Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 12.10.2015 Sivu 1 / 110

Transcription

Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
12.10.2015
Sivu 1 / 110
Kokoustiedot
Aika
Paikka
Lisätietoja
12.10.2015 maanantai klo 17:30
Valtuustotalo, Espoonkatu 5
Esteilmoitukset: [email protected] tai 043 824 8888
Käsiteltävät asiat
Asia
1
2
3
Liitteet
4
5
6
7
8
1-5
9
6
10
11
7-13
12
13
14
15
16
17
18
Otsikko
Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
Pöytäkirjan tarkastajien valinta
Valtuutetun, kaupunginhallituksen puheenjohtajan ja
kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston
puheenjohtajan eronpyyntö ja täydennysvaali
Kaupunginhallituksen varajäsenen, kaupunginhallituksen
elinkeino- ja kilpailukykyjaoston varajäsenen ja opetus- ja
varhaiskasvatuslautakunnan jäsenen eronpyyntö ja
täydennysvaali
Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varajäsenen valinta
Ympäristölautakunnan varapuheenjohtajan eronpyyntö ja
täydennysvaali
Espoon käräjäoikeuden lautamiehen eronpyyntö ja
täydennysvaali
Poikkihallinnollisten kehitysohjelmien seuranta I / 2015
(Pöydälle 7.9.2015)
Espoo Catering -liikelaitoksen keskuskeittiön
hankesuunnitelman päivityksen hyväksyminen (Pöydälle
7.9.2015)
EVTEK-kuntayhtymän purkaminen (Pöydälle 7.9.2015)
Tuuliniitty II, asemakaavan ja asemakaavan muutoksen
hyväksyminen, alue 211003, 12. kaupunginosa Tapiola
Suurpelto I, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue
330406, 21. kaupunginosa Henttaa (Pöydälle 7.9.2015)
Tiistilä, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue
310417, 23. kaupunginosa Matinkylä (Pöydälle 7.9.2015)
Karhuniitynmäki, asemakaavan hyväksyminen, alue 632400,
72. kaupunginosa Karhusuo
Lommila, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue
630102, 64. kaupunginosa, Karvasmäki
Valtuustokysymys Espoon keskukseen senioreiden
toimintakeskuksesta (Pöydälle 7.9.2015)
Valtuustoaloite Keran tehtaiden vanhan päärakennuksen
säilyttämisestä (Pöydälle 7.9.2015)
Valtuustoaloite koulukohtaiseen ruoanlaittoon palaamisesta
Sivu
3
4
5
7
10
12
14
16
19
22
29
46
57
69
80
98
101
105
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
19
12.10.2015
14
Valtuustoaloite Espoon liittymisestä kuntalaisaloite.fi palveluun
Espoo 1.10.2015
Jyrki Kasvi
puheenjohtaja
Sivu 2 / 110
107
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
12.10.2015
Asia 1
Sivu 3 / 110
1
Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
Päätösehdotus
Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja
päätösvaltaiseksi.
Selostus
Merkittiin, että kokous oli kutsuttu koolle valtuuston puheenjohtajan
1.10.2015 allekirjoittamalla valtuuston jäsenille, kaupunginhallitukselle,
kaupunginjohtajalle sekä toimialojen johtajille toimitetulla ja ilmoitustaululla
kuulutetulla kokouskutsulla, joka kuului seuraavasti:
Liitteet A ja B - 134 §.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
12.10.2015
2
Pöytäkirjan tarkastajien valinta
Päätösehdotus
Pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan Vas. / Kok.
Asia 2
Sivu 4 / 110
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
Asia 3
12.10.2015
Sivu 5 / 110
4034/00.00.01.00/2015
Kaupunginhallitus
286 §
28.9.2015
3
Valtuutetun, kaupunginhallituksen puheenjohtajan ja kaupunginhallituksen elinkeino- ja
kilpailukykyjaoston puheenjohtajan eronpyyntö ja täydennysvaali
Valmistelijat / lisätiedot:
Katja Rytilahti, puh. 050 382 6951
[email protected]
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto
1
vapauttaa valtuutettu Ari Konttaksen (Kok.) toimestaan ja toteaa, että
hänen luottamustoimensa on päättynyt,
2
valitsee kaupunginhallituksen jäseneksi ja puheenjohtajaksi Ari Konttaksen
(Kok.) tilalle Markus Torkin (Kok.) sekä
3
valitsee kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston jäseneksi ja
puheenjohtajaksi Ari Konttaksen (Kok.) tilalle Markus Torkin (Kok.).
Selostus
Valtuutettu, kaupunginhallituksen puheenjohtaja sekä
kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston puheenjohtaja Ari
Konttas (Kok.) pyytää 14.9.2015 päivätyllä kirjeellään eroa em.
luottamustehtävistään perusteena hänen valintansa Espoon kaupungin
rahoitusjohtajaksi.
Kuntalain 11 § 2 momentin mukaan valtuuston puheenjohtaja kutsuu
toimestaan vapautetun valtuutetun sijaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi
asianomaisen puolueen ensimmäisen varavaltuutetun. Kokoomuksen
ensimmäinen varavaltuutettu on Jan Holst.
Keskusvaalilautakunta määrää valtuuston puheenjohtajan pyynnöstä
uuden varavaltuutetun Jan Holstin tilalle.
Kuntalain 35 §:n mukaan vaalikelpoinen kunnanhallitukseen on henkilö,
joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan
1
kunnan keskushallinnossa kunnanhallituksen alaisena toimiva kunnan
palveluksessa oleva henkilö;
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
12.10.2015
Asia 3
Sivu 6 / 110
2
kunnan palveluksessa oleva henkilö, joka lautakunnan esittelijänä tai
muuten vastaa kunnanhallituksen käsiteltäväksi tulevien asioiden
valmistelusta; eikä
3
henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä
taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa
asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on
sellainen yhteisö, jolle kunnanhallituksessa tavanomaisesti käsiteltävien
asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa.
Henkilöstön edunvalvonnasta asianomaisessa kunnassa huolehtivan
yhteisön hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen puheenjohtaja ei
ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen. Vaalikelpoinen ei myöskään ole
henkilö, joka yhteisön neuvottelijana tai muussa vastaavassa
ominaisuudessa vastaa edunvalvonnasta.
Tasa-arvosäännösten estämättä kaupunginhallituksen jäseneksi ja
kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston jäseneksi voidaan
valita mies tai nainen.
Päätöshistoria
Kaupunginhallitus 28.9.2015 § 286
Päätösehdotus
Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä
Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto
1
vapauttaa valtuutettu Ari Konttaksen (Kok.) toimestaan ja toteaa, että
hänen luottamustoimensa on päättynyt,
2
valitsee kaupunginhallituksen jäseneksi ja puheenjohtajaksi Ari Konttaksen
(Kok.) tilalle Markus Torkin (Kok.) sekä
3
valitsee kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston jäseneksi ja
puheenjohtajaksi Ari Konttaksen (Kok.) tilalle Markus Torkin (Kok.).
Päätös
Kaupunginhallitus:
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Tiedoksi
-
Valittu
Ari Konttas
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
Asia 4
12.10.2015
Sivu 7 / 110
3322/00.00.01.00/2015
Kaupunginhallitus
267 §
14.9.2015
4
Kaupunginhallituksen varajäsenen, kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston
varajäsenen ja opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali
[email protected]
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto
1
valitsee kaupunginhallituksen jäsenen Markku Sistosen (SDP)
henkilökohtaiseksi varajäseneksi Minna Eväsojan (SDP) tilalle
__________________________________(SDP),
2
valitsee kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston jäsenen
Markku Sistosen (SDP) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Minna Eväsojan
(SDP), tilalle_________________________________(SDP) sekä
3
valitsee opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varsinaiseksi jäseneksi
Minna Eväsojan (SDP) tilalle
_______________________________(SDP).
Selostus
Kaupunginhallituksen varajäsen, kaupunginhallituksen elinkeino- ja
kilpailukykyjaoston varajäsen ja opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan
jäsen Minna Eväsoja (SDP) pyytää 18.8.2015 päivätyllä kirjeellään eroa
em. tehtävistä perusteena henkilökohtaiset syyt. Minna Eväsoja on myös
kaupunginhallituksen edustaja sosiaali- ja terveyslautakunnan sosiaali- ja
terveyspalvelujen jaostossa.
Vaalikelpoisuus
Kuntalain 33 §:n 1 mom. 1) kohdan mukaan vaalikelpoinen kunnan
luottamustoimeen on henkilö, jonka kotikunta kyseinen kunta on.
Kuntalain 35 §:n mukaan vaalikelpoinen kunnanhallitukseen on henkilö,
joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan
1
kunnan keskushallinnossa kunnanhallituksen alaisena toimiva kunnan
palveluksessa oleva henkilö;
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
12.10.2015
Asia 4
Sivu 8 / 110
2
kunnan palveluksessa oleva henkilö, joka lautakunnan esittelijänä tai
muuten vastaa kunnanhallituksen käsiteltäväksi tulevien asioiden
valmistelusta; eikä
3
sellainen yhteisö, jolle kunnanhallituksessa tavanomaisesti käsiteltävien
asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa.
Henkilöstön edunvalvonnasta asianomaisessa kunnassa huolehtivan
yhteisön hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen puheenjohtaja ei
ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen. Vaalikelpoinen ei myöskään ole
henkilö, joka yhteisön neuvottelijana tai muussa vastaavassa
ominaisuudessa vastaa edunvalvonnasta. Enemmistön kunnanhallituksen
jäsenistä on oltava muita kuin kunnan tai kunnan määräämisvallassa
olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa olevia henkilöitä.
Kuntalain 36 §:n mukaan vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on
vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan:
1
asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö;
2
henkilö, joka on asianomaisen lautakunnan tehtäväalueella toimivan
kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa; eikä
3
sellainen yhteisö, jolle asianomaisessa lautakunnassa tavanomaisesti
käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai
vahinkoa.
Tasa-arvolain säännösten estämättä kaupunginhallituksen varajäseneksi
ja opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäseneksi voidaan valita mies tai
nainen. Tasa-arvolain säännökset edellyttävät, että kaupunginhallituksen
elinkeino- ja kilpailukykyjaoston jäseneksi valitaan nainen.
Päätöshistoria
Päätösehdotus
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
12.10.2015
Asia 4
Sivu 9 / 110
1
valitsee kaupunginhallituksen jäsenen Markku Sistosen (SDP)
henkilökohtaiseksi varajäseneksi Minna Eväsojan (SDP) tilalle
__________________________________(SDP),
2
valitsee kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston jäsenen
Markku Sistosen (SDP) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Minna Eväsojan
(SDP), tilalle_________________________________(SDP) sekä
3
valitsee opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varsinaiseksi jäseneksi
Minna Eväsojan (SDP) tilalle
_______________________________(SDP).
Lisäksi kaupunginhallitus valitsee kaupunginhallituksen edustajaksi Minna
Eväsojan (SDP) tilalle sosiaali- ja terveyslautakunnan sosiaali- ja
terveyspalvelujen jaostoon_______________________________(SDP).
Päätös
Kaupunginhallitus:
Tiedoksi
-
Valittu
Lautakunnan sihteeri
Minna Eväsoja
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
Asia 5
12.10.2015
Sivu 10 / 110
5439/00.00.01/2012
Kaupunginhallitus
288 §
28.9.2015
5
Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varajäsenen valinta
[email protected]
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto valitsee opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsenen Antti
Kainulaisen (Vihr.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi
________________________(Vihr.).
Selostus
Valtuusto valitsi kokouksessaan 7.9.2015 § 118 opetus- ja
varhaiskasvatuslautakunnan varsinaiseksi jäseneksi Antti Kainulaisen
(Vihr.). Antti Kainulainen oli ennen valintaansa varajäsen, joten hänelle
tulee nyt valita henkilökohtainen varajäsen.
Kuntalain 33 §:n 1 mom. 1) kohdan mukaan vaalikelpoinen kunnan
luottamustoimeen on henkilö, jonka kotikunta kyseinen kunta on.
Kuntalain 36 §:n 1 mom. mukaan vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö,
joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan:
1
2
henkilö, joka on asianomaisen lautakunnan tehtäväalueella toimivan
3
vahinkoa.
Tasa-arvolain säännökset edellyttävät, että lautakunnan varajäseneksi
valitaan mies.
Päätöshistoria
Päätösehdotus
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
12.10.2015
Asia 5
Sivu 11 / 110
Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee opetus- ja
varhaiskasvatuslautakunnan jäsenen Antti Kainulaisen (Vihr.)
henkilökohtaiseksi varajäseneksi ________________________(Vihr.).
Päätös
Kaupunginhallitus:
Tiedoksi
-
Valittu
Antti Kainulainen
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
Asia 6
12.10.2015
Sivu 12 / 110
5533/00.00.01/2012
Kaupunginhallitus
268 §
14.9.2015
6
Ympäristölautakunnan varapuheenjohtajan eronpyyntö ja täydennysvaali
[email protected]
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto valitsee ympäristölautakunnan jäseneksi ja varapuheenjohtajaksi
Henri Haaksialan (Kok.) tilalle Henrik Vuornoksen (Kok.).
Selostus
Ympäristölautakunnan varapuheenjohtaja Henri Haaksiala (Kok.) pyytää
5.8.2015 päivätyllä kirjeellään eroa em. tehtävästä perusteena työesteet.
Kuntalain 36 §:n mukaan vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on
vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan:
1
2
henkilö, joka on asianomaisen lautakunnan tehtäväalueella toimivan,
3
vahinkoa.
Tasa-arvolain säännökset edellyttävät että lautakunnan jäseneksi valitaan
mies.
Päätöshistoria
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee ympäristölautakunnan
jäseneksi ja varapuheenjohtajaksi Henri Haaksialan (Kok.) tilalle Henrik
Vuornoksen (Kok.).
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
Päätös
12.10.2015
Kaupunginhallitus:
Tiedoksi
-
Valittu
Henri Haaksiala
Asia 6
Sivu 13 / 110
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
Asia 7
12.10.2015
Sivu 14 / 110
3973/00.00.01/2015
Kaupunginhallitus
287 §
28.9.2015
7
Espoon käräjäoikeuden lautamiehen eronpyyntö ja täydennysvaali
[email protected]
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto valitsee Espoon käräjäoikeuden lautamieheksi Antti Kainulaisen
tilalle ____________________________________.
Selostus
Valtuusto on kokouksessaan 25.2.2013 valinnut Espoon käräjäoikeuden
lautamiehet toimikaudeksi 2013-2016. Espoon käräjäoikeuden laamanni
Olli Saunanoja ilmoittaa 8.9.2015 päivätyllä kirjeellään, että Antti
Kainulainen on pyytänyt eroa Espoon käräjäoikeuden lautamiehen
tehtävästä ja kehottaa Espoon kaupunkia valitsemaan uuden lautamiehen
valtuuston jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
Lautamiehen tulee olla käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluvassa kunnassa
asuva Suomen kansalainen, joka ei ole konkurssissa, jonka
toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu ja jota pidetään sopivana toimimaan
lautamiehenä. Lautamieheksi ei saa valita henkilöä, joka on alle 25-vuotias
tai joka on täyttänyt 65 vuotta. Lautamiehenä ei saa olla henkilö, jolla on
virka yleisessä tuomioistuimessa tai rangaistuslaitoksessa taikka, joka
virassaan suorittaa ulosottotehtäviä, rikoksen esitutkintaa taikka tulli- tai
poliisivalvontaa, eikä myöskään syyttäjä, asianajaja tai muu ammatikseen
asianajoja harjoittava henkilö (KäräjäoikeusL 6 §).
Päätöshistoria
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee Espoon käräjäoikeuden
lautamieheksi Antti Kainulaisen tilalle
____________________________________.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
Päätös
12.10.2015
Kaupunginhallitus:
Tiedoksi
-
Valittu
Espoon käräjäoikeus
Asia 7
Sivu 15 / 110
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
Asia 8
12.10.2015
Sivu 16 / 110
5349/00.01.02/2013
Kaupunginhallitus
Valtuusto
254 §
128 §
24.8.2015
7.9.2015
8
Poikkihallinnollisten kehitysohjelmien seuranta I / 2015 (Pöydälle 7.9.2015)
Jorma Valve, puh. 046 877 2055
Mari Immonen, puh. 050 525 2706
[email protected]
Maria Rysti, puh. 050 541 8655
Pasi Laitala, puh. 043 824 5427
Päivi Hoverfält, puh. 050 358 6356
Viula Pakka, puh. 050 544 6038
[email protected]
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto merkitsee liitteenä olevat poikkihallinnollisten kehitysohjelmien
seurantaraportit I / 2 015 tiedoksi.
Liite
1
2
3
4
5
Selostus
Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelman seurantaraportti I 2015
(Maria Rysti)
Kestävä kehitys -kehitysohjelman seurantaraportti I 2015 (Pasi
Laitala)
Kilpailukyky innovatiivisuus ja yrittäjyys -kehitysohjelman
seurantaraportti I 2015 (Pasi Laitala)
Nuorten elinvoimaisuus -kehitysohjelman seurantaraportti I 2015
(Viula Pakka)
Osallistuva Espoo -kehitysohjelman seurantaraportti I 2015 (Mari
Immonen)
Espoo-tarinan toteuttamisen yhtenä keinona ovat poikkihallinnolliset
kehitysohjelmat. Kehitysohjelmalla johdetaan samaan aihealueeseen
liittyviä projekteja ja muita toimenpiteitä. Näin pystytään paremmin
huomioimaan kehitystoimenpiteiden yhteyksiä ja riippuvuuksia,
kohdentamaan olemassa olevat rajalliset resurssit kehitysohjelman
tavoitteiden kannalta keskeisille projekteille ja saamaan aikaan laajaalaista vaikuttavuutta. Kehitysohjelmat ovat valtuustokauden mittaisia ja ne
toteutetaan sekä samanaikaisina että ajallisesti perättäisinä projekteina ja
toimenpiteinä kehitysohjelman kokonaisaikataulun puitteissa. Tuotoksia
syntyy vuosittain ohjelmakauden aikana projektien ja toimenpiteiden
valmistuessa.
Poikkihallinnollisia kehitysohjelmia ovat:
-
Elinvoimaa ikääntyville -ohjelma
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
12.10.2015
-
Asia 8
Sivu 17 / 110
Kestävä kehitys -ohjelma
Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys -ohjelma
Nuorten elinvoimaisuus -ohjelma
Osallistuva Espoo -ohjelma
Ohjelmien toteuttaminen käynnistyi vuoden 2014 alussa projekteina ja
toimenpiteinä. Tässä vaiheessa seurannassa kuvataan ohjelmien
kokonaistilannetta, ohjelmien tilannetta hyötytavoitteittain,
poikkihallinnollisen yhteistyön toteutumista ja määrärahan käyttöä
alkuvuoden 2015 osalta.
Seuraavassa on ohjelmittain mainittu vuoden 2015 alkupuoliskon keskeisiä
toimenpiteitä ja tuloksia.
Elinvoimaa ikääntyville -ohjelma
Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelmassa painotetaan ikääntyvien
hyvinvointia lisäävän ennaltaehkäisevän toiminnan kehittämistä
konkreettisten kokeilujen kautta käyttökelpoisiksi malleiksi. Uusimpia
kokeiluja olivat ”kaupunginjohtajan senioreiden synttärijuhlat”,
yhteistyötapaamiset vanhusjärjestöjen ja vanhusneuvoston kanssa sekä
tehostettu viestintä ikääntyneille Länsiväylä-lehden uuden tiedotusliitteen
muodossa.
Kestävän kehityksen ohjelma
Kesäkuussa Espoo antoi ensimmäisenä suomalaisena kaupunkina
kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen. Espoon ilmasto-ohjelman
päivitys on käynnistetty ja ohjelma tuodaan päätöksentekoon syksyn
aikana. Kestävän kehityksen portinvartijayhteistyö on käynnistynyt. Yli
1300 koululaista ovat tehneet taideroskiksia. Roskatalkoisiin osallistui yli
9 000 ja kaikkiaan eri tilaisuuksiin noin 23 000 asukasta.
Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys -ohjelma
Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys -ohjelma käynnisti marraskuussa
2014 Yrityskylä Espoon, jossa kaikki espoolaiset kuudesluokkalaiset
viettävät yhden päivän tutustuen yritystoimintaan ja työelämään.
Espoolaisia oppilaita kävi Yrityskylässä viime lukuvuonna noin 2 900 ja
muiden kuntien oppilaita noin 1 700 eli yhteensä 4 600 oppilasta.
Yrityskylässä on noin 15 yrityskumppania toteutuksessa mukana ja
koululaiset työskentelevät yrityskyläpäivänä kunkin kumppanin
toteuttamassa yrityskylän ”yrityksessä”.
Nuorten elinvoimaisuus -ohjelma
Nuorten elinvoimaisuus -kehitysohjelman uusista projekteista käynnistyivät
kevään aikana Ohjaamo Espoo ja Stadium Sports Camp -leiritoiminnot.
Ohjaamo Espoon toiminta käynnistyy Espoo-päivänä ja sen toiminta tulee
vahvistamaan nuorten koulutukseen ja työmarkkinoille pääsyä. Ohjaamo
Espoo on osa valtakunnallista kehittämistoimintaa. Stadium Sports Camp -
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
12.10.2015
Asia 8
Sivu 18 / 110
leiritoimintoihin osallistui kesän aikana yli 300 lasta ja nuorta. Lisäksi se
tarjosi kesätyöpaikan noin sadalle nuorelle.
Osallistuva Espoo -ohjelma
Suurpellossa on mallinnettu ja kokeiltu uudenlaisia yhteistoiminnan ja tekemisen eli ns. lähitekemisen muotoja viranhaltijoiden, aktiivien ja
kuntalaisten välille yhdessä Laurean opiskelijoiden ja asukkaiden kanssa.
Asukkaat esimerkiksi rakensivat kaupunkimuotoilijan avustamana
istumiseen sopivia kukkapenkkejä. Vanhalle asuinalueelle sopivaa
lähitekemisen tapaa pilotoidaan puolestaan loppuvuodesta, kun Suvelassa
kokeillaan osallistuvan budjetoinnin sopivuutta yhdeksi lähitekemisen
työkaluksi.
Päätöshistoria
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee liitteenä olevat
poikkihallinnollisten kehitysohjelmien seurantaraportit I / 2 015 tiedoksi.
Päätös
Kaupunginhallitus:
Valtuusto 7.9.2015 § 128
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto merkitsee liitteenä olevat poikkihallinnollisten kehitysohjelmien
seurantaraportit I / 2 015 tiedoksi.
Käsittely
Uotila puheenjohtaja Kasvin kannattamana ehdotti, että asia jätetään
pöydälle.
Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli,
voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska
pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston
hyväksyneen sen yksimielisesti.
Päätös
Tiedoksi
Valtuusto:
Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
Asia 9
12.10.2015
Sivu 19 / 110
2857/02.08.00/2015
Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto
Kaupunginhallitus
Valtuusto
40 §
244 §
129 §
15.6.2015
10.8.2015
7.9.2015
9
Espoo Catering -liikelaitoksen keskuskeittiön hankesuunnitelman päivityksen hyväksyminen
Reijo Ahtiainen, puh. 050 365 3809
[email protected]
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto hyväksyy liitteenä olevan 18.5.2015 päivitetyn Espoo Catering liikelaitoksen keskuskeittiön hankesuunnitelman päivityksen.
Liite
6
Hankesuunnitelma 18.5.2015
-
Päätös Valtuusto 10.9.2012 § 119
Palveluliikelaitosten johtokunnan lausunto keskuskeittiötä koskevan
hankesuunnitelman päivityksestä
Oheismateriaali
Selostus
Palveluliikelaitosten johtokunta hyväksyi 3.3.2011 keskuskeittiön
tarveselvityksen. Keskuskeittiön rakennushanke sisältyy valtuuston
2.12.2011 hyväksymään vuoden 2012 talousarvion sekä
taloussuunnitelman investointiosaan vuosille 2012 - 2014.
Hankkeen huoneistoala on 3 661 m2 ja bruttoala 5 984 brm2. Rakennus
toteutetaan kiinteistölle 49-54-118-1 (Nuijalantie 18). Kohde sijaitsee
vahvistetun asemakaavan mukaisella KTY-2 korttelialueella.
Keskuskeittiön vaatiman rakennusoikeuden markkina-arvo on noin 2,5
miljoonaa euroa.
Palveluliikelaitosten johtokunta hyväksyi 26.4.2012 Espoo Catering liikelaitoksen keskuskeittiön hankesuunnitelmaan ja lisäksi johtokunta
päätti, että keskuskeittiön laitteet ja ensikertainen varustelu rahoitetaan
Espoo Catering -liikelaitoksen omasta pääomasta.
Valtuusto hyväksyi Espoo Catering -liikelaitoksen keskuskeittiön
hankesuunnitelman 10.9.2012.
Valtuuston 3.12.2014 vahvistaman talousarvion ja taloussuunnitelman
investointiosaan vuosille 2015 - 2019 sisältyi 11,278 milj. euron suuruinen
määrärahavaraus Espoo Catering -liikelaitoksen keskuskeittiön
uudisrakennushankkeelle.
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
12.10.2015
Asia 9
Sivu 20 / 110
Palveluliikelaitosten johtokunta päätti 29.4.2015 esittää valmisteltavaksi
Espoon kaupungin vuoden 2016 talousarvioon ja taloussuunnitelmaan
keskuskeittiön rakentamiseen 17,78 milj. euroa sekä koneisiin ja
ensikertaiseen varusteluun 4,55 milj. euroa.
Palveluliikelaitosten johtokunta totesi 20.5.2015 § 68, ettei sillä ole
huomauttamista Espoo Catering -liikelaitoksen keskuskeittiön päivitetystä
hankesuunnitelmasta.
Tilakeskus-liikelaitoksen alustavassa esityksessä talousarvioksi ja
taloussuunnitelmaksi vuosille 2016 - 2020 hanketta ei ole esitetty
toteutettavaksi kaupungin omaan taseeseen, kuten hankesuunnitelmassa
todetaan, vaan hanke esitetään toteutettavaksi yhtiöhankkeena.
Viherlaakson keskuskeittiön toiminta lakkasi vuonna 2012 ja tuotanto
siirrettiin lähialueen kouluihin ja Puolarmetsän sairaalan
ravintokeskukseen. Puolarmetsän sairaalan toiminta lakkaa vuoden 2016
lopussa Espoon sairaalan valmistuttua. Puolarmetsän sairaalan
ravintokeskuksen tuotanto- ja lähetyskapasiteetti siirtyy keskuskeittiöön.
Espoon keskuksen hallinnollisten tilojen kehityssuunnitelman mukaan on
2020 -luvun alkupuolella tavoitteena purkaa rakennus, jossa sijaitsevat
henkilöstöravintola ja Muuralan keskuskeittiö sekä liikelaitoksen
hallinnolliset tilat (ns. piharakennus). Muuralan keskuskeittiön
lähetyskapasiteetti, noin 2 000 annosta / vrk, siirretään suurimmalta osin
keskuskeittiöön.
Espoo Catering -liikelaitoksen esityksen mukaan hanke on
tuottavuushanke. Espoo Catering -liikelaitoksen tuottavuus arvioidaan
paranevan ruokatuotannon ja -kuljetusten keskittämisen myötä sekä
keskuskeittiön toiminnan vakiinnuttua henkilöstö- ja elintarvikekulujen
säästöinä. Liikelaitos arvioi keskuskeittiön toteuttamisen myötä
saavuttavan 1 miljoonan euron tuottavuustavoitteen.
Keskuskeittiöhankkeen myötä Espoo Catering -liikelaitoksen
tilakustannukset kasvavat.
Olemassa olevan tuotantokapasiteetin riittämättömyys sekä
asiakasmäärien voimakas kasvu edellyttävät tuotanto- ja
hankintakapasiteetin lisäämistä nykyisestä. Vaihtoehtoina on ulkoisen
hankinnan kasvattaminen tai keskuskeittiön rakentaminen, koska nykyiset
tuotantokeittiöt ovat tilojen, laitteiden ja henkilöstön osalta ylikuormitettuja.
Keskuskeittiön tuotantokapasiteetti on 12 500 annosta/vrk.
Keskuskeittiössä tuotetaan päiväkotien ateriapalvelut sekä kotiin
kuljetettavat vanhusten kotipalveluateriat.
Päätöshistoria
Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto 15.6.2015 § 40
Päätösehdotus
Teknisen toimen johtaja Olavi Louko
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
12.10.2015
Asia 9
Sivu 21 / 110
Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto ehdottaa kaupunginhallitukselle,
että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan 18.5.2015 päivitetyn Espoo
Catering -liikelaitoksen keskuskeittiön hankesuunnitelman päivityksen.
Päätös
Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto:
Päätösehdotus
Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo
Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan
18.5.2015 päivitetyn Espoo Catering -liikelaitoksen keskuskeittiön
hankesuunnitelman päivityksen.
Käsittely
Byman teki seuraavan ehdotuksen:
”Päättää, että kaupunki hyväksyessään rakennussuunnitelman tämän
esityksen varautuu jatkaa eläkeläisaterioiden subventoimista samalla
tasolla kuin nykyään.”
Puheenjohtaja ilmoitti, ettei ota ehdotusta käsiteltäväksi, koska se ei liity
käsiteltävänä olevaan asiaan.
Päätös
Kaupunginhallitus:
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin.
Valtuusto 7.9.2015 § 129
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto hyväksyy liitteenä olevan 18.5.2015 päivitetyn Espoo Catering liikelaitoksen keskuskeittiön hankesuunnitelman päivityksen.
Käsittely
pöydälle.
Päätös
Tiedoksi
Valtuusto:
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
Asia 10
12.10.2015
Sivu 22 / 110
2651/00.04.01/2014
Kaupunginhallitus
Valtuusto
261 §
130 §
24.8.2015
7.9.2015
10
EVTEK-kuntayhtymän purkaminen (Pöydälle 7.9.2015)
Tiina Pesonen, puh. 09 816 52204
Kirsti Askolin, puh. 09 816 52161
Riikka Kiljander-Kiiskinen, puh. 043 825 2866
[email protected]
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto
1
hyväksyy liitteenä olevat EVTEK-kuntayhtymän purkuselvityksen ja
purkamissopimuksen,
2
myöntää vastuuvapauden EVTEK-kuntayhtymän tilintarkastajan esityksen
mukaisesti kuntayhtymän tilivelvollisille viimeisen toimintavuoden 2014
osalta.
Liite
7
8
9
10
11
12
13
Selostus
Purkusopimus ja taloudellinen selvitys 28.11.2014
Purkuselvitys ja nettovarallisuuslaskelma 25.5.2015
Lisäykset Kaluston Jakolaskelma 25.5.2015
Tilinpäätös 2014
Tarkastuslautakunnan arviointikertomus 2014
Tilintarkastuskertomus 2014
Tilintarkastajan raportti erikseen sovituista toimenpiteistä 27.5.2015
Kuntayhtymän jäsenkunnat sekä osuudet sen varoista ja vastuut veloista
ja velvoitteista ovat: Espoo 48 %, Vantaa 43 %, Kauniainen 2 % ja
Kirkkonummi 7 %.
Kuntayhtymän tehtävänä on ollut omistaa ja antaa vuokralle toimitiloja
ammattikorkeakoulutoimintaa varten.
Valtuusto päätti kokouksessaan 18.8.2014 kuntayhtymän purkamisesta.
Kuntayhtymän hallitus valtuutettiin vastaamaan purkamissopimuksen
valmistelusta ja loppuselvityksestä sekä ilmoittamaan aluehallintovirastoon
purkamisesta. Lisäksi päätettiin, että kuntayhtymän varat, joita ei tarvita
loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten
täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille peruspääomaosuuksien suhteessa.
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
12.10.2015
Asia 10
Sivu 23 / 110
Päätöksenteon yhteydessä todettiin purkamisessa noudatettavan
perussopimuksessa ja laadittavassa purkamissopimuksessa sovittua
menettelytapaa. Lisäksi todettiin, että purkamissopimuksen,
loppuselvityksen sekä tilinpäätöksen käsittelystä sekä vastuuvapaudesta
purkautuvan kuntayhtymän tilivelvollisille päättävät jäsenkuntien valtuustot.
Myös muiden jäsenkuntien valtuustot tekivät samoihin aikoihin vastaavan
päätöksen.
Tilinpäätös kaudelta 2014 ja tilikauden tuloksen käsittely
EVTEK-kuntayhtymän koko toiminta on perustunut tilojen vuokraamiseen
Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:lle. Omistajakunnat ovat v. 2014
päättäneet purkaa kuntayhtymän ja siirtää kiinteistöt Espoolle ja Vantaalle
niin, että vuokrasopimukset tehdään suoraan ao. kaupunkien kanssa.
Yhtymäkokous päätti kokouksessaan 28.11.2014 esittää kuntayhtymän
jäsenkuntien valtuustojen hyväksyttäväksi kuntayhtymän purkamiseen
liittyvän sopimuksen ja taloudellisen selvityksen. Samassa yhteydessä
esitettiin myös loppuselvitys/purkamisselvitys hyväksyttäväksi.
Kuntayhtymän toimintaympäristön kehitysnäkymät ovat liittyneet
keskeisesti vuokralaisena toimivan Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n
kehitysnäkymiin. Metropolia sai vakinaisen toimiluvan joulukuussa 2014.
Uusi ammattikorkeakoululaki astui voimaan 1.1.2015 ja
ammattikorkeakoulujen rahoitus siirtyi kokonaan valtiolle.
Tilastrategian mukaisesti Metropolian toimipisteitä vähennetään ja toiminta
keskittyy lähivuosina neljäksi kaupunkikulttuuria kehittäväksi kampukseksi,
jotka sijaitsevat Arabianrannassa (Helsinki), Leppävaarassa (Espoo),
Myllypurossa (Helsinki) ja Myyrmäessä (Vantaa).
Kuntayhtymän painopistealueena on ollut kiinteistöjen kunnossapidosta
huolehtiminen niin, että voidaan tarjota hyvät, tehokkaat ja kilpailukykyiset
toimintaolosuhteet ammattikorkeakoulutoiminnalle.
Sitovana tavoitteena oli, että kuntayhtymän toiminta ei edellyttänyt
omistajakunnilta rahallista panostusta vuonna 2014.
Kuntayhtymän kiinteistöissä noudatettiin pääosin vuonna 2011 laadittua
PTS-suunnitelmaa. Suunnitelman mukaisia töitä olivat mm. Vanha Maantie
6:n julkisivun parantaminen sekä Leiritie 1:n vanhan osan vesikattojen
tarkastus ja korjaus. Lisäksi molempiin kiinteistöihin tehtiin taloteknisten
järjestelmien kuntokartoitus. Kartoitusten perusteella tehtiin
korjaustoimenpiteitä.
Kuntayhtymää vastaan on vireillä vahingonkorvausoikeudenkäynti, josta
voi mahdollisesti seurata taloudellisia vaikutuksia. Oikeudenkäynti koskee
ajankohtaa ennen 1.8.2008.
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
12.10.2015
Asia 10
Sivu 24 / 110
Kuntayhtymän palveluksessa ei ole tilivuoden aikana ollut henkilöstöä.
Tarvittavat talous-, hallinto- ja isännöintipalvelut on ostettu Metropolia
Ammattikorkeakoulu Oy:ltä.
Kuntayhtymän toimintatuotot olivat 1,8 milj. euroa, josta kiinteistöjen
pääomavuokra 0,9 milj. euroa. Toimintakulut olivat 1,2 milj. euroa.
Vuoden 2014 investoinnit olivat yhteensä 0,7 milj. euroa.
Kuntayhtymällä ei ollut tilinpäätöshetkellä saamisia omistajayhteisöiltään.
EVTEK-kuntayhtymän tilikauden toimintakate on 694 000 euroa ja
vuosikate 724 000 euroa. Tilikauden poistot ovat 0,7 milj. euroa.
Keskeneräisistä suunnittelutöistä (142 000 euroa) ei ole tehty poistoa
vuodelle 2014.
Tilikauden tulos oli 34 450,83 euroa ylijäämäinen. Hallitus esittää, että
ylijäämä kirjataan taseeseen tilikauden ylijäämä/alijäämä tilille.
Tilintarkastajan lausunnossa todetaan, että kuntayhtymän tilinpäätös on
laadittu tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten
mukaisesti. Tilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot tilikauden
toiminnasta, taloudellisesta kehityksestä ja taloudellisista vastuista.
Tilintarkastaja esittää tilinpäätöksen hyväksymistä ja vastuuvapauden
myöntämistä tilivelvollisille vuodelta 2014.
Kuntayhtymän purkamiseen liittyvä sopimus ja taloudellinen selvitys
Jäsenkuntien valtuustojen vuonna 2014 tekemien päätösten mukaisesti
kuntayhtymän purkamissopimuksesta ja loppuselvityksestä on vastannut
yhtymähallitus perussopimuksen 28 §:n mukaisti.
Kuntayhtymän hallitus valmisteli ja kokouksessaan 28.11.2014 osaltaan
hyväksyi purkamissopimuksen liiteasiakirjoineen. Yhtymäkokous päätti
28.11.2014 kokouksessaan, että jäsenkuntien valtuustojen
hyväksyttäväksi esitetään kuntayhtymän purkamiseen liittyvä sopimus ja
taloudellinen selvitys ja että purkamissopimuksen yhteydessä jäsenkuntien
valtuustoille esitetään loppuselvitys hyväksyttäväksi. Kun kuntien
valtuustot ovat sen hyväksyneet, katsotaan kuntayhtymä purkautuneeksi.
Kuntayhtymän hallitus esittää, että omaisuuden jako jäsenkuntien kesken
toteutetaan purkamissopimuksen selvityksen pohjalta. Lopullinen jako
lasketaan vuoden 2014 tilinpäätöksen perusteella. Jäsenkuntien valtuustot
antavat purkamissopimuksen pohjalta kuntayhtymän hallitukselle valtuudet
lopulliseen kuntayhtymän omaisuuden jakoon jäsenkuntien kesken.
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
12.10.2015
Asia 10
Sivu 25 / 110
Kuntayhtymä on teettänyt kiinteistöllä olevien rakennusten osalta
taloudellisen arvion vuonna 2012. Lausunnon mukaan Vanha Maantie 6:n
(Espoo) oppilasrakennusten markkina-arvo oli 6,4 milj. euroa ja Leiritie 1:n
(Vantaa) osalta 2,5 milj. euroa. Vuoden 2012 määriteltyjen rakennusten
arvojen lisäksi niiden arvoissa on huomioitu vuosina 2013 ja 2014 tehdyt
investoinnit.
Kuntayhtymän omistamat toimitilat sijaitsevat vuokratonteilla. Kuntayhtymä
on vuokrannut kummallakin kiinteistöllä olevat toimitilat ja niiden kiinteät
laitteet Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:lle samalla vuokrasopimuksella.
Vuokrasopimus on toistaiseksi voimassa oleva ja ensimmäinen
mahdollinen vuokrasopimuksen irtisanomisajankohta on 1.8.2018. Koska
rakennukset Vanha Maantie 6:ssa ja Leiritie 1:ssä siirtyvät Espoon ja
Vantaan kaupunkien ja kaupunkien määrittelemien yhteisöjen
omistukseen, siirtyy ao. tahoille myös toimitilojen hallinnointi mukaan
lukien maanvuokrasopimukset. Kiinteistöjen omistajat neuvottelevat
kuntayhtymän purkautumisen yhteydessä Metropolia Ammattikorkeakoulu
Oy:n kanssa erilliset vuokrasopimukset.
Muu omaisuus ja taseen muut erät on arvostettu tasearvoin. Toteutuneista
saamisista tehdään lopullinen selvitys erikseen.
Omaisuuden jakaminen:
Perussopimuksen mukaan kuntayhtymän purkutilanteessa kuntayhtymän
varojen ja velkojen erotus jaetaan kunnille. Jaon suorittamiseksi tehdään
laskelma perittävästä tai maksettavasta osuudesta koko varallisuus- ja
velkakannan osalta. Jäsenkunnista Kauniainen ja Kirkkonummi saavat
peruspääomaisuuttaan vastaavan osuuden nettovarallisuudesta rahana.
Espoon ja Vantaan kaupunkien osuus nettovarallisuudesta suoritetaan
niin, että kummallekin kaupungille luovutetaan alueillaan sijaitseva
rakennus- ja muu omaisuus nykyarvolaskelman osoittamista arvoista ja
loppuosuudet nettovarallisuudesta maksetaan tasinkolaskelman suuruisina
rahamäärinä. Muut taseen erät siirtyvät varoineen ja velkoineen Espoon
kaupungille.
Kaupungin kirjanpidossa pidetään tarvittavan ajan erillistä kirjanpitoa
purkautuneen kuntayhtymän toteutumattomista veloista ja saatavista.
Velkojen ja saatavien lopullinen tilitys tehdään vuoden kuluttua
purkamisesta niin, että velka- ja saatavaerien erotus jaetaan jäsenkuntien
kesken peruspääomaosuuksien mukaisissa suhteissa. Tästä
poikkeuksena seurataan edellä mainittuun työsuhteen päättymiseen ja
vahingonkorvausvaatimukseen liittyvä oikeusprosessi lopulliseen
lainvoimaiseen päätökseen saakka. Lopullisen päätöksen mahdolliset
kustannukset jaetaan jäsenkunnille peruspääomaosuuksien suhteessa.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
12.10.2015
Asia 10
Sivu 26 / 110
Verotus:
Kiinteistön omistus- ja käyttöoikeuden luovutukset eivät lähtökohtaisesti
ole arvonlisäverollisia.
Myyntinä ei pidetä liikkeen tai sen osan luovutuksen yhteydessä
tapahtuvaa tavaroiden tai palvelujen luovuttamista liiketoiminnan jatkajalle,
joka ryhtyy käyttämään luovutettuja tavaroita tai palveluja vähennykseen
tai palautukseen oikeuttavaan tarkoitukseen. (ArvonlisäveroL 19 a§)
Jos toiminnan jatkaja ryhtyy välittömästi luovutuksen jälkeen käyttämään
luovutuksessa siirtyneitä kiinteistöjä liiketoiminnan luovuttajaa
vähemmässä laajuudessa arvonlisäveron vähennykseen oikeuttavaan
tarkoitukseen, on liiketoiminnan jatkaja velvollinen tarkistamaan kiinteistön
luovuttajan kiinteistöinvestoinneista tekemiä arvonlisäverovähennyksiä
arvonlisäverolain 121 c - d §:n mukaisesti.
Varainsiirtoveroseuraamuksia ei synny, koska luovutukseen saajat ovat
kuntia.
Purkamisen vaikutus perustamishankkeiden valtionosuuteen:
Mikäli sellaisen omaisuuden käyttötarkoitus muuttuu, jonka hankintaan on
saatu valtionosuutta, on tällöin mahdollista, että saatu valtionosuus
joudutaan palauttamaan. Kaikissa tapauksissa tulee kuitenkin anoa
valtionosuuden siirtoa uudelle omistajalle.
Omaisuuden vastaa ottaminen:
Kuntayhtymä luovuttaa päätöksellään Espoon ja Vantaan kaupungeille
siirtyvän omaisuuden ja kunnat päättävät sopimuksella ottaa sen vastaan.
Eläkevastuun siirto:
Kuntayhtymän eläkemenoperusteiset maksut jäävät jäsenkuntien
maksettavaksi Kevan antamien laskelmien mukaan. Vuoden 2014
ennakkomaksulaskelman mukaan Espoon osuus on 146 475,43 euroa.
Vuoden 2015 aikana tehtyjen loppuselvitysten osalta tilintarkastuksen
suorittaa kuntayhtymän tilintarkastaja. Jäsenkunnille varataan
mahdollisuus tarkastaa loppuselvityksen tilitys.
Yhtymähallitus ja tarkastuslautakunta toimivat loppuselvityksen ajan osana
Espoon kaupungin organisaatiota ja niihin sovelletaan Espoon kaupungin
hallinto- ja muita säännöksiä. Kuntayhtymän hallituksen palkkioissa
noudatetaan kuntayhtymän palkkiosääntöä.
Maanvuokrasopimuksen päättäminen
Leppävaarassa osoitteessa Vanha Maantie 6 sijaitseva kiinteistö on
siirtynyt vuoden 2015 alusta kaupungin sisäisen maanvuokran piiriin.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
12.10.2015
Asia 10
Sivu 27 / 110
Tilakeskus on vuokrannut rakennukset Metropolia Ammattikorkeakoulu
Oy:lle. Maanvuokrasoikeus on kirjattu kiinteistörekisteriin.
Maanvuokralaskutuksen päättämiseksi sekä maanvuokraoikeutta
koskevan kirjauksen purkamiseksi kaupungin tulee osaltaan todeta
maanvuokrasopimus päättyneeksi 31.12.2014 lukien.
Päätöshistoria
Päätösehdotus
Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko
1
purkamissopimuksen,
2
osalta.
Lisäksi kaupunginhallitus hyväksyy EVTEK-kuntayhtymän ja
Leppävaarassa sijaitsevan Vanha Maantie 6 -kohteen
maanvuokrasopimuksen päättymisen 31.12.2014.
Päätös
Kaupunginhallitus:
Valtuusto 7.9.2015 § 130
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto
1
purkamissopimuksen,
2
osalta.
Käsittely
pöydälle.
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
12.10.2015
Asia 10
Sivu 28 / 110
Päätös
Tiedoksi
Valtuusto:
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
Asia 11
12.10.2015
Sivu 29 / 110
3217/10.02.03/2013
Kaupunkisuunnittelulautakunta
Kaupunginhallitus
142 §
97 §
105 §
81 §
240 §
25.9.2013
4.9.2014
18.9.2014
20.5.2015
10.8.2015
11
Tuuliniitty II, asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 211003, 12.
kaupunginosa Tapiola (Pöydälle 7.9.2015)
Minna Järvenpää, puh. 043 825 5187
Aino Aspiala, puh. 043 824 4837
Olli Koivula, puh. 046 877 3003
[email protected]
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto hyväksyy 2.12.2013 päivätyn ja 20.5.2015 muutetun Tuuliniitty II
- Vindängen II asemakaavan ja asemakaavan muutoksen, piirustusnumero
6797, joka käsittää katu- ja virkistysalueet 12. kaupunginosassa Tapiola,
alue 211003 (Muodostuvat uudet korttelit 12223 ja 12224).
Oheismateriaali
Selostus
Tuuliniitty II, tapahtumaluettelo
Tuuliniitty II, kaavamääräykset (osa 1)
Tuuliniitty II, kaavamääräykset (osa 2)
Tuuliniitty II, kaavakartta
Tuuliniitty II, ajantasa-asemakaava
Tuuliniitty II, sijaintikuva
Tuuliniitty II, havainnekuva
Tuuliniitty II, viistonäkymä kaakosta
Tuuliniitty II, viistonäkymä lounaasta
Tuuliniitty II, näkymä puistosta
Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa Tuuliniityn nykyisen
urheilu- ja virkistyspalvelujen alueen rakentaminen osin asuinalueeksi
sekä ympäristön katu- ja viheralueiden kohentaminen. Alueelle osoitetaan
asuntorakentamista, joka sopeutuu niin Tapiolan puutarhakaupungin
miljööseen kuin kehittyvään keskustavyöhykkeeseen. Tuuliniityn alueesta
suunnitellaan edustava puurakentamisen kokonaisuus. Rakentaminen
sijoitetaan Tuulikujan pohjoispuolelle siten, että yhtenäistä viheraluetta
säilyy Tuuliniityn ja Hakalehdon asuinalueiden välillä. Viheraluetta
kehitetään laadukkaaksi Tapiolan eteläosan keskuspuistoksi.
Uudiskortteleiden ajoneuvoliikenne osoitetaan Tuulikujan ja Etelätuulentien
kautta ja alueen uusi sisäinen katu toteutetaan laadukkaana hidaskatuna.
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
12.10.2015
Asia 11
Sivu 30 / 110
Etelätuulentien yli osoitetaan kevyen liikenteen silta ja varmistetaan
kokonaisuudessaan hyvät kevyen liikenteen yhteydet. Alueelle osoitetaan
rakennusoikeutta noin 21 500 k-m2. Osin Etelätuulentien ja Merituulentien
risteysalueen tuntumasta puuttuu asemakaava, joten sille alueelle
laaditaan nyt asemakaava, jolla vakiinnutetaan puisto- ja katualueiden
rajaukset.
Puurakentamisen tavoite liittyy Työ- ja elinkeinoministeriön, Aaltoyliopiston ja Espoon kaupungin 29.11.2012 allekirjoittamaan sopimukseen
yhteistyöstä puurakentamisen kehittämiseksi. Muun muassa Otaniemen,
Keilaniemen ja Tapiolan ns. T3-alueen kehittämiselle on asetettu
tavoitteita, joiden mukaisesti alueelle on tarkoitus kehittää modernia
suomalaista puurakentamista ja koko puutuotealaa sekä siihen liittyvää
monipuolista osaamista yhdistämällä puuarkkitehtuuria, korkealuokkaista
muotoilua, resurssi- ja energiatehokkuutta. Espoon kaupungin
puurakentamisen edistämisohjelma vuosille 2014 - 2020 hyväksyttiin
kaupunginhallituksessa 16.6.2014.
Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto antoi 14.5.2012
tekemällään päätöksellä Asuntosäätiölle ja Metsäliitto Osuuskunnalle
suunnitteluvarauksen Tuuliniityn alueen suunnittelua varten sekä siihen
liittyvien taloudellisten ja asemakaavallisten toteutusmahdollisuuksien
tutkimista varten. Varausta on sittemmin jatkettu. Asuntosäätiö pyrkii
kehittämään uusia asumisratkaisuja ja Metsä Wood uusia runkoratkaisuja,
jotka mahdollistavat puurakentamisen kehitystyön. Varauksessa
edellytettiin arkkitehtikilpailua ja vuoden 2013 alussa järjestettiinkin
ideakilpailu puurakentamisen mahdollistavasta, ympäristöllisesti ja
kaupunkikuvallisesti korkeatasoisesta asuinalueesta. Kilpailun voittaneen
ehdotuksen pohjalta on laadittu asemakaavan muutos.
Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
12.10.2015
Asia 11
Sivu 31 / 110
Tuuliniitty II - Vindängen II, asemakaavaehdotus ja asemakaavan
muutosehdotus, piirustusnumero 6797, käsittää katu- ja virkistysalueet,
12. kaupunginosassa Tapiola, alue 211003.
Vireilletulo
Suunnitteluvarauksen saaneiden, Asuntosäätiön ja Metsäliitto
Osuuskunnan yhteinen asemakaavan muutoshakemus on saapunut
3.7.2013. Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen vireilletulosta on
ilmoitettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä
kaupungin ilmoituslehdissä Länsiväylässä ja Hufvudsstadsbladetissa
28.8.2013.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Asemakaavaan ja asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu
osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 26.8.2013 ja muutettu
2.12.2013. Sen nähtävilläolosta on ilmoitettu vireilletulon kuulutuksen
yhteydessä 28.8.2013 kaupungin ilmoituslehdissä.
Alueen nykytila
Suunnittelukohde sijaitsee aivan Tapiolan keskustan tuntumassa, sen
lounaispuolella. Kaava-alueeseen kuuluu urheilu- ja virkistyspalvelujen
aluetta, puistoaluetta sekä Tuulikujan ja Etelätuulentien katualuetta. Alue
rajautuu pohjoisreunaltaan Merituulentiehen, itäreunaltaan keskustamaisiin
liike-, toimistoja asuinkortteleihin, lännessä Hakalehdon asuinalueeseen
ja etelässä Länsiväylään. Kaava-alue on kokonaisuudessaan Espoon
kaupungin omistuksessa. Alueen kokonaispinta-ala on noin 11,3 ha.
Asuntosäätiölle ja Metsäliito Osuuskunnalle suunnitteluvarauksessa
osoitetun alueen laajuus on 1,7 ha.
Tuuliniityn urheilu- ja virkistyspalvelujen alueella (VU) sijaitsee
Tennispuisto tennishalleineen ja ulkokenttineen. Ne on toteutettu vuonna
1987. Tennispuisto on vuokrannut maa-alueen kaupungilta ja
vuokrasopimus on voimassa vuoteen 2020 saakka. Kaavamuutoksen
ehdotusvaiheessa tenniskeskus ja osa ulkokentistä on rajattu pois kaavaalueesta. VU-alueella on lisäksi kaksi pallokenttää, leikkipaikka ja koiraaitaus sekä avointa että puustoista viheraluetta. Tenniskeskuksen
pohjoispuolella on rakenteilla Länsimetron ja Tapiolan keskuspysäköinnin
eteläinen ajotunneli. Virkistysalueet ovat entistä peltomaisemaa ja niiden
läpi laskee puro. Pellot ja niityt ovat kasvaneet lehdoiksi ja niissä on
rehevä kasvillisuus ja sitä ilmentävä linnusto. Alueet ovat muutostilassa,
eivät luonnontilaisia.
Tennispuiston tuntumassa, rakennettavaksi aiotulla alueella maapohja on
hyvin pehmeää savea, alla silttiä ja silttistä hiekkaa ja sen alla kallioon
rajoittuva moreenikerrostuma. Pääosa selvitysalueesta kuuluu
rakennettavuusluokkaan 4 (vaikeasti rakennettava syvä pehmeikkö) ja
aivan alueen länsiosa luokkaan 5a (erittäin vaikeasti rakennettava syvä
pehmeikkö). Perustustapana tulee kysymykseen paaluperustus ja kantava
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
12.10.2015
Asia 11
Sivu 32 / 110
alapohja. Pohjavesipinta on vaihdellut alueen pohjavesiputkissa, mutta
vallitsevana pohjavesitasona voidaan pitää tasoa +2.0…+2.5.
Muutosalueen länsipuolella sijaitsevat Hakalehdon asuinkerrostalot on
rakennettu 1960-luvun puolivälissä. Rakennukset ovat kolmesta kuuteen
kerroksisia. Niiden eteläpuolella on yksikerroksisten atriumtalojen ryhmä,
joka on valmistunut 1963. Atriumtalojen katsottiin aikoinaan muodostavan
yhdistävän elementin kerrostalojen ja aukeiden niittyjen välille. Kaavaalueen eteläpuolella on Tuuliniittyyn aiemmin toteutettu kortteli, joka on
pääosiltaan rakennettu vaiheittain vuoden 2004 kaavamuutoksen pohjalta.
Kortteliin kuuluu puurakenteinen toimistotalo (FMO-talo), asuinkerrostalo ja
Espoon Folkhälsantalo. Niiden vieressä on vuonna 1989 valmistunut
Vindängens skola och daghem.
Muutosalue sijaitsee uudistuvan keskustan ympäristössä, mutta se on
myös osa Tapiolan puutarhakaupunkia. Tapiola on yksi valtakunnallisesti
merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä (RKY), jotka
Museovirasto on määritellyt valtakunnallisessa inventoinnissaan. Tapiolan
puutarhakaupunki on myös yksi ympäristöministeriön valitsemista Suomen
kansallismaisemista.
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (kohdan 4.4.) mukaisesti
kaavoitustyössä tulee varmistaa, että valtakunnallisesti merkittävät
kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten
laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön
suunnittelun lähtökohtina. Museoviraston selvitys ”Valtakunnallisesti
merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY)” on tällainen
valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittama inventointi.
Tapiolan puutarhakaupunki on yksi selvityksessä mainitusta
kulttuuriympäristöistä. Tuuliniitty II:n kaavamuutosalue sisältyy
inventoinnin mukaiseen rajaukseen.
Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista Tuuliniitty II:n kaava-aluetta
koskevat myös Helsingin seudun erityiskysymykset (ohjelmakohta 4.6).
Yleisiin tavoitteisiin on kirjattu, että Helsingin seudulla edistetään
joukkoliikenteeseen, erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvaa ja
eheyttävää yhdyskuntarakennetta. Seudun keskuksia vahvistetaan asuin-,
työpaikka- ja palvelukeskuksina. Erityistavoitteissa on mainittu, että
alueidenkäytön suunnittelussa merkittävä rakentaminen tulee sijoittaa
joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen palvelualueelle.
Valtakunnallisten alueidenkäytöntavoitteiden mukaan Helsingin seudun
alueidenkäytössä on turvattava edellytykset metroverkon laajentumiselle
länteen ja itään.
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
12.10.2015
Asia 11
Sivu 33 / 110
Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne
Muutosalue on Uudenmaan maakuntakaavassa osoitettu osin
taajamatoimintojen ja osin keskustatoimintojen alueeksi. Lisäksi aluetta
koskee merkintä, jolla Tapiolan puutarhakaupunginosa on
kokonaisuudessaan osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen
kannalta tärkeäksi alueeksi. Muutosalueen pohjoispuolella on
seutuliikenteen radan merkintä, jolla osoitetaan seudullisen
henkilöliikenteen radat ja metroradat.
Espoon eteläosien yleiskaavassa alue on osoitettu pääosin
keskustatoimintojen ja lähipalvelujen alueeksi. Alueelle saa osoittaa
keskustaan soveltuvaa asumista sekä hallinto-, toimisto-, palvelu-,
koulutus- ja myymälätiloja. Alueen pohjois- ja länsiosassa on
virkistysaluetta, jonka läpi kulkee virkistysyhteys. Alueen pohjoispuolella
on maanalaisen raiteen merkintä. Virkistysalueen osuus on merkitty osaksi
Tapiolan kaupunkikuvallisesti arvokasta aluetta: kaupunkimaisemaksi,
jonka rakennus- ja kulttuurihistoriallisia arvoja sekä kaupunkikuvaa on
suojeltava. Suojelu ei koske yksittäisiä kohteita, vaan kohdistuu alueen
ominaispiirteiden vaalimiseen.
Muutosalueella on pääosin voimassa asemakaava "Tuuliniitty" vuodelta
1983. Kaavaan sisältyy urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta, jolle saa
rakentaa alueen käyttöön liittyviä rakennuksia, rakennelmia ja laitteita.
Itätuulenkujan osalta on voimassa Tuuliniityn asemakaavan muutos
vuodelta 2004. Osin Etelätuulentien osalla on asemakaava ”Tapiolan
keskus” vuodelta 1974. Merituulentien ympäristössä puuttuu osin
asemakaava. Kaavamuutosalueeseen kuuluvalla puistoalueella on
voimassa asemakaava ”Tapiola, eteläinen”, joka on vahvistettu vuonna
1977. Kaavamääräyksen mukaan alue on istutettava puistoalue, jolle saa
sijoittaa lasten leikkikenttiä laitteineen. Osin muutosalueella on voimassa
vanha rakennuskaava T20 vuodelta 1962. Se on 1.1.2000 voimaantulleen
maankäyttö- ja rakennuslain 213 §:n perusteella voimassa lain mukaisena
asemakaavana. Kaavaan sisältyy puistoaluetta ohjeluontoisine jalankulkuja pyöräilyteineen.
MRA 27 §:n mukainen kuuleminen
Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 18.9.2014 asemakaavan
muutosehdotuksen nähtäville MRA 27 §:n mukaisesti. Nähtäville
menneeseen ehdotukseen muutettiin esittelijän tekemä tarkistus
pysäköintimääräyksen lievennyksestä. Tämä mahdollisti sen, että
rakennusoikeutta voitiin lisätä noin 1 000 k-m2 korottamalla osaa
lamellitaloista kerroksella. Muutos vastasi lautakunnan esittämiä tavoitteita
ja se lisättiin nähtäville menneeseen ehdotukseen.
Kaavamuutosehdotus oli nähtävillä 6.10. - 4.11.2014. Nähtävilläolon
aikana jätettiin kaksi muistutusta. Lausuntoja ja kannanottoja saatiin
yhteensä kahdeksan. Lausunnon antoivat Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus (ELY), Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL),
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY), Fortum Power
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
12.10.2015
Asia 11
Sivu 34 / 110
and Heat Oy ja Caruna Espoo Oy. Kannanottoja antoivat Espoon
ympäristökeskus, pelastuslaitos ja kaupunginmuseo.
Uudenmaan ELY-keskuksen lausunnon johdosta kaavaehdotukseen
lisättiin määräys koskien parvekelasitusta sekä ekologista yhteyttä.
Espoon ympäristökeskuksen kannanoton vuoksi kaavaa tarkennettiin
hulevesien käsittelyn osalta. Pelastuslaitoksen kannanoton myötä lisättiin
kaavamääräys koskien 12-kerroksisen rakennuksen lisäuloskäytävien
sijoitusta. Espoon uuden pysäköintiohjeistuksen myötä kaavaehdotuksen
autopaikkamäärää jälleen tarkistettiin: yksi autopaikka 110 k-m2 kohti,
kuitenkin vähintään 0,5 autopaikkaa asuntoa kohden. Yleisesti
kaavaehdotuksen määräyksiä tarkennettiin siten, että ne varmistavat
paremmin viitesuunnitelman mukaisen toteutuksen. Varsinaisia
suunnitelmia ei nähtävilläolon jälkeen muutettu.
Ehdotus asemakaavaksi ja asemakaavan muutokseksi
Yleisperustelu ja -kuvaus
Alueelle laaditaan asemakaava pienelle osalle viheraluetta Merituulentien
ympäristössä, josta se vielä puuttuu. Lähinnä sillä vakiinnutetaan olevaa
tilannetta ja tarkistetaan katu- ja puistoalueiden rajaukset. Muilta osin
alueelle laaditaan asemakaavan muutos, joka mahdollistaa Tuuliniityn
nykyisen urheilu- ja virkistyspalvelujen alueen rakentamisen osin
asuinalueeksi sekä ympäristön katu- ja viheralueiden kohentamisen.
Kaavamuutoksella osoitetaan Tuuliniityn alueelle Tapiolan
puutarhakaupungin luonnetta modernilla tavalla korostavaa
asuntorakentamista, joka liittyy luontevaksi osaksi niin alueen maisemaa ja
alkuperäistä rakennettua miljöötä kuin Tapiolan kehittyvää
keskustavyöhykettä. Asemakaavan muutoksen myötä tarjotaan
kaupunkiasumisen vaihtoehtoja pääkaupunkiseudun parhaimpiin kuuluvien
palveluiden ja joukkoliikenneyhteyksien äärellä puistomaisessa miljöössä.
Kaavamuutoksella vastataan niin Espoon kaupungin kuin laajemminkin
seudullisiin tavoitteisiin tiivistää kaupunkikeskustoja ja sijoittaa niihin
asumista mahdollisuuksien mukaan. Valtakunnallisten
alueidenkäytöntavoitteiden mukaisesti pyritään edistämään elinympäristön
toimivuutta ja taloudellisuutta hyödyntämällä olemassa olevaa
yhdyskuntarakennetta ja eheyttämällä taajamia. Alueidenkäytön
suunnittelussa merkittävä rakentaminen tulee sijoittaa joukkoliikenteen,
erityisesti raideliikenteen ja metroverkon palvelualueelle. Toisaalta
kaavamuutoksella pyritään vastaamaan Tapiolan kulttuuriympäristön
säilymisen tavoitteisiin, joita on määritelty niin yleiskaavassa,
maakuntakaavassa kuin valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa.
Asemakaavan muutos pohjautuu vuoden 2013 alussa järjestettyyn
arkkitehtikilpailuun ja sen voittaneeseen ehdotukseen ”tiebreak”.
Suunnittelijana on Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy. Kilpailussa
kiinnitettiin erityistä huomiota alueen toimivuuteen, arkkitehtuuriin,
persoonallisuuteen, puun käyttöön sekä energiatehokkuuteen.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
12.10.2015
Asia 11
Sivu 35 / 110
Voittajaehdotus vastasi hyvin kaikkiin näihin seikkoihin. Lisäksi se
kuvastaa alueelle toivottua tapiolamaista ilmettä kortteliratkaisulla, jossa
on yhdistetty kerros- ja rivitaloja. Esitetyt uudisrakennukset jatkavat myös
Tuuliniityn eteläosan valmiin kortteliratkaisun mittasuhteita ja ideaa,
pohjois-eteläsuuntaista nauhamaista massoittelua alueella.
Korttelialueet
Kaavamuutosehdotuksessa alueelle osoitetaan kaksi korttelialuetta
asumiselle. Niihin esitetään rakennusoikeutta yhteensä 21 540 k-m2. Tämä
vastaa tehokkuutta e=1.2. Toisella korttelialueella esitetään kaavassa
ohjeelliset tonttien rajat ja tonttikohtainen rakennusoikeus.
Asuinkerrostalojen ja -rivitalojen korttelialueelle AK-1 esitetään neljästä
kuuteen kerroksisia lamellitaloja uuden hidaskadun varteen ja
kaksikerroksisia rivitaloja puistoalueen ja puron reunaan. Alueen
rakennusoikeus on 13 990 k-m2. Pysäköinti sijoitetaan pihakannen alle
kerrostalon kylkeen. Suunnitelman mukaan korttelipihaa korotetaan
nykyisestä noin +3.5 tasosta pysäköintitilan kohdalla noin +5.8. tasoon ja
muualla piha-alueella yleistasolle +5.4. Korttelipiha voidaan liittää rivitalon
rinneratkaisun avulla ympäristön puiston tasoon. Kortteliratkaisusta
johtuen korttelin sisäosiin jää osin myös maavaraista pihaa, joka
mahdollistaa monipuolisia istutuksia, vaikkapa kaavamääräyksissä
mainittuja palstaviljelyksiä. Rakennusten sijoittelussa ja kerrosluvuissa
otetaan huomioon myös Tuuliniityn ja Hakalehdon laajempi maisematila:
matalat rivitalot sijoittuvat vihervyöhykkeen sisäosiin puron varrelle ja
kerrostalot reunamille säilyttäen näin alueelle luonteenomaista
laaksomaista tilaa.
Asuinkerrostalojen korttelialueelle AK-2, joka on pääosin opiskelijaasumista varten, osoitetaan rakennusoikeutta 7 550 k-m2. Tälle alueelle
esitetään viisikerroksinen lamellitalo sekä kaksitoistakerroksinen tornitalo.
Asuintornin sijoittuminen alueelle on katsottu kaupunkikuvallisesti
perustelluksi. Tornitalo toimii alueen maamerkkinä vastaavasti kuin
muuallakin Tapiolassa tornitalot ovat asuinalueiden maamerkkejä,
esimerkiksi ns. taskumattitalot Länsikorkeella. Tuuliniityn tornitalo sijoittuu
Etelätuulentien ja keskuspysäköinnin ajorampin kulmaukseen, joka kaipaa
miljöötä eheyttävää rakentamista. Rakennuspaikan ahtautta lisää
ajorampin vieressä kulkevat HSY:n maanalaiset putket, joita tehtyjen
selvitysten perusteella ei ole taloudellisesti kannattavaa siirtää muualle.
Kapealle korttelialueelle mahtuvat vaadittavat leikkipaikat ja muutama
pysäköintipaikka lähinnä vieraille ja liikkumisesteisille. Tornitaloon liittyy
myös kaavailtu kevyen liikenteen silta Etelätuulentien yli. Rakennus toimii
sekä kaupunkikuvan kiintopisteenä että välittävänä elementtinä Tuuliniityn
ja keskustarakenteen rajakohdassa.
Tuuliniityn alueesta on tarkoitus muodostaa edustavan arkkitehtuurin ja
puurakentamisen kokonaisuus, joka jatkaa Tuuliniityn eteläosaan aiemmin
toteutettua puurakentamista ja vahvistaa alueen omaleimaista imagoa.
Alueella pyritään edistämään myös korkeaa puurakentamista ja sen myötä
rakenneratkaisujen kehittämistä. Kaavamääräyksissä mainitaan, että
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
12.10.2015
Asia 11
Sivu 36 / 110
rakennusten tulee julkisivuiltaan ja rungoltaan olla pääosin puuta.
Määräysten mukaan rakennusten arkkitehtuurin tulee olla laadukasta ja
omaleimaista tapiolamaiseen tapaan. Erityistä huomiota tulee kiinnittää
myös kattoarkkitehtuurin. Viitesuunnitelmassa esitettyjen ilmeeltään
yhtenäisten kattopintojen toteutumista varmistetaan kaavamääräyksin.
Liikennejärjestelyt
Asuinkortteleiden ajoneuvoliikenne osoitetaan Tuulikujan kautta sekä
suuntaisliittymän kautta Etelätuulentieltä. Alueen uusi sisäinen katu
toteutetaan korkealaatuisena hidaskatuna. Katujärjestelyt on hahmoteltu
katu- ja kunnallistekniikan yleissuunnitelmassa. Hidaskadulle on
suunniteltu kadunvarren pysäköintipaikkoja ja puuistutuksia. Suunnitelmat
on laadittu tarkalla mitoituksella ja esimerkiksi kadun varren jalkakäytävä
on merkitty kaavassa osaksi AK-1-korttelialuetta. Katu- ja korttelialueiden
yhteensovittamista varmistetaan kaavamääräyksin.
Uudisrakennusten pysäköinti sijoitetaan AK-1-korttelialueella
pihakansitasojen alle. Autopaikkoja on rakennettava vähintään yksi
autopaikka 110 kerrosneliömetriä kohden, kuitenkin vähintään 0,5
autopaikkaa kerrostaloasuntoa kohden. Rivitalojen osalta on rakennettava
vähintään yksi autopaikka asuntoa kohden. Vieraspysäköintipaikkoina
voidaan käyttää kadunvarsipaikkoja, joita kaavassa määrätään
rakennettavaksi hidaskadulle.
Alueen pohjoisosan sijainti noin 200-300 metrin etäisyydellä Tapiolan
metroasemasta, keskuspysäköintilaitoksesta ja monipuolista palveluista
antaa mahdollisuuden edistää joukkoliikenteeseen ja pyöräilyyn
perustuvaa asumistapaa, ns. autotonta asumisen vaihtoehtoa. Tällaista
asumista osoitetaan Tuuliniityn pohjoisosaan AK-2-korttelialueelle. Näin
tarjotaan asumismahdollisuuksia Espoossakin aatteellisten perusteiden tai
tarve- ja taloudellisen harkinnan vuoksi tähän elämäntapaan päätyneille
asukkaille. AK-2-korttelialueelle on kaavamääräysten mukaan
rakennettava 12 autopaikkaa lähinnä lyhytaikaista pysäköintiä varten
vieraille sekä liikkumisesteisille. Tarvittaessa autopaikkoja voi hankkia
keskustan pysäköintitiloista. Ns. autoton asuminen tulee ottaa
lähtökohtana huomioon korttelin asumiskonseptissa.
Etelätuulentien yli osoitetaan kevyen liikenteen silta ja varmistetaan
kokonaisuudessaan hyvät kevyen liikenteen yhteydet asuinkortteleiden,
puistoalueiden ja keskustan välillä. Etelätuulentien katualueen mitoitus
mahdollistaa kevyen liikenteen reitit kummallekin puolelle katua. Tuuliniityn
alueelta ja sen kautta Tapiolan lounaisosasta osoitetaan sujuvat ja
turvalliset jalankulkuja pyöräilyreitit Tapiolan keskustaan. Reitit on
merkitty puistoalueelle ohjeellisilla merkinnöillä, jolloin tarkistukset reittien
sijainnissa ovat jatkosuunnittelussa mahdollisia. Uusien asuinkortteleiden
läpi tai lomitse osoitetaan yleiset kevyenliikenteen reitit ja edistetään näin
Tapiolalle tyypillistä alueiden vapaata läpikuljettavuutta.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
12.10.2015
Asia 11
Sivu 37 / 110
Virkistysalueet
Tuuliniityn puistoympäristöä kehitetään laadukkaaksi Tapiolan eteläosan
keskuspuistoksi, joka yhdistyy luontevaksi kokonaisuudeksi rakennetun
miljöön kanssa. Uudisrakentaminen sijoitetaan alueelle siten, että
yhtenäistä viheraluetta säilyy Tuuliniityn ja Hakalehdon asuinalueiden
välillä. Alueen nykyiset ekologiset yhteydet säilyvät edelleen. Viheralueelle
on tehty lähiympäristösuunnitelma. Sen pohjalta on laadittu kaavaehdotus
luomaan edellytyksiä puistoympäristön kehittämiselle. Puiston keskeinen
elementti on alueen halki virtaava puro Otsolahdenoja, joka jatkuu
keskustakortteleiden alitse Otsolahteen saakka. Kaavaehdotuksessa
esitetään useita ohjeellisia siltoja uoman yli osana kevyen liikenteen
verkostoa. Alueen peli- ja leikkipaikat toimintoina säilytetään ja alueet
osoitetaan kaavassa väljästi tulevia tarpeita ajatellen. Uudiskorttelin
paikalta poistuvalle koira-aitaukselle osoitetaan uusi sijainti puistoalueen
eteläosasta.
Tuuliniityn pohjoisosassa sijaitseva Tapiolan keskuspysäköinnin eteläinen
ajoyhteys integroidaan maisemalliseksi elementiksi puistoalueen ja
rakentamisen rajakohdassa. Ajoramppi tulee kaavamääräysten mukaan
kattaa kaupunkikuvallisesti korkeatasoisesti esimerkiksi viherkannella tai
maisemoida luontevasti esimerkiksi ympäristötaiteen keinoin. Samoin
kevyen liikenteen silta Etelätuulentien yli kytketään samaan yhteyteen ja
osaksi viereistä rakennusta. Näin voidaan keskuspysäköinnin eteläinen
ajoyhteys saada toimivaksi ja veistokselliseksi osaksi miljöötä vastaavaan
tapaan kuin itäinen ajoramppi tulee olemaan osa uutta kiertoliittymää
Leimuniityn aukiolla.
Selvitykset ja suunnitelmat
Alueen kaavamuutos pohjautuu arkkitehtikilpailun voittajaehdotukseen ja
viitesuunnitelmaan, jonka suunnittelija on Arkkitehtitoimisto Jukka
Turtiainen Oy. Kaavoituksen yhteydessä on laadittu kunnallistekninen
yleissuunnitelma Sito Oy:ssä. Siihen sisältyy mm. katusuunnitelman vaihe
1 ja 2, vesihuollon suunnitelma, pihasuunnitelmaluonnos, hulevesien
selvitys, kevyen liikenteen sillan ja ajotunnelin kattamisen luonnos sekä
meluselvitys. Alueen rakennettavuusselvitys on tehty Geotek Oy:ssä ja
luontolausunto Luontotieto Keiron Oy:ssä. Maisema-arkkitehtitoimisto
Näkymä Oy on laatinut Hakalehdon puiston lähiympäristösuunnitelman.
Perittävät maksut
Hakija on maksanut 28.1.2014 asemakaavan muutoksen kustannuksista
60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3.
Kaupunki perii MRL 59 §:n mukaisesti asemakaavan muutoksen
laatimiskulujen loppuosan 40 % 4 240 euroa ja kuulutuskustannusten
loppuosan 1/3 933 euroa, yhteensä 5 173 euroa asemakaavan muutoksen
hyväksymisen jälkeen.
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
12.10.2015
Asia 11
Sivu 38 / 110
Päätöshistoria
Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.9.2013 § 142
Kaupunkisuunnittelulautakunta:
1
hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Tuuliniitty II asemakaavan ja
siihen liittyvien asemakaavan muutosten pohjaksi.
1.1
alueelle osoitetaan Tapiolan puutarhakaupungin luonnetta modernilla
tavalla korostavaa asuntorakentamista, joka liittyy luontevaksi osaksi niin
alueen maisemaa ja alkuperäistä rakennettua miljöötä kuin Tapiolan
kehittyvää keskustavyöhykettä.
1.2
alueesta muodostetaan edustava puurakentamisen kokonaisuus, joka
jatkaa Tuuliniityn eteläosaan aiemmin toteutettua puurakentamista ja
vahvistaa alueen omaleimaista imagoa.
1.3
asemakaavan muutos pohjautuu vuoden 2013 alussa järjestettyyn
arkkitehtikilpailuun ja sen voittaneeseen ehdotukseen ”tiebreak”
1.4
kaavamuutoksella luodaan alueelle edellytykset asuntotyypistöltään ja
hallintamuodoltaan monipuoliselle asuntorakentamiselle, joka käsittää
omistusasuntojen lisäksi asumisoikeus-, vuokra-, ja opiskelija-asuntoja.
1.5
Alueen pohjoisosaan kehitetään joukkoliikenteeseen ja pyöräilyyn
perustuvaa asumistapaa ns. autotonta asumisen vaihtoehtoa lähellä
Tapiolan keskustan palveluja, metroasemaa ja bussiterminaalia.
1.6
Tuuliniityn ja Hakalehdon puistoympäristöä kohennetaan laadukkaaksi
Tapiolan eteläosan keskuspuistoksi, joka yhdistyy luontevaksi
kokonaisuudeksi rakennetun miljöön kanssa.
1.7
Tuuliniityn pohjoisosassa sijaitseva ajoramppi Etelätuulentieltä
maanalaiseen keskuspysäköintiin integroidaan maisemalliseksi
elementiksi puistoalueen ja rakentamisen rajakohdassa.
1.8
uudiskortteleiden ajoneuvoliikenne osoitetaan pääosin Tuulikujan kautta ja
alueen uusi sisäinen katu toteutetaan korkealaatuisena hidaskatuna.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
12.10.2015
Asia 11
Sivu 39 / 110
1.9
Etelätuulentien yli osoitetaan puurakenteinen kevyen liikenteen silta ja
varmistetaan kokonaisuudessaan hyvät kevyen liikenteen yhteydet
asuinkortteleiden, puistoalueiden ja keskustan välillä.
2
järjestää asemakaavan muutoksen tavoitteista ja lähtökohdista tiedotus- ja
keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi ______________.
Käsittely
Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula esitti varapuheenjohtaja
Louhelaisen kannattamana, että päätösehdotusta korjataan siten, että:
-
-
-
-
-
kohta 1.4 muutetaan kuulumaan: ”kaavamuutoksella luodaan alueelle
edellytykset monipuoliselle asuntorakentamiselle.”
kohdan 1.4 jälkeen lisätään uusi kohta: ” Lautakunnan hyväksymien
Tapiola-teesien mukaan ”Tapiolan keskustaan tarvitaan myös
opiskelija-asuntoja, erityisesti lapsiperheille.” Tuuliniityn alue on tähän
tarkoitukseen monestakin syystä erinomainen. Asemakaavoituksen
osana tulee tämä tavoite varmistaa laatimalla tarvittavat suunnitelmat
mm. HOAS:n kanssa.”
kohta 1.5. muutetaan kuulumaan: alueen pohjoisosaan kehitetään
joukkoliikenteeseen ja pyöräilyyn perustuvaa asumistapaa ja
autopaikkanormitusta voidaan muuttaa alueella yleisesti käytössä
olevasta. Osa autopaikoista voidaan osoittaa myös Tapiolan
keskuspysäköintilaitoksesta.”
kohdan 1.5. jälkeen lisätään uusi kohta: ”jatkosuunnittelussa tutkitaan
myös, onko alueen kokonaisrakennusoikeutta nostettavissa ottaen
huomioon alueen keskeinen sijainti ja yhteensopivuus lähialueiden
kanssa.”
kohdan 1.8 jälkeen lisätään uusi kohta: ”Myös tällä alueella tulee
toteuttaa Tapiolan asuinalueiden yleisperiaate: alueet toteutetaan
avoimesti läpikuljettaviksi.”
kohdan 1.9 jälkeen lisätään uusi kohta: Alueen toteuttaminen
vaiheistetaan suunnitelmallisesti siten, että alue toteutuu viihtyisänä ja
kaupunkikuvallisesti korkealaatuisena, vaikka alueella sijaitseva
tenniskeskus jatkaa ainakin nykyisen vuokrasopimukseen
päättymiseen saakka (31.12.2019). Tämä merkitsee sitä, että
asemakaava jaetaan myöhemmässä käsittelyvaiheessa juridisesti
kahteen eri osaan.
Jäsen Pöntynen esitti jäsen Klarin kannattama, että päätösehdotusta
korjataan siten, että:
-
kohdan 1.2. loppuun lisätään: ”myös kattojulkisivujen osalta.”
Jäsen Oila ehdotti, että tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi
valitaan Pirjo Kemppi-Virtanen.
Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että
voidaanko hänen sekä jäsenten Oilan ja Pöntysen tekemät ehdotukset
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
12.10.2015
Asia 11
Sivu 40 / 110
hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden
tuleen yksimielisesti hyväksytyiksi.
Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa.
Päätös
1
hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Tuuliniitty II asemakaavan ja
siihen liittyvien asemakaavan muutosten pohjaksi.
1.1
Alueelle osoitetaan Tapiolan puutarhakaupungin luonnetta modernilla
tavalla korostavaa asuntorakentamista, joka liittyy luontevaksi osaksi niin
alueen maisemaa ja alkuperäistä rakennettua miljöötä kuin Tapiolan
kehittyvää keskustavyöhykettä.
1.2
Alueesta muodostetaan edustava puurakentamisen kokonaisuus, joka
jatkaa Tuuliniityn eteläosaan aiemmin toteutettua puurakentamista ja
vahvistaa alueen omaleimaista imagoa, myös kattojulkisivujen osalta.
1.3
Asemakaavan muutos pohjautuu vuoden 2013 alussa järjestettyyn
arkkitehtikilpailuun ja sen voittaneeseen ehdotukseen ”tiebreak”.
1.4
Kaavamuutoksella luodaan alueelle edellytykset monipuoliselle
asuntorakentamiselle.
1.5
Lautakunnan hyväksymien Tapiola-teesien mukaan ”Tapiolan keskustaan
tarvitaan myös opiskelija-asuntoja, erityisesti lapsiperheille.” Tuuliniityn
alue on tähän tarkoitukseen monestakin syystä erinomainen.
Asemakaavoituksen osana tulee tämä tavoite varmistaa laatimalla
tarvittavat suunnitelmat mm. HOAS:n kanssa.
1.6
Alueen pohjoisosaan kehitetään joukkoliikenteeseen ja pyöräilyyn
perustuvaa asumistapaa ja autopaikkanormitusta voidaan muuttaa alueella
yleisesti voimassa olevasta. Osa autopaikoista voidaan osoittaa myös
Tapiolan keskuspysäköintilaitoksesta.
1.7.
Jatkosuunnittelussa tutkitaan myös onko alueen kokonaisrakennusoikeutta
nostettavissa ottaen huomioon alueen keskeinen sijainti ja yhteensopivuus
lähialueiden kanssa.
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
12.10.2015
Asia 11
Sivu 41 / 110
1.8
Tuuliniityn ja Hakalehdon puistoympäristöä kohennetaan laadukkaaksi
Tapiolan eteläosan keskuspuistoksi, joka yhdistyy luontevaksi
kokonaisuudeksi rakennetun miljöön kanssa.
1.9
Tuuliniityn pohjoisosassa sijaitseva ajoramppi Etelätuulentieltä
maanalaiseen keskuspysäköintiin integroidaan maisemalliseksi
elementiksi puistoalueen ja rakentamisen rajakohdassa.
1.10
Uudiskortteleiden ajoneuvoliikenne osoitetaan pääosin Tuulikujan kautta ja
alueen uusi sisäinen katu toteutetaan korkealaatuisena hidaskatuna.
1.11
Myös tällä alueella tulee toteuttaa Tapiolan asuinalueiden yleisperiaate:
alueet toteutetaan avoimesti läpikuljettaviksi.
1.12
Etelätuulentien yli osoitetaan puurakenteinen kevyen liikenteen silta ja
varmistetaan kokonaisuudessaan hyvät kevyen liikenteen yhteydet
asuinkortteleiden, puistoalueiden ja keskustan välillä.
1.13
Alueen toteuttaminen vaiheistetaan suunnitelmallisesti siten, että alue
toteutuu viihtyisänä ja kaupunkikuvallisesti korkealaatuisena, vaikka
alueella sijaitseva tenniskeskus jatkaa ainakin nykyisen
vuokrasopimukseen päättymiseen saakka (31.12.2019). Tämä merkitsee
sitä, että asemakaava jaetaan myöhemmässä käsittelyvaiheessa
juridisesti kahteen eri osaan.
2
järjestää asemakaavan muutoksen tavoitteista ja lähtökohdista tiedotus- ja
keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Pirjo KemppiVirtasen.
Päätösehdotus
Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen
1
yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet
on annettu Tuuliniitty II:n valmisteluaineistosta, alue 211003,
2
hyväksyy MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville 2.12.2013 päivätyn ja
25.8.2014 muutetun Tuuliniitty II - Vindängen II asemakaavan ja
asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6797, joka käsittää
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
12.10.2015
Asia 11
Sivu 42 / 110
katu- ja virkistysalueet 12. kaupunginosassa Tapiola, alue 211003
(Muodostuvat uudet korttelit 12223 ja 12224),
3
pyytää asemakaavaehdotuksesta ja asemakaavan muutosehdotuksesta
tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot.
Käsittely
Puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Päivisen kannattamana, että asia
jätetään pöydälle lautakunnan seuraavaan kokoukseen.
Julistettuaan keskustelun pöydälle panosta päättyneeksi, puheenjohtaja
Markkula tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä.
Koska kukaan ei vastustanut sitä, puheenjohtaja totesi sen tulleen
yksimielisesti hyväksytyksi.
Päätös
Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle
seuraavaan kokoukseen.
Päätösehdotus
Asemakaavapäällikkö Ossi Keränen
1
2
3
Käsittely
Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen poissa ollessa asian esitteli
asemakaavapäällikkö Ossi Keränen.
Käsittelyn alussa esittelijä korjasi ehdotustaan siten, että kaavamääräysten
kohta ”Autopaikkavelvoite” muutetaan kuulumaan: ”AK-1 -korttelialueella
muutetaan autopaikkojen rakentamisvelvoite kerrostalojen osalta 1
autopaikka 120 kerrosneliömetriä kohden ja rivitalojen osalta 1 autopaikka
asuntoa kohden. Autopaikat on sijoitettava pihakannen tai rakennusten
alle.”
Keskustelun kuluessa jäsen Pirjo Kemppi-Virtanen ehdotti jäsen Ulla
Palomäen kannattamana, että kaavamääräysten kohta
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
12.10.2015
Asia 11
Sivu 43 / 110
”Autopaikkavelvoite” muutetaan kuulumaan: ”AK-1 -korttelialueella
muutetaan autopaikkojen rakentamisvelvoite kerrostalojen osalta 1
autopaikka 120 kerrosneliömetriä kohden kuitenkin vähintään 1 ap/asunto
ja rivitalojen osalta kuitenkin vähintään 2 ap/asunto. Autopaikat on
sijoitettava pihakannen tai rakennusten alle.”
Puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Klar-Nykvistin kannattama, että
päätösehdotukseen lisätään uusi kohta, joka kuuluu:
”Lautakunta päättää antaa jatkosuunnittelua koskevat seuraavat ohjeet:
-
Varmistetaan pyöräilyliikenteen hyvä toimivuus, etenkin ratkaisu
turvaamaan hyvä etelä-pohjoissuuntainen pyöräily EtelätuulentienPohjantien alueella vaatii jatkosuunnittelua.
-
Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston päättämän Elä ja
Asu -kokonaisuuden sijoittaminen tutkitaan Tuuliniityn alueen eri
paikkoihin siten, että se ei estä tästä asemakaavasta poisrajatun
alueen kaupunkikuvallisesti merkittävää ratkaisua (ei tasaista
kerrostalomassaa).”
Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän
esitystä täydentävä lisäysehdotus sekä esittelijän esityksestä poikkeava
ehdotus. Puheenjohtaja totesi, että Kemppi-Virtasen ehdotuksen johdosta
on äänestettävä.
Nimenhuutoäänestyksessä esittelijän ehdotuksen puolesta äänestivät
jäsen Karhu, jäsen Lahti, jäsen Klar-Nykvist, jäsen Nevanlinna,
varapuheenjohtaja Louhelainen, jäsen Ahlman ja puheenjohtaja Markkula
ja sitä vastaan varajäsen From, jäsen Palomäki, jäsen Kemppi-Virtanen ja
jäsen Lintunen. Poissa olivat jäsen Salo ja jäsen Oila.
Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan
hyväksyneen seitsemällä äänellä neljää ääntä (7/4) vastaan, kahden jäsen
ollessa poissa, esittelijän esityksen.
Puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko esittelijän päätösehdotus
hänen tekemänsä ehdotuksen mukaisesti täydennettynä hyväksyä. Koska
kukaan ei vastustanut tätä, puheenjohtaja totesi tämän tulleen
yksimielisesti hyväksytyksi.
Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa ja sen liitteissä.
Päätös
1
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
12.10.2015
Asia 11
Sivu 44 / 110
2
3
päättää antaa jatkosuunnittelua koskevat seuraavat ohjeet:
-
Varmistetaan pyöräilyliikenteen hyvä toimivuus, etenkin ratkaisu
turvaamaan hyvä etelä-pohjoissuuntainen pyöräily EtelätuulentienPohjantien alueella vaatii jatkosuunnittelua.
-
Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston päättämän Elä
ja Asu -kokonaisuuden sijoittaminen tutkitaan Tuuliniityn alueen eri
paikkoihin siten, että se ei estä tästä asemakaavasta poisrajatun
alueen kaupunkikuvallisesti merkittävää ratkaisua (ei tasaista
kerrostalomassaa).
4
Päätösehdotus
1
yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja
muistutukset on annettu Tuuliniitty II:n asemakaavan ja siihen liitettyjen
kaavamuutosten ehdotuksesta, alue 211003,
2
hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 2.12.2013 päivätyn ja
20.5.2015 muutetun Tuuliniitty II - Vindängen II asemakaavaehdotuksen ja
3
Ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee
MRL 59 §:n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen
loppuosan 4 240 euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 933 euroa, eli
yhteensä 5 173 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen.
Päätös
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
12.10.2015
Asia 11
Sivu 45 / 110
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy 2.12.2013 päivätyn ja
asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6797, joka käsittää katu- ja
virkistysalueet 12. kaupunginosassa Tapiola, alue 211003 (Muodostuvat
uudet korttelit 12223 ja 12224).
Päätös
Kaupunginhallitus:
Valtuusto 7.9.2015 § 125
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto hyväksyy 2.12.2013 päivätyn ja 20.5.2015 muutetun Tuuliniitty II
- Vindängen II asemakaavan ja asemakaavan muutoksen, piirustusnumero
6797, joka käsittää katu- ja virkistysalueet 12. kaupunginosassa Tapiola,
alue 211003 (Muodostuvat uudet korttelit 12223 ja 12224).
Käsittely
pöydälle.
Päätös
Valtuusto:
Tiedoksi
-
Hakijat, ote ilman liitteitä
Uudenmaan liitto, ote sekä kaavakartta
Muistuttajat, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa
Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus ELY, ote ja
liitteet
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
Asia 12
12.10.2015
Sivu 46 / 110
4429/10.02.03/2012
Kaupunginhallitus
Valtuusto
167 §
80 §
241 §
126 §
10.12.2014
20.5.2015
10.8.2015
7.9.2015
12
Suurpelto I, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 330406, 21. kaupunginosa Henttaa
Aila Valldén, puh. 043 825 1919
Marno Hanttu, puh. 046 877 2749
[email protected]
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto hyväksyy 19.11.2012 päivätyn ja 20.5.2015 muutetun Suurpelto
I - Storåkern I asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6765, joka
käsittää korttelit 21030 ja 21183 21. kaupunginosassa Henttaa, alue
330406.
Oheismateriaali
Selostus
Suurpelto I, tapahtumaluettelo
Suurpelto I, kaavamääräykset 1
Suurpelto I, kaavakartta
Suurpelto I, ajantasa-asemakaava
Suurpelto I, havainnekuva
Suurpelto I, perspektiivikuvia
Asemakaavanmuutos mahdollistaa liike-, palveluja toimitilojen sekä
asumisen sijoittamisen toistaiseksi rakentumattomaan toimisto-, asuin- ja
palvelukorttelin. Mitoitus vastaa merkittävää osaa Suurpellon kaupallisten
palveluiden potentiaalista. Maanalaisesta pysäköinnistä luovutaan ja
pysäköinti keskitetään pysäköintilaitokseen. Suunnittelualueen yleisiä
alueita kehitetään tukemaan suunniteltuja toimintoja ja niiden luontevaa
liittymistä muuhun keskukseen. Asemakaavanmuutoksen rakennusoikeus
on yhteensä 35 000 k-m2, mistä asumista on 19 000 k-m2.
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
12.10.2015
Asia 12
Sivu 47 / 110
Suurpelto I - Storåkern I, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero
6765, kortteli 21030, 21. kaupunginosassa Henttaa, alue 330406.
Vireilletulo ja liittyvät päätökset
Maanomistajat ovat hakeneet Suurpellon Kehä II:n varren
työpaikkakortteleiden mukaan lukien korttelin 21030
asemakaavanmuutosta 20.11.2009. Vireille tulosta on ilmoitettu
nimikkeellä ’Suurpelto I, muutos’ Espoon kaupungin ilmoituslehdissä
17.2.2010 julkaistulla kuulutuksella.
Espoon kaupunginhallituksen kilpailukyky- ja elinkeinojaosto on 11.4.2011
myöntänyt kaupungin omistamalle maa-alueelle korttelissa 21030
suunnitteluvarauksen NCC Property Development Oy:lle
palvelukorttelialueen suunnittelua varten.
Kaupunkisuunnittelulautakunta on 7.12.2011 linjannut, että Suurpellon
työpaikkakorttelit muutetaan palvelukortteleiksi, joilla voimassa oleviin
asemakaavoihin verrattuna asumista on enemmän ja työpaikat ovat
pääosin palvelutyöpaikkoja.
Kaavanmuutoksesta on laadittu erillinen osallistumis- ja
arviointisuunnitelma, joka on päivätty 29.10.2012.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
12.10.2015
Asia 12
Sivu 48 / 110
Alueen nykytila
Suunnittelukohde sijaitsee Suur-Matinkylän koillisosassa Suurpellossa
Kehä II:n (Kilonväylä) Lukusolmun eritasoliittymän lounaispuolella ja on
pinta-alaltaan noin viisi hehtaaria. Valtaosan kaava-alueesta omistaa
Espoon kaupunki. Korttelialueen länsiosan omistavat yksityiset
kiinteistöosakeyhtiöt.
Asemakaavan muutosalue käsittää nykyisen korttelin 21030 ja sitä
ympäröivät katualueet (Suurpellon puistokatu, Henttaankaari, Lukukatu,
Kynäkatu). Suunnittelualue on osa Suurpellon tulevaa keskustaa ja siitä
muodostuu merkittävä osa sen kaupunkikuvaa. Nykyisen korttelialueen
pinta-ala on noin 2,8 ha ja se on rakentamaton. Alueen kadut on
rakennettu pintarakenteita lukuun ottamatta valmiiksi katusuunnitelmien
mukaisesti ja niiden korkeusasemat ovat selvästi luonnollista maanpintaa
korkeammalla.
Alue on suhteellisen tasaista luonnollisen maanpinnan viettäessä loivasti
lännestä itään päin. Vesakko-/ lehtipuupeitteisenä joutomaana alueella ei
ole tunnettuja luonnon- tai kulttuuriympäristön suojeluarvoja. Yleisesti
Suurpellon alueella pohjaveden taso on maanpinnan tasossa. Maaperä on
savikkoa ja kuuluu rakennettavuusluokitukseltaan pääosin luokkiin 4 ja 5a
(vaikeasti rakennettava syvä pehmeikkö ja erittäin vaikeasti rakennettava
syvä pehmeikkö).
Voimassa oleva maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava
Uudenmaan maakuntakaava on lainvoimainen (KHO päätös 15.8.2007).
Siinä Suurpelto osoitettiin taajamatoimintojen alueeksi ja Kehä II
moottoriväyläksi. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava on vahvistettu
Ympäristöministeriössä 30.10.2014. Se korostaa Suurpellon asemaa
joukkoliikenteeseen tukeutuvana ympäröivää aluetta tehokkaampana
taajama-alueena. Suurpeltoon on osoitettu myös tiivistyvää rakennetta
tukeva pääkaupunkiseudun poikittainen joukkoliikenteen yhteysväli.
Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka sai lainvoiman
vuonna 2010. Alue kuuluu myös Espoon kaupunginhallituksen 24.5.2005
hyväksymän Suurpelto-Kehä II osayleiskaavaehdotuksen alueeseen.
Suunnittelualue on yleiskaavassa pääosin keskustatoimintojen ja
lähipalveluiden aluetta C (uudet ja olennaisesti muuttuvat alueet).
C-alueelle saa osoittaa keskustaan soveltuvaa asumista sekä hallinto-,
toimisto-, koulutus- ja myymälätiloja. Alueelle ei saa sijoittaa
vähittäiskaupan suuryksikköä. Suunnittelualueen eteläreuna on työpaikkaaluetta TP. TP-alue varataan ensisijaisesti yksityisille palveluille, hallinnolle
ja liiketoiminnalle. Alueella voidaan sallia myös koulutus-, majoitus- ja
ravitsemustiloja sekä alueelle soveltuvaa teollisuutta ja varastointia.
Työpaikkarakentamisen tulee olla ympäristövaikutuksiltaan liike-, toimistoja näihin verrattavia tiloja. Alueella on pohjois-eteläsuuntainen
pikaraitiotievaraus. Suunnittelualueeseen rajautuvat asuinalueet on
osoitettu merkinnällä A1 (uusi kaupunkimainen asuntoalue).
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
12.10.2015
Asia 12
Sivu 49 / 110
Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen lukuun
ottamatta sen sisältämän kaupan yksiköiden yksikkökokoa.
Kaavaehdotuksessa esitetty myymäläkeskittymän ja vaikutuksiltaan
paikallisen suuryksikön salliminen perustuu maankäyttö- ja rakennuslain
mukaiseen keskustojen ensisijaisuuteen suuryksikköjen
sijoittumispaikkana, voimassa olevien asemakaavojen yleiskaavaa
huomattavasti suurempaan asukaspohjaan ja Espoon
palveluverkkoselvityksiin, jotka ovat määritelleet Suurpellon suureksi
paikalliskeskukseksi. Edellytyksiä yleiskaavasta poikkeamiselle on
käsitelty tarkemmin kaavaselostuksessa.
Alueella on voimassa Suurpelto I - asemakaava (valtuusto hyväksyi
11.9.2006). Suunnittelualueen itäosa on osoitettu merkinnällä KT-1
toimistorakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa opetustoimen tiloja.
Korttelinosan tehokkuusluku on e = 1.90, joka vastaa kerrosalaa
noin 29 300 k-m2. Korttelin luoteisosa on merkinnällä ALP-4 asuin-,
asuntola-, liike-, toimistoja palvelurakennusten korttelialuetta, jolle saa
sijoittaa asumista häiritsemätöntä työtilaa, opetustoimen tiloja tai hotellin.
Koko kerrosalan tai osan siitä saa toteuttaa opetustoimen tiloina tai
hotellina. Liike-, toimisto-, palvelu-, työ- ja asukkaiden yhteistä
kokoontumis- ja harrastustilaa tai opetustoimen tai hotellin tilaa tulee olla
vähintään 4 %. Korttelinosan rakennusoikeus on 17 000 k-m2.
Lounaisosassa on ALP-1 asuin-, asuntola-, liike-, toimistoja
palvelurakennusten korttelialueet, jolle saa sijoittaa hotellin ja asumista
häiritsemätöntä työtilaa. Koko kerrosalan tai osan siitä saa toteuttaa
hotellina. Liike-, toimisto-, palvelu-, työ- tai asukkaiden yhteistä
kokoontumis- ja harrastustilaa tai hotellintilaa tulee rakentaa vähintään
13 %. Korttelinosan rakennusoikeus on 5 000 k-m2. ALP-1 ja KT-1
alueiden välissä on autopaikkojen korttelialue LPA. Merkinnällä ma-1 on
osoitettu pääasiallisesti tai kokonaan maanalainen tila, johon saa sijoittaa
teknisiä, huolto-, varasto-, pysäköinti- ja väestönsuojatiloja. Ajantasaasemakaavassa on lisäksi toimintojen sijoitusta ja rakentamistapaa
koskevia yksilöiviä määräyksiä. Suurin sallittu kerrosluku korttelissa on VI.
Kaavanmuutosalueen nykyinen kokonaisrakennusoikeus on 51 423 k-m2.
muutosehdotuksen maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA) 27 §:n
mukaisesti nähtäville. Suunnitelmat olivat nähtävillä MRA 27 §:n
mukaisesti 22.12.2014 - 27.1.2015.
Nähtävilläoloaikana jätettiin yksi muistutus, jossa Suurpelto-seura ilmoitti
suhtautuvansa kaavanmuutokseen myönteisesti, mutta korosti, että
toteutuksen tulee olla kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen ja että alueella
tulisi kokeilla uudenlaisia palvelukokonaisuuksia ja hyödyntää asukkaiden
ideoita.
Lausuntoja ja kannanottoja saatiin 7 kappaletta. Uudenmaan elinkeino-,
liikenneja ympäristökeskus katsoi yleiskaavapoikkeaman olevan
riittävästi perustellun ja asemakaavan täyttävän maankäyttö- ja
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
12.10.2015
Asia 12
Sivu 50 / 110
rakennuslain sisältövaatimukset kaupan sijainnin ohjauksen osalta, mutta
edellytti vaiheittaisen meluntorjunnan ja toimivuustarkastelujen tulosten
tarkempaa kuvaamista. Ympäristökeskus arvioi kaavan ilmanlaatu- ja
melunormien täyttyvän varsin hyvin, mutta toivoi liikerakennuksen
talotekniikan meluun kiinnitettävän huomiota. Länsi-Uudenmaan
pelastuslaitos kiinnitti huomiota pelastusteiden suunnitteluun. Caruna Oy
ehdotti, että asemakaava sallisi puistomuuntamon rakentamisen alueelle.
Fortum Power and Heat Oy ilmoitti tarjoavansa kaukolämpöä kiinteistöjen
lämmitysmuodoksi. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymällä ei ollut
huomauttamista suunnitelmaan.
Nähtävilläolon jälkeen täsmennettiin laaditun korttelisuunnitelman pohjalta
rakentamistapaa ja kaupunkikuvaa koskevia määräyksiä.
Pysäköintipaikkojen määrä muutettiin kaupunkisuunnittelukeskuksessa
laaditun Pysäköinnin periaatteet -raportin mukaiseksi. Liikekortteliin
esitettiin kerrosluvun sijaan suurin sallittu julkisivukorkeus, joka kuvaa
paremmin rakentamisen volyymia. Kaavanmuutoksen liikenteelliset
vaikutukset sekä meluntorjunta kuvattiin kaava-aineistossa tarkemmin.
Lisäksi tehtiin pieniä yhtenäistäviä sanamuotomuutoksia.
Asemakaavan muutos
Yleisperustelu ja kuvaus
Kaavanmuutoksella pyritään varmistamaan Suurpellon kaupallisten
palveluiden toteutuminen paikalliskeskuksen mitoitusta ja
palvelutasovaatimuksia vastaavalla tasolla sekä edistämään alueen
asuntotuotantoa. Kaavanmuutos on osa laajempaa Suurpellon
toimistokortteleiden muutosta palvelukortteleiksi.
Voimassa olevan asemakaavan kortteli 21030 jaetaan kahdeksi kortteliksi.
Läntisestä korttelista 21030 tulee pääosin asuinkortteli AK ja itäisestä
korttelista 21183 liikerakennusten korttelialue KM-1. Väliin jää
pohjoisosassa Kynäniekanpihan torialue ja eteläosassa pienliikkeitä
palveleva pieni pysäköintialue. Torialueelle ja muulle yleiselle
jalankulkualueelle sijoitetaan polkupyöräpysäköintiä ja viherrakentamista.
Asuinkortteli k21030
Muutoskorttelin länsiosa osoitetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi
(AK). Suurin sallittu kerrosluku on Suurpellon puistokadun varressa VII ja
korttelin länsiosassa VI.
Asuinkortteliin muodostuu suojainen yhtenäinen piha-alue ja
rakennusmassojen suuntauksella muodostetaan vaihtelevia näkymiä
ympäristöön. Maantasokerroksen liiketilat muodostavat kokonaisuuden
torialueen ja liikekorttelin kaupallisen keskittymän kanssa.
Kaavamääräyksillä pyritään kannustamaan maantasokerrosta
elävöittävien liike-, palveluja harrastetilojen rakentamiseen.
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
12.10.2015
Asia 12
Sivu 51 / 110
Viitesuunnitelmassa kortteli muodostuu kahdeksasta lohkaremaisesta
pistetalosta ja niitä yhdistävästä jalustakerroksesta. Jalustakerros kokoaa
korttelin asuinrakennukset yhdeksi kokonaisuudeksi niin
kaupunkikuvallisesti kuin toiminnallisestikin. Suurpellon puistokadun
puoleisten massojen sisäänvedetty ylin kerros liittyy aiheena puistokadun
länsipuolen rakentamiseen. Korttelipiha, oleskelu- ja leikkialueet,
viherrakentaminen ja välttämättömät huolto- ja pelastusreitit on suunniteltu
yhtenä kokonaisuutena. Yleisten alueiden puolella väritys on esitetty
Suurpellon värityssuunnitelman perusideaa noudattaen. Sisäpihan puolella
korostuvat nauhamaiset ulkoparvekevyöhykkeet ja vaalea väritys.
Liikekortteli k21183
Kaavanmuutosalueen itäosa osoitetaan liikerakennusten korttelialueeksi
(KM-1). Korttelialueelle saa sijoittaa maankäyttö- ja rakennuslain 71 §:ssä
tarkoitetun vähittäiskaupan suuryksikön tai myymäläkeskittymän,
ympäristöhäiriötä aiheuttamattomia toimitiloja sekä julkisia ja yksityisiä
palvelutiloja. Kaupallisia palvelutiloja ja liiketiloja saa sijoittaa alueelle
yhteensä enintään 15 500 k-m2, josta päivittäistavarakaupan tiloja saa olla
yhteensä enintään 4 500 k-m2. Toimitilojen sijoittuminen tukisi asuinalueen
sekoittuneisuutta ja pysäköinnin vuorottaiskäyttöä.
Liikekortteli voidaan toteuttaa useammantyyppisillä kaupan konsepteilla.
Mitoitus mahdollistaa esimerkiksi kahden supermarkettasoisen
päivittäistavarakaupan ja joidenkin erikoistavarakauppojen sijoittumisen.
Se sisältää varauksia myös lähipalveluita ja mm. seurakunnan tiloja
varten. Suuryksiköiden kokoa on rajattu niin, että yksittäisen
päivittäistavaramyymälän suurin sallittu koko on 3 000 k-m2 ja
erikoistavaramyymälän 6 000 k-m2. Rajauksella pyritään varmistamaan,
että keskuksen luonne säilyy paikallisena ja myös pienemmille toimijoille
jää kerrosalaa. Toisaalta maksimikoko mahdollistaa palvelutarjonnaltaan
monipuolisen ja laadukkaan yksittäisen myymälän sijoittumisen osaksi
palvelukokonaisuutta.
Kortteliin sijoittuu myös koko kaavanmuutosaluetta palveleva
pysäköintitalo. Myös pysäköintitalo on suunniteltu vaiheittain
toteutettavaksi.
Tavoitteena on, että liikekorttelin rakennukset muodostavat maisemassa
erottuvan veistoksellisen kokonaisuuden. Koska rakennus on pääosin
kaksikerroksinen, hyödynnetään kattokerroksen teknisiä tiloja
näyttävyyden lisäämiseksi. Kynäniekanpihan puoleista pääsisäänkäyntiä
tulee korostaa massoittelulla ja katoksin, mikä edistää orientoitumista ja
rakennuksen luontevaa liittymistä Lukutorilta C-korttelin eteläpuolitse
liikekorttelin eteen ulottuvaan kävelypainotteiseen raittialueeseen.
Liikerakennuksen länsisivulle ensimmäiseen kerrokseen sijoitetaan aula-,
pienliike- tai palvelutiloja, jotta mittakaava pysyy miellyttävänä ja julkisivu
heijastaa toiminnallisuutta.
Koska näkymät viereisistä asuinrakennuksista avautuvat liikerakennuksen
suuntaan, on kattojulkisivunkin suunnitteluun kiinnitettävä huomiota. Osa
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
12.10.2015
Asia 12
Sivu 52 / 110
katosta on suunniteltu toteutettavan viherkattona. Huoltopihat on katettava
ja näkösuojattava kaupunkikuvallisesti korkeatasoisesti. Henttaankaaren
puolella julkisivujen mittakaava on suurempi, mutta korttelinurkkien
sisäänvedoilla jäsennetään pitkiä rakennusmassoja.
Liikenne
Kaupan sijoittumiselle ja keskuksen toimivuudelle on oleellista hyvä
saavutettavuus eri liikennemuodoilla. Keskeistä pohjoispuolista
Kynäniekanpihan kaupunkitilaa on suunniteltu jalankulun ja pyöräilyn
näkökulmasta siten, että ostoskeskuksen sisäänkäyntiin on
mahdollisimman selkeät ja viihtyisät yhteydet. Myös kaupunkitilan
vehreyteen pyritään kiinnittämään huomiota. Lukusolmun ylittävä itälänsisuuntainen yhteys korttelin pohjoispuolella on merkittävä pyöräilyyhteys Suurpellosta Tapiolan suuntaan. Kortteleita ympäröivien katujen
varsilla on jalankulkuja pyörätiet eri suuntiin.
Keskus on jo nykyisellään hyvin tavoitettavissa myös julkisella liikenteellä.
Lähimmät pysäkit sijoittuvat kaava-alueelle Suurpellon puistokadulle ja
Henttaankaarelle. Alueelta on suorat bussiyhteydet Tapiolan (107) ja
Olarin (121) kautta Kamppiin sekä mm. Matinkylään ja Niittykumpuun.
Espoon raideliikennevision (2011) mukaan Suurpellon läpi on linjattu
pikaraitiotielinjat Matinkylä - Kera sekä Tapiola - Espoon keskus - Jorvi.
Suurpellosta aukeaa näin suunnitelman mukaan raideyhteydet sekä
rantaradan että metron suuntaan.
Lukusolmun eritasoliittymä on valmistunut 2013 ja se on
ajoneuvoliikenteen pääyhteys Kehä II:lta Suurpellon katuverkkoon ja myös
suunniteltavalle kaava-alueelle. Korttelialuetta ympäröivät kadut on
pääosin rakennettu. Kaavanmuutoksen toteuttaminen edellyttää pieniä
muutoksia nykyisiin katusuunnitelmiin, mutta ei edellytä muutoksia
katualueiden tilavarauksiin. Koska pääkäyttötarkoitusten mukainen
kokonaiskerrosala laskee, ei asemakaavanmuutos olennaisesti muuta
Suurpellon alkuperäisten asemakaavojen yhteydessä tehtyjä liikenneennusteita tai liikenneverkon mitoitustarpeita. Koko Suurpellon aluetta
koskevassa toimivuustarkastelussa on todettu, että vasta Kehä II:n
itäpuolisen Nygrannaksen asemakaava-alueen valmistuessa ja
mankkaalaisten ajaessa Lukusillan kautta Kehä II:lle saatetaan tarvita
lisäkaistajärjestelyjä.
Huoltoajo liikerakennuksen korttelialueelle tapahtuu Hentaankaaren
puolelta ja asuinkortteliin Kynäkadulta. Pienemmät myymälät
asuinkorttelissa voidaan huoltaa kadulta/torialueelta.
Pysäköinti
Liikekortteliin tulee rakentaa pysäköintitalo, johon varataan autopaikat
liikekorttelia ja asuinkorttelia varten. Ajo pysäköintilaitokseen on
Kynäkadulta. Pysäköintitalosta on järjestettävä viihtyisät, turvalliset ja
esteettömät kulkuyhteydet asuntoihin. Asuinkortteliin saa
maantasopysäköintinä osoittaa liikuntaesteisille varattavan määrän
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
12.10.2015
Asia 12
Sivu 53 / 110
autopaikkoja. Liikekortteliin on varattu jonkin verran maantasopaikoitusta,
joka palvelee erityisesti liike- ja asuinkorttelin maantasokerroksen
pienliiketilojen lyhytaikaista pysäköintiä ja liikuntaesteisten asiointia.
Pysäköintipaikkojen mitoitus perustuu kaupunkisuunnittelukeskuksessa
tehtyyn Pysäköinnin periaatteet -työhön. Autopaikkoja on rakennettava
vähintään seuraavasti:
- 1 ap / 110 k-m2 asuntokerrosalaa, kuitenkin vähintään 0,5 ap / asunto,
- 1 ap / 70 k-m2 toimitiloja ja yksityisiä palvelutiloja,
- 1 ap / 50 k-m2 liiketiloja,
- 1 ap / 150 k-m2 julkisia palvelutiloja,
- 1 ap / 500 k-m2 varastohotellitiloja.
Suunnittelussa tulee huomioida myös liikuntaesteisille varattujen
autopaikkojen mitoitus.
Polkupyöräpaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti:
- 1 pp / asuntokerrosalan 30 k-m2 kohti, kuitenkin vähintään 2 pp /
asunto. Pyöräpaikkojen tulee sijaita katetussa ja lukitussa tilassa.
Lisäksi tilaa pyöräpysäköintiin tulee osoittaa ulkotiloissa.
- 1 pp / 100 k-m2 liike-, toimija palvelutilaa.
Liikerakennuksen polkupyöräpaikoista valtaosa on osoitettu yleiselle
alueelle liikerakennusten sisäänkäyntien ja pohjois-eteläsuuntaisen
jalankulkureitin yhteyteen.
Melu ja ilmanlaatu
Kehä II:n varrella on melueste, jonka jälkeen melutaso ennustetilanteessa
(2030) on alueella maantasossa (2m) suurimmalta osin 55–60 dB.
Asuinkorttelista on tehty meluselvitys 11/2013, jonka mukaan
asemakaavassa on esitetty rakenteellinen melumääräys. Piha- ja
oleskelualueet saadaan suojattua liikennemelulta rakentamisen
vaiheistuksesta riippumatta.
Lähimmät asuintalot sijaitsevat noin 150 metrin päässä Kehä II:n ajoradan
reunasta, mikä täyttää HSY:n suositusetäisyyden liikenteen päästöjen
kannalta.
Mitoitus
Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 5,2 ha. Tästä AK -korttelin osuus
on noin 1,06 ha ja KM-1 -korttelin noin 1,49 ha. Loput alueesta on yleisiä
alueita.
Asemakaavaehdotuksessa asuinkerrostalojen korttelin (AK)
rakennusoikeus on 19 000 k-m2, mikä vastaa korttelitehokkuutta e = 1.79.
Liikerakennusten korttelin (KM-1) rakennusoikeus on 16 000 k-m2, mikä
vastaa korttelitehokkuutta e = 1.07. Pääkäyttötarkoitusten mukainen
rakennusoikeus on siis yhteensä 35 000 k-m2, mikä tarkoittaa
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
12.10.2015
Asia 12
Sivu 54 / 110
16 423 k-m2:n laskua verrattuna ajantasakaavaan. Mikäli
lisärakentamisoikeus mm. asuntojen apu- ja yhteistiloille sekä
pysäköintilaitokselle ja huoltotiloille hyödynnetään kokonaisuudessaan,
nousee maanpäällinen rakennusoikeusvolyymi kuitenkin merkittävästi.
Selvitykset
Suurpellosta kokonaisuutena on laadittu kaupallinen selvitys (Suurpellon
keskusta - Kaupan konseptivaihtoehdot ja kaupallisten vaikutusten
arviointi. Espoon kaupunki / Ramboll Oy 28.11.2013.), joka on ollut
kaavaehdotuksen kaupallisen mitoituksen lähtökohtana.
Rakentamista havainnollistaa ja toteutusta ohjaa korttelisuunnitelma, joka
sisältää mm. alustavat rakennussuunnitelmat, lähiympäristösuunnitelman,
pelastustiekaavion sekä hulevesiselvityksen
(Suurpelto-asemakaavanmuutos alue 330406. Korttelisuunnitelma.
Optiplan Oy / Arkkitehtiyöhuone APRT Oy / Maisema-arkkitehdit BymanRuokonen Oy / Trafix Oy / Ramboll Oy. NCC Property Development Oy /
NCC Rakennus Oy. 11.5.2015).
Meluntorjunta perustuu meluselvitykseen (Suurpelto I asemakaavan
muutos, alue 330406 - Meluselvitys. Ramboll Oy. 11.12.2013).
Perittävät maksut
Asemakaavan muutos kuuluu maksuluokkaan IV. Suunnitteluvarauksen
haltija on 13.12.2012 maksanut asemakaavanmuutoksen
laatimiskustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3.
Päätöshistoria
Päätösehdotus
1
on annettu Suurpelto I:n valmisteluaineistosta, alue 330406,
2
1.12.2014 muutetun Suurpelto I - Storåkern I asemakaavan
muutosehdotuksen, piirustusnumero 6765, joka käsittää korttelin 21030
21. kaupunginosassa (Henttaa), alue 330406,
3
pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä
toimialojen kannanotot.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
Päätös
12.10.2015
Asia 12
Sivu 55 / 110
Kaupunkisuunnittelulautakunta.
Päätösehdotus
1
yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja kannanotot
on annettu Suurpelto I asemakaavan muutosehdotuksesta, alue 330406,
2
20.5.2015 muutetun Suurpelto I - Storåkern I asemakaavan
muutosehdotuksen, piirustusnumero 6765, joka käsittää korttelit 21030 ja
21183 21. kaupunginosassa Henttaa, alue 330406,
3
ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee
loppuosan, 3 760 euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 600 euroa, eli
yhteensä 4 360 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen.
Päätös
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy 19.11.2012 päivätyn
ja 20.5.2015 muutetun Suurpelto I - Storåkern I asemakaavan muutoksen,
piirustusnumero 6765, joka käsittää korttelit 21030 ja 21183 21.
kaupunginosassa Henttaa, alue 330406,
Päätös
Kaupunginhallitus:
Valtuusto 7.9.2015 § 126
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto hyväksyy 19.11.2012 päivätyn ja 20.5.2015 muutetun Suurpelto
I - Storåkern I asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6765, joka
käsittää korttelit 21030 ja 21183 21. kaupunginosassa Henttaa, alue
330406.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
Käsittely
12.10.2015
Asia 12
Sivu 56 / 110
pöydälle.
Päätös
Valtuusto:
Tiedoksi
-
Suunnitteluvarauksenhaltija, ote ilman liitteitä
Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus ELY, ote liitteineen
Muistuttajat, jotka ovat jättäneet yhteystietonsa
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
Asia 13
12.10.2015
Sivu 57 / 110
5390/10.02.03/2012
Kaupunginhallitus
Valtuusto
165 §
103 §
242 §
127 §
10.12.2014
10.6.2015
10.8.2015
7.9.2015
13
Tiistilä, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 310417, 23. kaupunginosa Matinkylä
Outi Ruski, puh. 043 825 3629
Ross Snell, puh. 046 877 3240
[email protected]
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto hyväksyy 4.11.2013 päivätyn ja 10.6.2015 muutetun Tiistilä Distby asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6841, joka
käsittää korttelin 23161 tontin 1 sekä katualuetta (Muodostuu uusi kortteli
23312), 23. kaupunginosassa Matinkylä, alue 310417.
Oheismateriaali
Selostus
Tiistilä, tapahtumaluettelo
Tiistilä, kaavamääräykset 1
Tiistilä, kaavamääräykset 2
Tiistilä, kaavakartta
Tiistilä, ajantasa-asemakaava
Tiistilä, havainnekuva
Tiistilä, näkymäkuva
Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa asuinkerrostalojen
rakentaminen korttelin 23161 tontille 1 ja tuoda näin tehokasta asumista
aivan Matinkylän metroaseman tuntumaan. Tontilla, joka on voimassa
olevassa asemakaavassa osoitettu työpaikkakorttelialueeksi, sijaitsee
1980-luvulla rakennettu 4 841 k-m2:n kokoinen pienteollisuusrakennus
maantasopysäköinteineen. Asemakaavan muutoksella tontille
mahdollistetaan asuinkerrostalojen korttelialue AK-1, jonka
rakennusoikeus on 13 800 k-m2. Rakennusoikeudesta vähintään 300 k-m2
tulee osoittaa katutasoon avautuvaksi liike-, toimisto- tai palvelutilaksi.
Korttelin itäreunaan esitetystä XVI kerroksisesta asuinrakennuksesta
muodostuu uusi Matinkylän maamerkki. Autopaikat sijoitetaan pihakannen
alle. Asemakaavan muutoksella korttelin tehokkuudeksi tulee noin e = 2.7.
Kaavamuutoksella alueelle tuleva rakennusoikeuden lisäys on 8 959 k-m².
Kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen kaavamääräyksien sanamuotoja
on täsmennetty ja liike-, toimistoja palvelutilan määrää kasvatettu
100 k-m2.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
12.10.2015
Asia 13
Sivu 58 / 110
Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla:
Tiistilä - Distby, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6841,
Vireilletulo
Kaava on kuulutettu vireille 20.10.2011.
Tynnyripuiston kaavamuutoksesta on laadittu erillinen osallistumis- ja
arviointisuunnitelma, joka on päivätty 22.2.2013, muutettu 2.5.2013 ja
4.11.2013. Tiistilä irrotettiin ehdotusvaiheessa omaksi kaavakseen ja siitä
laadittiin uusi erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty
1.12.2014.
Alueen nykytila
Suunnittelualue sijaitsee Matinkylässä, Tiistilän pienalueen
koilliskulmassa. Tiistiläntiehen, Suomenlahdentiehen ja Pyyntitiehen
rajautuvalla korttelialueella sijaitsee 1980-luvulla rakennettu
pienteollisuusrakennus, jonka pysäköinti on järjestetty maantasossa.
Kaava-alueeseen kuuluvat myös Pyyntitie ja osa Tiistiläntiestä.
Kaavamuutosalueen pohjoispuolelle rakennetaan metroa lähelle
Suomenlahdentien linjausta. Metroaseman läntinen sisäänkäynti tulee
sijaitsemaan Pyyntitien korttelista koilliseen, Suomenlahdentien toisella
puolella.
Varsinaisella suunnittelualueella ei ole asuntoja, mutta sen ympäristö on
tiheästi asuttua, kerrostalovaltaista aluetta. Tiistilässä yli puolet alueen
asunnoista on vuokra-asuntoja. Suunnittelualueen eteläpuolella
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
12.10.2015
Asia 13
Sivu 59 / 110
sijaitsevien kerrostalojen kerrosluvut vaihtelevat III ja VII välillä.
Suomenlahdentien pohjoispuolella kerrosluku on III. Matinkylän
metrokeskuksen kaakkoiskulmaan on kaavoitettu 16-kerroksinen
asuinrakennus merkitsemään kaupunkirakenteellisesti tärkeää paikkaa.
Myös Matinkylän vanhan ostoskeskuksen alueelle on suunniteltu 16kerroksisia rakennuksia siellä olevien lisäksi. Näiden rakennusten
korkeudet ovat tasolla noin + 60 - +70. Metrokeskuksen korkeus voi
asemakaavan mukaan olla korkeintaan tasolla noin +33.
Suunnittelualuetta ympäröivien asuinrakennusten korkeudet ovat tasolla
+18 - +41.
Suunnittelualueen koillispuolella sijaitseva kauppakeskus Iso Omena ja
sen yhteyteen rakentuva Matinkylän metrokeskus muodostavat muuhun
ympäristöönsä verrattuna suuren, kaupunkirakennetta katkaisevan ja
sulkevan yksikön. Kauppakeskus Ison Omenan ja Matinkylän
metrokeskuksen alueella tehokkuus on noin e = 3.0. Suunnittelualueen
itäpuolen asuinkorttelissa tehokkuus on noin e = 1.8 ja eteläpuolella
korkeimmillaan e = 1.0. Asuntokortteleiden rakentamisen tehokkuus on
alhaisimmillaan e = 0.25 suunnittelualueen pohjoispuolella.
Suunnittelualueen tontille ajetaan Pyyntitien kautta ja paikoitus sijaitsee
maantasossa. Pyyntitie yhtyy alueellisena kokoojakatuna toimivaan
Tiistiläntiehen. Pyyntitie on päättyvä katu, jonka liikennetuotos muodostuu
pääosin asumisesta. Alueella on hyvät kävely- ja pyöräily-yhteydet.
Pyyntitien eteläpuolella kulkee kevyen liikenteen väylä, joka jatkuu
Pyyntitieltä Kalaonnentielle. Espoon pyöräilyn tavoiteverkon mukaan
Suomenlahdentien eteläpuolella on tuleva pyöräilyn laatureitti ja
Tiistiläntien itäpuolella on pyöräilyn pääreitti. Alueella on hyvät julkisen
liikenteen yhteydet. Lähimmät bussipysäkkiparit sijaitsevat
suunnittelukohteena olevan tontin kohdalla Suomenlahdentiellä. Tuleva
metrokeskus ja bussiterminaali valmistuvat noin 200 metrin päähän.
Työpaikkoja on suunnittelualueen pienteollisuusrakennuksen lisäksi
samassa korttelissa palvelurakennusten (P-1) ja toimistoja
teollisuusrakennusten (KTY) korttelialueella. Näissä toimivat mm. Espoon
kaupungin eteläinen aikuissosiaalityö, ikäihmisten palvelukoti ja
mielenterveys- ja päihdepalvelukeskus. Lisäksi työpaikkoja on Ison
Omenan kaupoissa sekä julkisten palveluiden ja toimistojen tiloissa.
Metrokeskukseen on suunniteltu metroaseman ja bussiterminaalin lisäksi
liike- ja palvelutilaa.
Suunnittelualuetta lähimmät yhtenäiset viheralueet ovat Suomenlahdentien
varrella sijaitseva Kalatorpan puistoalue sekä suunnittelualueen
eteläpuolella sijaitseva Rajakallion puistoalueella.
Alueella on olemassa oleva kunnallistekniikan verkosto.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
12.10.2015
Asia 13
Sivu 60 / 110
Uudenmaan maakuntakaavassa suunnittelualue on keskustatoimintojen
läheisyydessä sijaitsevaa taajamatoimintojen aluetta. Aluetta sivuaa
ohjeellisella linjauksella seutuliikenteen rata.
Espoon eteläosion yleiskaavassa alue on varattu asuntoalueeksi (A).
Alueen pohjoisosaa sivuaa kokoojakatu ja maanalainen raide.
Suunnittelualueen koillispuolella on keskustatoimintojen aluetta (C-K).
Alueella on voimassa Tiistilä -niminen asemakaava, joka on vahvistettu
11.8.1977. Siinä alue on pienteollisuusrakennusten korttelialuetta (TP 8),
jolle saa sijoittaa työhuonetiloja ja korkeintaan 50 % kerrosalasta niihin
liittyviä myymälöitä ja toimistotiloja sekä enintään kaksi asuntoa kiinteistön
hoidon kannalta välttämätöntä henkilökuntaa varten. Tehokkuusluku
tontilla on e = 0.8.
muutosehdotuksen nähtäville MRA 27 §:n mukaisesti. Asemakaavan
muutosehdotus oli nähtävillä 22.12.2014 - 27.1.2015. Nähtävilläoloaikana
jätettiin kaksi lausuntoa ja neljä kannanottoa.
Lausunnoissa ja kannanotoissa kehotettiin kiinnittämään huomiota mm.
johtosiirtoihin sekä pelastus- ja poistumisteihin. Ilmanlaatumääräystä
pyydettiin tarkentamaan ja Pyyntiaukio ja Pyyntikuja toivottiin liitettäväksi
osaksi korttelia.
Asemakaavan muutokseen on tehty pieniä tarkennuksia nähtävilläolon
jälkeen. Katutilaan avautuvaa liike-, toimisto- tai palvelutilaa on määrätty
100 k-m2 lisää. Lisäksi kaavamääräysten sanamuotoja on täsmennetty.
Ehdotus asemakaavan muutokseksi
Matinkylä on yksi Espoon viidestä tiiviistä kaupunkikeskuksesta ja
kaupunginosa, jonka liikenneyhteydet paranevat länsimetron myötä
entisestään. Alueen palvelutarjonta on hyvä. Yleisenä tavoitteena
Matinkylässä on yhdyskuntarakenteen tiivistäminen metron
vaikutusalueella. Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan
suunnittelualueen huomattava tehostaminen ja noin 250 uuden asunnon
sijoittuminen aivan uuden metrokeskuksen tuntumaan. Suomenlahdentien
varresta, on tarkoitus kehittää urbaani katutila yhdistämään Matinkylää ja
Finnoota.
Mitoitus
Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 1,1 ha. Asemakaavan muutoksen
myötä korttelin 23161 tontin 1 koko pienenee 6 051 m2:stä 5 199 m2:in.
Tontista muodostuu uusi kortteli 23312. Osa tontin länsireunasta
muutetaan jalankululle ja polkupyöräilylle varatuksi kaduksi ja tontin
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
12.10.2015
Asia 13
Sivu 61 / 110
koillisnurkkaan tulee katuaukio. Korttelinrajojen suoristamisen myötä pieni
pala Suomenlahdentien varren katualueesta liitetään kortteliin.
Asemakaavan muutoksen myötä alueen rakennusoikeus kasvaa
8 959 k-m2. Korttelialueen pinta-ala on 5 199 k-m2 ja katualueiden
5 969 k-m2. Korttelialueen rakennusoikeus on 13 800 k-m2, josta vähintään
300 k-m2 osoitetaan katutasoon rakennettavaksi liike-, toimisto tai
palvelutilaksi. Kaava-alueen korttelitehokkuudeksi tulee noin e = 2.7.
AK-korttelialue
Suunnittelualue on asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK-1). Alueelle saa
rakentaa kolme asuinkerrostaloa, joiden korkeudet ovat VIII ja XVI
kerrosta. Kerrosten laskeminen aloitetaan kansipihan päältä.
Korttelialueen korkein, alueen itä-reunassa sijaitseva kannen päältä XVI
kerroksinen rakennus nousee yhdeksi Matinkylän korkeimmista
rakennuksista, reilun +71 metrin korkeustasoon.
Rakennusten tulee muodostaa yhtenäinen kokonaisuus siten, että niissä
on jalustaosa, keskiosa ja sisäänvedetty yläosa, XVI kerroksisessa
rakennuksessa korkean rakentamisen periaatteiden mukaisesti suunniteltu
huippu. Jalustaosa ei saa olla umpinainen ja katuaukiolle avautuvaan osaa
tulee rakentaa liike-, toimisto- tai palvelutilaa vähintään 300 k-m2.
Julkisivuissa tulee käyttää kiviaineista materiaalia, vaaleaa rappausta ja
tummaa tiiltä.
Autopaikkoja on rakennettava seuraavasti:
-
1 ap asuntokerrosalan 130 k-m2 kohti ja kuitenkin vähintään
0,5 ap / asunto
1 ap liike-, toimistoja palvelutilojen 70 k-m2 kohti
Korttelialueelle tulee rakentaa pysäköintipaikkoja polkupyörille vähintään:
-
1 pp asuntokerrosalan 30 k-m² kohti tai vähintään 2 pp / asunto.
Kaikki autopaikat tulee sijoittaa kannen alle ma-1 - rakennusalalle.
Pysäköinnin päällä on kansipiha. Kansipiha tulee maisemoida siten, että
se liittyy luonnollisesti ympäröivään maastoon ja maisemaan.
Pyyntitien pohjoispuolella oleva nykyinen liittymäkielto poistetaan niin, että
uusi ajoliittymä korttelialueelle voidaan sijoittaa noin 30 metrin päähän
Tiistiläntien ja Pyyntietien liittymästä.
Suomenlahdentien ja Tiistiläntien liikenne aiheuttaa liikennemelua ja
päästöjä alueelle. Kortteliin on laadittu meluselvitys, jonka pohjalta
kaavaan on kirjattu melumääräys. Ilmanlaatu on otettu huomioon
koneellisen ilmanvaihdon ilmanottoaukkojen sijaintia koskevalla
kaavamääräyksellä.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
12.10.2015
Asia 13
Sivu 62 / 110
Katualueet
Korttelialueen länsireunassa on jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu,
Pyyntikuja. Korttelin koillisnurkassa Suomenlahdentien ja Tiistiläntien
risteyksessä on katuaukio, Pyyntiaukio, joka on tärkeä osa Tynnyripuiston
suunnitteluun liittyvää kaupunkimaista katutilaa ja aukioiden sarjaa.
Korttelialueen itä- ja eteläpuolella on katualuetta.
Kunnallistekniikka
Alueelle on laadittu erillinen kunnallistekninen tarkastelu. Tarkastelussa on
esitetty kaavamuutoksen aiheuttamat johtojen ja kaapeleiden siirrot.
Suunnitelmat
Kaava-alueelle on laadittu kunnallistekniikan yleissuunnitelma, joka
sisältää mm. kaavamuutoksen aiheuttamat johtosiirrot sekä
meluselvityksen.
Korttelisuunnitelma
Rakentamista havainnollistaa ja toteutuksen ohjeena toimii
korttelisuunnitelma.
Perittävät maksut
Hakijat ovat maksaneet 4.3.2014 asemakaavan muutoksen kustannuksista
60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Kaupunki perii MRL 59 §:n mukaisesti
asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan 40 %, 2 120 euroa ja
kuulutuskustannusten loppuosan 1/3, 333,33 euroa, yhteensä 2 453,33
euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen.
Päätöshistoria
Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.6.2013 § 100 (4418/10.02.03/2011)
Päätösehdotus
1
hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet
1.1
Toiminnalliset tavoitteet
Alueelle tutkitaan Matinkylän uuden peruskoulun, aikuislukion ja
nuorisotilan, uimahallin, kylpylän, hotellin, hyvinvointipalveluiden,
asuntojen ja Matinkylän metroaseman läntisen sisäänkäynnin,
työpaikkojen ja Elä ja Asu-yksikön sijoittamista. Tynnyripuisto
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
12.10.2015
Asia 13
Sivu 63 / 110
suunnitellaan suurelle käyttäjämäärälle sopivaksi toiminnalliseksi
keskustapuistoksi
1.2
Kaupunkirakenteelliset tavoitteet
Rakennusten suunnittelussa otetaan huomioon ympäröivien rakennusten
mittakaava ja alueen asukkaiden elinympäristön laatu. Pysäköinti
sijoitetaan pääosin rakennusten ja kansien alle. Alueelle rakennetaan
kaikille aina avoinna olevaa kaupunkitilaa, keskustapuisto ja aukioita.
Suomenlahdentie rajataan selkeästi ja avataan rakennukset katutilaan.
1.3
Kaupunkikuvalliset tavoitteet
Metrokeskuksen umpinaisten julkisivujen ja suuren liikennemäärän
aiheuttamaa katutilan sulkeutuneisuutta kompensoidaan uusien
rakennusten massoittelussa, julkisivuissa ja Suomenlahdentien
katurakenteiden suunnittelussa. Olemassa olevien ja suunniteltujen
rakennusten korkeudet otetaan lähtökohdaksi. Tynnyripuistosta
rakennetaan kaunis ja vehreä puisto pehmentämään tehokkaasti
rakennettua ympäristöä.
1.4
Viherympäristön kehittämisen tavoitteet
Tynnyripuistosta ja Tiistinniitynpuistosta kehitetään Matinkylän ja Olarin
asukkaiden yhteinen, helposti saavutettava, viihtyisä ja aktiivinen
keskustapuisto, jossa huomioidaan kaikki ikäryhmät. Puiston
suunnittelussa huomioidaan hulevesien vaatimat tilavaraukset. Varataan
tilaa katupuille.
1.5
Liikenteelliset tavoitteet
Alueen kytkeytyminen katuverkkoon suunnitellaan siten, että liikenne toimii
ennusteen mukaisilla liikennemäärillä. Katuyhteyttä Puntaritieltä
Piispanportille länsiväylän alitse tutkitaan. Palveluille ja asumiselle
osoitetaan riittävät pysäköintialueet. Kevyen liikenteen suunnittelussa
korostetaan turvallisuutta sekä puiston ja metrokeskuksen
saavutettavuutta eri suunnista. Alueelle osoitetaan riittävästi
polkupyöräpaikkoja. Suunnitteluratkaisuilla edistetään joukkoliikenteen
käyttöä ja erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että voidaan taata linjaautoliikenteen häiriötön liikennöinti Matinkylän linja-autoterminaalista.
2
järjestää asemakaavamuutoksen lähtökohdista ja tavoitteista tiedotus- ja
keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi _____________.
Käsittely
Puheenjohtaja Markkula esitti varapuheenjohtaja Louhelaisen
kannattamana, että
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
12.10.2015
Asia 13
Sivu 64 / 110
- kohdan 1.2 loppuun tehdään lisäys: Siltayhteydet väleillä "metrokeskushotelli" ja "hotelli- uimahalli" suunnitellaan siten, että syntyy
yhtenäisempää tilaa ja monipuolisempi palvelutoiminnan kokonaisuus.
Länsiväylän varteen sijoitetaan tehokasta työpaikkarakentamista, joka
samalla toimii alueen melusuojana. Tätä varten Matinkyläprojektin tulee
tarkastella Länsiväylän vartta riittävän laajana kokonaisuutena.
- päätösehdotuksen kohdan 1.4 toiseksi virkkeeksi lisätään lause, joka
kuuluu: Tavoitteena on toteuttaa puistomainen kulkuyhteys koulun
länsipuolelta Suomenlahdentielle.
- päätösehdotuksen kohdan 1.4. loppuun lisätään lause, joka kuuluu:
Tynnyripuiston merkitystä keskustapuistona korostetaan
viherrakentamisen keinoin sovittamalla rakentamistarpeet
mahdollisimman hyvin tarpeeseen säilyttää alueen pohjoinen metsäinen
osa ja kehittämällä länteen viheryhteydet varmistavaa puistoyhteyttä.
- kohdassa 1.5 toinen virke, joka on ehdotuksessa ”Katuyhteyttä
Puntaritieltä Piispanportille länsiväylän alitse tutkitaan.” korvataan
seuraavalla: Katuyhteys Puntaritieltä Piispanportille Länsiväylän alitse
on tärkeä yhteys. Tutkitaan osana tämän kaava-alueen ja myös
metrokeskuksen toimivuutta, millaisille liikennetyypeille ja millaisille
liikennemäärille yhteys on tarkoituksenmukaista toteuttaa. Arvioidaan
myös, onko kyseisen yhteyden käytölle syytä asettaa rajoituksia eri
vuorokauden aikoina.
Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, että
voidaanko esittelijän ehdotus täydennettynä hänen tekemillä ehdotuksilla
hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden
tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi.
Hyväksyttiin varapuheenjohtaja Louhelaisen ehdotus, että tiedotus- ja
keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi valitaan jäsen Suvi Karhu.
Päätös
1
hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet
1.1
Toiminnalliset tavoitteet
Alueelle tutkitaan Matinkylän uuden peruskoulun, aikuislukion ja
nuorisotilan, uimahallin, kylpylän, hotellin, hyvinvointipalveluiden,
asuntojen ja Matinkylän metroaseman läntisen sisäänkäynnin,
työpaikkojen ja Elä ja Asu-yksikön sijoittamista. Tynnyripuisto
suunnitellaan suurelle käyttäjämäärälle sopivaksi toiminnalliseksi
keskustapuistoksi
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
12.10.2015
Asia 13
Sivu 65 / 110
1.2
Kaupunkirakenteelliset tavoitteet
Rakennusten suunnittelussa otetaan huomioon ympäröivien rakennusten
mittakaava ja alueen asukkaiden elinympäristön laatu. Pysäköinti
sijoitetaan pääosin rakennusten ja kansien alle. Alueelle rakennetaan
kaikille aina avoinna olevaa kaupunkitilaa, keskustapuisto ja aukioita.
Suomenlahdentie rajataan selkeästi ja avataan rakennukset katutilaan.
Siltayhteydet väleillä "metrokeskus-hotelli" ja "hotelli- uimahalli"
suunnitellaan siten, että syntyy yhtenäisempää tilaa ja monipuolisempi
palvelutoiminnan kokonaisuus. Länsiväylän varteen sijoitetaan tehokasta
työpaikkarakentamista, joka samalla toimii alueen melusuojana. Tätä
varten Matinkyläprojektin tulee tarkastella Länsiväylän vartta riittävän
laajana kokonaisuutena.
1.3
Kaupunkikuvalliset tavoitteet
Metrokeskuksen umpinaisten julkisivujen ja suuren liikennemäärän
aiheuttamaa katutilan sulkeutuneisuutta kompensoidaan uusien
rakennusten massoittelussa, julkisivuissa ja Suomenlahdentien
katurakenteiden suunnittelussa. Olemassa olevien ja suunniteltujen
rakennusten korkeudet otetaan lähtökohdaksi. Tynnyripuistosta
rakennetaan kaunis ja vehreä puisto pehmentämään tehokkaasti
rakennettua ympäristöä.
1.4
Viherympäristön kehittämisen tavoitteet
Tynnyripuistosta ja Tiistinniitynpuistosta kehitetään Matinkylän ja Olarin
asukkaiden yhteinen, helposti saavutettava, viihtyisä ja aktiivinen
keskustapuisto, jossa huomioidaan kaikki ikäryhmät. Tavoitteena on
toteuttaa puistomainen kulkuyhteys koulun länsipuolelta
Suomenlahdentielle. Puiston suunnittelussa huomioidaan hulevesien
vaatimat tilavaraukset. Varataan tilaa katupuille. Tynnyripuiston merkitystä
keskustapuistona korostetaan viherrakentamisen keinoin sovittamalla
rakentamistarpeet mahdollisimman hyvin tarpeeseen säilyttää alueen
pohjoinen metsäinen osa ja kehittämällä länteen viheryhteydet
varmistavaa puistoyhteyttä.
1.5
Liikenteelliset tavoitteet
Alueen kytkeytyminen katuverkkoon suunnitellaan siten, että liikenne toimii
ennusteen mukaisilla liikennemäärillä. Katuyhteys Puntaritieltä
Piispanportille Länsiväylän alitse on tärkeä yhteys. Tutkitaan osana tämän
kaava-alueen ja myös metrokeskuksen toimivuutta, millaisille
liikennetyypeille ja millaisille liikennemäärille yhteys on
tarkoituksenmukaista toteuttaa. Arvioidaan myös, onko kyseisen yhteyden
käytölle syytä asettaa rajoituksia eri vuorokauden aikoina.
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
12.10.2015
Asia 13
Sivu 66 / 110
Palveluille ja asumiselle osoitetaan riittävät pysäköintialueet. Kevyen
liikenteen suunnittelussa korostetaan turvallisuutta sekä puiston ja
metrokeskuksen saavutettavuutta eri suunnista. Alueelle osoitetaan
riittävästi polkupyöräpaikkoja. Suunnitteluratkaisuilla edistetään
joukkoliikenteen käyttöä ja erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että
voidaan taata linja-autoliikenteen häiriötön liikennöinti Matinkylän linjaautoterminaalista.
2
järjestää asemakaavamuutoksen lähtökohdista ja tavoitteista tiedotus- ja
keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Suvi Karhun.
Päätösehdotus
1
yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Tiistilä, muutos oli
valmisteluaineistovaiheessa osa Tynnyripuiston (alue 312005)
kaavamuutosaluetta. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Tynnyripuiston
valmisteluaineistosta, alue 312005,
2
hyväksyy MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville 3.12.2014 päivätyn Tiistilä Distby asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6841, joka
23312), 23. kaupunginosassa Matinkylä, alue 310417,
3
pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä
toimialojen kannanotot.
Päätös
Päätösehdotus
1
yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja kannanotot
on annettu Tiistilän kaavamuutoksen ehdotuksesta, alue 310417,
2
10.6.2015 muutetun Tiistilä - Distby asemakaavan muutosehdotuksen,
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
12.10.2015
Asia 13
Sivu 67 / 110
piirustusnumero 6841, joka käsittää korttelin 23161 tontin 1 sekä
katualuetta (Muodostuu uusi kortteli 23312), 23. kaupunginosassa
Matinkylä, alue 310417,
3
ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee
loppuosan, 2 120 euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 333,33 euroa,
eli yhteensä 2 453,33 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen
jälkeen.
Päätös
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
1
hyväksyy liitteenä olevan Kiinteistö Oy Espoon Pyyntitie 1 ja Espoon
kaupungin välillä 3.7.2015 allekirjoitetun maankäyttösopimuksen ja
esisopimuksen alueiden luovuttamisesta,
2
ehdottaa, että valtuusto hyväksyy 4.11.2013 päivätyn ja 10.6.2015
muutetun Tiistilä - Distby asemakaavan muutosehdotuksen,
piirustusnumero 6841, joka käsittää korttelin 23161 tontin 1 sekä
katualuetta (Muodostuu uusi kortteli 23312), 23. kaupunginosassa
Matinkylä, alue 310417.
Päätös
Kaupunginhallitus:
Valtuusto 7.9.2015 § 127
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto hyväksyy 4.11.2013 päivätyn ja 10.6.2015 muutetun Tiistilä Distby asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6841, joka
Käsittely
pöydälle.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
12.10.2015
Asia 13
Sivu 68 / 110
Päätös
Valtuusto:
Tiedoksi
-
Hakijat, ote ilman liitteitä
Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus ELY, ote liitteineen
Muistuttajat, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa
Viranomaiset, jotka ovat MRA 94 §:n mukaan päätöstä pyytäneet
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
Asia 14
12.10.2015
Sivu 69 / 110
2193/10.02.03/2014
Kaupunginhallitus
4§
137 §
295 §
21.1.2015
3.9.2015
28.9.2015
14
Karhuniitynmäki, asemakaavan hyväksyminen, alue 632400, 72. kaupunginosa Karhusuo
Outi Reitmaa, puh. 043 824 9583
Marno Hanttu, puh. 046 877 2749
Mikla Koivunen, puh. 046 877 2502
[email protected]
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto hyväksyy 12.1.2015 päivätyn ja 3.9.2015 muutetun
Karhuniitynmäki - Björnängsbacken asemakaavan, piirustusnumero 6884,
joka käsittää korttelin 72210 sekä katu-, liikenne-, virkistys- ja erityisalueita
72. kaupunginosassa (Karhusuo), alue 632400.
Oheismateriaali
Selostus
Karhuniitynmäki, tapahtumaluettelo
Karhuniitynmäki, kaavamääräykset (osa 1)
Karhuniitynmäki, kaavamääräykset (osa 2)
Karhuniitynmäki, kaavakartta
Karhuniitynmäki, havainnekuva
Karhuniitynmäki, suojelumääräys
Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa Karhusuon koulun merkittävä
laajentaminen koulukeskukseksi sekä päiväkoti- ja kirjastotiloiksi. Lisäksi
osoitetaan turvalliset liikenneyhteydet jalan ja polkupyörällä Nupurintieltä
Karhuniityntien kautta kouluun sekä Nupurintien liittymässä. Pieneltä osin
kaavoitetaan pientaloaluetta Karhuniityntien länsipuolella koulun ja
Nupurintien välissä. Rakennusoikeutta osoitetaan yhteensä 16 091 k-m2.
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
12.10.2015
Asia 14
Sivu 70 / 110
Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskartalla:
Karhuniitynmäki - Björnängsbacken, asemakaavaehdotus,
piirustusnumero 6884, käsittää korttelin 72210 sekä katu-, liikenne-,
virkistys- ja erityisalueita, 72. kaupunginosassa (Karhusuo), alue 632400.
Aloite ja vireilletulo
Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut Espoon kaupungin tonttiyksiköltä
sivistystoimen ja tilakeskus-liikelaitoksen esityksestä. Kaavan
vireilletulosta on tiedotettu 6.8.2014.
Vireilletuloon liittyviä muita poliittisia päätöksiä:
Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta piti 20.11.2013 kokouksessaan
tärkeänä, että Karhusuon koulun laajennushanke toteutetaan
investointiohjelman mukaisesti niin, että se on valmis viimeistään vuonna
2018.
Valtuuston 4.12.2013 hyväksymässä vuoden 2014 talousarvion ja
taloussuunnitelman investointiliitteessä vuosille 2014–2018 on Karhusuon
koulu ja päiväkodin lisärakennushankkeen määrärahavaraus vuosina
2016–2018.
Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta hyväksyi 26.2.2014 Karhusuon
koulu- ja päiväkotihankkeen tarveselvityksen osan, joka koski hankkeen
mitoitusta ja alustavia huonetilaohjelmia käytettäväksi rakennushankkeen
suunnittelun pohjana. Karhusuon koulu suunnitellaan yhtenäiseksi
3-sarjaiseksi peruskouluksi, jonka laskennallinen mitoitusoppilasmäärä
on 698. Samaan kiinteistöön tulevan Karhusuon päiväkodin mitoitus on
kuusi ryhmää eli 126 laskennallista hoitopaikkaa, johon sisältyy esiopetus.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
12.10.2015
Asia 14
Sivu 71 / 110
Asemakaavaan on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on
päivätty 23.6.2014.
Alueen nykytila
Asemakaava-alue sijaitsee Karhusuon asuinalueen länsiosassa
Nupurintien ja Karhuniityn alueen välissä. Suunnittelualueeseen kuuluu
Karhusuon koulun tontti ja sen pohjoispuolinen vanha niitty, osa
Nupurintietä ja Karhuniityntietä, Karhuniityntien länsipuolella koulun ja
Nupurintien välissä sijaitsevat pientalokiinteistöt sekä Björnkärrsbäckenin
puronotko. Espoon kaupunki omistaa suurimman osan kaava-alueesta.
Pientalokiinteistöt ovat yksityisessä omistuksessa, yleisen tien alueen
omistaa Liikennevirasto.
Asemakaava-alueella sijaitsee vuonna 1961 rakennetut koulu- ja
opettajien asuinrakennus sekä vuonna 1988 valmistunut pieni
kirjastorakennus. Karhuniityntien varren kiinteistöillä sijaitsee eri-ikäisiä
1-1½ -kerroksisia omakotitaloja. Alueen rakennukset on toteutettu
poikkeusluvin ja suunnittelutarveratkaisuin. Osa pientalokiinteistöistä
sijaitsee melualueella, jolla tieliikenteen päiväajan keskiäänitaso (LAeq)
ylittää päiväajan ohjearvon 55 dB nykyisellä liikennemäärällä.
Ajoyhteys Nupurintieltä koulutontille on Karhuniityntien ja Karhuniitynkujan
kautta. Kyseisillä teillä ei ole erillistä jalkakäytävää. Pientalokiinteistöille
ajetaan Karhuniityntien kautta. Jalankulkijoille ja pyöräilijöille on reitit
pientaloalueen pohjoispuolelta Nupurintieltä koululle sekä idästä
Karhusuon asuinalueelta Karhusillan kautta Karhuniityntielle.
Asemakaava-alueella, erityisesti koulutontilla ja sen välittömässä
läheisyydessä korkeuserot ovat suurehkot, mäet ovat jyrkkäpiirteisiä.
Björnkärrsbäckenin lehtomainen puronotko on luokiteltu paikallisesti
arvokkaaksi luontoalueeksi ja Björnkärrsbäcken kalastollisesti arvokkaaksi
virtavedeksi. Alueella on havaittu liito-oravia. Koulutontin länsipuolella
sijaitsee muinaismuistolain suojelema kivikautinen asuinpaikka.
Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu ympäristöministeriössä
8.11.2006) alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi.
Suunnittelualueen eteläosaan sijoittuu kantatie. Suunnittelualuetta sivuaa
lännessä virkistysalue ja etelässä moottoriväylä.
Espoon pohjoisosien yleiskaavassa (osa I, lainvoimainen 23.12.1997) alue
on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP), julkisten palveluiden aluetta (PY)
ja virkistysaluetta (V), jolle on osoitettu pääulkoilureitti. Alueelle on merkitty
muinaismuistoalue ja -kohde: merkintä ”sm2” osoittaa muinaismuistolain
tarkoittamia tutkimustoimenpiteitä vaativan muinaisjäännöksen sijainnin.
Nyt laadittu asemakaavan muutosehdotus on yleiskaavan mukainen.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
12.10.2015
Asia 14
Sivu 72 / 110
Alueella on vireillä Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava, joka käsittää
muun muassa kokonaisuudessaan Espoon pohjoisosien yleiskaavan
osan I voimassa olevan alueen.
Suunnittelualueella ei ole aiempaa asemakaavaa.
Kaavaehdotuksen nähtävilläolo
Asemakaavaehdotus oli nähtävillä MRA 27 §:n mukaisesti 9.2.–10.3.2015.
Nähtävilläoloaikana jätettiin neljä muistutusta sekä saatiin neljä lausuntoa
ja viisi kannanottoa.
Muistutukset koskivat muun muassa seuraavia asioita:
-
Liikennejärjestelyjen toimivuus ja turvallisuus, liikennemäärät sekä
saattoliikenteen sujuvuus
Karhuniityntien sekä Nupurintien ja Karhuniityntien liittymäalueen
parantamistoimenpiteet
Isoa koulukeskusta päiväkoteineen ollaan rakentamassa
liikenteelliseltä sijainniltaan huonoon paikkaan
Koulun koko, päiväkodin sijoittuminen koulukeskuksen yhteyteen
Liikenteen aiheuttaman melun torjunta
Pientaloalueelle osoitettu rakentamisen määrä
Katu- ja tiealueiksi lunastettavien yksityisten maa-alueiden määrä
Luontoarvot.
Asemakaavaehdotuksesta jätettiin neljä lausuntoa ja viisi kannanottoa.
Niissä otettiin kantaa muun muassa liikenteen ja pientaloalueelle
kohdistuvan liikennemelun ratkaisemiseen, pientaloalueen
rakentamistehokkuuteen, rakentamisen vaikutuksiin maisemassa,
yhdyskuntateknisen huollon järjestämiseen sekä pelastuslaitoksen
toimintamahdollisuuksiin.
Ehdotuksen nähtävilläolon jälkeen asemakaavaa on muutettu seuraavasti
viranomaisten lausuntojen ja kannanottojen perusteella:
-
-
-
-
Osa Karhusuon koulurakennuksesta osoitettu suojeltavaksi
sr-1-merkinnällä, jotta turvataan rakennushistoriaselvityksen osoittamia
ominaispiirteitä ja arvoja koulurakennuksessa
Muinaisjäännösalueen sm-merkintää tarkennettu lähivirkistys-alueen
(VL) puolella korttelialueen merkinnän kanssa yhteneväiseksi ja
tarkemmaksi sm-1-merkinnäksi
Nupurintien liikennemelualueelle sijoittuva lähivirkistysalueen (VL) osa
muutettu suojaviheralueeksi (EV)
Nupurintien liikennemelualueelle sijoittuvan kaupungin omistaman
kiinteistön osa muutettu asuinpientalojen korttelialueesta (AP-1)
suojaviheralueeksi (EV)
Liikenteen melualueelle sijoittuva pientaloalueen osa osoitettu
asuinpientalojen korttelialueeksi (AP-2) ja ulko-oleskelualueiden melua
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
12.10.2015
-
-
Asia 14
Sivu 73 / 110
koskeva määräys ulotettu koskemaan Karhuniityntien varren
kiinteistöjä Karhunkuopalle saakka
Maantien alueelta (LT) poistettu ohjeellinen hulevesialueen merkintä
Osoitettu muuntamon rakennusala Karhuniityntien varteen
opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueen (YO-1)
koillisosaan
Purouoman pohjoisimman osan merkintä w-1 korvattu toimenpiteitä
sallivammalla w-2-merkinnällä.
Lisäksi asemakaavaan on tehty seuraavia muutoksia:
-
-
-
-
Poistettu tarpeettomana YO-1-korttelialuetta koskeva
pääkäyttötarkoituksen mukaisia tiloja kellariin salliva määräys
Lisätty YO-1-korttelialuetta koskeva määräys, jonka mukaan
rakennuslupavaiheessa tulee esittää puustokartoitus jalopuiden osalta
alueelta, johon kohdistuu rakentamistoimenpiteitä
Eko-1-merkintää täydennetty määräyksellä puronotkon säilyttämisestä
mahdollisimman luonnontilaisena asuinpientalojen korttelialueella
Maastonmuodoiltaan tasaisemmilla korttelialueilla
kerroslukumerkinnästä poistettu kellariin pääkäyttötarkoituksen
mukaisia tiloja salliva merkintä ½k
AP-korttelialueiden lisärakennusoikeudetta vähennetty 20 prosentista
15 prosenttiin
Poistettu määräys, joka sallii rakentamisen neljä metriä lähemmäksi
naapurin rajaa
Karhuniityntien katualuetta kavennettu kahdella metrillä Karhuniityntie
4:n kiinteistön kohdalla
EV-1-alueelta poistettu purouoman ohjeellinen w-1-merkintä
mahdollistamaan tarvittaessa liikennejärjestelyistä johtuva puron
putkitus
Eko-1-merkintä poistettu tarpeettomana YO-1-korttelialueen
länsiosassa
Tehty teknisiä tarkistuksia merkintöjen ja määräysten teksteihin.
Ehdotus asemakaavaksi
Yleisperustelu
Karhusuon koulu on käynyt ahtaaksi nykyisellään. Tilanahtautta
helpottamaan koulutontille on rakennettu väliaikainen, siirtokelpoinen
koulurakennus. Nykyisen koulun mitoitus palvelee alueen nykyisen
asukasmäärän tarpeita. Sivistystoimen asiakasennusteen mukaan
Keski-Espoon alueella, radan pohjoispuolella päiväkoti- ja kouluikäisten
määrä kasvaa. Peruspalvelujen turvaamiseksi alueelle tullaan
tarvitsemaan koulu, joka käsittää luokka-asteet 1-9 noin 700 oppilaalle,
sekä päiväkoti, jossa on 126 laskennallista hoitopaikkaa. Esiopetus
sisältyy päiväkodin hoitopaikkojen määrään.
Sivistystoimi on tarkastellut eri vaihtoehtoja koulun sijainniksi ja päätynyt
esittämään Karhusuon koulua laajennettavaksi muun muassa Nuuksion,
Nupurin, Pitkäniityn ja Miilukorven alueiden tarpeisiin. Karhusuon koulun
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
12.10.2015
Asia 14
Sivu 74 / 110
sijainti on keskeinen alueen koululaisten kannalta. Laajemmin koulu- ja
päiväkotiverkkoa tarkastellaan tulevan maankäytön osalta Espoon
pohjois- ja keskiosien yleiskaavatyön yhteydessä.
Alueen asemakaavoitus käynnistettiin opetus- ja
varhaiskasvatuslautakunnan 26.2.2014 hyväksymän tarveselvityksen osan
esittämässä laajuudessa. Tavoitteena on, että koulun rakentaminen alkaisi
vuoden 2018 alkupuolella, ja rakennus valmistuisi vuoden 2019
joulukuussa.
Turvallisten liikenneyhteyksien ratkaisemiseksi asemakaava-alueeseen on
otettu mukaan Nupurintien ja koulutontin välinen pientaloalue sekä
Nupurintie noin 300 metrin matkalta mukaan lukien Nupurintien
-Karhuniityntien-Gumbölentien liittymä. Liikenteen parantamistoimenpiteet
on tarkoitus sovittaa koulurakentamisen aikatauluun siten, että ne olisivat
tehtyinä jo ennen koulun rakentamisen aloittamista.
Mitoitus
Asemakaava-alueen pinta-ala on noin 13,6 ha. Rakennusoikeutta alueelle
osoitetaan yhteensä 16 091 k-m2. Aluetehokkuusluku on 0,12.
Karhusuon koulua varten osoitetaan rakennusoikeutta 12 000 k-m2.
Asuinpientalojen korttelialueelle saa rakentaa tehokkuusluvun e = 0,20
mukaisesti yhteensä 4 091 k-m2.
Maankäyttö
Karhusuon koulun lähiympäristö osoitetaan opetustoimintaa palvelevien
rakennusten korttelialueeksi (YO-1). Sille saa sijoittaa tiloja, jotka
palvelevat peruskoulua, päiväkotia ja kirjastoa. Kerrosluvun sijaan
rakennusalalle määrätään rakennuksen vesikaton ylimmän kohdan
likimääräinen korkeusasema +49,0 meren pinnan yläpuolella (mpy).
Rakennukset tulee sovittaa ympäristöönsä muun muassa porrastamalla ja
osiin jakamalla. Liito-oravan elin- ja liikkumisympäristöt sekä
muinaisjäännösalue rajaavat rakennusalaa. Korttelialueelle osoitetaan
kaksi ohjeellista urheilu- ja virkistysaluetta (vu) koulun urheilukentiksi.
Niiden tuntumaan, Karhuniityntien varteen koulun pohjoispuolelle sekä
Karhuniitynkujan päähän koulun eteläpuolelle osoitetaan ohjeelliset
pysäköimispaikat (p). Koulukortteliin tulee osoittaa vähintään yksi
autopaikka 200 k-m2 kohti sekä yksi pyöräpaikka 50 k-m2 kohti.
Pyöräpaikoista 20 % tulee toteuttaa katettuun tilaan.
Olemassa olevat pientalokiinteistöt osoitetaan asuinpientalojen
korttelialueiksi (AP-1 ja AP-2). Niille saa rakentaa kytkettyjä tai erillisiä
yksi- tai kaksiasuntoisia pientaloja. Kerrosluku on maastonmuodoiltaan
tasaisemmilla tonteilla I u3/4 ja rinteeseen sijoittuvilla ½k I u3/4.
Asemakaavassa osoitetun rakennusoikeuden lisäksi saa rakentaa
asuinrakennukseen kytkettyjä tai erillisiä yksikerroksia talousrakennuksia
ja/tai autotalleja yhteensä enintään 15 prosenttia sallitusta
rakennusoikeudesta. Osoitetulla rakentamistehokkuudella väljä
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
12.10.2015
Asia 14
Sivu 75 / 110
pientaloalue tiivistyy täydentämisrakentamisen kautta. Autopaikkoja tulee
osoittaa kaksi paikkaa yhtä asuntoa kohti.
AP-2-korttelialueella kiinteistöt sijaitsevat melualueella. Leikki- ja
oleskelualueet tulee sijoittaa rakennusten ja/tai meluesteiden
muodostamaan melukatveeseen siten, että asuinalueille asetetut
ulkoalueiden melutason ohjearvot eivät ylity. Meluselvityksen mukaan
täydentämällä massoittelua erillisellä autotalli- tai varastorakennuksella ja
esimerkiksi umpinaisella tonttiaidalla saadaan uudisrakennuksille riittävän
laajat piha-alueet, joilla ohjearvot eivät ylity. Asemakaavassa määrätään
Nupurintien puoleisten julkisivujen ääneneristävyydestä.
Suojeluarvot
Asemakaavassa huomioidaan alueen suojelu- ja luontoarvot.
Karhusuon koulun rakennushistoriaselvitys valmistui ehdotuksen nähtävillä
olon jälkeen, ja koulurakennuksen suojelusta neuvoteltiin Uudenmaan
ELY-keskuksen, kaupunginmuseon, tilakeskus-liikelaitoksen ja
kaavoittajan kesken. Laadittu rakennushistoriaselvitys osoittaa ELYkeskuksen ja kaupunginmuseon mukaan koulurakennuksella olevan
kulttuurihistoriallisia ja rakennustaiteellisia arvoja. Jotta maankäyttö- ja
rakennuslain asemakaavalle asettamat sisältövaatimukset täyttyvät,
rakennuksen vanhin osa tulee suojella. Tämän johdosta asemakaavaan
lisättiin koulurakennuksen vanhimman osan rajaava rakennusala ja siihen
kohdistuva suojelumääräys (sr-1).
Käsillä olevan asemakaavan suojelumääräystä (sr-1) on tarpeen
täsmentää. Keskusteluun on noussut koulurakennuksen kunto ja
mahdollinen purkaminen. Tarkennettu kaavamääräys mahdollistaa
purkuluvan hakemisen asemakaavan perusteella ja kuuluu seuraavasti:
”Suojeltava rakennus. Kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti
arvokas rakennus, jota ei saa purkaa ja jonka ominaispiirteet tulee korjausja muutostöissä säilyttää. Suojelumääräyksestä voidaan poiketa ja
rakennus saadaan purkaa, mikäli selvitysten perusteella todetaan, että
rakennus on käyttökelvoton pääkäyttötarkoituksen mukaiseen toimintaan
eikä rakennusta voida korjata käyttökelpoiseksi kohtuullisin toimenpitein, ja
siten sen käyttäminen aiheuttaisi haittaa käyttäjiensä turvallisuudelle ja
terveydelle. Kaikista rakennusta koskevista toimenpiteistä on pyydettävä
museoviranomaisen lausunto.”
Asemakaava-alueelle laaditun luontolausunnon mukaiset liito-oravan
ydinalueet osoitetaan s-1-merkinnällä suojeltaviksi alueen osiksi, joilla
sijaitsee luonnonsuojelulain 49 §:n perusteella suojeltuja liito-oravan
lisääntymis- tai levähdyspaikkoja. Liito-oravan suojeltavia elinympäristöjä
sijaitsee pääosin YO-1-korttelialueella sekä Karhulaakson lähivirkistys- ja
suojaviheralueilla (VL-1 ja EV-1). Eko-1-merkinnällä osoitetaan YO-1- ja
AP-korttelialueilla liito-oravan latvusyhteystarpeet. Osassa
Björnkärrsbäckenin vesialueetta ei saa suorittaa sen luonnontilaa
muuttavia toimenpiteitä. Muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä
muinaisjäännös (sm-1) sijoittuu pääosiltaan Karhuniitynmäen
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
12.10.2015
Asia 14
Sivu 76 / 110
lähivirkistysalueen (VL) puolelle, osittain myös YO-1-korttelialueen puolelle
sekä siellä vähäisessä määrin rakennusalalle.
Liikenne
Suuren koulukeskuksen sijainti päättyvän tien päässä ei ole liikenteellisesti
ihanteellinen ratkaisu. Kaavahankkeen liikennetuotos ei ole kovin
merkittävä Nupurintiellä, mutta Karhuniityntiellä koulumatkat,
saattoliikenne ja huoltoajo lisääntyvät merkittävästi. Karhuniityntien
liikennemäärän arvioidaan kolminkertaistuvan vuoden 2014
liikennemäärästä. Tuleva liikennemäärä ei ole katuverkolle ongelma
välityskyvyn kannalta, mutta kaavaratkaisussa varaudutaan liikenteen
lisääntymiseen mahdollistamalla saattopaikkojen, jalkakäytävien ja
pyöräteiden rakentaminen sekä Nupurintien liittymän parantaminen
turvallisen koulutien takaamiseksi.
Autoliikenne Nupurintieltä koululle tapahtuu Karhuniityntien kautta. Kadun
suunnittelua rajoittavat itäpuolen puronotkelma ja länsipuolen olemassa
olevat kiinteistöt. Karhuniityntielle osoitetaan riittävä tilavaraus
katualueeksi, jotta sille voidaan rakentaa sekä ajoväylä että yhdistetty
jalankulkuja pyörätie leikkauksineen ja pengerluiskineen. Katu tulee
noudattamaan pääosin nykyistä tielinjausta.
Kunnallistekniikan yleissuunnitelmaan liittyen on tutkittu koulutontin
liikenneratkaisut. Päiväkodin ja koululaisten saattoliikenne osoitetaan
pääosin koulun eteläpuolelle, huoltoliikenne sekä henkilökunnan pysäköinti
pohjoispuolelle. Hajautuneesta pysäköintiratkaisuista johtuen
saattopaikkoja tarvitaan tavallista enemmän, jotta voidaan taata sekä
sujuva saattoliikenne että turvallinen koulutie. Saattoliikenteelle on
kunnallistekniikan yleissuunnitelman yhteydessä osoitettu reilut 20
autopaikkaa, ja ajoneuvoliikenne on eroteltu jalankulkijoista ja
pyöräilijöistä. Koulureitit kulkevat osittain saattoalueen kautta, joten
koulutontin jatkosuunnittelussa tulee asiaan kiinnittää huomiota.
Saattoliikenteen sujuvuus on yksi merkittävimmistä asioista
liikennetuvallisuuden kannalta.
Kaavassa osoitetaan ELY-keskuksen vaatima tilavaraus kaksikaistaiselle
kiertoliittymälle sekä alikululle Nupurintien alitse. Tilavaraus mahdollistaa
bussipysäkkiparin siirtämisen liittymän länsipuolelle Nupurintien varrelle.
Nupurintien tarveselvityksessä (Sweco Ympäristö Oy. 2015) on päädytty
yksikaistaiseen kiertoliittymään, jonka kapasiteetti on todettu riittäväksi ja
myös turvallisimmaksi vaihtoehdoksi.
Koulun laajentamiseen liittyvien turvallisten liikennejärjestelyjen
toteuttaminen aiheuttaa Espoon kaupungille kustannuksia. Katualueet ja
muut yleiset alueet tulevat kaupungin toteutettaviksi. Nupurintien ja sen
risteysalueen parantamistoimenpiteet tapahtuvat Liikenneviraston
omistamalla maalla, mutta rakentamiskustannukset tulevat hyvin
todennäköisesti kaupungin maksettaviksi, jotta tarpeelliset toimenpiteet
saadaan toteutettua ennen koulun valmistumista. Kunnallistekniikan
yleissuunnitemaan liittyen kokonaiskustannuksiksi on arvioitu noin
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
12.10.2015
Asia 14
Sivu 77 / 110
3,8 miljoonaa euroa, josta liittymäalueen osuus on yksikaistaisena
kiertoliittymänä ratkaistuna noin 2,75 miljoonaa euroa.
Selvitykset ja suunnitelmat
Rakennushistoriaselvitys
Selvityksessä on esitetty Karhusuon koulun ja opettajien asuntolan
rakentamisen taustat, alkuperäiset suunnitelmat, laajennus- ja muutostyöt
sekä ominaispiirteet, joita ovat mm. koulurakennuksen liittyminen
historiallisesti ja toiminnallisesti Karhusuon asuinalueeseen sekä koulun ja
opettajien asuntolan taidokas sijoittaminen vaativalle ja pienilmastoltaan
vaativalle tontille. Koulurakennus on suunnitteluratkaisuiltaan ja
arkkitehtuuriltaan rakentamisajalleen tyypillinen rakennus.
Lausunto Karhuniitynmäen kaava-alueen luontoarvoista
Työssä tutkittiin liito-oravan esiintyminen alueella sekä arvioitiin
kesäkauden käyntien avulla alueen kasvillisuutta. Luontoselvityksessä ei
löydetty liito-oravan elinympäristöjen lisäksi sellaisia elinympäristöjä, että
kaavan mahdollistaman rakentamisen vuoksi olisi tarve tehdä
yksityiskohtaisempia lajikohtaisia selvityksiä.
Kunnallistekniikan yleissuunnitelma
Työssä on tutkittu katujen ja liikennealueen tilavaraukset ja liikenteen
järjestelyt, samoin koulutontin sisäiset huoltoajoyhteydet, saattopaikka- ja
pysäköinti-järjestelyt ohjeellisena. Yleissuunnitelmassa on määritelty
yleisten alueiden alustavat rakennuskustannukset.
Päätöshistoria
Päätösehdotus
1
mielipiteet on annettu Karhuniitynmäen valmisteluaineistosta, alue 632400,
2
hyväksyy MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville 12.1.2015 päivätyn
Karhuniitynmäki - Björnängsbacken asemakaavaehdotuksen,
piirustusnumero 6884, joka käsittää korttelin 72210 sekä katu-, liikenne-,
virkistys- ja erityisalueita 72. kaupunginosassa (Karhusuo), alue 632400,
3
pyytää asemakaavaehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen
kannanotot.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
Päätös
12.10.2015
Asia 14
Sivu 78 / 110
Päätösehdotus
1
muistutukset on annettu Karhuniitynmäen asemakaavan ehdotuksesta,
alue 632400,
2
3.9.2015 muutetun Karhuniitynmäki - Björnängsbacken
asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6884, joka käsittää korttelin
72210 sekä katu-, liikenne-, virkistys- ja erityisalueita 72. kaupunginosassa
(Karhusuo), alue 632400.
Päätös
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
1
muuttaa 12.1.2015 päivätyn ja 3.9.2015 muutetun Karhuniitynmäki Björnängsbacken asemakaavan, piirustusnumero 6884, ehdotusta siten,
että ehdotuksen suojelumääräystä sr-1 täsmennetään seuraavaksi:
”Suojeltava rakennus. Kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti
arvokas rakennus, jota ei saa purkaa ja jonka ominaispiirteet tulee korjausja muutostöissä säilyttää. Suojelumääräyksestä voidaan poiketa ja
rakennus saadaan purkaa, mikäli selvitysten perusteella todetaan, että
rakennus on käyttökelvoton pääkäyttötarkoituksen mukaiseen toimintaan
eikä rakennusta voida korjata käyttökelpoiseksi kohtuullisin toimenpitein, ja
siten sen käyttäminen aiheuttaisi haittaa käyttäjiensä turvallisuudelle ja
terveydelle. Kaikista rakennusta koskevista toimenpiteistä on pyydettävä
museoviranomaisen lausunto.”,
2
muutetun Karhuniitynmäki - Björnängsbacken asemakaavan,
piirustusnumero 6884, joka käsittää korttelin 72210 sekä katu-, liikenne-,
virkistys- ja erityisalueita 72. kaupunginosassa (Karhusuo), alue 632400.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
Päätös
12.10.2015
Asia 14
Sivu 79 / 110
Kaupunginhallitus:
Tiedoksi
-
Ote ilman liitteitä: tonttiyksikkö, sivistystoimi ja tilakeskus-liikelaitos
Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus ELY, ote
Tieto valtuuston hyväksymispäätöksestä niille muistuttajille, jotka ovat
ilmoittaneet osoitteensa
Tieto niille viranomaisille, jotka ovat MRA 94 §:n mukaan sitä
pyytäneet
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
Asia 15
12.10.2015
Sivu 80 / 110
570/10.02.03/2015
Kaupunginhallitus
294 §
28.9.2015
15
Lommila, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 630102, 64. kaupunginosa,
Karvasmäki
Liisa Ikonen, puh. 043 825 1183
Mikla Koivunen, puh. 046 877 2502
[email protected]
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto hyväksyy 14.11.2006 päivätyn ja 20.5.2013 muutetun Lommila Gloms asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6551, joka
käsittää korttelit 64005-64007 sekä katu-, liikenne ja virkistysalueet 64.
kaupunginosassa Karvasmäki (muodostuu uusi kortteli 64030 ja poistuu
kortteli 64005) sekä siihen liittyvät asemakaavan muutosehdotukset
Nimismiehenmäki I - Länsmansbacken I, joka käsittää puistoaluetta 47.
kaupunginosassa Muurala, Miilukorpi - Milkärr, joka käsittää liikennealuetta
72. kaupunginosassa Karhusuo ja Kirskumäki, Fallåker - Kirskobacka,
Fallåker, joka käsittää katualuetta 64. kaupunginosassa Karvasmäki (alue
630102).
Oheismateriaali
-
Selostus
Tapahtumaluettelo
Kaavamääräykset 1
Kaavamääräykset 2
Havainnekuva
Ajantasa- asemakaava
Kaavakartta
Kaupunkisuunnittelulautakukunnan päätöshistoria ajalta 22.11.2006
- 18.8.2010 osa 1
Kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöshistoria ajalta 22.11.2006 18.8.2010 osa 2
Tavoitteena on Lommilan alueen rakentaminen osaksi Espoon keskuksen
palveluja siten, että sinne syntyy kaupallisten palvelujen ja työpaikkojen
keskittymä, joka on toiminnoiltaan monipuolinen, kaupunkikuvallisesti
korkeatasoinen, maankäytöltään tehokas sekä vaiheittain
toteuttamiskelpoinen. Asemakaavan muutos parantaa Espoon keskuksen
ja lähialueiden palvelutarjontaa. Kaavoituksella mahdollistetaan
liikerakentamista kauppakeskusta varten 110 000 k-m2, josta
päivittäistavarankauppaa saa olla 4 000 k-m2, erilliselle liike-, toimisto-,
liikunta- ja hotellitilarakentamiselle 35 000 k-m2 ja teollisuus- ja
varastorakentamiselle 30 050 k-m2.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
12.10.2015
Asia 15
Sivu 81 / 110
Lommila - Gloms, asemakaavan muutosehdotus, käsittää korttelit 64005
- 64007 sekä katu-, liikenneja virkistysalueet 64. kaupunginosassa
(Karvasmäki). Muutoksella muodostuu kortteli 64030 ja poistuu kortteli
64005.
Nimismiehenmäki I - Länsmansbacken I, asemakaavan muutosehdotus
käsittää osan puistoaluetta 47. kaupunginosassa (Muurala).
Miilukorpi - Milkärr, asemakaavan muutosehdotus käsittää osan
liikennealuetta 72. kaupunginosassa (Karhusuo).
Kirskumäki - Kirskobacka, Fallåker - Fallåker, asemakaavan
muutosehdotus käsittää osan katualuetta 64. kaupunginosassa
(Karvasmäki).
Piirustusnumero 6551. Aluenumero 630102.
Vireilletulo
Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksissa
vuodesta 2004 lähtien, viimeksi kaavoituskatsauksessa 2015.
Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja
arviointisuunnitelma, joka on päivätty 2.6.2005, täydennetty lisälehdellä
30.9.2005 ja päivitetty 1.12.2008 ja 6.11.2009. Valmistelijatietoja ja
kaupungin yhteystietoja päivitettiin 2.4.2013.
Alueen kuvaus
Suunnittelualueen nykyinen kaupunkikuvallinen ilme on sekava ja
hahmottumaton. Alueella on teollisuus- ja varastotoimintaa varten väljästi
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
12.10.2015
Asia 15
Sivu 82 / 110
rakennettuja tontteja sekä peltoaluetta. Alueella toimii mm. Vehon
ajoneuvovarikko, pienyrityksiä, kaksi polttoaineen jakeluasemaa ja drive-in
pikaruokaravintola.
Maakuntakaava
Uudenmaan maakuntakaavassa Lommilan alue on osoitettu merkinnällä
merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö.
Maakuntakaavan selostuksen mukaan merkinnän osoittamalle alueelle
saadaan yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa osoittaa yksi tai useampi
seudullinen erikoiskaupan suuryksikkö, ja uusia merkitykseltään
seudullisia päivittäistavarakaupan suuryksiköitä ainoastaan Espoon
keskuksen pohjoispuolelle, Kehä III:n ja Turunväylän risteykseen.
Maakuntakaava on vahvistettu marraskuussa 2006.
Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa on kyse vahvistettujen
Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan sekä ItäUudenmaan kokonaismaakuntakaavan uudelleen tarkastelusta.
Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan toisen vaihemaakuntakaavan
pienin muutoksin 30.10.2014. Muutokset eivät koskeneet Espoota.
Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa Lommilan alueen
enimmäismitoitus päivittäistavarakaupalle on 10 000 k-m2, joka sisältyy
Lommilan vähittäiskaupan suuryksikön enimmäismitoitukseen.
Asemakaavan muutosehdotus on maakuntakaavan mukainen.
Voimassa oleva yleiskaava
Kaava-alueella on voimassa Espoon pohjoisosien yleiskaava osa I, joka
on vahvistettu ympäristöministeriössä 27.6.1996. Yleiskaavassa alue on
pääosin osoitettu yksityisten palvelujen ja hallinnon alueeksi.
Pääulkoilureitti kulkee alueen läpi. Asemakaavan muutosehdotus on
pääosin yleiskaavan mukainen. Päivittäistavarakaupan sijoittumisen osalta
yleiskaava ei ole keskustatoimintojen aluetta, mutta voimassa oleva
maakuntakaava sallii alueelle päivittäistavarakaupan suuryksikön
sijoittumisen.
Voimassa olevat asemakaavat
Kaava-alueella on voimassa Lommilan, Nimismiehenmäki I:n, Miilukorven,
Fallåkerin ja Kirskumäen asemakaavat. Korttelit 64005 - 64007 sekä niihin
liittyvät katu-, liikenneja virkistysalueet kuuluvat Lommilan
asemakaavaan, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut 31.5.1984.
Asemakaavassa alue on toimistorakennusten korttelialuetta (KT), liike- ja
toimistorakennusten korttelialuetta (K), liike- ja varastorakennusten
korttelialuetta (KV-1 ja KV-2), liike- ja huoltoasemarakennusten
korttelialuetta (KM), sekä teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta
(T).
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
12.10.2015
Asia 15
Sivu 83 / 110
Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 23.1.2013 Lommilan
asemakaavan muutosehdotuksen uudelleen nähtäville MRA 32 §:n
mukaisesti. Nähtävillä olleessa asemakaavan muutosehdotuksessa
päivittäistavarakaupan määrää oli vähennetty valtuuston päätöksen
mukaisesti 4 000 k-m2:iin, hotelli- ja toimistorakentamista koskevaa
kaavamääräystä oli tarkennettu sekä T-korttelin rakennusoikeutta
tarkistettu. Asemakaavan muutosehdotus oli MRA 32 §:n mukaisesti
nähtävillä 11.2.-12.3.2013. Kaavaehdotuksesta saatiin nähtävilläolon
aikana 1 kirjallinen muistutus sekä 4 kpl lausuntoja ja kannanottoja.
Kaavakartan merkintään tehtiin vähäinen tarkistus ELY-keskuksen
lausunnon mukaan koskien maantiealueiden liittymämerkintöjä ja tekninen
korjaus maantiealueen kaavamääräykseen. Kaavaselostusta täydennettiin
ja korjattiin saadun palautteen perusteella.
Aikaisemmat päätökset
Espoon keskuksen kehittämisohjelmassa, jonka kaupunginhallitus on
hyväksynyt 3.6.2003, on päätetty Lommilan osalta, että Espoon keskusta
kehitetään ja vahvistetaan siten, että Espoontorin ympäristöä kehitetään ja
toteutetaan ajallisesti ensisijaisesti suhteessa Lommilaan. Kummallekin
alueelle muodostuu oma selkeä roolinsa kehittyvässä
kaupunkirakenteessa, joka pitkällä aikajaksolla kuroutuu yhdeksi
kaupunkirakenteeksi. Espoon keskuksen Suvelasta Lommilaan johtavaa
akselia, Sunantie - Espoonportti - Kirkkokatu - Nimismiehenpelto
-kokonaisuutta vahvistetaan julkisten ja kaupallisten palvelujen
vyöhykkeenä. Akselia jatketaan Nimismiehenpellon alueen poikki
Turunväylän alitse Lommilaan. Kaksinapaisen aluekeskuksen idea on, että
radanvarsikeskusta kehitetään palveluiden ja joukkoliikenteeseen
tukeutuvana kaupunkikeskustana, kehäteiden risteysaluetta seudullisesti
palvelevana ja joukkoliikennettä hyödyntävänä palvelukeskittymänä.
Maankäytön suunnittelussa huomioidaan jokilaakson kulttuurihistorialliset
ja virkistykselliset arvot.
Kaupunginhallitus päätti 30.3.2004 merkitä Espoon keskuksen - Lommilan
kaupallisten vaikutusten arviointiraportin tiedoksi ja kehottaa
kaupunkisuunnittelukeskusta aloittamaan Lommilan asemakaavoitus
alueen kaupallisista vaikutuksista laaditun arvioinnin johtopäätösten
mukaisesti.
Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti kokouksessaan
14.3.2011 hyväksyä Espoon keskuksen kaupunkiuudistuksen
toimenpideohjelman vuosille 2011-2020. Jaosto päätti,
1) että Espoon keskuksen toimenpideohjelman 2011 - 2020 periaatteita
noudatetaan alueen jatkosuunnittelussa,
2) kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa hyväksymään Lommilan
asemakaavaehdotuksen viivytyksettä nähtäville niin, että asemakaava
voidaan hyväksyä valtuustossa vuoden 2011 aikana.
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
12.10.2015
Asia 15
Sivu 84 / 110
Toimenpideohjelma on esitys siitä, miten Espoon keskuksen uudistaminen
ohjelmoidaan seuraaviksi noin kymmeneksi vuodeksi. Ohjelman
toteutumista seurataan vuosittain. Esitykseen on koottu päätöksenteon
pohjaksi alueen keskeiset 10 hanketta, jotka yhdessä muodostavat
aluekehittämisen rungon. Näiden kaikkien osahankkeiden vaikutus on
merkittävä kehitettäessä Espoon keskuksen kaupunkiuudistusta
kokonaisuutena. Lommilan asemakaavan muutosehdotusta suoraan
koskevat ja Espoon keskuksen toimenpideohjelmaa toteuttavat
osahankkeet ovat Lommilan kauppakeskushanke ja Suvela - asema Lommila -akseli.
Valmisteluaineiston (ent. asemakaavan muutosluonnos) käsittely
Asemakaavan muutosluonnos oli kaupunkisuunnittelulautakunnan
käsiteltävänä ensimmäisen kerran 22.11.2006. Tällöin
kaupunkisuunnittelulautakunta palautti asemakaavaluonnoksen uudelleen
valmisteltavaksi edellyttäen, että muuttuneesta maanomistustilanteesta
johtuvat mahdolliset suunnitelman muutostarpeet selvitetään, ja että
kaavan asiakirjoihin liitetään selvitys Lommilan alueen kytkeytymisestä
Espoon keskuksen kehittämistoimiin. Kaavamateriaaliin edellytettiin
lisättäväksi myös selvitykset alueen ympäristövaikutuksista ja
liikennejärjestelyistä.
Päätöksen mukaan valmistellun kaavasuunnitelman valmisteluaineistoa
käsiteltiin kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessa 14.1.2009. Tällöin
kaupunkisuunnittelulautakunta antoi ohjeita jatkosuunnittelulle ja päätti
asemakaavan keskeisistä tavoitteista.
Kaupunkisuunnittelupäällikkö päätti asettaa valmisteluaineiston nähtäville
26.1.2009.
Asemakaavan muutosehdotuksen käsittely
Aineistoa valmisteltiin käsiteltäväksi lautakunnassa 9.12.2009.
Kaupunkisuunnittelulautakunnassa asemakaavan muutosehdotus jätettiin
pöydälle 9.12.2009, 20.1.2010 ja 17.2.2010. Pöydällä pidon aikana
toimitettiin lautakunnalle lisäselvityksiä. Kaupunkisuunnittelulautakunta
päätti kokouksessaan 17.3.2010 palauttaa asemakaavan
muutosehdotuksen uudelleen valmisteltavaksi ja ohjeisti jatkosuunnittelua.
Tarkistettua asemakaavan muutosehdotusta käsiteltiin uudelleen
kaupunkisuunnittelulautakunnassa 2.2.2011. Asia jätettiin pöydälle
kokouksissa 2.2.2011 ja 2.3.2011. Kokouksessa 16.3.2011 hyväksyttiin
esittelijän muutokset aineistoon ja asemakaavan muutosehdotus
hyväksyttiin nähtäville lautakunnan lisäyksin.
Kokouksessaan 14.3.2012 kaupunkisuunnittelulautakunta päätti hylätä
esittelijän ehdotuksen kaavan lähettämisestä eteenpäin
kaupunginhallituksen ja valtuuston käsiteltäväksi.
Teknisen toimen johtaja käytti 19.3.2012 otto-oikeuttaan lautakunnan
päätökseen ja siirsi asian kaupunginhallituksen käsiteltäväksi.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
12.10.2015
Asia 15
Sivu 85 / 110
Kaupunginhallitus 12.11.2012 hyväksyi kaupungin ja Kiinteistö Oy
Lommilan Kauppakeskuksen sekä Ruokakesko Oy:n välillä neuvotellun
maankäyttösopimuksen ja esisopimuksen alueiden luovuttamisesta sekä
hyväksyi kaavaehdotuksen valtuuston käsiteltäväksi tarvittavien
toimenpiteiden jälkeen.
Valtuusto käsitteli kaavaehdotusta kokouksessaan 10.12.2012 ja päätti
palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että kaavamääräyksillä
rajataan päivittäistavarakaupan määrä 4 000 kerrosneliömetriin.
Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 23.1.2013 asettaa valtuuston
päätöksen mukaisesti korjatun asemakaavan muutosehdotuksen
uudelleen nähtäville.
Kaavakarttaa ja selostusta tarkistettiin vähäisesti nähtävillä olon jälkeen.
Kaupunginhallitus hyväksyi 16.12.2013 Lommila-Gloms asemakaavan
muutoksen sekä maankäyttösopimuksen ja alueiden luovuttamista
koskevan esisopimuksen. Valtuusto hyväksyi asemakaavan
muutosehdotuksen 27.1.2014. Valtuuston päätöksestä valitettiin Helsingin
hallinto-oikeuteen valittajina ELY-keskus ja kaksi yksityishenkilöä. Hallintooikeus antoi 26.6.2015 päätöksen 15/0537/5, jonka lopputuloksena oli, että
valtuuston päätös oli syntynyt kaupunginhallituksen jäsenen esteellisyyden
vuoksi virheellisessä järjestyksessä ja on sen vuoksi lainvastaisena
kumottava. Koska esteellisyys on syntynyt kaupunginhallituksen
päätöksenteossa, esitetään asemakaavan muutos nyt uudestaan
kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi samanlaisena kuin valtuusto on sen
27.1.2014 hyväksynyt. Myös kaupungin ja Kiinteistö Oy Lommilan
kauppakeskuksen sekä Ruokakesko Oy:n välillä neuvoteltu
maankäyttösopimus ja esisopimus alueiden luovuttamisesta esitetään
sopimuksen raukeamisen johdosta uudestaan kaupunginhallituksen
hyväksyttäväksi.
Ehdotus asemakaavan muutokseksi
Mitoitus ja ajoitus
Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan liikerakentamista
kauppakeskusta varten 110 000 k-m2. Erilliselle hotelli- ja toimistoja
liikerakentamiselle varataan 29 500 k-m2. Liikuntapalveluille osoitetaan
5 500 k-m2 varaus, mutta liikuntatiloja voidaan sijoittaa myös muun
kerrosalan puitteissa. Päivittäistavarakaupan osuus saa olla enintään
4 000 k-m2 kauppakeskuksen kokonaisrakennusoikeudesta. Teollisuus- ja
varastorakennuksille varataan 30 050 k-m2 omalla korttelialueellaan.
Asemakaavan muutosehdotuksen kokonaiskerrosala on yhteensä
175 050 k-m2.
Voimassa olevien asemakaavojen mukainen kokonaiskerrosala on noin
110 000 k-m2.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
12.10.2015
Asia 15
Sivu 86 / 110
Alueen pinta-ala on noin 34 hehtaaria ja kaavamuutoksen mukainen
aluetehokkuus on ea=0,50.
Kauppakeskus tulee kaavamääräyksen mukaan toteuttaa kahdessa
vaiheessa siten, että ensimmäinen vaihe saa olla kooltaan enintään
60 000 k-m2. Toinen toteutusvaihe voi olla suuruudeltaan 50 000 k-m2.
Toiselle toteutusvaiheelle ei voida myöntää rakennuslupaa ennen
ensimmäisen toteutusvaiheen käyttöönottoa. Kaavamääräyksen
yhteydessä annetulla ensimmäisen vaiheen rakentamisen
vähimmäismäärällä tarkennetaan määräyksen soveltamista vain
merkittävään rakentamiseen.
Kaupunkirakenne
Lommilan asemakaavan muutosalue sijoittuu Espoon keskuksen
tarkastelualueelle. Espoon keskuksen kehittämisohjelman mukaisesti
aluetta on kehitetty luonteeltaan tilaa vievän kaupan alueena, joka yhdistyy
aseman seutuun puistokadulla Nimismiehenpellon läpi osaksi keskustan
kaupunkirakennetta ja palveluja.
Lommilan, Espoon aseman seudun ja Suvelan yhdistävä puistokatu
toteutetaan vaiheittain korkealaatuisena jalankulkuympäristönä
huomioiden jokilaakson maisema- ja kulttuuriarvot.
Kaupunkisuunnittelukeskus on 2008 teettänyt kaupunkikuvatarkasteluja
bulevardin toteuttamiseksi Nimismiehenpellon läpi, sekä Espoon
keskuksen arkkitehtikilpailun jatkotyönä laajempia alueellisia visioita.
Visioissa esitetään bulevardin varren kaupunkikuvan elävöittämiseksi lisää
asumista Lommilan ja Nimismiehenpellon alueille. Lommilan alueen
suunnitelmat eivät estä Nimismiehenpellon alueen erilaisia
kehittämisvaihtoehtoja, mutta asemakaavan muutoksella mahdollistetaan
erilaisten katu- ja kevyenliikenteen yhteyksien rakentaminen.
Espoon aseman seudulla useat asemakaavat ja asemakaavan muutokset
ovat vahvistuneet ja alueen täydennysrakentaminen ja mm.
asuntotuotanto on jo alkanut. Espoontorin, Entressen ja S-Marketin osalta
kauppakeskusten toiminnalliseen yhdistämiseen liittyvä
kehittämissuunnitelma on valmiina, ja asemakaavan muutosehdotuksen
valmistelu on käynnissä. Hankkeen toteutuminen vahvistaa aseman
seudun kaupallisia palveluja entisestään. Asuinrakentamisen lisääminen
on edellytys aseman seudun elävöittämiseksi ja elinvoimaisuuden
säilyttämiseksi. Virastokeskuksen, Suviniityn ja Suvelan kaavamuutokset
vastaavat osaltaan tähän tarpeeseen. Myös kaupunkikuvan parantaminen
on alkanut, ja etenkin virastokeskuksen asemakaavanmuutoksen edetessä
alueen ympäristön kehittämiselle on hyvät edellytykset.
Lommilan alueen joukkoliikenneyhteydet ovat hyvät. Espoon keskuksen
joukkoliikenneyhteydet parantuvat kaupunkiradan ja matkakeskuksen
toteuttamisen myötä. Tulevaisuudessa mahdolliset Espoo–Salo-oikorata ja
pikaraitiotieyhteys Jorviin tekisivät alueesta entistä vilkkaamman
risteysaseman.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
12.10.2015
Asia 15
Sivu 87 / 110
Kaupunkikuva
Asemakaavan muutoksilla mahdollistetaan mm. kauppakeskuksen sekä
toimistoja hotellirakennusten rakentaminen ns. Lommilan kolmion
alueelle ja varaudutaan muutoksen tarvitsemien uusien
liikennejärjestelyiden toteutukseen.
Espoonjokilaakson suuntaan näkyvät rakennukset on pyritty pitämään
matalana siten, että Espoon Tuomiokirkon hallitseva asema
jokimaisemassa säilyy. Virkistysreitti Espoon keskuksesta Oittaan
ulkoilualueille kulkee Glomsinjoen rannassa. Lommilan rakentaminen on
pyritty sijoittamaan etäämmälle joesta alueen luontoarvojen
säilyttämiseksi.
Korttelin 64006 (liikerakennusten korttelialue, KM) rakentamista ohjataan
kaavamääräyksin kaupunkikuvallisesti eheämmän kokonaisuuden
saavuttamiseksi. Kauppakeskukselle varattu kerrosala tulee toteuttaa
vaiheittain kuitenkin kaupunkikuvallisesti yhtenäisenä rakennusmassana,
jota jäsennellään päämassasta erottuvin ja mittakaavaltaan erilaisin
rakennusosin. Kauppakeskuksen keskeinen vihertila tulee toteuttaa
avoimena, aukiomaisena tilana. Tilan mitoitusta, luonnetta ja yleisilmettä
ohjataan kaavamääräyksin. Aukiolta tulee olla näköyhteys Glomsinjoen
laaksoon. Maantasossa katuun liittyvien liiketilojen julkisivut tulee toteuttaa
pääosin lasisina.
Tulevaisuudessa Espoon asemanseutu torneineen korostuu
maisemakokonaisuudessa. Lommilaan esitetty hotellirakennus on
luonteeltaan matala siten, että se ei hallitse Espoonjokilaakson maisemaa.
Hotelli voidaan toteuttaa siten, että huoneista avautuu näkymiä
Glåmsinjoelle.
Kortteliin voidaan toteuttaa myös vapaa-ajantoimintaa ja urheilua
palvelevia tiloja.
Kaavassa mahdollistetaan maanalaisen pysäköintilaitoksen rakentaminen
kauppakeskuskorttelin alle.
Autoliikenne Espoontieltä kauppakeskukseen on johdettu kaksitasoisen
kiertoliittymän kautta. Kiertoliittymä tulee toteuttaa kaupunkikuvallisesti
laadukkaasti ympäristötaidetta hyödyntämällä. Pohjoisesta, Nupurintieltä
Kehä III:n ali, on yhteydet kauppakeskusta kiertävälle kokoojakadulle ja
sieltä edelleen pysäköintiin. Lisäksi lännestä, Nimismiehenpellon puolelta
Turunväylän ali on tulevaisuudessa mahdollista toteuttaa uusi katuyhteys.
Jalankulkijoille ja polkupyöräilijöille kauppakeskus on läpikuljettava.
Kauppakeskuksen sisäiset käytävätilat yhdistävät rakennuksen eri puolilla
olevat aukiot toisiinsa.
Liikerakennusten korttelialueen (KM) länsipuolella on liike- ja
toimistorakennusten korttelialue (K-1). Toiminta on pääosin olemassa
olevaa yritystoimintaa. Korttelissa on mahdollisuus toteuttaa myös vapaaajantoimintaa palvelevia tiloja.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
12.10.2015
Asia 15
Sivu 88 / 110
Asemakaava-alueen läntisessä kärjessä jatkaa toimintaansa yksityinen
liikennevarikko ja logistiikkakeskus (T). Alueen tulevaisuuden
käyttömahdollisuudet tarkentuvat ympäröivän kaupunkirakenteen
kehittyessä.
Laadukkaan kaupunkikuvan varmistamiseksi alueelle on laadittu Lommilan
asemakaavan muutoksen korttelisuunnitelma.
Joukkoliikenne
Linja-autoliikenne käyttää Espoontietä, Turuntietä, Nupurintietä ja
Turunväylää. Linja-autoliikenteen pysäkit vaativat uudelleen järjestelyjä
kaavan mukaisen rakentumisen myötä Espoontiellä, Nupurintiellä ja
Turuntiellä. Linja-autoliikenteen pysäkkiparille on varattu tilaa Espoontiellä
kauppakeskuksen pääsisäänkäynnin läheisyydessä. Lisäksi Espoontiellä
on varauduttu osittain kaava-alueen ulkopuolelle sijoittuvaan linjaautoliikenteen pysäkkipariin nykyisen jalankulun ja pyöräilyn alikulun
tuntumassa Kirskupakan pohjoispuolella. Pääosin kaukoliikennettä
palvelevat Turunväylän pysäkit säilyvät lähes nykyisillä paikoillaan, mutta
niiden jalankulkuyhteyksiä parannetaan sujuviksi kauppakeskuksen
pääsisäänkäynnin sekä Ikean kauppakeskuksen suuntaan.
Kaukoliikennettä palveleville saattopaikoille on varattu tilaa
Lommilankulman ja Espoontien varteen. Maantien alueella on varauduttu
liityntäpysäköintialueeseen. Lisäksi taksiasemalle on varattu tilaa
Lommilankulmaan Espoontien ja kauppakeskuksen väliin.
Pääsisäänkäynnin yhteydessä sijaitsevasta kaupunkitilasta muodostuu
näin joukkoliikenteen vaihtopiste, jossa kohtaavat kaukoliikenteen ja
paikallisliikenteen linja-autot sekä taksit. Turistilinja-autoille on varattu
pysäköintipaikka Glomsinjoentien varteen.
Suunnitelmissa varaudutaan myös pikaraitiotien toteutukseen välillä Jorvi Lommila - Espoon keskus - Suurpelto - Tapiola Espoon raideliikennevision
2050 mukaisesti. Kaavaehdotuksessa on huomioitu pikaraitiotien vaatima
tilavaraus. Pikaraitiotien pysäkki voidaan sijoittaa käyttäjälähtöisesti
Lommilan keskelle Lommilankadun varteen. Päätöksiä Lommilaan
toteutettavasta raideliikenteestä ei ole tehty.
Pyöräily ja jalankulku
Kaava-alueelta on varauduttu sujuviin jalankulkuja pyöräily-yhteyksiin
Espoon keskukseen, lähiasuinalueille sekä alueen muihin palveluihin.
Kokoojakatuverkolla on varauduttu molemmin puolin jalankulkuja
pyöräteihin. Jalankulku ja pyöräily risteävät suuret väylät eri tasossa.
Lisäksi on varauduttu liittymään turvallisesti ja sujuvasti Espoontien
täydentyvään jalankulkuja pyöräliikenteen reittiverkostoon sekä linjaautoliikenteen pysäkeille.
Kaavaan on merkitty tärkeät jalankulkuja pyöräily-yhteydet (jk, jk-1)
Lommilankadun ja Glomsinlaakson välille. Kauppakeskuksen
toteutuksessa tulee sisätiloissa, rakennuksen aukioloaikoina, varautua
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
12.10.2015
Asia 15
Sivu 89 / 110
kevyen liikenteen läpikulkuun. Korkeuserojen vuoksi yhteys on
täydennettävä hissillä. Tämän lisäksi kauppakeskuskorttelin läpi,
Glomsinjoentien ja Heidkullanmäen välille, on osoitettu erillinen avoin
viheryhteys, jolle tulee rakentaa yleinen jalankulkuja pyöräilyreitti.
Nupurintien suuntaan on kaksi Kehä III:n alittavaa jalankulkuja pyöräilyyhteyttä. Jalankulun ja pyöräilyn Turunväylän alitus Nimismiehenpellon
suuntaan on suunniteltu ajoneuvoliikenteen alikulkujen yhteyteen. Myös
Turunväylän ylitys Espoontiellä parannetaan molemminpuoliseksi
jalankulkuja pyörätieksi.
Kaava mahdollistaa uuden Espoontien kevyenliikenteen alikulun Ikean ja
kauppakeskuksen pääsisäänkäynnin välillä. Glomsinjoen rannassa
Espoontien ali kulkeva ulkoilu- ja hiihtoreitti pysyy entisellään. Saman
alikulun kautta johdetaan jalankulkuja pyörätie suojaviheralueen läpi
kauppakeskuksen pohjoisempaan sisäänkäyntiin.
Kauppakeskuksen pohjoispuolelta on osoitettu jalankulkuja pyöräilyyhteys Glomsinjoen yli Lommilan itäkärkeen, nykyisen kaupungin varikon
alueelle. Yhteyden merkitys kasvaa Lommilan kärjen maankäytön
kehityksen myötä.
Kauppakeskuksen sisäänkäyntien läheisyyteen sijoitetaan vähintään 600
polkupyöräpysäköintipaikkaa.
Ajoneuvoliikenteen ennuste- ja toimivuustarkastelut
Suunniteltu maankäyttö tulee lisäämään alueen liikennettä paikallisesti ja
kuormittamaan liikenneverkkoa, joka muutoinkin on kasvussa aluetta
ympäröivillä teillä ja kaduilla. Lommilan maankäytön kehityksen myötä
liikenneverkon toimivuuden varmistaminen edellyttää uusien
katuyhteyksien rakentamista Lommilan kolmiosta Nimismiehenpeltoon,
yhteyden Kehä III:n ali Nupurintielle sekä olemassa olevan katu- ja
tieverkon parantamista. Tämän varaudutaan asemakaavan muutoksessa.
Liikenteen toimivuutta asemakaava-alueella ja sen läheisyydessä on
tarkasteltu liikenneselvityksen ja sen päivitysten yhteydessä.
Simuloinneilla on tutkittu erilaisten liikenteellisten ratkaisujen toimivuutta
ennustevuosien (2015 ja 2030) mukaisissa tilanteissa. Liikenteen
toimivuustarkastelujen tulosten pohjalta on määritelty liikenneverkon
parantamistoimenpiteitä alueen rakentumisen eri vaiheissa.
Suositeltavat katu- ja tieverkon parantamistoimenpiteet vuoden 2030
tilanteessa ovat:
- Espoontie 2+2
- Turuntie 2+2 (sis. muutoksia Karvasmäentielle)
- Kirkkokatu 2+2
- yhteys Nupurintieltä Kehä III:n ali Lommilan alueelle
- Kehä III:lta Turunväylälle Turun suuntaan liittymiskaistan pidentäminen
tai Kehältä Turun suuntaan laskevan rampin jatkaminen omana
kolmantena kaistana
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
12.10.2015
-
Asia 15
Sivu 90 / 110
Ramppi Nupurintieltä Kehä III:lle itään
Nimismiehenpellon yhteys
Nimismiehenpellon toinen yhteys ja tarvittavat lisäkaistajärjestelyt
Kirkkokadun ja Muuralankadun liittymissä
Lommilan sisäiset yhteydet.
Lommilan toteutumisen myötä alueen liikennemäärät kasvavat.
Liikenneyhteyksiä on kehitetty liikenne-ennusteiden ja simulointien
pohjalta. Katuverkko tulee olemaan riittävä ja toimimaan kohtuullisesti
myös pahimpaan ruuhka-aikaan. Toiminnallinen yhteys Lommilasta
aseman suuntaan paranee alueiden välisten liikenneyhteyksien
parantuessa. Uusien liikenneyhteyksien ansiosta myös liikenneturvallisuus
paranee. Turunväylää lännestä saavuttaessa Lommilaan ajetaan
Espoontieltä Kehä III:n ja Nupurintien kautta. Yhteys on toimiva.
Joukkoliikenteen toimivuutta on myös tutkittu tarkasti ja tehty
joukkoliikenteen luotettavuutta parantavia ratkaisuja kaavoituksen
liikennesuunnittelun yhteydessä.
Uuden kauppakeskuksen vaikutukset liikkumiseen
(Ympäristövaikutusselvitys, 2012)
Lommilan sijoittuminen keskeisten liikenneväylien risteykseen turvaa
hyvän saavutettavuuden eri liikkumismuodoilla. Asiakkaiden asiointimatkat
lyhenevät nykyisestä. Lommilan toteutumisen myötä alueen
liikennemäärät kasvavat paikallisesti. Toisaalta kun kauppakeskus on
toteutunut, autolla ajettavat kilometrit pääkaupunkiseudulla vähenevät 12,5
miljoonaa kilometriä vuodessa. Tämä vastaa 0,5 %:n vähenemistä
ajetuissa kilometreissä ja 0,8 % ajetusta ajasta.
Energia
Asemakaavassa on luotu edellytykset uusiutuvaan energiaan perustuville
ratkaisuille. Vaihtoehtoja on tutkittu erillisessä Lommilan
energiaselvityksessä. Tavoitteena on, että kestävän kehityksen
periaatteiden mukaisesti Lommilan asemakaava muutosalueen
toteutuksessa minimoidaan energian tarve, maksimoidaan
energiatehokkuus ja hyödynnetään uusiutuvia energianlähteitä.
Kauppakeskus tullaan suunnittelemaan mahdollisimman hiilineutraaliksi, ja
kestävän kehityksen tekijät huomioidaan jo suunnittelun alusta alkaen
uusimpia tutkimuksia ja teknisiä ratkaisuja hyödyntäen.
Asemakaavamääräyksissä edellytetään, että kauppakeskuksen
korttelialueelle tulee laatia uusiutuvia energiamuotoja hyödyntävä
energiasuunnitelma.
Ostovoima ja väestömäärä (Kaupallinen selvitys, 2009 ja Espoon kaupan
palveluverkkoselvitys ja -suunnitelma 2030)
Ostovoiman ja väestömäärän kasvuarvioiden mukaan kaupallisia palveluja
voidaan lähitulevaisuudessa lisätä Lommilan alueelle. Kauppakeskuksen
markkina-alueen rajat muodostuvat kilpailevan tarjonnan pohjalta.
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
12.10.2015
Asia 15
Sivu 91 / 110
Kauppakeskuksissa on tyypillisesti samantyyppinen tarjonta, ja ostokset
tehdään lähimmässä kaupallisessa keskittymässä, jos tarjonta on riittävä.
Lommilan alueen kauppakeskus täydentää Espoon keskuksen alueen
palveluverkkoa ja sen pääasiallinen markkina-alue tulee olemaan Espoon
keskuksen alue eli tilastoalueena Vanha- Espoo. Lisäksi Lommilan
päämarkkina-alueeseen kuuluvat lähialueet, joissa kaupan tarjonta
painottuu paikallispalveluihin tai lähipalveluihin. Näitä ovat Kauklahti,
Viherlaakso- Lippajärvi ja osa Pohjois-Espoota sekä Veikkolan alue
Kirkkonummella. II-markkina-alueeseen on laskettu kuuluvaksi Vihdin
eteläosat (Nummela), Lohja ja Kirkkonummen eteläosat. Markkinaalueiden lisäksi Lommila saa pieniä määriä ostovoimaa koko
pääkaupunkiseudulta sekä muulta läntiseltä Uudeltamaalta.
Väestöennusteen mukaan markkina-alueen väestö kasvaa voimakkaasti.
Myös ostovoima on kasvussa. Ostovoima kasvaa vielä nopeammin kuin
väestö, sillä kulutus asukasta kohden on pitkällä aikavälillä kasvussa.
Ostovoiman kasvu pohjautuu väestön ja kulutuksen kasvuun sekä
kulutuksen rakenteen muutokseen. Erikoiskauppaan kohdistuva ostovoima
kasvaa nopeammin kuin päivittäistavarakaupan.
Ostovoiman kasvun pohjalta arvioidaan olevan liiketilan lisätarvetta
markkina-alueella. Selvityksen mukaan kauppakeskushanke
rakentuessaan tuo kerralla paljon liiketilaa markkinoille eli tulee tilapäinen
ylitarjontatilanne. On arvioitu, että alueellinen liiketilan ylitarjonta kuitenkin
häviää melko nopeasti kysynnän kasvuun. Liiketilan lisätarve alueella
kasvaa ostovoiman ja asukaskasvun myötä. Kasvuennusteiden pohjalta
vuoden 2015 lisätarpeen on arvioitu olevan pienimmillään yli 50 000 k-m2
ja enimmillään 100 000 k-m2. Vuoteen 2020 mennessä liiketilan
lisätarpeen on arvioitu olevan yhteensä vähintään 95 000 k-m2 ja enintään
180 000 k-m2.
Lommilan pääasiallisella markkina-alueella asuu lähes 65 000 asukasta.
Koko markkina-alueella Suur-Leppävaara, Kauniainen, Nummela ja
Veikkola mukaan lukien asuu lähes 175 000 asukasta. Markkina-alueen
väestö on voimakkaassa kasvussa. Espoon väestöarvio perustuu
yleiskaavojen mitoitukseen, joka pohjautuu valtuuston päätökseen
(16.12.2002), ja jonka mukaan pitkällä aikavälillä Espoossa varaudutaan
300 000 asukkaaseen vuonna 2030. Espoon väestönkasvun painopiste on
tulevaisuudessa mm. Kauklahden alueella sekä Histassa.
Histan osayleiskaavan osalta korkein hallinto-oikeus kumosi 23.8.2012
Espoon valtuuston päätöksen. Alueen maankäytön kehittämistä tutkitaan
vireillä olevan Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavoituksen
yhteydessä.
Vuoteen 2030 mennessä koko päämarkkina-alueen väestö kasvaa lähes
50 000 uudella asukkaalla eli kolmella neljäsosalla. Keskimääräinen
väestön vuosikasvu alueella on 2,6 prosenttia.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
12.10.2015
Asia 15
Sivu 92 / 110
Kauppakeskus
Kaavoituksen edetessä päivittäistavarakaupan määrää on pienennetty
8 800 k-m2:stä 4 000 k-m2:n. Lommilan konsepti perustuu hypermarkettien
sijoittumiselle alueelle, päivittäistavarakauppa sisältyy näihin yksiköihin.
Palveluja täydentävät muotiin ja sisustukseen painottuvat tavaratalot sekä
muut erikoiskaupat. Kauppakeskuksen tarjonta tulee painottumaan kodin
sisustamiseen ja asumiseen liittyviin palveluihin, joka vahvistaa ja
monipuolistaa Lommilan ympäristössä jo olemassa olevaa tarjontaa.
Tavoitteena on, että kodin sisätilojen sisustamisen lisäksi Lommilaan
saadaan tilaa vaativan erikoistavarankaupan keskittymä.
Kauppakeskukseen on tulossa laajat puutarha- ja piharakentamisen
palvelut sekä kodinkone- ja huonekalumyymälöitä.
Lisäksi kauppakeskukseen sijoittuu muita palveluita kuten esimerkiksi
viihde-, liikunta- ja hyvinvointipalveluja sekä opetustiloja.
Suojeltavat rakennukset
Kaava-alueella ei ole suojeltavia rakennuksia. Alueen
kulttuurihistoriallisesti tärkein rakennus sijaitsee Heidkullanmäen
eteläpäässä, tulevalla katualueella. Rakennus on asuinkäytössä ollut
hirsitalo, ja tavoite on, että se hyvissä ajoin ennen rakennustoiminnan
alkamista joko siirretään tai puretaan siten, että sen käyttökelpoiset
rakennusosat voidaan kierrättää esimerkiksi varaosapankin kautta.
Glomsinjoen ylittävän vanhan kiviholvisillan säilyttämistä koskeva määräys
on lisätty s-2 merkintään.
Erityisalueet
Kaava-alueella Espoontien eteläpuolinen osa Glomsinjoen varresta on
esitetty suojaviheralueena (EV). Glomsinjoen ympäristöllä on seudullisesti
virkistyksellistä merkitystä, koska alueen läpi kulkee seudullinen
ulkoilureitti Espoonjokilaaksosta pohjoiseen kohti Oittaan ulkoilualueita.
Espoontien pohjoispuolella Glomsinjoen ympärillä oleva nykyinen
puistoalue muutetaan suojaviheralueeksi (EV) liikenteen melusta johtuen.
Luonto ja ympäristö
Glomsån-joen luontoarvoja ja hulevesien käsittelyä koskevat erilliset
kaavamääräykset (hule, s-2). Lisäksi edellytetään, että ennen
maanalaisten tilojen rakentamista tulee tehdä pohjavedenhallintaselvitys.
Asemakaavan muutosehdotuksessa on aluevaraus ohjeelliselle
kierrätysjätteiden aluekeräyspisteelle (akp). Keräyspiste sijaitsee
liikerakennusten korttelialueella (KM). Sijainti on keskeinen Lommilan
alueella, ja sille on ympärivuorokautinen käynti Lommilankadulta.
Keräyspisteen huoliteltuun kaupunkikuvaan tulee toteutusvaiheessa
kiinnittää huomiota.
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
12.10.2015
Asia 15
Sivu 93 / 110
Alueen luontoarvot
Kaava-alueella ei selvitysten mukaan ole muita uhanalaisten tai
suojeltavien eläin- tai kasvilajien esiintymiä, kuin alueen laidalla
virtaavassa Glomsinjoessa tavattu erittäin uhanalaiseksi luokiteltu
meritaimenkanta. Glomsinjoki on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi
virtavedeksi. Glomsinjoen muut arvokohteet, kuten äärimmäisen
uhanalaiseksi luokitellun purohyrrän elinympäristö, sijoittuvat kuitenkin
kaava-alueen ulkopuolelle joen yläjuoksulle.
Kaava-alueella Glomsinjoen merkittävin luonnonarvo on luonnontilaisessa
uomassa virtaava joki rehevine lehto- ja tervaleppäkorpirantoineen.
Meritaimen lisääntyy luontaisesti joessa juuri Lommilan kohdalla.
Kaavamääräyksessä edellytetään, ettei joen ekologinen tila eivätkä
meritaimenen elinolosuhteet saa vaarantua.
Laaditut selvitykset
Laadituissa selvityksissä päivittäistavarakaupan määräksi on arvioitu noin
10 000 k-m2. Nyt laadittu asemakaavaehdotus sallii enintään 4 000 k-m2
päivittäistavarakauppaa.
Kaava-alueesta on laadittu erillinen ympäristövaikutusselvitys, jota on
päivitetty 2012.
Liikenteen selvityksiä on tarkistettu ja täydennetty. Toimivuustarkasteluja
on tarkennettu ja ongelmapaikkojen liikennejärjestelyjä tutkittu erilaisilla
liikennejärjestelyillä. Viimeisin liikenteen selvitys koskee
päivittäistavarakaupan tilojen määrän pienentymisen vaikutuksia
liikenteeseen sekä Nupurintien ja Nimismiehenpellon suuntien
yhteystarpeisiin.
Espoon raideliikennevisio 2050 -raportti on valmistunut helmikuussa 2011.
Lisäksi Espoon keskuksen ja Lommilan liikenneverkkoselvitys on
valmistunut joulukuussa 2011.
Lommilan energiaselvitys on valmistunut marraskuussa 2011.
Espoon kaupan palveluverkkoselvitys ja - suunnitelma 2030 valmistui
maaliskuussa 2011.
Lommilan kaupallinen selvitys on laadittu 2009. Päivittäistavarakaupan
konseptiesimerkkiä on päivitetty viimeksi 2013.
Alueen kaupunkirakenteesta ja kaupunkikuvasta on laadittu selvityksiä:
- Lommilan asemakaavan muutos, korttelisuunnitelma, Arkkitehdit
Tommila Oy 10.8.2012
- Lommilan alue, toteutusvaiheet ja liikekeskus, Arkkitehdit Tommila Oy
20.2.2012.
- Lommila osana Espoon keskusta -raportti, Kaupunkisuunnittelukeskus
ja Arkkitehdit Tommila Oy 8.11.2012
Lisäksi alueen luontoarvoista on laadittu tarpeelliset selvitykset.
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
12.10.2015
Asia 15
Sivu 94 / 110
Ympäristövaikutusselvitys
Kaava-alueesta on laadittu erillinen ympäristövaikutusselvitys, jota on
päivitetty 8.6.2012. On selvitetty hankkeen vaikutukset luonnonoloihin,
maisemaan, kaupunkikuvaan, kulttuuriympäristöön,
yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön sekä liikenteen ja
teknisen huollon järjestämiseen, ihmisten elinoloihin ja talouteen.
Raportissa on arvioitu myös hankkeen suhdetta valtakunnallisiin
alueidenkäyttötavoitteisiin.
Viranomaisneuvottelut ja YVA- tarveharkinta
Viranomaisneuvottelu on pidetty 13.9.2005 Uudenmaan
ympäristökeskuksen johdolla ja kauppakeskushankkeen päivitetty
suunnitelma on esitelty Uudenmaan ympäristökeskukselle Espoon
kaupunkisuunnittelukeskuksen kuukausikokouksessa 3.9.2008 Espoon
keskuksen suunnittelutilanteen esittelyn yhteydessä.
Uudenmaan ympäristökeskus otti harkittavakseen Lommilan
kauppakeskushankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarpeen
ja pyysi lausunnot ympäryskunnilta ja Uudenmaan liitolta. Espoon
kaupunginhallitus 2.11.2009 ilmoitti lausunnossaan, että Lommilan
kauppakeskushankkeen yhteydessä erillistä arviointimenettelyä ei tarvita,
vaan asemakaavoituksen yhteydessä jo tehdyt selvitykset ovat riittäviä
hankkeen arvioimiseksi ajoituksen ja mitoituksen osalta.
Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus päätti 13.9.2010, että Lommilan
kauppakeskushankkeeseen ei sovelleta ympäristövaikutusten
arviointimenettelyä. Samassa päätöksessä todettiin, että mikäli hankkeen
lähtökohdissa, mitoituksessa tai muissa olosuhteissa tapahtuu olennaisia
muutoksia, voidaan asia ottaa ELY:ssa uudelleen ratkaistavaksi.
ELY-keskus ilmoitti 8.6.2011 saapuneella kirjeellään ottaneensa asian
uudelleen harkintaan. Perusteluina ELY ilmoitti, että edellinen päätös
perustui osittain aiempaan lautakunnan asiasta tehtyyn päätökseen
kauppakeskuksen ajoituksesta ja koosta. Espoon kaupunginhallitus antoi
lausunnon 29.8.2011, jonka mukaan YVA menettely ei toisi sellaista
lisäarvoa, että se olisi tarpeellinen.
29.11.2012 ELY-keskus päätti ympäristövaikutusten arviointimenettelyn
tapauskohtaista soveltamista Lommilan kauppakeskusta koskevasta
asiasta seuraavaa:
Lommilan kauppakeskushanke aiheuttaa todennäköisesti laadultaan ja
laajuudeltaan YVA-lain 4 §:n 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden
vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia.
YVA-lain 4 §:n 2 momentissa tarkoitettua hankekohtaista
ympäristövaikutusten arviointimenettelyä ei kuitenkaan YVA-lain 5 §:n 2
momentin perusteella sovelleta tähän hankkeeseen, koska hankkeen
vaikutukset on maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa menettelyssä
selvitetty YVA-laissa edellytetyllä tavalla ja asiassa on kuultu kaikkia niitä,
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
12.10.2015
Asia 15
Sivu 95 / 110
joiden oloihin tai etuihin hanke saattaa vaikuttaa sekä niitä, joiden
toimialaa hankkeen vaikutukset saattavat koskea.
ELY-keskuksen aloitteesta järjestettiin niin kutsuttu toisen vaiheen
viranomaisneuvottelu 7.5.2013. Tilaisuudessa läsnä olleet viranomaiset
esittivät kantansa hankkeesta ja näkemyksistä käytiin keskustelu.
Päätöshistoria
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
1
hyväksyy liitteenä olevan Kiinteistö Oy Lommilan kauppakeskuksen,
Ruokakesko Oy:n ja Kiinteistö Oy Voisalmen Liiketalon sekä Espoon
kaupungin välisen 15.9.2015 allekirjoitetun maankäyttösopimuksen ja
2
muutetun Lommila - Gloms asemakaavan muutosehdotuksen,
piirustusnumero 6551, joka käsittää korttelit 64005-64007 sekä katu-,
liikenne ja virkistysalueet 64. kaupunginosassa Karvasmäki (muodostuu
uusi kortteli 64030 ja poistuu kortteli 64005) sekä siihen liittyvät
asemakaavan muutosehdotukset Nimismiehenmäki I - Länsmansbacken I,
joka käsittää puistoaluetta 47. kaupunginosassa Muurala, Miilukorpi Milkärr, joka käsittää liikennealuetta 72. kaupunginosassa Karhusuo ja
Kirskumäki, Fallåker - Kirskobacka, Fallåker, joka käsittää katualuetta 64.
kaupunginosassa Karvasmäki (alue 630102).
Käsittely
Sistonen poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi
(HallL 28 § 7-kohta).
Byman Elon kannattamana ehdotti, että kaupunginhallitus palauttaa asiaan
uudelleen valmisteltavaksi. Valmistelussa otetaan huomioon yleiskaavan
muutos ja keskusliikkeiden mietintä kauppakeskuksesta luopumisesta.
Valmistelussa otetaan myös huomioon autopaikoituksen riittämättömyys
sekä kohteessa että lähiseudun asutuksessa, joka aiheuttaa tarpeen
järjestää erikseen joukkoliikennettä kauppakeskuksen tarpeisiin. Lisäksi
asemakaavan muutoksen johdosta jo nyt tukkoisen liikenteen
parantamistarve on nyt esitettyä suurempi.
Keskustelun palautuksesta päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty
esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on
äänestettävä.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
12.10.2015
Asia 15
Sivu 96 / 110
Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 10 äänellä 3 ääntä vastaan 1
poissa ollessa ja yhden äänestäessä tyhjää hylänneen Bymanin
palautusehdotuksen.
Elo Bymanin kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen:
”Kaupunginhallitus
1
hylkää liitteenä olevan Kiinteistö Oy Lommilan kauppakeskuksen,
Ruokakesko Oy:n ja Kiinteistö Oy Voisalmen Liiketalon sekä Espoon
kaupungin välisen 15.9.2015 allekirjoitetun maankäyttösopimuksen ja
2
ehdottaa, että valtuusto hylkää 14.11.2006 päivätyn ja 20.5.2013 muutetun
Lommila - Gloms asemakaavan muutosehdotuksen seuraavin perustein:
Kaavaehdotuksen mahdollistamalla hankkeella on kaupallisten selvitysten
mukaan merkittäviä haitallisia vaikutuksia Espoon keskuksen keskustaalueen kaupallisille palveluille ja niiden kehittämiselle. Kaavan
mahdollistamalla rakennusoikeudella Lommilan kauppakeskuksesta tulisi
pääkaupunkiseudun suurimpia ja se veisi käytännössä koko Espoon
keskuksen kehittämispotentiaalin. Maakuntakaavoitusta varten tehdyssä
selvityksessä todettiin, ettei Lommilan erikoiskaupan suuryksikkö kilpaile
Espoon keskuksen tai muiden maakuntakaavaan merkittyjen keskusten
kanssa, mikäli Lommilan painopiste on selkeästi tilaa vaativassa
kaupassa, eikä se tarjonnaltaan kilpaile keskustatatoimintojen tarjonnan
kanssa. Kaavan mahdollistama hanke perustuu kuitenkin pääosin
tavanomaiseen pienimittakaavaisen erikoiskaupan konseptiin.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan vähittäiskaupan
suuryksiköt on sijoitettava keskusta-alueille tukemaan
yhdyskuntarakennetta. Tämän tulee olla lähtökohtana myös Espoon
keskuksen kehittämisessä. Asemakaavaehdotuksen mitoitus, kaupan laatu
ja esitetty vaiheistusmääräys eivät varmista Espoon keskuksen
kehittymistä aluekeskuksena, vaan Lommilan alueesta syntyy uusi erillinen
seudullinen keskus palveluineen ja työpaikkoineen.
Alueella asiointi perustuu pääasiassa henkilöautoiluun. Hankkeessa ei ole
pystytty osoittamaan, että palveluverkko kehittyy siten, että
asiointimatkojen pituudet ovat kohtuulliset ja liikenteestä aiheutuvat
haitalliset vaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset. Tämän lisäksi
kaavaehdotuksessa esitetty ostoskeskus aiheuttaa merkittäviä
estevaikutuksia jalankululle ja pyöräilylle, kun osa kulkureiteistä alueen läpi
menee yksityisen sisätilan läpi.
Alueella voimassa oleva yleiskaava ei osoita alueelle laajamittaista
vähittäiskauppaa. Yleiskaava on vanhentunut ja sen uudistamistyö on
käynnisssä. Alueen kaupallisten palveluiden mitoitus, laatu ja vaiheistus
tulee ratkaista yleiskaavaprosessissa.”
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
12.10.2015
Asia 15
Sivu 97 / 110
esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on
äänestettävä.
Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 10 äänellä 3 ääntä vastaan 1
poissa ollessa ja 1 äänestäessä tyhjää hylänneen Elon
muutosehdotuksen.
Päätös
Tiedoksi
Kaupunginhallitus:
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
Asia 16
12.10.2015
Sivu 98 / 110
2579/10.03.02/2015
Sosiaali- ja terveyslautakunta
Kaupunginhallitus
Valtuusto
69 §
239 §
131 §
9.6.2015
10.8.2015
7.9.2015
16
Valtuustokysymys Espoon keskukseen senioreiden toimintakeskuksesta (Pöydälle 7.9.2015)
Maria Rysti, puh. 050 541 8655
[email protected]
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Sanna
Lauslahden ja 25 muun valtuutetun 18.5.2015 jättämään
valtuustokysymykseen Espoon keskukseen senioreiden
toimintakeskuksesta sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi.
Oheismateriaali
Selostus
Valtuustokysymys 18.5.2015
Sanna Lauslahti ja 25 muuta valtuutettua ovat allekirjoittaneet 18.5.2015
kirjatun valtuustokysymyksen, jossa kysytään, voidaanko Espoon
keskuksen alueella ottaa käyttöön tilapäiseksi senioreiden
toimintakeskukseksi seurakunnalta vapautuva Suvelan kappeli kunnes
alueelle saadaan elä ja asu -seniorikeskus. Samaan yhteyteen toivotaan
myös nuorisotilaa, jotta on mahdollista saada ylisukupolvistakin toimintaa.
Valtuustokysymyksessä mainitaan, että Espoon keskuksesta puuttuu
senioreiden toimintakeskus, joka toimisi oman alueensa senioriyhteisönä.
Seniorit ovat nähneet hyvänä ratkaisuna Kauklahden elä ja asu
-seniorikeskuksen palvelukeskuksen kyläyhteisölle.
Ikääntyneiden osallistuminen, vertaistuki ja yhdessä toimiminen ikäistensä
ja muiden sukupolvien kanssa on tärkeää hyvinvoinnin edistämistä. Espoo
-tarinassa tavoitteena on, että espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia
huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään. Tavoitetta tukee
kaupungin palveluvalikoiman muodostama ennaltaehkäisevien, terveys- ja
hyvinvointieroja kaventavien, varhaisen puuttumisen, kuntalaisten
omatoimisuutta tukevien ja asiakkaan valinnanvapautta lisäävien
palvelujen kokonaisuus.
Osana kaupungin palvelukokonaisuutta Espoossa on kahdeksan
palvelukeskusta (toimintakeskusta), joissa erityisesti ikääntyneillä on
mahdollisuus yhdessä olemiseen ja toimimiseen. Palvelukeskukset
sijaitsevat Leppävaarassa, Tapiolassa, Soukassa, Espoon keskuksessa,
Viherlaaksossa, Kalajärvellä, Kauklahdessa ja Haukilahdessa.
Palvelukeskuksissa voi muun muassa ruokailla, viettää aikaa, harrastaa ja
tavata muita ihmisiä. Tarjolla on monipuolista ohjelmaa ja tietoa. Monet
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
12.10.2015
Asia 16
Sivu 99 / 110
seniorijärjestöt kokoontuvat maksutta palvelukeskuksen tiloissa.
Palvelukeskusten lisäksi alueilla on asukastiloja ja kirjastojen
kokoontumistiloja.
Espoon keskuksen alueella on jo alueen ikääntyneiden käytettävissä
palvelukeskus (toimintakeskus), jossa on mahdollisuus muun muassa
lounasruokailuun, kokoontumisiin, harrastuksiin ja kuntoiluun. Lähivuosina
tavoitteena on saada palvelukeskukseen aiempaa enemmän tiloja
senioreiden yhteiskäyttöön. Myöhemmin toteutuvaan Espoon keskuksen
elä ja asu -seniorikeskukseen sijoittuu palvelukeskus (toimintakeskus).
Sen suunnitteluun otetaan alueen ikääntyneet tiiviisti mukaan.
Suvelan kappelin käyttömahdollisuutta kaupungin asukastilaksi selvittiin
noin kaksi vuotta sitten. Selvityksessä todettiin, ettei kappeli soveltunut
tähän käyttöön muun muassa tilojen kunnon vuoksi. Suvelan kappelin
omistaa Espoon seurakuntayhtymä. Kaupungin talousarviossa ei ole
varauduttu tämän tilan mahdollisiin vuokra- tai korjauskustannuksiin.
Vanhusten palvelut esittää, että Espoon keskuksen alueen ikääntyneet
käyttävät entistä laajemmin Espoon keskuksen palvelukeskusta ja myös
Entressen kirjaston yhteisiä tiloja osallistavaan ja yhteisölliseen toimintaan,
kunnes Espoon keskuksen elä ja asu -seniorikeskus valmistuu.
Päätöshistoria
Sosiaali- ja terveyslautakunta 9.6.2015 § 69
Päätösehdotus
Vanhusten palvelujen johtaja Matti Lyytikäinen
Sosiaali- ja terveyslautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen
valtuustolle, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena
valtuutettu Sanna Lauslahden ja 25 muun valtuutetun 18.5.2015 jättämään
toimintakeskuksesta sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi
Päätös
Sosiaali- ja terveyslautakunta
Päätösehdotus
Perusturvajohtaja Juha Metso
Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi
vastauksena valtuutettu Sanna Lauslahden ja 25 muun valtuutetun
18.5.2015 jättämään valtuustokysymykseen Espoon keskukseen
senioreiden toimintakeskuksesta sekä toteaa kysymyksen loppuun
käsitellyksi.
Päätös
Kaupunginhallitus:
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
12.10.2015
Asia 16
Sivu 100 / 110
Valtuusto 7.9.2015 § 131
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Sanna
Lauslahden ja 25 muun valtuutetun 18.5.2015 jättämään
toimintakeskuksesta sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi.
Käsittely
pöydälle.
Päätös
Tiedoksi
Valtuusto:
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
Asia 17
12.10.2015
Sivu 101 / 110
1524/10.03.02/2015
Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto
Kaupunginhallitus
Valtuusto
41 §
245 §
132 §
15.6.2015
10.8.2015
7.9.2015
17
Valtuustoaloite Keran tehtaiden vanhan päärakennuksen säilyttämisestä (Pöydälle 7.9.2015)
Harri Kivinen, puh. 050 358 3145
[email protected]
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi Harriet Klar-Nykvistin ja Tiina
Elon ym. 23.3.2015 jättämään valtuustoaloitteeseen Keran tehtaiden
vanhan päärakennuksen säilyttämisestä ja toteaa aloitteen loppuun
käsitellyksi.
Oheismateriaali
Selostus
Valtuustoaloite 23.3.2015
Valtuustoaloite
Harriet Klar-Nykvist ja Tiina Elo sekä 22 muuta valtuutettua ovat jättäneet
23.3.2015 seuraavan valtuustoaloitteen Keran tehtaiden vanhan
päärakennuksen säilyttämiseksi:
"Keran alueelle on valmisteilla osayleiskaava, jossa juna-aseman ympärille
suunnitellaan vähintään 14 000 asukkaan ja 10 000 työpaikan
hiilineutraalia joukkoliikenteeseen tukeutuvaa asuin- ja työpaikka-aluetta.
On tärkeää, että uutta asuinaluetta kehitettäessä muistetaan myös sen
historia. Keran asema ja alue on saanut nimensä Kera Oy:n
keramiikkatehtaasta, joka aloitti vuonna 1917 nimellä Viherlaakson
Kattotiili Oy. Keran seisake perustettiin yhtiön anomuksesta helpottamaan
etenkin tehtaan työntekijöiden työmatkoja. Keraan kasvoi vilkas
teollisuusalue, joka hiljeni vasta 1990-luvulla.
Keran tehtaiden vanha päärakennus on edelleen olemassa Karapellontien
varrella. Kyseessä on alueen kulttuurihistoriallisesti merkittävin maamerkki,
joka on syytä säilyttää osana kerroksellista kaupunkirakennetta ja
muistumana alueen historiasta.
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Keran tehtaiden vanha
päärakennus säilytettäisiin kaavoituksen yhteydessä. Espoon tulisi
ensisijaisesti hankkia rakennus omistukseensa, jonka jälkeen siitä voisi
tehdä uuden asuinalueen keskuksen. Kunnostettu Keran päärakennus
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
12.10.2015
Asia 17
Sivu 102 / 110
sopisi hyvin esimerkiksi kylätaloksi asukkaiden käyttöön, nuorten
bänditreenitiloiksi, senioreiden tapaamistiloiksi tai näyttelytiloiksi."
Vastaus valtuustoaloitteeseen
Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema teoksessa vuodelta 1991
mainitaan Kera Oy:stä muun muassa seuraavaa:
"Arkkitehti Vilho Penttilän aloitteesta perustettiin vuonna 1917 rantaradan
varteen Viherlaakson Kattotiili Oy-niminen tehdas."
"Vuodesta 1937 tehdas toimi Kera Oy -nimisenä vuoteen 1958 saakka,
jolloin tuotanto lopetettiin kannattamattomana."
"Yhä vielä säilynyt, tosin uuteen käyttöön sovellettu tiilinen tehdasrakennus
on vanhimmilta osiltaan vuodelta 1920. Rakennusta on laajennettu
moneen eri otteeseen. Laajimmat uudisrakennustyöt toteutettiin
1937 - 1939 taiteilija O. J. Ermalan suunnitelmien mukaan. Tällöin
korotettiin tehtaan radanpuoleinen sivu kaksikerroksiseksi ja sen viereen
tehtiin pylväiden kannattama konttorisiipi. Pulpettikattoineen ja valkoiseksi
rapattuine kuutiomaisine massoineen tehdas oli selvästi funktionaalistinen.
Osittaiset tulipalot 1939 ja 1945 johtivat taas uudisrakennustöihin. Niiden
tuloksena tehdas sai nykyisen harjakattoisen asunsa.
Metallilevyistä tehty ulkovuoraus on täysin muuttanut rakennuksen
luonteen. Savupiippu on purettu.”
Alueen osayleiskaavatyö on meneillään. Alueen Y-tonttivarauksia
tarkastellaan kaavatyön yhteydessä. Myös kaava-alueella olevien
rakennusten suojelukysymykset käsitellään osayleiskaavaa seuraavassa
asemakaavavaiheessa. Mahdolliset rakennuksen säilyttämiseen kantaa
ottavat suojelumerkinnät velvoittavat rakennusten omistajia riippumatta
siitä, kuka rakennuksen omistaa. Alueen keskeisten asemakaavojen
suhteen voidaan edetä, kun osayleiskaavaehdotus on ollut nähtävillä ja
siitä on saatu lausunnot. Eli mahdollista suojeluasiaa voidaan
asemakaavoituksella ruveta ratkomaan aikaisintaan vuoden 2016 puolella.
Alueen rakentuminen kunnallistekniikan tai kunnallisten palvelutilojen
osalta ei ulotu meneillään olevalle taloussuunnitelmakaudelle, jolloin
alueelle tarvittavien tai sijoittuvien palveluiden määrä ja laatu eivät ole vielä
tiedossa. Myöskään valmisteilla olevan kaavatyön vaihe ei anna
mahdollisuutta tehdä tätä tarkastelua. Kaupungilla ei ole tietoa
rakennuksen kunnosta tai mahdollisuudesta palauttaa rakennuksen
korjauksen yhteydessä rakennuksen alkuperäinen ulkoasu eikä näitä
seikkoja ole tiedusteltu myöskään rakennuksen omistajalta.
Alueen palveluverkon ollessa vielä avoin ei ole tarkoituksenmukaista
hankkia kaupunkia sitovaa kiinteistöomistusta, jolle ei ole käyttöä. Keran
tehdasrakennuksen säilyttämistä selvitetään kaavoituksen yhteydessä.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
12.10.2015
Asia 17
Sivu 103 / 110
Päätöshistoria
Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto 15.6.2015 § 41
Päätösehdotus
Toimitusjohtaja Carl Slätis
Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto (johtokunta) ehdottaa
kaupunginhallitukselle, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi
Harriet Klar-Nykvistin ja Tiina Elon ym. 23.3.2015 jättämään
valtuustoaloitteeseen Keran tehtaiden vanhan päärakennuksen
säilyttämisestä ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi.
Käsittely
Puheenjohtaja Myllärniemen kannattamana teki seuraavan
muutosehdotuksen selostusosan viimeiseen kappaleeseen:
"Alueen palveluverkon ollessa vielä avoin ei ole tarkoituksenmukaista
hankkia kaupunkia sitovaa kiinteistöomistusta. Keran tehdasrakennuksen
säilyttämistä selvitetään kaavoituksen yhteydessä."
esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on
äänestettävä.
Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston 6 äänellä
3 ääntä vastaan hyväksyneen puheenjohtajan muutosehdotuksen.
Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä.
Päätös
Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto:
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin siten muutettuna, että selostusosan
viimeinen kappale kuuluu:
"Alueen palveluverkon ollessa vielä avoin ei ole tarkoituksenmukaista
hankkia kaupunkia sitovaa kiinteistöomistusta. Keran tehdasrakennuksen
säilyttämistä selvitetään kaavoituksen yhteydessä."
Päätösehdotus
Harriet Klar-Nykvistin ja Tiina Elon ym. 23.3.2015 jättämään
valtuustoaloitteeseen Keran tehtaiden vanhan päärakennuksen
säilyttämisestä ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi.
Käsittely
Byman ehdotti, että aloite hyväksytään. Puheenjohtaja ilmoitti, ettei ota
ehdotusta käsiteltäväksi, koska ehdotus ei ole riittävän konkreettinen.
Päätös
Kaupunginhallitus:
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
12.10.2015
Asia 17
Sivu 104 / 110
Valtuusto 7.9.2015 § 132
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi Harriet Klar-Nykvistin ja Tiina
Elon ym. 23.3.2015 jättämään valtuustoaloitteeseen Keran tehtaiden
vanhan päärakennuksen säilyttämisestä ja toteaa aloitteen loppuun
käsitellyksi.
Käsittely
pöydälle.
Päätös
Tiedoksi
Valtuusto:
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
Asia 18
12.10.2015
Sivu 105 / 110
2580/00.01.02/2015
Kaupunginhallitus
281 §
14.9.2015
18
Valtuustoaloite koulukohtaiseen ruoanlaittoon palaamisesta
Minna Ahola, puh. 050 525 2779
Hellen Junninen, puh. 050 338 9787
[email protected]
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Ulf
Johanssonin ym. 18.5.2015 jättämään valtuustoaloitteeseen
koulukohtaiseen ruoanvalmistukseen palaamisesta Espoossa niissä
kohteissa, joissa siihen on edellytykset sekä toteaa aloitteen loppuun
käsitellyksi.
Oheismateriaali
Selostus
Valtuutettu Ulf Johansson ja 30 muuta valtuutettua ovat 18.5.2015
jättäneet valtuustoaloitteen koskien toivetta koulukohtaiseen
ruoanvalmistukseen palaamisesta Espoossa niissä kohteissa, joissa siihen
on edellytykset. Valtuustoaloitteessa kerrotaan perusteluina, että
ruotsalaisissa kunnissa valmistetaan taas kouluruoka kouluissa ja on
osoittautunut, että koulujen oman keittiön ruoka voidaan valmistaa samaan
hintaan kuin koulun ulkopuolisen toimittajan ruoka. Oman koulun ruuassa
on paremmat ravintoarvot. Valtuutetut vetoavat lisäksi tutkimuksiin, jotka
osoittavat käytännössä kaikkien oppilaiden pitävän ”kotitekoista” ruokaa
tuoreempana ja maukkaampana.
Vastaus
Espoo Catering vastaa tällä hetkellä 79 koulukeittiön toiminnasta ja 13
koulun ruokapalveluja hoitaa ulkopuolinen toimija. Keittiöt ovat joko
tuotanto- tai palvelukeittiöitä.
Ruoka valmistetaan itse 70 koulukeittiössä, jotka toimivat
tuotantokeittiöinä. Loput 22 koulukeittiötä ovat palvelukeittiötä, joihin ruoka
tuodaan lähikeittiöistä joko kokonaan tai osittain, koska kaikissa
palvelukeittiöissä ei ole edellytyksiä valmistaa ruokaa paikan päällä.
Osassa palvelukeittiöissä voidaan valmistaa lämpimät lisäkkeet ja salaatit
itse. Ruoka valmistetaan aina mahdollisimman lähellä olevassa
tuotantokeittiössä aamuisin ja lähetetään heti palvelukeittiökouluun
nautittavaksi samana päivänä koululounaalla. Koulussa, jossa on
palvelukeittiö, koululainen syö samaa ruokaa kuin koulussa, jossa on
tuotantokeittiö.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
12.10.2015
Asia 18
Sivu 106 / 110
Palvelukeittiöt eivät täytä kaikkia tuotantokeittiölle määriteltyjä kriteereitä ja
niiden uusiminen tuotantokeittiöiksi olisi epätaloudellista. Siirtokelpoisiin
koulurakennuksiin ei kustannussyistä rakenneta ruoanvalmistukseen
soveltuvia keittiötä, joten nekin toimivat palvelukeittiönä. Osa keittiöistä on
alun perin suunniteltu palvelukeittiöiksi, joissa ei valmisteta kaikkia aterian
osia. Uudet koulut suunnitellaan kokonsa takia nykyisin pääsääntöisesti
tuotantokeittiöiksi, joissa ruoka valmistetaan paikan päällä.
Päätöshistoria
Päätösehdotus
Liiketoimintajohtaja Mauri Suuperko
vastauksena valtuutettu Ulf Johanssonin ym. 18.5.2015 jättämään
valtuustoaloitteeseen koulukohtaiseen ruoanvalmistukseen palaamisesta
Espoossa niissä kohteissa, joissa siihen on edellytykset sekä toteaa
aloitteen loppuun käsitellyksi.
Päätös
Tiedoksi
Kaupunginhallitus:
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
Asia 19
12.10.2015
Sivu 107 / 110
2581/07.02.01/2015
Kaupunginhallitus
289 §
28.9.2015
19
Valtuustoaloite Espoon liittymisestä kuntalaisaloite.fi -palveluun
Mari Immonen, puh. 050 525 2706
[email protected]
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena valtuutettujen
Ahlfors ym. 18.5.2015 jättämään valtuustoaloitteeseen kuntalaisaloite.fipalveluun liittymisestä ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi.
Liite
14
Vuoden 2014 kuntalaisaloitteet
-
Oheismateriaali
Selostus
Tiina Ahlfors ja 41 muuta allekirjoittanutta ovat tehneet valtuustoaloitteen
18.5.2015 koskien Espoon liittymistä kuntalaisaloite.fi-palveluun.
Aloitteessa todetaan ”Kuntalaisaloite.fi-verkkopalvelussa kuntalainen voi
tehdä palvelussa mukana oleville kunnille kuntalaisaloitteita sekä
kannattaa ja seurata muiden tekemiä aloitteita. Aloitteiden toteuttaminen
helpottuu merkittävästi ja samalla se edesauttaa palveluun osallistuvia
kuntia toteuttamaan lain edellyttämää kuntalaisten osallistumisoikeutta.
Kuntalaisaloite.fi on oikeusministeriön tarjoama palvelu ja sen käyttö on
turvallista ja maksutonta.
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme valtuustoaloitteena, että Espoo
liittyy kuntalaisaloite.fi-palveluun. Lisäksi edellytämme kuntalain
mukaisesti, että valtuustolle tuodaan viipymättä selvitys vuonna 2014
tehdyistä kuntalaisaloitteista. ”
Kaupungin nykyiset käytännöt aloitteiden tekemisessä
Espoossa kuntalaisaloitteen voi tehdä sähköpostilla tai paperilla. Jos
aloitteessa on useampi osallistuja, tiedot osallistujista tulee liittää
aloitteeseen. Tämä voidaan tehdä niin ikään sähköpostilla tai paperilla.
Allekirjoittajan on vakuutettava olevansa sen kunnan asukas, jota aloite
koskee.
Vapaamuotoinen aloite toimitetaan kaupungin kirjaamoon. Kirjaamo ottaa
aloitteen vastaan ja kirjaa sen kaupungin päätöksentekojärjestelmään
sekä lähettää aloitteen tekijälle asianumeron, jonka avulla asian
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
12.10.2015
Asia 19
Sivu 108 / 110
etenemistä on mahdollista seurata. Kaupungin internet-sivuilla on
ohjeistettu tarkemmin aloitteen tekemistä ja kerrottu, miten aloitteen
käsittely kaupungin päätöksenteossa etenee.
Kuntalain mukaan (28 §) kunnan asukkaalla on oikeus tehdä kunnalle
aloitteita sen toimintaa koskevissa asioissa. Aloitteen tekijälle on
ilmoitettava aloitteen johdosta suoritetut toimenpiteet. Valtuuston tietoon
on saatettava vähintään kerran vuodessa sen toimivaltaan kuuluvissa
asioissa tehdyt aloitteet ja niiden johdosta suoritetut toimenpiteet. Jos
valtuuston toimivaltaan kuuluvassa asiassa aloitteen tekijöinä on vähintään
kaksi prosenttia äänioikeutetuista kunnan asukkaista, asia on otettava
valtuustossa käsiteltäväksi viimeistään kuuden kuukauden kuluessa asian
vireilletulosta.
Kuntalain (31 §) mukaan kansanäänestysaloitteen voi tehdä vähintään viisi
prosenttia äänioikeutetuista kunnan asukkaista. Valtuuston on viipymättä
päätettävä, toimitetaanko aloitteessa tarkoitettu kansanäänestys.
Uusi kuntalaki ja muutokset aloite- ja kansanäänestysaloitetta
koskien
Uusi kuntalaki (410/2015) tuli voimaan 1.5.2015. Sen osallistumista eli
mm. aloiteoikeutta ja kansanäänestysaloitetta koskevat säännökset tulevat
sovellettaviksi seuraavien kuntavaalien jälkeen alkavan valtuustokauden
alussa 1.6.2017. Uusi kuntalaki laajentaa aloiteoikeutta kunnan
asukkaiden ohella kunnassa toimiville yhteisöille ja säätiöille sekä
palvelujen käyttäjille. Aloitteen käsittelyvelvollisuuden määräaikaa
laajennetaan siten, että aloite on otettava toimivaltaisen viranomaisen
käsittelyyn viimeistään kuuden kuukauden kuluessa, jos aloitteen on
tehnyt kaksi prosenttia kunnan asukkaista. Säännöstä ei siis enää rajata
valtuuston toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehtyihin aloitteisiin eikä nk. 2
prosentin aloitteiden tekijöiltä vaadita äänioikeutta.
Kansanäänestysaloitteen voi jatkossa tehdä 4 prosenttia 15 vuotta
täyttäneistä kunnan asukkaista.
Laki ei sisällä nimenomaisia säännöksiä siitä, missä muodossa
(sähköinen, paperinen) aloite tulee tehdä, mutta aloite tulee voida
jatkossakin tehdä myös paperimuotoisena, vaikka sähköisiin
toimintatapoihin siirtymiseen yleisesti kannustetaan.
Oikeusministeriön kuntalaisaloite.fi-palvelu
Oikeusministeriön Demokratia.fi-verkkopalveluiden kokonaisuudessa on
avattu kuntalaisaloite.fi-palvelu, joka toimii suomeksi ja ruotsiksi. Palvelua
voivat käyttää kuntalaiset, mikäli heidän kuntansa on liittynyt palveluun.
Liittyminen ja palvelun käyttö on kunnille maksutonta. Kunnat saavat
palvelun käyttöönsä ottamalla yhteyttä palvelun ylläpitäjään. Palvelun
käyttö ei sulje pois kunnan mahdollista muuta verkkopalvelun tai esim.
aloitelaatikon käyttöä. Palveluun on liittynyt noin puolet Suomen kunnista,
suurista kaupungeista Helsinki, Vantaa, Tampere, Oulu ja Turku.
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
12.10.2015
Asia 19
Sivu 109 / 110
Niin sanottujen 2 prosentin aloitteiden ja 5 prosentin
kansanäänestysaloitteiden tekemisessä ja kannattamisessa käytetään
kuntalaisaloite.fi.-palvelussa vahvaa sähköistä tunnistautumista.
Oikeusministeriön kuntalaisaloite.fi-palvelu kokoaa kuntalaisaloitteisiin
liittyvät toiminnot yhdelle sivustolle. Kuntalaisten näkökulmasta palvelu
helpottaa aloitteiden tekoa palvelun toimiessa alustana aloitteen
tekemiseen. Palvelu sisältää ohjeita aloitteiden laadintaan, vastaa
aloitteen tekoon ja lähetykseen vaadittavista muodollisista tehtävistä ja
siellä voi osallistua omalle kunnalle tehtyihin aloitteisiin. Aloitteen
tekeminen ja lähettäminen sekä nimien keruu sähköisesti helpottuu.
Palvelu myös mahdollistaa muiden aloitteiden seurannan sekä yhtenäiset
käytännöt myös sellaisissa tilanteissa, joissa kotikunta vaihtuu. Kun
aloitteita voivat uuden kuntalain mukaan tehdä myös palvelujen käyttäjät,
voi palvelun käyttöönotto helpottaa myös heidän mahdollisuuksiaan
vaikuttaa aloitteen tekemisen kautta.
Espoon kaupungille tehtiin 76 kuntalaisaloitetta vuonna 2014. Kaupungin
näkökulmasta palvelun käyttöönotto helpottaisi aloitteiden käsittelyä ja
pitkällä aikavälillä todennäköisesti niiden tekoon liittyvää ohjeistusta ja
neuvontaa. Koska palvelun käyttö on maksutonta, ei liittymisestä aiheutuisi
kaupungille kustannuksia. Liittyminen edellyttää kuitenkin palveluun ja sen
toimintoihin perehtymistä ja on todennäköistä, että jatkossakin aloitteen
tekijöitä ohjeistetaan ja neuvotaan myös kaupungin toimesta.
Espoo-tarinan mukaan kaikki espoolaiset, nuorista ikäihmisiin voivat
osallistua ja vaikuttaa kotikaupunkinsa kehittämiseen. Liittyminen
kuntalaisaloite.fi-palveluun parantaisi kaikenikäisten kuntalaisten
vaikuttamismahdollisuuksia ja edistäisi kuntalaisaloitteen käyttämistä
yhtenä osallistumisen keinona. Samanaikaisesti on kuitenkin huomioitava,
että palvelun vahva tunnistautuminen ei välttämättä sovellu hyvin uuden
kuntalain mukaisiin 2 ja 4 prosentin aloitteisiin, sillä alaikäisillä
aloitteentekijöillä ei useinkaan ole sähköiseen tunnistautumiseen
soveltuvaa henkilökorttia tai pankkitunnuksia. Mikäli palvelua ei tältä osin
kehitetä, olisi siksi tärkeää, että aloitteisiin kerättäisiin jatkossakin
allekirjoituksia sekä sähköisesti että paperilla. Myös mahdollisuus tehdä
aloitteita kirjaamon kautta joko paperilla tai sähköpostitse säilyy.
Aloite ohjataan kunnassa sen viranomaisen käsiteltäväksi, jonka
toimialueeseen se kuuluu. Tämä on aloitteen tekijän ja käsittelyajan
kannalta toimivin ratkaisu. Espoossa vuosittain tehdyistä aloitteista suurin
osa kuuluu muun kuin valtuuston toimivaltaan. Aloitteita tehdään paljon
mm. teknisen keskuksen tai katu- ja viherpalvelujen toimialalla. Koska
vuonna 2014 tehdyt kuntalaisaloitteet eivät ole kuuluneet valtuuston
toimivaltaan, ei valtuustolle ole tuotu niistä selvitystä. Kuntalaki edellyttää,
että valtuuston tietoon saatetaan vähintään kerran vuodessa
nimenomaisesti valtuuston toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyt aloitteet
ja niiden johdosta suoritetut toimenpiteet. Liitteenä on luettelo vuoden
2014 kuntalaisaloitteista.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
12.10.2015
Asia 19
Sivu 110 / 110
Muiden suurten kaupunkien kokemukset palvelusta ovat hyvin neutraalit.
Kuntalaisaloitteita on saapunut kuntaan palvelun kautta tähän mennessä
Helsinkiin 43 kpl, Vantaalle 11 kpl, Tampereelle 18 kpl, Turkuun 25 kpl ja
Ouluun 18 kpl. Palvelu on otettu käyttöön em. kunnissa syyskuun 2013 ja
helmikuun 2014 välisenä aikana.
Osallistuva Espoo – poikkihallinnollinen kehitysohjelman ohjausryhmä on
käsitellyt kuntalaisaloite.fi - asiaa kokouksessaan. Ohjausryhmä suhtautui
myönteisesti aloitteeseen, että Espoo liittyy oikeusministeriön ylläpitämään
kuntalaisaloite.fi - palveluun. Ohjausryhmä tulee seuraamaan palvelun
toimintaa.
Päätöshistoria
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan
vastauksena valtuutettujen Ahlfors ym. 18.5.2015 jättämään
valtuustoaloitteeseen kuntalaisaloite.fi-palveluun liittymisestä ja toteaa
aloitteen loppuun käsitellyksi.
Päätös
Tiedoksi
Kaupunginhallitus:

Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 12.10.2015 Sivu 1 / 110

Transcription

Similar documents

Keljon koulu, 12.8.2015 yleisötilaisuuden muistio

kaavaselostus 758 - Kangasalan kunta

Parhaat palvelut 11.2.2015 - Järviseutu

ASEMAKAAVAN ASETTAMINEN NÄHTÄVILLE

Kaivokatu 5, osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Esityslista 24.3.2014 (pdf)

Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 13.04.2015 Sivu 1 / 45

VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA (1.1.2015 alkaen) 1

Esityslista 27.1.2014 (pdf)

LINNAN KARTANON ALUE