docEsityslista 24.3.2014 (pdf)
download 
Report Transcription
Esityslista 24.3.2014 (pdf)
Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 24.03.2014 Sivu 1 / 62 Kokoustiedot Aika Paikka Lisätietoja 24.03.2014 maanantai klo 17:30 Valtuustotalo, Espoonkatu 5 Esteilmoitukset: [email protected] tai 043 824 8888 Käsiteltävät asiat Asia 1 2 3 4 5 Liitteet 6 3 7 8 4 1-2 9 10 11 12 13 5 Otsikko Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjan tarkastajien valinta Kaupunkisuunnittelulautakunnan erottaminen Kaupunkisuunnittelulautakunnan vaali Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (TATU) hyötytavoitteiden ja linjausten hyväksyminen sekä talousarvion tarkistus Tilakeskus-liikelaitoksen vuoden 2014 talousarvion muuttaminen investointien osalta Eteva kuntayhtymän perussopimuksen muuttaminen Suviniityn päiväkodin ja neuvolan hankesuunnitelman hyväksyminen Lausunnon antaminen Vantaan kaupungille vantaalaisen Hämeenkylän Omakotiyhdistys r.y:n esitykseen osittaisesta kuntaliitoksesta Velskolan Pitkäjärvi, eteläosa, ranta-asemakaavan hyväksyminen, alue 641100, 78. kaupunginosa Nuuksio ja 84. kaupunginosa Röylä Hannuksenpelto II, sekä asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 442100, 31. kaupunginosa, Kaitaa, 30. kaupunginosa, Nöykkiö Valtuuston työjärjestyksen 5 §:n mukainen luettelo vireillä olevista valtuustoaloitteista ja niiden johdosta suoritetuista toimenpiteistä Valtuustoaloite Pentalan ja Stora Herrön suojelualueiden liittämiseksi tulevaan Porkkalan kansallispuistoon Espoo 13.3.2014 Markus Torkki puheenjohtaja Sivu 2 3 4 8 12 21 23 28 32 38 46 60 61 Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 24.03.2014 Asia 1 Sivu 2 / 62 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätösehdotus Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Selostus Merkittiin, että kokous oli kutsuttu koolle valtuuston puheenjohtajan 13.3.2014 allekirjoittamalla valtuuston jäsenille, kaupunginhallitukselle, kaupunginjohtajalle sekä toimialojen johtajille toimitetulla ja ilmoitustaululla kuulutetulla kokouskutsulla, joka kuului seuraavasti: Liitteet A ja B - 14 §. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 24.03.2014 2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätösehdotus Pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan PerusS&Sit. / Vihr. Asia 2 Sivu 3 / 62 Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 24.03.2014 Asia 3 Sivu 4 / 62 2850/00.00.00/2013 3 Kaupunkisuunnittelulautakunnan erottaminen Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh. 050 382 6951 [email protected] Päätösehdotus Tilapäinen valiokunta Valtuusto erottaa kaupunkisuunnittelulautakunnan kuntalain 21 §:n perusteella. Perustelut Kaupunkisuunnittelulautakunnan varajäsen Maria Taipale ei nauti valtuuston luottamusta, koska hän työskentelee kaupunkisuunnittelukeskuksessa, joka toimii kaupunkisuunnittelulautakunnan valmisteluorganisaationa. Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallituksen päätös 3.3.2014 Selitys Karhu Selitys Lahti Selitys Markkula, Salo, Louhelainen, Pöntynen, Syrjänen Selitys Päivinen Selitys Pöntynen nro 2 Selitys, Salo nro 2 Selitys, Taipale Kaupunkisuunnittelulautakuntaan on valittu valtuuston päätöksellä 28.1.2013 § 13 varajäseneksi Maria Taipale, joka työskentelee Espoon kaupungin kaupunkisuunnittelukeskuksessa kaavaesittelijänä. Kuntalain 36 §:n mukaan: ”vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1) asianosaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö”. Edellä olevan johdosta valtuusto on päätöksellään 27.1.2014 § 5 päättänyt asettaa tilapäisen valiokunnan valmistelemaan kaupunkisuunnittelulautakunnan mahdollista erottamista kuntalain 21 §:n perusteella. Tilapäinen valiokunta tekee asiassa suoraan ehdotuksensa valtuustolle. Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 24.03.2014 Asia 3 Sivu 5 / 62 Kuntalain 53 §:n mukaan tilapäisen valiokunnan on hankittava sen valmisteltaviin kuuluvissa asioissa kaupunginhallituksen lausunto. Kaupunginhallitus on kokouksessaan 3.3.2014 § 54 antanut seuraavan lausunnon: Kelpoisuus toimia lautakunnassa Kuntalain 36.1 §:ssä rajoitetaan vaalikelpoisuutta lautakuntaan seuraavasti: Vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1) asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö; 2) henkilö, joka on asianomaisen lautakunnan tehtäväalueella toimivan kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa; eikä 3) henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle asianomaisessa lautakunnassa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Kaupunkisuunnittelulautakunnan varajäsen Maria Taipale työskentelee Espoon kaupungin kaupunkisuunnittelukeskuksessa kaavaesittelijänä. Lautakunnan alainen henkilöstö on asemastaan riippumatta vailla vaalikelpoisuutta. Tällaisessa asemassa oleva henkilö on siten vaalikelvoton riippumatta siitä, mikä hänen asemansa on tai mitä hänen työtehtäviinsä sisältyy. Vaalikelpoisuutta arvioitaessa ei myöskään ole merkitystä sillä kuka henkilön on tehtävään ottanut tai missä asemassa hänen esimiehensä on. Lain esitöiden mukaan henkilön vaalikelpoisuudesta lautakuntaan vastaa sitä mitä kuntalain 35 § 1 momentin 1 kohdassa säädetään vaalikelpoisuudesta kunnanhallitukseen. Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että esimerkiksi tekstinkäsittelijä on vaalikelvoton kunnanhallitukseen kun hän työskentelee ko. toimielimen alaisuudessa. Kaupunkisuunnittelukeskus toimii valmisteluorganisaationa kaupunkisuunnittelulautakunnan alaisuudessa. Teknisen ja ympäristötoimen toimialan johtosäännön 3 §:n mukaan kaupunkisuunnittelukeskuksen tehtävänä on huolehtia alueiden käytön suunnittelusta. Kaupunkisuunnittelulautakunnan tehtävä puolestaan on johtosäännön mukaan mm. ohjata ja valvoa kaupunkisuunnittelua. Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 24.03.2014 Asia 3 Sivu 6 / 62 Espoon kaupungin hallintosäännön 14 §:n mukaan lautakunnan alaisen viranomaisen on ilmoitettava lautakunnalle tehdyistä ottokelpoisista päätöksistä. Kaupunkisuunnittelukeskuksen viranomainen ilmoittaa hallintosäännön mukaisesti kaupunkisuunnittelulautakunnalle em. päätökset. Kaupunkisuunnittelulautakunnan varajäsen kaupunkisuunnittelukeskuksessa työskentelevä Maria Taipale ei siten kuntalain 36.1 § 1- kohdan mukaan ole vaalikelpoinen kaupunkisuunnittelulautakuntaan eli häneltä puuttuu kelpoisuus toimia tehtävässä. Vaalikelpoisuuden merkitys Vaalikelpoisuussäännöksillä turvataan luottamusta hallintoon ja asioiden käsittelyn puolueettomuuteen. Vaalikelpoisuutta rajoittavat säännökset on tarkoitettu turvaamaan kunnallisen päätöksentekojärjestelmän uskottavuutta ja toimivuutta. Lainsäätäjä on katsonut, että esteellisyyssäännökset eivät yksinomaan ole riittäviä. Mikäli katsottaisiin, että vaalikelpoisuutta vailla oleva henkilö voisi toimia lautakunnan jäsenenä, tulisivat esteellisyyttä koskevat säännökset kuntalain 53 §:n ja hallintolain 28 §:n mukaisesti sovellettavaksi vastaavalla tavalla kuin muidenkin lautakunnan jäsenten osalta. Esteellisyydellä tarkoitetaan henkilön puolueettomuuden vaarantumista yksittäisessä asiassa. Mikäli vaalikelpoisuutta vailla oleva henkilö osallistuu kokouksiin, päätökset eivät ole syntyneet virheellisessä järjestyksessä, jollei vaalikelpoisuuden menetystä ole päätöksellä erikseen todettu. Esteellisen henkilön osallistuminen päätöksentekoon aiheuttaa sen, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä ja päätös on valitusteitse kumottavissa. Peruste epäluottamukselle Kuntalain 21 §:n mukaan valtuusto voi erottaa toimielimeen valitsemansa luottamushenkilöt kesken toimikauden, jos he tai jotkut heistä eivät nauti valtuuston luottamusta. Vaikka epäluottamus kohdistuisi vain yhteen toimielimen jäseneen, koskee erottaminen kuitenkin aina kaikkia toimielimeen valittuja luottamushenkilöitä. Erottaminen voi perustua poliittiseen harkintaan, minkä vuoksi laissa ei ole säädetty erottamisperusteita. Kuntalaissa korostetaan puolueettoman käsittelyn varmistamista. Tämä tarkoittaa kuntalain mukaan mm. henkilön vastuuta esteellisyyden ilmoittamisesta. Samoin oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että luottamushenkilö on velvollinen heti itse ilmoittamaan, mikäli hän on menettänyt tai tulee menettämään vaalikelpoisuutensa. Vaalikelvottomuuden tultua konsernihallinnon tietoon Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 24.03.2014 Asia 3 Sivu 7 / 62 vaalikelvottomuudesta ja sen perusteesta on ilmoitettu Taipaleelle. Taipale on ilmoittanut, että hän ei aio erota kaupunkisuunnittelulautakunnan varajäsenen tehtävästä. Kaupunkisuunnittelulautakunnan on voitava toimia siten, että se voi luottaa tekemiensä päätösten pysyvyyteen ja päätöksentekoprosessin oikeellisuuteen. Lähtökohtana tulee olla, että kaupungin toimielimissä on vain vaalikelpoisia henkilöitä. Kaupunkisuunnittelulautakunnan varajäsenen Maria Taipaleen vaalikelvottomuus ja hänen asemansa kaupunkisuunnittelukeskuksen työntekijänä aiheuttaa siten sellaisen varajäsen Taipaleeseen kohdistuvan luottamuspulan, että kaupunginhallitus puoltaa kaupunginsuunnittelulautakunnan erottamista kuntalain 21 §:n perusteella ja uuden kaupunkisuunnittelulautakuntaa koskevan vaalin toimittamista. Kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenille ja varajäsenille on varattu hallintolain 34 §:n mukaisesti tilaisuus selityksen antamiseen kaupunkisuunnittelulautakunnan mahdollista erottamista koskevassa asiassa. Saapuneet selitykset ovat oheismateriaalina. Yhteenveto Valtuusto on 27.1.2014 § 5 asettanut tilapäinen valiokunnan valmistelemaan kaupunkisuunnittelulautakunnan mahdollista erottamista. Tilapäisen valiokunnan tulee tehdä tämän toimeksiannon mukaisessa asiassa ehdotuksensa valtuustolle. Kaupunginhallitus on lausunnossaan katsonut, että kaupunkisuunnittelulautakunnan varajäsenen vaalikelvottomuus ja asema lautakunnan alaisena työntekijänä aiheuttaa varajäsen Taipaleeseen kohdistuvan luottamuspulan, jonka vuoksi kaupunginhallitus puoltaa kaupunkisuunnittelulautakunnan erottamista kuntalain 21 §:n perusteella. Saapuneissa selityksissä ei ole ilmennyt mitään sellaista mikä antaisi aiheen poiketa tästä näkemyksestä. Vaalikelpoisuussäännöksillä turvataan asioiden käsittelyn puolueettomuutta. Lähtökohtana tulee olla, että kaupungin toimielimissä on vain vaalikelpoisia henkilöitä. Taipaleen vaalikelvottomuus ja asema kaupunkisuunnittelukeskuksen työntekijänä kaupunkisuunnittelulautakunnan alaisuudessa aiheuttaa varajäsen Taipaleeseen kohdistuvan luottamuspulan jonka johdosta kaupunkisuunnittelulautakunta tulee erottaa ja toimittaa uusi kaupunkisuunnittelulautakuntaa koskeva vaali jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Tiedoksi Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Asia 4 24.03.2014 Sivu 8 / 62 5446/00.00.01/2012 Kaupunginhallitus 69 § 10.3.2014 4 Kaupunkisuunnittelulautakunnan vaali Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh. 050 382 6951 Jouni Majuri, puh. 050 526 2173 [email protected] Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee, edellyttäen, että se on päättänyt nykyisen kaupunkisuunnittelulautakunnan erottamisesta, kaupunkisuunnittelulautakuntaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi 2013-2016 kolmetoista (13) jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet seuraavasti: Jäsen Henkilökohtainen varajäsen Markku Markkula (Kok.) Kimmo Oila (Kok.) Kai Lintunen (Kok.) Pirjo Kemppi-Virtanen (Kok.) Ulla Palomäki (Kok.) Kirsi Louhelainen (Vihr.) Risto Nevanlinna (Vihr.) Jukka Lahti (SDP) Harriet Klar-Nykvist (SDP) Suvi Karhu (PerusS&Sit.) Paula Pöntynen (PerusS&Sit.) Stefan Ahlman (SFP) Seppo Salo (Kesk.) Heikki Syrjänen (Kok.) Leena Hoppania (Kok.) Jorma Malila (Kok.) Raili Päivinen (Kok.) _____________ (Kok.) Rainer Lahti (Vihr.) Henna Partanen (Vihr.) Sakari Heiskanen (SDP) Helena Haapsaari (SDP) Kari Niskanen (PerusS&Sit.) Nina From (PerusS&Sit.) Fredrik Lindberg (SFP) Tiina Halttunen (Kesk.) sekä nimeää kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajaksi Markku Markkulan (Kok.) ja varapuheenjohtajaksi Kirsi Louhelaisen (Vihr.). Selostus Valtuusto on 27.1.2014 § 5 asettanut tilapäisen valiokunnan valmistelemaan kaupunkisuunnittelulautakunnan mahdollista eroa. Kuntalain 53 §:n mukaisesti tilapäinen valiokunta tekee asiasta suoraan ehdotuksensa valtuustolle. Mikäli valtuusto päättää kaupunkisuunnittelulautakunnan erottamisesta kuntalain 21 §:n perusteella, käsitellään kaupunkisuunnittelulautakunnan vaali jäljellä olevaksi toimikaudeksi samassa kokouksessa. Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 24.03.2014 Asia 4 Sivu 9 / 62 Ehdotettavat henkilöt kaupunkisuunnittelulautakunnan jäseniksi ja varajäseniksi ovat kahta varajäsentä lukuun ottamatta samat kuin nykyisessäkin lautakunnassa. Lautakunnan varajäsen Paula Lehto (Kok.) on pyytänyt eroa lautakunnan varajäsenyydestä 18.2.2014 päivätyllä kirjeellään perusteena este osallistua kokousten alussa pidettäviin infotilaisuuksiin. Lautakunnan varajäsenen Maria Taipaleen (PerusS&Sit.) tilalle tulee valita uusi varajäsen, mikäli valtuuston päätöksen mukaan hän ei enää nauti valtuuston luottamusta. Mikäli valtuusto päättää, että kaupunkisuunnittelulautakuntaa ei eroteta, kaupunkisuunnittelulautakunnan vaalia koskeva asia raukeaa. Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien johtosäännön mukaan kaupunkisuunnittelulautakunnassa on kolmetoista (13) jäsentä ja jokaisella henkilökohtainen varajäsen. Valtuusto nimeää jäseniksi valituista puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenistä vähintään viiden tulee olla valtuutettuja tai varavaltuutettuja. Puheenjohtajan tulee olla valtuutettu ja varapuheenjohtajan valtuutettu tai varavaltuutettu. Kuntalain 36 § vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1) asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö; 2) henkilö, joka on asianomaisen lautakunnan tehtäväalueella toimivan kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa; eikä 3) henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle asianomaisessa lautakunnassa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Kuntalain 34 §:n mukaan vaalikelpoinen valtuustoon ei ole: 1) valtion virkamies, joka hoitaa välittömästi kunnallishallintoa koskevia valvontatehtäviä, 2) kunnan palveluksessa oleva henkilö, joka toimii kunnanhallituksen tai lautakunnan tehtäväalueen johtavassa tehtävässä tai sellaiseen rinnastettavassa vastuullisessa tehtävässä, 3) kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa oleva henkilö, joka asemaltaan voidaan rinnastaa 2 kohdassa tarkoitettuun kunnan palveluksessa olevaan henkilöön, eikä Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 24.03.2014 Asia 4 Sivu 10 / 62 4) kuntayhtymän jäsenkunnan valtuuston osalta kuntayhtymän palveluksessa oleva henkilö, joka asemaltaan voidaan rinnastaa 2 kohdassa tarkoitettuun kunnan palveluksessa olevaan henkilöön 5) Edellä tarkoitetussa palvelussuhteessa oleva on vaalikelpoinen valtuutetuksi, jos palvelussuhde päättyy ennen kuin valtuutettujen toimikausi alkaa. Toimielimiä valittaessa on otettava huomioon tasa-arvolain säännökset. Kunnallisten toimielinten valintaa koskee tasa-arvolain 4 a §, jonka mukaan kunnallisissa toimielimissä tulee valtuustoa lukuun ottamatta olla vähintään 40 % naisia ja vähintään 40 % miehiä. Kaupunkisuunnittelulautakunnassa tulee siten olla naisia ja miehiä vähintään kuusi (6). Tasa-arvovaatimus koskee erikseen varsinaisia jäseniä ja varajäseniä. Lain mukaisen kiintiön on toteuduttava sekä varsinaisten että varajäsenten kohdalla. Sen sijaan laki ei vaadi, että varsinaisen jäsenen ja hänen henkilökohtaisen varajäsenensä olisi oltava samaa sukupuolta. Myöskään puheenjohtajistoa vaatimus ei erikseen koske. Tasa-arvolaista poikkeamiseen on oltava erityinen syy. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 10.3.2014 § 69 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee, edellyttäen, että se on päättänyt nykyisen kaupunkisuunnittelulautakunnan erottamisesta, kaupunkisuunnittelulautakuntaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi 2013-2016 kolmetoista (13) jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet seuraavasti: Jäsen Henkilökohtainen varajäsen Markku Markkula (Kok.) Kimmo Oila (Kok.) Kai Lintunen (Kok.) Pirjo Kemppi-Virtanen (Kok.) Ulla Palomäki (Kok.) Kirsi Louhelainen (Vihr.) Risto Nevanlinna (Vihr.) Jukka Lahti (SDP) Harriet Klar-Nykvist (SDP) Suvi Karhu (PerusS&Sit.) Paula Pöntynen (PerusS&Sit.) Stefan Ahlman (SFP) Seppo Salo (Kesk.) Heikki Syrjänen (Kok.) Leena Hoppania (Kok.) Jorma Malila (Kok.) Raili Päivinen (Kok.) _____________ (Kok.) Rainer Lahti (Vihr.) Henna Partanen (Vihr.) Sakari Heiskanen (SDP) Helena Haapsaari (SDP) Kari Niskanen (PerusS&Sit.) Nina From (PerusS&Sit.) Fredrik Lindberg (SFP) Tiina Halttunen (Kesk.) Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 24.03.2014 Asia 4 Sivu 11 / 62 sekä nimeää kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajaksi Markku Markkulan (Kok.) ja varapuheenjohtajaksi Kirsi Louhelaisen (Vihr.). Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - Valitut Paula Lehto Maria Taipale Marita Forsberg, Palvelu- ja kehittämisyksikkö Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Asia 5 24.03.2014 Sivu 12 / 62 1978/02.02.00/2013 Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus 65 § 68 § 77 § 3.3.2014 10.3.2014 17.3.2014 5 Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (TATU) hyötytavoitteiden ja linjausten hyväksyminen sekä talousarvion tarkistus Valmistelijat / lisätiedot: Pekka Heikkinen, puh. 046 877 3187 Jorma Valve, puh. 046 877 2055 Samuli Skyttä, puh. 046 877 3967 [email protected] Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy 1 talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman hyötytavoitteet ja linjaukset selostustekstin mukaisesti sekä pitkän tähtäyksen investointiohjelman tarkastelu kehysohjeen ja kehyksen valmistelun yhteydessä, 2 vuoden 2014 talousarvion tuloarvioiden, määrärahojen ja liikelaitosten tulosten muutokset liitteen mukaisesti. Liite 1 2 TATU - linjaukset ja toimenpiteet 25.2.2014 TATU talousarviomuutokset 2014 Selostus Vuosien 2014 - 2016 taloussuunnitelman valmistelun aikana kävi ilmeiseksi, että kaupungin rahoituksen epätasapaino pahenee oleellisesti suunnitelmakauden aikana. Väestörakenteen muuttuessa palvelutarpeet kasvavat väestökasvua nopeammin. Vuonna 2008 alkanut talouden taantuma on orastavan nousun jälkeen kääntynyt uudeksi laskuksi ja johtanut osaltaan siihen, että Suomen julkisen talouden kestävyysvaje on pahentunut. Valtiontalouden velkaantumiskehityksen johdosta kuntien valtionosuusrahoitusta on leikattu ja leikataan vuoteen 2017 saakka. Julkinen velka nousee sille tasolle, että pitkälläkään aikavälillä rahoitus ei riitä hyvinvointipalvelujen järjestämiseen nykyisellä toimintatavalla. Valtio valmisteli ja julkaisi marraskuun lopulla 2013 rakennepaketin, jossa kirjatuilla toimenpiteillä kuntasektorin kustannustasoa pitäisi voida laskea kaksi miljardia euroa vuoteen 2017 mennessä. Tästä puolet pitäisi saada kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähentämällä ja toinen puoli kuntien omilla toimenpiteillä mukaan lukien veron korotukset. Valtio suunnittelee Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 24.03.2014 Asia 5 Sivu 13 / 62 parhaillaan kestävyysvajeen kattamiseksi lisätoimia. Niiden suuruudesta ja ajoituksesta päätetään tarkemmin kehysriihessä maaliskuun lopulla. Taloudellinen toimintaympäristö, kestävä kehitys, tietoyhteiskuntakehitys, kaupungistuminen ja ikääntyminen ovat Espoon suuria haasteita, kuten Espoo-tarinassa todetaan. Aiempina vuosikymmeninä haasteet on ratkaistu taloudellisen kasvun avulla, nyt finanssi- ja eurokriisin aikana se ei onnistu. Yleisesti on ennakoitu, että kasvu tulee olemaan pitkään hidasta. Lähivuosien hidas talouskasvu pakottaa laittamaan kehityskohteita tärkeysjärjestykseen ja tekemään valintoja. Toimintaa on tehostettava pitkäjänteisesti. Palvelutarjonnan kriittinen arviointi tulee olemaan osa talouden tasapainotustoimenpiteiden kokonaisuutta. Espoo-tarinasta on johdettu päämäärät ja valtuustokauden tavoitteet. Resurssit ja johtaminen -näkökulman päämääränä on ”Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta.” Päämäärän osalta on asetettu seuraavat valtuustokauden tavoitteet: - Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla Talouden liikkumavara säilyy ja rahoitusasema on tasapainossa. Valtuusto päättäessään 4.12.2013 vuoden 2014 talousarviosta ja taloussuunnitelmasta kehotti kaupunginhallitusta valmistelemaan vuosille 2014 - 2016 taloussuunnitelman yleisperusteluissa kuvatun toiminnan ja talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman, joka tuodaan valtuuston käsiteltäväksi viimeistään maaliskuussa 2014 ja samalla tuomaan valtuuston käsittelyyn ehdotuksen talousarvion ja taloussuunnitelman tarkistamiseksi ohjelman perusteella. TATU-ohjelma toteutetaan Espoon projekti- ja ohjelmajohtamisen (EsPro) mallin mukaisesti. Tämä päätös TATU-ohjelman hyötytavoitteista ja linjauksista korvaa EsPro-malliin sisältyvän ohjelmakuvauksen. Ohjelmasuunnitelma tuodaan valtuuston päätettäväksi 19.5.2014. Ohjelma huomioidaan vuosien 2015-17 taloussuunnitelmavalmistelussa. Ohjelmasta pyydetään lautakuntien lausunto valmistelun aikana ja se menee lautakunnille toimeenpantavaksi. Valtuuston neuvottelutoimikunta on käsitellyt ja hyväksynyt talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman hyötytavoitteet ja linjaukset. TATU-ohjelman hyötytavoitteet TATU-ohjelmalla parannetaan kaupungin talouden tasapainoa ja tuottavuutta lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Ohjelmalla katetaan kestävyysvaje ja vastataan toimintaympäristöstä yhä voimakkaammin nouseviin haasteisiin. Ohjelman avulla saavutetaan kustannussäästöjä, Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 24.03.2014 Asia 5 Sivu 14 / 62 lisätään tuottavuutta, karsitaan ydintehtävien ulkopuolisia tehtäviä, kasvatetaan ulkoisia tuloja ja tarkistetaan palvelutasoa. Sillä vastataan Espoota koskettaviin isoihin haasteisiin mm. väestörakenteen muutokseen, väestömäärään ja sitä kautta palvelutarpeen kasvuun sekä talouskasvun niukkuuteen, jotka jatkuvat yli kuluvan valtuustokauden. Ohjelma toteuttaa Espoo-tarinaa ja sen avulla turvataan kaupunkikonsernin talouden tasapaino sekä mm. vahvistetaan kaupungin roolia toimia edelläkävijänä palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa ja kehitetään kaupunkirakennetta taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävästi. Tuottavuuden parantaminen tuodaan osaksi jokapäiväistä tekemistä ja kaikkia prosesseja, jolloin jatkossa vähemmällä saavutetaan enemmän. Ohjelman toteutuksessa huolehditaan siitä, että Espoon peruspalvelut ja henkilöstön työhyvinvointi säilyvät hyvällä tasolla. Näitä arvioidaan asukasja asiakastyytyväisyysmittauksella ja tyhy-matriisilla. Ohjelman vaikutuksia pyritään arvioimaan ennakoivasti. Hyötytavoitteiden tarkemmat sisällöt tuodaan ohjelmasuunnitelman yhteydessä valtuuston päätettäväksi Ohjelman hyötytavoite on kestävä rahoitustasapaino, joka kuvataan seuraavasti: - Käyttötalouden mitoitus on sellainen, että rahoitusasema pysyy pitkällä aikaväillä hyvänä Investointikyky säilyy riittävänä pitkällä aikavälillä Rahastojen käyttö on optimaalista Velkamäärien ja pitkäaikaisten vastuiden kehitys on kohtuullista Verotuksen taso on kohtuullinen. Kestävän rahoitustasapainon saavuttamiseksi asetetaan seuraavat tavoitteet: Kaupungin vuosikatteen tavoitetaso on 180 milj. euroa. - - Ohjelman tavoitelaskelmien mukaan 150 mil. euroa vuonna 2016 ja 180 milj. euroa vuonna 2020. Vuosikatetarpeessa huomioidaan kaupungin poistojen kasvu. (poistot 150 milj. euroa v. 2020) Kaupungin investointikatto (nettoinvestoinnit pl. Länsimetro) vuodesta 2016 vuoteen 2020 on 180 milj. euroa / vuosi Investointien suunnittelussa on mukana myös yhtiöihin tehtävät investoinnit ja vuokrahankkeet, joiden osalta päätökset tehdään osana investointisuunnittelua pitkän tähtäyksen investointiohjelman tarkastelu kehysohjeen ja kehyksen valmistelun yhteydessä. Kaupungin lainakannan tavoitetaso on enintään 1 500 euroa / asukas. Konsernin lainakannan tavoitetaso (pl. Espoon Asunnot ja HSY) on enintään 7 300 euroa / asukas. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 24.03.2014 Asia 5 Sivu 15 / 62 Tuottavuus ja rahoitustasapaino paranee keskimäärin 2,4 % (n. 33 milj. euroa) vuosittain kaudella 2014-2017. TATU-ohjelman pääelementit Ohjelman lähtökohtana ovat ohjelmakokonaisuuden tavoitteiden johtaminen Espoo-tarinasta ja ohjelman toteuttaminen osana normaalia linjajohtamista ja toiminnan kehittämistä. Osa ohjelmasta tullaan toteuttamaan kaupunkitasoisina ja osa toimialojen projekteina ja kehitystoimenpiteinä. Kaupunki suhtautuu kriittisesti hankkeisiin ja projekteihin, jotka eivät edistä Espoo-tarinan toteutusta eivätkä lisää tuottavuutta. TATU-ohjelman pääelementit ovat: Kestävä rahoitustasapaino Tasapainotustoimenpiteet 2.1. Taksojen ja maksujen tarkistukset 2.2. Tulopohja ja verotaso 2.3. Palvelutaso ja -tarjonta 2.4. Johtaminen ja henkilöstöohjaus Tuottavuuden parantaminen 3.1. Palvelujen järjestäminen 3.2. Tilojen käytön tehostaminen ja toimitilainvestoinnit 3.3. Toiminnan ja palvelutuotannon kehittäminen 3.4. Konserniyhteisöjen ohjaus 3.5. Maankäytön tehostaminen TATU-ohjelman linjaukset Edellä kuvattujen talouden tasapainon ja tuottavuuden parantamisen pääelementtien osalta on laadittu seuraavat linjaukset. Linjausten sisältöä on tarkennettu liitteessä 1. Taksojen ja maksujen tarkistukset - - Maksurahoitusta lisätään osana tulopohjaa. Lakiperusteisten palvelumaksujen ja taksojen osalta peritään maksut jatkossakin normin ylärajan mukaan vapautukset ja huojennukset sekä tulotaso ja varallisuus huomioituna Määritetään ei-lakisääteisten maksullisten palvelujen taksataso suhteessa tuotantokustannuksiin ja Helsingin seudun taksatasoon. Selvitetään maksujen kokonaistaloudellisuus. Selvitetään mitkä maksuttomat palvelut voisi muuttaa maksullisiksi ottaen huomioon palvelujen käyttäjien maksukyky Tulopohja ja verotaso - Kaupungin kilpailukykyä yritysten sijoittumispaikkana kehitetään aktiivisesti, Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 24.03.2014 - Asia 5 Sivu 16 / 62 Työllisyysasteen parantamiseen asetetaan tavoitteet toimenpiteet ja niitä seurataan Kaupunkia kehitetään hyvänä asumispaikkana. Asukkaiden määrä kasvaa 4000 asukkaalla vuosittain. Verotuksen taso säilytetään maltillisena suhteessa Helsingin seutuun samalla varmistaen rahoitustasapaino. Palvelutaso ja -tarjonta - Palvelutasoa tarkistetaan valtion rakennepoliittisen ohjelman päätösten mukaisesti. Taloudellisesti kestävää palvelutasoa määritellään kuutoskaupunkien yhteistyönä. Kun uudistuksia tehdään, haetaan kansallisia ratkaisuja kuutoskaupunkien yhteistyöllä Johtaminen ja henkilöstöohjaus - Henkilöstön käytön ohjausta tehostetaan. Pääsopijajärjestöjen kanssa tehdään henkilöstösopimus. Hyvä johtaminen ja henkilöstön työhyvinvoinnin edistäminen parantavat tuottavuutta Palvelujen järjestäminen - - Palvelujen järjestämisessä käytetään kustannusvaikuttavia tuotantotapoja. Palveluverkon uudistamista jatketaan palvelujen järjestämisen ja palveluverkon tavoitetila 2020 mukaisesti ja lähipalveluja kehitetään alueellinen tasapuolisuus huomioiden Keskitetty palvelutarjonta painottuu kaupunkikeskuksiin hyvien liikenne- ja joukkoliikenneyhteyksien varrelle Tilojen käytön tehostaminen ja toimitilainvestoinnit - Tilakustannukset/asukas laskee vuoden 2013 tilanteesta vuosittain yhdellä prosentilla. Toimitilojen rakennushankkeet ja rakentamiskustannukset eivät kasva tarveselvitysvaiheen jälkeen. Rakennetaan arjen sujuvuuden turvaavaa peruslaatua. Energiatehokkuus paranee vuoteen 2020 mennessä rakentamisen ja tilojen käytön parantamisen avulla. Sisäilman laadusta ja rakennusten kunnosta huolehditaan Materiaalitehokkuus paranee, jätehuoltokustannuksia vähennetään lajittelua ja kierrätystä kehittämällä Tarpeettomista tiloista luovutaan. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 24.03.2014 Asia 5 Sivu 17 / 62 Toiminnan ja palvelutuotannon kehittäminen - Arjen sujuminen ICT:n avulla paremmat ja kustannustehokkaammat palvelut Oman toiminnan jatkuva parantaminen Samoilla resursseilla enemmän ja laadukkaampia palveluja mm. prosesseja parantamalla Toimialarajojen yli meneviä prosesseja tehostetaan. Omistaja-tilaaja-tuottajaroolit arvioidaan ja sovitaan, sisäisten palvelujen prosesseja ja tuottavuutta parannetaan Konserniyhteisöjen ohjaus - Konserniohjauksella varmistetaan konserniyhteisöjen tuottavuuden paraneminen. Konsernirakennetta tiivistetään ja tehostetaan. Luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden yhteistyötä omistajaohjauksessa sekä yhteistyötä konserniyhteisöjen hallitusjäsenten kanssa vahvistetaan. Maankäytön tehostaminen - - - Tiivistetään kaupunkirakennetta. Kaavoituksen työohjelman kohteita priorisoidaan niin, että kaavoitettavista kohteista ja alueista saatavat tulot kattavat vähintään alueen katujen ja kunnallistekniikan kustannukset. Maankäytön suunnittelun ja toteutuksen prosessia nopeutetaan siten, että hankkeet toteutuvat ja niistä saatavat hyödyt realisoituvat nopeammin. Kaavoituksen ja maankäytön merkittävää tuottopotentiaalia hyödynnetään, toteutetaan aktiivista maapolitiikkaa Vuoden 2014 talousarvion tarkistus Taloussuunnitelmasta päättäessään valtuusto edellytti myös, että TATUohjelman yhteydessä tuodaan käsiteltäväksi vuoden 2014 talousarvion tarkistus. Kaupunginjohtaja on antanut käyttösuunnitelmien valmistelua varten 12.12.2013 ohjeen, että em. talousarvion tarkistus otetaan huomioon vuoden 2014 käyttösuunnitelmien valmistelussa. Valmistelutavoitteena on ollut, että vuoden 2014 toimintakatteen alijäämää voitaisiin parantaa valtuuston joulukuussa päättämän 10 milj. euron lisäksi 15 milj. eurolla. Käyttötalouden vuoden 2013 tilinpäätöksen kokonaislukujen valossa vuoden 2014 talousarvio on siinä määrin runsas, että ehdotettu tarkistus ei vaaranna tämän vuoden talousarvion tavoitteiden toteuttamista. Määrärahojen ja tuloarvioiden muutosehdotukset perusteluineen ovat liitteenä. Ne parantavat kaupungin toimintakatetta yhteensä 23,3 Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 24.03.2014 Asia 5 Sivu 18 / 62 milj.euroa. Talousarvion tarkistus on tehty neuvotellen toimialojen esikuntien kanssa. Sosiaali- ja terveystoimi on raportoinut merkittävistä määrärahojen lisäystarpeesta erikoissairaanhoitoon ja toimeentulotukeen. Niitä ei ole huomioitu tässä esityksessä vaan ko. toimintojen kulukehityksen syitä selvitetään ja ennusteita tarkistetaan niin, että määrärahamielessä niihin voidaan ottaa kantaa touko-kesäkuussa, kun seuraavan suunnitelmakauden kehyksen valmistelu käynnistetään. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 3.3.2014 § 65 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy 1 talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman hyötytavoitteet ja linjaukset selostustekstin mukaisesti, 2 vuoden 2014 talousarvion tuloarvioiden, määrärahojen ja liikelaitosten tulosten muutokset liitteen mukaisesti. Käsittely Puheenjohtaja Lehtolan kannattamana ehdotti, että kaupunginhallitus jättää asian pöydälle ja pyytää siitä valtuuston neuvottelutoimikunnan lausunnon siten, että asiaa voidaan käsitellä kaupunginhallituksen 10.3.2014 kokouksessa. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan pöydällepanoehdotus hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen yksimielisesti hyväksyneen sen. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus jätti asian pöydälle ja pyytää siitä valtuuston neuvottelutoimikunnan lausunnon siten, että asiaa voidaan käsitellä kaupunginhallituksen 10.3.2014 kokouksessa. Kaupunginhallitus 10.3.2014 § 68 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 24.03.2014 Asia 5 Sivu 19 / 62 1 talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman hyötytavoitteet ja linjaukset selostustekstin mukaisesti, 2 vuoden 2014 talousarvion tuloarvioiden, määrärahojen ja liikelaitosten tulosten muutokset liitteen mukaisesti. Käsittely Puheenjohtaja Myllärniemen kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös Kaupunginhallitus: Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle. Kaupunginhallitus 17.3.2014 § 77 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy 1 talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman hyötytavoitteet ja linjaukset selostustekstin mukaisesti sekä pitkän tähtäyksen investointiohjelman tarkastelu kehysohjeen ja kehyksen valmistelun yhteydessä, 2 vuoden 2014 talousarvion tuloarvioiden, määrärahojen ja liikelaitosten tulosten muutokset liitteen mukaisesti. Käsittely Elo Kerolan kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen päätösehdotuksen kohtaan 2: ”vuoden 2014 talousarvion tuloarvioiden, määrärahojen ja liikelaitosten tulosten muutokset liitteen mukaisesti siten muutettuna, että lisäsopeutusta pienennetään 2,87 milj. euroa seuraavasti kohdennettuna: 1,0 milj. euroa opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta, päivähoito 0,8 milj. euroa opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta, erityisluokkien ja maahanmuuttajaopetus 0,1 milj. euroa vanhusten palvelut, kotihoitoa tukeva laitoshoito 0,7 milj. euroa terveyspalvelut 0,1 milj. euroa joukkoliikenne 0,07 milj. euroa ympäristölautakunta 0,1 milj. euroa liikunta- ja nuorisolautakunta, nuorisopalvelut” Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 24.03.2014 Asia 5 Sivu 20 / 62 Juvonen Sonkerin kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Asiassa pidettiin neuvottelutauko. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty kannatettu pöydällepanoehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 7 äänellä 2 ääntä vastaan ja 6 äänestäessä tyhjää hylänneen pöydällepanoehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja totesi, että asian käsittely jatkuu. Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 7 äänellä 6 ääntä vastaan ja 2 äänestäessä tyhjää hylänneen Elon muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Asia 6 24.03.2014 Sivu 21 / 62 556/02.02.00/2014 Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto Kaupunginhallitus 13 § 52 § 10.2.2014 3.3.2014 6 Tilakeskus-liikelaitoksen vuoden 2014 talousarvion muuttaminen investointien osalta Valmistelijat / lisätiedot: Hannu Tuominen, puh. 09 816 25418 Kim Jarner, puh. 040 738 5830 [email protected] Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto lisää Tilakeskus-liikelaitoksen vuoden 2014 talousarvion investointimenoihin varattuja määrärahoja vuonna 2014 jatkuvien talonrakennushankkeiden osalta 36 209 051 euroa liitteen mukaisesti. Liite 3 Selostus Vuonna 2014 jatkuvat talonrakennushankkeet Valtuusto hyväksyi 4.12.2013 vuoden 2014 talousarvion sekä taloussuunnitelman ja samalla oikeutti Tilakeskus-liikelaitoksen johtokunnan jatkamaan vuoden 2013 talousarviossa erikseen nimettyjen keskeneräisiksi jäävien talonrakennushankkeiden rakentamista tai rakennuttamista niille aiemmin osoitettujen kokonaismäärärahojen rajoissa ja totesi, että hankkeiden viivästymisistä johtuvat vuonna 2013 käyttämättä jääneiden määrärahavarausten aiheuttamat vaikutukset vuoden 2014 talousarvioon käsitellään erikseen talousarvion muutoksina. Vuonna 2014 jatkuvat talonrakennushankkeet on liitteenä. Päätöshistoria Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto 10.2.2014 § 13 Päätösehdotus Toimitusjohtaja Carl Slätis Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto (johtokunta) ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto lisää Tilakeskus-liikelaitoksen vuoden 2014 talousarvion investointimenoihin varattuja määrärahoja vuonna 2014 jatkuvien talonrakennushankkeiden osalta 36 209 051 euroa liitteen mukaisesti. Päätös Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 24.03.2014 Asia 6 Sivu 22 / 62 Kaupunginhallitus 3.3.2014 § 52 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto lisää Tilakeskus-liikelaitoksen vuoden 2014 talousarvion investointimenoihin varattuja määrärahoja vuonna 2014 jatkuvien talonrakennushankkeiden osalta 36 209 051 euroa liitteen mukaisesti. Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Asia 7 24.03.2014 Sivu 23 / 62 287/00.01.00/2014 Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kaupunginhallitus 8§ 58 § 24.2.2014 3.3.2014 7 Eteva kuntayhtymän perussopimuksen muuttaminen Valmistelijat / lisätiedot: Juha Lappalainen, puh. 050 575 2392 [email protected] Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy seuraavat muutokset Eteva kuntayhtymän perussopimukseen: 1 Perussopimuksen 16 §:ään poikkeukselliset maksuperusteet lisätään kohta: Jäsenkunnan osuus Kevan kuntayhtymälle määräämästä kunkin toimintavuoden eläkemenoperusteisesta maksusta kohdennetaan entisten Uudenmaan erityispalvelut -kuntayhtymän ja Pääjärven kuntayhtymän jäsenkunnille niiden ennen vuotta 2005 toteutuneen palvelujen käytön suhteessa mainituissa kuntayhtymissä. Eläkemenoperusteisena maksuna käytetään kummankin kuntayhtymän omaa, Kevan vuosittain ilmoittamaa eläkemenoperusteista maksua. Maksun perintä muutetaan 1.1.2014 alkaen siten, että Keva veloittaa eläkemenoperusteiset maksut suoraan jäsenkunnilta. 2 Perussopimuksen 8 §:ään yhtymäkokouksen tehtävät ja toimivalta lisätään, että yhtymäkokous päättää kuntayhtymän ja konsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. 3 Perussopimuksen 3 §:ään jäsenkunnat muutoksen, jossa poistetaan Karjalohja ja Nummi-Pusulan kunnat, koska kyseiset kunnat on liitetty Lohjan kaupunkiin. Oheismateriaali - Etevan yhtymähallituksen 18.12.2013 pöytäkirjan ote Eteva kuntayhtymän muutettu perussopimus Espoon kaupunginhallituksen konsernijaoston 19.11.2012 päätös Eteva kuntayhtymän perussopimuksen muutosehdotuksista Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Selostus 24.03.2014 Asia 7 Sivu 24 / 62 Yleistä Espoon kaupunki kuuluu Eteva kuntayhtymään, jolla on laissa säädetty viimesijainen järjestämisvastuu laissa kehitysvammaisten erityishuollosta (519/1977) säädetyistä tehtävistä. Lisäksi Eteva kuntayhtymä tuottaa perussopimuksensa mukaisesti myös muita vammais- ja sosiaali- sekä kuntoutuspalveluja. Kuntayhtymän korkein päättävä elin on yhtymäkokous, joka kokoontuu keväällä ja syksyllä. Espoon kaupunki ostaa vuosittain tehtävän palvelusopimuksen mukaisesti palveluja Eteva kuntayhtymältä. Vuoden 2014 palvelusopimuksen tilaus sisältää perhehoidon, asumis-, työ- ja päivätoimintaa sekä muita tukipalveluja noin 100 asiakkaalle arviolta 5,05 milj. eurolla. Eteva kuntayhtymä perustettiin liittämällä Pääjärven kuntayhtymä (Pky) Uudenmaan erityspalvelut kuntayhtymään (UEP). Toiminta käynnistyi vuoden 2009 alussa, jolloin myös nykyinen perussopimus tuli voimaan. Kuntalain 79 §:n mukaan perussopimusta voidaan muuttaa, jos vähintään kaksi kolmannesta jäsenkunnissa sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta. Eteva kuntayhtymän perussopimukseen ehdotetut muutokset Eteva kuntayhtymän yhtymähallitus on päättänyt kokouksissaan 28.11.2013 § 106 ja 18.12.2013 § 124 kuntayhtymän perussopimuksen muutoksista. Yhtymähallitus on lähettänyt muutetun perussopimuksen jäsenkuntien valtuustojen käsiteltäväksi ja pyytänyt näitä antamaa siitä päätöksen 31.3.2014 mennessä. Seuraavassa on esitetyt muutokset perussopimukseen. Poikkeukselliset maksuperusteet 16 § Eteva kuntayhtymän yhtymäkokous on käsitellyt 31.5.2012 (10 §) toimintamallia vastuiden hoitamisesta kuntien siirtäessä tehtäviä Eteva kuntayhtymältä sekä Lammin laitoksen, joka kuului aikaisemmin Uudenmaan erityispalvelut kuntayhtymään (UEP), toiminnan loppuessa. Yhtymäkokous päätti perustaa asian jatkovalmistelua varten työryhmän, jossa olivat edustettuina Eteva kuntayhtymän jäsenkuntien edustajia. Espoon kaupungin edustaja oli sosiaali- ja terveystoimen lakimies Eila Mustonen. Espoon kaupunginhallituksen konsernijaosto antoi 19.11.2012 vastaukset Eteva kuntayhtymän lausuntopyyntöön perussopimuksen muutosehdotuksista koskien mm. eläkemenoperusteisia maksuja. Espoon kaupunginhallituksen konsernijaoston lausunnossa todettiin eläkemenoperusteisten maksujen osalta seuraavaa: ”Keva vahvistaa vuosittain eläkemenoperusteisen eläkemaksun kokonaismäärän. Kokonaismäärä jaetaan jäsenyhteisöjen maksettavaksi Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 24.03.2014 Asia 7 Sivu 25 / 62 sen perusteella, miten paljon nyt maksussa olevista eläkkeistä on karttunut kunkin jäsenyhteisön palveluksessa ennen vuotta 2005 tehdystä työstä. Nykyisen käytännön mukaan Eteva on laskuttanut eläkeperusteista maksua palvelujen hinnassa palvelua ostaneilta kunnilta. Näin jäsenkunnan osuus eläkemenoperusteisista maksuista on määräytynyt kunkin toimintavuoden käytön suhteessa eikä ennen vuotta 2005 toteutuneen käytön suhteessa. Kevan mukaan eläkemenoperusteinen maksu tulee kohdentaa aiheuttamisperiaatteen mukaan sille, joka sen aikanaan on aiheuttanut. Tältä osin eläkemenoperusteisen maksun laskutus ei ole noudattanut Kevan tarkoittamaa aiheuttamisperiaatetta. Poikkeaminen aiheuttamisperiaatteesta korostuu erityisesti silloin, jos jäsenkunta siirtää kuntayhtymän tehtäviä itselleen tai merkittävässä määrin lakkaa ostamasta kuntayhtymän palveluja. Nykyisen laskutuskäytännön mukaan näin toimiva jäsenkunta välttyisi suorittamasta sille aiheuttamisperiaatteen mukaan kuuluvaa osuutta eläkemenoperusteisista maksuista. Espoon kaupunki pitää esitettyä aiheuttamisperiaatteeseen perustuvaa muutosta hyvänä ja perusteltuna. Espoon kaupunki pitää tärkeänä, että erillisenä perittävä eläkemaksu alentaa jäsenkunnalta perittävää jäsenmaksua.” Eteva kuntayhtymän yhtymähallitus on tehnyt 28.11.2013 kokouksessaan ehdotuksen, että Eteva kuntayhtymän perussopimuksen 16 § ”Poikkeukselliset maksuperusteet” lisätään seuraava kohta: ”Jäsenkunnan osuus Kevan kuntayhtymälle määräämästä kunkin toimintavuoden eläkemenoperusteisesta maksusta kohdennetaan entisten Uudenmaan erityispalvelut -kuntayhtymän ja Pääjärven kuntayhtymän jäsenkunnille niiden ennen vuotta 2005 toteutuneen palvelujen käytön suhteessa mainituissa kuntayhtymissä. Eläkemenoperusteisena maksuna käytetään kummankin kuntayhtymän omaa, Kevan vuosittain ilmoittamaa eläkemenoperusteista maksua. Maksun perintä muutetaan 1.1.2014 alkaen siten, että Keva veloittaa eläkemenoperusteiset maksut suoraan jäsenkunnilta”. Lammin laitoksen purkamisen aiheuttamat kustannukset veloitetaan Lammin laitosta käyttäneiltä kunnilta. Espoon kaupunki ei kuulu näihin kuntiin, joten sille ei aiheudu maksuosuuksia Lammin laitoksen purkamisesta. Yhtymäkokouksen tehtävät ja toimivalta 8 § Eteva kuntayhtymän yhtymähallitus on kokouksessaan 18.12.2013 päättänyt esittää, että perussopimuksen 8 §:ään ”Yhtymäkokouksen tehtävät ja toimivalta” lisätään seuraava kohta, että yhtymäkokous päättää kuntayhtymän ja konsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Perusteluna on, että kuntalakia on muutettu (325/2012) koskien mm. sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa kunnissa. Osa Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 24.03.2014 Asia 7 Sivu 26 / 62 säädöksistä on tullut voimaan 1.1.2014 lukien. Näillä on vaikutusta mm. kuntayhtymien perussopimukseen. Jäsenkuntien muutokset 3 § Eteva kuntayhtymän yhtymähallitus on kokouksessaan 18.12.2013 päättänyt esittää, että Eteva kuntayhtymän perussopimuksen 3 §:ään ”Jäsenkunnat” tehdään muutos, jossa jäsenluettelosta poistetaan Karjalohja ja Nummi-Pusulan kunnat, koska kyseiset kunnat on liitetty Lohjan kaupunkiin. Päätöshistoria Kaupunginhallituksen konsernijaosto 24.2.2014 § 8 Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Kaupunginhallituksen konsernijaosto ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto hyväksyy seuraavat muutokset Eteva kuntayhtymän perussopimukseen: 1 Perussopimuksen 16 §:ään poikkeukselliset maksuperusteet lisätään kohta: Jäsenkunnan osuus Kevan kuntayhtymälle määräämästä kunkin toimintavuoden eläkemenoperusteisesta maksusta kohdennetaan entisten Uudenmaan erityispalvelut -kuntayhtymän ja Pääjärven kuntayhtymän jäsenkunnille niiden ennen vuotta 2005 toteutuneen palvelujen käytön suhteessa mainituissa kuntayhtymissä. Eläkemenoperusteisena maksuna käytetään kummankin kuntayhtymän omaa, Kevan vuosittain ilmoittamaa eläkemenoperusteista maksua. Maksun perintä muutetaan 1.1.2014 alkaen siten, että Keva veloittaa eläkemenoperusteiset maksut suoraan jäsenkunnilta. 2 Perussopimuksen 8 §:ään yhtymäkokouksen tehtävät ja toimivalta lisätään, että yhtymäkokous päättää kuntayhtymän ja konsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. 3 Perussopimuksen 3 §:ään jäsenkunnat muutoksen, jossa poistetaan Karjalohja ja Nummi-Pusulan kunnat, koska kyseiset kunnat on liitetty Lohjan kaupunkiin. Päätös Kaupunginhallituksen konsernijaosto: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus 3.3.2014 § 58 Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 24.03.2014 Asia 7 Sivu 27 / 62 Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy seuraavat muutokset Eteva kuntayhtymän perussopimukseen: 1 Perussopimuksen 16 §:ään poikkeukselliset maksuperusteet lisätään kohta: Jäsenkunnan osuus Kevan kuntayhtymälle määräämästä kunkin toimintavuoden eläkemenoperusteisesta maksusta kohdennetaan entisten Uudenmaan erityispalvelut -kuntayhtymän ja Pääjärven kuntayhtymän jäsenkunnille niiden ennen vuotta 2005 toteutuneen palvelujen käytön suhteessa mainituissa kuntayhtymissä. Eläkemenoperusteisena maksuna käytetään kummankin kuntayhtymän omaa, Kevan vuosittain ilmoittamaa eläkemenoperusteista maksua. Maksun perintä muutetaan 1.1.2014 alkaen siten, että Keva veloittaa eläkemenoperusteiset maksut suoraan jäsenkunnilta. 2 Perussopimuksen 8 §:ään yhtymäkokouksen tehtävät ja toimivalta lisätään, että yhtymäkokous päättää kuntayhtymän ja konsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. 3 Perussopimuksen 3 §:ään jäsenkunnat muutoksen, jossa poistetaan Karjalohja ja Nummi-Pusulan kunnat, koska kyseiset kunnat on liitetty Lohjan kaupunkiin. Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Asia 8 24.03.2014 Sivu 28 / 62 5195/10.03.02/2013 Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto Kaupunginhallitus 85 § 17 § 61 § 16.12.2013 10.2.2014 3.3.2014 8 Suviniityn päiväkodin ja neuvolan hankesuunnitelman hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Juha Iivanainen, puh. 050 466 1417 [email protected] Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy liitteenä olevan 30.11.2013 päivätyn Suviniityn päiväkodin hankesuunnitelman (hankesuunnitelma päivitetty 30.1.2014). Liite 4 Hankesuunnitelma - Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan päätös 10.12.2013 § 257 Sosiaali- ja terveyslautakunnan päätös 11.12.2013 § 122 Oheismateriaali Selostus Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta hyväksyi päiväkodin tarveselvityksen muutoksen 25.8.2011. Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi neuvolan tarveselvityksen 5.6.2013. Päiväkoti on 7 lapsiryhmän päiväkoti, jossa on 147 rakenteellista päivähoitopaikkaa. Kahden lapsiryhmän tilat suunnitellaan sopivaksi vuoropäivähoitoon. Yksi lapsiryhmien tila tulee tarvittaessa vuoropäivähoidon käyttöön. Yksi lapsiryhmien kotialueista suunnitellaan toimimaan avoimena päiväkotina. Päiväkodissa on 30 työntekijää. Neuvolassa toimii noin 17 alueen terveydenhoitajaa ja 3 neuvolalääkäriä. Lisäksi tiloissa on muiden perhekeskustoimijoiden (esim. perhetyö, neuvolapsykologi, perheneuvolan työntekijä, lastensuojelu, maahanmuuttajapalvelujen työntekijä) vastaanottoja. Neuvola on osa Espoon keskuksen perhekeskuksen toimintaa. Hankesuunnitelmassa päiväkoti esitetään sijoitettavaksi Suviniittyyn, kortteliin 40 192, tontille 1. Osoite on Suviniitynkatu 3. Valtuusto hyväksyi asemakaavan 23.2.2009. Kohteen korttelinumero on 40192 ja kaavamerkintä YL: julkisten lähipalveluiden korttelialue. Kortteliin haetaan kaavamuutosta rakennusoikeuden nostamiseksi 1 500 k-m2:stä 3 200 kem2 :iin. Suurin sallittu kerrosluku on III. Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 24.03.2014 Asia 8 Sivu 29 / 62 Hankkeen laajuustavoitteet ovat: päiväkoti 1 362 hym², neuvola 592m2 sekä päiväkodin ja neuvolan yhteisiä tiloja 132 hym2 yhteensä 2 086 hym2. Kohteen bruttoala on n. 3 050 brm2. Vuoden 2014 investointiohjelmassa Suviniityn päiväkodille ja neuvolalle on varattu yhteensä 11,32 milj. euroa, joka jakautuu seuraavasti: vuodelle 2014 0,5 milj. euroa, vuodelle 2015 6,39 milj. euroa ja vuodelle 2016 3,73 milj. euroa . Hankesuunnitelman tavoitehinta on 9,061 milj. euron (2 971 euroa / brm²) ilman alv., kustannustaso 12/2013, KL 85. Hoitopaikan hinta lasta kohden on 42 986 euroa. Hoitopaikan hinta on laskettu sillä perusteella, että päiväkodin tilojen osuus rakennuksen hyötyalasta on n. 65,29 % ja yhteisten tilojen osuudesta 70 %. Suviniityn päiväkodin arvioitu toimitilavuokra on 463,400 euroa/vuosi ja neuvolan 222,700 euroa ilman alv. Huomioiden poistuvat Suvelan, Kiltakallion ja osin Bembölen neuvolan toimitilat perhe- ja sosiaalipalvelujen vuokrakustannukset kasvavat noin 100 000 euroa vuodessa ja henkilöstömenot noin 200 000 euroa ilman alv. Opetus- ja varhaislautakunta toteaa Suviniityn päiväkodin- ja neuvolan hankesuunnitelmasta 10.12.2013 antamassaan lausunnossa, että hankesuunnitelman liitteeksi laadittu esisuunnitelma ei kaikilta osin täytä Espoon päiväkotien uuden suunnitteluohjeen tavoitteita. Lautakunta toteaa, että toimivien päivähoitotilojen toteuttamiseksi tulee mahdollisuuksien mukaan soveltaa uutta Espoon päiväkotien suunnitteluohjetta sekä kiinnittää erityistä huomiota lausunnossa esitettyihin tavoitteisiin. Tilakeskus-liikelaitos toteaa, että hankesuunnitelman liitteenä oleva esisuunnitelma on ensisijaisesti tontinkäyttösuunnitelma, joka on laadittu Suviniityn (kaava-alue 613301) asemakaavamuutoksen valmistelun pohjaksi. Esisuunnitelman avulla tutkittiin mm.: - miten neuvola-osalla laajennuttu tilaohjelma mahtuu voimassa olevassa asemakaavassa päiväkodille varatulle YL-tontille - jääkö tontille riittävästi leikkitilaa lapsille - tontin paikoitusjärjestelyjä - määriteltiin päiväkoti- ja neuvolarakennuksen vaatima rakennusoikeus kaavamuutosta varten. Laadittu esisuunnitelma osoitti, että päiväkodille varattua tonttia joudutaan laajentamaan Suviniityn puistoon päin, jotta kaikki edellä kuvatut vaatimukset saadaan täytettyä. Asemakaavamuutos on valmisteltu päiväkoti- ja neuvolatontin osalta laaditun esisuunnitelman mukaisesti. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 24.03.2014 Asia 8 Sivu 30 / 62 Varsinaisen suunnittelutyön käynnistyessä Suviniityn päiväkodin ja neuvolan päivähoitotilat suunnitellaan Espoon uuden päiväkotien suunnitteluohjeen mukaisesti. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan lausunnossaan esittämät tavoitteet huomioidaan hankkeen jatkovalmistelussa. Lisäksi hankesuunnitelmatekstiin on lisätty: Pysäköintilaitoksesta ostettavien autopaikkojen hankintaa varten hankesuunnitelman tavoitehintaan on sisällytetty 350 000 euron määräraha (11 ap x 35 000 euroa/autopaikka). Päätöshistoria Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto 16.12.2013 § 85 Päätösehdotus Toimitusjohtaja Carl Slätis Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto (johtokunta) ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan 30.11.2013 päivätyn Suviniityn päiväkodin hankesuunnitelman. Käsittely Särkijärvi puheenjohtajan kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Särkijärven ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston hyväksyneen sen. Päätös Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto (johtokunta): Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle. Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto 10.2.2014 § 17 Päätösehdotus Toimitusjohtaja Carl Slätis Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto (johtokunta) ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan 30.11.2013 päivätyn Suviniityn päiväkodin hankesuunnitelman (hankesuunnitelma päivitetty 30.1.2014). Päätös Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus 3.3.2014 § 61 Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 24.03.2014 Asia 8 Sivu 31 / 62 Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan 30.11.2013 päivätyn Suviniityn päiväkodin hankesuunnitelman (hankesuunnitelma päivitetty 30.1.2014). Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Asia 9 24.03.2014 Sivu 32 / 62 4085/00.01.00/2013 Kaupunginhallitus 71 § 10.3.2014 9 Lausunnon antaminen Vantaan kaupungille vantaalaisen Hämeenkylän Omakotiyhdistys r.y:n esitykseen osittaisesta kuntaliitoksesta Valmistelijat / lisätiedot: Mari Immonen, puh. 050 525 2706 [email protected] Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto antaa seuraavan lausunnon Vantaan kaupungille: Kuntarakennelain 2 §:n mukaan kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta. Kuntajakoa voidaan kuntarakennelain 4 §:n mukaan muuttaa, jos muutos edistää 2 §:ssä tarkoitettuja kuntajaon kehittämisen tavoitteita sekä parantaa: 1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2) alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; 3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Julkisen talouden haasteet koskevat koko kuntakenttää, myös Espoon kaupunkia. Väestörakenteen muuttuessa palvelutarpeet kasvavat väestökasvua nopeammin. Vuonna 2008 alkanut talouden taantuma on orastavan nousun jälkeen kääntynyt uudeksi laskuksi ja johtanut osaltaan siihen, että Suomen julkisen talouden kestävyysvaje on pahentunut. Valtiontalouden velkaantumiskehityksen johdosta kuntien valtionosuusrahoitusta on leikattu ja leikataan vuoteen 2017 saakka. Julkinen velka nousee sille tasolle, että pitkälläkään aikavälillä rahoitus ei riitä hyvinvointipalvelujen järjestämiseen nykyisellä toimintatavalla. Metropolialueelle on ominaista monikeskuksisuus ja seudulla asioidaan moneen suuntaan. Kaupalliset palvelut ja kuntien omat palvelut ovat metropolialueella hyvät. Oman kunnan palveluiden lisäksi pääkaupunkiseudun muiden kuntien palvelut ovat laajasti asukkaiden Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 24.03.2014 Asia 9 Sivu 33 / 62 käytössä (päivähoito, terveyskeskus, toisen asteen koulutus, kirjasto, työväenopisto, liikunta jne.). Alueen joukkoliikenteen on järjestänyt koko alueen joukkoliikenteen järjestämisestä vastaava HSL, joten kuntaraja ei aiheuta erilaista palvelutasoa joukkoliikenteen järjestämisen kannalta. Nykytilanteessa lippuhinnoittelun raja kulkee kuntarajassa, mutta HSL on siirtymässä vyöhykehinnoitteluun, jolloin tämäkin ero poistuu. Kunnan järjestämät palvelut ovat hyvin saavutettavissa niin Espoon kuin Vantaankin puolella, samoin kaupalliset palvelut. Ehdotetulla osakuntaliitosalueella asuu noin 11 000 asukasta (vaihtoehdossa b noin 17 000 asukasta). Työpaikkoja alueella on ollut vuonna 2011 noin 3 000 (vaihtoehdossa b noin 8 000). Espoo ei ole alueen asukkaiden merkittävä työssäkäyntisuunta ja alueella käy työssä myös vähän espoolaisia. Vuoden 2011 työssäkäyntitietojen pohjalta esitetyllä osakuntaliitosalueella (a) asuvista käy Helsingissä töissä noin 40 % (2 400 asukasta), Vantaalla noin 36 % (2 100 asukasta) ja Espoossa vain noin 17 % (1 000 asukasta). Prosentit ovat lähes samat myös esitetyllä laajemmalla osakuntaliitosalueella. Esitetyllä osakuntaliitosalueella (a) käy töissä noin 1 100 vantaalaista (37 % alueella työssäkäyvistä), 800 helsinkiläistä (28 % alueella työssäkäyvistä) ja 400 espoolaisia (15 % alueella työssäkäyvistä). Lentomelu on haaste koko seudulle. Yhteistyö seudun kuntien ja valtion välillä on tärkeää lentomeluasioissa. Metropolialueen erityinen kuntajakoselvitys on käynnistynyt 9.12.2013. Valtiovarainministeriö on määrännyt selvitysalueeksi yhdeksän kaupunkia ja kuntaa mukaan lukien Espoon ja Vantaan. Selvityksen tulee tuottaa tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida edellytyksiä yhdistää edellä mainitut kunnat tai osa kunnista yhdeksi tai useammaksi kunnaksi. Selvityksessä tulee ottaa huomioon esiselvityksessä ehdotetut vaihtoehdot kuntajakoselvitysalueiksi. Selvityksessä voidaan tarvittaessa selvittää myös osaliitosvaihtoehtoja. Espoon kaupunki on kysynyt selvittäjiltä, kuuluuko Hämeenkylän Omakotiyhdistyksen ehdotus erityisen kuntajakoselvityksen työhön. Kuntajakoselvittäjien mukaan ”Metropolin kuntajakoselvittäjät tarkastelevat alueen kuntajaotuksen kehittämisen kuntarakennelain ja hankkeen asettamispäätöksen pohjalta. Kuntarakennelaissa 4 e § todetaan, metropolialueen neljäntoista kunnan alueella tulee selvittää yhdistymistä alueilla, joilla on merkittävää yhdyskuntarakenteen eheyttämistarve yhteisen keskustataajaman ja sen kasvupaineen vuoksi ja jotka muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden sekä ovat perusteltuja alueen kokonaisuuden kannalta. Erityinen kuntajakoselvitys on asetettu metropolialueen kokonaisedun varmistamiseksi. Lain ja asettamispäätöksen perusteella kuntajakoselvittäjät katsovat, että tehtävänä ei ole ottaa kantaa Vantaan Hämeenkylän Omakotiyhdistys ry:n Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 24.03.2014 Asia 9 Sivu 34 / 62 esitykseen osittaisesta kuntaliitoksesta.” Valitettavasti erityisen kuntajakoselvityksen selvittäjät eivät halunneet selvittää aluetta. Vihdintie jakaa Hämeenkylä ry:n esittämää aluetta ja palveluja. Espoolla ja Vantaalla on tässä asiassa yhteinen intressi. Valtiolla ei ole ollut osoittaa rahoja Vihdintien kehittämiseen, vaikka tarve siihen onkin myönnetty. Espoo on edelleen halukas hyvässä yhteistyössä Vantaan kanssa kehittämään aluetta. Oheismateriaali - Hämeenkylän Omakotiyhdistys r.y:n esitys osittaisesta kuntaliitoksesta Erityisen kuntajakoselvityksen selvittäjien kirje Espoolle 5.2.2014 Vantaan kaupunginhallituksen päätös 2.12.2013 Selostus Vantaan kaupunginhallitus pyytää Espoon kaupungin valtuustolta lausuntoa Hämeenkylän Omakotiyhdistys ry:n osittaisesta kuntaliitoksesta 28.3.2014 mennessä. Yhdistys vaatii Vantaan kaupunkia ryhtymään toimiin, jotka johtavat kuntaselvittäjän asettamiseen ja mainitun lain mukaiseen päätöksentekoprosessiin. Hämeenkylän Omakotiyhdistys esittää 18.11.2013 saapuneella kuntarakennelain 11 § mukaisella esityksellä läntisen Vantaan alueiden liittämistä osaksi Espoon kaupunkia. Liitosesitys koskee Vantaan nykyisistä kaupunginosista seuraavia Linnainen (Vantaan 10 kaupunginosa), Hämevaara (Vantaan 11 kaupunginosa), Hämeenkylä (Vantaan 12 kaupunginosa) sekä Askisto (Vantaan 20 kaupunginosa), sisältäen myös Vihdintie. Vaihtoehtona esitetään kuntaliitosaluerajauksessa noudatettavaksi seurakuntarajaa, jolloin myös Vapaala, Varisto ja Petikko olisivat osa liitettävää aluetta. Liitosesitysalueet ovat rajattuna esityksen oheismateriaalina olevassa kartassa. Perusteluna yhdistys toteaa mm. sen, että Vantaan nykyinen kehityssuunta eriyttää läntisen osan asukkaita Vantaasta ja lisää yhteenkuuluvuutta Espooseen. Esimerkkinä Vantaan toiminnasta, joka heikentää asukkaiden elinoloja, mainitaan Tuomelan koulun lakkauttaminen Hämeenkylässä. Lisäksi esityksen tekijät ovat tyytymättömiä siihen, että Vantaan päättäjät ovat lähes 10 vuoden ajan käyneet neuvotteluja Ilmailulaitos / Finavia Oy:n kanssa lentokoneiden laskeutumislinjojen ja nousulinjojen keskittämisestä jo rakennetuille asuinalueille ja tällä toiminnalla osallistuneet pysyvän ympäristöhaitan aiheuttamiseen Länsi-Vantaalle. Esityksen tekijät perustelevat esitystään myös sillä, että Vantaan kehityskohteet eivät ole viime vuosina juurikaan olleet lännessä, koska Vantaan intressit ovat olleet pitkällä ja lyhyellä tähtäimellä tulevan Kehäradan varressa. Esityksen perusteluna mainitaan myös, että kuntaliitoksesta seuraa taloudellista hyötyä Vantaalle. Perustelut löytyvät kokonaisuudessaan esityksestä, joka on oheismateriaalina. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 24.03.2014 Asia 9 Sivu 35 / 62 Kuntarakennelain 11 §:n mukaan esityksen kunnan osan siirtämisestä toiseen kuntaan voi tehdä muutoksen kohteena olevan kunnan valtuusto, kuntien valtuustot yhdessä, kunnan jäsen tai ministeriö. Kunnan jäsen toimittaa esityksensä oman kuntansa kunnanhallitukselle, jonka on hankittava esityksestä kaikkien muutoksen kohteena olevien kuntien valtuustojen lausunnot. Lausunnosta tulee ilmetä kunnan kanta kuntajaon muuttamiseen perusteluineen. Kunnanhallituksen on toimitettava esitys ja kuntien lausunnot ministeriölle kuuden kuukauden kuluessa esityksen vastaanottamisesta. Vantaan kaupunginvaltuuston lausunto esityksestä tullaan valmistelemaan erikseen myöhemmin. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 10.3.2014 § 71 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto antaa seuraavan lausunnon Vantaan kaupungille: Kuntarakennelain 2 §:n mukaan kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta. Kuntajakoa voidaan kuntarakennelain 4 §:n mukaan muuttaa, jos muutos edistää 2 §:ssä tarkoitettuja kuntajaon kehittämisen tavoitteita sekä parantaa: 1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2) alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; 3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Julkisen talouden haasteet koskevat koko kuntakenttää, myös Espoon kaupunkia. Väestörakenteen muuttuessa palvelutarpeet kasvavat väestökasvua nopeammin. Vuonna 2008 alkanut talouden taantuma on orastavan nousun jälkeen kääntynyt uudeksi laskuksi ja johtanut osaltaan siihen, että Suomen julkisen talouden kestävyysvaje on pahentunut. Valtiontalouden velkaantumiskehityksen johdosta kuntien valtionosuusrahoitusta on leikattu ja leikataan vuoteen 2017 saakka. Julkinen velka nousee sille tasolle, että pitkälläkään aikavälillä rahoitus ei riitä hyvinvointipalvelujen järjestämiseen nykyisellä toimintatavalla. Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 24.03.2014 Asia 9 Sivu 36 / 62 Metropolialueelle on ominaista monikeskuksisuus ja seudulla asioidaan moneen suuntaan. Kaupalliset palvelut ja kuntien omat palvelut ovat metropolialueella hyvät. Oman kunnan palveluiden lisäksi pääkaupunkiseudun muiden kuntien palvelut ovat laajasti asukkaiden käytössä (päivähoito, terveyskeskus, toisen asteen koulutus, kirjasto, työväenopisto, liikunta jne.). Alueen joukkoliikenteen on järjestänyt koko alueen joukkoliikenteen järjestämisestä vastaava HSL, joten kuntaraja ei aiheuta erilaista palvelutasoa joukkoliikenteen järjestämisen kannalta. Nykytilanteessa lippuhinnoittelun raja kulkee kuntarajassa, mutta HSL on siirtymässä vyöhykehinnoitteluun, jolloin tämäkin ero poistuu. Kunnan järjestämät palvelut ovat hyvin saavutettavissa niin Espoon kuin Vantaankin puolella, samoin kaupalliset palvelut. Ehdotetulla osakuntaliitosalueella asuu noin 11 000 asukasta (vaihtoehdossa b noin 17 000 asukasta). Työpaikkoja alueella on ollut vuonna 2011 noin 3 000 (vaihtoehdossa b noin 8 000). Espoo ei ole alueen asukkaiden merkittävä työssäkäyntisuunta ja alueella käy työssä myös vähän espoolaisia. Vuoden 2011 työssäkäyntitietojen pohjalta esitetyllä osakuntaliitosalueella (a) asuvista käy Helsingissä töissä noin 40 % (2 400 asukasta), Vantaalla noin 36 % (2 100 asukasta) ja Espoossa vain noin 17 % (1 000 asukasta). Prosentit ovat lähes samat myös esitetyllä laajemmalla osakuntaliitosalueella. Esitetyllä osakuntaliitosalueella (a) käy töissä noin 1 100 vantaalaista (37 % alueella työssäkäyvistä), 800 helsinkiläistä (28 % alueella työssäkäyvistä) ja 400 espoolaisia (15 % alueella työssäkäyvistä). Lentomelu on haaste koko seudulle. Yhteistyö seudun kuntien ja valtion välillä on tärkeää lentomeluasioissa. Metropolialueen erityinen kuntajakoselvitys on käynnistynyt 9.12.2013. Valtiovarainministeriö on määrännyt selvitysalueeksi yhdeksän kaupunkia ja kuntaa mukaan lukien Espoon ja Vantaan. Selvityksen tulee tuottaa tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida edellytyksiä yhdistää edellä mainitut kunnat tai osa kunnista yhdeksi tai useammaksi kunnaksi. Selvityksessä tulee ottaa huomioon esiselvityksessä ehdotetut vaihtoehdot kuntajakoselvitysalueiksi. Selvityksessä voidaan tarvittaessa selvittää myös osaliitosvaihtoehtoja. Espoon kaupunki on kysynyt selvittäjiltä, kuuluuko Hämeenkylän Omakotiyhdistyksen ehdotus erityisen kuntajakoselvityksen työhön. Kuntajakoselvittäjien mukaan ”Metropolin kuntajakoselvittäjät tarkastelevat alueen kuntajaotuksen kehittämisen kuntarakennelain ja hankkeen asettamispäätöksen pohjalta. Kuntarakennelaissa 4 e § todetaan, metropolialueen neljäntoista kunnan alueella tulee selvittää yhdistymistä alueilla, joilla on merkittävää yhdyskuntarakenteen eheyttämistarve yhteisen keskustataajaman ja sen kasvupaineen vuoksi ja jotka muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden sekä ovat perusteltuja alueen kokonaisuuden kannalta. Erityinen kuntajakoselvitys on asetettu Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 24.03.2014 Asia 9 Sivu 37 / 62 metropolialueen kokonaisedun varmistamiseksi. Lain ja asettamispäätöksen perusteella kuntajakoselvittäjät katsovat, että tehtävänä ei ole ottaa kantaa Vantaan Hämeenkylän Omakotiyhdistys ry:n esitykseen osittaisesta kuntaliitoksesta.” Valitettavasti erityisen kuntajakoselvityksen selvittäjät eivät halunneet selvittää aluetta. Vihdintie jakaa Hämeenkylä ry:n esittämää aluetta ja palveluja. Espoolla ja Vantaalla on tässä asiassa yhteinen intressi. Valtiolla ei ole ollut osoittaa rahoja Vihdintien kehittämiseen, vaikka tarve siihen onkin myönnetty. Espoo on edelleen halukas hyvässä yhteistyössä Vantaan kanssa kehittämään aluetta. Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Asia 10 24.03.2014 Sivu 38 / 62 2582/10.02.04/2011 Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunginhallitus 27 § 171 § 175 § 9§ 62 § 26.2.2013 30.10.2013 13.11.2013 12.2.2014 3.3.2014 10 Velskolan Pitkäjärvi, eteläosa, ranta-asemakaavan hyväksyminen, alue 641100, 78. kaupunginosa Nuuksio ja 84. kaupunginosa Röylä Valmistelijat / lisätiedot: Leena Kaasinen, puh. 050 347 5943 [email protected] Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy 10.10.2011 päivätyn ja 27.1.2014 muutetun Velskolan Pitkäjärvi, eteläosa - Vällskog Långträsk, södra delen, rantaasemakaavan, piirustusnumero 6679, joka käsittää korttelit 78006-78012 sekä virkistys-, suojelu- ja maa- ja metsätalousalueet 78. kaupunginosassa (Nuuksio) ja korttelit 84010-84013 ja 84015-84016 sekä virkistys-, suojeluja maa- ja metsätalousalueet 84. kaupunginosassa (Röylä), alue 641100, Oheismateriaali - Velskolan Pitkäjärvi, eteläosa, tapahtumaluettelo Velskolan Pitkäjärvi, eteläosa kaavamääräykset I Velskolan Pitkäjärvi, eteläosa kaavamääräykset II Velskolan Pitkäjärvi, eteläosa kaavakartta 1 Velskolan Pitkäjärvi, eteläosa kaavakartta 2a Velskolan Pitkäjärvi, eteläosa kaavakartta 2b Velskolan Pitkäjärvi, eteläosa kaavakartta 2c Selostus Tavoitteena on turvata Velskolan Pitkäjärven keski- ja eteläosan rannoilla sijaitsevien loma- ja vakituisten asuntojen säilyminen ja sallia vähäinen lisärakentaminen paikalliset rakennushistorialliset, luonnon ja maiseman arvot säilyttäen. Asemakaavaehdotuksen kokonaiskerrosala on 6 500 k-m2. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 24.03.2014 Asia 10 Sivu 39 / 62 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Nuuksion Pitkäjärven eteläosa - Vällskog Långträsk, södra delen, rantaasemakaavaehdotus, piirustusnumero 6679, joka käsittää korttelit 7800678012 sekä virkistys-, suojelu- ja maa- ja metsätalousalueet 78. kaupunginosassa (Nuuksio) ja korttelit 84010-84013 ja 84015-84016 sekä virkistys-, suojelu- ja maa- ja metsätalousalueet 84. kaupunginosassa (Röylä), alue 641100. Vireilletulo Aloitteen ranta-asemakaavan laatimiseksi on tehnyt maanomistajien valtuuttamana MA-arkkitehdit ay 15.6.2009 kirjatulla kaavoitushakemuksella. Vireilletulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksessa 2011 nimikkeellä Velskolan Pitkäjärven eteläosa ja lisäksi tiedotettu kuulutuksella 27.4.2011. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaan liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on viimeksi päivitetty 24.10.2012. Alueen kuvaus Kaava-alue sijaitsee Pohjois-Espoossa Velskolan Pitkäjärven etelä- ja keskiosassa ja osaksi Kattilajärven rannalla rajautuen Nuuksion kansallispuistoon luoteessa. Suunnittelualueen pinta-ala on yhteensä n. 120 ha ja rantaviivaa on 5,784 km. Kulkuyhteys järven itä- ja etelärannalle on Velskolantieltä ja länsirannalle Nuuksiontien ja Kattilajärventien kautta. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 24.03.2014 Asia 10 Sivu 40 / 62 Kaava-alue kuuluu Pohjois-Espoon järviylänköalueeseen. Maiseman visuaalinen keskipiste on pitkä ja kapea Velskolan Pitkäjärvi, jonka rannoilla on monin paikoin jyrkkiä kallioseinämiä ja rantojen korkeilta kalliomäiltä avautuu näkymiä järvelle. Rantojen maisema on pääosin metsän peitossa. Kaava-alueen osakastiloja on yhteensä 21 kpl. Tilat ovat yksityisten omistuksessa ja maanomistajia on 11 kpl. Alueella on 14 rakennuspaikkaa, joista 2 on ympärivuotisessa käytössä. Voimassa oleva yleiskaava- ja asemakaavatilanne Espoon pohjoisosien yleiskaavassa suunnittelualue on pääosin maa- ja metsätalousaluetta MT. Osa alueesta on varattu luonnonsuojelualueiksi SL 1 ja SL 3. Osa alueesta on virkistysaluetta V1. Suunnittelualue rajautuu suurelta osin laajoihin virkistysalueisiin V1 ja luonnonsuojelualueisiin SL1 ja SL3. Alueella ei ole asemakaavaa. MRA 27 §:n mukainen kuuleminen Ranta-asemakaavaehdotus oli nähtävillä MRA 27 §:n mukaisesti 18.3. - 18.4.2013. Nähtävilläolon aikana ei jätetty muistutuksia. Lausuntoja ja kannanottoja (4 kpl) antoivat Uudenmaan liitto, Uudenmaan ELY-keskus, tonttiyksikkö ja ympäristökeskus. ELY-keskus kritisoi mm. rakennuspaikkojen määrää ja sijoitusta sekä jätevesien käsittelyä koskevaa määräystä. Sittemmin ELY-keskuksen kanssa on neuvoteltu ja se on hyväksynyt tarkistetun kaavaratkaisun. Palautteen perusteella kaavaan on tehty mm. seuraavat muutokset: - luonnonsuojelualuetta (SL-1) on lisätty rantaan kortteleiden 78006 ja 78009 kohdalla sekä korttelin 84015 eteläpuolella, SLnat-alueet on laajennettu Natura 2000-verkoston mukaisiksi, kuuden korttelin muotoa ja sijoitusta on vähäisesti tarkistettu, rantasaunan rakennusala on poistettu korttelin 84015 eteläpuolelta, rantojen suojeluohjelman ja valtakunnallisesti arvokkaan kallioalueen merkinnät on poistettu kaavakartasta, kaavan teille ja joillekin viheralueille on lisätty nimet, kaavamääräyksiä on tarkistettu, mm. on lisätty määräys, että korttelissa 84013 matkailurakennusten rakennusoikeus on sijoitettava 3 erilliseen rakennukseen. Ehdotetut tarkistukset eivät ole olennaisia ja asianosaiset hyväksyvät ne, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville. Ranta-asemakaava Ranta-asemakaava-alueesta valtaosa on osoitettu maa- ja metsätaloussekä luonnonsuojelualueiksi. Loma-asuntojen ja matkailurakennusten Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 24.03.2014 Asia 10 Sivu 41 / 62 korttelialueita on kaavoitettu pääosin jo oleville rakennuspaikoille tai niiden yhteyteen. Erillispientalojen korttelialuetta on kaavoitettu vain yhdelle kiinteistölle, joka on jo nyt ympärivuotisessa asuinkäytössä. 1. Mitoitus Kaava-alueen pinta-ala on n.120 ha. Suojelu-, virkistys- sekä maa- ja metsätalousalueita on yhteensä n. 106 ha ja korttelialueita n.14 ha. Asemakaavan kokonaiskerrosala on n. 6 500 k-m2, mikä vastaa kaavan aluetehokkuutta 0,005. Kaavassa on 13 korttelia, joiden keskimääräinen korttelitehokkuus on 0,05. 2. Korttelialueet Loma-asuntojen korttelialueita RA on 11 kpl ja niillä on yhteensä 18 ohjeellista rakennuspaikkaa. Pääosalla korttelialueista sijaitsee jo lomarakennuksia ja kaava osoittaa lisärakentamista. Lomarakennusten sallitut kerrosalat vaihtelevat pääosin välillä 120 k-m2 - 200 k-m2. Lisäksi rakennuspaikoille saa rakentaa talous- ja saunarakennuksia. Rakennuspaikoilla saa yleensä olla enintään yksi asunto. Matkailua palvelevien rakennusten korttelialueita RM on 2 kpl. RMkorttelialue 84011 on nykyään ympärivuotisessa matkailukäytössä ja pääosa sen rakennuksista suojellaan. RM-kortteli 84013 on uusi ja sen länsipuolisella luonnonsuojelualueella on nykyinen ammattiliiton perhelomamökki. Uudelle rakennuspaikalle voidaan rakentaa 3 uutta matkailukäyttöön tarkoitettua rakennusta. Rakennusoikeus on 300 k-m2+ 20 k-m2 taloustiloja. Erillispientalojen korttelissa 84015 on olemassa oleva omakotirakennus, jota voidaan laajentaa. AO-kortteliin saa rakentaa yhden asunnon, jonka kerrosala saa olla 300 k-m2. Lisäksi saa rakentaa lomarakennuksen ja taloustiloja. Kaikilla korttelialueilla rakennuspaikkojen vähimmäiskooksi on määrätty 2 000 m2. Asemakaavaehdotuksessa on merkitty suojeltavaksi monta historiallista rakennusta Espoon kaupunginmuseon suositusten mukaisesti. 3. Virkistys- suojelu sekä maa- ja metsätalousalueet Kaksi nykyistä tenniskenttää on osoitettu yksityisiksi virkistysalueiksi. Voimassa olevat luonnonsuojelualueet on kaavoitettu SL-merkinnällä ja Natura 2000 verkostoon kuuluvat luonnonsuojelualueet SLnat-merkinnällä. Lisäksi on osoitettu 12 uutta aluetta, joille perustetaan yksityismaiden luonnonsuojelualueet (SL-1). Niillä jokamiehen oikeuteen perustuva ulkoilu on sallittu. Suurin osa maa- ja metsätalousalueista on osoitettu maisemallisesti arvokkaiksi metsätalousalueiksi MM ja maa- ja metsätalousalueeksi, jolla Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 24.03.2014 Asia 10 Sivu 42 / 62 on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Maisemallisesti arvokkaaksi niittyalueeksi MA-1 on osoitettu Erä-Mattilan entinen pelto. M-alueeksi on osoitettu Särkilahden eteläpäässä oleva venevalkama lähialueineen ja Erä-Mattilan pihapiiriin liittyvä pieni alue, jossa on vanhoja, suojeltavia talousrakennuksia. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että kaava-alueen maanomistajien kanssa ei ole tarpeen laatia maankäyttösopimuksia. Selvitykset Asemakaavoituksen yhteydessä on tehty luontoselvitys, maisemaselvitys, kulttuuriympäristöselvitys, rakentamisen mitoitusselvitys ja Natura-selvitys. Lisäksi on laadittu vesihuoltosuunnitelma. Hyväksyminen Ranta-asemakaavan hyväksyy valtuusto. Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.2.2013 § 27 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 hyväksyy MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville 10.10.2011 päivätyn ja 14.2.2013 muutetun Velskolan Pitkäjärvi, eteläosa – Vällskog Långträsk, södra delen, ranta-asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6679, joka käsittää korttelit 78006–78012 sekä virkistys-, suojelu- ja maa- ja metsätalousalueet 78. kaupunginosassa (Nuuksio) ja korttelit 84010–84013 ja 84015–84016 sekä virkistys-, suojelu- ja maa- ja metsätalousalueet 84. kaupunginosassa (Röylä), alue 641100 2 pyytää ranta-asemakaavan ehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannantotot kahden kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville 10.10.2011 päivätyn ja 14.2.2013 muutetun Velskolan Pitkäjärvi, eteläosa – Vällskog Långträsk, södra delen, ranta-asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6679, joka Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 24.03.2014 Asia 10 Sivu 43 / 62 käsittää korttelit 78006–78012 sekä virkistys-, suojelu- ja maa- ja metsätalousalueet 78. kaupunginosassa (Nuuksio) ja korttelit 84010– 84013 ja 84015–84016 sekä virkistys-, suojelu- ja maa- ja metsätalousalueet 84. kaupunginosassa (Röylä), alue 641100 2 pyytää ranta-asemakaavan ehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannantotot kahden kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä. Kaupunkisuunnittelulautakunta 30.10.2013 § 171 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmanevät asian liitteistä. Lausunnot on annettu Velskolan Pitkäjärvi, eteläosan ranta-asemakaavaehdotuksesta, alue 641100. 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 10.10.2011 päivätyn ja 21.10.2013 muutetun Velskolan Pitkäjärvi, eteläosa - Vällskog Långträsk, södra delen, ranta-asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6679, joka käsittää korttelit 78006–78012 sekä virkistys-, suojelu- ja maa- ja metsätalousalueet 78. kaupunginosassa (Nuuksio) ja korttelit 84010– 84013 ja 84015–84016 sekä virkistys-, suojelu- ja maa- ja metsätalousalueet 84. kaupunginosassa (Röylä), alue 641100. Käsittely Puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Klar-Nykvistin kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko pöydällepanoehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut ehdotusta, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle 13.11.2013 pidettävään kokoukseen. Kaupunkisuunnittelulautakunta 13.11.2013 § 175 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 24.03.2014 Asia 10 Sivu 44 / 62 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmanevät asian liitteistä. Lausunnot on annettu Velskolan Pitkäjärvi, eteläosan ranta-asemakaavaehdotuksesta, alue 641100. 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 10.10.2011 päivätyn ja 21.10.2013 muutetun Velskolan Pitkäjärvi, eteläosa - Vällskog Långträsk, södra delen, ranta-asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6679, joka käsittää korttelit 78006–78012 sekä virkistys-, suojelu- ja maa- ja metsätalousalueet 78. kaupunginosassa (Nuuksio) ja korttelit 84010– 84013 ja 84015–84016 sekä virkistys-, suojelu- ja maa- ja metsätalousalueet 84. kaupunginosassa (Röylä), alue 641100. Käsittely Puheenjohtaja Markkula esitti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että lautakunta palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että maanomistajien ja muiden tahojen kanssa neuvotellen saadaan aikaan ratkaisu, jossa tilojen Rno:t 1:168 ja 1:169 osalta koko rakennuskanta siirretään ranta- ja naturavyöhykkeeltä esim. Velskolantien varteen. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja tiedusteli voidaanko hänen tekemänsä palautusehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut ehdotusta, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti yksimielisesti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että maanomistajien ja muiden tahojen kanssa neuvotellen saadaan aikaan ratkaisu, jossa tilojen Rno:t 1:168 ja 1:169 osalta koko rakennuskanta siirretään ranta- ja naturavyöhykkeeltä esim. Velskolantien varteen. Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.2.2014 § 9 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmanevät asian liitteistä. Lausunnot on annettu Velskolan Pitkäjärvi, eteläosan ranta-asemakaavaehdotuksesta, alue 641100, 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 10.10.2011 päivätyn ja 27.1.2014 muutetun Velskolan Pitkäjärvi, eteläosa - Vällskog Långträsk, Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 24.03.2014 Asia 10 Sivu 45 / 62 södra delen, ranta-asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6679, joka käsittää korttelit 78006–78012 sekä virkistys-, suojelu- ja maa- ja metsätalousalueet 78. kaupunginosassa (Nuuksio) ja korttelit 84010–84013 ja 84015–84016 sekä virkistys-, suojelu- ja maa- ja metsätalousalueet 84. kaupunginosassa (Röylä), alue 641100, 3 ilmoittaa asemakaavan hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 §:n mukaisesti perimään asemakaavan laatimiskulujen loppuosan, 3 120 euroa sekä 1/2 kuulutuskustannuksista, 1 150 euroa, eli yhteensä 4 270 euroa asemakaavan hyväksymisen jälkeen. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus 3.3.2014 § 62 Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy 10.10.2011 päivätyn ja 27.1.2014 muutetun Velskolan Pitkäjärvi, eteläosa - Vällskog Långträsk, södra delen, ranta-asemakaavan, piirustusnumero 6679, joka käsittää korttelit 78006-78012 sekä virkistys-, suojelu- ja maa- ja metsätalousalueet 78. kaupunginosassa (Nuuksio) ja korttelit 84010-84013 ja 84015-84016 sekä virkistys-, suojelu- ja maa- ja metsätalousalueet 84. kaupunginosassa (Röylä), alue 641100, Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä, hakija Ote liitteineen, Uudenmaan ELY-keskus Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Asia 11 24.03.2014 Sivu 46 / 62 6820/10.02.03/2011 Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunginhallitus 138 § 177 § 63 § 11.9.2013 13.11.2013 3.3.2014 11 Hannuksenpelto II, sekä asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 442100, 31. kaupunginosa, Kaitaa, 30. kaupunginosa, Nöykkiö Valmistelijat / lisätiedot: Outi Reitmaa, puh. 043 824 9583 Marno Hanttu, puh. 046 877 2749 Mikla Koivunen, puh. 046 877 2502 [email protected] Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy 13.8.2012 päivätyn ja 24.2.2014 muutetun Hannuksenpelto II - Hannusåkern II asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6730, joka käsittää osan korttelista 31106 sekä virkistys-, katu-, liikenne- ja erityisalueita 31. kaupunginosassa (Kaitaa) ja liikennealueita 30. kaupunginosassa (Nöykkiö), alue 442100. (Poistuu osa korttelia 31100 ja muodostuu uusi kortteli 31098. Asemakaavaan liittyy kaupunginosan rajan muutos.) siten rajattuna, että vahvistusrajauksen ulkopuolelle jätetään korttelin 31106 KTY-korttelialueen itäinen osa sekä siihen liittyviä katu- ja virkistysalueita. Oheismateriaali Selostus Hannuksenpelto II tapahtumaluettelo Hannuksenpelto II kaavamääräykset osa 1 Hannuksenpelto II kaavamääräykset osa 2 Hannuksenpelto II kaavakartta Hannuksenpelto II kaavakartta, rajauksen muutos Hannuksenpelto II ajantasa-asemakaava Hannuksenpelto II havainnekuva Tavoitteena on mahdollistaa muun muassa auto-, autotarvike- ja varaosakaupan liiketilojen sekä niitä tukevan toiminnan sijoittuminen alueelle. Lisäksi varaudutaan kaavallisesti Länsiväylällä joukkoliikennekaistojen vaatimaan maantien alueeseen sekä mahdollistetaan Länsiväylän alittavan Marsbyntien katuyhteyden rakentaminen Martinsillantieltä suunnittelualueen läpi Kaitaalle. Alueella on voimassa olevassa kaavassa rakennusoikeutta noin 3 515 k-m2. Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen myötä alueelle osoitetaan uutta rakennusoikeutta noin 61 985 k-m2. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 24.03.2014 Asia 11 Sivu 47 / 62 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Hannuksenpelto II - Hannusåkern II, asemakaavaehdotus ja asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6730, käsittää osan korttelista 31106 sekä virkistys-, katu-, liikenne- ja erityisalueita 31. kaupunginosassa (Kaitaa) ja liikennealueita 30. kaupunginosassa (Nöykkiö), alue 442100. Poistuu osa korttelia 31100 ja muodostuu uusi kortteli 31098. Asemakaavaan liittyy kaupunginosan rajan muutos. Vireilletulo Kaava on kuulutettu vireille 11.4.2012. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaan ja asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 10.4.2012 ja tarkistettu 2.9.2013. Alueen kuvaus Asemakaava ja asemakaavan muutos käsittää noin 15,6 hehtaarin kokoisen alueen Kaitaalla Hannuksenpellon alueella. Suunnittelualueen maanomistajia ovat Helsingin ja Espoon kaupungit, Liikennevirasto sekä A-katsastusasemat Oy. Vähäiseltä osin alue on yksityisessä sekä hankkeen omistuksessa. Suunnittelualue sijaitsee Länsiväylän eteläpuolella rajoittuen idässä Kukkamäen asuntoalueeseen, etelässä Hannuksenpellon pienteollisuusalueeseen ja lännessä kaavoittamattomaan Bondasbergenin kallioiseen metsäalueeseen. Suunnittelualueeseen kuuluu noin 500 metriä Länsiväylän tiealuetta. Suunnittelualue on pääosin viljelykäytöstä poistunutta rakentamatonta peltoa, jonka keskellä sijaitsee katsastusasema. Kaitaan ja Finnoon tulevat metroasemat sijaitsevat noin kilometrin päässä suunnittelualueesta. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 24.03.2014 Asia 11 Sivu 48 / 62 Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Maakuntakaava Voimassa olevassa Uudenmaan maakuntakaavassa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta. Länsiväylä on osoitettu moottoriväyläksi. Ympäristöministeriössä vahvistettavana olevassa Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta, mutta sijaitsee myös Suomenojan seudullisen vähittäiskaupan suuryksikkömerkinnän vaikutusalueella. Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna 2010. Suunnittelualue on merkitty yleiskaavassa uudeksi sekä kehitettäväksi työpaikka-alueeksi (TP). Länsiväylä on osoitettu moottoritieksi. Suunnittelualueen länsiosaan on osoitettu virkistysyhteystarve, joka jatkuu edelleen Länsiväylän pohjoispuolelle. Vaihtoehtoinen raidevaraus sivuaa suunnittelualuetta sen eteläpuolelta. Alueen länsireuna sivuaa yleiskaavan virkistysaluetta (V). Yleiskaava osoittaa alueen pääasiallisen käyttötarkoituksen. TPmerkinnällä alue varataan ensisijaisesti yksityisille palveluille, hallinnolle ja liiketoiminnalle. Alueella voidaan sallia myös koulutus-, majoitus- ja ravitsemustiloja sekä alueelle soveltuvaa teollisuutta ja varastointia. Työpaikkarakentamisen tulee olla ympäristövaikutukseltaan liike-, toimistoja näihin verrattavia tiloja. Määräyksen mukaisen pääkäyttötarkoituksen ohella alueella sallitaan myös muuta maankäyttöä, mikäli se ei aiheuta haittaa alueen pääkäyttötarkoitukselle. Voimassa olevat asemakaavat Suunnittelualueen länsiosa ja Länsiväylä ovat asemakaavoittamattomia. Hannuksenpelto I asemakaava (440800). Kaava koskee alueen keskiosaa. Kaavassa alueet on osoitettu yleisten rakennusten korttelialueeksi (osa korttelia 31100), johon saa sijoittaa autokatsastus- ja rekisteröintiaseman (Y) sekä havu- ja lehtipuilla sekä pensailla melunsuojavyöhykkeen luonteiseksi istutettava puistoalueeksi (Pl). Kaava on vahvistettu sisäasiainministeriössä 4.12.1980. Hannus I asemakaavan muutos, Hannus IB asemakaavan muutos (440906). Kaava koskee alueen itäosaa, jossa alueen eteläreunat on varattu jalankululle ja pyöräilylle osoitetuksi katualueeksi (pp ja pp/t) sekä Länsiväylän varressa korttelin 31106 osa toimitilarakennusten korttelialueeksi (KTY). Kaava on hyväksytty valtuustossa 13.3.2006. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 24.03.2014 Asia 11 Sivu 49 / 62 Hannus IB asemakaava ja asemakaavan muutos (441000). Kaava koskee KTY-korttelialueen pohjoispuolella Länsiväylän varressa kapeaa aluetta, joka on osoitettu kauttakulku- ja sisääntulotieksi suoja- ja näkemäalueineen (LT). Kaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 23.11.1989. Hannus I asemakaava ja asemakaavan muutos (440900). Kaava koskee alueen itäosassa pientä kapeaa aluetta, joka on merkitty puistoksi (VP). Kaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 18.9.1986. Eestinmalmi I asemakaava (430700). Kaava koskee Länsiväylän pohjoisreunassa erittäin kapeaa kaistaletta, jossa alue on osoitettu kauttakulku-, sisääntulo- ja ohitustieksi tie-, vieri-, suoja- ja näkemäalueineen (LT). Kaava on vahvistettu sisäasiainministeriössä 26.3.1981. MRA 27 §:n mukainen kuuleminen Kaavaehdotus oli nähtävillä MRA 27 §:n mukaisesti 23.9.-22.10.2013. Kaavaehdotuksesta saatiin yhteensä kymmenen lausuntoa ja kannanottoa. Muistutuksia jätettiin nähtävilläolon aikana kolme. ELY-keskuksen lausunnossa kiinnitetään huomiota kaavan käyttötarkoitusmerkintöihin (KL, KM, KTY) ja niiden sisältöihin kaupallisten vaikutusten arvioinnin mukaisina. ELY-keskus ja Espoon tekninen keskus huomauttavat, että Länsiväylän alituksen (Marsbynportti) rakentaminen ei saa laskea pohjaveden pintaa. Mikäli alitusta ei voida toteuttaa pohjaveden pinnan alentumatta, on riski, että kaupunki joutuu uusimaan Länsiväylän puupaalutuksen. ELY-keskus ja Espoon ympäristökeskus esittävät, että Djupsundsbäckenin uoma tulisi toteuttaa avouomana sekä muistuttavat alueen meritulvariskistä ja hulevesien hyvästä hallinnasta. Muistutuksissa kiinnitetään huomiota Länsiväylän leventämismahdollisuuksiin, meritulvariskiin ja Marsbynportin alituksen toteuttamiskelpoisuuteen sekä toivotaan Djupsundsbäckenin säilyttämistä avouomana. Päivittäistavarakauppaa ei pidetä tarpeellisena ja sen pelätään vaikuttavan alueen muihin päivittäistavarakauppoihin. Lisäksi kiinnitetään huomiota muun muassa alueen eläimiin, ekologisiin käytäviin, peltojen ja metsien säilymiseen, lähialueiden tyhjiin liike- ja toimistotiloihin sekä eri toimintojen sijoitteluun. Ehdotuksen nähtävillä olon jälkeen saadun palautteen perusteella asemakaavakarttaan ja -määräyksiin on tehty muun muassa seuraavia tarkistuksia: - - KL-1/KM-1-merkintä (liikerakennusten korttelialue/vähittäiskaupan suuryksikkö) on muutettu KL-1-merkinnäksi, liikerakennusten korttelialueeksi, jolle saa sijoittaa auto-, autotarvike- ja varaosakauppaa, venekauppaa ja muiden ajoneuvojen kauppaa Kaavamerkintä katsastusasemasta on lisätty Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 24.03.2014 - - Asia 11 Sivu 50 / 62 Rakennusalan rajoja on tarkistettu; muun muassa Länsiväylän varrella rakennusalan rajaa on siirretty kahdeksan metrin etäisyydelle liikennealueesta (LT), mikä mahdollistaa pelastustien rakennusten pohjoissivulle Korttelin 31098 länsireunalle on merkitty johtorasite olemassa olevan, viheralueen puolella sijaitsevan runkovesijohdon suoja-alueeksi Marsbyntien pohjoisosan molemmin puolin sijaitsevia johtorasitteita on levennetty ja jatkettu Ajoneuvoliittymäkiellon alueita on laajennettu Sähkönjakelulle on osoitettu kaksi ohjeellista aluetta muuntamoille sekä lisätty määräys muuntamotiloista kiinteistöissä Määräykset ponttiseinien ankkuroinnista ja pihojen stabiliteetista on lisätty Hulevesimääräys on liitetty koskemaan myös autopaikkojen korttelialuetta (LPA) Tulvareitin merkintä on poistettu kaavakartasta ja korvattu määräyksellä tulvareitin toteuttamisesta Määräys pohjavedestä on liitetty koskemaan myös liikennealueen alittavaa katualuetta Määräys meritulvariskistä on lisätty Ohjeellinen vesialue ja istutettava puurivistö on poistettu katualueelta. Muita nähtävillä olon jälkeen ehdotukseen tehtyjä muutoksia ovat muun muassa: - - - Liikerakennusten korttelialueiden (KL-1) kerrosluvut on muutettu korkeusasemamerkinnöiksi määrittämään tarkemmin rakennusten sallittuja enimmäiskorkeuksia Rakennusoikeuksia on tarkistettu: kortteliin 31098 pohjoisemmalle rakennusalalle on osoitettu lisää 500 k-m2; korttelin 31106 eteläisen korttelialueen kolmelle rakennusalalle on osoitettu yhteinen rakennusoikeus on 15 000 k-m2 KTY-korttelialueella sallitaan kaksi pysäköintikerrosta varsinaisten kerrosten alapuolelle LPA-alueen maanpinnan likimääräinen korkeusasema on merkitty kaavaan Marsbynportin Länsiväylän alittavaa katualuetta on levennetty Marsbyntien katualueen rajausta on tarkistettu Marsbyntien ylittävä rakennusosa on poistettu ja korvattu molemmin puolin ulokkeen rakennusalalla Bondaksenrinteenpolun ohjeellinen sijainti on osoitettu polun nykyisen linjauksen mukaisesti Korttelissa 31098 ”ajo”-merkintä on muutettu ”ma-ajo”-merkinnäksi mahdollistamaan ajoluiskan rakentamisen maanalaiseen kalliotilaan Kaavaan on lisätty istutettavia alueen osia Länsiväylän varren rakennusten toimimista melusuojana eteläpuoliselle asuinalueelle on tarkennettu koskemaan voimassa olevan kaavan KTY-korttelialuetta Kaavaselostusta on tarkistettu ja täydennetty. Tarkistukset kaavakarttaan ja -määräyksiin ovat vähäisiä, joten asemakaavaehdotusta ja Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 24.03.2014 Asia 11 Sivu 51 / 62 asemakaavan muutosehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville. Esittelijän muutoksena kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessa 13.11.2013 on päätetty lisätä kaavakarttaan kaavamerkintä ”kl-2” korttelin 31098 sille rakennusalalle, jolle rakennusoikeutta on osoitettu 3 000 k-m2, sekä kaavamääräyksiin merkintä ”kl-2”: Alue, jolle saa sijoittaa paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan myymälätiloja. Listatekstin selostusosaa, kaavaselostusta ja vastineita sekä muita asiakirjoja tarkistetaan vastaavasti. Kaavamääräyksen perusteluna ovat Ramboll Finland Oy:n laatima kaupallinen lisäselvitys sekä neuvottelut hankkeen kanssa. Hankekuvaus Hannuksenpellon liikerakentamishankkeen osapuolet ovat Kauppahuone Laakkonen Oy, Broman Group Oy sekä Ativa Oy. Kauppahuone Laakkonen Oy on Suomen suurin autokauppa, Broman Group Oy on valittu vuonna 2013 Euroopan parhaaksi perheyhtiöksi ja Ativa Oy toimii hankkeessa projektin vetäjänä ja hankekehittäjänä. Hanke perustuu Helsingin ja Espoon kaupungeilta saatuihin suunnitteluvarauspäätöksiin sekä yhteistyösopimukseen A-Katsastus Oy:n kanssa. Hankealueen kokonaislaajuus on noin 9,8 hehtaaria, josta Helsingin kaupungin maata on 6,5 ha, Espoon kaupungin maata 0,4 ha ja A-Katsastus Oy:n maata 2,5 ha. Kauppahuone Laakkonen Oy sekä Broman Group Oy ovat vuonna 2012 ostaneet Nordisk Renting Oy:ltä hankealueelta 0,4 ha:n maa-alueen. Hanke tulee sisältämään muun muassa auto-, autotarvike- ja varaosakauppaa, huollon tiloja sekä myös vähäisen määrän palvelutiloja lähinnä liikenneasematyyppiselle toimijalle (polttoaineen jakelu, ravintola ja päivittäistavarakauppaa enintään 400 k-m2). Hankkeen laajuus on yhteensä 65 500 k-m2, ja sen myötä alueelle syntyy noin 500 työpaikkaa. Länsiväylän eteläreunaan rakentuu noin 500 metriä pitkä ja 18 metriä korkea rakennusmassa, joka suojaa Hannuksenpellon etelään avautuvaa laaksopainannetta liikennemelulta. "Melumuurin" julkisivu muodostuu autokaupan laajoista näyteikkunoista sekä mainoslaitteista vallitsevina materiaaleinaan kiviaines, lasi ja metalli. Marsbyntie rakentuu näyteikkunoin varustettujen liikerakennusten rajaamaksi kaupunkitilaksi, jota jäsennöivät puurivit ja istutukset. Alueen sisäinen laaja pysäköintialue jäsennellään istutuksin, puurivein ja jalankulun turvallisuutta lisäävin jalkakäytävin. Tavoitteena on, että ensimmäiset rakennusluvat ovat kunnossa samaan aikaan, kun muun muassa Länsiväylän alituksen sisältävä katusuunnitelma on teknisessä lautakunnassa hyväksytty ja alituksen rakentaminen alkaa. Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 24.03.2014 Asia 11 Sivu 52 / 62 Asemakaavaehdotus ja asemakaavan muutosehdotus Kaava-alueelta poistuu yleisten rakennusten korttelialue (Y) sekä toimitilarakennusten korttelialue (KTY). Alueelle osoitetaan kolme uutta liikerakennusten korttelialuetta (KL-1), joille saa sijoittaa auto-, autotarvikeja varaosakauppaa, venekauppaa ja muiden ajoneuvojen kauppaa. Alueen keskelle osoitetaan uusi autopaikkojen korttelialue (LPA). Korttelissa 31098 (KL-1) rakennusoikeuden määrä on 10 500 k-m2 ja tehokkuusluku e=0,86. Korttelin eteläiselle rakennusalalle saa sijoittaa paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan myymälätiloja kyseiselle rakennusalalle osoitetun rakennusoikeuden verran (3 000 k-m2). Suurin sallittu vesikaton korkeusasema on + 23,00 metriä meren pinnan yläpuolella (mpy, korkeusjärjestelmä N2000). Korttelissa 31106 Länsiväylän puoleisella KL-1-korttelialueella rakennusoikeuden määrä on 40 000 k-m2 ja e=1,50. Maantien alueen (LT) puoleisen julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan likimääräinen korkeusasema on +22,00 mpy. Hannuksenpellon lähivirkistysalueen (VL) puoleisella KL-1-korttelialueella läntisimmälle rakennusalalle sallitaan 400 k-m2:n suuruinen päivittäistavarakaupan yksikkö sekä polttoaineen jakeluasema ja itäisimmälle rakennusalalle katsastusasema. Korttelialueen rakennusoikeuden määrä on 15 000 k-m2 ja e=0,54. Suurin sallittu vesikaton korkeusasema on rakennusalasta riippuen joko + 23,00 mpy tai + 14,00 mpy. Kortteliin on osoitettu hulevesien käsittelyä varten ohjeellinen alueen osa, joka on tarkoitettu korttelin 31106 hulevesille. Voimassa olevan kaavan mukaisesta KTY-korttelialueesta (kortteli 31106) osa osoitetaan KL-1-korttelialueeksi. Muilta osin kaupunkisuunnittelulautakunnan 13.11.2013 hyväksymässä kaavaehdotuksessa esitetty KTY-korttelialue sekä siihen liittyviä katu- ja virkistysalueita on rajattu kaava-alueen ulkopuolelle 17.2.2014 tehtyjen liito-oravahavaintojen vuoksi. Korttelin 31106 keskelle osoitetaan LPA-korttelialue, jolle kortteleiden 31098 ja 31106 autopaikat saa sijoittaa. Lisäksi sallitaan asiakas- ja henkilökunnan autopaikat rakennusten kerroksissa, kylmänä tilana toteutettavan pysäköintitilan saa rakentaa rakennusoikeuden lisäksi. Korttelialueille osoitetaan auto-, autotarvike- ja varaosakaupan, venekaupan ja muiden ajoneuvojen kaupan rakennusoikeutta yhteensä 65 500 k-m2. Kaavaehdotuksen kokonaisrakennusoikeus on 65 500 k-m2 ja kokonaiskorttelitehokkuusluku e = 0,76 (KL-1 ja LPA). Kaavassa on osoitettu uutta rakennusoikeutta yhteensä noin 61 985 k-m2. Lähivirkistysalueista (VL) Hannuksenpelto sijoittuu kaava-alueen kaakkoisosaan ja Bondasbergen länsiosaan; osa Bondasbergenin viheralueesta on osoitettu suojaviheralueena (EV). Alueen rakentamisen myötä suunnittelualueen virkistysalueiden määrä pienenee. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 24.03.2014 Asia 11 Sivu 53 / 62 Bondasbergenin lähivirkistysalueelle on asemakaavassa sallittu merkinnällä ma-1 kallioon louhittava maanalainen tila, jonne on mahdollista toteuttaa pysäköinti- ja varastotiloja kahdessa tasossa sekä väestönsuoja. Kalliotilan vaikutuksia viheralueen maisemaan tai virkistyskäyttöön on rajattu ohjaamalla sen kaikki maanpäälle ulottuvat rakenteet viereiselle korttelille. Asemakaava sallii Djupsundsbäckenin uoman putkituksen. Kunnallistekniikan yleissuunnitelmassa uoma on esitetty putkitettavaksi tai katettavaksi noin 200 metrin osuudella välittömästi Länsiväylän eteläpuolella, mikä mahdollistaa rakennettavan kortteli- ja katualueen käsittelyn yhtenäisenä pintana. Avorakenteena Djupsundsbäcken olisi vaatinut ahtaassa katutilassa suhteellisen syvän ja leveän kaivannon. Liikenne Katuverkko on mitoitettu ja suunniteltu kunnallistekniikan yleissuunnitelman laatimisen yhteydessä. Katuverkon laadinnassa on huomioitu liikenteelliset ja asemakaavassa määritetyt kaupunkikuvalliset lähtökohdat sekä olemassa oleva katuverkko ja ennustetut liikennemäärät. Kaava-alueen pääkatuna toimii uusi pohjois-eteläsuuntainen Marsbyntie, joka on luokaltaan kokoojakatu. Marsbyntie alkaa Martinsillantieltä, alittaa Länsiväylän ja jatkuu kaava-alueen läpi Kaitaantielle. Länsiväylän alikulku, Marsbynportti, parantaa Länsiväylän poikittaisyhteyksiä ja vähentää Länsiväylän estevaikutusta. Alikululla ei ole merkittävää vaikutusta Finnoon kiertoliittymän tai Finnoonsillan toimivuuteen, jotka vuoden 2020 liikenne-ennusteen mukaan ruuhkautuvat riippumatta Hannuksenpellon maankäytön kehittymisestä. Todennäköistä on, että Suomenojan eritasoliittymän ruuhkautuessa Hannuksenpellon alueen liikenteestä osa hakeutuu Martinsillantien kautta lännempänä sijaitsevaan Espoonlahden eritasoliittymään, Espoonlahdensolmuun. Mikäli Länsiväylän alikulkua ei rakenneta, Marsbyntien ja Kaitaantien liittymän liikenteen palvelutaso tulee olemaan erittäin huono. Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen salliman toiminnan aiheuttama liikenne jakautuu tasaisesti arkipäivälle klo 9 - 19. Kävijöitä alueella oletetaan olevan noin 3 600 päivässä. Arkipäivisin alueelle oletetaan saapuvan ja lähtevän tasaisesti reilu 300 ajoneuvoa tunnissa suuntaansa. Aamuruuhkaan klo 7 - 9 asemakaavalla ei oleteta olevan vaikutusta. Lauantai erottuu selkeästi vilkkaimpana ajankohtana, jolloin alueelle saapuu arviolta reilu 600 ajoneuvoa klo 12 - 13. Tärkeimmät jalankulun ja pyöräilyn reitit osoitetaan kaavassa joko katuna tai ohjeellisena reittinä. Liikenteen melu Asemakaava mahdollistaa vaikeasti hyödynnettävän maa-alueen rakentamisen Länsiväylän reunassa. Suunnitellut suuret, yhtenäisinä rakennettavat liike- ja toimitilarakennukset Länsiväylän varrella estävät Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 24.03.2014 Asia 11 Sivu 54 / 62 tehokkaasti melun leviämistä lähiympäristöön ennustetilanteessa. Tällöin rakennusten suojan puolelle syntyy laajoja asuinkäyttöön soveltuvia alueita. Länsiväylän liikerakennukset ehkäisevät melun leviämistä myös Länsiväylän ja Hannuksentien välissä sijaitsevien asuinrakennusten suuntaan. Rakennusten rakennesuunnittelussa on otettava huomioon riittävä julkisivun ääneneristys, jotta melun ohjearvot sisätiloissa eivät ylity. Kaavassa on määrätty Länsiväylän puoleisen julkisivun rakenteiden ääneneristävyydeksi liikennemelua vastaan vähintään 35 dB. Osa Bondasbergenin virkistysalueesta sijoittuu vuoden 2035 meluennustetilanteessa Länsiväylän yli 55 desibelin liikennemelualueelle ja on siten osoitettu kaavassa suojaviheralueeksi (EV). Kaupan siirtymäsäännös Maankäyttö- ja rakennuslain muutos, joka liittyy vähittäiskaupan erityiseen sijainnin ohjaukseen, tuli voimaan 15.4.2011. Lainmuutos laajensi vähittäiskaupan suuryksikön määritelmän koskemaan myös paljon tilaa vaativaa erikoistavaran kauppaa (tiva-kaupaksi luetaan moottoriajoneuvojen kauppa sekä niiden varaosien ja tarvikkeiden kauppa, rengaskauppa, vene- ja veneilytarvikkeiden kauppa, matkailuvaunujen kauppa, huonekalukauppa, rauta-, rakennustarvike- ja sisustustarvikekauppa, maatalous- ja puutarha-alan kauppa sekä kodintekniikkakauppa). Lainmuutokseen liittyvän siirtymäsäännöksen mukaan vähittäiskaupan suuryksikön määritelmää sovelletaan paljon tilaa vaativaan erikoistavaran kauppaan vasta 16.4.2015 alkaen: tiva-kaupan myymälät ovat vähittäiskaupan suuryksiköitä, mikäli myymälän koko ylittää 2 000 k-m2 tai ne muodostava myymäläkeskittymän. Ympäristöministeriön paljon tilaa vaativasta erikoistavaran kaupasta ja siirtymäsäännöksestä julkaiseman ohjeen (YM2/501/2012, 4.4.2012) mukaan siirtymäkauden aikana kunta voi hyväksyä yleis- tai asemakaavan, jossa osoitetaan seudullisesti merkittävä paljon tilaa vaativan erikoistavaran vähittäiskaupan myymälä alueelle, jota ei ole maakuntakaavassa osoitettu vähittäiskaupan suuryksikölle. Asemakaavan merkinnällä KL-1 voidaan siirtymäsäännöksen mukaisesti osoittaa seudullisesti merkittävä hanke Hannuksenpellon alueelle. Suunnitelmat ja selvitykset Asemakaavaehdotusta ja asemakaavan muutosehdotusta laadittaessa on otettu huomioon eri suunnitelmia ja selvityksiä. Maankäyttöä on tarkasteltu Gullichsen-Vormala Arkkitehdit Ky:n laatimassa viitesuunnitelmassa (2.9.2013). Suunnitelman pohjalta on päädytty nyt esitettyyn kaavaehdotukseen. Alueelle on laadittu WSP Finland Oy:n toimesta kunnallistekniikan yleissuunnitelma, jota on ehdotuksen nähtävilläolon jälkeen tarkistettu Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 24.03.2014 Asia 11 Sivu 55 / 62 muun muassa Marsbyntien kadun osalta (2.9.2013 / tarkistettu 4.11.2013). Yleissuunnitelmassa on arvioitu muun muassa kunnallistekniikan rakentamisesta aiheutuvia kustannuksia. Liikenteen vaikutusten arvioimiseksi on ollut käytössä useita suunnitelmia ja selvityksiä. WSP Finland Oy on laatinut yhteenvedoksi muistion Hannuksenpellon liikenteelliset tarkastelut (2.9.2013). Hankkeen kaupallisia vaikutuksia auto-, autotarvike- ja varaosakaupan, venekaupan ja muiden ajoneuvojen kaupan osalta on arvioitu Ramboll Finland Oy:n raportissa "Hannuksenpelto II, kaupallisten vaikutusten arviointi" (2.9.2013). Muun paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan osalta vaikutuksia on arvioitu laaditussa lisäselvityksessä, "Hannuksenpelto II, tiva-kaupan vaikutusten arviointi" (Ramboll Finland Oy, 6.11.2013). Ehdotuksen nähtävillä olon jälkeen asemakaava-alueelle on laadittu korttelisuunnitelma, joka koskee korttelialueita KL ja LPA. Suunnitelma toimii jatkossa ohjeena alueen suunnittelijoille ja rakennusvalvontakeskukselle määrittäen muun muassa alueen ilmettä ja laatua. Korttelisuunnitelman on laatinut Gullichsen-Vormala Arkkitehdit Ky (28.2.2014). Lisäksi on laadittu raportti Hannuksenpellon suunnittelualueen luontoarvoista (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 30.11.2011). Perittävät maksut Asemakaava ja asemakaavan muutos kuuluu maksuluokkaan IV ja kuulutusluokkaan II. Hakijat ovat maksaneet 26.9.2012 asemakaavan ja asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Loput kustannukset tullaan perimään hakijoilta asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta 11.9.2013 § 138 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Mielipiteet on annettu Hannuksenpelto II:n valmisteluaineistosta, alue 442100, 2 hyväksyy MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville 13.8.2012 päivätyn ja 2.9.2013 muutetun Hannuksenpelto II - Hannusåkern II asemakaavaehdotuksen ja Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 24.03.2014 Asia 11 Sivu 56 / 62 asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6730, joka käsittää osan korttelista 31106 sekä liikenne-, katu- ja virkistysalueita 31. kaupunginosassa (Kaitaa), alue 442100 (Poistuu osa korttelia 31100 ja muodostuu uusi kortteli 31098), 3 pyytää asemakaavaehdotuksesta ja asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Käsittelyn alussa esittelijä korjasi päätösehdotustaan siten, että - päätösehdotuksen kohta 2 muutetaan kuulumaan: "hyväksyy MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville 13.8.2012 päivätyn ja 2.9.2013 muutetun Hannuksenpelto II - Hannusåkern II asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6730, joka käsittää osan korttelista 31106 sekä liikenne-, katu- ja virkistys- ja erityisalueita 31. kaupunginosassa (Kaitaa), alue 442100 (Poistuu osa korttelia 31100 ja muodostuu uusi kortteli 31098) - listatekstin selostusosa "Hannuksenpelto II - Hannusåkern II asemakaavaehdotus ja asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6730, käsittää osan korttelista 31106 sekä liikenne-, katu- ja virkistysalueita 31. kaupunginosassa (Kaitaa), alue 442100. Poistuu osa korttelia 31100 ja muodostuu uusi kortteli 31098. muutetaan kuulumaan: "Hannuksenpelto II - Hannusåkern II asemakaavaehdotus ja asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6730, käsittää osan korttelista 31106 sekä liikenne-, katu-, virkistys- ja erityisalueita 31. kaupunginosassa (Kaitaa), alue 442100. Poistuu osa korttelia 31100 ja muodostuu uusi kortteli 31098. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, että voidaanko esittelijän tekemät korjaukset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa ja oheismateriaaleissa. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Mielipiteet on annettu Hannuksenpelto II:n valmisteluaineistosta, alue 442100 2 hyväksyy MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville 13.8.2012 päivätyn ja 2.9.2013 muutetun Hannuksenpelto II - Hannusåkern II asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6730, joka käsittää osan korttelista 31106 sekä liikenne-, katu-, virkistys- ja erityisalueita 31. kaupunginosassa (Kaitaa), alue 442100 (Poistuu osa korttelia 31100 ja muodostuu uusi kortteli 31098) 3 Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 24.03.2014 Asia 11 Sivu 57 / 62 pyytää asemakaavaehdotuksesta ja asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Kaupunkisuunnittelulautakunta 13.11.2013 § 177 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Hannuksenpelto II:n asemakaavaehdotuksesta ja asemakaavan muutosehdotuksesta, alue 442100, 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 13.8.2012 päivätyn ja 4.11.2013 muutetun Hannuksenpelto II - Hannusåkern II asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6730, joka käsittää osan korttelista 31106 sekä virkistys-, katu-, liikenne- ja erityisalueita 31. kaupunginosassa (Kaitaa) ja liikennealueita 30. kaupunginosassa (Nöykkiö), alue 442100. (Poistuu osa korttelia 31100 ja muodostuu uusi kortteli 31098. Asemakaavaan liittyy kaupunginosan rajan muutos.), 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 §:n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, 2960 euroa sekä 1/3 osan kuulutuskustannuksista, 666,66 euroa, eli yhteensä 3626,66 euroa asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Käsittely Käsittelyn alussa esittelijä korjasi päätösehdotustaan siten, että: - kaavakarttaan lisätään kaavamerkintä "kl-2" korttelin 31098 sille rakennusalalle, jolle rakennusoikeutta on osoitettu 3 000 k-m2, - kaavamääräyksiin lisätään merkintä "kl-2": Alue, jolle saa sijoittaa paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan myymälätiloja, - listatekstin selostusosaa, kaavaselostusta ja vastineita sekä muita asiakirjoja tarkistetaan vastaavasti. Kaavamääräyksen perusteluna on kaupallinen lisäselvitys sekä neuvottelut hankkeen kanssa. Kaupallinen lisäselvitys on lisätty myös lautakunnan WebForum-aineistoon. - koko aluetta koskeva KL-1 -määräys kuuluu edelleen: "Liikerakennusten korttelialue. Alueelle saa sijoittaa auto-, autotarvikeja varaosakauppaa, venekauppaa ja muiden ajoneuvojen kauppaa." KL-1 -korttelialueiden kokonaisrakennusoikeus on 65 500 k-m2, josta siis 3 000 k-m2 (4,6 %) olisi mahdollista toteuttaa minä tahansa tilaa vaativan erikoistavaran kaupan myymälätiloina. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 24.03.2014 Asia 11 Sivu 58 / 62 Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa ja sen liitteissä. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Hannuksenpelto II:n asemakaavaehdotuksesta ja asemakaavan muutosehdotuksesta, alue 442100, 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 13.8.2012 päivätyn ja 4.11.2013 muutetun Hannuksenpelto II - Hannusåkern II asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6730, joka käsittää osan korttelista 31106 sekä virkistys-, katu-, liikenne- ja erityisalueita 31. kaupunginosassa (Kaitaa) ja liikennealueita 30. kaupunginosassa (Nöykkiö), alue 442100. (Poistuu osa korttelia 31100 ja muodostuu uusi kortteli 31098. Asemakaavaan liittyy kaupunginosan rajan muutos.), 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 §:n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, 2960 euroa sekä 1/3 osan kuulutuskustannuksista, 666,66 euroa, eli yhteensä 3626,66 euroa asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Kaupunginhallitus 3.3.2014 § 63 Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus 1 hyväksyy liitteenä olevat (5 kpl) maankäyttösopimukset ja esisopimukset alueiden luovuttamisesta, 2 ehdottaa, että valtuusto hyväksyy 13.8.2012 päivätyn ja 24.2.2014 muutetun Hannuksenpelto II - Hannusåkern II asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6730, joka käsittää osan korttelista 31106 sekä virkistys-, katu-, liikenne- ja erityisalueita 31. kaupunginosassa (Kaitaa) ja liikennealueita 30. kaupunginosassa (Nöykkiö), alue 442100. (Poistuu osa korttelia 31100 ja muodostuu uusi kortteli 31098. Asemakaavaan liittyy kaupunginosan rajan muutos.) siten rajattuna, että vahvistusrajauksen ulkopuolelle jätetään korttelin 31106 KTY-korttelialueen itäinen osa sekä siihen liittyviä katu- ja virkistysalueita. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 24.03.2014 Asia 11 Sivu 59 / 62 Tiedoksi - Hakijat, ote ilman liitteitä Uudenmaan ELY, ote päätöksestä liitteineen Uudenmaan liitto, ote lainvoimaisesta päätöksestä sekä liitekartta Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Asia 12 24.03.2014 Sivu 60 / 62 1072/00.01.01/2014 Kaupunginhallitus 70 § 10.3.2014 12 Valtuuston työjärjestyksen 5 §:n mukainen luettelo vireillä olevista valtuustoaloitteista ja niiden johdosta suoritetuista toimenpiteistä Valmistelijat / lisätiedot: Riitta-Liisa Kammonen, puh. 050 597 0956 [email protected] Päätösehdotus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi liitteenä olevan valtuuston työjärjestyksen mukaisen luettelon vireillä olevista valtuustoaloitteista ja niiden johdosta suoritetuista toimenpiteistä. Liite 5 Selostus Vireillä olevat valtuustoaloitteet 2013 Valtuuston työjärjestyksen 5 §:n 5 momentin mukaan kaupunginhallituksen on vuosittain annettava valtuustolle luettelo niistä valtuutettujen tekemistä ja kaupunginhallitukselle lähetetyistä aloitteista, jotka on vähintään kaksitoista valtuutettua allekirjoittanut ja joita valtuusto ei ole edellisen vuoden loppuun mennessä lopullisesti käsitellyt. Samalla kaupunginhallituksen on ilmoitettava, mihin toimenpiteisiin niiden johdosta on ryhdytty. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 10.3.2014 § 70 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Valtuusto merkitsee tiedoksi liitteenä olevan valtuuston työjärjestyksen mukaisen luettelon vireillä olevista valtuustoaloitteista ja niiden johdosta suoritetuista toimenpiteistä. Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Asia 13 24.03.2014 Sivu 61 / 62 3990/11.01.02/2013 Kaupunginhallitus 60 § 3.3.2014 13 Valtuustoaloite Pentalan ja Stora Herrön suojelualueiden liittämiseksi tulevaan Porkkalan kansallispuistoon Valmistelijat / lisätiedot: Tanja Hämäläinen, puh. 09 816 24321 Annina Stadius, puh. 043 824 6730 Anu Ylitalo, puh. 09 816 24316 Kalevi Hiironniemi, puh. 046 877 3502 Marianne Kaunio, puh. 043 825 3492 Tapani Kortelainen, puh. 050 081 1962 Tia Lähteenmäki, puh. 043 826 5221 [email protected] Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Risto Nevanlinnan ym. 9.9.2013 jättämään valtuustoaloitteeseen Pentalan ja Stora Herrön suojelualueiden liittämiseksi tulevaan Porkkalan kansallispuistoon sekä toteaa asian loppuun käsitellyksi. Oheismateriaali Selostus Valtuustoaloite Risto Nevanlinna ja 30 muuta valtuutettua esittävät valtuustoaloitteessaan 9.9.2013, että 1) Espoon kaupunki osallistuisi aktiivisesti Porkkalan kansallispuiston perustamisselvitykseen heti kun se käynnistyy alkuvuodesta 2014. 2) Espoon kaupunki on valmis liittämään osaksi tulevaa kansallispuistoa jo merkittäviltä osin suojellut Pentalan ja Stora Herrön saaret. 3) Espoon kaupunki ottaisi mukaan tarkasteluun myös Suvisaariston Ramsösundin (23 ha) ja Bergön-Ramsön (5 0ha) suojelualueet sekä Espoon kaupungin Kirkkonummen Våransissa omistaman, virkistysalueeksi kaavoitetun metsäalueen. Valtuustoaloite on oheismateriaalina. Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri on tehnyt ympäristöministeriölle esityksen 31.7.2012 Porkkalan kansallispuiston perustamisesta Kirkkonummen, Siuntion ja Inkoon alueelle. Kansallispuistoesitys sisältää 1 320 hehtaaria maapinta-alaa ja 7 900 Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 24.03.2014 Asia 13 Sivu 62 / 62 hehtaaria vesipinta-alaa. Alueisiin kuuluu valtion omistamia luonnonsuojelualueita, kaavojen luonnonsuojelualuevarauksia ja muita Metsähallituksen luontopalveluiden hallinnassa olevia alueita. Espoon kaupunki suhtautuu myönteisesti valtuustoaloitteessa esitetyn asian selvittämiseen. Porkkalan kansallispuiston perustamisaloite on kuitenkin parhaillaan valmisteltavana Metsähallituksessa eikä kansallispuiston perustamisesta ole vielä varmuutta. Espoon on tarkoituksenmukaista selvittää asiaa vasta siinä vaiheessa, kun kansallispuistoaloite on käsitelty ja hyväksytty. Tällöin tulisi selvittää, mitä Espoon alueita kansallispuistoon kannattaisi esittää, miten alueiden liittäminen vaikuttaisi ympäröivien alueiden maankäyttöön ja saariston kehittämiseen sekä mikä merkitys omistajuuden siirtymisellä kaupungilta valtiolle olisi alueiden käytön kannalta. Tässä vaiheessa ei siis ole vielä ajankohtaista ottaa kantaa yksittäisten alueiden liittämiseen osaksi mahdollista kansallispuistoa. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 3.3.2014 § 60 Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Risto Nevanlinnan ym. 9.9.2013 jättämään valtuustoaloitteeseen Pentalan ja Stora Herrön suojelualueiden liittämiseksi tulevaan Porkkalan kansallispuistoon sekä toteaa asian loppuun käsitellyksi. Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
