HT 2 1983 - Suomen Hammasteknikkoseura ry

Transcription

as
JOUKKOJULKAISU
l K ^ f \ \
IllXrV
Pääkirjoitus - Lausunto Hammashuoltokomitean
mietinnöst ä - K i r j e l m ä s o s i a a l i - j a t e r v e y s m i n i s t e r i l l e - K i r j e l m ä opetusministerille - Ikämuutokset kokoproteesipotilailla Proteesikiinnitin TP-V - Käytyä keskustelua Kevätopintopäivät Turussa - Talvikisat O u l u s s a - Taidetta ja hampaita Yhteistyösuositus
•^Multimat
—keramiikkauuni on suunniteltu myös epäjalojen metallien päällepoittoon.
Esivalittava ohjelma suorittaa kalkki ne valheet, jotka epäjaloja metalleja
päällepoltettaessa täytyy tehdä.
—
—
—
—
Multimat on ergonomisesti ja teknisesti oikein suunniteltu
Alta avautuvan pystyuunin ansiosta teknikko ei joudu alttiiksi iämpösäteiiyile
Pystyuuni on energiaa säästävä, siinä ei synny iämpötiäviöitä
Huoitotekniiiisesti Multimat on itianteelilnen.Kaikki mahdolliset osien vaihdot voidaan helposti suorittaa laboratoriossa
— Multimat on puhtaanapitoa lukuunottamatta täysin huoltovapaa
— Uunin käyttö on erittäin helppoa. Kun työ on pantu poittoaiustaiie, valitaan ohjelma. Tämän
jälkeen automatiikka hoitaa koko polttoprosessin.
Tekniset tiedot:
Korkeus:
Leveys:
Syvyys:
Paino:
Jännite:
Virta: 4,5 Amp. =
58 cm
38 cm
35 cm
27 kg
220/50
1000W
Keskimääräinen tehontarve:
650°C = 380 W 950-1050°C = 845 W
Korkein käyttöiämpö 1200 °C
•"DENTALDEPOT"
Osoitteemme 1.8.83
on Vitikka 1
02630 ESPOO 63
Puh. 90-5281
E,
VOIT
murskata, murtaa, rouhia,
repiä, purra, taivuttaa,
halkaista, puristaa,
pilkkoa,
silpoa
anatominen muotoilu
luonnollisesti fluorlsolva
kiille ja denttiini erittäin
kovat
16 väriä
TODELLA EDULLINEN
MJ^pR Super Lux
LACTONA CORPORATION
MAJOR Dental Industry S.p.A.
Via Luigi Elnaudi 23
10024 Moncaiieri - Torino
Tel. (011)6406 406(Ric.aut.)
Telex 220546 Major To - itaiy
Suomessa:
HAMMAS OY
Helsinki 10 Kalevankatu 3 Vaihde 64 36 36
P
L
A
N
D
E
N
T
O
Y
HITSAAJANKATU 8, 00810 HELSINKI 81
e: 90-755 4366
KOTIMAISTA
HAMMASKULTASEOSTA*SAAT
LÄÄKINTÄMUOVISTA.
—
Lääkintämuovi Oy markkinoi kolmea kotimaista hammaskultaseosta, jotka on DIN
13906 normin
pohjalta kehitetty suomalaisten
hammasteknikoiden ja hammaslääkäreiden
korkeaa vaatimustasoa vastaaviksi.
Hammaskultaseosten kehitystyössä on ollut mukana
suomalaisia hammaslaboratorioita ja hammaslääkäreitä.
Näin on voitu ottaa tarkasti
huomioon käyttötarkoitus ja
tyypilliset suomalaiset työmenetelmät.
Hammaskultaseokset valmistaa Outokumpu Oy, joka
hyvän laadun lisäksi merkitsee
pitkäaikaista kokemusta,
maailmankuulua ammattitaitoa ja jatkuvaa laadunvalvontaa.
Seoksia on
kolme erilaista,
näin jokaiseen
käyttötarkoitukseen on saatu tarkoituksenmukaisin
seos.
OUTOKUMPU II
Inlayt sekä kruunut ja sillat, joihin tarvitaan tavallista
pehmeämpää kultaa.
OUTOKUMPUIII
Kruunut ja sillat.
OUTOKUMPU IV
Rangat sekä kruunut ja
sillat, joihin tarvitaan erikoiskovaa kultaa.
Seosten käyttömahdollisuuksia voidaan laajentaa erilaisilla lämpökäsittelyillä.
*)NIOM:n hyväksymä.
LM-DENTAL
Myynti: Lääkintämuovi Oy Rauni Tirri, Espoo, puhelin 90-80 30 561, 80 31 465
Biodeiit'
y^rit, jotka sopivat
Biodentin väreistä on tullut käsite koko Euroopassa.
Väriskaala osoittaa tehokkuutensa potilaan
hampaan värin määrittelyssä. Valittavana on 19
värivaihtoehtoa. Luonnollisia, kuultavia ja lämpimiä
Biodent-värejä.
^
—
0
•
-
1,
Diodent
Biodent-väreistä löytyy täydelfinen kokonaisuus
nykyaikaiseen hammasprotetiikkaan: keramiikka,
akryyli, hampaat, laitteet ja työmenetelmät.
Biodent-järjestelmä on kehityksen kärjessä.
Biodent mahdollistaa kaikki ratkaisut. Tämä
merkitsee käytännössä varmaa ja järjestelmällistä
työskentelyä.
^
D e n t s p l y
De Trey Gmt)H Postfacti 2009 D-6200 Wiest5aden
Myynti
OYDENTALDEPOTAB
Hankasuontie 9
00390 HELSINKI 39
puh 90-544 311
Sekä palvelukeskukset kautta maan
lammas
:eknikko
S U O M E N H A M M A S T E K N I K K O I E N KESKUSLIITTO r . y .
Keskusliiton vuosikokous, ja liiton toiminnasta
M a n n e r h e i m i n t i e 52 A I
00260 Helsinki 26
P u h . 447 123, postisiirto 12690-0
40. V U O S I K E R T A 1983
SUOMEN HAMMASTEKNIKKOJEN
KESKUSLIITON HALLITUS
Toimitusneuvosto
Päätoimittaja
Pekka Koivisto p u h . 447123
P] jukka Salonen
Harri Aalto
jouko Pohjonen
Seppo Miettinen
Matti Savolainen
Jan Lehessaan
Kari M a r k k a n e n
Rahaston hoitaja
Keijo Poiön
Kirjoituksia
lainattaessa
tähde mainittava.
i PJ. Matti Juntunen
OS. Sibeliuksenkatu 21 A 7, 04400 j ä r v e n p ä ä , p. 90-285812
II p j . Mikko Rikkonen
OS. Vaikeokoskenkatu 18, 37600 Valkeakoski, p. 937-4061 i
III p j . Teppo Koskinen
OS. Kaivosrinteentie 6178, OI6I0 V a n t a a 61, p. 90-531518
on
T o i m i n n a n j o h t a j a Pekka Koivisto
Kaupinmäenpolku 8 F 70, 00440 Helsinki 44, p. 90-447123
Tapio L a m m i n e n , Mököistenkatu 10, 24100 Salo 10, p . 924-15430
H a r r i A a l t o Puistokaan, I B 3, 00200 Helsinki 20, p. 90-6923277
Eerikki Vuorimies K a u p p a k a t u 3 A , 332G0 T a m p e r e 20, p. 931-28457
Lars N o r d b e r g , V a t a k u j a I B 2 I , 00200 Helsinki 20, p. 90-407400
Kosti Uusitalo, Urakkatie 10-12 D I I , 00680 Helsinki 68, p. 90-487972
Matti T o i m i n e n , L e n m a r a d i n k a t u 13 A 4, 20310 Turku 31, p. 92127834
Jan Lehessaari
Eija Hägg, R u n e b e r g i n k a t u 6 a F 3, OOIOO Helsinki 10, p. 90-499010
Rutto Saloranta A a l t o 4 A 14, 02320 Espoo 32, p . 768301
Kesh-Uusimaa Oy, Kerava 1982
Hammasteknikkojärjestöjen
yhteyshenkilöt
Hammastekniset ry
Erikoishammasteknikkoliitto ry
Hammaslaboratorioliitto ry
Pj. Riitta Saloranta
Aalto 4 A 14
02320 Espoo 32
Puh, t. 768301
Pj. Veh Heikkinen
Rautatienkatu 10
90100 O u l u 10
p u h . 981-22560
Sihteeri Eija Hägg
Runbergmkotu 6 A
OOIOO Helsinki 10
p u h . k. 90-499010
Varapj. Harri Aalto
Puistokaan I B 3
00200 Helsinki 20
p u h . 6923277 ^
Pj. Lars N o r d b e r g
V a t a k u j a I B 21
00200 Helsinki 20
p u h . 90-407400
Toiminnanjohtaja
Tapio Vasara
Kansakoulunkatu 10 A 21
OOIOO Hki 21
p u h . 90-6943866
Tj. Matti Juntunen
Sibeliuksenkatu 21 A 7
04400 J ä r v e n p ä ä
p u h . 90-285812
6
Suomen
Hammasteknikkojen Keskusliitto r y piti
sääntömääräisen
vuosikokouksensa
19. p ä i v ä n ä
m a a l i s k u u t a Hotelli Intercontinentalissa
Helsingissä. Kokous pidettiin edellisten
vuosien
tapaan
Hammasteknikkopäivien
päätöstapahtumana.
Keskusliiton k u l u n u t toimintavuosi
o l i järjestyksessään
toinen.
Kaksi
vuotta sitten, j o l l o i n pidettiin keskusliiton e n s i m m ä i n e n l i i t t o k o k o u s p o h d i n tällä
samaisella
palstalla
sääntöjen
uudistamiseen
j o h t a n e i t a tekijöitä j a keskusliiton t e h t ä v i ä j a asemaa
ammattikunnassamme.
K u t e n silloin todettiin, t u levat s ä ä n n ö t ja käytäntö
yhdessä
ohjaamaan
ja
suuntamaan
keskusliiton
toimintaa. Näin o n k i n käytännössä tapahtunut. Tunnusmerkistö
keskusliitossa
käsiteltävistä
asioista
on
selkiytynyt,
ja
ristiriitoja
jäsenjärjestöissä
käsiteltävien asioiden kanssa ei
ole.
Selviä
keskusliiton
asioita ovat olleet a m m a t tikuntaamme
koskevat
"ulospäin"
suuntautuvat
asiat, selvitykset j a l a u s u n not. Hallitus o n s a a n u t " s u lassa sovussa" s y n t y m ä ä n
lausuntoja ja kirjelmiä, joiden
vaikutus
aikanaan
koitunee
ammattikunnall a m m e eduksi.
Kirjelmiä ja lausuntoja
o n j ä t e t t y m m . sos.- j a terveysministerille,
opetusm i n i s t e r i l l e , SOS.- j a terveysministeriölle,
valtiovarainministeriölle
ja
hammashuoltokomiteall e . Niistä o s i t t a i n t o i s a a l l a
lehdessämme.
Toisaalta
käytäntö
on
tuonut esiin asioita, jotka
pitkällä
tähtäimellä
on
otettava
mukaan
yhteiseen
etujemme
valvontaan.
Keskusliiton
järjestelmällisen
toimintasuunnitelman
luomista
varten
tarvittavat raamit ovat a l kaneet hahmottua. Vastaisuudessa
toimintasuunnitelma pystytään
rakentam a a n jo ennen vuosikokousta, ja u u d e n hallituksen ei aloittaessaan tarvitse
miettiä
alkuunpääsemistä.
Toiminnan
jatkuvuus
saadaan
varmistetuksi.
Keskusliitto-organisaatiota e i a l u n p i t ä e n r a k e n nettu
ainoastaan
valtak u n n a n kattavien järjestöjen varaan. Tarkoituksena
o n tulevaisuudessa pyrkiä
tehostamaan
hammasteknillisellä a l a l l a
toimivien
paikallistoimintaa.
Hammasteknikkoseuratoim i n n a l l a o n jo pitkä historia. S e u r o j e n toiminta-akti-
viteetti o n v a i h d e l l u t ajoittain ja alueittain.
Paikallistoiminnan
tehostamiseksi ja y h d e n m u kaistamiseksi koko
maan
alueella, on hammasteknikkoseuroille laadittu u u det s ä ä n n ö t . U u s i e n s ä ä n töjen käyttöönotolla
pyritään
mm.
ajoittamaan
seurojen kokoukset ja h e n kilövalinnat
samanaikaisiksi. T ä l l ö i n m m . k e s k u s liitolle t u l e v a i n f o r m a a t i o
ja esim. aloitteet vuosikokousasioiksi
saadaan
ajoissa jätetyksi.
Säännöt
pyritään
vähitellen
ottamaan
käyttöön
kaikissa
seuroissa.
Seurojen toiminta-aluejaoituksessa
on
paikoittain
epäselvyyksiä,
jotka tulisi selvittää.
Hammasteknikkolehdelle o n hyväksytty ohjesääntö. Ohjesäännön m u k a a n l e h d e n asioista p ä ä t tää toimitusneuvosto, joka
o n k o k o o n p a n t u keskusliiton jäsenjärjestöjen edustajista. T ä t e n l e h d e n l i n jaan voi vaikuttaa jokain e n keskusliiton jäsen.
Kaikkiaan toiminta olennaisilta osin o n ollut jatkoa
Suomen
Hammasteknikkojen
Liiton toiminnalle.
Vähitellen aletaan valmist e l e m a a n Liiton 60-vuotis
juhlaa, joka pidetään v a jaan kahden vuoden kuluttua.
Pekka Koivisto
7
Lausunto
Hammashuoltokomitean
Sosiaali- ja
terveysministeriölle
Viite:
Lausuntopyyntö
15.3.1983 D N : 0 830/059/83
Asia: Lausunto
hammashuoltokomitean
mietinn ö s t ä (1983:16)
Yleistä
Lausuntonaan
hammashuoltokomitean
mietinnöstä S u o m e n
Hammasteknikkojen Keskusliitto ry
esittää k u n n i o i t t a e n seuraavaa.
Suomen
Hammasteknikkojen Keskusliitto ja sen
jäsenjärjestöt
olivat
erittäin k i i n n o s t u n e i t a o s a l l i s tumaan omaa toimialaansa k o s k e v i e n s e l v i t y s t e n j a
esitysten tekemiseen h a m mashuoltokomiteassa.
Kom i t e a a n ei k u i t e n k a a n n i mitetty y h t ä ä n
hammasteknisen a l a n
edustajaa.
Komiteatyön ollessa jo pitkällä nimitettiin järjestömme edustaja asiantuntijajäseneksi, m u t t a ei täysivaltaiseksi
jäseneksi.
Ilmeisesti k o m i t e a n k o k o o n panostakin johtuen komitean mietinnössä o n h a m m a s t e k n i n e n a l a käsitelty
puutteellisesti ja virheellisestikin.
Hammaslaboratorioita ja n i i d e n t u o t t a m i a
p a l v e l u j a ei ole käsitelty
juuri o l l e n k a a n e h k ä sen
vuoksi, että k o m i t e a l l a ei
ole ollut a s i a n t u n t e m u s t a
ja koska h a m m a s l a b o r a t o r i o i d e n s u o r i t t a m i a töitä e i
ole ehdotettu s u b v e n t o i t a vaksi.
8
mietinnöstä
Erikoishammasteknikkojen
työskentelystä
aikuishammashuollossa
on
komitealla ollut runsaasti
aineistoa, m u t t a tätä ei ole
käytetty k a i k i l t a o s i n h y ö dyksi.
Merkittävän osan h a m mashuollon
palveluista
jäätyä
selvittämättä
on
katsottava, että komitea ei
ole suorittanut t o i m e k s i a n t o a a n tyydyttävästi.
Koska
hammaslaborat o r i o p a l v e l u t o n jätetty kokonaan
selvittämättä
jo
malli mahdollista subventiojärjestelmää v a r t e n luomatta, ne tahot, jotka kom i t e a m i e t i n n ö n j a siitä a n nettujen lausuntojen avulla päättävät, mitä h a m mashuollon
palveluja,
kuinka p a l j o n ja millä menetelmällä
subventoidaan, joutuvat toimimaan
puutteeliisten
tietojen
a v u l l a . K o m i t e a n olisi tull u t n ä m ä k y s y m y k s e t selvittää. Tältä osin k o m i t e a n
työtä t u l i s i p i k a i s e s t i t ä y dentää.
Komiteamiietinnössä
esitetyt
hammasteknistä
a l a a koskevat tiedot ovat
olennaisilta osin virheellisiä. Kohdassa 3.1.1. h a m mashuoltopalvelujen
saat a v u u s j a k ä y t t ö o n jätetty
kokonaan ottamatta huom i o o n a l a l l a työskentelevät h a m m a s l a b o r a n t i t
ja
hammastyöntekijät
yht e e n s ä n o i n 400 h e n k i l ö ä .
Nämä
ovat
toimiessaan
hammasteknikon
johdon
ja
valvonnan
alaisina
omassa
työtehtävässään
työkapasiteetiltaan
hammasteknikkoon
rinnastettavissa ja siten h a m m a s l a boratoriopalveluja
tuottavaa työvoimaa.
K o h d a s s a 3.2.3. o n esitetty tavoitteeksi kokoprot e e s i e n v a l m i s t u s 140.000
l e u k a a n . Esitetty l u k u o n
teoreettinen.
Tällöin
on
jätetty
ottamatta
huom i o o n se, e t t ä h u o m a t t a v a
osa h a m p a a t t o m i s t a i h m i s i s t ä e i v o i t a i h a l u a käyttää
hammasproteesia
l a i n k a a n . He eivät tule hoid o n piiriin, vaikka hoito
olisi ilmaista.
Edelleen
kohdassa
,3.2.3. o n esitetty k i i n t e i d e n
hammasproteesien
lukum ä ä r ä s t ä , e t t ä n o i n 60.000
aikuisella o n siltaproteesi
j a n o i n 200.000 a i k u i s e l l a
yksittäisiä
kruunuproteeseja.
Kuitenkin
karkean
arvion mukaan hammaslaboratorioissa
valmistet a a n jo v u o s i t t a i n 75.000—
100.000 s i l t a a .
Yksittäisiä
k r u u n u j a v a l m i s t e t a a n arv i o n m u k a a n 200.000 k p l
vuodessa.
Kohdassa
3.2.6.
hammasteknikot o n kokonaan
jätetty pois h a m m a s h u o l lon nykyisestä työvoimasta j a s e n k e h i t y k s e s t ä .
K o h d a s s a 4. o n käsitelty
a i k u i s h a m m a s h u o l l o n ratkaisumalleja
eräissä
muissa
maissa.
Nähdäks e m m e Tanskassa erikoishammasteknikoiden
asem a on selkeä aikuishammashuoUonkin
organisaa-
tiossa.
Erikoishammasteknikkojen toiminta o n ollut
kautta aikojen monipuolisempaa ja laajempaa kuin
Suomessa. Vasta vuodesta 1979 l ä h t i e n e r i k o i s h a m masteknikkotoiminta
on
ollut nykyisten s ä ä n n ö s t e n
alaista.
Mietinnössä
luet e l t u j e n m a i d e n lisäksi e r i koishammasteknikkotoim i n t a a o n useissa m u i s s a
maissa,
mm.
Sveitsissä,
Itävallassa,
Belgiassa
ja
Yhdysvalloissa.
suudessa. Riittävän ajoissa t e h d y i l l ä h y v i l l ä h o i t o ratkaisuilla
pystyttäisiin
ehkäisemään
kalliiden
hoitotoimien
syntyminen.
K u n tavoitteena pidetään
edelleen
hampaattoman
väestönosan
vähentämistä j a a s e t e t t u j e n t e r v e y s p o liittisten t a v o i t t e i d e n saavuttamista, tulisi k o r v a u k s e n s i s ä l t ä ä m y ö s kiinteät
proteesit ja
osaproteesit.
Tällöin
ei
vähennettäisi
o m i e n h a m p a i d e n säilyttämismotivaatiota.
Subventiojärjestelmä
Subventiojärjestelmä
tulee t e h d ä sellaiseksi, että
kaikkia
hammasteknisiä
töitä s u b v e n t o i d a a n y h t ä
suurella
osuudella.
Toim e n p i d e r y h m i i n , joita komitea
on
laskelmissaan
h a l u n n u t s u b v e n t o i d a 80
%:lla, kuuluvat m m . proteesien korjaukset ja p o h jaukset. Kuitenkin korjaukset j a p o h j a u k s e t j o s i n ä l lään ovat h a l v i m p i a h a m masteknisiä
töitä,
joiden
s u u r i s u v b e n t i o tulisi n ä k e myksemme m u k a a n suuntaamaan
väärin
hoidon
painopistettä. Terveydelliseltä k a n n a l t a tarkasteltun a saatetaan s u u n ja j ä ä n nöshampaiston
hoidon
laiminlyönti k o r v a t a proteesien
toistuvilla
pohjauksilla. Teknilliseltä k a n nalta
saatetaan
useita
suurehkoja korjauksia
ja
pohjauksia tekemällä pyrkiä
valmistamaan
lähes
u u d e n v e r o i s i a töitä. E h d o tus s a a t t a i s i j o h t a a s i i h e n ,
että
pyrittäisiin
korjaam a a n j a p o h j a a m a a n täy-
Komitean
ehdotuksen
pääkohta o n ehdotus subventiojärjestelmäksi.
Komitean ehdottama järjestelmä ei ole hyväksyttävissä, v a a n lähtökohtana p i tää olla kaikkien hammasteknisten
töiden
subventioperiaate. Komitea onkin
periaatteessa pitänyt läht ö k o h t a n a sitä, e t t ä j o k a i sella
kansalaisella
tulee
olla mahdollisuus subventoituun
hammashuoltoon.
K u i t e n k i n m i e t i n n ö s s ä esitetään, että s u b v e n t o i t a i siin ainoastaan
irroitettav i e n kokoproteesien hoitokustannuksia.
Ulottamalla
korvaus
kaikkeen
proteettiseen
hoitoon tuettaisiin o m i e n
h a m p a i d e n säilyttämis- ja
s u u n j a h a m p a i s t o n terveydentilan
parantamist a v o i t e t t a . L i s ä k s i kiinteillä
ja s o p i v a m m i l l a proteettisilla
vaihtoehdoilla
vähennettäisiin
korvausten suorittamista tulevai-
sin
sopimattomia,
liian
k a u a n pidettyjä proteeseja, jotka ehdottomasti tulisi
uusia. Proteesien korjausten ja pohjausten subvention tulisi olla s a m a n suuruinen
kuin
muidenkin
hammasteknisten
töiden.
Sairausvakuutuslain
nojalla nyt erityistapauksissa
suoritettavia korvauksia ei
tulisi a l e n t a a .
Uudistuksen
alkuvaiheessa
tulisikin
kaikkia
h a m m a s t e k n i s i ä töitä s u b v e n t o i d a 40 % : l l a . Jos p r o teettisten
toimenpiteiden
mukaan
ottaminen
subv e n t i o o n 40 % : n s u b v e n t i o tasolla o n mahdotonta, tulisi yleistä s u b v e n t i o p r o senttia a l e n t a a 40:stä.
Eräs tapa alentaa h a m masteknisten töiden kustannuksia
käyttäjille
on
vapauttaa
hammastekniset työt l i i k e v a i h t o v e r o s t a .
E t e n k i n , jos h a m m a s t e k n i set työt j ä t e t ä ä n p ä ä o s i n
subventio] ärjestelmän
ulkopuolelle,
liikevaihtover o n p o i s t a m i n e n o l i s i välttämätöntä.
Samalla
palveltaisiin
verotuksen yksinkertaistamista
sekä
neutraalisuutta,
joka
on
pahiten
häiriintynyt
erikoishammasteknikon
ja
hammaslääkärin
suorittaman
potilaskäsittelytyön
osalta.
Hammashuollon
neuvottelukunta
Suomen
Hammasteknikkojen Keskusliitto edellyttää,
että n e u v o t t e l u k u n nan
kokoonpanossa
on
9
Lausunto.
hammasteknikkojärjestöjen
edustus.
Edustuks e m m e tulisi ottaa m u k a a n
myöskin
kaikkiin
muihin
o r g a n i s a a t i o i h i n , jotka toimivat
hammashuollon,
rahoituksen,
suunnitelm i e n ja m u i d e n h a m m a s huoltojärjestelyjen
piirissä
niin
valtakunnallisella
kuin kuntatasollakin.
Tietojärjestelmä
Kohdassa
7.7.3.
käsitelty
tietojärjestelmän
soveltaminen
yksityiseen
hammashuoltoon
puoltaa
paikkaansa.
Kuitenkaan
järjestelmän ei tulisi m u o dostua liian
monimutkaiseksi j a a i k a a v i e v ä k s i . Järjestelmästä
aiheutuvat
kustannukset tulisi v o i d a
lisätä taksaan.
Erikoishammasteknikkokysymyksiä
K o h d a s s a 8. o n k ä s i t e l t y
erikoishammasteknikkoja
osana hammashuoltoa.
T ä s s ä t o d e t a a n , että kokoproteesipotilaiden
kohd a l l a tulisi toteuttaa kokonaisvaltaista
hoitoperiaatetta,
joka
saavutetaan
hammaslääkärin
ja
yhteistyötä l i s ä ä m ä l l ä . K o k e mukset jo tutkimustulokset
osoittavat, että m y ö s p r o teesipotilailla o n erilaisia
suun sairaustiloja ja p u rennasta j o h t u v i a häiriöltä.
Kokoproteesia
käyttävän väestönosan ikääntyessä,
vanhenemiseen
liittyvän
hammasprotee-
10
sin pidossa i l m e n e v ä t o n gelmat myös
lisääntyvät.
Siksi e s i t ä m m e k i n e t t ä e r i koishammasteknikoiden
a m m a t t i t a i t o p i d e t ä ä n korkealla k o u l u t u k s e n sisältöä j o j a t k o k o u l u t u s t a kehittämällä.
Mielestämme
yhteistyön t u l i s i t o i m i a s a m o i n
kuin nyt eli, k u n erikoishammasteknikko
havaitsee s a i r a u k s i a t a i v a m m o ja p u r e n t a e l i m i s s ä , h ä n o n
velvollinen
lähettämään
potilaan
tarkastukseen
hammaslääkärille.
Hammaslääkärin hoidossa ollessaan
tällainen
potilas
voi teettää subvention piirun kuuluvia proteesihoidollisia toimenpiteitä
erikoishammasteknikolla.
Muutoin
erikoishammasteknikko saisi v a l m i s taa
suoraan
subvention
piiriin kuuluvia kokoproteesihoidoUisia
toimenpiteitä
ilman
hammaslääkärin tarkastusta (Laki
220/64
ja
asetus
580/64
hammasteknikon
toimen
harjoittamisesta).
Erikoishammasteknikk o j e n m a h d o l l i s u d e s t a toimia laajemmalla alueella
hoitopalveluja
antavana
ryhmänä
viittaamme
9.8.1982 s o s i a a l i - j a
terveysministeriölle
luovutett u u n k i r j e l m ä ä n , j o k o koskee o s a p r o t e e s i o i k e u k s i a .
Hammaslaboratorioiden
subventiojärjestelmä
K o m i t e a e i o l e selvittänyt,
millainen
subventiojärjest e l m ä o l i s i , jos s u b v e n t i o
ulotettaisiin vastoin komitean
ehdotusta
koskemaan
kiinteiden
proteesien jo osaproteesien v a l mistuskustannuksia.
Katsomme,
kuten
edellä
olemme
esittäneet,
että
myös n ä m ä kustannukset
tulisi
saattaa
subvention
piiriin
toteuttamalla
seuraavassa
esitettävien
suuntaviivojen
mukainen
subventiojärjestelmä.
Yksityiskohtien
selvittämistä
v a r t e n t u l i s i p e r u s t a a selvitystyöryhmä,
koska kom i t e a o n jättänyt selvityksen tekemättä.
riittävän pitkäaikainen
kemus alalla.
ko-
Helsingissä toukokuun
p ä i v ä n ä 1983
11.
K a t s o m m e , että s u b v e n tio t u l i s i t o t e u t t a a s a i r a u s v a k u u t u k s e n kautta siten,
että
hammaslaboratoriot
hakisivat
subventio-osuuden
suoraan
sairausvakuutuksesta.
S u b v e n t o i t a v i a töitä tekevistä laboratorioista tulisi n ä i n o l l e n s o p i m u s l a b o ratorioita. Subvention perustana
olevan
taksan
osalta v i i t t a a m m e siihen,
mitä komitea o n ehdottanut
hammaslääkäreiden
ja erikoishammasteknikoid e n t a k s o i s t a e l i että s u b v e n t i o n p e r u s t a n a o n liittojen ohjepolkkiotaksat.
Kirjelmä sosiaalija
terveysministerille
Sopimuslaboratorioilta
olisi
aina
edellytettävä
mahdollisimman
korkeata
ammattitaitoa
ja
laajaa
palvelukykyä.
Tämän
vuoksi
sopimuslaboratorioksi p ä ä s e m i s e n edellyt y k s e n ä t u l i s i o l l a se, e t t ä
laboratoriossa
toimii
vähintään
yksi
johtava
hammasteknikko, jolla on
SUOMEN
HAMMASTEKNIKKOJEN KESKUSLIITTO
Matti Juntunen
Mlkko Rikkonen
Teppo Koskinen
Suomen
Hammasteknikkojen
Keskusliitto
ry:n
edustajat:
Matti
Juntunen, L a r s Nordberg, Teppo K o s k i n e n j a P e k k a K o i visto
kävivät
luovuttamassa
seuraavan
sisältöisen kirjelmän sosiaalija terveysministeri V a p p u
T a i p a l e e l l e 4.3.1983.:
Valtioneuvoston
21.8.1980
asettaman k o m i t e a n saatua vaikean työnsä
valmiiksi e s i t ä m m e kunnioittaen seuraavaa: Komitea
o n k o k o o n p a n o l t a a n ollut
voimakkaasti
hammaslääkärikeskeinen
eikä
meillä
ollut
komiteassa
jäsentä.
Hammasteknikon
asem a ja tehtävä k o m i t e a n
suunnittelutyössä
jäivät
asiantuntijajäsenemme
ja
komitean jäsenten yhteistyön j a s e l v i t y s t e n v a r a a n .
H a m m a s t e k n i k o n ja erikoishammasteknikon
oikeudesta valmistaa h a m m a s t e k n i l l i s i ä töitä s ä ä d e t ä ä n l a i s s a (220/64) j a aset u k s e s s a (580/64) h a m m a s teknikon toimen harjoittamisesta.
Hammashuollon
kehittämistyöryhmän
(5/79)
mietinnön m u k a a n h a m mashuollon
kokonaiskul u i s t a o n n o i n 10 % h a m masteknillisten
töiden
osuutta. K u n p a r h a i l l a a n
suunnitellaan
aikuisväestön
hammashuollon
järjestelyjä
katsomme,
että
velvollisuutenamme
on
osallistua
suunnittelutyöhön. Aikuisväestö o n j u u r i
se k o h d e r y h m ä , j o l l e h a m masteknillistä työtä p ä ä a siallisesti t e h d ä ä n . Tällöin
aikaisemmin
mainittu
hammasteknillisten
töiden
osuus h a m m a s h u o l l o n kokonaiskuluista
aikuisväestön k o h d a l l a k a s v a a h u o mattavasti.
kin itsenäisesti s u u r i m m a n
osan.
Ministeriön
harkitessa
nyt jatkotoimia k o m i t e a n
t y ö s k e n t e l y n p o h j a l t a esitämme,
että
työryhmän
toimintaan
osallistuu
hammasteknillisen
alan
edustaja
oman
erityisalueemme tehtävän suunnitteluun
ja
järjestelyyn.
Samalla meille hammasteknikoille
avautuu
tilais u u s s a a d a riittävästi t i e toa ja Olkaa
sopeutuaksemme h e l p o m m i n aikuishammashuollon
tuleviin
järjestelyihin.
Helsingissä
4. p : n ä m a a l i s k u u t a 1983
SUOMEN HAMMASTEKNIKKOJEN KESKUSLIITTO RY.
Matti J u n t u n e n
Lars Nordberg
Teppo Koskinen
Hammasteknillisistä
töistä t u o t e t a a n n o i n p u o let
hammaslaboratorioissa
hammaslääkärin
tilauksesta ja puolet erikoishammasteknikoiden
toimesta
suoraan
potilaille
tuotettuna
proteesihoitona.
Erikoishommosteknik o i d e n työ k o h d i s t u u i ä k kääseen
aikuisväestöön.
Eläkeläisten
hammasproteeseista h e v a l m i s t a v a t -
11
Kirjelmä Opetusministerille
Suomen
Hammasteknikkojen Keskusliiton edustaj a t Matti J u n t u n e n , L a r s
Nordberg,
Teppo
Koskinen
jo
Pekka
Koivisto
kävivät l u o v u t t a m a s s a kirj e l m ä n 1.6. o p e t u s m i n i s t e ri K a a r i n a S u o n i o l l e . K i r jelmässä käsitellään h a m masteknikkokoulutuksen
aloittamista Kuopiossa.
Seuraavassa
eräitä
p ä ä k o h t i a j a a j a t u k s i a kirjelmän sisällöstä:
Hammasteknikkoj en,
hammaslaboranttien
ja
erikoishammasteknikkojen koulutus t a p a h t u u tällä
hetkellä Helsingissä
Valtion
Hammasteknikkoopistossa.
Opisto muutti nykyisiin
t i l o i h i n s y k s y l l ä 1979. T i l a t
on suunniteltu ja kalustettu
nykyiset ja t u l e v a i s u u d e n
hammasteknikko-opetuksen
tarpeet
huomioiden
sekä
koulutettavien
m ä ä r ä n , että a m m a t t i t a i don
vaatimustason
suhteen.
Kuopion
Korkeakoulu
on osoittanut suurta mielenkiintoa a l a m m e koulutuksen
aloittamisesta.
Koulutuksen
suunnittelua
koordinoi
tällä
hetkellä
hammasteknikkokoulutuksen
opetussuunnitelmatyön johtoryhmä.
Mikäli
hammasteknikkokoulutuksen aloitushanke K u o p i o n k o r k e a k o u l u n
kohdalla etenee n i i n pitkälle, että siellä aloitettaisiin jotain a l a m m e k o u l u -
12
tusta, e s i t ä m m e s e u r a a v i a
p e r u s t e i t a , e t t ä s i n n e siirrettäisiin
erikoishammasteknikkokoulutus,
hammasteknikko- ja h a m m a s laboranttikoulutuksen
pysyessä edelleen Helsingissä Valtion Hammasteknikko-opistossa.
Opetus: Edellytykset h a m masteknikkojen
ja
hammaslaboranttien
kouluttamiseen
nykyisessä
oppilaitoksessa
ovat
erittäin
hyvät.
Erikoishammasteknikkokoulutuksessa o n h a m maslääkäritasoisen
koulutuksen o p e t t a j a v o i m a ratkaisevassa
asemassa,
koska s u u r i n osa koulutuksesta o n t e o r e e t t i s t a j a k l i i nistä
opetusta.
Tällöin
opetuslaitos, jossa k o u l u tetaan
hammaslääkäreitä
mahdollistaisi
yhteisten
opettajien
käyttämisen.
Helsingissä p ä t e v i e n opettajien löytyminen erikoishammasteknikkojen
opettamiseen o n ajoittain ollut
hankalaa.
Opetuksen
kehittäminen:
U s e i s s a y h t e y k s i s s ä o n esitetty v a a t i m u k s i a e r i k o i s hammasteknikkokoulutuksen kehittämisestä.
Hammashuoltokomitea
toteaa
mietinnössään
(1983:16) e t t ä m m . s u u s a i r o u k s i e n k o h d a l l a erikoishammasteknikkokoulutus
on
puutteellista.
Mietinnössä
todetaan
edelleen
että t u t k i m u s t e n m u k a a n
kokohammasproteesien
k o h d a l l a v a l m i s t a m i s e n ja
huoltamisen tarve on hy-
vin suuri.
Erikoishammasteknikkojen
kuuluminen
kiinteänä
osana
aikuisväestön
hammashuolto-organisaatioon,
ja
mahdollinen
subventiojärjestelmä
edellyttävät korkeaa
ammattitaitoa.
Tällöin
opetus
korkeakoulun
hammaslääketieteen
osaston
yhteydessä
mahdollistaisi
monipuolisemman
potilasaineiston,
havainnollisemman
opetuksen,
ja
mahdollisesti
laajempialaisen
protetiikan opetuksen. Nykyinen
oppilaitos voisi keskittää ja
kehittää
yksinomaan
hammasteknisiä
oppiaineita n i i n perus-, jatko-,
kuin
täydennyskoulutuksen osalta.
Erikoishammasteknikkojen ja
hammaslääkärien
yhteistyön
kehittäminen:
O n g e l m a n a o n koettu erikoishammasteknikkojen
ja h a m m a s l ä ä k ä r i e n y h teistyön p u u t e . A m m a t t i k u n t i e n tulisi kokea toisensa t o i s i a a n t ä y d e n t ä v i n ä ,
eikä kilpailevina ammattikuntina.
Hammashuoltokomitea
esittää
mietinnössään
(1983:16) y h t e i s t y ö n p a r a n tamista. Siitä t u l e v a hyöty
kohdistuu p o t i l a a n hoitoturvallisuuteen ja
hoidon
taloudellisuuteen.
Eräänä
yhteistyön
päänavaajana
olisi opetuksen a n t a m i n e n
yhteisessä
opetuslaitoksessa.
Muita seikkoja: Kuopion
korkeakoulun tavoite ope-
tuksen
laajentamisesta
k e s k i a s t e e n s u u n t a a n toteutuisi.
Korkeakoulu voisi hyödyntää
erikoishammasteknikoiksi
opiskelevien
peruskoulutusta
ja
ammattikokemusta
hammasprotetiikan opetuksessa.
Kustannustekijät:
Arv i o m m e m u k a a n erikoishammasteknikkokoulut u k s e n siirto s e k ä välittöm i e n aloitus-, että pysyv i e n kustannusten osalta
olisi
huomattavasti
halv e m p i vaihtoehto verrattuna
hammasteknikon
peruskoulutuksen
aloittamiseen.
Lisäksi p i e n e n o p e t u s y k sikön p e r u s t a m i n e n h a m -
masteknikon
peruskouluttamista varten nostaa kuluja tuntuvasti opiskelijaa
kohti.
Kulujen
nouseminen
johtuu
hankintakustannuksiltaan
arvokkaista
koneista ja laitteista, joita
peruskoulutuksessa
tarvit a a n , m u t t a joita ei kuitenkaan
pystytä
riittävästi
hyödyntämään
pienessä
opetusyksikössä.
pysyessä Helsingissä Valtion
Hammasteknikkoopistossa.
H e l s i n g i s s ä 1. p ä i v ä n ä k e s ä k u u t a 1983
Suomen
Hammasteknikkojen Keskusliitto ry
Matti Juntunen
Pekka Koivisto
Teppo Koskinen
Edellä esitettyyn vedoten esitämme kohteliaimm i n , että mikäli Kuopiossa
aloitetaan
hammasteknillistä k o u l u t u s t a , s i n n e siirretään
erikoishammasteknikkokoulutus,
hammasteknikoiden ja h a m m a s l a b o r a n t t i e n perus-, jatko-,
ja
täydennyskoulutuksen
Veijo L a s s i l a , H L T
Ikämuutokset
kokoproteesipotilailla
V a n h e n e m i n e n tuo m u k a n a a n muutoksia, joilla o n
merkitystä m y ö s proteesihoidon
suorittamiseen.
Ikäsidonnaisuudestaan
huolimatta
vanhuuteen
liittyvät m u u t o k s e t v o i v a t
edetä hyvin vaihtelevalla
nopeudella m m . perimästä, t e r v e y d e n t i l a s t a j a e l i n -
olosuhteista r i i p p u e n .
Sit e n yksilölliset e r o t v a n hemmissa
ikäluokissa
saattavatkin
olla
varsin
huomattavia.
Terveydenhoidollisesti
vanhuuden
v o i d a a n katsoa
alkaneen
silloin, k u n siihen ikäkauteen
liittyviä
biologisia
m u u t o k s i a jo o n h a v a i t t a vissa.
Vanhenemisen
perimmäisenä syynä on solun
sisäisessä
säätelykyvyssä
t a p a h t u v a häiriö ja m u u tokset
valkuaisainesynteesissä.
Seurauksena
on
vanhuudelle
tyypillisiä
eriasteisia
psykotyysisiä
muutoksia
sekä
aistien
heikkenemistä
ja
elintoim i n t o j e n yleistä h i d a s t u -
13
Ikämuutokset.
mista. S e l v e m m i n proteettiseen h o i t o o n v a i k u t t a v a
muutos on sidekudoksessa
alkava yleinen rappeutuminen.
Sidekudoksen
merkitys o n v a r s i n keskeinen,
koska sen
säikeisiä
rakenneosia,
kollageenia
ja elastimia esiintyy l ä h e s
kaikissa r u u m i i n kudoksissa.
Rappeutuessaan
kudoksen sdikeissä t a p a h t u u
yhteenliittymistä
ja
paksuuntumista. Säikeet menettävät
kimmoisuuttaan
ja
niiden
suhteellinen
osuus kudoksessa lisääntyy.
Sidekudoksen
rappeutumisesta
pääasiassa
johtuvat
myös
vanhenemisen
yhteydessä
sekä
kasvoissa
että
suun
sisäpuolella
havaittavat
muutokset.
Muutokset kasvojen
alueella
Ikääntymiseen liittyy ihon
veltostumista, joka kasvojen alueella n ä h d ä ä n poim u i n a ja u u r t e i d e n syvenemisenä
otsassa,
silmäkulmissa,
nenönpielissä ja suun ympärillä. M u u tos o n s e u r a u s t a s i d e k u doksen
rappeutumisesta,
mutta
myös
ihonalaisen
rasvakudoksen
ohenemisesta j a s o l u n s i s ä i s e n v e s i määrän
vähenemisestä.
Näiden
muutosten
seurauksena h a v a i t a a n myös
huulien ohenemista. Vanh u k s i l l e tyypillisiä
kasvojen ihon muutoksia ovat
edelleen pigmentaation l i sääntyminen ja
neoplas-
14
mojen ilmestyminen.
Kasvojen
moriologiaan
on
vaikutusta vanhoilla
proteesinkäyttäjillö
hav a i t t a v a p a i k a l l i n e n kasvolihasten
surkastuminen.
K a s v o j e n luissa tap a h t u u paitsi lievää yleistä k u t i s t u m i s t a , m y ö s k u t i s tumista
lihaskiinnitysa l u e i l l a riittämättömän toiminnan
antaman
stimulaation puutteesta. Näihin
muutoksiin kuuluvat m m .
alaleuan
leukakulman
jyrkkeneminen ja nivelradan kaltevuuskulman mataloituminen.
Voimakk a i m m i n k a s v o j e n piirteitä
muuttava
vaikutus
on
hampaattomilla
alveolih a r j a n t e i l l a t a p a h t u v a resorptio.
Vanhuksilla menetettyjen h a m p a i d e n tukikudosten
proteettinen
k o r v a a m i n e n o n erikoisen
v a a t i v a a sillä p i e n e t k i n a r viointivirheet
paljastuvat
helposti
kimmoisuutensa
menettäneiden
kudosten
alta.
Suun sisäiset
muutokset
Limakalvo
Vanhenemisen
yhteydessä s u u n limakalvossa ja
rauhastoiminnassa
tapahtuu
muutoksia,
jotka
olennaisesti
huonontavat
suun
olosuhteita
irtoproteesien
käytön
suhteen.
O s i t t a i n v a i h d e v u o s i i n liittyen n a i s i l l a jo m y ö h ä i s e s sä keski-iässä v o i m a k k a a n
hormonihäiriön
yhteydessä h a v a i t a a n
limakalvon
ohenemista.
Epämääräiset k i e l i k i v u t j a p o l t t a v a
tunne suussa ovat myös
naishormoonihäiriöön
liittyviä.
Varsinainen
vanh u u t e e n liittyvä s u u n l i m a k a l v o n m u u t o s o n sen p i n takerroksen
eli
epiteelin
oheneminen.
Suojaava
sarveiskerros yleensä k u luu pois proteesien peittämiltä alueilta, m u t t a t i lanne
muuttuu
toisinaan
ylisarveistumiseksi eli hyperkeratinisaatioksi.
Sitä
saattaa
esiintyä
alveoliharjanteilla,
mutta myös
poskien ja huulten limakalvoilla. Vaalea hyperkeratiininen muutos limakalvoilla o n a i n a tutkittava
mahdollisen leukoplakian
selvittämiseksi.
Limakalvon
pintakerroksen
alaisessa
sidekudoksessa
vanhuksilla ilmenevät
säikeiselle
kudokselle
tyypilliset
rappeutumisilmiöt.
Proteesien
käyttäjillä
tapahtuu
paitsi säikeiden kasaantumista myös niiden ryhmittymistä
limakalvon
pinnan
suuntaisiksi.
Ilmiön
oletetaan
olevan
kudoksien vasteena
proteesien
aiheuttamalle
paineärsytykselle. S a m a l l a sidekudoksen alainen
luukalvo
m u u t t u u rustomaiseksi ja
menettää
kimmoisuutt a a n . Sidekudoksessa olevien verisuonten seinämät
paksuuntuvat
ja
voivat
sulkeutua
kokonaan
ja
pienempien
kapillaarien
seinämät
ohenevat
ja
muuttuvat
joustamattomiksi. Muutosten seurauksena l i m a k a l v o n sietokyky
proteesien
tuomiin
ärsytyksiin v ä h e n e e ja syntyneet
vauriot
paranevat
vain hitaasti. L i m a k a l v o n
yleinen oheneminen on n.
30 % 70 i k ä v u o t e e n m e n n e s s ä ja p a l a u t u m i n e n p u ristuksesta
huonontuu
merkitsevästi.
Muut muutokset
M u i t a v a n h u u t e e n liittyviä
suun
sisäisiä
muutoksia
o v a t p o s k i s s a j a k i e l e n sivuilla olevien makukerästen s u r k a s t u m i n e n j a m a kuaistin
huononeminen.
Osa suulaessa olevista l i marauhasista
surkastuu
tai n i i d e n tiehyet tukkeutuvat.
I k ä ä n t y e s s ä s u u r i e n sylk i r a u h a s t e n erityksessä tap a h t u u vähenemistä, johtuen sylkirauhaskudoksen
osittaisestä
häviämisestä.
Ilmiö e s i i n t y y m i e h i l l ä v o i makkaampana
kuin
naisilla.
Sylkirauhasten
toim i n n a n häiriöihin o n erikoisesti v a n h u k s i l l a u s e i n
syynä myös nautitut lääkkeet.
Selvästi
syljen
määrään
vähentävästi
vaikuttavia ovat verenpaineen ja p s y y k e n lääkkeet
sekä antihistamiinit.
Syljen muutos v o i koskea paitsi m ä ä r ä ä m y ö s s e n v i s k o siteettia, j o l l a o n m e r k i t y s tä proteesien retentioon.
Vanhuksilla kielen pinta
v o i m u u t t u a a t r o i i s e n sileäksi tai kielen p o i m u t ja
uurteet syvenevät ja m u o -
d o s t a v a t b a k t e e r i e n j a sien i e n t a r t t u m i s k o h t i a . Toisin a a n kieli v o i olla hypertrofisesti l a a j e n t u n u t ,
jos
sitä k ä y t e t ä ä n r u o a n h i e nontamiseen.
Suupieliin
syntyneissä
poimuissa ja poskien limakalvoilla esiintyy usein tulehduksia, joilla tavallisesti o n y h t e y s s i e n i - i n i e k t i o peröisiin stomatiitteihin jo
huonoon suuhygieniaan.
A l v e o l a a r i n e n luukato
Alveolaarisen
luukadon
tiedetään lisääntyvän iän
mukana.
Hampaattomassa
alveoliharjanteessa
luukato on kuitenkin huomattavasti
nopeampaa
kuin
hampaallisessa.
Vanhenemisen
myötä l i s ä ä n t y v ä t m y ö s syyt, j o t k a
lisäävät
alveoliharjanteiden
resorptiota.
Sidekudoksen
yleisen
atroiian
seurauksena
tapahtuva
verisuonikapillaarien
terveydentilan
huononeminen kiihdyttää selvästi l u u katoa. L i m a k a l v o n tulehdus lisää a l l a o l e v a n l u u n
resorptiota.
Lihasatroiia
heijastuu m y ö s l u u n res o r p t i o n a m e k a a n i s e n stimulaation vähentyessä l i hasten
kiinnitysalueilla.
Huomattava
alveolaarisen
luukadon
aiheuttaja
on
proteesien
kautta
alueelle
kohdistuva painedrsytys.
Vanhuksen limakalvon
h u o n o n toipumiskyvyn vuoksi purentapaine
aiheuttaa
helposti
nutritiohäiriöitä
alueelle
verisuonten
puristuessa
kiinni.
Purentavoima,
huolimatta
lihaksiston
yleisestä
heikkenemisestä,
v o i riittävän
käytön
myötä
säilyä
yllättävän
suurena. Erikoisen v a h i n gollinen o n pitkään jatkuva
purentapame,
joka
bruxismin yhteydessä voi
jatkua jopa tunteja.
Vanhuuteen
kuuluu
osittain
fysiologisena
muutoksena
luun
tiheyden
v ä h e n e m i n e n e l i osteoporoosi, jolle ovat o m i naisia
luun
trabekkelien
väheneminen
ja
Haversian kanavien laajeneminen.
Alveoliharjanteet
ovat
tälle
muutokselle
m u u t a luustoa herkemmät
ja muodostuvat h a r v a l u u
o n e r i k o i s e n h e r k k ä ä resorptiota aiheuttaville ärsytyksille.
Osteoporoosin
syynä
o v a t häiriöt k a l k i n a i n e e n v a i h d o s s a ja sen h o r m o n a a l i s e s s a s ä ä t e l y s s ä , joka o n erittäin herkkä m o nille erilaisille systeemisille ja paikallisille häiriöille.
Osteoporoottinen
muutos
on naisilla paljon yleisempi k u i n miehillä ja liittyy
silloin
yleensä
naishormoonihäiriöön.
Luukudoksen
muutoksissa e r i l a i s e t p u r e n n a l l i set
virheet
proteeseissa,
kuten liian korkea purenta,
v i r h e e l l i n e n keskiasema
ja
epätasapainoinen
purenta ovat
suorastaan
katastroiaalisia
luukadon
kiihdyttäjiä.
Luukato
on
15
Proteesinkiinnitin TP-V
Ikämuutokset...
Erikoishammaslääkäri
Tapio Putkonen
alaleuassa
nopeampaa
k u i n y l ä l e u a s s a j a se v o i
u l o t t u a s i e l l ä m y ö s ns. h a sis a l u e e l l e . V o i m a k k a a s sa l u u k a d o s s a p r o t e e s i h o i toa h a n k a l o i t t a v a t erikoisesti h a r j a n t e i d e n
mataloituminen
lihaskiinnitysa l u e i d e n t a s o l l e , l u u n sisäisten tiehyeiden nousem i n e n p i n n a n tasolle sekä
yleisten retentiivisten ominaisuuksien
huononemin e n . L u u n m u u t o k s i i n liittyvät l ä h e i s e s t i m y ö s l e u kanivelen
degeneratiiviset häiriöt, j o i t a v o i v a t o l l a
deviaatiot,
rajoittunut
liike, n a k s a h d u k s e t n i v e l i s s ä y m . Varsinaiset kipuoireet v o i v a t k u i t e n k i n p y s y ä
poissa,
jos
proteettinen
hoito
on
purennallisilta
osiltaan moitteeton.
Sopeutuminen
Tottuminen
proteesien
käyttöön o n osalle potilaista a i n a vaikeata. Iän l i sääntyessä
sopeutuminen
ja kaiken u u d e n oppiminen
edelleen
vaikeutuu.
V a n h u k s i l l a esiintyvät sair a u d e t ja lääkitykset saattavat
niinikään
alentaa
o p p i m i s e n t a r v i t t a v a a pitkäjännitteisyyttä ja aiheuttavat väsymystä ja motivaation puutetta. Tavallisimmin
sopeutumattomuus
koetaan
proteesin
retention puutteena,
erikoisesti a l a p r o t e e s i n s u h teen. Voimakkaasti m a t a loitunut
tai
kokonaan
hävinnyt
alveoliharjanne
tarjoaa hyvin v ä h ä n me-
16
kaanista
retentioaluetta.
Syljenerityksen
väheneminen
JO
limarauhasten
atroiia merkitsevät protees i l e v y n a d h e e s i o n j a nestasuojan vähentymistä. Lihaksiston atroiia ja koordinaatiokyvyn
aleneminen
aiheuttavat
suuria
vaikeuksia proteesin pitämisessä
oikeassa
tilassaan
kielen, s u u p o h j a n ja y m päröivien lihasten välissä.
Lisähaittaa
sopeutumiseen tuo a r k u u s proteesin
alla olevassa limakalvossa. O h e n t u n u t j a o s i t t a i n
kimmoisuutensa
menettänyt l i m a k a l v o aistii k i p u a
yllättävän
hyvin,
huolimatta
aistien
yleisestä
heikkenemisestä.
Voimakkaan
luukadon
edetessä
luun pinta muuttuu epätasaiseksi j a l i m a k a l v o a ärsyttäviä "piikkejä" nousee
e s i i n . K u n v a n h u k s e l l e riittävän
s u u h y g i e n i a n säilyttäminen o n v a i k e a a ja
limakalvon
paranemiskyky on h u o n o n t u n u t , ovat
kivuliaat bakteeri- ja hiivasieni stomatiitit tavallisia.
Huomattavat
muutokset
kasvojen ja suun olosuhteissa a s e t t a v a t p a l j o n e r i koisvaatimuksia
vanhusten proteesihoidolle. Potil a a n kokonaistilanteen ja
hoitotuloksen oikea arvioiminen,
proteesialustan
m u o d o n j a l a a j u u d e n löytäminen sekä oikeat p u rennalliset dimensiot ovat
edellytyksiä h o i d o n onnistumiselle.
Huolellinen
neuvonta
proteesin käytöstä, purek-
simisesta ja p u h t a a n a p i dosta
helpottavat
potilaamme
proteesien
hyväksymistä. Ohjeet ja l u paus
tarvittavasta
jälkih u o l l o s t a j a a v u n löytymisestä
mahdollisissa
vaikeuksissa, l u o v a t p o t i l a a seemme
luottamusta
ja
turvallisuudentunnetta.
Hammasteknikkopäivien
1983
avauspuhe
ja
Gvajaisesitelmä
julkaistaan
lehtemme
seuraavassa
numerossa
3/83
syyskuun puolivälissä.
Kiinnittimiä v o i d a a n r y h mitellä m o n i n t a v o i n . E r ä s
tapa
on
ryhmittää
ne
ikäänkuin k o l m e e n sukup o l v e e n , joilla o n tietyt y h teiset p i i r t e e t . E n s i n
tuli
idea
piilokiinnikkeistä.
Tärkeintä oli, että ne olivat
piilossa. Vähitellen saadut
kokemukset
antoivat
aiheen kehittää laitteita, jolloin syntyi toinen sukupolv i . S i l l e o n tyypillistä m o n i mutkainen rakenne vaihdettavine
osineen,
joita
voidaan ruuvata paikoilleen. Ne ovat usein melko
isoja.
Kuusikymmenluvun
alkuvuosien innostuksen jälk e e n piilokiinnittimiä k ä y tettiin
harvemmin.
Huomattiin, etteivät tulokset olleet
odotusten
mukaisia.
Laitteiden toiminta muuttui käytön a i k a n a k u l u m i sen,
deiormoitumisen ja
rikkoutumisien
takia.
Suun
kudoksissa
ilmeni
sairaalloisia
muutoksia,
tukihampaiden
parodontiittia j a k a r i e s t a . N ä i d e n
puutteiden
poistamiseksi
on kehitetty kolmatta sukupolvea
edustava
TP-Vkiinnitin. Sille o n o m i n a i s ta
kulumisen vähäisyys,
j o k a o n s a a t u a i k a a n käytt ä m ä l l ä s e k ä p a t r i i s i s s a että m a t r i i s i s s a s a m a a k o r kealuokkaista
materiaalia
ja t e k e m ä l l ä osien kosketuspinnat
suhteellisen
s u u r i k s i . Se o n m i t o i t e t t u
n i i n , etteivät s i i h e n kohdistuvat rasitukset saa a i k a a n
pysyviä m u o d o n muutoksia s e n r a k e n t e e s s a . S i i t ä
(Kuva 1)
TP-V kiinnitin.
h u o l i m a t t a se o n k o o l t a a n
pieni. Tähän o n
päästy
muotoilemalla
laite
niin,
etteivät s i i h e n k o h d i s t u v a t
rasitukset s u u n t a u d u m i hinkään osaan taivutuksena v a a n puristuksena, venytyksenä ja leikkausvoim a n a . ( k u v a 1)
Kun
tarkastellaan
metallin lujuutta mainituissa
rasituksissa,
niin
tiedetään,
että
taivutukseen
verrattuna
puristuslujuus
on moninkertainen ja venytysja
leikkauslujuus
ovat s u u r e m p i a siten, että
jos t a i v u t u s l u j u u t t a m e r k i t ä ä n 2:11a, n i i n v e n y t y s - j a
leikkauslujuus
voidaan
m e r k i t ä 3:11a. T o i s i n
sanoen osan, joka kestää ven y t y k s e n 0,7 m m p a k u s u i sena, o n oltava n o i n 1 m m
paksuinen
kestääkseen
saman
rasituksen
taivutuksena.
Kiinnittimeen
kohdistuu
vertikaalisia, horisontaalisia
ja
vdöntörasituksia.
Monissa tunnetuissa
laitteissa s a m a t osat j o u t u v a t
kestämään
kaikkia
näitä
rasituksia.
Tämä
johtaa
rakenteelliseen
ristiriitaan, k u n joustavien, vertikaalisesti
retentoivien
o s i e n pitäisi o l l a s a m a l l a
jäykkiä kestääkseen
horisontaaliset- ja vääntörasitukset.
TP-V:ssä n ä m ä
toiminnat o n jaettu n i i n , että tappi ja putki jäykkinä osina
ottavat
vastaan
kaikki
m u u t rasitukset paitsi vertikaalisen
retention,
josta
huolehtivat
levyjouset.
K u n jouset o n n ä i n suojattu
taipumasta
yli
joustora-
17
Proteesikiinnitin...
jan, niiden kiinnitysvoima
säilyy
muuttumattomana
kunnes kitkapinnat
kuluvat. Tällöin jouset v o i d a a n
aktivoida ja retentio o n enn a l l a a n . Jousien k u l u e s s a
kitkapinnat tulevat samalla v ä h ä n l a a j e m m i k s i , jolloin niiden kuluminen hidastuu.
Tässä
yhteydessä
on
syytä oikaista v i r h e , joka
esiintyy usein artikkeleissa
ja
ulkomaisissa
oppikirjoissa.
Qoulombin
lain
m u k a a n F = fP, F = k i t k a voima on suoraan verrannollinen pintojen väliseen
kitkakertoimeen f ja pintaa
vastaan kohtisuoraan voim a a n P. M a i n i t u i s s a l ä h teissä esitetään, että kitkapintojen
koko
vaikuttaisi
kitkavoiman
suuruuteen
n i i n , että s u u r e m p i p i n t a
lisäisi k i t k a a j a p ä i n v a s toin. Näin ei k u i t e n k a a n
o l e . ( k u v a 2)
Korkealaatuisen
kiinnittimen v a l i n t a ei ole a i n o a
tekijä h y v ä n j a k e s t ä v ä n
hoitotuloksen
saavuttamiseksi.
Sitäkin
tärkeämpi
on
proteesin oikea eli iysiolog i n e n muoto. Sen a v u l l a
pyritään s u u n
olosuhteet
etenkin
tukihampaiden
ympärillä
säilyttämään
niin
lähellä
luonnollista
kuin mahdollista. Syljen ja
ilman
tulee
päästä
vapaasti h u u h t o m a a n tukihampaan parodontiumia.
Hampaan
approksimaalisivuUe o n j ä t e t t ä v ä t i k u t u s raot n i i n , että p u h d i s t u s v o i
tapahtua
hammastikulla
heti a t e r i a n jälkeen poistamatta
proteesia
suusta.
Tukihampaiden
välillä
oleva proteesisatula jätet ä ä n i r t i l i m a k a l v o s t a 0,5
m m ja samoin ensimmäin e n d i s t a a l i n e n proteesihammas.
Näillä
alueilla
(Kuva 2:)
Fysiologisesti muotoiltu proteesi, jossa tukihampaiden
rodontium on v a p a a ja inkisivialue on irti alustasta.
18
pa-
k u n ei ole m i t ä ä n merkitystä p r o t e e s i n k u o r m i t u k s e n
jakamisessa,
n i i n ei ole
syytä e s t ä ä syljen desinfioivaa v a i k u t u s t a siellä.
O n s e l v ä ä , ettei iysiologisesti m u o t o i l t u
proteesi
voi kestää ilman metallirankaa, johon kiinnittimet
on
liitettävä j u o t t a m a l l a .
Proteesit s y n n y t t ä v ä t yllättävän
suuria
rasituksia
kiinnittimille, niiden
kiinn i t y k s e l l e p r o t e e s i i n j a itse
kiinnittimen
osille.
Näitä
v o i m i a ei v o i d a täsmällisesti l a s k e a , n i i n p ä o n v a rauduttava
rakenteilla,
j o t k a k e s t ä v ä t 2—3 k e r t a i set t o d e n n ä k ö i s e t r a s i t u k set. T i e d e t ä ä n , e t t ä p u r e s kelun aikana kiinnittimen
sisäiset rasitusvoimat ovat
kymmenien
kilojen
suuruusluokkaa.
Vertikaalin e n 10 k g p u r e n t a p a i n e ,
jos se k o h d i s t u u s u o r a a n
kiinnittimeen,
jonka
halkaisija o n 5 m m , aiheuttaa
n . 130 k g / c m ' k u o r m a n , j o l loin kiinnitin helposti pain u u läpi a k r y y l i n .
Sama
voima
kauempana
satulalla aiheuttaa horisontaalisesti n . 65 k g v ä ä n t ö v o i man.
Minkäänlaisessa
proteesirakenteessa
ei
kiinnitintä
pitäisi
istuttaa
sellaisenaan s u o r a a n akryyliin i l m a n edes pientä
metallirunkoa, joka jakaa
kuormituksen
laajemmalle a l u e e l l e , ( k u v a 3)
Jo 20 v u o t t a s i t t e n t u n n e t t i i n ns. h y b r i d i p r o t e e s i , j o ka oli kokoproteesin tapaan
muotoiltu
peittäen
a l l e e n tueksi jätetyt j u u r e t
k i i n n i t t i m i n e e n . Se o n ä s -
kiinnitmproteesi
iysiologisesti
pyritään
mahdollisimman hyvin toimivaan
ja k a u a n k e s t ä v ä ä n ratkais u u n . Mikäli t a r k o i t u k s e n a
o n siirtyä v ä h i n k u s t a n nuksin kokoproteesiin, v o i
vaihtoehtona olla tavallin e n osaproteesi tai peittoproteesi, jolloin j u u r e n päät suojataan vain amalgamalla.
Proteesin valmistuks e s s a huomioonotettavia seikkoja
( k u v a 4)
Juurikapan muotoilu
(Kuva 3:1
Hybridi- eli peittoproteesi. K a p a n muoto sallii ikenen kasvoa
sen päälle, jolloin se jatkuvasti vahingoittuu jo tulehtuu.
kettäin t e h n y t c o m e b a c k i n
Amerikasta
käsin
peittoproteesm nimellä.
Sellain e n proteesi m u u t t a a olosuhteet
allaan
anaerobisiksi j a e s t ä ä s y l j e n j a i l m a n vaikutuksen tukihampaiden
parodontiumiin.
Näitten p r o t e e s i e n y h t e y dessä esiintyy usein tulehd u k s i a JO k a r i e s t a , k o s k a
harvat
potilaat
jaksavat
noudattaa niin huolellisesti h y g i e n i a a ,
joka
näin
epäedullisissa
olosuhteissa o l i s i v ä l t t ä m ä t ö n t ä .
Proteesia
suunniteltaessa o n s y y t ä h u o l e l l i s e s t i
harkita
kliiniset
olosuhteet, p o t i l a a n t o i v o m u k s e t
ja
kustannustekijät,
ennenkuin v a l i t a a n proteesin t y y p p i . M u o t o i l e m a l l a
Hionnassa on muistettava
kanavan suun
laajennus
ja periferian hionta rengasta
varten. Valmistellaan
juurenpää
nastakruunun
tapaan
labiali-
(Kuva 4:1
Kopan periferia laajenee oklusalisesti, kann e s s a tasaista viistettä. Patriisi juotetaan
suojolevyyn
topista.
Fosetti kiinnitetään teräosoon
tehokkaasti.
Fosetin reunaan jo kopan kannen väliin jätet ä ä n 0,1 mm rako. Fosetin tulee peittää kansi kokonaan, koska se
muutoin näkyy häiritsevästi.
19
Proteesikiinnitin.
sella ja oklusalisella viisteellä. Näitä viisteitä n o u dattaa myös k a p a n kansi
tasaisin p i n n o i n i l m a n m i tään
kuperuutta. Kapan
periieria
muotoillaan
v ä h ä n oklusalisesti laajenevaksi
samaan
tapaan
kuin
vastaava
hammas
killerajalta laajenee oklusalisuuntaan. T ä m ä muoto o n t ä r k e ä l a b i a l i p u o l e l l a
optisista syistä, n ä i n m u o toiltuna
kultarengas
näkyy
mahdollisimman
v ä h ä n , v a i k k a se o l i s i k o konaan g i n g i v a n yläpuolella. Vielä tärkeämpi
se
o n s i l l o i n , jos r e n g a s j o u dutaan
upottamaan ientaskuun.
Tällöin
Olkea
muoto estää ientä kasvamasta k a p a n r e u n a n y l i ,
j o l l o i n se v o i s i v a h i n g o i t t u a , ( k u v a 5)
Intracoronalisesti
TP-V m a t r i s i , j o k a j u o t e taan kapan kannelle, pyritään sijoittamaan mahdollisimman
oralisesti,
jotta
f a s e t i l l e j ä i s i riittävästi t i laa. O n kuitenkin muistettava myös selkälevyn vaat i m a t i l a , e t t e i sitä j o u d u t a
pullistamaan
häiritsevästi.
Putki o n asetettava p a i koilleen
parallelisaattorissa. K u n p a i k k a o n v a l i t t u
tehdään
ennen
juotosta
kapan
kanteen
matala
upotus, j o h o n matrisi hyv i n a s e t t u u . N ä m liitos s a a daan mahdollisimman lujaksi.
TP-V kiinnitintä v o i d a a n
jonkinverran lyhentää ennen
juottamista, molem-
m a t osat y h t a i k a a m m , e t t ä
ne o v a t sisäkkäin. Ei k u i t e n k a a n i h a n jousien kärk i i n a s t i . Mikäli t i l a a o n
v ä h ä n v o i d a a n t o i n e n ret e n t i o j o u s i p o i s t a a . Silti l a i te t o i m i i , v a i n k i i n n i t y s v o i ma vähenee.
Extracoronalisesti
TP-V
voidaan
sijoittaa
myös k r u u n u n s i v u u n . Tällöin o n t a r k k a i l t a v a , e t t ä
jouset eivät p a i n u k r u u n u n
seinämää vastaan,
vaan
liikkuvat
esteettömästi.
Oklusaliset tuet o v a t näissä rakenteissa hyödyllisiä.
Niitä v a r t e n t u l i s i v a r a t a
t i l a a JO h i o t t a e s s a h a m masta.
Extracoronalisen
kiinnittimen
ja
pehmeän
k u d o k s e n v ä l i pitäisi o l l a
vähintään
1 mm.
Tämä
alus pitää olla tikutettavissa p r o t e e s i n o l l e s s a s u u s sa. M a t r i s i n g i n g i v a n p u o l e m e n p ä ä o n pyöristettävä puhdistuksen helpottamiseksi.
Laboratoriossa
e i o l e s y y t ä t a i v u t e l l a retentiojousia. Ne o n parasta
k i r i s t ä ä v a s t a , k u n työ o n
sementoitu paikalleen.
Karkaisu
(Kuva 5:)
Fysiologisesti muotoiltu proteesi limakalvon puolelta. Neloset alta huuhdottavat.
20
Erittäin
tärkeä
toimenpide, joka ei saa u n o h t u a
koskaan, o n karkaisu juott a m i s e n j ä l k e e n . TP-V o n
v a l m i s t e t t u m e t a l l i s t a , joka m e l t o n a o n suhteellisen
helppoa
käsitellä,
mutta
kovenee
voimakkaasti
karkaistaessa ja saa vasta
silloin sen j o u s t a v u u d e n ja
lujuuden mikä on tarpeen.
Tekniset tiedot:
Metalliseos
kulta
platina
72 %
palladium
kupari
15,0%
hopea
12,5%
sinkki
0,5%
S u l a m i s l ä m p ö 900C
Kovuus Vickers
melto
165 H v
karkaistu
280 H v
Patriisin jousi o n kiinnitetty
j u o t t e e l l a 840C
(Degussa
0).
Matriisi v o i d a a n juottaa
samalla
juotteella
kiinteään osaan.
Patriisi
juotetaan
korkeintaan
800C
juotteella
(Degussa
1) i r r o t e t t a v a n
osan runkoon.
Lämpökäsittely
ennen
karkaisua
tapahtuu parhaiten niin, että juottamis e n j ä l k e e n n o i n 700C l ä m pöinen esine heitetään veteen.
Karkaisu:
sekä
patriisi
että m a t r i i s i 1/2 t 4 0 0 C , j o n ka jälkeen hidas j ä ä h d y tys.
Lisälaitteet:
— Parallelityökalu,
jolla
matriisi asetetaan oikeaan
asentoon e n n e n juottamista.
— Paikanpitdjäd
käytetään proteesin korjauksissa j a p o h j a u k s i s s a säilyttämään
kiinnittimet
täsmälleen paikallaan mallilla.
— Asetin
laite
kiinnittim e n s i j o i t t a m i s e k s i n s . sarviproteesia
valmistettaessa. K o s k a t ä m ä
proteesi
asetetaan paikalleen
saranaliikkeellä,
tarvitaan
erikoistyökalu.
Mitä tulossa
Viime vuosina on kiinnostus
proteesikiinnittimiin
jälleen
voimakkaasti l i sääntynyt. Sen
havaitsee
v a r s i n k i n a l a n näyttelyissä, joissa t a p a a
monenmoista
kehitelmää
ja
muunnelmaa
vanhoista
t y y p e i s t ä . O n r u u v e j a , kiskoja,
jousia,
tankoja
ja
vaihto-osia,
mitkä
tuntuvat o l e v a n kovasti muodissa. P a h a v a i n , e t t ä k a i k k i
elementit
vaativat
oman
tilansa,
joka
on
suussa
varsin
tiukasti
rajattu.
U s e i m m a t laitteet o n tehtävä m e l k o isoiksi jotta n e
kestäisivät käytössä. K u n
laite sitten h a r v o i n m a h t u u
haluttuun
paikkaan,
unohdetaan
lujuuslaskelmat ja v a l m i s t e t a a n m i n i tyyppi.
Vaihto-osajärjestelmä jo s i n ä l l ä ä n i l m a i s e e
rakenteiden olevan lyhytikäisiä.
telun tulee olla a i n a suunnittellun
pohjana.
Niin
myös
kiinnittimen
valinnassa. H y v i n toimiva kiinnitin korvaa moninverroin
halvan
ja
mahdollisesti
vahingollisen laitteen hinnan eron.
K i i n n i t t i m i e n käytön jälleen lisääntyessä o n syytä
ottaa o p p i a kokemuksista
ja t a r k o i n h a r k i t a t a r j o l l a
olevien laitteiden ominaisuuksia ja proteesin m u o t o i l u a , ettei n o u s u a j ä l l e e n
seuraisi r a p p i o , v a a n sais i m m e kestäviä, ja pitkäaikaisia hoitotuloksia.
Kehitys o n tapahtunut
p ä ä a s i a s s a laitteiden hienomekaanisessa
valmistuksessa.
Proteesirakenteiden
suunnittelussa
ei
aina
muisteta sen vaikutuksia
lopullisessa
ympäristössä,
suussa. P u r e n t a e l i m e n p i täisi o l l a p r o t e e t t i s e n s u u n nittelun
lähtökohta
eikä
n i i n että p u r e n t a e l i m e n o n
sopeuduttava
kipsimallille
suunniteltuun
ratkaisuun.
Proteettisen
kokonaisojat-
21
TUTUSTU
UUTEEN S U O M A L A I S E E N
AirACHMENTTIIN
T a p a h t u m a p a i k k a S u m m a s s a a n 19-21.8.1983
Lähde Suomen
järvelle.
Hammasteknikkojen
Keskusliiton kesäurheilupäiville
R a n t a s i p i S u m m a s s a a n s i j a i t s e e v a j a a n 70 k m : n p ä ä s s ä J y v ä s k y l ä s t ä ,
vellä.
Saari-
T P - V
E R
I
K O I
S
K I
I
N N I
T
I N
Saarijär-
K e s ä p ä i v ä t a l k a v a t p e r j a n t a i n a 19.8. k l o 20.00 S u m m a s s a a r e n r a n t a s a u n a l l a
surfiin kuiva- ja märkäharjoittelulla, lohisopalla, sekä saunomisella. Päivät
päättyvät s u n n u n t a i n a perinteisen lentopallon jälkeen.
Lauantaina aamupäistä
sunnuntaina.
alkaen
pelataan
tennis,
jota
jatketaan
tarvittaessa
Tenniskentän vieressä ratkotaan nokialaisella neljävitosella saappaanheiton
mestaruus. Lapsilla o n mahdollisuus pelata pienoisgolfia ja sulkapalloa.
12 m i n : n j u o k s u n t i l a l l e o n o t e t t u m a a s t o j u o k s u , j o n k a j o k a i n e n v o i j u o s t a o m a a
tahtiaan.
J u o k s u n j ä l k e e n v o i h u u h t o a h i e n s u r f f a u s k i l p a i l u s s a (talossa
tuoda myös omasi).
6 lautaa,
voit
N o i n k l o 19.00 a l k a a y h t e i n e n i l l a n v i e t t o u l k o s a l l a , s y ö d ä ä n h y v i n r i i p p u n u t t a
grillattua lihaa ja n a u t i t a a n o m a n m a u a n m u k a a n valitusta punaviinistä
Ruokailun jälkeen e n n e n rantatansseja on mahdollisuus osallistua "melontakilpailuun" ja saunomiseen.
Liittää p r o t e e s i n
jäykästi
jäännöshampaisiin.
K i i n n i t i n t e r v i t s e e v a i n vähän t i l a a ,
voi muotoilla f y s i o l o g i s e s t i oikein.
joten
proteesin
Viereisessä kivikylässä o n m a h d o l l i s u u s tutustua esi-isiemme e l ä m ä n tapoihin
Kesäyön a u r i n g o n laskiessa pidetään suvikarkelot keskellä S u o m e n k a u n e i n t a
luontoa. K u u l o p u h e i d e n m u k a a n e r ä ä n viekon sauna ja viekon edessä oleva
g r i l l i o l i s i v a t l ä m p i m i n ä n . k l o 1.30. S a a n ä h d ä s i t t e n .
P a k e t i n h i n t a : y h d e n h e n g e n h u o n e e s s a 240.-/1
k a h d e n h e n g e n h u o n e e s s a 180.-/1
n e l j ä n h e n g e n h u o n e e s s a 155.-/1
sisältäen majoituksen, 2 x kahviaamiainen, 1
kailuna ulkona) ja a a m u s a u n a jo uinti.
v r k j a 435.-/2 v r k
v r k j a 300.-/2 v r k
v r k j a 250.-/2 v r k
x päivällinen (tarjotaan grilliruo-
S o p i i käytettäväksi sekä j u u r i k a p a n
nun s i v u l l a .
päällä että
kruu-
Käsittely l a b o r a t o r i o s s a y k s i n k e r t a i s t a .
Hinnaltaan
kohtuullinen
j a käytössä
kestävä.
H u o n e v a r a u k s e t S u m m a k s e s t a P u h . 944-21311 30.7.1983 m e n n e s s ä .
Keski-Suomen Hammasteknikkoseura
Ps. T a p a h t u m a s t a
kirjeessä.
lähetetään
jäsenille
t a r k e m p i tiedote a i k a t a u l u i n e e n kierto-
TP-V erikoiskiinnittimiä myy
Oriola oy
vain:
..
HAMMASVALIfiE
22
23
0
IVOCLAR
Käytyä keskustelua
-KERAMIIKKA-
ohjelma o n täydellinen
•
•
•
•
•
•
IVOCLAR-KERAMIIKKA-työskentelysetti
IVOCLAR-muotoilupensselit
FEINSTRAHL GRIFFEL-hienohiekkapuhallin
FEINSTRAHL MITTEL AI Os-hiekkaa
IVOMILL-IVODRILL-kovametallifreesarit
VIVODENT ITS-metallikeramlikkasatsi
Eräitä
kommentteja
1/83 hammasteknikkolehdessä
ja
1.4.-83
hammaslääkärilehdessä julkaistuun avoimeen kirjeeseen Hammasteknikoista - Erikoishammasteknikoista
- uusi väriskaala, palnt-on-tyyppiset opaakit
•
•
•
INZOMA-sidosmaterlaailt ja valmisrakenteet
- säästävät materiaalia ja työaikaa
- lisää esteettisyyttä ja liitoksen lujuutta
PROGRAMAT P10-täysautomaattiuuni
SILANIT-ISOPAST-korjaussettI
- mahdollistaa posliinin korjauksen suussa
TUTUSTUKAA KERAMIIKKA-OHJELMAAMME
KURSSEILLAMME
Oy DENTAL-MEDICO Ab
Puh. 90-8036277
Laissa
lääkärintoimen
harjoittamisesta
on
pykälä,
joka koskee
hammaslääkärin,
eläinlääkärin, psykologin, proviisorin,
farmaseutin,
hammasteknikon,
erikoishammasteknikon,
optikon,
sairaanhoitotoimen
harjoittajan ja koulutetun
hierojan tai m u u n näihin
verrattavan
terveydenhuoltoalan henkilön
koulutuksensa n o j a l l a suoritt a m i a t e h t ä v i ä , l a i s s a todetaan, että n e eivät ole
lailla tarkoitettua lääkärintoimen
harjoittamista.
Vastaava pykälä o n laissa
hammaslääkärintoimen
harjoittamisesta
sisältäen
tällöin
myös
lääkärin.
Hammasteknikoille
kuuluva toiminta, kuten m u i d e n
vastaavien
ammattiryhmien toiminta o n säädetty
omassa
laissaan,
eikä
"löäkärilain" ja "hammaslääkärilain"
säädökset
täten eroa toisistaan. L a i n s ä ä d ä n t ö o n v a r s i n selkeästi s ä ä d e l l y t e r i a m mattiryhmien oikeudet ja
tehtävät. Sen sijaan l a i n
noudattamiseen
nähden
on hammashuollon alalla
esiintynyt erilaisia tapoja.
Erikoishammasteknikkojärjestelmää ei kehittyneessä maassa v o i pitää
hammaslääketieteellisesti
erityisen perusteltuna k u n
hammashuollon
tehtäviin
korkeakouluissa
koulutettua koko a l a n hallitsevaa
t y ö v o i m a a o n j o riittävästi.
On
ymmärrettävää,
että
maissa
ja
olosuhteissa,
jossa t e r v e y d e n h u o l t o p a l velujen tarve ja nimenomaan
kysyntä
ylittävät
suuresti
tarjolla
olevien
palvelujen
määrän,
joud u t a a n t u r v a u t u m a a n esimerkiksi
pikakoulutusratk a i s u i h i n t a i m u i h i n samantyyppisiin
toimenpiteisiin.
Olosuhteiden
muuttuessa
on
yleensä
pyrkimyksenä nostaa a n nettavien p a l v e l u j e n tasoa
ja saattaa ne k u n k i n y h teiskunnan
voimavarojen
sallimalle asteelle. Erikoishammasteknikon
pätevyys
saavutetaan
edelleenkin
sadan
päivän
kurssilla,
joka
voidaan
suorittaa
hammasteknikkokoulutuksen
ja
laissa
m ä ä r ä t y n p a l v e l u a j a n jälk e e n . K o u l u t u s e i a n n a riittäviä
mahdollisuuksia
e s i m . p o t i l a a n s u u n terveydentilan
seikkaperäiseen selvittämiseen. Potilasturvallisuuden
kannalta o l i s i k i n s u o t a v a a s e l l a i n e n menettely, että h a m maslääkäri suorittaisi potilaan suun terveydentilan
tarkastuksen a i n a
ennen
proteesin valmistusta, k u ten esim. Tanskassa tehd ä ä n . T o d e t t a k o o n lisäksi,
että Tanskassa m e i d ä n erikoishammasteknikkoamm e v a s t a a v a n ns. k l i i n i s e n
hammasteknikon koulutus
eriytyy omaksi Imjakseen
ensimmäisen
yhteisen
v u o d e n jälkeen, kokonaiskoulutusajan
näihin
tehtäviin ollessa viisi v u o t t a .
Tällöin
mukaan
tulevat
m y ö s osaproteesit.
Hammaslääkäriliiton
ja
sen jäsenten kanta yhteistyöstä
hammasteknikoid e n kanssa o n selkeä ja
perusteltu.
Pyrittäessä
mahdollisimman
hyvään
kokonaishoitotulokseen,
o n s e l v ä ä , että h a m m a s l ä ä k ä r i n k a n n a t t a a keskittyä sellaisen l a b o r a t o r i o n
tai h a m m a s t e k n i k o n palv e l u j e n käyttöön, joka o n
keskittynyt ja erikoistunut
laboratorioteknisten
töid e n valmistukseen. Tällaisella
laboratoriolla
on
luonnollisesti p a r h a a t m a h dollisuudet
tarjota
hammaslääkärien
pyytämiä
korkeatasoisia
laboratorioteknisiä p a l v e l u k s i a h y väksyttävillä
toimitusajoilla.
Laboratorion tai
hammasteknikon
mielenkiinnon
suuntautuessa
omien potilaiden hoitoon,
vaikuttaa tämä väistämättä m u u h u n t o i m i n t a a n .
Missä tahansa ihmis- tai
ammattiryhmässä
löytyy
yksilöitä, j o i l l e h y v ä k s y t t y jen pelisääntöjen ja lain
noudattaminen
ei
aina
t u n n u o l e v a n itsestään sel-
25
Käytyä keskustelua
v ä a s i a . Esille t u l l e i d e n t a pausten valossa vaikuttaa
siltä, e t t ä h a m m a s t e k n i k ko- j a
erikoishammasteknikkokunnassa
esiintyy
joskus viehtymystä
laittomaan
hammaslääkärintoimen
harjoittamiseen.
Kun
asianomainen
keskusjärjestökään
ei
erityisemmin
innokkaasti
ole
halunnut näihin
epäkohtiin puuttua, on tilanne ollut o m i a a n v a i k e u t t a m a a n
keskusteluja
molempia
osapuolia
kiinnostavista
kysymyksistä.
oikeuden saamiseksi
erikoishammasteknikoille.
Tällä hetkellä yhteiskunta
kouluttaa m m .
hammasl ä ä k ä r e i t ä s e l v ä s t i y l i tarpeen,
eikä
samanaikaisesti o l e o l l u t e r i t y i s e n h a l u k a s k o u l u t t a m a n s a työvoiman
työllisyyttä
edistäviin
ratkaisuihin.
Kun
erikoishammasteknikot
samanaikaisesti
pyrkivät
hankkimaan
lailliset oikeudet t e h d ä kaikkea irtoprotetiikkaa ja ottamaan
lyhyemmällä
koulutuksella itselleen lisää h a m m a s lääkärin
tehtäväkenttään
kuuluvia tehtäviä, on vars i n l u o n n o l l i s t a , ettei t ä m ä
Erikoishammasteknikkoliitto o n tehnyt esityksen
osaproteesien
valmistus-
Vastine edellisiin
kommentteihin
masteknikot o n voitu heidän
toimialaansa
koskevia suunnitelmia ja järjestelyjä
tehtäessä
jättää
useimmiten
sivustakatsojiksi. L a i n n o u d a t t a m i s e s sa v a l l i n n e i d e n " e r i l a i s t e n
t a p o j e n " tilalle tulisikin jo
o m a k s u a u u s i käytäntö, joka ottaa h u o m i o o n myös
hammasteknikot
ja
erikoishammasteknikot.
Herra Päätoimittaja
L e h t e n n e 1.4. j u l k a i s e m a n
kirjoitukseni
jäljessä
olleen
vastineen
johdosta
h a l u a n selvittää n ä k e m ä l läni
tavalla
muutamia
kohtia.
Hammasteknikkolain
merkinnät ovat osoittautuneet
käytännössä
niin
vähäisiksi, että
hammasteknikot
ja
erikoisham-
Erikoishammasteknikkojärjestelmä
hammashuollon osana on maassamme edelleen tarpeellinen. Elinolosuhteiden parantuessa on s u u r i m m a l l a
osalla v ä e s t ö ä jo lähitule-
p y r k i m y s erityisesti h e r ä t ä
ihastuksen
huudahduksia
hammaslääkärikunnassa. S e n lisäksi p y r k i m y s e i
ole edes h a m m a s l ä ä k e t i e teellisesti t a i terveyspoliittisesti o i k e a .
Kai Masalin
sesti e d u l l i s t a t y ö s k e n t e l y tapaa,
jollaista
erikoishammasteknikko
yleisesti
tänä
päivänä
käyttää.
Vastaava
työskentelytapa
hammaslääkärin
toteuttam a n a vaatisi lisää koulutusta ja k ä y t ä n n ö n harjoittelua.
Enkoishommasteknikoid e n koulutusta ei v o i d a p i t ä ä y k s i n o m a a n 100 p ä i vän "pikakurssina". Pohjautuuhan koulutus 4 vuotisen V a l t i o n H a m m a s t e k nikko-opiston
oppimäärään
harjoitteluineen, vähintään 5 v u o d e n
käytännön
työskentelyyn
ammatissa ja vasta tämän
j ä l k e e n s u o r i t e t a a n t u o 100
työpäivän
tiivis
opiskelu
melko
kapea-alaisella,
mutta tärkeällä sektorilla
aikuishammashuoltoa.
vaisuudessa
tietoa
hammashoidon
vaikutuksesta
yleiseen
terveydentilaan
ja myös taloudelliset m a h dollisuudet
lisääntyvässä
määrin h a k e u t u a järjestelmällisen
hammashoidon
piiriin.
Erikoishammasteknikkotoimintaa
kehittyneessä
m a a s s a , jossa o n riittävästi k o r k e a k o u l u t a s o i s t a k o k o a l a n h a l l i t s e v a a työvoimaa,
tulisi
tarkastella
myös
potilaan
näkökulmasta.
Hammaslääkärin
o n h y v i n vaikea toteuttaa
sellaista p o t i l a a n k a n n a l t a
mielekästä
ja
taloudelli-
t a a n n y k y i s i n 30
tunnin
luentokurssin muodossa ja
opetuksesta ovat huolehtineet H e l s i n g i n y l i o p i s t o n
p a r o d o n t o l o g i a n ja suukir u r g i a n dosentit. Opetusm ä ä r ä n ja tason katsoisin
o l e v a n riittävän tarkoitukseensa, k u n p ä ä m ä ä r ä n ä
on tunnistaa suu, johon
v o i d a a n tehdä proteesi ja
opettaa
lähettämään
epäilyksiä a i h e u t t a v a t tapaukset hoitoon h a m m a s lääkärille.
Erikoishammasteknikon
työpanos o n ollut jo nyt
merkittävä ja p a r a n t a n u t
kokoproteesipotilaiden
asemaa
huomattavasti.
Erikoishammasteknikoiden
potilaskäsittelyyn
käyttämä työaika ei vaikut a o l e e l l i s e s t i 4000 h a m m a s l ä ä k ä r i n j a 4000 h a m mashoitajan
työllisyyteen,
v a a n ylikoulutuksesta aih e u t u v a t o n g e l m a t pitäisi
ratkaista m u i l l a perusteilla.
T a n s k a n m a l l i ei ole kokoproteesipotilaiden
kohd a l l a täysin toteutettu vastineessa esitetyllä t a v a l l a .
Erikoishammasteknikon
tulee osoittaa potilas h a m maslääkäriin
hampaiston, s u u n ja l e u k o j e n tutkim u k s e e n ja esikäsittelyyn
ennen irroitettavan h a m masproteesin
asennusta,
v a i n silloin k u n potilaalla
on o m i a h a m p a i t a jäljellä.
Tanskan
käytännössä
tämä on merkinnyt hammaslääkärin
ja
yhteistyötä
osaproteesipotilaita
hoidettaessa.
Hammaslääkäri
huolehtii
osaproteesipotilaiden
hampaistosta j a s u u s t a j a e r i k o i s hammasteknikko suorittaa
suunnitellun
proteesihoidon toteuttamisen.
Erikoishammasteknikoita
koskevien
säädösten
mukaan
tulee
koulutuksessa s a a d a t i e t o j a s i t e n ,
että
erikoishammasteknikolla
on mahdollisuudet
s u u n t e r v e y d e n t i l a n toteamiseen.
Opetus
toteute-
Hammaslääkäriliitto
esittää
hammaslääkärin
suorittamaa potilaan suun
terveydentilan
tarkastusta
aina ennen proteesin valmistusta. Tällaisen tarkastuksen v o i d a a n sanoa n y kyisinkin
toteutuvan,
sil-
loin k u n
hammaslääkäri
hoitaa potilasta h a m m a s ta
poistaessaan.
Mikäli
esityksellä
tarkoitetaan
määräaikaista tai tiheään
esimerkiksi proteesin korjauksen,
pohjauksen
tai
uusinnan yhteydessä
tapahtuvaa hoidon aloittamisen tai subvention ehton a o l e v a a tarkastusta, a i h e u t t a a se p r o t e e s i n k ä y t täjille n y k y i s e t
mahdollisuudet
huomioiden kohtuutonta haittaa.
Tarkastuksesta a i h e u t u u m y ö s l i säkuluja,
joista
ainakin
osa
jäisi
proteesihoidon
saajan
kustannettaviksi.
Siksi
näenkin
tärkeäksi
h m l : n ja eht:n yhteistyön
kehittämisen
koulutuksen
ja potilaiden o h j a i l u n kohdalla ja esimerkiksi lähetejärjestelmän
kehittäminen.
Hammaslääkäriliiton
kanta
yhteistyöstä
hammasteknikoiden
kanssa
korostaa a i n o a s t a a n h a m maslääkärin
edun
mukaista
työskentelytapaa.
Selvityksestä saa sen käsityksen, että l a a j e m p i koulutus j a tieto, jota v o i d a a n
käyttää potilaan hyväksi,
aiheuttaisi
hammasteknikon töiden tason laskua ja
toimitusvaikeuksia!
Vastineessa m a i n i t t u j e n
laittomaan
hammasteknikko- tai hammaslddkäritoimen
harjoittamiseen
liittyvien
mahdollisten i l moitusten
selvittely p y r i tään
suorittamaan
luonnollisesti järjestön
sisällä
eikä julkisuudessa.
1
26
27
Hyvät Erikoishammasteknikot
Uskoisin, että h a m m a s teknikot
ja
erikoishammasteknikot
ovat
edistyneet p o n n i s t e l u i s s a a n a m mattikuntansa sisäisen til a n y l l ä p i t ä j ä n ä a i v a n samoin
kuin
hammaslääkäritkin.
Kehitystä
on
tapahtunut m m . ilmoitusten l a a d i n n a s s a , j o s t a esimerkkinä v o i m a i n i t a Helsingin
puhelinluettelon
keltaisilla sivuilla
olevan
erikoishammasteknikoiden
y h t e i s i l m o i t u k s e n sekä erityisesti E r i k o i s h a m masteknikkoliiton
inlormatiiviset ilmoitukset, joiden vaikutus o n ollut mielestäni
kaikille
positiivinen.
Erikoishammasteknikot
ovat tehneet esityksen oikeuksiensa
laajentamisesta k o s k e m a a n m y ö s osaproteesien
valmistamista
suoraan potilaille. Ajatuksen taustalla o n m m . Tanskan
yhteismoUi, eikä
se
suinkaan
ole
vain
aie
hankkia
lisöoikeuksia
ja
vastuuta
ilman
riittäviä
hammaslääkärin
ja
väli-
sen yhteistyön ja koulutuksen järjestelyjä.
Tällaisen u u d e n toiminnon välittömänä seurauksena näkisin että:
— Erikoishammasteknikolta proteesihoitoa h a keva potilas, jolla o n
o m i a h a m p a i t a suussa,
ohjataan
hammaslääkärille
perushoitotoimenpiteiden
suorittamista v a r t e n . Tällöin
tulisivat toisesta leuastaan hampaattomat potilaat p a r e m m i n h a m m a s h o i d o n piiriin, useid e n h e i s t ä o l t u a pitkät
ajat täysin h o i d o n ulkopuolella tai saatua vain
erikoishammasteknikon s u o r i t t a m a n kokoproteesihoidon.
— Potilas o h j a t a a n proteesihoidon päätyttyä jäljellä
olevien
hampaiden osalta p e r u s h o i d o n
suorittaneen
hammaslääkärin hoitoon. Näin
varmistetaan
hampaiden ja s u u n terveydenhoito jatkossakin.
— Esityksen t o t e u t u m i n e n
Merkkivuosia:
70 v u o t t a t ä y t t ä ä 7.8. E h t . K a u k o K o k k o n e n T a m p e r e e l l a
70 v u o t t a t ä y t t ä ä 29.8. E h t . M o r t t i V i l o n e n P o r i s s a
60 v u o t t a t ä y t t ä ä 19.9. E h t . A r n o l d W i c k m a n K a a r l e l a s s a
Kuolleita:
8.3.
19.3.
30.3.
5.4.
28.5.
28
kuoli
kuoli
kuoli
kuoli
kuoli
Eht.
Eht.
Eht.
Eht.
Eht.
Risto L i l j a v i r t a K u o p i o s s a
Harry Mesimäki A l a v u d e l l a
Hannes K u o s m a n e n Helsingissä
Paavo Mäntyniemi Rovaniemellä
Tapio Hovila Jyväskylässä
tulisi
lisäämään
kaikkien
hammashoitoryhmien
työmäärää
pitkään
hammashuollon
ulkopuolella
olleiden
ohjautuessa hoidon piiriin.
Uusi t o i m i n t a ei merkitse
vain yksinkertaisten levyosaproteesien
käytön l i sääntymistä, v a a n tavoitteena
tulee
olla
myös
asianmukaisesti
suunniteltujen
rankaproteesien
soveltaminen. Tulee muistaa, että tänäkin p ä i v ä n ä
y l i 90 % r a n g o i s t a s u u n n i tellaan
laboratorioissa
hammaslääkärin
lähettämän
jäljennöksen
mukaan valetulle kipsimallille.
Proteesia
käyttävien
suuri m ä ä r ä ja
ikääntyvien määrän nopea kasvu
lähivuosikymmeninä
saattaa tuoda ongelmia,
jotka m u u t t a v a t h a m m a s l ä ä k ä r e i d e n n y k y i s i n esitt ä m i ä mielipiteitä erikoishammasteknikkomyönteisimmiksi.
Matti Juntunen
Vuosikokouksen
valitsemana uutena puheenjohtajana haluan tuoda m u u t a m i a ajatuksiani ja toivom u k s i a n i esille n ä i n l e h t e m m e välityksellä.
Lähes
kaksikymmentä
v u o t t a o n k u l u n u t siitä k u n
saimme
hammasteknikkol a i n h y v ä k s y t y k s i s e k ä samalla
erikoishammasteknikon oikeudet valmistaa
kokoproteeseja
suoraan
potilaalle. Näiden vuosien
aikana olemme huomanneet, että asiat o v a t m u u t tuneet. Proteesin käyttäjät
hoidattavat suunsa ja proteesinsa p a r e m m i n . E n ä ä
ei o l e n i i n y l e i s t ä ,
että
hammasproteeseja
käytet ä ä n 30—40 v u o t t a , v a i k k a
sellaista silloin tällöin tavataankin.
Asiallisella ja tiedottavalla
EHT-informoinnilla
saadaan potilaat hoidattam a a n proteesejaan ja suutaan p a r e m m i n sekä y m märtämään
hoidon
tarpeellisuus. A l a l t a m m e o n
puuttunut
hoitoonkutsuj ä r j e s t e l m ä . Esitykset j ä r jestelmän luomiseksi ovat
tällä hetkellä liiton h a l l i tuksessa h y v i n pitkällä.
Tänä päivänä on kansanterveystyö
parantunut
kansanterveyslain
myötä.
Ehkäisevän ja
korjaavan
hammashoidon
kehittyessä ja
terveyskasvatuksen
tavoittaessa y h ä s u u r e m man väestönosan on odotettavissa h a m p a a t t o m u u den
asteittaista
vähenemistä m a a s s a m m e .
Näin
ollen irroitettavien osaproteesien
tarve
lisääntyy.
Koska koulutuksemme ei
ole ollut riittävä osaproteesien sovittamiseen, e m m e
ole saattaneet a n t a a tarpeellisessa m ä ä r i n protees i h o i t o a p o t i l a i l l e , m i k ä sekä y h t e i s k u n n a n että potil a a n k i n k a n n a l t a olisi ollut
edullista.
Mielestäni
erikoishammasteknikoiden
koulutusta
tulisi
kehittää
(esim. T a n s k a n m a l l i n m u kaisesti) s i t e n , e t t ä e r i k o i s h a m m a s t e k n i k k o s a a itsenäisesti sovittaa valmistam a n s a osaproteesin
potilaalle. Eli niissä tapauksissa, j o i s s a h a m p a i s t o a o n
jäljellä, potilas on h a m paistonsa ja suunsa osalta
hammaslääkärin
potilaana
ja
erikoishammasteknikko
huolehtii proteettisesta h o i d o s t a .
Jäsenmaksukysymys
on
noussut liitossamme päiv ä n p o l t t a v a k s i a s i a k s i . Joidenkin mielestä nykyinen
j ä s e n m a k s u o n l i i a n korkea ja toisten taas KP/KP:n
s u u r u i n e n j ä s e n m a k s u olisi s o p i v a . V u o s i k o k o u k s e n
estettyä j ä s e n m a k s u n nostamisen jäi EHT-ilmoitusk a m p a n j a pois k u l u v a l t a
toimintavuodelta.
Mielestäni
jäsenmaksukysymys
pitää saattaa päiväjärjestykseen
mahdollisimman
p i a n , jotta saataisiin p a remmat
työskentelymahdollisuudet
hallitukselle.
Mielestäni KP/KP:n suuruinen j ä s e n m a k s u o n ajattel e m i s e n a r v o i n e n a s i a , sil-
lä silloin j ä s e n m a k s u n o u see s a m a a r a t a a k u i n h i n natkin. Samalla vältytään
jokavuotiselta
äänestykseltä vuosikokouksessa.
O n ehdotettu myös niin
sanotun
"taistelurahaston" perustamista, joka olisi t ä l l ä h e t k e l l ä t a r p e e l l i nen.
A l a a m m e kohdistuu
monenlaisia
paineita
ja
uudistuksia, jotka v a a t i v a t
tutkimuspalvelujen
ostoa
h i n n a s t o m m e ja
työmme
tueksi.
Useasti olen ihmetellyt,
mitkä ovat ne syyt, j o i d e n
takia valmistuneet erikoishammasteknikot eivät ole
liittomme jäseniä? Toivoisin
nuorten valmistuvien
erikoishammasteknikkojen olevan kiinnostuneita
liittomme
toiminnasta
ja
tavoitteista. K a i k k i e n k u u l u m i n e n liiton j ä s e n y y t e e n
pienentäisi paineita jäsenmaksun
korottamiseen.
Nyt t a r v i t s i s i m m e k a i k k i e n
erikoishammasteknikoiden tukea sekä kuulumista
liiton jäsenyyteen.
T ä s s ä h ä n näitä ajattelemisen arvoisia asioita tulikin.
Hyvää
m i e t i s k e l y kesää.
Pj. V e l i H e i k k i n e n
EHT-liitto
29
KEVAT-OPINTOPAIVAT TURUSSA
"Kokouksen tiimoilta"
En malta olla p u u t t u m a t t a
EHT-liiton vuosikokouksen
tunnelmiin,
mitkä
välillä
olivat lähellä farssia.
Ensinnäkin
osanotto
näinkin tärkeään t a p a h t u m a a n oli laimea. Paikalla
o l i v a t n e l i i t o n j ä s e n e t , jotka
tuntevat
vastuunsa
o m a a l i i t t o a a n j a s e n tekem ä ä työtä k o h t a a n , m u t t a
olipas joukkoon tullut m u kaan myös "pikkubyrokrat i a n " edustajat (ovat olleet
aikaisemminkin).
Tämä
ryhmä pyrki, ja onnistuikin
s i i n ä , e t t ä k o k o u s o l i sitä
mitä oh.
Demokratiaan
kuuluu
o p p o s i t i o , se o n s e l v ä , m u t ta t o i m i n t a
ilman
vaih-
T E -
namatka
vuosikokoukseen antaisi tervehenkisiä
virikkeitä
huomattavasti
e n e m m ä n kuin ajo "raitsikalla".
Kokousteknokraateille terveisiä, että käyttäisivät s e n r a u t a i s e n t a r monsa yhteisen ammattiasiamme
eteenpäinviemiseen
ME-hengellä,
eikä
" m i n ä itte t a i m e i l l ä h e s a s sa o l l a a n t ä t ä m i e l t ä . " Laskettakoon näistä ajatuksista p o i s n e h e l s i n k i l ä i s e t ,
jotka eivät saa ä ä n t ä ä n
kuuluville tai eivät m u u toin olleet p a i k a l l a . Yhteishenkeä
perään
kuuluttaen...
toehtoja esittämättä o n a i ka outoa. Kummalliselta
tuntuu ajatus, että liiton
t o i m i n t a s u j u i s i a i v a n loisteliaasti silloin, k u n j ä s e n maksut
pidetään
ennall a a n tai m i e l u u m m i n hiem a n l a s k e t a a n . Millä hoidetaan tiedotus- ja m a i nosasiat? T ä m ä n
laatuinen toiminta vie pohjan
p o i s m i l t e i k a i k e l t a siltä
työltä, m i t ä e d e l l i n e n h a l l i tus k e r k i s i t e h d ä m e i d ä n
kaikkien
hyväksi.
EHT: n
työtä v a s t u s t a v a t p i i r i t o v a t
v a r m a s t i tyytyväisiä tällaisesta " l o t t o v o i t o s t a " , k u n
v i e l ä t o d e t a a n se
miltä
s u u n n a l t a se t u l e e ! !
Uskoisin,
että
esim. j u -
M.K.
JOILLE TÄRKEIN ASIA O N HUIPPUKORKEA
VALVOTTU LAATU JOKA OSTOERASSA KULLAN
JA PUOLIVALMISTEIDEN SUHTEEN.
METAUX PRECIEUX SA METAUOR
T E I L L E -
Neuchätel/Suisse
TAYDELLINEN DENTALKULTASEOSLAJITELMA JUOTTEINEEN JA FLUXEINEEN NYT
SUOMESSA.
30
LISÄTIETOJA J A
D E N T A L
MINERVA
ESITELMIÄ:
ALEKSANTERINK.
15110 LAHTI 11
P. (918) 5 1 5 152
n
A
O Y
T e e m a : G e r i a t r i a kokoprotetiikassa.
EHT-toimikunta
järjesti
15.4.—16.4.-83
kevätopmtopäivät
Hotelli-Ravintola
Rantasipi — Turussa. Pohjoisesta t u l l e i l l a o l i i h m e t telemistä s a a p u e s s a a n l u misista
hiihtomaisemista
keväiseen Turkuun,
josta
ei l u n t a
enää
löytynyt,
vaan
kevätaurinko
lämmitti m u k a v a s t i . Rantasipin ala-aulassa jokainen
kevätopmtopäiville
ilmoittautunut
sai
lunastaa
pääsylipun
ja luento-ohjelman.
Naistoimikunta
hoiti
tämän
ilmoittautumis- ja l i p p u y m . m u u n ruljanssin
kiitettävästi.
Klo
11.15 k o k o o n n u t t i i n R a n t a sipin
auditorioon,
jossa
a v a u s s a n a t l a u s u i Eht Tapio L a m m i n e n .
Ensimmäisenä
luenn o i t s i j a n a o h Hlt V e i j o L a s sila aiheenaan:
Ikääntyneen ihmisen proteesihoidolhsia
ongelmia.
Aihe
o l i k i n a j a n k o h t a i n e n , kosk a siitä e i o l e n ä k y n y t j u l k i sessa s a n a s s a p a l j o n kirj o i t u k s i a . V a n h u u t e e n liittyviä
yleisiä
muutoksia
o v a t m m . h u o n o n t u n u t sopeutumiskyky,
lyhytjännitteisyys,
huomiokyvyn
aleneminen ja yleinen v i t a l i t e e t i n a l e n e m i n e n , jotk a seikat t u l i s i o t t a a h u o mioon
myös
proteettisia
hoitoja suoritettaessa.
Päivän toisena luennoits i j a n a t o i m i E h l Matti S a lonen, a i h e e n a o h : Leukaniveldysfunktiopotilas.
IF—
Luentopäivien yleisöä
H ä n totesi m m . , e t t ä t ä y s i n
hampaattoman
potilaan,
jolla o n kokoproteesit, oireet j a v a i v a t o v a t p e r i a a t teessa
samanlaisia
kuin
hampaallisen
potilaan,
mutta
hoitomuodot ovat
rajoitetumpia. Tietyissä tapauksissa
toimintahäiriö
voi olla p ä ä n s ä r y n aiheuttajana. Kiinnostusta luentoaiheisiin tuntui olevan,
koska kysymyksiä
tehtiin
paljon.
M u u n a ohjelmana oh tutustuminen
kaupunkiin.
Meri-Kutsuu
-näyttelyssä
veneilystä
kiinnostuneet
saivat tutustua k e v ä ä n linjakkaisiin uutuuksiin. Moskovan jääbaletin taidokasta y l i k a k s i t u n t i a k e s t ä v ä ä
esitystä seurasivat luentopäivien osallistujat suurell a j o u k o l l a . Esitys o l i t o d e l la täysipainoista katsottav a a : värikkäät puvut, taiteellisuutta ja taitoa, h u u moriakaan
unohtamatta.
Rantasipin yökerhon par-
ketilla jatkettiin o m i e n k u v i o i d e n merkeissä. Disko
p a u h a s i n i i n , ettei o m a a
ä ä n t ä ä n kuullut.
Lauantaina
jatkettiin
luentoja p i e n e m m ä s s ä kokoushuoneessa, johon oh
a h t a u d u t t u tuvan täydeltä
kuuntelemaan
prof. K a lervo K. K o i v u m ä e n
ja
prof. E r k k i O k s a l a n l u e n toa: I m p l a n t a a t i t vaikeasti
hoidettavan
alaleuan
a p u n a . T ä m ä systeemi ja
Titanium-metalli o n kehitetty R u o t s i s s a , j a s i e l l ä o n
saavutettu hyviä tuloksia.
J o h t u e n l e i k k a u k s e n rasitt a v u u d e s t a tätä e i suositella k o v i n iäkkäille potilaille;
s u o s i t e l t a v i n i k ä o n n . 30
vuotta. Implantaatit eivät
ole
kaikkien
potilaiden
saatavilla johtuen niiden
korkeasta hinnasta.
Mielenkiintoisen
luennon
apuna
käytettiin
paljon
dioja erilaisista tapauksista v a l a i s e m a a n a s i a a .
Luentojen
välillä
aulas-
31
Hammastarvikealan näyttely
sa o l i m a h d o l l i s u u s t u t u s tua
hammastarvikealan
liikkeiden
järjestämään
näyttelyyn. Liikkeet olivat
runsaslukuisesti
tuoneet
e s i l l e t a r v i k k e i t a a n , j a samalla oli helppo täydentää tarvike varastoaan.
Ins. Timo Lehtiö p u h u i
tietokoneista:
Tietokoneestako Eht:n yksityissihteeri.
Yhä
h a l v e m p i e n tietoko-
neiden
mahdollisuudet
kortiston hoidossa, kirjanpidossa jne. Esitelmöitsijä
tuntui oikein subliikkimieh e l t ä ; t e k s t i ä t u l i a i v a n solkenaan
ilman
paperia,
huumorilla
höystettynä
saaden asiaa tuntemattom a n k i n s e u r a a m a a n kiinnostuneena.
Vt. T a p i o V a s a r a n l u e n to a i h e e s t a : A m m a t i n h a r -
joittajasta osakkaaksi
sai
monen
kuuntelijan
esittämään
verotusta
koskev i a kysymyksiä.
Juontamisen
hoiti
Eht
Jouko P o h j o n e n
rutiinilla.
L o p p u s a n a t l a u s u i E h t Eerikki
Vuorimies.
Luentop ä i v i l l e o s a l l i s t u i n o i n 100
ammattinsa
edistämisestä
kiinnostunutta
henkilöä.
EHO-toimikunta
järjesti
Gallup-kyselyn
luentotoivomuksista.
Jokaiselle
luentopäiville
osallistuneelle jaettiin kurssitodistus,
jonka
voi ripustaa
vaikkapa
vastaanottonsa
seinälle.
Kiitos kaikille niille, jotka
myötävaikuttivat
onnistun e i d e n opintopäivien järjestelyissä.
Tiedon
jyviä
tuli blakkariin, ja oli m u k a va vaihtaa kuulumisia ammattikaverien kanssa.
Raimo Lehtonen
Suomen Hammasteknikkojen Keskusliitto ry:n
Talvikisat O u l u s s a 19-20. h e l m i k u u t a -83.
Talvikisat pidettiin 8 v u o den tauon jälkeen Oulussa. K e s k e i n e n s i j a i n t i ( n .
100 k m S u o m e n k e s k i p i s teestä) sai v ä e n liikkeelle,
ainakin
järjestäjien
mielestä,
runsaasti,
koska
32
osanottajia riitti jokaiseen
lajiin ja sarjaan.
Osanottajia oli m m . Kotkasta, Helsingistä, Joensuusta, T a m pereelta, Turusta, Mikkelistä,
Kuopiosta,
Kuusamosta,
Ylitorniosta,
Ke-
mistä ja j o p a Oulusta. Ensimmäiset merkinnät em.
kisoista löytyy jo 3 0 - l u v u n
papereista, joten perinteet
näyttävät säilyneen.
Järjestäjille tuotti alussa
vaikeuksia, k u n alunperin
kisapaikaksi kaavailtu O u lun uusin talviurheilukeskus olikin l u p a u k s i s t a h u o limatta
annettu
muille.
M u t t a k u n u u s i p a i k k a löytyi ja k i l p a i l i j a t k i n sen a i k a a m y ö t e n löysivät, kisat
saatiin käyntiin
Kiiminkiläisen
u r h e i l u s e u r a n toimihenkilöiden
rutiinilla.
Kaikki
hiihtokilpailun
osanottajat pääsivät lähtem ä ä n ja ehtivät j o p a m a a Linkin, vaikka Tampereelta l ä h t e v ä i l m a b u s s i koettikin
erään
osanottajan
lähtöä estää. Ehtipä T u r u n
A l l a n Heinänen osallistua
kahteen eri matkaan.
siitä
arvokkaasta
tuesta,
jota m e i l l e antoivat.
Oy
Dentaldepot
Ab,
Hammas Oy, Oriola Oy,
Hammasväline Oy, Den-
H i i h d o n j ä l k e e n siirryttiin O u l u n u u t e e n u i m a halliin, hikeä irroittamaan
(ne j o i l l a e i m u u t e n h i k i
tullut). Sen j ä l k e e n uitiin
kilpaa kukin kykynsä m u kaan. Uintikilpailujen aik a n a olivat jo keilailijat ja
squashLn pelaajat aloittaneet o m a t kisansa O u l u n
keila- ja squashhalleissa.
Aikataulu oli tiukka, mutta
osanottajien
joustavuud e n ansiosta kaikki pääsivät lopullisesti m a a l i i n O u lun Vaakunaan, missä oli
palkintojen jako ja loppuverryttely.
Palkintojen jako nuorten s a r j o i s s a
Järjestäjät esittävät lämpimät kiitokset k i l p a i l u i h i n
osallistujille sekä
heidän
perheenjäsenilleen
siitä,
että h e o s a l l i s t u m i s e l l a a n
osoittivat sen, että n i i n talvi- kuin kesäkisoja on edelleenkin tarpeen järjestää.
Lisäksi h a l u a m m e
kiittää
allaolevia
tarvikeliikkeitä
tal M e d i c o A b ja Plandent
Oy.
Oulun Hammasteknikkoseura
Allan Heinänen s a a palkintonsa Kalevi Ilkalta
Tulokset:
6)
7)
8)
9)
Hiihto
M i e h e t y l e i n e n 10 k m
1)
2)
3)
4)
5)
Kivelä Arto
Ollikka Pentti
Laitinen Jouko
Kukkonen Timo
Ontero Esa
46.03
47.02
48,14
50.36
53,43
Järvinen M a r k k u
Pekkala Jorma
Porali Pekka
H a k k a r a i n e n Esko
M i e h e t 35 v
1) Salo Heikki
54.48
55.14
56.45
61.53
43.11
M i e h e t 45 v . 5 k m
1) Heinänen A l l a n
2) Keränen Matti
27.17
32.26
33
Taidetta j a h a m p a i t a , G u n n a r K o s k i n e n 75 v.
i u j o i i L-iiit; i u V o j s . i i i
1 \
Tll 1
V
1) likka Kai
r o j a t s. - / 1 - / /
1) Vainik Pauli
2) Kukkonen Janne
Zö.Ub
18.48
20.40
Tytöt s. -71-72
1) Väätäinen M a r i
Tvtöt <? -73
i y loi o. / u
1)
Väätäinen M i n n a
2) Porali H a n n a
1)
2)
3)
4)
Ontero Jussi
Kukkonen Ville
Rantaniemi Sami
Keränen Juha-Matti
15.28
j.4o
6.43
6.38
7.07
7.22
10.42
Kuntosarja naiset 5 k m
I h a n n e a i k a 40 m i n .
1) Orell Pirjo
5.19(45.19)
2) Tornberg M a a r i t
5.33 (34.27)
3) Pesonen Äin
7H6(47H6)
4) A r v o l a Päivi
8.15(48.15)
5) Keränen Eila
9.16(49.16)
Kuntosarja miehet
I h a n n e a i k a 40 m i n .
4)
5)
6)
1.32(38.28)
Tornberg Esko
4.48(35.12)
Vainik Aleksanteri
5.20 (34.40)
Tornberg Eero
8.02(31.58)
Poikki Vesa
8.13(31.47)
Heinänen A l l a n 8.18(31.42)
Tytöt s. -75-76
1) Porali Liisa
2) Orell H a n n a
8.04
9.58
Naiset
1)
2)
3)
4)
Väätäinen Pirkko
Paaso Jaana
Porali Kiti
Heinänen A n n i k k i
25.03
27.56
30.23
33.35
Miehet yleinen
Pekkala Jorma
Tornberg Esko
H a k k a r a i n e n Esko
Ollikka Pentti
Orell H a n n u
33,2
36,6
38,1
38,2
39,4
Hammasteknikoiksi valmistuivat 27.5.
ri!f • *
f
Ylhäältä vasemmalta: Risto Uusitalo, Jukka Nenonen, A n ders Blom, Kori Hyytiäinen, Pekko Mölsä, Mikko Kääriäinen,
Kori Puska
Alh. vasemmalta Kristiina Huuhtanen, Lilja Permanto, Anne
Berg, Heli Immonen, Heli Sairanen.
34
M i e h e t y l i 45 v .
1) Alestalo Pentti
2) M ä h ö n e n Seppo
3) Heinänen A l l a n
33,8
35,8
1.26,3
1) Järvinen M a r k k u
2) Kerttula O l l i
3) Koivisto Pekka
sijat 4-7
Porali Pekka, Keinonen Raimo, Keränen Matti j a K a r i l a
Juhani
Keilailu
Uinti
1)
2)
3)
4)
5)
40,8
45,0
52,4
Squash
1) Kukkonen Heikki
2)
3)
6) Ontero Esa
7) Koivisto Pekka
8) Järvinen M a r k k u
1)
2)
3)
4)
Heikkinen Esko
K a u r a n e n Pentti
SilenAhti
Alestalo Ursula (naisten
5) V a n h a n e n Antti
6) Karusuo O l a v i
1097
1097
1092
I)
1008
996
964
Erikoishammasteknikoiksi valmistuivat
27.5.
seuraavat
kot:
hammastekni-
A n s a h a r j u Sakari, Asikain e n Erkki, H a v i a l a Jarmo,
K a r i l u o t o Juha,
Koskinen
Pekka,
Marttila
Mauno,
Peltokangas
Pertti, Povelainen Seppo, T a m m i n e n
Matti,
Tarvainen
Juha,
Vainionpää O i v a ja Virtanen Timo.
Gunnar Koskinen
Kesäkuun
ensimmäisenä
75
vuotta
täyttäneelle
hammasteknikkomestari
Gunnar
Koskiselle
muodostui a m m a t t i taiteellisen
l u o v u u d e n kohteeksi. Vuosien saatossa o n t a i d e h a r rastus v a i n v o i m i s t u n u t ja
saanut y h ä keskeisemmän
sijan h ä n e n e l ä m ä s s ä ä n .
Oppivelvollisuutensa
täytettyään h ä n hakeutui
Ateneumin yleisen linjan
iltakursseille. H ä n o l i h y vin innostunut o p p i m a a n
ja
osallistui
vapaaehtoisesti y l i m ä ä r ä i s i l l e k i n t u n neille s a a d e n tästä jopa
kaksi kertaa a h k e r i m m a l l e
o p p i l a a l l e m y ö n n e t y n stipendin.
Taiteellisen
oppilaitoksen kirjoissa h ä n o l i vielä
tullessaan
hammasteknikon oppiin. Lehti-ilmoituksen perusteella h ä n u s e a n
m u u n nuorukaisen tavoin
h a k i o p p i l a a n p a i k k a a silloisesta
Dental-Loboratoriosta
Helsingisä.
Myöh e m m i n h ä n SOI kutsun tul-
la
hammaslääkäri
Axel
Salingrenhn puheille ja sai
p a i k a n . O l i s y y s k u u n 15
p ä i v ä 1925.
D e p o j a L a b r a olivat siihen
aikaan
läheisesti
kanssakäymisissä,
mm.
aamupuuro
tarjottiin
samanaikaisesti
molempien
henkilökunnille.
Työpäivät o l i v a t pitkät, l a u a n t a i
oli v a i n tuntia l y h y e m p i e i kä k e s ä l o m i a saanut p a l kallisena.
Hammastekniikka
viehätti G u n t t a a a l u s t a a l kaen. A m m a t t i oh arvostettua j a h y v i n p a l k a t t u a .
T y ö t a h t i o l i k i i v a s , m u t t a se
ei G u n t t a a ärsyttänyt. H ä n
viihtyi
opissaan.
Illat
h ä n vietti A t e n e u m i s s a ja
siellä o l i h u o m a t t u n u o r u kaisen
taiteelliset
kyvyt.
Niinpä
hän
joutui
vaikeaan
valintatilanteeseen
k u n hänelle tarjottiin tilaisuus siirtyä p ä i v ä l u o k a l l e .
G u n n a r harkitsi silloin varm a n päälle ja jäi ammattiin. M y ö h e m m i n h ä n o n
a r v i o i n u t tilannetta toisin
sillä k a i p a u s t a i t e e n h a r rastamiseen ei ole ehtynyt.
G u n n a r perusti laborat o r i o n 1945 y h d e s s ä J o h n
Sandströmin
kanssa.
He
olivat
molemmat
eteviä
teknikoita j a saivat yrityksensä menestymään. Aktiivista j a t o d e l l a korkeap a i n e i s t a a i k a a kesti 6 0 - l u v u n lopulle asti, eikä taideharrastukselle
silloin
jäänyt j u u r i a i k a a . Vähitellen mielenkiinto mieliharrastukselle kuitenkin voitti
ja
h ä n k i r j o i t t a u t u i työ-
väenoDiston
taidekerhoon.
Taidekerhossa
h ä n sai
asiantuntija apua
kuvanveistossa, j o h o n h ä n o l i
erityisesti mieltynyt. L u k u kausien lopulla oli tapana
j ä r j e s t ä ä näyttely ja j o p a
m y y d ä töitä. Ja s a a t t a a a r v a t a k e n e n työt m e n i v ä t
hyvin kaupaksi.
Gunnarin
laboratorio
Siltasaarella
muistuttaa
enemmän
ateljeeta
kuin
laboratoriota.
Kaikkialla
on
pienoispatsaita:
voimisteleva
tyttö,
piiriä laikkiviä l a p s i a , y m pärillä rintakuvia ja päitä
sekä hevonen ja
varsa.
Kaikki ovat h ä n e n omia
töitään j a niistä h ä n ei m i e lellään
luovu.
Olemme
kyllä p a r i k e r t a a o n n i s t u neet t a i v u t t a m a a n h ä n e n
m i e l e n s ä , k u n o n ollut tarvetta näyttää a m m a t t i k u n tamme
taiteellisuutta,
mutta silloinkin o n l a h j a n
s a a j a ollut a l a l l a erittäin
arvostettu henkilö.
Guntalle
onkin
hamm a s t e k n i n e n a l a ja sen
m e n n e i s y y s olleet m i e l e n k i i n n o n kohteena. H ä n lienee a i n u t henkilö, joka o n
järjestelmällisesti nauhoittanut
haastatteluja
vanhempien
hammasteknikkojen
ammatillisista
asioista. H ä n o n myös filmannut
useita
hammasteknikkojen
tilaisuuksia,
laboratoriokuvauksia
ja
työvaiheita.
G u n n a r o n ollut a l a m m e
museoesineistön
kokoajana
avainhenkilö.
Hänen
35
HAMMASLABORATORIOLIITTO RY:N JA HAMMASTEKNISET RY:N
VÄLINEN UUSI PALKKARATKAISU
a n s i o t a a n o n m e l k o täydellisen vuosisadan vaihteen
laboratoriovälineistön k o k o a m i n e n . T ä m ä o n
lahjoitettu Helsingin kaup u n g i n m u s e o l l e , j o s t a sitä
v o i d a a n s a a d a tarvittaessa l a m a k s i . G u n t t a t o i v o i si,
ettei v a n h o j a
työssä
käytettyjä välineitä
hävitettäisi v a a n , e t t ä n e l a h j o i tettaisiin museoitaviksi.
Hammasteknikkoliiton
50-vuotis
juhlamitalin
Guntta
toteutti
oman
i d e a n s a p o h j a l t a j a se o n
saanut tunnustusta taidee s i n e e n ä . Sitä o n n u m e roituina
kappaleina
myönnetty
ansioituneille
a l a m m e henkilöille.
Gunnar
on
elämänmyönteinen
persoonallisuus, j o l l a o n t a k a n a a n ko-
kemuksista
rikas
elämä,
terävä muisti ja vireä mieli. Onnitellessamme häntä
v u o s i p ä i v ä n johdosta toivomme
paljon
antoisia
vuosia.
LN
Suosituksessa o n korostettu l i i t t o j e n j a
jäsenten
s u j u v a n yhteistyön m e r k i tystä.
Suosituksessa
on
otettu
esille
nimenomaisesti
Hammaslaboratorioliiton
ohjehinnasto
sekä
hammasteknikkolain
vastainen töiden t e k e m i n e n .
Suositus p ä ä t y y s i i h e n , että
Suomen
Hammaslääkäriliitto suosittaa, että
liiton
jäsenet
teettäisivät
kaikki
hammastekniset
työt
jäsenlaboratorioissa.
Seuraavassa
yhteistyösuositus
kokonaisuudessaan.
36
YHTEISTYÖSUOSITUS
Suomen
Hammaslääkäriliitto j a H a m m a s l a b o r a t o rioliitto toteavat, että m o lempien liittojen tavoitteena on luottamuksellinen ja
sujuva
yhteistyö.
Yhteistyön t u l e e o l l a m a h d o l l i s i m m a n h y v ä sekä liittojen
että
hammaslääkäreiden
ja
hammaslaboratorioid e n välillä.
Yhteistyötä
vaikeuttavaksi
kysymykseksi
on
osoittautunut
ohjehinn a s t o . T ä m ä n v u o k s i Suomen
ja Hammaslaboratorioliitto o v a t s o p i n e e t
1.4.1982
niistä periaatteista j a käytännön toimenpiteistä, joita
noudatetaan
muutettaessa
ohjehinnastoa.
K e s k e i s i ä tekijöitä h i n n a s t o a m u u t e t t a e s s a o v a t tiedottaminen Suomen Hammaslääkäriliitolle ja h a m -
Tekstimuutokset työehtosopimukseen
— Sairaus- ja synnytysloman
ajan
palkanmaksuajanjaksoja
pidennetään
yhdellä viikolla.
— Näkötarkastus o n m a h dollinen
myös
silmälääkärillä,
jos
optikon
suorittama tarkastus ei ole
riittävä.
— Puhtaat
työasut
tulee
antaa
vähintään
kerran
viikossa n y k y i s e n k a h d e n
viikon sijasta.
Suositus Hammaslaboratorioliiton
jäsenlaboratorioiden käytöstä
Hammaslaboratorioliitto
ja
Suomen
ovat
allekirjoittaneet
9.3.1983
suosituksen liittojen ja
niiden
jäsenten välisestä yhteistyöstä.
Hammaslaboratorioliitto
ja H a m m a s t e k n i s e t r y o v a t
sopineet u u d e s t a p a l k k a ratkaisusta s e u r a a v a a :
maslääkäreille,
muutosten perusteleminen, laboratorioiden ammattitaidon
ja
palvelutason
ylläpitäminen
sekä
muutosten
vaikutus
hammasteknisten töiden kysyntään.
Hammaslaboratorioliitto t o t e a a , e t t ä se t u l e e erottamaan
jäsenyydestään
kaikki
sellaiset
laborator i o t , j o i s s a t e h d ä ä n töitä
hammasteknikon
toimen
harjoittamisesta
annetun
l a i n vastaisesti.
Edellä olevaan viitaten
Suomen
Hammaslääkäriliitto s u o s i t t a a , e t t ä L i i t o n
j ä s e n e t teettäisivät kaikki
h a m m a s t e k n i s e t työt H a m maslaboratorioliiton
jäsenlaboratorioissa.
Helsingissä
9.
päivänä
m a a l i s k u u t a 1983
SUOMEN
HAMMASLÄÄKÄRlLinrO r . y .
Leila Telivuo
HAMMASLABORATORIOLIITTO r . y .
Lars N o r d b e r g
EHO tiedottaa
Suuren suosion saavuttaneet k u r s s i t :
Suutautikurssi nyt toisintona Hyvinkäällä Rantasip i s s ä 17.9.-83 a l k a e n klo
10.00. K u r s s i n k e s t o a i k a n .
4 tuntia.
Kurssin pitäjä apulaisprofessori Risto K o t i l a i n e n .
Kurssin aiheet:
— s u u n infektiotaudit
— proteesin
aiheuttamat suun muutokset
— suuontelon
sarveistumat ja luusyöpä
— yleissairauksien
suuoireista ja erikoistapauksia
Kurssiin sisältyy värikuvin
selvennetty
esiopiskelumoniste.
Palkkasopimus
Palkkojen korotus jakautuu kuten e n n e n k i n yleiskorotukseen
ja
taulukkopalkkojen
korotukseen.
Yleiskorotus o n
— 15.4.1983 l u k i e n
3
%
v ä h i n t ä ä n 110 m k .
— 1.10.1983 l u k i e n 3 % .
Taulukkopalkkoja
korotetaan
— 15.4.1983 l u k i e n
6
%
v ä h i n t ä ä n 110 m k
— 1.10.1983 l u k i e n 3 % .
Lisäksi
taulukkopalkkoih i n otetaan yksi uusi porras lisää eli p a l k k a k u u d e n
vuoden
jälkeen.
Tämän
portaan suuruus on puolet
kahden ja neljän v u o d e n
j ä l k e i s e s t ä p o r t a a s t a e l i 4,5
%. Jos k u u s i v u o t t a t y ö s s ä
olleen työntekijän p a l k k a
o n jo n y t u u t t a t a u l u k k o palkkaa
vastaava,
kuuden v u o d e n jälkeisen portaan mukaanotto palkkasopimukseen
ei
aiheuta
palkankorotusta.
Koulutussopimus
Lisäksi o n s o v i t t u siitä, e t t ä
liittojen välillä
solmitaan
k o u l u t u s s o p i m u s , j o k a sisältää toisaalta m ä ä r ä y k set
ammattiin
liittyvästä
koulutuksesta ja
toisaalta
määräykset
ay-koulutuksesta.
Savoniinna. Hammas Oy
o s t o k o r t t i 300.- E h t J u h a n i
Laaksonen,
Orimattila.
V e i k k o A u e r o s t o k o r t t i 200.H a m . l a b . P e n t t i A u t i o , Pori.
Hammastarvike
SKk ä s i k a p p a l e Eht R e i j o A l ho, Helsinki. Plandent k u l t a i m u r i H a m . l a b . J. R o s e n dahl,
Loimaa.
Plandent
kultaimuri Ham.lab. Wirodent,
Helsinki.
Servident
oik. p i h d i t
Eht L a u k k o s k i ,
H e l s i n k i . D e p o keittiökello
Ham.lab. Heinolan Hammas, H e i n o l a . D e p o kassi
HammasteknikkoH
t - o p p i l a s Jouni
Hemmi,
opiston kurssi 27:n
Ruukki. Depo artikulaattoarpajaisvoitot:
ri Eht Pertti P e l t o k a n g a s ,
Dental Medico Ivolen l u - Kaustinen. Onnea
voittas i k k a m a t e r . E h t ELs A h o - j a l l e .
nen, Tampere.
Hammasv ä l i n e o s t o k o r t t i 300.- E h t
Kiitämme
tarvikeliikM a x Holm, Helsinki. H a m - keitä ja arpojen
ostajia,
m a s v ä l i n e Pocket m i n i k a - jotka
mahdollistivat
m e r a Ht A n t e r o L i t m a n e n , n ä m ä a r p a j a i s e t .
Kalervo
K.
Koivumäen
suljetun s u u n jäljennöksenotto
demonstraatiokurssi vaikeissa a l a l e u a n tapauksissa jatkuu syksyllä.
Y h d e n o t t o k u r s s i s t a Jouko
Pohjoseen.
Erikoishammasteknikkoliiton
jäsenet
saavat
kursseista
lähiaikoina
Lsätiedotteen.
(Oletko
jo
maksanut jäsenmaksusi?)
37
Sydän-Suomen
kansanterveystyön
15.7.1983 klo 12.00 m e n n e s s ä
kuntainliitossa
julistetaan
haettavaksi
HAMMASTEKNIKON VIRKA Y 24-26/11 pl
V i r k a a n valittavalta v a a d i t a a n h a m m a s t e k n i k o n tutkinto.
Virka o n k u n n a l l i s e n yleisen v i r k a e h t o s o p i m u k s e n sekä kuntainliiton ohjejohtosääntöjen a l a i n e n . Eläke-edut määräytyvät Kunnallisen eläkelaitoksen
vaihtoehdon mukaisesti.
Hakemukset virka-, opinto- ja työtodistuksineen
O S . H a a p a s a a r e n t i e 18, 44500 V i i t a s a a r i .
Valitun on ennen viran vastaanottamista
terveydentilastaan.
Hammasteknikon
maslääkäriä.
osoitetaan
terveyslautakunnalle
esitettävä hyväksyttävä
toimitilat ovat Viitasaarella.
ja
II
lääkärintodistus
Kuntainliitossa o n seitsemän
ham-
L i s ä t i e t o j a v i r a s t a a n t a a v a s t a a v a h a m m a s l ä ä k ä r i M a n u H u l k k o , p u h . 944-85326.
DevaM
Degussaha
metallikeramiaan
D
eva M on edullinen kulta-palladium
seos metallikeramiaan. Se on väriltään valkoista eikä sisällä hopeaa.
Deva M on erittäin kovaa, joten pitkät
ja ohuet rakenteet ovat mahdollisia.
Teknisiä tietoja:
Vickers-kovuus HV5 S-185, H-270, C-260
Murtolu]uusN/mm 8-630, H-820
Kimmoraja N/mm
S-370, H-650
Venymä %
S-31, H-10
Ominaispaino g/cm 14,4
S - pehmeänä, 15 mm. 950°C:ssa, jäähdytettynä
H - kovana, S -h 15 mm. 700°C
C - kovuus saavutetaan hitaalla jäähdytyksellä
polton jälkeen.
V i i t a s a a r e l l a 15.6.1983
TERVEYSLAUTAKUNTA
YLITORNION KUNNAN TERVEYSKESKUKSEN HAMMASHOITOLASSA
HAMMASTEKNIKON VIRANSIJAISUUS p l Y 24-26/1
a j a l l e 13.8.—31.12.1983
H a k e m u k s e t o s o i t t e e l l a : T e r v e y s l a u t a k u n t a , M e l l a n t i e , 95600 Y l i t o r n i o .
L ä h e m p i ä tietoja a n t a a v a s t a a v a t e r v e y s k e s k u s h a m m a s l ä ä k ä n
p u h . 995-31160
Y l i t o r n i o l l a 9.6.1983
Terveyslautakunta.
Arvoisat
teknikot!
erikoishammas-
Hammastyöntekijä
etsii
työtä Helsingistä. 8 vuod e n työkokemus 2:n erikoishammasteknikon
palveluksessa.
Ystävälliset
v a s t a u k s e t p u h . 373433.
38
Halutaan
ostaa
vanha
hammaslääkärin
potilastuoli esim. Ritter. Yst.vast.
puh.
90-694077 l / U r j o
tai
90-766431/Urjo.
Myydään
Siemens
mat -unit.
Tied. h a m m a s l ä ä k ä r i
la Marjatta Lahti
P u h . työ 631761
kot. 783619
Siro-
Hammasteknikko-lehden seuraava numero
ilmestyy
syyskuun
puolessa
välissä.
T ä h ä n n u m e r o o n aiottu
aineisto pitää olla toimit u k s e s s a 15. e l o k u u t a
mennessä.
TuuToimitus
©
Oriolaoy ..
HAMMASVALIilE
EspooHelsinki:
Joensuu:
Oulu:
90-4291
Seinäjoki:
90-176623
Tampere:
973-24 271
Turku:
981-348 2 2 2
964-22 5 7 0
931-35 152
921-336533
Sjöding k e r t o o k a i k e n
kullastaan!
Ei salailua
Sjoding ilmoittaa kullan koostumuksen sataprosenttisesti. Hammasiääkäri ja -teknikko sekä
potilas tietävät tarkkaan mitä saavat.
Kultaa vain hammaskäyttöön
Sjöding valmistaa vain tiammaskuitaseoksia ylläpitääkseen korkeaa laatutasoaan.
Kestävä juote
On tärkeää, että juote todella yhtyy kultaseokseen.
Juuri sellaista valmistaa Sjöding.
TÄYDELLINEN KOOSTUMUS PROMILL0SSA
<_ kulu
Kulu
Pljtinj
Au
Pt
iridium
Pjlijdium
Ir
Pd
Hopej
Kupjr.
A|
Lu
Sinkki
Itiuu
Indium
Tinj
Zn
F(
In
S"
f 3-kuiIJ
;
Dkulu
E kulu
Sjöding tekee mielellään metallurgisia tutkimuksia
ja antaa teknisiä neuvoja. Tutkimustyön johdossa
on metallurgian ja hammaslääketieteen asiantuntijoita.
o.a-i
S<3
Ruuvi, Joka pitää
LYSIKAALiSLT OMINAISUUDET
1
C-kulu
SoUmisjlut
Jatkuva tutkimus-ja kehitystoiminta
C i kuiu
UkulU
L kult,!
M kulu
nm
t
Sjöding valmistaa tarkkuuskiinnikkeitä ja ruuveja
jalometallista. Esim. Screw-Post kulta tehdään
platinaseoksesta, jonka koostumus ilmoitetaan
sataprosenttisesti.
ijiii
Ominiitpjinu
Kovuo» Vnkrrs
VtnyvvYi %
KimmoU|i N/mm-
us
."1
Mo.loluiuuY N/mmRjkriMiui /mm-
441
VjluUmpo C
Zlll
II
S 1.1
4sa
..IjllM kulu
1 IS
22S
j:s
441
ist
sm
><HI
U4k-4 kulu
ItiO
:s
->'t4
iMI
lu
s 2(1
las
»80
314
::(.
:iu
im
hy*... »a.ilrj kuli4 h\»uujjl,'akiilU
KUU
msii
-s >.:ii hs,t
Sjöding on Sinunkin kultasi.
Sitä saat DEPOsta.^^
^
puh. 90-544 311 tfn
Hankasuontie 9 Hankmossvagen
SF-00390 Helsinki, Helsingfors 39

HT 2 1983 - Suomen Hammasteknikkoseura ry

Transcription

Similar documents

HT 4 1967 - Suomen Hammasteknikkoseura ry

HT 4 1965 - Suomen Hammasteknikkoseura ry

Sisältää mm.: Tapahtunutta ja edessä olevaa

HT 3 1965 - Suomen Hammasteknikkoseura ry

HT 1 1947 - Suomen Hammasteknikkoseura ry