24.2. - Mikkeli
Transcription
24.2. - Mikkeli
Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Tekninen lautakunta 24.02.2015 Kokoustiedot Aika 24.02.2015 Tiistai klo 16.30-17.50 Paikka Kaupungintalo, Lautakuntien kokoushuone 2 krs. Saapuvilla olleet jäsenet Puhakka Paavo, puheenjohtaja Puikkonen Tero, varapuheenjohtaja Rasola Nina Strandman Jaana Kauppi Marja, saapui kello 17,17 § 17 aikana Siiriäinen Jukka Hokkanen Marita Liukkonen Seppo Ruotsalainen Raimo Heinänen Raimo Puntanen Pia Lausas Pekka Muut saapuvilla olleet Seppälä Arto, kh:n edustaja Riihelä Jouni, tekninen johtaja, esittelijä Ruuth Juha, hallintopäällikkö, sihteeri Tarkkanen Ilkka, kaavoituspäällikkö Rissanen Timo, projektijohtaja Hämäläinen Marja-Liisa, taloussuunnittelija Poissa Heikkilä Pekka Paasonen Leena Asiat 10-24 §:t Nro 2 / 2015 Sivu 1 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 2 / 2015 Sivu 2 Allekirjoitukset Puheenjohtaja Sihteeri Paavo Puhakka Juha Ruuth Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkistettuna ja oikeaksi todettuna hyväksytään. Tero Puikkonen Jaana Strandman Pöytäkirjan nähtävänäolo Teknisen toimialan asiointipisteessä 26. päivänä helmikuuta 2015. Hallintokoordinaattori Sari Helanen Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 2 / 2015 Sivu 3 Käsitellyt asiat 1 / 10 § Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 / 11 § Pöytäkirjantarkastajien valinta 3 / 12 § Ilmoitusasiat 4 / 13 § Viranhaltijoiden päätösten otto-oikeus 5 / 14 § Liite 1 6 / 15 § 7 / 16 § Teknisen lautakunnan toimintakertomus 2014 Henkilökuljetusten logistiikkakeskuksen (Kyytineuvo) käyttötalous- ja investointimääräraha v. 2015 Liite 2 Tekninen lautakunta, käyttösuunnitelma 2015 8 / 17 § Mikkelin kaupungin 40. kaupunginosan (Anttola) korttelia 17. koskeva asemakaavan muutosehdotus / Anttolan Kirkonmäki 9 / 18 § Valtuustoaloite Otavan taajama-alueen kaavoituksen käynnistämisestä 10 / 19 § Katujen päällystystyöurakka vuonna 2015 - 2017, optio 2018 11 / 20 § Linnantie, Linnanniementie ja klv:n PLV 0-770 katujen ja vesihuollon rakentaminen sekä Ristiinan vesiasema-Linnanniementie vesihuollon saneerausurakka 12 / 21 § Ylläpidon alueurakat keskusta 2015 - 2019 ja kehä 2015 - 2020 13 / 22 § 14 / 23 § 15 / 24 § Liite 3 - 8 Mikkelin kaupungin lausunto tiesuunnitelmasta Kirkonkyläntien (m 409) jalankulku- ja pyöräilyväylä välille Suomenkyläntie (m 14717) - Hovintie, Suomenniemi, Mikkeli Teknisen lautakunnan jaoston puheenjohtajan valinta Liite 9 - 10 Ympäristönhoito- ja puunkaatopalvelujen hankinta Mikkelin kaupunki Tekninen lautakunta Pöytäkirja 24.02.2015 10 § Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Ehdotus Päätös Tekninen lautakunta: Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Listan asianro 1 Sivu 4 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Tekninen lautakunta Listan asianro 2 Sivu 5 24.02.2015 11 § Pöytäkirjantarkastajien valinta Ehdotus Päätös Tekninen lautakunta: Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Tero Puikkonen ja Jaana Strandman Mikkelin kaupunki Tekninen lautakunta Pöytäkirja Listan asianro 3 Sivu 6 24.02.2015 12 § Ilmoitusasiat Lautakunnalle on toimitettu seuraavat ilmoitusluontoiset asiat: Kaupunginvaltuusto 19.1.2015 § 11 Kirkonvarkauden asemakaava Kaupunginvaltuusto hyväksyi Mikkelin kaupungin 29. kaupunginosan (Annila) asuinrakennusten kortteli-, asuinpientalojen kortteli-, lähivirkistys-, maantien-, venesataman/venevalkaman-, energiahuollon-, yhdyskuntateknisen huollon-, suojaviher- ja vesialueiden asemakaavan / Kirkonvarkauden asemakaavan pohjoisosan. Kaupunginhallitus 2.2.2015 § 50 Kaupunginhallituksen edustajat lautakunnissa ja johtokunnissa 2015-2016 Kaupunginhallitus nimesi edustajakseen tekniseen lautakuntaan Arto Seppälän. Kaupunkisuunnittelu: Kirje 12.2.2015, Rantaosayleiskaava muutos / Yöveden ja Louhiveden alue, tila Palonen 491-516-10-2 Kaupunginvaltuusto 16.2.2015 § 19 Eron myöntäminen Pirkko Valtolalle teknisen lautakunnan jäsenyydestä ja puheenjohtajan tehtävästä sekä uuden jäsenen valitseminen hänen tilalleen ja puheenjohtajan nimeäminen. Kaupunginvaltuusto myönsi eron Pirkko Valtolalle ja valitsi hänen sijaansa teknisen lautakunnan jäseneksi filosofian maisteri Pia Puntasen ja nimesi puheenjohtajaksi diplomi insinööri Paavo Puhakan jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Ehdotus Tekninen johtaja: Merkitään tiedoksi. Päätös Tekninen lautakunta: Merkittiin. Mikkelin kaupunki Tekninen lautakunta Pöytäkirja Listan asianro 4 Sivu 7 24.02.2015 13 § Viranhaltijoiden päätösten otto-oikeus Lautakunnalle on toimitettu seuraavat viranhaltijoiden tekemät päätöspöytäkirjat: Projektijohtaja: § 3 Luistelutapahtuma jäätorilla 2.2.2015 / Mikkelin Seudun Monikkoperheet ry § 4 Hyväntekeväisyystapahtuma jäätorilla 11.2.015 / Aalto yliopiston Mikkelin kampuksen opiskelijayhdistys Probba ry § 5 RekryON 2015 -tapahtuma Hallitustorilla 2. - 6.2.2015 § 6 Hallitustorin toripaikkahakemus 14.2.2015/JHL Kaakkois-Suomen aluetoimisto § 7 Maalismarkkinoiden toripaikka/SML:n Suur-Savon piiri ry § 8 Julkisen todistamisen esittelypiste keskustan alueella, 30.10.2015 saakka § 9 JääTori -tapahtumat talvella 2015 § 10 Tapahtuma kävelykadulla 6.3.2015, kansanedustajaehdokkaan esittelypaikka / Antti Häkkänen § 13 Kaakkois-Suomen verotoimiston hakemus Veroilmoitusrekkakiertueesta Hallitustorilla 17.4.2015 § 14 Nestle-Pingviini- jäätelön 80-vuotiskiertue Hallitustorilla 6.8.2015 § 15 SDP:n Mikkelin kunnallisjärjestö ry, tapahtuma kävelykadulla 21.2.2015 § 16 Mikkelin Ammattikorkeakoulun Opiskelijakunta MAMOK:n tapahtuma kävelykadulla 18.3.2015 Kaupungingeodeetti: § 9 Määräalojen 775-408-18-37 M602, M604, M605, M606 ja M607 (Lastrannantie) ostaminen takaisin kaupungille § 10 Omakotitontin 14-12-7 (Kelotie 20) myyminen § 11 Omakotitontin 31-347-3 (Rantavuolingonkatu 6) varaaminen ja vuokraaminen § 12 Omakotitontin 20-100-2 (Luoti 4) varaaminen ja vuokraaminen § 13 Omakotitontin 31-347-2 (Rantavuolingonkatu 4) varaaminen ja vuokraaminen § 14 Kerrostalotonttien 5-22-399 ja 400 (Nuijamiestenkatu 25-27) uudelleenvuokraus Asunto-osakeyhtiö Kivinuijalle Yhdyskuntatekniikan päällikkö: § 3 Mikkelin satama-alueen käyttölupa 27.2. - 28.2.2015, LC Mikkeli Savon Jousi § 5 Mikkelin kansainväliset Suurmarkkinat 18. - 21.6.2015 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 4 Sivu 8 § 6 Kalamarkkinat 2015 § 8 Päämajakadun kevyen liikenteen väylä, katusuunnitelma § 9 Polttimonkadun kevyen liikenteen väylä, katusuunnitelma Maankäyttöinsinööri: § 6 60. Kaupunginosan (Ristiina) korttelin 293 tonttijaon muutos § 7 60. Kaupunginosan (Ristiina) korttelin 275 tonttijaon muutos § 8 Peltoalueiden vuokraaminen / Kenkäveron pellot § 9 Peltoalueiden vuokraaminen / Vuolingon ja Rantakylän kylien eri tilat § 11 3. Kaupunginosan (Kalevankangas) korttelin 6 tonttijaon muutos Kaavoituspäällikkö: § 2 Mikkelin Marskinaukion suunnitteleminen asuinkäyttöön § 3 Kaavoituskatsauksen 2015 taitto § 4 Kirkonvarkauden asuntomessualueen tonttisuunnitelma, perspektiivikuvat ja animaatio Metsätalousinsinööri: § 1 Lupa nuotion pitämiseen lähimetsässä / Päiväkoti Rölli § 2 Maastonkäyttölupa / Suunnistuskilpailut 31.5.2015 Anttolan Urheilijat ry § 3 Rataonkimestaruuskilpailut 10.6.2015 Kaihulla / Mikkelin Eläkkeensaajat ry § 4 Hankintaerien myynti / Tarjouspyyntö 8.1.2015 § 5 Kuljetuspalvelusopimuksen tarkistaminen 1.1.2015 alkaen § 6 Puutavaraleimikoiden myynti / tarjouspyyntö 27.1.2015 Paikkatietoinsinööri: § 1 Kiinteistön 491-430-10-52 osoitteen vahvistaminen Otavassa § 2 Osoitteen vahvistaminen tilalle Lepuusaari RN:o 10:42 § 3 Kaatopaikantien nimen muuttaminen Väinöläntieksi Ristiinassa § 4 Kukonpesäntien ja Hakaroivantien osoitenumerointien korjaaminen § 5 Kontiolammentien nimeäminen osoitejärjestelmään Kunnossapitopäällikkö: § 1 Maalismarkkinat 10. - 12.3.2015, liikenne- ja pysäköintijärjestelyt Ehdotus Tekninen johtaja: Lautakunta päättää olla käyttämättä otto-oikeuttaan, koska pöytäkirjoista ei ole havaittu mitään sellaista mikä olisi esteenä päätösten täytäntöönpanolle. Päätös Tekninen lautakunta: Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Hyväksyttiin. Listan asianro 4 Sivu 9 Mikkelin kaupunki Tekninen lautakunta Pöytäkirja Listan asianro 5 Sivu 10 24.02.2015 14 § 2273 / 040 / 2013 Teknisen lautakunnan toimintakertomus 2014 Valmistelijat: Tekninen johtaja Jouni Riihelä, puhelin 044 794 2515 ja taloussuunnittelija Marja-Liisa Hämäläinen, puhelin 044 794 3201. Talouspalveluiden ohjeiden mukaan on lautakuntien, johtokuntien ja taseyksiköiden annettava toimintakertomustiedot talouspalveluille tilinpäätöksen kokoamista varten 28.2.2015 mennessä. Toimintakertomuksen rakenne: - palvelusuunnitelman toteutuminen - talouden toteutuminen ja olennaiset poikkeamat - talouden tasapainottaminen - selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä - valtuustoon nähden sitovien tavoitteiden raportointi - tunnusluvut ja maisema -tilaustaulukot. Talousarviovuoden aikana kaupunginvaltuusto myönsi teknisen lautakunnan alaisille tulosalueille lisämäärärahaa seuraavasti: l Kv 26.5.2014/§ 55 Lisämääräraha kaupunkisuunnittelun asiantuntijapalveluihin (ulkopuolisilta tilatut kaavatyön selvitykset) 200 000 euroa, syynä Moisio-Kyyhkylä alueen kaavoitus. 350 000 euron lisämääräraha liikenneväylien päällysteiden kunnostukseen kaupunkiympäristö –tulosalueelle. l Kv 8.12.2014/§ 136 Porrassalmenkatu 17:a koskevan kevyen liikenteen väylän rakentamiseen liittyviä huoneiston käyttöoikeuden kustannuksia ja tulot maaomaisuuden hallintaan, tulot 768 000 euroa ja menot 449 000 euroa. Alla olevassa taulukossa talouden toteutuma verrattuna lisämäärärahat huomioituun talousarvioon. Tarkempi analyysi taloudesta sisältyy toimintakertomukseen ja käydään läpi kokouksessa. Talousarviomenoja kasvatti tilinpäätökseen tehdyt ympäristövastuuvaraukset 210 000 euroa. Varsinaisen toiminnan menojen ylitys kokonaisuutena oli n. 100 000 euroa. Määrärahat ylittyivät kaupunkisuunnittelussa, ympäristövastuissa sekä energiapuun hankinnassa. Nämä pystyttiin kattamaan hallinnon projekteista säästyneistä määrärahoista. Tulot alittuivat budjetoidusta 49 000 euroa ja omavalmistus alittui n. 68 000 euroa. Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 5 Sivu 11 Koska lopulliset tilinpäätöstiedot investointien osalta eivät ole valmiina, toteutumataulukko sekä analyysit esitellään kokouksessa ja liitetään toimintakertomukseen. Talouspalveluille toimitetaan valtuustotason toimintakertomustiedot. Liitteenä oleva toimintakertomus on edellistä laajempi kuvaus teknisen lautakunnan vuoden 2014 toiminnasta. Teknisen lautakunnan toimintakertomus vuodelta 2014 Liite 1 Ehdotus Tekninen johtaja: Tekninen lautakunta hyväksyy vuoden 2014 toimintakertomuksen. Päätös Tekninen lautakunta: Hyväksyttiin. Mikkelin kaupunki Tekninen lautakunta Pöytäkirja Listan asianro 6 Sivu 12 24.02.2015 15 § 449 / 040 / 2015 Henkilökuljetusten logistiikkakeskuksen (Kyytineuvo) käyttötalous- ja investointimääräraha v. 2015 Valmistelijat: Kyytineuvon ma. projektipäällikkö Arja Brotkin, 044 794 2330, projektijohtaja Timo Rissanen, 040 748 8168, taloussuunnittelija Marja-Liisa Hämäläinen 044 794 3201. Tausta Kaupunginhallitus on 20.1.2014 § 24 päättänyt, että vammais- ja sosiaalihuoltolain sekä erityishuoltolain mukaisten kuljetuspalvelujen välitys ja yhdistely tuotetaan omana toimintana. Kaupungin johtoryhmä on edelleen linjannut kesäkuussa 2014, että osana sosiaali- ja terveystoimen matkojen yhdistelytoiminnan aloittamista käynnistetään laajempi kaupungin henkilökuljetuksista vastaavan yksikön suunnittelu. Kaupunginhallitus on kokouksessaan 3.11.2014 § 419 päättänyt Matkojen yhdistelyohjelman hankinnasta Semel Oy:ltä. Kaupungin johtoryhmä on kokouksessaan 12.11.2014 päättänyt Kyytineuvon perustamisesta 1.1.2015 alkaen. Kyytineuvo kuuluu teknisen toimen organisaatioon. Toiminta Kyytineuvon toiminta, erityisesti matkojen välitys ja yhdistely, ovat uutta toimintaa Mikkelin kaupungilla. Kyytineuvo vastaa Mikkelin kaupungin henkilökuljetusten järjestämisestä kokonaisuudessaan sisältäen sivistystoimen koulukuljetukset, sosiaali- ja terveystoimen vammaispalvelusosiaali- ja erityishuoltolain kuljetukset sekä kaupungin järjestämän joukkoliikennepalvelun työ-, asiointi- ja koulumatkavuoroina kaupunkiliikenteessä. Kyytineuvon henkilöstömääräksi on arvioitu toiminnan aloitusvaiheessa 7 henkilöä, jotka kaikki siirtyivät sisäisin siirroin nykyisestä henkilöstöstä lukuun ottamatta sivistystoimen eläkkeelle siirtyvän tilalle palkattavaa henkilöä. Toiminnan käynnistämiseen on nimetty ma. projektipäällikkö ajalle 1.12.2014 – 30.6.2015. Kyytineuvon vakituisen esimiehen rekrytointi tehdään keväällä 2015. Siirtyvä henkilöstö Kaupunginhallituksen päätöksellä 18.12.2014 § 455 Kyytineuvoon siirtyvien kahden toimistosihteerin toimen nimikkeet ja yhden lähihoitajan toimen nimike muutettiin matkasihteeriksi. Kahden toimistosihteerin toimen nimike muutettiin kuljetuskoordinaattoriksi. Liikenneinsinöörin virka muutettiin joukkoliikenneinsinööriksi. Kuljetuskoordinaattorin rekrytointi on tehty helmikuussa 2015. Kyytineuvo sijaitsee kaupunginvirastotalon kolmannessa kerroksessa. Huoneistojen kalustaminen, atk-laitteistojen sekä puhelinjärjestelmän hankinta ja asennukset on tehty tammikuussa. Ohjelmistoasennusten jälkeen on aloitettu henkilöstön koulutukset sekä asiakasprofiilien tallentaminen matkojen välitysohjelmaan. Samoin on ryhdytty tallentamaan autoilijoiden Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 6 Sivu 13 sopimustietoja, hakuketjuja sekä hakuruutuja. Teknisen toimen vuoden 2015 käyttötalouden määrärahoissa on huomioitu joukkoliikenteen tarvitsema määräraha sekä joukkoliikenneinsinöörin palkkamenot. Sivistystoimen vuoden 2015 käyttötalouden määrärahoissa on huomioitu koulukuljetusten tarvitsema määräraha sekä kahden kuljetuskoordinaattorin palkkamenot. Sosiaalitoimen vuoden 2015 käyttötalouden määrärahoissa on huomioitu vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain sekä päivätoimintojen mukaisten kuljetusten määräraha sekä kolmen matkasihteerin palkkamenot. Joukkoliikenteen, asiointiliikenteen, koulukuljetusten sekä soten matkojen kuljetuskustannukset maksetaan tänä vuonna ao. toimialojen talousarvioihin varatuista määrärahoista joita ei siis siirretä tekniseen toimeen. Sivistystoimen ja sosiaalitoimen määrärahoista siirretään kuljetuspalveluita hoitavien henkilöiden palkkakulut sivukuluineen Kyytineuvoon seuraavasti: Sivistystoimesta 92 500 euroa Sosiaali- ja terveystoimesta 146 500 euroa. Lisäksi lisätään käyttötalouteen Kyytineuvon esimiehen palkkakustannuksiin ja toiminnan käynnistämiseen liittyviin kuluihin 80 000 euron määräraha. Ohjelma- ja laitehankintoihin lisätään 88 000 euron investointimääräraha. Yhteisten kustannusten osuus vyörytetään aiheutumisperiaatteen mukaisesti toimialoille talousarvion raportointiaikataulun mukaisesti ja tarpeen mukaan jatkossa kuukausittain Ehdotus Tekninen johtaja: Tekninen lautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi seuraavat lisämäärärahat ja määrärahamuutokset sekä hyväksyy yhteisten kustannusten vyörytyksen aiheutumisperiaatteen mukaisesti toimialoille: Määrärahamuutokset käyttötalouteen: Teknisen toimen hallintoon (Kyytineuvo) siirretään sivistystoimesta 92 500,00 euroa ja sosiaalitoimesta 146 500 euroa, yhteensä 239 000 euroa. Teknisen toimen hallintoon (Kyytineuvo) lisämääräraha Kyytineuvon esimiehen palkkauskustannuksiin sekä käynnistyskustannuksiin 80 000 euroa. Lisämääräraha investointeihin: Kyytineuvon ohjelma- ja laitehankintoihin 88 000 euroa. Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Päätös Tekninen lautakunta: Hyväksyttiin. Tiedoksi Kaupunginhallitus Listan asianro 6 Sivu 14 Mikkelin kaupunki Tekninen lautakunta Pöytäkirja Listan asianro 7 Sivu 15 24.02.2015 16 § 395 / 040 / 2015 Tekninen lautakunta, käyttösuunnitelma 2015 Valmistelijat: tekninen johtaja Jouni Riihelä, puhelin 044 794 2515 ja taloussuunnittelija Marja-Liisa Hämäläinen, puhelin 044 794 3201. Lautakuntien, johtokuntien ja kaupunginhallituksen alaisten tulosalueiden tulee laatia valtuuston hyväksymän talousarvion mukaiset käyttösuunnitelmat. Käyttösuunnitelmassa ei muuteta enää kaupunginvaltuuston hyväksymiä kokonaistuloja ja kokonaismenoja eikä toimintakatetta. Käyttösuunnitelmassa toimielin ottaa kantaa viranhaltijoiden toimivaltaan ja laskujen hyväksymiseen. Käyttösuunnitelma on vahvistettava viimeistään 31.1.2015 mennessä. Jatkoaikaa saatiin 28.2.2015 saakka uuden taloushallinnon ohjelman ongelmien vuoksi. Vuonna 2015 hallintokuntien toimintaa ja taloutta seurataan vähintään kolme kertaa vuodessa. Seurannan ajantasaisuus, oikeellisuus ja sen ohjausvaikutukset ovat keskeisiä tekijöitä valtuustolle annettavissa seurantaraporteissa. Kaupunginhallitukselle raportoidaan talouden kehityksestä kuukausittain. Kaupunginhallituksen kuukausittaisessa raportoinnissa kukin toimialajohtaja selvittää, miten talouden tasapainottamiseksi päätettyjä toimenpiteitä on viety toimialalla eteenpäin. Käyttösuunnitelman sisältö: 1. Kaupungin strategian mukaisesti kaupunginvaltuustoon nähden on määritelty vaikuttavuusindikaattorit ja niille tavoitteet ja tavoitteiden toteuttamiseksi on tehty strategiset toimenpiteet. Strategisilla toimenpiteillä tähdätään vaikuttavuusindikaattoreiden kehittymiseen, jotta tavoitetaso saavutetaan. Kaupunginvaltuuston hyväksymässä kirjassa on vain kaupunginvaltuustoon nähden sitovat toimenpiteet. Lautakuntaan nähden sitovat toimenpiteet esitetään käyttösuunnitelmassa toiminnan ja ohjauksen kannalta tarvittaessa tulosyksiköihin saakka. 2. Käyttösuunnitelmarakenne yksiköittäin (toimielimen organisaatiokaavio ja vastuuhenkilöt) 3. Käyttösuunnitelmaan liittyvät toimivaltuudet 4. Tositteiden hyväksyjät ja heille varahenkilöt sekä asiatarkastajat 5. Tulosalueiden menot ja tulot siinä laajuudessa kuin on johtamisen kannalta tarpeellista. Kuntamaisema-taulut muodostavat palveluiden seurantapohjan vuodelle 2015. Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 7 Sivu 16 Teknisen lautakunnan käyttösuunnitelma 2015 Liite 2 Ehdotus Tekninen johtaja: Tekninen lautakunta hyväksyy vuoden 2015 käyttösuunnitelman. Päätös Tekninen lautakunta: Hyväksyttiin. Tiedoksi Kaupunginhallitus, talouspalvelut Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Tekninen lautakunta Listan asianro 8 Sivu 17 24.02.2015 17 § 336 / 611 / 2013 Mikkelin kaupungin 40. kaupunginosan (Anttola) korttelia 17. koskeva asemakaavan muutosehdotus / Anttolan Kirkonmäki Valmistelija kaavoitusinsinööri Kalle Räinä p. 044 794 2525 Kaupunkisuunnittelu lähettää otsikossa mainitun 24. päivänä helmikuuta 2015 päivätyn asemakaavan muutosehdotuksen teknisen lautakunnan käsiteltäväksi. Taustaa Kaavanmuutosalue sijaitsee Mikkelin Anttolassa kirkonkylän keskustan tuntumassa Saimaan Harvion ja Vitjasen välisellä kannaksella Mikkelintien varrella. Anttolan kirkonmäki on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Alueella on kulttuurihistoriallisia, historiallisia ja maisemallisia arvoja. Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta on osana kiinteistöstrategiaansa myynyt seurakunnalle tarpeettomaksi käyneen pappilan rakennuksen. Pappilan rakennuspaikka erotetaan kaavassa omaksi tontiksi, samoin terveystalo, ja samalla koko korttelialueen rakennusoikeuksia tarkistetaan ja osoitetaan tonteille tarvittavien talousrakennusten rakennusalat. Maankäyttömerkinnät muutetaan uusiutuneiden käyttötarkoitusten mukaisiksi. Arvorakennukset ja miljöö suojellaan, liikennettä jäsennellään ja ympäristön hoidosta annetaan kaavamääräykset. Anttolan Kirkonmäen kaavamuutoksella säilytetään arvokas kulttuuriympäristö ja mahdollistetaan alueen käyttö mm. asumiseen. Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan ja kaupungin välille laaditaan maankäyttösopimukset. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut julkisesti nähtävillä, ja siitä on voinut jättää huomautuksen 24.1.2012- 25.2.2012 välisenä aikana. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin viisi lausuntoa. Kaavatilanne Etelä-Savon maakuntakaava on vahvistettu 4.10.2010. Siinä Anttolan kirkonkylä ja satama on kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti merkittävä alue. Suunnittelumääräyksen mukaan alueen käytön suunnittelussa on Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 8 Sivu 18 otettava huomioon alueen historiallisesti tai ympäristön kannalta arvokkaat rakennukset, rakennusryhmät, puistot tai maisema-alueet taikka muut niihin verrattavat erityisarvot. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on osoitettava määräykset maiseman ja rakennetun kulttuuriympäristön osatekijöiden, kokonaisuuden ja ominaislaadun säilyttämiseksi. Suosituksena on, että ympäristöön merkittävästi vaikuttavista toimenpiteistä tulee pyytää lausunto museoviranomaiselta ja alueelliselta ympäristökeskukselta. Yksittäisiä suojelukohteita ovat Anttolan kirkko ja museo (entinen lainajyvästö) (valtakunnallisesti arvokkaat) sekä seurakuntatalo (maakunnallisesti arvokas). Anttolan kirkonkylän osayleiskaava on hyväksytty Mikkelin kaupunginvaltuustossa 17.11.2003. Siinä suojeltaviksi rakennuksiksi on merkitty kirkko, museo, seurakuntatalo ja seurakunnan taloustoimisto (pappila) ja terveystalo. Kaavanmuutosalueella on voimassa vahvistettu asemakaava. Kirkonmäen kaavanmuutosalue on yleisten rakennusten korttelialue (Y), kerrosluku ½II ja tehokkuus 0,10. Kirkonmäen alarinteessä on 1870-luvun kivinen lainajyvästö merkitty suojeltavaksi rakennukseksi (sr). Rakennusalaa ympäröivä korttelialue on istutettava alueen osa. Kaavaratkaisu Asemakaavan muutoksella Kirkonmäen alueelle muodostuu asuinrakennusten ja yleistein rakennusten korttelialue. Voimassa olevaan asemakaavan verrattuna kaavamuutos ei aiheuta lähiympäristöön suuria näkyviä muutoksia. Olemassa olevat rakennukset suojellaan lukuun ottamatta päiväkodin rakennusta, jolle on osoitettu lisää rakennusoikeutta. Asemakaavan toteutuessa Kirkonmäen alueesta muodostuu luonteva osa Anttolan keskustaajaman yhteyteen. Kaava-alueen pinta-ala on noin 4,7 hehtaaria, josta korttelialueita on 1,8 hehtaaria ja loput virkistys- tai katualueita. Entisen pappilarakennuksen ja terveystalon rakennuspaikat muutetaan asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi. Alueiden pinta-ala on yhteensä 3 622 m² ja rakennusoikeutta on osoitettu AP ja AL korttelialueille yhteensä 1 306 k-m². Merkityille rakennusalueille on piirretty myös tarkat rakennusalan rajat, jotka vastaavat suojelumääräyksiä. Pappilan ja terveystalon rakennuspaikat ovat osoitettu suojelluiksi merkinnällä sr-2. Y korttelialueiden rakennusoikeus on 2 543 k-m2, mikäli kaikki rakennusoikeus toteutuu. Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 8 Sivu 19 Alueelle laaditun suunnitelman mukaan päiväkotitoiminta laajenee noin 430 k-m2 verran. Kerrosluvuksi on osoitettu 1/2k II. Päiväkodin korttelin saattoliikenne ja saattopaikka on osoitettu korttelialueelle. Osayleiskaavan aluevarauksista poiketen nuorisotalo säilytetään kaupungin kannan mukaisesti julkisten rakennusten korttelialueena yhdessä päiväkoti- ja museorakennusten kanssa. Asemakaavan muutosehdotus liitteineen on luettavissa ohessa Asemakaavan muutos 40. kaupunginosan Anttolan korttelin 17 osaa Anttola Kirkonmäki.pdf . Ehdotus Tekninen johtaja: Tekninen lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että se hyväksyy alustavasti 40. kaupunginosaa (Anttola) korttelia 17. koskevan asemakaavan muutosehdotuksen (Anttolan Kirkonmäki), asettaa sen julkisesti nähtäville sekä pyytää siitä lausunnot rakennusvalvonnalta, Mikkelin Seudun Ympäristöpalveluilta, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Etelä-Savon pelastuslaitokselta, Etelä-Savon Energia Oy:ltä, Suur-Savon Sähkö Oy:ltä, Mikkelin Puhelin Oyj:ltä, yhdyskuntatekniikka ja ympäristö-yksiköltä ja Mikkelin Vesiliikelaitokselta, Museovirastolta ja Savonlinnan maakuntamuseolta sekä Anttolan aluejohtokunnalta ja Anttola-Seuralta. Päätös Tekninen lautakunta: Hyväksyttiin. Tiedoksi Kaupunginhallitus. Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Tekninen lautakunta Listan asianro 9 Sivu 20 24.02.2015 18 § 2581 / 611 / 2010 Valtuustoaloite Otavan taajama-alueen kaavoituksen käynnistämisestä Valtuutettu Martti Lokka ym. esittivät 15.11.2010 valtuustoaloitteenaan otsikkoasiasta seuraavaa: "Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Mikkelin kaupunki käynnistää Otavan taajama-alueen kaavoituksen vuoden 2011 aikana. Mikkelissä 15.11.2010 Martti Lokka ja 31 muuta allekirjoittajaa Tekninen lautakunta 24.2.2015 Valmistelija: kaavoituspäällikkö Ilkka Tarkkanen p. 050 311 7130 Kaupunki on käynnistänyt Tokeron alueen asemakaavoituksen 12.6.2012 ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) yhteydessä esitettiin kaavahahmotelma ja järjestettiin asukastilaisuus 6.9.2012. Saadun palautteen perusteella suunnitelmaa on viety eteenpäin ja kaava on tarkoitus saada kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi vuoden 2015 aikana. Uudella kaavalla mahdollistetaan n. 50 omakotitalotontin toteuttaminen Otavaan. Ehdotus Tekninen johtaja: Tekninen lautakunta antaa oheisen kaupunkisuunnittelun lausunnon kaupunginhallitukselle. Päätös Tekninen lautakunta: Hyväksyttiin. Tiedoksi Kaupunginhallitus Mikkelin kaupunki Tekninen lautakunta Pöytäkirja Listan asianro 10 Sivu 21 24.02.2015 19 § 423 / 660 / 2015 Katujen päällystystyöurakka vuonna 2015 - 2017, optio 2018 Valmistelija vs. yhdyskuntatekniikan päällikkö Pekka Kammonen p. 044 794 3222 Tekninen toimi kaupunkiympäristö on pyytänyt tarjouksia päällystystöistä vuosille 2015 - 2017, optio 2018. Tarjouspyyntö on julkaistu Hilma - Julkiset hankinnat tietokannassa 28.1.2015. Tarjous on pyydetty toimittamaan 19.2.2015 klo 12.00 mennessä. Tarjous pyydettiin verottomalla hinnalla (alv 0). Kaupunki kuuluu käännetyn arvonlisäveron piiriin 1.4.2011 alkaen. Avauspöytäkirja esitellään kokouksessa. Tarjouspyyntö liitteineen on tarvittaessa nähtävänä lautakunnan sihteerillä. Ehdotus Tekninen johtaja: Tekninen lautakunta päättää, että päällystystyöurakka vuonna 2015 2017, optio 2018 tilataan edullisimman tarjouksen tehneeltä Lemminkäinen Infra Oy:ltä hintaan 771 090,00 euroa (alv 0 % ). Päätös Tekninen lautakunta: Hyväksyttiin. Mikkelin kaupunki Tekninen lautakunta Pöytäkirja Listan asianro 11 Sivu 22 24.02.2015 20 § 424 / 061 / 2015 Linnantie, Linnanniementie ja klv:n PLV 0-770 katujen ja vesihuollon rakentaminen sekä Ristiinan vesiasema-Linnanniementie vesihuollon saneerausurakka Valmistelija yhdyskuntatekniikan insinööri Pekka Kammonen p. 044 794 3222 Tekninen toimi, kaupunkiympäristö on pyytänyt tarjouksia 30.1.2015 päivätyllä ilmoituksella Linnantie, Linnanniementie ja klv:n PLV 0-770 katujen ja vesihuollon rakentamisesta sekä Ristiinan vesiasema-Linnanniementie vesihuollon saneerausurakasta. Tarjouspyyntö on julkaistu kauppa ja teollisuusministeriön HILMA-järjestelmässä sekä Mikkelin kaupungin internetsivuilla. Tarjousten vertailutaulukko esitellään kokouksessa. Ehdotus Tekninen johtaja: Tekninen lautakunta päättää, että Linnantien, Linnanniementien ja klv:n plv 0 - 770 katujen ja vesihuollon sekä Ristiinan vesiasema Linnanniementie vesihuollon saneerauksen (Ristiina) rakentamisurakka tilataan edullisimman tarjouksen tehneeltä Maarakennus Talpa Oy:ltä hintaan 646 439,10 euroa (alv 0 % ). Päätös Tekninen lautakunta: Hyväksyttiin. Tiedoksi Tarjouksen jättäneet Mikkelin kaupunki Tekninen lautakunta Pöytäkirja Listan asianro 12 Sivu 23 24.02.2015 21 § 436 / 063 / 2015 Ylläpidon alueurakat keskusta 2015 - 2019 ja kehä 2015 - 2020 Valmistelija vs. yhdyskuntatekniikan päällikkö Pekka Kammonen p. 044 794 3222. Tekninen toimi, kaupunkiympäristö on pyytänyt tarjouksia Ylläpidon keskusta- ja kehäalueiden alueurakoista (keskusta 1.10.2015 – 30.9.2019, optio 1.10.2019 – 30.9.2020; kehä 1.10.2015 - 30.9.2020, optio 1.10.2020 – 30.9.2021) 1.12.2014 päivätyillä asiapapereilla. Tarjouspyynnöt julkaistiin kauppa- ja teollisuusministeriön ylläpitämillä internetsivuilla HILMA -järjestelmässä sekä Mikkelin kaupungin internetsivuilla. Määräaikaan 16.1.2015 klo 12.00 mennessä saapui kaksi (2) tarjousta kehäalueesta ja kolme (3) tarjousta keskusta-alueesta. Yksi tarjous saapui myöhässä eikä sitä voitu ottaa huomioon. Laatukuoret avattiin 16.1.2015 ja kaikki tarjoajat ylittivät asetetun minimipistemäärän ja hintakuoret avattiin 3.2.2015. Laatu- ja hintapisteet yhdistettiin. Vertailutaulukko esitellään kokouksessa. Ehdotus Tekninen johtaja: Tekninen lautakunta päättää tilata ylläpidon alueurakat keskusta 2015-2019 ja kehä 2015-2020 edullisimman kokonaishinnan tarjonneilta seuraavasti: Keskusta-alue: Viherpalvelut Hyvönen Oy hintaan 4 432 044 euroa (alv 0 %) Kehäalue: YIT-Kuntatekniikka Oy hintaan 9 623 726 euroa (alv 0 %) Päätös Tekninen lautakunta: Hyväksyttiin. Tiedoksi Tarjouksen jättäneet Mikkelin kaupunki Tekninen lautakunta 22 § Pöytäkirja Listan asianro 13 Sivu 24 24.02.2015 427 / 662 / 2015 Mikkelin kaupungin lausunto tiesuunnitelmasta Kirkonkyläntien (m 409) jalankulkuja pyöräilyväylä välille Suomenkyläntie (m 14717) - Hovintie, Suomenniemi, Mikkeli Valmistelija: liikennesuunnittelijat Ulla Vanhakartano, p. 044 794 5722 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on lähettänyt asiakohdassa mainitun tiesuunnitelman maantielain 27 §:n mukaista käsittelyä varten ja pyytää Mikkelin kaupunkia antamaan lausunnon kyseisestä tiesuunnitelmasta, siitä tehdyistä muistutuksista sekä kustannusjakoehdotuksesta. Hanke on paikallinen parannuskohde, jonka tavoitteena on kevyen liikenteen olosuhteiden ja liikenneturvallisuuden parantaminen. Kirkonkyläntie (m 409) on toiminnalliselta luokaltaan seututie. Nykytilanteessa kevyt liikenne käyttää kapeaa 6,0 metriä leveää maantietä, jonka sorapientareen leveys on 0,25 m. Jalankulku- ja pyöräilyväylä alkaa Suomenkyläntien liittymästä (m 14717) ja päättyy pohjoispäässä Hovintien liittymään. Suunnitellun väylän pituus on noin 1,1 km ja se esitetään toteutettavaksi Kirkonkyläntien länsipuolelle. Perusteluina puolen valinnalle ovat asemakaava-alueen varaus länsipuolella, turvallinen liittyminen suunnittelualueen alkupäässä Suomenkyläntiehen, maantien valaistus on pääosin länsipuolella ja väylän puolen vaihto toisi turvallisuusongelmia. Jalankulku- ja pyöräilyväylän päällysteleveys on 3,0 m ja väylä toteutetaan suurimmalta osalta välikaistalla erotettuna, välikaistan leveys on 3,5-7 metriä. Ahtaimmissa paikoissa (paaluvälillä 23-53 ja 210-400)väylä tehdään korotettuna, reunatuellisena ratkaisuna. Kevytväylän lisäksi Suomenkyläntien liittymää selkeytetään, Opinraitin liittymään lisätään korokkeellinen saareke ja Opinraitin ylityskohta merkitään pyörätien jatkeena. Kirkonkyläntielle tehdään korotetut suojatiet Osuuskaupan ajoliittymän viereen (pl. 133) sekä Opinraitin liittymän pohjoispuolelle (pl. 427) hillitsemään ajonopeuksia sekä turvaamaan tienylitystä. Joitakin kiinteistöjen ajoliittymiä katkaistaan välillä Suomenkyläntie-Opinraitti ja korvaavat ajoyhteydet järjestetään. Tieympäristön kannalta lähtökohtana on säilyttää olemassa olevaa kasvillisuutta mahdollisimman paljon, luiskat nurmetetaan nykyisen ympäristön mukaisesti. Esitetyt toimenpiteet on pyritty sovittamaan mahdollisimman hienovaraisesti ympäristöön ja maisemaan. Väylää varten lunastettava tiealuetarve pyritään minimoimaan ja lunastamaan vain rakenteen vaatimassa välttämättömässä laajuudessa. Kuivatus hoidetaan väylän alkuosalla sivuojilla johtaen vedet imuputkeen. Korotetulla osuudella kuivatus toteutetaan hulevesiviemäröinnin, imuputkien ja hulevesikaivojen avulla. Uusi hulevesiviemäri yhdistetään Opinraitin hulevesiviemäriin. Opinraitin liittymästä pohjoiseen välikaistallisella osuudella vedet johdetaan sivuojissa pohjoiseen päin ja rummuilla väylän alitse nykyisiin laskuojiin lännen suuntaan. Tarvittavat laitesiirrot ja mahdolliset routaeristykset tarkentuvat rakennussuunnitelman laadinnan Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 13 Sivu 25 aikana. Jalankulku- ja pyöräilyväylän toteuttaminen on ELY-keskuksen ja Mikkelin kaupungin yhteistyöhanke, ja se kuuluu Suomenniemen ja Mikkelin kaupungin väliseen kuntaliitossopimukseen. Hankkeen kokonaiskustannuksiksi on arvioitu 329 000 € (mr-ind. 112.8, 2010=100, alv 0 %), josta lunastus- ja korvauskustannuksia on 15 000 €. ELY-keskuksen kustannusjakoesityksessä jalankulku- ja pyöräilyväylän rakentamiskustannukset paaluvälillä 0-430 jakautuvat ELY-keskukselle 33 % ja kaupungille 67 %, samoin liittymän siirto maanteillä 1/2 ja suojatiejärjestelyt, tonttiliittymät sekä johto- ja laitesiirrot. Paaluvälillä 430-1075 kevytväylän sekä lyhyiden yksityistieosuuksien Y3-5 rakentamiskustannukset ovat kokonaisuudessaan kaupungin kustannuksia. Tietoimitus- ja lunastuskustannukset ovat valtion kustannettavia. Esityksen mukainen koko hankkeen kustannusjako on ELY-keskus 77 600 € (24 %) ja kaupunki 251 400 € (76 %). Hanke on mahdollista toteuttaa vuonna 2015. Rakennettavan jalankulku- ja pyöräilyväylän kunnossapidosta vastaa Pohjois-Savon ELY-keskus. Hankkeen toteuttaminen ei aiheuta tieverkolla hallinnollisia muutoksia. Kaupunkiympäristön lausunto: Kaupungin edustajat ovat osallistuneet tiesuunnitelman laatimiseen yhteistyössä ELY-keskuksen edustajien kanssa. Suunnittelualueella on vahvistettu Kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus (v. 2000) ja lisäksi Kirkonkylän rakennuskaava (v. 1992) sivuaa pieneltä osin aluetta. Suomenniemen kirkonkylän osayleiskaava (v. 1987) ei ole oikeusvaikutteinen. Tiesuunnitelma on laadittu noudattaen nykyistä asemakaavaa. Asemakaavan maantien liikennealueen määrittämisessä jalankulku- ja pyöräilyväylän toteutukseen on varauduttu. Maantien suoja-alue ulottuu asemakaavoitetulla alueella liikennealueen rajalle ja asemakaava-alueen ulkopuolella 20 metrin etäisyydelle ajoradan keskiviivasta. Suunnittelualueella ei ole vireillä kaavamuutoksia tai kaupungilla muita hankkeita, jotka olisivat ristiriidassa tiesuunnitelman kanssa. Kaupunki on pitänyt tiesuunnitelman yleisesti nähtävänä 15.12.2014– 16.1.2015. Tiesuunnitelmasta on jätetty kaksi muistutusta nähtävilläoloaikana. Muistutus 1. Kiinteistöllä 25:21 harjoitetaan maa- ja metsätaloutta ja uuden liittymän tulee mahdollistaa liikennöinti täysperävaunullisella rekalla. Kevyen liikenteen väylään rajautuvan pellon kuivatusvesien tulee päästä virtaamaan esteettömästi pois. Kiinteistöstä mahdollisesti otettava maa väylän rakentamisen tarpeisiin tulee korvata täysimääräisenä. Kaupungin vastine. Kiinteistön 25:21 liikennöinti on järjestetty yksityistietä (Y1) pitkin, ratkaisu on asemakaavan mukainen. Yksityistien liittymä Suomenkyläntiehen (M2) ja linjaus tulee varmistaa rakentamisvaiheen yhteydessä täysperävaunullisen rekan liikennöinnin kannalta. ELY-keskuksen tulee huomioida muistutuksen kuivatusasia. Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 13 Sivu 26 Korvausten käsittely toimitetaan maanomistajien ja valtion kesken. Muistutus 2. Kiinteistön 9:41 (Simontalo) kohdalla jk- ja pp-väylä tulee liian lähelle pihapiiriä. Kiinteistön omistaja esittää väylän siirtoa lähemmäksi maantietä ja kiinteistön puoleista ojaa poistettavaksi. Korjaus antaisi noin kolmen metrin lisäsuojan pihapiirin ja väylän väliin, pyrkimyksenä on varjella myös väylän alle jäävää koivikkoa. Muistutuksen liitteenä on esitys, jossa on käsitelty myös tiesuunnitelma-alueen ulkopuolista aluetta. Siinä on tuotu esille mm. Kirkonkyläntien nopeusrajoituksia, kevytväylän ulottamista pappilan kortteliin saakka, jalkakäytävätarve välille Sale-Härkintupa, jalankulku- ja pyöräilyväylän sijoittamista suhteessa ajorataan sekä hidasteita ja taajamaportteja. Kaupungin vastine. Kiinteistön piha-/navettarakennuksen etäisyys kevyen liikenteen väylän reunasta on lyhimmillään noin 17 metriä. Ajoradan ja jk- ja pp-väylän välisen erotuskaistan leveys kiinteistön kohdalla on 5-7-m, joka on muuallakin suunnittelualueella erillisen väylän osuudella käytetty leveys. Jk- ja pp-väylän sijainti erillään ajoradasta sopii paremmin kylämaisemaan kuin ajoradassa kiinni oleva, korotetulla reunatuella erotettu väylä. Se on myös kevyen liikenteen kulkijalle miellyttävämpi ja turvallisempi. ELY-keskuksen tulee huomioida muistutuksen kuivatusasia. Suunnitelman laadinnassa on ollut tavoitteena säilyttää nykyistä kasvillisuutta mahdollisimman paljon. Kevyen liikenteen väylä alkaa pappilan kohdalta Suomenkyläntiestä, jonka liittymäaluetta parannetaan. Suunnitelman mukaiset korotetut suojatiet vaikuttavat ajonopeuksiin taajamassa 40 km/h – nopeusrajoitusalueella ja turvaavat jalankulkijoiden Kirkonkyläntien ylityksiä. Suojateiden sijainnin suunnittelussa on huomioitu yleisimmät asiointipaikat. Päällystettyä piennarta levennetään Opinraitin liittymäalueelle tulevan suojatien ja seuraavan liikekiinteistön ajoliittymän välillä tien itäpuolella. Mikkelin kaupunki hyväksyy lausuntopyynnön liitteenä olevan kustannusjakoehdotuksen, joka on suunnitelman laadintavaiheessa sovitun mukainen. Kaupungin osuus hankkeen kokonaiskustannusarviosta on 251 400 €. Kaupunki luovuttaa jalankulku- ja pyöräilyväylän tekemiseen tarvittavan omistamansa maa-alueen korvauksetta tietarkoituksiin. Tiesuunnitelmaan sisältyviin asemakaava-alueella oleviin laskuoja-alueisiin tai laskujohtoihin ei ole huomauttamista. Tiesuunnitelma on nähtävillä kokouksessa. Liitteet: Yleiskartta, asemakaavakartta, rakennuskaavakartta, nähtävilläolotodistus, muistutukset 2 kpl Yleiskartta, asemakaavakartta, rakennuskaavakartta, Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 13 Sivu 27 nähtävilläolotodistus, muistutukset 2 kpl Liite 3 - 8 Ehdotus Tekninen johtaja: Tekninen lautakunta esittää, että kaupunginhallitus antaa tiesuunnitelmasta ”Kirkonkyläntien (m 409) jalankulku- ja pyöräilyväylä välille Suomenkyläntie (m 14717) - Hovintie, Suomenniemi, Mikkeli” oheisen lausunnon Pohjois-Savon ELY-keskukselle. Päätös Tekninen lautakunta: Hyväksyttiin. Tiedoksi Kaupunginhallitus Mikkelin kaupunki Tekninen lautakunta Pöytäkirja Listan asianro 14 Sivu 28 24.02.2015 23 § 433 / 013 / 2015 Teknisen lautakunnan jaoston puheenjohtajan valinta Valmistelija hallintopäällikkö Juha Ruuth, puh 044 7942622 Kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 19.1.2015 § 6 myöntänyt eron Pirkko Valtolalle kaupunginvaltuuston jäsenyydestä vaalikelpoisuuden menettämisen vuoksi. Kuntalain 36 § 1 momentissa todetaan, että Vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1) asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö; 2) henkilö, joka on asianomaisen lautakunnan tehtäväalueella toimivan, kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa; eikä 3) henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle asianomaisessa lautakunnassa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Samoin kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 16.2.2015 § 19 myöntänyt Pirkko Valtolalle eron vaalikelpoisuuden menettämisen johdosta teknisen lautakunnan jäsenyydestä ja puheenjohtajan tehtävästä sekä valinnut uudeksi jäsenen hänen tilalleen Pia Puntasen ja nimennyt teknisen lautakunnan puheenjohtajaksi jäljellä olevaksi toimikaudeksi Paavo Puhakan. Pirkko Valtola on toiminut myös teknisen lautakunnan jaoston puheenjohtajana. Vaalikelpoisuuden menettämisen jälkeen hänen tilalleen on valittava uusi jäsen myös jaostoon ja jaostolle nimettävä uusi puheenjohtaja. Ehdotus Tekninen johtaja: Tekninen lautakunta päättää myöntää Pirkko Valtolalle eron vaalikelpoisuuden menettämisen johdosta teknisen lautakunnan jaoston jäsenyydestä ja puheenjohtajan tehtävästä sekä valitsee uuden jäsenen hänen tilalleen ja nimeää jaostolle puheenjohtajan jäljellä olevaksi toimikaudeksi Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 14 Sivu 29 Päätös Tekninen lautakunta: Asia päätettiin jättää pöydälle, koska vielä ei ollut esittää kaikki ehdot täyttävää ehdokasta. Tiedoksi Pirkko Valtola, valitut henkilöt, tekninen lautakunta, teknisen lautakunnan jaosto, luottamushenkilörekisterinhoitaja, kansliapalvelut, Kunnan Taitoa/palkanlaskenta Mikkelin kaupunki Tekninen lautakunta Pöytäkirja Listan asianro 15 Sivu 30 24.02.2015 24 § 444 / 063 / 2015 Ympäristönhoito- ja puunkaatopalvelujen hankinta Valmistelija metsätalousinsinööri Annamari Huttunen p. 044 794 3295 Mikkelin kaupungin hankintapalvelut on pyytänyt avoimella tarjousmenettelyllä tarjouksia taajamametsien ja rakennettavien alueiden ympäristönhoito- ja puunkaatopalveluista metsät ja vesialueet yksikön käyttöön. Tarjouspyyntö on julkaistu HILMA – järjestelmässä ja Mikkelin kaupungin internetsivuilla. Määräaikaan 9.2.2015 klo 11.00 mennessä oli saapunut neljä (4) tarjousta. Tarjouspyyntö ja avauspöytäkirja liitteinä. Hankintaan sisältyy neljä työskentelyaluetta ja tarjouspyynnön mukaisesti osatarjoukset otetaan huomioon. Hankintaan liittyy mahdollinen optio vuodelle 2016. Hankintapalvelut on tehnyt tarjousvertailun tarjouspyynnössä mainittujen valintaehtojen mukaisesti ja tarjoajien yhdistetyt hinta- ja laatupisteet ovat seuraavat: Kohde 1. Mikkeli, Otava, Rantakylä: Tallyman Oy, 98 pistettä Kohde 2. Anttola: Tallyman Oy, 98 pistettä Kohde 3. Haukivuori: Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo 96 pistettä Kohde 4. Ristiina, Suomenniemi: Puunkaato Kettunen Ky, 98 pistettä Tmi H J Ahonen, 95 pistettä Tallyman Oy, 90 pistettä Tarjousvertailu on nähtävänä kokouksen sihteerillä. Tarjouspyyntö ja avauspöytäkirja Tarjouspyyntö ja avauspöytäkirja Liite 9 - 10 Ehdotus Tekninen johtaja: Metsät ja vesialueet -vastuuyksikön tarvitsemat ympäristönhoito- ja puunkaatopalvelut ajalle 1.3. – 31.12.2015 hankitaan Mikkelin, Otavan, Rantakylän ja Anttolan taajamissa Tallyman Oy:ltä, Haukivuorella Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savolta sekä Ristiinan ja Suomenniemen taajamissa Puunkaato Kettunen Ky:ltä. Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 15 Sivu 31 Hankinnan kokonaishinta on 35.500 euroa (alv 0 %), lisäksi mahdollinen optio vuodelle 2016. Päätös Tekninen lautakunta: Hyväksyttiin. Tiedoksi Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo/Veli Manninen, Tallyman Oy/ Tapio Manninen, Puunkaato Kettunen Ky/ Heikki Kettunen, Tmi H J Ahonen/ Hannu Ahonen, metsät ja vesialueet Tekninen lautakunta 24.2.2015 § 14, liite 1 MIKKELIN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2014 1 SISÄLLYSLUETTELO Teknisen johtajan katsaus 3 Teknisen lautakunnan tehtävät ja kokoonpano 4 Palvelusuunnitelman toteutuminen 4 Talouden toteutuminen ja olennaiset poikkeamat 5 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä 5 Tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelman toteutuminen 6 Tuloskortit 7 Henkilöstö 12 Hallinto 13 · · · Torit Pysäköintipalvelut Projektit 13 14 14 Maankäyttö 15 · · · · · 15 19 20 21 22 Kaupunkisuunnittelu Mittaus ja kiinteistöt Metsät ja vesialueet Energiapuun hankinta Joukkoliikenne Kaupunkiympäristö · · · · 24 Yhdyskuntatekniikka ja ympäristö Lentoasema Ympäristövastuut Palvelut tuotteittain Investoinnit 24 25 25 26 28 2 Kannen kuva: Näkymä torille ja kaupungintalolle (Kirsi Aalto) 3 Teknisen johtajan katsaus Kaupungin kehittymisen edellytysten luominen jatkui vahvana. Valtatien remontti kaupungin kohdalla alkoi yhdessä Liikenneviraston kanssa. Urakka on edennyt reippaasti ja hallitusti. Kaavoja valmistui. Jäteveden puhdistamon kaava sai lainvoiman. Laaja-alaisin kokonaisuus oli Moisio Tuukkala osayleiskaavan valmistuminen. Kaava mahdollistaa alueen tasapainoisen kasvun matkailun ja asumisen alueena. Asuntomessuja projektina vietiin vahvasti eteenpäin. Asuntomessuprojektissa luodaan uusi houkutteleva asuinalue osana nykyistä kaupunkirakennetta ja samalla edelläkävijäksi tulevaisuuden asuinalueesta aktiiviselle asukkaalle. Alueen asemakaavan laadinta yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa sekä infran suunnittelu olivat merkittävimmät työrupeamat. Asuntomessuorganisaation tehtiin ensimmäinen rekrytointi. Kuntaliitossopimuksen toinen vuosi jatkui aktiivisena eteläisissä kaupungin osissa. Rakentaminen näkyi erityisesti kiinteistöjen korjauksissa (Ristiinan koulukeskus merkittävämpänä), laajoissa vesiverkon saneerauksissa ja katutöissä. Ristiinan ja Pelloksen välinen kevyenliikenteen väylä valaistiin. Vuoden 2015 katu ja kevyenliikenteen urakoiden valmistelua jatkettiin suunnitelma- ja kilpailutusvalmiutta nostamalla. Asiointipalveluja digitalisoitiin, joista rakennuslautakunnan lupapalvelut on merkittävin edistysaskel. Asiointi siirrettiin muodostettuun Asiakaspalvelupisteeseen, jossa asiakkaita ensikontaktina palvelee teknisen sektorin hyvin tunteva asiantuntija. Asiantuntijoiden palvelun saatavuutta pyrittiin varmistamaan asiakkaille varattavilla asiointipalveluajoilla. Tekninen sektori organisoitiin uudelleen. Linjaorganisaatiota madallettiin, muodostettiin uusia kokonaisuuksia hallitsevia organisaation osia ja esimiehiä vaihdettiin. Muodostettiin hallinnon alle tukipalvelut koko sektorille tarjoava yksikkö. Henkilöstö oli kaikessa muutokseen liittyvässä epävarmuudessa ja työpaineessa erittäin sitoutunutta työtehtäviinsä, aikaansaapaa ja osallistui aktiivisesti kehittämiseen. Uusrekrytoinnit onnistuivat. Kaupungin strategian ja sektorin tavoitteiden toteuttamisessa onnistuttiin hyvin, josta iso kiitos henkilökunnalle, yhteistyökumppaneille ja asiakkaille. Jouni Riihelä tekninen johtaja 4 Tekninen lautakunta Teknisen lautakunnan tehtävänä on tuottaa kaupunkilaisille ja elinkeinoelämälle viihtyisän elin- ja toimintaympäristön puitteet suunnittelemalla, rakentamalla ja ylläpitämällä yhdyskuntateknisiä verkostoja sekä viher- ja virkistysalueita. Lautakunnan toimialaan kuuluvat kaavoitus, mittaus- ja kartastopalvelujen tuottaminen sekä maan hankinnan ja luovutuksen suorittaminen taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Tekninen lautakunta vastaa toimialansa viranomaistehtävistä, omistajahallintatehtävistä sekä palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta. Teknisen lautakunnan tulosalueet ovat: hallinto (tekninen lautakunta, hallinto, projektit, torit, pysäköintipalvelut) kaupunkiympäristö (yhdyskuntatekniikka ja ympäristö, lentoasema, ympäristövastuut) maankäyttö (kaupunkisuunnittelu, mittaus ja kiinteistöt, joukkoliikenne) Teknisen lautakunnan kokoonpano: Varsinainen jäsen: Valtola Pirkko, puheenjohtaja Rasola Nina Puhakka Paavo Heikkilä Pekka Puikkojen Tero, varapuheenjohtaja Strandman Jaana Kauppi Marja Siiriäinen Jukka Paasonen Leena Hokkanen Marita Liukkonen Seppo Ruotsalainen Raimo Heinänen Raimo Varajäsen: Manninen Jyrki Kankkunen Tarja Korhonen Leena Lausas Pekka Ylönen Päivi Panula-Ontto-Suuronen Anni Kurvinen Minna Viitikka Jari Hokkanen Outi Riekkinen Tapio Härkönen Keijo Juopperi Topias Tissari Markkku Kh:n edustajat: Arto Seppälä Seija Kuikka Esittelijänä toimi tekninen johtaja Jouni Riihelä. Lautakunta kokoontui 14 kertaa ja käsitteli yhteensä 168 asiaa. Palvelusuunnitelman toteutuminen Tekninen toimi vastaa viranomaistehtävistä, omistajahallintatehtävistä sekä palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta. Palveluihin kuuluvat mm. yhdyskuntateknisten- sekä kiinteistöpalveluiden ylläpito ja rakentaminen, joukkoliikenteen palvelujen organisointi, kaavoitus-, mittaus- ja kartastopalvelut, lentokentän ylläpito, torien hallinnointi ja palveluiden järjestäminen sekä pysäköintipalvelut ja pysäköinninvalvonta. Palvelut pysyivät ennallaan läpi vuoden ja ne saatiin hoidettua. Kunnallistekniikan rakenteiden korjausvelka kasvoi. Korjausvelan määrittelyn ja laskemisen suhteen tehtiin yhteistyötä Kuntaliiton kanssa. Uusien asuinalueiden viimeistelyä ja viihtyisyyden lisäämistä jatkettiin vuoden 2014 aikana. Keskustan viheralueiden ja puistojen osalta jatkettiin hyvätasoisen kunnossapidon perinteitä. Liikenneväylien ja viheralueiden ylläpito on edelleen vähintään tyydyttävällä tasolla. Kevyen liikenteen turvallisuutta parannettiin rakentamalla hidasteita ja päällystämällä kevyen liikenteen väyliä. Lisäksi liikennetilan esteettömyyttä parannettiin etenkin kaupungin ydinkeskustassa madaltamalla kadun reunakiviä suojateiden kohdilta. Valtatien remontin yhteydessä kevyenliikenteen verkon turvallisuus paranee oeellisesti. Liikenneturvallisuuden parantamiseksi erityisesti koulujen ja tonttikatujen osalta hankittiin siirrettävä nopeusnäyttö. Esteettömyyskohteita valmistui 12 kpl. Valtatien parantaminen yhteistyössä Liikenneviraston kanssa alkoi kaupungin kohdalla. Sen yhteydessä korjataan kaupungin hulevesijärjestelmää, kevyen liikenteen verkkoa ja katuja. Eteläisissä kaupunginosissa jatkettiin laajaa vesiverkoston ja katuverkoston saneeraamista. Kevyenliikenteen väylä valaistiin Pelloksen ja Ristiinan väliltä. Yritystoimintaa tuettiin valmistuneilla ja vireille tulleilla kaavoilla ja infran rakentamisella. Yritystoimintaa varten on tekeillä ollut asemakaavat kolmella eri alueella: Pellos, Visulahden pohjoisosa ja Tikkala. Kaavojen oletetaan valmistuvan vuoden 2015 aikana. Pientalotontteja on kaavavarannossa numeerisesti laskettuna riittävästi useille vuosille. Kaupungin omistuksessa olevia luovutusvalmiita pientalotontteja koko Mikkelin alueella on noin 138 kpl. Kaavavarannossa oleville tonteille rakennetaan infraa sen mukaan, miten tonttien rakentaminen ja uusien tonttien kysyntä etenee. 5 Talouden toteutuminen ja olennaiset poikkeamat TEKNINEN LAUTAKUNTA 2014 MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTATUOTOT VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TOIMINTATUOTOT + OMAVALM. Palkat ja palkkiot · Eläkekulut · Muut henkilöstösivukulut · Henkilöstökorvaukset, muut henk.korjauserät Henkilösivukulut HENKILÖSTÖKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT AVUSTUKSET MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE TA + LMR 2014 -1 630 700 -1 444 700 -679 000 -3 410 100 -7 164 500 -228 000 -7 392 500 2 866 200 1 078 100 155 000 TOT 2014 -1 438 408 -1 680 878 -705 457 -3 290 746 -7 115 489 -159 342 -7 274 831 2 637 445 1 031 108 137 650 Jäljellä -192 292 236 178 26 457 -119 354 -49 011 -68 658 -117 669 228 755 46 992 17 350 Käytetty % 88,2 116,3 103,9 96,5 99,3 69,9 98,4 92,0 95,6 88,8 0 1 233 100 4 099 300 8 080 800 1 272 800 2 100 1 055 000 14 510 000 7 117 500 -25 477 1 143 281 3 780 726 8 634 566 1 297 369 2 050 1 114 872 14 829 583 7 554 752 25 477 89 819 318 574 -553 766 -24 569 50 -59 872 -319 583 -437 252 0,0 92,7 92,2 106,9 101,9 97,6 105,7 102,2 106,1 Taulukon luvut sisältävät lisämäärärahat: · Kv 26.5.2014/§ 55 Lisämääräraha kaupunkisuunnittelun asiantuntijapalveluihin (ulkopuolisilta tilatut kaavatyön selvitykset) on 200 000 euroa, syynä Moisio-Kyyhkylä alueen kaavoitus. 350 000 euron lisämääräraha liikenneväylien päällysteiden kunnostukseen kaupunkiympäristö –tulosalueelle. · Kv 8.12.2014/§ 136 Porrassalmenkatu 17:a koskevan kevyen liikenteen väylän rakentamiseen liittyviä huoneiston käyttöoikeuden kustannuksia ja tulot maaomaisuuden hallintaan, tulot 768 000 euroa ja menot 449 000 euroa Talousarviomenoja kasvatti tilinpäätökseen tehdyt ympäristövastuuvaraukset 210 000 euroa. Varsinaisen toiminnan menojen ylitys kokonaisuutena oli n. 100 000 euroa. Määrärahat ylittyivät kaupunkisuunnittelussa, ympäristövastuissa sekä energiapuun hankinnassa. Nämä pystyttiin kattamaan hallinnon projekteista säästyneistä määrärahoista. Tulot alittuivat budjetoidusta 49 000 euroa ja omavalmistus alittui n. 68 000 euroa. Tulot eivät toteutuneet mm. siitä syystä, että myytyjen leimikoiden hakkuusopimuksia siirtyi seuraavalle vuodelle yhteensä 8 400 m³. YLITYKSET/ALITUKSET YKSILÖITYNÄ: Pysäköintivirhemaksut Muut myyntituotot Valmistus omaan käyttöön Joukkoliikenne, palv. ostot Ympäristövastuut, palv. ostot tulot - 128 000 tulot – 210 000 tulot – 69 000 menot – 169 600 menot – 330 000 (sis. ympäristövastuuvarauksen 210 000 euroa) Määrärahamuutokset olivat tiedossa ja raportoitiin lokakuun raportoinnin yhteydessä. Suurin osa ylityksistä pystyttiin kattamaan sisäisesti. Pakollinen varaus tehtiin tilinpäätöksen yhteydessä ja siihen ei ole budjetissa varauduttu. Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Teknisen toimialan sisäisen valvonnan ohje ja tavoitteet vuodelle 2014 vahvistettiin teknisessä lautakunnassa. Sisäinen valvonta toimi muun työn ohessa toimialajohtajan ja johtoryhmän ohjauksessa. Sääntöjen ja päätösten noudattaminen; toiminnassa noudatettiin lainsäädäntöä, kaupungin omia hallinto- ja toimintasääntöjä sekä muita velvoittavia ohjeita. Tarvittaessa pyydettiin lakimiehen kantaa asiaan. Päätökset pidettiin nähtävillä viikoittain ja vietiin tiedoksi lautakuntaan ja tarvittavassa laajuudessa kaupunginhallitukseen ja -valtuustoon. Tavoitteiden toteutumista ja varojen käyttöä valvottiin kerran kuukaudessa kokoontuvassa johtoryhmässä, jossa käytiin läpi käyttötalouden toteutumaseuranta samalla tarkastellen toiminnan toteutumista ja mahdollisia muutoksia. Tekninen johtaja yhdessä taloussuunnittelijan kanssa seurasi määrärahojen käyttöä tiiviimminkin. Muutoksiin on reagoitu välittömästi. Investointimäärärahojen käyttötarkoituksen muutokset sekä lisämäärärahaesitykset on viety tarvittavassa laajuudessa luottamuselimien päätettäväksi. Kuntaliitosinvestoinneista on tehty erillisseuranta. 6 Henkilöstömenot ja hankinnat, etenkin palveluiden ostot, olivat erityishuomion kohteena. Vapautuvien vakanssien täyttämisessä noudatettiin välttämättömyysharkintaa ja tarkkaa lupamenettelyä. Palveluhankinnoissa mm. kaupungin kustantamat koulutukset edellyttivät perusteltua tarvetta. Hankintarajoja ja toimivaltuuksia sekä kilpailutusta koskevia määräyksiä noudatettiin tarkasti. Henkilökuntaa koulutetaan hankinta-asioissa jatkuvasti. Maksut ja taksat tarkistettiin. Laskutukset tehtiin nopealla aikavälillä ja perintä toimi ohjeiden mukaisesti. Sopimusten valvonta kuului tulosalueiden ja –yksiköiden päivittäiseen toimintaan. Sopimusten noudattamista valvottiin normaaliin toimintaan liittyvissä kokouksissa ja katselmuksissa, joita pidettiin säännöllisesti sopimuskumppaneiden kanssa. Riskienhallinta; ympäristövastuisiin on varauduttu tekemällä varauksia mm. pilaantuneiden maiden ja vanhojen kaatopaikkojen kunnostusta varten. Ympäristövarauksia tehtiin yhteensä 210 000 euroa Tikkalaan ja Suomenniemelle. Kehittämiseen liittyvät projektit ja hankkeet käytiin läpi kerran kuukaudessa kokoontuneessa johtoryhmässä. Tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelman toteutuminen Kaupunginvaltuuston tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelman mukaisesti kaupunki hillitsee ja priorisoi investointeja siten, että absoluuttinen velkamäärä ei kasva. Kaikissa investoinneissa pyritään – 10 prosentin toteumaan suhteessa valtuuston hyväksymään investointimäärärahaan. Puun myynnissä ollaan 10 % aktiivisempia, kuin perustasossa. Kiinteistöjä realisoidaan. Kiinteistöjen sisäilmaongelmat ovat nousseet ennustamattomasti kunnostusohjelmasta esiin. Erityisesti koulujen kohdalla ja kouluissa tehdyissä remonteissa on välttämättömiä muutoksia ohjelmiin tapahtunut. Tämä on tuonut lisähaastetta investointiohjelman toteuttamiseen. Investoinneissa on saatu aikaan investontitason alapuolisia toteumakustannuksia, mutta vastaavasti joitakin ylityksiäkin on syntynyt työn laajentuessa. Metsistä on myyty puuta perustasoa enemmän. Heikot pakkastalvet ovat aiheuttaneet ongelmia talvileimikoiden korjuussa ja myynnissä. Kaupan olleet kiinteistöt ovat pääsääntöisesti olleet melko huonokuntoisia. Kiinteistökauppoja on tehty, mutta osa lähes valmiista kaupoista on myös peruuntunut. Vuoden 2014 puunmyyntitavoite ei toteutunut, koska myytyjen leimikoiden hakkuusopimuksia siirtyi seuraavalle vuodelle yhteensä 8 400 m³/ 230 000 euroa. Henkilöstökuluissa saatiin säästöjä ja henkilömäärän vähentämistavoite on toteutunut. 7 ASUKKAIDEN OSALLISTAMINEN HYVINVOINNIN TUOTTAMISEEN Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrateToimenpide giasta Sairastavuusindeksi (KV) Vesihuollon kehittämissuunniTavoite 100 telman päivittäminen vastaamaan nykytarvetta ja kunnan koko maantieteellistä aluetta. Vastuutus toimialalla Toteutuma Yhdyskuntatekniikan päällikkö Vesihuollon kehittämissuunnitelma on valmistunut 2014 koko kaupungin alueelle Kevyenliikenteen väylien ja jalkakäytävien rakenteiden ja päällysteiden uusiminen (tavoite 5-7 km/vuosi) sekä riittävästä kunnossapitotasosta huolehtiminen. Erityisesti keskeisten puistojen viihtyisyydestä huolehtiminen sekä tunnistettujen virkistysalueiden (ranta-alueet, puistot) sosiaalisesta turvallisuudesta huolehtiminen. Kunnossapitopäällikkö Kevyenliikenteenväylille on tehty kunnossapidollisesti kestopäällysteen paikkauksia. Kaupunginpuutarhuri, metsätalousinsinööri Leikkipaikkastrategian laatiminen (verkon tiheys, toiminnallisuus, laatu) ja sen toteuttaminen. Liikenneturvallisuustoimenpiteiden määrän kasvattaminen. Kaupunginpuutarhuri Ranta-alueiden raivaaminen on aloitettu Launialassa, Urpolassa, Rantakylässä Orijärvelle, Otavan venesatamassa ja Ristiinassa taajamametsien hoitokohteiden käsittelyn yhteydessä. Ohjelmaa valmisteltiin 2014. Päätöksentekoon leikkipaikkaohjelma tulee keväällä 2015. Liikenneinsinööri Kattavasta ja toimivasta joukkoliikennejärjestelmästä huolehtiminen. Joukkoliikenneinsinööri Mahdollistetaan torilla kulttuuri- ja liikuntatapahtumat perinteisen markkinatorin rinnalla. Hallintopäällikkö 8 Toimenpiteet kohdennettu kustannuksiltaan edullisiin toimenpiteisiin. Hankittu siirrettävä nopeusnäyttö. Joukkoliikennesuunnitelmalla ennakoidaan tulevaisuuden tarpeita. Palvelutaso vuorojen ja reitistön osalta on pystytty säilyttämään. Joukkoliikenteen suunnittelua on tehty yhteistyössä sivistystoimen kanssa sekä Pohjois-Savon Elykeskuksen kanssa. Haukivuoren junaliikenteen lakkauttamista on paikattu linjaautoliikenteen ostoilla. Edunvalvontatoimenpiteenä on yhä ajettu junien pysähtymistä Haukivuoren asemalla. Torilla on torikaupan ohella järjestetty paljon erilaisia yleisötapahtumia liikunnan, kulttuurin ym alalta sekä infotilaisuuksia. ELINKEINOJEN HYVINVOINTI JA KOKO KAUPUNGIN ELINVOIMA Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrateToimenpide giasta Yritysten nettolisäys (KV) Lupa- ja päätösprosessin Tavoite 140 yritystä/vuosi selkeyttäminen ennakoitavaksi, nopeaksi ja selkeäksi asiakkaan näkökulmasta Taajamien elinvoimaisuutta tuetaan huomioimalla elinkeinopoliittista näkökulmaa yritystonttien hinnoittelussa. Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrateToimenpide giasta Työpaikkakehitys (KV) Kaavoitetaan laaja-alaisesti Tavoite 24 500 työpaikkaa yritystoimintaa mahdollistavia yrityskortteleita ja muodostetaan näistä volyymin mukaisia tontteja Vastuutus toimialalla Toteutuma Tekninen johtaja Valmisteltiin uusi teknisen sektorin organisaatio, jolla pyritään vastaamaan muuttuviin haasteeseen. Kaupungingeodeetti Taajamiin kohdistui vähän yritystonttikyselyjä, mutta näissä toimitaan aktiivisesti ja mahdollistetaan houkuttelevalla hinnoittelulla hankkeiden syntyminen. Vastuutus toimialalla Toteutuma Kaavoituspäällikkö Kaavoituksen painopistettä on siirretty asuinrakentamisesta liike-, teollisuus- ja kaupan kohteiden kaavoittamiseen. Etelässä Pelloksen osayleiskaava on parantanut huomattavasti teollisuuden toiminta mahdollisuuksia. Oravinmäellä Näverikadun kaava paransi tonttivarantoa. Keskeneräisessä kantakaupungin osayleiskaavassa varantoa lisätään idässä ja lännessä. Tonteille, joille yritystoiminta on aktivoitumassa tai aktivoitunut, on pystytty rakentamaan projektien aikataulussa kuntainfraa. Pellokselta on hankittu tontti kaupungin omistukseen. Miktech Oy on teettänyt kannattavuusselvityksen hankkeesta. Hankkeen etenemistä on tuettu. Rakennetaan yritystoiminnan kehityksen mukaisesti luovutettaville tonteille kuntainfra. Yhdyskuntatekniikan päällikkö, Vesiliikelaitoksen johtaja Mahdollistetaan Biohiilipellettitehtaan rakentuminen Pellosniemelle Projektijohtaja Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrateToimenpide giasta Mikkelin mainekuvan kehitys Keskustan kehittämisen ja (KV) tiivistämisen jatkaminen toTavoite: teutetaan uuden keskustan imagotutkimuksen 4. sija yleiskaavan ja erillisten projekyleinen yritysilmasto 3,5 tien, kuten City2020 projektin, yhteydessä. Asuntomessuprojekti hoidetaan laadukkaasti ja tehokkaasti yhdessä Osuuskunta Suomen Asuntomessut kanssa 9 Vastuutus toimialalla Toteutuma Kaavoituspäällikkö Ydinkeskustassa Mikonkatu 6:n kaava valmistui ja siirtyi rakennuslupavaiheeseen. Projektijohtaja Asuntomessualuetta koskeva yleiskaava ja asemakaava olivat kaavaehdotuksina nähtävänä. Moiso-Kyyhkylä alueen osayleiskaava on vahvistunut. Kirkonvarkauden asuinalueen seuraavan osan asemakaava on vuoden lopussa kaavaehdotusvaiheessa. Porrastetun liittymän tie- Satamalahtiprojektin edistäminen kaavoittamalla ja yksittäisiä ohjelmia tukevia projekteja edistämällä Projektijohtaja Kaupungin sisääntuloväylien, keskeisten keskusta-alueen puistojen rakenteista ja ylläpidosta huolehtiminen. Kaupunginpuutarhuri, Palvelusatamaverkoston kehittäminen ja sen rakenteista ja ylläpidosta huolehtiminen Yhdyskuntatekniikan teknikko (satamavastaava) Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrateToimenpide giasta Mikkelin väkiluvun kehitys Varmistetaan kaavoituksella ja Tavoite: +250 rakentamisella monipuolinen Lähtötaso +65 ja laadukas tonttitarjonta Tonttikadut ja kunnallistekniikka rakentamalla varmistetaan monipuolinen, laadukas ja strategian mukainen tonttien vuosittainen luovutusmäärä. Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrateToimenpide giasta Matkailun yöpymisten määLuodaan Moisio-Tuukkalan rä/vuosi (KV) alueelle matkailua ja hyvinTavoite 280 000 vointipalveluja tukevaa kaaLähtötaso 216 500 voitusta Perustetaan Kenkäveroon isojen tapahtumien järjestämisen mahdollistava tapahtumapuisto. 10 suunnitelma (Kt62) ja alueen katusuunnitelmat valmistuivat. Maanrakennuksen urakat saatettiin kilpailutusvalmiuteen. Satamalahden BusinessPlan valmistui syyskuussa. Alueen avaavaa toimitalohanketta kehittämään valittiin kiinteistökehitys Naistinki Oy. Käynnistettiin erillinen projekti sisääntuloväylien varsien maisemahoidosta, jonka tarkoituksena on näkymien avaaminen. Keskeisistä puistoista on huolehdittu pitämällä ne luokituksen mukaisessa kunnossa. Mikkelin sataman (Savilahti) vierasvenepaikoille on rakennettu sähköpistokkeet. Otavan, Lotjasaaren, Saksalan ja Ritvalan pienvenesatamiin on hankittu yhdessä Navio Satamapalveluiden kanssa tallentava kameravalvontajärjestelmä. Anttolan sataman laiturirakenteita on uusittu. Vastuutus toimialalla Toteutuma Kaavoituspäällikkö Kaavoituksen lähtökohta on mahdollistaa 65 000 asukkaan kaupungin toteutus, joka tarkoittaa monipuolista tonttitarjontaa. Kirkonvarkauden kaavoituksen eteneminen tuo uusia tontteja markkinoitavaksi. Kunnallistekniikkaa on rakennettu tonttien tarjonnan ja luovutuksen tahdissa. Tontteja on tarjolla kysyntää enemmän. Yhdyskuntatekniikan päällikkö Vastuutus toimialalla Toteutuma Kaavoituspäällikkö Moisio-Kyyhkylän mm. matkailua palveleva yleiskaava on saanut lain voiman tammikuussa 2015. Tapahtumapelto perustettiin ja käyttöönotettiin. Pilottitapahtuman (Jurassic Rock 2014 18 200 kävijää) perusteella alue todettiin erittäin hyvin toimivaksi. Kaupunginpuutarhuri LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrateToimenpide giasta Asemakaavoitetuilla alueilla Kaavaprosessien yhteydessä virkistysalueiksi (VL) merkitty- kaavoittaja varmistaa tojen alueiden pinta-alan osuus teuman. (%) Tavoite 70 Lähtötaso 69 Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrateToimenpide giasta Vesistöistä hyvässä tai erinOsallistutaan Mikkelin eteläomaisessa kunnossa olevien puoleisen Saimaan vesistön luokiteltujen vesimuodostukunnostamisen suunnitteluun mien määrä % -osuus ja toimenpiteisiin ELY- johtoiTavoite 90 sesti. Toimenpiteitä ovat mm. Lähtötaso 90 uusi jätevedenpuhdistamo ja VT-5 rakentamisen yhteydessä käyttöön otettavat hulevesien laskeuma-altaat Pienempien ns. omien vesistöjen kunnostamistoimenpiteet suunnittelemalla ja kohdistamalla rakentamistoimenpiteitä mm. Laihalampeen. Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrateToimenpide giasta Luokitelluista pohjavesimuoKaupunki toimii aktiivisesti dostumista hyvässä tai erinomissa kohteissaan PIMA omaisessa kunnossa olevien maiden puhdistamiseksi (ns. muodostumien osuus (%) Shell-tontti, Veturitallit, jne.) Tavoite 50 ja rakentamisen mahdollistaLähtötaso 33 miseksi. Veturitallien osalta kaupunki on ottanut itselleen kaikki pimavastuut. Kaupunki osallistuu Vapon kloorifenoli -ongelman ratkaisemiseksi ja rakentamisen mahdollistamiseksi 11 Vastuutus toimialalla Toteutuma Kaavoituspäällikkö Tapahtunut kaavatalouden ja käyttötalouden puitteissa. Kirkonvarkauden asemakaava on hyvin väljä (tehokkuus). Vastuutus toimialalla Toteutuma Tekninen johtaja, suunnitteluinsinööri Valmistelu on tehty yhteistyössä Mikkelin kaupungin ja liikenneviraston välillä. Vt5 hulevesijärjestelyjen (sis. kaupungin ja vt 5 hulevesijärjestelyt) rakentaminen on aloitettu syyskuussa 2014. Kaupunginpuutarhuri Laihalammen kunnostamisvaihtoehdoista on tehty selvitys. Toteutumisen tapa ja aikataulu on investointiosassa tulevissa talousarviopäätöksissä. Vuolinko ja PieniVuolinko järvien tarkkailua pohjapadon asentamisen jälkeen on jatkettu. Vastuutus toimialalla Toteutuma Kehitysinsinööri Vt5 rakentamisen yhteydessä poistetaan Rinnekadun ja Setrikadun pilaantuneet maat. Kaihunlahden ja Veturitallinlahden massanvaihtojen Pimoilla on tehty kustannusvaraus (100 000 €). Laiturikadun Shellin/St1:n tontin puhdistaminen on käynnistynyt ja tontilta on poistettu hylkyrakennus. Pursialassa (sahan kuivaamon tontti) on tehty pilaantuneiden maiden kunnostustyöt. Vapo on jättänyt ympäristölupahakemuksen AVI:lle pahimman pilaantuman kunnostamisesta. Kaupunki on antanut hakemuksesta lausunnon AVI:lle 27.6.2014. Lausunnossaan kaupunki puoltaa ympäristöluvan myöntämistä, mutta esittää lupaan otettavaksi monia ehtoja. Hakemus on nyt siirretty ELY:n ratkaistavaksi. Kehitysinsinööri Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrateToimenpide giasta Kasvihuonepäästöt (KV) Helposti ja keskeytymättö(t CO2-ekv./as) mästi ajettavalla kevyenliikenTavoite 5,5 teen verkostolla lisätään Lähtötaso 6,2 koulu- ja työpaikkaliikennettä. Riittävän kattavalla joukkoliikennepalvelulla mahdollistetaan pienempi oman auton käyttö alueella. Satamalahtiprojekti suunnitellaan ja rakennetaan kasvihuonepäästöjä ja ekologista jalanjälkeä pienentäväksi. Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrateToimenpide giasta Ekologinen jalanjälki Satamalahti projekti suunni(gha / as) tellaan ja rakennetaan kasviTavoite 5,5 huonepäästöjä ja ekologista Lähtötaso 5,9 jalanjälkeä pienentäväksi. Varmistetaan katurakenteissa käytettävien materiaalien uusiokäyttö (esim. vuosittain syntyvä jäteasfaltti uusiokäytetään). Vastuutus toimialalla Toteutuma Liikenneinsinööri Liikennejärjestelmätyön yhteydessä suunnitellaan säteittäin torilta lähtevien pyöräteiden sädeverkko. Kaavoituksen mm. kantakaupungin osayleiskaavan yhteydessä huomioidaan kattavat jalankulku- ja pyöräily-yhteydet. Pyöräilyn laatukäytävien EAKR-hankehakemus vähähiilisyysteemaan on jätetty. Kaavoituksen lähtökohta on kaupunkirakenteen tiivistäminen, joka mahdollistaa hyvien palveluiden tarjonnan riittävällä asukaspohjalla. Yleiskaavassa pyritään ydinkeskustassa helpottamaan lisärakentamista kevyemmillä autopaikkavaatimuksilla. Satamalahden yleiskaavoitus on aloitettu 2014 näillä periaatteilla. Kaavoituspäällikkö Kaavoituspäällikkö Vastuutus toimialalla Toteutuma Kaavoituspäällikkö Esitetyt tavoitteet ovat alueen kaavoituksen lähtökohtia. Yhdyskuntatekniikan insinööri Syntyvä asfalttijäte on käytetty kokonaisuudessaan hyödyksi katujen rakennekerroksissa ja asfaltin uusioraakaaineena. Murskatun pintamaan käyttämisestä katujen luiskissa on tehty koealue ja sen käyttäytymistä on seurattu aktiivisesti. Elohopealamppujen vaihto (100 000 € pilotti) korvaavilla tuotteilla on valmistunut vuoden loppuun. Elohopealamppujen poistamista koko valaistusverkosta on aloitettu kartoitus- ja suunnittelutyöllä. Latauspisteitä ei ole kaupungin toimesta rakennettu. Toriparkki oy on toteuttanut muutama. Energiasäästöhankkeet esim. energiasäästöinvestoinnit, vaihdetaan katuvaloverkostosta 400 kpl/vuosi elohopealamppuja energialamppuihin. Kunnossapitopäällikkö, Kaupunki rakentaa muutamia sähköautojen latauspisteitä kaupunkialueelle, paikat suunnitellaan yhdessä energiayhtiöiden kanssa. Yhdyskuntatekniikan päällikkö 12 Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrateToimenpide giasta Asiakastyytyväisyystutkimus Vastuu keskustan talvi- ja (KV) kesähoidosta otetaan kauTavoite: liikenneväylien hoito pungin haltuun ja kilpailute4 (asteikko 1-4) taan kokonaisuutena. Periaate Lähtötaso 3,29 kustannusjaosta kiinteistöjen kanssa sovitaan. Pohditaan saman periaatteen käyttöä muilla alueilla tietyissä vastuutyypeissä. Asiakastyytyväisyystutkimus Kaupunginosaseurojen ja puistojen hoito muiden toimijoiden aktiiviTavoite 4 (asteikko 1-4) suutta oman alueensa ja Lähtötaso 3,51 erityisten kaupunginosakohteiden siistimistalkoissa tuetaan. Kaupunki osallistuu osaltaan tarpeen mukaan siistimis- ja raivausjätteiden pois kuljetukseen kustannuksellaan. Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrateToimenpide giasta Hoidetut kevyenliikenteen väylät Mikkelin kaupungin alueella (km) Tavoite 200 Lähtötaso 184 Vastuutus toimialalla Toteutuma Kunnossapitopäällikkö Keväällä kiinteistönomistajia ja palvelun tuottajia on asiassa kuultu. Toimenpidettä vastustettiin. Kuulemisen yhteydessä sovittiin keskustaalueelle yhtenäisistä laatu- ja toiminta-ajoista. Liikenneväylien ylläpitotyytyväisyys on 3,30 Keväällä toteutettiin mukaan ilmoittautuneiden tahojen kanssa siistimiskampanja. Lähiympäristön siistimiseen on kannustettu kaupungin 2013 hyväksymän ohjeen mukaisesti. Kaupunginosaseurat ovat vaihtelevasti ottaneet vastuuta omasta ympäristöstään. Raivausjätteitä on kuljetettu kaupungin kustannuksella talkoiden jälkeen. Asiakastyytyväisyystutkimus 2014, puistojen hoito 3,55. Kaupunginpuutarhuri Vastuutus toimialalla Green lines -tähtiverkon (strateginen valinta) luominen ja strategian laatiminen sekä kevyenliikenteen väylästön lisääminen rakentamalla. Toteutuma Liikenneinsinööri Kaupunkiseudun joukkoliikenteen ja niihin tukeutuvien jalankulku- ja pyöräilykäytävien laatukäytäväselvitys valmistui. Vt 5 ratkaisuna Ristiinan suuntaan rakennetaan alikulkutunneli, jolloin nopea ajettavuus ja liikenneturvallisuus paranevat nykyisestä. Tuloskorteissa sinisellä merkityt kohdat ovat valtuustoon nähden sitovia, muut kohdat lautakuntaan nähden sitovia. HENKILÖSTÖ Henkilöstömenoja oli budjetoitu 4,1 milj. euroa, mikä on 30 % kokonaismenoista. Henkilöstömenojen toteutuma oli 3,8 milj., mikä oli 28 % budjetoiduista kokonaismenoista. TEKNISEN TOIMEN HENKILÖSTÖ 31.12.2014 Vakinaiset Tekninen toimi yhteensä Määräaikaiset Yhteensä 213 14 227 Tekninen lautakunta *) 72 2 74 Tilakeskus 18 1 19 Rakennuslautakunta Maaseutu- ja tielautakunta 11 - 11 112 11 123 *)Teknisen lautakunnan luvuissa täytetyt ja rekrytoinnissa olevat vakanssit sekä tuntipalkkaiset (7 henk.) Lisäksi palkattiin tukityöllistettyjä henkilöitä 3,1 htv (11 henkilöä) sekä koululaisia 9,4 htv (98 henkilöä), heistä suurin osa oli palkattu YIT Kuntatekniikka Oy:lle edellisten vuosien tapaan. 13 HALLINTO Teknisen toimen hallinto vastasi sisäisten hallinto-, talous- , oikeus- ja henkilöstöpalveluiden tuottamisesta, torien hallinnoinnista ja ylläpidon tilaamisesta sekä pysäköinnin ja joutokäynnin valvonnasta ja maksullisen pysäköinnin ylläpidosta. Hallintokoordinaattorin virka täytettiin syksyllä paikkaamaan pienentynyttä henkilömäärää. Hallinto vastasi teknisen toimen osuudesta kaupungin yhteisessä asiakaspalvelupisteessä . Teknisen toimialan johtoryhmä, johon kuuluvat tulosalueiden esimiehet, kokoontui 11 kertaa. Johtoryhmässä käsiteltiin hankkeiden etenemistä, talouden ja toiminnan toteutumista, henkilöstöasioita sekä lautakuntien päätettäväksi meneviä asioita. Talouden toteutuma HALLINTO YHTEENSÄ 2014 MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTATUOTOT HENKILÖSTÖKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE TA 2014 0 -237 000 -174 000 -606 000 -1 017 000 1 289 500 744 200 57 000 115 800 2 206 500 1 189 500 TOT 2014 Jäljellä Käytetty % -2 934 2 934 0,0 -219 928 -17 072 92,8 -117 959 -56 041 67,8 -473 138 -132 862 78,1 -813 959 -203 041 80,0 1 138 424 151 076 88,3 355 683 388 517 47,8 34 910 22 090 61,2 90 811 24 989 78,4 1 619 828 586 673 73,4 805 868 383 632 67,7 Torit Vilkkaan kauppapaikan lisäksi uusittu tori on muodostunut suosituksi järjestämispaikaksi erilaisille tapahtumille. Torilla nähtiin mm. luistelukenttä, kansalliseen veteraanijuhlaan liittynyt kalustonäyttely, Vaakuna-rallin lähtö- ja maali, Eurooppalainen herkkutori, viikon mittainen urheilutapahtuma ToriSport ja museoautojen näyttely. Kesällä perinteinen Jättikirppis oli torilla lähes joka viikonloppuna. Joulutori toteutettiin Mikke ry:n ja kaupungin yhteistyönä. Torisääntöä, -karttaa ja –taksaa uudistettiin edellisten vuosin kokemusten perusteella. Vuosikauppiaille tarjottiin mahdollisuus vapautua paikkamaksuista talvikaudeksi menettämättä etuoikeutta vakituiseen paikkaansa. Puolueiden kanssa sovittiin uusista käytännöistä poliittisten esittelypisteiden sijoittelussa erityisesti markkinoiden aikana. Varsinaisia kahvilapaikkoja torilla oli neljä. Muilla yrittäjilläkin oli lupa pienimuotoiseen kahvilatarjoiluun. Kävelykadun terassit vievät osan asiakkaista. Kevään Maalismarkkinat ja syksyn Mikkomarkkinat täyttivät koko torin sekä osan Maaherrankadusta ja Hallituskadusta. Palvelu: Hallinto ja torit Vastuuhenkilö: Juha Ruuth TP 2013 TA 2014 TA 2014 + lmr TP 2014 Toteuma % TP2014/ TA2014 TEKNISEN TOIMEN HALLINTO Teknisen toimen henkilöstö kpl 73 73 73 72 98,6 Lautakunnan ja jaoston kokoukset, kpl kpl 26 23 23 24 104,3 Hallinnon kulut yhteensä € 34 681 41 800 41 800 35 235 84,3 Hallinnon tuotot yhteensä € -25 157 -24 000 -24 000 -35 235 146,8 Hallinnon netto € 9 524 17 800 17 800 0 0,0 Torit Kulut € 181 416 228 825 228 785 175 301 76,6 Tuotot € -113 199 -126 000 -126 000 -109 231 86,7 Netto € 68 217 102 825 102 785 66 069 64,3 Viesti tilaajalle: Teknisen toimen hallinnon kulut on vyörytetty tuoteryhmille. Torin menot ja tulot alittuivat, netto toteutui hieman budjetoitua parempana. 14 Pysäköintipalvelut Pysäköintivirhemaksujen määrä laski edellisvuodesta, mikä voi johtua osaksi liikennekurin parantumisesta, mutta osaksi myös valvontahenkilökunnan vajeesta. Virhemaksuja jouduttiin antamaan yhteensä 10 700 kappaletta ja eniten niitä tuli yllättäen tammikuussa. Rengaslukko maksujen perinnän tehostajana sai edelleen huomiota, mutta ongelmaksi tuli se, että omistaja saattoi jopa hylätä lukitun ajoneuvonsa, jos sen arvo oli vähäinen rästissä oleviin maksuihin verrattuna. Vuoropysäköinti tuotti edelleen ongelmia monille autoilijoille, vaikka asiasta välitettiin tietoa lehtien kautta ja mm. Auton Päivä -tapahtumassa. Katualueen maksullisten pysäköintipaikkojen maksutuotto laskee edelleen. Osaksi tähän on syynä Toriparkin suosion kasvu, mutta myös maksullisten pysäköintipaikkojen väheneminen liikennejärjestelyjen ja erilaisten rakennustöiden seurauksena. Vuonna 2014 tuotto oli verollisena 239 894 euroa (vuonna 2013 260 298 euroa). Matkapuhelimella suoritettujen pysäköintimaksujen määrä kasvaa jatkuvasti kätevyytensä ansiosta. Lisäystä edelliseen vuoteen oli 35 %, mutta kokonaissumma on vielä alle 10 000 euroa vuodessa. Sähköautojen latauspistehanke ei edennyt autojen pienen lukumäärän takia, mutta kysyntä on selvästi kasvamassa. Palvelu: Pysäköintipalvelut Vastuuhenkilöt: Juha Ruuth TP 2013 TA 2014 TA 2014 + lmr TP 2014 Toteuma % TP2014/ TA2014 Pysäköinninvalvonta Pysäköintivirhemaksut (kpl) kpl 13 201 14 000 14 000 10 700 76,4 Pysäköintivirhemaksutulot (€) € 515 253 480 000 480 000 351 617 73,3 € / asukas €/asukas 5,0 4,7 4,7 3,4 72,9 Yhteensä (€) € 271 741 255 343 255 300 186 270 72,9 Tuotot € -755 473 -717 000 -717 000 -571 493 79,7 Netto € -483 732 -461 657 -461 700 -385 223 83,4 Viesti tilaajalle: Pysäköinnin palveluja on kehitetty mm. remontteja ja muuttoja helpottavalla lupamenettelyllä. Liikennettä haittaava tai vaarantava väärinpysäköinti on ollut erityistarkkailussa. Maksujen perintää on tehostettu rengaslukkojen käytöllä. Toisaalta henkilökuntavaje on näkynyt virhemaksujen määrässä ja on hidastanut perintää. Projektit Palvelu: Hallinto, projektit Vastuuhenkilö: Timo Rissanen TP 2013 TA 2014 TA 2014 + lmr TP 2014 Toteuma % TP2014/ TA2014 Projektit Kulut € 357 425 293 213 294 539 187 012 63,8 Tuotot € 0 -150 000 -150 000 -98 000 65,3 Netto € 357 425 143 213 144 539 89 012 62,2 Asuntomessut Kulut € 1 210 206 300 206 300 54 076 26,2 Viesti tilaajalle: Kaukaanrannan torin rakentaminen sekä rannan kunnostus ja laiturin rakentaminen valmistuivat siten, että avajaiset pidettiin toukokuussa 2014. Hankkeeseen saatiin EAKR-rahoitusta. Satamalahden BusinessPlan valmistui syksyllä 2014. Hankkeella selvitettiin miten digitaalinen ja ekologinen kaupunkiympäristö tulisi suunnitella. Samassa hankkeessa selvitettiin mahdollisuutta miten imujätejärjestelmä olisi rakennettavissa ko. alueelle ja miten se järjestelmänä tukisi alueen ekologisuutta. Hankkeessa esiin tulleet seikat otetaan huomioon paitsi Satamalahden kaavoituksessa, myös tulevien muiden alueiden kaavoituksessa. Hankkeeseen saatiin 70 % EAKR-rahoitusta. Asuntomessuille varatusta määrärahasta jäi käyttämättä n. 150 000 euroa johtuen mm. projektipäällikön rekrytoinnin siirtymisestä vuodelle 2015. Tarkempi analyysi messujen vaiheesta on kerrottu johdanto-osiossa sivulla 3. 15 MAANKÄYTTÖ Tulosalue tuottaa kaupunkilaisille ja elinkeinoelämälle viihtyisän elin- ja toimintaympäristön puitteet suunnittelemalla ja ohjaamalla maankäyttöä kestävän kehityksen mukaisesti maankäyttö- ja rakennuslakia noudattaen. Tulosalueen esimiehenä toimii kaupungingeodeetti Hannu Peltomaa. Tulosalue jakaantuu kolmeen tulosyksikköön: · Kaupunkisuunnittelu, vastuuhenkilö kaavoituspäällikkö Ilkka Tarkkanen · Mittaus ja kiinteistöt, vastuuhenkilö kaupungingeodeetti Hannu Peltomaa · Joukkoliikenne, vastuuhenkilö liikenneinsinööri Liisa Heikkinen Talouden toteutuma MAANKÄYTTÖ 2014 MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTATUOTOT VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TOIMINTAKULUT + OMAVALMISTUS HENKILÖSTÖKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT AVUSTUKSET MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE TA+ LMR 2014 -1 585 400 -1 109 000 -355 000 -2 737 600 -5 787 000 -5 000 -5 792 000 1 696 400 2 615 000 263 500 200 646 600 5 221 700 -570 300 TOT 2014 -1 417 231 -1 199 748 -422 498 -2 743 696 -5 783 173 -3 199 -5 786 372 1 577 919 3 165 898 334 345 200 647 253 5 725 614 -60 757 Jäljellä -168 169 90 748 67 498 6 096 -3 827 -1 801 -5 628 118 481 -550 898 -70 845 0 -653 -503 914 -509 543 Käytetty % 89,4 108,2 119,0 100,2 99,9 64,0 99,9 93,0 121,1 126,9 100,0 100,1 109,7 10,7 Kaupunkisuunnittelu Vuonna 2014 aikana 18 kaavaa sai lainvoiman. Rantaosayleiskaavoja oli viisi, kaksi ranta-asemakaavaa ja 11 asemakaavaa. Asemakaavojen yhteenlaskettu rakennusoikeus on 293 000 k-m2 ja keskimääräinen tehokkuusluku 0,13. Ohessa muutamia poimintoja valmistuneista kaavoista. Kalevankankaan länsiosan asemakaava Arkistolaitoshahmotelma, APRT (Arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka Architects) Kaavalla muutettiin alueen alkuperäinen käyttötarkoitus asumisesta toimitilarakentamiselle sopivaksi. Länsiosaan on suunniteltu päiväitäistavarakauppaa palvelemaan mm. Tuskun taajamaa. Itäosassa on osoitettu täydennysrakentamista raviradan eteläpuolelle esim. urheilutoimintaan ja Esedulle laajenemismahdollisuuksia. Kaavassa on suojeltu alueelta löytyneet liito-oravat ja pistiäisten ympäristö, joka on syntynyt raviradan varapysäköinnin alueelle. Rakennusoikeutta kaavassa on 165 000 k-m². 16 Metsä-Sairilan osayleis- ja asemakaavat Metsä-Sairilan osayleiskaava ja asemakaava turvaavat jäteaseman toiminnan ja mahdollistavat kaupungin jätevedenpuhdistamon siirron Pursialasta Metsä-Sairilaan maanalaiseen puhdistamoon. Graanintie 29 asemakaava:lla muutettiin rivitalotontti kerrostalolle sopivaksi Graanissa. Saimaan rantanäkymillä olevalle tontille nousee n. 1 800 k-m² kerrostalo. Näverikatu 9 asemakaava tuo pari uutta tonttia Oravinmäelle teollisuuden käyttöön ja samalla laajennetaan olemassa olevia tontteja sekä turvataan käytöstä poistetun kaatopaikan maisemointi ja hoito. Mikonkatu 6:n asemakaava korvasi vuoden 2008 asemakaavan, joka ei ollut toteutunut. Kaavaan on merkitty keskustatoimintojen alue ja maanomistajan näkemyksen mukainen asuinkerrostalo tulee täydentämään Mikkelin keskustan kaupunkikuvaa, osana valtakunnallisesti arvokasta kulttuurimaisemaa. Arkkitehti Jaakko Merenmies. 17 Pelloksen osayleiskaava turvaa Pelloksen teollisuusalueen toiminnot ja tuo huomattavan lisän alueen jatkokehitysmahdollisuuksiin. Nykyiset asuinalueet on säilytetty ja rantarakentamista kehitetty, mutta merkittävämpi asumisen kehittäminen keskittyy tulevaisuudessa Ristiinan keskustaan, kaava-alueen pohjoispuolelle. 18 Palvelu: Kaavoituspalvelut Vastuuhenkilö: Ilkka Tarkkanen TP 2013 TA 2014 TA 2014 +lmr TP 2014 Toteuma % TP2014/ TA2014 Yleiskaavoitus Bruttokulut / asukas € 8,2 4,6 7,2 7,0 152,3 Bruttokulut / hyväksytyt kaavat (kpl) €/kpl 448 575 125 313 196 617 76 350 60,9 Bruttokulut / hyväksytyt kaavat (ha) €/ha 40 780 835 1 311 254 30,4 Hyväksytyt kaavat (kpl) kpl 1,0 2,0 2,0 5,0 250,0 Hyväksytyt kaavat (ha) ha 11,0 300,0 300,0 1 501,0 500,3 Yhteensä (€) € 448 575 250 626 393 234 381 749 152,3 Tuotot € 0 0 0 0 Netto € 448 575 250 626 393 234 381 749 152,3 Asemakaavoitus Bruttokulut / asukas €/asukas 9,2 9,0 10,9 15,1 169,0 Bruttokulut / hyväksytyt kaavat (kpl) €/kpl 56 084 48 934 59 581 63 599 130,0 Bruttokulut / hyväksytyt kaavat (ha) €/ha 36 054 16 311 19 860 2 942 18,0 Bruttokulut / hyväksytyt kaavat (k-m2) €/k-m² 13,0 7,0 8,5 2,7 38,7 Hyväksytyt kaavat (kpl) kpl 9,0 10,0 10,0 13,0 130,0 Hyväksytyt kaavat (ha) ha 14,0 30,0 30,0 281,0 936,7 Hyväksytyt kaavat (k-m2) k-m² 38 816 70 000 70 000 305 611 436,6 Yhteensä (€) € 504 759 489 337 595 809 826 792 169,0 Tuotot € 0 0 0 0 Netto € 504 759 489 337 595 809 826 792 169,0 Muut palvelut € / asukas €/asukas 4,2 6,0 5,1 3,5 58,1 Yhteensä (€) € 230 778 325 303 276 058 188 961 58,1 Tuotot € 0 0 0 0 Netto € 230 778 325 303 276 058 188 961 58,1 Kaavoituspalvelut yhteensä Kulut yhteensä € 1 184 112 1 065 266 1 265 100 1 397 502 131,2 Kulut yhteensä / asukas €/asukas 21,7 19,5 23,2 25,6 131,2 Tuotot € 0 0 0 0 Netto € 1 184 112 1 065 266 1 265 100 1 397 502 131,2 Viesti tilaajalle: Kaavoituksen lukuihin liittyy paljon vaihtelevuutta. Ennustettavuutta haittaa kaavavalitukset jotka voivat viivyttää kaavojen lain voimaisuutta keskimäärin kaksi vuotta. Yleiskaavoja valmistui hiukan ennakoitua enemmän. Tähän vaikutti korkeimman hallinto-oikeuden päätös jolla MetsäSairilan osayleis- ja asemakaavat saivat lain voiman sekä kuntaliitoksen seurauksena esim. Ristiiinan Pelloksen osayleiskaavan valmistuminen. Yleiskaavoihin ei yleensä merkitä rakennusoikeuksia, paitsi rantarakentamiselle. Asuntomessuja varten laadittiin kaksi kaavaa; Moisio-Kyyhkylän osayleiskaava ja Kirkonvarkauden asemakaava. Kaavoitusta varten laadittiin hyvin tiukka aikataulu ja painotettiin korkeaa ammattitaitoa kaavakonsultin valinnassa, jälkimmäisellä vaatimuksella minimoitiin riskejä joita nopea kaavoitustyö aiheutti. ELY:n puolelta ymmärrettiin hyvin alueen kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot joita ansiokkaasti selvitettiin kaavoitustyön aikana. Työn aikana tuli esille tarvetta lisäselvitysten tekoon mm. pohjaveden sekä pilaantuneiden maiden osalta. Lopputuloksena saatiin kaksi erinomaista kaavaa, mutta joiden kustannukset olivat ennakkoarvioita huomattavasti korkeammat. Asemakaavoja valmistui enemmän kuin arvioitiin. Metsä-Sairilan asemakaavan saatua lain voiman tilastot kaunistuivat n. 100 000 k-m² lisäyksellä. Pinta-alat ovat vain suuntaa antavia sillä laajan metsämaan kaavoittaminen ei ole yhtä vaativaa kuin keskustan ydinkorttelin. 19 Mittaus ja kiinteistöt Mittaus ja kiinteistöt –yksikön tuotevastuut: · Mittaus ja kiinteistöt, maanhankinta ja –luovutus sekä sopimustoiminta, vastuuhenkilö kaupungingeodeetti Hannu Peltomaa, kiinteistönmuodostus, mittaus ja paikkatietopalvelut vastuuhenkilö maankäyttöinsinööri Jukka Piispa · Metsät ja vesialueet, vastuuhenkilö metsätalousinsinööri Annamari Huttunen · Energiapuun hankinta, vastuuhenkilö metsätalousinsinööri Pekka Halonen Merkittäviä tavoitteita vuodelle 2014 olivat: · Paikkatiedon parantaminen (aineiston parantaminen sekä järjestelmät, jotka mahdollistavat helpomman tiedon analysoinnin ja esittämisen) · Maanhankintavarojen säästäminen · Tontinluovutuksen turvaaminen, vaikka uudisalueiden investoinnit minimoidaan Tavoitteiden toteutuminen: · Rekisteriaineiston perusparannus suoritettiin · Otettiin käyttöön uusi järjestelmä, jolla voi toteuttaa paikkatietoanalyysejä nopeasti ja helposti sekä tehdä sovelluksia nettisivuille (ArcGisOnline) · Uusi Mikkelin karttapalvelu avattiin nettiin · Raakamaata ei hankittu · Tontinmyyntiodotuksista jäätiin selvästi, luovutettiin vain 32 tonttia asumiseen ja 6 muuta tonttia (teollisuus- ja varastokäyttöön) · Tontinmyynti alitti selvästi vuoden 2013 tason · Merkittävin yksittäinen tontinluovutus oli Tenholankatu 10 kerrostalotontin luovuttaminen Mikalolle hintaan 300 000 euroa Palvelu: Mittaus ja kiinteistöt Vastuuhenkilö: Hannu Peltomaa TP 2013 Maastotietopalvelut € / kunnan maapinta-ala €/km² € / asukas €/asukas Yhteensä (€) € Tuotot € Netto € Paikkatietopalvelut € / ylläpidettävä alue €/km² € / asukas €/asukas Yhteensä (€) € Tuotot € Netto € Kiinteistöinsinööripalvelut € / rekisteröidyt kiinteistöt €/kiinteistö € / asukas €/asukas Yhteensä (€) € Tuotot € Netto € Tonttipalvelut € / operoidut kiinteistöt €/kiinteistö € / asukas €/asukas Yhteensä (€) € Tuotot € Netto € Kiinteistö- ja mittauspalvelut yhteensä Kulut yhteensä € Kulut yhteensä €/asukas Tuotot € Netto € TA 2014 TA 2014 +lmr TP 2014 Toteuma % TP2014/ TA2014 193,7 9,0 493 989 -35 016 458 973 187,1 8,7 477 019 -42 000 435 019 155,9 7,3 397 505 -42 000 355 505 154,8 7,2 394 774 -28 463 366 312 82,8 82,8 82,8 67,8 84,2 2 144,1 6,0 325 899 -95 202 230 697 2 475,3 6,9 376 241 -80 000 296 241 2 062,7 5,7 313 525 -80 000 233 525 2 097,8 5,8 318 870 -98 451 220 420 84,8 84,8 84,8 123,1 74,4 4 720,9 4,5 245 485 -49 067 196 418 4 644,4 4,3 232 222 -260 000 -27 778 3 870,3 3,5 193 513 -260 000 -66 487 2 346,8 3,7 199 476 -43 772 155 705 50,5 85,9 85,9 16,8 -560,5 831,4 3,1 169 602 -2 741 069 -2 571 466 385,9 1,4 77 178 -2 560 000 -2 482 822 3 544,4 13,0 708 877 -3 328 000 -2 619 123 5 280,8 14,6 797 396 -3 644 271 -2 846 875 1 368,5 1 033,2 1 033,2 142,4 114,7 1 234 975 16,9 -2 920 353 -1 685 378 1 162 659 15,9 -2 942 000 -1 779 341 1 613 420 22,0 -3 710 000 -2 096 580 1 710 517 23,4 -3 814 956 -2 104 439 147,1 147,1 129,7 118,3 20 Viesti tilaajalle: Paikkatietojärjestelmää uudistettiin rakentamalla uusi Mikkeli.fi-sivustolta löytyvä, myös mobiilikäyttöön soveltuva Mikkelin karttapalvelu. Karttapalvelussa tavoitteena on, että siinä esitettävät palvelukohteet pysyvät hajautetun ylläpidon johdosta hyvin ajan tasalla. Rekisteriaineiston perusparantamista jatkettiin. Laadukas ja monipuolinen tonttitarjonta turvattiin, vaikka raakamaata ei hankittu. Luovutettavien tonttien ja muiden operoitujen kiinteistöjen lukumäärä laski johtuen talouden yleisestä heikosta kehityksestä, mutta muutoin toiminnassa ei ollut merkittäviä poikkeamia verrattuna aikaisempiin vuosiin. Paikkatietojärjestelmää uudistettiin rakentamalla uusi Mikkeli.fi-sivustolta löytyvä, myös mobiilikäyttöön soveltuva Mikkelin karttapalvelu. Karttapalvelussa tavoitteena on, että siinä esitettävät palvelukohteet pysyvät hajautetun ylläpidon johdosta hyvin ajan tasalla. Rekisteriaineiston perusparantamista jatkettiin. Laadukas ja monipuolinen tonttitarjonta turvattiin, vaikka raakamaata ei hankittu. Luovutettavien tonttien ja muiden operoitujen kiinteistöjen lukumäärä laski johtuen talouden yleisestä heikosta kehityksestä, mutta muutoin toiminnassa ei ollut merkittäviä poikkeamia verrattuna aikaisempiin vuosiin. Metsät ja vesialueet Metsät ja vesialueet vastuuyksikkö vastaa kaupungin metsätaloudesta ja taajamametsien hoidosta. Yksikkö huolehtii tonttija rakennusalueiden puiden poistosta, metsästys- ja kalastusasioista sekä valmistelee kaupungin omistamien viljeltävien peltoalueiden vuokrasopimukset. Kaupungin metsäomaisuuden käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2014 -2021 hyväksyttiin teknisessä lautakunnassa 10.6. ja kaupunginhallituksessa 17.11.2014. Kaupunki omistaa metsiä yhteensä 6 750 ha, mistä talousmetsiä on 5 030 ha, taajamametsiä 1500 ha ja erillisillä päätöksillä suojeltuja metsiä 220 ha. Talouskauden kestävä hakkuusuunnite on 25 500 m3/v ja hakkuista riippumattomien taimikonhoitotöiden, uudistamisen varmistamistöiden ja taajamametsien pienpuustonhoitotöiden tarve n. 200 ha/v. Metsätalousinsinööri Hanna Kangasaho valittiin metsäpalveluesimiehen toimeen ja hän aloitti kaupungin palveluksessa 1.4.2014. Talousmetsissä uudistusalueita raivattiin 16 ha, muokattiin 21 ha ja viljeltiin 8 ha. Varhaisperkausta ja taimikonhoitotöitä tehtiin yhteensä 48 ha ja hakkuualueiden ennakkoraivauksia 64 ha. Taajamametsien hoitotöissä pyritään säännölliseen hoitokiertoon kaupunginosittain. 2014 keskeiset kaupunginosat olivat Launiala, Tuppurala, Urpola ja Kattilansilta. Työt aloitettiin myös Laajalammella, Otavassa, Rantakylässä ja Ristiinassa. Porrassalmen taistelun 225-vuotistapahtumaan liittyen raivattiin muistomerkkialueen näkymiä ja osana MAMA-hanketta tehtiin metsänhoitotöitä kaupungin museotien varrella omistamilla alueilla. Taajamametsiä harvennettiin ja pienpuustoa hoidettiin yhteensä 56 ha. ELY – keskuksen ja Vartti – hankkeen kanssa tienvarsimetsien raivaus jatkui Rantakylässä ja Jyväskylän suuntaan Karkialammelle saakka. Rakennettavien kohteiden, katulinjojen ja muiden kunnallisteknisten hankkeiden edellyttämiä hakkuutöitä tehtiin mm. Otavassa, Rantakylässä, Rokkalassa, Tuskussa, Ristiinassa ja Suomenniemellä. Asemakaava-alueiden vuokratonteilta ja puistoista poistettavien yksittäisten puiden kaatotilauksia tehtiin koko kaupungin alueella. Metsästysseuroille vuokrattuja metsästysalueita oli 4 917 ha, lisäksi Haukivuorella myytiin kausilupia pienriistan metsästykseen. Kaupungin omistamille vesialueille myytiin pyydysmerkkejä virastotalon yhteispalvelupisteessä. Viljelykäyttöön vuokrattuja peltoja oli vuoden lopussa 157 ha. Etelä-Savon koulutus Oy:n ja kaupungin välisen yhteistyösopimuksen mukaisesti tarjottiin opetuskohteiksi konekorjuutyömaita 1300 m³ ja uudistusalojen muokkausta 21 ha. Mikkelin ammattikorkeakoulun metsätalouden laitoksen kanssa aloitettiin yhteistyöprojekti, jossa opiskelijat valmistelevat Peitsarin ja Länsi-Tupalan taajamametsissä aloitettavia hoitotöitä. Puutavaraa luovutettiin pysty- ja hankintakauppasopimuksilla 18 234 m³ ja toteutuneet myyntitulot olivat 752 253 €. Loppuvuoden 2013 myrskytuhojen puunkorjuu ja vahinkoarvio valmistuivat (2 120m³), kaupungille maksettu vakuutuskorvaus oli 31.931 €. Vastuuyksikön vuosikate oli 453 364 € ja se jäi 140 000 € talousarviossa asetetusta tavoitteesta, koska myytyjen leimikoiden hakkuusopimuksia siirtyi seuraavalle vuodelle yhteensä 8 400 m³/ 230 000 €. 21 Palvelu: Metsät ja vesialueet Vastuuhenkilö: Annamari Huttunen TP 2013 TA 2014 TA 2014 + lmr TP 2014 Toteuma % TP2014/ TA2014 Talousmetsät Metsät, ha ha 5 030 5 112 5 112 5 112 100,00 €/ha €/ha 24,61 30,29 30,28 20,19 66,7 Yhteensä (€) € 123 805 154 832 154 807 103 219 66,7 Tuotot € -825 449 -896 000 -896 000 -675 554 75,4 Netto € -701 643 -741 167 -741 192 -572 334 77,2 Taajamametsät Metsät, ha ha 1 720 1 647 1 647 1 647 100,0 €/ha €/ha 152,8 183,6 183,6 128,6 70,0 Yhteensä (€) € 262 808 302 452 302 403 211 763 70,0 Tuotot € -139 952 -154 000 -154 000 -182 191 118,3 Netto € 122 856 148 452 148 403 29 572 19,9 Palvelut ja monikäyttö Yhteensä (€) € 154 572 111 050 111 032 182 021 163,9 Tuotot € -60 641 -48 000 -48 000 -53 145 110,7 Netto € 93 931 63 050 63 032 128 876 204,4 Metsät ja vesialueet yhteensä Metsät, ha ha 6 750 6 759 6 759 6 759 100,0 €/ha €/ha 80,2 84,1 84,1 73,5 87,4 Yhteensä (€) € 541 186 568 334 568 243 497 004 87,4 Tuotot € -1 026 042 -1 098 000 -1 098 000 -910 891 83,0 Netto € -484 856 -529 666 -529 757 -413 887 78,1 Viesti tilaajalle: Tekninen lautakunta ja kaupunginhallitus hyväksyivät kaupungin metsäomaisuuden käyttö- ja hoitosuunnitelman vuosille 2014-2121.Talousmetsien lakisääteisiä uudistamistöitä tehtiin 30 ha, taimikoiden hoitotöitä 50 ha. Taajamametsien harvennukset ja pienpuuston hoitotyöt painottuvat Launialaan, Tuppuralaan, Urpolaan ja Kattilansiltaan. Hoidettujen alueiden pinta-ala oli yhteensä 56 ha. Yhteistyö Mikkelin metsäalan oppilaitosten kanssa jatkui sovitusti. Myytyjen leimikoiden hakkuusopimuksia ja puun myyntituloja siirtyi seuraavalle vuodelle 230 000 euron arvosta. Energiapuun hankinta Maanomistajilta ostettiin käteiskaupoilla hakepuuta tienvarsivarastoissa 20 324 i-m3. Energiapuuksi kelpaa riittävä erä karsimatonta kokopuuta, rankaa, hakkuutähdettä, sahapintaa tai muuta ainespuuta toimitukseen soveltuvalla varastopaikalla. Metsät ja vesialueiden hankkimana kaupungin omilta mailta tulee vuosittain huomattava määrä taajamapuujaetta, jossa on vaihtelevan kokoista korjuussa tullutta kokopuuta ja hakkuutähdettä. Riittävän toimitusmäärän takaamiseksi solmittiin pystykaupoin metsänomistajien kanssa 19 metsänhakkuusopimusta. Yksikön suorittama pystykauppojen korjuu suoritettiin v. 2014 pelkästään koneellisena hakkuuna. Vapailta markkinoilta liikenevä metsuriyrittäjien työpanos suunnattiin leimikoiden ennakko-/näkemäraivaukseen. Kyseistä työtä tehtiin 41 ha. Toimitusmäärä hakepuulajeittain v.2014 3 i-m Kokopuu 32 331 Ranka 6 394 Taajamapuu 7 397 Hakkuutähde 9 196 Sahapinta 1 285 Yhteensä 56 603 % 57,1 11,3 13,1 16,2 2,3 100,0 Sääolot vuodenvaihteesta kevääseen vaikeuttivat merkittävästi energiapuun korjuuta ja hakkeen menekkiä voimalaitokselle. Ajanjakso oli poikkeuksellisen lämmin, mikä yhdistettynä vähälumiseen talveen muutti suunniteltujen talvileimikoiden hakkuun kesäleimikoiden korjuuseen ja aikaisti kelirikkoleimikoiden aloituksen. Vallinneet olosuhteet ja tehdyt muutokset vaikuttivat taloudelliseen tulokseen niin korjuuketjuilla kuin raaka-aineen hankkija yksiköllä. Kesäkaudella onnistuttiin korjaamaan kantavuudeltaan heikkoja leimikoita vanhimmasta päästä. Hyönteistuhojen estämiseksi havupuuvaltaisissa leimikoissa jouduttiin tekemään kantokäsittely. Tuholaisongelma periytyi leudon talven mukana jo edelliseltä kesältä. Toivomuksena olisi, että jatkossa voitaisiin nauttia kunnon talvista. Toive lienee yhteinen koko metsäsektorilla. 22 Lämmin kesä ja alkusyksy merkitsivät ymmärrettäviä katkoksia hakkeen vastaanotossa. Loppuvuodesta toimitusmäärä saatiin kirittyä kiinni sahaavista sääoloista huolimatta. Määrällinen tulos ei kuitenkaan ole koko totuus, koska keliolojen vaatima haketusjärjestyksen muuttaminen aiheuttaa ongelmia hakevarastojen säilyvyyteen. Ylivanhaksi menevä puu pätkiytyy ja kasat imevät vettä. Hakkeen laatu ja lämpöarvo putoavat merkittävästi. Reilusti vanhentuneet tienvarsivarastot ja epävarmuus kestävän metsätalouden rahoitustukien uusissa ratkaisuissa on hillinnyt haluja hankkia energiakäyttöön pienpuuta eri toimijoilla. Hakkuutähteen ja kantojen saatavuus puolestaan noudattaa sopivien ainespuuleimikoiden hakkuurytmiä. Kaikkiaan näyttää siltä nykytiedon pohjalta, että pienpuun käyttö tulevaisuudessa lisääntyy valtakunnassa; suunnitteilla on monia mittavia investointeja. Toteutuessaan ne mahdollistavat tietyille toimijoille jatkossa mahdollisuuden lisätä pienpuun hankintaa. Perinteisten, yksinomaan polttopuuta hankkivien, yritysten tie näyttää loppuunkuljetulta. Hankinta tulee keskittymään suurille monialaisesti puuta hankkiville yrityksille. Kokonaisvaltaisella lämpöyrittäjyydellä on jatkossakin oma merkittävä sijansa niin Mikkelin talousalueella kuin muuallakin maassamme lämmön tuotannossa. Palvelu: Energiapuun hankinta Vastuuhenkilö: Pekka Halonen TP 2013 TA 2014 TA 2014 + lmr TP 2014 Toteuma % TP2014/ TA2014 Projektit Kulut € 712 694 612 844 611 363 752 272 122,8 Tuotot € -710 838 -610 000 -610 000 -637 166 104,5 Netto € 1 857 2 844 1 363 115 106 4 047,3 Viesti tilaajalle: Yksikkö toimitti energiapuuta Etelä-Savon Energia Oy:lle sopimuksen mukaisesti 56 260 i-m3 ja yksityisille lämpöyrittäjille 343 i-m3. Varastossa oleva energiapuumäärä vuoden lopussa oli 46 500 i-m3, arvo 488 820 euroa. Joukkoliikenne Joukkoliikennelain ja PSA:n (palvelusopimusasetus) mukaisesti Mikkelin kaupungin toiminta toimivaltaisena lupaviranomaisena jatkuu. Kaupunki on tehnyt päätöksen järjestää joukkoliikennepalvelut PSA -mallin mukaisesti. Toimivalta-alueena on Mikkelin kaupunki. Joukkoliikenne noudattaa ja toteuttaa laissa määriteltyjä toimivaltaisen lupaviranomaisen tehtäviä. Toimivaltainen viranomainen myöntää alueelleen hakemuksesta liikenteen harjoittamiseen oikeuttavat luvat. Toimivaltainen viranomaisen määrittää toimivalta-alueensa hintavelvoitteet sekä joukkoliikenteen palvelutason. Palvelutason tarkastelua tehdään määritettyjen tavoitteiden mukaisesti. Palvelutasomäärittelyssä otetaan huomioon eri väestötyhmien tarpeet, joukkoliikenteen määrä ja laatu sekä yhteistyö toimivaltaisten viranomaisten sekä kuntien ja maakuntien liittojen kanssa. Yhteistyössä Pohjois-Savon ELY -keskuksen sekä seudun kuntien kanssa on tehty Mikkelin seudun joukkoliikennesuunnitelmaa vuoden 2014 loppuun mennessä. Joukkoliikennesuunnitelmaan yhdistettiin Mikkelin paikallisliikennesuunnitelma sekä Moppe -palveluliikenteen suunnittelu. Lopullinen hyväksyminen tapahtuu vuoden 2015 puolella. Joukkoliikenteen seudullinen suunnittelu sekä joukkoliikenteen viranomaistoiminnan mahdollinen seudullinen organisointi on noussut esillä seudullisen joukkoliikennesuunnitelman yhteydessä. Kaupunki teki omassa organisaatiossaan hallintokuntien yhteisen projektisuunnitelman henkilökuljetusten organisoinnista ja keskittämisestä teknisen toimen hallintoon, joka toteutetaan 2015 vuoden alussa. Mikkelin kaupunki on mukana valtakunnallisessa Liikenneviraston vetämässä Lippu- ja maksujärjestelmäprojektissa Waltti (aikaisempi nimi PILETTI), jonka tavoitteena on toteuttaa valtakunnallinen lippu- ja maksujärjestelmä toimivaltaisten viranomaisten hankkimaan joukkoliikenteeseen. Toimivaltaisten lupaviranomaisten lippu- ja maksujärjestelmän ei ollut käyttöönotettavissa vuoden 2014 aikana vaan siirtyy edelleen jopa vuodelle 2016. Pohjois-Savon Ely:ltä on siirtynyt aina kuntien yhtymisen myötä kaupungin lupaviranomaistoimintaan siirtymäajan sopimuksia sekä ostoliikennesopimuksia, jotka päättyivät vuonna 2014, joten kaupunki vastaa suurelta osin kaupungin joukkoliikennepalvelusta ostoliikenteenä. Joukkoliikenne on peruspalvelutasoa, joka mahdollistaa työmatka- asiointi ja koulumatkaliikenteen. Tavoitteena on toteuttaa kaupungin olosuhteisiin mahdollisimman hyvin soveltuvat toimintamallit liikenteen järjestelyissä sekä lippujen asiakashinnoittelussa ottaen huomioon toimintaympäristön asettamat vaatimukset. Kustannustaso nousee, koska joukkoliikennepalvelua siirtyi muilta sopimuksilta kaupungin vastuulle. Kaupungin joukkoliikennerahoitukseen kuuluvat avoimen joukkoliikenteen ostoliikenteenä paikallisliikenteen vuoroja, Moppe – palveluliikenne sekä muita ostoliikennevuoroja palvellen koko kaupungin alueella työmatka- asiointi ja koulumatkaliikennettä. Myös liikennöinnin ostohinnat nousevat koko ajan. Lipputuotteiden osalta joukkoliikenteen rahoitukseen kuuluvat Kaupunkilippu ja Seutulippu. Seutulipussa on käytössä myös toinen vaihtoehtoinen 30pv/90 pv -lipputuote. Kaupunkilippu on vyöhykkeellistetty ja II-vyöhykkeenä on Rantakylä –Otava. 23 Kaupunki-lipputuotteen hinnoittelua uudistettiin huhtikuussa 2014 alkaen ja lipputuotteessa on nyt huomioitu lapset, nuoret, eläkeläiset sekä opiskelijat. Lipputuotteiden osalta joukkoliikenteen valtionapurahoitukseen kuuluvat Kaupunkilippu ja Seutulippu. Muut kaupungin tukemien lipputuotteiden: lastenvaunut/rattaat+saattaja 0 euroa sekä sotaveteraanit 0 euroa toiminta ja tuki pysyi ennallaan. Kaupunkilippu * Otavalippu Seutulippu * 30/90-lippu Yhteensä 2009 kpl 2010 kpl 2011 kpl 2012 kpl 2013 kpl 2014 kpl 4 443 4 672 4 723 5 567 2 099 1 905 2 012 1 980 6542 6577 6735 7547 5987 258 2235 82 8562 6891 326 2221 86 9524 Palvelu: Joukkoliikenne Vastuuhenkilö: Liisa Heikkinen TP 2013 TA 2014 TA 2014 + lmr TP 2014 Toteuma % TP2014/ TA2014 Joukkoliikenne Korttilatausten lukumäärä kpl 22 536 23 750 23 750 24 380 102,7 €/korttilataus € 65,0 63,4 63,4 70,0 110,4 Joukkoliikenteen kulut yhteensä/asukas € 26,8 27,5 27,5 31,2 113,3 Yhteensä (€) € 1 465 612 1 505 050 1 504 811 1 705 462 113,3 Tuotot € -267 781 -295 000 -295 000 -372 036 126,1 Netto € 1 197 832 1 210 050 1 209 811 1 333 427 110,2 Kutsutaksi asiakasmäärä kpl 2 600 4 000 4 000 4 750 118,8 €/asiakas € 16,1 14,1 14,1 8,6 61,1 Kutsutaksin kulut yhteensä/asukas €/asukas 0,8 1,0 1,0 0,7 72,5 Yhteensä (€) € 41 988 56 496 56 487 40 962 72,5 Tuotot € 0 0 0 0 Netto € 41 988 56 496 56 487 40 962 72,5 Joukkoliikennepalvelut yhteensä Joukkoliikennepalveluiden kulut yhteensä € 1 507 600 1 561 546 1 561 298 1 746 424 111,8 Kulut yhteensä / asukas €/asukas 27,6 28,6 28,6 32,0 111,8 Tuotot € -267 781 -295 000 -295 000 -372 036 126,1 Netto € 1 239 820 1 266 546 1 266 298 1 374 388 108,5 Viesti tilaajalle: Lipputuotteiden uudistuksen myötä lipputuotteiden myynnin kasvu oli noin 16 %. Kutsutaksiliikenteen matkustajamäärä kasvoi, kuitenkaan liikenteiden määrä ja tarjonta ei kasvanut. Osassa joukkoliikennepalvelua sopimuskaudet päättyivät ja siirtymäajansopimuksia siirtyi kaupungin hallintaan. Nykyisen joukkoliikenteen palvelutason sälyttämiseksi liikenteiden ostomäärä kasvoi ja hintatason noustessa kustannustaso nousee. 24 KAUPUNKIYMPÄRISTÖ Tulosalue vastasi viihtyisän ja turvallisen yhdyskuntatekniikan ja ympäristön suunnittelun, rakentamisen ja ylläpidon tilaamisesta, kaupungin vastuisiin kuuluvien pilaantuneiden maiden puhdistamisesta, jätehuollon viranomaistehtävistä sekä lentoasemasta. Tulosalueen esimiehenä toimii yhdyskuntatekniikan päällikkö Maini Väisänen ( 25.8 alkaen vs. Pekka Kammonen). Tulosalue jakaantuu kolmeen tulosyksikköön: · Yhdyskuntatekniikka ja ympäristö, vastuuhenkilö yhdyskuntatekniikan päällikkö Maini Väisänen ( vs Pekka Kammonen) · Lentoasema, vastuuhenkilö lentoaseman päällikkö Sakari Silvennoinen · Ympäristövastuut, vastuuhenkilö kehitysinsinööri Hannu Rautio ( 1.10 alkaen vs Juha Rautio) Yhdyskuntatekniikka ja ympäristö- yksikön tuotevastuut: · Suunnittelu: suunnitteluinsinööri Antero Cederström · Rakennuttaminen ja satamat: yhdyskuntatekniikan insinööri Pekka Kammonen · Liikenneväylien ylläpito: kunnossapitopäällikkö Päivi Turkki · Puistojen ja virkistysalueiden suunnittelu, rakennuttaminen ja ylläpito: kaupunginpuutarhuri Viljo Muuronen Tulosalueen toiminta noudattelee edelleen edellisistä vuosilta tuttua kaavaa. Tulosalueelle toimintasuunnitelman kehittämistavoitteiden osalta saatiin tehtyä parannuksia yksikön prosesseihin ja toimintoihin. Lisäksi toimintasuunnitelman kehittämistavoitteiden toteutumista seurataan yksikön yhteispalavereissa. Henkilöstön hyvinvointia ja työyhteisön ilmapiiriä parannettiin yhteisillä tapahtumilla. Koko yksikölle pidettiin YSE koulutusta ja yksikön henkilöitä kävi tutustumassa Jyväskylän asuntomessu -alueeseen ja hakemassa kokemuksia tulevia Mikkelin asuntomessuja varten. Työpaikan yhteisiä kokouksia pidettiin säännöllisesti. Talouden toteutuma Kv 26.5.2014/§ 55 Lisämääräraha kaupunkisuunnittelun asiantuntijapalveluihin (ulkopuolisilta tilatut kaavatyön selvitykset) 200 000 euroa, syynä Moisio-Kyyhkylä alueen kaavoitus. 350 000 euron lisämääräraha liikenneväylien päällysteiden kunnostukseen kaupunkiympäristö –tulosalueelle. KAUPUNKIYMPÄRISTÖ 2014 MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTATUOTOT VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TOIMINTATUOTOT + OMAVALM. HENKILÖSTÖKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT AVUSTUKSET MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE TA + LMR 2014 -45 300 -98 700 -150 000 -66 500 -360 500 -223 000 -583 500 1 113 400 4 721 600 952 300 1 900 292 600 7 081 800 6 498 300 TOT 2014 -18 243 -261 202 -165 000 -73 909 -518 354 -156 144 -674 497 1 064 383 5 112 960 928 114 1 850 377 962 7 485 269 6 810 771 Jäljellä -27 057 162 502 15 000 7 409 157 854 -66 856 90 997 49 017 -391 360 24 186 50 -85 362 -403 469 -312 471 Muutos % -59,7 164,6 10,0 11,1 43,8 -30,0 15,6 -4,4 8,3 -2,5 -2,6 29,2 5,7 4,8 Käytetty % 40,3 264,6 110,0 111,1 143,8 70,0 115,6 95,6 108,3 97,5 97,4 129,2 105,7 104,8 Toimintakulujen ylitys tulosalueella johtuu tilinpäätökseen tehdyistä ympäristövastuiden pakollisista varauksista (210 000 euroa) sekä Misawan tontilla tehtyyn pilaantuman kunnostamiseen käytetystä 160 000 euron kustannuksesta, johon ei voitu ympäristövarauksia käyttää. Yhdyskuntatekniikka ja ympäristö Kunnallistekniikan suunnitelmat tilattiin pääosin konsulttitoimistoilta. Omaa suunnittelua käytettiin vain pienissä kiireellisissä hankkeissa ja viheralueiden suunnittelussa. Kaupunkiympäristö on avainasemassa asuntomessualueen katujen ja vesihuollon suunnittelussa sekä muun ympäristön suunnittelussa ja suunnitteluttamisessa. Vt-5 rakentaminen Pitkäjärven ja aseman välillä käynnistyi syksyllä 2014. Kaupunkiympäristö osallistui aktiivisesti Liikenneviraston ja kaupungin yhteishankkeen suunnitteluun ja rakentamisen valvontaan. Yleisten alueiden ylläpidosta valmisteltiin ja kilpailutettiin syksyllä 2015 alkavat keskustan ja kehän 4 ja 5-vuotiset alueurakat. Käynnissä olevia alueurakoita jatkettiin sopimuksella YIT-Kuntatekniikan kanssa syyskuun 2015 loppuun saakka, koska alueurakoiden urakoitsijoiden vaihtumisaika haluttiin työteknisistä syistä syksyyn. 25 Ristiinan ja Suomenniemen liittyminen Mikkeliin vaati erityisesti ylläpidossa suuren työpanoksen toiminnan niveltämiseksi osaksi kaupungin kokonaisuutta. Katuvalaistuksen säästöjä haettiin saneeraamalla ohjausjärjestelmiä. Kaupunkiympäristössä korjausvelkaa pienennettiin viimeistelemällä uusia alueita ja saneeraamalla vanhoja alueita. Uuden korjausvelan kasvua ehkäistiin oikea-aikaisella hoidolla ja kunnossapidolla. Kokonaisuudessaan katupäällysteitä rakennettiin vuonna 2014 yhteensä 76 955 m2, joista pintauksia nykyisille kaduille yhteensä 41 589 m2. Esteettömyyttä parantavia pienkohteita mm. reunakivien alentamista tehtiin keskustan ydinalueella yhteensä noin 20 kohteessa. Liikenneturvallisuutta parannettiin rakentamalla keskisaarekkeita ja töyssyjä yhteensä noin 40 000 eurolla. Hyvää kaupunkikuvaa ja viihtyisää sekä turvallista ympäristöä suunniteltiin yhteistyössä eri hallintokuntien ja asukkaiden kanssa. Katujen, leikkipaikkojen sekä puistojen rakentamisessa ja ylläpidossa kehitettiin käyttäjälähtöisiä toimintatapoja yhdessä alueen asukkaiden kanssa. Satamien ylläpidosta vastasivat yksityiset tahot: Ristiinassa Pursiseura ja muissa satamissa Navio Satamapalvelut Oy. Lentoasema Mikkelin lentoasema kuuluu Suomen lentoasemaverkostoon, EU:n TEN lentoasemaverkostoon ja toimii tullilentoasemana. Lentoasema on turvannut nykyisellä toiminnallaan maavoimien esikunnan yhteyslennot ja elintensiirtolennot. Lentoasemaa on käytetty myös ammattilentäjien koulutuslentojen järjestämiseen. Kentälle on tullut kansainvälisiä tilauslentoja erilaisten tilaisuuksien yhteydessä. Erilaiset musiikki- ja ravitapahtumat tuovat myös kansainvälisiä lentoja kentälle. Vuonna 2014 siirrettiin ILS GPn aitaa kauemmaksi GP lähettimestä koska liian lähellä oleva aita vaikeutti GP-alueen lumitöitä. Lisäksi rakennettiin kiitotien pään turva-alueen tiejärjestelyt parantamaan pelastuspalvelun toimintaa. Skiddometrin keskiarvopiirturi uusittiin koska entiseen ei saanut enää varaosia. Loppuvuodesta aloitettiin lukkojen ja kulunvalvonnan uusiminen. Vuonna 2014 valtionapu investointeihin oli 135 000€ ja ylläpitoon 165 000€. Kansainvälisiä tilauslentoja oli 10 kpl joissa matkustajia 50 kpl, kotimaisia tilauslentoja oli 3 kpl joissa 34 matkustajaa, yleisilmailussa oli 631 laskeutumista ja sotilasilmailussa 109 laskeutumista. LENTOASEMAN MATKUSTAJAMÄÄRÄT JA LASKEUTUMISET V 2014 LASKEUTUMISET Kansainvälinen tilausliikenne Kotimainen tilausliikenne Yleisilmailu Sotilasilmailu Purjelento Laskeutumisia yhteensä LKM 10 3 631 109 0 753 MATKUSTAJAT Kansainvälinen tilausliikenne Kotimainen tilausliikenne Yleisilmailu Sotilasilmailun matkustajia ei tilastoida Matkustajamäärä yhteensä LKM 50 34 816 900 Ympäristövastuut Pursialan kloorifenolitutkimuksia jatkettiin yhteistyössä Vesilaitoksen ja ELY -keskuksen kanssa. Lisätutkimuksilla on varmennettu kloorifenolin kulkeutumisreittiä sahalta vedenottamolle. Suojapumppausta jatkettiin yhteistyössä Vesilaitoksen kanssa. Suojapumppauksella on saatu alennettua vedenottamolle menevän pohjaveden kloorifenolipitoisuutta oleellisesti. Tikkalan kaatopaikalla tehtiin selvityksiä siitä, miten kaatopaikan suotovesiä voidaan pumpata ylös suoraan jätepenkasta ja johtaa ne jätevedenpuhdistamolle. Laiturikatu 6 kiinteistön puhdistamisesta käytiin neuvotteluja St1:n kanssa ja sopimus syntyi vuona 2014. Laiturikatu 6:n puhdistus on alkanut. Kaupunki purki kiinteistöllä olleen rähjäisen terminaalirakennuksen. Metsä-Sairilassa on toteutettu vanhan kaatopaikan sulkemisen toinen vaihe 2013 joulukuussa. Jätepenkka painuu yhä voimakkaasti ja jälkihoitotöille on haettu lisäaikaa vuoteen 2018 asti. Vastuu sulkemistyön kustannuksista kuuluu kaupungille. Ympäristövastuuvarausten lisäykset: Tikkalan kaatopaikalle tehtiin 80 000 euron lisävaraus suotovesien kunnostukseen. Suomenniemen liimapuutehtaan pakolliseen kunnostukseen tehtiin 130 000 euron varaus. 26 Palvelut tuotteittain/Kaupunkiympäristö Palvelu: Suunnittelu ja rakennuttaminen Vastuuhenkilö: Maini Väisänen ja Pekka Kammonen TP 2013 TA 2014 TA 2014 + lmr TP 2014 Toteuma % TP2014/ TA2014 Suunnittelu Kadut € 210 496 260 860 260 820 248 901 95,4 Puistot ja leikkikentät € 112 339 133 618 133 597 115 175 86,2 Suunnittelun kulut yhteensä/kpl €/kpl 6 235 7 382 7 381 11 556 156,5 Suunnittelun kulut yhteensä/asukas €/asukas 6,5 7,7 7,7 7,4 96,1 Yhteensä (€) € 355 400 420 777 420 712 404 443 96,1 Tuotot € -55 702 -81 000 -81 000 -97 970 121,0 Netto € 299 698 339 777 339 712 306 474 90,2 Rakennuttaminen Kadut € 206 736 207 732 207 700 203 612 98,0 Puistot ja leikkikentät € 63 057 68 004 67 994 68 743 101,1 Rakentamisen kulut yhteensä/asukas €/asukas 5,4 5,5 5,5 5,4 99,2 Yhteensä (€) € 294 458 299 378 299 332 297 040 99,2 Tuotot € -60 927 -135 000 -135 000 -61 201 45,3 Netto € 233 531 164 378 164 332 235 839 143,5 Suunnittelu ja rakennuttaminen yhteensä Kulut yhteensä € 649 858 720 155 720 044 701 483 97,4 Kulut yhteensä / asukas €/asukas 11,9 13,2 13,2 12,8 97,4 Tuotot € -116 629 -216 000 -216 000 -159 170 73,7 Netto € 533 229 504 155 504 044 542 313 107,6 Viesti tilaajalle: Suunnittelutyö kilpailutettiin ja ostettiin pääosin konsulteilta. Omana työnä suunniteltiin pieniä kiireellisiä kohteita, puistokohteita ja virkistysalueita. Rakennusurakat kilpailutettiin vapailla markkinoilla. Vuosi oli viimeinen, jolloin YIT Kuntatekniikka Oy:llä oli vielä kumppanuussopimuksen mukaisia rakentamishankkeita. Vuoden aikana toteutettiin etenkin asuinalueiden viimeistelyä. Lisäksi panostettiin esteettömyyskohteisiin ja liikenneturvallisuuskohteisiin. Asuintontteja luovutettiin kysyntää vastaava määrä. Palvelu: Liikenneväylien ylläpito Vastuuhenkilö: Päivi Turkki TP 2013 Liikenneväylien kunnossapito Hoidetut liikenneväylät (m²) m² Kesäkunnossapito (€ /m²) €/m² Talvikunnossapito (€ / m²) €/m² Kunnossapito yhteensä (€ / m²) €/m2 Liikenneväylien kunnossapito yht. € Tuotot € Netto € Katuvalaistus ja liikenteen ohjauslaitteet Valaisimet (kpl) kpl € / valaisin €/kpl Ohjauslaitteet (kpl) kpl € / ohjauslaite €/kpl Yhteensä (€) € Tuotot € Netto € Muut palvelut €/asukas €/asukas Yhteensä (€) € Tuotot € Netto € TA 2014 TA 2014 + lmr TP 2014 Toteuma % TP2014/ TA2014 2 432 000 0,3 0,6 1,2 2 863 723 -40 510 2 823 214 2 432 000 0,4 0,7 1,3 3 264 470 -39 700 3 224 770 2 432 000 0,3 0,7 1,5 3 631 655 -39 700 3 591 955 2 556 294 0,4 0,7 1,4 3 689 081 -33 893 3 655 188 105,1 117,2 98,6 107,5 113,0 85,4 113,3 11 600 91,3 26,0 5 950 1 213 650 -294 1 213 356 11 600 94,8 26,0 10 613 1 375 754 0 1 375 754 11 600 93,6 26,0 10 482 1 358 786 0 1 358 786 11 640 96,9 26,0 4 775 1 252 403 0 1 252 403 100,3 102,2 100,0 45,0 91,0 1,1 58 925 -56 842 2 084 1,4 77 203 -47 000 30 203 1,4 76 251 -47 000 29 251 0,1 7 474 -4 759 2 715 9,7 9,7 10,1 9,0 27 91,0 Liikenneverkot yhteensä Kulut yhteensä € 4 136 298 4 717 428 5 066 692 4 948 958 104,9 Kulut yhteensä / asukas €/asukas 75,7 86,3 92,7 90,6 104,9 Tuotot € -97 646 -86 700 -86 700 -38 652 44,6 Netto € 4 038 653 4 630 728 4 979 992 4 910 306 106,0 Viesti tilaajalle: Kaupungille on siirtynyt kaikkien katuvalojen omistus ja huoltovastuu. Katuvalojen ohjausjärjestelmien nykyaikaistamisella sekä elohopealamppujen vaihtamisella korvaaviin etsitään säästöjä valaistuksesta. Vuoden aikana panostetaan katujen pintauksiin ja uraremixiin sekä katurungon kuivatuksiin ojituksin. Alueurakan kaikki alueet on kilpailutettu vuoden 2015 alussa uudelleen. Ristiina kilpailutetaan kevään 2015 aikana. Palvelu: Viheraluepalvelut Vastuuhenkilö: Viljo Muuronen (puistot) Annamari Huttunen (metsät) TP 2013 TA 2014 TA 2014 + lmr TP 2014 Toteuma % TP2014/ TA2014 Puistojen hoito ja ylläpito Puistojen hoito ja ylläpito m² 913 880 906 000 906 000 902 901 99,7 1. hoitoluokan puistot m² 1. hoitoluokan puistot €/m² 2. hoitoluokan puistot m² 299 728 300 000 300 000 286 271 95,4 2. hoitoluokan puistot €/m² 1,7 1,7 1,7 1,9 111,6 3. hoitoluokan puistot m² 614 152 606 000 606 000 616 630 101,8 3. hoitoluokan puistot €/m² 0,3 0,3 0,3 0,3 115,6 Puistojen hoito ja ylläpito yhteensä €/m² 1,0 1,1 1,1 1,1 99,1 Muu maisemanhoito €/m² 0,0 0,1 0,1 0,0 38,3 Yhteensä (€) € 895 383 988 760 988 611 976 880 98,8 Tuotot € -10 990 -13 500 -13 500 -26 900 199,3 Netto € 884 393 975 260 975 111 949 981 97,4 Metsät Metsät ha 6 750 6 759 6 759 6 759 100,0 €/ha €/ha 80,2 84,1 84,1 73,5 87,4 Yhteensä (€) € 541 186 568 334 568 243 497 004 87,4 Tuotot € -1 026 042 -1 098 000 -1 098 000 -910 891 83,0 Netto € -484 856 -529 666 -529 757 -413 887 78,1 Muut palvelut €/asukas €/asukas 1,0 1,0 1,0 0,6 54,2 Yhteensä (€) € 53 308 56 040 56 032 30 399 54,2 Tuotot € -1 920 -1 300 -1 300 -607 46,7 Netto € 51 388 54 740 54 732 29 791 54,4 Viheraluepalvelut yhteensä Kulut yhteensä € 1 489 877 1 613 134 1 612 886 1 504 283 93,3 Kulut yhteensä/asukas €/asukas 27,3 29,5 29,5 27,5 93,3 Tuotot € -1 038 952 -1 112 800 -1 112 800 -938 398 84,3 Netto € 450 924 500 334 500 086 565 885 113,1 Viesti tilaajalle: Puistot: Palvelujen priorisointiohjelma on laadittu koskien leikkipaikkoja. Siinä on otettu kantaa leikkipaikkojen määrään ja varustelutasoon käytettävissä olevien resurssien näkökulmasta. Ohjelma tullaan käsittelemään keväällä 2015, mutta sitä jouduttanee täsmentämään vuosittain todellisiin resursseihin suhteutettuna. Lähialueiden siistimisessä on kaupunkilaisia kannustettu omatoimisuuteen teknisen lautakunnan vuonna 2013 periaatepäätöksen mukaisesti. Asukaspalautteen perusteella on tarkistettu lisäksi muutamien keskeisten ranta-alueiden luokitusta niin, että alueiden hoitotaso vastaa paremmin asukkaiden toiveita. Metsät: Tekninen lautakunta ja kaupunginhallitus hyväksyivät kaupungin metsäomaisuuden käyttö- ja hoitosuunnitelman vuosille 2014-2121.Talousmetsien lakisääteisiä uudistamistöitä tehtiin 30 ha, taimikoiden hoitotöitä 50 ha. Taajamametsien harvennukset ja pienpuuston hoitotyöt painottuvat Launialaan, Tuppuralaan, Urpolaan ja Kattilansiltaan. Hoidettujen alueiden pinta-ala oli yhteensä 56 ha. Yhteistyö Mikkelin metsäalan oppilaitosten kanssa jatkui sovitusti. Myytyjen leimikoiden hakkuusopimuksia ja puun myyntituloja siirtyi seuraavalle vuodelle 230 000 euron arvosta. 28 Palvelu: Satamat Vastuuhenkilö: Maini Väisänen, Pekka Kammonen TP 2013 TA 2014 TA 2014 + lmr TP 2014 Toteuma % TP2014/ TA2014 Venepaikat Venesataman kulut yhteensä €/asukas 1,5 1,8 1,8 1,5 84,6 Yhteensä (€) € 82 543 98 239 98 224 83 083 84,6 Tuotot € -37 871 -34 000 -34 000 -40 737 119,8 Netto € 44 672 64 239 64 224 42 345 65,9 Viesti tilaajalle: Yksityinen yritys tuottaa kotisatamapalveluja Mikkelissä, Anttolassa, Haukivuorella ja Otavassa. Lotjasaareen on valmistunut uusi kotisatama nostolaitureineen ja luiskineen. Talvisäilytys on siirtynyt Lotjasaareen Mikkelistä. Ristiinan kotisatamapalvelut tuottaa paikallinen pursiseura. Kaupungin hoidossa ovat vierasvenepaikat ja laivalaiturit (85 paikkaa). Palvelu: Lentoasema Vastuuhenkilö: Sakari Silvennoinen TP 2013 TA 2014 TA 2014 + lmr TP 2014 Toteuma % TP2014/ TA2014 Lentoasema Kulut € 526 229 522 743 522 743 519 836 99,4 Tuotot € -158 738 -161 000 -161 000 -190 186 118,1 Netto € 367 490 361 743 361 743 329 650 91,1 Viesti tilaajalle: Lentoaseman valtionavustuksesta saatiin käyttömenoihin 165 000 euroa ja investointiin 135 000 euroa. Investointiavustus tulee käyttää turvallisuusinvestointeihin. Investointiavustusta voidaan käyttää kolmena vuotena. Vuodelle 2015 siirtyi avustuksesta käytettäväksi n. 83 000 euroa. Palvelu: Ympäristövastuut Vastuuhenkilö: Hannu Rautio TP 2013 TA 2014 TA 2014 + lmr TP 2014 Toteuma % TP2014/ TA2014 Ympäristövastuut Kulut € 290 434 261 605 261 605 569 474 217,7 Tuotot € -8 129 0 0 -10 583 Netto € 282 306 261 605 261 605 558 891 213,6 Viesti tilaajalle: Kuluissa on mukana 160 000 Misawan tontilla tehtyyn pilaantuman kunnostamiseen. Hanke liittyy Misawan uuden kuivaamon rakentamiseen. Kaupunki on vastuussa pilaantuman kunnostamisesta suhteessa Misawaan. Lopulta vastuu kuitenkin kuuluisi Vapolle, jolle tullaan tekemään korvausvaade hankkeen kustannuksista. Hanke ei ole ollut mukana talousarviossa, koska kohteesta ei vielä tiedetty siinä vaiheessa. Osa kustannuksista katettiin varauksilla, joiden purku tehtiin tilinpäätöksen yhteydessä. Uusia varauksia tehtiin 210 000 euroa. 29 INVESTOINNIT Koko kaupungin nettoinvestoinnit olivat 17,9 milj. euroa (v. 2013 27 milj. euroa). Alkuperäinen talousarvion nettoinvestointi oli 16 milj. euroa. Investoinnit jakaantuivat seuraavasti: Investoinnit 2014 (1 000 €) PERUSKAUPUNKI · Uusinvestoinnit · Peruskorjaus-/korvausinvestoinnit · Koneet ja kalusto · Maa- ja vesialueet · Rakennukset · Osakkeet, osuudet TULOT MENOT NETTO 6 667 8 915 -2 248 0 4 940 -4 940 52 1 378 -1 326 19 752 -733 1274 395 879 352 0 352 4971 1 449 3 522 VESILIIKELAITOS 427 4 843 -4 416 TILAKESKUS 423 10 781 -10 359 0 61 -61 397 10 720 -10 323 26 0 26 · Uusinvestoinnit · Peruskorjaus-/korvausinvestoinnit · MYYNNIT E-S PELASTUSLAITOS INVESTOINNIT YHTEENSÄ 484 1 411 -927 8 001 25 949 -17 949 Nettoinvestointitason kasvu johtuu pääosin vuoden aikana investointeihin tulleista lisämäärärahatarpeista, jotka on aikaisemmin kaupunginvaltuustossa myönnetty seuraavasti: Lisämäärärahatarpeet vietiin välittömästi kaupunginvaltuustolle tiedoksi. Valtuusto myönsi lisämäärärahoja vuoden aikana seuraavasti: - Uusi toiminnanohjausjärjestelmä (KuntaERP) 1 milj. euroa kv 1.9.2014/§88 SVOP-sijoitukset 1,29 milj. euroa kv 10.11.2014/§122 Miset Oy:n osakkeiden hankinta 41 200 euroa kv 3.11.2014/§402 Anttolan yhtenäiskoulu 1,1 milj. euroa 16.6.2014/§71 Anttola-talo 450 000 euroa 16.6.2014/§71 Päämajakoulu 850 000 euroa 1.9.2014/§91 Etelä-Savon pelastuslaitos 350 000 euroa 17.2.2014/§20 Muiden hankkeiden ylitystarpeet on katettu hankkeiden välisillä määrärahasiirroilla sekä tilakeskuksessa että peruskaupungilla. Myös näistä siirroista on kaupunginvaltuusto tehnyt päätökset. Tulojen alittumiseen vaikuttivat eniten maanmyyntitulot, jotka jäivät 1,3 milj. euroa alle tavoitteen. Syynä maanmyyntitulojen alhaisuuteen oli yleinen talouden alavire ja epävarmuus, joka voimakkaasti heijastuu rakentamisen investointien määrään. Kun rakentamista tapahtuu vähemmän, on vaikea saada tontteja kaupaksi, sillä rakennusliikkeet eivät osta tontteja ”varastoon”, vaan ainoastaan tarpeen mukaan. Rakennusten myyntitulot kirjattiin tilakeskukseen, myyntivoitot peruskaupungille. Myyntivoittojen/-tappioiden osuus investointien tulosta oli 5 milj. euroa, josta suurimmat olivat asunto-osakkeiden myyntivoitto 3,6 milj. euroa ja maaomaisuuden myyntivoitto 1,2 milj. euroa. Kuntaliitosinvestoinnit Kuntaliitosinvestointeja tehtiin kahden vanhan kunnan alueella yhteensä 2,6 milj. eurolla. Kuntainfran investointeihin käytettiin 0,35 milj. euroa, vesihuollon investointeihin 1,15 milj. euroa, kiinteistöjen investointeihin 1,1 milj. euroa. Kahden vuoden aikana kuntaliitosinvestointien toteutuma on yhteensä 6,9 milj. euroa. Vuoden 2015 talousarvioon on varattu n. 4,5 milj. euroa. Kuntaliitoskauden (3 vuotta) aikana arvioidaan kumulatiivisen kuntaliitosrahasumman (11,56 milj. euroa) kertyvän sovitun suuruiseksi. Vaarinsaaren rakennusprojekti (kustannusarvio 1,2 milj. euroa) ei ole kuntaliitosinvestointia. 30 Kunnallistekniikan investointien toteutuminen 2014 Kaupunkiympäristössä korjausvelkaa pienennettiin viimeistelemällä uusia alueita ja saneeraamalla vanhoja alueita. Uuden korjausvelan kasvua ehkäistiin oikea-aikaisella hoidolla ja kunnossapidolla. Poimintoja investointikohteista: · · · · · · · · · · · · · Valtatien 5 parantaminen aloitettiin Pitkäjärven ja aseman välillä. Kaupungin kustannus vuoden 2014 töistä oli 1,0milj. euroa. Kenkäveron alueen ja Mikkelipuiston aluetta kehitettiin rakentamalla alueelle ns. tapahtumapelto ja infraa Satamalahden ruovikon ruoppaus Saksalan puolella aloitettiin syksyllä 2014 ja se jatkuu kevääseen 2015 saakka Graanin rantaan rakennettiin rantaväylää rannan kerrostalojen väliin Raviradan alueen ja kuplahallin alueen valaistusta parannettiin lisäämällä valaisimia Koy Mikkelin Porrassalmenkatu 17 kevyen liikenteen väylän rakentaminen saatiin päätökseen. Kustannukset olivat 717 000 euroa. Uusia asuinalueita rakennettiin Tuskuun (Haulipussi, Kuula ja Luoti) ja Rantakylään (Niilonkaari, Rantavuolingonkatu ja Keijonkatu). Uusien omakotialueiden laatutasoa parannettiin viimeistelemällä alueiden kadut viheralueineen. Asukkaiden toivomuksista huolimatta asemakaavan mukaisten puistoalueiden kunnostamiseen ei ollut mahdollisuutta. Viimeistelyä suoritettiin Rantakylässä (mm. Ylännetie, Metsälaidantie ja Huhtatie) ja Itäharjussa ( mm. Satukirjankatu, Tähtisilmä ja Adalmina) Ristiinassa aloitettiin Otto von Fieandtintien peruskorjaus Valtaosin ympäristönhoidon ja uimarantojen investointimääräraha käytettiin olemassa olevien kohteiden kunnostamiseen. Naisvuoren alaleikkipaikka saneerattiin kokonaisuudessaan Lentoasemalle rakennettiin kiitotien pään turva-alueen tiejärjestelyt parantamaan pelastuspalvelun toimintaa Tilakeskuksen talonrakennusinvestoinnit Merkittävimmät talonrakennusinvestointikohteet v. 2014 olivat: · Ristiinan terveyskeskuksen muutos- ja korjaustyöt · Ristiinan Vaarinsaaren muutos ja laajennus · Ristiinan koulukeskuksen muutos- ja laajennus · Haukivuoren yhtenäiskoulun peruskorjaus ja laajennus · Päämajakoulun kosteusvaurio- ja sisäilmakorjaus · Päämajatalon/Päämajamuseon sisäilmakorjaus · Anttolan yhtenäiskoulun sisäilmakorjaus/Anttolan kirjaston ja Anttolan yhtenäiskoulun kotitaloustilojen rakentaminen Anttola-talolle · Kalevankankaan päiväkoti Taitolaan · Wisa-areenan IV-korjaus · Pelastuslaitoksen katokset (alkanut 2013) · Suomenniemen koulun tekniset käsityötilat (alkanut 2013) · Otavan opiston ruokalan korjaus · Energiataloudellisen Kets-sopimusten mukaiset investoinnit, useita kohteita Lisämäärärahaa jouduttiin hakemaan Anttolan yhtenäiskoulun, yhteensä 1,55 milj. euroa ja Päämajakoulun (entisen Yhteiskoulun), 0,85 milj. euroa, sisäilmakorjauksiin. Lisäksi investointiohjelman sisällä jouduttiin tekemään sisäisiä määrärahasiirtoja, joista isoimmat olivat Päämajatalon/Päämajamuseon sisäilmakorjauksien ja Wisa-areenan IV-korjauksen lisärahoitus. Heinäkuussa 2013 palaneen Peitsarin koulun palokorjaus valmistui maaliskuussa 2014, korjauskustannukset väliaikaistilojen vuokrakustannuksineen yhteensä n. 0,94 milj. euroa. Lisäksi valmisteltiin ja kilpailutettiin yhteistyössä Mikalo Oy:n kanssa keskusta-alueen uuden päiväkodin KVRurakkakilpailutus. Kohde valmistuu marraskuussa 2015. 31 Investointien toteutuminen (1000 euroina) s=sitovuustaso Kustannusarvio ja sen muutokset KAUPUNKI Muut pitkävaikutteiset menot Laajakaistahanke Talouden toimintaohj.jär. KuntaErp Ed. vuosien käyttö s s Alkuperäinen talousarvio 0 0 100 Maa- ja vesialueet Maa- ja vesialueiden myynti* s Maa- ja vesialueiden hankinta s Maanjalostus (rakennusten purkamiset) s *sis. Myyntivoitot/-tappiot netto 1.181.393 euroa 0 889 -45 -111 0 2 500 100 1 274 208 -1226 108 200 188 -13 2200 879 300 300 352 52 300 300 352 52 1 177 1 426 249 720 25 720 25 258 14 -462 -11 1 000 100 1 000 100 570 20 20 20 31 998 1 570 4 5 21 45 -2 -99 0 -16 -15 1 14 12 0 200 5 10 8 135 -7 10 8 -66 800 150 717 189 -83 39 100 250 155 50 300 5 30 20 150 100 236 155 70 170 0 30 20 58 0 -14 0 20 -130 -5 0 0 -92 2200 1 700 0 -523 570 20 20 20 0 0 0 4 700 25 200 800 18 800 100 100 250 150 50 300 150 30 20 150 1 900 1 364 300 350 521 32 Poikkeama (-) alle (+) yli 45 1000 200 2 000 2 084 400 475 5 100 68 Talous- Toteuarvio tuma muutosten jälkeen -55 1000 2 500 100 Rakennukset Rakennusten myynnit s *Myytyjen rakennusten myyntivoitot/-tappiot netto 146.607 euroa Kiinteät rakenteet ja laitteet Kadut/menot Kadut/Uudet asuinalueet, tonttien luovutus Raviradan alue/menot Raviradan alue/tulot VT5 rakentaminen Keskustan kehittäminen Graanin alue Sepäntie ja Tiitus-Matintie Kitereentie Ristiinan leikki- ja liikuntapaikat Otto von Fieandtintie ja klv Kissalammentie/Vanha Suurlahdentie Ristiinan katuvalot Kaukaanranta Asuntomessualueen infra Koy Mikkelin Porrassalmenkatu 17 kevytväylä Katuvalot Katuvalojen saneeraukset, elohopealamput Puistot ja leikkipaikat Mikkelipuisto ja Kaihun alue Matonpesupaikka Satamalahden ruoppaus Satamalahti (strateginen proj.) Satamat/laiturit Uimarannat Lentoasema/menot Talousarviomuutokset 31 12 50 5 0 -145 Kustannusarviosta käytetty 31.12. 2 098 475 1 066 160 735 1 519 521 Lentoasema/tulot Tonttien kunnostus Liikuntapaikat Suomenniemen koulun piha Korvaavat kentät (Laajalampi, Pankalampi)* Monitoimikenttä Kiinteät rakenteet ja laitteet yhteensä Menot s Tulot s Netto *) alkuper. Talousarviossa kaavavirhe, poistettu investoinneista kv 26.5.2014 §55 Koneet ja kalusto Valtuusto/äänentoistolaitteet Keskushallinto/Ruoka- ja puhtausp. Keskushallinto/Asiointipiste Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Yhteensä Menot Tulot* *Traktorin myyntivoitto 19.214 euroa Osakkeet ja osuudet Tulot Koy ja asunto-osakkeiden myynti * *) sis. Myyntivoitot -tappiot netto 3.657.786 euroa Menot Miset Oy:n osakk. Hankinta Koy Kaituenhaka (SVOP) As Oy Hirvipari As Oy Tuppura Menot Tulot Netto 135 25 100 75 52 12 91 73 -83 -13 -9 -2 75 0 0 10 10 6 105 135 5 970 5 429 52 5 377 -676 -83 -593 0 75 16 225 -20 2 -240 6 105 135 5 970 0 0 s s s s 20 75 465 20 75 14 465 s 450 450 436 -14 14 1 010 14 1 024 752 19 -272 19 4 000 4 000 0 4 000 4 000 4 971 4 971 971 971 41 1 297 63 1 297 41 1 291 s s KAUPUNGIN INVESTOINNIT yhteensä Menot s Tulot s Netto LIIKELAITOKSET Vesilaitos Menot Tulot* Netto *sis. myyntivoiton 3.225 euroa 135 25 100 75 s s 0 4000 4000 1332 0 -1332 1332 4000 2668 48 1449 4971 -3521 48 1345 971 -853 7 515 6 935 580 2 291 0 2 291 9 806 6 935 2 871 8 915 6 667 2 248 -891 -268 -623 5 900 220 5 680 4 843 427 4 416 -1 057 207 -850 5 900 220 5 680 33 TASEYKSIKÖT Etelä-Savon pelastuslaitos Menot s Tulot* s Netto * sis. Myyntivoitot tappio neton 51.987 euroa Tilakeskus RAKENNUKSET Menot Tulot Netto Käyttöomaisuuden myynnit Omaisuuden myynnit Myynnit yhteensä 1 158 791 367 s s 9 490 60 9 430 1 158 791 367 2 400 340 2 740 100 INVESTOINNIT kaikki yhteensä Menot Tulot Netto 34 253 -307 560 11 890 10 781 400 397 11 490 10 384 -1 109 -3 -1 106 100 s TILAKESKUKSEN INVESTOINNIT yhteensä Menot Tulot Netto 1 411 484 927 26 26 -74 26 9 490 160 9 330 2 400 340 2 060 11 890 10 781 500 423 11 390 10 359 -1 109 -78 -1 032 24 063 8 106 15 957 4 691 340 4 351 28 754 25 949 8 446 8 001 20 308 17 949 -2 805 -446 -2 359 0 TASEYKSIKÖT JA LIIKELAITOKSET TILAKESKUS TA 2014 LMR 2014 + muutokset MÄÄRÄRAHA YHT. TOTEUTUMA EROTUS 100 171 -71 RAKENNUKSET Otavan ruokalan ja asuntolan korjaus 100 Taitola tilamuutokset (mm päiväkoti) 1 000 50 1 050 1 042 8 250 -50 200 0 200 Siekkilän päiväkodin peruskorjaus (purku+pihat) Tikanpellon päiväkodin peruskorjaus 0 Rantakylän koulu (peruskorjaus ja laajennus) Haukivuoren yhtenäiskoulu 40 0 40 37 3 4 150 4 048 102 250 450 443 7 4 150 Päämajakoulu (sisäilmakorjaus) 200 Yhteiskoulu (Yhtäri) muutostyöt 100 850 950 965 -15 Vanhalan koulu 480 -317 163 32 131 Urheilupuiston koulun piha Koulu- ja esiopetus (siirto) kiinteistöjen muut muutos- ja peruskorjaustyöt MENO 0 100 -40 Koulu- ja esiopetus (siirto) kiinteistöjen muut muutos- ja peruskorjaustyöt TULO Koulukeskus, Ristiina (KLR/R) 450 Anttolan yhtenäiskoulu (TULO) Anttolan yhtenäiskoulu (MENO) Anttola-talo (kirjasto, yht.koulu) 0 60 53 7 0 4 -4 450 410 40 340 340 340 0 1 100 1 100 1 261 -161 450 450 313 137 Suomenniemen koulun tekn. luokka (KLR/S) 70 70 83 -13 Urpolan huoltorakennus 10 10 9 1 Wisa-areena MENOT 30 97 93 4 Wisa-areena TULOT 0 18 18 Kallioniemen huvila (ELY, eu-av.) TULO 0 -31 -31 940 940 498 442 Vaarinsaari Sosiaali- ja terveystoimen kiinteistöjen muutos/peruskorjaustyöt 860 860 733 127 150 83 67 Julkisten rakennusten muutos/peruskorjaustyöt 250 -20 230 233 -3 50 20 Terveyskeskus (KLR/R) , sis. Suomenniemen 300 000 euroa 67 150 Suunnittelumääräraha 70 52 18 Omaisuuden myyntitulot TULO 100 100 26 -74 Energiataloudelliset investoinnit MENOT 300 300 204 96 Energiataloudelliset investoinnit TULOT 60 60 66 6 0 17 -17 ALV-korjaukset / rakennukset TILAKESKUS YHTEENSÄ TULOT 0 160 340 500 423 -77 MENOT 9 490 2 400 11 890 10 781 1 109 NETTO 9 330 2 060 11 390 10 359 1031 35 36 Tekninen lautakunta 24.2.2015 § 16, liite 2 MIKKELIN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 3 Organisaatio 4 Yleistä 5 Talousarvion rakenne, sitovuus ja muut ohjeet 5 Tositteiden hyväksyjät ja asiatarkastajat 8 Käyttösuunnitelmarakenne 15 Toiminta ja tuloskortit 17 Henkilöstö 25 Talous 27 Hallinto 28 Kaupunkiympäristö 31 Mittaus ja kiinteistöt 37 Kaupunkisuunnittelu 40 Investoinnit 42 Kannen kuva: Näkymä Saimaalle Kirkonvarkauden sillalta 2 Johdanto Mikkeli on maantieteelliseltä pinta-alaltaan hyvin iso ja toiminnoiltaan hyvin monipuolinen maaseutumainen kaupunki. Maantieteellinen painopiste on ruutukaavassa, kaupunkiympäristössä. Monipuoliset ja identiteetiltään omaperäiset pitäjät luovat tähän monipuolisuutta. Laaja haja-asutusalue luo yrittämiselle ja asumiselle monipuolisia mahdollisuuksia. Mikkelissä on vahvasti elinvoimaisen maaseudun ympäröimä kaupunkikeskusta. Teknisen toimen ensisijaisena tehtävänä on kaupungin strategian ja talousarvion tavoitteiden toteuttaminen. Teemme tätä työtä talousarvion puitteissa. Sen sitovuuden ja tavoitehakuisuuden tulee olla kaikille itsestään selvää. Me suunnittelemme, rakennamme ja ylläpidämme keskeisen infran kaupungissa ja pitäjillä. Maaseudulla kehittymisestä ja maatalousyrittäjien tukemisesta huolehtii seudullinen maaseutuhallinto. Tämän teknisen sektorin luoman perustan päälle muu kaupunkiorganisaatio rakentaa palvelutuotantoaan. Tulevat vuodet Mikkelissä ovat rakentajan ja kehittämisorientoituneen kannalta positiivisia haasteita sisältäviä. Valtatien remontti jatkuu vilkkaana. Asuntomessuprojekti siirtyy konkreettisen tekemisen vaiheeseen. Ristiinassa saneerataan voimakkaasti katu- ja kunnallisteknistä infraa. Arkistolaitoksen ja jätevedenpuhdistamon rakentaminen käynnistyy. MAMK Areenan hankepäätöstä valmistellaan. Lukuisia pienempiä mm. liikenneturvallisuutta edistäviä kohteita valmistuu. Kiinteistöjen rakentaminen mm. Rantakylän koulu osalta käynnistyy. Kaiken uuden rakentamisen rinnalla on iso käyttötalouden ja korjausvelan paine olemassa olevassa infrassa. Mikkelin kaupungin laaja-alaisempaa vetovoimaisuutta vahvistaa asumisen monipuolisuus, elämisen väljyys ja liikkumisen ruuhkattomuus. Maankäytöllä on ratkaiseva merkitys elinvoimaisuuden ja yrittämisen edellytysten luojana. Aloitamme tänä kevään Kirkonvarkauden uuden asuinalueen konkreettisen rakentamisen maanrakennustöillä. Osa tästä alueesta lohkaistaan Asuntomessujen käyttöön kesällä 2017. Messujen tavoitteena on kirkastaa kansallisesti kuvaamme ja imagoamme aitona Saimaan rantakaupunkina. Tulevaisuus edellyttää meiltä ja koko palveluja tuottavalta ketjulta tuotantotapojen, kustannustehokkuuden, osaamisen ja digitaalisuuden kehittämistä. Henkilökohtaiset asiakaskohtaamiset alkavat monipuolisen palvelutarjoaman sisältävästä Asiointipisteestä virastotalolla ja pitäjillä etäpisteissä. Osaava, motivoitunut ja sitoutunut oma henkilöstö on varmin tae tavoitteessa onnistumisessa. Esimiesten vastuu onnistumisessa ja muutoksessa navigoimisessa korostuu. Mikkelin menestys edellyttää kaupunkilaisten ja teknisen sektorin vahvaa ja aitoa vuorovaikutusta, poliittisen ja virkamiesjohdon vahvaa yhteistä tahtotilaa sekä virkamiesten ja palvelutuottajien yhdessä kehittymistä. On löydettävä vahva yhteinen sävel kaupunkikonsernin sisällä – joukkueen etu on osa-optimointia merkittävämpää. Tässä käyttötaloussuunnitelmassa esitetyt asiat antavat hyvän mahdollisuuden Mikkelille kehittyä. Jouni Riihelä tekninen johtaja 3 YLEISTÄ Lautakuntien, johtokuntien ja kaupunginhallituksen alaisten tulosalueiden tulee laatia valtuuston hyväksymän talousarvion mukaiset käyttösuunnitelmat. Käyttösuunnitelmassa toimielin tarkistaa tulosalueiden määrärahat ja tuloarviot tileille ja eri tulosyksikkötasoille siinä laajuudessa kuin on tarpeen. Käyttösuunnitelmassa toimielin ottaa kantaa siihen, mikä on sen ja viranhaltijoiden toimivalta kesken vuotta tapahtuvien talousarviomuutosten suhteen siltä osin, kun siitä ei ole talousarviossa annettu ohjetta. Samassa yhteydessä tulostavoitteet ja tunnusluvut tarkennetaan siihen tarkkuustasoon, jonka mukaan niitä seurataan ja raportoidaan. Mahdolliset talousarvion kaupunginvaltuuston valmistelun jälkeen ilmenneet yllättävät muutokset on pyrittävä ottamaan huomioon käyttösuunnitelmassa. Käyttösuunnitelmat on vahvistettava lautakunnissa 31.1.2015 mennessä. Kaupungin tavoitetila (visio) on: Digitaalinen Mikkeli – kestävästi uudistuva kasvukeskus Saimaan rannalla Mikkelin strategia on kestävän kasvun ja hyvinvoinnin strategia. Näkökulmia on kolme: asukkaiden, elinkeinojen ja ympäristön hyvinvointi. Näitä konkretisoidaan yhdeksällä päämäärällä: Asukkaiden osallistaminen ja hyvinvoinnin tuottaminen: 1. Lasten, nuorten ja perheiden osallistaminen ja voimarajojen vahvistaminen 2. Päihteiden käytön vähentäminen terveitä valintoja ja elämänarvoja vahvistamalla 3. Terveyden ja hyvinvoinnin lisääminen Elinkeinojen hyvinvointi ja kaupungin elinvoima 1. Mikkelin vetovoiman, liiketoimintaympäristön ja aluetalouden kehittäminen 2. Osaavan työvoiman saatavuuden edistäminen 3. Kärkialueiden liike- ja kehittämistoiminnan kasvu Luonnon ja ympäristön hyvinvointi 1. Monipuolisen ja puhtaan luonnon vetovoimaisuuden hyödyntäminen 2. Ekologisuuden ja ekotehokkuuden lisääminen 3. Rakennetun ympäristön laatu Mikkelin tavoite on lisätä hyvinvointia ja vähentää pahoinvointia. TALOUSARVION RAKENNE, SITOVUUS JA MUUT OHJEET Käyttötalousosa Kaupunginvaltuustoon nähden sitovat erät ovat budjettirahoitteisilla yksiköillä bruttobudjetoituna tulojen ja menojen määrärahat. Tavoitteiden sitovuudesta poikkeaminen tai niiden tarkistaminen edellyttävät valtuuston hyväksymistä. Määrärahasitovuus tarkoittaa, ettei rahan käyttö saa ylittää valtuuston kyseiseen toimintaan myöntämiä varoja. Jos määräraha ei riitä menoon, on toimielimen haettava valtuustolta lisämäärärahaa. Toimielin ei ole velvollinen käyttämään määrärahaa kokonaisuudessaan, mikäli toiminnalle asetetut tavoitteet saavutetaan. Talousarviota on noudatettava myös tuloissa siten, että vähintään arvioitu tulojen määrä toteutuu. Nettomääräinen toimintakate on samalla tavalla sitova kuin määrärahakin. Olennaiset vajaukset tuloissa on käsiteltävä menoylitysten tapaan valtuustossa lisätalousarviona tai erillisenä asiana. Seurantavastuu Jokaisen lauta- ja johtokunnan sekä tulosalueen on valvottava, ettei vahvistetussa talousarviossa myönnettyjä menomäärärahoja ylitetä. Määrärahojen käyttöön liittyy myös velvoite toteuttaa toimintaa yhteistyössä eri toimielinten kanssa ja hakea tällä tavoin kaupungin kokonaistalouden kannalta edullisempia ja tehokkaampia ratkaisuja palvella kuntalaisia. Kunkin tulosalueen tai tulosyksikön päällikkö on vastuussa määrärahojen riittävyydestä sekä tulojen kertymisestä. Laskut tulee aina hyväksyä siltä menokohdalta, jolle ne kuuluvat, eikä siltä menokohdalta, jolla olisi vielä määrärahaa jäljellä. Vain pakottavassa tapauksessa anotaan lisämäärärahaa kaupunginvaltuustolta. Lisämäärärahaa on anottava ennen määrärahan ylittymistä. Määräraha-anomukseen on aina sisällytettävä esitys myös lisämäärärahatarpeen rahoittamisesta ja sen merkityksestä vuosikatteen kehitykseen, velkaantumiseen tms. Talouspalveluilta on aina pyydettävä lausunto ennen määrärahaesityksen käsittelyä. Toiminnassa on noudatettava kaupunginhallituksen hyväksymiä sisäisen valvonnan ja tarkastuksen ohjeita. Tilivelvollisella on henkilökohtainen vastuu sisäisen valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja jatkuvasta ylläpidosta johtamansa toiminnan osalta. Kuntalain 75 §:n mukaan tilintarkastuskertomukseen on sisällytettävä lausuntosisäisen valvonnan ja konsernivalvonnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä esitys vastuuvapauden myöntämisestä ja mahdollisesta muistutuksesta, joka voidaan kohdistaa vain tilivelvollisiin. Kuntalain tarkoittamia tilivelvollisia ovat mm. kaupunginhallituksen, lautakuntien, johtokuntien ja toimikuntien jäsenet, kaupunginjohtaja ja toimielinten ja yksiköiden johtavat viranhaltijat. Tilivelvollisuus merkitsee, että viranhaltijan toiminta tulee valtuuston arvioitavaksi, viranhaltijaan voidaan kohdistaa tilintarkastuskertomuksessa muistutus ja viranhaltijalle voidaan myöntää vastuuvapaus. TEKNINEN TOIMI Hallinto (johtamisen tukipalvelut, projektit ja kyytineuvo) Kaupunkisuunnittelu Mittaus ja kiinteistöt Kaupunkiympäristö Rakennusvalvonta ja jätehuolto Maaseutu- ja tietoimi - lomituspalvelut - tietoimi ja vesiosuuskunnat Toimialajohtaja Tekninen johtaja Jouni Riihelä Tulosalueen päällikkö Tulosalueen päällikkö Tulosalueen päällikkö Tulosalueen päällikkö Tulosalueen päällikkö Tulosalueen päällikkö Projektijohtaja Kaavoituspäällikkö Maankäyttöinsinööri Yhdyskuntatekniikan päällikkö Johtava rakennustarkastaja Maaseutupäällikkö Lomituspalvelupäällikkö Yhdyskuntatekniikan insinööri Timo Rissanen Ilkka Tarkkanen Jukka Piispa Maini Väisänen Risto Mikkola Kari Mikkonen Sari Häkkinen Markku Suomela Mikkelin vesiliikelaitos Liikelaitoksen johtaja Vesilaitoksen johtaja Reijo Turkki Tilakeskus Tilakeskuksen johtaja Kiinteistöjohtaja Riitta Väänänen Pysyväisohjeet Kaupunginhallitus on antanut seuraavat talouden hoitoon liittyvät erillisohjeet: Perinnän toimintatapaohje 2010 Kassanhoito- ja alitilitysohje Kh § 22/8.1.2001 Hankintaohje Kh § 24/14.1.2013 Sisäisen valvonnan ohje Kh § 431/24.11.2014 Hankintaohjeet ja hankintarajat Kilpailutuksista tehdään valituskelpoinen hankintapäätös, oikaisuohje ja valitusosoituksineen. Mikäli kevytkilpailutuksen arvo alittaa kansallisen kynnysarvon, ei oikaisuohjetta ja valitusosoitusta markkinaoikeuteen lähetetä hankintapäätöksen liitteenä, vaan oikaisuvaatimusohje. Hankintapäätöksiä ovat oikeutettuja tekemään seuraavat viranhaltijat: kaupunginjohtaja, toimialajohtajat, tulosalueiden esimiehet, tulosyksiköiden esimiehet ja hankintapäällikkö; Liikelaitoksen johtaja ja taseyksikön johtaja rinnastetaan toimialajohtajaan. Hankintarajat (alv 0 %) ja valtuudet määritellään seuraavasti: 1. 2. 3. 4. Yli 1 000 000 euron hankintapäätökset, jotka koskevat kahta tai useampaa toimialaa tekee kaupunginhallitus valtuuston hyväksymien määrärahojen puitteissa. Hankintapäällikkö voi tehdä useampia toimialoja koskevat alle 1 000 000 euron hankintapäätökset ja -sopimukset. Yli 300 000 euron hankintapäätökset tekee toimialojen lauta- ja johtokunnat valtuuston hyväksymien määrärahojen puitteissa. Kaupunginjohtajalla ja toimialojen johtajilla hankintapäätösten ja -sopimusten hankintaraja on 300 000 euroa valtuuston hyväksymien määrärahojen puitteissa. 6 5. 6. Tulosalueen esimiehellä hankintapäätösten ja -sopimusten hankintaraja on 200 000 euroa valtuuston hyväksymien määrärahojen puitteissa. Tulosyksikön esimiehellä hankintapäätösten ja -sopimusten hankintaraja on 50 000 euroa valtuuston hyväksymien määrärahojen puitteissa. Mikäli hankinta kohdistuu useammalle talousarviovuodelle, hankintapäätöksen tekee kaupunginhallitus (toimialat ylittävät hankinnat ja konsernipalvelujen hankinnat) tai lauta- ja johtokunnat omissa toimialojaan koskevissa hankinnoissa. Teknisen toimen toimintasäännön kohdan 5.1.2 mukaan kaupungingeodeetilla on oikeus päättää maaja vesialueiden ostamisesta, myymisestä ja lunastamisesta 20 000 euron kauppahintaan, vaihtoarvoon tai lunastussummaan saakka. Delegointirajat maaomaisuuden ja irtaimen omaisuuden hankinnasta ja myymisestä: Maaomaisuuden hankinnat hyväksyy kaupunginjohtaja, varalla hallintojohtaja. Asiatarkastuksen tekevät kaupunginlakimies tai kaupungingeodeetti. 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. kaupunginhallitus päättää kiinteän omaisuuden vaihdannasta 500 000 euron myynti-, osto- tai lunastushintaan taikka vaihtoarvoon saakka kaupunginhallitus päättää irtaimen omaisuuden vaihdannasta 500 000 euron myynti-, osto- tai lunastushintaan taikka vaihtoarvoon saakka kaupunginhallitus päättää vahingonkorvausten myöntämisestä 150 000 euron määrään saakka kaupunginhallitus päättää käyttöomaisuuden myymisestä 500 000 euron myyntihintaan saakka kaupunginhallitus päättää maankäyttösopimuksista 500 000 euron sopimuskorvaukseen tai sopimuksen arvoon saakka tekninen lautakunta päättää kiinteän ja irtaimen omaisuuden vaihdannasta 150 000 euron myynti-, osto- tai lunastushintaan taikka vaihtoarvoon saakka tekninen lautakunta päättää maankäyttösopimuksista 150 000 euron sopimuskorvaukseen tai sopimuksen arvoon saakka lautakunnat päättävät vahingonkorvausten myöntämisestä 30 000 euron määrään saakka, viranhaltijataso 15 000 euroon saakka Projektiohje Projektitoiminnan osalta määrärahojen käytössä noudatetaan erikseen annettuja projektiohjeita soveltuvin osin. Projektiohje löytyy kaupungin Mintrasta: Yhteiset tiedostot/hanketoiminta/projektitoiminnan ohje. Teknisen toimialan projekteihin liittyvät asiakirjat allekirjoittavat tekninen johtaja sekä hänen lisäkseen projektijohtaja tai hallintopäällikkö. Avustukset Kaupunginhallitus ja asianomaiset lautakunnat päättävät talousarvion tultua hyväksytyksi myönnettävät avustukset määrärahojensa puitteissa. Tulosyksikkö, jonka määrärahoihin yleishyödyllisten tai muiden yhteisöjen avustus sisältyy voi maksaa avustuksen vasta sen jälkeen, kun yhteisön tilinpäätöstiedot, toimintakertomus sekä tilintarkastuskertomus vuodelta 2014 on saatu. Mikäli avustus on myönnetty jotakin määrättyä tarkoitusta varten, on avustuksen myöntäneen tulosyksikön pyydettävä yksilöity tiliselvitys avustuksen käytöstä. Taloudellisen ja toiminnallisen tuloksen seuranta Lautakuntien, johtokunnan ja kaupunginhallituksen alaisten tulosalueiden tulee laatia valtuuston hyväksymän talousarvion mukaiset käyttötaloussuunnitelmat. Käyttösuunnitelmassa ei muuteta enää kaupunginvaltuuston hyväksymiä määrärahoja, vaan käyttösuunnitelmassa toimielin ottaa kantaa viranhaltijoiden toimivaltaan ja laskujen hyväksymiseen. Käyttösuunnitelma on vahvistettava viimeistään 31.1.2015 mennessä. Vuonna 2015 hallintokuntien toimintaa ja taloutta seurataan vähintään kolme kertaa vuodessa. Seurannan ajantasaisuus, oikeellisuus ja sen ohjausvaikutukset ovat keskeisiä tekijöitä valtuustolle annettavissa seurantaraporteissa. Kaupunginhallitukselle raportoidaan talouden kehityksestä kuukausittain. Kuukausiseuranta käsitellään teknisen toimen johtoryhmässä ja viedään tarvittaessa tiedoksi rakennuslautakunnalle. 7 Maaliskuun lopun toteutuman perusteella tehtävän seurannan yhteydessä raportoidaan keskeisimmät strategiset toimenpiteet, kehittämisohjelmien (asukkaiden hyvinvointi, yritysten hyvinvointi, Lupaus 2016 ja tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelma) toteutuminen, kaupungin elinvoimaisuuden edistämiseksi tehdyt toimenpiteen, henkilöstön määrän kehitys sekä talouden toteutuminen ja toiminnalliset muutokset, jotka ovat jo tiedossa. Heinäkuun lopun toteutuman mukainen seurantaraportti on lähtökohtana seuraavan vuoden talousarvion valmistelussa ja tässä seurannassa raportoidaan myös kaikki toiminnalliset tavoitteet ja tunnusluvut (talousarviokirjassa esitetyt ohjeelliset toiminnan tavoitteet ja niiden toteutuminen suhteessa annettuun määrärahaan). Lokakuun toteutuman mukaan raportoidaan keskeisimpien strategisten toimenpiteiden ja kehittämisohjelmien toteutuminen, elinvoimaisuuden kehittyminen, henkilöstön kehitys sekä talouden seuranta. Lautakunnat hakevat mahdolliset lisämäärärahat viimeistään lokakuun seurannan yhteydessä. Menoihin osoitettua määrärahaa ei tule käyttää kokonaisuudessaan, jos talousarviovuoden aikana näyttää siltä, että määrärahaa jää käyttämättä. 8 LASKUJEN JA PALKKAILMOITUSTEN HYVÄKSYJÄT JA ASIATARKASTAJAT 2015 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen johtaja hyväksyy alaistensa tulosalueiden johtajien laskut. Teknisellä johtajalla ja projektijohtajalla on oikeus hyväksyä kaikkien tulosalueiden laskut ja palkkailmoitukset varsinaisen hyväksyjän ollessa estynyt. Teknisellä johtajalla on oikeus hyväksyä kaikki investointikohteiden laskut varsinaisen hyväksyjän ollessa estynyt. Taloussuunnittelija asiatarkastaa laskut, mikäli kukaan varsinaisista asiatarkastajista ei ole paikalla. ENSISIJAINEN ASIATARKASTAJA LIHAVOITU TUA/TY/Hanke Hyväksyjä/ t Varahyväksyjä/t Asiatarkastajat HALLINTO 1402TE Tulosalueen päällikkö voi hyväksyä kaikki tulosalueensa laskut varsinaisen hyväksyjän ollessa estynyt. 140261001 Tekninen lautakunta Marja-Liisa Hämäläinen Jouni Riihelä, Timo Rissanen Sari Helanen, Merja Pönniö 140261002 Hallinto ja talous Marja-Liisa Hämäläinen Jouni Riihelä, Timo Rissanen Merja Pönniö, Sari Helanen 140261003 246910 (144100022902) 140261004 Torit, hallinto Takuuvuokrat/toripaikat Maankäyttö Marja-Liisa Hämäläinen Timo Rissanen, Jouni Riihelä Merja Pönniö, Sari Helanen Hannu Peltomaa Timo Rissanen, Jouni Riihelä 140261011 Projektien hallinto Timo Rissanen Jouni Riihelä, Marja-Liisa Hämäläinen 140261012 Strategiset projektit Timo Rissanen Jouni Riihelä, Hannu Peltomaa 140261013 Asuntomessut Timo Rissanen Heikki Manninen, Jouni Riihelä 140261101 Kyytineuvo, hallinto Arja Brotkin (30.6.2015 saakka) Liisa Heikkinen, Timo Rissanen 140261021-14261026 Kyytineuvo, joukkoliikenne Liisa Heikkinen Arja Brotkin, Timo Rissanen, Jouni Riihelä 140261201 Kyytineuvo, koulukuljetukset Arja Brotkin (30.6.2015 saakka) Liisa Heikkinen, Timo Rissanen 140261301 Kyytineuvo, sote -kuljetukset Arja Brotkin (30.6.2015 saakka) Liisa Heikkinen, Timo Rissanen 140261001 Työterveyshuollon laskut Marja-Liisa Hämäläinen, Timo Rissanen Marja-Liisa Hämäläinen, Merja Pönniö, Sari Helanen Merja Pönniö, Marja-Liisa Hämäläinen, Sari Helanen Marja-Liisa Hämäläinen, Merja Pönniö, Sari Helanen Marja-Liisa Hämäläinen, Merja Pönniö, Sari Helanen Marja-Leena Nuutilainen, Tuija Lampinen, Anna Pylkkänen, Johanna Jääskeläinen Marja-Leena Nuutilainen, Tuija Lampinen, Anna Pylkkänen, Johanna Jääskeläinen Marja-Leena Nuutilainen, Tuija Lampinen, Anna Pylkkänen, Johanna Jääskeläinen Tuija Lampinen, Anna Pylkkänen, Johanna Jääskeläinen, Marja-Leena Nuutilainen Sari Helanen, Merja Pönniö Jouni Riihelä KAUPUNKIYMPÄRISTÖ 1402TE2 Tulosalueen päällikkö voi hyväksyä kaikki tulosalueensa laskut varsinaisen hyväksyjän ollessa estynyt. TUA/TY/Hanke Hyväksyjä/ t Varahyväksyjä/t 140262001 Hallinto ja yhteiset kustanMaini Väisänen (virkavap. Pekka Kammonen (22.6.2015 alkaen) nukset 21.6.2015 saakka ) Viljo Muuronen, Päivi Turkki Pekka Kammonen 21.6.2015 saakka 140262022-140262023 Katujen suunnittelu, muu Antero Cederström, Pekka Kammonen, Viljo Muuronen, suunnittelu Maini Väisänen (22.6.2015 alkaen) 140262031, 140262033 Kunnallistekniikan rakennut- Pekka Kammonen Maini Väisänen (22.6.2015 alkaen), taminen, muu rakennuttamiViljo Muuronen nen 140262021 Puistojen suunnittelu Viljo Muuronen Timo Kumpulainen, Sirpa Vesanen 140262032 Puistojen rakennuttaminen Viljo Muuronen Timo Kumpulainen, Sirpa Vesanen 140262011 Satamat Olli Horn Pekka Kammonen, Päivi Turkki 140262041-140262045 Puistot ja virkistysalueet Viljo Muuronen Päivi Turtiainen, Timo Kumpulainen, Sirpa Vesanen 140262046 Uimarannat Viljo Muuronen Päivi Turtiainen, Timo Kumpulainen, Sirpa Vesanen 140262051-140262060 Liikenneväylien ylläpito Päivi Turkki Osmo Nikka, Pekka Kammonen 140262061 Torit, ylläpito Päivi Turkki Osmo Nikka, Pekka Kammonen 140262068 Lentoasema Sakari Silvennoinen 140262071-140262072 Ympäristövastuut Hannu Rautio (18.4.2015 alkaen), Pekka Kammonen (17.4.2015 saakka) Mikke Hernetkoski, Pekka Kammonen (21.6.2015 saakka), Maini Väisänen (22.6.2015 alkaen) Maini Väisänen (22.6.2015 alkaen), Viljo Muuronen 10 Asiatarkastajat Hannele Hiljanen, Pirjo Kääriäinen, Virpi Kuokkanen Virpi Kuokkanen, Hannele Hiljanen, Pirjo Kääriäinen, Pirjo Kääriäinen, Hannele Hiljanen, Virpi Kuokkanen Hannele Hiljanen, Virpi Kuokkanen, Pirjo Kääriäinen, Hannele Hiljanen, Virpi Kuokkanen, Pirjo Kääriäinen, Hannele Hiljanen, Pirjo Kääriäinen, Virpi Kuokkanen Virpi Kuokkanen, Hannele Hiljanen, Pirjo Kääriäinen Päivi Turtiainen Virpi Kuokkanen, Hannele Hiljanen, Pirjo Kääriäinen Päivi Turtiainen Virpi Kuokkanen, Hannele Hiljanen, Pirjo Kääriäinen Päivi Turtiainen Virpi Kuokkanen, Hannele Hiljanen, Pirjo Kääriäinen Hannele Hiljanen, Virpi Kuokkanen, Pirjo Kääriäinen Virpi Kuokkanen, Hannele Hiljanen, Pirjo Kääriäinen MITTAUS JA KIINTEISTÖT 1402TE3 Tulosalueen päällikkö voi hyväksyä kaikki tulosalueensa laskut varsinaisen hyväksyjän ollessa estynyt. 140263001-140263005 Mittaus ja kiinteistöt Jukka Piispa Osmo Hurri, Pertti Vuorivirta 258801 (144100023301) Tasetili tontinvarausmaksut 140263011-140263014 Metsät ja vesialueet Annamari Huttunen Hanna Kangasaho, Jukka Piispa Saimi Lahti, Kaarina Lotti 140263021 Energiapuun hankinta Kaarina Lotti, Saimi Lahti Pekka Halonen Heikki Marttinen, Jukka Piispa Saimi Lahti, Kaarina Lotti Ilkka Tarkkanen Tuija Mustonen, Jari Ahonen Kirsi Avelin, Lea Torn KAUPUNKISUUNNITTELU 1402TE4 140264001-140264005 Kaupunkisuunnittelu 11 INVESTOINNIT TY/Hanke 146500000001 146500000002 146500000003 146300002001 146300002002 146300002003 146300002104 146300002105 146300002201 146300002202 146300002203 146300002204 146300002301 146300002302 146300002303 146300002304 146300002305 146300002306 146300003001 146300003002 146300003003 146300003004 146300003005 146300003006 Hyväksyjä/ t Varahyväksyjä/t Asiatarkastajat Maanjalostuksen yhteydessä tapahtuvat Jouni Riihelä rakennusten purkukust. Maankaatopaikan kunnostus, Kirkonvarkau- Pekka Kammonen den asuinalue Luovutettavien tonttien kunnostus Pekka Kammonen Timo Rissanen, Hannu Peltomaa Kadut hankkeittain Arkistokatu Tuulastie Liuskekatu päällyste ja viimeistely Yleinen kuivatus Hulevesien käsittely Kev.liik.väylien saneeraus Päiviönkatu ja Talaskatu jkpp Pienet liikenneturvallisuushankkeet Liikennevalot Siltojen saneeraus Meluvallit Pysäkkikatokset Liikenneväylien viherkunnostus Pienet järjestelyt Keskeneräiset kadut 2014 Uudet asuinalueet (kadut): Kattilansillan koulun alueen suunn. Itäharjun al. päällyste ja viim. (Tähtisilmä, Kultakutri ja Adalmina ym.) Rinneahontie, päällystys Polttimonkatu ja Ristimäenkatu jkpp Pursialankadun ja jkpp-tien parantaminen Ylännetie, Kaskirauniontie ja Rantavuolingontie Pekka Kammonen, Antero Cederström Olli Horn, Antero Cederström Marja-Liisa Hämäläinen, Merja Pönniö, Sari Helanen Pirjo Kääriäinen, Virpi Kuokkanen, Hannele Hiljanen Virpi Kuokkanen, Pirjo Kääriäinen, Hannele Hiljanen Pirjo Kääriäinen, Virpi Kuokkanen, Hannele Hiljanen Pekka Kammonen, Antero Cederström Olli Horn, Antero Cederström 12 Olli Horn, Antero Cederström Olli Horn, Antero Cederström Pirjo Kääriäinen, Virpi Kuokkanen, Hannele Hiljanen TY/Hanke Hyväksyjä/ t 146300000001 Olli Horn, Antero Cederström 146300000002 Raviradan alueen katu- ja pysäköintijärjeste- Pekka Kammonen lyt Antero Cederström VT 5, kaupungin osuus Antero Cederström 146300000003 Kirkonvarkauden asuinalue Olli Horn, Antero Cederström 146300000004 Ristiinan kadut, kohdentamaton Antero Cederström Pekka Kammonen Pekka Kammonen 146300000005 Sepäntie ja Tiitus-Matintie Pekka Kammonen Olli Horn, Antero Cederström 146300000006 Kitereentien peruskorjaus Pekka Kammonen Olli Horn, Antero Cederström 146300000007 Linnnantie-Linnanniementie Pekka Kammonen Olli Horn, Antero Cederström 146300000008 Otto von Fieandtin tie ja klv Pekka Kammonen Olli Horn, Antero Cederström 146300000009 Kissalammentie/Vanha Suurlahdentie Suomenniemen keskusta klv Pekka Kammonen Olli Horn, Antero Cederström Pekka Kammonen Olli Horn, Antero Cederström Katuvalojen investoinnit ja saneeraukset Pekka Kammonen, Päivi Turkki Osmo Nikka, Pekka Kammonen, Antero Cederström 146300000010 146300001001 Varahyväksyjä/t 13 Asiatarkastajat Pekka Kammonen, Olli Horn Olli Horn, Antero Cederström Pirjo Kääriäinen, Virpi Kuokkanen, Hannele Hiljanen Pirjo Kääriäinen, Virpi Kuokkanen, Hannele Hiljanen Pirjo Kääriäinen, Virpi Kuokkanen, Hannele Hiljanen Pirjo Kääriäinen, Virpi Kuokkanen, Hannele Hiljanen Pirjo Kääriäinen, Virpi Kuokkanen, Hannele Hiljanen Pirjo Kääriäinen, Virpi Kuokkanen, Hannele Hiljanen Pirjo Kääriäinen, Virpi Kuokkanen, Hannele Hiljanen Pirjo Kääriäinen, Virpi Kuokkanen, Hannele Hiljanen Pirjo Kääriäinen, Virpi Kuokkanen, Hannele Hiljanen Pirjo Kääriäinen, Virpi Kuokkanen, Hannele Hiljanen Virpi Kuokkanen, Pirjo Kääriäinen, Hannele Hiljanen TY/Hanke Varahyväksyjä/t Asiatarkastajat Puistot ja leikkipaikat hankkeittain: Timo Kumpulainen Sataman teemapuisto Lampeinpuisto, peruskorjaus Naisvuoren alaleikkip. viimeistely Pienet viherrakennuskohteet Leikkipaikkojen käyttötark. muutos Leikkivälineiden ja kasvillisuuden uusiminen Keskeneräiset puistot 2014 Viljo Muuronen, Sirpa Vesanen Hannele Hiljanen, Virpi Kuokkanen, Pirjo Kääriäinen Kaihun ja Kenkäveron matkailualueen kehittäminen: Mikkelipuisto Tapahtumapelto Suomenniemen koulun elinkaaripiha Viljo Muuronen Timo Kumpulainen, Sirpa Vesanen Hannele Hiljanen, Virpi Kuokkanen, Pirjo Kääriäinen Viljo Muuronen Timo Kumpulainen, Sirpa Vesanen Hannele Hiljanen, Virpi Kuokkanen, Pirjo Kääriäinen 146300004501 146300004502 146300004503-> 146300005001 Uimarantojen kunnostukset: Kaihun uimaranta Orijärven uimaranta Avoinna, avataan myöh. Satamat/laitureiden kunnostus Timo Kumpulainen Viljo Muuronen, Sirpa Vesanen Olli Horn Pekka Kammonen, Maini Väisänen Pirjo Kääriäinen, Hannele Hiljanen, (22.6.2015 alkaen) Virpi Kuokkanen 146300005101 Savilahden ruoppaukset Pekka Kammonen Olli Horn, Antero Cederström Pirjo Kääriäinen, Virpi Kuokkanen, Hannele Hiljanen 146300005102 Haukivuori, satama-alueen keh. Pekka Kammonen Olli Horn, Antero Cederström Pirjo Kääriäinen, Virpi Kuokkanen, Hannele Hiljanen 146300006001-> Liikuntapaikat/Ristiina ja Suomenniemi Pekka Kammonen, Antti Mattila Viljo Muuronen, Maini Väisänen (22.6.2015 alkaen) Virpi Kuokkanen, Pirjo Kääriäinen, Hannele Hiljanen 146300006021 Korvaavat luistelukentät Laajalampi, Pankalampi Pekka Kammonen, Antti Mattila Viljo Muuronen, Virpi Kuokkanen, Pirjo Kääriäinen, Maini Väisänen (22.6.2015 alkaen) Hannele Hiljanen 146300007001 Lentoasema Pekka Kammonen Sakari Silvennoinen, Pekka Kammonen (21.6.2015 saakka), Maini Väisänen (22.6.2015 alkaen) 146300004001 146300004002 146300004003 146300004004 146300004005 146300004006 146300004007 146300004031 146300004032 146300004041 Hyväksyjä/ t 14 Hannele Hiljanen, Virpi Kuokkanen, Pirjo Kääriäinen Pirjo Kääriäinen, Hannele Hiljanen Virpi Kuokkanen, PALKKAILMOITUKSET 2015 TEKNINEN LAUTAKUNTA TULOSALUE Maankäyttö Kaupunkiympäristö TY / Hanke Hyväksyjä Varahyväksyjä 140263002 Kaupunkimittaus Seppo Lemettinen Jukka Piispa 140263011-140263014 140263021 Metsät ja vesialueet Energiapuun hankinta Annamari Huttunen Pekka Halonen Jukka Piispa Heikki Marttinen, Jukka Piispa 140262068 Lentoasema Sakari Silvennoinen Mikke Hernetkoski, Pekka Kammonen 15 KÄYTTÖSUUNNITELMARAKENNE TA 2015 1402TE Tekninen lautakunta 1402TE1 Tekninen hallinto 1402TE11 Johtamisen tukipalvelut TE= 6 140261001 140261002 140261003 140261004 Tekninen lautakunta Hallinto ja talous Torit, hallinto Maankäyttö 1402TE12 Projektit 140261011 Projektien hallinto 140261012 Strategiset projektit 140261013 Asuntomessut 1402TE13 Kyytineuvo 1402TE131 Hallinto 140261101 1402TE132 Joukkoliikenne 140261021 140261022 140261023 140261024 140261025 140261026 1402TE133 Koulukuljetukset 140261201 1402TE134 Sote-kuljetukset 140261301 Kyytineuvon hallinto ja yht. kust. Joukkoliikenteen hallinto Valtionapuliikenne Muut lipputuotteet Muut ostoliikenneprojektit Kutsutaksitoiminta Aikatauluinformaatio Koulukuljetukset Sote-kuljetukset 1402TE2 Kaupunkiympäristö 1402TE21 Yhdyskuntatekniikka ja ympäristö 1402TE211 Hallinto ja yhteiset kustannukset 140262001 Hallinto ja yhteiset kustannukset 1402TE212 Satamat 140262011 Satamat 1402TE213 Suunnittelu 140262021 Puistojen suunnittelu 140262022 Katujen suunnittelu 140262023 Muu suunnittelu 140262024 Liikennesuunnittelu 1402TE214 Rakennuttaminen 140262031 Kunnallistekniikan rakennuttaminen (kadut) 140262032 Puistojen rakennuttaminen 140262033 Muu rakennuttaminen 1402TE215 Puistot 140262041 Puistot ja virkistysalueet 140262042 A2-luokan puistot 140262043 A3-luokan puistot 140262044 B-luokan puistot 140262045 Muu maisemanhoito 140262046 Uimarannat 1402TE216 Liikenneväylät 140262051 140262052 140262053 140262054 140262055 140262056 140262057 140262058 140262059 140262060 140262061 1402TE22 Lentoasema 140262068 1402TE23 Ympäristövastuut 140262071 140262072 1402TE3 Mittaus ja kiinteistöt 1402TE31 Mittaus 140263001 140263002 140263003 140263004 140263005 1402TE32 Metsät ja vesialueet 140263011 140263012 140263013 140263014 1402TE33 Energiapuun hankinta 140263021 1402TE4 Kaupunkisuunnittelu 140264001 140264002 140264003 140264005 17 Liikenneväylien ylläpito Kesähoito Talvihoito Puhtaanapito Ulkovalaistus Päällysteiden kunnossapito Liikenneväylien viheralueet Liikenteen ohjauslaitteet Muu kunnossapito Erillistehtävät Torit, ylläpito Lennonvarmistuspalvelut Ymp.vastuut hallinto Ympäristön kunnostus Hallinto ja yhteiset kustannukset Kaupunkimittaus Paikkatietopalvelut Kiinteistöt Maaomaisuuden hallinta Hallinto ja yhteiset kustannukset Talousmetsät Taajamametsät Palvelut ja monikäyttö Energiapuun hankinta Hallinto ja yhteiset kustannukset Yleiskaavoitus Asemakaavoitus Muut palvelut TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen lautakunta tuottaa kaupunkilaisille ja elinkeinoelämälle viihtyisän elin- ja toimintaympäristön puitteet suunnittelemalla, rakentamalla ja ylläpitämällä yhdyskuntateknisiä verkostoja sekä viher- ja virkistysalueita. Teknisen lautakunnan alaisuudessa toimivan Tilakeskuksen johtokuntana toimii teknisen lautakunnan jaosto. Teknisen lautakunnan alaiset tulosalueet ovat: - hallinto (johtamisen tukipalvelut, projektit, maankäyttö, Kyytineuvo) - kaupunkisuunnittelu (kaavoitus) - mittaus ja kiinteistöt (mittaus, metsät ja vesialueet, energiapuun hankinta) - kaupunkiympäristö (yhdyskuntatekniikka ja ympäristö, lentoasema, ympäristövastuut) - Tilakeskus (taseyksikkö) Palvelusuunnitelma Tekninen lautakunta vastaa toimialansa viranomaistehtävistä, omistajahallintatehtävistä sekä palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta. Teknisen lautakunnan tavoitteena on tuottaa kaavoitus- mittaus ja kartastopalveluja sekä hankkia ja luovuttaa maata taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Lisäksi teknisen lautakunnan palveluihin kuuluvat yhdyskuntateknisten palveluiden ylläpito ja rakennuttaminen, joukkoliikenteen palveluiden organisointi, lentoaseman ylläpito ja kauppatorin hallinnointi sekä palveluiden järjestäminen. ASUKKAIDEN OSALLISTAMINEN HYVINVOINNIN TUOTTAMISEEN Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Sairastavuusindeksi (KV) Huolehditaan kevyenliikenteen väylien ja jalkakäytävien kunnosta ja kunnossapidosta. Edellyttää rakenteiden ja päällysteiden uusimista (tavoite 5-7 km / vuosi) ja riittävästä kunnossapitotasosta huolehtimista. Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen Lautakuntatasoinen resurssin varmistaminen ja kustannustehokkuuden parantaminen. Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Vastuutus toimialalla Kunnossapitopäällikkö Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Parantaa osaltaan myös kaupungin henkilöstön työmatkaliikenteen siirtymistä hyvinvointia parantavaksi. Mahdollistaa koulu- ja työpaikkaliikenEi vaikutusta teen nykyistä suuremmin siirtymän kevyenliikenteen käyttäjiksi. Asukkaiden ja matkailijoiden liikkumisedellytykset paranevat. Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Hankitaan keskitetty karttapohjainen palautejärjestelmä ja palautteita (heikkojen kohtien tunnistaminen) käytetään hyödyksi suunnittelussa Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Edellyttää lisäpanosta kevyen liikenteen pintausrahaan (100 000 – 300 000 euroa vuodessa). Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Huolehditaan keskeisten (tunnistettujen) Kaupunginpuutarhuri ja metsätalousinSairastavuusindeksi (KV) puistojen viihtyisyydestä. Pusikoiden ja sinööri puuston raivaamisella varmistetaan käyttäjäkokemus sosiaalisesti turvallisesta tilasta aktiivisimmin käytössä olevien virkistysalueiden (ranta-alueet, puistot, siirtymät) osalta. 18 Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen Lautakunnan asiantuntijaosaamisen ja verrokkikohteiden tunnistaminen. Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Tuetaan henkilöstöä positiivisen ja negatiivisen palautteen käsittelyssä. Eräiden puistojen ja virkistysalueiden Ei vaikutusta viihtyvyys ja sosiaalinen turvallisuus paranee, mutta joidenkin puistojen ja yleisten alueiden viihtyvyys heikkenee. Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Hankitaan keskitetty karttapohjainen palautejärjestelmä ja palautteita käytetään hyödyksi suunnittelussa Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Määrärahojen ja toimenpiteiden kohdistaminen valittuihin alueisiin ja kohteisiin. Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Sairastavuusindeksi 100 Kasvatetaan yksittäisten liikenneturvallisuustoimenpiteiden määrää. Liikenneinsinööri Järjestetään ja optimoidaan toimiva Joukkoliikenneinsinööri joukkoliikennejärjestelmästä. Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen (Mitä muutoksia lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskykyyn tarvitaan, jotta indikaattori kehittyy myönteiseen suuntaan) Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Pienentää liikenneturmia ja niistä aiheuJoukkoliikenne siirretään osaksi mahdolli- Tuetaan henkilöstön panostamista jouktuvia kustannusvaikutuksia. sesti perustettavaa MYK keskusta. koliikenneosaamiseen. Aikaansaadaan kustannustehokas ja asiakasystävällinen joukkoliikennejärjestelmä. Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Hankitaan keskitetty karttapohjainen palautejärjestelmä ja palautteita käytetään hyödyksi suunnittelussa Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Edellyttää lisämäärärahaa liikenneturvallisuuskohteiden toteutukseen ja MYK keskuksen perustamiseen. Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Projektijohtaja Sairastuvuusindeksi Mahdollistetaan torilla nykyistä runsaammin kulttuuri- ja liikunta-tapahtumia perinteisen markkinatorin rinnalla ja tueksi. Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen (Mitä muutoksia lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskykyyn tarvitaan, jotta indikaattori kehittyy myönteiseen suuntaan) Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Torin tehokkaampi markkinointi Monipuolisten tapahtumien lisääminen torille parantaa viihtyvyyttä ja luo kauYhteistyö eri järjestäjätahojen kanssa punkilaisille mahdollisuuksia osallisuuteen kaupunkikulttuurista. Luo osaltaan edellytyksiä torikaupalle. 19 Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Muodostetaan torin varausjärjestelmä digitaaliseksi. Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Sähköinen varausjärjestelmä aiheuttaa kustannuksia. Tapahtumien määrän lisääminen kasvattaa tuloja. ELINKEINOJEN HYVINVOINTI JA KOKO KAUPUNGIN ELINVOIMA Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Yritysten nettolisäys (KV) Selkeytetään ja nopeutetaan lupa- ja päätösprosesseja Tavoite 140 yritystä huomioiden erityisesti asiakkaan näkökulma. Ollaan aktiivisena neuvotteluosapuolena ja mahdollistajana yrityksiä ja työpaikkoja synnyttävissä projekteissa. Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Yritysten lokalisointi varmistetaan. Vastuutus toimialalla Tekninen johtaja Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi On vaikutusta, mutta se selviää prosessien läpikäynnin ja työstämisen yhteydessä. Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Ei vaikutusta. Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Yritysten nettolisäys Tuetaan taajamien elinvoimaisuutta huomioimalla elinkeinopoliittinen näkökulma yritystonttien hinnoittelussa. Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Vastuutus toimialalla Kaupungingeodeetti Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Ei muutoksia Mahdollistetaan kaupungin keskusten Ei muutoksia (Anttola, Haukivuori, Ristiina, Suomenniemi) sekä maaseudun työpaikka ja yritystoiminnan kehittyminen. Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Tonttien esittelyä ja markkinointia tehostetaan karttapalvelun kautta. Sähköistä asiointia tonttien hakemisessa ja varauspäätösten teossa lisätään. Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Tonteista saatava tulomuodostus on laskennallista arvoa pienempi, mutta toisaalta esim. rakennuslupamaksut ja vesilaitoksen liittymismaksut lisääntyvät. Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Työpaikkakehitys (KV) Kaavoitetaan laaja-alaisesti yritystoiminKaavoituspäällikkö Tavoite 24 500 työpaikkaa taa mahdollistavia yrityskortteleita ja muodostetaan näistä yritystarpeen mukaisia tontteja. 20 Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Uusi yleiskaava valmistuu. Asemakaavoituksessa muodostetaan isompia kokonaisuuksia, jotka voidaan tontituksella muodostaa yritystoiminnalle sopiviksi. Aikaansaadaan yritystoiminnalle mahdollisuuksia kehittyä ja lokalisoitua. Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Paikkatietovarantojen tehokas ja oikea käyttäminen tärkeää Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Lopputuloksena tontinluovutuksen tulot lisääntyvät. Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Mikkelin mainekuvan positiivinen kehitys Asuntomessuprojekti hallitaan laaduk(KV) kaasti ja tehokkaasti yhdessä Osuuskunta Suomen Asuntomessut kanssa. Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Vastuutus toimialalla Projektijohtaja Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Messuorganisaation vahvistaminen ja työn edistäminen. Alueen kaavat vahvistuvat, katusuunnitelmat valmistuvat ja kunnallistekninen urakointi alueella alkaa Tonttien tehokas markkinointi käynnistyy ja luovutus alkaa. Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Messualueen rakentamisessa ja markkinoissa hyödynnetään ICT:tä esim. Internet-sovelluksilla ja animaatioilla. Talotekniikassa huomioidaan ICT:n mahdollistamat uusimmat innovaatiot. Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Vuosien 2015-2017 talousarviossa varaudutaan kaupunginosaa koskeviin investointeihin, alueen tonttien markkinointiin sekä messuorganisaation palkkaus- yms. kuluihin. Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Mikkelin mainekuvan kehitys Luodaan kaavoittamalla mahdollisuus Projektijohtaja Satamalahtiprojektin käynnistymiselle ja edistetään yksittäisiä alueen hankkeita ja projekteja. 21 Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Hyödynnetään kehityspolkuja valitsemalla ja edistämällä Satamalahden BusinessPlan suunnitelmaa. Satamalahden alueen yleis- ja asemakaavoitus etenevät. Satamalahden ruoppaus jatkuu eri kohteissa. Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Haetaan uusia, innovatiivisia digitaalisia sovelluksia jotka otetaan käyttöön Satamalahden alueella. Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Satamalahtea ruopataan v. 2014-2105 TA kustannusarvio noin 600 000 €. Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Mikkelin mainekuvan kehitys (KV) Keskustan kehittämisen ja tiivistämisen Kaavoituspäällikkö Tavoite: jatkaminen toteutetaan uuden keskustan imagotutkimuksen 4. sija yleiskaavan ja erillisten projektien yhteyyleinen yritysilmasto 3,5 dessä. Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Keskustan kehittyminen jatkuu asukasluvun, palveluiden ja aktiivisen toiminnallisuuden ruokkiessa kehitystä. Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Kohteita esitellään virtuaalimallien ja animaatioiden avulla kaupungin nettisivuilla. Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Mikkelin väkiluvun kehitys Varmistetaan kaavoituksella ja rakentamisella monipuolinen ja laadukas tonttitarjonta Tonttikadut ja kunnallistekniikka rakentamalla varmistetaan monipuolinen, laadukas ja strategian mukainen tonttien vuosittainen luovutusmäärä Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Huolehditaan riittävästä ja monipuolisesta kaavavarannosta. Kaupungin tonttitarjonta vastaa strategista tavoitetta ja osaltaan varmistaa tiiviin kaupunkirakenteen jatkumon. Kehitetään uusien ja vanhojen alueiden identiteettiä ja haetaan niille omat vahvuudet joita tuodaan esille markkinoinnissa. Pientalotuotanto elpyy kaupungissa. 22 Vastuutus toimialalla Kaavoituspäällikkö Yhdyskuntatekniikan päällikkö Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Investointilistalla on tonttikatujen rakentamiselle erillisraha, jonka suuruus tulee olla noin 1,0 miljoonaa euroa vuodessa. LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Asemakaavoitetuilla alueilla virkisKaavaprosessien yhteydessä kaavoittaja varmistaa tysalueiksi (VL) merkittyjen alueiden toteuman. pinta-alan osuus (%) Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Vastuutus toimialalla Kaavoituspäällikkö Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Aikaansaadaan riittävän väljää kaupunkiympäristöä, jossa asukkailla on mahdollisuus nauttia vihreydestä ja lähimetsistä. Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vesistöistä hyvässä tai erinomaisessa Osallistutaan Mikkelin eteläpuoleisen Saimaan vesiskunnossa olevien luokiteltujen vesitön kunnostamisen suunnitteluun ja toimenpiteisiin muodostumien määrä % -osuus ELY -johtoisesti. Toimenpiteitä ovat mm. uusi jätevedenpuhdistamo ja VT-5 rakentamisen yhteydessä käyttöön otettavat hulevesien laskeuma-altaat. Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Alapuolisen vesistön kunto paranee pysyvästi mm. uuden jätevedenpuhdistamon toiminnan myötä. Ei vaikutusta Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Uuden jätevedenpuhdistamon investointi. 23 Vastuutus toimialalla Tekninen johtaja ja suunnitteluinsinööri Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Luokitelluista pohjavesimuodostuKaupunki toimii aktiivisesti omissa kohteissaan PIMA mista hyvässä tai erinomaisessa maiden puhdistamiseksi (ns. Shell-tontti, Veturitallit, kunnossa olevien muodostumien jne.) ja rakentamisen mahdollistamiseksi. osuus (%) (KV) Kaupunki osallistuu Vapon kloorifenoli -ongelman ratkaisemiseksi ja rakentamisen mahdollistamiseksi Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Alueet voidaan hyödyntää rakennusmaana. Vastuutus toimialalla Kehitysinsinööri Kehitysinsinööri Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Yhteistyö ja edunvalvonta Pohjaveden laatu säilyy hyvänä. Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Toimenpiteet edellyttävät investointeja kaupungin omistamissa kohteissa. Varaudutaan tuleviin Pima -maiden puhdistumistoimenpiteisiin tekemällä varauksia tilinpäätöksissä, mikäli kaupungin taloudellinen tulos sen sallii. Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Kasvihuonepäästöt (KV) Helposti ja keskeytymättömästi ajettaval- Liikenneinsinööri Tavoite 5,5 la kevyenliikenteen verkostolla lisätään koulu- ja työpaikkaliikennettä. Palvelut ja niiden laatu Green lines -tähtiverkon (strateginen valinta) luominen ja strategian laatiminen sekä kevyenliikenteen väylästön lisääminen rakentamalla. Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Kaavoituksella synnytetään uudenlaista kaupunkiympäristöä, joka asettaa kevyen liikenteen ajoneuvoliikenteen rinnalle tai edelle. Osoitetaan kaduista erillään olevia kevyen liikenteen reittejä , jotka houkuttelevat liikkumaan kävellen/pyöräillen. Suunnitelmaratkaisujen yhteydessä tehdään valintoja nopeasti polkupyörällä ajettavien liikenneverkkojen edistämiseksi. Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Ekologinen jalanjälki Satamalahti projekti suunnitellaan ja (gha /as) rakennetaan kasvihuonepäästöjä ja ekologista jalanjälkeä pienentäväksi Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Hyödynnetään EcoCityEvaluator hiilijalanjäljen laskuria kaavoitusvaiheessa. Kehitetään ekologisuuden ja digitaalisuuden pohjalta business plan joka voi toimia Otetaan paikalliset toimijat mukaan heti suunnittelun alkuvaiheessa ja yhdessä heidän kanssaan työstetään business plan. 24 Kaavoituspäällikkö Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi valtakunnallisena esimerkkinä uusien kaupunkialueiden suunnittelussa. Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Synnytetään markkinat digitaalisille palveluille. Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Ekologinen jalanjälki Käynnistetään katualueiden ja liikunta-alueiden ener(gha / as) giasäästöhankkeet (vaihdettavia valoyksikköjä noin 9 000 kpl). Kaupunki rakentaa muutamia sähköautojen latauspisteitä kaupunkialueelle, paikat suunnitellaan yhdessä energiayhtiöiden kanssa Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Vastuutus toimialalla Kunnossapitopäällikkö Yhdyskuntatekniikan päällikkö Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Järjestelmän osia päivittämällä Osaamiskumppanuutta ESEn kanssa tiivistetään. saadaan aikaan energiasäästöjä. Luodaan edellytyksiä sähköautojen Yhteistyö energiayhtiöiden kanssa yleistymiselle. Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Kasvattaa käyttötalousmenoja, mutta pienentää energian ostoa. Rakennetaan katuihin varatusta määrärahasta. Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Asiakastyytyväisyystutkimus (KV) Kaupunginosaseurojen ja muiden toimijoiden aktiivipuistojen hoito tavoite 4 (asteik- suutta oman alueensa ja erityisten kaupunginosakohko 1-4), lähtötaso 3,55 teiden siistimistalkoissa tuetaan. Kaupunki osallistuu osaltaan tarpeen mukaan siistimis- ja raivausjätteiden pois kuljetukseen kustannuksellaan. - liikenneväylien hoito 4 (asteikko Urakkakokonaisuuksien muuttaminen ja urakka1-4), lähtötaso 3,30 alueiden työn aloittaminen. Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Kaupunkilaiset innostuvat osallistumaan ja ottamaan vastuuta oman lähiympäristönsä huolehtimisesta Kaupunkilaisia osallistava työmuoto muodostuu osaksi organisaation perustekemistä. Ympäristön turvallisuus (liukkauden- Edellyttää tilaajaosaamisen kehittymistä. torjunta) ja viihtyisyys lisääntyy. Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Toiminta nykyistä hieman runsaammalla volyymillä voidaan tehdä määrärahan puitteissa. Käyttötalouden budjetoinnissa huomioitava alue-urakan kilpailutuksen tulos. Vastuutus toimialalla Kaupunginpuutarhuri Kunnossapitopäällikkö Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Ajatusmaailman muuttaminen ja mahdollisuuksien näkeminen perinteisen toimintatavan ulkopuolelta. Henkilöstön osaamisen tukeminen. Tuloskorteissa tummennetut kohdat ovat valtuustoon nähden sitovia, muut kohdat lautakuntaan nähden sitovia. 25 HENKILÖSTÖSUUNNITELMA TOIMIALOJEN HENKILÖMÄÄRÄN KEHITYS VUOSINA 2014 - 2017 Toteutuma Henkilöstö- 31.12.2013 määrä 1.1.2014 Toimielimen ilmoituksen mukaan Tekninen toimi Tekninen lautakunta, yht. Vakituiset yht. Hallinto Maankäyttö Kaupunkiympäristö Kaupunkisuunnittelu Määräaikaiset, yht Hallinto Maankäyttö Kaupunkiympäristö Kaupunkisuunnittelu Toteutuma Tavoite 2015 Tavoite 2016 Tavoite 2017 arvio 31.12.2014 Toimialan asettama Toimialan asettama Toimialan asettama Muutos 247 224 -23 Muutos 217 -7 Muutos 216 -1 Muutos 211 -5 210 Muutos Yhteensä Muutos 2014-17 -1 -37 74 74 0 69 -5 64 -5 62 -2 62 0 -12 73 14 73 14 0 -5 -1 62 10 -6 -3 60 10 -2 0 60 10 0 0 -14 -1 68 13 35 35 0 33 -2 19 -14 17 -2 17 0 -18 24 24 0 22 -2 24 2 24 0 24 0 0 0 9 9 9 0 9 0 9 0 0 2 2 1 2 2 2 0 0 2 2 0 0 1 2 -1 1 0 1 0 0 0 1 1 1 1 0 0 0 0 -5 0 -1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 -30 Maaseutu- ja tielautakunta yht 143 120 -23 118 -2 115 -3 113 -2 113 0 Vakituiset 106 97 106 97 0 104 95 -2 103 94 -1 103 94 0 103 94 0 -3 0 -3 Lomitustoimi Maaseutu Tietoimi 0 -2 -1 0 8 8 0 8 0 8 0 8 0 8 0 0 1 1 0 1 0 1 0 1 0 1 0 0 Määräaikaiset 37 14 -23 14 0 12 -2 10 -2 10 0 -27 Lomitustoimi Maaseutu Tietoimi 37 14 -23 14 0 12 -2 10 -2 10 0 -27 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Rakennuslautakunta, yht 11 11 11 11 0 0 Vakituiset Määräaikaiset Tilakeskus, yht. Vakituiset Määräaikaiset 0 0 0 19 19 18 1 18 1 0 0 0 11 11 19 18 1 0 0 7 18 17 6 0 1 0 0 19 18 1 0 0 -1 17 16 0 6 0 5 17 16 -1 1 1 0 1 0 1 0 19 0 18 -1 -1 0 18 1 0 18 0 0 0 -1 -1 8. Henkilöstötarpeeseen vaikuttavat muutokset vuosina 2015 – 2017 8.1 Toiminnan ja toimintaympäristön muutos Jokaisella teknisen toimen henkilöstöön kuuluvalla on 1-2 asiantuntijuutta vaativaa tehtävää sekä lisäksi yleisluontoisia tehtäviä. Tekninen toimi Koko teknisen sektorin henkilöstömäärä oli heinäkuun 2014 lopussa yhteensä 224 henkilöä. Luvut sisältävät sekä vakinaiset, että määräaikaiset henkilöt. Toimialalta on eläköitynyt tai eläköitymässä 2014 - 2017 yhteensä 31 henkilöä. Kaupungin taloudellisesta tilanteesta ja tulevaisuuden näkymästä johdettuna on tekniselle sektorille annettu säästötavoitteita henkilöstökulujen osalta. Tekniselle sektorille asetettu 9 henkilön vähentämistavoite vuosille 2013 – 2016 on jo saavutettu. Yleislinjauksena tekninen sektori pidättäytyy korvausrekrytoinneista. Kaikista korvausrekrytoinneista ei tulla luopumaan, eikä korvausrekrytoinneista pidättäytyminen tapahdu poistumisjärjestyksessä. Jokaisen rekrytoinnin kohdalla tarkastelu lähtee aina tulevaisuuden ja asiakaspalvelun tarpeesta. Tuleva kuntalain muutos edellyttää vuoden 2014 jälkeen kuntien yhtiöittävän läpinäkyvyyden varmistamiseksi kunnan ulkopuolisille toimijoille harjoitetun liiketoiminnan. 8.2 Ostopalvelut ja ulkoistaminen Tekninen lautakunta Teknisellä sektorilla iso osa varsinaista tuotannollista tekemistä on siirretty ulkoisilta palveluntuottajilta ostettavaksi ns. tilaaja-tuottaja -mallin mukaisesti. Tästä johtuen iso osa resurssia ja liikevaihdon volyymiä on ja tulee jatkossakin olemaan ostopalveluina. Omaan palvelutuotantoon jätetyssä osuudessa ostopalveluina hankitaan tasaamaan henkilöresurssivajetta sekä hankitaan asiantuntijaosaamista, jota omassa organisaatiossa ei ole, eikä kannata ylläpitää. Kaupungin strategisten projektien etenemisen myötä on ulkopuolisten ostopalveluiden määrä kasvanut. Pitkällä aikavälillä henkilöresurssin vähentäminen lisää ostopalveluvolyymiä. 26 8.3 Henkilöresurssin kohdentaminen/siirtäminen sisäisesti Tekninen lautakunta Jäteviranomaisen tehtävää on hoitanut kaupunginpuutarhuri osa-aikaisesti. Jatkossa on tällaisen kahden täysin eri osaamisalueen koulutuksen saaneen henkilö rekrytointi lähes mahdotonta. Työmäärästä ja osaamisalueista johtuen jatkossa tehtäväkuva jaetaan kahteen osaan ja sijoitetaan kahdelle toiminnan alalle. 8.4 Tehtävät, joihin voi sijoittaa kuntouttavan työtoiminnan henkilöitä Tekninen lautakunta, rakennuslautakunta Osatyökykyisten henkilöiden työllistäminen edellyttää lähes aina tarvittavaa ammatillista osaamista tehtävään. Tekninen sektori on osaamiseltaan kuitenkin niin laaja, että olemme kyenneet työllistämään osatyökykyisiä henkilöitä. Myös jatkossa osatyökykyisille henkilöille löytyy joitakin työmahdollisuuksia. Osatyökykyisten henkilöiden opastaminen ja kouluttaminen tehtävään edellyttää muilta henkilöiltä resursointia. Volyymi on tästä syystä rajallinen. 8.5 Työkykytavoite Tekninen lautakunta Koko teknisen sektorin tavoitteena on sairauslomapäivien vähentäminen. Sairauslomatilastot käydään läpi Työterveyshuollon ja teknisen johdon välisissä neuvotteluissa 2 kertaa vuodessa. Tilastojen analysoinnissa on todettu, että syy pitkiin sairauslomiin on pääosiltaan muissa kuin työperäisissä sairauksissa tyyppeinä kansakunnan krooniset sairaudet esim. sydäntaudit, syöpä jne. Pitkiin sairauslomiin vaikutetaan ennakoivasti Aktiivisen varhainen välittäminen ja uudelleensijoitus -ohjeella sekä lain vaatimilla esimies-alaiskeskusteluilla. Lyhyisiin sairauslomiin vaikutetaan puuttumisrajojen kautta. Teknisen lautakunnan alaisuudessa on pitkiä, ei työperäisiä sairauslomia. Nämä ovat yksilöllisiä, eikä niihin voi löytää ratkaisua työmaalta. Lyhyissä sairauslomissa ei ole yksiä yksittäisiä perusteita, vaan ne hajoavat hyvin moninaisiin perusteisiin. Työtehtäviä pyritään räätälöimään henkilön yksilöllinen työkyky huomioiden, jos se todetaan heikentyneeksi. 8.6 Määräaikainen henkilöstö Tekninen lautakunta Strategiset projektit, kuten Asuntomessut 2017, tulevat lisäämään määräaikaisten henkilöiden käyttöä. Vuonna 2015 projektilla on töissä ainakin kaksi henkilöä, projektipäällikkö ja projektikoordinaattori. Muiden henkilöiden rekrytointi tapahtuu projektin tarpeen ja messujen järjestelysopimuksen mukaisesti. Erityisesti määrällisenä henkilömääräkasvuna se näkyy itse messuvuonna. Muun teknisen lautakunnan alaisuudessa määräaikaisen henkilöstön käyttö kohdistuu vakinaisen henkilöstön pidempiaikaisiin poissaoloihin ja projektitoimintaan esim. 8.7 Rekrytointitarve v. 2015 – 2017 (myös mahdolliset nimikemuutokset) Tekninen lautakunta Teknisessä toimessa henkilökohtaisen eläkeiän saavuttaa 10 henkilöä vuosina 2015-2017. 8.8 Teknisen toimen koulutussuunnitelma Mikkelin kaupungin koulutussuunnitelma perustuu osaamistarvearvioon. Osaamisen tarvetta arvioidaan kahdesta eri näkökulmasta. Pitkän aikavälin osaamistarve perustuu strategian toteuttamisen mukanaan tuomaan henkilöstön kehittämistarpeeseen. Lyhyen aikavälin osaaminen on nykyisen palvelutuotannon laadun varmistamiseksi tarkoitettua ammattitaitoa ylläpitävää koulutusta. Ammattitaitoa ylläpitävä koulutus voi olla sekä lakisääteistä että työnantajan vapaaehtoisesti kustantamaa. Strategian toteuttamista edistävää koulutusta (konsernipalveluissa) ovat: (Koulutus merkitty henkilömäärä/koulutuspäivät) Tekninen lautakunta Johtamis- ja esimieskoulutukset/valmennukset · Johtamisen erikoisammattitutkinto · Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto · Muut erikoisammattitutkinnot · HHJ –koulutus, Hyvä hallitustyöskentely · Yliopistotasoiset, ei tutkintoon valmistavat, pitkäkestoiset koulutusohjelmat 27 · Oman yhteistyöverkostomme antama koulutus (esim. Kuntaliitto, KT, MAMK, Mikkelin yliopisto, Keva, Kela). Pitkäkestoiset koulutukset. Ammattitaitoa ylläpitävä koulutus on esimerkiksi: · Kaikki lakisääteinen täydennyskoulutus · sivistystoimen veso –päivät, siltä osin kun ne ovat koulutusta · Kaikki muu ammatillinen koulutus. 46/43 Muuhun osaamisen kehittämiseen luetaan kuuluvaksi esim. • paremman palvelun passi – koulutus • esimiespassi • valmius-, varautumis- ja kriisikoulutukset • mentoroinnit, työyhteisövalmennukset (esim. esimiesverkosto) • työkierto • perehdyttäminen • riskikoulutukset • työhyvinvointikoulutukset, työsuojelu- ja työturvallisuuskoulutukset • Oman yhteistyöverkostomme antama ajankohtais-koulutus (esim. Kuntaliitto, KT, MAMK, Mikkelin yliopisto, Keva, Kela). Lyhytkestoiset kurssit. 5/10 • muut mahdolliset toimialakohtaiset koulutukset, joita tässä ei ole mainittu. 2/6 TALOUS Teknisen lautakunnan raamiin esitettiin lisäystä mm. alueurakan kilpailutuksen ennakoituun tasokorotukseen, katuvalojen energiamaksujen nousuun, katujen pintauksiin sekä asuntomessujen aiheuttamiin lisäkustannuksiin. Raamiin saatiin lisäystä vuoteen 2014 verrattuna em. tarkoituksiin. Teknisen lautakunnan talousarvioraami on kaupungin johtoryhmän 13.6.2014 kokouksessa käsiteltyjen raamin menoleikkausten jälkeen: (1 000 €) Tulot 6 764 Menot 15 260 Netto -8 496 Teknisen toimen organisaatiota tarkennetaan vastamaan nykyistä paremmin tulevaisuuden haasteisiin vuoden 2015 alusta. Tästä seuraa joitakin vastuiden uudelleenjärjestelyjä mm. pysäköintipalvelut siirretään rakennuslautakunnan alaisuuteen. Tämä aiheuttaa raamiin muutoksia teknisen lautakunnan ja rakennuslautakunnan välillä. Yksittäiset henkilöstöjärjestelyt ovat vaikuttaneet raamiin. Organisaatiomuutoksen sekä tehtäväjärjestelyjen jälkeen teknisen lautakunnan raami muodostui seuraavaksi: (1 000 €) Tulot 6 029 Menot 14 960 Netto -8 931 EuP-direktiivi (nyk. EcoDesing) poistaa markkinoilta vanhoissa katu- ja liikuntapaikkavalaisimissa käytetyt valonlähteet (elohopeahöyrylamput) huhtikuussa 2015. Mikkelin kaupungilla on kaikkiaan 13 500 valaisinyksikköä, joista 8 700 valaisimessa on elohopeahöyrylamppu. Kaupunki on valmistellut elohopeahöyrylamppujen vaihtamista energiatehokkaisiin LED-valaisimiin. Vaihtaminen kestäisi useamman vuoden ja rahoitusratkaisuna olisi oma investointi tai leasing menetelmä. Asia valmistuu päätöksentekoon talven 2014-15 kuluessa. 28 MÄÄRÄRAHAT (Ilman Kyytineuvon aiheuttamia muutoksia) TEKNINEN LAUTAKUNTA KTS 2015 MYYNTITUOTOT 1402TE -1 653,500 MAKSUTUOTOT -490,900 TUET JA AVUSTUKSET -464,000 MUUT TOIMINTATUOTOT -3 132,600 TOIMINTATUOTOT -5 741,000 Valm. om.käyt Mli -238,000 Valm. om.käytt vesil VALMISTUS OMAAN KÄYT TOIMINTATUOTOT + OMAVALMISTUS -50,000 -288,000 -6 029,000 Palkat ja palkkiot 2 700,800 Eläkekulut 1 079,900 Muut henkilöstösivuk 142,000 Henkilösivukulut 1 221,900 HENKILÖSTÖKULUT 3 922,700 PALVELUJEN OSTOT 9 117,000 AINEET, TARVIKKEET J 1 312,600 AVUSTUKSET 2,100 MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE 582,100 14 936,500 8 907,500 HALLINTO Teknisen toimen hallinto keskittyy teknisen lautakunnan, rakennuslautakunnan sekä maaseutu- ja tielautakunnan hallinto-, talous- ja henkilöstöpalveluiden tukipalveluihin, torikaupan hallinnointiin sekä kyytineuvon toimintaan. Tulosalueen esimiehenä toimii projektijohtaja Timo Rissanen. Hallinto koordinoi koko teknisen toimialan toimintaa. Hallinto jakaantuu kolmeen tulosyksikköön/kustannuspaikkaan: § § § Johtamisen tukipalvelut (tekninen lautakunta, hallinto ja talous, maankäyttö) Projektit (strategiset projektit, asuntomessut) Kyytineuvo (joukkoliikenne, koulu- ja sotekuljetukset) Johtamisen tukipalvelut Teknisen toimen hallinto huolehtii asiantuntijapalveluiden tuottamisesta kaikille teknisen toimen toimialoille, teknisen toimen lainopillisista palveluista, talouden hallinnasta ja koordinoinnista, tuotteistamisen ja kustannuslaskennan kehittämisestä, tilaajavalmennuskoulutuksesta koko organisaatiolle, teknisen toimen henkilöstöpalveluista, sähköisten palvelujen kehittämistyön koordinoinnista, sisäisen valvonnan ohjeistuksesta ja toteutuksesta sekä teknisen lautakunnan ja rakennuslautakunnan kokousjärjestelyistä. Hallinnon organisaatiomuutoksen jälkeen projektijohtaja Timo Rissasen alaisuuteen siirrettiin koko teknisen toimen tukipalvelujen (toimisto- ja talouspalvelut) henkilöstö. Kaupungin maanhankintaa ja –luovutusta sekä maapolitiikan ja strategisten hankkeiden toteuttamista optimoidaan organisaatiomuutoksella, jossa kaupungingeodeetti siirtyi teknisen toimen hallintoon. Kaupungingeodeetin vastuualueeseen kuuluu maapolitiikka ja erilaisiin kehityshankkeisiin osallistuminen. Maan hankinnalla ja asemakaavoitukseen liittyvällä sopimustoiminnalla turvataan sekä yksityisten maanomistajien että kaupungin intressit erilaisissa maankäytön muutostilanteissa. 29 Kyytineuvo Talousarvion hyväksymisen jälkeen on päätetty Kyytineuvon siirtymisestä tekniseen toimeen yhdistämällä koulu- ja sote -kuljetukset sekä teknisessä toimessa aiemminkin toiminut joukkoliikenne. Tämä vaikuttaa teknisen lautakunnan määrärahoihin ja niistä on tehty erillinen esitys. Osa määrärahoista siirretään sivistyksen ja sosiaali- ja terveystoimen budjeteista (yht. 239 000 euroa). Kokonaismääräraha uusille toiminnoille käyttötalouteen on yhteensä 319 000 euroa. Investointiin tullaan tekemään lisämäärärahaesitys 88 000 euroa. Torit Mikkelissä on neljä varsinaista toria, Hallitustori sekä Anttolan, Haukivuoren ja Ristiinan torit. Niiden ylläpito siirrettiin kaupunkiympäristö –tulosalueelle. Viranomaispalveluista huolehtii teknisen toimen hallinto. Myös kävelykadun hallinnointi siirrettiin hallintoon. Osa-aikainen torikaupanvalvoja hoitaa pelkästään toriasioita kuten myyntipaikkojen jakoa ja rahastusta. Muilta osin torin tehtävistä vastaa toimistosihteeri ja päätökset tekee projektijohtaja Torilla on kuukausimarkkinat joka kuun ensimmäinen lauantai ja suuret Maalis- ja Mikko-markkinat keväällä ja syksyllä. Kesäaikana ja joulun alla torilla järjestetään erilaisia teemamarkkinoita ja erityisesti panostetaan lähiruokaan. Joulun alla torilla toimii erityinen joulutori tapahtumineen. Torit toimivat paitsi perinteisinä kauppapaikkoina myös erilaisten yleisötapahtumien järjestämispaikkoina. Suurten kirpputorien pitäminen siellä on jo vuosia vanha perinne. Talvella osa hallitustorista jäädytetään luistelukentäksi. Suunnitelmien mukaan torilla tullaan näkemään myös musiikkiesityksiä, ralli- ja museoautoja, jalkapalloa, hiihtoa ym. Sääntöjä ja menettelytapoja kehitetään niin, että torikauppa ja lisääntyvät tapahtumat tukevat toisiaan. Projektit Palvelu: Projektit Vastuuhenkilö: Timo Rissanen Projektien hallinto Kulut Tuotot Netto Strategiset projektit Kulut Tuotot Netto Asuntomessut Kulut Tuotot Netto Projektit yhteensä Kulut Tuotot Netto Tilinpäätös 2013 Talousarvio 2014 (valtuusto) Talousarvio 2015 (valtuusto) Muutos 2015-2014 0 -225 715 150 000 -75 715 357 425 0 357 425 293 213 -150 000 143 213 67 498 0 67 498 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 284 751 0,00 284 751,29 1 211 0 1 211 206 300 0 206 300 318 609 0 318 609 284 751 0,00 284 751 0 112 309 0 112 309 358 635 0 358 635 499 513 -150 000 349 513 670 858 0 670 858 171 345 150 000 321 345 30 Muutos % 20152014 23,0 0,0 47,1 154,4 154,4 134 0 192 Viesti tilaajalle: Hallinnon projekteihin kuuluvat: Satamalahden digitaalisen ja ekologisen kaupunginosan suunnittelun jatko. EAKR-hanke päättyi vuoden 2014 lopussa, ja hanke etenee kaupungin omalla rahoituksella yhdessä Kiinteistökehitys Naistinki Oy:n kanssa. Asuntomessut Mikkelissä 2017 –projekti vauhdittuu v. 2015 jolloin tonttien markkinointi ja Kirkonvarkauden asemakaava-alueen infran rakentaminen alkaa. Messuorganisaatioon palkataan projektipäällikkö. Vuonna 2015 messutoimistossa on kaksi päätoimista työntekijää joiden johdolla messujen valmistelu, markkinointi ja rakentaminen jatkuvat. Messutonttien markkinointiin ja esittelyyn panostetaan. Tonttien ja messualueen esittelyyn ja rakentamisen seurantaan kehitetään ja hankitaan digitaalisia sovelluksia. Messutalojen rakentajiin sekä yhteistyökumppaneihin luodaan toimivat ja aktiiviset kumppanuussuhteet. Palvelu: Joukkoliikenne Vastuuhenkilö: Liisa Heikkinen Valtionapuliikenne Korttilatausten määrä €/korttilataus Kulut yhteensä/asukas Yhteensä (€) Tuotot Netto Muut lipputuotteet Korttilatausten lukumäärä €/korttilataus Kulut yhteensä/asukas Yhteensä (€) Tuotot Netto Korttilatausten lukumäärä yhteensä €/korttilataus Kulut yhteensä e/asukas Yhteensä (€) Tuotot Netto Kutsutaksi asiakasmäärä €/asiakas Kutsutaksin kulut yhteensä €/asukas Yhteensä (€) Tuotot Netto Joukkoliikennepalvelut yhteensä Joukkoliikennepalveluiden kulut yhteensä Kulut yhteensä €/asukas Tuotot Netto Tilinpäätös Talousarvio 2013 2014 (valtuusto) Talousarvio 2015 (valtuusto) Muutos 20152014 Muutos % 20152014 8 562 71,3 11,2 610 455 -242 781 367 674 8 250 78,1 11,8 644 053 -295 000 349 053 9 500 69,5 12,1 660 173 -260 000 400 173 1 250 -8,6 0,3 16 120 35 000 51 120 115,2 89,0 102,5 102,5 88,1 114,6 13 974 3,0 0,8 41 943 0 41 943 22 536 65,0 26,8 1 465 612 -267 781 1 197 832 15 500 2,9 0,8 45 197 0 45 197 23 750 63,4 27,5 1 505 050 -295 000 1 210 050 15 400 4,0 1,1 62 166 0 62 166 24 900 67,5 30,8 1 680 064 -260 000 1 420 064 99,4 138,4 137,5 137,5 2 600 16,1 0,8 41 988 0 41 988 4 000 14,1 1,0 56 496 0 56 496 4 000 15,1 1,1 60 516 0 60 516 1 507 600 27,6 -267 781 1 239 820 1 561 546 28,6 -295 000 1 266 546 1 740 580 31,9 -260 000 1 480 580 -100 1,1 0,3 16 970 0 16 970 1 150 4,1 3,2 175 014 35 000 210 014 0 0 1,0 0,1 4 020 0 4 020 0 179 034 3,3 35 000 214 034 31 137,5 104,8 106,5 111,6 111,6 88,1 117,4 100,0 107,1 107,1 107,1 107,1 111,5 111,5 88,1 116,9 Viesti tilaajalle: Mikkelin kaupunki on mukana valtakunnallisessa Liikenneviraston vetämässä toimivaltaisten viranomaisten osakeyhtiössä, joka toteuttaa uuden valtakunnallisen lippu- ja maksujärjestelmän. Toimivaltaisten lupaviranomaisten valtakunnallinen Waltti lippu- ja maksujärjestelmä todennäköisesti otetaan käyttöön vuoden 2015 aikana. Nykyiset seutu-, kaupunki- ja työmatkalippusopimukset liitettiin siirtymäajan liikennöintisopimuksiin. Siirtymäajan liikennöintisopimukset ovat voimassa 2016 saakka paikallisliikennealueella. Pohjois-Savon Ely:ltä siirtyi kuntien yhtymisen myötä kaupungin lupaviranomaistoimintaan siirtymäajan sopimuksia, jotka päättyivät vuonna 2014, joten kaupunki vastaa suurelta osin joukkoliikennepalvelusta ostoliikenteenä. Joukkoliikenne on peruspalvelutasoa, joka mahdollistaa työmatka- asiointi ja koulumatkaliikenteen. Tavoitteena on toteuttaa kaupungin olosuhteisiin mahdollisimman hyvin soveltuvat toimintamallit liikenteen järjestelyissä sekä lippujen asiakashinnoittelussa ottaen huomioon toimintaympäristön asettamat vaatimukset. Kustannustaso nousee, koska joukkoliikennepalvelua siirtyi muilta sopimuksilta kaupungin vastuulle. Kaupungin joukkoliikennerahoitukseen kuuluvat avoimen joukkoliikenteen ostoliikenteenä paikallisliikenteen vuoroja, Moppe palveluliikenne sekä muita ostoliikennevuoroja palvellen koko kaupungin alueella työmatka- asiointi ja koulumatkaliikennettä. Myös liikennöinnin ostohinnat nousevat koko ajan. Lipputuotteiden osalta joukkoliikenteen rahoitukseen kuuluvat kaupunkilippu ja seutulippu. Seutulipussa on käytössä myös toinen vaihtoehtoinen 30pv/90 pv -lipputuote. Kaupunkilippu on vyöhykkeellistetty ja II-vyöhykkeenä on Rantakylä –Otava. Kaupunkilipputuotteen hinnoittelussa on huomioitu lapset, nuoret, eläkeläiset sekä opiskelijat. MÄÄRÄRAHAT/HALLINTO TEKNINEN HALLINTO KS 2015 1402TE1 Tekninen hallinto 1402TE11 1402TE12 Johtamisen Projektit tukipalvelut 140261011 Projektit 140261013 Strategiset projekti 140261012 Asuntomessut 1402TE13 Joukkoliikenne TOIMINTATUOTOT -334,000 -24,000 0,000 0,000 0,000 0,000 -310,000 HENKILÖSTÖKULUT 1 302,000 997,000 167,800 28,800 0,000 139,000 56,500 PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT MUUT TOIMINTAKULUT 2 190,400 211,900 361,600 27,200 250,400 35,300 19,000 16,100 0,700 0,000 126,100 70,400 49,200 5,500 12,000 TOIMINTAKULUT 3 653,800 1 298,300 594,700 62,200 262,400 270,100 1 651,600 TOIMINTATKATE 3 319,800 1 274,300 594,700 62,200 262,400 270,100 1 341,600 84,000 1 588,400 15,400 0,200 31,700 6,500 KAUPUNKIYMPÄRISTÖ Tulosalue vastaa viihtyisän ja turvallisen yhdyskuntatekniikan ja ympäristön suunnittelun rakentamisen ja ylläpidon tilaamisesta, kaupungin vastuisiin kuuluvien saastuneiden maiden puhdistamisesta ja lentoasemasta. Tulosalueen esimiehenä toimii yhdyskuntatekniikan päällikkö Maini Väisänen ( vs Pekka Kammonen) Tulosalue jakaantuu kolmeen tulosyksikköön: § Yhdyskuntatekniikka ja ympäristö Lentoasema § Ympäristövastuut Yhdyskuntatekniikka ja ympäristö, vastuuhenkilö Maini Väisänen ( vs Pekka Kammonen) Hallinto Yhteistyötä asukkaiden ja muiden hallintokuntien kanssa tiivistetään. Talkootoimintaa ja asukkaiden omaaloitteisuutta ympäristön hoitotöissä tuetaan. Nettipalveluja kehitetään helppokäyttöisiksi ja asiakasystävällisiksi. Sähköinen asiointi on otettu käyttöön yleisten alueiden lupien hakemisessa. (lupapiste.fi) Osallistutaan kaupunkiympäristön kannalta tärkeisiin yhteistyöhankkeisiin. Keskustaa kehitetään yhdessä kuntalaisten ja Mikke ry:n kanssa (City 2020 projekti). Korkeatasoisella ylläpidolla lisätään keskustan vetovoimaisuutta. Hyvää työilmapiiriä ylläpidetään säännöllisillä tyky- tapahtumilla ja työpaikkakokouksilla. Toiminnan ja proses- 32 sien kehittämistä jatketaan yhdessä sovittujen toimenpiteiden mukaisesti. Suunnittelu ja rakennuttaminen, vastuuhenkilöt: kunnallistekniikan suunnittelu suunnitteluinsinööri Antero Cederström, rakennuttaminen yhdyskuntatekniikan insinööri Pekka Kammonen, viheralueiden osalta Viljo Muuronen. Suunnittelu käsittää katujen ja yleisten alueiden suunnittelun. Suunnittelu ostetaan pääosin ulkoa ja omaa suunnittelua käytetään viheralueiden suunnitteluun sekä saneerauksiin ja kiireellisiin hankkeisiin. Yleissuunnitteluun satsataan edelleen ja yhteistyötä eri hallintokuntien kanssa tiivistetään koko prosessin aikana. Terveyden ja viihtyvyyden edistäminen otetaan huomioon yleisten alueiden kaavoituksessa, suunnittelussa, rakentamisessa ja ylläpidossa. Alueiden luontaiset arvot ja lähtökohdat pyritään säilyttämään suunnitteluprosessin aikana. Suunnittelun ohjauksella pyritään laadukkaisiin, rakentamista palveleviin ja kustannustehokkaisiin suunnitelmiin. Maanalaisten johtojen ja rakenteiden ohjauksella valvotaan katualueiden tehokasta käyttöä. Osallistutaan ELY- keskuksen yhteishankkeisiin. VT 5 rakentaminen välillä Pitkäjärvi-asema on hyvässä vauhdissa. Viheralueiden suunnitelmat tehdään pääosin omana työnä. Kaavoitusvaiheen yleissuunnitelmia teetetään ulkopuolisella konsultilla. Selkeillä ja tarkoilla tarjouspyyntöasiakirjoilla helpotetaan valvontaa ja vähennetään lisätöiden määrää. Ostamisosaamista parannetaan koulutuksella ja hankkimalla tietoa hankintamenettelyistä muissa kunnissa. Urakoitsijoilta edellytetään omavalvontamenetelmien kehittämistä. Sähköinen työmaapäiväkirja on yleisesti käytössä. Viheralueiden rakentaminen toteutetaan osittain puitesopimuksen kautta ja osittain avoimen kilpailun kautta. Satamat, vastuuhenkilö yhdyskuntatekniikan teknikko Olli Horn Kotisatamapalvelut tuottaa kilpailun kautta valittu ulkopuolinen toimija. Satamapalvelujen tuottaja rakentaa laituripaikkoja ja talvisäilytyspaikkoja. Talvisäilytys Mikkelin satamassa on loppunut ja talvisäilytyspaikat on siirretty Lotjasaareen, lukuun ottamatta laivalaiturissa vedessä säilytettäviä suuria aluksia. Laivalaiturin laivapaikat ovat edelleen kaupungin hallinnassa ja laskutuksessa. Suomenniemen venepaikat ovat kaupungin hallinnassa ja laskutuksessa. Ristiinan venepaikat ovat Ristiinan Pursiseuran hoidossa. Anttolan sataman huoltolaituri ja vierasvenelaituri, sekä Ristiinan Kaukaanrannan torin edustalla oleva laituri on kaupungin hallinnassa. Satamalahden ruovikon ruoppausta ja rannan pengerrystä nuoriso-opiston kohdalla jatketaan. Viheraluepalvelut, vastuuhenkilö kaupunginpuutarhuri Viljo Muuronen Viheralueiden luokituksen mukainen ylläpito mahdollistaa alueen tarkoituksenmukaisen käytön ja pidentää kohteen elinkaarta. Panostamalla nykyistä enemmän rakenteiden kunnon ylläpitoon, voitaisiin lisätä alueen käyttöikää ja pidentää peruskorjausväliä. Peruskorjauksen tarpeita varten jatketaan alueiden kuntokartoitusta. Uimarannoista ja leikkipaikoista laaditaan palvelujen priorisointiohjelma, jossa määritellään mm. tarvittavien leikkipaikkojen ja uimarantojen määrä ja laatu. Viheralueiden ja katujen rekisteröinti digitaaliseen muotoon on valmis lukuun ottamatta Ristiinan ja Suomenniemen alueita, joiden osalta työ on käynnissä. Hyvin hoidettu ja viihtyisä ympäristö vaikuttaa positiivisesti kuntalaisten hyvinvointiin ja terveyteen. Asukkaita kannustetaan lähiympäristön omatoimiseen siistimiseen. Vuonna 2013 tekninen lautakunta hyväksyi ”Lähiympäristö siistiksi omatoimisesti” ohjeen. Yleisten alueiden ylläpidossa panostetaan kaupunkikuvan ja asumisviihtyisyyden kannalta keskeisimpien kohteiden ylläpitoon niin, että ne ovat aina luokituksen mukaisessa kunnossa. Keskusta ja kehäalueiden ylläpito on kilpailutettu ja uusi urakka-aika alkaa syksyllä 2015. Ristiinan kesäylläpidon osalta kilpailutus on käynnissä. Keskeisimpiä alueita ovat: *Mikkelipuiston ja Kaihun alue kokonaisuutena. Alueesta kehitetään kaikkien mikkeliläisten käytettävissä oleva vetovoimainen virkistys- ja vapaa-ajanviettokohde ( mm. raivauskierto keskimäärin 2 vuoden välein), Suntiolan tilan umpeen kasvaneiden peltojen raivaus ja hoitaminen avoimina alueina, polkuverkoston moitteettoman kunnon varmistaminen, levähdyspaikkojen lisääminen ja puiston yleisilmeen pitäminen vetovoimaisena. *Vanhan Mikkelin sisääntuloväylien ( vanha Juvantie, vanha Kangasniementie / Savilahdenkatu, vanha Otavankatu, Pursialankatu ja pitäjien läpi kulkevien keskusväylien (Haukivuori, Anttola, Otava, Ristiina, Suomenniemi) ”kasvojen kohottaminen” ylläpito- ja kunnostustoimenpitein kaupungin hallussa olevien alueiden osalta. *Ydinkeskustojen ja sisääntuloväylien varsien ranta-alueiden yleisilmeen kohentaminen pääosin raivauksin niin, että vesistöt tulevat näkyviin. 33 *Ydinkeskustojen ylläpito niin, että kaikki mahdolliset vauriot korjataan välittömästi ja paikat ovat koko ajan luokituksen mukaisessa kunnossa. *Velvoitetaan yleisillä alueilla toimijat kunnostamaan työnsä jäljet välittömästi työn suorittamisen jälkeen. Mikäli keskeisten alueiden ylläpidolla ei saavuteta luokitusten mukaista tasoa, joudutaan pieniä saneerauksia tekemään investointeina. Liikenneverkkopalvelut, vastuuhenkilö kunnossapitopäällikkö Päivi Turkki Katujen rekisteröintiä digitaaliseen muotoon jatketaan edelleen omana työnä. Ristiina ja Suomenniemi ovat vuorossa seuraavina. Liikenneväylien ylläpito on kilpailutettu tammikuussa 2015 keskustan ja kehän osalta. Ristiinan kilpailutus keväällä 2015. Lisäksi tilataan uusien keskeneräisten alueiden ylläpitotöitä erillisellä tarjouspyynnöllä. Kadut on luokiteltu kunnon mukaan ja kuntokartoitus päivitetään vuosittain. Korjausvelan kasvua ehkäistään määrärahojen puitteissa oikein kohdistetuilla pintauksilla ja urapaikkauksilla sekä saneerauksilla. Keskusta-alueen rakentuminen aiheuttaa uusia haasteita kunnossapidolle ja liikennejärjestelyille. Ydinkeskustojen ylläpito hoidetaan niin, että kaikki mahdolliset vauriot korjataan välittömästi, ja paikat ovat koko ajan luokituksen mukaisessa kunnossa. Katuvalaistuksen energiatehokkuutta lisätään uusilla katuvalojen ohjausjärjestelmillä sekä elohopealamppujen vaihtamisella korvaaviin. Elohopealappujen vaihtamisesta korvaavilla suunnitellaan aikataulullisesti ja rahallisesti kevättalven 2015 aikana. Palvelut tuotteittain (Maisemataulut) Palvelu: Kunnallistekniikan suunnittelu Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Muutos Muutos % ja rakennuttaminen 2013 2014 2015 2015-2014 2015-2014 Vastuuhenkilö: Pekka Kammonen (valtuusto) (valtuusto) Suunnittelu Kadut (sis. liikennesuunn.) 210 496 260 860 450 620 189 760 172,7 Puistot ja leikkikentät 112 339 133 618 129 802 -3 816 97,1 Suunnittelun kulut yhteensä €/asukas 6,5 7,7 11,3 3,6 146,5 Yhteensä (€) 355 400 420 777 616 124 195 347 146,4 Tuotot -55 702 -81 000 -101 970 -20 970 125,9 Netto 299 698 339 777 514 154 174 377 151,3 Rakennuttaminen 0 Kadut 206 736 207 732 198 910 -8 822 95,8 Puistot ja leikkikentät 63 057 68 004 65 538 -2 466 96,4 Rakennuttamisen kulut yhteensä €/asukas 5,4 5,5 5,1 -0,4 93,5 Yhteensä (€) 294 458 299 378 279 877 -19 502 93,5 Tuotot -60 927 -135 000 -165 000 -30 000 122,2 Netto 233 531 164 378 114 877 -49 502 69,9 Suunnittelu ja rakennuttaminen yhteensä Kulut yhteensä €/asukas 11,9 13,2 16,4 3,2 124,4 Yhteensä (€) 649 858 720 155 896 000 175 845 124,4 Tuotot -116 629 -216 000 -266 970 -50 970 123,6 Netto 533 229 504 155 629 030 124 875 124,8 Viesti tilaajalle: Suunnittelutyö kilpailutetaan ja ostetaan pääosin konsulteilta. Omana työnä suunnitellaan puistoja ja kiireellisiä pieniä hankkeita. Suunnittelun puitesopimus kilpailutetaan vuosille 2015-2016. Rakennusurakat kilpailutetaan vapailla markkinoilla. Työohjelman laadinnassa otetaan huomioon saneeraustarpeet, vesilaitoksen tarpeet, uudet asuinalueet, liike-elämän tarpeet sekä kevyen liikenteen ja liikenneturvallisuuden kehittäminen. Liikennesuunnittelu on siirretty kaupunkisuunnittelusta kaupunkiympäristöön. 34 Palvelu: Liikenneväylät Vastuuhenkilö: Päivi Turkki Tilinpäätös 2013 Talousarvio 2014 (valtuusto) Talousarvio 2015 (valtuusto) Muutos 2015-2014 Muutos % 20152014 Liikenneväylien kunnossapito Hoidetut liikenneväylät (m²) 2 432 000 2 432 000 2 556 294 124 294 105,1 Kesäkunnossapito (€ /m²) 0,3 0,4 0,4 0,1 125,6 Talvikunnossapito (€ / m²) 0,6 0,7 0,7 0,0 99,0 Kunnossapito yhteensä (€ / m²) 1,2 1,3 1,6 0,3 120,1 Liikenneväylien kunnossapito yhteensä 2 863 723 3 264 470 4 121 629 857 159 126,3 Tuotot -40 510 -39 700 -39 700 0 100,0 Netto 2 823 214 3 224 770 4 081 929 857 159 126,6 Katuvalaistus ja liikenteen ohjauslaitteet 0 Valaisimet kpl 11 600 11 600 11 640 40 100,3 € / valaisin 91,3 94,8 126,8 31,9 133,7 Ohjauslaitteet (kpl) 26,0 26,0 26,0 0,0 100,0 € / ohjauslaite 5 950 10 613 8 282 -2 331 78,0 Yhteensä (€) 1 213 650 1 375 754 1 690 720 314 965 122,9 Tuotot -294 0 0 0 Netto 1 213 356 1 375 754 1 690 720 314 965 122,9 Torit €/asukas 5,0 5,0 Yhteensä (€) 181 416 228 825 272 805 43 980 119,2 Tuotot -113 199 -126 000 -125 000 1 000 99,2 Netto 68 217 102 825 147 805 44 980 143,7 Muut palvelut €/asukas 1,1 1,4 6,4 5,0 453,4 Yhteensä (€) 58 925 77 203 350 051 272 847 453,4 Tuotot -56 842 -47 000 -155 000 -108 000 329,8 Netto 2 084 30 203 195 051 164 847 645,8 Liikenneverkot yhteensä Kulut yhteensä 4 136 298 4 717 428 6 162 399 1 444 971 130,6 Kulut yhteensä / asukas 75,7 86,3 112,8 26,4 130,6 Tuotot -97 646 -86 700 -194 700 -108 000 224,6 Netto 4 038 653 4 630 728 5 967 699 1 336 971 128,9 Viesti tilaajalle: Kaupungille on siirtynyt kaikkien katuvalojen omistus ja ylläpitovastuu. Katuvalojen ohjausjärjestelmien uusimisella ja elohopealamppujen vaihtamisella korvaaviin valaisimiin etsitään säästöjä valaistukseen. Alueurakan kaikki alueet kilpailutetaan vuoden 2015 alussa. Tämän on arvioitu nostavan kustannuksia ja se on huomioitu budjettiesityksessä. Huonokuntoisten ajoratojen ja jalkakäytävien pintojen kunnostamiseen on varauduttu, kustannusten nousu näkyy pintausmäärärahoissa. Kustannusten nousu valaistuksen osalta johtuu mm. elohopealamppujen vaihdon aiheuttamasta kustannuksesta. Torin ylläpito on siirretty hallinnosta liikenneväylille, maisemassa on torin hallintokustannukset vyörytetty torin ylläpitoon. Myös torin tulot on budjetoitu liikenneväylille. 35 Palvelu: Viheralueet Vastuuhenkilö: Viljo Muuronen (puistot), Annamari Huttunen (metsät) Tilinpäätös 2013 Talousarvio 2014 (valtuusto) Talousarvio Muutos Muutos % 2015 2015-2014 2015-2014 (valtuusto) Puistojen hoito ja ylläpito Puistojen hoito ja ylläpito, m² 913 880 906 000 902 901 -3 099 99,7 1. hoitoluokan puistot, m² 0 0 0 0 1. hoitoluokan puistot (€/m²) 0 0 0 0 2. hoitoluokan puistot, m² 299 728 300 000 286 271 -13 729 95,4 2. hoitoluokan puistot (€/m²) 1,65 1,74 2,15 0,4 123,6 3. hoitoluokan puistot, m² 614 152 606 000 616 630 10 630 101,8 3. hoitoluokan puistot (€/m²) 0,30 0,29 0,33 0,0 115,4 Puistojen hoito ja ylläpito yhteensä (€/m²) 1,0 1,1 1,2 0,1 112,9 Muu maisemanhoito (€/m²) 0,0 0,1 0,1 0,0 98,3 Yhteensä (€) 895 383 988 760 1 112 875 124 115 112,6 Tuotot -10 990 -13 500 -14 300 -800 105,9 Netto 884 393 975 260 1 098 575 123 315 112,6 Metsät Metsät, ha 6 750 6 759 6 759 0 100,0 €/ha 80,7 84,1 88,3 4,2 105,0 Yhteensä (€) 544 977 568 334 596 849 28 515 105,0 Tuotot -1 029 833 -1 098 000 -1 188 500 -90 500 108,2 Netto -484 856 -529 666 -591 651 -61 985 111,7 Muu maisemanhoito 0 €/asukas 0,98 1,03 1,07 0,04 104,3 Yhteensä (€) 53 308 56 040 58 465 2 425 104,3 Tuotot -1 920 -1 300 -1 300 0 100,0 Netto 51 388 54 740 57 165 2 425 104,4 Viheraluepalvelut yhteensä 0 Kulut yhteensä 1 493 668 1 613 134 1 768 189 155 055 109,6 Kulut yhteensä/asukas 27,3 29,5 32,4 2,8 109,6 Tuotot -1 042 743 -1 112 800 -1 204 100 -91 300 108,2 Netto 450 924 500 334 564 089 63 755 112,7 Viesti tilaajalle: Puistot: Palvelujen priorisointiohjelma on laadittu syksyllä 2014 leikkipaikoista ja uimarannoista. Palveluja kehitetään priorisointiohjelman mukaisesti. Kuntalaisten omatoimisuuden aktivoimiseen ympäristön siistimisessä panostetaan edelleen. Kustannusten nousuun on vaikuttanut varautuminen alueurakkakilpailutuksen vaikutukseen. Metsien viesti sisältyy mittaus ja kiinteistöt -tulosalueen taulukoihin, joissa metsien hoito on jaoteltu tarkemmin. Palvelu: Satamat Vastuuhenkilö: Olli Horn Tilinpäätös 2013 Talousarvio 2014 (valtuusto) Talousarvio 2015 (valtuusto) Muutos 20152014 Muutos % 20152014 Pienvenesatamat 0 Venesataman kulut yhteensä/asukas 1,5 1,8 1,6 0,2 87,0 Yhteensä (€) 82 543 98 239 85 512 -12 727 87,0 Tuotot -37 871 -34 000 -37 800 -3 800 111,2 Netto 44 672 64 239 47 712 -16 527 74,3 Viesti tilaajalle: Yksityinen yritys tuottaa kotisatamapalveluja Mikkelissä, Anttolassa, Haukivuorella ja Otavassa. Ristiinan kotisatamapalvelut tuottaa paikallinen pursiseura. Kaupungin hoidossa ovat vierasvenepaikat ja laivalaiturit (85 paikkaa). Talvisäilytys on Lotjasaaressa. 36 Palvelu: Lentoasema Vastuuhenkilö: Sakari Silvennoinen Tilinpäätös 2013 Talousarvio 2014 (valtuusto) Talousarvio 2015 (valtuusto) Muutos 2015-2014 Muutos % 2015-2014 Lentoasema Kulut 526 229 522 743 608 467 85 724 116,4 Tuotot -158 738 -161 000 -164 582 -3 582 102,2 Netto 367 490 361 743 443 885 82 142 122,7 Viesti tilaajalle: Mikkelin lentoasema kuuluu Suomen lentoasemaverkostoon sekä EU:n TEN lentoasemaverkostoon. Lentoasema saa valtionavustusta sekä ylläpitoon että investointeihin. Avustusten määrä varmistuu talousarviovuoden aikana. Käyttötalouden avustus on budjetoitu vuoden 2014 tasolla. Tavoitteena on matkustajamäärän ja suorien ulkomaanlentojen lisääminen. Palvelu: Ympäristövastuut Vastuuhenkilö: Hannu Rautio Tilinpäätös 2013 Talousarvio 2014 (valtuusto) Talousarvio 2015 (valtuusto) Muutos 2015-2014 Muutos % 2015-2014 Ympäristövastuut Kulut 290 434 261 605 290 514 28 909 111,1 Tuotot -8 129 0 -970 -970 Netto 282 306 261 605 289 544 27 939 110,7 Viesti tilaajalle: Suurin muutos vuoden 2014 talousarvioon on, että Misawan alueella on jouduttu tekemään uuden kuivaamon rakentamisen yhteydessä pilaantuneen maan kunnostustyö, jonka kustannukset olivat noin 160 000 euroa. Kaupunki on vastuussa puhdistamistyöstä suhteessa Misawaan päin. Koska pilaantuman on aiheuttanut Vapo, kaupunki tekee korvausvaateen Vapolle. Suomenniemellä on liimapuutehdas, jossa on ollut useampi yrittäjä ja tehtaan piha-alueelle ja myös viereiselle kaupungin omistamalle tontille on haudattu jätteitä, pääasiassa purua. Tehdas on päätynyt konkurssien jäljiltä Osuuspankille. Nyt on tarkoitus puhdistaa kohde ja kaupunki vastaa hankkeesta niiltä osin, kuin jätteitä on sen omalla maa-alueella. Pursialan pohjavesialueen kloorifenoliongelman selvittelyä ja seurantaa jatketaan. Vapolla on vireillä hakemus entisen tonttinsa kloorifenolilähteen puhdistamiseksi AVI:ssa ja kaupunki on antanut hakemuksesta lausuntonsa AVI:lle. Lausunnossa on tuotu esille kaupungin ja vesilaitoksen näkemyksiä puhdistamisesta. Kaupunki on valmistelut korvausvaadetta Vapolle koko kloorifenoleiden aiheuttamista kustannuksista. MÄÄRÄRAHAT/KAUPUNKIYMPÄRISTÖ KAUPUNKIYMPÄRISTÖ KTS 2015 MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTATUOTOT Valm. om.käyt Mli Valm. om.käytt vesil VALMISTUS OMAAN KÄYT HENKILÖSTÖKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET J AVUSTUKSET MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE 1402TE2 1402TE21 YHTEENSÄ Yhdyskuntatekniikka -27,800 -27,800 -124,400 -110,400 -150,000 -195,300 -195,300 -497,500 -333,500 -233,000 -233,000 -50,000 -50,000 -283,000 -283,000 1 196,300 946,500 5 730,100 5 359,600 1 022,000 980,500 1,900 1,900 294,500 155,900 8 244,800 7 444,400 7 464,300 6 827,900 37 1402TE22 Lentoasema 1402TE23 Ympäristövastuut -14,000 -150,000 -164,000 213,900 191,500 41,500 35,900 179,000 103,300 550,200 386,200 35,300 250,200 250,200 38 MITTAUS JA KIINTEISTÖT Mittaus ja kiinteistöt tulosalueen vastuuhenkilönä vuoden 2015 alusta on maankäyttöinsinööri Jukka Piispa. Tulosalue jakaantuu kolmeen eri yksikköön: · Mittaus · Metsät ja vesialueet · Energiapuun hankinta Mittaus ja kiinteistöt vastuukokonaisuudet ovat maastomittaukset, kiinteistönmuodostus sekä paikkatieto ja kartat. Tulosalue vastaa kaupungin omistaman maaomaisuuden hallinnoimisesta mukaan lukien metsä- ja peltoalueet, mutta pois lukien Tilakeskuksen ja Kiinteistökehitys Naistinki Oy:n hallinnassa olevat rakennukset ja kiinteistöt. Tulosalue hallinnoi koko kaupungin paikkatietovarantoa. Metsät ja vesialueet vastaa kaupungin omistamien metsien metsätaloudesta, taajamametsien hoidosta sekä tontti- ja rakennusalueiden puiden poistosta. Yksikön tehtäviin kuuluu metsästys- ja kalastusasiat sekä pellonvuokraussopimusten valmistelu kaupungin omistamilla maa- ja vesialueilla. Metsien hoitotyöt järjestetään sekä kaupungin omana työnä että kilpailutetaan ostopalveluina. Palvelut tuotteittain (Maisemataulut) Palvelu: Mittaus ja kiinteistöt Vastuuhenkilö: Jukka Piispa Kiinteistö- ja mittauspalvelut Maastotietopalvelut € / kunnan maapinta-ala (km²) € / asukas Yhteensä (€) Tuotot Netto Paikkatietopalvelut € / ylläpidettävä alue (km2) € / asukas Yhteensä (€) Tuotot Netto Kiinteistöinsinööripalvelut € / rekisteröidyt kiinteistöt € / asukas Yhteensä (€) Tuotot Netto Tonttipalvelut € / operoidut kiinteistöt € / asukas Yhteensä (€) Tuotot Netto Kiinteistö- ja mittauspalvelut yhteensä Kulut yhteensä Kulut yhteensä / yhteistoimintaalueen asukas Tuotot Netto Tilinpäätös 2013 Talousarvio 2014 (valtuusto) Talousarvio 2015 (valtuusto) Muutos Muutos % 2015-2014 2015-2014 194 9,0 493 989 -35 016 458 973 187 8,7 477 019 -42 000 435 019 170 7,9 432 359 0 432 359 -17,5 -0,8 -44 661 42 000 -2 661 90,6 90,6 90,6 0,0 99,4 2 144 6,0 325 899 -95 202 230 697 2 475 6,9 376 241 -80 000 296 241 2 773 7,7 421 516 -90 000 331 516 298 0,8 45 275 -10 000 35 275 112,0 112,0 112,0 112,5 111,9 4 720,9 4,5 245 485 -49 067 196 418 4 644,4 4,3 232 222 -260 000 -27 778 6 014,8 5,5 300 738 -260 000 40 738 129,5 129,5 129,5 100,0 -146,7 831,4 3,1 169 602 -2 741 069 -2 571 466 385,9 1,4 77 178 -2 560 000 -2 482 822 384,4 1,4 76 881 -2 820 000 -2 743 119 1 234 975 16,9 1 162 659 15,9 1 231 494 16,8 1 370 1,3 68 517 0 68 517 0 -1,5 0 -297 -260 000 -260 297 0 68 835 0,9 -2 920 353 -1 685 378 -2 942 000 -1 779 341 -3 170 000 -1 938 506 -228 000 -159 165 107,7 108,9 39 99,6 99,6 99,6 110,2 110,5 105,9 105,9 Viesti tilaajalle: Rakennusrekisteriaineiston perusparantamistyötä jatketaan. Kehitetään kuntalaisten käyttöön mobiili, paikkaan sidottua tietoa käsittelevä sähköinen palautteenantofoorumi. Sähköinen rakennusluvan hakeminen on otettu käyttöön ja ollaan mukana kehittämässä myös muita alustaan pohjautuvia palveluita (yleisillä alueilla tehtävät työt, poikkeusluvat, ympäristöpalvelut). Tonttihakupalvelua kehitetään sähköisempään suuntaan. Vuoden 2014 lopulla käyttöön otettavaa karttapalvelua kehitetään edelleen. Maapolitiikan toteutus siirtyy teknisen toimen hallintoon vuoden 2015 alusta lukien. Talousarvioesityksessä on tarkennettu eri tuotteiden välisiä jakoperusteita. Palvelu: Metsät ja vesialueet Vastuuhenkilö: Annamari Huttunen Tilinpäätös 2013 Talousarvio 2014 (valtuusto) Talousarvio 2015 (valtuusto) Muutos 2015-2014 Muutos % 2015-2014 Talousmetst Metsät, ha 5 030 5 112 5 112 0 100,0 €/ha 14,1 30,3 33,3 3,0 109,8 Yhteensä (€) 70 677 154 833 170 031 15 198 109,8 Tuotot -825 449 -896 000 -996 000 -100 000 111,2 Netto -754 773 -741 167 -825 969 -84 802 111,4 Taajamametsät Metsät, ha 1 720 1 647 1 647 0 100,0 €/ha 87,2 183,6 204,9 21,2 111,6 Yhteensä (€) 150 029 302 452 337 407 34 955 111,6 Tuotot -139 952 -154 000 -144 000 10 000 93,5 Netto 10 077 148 452 193 407 44 955 130,3 Palvelut ja monikäyttö 0 Yhteensä (€) 88 240 111 050 89 411 -21 639 80,5 Tuotot -60 641 -48 000 -48 500 -500 101,0 Netto 27 599 63 050 40 911 -22 139 64,9 Metsät ja vesialueet yhteensä Metsät, ha 6 750 6 759 6 759 0 100,0 €/ha 80,7 84,1 88,3 4,2 105,0 Yhteensä (€) 544 977 568 334 596 849 28 515 105,0 Tuotot -1 029 833 -1 098 000 -1 188 500 -90 500 108,2 Netto -484 856 -529 666 -591 651 -61 985 111,7 Viesti tilaajalle: Talousmetsien puun myynti edellyttää panostuksia myös metsien hoitotöihin ja siihen varaudutaan. Taajamametsien kaupunginosakohtaiseen hoitokiertoon siirtyminen edistyy ja samalla hoitotöiden kustannustehokkuus paranee. Aloitettu yhteistyö Mamkin metsätalouden laitoksen kanssa jatkuu ja painopiste on taajamametsien hoidon opetuksessa. Kaupunki antaa käytännön opetuskohteita ja on toimeksiantajan roolissa harjoitustöissä. Rakentamiseen liittyvien puiden poistojen erikoiskohteena on asuntomessualue, missä työt aloitetaan yksityiskohtaisten suunnitelmien valmistuttua. Metsävaratiedot siirretään uuteen, ajanmukaiseen metsätietojärjestelmään. Palvelu: Energiapuun hankinta Vastuuhenkilö: Pekka Halonen Tilinpäätös 2013 Talousarvio 2014 (valtuusto) 612 844 -610 000 2 844 Talousarvio Muutos Muutos % 2015 2015-2014 2015-2014 (valtuusto) 650 131 37 287 106,1 -530 000 80 000 86,9 120 131 117 287 4 224,0 Kulut 712 694 Tuotot -710 838 Netto 1 857 Viesti tilaajalle: Energiapuuta hankitaan pystykaupoin omana hankintana sekä yhteisöjen mailta miestyönä ja koneurakointina. Haketta toimitetaan Etelä-Savon Energia Oy:lle kolmivuotien runkosopimuksen mukaisesti 60 000 i-m3 vuodessa. Muutos kustannuksissa johtuu hallintokulujen vyörytyksestä, jota ei aikaisempina vuosina ole energiapuun hankintaan tehty. 40 MÄÄRÄRAHAT/MITTAUS JA KIINTEISTÖT KAUPUNKISUUNNITTELU Kaupunkisuunnittelu eriytettiin organisaatiomuutoksessa omaksi tulosalueeksi. Tulosalueen vastuuhenkilö on Ilkka Tarkkanen. Tulosalue jakaantuu neljään yksikköön: · · · · Hallinto Yleiskaavoitus Asemakaavoitus Muut palvelut Kaupunkisuunnittelu vastaa kaupungin maankäytön suunnittelusta, kaavoituksesta ja maa-ainelupien käsittelystä sekä antaa lausuntoja ja myöntää poikkeuslupia. Palvelu: Kaupunkisuunnittelu Vastuuhenkilö: Ilkka Tarkkanen Kaavoituspalvelut Yleiskaavoitus Bruttokulut € / asukas Bruttokulut / hyväksytyt kaavat €/kpl Bruttokulut / hyväksytyt kaavat €/ha Hyväksytyt kaavat kpl Hyväksytyt kaavat ha Yhteensä € Tuotot Netto Asemakaavoitus Bruttokulut €/asukas Bruttokulut / hyväksytyt kaavat €/asukas Bruttokulut / hyväksytyt kaavat €/ha Bruttokulut / hyväksytyt kaavat €/k-m² Hyväksytyt kaavat kpl Hyväksytyt kaavat ha Hyväksytyt kaavat k-m² Yhteensä € Tuotot Netto Muut palvelut (mm. maa-ainesluvat, poikk.luvat) € / asukas Yhteensä € Tuotot Netto Kaavoituspalvelut yhteensä Kulut yhteensä Kulut yhteensä / asukas Tuotot Netto Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio 2013 2014 2015 (valtuusto) (valtuusto) 8,2 448 575 40 780 1,0 11 448 575 0 448 575 4,6 125 313 835 2,0 300 250 626 0 250 626 8,1 445 205 96 1,0 4 650 445 205 0 445 205 9,2 56 084 36 054 13,0 9 14 38 816 504 759 0 504 759 9,0 48 934 16 311 7,0 10 30 70 000 489 337 0 489 337 4,2 230 778 0 230 778 1 184 112 21,7 0 1 184 112 Muutos 2015-2014 Muutos % 2015-2014 177,6 355,3 11,5 50,0 1 550,0 177,6 7,2 79 078 3 163 4,9 5 125 80 000 395 392 0 395 392 3,6 319 892 -740 -1,0 4 350 194 580 0 194 580 0 -1,7 30 145 -13 148 -2,0 -5 95 10 000 -93 945 0 -93 945 6,0 325 303 0 325 303 1,2 65 380 0 65 380 -4,8 -259 923 0 -259 923 20,0 20,1 1 065 266 19,5 0 1 065 266 905 977 16,6 0 905 977 -159 289 -2,9 0 -159 289 85,0 85,0 177,6 80,8 161,6 19,4 70,7 50,0 416,7 114,3 80,8 80,8 20,1 85,0 Viesti tilaajalle: Yleiskaavan työstö jatkuu, kaupungin keskeisten alueiden kaupallisia mahdollisuuksia yritetään parantaa selvittämällä liito-oravien elinpiirien monipuolistamista tavalla, joka antaa mahdollisuuden ns. kompensaatiomallia käyttäen vapauttaa VT5 varresta alueita liike-elämän käyttöön. Selvitys liitetään osaksi ns. ekosysteemipalveluita, joiden avulla tarkastellaan kaupunkialueen luonnon ihmisille tuottamia ilmaisia palveluita. Ekosysteemipalveluilla tarkoitetaan luonnossa käynnissä olevia toimintoja, joista ihminen hyötyy tavalla tai toisella. Tällä hetkellä ekosysteemipalvelut jaetaan tuotantopalveluihin, säätelypalveluihin, kulttuuripalveluihin ja ylläpitopalveluihin. Yleiskaavassa otetaan kantaa myös ns. lokkilutakon alueen mahdolliselle hyötykäytölle. Keskusta-alueen täydennysrakentamista jatketaan avaamalla Marskin aukion suunnittelu; tavoitteena on saada kortteliin n. 10 000 k-m2 asuinrakentamista maanalaisella pysäköinnillä. Otavan Tokeron alueelle tulee nelisenkymmentä uutta omakotitalotonttia. Kirkkopuiston ravintolan kaavoitus herättänee vilkasta keskustelua. Ristiinan Pelloksen yleiskaava-alueelle asemakaavoitetaan teollisuusalue torrefiointilaitoksen käyttöön, kohteen rakentaminen mahdollistaisi biopolttoaineen myynnin mm. pääkaupunkiseudun käyttöön. Tikkalan Syvänniementien teollisuusalue saa jatkoa, kun alueelle kaavoitetaan lisätilaa erityisesti elintarvike- ja lääketeollisuutta varten n. 13 ha verran. Metsä-Sairilan ns. Ecosairilan konsepti mahdollistetaan kaavoittamalla sitä varten tilaa olemassa olevan jäteaseman ympäriltä. Liikennesuunnittelu on yhdistetty kunnallistekniikan suunnitteluun. MÄÄRÄRAHAT/KAUPUNKISUUNNITTELU KAUPUNKISUUNNITTELU 1402TE4 140264001 140264002 140264003 140264005 KTS 2015 Kaupunkisuunnittelu Hallinto ja yhteiset Yleiskaavoitus Asemakaavoitus Muut palv. -8,000 -3,000 -11,000 470,600 310,700 5,100 58,600 845,000 834,000 -8,000 -3,000 -11,000 182,700 133,000 5,100 58,600 379,400 368,400 108,600 120,200 150,700 52,500 28,600 5,000 228,800 228,800 203,200 203,200 33,600 33,600 MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT MUUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTATUOTOT HENKILÖSTÖKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET J MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE 43 Talousarviovuoden 2015 ja suunnitelmavuosien 2016-2018 investoinnit Kaupungin investoinneista merkittävin osa on kuntalaisten peruspalvelutuotannon järjestämiseksi kohdistettuja investointeja. Osa investoinneista on kaupungin kasvua ja kehittymistä energisoivia investointeja, joilla erotutaan ulkopuolisten investointien ohjautumisissa eri kaupunkeihin. Näitä molempia investointiryhmiä tarvitaan strategisen tavoitteen mukaiseen tasapainoiseen tavoitetilan suuntaiseen kaupungin kehittymiseen ja kaupunkien välisessä kilpailussa pärjäämiseen. Ohjelman laadinnan pohjatietona on monia aiemmin laadittuja selvityksiä, joita ovat mm. Seudullinen rakennemalliselvitys, liikuntapaikkarakentamisen Monitoimihalliselvitys, opetustoimen kouluverkkoselvitys ja kiinteistökannan salkutus. Eräitä muita selvityksiä, mm. liikuntapaikkaverkkoselvitys ja läntisen alueen kouluverkkoselvitys ovat parhaillaan valmistumassa. Kiinteistökohtaisia esim. koulurakennusten ja muiden kiinteistöjen kunto- ja ongelmaraportteja on valmistunut tai valmistumassa. Kiinteistöjen perusparannusten hanke- ja rakennussuunnitelmia valmistuu. Osa projekteista on rakennussuunnitelma- ja kilpailutusvalmiudessa, jolloin investoinnin suuruus on melko tarkasti tiedossa. Osasta projekteista ei ole olemassa pitkälle vietyjä selvityksiä ja rakennusosalaskentoja, vaan talousarvioluvun arvioinnissa on käytetty hankeosalaskennan kaltaisia arvioita. Kaiken kaikkiaan tiedossa olevia investointikohteita on runsaampi joukko, kuin voidaan suunnitelmakauden kestävän poistotason mukaisella investointimahdollisuudella kaupungin toimesta toteuttaa. Rakenteellisesti investointiohjelma on laadittu siten, että peruspalveluihin investoidaan segmenttikohtaisesti peräjälkeen. Esimerkiksi lasten, koululaisten ja vanhusten palveluihin tullaan investoimaan samanaikaisesti, mutta esim. koululaisten tarvitsemiin koulurakennuksiin merkittävät investoinnit tehdään pääsääntöisesti peräjälkeen. Tällä halutaan turvata se, että segmenttien kriittisimmät ja keskeisimmät kohteet tunnistetaan ja toimenpiteet etenevät. Koulukohteiden kriittisyys ja turvallisuusnäkökulma on johtanut kuitenkin useiden kohteiden samanaikaisiin toteutuksiin. Kauttaaltaan kaikkien sektoreiden saama investointiraha kalusteisiin ja irtaimistoon on niukka tunnistettuihin tarpeisiin nähden. Investointiesitys sisältää liitossopimuksessa sovitun kumulatiivisen loppusumman mukaiset investoinnit jakautuen kolmelle sopimuksen toteutusvuodelle. Liitossopimusinvestoinnit on erikseen merkitty (KLR = liitossopimuksen mukainen raha) ja ovat kokonaisuudessaan ns. sopimuksen mukaista liitosrahaa. Kuntaliitosrahaksi kirjattuja investointeja vuonna 2013 oli 4,2 miljoonaa euroa. Vuodelle 2014 arvioidaan toteutuvan kuntaliitosrahaksi kirjattavia investointirahoja noin 3,0 miljoonaa euroa. Kuntaliitoskauden (3 vuotta) aikana arvioidaan kumulatiivisen kuntaliitosrahasumman (11,56 miljoonaa euroa) kertyvän sovitun suuruiseksi. Kolmen liitossopimuksessa mainitun ja tarkastellun sopimusvuoden jälkeen kaikkia kaupunginosia edelleen kehitetään osana kaupungin normaalia investointisuunnitelmaa, joka näkyy jo taloussuunnitteluvuosille kohdistuvissa esityksessä. Tasapainoinen talous edellyttää, että vuosikatteella, eli kunnan tulorahoituksella, on kyettävä rahoittamaan poistonalaiset investoinnit tuotantovälineisiin, joilla kunta tuottaa palvelunsa. Kaupungin poistosuunnitelma on uusittu vuonna 2012 suosituksen mukaiseksi. Suunnitelman mukaan vuosittainen poistotaso tulee olemaan n. 20 milj. euroa. Taloussuunnitteluvuosille 2016-2017 poistotasoksi on valittu 20 milj. euroa. Vastaavaan investointitasoon pääsemiseksi on investointeja jouduttu siirtämään jopa suunnitelmakauden jälkeiseen ajankohtaan. Sote -uudistuksen mahdollinen vaikutus kaupungin organisaatioon ja poistotasoon ajoittuu vuodelle 2017. Investointiohjelmassa poistonalaiset investoinnit on jaettu Kuntaliiton talousarviosuosituksen 2011 mukaisesti uus-, laajennus-/peruskorjaus- sekä korvausinvestointeihin. Kiinteiden rakenteiden ja laitteiden käyttötalousvaikutukset ovat n. 120 000 euroa vuodessa ja poistojen vaikutus vuodelle 2016 on noin. 0,9 milj. euroa. Talonrakennushankkeissa vuodelle 2016 tulevat käyttötalousvaikutukset ovat n. 196 000 euroa ja poistojen vaikutus n. 195 000 euroa. Keskeisimmät vuodelle 2015 kohdistuvat investoinnit: · Maan ja kiinteistöjen myynti (TULO 5,76 milj. euroa) o tulojen hankkiminen edellyttää merkittävän kokoisen omaisuuserän myyntiä · Kirkonvarkauden asuinalueen perustaminen ja maankaatopaikan perkaaminen (4 milj. euroa) 44 Investoinnilla käynnistetään uuden asuinalueen rakentaminen (porrastettu liittymä Kt 62 ja kokoajakatu maansiirtotöineen) ja puhdistetaan alueella oleva maankaatopaikka. Turvataan pidempiaikainen asiakaskysynnän mukainen tonttitarjonta ja Asuntomessujen syntyminen alueelle. Vt5 rakentaminen välillä Pitkäjärven eritasoliittymä Savilahden silta (2,2 milj. euroa) o Liikenneviraston valtatien parantamishanke Mikkelin kohdalla on käynnistynyt. Hankkeen kustannusjakosopimuksesta ja kaupungin urakkaa sisällyttämistä omista töistä muodostuu 2,2 milj. euron maksuposti vuodelle 2015. Lopullisesti koko hankkeesta Mikkelin kaupungille aiheutuva maksuosuuden on arvioitu olevan noin 5 milj. euroa. Katujen perusparannuskohteet (1,74 milj. euroa) o Katujen perusparannuskohteet sijaitsevat Ristiinassa liitossopimuksen mukaisesti. Kitereentien alku, Linnaniementie ja Otto von Fieandintie ovat merkittävimpinä perusparannuskohteita. Suomenniemen keskustan kevyenliikenteen väylä (KLR) (0,5 milj. euroa) o Keskustan liikenneturvallisuutta parannetaan kevyen liikenteen väylällä. Satamalahden ruoppaus (0,3 milj. euroa) o Savilahti ruovikoituu ja liettyy erityisesti itäisen rannan osalta mm. ravinnepäästöistä ja heikosta virtaamasta johtuen. Vapaan vesialueen osuus pienentyy vuosittain. Savilahden (Nuoriso-opiston edusta) ruoppaus tapahtuu talven 2014-2015 aikana. Savilahdessa on useita ruopattavia kohtia. Puistot ja leikkipaikat (jakamaton sis. 0,15 milj. euroa) o Satamaan rakennetaan leikkipaikka, joka palvelee kevyen liikenteen risteyskohdassaan kaupungin keskustaan liikkuvia lapsiperheitä. Lisäämällä sataman toiminnallisuutta mahdollistetaan muiden palvelujen tarjontaa alueella ja samalla leikkipaikka tulee toimimaan Asuntomessujen vierailijoiden kohteena. Rantakylän koulu (0,1 milj. euroa) o Rantakylän koulun perusparannuksen alkaminen vuonna 2015 mahdollistetaan rakennussuunnittelulla ja kilpailutusaineiston valmistelulla. Kokonaiskustannusarvio on 10,0 milj. euroa sisältäen irtaimiston investoinnin. Vanhalan koulu (0,5 milj. euroa) o Vanhalan koulun perusparannus ja siirtokelpoisen pihaosan rakentaminen ajoittuu vuosille 2015-16. Koko hankkeen kustannukset ovat 1,1 milj. euroa. Yhteiskoulurakennuksen muutostyöt Päämajakoulun tarpeisiin (1,95 milj. euroa) o Vanhan graniittikiviosan peruskunnostuksen loppuun saattaminen ja vaiheen 2. toteutus keskustan alueen koulun tarpeisiin. Kokonaiskustannusarvio on 3,3 milj. euroa. Koulukeskus, Ristiina (KLR), (0,55 milj. euroa) o Ristiinan koulukeskuksen korjaus-, muutos- ja laajennustyön edistäminen. Hanke loppuunsaatetaan vuonna 2015. Kokonaiskustannusarvio on 2,1 milj. euroa. Urheilupuiston saneeraus (huoltotilat, katsomo, aita) (0,3 milj. euroa) o Urheilupuiston käyttäjien huolto- ja sosiaalitilat ovat erittäin heikkokuntoiset. Investoinnilla perusparannetaan välttämättömiä osia talven 2015-16 aikana. Urheilualueiden perusparannus toteutetaan myöhemmin. Ristiinan alueen vesihuollon uusiminen (Vesiliikelaitos, 1,5 milj.euroa, KLR) . o Ristiinan kirkonkylän vesihuoltoverkoston 1960-luvulla rakennettu runkolinja on teknisesti erittäin huonokuntoinen. Jätevesiverkostoon sekoittuu erityisesti kevätsulamisaikaan runsaasti hulevesiä, mikä kuormittaa jätevedenpuhdistamoa yli sen toiminnallisen kapasiteetin. Myös vesijohtoverkostossa on vuosittain useita vuotoja, jotka aiheuttavat katkoksia vedenjakeluun. Linjaston uusiminen jatkuu vuonna 2015. o · · · · · · · · · · · Investointiesitys vuodelle 2015 (1 000 €) Tulot 7 035 euroa Menot - 26 735 euroa Netto - 19 700 euroa Investoinnit 2015 jakaantuvat seuraavasti (1 000 €) 45 Peruskaupunki Tulot 3 045 euroa Menot - 13 091 euroa Netto -10 046 euroa Menoista 3,5 milj. euroa peruskorjaus-/korvausinvestointeja ja 9,5 milj. euroa uusinvestointeja. Liikelaitokset ja taseyksiköt yhteensä Tulot 3 990 euroa Menot -13 644 euroa Netto - 9 654 euroa Tilakeskus Tulot 3 090 euroa Menot -5 245 euroa Netto -2 155 euroa Menoista 3,7 milj. euroa on korvausinvestointeja, 1,3 milj. euroa, laajennus-/peruskorjausinvestointeja ja 0,2milj. euroa uusinvestointeja. Etelä-Savon pelastuslaitos Tulot 900 euroa Menot -1 784 euroa Netto - 884 euroa Otavan opisto Menot -15 Mikkelin vesiliikelaitos Tulot 0 euroa Menot -6 600 euroa Netto - 6 600 euroa 46 KUNNALLISTEKNIIKAN TYÖOHJELMA € KADUT JAKAMATON 600 000 VESIHUOLLON JA KADUN SANEERAUS Arkistokatu Tuulastie saneeraus 185 000 Liuskekatu päällyste ja viimeistely VESIONGELMAT/KUIVATUS Yleinen kuivatus 40 000 Hulevedet ja hulevesien käsittely KEVYENLIIKENTEEN VÄYLÄT Kevyen liikenteen väylien saneeraus(mm. Issuntie saareke ja puistoväylä ) 60 000 Päiviönkatu ja Talaskatu jkpp päällyste LIIKENNETURVALLISUUS Pienet liikenneturvallisuush. hidasteet, portit ja saarekkeet 60 000 Liikennevalot PIENET JÄRJESTELYT JA MUUT HANKKEET Siltojen saneeraus Meluvallit viimeistely yms. Pysäkkikatokset 2kpl Liikenneväylien viherkunnostus (Graanin liittymäalue) Pienet järjestelyt Kesken jääneet kohteet 2014 205 000 Haukivuori entisen torialueen siistintä SUUNNITTELUHANKKEET 2014 50 000 Jakamaton summa UUDET ASUNTOALUEET JAKAMATON Kattilansillan koulun alue (Kasaritie) Tähtisilmä, Kultakutri ja Adalmina yms päällyste ja viimeistely (Itäharju) Rinneahontien loppupään päällyste Polttimonkatu ja Päämajankatu jkpp-tiet Pursialankadun ja jkpp-tien parantaminen 500 000 Ylännetie ja Kaskirauniontie päällyste ja viimeistely PUISTOT JA LEIKKIPAIKAT JAKAMATON 400 000 Pienet viherrakennuskohteet Leikkivälineiden ja kasvillisuuden uusiminen Sataman teemapuisto (leikkipuisto) Leikkipaikkojen käyttötarkoituksen muuttaminen Naisvuoren alaleikkipaikan viimeistely Lampeinpuiston peruskorjaus UIMARANTOJEN RAKENTAMINEN 40 000 Uimarantojen kunnostus (Kaihu, Orijärvi ja laitureiden kunnostus yms) 47 ERILLISHANKKEET SUOMENNIEMI KLR yht 500 000 Suomenniemen keskusta, kevyen liikenteen väylä ja elinkaaripiha 500 000 RISTIINA KLR yht 1 340 000 Jakamaton summa Sepäntie-Tiitus-Matintie peruskorjaus 200 000 90 000 Otto von Fieandtintie peruskorjaus Kissalammentie/Vanha Suurlahdentie peruskorjaus Linnantie- Linnanniementie peruskorjaus 200 000 100 000 500 000 Kitereentien peruskorjaus 250 000 MUUT ERILLISHANKKEET 7 501 000 VT 5 rakentaminen ja kaupungin liitännäiset osaprojektit Luovutettavien tonttien kunnostus Raviradan alueen katu ja pys. järjestelyt (Tyrjäntie, arkistointilaitos ) Kirkonvarkauden asuinalue Maankaatopaikan kunnostus, Kirkonvarkauden alue (maa- ja vesialueet) 2 200 000 26 000 500 000 1 600 000 2 400 000 Kaihun ja Kenkäveron matkailualueen kehittäminen Katuvalojen investoinnit ja saneeraukset Lentoaseman investoinnit Liikuntapaikkarakentaminen ja kunnostus 150 000 150 000 250 000 125 000 Korvaavat luistelukentät 100 000 SATAMIEN RAKENTAMINEN 330 000 Satamien saneeraus (laiturit yms) Savilahden ruoppaukset YHTEENSÄ KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET 30 000 300 000 11 211 000 48 0922 MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli Kalle Räinä puh. 044 794 2525, fax. (015) 194 2613, e-mail: [email protected] ANTTOLA KIRKONMÄKI ASEMAKAAVAN SELOSTUS VIREILLE TULOSTA ILMOITETTU TEKNINEN LAUTAKUNTA HYVÄKSYNYT KAUPUNGINHALLITUS HYVÄKSYNYT ALUSTAVASTI NÄHTÄVILLÄ KAUPUNGINHALLITUS HYVÄKSYNYT KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT LAINVOIMAINEN 24.1.2013 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT ............................................................................................ 3 Tunnistetiedot ................................................................................................................... 3 Kaava-alueen sijainti ......................................................................................................... 3 Kaavan nimi ja tarkoitus .................................................................................................... 3 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista ................................................................................ 4 TIIVISTELMÄ ......................................................................................................................... 5 2.1 Kaavaprosessin vaiheet .................................................................................................... 5 2.2 Asemakaava ..................................................................................................................... 5 2.3 Asemakaavan toteuttaminen............................................................................................. 5 LÄHTÖKOHDAT .................................................................................................................... 5 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista ..................................................................................... 5 3.1.1 Alueen yleiskuvaus........................................................................................................ 5 3.1.2 Ympäristön tila, luonnonympäristö ................................................................................. 6 3.1.3 Rakennettu ympäristö ................................................................................................... 6 3.1.4 Yhdyskuntarakenne....................................................................................................... 6 3.1.5 Asuminen ...................................................................................................................... 6 3.1.6 Palvelut ......................................................................................................................... 7 3.1.7 Työpaikat, elinkeinotoiminta .......................................................................................... 7 3.1.8 Virkistys......................................................................................................................... 7 3.1.9 Liikenne......................................................................................................................... 7 3.1.10 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot ........................................................... 7 3.1.11 Tekninen huolto ........................................................................................................... 10 3.1.12 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt ......................................................................... 10 3.1.13 Sosiaalinen ympäristö ................................................................................................. 10 3.1.14 Väestön rakenne ......................................................................................................... 10 3.1.15 Maanomistus ............................................................................................................... 11 3.2 Suunnittelutilanne ........................................................................................................... 11 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset .................................... 12 3.2.2 Rakennusjärjestys ....................................................................................................... 13 3.2.3 Tonttijako- ja rekisteri .................................................................................................. 13 3.2.4 Pohjakartta .................................................................................................................. 13 3.2.5 Rakennuskiellot ........................................................................................................... 13 3.2.6 Suojelupäätökset......................................................................................................... 14 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ..................................................................... 14 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve .................................................................................... 14 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset ................................................. 14 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö.............................................................................................. 15 4.3.1 Osalliset ...................................................................................................................... 15 4.3.2 Vireilletulo.................................................................................................................... 15 4.3.3 Osallistumien ja vuorovaikutusmenettelyt .................................................................... 15 4.3.4 Viranomaisyhteistyö .................................................................................................... 17 4.4 Asemakaavan tavoitteet .................................................................................................. 17 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet ...................................................................... 17 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen .............................. 18 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset................................................. 18 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta ................................................................ 18 4.5.2 Asemakaavan ratkaisun valinta ja perusteet................................................................ 18 4.5.3 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset ................................................................ 18 ASEMAKAAVAN KUVAUS .................................................................................................. 19 5.1 Kaavan rakenne.............................................................................................................. 19 1.1 1.2 1.3 1.4 0922 Anttolan Kirkonmäki Asemakaavan selostus / Ehdotus Mikkelin kaupunki 24.2.2015 5.1.1 Mitoitus........................................................................................................................ 19 5.1.2 Palvelut ....................................................................................................................... 19 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen ja jatkosuunnitteluohjeet ........... 20 5.3 Aluevaraukset ................................................................................................................. 20 5.3.1 Korttelialueet ............................................................................................................... 20 5.3.2 Muut alueet ................................................................................................................. 21 5.4 Kaavan vaikutukset ......................................................................................................... 22 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ........................................................................ 22 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön............................................................... 23 5.5 Ympäristön häiriötekijät................................................................................................... 23 5.6 Kaavamerkinnät- ja määräykset ...................................................................................... 23 5.7 Nimistö............................................................................................................................ 23 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS.............................................................................................. 23 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat..................................................... 23 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus .................................................................................................. 23 6.3 Toteutuksen seuranta ..................................................................................................... 23 2 0922 Anttolan Kirkonmäki Asemakaavan selostus / Ehdotus Mikkelin kaupunki 24.2.2015 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kuva1. Viistoilmakuva suunnittelualueesta (2011). 1.1 Tunnistetiedot Mikkelin kaupungin 40.kaupunginosan, Anttolan, kortteli 17. 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaavanmuutosalue sijaitsee Mikkelin Anttolassa, vanhan kirkonkylän keskustassa Saimaan Harvion ja Vitjasen välisellä kannaksella Mikkelintien varrella. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Anttolan kirkonmäen kaavamuutoksella säilytetään arvokas kulttuuriympäristö ja mahdollistetaan alueen käyttö mm. asumiseen. Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan ja kaupungin välille laaditaan maankäyttösopimukset. 3 0922 Anttolan Kirkonmäki Asemakaavan selostus / Ehdotus Mikkelin kaupunki 24.2.2015 Kuva2. Viistoilmakuva suunnittelualueesta (2011). 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. 2. 3. 4. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Ote ajantasa-asemakaavasta Asemakaavan muutosehdotuskartta Tilastolomake 4 0922 Anttolan Kirkonmäki Asemakaavan selostus / Ehdotus Mikkelin kaupunki 24.2.2015 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan muutos on käynnistetty syksyllä 2012. Asemakaava muutos on laitettu vireille 24.1.2013. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 24.1.2012- 25.2.2012. Tavoitteena on hyväksyä asemakaavan muutos vuoden 2015 aikana. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on Liitteenä 1 2.2 Asemakaava Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta haluaa osana kiinteistöstrategiaansa myydä seurakunnalle tarpeettomaksi käyneen pappilarakennuksen. Pappilan rakennuspaikka erotetaan omaksi tontiksi, samoin terveystalo, ja samalla koko korttelialueen rakennusoikeuksia tarkistetaan ja osoitetaan tonteille tarvittavien talousrakennusten rakennusalat. Maankäyttömerkinnät muutetaan uusiutuneiden käyttötarkoitusten mukaisiksi, arvorakennukset ja miljöö suojellaan, liikennettä jäsennellään ja ympäristön hoidosta annetaan määräykset. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Alueen toteuttamisesta vastaa Mikkelin kaupunki, Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta ja yksityiset maanomistajat. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Alue sijaitsee Anttolan kirkonkylän keskustassa noin 17 kilometrin päässä Mikkelin keskustasta. Kaava-alueen pinta-ala on noin 4 hehtaaria. Anttolan kirkonkylä ja sataman alue on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Alueella on kulttuurihistoriallisia, historiallisia ja maisemallisia arvoja. Luettelointiperusteena on pääasiassa kahden kauden, kirkonkylän syntyvaiheen ja sodanjälkeisen jälleenrakennuskauden, leimaama kirkonkylän keskusta perinteisine julkisine rakennuksineen. Anttolan tyypilliselle savolaiselle järvenrantakirkonkylälle antavat leimansa voimakkaasti kumpuileva maasto, kirkkotarhan ympäröimä puukirkko, joukko vanhoja julkisia rakennuksia sekä sataman puutaloasutus. Kirkonmäki on kallioisella mäellä puistomaisen mäntymetsän ympäröimänä. Alueen halki kulkee vanha Mikkelintie, joka rakennettiin vv. 1871-74. Kirkonmäelle ja sen rinteille on rakentunut pitäjän keskusta, seurakunnan ja kunnan hallintorakennukset: Anttolan kirkko, pitäjän viljamakasiini (nykyinen paikallismuseo), vanha hautausmaa, entinen pitäjäntupa ja kunnanhuone (nykyinen nuorisotalo), seurakuntatalo, kirkkoherranvirasto, terveystalo, lääkärintalo ja edellisiä paljon nuoremmat päiväkoti (alunperin hammaslääkärin asunto ja vastaanotto, rakennettu 1974, peruskorjattu 5 0922 Anttolan Kirkonmäki Asemakaavan selostus / Ehdotus Mikkelin kaupunki 24.2.2015 päiväkodiksi v. 1990) ja uusi kunnantalo. Mäen alarinteillä on vielä joitakin kirkonkylän vanhimpaan rakennuskantaan kuuluvia asuinrakennuksia. Anttolan kirkonmäki on pitäjän kirkon ympäristöön 1870-luvulla ja 1940- 50-luvuilla syntynyt kokonaisuus, joka kuvastaa pienen pitäjän itsehallintoa ja hyvinvointipalvelujen järjestämistä. Sodanjälkeisen rakennuskauden kunnantalo, lääkärintalo, terveystalo, seurakuntatalo ja pappila muodostavat nykyisellään yhtenäisen kaaren kirkonmäelle 3.1.2 Ympäristön tila, luonnonympäristö Anttolan kirkonmäki sijaitsee Saimaan lahdelta jyrkästi nousevalla, mäntymetsää kasvavalla rinteellä. Korkein kohta on noin + 97,0 metriä mpy ja matalin kohta lähellä Anttolantietä on noin + 79,0 metriä mpy. Kirkko on rakennettu Harvion ja Vitjasen väliselle kannakselle, Anttolan kartanon maalle. Kirkonmäki on säilynyt poikkeuksellisen pitkään maisemarakenteeltaan samanmuotoisena. Alueen luontoarvot liittyvät vahvasti vanhaan mäntyvaltaiseen puustoon. Maisemametsä ja maisemallinen avoimuus on kuitenkin nopeasti häviämässä kirkon ympäristöstä vesakoitumisen myötä. Kirkko on aiemmin ollut keskeinen maamerkki Anttolan kirkonkylän maisemassa, 3.1.3 Rakennettu ympäristö Rakennetusta ympäristöstä kerrotaan enemmän kappaleessa (3.1.10) 3.1.4 Yhdyskuntarakenne Suunnittelualueen lähiympäristön yhdyskuntarakenne on väljää ja matalaa sekä hyvin metsäistä. Alueen yhdyskuntarakenne on tyypillistä pienelle taajamakeskustalle. 3.1.5 Asuminen Suunnittelualueella on vähän asukkaita, mutta Anttolan kirkonkylän keskustaajaman asukasmäärä on noin 900. Anttolassa yleisin asumismuoto on omakotitaloasuminen. Kuva 3. Mäntyinen kangasmetsä hallitsee alueen maisemaa. Etualalla paikoitusalue ja taustalla nuorisotalo (2012) 6 0922 Anttolan Kirkonmäki Asemakaavan selostus / Ehdotus 3.1.6 Mikkelin kaupunki 24.2.2015 Palvelut Asemakaavan muutoksen alue on osoitettu julkisten palveluiden korttelialueeksi, jolla nykyisin toimii seurakuntatalo, päiväkoti ja nuorisotalo. Suunnittelualue sijaitsee Anttolan keskustassa joten se tukeutuu myös keskustan muihin julkisiin ja kaupallisiin palveluihin. Lähin koulu Anttolan yhtenäiskoulu sijaitsee noin 200 metrin päässä suunnittelualueesta. Mikkelin keskustan palvelut ja työpaikka-alueet sijaitsevat 17-20 km päässä. 3.1.7 Työpaikat, elinkeinotoiminta Anttolan taajama tukeutuu työpaikoissa pääsääntöisesti Mikkelin keskustaajamaan. 3.1.8 Virkistys Suunnittelualue sijaitsee viheralueiden tuntumassa, joihin tosin ei ole rakennettu virkistysreittejä. Alueen virkistysarvot liittyvät Paljaveden ja Luonterin vesistöihin, joista on yhteys Saimaaseen. Lähellä sijaitsee myös Anttolan yhtenäiskoulun kenttä- ja Anttolan urheilukenttä sekä useita uimarantoja. 3.1.9 Liikenne Ajoyhteys suunnittelualueelle on Anttolan Kirkonkylän halki kulkevalta Mikkelintieltä. Tonteilta on nykyisin suora ajoyhteys tielle. Mikkelintiellä kulkee liikennemäärällisesti noin 700 ajoneuvoa vuorokaudessa. Suunnittelualueen etelä puoleisella Anttolantiellä ajoneuvoja kulkee vuorokaudessa hieman yli 3000 kpl. Joukkoliikenteen osalta alueelle liikennöi paikallisliikenteen linja (Anttola I). Lähin paikallisliikenteen bussipysäkki sijaitsee Mikkelintiellä Kirkon tuntumassa ja Anttolan keskustassa. Suunnittelualueelta on hyvät liikenneyhteydet Mikkelintie ja Anttolantien kautta. Kaavamuutosalueen pohjoisreunalta alkaa kohtalaisen hyvät kevyenliikenteenyhteydet Anttolan taajamaan. Suunnittelualueen sisäinen liikenne on nykyisin melko jäsentymätön. Päiväkodin saattoliikenne ajetaan alueen pohjoisreunasta Mikkelintieltä noin 3 metriä leveää soratietä pitkin. Alueen liikennejärjestelyjen selkeyttäminen parantaa liikenneturvallisuutta. 3.1.10 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Anttolan päätytornillinen ristikirkko on rakennettu 1870-71. Kirkonmäen alarinteessä on 1870-luvun kivinen lainajyvästö pitäjän itsenäistymisen ajalta ja sen alapuolella ensimmäinen hautausmaa. Sodanjälkeisen jälleenrakennuskauden kunnantalo, pappila, seurakuntatalo, terveystalo ja lääkärintalo muodostavat arkkitehtuuriltaan yhtenäisen rivistön kirkonmäelle. Korttelialueen itälaidassa on 1970-luvun päiväkotirakennus. Kunnanhallinnon ja terveyspalvelujen rakennukset rakennettiin 1940-luvun ja 1950-luvun lopun välisenä aikana. Vuonna 1949 valmistuneen terveystalon rakentamisesta aloitteen teki Mannerheim-liiton Anttolan osasto, ja rakentamiseen saatiin lahjoitusvaroja Ruotsista. Terveystalon yhteydessä toimi alun perin lääkärin asunto, neuvola ja kirjasto. Varsinainen lääkärintalo, jossa oli sekä lääkärin että eläinlääkärin vastaanottotilat, valmistui 1958. Arkkitehti Annikki Virtasen suunnittelema seurakuntatalo ja arkkitehti Eino Tuompon suunnittelema pappila ovat 1950-luvulta. Useimmat rakennukset on muutettu asuinkäyttöön. 7 0922 Anttolan Kirkonmäki Asemakaavan selostus / Ehdotus Mikkelin kaupunki 24.2.2015 Ensimmäinen hautausmaa perustettiin ns. kirkkotontin toiseen päähän ja vihittiin käyttöönsä v. 1871. Anttolan keskustan maisemasuunnitelman mukaan Anttolan kirkonmäki edustaa kahden aikakauden muovaamaa kirkonkylän keskustaa perinteisine julkisine rakennuksineen. Eri aikakausien rakennukset sulautuvat kokonaisuudeksi, koska 1950-luvun talot ovat arkkitehtuuriltaan toistensa kaltaisia. Lisäksi niitä yhdistää salskeaksi kasvanut mäntymetsikkö. Alue on säilyttänyt kirkkaana aikansa tyylin, sen voima on yhtenäisyydessä, yksinkertaisuudessa ja harkituissa yksityiskohdissa. Kuva 5. Ortokuva alueesta.(2011) 8 0922 Anttolan Kirkonmäki Asemakaavan selostus / Ehdotus Kuva.6 Nuorisotalo(2012) Mikkelin kaupunki 24.2.2015 Kuva 7. Pappila(2012) Kuva 8.Lääkärintalo (2012) Kuva 9 Nuorisotalo etualalla ja päiväkodin rakennus taustalla.(2012) Kuva 10.Anttolan kirkko(2012) Kuva 11. Seurakuntatalo(2012) 9 0922 Anttolan Kirkonmäki Asemakaavan selostus / Ehdotus Mikkelin kaupunki 24.2.2015 3.1.11 Tekninen huolto Kaavoitettavan alueen eteläiselle laidalle ulottuu kunnallistekniikan verkosto, mutta kaukolämpöä alueella ei ole. Alueen hulevedet imeytyvät kuivaan kangasmetsään ja ohjautuvat metsäalueiden kautta suoraan vesistöön. Alueen eteläosassa Mikkelintien varrella kulkee 20 kv voimalinja. Alueella sijaitsee vanha vesijohto, joka on yhdistetty Toukolantien vesijohtoverkostoon. 3.1.12 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Suunnittelualueella ei ole merkittäviä ympäristöhäiriötä aiheuttavia toimintoja eikä ympäristönsuojelua uhkaavia toimintoja. Kirkonmäen alueen lähiympäristö on pääsääntöisesti rauhallinen taajamakeskusta. 3.1.13 Sosiaalinen ympäristö Suunnittelualueella ja sen välittömässä vaikutuspiirissä on Mikkelin tuomioseurakuntayhtymän toimintoja, jotka vaikuttavat alueen sosiaaliseen luonteeseen ja ympärivuotiseen toimintaan. Kaupungin nuorisotalolla on aktiivista toimintaa varhaisnuorille, 3.1.14 Väestön rakenne Kaava-alue kuuluu Anttolan keskustaajamaan, joka asumismuodoltaan on pääosin pien- ja rivitalo painotteinen. Kerrostaloja alueelta löytyy vain kolme. Palvelu- ja liikerakennukset sijaitsevat tiiviisti suunnittelualueen tuntumassa. Anttolan kirkonkylän kokonaisasukasmäärä on noin 900 (17.1.2013). Nuorten ja työikäisten osuus on noin 56 %. Eläkeläisten ja eläkeikään lähestyvien lukumäärä on melko huomattava kokonaisasukasmäärään nähden. Kuva 4. Anttolan kirkonkylän väestörakenne. 10 0922 Anttolan Kirkonmäki Asemakaavan selostus / Ehdotus Mikkelin kaupunki 24.2.2015 3.1.15 Maanomistus Mikkelin seurakuntayhtymä omistaa kirkonmäen keskeisen alueen eli kirkon tontin ja hautausmaan sekä seurakuntatalon ja pappilan ja paikoitus- ja viheralueen. Mikkelin kaupunki omistaa vanhan kunnantalon ja terveystalon sekä museon ja päiväkodin korttelialueet. Lääkärintalo tontteineen on yksityisomistuksessa. Kuva 9. Harmaalla on osoitettu kaupungin omistamat maa-alueet (2012) 3.2 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet (VAT) Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista maankäyttö ja rakennuslain 22 §:n mukaisista alueidenkäyttötavoitteista 30.11.2000. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat lainvoimaiseksi 26.11.2001. Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta 13.11.2008. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden yhtenä erityistavoitteena on valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen rakenteen, kylä- ja taajamakuvan sekä alueilla jo olevien rakennusten ja ympäristön säilymisen turvaaminen. Alueiden käytössä on varmistettava, että täydennysrakentamisen ja muiden muutosten tulee sopeutua kulttuuriympäristön ominaisluonteeseen ja erityispiirteisiin. 11 0922 Anttolan Kirkonmäki Asemakaavan selostus / Ehdotus 3.2.1 Mikkelin kaupunki 24.2.2015 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Kuva 10. Ote maakuntakaavasta. Etelä-Savon maakuntakaava on vahvistettu 4.10.2010. Siinä Anttolan kirkonkylä ja satama on kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti merkittävä alue. Suunnittelumääräyksen mukaan alueen käytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen historiallisesti tai ympäristön kannalta arvokkaat rakennukset, rakennusryhmät, puistot tai maisema-alueet taikka muut niihin verrattavat erityisarvot. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on osoitettava määräykset maiseman ja rakennetun kulttuuriympäristön osatekijöiden, kokonaisuuden ja ominaislaadun säilyttämiseksi. Suosituksena on, että ympäristöön merkittävästi vaikuttavista toimenpiteistä tulee pyytää lausunto museoviranomaiselta ja alueelliselta ympäristökeskukselta. Yksittäisiä suojelukohteita ovat Anttolan kirkko ja museo (entinen lainajyvästö) (valtakunnallisesti arvokkaat) sekä seurakuntatalo (maakunnallisesti arvokas). Kuva 11. Ote osayleiskaavasta. 12 0922 Anttolan Kirkonmäki Asemakaavan selostus / Ehdotus Mikkelin kaupunki 24.2.2015 Anttolan kirkonkylän osayleiskaava on hyväksytty Mikkelin kaupunginvaltuustossa 17.11.2003. Siinä suojeltaviksi rakennuksiksi on merkitty kirkko, museo, seurakuntatalo ja seurakunnan taloustoimisto (pappila) ja terveystalo. Kaavanmuutosalueella on voimassa vahvistettu asemakaava. Kirkonmäen kaavanmuutosalue on yleisten rakennusten korttelialue (Y), kerrosluku ½II ja tehokkuus 0,10. Museo on merkitty suojeltavaksi rakennukseksi (sr). Rakennusalaa ympäröivä korttelialue on istutettava alueen osa. Kuva 12. Ote ajantasakaavasta 3.2.2 Rakennusinventointi. Etelä-Savon maakuntaliitto 2000. Rakennusjärjestys Mikkelin kaupunginvaltuusto on hyväksynyt rakennusjärjestyksen 9.3.2009. Rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.4.2009. 3.2.3 Tonttijako- ja rekisteri Asemakaavan muutos koskee tiloja 491-429-1-959, 491-482-18-0, 491-429-1-878, 491-4291-868, 491-429-1-932, sekä 491-482-5-82. 3.2.4 Pohjakartta Pohjakartan on laatinut Mikkelin kaupungin mittaus ja kiinteistöt yksikkö. Mittakaavassa 1:1000 oleva pohjakartta täyttää kaavoitusmittauksen vaatimukset 3.2.5 Rakennuskiellot Alueella ei ole voimassa olevaa rakennuskieltoa. 13 0922 Anttolan Kirkonmäki Asemakaavan selostus / Ehdotus 3.2.6 Mikkelin kaupunki 24.2.2015 Suojelupäätökset Suunnittelualue kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön. Kaava-alueella sijaitseva seurakuntatalo on maakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön kohde, joka on maakuntakaavassa merkitty suojelluiksi. Valtakunnallisesti suojeltuja ovat museo (ent. Lainajyvästö) ja seurakuntatalo Koivula Alueella ei ole asemakaavallista suojelumerkintää. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavaan laatimiseen on ryhdytty maanomistajan aloitteesta. Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta haluaa osana kiinteistöstrategiaansa myydä seurakunnalle tarpeettomaksi käyneen pappilarakennuksen. Myös kaupungin omistama entinen terveystalo on myytävänä. Pappilan rakennuspaikka erotetaan omaksi tontiksi, samalla koko korttelialueen rakennusoikeuksia tarkistetaan ja osoitetaan tarvittavien talousrakennusten rakennusalat. Arvorakennukset suojellaan, maankäyttömerkinnät uudistetaan muuttuneiden käyttötarkoitusten mukaisiksi, liikenne jäsennellään ja ympäristön hoidosta annetaan määräykset. Asemakaavan laatiminen käynnistyi syksyllä 2012 ja kaavoituksen vireilletulosta ilmoitettiin 24.1.2013. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavanmuutostyö käynnistyi kesällä 2012 Mikkelin seurakuntayhtymän (nykyisin Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta) - päätettyä sisällyttää pappilarakennus myytäviin kiinteistöihinsä. Kuva.13 Pappilan rakennus (2012) 14 0922 Anttolan Kirkonmäki Asemakaavan selostus / Ehdotus Mikkelin kaupunki 24.2.2015 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Osallisia ovat alueen ja viereisten ja vastapäisten alueiden maanomistajat ja vuokraoikeuden haltijat, asukkaat (naapurit), kaupungin viranomaiset, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Etelä-Savon maakuntaliitto, Etelä-Savon Energia Oy, Suur-Savon Sähkö Oyj, teleoperaattorit, Mikkelin Vesilaitos, Museovirasto, Savonlinnan maakuntamuseo, Anttola-seura, Anttolan Maa- ja kotitalousseura 4.3.2 Vireilletulo Kaavanmuutos on tullut vireille kesällä 2012 maanomistajien aloitteesta. Kaavan vireilletulosta on ilmoitettu 24.1.2013. 4.3.3 Osallistumien ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavoitusprosessin aikana ja ennen asemakaavan muutosehdotuksen esille asettamista huomioidaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saadut mielipiteet, sekä osallisten kanssa käydyissä neuvotteluissa todetut muutostarpeet ja toiveet. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä kaupungin palvelupisteessä, ja siitä on voinut jättää huomautuksen 24.1.2012- 25.2.2012 välisenä aikana. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin 5 lausuntoa. Edellä on esitetty kaavasta saadusta palautteesta vastineineen. Museovirasto Lausunto Mikkelin Anttolan Kirkonmäkeä koskevan asemakaavamuutoksen osallistumis ja arviointisuunnitelmasta. Asemakaavan muutos koskee 40. kaupunginosan (Anttolan) korttelia 17 (Mikkelintie 31-35). Asemakaavan muutoksessa tavoitteena on säilyttää arvokas kulttuuriympäristö ja mahdollistaa alueen käyttö mm. asumiseen. Kaavoittajan vastine Lausunto aiheuttaa korjauksia ja muutoksia kaavaselostukseen ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan, Savonlinnan maakuntamuseo lisätään osalliseksi. Suunnittelualue sisältyy voimassa olevaan valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen RKY 2009 – inventointiin (www.rky.fi) osana Anttolan kirkonmäkeä. Inventoinnissa kirkonmäkeä kuvaillaan pitäjän kirkon ympäristöön 1870luvulla ja 1950-luvulla syntyneeksi kokonaisuudeksi, joka kuvastaa pienen pitäjän itsehallintoa ja hyvinvointipalvelujen järjestämistä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman lähtötietoja on syytä täsmentää sen mukaisesti, että RKY 2009inventointi on maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten 15 0922 Anttolan Kirkonmäki Asemakaavan selostus / Ehdotus Mikkelin kaupunki 24.2.2015 alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittama inventointi rakennetun kulttuuriympäristön osalta. Anttolan kirkonmäkeä luonnehditaan myös maakunnallisessa rakennuskulttuurininventoinnissa (EteläSavon maakuntaliiton inventointijärjestelmä), On tärkeätä, että kaavahanke perustuu valtakunnallisista ja maakunnallisista inventoinneista tarkentaviin ja ajantasaisin tietoihin rakennusperinnöstä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman osallisiin on aiheellista lisätä Savonlinnan maakuntamuseo arkeologisen kulttuuriperinnön asiantuntijaviranomaisena. Museovirasto on kaavahankkeessa osallinen rakennetun ympäristön suojelun osalta. Savonlinnan maakuntamuseo Savonlinnan maakuntamuseo toteaa, ettei sillä ole arkeologisen kulttuuriperinnön osalta huomautettavaa asemakaavan muutoksesta Mikkelin Anttolassa korttelissa 17. Kaavoittajan vastine Lausunto ei aiheuta muutoksia asemakaavaan. Mikkelin kaupungin museot museotoimi Asemakaavan alustavassa luonnoksessa Anttolan kirkonmäen arvorakennukset ovat saaneet sr -merkinnän lukuun ottamatta nuorisotalon vieressä sijaitsevaa terveystaloa. Olisiko terveystalollekin syytä lisätä sr-merkintä? Koska kyseessä on valtakunnallisesti merkittäväksi arvioitu rakennettu kulttuuriympäristö, voisi kirkonmäen rakennuksista tehdä rakennusinventoinnin. Kaavoittajan vastine Suunnittelualue sisältyy voimassa olevaan valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen RKY 2009 – inventointiin (www.rky.fi) osana Anttolan kirkonmäkeä. Etelä-Savon kulttuuriperintötietokannasta löytyy inventoinnit suunnittelualueen rakennuksista. Olisiko kaavamuutosalueen rajaukseen syytä ottaa mukaan myös vanha hautausmaa ja Anttolan kirkko, kuten Etelä-Savon maakuntaliiton inventointikortissa on tehty Anttolan kirkonmäen osalta? Myös vanha tielinjaus kirkonmäeltä alas hautausmaalle on kulttuurihistoriallisesti merkittävä. Kirkonmäelle voisi myös laatia ympäristön hoitosuunnitelman. Kaavallisesti Anttolan kirkko on osoitettu srmerkinnällä, joten kaavahankkeen ei ole katsottu tarpeelliseksi ottaa mukaan kaavaalueeseen. Vanha tielinjaus ja hautausmaa on huomioitu kaavahankkeen yhteydessä. Hautausmaa otetaan mukaan kaavaalueeseen. Asemakaavan pääasiallisena tarkoituksena on osoittaa alueen nykyiset rakennukset asumiseen ja suojelumerkinnät olemassa oleville rakennuksille. Terveystalolle osoitetaan suojelumääräys sr2. Lausunto aiheuttaa muutoksia kaavaan. Ympäristön hoitosuunnitelman osalta on alueelle laadittu Anttolan keskustan maisemasuunnitelma myös kaavassa on annettu määräyksiä ympäristön hoidon 16 0922 Anttolan Kirkonmäki Asemakaavan selostus / Ehdotus Mikkelin kaupunki 24.2.2015 osalta. Tekinen toimi/ kaupunkiympäristö Parkkipaikan merkinnäksi LPA (kunnossapitovastuu kiinteistöille), koska pysäköintialue palvelee asumisen tarpeita (asemakaavan muutoksen tavoite oli yleisten rakennusten korttelialueen muuttaminen asumiseen) 4.3.4 Kaavoittajan vastine Pysäköintialue palvelee asumisen ohella myös julkisia kirkollisia palveluita, kuten seurakuntataloa ja Anttolan kirkkoa. Pysäköintialueelle osoitetaan tarkentava kaavamääräys. Viranomaisyhteistyö Asemakaavanmuutoksesta on kuultu Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta ja Museovirastoa. Korjauksia ja tarkennuksia on tehty OAS:siin Savonlinnan maakuntamuseo on lisätty osallisiin. Viranomaisneuvottelua ei ole katsottu tarpeelliseksi järjestää. 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaupungin asettamat tavoitteet Mikkelin kaupunki haluaa myydä alkuperäisestä käytöstä tarpeettomaksi jääneen terveystalon ja järjestellä alueen liikenteen. Asemakaavan muutos mahdollistaa yleisten kirkollisten palveluiden järjestämisen ja asuintoimintojen sijoittamisen alueelle asemakaavan muutoshakemuksen mukaisesti. Arvokkaalle rakennetulle kulttuuriympäristölle laaditaan sen arvot turvaava asemakaava määräyksineen. Maanomistajien tavoitteet Mikkelin seurakuntayhtymä haluaa osana kiinteistöstrategiaansa myydä seurakunnalle tarpeettomaksi käyneen pappilarakennuksen. Pappilan rakennuspaikka erotetaan omaksi tontiksi, samoin terveystalo, ja samalla koko korttelialueen rakennusoikeuksia tarkistetaan ja osoitetaan tonteille tarvittavien talousrakennusten rakennusalat. Maankäyttömerkinnät muutetaan uusiutuneiden käyttötarkoitusten mukaisiksi. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Kirkonmäki on keskeisiä Anttolan kirkonkylän identiteetin luojia. Vastaavanlaiset sotien jälkeistä kirkonkylien julkista arkkitehtuuria, hillittyä 1950-luvun rationalismia edustavat rakennukset ovat muualta lähes täysin kadonneet. Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää alueiden käytön suunnittelun aktiivisesti edistävän rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista sekä rakennuskannan suunnitelmallista ja jatkuvaa hoitoa ja kunnossapitoa. Suunnittelualueella voimassa oleva asemakaava ei turvaa alueen arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön säilymistä. 17 0922 Anttolan Kirkonmäki Asemakaavan selostus / Ehdotus Mikkelin kaupunki 24.2.2015 Kirkonmäen arvokas rakennuskanta ja miljöö tulee suojella ja maisema-arvot tuoda paremmin esille. Kirkonmäen tonttiliikenne vaatii jäsentelyä osan rakennuksista siirtyessä yksityiseen käyttöön. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Anttolan kirkonmäki kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY 2009), Asemakaavan muutoksessa on varmistettava alueen arvojen säilyminen. Osallisten tavoitteet Maanomistajien tavoitteena on muuttaa yleisessä käytössä olleet rakennukset asumiskäyttöön ja osoittaa kortteleiden 17 ja 300 käyttöön venevalkama. Vesihuollon kannalta tärkeä putkirasite osoitetaan alueelle. 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Osallisten tavoitteet 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Kaavaprosessin aikana ei ole katsottu tarpeelliseksi tehdä vaihtoehtoisia maankäyttövertailuja. Viranomaisten ja maanomistajien kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta on päädytty esillä olevaan ratkaisuun. Suunnittelun lähtökohtana olleet reunaehdot on huomioitu tarkoin kaavaprosessin aikana. Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön arvojen turvaaminen ja päiväkodin tilantarpeet sekä liikenteelliset ratkaisut ovat ohjanneet asemakaavassa esiteetettyyn lopputulokseen. Asemakaavan muutos turvaa arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön säilymisen mahdollistaen samalla seurakunnan vaatimat toiminnot ja asumismahdollisuudet. Vaikutukset eivät ole alueen käytön kannalta merkittäviä. Asemakaavan muutoksen tarkemmat vaikutukset on esitetty kappaleessa (5.4) 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Kaavaprosessin aikana on päädytty yhteen asemakaavaratkaisuun, 4.5.2 Asemakaavan ratkaisun valinta ja perusteet Kaavaprosessin aikana on päädytty yhteen asemakaavaratkaisuun, 4.5.3 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset -Tekninen lautakunta 24.2. 2015 asemakaavaehdotus. -Kaupunginhallitus xx.xx.2015 asemakaavaehdotus. 18 0922 Anttolan Kirkonmäki Asemakaavan selostus / Ehdotus Mikkelin kaupunki 24.2.2015 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Asemakaavan muutoksella Kirkonmäen alueelle muodostuu asuinrakennusten ja yleistein rakennusten korttelialue. Voimassa olevaan asemakaavan verrattuna kaavamuutos ei aiheuta lähiympäristöön suuria näkyviä muutoksia. Olemassa olevat rakennukset suojellaan lukuun ottamatta päiväkodin rakennusta, jolle on osoitettu lisää rakennusoikeutta. Asemakaavan toteutuessa Kirkonmäen alueesta muodostuu luonteva osa Anttolan keskustaajaman yhteyteen. 5.1.1 Mitoitus Asemakaavan muutosalueen pinta-ala on noin 4,7 hehtaaria. Alueelle muodostuu asuinpientalojen korttelialue (AP) asuin-, liike ja toimistorakennusten korttelialue (AL), yleistenrakennusten korttelialue (Y), kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialue ja puistoa (VP/s). Rakennusoikeutta asemakaavan muutoksessa on osoitettu yhteensä 3849 k-m². Rakennusoikeus vähenee1 622 k-m². Päiväkodille osoitetaan laajennusmahdollisuus. Aluevaraus AL/s Merkinnän selitys Rakennusoikeus /m2 Pinta-ala/m2 Asuin-, liike ja toimistorakennusten korttelialue. 906 k-m² 3 622 m² AP/s Asuinpientalojen korttelialue 400 k-m² 1 599 m² YK/s Kirkkojen ja muiden rakennusten korttelialue Yleisten rakennusten korttelialue Puisto 870 k-m² 6572 m² 1673 k-m² 6691 m² Y VP/s L EH/s Yhteensä 5.1.2 19 831 m² Katualue/tie/paikoitus Hautausmaa 3 849 k-m² 3 341 m² 5 455 m² 47 111 m² Palvelut Alueelle ei kaavassa osoiteta uusia palveluja nykyisten seurakuntatalon, nuorisotalon, museon ja päiväkodin lisäksi. AL-korttelialueilla merkintä mahdollistaa kuitenkin asumisen yhteydessä pienimuotoisen liike- tai 19 0922 Anttolan Kirkonmäki Asemakaavan selostus / Ehdotus Mikkelin kaupunki 24.2.2015 yritystoiminnan. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen ja jatkosuunnitteluohjeet Asemakaavamääräyksessä edellytetään, että kirkonmäen alueelle laaditaan hoitosuunnitelma. Kirkonmäeltä avataan vesakkoa valituissa sektoreissa ja myös näkymät kirkonmäen muuhun asuttuun kehään. Viheralueilla korvataan käyttönurmea varvikolla, mäntymetsään luontaisemmin kuuluvalla kenttäkerroksella. 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet YK/s Seurakuntatalolle rajataan kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialue nykyisen toiminnan mukaisesti. Alueen pinta-ala on 6 572 m² ja rakennusoikeutta on osoitettu yhteensä 870 k-m². Merkityille rakennusalueille on piirretty myös tarkat rakennusalan rajat, jotka vastaavat suojelumääräyksiä. Seurakuntakeskus on osoitettu asemakaavassa suojelluksi rakennukseksi merkinnällä sr-2. Alueelle toteutettavien talousrakennusten tulee olla arkkitehtuuriltaan, mittasuhteiltaan, väreiltä ja muotokieleltään arvokkaaseen kulttuuriympäristöön sopusointuisia. Piha-alueiden rakentamisessa tulee säilyttää valtakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön maisemalliset ominaispiirteet, Pysäköinti hoidetaan tonttikohtaisesti. Kirkkoa palveleva pysäköinti osoitetaan keskelle suunnittelualuetta. AL/s Entisen pappilarakennuksen ja terveystalon rakennuspaikat muutetaan asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi. Alueiden pinta-ala on yhteensä 3 622 m² ja rakennusoikeutta on osoitettu yhteensä 906 k-m². Merkityille rakennusalueille on piirretty myös tarkat rakennusalan rajat, jotka vastaavat suojelumääräyksiä. Pappilan ja terveystalon rakennuspaikat ovat osoitettu suojelluiksi merkinnällä sr-2. Alueelle toteutettavien talousrakennusten tulee olla arkkitehtuuriltaan, mittasuhteiltaan, väreiltä ja muotokieleltään arvokkaaseen kulttuuriympäristöön sopusointuisia. Piha-alueiden rakentamisessa tulee säilyttää valtakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön maisemalliset ominaispiirteet. Pysäköinti hoidetaan tonttikohtaisesti. AP/s Merkityille rakennusalueille on piirretty myös tarkat rakennusalan rajat, jotka vastaavat suojelumääräyksiä. Pysäköinti hoidetaan tonttikohtaisesti. Y/s Alueelle laaditun suunnitelman mukaan päiväkotitoiminta laajenee noin 430 k-m 2 verran. Kerrosluvuksi on osoitettu 1/2k II. Päiväkodin korttelin saattoliikenne ja saattopaikka on osoitettu korttelialueelle. Osayleiskaavan aluevarauksista poiketen nuorisotalo säilytetään kaupungin kannan mukaisesti julkisten rakennusten korttelialueena yhdessä päiväkoti- ja museorakennusten kanssa. 20 0922 Anttolan Kirkonmäki Asemakaavan selostus / Ehdotus 5.3.2 Mikkelin kaupunki 24.2.2015 Muut alueet Yleinen pysäköintialue (LPA) Yleistä pysäköintialuetta (LPA) muodostuu yhteensä 667 m². Pysäköintialue sijoittuu suunnittelualueen keskiosaan ja se palvelee sekä seurakuntatalon että kirkon pysäköintialueena. Puisto (VP/s) Seurakuntatalon tontin ulkopuolelle jäävä, seurakunnan omistuksessa ollut istutettava alueen osa muutetaan puistoalueeksi, jolla ympäristö säilytetään. Suunnittelualueesta noin 48 % on puistoaluetta VP/s. Alue on säilytettävä luonnontilaisena, mutta alueelle sallitaan vain maisemanhoidon kannalta välttämättömät toimenpiteet. Hautausmaa EH/s Alueen osa jolla ympäristön ominaispiirteet säilytetään. KATUALUEET Katualueiden määrä lisääntyy kaavassa yhteensä noin 2 46 m², josta jalankululle ja polkupyöräilylle on varattu katu/tie, jolla tontille/rakennuspaikalle ajo on sallittu osuus on noin 40 m².. KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Kaavasuojelulla edistetään kirkonmäen rakennetun ympäristön kulttuuriarvojen vaalimista ja rakennuskannan suunnitelmallista hoitoa ja kunnossapitoa. Uusien piharakennusten avulla voidaan jäsennellä tonttien käyttöä ja ratkaista autonsäilytyspaikkojen ja jätehuollon tilakysymykset. Alueen valtakunnallisten arvojen säilyminen on turvattava yksityiskohtaisessa suunnittelussa laatimalla alueelle yhtenäinen hoitosuunnitelma. Alueen miljöö, tilanmuodostus ja maisemallinen avoimuus tulee säilyttää. Alue tulee suunnitella ja rakentaa siten, että aikaan saadaan kaupunkikuvaltaan korkeatasoinen, kulttuurihistoriallista rakennetta täydentävä ympäristö. Rakennusten käytön tulee olla sopiva niiden rakenteisiin ja luonteeseen. Uudisrakentamisen sopeuttamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Alueelta hävinneiden rakennusten paikalle uudisrakennettaessa on noudatettava korvattavan rakennuksen mittasuhteita, materiaaleja, aukotusta ja kattomuotoa. Uudet talousrakennukset (autokatos, varasto, jätekatos) on toteutettava puurakenteisina, pulpettikattoisina ja punamullan sävyllä maalattuina. Alueelle suunnitelluista hankkeista on pyydettävä museoviranomaisilta ja ympäristökeskukselta lausunto ennen toimenpideluvan myöntämistä. Alueen hoidon määrittely tulee tehdä erikseen laadittavan ja hyväksyttävän hoitosuunnitelman mukaisesti. Alueen suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota sen vanhan puuston ja puistomaisen luonteen säilymiseen ja näkymien avaamiseen. Yli-ikäistä ja vaurioitunutta puustoa uusittaessa tilalle on istutettava riittävän isot korvaavat puut. Käyttönurmen tilalle tulee vaihtaa varvikkoa mäntymetsälle luontaisemmaksi kenttäkerrokseksi. 21 0922 Anttolan Kirkonmäki Asemakaavan selostus / Ehdotus Mikkelin kaupunki 24.2.2015 5.4 Kaavan vaikutukset Asemakaavan muutoksen vaikutusten arviointi on tehty lähtötietoaineistojen perusteella ja asiantuntija-arvioina. 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Asemaakaavan vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen on arvioitu vähäisiksi. Uuden päiväkodin tontille osoitetun lisärakentamisen määrä on maltillinen, minkä vuoksi vaikutus kokonaisuuteen on vähäinen. Vaikutukset taajamakuvaan Asemakaavanmuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia alueen taajamakuvaan, Voimassa olevan asemakaavan rakennusoikeus on mahdollistanut saman rakentamisen määrän kuin laadittu asemakaavan muutos. Suunnitelma ohjaa alueen rakentamista arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön arvojen säilymisen osalta. Vaikutukset asumiseen Asemakaavan muutos ei merkittävissä määrin lisää alueen asuntokantaa. Asukasmäärän lisääntyminen on vähäistä. Vaikutuksen palveluihin Päiväkodin laajennus vahvistaa alueen palveluiden tarjontaa. Asukasmäärän vähäinen lisääntyminen ei vaikuta merkittävästi alueen palveluihin. Vaikutukset työpaikkoihin Asemakaavan vaikutukset alueen työpaikkoihin elinkeinotoimintaan ja palveluihin ovat vähäiset. Olemassa olevat julkiset palvelut on mahdollista säilyttää alueella asemakaavanmuutoksesta huolimatta. Vaikutukset viheralueisiin ja virkistykseen Asemakaavoituksen vaikutukset virkistysalueiseen ovat olemattomat tai vähäiset. Alueen kaavoittaminen ei loukkaa alueen virkistyskäytöllisiä mahdollisuuksia. Puistoksi osoitettujen alueiden määrä kasvaa noin kahdella hehtaarilla. Liikenteelliset vaikutukset Ajoneuvoliikennöinti alueella on Mikkelintien kautta. Pysäköinti on osoitettu LPA – alueelle ja tonteille. Asemakaavan vaikutukset liikennemääriin ovat vähäiset. Päiväkodin mahdollinen laajennus voi lisätä päivittäistä liikennettä alueella. Päiväkodin saattoliikenne lisää aamu- ja iltapäiväliikennettä. Alueen LPA – paikoitusalue on suurempien tapahtumien aikaan täynnä. Vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön ja muinaismuistoihin Asemakaavamuutoksella on merkittävät vaikutukset rakennetun kulttuuriympäristön suojelun kannalta. Valtakunnallisesti arvokkaalle kulttuuriympäristölle osoitetaan sen arvoja säilyttävät ja suojelevat kaavamääräykset. Sosiaaliset vaikutukset Asemakaava ei mahdollista alueella asumista varten lisää kerrosalaneliömetrejä. Asukasmäärän lisäys on erittäin vähäinen eikä sillä ole vaikutusta Anttolan taajaman 22 0922 Anttolan Kirkonmäki Asemakaavan selostus / Ehdotus Mikkelin kaupunki 24.2.2015 sosiaaliseen rakenteeseen. Päiväkodin ja koulun sijainti tukevat lapsiperheiden asumista suunnittelualueella. Seurakunnan toiminnat pysyvät ennallaan. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Asemakaavanmuutosalueella ei ole merkittäviä häiriötekijöitä. Anttolantieltä kantautuva melu ei ulotu häiritsevästi suunnittelualueelle. 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavalla ei ole haitallisia vaikutuksia luontoon ja luonnonympäristöön. Maisemanhoidolla ja näkymien avaamisella kohennetaan ja korostetaan alueen yhteyttä ympäröivään luontoon. Asemakaavassa osoitettu lisärakentaminen ei loukkaa alueen maisemaa tai luonnonympäristöä. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Alueella ei ole merkittäviä häiriötekijöitä kantatien 62 ajoittaista liikennemelua lukuun ottamatta. 5.6 Kaavamerkinnät- ja määräykset Liite 3 näyttää asemakaavaehdotuksen. Merkinnät noudattavat pääosin ympäristöministeriön ohjeita. 5.7 Nimistö Asemakaavan muutoksessa annettu kadunnimi Pappilankatu pohjautuu alueella olleeseen ja yleisesti tunnettuun pappilan rakennukseen. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavan muutoksesta ei ole katsottu tarpeelliseksi laatia havainnekuvia. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan muutos pyritään saamaan lainvoimaiseksi vuoden 2013 aikana. Alueen täydennysrakentamisen on arvioitu ajoittuvan vuoden 2013 jälkeen. 6.3 Toteutuksen seuranta Seuranta tapahtuu Mikkelin kaupungin rakennusvalvonnan toimesta. 23 LIITE 1.1 LIITE 1.2 LIITE 1.3 LIITE 1.4 LIITE 1.5 LIITE 1.6 LIITE 1.7 LIITE 3.1 LIITE 3.2 LIITE 3.3 LIITE 3.4 LIITE 4.1 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 491 Mikkeli Täyttämispvm 02.02.2015 Kaavan nimi 40. kaup.osa Anttola kortteli 17, Mikkelintie 31-35, Anttolan kirkonmäki Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 24.01.2013 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 922 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 4,7111 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 4,1655 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Aluevaraukset Yhteensä A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Pinta-ala [ha] 4,7111 0,5221 Pinta-ala Kerrosala [k- Tehokkuus [%] m²] [e] 100,0 3849 0,08 11,1 1306 0,25 -2,8393 -1622 1,9831 42,1 1,9831 0,3341 0,5455 7,1 11,6 0,3341 Rakennussuojelu Pinta-ala [%] 0,19 Kerrosalan muut. [km² +/-] -316 1306 28,2 Pinta-ala [ha] 2543 Pinta-alan muut. [ha +/-] 0,0000 0,5221 1,3263 Maanalaiset tilat Yhteensä Yhteensä Ei-omarantaiset Ei-omarantaiset Kerrosala [kPinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] m²] Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] LIITE 4.2 Alamerkinnät Aluevaraukset Yhteensä A yhteensä AP AL P yhteensä Y yhteensä Y YK C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä V VP R yhteensä L yhteensä L Katuauk./torit LT LPA LV-1 E yhteensä EH S yhteensä M yhteensä W yhteensä Pinta-ala [ha] 4,7111 0,5221 0,1599 0,3622 Pinta-ala Kerrosala [k- Tehokkuus [%] m²] [e] 100,0 3849 0,08 11,1 1306 0,25 30,6 400 0,25 69,4 906 0,25 1,3263 0,6691 0,6572 28,2 50,4 49,6 1,9831 42,1 1,9831 100,0 0,3341 0,0243 0,1364 0,0769 0,0667 0,0298 0,5455 0,5455 7,1 7,3 40,8 23,0 20,0 8,9 11,6 100,0 2543 1673 870 0,19 0,25 0,13 Pinta-alan muut. [ha +/-] 0,0000 0,5221 0,1599 0,3622 Kerrosalan muut. [km² +/-] -316 1306 400 906 -2,8393 -3,4965 0,6572 -1622 -2492 870 1,9831 1,9831 0,3341 0,0243 0,1364 0,0769 0,0667 0,0298 Tekninen lautakunta 24.2.2015 § 22, liite 3 Tekninen lautakunta 24.2.2015 § 22, liite 4 Tekninen lautakunta 24.2.2015 § 22, liite 5 Tekninen lautakunta 24.2.2015 § 22, liite 6 Tekninen lautakunta 24.2.2015 § 22, liite 7 Markus Nirkko Partakoskentie 846 52830 Suomenniemi Pohjois-Savon ely-keskus PL2000 29.12.2014 01. fl, (fl 70101 Kuopio Muistutus, Suomenniemen Kirkonkyläntien kevyenliikenteentiesuunnitelmasta. Kiinteistön 25:21 omistajan Marjatta Saaren valtuuttamana, pyydän huomioimaan kevyenliikenteenväylää rakennettaessa seuraavaa: 1. Kiinteistön tieliittymä. Kiinteistöllä harjoitetaan maa- ja metsätaloutta. Uuden liittymän tulee mahdollistaa liikennöinti kiinteistölle täysperävaunullisella rekalla. Kiinteistölle suuntautuvat raskaat kuljetukset liittyvät peltoviljelyn tarpeisiin sekä tiestön- ja rakennustenylläpitoon. Kiinteistöltä poispäin kuljetetaan peltojen satoa, sekä puutavaraa metsästä. 2. Kevyenliikenteenväylä rajautuu kiinteistö kohdalla osittain peltoon. Väylää rakennettaessa tulee huolehtia, että pellon kuivatusvedet pääsevät virtaamaan esteettömästi pois. 3. Mikäli kiinteistöstä otetaan maata väylänrakentamisen tarpeisiin, tulee se korvata täysimääräisenä. Markus Nirkko puh. 0504097589 [email protected] Liitteet: Valtakirja VALTAKI RJA Muistutuksen jättäminen, liittyen kevyenliikenteenväylän rakentamiseen. Lappeenranta 30.01 .2014 / ( ( c. ‘Marjatta Saari ( C C. >- Tekninen lautakunta 24.2.2015 § 22, liite 8 Tekninen lautakunta 24.2.2015 § 24, liite 9 Tekninen lautakunta 24.2.2015 § 24, liite 10