THL Word Template - Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Transcription

Pöytäkirja
15.12.2014
Hyväksytty 26.1.2015
11/2014
1(48)
Koodistopalvelun johtoryhmän kokous
Aika
Maanantai 15.12.2014 klo 12.30–16.00
Paikka
THL Saunakabinetti 8. krs, Paciuksenkatu 21, Helsinki
Puheenjohtaja
Varapuheenjohtaja
Jäsen
(x) Eronen Marianne
(x) Hartikainen Kauko
(-) Häkkinen Pirjo
(-) Härkönen Sampo
(x) Junttila Kristiina
(x) Kaskinen Timo
(-) Kopra Kyösti
(x) Kälviä Minna
(-) Leinonen Kirsiliina
(-) Lindgren Marina
(-) Mettovaara Vesa
(x) Oikarinen Tommi
(-) Porrasmaa Jari
(x) Pouta Anneli
(-) Räsänen Maija
(x) Siipola Anne
(x) Siponen Tiina
(x) Virkkunen Heikki
(-) Virtanen Martti
(x) Witick Tanja
(-) Ylönen Saija
Koodistopalvelutiimi
Esittelijät:
(x) Hämäläinen Päivi
(x) Palotie-Heino Tiina
Varajäsen
(-) Helminen Sari
(-) Savolainen Tuija
(x) Räikkönen Outi
THL
THL
Organisaatio
(-) Laaksonen Maarit
(-) Lukander Maisa
(-) Andtbacka Marjo
(x) Kaukonen Essi
Kela
Suomen Kuntaliitto
THL/Tieto-osasto
Lääkärikeskus Aava Oy
HUS, Hoitotyö
HL7 Finland ry.
HUS
Eksote, Sosiaalityö
Helsingin kaupunki, terv. huolto
Kela, Kanta-palveluyksikkö
Valvira
VM
STM
THL/ sosiaali- ja terveyspalvelu
Vaasan sairaanhoitopiiri
Helsingin kaupunki, sos.huolto
Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri
THL/OPER
Nordic Casemix Center
Kokkolan sosiaali- ja terveystoimi
Tilastokeskus
Eerola Johanna
Härkönen Mikko
Kalliokuusi Virpi
Kärki Jarmo
Lehtonen Jari
Lehtonen Santeri
Mäkelä-Bengs Päivi
Volmanen Petri
Vuokko Riikka
Koivisto Annika
Mykkänen Juha
Värmälä Pekka
Alava Pia
Veikkolainen Marja
Nurmi-Koikkalainen Päivi
THL
THL
THL
THL
THL
THL
THL
THL
THL
Kela
Itä-Suomen yliopisto
THL/SADe-sote-hanke
Kela Terveysosasto/Lomaketiimi
THL
THL
(-) Vinkanharju Anne
(x) Mykkänen Juha
(x) Lukander Maisa
(-) Marttinen Paula
(x) Kallio Leea
(-) Toivola Kari
(-) Toiviainen Hanna
(-) Heikkinen Jani
(-) Salo Jarmo
(-) Kantola Christian
(-) Väinälä Anna
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos • Institutet för hälsa och välfärd • National Institute for Health and Welfare
Mannerheimintie 166, Helsinki, Finland PL/PB/P.O. Box 30, FI-00271 Helsinki, puh/tel +358 20 610 6000
Pöytäkirja
15.12.2014
Luoto Eija
Kontio Tuula
Ilkka Lasse
11/2014
2(48)
THL
SAKKE-projekti/ SOCOM
THL
Tiivistelmä kokouksen päätöksistä
2. Avattavaksi hankevalmisteluun Kela-Perusvoiteiden valmistemuodot ja mahdollisesti
hyväksyttäväksi samassa kokouksessa
Päätös:
Hyväksyttiin puheenjohtajan esitys siitä, että Kela-Perusvoiteiden valmistemuoto –luokitus
hyväksytään samassa käsittelyssä julkaistavaksi koodistopalvelimella. Jatkovalmistelussa
tarkennetaan sanamuotoja niin, että määritelmät tuotetaan ohjeiden mukaisesti niin, että esimerkiksi
perusvoide ilmaistaan muodossa perusvoide, joka on muodoltaan (tähän määritelmän tarkennus).
Pydetään lisämään tarkemmat kuvaukset erottelemaan eri koodit toisistaan. Koodinumerot korjataan
teknisesti oikeaaan muotoon.
Kiireellisyysluokka: 1
3. Avattavaksi hankevalmisteluun Kela-Kliinisten ravintovalmisteiden valmistemuodot ja
mahdollisesti hyväksyttäväksi samassa kokouksessa
Päätös:
Hyväksyttiin puheenjohtajan esitys, että Kela-Kliinisten ravintovalmisteiden valmistemuotoluokitus voidaan avata ja hyväksyä samassa käsittelyssä. Ennen julkaisutoimikunnan käsittelyä
pyydetään korjaamaan koodit oikeaan muotoon. Kiireellisyysluokka: 1
4. Avattavaksi hankevalmisteluun Kela-Tautitila ja mahdollisesti hyväksyttäväksi samassa
kokouksessa
Päätös:
Hyväksyttiin puheenjohtajan esitys siitä, että Kela- Rajattuun lääkemääräämiseen liittyvä Tautitilaluokitus voidaan avata ja hyväksyä samassa käsittelyssä. Jatkovalmistelun aikana
koodistopalvelutiimi sekä Kela yhteistyössä tekevät keskustelun aikana esille tulleet
muutosehdotukset (luokituksen nimen tarkistaminen, käyttötarkoituskuvauksen tarkennus, koodien
terminologinen tarkistaminen, huomioidaan koodien ero suhteessa toimenpideluokitukseen).
5. Avattavaksi hankevalmisteluun Kela- Rajattuun lääkkeenmääräämiseen liittyvä koodisto
Rajaus ja mahdollisesti hyväksyttäväksi samassa kokouksessa
Päätös:
Hyväksyttiin puheenjohtajan esitys siitä, että Kela-Rajattuun lääkemääräämiseen liittyvä luokitus
Rajaus voidaan avata ja hyväksyä samassa käsittelyssä julkaistavaksi koodistopalvelimella.
Jatkovalmistelun aikana pyydetään kuvaamaan määritelmiä tarkemmin. Kiireellisyysluokka: 1
6. Avattavaksi hankevalmisteluun THL-Ajanvaraukseen liittyvät koodistot ja tietosisällön
6.a THL/Tietosisältö-Ajanvarausasiakirja
Päätös:
Hyväksyttiin, että THL/Tietosisältö-Ajanvarausasiakirjan valmistelua voidaan viedä eteenpäin.
Tavoitteena on ensi vuoden aikana SADe-hankkeen aikana saada tietosisältömäärittelyt valmiiksi.
Pöytäkirja
15.12.2014
11/2014
3(48)
Jatkovalmistelun aikana tulee selvittää keskustelun aikana esille tulleita asioita (tulee huomioida
sote-integraation, hoidon tarpeen arvioinnista sekä sote-alueiden lainsäädäntötarpeista tulevat asiat).
6.b THL- Palvelutuoteluokitus
6.c THL- Palvelutarveluokitus
Päätös:
Hyväksyttiin (kohdan 6.a päätöksen lisäksi) puheenjohtajan esitys siitä, että THLPalvelutuoteluokitus ja THL-Palvelutarveluokitus voidaan avata valmisteluhankkeeksi ja konseptia
voidaan valmistella eteenpäin. Tavoiteltavana lopputuotoksena olisi kokonaisuus, jossa ei synny
päällekkäisiä tai ristiriitaisia luokituksia (mukaan lukien sote-palveluluokitus) ja eri tarkoituksiin
käytettävien luokitusten lukumäärä on mahdollisimman pieni. Valmistelutyö voidaan hyväksyä
esitetyt kommentit ja tarpeet huomioiden. Kiireellisyysluokka: 1
7. Hyväksyttäväksi Kela- Selvitys ja korvaushakemus sairaankuljetuksesta (SV210) (avattu
hankevalmisteluun 16.6.2014)
Päätös:
Hyväksyttiin puheenjohtajan esitys, että SV210-lomakerakenne voidaan hyväksyä julkaistavaksi
koodistopalvelimella esitetyssä muodossa. Koodistopalvelun julkaisutoimikunta tarkistaa, että
käytetään voimassa olevia standardeja.
8. Hyväksyttäväksi TVL-E-lääkärinlausunto (avattu valmisteluhankkeeksi 10.6.2013)
Päätös:
Hyväksyttiin puheenjohtajan esitys, että TVL-E-lääkärinlausunto voidaan julkaista
koodistopalvelimella esitetyssä muodossa.
9. Hyväksyttäväksi THL-Lääkitystarkistuksen tyyppi (avattu 22.9.2014)
Päätös:
Hyväksyttiin puheenjohtajan esitys, että THL-Lääkitystarkistuksen tyyppi –luokitus hyväksytään
julkaistavaksi koodistopalvelimella niin, että jatkovalmistelussa tehdään terminologiset tarkistukset
ja tarkennetaan määritelmää saadun kommentin perusteella. Jatkovalmistelussa huomioidaan saatu
kommentti kotona tapahtuvaan arvointiin ja poistetaan maininta ”erityiskoulutettu” proviisorin
kohdalta.
10. Hyväksyttäväksi THL-Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluluokitus (avattu 21.1.2013)
Päätös:
Hyväksyttiin puheenjohtajan esitys, että luokitus hyväksytään vain tähän käyttötarkoitukseen ja
voidaan ottaa hankkeen puitteissa käyttöön. Kokeilun yhteydessä palveluntuottajan että
palveluhakemiston kannalta selvitetään ylläpitoasiat ja luokitusta tarkastellaan yhdessä
palvelurakenneuudistuksen kanssa. Jatkovalmistelussa huomoidaan JULKict-työ ja sen
yhteensovittaminen. Luokituksen tarkastelu ja hyväksyminen yleiseen käyttöön tehdään
myöhemmin. Päätös olemassa olevien luokitusten siirtymisestä tähän luokitukseen tehdään sen
Pöytäkirja
15.12.2014
11/2014
4(48)
jälkeen. Ehdotus on, että valmistelua jatketaan, on pilottikäytössä ja esitetään vietäväksi
kooodistopalvelimelle erikseen myöhemmin.
11. Hyväksyttäväksi THL-Asioinnin esteettömyysluokitus sosiaali- ja terveyspalveluissa
(avattu 27.8.2013)
Päätös:
Hyväksyttiin puheenjohtajan esitys siitä, että THL-Asioinnin esteettömyysluokitus sosiaali- ja
terveyspalveluissa voidaan julkaista koodistopalvelimella. Luokituksen käyttötarkoituskuvauksessa
voidaan kuvata se, että tätä voi soveltuvin osin käyttää myös muualla.
12. Hyväksyttäväksi Sosiaalihuolto-Lastensuojeluasian vireilletulon peruste (avattu 22.9.2014)
Päätös:
Hyväksyttiin puheenjohtajan esitys siitä, että Sosiaalihuolto-Lastensuojeluasian vireilletulon peruste
–luokitus hyväksytään julkaistavaksi koodistopalvelimella. Jatkovalmistelussa huomioidaan
keskustelun aikana esille tulleet asiat.
13. Hyväksyttäväksi Sosiaalihuolto – Tavoitteen saavuttamisen arvio (avattu 17.12.2012)
Päätös:
Hyväksyttiin puheenjohtajan esitys siitä, että Sosiaalihuolto- Tavoitteen saavuttamisen arvioluokitus voidaan julkaista koodistopalvelimella. Jatkovalmistelun aikana luokitukseen voidaan
lisätä asiakkaan oma näkemys. Käyttötarkoituskuvausta voidaan päivittää siinä vaiheessa, kun tätä
päätetään käyttää terveydenhuollon puolella.
13.a Hankevalmistelun lopettaminen Muutoksen arvio (avattu 17.12.2012)
Päätös: Hyväksyttiin hankevalmistelun lopettaminen. Kannatettiin yhteisten luokitusten käyttöä
sosiaali- ja terveydenhuollossa.
14. Hyväksyttäväksi Sosiaalihuolto- Asiointitapa (avattu nimellä SosiaalihuoltoTapahtumalaji 27.8.2012)
Päätös:
Hyväksyttiin puheenjohtajan esitys siitä, että Sosiaalihuolto-Asiointitapa –luokitus hyväksytään
julkaistavaksi koodistopalvelimella.
Pöytäkirja
15.12.2014
11/2014
5(48)
1. Osallistujat, asialistan hyväksyminen ja edellisen kokouksen pöytäkirja
Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 12.30. Todettiin osallistujat,
ehdotettiin asialistaan käsittelyjärjestyksen muutoksia: asiakohdat 10 Hyväksyttäväksi THLSosiaali- ja terveydenhuollon palveluluokitus ja 11 THL-Asioinnin esteettömyysluokitus sosiaali- ja
terveyspalvelussa käsiteltiin kohdan 6 jälkeen. Lisättiin asialistalle asiakohdaksi 13a.
Hankevalmistelun lopettaminen Sosiaalihuolto-Muutoksen arvio. Hyväksyttiin edellinen pöytäkirja.
Se voidaan julkaista thl.fi-sivuilla.
2. Avattavaksi hankevalmisteluun Kela-Perusvoiteiden valmistemuodot ja mahdollisesti
hyväksyttäväksi samassa kokouksessa
Proviisori Annika Koivisto Kelasta esittää avattavaksi hankevalmisteluun Kela-Perusvoiteiden
valmistemuodot –luokituksen.
Kelan valmistemuotokoodistot perusvoiteille ja kliinisille ravintovalmisteille
Taustaa:
Sähköisestä lääkemääräyksestä annetussa laissa (61/2007, muutoksineen) säädetään sähköisen
lääkemääräyksen laadinnassa ja toimittamisessa käytettävästä lääketietokannasta ja sen ylläpidosta.
Lain 3 §:n, sellaisena kuin se on laissa 251/2014, mukaan lääketietokannalla tarkoitetaan
tietokantaa, joka sisältää lääkkeen määräämisen ja toimittamisen kannalta tarpeelliset tiedot
lääkkeestä, sen hinnasta ja korvattavuudesta, keskenään vaihtokelpoisista lääkevalmisteista sekä
korvattavista perusvoiteista ja kliinisistä ravintovalmisteista sekä sosiaali- ja terveysministeriön
asetuksella määritellyistä muista valmisteryhmistä. Lain 22 §:n, sellaisena kuin se on laissa
781/2009, mukaan lääketietokantaa ylläpitää Kansaneläkelaitos (Kela), jolle Lääkealan turvallisuusja kehittämiskeskuksen (Fimea), myyntiluvan haltijan, valmistajan tai maahantuojan on ilmoitettava
laissa mainitut tiedot.
Korvattavat perusvoiteet ja korvattavat kliiniset ravintovalmisteet otetaan Lääketietokantaan ja
poistetaan sieltä lääkkeiden hintalautakunnan (Hila) korvattavuutta koskevien päätösten
voimassaoloajan ja kaupanolon perusteella. Lääketietokannassa olevien korvattavien perusvoiteiden
ja kliinisten ravintovalmisteiden tietojen tulee vastata Hilan hinta- ja korvattavuuspäätösten tietoja.
Lääketietokannan tarkemmasta tietosisällöstä ja tietojen ilmoittamisesta Kelalle määrätään tällä
hetkellä sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella (STM:n asetus sähköisestä lääkemääräyksestä
485/2008, tarkennettu 814/2009). Asetuksen mukaan Lääketietokannassa tulee esittää valmisteen
lääkemuoto. Perusvoiteista ja kliinisistä ravintovalmisteita puhuttaessa käytetään termiä
valmistemuoto, koska valmisteet eivät ole lääkkeitä. Tieto tallennetaan kuitenkin
Lääketietokannassa Lääkemuoto-kenttään.
Tällä hetkellä voimassa olevien Lääketietokannan määrittelyiden mukaan Lääketietokannassa tulee
esittää valmisteen lääkemuoto suomeksi ja ruotsiksi sekä lääkemuodon lääkemuototunnus.
Perusvoiteilla ja kliinisillä ravintovalmisteilla ei ole tällä hetkellä lääkemuotokoodistoa, joten niiden
lääkemuototunnus on Lääketietokannassa nolla (0). Tämä aiheuttaa sen, että useimmat järjestelmät
eivät näytä lääkemuodon aukikirjoitusta, jolloin lääkkeen määrääjä ei näe määräämänsä
perusvoiteen tai kliinisen ravintovalmisteen valmistemuotoa. Joissakin tapauksissa tämä voi
Pöytäkirja
15.12.2014
11/2014
6(48)
muodostaa riskin potilasturvallisuuden vaarantumiselle. Tällä hetkellä valtakunnassa käytetyt
perusvoiteiden ja kliinisten ravintovalmisteiden valmistemuodot ovat lisäksi hyvin kirjavia,
yhtenäisyys puuttuu.
Lääketietokannan kehitystyö
Lääketietokannan jatkokehitystyö on parhaillaan meneillään ja uudet määrittelyt valmistuivat
elokuussa 2014. Neljän vuoden aikana saadun kokemuksen ja Lääketietokannan kehittämistarpeista
järjestetyn laajan valtakunnallisen kyselyn myötä kävi ilmi, että Lääketietokannan tiedon laatua
tulisi parantaa erityisesti lisäämällä siihen sisältyvän tiedon rakenteisuutta. Rakenteita kehitetään
yhtenäisten kansallisten ja kansainvälisten koodistojen käyttöönotolla. Tavoitteena on entisestään
parantaa tietojen käytettävyyttä ja hyödynnettävyyttä eri tietojärjestelmissä ja organisaatioissa, mikä
osaltaan tukee rationaalista ja turvallista lääkehoitoa.
Tietojen koodittaminen koskee myös Lääketietokannassa olevien perusvoiteiden ja kliinisten
ravintovalmisteiden valmistemuotoja, jotka viedään Lääketietokantaan sisältyville valmisteille
pakkauskohtaisesti. Lisätietoa Lääketietokannan kehittämisestä:
http://www.kanta.fi/fi/web/ammattilaisille/laaketietokannan-kehittaminen
Valmistemuotokoodiston hyödyt
Perusvoiteiden ja kliinisten ravintovalmisteiden valmistemuotokoodisto yhtenäistää samalla tavalla
annosteltavien valmisteiden terminologiaa. Lääkemuotojen näkyminen lääkkeen määrääjälle on
potilasturvallisuuden varmistamisen edellytys. Lisäksi tämä selkeyttää ja helpottaa apteekkien
toimintaa. Myös lääkeyrityksiä helpottaa, kun he voivat valita valmistemuodon kansallisesti
määritellystä yhtenäisestä koodistosta.
Kliinisten ravintovalmisteiden valmistemuodot tallennetaan Kansalliseen lääketietokantaan
valmistemuotokoodiston mukaisina. Lääketietokannan kautta valmistemuotokoodistoa käytetään
sähköisessä reseptissä ja potilasasiakirjamerkinnöissä. Tietoja käytetään lisäksi mm. viranomaisten
ja erilaisten lääketietoa ylläpitävien organisaatioiden tietojärjestelmissä sekä kansalaisille
suunnatuissa hakupalveluissa, kuten Kelan lääkehaku www.kela.fi/laakehaku.
Miten valmistemuotokoodisto on muodostettu
Kela, lääkkeiden hintalautakunta sekä Lääketietokannan tämänhetkiset tekniset ylläpitäjät,
Lääketietokeskus ja Suomen Apteekkariliitto, ovat muodostaneet nyt esitettävät ehdotukset
yhteistyössä Tampereen yliopistollisen sairaalan ravitsemusterapeuttien ja tiettyjen sairaalaapteekkien edustajien sekä korvattavia perusvoiteita ja kliinisiä ravintovalmisteita markkinoivien
yritysten kanssa. Tampereen yliopistollisen sairaalan ravitsemusterapeutit muokkasivat pohjan
korvattavien kliinisten ravintovalmisteiden lääkemuotoehdotukselle ja osallistuivat lääkemuotojen
määrittelyyn.
Avattavaksi esitettävät valmistemuotokoodistot; Perusvoiteiden valmistemuodot
-
geeli
Pöytäkirja
15.12.2014
-
geelivoide
-
hydrogeeli
-
lotion
-
lipolotion
-
emulsiovoide
-
voide
-
ihoöljy.
11/2014
7(48)
Keskustelu:
Käydyssä keskustelussa esitettiin seuraavia kysymyksiä ja kannanottoja sekä annettiin seuraavaa
lisätietoa:
- Todettiin, että esiteltävä asia on hyvin valmisteltu ja voidaan hyväksyä samalla kerralla.
- Tiedusteltiin miten valmistemuoto sopii yhteen Fimean lääkemuodon kanssa. Vastauksena
todettiin, että nämä ovat erilliset koodistot. Tämä olisi Kelan ylläpitämä koodisto.
- Tiedusteltiin, onko tätä ja Fimean lääkemuoto-luokitusta mahdollista yhteeensovittaa tai
tämä voi aiheuttaa väärinymmärrystä luokituksen käytössä. Vastauksena todettiin, että tätä
koodistoa käytetään silloin,kun kyseessä on perusvoiteen valmistemuoto.
- Tiedusteltiin, mistä löytyvät määrittelyt näille koodeille eli miten erottaa geelin
geelivoiteesta. Vastauksena todettiin, että määrittelyitä ei ole olemassa, joten seuraavaan
vaiheeseen määrittelyt olisi hyvä täydentää luokitukseen.
- Todettiin, että esitettävässä luokituksessa on päällekkäisyyksiä lääkemuodon kanssa.
- Tiedusteltiin, jos määrittelyasioissa on olemassa linkit, niin olisi hyvä arvioida ne
tuottamalla tähän luokitukseen päivityksenä.
- Tiedusteltiin tilannetta, missä valmiste on korvattava. Vastauksena todettiin, että
Lääketietokannassa on korvattavat perusvoiteet ja kliiniset ravintovalmisteet, jolloin
valmistemuodot saadaan Lääketietokannasta. Jos lääkäri haluaa määrätä reseptillä
käsikauppavalmisteina myytäviä ei-korvattavia perusvoiteita tai kliinisiä ravintovalmisteita
määrätään ne lääketietokannan ulkopuolisina valmisteina. Valmistemuoto saadaan tällöin
koodistopalvelimelta.
- Pyydettiin korjaamaan tekninen koodivirhe: koodit muutetaan jatkovalmistelussa niin, että
koodi on vain luku ilman alkunollia.
Päätös:
Hyväksyttiin puheenjohtajan esitys siitä, että Kela-Perusvoiteiden valmistemuoto –luokitus
hyväksytään tässä samassa käsittelyssä julkaistavaksi koodistopalvelimella. Jatkovalmistelussa
tarkennetaan sanamuotoja niin, että määritelmät tuotetaan ohjeiden mukaisesti niin, että esimerkiksi
perusvoide ilmaistaan muodossa perusvoide, joka on muodoltaan (tähän määritelmän tarkennus).
Pydetään jatkossa tuomaan tarkemmat kuvaukset erottelemaan eri koodit toisistaan. Koodinumerot
korjataan teknisesti oikeaaan muotoon.
Pöytäkirja
15.12.2014
11/2014
8(48)
3. Avattavaksi hankevalmisteluun Kela-Kliinisten ravintovalmisteiden valmistemuodot ja
mahdollisesti hyväksyttäväksi samassa kokouksessa
Proviisori Annika Koivisto Kelasta esitti avattavaksi hankevalmisteluun Kela-Kliinisten
ravintovalmisteiden valmistemuodot –luokituksen. Tausta-aineisto esiteltiin asiakohdan 2
yhteydessä.
Kliinisten ravintovalmisteiden valmistemuodot
Kliinisten ravintovalmisteiden valmistemuodot ovat kaksiportaisia: ensimmäinen porras kuvaa
valmisteen olomuotoa ja toinen käyttötarkoitusta.
Ensimmäisen portaan
vaihtoehdot:
•
•
•
Toisen portaan vaihtoehdot:
jauhe
neste
vanukas
•
•
•
•
imeväisten valmiste
o valmisteet, jotka on tarkoitettu vain
imeväisille
komponenttivalmiste
o valmiste, jota ei koskaan voi käyttää ainoana
ravintona
letkuravintovalmiste
täydennysravintovalmiste
Portaat erotetaan valmistemuodossa pilkulla (kuten esim. injektioneste, liuos) siten, että
valmistemuotovaihtoehdot ovat:
- jauhe, imeväisten valmiste
-
jauhe, imeväisten valmiste/letkuravintovalmiste
-
jauhe, komponenttivalmiste
-
jauhe, letkuravintovalmiste
-
jauhe, letku-/täydennysravintovalmiste
-
jauhe, täydennysravintovalmiste
-
neste, imeväisten valmiste
-
neste, imeväisten valmiste/letkuravintovalmiste
-
neste, komponenttivalmiste
-
neste, letkuravintovalmiste
-
neste, letku-/täydennysravintovalmiste
Pöytäkirja
15.12.2014
-
neste, täydennysravintovalmiste
-
vanukas, täydennysravintovalmiste
11/2014
9(48)
Valmistemuotokoodistojen ylläpito
Kela esittää, että Kela saisi oikeudet päivittää valmistemuotokoodistoja itse Koodistopalvelimella
käyttöliittymän kautta. Tiedot päivittyvät epäsäännöllisesti ja koodistot ovat melko pieniä. Kela saa
tiedon valmistemuotojen muutoksesta lääkkeiden hintalautakunnalta tarkoin määritellyn prosessin
mukaisesti. Valmistemuotokoodistoon tulee muutoksia erittäin harvoin.
Kela ylläpitää Lääketietokannan koodistoja, mukaan lukien perusvoiteiden ja kliinisten
ravintovalmisteiden valmistemuotokoodistoja, erillisessä xml-tiedostossa siihen asti, kunnes
päivitysprosessi on saatu luotettavasti toimimaan Koodistopalvelimella. Koodistotiedosto jaellaan
Lääketietokannan välittäjille ja järjestelmätoimittajille Lääketietokannan jakelun yhteydessä.
Tavoitetilassa ajantasaiset koodistot on tarkoitus jakaa ainoastaan Koodistopalvelun kautta.
Kiireellisyysluokitus
Lääketietokannan välittäjät ja järjestelmätoimittajat aloittavat uuden määrittelyn mukaisen
Lääketietokannan testaamisen toukokuussa 2015. Jotta tämä aikataulu toteutuu, tulisi koodistojen
olla julkaistu Koodistopalvelussa huhtikuussa 2015. Perusvoiteiden ja kliinisten ravintovalmisteiden
valmistemuotokoodistot tulisi täten käsitellä ensimmäisessä kiireellisyysluokassa.
Keskustelu:
lisätietoa:
- Todettiin, että koodit on merkitty eri tavalla, joten pyydetään korjaamaan ne ennen
koodistopalvelun julkaisutoimikunnan käsittelyä.
- Todettiin, että esiteltävä aineisto on hyvin valmisteltu ja voidaan hyväksyä samassa
kokouksessa.
Päätös:
Hyväksyttiin puheenjohtajan esitys, että Kela-Kliinisten ravintovalmisteiden valmistemuotoluokitus voidaan avata ja hyväksyä samassa käsittelyssä. Ennen julkaisutoimikunnan käsittelyä
pyydetään korjaamaan koodit oikeaan muotoon. Kiireellisyysluokka: 1
4. Avattavaksi hankevalmisteluun Kela-Tautitila ja mahdollisesti hyväksyttäväksi samassa
kokouksessa
Proviisori Annika Koivisto Kelasta esitti avattavaksi hankevalmisteluun Kela-Tautitila –
luokituksen.
Sairaanhoitajan oikeus määrätä lääkkeitä
Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 23 b §:n mukaan sairaanhoitajalla,
jolla on riittävä käytännön kokemus ja joka on suorittanut valtioneuvoston asetuksella säädettävän
lisäkoulutuksen, on rajattu oikeus määrätä apteekista hoidossa käytettäviä lääkkeitä
Pöytäkirja
15.12.2014
11/2014
10(48)
terveyskeskuksessa hoitamalleen potilaalle, kun kyseessä on ennalta ehkäisevä hoito tai lääkityksen
jatkaminen, kun lääkäri on tehnyt taudinmäärityksen tai kun lääkitys perustuu sairaanhoitajan
toteamaan hoidon tarpeeseen. Lisäksi edellytyksenä on, että sairaanhoitajalla on kirjallinen
määräys, jossa todetaan ne lääkkeet, joita hän saa määrätä, ja mahdolliset lääkkeiden määräämiseen
liittyvät rajoitukset. Määräyksen antaa vastaava lääkäri siinä terveyskeskuksessa, johon
sairaanhoitaja on palvelussuhteessa. Kun sairaanhoitopiiri hoitaa alueensa terveyskeskuksen
päivystyspalvelut, määräyksen antaa sairaanhoitopiirin johtava lääkäri, jos sairaanhoitaja on
sairaanhoitopiirin palveluksessa.
Ammattihenkilölain 23 b §:n 3 momentin mukaan, sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella
annetaan potilasturvallisuuden varmistamiseksi tarkemmat säännökset lääkkeistä ja tautitiloista,
joita rajattu lääkemäärääminen voi koskea. Pykälässä tarkoitetut säännökset on annettu sosiaali- ja
terveysministeriön asetuksella lääkkeen määräämisestä 1088/2010
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2010/20101088, jonka liitteeseen 1
http://www.finlex.fi/data/sdliite/liite/5878.pdf sisältyy luettelo sairaanhoitajan, terveydenhoitajan ja
kätilön määrättävissä olevista lääkkeistä. Asetus astui voimaan 1.1.2011.
Optikon oikeus määrätä lääkkeitä
Lääkkeen määräämisestä annetutun asetuksen 6 §:n mukaan optikko saa määrätä pro auctore lääkemääräyksellä apteekista vastaanottotoiminnassa tarvitsemiaan asetuksen liitteessä 2
http://www.finlex.fi/data/sdliite/liite/5878.pdf mainittuja lääkkeitä. Optikolla ei ole oikeutta määrätä
lääkkeitä potilaille
Suuhygienistin oikeus määrätä lääkkeitä
Lääkkeen määräämisestä annetutun asetuksen 7 §:n mukaan Itsenäisenä ammatinharjoittajana
toimiva suuhygienisti saa määrätä pro auctore -lääkemääräyksellä apteekista
vastaanottotoiminnassaan tarvitsemiaan asetuksen liitteessä 3
http://www.finlex.fi/data/sdliite/liite/5878.pdf annettuja lääkkeitä. Suuhygienistillä ei ole oikeutta
määrätä lääkkeitä potilaille.
Rajattuun lääkkeenmääräämiseen liittyvien tietojen vieminen Kansalliseen lääketietokantaan
Sähköisestä lääkemääräyksestä annetussa laissa (61/2007, muutoksineen) säädetään sähköisen
lääkemääräyksen laadinnassa ja toimittamisessa käytettävästä lääketietokannasta ja sen ylläpidosta.
Lain 22 §:n mukaan lääketietokantaa ylläpitää Kansaneläkelaitos (Kela). Potilasturvallisuuden
varmistamiseksi sairaanhoitajalla, optikolla ja suuhygienistillä tulee olla potilastietojärjestelmässä
helposti saatavilla tieto siitä, mitä lääkkeitä hänellä on oikeus määrätä. Myös apteekilla on oltava
tietojärjestelmässään tieto siitä, mitä lääkkeitä sairaanhoitaja, optikko ja suuhygienisti saavat
määrätä, koska apteekin on varmistettava lääkemääräyksen oikeellisuus. Tästä syystä rajattuun
lääkkeenmääräämiseen liittyvät tiedot viedään kansalliseen lääketietokantaan, josta ne ovat em.
tahojen käytettävissä.
Rajattuun lääkkeenmääräämiseen liittyvät tiedot viedään Kansalliseen lääketietokantaan
pakkaustasoisesti lääkkeen määräämisestä annetun asetuksen liitteissä 1-3 esitettyjen ATC-koodien
ja tautitilojen perusteella.
Pöytäkirja
15.12.2014
11/2014
11(48)
Lääketietokantaan pakkaustasoisesti vietävät rajattuun lääkkeenmääräämiseen liittyvät tiedot ja
koodistot:
<RajattuLaakkeenmaaraamisoikeus>
<ATC>J07BB</ATC>
<Ammattiryhma>800</Ammattiryhma> (Valviran ylläpitämä ammattioikeuskoodisto)
<Laakemuoto/>
<Laakkeenmaaraamistapa>A</Laakkeenmaaraamistapa> (Lääkityksen aAloittaminen
A, Jatkaminen hoitosuunnitelman mukaisesti J. Tieto saadaan Fimealta)
<Tautitila>16</Tautitila>
(Kelan
ylläpitämä
Tautitila-koodisto)
<TautitilaTeksti>tartuntataudin ennaltaehkäisy</TautitilaTeksti>
<Rajaus koodi="2" teksti="ei alle 12-vuotiaille lapsille"/> (Kelan ylläpitämä Rajauskoodisto)
</RajattuLaakkeenmaaraamisoikeus>
Rajattuun lääkkeenmääräämiseen liittyvät tiedot saadaan Lääketietokantaan lääkealan
turvallisuusja kehittämiskeskukselta (Fimea). Koodistoa kuitenkin ylläpitää Kelan
Kanta-palvelut-yksikkö.
Kela - Rajattuun lääkkeenmääräämiseen liittyvä koodisto Tautitila kuvaa:
- tautitilat, joihin sairaanhoitaja, terveydenhoitaja tai kätilö saa aloittaa lääkkeen
määräämisestä annetun asetuksen liitteessä 1 kuvatun lääkityksen tai jatkaa asetuksen
liitteessä 1 kuvattua lääkitystä hoitosuunnitelman mukaisesti.
- tautitilat (käyttötarkoitukset), joihin optikko saa hankkia lääkettä vastaanottoaan
varten lääkkeen määräämisestä annetun asetuksen liitteessä 2 kuvatun mukaisesti
- tautitilat (käyttötarkoitukset), joihin suuhygienisti saa hankkia lääkkeet
ammatinharjoittamistaan varten lääkkeen määräämisestä annetun asetuksen liitteessä 3
kuvatun mukaisesti
Rajattuun lääkkeenmääräämiseen liittyvät Tautitila-tiedot tallennetaan Kansalliseen
lääketietokantaan Tautitila-koodiston mukaisina pakkaustasoisesti Lääketietokannan kautta.
Tautitila-koodistoa käytetään sähköisessä reseptissä lääkkeen määräämisessä, toimittamisessa
ja valvonnassa. Rajattua lääkkeenmääräämistä koskevien tietojen lisääminen Kansalliseen
lääketietokantaan tulee helpottamaan niin lääkkeen määräämistä kuin sen toimittamista
apteekista sekä rajatun lääkkeenmääräämisen valvontaa. Tiedon perusteella potilastieto- ja
apteekkitietojärjestelmiin on mahdollista tehdä automaattisia tarkistuksia, joilla voidaan estää
sairaanhoitajaa määräämästä tai apteekkia toimittamasta sellaista lääkettä, jota sairaanhoitaja ei
saa määrätä.
Lääketietokannan kehityksessä on valtakunnallisen esiselvityksen mukaan toivottu siirryttävän
mahdollisimman kattavasti kansallisten ja kansainvälisten koodistojen käyttöön. Tavoitteena on
entisestään parantaa tietojen käytettävyyttä ja hyödynnettävyyttä eri tietojärjestelmissä ja
organisaatioissa, mikä osaltaan tukee rationaalista ja turvallista lääkehoitoa.
Kela ylläpitää rajattuun lääkkeenmääräämiseen liittyvää Tautitila-koodistoa. Kela on
muodostanut koodiston lääkkeen määräämisestä annetun asetuksen ja sen liitteiden 1-3
Pöytäkirja
15.12.2014
11/2014
12(48)
mukaisesti. Koodistoa päivitetään, jos asetukseen lääkkeen määräämisestä tulee muutoksia
liitteiden 1-3 osalta.
Lääketietokannan testaamisen toukokuussa 2015. Jotta tämä aikataulu toteutuu, tulisi
koodistojen olla julkaistu Koodistopalvelussa huhtikuussa 2015. Rajattuun
lääkkeenmääräämiseen liittyvä koodisto Tautitila tulisi täten käsitellä ensimmäisessä
kiireellisyysluokassa.
Kela esittää, että saisi oikeudet päivittää rajattuun lääkkeenmääräämiseen liittyvä tautitilakoodistoa itse Koodistopalvelimella käyttöliittymän kautta.
CodeId
LongName
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
astman hoito
dyslipidemian hoito
hampaiden fluoraus
ientaskujen paikallispuudutus
ihon pintapuudutus
kroonisen eteisvärinän hoito
lääkevalmisteen käyttöaiheen mukaisesti
mustuaisen laajentaminen
märkäinen silmän sidekalvon tulehdus
nieluviljelyllä tai StrA-pikatestillä varmennetun
nielutulehduksen hoito
nieluviljelyllä tai StrA-pikatestillä varmennetun
nielutulehduksen hoito, kun potilaalla on
penisilliiniallergia
11
12
pitkäaikaisen ihosairauden hoito
13
14
raskauden ehkäisy
silmän etupinnan puudutus
15
suun limakalvojen pintapuudutus
16
tartuntataudin ennaltaehkäisy
17
tyypin 2 diabeteksen hoito
18
19
verenpainetaudin hoito
äkillinen, komplisoitumaton alempien virtsateiden
tulehdus muuten terveellä naisella
Keskustelu:
lisätietoa:
- Todettiin, että esiteltävät asiat on hyvin valmisteltu.
Pöytäkirja
15.12.2014
-
-
-
-
-
11/2014
13(48)
Tiedusteltiin sitä, että luokituksen koodeista kaikki eivät ole tautitiloja vaan toimenpiteitä
tai hoitoja. Vastauksena todettiin, että nämä tulevat asetuksesta. Voidaan toki keskustella,
voiko nimeä muuttaa.
Tiedusteltiin, miten koodit linkittyvät tai ovat suhteessa toimenpiteisiin.
Todettiin, että käyttötarkoituskuvauksessa pitäisi näkyä, että tämä luokitus liittyy rajattuun
lääkkeenmäärämiseen.
Ehdotettiin, että esitys voidaan toki hyväksyä, mutta jatkovalmistelussa annetaan vapaus
terminologiseen tarkasteluun.
Todettiin, että lääkevalmisteen ryhmittely käyttöaiheen mukaan ei ole sama kuin tautitilan
mukaan. Todettiin, että se pitää tarkentaa descriptionissa ennen julkaisutoimikunnan
käsittelyä.
Todettiin, että osassa on taustalla tauti, mutta osassa ei ole. Ehdotettiin, että luokituksen
nimenä olisi lääkkeenmääräämisen perusteet, jolloin luokitus toimisi paremmin.
Varsinaiseen kuvaukseen voidaan tekstiä ottaa asetuksen mukaisesti.
Todettiin, että käsiteasiaa voidaan valmistella koodistopalvelutiimin sekä Kelan toimesta
yhdessä ilman toista hyväksymiskäsittelyä. Jatkovalmistelussa tulee huomioida luokituksen
nimen tarkistaminen, että on suhteessa siihen miten tautitilatermiä käsitellään tässä
luokituksessa.
Pyydettiin päivittämään kuvauksia niin, että se kertoisi enemmän luokituksen käytöstä.
Päätös:
Hyväksyttiin puheenjohtajan esitys siitä, että Kela- Rajattuun lääkemääräämiseen liittyvä Tautitilaluokitus voidaan avata ja hyväksyä samassa käsittelyssä. Jatkovalmistelun aikana
koodistopalvelutiimi sekä Kela yhteistyössä tekevät keskustelun aikana esille tulleet
muutosehdotukset (luokituksen nimen tarkistaminen, käyttötarkoituskuvauksen tarkennus, koodien
terminologinen tarkistaminen, huomioidaan koodien ero suhteessa toimenpideluokitukseen).
Kiireellisyysluokka 1
5. Avattavaksi hankevalmisteluun Kela- Rajattuun lääkkeenmääräämiseen liittyvä koodisto
Rajaus ja mahdollisesti hyväksyttäväksi samassa kokouksessa
Proviisori Annika Koivisto Kelasta esitti avattavaksi hankevalmisteluun Kela-Rajaus –luokituksen.
Rajaus
Kela on muodostanut Rajaus-koodiston lääkkeen määräämisestä annetun asetuksen liitteissä 1-3
kuvattujen rajausten perusteella. http://www.finlex.fi/data/sdliite/liite/5878.pdf
Kela - Rajattuun lääkkeenmääräämiseen liittyvä koodisto Rajaus kuvaa:
- rajaukset, jotka liittyvät sairaanhoitajan, terveydenhoitajan tai kätilön lääkkeen
määräämisestä annetun asetuksen liitteessä 1 kuvatun mukaan aloittamaan tai
hoitosuunnitelman mukaan jatkamaan lääkitykseen.
- rajaukset, jotka koskevat optikon vastaanottoaan varten hankkimiaan lääkkeitä
lääkkeen määräämisestä annetun asetuksen liitteessä 2 kuvatun mukaisesti
Pöytäkirja
15.12.2014
-
11/2014
14(48)
rajaukset, jotka koskevat suuhygienistin ammatinharjoittamistaan varten
hankkimia lääkkeitä lääkkeen määräämisestä annetun asetuksen liitteessä 3
kuvatun mukaisesti
alle 35-vuotiaalle naiselle
ei alle 12-vuotiaalle lapselle
ei miehille
ei perinnölliseen dyslipidemiaan
ei raskaana oleville
ei tekoläppäpotilaalle
Valmistemuotokoodistojen ylläpito
Kela esittää, että Kela saisi oikeudet päivittää rajattuun lääkkeenmääräämiseen liittyviä tautitila- ja
rajauskoodistoja itse Koodistopalvelimella käyttöliittymän kautta. Tiedot päivitetään, jos lääkkeen
määräämisestä annetun asetuksen liitteen 1-3 tiedot muuttuvat.
Kela ylläpitää Lääketietokannan koodistoja, mukaan lukien rajattuun lääkkeenmääräämiseen
liittyviä koodistoja erillisessä xml-tiedostossa siihen asti, kunnes päivitysprosessi on saatu
luotettavasti toimimaan Koodistopalvelimella. Koodistotiedosto jaellaan Lääketietokannan
välittäjille ja järjestelmätoimittajille Lääketietokannan jakelun yhteydessä. Tavoitetilassa
ajantasaiset koodistot on tarkoitus jakaa ainoastaan Koodistopalvelun kautta.
Kiireellisyysluokitus:
Lääketietokannan testaamisen toukokuussa 2015. Jotta tämä aikataulu toteutuu, tulisi koodistojen
olla julkaistu Koodistopalvelussa huhtikuussa 2015. Rajattuun lääkkeenmääräämiseen liittyvät
koodistot Tautitila ja Rajaus tulisi täten käsitellä ensimmäisessä kiireellisyysluokassa.
Keskustelu:
lisätietoa:
- Pyydettiin jatkovalmistelussa kuvaamaan määritelmiä tarkemmin.
Päätös:
Hyväksyttiin puheenjohtajan esitys siitä, että Kela-Rajattuun lääkemääräämiseen liittyvä luokitus
Rajaus voidaan avata ja hyväksyä samassa käsittelyssä julkaistavaksi koodistopalvelimella.
Jatkovalmistelun aikana pyydetään kuvaamaan määritelmiä tarkemmin. Kiireelllisyysluokka: 1.
6. Avattavaksi hankevalmisteluun THL-Ajanvaraukseen liittyvät koodistot ja tietosisällöt
Juha Mykkänen Itä-Suomen yliopistosta sekä Pekka Värmälä THL SADe-hankkeesta esittivät
hyväksyttäväksi hankevalmisteluun THL/Tietosisältö-Ajanvarausasiakirjan, THL-Palvelutuoteluokituksen sekä THL-Palvelutarve-luokituksen.
Taustaa
Pöytäkirja
15.12.2014
•
•
11/2014
15(48)
Hyvinvointipalvelujen sähköinen ajanvaraus
– Asiakkaan ja palvelutuotannon rajapinnassa on suuri potentiaali sähköisille
palveluille
– Asiointi- ja kansalaisfokuksesta huolimatta vaatii toimintamallien ja ratkaisujen
määrittelyä myös (ja ennen kaikkea) palvelujen tuotannossa
Ajanvarauspalveluja on jo toteutettu useissa hankkeissa ja eri järjestelmiin
– Yksinkertaisia, palvelukohtaisia, tuottajakohtaisia
– Jo aiemmin tunnistettu monia jatkokehitys-, yhtenäistämis- ja avoimuustarpeita
– Ajanvaraus on SADe-SoTe-painopisteenä: kansallisesti määriteltävä, alueellisesti
toteutettava
Käsiteltävänä kolme keskeistä sähköisen sote-ajanvarauksen, sähköisen asioinnin ja siihen liittyvän
asiakasohjauksen tietoarkkitehtuuriin kuuluvaa määrittelyä
1. Ajanvarausasiakirja –tietosisältömäärittely (6.a)
2. Palvelutuoteluokitus –koodisto (6.b)
3. Palvelutarveluokitus –koodisto (6.c)
Kiireellisyysluokkaehdotus: 1 (< 12 kk)
Tavoitetilan tiivistelmä / ajanvaraus
[SADe Sote ajanvarauspalvelujen kehittämissuunnitelma, 2013]
• Asiakas
Pöytäkirja
15.12.2014
11/2014
16(48)
–
•
•
•
aikariippumattomuus,
liikkuvuuden
tukeminen,
valinnanvapauden
ja
hakeutumismahdollisuuksien tukeminen, omiin palveluihin sitoutuminen ja
vaikuttaminen, ymmärrettävyys, odotusaikojen lyheneminen
Ammattilainen
– turhan hallinnollisen työn välttäminen, kuormituksen tasaantuminen, riittävä
testaaminen ja helppokäyttöisyys
Palvelujen tuottaja ja järjestäjä
– hallinnoi edelleen omien resurssiensa käyttöä, käyttämättömien aikojen
vähentäminen, palvelutaso, prosessien sujuvuus yli organisaatiorajojen
Tukitoimet, tietojärjestelmät, rajapinnat ja standardit
– yhdenmukainen palvelujen kuvaaminen, yhteydet taustajärjestelmiin ja
asiointiprosessiin, yhteistyön riittävän pitkäjänteinen ohjaus ja koordinointi,
valtakunnalliset linjaukset, alueellinen kehittämisen pääfokus, mittaus ja arviointi
– Pohjana merkittävä joukko aiempia suosituksia ja määrittelyjä
Tavoitetilan linjaukset SADe-ohjelmasta:
• Kansalaisen ja ammattilaisen tavoitetila
– Asiakkaan valinnanvapaus
– Ammattilaisen ja palvelujen tuottajan toiminnan kehittämisen tavoitteet ja
pääperiaatteet
– Ajanvarauksen perustyypit ja kansalaisajanvarauksen tasot ratkaisujen pohjana
– Rajaus: kansainvälinen liikkuvuus ei päätavoite
• Tietoarkkitehtuurin päälinjaukset
– Varattavien palvelujen luokittelu: ajanvarauksessa (ja palveluhakemistoissa?);
palvelutuoteluokitus
– Ajanvaraustietojen saatavuus ja ajanvarausasiakirja
• Valtakunnallisen saatavuuden osalta nojautuminen KanTa-ratkaisuihin,
aikataulua ei ole toistaiseksi kiinnitetty
• Tietojärjestelmä- ja teknologialinjaukset
– Ajanvarauspalvelujen sijoittuminen alueelliselle, paikalliselle, valtakunnalliselle
tasolle (alueellinen pääfokus)
– Ajanvarausten ja palveluihin hakeutumisen säännöstöt pääosin alueellisesti
• asiakaspolkujen yhtenäisiin käsitteisiin ja luokitteluihin nojautuen
– Tunnistautumislinjaukset: varaus joissakin tilanteissa myös ilman vahvaa
tunnistautumista
• Puolesta asiointi: ammattilainen asiakkaalle, huoltaja lapselle, holhooja,
valtuutettu
– Avointen rajapintojen yhteentoimivuuden määritysten vahvistaminen työn edetessä
Yleiskeskustelu:
Keskustelu:
lisätietoa:
- Todettiin kriittisenä puheenvuorona, että on hienoa, että kansalaiselle avataan
ajanvarausmahdollisuuksia. Ammattilaisten kannalta käyttökelpoisia ovat kuitenkin vain
Pöytäkirja
15.12.2014
-
-
11/2014
17(48)
ratkaisut, joissa osana samoja ratkaisuja on hallittavana asiakkaiden, useiden
ammattilaisten ja esimerkiksi fyysisten tilojen varaamista. Jatkossa on pystyttävä tukemaan
sosiaali- ja terveydenhuollon moniammatillisten työparimallien toteuttamista, joissa
asiakkaan tulisi saada yhteisiä aikoja. Määrittelyissä tulee huomioida myös
lähetekäytännöt esh:oon ja lupamenettelyt.
Tiedusteltiin, miten on huomioitu yhteinen sosiaali- ja terveydenhuollon ajanvaraus.
Todettiin, että esityksessä puhutaan potilaasta, mutta sosiaalihuolto ei näy.
Todettiin, että ajanvaraukseen menee paljon aikaa ja tämä näkyy sosiaali- ja
terveyspiireissä, ei koske pelkästään terveydenhuoltoa.
Todettiin, että ajanvaraus liittyy hoidon tarpeen arviointiin. Se on lainsäädännöllisesti
erilainen perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa.
Todettiin, että salassapitosäännöstö on erilainen sosiaali- ja terveydenhuollossa.
Todettiin, että esimerkiksi sosiaalihuollon palveluissa voi olla tarvetta saada näkyville
myös lääkärien ajanvarauskalentereita.
Todettiin, että hoidon tarpeen arviointi on huomioitava tavoitetilassa.
o Lisätietoina nousi esiin ja todettiin, että
 palvelutuoteajattelun ja -luokituksen tarkoituksena (varauksen kohteen
luokittelu) on tukea myös moniammatillisten palvelujen varaamista ja
piilottaa tarvittaessa tarvittavien resurssien yksityiskohdat varauksen
tekijältä. Palvelujen tuottaja hallinnoi omia resurssejaan ja muodostaa
niistä varattavia ”palvelupaketteja”, jotka on voitava luokitella
yhdenmukaisesti (palvelutuoteluokituksella).
 aiemmin tehtyjen linjausten ja selvitysten pohjalta esimerkiksi
asiointipalvelujen ja portaalien kautta tehtävien ajanvarausten on
kohdistuttava yhteisesti sovittuihin palvelujen kohteisiin, ja niiden sisäinen
toteutustapa on palveluntuottajan sisäinen asia
 ajanvarausmäärittelyissä ja luokituksissa on sisältöinä mukana sekä
sosiaali- että terveyspalveluja, joita on tarpeen varata
 määrittelyissä ja luokituksissa on mukana sekä lähetteeseen tai hoidon
tarpeen ammattilaisarviointiin perustuvia että asiakkaan aloitteesta
varattavia palveluja
 ajanvarausten prosesseja, toimintamalleja ja prosessien ohjaustietoja
kehitetään SADe-ohjelmassa ja sen piloteissa (mm. Hyvis-SADe, jossa sekä
lähetteen kautta että ilman lähetettä tapahtuvia ajanvarauksia), mutta ne
eivät ole osa nyt tehtäviä luokituksia tai tietosisältömäärittelyjä; toimintaarkkitehtuurin tavoitetilaa on kuvattu mm. SADe-ohjelman ajanvarauksen
kehittämissuunnitelmassa
 etenkin erikoissairaanhoidon moniajanvarauksissa lähetteet ovat tärkeitä.
Todettiin, että esiteltävät sisällöt ovat koodistopalvelun avauskäsittelyvaiheessa.
Tiedusteltiin, onko kellään sitä vastaan, että nämä avataan valmisteluun.
6.a THL/Tietosisältö-Ajanvarausasiakirja
1. Ajanvarausasiakirjan tietosisältömäärittely
Pöytäkirja
15.12.2014
•
•
•
•
11/2014
18(48)
Tarve: ajanvarauksesta syntyneiden tietojen välittäminen asiakkaille ja ammattilaisille /
sähköisten palvelujen ja järjestelmien välillä
Yleiskäyttöinen, tunnistettuja käyttökohteita:
– Asiakkaille tehtävät ilmoitukset ja vahvistukset eri kanaviin
• asiointiympäristöt, terveyskansiot ja taltiot, OmaKanta, vahvistusviestit,
palveluväylä, asiointitili, jne
• tieto talteen omista ajanvarauksista, siirto- ja perumistoimenpiteet, omien
palveluprosessien hallinta, suunnittelu ja palveluihin hakeutuminen
– Ammattilaiselle tieto asiakkaalle tehdyistä ajanvarauksista (hoidon suunnittelu ja
toteutus)
• Palveluntuottajien tietojärjestelmät tiedon lähteinä ja hyödyntäjinä
• Kanta-arkisto (mm. kytkennät palvelutapahtumiin ja hoidon suunnitteluun /
rakenteinen terveys- ja hoitosuunnitelma / Sote-tieto hyötykäyttöön
asiakkaan kokonaissuunnitelma)
– CDA R2 -asiakirjamäärittely tietosisällön pohjalta / SADe Sote, myös näytettävät ja
selainkäyttöiset dokumentit
Lainsäädäntö: AsTL 159/2007, 19§:
– Potilaalle voidaan antaa sähköisen katseluyhteyden avulla myös ajanvaraustiedot
sekä 1 momentin 3 kohdan edellytysten täyttyessä kuvantamistulokset ja muut
vastaavat tutkimustulokset.
Suhteet muihin koodistoihin: muut ajanvaraukseen liittyvät koodistot (myös aiempia
kansallisia koodistoja, päivitystarpeet osana valmistelua).
Esimerkkejä ajanvarausasiakirjan käytöstä osana sähköisiä ratkaisuja
• Asiakkaan palvelukokonaisuutta suunnitteleva ammattilainen näkee
asiakastietojärjestelmästään asiakkaalle varatun käynnin, jonka yhteyteen suunnittelee
yhdessä asiakkaan kanssa toiseen asiakkaan palvelutarpeeseen vastaavia palveluja tai
tutkimuksia
• Asiakas saa asiointitililleen tai terveyskansioonsa vahvistuksen tekemästään
ajanvarauksesta, ja pääsee sen kautta viikko ennen käyntiä esiin nousevan pakottavan esteen
vuoksi siirtämään ajan itselleen sopivaan ajankohtaan sähköisesti, ilman
puhelinaikajonotusta tai ammattilaistoimenpiteitä
• Vanhempi näkee OmaKantan kautta lapsensa ajanvarauksen ja peruuttaa varatun ajan
ongelman parannuttua; vapaa aika tarjotaan peruutusaikapalvelun kautta jonossa olevalle
toiselle asiakkaalle
• Asiakkaan hoidon tarpeen arvioinnin pohjalta hänelle laaditaan useita tutkimuksia, palveluja
ja seurantakäyntejä kattava sisällöllinen hoitosuunnitelma, johon tarvittavat palvelut
aikataulutetaan alustavasti; hoitovastuullinen ammattilainen ja asiakas tarkentavat
moniajanvarauksen palvelupisteet ja ajankohdat optimaalisesti asiakkaan toimintakyvyn ja
alueellisten resurssien näkökulmasta; hoitoketjun osapuolet ja asiakas voivat seurata
suunnitelman mukaisten palvelujen toteutumista ja tarvittaessa korjata prosessin etenemistä.
Ehdotus:
Ajanvarausasiakirjan tietosisällön valmistelun avaaminen hyväksytään niin, että työssä
huomioidaan myös sote-integratiosta ja hoidon tarpeen arvioinnista tulevat tarpeet sekä sote-
Pöytäkirja
15.12.2014
11/2014
19(48)
alueiden lainsäädäntötarpeet (kts. yleiskeskustelu). Uuden palvelurakennelain on tarkoitus olla
voimassa jo huhtikuussa 2015.
Päätös:
Hyväksyttiin, että THL/Tietosisältö-Ajanvarausasiakirjan valmistelua voidaan viedä eteenpäin.
Tavoitteena on ensi vuoden aikana SADe-hankkeen aikana saada tietosisältömäärittelyt valmiiksi.
Jatkovalmistelun aikana tulee selvittää keskustelun aikana esille tulleita asioita (tulee huomioida
sote-integraation, hoidon tarpeen arvioinnista sekä sote-alueiden lainsäädäntötarpeista tulevat asiat).
6.b THL- Palvelutuoteluokitus
Palvelutuoteluokitus -koodisto
• Varattavien tai etsittävien asiakaspalvelujen yhdenmukainen kuvaaminen siten, että ajan
varaaja löytää ja tunnistaa palvelun samalla nimellä riippumatta alueesta ja
asiointiratkaisusta
• Käyttötarve:
– kuvailu- ja hakutieto varattavien palvelujen hakemisessa sekä varattavissa olevien ja
omahoito- palvelujen kuvaamisessa
• Keskeisiä yhteyksiä
– sote-palveluluokitus kuvaa tuotettavaa palvelua tuottamisen näkökulmasta – asiakas
varaa tai etsii tuotteistettuja palveluita
• Varattava tuote voi koostua useammasta tuottajan palvelusta tai tiettyyn
tarpeeseen tuotetusta palvelutuotannon osasta
– palvelutuottajien sisäiset tuotteistukset, palvelupaketit ja laskutukset
– Hyvis-SADe ajanvarauspiloteissa pilotoitavat palvelut mukana
• Tukee asiointipalveluiden asiakaslähtöistä toteuttamista ja asiakkaan valinnanvapautta sekä
yhtenäisempää palvelutarjonnan tuotteistamista
Pöytäkirja
15.12.2014
11/2014
20(48)
Keskustelu:
lisätietoa:
- Todettiin, että käyttötarkoitus on tärkeä.
- Todettiin, että tavoitteena on saada luokituksen kautta yhteisiä sanastoja käyttöön
varattavien palvelujen yhdenmukaiseen kuvaamiseen.
- Tiedusteltiin tarkemmin, mikä on palvelutuoteluokituksen oleellinen ero sotepalveluluokitukseen.
- Vastauksena todettiin, että SADe-suunnitelman mukaisesti pyritään hyödyntämään
mahdollisimman suoraan sote-palveluluokitusta. Palveluluokituksessa on kuitenkin
palveluja, joista vain osa on varattavissa ja lienee mahdollista, että varattavat palvelut
voidaan määritellä palveluluokituksen alijoukoksi suoraan tai paleluluokitusta kehittämällä:
tämä asia on osa jatkovalmistelua.
- Todettiin, että on järkevää käyttää yhtä ja samaa luokitusta ja samoja koodistoja mikäli
suinkin mahdollista. Myöskään palveluntuottajien ja -järjestäjien työresursseja ei pitäisi
käyttää samojen tai lähes samojen tietojen päällekkäiseen ylläpitoo. Onko saman
luokituksn käyttö käytännössä mahdollista, on selvitettävä SADe-hankkeessa.
- Todettiin, että yksi mahdollisuus on käyttää yhteisessä luokituksessa true-falseominiasuutta sen ilmaisemiseen, mitkä palvelut ovat varattavissa.
- Tiedusteltiin, vaikuttaako sote-uudistus palvelutuotteiden luokitteluun.
Pöytäkirja
15.12.2014
-
-
11/2014
21(48)
Vastauksena todettiin, että luokitusta on tarkoitus käyttää asiakkaan suuntaan ja palvelujen
sisällön luokittelusta ei todennäköisesti ole paljon riippuvuuksia järjestämistapaan.
Todettiin, että palvelutuoteluokituksessa tulee huomioida lainsäädäntö.
Tiedusteltiin, mikä semanttisesti on palvelua, joka sisältää useita tuotteita. Onko
eroa ”palvelun” ja ”palvelutuotteen” välillä?
Vastauksena todettiin, että käsitemäärittelyt ovat yksi tarkennuskohde SADe-ohjelman
kansallisessa tukiprojektissa ja tämä asia on siellä huomioitava. Palvelutuotteen ja muiden
siihen liittyvien käsitteiden määrittely on osa hankkeen tehtävää. Aikaisemmissa
esiselvityksissä tätä asiaa on käsitelty, miten se eroaa sisäisesti (esim. palvelujen
suunnittelu ja resursointi) ja ulkoisille varaaajille (esim. palvelutarve).
Todettiin, että tämä on haasteellinen tehtävä.
Todettiin, että palvelutuote on lähellä palveluhakemistossa olevia käsitteitä.
Vastauksena todettiin, että tavoitetilassa palveluhakemisto ja ajanvaraus voivat kuulua
samaan palveluihin hakeutumisen kokonaisuuteen, sekä samojen luokitusten hyövyntämisen
että toimintaprosessien ja asiakas- ja palveluohjauksen tasolla.
6.c THL- Palvelutarveluokitus
Palvelutarveluokitus -koodisto
Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen, asiakkaan palvelutarvetta kuvaava ylimmän hierarkiatason
terminologia
• Käyttötarve
– Asiakkaan tarvelähtöiset ohjausratkaisut mm. ajanvaraukseen liittyen;
asiakaspolkujen määrittely ja toteuttaminen
– Asiakkaiden ryhmittely palveluiden suunnittelussa ja seurannassa
• Keskeisiä yhteyksiä
– Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden käytön aihetta ja kohdetta kuvaavat
yksityiskohtaiset koodistot, mm. ICPC
– Hilmo palveluiden käytön syy; tuottajan luokitus ja alemmalla hierarkiatasolla
– Palvelukonaisuus-luokitus; alemmalla hierarkiatasolla
• Tukee asiakaan omatoimista asiointia ja hänen ohjaamistaan sekä omahoitoratkaisujen
toteuttamista
Asiakaspolku-käsite ja palvelutarveluokitus
• Asiakaspolku on asiakkaan tai asiakasryhmän tunnistetusta palvelutarpeesta syntyvä
palveluiden kokonaisuus, joka voi toteutua yli sektori- ja tuottajarajojen ja jonka
toteuttamiseen voidaan luoda vakiintunut toimintamalli
– Asiakaspolun ylimmän tason yhteinen kansallinen luokittelu (palvelutarveluokitus)
tarvitaan tukemaan yhdenvertaisten palveluiden suunnittelua ja vertailtavuutta
• Palvelujärjestelmä ei pysty etukäteen määräämään yksilön asiakaspolun todellista kulkua,
mutta sen tulee pystyä resursoimaan omaan vastuuseensa kuuluvien palveluiden
saatavuuden
– Suunnittelu edellyttää tarpeiden luokittelua ja segmentointia
– Samaa palvelua voidaan tuottaa monen eri tarpeen takia eli yhdenlainen palvelu voi
liittyä useaan asiakaspolkuun
Pöytäkirja
15.12.2014
•
•
11/2014
22(48)
Kuhunkin asiakaspolkuun voidaan määritellä alueellisia palvelualakohtaisia hoitoja
palvelupolkuja
– Tällä tasolla on realistista tehdä myös palvelun konkreettisia tavoitteita
Yhden asiakkaan asiakaspolkujen suunnitellut palvelut ovat asiakkaan
kokonaissuunnitelman toteutuskeino
Asiakaspolku ja palvelutarvekansalaisen ja ammattihenkilön tukena
Keskustelu:
lisätietoa:
- Todettiin, että palvelutarveluokituksen käyttötarve ylätason asiakastarpeiden luokittelussa
on yleisesti näkyvissä, mutta vaatii edelleen selventämistä, ja valmisteluhankkeessa on
syytä tarkentaa sen yhteydet muihin asiaan liittyviin luokituksiin.
6.a, 6.b ja 6.c päätöskeskustelu:
Rahoitus, ylläpitokuvaus ja sote-hyödyntäminen
• Hyödyntäminen sekä sosiaali- että terveyspalveluissa
– Myös sosiaalihuollon palvelut luokitusten sisältöinä
– Ajanvaraustietojen hyödyntäminen myös varattavissa sosiaalihuollon palveluissa
• Koodisto- ja tietosisältömäärittelyjen valmistelu on osa SADe-ohjelman Sotepalvelukokonaisuutta
Pöytäkirja
15.12.2014
11/2014
23(48)
–
•
•
•
Valmistelu osa SADe Sote ajanvarauksen tukiprojektia / sopimus Itä-Suomen
yliopisto + Varsinais-Suomen shp
– Linkittyminen SADe ajanvaraus-pilottiin ja toteutuksiin (SADe-Hyvis)
– SADe-ohjelman kautta tapahtuva tiedotus, kommentointi jne.
Valmistelurahoitus THL:n kautta SADe-ohjelmasta
Tavoiteaikataulu: SADe-ohjelman aikana 11/2015 loppuun mennessä
Ylläpito / omistaja: THL
Lisä- ja pohjamateriaalia
SADe-ohjelman Sosiaali- ja terveysalan ajanvarauspalvelujen kehittämissuunnitelma, 2013
SADe Ajanvaraus-esiselvitys
Terveyspalvelujen ajanvarauksen valtakunnallisen arkkitehtuurin suuntaviivat, 2008
Valtakunnallisen sähköisen kansalaisajanvarauksen toiminta- ja organisointimalli, 2008
Julkisen hallinnon sähköiset ajanvarausjärjestelmät, 2009
Esitys
• Koodistopalvelun johtoryhmä hyväksyy avaushankkeena
1. Ajanvarausasiakirja -tietosisältömäärittely
2. Palvelutuoteluokitus -koodisto
3. Palvelutarveluokitus -koodisto
• Kiireellisyysluokkaehdotus: 1 (< 12 kk)
Päätös:
Hyväksyttiin (kohdan 6.a päätöksen lisäksi) puheenjohtajan esitys siitä, että THLPalvelutuoteluokitus ja THL-Palvelutarveluokitus voidaan avata valmisteluhankkeeksi ja konseptia
voidaan valmistella eteenpäin. Tavoiteltavana lopputuotoksena olisi kokonaisuus, jossa ei synny
päällekkäisiä tai ristiriitaisia luokituksia (mukaan lukien sote-palveluluokitus) ja eri tarkoituksiin
käytettävien luokitusten lukumäärä on mahdollisimman pieni. Valmistelutyö voidaan hyväksyä
esitetyt kommentit ja tarpeet huomioiden. Kiireellisyysluokka: 1
7. Hyväksyttäväksi Kela- Selvitys ja korvaushakemus sairaankuljetuksesta (SV210) (avattu
hankevalmisteluun 16.6.2014)
Suunnittelija Pia Alava Kelan Terveysosastolta esitti hyväksyttäväksi Kela- Selvitys ja
korvaushakemus sairaankuljetuksesta (SV210) lomakerakenteen.
SV 210 lomakkeen tausta
• Kelan omistama lomake
• Perustuu Sairausvakuutuslakiin 21.12.2004/1224 ja
• Valtioneuvoston asetukseen sairaankuljetuksen kustannusten korvaustaksasta
8.8.2013/605
• Lomake rakennettu yhteistyössä sekä korvauskäytäntö että ensihoidon tarpeet huomioiden
• Mukana ollut mm. Kuntaliitto, Pelastuslaitos ja Sairaankuljetusliitto
• Kehitetty lomake jolle kirjataan kaikki tarvittavat ensihoidon tapahtumatiedot siten
ettei tarvita päällekkäisiä kirjauksia
Pöytäkirja
15.12.2014
11/2014
24(48)
− Kolmiosainen jäljentävä lomake (osa 1 hoitolaitokselle/potilaalle, osa 2
Kelalle, osa 3 sairaankuljetuspalvelujen tuottajalle)
SV210 Käyttötarkoitus
• Lomakkeella haetaan korvausta sairausvakuutuslain mukaan korvattavista
ambulanssimatkoista
• Lomakkeen täyttää ensihoitaja
• Pääsääntöisesti kaikissa tapauksissa OSA 2 lähetetään Kelaan
• Poikkeuksellisesti "hoidettu kohteessa" -tapauksissa OSA 3
• Ohjekirja (kela.fi)
• Lomaketta käytetään myös muuhun kirjaamiseen, ei toimiteta aina Kelalle
Tilastoja
Lomakkeen suhde kansalliseen sähköiseen ensihoitokertomukseen
• Lomakkeella ja ensihoitokertomuksessa on päällekkäisiä tietoja
• Tavoitteena ensihoidossa tietojen kirjaaminen vain kerran, määritellään rakenteeseen mitkä
tiedoista myös Kelan lomakkeen tietoja ja toimitetaan Kelaan
• Ensihoitokertomus on osa viranomaisten yhteistä kenttäjohtojärjestelmää KEJOa
• KEJO:ssa vahva viranomaisnäkökulma
• Erillisen lomakkeen tarve jatkunee esimerkiksi ambulansseilla tehtävissä, KELAn
korvattavissa potilassiirroissa, jos toimijalla ei ole viranomaissopimusta
ensihoitopalvelun tuottamisesta (ei pääsyä KEJO:on, ei sähköiseen ensihoidon
potilaskertomukseen)
SV210 Tulevaisuus
• Kelassa nähdään selkeä tarve sille että taksarakennetta pitää kehittää siten, että se tukee
paremmin ensihoidon tavoitteita
• Kela korvaa sairaankuljetusta toistaiseksi nykyisen VNA:n mukaan
sairaankuljetuksen taksoista.
• Tulevaisuus on epäselvää
• Rahoitusryhmän päätös Kelan roolista/rahoituksesta jatkossa vaikuttaa
kehittämistyöhön
• Ennen kuin ensihoidon korvaaminen (rahoitus) ratkaistaan niin ei kehitetä lomaketta
• Sähköinen välittäminen Kelaan
• Toimenpiteitä sähköistä tiedonsiirtoa ajatellen ei ole vielä tehty, mutta sähköinen
tiedonsiirto on mahdollista jos ja kun toimintaa jollain aikavälillä siihen suuntaan
kehitetään
Pöytäkirja
15.12.2014
11/2014
25(48)
Keskustelu:
lisätietoa:
- Todettiin, että on tehty yhteensovitusta KEJO-hankkeen kanssa: pef-mittaus on jätetty pois
lomakkeesta. Taustana kerrottiin, että sähköinen ensihoitokertomus on hyväksytty ja se
tulee toimimaan viranomaisten yhteisessä kenttäjärjestelmässä. Ensi vuoden puolella alkaa
KEJO-hankkeessa ensihoitojärjestelmän rakentaminen ja vuoden 2017 aikana se tulee
käyttöön. Väliajalla on tarkoitus, että sekä kansallinen kertomusjärjestelmä ja lomake
olisivat käytössä. Myöhemmin sähkoinen ensihoitokertomus korvaa tämän lomakkeen ja
jatkossa Kelan tarvitsema tiedot ovat osa KEJOa. Osa potilaskuljetuspalvelua jotka eivät
käytä KEJOa, tarvitsevat tätä lomaketta. Muut kuin viranomaiset tarvitsevat asiointiin tätä
lomaketta.
- Tiedusteltiin lomakerakenteen suhdetta Potilastiedon arkistoon. Vastauksena todettiin, että
tämä on osa 2016 vaiheistuspakettia. Lomakerakennetta on tarve viedä eteenpäin vaikka
myöhemmin tulee tarve jatkokehittämiselle.
- Tiedusteltiin SV210-lomakkeen suhdetta muihin lomakkeisiin. Vastauksena todettiin, että
tämä on valtakunnallisesti ainoa dokumentti tähän käyttötarkoitukseen.
- Todettiin, että tässä on käytetty sama Lomake ja rakenteet –oppaan edellyttämään
valmistelua, joten teknistä estettä viedä tätä eteenpäin ei todettu olevan.
Päätös:
Hyväksyttiin puheenjohtajan esitys, että SV210-lomakerakenne voidaan hyväksyä julkaistavaksi
koodistopalvelimella esitetyssä muodossa. Koodistopalvelun julkaisutoimikunta tarkistaa, että
käytetään voimassa olevia standardeja.
8. Hyväksyttäväksi TVL-E-lääkärinlausunto (avattu valmisteluhankkeeksi 10.6.2013)
Ylilääkäri Heikki Virkkunen THL:stä esitti hyväksyttäväksi TVL-E-lääkärinlausunto
lomakerakenteen.
E-Lääkärinlausunto
• Avattu valmisteluun ”pakettina” 10.6.2013
• Tapaturvavakuutuslaitoksen (TVL) vahvistama lomake
• Lausunto on ollut käytössä paperisena
– Osittain ollut vakuutuslaitoksilla käytössä myös sähköisenä
• Tullut pieniä muutoksia, jotka vahvistettu 21.11.14 TVL:n hallituksessa
E-Lääkärin lausunto (paperilomake)
Pöytäkirja
15.12.2014
11/2014
26(48)
Pöytäkirja
15.12.2014
11/2014
27(48)
Käyttötarkoitus: TVL – E-Lääkärinlausunto -lomake on tarkoitettu välittämään tarpeelliset tiedot
tapaturmasta tai ammattitaudista korvauksia tai etuuksia myöntävälle vakuutuslaitokselle. ELääkärinlausunto -lomakkeen kansallisesti yhtenäistä rakennetta hyödynnetään terveydenhuollon
paikallisissa ja valtakunnallisissa tietojärjestelmissä.
Esitys KP-jorylle:
– Hyväksytään julkaistavaksi koodistopalvelimella
Keskustelu:
lisätietoa:
- Todettiin, että johtoryhmä on saanut excel-muotoisen lomakerakenteet kokousmateriaalin
mukana etukäteen tutustuttavaksi.
- Todettiin, että uudistusta on tehty lomakkeen ohjeiden uudistamiseen enemmän kuin
varsinaiseen lomakerakenteen kehittämiseen.
- Todettiin, että lomakkeen omistajataho on hyväksynyt muutokset ja sallii julkaisemisen
koodistopalvelimella.
- Todettiin, että tämä lomake on mukana vaiheistusasetuksessa vuoden 2016 paketissa.
Päätös:
Hyväksyttiin puheenjohtajan esitys,
koodistopalvelimella esitetyssä muodossa.
että
TVL-E-lääkärinlausunto
voidaan
julkaista
9. Hyväksyttäväksi THL-Lääkitystarkistuksen tyyppi (avattu 22.9.2014)
Ylilääkäri Heikki Virkkunen THL:stä esittää hyväksyttäväksi THL-Lääkitystarkistuksen tyyppi –
luokituksen.
(Kokonais)Lääkityksen tarkistus
Pöytäkirja
15.12.2014
•
•
•
•
11/2014
28(48)
(Kokonais)lääkityksen arviointi kirjauksille haettu paikkaa
On osa lääkitysmerkintöjä ja osana LÄÄ Lääkitysnäkymää
Oma merkintä, ei ole lääkekohtainen, koska koskee useita lääkkeitä
Hyväksytty KP-joryssa 17.11.2014
Lääkitystarkistuksen tyyppi
– Uusi luokitus
– Avattu KP valmisteluhankkeeksi 22.9.2014
• Pohjautuu STM Lääkepolitiikka 2020 määritelmien ja Fimean projektissa käytettyihin
termeihin
• Hyväksytty KAYRA:ssa 23.10.2014
• 17.11.2014 tilannetiedotus KP-jorylle
• 5.12.2014 Fimean kanssa yhtenäistetty luokkien määritelmien terminologisia ja sisällöllisiä
eroja STM Lääkepolitiikka 2020 määritelmien ja Fimean projektissa käytettyihin termeihin.
Luokka
Luokan kuvaus
Lääkehoidon
tarkistus
ammattilaisen (lääkäri, sairaanhoitaja, proviisori, farmaseutti) tekemä yksittäisen
potilaan lääkityksen tarkistus, jossa tarkistetaan, että lääkkeiden annostukset ja
antoajankohdat vastaavat hyväksyttyä hoitokäytäntöä, sekä kartoitetaan
mahdolliset päällekkäisyydet ja yhteensopimattomuudet, mutta joka ei sisällä
lääkehoidon tarpeen tai indikaation arviointia Huom. Voidaan tehdä myös
apteekissa itsehoitolääkkeen osalta.
Pöytäkirja
15.12.2014
11/2014
29(48)
Lääkehoidon
arviointi
lääkärin
tarvittaessa
muun
terveydenhuoltohenkilökunnan
(kliinisen
farmakologin, erityiskoulutetun proviisorin tai farmaseutin tai muun
erityiskoulutetun terveydenhuollon ammattihenkilön) avustamana tekemä
yksittäisen potilaan lääkityksen, sen tarpeen sekä tarkoituksenmukaisuuden
arviointi osana potilaan hoitoa
Lääkehoidon
kokonaisarviointi
yhteistyössä kliinisten asiantuntijoiden ja/tai moniammatillisen ryhmän kanssa
tapahtuva lääkehoidon ongelmien ratkaiseminen, joka tapahtuu hoitavan lääkärin
aloitteesta ja lääkehoidon arvioinnin pohjalta ja joka sisältää lääkehoidon
perusteellisen kartoituksen lisäksi tarvittavat toimenpide-ehdotukset
Käyttötarkoitus:
THL
–
Lääkitystarkistuksen
tyyppi
käytetään
rakenteisissa
potilasasiakirjamerkinnöissä, Potilastiedon arkistossa ja Tiedonhallintapalvelussa lääkityksen
tarkistusmerkinnässä ilmaisemaan lääkityksen tarkistuksen tai arvioinnin laajuutta.
1. Lääkityslistan ajantasaisuuden tarkistaminen
2. Lääkityksen tarkistus
3. Lääkehoidon osa-arviointi
4. Lääkehoidon arviointi
5. Lääkehoidon kokonaisarviointi
Lääkitystarkistuksen tyyppi
1. Lääkityslistan ajantasaisuuden tarkistaminen (”potilas”)
– Vastaako lista potilaan käyttämää lääkitystä?
(th ammattihenkilö)
– Vastaako annostus, yhteensopivuus hoitokäytäntöjä
– Ei sisällä tarpeiden tai tarkoituksenmukaisuuden arviota
(lääkäri (yl.spesialisti))
– Lääkityksen osan tarpeiden tai tarkoituksenmukaisuuden arvio + korjaus (ei ota
kantaa muuhun (koko) lääkitykseen)
(lääkäri (yl. omalääkäri))
– Koko lääkityksen tarpeiden tai tarkoituksenmukaisuuden arvio + korjaus
5. Lääkehoidon kokonaisarviointi
(tiimi)
– Laaja lääkehoidon kokonaisuuden arviointi tiiminä
1. Lääkityslistan ajantasaisuuden tarkistaminen
• potilaan, hänen omaisensa tai sosiaali- ja terveydenhuollon toimijan yhdessä potilaan tai
hänen omaisensa kanssa tekemä tarkistus siitä, vastaako potilaan käyttämä lääkitys
Lääkityslistalla olevia tietoja
• terveydenhuollon ammattihenkilön (sairaanhoitaja, proviisori, farmaseutti) tekemä potilaan
lääkityksen tarkistus, jossa tarkistetaan, että lääkkeiden annostukset ja antoajankohdat
vastaavat hyväksyttyä hoitokäytäntöä, sekä kartoitetaan mahdolliset päällekkäisyydet ja
yhteensopimattomuudet Huom. Ei sisällä lääkehoidon tarpeen tai indikaation tai
tarkoituksenmukaisuuden arviointia eikä korjaustoimenpiteitä lääkitykseen
Pöytäkirja
15.12.2014
11/2014
30(48)
•
lääkärin tekemä oman erikoisalaansa kuuluvan tai muuten rajatun lääkityksen osan arviointi,
joka kattaa tarkistettujen lääkkeiden tarpeen ja annostuksen arvioinnin mutta ei ota kantaa
muuhun lääkitykseen Huom. Sisältää tarvittavat korjaustoimenpiteet arvioituun lääkitykseen
• lääkärin, tarvittaessa muun terveydenhuoltohenkilökunnan (kliinisen farmakologin,
erityiskoulutetun proviisorin tai farmaseutin tai muun erityiskoulutetun terveydenhuollon
ammattihenkilön)
avustamana,
tekemä
potilaan
lääkehoidon
tarpeen
ja
tarkoituksenmukaisuuden arviointi osana potilaan tutkimista ja hoidon suunnittelua Huom.
sisältää lääkärin arvioimat tai vahvistamat tarvittavat korjaustoimenpiteet lääkehoitoon tai
lääkärin vahvistuksen siitä, ettei näitä tarvita. Sisältää tarvittaessa suunnitelman
lääkitysmuutosten seurannaksi.
• kliinisten asiantuntijoiden ja/tai moniammatillisen ryhmän (lääkäri, kliininen farmakologi,
erityiskoulutettu proviisori tai farmaseutti, muu erityiskoulutettu terveydenhuollon
ammattihenkilö) yhteistyönä tekemä lääkehoidon ongelmien ratkaiseminen, joka tapahtuu
hoitavan lääkärin päätöksellä lääkehoidon arvioinnin pohjalta Huom. Sisältää lääkehoidon
arvioinnin lisäksi lääkehoidon toteuttamisen ja hoitoon sitoutumisen arvioinnin potilaan
kotona. Samalla kartoitetaan lääkehoidon sosiaaliset ja taloudelliset edellytykset. Sisältää
lääkärin vahvistamat tarvittavat korjaustoimenpiteet lääkehoitoon tai lääkärin vahvistuksen
siitä, ettei näitä tarvita. Sisältää myös suunnitelman lääkitysmuutosten seurannaksi.
Esitys KP-jorylle:
– Hyväksytään julkaistavaksi koodistopalvelimella
Keskustelu:
lisätietoa:
- Todettiin, että Valviran edustaja oli estynyt osallistumaan kokoukseen, mutta heiltä oli
tullut kysymyksiä ja kommentteja asiaan liittyen. ”tämä on ehkä merkityksetöntä, mutta
lääkehoidon kokonaisarvioinnin kohdalla on alla olevassa tekstissä näkyvä lause, jonka olen
boldannut. Mitä sillä haetaan? Tarkoitus ei liene, että toiminto aina sisältää myös arvion potilaan
kotona. Tarkoitetaanko tällä sitä, että potilaan kotona tehty arvio sisältyy tähän luokkaan, vai sitä,
että arvio sisältää pohdinnan siitä, miten hoidon toteutus kotona onnistuu? Kliinisten
asiantuntijoiden ja/tai moniammatillisen ryhmän (lääkäri, kliininen farmakologi, erityiskoulutettu
proviisori tai farmaseutti, muu erityiskoulutettu terveydenhuollon ammattihenkilö) yhteistyönä
tekemä lääkehoidon ongelmien ratkaiseminen, joka tapahtuu hoitavan lääkärin päätöksellä
lääkehoidon arvioinnin pohjalta Huom. Sisältää lääkehoidon arvioinnin lisäksi lääkehoidon
toteuttamisen ja hoitoon sitoutumisen arvioinnin potilaan kotona. Samalla kartoitetaan
lääkehoidon sosiaaliset ja taloudelliset edellytykset. Sisältää lääkärin vahvistamat tarvittavat
korjaustoimenpiteet lääkehoitoon tai lääkärin vahvistuksen siitä, ettei näitä tarvita. Sisältää myös
suunnitelman lääkitysmuutosten seurannaksi." (lähettäjä Riitta Aejmelaeus Valvira)
-
Vastauksena todettiin, että tämä tarkoittaa sitä, että arvio tehdään potilaan kotona. Tätä
voidaan tarkistaa, että tarvittaessa tehdään kotona. Asiaa voidaan jatkovalmistelussa vielä
täsmentää.
Pöytäkirja
15.12.2014
-
-
11/2014
31(48)
Tiedusteltiin, onko tämä se, missä hoidon yhteydessä hoitaja merkitsee lääkityksen
tarkistuksen. Vastauksena todettiin, että kyllä on. Kun kirjaa mitä on tarkistanut, sinne tulee
tieto,minkä tason arvioinnin hän on tehnyt.
Tiedusteltiin aiheuttaako tämä järjestelmämuutoksia potilastietojärjestelmään. Vastauksena
todettiin, että kyllä. Todettiin, että sitä on kaivattu kentällä.
Todettiin huoli siitä, että on vaikea valita oikea koodi. Vastauksena todettiin, että
toiminnallisissa määrittelyissä on tarkemmin määritelty, mikä on oikea arvo. Lähtökohtana
on, että oletusarvona muilla kuin lääkäreillä on koodi 1 ja lääkäreillä koodi 4 (jos
tarkistettu kaikki listalla olevat lääkkeet) tai koodi 3 (jos tarkistettu vain osa listan
lääkkeistä). Pääsääntöisesti tätä ei tarvitse valita.
Päätös:
Hyväksyttiin puheenjohtajan esitys, että THL-Lääkitystarkistuksen tyyppi –luokitus hyväksytään
julkaistavaksi koodistopalvelimella niin, että jatkovalmistelussa tehdään terminologiset tarkistukset
ja tarkennetaan määritelmää saadun kommentin perusteella. Jatkovalmistelussa huomioidaan saatu
kommentti kotona tapahtuvaan arvointiin ja poistetaan maininta ”erityiskoulutettu” proviisorin
kohdalta.
10. Hyväksyttäväksi THL-Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluluokitus (avattu 21.1.2013)
Kehittämispäällikkö Marja Veikkolainen ja Johanna Eerola THL:stä esittivät hyväksyttäväksi THLSosiaali- ja terveydenhuollon palveluluokituksen.
Taustaa
• Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluluokitus on laadittu SADe-ohjelman Palveluhakemistoprojektissa Palveluvaaka-verkkopalvelun tarpeisiin.
• Luokitusta on työstänyt vuodesta 2012 alkaen työryhmä, joka koostuu pääasiassa THL:n
asiantuntijoista.
• Kommenttikierroksella THL:n sisäisesti 1/2013, pyynnöstä kommentoitavana myös
Valvirassa ja Kuntaliitossa.
• Luokitus on ollut avoimesti verkossa kommentoitavana 26.9.2013 alkaen Terminaattorityökalun avulla. Kommentointipyyntö lähetettiin yhteyshenkilöille seuraavissa hankkeissa:
SADe-PSOP, SADe-Hyvis, SADe-Mielenterveystalo, Avaus, Socom/MontEri.
• Väliesittelyssä KP-joryssä 29.10.2013.
• Sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen ja luokitusten asiantuntijaryhmässä 10/2014.
• Palveluvaa’an palveluntuottajien ylläpitokäyttöliittymää ja sinne vietyä sotepalveluluokitusta pilotoitiin Hyviksen alueella 10-11/2014. Palveluntuottajat (21
organisaatiota) ilmoittivat sote-palveluluokituksella sen mitä palvelua he missäkin
palvelupisteessä tarjoavat.
• Sote-palveluluokituksessa on tällä hetkellä n. 1000 sosiaali- ja terveyspalvelua sekä
palveluyksikön ydinpalveluihin liittyviä palveluita.
• Palveluluokitus koostuu
• Sosiaalipalveluiden luokituksen sanastosta 2011
• 109 palvelua
• Terveysalan palveluluokituksesta 2008
Pöytäkirja
15.12.2014
•
•
•
•
•
•
•
•
11/2014
32(48)
• 829 palvelua
Lisäksi palveluluokitukseen on lisätty jo olemassa olevista luokituksista puuttuvia
palveluita.
Palveluluokituksen pohjana olleiden luokitusten tekijöiltä on saatu lupa luokitusten
käyttöön.
Luokituksen ylläpidosta vastaa THL ja luokitusta päivitetään tarvittaessa.
Sote-palveluluokitusta käytetään Palveluvaaka-verkkopalvelussa (Palveluhakemistoprojektissa). Luokitus on tarkoitettu ensisijaisesti palveluntuottajien työvälineeksi, jonka
avulla he ilmoittavat tarjoamansa palvelut yhtenäisellä tavalla.
Jotta kansalainen tietää, mitä palveluita missäkin palvelupisteessä tarjotaan,
palveluntuottajan on luokiteltava luokituksella palvelutarjoamansa.
Sote-palveluluokitus toimii Palveluvaa’assa palvelun taustalla metadatana.
Palveluluokituksen lisäksi palveluita luokitellaan JHS183-suosituksen mukaisesti
kohderyhmän sekä tuottajatyypin ja toteutustavan perusteella.
Käyttötarkoituskuvaus: THL - Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluluokitusta käytetään
Palveluvaaka-verkkopalvelussa, jossa palveluntarjoajat ilmoittavat luokituksen avulla, mitä
sosiaali- ja/tai terveyspalveluita he tarjoavat. Palveluvaaka-verkkopalvelua kehitetään
valtakunnallisen SADe-ohjelman Palveluhakemisto-projektissa.
Synonyymit, lähikäsitteet, kohderyhmä, määritelmä ja lähdemerkintä
• Palvelunimien ja kuvausten lisäksi osalle palveluista on lisätty synonyymejä ja lähikäsitteitä
hakulöytyvyyden parantamiseksi.
• Kohderyhmiä ei ole lisätty yksittäisten luokkien nimiin, vaan merkittäessä palveluita
palveluhakemistoon, palveluntarjoajat valitsevat mahdollisen kohderyhmän erillisestä
kohderyhmäluokituksesta. Ne alkuperäisissä luokituksissa olleet palvelut, joissa
kohderyhmä on ollut mukana, on pidetty ennallaan.
• Määritelmä kertoo sekä palveluntarjoajalle että palvelun tarvitsijalle, mistä palvelussa on
kyse. Jokaisella palvelulla on tarkoitus olla määritelmä.
• Lähdemerkinnällä ilmoitetaan, mistä palvelulle annettu määritelmä on peräisin. Määritelmä
voi olla peräisin joko jommastakummasta sote-palveluluokituksen pohjana käytetystä
luokituksesta tai lähdeteoksesta (esim. Lääketieteen termit tai MOT Kielitoimiston
sanakirja), tai se voi olla projektiryhmän tai projektissa asiantuntija-apua tarjonneen
substanssiasiantuntijan laatima, tai se on saatu kommentointikierroksen yhteydessä.
• Terveysalan palveluluokitus vs. sote-palveluluokitus
• Sosiaalipalveluiden luokitus tulee säilymään Koodistopalvelimella omana erillisenä
luokituksenaan, ja sitä kehitetään jatkossakin itsenäisenä luokituksena.
Johtoryhmälle pohdittavaksi: tulisiko sote-palveluluokituksen korvata Terveysalan palveluluokitus?
Terveysalan palveluluokituksen käyttötarkoituskuvaus:
THL - Terveysalan palveluluokitus koodistoa käytetään luokittelemaan Suomessa terveysalalla
annettavat palvelut.
Palveluluokitushankkeessa harmonisoidaan sosiaali- ja terveydenhuollon julkisen ja yksityisen
sektorin palvelunimikkeistö. Palvelunimikkeistön kansallinen yhdenmukaistaminen ja synonyymien
Pöytäkirja
15.12.2014
11/2014
33(48)
määritys on tarpeen, jotta sähköinen asiointi/ konsultointi on mahdollista eri toimipaikkojen
tehtävärakenteen mukaan. Palveluluokitus mahdollistaa osaltaan myös palveluketjujen
määrittämisen. Lisäksi palveluluokitusta voidaan käyttää potilas/asiakastasolla www-sivujen
hakusanana eli kansalainen voi hakea tarvitsemansa palvelupaikan nimeämällä, mitä palvelua hän
tarvitsee. Yhtenäinen, valtakunnallisesti sovittu palveluiden luokitus on edellytys alueellisille ja
valtakunnalliselle palveluhakemistoille sekä asiakas- ja palvelutietojen siirrolle ja konvertoinnille
järjestelmästä toiseen. Yhtenäinen palveluluokitus helpottaa asiakkaan ja ammattilaisen
tiedonhakua, tilastointia, sähköisten asiointipalveluiden kehittämistä sekä sosiaali- ja
terveydenhuollon palveluiden alueellista järjestämistä ja kilpailuttamista.
Keskustelu:
lisätietoa:
- Tiedusteltiin heti aluksi, tulisiko esittelyssä olevan Sosiaali- ja terveydenhuollon
palveluluokituksen korvata Terveysalan palveluluokituksen, joka on jo julkaistuna
koodistopalvelimella.
- Todettiin, että luokituksesta puuttuu hierarkisuus.
- Tiedusteltiin, JulkICT-työryhmässä keskustellaan tästä ja siellä kuvataan näitä samoja
palveluita. Vastauksena todettiin, että tämä luokitus ei ole vielä kattava.
- Todettiin, että prosessiajattelun ympärille halutaan solmia palveluita. Miten on
valmistelussa selvitetty sitä, ettei JulkICT:n palvelu ja tämä työ ei menisi päällekkäin?
Vastauksena todettiin, että asiantuntijat ovat olleet mukana molemmissa työryhmissä.
- Tiedusteltiin sitä, että neuvonta- ohjaus nimikkeen alla on sosiaalityö. Millä perusteella
sanat ovat tulleet tähän?
- Todettiin, että Eksotessa on ollut innokkaita käyttäjiä ja tämä näyttäytyy osittain hankalana.
kun kansalainen hakee palveluita, on henkilö joka tarjoaa palveluita.
- Tiedusteltiin, miten kategorisoidaan tarkalle tasolle ja miten luokitusta ylläpidetään.
- Vastauksena todettiin, että tästä pitäisi löytyä kaikki palvelut, mutta palveluoppaaseen
kirjoitettiin palvelut, mitä voidaan synonyymeillä lisätä. Asiakas löytää sen palvelun, mitä
hän tarvitsee.
- Todettiin, että käyttötarkoitus on tärkeää näkyä tässä luokituksessa.
- Tiedusteltiin, että tämä näyttää yleiseltä palveluluoktukselta, mutta on vain palveluvaa’an
käytössä. Vastauksena todettiin, että jos halutaan niin palveluvaa’an taustalla voidaan
käyttää luokitusta, ja suodattamalla tätä voidaan käyttää useassa käyttötarkoituksessa.
- Todettiin, että ammattilaisen tulisi osata löytää palvelut täältä, mutta kansalainen ei
välttämättä löydä tarvitsemaansa palvelua.
- Todettiin, että sosiaalihuollon puolella ammattilainen käyttää, mutta asiakas ei pääse
valitsemaan palvelua.
- Todettiin, että vuonna 2017 palvelutuottajan tulee identifioida palvelut. Ne paketoituu
ammattilaisen näkökulmasta.
- Vastauksena todettiin, että palveluhakemisto-vaaka kokonaisuudessa käytetään. Luokitusta
ei ole tarkoitus esittää etusivulla, vaan etusivulla on kenttä, millä voi hakea kansalaista
kiiinnostavaa palvelua.
- Vastauksena todettiin, että voidaan hakea kohderyhmittäin ja sitten porautua tarkemmalle
tasolle. Tämä luokitus mahdollistaa kansalaiselle palveluiden vertailun.
Pöytäkirja
15.12.2014
-
-
-
-
-
-
-
11/2014
34(48)
Tiedusteltiin, palveluntuottajan tulee osata korvamerkitä mitä palveluita se tuottaa eri
luokituksen piirissä kuin SADe-hankkeen kautta.
Tiedusteltiin luokituksen käyttötarkoitusta ja ylläpitoa.
Tiedusteltiin, ovatko nämä lakisääteisiä palveluita.
Vastauksena todettiin, että luokitukseen hyväksytäään julkisen, yksityisen ja kolmannen
sektorin palveluntuottajat.
Tiedusteltiin, kuka päättää, mitä palveluita voidaan ottaa mukaan palveluhakemistoon.
Vastauksena todettiin, että hankkeessa on määritelty käyttäjäryhmä. Kun hanke päättyy, se
luokituksen ylläpito on THL:n vastuulla.
Todettiin, että kehityspolkusuunnitelma jatkoylläpidosta on avoinna. Hankkeen aikana on
iso muutos, koska sote-palveluuudistus on tullut hankkeen aikana.
Esitettiin kompromissiehdotus: SADe-hankkeen puitteissa menossa pilottikokeilu, siinä
palveluntuottaja (on vapaaehtoista toimintaa) joutuu katsomaan mitä palveluja heillä on,
palautetta voidaan antaa pilotoinnin aikana. Samalla saadaan katsojan kokemuksia
mukaan jatkokehittämiseen. Yhteistyössä sote-alueiden kanssa tulee miettiä luokituksen
ylläpidosta pidemmällä aikavälillä.
Todettiin, että jos käynnistetään pilotti, onko pilottikumppanit valmiina. Vastauksena
todettiin, että SADe-hankkeen kehityskumppanit ovat tiedossa ja mukana.
Tiedusteltiin pilotointia on loka-marraskuussa ollut Etelä-Karjalassa ja EteläPohjanmaalla. Pilotointikokemuksina on tullut jonkin verran kommentteja ja
lisäysehdotuksia.
Todettiin, että jos SADe-hankkeen puitteissa luokitusella kirjataan palvelutietoja. Sotepalveluluokitus on linkitetty yhteen tämän kanssa. Tässä tulee organisaatioissa esille myös
resurssikysymys.
Tiedusteltiin terveysalan palveluluokituksesta. Tarkoituksena oli määritellä hoitoketjuja,
mutta siihen ei oltu tyytyväisiä ja vuonna 2009 tehtiin uusi luokitus. Se on nyt
koodistopalvelimella. Asiakirja liittyy tietyyyn palveluun. Tämä on ollut ei-pakollinen
luokitus.
Todettiin, että pitäisi tehdä kokonaisvaltainen päätös, korvaako tämä Terveysalan
palveluluokituksen.
Todettiin, että tämä vaatii vielä lisää valmistelua.
Tiedusteltiin sitä,tarvitseeko viedä koodistopalvelmelle.
Tiedusteltiin pilotoinnista kansalaisille. Vastauksena todettiin, että tämän on tarkoitus tulla
ensi keväällä kansalaisten pilottiin. Tarkoituksena on tuoda synonyymit, jotka helpottaa
kansalaisten käyttöä.
Todettiin, että tämä asia voidaan ottaa maaliskuussa 2015 uudelleen hyväksyttäväksi.
Tiedusteltiin, voidaanko tätä luokitusta jakaa muulla tavalla käyttäjille. Vastauksena
todettiin, että ylläpitokäyttöliittymän kautta tämä on jo nyt käytössä. Koodistopalvelussa
voidaan jakaa muualle ja tämä ei estä käyttöä.
Päätös:
Hyväksyttiin puheenjohtajan esitys, että luokitus hyväksytään vain tähän käyttötarkoitukseen ja
voidaan ottaa hankkeen puitteissa käyttöön. Kokeilun yhteydessä palveluntuottajan että
palveluhakemiston kannalta selvitetään ylläpitoasiat ja luokitusta tarkastellaan yhdessä
palvelurakenneuudistuksen kanssa. Jatkovalmistelussa huomoidaan JULKict-työ ja sen
Pöytäkirja
15.12.2014
11/2014
35(48)
yhteensovittaminen. Luokituksen tarkastelu ja hyväksyminen yleiseen käyttöön tehdään
myöhemmin. Päätös olemassa olevien luokitusten siirtymisestä tähän luokitukseen tehdään sen
jälkeen. Ehdotus on, että valmistelua jatketaan, on pilottikäytössä ja esitetään vietäväksi
kooodistopalvelimelle erikseen myöhemmin.
11. Hyväksyttäväksi THL-Asioinnin esteettömyysluokitus sosiaali- ja terveyspalveluissa
(avattu 27.8.2013)
Kehittämispäällikkö Päivi Nurmi-Koikkalainen, projektipäällikkö Eija Luoto ja kehittämispäällikkö
Marja Veikkolainen THL:stä esittivät hyväksyttäväksi THL-Asioinnin esteettömyysluokituksen
sosiaali – ja terveyspalveluissa.
Asioinnin esteettömyysluokitus sosiaali- ja terveyspalveluissa
Hyväksyttävän koodiston virallinen nimi on Asioinnin esteettömyysluokitus sosiaali- ja
terveyspalveluissa
Omistaja: THL
Asiantuntijaryhmät ovat työskennelleet 2006-2010 ja lisäksi vuonna 2014 on toteutettu koodiston
tarkastus Kynnys konsulttien toimesta sekä tarkistettu ja ajantasaistettu siltaus Helsingin kaupungin
esteettömyystietoon. Koodiston sisältö on kuvattu kokonaisuudessaan oppaassa Opas
Esteettömyystiedon keruuseen asiakaspalveluyksiköissä (Niina Kilpelä ja Johanna Hätönen,
julkaistu Ohjaus-sarjassa 22/2014, http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-361-1)
Käännös ruotsinnoksesta tulossa maaliskuussa 2015
Ylläpitovastuu : THL / Sade- hankkeen vastuuorganisaatio
Päivityssykli: 8= tarvittaessa
Esteettömyysluokituksen tausta
Sosiaali- ja terveysalan palveluyksiköiden esteettömyysluokitustyö.
 2006-2010 THL (ent. Stakes).
 Ja nyt osana Sade-hanketta ja palveluhakemistoa.
 Keväällä 2014 Kynnys konsultit työstivät oppaan ja rakenteista kirjaamista varten
tarvittavan excel lomakkeen
Pöytäkirja
15.12.2014
11/2014
36(48)
Esteettömyystieto
• Tiedonkeruun tuloksena saadaan asioinnin esteettömyyttä kuvaava tietoa, jota hyödynnetään
asioinnin esteettömyyden luokittelussa.
• Kerätty esteettömyystieto voidaan jäsentää luokituksen avulla, joka on samalla
esteettömyysarviointi
–– Tieto voidaan esittää käyttäjille erilaisina kokonaisuuksina: esteettömyyden keskiarvo, osaalueiden arvot, ongelmakohdat ja kaikki kerätty tieto.
Esteettömyystiedon hyödyntäminen
 Esteettömyystiedon systematisoitu keruu ja siihen liittyvä luokitus auttaa tiedon
kokoamisessa, jäsentämisessä sekä välittämisessä.
 Luokituksen avulla voidaan kattavasti ja yhtenäisesti kerätä tilastotietoa sosiaali- ja
terveydenhuollon toimipaikkojen ja palveluyksikköjen esteettömyydestä, koska luokitus
johtaa yhtenäiseen esteettömyyden kirjauskäytäntöön.
 Asioinnin ja tilojen esteettömyystiedot ja esteettömyysluokitus antavat
palveluorganisaatiolle perustietoa tilojen toimivuudesta, mikä auttaa epäkohtien
tiedostamisessa sekä paikallisella että valtakunnallisella tasolla.
Pöytäkirja
15.12.2014
11/2014
37(48)
Esteettömyysluokitus
• Viisitasoinen esteettömyysluokitus on rakennettu siten, että kullekin palveluketjun kohdalle on
kehitetty kriteerit, joiden avulla esteettömyyttä voidaan tarkastella.
• Päästäkseen tiettyyn luokkaan, palveluyksikön on täytettävä kaikki kyseisen luokan kriteerit.
– Palveluyksikön kokonaispistemäärä muodostuu palveluketjun kohtien keskiarvosta.
• Vastausvaihtoehtojen pisteytys on syötetty sähköiseen sovellukseen ja ohjelma laskee tuloksen
kun kaikki tiedot on kerätty.
Pöytäkirja
15.12.2014
11/2014
Sosiaali- ja terveysalan esteettömyystieto vai osa …
38(48)
Pöytäkirja
15.12.2014
11/2014
39(48)
Ehdotetaan, että johtoryhmä hyväksyy koodiston julkaisemisen koodistopalvelimella ja
jatkovalmistelua voidaan tehdä julkaisutoimikunnan käsittelyä varten.
Keskustelu:
lisätietoa:
- Todettiin, että materiaali on jaettu jäsenille kokouskutsun yhteydessä.
- Todettiin, että tässä puhutaan rakennuksen fyysisistä esteistä, mutta on paljon palveluita
jotka voivat muuntautua asiakkaan mukaan (ammattilainen voi tulla asiakkaan luokse)
palveluita voidaan tarkastella ja tehdä tarvittavia mukautustoimenpiteitä. Kaikkea ei
tarvitse
mukauttaa,
vammaisten
henkilöiden
kohdalla
tapahtuu
enemmän
huomiottajättämistä. Nämä voidaan kirjata miten se hoidetaan.
- Todettiin, että tämä on tietosisältö, ei varsinaisesti luokitus.
- Todettiin, että tämän vuoden marraskuuussa tätä on esitelty tutkimuspäivillä ja ulkomailla
on olleet erityisen kiinnostuneita.
- Tiedusteltiin, onko tässä linkit esim. uimahallirakennuksen esteettömyydestä.
Rakennusmääräykset kuvaa julkisten tilojen käyttöä ja laajentamista. Tällä voidaan
arvioida esimerkiksi sisäänkäyntiä eri palvelupisteisiin. Tämä on hyödynnettävissä esim.
kouluissa.
Päätös:
Pöytäkirja
15.12.2014
11/2014
40(48)
Hyväksyttiin puheenjohtajan esitys siitä, että THL-Asioinnin esteettömyysluokitus sosiaali- ja
terveyspalveluissa voidaan julkaista koodistopalvelimella. Luokituksen käyttötarkoituskuvauksessa
voidaan kuvata se, että tätä voi soveltuvin osin käyttää myös muualla.
12. Hyväksyttäväksi Sosiaalihuolto-Lastensuojeluasian vireilletulon peruste (avattu 22.9.2014)
Projektipäällikkö Tuula Kontio SOCOMista esittää sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen ja
luokitusten asiantuntijaryhmän puolesta hyväksyttäväksi Sosiaalihuolto-Lastensuojeluasian
vireilletulon peruste-luokituksen.
Tärkeimmät muutokset Lastensuojeluasian vireilletulon peruste –luokitukseen KP-jory avauksen
jälkeen
- käsitteiden sisältöjä ja määrittelyitä on hiottu ja tarkistettu
- luokitusta on valmisteltu yhdessä Lastensuojelun käsikirjan ja Lastensuojelun
kehittämis- ja tutkimushankkeen (LaskeTut-hanke) asiantuntijoiden sekä
lastensuojeluun liittyvän tilastoja rekisteritoimen henkilöiden kanssa
- 8.-29.10.2014 luokitus kommentointikierroksella virtuaalityöryhmällä.
- lapsen työntekoa koskeva alaluokka on siirretty lapsen kehityksen ja käyttäytyminen
yläluokan alle
- yläluokkaan hoitoja huolenpito
o lisätty alaluokka lapsen pahoinpitely (eriytetty pois väkivalta perheessä –
luokasta)
o lisätty alaluokka lapseen kohdistuva henkinen väkivalta
- lain rikkominen –luokan nimeksi on muutettu lainvastainen toiminta
- kasvatuksesta vastaavan päihteiden käyttö tai muu riippuvuus –luokan määritelmää
laajennettu sisältämään myös muun henkilön ko. ongelmat perheessä
- päihteiden käyttö tai muu riippuvuus -luokan terminologiaa hiottu
- käyttötarkoituskuvauksen tekstiä selkiytetty
Muuta
Ehdotettu luokitus:
Pöytäkirja
15.12.2014
Tunniste
Pitkä nimi
11/2014
41(48)
Määritelmä
Lapsen kehitystä vaarantavat olosuhteet
10
Asuminen
11
Toimeentulo
lastensuojeluasia on tullut vireille lapsen tai perheen
asumisen, asunnon tai muun kasvuympäristön
puutteellisten olosuhteiden vuoksi
lastensuojeluasia on tullut vireille perheen
taloudellisen tilanteen tai taloudellisten asioiden
hoitoon liittyvän syyn takia
Lapsen hoitoon ja huolenpitoon liittyvät syyt
20
Kasvatuksesta vastaavan terveydentila
lastensuojeluasia on tullut vireille kasvatuksesta
vastaavan henkilön fyysisen tai psyykkisen
terveydentilan vuoksi
lastensuojeluasia on tullut vireille lapsen tarpeiden
laiminlyönnin,
vuorovaikutusongelmien,
heitteillejätön tai lapsen hyvinvoinnin ja kehityksen
vaarantavien huolenpidon ja valvonnan puutteiden
vuoksi
lastensuojeluasia on tullut vireille lapsen huoltoon ja
tapaamisoikeuteen liittyvien ristiriitojen, huoltajatta
jäämisen tai muualla asuvan kasvatuksesta vastaavan
henkilön aiheuttamien ongelmien vuoksi
21
Lapsen tarpeisiin vastaaminen
22
Lapsen huolto tai tapaamisoikeus
23
Kasvatuksesta vastaavan päihteiden käyttö tai
muu riippuvuus
vastaavan henkilön päihdyttävien aineiden käytön
vuoksi tai sen vuoksi, että kasvatuksesta vastaavalla
henkilöllä on haitallinen riippuvuus johonkin
aineeseen
tai
tapaan
Huom. Tähän luokkaan kuuluu myös perheeseen
kuuluvan muun henkilön päihteiden käyttö tai
haitallinen riippuvuus.
24
Väkivalta perheessä
lastensuojeluasia
on
tullut
vireille
muihin
perheenjäseniin kuin lapseen kohdistuneen fyysisen
tai henkisen väkivallan tai näiden epäilyn tai uhan
vuoksi
25
Lapsen pahoinpitely
lastensuojeluasia on tullut vireille lapseen
kohdistuneen pahoinpitelyn tai muun fyysisen
väkivallanteon tai sen epäilyn tai uhan vuoksi
26
Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö
lastensuojeluasia on tullut vireille lapsen seksuaalisen
hyväksikäytön tai sen epäilyn vuoksi
27
Lapseen kohdistuva henkinen väkivalta
lastensuojeluasia on tullut vireille lapseen
kohdistuneen henkisen väkivallan tai tämän epäilyn
tai uhan vuoksi
Pöytäkirja
15.12.2014
28
Kasvatuksesta
toiminta
vastaavan
lainvastainen
Lapsen terveydentilaan, kehitykseen
käyttäytymiseen liittyvät syyt
11/2014
42(48)
vastaavan henkilön lainvastaisen toiminnan tai tämän
epäilyn
vuoksi
Huom. Lainvastaisella toiminnalla tarkoitetaan tässä
muuta
kuin
väkivaltaa
perheessä,
lapsen
pahoinpitelyä tai lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä,
joille on luokituksessa omat luokkansa.
ja
30
Lapsen terveydentila
lastensuojeluasia on tullut vireille lapsen fyysiseen tai
psyykkiseen terveydentilaan liittyvän syyn vuoksi
lastensuojeluasia
on
tullut
vireille
lapsen
päihdyttävien aineiden käytön vuoksi tai sen vuoksi,
että lapsella on haitallinen riippuvuus johonkin
aineeseen tai tapaan
lastensuojeluasia
on
tullut
vireille
lapsen
väkivaltaisen käyttäytymisen vuoksi
31
Lapsen päihteiden käyttö tai muu riippuvuus
32
Lapsen väkivaltaisuus
33
Lapsen lainvastainen toiminta
lastensuojeluasia
on
tullut
vireille
lapsen
lainvastaisen toiminnan tai tämän epäilyn vuoksi
Huom. Lainvastaisella toiminnalla tarkoitetaan tässä
muuta kuin väkivaltaa, jolle on luokituksessa oma
luokkansa.
34
Lapsen ikätasoinen kehitys
35
Lapsen koulunkäynti tai opiskelu
36
Lapsen työnteko
lastensuojeluasia on tullut vireille sen vuoksi, että
lapsen tasapainoinen ja ikätasoinen kehitys on
vaarantunut
lastensuojeluasia
on
tullut
vireille
lapsen
koulunkäynnin laiminlyönnin vuoksi tai muun
koulunkäyntiin tai opiskeluun liittyvän ongelman
vuoksi
lastensuojeluasia
on
tullut
vireille
lapsen
työntekemiseen liittyvän asian vuoksi
37
Lapsen itseään vahingoittava käyttäytyminen
99
Muu vireilletulon peruste
lastensuojeluasia
on
tullut
vireille
lapsen
vahingollisen sosiaalisen käyttäytymisen tai muun
lapsen omaa terveyttä ja kehitystä vaarantavan
käyttäytymisen vuoksi
lastensuojeluasia on tullut vireille muun kuin tämän
luokituksen muissa luokissa määritetyn syyn vuoksi
Keskustelu:
lisätietoa:
- Todettiin, että luokitus on avattu hankevalmisteluun vuonna 2012.
- Käsiteltiin Helsingin kaupungin edustajien kommentit:
o Lapsen ikätasoinen kehitys: otsikko ristiriidassa määritelmän kanssa, kyse
ikätasoisen kehityksen vaarantumisesta. Ikätasoinen kehitys ei sinänsä ole tarvetta
aiheuttava: LAPSEN IKÄTASOISEN KEHITYKSEN VAARANTUMINEN.
Pöytäkirja
15.12.2014
-
-
11/2014
43(48)
o Lapsen työnteko: Tämän käyttö mietityttää. Työnteosta aiheutuvat ongelmat
heijastunevat muuallekin ja lienee kuitenkin aika harvinaista.
o Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö: Tämän kohdan käyttö arveluttaa, eettisestikin.
On hyvin arkaluontoinen tieto, jää näkyviin jos asiakkuus lastensuojeluun syntyy,
vaikka olikin aiheeton epäily. Olisi parempi käyttää kohtaa Lapsen pahoinpitely.
Tutkimuksia vasten sitten oma tiedonkeruunsa.
Vastauksena todettiin, että työryhmässä oli keskusteltu seksuaalisesta hyväksikäytöstä.
Tämä luokitus on vireilletulon peruste, ja se haluttiin ottaa tähän mukaan. Lapsen työnteko
on otettu erikseen, koska ollut aikaisemmin samassa luokassa vanhemman työnteon
kanssa.Käyttötapaan liittyvä seksuaalinen hyväksikäyttö liittyy asiakirjan hallintaan.
Todettiin, että uuteen sosiaalihuoltolakiin liittyy ilmoitusrekisteri ja se piilotetaan
käyttäjältä. Ilmoitusrekisterissä kuvataan huoli eikä sitä nähdä ongelmalliseksi.
Päätös:
Hyväksyttiin puheenjohtajan esitys siitä, että Sosiaalihuolto-Lastensuojeluasian vireilletulon peruste
–luokitus hyväksytään julkaistavaksi koodistopalvelimella. Jatkovalmistelussa huomioidaan
keskustelun aikana esille tulleet asiat.
13. Hyväksyttäväksi Sosiaalihuolto – Tavoitteen saavuttamisen arvio (avattu 17.12.2012)
Projektipäällikkö Tuula Kontio SOCOMista esitti sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen ja luokitusten
asiantuntijaryhmän puolesta hyväksyttäväksi Sosiaalihuolto-Tavoitteen saavuttamisen arvioluokituksen.
Koodistopalvelun johtoryhmän avauksen jälkeen luokitusta on jatkokehitetty SAKKE-projektissa.
Luokitus oli uudelleen käsittelyssä sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen ja luokitusten
asiantuntijatyöryhmässä 4.11.2014.
Tärkeimmät luokitukseen tehdyt muutokset ovat:
- luokat on pyritty laatimaan niin, että ne soveltuvat myös terveydenhuollossa käytettäväksi
- luokkien nimissä ei ole mainittu asiakassuunnitelmaa, vaan yleisemmin suunnitelma
- luokituksen käyttötarkoituskuvaus on laadittu sosiaalihuollon näkökulmasta, mutta
tarvittaessa kuvaus on laajennettavissa terveydenhuollon käyttöön
- määritelmät ehdotettiin laadittavaksi muotoon ”suunnitelmassa asetettu tavoite”
- ensimmäisen luokan nimi on muutettu muotoon” tavoite saavutettu kokonaan”
- luokkien määritelmiä sekä luokituksen kuvausta on tarkennettu
Luokituksella kuvataan sitä, missä määrin suunnitelmassa asetettu tavoite on toteutunut. Arvioinnin
tekee ammattihenkilö yhdessä sosiaalihuollon asiakkaan kanssa. Luokituksen tarkoituksena on
osaltaan
mahdollistaa
suunnitelmallisen
asiakastyön
mittaaminen.
Sosiaalihuollon asiakastietomallissa luokitusta käytetään tietokomponentissa tavoitteen
saavuttamisen arviointi sekä useissa sosiaalihuollon suunnitelmien seuranta ja arvio -asiakirjoissa
kuten sosiaalihuollon, koulun sosiaalityön, kasvatus- ja perheneuvonnan, lastensuojelun jälki-,
sijais- ja avohuollon, kotipalvelujen ja lapsiperheiden kotipalvelujen sekä vammaispalvelujen
asiakassuunnitelman arvio-asiakirjoissa. Lisäksi luokitusta käytetään vammaispalvelujen ja
kehitysvammaisten
erityishuollon
toteuttamissuunnitelman,
työttömien
työllistymisen
Pöytäkirja
15.12.2014
11/2014
44(48)
aktivointisuunnitelman, lastensuojelun hoitoja kasvatussuunnitelman, lastensuojelun perhetyön,
vanhemmuuden tukemisen, kotoutumis- ja perheen kotoutumissuunnitelman arvio-asiakirjoissa.
Tunniste Nimi
Määritelmä
henkilön arvion mukaan suunnitelmaan asetettu
tavoite on toteutunut
1
Tavoite saavutettu kokonaan
2
Tavoite saavutettu osittain
henkilön arvion mukaan suunnitelmassa asetettu
tavoite on toteutunut osittain
3
Tavoitetta ei saavutettu
henkilön arvion mukaan suunnitelmassa asetettu
tavoite ei ole toteutunut
Tavoitteen toteutumisesta ei tietoa
henkilön arvion mukaan suunnitelmassa asetetun
tavoitteen toteutuminen ei ole arvioitavissa tai siitä
ei ole tietoa
4
Keskustelu:
lisätietoa:
- Todettiin, että arviointi asiakasasiakirjaan voisi kirjata työntekijän arvion ja asiakkaan
arvion erikseen. Tiedusteltiin, onko tällä loukituksella tarkoitus nämä määritellä erikseen.
- Todettiin, että tällä hetkellä on ainoastaan paikka asiantuntija-arviolle, koska nämä ovat
viranomaisasiakirjoja.
- Ehdotettiin, että luokituksella haetaan molempia arvioita nähtäväksi, koska rakenteissa
saataisiin myös asiakkaan näkökulma.
- Tiedusteltiin, terveydenhuollon käytöstä ei näy käyttötarkoitusta. Vastauksena todettiin, että
valmistelussa on huomioitu myös terveydenhuollon mahdollisuus käyttää tätä luokitusta.
- Todettiin, että potilaan näkemys voidaan kirjata myös terveydenhuollossa.
Päätös:
Hyväksyttiin puheenjohtajan esitys siitä, että Sosiaalihuolto- Tavoitteen saavuttamisen arvioluokitus voidaan julkaista koodistopalvelimella. Jatkovalmistelun aikana luokitukseen voidaan
lisätä asiakkaan oma näkemys. Käyttötarkoituskuvausta voidaan päivittää siinä vaiheessa, kun tätä
päätetään käyttää terveydenhuollon puolella.
13.a Hankevalmistelun lopettaminen Muutoksen arvio (avattu 17.12.2012)
Projektipäällikkö Tuula Kontio SOCOMista esitti luokituksen kehittämisen lopettamista, koska
SAKKE-projektin tekemän taustaselvityksen perusteella ja sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen ja
luokitusten asiantuntijatyöryhmän 4.11.2014 esityksestä ko. tiedon voi esittää tarvittaessa hoitotyön
tulosluokitusta hyödyntäen.
Hoitotyö-Tulosluokitus
Ennallaan Tilassa ei muutosta –ennallaan
Pöytäkirja
15.12.2014
11/2014
45(48)
Huonontunut Tilanne muuttunut – huonontunut
Parantunut Tilanne muuttunut –parantunut
Keskustelu:
lisätietoa:
- ei kommentteja.
Päätös: Hyväksyttiin hankevalmistelun lopettaminen. Kannatettiin yhteisten luokitusten käyttöä
sosiaali- ja terveydenhuollossa.
14. Hyväksyttäväksi Sosiaalihuolto- Asiointitapa (avattu nimellä SosiaalihuoltoTapahtumalaji 27.8.2012)
Projektipäällikkö Tuula Kontio SOCOMista esitti sosiaalihuollon asiakasasiakirjojoen ja
luokitusten asiantuntijaryhmän puolesta hyväksyttäväksi Sosiaalihuolto-Asiointitapa-luokituksen.
Sosiaalihuolto-Asiointitapa –luokitus esiteltiin avaushankkeena elokuussa 2012 nimellä
Tapahtumalaji. Kesäkuusta 2014 alkaen luokitusta on kehitetty Sakke-projektissa. Sosiaalihuollon
asiakasasiakirjojen ja luokitusten asiantuntijaryhmä käsitteli luokitusta 30.9.2014, ja
asiantuntijaryhmä esitti luokituksen hyväksymistä Koodistopalvelun johtoryhmässä.
Luokitusta käytetään Tapahtuma –tietokomponentin Laji-kentässä:
Pöytäkirja
15.12.2014
11/2014
46(48)
Luokituksella kuvataan sosiaalihuollon ammattihenkilön ja asiakkaan välisen asioinnin tapaa, josta
sosiaalihuollon
ammattihenkilö
tekee
kirjauksen
asiakasasiakirjaan.
Sosiaalihuollon
asiakastietomallissa luokitusta käytetään tietokomponentissa tapahtuma, joka on osa kaikkia
sosiaalihuollon asiakaskertomus-asiakirjoja.
Tunniste Nimi
Määritelmä
Käynti palveluyksikössä
asiakas käy sosiaalihuollon ammattihenkilön luona
palveluyksikössä
2
Käynti liikkuvassa
palveluyksikössä
asiakas käy sosiaalihuollon ammattihenkilön luona
liikkuvassa palveluyksikössä
Huom. Liikkuvalla palveluyksiköllä tarkoitetaan
kulkuneuvoa, jonka avulla palvelut, palvelu tai sen osa
voidaan tuottaa lähelle asiakkaan kotia.
3
Käynti asiakkaan luona
sosiaalihuollon ammattihenkilö käy asiakkaan luona
tämän kotona Huom. Asiakkaan kodilla tarkoitetaan
1
Pöytäkirja
15.12.2014
11/2014
47(48)
paikkaa, jossa asiakas pääsääntöisesti asuu.
4
asiakas ja sosiaalihuollon ammattihenkilö ovat yhteydessä
Reaaliaikainen asiointi ääni- toisiinsa reaaliaikaisen ääni- tai kuvayhteyden avulla
tai kuvayhteydellä
Huom. Reaaliaikaisella asioinnilla tarkoitetaan puhelin- ja
videoneuvotteluyhteyksiä.
5
asiakas ja sosiaalihuollon ammattihenkilö ovat yhteydessä
toisiinsa sähköisen asioinnin tai muun vastaavan
palvelukanavan kautta
Huom. Sähköisellä asioinnilla tarkoitetaan ajasta ja
paikasta riippumatonta asiointia. Tähän kuuluvat
esimerkiksi chat viestintä ja sähköposti.
6
Sähköinen asiointi
Muu asiointi
muu kuin tämän luokituksen muissa luokissa kuvattu
asiointi
Huom. Muulla asioinnilla tarkoitetaan esimerkiksi
sosiaalihuollon ammattihenkilön käyntiä asiakkaan luona
tämän työpaikalla.
Keskustelu:
lisätietoa:
- Todettiin, että esiteltävä luokitus on lyhyt ja ytimekäs.
- Tiedusteltiin, että tällä saadaan myös sosiaalihuollon puhelut ja käynnit kerättyä, mutta
verkostopalaverit eivät näy tässä.
- Vastauksena todettiin, että luokitusta on karsittu ja haluttu näkyviin vuorovaikutuksellinen
työ ja sen peruspiirteet tulisivat mukana. Kaikki muut kuvattaisiin erillisinä tiedolla.
- Todettiin, että luokituksesta puuttuu se, missä asiakas ei ole läsnä. Suoritteet kerätään,
samoin aktivointisuunnitelman määrä ja siihen käyttämä aika. Nämä ei näy tällä
luokituksella.
- Todettiin, että yhteismitallinen aika ei tule tätä käytettäessä esille, vaikka se on
sosiaalihuollossa tärkeä asia. Olisi toivottu, että hallintaoasian käsittely ei näy tässä.
- Tiedusteltiin, yhteistavassa on oma ja se voidaan kääntää pth tilastointiin. Kävijäryhmä on
käytössä perusterveydenhuollon puolella. Se kuvaa miten paljon ammattilaisia on mukana.
- Valviran edustaja oli estynyt osallistumaan kokoukseen, mutta he toimittivat kommenttinsa
etukäteen sihteerille ja puheenjohtajalle: ”Hei! Kuuluuko kohtaan muu asiointi: esim.
kirjallinen asiointi ja tulkin tai asiamiehen välityksellä tapahtuva asiointi?”
- Vastauksena todettiin, että ajatuksena olisi luokituksen selkeys. Uusia kooditarpeita on
tunnistettu. Rakenteena se, että tähän luokitukseen voidaan ympätä tietoja, mutta vain
asiakkaan liittyvinä lisätietoina. Jos halutaan kirjata hallinnollista tietoa, se voidaan
liittää.
- Todettiin, että asiakirjaan liittyy monen tyyppistä dataa. Tämä menee yksittäisen asiakkaan
tietoon ja hallinnollista tietoa ei liitetä tähän.
Pöytäkirja
15.12.2014
11/2014
48(48)
Päätös:
Hyväksyttiin puheenjohtajan esitys siitä, että Sosiaalihuolto-Asiointitapa –luokitus hyväksytään
julkaistavaksi koodistopalvelimella.
15. Tiedoksi Koodistopalvelun johtoryhmän jäsenille ja vuonna 2014 esittelijänä toimineille
suoritetun käyttäjäkyselyn tulokset ja kehittämisehdotuksia
Kehittämispäällikkö Mikko Härkönen THL:stä esittää johtoryhmälle tiedoksi Koodistopalvelun
johtoryhmän jäsenille ja vuonna 2014 esittelijän toimineille tehdyn käyttäjäkyselyn tulokset ja
kehittämisehdotukset.
Asiakohta siirrettiin tammikuun kokoukseen.
16. Tiedoksi Koodistopalvelun laatupoikkeamat 2014
Erikoissuunnittelija Jari Lehtonen esitti tiedoksi laatupoikkeamat vuodelta 2014.
-
Todettiin, että johtoryhmä on saanut Koodistopalvelun laatupoikkeamat sekä vuoden 2014
tilannekatsauksen tiedoksi.
Todettiin, että laatupoikkeamien ilmoittamisesta näkyy se, että useasta lähteestä tulee
paljon huomioita. Se näyttää, että ollaan aktiivisia ja luokitusten sisältöä katsotaan
tarkkaan.
17. Tiedoksi Koodistopalvelun ajankohtaiset asiat ja koodistojen latausjono
Koodistopalvelun ajankohtaiset asiat ja koodistojen latausjonon jaettiin jäsenille pöydille.
18. Ennakkokatsaus seuraavan johtoryhmäkokouksen sisältöön
Seuraavaan johtoryhmän kokoukseen on suunniteltu seuraavia asiakohtia:
MI-MIII lomakerakenteet (hyväksyttäväksi)
Psykologityön nimikkeistöpäivitykset (hyväksyttäväksi)
epSOS-pilotoinnin tulosten ja terminologisen osion raportointi (tiedoksi)
19. Muut asiat
ei muita asioita.
20. Seuraava kokous ja kokouksen päättäminen
Seuraava Koodistopalvelun johtoryhmän kokous pidetään maanantaina 26.1.2015 klo 12.30-15.30.
Kokous pidetään Helsingissä Allergia- ja astmaliiton kongressikeskuksessa Paciuksenkatu 19.
Kokous päättyi klo 16.09.
Päivi Hämäläinen
Koodistopalvelun johtoryhmän puheenjohtaja
Mikko Härkönen
Koodistopalvelun johtoryhmän sihteeri

THL Word Template - Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Transcription

Similar documents

Lupaohje (pdf 205 kt) - Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

8.4.2014 - Tampereen LVI-tekninen yhdistys TaLVI ry

Ohjelma ja kutsu - Niuvanniemen sairaala

Ohje 9/2015 - Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

2/2015 - PANK RY

25.5.2015

Paikka: TS 3110 Aika: maanantai 28.9.2015 klo 10.15-12.45

asuntohakemus - Invalidiliiton Asumispalvelut Oy

Syyskokous 2014 pötäkirja