ASEMAKAAVAN ASETTAMINEN NÄHTÄVILLE

TAKAHUHTI, KIRJAVAISENKATU 1, PUISTO- JA KATUALUETTA, RAKENNUSOIKEUDEN
LISÄÄMINEN. ASEMAKAAVA NRO 8616.
Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 26. päivänä marraskuuta
2015 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8616. Asian hyväksyminen kuuluu
yhdyskuntalautakunnan toimivaltaan.
TIIVISTELMÄ
Kaava-alueen sijainti ja luonne
Suunnittelualue sijaitsee noin 6 km itään kaupungin keskustasta Takahuhdin kaupunginosassa osoitteessa Kirjavaisenkatu 1.
Alue sijaitsee Irjalankadun, Kirjavaisenkadun ja Toukomaankujan välisellä
kolmiolla. Länsipuolella sen erottaa Irjalankadusta puistoalue, jonka läpi
virtaa Rahjukoskenoja. Idässä on muutama erillispientalotontti, etelässä
Kirjavaisenkadun toisella puolella on rivitaloja 60-luvulta. Tontin koillispuolella on kävely-/pyörätie yhdistäen Kirjavaisenkadun ja Toukomaankujan.
Lähiympäristössä on suurelta osin omakotitaloja, mutta myös muutama rivi-ja kerrostalo.
Alueelle on hyvät kulkuyhteydet, lähin bussipysäkki on välittömässä läheisyydessä. Päiväkotiin on matkaa puolisen kilometriä, ja Takahuhdin koulut (1-9 luokat) ovat runsaan kilometrin päässä.
Kaavamuutoksen kohteena ovat Rahjukoski-niminen maarekisteriyksikkö
837:16:4, joka on pinta-alaltaan 810 m2 sekä osa Kirjavainen-nimisestä
maarekisteriyksiköstä (837:16:11), joista muodostuu kaavatontti 4977-1.
Tontti on pinta-alaltaan 1107 m2, ja tehokkuuslukuna e= 0,14. Rakennusoikeutta tontilla on 152 k-m2. Lisäksi kaava-alueeseen kuuluu puisto- ja
katualuetta.
Suunnittelualueella sijaitsee vuonna 1963 valmistunut yksikerroksinen
puinen asuinrakennus, jonka kerrosala on 40 m2 sekä talousrakennus.
Rakennukset on tarkoitus purkaa.
Asemakaavan tavoitteet
Asemakaavan muutoshakemuksen on jättänyt alueen omistaja (Tampereen kaupunki, kiinteistötoimi). Tavoitteena on tontin rakennusoikeuden
lisääminen, kaavamääräysten päivittäminen sekä Rahjukoskenojan alueella luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen.
Maankäytön suunnittelun tavoitteena on ollut suunnittelutyön yhteydessä
selvittää hakijan suunnitelmien toteuttamiskelpoisuus kaavamuutosalueella. Rakentamistapa sovitetaan ympäristöön.
Kaavaprosessin vaiheet
Asemakaavamuutos tuli vireille 26.11.2015, kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville 26.11. – 17.12.2015 väliseksi ajaksi.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä valmisteluaineisto lähetetään
nähtävilläoloaikana osallisille.
Asemakaavan keskeinen sisältö
Asemakaavan muutoksella muodostuu korttelin 4977 tontti nro 3, joka
osoitetaan erillispientalojen korttelialueeksi (AO).
Suunnittelualueen länsipuolelle muodostuu suojaviheralue (EV). Itäpuolella alue on kaavoitettu lähivirkistysalueeksi (VL).
Rakennusoikeutta tontilla on 290 k-m2, jolloin tonttitehokkuudeksi tulee
e=0,25. Korkein sallittu kerrosluku on II.
Asemakaavan muutoksessa tontille osoitetaan kerrosalaa yhteensä 290
k-m2. Rakennusoikeus lisääntyy 138 k-m2.
Asemakaavan toteuttaminen
Asemakaava voidaan toteuttaa sen saatua lainvoiman.
1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
1.1Tunnistetiedot
Asemakaavan muutos koskee:
Tampereen kaupungin Takahuhdin kaupunginosan tonttia nro 4977–1 ja
maarekisteriyksikköjä 16:4, 16:11 sekä puisto- ja katualuetta.
Kaavan laatija:
Tampereen kaupungin Kaupunkiympäristön kehittäminen, Maankäytön
suunnittelu, asemakaavasuunnittelu, toimistoarkkitehti Marjukka Huotari.
Dno: TRE: 4054/10.02.01/2015.
Vireille tulo: 26.11.2015.
1.2 Kaava-alueen sijainti
Suunnittelualue sijaitsee Takahuhdin kaupunginosassa, noin 6 kilometriä
itään Tampereen keskustasta, osoitteessa Kirjavaisenkatu 1.
1.3. Kaavan nimi ja tarkoitus
Takahuhti, Kirjavaisenkatu 1, puisto- ja katualuetta. Rakennusoikeuden lisääminen. Asemakaava nro 8616.
1.3 Luettelo asiakirjoista
– asemakaavakartta ja poistettava asemakaava 26.11.2015
– havainnekuva 26.11.2015
– asemakaavan selostus 26.11.2015
– asemakaavan selostuksen liitelomake
2 LÄHTÖKOHDAT
2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista
2.1.1 Alueen yleiskuvaus
Suunnittelualue sijaitsee Takahuhdin kaupunginosassa noin 6 km itään
kaupungin keskustasta.
Kaavatontin länsipuolella sitä erottaa Irjalankadusta puistoalueeksi kaavoitettu Rahjukosken puisto, jonka läpi virtaa Rahjukoskenoja. Idässä on
muutama erillispientalotontti, etelässä Kirjavaisenkadun toisella puolella
rivitaloja 60-luvulta. Tontin koillispuolella kulkee kävely-/pyörätie yhdistäen Kirjavaisenkadun ja Toukomaankujan. Alueen lähiympäristö koostuu
suurelta osin 1960-luvulla rakennetuista omakoti-, rivi- ja kerrostaloista.
Alueelle on hyvät kulkuyhteydet, ja lähin bussipysäkki on välittömässä läheisyydessä.
Takahuhdin palvelukeskus sijaitsee naapurustossa, lähimpään päiväkotiin
on matkaa puolisen kilometriä. Takahuhdin koulut (1-9 luokat) ovat runsaan kilometrin päässä.
2.1.2 Luonnonympäristö
Suunnittelualueella on huomattavia korkeuseroja, ja se on nykytilassaan
rehevöitynyt.
Lännen puolella aluetta erottaa Irjalankadusta Rahjukoskenpuisto, missä
virtaa Rahjukoskenoja. Alueen säilyttäminen luonnontilassa on yksi kaavatyön tavoitteista. Ojassa kasvaa runsaasti kasvillisuutta. Sen viheryhteys katkeaa katualueen kohdalla, missä vesiuoma johdetaan rummussa.
2.1.3 Rakennettu ympäristö
Suunnittelualue sijaitsee Kirjavaisenkadulla, jonka lähiympäristö koostuu
suurelta osin 1960-luvulla rakennetuista omakoti-ja rivitalosta. Lähiympäristön tonttitehokkuudet vaihtelevat välillä e=0,18-0,5.
Kaavatontin 4977-1 pinta-ala on 1107 m2. Siellä sijaitsee vuonna 1963
valmistunut yksikerroksinen puinen asuinrakennus, jonka kerrosala on 40
k-m2. Lisäksi tontilla on talousrakennus. Molemmat rakennukset on tarkoitus purkaa.
Näkymä Toukomaankujalta Irjalankadun suuntaan.
Näkymä Kirjavaisenkadulla.
Suunnittelualuetta.
Kuvat: Tampereen kaupunki
2.1.4 Maanomistus
Suunnittelualueen omistaa Tampereen kaupunki / kiinteistötoimi.
2.2 Suunnittelutilanne
2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset
2.2.2.1 Pirkanmaan maakuntakaava
Valtioneuvoston 29.3.2007 vahvistamassa Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa kaava-alue sijoittuu taajamatoimintojen alueelle (A). Merkinnällä
osoitetaan asumisen ja muiden taajamatoimintojen alueita. Merkintä sisältää kaupan, palvelujen ja hallinnon ja työpaikkatoimintojen alueita sekä
pienehköjä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman teollisuuden alueita. Samoin siihen sisältyy virkistys-, puisto- ja erityisalueita sekä pääväyliä pienempiä liikennealueita.
2.2.1.2 Tampereen kantakaupungin yleiskaava
Tampereen kantakaupungin 12.12.2000 vahvistetun yleiskaavan mu-
kaan alue on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP). Alue varataan pientaloille. Alueelle voidaan rakentaa myös pienkerrostaloja ja asuinympäristöön soveltuvia työtiloja. Pienkerrostaloihin saadaan sijoittaa enintään 25 % alueen kerrosalasta.
2.2.1.3 Voimassa olevat asemakaavat
Kaava-alueella ovat voimassa asemakaavat nro 3363, 2940,1304 ja 1067.
Asemakaava nro 3363 on vahvistettu 7.9.1970. Kaava-alueen osa on
luonnontilassa säilytettävää puistoaluetta (PL).
Asemakaavassa nro 2940 (vahvistettu 11.6.1969) alueen osa on niin
ikään PL-aluetta.
Asemakaava nro 1067 on vahvistettu 9.5.1958. Siinä alue on puistoa.
10.6.1959 vahvistetussa asemakaavassa nro 1304 tontti on asuinrakennusten korttelialuetta.
Rakennusoikeutta tontilla on 152 m2, tonttitehokkuus e=0,14.
Tontilla on ohjeluontoiset rakennusalat asuin- ja talousrakennukselle. Jokaiselle omakotitontille saa rakentaa yhden asuinrakennuksen ja talousrakennuksen. Asuinrakennuksen pinta-ala saa olla enintään (10 x 12) m2.
Räystäskorkeus saa olla enintään 4,5 m ja kattokaltevuuden on oltava
1:2. Rakennusten on täytettävä ainakin PL 4§:n DI-luokan vaatimukset.
Talousrakennuksen pinta-ala saa olla enintään (4x8)m2, räystäskorkeus
saa olla enintään 5,5 m ja kattokaltevuuden on oltava 2:5. Rakennusten
on täytettävä ainakin PL 4§:n DII-luokan vaatimukset. Asuinrakennuksen
etäisyyden naapuritontin rajasta on oltava vähintään 6 m ja talousrakennuksen 5 m. Asuin- ja talousrakennuksen välimatkan samalla tontilla on
oltava vähintään 8 m, paitsi kulmittain asetettuna 6 m. Talousrakennuksen
saa rakentaa asuinrakennukseen kiinni, jos siinä olevan autosuojan seinien ja välikaton sisäpinnan verhous on ainakin paloahidastavaa luokkaa.
Rakennusten etäisyyden kadusta on oltava vähintään 2,5 m.
2.2.1.4 Tonttijako
Kaava-alueella ei ole voimassa tonttijakoa.
2.2.1.5 Pohjakartta
Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se
on tarkistettu vuonna 2015.
3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET
3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve
Muutosalueen omistaja (Tampereen kaupunki/kiinteistötoimi) on hakenut
asemakaavan muutosta.
Hakijan tavoitteena on rakennusoikeuden lisääminen sekä kaavamääräysten päivittäminen.
3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset
Alueen omistaja (Tampereen kaupunki/kiinteistötoimi) esittää 26.5.2015
päivätyssä ja 4.6.2015 kirjatussa hakemuksessa asemakaavamuutosta
rakennusoikeuden lisäämistä varten.
3.3 Osallistuminen ja yhteistyö
3.3.1 Osalliset
Kaavamuutoksen hakija
Naapurikiinteistöjen omistajat ja asukkaat (lähivaikutusalue)
Kaupungin eri toimialat, viranomaiset ja liikelaitokset (mm. viranomaispalvelut, kaupunkiympäristön kehittäminen, kiinteistötoimi, Pirkanmaan pelastuslaitos, Tampereen Kaukolämpö Oy, Tampereen Sähköverkko Oy,
Tampereen Vesi Liikelaitos)
Muut viranomaiset (mm. Pirkanmaan maakuntamuseo, Pirkanmaan ELYkeskus)
Huikkaan-Ruotulan omakotiyhdistys
Muut ilmoituksensa mukaan
3.3.2 Vireilletulo
Kaavahanke on kuulutettu vireille 26.11.2015.
3.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt
Hakija ei ole ennakkoon kuullut naapureitaan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja valmisteluaineisto kuulutetaan nähtäville 26.11 –
17.12.2015 väliseksi ajaksi palvelupiste Frenckelliin sekä kaavoituksen internet-sivuille mielipiteiden saamista varten. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä valmisteluaineisto postitetaan kohdassa 3.3.1 mainituille osallisille.
3.4 Asemakaavan tavoitteet
3.4.1 Hakijan tavoitteet
Kaavamuutoksen hakijan tavoitteena on rakennusoikeuden lisääminen,
kaavamääräysten päivittäminen sekä Rahjukoskenojan alueella luonnon
monimuotoisuuden säilyttäminen.
3.4.2 Kaavan laatijan tavoitteet
Maankäytön suunnittelun tavoitteena on selvittää hakijan suunnitelmien
toteuttamiskelpoisuus kaavamuutosalueella. Suunnittelussa otetaan huomioon alueen sijainti kaupunkirakenteessa ja kaupunkikuvallinen luonne.
4 ASEMAKAAVAN KUVAUS
4.1 Kaavan rakenne, aluevaraukset ja kaavamerkinnät
Kaava-alueen pinta-ala on yhteensä 3012 m2, josta suojaviheraluetta (EV)
on 879 m2, lähivirkistysaluetta (VL) 977 m2 ja erillispientalojen korttelialuetta (AO) 1157 m2, josta muodostuu tontti nro 4977-3.
Rakennusoikeutta tontille osoitetaan yhteensä 290 k-m2, josta asuinrakennukselle osoitetaan 250 k-m2, ja autotallille/ talousrakennukselle 40 km2. Tonttitehokkuutena on e=0,25.
Korkein sallittu kerrosluku on II.
Tontin eteläpuolella on katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää.
Merkinnällä A-11 osoitetaan osa alueen rajasta, johon on istutettava pensasaita tai rakennettava vähintään 1 m korkuinen rakenteellinen aita.
Suojaviheralueella Rahjukoskenoja osoitetaan säilytettäväksi avo-ojaksi
merkinnällä oja-s1.
VL-alueella on ohjeellinen yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu
alueen osa (pp).
Asemakaavan muutoksessa tontille osoitetaan kerrosalaa yhteensä 290
k-m2. Rakennusoikeus lisääntyy 138 k-m2.
4.3 Kaavan vaikutukset
4.3.1 Vaikutukset ihmisten elinympäristöön, kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön
Kaavamuutos tehostaa alueen maankäyttöä ja vastaa tontin omistajan
laatimaa aloitetta.
Rakentaminen on pientalorakentamista, eikä vaikuta heikentävästi alueen
viihtyisyyteen.
4.3.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön
Rakentaminen kohdistuu aikaisemmin asuin käytössä olleelle tontille.
Luonnonympäristöön kohdistuvat vaikutukset ovat vähäisiä. Rahjukoskenoja säilyy luonnontilaisena avo-ojana.
4.3.3 Vaikutukset kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön
Kyseessä on rakennettuun ympäristöön liittyvä, suppeaa aluetta koskeva
asemakaavan muutos, jolla ei ole lähiympäristöä laajempia ympäristövaikutuksia.
4.3.4. Vaikutukset yritystalouteen
Asemakaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia yritystalouteen.
4.4. Ympäristön häiriötekijät
Tontin melutaso on alle 55 dBA, joten meluselvitystä asemakaavaa laadittaessa ei ole tarpeen tehdä.
Melu päivä v. 2012 keskiäänitaso
turkoosi: 45-50 dB
vihreä: 50-55 dB
5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS
Melu päivä v. 2030 keskiäänitaso
5.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat
Asemakaavasta on tehty havainnepiirros, jossa on esitetty yksi mahdollisuus kaavan toteuttamiseksi suunnittelualueen tontilla.
5.2 Toteuttaminen ja ajoitus
Kaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua saatua lainvoiman.
5.3 Toteutuksen seuranta
Asemakaavan seurantalomake on selostuksen liitteenä.