Kasvatustieteen peruskurssi Tieteellinen opiskelu
Transcription
Kasvatustieteen peruskurssi Tieteellinen opiskelu
Kasvatustieteen peruskurssi Eetu Pikkarainen [email protected] 1 Kasvatustiede • Tutkii kasvatukseen liittyviä ongelmia: varhaisja kotikasvatuksesta yliopisto-opetukseen ja aikuiskasvatukseen; • koulu keskeisenä esimerkkialueena 3 Tieteellinen opiskelu • Opetuksen ja tutkimuksen - ja opiskelun ykseys = sivistysyliopiston idea • Tieteellinen keskustelu – KYSYMINEN! • ns. Reflektio: On tunnettava asia, jota tutkii / opiskelee • Kasvatus on kaikille tuttu – helppo tehdä kysymyksiä! 2 Kasvatustiede 2 • Kasvattajan ja erityisesti opettajan ammatin professionaalinen tiedeperusta! • Tarjottava: – YLEINEN teoreettinen ymmärrys ammattitoiminnan yhteisestä perusrakenteesta ja perusongelmista – Yhteinen kieli keskustella ja koordinoida yhteistyötä 4 Kurssin osaamistavoitteet • Tavoite Kurssin suoritettuaan opiskelija: – ymmärtää kasvatustieteen tiedeluonteen tärkeimmät erityispiirteet – tuntee alustavasti kasvatustieteen historiaa ja sen pääsuuntaukset – hallitsee alustavasti kasvatustieteen ja pedagogiikan peruskäsitteet ja tuntee niihin liittyviä ongelmia – osaa suhteuttaa kasvatustieteen osa-alueiden lähtökohtia toisiinsa – hahmottaa kasvatusalan käytännöllisten ja ammatillisten tehtävien kenttää ja tuntee niihin liittyvää problematiikkaa Kurssimateriaali • Luento • Siljander: Systemaattinen johdatus kasvatustieteeseen: – Ensisijainen! – Johdatus pedagogisen ajattelun peruskysymyksiin ja kasvatustieteen perussuuntauksiin • Rinne ym: Johdatus kasvatustieteisiin: – Esittelee suomalaista kasvatustiedettä: tilannetta ja historiaa. Myös katsauksia klassikkoihin 5 Kurssin pääkysymykset 6 Teorian ja käytännön suhde 1. Mikä on kasvatustieteen tutkimuskohde? (Kohdeteoria, mitä tutkii?) 2. Millainen tiede kasvatustiede on? (Metateoria, miten tutkii?) Metateoreetikko Kohdeteoreetikko Kasvattaja Pedagoginen toiminta Kasvatustiede 7 Kasvatettava 8 Pedagogiikka teoriana • Tieteellinen pedagogiikka = kasvatustiede – Hajanainen, deskriptiivinen • Käytännöllinen pedagogiikka = arkiteoria – Moninainen, preskriptiivinen • Yleinen pedagogiikka, pedagogisen toiminnan teoria: – teorian ja käytännön eri puolien yhteydet ja yhteinen perusta 9 Kasvatustieteen osa-alueet Perusopintojen osa-aluekurssit: • Didaktiikka: opettamiseen liittyvät kysymykset • Kasvatuspsykologia: yksilölliseen kasvuun ja kehitykseen liittyviä kysymyksiä • Kasvatussosiologia: kasvatuksen yhteiskunnallisia sidoksia • Kasvatusfilosofia: mm. käsitteellisiä ja päämääräkysymyksiä 11 Opintokokonaisuuden rakenne 1. Johdanto-osa: Peruskurssi (opiskellaan aluksi!) 2. Osa-alue-kurssit (4 kpl) 3. Soveltava ja yhteen vetävä lopputyö-kurssi: Pedagoginen tutkimusseminaari (suoritetaan lopuksi!) 10 Opintojen yleiset tavoitteet • Kasvatus- ja opetustyön teoreettinen ymmärrys -> Pedagoginen keskustelu ja yhteistyö -> Kasvatustieteen tulosten ymmärrys ja arviointi 12 Modernisaatio Kohdeteoria taloudellis-tuotannollisen toiminnan kehitys tieteiden kehitys (tutkimus) moraalisen varmuuden häviäminen demokratian kehitys yksilöllisyyden idea aikaperspektiivin murros: determinismi / indeterminismi • -> epävarmuuden ja varmuuden ongelma • • • • • • 13 “Kasvatuksen kuilut” • lapsuuden kyvyt vs. aikuisuuden vaatimukset • menneisyyden selkeys vs. tulevaisuuden riskit • Kasvatus = uusien aikuisten = uuden ihmisen ja uuden yhteiskunnan tuottaminen; tulevaisuuden hallinta. • Ihmisyyden tuottaminen? 15 14 IHMISYYS • Inhimillinen subjekti (modernina ideana): yksilöllisyys, vastuullisuus, itsemäärääminen, ihmisoikeudet, ihminen itseisarvona jne. • inhimillinen toiminta 16 Moderni pedagogiikka 1 J. A. Comenius (1592-1670): • mm. ”peruskoulun isä” (Didactica Magna), kuvakirjan kehittäjä (Orbis Pictus) • kasvatuksen tehtävä parantaa yhteiskunta (valmistaa taivasten valtakuntaa); • kunnollinen kasvatus ihmisyyden edellytys • Ihmisen tultava Jumalan kuvaksi 17 Moderni pedagogiikka 3 I. Kant (1724-1804): • Filosofi / Pedagogiikan luennot • (ns.) "PEDAGOGINEN PARADOKSI”: – "Ihminen tulee ihmiseksi vain kasvatuksen kautta.” – "Kuinka voin edistää vapautta pakolla?” • Miten pedagoginen toiminta voi olla mahdollista? (Teoriassa ei voi…) 19 Moderni pedagogiikka 2 • Valistus (n. 1700-l): – Hyvän maallistuminen, järki (usko ihmis- ja/tai universaaliin järkeen) • J. J. Rousseau (1712-1778) – Edistysuskon kriitikko (-> romantiikka) – "luonnonmukaisen kasvatuksen" idea (EI "vapaan kasvatuksen”!) (teos: Émile, eli kasvatuksesta) – Vapaaksi tuleminen! 18 Moderni pedagogiikka 4 J.F.Herbart (1776-1841) – systemaattisen kasvatustieteen perustaja – kotoperäisten käsitteiden ohjelma • Ei hyväksynyt Kantin dualismia: Järki / vapaus <--> Luonto / pakko pedagoginen vaikuttaminen = kasvattava opetus 20 Pedagoginen paradoksi 1 • Sivistys = subjektin vapaata spontaania itsensä tuottamista (Bildung): [Prosessi] • Kasvattava vaikuttaminen = ulkoista puuttumista subjektin toimintaan, (Erziehung 'kasvatus') [Toimintaa] -> kasvatus- ja sivistysteoreettiset näkökulmat • Pedagogiikan perusongelma! Pedagoginen paradoksi 2 • Individualisaatio = yksilö(llise)ksi tuleminen VS. • Sosialisaatio = yhteiskuntaan ja yhteisöön sopeutuminen • (”Sosialisaatioparadoksi”) 21 22 Pedagogisen paradoksin jännitteet Pedagogisen toiminnan (ja ajattelun) perusrakenne, neljä perusperiaatetta (D.Benner, K.Mollenhauer, A.Kivelä) Vapaus Yhteisö (yleisyys) Yksilö Pedagogisen toiminnan teoria 1. 2. 3. 4. Sivistyskykyisyys Vaatimus itsenäiseen toimintaan Kontekstuaalisuus Sivistyneempi tulevaisuus Pakko 23 24 Pedagogisen toiminnan rakenne Pedagogisen toiminnan ja ajattelun periaatteet (D. Benner) Yksilöllisen puolen periaatteet Osa-alueiden kohdeteoreettinen jäsennys Yksilöllinen Yhteis(ö/kunna)llinen kasvatusteoria Vaatimus itsenäiseen toimintaa: yksilöllinen vaikuttaminen -> didaktiikka Kontekstuaalisuus: yhteisölliset vaikutukset -> kasvatussosiologia sivistysteoria Sivistyskykyisyys: yksilöllinen kehittyminen -> kasvatuspsykologia Sivistyneempi tulevaisuus: yhteisöllinen vapaus -> kasvatusfilosofia Yhteiskunnallisen puolen periaatteet A Kasvatuksen (Erziehung) teoria (2) : (3) (2) Vaatimus itsenäiseen (3) Kontekstuaalisuus toimintaan (Yhteiskunnallinen määräytyneisyys / pedagoginen määräytyminen) B Sivistyksen teoria (1) Sivistyskykyisyys (4) Sivistyneempi (1) : (4) (määräytyneisyytenä tulevaisuus vapauteen, kieleen ja (yhteiskunnallinen historiallisuuteen) kokonaiskäytäntö) C Pedagogisten instituutioiden ja niiden kehittämisen teoria (1) / (2) : (3) / (4) 26 25 Sivistys ja oppiminen • Osaaminen: subjektin kompetenssi toimia jollakin tavalla • Oppiminen: kompetenssin muutos, jossa subjekti saavuttaa jonkin osaamisen; tapahtuu subjektin oman toiminnan kautta. • Sivistys: oppimista, jossa ihminen saavuttaa inhimillisen toiminnan vaatimia kompetensseja (”tulee ihmiseksi”, ”kasvaa ihmisenä”) Prosessi! 27 26 Kasvatus ja opetus • Opettaminen: (Suunnitelmallista) toimintaa, jonka tavoitteena on tietty oppiminen • Jos subjektit ovat samat, kyseessä on opiskelu • Mikäli ko. oppiminen on sivistystä, on opettaminen kasvatusta. (kasvattava opetus) • Koulutus: Suunnitelmallista ja institutionaalista opetusta ja opiskelua (OPS, tutkinnot yms.) 28 Metateoria: Kasvatustiede tieteenä Kaksi pääorientaatiota • Kasvatustiede omana (itsenäisenä) tieteenään – Oma kohde, kohdeteoria ja metateoriaa – Saksankielinen perinne Mitä ongelmia tutkimukselle ja sen tulosten luotettavuudelle ja tulkinnalle seuraa siitä, että tutkitaan pedagogista toimintaa? • Kasvatustiede ”perustieteitä” soveltavana tutkimusalueena – Sovellettua psykologiaa, sosiologiaa, filosofiaa jne. -> ei kasvatustiedettä oman tieteenään! – Englanninkielinen perinne • HUOM: Suomessa molemmat ”sekaisin”! 29 Kasvatustieteen suuntauksia • (ks. Siljander) Huom: sekä meta- että kohdeteoreettisia eroja 1) 2) 3) 4) 5) 6) hermeneuttinen, empiirinen, kriittinen, pragmatistinen intraktionistinen ja konstruktivistinen. 30 Kasvatustieteen pääsuuntaukset • Hermeneuttinen: kulttuuritieteellinen, ymmärtävä, (enemmän) sivistysteoreettinen • Empiristinen: luonnontieteen malli, teknologinen, (enemmän) kasvatusteoreettinen • Kriittinen: yhteiskuntatieteellinen ja -kriittinen, helposti epä-pedagoginen • tärkeys- ja osittain aikajärjestyksessä 31 32 Hermeneuttinen kasvatustiede • 1700-1800 luvulta, F. Schleiermacher; kasvatustutkimus kulttuuritieteenä erotukseksi luonnontieteestä (erityisesti W. Dilthey 1800-l.lop.) • Ymmärtävä menetelmä, hermeneuttinen kehä (spiraali), kasvatuksen ja kasvatustieteen suhteellinen autonomia, historiallisuus, ainutkertaisuus • Kohdeteoria: kasvatustodellisuus (kasvatuksen suht. autonominen asema); pedagoginen suhde: kasvattajan, kasvatettavan ja kulttuurin suhde, kasvattaja välittäjänä. • Käytännön teoreettinen ymmärtäminen 33 Kriittinen kasvatustiede • Eurooppalainen 1900-l. pv. jälkeen, amerikkalainen 1900-l. lopulla. • mm. marxilaiset juuret, yhteiskunnallisten olojen kritiikki, vaatimus tutkia kasvatusta yhteiskuntatieteellisesti. • Kohdeteoria: kasvatus on poliittista (ja kapinallista) toimintaa. 35 Empiristinen kasvatustiede • 1800-luvun lopulta, luonnontieteen ja psykologian esimerkki. 1900-l alussa kokeellinen ja deskriptiivinen kasvatustiede. • 1900-l pv empiiris-analyyttinen. Analyysi: ongelman teoreettinen jakaminen osiinsa -> Osien tutkiminen empiirisesti. • Arvovapausvaatimus; Teknisen normin ajatus: jos haluat, että x niin tee y (empiirisesti osoitettu, että y:stä seuraa x). Käytännön auttaminen teknologisesti. 34