistiikka liikelaitoksen hoidettaviksi ja Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitoksen ko. liiketoimintaan liittyvän henkilöstön siirron HUS-Logistiikka -liikelaitoksen palvelukseen vanhoina työntekijöinä liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti uuden sairaalan valmistuttua, 2 hyväksyy Espoon uuden sairaalan logistiikan palvelukonseptin pilotoimisen Espoon sairaalan nykyisillä osastoilla yhteistyössä HUS-Logistiikka liikelaitoksen kanssa ennen uuden sairaalan käynnistymistä, 3 oikeuttaa perusturvajohtajan allekirjoittamaan sopimuksen logistiikkapalvelujen organisoimisesta HUS-Logistiikka -liikelaitoksen hoidettavaksi. Liite 2 3 4 5 Palvelukuvaus Hankintapalvelut Espoo Palvelukuvaus Tarvikkeiden varastointi- ja toimituspalvelu Espoo Palvelukuvaus, Tarvikkeiden täyttöpalvelu Espoo Palvelukuvaus Kuljetukset Espoo - Ennakkoarviointi Logistiikkapalvelut Oheismateriaali Selostus Espoon uuden sairaalan tarvitsemat logistiikkapalvelut esitetään organisoitaviksi siten, että palveluiden toteuttajana on HUS-Logistiikka Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 13.04.2015 Asia 8 Sivu 17 / 45 liikelaitos (jäljempänä HUS-Logistiikka). Espoon rooli tilaajana ja päätöksentekijänä säilyy. Logistiikkapalvelujen keskittäminen HUSLogistiikan hoidettavaksi luo tilanteen, joka takaa sekä Jorvin sairaalassa että Espoon sairaalassa samojen hoitotarvikkeiden käytön. Tämä sujuvoittaa potilaiden siirtymistä erikoissairaanhoidosta jatkohoitoon Espoon sairaalaan ja edistää hoidon jatkuvuutta ja tuottaa merkittävää synergiahyötyä. Palvelun toteuttaminen HUS-Logistiikan toimesta on kustannuksiltaan edullisempaa kuin kaupungin omana toimintana. Henkilöstön asema turvataan kaupungin yleisten henkilöstöperiaatteiden mukaisesti. Ennen uuden sairaalan käynnistymistä suunnitellun pilotoinnin tarkoituksena on yhdenmukaistaa käytäntöjä Jorvin kampuksella ja varmistaa muutoksen sujuva toteutuminen. Sosiaali- ja terveyslautakunta on 26.2.2014 kehottanut toimialaa selvittämään logistiikkapalvelujen keskittämistä HUS-Logistiikan hoidettavaksi Espoon uudessa, vuonna 2016 valmistuvassa sairaalassa. Espoon sairaalalla tarkoitetaan tässä yhteydessä sekä uudisrakennusta että HUS Jorvin sairaalan päivystyslisärakennuksessa sijaitsevaa Espoon sairaalan päivystysosastoa ja niiden toimintoja. Logistiikkapalveluilla tarkoitetaan tässä yhteydessä liitteinä olevissa palvelukuvauksissa olevaa kokonaisuutta. Hyvin toimivalla aine-, tarvike- ja tavarahuollolla on tärkeä merkitys sairaalan laadukkaalle ja taloudelliselle toiminnalle. Logistiikan palvelukonsepti on laaja kokonaisuus, joka sisältää hankintapalvelun, varastointi- ja toimituspalvelun, kuljetuspalvelun sekä täyttöpalvelun. Sairaalassa palveluketju alkaa tuotevalikoiman tunnistamisesta ja standardoinnista sekä tuotteiden kilpailuttamisesta päätyen siihen, että sovitut tarvikkeet on toimitettu lähelle päätekäyttäjiä. Palvelun ostajalle syntyy hyötyä siitä, että ketju on ehyt ja palvelun tuottajalla on sairaalatarvikkeiden ja toiminnan hyvä tuntemus. Espoon sairaalan eri kiinteistöissään tarvitsemat logistiset palvelut tuottaa tällä hetkellä Espoo Logistiikka -liikelaitos yhteistyössä Espoo Talouspalvelut - liikelaitoksen ja Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitoksen kanssa. Asian valmistelu Espoon uuden sairaalan logistiikan järjestämistä on selvitetty perusturvajohtajan johtamassa monialaisessa työryhmässä, jossa on ollut myös henkilöstön edustus. Työryhmällä on ollut neljä alatyöryhmää, jotka ovat selvittäneet henkilöstön asemaan, tiloihin ja tavaroihin, palvelukuvaukseen ja sopimuksiin sekä talouteen liittyviä asioita. Työryhmässä on tuotettu ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi neljään vaihtoehtoisen toimintamalliin: - nykyinen malli: Espoo Logistiikka, Espoo Talouspalvelut ja Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitokset tuottavat palvelut nykyisten toimintatapojen mukaisesti. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 13.04.2015 - - Asia 8 Sivu 18 / 45 muutosesitys 1: Espoo Logistiikka, Espoo Talouspalvelut ja Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitokset tuottavat palvelut uuden palvelukuvauksen mukaisesti, muutosesitys 2: HUS-Logistiikka tuottaa palvelut, muutosesitys 3: Yksityinen palveluntuottaja tuottaa palvelut. Siirtyvän henkilöstön asema Päätösehdotuksen mukaisella muutoksella ei ole henkilöstövaikutuksia Espoo Logistiikka tai Espoo Talouspalvelut -liikelaitosten henkilöstölle. Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitoksen palveluksessa olevat 5 työntekijää hoitavat tällä hetkellä Puolarmetsän sairaalan sisäisen kuljetuksen. Espoon Palveluliiketoimi huolehtii alaistensa aseman turvaamisesta Espoon kaupungin yleisten henkilöstöperiaatteiden mukaan. Menettelystä vallitsee yhteinen näkemys henkilöstön edustajien ja työnantajan kesken. Yhteistoimintalain mukainen työpaikkakokous on pidetty. Siirtymävaiheessa vakinaisessa työsuhteessa oleville tarjotaan mahdollisuutta siirtyä HUS-Logistiikan palvelukseen vanhoina työntekijöinä liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti. Yhteistoimintamenettelyn mukaisen työpaikkakokouksen 26.11.2014 pöytäkirja on nähtävänä verkkopalvelun jaetuissa asiakirjoissa. Saavutettava hyöty ja kustannukset Työryhmä on arvioinut, että muutosesitys 2 mukaisella koko HUS Jorvin alueen logistiikkapalvelujen keskittämisellä ja yhden toimijan mallilla on saavutettavissa merkittävää synergiahyötyä. HUS-Logistiikka tuottaa kaikki HUS:n Jorvin sairaalan käyttämät logistiset palvelut. Espoon uuden sairaalan tarpeet on mahdollista sovittaa alueen kiinteistöissä jo toimivaan logistiikkaan. Potilaiden hoidon laadun ja potilasturvallisuuden kannalta on tarkoituksenmukaista, että sekä Jorvin sairaalassa että Espoon sairaalassa käytetään samoja aineita, tarvikkeita ja tavaroita. Yhtenäinen tuotevalikoima sujuvoittaa potilaiden siirtymistä erikoissairaanhoidosta jatkohoitoon Espoon sairaalaan ja edistää hoidon jatkuvuutta. HUSLogistiikalla on laajaa osaamista ja kokemusta sairaaloiden materiaalilogistiikasta. HUS-Logistiikka on sitoutunut tuottamaan Espoon sairaalalle logistiikkapalvelut samoilla hinnoilla kuin HUS:n Jorvin sairaalalle. Palvelujen laatua ja kustannustehokkuutta seurataan ja kehitetään jatkuvasti yhteistyössä. HUS-Logistiikan suurten hankintamäärien ansiosta yksikköhinnoissa saavutetaan etua, mikä vaikuttaa myönteisesti Espoon maksettaviksi tuleviin kokonaiskustannuksiin. Sidosyksikköhankinta Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) mukaista kilpailuttamisvelvollisuutta ei sovelleta hankintoihin, jotka hankintayksikkö Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 13.04.2015 Asia 8 Sivu 19 / 45 tekee siitä muodollisesti erilliseltä ja päätöksenteon kannalta itsenäiseltä yksiköltä, jos hankintayksikkö yksin tai yhdessä muiden hankintayksiköiden kanssa valvoo yksikköä samalla tavoin kuin se valvoo omia toimipaikkojaan, ja jos yksikkö harjoittaa pääosaa toiminnastaan niiden hankintayksiköiden kanssa, joiden määräysvallassa se on. Näistä ns. sidosyksikköhankinnoista tai in-house -hankinnoista säädetään hankintalain 10 §:ssä. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on perussopimuksessa lueteltujen jäsenkuntiensa sidosyksikkö. HUSLogistiikka on kunnallisena liikelaitoksena osa HUS:n varsinaista viranomaisorganisaatiota. Se tarjoaa palveluita HUS:n jäsenkunnille erillisten sopimusten perusteella. Espoon kaupunki on yksi HUS:n jäsenkunnista. HUS-Logistiikkaa voidaan näin ollen pitää ns. inhouse-yksikkönä, joten logistiikkapalvelujen organisointi HUS-Logistiikan hoidettaviksi voidaan toteuttaa kilpailuttamatta. Päätöshistoria Sosiaali- ja terveyslautakunta 25.2.2015 §15 Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Sosiaali- ja terveyslautakunta 1 esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että se hyväksyy Espoon uudessa vuonna 2016 valmistuvassa sairaalassa tarvittavien logistiikkapalvelujen organisoimisen HUS-Logistiikka liikelaitoksen hoidettaviksi. 2 esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että se hyväksyy Espoon uuden sairaalan logistiikan palvelukonseptin pilotoimisen Espoon sairaalan nykyisillä osastoilla yhteistyössä HUS-Logistiikka liikelaitoksen kanssa ennen uuden sairaalan käynnistymistä. 3 päättää, että sosiaali- ja terveyslautakunnalle raportoidaan ensimmäisen toimintavuoden jälkeen toimintaan, laatuun ja kustannuksiin liittyvistä vaikutuksista. 4 oikeuttaa perusturvajohtajan allekirjoittamaan sopimuksen logistiikkapalvelujen organisoimisesta HUS-Logistiikka liikelaitoksen hoidettaviksi. Käsittely Niemi poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Päätös 13.04.2015 Asia 8 Sivu 20 / 45 Sosiaali- ja terveyslautakunta Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 16.3.2015 § 100 Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 hyväksyy Espoon uudessa vuonna 2016 valmistuvassa sairaalassa tarvittavien logistiikkapalvelujen organisoimisen HUS-Logistiikka liikelaitoksen hoidettaviksi ja Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitoksen ko. liiketoimintaan liittyvän henkilöstön siirron HUS-Logistiikka -liikelaitoksen palvelukseen vanhoina työntekijöinä liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti uuden sairaalan valmistuttua, 2 hyväksyy Espoon uuden sairaalan logistiikan palvelukonseptin pilotoimisen Espoon sairaalan nykyisillä osastoilla yhteistyössä HUS-Logistiikka liikelaitoksen kanssa ennen uuden sairaalan käynnistymistä, 3 oikeuttaa perusturvajohtajan allekirjoittamaan sopimuksen logistiikkapalvelujen organisoimisesta HUS-Logistiikka -liikelaitoksen hoidettavaksi. Käsittely Niemi poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi (HallL 28 § 5-kohta). Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Asia 9 13.04.2015 Sivu 21 / 45 1464/10.02.03/2015 Kaupunginhallitus 122 § 30.3.2015 9 Vermontie, asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 116900, 51. kaupunginosa Leppävaara Valmistelijat / lisätiedot: Lotta Kari-Pasonen, puh. 046 877 3704 Tarja Pennanen, puh. 046 877 3002 [email protected] Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy 24.5.2010 päivätyn ja 25.8.2014 muutetun Vermontie Vermovägen asemakaavan ja asemakaavan muutokset piirustusnumero 6554, alue 116900, 51. kaupunginosa Leppävaara. Oheismateriaali Selostus Vermontie, tapahtumaluettelo Vermontie, kaavamääräykset Vermontie, kaavakartta Vermontie, ajantasa-asemakaava Vermontie, havainnekuva Vermontie, tarina Vermontie, katukartta Päätöshistoria Asemakaavalla mahdollistetaan tiiviin asuinkerrostaloalueen, koulun, päiväkodin, kaupan palveluiden, ratsastuskeskuksen ja puistojen sekä Vermontien rakentaminen keskeiselle alueelle hyvien liikenneyhteyksien viereen. Asumista osoitetaan alueelle 227 180 k-m2. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 13.04.2015 Asia 9 Sivu 22 / 45 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vermontie 51. kaupunginosa, Leppävaara. Korttelit 51351, 51352, 51353, 51354, 51355, osa korttelia 51349, 51350, erityis-, liikenne-, katu- ja virkistysalueet, asemakaava Perkkaa I 51. kaupunginosa, Leppävaara, katualueet ja virkistysalueet, (muodostuu osa korttelia 51345), asemakaavan muutos Perkkaa I, muutos 51. kaupunginosa, Leppävaara, kortteli 51002, katu- ja virkistysalueet (muodostuu korttelit 51346, 51347, 51348 ja osa korttelia 51002, 51345), asemakaavan muutos Perkkaa II 51. kaupunginosa, Leppävaara, kortteli 51031, asemakaavan muutos Perkkaa II, muutos 51. kaupunginosa, Leppävaara, vesi- ja virkistysalueet, (muodostuu osa korttelia 51031), asemakaavan muutos Perkkaa V 51. kaupunginosa, Leppävaara, kortteli 51001, asemakaavan muutos Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 13.04.2015 Asia 9 Sivu 23 / 45 Perkkaa VI 51. kaupunginosa, Leppävaara, kortteli 51011, katu-, vesi- ja virkistysalueet, (muodostuu osa korttelia 51011, 51031, 51349, 51350), asemakaavan muutos Vermo 51. kaupunginosa, Leppävaara, katualueet, asemakaavan muutos Vermonsolmu 51. kaupunginosa, Leppävaara, kortteli 51342, virkistysalueet, asemakaavan muutos. Vireilletulo Vireilletulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksessa 2007 - 2008. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivätty 8.9.2008 ja päivitetty 27.1.2010 ja 24.5.2013 suunnittelualueen laajentamisten takia. Alueen nykytila Alueen pinta-ala on noin 32 ha. Kaavamuutosalue käsittää kaksi suurikokoista teollisuuskorttelia Majurinkadun ja Vermontien välisellä alueella, liikerakennusten korttelialue asemakaava-alueen eteläreunassa sekä näihin liittyviä katu- ja puistoalueita. Majurinkadun varrella ovat Siemensin pääkonttori ja teollisuusrakennus, Perkkaantien varressa sijaitsee Nemko Oy:n uudehko teollisuusrakennus. Korttelin 51011 läpi virtaa Monikonpuro, jonka mutkassa on linkkimasto ja sen juurella sijaitseva vanha radioasemarakennus. Puistossa Majurinkadun varressa on jätevesipumppaamo. Muilta osin alue on rakentamaton. Kaavanmuutosalue on meren tulvariskialuetta. Monikonpuron vartta koskee lisäksi sadeveden aiheuttama tulvariski. Alueella on useita maanomistajia: Espoon kaupunki, Helsingin kaupunki, Bergans Kiinteistöt Oy, Gasum Oy, Koy Espoon Perkkaantalo, Sponda Oyj, SRV Oyj ja Konalan jakokunta. Maakuntakaava Suunnittelualue on Uudenmaan maakuntakaavassa taajamatoimintojen aluetta. Aluetta halkovat voimalinja ja maakaasujohto. Asemakaavaehdotus on maakuntakaavan mukainen. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 13.04.2015 Asia 9 Sivu 24 / 45 Yleiskaava Suunnittelualue kuuluu Espoon eteläosien yleiskaava-alueeseen. Yleiskaavassa alue on asuinaluetta, kehitettävää kaupunkimaista asuinaluetta ja uutta kaupunkimaista asuinaluetta sekä työpaikka-aluetta, palveluiden ja hallinnon aluetta sekä virkistysaluetta. Perkkaantieltä on osoitettu virkistysyhteys meren rantaan. Vermontie on alueellinen kokoojakatu, joka yhdistää Vermonsolmun ja Perkkaantien toisiinsa. Aluetta halkovat voimalinja- ja maakaasuvaraukset. Asemakaavaehdotus on Etelä-Espoon yleiskaavan mukainen. MRA 27 §:n mukainen kuuleminen Asemakaavaehdotuksesta saatiin 6 muistutusta. Lähiasukkaat kritisoivat mm. Majurinkadun varteen suunniteltujen 8- ja 16-kerroksisten rakennusten läheisyyttä tonteistaan ja tonttiensa varjostamista sekä Majurinkadun syntyvää kaupunkikuvaa ja Majurinkadun tulevaa korottamista. Vaikka Majurinkatu pääosin jää Vermontie-asemakaavan ulkopuolelle ajatellaan taloyhtiöiden olemassa olevien pysäköintipaikkojen jäävän liian alas suhteessa uusittavaan katuun ja ajettavuuden pysäköintipaikoille pelätään käyvän mahdottomaksi. Majurinkadun suunnittelussa on huomioitu ajo Majurinkadulta Miekkaan ja pysäköintialuille sekä kadun kuivatus. Suunnitelmien mukaan Miekka liitetään Majurinkatuun noin 6 % pituuskaltevuudella. Katujen pintakuivatusjärjestelyt on suunniteltu siten, etteivät hulevedet johdu tonteille. Majurinkadun eteläosalla joudutaan rakentamaan tukimuuria, jonka korkeus jää noin yhteen metriin. Asukkaat haluavat myös tietää rakennusaikaisen liikenteen ohjaamisesta ja muistuttavat Majurinkadun ja Perkkaantien jo nyt olevan ruuhkainen. Rakennusoikeutta halutaan vähentää liikenteen melun ja ruuhkaisuuden pienentämiseksi ja pysäköintipaikkojen varmistamiseksi. Uuden Vermontien alueen toivotaan muodostuvan riittävän vihreäksi ja vehmaaksi myös nykyiset asukkaat huomioiden. Virkistysaluetta on laajennettu kaavaehdotuksen jälkeen. Kaupunkisuunnittelukeskus etsii mahdollisia paikkoja viljelypalstojen lisäämiselle, kun asukkaat niitä tässäkin yhteydessä kovasti toivovat. Nemko haluaa jatkaa toimintaansa alueella ja vastustaa alueen suunnittelua asumiselle tärkeimpien liiketoimintakumppaneidensa tuella. - Asukastilaisuuden jälkeen saadut muistutukset huomioiden on suuralueelta etsitty mahdollisia palstaviljelyyn sopivia paikkoja. Vermon ravikeskuksen ja ympäristökeskuksen kanssa on neuvoteltu ravien aiheuttamasta meluhaitasta, tämä asia on huomioitu ravikeskuksen uusimmassa ympäristöluvassa. Majurinkadun liittyminen olemassa oleviin kortteleihin ja pysäköintipaikoille on varmistettu katusuunnitelmissa. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 13.04.2015 Asia 9 Sivu 25 / 45 Asemakaavaehdotuksesta saatiin 15 lausuntoa ja kannanottoa. Niiden johdosta on tehty seuraavat toimenpiteet. - Monikonpuron virtausmallinnus on teetetty ja sen perusteella on tarkennettu kaavamääräystä. - Tulvakorkomääräys on muutettu Ely-keskuksen lausunnon mukaiseksi. - Perkkaan lämpövoimalan vaikutuksia koskevien lausuntojen johdosta on neuvoteltu turvallisuudesta useissa asiantuntijatapaamisissa, teetetty savukaasujen leviämismallinnus ja lisätty asemakaavaan kaavamääräys suurtehohälyttimestä. - Rakennus- ja kulttuuriympäristöön liittyen on kaavakarttaan ja määräyksiin viety Y-tontin kylämäen suojelumääräys. - Vanhan radioasemarakennuksen rakennushistoriaa on selvitetty, rakennukselle ei ole osoitettu suojelumerkintää. Hirsirakennuksena sen siirtäminen toiseen paikkaan on mahdollista, esineistö ja laitteisto voidaan museoida muualle. - Pienen jätemäen stabiliteetti on lausuntojen takia varmistettu selvityksellä ja asemakaavamerkinnällä ja -määräyksellä ratsastuskeskuksen alueella. - Ratsastuskeskuksen tallirakennus on sijoitettu asuinalueen ja ulkotarhojen väliin ja ulkotarhat on osoitettu viemäröitäviksi lausunnon mukaisesti, samoin hulevesimääräystä ja merkintää on tarkennettu. - Lisäksi lausunnoissa tuotiin esiin tavanomaisia teknisiä asioita, joita on ratkottu mm. kunnallistekniikan suunnitelmassa. Muut muutokset asemakaavaehdotukseen Kortteleissa 51350–51353 (Bergans) on tarkistettu joidenkin rakennusten hahmoa toteuttamiskelpoisuuden näkökulmasta. AP-kortteli on muutettu AK:ksi. KL-2 -aluetta on pienennetty. Korttelin 51011 rajausta on muutettu niin, että johtovaraukset sijoittuvat raitin alle. Korttelissa 51031 KL-1 ja LPA-alueilla on luovuttu räystäskorkomerkinnästä ja siirrytty kerroslukumäärittelyyn. Y-tontin käyttötarkoitusmerkintä on yksinkertaistettu YOS/k:sta pelkäksi Y:ksi, jotta tulevan rakennuksen käyttötarkoitus ja toteuttamistapa olisivat mahdollisimman joustavasti valittavissa. Pysäköintitaloille on osoitettu maanalaiskerroksen rakennusoikeus. Tilanteessa, jossa tehdään metrin tai parin täyttöjä pohjaveden yläpuolelle, Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 13.04.2015 Asia 9 Sivu 26 / 45 varmistetaan rationaalin rakentamisen mahdollisuus. Tähän liittyy lisätty kaavamääräys pysäköintirakennusten tulvakynnyksistä. Näiden lisäksi on tehty vähäisiä, teknisluonteisia tarkistuksia. Rakennusoikeuden määrä on pysytetty ennallaan koko alueella. Uuno Kailaan kadun länsipää on merkattu pihakaduksi. Ehdotus asemakaavaksi ja asemakaavan muutokseksi Suunniteltu asemakaavan muutosehdotus perustuu maanomistajien yhdessä ideoimaan maankäytön suunnitelmaan. Asuinkortteleista on muodostettu kolme suurkorttelia, joita rajaavat virkistysalueet ja kadut. Koulu, päiväkoti, päivittäistavaran kauppa ja tori sekä bussipysäkit muodostavat pienen aluekeskuksen, joka palvelee sekä uutta Vermontien kaava-aluetta että Perkkaan nykyistä asujaimistoa. Virkistysalueet toimivat myös Monikonpuron ja hulevesien tulvavarauksena. Vermontien itäpuolelle on osoitettu korttelialue ratsastuskeskusta varten. Vermontien asemakaava ja asemakaavanmuutos osoittavat noin 32 ha:n alueelle yhteensä 227 180 k-m2 asuinrakennusoikeutta, mikä tarkoittaa noin 5 100 uutta asukasta. Asemakaavaehdotus osoittaa 15 000 k-m2 koulun ja päiväkodin rakennusoikeutta sekä 1 900 k-m2 päivittäistavaran kaupan ja palveluiden rakennusoikeutta. Näiden lisäksi Majurinkadun varteen on osoitettu mahdollisuus kivijalkamyymälöiden rakentamiseen ja edellytetään kokoontumis- ja harrastustilojen rakentamista sosiaalisen kestävyyden tukemiseksi 100 k-m2 joka suurkortteliin. Ratsastuskeskukselle on osoitettu rakennusoikeutta 6 900 k-m2 talleja ja maneesia varten, lisäksi henkilökunnan asuntoja 400 k-m2. Pysäköinti on osoitettu maantasoon. Tekniset korttelialueet Vermontien itäpuolella on suunniteltu käyttötarkoitusten vaatimusten mukaisiksi. Alueen kadut, korttelialueet ja pelastustiet korotetaan tulvakorkeuden yläpuolelle. Rakennusten korot suunnitellaan niin, ettei mahdollinen tulva vaurioita rakenteita. Maanalaiseksi osoitettua pysäköintiä voidaan haluttaessa sijoittaa tulvakorkeuden alapuolelle, jos sisäänajokohdat ovat tulvakorkeuden yläpuolella (= tulvakynnys). Alue on saavutettavissa hyvin kaikilla kulkumuodoilla. Itä-länsisuuntainen pyöräilyn laatureitti on suunniteltu Vermontien viereen ja pääreitit Perkkaantielle, Majurinkadulle ja Runoratsunpolulle. Alueella kulkee myös useita palkallisreittejä sekä puistoyhteyksiä. Lisäksi alueen eteläpuolella ja itäpuolella on olemassa olevia ulkoilutieyhteyksiä täyttömäelle ja Taliin. Alueen ajoneuvoliikenneverkon pääperiaatteena on ulkosyöttöinen liikennejärjestelmä. Ulkokehän muodostavat alueelliset kokoojakadut Perkkaantie, Vermontie, Itsehallintotie sekä tonttikadut Majurinkulma ja Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 13.04.2015 Asia 9 Sivu 27 / 45 Majurikatu. Lisäksi alueelle on suunniteltu useita tonttikatuja, mukaan lukien yksi pihakatu. Vermontie on suunniteltu asuinrakentamisen itäpuolelle, jolloin läpikulkevan liikenteen vaikutukset asumiselle on minimoitu. Vermontien katualue on mitoitettu laajana, koska on haluttu varautua Vermontiellä 2+2-kaistaiseen ratkaisuun. Majurinkadun liikennettä pyritään rauhoittamaan varsinkin suunnitellun Y-korttelin (koulu, päiväkoti ym.) kohdalla, johon on suunniteltu ajoratapysäkit ja asfaltista poikkeava pintamateriaali, kuten betonikivi. Katuverkon liikenteellinen sujuvuus tulee olemaan lähellä nykyistä tasoa vuonna 2035, kun katuverkon parannustoimenpiteet on tehty. Bussilinjat säilyvät pääasiassa samoilla kaduilla kuin nykyäänkin. Vermontien katualueen mitoituksessa on varauduttu myös bussien liikennöintiin. Pysäkkien sijaintiin sen sijaan tulee muutoksia Majurinkadulla, jotta liikennöinti saadaan sujuvammaksi. Tie- ja raideliikenteen melujen leviäminen alueelle sekä ilmanlaadun huomioiminen on selvitetty. Kaavamääräyksissä on huomioitu suojaustoimenpiteet. AK-korttelialueet Asuminen sijoitetaan kerrostaloihin, jotka vaihtelevat lamelli- ja pistetaloina kerroskorkeuksien vaihdellessa IV - XVI. Asuinrakennusoikeutta alueelle on osoitettu 227 180 k-m2. Alueelle on haettu ilmettä monimuotoisilla rakennusmassoilla, joiden toteutumista edistetään tiukahkoilla rakennusalueilla. Kattomuodoista toivotaan vaihtelevia. Asemakaava sallii viherkatot, kaupunkiviljelyn ja asukkaiden ulko-oleskeluun liittyvät toiminnot katoille. Julkisivujen tulee suurkortteleittain muodostaa materiaalein ja värein hallittu ja harmoninen kokonaisuus. Julkisivumateriaalien tulee olla korkealuokkaisia ja detaljoinnin viimeisteltyä. Katuun rajoittuvien asuinhuoneiden lattioiden tulee olla vähintään 0,6 m katutason yläpuolella. Alueen sosiaalista kestävyyttä ja yhteisöllisyyttä tuetaan edellyttämällä suurkortteleihin vähintään 100 k-m2:n suuruiset kokoontumis- tai harrastustilat. Aurinkopaneelit ja aurinkosuojat tulee integroida rakennusten julkisivu- ja kattoarkkitehtuuriin sopivalla tavalla. Pysäköinti perustuu osin rakennusten ja pihakansien alaisiin pysäköintilaitoksiin ja pysäköintitaloihin, jotka mahdollistavat suurten yksiköiden muodostamisen palvelemaan useita kortteleita. Osa pysäköinnistä on maantasoisina avopaikkoina tonteilla, osa LPA- ja LPalueilla. Osa vieras- ja asiointipysäköinnistä on osoitettu katujen varsille. Y-korttelialue Y-korttelialue on varattu koulua ja päiväkotia varten. Tontilla sijaitsevaa tyhjää pääkonttorirakennusta voidaan tarvittaessa hyödyntää ainakin koulurakennuksena. Kortteliin on osoitettu 15 000 k-m2 rakennusoikeutta, josta pääkonttorin osuus on 11 576 k-m2. Mahdolliselle Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 13.04.2015 Asia 9 Sivu 28 / 45 täydennysrakentamiselle jää vielä 3 424 k-m2. Kerrosluvussa on huomioitu mahdollisuus säilyttää olemassa oleva rakennus. KL-korttelialueet KL-1-korttelialueelle on osoitettu rakennusoikeutta 1 900 k-m2 esim. päivittäistavaran kauppaa varten. Lisäksi sallitaan työ-, liikunta- ja varastotilat sekä pysäköinnin vaatimat tilat. KL-2 kortteliin on osoitettu rakennusoikeutta kahteen kerrokseen 250 k-m2 kahvilarakennusta varten. E-1-korttelialue E-1-alue on hevosurheilukeskuksen korttelialue. Korttelialueelle saa rakentaa hevosurheilua varten tarvittavan talli- ja maneesirakennuksen ja näitä palvelevia tiloja yhteensä 6 900 k-m2. Lisäksi alueelle saa rakentaa hevosurheilua varten tarvittavan henkilökunnan asuinrivitalon 400 k-m2 kahteen kerrokseen. Puistot ja virkistysalueet Asemakaava-aluetta halkovat puistot, jotka liittävät alueen laajemman ympäristön viherverkostoon. Puistoihin on osoitettu jalankulku- ja polkupyöräverkosto, josta osa palvelee myös pelastusteinä. Puistossa virtaa Vermonoja (= Monikonpuro), jota siirretään tarpeelliselta osin ja jolle rakennetaan tarvittavat ylikulkusillat. Uomaa tullaan siirtämään noin 500 metrin matkalta. Puiston suunnittelussa otetaan huomioon virkistykselliset ja maisemalliset näkökohdat ja tulvavaara. Puron siirto tehdään ns. kuivatyönä, jotta sen eläimistöä häiritään mahdollisimman vähän, siirtotoimenpide edellyttää vesilainsäädännön mukaista lupaprosessia. Tulvareitit on osoitettu kaavakartalla. P-2-puistossa ei melun takia sallita virkistystoimintoja, mutta alueelle saa sijoittaa kaupunkiviljelypalstoja. LP-alueet LP-alueet on varattu yleistä maantasopysäköintiä varten. LH-alue Alueella sijaitsee olemassa oleva maakaasun jakeluasema. LPA-alueet LPA (ALUE) pysäköintialueet ja -rakennukset mahdollistavat keskitetyn aluepysäköinnin. Pysäköintirakennuksiin voi sijoittaa autoiluun ja pyöräilyyn liittyvää varastointia, yhteistiloja, muuntamoita ja katoille kaupunkiviljelyä. Kaupan viereiseen pysäköintilaitokseen voi sijoittaa autopesulan. Erikseen osoitetut LPA-alueet palvelevat KL-1 korttelin liiketiloja ja KL-2 korttelin kahvilarakennusta. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 13.04.2015 Asia 9 Sivu 29 / 45 EMT-mastoalue Soneran televiestintämasto siirretään asuinkortteliksi osoitetulta paikalta EMT-alueelle. ET-1-alueet Alueet on varattu jo rakennettua maakaasujohtoa ja sen paineenalennusasemaa ja muita siihen liittyviä rakennelmia varten. ET-2 /k-alue Alue on tarkoitettu kaupungin kunnossapidon tarpeisiin. EV-1-alue Paikka on tavallista suojaviheraluetta tärkeämpi sijainniltaan ja maisemallisesti. Se tulee istuttaa ja käsitellä kaupunkikuvallisesti korkeatasoisena. Selvitykset ja suunnitelmat - Asemakaavan muutoksen selostus liitteineen Vermontie asemakaava ja asemakaavan muutokset, alue 116900, Havainnekuvat 4.9.2014 Luontoselvitys, Ympäristötutkimus Yrjölä Oy 2007 Kiinteistön ympäristötekninen tutkimus, Perkkaa, Uudenmaan Valvontamestarit Oy 2004 E.On Finland Oy Vermon lämpökeskus, rikkidioksidi, typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen leviämislaskelmat, Ilmatieteen laitos 23.12.2004 Vermon tulvatarkastelu, Ramboll 2009 Hulevesiselvitys Monikonpuron itäinen haara (luonnos) Ramboll 2010, Vermontie, Kaupallisen kehittämisen lähtökohdat, Entrecon Oy 2011 Vermon lämpökeskus, Palotekninen suunnitelma, Paloässät Oy 2010 Vermontie Energiasuunnitelma 2012 Oy Eero Paloheimo Ecocity Ltd Kunnallistekniikan yleissuunnitelma 2014 Sito Oy ja Byman & Ruokonen Oy. Kortteli- ja lähiympäristösuunnitelma 15.8.2014 Maisema-arkkitehdit Byman & Ruokonen Oy Perkkaa-Vermo kaupan paikkana, Ramboll 29.11.2013 Rakennettavuusselvitys kortteli 51354, FCG16.12.2013 Leppävaaran radioaseman inventointi, Katariina Ockenström, 28.1.2014 Vermon lämpökeskus - savukaasujen mallitus tulipalotilanteessa, Pöyry 29.4.2014 Monikonpuron virtausmallinnus, SITO, 12.5.2014 Vermontien liikenne-ennuste ja toimivuustarkastelut, erillismuistio, Sito Oy 18.2.2013 Älykkäät pysäköintiratkaisut ja sukkulointiliikenne, esiselvitys, VTT syyskuu 2013 Perkkaa IIB Selvitys liikenteestä, melusta ja tärinästä, Sito Oy 5.8.2013 Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 13.04.2015 Asia 9 Sivu 30 / 45 Lähiympäristö- ja korttelisuunnitelma - Vermontie, lähiympäristö- ja korttelisuunnitelma, Maisema-arkkitehdit Byman & Ruokonen OY, 23.10.2013, päivitetty 15.8.2014 Perittävät maksut Hakijat ovat maksaneet asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Kaupunki perii MRL 59 §:n mukaisesti asemakaavanmuutoksen laatimiskulujen loppuosan 40 % ja kuulutuskustannusten loppuosan 1/3, yhteensä 4 733,40 euroa asemakaavanmuutoksen tultua lainvoimaiseksi. 7 Päätöshistoria Kaupunginhallitus 30.3.2015 § 122 Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus 1 hyväksyy liitteenä olevat Espoon kaupungin ja Bergans Kiinteistöt Oy:n välillä 24.3.2015, Espoon kaupungin ja Kiinteistö Oy Espoon Perkkaantalon välillä 24.3.2015 sekä Espoon kaupungin ja Sponda Kiinteistöt Oy:n välillä 24.3.2015 allekirjoitetut maankäyttösopimukset ja esisopimukset alueiden luovutuksista, 2 ehdottaa, että valtuusto hyväksyy 24.5.2010 päivätyn ja 25.8.2014 muutetun Vermontie - Vermovägen asemakaavan ja asemakaavan muutokset piirustusnumero 6554, alue 116900, 51. kaupunginosa Leppävaara. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: hakijat Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, ote ja liitteet Uudenmaan liitto, ote päätöksestä sekä kaavakartta Tieto valtuuston hyväksymispäätöksestä niille muistuttajille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa Tieto niille viranomaisille, jotka ovat MRA 94 §:n mukaan sitä pyytäneet Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Asia 10 13.04.2015 Sivu 31 / 45 1010/10.03.01/2015 Kaupunginhallitus 125 § 30.3.2015 10 Valtuustokysymys Pohjois-Espoon metsänhoitotoimenpiteistä, luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmasta, METSO-kriteereistä ja luonnonhoidon toimintamallista Valmistelijat / lisätiedot: Eva Elston-Hämäläinen, puh. 043 825 6073 [email protected] Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee tiedoksi ilmoituksen, että vastausta Henna Partasen ja 37 muun valtuutetun 23.2.2015 esittämään valtuustokysymykseen PohjoisEspoon metsänhoitotoimenpiteistä, luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmasta, METSO-kriteeristä ja luonnonhoidon toimintamallista ei voida antaa asetetussa määräajassa. Oheismateriaali Selostus Valtuustokysymys 23.2.2015 Henna Partanen ja 37 muuta allekirjoittajaa ovat jättäneet 23.2.2015 valtuustokysymyksen Pohjois-Espoon metsänhoitotoimenpiteistä ja luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmasta, METSO-kriteeristä sekä luonnonhoidon toimintamallista. Tekninen lautakunta on käsitellyt 18.3.2015 päätösehdotusta vastaukseksi valtuustokysymykseen. Lautakunta palautti asian uudelleen valmisteltavaksi. Valmistelu on kesken eikä vastausta valtuustokysymykseen voida antaa valtuuston työjärjestyksen 6 §:ssä säädetyssä määräajassa. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 30.3.2015 § 125 Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi ilmoituksen, että vastausta Henna Partasen ja 37 muun valtuutetun 23.2.2015 esittämään valtuustokysymykseen Pohjois-Espoon metsänhoitotoimenpiteistä, luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmasta, METSO-kriteeristä ja luonnonhoidon toimintamallista ei voida antaa asetetussa määräajassa. Espoon kaupunki Valtuusto Päätös Tiedoksi Kokouskutsu 13.04.2015 Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Asia 10 Sivu 32 / 45 Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Asia 11 13.04.2015 Sivu 33 / 45 522/11.01.03/2015 Ympäristölautakunta Kaupunginhallitus 11 § 104 § 26.2.2015 16.3.2015 11 Valtuustokysymys Suomenojan venesataman maaperän saastumisesta Valmistelijat / lisätiedot: Harri Anttila, puh. 043 826 5219 [email protected] Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena Kurt Bymanin ja 12 muun valtuutetun 28.1.2015 esittämään valtuustokysymyksen, joka koski Suomenojan venesataman maaperän pilaantumista sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Oheismateriaali Selostus Valtuustokysymys 26.1.2015 Valtuustokysymys Kurt Byman ja 12 muuta allekirjoittajaa ovat jättäneet 28.1.2015 valtuustokysymyksen Suomenojan venesataman saastuneisuudesta ja sen vaatimista toimenpiteistä. Kysymyksessä esitetään, että Suomenlahden rannoilla tikittää saastepommi, johon ei ole vielä havahduttu. Erityisesti Espoon Suomenojan venesataman alueelle on vuosikymmenten kuluessa laskettu maaperään myrkkymaaleja ja kemikaaleja. Allekirjoittajat kysyvät - onko Suomenojan rakentamissuunnitelmia laadittaessa otettu ongelma huomioon, - mihin toimenpiteisiin aiotaan ryhtyä asian suhteen, - millaiset kustannukset arvioidaan syntyvän maiden puhdistustöistä ja mistä rahoitus otetaan, - onko asiaa pohdittu myös muiden venesatamien osalta, - kuinka on tarkoitus jatkossa venesatamien perustamisessa ja olemassa olevien kehittämisessä ottaa huomioon esille tulleet ongelmat. Vastaus valtuustokysymykseen Espoossa ympäristökeskus on aloittanut pilaantuneiden maa-alueiden kartoituksen ja seurannan vuonna 1992. Silloin laadittiin ensimmäinen Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 13.04.2015 Asia 11 Sivu 34 / 45 kartoitus maa-alueista, jotka ovat saattaneet pilaantua teollisuus-, kaatopaikka- tai muun toiminnan seurauksena. Kohdeluetteloa on päivitetty jatkuvasti ja vuonna 2004 luetteloon lisättiin mm. venesatamat. Espoossa on 10 kaupungin ylläpitämää satamaa ja 6 venekerhojen ylläpitämää satamaa. Kaupungin ylläpitämistä satamista on tehty maaperätutkimuksia mahdollisen pilaantumisen selvittämiseksi Marinsatamassa (1999), Nokkalassa (2008), Suomenojalla (2005, 2013, 2015), Soukassa (2009) ja Svinössä (2003). Keilalahdessa toimi venesatama nykyisen Microsoftin (ent. Nokia) paikalla. Maaperä tutkittiin ja kunnostettiin vuonna 1999 ennen pääkonttorin rakentamista. Suomenojan venesataman maaperätutkimuksissa 16.5.2005 ja 22.1.2015 on selvitetty raskasmetallien, elohopean, öljyn sekä polyaromaattisten hiilivetyjen (PAH), haihtuvien hiilivetyjen (VOC) ja PCB -yhdisteiden esiintymistä maaperässä ottamalla näytteitä yhteensä 45 näytepisteestä. Lisäksi näytteitä on otettu satama-altaan merenpohjasedimentistä. Näistä määritettiin raskasmetallit, PCB, orgaaniset tinayhdisteet (TBT, kiinnittymisenestomaaleissa) ja öljyhiilivedyt. Tutkimuksissa sataman maaperässä todettiin olevan pilaantuneita maaaineksia noin 12 ha alueella enimmillään 1 m syvyyteen saakka. Pohjasedimentissä tavattiin metalleja, arseenia, orgaanisia tinayhdisteitä ja öljyhiilivetyjä. TBT -yhdisteiden pitoisuus ylitti voimassa olevan raja-arvon, mistä syystä ruopattavia massoja ei saa läjittää mereen. Muut haitta-aineet eivät meriläjitystä estäisi. Pilaantuneiden maa-ainesten vaikutuksia ja merkitystä on tarkasteltu lisäksi neljässä selvityksessä: - Finnoonsataman asemakaava-alueen ympäristövaikutusselvitys, SITO Oy 17.5.2005 - Finnoonsataman yleissuunnitelma, SITO Oy 30.5.2008 - Finnoonsataman ruoppaus, täyttö ja läjitys, ympäristövaikutusten arviointiselostus, Ramboll Oy 1.3.2014 - Finnoon venesäilytysalue, ympäristötekninen tutkimusraportti. Vahanen Oy 22.1.2015. Satama-alueen maaperän kunnostus ja pilaantuneiden ruoppausmassojen poisto hoidetaan Finnoon aluekehityshankkeeseen kuuluvan esirakentamisvaiheen yhteydessä. Sitä varten tullaan tekemään riskiarvio ja kunnostussuunnitelma. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tekee päätöksen Uudenmaan ELY-keskus, joka antaa tarvittavat määräykset. Kunnostuskustannusten suuruus määräytyy poistettavien massamäärien ja niiden käsittelytarpeen perusteella. Tämänhetkisten arvioiden mukaan satamakentän puhdistus maksaisi 1 - 1,5 milj. euroa. Satama-altaan pilaantuneen sedimentin puhdistuskustannukset ovat samaa suuruusluokkaa, joten yhteiskustannus olisi noin 3 milj. euroa. Täsmällistä tietoa kustannusten rahoituksen jakautumisesta ei ole tällä hetkellä käytettävissä. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 13.04.2015 Asia 11 Sivu 35 / 45 Veneiden huoltoalueilla tehtävästä pohjamaalien poistosta ja käsittelystä on annettu määräykset vuonna 2005 (kaupungin ympäristönsuojelumääräykset, hyväksytty valtuustossa 21.1.2005). Tämän jälkeen pohjamaalin poisto tuli tehdä alustalla, jolta maali saadaan talteen. Satamanpitäjä on valvonut toimintaa. Uudet talvisäilytys- ja huoltoalueet tulee rakentaa ja toiminta järjestää siten, että päästöjä maaperään ei synny. Tulevaisuudessa satamiin tullaan rakentamaan veneiden pesupaikkoja. Ensimmäinen kohde on Nokkalan satama, jonne pesupaikka valmistunee vuonna 2016. Päätöshistoria Ympäristölautakunta 26.2.2015 § 11 Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tarja Söderman Ympäristölautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus ehdottaisi edelleen valtuustolle, että se merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena Kurt Bymanin ja 12 muun valtuutetun 28.1.2015 esittämään valtuustokysymyksen, joka koski Suomenojan venesataman maaperän pilaantumista, sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Käsittely Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus 16.3.2015 § 104 Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena Kurt Bymanin ja 12 muun valtuutetun 28.1.2015 esittämään valtuustokysymyksen, joka koski Suomenojan venesataman maaperän pilaantumista sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Asia 12 13.04.2015 Sivu 36 / 45 1006/08.00.00/2015 Kaupunginhallitus 105 § 16.3.2015 12 Valtuustokysymys Länsimetron automatisoinnin kustannuksista Espoon kaupungille Valmistelijat / lisätiedot: Eva Elston-Hämäläinen, puh. 043 825 6073 [email protected] Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee tiedoksi ilmoituksen, ettei vastausta Kurt Bymanin ja 12 muun valtuutetun 23.2.2015 esittämään valtuustokysymyksen Länsimetron automatisoinnin kustannuksista voida asetetussa määräajassa antaa. Oheismateriaali Selostus Valtuustokysymys 23.2.2015 Kurt Byman ja 12 muuta allekirjoittajaa ovat jättäneet 23.2.2015 valtuustokysymyksen Länsimetron automatisoinnin kustannuksista Espoon kaupungille. Valmistelun keskeneräisyyden vuoksi vastausta valtuustokysymykseen ei voida antaa valtuuston työjärjestyksen 6 §:ssä säädetyssä määräajassa. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 16.3.2015 § 105 Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi ilmoituksen, ettei vastausta Kurt Bymanin ja 12 muun valtuutetun 23.2.2015 esittämään valtuustokysymyksen Länsimetron automatisoinnin kustannuksista voida asetetussa määräajassa antaa. Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Asia 13 13.04.2015 Sivu 37 / 45 4415/02.08.00/2014 Kaupunginhallitus 102 § 16.3.2015 13 Valtuustoaloite koululaisten taulutietokoneiden hankintaedellytysten selvittämisestä Valmistelijat / lisätiedot: Asko Lippo, puh. 043 825 7554 Jukka Pitkänen, puh. 09 816 84808 Outi Saloranta-Eriksson, puh. 09 816 52345 Virpi Leino, puh. 046 877 1846 [email protected] Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena valtuutettu Kai Lintusen ym. 20.10.2014 jättämään valtuustoaloitteeseen koululaisten taulutietokoneiden hankintaedellytysten selvittämisestä ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Oheismateriaali Selostus Valtuustoaloite 20.10.2014 Valtuustoaloite Valtuutettu Kai Lintusen ja 26 muun valtuutetun allekirjoittamassa valtuustoaloitteessa koululaisten taulutietokoneiden hankintaedellytysten selvittämisestä esitetään, että Espoo selvittää nopeasti koululaisten tablettien hankintaan ja käyttöönottoon liittyvät hyödyt, haasteet ja kustannukset sekä mahdollisesti saatavat säästöt koko kouluverkon laajuisesti ja tuo tablettien hankintaedellytykset valtuustoon arvioitaviksi ja päätettäviksi ko. selvityksineen. Aloitteessa viitataan sekä Espoon tarinan toteuttamiseen edelläkävijänä että Vantaan kaupungin esimerkkiin. Lautakuntien lausunnot Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta on kokouksessaan 25.2.2015 § 18 ja Svenska rum -lautakunta on kokouksessaan 26.2.2015 § 16 antanut lausunnon valtuustoaloitteeseen. Lautakuntien lausunnot oli valmistelu suomenkielisen opetuksen tulosyksikön ja ruotsinkielisten sivistyspalvelujen tulosyksikön sekä Espoon Tietotekniikka -tulosyksikön yhteistyönä. Lautakuntien yhteneväisissä lausunnoissa todetaan seuraavaa: ”Espoon sivistystoimessa koulujen oppimisympäristöjen kehittämisen lähtökohtana on, että niiden tulee uudistua vastaamaan digitalisoituvaa yhteiskuntaa. Oppimisympäristöjen tulee tukea uusiutuvaa, osallistavaa Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 13.04.2015 Asia 13 Sivu 38 / 45 oppimista ja uusiutuvaa pedagogiikkaa. Oppimisympäristöjen tulee innostaa oppimiseen ja sinnikkääseen yrittämiseen kohti jokaisen oppijan parasta. Keskeinen painopiste oppimisympäristöjen ja opetuksen kehittämisessä on uusien opetussuunnitelmien tavoitteiden saavuttaminen. Peruskouluilla ja lukioilla tulee olla käytössään riittävä määrä opetusta tukevia ja koulun toimintaan soveltuvia työasemia ja muita päätelaitteita. Näiden lisäksi lukioiden opiskelijat voivat käyttävät omia päätelaitteitaan opiskelussaan. Myös perusopetuksessa oppilaiden omien päätelaitteiden hyödyntäminen sallitaan. Päätelaitteiden määrän lisääminen edellyttää, että verkkoratkaisut ja -palvelut rakennetaan tukemaan näitä lähtökohtia. Koulujen verkotukseen on Espoossa panostettu viime vuosina ja uusi oppilasverkko otettiin käyttöön vuoden 2015 alusta. Espoon kaupungin sivistystoimi hankki joulukuussa 2014 perusopetuksen opettajille henkilökohtaiseen käyttöön tablettitietokoneet. Hankinnan avulla vahvistetaan opettajien IT-osaamista ja tuetaan positiivista ja rakentavaa kehittämisilmapiiriä. Opettajien osaamista vahvistamalla valmistaudutaan oppilaiden käytössä olevien tablettien ja muiden päätelaitteiden määrän kasvuun sekä uusien opetussuunnitelman perusteiden tavoitteiden saavuttamiseen. Opettajien osaamisen kehittämistä tuetaan vahvasti. Yhtenä merkittävänä tukimuotona on pedagoginen IT-ohjaus, jonka järjestämiseen Espoon kaupunki on saanut opetus- ja kulttuuriministeriöltä 179 300 euron valtionavustuksen vuosille 2014-2016. Lukioiden opettajille vastaava laitehankinta oli tehty aikaisemmin vuoden 2014 aikana ja myös lukioissa opetushenkilöstön pedagogista osaamista kehitetään vahvasti. Oppilaskohtaisten päätelaitteiden hankinta edellyttää siis toimivan infrastruktuurin lisäksi opettajilta osaamista sekä opetuksen kehittämisen strategista suunnittelua. Oppimisympäristön tulee tarjota oppilaille mahdollisuuden tutustua erilaisiin laitteisiin ja operatiivisiin systeemeihin tarkoituksenmukaisella tavalla. Opetukseen parhaiten soveltuvien laitteiden valinta tulee tehdä harkitusti, minkä vuoksi kouluihin on nyt hankittu erilaisia laitteita ja niiden käytöstä tullaan keräämään opettajilta systemaattisesti palautetta kevään 2015 aikana. Mahdollisen oppilaskohtaisen hankinnan suunnittelussa tulee varmistaa käyttöönottoprosessin tuki siten, että hankittavat laitteet saadaan välittömästi opetuskäyttöön jokaisessa koulussa. Tämä edellyttää, että opettajien IT-osaamisen taso on hyvä. Valtuustoaloitteessa pyydettiin selvittämään myös hankintaan liittyvät haasteet ja kustannukset. Espoo Tietotekniikka -tulosyksikkö on selvittänyt asiaa nykytilanteen pohjalta: ”Espoon Tietotekniikka -tulosyksikkö kehittää kaupungin ITpalveluvalikoimaa tukemaan entistä paremmin koulujen tarpeita sekä toiminnallisesti että taloudellisesti. Jo nyt tablettien tilaukset hoidetaan keskistetysti yksikön kautta. Keväällä 2015 tuotteistus saadaan valmiiksi, minkä jälkeen koulut voivat suoraan tilata haluamansa laitteet. Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 13.04.2015 Asia 13 Sivu 39 / 45 Oppilaskohtaisten tablettien hankinta tulee nostamaan kaupungin koko laitekannan lukumääräisesti yli kaksinkertaiseksi. Tämä edellyttää hyvin suunniteltua, esimerkiksi kolmelle vuodelle jaksotettua käyttöönottoa. Samalla on pidettävä huolta siitä, että kaupungilla on valmius hallita kasvanut laiteomaisuus, mukaan lukien koulujen tarvitsema kyvykkyys laitteiden sisällön hallintaan. Kaupungin nykyisen käytännön mukaisesti tabletit hankitaan omistuslaitteiksi. Oppilaiden kokonaismäärän ollessa n. 35 000, kolmelle vuodelle jaksotettu hankinta edellyttää 11 000 - 12 000 laitteen vuosittaisia hankintoja. Riippuen hankittavien laitteiden tyypistä hankintojen vuosiarvo asettuu siten karkeasti 3,3 milj. euron ja 6 milj. euron välille. Laitteiden elinkaari on tyypillisesti noin 3 vuotta. Tämä tarkoittaa sitä, että Espoo sitoutuu pysyvämmin samantasoiseen vuosittaiseen hankintaan. Tämän lisäksi tarvittavan hallintajärjestelmän kustannuksiksi voi laskea vuosittain 30 euroa - 50 euroa per laite toiminnallisuuden tasosta riippuen. Tablettien hankinta vaikuttaa nykyisen kouluverkon leasing-laitekannan käyttötarkoitukseen ja supistaa laitemäärää, mikä vähentää vaiheittain leasing- ja perustietotekniikkakustannuksia. Tietoliikennevalmiudet ovat jo tehtyjen toimenpiteiden ansiosta hyvällä tasolla. Kaikkien koulujen ulkoiset yhteydet saadaan kapasiteetiltaan riittäviksi lisääntynyttä laitemäärää varten. Uusi oppilasverkko tukee myös kasvanutta langattoman lähiverkon käyttöä. Laitteiden määrän kasvu kuitenkin edellyttänee tukiasemien määrän kasvattamista, joka lisää osaltaan kustannuksia.” Lisäksi opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta päätti esittää, että Espoossa pilotoidaan digitaalista oppimisympäristöä, oppilaskohtaisine laitehankintoineen, vähintään luokkakoossa sekä perusasteella että lukiossa lukuvuodesta 2015-2016 alkaen. Sivistystoimen johtaja toteaa Opetushallitus on hyväksynyt perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 22.12.2014. Paikalliset opetussuunnitelmat otetaan käyttöön porrastetusti 1.8.2016 lukien. Uusissa opetussuunnitelmissa tieto- ja viestintäteknologia on olennainen osa monipuolisia oppimisympäristöjä. Sen avulla vahvistetaan oppilaiden osallisuutta ja yhteisöllisen työskentelyn taitoja sekä tuetaan oppilaiden henkilökohtaisia oppimispolkuja. Uusia tieto- ja viestintäteknologisia ratkaisuja otetaan käyttöön oppimisen edistämiseksi ja tukemiseksi. Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö valmistelee opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan esittämää pilotointia siten, että se voidaan aloittaa lukuvuoden 2015-2016 alusta. Pilotointia suunnitellaan yhtä luokkakokoa laajempana, jotta saataisiin eri vuosiluokkatasoilta kokemuksia. Vastaava pilotointi tullaan toteuttamaan ruotsinkielisissä sivistyspalveluissa. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 13.04.2015 Asia 13 Sivu 40 / 45 Pilotoinnilla selvitetään oppimaan oppimiseen, oppimismotivaatioon, kouluviihtyvyyteen ja oppimistuloksiin liittyviä vaikuttavuusseikkoja. Pilotointi tukee uuden opetussuunnitelman käyttöönottoa lukuvuoden 2016-2017 alusta. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 16.3.2015 § 102 Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena valtuutettu Kai Lintusen ym. 20.10.2014 jättämään valtuustoaloitteeseen koululaisten taulutietokoneiden hankintaedellytysten selvittämisestä ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Asia 14 13.04.2015 Sivu 41 / 45 1934/02.02.01/2014 Tarkastuslautakunta 30 § 24.3.2015 14 Vuoden 2013 vastuuvapaudesta päättäminen Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Ala-aho, puh. 046 877 2801 [email protected] Päätösehdotus Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota valtionavustusten hakemus- ja käyttöprosessien eri vaiheiden asianmukaiseen hoitamiseen valtionavustuksen käyttösuunnitelmasta avustuksen käytön raportointiin asti. Tapahtuneesta virheestä on seurannut johtosääntöjen, toimintaohjeiden ja toimintakäytäntöjen uudistaminen. Tarkastuslautakunta seuraa jatkossa valtionavustusten hakemus- ja käyttöprosessien asianmukaisuutta. Tarkastuslautakunta ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi kaupunginhallituksen selvityksen valtionavustusten hakemusprosessista ja valvonnasta ja myöntää vastuuvapauden sivistystoimen johtajalle ja suomenkielisen opetustoimen johtajalle tilikaudelta 1.1.- 31.12.2013. Liite 6 7 8 9 Selostus Kaupunginhallituksen selvitys 2.3.2015, § 83 Tasa-arvoraha 2013-2014 Tasa-arvoraha 2014-2015 Valtion erityisavustus koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin 19.12.2014 Käsitellessään vuoden 2013 tilintarkastuskertomusta, tilinpäätöksen hyväksymistä ja vastuuvapaudesta päättämistä kokouksessaan 19.5.2014 § 56 valtuusto myönsi vastuuvapauden toimielinten jäsenille ja tehtäväalueiden johtaville virkamiehille tilikaudelta 1.1. - 31.12.2013 lukuun ottamatta sivistystoimen johtajaa ja suomenkielisen opetustoimen johtajaa, joiden osalta päätöksentekoa vastuuvapauden myöntämisestä lykättiin siihen asti, kunnes on selvitetty vuosille 2014 - 2015 kohdistetun harkinnanvaraisen avustuksen hakematta jättämisestä kaupungille aiheutunut mahdollinen taloudellinen vahinko, sekä kehotti kaupunginhallitusta ryhtymään toimenpiteisiin valtionavustusten hakemisprosessin ja valvonnan saattamiseksi asianmukaiselle tasolle ja raportoimaan asiasta valtuustolle. Tarkastuslautakunta päätti 27.11.2014 § 113 käsitellessään valtionavustusten hakuprosessia vuosina 2013 - 2014 tiedustella Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 13.04.2015 Asia 14 Sivu 42 / 45 kaupunginhallitukselta, mihin toimenpiteisiin se on ryhtynyt koskien valtionavustusten hakemisprosessia ja valvonnan saattamista asianmukaiselle tasolle sekä pyysi antamaan tarkastuslautakunnalle ja edelleen valtuustolle vastauksen liitettäväksi vuoden 2013 vastuuvapauden käsittelyä koskevaan asiaan Kaupunginhallituksen selvitys Kaupunginhallitus antoi liitteenä olevan selvityksen valtionavustusten hakemusprosessista ja valvonnasta kokouksessaan 2.3.2015 § 83. Selvityksestä käy ilmi seuraavaa: Sivistystoimi Sivistystoimi on antanut valtionavustusten hakemisesta selvityksen, jonka mukaan marraskuussa 2014 toimialajohtajan ohjeilla määriteltiin avustusten toimintatavat loppuvuodeksi 2014. Sivistystoimen toimialajohtajan 17.12.2014 tekemällä päätöksellä sivistystoimen tulosyksiköiden toimintaohjeita tarkennettiin siten, että tulosyksikön johtajan tehtäväksi tuli vastata tulosyksikköä koskevien valtionosuuksien ja -avustusten sekä niihin verrattavien etuuksien hakemisen valmistelusta. Palvelualuetta johtavan esimiehen tehtäväksi tuli osallistua palvelualuettaan koskevien valtionosuuksien ja -avustusten sekä niihin verrattavien etuuksien hakemisen valmisteluun. Sivistystoimen esikunnan toimintaohjetta tarkennettiin niin, että esikunnan johtajan tehtäväksi tuli koordinoida toimialajohtajan päätettäväksi tulevien valtionosuuksien ja avustusten sekä niihin verrattavien etuuksien hakemista. Nämä toimintaohjemuutokset tulivat voimaan 1.1.2015. Valtuuston 26.1.2015 päättämän johtosääntömuutoksen jälkeen toimialajohtajalle annettiin mahdollisuus siirtää toimintaohjeella avustusten hakemista koskevaa päätösvaltaa alaiselleen viranhaltijalle. Selostus erityisavustuksen hausta ja käytöstä tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin Espoo sai opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustusta tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin vuosille 2013–2014 yhteensä 1 765 446 euroa. Avustusta haettiin syksyllä 2012 ja päätös tästä annettiin joulukuussa 2012. Avustuksen käyttö aloitettiin syksyllä 2013. Lukuvuodelle 2013 - 2014 avustus jaettiin liitteen mukaisesti siinä mainituille 20 koululle. Tuolloin saadusta avustuksesta jaettiin koko lukuvuodelle 908 500 euroa. Syksyllä 2013 olisi avustusta voinut hakea vuosille 2014–2015. Avustusta ei kuitenkaan ministeriön lokakuussa 2013 lähettämän kirjeen mukaan olisi voinut käyttää vuoden 2014 aikana, jos avustusta oli saanut edellisessä vuosia 2013–2014 koskeneessa haussa. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 13.04.2015 Asia 14 Sivu 43 / 45 Espoon kaupunki haki ministeriöltä lupaa siirtää vuosille 2013–2014 myönnettyä avustusta vuodelle 2015. Ministeriön päätöksellä (12.5.2014) avustuksen käyttöaikaa jatkettiin 31.5.2015 saakka. Lukuvuodelle 2014 - 2015 avustusta jaettiin kouluille yhteensä 720 000 euroa. Avustuksesta noin 137 000 euroa varattiin avustuksessa mukana oleville kouluille yhteisesti käytettäväksi koulutukseen, joka tukee avustuksen kohteena olevaa toimintaa. Näistä varoista käytettiin vuonna 2014 noin 120 000 euroa ja loput siirrettiin keväälle 2015. Tästä avustuksesta tehdään ministeriölle raportti 30.9.2015 mennessä. Erityisavustus vuosille 2015 - 2016 tuli hakuun syksyllä 2014, jolloin Espoon kaupunki myös haki sitä. Opetus- ja kulttuuriministeriön joulukuussa 2014 tekemän päätöksen mukaan kaupunki sai avustusta yhteensä 2 170 000 euroa. Avustusta ei voi käyttää samanaikaisesti vastaavan aikaisemmille vuosille myönnetyn avustuksen kanssa. Tämä avustuksen käyttö kohdennetaan syksyllä 2015 alkavaan lukuvuoteen. Avustuksen kohteena tulevat olemaan samat koulut kuin aikaisemmin ja aikaisemmin myönnetty avustus tulee niillä käytettyä nyt meneillään olevan lukukauden päättyessä keväällä 2015. Tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin myönnetyllä erityisavustuspäätöksellä toteutetaan lukuvuosina 2013 - 2014 ja 2014 - 2015 toimintaa suunnitelmien mukaisesti keskeytyksettä myönnettyjen avustusten puitteissa ja ministeriön avustuksille määräämien käyttökriteerien mukaisesti. Päätöshistoria Tarkastuslautakunta 24.3.2015 § 30 Päätösehdotus Kaupunginreviisori Virpi Ala-aho Tarkastuslautakunta esittää, että valtuusto merkitsee tiedoksi kaupunginhallituksen selvityksen valtionavustusten hakemusprosessista ja valvonnasta ja myöntää vastuuvapauden sivistystoimen johtajalle ja suomenkielisen opetustoimen johtajalle tilikaudelta 1.1.- 31.12.2013. Käsittely Kaupunginreviisori esitteli valmisteluprosessin. Lautakunta keskusteli saaduista selvityksistä. Ravald Thilmanin kannattama ehdotti, että asia palautetaan. Puheenjohtaja totesi, että on tehty kannatettu palautusehdotus, joten seuraavien puhujien on kohdistettava puheensa palautukseen. Keskustelun palauksesta päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on äänestettävä. Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 13.04.2015 Asia 14 Sivu 44 / 45 Puheenjohtaja ehdotti, että ne jotka kannattavat palautusehdotusta äänestävät ”jaa” ja ne, jotka vastustavat palautusehdotusta, äänestävät ”ei”. Tarkastuslautakunta hyväksyi puheenjohtajan äänestysjärjestysehdotuksen. Äänestyksessä tarkastuslautakunta 7 äänellä 4 ääntä vastaan ja yhden äänestäessä tyhjää hylkäsi palautusehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja totesi, että asian käsittely jatkuu. Tarkastuslautakunnan jäsenet keskustelivat päätösehdotuksen tarkentamisesta. Tarkastuslautakunnan esittelijä teki keskustelun perusteella seuraavan täydennetyn päätösehdotuksen: Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota valtionavustusten hakemus- ja käyttöprosessien eri vaiheiden asianmukaiseen hoitamiseen valtionavustuksen käyttösuunnitelmasta avustuksen käytön raportointiin asti. Tapahtuneesta virheestä on seurannut johtosääntöjen, toimintaohjeiden ja toimintakäytäntöjen uudistaminen. Tarkastuslautakunta seuraa jatkossa valtionavustusten hakemus- ja käyttöprosessien asianmukaisuutta. Tarkastuslautakunta esittää, että Valtuusto merkitsee tiedoksi kaupunginhallituksen selvityksen valtionavustusten hakemusprosessista ja valvonnasta ja myöntää vastuuvapauden sivistystoimen johtajalle ja suomenkielisen opetustoimen johtajalle tilikaudelta 1.1 - 31.12.2013. Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko päätösehdotus hyväksyä ehdotetulla lisäyksellä. Ravald Thilmanin kannattamana ehdotti, että asia hylätään. Puheenjohtaja totesi, että on tehty kannatettu ehdotus asian hylkäämiseksi ja että on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että ne, jotka kannattavat päätösehdotusta äänestävät ”jaa” ja ne, jotka kannattavat asian hylkäämistä äänestävät ”ei”. Tarkastuslautakunta hyväksyi puheenjohtajan äänestysjärjestysehdotuksen. Äänestyksessä tarkastuslautakunta 8 äänellä 4 ääntä vastaan hyväksyi päätösehdotuksen ja hylkäsi hylkäysehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Espoon kaupunki Valtuusto Päätös Kokouskutsu 13.04.2015 Asia 14 Sivu 45 / 45 Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota valtionavustusten hakemus- ja käyttöprosessien eri vaiheiden asianmukaiseen hoitamiseen valtionavustuksen käyttösuunnitelmasta avustuksen käytön raportointiin asti. Tapahtuneesta virheestä on seurannut johtosääntöjen, toimintaohjeiden ja toimintakäytäntöjen uudistaminen. Tarkastuslautakunta seuraa jatkossa valtionavustusten hakemus- ja käyttöprosessien asianmukaisuutta. Tarkastuslautakunta esittää, että Valtuusto merkitsee tiedoksi kaupunginhallituksen selvityksen valtionavustusten hakemusprosessista ja valvonnasta ja myöntää vastuuvapauden sivistystoimen johtajalle ja suomenkielisen opetustoimen johtajalle tilikaudelta 1.1 - 31.12.2013. Tarkastuslautakunnan jäsen Ravald esitti eriävän mielipiteen.
