Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto 09.11.2015 Sivu 1 / 59

Transcription

Espoon kaupunki
Pöytäkirja
Valtuusto
09.11.2015
Sivu 1 / 59
Kokoustiedot
Aika
09.11.2015 maanantai klo 17:30 - 21:50
Tauko klo 19.25 - 20.00
Paikka
Valtuustotalo, Espoonkatu 5
Saapuvilla olleet jäsenet
Jyrki Kasvi, puheenjohtaja (Vihr.)
Anitra Ahtola (Kok.)
Kaisa Alaviiri (Kok.)
Abdirahman Ali (SDP)
Kurt Byman (Sit.)
Simon Elo (PerusS&Sit.)
Tiina Elo (Vihr.)
Mikael Eriksson (SFP)
Christina Gestrin (SFP)
Fred Granberg (SFP)
Simo Grönroos, Kari Pajunen
Maria Guzenina (SDP)
Henri Haaksiala (Kok.), Raija Meriläinen (Kok.), saapui tauon aikana
Carl Haglund (SFP)
Heli Halava (Vihr.)
Martti Hellström (SDP)
Sirpa Hertell (Vihr.)
Mikko Hintsala (Kesk.)
Jan Holst (Kok.)
Inka Hopsu (Vihr.)
Johanna Horsma (Kok.)
Seppo Huhta (PerusS&Sit.), saapui klo 17.35 § 154 käsittelyn jälkeen
Saara Hyrkkö (Vihr.)
Jaana Jalonen (Kok.)
Ulf Johansson (Vårt Esbo)
Maria Jungner (SDP), poistui tauon aikana, tilalle Jarkko Rahkonen,
joka saapui klo 20.01 § 157 käsittelyn aikana
Arja Juvonen (PerusS&Sit.)
Kaarina Järvenpää (KD)
Stig Kankkonen (SFP)
Johanna Karimäki (Vihr.)
Pia Kauma (Kok.), poistui klo 18.27 § 156, tilalle Janne Tähtikunnas
18.42 § 156, Tähtikunnas poistui klo 20.18 § 158, kun Kauma palasi
Pirjo Kemppi-Virtanen (Kok.) Jukka Niemelä
Laura Kiijärvi (Kok.)
Hanna Kiljunen (Kok.)
Jukka Kilpi (PerusS&Sit.)
Kalevi Kivistö Tiina Ahlfors (Vas.)
Katja Lahti (Vihr.)
Teemu Lahtinen (PerusS&Sit.), poistui klo 18.30 § 156 käsittelyn
aikana, tilalle Toni Seppänen klo 18.42 § 156
Mia Laiho (Kok.)
Antero Laukkanen (KD)
Espoon kaupunki
Pöytäkirja
Valtuusto
09.11.2015
Sivu 2 / 59
Sanna Lauslahti (Kok.)
Ville Lehtola (Kok.)
Kai Lintunen (Kok.)
Kirsi Louhelainen Pinja Nieminen (Vihr.)
Leena Luhtanen (SDP)
Jasminiitta Lumme (SDP) Liisa Kivekäs
Markku Markkula (Kok.) Kari Kuusisto
Kristiina Mustakallio (Kok.)
Jouni Mykkänen (Kok.)
Mari Nevalainen (Vihr.), saapui klo 17.36 § 154 käsittelyn jälkeen
Risto Nevanlinna (Vihr.)
Marika Niemi (Kok.)
Kimmo Oila (Kok.)
Johanna Paattiniemi (Kok.)
Ulla Palomäki (Kok.)
Henna Partanen (Vihr.)
Mikko Peltokorpi (Kok.)
Petri Pulkkanen (PerusS&Sit.)
Susanna Rahkonen Päivi Salli (Vihr.)
Yrjö Rossi (Kesk.)
Veera Ruoho (PerusS&Sit.)
Heikki Seppä (Kok.)
Veikko Simpanen (SDP)
Markku Sistonen (SDP)
Timo Soini Leo Hiltunen (PerusS&Sit.)
Jouni J. Särkijärvi (Kok.)
Tarja Tallqvist Harriet Klar-Nykvist (SDP)
Markus Torkki (Kok.)
Kurt Torsell Nina af Hällström (SFP)
Kari Uotila (Vas.)
Paula Viljakainen (Kok.)
Henrik Vuornos (Kok.)
Johanna Värmälä (SDP), poistui klo 20.11 § 158 käsittelyn aikana, tilalle
Antti Aarnio
Kirsi Åkerlund (Kok.)
Saija Äikäs (Kok.), poistui klo 20.46 § 158 käsittelyn aikana, tilalle
Janne Tähtikunnas
Muut saapuvilla olleet
Paula Karhunen
Jukka Mäkelä
Juha Metso
Sampo Suihko
Olli Isotalo
Mauri Suuperko
Satu Tyry-Salo
Ari Konttas
Päivi Sutinen
Jouni Majuri
nuorisovaltuuston edustaja
kaupunginjohtaja
perusturvajohtaja
sivistystoimen johtaja
teknisen toimen johtaja
liiketoimintajohtaja
viestintäjohtaja
rahoitusjohtaja
palvelujen kehittämisjohtaja
kaupunginsihteeri, sihteeri
Espoon kaupunki
Pöytäkirja
Valtuusto
09.11.2015
Etukäteen esteen olivat ilmoittaneet seuraavat valtuutetut ja varavaltuutetut
Simo Grönroos
Kalevi Kivistö
Kirsi Louhelainen
Jasminiitta Lumme
Susanna Rahkonen
Timo Soini
Tarja Tallqvist
Kurt Torsell
Markku Markkula
Pirjo Kemppi-Virtanen
Teuvo Loman
Sivu 3 / 59
Espoon kaupunki
Pöytäkirja
Valtuusto
09.11.2015
Sivu 4 / 59
Allekirjoitukset
Jyrki Kasvi
puheenjohtaja
Jouni Majuri
sihteeri
Pöytäkirjan tarkastus
Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty:
18.11.2015
13.11.2015
Heikki Seppä
Tiina Ahlfors
Pöytäkirjan nähtävänäolo
20.11.2015 julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti
nähtävänä 23.11.2015 osoitteessa Asemakuja 2 C 4. krs., Espoon
keskus.
Espoon kaupunki
Pöytäkirja
Valtuusto
09.11.2015
Sivu 5 / 59
Käsitellyt asiat
Pykälä
154
155
156
157
Liitteet
158
4
1
2-3
159
160
161
162
163
164
165
5
Otsikko
Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
Pöytäkirjan tarkastajien valinta
KulttuuriEspoo 2030 -ohjelma
Kirstin koulun ja päiväkodin perusparannuksen
hankesuunnitelman hyväksyminen
Maanhankinnan ja -luovutuksen sekä
maankäyttösopimusten periaatteet 2015
Mäkitupa, asemakaavan hyväksyminen, alue 522000, 45.
kaupunginosa Kurttila
Suurpelto II, asemakaavan muutoksen hyväksyminen,
alue 330502, 21. kaupunginosa Henttaa
Kallvik I, asemakaavan hyväksyminen, alue 521200, 45.
kaupunginosa Kurttila ja 42. kaupunginosa Saunalahti
Valtuustokysymys senioritalon käytöstä Espoon
keskuksessa
Valtuustoaloite koulukohtaiseen ruoanlaittoon
palaamisesta (Pöydälle 12.10.2015)
Valtuustoaloite Espoon liittymisestä kuntalaisaloite.fi palveluun (Pöydälle 12.10.2015)
Kokouksessa jätetyt aloitteet
Sivu
6
7
8
11
14
18
27
34
41
46
49
54
Espoon kaupunki
Pöytäkirja
§ 154
Valtuusto
09.11.2015
Sivu 6 / 59
§ 154
Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
Päätös
Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja
päätösvaltaiseksi.
Selostus
Merkittiin, että kokous oli kutsuttu koolle valtuuston puheenjohtajan
29.10.2015 allekirjoittamalla valtuuston jäsenille, kaupunginhallitukselle,
kaupunginjohtajalle sekä toimialojen johtajille toimitetulla ja ilmoitustaululla
kuulutetulla kokouskutsulla, joka kuului seuraavasti:
Liitteet A ja B - 154 §.
Espoon kaupunki
Pöytäkirja
§ 155
Valtuusto
09.11.2015
Sivu 7 / 59
§ 155
Pöytäkirjan tarkastajien valinta
Päätös
Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Heikki Seppä ja Tiina Ahlfors.
Espoon kaupunki
Pöytäkirja
§ 156
Valtuusto
09.11.2015
Sivu 8 / 59
4488/12.02.00/2015
Kaupunginhallitus
319 §
26.10.2015
§ 156
Valmistelijat / lisätiedot:
Susanna Tommila, puh. 043 825 5074
[email protected]
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto hyväksyy liitteenä olevan KulttuuriEspoo 2030 -ohjelman.
Käsittely
Kilpi Hiltusen kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen:
”Valtuusto toivoo, että KulttuuriEspoo 2030 -ohjelmaa toteutettaessa
kaupunki lisää kirjallisuuden merkityksen huomioimista kaupungin
kulttuuripalvelujen tukemisessa ja tarjonnassa.”
Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja esitti valtuuston hyväksyttäväksi
selostuksen keskustelun kuluessa tehdyistä ehdotuksista. Selostus
hyväksyttiin yksimielisesti.
Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen ehdotus oli tullut
yksimielisesti hyväksytyksi.
Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Kilven toivomusehdotus yksimielisesti
hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston
hyväksyneen sen yksimielisesti.
Päätös
Valtuusto:
Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Lisäksi valtuusto hyväksyi seuraavan toivomuksen:
-
Valtuusto toivoo, että KulttuuriEspoo 2030 -ohjelmaa toteutettaessa
kaupunki lisää kirjallisuuden merkityksen huomioimista kaupungin
kulttuuripalvelujen tukemisessa ja tarjonnassa.
Liite
1
Selostus
Valtuuston neuvottelusopimuksen 14.11.2014 ensimmäisessä
pöytäkirjamerkinnässä todetaan, että valtuustolle valmistellaan
kulttuuristrategia päätettäväksi vuoden 2015 aikana. Koska Espoolla jo on
yksi strategia, Espoo tarina, on kulttuurin linjauksia ja tulevaisuutta
käsittelevää ohjelmaa päätetty kutsua nimellä KulttuuriEspoo 2030.
Espoon kaupunki
Pöytäkirja
§ 156
Valtuusto
09.11.2015
Sivu 9 / 59
KulttuuriEspoo 2030 -ohjelman tarkoitus on hyödyntää taiteen ja kulttuurin
näkökulmaa koko kaupungin tulevaisuuden toiminnan linjaamisessa.
Kulttuuri ylittää ja läpäisee yhteiskunnan sektoreiden rajoja sekä
sosiaalisella että taloudellisella kentällä.
Espoossa kulttuurilla ja taiteella tulisi olla näkyvämpi rooli mm.
kaupunkisuunnittelussa, rakentamisessa, oppimisessa,
sosiaalipalveluissa, terveydenhoidossa jne. KulttuuriEspoo 2030 ei siis ole
kulttuurin tulosyksikön tai kulttuuritoimijoiden tavoiteohjelma, vaan kaikkia
kaupungin eri osapuolia ohjaava suunnitelma, joka huomioi tulevaisuuden
haasteet.
Kulttuurin tulevaisuudesta ja strategisista painopisteistä on keskusteltu
erilaisissa kokoonpanoissa kuluvan vuoden aikana. Työtä on tehty
kulttuurin omien toimijoiden ja kulttuurilaitosten sekä kaupungin johtavien
päätöksentekijöiden ja viranhaltijoiden kanssa. Keskusteluihin on kutsuttu
kulttuurilautakunnan, tilakeskuksen sekä teknisen- ja elinkeinotoimen
edustajia. Yhteisiä ajatuksia on kartoitettu myös muiden hallintokuntien
edustajien kanssa. Ulkopuolisena asiantuntijana on työssä käytetty
ajatushautomo Demos Helsingistä tutkimusjohtaja Aleksi Neuvosta, joka
on tulevaisuudentutkija ja elämäntapamuutosten asiantuntija. Toinen
ulkopuolinen asiantuntija työskentelyssä on ollut brittiläinen
kaupunkitutkija, kirjailija Charles Landry, joka on Suomessa tunnettu
parhaiten Luova kaupunki (The Creative City) käsitteen luomisesta. Landry
on toiminut KulttuuriEspoo 2030 -työssä ulkopuolisena sparraajana
katsoen Espoota myös kansainvälisestä viitekehyksestä.
Lähtökohtana KulttuuriEspoo 2030 -ohjelmassa on tulevaisuuden neljä
megatrendiä, jotka vaikuttavat jo nyt. Nämä neljä globaalia ilmiötä ovat:
niukkenevat luonnonvarat, väestön muutos, digitalisaatio sekä
yhteiskunnallinen muutos. Näistä tulevaisuuden ilmiöistä on lähdetty
miettimään, miten kulttuurin ja taiteen avulla voimme kohdata nämä
muutokset. KulttuuriEspoo 2030 huomioi myös kaupungin kehittymisen ja
sen miten organisaation tulee lähitulevaisuudessa muuttua, jotta voimme
paremmin ja tuottavammin vastata tulevaisuuden kuntalaisen tarpeisiin.
KulttuuriEspoo 2030 -ohjelma nostaa esiin kärkiä kestävän elämäntavan
eettisistä tavoitteista ja tekee näistä kärkitavoitteista konkreettisia
toimenpide-ehdotuksia. Toimenpide-ehdotukset ovat poikkihallinnollisia ja
niiden toteutumiselle on tärkeää kaupunkitasoinen yhteinen tahtotila.
Tämä työ, jolla lisätään yhteistyötä kaupungin sisällä ja katsotaan
rohkeasti tulevaisuuteen, on pikemminkin prosessi kuin staattinen
asiakirja. Uusi yhteistyö mahdollistaa lisää uusia yhteisiä hankkeita, joka
taas parhaimmillaan synnyttää innovaatioita ja nykyaikaisia
palveluratkaisuja. Keskiössä on Espoo tarinan mukaisesti hyvinvoiva ja
aktiivinen kuntalainen.
Espoon kaupunki
Pöytäkirja
§ 156
Valtuusto
09.11.2015
Sivu 10 / 59
Päätöshistoria
Kaupunginhallitus 26.10.2015 § 319
Päätösehdotus
Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko
Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan
KulttuuriEspoo 2030 -ohjelman.
Käsittely
Elo Hyrkön kannattamana teki seuraavan lisäysesityksen:
”Toimeenpano ja seuranta
KulttuuriEspoo 2030 -ohjelman toimenpiteet ovat poikkihallinnollisia ja
niiden toteutuminen edellyttää eri toimialojen sitoutumista. Toimenpiteet
huomioidaan asianomaisten toimialojen ja tulosyksiköiden toiminnan
suunnittelussa ja toteutumisesta raportoidaan valtuustokausittain
kulttuurilautakunnalle ja valtuustolle.
Perustelu: Ohjelmilla ja linjapapereilla valtuusto johtaa ja ohjaa kaupungin
toimintaa. Johtamiseen kuuluu myös toimeenpanon seuranta. Koska
KulttuuriEspoo 2030 on laaja poikkihallinnollinen ohjelma, jolla on pitkä
aikajänne, on seurantaa perusteltua tehdä pidemmällä aikajänteellä kuin
vuosittain.”
Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Elon
lisäysesitys hyväksyä yksimielisesti. Koska ehdotusta ei vastustettu,
puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen.
Päätös
Kaupunginhallitus:
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti seuraavalla lisäyksellä:
Toimeenpano ja seuranta
KulttuuriEspoo 2030 -ohjelman toimenpiteet ovat poikkihallinnollisia ja
niiden toteutuminen edellyttää eri toimialojen sitoutumista. Toimenpiteet
huomioidaan asianomaisten toimialojen ja tulosyksiköiden toiminnan
suunnittelussa ja toteutumisesta raportoidaan valtuustokausittain
kulttuurilautakunnalle ja valtuustolle.
Tiedoksi
Espoon kaupunki
Pöytäkirja
§ 157
Valtuusto
09.11.2015
Sivu 11 / 59
2681/10.03.02/2015
Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto
Kaupunginhallitus
60 §
321 §
28.9.2015
26.10.2015
§ 157
Kirstin koulun ja päiväkodin perusparannuksen hankesuunnitelman hyväksyminen
Jaana Hellinen, puh. 050 502 8162
[email protected]
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto hyväksyy liitteenä olevan Kirstin koulun ja päiväkodin
perusparannuksen hankesuunnitelman.
Päätös
Valtuusto:
Liite
2
3
Hankesuunnitelma 14.8.2015, lausuntojen tarkennukset 25.9.2015
Hankesuunnitelman liitteet
-
Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan lausunto Kirstin koulu ja
päiväkoti
Liikunta- ja nuorisolautakunnan lausunto
Oheismateriaali
Selostus
Kirstin koulun ja päiväkodin alustava tarveselvitys on hyväksytty opetus- ja
varhaiskasvatuslautakunnassa 26.2.2014 sekä tarkennettu tarveselvitys
opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa 10.6.2015 ja liikunta- ja
nuorisolautakunnassa 11.6.2015. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta
sekä liikunta- ja nuorisolautakunta toteavat hankesuunnitelmaa koskevissa
lausunnoissaan, että hankesuunnitelma vastaa pääosaltaan lautakunnan
näkemystä hyvästä, nykyaikaisesta ja tulevaisuudessa tapahtuviin
muutoksiin varautuvasta monitoimirakennuksesta. Hankesuunnitelmaan
on viety lautakuntien lausuntojen mukaiset tarkennukset, jotka koskevat
hankkeen perusteluita ja toiminnallisia tavoitteita.
Hankesuunnitelman laadintaan ovat osallistuneet tilakeskuksen
hankekehitys ja erikoissuunnittelun lisäksi sivistystoimesta suomenkielisen
opetuksen ja nuorisopalvelujen sekä tilat ja alueet -yksikön edustajat.
Kirstin koulu, alkuperäiseltä nimeltään Suvelan koulu on valmistunut
vuonna 1977. Sen on suunniteltu Espoon kaupungin teknisen viraston
talonsuunnitteluosaston omana työnä. Rakennus on kaksikerroksinen,
tasakattoinen, pääosin punatiilellä verhoiltu rakennus. Rakennusta on
laajennettu 2001 ja laajennus on muutettu päiväkodiksi 2012.
Espoon kaupunki
Pöytäkirja
§ 157
Valtuusto
09.11.2015
Sivu 12 / 59
Kohteen osoite on Kirstintie 11, 02760 Espoo ja se sijaitsee korttelin 40014
tontilla 1.
Koulurakennus on kaupungin kiireellisimpiä peruskorjaushankkeita
teknisen kuntonsa ja sisäilmaongelmien vuoksi. Koulun toiminta siirtyi
alkuvuodesta 2015 pihalle sijoitettuihin siirtokelpoisiin tiloihin. Päiväkoti
toimii edelleen omassa laajennusosassaan.
Kirstin koulun perusparannuksessa tilat muutetaan kolmesarjaisen
alakoulun tarpeiden mukaisiksi ja uudistetaan vastaamaan nykyaikaista
oppimisympäristöä. Uusi laskennallinen mitoitusoppilasmäärä on 470.
Samalla uusitaan myös laajennuksen eli päiväkodin talotekniikka ja
tehdään talotekniikkatöiden tarvitsemat/tuottamat korjaukset esim.
alakattoihin ja pintoihin. Päiväkoti on kuuden ryhmän päiväkoti.
Rakennuksen perusparannuksen jälkeen siihen sijoittuvat koulun ja
päiväkodin lisäksi asukas- ja nuorisotila Sentteri sekä Matikka- ja
mediamaa. Matikka- ja mediamaa toimi kaupunkitasoisesti uusiutuvaa
oppimista tukevien toiminnallisten tilaratkaisujen mallinnuspaikkana.
Suunnitteluratkaisuin (mm. pohtimalla varastointiin soveltuvia ratkaisuja)
pyritään parantamaan rakennuksen kuntalaiskäyttöä ja alueen aktiivista
järjestötoimintaa myös muualla rakennuksessa kuin pelkästään Sentterin
tiloissa. Tavoitteena on aktivoida rakennuksen tilojen käyttäjiä myös
yhteistoimintaan keskenään.
Rakennuksen koko on 6 980 hym², 8 905 htm², 11 020 brm².
Kaupunginhallituksen johtosäännön 6 § mukaan valtuusto hyväksyy
talonrakennushankkeita koskevan hankesuunnitelman, kun vanhojen
tilojen muutostöitä koskevan hankkeen laajuus ylittää 5 000 kerros m².
Koulun perusparannus toteutetaan nk. elinkaarimallilla, jossa valittu
päätoteuttaja vastaa kohteen suunnittelusta ja 20 vuoden ylläpidosta.
Kohde muodostaa elinkaarikoulupaketin 4A yhdessä Viherlaakson koulun
ja lukion kanssa ja ne kilpailutetaan yhdessä.
Hankeen investointiosuuden kustannusarvio on 21,76 milj. euroa (ALV 0,
indeksi 88, 9/2015). Hanke toteutetaan lainarahoituksella, johon haetaan
valtuustolta takausta. Hanke toteutetaan Espoon Toimitilat KOy:n
taseeseen, kuten aikaisemmatkin elinkaarihankkeet.
Koska kyseessä on elinkaarikohde, sen ylläpitovuokran määrä täsmentyy
urakka- ja palvelusopimuksen sisällön ja kilpailuttamisen myötä.
Elinkaarikohteiden vertailulukujen myötä vuokran määrä on
n. 22 euroa / m2 (8 905 htm2), joka vastaa n. 195 900 euroa / kk.
Vuoden 2015 talousarvion investointiohjelmassa hankkeen peruskorjaus
on ajoitettu vuosille 2016 - 2017. Koska hanke kilpailutetaan yhdessä
Viherlaakson koulun ja lukion kanssa, sen eteneminen on sovitettu yhteen
Viherlaakson kanssa. Hankesuunnitelman mukaan rakentaminen alkaa
Espoon kaupunki
Pöytäkirja
§ 157
Valtuusto
09.11.2015
Sivu 13 / 59
elokuussa 2017 ja valmistuu marraskuussa 2018. Rakennus otetaan
käyttöön tammikuussa 2019.
Päätöshistoria
Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto 28.9.2015 § 60
Päätösehdotus
Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo
Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto
1
ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan
Kirstin koulun ja päiväkodin perusparannuksen hankesuunnitelman sekä
2
päättää, että Kirstin koulun ja päiväkodin perusparannus tehdään
enimmäishintaan 20 milj. euroa.
Käsittely
Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa.
Päätös
Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto:
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan Kirstin
koulun ja päiväkodin perusparannuksen hankesuunnitelman.
Päätös
Tiedoksi
Kaupunginhallitus:
Espoon kaupunki
Pöytäkirja
§ 158
Valtuusto
09.11.2015
Sivu 14 / 59
2734/02.07.00/2015
Kaupunginhallituksen elinkeino- ja
kilpailukykyjaosto
Kaupunginhallituksen elinkeino- ja
kilpailukykyjaosto
Kaupunginhallitus
69 §
1.6.2015
95 §
19.10.2015
322 §
26.10.2015
§ 158
Maanhankinnan ja -luovutuksen sekä maankäyttösopimusten periaatteet 2015
Jussi Eerolainen, puh. 050 594 2767
[email protected]
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto hyväksyy liitteenä olevan maanhankinnan ja -luovutuksen sekä
maankäyttösopimusten periaatteet 2015.
Käsittely
Laukkanen Peltokorven ym. kannattamana teki seuraavan
toivomusehdotuksen:
”Valtuusto toivoo, että Y-tonttien luovutuksessa vuokralle huomioidaan
vuokranmäärityksessä vuokraajan yleishyödyllisyys yhdessä sen kanssa,
miten sen toiminta täydentää ja tukee kaupungin palveluja, ja että
kaupunki seuraa miten, toimijan toiminta on vaikuttanut palvelujen
parantamiseen ja alentanut kustannuksia ko. palvelun osalta.”
Byman Pajusen kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen:
”Valtuusto toivoo, että maanhankinnan ja luovutusten sekä
maankäyttösopimusten periaatteita 2015 sovelletaan niin, että
läpinäkyvyys luottamushenkilöille ja asukkaille toteutuu ja nämä voivat
valvoa tasapuolisuuden, oikeudenmukaisuuden ja kaupungin edun
toteutumista.”
Tiina Elo Peltokorven ym. kannattamana teki seuraavat
toivomusehdotukset:
”Valtuusto toivoo, että kaupunki tarjoaa taloyhtiöille
täydennysrakentamishankkeita tukevaa neuvontaa osana lähiöiden
kehittämistä.” (4)
”Valtuusto toivoo, että kaupunki edistää aktiivisesti
ryhmärakennuttamishankkeita.” (5)
Uotila Hopsun kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen:
Espoon kaupunki
Pöytäkirja
§ 158
Valtuusto
09.11.2015
Sivu 15 / 59
”Valtuusto toivoo, että kaupunginhallitus selvittää maankäyttömaksujen
merkityksen uusien alueiden toteutumisen ja täydennysrakentamisen
lisääntymisen kannalta.”
Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja esitti yhteenvedon keskustelun
kuluessa tehdyistä ehdotuksista.
Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen ehdotuksen tulleen
hyväksytyksi yksimielisesti.
Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Bymanin toivomusehdotus
yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja
totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti.
Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Elon toivomusehdotus nro 4
Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Elon toivomusehdotus nro 5
Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Laukkasen toivomusehdotus
Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Uotilan toivomusehdotus yksimielisesti
hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston
Päätös
Valtuusto:
Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin.
Lisäksi valtuusto hyväksyi seuraavat toivomukset:
-
Valtuusto toivoo, että Y-tonttien luovutuksessa vuokralle huomioidaan
vuokranmäärityksessä vuokraajan yleishyödyllisyys yhdessä sen
kanssa, miten sen toiminta täydentää ja tukee kaupungin palveluja, ja
että kaupunki seuraa miten, toimijan toiminta on vaikuttanut palvelujen
parantamiseen ja alentanut kustannuksia ko. palvelun osalta.
-
Valtuusto toivoo, että maanhankinnan ja luovutusten sekä
maankäyttösopimusten periaatteita 2015 sovelletaan niin, että
läpinäkyvyys luottamushenkilöille ja asukkaille toteutuu ja nämä voivat
valvoa tasapuolisuuden, oikeudenmukaisuuden ja kaupungin edun
toteutumista.
-
Valtuusto toivoo, että kaupunki tarjoaa taloyhtiöille
täydennysrakentamishankkeita tukevaa neuvontaa osana lähiöiden
kehittämistä.
Espoon kaupunki
Pöytäkirja
§ 158
Valtuusto
09.11.2015
Sivu 16 / 59
-
Valtuusto toivoo, että kaupunki edistää aktiivisesti
ryhmärakennuttamishankkeita.
-
Valtuusto toivoo, että kaupunginhallitus selvittää maankäyttömaksujen
merkityksen uusien alueiden toteutumisen ja täydennysrakentamisen
lisääntymisen kannalta.
Liite
4
Maanhankinnan ja luovutuksen sekä maankäyttösopimusten
periaatteet 2015
-
Valtuustoryhmien kommentit
Kaupunginhallituksen päätökset 12.8.2003 §15, 18.6.2007 §13 ja
3.3.2008 §23
Oheismateriaali
Selostus
Taustaa
Maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetään kunnan maanhankintakeinoista
sekä maankäyttösopimuksista. Lisäksi tänä vuonna lakiin lisättiin säännös,
jonka mukaan kunnan on huolehdittava yhdyskuntien kehittämisen
edellyttämästä maapolitiikan harjoittamisesta.
Espoon kaupunginhallitus on päätöksillään 12.8.2003 § 15 ja 18.6.2007 §
13 linjannut maankäyttösopimusten periaatteista sekä 3.3.2008 § 23
antanut neuvotteluohjeet ensi kertaa kaavoitettaville vanhoille
pientaloalueille.
Sekä päättäjien että asioita valmistelevien ja asioista neuvottelevien
tahojen kannalta on tarkoituksenmukaista, että laaditaan selkeä
dokumentti, joka kokoaa Espoon kaupungissa käytettävät periaatteet
maanhankinnasta ja - luovutuksesta, maankäyttösopimuksista sekä
yleisesti kaupungin omistaman maan käytöstä ja kehittämisestä.
Periaatteiden sisältö
Hyväksyttäväksi esitettävät periaatteet sisältävät maanhankinnan ja luovutuksen, maankäyttösopimusten ja suunnitteluvarausten periaatteet.
Niihin ei sisälly maankäytön suunnittelun (kaavoituksen) periaatteita.
Valmistelu
Periaatteiden valmistelusta on vastannut teknisen ja ympäristötoimen
esikunta sekä siihen kuuluva tonttiyksikkö. Periaatteet on esitelty
kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaostolle 9.3.2015 ja
valtuustoseminaarissa 26.3.2015, jonka jälkeen ne annettiin
valtuustoryhmille kommentoitavaksi. Periaatteita on täydennetty ja
tarkistettu edellisen kokouskäsittelyn jälkeen valtuustoryhmiltä saatujen
kommenttien ja lausuntojen perusteella.
Espoon kaupunki
Pöytäkirja
§ 158
Valtuusto
09.11.2015
Sivu 17 / 59
Päätöshistoria
Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto 1.6.2015 § 69
Päätösehdotus
Teknisen toimen johtaja Olavi Louko
Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto ehdottaa
kaupunginhallitukselle, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan
maanhankinnan ja -luovutuksen sekä maankäyttösopimusten periaatteet
2015.
Käsittely
Asia käsiteltiin §:n 50 jälkeen.
Huhta Nevalaisen kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle.
Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko ehdotus
totesi kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston hyväksyneen
sen.
Päätös
Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto:
Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle.
Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto 19.10.2015 § 95
Päätösehdotus
Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto ehdottaa
kaupunginhallitukselle, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan
2015.
Käsittely
Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa.
Päätös
Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto:
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan
2015.
Päätös
Tiedoksi
Kaupunginhallitus:
Espoon kaupunki
Pöytäkirja
§ 159
Valtuusto
09.11.2015
Sivu 18 / 59
583/10.02.03/2015
Kaupunginhallitus
324 §
26.10.2015
§ 159
Mäkitupa, asemakaavan hyväksyminen, alue 522000, 45. kaupunginosa Kurttila
Saara Melama, puh. 043 825 3628
Markus Pasanen, puh. 043 824 7351
[email protected]
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto hyväksyy 27.4.2009 päivätyn ja 12.10.2015 muutetun Mäkitupa Backstugan asemakaavan, piirustusnumero 6688, joka käsittää osan
korttelista 45092 ja korttelit 45125 – 45137, 45159 sekä katu-, liikenne- ja
virkistysalueet 45. kaupunginosassa (Kurttila), alue 522000.
Käsittely
Valtuutettu Jarkko Rahkonen ilmoitti kuntalain (365/1995) 52 § 1 mom.
mukaisesta esteellisyydestään tässä asiassa ja poistui valtuustosalista
tämän asian käsittelyn ajaksi.
Päätös
Valtuusto:
Oheismateriaali
Selostus
Mäkitupa, tapahtumaluettelo
Mäkitupa, kaavamääräykset
Mäkitupa, kaavakartta
Mäkitupa, havainnekuva
Mäkitupa, päätöshistoria
Väljästi rakennettua vanhaa pientaloaluetta tiivistetään ja mahdollistetaan
sen täydennysrakentaminen paikalliset erityispiirteet sekä luonto- ja
kulttuuriarvot huomioiden. Alueen rakennusoikeus nousee noin
16 000 k-m2:stä noin 53 900 k-m2:iin.
Mäkitupa oli valmisteluaineistovaiheessa osa Kallvik I kaava-aluetta, joka
jaettiin ehdotusvaiheessa kolmeen osaan: Kallvik I (eteläisin), Mäkitupa ja
Taltrikinmäki (pohjoisin).
Kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyn jälkeen Kurttilantien varressa
oleva kiinteistö 49–436-10-0 on rajattu pois hyväksyttävästä
asemakaavaehdotuksesta lukuun ottamatta katualueeksi varattua osaa,
koska maankäyttösopimusneuvottelut kiinteistön omistajan ja Espoon
kaupungin välillä ovat edelleen kesken (Tarkistusesitys KH:lle, rajausta
muutettu, 12.10.2015). Tämä kiinteistö esitetään erikseen hyväksyttäväksi
Espoon kaupunki
Pöytäkirja
§ 159
Valtuusto
09.11.2015
Sivu 19 / 59
sopimusneuvottelujen valmistuttua. Rajausmuutoksen johdosta
asemakaavan varsinainen rakennusoikeus on vähentynyt 1 259 k-m2
(eli kokonaisrakennusoikeus noin 1 500 k-m2).
Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä:
Mäkitupa - Backstugan, asemakaava, piirustusnumero 6688, käsittää osan
korttelista 45092 ja korttelit 45125 - 45137, 45159 sekä katu-, liikenne- ja
virkistysalueet 45. kaupunginosassa (Kurttila) alue 522000.
Vireilletulo
Vireilletulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksessa 2005 - 2006
nimikkeellä Kallvik I.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Asemakaavaan liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja
arviointisuunnitelma, joka on päivätty 4.2.2008, päivitetty
8.4.2009,13.5.2009 ja täydennetty 3.11.2011.
Alueen kuvaus
Suunnittelualue sijaitsee noin 1,5 km Kauklahden rautatieaseman
eteläpuolella Kurttilan kaupunginosassa ja se käsittää pääosin Kurtinniityn
omakotivaltaisen asuinalueen sekä osan sen eteläpuolisesta
peltoaukeasta. Asemakaava-alue rajoittuu koillisessa Kurttilantiehen
ulottuen myös Kurttilantien itäpuolisille kiinteistöille katualuevarausten
Espoon kaupunki
Pöytäkirja
§ 159
Valtuusto
09.11.2015
Sivu 20 / 59
vaatimilta osin. Lännessä aluetta rajaavat Kurtinniityntie ja Kurtinniitynkuja
sekä idässä ja etelässä Lambrobäcken-puro.
Asemakaava-alueen pinta-ala on noin 31 ha, jolla nykyinen
rakennusoikeus on noin 16 000 k-m2. Asukkaita alueella on noin 170.
Lännessä alue rajoittuu vireillä olevaan Viirukallion asemakaavaalueeseen, luoteessa Kurtinmalmin ja Åminnen asemakaava-alueisiin,
koillisessa Taltrikinmäen asemakaava-alueeseen, idässä Saunaniemen
(Saunaniemi I – II A) asemakaava-alueisiin ja etelässä vireillä olevaan
Kallvik I:n asema-kaava-alueeseen. Alue on pääosin
suunnittelutarveratkaisuin ja poikkeamispäätöksin harvakseltaan vuosien
myötä rakentunutta pientaloaluetta ja osin rakentamatonta ja avoimena
säilynyttä laaksoaluetta. Rakennuskanta on ajallisesti kerrostunutta, ja
alueen yleisilme on hajanainen.
Kunnallistekniikka alueella on keskeneräistä, samoin liikenneverkosto.
Alueen itä- ja etelärajalla kulkee maakaasuputki. Alueen länsireunalla
sijaitsee muinaismuistolailla rauhoitettu Stenbackan kivikautinen
asuinpaikka.
Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne
Mäkituvan kaava-alue on maakuntakaavassa merkitty taajamatoimintojen
alueeksi, jonka eteläosassa kulkee luode-kaakko -suuntainen
viheryhteystarve ja alueen itäreunalla koillis-lounais -suuntainen
maakaasuputki.
Suunnittelualue on Espoon eteläosien yleiskaavassa merkitty pääosin
kehitettäväksi pientaloalueeksi (A3) sekä etelässä ja länsilaidalla pieneltä
osin uudeksi ja olennaisesti muuttuvaksi tiivis- ja matala- asuntoalueeksi
(A2). Kaava-alueen itälaidalle sijoittuu kapea virkistysalue (V), jolla
sijaitsee lounais-koillis-suuntainen virkistysyhteys. Virkistysalue sekä
virkistysyhteys jatkuvat edelleen kaava-alueen ulkopuolella etelässä kohti
rantaa ja pohjoisessa Kauklahdenväylän yli kohti Keskuspuistoa. Lisäksi
kaava-alueen eteläosaan sijoittuu kaava-alueen ulkopuolelle länteen
laajeneva virkistysalue (V), jolla kulkee itä-länsi-suuntainen virkistysyhteys
Espoonjoen suunnalta lännestä kohti Saunaniemen kaava-alueita. Espoon
eteläosien yleiskaavassa on myös esitetty varaukset uudelle luodekaakkoissuuntaiselle kokoojakadulle sekä maakaasuputkelle, joka kulkee
asemakaava-alueen itälaidalla kääntyen lounaaseen.
Alueella ei ole aiempaa lainvoimaista asemakaavaa. Alueen maankäyttöä
on kuitenkin jossain määrin ohjannut vuonna 1946 laadittu
rakennussuunnitelma (Alkon omakotialue no 2, 24.5.1946). Nyt esillä
olevassa asemakaavassa esitetään nykyiset Espoon eteläosien
lainvoimaiseen yleiskaavaan tukeutuvat maankäyttötavoitteet alueen
kehittämiselle.
MRA 32 §:n mukainen kuuleminen
Nähtävilläolon (MRA 27 §) jälkeen kaavakarttaan ja määräyksiin tehtiin
joitakin muutoksia ja tarkistuksia, joiden katsottiin olevan kuitenkin
Espoon kaupunki
Pöytäkirja
§ 159
Valtuusto
09.11.2015
Sivu 21 / 59
luonteeltaan vähäisiä, pääsääntöisesti muistutuksissa esitettyjen toiveiden
mukaisia ja koskevan vain yksityistä etua. Näin ollen
asemakaavaehdotusta ei katsottu tarpeelliseksi asettaa uudelleen
nähtäville. Niitä maanomistajia, joita muutokset koskevat, on kuultu
tarvittaessa MRA 32 §:n mukaisella kuulemiskirjeellä ennen
Kaupunginhallituksen käsittelyä. Kuulemiskirjeiden johdosta saatiin 2
muistutusta, joiden sisältö ei kuitenkaan koskenut varsinaisesti
nähtävilläolon jälkeen tehtyjä tarkistuksia ja muutoksia, vaan
tyytymättömyyttä jo aikaisemmin nähtävillä olleen kaavaehdotuksen (MRA
27 §) yksityiskohtiin. Jätettyjen muistutusten ei katsottu antavan aihetta
toimenpiteisiin.
Kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymispäätöksen 26.11.2013
jälkeen kaavakarttaan ja -määräyksiin tehtiin vielä seuraavat tarkistukset ja
muutos:
-
Kurttilantien varteen osoitettu liittymäkielto on katkaistu kiinteistön 9:2
eteläreunalta tonttiliittymän mahdollistamiseksi, koska kulkuyhteyden
osoittaminen kiinteistön eteläosaan Kaskikujan kautta on kohtuuttoman
vaikeaa maasto-olosuhteiden vuoksi. (Kaupunkisuunnittelulautakunta,
tarkistettu 26.11.2013)
-
Tarpeettomia maanalaista johtoa varten varattuja alueen osia on
poistettu AO-korttelialueilta. Poistettujen johtovarausten kohdalla
aitaamista koskevat kaavamerkinnät on korjattu jatkumaan
yhtenäisinä. Tarkistuksen katsottiin olevan teknisluonteinen, mutta siitä
tiedotettiin kuitenkin MRA 32 §:n mukaisella kuulemiskirjeellä niitä
maanomistajia, joita tarkistus koski. Muistutuksia ei jätetty.
-
Korttelista 45129 on rajattu pois kiinteistö RN:o 10:0, ja tästä syystä
korttelin eteläosalle on annettu oma korttelinumero 45159 (katso myös
kohta Kaavaehdotuksen rajaus). Rajauksen muuttamisesta on
tiedotettu kiinteistön maanomistajaa kirjeellä 11.9.2015 sekä
maankäyttösopimusneuvottelutapaamisen yhteydessä. (Tarkistusesitys
kaupunginhallitukselle, rajausta muutettu 12.10.2015)
Yllä kuvattujen tarkistusten jälkeen kaavan rakennusoikeus säilyi muutoin
lähes ennallaan, mutta kiinteistön RN:o 10:0 poisrajaamisen johdosta
varsinainen rakennusoikeus väheni 1 259 k-m2
(eli kokonaisrakennusoikeus väheni noin 1 500 k-m2).
Asemakaava
Asemakaava perustuu olemassa olevan pientalorakenteen
täydentämiseen ja laajentamiseen myös kaupungin omistamille maille.
Korttelialueiden suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota
rakentamisen mittakaavaan ja sijoitteluun siten, että se sopeutuu
suurmaiseman erityispiirteisiin.
Alueen sisäistä liikenne- ja viher-/virkistysalueverkostoa kehitetään
yleiskaavan mukaisesti myös osana laajempaa kaupunkirakennetta.
Espoon kaupunki
Pöytäkirja
§ 159
Valtuusto
09.11.2015
Sivu 22 / 59
Liikenneverkon suunnittelussa on pyritty luomaan hyvät ja turvalliset
yhteydet sekä Kauklahden aseman, että Kauklahdenväylän suuntiin.
Lisäksi alueen liikenneverkoston toimivuutta parannetaan asemakaavan
myötä niin ajoneuvoliikenteen kuin kevyenliikenteenkin osalta.
Lisäksi tärkeimpien luonnonympäristön, kasvuston erityispiirteiden sekä
kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen on pyritty turvaamaan
asemakaava merkinnöin ja -määräyksin. Esimerkiksi suotaitosukeltajan
elinympäristön säilyminen (hulevesien imeyttäminen), Lambrobäckenin
tulvariskin hallinta ja Stenbackan kivikautinen asuinpaikka on huomioitu
asemakaavoituksessa. Maaperän puhtauden selvittämis- ja
kunnostamisvaatimukset sekä maakaasuputken aiheuttamat rajoitteet on
myös otettu huomioon.
Mitoitus
Kaava-alueen pinta-ala on noin 31 ha. Kokonaiskerrosala (varsinainen
kerrosala ja lisärakennusoikeus) on noin 53 900 k-m2, mikä vastaa kaavan
kokonaistehokkuutta e = 0.17. Siitä julkisten lähipalvelurakennusten
rakennusoikeutta on 1 600 k-m2, ja kaikki muu on asuinrakennusoikeutta
lisärakennusoikeuksineen. Alueen laskennallinen asukasmäärä on noin
870 asukasta.
Korttelialueet
Selänteisille rinnealueille sijoittuvat erillispientalokorttelialueet (AO) on
osoitettu rakennettavaksi korttelitehokkuudella e = 0.20 olemassa olevan
rakennuskannan runsaudesta ja rinteisestä maastosta johtuen.
Kokoojakatuna toimivan Kurttilantien varressa korttelitehokkuusluku on
hieman tehokkaampi e = 0.25.
Kaava-alueen eteläosassa selänteiden vaihettumisvyöhykkeiden
tuntumaan sekä nykyisille peltoalueille sijoittuvat korttelialueet (AO) on
esitetty pääosin e = 0.25 korttelitehokkuudella rakennettaviksi, koska
alueet ovat pääosin rakentamattomia, tai nykyinen rakennuskanta on
vähäistä ja huonokuntoista.
Asuinpientalojen korttelialue (AP) sijoittuu rakentamattomalle alueelle, joka
on tarkoituksenmukaista suunnitella yhtenä kokonaisuutena. AP-alueen
tehokkuusluku on e = 0.25.
Asuinkorttelialueilla varsinainen rakennusoikeus on noin 43 600 k-m2 ja
kerrosluku on joko kaksi tai enintään kaksi. Lisäksi 20 %
lisärakennusoikeus yksikerroksisten talousrakennusten rakentamista
varten tuo joustoa rakentamiseen, mutta vaalii kuitenkin
pienimittakaavaista ja maisemaa kunnioittavaa kaupunkikuvallista ilmettä.
Koko kaava-alueella em. lisärakennusoikeutta on yhteensä noin
8 700 k-m2. Lisäkerrosalaa varten ei tarvitse tehdä autopaikkoja.
Korttelialueiden rajautumista katualueisiin on täsmennetty erilaisin
asemakaavamerkinnöin ja -määräyksin. Lisäksi kaavassa on määrätty
kortteleiden asuinrakennusten julkisivumateriaaleista, väreistä ja katosta.
Espoon kaupunki
Pöytäkirja
§ 159
Valtuusto
09.11.2015
Sivu 23 / 59
Lambrobäckenin mahdollinen tulviminen tulee huomioida kortteleissa
45130–45134, 45137 joissa lattian alimman korkotason tulee olla
likimäärin 1,5 metriä Lambrobäckenin keskivedenpintaa korkeammalla.
Lisäksi korttelit 45092 ja 14125 sijoittuvat pieneltä osin vanhalle
täyttöalueelle, mistä syystä niiden maaperän puhtaus tulee tutkia ja
tarvittaessa kunnostaa asuinrakentamiseen sopivaksi. Sama vaatimus
koskee etelämpänä kortteleita 45136 ja 45137, joiden alueella sijaitsee tai
on sijainnut kasvihuoneita.
Lisäksi asemakaavassa on osoitettu hyvien liikenneyhteyksien varrelle
julkisten lähipalveluiden korttelialue (YL), jolle voi sijoittaa esim.
päiväkodin. Korttelin sijainnissa on huomioitu myös sujuva yhteys
lähialueen virkistysalueverkostoon korttelialueen toiminnallisen käytön
monipuolistamiseksi. Korttelin rakennusoikeus on 1 600 k-m2 ja kerrosluku
on kaksi.
Luonto-olot, maisema ja virkistysalueet
Laajempi virkistysaluekokonaisuus (VL-1) on esitetty kaavassa
Lambrobäckenin varrelle olemassa olevan peltoaukean kohdalle, mikä
tukee alueen nykyistä ilmettä ja maisemakuvaa. Tavoitteena on säilyttää
maisema avoimena ja mahdollistaa näin alueelle tyypillisten pitkien
näkymien säilyminen. Lähivirkistysalueelle voidaan sijoittaa hulevesien
tulva-altaita tai kosteikkoja, joilla vähennetään rakentamisen vaikutuksia
paikalliseen vesistöön ja Espoonjokeen. Läntisestä VL-1 -alueesta osa
sijoittuu sellaisten kiinteistöjen alueelle, joilla sijaitsee tai on sijainnut
vanhoja kasvihuoneita, mistä johtuen maaperä on tutkittava ja tarvittaessa
kunnostettava.
Lähivirkistysalue VL sijoittuu kaava-alueen länsireunalle. Alueella sijaitsee
muinaismuisto (sm) sekä vanha täyttöalue, jonka maaperän puhtaus tulee
tutkia ja tarvittaessa kunnostaa ennen rakentamistoimenpiteitä.
Kaava-alueella kulkevat päävirkistysreittiyhteydet on esitetty
Lambrobäckenin läheisyyteen koilliseen Keskuspuiston suuntaan, länteen
vielä asemakaavoittamattomalle alueelle ja etelään rannan suuntaan siten,
että kevyen liikenteen reitistöt ovat toimivia ja yhteyksien jatkuvuus muille
kaava-alueille on mahdollista.
Kaava-alueen virkistysalueverkostoa täydentävät vielä asuinkortteleiden
keskelle jäävät puistoalueet Alkonmäenpuisto ja Grigor Auerin polku (VP),
jotka ovat peruja vanhasta palstoitussuunnitelmasta. Luonteeltaan
rakennetumpaan Alkonmäenpuistoon on mahdollista sijoittaa
lähileikkipaikka.
Kaava-alueen pinta-alasta virkistysaluetta on yhteensä noin 4,7 ha ja
puistoaluetta noin 0,7 ha.
Espoon kaupunki
Pöytäkirja
§ 159
Valtuusto
09.11.2015
Sivu 24 / 59
Liikenne ja melusuojaus
Kaava-alueen liikenneverkon perustana on ollut Espoon eteläosien
yleiskaavaehdotus ja nykyinen katuverkko. Kaava-alueella syntyvä liikenne
johdetaan kokoojakatujen, Kurttilantien ja Kurtinniityntien, kautta
Kauklahdenväylälle, joka on Kehä III:n ja Länsiväylän yhdistävä pääväylä.
Kauklahdenväylälle voi liittyä kolmen eri liittymän kautta: Kurttilantien
molemmista päistä tai Lambrobäckenin eteläpuolella sijaitsevasta
Maasillantien uudesta liittymästä.
Kurttilantiellä on ennustettu uuden maankäytön myötä kulkevan noin 3 000
ajoneuvoa arkivuorokaudessa. Liikennemäärän nousun ei ennusteta
vaikuttavan Kurttilantien aiheuttaman melun leviämiseen viereisillä
korttelialueilla. Kaavassa on kuitenkin määrätty, että Kurttilantien varrella
kortteleissa 45126, 45129, 45131 ja 45159 leikki- ja oleskelualueet on
sijoitettava melukatveeseen. Kurttilantieltä ei pääsääntöisesti sallita
liittymiä yksittäisille tonteille vaan ne hoidetaan tonttikatujen kautta.
Ajonopeuksien hillitsemiseen on kiinnitetty huomiota (esim. ks -merkintä).
Alueen tonttikatujen verkko täydentyy uuden maankäytön myötä nykyisistä
kaduista lähtevillä, lyhyillä tonttikaduilla. Täysin uusia katuja ovat
Alustalaisentie, Palkollisentie ja Kallionalustantie, joka johtaa alueen
länsipuolelle vielä kaavoittamattomalle alueelle.
Kaavaehdotuksen myötä myös jalankulun ja pyöräilyn verkosto tulee
alueella täydentymään merkittävästi. Lisäksi virkistysyhteydet palvelevat
osana alueen sisäistä kevyenliikenteen verkostoa.
Tavoitteena on myös parantaa joukkoliikenteen palvelutasoa. Alueen
kokoojakadut, Kurttilantie ja Kurtinniityntie on mitoitettu joukkoliikenteelle.
Nykyisin joukkoliikenne kulkee Kurttilantiellä, mutta Saunaniemen kaavaalueiden rakennuttua perustetaan uusi joukkoliikennelinja, jonka
väliaikainen päätepysäkki tulee Mäkituvan asemaakaavan eteläpuolella
olevan Kallvik I:n kaavan alueelle.
Yleisiä pysäköintialueita on sijoitettu alueelle kolme, joissa on yhteensä
noin 35 autopaikkaa. Alustalaisentien varren LP-alue palvelee
virkistysalueiden käyttäjien lisäksi YL-tonttia. Alustalaisentien loppupäähän
kadun varteen sekä Kaskimäen kääntöpaikalle on lisäksi mitoitettu
muutama pysäköintipaikka.
Kaavaehdotuksen rajaus
Kaavaan liittyviä maankäyttösopimusneuvotteluja on käyty tonttiyksikössä
maaliskuusta 2014 alkaen. Sopimusneuvottelut ovat edelleen kesken
yhden maanomistajan kanssa. Tästä syystä hyväksyttävästä kaavasta on
rajattu pois keskeneräisiin neuvotteluihin liittyvä Kurttilantien varrella
sijaitseva kiinteistö RN:o 10:0 korttelista 45129. Kiinteistölle on esitetty
erillispientalojen korttelialuetta noin 5 035 m2, ja rakennusoikeutta noin 1
259 k-m2 + 20 % lisärakennusoikeutta. Tämä kiinteistö esitetään erikseen
hyväksyttäväksi sopimusneuvottelujen valmistuttua.
Espoon kaupunki
Pöytäkirja
§ 159
Valtuusto
09.11.2015
Sivu 25 / 59
Rajauksen jälkeen kaava-alueen kokonaiskerrosala on noin 53 900 k-m2,
mikä vastaa kaavan kokonaistehokkuutta e = 17. Rajauksen johdosta
korttelialueen 45129 eteläisin osa rajautuu omaksi korttelialueekseen,
jonka korttelinumero on 45159. Uudelleen rajaaminen ei haittaa
maankäyttöä. Tonttijako voidaan tehdä tarkoituksen mukaisesti kaavassa
mukana olevalla alueella, ja aikanaan myös myöhemmin hyväksyttävällä
nyt poisrajatulla alueella.
Viranomaisneuvottelut
Viranomaisneuvottelulle ei ole ollut tarvetta, mutta Uudenmaan
ympäristökeskukselta on pyydetty lausunto valmistelu- ja
ehdotusvaiheessa.
Selvitykset ja suunnitelmat
Asemakaava-alueelle tai sitä laajemmalle aluekokonaisuudelle on tehty
seuraavia selvityksiä ja suunnitelmia:
-
Kallvik I kunnallistekniikan yleissuunnitelma (Ramboll Finland Oy 2010)
Kallvikin -asemakaava-alue; valmisteluaineiston pohjalta laadittu
ympäristövaikutusselvitys (2010)
Hulevesien hallintasuunnitelma, Lambrobäckenin valuma-alueella (Sito
Oy 2010)
Kallvik I – asemakaava-alue; Kurtinniityntien linjauksen alustava
maaperän pilaantuneisuustutkimus (Ramboll Finland Oy 2009)
Luontoselvitys Espoon Kallvik- Muulon asemakaava-alueelta
(Ympäristötutkimus Yrjölä 2006)
Lähiympäristö- ja korttelisuunnitelma
Espoon kaupungin hallinnassa oleville korttelialueille laaditaan tarvittaessa
korttelisuunnitelmat ja/tai rakentamistapaohjeet hyvissä ajoin ennen
tontinluovutusvaihetta.
Päätöshistoria
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
1
hyväksyy liitteenä olevat, kiinteistöjen omistajien ja Espoon kaupungin
välillä allekirjoitetut maankäyttösopimukset,
2
ehdottaa, että valtuusto hyväksyy 27.4.2009 päivätyn ja 12.10.2015
muutetun Mäkitupa - Backstugan asemakaavan, piirustusnumero 6688,
joka käsittää osan korttelista 45092 ja korttelit 45125 – 45137, 45159 sekä
Espoon kaupunki
Pöytäkirja
§ 159
Valtuusto
09.11.2015
Sivu 26 / 59
katu-, liikenne- ja virkistysalueet 45. kaupunginosassa (Kurttila), alue
522000.
Päätös
Kaupunginhallitus:
Tiedoksi
-
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, ote ja
liitteet
Uudenmaan liitto, ote päätöksestä sekä kaavakartta
Tieto hyväksymispäätöksestä niille muistuttajille, jotka ovat
ilmoittaneet osoitteensa
Tieto niille viranomaisille, jotka ovat MRA 94 §:n mukaan sitä
pyytäneet
Vastineet muistutuksen (MRA 32 §) jättäneille, jotka ovat ilmoittaneet
osoitteensa
Espoon kaupunki
Pöytäkirja
§ 160
Valtuusto
09.11.2015
Sivu 27 / 59
73/10.02.03/2015
Kaupunkisuunnittelulautakunta
Kaupunginhallitus
57 §
302 §
8.4.2015
5.10.2015
§ 160
Suurpelto II, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 330502, 21. kaupunginosa
Henttaa
Aila Valldén, puh. 043 825 1919
[email protected]
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto hyväksyy 6.10.2014 päivätyn ja 8.4.2015 muutetun Suurpelto II Storåkern II asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6845, joka
käsittää korttelin 21045 21. kaupunginosassa Henttaa, alue 330502.
Päätös
Valtuusto:
Oheismateriaali
Selostus
Suurpelto II, tapahtumaluettelo
Suurpelto II, kaavamääräykset
Suurpelto II, kaavakartta
Suurpelto II, ajantasa-asemakaava
Suurpelto II, havainnekuva
Suurpelto II, perspektiivikuva
Asemakaavanmuutoksen tavoitteena on muuttaa Suurpellon eteläisen
sisääntuloalueen rakentumaton toimistorakennusten korttelialue
asuinrakennusten korttelialueeksi. Rakennusten ilmeellä pyritään
korostamaan korttelin asemaa näkymäpäätteenä Ylismäentien varressa.
Kortteliin osoitetaan uutta asuinrakennusoikeutta yhteensä 18 000 k-m2,
mikä merkitsee kaava-alueen kokonaisrakennusoikeuden laskua
vähintään noin 3 400 k-m2.
Espoon kaupunki
Pöytäkirja
§ 160
Valtuusto
09.11.2015
Sivu 28 / 59
Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä
Suurpelto II - Storåkern II, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero
6845, korttelin 21045, 21. kaupunginosassa Henttaa, alue 330502.
Vireilletulo
Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut alueen maanomistajalta.
Vireilletulosta on tiedotettu Espoon kaavoituskatsauksessa 2013.
Asemakaavanmuutokseen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma,
joka on päivätty 21.2.2014.
Alueen nykytila
Suunnittelukohde sijaitsee Suur-Matinkylän suuralueella Ylismäentien
pohjoispuolella ja Suurpellontien länsipuolella osoitteessa Ylismäentie 15.
Kaavanmuutosalue käsittää nykyisen korttelin 21045, jonka pinta-ala on
noin 1,1 hehtaaria. Kaava-alue on yksityisessä omistuksessa.
Alue on rakentamaton. Lounaaseen viettävän rinteen pohjoisreuna on
kallioista metsää ja eteläosa avointa, mutta varsinkin yläosastaan
metsittyvää niittyä. Lounaiskulman laaksopainanteen pohjalla on pieni oja,
jonka vedet ohjautuvat Ylismäentien ali etelään. Korttelin keskiosa on
rakennettavuudeltaan normaalisti perustettavaa aluetta alarinteen ollessa
vaikeammin perustettavaa.
Pohjoispuoleltaan muutosalue rajautuu Klariksenkallion
lähivirkistysalueeseen, joka on luonteeltaan kallioinen taajamametsä.
Korttelialueen lounaispuolella on pohjois-eteläsuuntainen Kabiksenreitti,
Espoon kaupunki
Pöytäkirja
§ 160
Valtuusto
09.11.2015
Sivu 29 / 59
joka muodostaa alueelta ulkoilureittiyhteyden Suurpellon keskuksen
suuntaan ja Keskuspuistoon. Korttelin itä- ja eteläreunaa leimaa
suurimittakaavainen katumiljöö kaupunkikuvallisesti näkyvine
kallioleikkauksineen. Ylismäentie on rakennettu katupuurivien rajaamaksi
pääkaduksi ja alueella on myös valmis kunnallistekniikka. Ylismäentien
vastapäinen puoli on pääosin avointa, mutta osittain vesakoitunutta niittyä.
Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu YM 8.11.2006) alue on
osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Alueen eteläpuolelle on merkitty
viheryhteystarve. Uudenmaan 2. vaihemaankuntakaavassa (hyv.
maakuntavaltuusto 20.3.2013) Suurpelto on osoitettu tiivistettävänä
taajamatoimintojen alueena, joka tukeutuu kestävään
liikennejärjestelmään. Uudenmaan 1. ja 3. vaihemaakuntakaava eivät
koske Suurpeltoa.
Espoon eteläosien yleiskaavassa (lainvoimainen 17.2.2010) alue on
varattu työpaikka-alueeksi (TP, uusi alue). Länsipuoleltaan alue rajoittuu
virkistysalueeseen (V). Aluetta sivuavat virkistysyhteysvaraukset sekä
etelä- että pohjoispuolella. Ylismäentie on yleiskaavassa luokitukseltaan
yksiajoratainen päätie, pääkatu tai alueellinen kokoojakatu. Alueen
pohjoispuolella on asuinaluevarauksia (A1), itä- ja eteläpuolella puolestaan
työpaikka-aluevarauksia.
Alueella on voimassa Suurpelto II asemakaava ja Kilonväylä,
asemakaavan muutos (hyv. valtuusto 11.9.2006). Kortteli 21045 on siinä
osoitettu toimistorakennusten korttelialueeksi (KT), jonka rakennusoikeus
on 25 000 k-m2. Suurin sallittu kerrosluku on porrastettu rakennusaloittain
siten, että se on korttelin länsiosassa seitsemän ja itäosassa viisi.
Autopaikkoja tulee rakentaa 1 ap / 70 m2 toimistokerrosalaa. Autopaikat
tulee sijoittaa ensisijaisesti maan alle tai pysäköintilaitoksiin. Maan päälle
rakennuksiin sijoitettavina auton säilytyspaikkoina saa rakentaa
korkeintaan 300 autopaikkaa. Ajoyhteys Ylismäentielle on mahdollinen
vain korttelialueen eteläisimmästä päästä. Korttelialue rajautuu lännessä ja
pohjoisessa Klariksenkallion lähivirkistysalueeseen (VL-2). Vastapäinen
alue Ylismäentien kaakkoispuolella on myös toimistorakennusten
korttelialuetta (KT).
MRA 27 §:n mukainen kuuleminen
Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 15.10.2014 asemakaavan
muutosehdotuksen maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA) 27 §:n
mukaisesti nähtäville. Suunnitelmat olivat nähtävillä MRA 30 § mukaisesti
3.11.–2.12. 2014. Nähtävilläoloaikana ei jätetty muistutuksia.
Lausuntoja ja kannanottoja saatiin 9 kappaletta. Uudenmaan elinkeino-,
liikenne- ja ympäristökeskus katsoi yleiskaavapoikkeaman olevan
riittävästi perustellun, mutta edellytti vaiheittaisen meluntorjunnan
tutkimista ja ilmanvaihtomääräyksen lisäämistä. Myös ympäristökeskus
edellytti kaavamääräystä Ylismäentien varren rakennuksen ilmanvaihdon
järjestämisestä. Tonttiyksikkö ilmoitti, että maankäyttösopimus tulee
Espoon kaupunki
Pöytäkirja
§ 160
Valtuusto
09.11.2015
Sivu 30 / 59
laadittavaksi ja että hankkeessa tulee huomioida valtion tukema vuokraasuntotuotanto. Tekninen keskus kiinnitti huomiota siihen, että
pohjavedenpinta on osalla aluetta lähellä maanpintaa ja se on huomioitava
rakentamisessa, erityisesti maanalaisen pysäköinnin sijoittamisessa.
Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos kiinnitti huomiota pelastusteiden
suunnitteluun. Caruna Oy ehdotti, että asemakaava sallisi
puistomuuntamon rakentamisen alueelle. Fortum Power and Heat Oy
ilmoitti tarjoavansa kaukolämpöä kiinteistöjen lämmitysmuodoksi.
Helsingin seudun liikenne- ja Helsingin seudun Ympäristöpalvelut
-kuntayhtymillä ei ollut huomauttamista suunnitelmaan.
Nähtävilläolon jälkeen on lausuntojen ja kannanottojen pohjalta
täsmennetty ilmanvaihtoa, muuntamoja ja pohjavesitason huomioimista
koskevia kaavamerkintöjä ja -määräyksiä. Meluntorjuntamääräykset
korttelialueella on asetettu siten, että ohjearvot saavutetaan
vaiheistuksesta riippumatta. Lisäksi on tehty asemakaavamääräysten
yhtenäistämiseksi useita pieniä sanamuotomuutoksia ja
uudelleenjäsentelyä.
Ehdotus asemakaavan muutokseksi
Maankäyttö
Kaavanmuutoksen mukainen asuntotonttivarannon lisääminen hyvän
saavutettavuuden alueella on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
ja MAL-toteutusohjelman mukaista. Pieneltä osaltaan se parantaa
ympäröivien asuinalueiden palveluiden kehittämisedellytyksiä.
Asemakaavan muutoksella rakentaminen voidaan sovittaa ympäristöönsä
ajantasa-asemakaavan toimistorakennusta huolellisemmin maisematila ja
Klariksenkallion kalliometsä huomioiden.
Kortteli osoitetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi AK. Suurin sallittu
kerrosten lukumäärä vaihtelee neljästä kahdeksaan. Tavoitteena on
massoittelulla korostaa rinteen muotoa ja korttelin asemaa
näkymäpäätteenä. Ylismäentien varteen esitetään Suurpellon eteläistä
sisääntuloa korostava ja katutilaa rajaava polveileva rakennusmassa, joka
suojaa korttelin piha-alueita ja Klariksenkallion lähivirkistysaluetta
Ylismäentien liikenteen aiheuttamalta häiriöltä. Pitkänomainen sommitelma
jäsennellään osiin kadun ja pihan yhdistävin kulkuaukoin. Vesikatto on
yhtenäisen nouseva. Pihan puolella pistetalot mahdollistavat luontevan
liittymisen rinteen korkeusasemiin ja pitkät näkymät virkistysalueen
suuntaan niin pihalta kuin asunnoistakin.
Kansipihalla on korttelin yhteisiä leikki- ja oleskelualueita sekä istutuksia.
Korttelin pistetalojen puoleiseen reunaan jää myös maavaraista pihaa,
joka mahdollistaa monipuoliset istutukset ja luonnonmukaisen hulevesien
käsittelyn. Piha-alueen toteuttamiseen yhtenäisenä kiinnitetään erityistä
huomiota. Korttelin pohjoiskulman kallioalue ja korttelin länsipuoliset
ulkoilureitit säilyvät.
Kortteli rajautuu Ylismäentiehen, joka on melko vilkas pääkatu.
Ympäröivien katuja maantiealueiden ajoneuvoliikenteen aiheuttamat
Espoon kaupunki
Pöytäkirja
§ 160
Valtuusto
09.11.2015
Sivu 31 / 59
melu ja päästöt on huomioitu rakennusten massoittelussa, pihojen
sijoittelussa ja asemakaavamääräyksissä. Rakennukset sijoittuvat HSY:n
määrittelemää minimietäisyyttä kauemmaksi Ylismäentiestä.
Kaavanmuutos ei edellytä muutoksia nykyisillä virkistysalueilla.
Rakennusmassat suojaavat Klariksenkallion lähivirkistysaluetta melulta.
Korttelialueen poikki kulkevan ojan siirto on jo huomioitu Klariksenkallion
lähivirkistysalueen ja Ylismäentien toteutuksessa.
Liikenne ja pysäköinti
Ajoneuvoliikenne osoitetaan korttelialueen lounaiskulmasta Ylismäentielle
jo toteutetun liittymän kautta. Muualta liittyminen ei ole mahdollista
korkeuserojen ja bussipysäkin sijainnin takia. Pysäköinti on ratkaistu
Ylismäentien suuntaisen rakennuksen kylkeen pihan puolelle sijoittuvalla
maanalaisella pysäköintilaitoksella. Osittain kaksikerroksinen
pysäköintilaitos on sovitettu rinteen mukaisesti nousevaksi siten, että
pysäköintitasoilta voidaan järjestää esteettömät yhteydet asuntoihin.
Kansipihalle ei siten tarvitse osoittaa liikuntaesteisten autopaikkoja. Pihalle
järjestetään turvallinen ja esteetön kävelyreitti kadulta. Piha tulee kuitenkin
mitoittaa pelastusteille, mikä mahdollistaa myös välttämättömät
huoltoajoreitit.
Asukaspysäköintipaikkoja tulee järjestää 1 ap / 85 k-m2 (asuminen ja
työtilat), kuitenkin vähintään 0,5 ap / asunto. Kaikki autopaikat tulee
sijoittaa kansipihatason alapuolisiin tiloihin. Polkupyöräpaikkoja tulee
varata yksi pyöräpaikka 30 k-m2 kohti, kuitenkin vähintään kaksi
pyöräpaikkaa asuntoa kohti. Pyöräpysäköintiä on sijoitettu
ulkoiluvälinevarastojen lisäksi kadun ja pihatason yhdistävien katettujen
kulkuaukkojen yhteyteen ja pihalle. Pihalta on polkumaiset yhteydet
länsipuolen ulkoilureiteille.
Alueella on hyvät joukkoliikenneyhteydet tulevaisuudessa. Länsimetron
valmistuttua linjastouudistuksen myötä Suurpellon kautta ajavat Espoon
liityntäliikenteen bussit, joilla pääsee suoraan kaikkiin kaupunkikeskuksiin.
Lähimmät pysäkit ovat lyhyen kävelymatkan etäisyydellä.
Kaavanmuutosalueen läheisyydessä Ylismäentien eteläpuolella on
pikaraitiotietä varten varattu joukkoliikenne-/raideliikennekatu. Espoon
raideliikennevision (2011) mukaan tällä kadulla kulkisi tulevaisuudessa
pikaraitiotielinja Matinkylä-Suurpelto-Kera-Karamalmi. Lisäksi
Ylismäentieltä idästä Suurpellontien suuntaan on varauduttu liikennöitävän
pikaraitiotielinjaa Tapiolasta Jorviin.
Mitoitus
Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 10 800 m2. Asuinkerrostalojen
korttelialueen rakennusoikeus on 18 000 k-m2, mikä vastaa
korttelitehokkuutta e = 1.66. Jos otetaan huomioon, että asuinkorttelissa
kerrosalaluvun lisäksi saa rakentaa korkeintaan 20 % apu- ja yhteistiloja,
laskee asemakaavanmuutos korttelialueen rakennusoikeutta vähintään
Espoon kaupunki
Pöytäkirja
§ 160
Valtuusto
09.11.2015
Sivu 32 / 59
noin 3 400 k-m2:llä eli noin 14 %:lla. Rakennusoikeuden lasku johtuu
asumisen toimistokäyttöä tiukemmista ympäristövaatimuksista.
Selvitykset
Kaava-alueesta on laadittu meluselvitys (Insinööritoimisto Heikki Helimäki
Oy, päivitetty 27.2.2015.), jota on tarkennettu kaavaehdotusvaiheessa.
Alueen lähistöllä lounaispuolella ja Ylismäentien eteläpuolella on tehty
tuoreita liito-oravahavaintoja, mutta luontolausunnon (Ympäristötutkimus
Yrjölä Oy. 3.7.2014) mukaan kaavanmuutosalueella tai viereisellä
Klariksenkalliolla ei ole liito-oravan elinympäristöksi soveltuvaa metsää
eikä alue voi toimia läpikulkualueena muille alueille.
Korttelisuunnitelma
Rakentamista havainnollistaa ja toteutuksen ohjeena toimii
korttelisuunnitelma (Arkkitehtitoimisto HMV Oy / MA Arkkitehdit Oy.
30.3.2015). Se sisältää myös maisema-analyysin, hulevesiselvityksen ja
pelastustiekaavion.
Perittävät maksut
Asemakaavan muutos kuuluu maksuluokkaan IV. Hakija on 20.3.2014
maksanut asemakaavanmuutoksen laatimiskustannuksista 60 % ja
kuulutuskustannuksista 2/3.
Päätöshistoria
Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.10.2014 § 122
Päätösehdotus
Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen
1
yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet
ovat annettu Suurpelto II:n osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, alue
330502,
2
hyväksyy MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville 6.10.2014 päivätyn
Suurpelto II - Storåkern II asemakaavan muutosehdotuksen,
piirustusnumero 6845, joka käsittää korttelin 21045 21. kaupunginosassa
(Henttaa), alue 330502,
3
pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä
toimialojen kannanotot.
Päätös
Kaupunkisuunnittelulautakunta:
Espoon kaupunki
Pöytäkirja
§ 160
Valtuusto
09.11.2015
Sivu 33 / 59
Kaupunkisuunnittelulautakunta 8.4.2015 § 57
Päätösehdotus
Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen
1
yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja kannanotot
on annettu Suurpelto II asemakaavan muutosehdotuksesta, alue 330502,
2
hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 6.10.2014 päivätyn ja
30.3.2015 muutetun Suurpelto II - Storåkern II asemakaavan
muutosehdotuksen, piirustusnumero 6845, joka käsittää korttelin 21045
21. kaupunginosassa Henttaa, alue 330502,
3
ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee
MRL 59 §:n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen
loppuosan, 3 375 euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 600 euroa, eli
yhteensä 3 975 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen.
Päätös
Kaupunkisuunnittelulautakunta:
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy 6.10.2014 päivätyn ja
8.4.2015 muutetun Suurpelto II - Storåkern II asemakaavan
muutosehdotuksen, piirustusnumero 6845, joka käsittää korttelin 21045
21. kaupunginosassa Henttaa, alue 330502.
Päätös
Kaupunginhallitus:
Tiedoksi
-
Hakija: ote ilman liitteitä
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, ote ja liitteet
Uudenmaan liitto, ote ja kaavakartta
Espoon kaupunki
Pöytäkirja
§ 161
Valtuusto
09.11.2015
Sivu 34 / 59
3588/10.02.03/2015
Kaupunginhallitus
303 §
5.10.2015
§ 161
Kallvik I, asemakaavan hyväksyminen, alue 521200, 45. kaupunginosa Kurttila ja 42.
kaupunginosa Saunalahti
Leena Kaasinen, puh. 050 347 5943
[email protected]
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto hyväksyy 27.4.2009 päivätyn ja 25.8.2015 muutetun Kallvik I:n
asemakaavan, piirustusnumero 6464, joka käsittää korttelit 45143 - 45156
sekä katu-, liikenne-, virkistys-, ja vesialueet 45. kaupunginosassa
(Kurttila) sekä virkistys-, vesi- ja suojelualueet 42. kaupunginosassa
(Saunalahti), alue 521200.
Päätös
Valtuusto:
Oheismateriaali
Selostus
Kallvik I, tapahtumaluettelo
Kallvik I, kaavamääräykset osa 1
Kallvik I, kaavamääräykset osa 2
Kallvik I, kaavakartta
Kallvik I, havainnekuva
Kallvik I, päätöshistoria
Väljästi rakennettua vanhaa pientaloaluetta tiivistetään ja mahdollistetaan
sen täydennysrakentaminen. Espoonlahden rantaan osoitetaan varaus
rantaraittia varten. Alueen rakennusoikeus nousee runsaasta
2 000 k-m2:stä noin 47 300 k-m2:iin.
Alkuperäinen Kallvik I asemakaava-alue jaettiin ehdotusvaiheessa
kolmeen osaan, Kallvik I (eteläisin), Mäkitupa ja Taltrikinmäki (pohjoisin).
Kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyn jälkeen Kurtinniitynkujan
päässä olevat kiinteistöt 49–436-6-15 ja 49–428-3-29 on rajattu pois
asemakaavasta maanomistajien toivomuksen mukaisesti.
Espoon kaupunki
Pöytäkirja
§ 161
Valtuusto
09.11.2015
Sivu 35 / 59
Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä:
Kallvik I, asemakaavaehdotus, piirustusnumero 6464, käsittää korttelit
45143 - 45156 sekä katu-, liikenne-, virkistys-, ja vesialueet
45. kaupunginosassa (Kurttila) sekä virkistys-, vesi- ja suojelualueet
42. kaupunginosassa (Saunalahti), alue 521200.
Vireilletulo
Vireilletulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksessa 2005 - 2006
nimikkeellä Kallvik I.
Asemakaavaan liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja
arviointisuunnitelma, joka on päivätty 4.2.2008, päivitetty
28.4.2009,13.5.2009 ja täydennetty 3.11.2011.
Alueen kuvaus
Suunnittelualue sijaitsee noin 2 km Kauklahden rautatieaseman
eteläpuolella rajoittuen pohjoisessa Lambrobäckenin puroon ja etelässä
Espoonlahden vesialueeseen. Alueen länsipuolella on
asemakaavoittamattomia alueita ja itäpuolella Saunaniemen voimassa
olevat kaava-alueet.
Kaava-alueen pinta-ala on noin 40 ha ja asukkaita siellä on noin 30. Alue
on harvakseltaan vuosien myötä rakentunutta pientaloaluetta, metsäistä
Espoon kaupunki
Pöytäkirja
§ 161
Valtuusto
09.11.2015
Sivu 36 / 59
rinnealuetta ja avointa peltoa. Espoon kaupunki omistaa noin puolet
kaava-alueen maapinta-alasta ja lopun alueen omistavat yksityiset ja kaksi
rakennusliikettä.
Rakennuskanta koostuu pientaloista ja se on ajallisesti kerrostunutta.
Alueen yleisilme on hajanainen. Alueelle on rakennettu kunnallistekniikka,
johon osa kiinteistöistä on liittynyt. Tiestö on keskeneräistä. Alueen läpi
kulkee maakaasuputki.
Kaava-alueella on aiemmin toiminut Kallvikin tiilitehdas, jonka rakennukset
sijaitsivat Kurtinniityntien ja Kallvikintien risteyksen tietämillä. Tehtaan
jäänteet ovat teollisuushistoriallisesti arvokkaita ja ne on suojeltu myös
muinaismuistolain nojalla. Tärkeän kulttuurihistoriallisen kokonaisuuden
muodostavat Kallvikin tilan rakennukset pihapiireineen. Kallvikin tilan
tuntumasta on todettu myös lepakkojen saalistusalue. Kallvikin rannassa
on pienvenesatama, jonka läheisyydestä on löydetty meriuposkuoriaisia.
Kuoriaisten esiintymä on suojeltu Uudenmaan ympäristökeskuksen
rajauspäätöksellä (LUO 269). Kaava-alueelta ei ole löytynyt liito-oravalle
soveltuvia elinympäristöjä eikä jälkiä liito-oravasta.
Uudenmaan maakuntakaavassa (YM 8.11.2006) asemakaava-alue on
merkitty taajamatoimintojen alueeksi, jonka pohjoispuolella on luoteesta
kaakkoon johtava viheryhteystarve. Alueen poikki kulkee myös
maakaasuputki.
Espoon eteläosien yleiskaavassa kaava-alue on merkitty pääosin
kehitettäväksi pientaloalueeksi A3 sekä tiivis- ja matala- asuntoalueeksi
A2. Espoonlahden rannassa ja kaava-alueen itäreunassa on
virkistysaluevyöhykkeet. Virkistysyhteydet on merkitty rantaan, kaavan
itäosaan ja Lambrobäckenin tienoille. Yleiskaavassa on lisäksi varaus
maakaasuputkelle ja uudelle alueelliselle kokoojakadulle.
Alueella ei ole asemakaavaa. Alueen kaakkoisosaan on laadittu
Kallvik -niminen asemakaavaluonnos, joka on ollut nähtävillä
28.5. - 19.6.1991 (RakA 154 §). Asemakaavaprosessi jätettiin kesken
kaavan tavoitteiden vanhennuttua ja kaupunkisuunnittelulautakunta päätti
sen kumoamisesta 11.3.2004.
MRA 27 §:n ja 32 §:n mukainen kuuleminen
Asemakaavaehdotus oli nähtävillä 6.2.- 6.3.2012. Nähtävilläolon aikana
asemakaavaehdotuksesta saatiin 11 muistutusta. Lausuntoja tai
kannanottoja saatiin 10 kpl.
Monet muistuttajat halusivat lisää rakennusoikeutta. Kallvikin tilan
maankäyttö ja rakennusoikeus nousivat myös esille. Lisäksi toivottiin
muutoksia joihinkin katujärjestelyihin. Rantakiinteistöjen omistajat olivat
tyytymättömiä rannan virkistysaluevyöhykkeeseen.
Espoon kaupunki
Pöytäkirja
§ 161
Valtuusto
09.11.2015
Sivu 37 / 59
Kaupunginmuseo ja Gasum toivoivat tarkennuksia kaavamerkintöihin ja
määräyksiin. Uudenmaan ympäristökeskus (ELY -keskus) olisi toivonut
tehokkaampaa maankäyttöä ja oli huolissaan mm. Lambrobäckenin
vedenlaadusta ja lepakoiden elinympäristöstä.
Nähtävilläolon jälkeen kaavakarttaan ja määräyksiin on tehty mm.
seuraavat tarkistukset:
-
kortteleiden 45144, 45147 ja Ranapuiston rajauksia on tarkistettu ja
AP-korttelialue on muutettu AO:ksi,
Ranatien katualue on siirretty itään päin kokonaan kaupungin
omistamalle maalle,
Kallvikin tilan vanhaan pihapiirin on tehty mm. maanomistajan toivomia
tarkistuksia,
ohjeellista ajoyhteyttä koskeva merkintä on poistettu korttelin 45156
länsireunasta,
kaavakarttaan on lisätty ohjeellinen hulevesiallas ja hulevesimääräystä
on täydennetty,
vesihuoltorasitteita on lisätty.
Tarkistusten jälkeen kaavan rakennusoikeus säilyi lähes ennallaan.
Tarkistukset olivat vähäisiä, joten asemakaavaehdotusta ei ollut tarpeen
asettaa uudelleen nähtäville. Niitä maanomistajia, joita tarkistukset
koskivat, kuultiin kirjeillä MRA 32 §:n mukaisesti. Kuulemisten yhteydessä
saatiin 4 muistutusta. Muistutukset koskivat mm. istutettavia alueen osia ja
rakennusoikeusluvun jakamista rakennusaloille. Muistutusten johdosta
istutettavaa alueen osaa pienennettiin vähän korttelissa 45156.
Lisäksi Kurtinniitynkujan päässä olevat kiinteistöt 49–436-6-15 ja
49–428-3-29 rajattiin pois asemakaavasta maanomistajien toivomuksesta.
Asemakaava
Kallvik I:n asemakaava-aluetta kehitetään asumispainotteisena osana
Suur-Kauklahden paikalliskeskusta. Kaavoituksella pyritään luomaan
paikalliset erityispiirteet sekä luonnon- ja kulttuuriarvot huomioiden tiivis ja
yhtenäinen pientaloalue lähipalveluineen. Virkistysalueita kehitetään
toiminnallisina ja visuaalisina osina kaupunkirakennetta ja
Lambrobäckenin vartta keskeisenä vesielementtinä. Asemakaava-alueelle
osoitetaan tilavaraus myös julkisia lähipalveluita varten.
1. Mitoitus
Asemakaava-alueen pinta-ala on noin 40 ha. Kokonaisrakennusoikeus on
noin 47 300 k-m2. Siitä asuntorakennusoikeutta on noin 44 300 k-m2 ja
julkisten lähipalvelurakennusten rakennusoikeutta 3 000 k-m2. Alueen
arvioitu asukasluku on noin 800.
2. Korttelialueet
Selänteisille rinnealueille sijoittuvassa erillispientalokorttelissa 45156 on jo
Espoon kaupunki
Pöytäkirja
§ 161
Valtuusto
09.11.2015
Sivu 38 / 59
jonkin verran pientaloasutusta. Asemakaavassa nämä AO- korttelialueet
on esitetty rakennettaviksi pääosin tonttitehokkuudella e = 0.20 ja
maksimikerrosluku on kaksi. Kaava mahdollistaa myös talousrakennusten
rakentamisen (+ 20 %).
Kallvikin tilalla on säilynyt paikallisesti arvokas pihapiiri. Se on osoitettu
AO -1 -merkinnällä erillispientalojen korttelialueeksi, jolla ympäristö
säilytetään. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset on määrätty
suojeltaviksi ja kaava ottaa kantaa myös pihapiirin puustoisen ilmeen
säilyttämiseen ja täydennysrakentamisen luonteeseen. Rakennusoikeus
on esitetty kokonaislukuna, minkä lisäksi suojeltavat rakennukset saa
säilyttää.
Kallvikin tilan lähellä sijaitsevat asuinpientalojen ja erillispientalojen
korttelialueet (AP ja AO) ovat rakentamattomia ja ne on kaavoitettu
tehokkuudella e = 0.25 (+ 20 %). Myös lepakoiden elinpiiri / ruokailualue
on huomioitu kaavamerkinnöin.
Mustalahdentien pohjoispuolella AO- ja AP -korttelialueet sijoittuvat
pääosin nykyisille peltoalueille ja korttelit on esitetty tehokkuudella
e = 0.25 + 20 % - e = 0.35. Maksimikerrosluku on kaksi.
Mustanlahdentien ja Salakuljettajantien risteyksen eteläpuolelle on
kaavoitettu yleisten lähipalvelurakennusten kortteli 45154, jolle voi sijoittaa
esim. kylätalon / päiväkodin. Korttelin rakennusoikeus on 3 000 k-m2 ja
kerrosluku kaksi.
3. Luonto-olot, maisema ja virkistysalueet
Maisemakuvan kannalta keskeiset vapaa-alueet ja avoimet maisematilat
on merkitty virkistysalueiksi. Espoonlahden rantaan on suunniteltu
rantaraitti siten, että rantapuusto ja nykyinen rantaviiva voidaan säilyttää.
Lambrobäckenin välittömään läheisyyteen ei ole osoitettu uutta
rakentamista. Puronvarsi toimii osana laajempaa viheryhteyttä Espoonjoen
ja Keskuspuiston suuntiin.
Luontoselvityksessä (Yrjölä 2006) havaituista luontokohteista kaavaalueelle sijoittuu lepakoiden ruokailualue (III luokka), jolla on havaittu kahta
lepakkolajia, pohjanlepakkoa ja viiksisiippaa. Kaavaehdotuksessa esitetty
rakentaminen ei uhkaa pohjanlepakoiden säilymistä, mutta pimeämpien
metsien laji viiksisiippa tulee todennäköisesti väistämään rakentamista.
Kaava-alueen pinta-alasta on virkistysalueita yhteensä noin 11,5 ha ja
vesi- sekä suojelualueita noin 6,4 ha.
4. Liikenne ja melusuojaus
Alueen katuverkkoa kehitetään nykyiseen katuverkkoon tukeutuen ja sen
toimivuutta ja turvallisuutta parannetaan. Kurtinniityntie - Salakuljettajantie
-jaksoa kehitetään pääkokoojakatuna. Tavoitteena on myös parantaa
joukkoliikenteen palvelutasoa. Pääkokoojakaduilta ei pääsääntöisesti
sallita liittymiä yksittäisille tonteille vaan ne hoidetaan tonttikatujen kautta.
Ajonopeuksien hillitsemiseen on kiinnitetty erityistä huomiota
Espoon kaupunki
Pöytäkirja
§ 161
Valtuusto
09.11.2015
Sivu 39 / 59
(esim. ks -merkintä ja pihakatu). Melunsuojaustarvetta kaava-alueella ei
esiinny.
Viranomaisneuvottelut
Viranomaisneuvottelulle ei ole ollut tarvetta, mutta Uudenmaan
ympäristökeskukselta on pyydetty lausunto valmistelu- ja
ehdotusvaiheessa.
Ympäristövaikutusselvitys
Kaava-aluetta laajemmalle alueelle on vuonna 2006 laadittu luontoselvitys,
jota on myöhemmin täydennetty lepakoita koskevalla lausunnolla. Alueelle
on laadittu myös ympäristövaikutusselvitys ja Lambrobäckenin valumaalueen hulevesisuunnitelma. Lisäksi alueelle on laadittu kunnallistekniikan
yleissuunnitelma.
Lähiympäristö- ja korttelisuunnitelma
Kaupungin omistamille korttelialueille tullaan laatimaan korttelisuunnitelmat
ennen tontinluovutuksia.
Päätöshistoria
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
1
hyväksyy liitteenä olevat kiinteistöjen omistajien ja Espoon kaupungin
välillä 29.4.2015, 4.5.2015 ja 1.6.2015 allekirjoitetut
maankäyttösopimukset,
2
ehdottaa, että valtuusto hyväksyy 27.4.2009 päivätyn ja 25.8.2015
muutetun Kallvik I:n asemakaavan, piirustusnumero 6464, joka käsittää
korttelit 45143 - 45156 sekä katu-, liikenne-, virkistys-, ja vesialueet 45.
kaupunginosassa (Kurttila) sekä virkistys-, vesi- ja suojelualueet 42.
kaupunginosassa (Saunalahti), alue 521200.
Espoon kaupunki
Pöytäkirja
§ 161
Valtuusto
09.11.2015
Sivu 40 / 59
Päätös
Kaupunginhallitus:
Tiedoksi
-
Muistuttajat, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa
Uudenmaan liitto, ote ja kaavakartta
Uudenmaan elinkeino,- liikenne- ja ympäristökeskus ELY, ote ja
liitteet
Espoon kaupunki
Pöytäkirja
§ 162
Valtuusto
09.11.2015
Sivu 41 / 59
3961/10.03.00/2015
Kaupunginhallitus
Kaupunginhallitus
304 §
323 §
5.10.2015
26.10.2015
§ 162
Valtuustokysymys senioritalon käytöstä Espoon keskuksessa
Anne Savolainen, puh. 040 353 3582
[email protected]
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Kurt Bymanin ja
12 muun valtuutetun 7.9.2015 jättämään valtuustokysymykseen
senioritalon käytöstä Espoon keskuksessa ja toteaa kysymyksen loppuun
käsitellyksi.
Käsittely
Byman Tiina Elon ym. kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen:
”Valtuusto toivoo, että kaupunki myydessään tontteja rakentajille eri
täsmennettyihin tarkoituksiin, tarkemmin edellyttäisi ja valvoisi, että kaikki
osapuolet sitoutuisivat toteuttamaan myynnin ehdoissa luetellut
tarkoitukset.”
Päätös
Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Bymanin toivomusehdotus
Valtuusto:
-
Valtuusto toivoo, että kaupunki myydessään tontteja rakentajille eri
täsmennettyihin tarkoituksiin, tarkemmin edellyttäisi ja valvoisi, että
kaikki osapuolet sitoutuisivat toteuttamaan myynnin ehdoissa luetellut
tarkoitukset.
Oheismateriaali
-
Valtuustokysymys 7.9.2015
Senioritalon asukkaiden kirje
Espoon kaupunki
Pöytäkirja
§ 162
Valtuusto
09.11.2015
Sivu 42 / 59
Selostus
Valtuustokysymys
Valtuutettu Kurt Byman ja 12 muuta valtuutettua esittävät
valtuustokysymyksessä 7.9.2015 seuraavaa:
”Rakennustoimisto Pohjola Oy on hakemuksessaan 30.10.2012 pyytänyt,
että kaupunki luovuttaisi sille tontin 40383/1 ensisijaisesti vuokraamalla
vapaarahoitteisen Eloisa-seniorikohteen (55+) toteuttamista varten.
Espoon keskuksessa sijaitsevan korttelin 40383 tontin 1, kaavamerkintä
Länsi-Suviniityn asemakaavassa on AK, IV-V (asuinkerrostalojen
korttelialue). Tontin pinta-ala on 4 650 m2 ja rakennusoikeus 4 500 k-m2.
Autopaikat sijoittuvat tontille. Tontin pääoma-arvon käypä hinta on 480
euroa/k-m2, jolloin vuosivuokra 4 % mukaan 86 400 euroa.
Yhtiön Eloisa-asunnot ovat varttuneemmalle väelle tarkoitettuja asuntoja,
joiden suunnittelussa erityistä huomiota on kiinnitetty asuntojen ja
ympäristön esteettömyyteen, turvallisuuteen ja muunneltavuuteen.
Senioritalossa yhteisöllisyys toteutuu kerhotilan avulla. Yhtiö ei ole
hakemuksessaan esittänyt mitään muita erityisiä ehtoja tai vaateita.
Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto on kokouksessaan
3.12.2012, pykälä 126, vuokrannut kyseisen tontin sopimuksen 3. Ehdolla
”Tontille tulee rakentaa vapaarahoitteisia senioriasuntoja vähintään 70 %
rakennusoikeuden määrästä käyttöönottokuntoon kolmen (3) vuoden
kuluessa vuokrasopimuksen allekirjoittamisesta”. Sitä, milloin loppujen
senioriasunnoista on valmistuttava, ei ole sovittu.
Rakennuslautakunta on 23.1.2014 hyväksynyt (Espoon keskus, kortteli
40383, tontti 1, Valakuja 2) rakennusluvalla kaksi asuinkerrostaloa
senioreille ja niihin liittyvän maanalaisen pysäköintilaitoksen.
Rakennustoimisto Pohjola Oy on toteuttanut kohteen ja myynyt osan
asunnoista sijoitusyhtiöille ja yksityisille sijoittajille, jotka ovat vuokranneet
asuntoja vapailla markkinoilla senioriedellytyksestä piittaamatta. Yhtiössä
ei ole lapsiperheille sopivaa piha-aluetta tai -kalusteita. Pysäköintipaikkoja
on tehty vain noin puolelle asunnoista sen senioriluonteesta johtuen.
Senioriasukkaat tuntevat tulleensa petetyksi. Nykyisellään tilanne ei vastaa
vuokratontin hakemusta, tontin vuokrasopimusta, rakennusluvan
senioritaloa eikä talolle myönnettyä autopaikkanormia. Vieraspaikat ovat
vuokra-asukkaiden päivittäisessä käytössä. Asuntoja on markkinoitu ja
myyty senioriasuntoina, ei yleisenä vuokratalona. Asukkaat pelkäävät
sijoittajien määräys- ja hallintavallan estävän asian korjaamisen ja
syyttävät kaupunkia piittaamattomuudesta ja valvontavelvollisuuden
laiminlyömisestä.
Mihin toimenpiteisiin kaupunginhallitus aikoo ryhtyä tilanteen korjaamiseksi
ja asuntojen käytön palauttamiseksi siihen tarkoitukseen, johon ne on tehty
ja hyväksytty? Miten kaupunki jatkossa aikoo täsmentää sopimuksiaan ja
hoitaa valvontaansa niin, ettei kyseisiä tilanteita pääse syntymään?”
Espoon kaupunki
Pöytäkirja
§ 162
Valtuusto
09.11.2015
Sivu 43 / 59
Vastaus kysymykseen
Asunto Oy Espoon Valapuisto on valmistunut 31.8.2015. Kohteessa on 70
asuinhuoneistoa, joista 17.9.2015 mennessä on myyty 56 huoneistoa ja
myymättä on 14 huoneistoa. Autopaikkoja on toteutettu asemakaavan
edellyttämä määrä 1 ap / 100 k-m2 eli yhteensä 45 autopaikkaa, joista 41
on erikseen osakkeena myytäviä autohalliin sijoittuvia paikkoja ja 4 yhtiön
omistuksessa olevia ns. pihapaikkoja. Autohallipaikoista on 17.9.2015
mennessä myyty 22 paikkaa eli 19 paikkaa on vielä myymättä.
Asunto Oy Espoon Valapuiston huoneistoista on myyty sijoittajalle (FIM
Asuntorahasto I Ky) 20 huoneistoa ja 10 autohallipaikkaa. Lisäksi
rakentaja ilmoittaa myyneensä muutamalle yksityishenkilölle useamman
kuin yhden asunnon (2-3).
Pohjola Rakennus Oy on käynyt kaikkien huoneiston ostajien kanssa läpi
Eloisa-konseptin ja Espoon kaupungin tontinluovutusehdon
vapaarahoitteisista senioriasunnoista. FIM Asuntorahasto I Ky:n
huoneistoja koskevassa kauppakirjassa on kirjattu muihin ehtoihin, että
”ostaja on tietoinen siitä, että Espoon kaupunki on luovuttanut kohteen
tontin rakentajalle ehdoin, että kohteeseen toteutetaan vapaarahoitteisia
senioriasuntoja. Ote tontinluovutusehdoista on liitetty tähän kauppakirjaan.
Ostaja on myös tietoinen siitä, että kaupan kohteena olevat asunnot
toteutetaan Pohjola-Rakennus Oy Uusimaan Eloisa-konseptin mukaisina
senioriasuntoina. Konseptin kohdeikäryhmä on 55 + -vuotiaat”. FIM
Asuntorahasto I Ky on noudattanut kauppakirjassa mainittua ehtoa
vuokraustoiminnassaan. FIM Asuntorahasto I Ky:n omistamia huoneistoja
vuokraa Newsec. Vuokrailmoituksessa on todettu muun muassa, että
”taloyhtiön asunnot ovat varttuneiden ihmisten tarpeisiin suunniteltuja
koteja, jotka ovat esteettömiä, turvallisia sekä yhteisöllisiä. Vähintään
yhden samassa asunnossa asuvan asukkaan tulee olla 55 vuotta
täyttänyt”.
Eloisa-konseptiin ei kuulu palvelutarjontaa, mutta Pohjola Rakennus Oy on
koonnut alueella toimivien palvelutarjoajien yhteystietoja asukaskansioon.
Kohteen suunnittelussa Eloisa-konsepti näkyy monin tavoin. Kaikki
asunnot on sprinklattu ja niissä on muun muassa turvaliedet,
kyynärkytkimet ja esteettömyyden korostunut huomiointi. Eloisa konseptista johtuen myös ulkoiluvälineet on suunniteltu erityisesti
senioreiden käyttöön tavanomaisten leikkivälineiden sijasta.
Asunto Oy Espoon Valapuiston yhtiöjärjestyksessä ei ole asetettu
rajoitusta asunnoissa asuvien iälle. Rakentaja ilmoittaa kertoneensa tämän
asian ostajille avoimesti ennen kaupantekoa. Sen sijaan
yhtiöjärjestyksessä on ns. äänileikkuri, jolla rajoitetaan yhtiökokouksessa
laskettavia äänimääriä. Yhtiökokouksessa järjestettävässä äänestyksessä
yhden osakkeenomistajan äänimäärä voi olla enintään viidesosa
kokouksessa edustettujen osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä.
Äänileikkurilla pyritään estämään se, ettei yksittäinen omistajataho tai
yksittäinen henkilö voi yksin määrätä yhtiön asioista.
Espoon kaupunki
Pöytäkirja
§ 162
Valtuusto
09.11.2015
Sivu 44 / 59
Seitsemäntoista Asunto Oy Espoon Valapuiston asukasta on
allekirjoittanut Rakennustoimisto Pohjola Oy:lle, Pohjola Rakennus Oy
Uusimaalle sekä Espoon kaupunginhallitukselle osoitetun kirjeen, jossa
todetaan kohteessa asuvan myös muita kuin senioreita ja vaaditaan
Rakennustoimisto Pohjola Oy:tä ryhtymään toimenpiteisiin, muun muassa
yhtiöjärjestyksen muuttamiseksi. Lisäksi kirjeessä kysytään, miksi
kaupunki ei ole valvonut ja huolehtinut siitä, että tontille rakennetaan
senioritalo.
Pohjola Rakennus Oy on toteuttanut Asunto Oy Espoon Valapuiston
kaavamääräysten ja tontinluovutusehtojen mukaisesti. Huoneistojen
myynnissä on selkeästi tuotu esille, että kohde on tarkoitettu senioreille.
Yhtiön osakkaat voivat halutessaan tehdä muutoksia yhtiöjärjestykseen
asettamalla rajoituksia, esimerkiksi asunnossa asuvien iälle. Yhtiön
osakkaat voivat myös päättää pihalla sijaitsevien yhtiön hallinnassa
olevien neljän autopaikan muuttamisesta vuokrattaviksi paikoiksi.
Asunto Oy Espoon Valapuisto on vapaarahoitteinen senioreille tarkoitettu
asuintalo. Espoon kaupunki valvoo, että tontille rakennetaan senioreille
tarkoitettuja asuntoja vuokrasopimuksen ehtojen mukaisesti. Sen sijaan
kaupunki ei valvo sitä, ketkä lopulta asuvat vapaarahoitteisessa
asuintalossa. Yhtiön osakkaat päättävät itse yhtiöjärjestyksessä,
rajoitetaanko yhtiössä asuvien asumisoikeutta iän perusteella.
Päätöshistoria
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi
vastauksena Kurt Bymanin ja 12 muun valtuutetun 7.9.2015 jättämään
valtuustokysymykseen senioritalon käytöstä Espoon keskuksessa ja
toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi.
Käsittely
Byman Lahtisen kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle.
Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Bymanin
ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu,
puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen.
Päätös
Kaupunginhallitus:
Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle.
Päätösehdotus
vastauksena Kurt Bymanin ja 12 muun valtuutetun 7.9.2015 jättämään
Espoon kaupunki
Pöytäkirja
§ 162
Valtuusto
09.11.2015
Sivu 45 / 59
valtuustokysymykseen senioritalon käytöstä Espoon keskuksessa ja
toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi.
Päätös
Tiedoksi
Kaupunginhallitus:
Espoon kaupunki
Pöytäkirja
§ 163
Valtuusto
09.11.2015
Sivu 46 / 59
2580/00.01.02/2015
Kaupunginhallitus
Valtuusto
281 §
151 §
14.9.2015
12.10.2015
§ 163
Valtuustoaloite koulukohtaiseen ruoanlaittoon palaamisesta (Pöydälle 12.10.2015)
Minna Ahola, puh. 050 525 2779
Hellen Junninen, puh. 050 338 9787
[email protected]
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Ulf
Johanssonin ym. 18.5.2015 jättämään valtuustoaloitteeseen
koulukohtaiseen ruoanvalmistukseen palaamisesta Espoossa niissä
kohteissa, joissa siihen on edellytykset sekä toteaa aloitteen loppuun
käsitellyksi.
Käsittely
Johansson Hopsun ym. kannattamana teki seuraavan
toivomusehdotuksen:
”Valtuusto toivoo, että koulukeittiöissä ruoanvalmistukseen käytetään
mahdollisuuksien mukaan lähi- ja luomuraaka-aineita ruoan tuoreuden ja
terveellisyyden sekä kaupungin kestävän kehityksen tavoitteiden
edistämiseksi.”
Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Johanssonin toivomusehdotus
Päätös
Valtuusto:
-
Valtuusto toivoo, että koulukeittiöissä ruoanvalmistukseen käytetään
mahdollisuuksien mukaan lähi- ja luomuraaka-aineita ruoan tuoreuden
ja terveellisyyden sekä kaupungin kestävän kehityksen tavoitteiden
edistämiseksi.
Espoon kaupunki
Pöytäkirja
§ 163
Valtuusto
09.11.2015
Sivu 47 / 59
Oheismateriaali
Selostus
Valtuustoaloite 18.5.2015
Valtuutettu Ulf Johansson ja 30 muuta valtuutettua ovat 18.5.2015
jättäneet valtuustoaloitteen koskien toivetta koulukohtaiseen
ruoanvalmistukseen palaamisesta Espoossa niissä kohteissa, joissa siihen
on edellytykset. Valtuustoaloitteessa kerrotaan perusteluina, että
ruotsalaisissa kunnissa valmistetaan taas kouluruoka kouluissa ja on
osoittautunut, että koulujen oman keittiön ruoka voidaan valmistaa samaan
hintaan kuin koulun ulkopuolisen toimittajan ruoka. Oman koulun ruuassa
on paremmat ravintoarvot. Valtuutetut vetoavat lisäksi tutkimuksiin, jotka
osoittavat käytännössä kaikkien oppilaiden pitävän ”kotitekoista” ruokaa
tuoreempana ja maukkaampana.
Vastaus
Espoo Catering vastaa tällä hetkellä 79 koulukeittiön toiminnasta ja 13
koulun ruokapalveluja hoitaa ulkopuolinen toimija. Keittiöt ovat joko
tuotanto- tai palvelukeittiöitä.
Ruoka valmistetaan itse 70 koulukeittiössä, jotka toimivat
tuotantokeittiöinä. Loput 22 koulukeittiötä ovat palvelukeittiötä, joihin ruoka
tuodaan lähikeittiöistä joko kokonaan tai osittain, koska kaikissa
palvelukeittiöissä ei ole edellytyksiä valmistaa ruokaa paikan päällä.
Osassa palvelukeittiöissä voidaan valmistaa lämpimät lisäkkeet ja salaatit
itse. Ruoka valmistetaan aina mahdollisimman lähellä olevassa
tuotantokeittiössä aamuisin ja lähetetään heti palvelukeittiökouluun
nautittavaksi samana päivänä koululounaalla. Koulussa, jossa on
palvelukeittiö, koululainen syö samaa ruokaa kuin koulussa, jossa on
tuotantokeittiö.
Palvelukeittiöt eivät täytä kaikkia tuotantokeittiölle määriteltyjä kriteereitä ja
niiden uusiminen tuotantokeittiöiksi olisi epätaloudellista. Siirtokelpoisiin
koulurakennuksiin ei kustannussyistä rakenneta ruoanvalmistukseen
soveltuvia keittiötä, joten nekin toimivat palvelukeittiönä. Osa keittiöistä on
alun perin suunniteltu palvelukeittiöiksi, joissa ei valmisteta kaikkia aterian
osia. Uudet koulut suunnitellaan kokonsa takia nykyisin pääsääntöisesti
tuotantokeittiöiksi, joissa ruoka valmistetaan paikan päällä.
Päätöshistoria
Päätösehdotus
Liiketoimintajohtaja Mauri Suuperko
vastauksena valtuutettu Ulf Johanssonin ym. 18.5.2015 jättämään
valtuustoaloitteeseen koulukohtaiseen ruoanvalmistukseen palaamisesta
Espoossa niissä kohteissa, joissa siihen on edellytykset sekä toteaa
aloitteen loppuun käsitellyksi.
Espoon kaupunki
Pöytäkirja
§ 163
Valtuusto
09.11.2015
Sivu 48 / 59
Päätös
Kaupunginhallitus:
Valtuusto 12.10.2015 § 151
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Ulf
Johanssonin ym. 18.5.2015 jättämään valtuustoaloitteeseen
koulukohtaiseen ruoanvalmistukseen palaamisesta Espoossa niissä
kohteissa, joissa siihen on edellytykset sekä toteaa aloitteen loppuun
käsitellyksi.
Käsittely
Johansson puheenjohtajan kannattamana ehdotti, että asia jätetään
pöydälle.
Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli,
voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska
pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston
Päätös
Tiedoksi
Valtuusto:
Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle.
Espoon kaupunki
Pöytäkirja
§ 164
Valtuusto
09.11.2015
Sivu 49 / 59
2581/07.02.01/2015
Kaupunginhallitus
Valtuusto
289 §
152 §
28.9.2015
12.10.2015
§ 164
Valtuustoaloite Espoon liittymisestä kuntalaisaloite.fi -palveluun (Pöydälle 12.10.2015)
Mari Immonen, puh. 050 525 2706
[email protected]
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena valtuutettujen
Ahlfors ym. 18.5.2015 jättämään valtuustoaloitteeseen kuntalaisaloite.fi
-palveluun liittymisestä ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi.
Käsittely
Ahlfors Nevalaisen ym. kannattamana teki seuraavan
toivomusehdotuksen:
”Valtuusto toivoo, että Espoo liittyy kuntalaisaloite.fi -palveluun.”
Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Ahlforsin toivomusehdotus
Päätös
Valtuusto:
-
Valtuusto toivoo, että Espoo liittyy kuntalaisaloite.fi -palveluun.
Liite
5
Vuoden 2014 kuntalaisaloitteet
-
Valtuustoaloite 18.5.2015
Oheismateriaali
Selostus
Tiina Ahlfors ja 41 muuta allekirjoittanutta ovat tehneet valtuustoaloitteen
18.5.2015 koskien Espoon liittymistä kuntalaisaloite.fi-palveluun.
Espoon kaupunki
Pöytäkirja
§ 164
Valtuusto
09.11.2015
Sivu 50 / 59
Aloitteessa todetaan ”Kuntalaisaloite.fi-verkkopalvelussa kuntalainen voi
tehdä palvelussa mukana oleville kunnille kuntalaisaloitteita sekä
kannattaa ja seurata muiden tekemiä aloitteita. Aloitteiden toteuttaminen
helpottuu merkittävästi ja samalla se edesauttaa palveluun osallistuvia
kuntia toteuttamaan lain edellyttämää kuntalaisten osallistumisoikeutta.
Kuntalaisaloite.fi on oikeusministeriön tarjoama palvelu ja sen käyttö on
turvallista ja maksutonta.
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme valtuustoaloitteena, että Espoo
liittyy kuntalaisaloite.fi-palveluun. Lisäksi edellytämme kuntalain
mukaisesti, että valtuustolle tuodaan viipymättä selvitys vuonna 2014
tehdyistä kuntalaisaloitteista. ”
Kaupungin nykyiset käytännöt aloitteiden tekemisessä
Espoossa kuntalaisaloitteen voi tehdä sähköpostilla tai paperilla. Jos
aloitteessa on useampi osallistuja, tiedot osallistujista tulee liittää
aloitteeseen. Tämä voidaan tehdä niin ikään sähköpostilla tai paperilla.
Allekirjoittajan on vakuutettava olevansa sen kunnan asukas, jota aloite
koskee.
Vapaamuotoinen aloite toimitetaan kaupungin kirjaamoon. Kirjaamo ottaa
aloitteen vastaan ja kirjaa sen kaupungin päätöksentekojärjestelmään
sekä lähettää aloitteen tekijälle asianumeron, jonka avulla asian
etenemistä on mahdollista seurata. Kaupungin internet-sivuilla on
ohjeistettu tarkemmin aloitteen tekemistä ja kerrottu, miten aloitteen
käsittely kaupungin päätöksenteossa etenee.
Kuntalain mukaan (28 §) kunnan asukkaalla on oikeus tehdä kunnalle
aloitteita sen toimintaa koskevissa asioissa. Aloitteen tekijälle on
ilmoitettava aloitteen johdosta suoritetut toimenpiteet. Valtuuston tietoon
on saatettava vähintään kerran vuodessa sen toimivaltaan kuuluvissa
asioissa tehdyt aloitteet ja niiden johdosta suoritetut toimenpiteet. Jos
valtuuston toimivaltaan kuuluvassa asiassa aloitteen tekijöinä on vähintään
kaksi prosenttia äänioikeutetuista kunnan asukkaista, asia on otettava
valtuustossa käsiteltäväksi viimeistään kuuden kuukauden kuluessa asian
vireilletulosta.
Kuntalain (31 §) mukaan kansanäänestysaloitteen voi tehdä vähintään viisi
prosenttia äänioikeutetuista kunnan asukkaista. Valtuuston on viipymättä
päätettävä, toimitetaanko aloitteessa tarkoitettu kansanäänestys.
Uusi kuntalaki ja muutokset aloite- ja kansanäänestysaloitetta
koskien
Uusi kuntalaki (410/2015) tuli voimaan 1.5.2015. Sen osallistumista eli
mm. aloiteoikeutta ja kansanäänestysaloitetta koskevat säännökset tulevat
sovellettaviksi seuraavien kuntavaalien jälkeen alkavan valtuustokauden
alussa 1.6.2017. Uusi kuntalaki laajentaa aloiteoikeutta kunnan
asukkaiden ohella kunnassa toimiville yhteisöille ja säätiöille sekä
palvelujen käyttäjille. Aloitteen käsittelyvelvollisuuden määräaikaa
Espoon kaupunki
Pöytäkirja
§ 164
Valtuusto
09.11.2015
Sivu 51 / 59
laajennetaan siten, että aloite on otettava toimivaltaisen viranomaisen
käsittelyyn viimeistään kuuden kuukauden kuluessa, jos aloitteen on
tehnyt kaksi prosenttia kunnan asukkaista. Säännöstä ei siis enää rajata
valtuuston toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehtyihin aloitteisiin eikä nk. 2
prosentin aloitteiden tekijöiltä vaadita äänioikeutta.
Kansanäänestysaloitteen voi jatkossa tehdä 4 prosenttia 15 vuotta
täyttäneistä kunnan asukkaista.
Laki ei sisällä nimenomaisia säännöksiä siitä, missä muodossa
(sähköinen, paperinen) aloite tulee tehdä, mutta aloite tulee voida
jatkossakin tehdä myös paperimuotoisena, vaikka sähköisiin
toimintatapoihin siirtymiseen yleisesti kannustetaan.
Oikeusministeriön kuntalaisaloite.fi-palvelu
Oikeusministeriön Demokratia.fi-verkkopalveluiden kokonaisuudessa on
avattu kuntalaisaloite.fi-palvelu, joka toimii suomeksi ja ruotsiksi. Palvelua
voivat käyttää kuntalaiset, mikäli heidän kuntansa on liittynyt palveluun.
Liittyminen ja palvelun käyttö on kunnille maksutonta. Kunnat saavat
palvelun käyttöönsä ottamalla yhteyttä palvelun ylläpitäjään. Palvelun
käyttö ei sulje pois kunnan mahdollista muuta verkkopalvelun tai esim.
aloitelaatikon käyttöä. Palveluun on liittynyt noin puolet Suomen kunnista,
suurista kaupungeista Helsinki, Vantaa, Tampere, Oulu ja Turku.
Niin sanottujen 2 prosentin aloitteiden ja 5 prosentin
kansanäänestysaloitteiden tekemisessä ja kannattamisessa käytetään
kuntalaisaloite.fi.-palvelussa vahvaa sähköistä tunnistautumista.
Oikeusministeriön kuntalaisaloite.fi-palvelu kokoaa kuntalaisaloitteisiin
liittyvät toiminnot yhdelle sivustolle. Kuntalaisten näkökulmasta palvelu
helpottaa aloitteiden tekoa palvelun toimiessa alustana aloitteen
tekemiseen. Palvelu sisältää ohjeita aloitteiden laadintaan, vastaa
aloitteen tekoon ja lähetykseen vaadittavista muodollisista tehtävistä ja
siellä voi osallistua omalle kunnalle tehtyihin aloitteisiin. Aloitteen
tekeminen ja lähettäminen sekä nimien keruu sähköisesti helpottuu.
Palvelu myös mahdollistaa muiden aloitteiden seurannan sekä yhtenäiset
käytännöt myös sellaisissa tilanteissa, joissa kotikunta vaihtuu. Kun
aloitteita voivat uuden kuntalain mukaan tehdä myös palvelujen käyttäjät,
voi palvelun käyttöönotto helpottaa myös heidän mahdollisuuksiaan
vaikuttaa aloitteen tekemisen kautta.
Espoon kaupungille tehtiin 76 kuntalaisaloitetta vuonna 2014. Kaupungin
näkökulmasta palvelun käyttöönotto helpottaisi aloitteiden käsittelyä ja
pitkällä aikavälillä todennäköisesti niiden tekoon liittyvää ohjeistusta ja
neuvontaa. Koska palvelun käyttö on maksutonta, ei liittymisestä aiheutuisi
kaupungille kustannuksia. Liittyminen edellyttää kuitenkin palveluun ja sen
toimintoihin perehtymistä ja on todennäköistä, että jatkossakin aloitteen
tekijöitä ohjeistetaan ja neuvotaan myös kaupungin toimesta.
Espoo-tarinan mukaan kaikki espoolaiset, nuorista ikäihmisiin voivat
osallistua ja vaikuttaa kotikaupunkinsa kehittämiseen. Liittyminen
kuntalaisaloite.fi-palveluun parantaisi kaikenikäisten kuntalaisten
Espoon kaupunki
Pöytäkirja
§ 164
Valtuusto
09.11.2015
Sivu 52 / 59
vaikuttamismahdollisuuksia ja edistäisi kuntalaisaloitteen käyttämistä
yhtenä osallistumisen keinona. Samanaikaisesti on kuitenkin huomioitava,
että palvelun vahva tunnistautuminen ei välttämättä sovellu hyvin uuden
kuntalain mukaisiin 2 ja 4 prosentin aloitteisiin, sillä alaikäisillä
aloitteentekijöillä ei useinkaan ole sähköiseen tunnistautumiseen
soveltuvaa henkilökorttia tai pankkitunnuksia. Mikäli palvelua ei tältä osin
kehitetä, olisi siksi tärkeää, että aloitteisiin kerättäisiin jatkossakin
allekirjoituksia sekä sähköisesti että paperilla. Myös mahdollisuus tehdä
aloitteita kirjaamon kautta joko paperilla tai sähköpostitse säilyy.
Aloite ohjataan kunnassa sen viranomaisen käsiteltäväksi, jonka
toimialueeseen se kuuluu. Tämä on aloitteen tekijän ja käsittelyajan
kannalta toimivin ratkaisu. Espoossa vuosittain tehdyistä aloitteista suurin
osa kuuluu muun kuin valtuuston toimivaltaan. Aloitteita tehdään paljon
mm. teknisen keskuksen tai katuja viherpalvelujen toimialalla. Koska
vuonna 2014 tehdyt kuntalaisaloitteet eivät ole kuuluneet valtuuston
toimivaltaan, ei valtuustolle ole tuotu niistä selvitystä. Kuntalaki edellyttää,
että valtuuston tietoon saatetaan vähintään kerran vuodessa
nimenomaisesti valtuuston toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyt aloitteet
ja niiden johdosta suoritetut toimenpiteet. Liitteenä on luettelo vuoden
2014 kuntalaisaloitteista.
Muiden suurten kaupunkien kokemukset palvelusta ovat hyvin neutraalit.
Kuntalaisaloitteita on saapunut kuntaan palvelun kautta tähän mennessä
Helsinkiin 43 kpl, Vantaalle 11 kpl, Tampereelle 18 kpl, Turkuun 25 kpl ja
Ouluun 18 kpl. Palvelu on otettu käyttöön em. kunnissa syyskuun 2013 ja
helmikuun 2014 välisenä aikana.
Osallistuva Espoo – poikkihallinnollinen kehitysohjelman ohjausryhmä on
käsitellyt kuntalaisaloite.fi - asiaa kokouksessaan. Ohjausryhmä suhtautui
myönteisesti aloitteeseen, että Espoo liittyy oikeusministeriön ylläpitämään
kuntalaisaloite.fi - palveluun. Ohjausryhmä tulee seuraamaan palvelun
toimintaa.
Päätöshistoria
Päätösehdotus
Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä
Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan
vastauksena valtuutettujen Ahlfors ym. 18.5.2015 jättämään
valtuustoaloitteeseen kuntalaisaloite.fi-palveluun liittymisestä ja toteaa
aloitteen loppuun käsitellyksi.
Päätös
Kaupunginhallitus:
Espoon kaupunki
Pöytäkirja
§ 164
Valtuusto
09.11.2015
Sivu 53 / 59
Valtuusto 12.10.2015 § 152
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena valtuutettujen
Ahlfors ym. 18.5.2015 jättämään valtuustoaloitteeseen kuntalaisaloite.fipalveluun liittymisestä ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi.
Käsittely
Ahlfors puheenjohtajan kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle.
Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli,
voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska
pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston
Päätös
Tiedoksi
Valtuusto:
Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle.
Espoon kaupunki
Pöytäkirja
§ 165
Valtuusto
09.11.2015
Sivu 54 / 59
§ 165
Kokouksessa jätetyt aloitteet
Selostus
Puheenjohtaja totesi, että valtuuston työjärjestyksen mukaisina aloitteina
on jätetty seuraavat aloitteet:
-
Päätös
Valtuutettu Hopsu ym. esittävät terveydenhuollon palveluiden
järjestämisestä paperittomille henkilöille.
Valtuutettu Hyrkkö ym. esittävät maksuttoman ehkäisyn tarjoamista
espoolaisnuorille.
Valtuusto:
Puheenjohtajan ehdotukseen yhtyen valtuusto yksimielisesti päätti lähettää
aloitteet kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi.
Espoon kaupunki
Valtuusto
Pöytäkirja
Muutoksenhakuohje
Sivu 55 / 59
Muutoksenhakukielto KuntaL 91 § (§ 154-156, 158, 162-165)
Muutoksenhakukielto
Edellä mainituista päätöksistä, jotka koskevat vain asian valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa kuntalain
91 §:n mukaan hakea muutosta.
Espoon kaupunki
Valtuusto
Pöytäkirja
Muutoksenhakuohje
Sivu 56 / 59
Muutoksenhakuohje asemakaava-asioissa (§ 159-161)
Muutoksenhakuohje
Yleiskaavan ja asemakaavan hyväksymistä koskevaan päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella
Helsingin hallinto-oikeudelta.
Valitusaika on 30 päivää. Valitusaika lasketaan siitä päivästä, kun päätös on asetettu yleisesti nähtäville.
Valituksen saa tehdä
-
se, jota päätös koskee,
se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä
kunnan jäsen.
Poikkeus: Vaikutukseltaan vähäisen muun kuin ranta-asemakaavaa koskevan kaavamuutoksen
hyväksymistä koskeva päätös
Valituksen saa tehdä vain se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa.
Vaikutukseltaan vähäisenä ei ole pidettävä asemakaavan muutosta, jossa muutetaan rakennuskorttelin tai
muun alueen pääasiallista käyttötarkoitusta, supistetaan puistoja tai muita lähivirkistykseen osoitettuja
alueita taikka nostetaan rakennusoikeutta tai rakennuksen sallittua korkeutta ympäristöön laajemmin
vaikuttavalla tavalla, heikennetään rakennetun ympäristön tai luonnonympäristön arvojen säilymistä taikka
muutetaan kaavaa muulla näihin rinnastettavalla tavalla.
Sen lisäksi alueellisella ympäristökeskuksella ja muulla viranomaisella on toimialaansa kuuluvissa asioissa
oikeus valittaa kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä. Valitusoikeus on myös maakunnan liitolla ja
kunnalla, joiden alueella kaavassa osoitetulla maankäytöllä on vaikutuksia. Rekisteröidyllä paikallisella tai
alueellisella yhteisöllä on toimialaansa kuuluvissa asioissa toimialueellaan oikeus valittaa kaavan
hyväksymistä koskevasta päätöksestä.
Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että
- päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä,
- päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai
- päätös on muuten lainvastainen.
Valituksessa on ilmoitettava
-
valittajan tai valituksen laatijan yhteystiedot (nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero),
päätös, johon haetaan muutosta,
miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi sekä vaatimuksen
perusteet.
Valitus on valittajan tai sen muun laatijan itse allekirjoitettava.
Valitukseen tulee liittää
- päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä sekä
- todistus tiedoksisaantipäivästä.
Valituskirjelmän toimittaminen
Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa Helsingin hallinto-oikeudelle osoitteella:
Espoon kaupunki
Valtuusto
Pöytäkirja
Muutoksenhakuohje
Sivu 57 / 59
Helsingin hallinto-oikeus, kirjaamo
Radanrakentajantie 5
00520 HELSINKI
Puhelin:
Telekopio:
Sähköposti:
Virastoaika:
029 56 42000
029 56 42079
[email protected]
8.00 – 16.15
Omalla vastuulla valituskirjelmän voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on
jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston
aukioloajan päättymistä.
Omalla vastuulla valituksen voi toimittaa ennen valitusajan päättymistä myös telekopiona tai sähköpostilla.
Määräajassa toimitettava asiakirja on lähetettävä ennen määräajan päättymistä lainkäyttöviranomaiselle
siten, että asiakirja on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä.
Valituksen käsittelyn maksullisuus
Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain
(701/93) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksu.
Espoon kaupunki
Valtuusto
Pöytäkirja
Muutoksenhakuohje
Sivu 58 / 59
Kunnallisvalitusohje (§ 157)
Kunnallisvalitusohje
Edellä mainittuihin päätöksiin haetaan muutosta valittamalla.
Valituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös
välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.
Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen
tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen.
Valitusviranomainen
Muutosta päätöksiin haetaan Helsingin hallinto-oikeudelta.
Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Tiedoksisaanti
Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua
päätöksen lähettämisestä tai saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen
merkittynä aikana.
Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.
Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei oteta lukuun valitusaikaa
laskettaessa.
Valituskirjelmän sisältö
Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
-
päätös, johon haetaan muutosta
miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
perusteet, joilla muutosta vaaditaan
valittajan nimi ja kotikunta
postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos valittajan
puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu
henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituskirjelmään on liitettävä
-
päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisen
ajankohdasta, sekä
asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu
viranomaiselle.
Espoon kaupunki
Valtuusto
Pöytäkirja
Muutoksenhakuohje
Sivu 59 / 59
Valituskirjelmän toimittaminen
Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa Helsingin hallinto-oikeudelle osoitteella:
Helsingin hallinto-oikeus, kirjaamo
Radanrakentajantie 5
00520 HELSINKI
Puhelin:
Telekopio:
Sähköposti:
Virastoaika:
029 56 42000
029 56 42079
[email protected]
8.00 – 16.15
Omalla vastuulla valituskirjelmän voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on
jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston
aukioloajan päättymistä.
Omalla vastuulla valituksen voi toimittaa ennen valitusajan päättymistä myös telekopiona tai sähköpostilla.
Määräajassa toimitettava asiakirja on lähetettävä ennen määräajan päättymistä lainkäyttöviranomaiselle
siten, että asiakirja on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä.
Valituksen käsittelyn maksullisuus
Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain
(701/93) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksu.

Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto 09.11.2015 Sivu 1 / 59

Transcription

Similar documents

Parhaat palvelut 11.2.2015 - Järviseutu

8.4.2014 - Tampereen LVI-tekninen yhdistys TaLVI ry

Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 23.03.2015 Sivu 1 / 31

Esityslista 29.9.2014 (PDF)

Lausunto Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle koskien

Paikka: TS 3110 Aika: maanantai 28.9.2015 klo 10.15-12.45

NY_24h_leiri_Liite Rasti 7 kokouksen pöytäkirja

Yhdistyksen vaalikokous 2013

Yhdistyksen vaalikokous 2014 Pöytäkirja 11.12

Esityslista 24.3.2014 (pdf)

Vuosikokouksen pöytäkirja 14.11.2013a

Mikkelin palvelutuotantoyksikön käyttösuunnitelma 2015