Rautateiden verkkoselostus 2017

Transcription

Lausuntoversio 10.11.2015
2 • 2015
LIIKENNEVIRASTON
VÄYLÄTIETOJA
Liikenneviraston väylätietoja 2/2015
Liikennevirasto
Helsinki 2015
Kannen kuva: Tehanu Tapola
Verkkojulkaisu pdf (www.liikennevirasto.fi)
ISSN-L
1798-8276
ISSN
1798-8284
ISBN
978-952-317-164-0
Liikennevirasto
PL 33
00521 HELSINKI
Puhelin 0295 34 3000
3
Esipuhe
Liikennevirasto julkaisee rautatielain mukaisesti aikataulukautta 2017 koskevan verkkoselostuksen, joka on neljästoista Suomessa tehty verkkoselostus. Verkkoselostuksessa kuvataan valtion rataverkolle pääsyn edellytykset, valtion rataverkko, ratakapasiteetin jakamismenettely, rautatieyrityksille tarjottavat palvelut ja ratamaksun
määräytymisperusteet. Verkkoselostus julkaistaan aikataulukausittain ratakapasiteetin hakijoita varten. Tämä verkkoselostus on tarkoitettu aikataulukaudelle 11.12.2016–
9.12.2017
Verkkoselostus 2017 on tehty edellisen verkkoselostuksen pohjalta kehittämällä sitä
käyttäjiltä saadun palautteen ja muiden eurooppalaisten rataverkon haltijoiden verkkoselostusten perusteella.
Verkkoselostus noudattelee yhteistä eurooppalaista sisältörakennetta. Verkkoselostus koostuu seuraavista luvuista:
1
2
3
4
5
6
Yleistä
Rataverkolle pääsyn edellytykset
Rataverkko
Ratakapasiteetin jakaminen
Rautatieyrityksille tarjottavat palvelut
Ratamaksu
Rautatielaki ja sen nojalla annettavat säädökset ovat verkkoselostuksen julkaisuhetkellä eduskunnassa hyväksyttävänä. Säädöspäivityksiin liittyvät muutokset korjataan
verkkoselostukseen välittömästi niiden tultua voimaan.
Liikenne ja tieto -toimialan liikenteen palvelut -osasto vastaa verkkoselostuksen tekemisestä Liikennevirastossa. Työhön ovat osallistuneet useat asiantuntijat Liikenneviraston eri toimialoilta sekä organisaation ulkopuolelta.
Helsingissä, 11.12.2015
Liikennevirasto
Liikenne ja tieto -toimiala, Liikenteen palvelut -osasto
4
Sisällysluettelo
1 1.1 1.2 1.3 1.4 YLEISTÄ .............................................................................................................................7 Johdanto .............................................................................................................................7 Tarkoitus ............................................................................................................................7 Oikeusperusta ...................................................................................................................7 Oikeudellinen merkitys .................................................................................................. 8 1.4.1 Yleistä .................................................................................................................... 8 1.4.2 Sitovuus ................................................................................................................. 8 1.4.3 Muutoksenhakumenettely .................................................................................. 8 1.5 Verkkoselostuksen rakenne ........................................................................................... 9 1.6 Verkkoselostuksen voimassaolo ja päivittäminen .................................................... 9 1.6.1 Voimassaolo.......................................................................................................... 9 1.6.2 Päivittäminen ........................................................................................................ 9 1.7 Julkaiseminen................................................................................................................. 10 1.8 Yhteystiedot ................................................................................................................... 10 1.9 Rataverkon haltijoiden välinen yhteistyö...................................................................12 1.10 Määritelmät, merkinnät ja lyhenteet ...........................................................................12 2 2.1 2.2 2.3 2.4 2.5 2.6 2.7 2.8 3 3.1 3.2 3.3 3.4 RATAVERKOLLE PÄÄSY................................................................................................15 Johdanto ...........................................................................................................................15 Yleiset rataverkolle pääsyn edellytykset ....................................................................15 2.2.1 Yleiset edellytykset rautatieliikennöinnin harjoittamiseksi .......................15 2.2.2 Edellytykset rataverkon käytölle ......................................................................17 2.2.3 Toimilupa..............................................................................................................17 2.2.4 Turvallisuustodistus ...........................................................................................17 2.2.5 Vakuuttamisvelvollisuus................................................................................... 18 Muita rataverkolle pääsyyn liittyviä asioita .............................................................. 19 2.3.1 Puitesopimus ...................................................................................................... 19 2.3.2 Rataverkon käyttösopimus............................................................................... 19 2.3.3 Muut rataverkon käyttöön liittyvät sopimukset ........................................... 20 Liikennöintiä koskevat määräykset ja ohjeet ............................................................21 Erikoiskuljetukset ........................................................................................................... 21 Vaarallisten aineiden kuljettaminen ...........................................................................21 Rautateiden liikkuva kalusto ....................................................................................... 22 Liikenneturvallisuustehtäviä hoitavan henkilöstön kelpoisuus............................ 23 RATAVERKKO ................................................................................................................ 25 Johdanto .......................................................................................................................... 25 Rataverkon laajuus ........................................................................................................ 25 3.2.1 Moniraiteiset rataosuudet ................................................................................ 25 3.2.2 Käytettävissä oleva rataverkko........................................................................ 25 3.2.3 Liittyvät rataverkot ............................................................................................ 26 Rataverkon kuvaus ........................................................................................................ 26 3.3.1 Maantieteellinen kuvaus ................................................................................... 26 3.3.2 Rataverkon ominaisuudet ................................................................................ 30 3.3.3 Liikenteenohjauksen ja viestinnän järjestelmät........................................... 32 Liikennerajoitukset........................................................................................................ 35 3.4.1 Erikoistunut ratakapasiteetti ........................................................................... 35 3.4.2 Ympäristönsuojelusta johtuvat rajoitukset ................................................... 36 3.4.3 Vaaralliset aineet ............................................................................................... 36 Lausuntoversio 10.11.2015
3.5 3.6 3.7 3.8 3.9 4 4.1 4.2 4.3 4.4
4.5 4.6
4.7
4.8
5 5.1 5.2 5.3 5
3.4.4 Tunneleista johtuvat rajoitukset ..................................................................... 38 3.4.5 Silloista johtuvat rajoitukset ........................................................................... 38 3.4.6 Yliraskaat kuljetukset ....................................................................................... 38 Rataverkon käytettävyys .............................................................................................. 38 Henkilöliikenteen asemat ............................................................................................ 38 Tavaraliikenteen terminaalit ....................................................................................... 39 Rautatieliikennettä tukevat palvelut ......................................................................... 39 3.8.1 Järjestelyratapihat ............................................................................................. 39 3.8.2 Seisontaraiteet ................................................................................................... 39 3.8.3 Huolto- ja kunnossapidon palvelut ................................................................ 39 3.8.4 Polttoaineen tankkauspaikat ........................................................................... 39 3.8.5 Tekniset laitteet ................................................................................................. 39 3.8.6 Liikenneviraston turvavalvomo ....................................................................... 39 3.8.7 Liikenneviraston tekninen valvomo................................................................ 40 Rataverkon kehittämissuunnitelmat .......................................................................... 41 RATAKAPASITEETIN JAKAMINEN .............................................................................42 Johdanto ..........................................................................................................................42 Prosessin kuvaus ............................................................................................................42 4.2.1 Ratakapasiteetin hakeminen ............................................................................42 4.2.2 Vaihtotyökapasiteetin hakeminen .................................................................. 43 4.2.3 Ratapihakapasiteetin hakeminen ................................................................... 43 4.2.4 Ratakapasiteettiprosessin kehittäminen ...................................................... 43 Menettelyaikataulu ratakapasiteettihakemuksille.................................................. 44 4.3.1 Ratakapasiteetin hakeminen aikataulukautta varten ................................... 44 4.3.2 Ratakapasiteetin hakeminen tilapäistä liikennettä varten .......................... 45 Ratakapasiteetin jakaminen........................................................................................ 45 4.4.1 Ratakapasiteetin jakoehdotuksen laatiminen ................................................ 45 4.4.2 Oikaisun hakeminen ratakapasiteettipäätökseen ......................................... 46 4.4.3 Ylikuormitettu ratakapasiteetti ja sitä koskevat etusijajärjestykset ......... 46 4.4.4 Ratapihakapasiteetin jakaminen .......................................................................47 4.4.5 Puitesopimusten vaikutus ................................................................................ 48 Ratakapasiteetin käyttäminen kunnossapitoon ja ratatöihin ............................... 48 Käyttämätön ratakapasiteetti ..................................................................................... 49 Erikoiskuljetukset ja vaaralliset aineet ..................................................................... 50 Toiminta häiriötilanteissa ........................................................................................... 50 4.8.1 Periaatteet............................................................................................................. 50 4.8.2 Toimintaohjeet..................................................................................................... 50 4.8.3 Todennäköiset tilanteet ...................................................................................... 51 4.8.4 Epätodennäköiset tilanteet ................................................................................ 51 PALVELUT ........................................................................................................................52 Johdanto ..........................................................................................................................52 Liikenneviraston tarjoamat palvelut ...........................................................................52 5.2.1 Ratamaksua vastaan saatavat palvelut ..........................................................52 5.2.2 Maksulliset palvelut .......................................................................................... 54 Muiden tarjoamat palvelut .......................................................................................... 55 5.3.1 Palvelujen tarjoamisvelvollisuus .................................................................... 55 5.3.2 Sähköradan sähkövirta ..................................................................................... 55 5.3.3 Huolto- ja kunnossapidon palvelut ................................................................ 56 5.3.4 Polttoaineen tankkauspaikat ........................................................................... 56 5.3.5 Tekniset laitteet ................................................................................................. 56 Lausuntoversio 10.11.2015
6
6 6.1 6.2 6.3 6.4 6.5 6.6 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015
MAKSUT .......................................................................................................................... 57 Hinnoitteluperusteet ja ratamaksuun kuuluvat palvelut........................................ 57 Ratamaksujärjestelmä .................................................................................................. 57 Ratamaksun suuruus .................................................................................................... 58 Suorituskannustinjärjestelmä ..................................................................................... 58 Ratamaksun muutokset................................................................................................ 58 Ratamaksun periminen ................................................................................................ 59 LIITTEET
Liite 1
Liite 2
Liite 3
Liite 4
Liite 5
Liite 6
Liite 7
Liite 8
Liite 9
Liite 10
Liite 11
Liite 12
Liite 13
Liite 14
Liite 15
Liite 16
Liite 17
Liite 18
Liite 19
Liite 20
Rataosien perustiedot
Rautatieliikennepaikat
Rataosan Tornio–Haaparanta liikennöimismääräykset
Kuormaulottuma
Aukean tilan ulottuma
Ratojen päällysrakenneluokat, päällysrakenneluokista johdetut
EN-rataluokat ja sallittavat nopeudet eri akselipainoilla
Sähköistys
Turvalaitejärjestelmät
Tärinästä johtuvat rajoitukset
Radan kunnosta johtuvat nopeusrajoitukset
Suurimmat nopeudet tunneleissa
Silloista johtuvat rajoitukset
Ratatyöt
Matkustajainformaatio valtion rataverkon liikennepaikoilla
Vaihtotyön liikenteenohjauspalvelun kuvaus ja hinnan muodostuminen
Nopeuden riippuvuus liikkuvasta kalustosta
Yliraskaiden vaunujen kuljetukset
Venäläisen standardin mukaisten vaunujen kuljettaminen
Liikkuvan kaluston valvonta
Turvallisuusasiat
1
Yleistä
1.1
Johdanto
7
Verkkoselostuksen julkaisemisesta on säädetty rautatielaissa (304/2011)1 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2012/34/EU2 yhtenäisestä eurooppalaisesta rautatiealueesta. Verkkoselostus julkaistaan aikataulukausittain. Tämä aikataulukautta 2017 koskeva verkkoselostus on neljästoista Suomessa julkaistu Verkkoselostus.
1.2
Tarkoitus
Verkkoselostus julkaistaan ratakapasiteetin hakijoita varten. Verkkoselostuksessa
kuvataan valtion rataverkolle pääsyn edellytykset, valtion rataverkko ja sen ominaisuudet, ratakapasiteetin jakamismenettely, rautatieyrityksille tarjottavat palvelut
sekä ratamaksun suuruus ja ratamaksun määräytymisperusteet. Verkkoselostuksessa
kuvataan yksityiskohtaisesti ratamaksun perusteet ja ratakapasiteetin myöntämiseen
sovellettavat yleiset säännöt, määräajat, menettelyt ja perusteet.
Rautatieyritykset voivat hakea ratakapasiteettia kotimaiseen tavaraliikenteeseen ja
Euroopan talousalueen sisäiseen kansainväliseen liikenteeseen. VR-Yhtymä Oy voi
harjoittaa kotimaista henkilöliikennettä yksinoikeudella Suomen rataverkolla niillä
rataosilla, jotka kuuluvat VR-Yhtymä Oy:n ja liikenne- ja viestintäministeriön väliseen
yksinoikeussopimukseen. Rataosilla, jotka eivät kuulu sopimuksen piiriin, voi mikä
tahansa rautatieyritys harjoittaa henkilöliikennettä. VR-Yhtymä Oy voi harjoittaa
yksinoikeudella Venäjän rautatieyhdysliikennettä Suomen rataverkolla siihen saakka,
kunnes uusittu Suomen ja Venäjän välinen yhdysliikennesopimus tulee voimaan.
1.3
Oikeusperusta
Nykyinen lainsäädäntö
Liikennevirasto julkaisee rautatielain mukaisesti tiedot niistä rautatielain säännöksistä sekä näiden lakien perusteella annetuista säännöksistä ja määräyksistä sekä muista säännöksistä, jotka koskevat:
1.
2.
3.
4.
5.
1
2
oikeutta rataverkolle pääsyyn,
ratamaksujen määräytymisperusteita,
ratakapasiteetin hakemista ja siihen liittyviä määräaikoja,
rautateiden liikkuvaa kalustoa koskevia vaatimuksia ja hyväksyntää sekä
muita seikkoja, jotka koskevat rautatieliikenteen harjoittamista ja sen aloittamisen edellytyksiä.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110304
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2012:343:0032:0077:FI:PDF
8
Liikennevirasto julkaisee verkkoselostuksessa tiedot rataverkon ominaisuuksista ja
laajuudesta kutakin aikataulukautta varten. Nämä tiedot sisältyvät tämän verkkoselostuksen lukuun 3. Verkkoselostuksessa julkaistaan myös Liikenneviraston rautatielain nojalla antamat määräykset:
1. erikoistuneesta ratakapasiteetista (kohta 3.4.1)
2. ylikuormitetun ratakapasiteetin etusijajärjestyksistä (kohta 4.4.3)
3. rautatiereittikohtaisista ratakapasiteetin vähimmäiskäytön kynnysmääristä (kohta 4.6).
1.4
Oikeudellinen merkitys
1.4.1
Yleistä
Verkkoselostus ei ole Liikenneviraston antama määräys, vaan se on informatiivinen
dokumentti.
1.4.2
Sitovuus
Verkkoselostuksessa julkaistut tiedot eivät vaikuta Liikenneviraston antamiin ohjeisiin tai Liikenteen turvallisuusviraston antamiin määräyksiin. Myös verkkoselostuksessa mainittavien kolmansien osapuolien tiedot voivat muuttua aikataulukauden
aikana.
1.4.3
Muutoksenhakumenettely
Liikenneviraston tekemään päätökseen voi rautatielain mukaisesti hakea oikaisua
sääntelyelimeltä, joka Suomessa on Liikenteen turvallisuusvirasto. Asianosainen saa
hakea oikaisua sääntelyelimeltä, jos päätös koskee:






23 §:ssä tarkoitettua ylikuormittunutta ratakapasiteettia
24 §:ssä tarkoitettua yksittäistä etusijajärjestystä
26 §:ssä tarkoitettua ratakapasiteetin jakamista
27 §:ssä tarkoitetun kiireellisen ratakapasiteetin jakamista
28 §:ssä tarkoitettua ratakapasiteetin peruuttamista tai käytöstä poistamista
37 §:ssä tarkoitettua ratamaksua
Oikaisuvaatimus on tehtävä Liikenteen turvallisuusvirastolle 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Liikenteen turvallisuusviraston on ratkaistava oikaisuvaatimusta koskeva asia kahden kuukauden kuluessa siitä, kun oikaisun hakija on
toimittanut sille kaikki ratkaisun tekemiseksi tarvittavat tiedot. Päätös oikaisuvaatimukseen on yksittäistä etusijajärjestystä, ratakapasiteetin jakoa ja kiireellistä ratakapasiteettihakemusta koskevassa asiassa kuitenkin annettava kymmenen päivän
kuluessa kaikkien tarvittavien tietojen toimittamisesta.
1.5
9
Verkkoselostuksen rakenne
Verkkoselostus noudattaa Euroopan rataverkon haltijoiden järjestön RailNetEuropen
yhteistä verkkoselostusrakennetta.
Verkkoselostus sisältää tämän luvun lisäksi viisi lukua. Toisessa luvussa käsitellään
rataverkolle pääsyn edellytyksiä, kolmannessa luvussa rataverkon ominaisuuksia,
neljännessä luvussa ratakapasiteetin jakoprosessiin liittyviä asioita, viidennessä
luvussa rautatieyrityksille tarjottavia palveluita ja kuudennessa luvussa ratamaksua
ja sen määräytymisperusteita. Verkkoselostuksessa on liitteitä, joissa kuvataan tarkemmin rataverkon ominaisuuksia ja rautatieliikenteen harjoittamiseen liittyviä asioita.
1.6
Verkkoselostuksen voimassaolo ja
päivittäminen
1.6.1
Voimassaolo
Verkkoselostus on voimassa aikataulukausittain ja se julkaistaan viimeistään neljä
kuukautta ennen ratakapasiteettihakemusten jättämisen määräajan päättymistä eli
12 kuukautta ennen aikataulukauden vaihtumista. Tämä verkkoselostus on tarkoitettu
aikataulukaudelle 2017 eli aikataulukaudelle 11.12.2016–9.12.2017. Aikataulukauden
2018 verkkoselostus julkaistaan viimeistään 9.12.2016.
1.6.2
Päivittäminen
Jos verkkoselostuksen luvussa 1.3 tarkoitetut tiedot muuttuvat, julkaisee Liikennevirasto muuttuneet tiedot Internet-sivuillaan http://www.liikennevirasto.fi3.
Verkkoselostuksen liitteessä 13 esitetään arvio niistä ratatöistä, jotka tehdään aikataulukauden 2017 aikana ja joilla on mahdollisesti vaikutuksia liikennöintiin. Työohjelma, töiden keskinäinen ajoitus ja töiden vaatimat ratatyöt muuttuvat rahoituksen
ja suunnittelun tarkentuessa. Liikennevirasto julkaisee ratatyöluettelon ja pitää sitä
ajan tasalla Internet-sivuillaan http://www.liikennevirasto.fi4.
Verkkoselostuksen tekstiin ja liitteisiin saattaa tulla päivityksiä sen julkaisun jälkeen.
Päivitykset tehdään Liikenneviraston Internet-sivuilla olevaan pdf-julkaisuun osoitteessa http://www.liikennevirasto.fi5.
3
http://www.liikennevirasto.fi/ammattiliikenne-raiteilla/rautateiden-verkkoselostus
4
http://www.liikennevirasto.fi/ammattiliikenne-raiteilla/liikennesuunnittelu/ratatyot
5
10
1.7
Julkaiseminen
Verkkoselostus julkaistaan kolmella kielellä: suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Mikäli
eri kieliversioiden välillä havaitaan eroavaisuuksia, noudatetaan suomenkielisen
verkkoselostuksen sisältöä. Verkkoselostuksen kaikki kieliversiot on saatavissa pdfmuotoisena Liikenneviraston Internet-sivuilta http://www.liikennevirasto.fi6.
Rataverkon kehittämissuunnitelmia vuosille 2015–2018 esitetään Liikenneviraston
toiminta- ja taloussuunnitelmassa7 (TTS). Rataverkkoa ja rautatieliikennettä koskevia tilastotietoja esitetään Liikenneviraston julkaisemassa vuosittain ilmestyvässä
Suomen rautatietilastossa8.
1.8
Yhteystiedot
Liikennevirasto
Liikennevirasto on liikenne- ja viestintäministeriön alainen virasto, joka vastaa valtion
rataverkon ylläpitämisestä ja kehittämisestä, ratakapasiteetin myöntämisestä, liikenteenohjauksesta sekä liikenteen ohjaamisesta. Liikennevirasto vastaa myös maanteiden pidosta sekä kauppamerenkulun ja muun vesiliikenteen toimintaedellytysten
kehittämisestä ja turvaamisesta.
Pääjohtaja
Strategia
Toiminnanohjaus
Suunnittelu ja
hankkeet
Talous ja
tulosohjaus
Hankehallinta
Oikeus ja
hankinta
Liikenne ja
maankäyttö
Henkilöstö ja
hallinto
Hankesuunnittelu
Viestintä ja yhteiskuntavastuu
Väylänpito
Liikenne ja tieto
ELY-ohjaus
Tieto
Kunnossapito
Infra ja
ympäristö
Liikenteen
palvelut
Liikennekeskukset
Projektien
toteutus
Kuva 1.
Liikenneviraston organisaatiokaavio.
PL 33 (Käyntiosoite: Opastinsilta 12 A)
00521 HELSINKI
Sähköposti: kirjaamo(at)liikennevirasto.fi
Internet: http://www.liikennevirasto.fi9
6
7
http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf3/lr_2013_liikenneviraston_tts_2015-2018_web.pdf
8
http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lti_2015-06_suomen_rautatietilasto_web.pdf
9
http://www.liikennevirasto.fi/etusivu
11
Markkinoilletuloon ja rautatieliikenteeseen liittyvissä asioissa voi ottaa yhteyttä sähköpostitse osoitteeseen: oss(at)liikennevirasto.fi.
Muita yhteystietoja löytyy Liikenneviraston Internet-sivuilta
http://www.liikennevirasto.fi10
Liikenne- ja viestintäministeriö
Liikenne- ja viestintäministeriön vastuulla on kaksi laajaa sektoria: liikennepolitiikka
ja viestintäpolitiikka.
Ministeriö vastaa liikennejärjestelmistä, liikenneverkoista, tavara- ja henkilöliikenteestä, liikenneturvallisuudesta ja liikenteen ilmasto- ja ympäristöasioista. Ministeriön toimialaan kuuluvat myös viestintäverkot, tietosuoja- ja tietoturvakysymykset,
tietoyhteiskuntapolitiikka, joukkoviestintä ja postitoiminta.
PL 31 (käyntiosoite: Eteläesplanadi 16–18 )
00023 VALTIONEUVOSTO
Sähköposti: kirjaamo(at)lvm.fi
Internet: http://www.lvm.fi11
Liikenteen turvallisuusvirasto (TraFi)
Liikenteen turvallisuusvirasto on liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla
toimiva keskushallinnon virasto, joka vastaa liikennejärjestelmän sääntely- ja valvontatehtävistä, edistää liikenteen turvallisuutta ja kestävää kehitystä liikennejärjestelmässä sekä tuottaa liikenteen viranomaispalveluja.
PL 320 (Kumpulantie 9)
00101 HELSINKI
Sähköposti: kirjaamo(at)trafi.fi
Internet: http://www.trafi.fi12
Kilpailu- ja kuluttajavirasto
Kilpailu- ja kuluttajaviraston tehtävät liittyvät kilpailu- ja kuluttajapolitiikan toteuttamiseen, markkinoiden toimivuuden varmistamiseen, kilpailulain ja EU:n kilpailusääntöjen täytäntöönpanoon sekä kuluttajan taloudellisen ja oikeudellisen aseman
turvaamiseen. Virastossa hoidetaan myös kuluttaja-asiamiehen valvontatehtävät.
PL 5 (käyntiosoite: Siltasaarenkatu 12 A)
00531 HELSINKI
Sähköposti: kirjaamo(at)kkv.fi
Internet: http://www.kkv.fi13
10
http://www.liikennevirasto.fi/yhteystiedot
11
http://www.lvm.fi/web/fi/etusivu
12
http://www.trafi.fi/
13
http://www.kkv.fi/
12
1.9
Rataverkon haltijoiden välinen yhteistyö
RailNetEurope (RNE)14 on voittoa tuottamaton eurooppalaisten rataverkon haltijoiden
ja ratakapasiteetin jakajien yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää kansainvälistä
liikennettä eurooppalaisessa rautatieinfrastruktuurissa.
Jokaisessa jäsenvaltiossa on RNE:n OSS-yhteyspiste (One Stop Shop -yhteyspiste)
tai henkilö. Asiakkaat voivat valita OSS-henkilön tai -pisteen, jonka kanssa he voivat
hoitaa kaikki kansainväliseen rautatieliikenteeseen liittyvät asiansa. Oli kyse sitten
rataverkolle pääsystä, kansainvälisen liikenteen ratakapasiteetin hausta tai liikennöintiin liittyvästä raportoinnista, kaikki nämä asiat hoidetaan yhdessä pisteessä.
Yhdestä OSS-pisteestä selvitetään kaikki asiat, jotka liittyvät junan kulkuun suunnitellulla reitillä, yli rajojenkin.
Rataverkon haltijoiden OSS-yhdyshenkilöiden yhteystiedot löytyvät RailNetEuropen
Internet-sivuilta osoitteesta http://www.rne.eu15. Liikennevirasto on eronnut RNE:n
jäsenyydestä 2014, mutta sen OSS-toiminta jatkuu. Yhteydenotot voi lähettää osoitteeseen oss(at)liikennevirasto.fi.
Muiden maiden verkkoselostukset
Muiden maiden rataverkon haltijoiden julkaisemien verkkoselostusten Internetosoitteet löytyvät RailNetEuropen (RNE) Internet-sivuilta http://www.rne.eu16.
1.10 Määritelmät, merkinnät ja lyhenteet
JKV on Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän ohjaus-, hallinta- ja
merkinanto-osajärjestelmää koskevan yhteentoimivuuden teknisen eritelmän
28.3.2006 liitteen B mukainen B-luokan järjestelmä ’’ATP-VR/RHK - Junakulunvalvonta (JKV)’’.
Junaliikenteen ennakkotiedot (JETI) on järjestelmä, jossa ylläpidetään ratatyön
ennakkosuunnitelmia sekä liikenteeseen vaikuttavia muutostietoja, jotka muuten olisi
annettava liikenteenohjauksen ilmoituksella.
Museoraide on raide, jonka valtion rataverkon haltija on määrännyt museoraiteeksi.
Ennen museoraiteeksi määräämistä valtion rataverkon haltijan pitää kuulla asiasta
Liikenteen turvallisuusvirastoa ja niitä rautatieliikenteen harjoittajia, jotka harjoittavat liikennettä ao. raiteella. Museoraiteella saa harjoittaa ainoastaan museoliikennettä eikä sillä saa olla muuta henkilöliikennettä eikä tavaraliikennettä.
Kiireellinen ratakapasiteetti tarkoittaa ratakapasiteettia, jota haetaan tilapäistä,
lyhytkestoista ja vaihtelevaa liikennöintitarvetta varten. Esimerkki: yksittäisinä päivinä kulkevat junat sekä työkoneet ja pysähtymiskäyttäytymiseltä tai reitin osalta vaihtelevat junat.
14
http://www.rne.eu/
15
http://www.rne.eu/oss_network.html
16
http://www.rne.eu/members_ns.html
13
KUPLA tarkoittaa kuljettajien päätelaitetta, joka mahdollistaa sähköisen tiedonsiirron
rautatieliikenteenhallintajärjestelmien sekä liikenteenohjauksen ja kuljettajan välillä.
LIIKE on tietojärjestelmä, jolla haetaan rautatieliikenteen ratakapasiteettia.
Liikenteenohjaus on rautatieliikenteen käyttämien kulkuteiden turvaamista. Liikenteenohjaus käsittää kulkuteiden turvaamisen lisäksi liikenteessä tarvittavien lupien ja
ilmoitusten antamista. Liikenteenohjaukseen sisältyy myös ratatyöalueiden turvaaminen, lupien antaminen rautateillä tehtävään työhön ja työn päättymisilmoitusten
vastaanottaminen. Liikenteen laajuuden, tarpeen ja turvalaitosten rakenteen mukaan
liikenteenohjaukseen voi osallistua omalta osaltaan tehtävästään vastaten myös asetinlaite- tai vaihdemies, vaihtotyönjohtaja, kuljettaja, työn liikenneturvallisuudesta
vastaava henkilö tai muu tehtävään asianmukaisesti määrätty henkilö.
Museoliikenne tarkoittaa laajuudeltaan vähäistä liikennettä, jota harjoittava yhteisö
ei tavoittele toiminnallaan liiketaloudellista voittoa ja liikennöinti tapahtuu museokalustolla. Museokalustolla tarkoitetaan Liikenteen turvallisuusviraston kalustorekisterissä museokalustoksi rekisteröityä kalustoa.
POHA (rautatieliikenteen poikkeamienhallintajärjestelmä) määrittelee, miten häiriöviestit välitetään ja poikkeamien hallinta toteutetaan eri osapuolien välillä. Kun
POHA-järjestelmä otetaan käyttöön, rautatieliikenteenharjoittajan oletetaan tuottavan järjestelmään häiriötietoa omalta osaltaan eli rautatieliikenteenharjoittajista
johtuvien poikkeamien osalta.
Radanpito tarkoittaa radan ja siihen kuuluvien rakenteiden, rakennelmien, laitteiden
ja järjestelmien sekä radanpidon tarvitseman kiinteän omaisuuden rakentamista ja
ylläpitoa sekä kehittämistä.
Ratakapasiteetilla tarkoitetaan rautatielain mukaan mahdollisuutta käyttää rataverkkoa ja laatia aikatauluja rataverkolla liikennöitäville reiteille. Ratakapasiteetin voi
määritellä myös niin, että se on rataverkon ominaisuuksista johtuvaa aikaan sidottua
rautatiereitin junaliikenteen välityskykyä.
Ratapurkki on ratatiedon tietovarasto, joka tarjoaa tietoa rautatieinfrastruktuurista
rautatiealalla toimiville yrityksille ja tietojärjestelmille. Käyttöliittymänä on selainsovellus, jonka kautta tietoja voi hakea kartan tai tietokantaraportoinnin kautta.
Rataverkko tarkoittaa Liikenneviraston hallinnassa olevaa valtion rataverkkoa.
Rataverkon haltijalla tarkoitetaan Liikennevirastoa taikka yksityisraiteen haltijaa,
kun raide kuuluu rautatielain (304/2011)17 soveltamisalan piiriin.
RATO eli ratatekniset ohjeet käsittävät perustiedot radan ja ratalaitteiden suunnittelusta, tarkastuksesta ja kunnossapidosta. RATO perustuu Liikenteen turvallisuusviraston antamiin määräyksiin. Liikennevirasto julkaisee RATOn18.
17
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110304
18
http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf7/radanpidon_tekniset_ohjeet_web.pdf
14
Rautatieliikenteen harjoittajia ovat rautatieyritykset, radan kunnossapitoyritykset,
rataverkolla liikennöivät rataverkon haltijat sekä museoliikenteen harjoittajat. Lisäksi
myös muut rataverkolla liikennöivät yritykset tai yhteisöt, joiden liikennöinti ei ole
päätoimista, ovat rautatieliikenteen harjoittajia.
Rautatieliikenteen harjoittaminen tarkoittaa rautatieyrityksen liikennöintiä, radan
kunnossapitoon liittyvää liikennöintiä, museoliikenteen harjoittamaa liikennöintiä,
muun kuin päätoimenaan liikennöivän yrityksen tai yhteisön liikennöintiä ja rataverkon haltijan liikennöintiä rataverkolla.
Rautatieyritys tarkoittaa julkista tai yksityisoikeudellista yhtiötä tai muuta yhteisöä,
Euroopan talousalueella myönnetyn toimiluvan nojalla päätoimenaan harjoittaa rautateiden henkilö- tai tavaraliikennettä ja joka on velvollinen huolehtimaan vetopalveluista; rautatieyrityksellä tarkoitetaan myös yksinomaan vetopalveluja tarjoavaa yritystä.
Sulkumerkit ( ) tarkoittavat, että sulkumerkkien välissä oleva kohde ei kuulu luetteloituun asiaan.
Säännöllinen ratakapasiteetti tarkoittaa ratakapasiteettia, jota haetaan säännöllistä,
pitkäkestoista ja samanlaisena toistuvaa liikennöintiä varten. Esimerkki: tarve liikennöidä läpi vuoden maanantaista lauantaihin tai kolmen kuukauden ajan tiistaisin ja
torstaisin.
TURI on Liikenneviraston turvallisuuden ja riskienhallinnan tietojärjestelmä.
TURO tarkoittaa turvallisuusohjeita radanpidossa. Liikennevirasto julkaisee ohjeet
Internet-sivuillaan http://www.liikennevirasto.fi19.
VIRVE on lyhenne kirjainsanasta viranomaisradioverkko. VIRVE-verkko on maailman
ensimmäinen maanlaajuinen TETRA-teknologiaan perustuva radiopuhelinverkko, joka
on otettu valtakunnalliseen käyttöön vuonna 2002.
Yhteensovittaminen tarkoittaa menettelyä, jonka avulla Liikennevirasto ratkaisee
tilanteet, joissa eri rautatieyritysten ratakapasiteettihakemukset ovat keskenään
päällekkäisiä.
Yksityisraide tarkoittaa muuta kuin Liikenneviraston omistamaa raidetta.
Muut tarkemmat määritelmät löytyvät RATOsta (Ratatekniset ohjeet)20.
19
http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lo_2015-06_turo_web.pdf
20
2
Rataverkolle pääsy
2.1
Johdanto
15
Luvussa kaksi kuvataan rataverkolle pääsyn ja liikennöinnin harjoittamisen edellytykset. Liikennöinnin harjoittamisen edellytyksiä ovat toimilupa, rautatieyrityksen tai
museoliikenteen harjoittajan turvallisuustodistus, myönnetty ratakapasiteetti ja rataverkon käyttösopimus. Tässä luvussa kuvataan lisäksi mm. liikkuvan kaluston hyväksyntämenettelyä ja liikenneturvallisuustehtäviä hoitavan henkilöstön kelpoisuuteen
liittyviä asioita.
2.2
Yleiset rataverkolle pääsyn edellytykset
Rataverkolle pääsyn edellytykset kuvataan rautatielaissa (304/2011)21. Valtion rataverkolla on noudatettava Liikenteen turvallisuusviraston ja Liikenneviraston määräyksiä ja ohjeita. Tiedot Liikenteen turvallisuusviraston voimassa olevista määräyksistä
ovat saatavissa Finlexin verkkosivuilta osoitteessa http://www.finlex.fi22 sekä Liikenteen turvallisuusviraston Internet-sivuilta http://www.trafi23. Tiedot Liikenneviraston
ohjeista ovat saatavissa Liikenneviraston Internet-sivuilta
http://www.liikennevirasto.fi24.
Valtioneuvoston asetuksessa rautatiejärjestelmän turvallisuudesta ja yhteentoimivuudesta (372/2011)25 säädetään mm. rautatiejärjestelmää koskevista olennaisista
vaatimuksista.
Valtion rataverkolla liikennöivissä vetureissa on oltava toimiva junien kulunvalvonnan
veturilaite. Poikkeuksena on kalusto, jolle Liikenteen turvallisuusvirasto on myöntänyt
poikkeusluvan liikennöintiin ilman ao. laitetta. Lisätietoa kappaleesta 3.3.3.6.
2.2.1
Yleiset edellytykset rautatieliikennöinnin harjoittamiseksi
Rautatieliikennöinnin harjoittaminen valtion rataverkolla edellyttää rautatieyritykseltä ja rautatieyritysten kansainväliseltä yhteenliittymältä seuraavien edellytysten täyttymistä:
1.
Rautatieyrityksellä tai rautatieyritysten kansainvälisellä yhteenliittymällä tulee
olla rautatielain mukainen liikenne- ja viestintäministeriön myöntämä tai vastaava Euroopan talousalueella myönnetty rautatieyrityksen toimilupa.
2. Rautatieliikenteen harjoittajalla on oltava rautatielain mukainen Liikenteen turvallisuusviraston myöntämä tai hyväksymä turvallisuustodistus, joka kattaa kaikki ne rautatiereitit, joilla liikennettä aiotaan harjoittaa.
3. Rautatieliikenteen harjoittajalle on myönnetty ratakapasiteettia aiottua liikennettä varten.
21
22
http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/normi/499001/
23
http://www.trafi.fi/rautatiet/saadokset/kansalliset_maaraykset
24
25
16
4. Rautatieliikenteen harjoittaja on tehnyt Liikenneviraston kanssa rataverkon käyttösopimuksen.
5. Rautatielain ja sen nojalla säädetyt tai määrätyt rautatieliikenteen harjoittamisen
edellytykset täyttyvät muutoin.
Rataverkolle pääsyn edellytyksiä ja tavaraliikenteen markkinoilletulon vaiheita on
esitetty prosessikaavion muodossa kuvassa 2.
Kuva 2.
Tavaraliikenteen markkinoilletulon vaiheet.
Museoliikenne
Museoliikennettä koskevat samat, tässä verkkoselostuksessa kuvatut vaatimukset
kuin muuta rautatieliikenteen harjoittamista, lukuun ottamatta toimilupaa ja rataverkon käyttösopimusta. Museoliikenteen harjoittajalta edellytetään Liikenteen turvallisuusviraston myöntämää turvallisuustodistusta. Turvallisuustodistus myönnetään hakemuksesta enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Turvallisuustodistuksen
saamisen edellytykset on esitelty kappaleessa 2.2.4. Jatkossa rataverkon käyttösopimuksen tekeminen on vapaaehtoista, mutta Liikennevirasto edellyttää tämän
sopimuksen tekemistä aikataulukausittain.
Museoliikenteen harjoittajat voivat hakea ratakapasiteettia ainoastaan kiireellisenä
ratakapasiteettina.
Museoliikenteen määräys (RVI/295/411/2008) on kumottu ja korvattu Liikenteen
turvallisuusviraston määräyksellä "Käyttötoiminta ja liikenteen hallinta (TRAFI/
22100/03.04.02.00/2012)26. Kaikilta osin uusi määräys ei ohjeista museoliikenteen
liikennöintiä, joten museoliikenteen harjoittajien on syytä tarkistaa mm. JKV-laitetta
koskeva ohjeistus Liikenteen turvallisuusvirastosta. Lisätietoa löytyy kappaleesta
3.3.3.6.
26
http://www.finlex.fi/data/normit/41501-TRAFI_22100_03.04.02.00_2012_Fi.pdf
2.2.2
17
Edellytykset rataverkon käytölle
Seuraavat rautatieyritykset ja rautatieyritysten kansainväliset yhteenliittymät voivat
käyttää valtion rataverkkoa rautatieliikenteen harjoittamiseen:
1.
kotimaisessa tavaraliikenteessä ja Euroopan talousalueeseen kuuluvien valtioiden välisessä kansainvälisessä rautatieliikenteessä rautatielaissa tarkoitettu rautatieyritys tai rautatieyritysten kansainvälinen yhteenliittymä
2.
VR-Yhtymä Oy voi harjoittaa kotimaista henkilöliikennettä yksinoikeudella Suomen rataverkolla niillä rataosilla, jotka kuuluvat VR-Yhtymä Oy:n ja liikenne- ja
viestintäministeriön yksinoikeussopimuksen piiriin. Rataosilla, jotka eivät kuulu
sopimuksen piiriin, voi mikä tahansa rautatieyritys harjoittaa henkilöliikennettä.
VR-Yhtymä Oy voi harjoittaa yksinoikeudella Venäjän rautatieyhdysliikennettä
Suomen rataverkolla siihen saakka, kunnes uusittu Suomen ja Venäjän välinen
yhdysliikennesopimus tulee voimaan.
Nämä rautatieyritykset saavat käyttää rataverkkoa rautatielain mukaisesti ja valtion
rataverkon liikennepaikkoja harjoittamaansa liikennettä varten rataverkon käyttösopimuksen mukaisesti. Myös muu rautatieliikenteen harjoittaja saa käyttää valtion
rataverkkoa edellyttäen, että liikennöinnistä on sovittu Liikenneviraston kanssa.
2.2.3
Toimilupa
Liikenne- ja viestintäministeriö myöntää toimiluvan Suomeen sijoittautuneelle hakijalle rautatieliikenteen harjoittamiseen. Myönnetty toimilupa on voimassa toistaiseksi, ja ministeriö tarkastaa toimiluvan ja sen ehdot viiden vuoden välein toimiluvan
myöntämisestä. Yhdessä Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa myönnetty
toimilupa on voimassa koko Euroopan talousalueella. Muualla myönnetty toimilupa
on toimitettava liikenne- ja viestintäministeriölle tiedoksi.
Toimiluvan saamisen edellytyksenä on, että yritys harjoittaa päätoimenaan rautatieliikennettä, yritys on riittävän vakavarainen ja että yrityksellä on pätevä johto ja riittävä vastuuvakuutus. Toimilupahakemus toimitetaan liikenne- ja viestintäministeriöön.
2.2.4
Turvallisuustodistus
Turvallisuustodistuksen myöntää kansallinen rautatieturvallisuusviranomainen, joka
on Suomessa Liikenteen turvallisuusvirasto.
Mikäli rautatieyrityksellä on jossain toisessa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa
maassa myönnetty turvallisuustodistuksen A-osa, sen on haettava turvallisuustodistuksen B-osaa Liikenteen turvallisuusvirastolta ennen kuin se voi aloittaa rautatieliikenteen tai radanpidon harjoittamisen Suomessa.
Turvallisuustodistus myönnetään tai hyväksytään enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Turvallisuustodistuksen voimassaolon päätyttyä yrityksen on haettava uutta
turvallisuustodistusta.
18
Turvallisuustodistus muodostuu kahdesta osasta. A-osalla hyväksytään turvallisuusjohtamisjärjestelmä ja B-osalla ne turvallisuustodistuksen haltijan antamat asiakirjat
ja järjestelyt, jotka liittyvät säädettyjen edellytysten täyttymiseen. Turvallisuustodistuksella varmistetaan, että hakija täyttää toiminnalleen asetetut turvallisuusvaatimukset ja että yrityksellä on edellytykset toimia turvallisesti rataverkolla. Nämä
vaatimukset on esitetty rautatielaissa. Turvallisuustodistukseen voidaan muutoinkin
sisällyttää rautatieliikenteen turvallisuutta koskevia ehtoja, joiden perusteena on
rautatieliikenteen turvallisuuden varmistaminen ottaen huomioon hakijan rautatieliikenteen luonne ja laajuus. Edellä mainittuja vaatimuksia tarkennetaan Liikenteen
turvallisuusviraston antamassa ohjeessa turvallisuustodistuksen hakemisesta.
Liikenteen turvallisuusvirasto edellyttää, että:
 hakijalla on vaatimusten mukainen turvallisuusjohtamisjärjestelmä
 hakija osoittaa täyttävänsä ne rataverkon käyttöä koskevat säännöt ja määräykset, jotka koskevat sitä verkon osaa, jossa se aikoo harjoittaa liikennettä tai liikennöidä ja hakija osoittaa voivansa varmistaa säännösten ja määräysten noudattamisen,
 hakija osoittaa, että sen henkilöstöryhmät ja sen käyttämän alihankkijan henkilöstöryhmät ovat asianomaisten [verkkoa koskevien] määräysten mukaisesti tehtäväänsä koulutettuja ja päteviä;
 hakija osoittaa, että sen käyttämä liikkuva kalusto on asianomaisten [verkkoa
koskevien] määräysten mukainen ja että sen liikkuvan kaluston huolto ja kunnossapito on järjestetty asianmukaisesti.
Liikenteen turvallisuusvirasto on antanut ohjeen turvallisuustodistuksen hakemisesta
ja Liikenteen turvallisuusvirastosta on saatavissa lomake, jolla turvallisuustodistusta
haetaan. Hakemus liitteineen toimitetaan Liikenteen turvallisuusvirastoon, joka käsittelee saapuneen hakemuksen ja pyytää tarvittaessa hakijalta lisäselvityksiä. Liikenteen turvallisuusvirasto ratkaisee turvallisuustodistuksen myöntämistä tai hyväksymistä koskevan asian neljän kuukauden kuluessa siitä, kun hakija on toimittanut
hakemuksen ratkaisemiseksi tarvittavat tiedot. Liikenteen turvallisuusvirasto voi
myöntää tai hyväksyä turvallisuustodistuksen koskemaan valtion rataverkkoa kokonaisuudessaan tai yksittäisiä rautatiereittejä. Virasto voi tarkistaa turvallisuustodistuksen tai sen osan, jos rautatiejärjestelmän turvallisuutta koskevia säännöksiä
tai määräyksiä muutetaan olennaisesti. Jos turvallisuustodistuksen haltijan harjoittaman toiminnan luonne tai laajuus muuttuu oleellisesti, sen tulee hakea turvallisuustodistuksen hyväksymistä uudelleen siltä osin, kuin muutos vaikuttaa turvallisuustodistuksen edellytyksiin.
2.2.5
Vakuuttamisvelvollisuus
Rautatieliikenteen harjoittajalla ja radanpidon töitä tekevällä yhtiöllä on oltava voimassa oleva riittävä vastuuvakuutus tai muu sitä vastaava järjestely raidekulkuneuvon käyttämisestä toiselle aiheutuneen sellaisen vahingon varalle, josta rautatieliikenteen harjoittaja tai radanpidon töitä tekevä yhtiö on lain tai sopimuksen
perusteella vastuussa. Vakuutuksen tai muun sitä vastaavan järjestelyn riittävyyttä
arvioitaessa on otettava huomioon toiminnan luonne ja laajuus sekä toiminnasta
aiheutuvat riskit. Vakuutuksen tai muun sitä vastaavan järjestelyn on oltava voimassa
koko sen ajan, jolloin toimintaa harjoitetaan. Lisätietoja löytyy Liikenteen turvallisuusviraston vastuuvakuutusta koskevasta ohjeesta27.
27
http://www.trafi.fi/filebank/a/1327667636/d582c3ee14540cf9601cad2e3d3e6401/9079-OHJE_RAUTATIELIIKENTEEN_HARJOITTAJAN_vastuuvakuutuksesta.pdf
2.3
Muita rataverkolle pääsyyn liittyviä
asioita
2.3.1
Puitesopimus
19
Liikennevirasto voi tehdä ratakapasiteetin hakijan kanssa ratakapasiteetin käytöstä
puitesopimuksen, jonka tarkoituksena on määrittää hakijan tarvitseman ratakapasiteetin ominaispiirteet. Puitesopimus ei kuitenkaan oikeuta ratakapasiteetin hakijaa
saamaan sopimuksen mukaista ratakapasiteettia.
Rautatieyrityksen on haettava puitesopimuksen mukaista ratakapasiteettia jokaista
aikataulukautta varten. Liikennevirasto myöntää myös puitesopimuksen mukaisen
ratakapasiteetin hakemuksesta rautatielain mukaisessa menettelyssä. Vastaavasti
rataverkon käyttösopimus tehdään kutakin aikataulukautta varten puitesopimuksesta
huolimatta. Puitesopimus ei rajoita rautatielain säännösten soveltamista muihin ratakapasiteetin hakijoihin.
Puitesopimus tehdään enintään viideksi vuodeksi. Liikennevirasto voi kuitenkin erityisestä syystä tehdä pitempiaikaisia puitesopimuksia. Viittä vuotta pitempien sopimusten tekemisen perusteena voivat kuitenkin olla vain sopijapuolen kuljetusliiketoimintaan liittyvät sopimukset, erityisinvestoinnit tai erityiset liiketoimintariskit. Lisäksi
perusteena voivat olla erityisen painavat syyt, jotka perustuvat sopijapuolen laajoihin
ja pitkäaikaisiin investointeihin ja tällaisiin toimiin sisältyviin sopimussitoumuksiin.
Liikennevirasto ei toistaiseksi tee puitesopimuksia.
2.3.2
Rataverkon käyttösopimus
Rautatieyrityksen ja museoliikenteen harjoittajan on tehtävä Liikenneviraston kanssa
rataverkon käyttösopimus valtion rataverkon sekä rautatieliikenteen harjoittamisen
kannalta keskeisten palvelujen käytöstä. Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi liikennepaikkojen raiteiden ja liikenteenohjauspalveluiden käyttö. Osapuolten välillä voidaan sopia myös mahdollisista muista rautatieliikenteen harjoittamisen kannalta
tarpeellisista käytännön järjestelyistä.
Rautatieliikenteen harjoittajan tulee ottaa yhteyttä Liikennevirastoon käyttösopimuksen valmistelua ja sopimusneuvotteluita varten mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, mielellään jo ennen ratakapasiteetin hakemista. Rataverkon käyttösopimuksessa
huomioidaan rautatieliikenteen harjoittajalle myönnetyn ratakapasiteetin luonne ja
laajuus. Käyttösopimus tehdään kutakin aikataulukautta varten erikseen ja sitä voidaan muuttaa, jos aikataulukauden aikana tehdyt ratakapasiteetin jakoa koskevat
päätökset tai muut, esimerkiksi rataverkon kuntoon ja käytettävyyteen liittyvät seikat
sitä edellyttävät. Sopimus voidaan tehdä, kun kaikki rautatielain mukaiset edellytykset rautatieliikenteen harjoittamiselle täyttyvät. Käyttösopimuksen tekemisen ja ratakapasiteetin myöntämisen jälkeen liikennöinti voidaan aloittaa.
20
2.3.3
Muut rataverkon käyttöön liittyvät sopimukset
Rataverkon haltijoiden välinen sopimus
Sopimuksessa sovitaan mm. rataverkkojen välisestä liikennöinnistä, liikenteenohjauksesta, rataverkkojen rajakohdasta, sen omistuksesta ja kunnossapidosta sekä
rataverkon haltijoiden välisestä yhteistyöstä. Sopimuksen saadakseen rataverkon
haltijan tulee ottaa vapaamuotoisesti yhteyttä Liikennevirastoon osoitteeseen kirjaamo(at)liikennevirasto.fi.
Yksittäisen liikennepaikan käyttösopimus
Valtion rataverkkoa tai sen yksittäisiä liikennepaikkoja käyttävien muiden kuin päätoimisten rautatieliikenteen harjoittajien on tehtävä Liikenneviraston kanssa käyttösopimus ennen liikenteen aloittamista. Sopimus uusitaan aikataulukausittain. Sopimuksen saadakseen rautatieliikenteen harjoittajan tulee lähettää vapaamuotoinen
hakemus Liikennevirastolle osoitteeseen kirjaamo(at)liikennevirasto.fi.
Ratapihasopimus
Liikennepaikoille, joissa liikennöi monta rautatieliikenteen harjoittajaa, tehdään kaikkien toimijoiden kesken tarvittaessa ratapihasopimus. Sopimuksessa sovitaan ao.
ratapihaa ja ratapihan osia koskevista yhteisistä pelisäännöistä, raiteiston käytöstä ja
liikennöinnistä. Ratapihasopimus tehdään rataverkon käyttösopimuksen liitteeksi.
Ratapihasopimus uusitaan aikataulukausittain. Liikennevirasto toimii ratapihasopimusneuvottelujen koollekutsujana.
Resiinaliikennesopimus
Resiinaliikennettä ei saa harjoittaa valtion rataverkon niillä rataosilla, joissa harjoitetaan kaupallista liikennettä. Joillekin liikenteestä suljetuille rataosille voidaan tehdä
resiinaliikennesopimus, jos radan kunto ja turvallisuusnäkökohdat sen sallivat. Tällaisen sopimuksen tekemistä harkitaan aina tapauskohtaisesti ja Liikennevirasto voi
kieltäytyä sen tekemisestä. Yhteydenotot tulee lähettää osoitteella kirjaamo(at)liikennevirasto.fi.
Radan kunnossapitäjien rataverkon käyttösopimus
Niiden kunnossapitourakoitsijoiden, joilla on voimassaoleva radan kunnossapitosopimus rataverkon haltijan kanssa (tai rataverkon haltijan kunnossapitäjän aliurakoitsija) ei tarvitse tehdä erillistä rataverkon käyttösopimusta, sillä kunnossapitosopimus sisältää jo rataverkon käyttöoikeuden. Niiden urakoitsijoiden, joilla ei ole
sopimusta rataverkon haltijan kanssa tai ei ole aliurakointisuhdetta, tulee olla yhteydessä rataverkon haltijaan rataverkon käyttösopimuksen tarpeen arvioimiseksi. Lisätietoa Liikenneviraston rataverkon käyttö – yksiköstä.
Sopimus valtion rataverkon raiteiden käyttämisestä kaluston säilyttämiseen
Rautatieyrityksen on säännöllisen vuosikapasiteetin haun yhteydessä ilmoitettava
karkealla tasolla ratapihojen käyttötarpeensa (käyttöaikatarve ja toiminnallinen tarve,
kuten esimerkiksi järjestelytyö ja kaluston seisontatarve sekä mahdollisuuksien mukaan myös raiteiden varautuminen). Ratapihojen raiteiston käyttötarve ja oikeus käyttää raiteistoja käydään läpi ja sovitaan rataverkon käyttösopimuksessa.
21
Jos museoliikenteen harjoittajilla on tarvetta säilyttää kalustoaan valtion rataverkolla,
kaluston säilyttämisestä on tehtävä sopimus rataverkon haltijan kanssa. Tällaisen
sopimuksen tekemistä harkitaan aina tapauskohtaisesti ja rataverkon haltijan voi
kieltäytyä sen tekemisestä perustelluista syistä. Sopimushakemukset tulee lähettää
osoitteella kirjaamo(at)liikennevirasto.fi.
VIRVE-sopimus
Liikenteenohjauksen ja junien kuljettajien välisessä viestinnässä käytetään valtion
rataverkolla VIRVE-verkkoa. Rautatieliikenteen harjoittajien on tehtävä VIRVEsopimus Liikenneviraston kanssa. Sopimuksen saadakseen yrityksen tulee täyttää
Liikenneviraston Internet-sivuilta löytyvä lomake ja lähettää se Liikennevirastoon.
2.4
Liikennöintiä koskevat määräykset ja
ohjeet
Liikennöintiä koskevat määräykset28 ovat Finlexin verkkosivuilla ja ohjeet Liikenteen
turvallisuusviraston29 ja Liikenneviraston Internet-sivuilla30.
2.5
Erikoiskuljetukset
Erikoiskuljetuksia koskevia rajoituksia käsitellään luvussa 3.4 ja liitteessä 17. Rautatieliikennettä ja -kalustoa koskevat määräykset ovat Finlexin verkkosivuilla
http://www.finlex.fi31
ja
Liikenteen
turvallisuusviraston
Internet-sivuilla
32
http://www.trafi.fi . Muut ohjeet löytyvät Liikenneviraston Internet-sivuilla
Erikoiskuljetusluvan myöntää toistaiseksi VR Transpoint. Erikoislupakäytäntöa kehitetään vuoden 2016 aikana. Lisätietoja erikoisluvista löytyy liitteistä 4, 12 ja 17.
2.6
Vaarallisten aineiden kuljettaminen
Vaarallisten aineiden kuljettamista käsitellään luvussa 3.4.3 (vaaralliset aineet). Rautatieliikennettä ja -kalustoa koskevat määräykset ovat Finlexin verkkosivuilla
http://www.finlex.fi34
ja
Liikenteen
turvallisuusviraston
Internet-sivuilla
http://www.trafi.fi35.
28
29
http://www.trafi.fi/rautatiet
30
31
32
http://www.trafi.fi/sanapilvi/liikkuva%2Bkalusto?theme=13
33
34
35
http://www.trafi.fi/rautatiet
22
2.7
Rautateiden liikkuva kalusto
Liikkuvan kaluston käyttöön ottamiseen on oltava Liikenteen turvallisuusviraston
myöntämä käyttöönottolupa. Käyttöönottolupa voidaan myöntää liikkuvalle kalustolle, joka täyttää Suomessa voimassa olevat lainsäädännön mukaiset vaatimukset.
Vaatimukset perustuvat Euroopan unionin oikeuden mukaisiin rautatiejärjestelmän
yhteentoimivuusvaatimuksiin, ja Liikenteen turvallisuusvirasto antaa niitä täydentävät tarkemmat määräykset. Vaatimustenmukaisuus voidaan osoittaa EU-tarkastusvakuutuksella tai vastaavalla muulla Euroopan talousalueella annetulla vakuutuksella.
Ennen käyttöönottoluvan myöntämistä Liikenteen turvallisuusvirasto pyytää mahdollisten rajoitusten määrittämiseksi Liikenneviraston lausuntoa kalustotyypin tai
-yksikön tiettyjen ominaisuuksien soveltuvuudesta rataverkolle.
Liikenteen turvallisuusvirasto pitää rautatiejärjestelmän turvallisuuden edistämiseksi
ja liikkuvan kaluston yksilöimiseksi rekisteriä, jonka avulla valvotaan liikkuvan kaluston kelpoisuutta ja liikenneturvallisuutta. Liikkuva kalusto rekisteröidään Liikenteen
turvallisuusviraston ylläpitämään rekisteriin, jos liikkuva kalusto on saanut käyttöönottoluvan Suomessa. Rekisteriin merkitään myös sellainen valtion rataverkolla käytettävä liikkuva kalusto, joka on saanut käyttöönottoluvan muualla Euroopan talousalueella tai talousalueen ulkopuolisessa valtiossa. Rekisteriin merkitään myös
yksityisraiteilla käytettävä liikkuva kalusto.
Liikenteen turvallisuusvirasto voi rekisteröidä liikkuvan kaluston hakemuksesta myös
määräajaksi. Myös sellainen liikkuva kalusto, joka on saanut käyttöönottoluvan toisessa valtiossa, voidaan rekisteröidä määräajaksi, jos sille on myönnetty käyttöottolupa Suomessa ja sitä käytetään valtion rataverkolla ainoastaan väliaikaisesti.
Liikkuvan kaluston rekisteriin on merkittävä tiedot liikkuvan kaluston omistajasta,
haltijasta ja vuokraajasta. Muista liikkuvan kaluston rekisteriin merkittävistä tiedoista
annetaan tarkemmat säännökset valtioneuvoston asetuksella.
Suomen ja Venäjän välisessä rautatieyhdysliikenteessä käytettävästä liikkuvasta
kalustosta on rekisteriin merkittävä tiedot kulkuneuvon omistajasta tai vuokraajasta,
kulkuneuvon käyttöön liittyvistä mahdollisista rajoituksista sekä kulkuneuvon huoltosuunnitelmaan liittyvistä turvallisuuden kannalta olennaisista tiedoista.
Tarkempaa tietoa vaatimuksista ja muista kalustoasioista saa Liikenteen turvallisuusvirastosta.
Liikkuvan kaluston, jota käytetään yksinomaan ratatyössä, hyväksyy Liikennevirasto.
Jos kalustoa käytetään jossain vaiheessa junana tai vaihtotyössä, kaluston hyväksyy
Liikenteen turvallisuusvirasto.
Rataosalla Toijala–Valkeakoski on 20 tasoristeystä varustettu tasoristeyksen huomiolaitteella. Rataosalla liikkuvassa vetokalustossa ja ratatyökoneessa tulee olla huomiolaitteiden ohjaamiseen tarkoitettu veturiyksikkö, jonka rataosalla liikennöivä yksikkö
saa käyttöönsä Toijalan asemalta tai ratapihalta. Toimintaohje löytyy Liikenneviraston Internet-sivuilta http://www.liikennevirasto.fi36.
36
http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf4/paatos_2014_huomiolaitteiden_kayttoonotto_web.pdf
23
Kaikessa liikkuvassa kalustossa tulee olla RFID-tunniste.
Liikennevirasto edellyttää, että Liikenneviraston toimittama KUPLA-sovellus on käytössä kaikissa valtion rataverkolla liikkuvissa yksiköissä, myös vaihtotyöliikenteessä
yksittäisen liikennepaikan sisällä. Lisätietoja löytyy kappaleesta 3.3.3.4.
Ratatyökoneita koskevia määräyksiä ja ohjeita on luettavissa LIMOn osasta 637 (Liikkuvan kaluston tekniset määräykset ja ohjeet).
2.8
Liikenneturvallisuustehtäviä hoitavan
henkilöstön kelpoisuus
Liikenneturvallisuustehtäviä hoitavilla henkilöillä tulee olla tehtävien asianmukaisen
hoitamisen vaatima terveys, koulutus ja muu kelpoisuus. Kelpoisuudesta säädetään
tarkemmin 1.1.2010 voimaan tulleessa laissa rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuustehtävistä (jäljempänä ns. kelpoisuuslaki). Kelpoisuuslakia on muutettu lailla
rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuustehtävistä annetun lain muuttamisesta
860/2012, joka tuli voimaan 1.1.2013 (1664/2009)38 . Kelpoisuuslailla säädetään
rautatieliikenteen liikenneturvallisuuteen välittömästi vaikuttavien liikenneturvallisuustehtäviä hoitavien henkilöiden kelpoisuusvaatimuksista. Näissä tehtävissä toimivien tulee täyttää myös Liikenteen turvallisuusviraston määräyksissä asetetut terveydentila-, koulutus- ja muut kelpoisuusvaatimukset. Kelpoisuusvaatimukset vaihtelevat tehtävien mukaan.
Kelpoisuuslain nojalla on annettu kolme valtioneuvoston asetusta, jotka tulivat voimaan 15.1.2013. Valtioneuvoston asetuksessa 12/201339 säädetään rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuustehtäviä hoitavilta vaadittavasta kielitaidosta. Valtioneuvoston asetuksessa 13/201340 on säännökset muun muassa rautateiden liikenneturvallisuuskoulutusta antavia oppilaitoksia, kouluttajia ja liikkuvan kaluston
kuljettajan tutkinnon vastaanottajia koskevista vaatimuksista. Valtioneuvoston asetuksessa 11/201341 on säännökset Liikenteen turvallisuusviraston ylläpitämään rautatiejärjestelmän kelpoisuusrekisteriin ja toiminnanharjoittajan ylläpitämään lisätodistusrekisteriin tallennettavista liikenneturvallisuustehtäviä hoitavien henkilöiden
kelpoisuutta koskevista tiedoista.
Liikenteen turvallisuusvirasto on antanut kelpoisuuslain nojalla kelpoisuusvaatimuksista tarkemmat määräykset. Määräys rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuustehtävien koulutusohjelmista tuli voimaan 1.1.2011. Lisäksi virasto on antanut 3.1.2011
voimaantulleet rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuustehtäviä hoitavien terveydentilavaatimuksia ja terveystarkastusten tekemistä koskevat määräykset. Liikenteen
turvallisuusvirasto on myös antanut määräyksen rautatiejärjestelmän liikenne-
37
http://www.trafi.fi/filebank/a/1337751267/76847b3ff91e21745ca9ff5193d7c8e9/9723Kumottu-LIMO_6.pdf
38
39
40
41
24
turvallisuustehtäviä hoitavien psykologista soveltuvuutta koskevista vaatimuksista ja
psykologisten henkilöarviointien tekemisestä, joka tuli voimaan 15.5.2012.
Kelpoisuuslaki muutoksineen sekä kelpoisuuslain nojalla annetut valtioneuvoston
asetukset ja määräykset ovat luettavissa Liikenteen turvallisuusviraston sivuilla osoitteessa http://www.trafi.fi (Säädökset)42.
Kelpoisuuslain soveltamisalaan eivät kuitenkaan kuulu tehtävät, joilla katsotaan olevan ainoastaan välillistä vaikututusta rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuuteen.
Liikennevirasto on siten muun muassa ratatyössä tarvittavien radanpidon teknisten
erityispätevyyksien (muiden kuin liikenneturvallisuuspätevyyksien) osalta antanut
radanpidon turvallisuusohjeet, jotka tulivat voimaan 1.5.2015. Ohjeisto on luettavissa
Liikenneviraston sivuilla osoitteessa http://www.liikennevirasto.fi43.
Rautatieliikenteen harjoittajan on turvallisuustodistuksen myöntämiseksi tai
hyväksymiseksi toimitettava Liikenteen turvallisuusvirastolle tiedot palveluksessaan
olevien tai toiminnassaan mukana olevien rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuustehtäviä hoitavien ja tarvittavassa laajuudessa tapauskohtaisesti radanpidon teknisiä
pätevyyksiä hoitavien henkilöiden kelpoisuuksista. Liikenteen turvallisuusvirasto voi
turvallisuustodistusta myöntäessään tarvittaessa myös muutoin tutkia tarkemmin,
täyttääkö jokin rautatieliikenteen harjoittajan (toiminnanharjoittajan) palveluksessa
tai toiminnassa mukana oleva henkilö tai henkilöryhmä sille asetetut kelpoisuusvaatimukset.
Rajoitetun alueen pätevyydellä liikkuminen (kuljettajapätevyys)
Rajoitetulla alueella tarkoitetaan yksityisraidetta, jolta on liikennöintiyhteys ja jolta
liikennöidään valtion rataverkolle tai toiselle yksityisraiteelle tai jolle liikennöidään
valtion rataverkolta tai toiselta yksityisraiteelta sekä valtion rataverkon sitä aluetta,
jolla yksityisraiteelta tuleva yksikkö saa liikennöidä liikennöinnistä Liikenneviraston
kanssa tehdyn sopimuksen perusteella.
Hyväksytysti suoritettu ”Kuljettaja, vaihtotyö, rajoitettu alue” -koulutusohjelma antaa
tehtäväkohtaisen pätevyyden kuljettajaksi rajoitetulla alueella vaihtotyössä ja vaihtotyönjohtajaksi rajoitetulla alueella. Lisäksi koulutusohjelma antaa tehtäväkohtaisen
pätevyyden liikenteenohjaukseen eli henkilö voi toimia kulkutien turvaajana ja luvanantajana liikenteenohjaajan alaisuudessa.
42
http://www.trafi.fi/rautatiet/kelpoisuus
43
3
Rataverkko
3.1
Johdanto
25
Verkkoselostuksessa kuvataan Liikenneviraston hallinnassa oleva valtion rataverkko.
Liikenneviraston radanpitoon kuuluvat radan ja siihen kuuluvien rakenteiden, rakennelmien ja laitteiden sekä radanpidon tarvitseman kiinteän omaisuuden rakentaminen ja ylläpito sekä suunnittelu.
3.2
Rataverkon laajuus
3.2.1
Moniraiteiset rataosuudet
3.2.1.1
Kaksiraiteiset rataosuudet
Leppävaara–Kirkkonummi
Huopalahti–Havukoski
Kytömaa–Kyrölä
Purola-Riihimäki–Sääksjärvi
Kouvola–Juurikorpi
Pohjois-Louko–Seinäjoki asema–Lapua
Kytömaa–Hakosilta
Riihimäki asema–Luumäki
Tampere tavara–Lielahti
Tampere Järvensivu–Orivesi
Kokkola–Karhukangas
3.2.1.2
Kolmiraiteiset rataosuudet
Kyrölä–Purola
Sääksjärvi–Tampere tavara
3.2.1.3
Neliraiteiset rataosuudet
Helsinki asema–Leppävaara
Helsinki asema–Kytömaa
3.2.2
Käytettävissä oleva rataverkko
Valtion rataverkon rautatiereitit on esitetty kuvassa 3 ja liitteessä 1.
Seuraavat rataosat on suljettu liikenteeltä:
 Aittaluoto–Parkano
 Kihniö–Haapamäki
 Pesiökylä–Taivalkoski
 Kolari–Äkäsjoki
 Niesa–Rautuvaara
 Kiukainen–Säkylä
 Isokylä–Kelloselkä
 Lautiosaari–Elijärvi
26






Lohja–Lohjanjärvi
Otava–Otavan satama
Yläkoski–Iisvesi
Rantasalmi–Savonlinna
Vaasa-Vaskiluoto
Seinäjoki-Kaskinen
Mahdollisista muutoksista tiedotetaan Liikenneviraston Internet-sivuilla
3.2.3
Liittyvät rataverkot
Suomesta on raideyhteys Ruotsiin Tornion kautta. Tornio–Haaparanta-rataosan
liikenteenhoidon pääpiirteet esitetään liitteessä 3. Ruotsissa rataverkon haltija on
Trafikverket.
Suomesta on raideyhteys Venäjälle Vainikkalasta, Imatrankoskelta, Niiralasta ja Vartiuksesta. Suomen ja Venäjän välisestä rautatieliikenteestä on sovittu maiden välisessä rautatieyhdysliikennesopimuksessa. Venäjän liikenne ei ole Euroopan talousalueen sisäistä kansainvälistä liikennettä. VR-Yhtymä Oy voi harjoittaa yksinoikeudella Venäjän rautatieyhdysliikennettä Suomen rataverkolla siihen saakka,
kunnes uusittu Suomen ja Venäjän välinen yhdysliikennesopimus tulee voimaan.
3.3
Rataverkon kuvaus
3.3.1
Maantieteellinen kuvaus
3.3.1.1
Rautatiereitit
Käytettävissä olevat rautatiereitit on esitetty kuvassa 3 ja liitteessä 1.
3.3.1.2
Raideleveys
Rataverkolla käytettävissä oleva raideleveys on nimellismitaltaan 1524 mm. Nopeudesta riippuvat raideleveyden raja-arvot on esitetty Liikenteen turvallisuusviraston
määräyksessä Rautatiejärjestelmän infrastruktuuriosajärjestelmä (Trafi/18116/
03.04.02.00/2012). Määräys löytyy Finlexin verkkosivuilta http://www.finlex.fi45.
3.3.1.3
Valtion rataverkon rautatieliikennepaikkoja on kuvattu kuvassa 4 ja liitteessä 2.
44
45
http://www.finlex.fi/data/normit/35207-TRAFI_18116_03.04.02.00_2012_fi.pdf
27
Ei liikennöintiä
Trafikeras inte
No Traffic
Museorata
Museibana
Museum line
Kolari
Rakenteilla
Under byggnad
Under construction
Kemijärvi
Rovaniemi
Haaparanta
Haparanda
Patokangas
Tornio
Laurila
Kemi
Röyttä
Oulu
Pesiökylä
Ämmänsaari
Raahe
Vartius
Kontiomäki
Vuokatti
Kajaani
Karhukangas
Kokkola
Ylivieska
Pietarsaari
Murtomäki
Pyhäsalmi
Pännäinen
Pyhäkumpu
Vaasa
Nurmes
Iisalmi
Lapua
Siilinjärvi
Seinäjoki
Kuopio
Lieksa
Uimaharju
Äänekoski
Viinijärvi
PohjoisLouko
Haapamäki
Kaskinen
Parkano
Jyväskylä
Pieksämäki
Säkäniemi
Huutokoski
Mänttä
Vilppula
Joensuu
Niirala
Savonlinna
Jämsänkoski
Mäntyluoto
Pori
Lielahti
Rauma
Kokemäki
Orivesi
Tampere
Valkeakoski
Heinola
Toijala
Lahti
Parikkala
Luumäki
Naantali
Turku
Kuva 3.
Mäntsälä
Imatrankoski
Lappeenranta
Vainikkala
Hamina
Loviisa Kotka
Porvoo
Sköldvik
Vuosaari
Helsinki
Kerava
Karjaa
Hanko
Kouvola
Juurikorpi
Riihimäki
Hyvinkää
Hyvinkää
Imatra
Uusikaupunki
Raisio
Riihimäki
Mikkeli
Kirkkonummi
Valtion rataverkko aikataulukauden 2017 alussa.
Kehärata
Ringbanan
Ring Rail Line
Vantaankoski
Kerava
Tikkurila
Pasila
Kirkkonummi
Vuosaari
Helsinki Nordsjö
28
Kolari
Sieppijärvi
Pello
Kemijärvi
Hanhikoski
Kaulinranta
Vaarala
Rovaniemi
Patokangas
Misi
Aavasaksa
Muurola
Ylitornio Övertorneå
Koivu
Niemenpää
Tervola
TornioItäinen
Torneå
Östra Törmä
Laurila
Tornio Torneå
Röyttä
Liikennepaikka tai sen osa
Trafikplats eller dess del
Station or its part
Lautiosaari
Kemi
Simo
Ajos
Myllykangas
Linjavaihde
Linjeväxel
Turnout in the open line
Ii
Haukipudas
Seisake
Hållplats
Stopping point
Oulu Uleåborg
Tuomioja
Vaala
Ahonpää
Vihanti
Kivesjärvi
la
Aro
Ristijärvi
Paltamo
Kilpua
Vaasa Vasa
Pihtipudas
Runni
Kauppilanmäki
Soinlahti
Pyhäkumpu
Rajaperkiö
la
ih e k i
La
o
jo
Lapua Lappo
h ia e rva r kyr
T Sto
L ai
ta ro
Ruha
is
ö
l
r
Y
Seinäjoki
ky
I so
Syrjämäki
Koskenkorv a Larvamaa s
o
Niini la vu u ri
Zo
kytö
to A Tu
Närpiö
äri
PohjoisÄhnt ha inpu is
Närpes
I lä
Louko
E
Peräseinäjoki
Lohiluoma
Myllymäki
Jalasjärvi
Teuva Kauhajoki
Östermark
Ylivalli
Madesjärvi
Pihlajavesi
Ratikylä
Haapamäen k yllästämö
Kuivasjärvi
Haapamäki
Lamminkoski
Kolho
Maanselkä
Valtimo
Iisalmi
Idensalmi
Iisalmen
teollisuusraiteet
Keitelepohja
Kauhava
Vuokatti
Talvivaara
Pännäinen Bennäs
Kovjoki
Riijärvi
Jepua Jeppo
Köykkäri
Voltti
Härmä
Raunio
Vask iluoto Vasklot
Kalliovarasto
Lahnaslampi
Sukeva
Ki uruve si
Pyhä salmi
Kan nus
Riippa
i
Kokkola Karleby N
Kruunupy y Kronoby
Kolppi Kållby
Pietarsaari
Jakobstad
Kaskinen
Kaskö
Lamminniemi
Otanmäki
Murtomäki
Komu
Alholma Alholmen
Kontiomäki
Kajaani Kajana
Haapajärvi
Ykspihlaja Yxpila
K älviä K elviå
Matk aneva
Oulainen
Kangas
KarhuYlivieska
kangas
Sievi
Eskola al a
v
ra
aa
kä v
yk
Vartius
Yp
Hyrynsalmi
Jaalanka
Porokylä
Peltosalmi
Ohenmäki
Taipale
Nurmes
Kohtavaara
Viekk i
Kylänlahti
Pankakoski
Lieksa
Lieksan teollisuusky lä
Höljäkkä
Lapinlahti
Alapitkä
Sänkimäk i
Kinahmi
Juankoski
Vuonislahti
Siilinjärvi
Kannonkoski
Toivala
Sorsasalo
Kuopio
Luikonlahti
Kurkimäki
Vuonos
Airaksela
Salminen
Yläkoski
Saarijärvi
Sysmäjärvi
Viinijärvi
Suonenjoki
Äänekoski
Suolahti
Uimaharju
Ontt ola
s
he
Bra
Ämmänsaari
Yl äm ylly
i
kk
r uu
e
u ta a ah d
Ra
R ta
Museorata
Museibana
Museum line
Pesiök ylä
Kempele
Pikkarala
Liminka
Muhos
Limingo
Tikkaperä
Utajärvi
Hirvineva
Ruukki
Eno
Kontiolahti
Joensuu
Ilomantsi
Ilomants
Heinävaara
Tuupovaara
Imatra
Laurit sala
Muukko
Joutseno
Rauha
L app een ranta
Vil lma nstrand
Hels inki Kivihaka
I lmala asema
Aviapolis
Virkamies
Le
ine
lä
L
A s ejle
ola
Pulsa
Raippo
Taav et ti
Luumäki
Tavas tila
Rasinsuo
T örölä
Tapavainola
Kuu sanko ski
t is
u kk i L
u la ah
H uop ala hti Hop la x
Leppävaara Alberga
Mäkky lä
P itäjänmäki Sockenbacka
Valimo Gjuteriet
Heikkilä
Jorvas
Vasikkahaka
Tol sa Tol ls
Tuomarila Domsby
K oivuhovi Björkgård
Kauniainen Grankulla
Kera
K ilo
Espoo Esbo
Kauklahti asema Köklax
Mankki Mankby
Luoma Bobäck
Masala Masaby
Ki rkkonu mmi
Kyrkslä tt
Loviisan satama
Lovisa hamn
Oll
i
Po
B o r voo
r gå
N um
la
me
Nikkilä Nic kby
Skö ld vik Kilp ila hti
I nkoo Ingå
Dragsvik
Ta mmisa ari Eken äs
Lappohj a Lappvi k
Skogby
Lojo
Siuntio S jundeå
P ohjank uru S kuru
Meltola Mj öl bolsta
M ustio Svartå
Kirkniemi Gerknäs
La
M ht
Kekomäki
Hiki
ä
Oit ti Hausjärvi
Mommila
Ju
Järtivla Lappila
elä
Herrala
Hakosilta
Tommola
Kuva 4.
Hanko-Pohjoinen
Hangö Norra
Dynamiit tivaihde
Hanko
Hangö
Karjaa
Karis
Tur ku Åbo
Kupitt aa Kuppis
P iik kiö P iki s
Santala Sandö
Naarajärvi
Venetmäki
Vesanka
Ra
utp
oh j
a
Petäjäves i
Keuru u
Noki a
Heinoo
Karkku
Suoniemi
Siuro
Vamma la
Ahvenus
Äetsä
Kokemäki
Kumo
Kaleton
Niittylahti
ki
Markkala
kos ki
k aa
Hammas lahti
a pa mä
Lau
i
Heinävesi
Ha sä
Tikkala
alm
Syrjä
s
e
a
k
r
Säkäniemi
Valkeasuo
tu o n k
ri
Pie Kommila
hta
ve s Ha
Vi
Tohmajärvi
L ie
Varkaus
SiikaHuutokoski
Jyväskylä Vaajakoski
mäki
Niirala
i
Joroinen
Kitee
a
lm
Loukolampi
n
Rauhalahti
a
Jorois
n
s
Parkano Vilppula
Puhos
li
nt a
Kairokoski
Muurame
Mänttä
Poikkeus
Ra
Haukivuori
vo not t
a
Lapinneva
Saakoski
S ysl
Vahojärvi
Kesälahti
Jämsänkoski
N
t ti
Kalvitsa
Jämsä
Sisättö
Niinisalo
t re
si
Korkeakoski
Re us to
Poiksilta
Kaipola
L
Karhejärv i Juupa- Oriveku sta Lahdenperä
Hiirola
ki
ä
joki
s
Majajärv i
Korvensuo
o
Länkipohja
ke
rim
ju
ot
Saari
Tahkoluoto
Talviainen
Lakiala
Mikkeli
h ar
Ke
alu
i
J okela
n ka
Torkkeli
Mäntyluoto
A itt
St Michel
Pu
jä rv hti
Otava
Orivesi
Ylö el a
i
Haviseva
Parikkala
L
Nuppulinna
Pori Björneborg
Lelkola
Kirjola
Nakkila
Kalkku Tampere Tammerfors
Mynttilä
Purola
Haarajoki
Vanattara Sääksjärvi
Ristiina
Mäntyharju
Simpele
Harjavalta
Lempäälä Ilola Metsäkansa
Saunakallio
ni
i
Valkeakoski
Mattila
Kin salm
Rautjärv i
ila
Rauma
Viiala
Järvenpää
asema
r
n
u
lä
e
Heinola
n
llo s vi
Raumo
Träskända
Toijala KuVinntai la en suo linna
ki
ne
r
Hi
ojo k ai
Ainola
Iit L ete ro la een us
ijä
Vu
u
oh ä
Myllyoja
Kytömaa
Ki
Urjala
Pa äm s teh
Vu npä
H va
Kerava asema Kervo
ä
l
Vierumäki
e
a
S u
n vi
e
Villähde
Harviala T
a
j
l
r
in r
Mustolan satama
Lentoasema
Savio
UusikyläMankala
Turenki
Ha uvo ipai aitjä
Humppila
Ruusumäki
Niinimäki
Korso
Hangonsaari
Leppäkoski
o tt i a K
Flygplatsen
Loimaa
Koria K U K
Hanala Hanaböle
Ryttylä
Nastola
Kivistö
Uusikaupunki
Vainikkala
ki
Kausala
Rekola Räckhals
Sammalisto
Vehkala Veckal
mä
SaunamäkiKattilaharju
Koivukylä Björkby
Nystad
nä
o
Riihimäki
Lähde- Orimattila
Myllykoski
Vantaankoski Vandaforsen
My
Havukosk i
s
mäki
Kyrö
Laajavuori
Re
Hiekkaharju Sandkulla
Hyvinkää
Inkeroinen
Martinlaakso Mårtensdal
Palo- Sipilä
Tikkurila Dickursby
isio Karviainen
Hyvinge
Juurikorpi
Lapinjärvi
Louhela Klippsta
Puistola Parkstad
puro Mäntsälä
Ra Maaria St Marie
Lappträsk
Rajamäki
Hamina
ali l
t
Myyrmäki
Myrbacka
Tapanila
Mos abacka
n
Paimio
Pemar
Kymi
a a
Fredrikshamn
Kymmene
N a end
Kyminlinna
Malminkartano Malmgård
Salo
Malmi Malm
d
ma
Paimenportti
Nå u satHaam n
Kannelmäki Gamlas
Pukinmäki Bocks backa
rk o
t ka ma
Oulunkylä Åggelby
Tu Åb
Pohjois-Haaga Norra Haga
Kon sa ta
Ervelä
Käpylä Kottby
Lohja
tka
Pasila asema Böle
Ko
Helsinki
Helsingfors
Valtion rataverkon rautatieliikennepaikkoja aikataulukauden 2017
alussa.
Vuosaari
Nordsjö
Ruotsi
Sverige
Sweden
29
Tavanomaiset radat,
kattava verkko
Konventionella banor,
övergripande nät
Conventional lines,
comprehensive network
Kolari
Tavanomaiset radat,
ydinverkko
Konventionella banor,
stomnät
Conventional lines,
core network
Kemijärvi
Rovaniemi
Tornio
Kemi
Ei liikennöintiä
Trafikeras inte
No traffic
Oulu
Museorata
Museibana
Museum line
Pesiökylä
Raahe
Vartius
Kontiomäki
Kajaani
Ylivieska
Kokkola
Murtomäki
Pietarsaari
Iisalmi
Vaasa
Kuopio
Seinäjoki
Venäjä
Ryssland
Russia
Joensuu
Kaskinen
Jyväskylä
Pieksämäki
Niirala
Parkano
Mäntyluoto
Mikkeli
Kerava
Pori
Parikkala
Tampere
Rauma
Imatra
Toijala
Kehärata
Ringbanan
Ring rail line
Lahti
Lentokenttä
Flygplats
Airport
Kivistö
Uusikaupunki
Riihimäki
Hyvinkää
Naantali
Turku
Karjaa
Kouvola
Vainikkala
Tikkurila
Vantaankoski
Hamina
Kerava
Loviisa Kotka
Porvoo
Sköldvik
Helsinki
Leppävaara
Huopalahti
Hanko
Pasila
HELSINKI
Kuva 5.
Euroopan laajuinen rautatieverkko Suomessa (TEN-verkko).
Vuosaari
Nordsjö
30
3.3.2
Rataverkon ominaisuudet
3.3.2.1
Ulottumat
Koko rataverkolla on käytössä kuormaulottuma (KU) (liite 4) ja aukean tilan ulottuma
(ATU) (liite 5). Yksityisraiteilla saattaa olla sekä kuormaulottuman että aukean tilan
ulottuman rajoituksia, jotka rautatieyrityksen on erikseen selvitettävä kuljetusta varten.
Liikkuvan kaluston ulottumista (LKU) sekä raiteen aukean tilan ulottumasta saa lisätietoa Liikenteen turvallisuusviraston määräyksestä46 (Rautatiejärjestelmän infrastruktuuriosajärjestelmä Trafi/18116/03.04.02.00/2012). Ratatyön suojaulottumasta saa lisätietoa ”Radanpidon turvallisuusohjeesta” (TURO)47.
3.3.2.2
Painorajoitukset
Akselipainot
Rataverkon suurimmalla osalla sallitaan akselipaino 225 kN. Rataosien suurimmat
sallitut akselipainot ja junan akselipainosta johtuvat sallitut nopeudet on esitetty
liitteessä 6. Liitteissä 17 ja 18 kuvataan yliraskaisiin kuljetuksiin ja itäisen yhdysliikenteen vaunuihin liittyvät akselipainot ja rajoitukset.
Metripainot
Koko rataverkolla on sallittu liikkuvan kaluston metripaino 80 kN/metri.
3.3.2.3
Kaltevuus
Suurin pääradoilla käytetty määräävä kaltevuus on 20 mm/m. Yksittäisissä paikoissa
on suurempia kaltevuuksia. Sivuradoilla suurin käytetty kaltevuus on 22,5 mm/m.
Rataosien suurin nousu 1200 metrin mittakannalla on esitetty liitteessä 1.
Kehäradalla kaltevuus on liikennepaikkojen Leinelän ja Kivistön välillä 40 mm/m.
3.3.2.4
Nopeus
Suurin käytössä oleva nopeus henkilöjunille on 220 km/h ja tavarajunille 120 km/h.
Raiteilla, joissa ei ole JKV:ta, suurin sallittu nopeus on korkeintaan 80 km/h. Rataverkolla käytettävissä olevat nopeudet sekä henkilö- että tavarajunille on esitetty
liitteessä 6.
Vauhtinousut
Juna, jonka suurin sallittu nopeus on enintään 70 km/h, saa ylittää junakohtaisen
nopeutensa 10 km/h:lla seuraavilla ns. vauhtinousualueilla:
 Taavetin mäki suunnassa Lä–Kvl: km 244,0–234,0
 Sitikkalan mäki suunnassa Kvl–Lh: km 170,2–161,5
 Härmänmäki suunnassa Aro–Kon: km 683,0–673,0
46
http://www.finlex.fi/data/normit/35207-TRAFI_18116_03.04.02.00_2012_fi.pdf
47
31
Vauhtinousualueelle osuvaa, vauhtinousun nopeutta pienempää tilapäistä nopeusrajoitusta tulee kuitenkin noudattaa.
3.3.2.5
Suurimmat rataosuuksilla käytettävät junapituudet
Suurimman rataosalla käytettävän junapituuden tulee olla sellainen, että juna voi
käyttää myös liikennepaikkojen sivuraiteita. Erikoiskuljetuksista tai muista poikkeavista kuljetuksista on sovittava erikseen. Junan ei tarvitse mahtua kaikkien liikennepaikkojen kaikille sivuraiteille. Rataosien mitoituksessa käytetyt junapituudet ovat
700, 750, 925 ja 1100 metriä. Liikennepaikoilla olevat pisimmät sivuraiteet on esitetty
liitteessä 2.
3.3.2.6
Sähkönsyöttöjärjestelmä sähköistetyillä rataosilla
Sähköistyksen nimellisjännite on 25 kV/ 50 Hz AC. Sähkönsyöttö tapahtuu koko rataverkon sähköistetyllä osalla raiteen yläpuolella olevasta ajojohdosta siten, että jompikumpi tai molemmat kulkukiskot ja paluujohtimet muodostavat paluuvirtapiirin.
Ratajohdon syöttöasemien syöttöalueiden rajalla on erotusjaksot, joiden kohdalta
liikkuva kalusto ei voi ottaa virtaa. Erotusjakson kohdalta sähköveturin tai -junan
pääkytkin on aukaistava. Erotusjakson kohdalla junan sähkövetoyksikkö ei saa pysähtyä.
Virroittimen kelkan leveyden tulee olla 1950 mm. Ajolangan siksak on maksimissaan
400 mm. Ajolangan korkeus voi vaihdella 5600–6500 mm. Sen vuoksi virroittimen
pitää toimia ylösnostettuna alueella 5600–6600 mm. Ajolangan normaalikorkeus on
6150 mm. Sähköistetyt rataosat on esitetty liitteessä 7.
Ratajohdon maksimi virransyöttökyky sähkövetoiselle kalustolle on 350–800 A. Käytettävissä olevaan virtaan vaikuttaa samanaikainen, sähköenergiaa käyttävän kaluston määrä ja sijainti sähkönsyöttöalueella.
Sähköistys on kiinteiden rakenteiden osalta esitetty julkaisun Ratatekniset ohjeet
(RATO) osassa 5 ”Sähköistetty rata48”.
Liikkuvan kaluston sähkölaitteiden osalta sähköistys on esitetty Liikenteen turvallisuusviraston määräyksessä Rautatiekaluston sähköjärjestelmä (RVI/376/411/2008).
Määräys on luettavissa Finlexin verkkosivuilla http://www.finlex.fi49 sekä Liikenneviraston ohjeessa Ratatekniset ohjeet (RATO) osassa 21 ”Liikkuva kalusto ”50.
Vuoden 2012 jälkeen hankitussa uudessa sähkövetokalustossa tulee olla standardin
EN 50463 (2012) mukaiset laskutukseen soveltuvat energiamittarit. Tiedonsiirto Liikenneviraston taseenhallintajärjestelmään voidaan toteuttaa esimerkiksi UTILTS- tai
MSCONS-sanomilla.
48
http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf3/lo_2013-21_rato_5_web.pdf
49
http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/normi/499001/35169
50
32
3.3.3
Liikenteenohjauksen ja viestinnän järjestelmät
3.3.3.1
Käytössä olevat turvalaitejärjestelmät on esitetty liitteessä 1 ja graafisesti liitteessä
8.
Suojastetulla rataosalla tarkoitetaan rataosaa, joka on jaettu suojaväleihin. Yhdellä
suojastusvälillä voi olla vain yksi juna kerrallaan. Suojastusasiat on esitetty Liikenteen turvallisuusviraston määräyksessä "Määräys ohjaus-, hallinta- ja merkinantoosajärjestelmästä" sekä julkaisun Ratatekniset ohjeet (RATO) osassa 6 (Turvalaitteet)51. Määräys on luettavissa Finlexin verkkosivuilta http://www.finlex.fi52.
Yhdistelmäopastimella tarkoitetaan Liikenneviraston kehittämää rautatieliikenteen
ohjaamiseen tarkoitettua opastinta, jolla voidaan korvata vanhempia rataverkolla
käytettäviä opastimia. Yhdistelmäopastimia on otettu käyttöön joillakin valtion rataverkon rataosilla ja liikennepaikoilla. Yhdistelmäopastinkartta löytyy liitteestä 8.
3.3.3.2
Liikkuvan kaluston valvontalaitteet
Laakereiden kuumakäynti-ilmaisimia on sijoitettu rataverkolle noin 50 km:n välein.
Asennusvälit voivat olla harvemmat sellaisilla rataosuuksilla, joiden suurin sallittu
ajonopeus on alle 160 km/h. Laitteet on asennettu raiteeseen, ja niiden moitteeton
toiminta edellyttää liikkuvan kaluston laakeripesien alapinnan riittävää näkyvyyttä
mittalaitteen suuntaan. Järjestelmän antamat hälytykset välitetään ko. rataosaa valvovaan liikenteenohjaukseen sekä Liikenneviraston tekniseen valvomoon.
Pyörävoimamittausasemat on sijoitettu mahdollisimman kattavasti siten, että liikennöivä kalusto ylittää tavanomaisilla reiteillään vähintään kerran ainakin yhden mittalaitteen. Laitteet mittaavat pyöräkerrasta kiskoon aiheutuvan staattisen ja dynaamisen kuormituksen. Mittaustulosten perusteella voidaan todeta ylikuormia,
kuormauksen epätasaisuutta ja tiettyjä pyörän kulkukehän vikoja. Laitteet on asennettu raiteeseen. Laitteiston antama kriittiset pyörävikahälytykset välitetään ko. rataosaa valvovaan liikenteenohjaukseen. Virheellisen kuormauksen aiheuttamat hälytykset lähetetään Liikenneviraston rataliikennekeskukseen.
Sähkövetokaluston virroittimien kontaktihiilien kuntoa valvovat kameralaitteistot on
asennettu raiteen ylittäviin siltoihin. Valvontapisteet on sijoitettu siten, että mittausasemaa lähestyvät aktiiviset virroittimet kuvataan. Kuvat analysoidaan joko automaattisesti tai manuaalisesti. Viallisista virroittimista ilmoitetaan kalustoa operoivalle yritykselle.
Liikkuvan kaluston varustaminen Liikenneviraston käyttämän järjestelmän kanssa
yhteentoimivin radiotaajuustunnistein (RFID) mahdollistaa valvontatiedon nopean
kohdentamisen oikealle kalustoyksikölle ja sen kunnossapitäjälle. Yhteentoimivuuden
edellytykset on määritetty Liikenneviraston julkaisussa RATO 21 Liikkuva kalusto53.
Kartta liikkuvan kaluston valvontalaitteiden sijainnista on esitetty liitteessä 19.
51
http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf3/lo_2012-06_rato6_muutokset_web.pdf
52
53
33
Liikenneviraston tekninen valvomo seuraa ja ylläpitää valvontalaiteverkostoa. Valvomon käyttämä VALTSU-järjestelmä kerää kaiken valvontalaitteiden tuottaman mittaustiedon, yhdistää sen saatavissa olevaan RFID-luentaan ja jakaa edelleen näitä
tietoja tarvitseville toimijoille. Lisätietoa teknisestä valvomosta kappaleessa 3.8.7
Rautatieliikennettä tukevat palvelut.
3.3.3.3
Liikenteenohjauksen järjestelmät
Rataosat, joilla on automatisoitu liikenteenohjausjärjestelmä, on esitetty liitteessä 1
ja liitteessä 8. Käytössä olevat automatisoidut liikenteenohjausjärjestelmät ovat kauko-ohjaus ja radio-ohjaus. Näistä kauko-ohjatuilla tai radio-ohjatuilla radoilla kaikki
junakulkutiet on varustettu vaihteiden ja kulkuteiden kaukokäyttölaitteilla. Sivu-,
kuormaus- ja seisontaraiteilla liikennöitäessä saatetaan näillä rataosilla tarvita myös
paikallisesti tapahtuvaa kulkutien asettelua. Radio-ohjatuilla radoilla kulkutiet on
aseteltava paikallisesti, jos on tarvetta liikennöidä sivu-, kuormaus- tai seisontaraiteilla.
3.3.3.4
Viestintään liittyvät järjestelmät
VIRVE-verkko
Liikenteenohjauksen ja liikennöinnin sekä ratatyön välisessä viestinnässä on käytettävä VIRVE-verkkoa. Jos VIRVE-verkon käyttäminen ei teknisen häiriön vuoksi ole
mahdollista, on tällöin käytettävä muita puhelin- tai matkaviestinverkkoja. Käytön
estävistä tai sitä haittaavista häiriöistä sekä vaihtoehtoisista yhteystiedoista on ilmoitettava liikenteenohjaukseen tai vastaavasti junien kuljettajille, vaihtotyönjohtajille ja ratatyöstä vastaaville henkilöille viestintää koskevien työohjeiden mukaisesti.
Rautatielain 84 § mukaisesti VIRVE-verkkoa saa käyttää ainoastaan liikenneturvallisuuteen liittyvässä viestinnässä. Liikennevirasto huolehtii siitä, että rautatieliikenteen viestiliikenne, turvalaitteiden tuottamat tiedot sekä muut vaaratilanteiden ja
onnettomuuksien tutkinnassa tarpeelliset tiedot tallennetaan ja säilytetään tavalla,
joka turvaa ne oikeudettomalta puuttumiselta. Tiedot tulee hävittää sen jälkeen, kun
tietoja ei enää tarvita tietojen käyttötarkoituksen toteuttamiseen.
Liikenteen turvallisuusvirasto antaa mm. liikennöintiä ja ratatyötä sekä viestintää
koskevia määräyksiä. Voimassaolevat määräykset ovat saatavissa Finlexin verkkosivuilta http://www.finlex.fi54.
Liikennevirasto antaa mm. liikenteenohjausta, liikennöintiä, ratatyötä ja viestintää
koskevia, määräyksiä täydentäviä työohjeita. Voimassaolevat työohjeet55 löytyvät
Liikenneviraston sivuilta. Liikenteenohjauksen yhteystiedot ovat saatavissa Liikenneviraston Extranetsivuilta56.
Normaalitilanteesta poikkeavaa tietoa annetaan Liikenneviraston ylläpitämästä junaliikenteen ennakkotiedot -järjestelmästä (JETI) sekä liikenteenohjauksen antamilla
ilmoituksilla. Ratatyöstä vastaavilla henkilöillä ja junan kuljettajilla tulee olla tieto
54
http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/normi/499001/?_offset=0&_max=49
55
56
http://www.liikennevirasto.fi/palveluntuottajat/aineistot/ratatiedon-extranet
34
työn/matkan aikana ja työalueella/matkalla voimassa olevista ennakkosuunnitelmista
sekä liikenteenohjauksen yhteystiedoista.
Rautatieliikenteen harjoittajien on tehtävä VIRVE-sopimus liikkuvaan kalustoon
asennettavien VIRVE-puhelimien liittymämaksuista Liikenneviraston kanssa ennen
VIRVE-verkon käytön aloittamista. Lisätietoa kappaleesta 2.3.3 ja Liikenneviraston
Internet-sivuilla http://www.liikennevirasto.fi57.
Kuljettajien päätelaite (KUPLA)
Liikennevirasto edellyttää että Liikenneviraston toimittama kuljettajapäätesovellus
(KUPLA) on käytössä kaikissa rataverkolla liikkuvissa yksiköissä, myös vaihtotyöliikenteessä yksittäisen liikennepaikan sisällä sekä ratatyöhön liittyvässä liikenteessä. Kuljettajapäätesovellus toimii päätelaitteessa, jonka hankinta- ja käyttökustannuksista rautatieliikenteen harjoittajat vastaavat täysmääräisesti. Kuljettajapäätesovelluksen käyttäminen edellyttää gps-toiminteella varustettua kosketusnäytöllistä
Windows tablet-laitetta (Windows 8.1 tai uudempi) sekä gsm-pohjaista kaupallista
internet-yhteyttä. Liikenneviraston Internet-sivuilla ohjeistetaan tarkemmin päätelaitteen teknisistä ominaisuuksista, joita KUPLA-sovellus edellyttää toimiakseen.
Liikennevirasto edelleen kehittää kuljettajapäätesovelluksen toimintoja yhteistyössä
rautatieliikenteen harjoittajien kanssa. Liikennevirasto käyttää laitteiston sijaintitietoa liikenteenhallintajärjestelmien tarpeisiin, mutta sitä ei luovuteta kolmansille
osapuolille, ellei muussa lainsäädännössä toisin mainita.
3.3.3.5
Muut järjestelmät
Useilla suurimmilla asemilla on käytössä kameravalvontajärjestelmä. Järjestelmän
avulla liikenteenohjaajat voivat seurata junien liikkeitä, ja informaatiokeskus voi seurata matkustajien liikkumista laitureilla sekä informaatiolaitteiden kuntoa. Turvavalvomo voi käyttää järjestelmää valvoakseen matkustajien turvallisuutta ja ehkäistäkseen ilkivaltaa. Tekninen valvomo sekä kiinteistöhuolto voivat järjestelmän avulla
seurata mm. laiturialueiden siisteyttä sekä laitteistojen ja kunnossapidon tarvetta.
3.3.3.6
Junien kulunvalvonta
Junien kulunvalvonta (JKV), on järjestelmä (JKV-järjestelmä), joka valvoo junan nopeutta.
Valtion rataverkolla liikennöivissä vetureissa tulee olla suomalaisen luokan B järjestelmän (ATP-VR/RHK) mukainen automaattisen junien kulunvalvonnan veturilaite tai
vastaavan toiminnallisuuden tuottava eurooppalaisen junien kulunvalvonnan veturilaitteen ja sovitustiedonsiirtomoduulin yhdistelmä (ETCS+STM). Suomalaisen luokan
B järjestelmän (ATP-VR/RHK) mukaisen automaattisen junien kulunvalvonnan veturilaitteen saatavuutta ja toimitusehtoja voi tiedustella Bombardier Transportation
Finland Oy:ltä58: ETCS+STM-yhdistelmän saatavuutta ja toimitusehtoja voi tiedustella Bombardier Transportation Finland Oy:ltä ja Ansaldo STS Finland Oy:ltä59.
57
http://www.liikennevirasto.fi/ammattiliikenne-raiteilla/raili
58
http://www.bombardier.com/
59
http://www.ansaldo-sts.com/en/about-us/ansaldo-around-world/our-companies/ansaldo-sts-finland
35
Ilman junan kulunvalvonnan veturilaitetta/vastaavaa laitetta liikennöintiin on oltava
rautatielain (304/2011)60 76 §:ssä tarkoitettu poikkeuslupa. Liikenteen turvallisuusvirasto voi myöntää poikkeusluvan, jos rautatiejärjestelmän turvallisuus ei vaarannu.
Junan kulunvalvonnan veturilaitteen käyttöä koskevissa tapauksissa poikkeuslupa
voidaan myöntää määräaikaisena, jos kyse on poikkeuksellisesta ja tilapäisestä liikennöintitarpeesta taikka jos ao. laitetta tai sen varaosia ei ole saatavana. Poikkeuslupaa ei myönnetä junayksikölle tai veturille, jota käytetään matkustajajunassa tai
kaupallisessa tavaraliikenteessä, joka ei välittömästi liity radanpitoon. Kalustossa,
jolla liikennöidään vain vaihtotyönä, ei tarvitse olla junan kulunvalvonnan veturilaitetta.
Museoliikenteen määräys (RVI/295/411/2008) on kumottu ja korvattu Liikenteen
turvallisuusviraston määräyksellä "Käyttötoiminta ja liikenteen hallinta (TRAFI/
22100/03.04.02.00/2012)61. Kaikilta osin uusi määräys ei ohjeista museoliikenteen
liikennöintiä, joten museoliikenteen harjoittajien on syytä tarkistaa mm. JKV-laitetta
koskeva ohjeistus Liikenteen turvallisuusvirastosta. Ohjeistuksien päivittyessä myös
verkkoselostusta päivitetään tarvittavilta osin. Päivityksistä kerrotaan Liikenneviraston Internet-sivuilla http://www.liikennevirasto.fi62.
Lisätietoja junan kulun valvonnasta ja liikennöinnistä sekä museoliikennettä koskevasta ohjeistuksesta saa Liikenteen turvallisuusvirastosta sekä sen määräyksistä
3.4
Liikennerajoitukset
3.4.1
Erikoistunut ratakapasiteetti
Liikennevirasto voi osoittaa rautatiereitin tai sen osan erikoistuneeksi ratakapasiteetiksi, jos muulle liikenteelle on osoitettavissa riittävästi vaihtoehtoisia rautatiereittejä. Erikoistuneella ratakapasiteetilla tarkoitetaan rautatiereittiä tai sen osaa,
jossa ratakapasiteetin etusija on sillä liikenteellä, jota varten ratakapasiteetti on erikoistunut. Suomessa erikoistuneeksi ratakapasiteetiksi osoitettuja rautatiereittejä
ovat: Helsinki-Kerava itäisin raide ja itäinen keskiraide, Helsinki–Leppävaara eteläisin
raide ja eteläinen keskiraide sekä Huopalahti–Havukoski molemmat raiteet. Nämä ns.
kaupunkiraiteet ovat varattu ensisijaisesti Helsingin seudun lähiliikenteelle. Lisäksi
Kerava-Vuosaari väliä ei saa liikennöidä henkilöjunilla eikä Havukoski–Huopalahti
välillä tavarajunilla. Linjaosuuksien lisäksi Helsingin päärautatieaseman laituriraiteet
1-4 ja 16–19 ovat lähiliikenteelle erikoistunutta ratakapasiteettia, josta erityisesti
raiteen 4 käyttö vaatii yhteensovitusta eri kapasiteetinhakijoiden kesken.
60
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110304#e-58
61
62
63
36
3.4.2
Ympäristönsuojelusta johtuvat rajoitukset
Liikkuvaa kalustoa rekisteröitäessä noudatetaan Liikenteen turvallisuusviraston määräyksiä ja ohjeita. Määräyksissä käsitellään mm. liikkuvaa kalustoa koskevia yleisiä ja
erityisiä määräyksiä melun, tärinän, sähkömagneettisten häiriöiden, päästöjen, ympäristölle vaarallisten aineiden ja rakennusaineiden uusiokäytön osalta. Lisätietoja löytyy Liikenteen turvallisuusviraston Internet-sivuilta http://www.trafi.fi64.
Tärinästä aiheutuvia nopeusrajoituksia on asetettu yhteensä 18 kohteeseen eri puolilla Suomea. Rajoitukset kohdistuvat pääosin 3000 tonnin bruttopainon ylittäviin raskaisiin juniin. Tärinästä johtuvat nopeusrajoitukset on kuvattu liitteessä 9.
3.4.3
Vaaralliset aineet
3.4.3.1
Vaarallisten aineiden rautatiekuljetukset
Vaarallisten aineiden rautatiekuljetukset
Kotimaisissa rautatiekuljetuksissa noudatetaan kaikkia kuljetusmuotoja koskevaa
lakia (719/1994 muutoksineen) sekä vaarallisten aineiden rautatiekuljetuksia koskevaa asetusta (195/2002 muutoksineen) sekä Trafin määräystä vaarallisten aineiden
kuljetuksesta rautatiellä.
Trafin määräyksen liitteet sisältävät yksityiskohtaiset säännökset mm. vaarallisten
aineiden luokituksesta, pakkauksista, tarvittavista asiapapereista, ajoneuvojen hyväksynnästä ja varusteista, ajoluvasta, vapaarajoista sekä rahtikirjan, pakkausten ja
ajoneuvon/vaunun merkinnöistä.
Kansainväliset RID-määräykset ovat olleet perustana laadittaessa Suomen kansallisia
rautatiekuljetusmääräyksiä.
Trafi valvoo vaarallisten aineiden rautatiekuljetuksia ja niihin liittyvää tilapäistä säilytystä. Suomesta lähteviä ja Suomeen tulevia vaarallisten aineiden rautatiekuljetuksia
ja niihin liittyvää tilapäistä säilytystä valvovat myös Tulli ja Rajavartiolaitos kumpikin
toimialallaan. Trafilla on myös näissä tapauksissa ensisijainen valvontavastuu.
Erillissopimukset
RID-erillissopimuksia saa noudattaa vaarallisten aineiden kuljetuksissa niiden maiden välillä, jotka ovat allekirjoittaneet ko. sopimuksen.
Suomen allekirjoittamaa RID-erillissopimusta saa soveltaa myös kansallisissa vaarallisten aineiden rautatiekuljetuksissa. Tällä hetkellä ei ole voimassa Suomen allekirjoittamia RID-erillissopimuksia.
Turvallisuusneuvonantaja
Yrityksillä, jotka kuljettavat tai kuormaavat vaarallisia aineita tai joiden toiminnalla
on muuten vaikutusta näiden aineiden kuljetusturvallisuuteen tie- ja/tai rautatiekuljetuksissa, on nimettävä erityisesti tätä tarkoitusta varten koulutettu henkilö yrityksen turvallisuusneuvonantajaksi.
64
37
Turvallisuusneuvonantajaksi nimettävän henkilön tulee suorittaa koe, jonka ottaa
vastaan Trafi.
Turvallisuusneuvonantajaa koskeva lainsäädäntö on annettu valtioneuvoston asetuksella 274/2002.
Kansainväliset vak-rautatiesopimukset
RID-määräykset
Suomen ja muiden kansainväliseen rautatiekuljetuksia koskevaan yleissopimukseen
(COTIF) liittyneiden maiden välisissä vaarallisten aineiden rautatiekuljetuksissa noudatetaan sopimuksen liitteenä olevia vaarallisten tavaroiden kansainvälisiä rautatiekuljetusmääräyksiä (RID, COTIF-sopimuksen liite C).
COTIF-yleissopimus
Kansainvälisiä rautatiekuljetuksia koskeva yleissopimus COTIF (52/2006)



Liikenne- ja viestintäministeriön ilmoitus kansainvälisiä rautatiekuljetuksia koskevan yleissopimuksen (COTIF) vaarallisten aineiden rautatiekuljetuksia koskevan liitteen C määräysten (RID) muutosten voimaantulosta (107/2014)
RID 2015
RID-erillisssopimukset
RID-erillissopimuksia saa noudattaa vaarallisten aineiden kuljetuksissa niiden maiden välillä, jotka ovat allekirjoittaneet ko. sopimuksen. Tällä hetkellä ei ole voimassa
Suomen allekirjoittamia RID-erillissopimuksia.
Sopimukset vaarallisten aineiden kuljetuksista Suomen ja Venäjän välisessä suorassa kansainvälisessä rautatieliikenteessä
SOPIMUS Suomen tasavallan hallituksen ja Venäjän federaation hallituksen välillä
vaarallisten aineiden kuljetuksista Suomen ja Venäjän välisessä suorassa kansainvälisessä rautatieliikenteessä

Laki vaarallisten aineiden kuljetuksista Suomen ja Venäjän välisessä suorassa
kansainvälisessä rautatieliikenteessä Suomen ja Venäjän välillä tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (76/2014)
(HE 41/2014)

Valtioneuvoston asetus vaarallisten aineiden kuljetuksista Suomen ja Venäjän
välisessä suorassa kansainvälisessä rautatieliikenteessä Suomen ja Venäjän välillä tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta ja sopimuksen lainsäädännön alaan
kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta (sopimussarjan nro 77/2014)
SOPIMUS Suomen tasavallan liikenne- ja viestintäministeriön ja Venäjän federaation
liikenneministeriön välillä vaarallisten aineiden kuljetuksista Suomen ja Venäjän
välisessä suorassa kansainvälisessä rautatieliikenteessä tehdyn sopimuksen täytäntöönpanosta

Valtioneuvoston asetus vaarallisten aineiden kuljetuksista Suomen ja Venäjän
välisessä suorassa kansainvälisessä rautatieliikenteessä Suomen ja Venäjän välillä tehdyn sopimuksen täytäntöönpanosta Venäjän liikenneministeriön kanssa
tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta (sopimussarjan nro 96/2014)
38

Hallinnollinen sopimus on tekninen sopimus, ja siinä määrätään vaarallisten aineiden kuljetusten yksityiskohdista kuten pakkauksista, säiliöistä, kuljetusyksiköiden merkitsemisestä ja rahtikirjan sisällöstä. Tekniset määräykset perustuvat
vuoden 2009 SMGS-sopimuksen määräyksiin, jotka pitkälti vastaavat EU-maissa
sovellettavia COTIF-sopimuksen sisältämiä RID-määräyksiä. Neuvottelut Venäjän
kanssa teknisten määräysten päivittämiseksi on aloitettu tammikuussa 2015.
3.4.4
Tunneleista johtuvat rajoitukset
Rataosilla Helsinki–Turku ja Orivesi–Jyväskylä on tunneleista johtuvia rajoituksia.
Rajoitukset esitetään liitteessä 11.
Vuosaaren radan tunneleissa saa liikennöidä vain tavarajunilla ja ratatyöhön liittyvällä kalustolla. Matkustajien kuljettaminen Vuosaaren radan tunneleissa on kielletty.
Tavarajunaliikenne on sallittu vain sähkövedolla. Yksittäiset dieselveturisiirrot ovat
sallittuja.
Vuosaaren radan tunnelissa veturissa ja ratatyökoneessa tulee olla happilaite.
Huopalahden ja Havukosken välillä saa liikennöidä vain matkustajajunilla ja ratatyöhön liittyvällä kalustolla. Leinelän ja Kivistön liikennepaikkojen välillä matkustajaliikenne on sallittu vain sähkövedolla. Yksittäiset dieselveturisiirrot ovat sallittuja.
3.4.5
Silloista johtuvat rajoitukset kuvataan liitteessä 12.
3.4.6
Yliraskaat kuljetukset
Yliraskaisiin kuljetuksiin sekä itäisen yhdysliikenteen vaunuihin liittyvistä akselipainoista ja rajoituksista kerrotaan liitteissä 17–18.
3.5
Rataverkon käytettävyys
Liikenteeseen vaikuttavat rajoitukset esitetään liitteissä 9, 10, 11, 12 sekä JETIssä.
Ratatyöt, joilla on vaikutuksia liikennöintiin, esitetään liitteessä 13.
Sähköradan syöttöasemilla on rajallinen kyky syöttää tehoa ratajohtoon. Ylikuormitustilanteissa sähkönsyöttö katkeaa automaattisesti aiheuttaen hetkellisen sähkökatkon ratajohtoon.
3.6
Henkilöliikenteen asemat
Henkilöliikenteen laituripituudet (lyhin/pisin) on esitetty liitteessä 2. Liitteessä on
esitetty suluissa myös ne laiturit, jotka eivät kuulu Liikenneviraston kunnossapidon
piiriin.
3.7
39
Tavaraliikenteen terminaalit
Kuormausmahdollisuudet on esitetty liitteessä 2 merkinnöin ”K” kyllä ja ”Y” yksityinen. Kuormauslaitureista on esitetty laitureiden käytettävissä oleva pituus.
Yksityisraideyhteydet liikennepaikoilla on merkitty liitteeseen 2 merkinnällä ”Yksityisraiteita”.
3.8
Rautatieliikennettä tukevat palvelut
3.8.1
Järjestelyratapihat
Järjestelyratapihat ovat ratapihoja, joilla raiteiston muoto ja laajuus mahdollistavat
junanmuodostuksen. Järjestelyratapihat on merkitty liitteeseen 2 merkinnällä ”vaihtotyömahdollisuus”. Lisätietoa järjestelypihoista löytyy kappaleesta 5.2.1.
3.8.1.1
Laskumäet
Kouvolan ja Tampereen liikennepaikoilla on laskumäet rautatieyritysten käytettävissä
vaunujärjestysten uudelleen ryhmittelyä varten. Lisätietoa laskumäistä ja niiden käytöstä löytyy kappaleesta 5.2.1.
3.8.2
Seisontaraiteet
Seisontaraiteet ovat ratapihojen raiteita, jotka on ensisijaisesti varattu kuljetustehtävää odottavien vaunujen säilytystä varten. Näillä raiteilla vaunuja saa säilyttää vain
tilapäisesti. Lisätietoa seisontaraiteista löytyy kappaleessa 5.2.1.
3.8.3
Huolto- ja kunnossapidon palvelut
Huolto- ja kunnossapitopalveluiden käyttö edellyttää, että käytöstä on sovittu palvelupaikan ylläpitäjän kanssa.
3.8.4
Polttoaineen tankkauspaikat
Liitteessä 2 on esitetty rautatieliikennepaikoilla olevat polttoaineen tankkauspaikat.
Lisätietoa löytyy kappaleesta 5.3.4.
3.8.5
Tekniset laitteet
Liitteessä 2 on esitetty rautatieliikennepaikoilla olevat nosturit. Lisätietoa löytyy kappaleesta 5.3.5.
3.8.6
Liikenneviraston turvavalvomo
Liikenneviraston turvavalvomo vastaa pääasiallisesti raideliikenteen henkilöturvallisuuden parantamisesta asemilla ja laiturialueilla sekä ratainfrastruktuurin ilkivaltasuojasta. Turvavalvomo vastaa tilanteen seuraamisesta, viestien vastaanottamisesta ja tilannekuvan luomisesta sekä järjestyksenvalvojien, vartijoiden tai tarvittaessa
40
viranomaisten ohjauksesta perille apua tarvitsevaan kohteeseen. Turvavalvomosta
johdetaan kentällä tapahtuvaa operatiivista toimintaa.
Liikenneviraston turvavalvomoon on siirtynyt pääkaupunkiseudun lähiliikennealueen
rautatieasemien ja bussiterminaalien sekä Kehäradan liityntäpysäköintialueiden
kameravalvonta. Turvavalvomo toimii vartiointipalvelujen operaatio- ja ohjauskeskuksena. Turvavalvomo tekee yhteistyötä Vantaan, Helsingin ja Espoon kaupunkien
sekä HSL:n ja HKL:n kanssa.
Lähiliikennealueen liikenneasemien järjestyksenvalvonta- ja vartiointipalveluilla tarkoitetaan lähiliikennealueen asemilla, niiden yhteydessä olevissa bussiterminaaleissa
ja niiden lähialueilla, liikennepaikoilla, liityntä-pysäköintialueilla sekä mahdollisesti
junissakin tapahtuvaa vartiointia ja järjestyksenvalvontaa. Järjestyksenvalvonta- ja
vartiointipalveluilla tarkoitetaan myös Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän
bussilinjastolla, pysäkeillä ja linja-autoissa tuotettavia palveluja. Palvelut kattavat lähes koko lähiliikennealueen, jatkossa palvelua voidaan laajentaa tarpeiden mukaan.
Turvavalvomon tehtäviin voi kuulua myös rikosilmoitin-, henkilöturva-, paloilmoitinja taloteknisten järjestelmien ilmoitusten vastaanotto, edelleenvälitys ja muu ohjeiden mukainen toiminta. Lisäksi turvavalvomosta suoritetaan hätäkuulutukset lähiliikennealueen asemille.
3.8.7
Liikenneviraston tekninen valvomo
Liikenneviraston teknisessä valvomossa valvotaan Kehäradan tunneli- ja kiinteistöteknisiä järjestelmiä. Myöhemmässä vaiheessa tekniseen valvomoon siirretään myös
Vuosaaren radan tunneli- ja kiinteistöteknisten järjestelmien valvonta.
Teknisen valvomon tehtävä tulee jakaantumaan kahteen eri kokonaisuuteen. Toinen
on tunneli- ja kiinteistöautomatiikan valvonta ja niiden vaatimat toimenpiteet niin
normaali- kuin poikkeavissakin tilanteissa. Järjestelmistä tulevat poikkeustilanteiden
hälytykset tapauskohtaisesti välitetään eri yhteistyötahoille, joita ovat esimerkiksi
palo- ja pelastusviranomainen, poliisi, järjestelmien kunnossapitäjät, liikenteen ohjaajat sekä turvavalvomo ja käyttökeskus.
Toinen kokonaisuus taas on liikkuvan kaluston valvontajärjestelmiin liittyvä valvonta,
analysointi ja analysoinnin tuloksena tehtävät toimenpiteet. Liikkuvan kaluston valvonnalla seurataan vetokaluston, vaunujen ja junayksiköiden ominaisuuksia, joilla on
suoraan tai välillisesti rajapinta perinteisen ratainfrastruktuurin kanssa. Liikkuvan
kaluston eri valvontajärjestelmät ovat maantieteellisesti sijoittuneet koko rataverkolle.
3.9
41
Rataverkon kehittämissuunnitelmat
Liikennevirasto on julkaissut useita verkollisia selvityksiä, kuten rataverkon välityskyvyn kehityskuva 2035, rataverkon jatkosähköistys, rautateiden tulevaisuuden henkilöliikenneselvitys. Liikennevirasto on myös teettänyt hanketasoista rautatiesuunnitelmia. Rataverkon kehittämissuunnitelmia on esitetty Liikenneviraston
toiminta- ja taloussuunnitelmassa65 vuosille 2015–2018.
Vuonna 2017 on käynnissä viisi rataverkon kehittämishanketta:
 Pohjanmaan rata, hanke valmistuu vuonna 2017
 Keski-Pasilan länsiraide: toteutetaan samanaikaisesti Keski-Pasilan aloituskorttelin rakentamisen kanssa. Raide on liikenteen käytössä viimeistään
vuonna 2020.
 Riihimäen kolmioraide, toteutus vuosina 2015–2016.
 Helsinki–Riihimäki-rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe toteutus 2015–
2019
 Pännäinen–Pietarsaari–Alholma-radan sähköistys, toteutus vuosina 2015–
2016.
 Helsingin ratapihan toiminnallinen parantaminen 2016–2020
 Korjausvelan vähentäminen rataverkolla
Lisäksi vuonna 2016 jatkuu perusväylänpidon rahoituksella kolmen liikennepoliittisen
selonteon hankkeen toteutus:



65
Liikenteen ohjausjärjestelmän kehittäminen
Raakapuuterminaalien kehittäminen
Päärataverkon routaja pehmeikköalueiden korjaukset
http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf3/lr_2013_liikenneviraston_tts_2015-2018_web.pdf
42
4
Ratakapasiteetin jakaminen
4.1
Johdanto
Ratakapasiteetin jakamisen oikeusperusta kuvataan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2012/34/EU66 yhtenäisestä eurooppalaisesta rautatiealueesta, rautatielaissa (304/2011)67 ja valtioneuvoston asetuksessa rautatieliikenteen aikataulukaudesta ja ratakapasiteetin hakemisesta (413/2011)68.
4.2
Prosessin kuvaus
Valtion rataverkon ratakapasiteettia haetaan Liikennevirastolta kullekin aikataulukaudelle sekä aikataulukauden aikana tietyin määräajoin. Kuvassa 6 esitetään ratakapasiteetin hakemisen ja jakamisen aikataulu. Ratakapasiteettia voi hakea myös
kiireellisenä ratakapasiteettina muuta kuin säännöllistä liikennettä varten.
Kuva 6.
4.2.1
Ratakapasiteetin hakemisen ja jakamisen aikataulukaavio.
Ratakapasiteetin hakeminen
Ratakapasiteetin hakemisen periaatteet on esitetty rautatielaissa (304/2011)69 ja
valtioneuvoston asetuksessa rautatieliikenteen aikataulukaudesta ja ratakapasiteetin
hakemisesta (413/2011)70. Lain ja asetuksen täsmentämiseksi Liikennevirasto on
laatinut ohjeen ratakapasiteetin hakemista71 varten.
Aikataulukauden säännöllisen liikenteen ratakapasiteettihakemus ja säännöllisen
liikenteen muutoshakemukset sekä kiireellinen ratakapasiteettihakemus tulee tehdä
LIIKE-tietojärjestelmällä72 tai Liikenneviraston määrittämän rajapinnan avulla (lisätietoja ratakapasiteetin hakuohjeessa). Lisäksi toiminnalliset tarpeet ratapihojen
käytöstä on ilmoitettava erikseen Liikenneviraston kirjaamoon säännöllisen liikenteen
ratakapasiteetin hakuaikataulun puitteissa.
66
http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32012L0034&from=EN
67
68
69
70
http://www.liikennevirasto.fi/documents/20473/23990/ohje_2015_ratakapasiteetin_hakuohje_web.pdf/0
475d618-ea67-48fe-8c16-8ed53ebc21f8
71
72
http://www.liikennevirasto.fi/ammattiliikenne-raiteilla/liikennesuunnittelu/liike#.VjecL7U8Kpo
43
Jos LIIKE-järjestelmä ei ole laajamittaisen vikatilanteen vuoksi käytössä, rataliikennekeskus myöntää puhelimitse ratakapasiteettia muutosten osalta. JETI-järjestelmän
ollessa poissa käytöstä vikatilanteissa, rataliikennekeskus ohjeistaa kuljettaja-aikataulujen ja ennakkoilmoitustietojen varajärjestelmään siirtymisessä.
Lisätietoja ratakapasiteetin hakemisesta ja siihen liittyvistä aikataulusuunnittelun
taustatiedoista saa ratakapasiteetin hakuohjeesta.
4.2.2
Vaihtotyökapasiteetin hakeminen
Vaihtotyökapasiteetti liikennepaikkojen välillä sekä osiin jaettujen liikennepaikkojen
osien välillä haetaan LIIKE-järjestelmällä. Nämä edellä mainitut rautatieliikennepaikkavälit ja ratapihan osat on määritelty ”Ratakapasiteetin hakeminen ja myöntäminen vaihtotyölle” -ohjeessa. LIIKE-järjestelmällä haettu ja myönnetty sekä ratatyölle myönnetty ratakapasiteetti on kaikilla rataosilla etusijalla. Jos ratakapasiteettia
on vapaana, liikenteenohjaus voi ilman LIIKE-järjestelmää myöntää operatiivisessa
tilanteessa ratakapasiteettia liikennepaikan osien välillä tehtävälle vaihtotyölle.
Vaihtotyökapasiteetin hakemisen osalta on tulossa muutos koskien aikataulukautta
2018, että Ilmalan ratapihan ja Helsingin välisille siirtoajoille olisi mahdollista hakea
kapasiteettia jo säännöllisen ratakapasiteetin vuosihaussa. Tällöin aikataulukauden
hakemuksessa mukana ollut kapasiteetti olisi ensisijaista verrattuna myöhemmin
haettavaan kapasiteettiin. Tarkempi yhteensovitus kyseisen välin kapasiteetin osalta
tehtäisiin kuitenkin vasta jakopäätöksen julkaisun jälkeen liikennöitsijöiden kaluston
kierto -suunnitelmien ja raiteiston käyttö -suunnitelmien täsmentyessä.
4.2.3
Rata
4.2.4
Ratapihakapasiteetin hakeminen
Rautatieyrityksen on säännöllisen vuosikapasiteetin haun yhteydessä ilmoitettava
karkealla tasolla myös ratapihojen käyttötarpeensa (käyttöaikatarve ja toiminnallinen
tarve, kuten esimerkiksi järjestelytyö ja kaluston seisontatarve sekä mahdollisuuksien
mukaan myös raiteiden varautuminen).
Aikataulukauden aikana esille nousevissa kaluston seisottamistarpeissa rautatieliikenteen harjoittajien tulee olla yhteydessä Liikenneviraston rataverkon käyttöyksikköön.
Kaluston tilapäiseen seisottamiseen voidaan poikkeustilanteissa käyttää myös verkkoselostuksessa kappaleessa 5.2.1 kuvatun mukaisesti junaliikenteeseen varattuja,
erikseen määriteltyjä seisontaraiteita. Liikennevirasto (rataliikennekeskus) päättää
ratapihojen ratakapasiteetin ja raiteistojen käytöstä operatiivista ratkaisua vaativissa
tilanteissa, ml. akuutit, lyhytaikaiset seisontatarpeet. Yli viikon pituisista seisontatarpeista päättää Liikenneviraston rataverkon käyttö -yksikkö.
4.2.5
Ratakapasiteettiprosessin kehittäminen
Liikenneviraston jatkaa kehitystyötä ratapihojen tarkemman tason kapasiteetin hallinnan määrittelemiseksi (kuten raiteiden varaamisen tarkkuustaso, käyttötarkoitukset, vuositasolta päivittäiseen toimintaan), jonka tavoitteena on tasapuolinen kapasiteetin jakaminen monitoimijaympäristössä ja riittävän tilannetiedon välittäminen eri
44
toimijoille. Kehitystyö tehdään yhteistyössä rautatieliikenteen harjoittajien ja liikenteenohjauksen sekä radan kunnossapidon kanssa.
4.3
Menettelyaikataulu ratakapasiteettihakemuksille
4.3.1 Ratakapasiteetin hakeminen aikataulukautta varten
Rautatieliikenteen aikataulukausi alkaa vuosittain joulukuun toisena viikonvaihteena
lauantain ja sunnuntain välisenä yönä kello 00.00 ja päättyy seuraavana vuonna vastaavana aikana. Aikataulukausi 2017 alkaa 11.12.2016 ja päättyy 9.12.2017. Vastaavasti aikataulukausi 2018 alkaa 10.12.2017 ja päättyy 8.12.2018. Ratakapasiteetin
hakijan on haettava ratakapasiteettia kutakin aikataulukautta varten aikaisintaan 12
ja viimeistään 8 kuukautta ennen aikataulukauden alkua. Yhteen hakemukseen voidaan sisällyttää kaikki aikataulukauden aikana tehtävät liikennemuutokset. Toimivan
aikataulurakenteen saavuttamiseksi ratakapasiteetin hakijaa pyydetään ilmoittamaan
ennakkotieto muutostarpeista voimassa olevaan aikataulurakenteeseen verrattuna
kuitenkin viimeistään 12 kuukautta ennen aikataulukauden alkua, jotta Liikennevirasto voi tarvittaessa käynnistää aikataulurakenteen yhteensovittamismenettelyt noin 11
kuukautta ennen aikataulukauden alkua. Ratakapasiteetin hakijoiden velvollisuutena
on osallistua ks. koko yhteiskunnan kannalta järkevän aikataulurakenteen saavuttamiseen pyrkiviin yhteensovittamismenettelyihin.
Säännöllisen liikenteen ratakapasiteetin jakopäätöksiä voidaan muuttaa jäljellä olevaa aikataulukautta varten kyseisen aikataulukauden aikana erillisinä muutosajankohtina edellyttäen, että muutos ei vaikuta muille rautatieyrityksille myönnettyyn
ratakapasiteettiin tai Euroopan talousalueen kansainväliseen liikenteeseen. Muutosajankohtia ovat aikataulukauden alku lauantain ja sunnuntain välisenä yönä klo 00.00
ja lukuvuoden koulutyön päättymistä seuraavan toisen viikonlopun sunnuntain ja
maanantain välisenä yönä kello 00.00 eli viikkojen 24–25 vaihteessa. Mainittujen
muutosajankohtien lisäksi Liikennevirasto voi erityisestä syystä päättää muistakin
muutosajankohdista. Aikataulukauden 2017 muutosajankohdat ovat todennäköisesti
seuraavat:
11.12.2016
26.3.2017
19.6.2017
14.8.2017 (toistaiseksi vakiintunut muutosajankohta viikon 33 alussa)
29.10.2017
Kuva 7.
Säännöllisen liikenteen ratakapasiteetin muutosajankohdat aikataulukaudella 2017.
45
Liikennevirasto ilmoittaa kaikille rautatieyrityksille uusista säännöllisen liikenteen
muutosajankohdista. Päätökset muutosajankohdista julkaistaan Liikenneviraston
Internet-sivuilla http://www.liikennevirasto.fi73.
4.3.2 Ratakapasiteetin hakeminen tilapäistä liikennettä varten
Kiireellisen kapasiteetin hakeminen on kuvattu ratakapasiteetin hakuohjeessa.
4.4 Ratakapasiteetin jakaminen
4.4.1 Ratakapasiteetin jakoehdotuksen laatiminen
Liikenneviraston Liikenteen palvelut -osasto laatii hakemusten perusteella ratakapasiteetin jakoehdotuksen (laissa aikatauluehdotus) seuraavaa aikataulukautta varten
viimeistään neljän kuukauden kuluessa ratakapasiteetin hakuajan päättymisestä.
Eurooppalaiset rataverkon haltijat ovat kuitenkin sopineet, että ratakapasiteettihakemusten yhteensovittamiseen pyritään käyttämään enintään 2,5 kuukautta.
Ratakapasiteetin jakoehdotus perustuu ensisijaisesti haetun ratakapasiteetin myöntämiseen edellyttäen, että ratakapasiteetin mukaisilla aikatauluilla voidaan harjoittaa
rautatieliikennettä teknisten vaatimusten ja turvallisuusvaatimusten mukaisesti.
Liikennevirasto voi kuitenkin tarjota ratakapasiteetin käytön parantamiseksi hakijalle
sellaista ratakapasiteettia, joka ei oleellisesti poikkea tämän hakemasta ratakapasiteetista. Liikennevirasto voi jättää ratakapasiteettia myös jakamatta edellyttäen, että
rautatieliikenteen etusijajärjestyksen vuoksi tarvitaan varakapasiteettia aikataulukautta varten.
Liikennevirasto toimittaa ratakapasiteetin jakoehdotuksen tiedoksi ratakapasiteetin
hakijoille määräaikaan mennessä. Tavaraliikenteen rautatiekuljetuspalveluita hankkivilla asiakkailla ja rautatiekuljetuspalveluiden ostajia edustavilla yhteisöillä on myös
oikeus antaa lausunto aikatauluehdotuksesta 30 vuorokauden kuulemisaikana. Kuulemisaika alkaa kulua siitä hetkestä, kun Liikenneviraston Internet-sivuilla julkaistaan
ilmoitus aikatauluehdotuksen valmistumisesta osoitteessa
http://www.liikennevirasto.fi74. Jakoehdotuksen lisäksi Internet-sivulla kerrotaan
tarkemmat yksityiskohdat lausuntomenettelystä.
Liikenneviraston on päätettävä ratakapasiteetin jakoehdotuksen ja asianosaisten
kuulemisen perusteella ratakapasiteetin jakamisesta tasapuolisin ja syrjimättömin
perustein. Liikenneviraston on tällöin otettava erityisesti huomioon henkilö- ja tavaraliikenteen sekä radanpidon tarpeet samoin kuin rataverkon tehokas käyttö. Päätöstä
tehtäessä on otettava huomioon myös erikoistuneen ja ylikuormittuneen ratakapasiteetin mukaan määräytyvät etusijajärjestykset, jollei tämän luvun säännöksistä muuta
johdu.
Lisätietoja ratakapasiteetin hakemisesta, jakamisesta ja perumisesta saa kapasiteetin
hakuohjeesta.
73
http://www.liikennevirasto.fi/ammattiliikenne-raiteilla/liikennesuunnittelu/saannollisen-liikenteen-muutokset
74
http://www.liikennevirasto.fi/ammattiliikenne-raiteilla/liikennesuunnittelu/saannollinen-ratakapasiteetti
46
4.4.2 Oikaisun hakeminen ratakapasiteettipäätökseen
Rautatieyritys voi hakea Liikenteen turvallisuusviraston sääntelyelimeltä oikaisua
Liikenneviraston tekemään ratakapasiteetin jakoon liittyvään päätökseen (ks. luku
1.4.3).
4.4.3 Ylikuormitettu ratakapasiteetti ja sitä koskevat etusijajärjestykset
Jos aikataulukauden ratakapasiteettihakemuksia ei pystytä yhteen sovittamaan hakijoita tyydyttävällä tavalla, Liikennevirasto ilmoittaa kyseisen infrastruktuurin osan
olevan ylikuormitettu. Tämä tehdään myös sellaisen infrastruktuurin osalta, jonka
ennakoidaan kärsivän kapasiteetin riittämättömyydestä lähitulevaisuudessa. Kun
infrastruktuuri on määritelty ylikuormitetuksi, Liikennevirasto käynnistää kapasiteettia koskevan arvioinnin, johon sisältyy infrastruktuurin käyttäjien kuuleminen. Arvioinnissa otetaan huomioon liikenteenohjaus, aikataulurakenne, nopeusmuutokset
ja infrastruktuurin parantamisen mahdollisuudet. Arvioinnin jälkeen Liikennevirasto
laatii kapasiteetin vahvistamissuunnitelman kuuden kuukauden sisällä kapasiteettia
koskevan arvioinnin valmistumisesta.
Suomessa käytettävä etusijajärjestys
Liikennevirasto toteaa päätöksellään rautatiereitin tai sen osan ylikuormitetuksi ratakapasiteetiksi, jos haetun ratakapasiteetin yhteensovittaminen ei ole päällekkäisten
hakemusten kesken onnistunut. Liikennevirasto voi nimetä ratakapasiteetin ylikuormitetuksi myös, jos ratakapasiteetin ylikuormittuminen on aikataulukauden aikana
ilmeistä.
Päällekkäiset ratakapasiteettihakemukset voidaan asettaa etusijajärjestykseen taulukon 1 järjestyksen mukaisesti. Lähtökohtana on, että jokainen juna voidaan määritellä
koko matkansa ajan jollakin taulukossa olevista liikennetermeistä. Junaan liittyvä
taulukon liikennetermi voi muuttua junan matkan aikana.
Mikäli on tarvetta priorisoida junia yksittäisen prioriteettiryhmän sisällä, huomioidaan kuljettavan matkan pituus sekä kulkupäivien määrä. Näin ollen prioriteetti on
sitä korkeampi mitä pidemmästä ja säännöllisemmästä kuljetustarpeesta on kyse.
Taulukko 1.
Prioriteetti
1.
2.a
2.b
3.a
3.b
4.
5.
47
Ylikuormitetun ratakapasiteetin etusijajärjestys.
Liikenne
Synerginen liikennekokonaisuus75
Nopea henkilöliikenne76
Teollisuuden prosesseihin sidottu kuljetus77
Taajamajunaliikenne ja muu henkilöliikenne
Muu säännöllinen tavarajunaliikenne (myös kansainvälinen liikenne)
Tavarajunaliikenne, jolla ei ole suurta aikatauluvaatimusta
Muu liikenne78
Verkkoselostuksessa määrätystä etusijajärjestyksestä poikkeaminen
Liikennevirasto voi etusijajärjestystä koskevalla erillispäätöksellään poiketa rautatielain ja verkkoselostuksen mukaisesta yleisestä etusijajärjestyksestä sellaisen hakijan
eduksi, joka harjoittaa kansainvälistä liikennettä tai jonka harjoittama liikenne ylläpitää tai parantaa rautatiekuljetusjärjestelmän tai joukkoliikenteen toimivuutta taikka
jonka hakemuksen hylkääminen aiheuttaa hakijalle tai sen asiakkaan liiketoiminnalle
kohtuutonta haittaa.
4.4.4 Ratapihakapasiteetin jakaminen
Liikennevirasto jakaa ratapihakapasiteetin rataverkon käyttösopimuksilla ja tarvittaessa käyttösopimuksen liitteenä olevalla ratapihasopimuksella eri rautatieliikenteen harjoittajien kesken. Rautatieliikenteen harjoittajien on ilmoitettava ja täsmennettävä ratapihojen käyttötarpeensa rataverkon käyttösopimusta tehtäessä.
Liikennepaikan sisällä tavararatapihoilla tapahtuvasta raiteiston käytöstä sovitaan
erikseen rataverkon käyttösopimuksessa ja tarvittaessa sen liitteenä olevassa ratapihasopimuksessa. Priorisointi liikennepaikan sisäisen liikenteen osalta on pääosin
seuraavanlainen:
1.
Junaliikenne (matkustaja-, tavaraliikenne ml. rajaliikenne ja linjalle lähtevät ratatyöyksiköt)
2. Rautatieliikennepaikkojen välinen vaihtotyö
3. Liikennepaikan osien välinen vaihtotyöliikenne
4. Vaunujen ryhmittelyvaihtotyö (junan muodostus/-hajotus)
5. Kaluston siirto seisontaraiteelle
75
Synerginen liikennekokonaisuus tarkoittaa sellaisten junien joukkoa, jotka muodostavat asiakkaille
selvää lisäarvoa tuottavan liikennejärjestelmän. Tällainen järjestelmä on esim. vakioaikataulumalli, jonka
Liikenneviraston rataverkon käyttö -yksikkö on etukäteen hyväksynyt.
Nopea henkilöliikenne tarkoittaa sellaista nopeaa henkilöliikennettä, joka ei ole osa synergistä liikennekokonaisuutta. Myös kansainvälinen henkilöliikenne voi kuulua tähän kategoriaan.
76
77 Prosessiteollisuuden kuljetus tarkoittaa pääasiassa kuljetuksia, joiden välitön määrä- tai lähtöpaikka on
satama tai yksityisraide. Kuljetukset liittyvät olennaisesti kokonaislogistiikan hallintaan. Tähän ryhmään
kuuluvat erityisesti yhdistetyt kuljetukset, kemiallisen metsäteollisuuden kuljetukset ja kuljetukset, jotka
suuntautuvat satamiin.
78 Muu liikenne voi olla esim. ratatöihin liittyvää liikennettä, museoliikennettä tai vaihtotyötä linjaosuuksilla.
48
Rautatieliikenteen harjoittajan tulee olla yhteydessä Liikennevirastoon aikataulukauden aikana esille nousevista kaluston seisottamistarpeista. Liikenneviraston rataliikennekeskus päättää ratapihojen ratakapasiteetin ja raiteistojen käytöstä operatiivista ratkaisua vaativissa tilanteissa, ml. akuutit, lyhytaikaiset seisontatarpeet. Yli viikon
pituisista seisontatarpeista päättää Liikenneviraston rataverkon käyttö -yksikkö.
Jos ratapihan raiteistoja tarvitaan päivittäisessä liikennetilanteessa esimerkiksi museoliikenteelle tai ratatyökoneille, rautatieyritykset mahdollistavat tältä osin raiteiston käytön Liikenneviraston ohjeistuksen mukaisesti. Rautatieyritysten on myös osaltaan mahdollistettava, että raiteiston talvikunnossapito on suoritettavissa, ml.
tarvittavat kaluston siirrot.
Ratapihalla liikennöivät tahot eivät saa tahallisesti estää toisten toimijoiden liikennöintiä. Kalustoa ei saa seisottaa vaihde- tai vaihdekuja-alueella tarpeettomasti
(esimerkiksi taukojen aikana). Ns läpiajoliikenne on oltava mahdollista ratapihojen
osien välillä.
4.4.5
Puitesopimusten vaikutus
Liikennevirasto ei toistaiseksi tee puitesopimuksia. Puitesopimuksella voidaan määritellä hakijan ja Liikenneviraston oikeudet ja velvoitteet yhtä aikataulukautta pidemmäksi ajaksi. Puitesopimukset eivät kuitenkaan saa estää muita hakijoita käyttämästä
kyseistä infrastruktuuria eivätkä ne sido Liikennevirastoa myöntämään niissä määriteltyä ratakapasiteettia kyseiselle rautatieyritykselle.
4.5
Ratakapasiteetin käyttäminen kunnossapitoon ja ratatöihin
Rataverkkoa voidaan käyttää myös radanpidon koneiden siirtämiseen tukikohdista
työmaille, työmaiden välillä ja huoltotarkoituksissa. Tiettyjä raiteita käytetään pääsääntöisesti radanpidon tarpeisiin. Radanpitoon varatun alueen ulkopuolella tapahtuvaan liikennöintiin vaaditaan rautatielain mukaisesti Liikenteen turvallisuusviraston
myöntämä turvallisuustodistus, jos liikennöinti tapahtuu junana tai vaihtotyönä. Turvallisuustodistus myönnetään hakemuksesta enintään viideksi vuodeksi kerrallaan.
Turvallisuustodistuksen saamisen edellytyksenä on, että radanpitoon liittyvän liikenteen harjoittajalla on riittävä vastuuvakuutus ja riskienhallintajärjestelmä, sen kalusto
on Liikenteen turvallisuusviraston hyväksymää ja että liikennöintiä hoitavilla henkilöillä on tehtäviin vaadittu kelpoisuus. Liikennöintiin tarvittava ratakapasiteetti on
haettava LIIKE-järjestelmällä. Rataverkolla liikkuvien radanpidon koneita ja radanpidon liikenneturvallisuustehtävissä toimivia henkilöitä ja yrityksiä koskevat erityisohjeet löytyvät TUROsta http://www.liikennevirasto.fi79.
Ennen työn aloittamista sovitussa työraossa tulee työnsuorittajalla olla myönnettyä
ratakapasiteettia, lupa ratatyöhön ja tarvittaessa myös jännitekatko.
79
49
Ratatyöt ja liikenne
Liitteen 13 taulukko1 on Verkkoselostuksen julkaisuhetken paras arvio aikataulukauden 2017 liikennöintiin vaikuttavista ratatöistä ja niiden aiheuttamista ratakapasiteettitarpeista radanpidolle. Työohjelma, töiden keskinäinen ajoitus ja töiden vaatimat työraot muuttuvat rahoituksen ja suunnittelun tarkentuessa. Liitteen 13 taulukko
1 ei siten ole Liikennevirastoa sitova. Verkkoselostuksen julkaisemisen jälkeen Liikennevirasto pitää yllä ajantasaista tietoa tulevan aikataulukauden työohjelmasta ja
tiedottaa tästä säännöllisin väliajoin ratakapasiteetin hakijoille osoitteessa
Kaikista oleellisesti liikennöintiin vaikuttavista ratatöistä ja niiden vaatimista työraoista Liikennevirasto tekee erillisen päätöksen ennen tulevan aikataulukauden alkua eli aikataulukauden 2017 osalta joulukuussa 2016.
Päätöksen jälkeen esiin nousevista radanpidon työrakotarpeista tai muutoksista
aiemmin tehtyyn päätökseen voidaan erikseen keskustella erityisen tarpeen
vaatiessa. Lähtökohta on, että liikennejärjestelyjä vaativia työrakoja ei enää tässä
vaiheessa järjestetä, vaan päätöksen jälkeen esiin nousevat työt tehdään liikenteen
ehdoilla (liikenteen väleissä).
Edellä kuvatun lisäksi työraon tarvitsijan tulee aina erikseen olla yhteydessä Liikenneviraston liikennesuunnittelijaan ja sopia työraosta Liikenneviraston tekemän työrakopäätöksen mukaisesti yksityiskohtaisesti viimeistään kaksi kuukautta ennen töiden
alkamista.
Lisätietoa ratatöistä, niiden aiheuttamista liikennejärjestelyistä ja korvauasioista
löytyy liitteestä 13 (Ratatyöt).
4.6 Käyttämätön ratakapasiteetti
Aikaisemmalla kapasiteetinkäyttöasteella ei ole vaikutusta kapasiteetin myöntämiseen aikataulukauden haussa. Liikennevirasto voi kuitenkin peruuttaa hakijalle
myönnetyn ratakapasiteetin tai osan siitä koko voimassa olevan aikataulukauden
lopun osalta, jos hakija on käyttänyt ratakapasiteettia vähintään 30 vuorokauden
aikana vähemmän kuin tässä määritetty ratakapasiteetin vähimmäiskäytön kynnysarvo edellyttää. Ratakapasiteetin vähimmäiskäytön kynnysarvo on Suomessa verkkoselostuksen julkaisuhetkellä henkilöjunien osalta 95 % ja tavaraliikenteen osalta
50 %. Kynnysarvot koskevat säännöllistä ratakapasiteettia ja niiden toteutumista
seurataan kuukausitasolla. Kynnysarvojen alittuessa Liikennevirasto lähettää tarvittaessa kapasiteetin haltijalle selvityspyynnön, jossa pyytää selvennystä kapasiteetin
käyttämättä jättämisen syiden osalta. Toimenpiteisiin ei kuitenkaan ryhdytä ellei
junaa ole peruttu yli kolmea kertaa 30 vuorokauden aikana.
Liikennevirasto ei saa kuitenkaan peruuttaa ratakapasiteettia, jos käyttämättä jättäminen on johtunut hakijasta tai ratakapasiteettia käyttävästä rautatieyrityksestä
riippumattomista muista kuin taloudellisista syistä. Liikennevirasto peruuttaa ratakapasiteetin aina siltä ajalta, jolloin rautatieyrityksellä ei ole turvallisuustodistusta
rautatieliikenteen harjoittamista varten.
81
50
4.7 Erikoiskuljetukset ja vaaralliset aineet
Vaarallisten aineiden kuljettamista käsitellään kohdassa 3.4.3 Vaaralliset aineet.
Rautatieliikennettä ja -kalustoa koskevat määräykset ovat Finlexin verkkosivuilla
http://www.finlex.fi81 ja Liikenteen turvallisuusviraston Internet-sivuilla
Erikoiskuljetusluvat myöntää toistaiseksi VR Transpoint.
4.8 Toiminta häiriötilanteissa
4.8.1 Periaatteet
Liikennevirastolla on oikeus tilapäisesti poistaa ratakapasiteetti käytöstä kokonaan
tai osittain sellaisella rautatiereitillä, joka on rataverkon teknisen vian, onnettomuuden tai vauriotapahtuman vuoksi poissa käytöstä.
Liikennevirasto tarjoaa mahdollisuuksien mukaan vaihtoehtoisia rautatiereittejä ratakapasiteetin haltijalle. Liikennevirasto ei ole kuitenkaan velvollinen korvaamaan ratakapasiteetin haltijalle mahdollisesti aiheutuvaa vahinkoa, ellei rataverkon käyttösopimuksessa ole toisin sovittu.
Häiriötilanteisiin liittyviä korvausasioita käsitellään kappaleessa 6.4 (Suorituskannustinjärjestelmä.)
Häiriökortit
Liikennevirasto on laatinut yhteistyössä rataverkolla toimivien kanssa häiriötilanteita
varten ns. ratakatko- ja toimintakortit, joita noudatetaan häiriötilanteissa soveltuvin
osin rataliikennekeskuksen johdolla. Häiriökorttien kehittäminen ja päivittäminen on
jatkuvaa työtä.
4.8.2 Toimintaohjeet
Liikennevirasto määrittää säännöt rautatieliikenteen harjoittajien välisten häiriötilanteiden hallinnasta. Rautatieyritys voi antaa ehdotuksensa omiin juniinsa liittyvistä
häiriötilanteiden toimintaohjeista.
Liikenneviraston rataliikennekeskus ratkaisee rautatieliikenteen häiriötilanteet ja
ohjeistaa kuinka niissä toimitaan.
Liikennevirasto määrittää ohjeessaan ”Ohje varautumisesta rautatieonnettomuuksiin” (OVRO)83 toimenpiteet, joihin tulee ryhtyä onnettomuuden sattuessa ja kuinka
onnettomuuksiin tulee varautua ennakolta.
81
82
83
http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf3/lo_2011-16_ohje_varautumisesta_web.pdf
51
Turvallisuusasiat
Turvallisuusasiat on käsitelty rataverkon käyttösopimuksessa sekä Verkkoselostuksen liitteessä 20.
4.8.3 Todennäköiset tilanteet
Häiriötilanteissa toimitaan Liikenneviraston rataliikennekeskuksen ohjeiden mukaan.
4.8.4 Epätodennäköiset tilanteet
Liikennevirasto ja rautatieliikenteen harjoittajat ovat velvollisia varautumaan toimialansa ja toimialueensa laajuisesti rautatiellä sattuviin onnettomuuksiin Liikenneviraston ohjeen ”Ohje varautumisesta rautatieonnettomuuksiin” (OVRO) mukaisesti.
Liikennevirasto vastaa omistamansa rautatieinfrastruktuurin raivauksesta sekä sen
kunnostuksesta pelastuslain ja ratalain mukaisesti. Rautatieliikenteen harjoittajan on
kuitenkin varauduttava avustamaan Liikennevirastoa raivaustoiminnassa oman kalustonsa ja kuljetettavan tavaransa osalta. Vastuu onnettomuuksista määräytyy raideliikennevastuulain ja vahingonkorvauslain mukaisesti. Liikennevirastolla on oikeus
määrätä rautatieyritys luovuttamaan kalustoaan sekä niiden käyttämiseen soveltuvaa
henkilökuntaansa Liikenneviraston käyttöön rautatiemarkkinadirektiivin 2012/34/EU
artiklan 54 mukaisesti. Liikennevirasto maksaa kaluston ja resurssien käytöstä siihen
kohdistuneet kohtuulliseksi laskettavat kulut.
Liikennevirasto varautuu kunnostamaan radan nopeasti liikennöitävään kuntoon ja
kohtuullisessa ajassa onnettomuutta edeltäneeseen kuntoon. Liikennevirasto sopii
asiasta rataverkon kunnossapitosopimusten teon yhteydessä.
Liikennevirasto voi joutua rajoittamaan esimerkiksi käytettäviä akselipainoja tai nopeuksia, mikäli rataverkolla havaitaan liikenteeseen vaikuttavia turvallisuuspuutteita.
Liikenne- ja viestintäministeriö valvoo rautatiesektorin eri toimijoiden onnettomuuksiin ja poikkeusoloihin varautumista sekä antaa sitä koskevat ohjeet.
52
5
Palvelut
5.1
Johdanto
Rautatieyritykselle tarjottavista palveluista säädetään rautatielaissa (304/2011)84.
Verkkoselostuksen julkaisuhetkellä rautatielaki ja sen nojalla annettavat säädökset
ovat eduskunnassa hyväksyttävänä. Laki- ja säädösmuutokset päivitetään verkkoselostukseen niiden tultua voimaan.
Luvussa 5 ja liitteessä 2 kuvataan rataverkon käytettävyyteen liittyviä palveluita. Nämä palvelut voivat olla Liikenneviraston tai muiden tahojen tarjoamia.
Liikennevirasto jatkaa rataverkon palveluihin liittyvää kehitystyötä vuoden 2016 aikana ja verkkoselostuksen lukua viisi täsmennetään. Muutoksia voi tulla myös Liikenneviraston tarjoamien palveluiden hinnoitteluun. Muutoksista ilmoitetaan Liikenneviraston Internet-sivuilla http://www.Liikennevirasto.fi85.
5.2
Liikenneviraston tarjoamat palvelut
5.2.1
Ratamaksua vastaan saatavat palvelut
Liikennevirasto tarjoaa ratamaksua vastaan rautatieliikenteen harjoittajille oikeuden
käyttää niille myönnetyn ratakapasiteetin mukaisia rautatiereittejä, järjestelyratapihoja, seisonta- ja kuormausraiteita ja muita raiteistoja sekä matkustajaliikenteen
laitureita. Liikennevirasto tarjoaa lisäksi junaliikenteen ohjauspalvelun sekä matkustajainformaatio- ja asemakuulutusjärjestelmät verkkoselostuksessa määritellyillä
rautatieliikennepaikoilla (liite 14).
Ratakapasiteetin käyttö sisältää liikenteenharjoittajan oikeuden liittyä verkkoselostuksessa määritellyillä sähköistetyillä rataosilla Liikenneviraston ratajohtoverkkoon
saadakseen sähkövirtaa liikkuvan kaluston vetovoimaa varten.
Järjestelyratapihat
Järjestelyratapihat ovat ratapihoja, joilla raiteiston muoto ja laajuus mahdollistavat
junanmuodostuksen. Järjestelyratapihat on merkitty liitteeseen 2 merkinnällä ”vaihtotyömahdollisuus”.
Kaikkia järjestelyratapiharaiteita ei ole sähköistetty. Tietoja sähköistetyistä raiteista
saa tarvittaessa Liikenneviraston Väylänpito-toimialalta.
Järjestelyratapihojen käyttö saattaa muuttua maksulliseksi. Mahdolliset muutokset
päivitetään Liikenneviraston Internet-sivuille http://www.liikennevirasto.fi86.
Ratapihojen yhteyshenkilöiden yhteystiedot löytyvät Liikenneviraston Ekstranetsivuilta http://www.liikennevirasto.fi87.
84
85
86
53
Seisontaraiteet
Seisontaraiteet ovat ratapihojen raiteita, jotka on ensisijaisesti varattu kuljetustehtävää odottavien vaunujen säilytystä varten. Näillä raiteilla vaunuja saa säilyttää vain
tilapäisesti. Raiteita voidaan käyttää myös muuhun junaliikenteen vaatimaan tarkoitukseen. Vain rautatieliikenteen harjoittajat saavat seisottaa vaunuja seisontaraiteilla. Raiteet määrittää seisontaraiteiksi Liikennevirasto. Lista junaliikennöintiin tarkoitetuista raiteista, joita voi poikkeustilanteissa käyttää tilapäiseen kaluston seisontatarpeeseen, on saatavissa Liikenneviraston rataverkon käyttö -yksiköltä.
Jos rautatieliikenteen harjoittajalla on tarvetta seisottaa kalustoaan tilapäisesti seisontaraiteilla, niin sen pitää heti tiedon saatuaan ottaa yhteyttä rataliikennekeskukseen. Rataliikennekeskus voi päättää lyhytaikaisista, akuuteista seisontatarpeista,
mutta yli viikon pituisista seisontatarpeista päättää rataverkon käyttö -yksikkö. Seisontatarpeet merkitään myös LIIKE-järjestelmään ennakkoilmoitusten kautta, joten
rautatieliikenteen harjoittajan on syötettävä tiedot JETI-järjestelmään ja huolehdittava, että ilmoitus poistuu JETIstä heti, kun seisontatarpeen päättymisajankohta on
tiedossa.
VAK-vaunujen seisottamisen yhteydessä rautatieliikenteen harjoittaja vastaa siitä,
että on ilmoittanut vaunujen seisontapaikat ja aineet paikalliselle pelastusviranomaiselle.
Pitkäaikainen kaluston säilyttäminen ratapihoilla: katso kohta 2.3.3 Sopimus valtion
rataverkon raiteiden käyttämisestä kaluston säilyttämiseen.
Laskumäet ja niiden käyttö
Kouvolan ja Tampereen liikennepaikoilla on laskumäet rautatieliikenteen harjoittajien
käytettävissä vaunujärjestysten uudelleen ryhmittelyä varten. Mikäli rautatieliikenteen harjoittajalla on tarve laskumäen käyttöön, tulee siitä olla yhteydessä hyvissä
ajoin (vähintään kuusi viikkoa ennen käyttötarvetta) Liikennevirastoon, jotta järjestelyt ratapihojen laskumäkien kapasiteetin käytöstä ja siihen liittyvistä käytännönjärjestelyistä voidaan käynnistää.
Liikenteenohjaus
Valtion rataverkolla junaliikenteen liikenteenohjauksesta vastaa Liikennevirasto.
Tarkemmat liikenteenohjaukseen liittyvät liikennepaikkakohtaiset tiedot ovat Liikenneviraston extranetsivuilla.
Rataliikennekeskus
Liikennevirasto rataliikennekeskus valvoo rautatieliikenteen sujumista ympäri vuorokauden, ratkaisee tarvittaessa liikenteen häiriötilanteita ja tiedottaa häiriöistä. Rataliikennekeskus antaa tarvittavat toimintaohjeet rautatieliikenteen harjoittajille ja
liikenteenohjaukselle kuullen tarvittaessa eri osapuolia. Ristiriitatilanteissa rataliikennekeskus määrää junien kulkujärjestyksen ja ratakapasiteetin käytön ottaen
huomioon koko liikennejärjestelmätilanteen. Rataliikennekeskus vastaa lisäksi viranomaisyhteistyöstä tutkintaviranomaistahoihin uhka- ja poikkeustilanteissa ja osal-
87
http://www.liikennevirasto.fi/palveluntuottajat/aineistot/ratatiedon-extranet
54
taan muun muassa poliisi- sekä pelastusviranomaistahoihin. Rataverkon haltija pitää
liikenne- ja viestintäministeriötä ajan tasalla erikseen määritellyistä tilanteista, muun
muassa onnettomuuksista.
Rataliikennekeskus on rautatieliikenteen harjoittajien tuotannon ohjauksen kontaktipinta, kun tarvitaan liikenteenohjauksen ohjeistamista tai kiistanalaisten asioiden
ratkaisemista. Rataliikennekeskus valvoo ratainfrastruktuurin ja liikenteen tilaa, sekä
puuttuu havaittuihin puutteisiin.
5.2.2
Maksulliset palvelut
Rataverkon haltija voi tarjota rautatieliikenteen harjoittajille peruspalveluiden ohella
myös muita ratamaksun perusmaksuun kuulumattomia lisä- ja oheispalveluita. Tällaisten muiden palveluiden käytöstä sovitaan rataverkon käyttösopimuksessa. Sopimuksen allekirjoituksen jälkeen mahdolliset muutokset sovitaan rautatieliikenteen
harjoittajan tai harjoittajien kanssa erikseen ja päivitetään tarvittavilta osin rataverkon käyttösopimuksen liitteeksi.
Muiden mahdollisten palveluiden hinnoitteluun sovelletaan valtion maksuperustelain
ja sen nojalla liikenne- ja viestintäministeriön antaman Liikenneviraston maksuja
koskevan asetuksen hinnoitteluperusteita. Palveluiden käytöstä laskutetaan kuukauden välein, ellei rataverkon käyttösopimuksessa ole muuta sovittu.
Jos useammalla rautatieliikenteen harjoittajalla on tarpeita käyttää samaa palvelua
(esimerkiksi ratapihan ohjauslaitteita ja -järjestelmiä), palvelun käyttöön liittyvät
periaatteet tarkastellaan tarvittavilta osin rataverkon haltijan johdolla.
Mahdollisen uuden maksullisen palvelun laskutus aloitetaan palvelun käyttöönottoajankohdasta, jollei toisin sovita.
Vaihtotyön liikenteenohjaus
Vaihtotyön liikenteenohjaus on maksullinen lisäpalvelu. Palvelun kuvaus ja hinnan
muodostuminen on kuvattu liitteessä 15.
Ilmalan ratapihan huoltolaitteiden käyttö
Ilmalassa sijaitsevalla Helsingin varikolla on rataverkon haltijan huoltolaitteita ja
muita teknisiä laitteita. Näiden käyttö on maksullinen lisäpalvelu. Lisätietoja rataverkon haltijan rataverkon käyttö -yksiköstä.
Muut Liikenneviraston maksulliset palvelut
Liiketaloudellisin perustein hinnoiteltuina palveluina Liikennevirasto voi tarjota rautatieliikenteen harjoittajille mm. oikeutta käyttää Liikenneviraston hallinnassa olevia
rakennuksia ja maa-alueita.
Liikkuvan kaluston koeajoja voi tehdä Liikenneviraston koeajokeskuksessa Laajakankaalla. Tämä palvelu ei sisälly ratamaksuun.
Valtion rataverkolla tapahtuneesta sähköenergian siirrosta aiheutuneet kustannukset
jaetaan kaikkien sähkön kuluttajien kesken kulutuksen mukaan.
55
Liikenneviraston tarjoamien palveluiden käytöstä sovitaan osapuolten kesken rataverkon käyttösopimuksessa tai erillisessä vuokrasopimuksessa.
5.3
5.3.1
Muiden tarjoamat palvelut
Palvelujen tarjoamisvelvollisuus
Rautatielain (304/2011/34§)88 mukaisesti rautatieyritys ja rautatieliikenteen
palveluja tarjoava yhtiö tai muu yhteisö (palvelujen tarjoaja) on velvollinen
tarjoamaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/34/EU89 liitteen II
kohdassa 2 tarkoitettuja rataverkon käyttömahdollisuuksiin kuuluvia palveluja raideyhteyksineen rautatieliikenteenharjoittajan käyttöön.
Palveluiden saatavuudesta ja niiden käytöstä on neuvoteltava ja sovittava palveluiden
tarjoajan kanssa. Palveluiden tarjoajalla on oikeus periä tarjoamistaan palveluista
korvaus, jonka tulee olla tasapuolinen kaikkia rautatieyrityksiä kohtaan ja kohtuullinen palveluista aiheutuneisiin kustannuksiin nähden.
Tällaisia palveluita voivat olla mm. seuraavien palveluiden käyttö:










yrityksen sähkönsiirtolaitteet
polttoaineen tankkauslaitteet
matkustaja-asemat
tavaraliikenneterminaalit
järjestelyratapihat
junanmuodostuslaitteet
varikkosivuraiteet
liikkuvan kaluston huoltoon ja ylläpitoon tarvittavat tilat ja laitteet
muut tekniset laitteet (mm. hiekoituslaitteet, liikkuvaa kalustoa varten tarkoitetut
sähkö- ja vesiliittymät, vaunujen säteilymittauslaitteet, säiliövaunujen täyttöasteen mittalaitteet, vaunujen punnituslaitteet ja jarrujen koettelulaitteistot) sekä
liikenneturvallisuustehtävissä toimivan henkilöstön koulutuspalvelut.
5.3.2
Sähköradan sähkövirta
Ratakapasiteetin käyttö sisältää liikenteenharjoittajan oikeuden liittyä Verkkoselostuksessa määritellyillä sähköistetyillä rataosuuksilla Liikenneviraston ratajohtoverkkoon saadakseen sähkövirtaa liikkuvan kaluston vetovoimaa varten. Sähköenergiaa Liikennevirasto ei kuitenkaan tarjoa, vaan sen saamisesta liikenteen
harjoittajan on erikseen sovittava sähköyhtiön kanssa.
Sähköjännitteen 400 ja 1500 volttia syöttömahdollisuudet liikkuvalle kalustolle on
esitetty liitteessä 2. Lisäksi 400 voltin jännitteen sähkönsyöttömahdollisuudesta on
esitetty saatavilla oleva suurin virta ampeereina.
88
89
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2012:343:0032:0077:FI:PDF
56
5.3.3
Huolto- ja kunnossapidon palvelut
Huolto- ja kunnossapitopalveluiden käyttö edellyttää käytöstä sopimista huolto- ja
kunnossapitopalveluiden tarjoajien kanssa.
5.3.4
Polttoaineen tankkauspaikat
Liikennevirasto ei omista polttoaineen tankkauslaitteita eikä tarjoa polttoaineen
tankkauspalvelua. Liitteessä 2 on esitetty rautatieliikennepaikoilla olevat polttoaineen tankkauspaikat. Tankkauspaikkojen käyttö edellyttää, että käytöstä on sovittu
tankkauspaikkojen haltijan kanssa.
5.3.5
Tekniset laitteet
Rataverkolla olevien muiden teknisten laitteiden (mm. punnituslaitteet, nosturit yms.)
käytöstä tulee sopia laitteiden haltijan kanssa. Liikennevirasto ei tarjoa näitä laitteita
rautatieliikenteen harjoittajien käyttöön. Liitteessä 2 on esitetty rautatieliikennepaikoilla olevat nosturit.
6
Maksut
6.1
Hinnoitteluperusteet ja ratamaksuun
kuuluvat palvelut
57
Ratamaksun perusmaksun ja rataveron oikeusperusta kuvataan rautatielaissa
(304/2011)90, rataverolaissa (605/2003)91 ja liikenne- ja viestintäministeriön asetuksessa ratamaksun perusmaksusta (1084/2009)92.
Ratamaksun perusmaksuun kuuluvat rataverkon vähimmäiskäyttöpalvelut, joihin
kuuluvat myös raideyhteydet rataverkon käyttömahdollisuuspalveluihin valtion rataverkolla, on kuvattu luvussa 5.2.
6.2
Ratamaksujärjestelmä
Ratamaksujärjestelmään kuuluvat ratamaksun perusmaksu, ratavero ja Kerava–Lahtirataosalta perittävä investointivero. Ratamaksun perusmaksua peritään rautatieliikenteen harjoittamisesta Liikennevirastolle välittömästi aiheutuvien radanpidon kustannusten perusteella. Ratavero on muodostettu junaliikenteen ympäristökustannusten ja radanpidon kiinteiden infrastruktuurikustannusten kattamiseksi. Rataosan
Kerava–Lahti investointiveroa peritään rataosan investointikustannusten kattamiseksi 15 vuoden ajan radan käyttöönotosta alkaen syksystä 2006 elokuuhun 2021 saakka.
Ratamaksujärjestelmään on tulossa muutoksia, jotka perustuvat EU:n ns. ensimmäisen rautatiepaketin päivittämisen aiheuttamiin säädösmuutoksiin. Säädösmuutokset
tulevat voimaan eduskunnan hyväksyttyä uuden rautatielain ja sen nojalla annettavat
asetukset. Hallituksen esityksessä uuden ratamaksujärjestelmän osatekijöitä ovat
perusmaksu ja siihen liittyvät alennukset ja korotukset, lisämaksut sekä käyttöoikeuspalveluista ja lisä- ja oheispalveluista perittävät maksut.
Tavaraliikenteestä ei peritä rataveroa vuosina 2015–17. Toimenpiteen tavoitteena on
keventää elinkeinoelämän, erityisesti teollisuuden, kustannusrasitetta.
Ratamaksujärjestelmään liittyvistä muutoksista ilmoitetaan Liikenneviraston Internet-sivuilla http://www.liikennevirasto.fi93.
90
91
92
93
58
6.3 Ratamaksun suuruus
Ratamaksu koostuu taulukon 2 mukaisista maksuista.
Taulukko 2.
Ratamaksu.
Perusmaksu
Ratavero
Investointivero (koskee rataosaa Kerava–Lahti)
Tavaraliikenne 0,1350 senttiä/ bruttotonnikilometri
Henkilöliikenne 0,1308 senttiä/ bruttotonnikilometri
Tavaraliikenne
- sähkövetoinen 0,05 senttiä/ bruttotonnikilometri
- dieselvetoinen 0,1 senttiä/ bruttotonnikilometri
Tavaraliikenne 0,5 senttiä/ bruttotonnikilometri
6.4 Suorituskannustinjärjestelmä
Rataverkon tehokkaan käytön ja rautatieliikenteen täsmällisyyden edistämiseksi sekä
rautatieliikenteestä ja radanpidosta aiheutuvien rataverkon käytettävyyshäiriöiden
vähentämiseksi rautatieliikenteen harjoittajia ja Liikennevirastoa kannustetaan rajoittamaan niiden toiminnasta aiheutuvia häiriöitä ja parantamaan rataverkon käytön
tehokkuutta suorituskannustinjärjestelmällä.
Rautatieliikenteen harjoittajan on maksettava Liikennevirastolle korvaus, jos rautatieliikenteen harjoittajan harjoittama liikenne poikkeaa rautatieliikenteen harjoittajasta
johtuvasta syystä oleellisesti sille myönnetystä ratakapasiteetista ja tästä aiheutuu
haittaa rautatiejärjestelmän toimivuudelle. Liikenneviraston on maksettava rautatieliikenteen harjoittajalle korvaus, jos rataverkon käytettävyys poikkeaa Liikennevirastosta johtuvista liikenteen häiriöistä oleellisesti rautatieliikenteen harjoittajalle
myönnetystä ratakapasiteetista ja siitä aiheutuu haittaa rautatiejärjestelmän toimivuudelle. Korvausten perusteista ja korvauksista sovitaan rataverkon käyttösopimuksessa.
Suorituskannustinjärjestelmä koskee junaliikennettä, ei vaihtotyöliikennettä.
6.5 Ratamaksun muutokset
Ratamaksujärjestelmää ollaan uudistamassa. Liikennevirasto kertoo Internet-sivuillaan voimassaolevan ratamaksujärjestelmän periaatteet ja ratamaksun suuruuden.
59
6.6 Ratamaksun periminen
Ratamaksu suoritetaan Liikennevirastolle jälkikäteen laskutuksen mukaisesti kalenterikuukausittain toteutuneiden suoritteiden perusteella.
Verkkoselostuksen julkaisuhetkellä ratamaksu peritään seuraavasti: rautatieyritysten
ja museoliikenteen harjoittajien on laskutusta varten ilmoitettava Liikennevirastolle
kuukausittain tiedot harjoittamastaan liikenteestä. Ilmoitukset tulee lähettää osoitteella kirjaamo(at)liikennevirasto.fi ja tiedoksi tiina.taivainen(at)liikennevirasto.fi.
Liikenneviraston tavoitteena on muuttaa tätä käytäntöä siten, että jatkossa ratamaksu peritään Liikenneviraston LIIKE-järjestelmästä saatavien tietojen perusteella.
Uudistuksesta tiedotetaan Liikenneviraston Internet-sivuilla
Liikennevirasto ei edellytä vakuutta ratamaksujen suorittamiseksi. Ratamaksut ja
muut siihen liittyvät maksut ovat ulosottokelpoisia ilman tuomiota tai päätöstä.
94
LIITE 1 / 1 (4)
Merkintöjen selitykset:
On
—
AC2
ATP
”kyllä”
”ei”
sähköistysjärjestelmä 25 kV / 50 Hz
junan kulunvalvonta
Taulukon sarakkeet:
Verkon solmupiste -liikennepaikoiksi on valittu kaikki liikennepaikat, joissa raideliikenne voi vaihtaa kulkureittiä.
Radan pituus on verkon solmupiste -liikennepaikkojen välinen etäisyys.
Määräävä kaltevuus on rataosalla oleva suurin kaltevuus mitattuna 1200 m matkalla.
Sähköistysjärjestelmä kuvaa rataosuuden olevan sähköistetty.
Suojastettu tai radio-ohjattu osuus kertoo, että rataosuudella on käytössä automaattinen junien kulkua turvaava turvalaitejärjestelmä.
Junan kulunvalvontajärjestelmä kertoo, että rataosuus on varustettu JKV:lla.
ERTMS kuvaa rataosuuden olevan varustettu yhteiseurooppalaisella turvalaitejärjestelmällä.
Kallistuvakoristen junien JKV-koodaus kuvaa osuuksia, joilla JKV on varustettu siten, että kallistuvakorisella junalla voidaan kaarteissa sallia muita junia suurempi
nopeus.
Radiojärjestelmä-sarakkeessa merkityillä liikennepaikoilla kuljettaja ja liikenteenohjaus pitävät yhteyttä digitaalisella (Virve) viestintälaitteistolla.
LIITE 1 / 2 (4)
Liikennepaikka (verkon solmupiste) Liikennepaikka (verkon solmupiste) Radan pituus
Määräävä
kaltevuus
Trafikplats (bannätets knutpunkt)
Traffic operating point (Node of the Traffic operating point (Node of the Lenght of line
network)
network)
Största
Elektrifieringslutningen
systemet
Max gradient Electrification
system
Linje-blockerad eller
Automatisk tågkontrol
radiostyrd sträcka
Section blocking or radio ATP
controlled section
Helsinki asema
Havukoski
Kerava asema
Hyvinkää
Kerava asema
Kerava asema
Kerava asema
Hyvinkää
Helsinki asema
Huopalahti
Huopalahti
Kirkkonummi
Karjaa
Karjaa
Turku asema
Riihimäki asema
Toijala
Toijala
Toijala
Turku asema
Raisio
Raisio
Uusikaupunki
Tampere asema
Lielahti
Kokemäki
Kokemäki
Pori
Pori
Mäntyluoto
Lielahti
Niinisalo
Parkano
Riihimäki asema
Hakosilta
Lahti
Lahti
Lahti
Lahti
Kouvola asema
Kouvola asema
Juurikorpi
Kotka asema
Kotka Hovinsaari
Juurikorpi
Kouvola asema
10,0
7,0
7,5
7,5
10,0
10,0
10,0
10,5
10,0
40,0
10,5
12,0
10,5
12,7
7,0
10,0
10,5
10,0
8,0
7,0
9,0
9,0
11,5
9,0
12,5
9,0
9,5
5,5
10,0
5,5
10,5
10,0
10,0
8,0
10,0
12,0
12,0
15,0
10,0
10,0
10,0
8,5
0,0
6,0
10,0
9,0
On
On
On
On
On
On
On
On
On
On
On
On
On
On
On
On
On
On
—
On
—
On
—
On
On
On
On
On
—
On
On
—
On
On
On
—
—
—
On
On
On
On
On
—
On
—
Havukoski
Kerava asema
Hyvinkää
Riihimäki asema
Vuosaari
Sköldvik
Hakosilta
Karjaa
Huopalahti
Havukoski
Kirkkonummi
Karjaa
Hanko asema
Turku asema
Turku satama
Toijala
Turku asema
Tampere asema
Valkeakoski
Raisio
Naantali
Uusikaupunki
Hangonsaari
Lielahti
Kokemäki
Rauma
Pori
Mäntyluoto
Aittaluoto
Tahkoluoto
Parkano
Parkano
Seinäjoki asema
Hakosilta
Lahti
Loviisan satama
Heinola
Mukkula
Kouvola asema
Luumäki
Juurikorpi
Kotka asema
Kotkan satama
Kotka Mussalo
Hamina
Kuusankoski
Banans längd
18
11
29
12
19
27
65
99
6
27
31
49
50
107
3
76
128
40
18
8
6
57
3
6
91
47
38
21
6
11
69
42
84
48
11
77
38
7
61
59
33
18
1
5
19
10
Sähköistysjärjestelmä
AC2
AC2
AC2
AC2
AC2
AC2
AC2
—
AC2
AC2
AC2
AC2
—
AC2
AC2
AC2
AC2
AC2
—
—
—
—
—
AC2
AC2
AC2
AC2
—
—
—
AC2
—
AC2
AC2
AC2
—
—
—
AC2
AC2
AC2
AC2
AC2
AC2
AC2
AC2
Suojastettu tai radioohjattu osuus
Junan
kulunvalvontajärjestelmä
ATP
ATP
ATP
ATP
ATP
ATP
ATP
ATP
ATP
ATP
ATP
ATP
ATP
ATP
ATP
ATP
ATP
ATP
—
ATP
—
ATP
—
ATP
ATP
ATP
ATP
ATP
—
ATP
ATP
—
ATP
ATP
ATP
—
—
—
ATP
ATP
ATP
ATP
ATP
ATP
ATP
—
ERTMS Kallistuvakoristen junien
JKV-koodaus
Radiojärjestelmä
ATC-kodning av lutande tåg Radio system
ATP-coding for tilting trains
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
On
On
On
On
—
—
On
—
—
—
—
On
—
On
—
On
On
On
—
—
—
—
—
On
On
—
—
—
—
—
On
—
On
—
On
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
GSM-R
GSM-R
GSM-R
GSM-R
GSM-R
GSM-R
GSM-R
GSM-R
GSM-R
GSM-R
GSM-R
GSM-R
GSM-R
GSM-R
GSM-R
GSM-R
GSM-R
GSM-R
GSM-R
GSM-R
GSM-R
GSM-R
GSM-R
GSM-R
GSM-R
GSM-R
GSM-R
GSM-R
GSM-R
GSM-R
GSM-R
—
GSM-R
GSM-R
GSM-R
—
—
GSM-R
GSM-R
GSM-R
GSM-R
GSM-R
GSM-R
GSM-R
GSM-R
GSM-R
LIITE 1 / 3 (4)
Määräävä
kaltevuus
network)
network)
Största
systemet
system
radiostyrd sträcka
controlled section
Kouvola asema
Mynttilä
Mynttilä
Luumäki
Luumäki
Lappeenranta
Lappeenranta
Imatra tavara
Imatra tavara
Pieksämäki asema
Huutokoski
Savonlinna
Parikkala
Niirala-raja
Säkäniemi
Joensuu asema
Joensuu asema
Huutokoski
Varkaus
Varkaus
Joensuu asema
Uimaharju
Lieksa
Lieksa
Nurmes
Vuokatti
Vuokatti
Pieksämäki asema
Suonenjoki
Suonenjoki
Siilinjärvi
Siilinjärvi
Iisalmi
Murtomäki
Murtomäki
Kontiomäki
Vartius
Kontiomäki
Tampere asema
Orivesi
Vilppula
Vilppula
Haapamäki
Haapamäki
Orivesi
Jämsä
12,0
12,5
11,0
8,0
9,5
10,0
9,0
11,0
10,0
11,0
12,0
12,0
10,0
10,5
10,5
12,0
9,0
10,0
10,0
11,0
17,6
11,5
10,0
12,5
11,5
10,0
10,5
9,0
10,0
12,0
10,5
12,0
12,7
11,0
12,0
11,0
10,0
12,0
12,0
12,5
5,0
12,5
12,0
12,0
12,5
12,0
On
—
On
On
On
—
On
—
On
On
On
On
On
On
On
—
On
On
—
On
On
On
—
On
—
—
—
On
—
On
On
On
On
—
On
On
On
—
On
On
—
On
On
On
On
—
Mynttilä
Ristiina
Pieksämäki asema
Vainikkala asema
Lappeenranta
Mustolan satama
Imatra tavara
Imatrankoski-raja
Parikkala
Huutokoski
Savonlinna
Parikkala
Säkäniemi
Säkäniemi
Joensuu asema
Ilomantsi
Viinijärvi
Varkaus
Kommila
Viinijärvi
Uimaharju
Lieksa
Pankakoski
Nurmes
Vuokatti
Lahnaslampi
Kontiomäki
Suonenjoki
Yläkoski
Siilinjärvi
Sysmäjärvi
Iisalmi
Murtomäki
Otanmäki
Kajaani
Vartius
Vartius-raja
Ämmänsaari
Orivesi
Vilppula
Mänttä
Haapamäki
Seinäjoki asema
Jyväskylä
Jämsä
Kaipola
Banans längd
86
21
105
33
27
18
39
10
60
31
75
59
93
33
37
71
32
18
6
101
50
54
6
56
85
12
24
38
3
76
99
60
62
25
20
95
2
92
40
47
8
26
118
77
56
7
AC2
—
AC2
AC2
AC2
—
AC2
—
AC2
—
—
—
AC2
—
AC2
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
AC2
—
AC2
—
AC2
AC2
—
AC2
AC2
AC2
—
AC2
—
—
—
—
—
AC2
—
Junan
ATP
—
ATP
ATP
ATP
—
ATP
—
ATP
ATP
ATP
ATP
ATP
ATP
ATP
—
ATP
ATP
—
ATP
ATP
ATP
—
ATP
—
—
—
ATP
—
ATP
ATP
ATP
ATP
—
ATP
ATP
ATP
—
ATP
ATP
—
ATP
ATP
ATP
ATP
—
JKV-koodaus
Radiojärjestelmä
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
On
—
On
—
—
—
On
—
On
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
On
—
On
—
—
—
On
—
—
—
—
—
On
—
GSM-R
—
GSM-R
GSM-R
GSM-R
GSM-R
GSM-R
GSM-R
GSM-R
GSM-R
—
GSM-R
GSM-R
GSM-R
GSM-R
—
GSM-R
GSM-R
GSM-R
GSM-R
GSM-R
GSM-R
GSM-R
GSM-R
—
—
GSM-R
GSM-R
—
GSM-R
GSM-R
GSM-R
GSM-R
—
GSM-R
GSM-R
GSM-R
—
GSM-R
GSM-R
GSM-R
GSM-R
GSM-R
GSM-R
GSM-R
GSM-R
LIITE 1 / 4 (4)
Määräävä
kaltevuus
network)
network)
Största
systemet
system
radiostyrd sträcka
controlled section
Jämsä
Jämsänkoski
Jyväskylä
Äänekoski
Jyväskylä
Seinäjoki asema
Seinäjoki asema
Vaasa
Iisalmi
Pyhäkumpu erkanemisvaihde
Haapajärvi
Seinäjoki asema
Pännäinen
Pietarsaari
Pännäinen
Kokkola
Kokkola
Ylivieska
Tuomioja
Raahe
Tuomioja
Oulu asema
Oulu asema
Kemi
Kemi
Laurila
Laurila
Rovaniemi
Kemijärvi
Tornio asema
Tornio asema
Tornio asema
Sysmäjärvi
Viinijärvi
Murtomäki
Kajaani
Kajaani
10,0
10,5
10,5
10,5
12,5
10,0
12,0
1,0
10,0
3,0
9,5
8,0
10,0
6,0
3,0
7,0
10,0
10,0
10,0
10,0
10,0
10,0
10,0
10,0
10,0
10,0
7,5
10,0
12,0
12,0
4,0
8,0
10,5
10,0
7,5
12,5
10,0
12,0
On
On
On
—
On
On
On
—
On
—
On
On
On
—
—
On
—
On
On
On
—
On
On
On
—
On
On
On
On
On
On
—
On
—
On
On
—
On
Jämsänkoski
Jyväskylä
Äänekoski
Haapajärvi
Pieksämäki asema
Kaskinen
Vaasa
Vaskiluoto
Pyhäkumpu
Haapajärvi
Ylivieska
Pännäinen
Pietarsaari
Alholma
Kokkola
Ykspihlaja
Ylivieska
Tuomioja
Raahe
Rautaruukki
Oulu asema
Kontiomäki
Kemi
Ajos
Laurila
Tornio asema
Rovaniemi
Kemijärvi
Patokangas
Tornio-raja
Röyttä
Kolari
Vuonos
Sysmäjärvi
Talvivaara
Lamminniemi
Kontiomäki
Banans längd
4
52
47
164
80
112
75
5
63
3
36
55
101
10
4
33
5
79
68
28
9
54
166
105
9
7
19
106
85
9
3
8
183
7
13
24
3
26
AC2
AC2
—
—
AC2
—
AC2
—
—
—
—
—
AC2
AC2
AC2
AC2
AC2
AC2
AC2
AC2
AC2
AC2
AC2
AC2
—
AC2
—
AC2
AC2
AC2
—
—
—
—
—
AC2
—
AC2
Junan
ATP
ATP
ATP
—
ATP
ATP
ATP
—
ATP
—
ATP
ATP
ATP
—
—
ATP
—
ATP
ATP
ATP
—
ATP
ATP
ATP
—
ATP
ATP
ATP
ATP
ATP
ATP
—
ATP
—
ATP
ATP
—
ATP
JKV-koodaus
Radiojärjestelmä
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
On
—
—
—
On
—
—
—
—
—
—
—
On
—
—
On
—
On
On
—
—
On
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
GSM-R
GSM-R
GSM-R
—
GSM-R
GSM-R
GSM-R
GSM-R
GSM-R
GSM-R
GSM-R
GSM-R
GSM-R
GSM-R
GSM-R
GSM-R
GSM-R
GSM-R
GSM-R
GSM-R
GSM-R
GSM-R
GSM-R
GSM-R
GSM-R
GSM-R
GSM-R
GSM-R
GSM-R
—
GSM-R
GSM-R
GSM-R
GSM-R
GSM-R
GSM-R
GSM-R
GSM-R
LIITE 2 / 1 (33)
Merkintöjen selitykset:
( ) laiturisarakkeissa
K
Y
K liikenteenohjaussarakkeissa
M liikenteenohjaussarakkeissa
laituri ei Liikenneviraston
kunnossapidossa
kyllä
kyllä, yksityinen
kauko-ohjaus
manuaalinen
Sarakkeet:
Rautatieliikennepaikan nimi on virallinen, liikenneturvallisuustehtävissä käytettävä
nimi.
Toinen nimi on rautatieliikennepaikan Suomen toisella virallisella kielellä oleva nimi.
Toinen nimi on yleensä ruotsinkielinen nimi, ainoastaan Sköldvikissä suomenkielinen
nimi Kilpilahti on paikkakunnan nykyisistä kielisuhteista poikkeavasti toisena nimenä.
Lyhenne-sarakkeeseen on merkitty rautatieliikennepaikan nimestä käytettävä lyhenne.
Kaupallinen nimi -sarakkeeseen on merkitty rautatieliikennepaikan kaupallinen nimi
niissä tapauksissa, kun se eroaa rautatieliikennepaikan virallisesta, liikenneturvallisuustehtävissä käytettävästä nimestä.
Km Hki kertoo liikennepaikan etäisyyden Helsingin vanhasta, jo puretusta, asemarakennuksesta ratakilometrijärjestelmän mukaisesti mitattuna. Järjestelmän mukaisesti kaikki
radalla olevat elementit on sidottu maastoon.
Kunta on rautatieliikennepaikan sijaintikunta.
Liikenteenohjaus-sarake kuvaa onko rautatieliikennepaikalla teknisesti mahdollisuutta
ohjata junaliikennettä manuaalisesti tai kauko-ohjatusti. Sarake ei tarkoita, että liikenteenohjauspalveluja on säännöllisesti tarjottuna.
Yksityisraiteita-sarakkeessa ilmoitetaan, että rautatieliikennepaikalla on vähintään yksi
liityntä yksityisen (kaikki muut kuin Liikennevirasto) omistamaan tai hallitsemaan raiteeseen.
Vaihtotyömahdollisuus-sarake kuvaa, että rautatieliikennepaikan raiteisto on sen muotoinen, että vähintään veturin vaihtaminen vaunujonon toiseen päähän on mahdollista
ilman, että liike täytyy tehdä liikennepaikan läpi menevän pääraiteen kautta.
Lyhin ja pisin laituripituus -sarakkeet kuvaavat liikennepaikalla olevien henkilöliikenteelle tarkoitettujen laitureiden lyhintä ja pisintä pituutta. Matkustajia palvelevan junan
ei tulisi olla pidempi kuin laituri, jonka viereen se pysähtyy. Jos laituripituus on sulkumerkkien ( ) välissä, se kuvaa, että laituri ei ole Liikenneviraston kunnossapitämä ja liikennöinti tapahtuu liikennöitsijän omalla vastuulla.
LIITE 2 / 2 (33)
Laiturikorkeus-sarakkeessa on esitetty henkilöliikenteelle tarkoitettujen laitureiden
nimellinen korkeus kiskon pinnasta.
Mitoittava raidepituus -sarake kuvaa pisintä rautatieliikennepaikalla olevaa muuta raidetta kuin läpi menevää pääraidetta. Raidepituus on mitattu siten, että se on käytössä
molempiin kulkusuuntiin.
Sähkövirran saanti -sarakkeessa on kuvattu millä liikennepaikalla on mahdollisuus saada 400 V tai 1500 V sähkövirtaa lähinnä vaunujen tai työkoneiden sähkönsyöttöä varten.
Sivulaituri-sarakkeessa kuvataan millä rautatieliikennepaikoilla on mahdollista kuormata tavaravaunuun vaunun sivusta sekä suurin laituripituus liikennepaikalla.
Päätylaituri-sarakkeessa kuvataan millä rautatieliikennepaikoilla on mahdollista kuormata tavaravaunuun vaunun päädystä (yhdistetyt kuljetukset).
Kuormauskenttä-sarakkeessa kuvataan, millä rautatieliikennepaikoilla on kuormauskenttä, jolta kiskon tasosta voidaan kuormata tavaravaunuja. Tyypillinen esimerkki on
raakapuun kuormaus autosta tai ratapihan välivarastosta avotavaravaunuun.
Nosturi-sarakkeessa kuvataan millä liikennepaikoilla on mahdollista käyttää nosturia
vaunujen kuormaamiseen sekä nosturin suurin kantavuus. Liikennevirasto ei tarjoa ko.
palvelua.
Polttoaine-sarakkeessa kuvataan millä liikennepaikoilla on polttoaineenjakelupiste.
Liikennevirasto ei tarjoa ko. palvelua.
Henkilöliikennettä-sarakkeessa kuvataan millä liikennepaikoilla on mahdollista harjoittaa henkilöliikennettä.
Tavaraliikennettä-sarakkeessa kuvataan, millä liikennepaikoilla on mahdollista harjoittaa tavaraliikennettä.
Kääntöpöytiä-sarakkeessa kuvataan, millä liikennepaikoilla on mahdollista käyttää
kääntöpöytää. Jos kääntöpöytä on yksityisomistuksessa, se on merkitty kirjaimella Y. Jos
Liikennevirasto omistaa kääntöpöydän, sarakkeeseen on merkitty kääntöpöydän pituus.
VAK-ratapihat sarakkeessa kuvataan, millä liikennepaikoilla on mahdollista käsitellä
vaarallisia aineita sisältäviä vaunuja.
LIITE 2 / 3 (33)
Rautatieliikennepaikat / Liikennepaikat
Nimi
Toinen nimi
Lyhenne
Kaupallinen nimi
Tyyppi
Km Hki
Rataosuus
Kunta
Liikenteenohjaus
Yksityisraiteita
Namn
Annat namn
Förkortning
Kommersiellt namn
Typ
Km Hki
Banavsnitt
Kommun
Trafikledning
Name
Ahonpää
Ahvenus
Ainola
Airaksela
Aittaluoto
Ajos
Alapitkä
Alavus
Alholma
Arola
Asola
Aviapolis
Dragsvik
Dynamiittivaihde
Eläinpuisto-Zoo
Eno
Ervelä
Eskola
Espoo
Haapajärvi
Haapakoski
Haapamäen kyllästämö
Haapamäki
Haarajoki
Hakosilta
Haksi
Hamina
Hammaslahti
Hanala
Hangonsaari
Hanhikoski
Hankasalmi
Another name
Abbr.
Aho
Ahv
Ain
Arl
Atl
Ajo
Apt
Alv
Alh
Aro
Aso
Avp
Dra
Dmv
Epz
Eno
Erv
Ela
Epo
Hpj
Hps
Hmk
Hpk
Haa
Hlt
Hsi
Hma
Hsl
Hna
Hgs
Hnh
Hks
Commercial name
Type
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Seisake
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Seisake
Liikennepaikka
Linjavaihde
Seisake
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Linjavaihde
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Seisake
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Linjavaihde
Liikennepaikka
Km Hki
690+468
270+960
34+784
436+985
328+220
867+100
505+840
373+445
532+570
707+668
31+596
25+135
171+180
199+185
338+751
660+170
119+816
603+762
20+600
649+205
393+454
304+940
300+235
39+567
119+540
56+737
243+646
602+199
21+394
269+655
1047+083
418+089
Section
Seinäjoki-Oulu
Lielahti–Kokemäki
Helsinki–Riihimäki
Pieksämäki–Kontiomäki
Pori–Aittaluoto
Kemi–Ajos
Orivesi–Seinäjoki
Pietarsaari–Alholma
Kontiomäki–Vartius-raja
Karjaa–Hanko
Karjaa–Hanko
Joensuu–Nurmes
Helsinki–Turku satama
Seinäjoki–Oulu
Iisalmi–Ylivieska, Äänekoski–Haapajärvi
Haapamäki–Jyväskylä, Orivesi–Seinäjoki
Kerava–Hakosilta
Kerava–Hakosilta, Riihimäki–Kouvola
Olli–Porvoo
Juurikorpi–Hamina
Kouvola–Joensuu
Uusikaupunki–Hangonsaari
Laurila–Kemijärvi
Jyväskylä–Pieksämäki
Municipality
Siikajoki
Kokemäki
Järvenpää
Kuopio
Pori
Kemi
Lapinlahti
Alavus
Pietarsaari
Hyrynsalmi
Vantaa
Vantaa
Raasepori
Hanko
Ähtäri
Joensuu
Salo
Kannus
Espoo
Haapajärvi
Pieksämäki
Keuruu
Keuruu
Järvenpää
Hollola
Porvoo
Hamina
Joensuu
Vantaa
Uusikaupunki
Kemijärvi
Hankasalmi
Traffic control
K
K
Privata spåranläggningar
Private sidings
Alholmen
Esbo
Hax
Fredrikshamn
Hanaböle
HANKO
Hanko asema
Han
Hangö
Hanko tavara
Hanko-Pohjoinen
Hangö Norra
Hnk
Osiin jaettu liikennepaikka –
Hanko
Karjaa–Hanko
207+119
Hanko
Hnkt
Liikennepaikan osa (Hanko)
206+350
Hanko
Hkp
205+935
Hva
Hj
Hrv
Hd
Hau
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
295+542
201+643
99+456
775+159
344+442
HAUSJÄRVI
Hjr
Hausjärvi tavara
Has
Oitti
Oi
Liikennepaikan osa
(Hausjärvi)
Liikennepaikan osa
(Hausjärvi)
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
M
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
Harjavalta
Harju
Harviala
Haukipudas
Haukivuori
K
Vaihtotyömahdollisuus
Möjlighet till
växlning
Shunting
K
K
Hanko
Kokemäki–Pori
Kouvola–Pieksämäki
Riihimäki–Tampere
Oulu–Laurila
Harjavalta
Kouvola
Janakkala
Oulu
Mikkeli
Riihimäki–Kouvola
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
86+210
Hausjärvi
86+809
Hausjärvi
K
LIITE 2 / 4 (33)
Nimi
Toinen nimi
Lyhenne
Kaupallinen nimi
Tyyppi
Km Hki
Rataosuus
Kunta
Liikenteenohjaus
Yksityisraiteita
Namn
Annat namn
Förkortning
Kommersiellt namn
Typ
Km Hki
Banavsnitt
Kommun
Trafikledning
Name
Haviseva
Heikkilä
Heinola
Heinoo
Heinävaara
Heinävesi
Another name
Abbr.
Hvs
Hek
Ha
Hno
Häv
Hnv
Commercial name
Type
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Km Hki
208+135
34+856
167+607
237+965
648+408
468+135
Section
Tampere–Jyväskylä
Lahti–Heinola
Joensuu–Ilomantsi
Pieksämäki–Joensuu
Municipality
Kangasala
Kirkkonummi
Heinola
Sastamala
Joensuu
Heinävesi
Traffic control
K
K
M
K
Private sidings
Möjlighet till
växlning
Shunting
K
K
HELSINKI
Hel
Helsinki asema
Helsingfors
Hki
Helsinki
päärautatieasema
Pasila asema
Böle
Psl
Pasila
Pasila autojuna-asema
Böle biltågstation Pau
Helsinki–Turku satama, Helsinki–Riihimäki
K
K
K
M
Hr
Hir
Hk
Hls
Hh
Hvn
Hp
Hpl
Hko
Hys
Hy
Hl
Hm
Höl
Ii
Liikennepaikan osa
(Helsinki)
Liikennepaikan osa
(Helsinki)
Liikennepaikan osa
(Helsinki)
Liikennepaikan osa
(Helsinki)
Liikennepaikan osa
(Helsinki)
Liikennepaikan osa
(Helsinki)
Liikennepaikan osa
(Helsinki)
Liikennepaikan osa
(Helsinki)
Liikennepaikan osa
(Helsinki)
Seisake
Liikennepaikka
Seisake
Liikennepaikka
Seisake
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Seisake
Liikennepaikka
115+790
318+957
79+743
233+344
52+150
715+500
188+778
6+375
406+988
704+601
58+792
107+559
472+940
765+261
789+165
Olli–Porvoo
Seinäjoki–Oulu
Toijala–Turku
Helsinki–Turku satama, Huopalahti–Havukoski
Pieksämäki–Joensuu, Huutokoski–Savonlinna
Kontiomäki–Ämmänsaari
Helsinki–Riihimäki, Hyvinkää–Karjaa
Seinäjoki–Oulu
Joensuu–Nurmes
Oulu–Laurila
Hollola
Mikkeli
Hausjärvi
Kouvola
Porvoo
Liminka
Humppila
Helsinki
Joroinen
Hyrynsalmi
Hyvinkää
Hämeenlinna
Kauhava
Nurmes
Ii
Iisalmen teollisuusraiteet Keveli
Itr
Linjavaihde
548+611
Iisalmi
K
K
Iisalmi
Iittala
Ilola
Ilomantsi
Ilm
Ita
Ioa
Ilo
Liikennepaikka
Seisake
Seisake
Liikennepaikka
550+360
129+286
155+100
695+203
Iisalmi–Ylivieska, Pieksämäki–Kontiomäki
Toijala-Valkeakoski
Joensuu–Ilomantsi
Iisalmi
Hämeenlinna
Valkeakoski
Ilomantsi
K
K
K
M
K
K
IMATRA
Ima
Osiin jaettu liikennepaikka 326+542
Kouvola–Joensuu, Imatra tavara–Imatrankoski-raja
Imatra
K
Imatra asema
Imr
Ilmala asema
Helsinki Kivihaka
Ila
Stenhagen
Pasila tavara
Khk
Pslt
Ilmala ratapiha
Ilr
Käpylä
Kottby
Käp
Oulunkylä
Åggelby
Olk
Herrala
Hiirola
Hikiä
Hillosensalmi
Hinthaara
Hirvineva
Humppila
Huopalahti
Huutokoski
Hyrynsalmi
Hyvinkää
Hämeenlinna
Härmä
Höljäkkä
Ii
Ilmala
Hindhår
Hoplax
Hyvinge
Tavastehus
Idensalmi
Ilomants
Imatra
0+159
Helsinki
3+230
Helsinki
4+319
Helsinki
4+434
Helsinki
4+701
Helsinki
4+748
Helsinki
K
K
4+950
Helsinki
K
K
5+840
Helsinki
7+399
Liikennepaikan osa (Imatra) 323+977
K
Helsinki
Imatra
K
K
K
K
K
K
K
K
M
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
LIITE 2 / 5 (33)
Nimi
Toinen nimi
Lyhenne
Kaupallinen nimi
Tyyppi
Km Hki
Rataosuus
Kunta
Liikenteenohjaus
Yksityisraiteita
Namn
Annat namn
Förkortning
Kommersiellt namn
Typ
Km Hki
Banavsnitt
Kommun
Trafikledning
Name
Another name
Abbr.
Commercial name
Type
Km Hki
Section
Municipality
Traffic control
Private sidings
Möjlighet till
växlning
Shunting
Imatra tavara
Imt
Imatra
K
K
Imatrankoski
Imk
Imatra
K
K
Pelkola
Pa
Imatra
K
K
Imatrankoski-raja
Inha
Inkeroinen
Inkoo
Isokyrö
Jalasjärvi
Jepua
Imkr
In
Ikr
Iko
Iky
Jal
Jpa
Liikennepaikka
Linjavaihde
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Joe
Ingå
Storkyro
Jeppo
JOENSUU
337+095
341+367
212+781
70+620
447+488
309+871
495+784
Joensuu Sulkulahti
Sul
Joensuu Peltola
Plt
Joensuu asema
Jns
Jokela
Joroinen
Jorvas
Joutseno
Juankoski
Jutila
Juupajoki
Juurikorpi
Jk
Jor
Jrs
Jts
Jki
Jut
Jj
Jri
Liikennepaikan osa
(Joensuu)
Liikennepaikan osa
(Joensuu)
Liikennepaikan osa
(Joensuu)
Liikennepaikka
Linjavaihde
Seisake
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Seisake
Liikennepaikka
Jyväskylä
Jy
Liikennepaikka
340+370
Jämsä
Jämsänkoski
Järvelä
Jäs
Jsk
Jr
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
284+084
287+917
103+596
JÄRVENPÄÄ
Jvp
Järvenpää asema
Jorois
Träskända
Jp
Saunakallio
Sau
Purola
Pur
Kaipiainen
Kaipola
Kairokoski
Kaitjärvi
Kajaani
Kaleton
Kalkku
Kalliovarasto
Kallislahti
Kpa
Kla
Kko
Kjr
Kaj
Ktn
Kau
Kao
Kll
Kajana
Joensuu
Järvenpää
Liikennepaikan osa
(Järvenpää)
Liikennepaikan osa
(Järvenpää)
Liikennepaikan osa
(Järvenpää)
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Linjavaihde
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Linjavaihde
Liikennepaikka
Linjavaihde
Linjavaihde
Imatra tavara–Imatrankoski-raja
Kouvola–Kotka
Seinäjoki–Vaasa
Tampere–Seinäjoki
Seinäjoki–Oulu
Pieksämäki–Joensuu, Kouvola–Joensuu, Joensuu–Ilomantsi,
Joensuu–Nurmes
Imatra
Ähtäri
Kouvola
Inkoo
Isokyrö
Kurikka
Uusikaarlepyy
Joensuu
623+540
Joensuu
47+937
414+617
32+322
305+826
531+995
94+620
246+580
224+898
Tuusula
Joroinen
Kirkkonummi
Lappeenranta
Juankoski
Kärkölä
Juupajoki
Kotka
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
Jämsä
Jämsä
Kärkölä
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
Järvenpää
38+846
Järvenpää
Kouvola–Joensuu
Jämsä–Kaipola
Niinisalo-Parkano
Kouvola–Joensuu
Pieksämäki–Kontiomäki, Kajaani–Lamminniemi
Haapamäki–Jyväskylä
Huutokoski–Savonlinna
K
K
K
Jyväskylä
40+533
K
K
K
K
K
K
K
Joensuu
Kouvola–Joensuu
Siilinjärvi–Viinijärvi
Kouvola–Kotka, Juurikorpi–Hamina
Jyväskylä–Pieksämäki, Haapamäki–Jyväskylä,
Jyväskylä–Äänekoski, Tampere–Jyväskylä
Jämsä–Kaipola, Tampere–Jyväskylä
36+786
214+451
290+303
423+184
226+912
633+491
320+875
199+471
644+770
465+822
K
M
622+650
624+313
K
K
K
K
K
Järvenpää
K
Kouvola
Jämsä
Parkano
Luumäki
Kajaani
Keuruu
Tampere
Kajaani
Savonlinna
K
K
K
K
K
K
K
K
LIITE 2 / 6 (33)
Nimi
Toinen nimi
Lyhenne
Kaupallinen nimi
Tyyppi
Km Hki
Rataosuus
Kunta
Liikenteenohjaus
Yksityisraiteita
Namn
Annat namn
Förkortning
Kommersiellt namn
Typ
Km Hki
Banavsnitt
Kommun
Trafikledning
Name
Kalvitsa
Kangas
Kannelmäki
Kannonkoski
Kannus
Karhejärvi
Karhukangas
Karjaa
Karkku
Karviainen
Kaskinen
Kattilaharju
Kauhajoki
Kauhava
Another name
Abbr.
Ksa
Kgs
Kan
Ksi
Kns
Krr
Khg
Kr
Kru
Kar
Ksk
Kth
Kji
Kha
Commercial name
Type
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Km Hki
330+634
642+464
9+300
488+694
570+273
224+902
622+902
157+817
230+733
247+320
530+522
205+556
472+720
455+728
Section
Seinäjoki–Oulu
Äänekoski–Haapajärvi
Seinäjoki–Oulu
Seinäjoki–Oulu
Helsinki–Turku satama, Hyvinkää–Karjaa, Karjaa–Hanko
Toijala–Turku
Seinäjoki–Kaskinen
Kouvola–Joensuu
Seinäjoki–Oulu
Municipality
Mikkeli
Ylivieska
Helsinki
Kannonkoski
Kannus
Ylöjärvi
Ylivieska
Raasepori
Sastamala
Aura
Kaskinen
Kouvola
Kauhajoki
Kauhava
Traffic control
K
K
K
M
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
Private sidings
Gamlas
Karis
Kaskö
KAUKLAHTI
Kal
Kauklahti asema
Köklax
Mankki
Mankby
Kaulinranta
Kauniainen
Kauppilanmäki
Kausala
Keitelepohja
Kekomäki
Kelkkamäki
Kemi
Kemijärvi
Kempele
Kera
Grankulla
KERAVA
Kerava asema
Kytömaa
Kerimäki
Kesälahti
Keuruu
Kiiala
Kilo
Kilpua
Kinahmi
Kinni
Kirjola
Kirkkonummi
Kirkniemi
Kitee
Kiukainen
Kiuruvesi
Kivesjärvi
Klh
Kauklahti
Mnk
Klr
Kni
Kpl
Ka
Ktp
Kek
Klk
Kem
Kjä
Kml
Kea
Kev
Kervo
Kiala
Kyrkslätt
Gerknäs
Ke
Kyt
Kiä
Kti
Keu
Kia
Kil
Kua
Knh
Kii
Kij
Kkn
Krn
Kit
Kn
Krv
Kvj
Liikennepaikan osa
(Kauklahti)
Liikennepaikan osa
(Kauklahti)
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Seisake
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Linjavaihde
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Seisake
24+277
Liikennepaikan osa (Kerava)
Liikennepaikan osa (Kerava)
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Seisake
Seisake
Liikennepaikka
Linjavaihde
Liikennepaikka
Linjavaihde
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
28+869
31+274
495+531
428+003
316+041
60+013
13+035
668+910
508+922
247+982
384+475
37+503
136+261
460+016
297+395
583+985
878+146
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
Espoo
25+401
963+350
16+054
568+751
169+425
519+256
79+288
399+992
858+300
1056+399
741+075
14+536
Kerava
K
Kirkkonummi
Tornio–Kolari
Jyväskylä-Pieksämäki
Oulu–Laurila, Kemi–Ajos
Kemijärvi–Kelloselkä, Laurila–Kemijärvi
Seinäjoki–Oulu
Helsinki–Riihimäki, Kerava–Hakosilta, Kerava–Sköldvik,
Kerava–Vuosaari
Savonlinna–Parikkala
Kouvola–Joensuu
Olli–Porvoo
Seinäjoki–Oulu
Kouvola–Joensuu
Hyvinkää–Karjaa
Kouvola–Joensuu
Kokemäki–Rauma
Iisalmi–Ylivieska
Oulu–Kontiomäki
Möjlighet till
växlning
Shunting
K
K
Ylitornio
Kauniainen
Iisalmi
Iitti
Viitasaari
Hausjärvi
Laukaa
Kemi
Kemijärvi
Kempele
Espoo
K
K
K
K
K
K
M
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
Kerava
Kerava
Savonlinna
Kitee
Keuruu
Porvoo
Espoo
Oulainen
Kuopio
Mäntyharju
Parikkala
Kirkkonummi
Lohja
Kitee
Eura
Kiuruvesi
Paltamo
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
LIITE 2 / 7 (33)
Nimi
Toinen nimi
Lyhenne
Kaupallinen nimi
Tyyppi
Km Hki
Rataosuus
Kunta
Liikenteenohjaus
Yksityisraiteita
Namn
Annat namn
Förkortning
Kommersiellt namn
Typ
Km Hki
Banavsnitt
Kommun
Trafikledning
Name
Kivistö
Kohtavaara
Koivu
Koivuhovi
Koivukylä
Kokemäki
Kokkola
Kolari
Kolho
Kolppi
Kommila
Komu
Kontiolahti
Another name
Abbr.
Ktö
Koh
Kvu
Kvh
Kvy
Kki
Kok
Kli
Klo
Kpi
Kmm
Kom
Khi
Commercial name
Type
Seisake
Seisake
Liikennepaikka
Seisake
Seisake
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Seisake
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Linjavaihde
Liikennepaikka
Km Hki
12+281
775+927
923+373
17+861
19+440
284+442
551+441
1067+206
286+265
525+100
429+700
607+174
640+295
Section
Joensuu–Nurmes
Lielahti–Kokemäki, Kokemäki–Rauma, Kokemäki–Pori
Kokkola–Ykspihlaja, Seinäjoki–Oulu
Tornio–Kolari
Seinäjoki–Oulu
Varkaus–Kommila
Iisalmi–Ylivieska
Joensuu–Nurmes
Nurmes–Kontiomäki, Oulu–Kontiomäki,
Kontiomäki–Ämmänsaari, Pieksämäki–Kontiomäki,
Kerava–Hakosilta
Municipality
Traffic control
Vantaa
Nurmes
Tervola
K
Espoo
Vantaa
Kokemäki
K
Kokkola
K
Kolari
K
Mänttä-Vilppula
Pedersöre
K
Varkaus
Pyhäjärvi
Kontiolahti
K
Private sidings
Björkgård
Björkby
Kumo
Karleby
Kållby
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
Kontiomäki
Kon
Liikennepaikka
658+786
Koria
Korkeakoski
Korso
Korvensuo
Koskenkorva
Kra
Kas
Krs
Ksu
Kos
Seisake
Liikennepaikka
Seisake
Liikennepaikka
Liikennepaikka
185+374
247+910
22+669
50+500
442+447
KOTKA
Kot
Kotka Hovinsaari
Hos
Liikennepaikan osa (Kotka)
240+400
Kotka
Kotka tavara
Ktt
240+870
Kotka
Paimenportti
Pti
241+190
Kotka
Kotka asema
Kta
242+775
Kotka
K
K
Kotkan satama
Kts
243+579
Kotka
K
K
Kotolahti
Koo
245+203
Kotka
K
K
Kotka Mussalo
Mss
247+057
Kotka
K
K
KOUVOLA
Kvl
Kouvola asema
Kv
Kouvola lajittelu
Kvla
Kouvola tavara
Kvt
Kouvola Oikoraide
Oik
Kullasvaara
Kuv
Kovjoki
Kruunupyy
Kuivasjärvi
Koi
Kpy
Kis
Kronoby
Kotka
Kouvola
Liikennepaikan osa
(Kouvola)
Liikennepaikan osa
(Kouvola)
Liikennepaikan osa
(Kouvola)
Liikennepaikan osa
(Kouvola)
Liikennepaikan osa
(Kouvola)
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Paltamo
Möjlighet till
växlning
Shunting
Kouvola
Juupajoki
Vantaa
Mäntsälä
Ilmajoki
Kouvola–Kotka, Kotka Hovinsaari–Kotka Mussalo
K
K
K
K
K
K
K
M
K
M
Riihimäki–Kouvola, Kouvola–Pieksämäki, Kouvola–Kotka,
Kouvola–Joensuu, Kouvola–Kuusankoski
K
K
K
M
191+540
Kouvola
K
K
192+570
Kouvola
K
K
194+050
Kouvola
K
K
194+460
Kouvola
K
K
K
197+300
508+925
537+585
276+327
Kouvola
Seinäjoki–Oulu
Seinäjoki–Oulu
Uusikaarlepyy
Kruunupyy
Parkano
K
K
K
LIITE 2 / 8 (33)
Nimi
Toinen nimi
Lyhenne
Kaupallinen nimi
Tyyppi
Km Hki
Rataosuus
Kunta
Liikenteenohjaus
Yksityisraiteita
Namn
Annat namn
Förkortning
Kommersiellt namn
Typ
Km Hki
Banavsnitt
Kommun
Trafikledning
Name
Another name
Abbr.
Commercial name
Type
Km Hki
Section
Municipality
Private sidings
–
Osiin jaettu liikennepaikka
KUOPIO
Kpo
Kuopio asema
Kuo
Kuopio tavara
Kuot
Liikennepaikan osa (Kuopio) 465+500
Kurkimäki
Kuurila
Kuusankoski
Kylänlahti
Kymi
Kyminlinna
Kyrö
Kälviä
Köykkäri
Laajavuori
Lahdenperä
Lahnaslampi
Krm
Ku
Kuk
Kyn
Ky
Kln
Kö
Klv
Kök
Lav
Lpr
Lhn
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Seisake
Liikennepaikka
Seisake
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Lahti
Laihia
Lakiala
Lamminkoski
Lamminniemi
Lapinjärvi
Lapinlahti
Lapinneva
Lappeenranta
Lappila
Lappohja
Lapua
Larvakytö
Laukaa
Laurila
Lauritsala
Lautiosaari
Leinelä
Lentoasema
Lelkola
Lempäälä
Leppäkoski
Leppävaara
Leteensuo
Lieksa
Lieksan teollisuuskylä
Lielahti
Lievestuore
Liminka
Lohiluoma
Lohja
Kymmene
Kelviå
Lahtis
Laihela
Lappträsk
Villmanstrand
Lappvik
Lappo
Lejle
Flygplatsen
Alberga
Limingo
Lojo
Lh
Lai
Lak
Lmk
Lam
Lpj
Lna
Lr
Laa
Lpo
Lpa
Lyö
Lau
Lla
Lrs
Li
Lnä
Len
Lkl
Lpä
Lk
Lpv
Lts
Lis
Ltk
Llh
Lvt
Lka
Luo
Lo
Kuopio
Liikennepaikan osa (Kuopio) 464+590
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Linjavaihde
Liikennepaikka
Seisake
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Seisake
Seisake
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Linjavaihde
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Linjavaihde
Liikennepaikka
444+074
138+769
199+290
742+960
233+450
237+255
232+875
570+273
486+491
14+527
267+080
881+053
130+170
468+916
209+214
268+785
636+664
185+432
525+604
415+618
287+726
97+693
189+639
441+094
333+057
401+193
865+776
291+936
863+064
31+146
26+575
276+011
165+928
87+830
11+249
123+554
728+121
728+847
193+393
402+191
728+483
463+619
122+965
Traffic control
M
Kuopio
K
Kuopio
Kouvola–Kuusankoski
Joensuu–Nurmes
Kouvola–Kotka
Kouvola–Kotka
Toijala–Turku
Seinäjoki–Oulu
Seinäjoki–Oulu
Vuokatti–Lahnaslampi
Riihimäki–Kouvola, Lahti–Heinola, Lahti–Mukkula,
Lahti–Loviisan satama
Seinäjoki–Vaasa
Kajaani–Lamminniemi
Niinisalo-Parkano
Kouvola–Joensuu, Lappeenranta–Mustolan satama
Karjaa–Hanko
Seinäjoki–Oulu
Jyväskylä–Äänekoski
Laurila–Kemijärvi, Oulu–Laurila, Laurila–Tornio-raja
Kouvola–Joensuu
Lautiosaari–Elijärvi, Oulu–Laurila
Joensuu–Nurmes, Lieksa–Pankakoski
Lieksa–Pankakoski
Tampere–Seinäjoki, Lielahti–Kokemäki
Seinäjoki–Oulu
Hyvinkää–Karjaa
Möjlighet till
växlning
Shunting
K
K
Kuopio
Hämeenlinna
Kouvola
Lieksa
Kotka
Kotka
Karinainen
Kokkola
Kauhava
Vantaa
Jämsä
Sotkamo
K
K
M
K
K
K
M
K
K
Lahti
Laihia
Ylöjärvi
Parkano
Kajaani
Lapinjärvi
Lapinlahti
Parkano
Lappeenranta
Kärkölä
Hanko
Lapua
Seinäjoki
Laukaa
Keminmaa
Lappeenranta
Kemi
Vantaa
Vantaa
Hirvensalmi
Lempäälä
Janakkala
Espoo
Hattula
Lieksa
Lieksa
Tampere
Laukaa
Liminka
Kurikka
Lohja
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
M
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
LIITE 2 / 9 (33)
Nimi
Toinen nimi
Lyhenne
Kaupallinen nimi
Tyyppi
Km Hki
Rataosuus
Kunta
Liikenteenohjaus
Yksityisraiteita
Namn
Annat namn
Förkortning
Kommersiellt namn
Typ
Km Hki
Banavsnitt
Kommun
Trafikledning
Name
Loimaa
Louhela
Loukolampi
Loviisan satama
Luikonlahti
Luoma
Lusto
Luumäki
Lähdemäki
Länkipohja
Maanselkä
Maaria
Madesjärvi
Majajärvi
Malmi
Malminkartano
Mankala
Markkala
Martinlaakso
Masala
Matkaneva
Mattila
Meltola
Metsäkansa
Mikkeli
Misi
Mommila
Muhos
Mukkula
Another name
Abbr.
Lm
Loh
Lol
Lvs
Lui
Lma
Lus
Lä
Läh
Läp
Mlk
Mri
Md
Mjj
Ml
Mlo
Mka
Mrk
Mrl
Mas
Mtv
Mat
Mel
Msä
Mi
Mis
Mla
Mh
Muk
Commercial name
Type
Liikennepaikka
Seisake
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Seisake
Seisake
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Seisake
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Seisake
Seisake
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Linjavaihde
Linjavaihde
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Seisake
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Km Hki
208+870
13+190
360+013
207+209
557+061
27+807
509+170
250+540
79+373
256+024
836+049
262+070
291+821
216+317
10+900
10+730
160+050
403+737
14+010
29+561
562+607
159+906
149+862
155+811
305+165
1021+255
91+430
788+424
140+012
Municipality
Loimaa
Vantaa
Pieksämäki
Loviisa
Kaavi
Kirkkonummi
Savonlinna
Luumäki
Orimattila
Jämsä
Sotkamo
Turku
Kurikka
Ylöjärvi
Helsinki
Helsinki
Iitti
Suonenjoki
Vantaa
Kirkkonummi
Kokkola
Lempäälä
Raasepori
Valkeakoski
Mikkeli
Rovaniemi
Hausjärvi
Muhos
Lahti
Traffic control
K
Mur
Liikennepaikka
613+165
Mso
Mst
Mko
Muu
Mul
Mys
Mki
My
Myl
Myt
Myn
Myr
Mäk
Mlä
Män
Mr
Mn
Nnl
Nri
Linjavaihde
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Seisake
Seisake
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Seisake
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
143+000
296+720
297+112
324+768
948+494
815+693
203+742
333+721
161+727
270+889
229+607
12+130
9+511
59+210
282+740
262+680
342+020
213+193
449+862
Section
Toijala–Turku
Kouvola–Joensuu, Luumäki–Vainikkala-raja
Kerava–Hakosilta
Nurmes–Kontiomäki
Toijala–Turku
Riihimäki-Kouvola
Seinäjoki–Oulu
Hyvinkää–Karjaa
Toijala–Valkeakoski
Oulu–Kontiomäki
Lahti–Mukkula
Pieksämäki–Kontiomäki, Murtomäki–Talvivaara,
Murtomäki–Otanmäki
Hyvinkää–Karjaa
Lappeenranta–Mustolan satama
Kouvola–Joensuu
Oulu–Laurila
Kouvola–Kotka
Lahti–Heinola
Kouvola–Pieksämäki, Mynttilä–Ristiina
Turku–Uusikaupunki
Kerava–Hakosilta
Vilppula–Mänttä
Pori–Mäntyluoto
Raisio–Naantali
Private sidings
Klippsta
Lovisa hamn
Bobäck
St Marie
Malm
Malmgård
Mårtensdal
Masaby
Mjölbolsta
St Michel
Murtomäki
Mustio
Mustolan satama
Muukko
Muurame
Muurola
Myllykangas
Myllykoski
Myllymäki
Myllyoja
Mynttilä
Mynämäki
Myyrmäki
Mäkkylä
Mäntsälä
Mänttä
Mäntyharju
Mäntyluoto
Naantali
Naarajärvi
Svartå
Myrbacka
Nådendal
Kajaani
K
M
K
K
K
K
M
K
K
K
K
Möjlighet till
växlning
Shunting
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
M
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
Raasepori
Lappeenranta
Lappeenranta K
Muurame
K
Rovaniemi
K
Ii
K
Kouvola
K
Ähtäri
Heinola
K
Mäntyharju
K
Mynämäki
K
Vantaa
K
Espoo
Mäntsälä
K
Mänttä-Vilppula
Mäntyharju
K
Pori
K
Naantali
Pieksämäki
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
LIITE 2 / 10 (33)
Nimi
Toinen nimi
Lyhenne
Kaupallinen nimi
Tyyppi
Km Hki
Rataosuus
Kunta
Liikenteenohjaus
Yksityisraiteita
Namn
Annat namn
Förkortning
Kommersiellt namn
Typ
Km Hki
Banavsnitt
Kommun
Trafikledning
Name
Nakkila
Nastola
Niemenpää
Niinimaa
Niinimäki
Niinisalo
Niirala
Niirala-raja
Niittylahti
Nikkilä
Nivala
Nokia
Nummela
Nuppulinna
Nurmes
Närpiö
Ohenmäki
Olli
Onttola
Orimattila
Orivesi
Orivesi keskusta
Otanmäki
Otava
Otavan satama
Oulainen
Another name
Abbr.
Nal
Nsl
Nmp
Nii
Nmä
Nns
Nrl
Nrlr
Nth
Nlä
Nvl
Noa
Nm
Nup
Nrm
När
Ohm
Olli
Ont
Om
Ov
Ovk
Otm
Ot
Ots
Ou
Commercial name
Type
Liikennepaikka
Seisake
Liikennepaikka
Linjavaihde
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Seisake
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Seisake
Liikennepaikka
Linjavaihde
Linjavaihde
Linjavaihde
Linjavaihde
Linjavaihde
Liikennepaikka
Seisake
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Km Hki
308+091
146+169
923+605
383+155
172+534
386+215
555+846
554+080
613+475
39+176
676+878
204+004
109+368
44+210
784+420
518+255
542+264
45+734
631+177
150+407
228+276
231+512
638+822
290+521
292+885
657+850
Section
Kokemäki–Pori
Tornio–Kolari
Niinisalo-Parkano
Niirala-raja–Säkäniemi
Kouvola–Joensuu
Kerava–Sköldvik
Iisalmi–Ylivieska
Hyvinkää–Karjaa
Nurmes–Kontiomäki, Joensuu–Nurmes
Kerava–Sköldvik, Olli–Porvoo
Tampere–Jyväskylä, Orivesi–Seinäjoki
Murtomäki–Otanmäki
Kouvola–Pieksämäki, Otava–Otavan satama
Otava–Otavan satama
Seinäjoki–Oulu
Municipality
Nakkila
Nastola
Tornio
Alavus
Iitti
Kankaanpää
Tohmajärvi
Tohmajärvi
Joensuu
Sipoo
Nivala
Nokia
Vihti
Tuusula
Nurmes
Närpiö
Iisalmi
Porvoo
Joensuu
Orimattila
Orivesi
Orivesi
Kajaani
Mikkeli
Mikkeli
Oulainen
Traffic control
K
Private sidings
Möjlighet till
växlning
Shunting
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
Nickby
Närpes
OULU
Oul
Oulu Nokela
Oulu Oritkari
Oulu tavara
Oulu asema
Oulu Tuira
Paimio
Palopuro
Paltamo
Pankakoski
Parikkala
Parkano
Parola
Patokangas
Pello
Peltosalmi
Peräseinäjoki
Pesiökylä
Petäjävesi
Nok
Ori
Olt
Ol
Tua
Po
Plp
Pto
Pas
Par
Pko
Prl
Ptg
Pel
Pmi
Psj
Psk
Pvi
Liikennepaikan osa (Oulu)
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Uleåborg
Pemar
PIEKSÄMÄKI
Pie
Pieksämäki asema
Pm
Pieksämäki Temu
Tmu
Oulu
750+030
751+180
751+360
752+778
755+510
171+885
54+535
901+579
731+865
387+302
262+483
115+764
1065+000
1002+632
545+355
318+481
732+752
343+357
Pieksämäki
Liikennepaikan osa (Pieksämä376+000
Liikennepaikan osa
377+340
(Pieksämäki)
Seinäjoki–Oulu, Oulu–Kontiomäki, Oulu–Laurila
Oulu–Kontiomäki
Lieksa–Pankakoski
Kouvola–Joensuu, Savonlinna–Parikkala
Parkano–Kihniö, Tampere–Seinäjoki
Kemijärvi–Patokangas
Tornio–Kolari
Kouvola–Pieksämäki, Pieksämäki–Kontiomäki,
Jyväskylä–Pieksämäki, Pieksämäki–Joensuu
K
M
M
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
M
Oulu
Oulu
Oulu
Oulu
Oulu
Paimio
Hyvinkää
Paltamo
Lieksa
Parikkala
Parkano
Hattula
Kemijärvi
Pello
Iisalmi
Seinäjoki
Suomussalmi
Petäjävesi
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
M
K
K
K
K
K
Pieksämäki
K
K
Pieksämäki
K
K
Pieksämäki
M
LIITE 2 / 11 (33)
Nimi
Toinen nimi
Lyhenne
Kaupallinen nimi
Tyyppi
Km Hki
Rataosuus
Kunta
Liikenteenohjaus
Yksityisraiteita
Namn
Annat namn
Förkortning
Kommersiellt namn
Typ
Km Hki
Banavsnitt
Kommun
Trafikledning
Name
Another name
Abbr.
Commercial name
Km Hki
Section
Municipality
Traffic control
K
K
Pts
Ph
Pp
Pik
Pkl
Pjm
Pku
Poh
Plu
Pkk
Poi
Pri
Por
Prv
Pus
Pla
Pmk
Pl
Pun
Pyk
Type
Liikennepaikan osa
(Pieksämäki)
Liikennepaikan osa
(Pieksämäki)
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Seisake
Liikennepaikka
Seisake
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Seisake
Seisake
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Private sidings
Möjlighet till
växlning
Shunting
528+780
312+500
540+605
182+785
771+765
8+474
94+907
8+050
329+329
254+744
416+728
322+278
787+046
62+287
452+808
14+050
9+442
262+491
515+111
615+415
Pännäinen–Pietarsaari, Pietarsaari–Alholma
Oulu–Kontiomäki
Kouvola–Joensuu
Pori–Aittaluoto, Pori–Mäntyluoto, Kokemäki–Pori
Olli–Porvoo
Kouvola–Joensuu
Luumäki–Vainikkala-raja
Pyhäkumpu erkanemisvaihde– Pyhäkumpu
Pietarsaari
Keuruu
Pihtipudas
Kaarina
Oulu
Helsinki
Raasepori
Helsinki
Seinäjoki
Parkano
Kitee
Pori
Nurmes
Porvoo
Kitee
Helsinki
Helsinki
Lappeenranta
Savonlinna
Pyhäjärvi
M
K
M
K
K
K
K
K
Pye
Liikennepaikka
613+511
Iisalmi–Ylivieska, Pyhäkumpu erkanemisvaihde– Pyhäkumpu
Pyhäjärvi
K
Phä
Pnä
Rhe
Rpo
Rai
Rm
Rjp
Rmi
Ras
Rlä
Rah
Rhl
Rma
Rio
Rat
Rjä
Rph
Rkl
Ree
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Seisake
Seisake
615+934
518+604
726+726
270+052
207+829
72+267
448+396
445+165
258+510
284+344
318+490
380+510
331+659
464+845
730+050
345+788
372+829
20+615
507+500
Iisalmi–Ylivieska
Pännäinen–Pietarsaari, Seinäjoki–Oulu
Raahe–Rautaruukki, Tuomioja–Raahe
Turku–Uusikaupunki, Raisio–Naantali
Hyvinkää–Karjaa
Seinäjoki–Oulu
Kouvola–Joensuu
Kouvola–Joensuu
Kokemäki–Rauma
Seinäjoki–Oulu
Raahe–Rautaruukki
Kouvola–Joensuu
Pyhäjärvi
Pedersöre
Raahe
Lappeenranta
Raisio
Nurmijärvi
Lapua
Rantasalmi
Luumäki
Kihniö
Lappeenranta
Jyväskylä
Rauma
Kauhava
Raahe
Rautjärvi
Jyväskylä
Vantaa
Savonlinna
K
K
K
K
K
Pieksämäki lajittelu
Pmla
Pieksämäki tavara
Pietarsaari
Pihlajavesi
Pihtipudas
Piikkiö
Pikkarala
Pitäjänmäki
Pohjankuru
Pohjois-Haaga
Pohjois-Louko
Poikkeus
Poiksilta
Pori
Porokylä
Porvoo
Puhos
Puistola
Pukinmäki
Pulsa
Punkaharju
Pyhäkumpu
Pyhäkumpu
erkanemisvaihde
Pyhäsalmi
Pännäinen
Raahe
Raippo
Raisio
Rajamäki
Rajaperkiö
Rantasalmi
Rasinsuo
Ratikylä
Rauha
Rauhalahti
Rauma
Raunio
Rautaruukki
Rautjärvi
Rautpohja
Rekola
Retretti
RIIHIMÄKI
Riihimäki Arolampi
Pmt
Jakobstad
Pikis
Sockenbacka
Skuru
Norra Haga
Björneborg
Borgå
Parkstad
Bocksbacka
Bennäs
Brahestad
Reso
Raumo
Räckhals
378+640
Pieksämäki
379+960
Rii
Arp
Liikennepaikan osa
(Riihimäki)
66+600
Pieksämäki
Helsinki–Riihimäki, Riihimäki–Kouvola, Riihimäki–Tampere
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
Hausjärvi
K
K
K
K
K
LIITE 2 / 12 (33)
Nimi
Toinen nimi
Lyhenne
Kaupallinen nimi
Tyyppi
Km Hki
Rataosuus
Kunta
Liikenteenohjaus
Yksityisraiteita
Namn
Annat namn
Förkortning
Kommersiellt namn
Typ
Km Hki
Banavsnitt
Kommun
Trafikledning
Name
Another name
Abbr.
Commercial name
Km Hki
Section
Municipality
Traffic control
Private sidings
Riihimäki tavara
Rit
Riihimäki lajittelu
Rila
Riihimäki asema
Ri
Riijärvi
Riippa
Ristiina
Ristijärvi
Rovaniemi
Ruha
Runni
Ruukki
Ruusumäki
Ryttylä
Röyttä
Saakoski
Saari
Saarijärvi
Salminen
Salo
Sammalisto
Santala
Saunamäki
Savio
Rjr
Rpa
Rst
Rjv
Roi
Rha
Rnn
Rki
Rsm
Ry
Röy
Saa
Sr
Srj
Sln
Slo
Sam
Sta
Smä
Sav
Type
Liikennepaikan osa
(Riihimäki)
Liikennepaikan osa
(Riihimäki)
Liikennepaikan osa
(Riihimäki)
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Seisake
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Seisake
Liikennepaikka
Seisake
Svl
Sandö
SAVONLINNA
Savonlinna asema
Pääskylahti
Nyslott
Sl
Riihimäki
Savonlinna
Pky
SEINÄJOKI
Sei
Seinäjoki tavara
Skt
Seinäjoki asema
Sk
Selänpää
Sieppijärvi
Sievi
Siikamäki
SIILINJÄRVI
Spä
Spj
Svi
Skä
Sii
Siilinjärvi asema
Sij
Ruokosuo
Rsu
Simo
Simpele
Sipilä
Sisättö
Sim
Spl
Sip
Stö
Liikennepaikan osa
(Savonlinna)
Liikennepaikan osa
(Savonlinna)
Seinäjoki
Liikennepaikan osa
(Seinäjoki)
Liikennepaikan osa
(Seinäjoki)
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikan osa
(Siilinjärvi)
Liikennepaikan osa
(Siilinjärvi)
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Möjlighet till
växlning
Shunting
68+773
Riihimäki
K
70+068
Riihimäki
K
71+410
502+567
577+477
291+162
676+804
971+775
431+132
568+518
705+228
20+285
80+770
893+917
305+373
405+246
452+723
426+718
143+981
74+487
196+908
180+534
26+265
Riihimäki
Seinäjoki–Oulu
Seinäjoki–Oulu
Mynttilä–Ristiina
Seinäjoki–Oulu
Iisalmi–Ylivieska
Seinäjoki–Oulu
Tornio–Röyttä
Kouvola–Joensuu
Pieksämäki–Kontiomäki, Pieksämäki–Kontiomäki
Karjaa–Hanko
K
K
M
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
M
K
K
K
K
K
K
K
K
Savonlinna–Parikkala, Huutokoski–Savonlinna
482+797
484+913
–
Uusikaarlepyy
Kokkola
Mikkeli
Ristijärvi
Rovaniemi
Lapua
Iisalmi
Siikajoki
Vantaa
Hausjärvi
Tornio
Jyväskylä
Parikkala
Saarijärvi
Suonenjoki
Salo
Riihimäki
Hanko
Iitti
Kerava
Savonlinna
K
Savonlinna
K
Tampere–Seinäjoki, Seinäjoki–Oulu, Orivesi–Seinäjoki,
Seinäjoki–Vaasa, Seinäjoki–Kaskinen
K
M
416+580
Seinäjoki
K
K
418+001
Seinäjoki
K
K
209+869
1045+904
613+565
389+747
–
Kouvola
Kolari
Sievi
Pieksämäki
K
K
K
K
K
K
K
489+718
Siilinjärvi
K
K
K
494+735
Siilinjärvi
K
K
K
Simo
Rautjärvi
Mäntsälä
Ikaalinen
K
K
K
K
K
K
K
833+715
368+317
68+697
235+602
Tornio–Kolari
Seinäjoki–Oulu
Siilinjärvi–Viinijärvi, Pieksämäki–Kontiomäki
Oulu–Laurila
Kouvola–Joensuu
Kerava–Hakosilta, Kerava–Hakosilta
K
K
LIITE 2 / 13 (33)
Nimi
Toinen nimi
Lyhenne
Kaupallinen nimi
Tyyppi
Km Hki
Rataosuus
Kunta
Liikenteenohjaus
Yksityisraiteita
Namn
Annat namn
Förkortning
Kommersiellt namn
Typ
Km Hki
Banavsnitt
Kommun
Trafikledning
Name
Siuntio
Siuro
Skogby
Sköldvik
Soinlahti
Sorsasalo
Sukeva
Suolahti
Suonenjoki
Suoniemi
Syrjä
Syrjämäki
Sysmäjärvi
Säkäniemi
Sänkimäki
Sääksjärvi
Taavetti
Tahkoluoto
Taipale
Talviainen
Talvivaara
Tammisaari
Another name
Sjundeå
Abbr.
Sti
Siu
Sgy
Sld
Soa
Sor
Skv
Suo
Snj
Snm
Syr
Ski
Smj
Sä
Skm
Sj
Ta
Tko
Te
Tv
Tlv
Tms
Commercial name
Type
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Seisake
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Seisake
Km Hki
51+285
213+355
184+790
56+360
559+651
473+754
589+222
417+796
413+842
220+655
452+865
341+621
669+601
480+242
504+505
177+734
238+589
350+750
537+605
247+245
637+700
174+056
Section
Karjaa–Hanko
Kerava–Sköldvik
Pieksämäki–Kontiomäki, Suonenjoki–Yläkoski
Sysmäjärvi–Vuonos, Siilinjärvi–Viinijärvi
Niirala-raja–Säkäniemi, Kouvola–Joensuu
Kouvola–Joensuu
Pori–Mäntyluoto
Murtomäki–Talvivaara
Karjaa–Hanko
Municipality
Siuntio
Nokia
Raasepori
Porvoo
Iisalmi
Kuopio
Sonkajärvi
Äänekoski
Suonenjoki
Nokia
Heinävesi
Seinäjoki
Outokumpu
Tohmajärvi
Kuopio
Tampere
Luumäki
Pori
Iisalmi
Orivesi
Traffic control
K
K
Private sidings
Kilpilahti
Ekenäs
TAMPERE
Tre
Tampere tavara
Tpet
Tampere Viinikka
Vka
Liikennepaikan osa (Tampere)184+100
Liikennepaikan osa
185+400
(Tampere)
Liikennepaikan osa
187+389
(Tampere)
Liikennepaikan osa
187+814
(Tampere)
Seisake
12+610
Liikennepaikka
270+405
Seisake
228+854
Seisake
460+156
Liikennepaikka
900+521
Liikennepaikka
497+474
Liikennepaikka
592+461
Liikennepaikka
720+741
Tampere asema
Tammerfors
Tampere Järvensivu
Tapanila
Tapavainola
Tavastila
Tervajoki
Tervola
Teuva
Tikkala
Tikkaperä
Tpe
Jvs
Mosabacka
Östermark
Tna
Tap
Tsl
Tk
Trv
Tuv
Tkk
Tkp
TIKKURILA
Tik
Havukoski
Hvk
Hiekkaharju
Sandkulla
Hkh
Tikkurila asema
Tohmajärvi
Toijala
Toivala
Tolsa
Dickursby
Tkl
Toh
Tl
Toi
Tol
Tolls
Tampere asema
Liikennepaikan osa
(Tikkurila)
Liikennepaikan osa
(Tikkurila)
Liikennepaikan osa
(Tikkurila)
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Seisake
M
K
K
K
K
Möjlighet till
växlning
Shunting
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
Raasepori
Riihimäki–Tampere, Tampere–Seinäjoki, Tampere–Jyväskylä
M
Tampere
K
K
Tampere
K
K
Tampere
K
Tampere
Kouvola–Joensuu
Kouvola–Kotka
Seinäjoki–Vaasa
Kouvola–Joensuu
Seinäjoki–Oulu
Helsinki
Lappeenranta
Kotka
Isokyrö
Tervola
Teuva
Tohmajärvi
Liminka
K
K
M
K
K
K
K
K
Helsinki–Riihimäki, Huopalahti–Havukoski
K
17+725
Vantaa
17+109
Vantaa
15+861
571+752
147+339
479+162
35+454
Toijala–Turku, Riihimäki–Tampere, Toijala–Valkeakoski
Vantaa
Tohmajärvi
Akaa
Siilinjärvi
Kirkkonummi
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
LIITE 2 / 14 (33)
Nimi
Toinen nimi
Lyhenne
Kaupallinen nimi
Tyyppi
Km Hki
Rataosuus
Kunta
Liikenteenohjaus
Yksityisraiteita
Namn
Annat namn
Förkortning
Kommersiellt namn
Typ
Km Hki
Banavsnitt
Kommun
Trafikledning
Name
Tommola
Torkkeli
Another name
Abbr.
Tom
Trk
Commercial name
Type
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Km Hki
117+197
240+154
Section
Municipality
Hollola
Orivesi
Traffic control
K
K
Private sidings
Möjlighet till
växlning
Shunting
K
K
K
K
K
K
TORNIO
Trn
Tornio asema
Torneå
Tor
Tornio-raja
Torneå gränsen
Tornio-Itäinen
Tuomarila
Tuomioja
Turenki
Torneå Östra
Domsby
TURKU
Tornio
Liikennepaikan osa (Tornio)
884+656
Trr
Liikennepaikan osa (Tornio)
887+190
Tri
Trl
Tja
Tu
Seisake
Seisake
Liikennepaikka
Liikennepaikka
883+307
19+022
698+504
93+771
Tornio–Röyttä, Tornio–Kolari, Laurila–Tornio-raja
K
Tornio
Tornio
Laurila–Tornio-raja
Seinäjoki–Oulu, Tuomioja–Raahe
Tornio
Espoo
Siikajoki
Janakkala
K
K
Helsinki–Turku satama, Toijala–Turku, Turku–Uusikaupunki
Turku
K
Tur
Kupittaa
Kuppis
Kut
Liikennepaikan osa (Turku)
196+372
Turku
Turku asema
Åbo
Tku
Turku tavara
Turku satama
Tuupovaara
Tuuri
Törmä
Törölä
Uimaharju
Urjala
Utajärvi
Utti
Uusikaupunki
Uusikylä
Vaajakoski
Vaala
Vaarala
Vaasa
Vahojärvi
Åbo hamn
Nystad
Vasa
VAINIKKALA
199+674
Turku
K
K
Tkut
Tus
Tpv
Tuu
Tör
Trä
Uim
Ur
Utj
Uti
Ukp
Ukä
Vko
Vaa
Vra
Vs
Vjr
Liikennepaikka
Seisake
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Linjavaihde
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Linjavaihde
Liikennepaikka
Liikennepaikka
200+460
202+510
668+672
366+962
878+075
264+972
674+451
165+588
810+502
204+085
264+795
149+485
384+866
844+671
981+481
492+588
244+926
Turku
Turku
Joensuu
Alavus
Keminmaa
Lappeenranta
Joensuu
Urjala
Utajärvi
Kouvola
Uusikaupunki
Nastola
Jyväskylä
Vaala
Rovaniemi
Vaasa
Parkano
K
K
K
Vai
Vainikkala tavara
Vnat
Vainikkala asema
Vna
Vainikkala-raja
Valimo
Valkeakoski
Valkeasuo
Valtimo
Vammala
Vanattara
Vantaankoski
Varkaus
Vartius
Vartius-raja
Vnar
Vmo
Vi
Vso
Vlm
Vma
Vtr
Vks
Var
Vus
Vur
Gjuteriet
Vandaforsen
Turku
päärautatieasema
Vainikkala
Liikennepaikan osa
(Vainikkala)
Liikennepaikan osa
(Vainikkala)
Liikennepaikka
Seisake
Liikennepaikka
Linjavaihde
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Seisake
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Joensuu–Ilomantsi
Kouvola–Joensuu
Joensuu–Nurmes
Toijala–Turku
Oulu–Kontiomäki
Kouvola–Joensuu
Uusikaupunki–Hangonsaari, Turku–Uusikaupunki
Oulu–Kontiomäki
Seinäjoki–Vaasa
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
M
281+700
Lappeenranta
K
K
282+784
Lappeenranta
K
K
284+862
7+480
164+952
583+976
808+636
245+885
172+340
14+907
424+685
753+755
755+856
Lappeenranta
Helsinki
Valkeakoski
Tohmajärvi
Valtimo
Sastamala
Lempäälä
Vantaa
Varkaus
Kuhmo
Kuhmo
K
K
K
K
K
K
K
K
Pieksämäki–Joensuu, Varkaus–Kommila
M
M
K
K
K
M
LIITE 2 / 15 (33)
Nimi
Toinen nimi
Lyhenne
Kaupallinen nimi
Tyyppi
Km Hki
Rataosuus
Kunta
Liikenteenohjaus
Yksityisraiteita
Namn
Annat namn
Förkortning
Kommersiellt namn
Typ
Km Hki
Banavsnitt
Kommun
Trafikledning
Name
Vasikkahaka
Vaskiluoto
Vehkala
Venetmäki
Vesanka
Viekki
Vierumäki
Vihanti
Vihtari
Viiala
Viinijärvi
Villähde
Vilppula
Vinnilä
Virkamies
Voltti
Vuohijärvi
Vuojoki
Vuokatti
Vuonislahti
Vuonos
Vuosaari
Another name
Abbr.
Vkh
Vsk
Veh
Vki
Vn
Vk
Vrm
Vti
Vih
Via
Vnj
Vlh
Vlp
Vin
Vms
Vt
Vhj
Vjo
Vkt
Vsl
Vns
Vsa
Commercial name
Type
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Seisake
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Linjavaihde
Linjavaihde
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Km Hki
31+175
496+463
15+997
433+164
364+469
753+979
153+801
684+573
489+889
154+288
656+569
140+442
274+760
131+243
25+931
479+402
221+308
318+501
868+838
705+240
588+808
50+184
Section
Vaasa-Vaskiluoto
Joensuu–Nurmes
Lahti–Heinola
Seinäjoki–Oulu
Siilinjärvi–Viinijärvi, Pieksämäki–Joensuu
Orivesi–Seinäjoki, Vilppula–Mänttä
Seinäjoki–Oulu
Kokemäki–Rauma
Nurmes–Kontiomäki, Vuokatti–Lahnaslampi
Joensuu–Nurmes
Sysmäjärvi–Vuonos
Kerava–Vuosaari
Municipality
Traffic control
Kirkkonummi K
Vaasa
Vantaa
Pieksämäki
K
Jyväskylä
K
Lieksa
Heinola
Raahe
K
Heinävesi
K
Akaa
K
Liperi
K
Nastola
K
Mänttä-Vilppula K
Hämeenlinna K
Vantaa
K
Kauhava
K
Kouvola
K
Eurajoki
K
Sotkamo
M
Lieksa
K
Outokumpu
Helsinki
K
Private sidings
Möjlighet till
växlning
Shunting
K
K
Veckal
YKSPIHLAJA
Yks
Ykspihlaja tavara
Ykst
Ykspihlaja väliratapiha
Yksv
Ylistaro
Ylitornio
Ylivalli
Ylivieska
Yläkoski
Ylämylly
Ylöjärvi
Ypykkävaara
Äetsä
Ähtäri
Ämmänsaari
Äänekoski
Yst
Ytr
Ylv
Yv
Ylk
Yly
Ylö
Ypy
Äs
Äht
Äm
Äki
Etseri
Liikennepaikan osa
(Ykspihlaja)
Liikennepaikan osa
(Ykspihlaja)
Seisake
Seisake
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
Liikennepaikka
K
K
K
K
K
K
K
K
Kokkola
K
K
Kokkola
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
Kokkola–Ykspihlaja
553+900
555+511
439+558
946+139
302+016
630+343
416+849
639+019
200+753
729+780
258+280
346+067
750+448
424+515
K
K
K
K
K
K
K
Seinäjoki–Vaasa
Tornio–Kolari
Iisalmi–Ylivieska, Seinäjoki–Oulu
Suonenjoki–Yläkoski
Jyväskylä–Äänekoski, Äänekoski–Haapajärvi
Seinäjoki
Ylitornio
Kurikka
Ylivieska
Suonenjoki
Liperi
Ylöjärvi
Kuhmo
Sastamala
Ähtäri
Suomussalmi
Äänekoski
K
M
K
K
K
K
K
M
K
K
Nimi
Namn
Name
LIITE 2 / 16 (33)
Rautatieliikennepaikat/Liikennepaikkatiedot
Lyhin
laituripituus
Kortaste
plattformslängden
Min. platform
length
[m]
Ahonpää
Ahvenus
Ainola
Airaksela
Aittaluoto
Ajos
Alapitkä
Alavus
Alholma
Arola
Asola
Aviapolis
Dragsvik
Dynamiittivaihde
Eläinpuisto-Zoo
Eno
Ervelä
Eskola
Espoo
Haapajärvi
Haapakoski
Haapamäen kyllästämö
Haapamäki
Haarajoki
Hakosilta
Haksi
Hamina
Hammaslahti
Hanala
Hangonsaari
Hanhikoski
Hankasalmi
HANKO
Hanko asema
Hanko tavara
Hanko-Pohjoinen
Harjavalta
Harju
Harviala
Haukipudas
Haukivuori
Pisin
laituripituus
Längsta
plattformslängden
Max. platform
length
[m]
Laiturikorkeus
Plattformshöjden
Laituriraiteiden
lukumäärä
Antal spår med
plattform
Platform
height
Number of tracks Design train length
with platforms
(freight traffic)
[mm]
270
270
550
79
203
265
230
230
70
550
550
89
80
265
550
240
322
84
550
265
188
220
325
220
265 (265)
550
20
265
289
265
100
550
250
68
250
550
550
(199)
(200)
(265)
233
Mitoittava raidepituus
(tavaraliikenne)
Dimensionerande
spårlängd (godstrafik)
Sähkö-virran
saanti
Tillgång på
elström
Sivulaituri,
suurin pituus
Sidoplattform
Power supply
Side loading
platform
length
Päätylaituri
Plattform i
ändan av
banan
End loading
platform
Kuormauskenttä
Lastning på
samma plan
Loading site
Nosturi
Polttoaine
Lyftkran
Bränsle
Crane
Fuel
HenkilöTavaraliikennettä
liikennettä
Person-trafik Godstrafik
Kääntöpöytä tai
kolmioraide (KR)
Vändskiva eller
triangelspår (KR)
VAK-ratapihat
Passenger
traffic
Turntable or
triangle rail (KR)
Rail yard for
dangerous
goods
Freight traffic
Bangård för
farliga ämnen
[m]
[400 V, A]
[m]
[t]
0
0
2
0
0
0
0
2
0
0
0
2
1
0
1
1
0
0
4
1
0
0
3 (1)
2
0
1
0
0
0
0
0
2
927
747
—
819
—
—
664
711
—
1087
—
—
925
—
—
664
748
780
326
731
725
—
644
240
—
—
834
686
—
—
—
754
—
—
—
—
—
—
25 A
—
—
25 A
—
—
—
—
—
25 A
—
—
—
25 A
—
—
63 A
—
—
—
25 A
—
—
—
—
25 A
—
—
—
—
—
—
18
—
—
24
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
128
—
—
—
18
—
—
—
20
20
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
K
—
—
—
—
K
—
—
—
—
—
Y
K
K
Y
K
—
—
—
—
—
K
—
—
—
KY
K
—
K
—
—
—
Y
Y
—
—
K
KY
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
Y
—
—
—
—
—
—
—
H
—
—
—
—
H
—
—
—
H
H
—
H
H
—
—
H
H
—
—
H
H
—
—
—
—
—
—
—
H
—
—
—
T
T
T
T
T
T
T
—
—
—
T
—
T
—
—
—
T
—
T
T
—
—
—
T
T
—
T
T
T
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
Y
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
K
—
—
—
—
—
1
0
1
2
0
0
0
(2)
274
737
—
766
786
—
833
891
63 A
—
—
25 A
—
—
—
—
113
—
—
—
—
—
11
—
K
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
K
—
—
K
K
—
—
—
—
—
—
—
—
Y
—
—
—
—
—
—
—
H
—
H
H
—
—
—
—
—
T
—
T
—
—
—
T
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
Nimi
Namn
Name
LIITE 2 / 17 (33)
Lyhin
laituripituus
Kortaste
plattformslängden
Min. platform
length
[m]
HAUSJÄRVI
Hausjärvi tavara
Oitti
Haviseva
Heikkilä
Heinola
Heinoo
Heinävaara
Heinävesi
HELSINKI
Helsinki asema
Pasila asema
Pasila autojuna-asema
Ilmala asema
Helsinki Kivihaka
Pasila tavara
Ilmala ratapiha
Käpylä
Oulunkylä
Herrala
Hiirola
Hikiä
Hillosensalmi
Hinthaara
Hirvineva
Humppila
Huopalahti
Huutokoski
Hyrynsalmi
Hyvinkää
Hämeenlinna
Härmä
Höljäkkä
Ii
Iisalmen teollisuusraiteet
Iisalmi
Iittala
Ilola
Ilomantsi
IMATRA
Imatra asema
102
Pisin
laituripituus
Längsta
plattformslängden
Max. platform
length
[m]
Laiturikorkeus
Plattformshöjden
Laituriraiteiden
lukumäärä
Antal spår med
plattform
Platform
height
with platforms
(freight traffic)
[mm]
102
550
(107)
(265)
100
206
265
244
319
450
270
456
435
450
270
550
550
550
550
279 (278)
266
110
336
266
110
550 (265)
550
550
120
(55)
120
(165)
(65)
550
(550)
(265)
245
270
427
270
550
550
104
257
(100)
332
450
(265)
550 (265)
550
60
(92)
265
(265)
353
170
265
550
70
170
450
265
(tavaraliikenne)
Dimensionerande
Sähkö-virran
saanti
Tillgång på
elström
Sivulaituri,
suurin pituus
Sidoplattform
Power supply
Side loading
platform
length
Päätylaituri
Plattform i
ändan av
banan
End loading
platform
Kuormauskenttä
Lastning på
samma plan
Loading site
Nosturi
Polttoaine
Lyftkran
Bränsle
Crane
Fuel
liikennettä
kolmioraide (KR)
Vändskiva eller
triangelspår (KR)
VAK-ratapihat
Passenger
traffic
Turntable or
triangle rail (KR)
Rail yard for
dangerous
goods
Freight traffic
Bangård för
farliga ämnen
[m]
[400 V, A]
[m]
[t]
0
2
0
0
(1)
0
0
2
656
—
—
—
613
734
—
570
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
15
—
—
9
—
—
—
—
—
—
—
—
K
—
—
—
K
—
K
K
Y
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
H
—
—
—
—
—
H
—
—
—
—
T
—
T
T
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
19
10
2
2
0
0
0
3 (2)
2
2
0
2
(1)
(3)
0
3
4
0
(1)
3 (1)
3
0
1
(1)
0
3
2
455
—
—
—
727
—
—
—
—
760
—
797
—
753
753
—
659
734
814
1038
808
—
687
—
734
—
0
771
—
—
63 A
—
—
63 A
1500 V, 63 A
—
—
—
—
—
—
—
—
25 A
—
—
25 A
25 A
25 A
—
—
—
—
1500 V, 63 A
—
—
25 A
—
—
—
—
—
230
29
—
—
—
—
—
—
—
—
29
—
—
12
20
34
—
—
—
—
58
—
—
—
—
—
K
—
—
K
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
K
—
—
—
—
K
—
—
—
—
—
—
—
—
KY
—
—
—
—
—
—
—
—
—
Y
—
—
K
—
K
K
KY
K
Y
Y
—
—
K
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
Y
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
Y
—
—
—
H
H
H
H
—
—
—
H
H
H
—
H
—
—
—
H
H
—
—
H
H
—
H
—
—
H
H
H
—
—
—
—
—
—
T
—
—
—
—
—
—
—
—
—
T
—
—
T
T
T
T
T
—
T
T
—
—
T
—
22
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
20
—
—
—
—
—
Y
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
1
—
—
—
—
—
—
—
H
—
—
—
Nimi
Namn
Name
LIITE 2 / 18 (33)
Lyhin
laituripituus
Kortaste
plattformslängden
Min. platform
length
[m]
Imatra tavara
Imatrankoski
Pelkola
Imatrankoski-raja
Inha
Inkeroinen
Inkoo
Isokyrö
Jalasjärvi
Jepua
JOENSUU
Joensuu asema
Joensuu Peltola
Joensuu Sulkulahti
Jokela
Joroinen
Jorvas
Joutseno
Juankoski
Jutila
Juupajoki
Juurikorpi
Jyväskylä
Jämsä
Jämsänkoski
Järvelä
JÄRVENPÄÄ
Järvenpää asema
Saunakallio
Purola
Kaipiainen
Kaipola
Kairokoski
Kaitjärvi
Kajaani
Kaleton
Kalkku
Kalliovarasto
Kalvitsa
Kangas
Kannelmäki
Pisin
laituripituus
Längsta
plattformslängden
Max. platform
length
Laiturikorkeus
Plattformshöjden
Laituriraiteiden
lukumäärä
Antal spår med
plattform
Platform
height
with platforms
(freight traffic)
[m]
[mm]
(218)
(265)
120
100
110
(99)
172
170
150
(51)
(265)
265
550
550, 265
(550)
239
377
265
313
321
550
97
460
124
460
265
550
80
550
160
387
449
387
550
550
122
122
550
345
180
270
393
275
270
550
265, 550
550
350
350
265
226
226
550
(tavaraliikenne)
Dimensionerande
Sähkö-virran
saanti
Tillgång på
elström
Sivulaituri,
suurin pituus
Sidoplattform
Power supply
Side loading
platform
length
Päätylaituri
Plattform i
ändan av
banan
End loading
platform
Kuormauskenttä
Lastning på
samma plan
Loading site
Nosturi
Polttoaine
Lyftkran
Bränsle
Crane
Fuel
liikennettä
kolmioraide (KR)
Vändskiva eller
triangelspår (KR)
VAK-ratapihat
Passenger
traffic
Turntable or
triangle rail (KR)
Rail yard for
dangerous
goods
Freight traffic
Bangård för
farliga ämnen
[m]
[400 V, A]
[m]
[t]
(1)
0
0
0
(1)
3
2
2
(1)
0
889
1197
1373
—
—
792
243
509
762
825
1500 V, 63 A
—
—
—
—
—
25 A
—
—
—
—
18
—
—
42
21
14
—
28
16
—
K
—
—
—
—
—
—
—
—
KY
K
—
—
K
K
—
K
K
K
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
Y
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
H
H
H
—
—
T
T
T
T
T
T
—
T
T
—
Y
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
3
0
0
3
0
2
2
0
0
1
0
4
2
0
3
561
621
692
821
—
—
811
583
—
—
789
796
769
873
630
1500 V, 63 A
—
—
—
—
—
—
25 A
—
—
—
1500 V, 63 A
25 A
—
—
46
—
—
—
—
—
—
13
—
—
—
89
—
—
12
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
K
—
—
—
K
KY
—
—
K
—
K
K
—
—
—
Y
K
—
K
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
Y
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
Y
—
—
—
H
—
—
H
—
H
H
—
—
H
—
H
H
—
H
T
T
T
—
T
—
T
T
—
—
—
T
T
T
T
K
K
K
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
3
4
2
0
0
0
0
2
0
0
0
0
0
2
—
614
—
770
—
—
1110
837
—
—
—
864
933
—
—
—
—
—
—
—
—
1500 V, 63 A
—
—
—
—
—
—
29
—
—
19
—
16
—
122
27
100
—
—
—
—
K
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
Y
—
K
—
K
K
Y
—
K
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
H
H
H
—
—
—
—
H
—
—
—
—
—
H
T
T
—
T
T
—
—
T
—
T
—
T
—
—
20, Y
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
20
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
Nimi
Namn
Name
Kannonkoski
Kannus
Karhejärvi
Karhukangas
Karjaa
Karkku
Karviainen
Kaskinen
Kattilaharju
Kauhajoki
Kauhava
KAUKLAHTI
Kauklahti asema
Mankki
Kaulinranta
Kauniainen
Kauppilanmäki
Kausala
Keitelepohja
Kekomäki
Kemi
Kemijärvi
Kempele
Kera
KERAVA
Kerava asema
Kytömaa
Kerimäki
Kesälahti
Keuruu
Kiiala
Kilo
Kilpua
Kinahmi
Kinni
Kirjola
Kirkkonummi
Kirkniemi
Kitee
Kiukainen
Kiuruvesi
LIITE 2 / 19 (33)
Lyhin
laituripituus
Kortaste
plattformslängden
Min. platform
length
Pisin
laituripituus
Längsta
plattformslängden
Max. platform
length
Laiturikorkeus
Plattformshöjden
Laituriraiteiden
lukumäärä
Antal spår med
plattform
Platform
height
with platforms
(freight traffic)
[m]
[m]
[mm]
339
420
265
249
352
250
550
550
450
550
270
126
270
136
550
550, 265
194
204
265
120
120
550
450
216
450
352
450 (119)
224
265, 550
265
550(265)
265
270
392
550
270
108
322
111
49
270
265
265
550
265
550
316
322
550
355
265
126
265
(tavaraliikenne)
Dimensionerande
Sähkö-virran
saanti
Tillgång på
elström
Sivulaituri,
suurin pituus
Sidoplattform
Power supply
Side loading
platform
length
Päätylaituri
Plattform i
ändan av
banan
End loading
platform
Kuormauskenttä
Lastning på
samma plan
Loading site
Nosturi
Polttoaine
Lyftkran
Bränsle
Crane
Fuel
liikennettä
kolmioraide (KR)
Vändskiva eller
triangelspår (KR)
VAK-ratapihat
Passenger
traffic
Turntable or
triangle rail (KR)
Rail yard for
dangerous
goods
Freight traffic
Bangård för
farliga ämnen
[m]
[400 V, A]
[m]
[t]
0
2
0
0
4
1
0
0
0
0
1
—
817
778
840
765
856
745
843
—
—
803
—
—
25 A
—
63 A
—
—
—
—
—
—
13
—
4
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
K
—
K
—
K
—
—
Y
—
—
K
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
Y
—
—
—
—
—
—
—
H
—
—
H
H
—
—
—
—
H
T
—
—
—
T
—
—
T
—
—
T
—
—
—
—
20
—
—
Y
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
3
2
0
3
0
2
0
0
2
1
1 (1)
2
447
—
—
269
—
—
—
949
501
762
—
—
—
—
—
—
—
—
—
63 A
1500 V, 63 A
25 A
—
—
—
—
—
—
—
—
—
148
6
9
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
K
—
—
—
—
—
—
K
—
K
—
K
KY
K
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
Y
—
—
—
H
H
—
H
—
H
—
—
H
H
H
H
—
—
—
T
T
—
T
—
T
T
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
Y
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
4
0
1
1
1
1
2
0
0
0
0
3
0
1
0
1
—
—
398
671
676
—
—
750
—
776
—
612
585
660
768
638
25 A
—
—
—
—
—
—
25 A
—
—
—
—
—
25 A
—
25 A
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
18
14
80
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
K
—
K
—
—
—
—
—
Y
K
—
KY
K
KY
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
Y
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
H
—
H
H
H
H
H
—
—
—
—
H
—
H
—
H
—
—
T
T
T
—
—
—
—
—
—
—
T
T
—
T
20, KR
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
Nimi
Namn
Name
LIITE 2 / 20 (33)
Lyhin
laituripituus
Kortaste
plattformslängden
Min. platform
length
[m]
Kivesjärvi
Kivistö
Kohtavaara
Koivu
Koivuhovi
Koivukylä
Kokemäki
Kokkola
Kolari
Kolho
Kolppi
Kommila
Komu
Kontiolahti
Kontiomäki
Koria
Korkeakoski
Korso
Korvensuo
Koskenkorva
KOTKA
Kotka Hovinsaari
Kotka tavara
Paimenportti
Kotka asema
Kotkan satama
Kotolahti
Kotka Mussalo
KOUVOLA
Kouvola asema
Kouvola lajittelu
Kouvola Oikoraide
Kouvola tavara
Kullasvaara
Kovjoki
Kruunupyy
Kuivasjärvi
KUOPIO
Kuopio asema
Kuopio tavara
Kurkimäki
292
278
270
249
308
351
120
270
Pisin
laituripituus
Längsta
plattformslängden
Max. platform
length
Laiturikorkeus
Plattformshöjden
Laituriraiteiden
lukumäärä
Antal spår med
plattform
Platform
height
with platforms
(freight traffic)
[m]
[mm]
(54)
336
56
(40)
278
270
249
482
451
80
(265)
550
265
(265)
550
550
550
265
550
550
(96)
349
120
(72)
270
(265)
265
550
(265)
550
(tavaraliikenne)
Dimensionerande
Sähkö-virran
saanti
Tillgång på
elström
Sivulaituri,
suurin pituus
Sidoplattform
Power supply
Side loading
platform
length
Päätylaituri
Plattform i
ändan av
banan
End loading
platform
Kuormauskenttä
Lastning på
samma plan
Loading site
Nosturi
Polttoaine
Lyftkran
Bränsle
Crane
Fuel
liikennettä
kolmioraide (KR)
Vändskiva eller
triangelspår (KR)
VAK-ratapihat
Passenger
traffic
Turntable or
triangle rail (KR)
Rail yard for
dangerous
goods
Freight traffic
Bangård för
farliga ämnen
[m]
[400 V, A]
[m]
[t]
(1)
2
1
(1)
2
2
3
3
1
1
0
0
0
(1)
3
2
(1)
2
0
0
1118
—
—
617
—
—
765
829
790
—
765
733
—
577
853
—
747
—
—
—
—
—
—
—
—
—
25 A
1500 V, 63 A
63 A
—
—
25 A
—
25 A
63 A
—
—
—
—
—
—
—
—
32
—
—
29
40
22
—
—
—
—
—
31
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
K
—
—
—
—
K
K
—
K
—
—
—
—
—
—
K
—
—
K
Y
KY
Y
—
Y
Y
K
K
—
K
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
Y
—
—
—
—
—
—
Y
—
—
—
—
—
—
H
H
—
H
H
H
H
H
H
—
—
—
—
H
H
—
H
—
—
—
—
—
T
—
—
T
T
T
T
—
T
—
T
T
—
T
—
—
T
—
—
—
—
—
—
—
Y
—
—
—
—
—
—
Y, KR
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
K
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
0
0
1
1
1
0
0
865
—
—
270
539
1139
1005
63 A
—
—
63 A
63 A
—
—
85
—
—
—
280
—
25
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
K
—
Y
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
Y
—
—
—
—
H
H
H
—
—
T
T
—
—
T
T
T
—
—
—
Y
—
—
—
—
—
—
—
—
—
K
Y
—
KR
—
—
—
—
—
—
—
Y
—
—
K
—
K
—
—
—
—
53
193
110
265
265
265
230
480
550
7
0
0
0
0
0
0
0
600
992
—
903
1364
757
747
781
1500 V, 63 A
25 A
—
—
—
—
—
—
—
175
—
11
—
—
49
—
—
K
—
—
—
—
—
—
K
—
—
Y
—
—
K
K
—
—
—
—
—
—
—
—
Y
—
—
—
—
—
—
—
H
—
—
—
—
—
—
—
—
T
—
T
T
—
T
—
90
387
265
4
0
0
273
804
734
63 A
1500 V, 63 A
—
130
100
—
K
—
—
Y
Y
K
—
—
—
—
Y
—
H
—
—
—
T
T
—
—
—
Nimi
Namn
Name
LIITE 2 / 21 (33)
Lyhin
laituripituus
Kortaste
plattformslängden
Min. platform
length
[m]
Kuurila
Kuusankoski
Kylänlahti
Kymi
Kyminlinna
Kyrö
Kälviä
Köykkäri
Laajavuori
Lahdenperä
Lahnaslampi
Lahti
Laihia
Lakiala
Lamminkoski
Lamminniemi
Lapinjärvi
Lapinlahti
Lapinneva
Lappeenranta
Lappila
Lappohja
Lapua
Larvakytö
Laukaa
Laurila
Lauritsala
Lautiosaari
Leinelä
Lentoasema
Lelkola
Lempäälä
Leppäkoski
Leppävaara
Leteensuo
Lieksa
Lieksan teollisuuskylä
Lielahti
Lievestuore
Liminka
Lohiluoma
Pisin
laituripituus
Längsta
plattformslängden
Max. platform
length
[m]
Laiturikorkeus
Plattformshöjden
Laituriraiteiden
lukumäärä
Antal spår med
plattform
Platform
height
with platforms
(freight traffic)
[mm]
56
66
120
265
265
550
270
451
201
265
265
300
354
265
430
60
450
60
70
438
265, 550
550
550
265
266
230
266
230
550
550
170
170
550
266
292
550
151
265
(259)
(265)
32
0
0
1
2
1
0
0
0
0
0
0
4
1
0
0
0
0
2
0
3
2
1
1
0
0
0
0
0
2
2
0
2
0
4
0
1
0
0
(1)
0
0
(tavaraliikenne)
Dimensionerande
Sähkö-virran
saanti
Tillgång på
elström
Sivulaituri,
suurin pituus
Sidoplattform
Power supply
Side loading
platform
length
[m]
[400 V, A]
[m]
—
811
—
759
—
739
—
763
—
777
—
709
456
733
742
—
—
759
—
739
—
748
766
932
—
618
657
—
—
—
802
772
—
—
—
677
—
780
824
739
—
—
63 A
—
—
—
—
—
—
—
—
25 A
63 A
—
—
—
—
—
25 A
—
25 A
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
25 A
—
—
25 A
—
—
—
Y
—
—
—
—
—
—
—
—
—
7
—
—
—
145
12
—
—
60
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
24
20
8
23
—
—
Päätylaituri
Plattform i
ändan av
banan
End loading
platform
Kuormauskenttä
Lastning på
samma plan
Loading site
Nosturi
Polttoaine
Lyftkran
Bränsle
Crane
Fuel
liikennettä
kolmioraide (KR)
Vändskiva eller
triangelspår (KR)
VAK-ratapihat
Passenger
traffic
Turntable or
triangle rail (KR)
Rail yard for
dangerous
goods
Freight traffic
Bangård för
farliga ämnen
[t]
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
K
—
—
—
—
—
—
—
K
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
K
—
—
—
—
—
—
Y
—
—
—
K
—
—
—
—
—
Y
K
—
—
—
K
K
K
Y
—
—
K
—
K
—
K
—
—
—
—
—
—
—
—
K
—
—
K
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
Y
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
Y
—
—
—
—
—
—
—
H
H
H
—
—
—
—
—
—
H
H
—
—
—
—
H
—
H
H
H
H
—
—
—
—
—
H
H
—
H
—
H
—
H
—
—
—
—
—
—
T
—
—
—
T
—
—
—
—
T
T
T
—
—
T
T
T
—
T
—
T
T
—
—
—
T
—
—
—
—
—
—
—
—
T
T
T
T
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
20, KR
—
—
—
—
—
—
—
22
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
20
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
Nimi
Namn
Name
Lohja
Loimaa
Louhela
Loukolampi
Loviisan satama
Luikonlahti
Luoma
Lusto
Luumäki
Lähdemäki
Länkipohja
Maanselkä
Maaria
Madesjärvi
Majajärvi
Malmi
Malminkartano
Mankala
Markkala
Martinlaakso
Masala
Matkaneva
Mattila
Meltola
Metsäkansa
Mikkeli
Misi
Mommila
Muhos
Mukkula
Murtomäki
Mustio
Mustolan satama
Muukko
Muurame
Muurola
Myllykangas
Myllykoski
Myllymäki
Myllyoja
Mynttilä
LIITE 2 / 22 (33)
Lyhin
laituripituus
Kortaste
plattformslängden
Min. platform
length
Pisin
laituripituus
Längsta
plattformslängden
Max. platform
length
Laiturikorkeus
Plattformshöjden
Laituriraiteiden
lukumäärä
Antal spår med
plattform
Platform
height
with platforms
(freight traffic)
[m]
[m]
[mm]
252
236
450
236
550
550
216
216
124
265
265
(280)
284
348
284
550 (265)
550
233
267
233
267
550
550
424
120
151
452
352
120
212
550
265
550
265
316
318
265
110
110
216
265
265
0
2
2
0
0
0
2
1
0
0
0
0
0
0
0
2 (2)
2
0
0
2
2
0
0
0
0
3
1
2
2
0
0
0
0
0
0
2
0
2
1
0
0
(tavaraliikenne)
Dimensionerande
Sähkö-virran
saanti
Tillgång på
elström
Sivulaituri,
suurin pituus
Sidoplattform
Power supply
Side loading
platform
length
[m]
[400 V, A]
[m]
596
783
—
886
683
892
—
—
1234
998
799
—
743
774
717
—
—
0
753
—
—
—
—
—
—
760
718
—
670
—
—
—
—
784
841
724
848
—
—
—
—
25 A
—
—
—
25 A
—
—
—
—
—
—
—
—
25 A
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
25 A
63 A
—
25 A
—
—
—
—
—
25 A
—
—
—
—
—
—
25
—
—
—
28
—
—
—
14
—
—
—
—
8
—
—
—
—
—
—
—
—
—
10
13
5
52
—
24
—
—
55
—
—
—
—
—
—
—
—
—
Päätylaituri
Plattform i
ändan av
banan
End loading
platform
Kuormauskenttä
Lastning på
samma plan
Loading site
Nosturi
Polttoaine
Lyftkran
Bränsle
Crane
Fuel
liikennettä
kolmioraide (KR)
Vändskiva eller
triangelspår (KR)
VAK-ratapihat
Passenger
traffic
Turntable or
triangle rail (KR)
Rail yard for
dangerous
goods
Freight traffic
Bangård för
farliga ämnen
[t]
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
K
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
K
K
—
—
KY
KY
—
—
Y
—
—
K
—
K
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
K
KY
K
—
K
K
K
K
Y
—
—
—
—
—
K
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
Y
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
H
H
—
—
—
H
H
—
—
—
—
—
—
—
H
H
—
—
H
H
—
—
—
—
H
H
H
H
—
—
—
—
—
—
H
—
H
H
—
—
T
T
—
—
T
T
—
—
T
—
—
—
—
T
—
—
—
—
—
—
—
—
—
T
T
T
T
—
—
T
T
T
T
—
—
—
—
—
T
T
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
Y
—
—
—
—
KR
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
Nimi
Namn
Name
Mynämäki
Myyrmäki
Mäkkylä
Mäntsälä
Mänttä
Mäntyharju
Mäntyluoto
Naantali
Naarajärvi
Nakkila
Nastola
Niemenpää
Niinimaa
Niinimäki
Niinisalo
Niirala
Niirala-raja
Niittylahti
Nikkilä
Nivala
Nokia
Nummela
Nuppulinna
Nurmes
Närpiö
Ohenmäki
Olli
Onttola
Orimattila
Orivesi
Orivesi keskusta
Otanmäki
Otava
Otavan satama
Oulainen
OULU
Oulu Nokela
Oulu Oritkari
Oulu tavara
Oulu asema
Oulu Tuira
LIITE 2 / 23 (33)
Lyhin
laituripituus
Kortaste
plattformslängden
Min. platform
length
Pisin
laituripituus
Längsta
plattformslängden
Max. platform
length
Laiturikorkeus
Plattformshöjden
Laituriraiteiden
lukumäärä
Antal spår med
plattform
Platform
height
with platforms
(freight traffic)
[m]
[m]
[mm]
231
270
220
(124)
231
288
220
(265)
550
550
550
457
457
550
120
120
550
(42)
(265)
(30)
97
250
(265)
265
550
210
71
240
205
550
265
273
360
80
550
550
(152)
(265)
492
550
450
362
498
550, 265
(tavaraliikenne)
Dimensionerande
Sähkö-virran
saanti
Tillgång på
elström
Sivulaituri,
suurin pituus
Sidoplattform
Power supply
Side loading
platform
length
Päätylaituri
Plattform i
ändan av
banan
End loading
platform
Kuormauskenttä
Lastning på
samma plan
Loading site
Nosturi
Polttoaine
Lyftkran
Bränsle
Crane
Fuel
liikennettä
kolmioraide (KR)
Vändskiva eller
triangelspår (KR)
VAK-ratapihat
Passenger
traffic
Turntable or
triangle rail (KR)
Rail yard for
dangerous
goods
Freight traffic
Bangård för
farliga ämnen
[m]
[400 V, A]
[m]
[t]
(1)
2
2
2
0
2
0
0
0
0
2
0
0
0
0
(1)
0
0
(1)
1
1
0
2
2
0
0
0
0
0
3
1
0
(1)
0
3
495
—
—
998
553
989
779
393
770
733
—
—
—
1077
—
987
—
695
—
825
865
328
—
850
—
—
—
—
—
765
—
—
735
—
864
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
25 A
—
—
—
25 A
—
—
—
25 A
—
—
—
—
—
25 A
—
—
—
—
25 A
—
—
—
—
—
159
—
20
—
—
—
—
—
—
21
—
—
—
—
—
120
—
—
50
—
—
—
—
12
—
—
—
—
—
80
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
K
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
K
K
Y
—
K
—
—
—
K
—
K
K
—
—
—
K
K
K
—
—
—
K
—
—
K
K
—
K
K
—
K
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
Y
—
—
—
—
—
—
H
H
H
—
H
—
—
—
—
H
—
—
—
—
—
—
—
—
H
H
—
H
H
—
—
—
—
—
H
H
—
—
—
H
—
—
—
—
T
T
T
T
T
—
—
—
—
—
—
T
T
—
—
T
T
T
—
T
—
—
—
T
T
T
—
T
T
—
T
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
18
—
—
—
—
—
13,7
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
K
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
0
0
0
3
0
990
—
769
488
759
63 A
63 A
25 A
1500 V, 63 A
—
—
200
6
—
66
—
—
—
K
—
—
Y
—
—
K
—
—
—
—
—
Y
—
—
—
—
—
—
—
H
—
T
T
T
—
T
—
—
Y
—
—
—
—
—
—
—
Nimi
Namn
Name
LIITE 2 / 24 (33)
Lyhin
laituripituus
Kortaste
plattformslängden
Min. platform
length
[m]
Paimio
Palopuro
Paltamo
Pankakoski
Parikkala
Parkano
Parola
Patokangas
Pello
Peltosalmi
Peräseinäjoki
Pesiökylä
Petäjävesi
PIEKSÄMÄKI
Pieksämäki asema
Pieksämäki Temu
Pieksämäki tavara
Pietarsaari
Pihlajavesi
Pihtipudas
Piikkiö
Pikkarala
Pitäjänmäki
Pohjankuru
Pohjois-Haaga
Pohjois-Louko
Poikkeus
Poiksilta
Pori
Porokylä
Porvoo
Puhos
Puistola
Pukinmäki
Pulsa
Punkaharju
Pyhäkumpu
Pyhäsalmi
Pännäinen
Pisin
laituripituus
Längsta
plattformslängden
Max. platform
length
[m]
Laiturikorkeus
Plattformshöjden
Laituriraiteiden
lukumäärä
Antal spår med
plattform
Platform
height
with platforms
(freight traffic)
[mm]
231
265
379
600
192
265
550
550
454
265
(74)
142
(265)
265
332
611
265
99
120
265, 550
270
306
550
240
240
550
251
251
550
118
265
274
279
550
550
201
265
105
450
265
550
294
600
180
274
273
450
(tavaraliikenne)
Dimensionerande
Sähkö-virran
saanti
Tillgång på
elström
Sivulaituri,
suurin pituus
Sidoplattform
Power supply
Side loading
platform
length
Päätylaituri
Plattform i
ändan av
banan
End loading
platform
Kuormauskenttä
Lastning på
samma plan
Loading site
Nosturi
Polttoaine
Lyftkran
Bränsle
Crane
Fuel
[m]
[400 V, A]
[m]
0
0
1
0
3
3
2
0
1
0
0
(1)
1
763
—
664
—
705
943
923
772
585
—
762
—
762
—
—
25 A
—
25 A
25 A
—
—
—
—
—
K
—
Y
—
—
—
—
—
—
—
—
K
KY
—
KY
K
Y
Y
K
K
—
K
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
Y
—
25 A
25 A
—
—
—
—
—
—
—
30
10
31
—
35
—
16
—
—
—
Y
—
—
—
4
0
0
0
0
2
0
0
0
2
0
2
0
0
0
2
0
1
0
2
2
0
1
0
0
1
2
499
947
875
775
706
546
—
303
759
—
301
—
—
715
—
733
—
—
648
—
—
1834
435
366
—
666
750
1500 V, 63 A
63 A
—
—
25 A
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
25 A
—
—
—
25 A
—
—
25 A
—
5
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
13
—
—
—
—
9
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
Y
KY
—
—
—
—
K
K
—
—
K
—
—
—
K
Y
K
—
K
—
—
—
K
—
—
K
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
liikennettä
kolmioraide (KR)
Vändskiva eller
triangelspår (KR)
VAK-ratapihat
Passenger
traffic
Turntable or
triangle rail (KR)
Rail yard for
dangerous
goods
Freight traffic
Bangård för
farliga ämnen
[t]
—
—
—
—
—
—
—
H
—
H
H
H
—
H
—
—
—
H
—
—
T
T
—
T
T
T
T
T
T
—
T
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
Y
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
H
—
—
—
—
H
—
—
—
H
—
H
—
—
—
H
—
H
—
H
H
—
H
—
—
H
H
—
—
T
T
T
—
T
T
—
—
T
—
—
—
T
T
T
—
T
—
—
—
T
T
—
T
—
—
KR
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
Y
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
Nimi
Namn
Name
LIITE 2 / 25 (33)
Lyhin
laituripituus
Kortaste
plattformslängden
Min. platform
length
[m]
Raahe
Raippo
Raisio
Rajamäki
Rajaperkiö
Rantasalmi
Rasinsuo
Ratikylä
Rauha
Rauhalahti
Rauma
Raunio
Rautaruukki
Rautjärvi
Rautpohja
Rekola
Retretti
RIIHIMÄKI
Riihimäki Arolampi
Riihimäki lajittelu
Riihimäki tavara
Riihimäki asema
Riijärvi
Riippa
Ristiina
Ristijärvi
Rovaniemi
Ruha
Runni
Ruukki
Ruusumäki
Ryttylä
Röyttä
Saakoski
Saari
Saarijärvi
Salminen
Salo
Sammalisto
Santala
Saunamäki
Pisin
laituripituus
Längsta
plattformslängden
Max. platform
length
[m]
Laiturikorkeus
Plattformshöjden
Laituriraiteiden
lukumäärä
Antal spår med
plattform
Platform
height
with platforms
(freight traffic)
[mm]
(111)
(168)
(265)
270
270
121
550
265
392
417
550, 265
443
484
550, 265
36
454
550
550
173
550
(201)
(69)
(265)
(265)
308
550
70
550
171
306
(tavaraliikenne)
Dimensionerande
Sähkö-virran
saanti
Tillgång på
elström
Sivulaituri,
suurin pituus
Sidoplattform
Power supply
Side loading
platform
length
Päätylaituri
Plattform i
ändan av
banan
End loading
platform
Kuormauskenttä
Lastning på
samma plan
Loading site
Nosturi
Polttoaine
Lyftkran
Bränsle
Crane
Fuel
liikennettä
kolmioraide (KR)
Vändskiva eller
triangelspår (KR)
VAK-ratapihat
Passenger
traffic
Turntable or
triangle rail (KR)
Rail yard for
dangerous
goods
Freight traffic
Bangård för
farliga ämnen
[m]
[400 V, A]
[m]
[t]
0
0
(3)
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
2
1
1147
1847
—
—
746
784
740
748
791
—
916
759
—
784
—
—
—
63 A
—
—
—
—
—
—
—
—
—
25 A
—
—
—
—
—
—
53
144
—
—
—
—
—
—
—
—
15
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
K
—
—
—
—
—
—
K
—
—
K
—
K
—
K
K
—
Y
—
—
—
Y
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
H
H
T
T
T
T
—
T
—
T
T
T
T
—
T
—
T
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
0
0
0
5
0
0
0
0
3
0
1
1
0
2
0
0
(1)
(1)
0
3
0
1
0
—
719
997
643
757
968
765
—
731
—
—
738
—
—
—
816
692
—
736
380
—
—
—
—
—
—
1500 V, 63 A
—
—
—
—
1500 V, 63 A
—
—
—
—
—
25 A
25 A
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
26
—
—
—
—
188
—
—
—
—
7
—
5
—
40
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
KY
—
—
—
—
—
—
—
—
K
—
K
—
—
—
—
—
KY
—
—
—
K
—
Y
—
—
K
—
K
K
—
—
K
K
K
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
Y
—
—
—
—
Y
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
H
—
—
—
—
H
—
H
H
—
H
—
—
H
—
—
H
—
H
—
—
T
T
—
—
—
T
—
T
—
—
T
—
T
T
—
T
T
—
T
—
—
—
—
—
—
Y
—
—
—
—
20
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
K
K
K
K
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
Nimi
Namn
Name
Savio
SAVONLINNA
Savonlinna asema
Pääskylahti
SEINÄJOKI
Seinäjoki tavara
Seinäjoki asema
Selänpää
Sieppijärvi
Sievi
Siikamäki
SIILINJÄRVI
Siilinjärvi asema
Ruokosuo
Simo
Simpele
Sipilä
Sisättö
Siuntio
Siuro
Skogby
Sköldvik
Soinlahti
Sorsasalo
Sukeva
Suolahti
Suonenjoki
Suoniemi
Syrjä
Syrjämäki
Sysmäjärvi
Säkäniemi
Sänkimäki
Sääksjärvi
Taavetti
Tahkoluoto
Taipale
Talviainen
Talvivaara
Tammisaari
TAMPERE
LIITE 2 / 26 (33)
Lyhin
laituripituus
Kortaste
plattformslängden
Min. platform
length
Pisin
laituripituus
Längsta
plattformslängden
Max. platform
length
Laiturikorkeus
Plattformshöjden
Laituriraiteiden
lukumäärä
Antal spår med
plattform
Platform
height
with platforms
(freight traffic)
[m]
[m]
[mm]
270
270
550
90
90
550
550
396
459
550, 265
156
360
265
247
(88)
301
(265)
265
112
176
(113)
68
550
(265)
550
181
(80)
250
239
(147)
341
550, 265
(265)
265
80
550
(tavaraliikenne)
Dimensionerande
Sähkö-virran
saanti
Tillgång på
elström
Sivulaituri,
suurin pituus
Sidoplattform
Power supply
Side loading
platform
length
Päätylaituri
Plattform i
ändan av
banan
End loading
platform
Kuormauskenttä
Lastning på
samma plan
Loading site
Nosturi
Polttoaine
Lyftkran
Bränsle
Crane
Fuel
liikennettä
kolmioraide (KR)
Vändskiva eller
triangelspår (KR)
VAK-ratapihat
Passenger
traffic
Turntable or
triangle rail (KR)
Rail yard for
dangerous
goods
Freight traffic
Bangård för
farliga ämnen
[m]
[400 V, A]
[m]
2
—
—
—
—
—
—
—
H
—
—
—
1
1
—
663
—
63 A
—
—
—
—
—
—
—
—
—
Y
H
H
—
—
—
—
—
—
0
4
0
0
0
0
861
478
772
—
743
—
25 A
1500 V, 63 A
—
—
—
—
40
65
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
K
Y
—
K
—
—
—
—
—
—
—
—
—
Y
—
—
—
—
—
H
—
—
—
—
T
T
—
T
—
—
Y
21
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
2
0
(1)
3
0
0
2
(1)
1
0
0
0
2
(2)
3
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
1
702
—
990
796
—
757
513
703
—
945
—
—
624
676
822
743
—
—
—
—
—
—
723
—
829
732
614
—
25 A
—
—
46
17
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
5
—
—
—
—
—
18
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
K
—
K
K
—
—
—
K
—
—
K
—
K
K
K
—
—
—
K
—
K
—
—
Y
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
H
—
—
H
—
—
H
—
H
—
—
—
—
—
H
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
H
T
T
—
T
—
—
—
—
—
T
T
T
T
T
T
—
—
—
T
—
T
—
T
T
—
—
T
—
KR
KR
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
20
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
K
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
25 A
—
—
—
—
—
25 A
—
—
25 A
25 A
25 A
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
25 A
—
—
[t]
Nimi
Namn
Name
LIITE 2 / 27 (33)
Lyhin
laituripituus
Kortaste
plattformslängden
Min. platform
length
[m]
Tampere tavara
Tampere Viinikka
Tampere asema
Tampere Järvensivu
Tapanila
Tapavainola
Tavastila
Tervajoki
Tervola
Teuva
Tikkala
Tikkaperä
TIKKURILA
Havukoski
Hiekkaharju
Tikkurila asema
Tohmajärvi
Toijala
Toivala
Tolsa
Tommola
Torkkeli
TORNIO
Tornio asema
Tornio-raja
Tornio-Itäinen
Tuomarila
Tuomioja
Turenki
TURKU
Kupittaa
Turku asema
Turku tavara
Turku satama
Tuupovaara
Tuuri
Törmä
Törölä
Uimaharju
Urjala
Utajärvi
Pisin
laituripituus
Längsta
plattformslängden
Max. platform
length
[m]
Laiturikorkeus
Plattformshöjden
Laituriraiteiden
lukumäärä
Antal spår med
plattform
Platform
height
with platforms
(freight traffic)
[mm]
500
500
550
272
272
550
231
47
171
301
265
265
265
255
320
526
445
550
550
450
450
550
220
220
550
(101)
(157)
(265)
220
297
222
550
550
170
170
550
420
315
420
466
(200)
304
550
550
(265)
550
66
550
98
550
174
265
300
163
(tavaraliikenne)
Dimensionerande
Sähkö-virran
saanti
Tillgång på
elström
Sivulaituri,
suurin pituus
Sidoplattform
Power supply
Side loading
platform
length
Päätylaituri
Plattform i
ändan av
banan
End loading
platform
Kuormauskenttä
Lastning på
samma plan
Loading site
Nosturi
Polttoaine
Lyftkran
Bränsle
Crane
Fuel
liikennettä
kolmioraide (KR)
Vändskiva eller
triangelspår (KR)
VAK-ratapihat
Passenger
traffic
Turntable or
triangle rail (KR)
Rail yard for
dangerous
goods
Freight traffic
Bangård för
farliga ämnen
[m]
[400 V, A]
[m]
[t]
0
0
5
0
2
0
1
1
2
0
0
0
767
966
693
—
—
748
—
—
709
—
1029
925
1500 V, 63 A
25 A
1500 V, 63 A
—
—
—
—
—
25 A
25 A
—
—
15
134
—
—
—
—
—
—
11
—
—
—
—
K
K
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
Y
—
—
—
—
—
—
K
K
—
—
Y
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
Y
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
H
—
H
—
H
H
H
—
—
—
T
T
—
—
—
—
—
—
—
T
—
—
22
—
—
KR
—
—
—
—
—
—
—
—
—
K
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
0
3
6
0
4
0
2
0
0
0
—
412
735
690
749
—
—
786
—
—
—
—
25 A
25 A
—
—
—
—
—
30
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
K
K
K
K
—
—
—
—
—
—
—
Y
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
H
H
—
H
—
H
—
—
—
—
T
T
T
T
—
—
—
—
—
—
—
Y
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
(2)
0
1
2
0
2
321
—
—
—
940
1204
63 A
—
—
—
—
—
24
—
—
—
—
—
K
—
—
—
—
—
K
—
—
—
—
K
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
H
H
—
H
T
T
—
—
—
T
—
—
KR
—
KR
—
—
—
—
—
—
—
2
6
(1)
2
0
1
0
0
1
0
2
632
756
382
421
—
—
857
756
805
732
713
—
1500 V, 63 A
25 A
63 A
—
—
—
—
25 A
—
—
—
—
10
—
14
—
—
—
—
8
25
—
K
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
KY
—
K
K
—
—
KY
—
K
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
H
H
—
H
—
H
—
—
H
—
H
—
T
T
—
T
—
—
—
T
—
T
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
K
K
K
K
—
—
—
—
—
—
—
Nimi
Namn
Name
Utti
Uusikaupunki
Uusikylä
Vaajakoski
Vaala
Vaarala
Vaasa
Vahojärvi
VAINIKKALA
Vainikkala tavara
Vainikkala asema
Vainikkala-raja
Valimo
Valkeakoski
Valkeasuo
Valtimo
Vammala
Vanattara
Vantaankoski
Varkaus
Vartius
Vartius-raja
Vasikkahaka
Vaskiluoto
Vehkala
Venetmäki
Vesanka
Viekki
Vierumäki
Vihanti
Vihtari
Viiala
Viinijärvi
Villähde
Vilppula
Vinnilä
Virkamies
Voltti
Vuohijärvi
Vuojoki
Vuokatti
LIITE 2 / 28 (33)
Lyhin
laituripituus
Kortaste
plattformslängden
Min. platform
length
Pisin
laituripituus
Längsta
plattformslängden
Max. platform
length
Laiturikorkeus
Plattformshöjden
Laituriraiteiden
lukumäärä
Antal spår med
plattform
Platform
height
with platforms
(freight traffic)
[m]
[m]
[mm]
120
(66)
120
(265)
550
183
236
265
290
550
482
484
550, 265
270
270
(44)
550
(265)
251
251
550
193
180
196
213
550
265
242
242
550
450
58
170
132
120
450
98
170
186
120
112
550
265
550
265
550
550
(110)
(141)
(265)
(tavaraliikenne)
Dimensionerande
Sähkö-virran
saanti
Tillgång på
elström
Sivulaituri,
suurin pituus
Sidoplattform
Power supply
Side loading
platform
length
Päätylaituri
Plattform i
ändan av
banan
End loading
platform
Kuormauskenttä
Lastning på
samma plan
Loading site
Nosturi
Polttoaine
Lyftkran
Bränsle
Crane
Fuel
liikennettä
kolmioraide (KR)
Vändskiva eller
triangelspår (KR)
VAK-ratapihat
Passenger
traffic
Turntable or
triangle rail (KR)
Rail yard for
dangerous
goods
Freight traffic
Bangård för
farliga ämnen
[m]
[400 V, A]
[m]
[t]
0
(1)
2
0
2
0
1
0
—
680
1382
725
1019
—
450
716
—
—
—
—
25 A
—
1500 V, 63 A
—
101
—
6
14
25
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
K
K
K
K
—
—
—
—
Y
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
H
—
H
—
T
T
T
T
—
T
T
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
0
3
0
2
(1)
0
0
3
0
2
2
0
0
0
0
2
0
0
0
0
2
2
2
2
2
1
0
0
0
0
0
(2)
1409
952
—
—
346
—
756
843
—
—
728
1093
—
—
—
—
825
—
—
—
698
562
—
641
—
694
—
—
761
710
760
627
25 A
—
—
—
—
—
—
—
—
—
63 A
25 A
—
—
—
—
—
—
—
—
—
25 A
—
25 A
—
25 A
—
—
—
—
—
25 A
50
—
—
—
54
—
—
128
—
—
124
—
—
—
Y
—
—
5
—
92
—
134
—
—
—
—
—
—
—
15
—
—
K
—
—
—
—
—
—
—
—
—
K
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
K
—
—
Y
K
—
—
K
K
K
Y
—
—
KY
K
—
—
Y
—
—
K
K
K
Y
K
—
—
—
K
—
—
—
—
—
KY
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
Y
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
H
—
H
—
—
—
H
—
H
H
—
—
—
—
H
—
—
—
—
H
H
H
H
—
H
—
—
—
—
—
—
T
T
T
—
T
—
T
T
—
—
T
T
T
—
T
—
—
—
—
T
—
T
—
T
—
T
—
—
—
T
—
T
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
KR
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
K
K
K
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
Nimi
Namn
Name
LIITE 2 / 29 (33)
Lyhin
laituripituus
Kortaste
plattformslängden
Min. platform
length
[m]
Vuonislahti
Vuonos
Vuosaari
YKSPIHLAJA
Ykspihlaja tavara
Ykspihlaja väliratapiha
Ylistaro
Ylitornio
Ylivalli
Ylivieska
Yläkoski
Ylämylly
Ylöjärvi
Ypykkävaara
Äetsä
Ähtäri
Ämmänsaari
Äänekoski
Pisin
laituripituus
Längsta
plattformslängden
Max. platform
length
Laiturikorkeus
Plattformshöjden
Laituriraiteiden
lukumäärä
Antal spår med
plattform
Platform
height
with platforms
(freight traffic)
[m]
[mm]
55
265
177
167
265
265
312
480
265
82
224
265
(35)
(75)
(265)
(tavaraliikenne)
Dimensionerande
Sähkö-virran
saanti
Tillgång på
elström
Sivulaituri,
suurin pituus
Sidoplattform
Power supply
Side loading
platform
length
Päätylaituri
Plattform i
ändan av
banan
End loading
platform
Kuormauskenttä
Lastning på
samma plan
Loading site
Nosturi
Polttoaine
Lyftkran
Bränsle
Crane
Fuel
liikennettä
kolmioraide (KR)
Vändskiva eller
triangelspår (KR)
VAK-ratapihat
Passenger
traffic
Turntable or
triangle rail (KR)
Rail yard for
dangerous
goods
Freight traffic
Bangård för
farliga ämnen
[m]
[400 V, A]
[m]
[t]
1
0
0
—
—
927
—
—
—
—
16
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
H
—
—
—
T
T
—
—
—
—
—
—
0
0
1
1
0
3
0
0
0
0
0
2
0
(2)
767
939
—
—
1014
767
—
—
712
748
924
614
570
857
—
63 A
—
25 A
—
63 A
—
—
—
—
—
—
25 A
25 A
—
—
—
—
—
113
—
77
62
—
—
—
—
14
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
KY
KY
—
—
Y
KY
Y
K
K
K
K
—
K
K
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
Y
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
H
H
—
H
—
—
—
—
—
H
—
—
T
T
—
—
—
T
T
T
T
T
—
—
T
T
—
—
—
—
—
20
—
—
—
—
—
—
—
—
K
K
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
LIITE 2 / 30 (33)
Rautatieliikennepaikat/Tulossa olevat liikennepaikat
Nimi
Toinen
nimi
Lyhenne
Kaupallinen nimi
Tyyppi
Km Hki
Rataosuus
Kunta
Kauko-ohjaus/ Yksityismanuaalinen raiteita
Namn
Namn på
svenska
Förkortning
Kommersiellt namn
Typ
Km Hki
Banavsnitt
Kommun
Trafikledning
Name
Another
name
Abbr.
Commercial name
Type
Km Hki
Section
Municipality
Traffic control Private
sidings
Haimoo
Hmo
87+700
Hyvinkää–Karjaa
Vihti
K
Honkaranta
Hkr
572+882
Iisalmi–Ylivieska
Kiuruvesi
K
Iisalmen
kolmioraide
Jäniskorpi
Ilk
553+399
Iisalmi–Ylivieska
Iisalmi
K
Jnk
586+419
Seinäjoki–Oulu
Kannus
K
Karvoskylä
Kvä
662+676
Iisalmi–Ylivieska
Nivala
K
Kiilinkangas
Kkg
299+490
Kouvola–Joensuu
Lappeenranta
K
Kuninkaanmäki
Knm
38+500
Kerava–Vuosaari
Vantaa
K
Lapinkylä
Lpk
19+900
Vantaankoski–Havukoski
Vantaa
K
Latukka
Ltk
563+440
Iisalmi
K
Liminpuro
Lmp
864+750
Oulu–Kontiomäki
Vaala
K
Niska
Nsk
826+880
Oulu–Kontiomäki
Utajärvi
K
Pappilankangas
Pkg
308+633
Kouvola–Joensuu
Lappeenranta
K
Petas
Pet
17+170
Vantaa
K
Puikkokoski
Pui
665+680
Paltamo
K
Puolukkasuo
Puo
23+510
Vantaa
K
Rasimäki
Rmk
602+460
Kajaani
K
Raudaskylä
Rkä
691+015
Iisalmi–Ylivieska
Ylivieska
K
Ruoneva
Rnv
Seinäjoki–Oulu
Siikajoki
K
Vantaa
K
Seinäjoki–Oulu
Kannus
K
Ruskeasanta
Rödsand
Rs
28+760
594+018
Saarela
Srl
Salmenmäki
Sal
Seinäjoki–Oulu
Temmesjoki
Tmj
Seinäjoki–Oulu
Liminka
K
Tuomaanvaara
Tva
682+300
Ristijärvi
K
K
K
Tupavuori
Tvu
260+100
Kouvola–Joensuu
Lappeenranta
Tupos
Tup
736+500
Seinäjoki–Oulu
Kempele
K
Vkl
22+590
Vantaa
K
Yll
268+500
Kouvola–Joensuu
Lappeenranta
K
Viinikkala
Yllikkälä
Vinikby
Privata spår- Möjlighet till
anläggningar växelarbete
Shunting
LIITE 2 / 31
Rautatieliikennepaikat/Tulossa olevien liikennepaikkojen tiedot
Nimi
Lyhin
laituripituus
Pisin
laituripituus
Laiturikorkeus
Namn
Kortaste
plattformslängden
Min. platform
length
Längsta
plattformslängden
Max. platform
length
Plattformshöjden
Name
[m]
[m]
Platform
height
Laituriraiteiden
lukumäärä
Antal spår med
plattform
Number of
tracks with
platforms
[mm]
Mitoittava
Sähkövirran
raidepituus (tavara- saanti
liikenne)
Dimensionerande Tillgång på
elström
spårlängd
(godstrafik)
Design train length Power supply
(freight traffic)
[m]
[400 V, A]
Sivulaituri, Päätylaituri
suurin pituus
Kuormauskenttä Nosturi
Polttoaine
Henkilöliikennettä
Tavaraliikennettä
Kääntöpöytiä
VAK-ratapihat
Sidoplattform
Lastning på
samma plan
Lyftkran
Bränsle
Persontrafik
Godstrafik
Vändskivor
Bangård för farliga
ämnen
Loading site
Crane
Fuel
Passenger traffic
Freight traffic
Turntables
Rail yard for
dangerous goods
Plattform i
ändan av
banan
Side loading End loading
platform
platform
length
[m]
[t]
Haimoo
Honkaranta
Iisalmen
kolmioraide
Jäniskorpi
Karvoskylä
Kiilinkangas
Kuninkaanmäki
Lapinkylä
Latukka
Liminpuro
Niska
Pappilankangas
Petas
Puikkokoski
Puolukkasuo
Rasimäki
Raudaskylä
Ruoneva
Ruskeasanta
230
230
550
2
K
230
230
550
2
K
Saarela
Salmenmäki
Temmesjoki
Tuomaanvaara
Tupavuori
Tupos
Vehkala
Viinikkala
Yllikkälä
Nimi
Namn
Name
Buslovskaja
Haaparanta
LIITE 2 / 32 (33)
Rautatieliikennepaikat/Ulkomaiset raja-asemat
Toinen
Lyhenne
nimi
Namn på Förkortning
svenska
Kaupallinen nimi
Tyyppi
Km Hki
Rataosuus
Kunta
Kommersiellt
namn
Typ
Km Hki
Banavsnitt
Kommun
Kauko-ohjaus/
manuaalinen
Trafikledning
Another Abbr.
name
Bsl
Commercial name Type
Km Hki
Section
Municipality
Traffic control
288+000
Vainikkala raja –
Viipuri
Tornio–raja – Boden Haparanda
K
Vartius–raja –
Kostamus
Imatrankoski–raja –
Kamennogorsk
(Antrea)
Niirala–raja –
Matkaselkä
K
Haparan Hpa
da
Kiv
888+130
Svetogorsk
Stg
338+200
Värtsilä
Vrs
553+300
Kivijärvi
759+800
K
K
K
Yksityisraiteita
Möjlighet till
växelarbete
Private sidings
Shunting
Nimi
Lyhin
laituripituus
Namn
Kortaste
Längsta
Plattforms- Antal spår
plattforms- plattforms- höjden
med
längden
längden
plattform
Name
Min.
platform
length
[m]
Buslovskaja
Haaparanta
Kivijärvi
Svetogorsk
Värtsilä
Pisin laituri- Laituripituus
korkeus
Max.
platform
length
[m]
Liite 2 / 33 (33)
Rautatieliikennepaikat/Ulkomaisten raja-asemien tiedot
Platform
height
[mm]
Laituriraiteiden
lukumäärä
Number of
tracks with
platforms
Mitoittava
raidepituus
(tavaraliikenne)
Dimensionerande
spårlängd
(godstrafik)
Design train
length
(freight
traffic)
[m]
Sähkövirran
saanti
Sivulaituri,
suurin
pituus
Päätylaituri Kuormauskenttä
Nosturi
Tillgång på Sidoplattelström
form
Plattform i
ändan av
banan
Power
supply
End loading Loading site Crane
platform
Side
loading
platform
length
[400 V, A]
[m]
Lastning på Lyftkran
samma plan
[t]
Polttoaine
Henkilöliikennettä
Tavaraliikennettä
Kääntöpöytiä
VAKratapihat
Bränsle
Persontrafik
Godstrafik
Vändskivor
Bangård för
farliga
ämnen
Fuel
Passenger
traffic
Freight
traffic
Turntables
Rail yard for
dangerous
goods
LIITE 3 / 1 (9)
Liikennöimismääräykset …
Liikennöimismääräykset valtakunnanrajan
ylittämiseen välillä Tornio–Haaparanta
JOHDANTO
Liite 3 on vanhentunut. Se perustuu Ratahallintokeskuksen (nykyinen Liikennevirasto) ja
Banverketin (nykyinen Trafikverket) väliseen sopimukseen. Liite 3 päivitetään kokonaisuudessaan heti, kun sopimus on uusittu. Tähän liitteeseen on päivitetty joitakin termejä
ja viitteitä.
Alkuperäiset määräykset on laadittu yhteistyössä Ruotsin Banverketin pohjoisen rataalueen ja Suomen Ratahallintokeskuksen kesken. Nykyiset virastot (Trafikverket ja Liikennevirasto) noudattavat näitä määräyksiä, kunnes uusi sopimus ja uudet määräykset
tulevat voimaan.
Valtakunnanrajalla opastimien HP 6/3 ja T 832 väliin jäävää aluetta kutsutaan ”Yhteiseksi alueeksi”, joka varmistetaan yhdessä Ruotsin ja Suomen liikenteenohjausten kesken.
Lähtökohtana pidetään, että yhteisellä alueella liikkuu vain yksi yksikkö kerrallaan lukuunottamatta poikkeustilanteita kuten veturivaurio ja onnettomuus.
MÄÄRÄYSTEN NOUDATTAMINEN
Näitä määräyksiä on noudatettava valtakunnanrajan ylittävässä liikennöinnissä välillä
Tornio–Haaparanta sekä yhteisellä alueella.
VIITTEET
Ruotsi
JvSFS 2008:7
Suomi
RVI/363/412/2008
RVI/301/412/2008
RVI/1092/412/2009
RVI/295/411/2008
RVI/1091/412/2009
RVI/1090/412/2009
RVI/725/412/2008
Transportstyrelsen/Handbok JTF/10-Växling
Transportstyrelsen/Handbok JTF/3 H – Signaler,
system H
Junan jarrutuskyky sekä jarrujen tarkastus ja koettelu
Liikennöinti ilman JKV-veturilaitetta
Liikennöinti ja ratatyö rautatiejärjestelmässä
Museoliikenne
Rautatiejärjestelmän opasteista, opastimista ja liikennöintiin liittyvistä merkeistä
Viestintä rautatiejärjestelmässä
Tavaravaunujen suurimmasta sallitusta kuormasta,
junapainosta ja junan kokoonpanosta
LIITE 3 / 2 (9)
MÄÄRITELMÄT
Yhteinen alue
Alue, joka on yhteisesti varmistettava ruotsalaisen ja suomalaisen liikenteenohjauksen
kesken Ruotsin puolella opastimen HP 6/3 ja
Suomen puolella raideopastimen T832 välillä.
Rajan ylittävä liikennöinti
Liikennöinti, joka ulottuu osin tai kokonaan
yhteiselle alueelle.
Liikennöinti
Liikennöinnillä tarkoitetaan ratatyötä ja vaihtotyötä.
Lupa
Luvalla tarkoitetaan niitä lupia, joiden perusteella liikennöinti voi alkaa.
Ruotsalainen liikennöinti
Vaihtotyö tai ratatyö, joka alkaa Ruotsista.
Suomalainen liikennöinti
Vaihtotyö tai ratatyö, joka alkaa Suomesta.
YLEISTÄ
Määräykset on laadittu sisällöltään samanlaisiksi ruotsin- ja suomenkielellä.
Liikennöintiä saa olla yhteisellä alueella vain, jos ruotsalainen ja suomalainen liikenteenohjaus ovat sen yhdessä varmistaneet.
Ainoastaan poikkeustapauksissa, kuten veturivaurio tai onnettomuus, sallitaan yhteisellä
alueella olevan useampia yksiköitä. Tällaisessa tapauksessa useamman yksikön
työskentelystä on sovittava hyvissä ajoin.
VALTAKUNNANRAJAN YLITTÄVÄ LIIKENNÖINTI VÄLILLÄ TORNIO–HAAPARANTA
Yleistä
Liikennöinti katsotaan vaihtotyöksi suomalaisen RVI/1092/412/2009 mukaan, sekä vaihtotyöksi tai pienkonevaihtotyöksi ruotsalaisen JvSFS 2008:7 JTF/10 mukaan.
Ilmoitukset ja niiden välittäminen
Suomalaisen henkilökunnan on oltava yhteydessä suomalaiseen liikenteenohjaukseen,
joka välittää asian ruotsalaiseen liikenteenohjaukseen.
Ruotsalaisen henkilökunnan on oltava yhteydessä ruotsalaiseen liikenteenohjaukseen,
joka välittää asian suomalaiseen liikenteenohjaukseen.
LIITE 3 / 3 (9)
Haaparanta–Tornio
Ennen kuin ruotsalainen rajanylittävä vaihtotyö suunnassa Haaparanta–Tornio alkaa, on
lupa saatava Haaparannan liikenteenohjauksesta.
Ennen kuin suomalainen rajanylittävä vaihtotyö suunnassa Haaparanta–Tornio alkaa, on
lupa saatava Tornion liikenteenohjauksesta.
Ilmoitus vaihtotyön päättymisestä on annettava sille liikenteenohjaukselle, jolta lupa on
saatu.
Tornio–Haaparanta
Ennen kuin suomalainen rajanylittävä vaihtotyö suunnassa Tornio–Haaparanta alkaa, on
lupa saatava Tornion liikenteenohjauksesta.
Ennen kuin ruotsalainen rajanylittävä vaihtotyö suunnassa Tornio–Haaparanta alkaa, on
lupa saatava Haaparannan liikenteenohjauksesta.
Ilmoitus vaihtotyön päättymisestä on annettava sille liikenteenohjaukselle, jolta lupa on
saatu.
RATATYÖ YHTEISELLÄ ALUEELLA
Yleistä
Suomalainen henkilökunta on yhteydessä suomalaiseen liikenteenohjaukseen, joka välittää mahdolliset ilmoitukset ruotsalaiseen/-lta liikenteenohjaukseen/-lta.
Ruotsalainen henkilökunta on yhteydessä ruotsalaiseen liikenteenohjaukseen, joka välittää mahdolliset ilmoitukset suomalaiseen/-lta liikenteenohjaukseen/-lta.
Ruotsalainen henkilökunta
Lupa ratatyöhön, joka tehdään ruotsalaisella henkilökunnalla yhteisellä alueella, on saatava Haaparannan liikenteenohjaukselta.
Ennen kuin lupa annetaan, on Haaparannan liikenteenohjauksen ja Tornion liikenteenohjauksen varmistettava yhteinen alue.
Ilmoitus työn päättymisestä tehdään Haaparannan liikenteenohjaukseen.
Suomalainen henkilökunta
Lupa ratatyöhön, joka tehdään suomalaisella henkilökunnalla yhteisellä alueella, on saatava Tornion liikenteenohjaukselta.
Ennen kuin lupa annetaan, on Tornion liikenteenohjauksen ja Haaparannan liikenteenohjauksen varmistettava yhteinen alue.
Ilmoitus työn päättymisestä tehdään Tornion liikenteenohjaukseen.
LIITE 3 / 4 (9)
VIESTINTÄ JA SEN DOKUMENTOINTI
Liikenneviestintä
Liikenneviestintä ruotsalaisen ja suomalaisen liikenteenohjauksen välillä voidaan tehdä
joko ruotsiksi tai suomeksi.
Kohdassa 1.5 on käännösluettelo tarvittavista sanoista ja kohdassa 1.6 on esimerkkejä
käytettävistä lauseista.
Liikenneviestinnässä on sanomat toistettava.
Junapäiväkirja
Junapäiväkirjaa tulee käyttää liikenteenohjauksessa voimassa olevien ohjeiden ja määräysten mukaisesti.
YHTEISEN ALUEEN VARAAMINEN
Yhteinen alue varataan yhdessä ruotsalaisen ja suomalaisen liikenteenohjauksen kesken.
Ilmoitus yhteisen alueen varaamisen päättymisestä tehdään ruotsalaisen ja suomalaisen
liikenteenohjauksen kesken.
SUURIN NOPEUS
Suurin nopeus ilmenee nopeusmerkeistä. Nopeusmerkit kuvataan kohdassa 1.2.
ONNETTOMUUDET
Onnettomuus tai sen uhka ilmoitetaan liikenteenohjaukseen.
1.1 OPASTEET JA OPASTIMET
Opasteita noudatetaan kuten maiden säännöissä määrätään.
Käsiopasteet
Ruotsalainen vaihtotyö noudattaa JvSFS 2008:7/10 mukaisia käsiopasteita riippumatta
siitä, ollaanko Ruotsin vai Suomen puolella.
Suomalainen vaihtotyö noudattaa RVI/1091/412/2009 mukaisia opasteita riippumatta
siitä, ollaanko Suomen tai Ruotsin puolella.
Opastetta ”Seis” on kuitenkin aina noudatettava riippumatta siitä, käytetäänkö ruotsalaisia tai suomalaisia määräyksiä
LIITE 3 / 5 (9)
Suunta Haaparanta–Tornio
Suomalaiselta raiteelta, väliopastin (pääraideopastin) 1/6 km 1310.845
”Seis”
”Liikkuminen sallit-
"Liikkuminen sallittu
”Liikkuminen sallittu
tu”
– tarkista esteettö-
– tarkista vaihteet
myys”
ja esteettömyys”
Ruotsalaiselta raiteelta, väliopastin 5/6 km 1310.697
”Seis”
”Liikkuminen sallittu – tarkista
vaihteet ja esteettömyys”
Ruotsalainen ja suomalainen raide, väliopastin 6/8 km 1311.006
”Seis”
”Liikkuminen sallittu ”
LIITE 3 / 6 (9)
Yhteinen raide, Tornio T 832, km 886.8
Suunta Tornio–Haaparanta
Torniossa ei ole näkyviä opastimia liikennöitäessä Ruotsin suuntaan.
Väliopastin 6/3, km 1311.012
”Seis”
”Liikkuminen sallittu – tarkista
vaihteet ja esteettömyys”
1.2 NOPEUSMERKIT
RVI/1092/412/2009 mukaisesti
Suurin nopeus
(esim. nopeus 30 km/h)
JvSFS 2008:7/JTF/3 H mukaisesti
Suurin nopeus
(esim. nopeus 30 km/h)
LIITE 3 / 7 (9)
1.3 ”SEIS”-OPASTEEN ANTAMINEN
JvSFS 2008:7/JTF/3 H mukaisesti
Tarkoitus: Seis
RVI/1092/412/2009 mukaisesti
Tarkoittaa: Seis
Tarkoittaa: Vaara (hätäpunainen)
1.4 ALUEEN KUVAUS HAAPARANTA–TORNIO
1. 5 KÄÄNNÖSLUETTELO
Ruotsi
Suomi
Växling
Vaihtotyö
Arbete
Ratatyö
Reserverad zon
Varaus
Upphävande
Peruuttaminen
Tågklarerare
Junasuorittaja
Trafikledning
Liikenteenohjaus
Station
Asema
Fara
Vaara
Stoppsignal
Seis-opaste
Passage av en signal
Opastimen ohittaminen
Signal
Opastin/Opaste
Repetera
Toistaa
Rätt uppfattat
Oikein ymmärretty
LIITE 3 / 8 (9)
LIITE 3 / 9 (9)
1.6 ESIMERKKIFRAASEJA
Lupapyyntö vaihtotyössä yhteisellä alueella
Sve: Tågklareraren _______, reserverad zon Haparanda – Torneå, växling.
Fin: Liikenteenohjaus ________, varaus Haaparanta – Tornio välille, vaihtotyö.
Lupapyyntö ratatyössä yhteisellä alueella
Sve: Tågklareraren __________, reserverad zon Haparanda – Torneå, arbete.
Fin: Liikenteenohjaus ________, varaus välille Haaparanta – Tornio, työ.
Ilmoitus yhteisen alueen vapautumisesta
Sve: Tågklareraren _________, upphävande reserverad zon ____ - _____
Fin: Liikenteenohjaus ______, varauksen peruuttaminen välille________ - _________
Varauspyyntö vaaratilanteessa
Sve: Tågklareraren __________, Fara Haparanda – Torneå.
Fin: Liikenteenohjaus ________, vaara Haaparanta – Tornio,
Lupa seis-opasteen ohittamiseen Haaparannassa
Sve: Tågklareraren Haparanda, medgivande att passera signal (ett-sex) och/eller (åttatre) och/eller (sex-åtta)
Fin: Liikenteenohjaus Haaparanta, lupa ohittaa opastin (yksi-kuusi) ja/tai (kahdeksankolme) ja/tai ( kuusi-kahdeksan )
Lupa seis-opasteen ohittamiseen Torniossa
Sve: Tågklareraren Torneå, växling, medgivande att passera signal (T åtta-tre-två)
Fin: Liikenteenohjaus Tornio, vaihtotyö, lupa ohittaa opastin
(T kahdeksan-kolme-kaksi )
Oikein ymmärretty
Sve: Rätt uppfattat
Fin:
Oikein ymmärretty
Toista
Sve: Repetera
Fin: Toista
LIITE 4 / 1 (4)
Kuormaulottuma
Kuormaulottuma
Kuormaulottumalla (KU) tarkoitetaan sitä tilaa, jonka sisällä avovaunussa olevan
kuorman on pysyttävä vaunun ollessa keskiasennossa suoralla tasaisella raiteella.
KU
1800
3000
3400
5300
4600
4370
330
4000
1700
Kuva 1.
Kuormaulottuman päämitat.
Kuormaulottuman käyttö
Kuormaulottuma on voimassa koko rataverkolla myöhemmin esitetyin poikkeuksin.
Kuormaulottumaa voidaan käyttää vaunuissa, joiden akseli- tai telikeskiöväli on enintään
17,5 m, ja vaunun kuormausalan pituus akseli- tai telikeskiövälin ulkopuolella enintään
0,2 kertaa vaunun akseli- tai telikeskiöväli. Muissa tapauksissa kuormaus on tutkittava
erikseen.
LIITE 4 / 2 (4)
Kuormaulottuma
Jos kuorma voi kuljetuksen aikana siirtyä sivusuunnassa yli kuormaulottuman, kuorman
leveyttä on vastaavasti vähennettävä. Jos kuorman siirtyminen kohottaa kuormaa sen
joiltakin osin yli kuormaulottuman, kuorman korkeutta on vastaavasti vähennettävä.
Kuorman ulottuessa vaunun lattian alapuolelle noudatetaan tältä osin liikkuvan kaluston
ulottuman (LKU) määräyksiä tai kuljetus on erikoiskuljetus.
Rajoitukset kuormaulottuman käytössä
Kuormaulottumaa (KU) rajoittavat sillat ovat rataosuudella Helsinki–Pasila asema–Ilmala ratapiha. Silloilla voimassa oleva kuormaulottuma on merkitty katkoviivalla
(------) kuormaulottumapiirrokseen (kuva 1).
Useilla teollisuus- yms. raiteilla on kuormaulottumaan nähden rajoituksia, jotka on
otettava huomioon paikallisessa liikennöimisessä.
Kuormaulottuman ylittävien ajoneuvojen tai muiden
kuormayksiköiden kuljetusehdot
Kuormaulottuman ylittävät kuorma-autot, niiden perävaunut ja kontit saadaan kuljettaa
seuraavassa esitetyillä ehdoilla. Ehdot perustuvat Rautatieviraston määräykseen
1172/300/2006 http://www.trafi.fi.
Muut kuormaulottumaa suuremmat kuljetukset ovat erikoiskuljetuksia.
Kuormaus
Kuormaulottuman ylittävien ajoneuvojen tai muiden kuormayksikköjen kuormaus
saadaan suorittaa, jos ajoneuvon suurin leveys on enintään 2600 mm ja suurin korkeus
on enintään 4200 mm, jos lattiakorkeus on 1100 mm.
Kuormauksen suurin korkeus kiskon selästä ei saa ylittää 5300 mm ja sivusuuntainen
kuormausepätarkkuus saa olla enintään ±100 mm.
Kuormauksessa on noudatettava ajoneuvokuljetuksiin tarkoitettujen vaunujen
(yhdistettyjen kuljetusten vaunuihin), ajoneuvojen kuormaamisesta tavaravaunuun
annettuja kuormausohjeita.
Rataosat ja raiteet, joilla kuormaulottuman ylittävien vaunujen kuljettaminen on
sallittua
Kuormaulottuman ylittäviä ajoneuvoja tai kuormayksikköjä saa kuljettaa taulukoissa 1 ja
2 mainituilla rataosilla taulukon 3 kalustoluokan mukaisesti.
Niillä liikennepaikoilla, joita ei ole mainittu taulukoissa eri rataosien kohdalla, saadaan
käyttää kaikkia turvalaitosten käyttösäännön mukaisia läpiajettavia junakulkuteitä.
Jos taulukossa on mainittu jonkin liikennepaikan kohdalla raide, joka samaa
raidenumeroa käyttäen on jaettu eri kirjaimin erotettuihin osiin, raiteen pelkkä numero
tarkoittaa kaikkia tällaisia osia.
LIITE 4 / 3 (4)
Kuormaulottuma
Jos näissä kuljetuksissa tarvitaan vaihtotyötä varten sellaisia raiteita, joita tässä ei ole
mainittu, ne on määriteltävä paikallisesti ratateknistä asiantuntijaa hyväksi käyttäen.
Sähköistetyllä radalla tai sen läheisyydessä tapahtuvasta vaunun kuormaamisesta,
tarkastamisesta ja purkamisesta on noudatettava annettuja turvallisuusmääräyksiä.
Taulukko 1. Vaunun pituus ≤ 24,0 m
I
II
III
IV
V
VI
VII
VIII
IX
X
XI
XII
XIII
XIV
XV
XVI
Vaunun pituus ≤ 24,0 m
Helsinki–Kemi–Tornio / Rovaniemi
Helsinki–Karjaa–Turku
Hanko–Hyvinkää
Uusikaupunki–Turku–Toijala
(Tampere)–Lielahti–Mäntyluoto /
Tahkoluoto / Rauma
Seinäjoki–Vaskiluoto
Tampere–Jämsä–Pieksämäki
Riihimäki–Kouvola–Ämmänsaari
Kouvola–Lieksa
Pieksämäki–Varkaus–Joensuu
Kontiomäki–Oulu
Viinijärvi–Siilinjärvi
Kouvola–Kotka / Kotka Mussalo
Kerava–Hakosilta
Taulukko 2. 24,0 m ≤ Vaunun pituus ≤ 26,0 m
24,0 m ≤ Vaunun pituus ≤ 26,0 m
XVII
Helsinki–Oulu
XVIII
Riihimäki–Kouvola–Vainikkala-raja
XIX
Kerava–Hakosilta
tyhjänä Kouvola–Pieksämäki
Yhdistettyjen kuljetusten vaunukalusto ja nopeus
Yhdistettyjen kuljetusten kalusto on jaettu päämittojen perusteella kahteen luokkaan,
joille on mainittu sallitut rataosat eri kuljetusväleillä taulukoissa 1 ja 2.
LIITE 4 / 4 (4)
Kuormaulottuma
Taulukko 3. Yhdistettyjen kuljetusten kaluston päämitat.
Luokka
A
B
Yhdistettyjen kuljetusten kaluston päämitat
Pituus [s]
Telikeskiöväli Suurin
puskimineen /
akseliväli
kytkentäpituus
(sisimpien
enintään
pyöräkertojen
väli)
s ≤ 24,0 m
18,4 m
16,6 m
24,0 m ≤ s ≤
20,0 m
18,2 m 1
26,0 m
Esimerkkivaunu
Rbnqss
Sdggnqss-w
Kuljetusten suurin sallittu nopeus on 120 km/h. Kuljetusten nopeus ei kuitenkaan saa
olla suurempi kuin kuljettamiseen käytetyn vaunun, rataosan tai muuten määrätty suurin
sallittu nopeus on.
1
Kun akseliväli ylittää 17,5 m voi siitä aiheutua ongelmia radan turvalaitteissa. Niissä tapauksissa
vaunua ei saa kuljettaa kulkutiellä, jota ei ole aiemmin käytetty.
LIITE 5 / 1 (2)
Aukealla tilan ulottuman sisälle ei saa sijoittaa kiinteitä rakenteita tai laitteita.
Aukean tilan ulottuman (ATU) muoto ja mitat suorassa raiteessa, linjalla ja ratapihalla
ilmenevät kuvasta 1. Ajojohtorakenteen asennustilan ja veturin virroittimen läpikulkutilan sähköistetyillä radoilla osoittaa murtoviiva D–E–F–G–H–L. ATUn levitykset
kaarteissa, rajoitukset ja muut tarkemmat ohjeet on esitetty julkaisussa ”Ratatekniset
ohjeet” (RATO) kohdassa 2 ”Radan geometria”.
PÄÄRAITEELLA
1600
SIVURAITEELLA
1600
400
400
F
G
300
H
300
E
1850
375
L
1850
2500
1920
1920
1200
1800
1600
1420
R2
R1
762
2700
762
90
200
265
550
k.s.k.
1000
4700
2200
k=50
NORMAALISTI SÄHKÖISTYKSEN VAATIMA,
MÄÄRITELLÄÄN TAPAUSKOHTAISESTI:
7000 KUN V>160 KM/H,6750 KUN V<160 KM/H
5600
4250
1100
950
375
100
D
2700
rajaviiva aukean tilan ulottumalle
rajaviivan yläpuolella sallitaan vain vaihteiden ja turvalaitteiden
osia, tasoristeysten päällysteitä yms.
u+ G= laippauran levitys kaarteessa
sähköistetyt ja sähköistettävät raiteet
alue, johon saa asentaa vain radan merkkejä ja opastimia
Kuva 1.
ATUn päämitat.
762
LAIPPAURA
50
50
50
u m in =41
170
MIN
38
rajaviivan yläpuolella ei sallita rataan kuulumattomia
perustuksia, köysiä, putkijohtoja, kaapeleita ym.
u+ G
LIITE 5 / 2 (2)
Todellinen läpikulku-ulottuma
ATUa on noudatettava rakennettaessa ja asennettaessa uusia rakenteita ja laitteita
raiteen läheisyyteen. ATU tai poikkeukset siitä muodostavat erikoiskuljetuksia silmällä
pitäen ns. todellisen käytettävissä olevan aukean tilan ulottuman eli läpikulkuulottuman. Tiedot läpikulku-ulottumasta pidetään rataosittain koottuna ja sitä
tarkistetaan jatkuvasti kunnossapitäjien toimesta.
LIITE 6 / 1 (20)
Ratojen päällysrakenneluokat …
Ratojen päällysrakenneluokat, päällysrakenneluokista johdetut EN-rataluokat ja sallittavat
nopeudet eri akselipainoilla
Ratojen jako luokkiin
Radat jaetaan päällysrakenteen mukaan luokkiin seuraavasti:
Taulukko 1.
Ratojen jako luokkiin.
Luokat
Liikennevirasto
Päällysrakenne
Rataluokka
Kiskot
Ratapölkyt
Tukikerros
päällysrakenneluokka SFS-EN
15528
A
C4
K30, K33
puu
raidesora tai
vastaava
B1
D4
K43, 54 E1,
puu
raidesora tai
vastaava
K60, 60 E1
B2
D4
K43, K60
puu, betoni
raidesepeli
C1
D4 /E4
54 E1
puu, betoni
ennen 1987
valmistunut
raidesepeli
C2
D4/E4
54 E1
betoni 1987 ja
jälkeen
valmistunut
raidesepeli
D
D4/E4
60 E1/60E2
betoni
raidesepeli
Päällysrakenneluokan raja on liikennepaikan asemarakennuksen keskikohdalla, ellei
kilometri-merkinnällä ole ilmoitettu muuta kohtaa.
Rataosien päällysrakenneluokat on lisäksi esitetty kuvassa 1.
Kunnossapitäjän vastuu
Kunnossapitäjällä on oikeus rajoittaa sallittuja akselipainoja ja nopeuksia radan kunnon
mukaisiksi.
1 Liikennöinti sallittu ainoastaan vaihtotyönä
2 Museorata
3 Silloista johtuva rajoitus, ks. liite 12
LIITE 6 / 2 (20)
Taulukko 2. Pääratojen päällysrakenneluokat, päällysrakenneluokista johdetut EN-rataluokat ja sallittavat nopeudet eri akselipainoilla.
Rataosa
Luokka
Liikennevirasto
SFS–EN
15528
Henkilöjunat
veturijunat
moottorijunat
Tavarajunat
≤160 kN
160 ≤
200 kN
200 ≤
225 kN
225 ≤
250 kN
Helsinki asema–km 25,2
km 25,2–km 29,0
km 29,0–Kirkkonummi
Kirkkonummi–km 41,4
km 41,4–Siuntio
D
C1
D
D
C1
D4
D4
D4
D4
D4
120
120
120
160
160
120
120
120
180
180
120
120
120
120
120
120
120
120
120
120
100
100
100
100
100
–
–
–
–
–
Siuntio–km 55,8
km 55,8–km 59,2
D
C1
D4
D4
160
160
180
180
120
120
120
120
100
100
–
–
km 59,2–km 75,4
km 75,4–km 80,4
km 80,4–Karjaa
Karjaa–km 96,6
km 96,6–km 103,6
km 103,6–km 119,2
km 119,2–km 121,3
km 121,3–km 126,0
km 126,0–km 130,8
km 130,8–km 152,0
km 152,0–km 158,0
km 158,0–km 193,4
km 193,4–Turku asema
D
C1
D
D
C1
C2
D
C1
D
D
C1
C1
D
D4
D4
D4
D4
D4
D4
D4
D4
D4
D4
D4
D4
D4
160
160
160
160
160
160
160
160
160
160
160
160
160
180
180
180
200
180
200
200
180
180
200
200
180
180
120
120
120
120
120
120
120
120
120
120
120
120
120
120
120
120
120
120
120
120
120
120
120
120
120
120
100
100
100
100
100
100
100
100
100
100
100
100
100
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
2 Museorata
Rataosa
Turku asema–Turku satama
LIITE 6 / 3 (20)
Luokka
Liikennevirasto
SFS–EN
15528
Henkilöjunat
veturijunat
moottorijunat
Tavarajunat
≤160 kN
160 ≤
200 kN
200 ≤
225 kN
225 ≤
250 kN
C1
D4
40
40
40
40
40
–
D
D4
120
120
–
–
–
–
Hyvinkää–km 133,1
km 133,1–Kirkniemi
C1
D
D4
D4
80
80
80
80
80
80
80
80
80
80
–
–
Kirkniemi–km 152,2
km 152,2–Karjaa
D
C1
E4
E4
80
80
80
80
80
80
80
80
80
80
80
60
D
C1
B1
E4
E4
D4
120
60
35
120
60
35
120
60
35
120
60
35
100
60
35
100
60
35
C1
B1
D4
D4
60
60
60
60
60
60
60
60
60
50
–
–
C1
B1
D4
D4
–
–
–
–
30
30
30
30
30
30
–
–
Huopalahti–Tikkurila
Hyvinkää–Karjaa
Karjaa–Hanko
Karjaa–km 205,7
km 205,7–Hanko-Pohjoinen
Hanko-Pohjoinen–Hanko asema
Turku asema–Raisio (km 207,4)
Raisio (km 207,4)– Uusikaupunki
Uusikaupunki–Hangonsaari
Uusikaupunki–km 269,01
km 269,0–Hangonsaari1
2 Museorata
Rataosa
Raisio–Naantali
LIITE 6 / 4 (20)
Luokka
Liikennevirasto
SFS–EN
15528
Henkilöjunat
veturijunat
moottorijunat
Tavarajunat
≤160 kN
160 ≤
200 kN
200 ≤
225 kN
225 ≤
250 kN
B1
D4
50
50
50
50
50
–
D
D4
80
80
80
80
80
–
D
E4
160
160
120
120
100
100
D
E4
160
160
120
120
100
100
D
E4
120
120
120
120
100
100
D
E4
120
120
120
120
100
100
D
E4
200
200
120
120
100
100
D
E4
200
200
120
120
100
100
D
E4
120
120
120
120
100
100
D
E4
120
120
120
120
100
100
D
E4
120
120
120
120
100
100
D
E4
200
200
120
120
100
100
D
E4
200
200
120
120
100
100
Helsinki asema–Pasila asema
Pasila asema–Tikkurila asema
läntisin raide
läntinen keskiraide
itäinen keskiraide
itäisin raide
Tikkurila asema–Kerava asema
läntisin raide
itäinen keskiraide
itäisin raide
Kerava asema–Kytömaa
läntisin raide
itäinen keskiraide
2 Museorata
Rataosa
itäisin raide
Kytömaa–Kyrölä
Kyrölä–Purola
läntinen raide
Kyrölä–Purola
keskiraide
Kyrölä–Purola
itäinen raide
Purola–Riihimäki asema
LIITE 6 / 5 (20)
Luokka
Liikennevirasto
SFS–EN
15528
Henkilöjunat
veturijunat
moottorijunat
Tavarajunat
≤160 kN
160 ≤
200 kN
200 ≤
225 kN
225 ≤
250 kN
D
D
E4
E4
120
200
120
200
120
120
120
120
100
100
100
100
D
E4
200
200
120
120
100
100
D
E4
200
200
120
120
100
100
D
D
E4
E4
120
200
120
200
120
120
120
120
100
100
100
100
D
E4
200
220
120
120
100
100
Kytömaa–Sköldvik
D
D4
80
80
80
80
80
–
Olli–Porvoo2
A
C4
35
50
35
–
–
–
Kerava–Vuosaari
D
E4
–
–
80
80
80
80
D
E4
200
200
120
120
100
100
D
E4
200
200
120
120
100
100
Kerava–Hakosilta
Kerava–Sköldvik
Riihimäki asema–Sääksjärvi
läntinen raide
2 Museorata
Rataosa
LIITE 6 / 6 (20)
Luokka
Liikennevirasto
SFS–EN
15528
Henkilöjunat
veturijunat
moottorijunat
Tavarajunat
≤160 kN
160 ≤
200 kN
200 ≤
225 kN
225 ≤
250 kN
keskiraide
itäinen raide
Tampere tavara–Tampere asema
D
E4
200
200
120
120
100
100
D
D
E4
E4
100
200
100
200
100
120
100
120
100
100
100
100
Toijala–Turku
Toijala–km 264,7
km 264,7–Turku asema
D
D
D4
D4
140
120
140
120
120
120
120
120
100
100
–
–
C1
D4
50
50
50
50
50
–
D
D
E4
D4
120
200
120
200
120
120
120
120
100
100
80
–
D
D4
200
200
120
120
100
–
Tampere asema–Lielahti
Lielahti–Pohjois-Louko
Pohjois-Louko–Seinäjoki asema
läntinen raide
Pohjois-Louko–km 343,2
itäinen raide
km 343,2–Seinäjoki asema
itäinen raide
D
D4
160
160
120
120
100
–
D
D4
130
160
120
120
100
–
D
E4
140
140
120
120
100
100
Kokemäki–Pori
2 Museorata
Rataosa
LIITE 6 / 7 (20)
Luokka
Liikennevirasto
SFS–EN
15528
Henkilöjunat
veturijunat
moottorijunat
Tavarajunat
≤160 kN
160 ≤
200 kN
200 ≤
225 kN
225 ≤
250 kN
Kokemäki–Harjavalta
Harjavalta–Pori
D
D
D4
E4
140
140
140
140
120
120
120
120
100
100
–
100
Pori–Mäntyluoto
C1
E4
70
70
70
70
70
50
Mäntyluoto-Tahkoluoto1
B2
D4
-
-
50
50
50
-
Kokemäki–Rauma
D
E4
100
100
100
100
100
80
Pori–Aittaluoto1
B1
D4
–
–
20
20
20
–
Niinisalo–Parkano–Kihniö
Parkano–Kihniö
A
C4
30
30
30
30
–
–
Seinäjoki–Vaasa
C2
D4
120
120
120
120
100
–
Seinäjoki–Kaskinen3
Seinäjoki–km 452,0
km 452,0–km 513,8
km 513,8–km 514,6
km 514,6–Kaskinen
B1
B1
B1
B1
D4
D4
D4
D4
80
60
30
60
80
60
30
60
80
60
30
60
60
50
30
50
50
40
30
40
–
–
–
–
Seinäjoki–Oulu
Seinäjoki asema–km 435,3
D
D4
200
200
120
120
100
–
2 Museorata
Rataosa
LIITE 6 / 8 (20)
Luokka
Liikennevirasto
SFS–EN
15528
Henkilöjunat
veturijunat
moottorijunat
Tavarajunat
≤160 kN
160 ≤
200 kN
200 ≤
225 kN
225 ≤
250 kN
km 435,3–Lapua
Lapua–km 459,0
km 459,0–km 467,5
km 467,5–km 482,8
km 482,8–km 507,8
km 507,8–km 519,2
km 519,2–km 524,6
km 524,6–km 529,3
D
D
D
D
D
D
D
D
D4
D4
D4
D4
D4
D4
D4
D4
160
160
200
190
200
180
190
200
200
200
200
200
200
200
200
200
120
120
120
120
120
120
120
120
120
120
120
120
120
120
120
120
100
100
100
100
100
100
100
100
–
–
–
–
–
–
–
–
km 529,3–km 550,5
km 550,5–km 553,1
km 553,1–Ylivieska
Ylivieska–km 634,3
km 634,3–km 637,4
km 637,4–Kangas
Kangas–km 646,7
km 646,7–km 650,2
km 650,2–km 652,4
km 652,4–km 653,9
km 653,9–Oulainen
Oulainen–km 675,2
km 675,2–Tuomioja
Tuomioja–Ruukki
Ruukki–km 723,0
km 723,0–Liminka
D
C2
D
D
D
D
D
D
D
D
D
D
D
D
D
D
D4
D4
D4
D4
D4
D4
D4
D4
D4
D4
D4
D4
D4
D4
D4
D4
170
70
140
120
160
160
120
160
150
130
200
160
200
140
200
170
200
70
140
160
190
200
160
200
200
170
200
200
200
190
200
200
120
70
120
120
120
120
120
120
120
120
120
120
120
120
120
120
120
70
120
120
120
120
120
120
120
120
120
120
120
120
120
120
100
70
100
100
100
100
100
100
100
100
100
100
100
100
100
100
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
2 Museorata
Rataosa
LIITE 6 / 9 (20)
Luokka
Liikennevirasto
SFS–EN
15528
Henkilöjunat
veturijunat
moottorijunat
Tavarajunat
≤160 kN
160 ≤
200 kN
200 ≤
225 kN
225 ≤
250 kN
Liminka–Oulu asema
D
D4
140
140
120
120
100
–
Pännäinen–Pietarsaari
C2
D4
60
60
60
60
60
–
Pietarsaari–Alholma1
B1
D4
–
–
35
35
35
–
Kokkola–Ykspihlaja väliratapiha
B1
D4
35
35
35
35
35
–
Tuomioja–Raahe
C2
D4
80
80
80
80
80
–
Raahe–Rautaruukki1
C2
D4
–
–
35
35
35
–
Riihimäki asema–Hakosilta
Hakosilta–Lahti
Lahti–Kouvola asema
D
D
D
D4
E4
E4
140
160
200
140
200
200
120
120
120
120
120
120
100
100
100
–
80
100
Kouvola asema–Kuusankoski
C1
D4
50
50
50
50
50
–
Lahti–Heinola
B1
D4
60
60
60
60
50
–
B1
D4
60
60
60
60
50
–
2 Museorata
Rataosa
Lahti–Mukkula1
LIITE 6 / 10 (20)
Luokka
Liikennevirasto
SFS–EN
15528
Henkilöjunat
veturijunat
moottorijunat
Tavarajunat
≤160 kN
160 ≤
200 kN
200 ≤
225 kN
225 ≤
250 kN
B1
D4
–
–
35
35
35
–
Kouvola–Kotka
Kouvola tavara–Juurikorpi
läntinen raide
Kouvola Oikoraide–Inkeroinen
itäinen raide
Inkeroinen–Juurikorpi
itäinen raide
Juurikorpi–Paimenportti
Paimenportti–Kotka asema
D
D4
120
120
120
120
100
–
C1
D4
120
120
120
120
100
–
D
D
C1
D4
D4
D4
120
120
80
120
120
80
120
120
80
120
120
80
100
100
80
–
–
–
Kotka asema–Kotkan satama
C1
D4
35
35
35
35
35
–
Kotka Hovinsaari–Kotka Mussalo
C1
D4
50
50
50
50
50
–
Juurikorpi–Hamina
C1
D4
100
100
100
100
100
–
Kouvola–Joensuu
Kouvola asema–Luumäki
Luumäki–km 395,5
km 395,5–Säkäniemi
Säkäniemi–Joensuu Sulkulahti
Joensuu Sulkulahti–Joensuu asema
D
D
C2
D
C1
E4
D4
D4
D4
D4
200
140
140
140
90
200
140
140
140
90
120
120
120
120
90
120
120
120
120
90
100
100
100
100
90
100
–
–
–
–
2 Museorata
Rataosa
LIITE 6 / 11 (20)
Luokka
Liikennevirasto
SFS–EN
15528
Henkilöjunat
veturijunat
moottorijunat
Tavarajunat
≤160 kN
160 ≤
200 kN
200 ≤
225 kN
225 ≤
250 kN
D
E4
140
140
120
120
100
80
Lappeenranta–Mustolan satama1
C1
D4
–
–
50
50
50
–
D
D4
50
50
50
50
50
–
D
D4
100
100
100
100
100
–
Joensuu–Ilomantsi
Joensuu Sulkulahti–Heinävaara
Heinävaara–km 660,4
km 660,4–km 664,1
km 664,1–km 678,4
km 678,4–km 683,8
km 683,8–km 687,9
km 687,9–km 692,5
km 692,5–Ilomantsi
B2
A
B1
A
B1
A
B1
A
D4
C4
C4
C4
C4
C4
C4
C4
60
50
50
50
50
50
50
50
60
50
50
50
50
50
50
50
60
50
50
50
50
50
50
50
60
40
40
40
40
40
40
40
60
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
Joensuu–Kontiomäki
Joensuu asema–Uimaharju
Uimaharju–Lieksa
Lieksa–Nurmes
Nurmes–Porokylä (km 787,9)
C2
C2
B2
B2
D4
D4
D4
D4
120
100
110
80
120
100
110
80
120
100
110
80
120
100
90
80
100
100
80
80
–
–
–
–
2 Museorata
Rataosa
LIITE 6 / 12 (20)
Luokka
Liikennevirasto
SFS–EN
15528
Henkilöjunat
veturijunat
moottorijunat
Tavarajunat
≤160 kN
160 ≤
200 kN
200 ≤
225 kN
225 ≤
250 kN
Porokylä (km 787,9)–km 807,5
km 807,5–km 809,2
km 809,2–km 810,2
km 810,2–km 813,7
km 813,7–Vuokatti
Vuokatti–Kontiomäki
C2
C2
B2
C2
C2
B1
D4
D4
D4
D4
D4
D4
80
60
60
60
80
80
80
60
60
60
80
80
80
60
60
60
80
80
80
60
60
60
80
60
80
60
60
60
80
50
–
–
–
–
–
–
Lieksa–Pankakoski1
A
C4
–
–
30
30
20
–
Vuokatti–Lahnaslampi1
B2
D4
–
–
50
50
50
–
Kouvola asema–km 245,9
km 245,9–Otava
Otava–Pieksämäki asema
D
D
D
D4
D4
D4
140
160
140
140
200
140
120
120
120
120
120
120
100
100
100
–
–
–
A
C4
50
50
50
35
20
–
D
C2
D
D
C2
D4
D4
D4
D4
D4
140
50
120
140
140
140
50
120
140
140
120
50
120
120
120
120
50
120
120
120
100
50
100
100
100
–
–
–
–
–
Pieksämäki asema–Kuopio km 464,3
Kuopio km 464,3–Kuopio km 466,0
Kuopio km 466,0–Toivala
Toivala–Iisalmi
Iisalmi–Murtomäki
2 Museorata
Rataosa
LIITE 6 / 13 (20)
Luokka
Liikennevirasto
SFS–EN
15528
Henkilöjunat
veturijunat
moottorijunat
Tavarajunat
≤160 kN
160 ≤
200 kN
200 ≤
225 kN
225 ≤
250 kN
Murtomäki–Kajaani
Kajaani–Kontiomäki
C1
C1
D4
D4
140
140
140
140
120
120
120
120
100
100
–
–
Suonenjoki–Yläkoski1
B1
D4
–
–
35
35
35
–
Murtomäki–Otanmäki1
A
C4
–
–
50
40
–
–
C2
D4
80
80
80
80
80
–
Kajaani–Lamminniemi1
B1
D4
–
–
35
35
35
–
Pieksämäki–Varkaus
Varkaus–Joensuu asema
C2
C2
D4
D4
120
120
120
120
120
120
120
120
100
100
–
–
Varkaus–Kommila
B2
D4
50
50
50
50
50
–
Huutokoski–Rantasalmi
C2
D4
80
80
80
80
80
–
D4
110
110
110
90
80
–
D4
100
100
100
100
100
–
Savonlinna–Parikkala3
Savonlinna asema–Parikkala
2 Museorata
B2
C2
Rataosa
LIITE 6 / 14 (20)
Luokka
Liikennevirasto
SFS–EN
15528
Henkilöjunat
veturijunat
moottorijunat
Tavarajunat
≤160 kN
160 ≤
200 kN
200 ≤
225 kN
225 ≤
250 kN
B2
D4
–
–
35
35
35
–
D
E4
140
140
120
120
100
100
C2
E4
140
140
120
120
100
80
D
E4
140
140
120
120
100
80
C2
D
D
C1
D
C1
D
E4
E4
D4
D4
D4
D4
D4
140
120
160
160
160
160
160
140
140
160
160
160
160
160
120
120
120
120
120
120
120
120
120
120
120
120
120
120
100
100
100
100
100
100
100
80
80
–
–
–
–
–
Jämsä–Kaipola1
B1
E4
–
–
50
50
50
50
Orivesi–Haapamäki
Haapamäki–Pihlajavesi
Pihlajavesi–Seinäjoki
B1
C2
B1
D4
D4
D4
100
100
100
100
100
100
100
100
100
70
100
60
50
100
50
–
–
–
Sysmäjärvi–Vuonos1
pohjoinen raide
Tampere Järvensivu–km 205,0
eteläinen raide
km 205,0–km 208,0
eteläinen raide
km 208,0–Orivesi
eteläinen raide
Orivesi–Jämsänkoski
Jämsänkoski–km 308,2
km 308,2–km 312,6
km 312,6–km 329,7
km 329,7–km 332,8
km 332,8–Jyväskylä
2 Museorata
Rataosa
LIITE 6 / 15 (20)
Luokka
Liikennevirasto
SFS–EN
15528
Henkilöjunat
veturijunat
moottorijunat
Tavarajunat
≤160 kN
160 ≤
200 kN
200 ≤
225 kN
225 ≤
250 kN
Vilppula–Mänttä
B1
D4
50
50
50
50
50
–
B1
D4
100
100
100
70
50
–
Jyväskylä–Pieksämäki asema
C1
D4
140
140
120
120
100
–
C1
D4
100
100
100
100
100
–
Äänekoski–Saarijärvi
Saarijärvi–Haapajärvi
C2
A
D4
C4
80
60
80
60
80
60
80
40
80
–
–
–
Iisalmi–Ylivieska
Iisalmi–km 555,8
km 555,8–km 613,1
km 613,1–km 699,0
km 699,0–Ylivieska
C1
D
C2
D
D4
D4
D4
D4
120
120
120
120
120
120
120
120
120
120
120
120
120
120
120
120
100
100
100
100
–
–
–
–
Pyhäkumpu erk.vh–Pyhäkumpu
B1
D4
35
35
35
35
35
–
Oulu–Laurila
Oulu asema–Laurila
C2
D4
140
140
120
120
100
–
2 Museorata
Rataosa
LIITE 6 / 16 (20)
Luokka
Liikennevirasto
SFS–EN
15528
Henkilöjunat
veturijunat
moottorijunat
Tavarajunat
≤160 kN
160 ≤
200 kN
200 ≤
225 kN
225 ≤
250 kN
Kemi–Ajos1
Kemi–Ajos km 861,8
Ajos km 861,8–km 863,5
Ajos km 863,5–867,1
B1
C2
B1
D4
D4
D4
–
–
–
–
–
–
50
50
50
50
50
50
50
50
50
–
–
–
Laurila–Tornio asema
Tornio asema–Tornio-raja
C2
C1
D4
D4
120
40
120
40
120
40
120
40
100
40
–
–
Tornio–Röyttä1
Tornio asema–Röyttä
B1
D4
–
–
50
50
50
–
Tornio–Kolari
Tornio asema–km 886,1
km 886,1–Kolari
B2
D
D4
D4
80
100
80
100
80
80
80
80
80
80
–
–
Laurila–Koivu
Koivu–Rovaniemi
Rovaniemi–Misi
D
D
C2
D4
D4
D4
140
120
100
140
120
100
120
120
100
120
120
100
100
100
100
–
–
–
Misi–km 1037,1
km 1037,1–Kemijärvi
C1
B1
D4
D4
100
100
100
100
100
100
100
60
100
50
–
–
C2
D4
50
50
50
50
50
–
2 Museorata
Rataosa
LIITE 6 / 17 (20)
Luokka
Liikennevirasto
SFS–EN
15528
Henkilöjunat
veturijunat
moottorijunat
Tavarajunat
≤160 kN
160 ≤
200 kN
200 ≤
225 kN
225 ≤
250 kN
Oulu–Kontiomäki
Oulu Nokela–km 775,9
km 775,9–km 787,4
km 787,4–km 794,5
km 794,5–km 796,5
km 796,5–km 809,3
km 809,3–Utajärvi
Utajärvi–km 835,5
C1
C1
C1
C1
C1
C1
C1
D4
D4
D4
D4
D4
D4
D4
120
140
120
130
130
120
140
120
140
120
130
130
120
140
120
120
120
120
120
120
120
120
120
120
120
120
120
120
100
100
100
100
100
100
100
–
–
–
–
–
–
–
835,5–km 878,2
km 878,2–km 879,6
km 879,6–km 893,7
km 893,7–Paltamo
Paltamo–Kontiomäki
D
D
D
D
D
D4
D4
D4
D4
D4
140
120
140
120
140
140
120
140
120
140
120
120
120
120
120
120
120
120
120
120
100
100
100
100
100
–
–
–
–
–
A
C4
50
50
50
40
–
–
Kontiomäki–km 662,2
km 662,2–Vartius-raja
C1
C2
D4
D4
80
80
80
80
80
80
80
80
80
80
–
–
2 Museorata
LIITE 6 / 18 (20)
Sallittu nopeus vaihteissa ja raideristeyksissä
Taulukko 3.
Sallittu nopeus vaihteissa ja raideristeyksissä.
Päällysrakenneluokka
A
B1
B2
C1
C2
D
100
100
100
100
100
90
901
110
110
110
110
110
90
901
180
180
140
160
120
90
901
200
200
140
160
120
90
901
200
220
140
160
120
90
901
Suora raide
Yksinkertaiset vaihteet, 60 E 1 lyhyet
Yksinkertaiset vaihteet, 60 E 1 pitkät
Yksinkertaiset vaihteet, 54 E 1 pitkät
Yksinkertaiset vaihteet, muut
Kaksoisvaihteet
Risteysvaihteet
Raideristeykset
Poikkeava raide
Lyhyet vaihteet R = 165 m
Lyhyet vaihteet
Lyhyet vaihteet, kun akselipaino on yli
225 kN
Pitkät vaihteet
R = 500 m
R = 530 m
R = 900 m, akselipaino enintään 225 kN
R = 900 m, akselipaino yli 225 kN
R = 1600 m
R = 2500 m
R = 3000 m
Varmuuslukituksesta riippumaton vaihde
Suora ja poikkeava raide
1
Merkitty nopeusmerkein
70
—
70
70
70
35
351
201
35
201
35
201
35
201
35
201
35
201
35
—
10
20
20
20
35
—
70
—
—
—
—
—
—
70
80
—
—
—
—
—
70
80
—
—
—
—
60
—
80
60
110
140
—
60
—
80
60
110
140
—
60
—
80
60
110
140
160
301
301
301
301
301
301
LIITE 6 / 19 (20)
ei sähköistetty
sähköistetty kiskotus pölkyt
Överbyggnadklass
icke-elektrifierad elektrifierad räler
sliprar
Superstructure Category non-electrified electrified
rails
sleepers
tukikerros
ballast
ballast
raidesora tai
vastaava
ballastgrus eller
motsvarande
gravel or
equivalent
puu
trä
wooden
A
K30,
K33
B1
K43,
puu
K60,
trä
K54 E1,
wooden
60 E1
B2
K43,
K60
raidesora tai
vastaava
ballastgrus eller
motsvarande
gravel or
equivalent
puu, betoni
raidesepeli
trä, betong
makadamballast
wooden, concrete railway ballast
C1
54 E1
puu, betoni
raidesepeli
trä, betong
makadamballast
wooden, concrete railway ballast
< 1987
C2
54 E1
betoni
betong
concrete
> 1987
raidesepeli
makadamballast
railway ballast
betoni
betong
concrete
raidesepeli
makadamballast
railway ballast
60 E1,
60 E2
D
Kolari
Kemijärvi
Rovaniemi
Tornio
Laurila
Kemi
Oulu
Ei liikennöintiä
Trafikeras inte
No traffic
Pesiökylä
Raahe
Vartius
Rakenteilla
Under byggnad
Under construction
Kontiomäki
Kajaani
Ylivieska
Kokkola
Murtomäki
Talvivaara
Pietarsaari
Nurmes
Iisalmi
Vaasa
Siilinjärvi
Kuopio
Saarijärvi
Äänekoski
Seinäjoki
Kaskinen
Haapamäki
Kerava
Joensuu
Säkäniemi
Pieksämäki
Niirala
Jyväskylä
Parkano
Savonlinna
Kehärata
Ringbanan
Ring rail line
L e n to ke n ttä
Flyg p la ts
Airp o rt
Pori
Parikkala
Tampere
Kivistö
Rauma
Lahti
Uusikaupunki
Pasila
Kerava
Vuosaari
Nordsjö
Karjaa
HELSINKI
Rataosien päällysrakenneluokat.
Kouvola
Riihimäki
Hyvinkää
Naantali
Turku
Leppävaara
Huopalahti
Imatra
Toijala
Tikkurila
Vantaankoski
Kuva 1.
Mikkeli
Orivesi
Hanko
Loviisa
Porvoo
Sköldvik
Vuosaari
Helsinki
Hamina
Kotka
Vainikkala
LIITE 6 / 20 (20)
Pääratojen kunnossapitotaso
Ratojen kunnossapidon perusteina käytettävät pääratojen kunnossapitotasot on esitetty
kuvassa 2.
Kuva 2.
Pääratojen kunnossapitotasot.
Sähköistys
Sähköistetyt radat
Helsinki asema–Turku satama
Helsinki asema–Riihimäki asema
Kerava–Sköldvik
Riihimäki asema–Tampere asema
Toijala–Turku tavara
Tampere asema–Seinäjoki asema
Lielehti–Kokemäki
Kokemäki–Pori
Kokemäki–Rauma
Seinäjoki asema–Oulu asema
Oulu Nokela–Oulu Oritkari
Tuomioja–Raahe
Raahe–Rautaruukki
Riihimäki asema–Kouvola asema
Kouvola asema–Kuusankoski
Kouvola–Kotkan satama
Juurikorpi–Hamina
Kouvola asema–Joensuu asema
Luumäki–Vainikkala raja
Kouvola asema–Pieksämäki asema
Pieksämäki asema–Kontiomäki
Laurila–Rovaniemi
Oulu Nokela–Kontiomäki
Kontiomäki–Vartius
Kerava–Vuosaari
Seinäjoki–Vaasa
Rovaniemi–Kemijärvi
Pietarsaari-Pännäinen
Sähköistetyt rataosuudet on lisäksi esitetty kuvassa 1.
LIITE 7 / 1 (2)
Sähköistys
LIITE 7 / 2 (2)
Sähköistys
Sähköistetty
Elektrifierad
Electrified
Kolari
Sähköistys
rakenteilla
Elektrifiering
under byggnad
Electrification
under construction
Ei liikennöintiä
Trafikeras inte
No traffic
Kemijärvi
Rovaniemi
Tornio
Patokangas
Kemi
Museorata
Museibana
Museum line
Oulu
Pesiökylä
Raahe
Vartius
Kontiomäki
Kajaani
Ylivieska
Kokkola
Murtomäki
Pietarsaari
Iisalmi
Vaasa
Kuopio
Seinäjoki
Äänekoski
Kaskinen
Jyväskylä
Joensuu
Pieksämäki
Niirala
Parkano
Mikkeli
Pori
Kerava
Parikkala
Tampere
Rauma
Imatra
Toijala
Kehärata
Ringbanan
Ring Rail Line
Lahti
Lentokenttä
Kivistö
Uusikaupunki
Riihimäki
Hyvinkää
Naantali
Turku
Kouvola
Vainikkala
Tikkurila
Vantaankoski
Hamina
Loviisa Kotka
Porvoo
Sköldvik
Kerava
Karjaa
Helsinki
Hanko
Leppävaara
Huopalahti
Pasila
HELSINKI
Kuva 1.
Rataosien sähköistys.
Vuosaari
LIITE 8 / 1 (9)
Rataosuuksilla käytössä olevat turvalaitejärjestelmät on esitetty tämän liitteen kuvissa.
Suojastetut radat
Hyvinkää–Hanko
Kerava–Sköldvik
Kokemäki–Mäntyluoto
Kokemäki–Rauma
Tuomioja–Raahe raiteet 001 ja 002
Kouvola–Kymi raide 001–(Kotka)
Juurikorpi–(Hamina)
Kouvola–Imatra tavara raiteet 601-613–
(Joensuu)
Luumäki–Vainikkala
Pieksämäki asema–Kuopio asema–
Iisalmi
Tampere Järvensivu–Jyväskylä
Laurila–Tornio raiteet 721, 722, 732, 741
ja 742
Oulu Nokela–(Kontiomäki)
Säkäniemi–(Niirala)
Turku asema–Uusikaupunki
Kerava–Vuosaari
Kaksi- tai useampiraiteiset molempiin suuntiin suojastetut rataosuudet
Helsinki asema–Kirkkonummi
Helsinki asema–Lielahti
Kytömaa-Hakosilta
Pohjois–Louko-Ruha
Riihimäki asema–Luumäki
Kokkola-Karhukangas
Suojastetut rataosuudet ja rataosuudet, joille suojastus on rakenteilla, on esitetty
kuvassa 1.
Suojastettu rataosa
Linje med
linjeblockering
Line with a section
blocking system
LIITE 8 / 2 (9)
Kolari
( ) = liikennepaikka ei kuulu
suojastettuun rataan
Trafikplatsen omfattas inte
av linjeblockeringen
Station without a section
blocking system
Rakenteilla
Under byggnad
Under construction
Kemijärvi
Rovaniemi
Tornio
Kemi
Ei liikennöintiä
Trafikeras inte
No traffic
Oulu
Pesiökylä
Raahe
Museorata
Museibana
Museum line
Vartius
(Kontiomäki)
Kajaani
Ylivieska
Kokkola
Murtomäki
Pietarsaari
Iisalmi
Vaasa
Kuopio
Seinäjoki
Äänekoski
Kaskinen
Jyväskylä
(Joensuu)
Pieksämäki
Niirala
Parkano
Mäntyluoto
Pori
Mikkeli
Kerava
Parikkala
Tampere
Rauma
Imatra
Toijala
Lahti
Kehärata
Lentokenttä
Ringbanan
Ring Rail Line Flygplats
Airport
Luumäki
Kivistö
Uusikaupunki
Riihimäki
Hyvinkää
Naantali
Turku
satama
Karjaa
Kouvola
(Hamina)
Kerava
Loviisa (Kotka)
Porvoo
Sköldvik
Vuosaari
Helsinki
(Hanko)
Vainikkala
Tikkurila
Vantaankoski
Leppävaara
Huopalahti
Pasila
HELSINKI
Kuva 1.
Suojastetut rataosat
Vuosaari
Nordsjö
LIITE 8 / 3 (9)
Vasemman puoleisen raiteen käyttämisestä ilmoittaminen
Seuraavilla rataosuuksilla on vasemman puoleisen raiteen käyttämisestä ilmoitettava
kuljettajalle ennakkoilmoituksessa tai liikenteenohjauksen ilmoituksella. Ilmoituksessa
on kuljettajalle aina ilmoitettava, mihin asti vasemman puoleista raidetta liikkuvalla
junalla on lupa ajaa.
Kouvola–Juurikorpi
Kauko-ohjatut radat
Hyvinkää–(Hanko)
Kerava–Sköldvik
Riihimäki–(Tampere)
Toijala–Turku
(Tampere)–(Seinäjoki)
Kokemäki–Rauma
(Seinäjoki)–(Ylivieska)–(Oulu)
Tuomioja–Raahe
Kouvola–(Inkeroinen)–Kymi raide 002–(Kotka)
Kouvola–Luumäki
Luumäki–(Joensuu)
Luumäki–(Vainikkala)
Pieksämäki–(Kuopio)–Iisalmi
Siilinjärvi–Kemira
(Tampere)–Jyväskylä
(Oulu)–Laurila
Laurila–Tornio
(Oulu)–(Kontiomäki)
Kerava–Vuosaari
(Murtomäki)–Talvivaara
Kauko-ohjatut rataosat ja rataosuudet, joille kauko-ohjaus on rakenteilla, on esitetty
kuvassa 2.
LIITE 8 / 4 (9)
Kauko-ohjattu rataosa
Fjärrstyrd linje
Line with a centralized
traffic control system
Kolari
kauko-ohjattuun rataan
Trafikplatsen omfattas inte
av fjärrstyrningen
Station without acentralised
traffic control system
Rakenteilla
Under byggnad
Under construction
Kemijärvi
Rovaniemi
Tornio
Kemi
Ei liikennöintiä
Trafikeras inte
No traffic
(Oulu)
Museorata
Museibana
Museum line
Pesiökylä
Raahe
Vartius
(Kontiomäki)
Kajaani
(Ylivieska)
Kokkola
(Murtomäki)
Pietarsaari
Iisalmi
Vaasa
Kuopio
(Seinäjoki)
Äänekoski
Kaskinen
Jyväskylä
(Joensuu)
(Pieksämäki)
Niirala
Parkano
Mäntyluoto
Pori
Mikkeli
Kerava
Parikkala
(Tampere)
Rauma
Imatra
Toijala
Lahti
Kehärata
Lentokenttä
Ringbanan
Airport
Luumäki
Kivistö
Uusikaupunki
Riihimäki
Hyvinkää
Naantali
Turku
satama
Karjaa
Kouvola
(Inkeroinen)
(Hamina)
Kerava
Loviisa (Kotka)
Porvoo
Sköldvik
Vuosaari
(Helsinki)
Hanko
(Vainikkala)
Tikkurila
Vantaankoski
Leppävaara
Huopalahti
Pasila
HELSINKI
Kuva 2.
Kauko-ohjatut rataosat
Vuosaari
Nordsjö
LIITE 8 / 5 (9)
Junankulunvalvontajärjestelmällä (JKV) varustetut radat
JKV on Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän ohjaus-, hallinta- ja
merkinanto-osajärjestelmää koskevan yhteentoimivuuden teknisen eritelmän 28.3.2006
liitteen B mukainen B-luokan järjestelmä "ATP-VR/RHK-Junankulunvalvonta (JKV)."
Seuraavat radat on varustettu JKV:lla:
Hyvinkää–Hanko asema
Kerava–Sköldvik
Kokemäki–Rauma
Seinäjoki asema–Vaasa
Tuomioja–(Raahe)
Paimenportti–(Kotka Mussalo)
Kouvola asema–Joensuu asema
Luumäki–(Vainikkala)
Joensuu asema–Nurmes
Pieksämäki asema–Kontiomäki
Pieksämäki–Joensuu asema
Savonlinna-Parikkala
Iisalmi–Ylivieska
Laurila–Tornio
Tornio–Kolari
Laurila–Patokangas
Oulu Nokela–Kontiomäki
Kerava–Vuosaari
Seinäjoki asema–Kaskinen
JKV-rataosuudet ja rakenteilla olevat JKV-rataosuudet on esitetty kuvassa 3.
Junan
kulunvalvontajärjestelmällä
varustettu rataosa
Linje med automatisk
tågkontroll
Line with ATP
LIITE 8 / 6 (9)
Kolari
kulunvalvontajärjestelmän
rataosaan
Trafikplats utan
automatisk tågkontroll
Station without ATP
Kemijärvi
Rovaniemi
Tornio
Rakenteilla
Under byggnad
Under construction
Laurila
Kemi
Ei liikennöintiä
Trafikeras inte
No traffic
Oulu
Pesiökylä
(Raahe)
Vartius
Museorata
Museibana
Museum line
Kajaani
Ylivieska
Kokkola
Kontiomäki
Murtomäki
Pietarsaari
Nurmes
Iisalmi
Vaasa
Siilinjärvi
Kuopio
Seinäjoki
Äänekoski
Joensuu
Kaskinen
Säkäniemi
Pieksämäki
Haapamäki
(Niirala)
Jyväskylä
Parkano
(Savonlinna)
Mäntyluoto
Orivesi
Pori
Mikkeli
Kerava
Parikkala
Tampere
Rauma
Imatra
Toijala
Kehärata
Lentokenttä
Ringbanan
Airport
Lahti
Kivistö
Uusikaupunki
Kouvola
Riihimäki
Hyvinkää
Naantali
Turku
satama
(Vainikkala)
Tikkurila
Vantaankoski
(Hamina)
Loviisa Kotka
Porvoo
Sköldvik
Vuosaari
Helsinki
Kerava
Karjaa
Hanko
Leppävaara
Huopalahti
Pasila
HELSINKI
Kuva 3.
Junan kulunvalvonnalla (JKV) varustetut rataosat
Vuosaari
Nordsjö
Radio-ohjatut rataosuudet
(Seinäjoki)–Vaasa
(Joensuu)–Nurmes
(Iisalmi)–Kontiomäki
(Pieksämäki)–(Joensuu)
Savonlinna-Parikkala
(Siilinjärvi)–Viinijärvi
(Orivesi)–(Seinäjoki)
Haapamäki–(Jyväskylä)
(Jyväskylä)–Äänekoski
(Iisalmi)– (Ylivieska)
(Tornio)–Kolari
(Laurila –Kemijärvi
(Seinäjoki)–Kaskinen
Radio-ohjatut rataosuudet on esitetty kuvassa 4.
LIITE 8 / 7 (9)
LIITE 8 / 8 (9)
Radio-ohjatut rataosat
Linje med radioblockering
Line with a radio-controlled
traffic system
Kolari
radio-ohjauksen rataosuuteen
Trafikplats utan radioblockering
Station without
a radio-controlled traffic system
Kemijärvi
Rovaniemi
Rakenteilla
Under byggnad
Under construction
(Tornio)
Ei liikennöintiä
Trafikeras inte
No traffic
(Laurila)
Kemi
Museorata
Museibana
Museum line
Oulu
Pesiökylä
Raahe
Vartius
Kontiomäki
Kajaani
(Ylivieska)
Kokkola
Murtomäki
Pietarsaari
Nurmes
(Iisalmi)
Vaasa
Siilinjärvi
Kuopio
(Seinäjoki)
Äänekoski
(Joensuu)
Kaskinen
(Pieksämäki)
Haapamäki
Säkäniemi
(Jyväskylä)
Parkano
Savonlinna
(Orivesi)
Pori
Mikkeli
(Parikkala)
Tampere
Rauma
Imatra
Toijala
Lahti
Uusikaupunki
Kouvola
Riihimäki
Hyvinkää
Naantali
Turku
Hamina
Kotka
Loviisa
Porvoo
Sköldvik
Vuosaari
Helsinki
Kerava
Karjaa
Hanko
Kuva 4.
Radio-ohjauksella varustetut rata-osat.
Vainikkala
LIITE 8 / 9 (9)
Yhdistelmäopastimilla varustetut rataosat on esitetty kuvassa 5.
Yhdistelmäopastimilla
varustettu rataosa
Linje med
kombinerade
signaler
Line with combined
signals
Kolari
Kemijärvi
Rovaniemi
Yhdistelmäopastimet
rakenteilla
Kombinerade signaler
under byggnad Tornio
Combined signals
under construction
Patokangas
Kemi
Ei liikennöintiä
Trafikeras inte
No traffic
Oulu
Pesiökylä
Raahe
Museorata
Museibana
Museum line
Vartius
Kontiomäki
Kajaani
Ylivieska
Kokkola
Murtomäki
Pietarsaari
Iisalmi
Vaasa
Kuopio
Seinäjoki
Äänekoski
Kaskinen
Jyväskylä
Joensuu
Pieksämäki
Niirala
Parkano
Mikkeli
Pori
Kerava
Parikkala
Tampere
Rauma
Imatra
Toijala
Kehärata
Ringbanan
Ring Rail Line
Lahti
Lentokenttä
Kivistö
Uusikaupunki
Riihimäki
Hyvinkää
Naantali
Turku
Kouvola
Vainikkala
Tikkurila
Vantaankoski
Hamina
Loviisa Kotka
Porvoo
Sköldvik
Kerava
Karjaa
Helsinki
Hanko
Leppävaara
Huopalahti
Pasila
HELSINKI
Kuva 5.
Yhdistelmäopastimilla varustetut rataosat.
Vuosaari
LIITE 9 / 1 (1)
Tärinästä johtuvat nopeusrajoitukset
Taulukko 1.
Rataosa
Helsinki–
Riihimäki
Kerava–
Sköldvik
Kerava–
Sköldvik
Toijala–Turku
Toijala–Turku
Kohde
Jokela
Km–väli
47+950–49+950
Kerava
30+700–31+650
Nopeusrajoitus
> 3000 tonnin junat
40 km/h
kaikki junat 40 km/h
Nikkilä
38+850–40+160
Toijala
Loimaa
150+400–150+900
208+000–210+600
Toijala–Turku
Turku
271+900–273+700
Seinäjoki–
Kaskinen
Seinäjoki–
Oulu
Seinäjoki–
Oulu
Riihimäki–
Kouvola
Riihimäki–
Kouvola
Riihimäki–
Kouvola
Kouvola–
Kotka
Kouvola–
Kotka
Oulu–
Kontiomäki
Oulu–
Kontiomäki
Kerava–Lahti
Kurikka
450+500–452+000
> 3000 tonnin junat
40 km/h
> 3000 tonnin junat
40 km/h
Liminka
726+900–729+200
Kempele
740+600–741+700
Hollola
116+200–118+500
Lahti
125+000–125+400
Koria
182+900–186+400
Myllykoski
201+500–203+100
Keltakangas
207+300–207+700
Oulu
762+800–763+800
Muhos
786+000–790+000
Järvenpää
35+800–36+200
Joensuu–
Viinijärvi
Joensuu
631+100–631+700
> 3000 tonnin junat
50 km/h
> 3000 tonnin junat
50 km/h
> 3000 tonnin junat
40 km/h
> 3000 tonnin junat
40 km/h
> 3000 tonnin junat
40 km/h
> 3000 tonnin junat
45 km/h
> 3000 tonnin junat
60 km/h
> 3000 tonnin
tavarajunat 40 km/h
> 3000 tonnin
tavarajunat 40 km/h
LIITE 10 / 1 (1)
Radan kunnosta aiheutuvat nopeusrajoitukset
Radan kunnosta aiheutuvat nopeusrajoitukset
Vuoden 2017 tiedot taulukkoon 1 päivitetään 9.12.2016.
Taulukko 1.
Rataosa
Radan kunnosta aiheutuvat rajoitukset.
Km-väli
Rajoitus km/h
Paikan kuvaus
LIITE 11 / 1 (3)
Taulukko 1. Rautatietunnelit valtion rataverkolla
Tunneli
Espoo
Lillgård
Riddarbacken
Bäljens
Köpskog
Åminne
Högbacka
Kaivosmäki
Haukkamäki
Harmaamäki
Lemunmäki
Märjänmäki
Lavianmäki
Tottola
Halikko
Pepallonmäki
Malminkartano
Kivistö
Lentoasema
Savio
Labbacka
Kehä II
Suurivuori
Paksunniemi
Voisalmensaari
Venekallio
Vuohijärvi
Kulonpalonvuori
Mustamäki
Mustavuori I
Mustavuori II
Pieni Neulamäki
Kyrönniemi
Matomäki
Lahdenvuori
Sahinmäki
Lautakkomäki
Paavalinvuori
Paasivuori
Keljonkangas I
Keljonkangas II
Möykynmäki
Pönttövuori
Pituus (m)
Km-väli
Rataosa
99
187
273
298
43
101
200
99
436
265
775
1240
582
531
186
531
230
432
8260
13575
651
388
21+145–21+244
46+790–46+977
47+770–48+043
88+924–89+218
90+492–90+535
92+391–92+492
94+365–94+565
113+961–114+060
114+304–114+740
115+150–115+415
125+820–126+595
126+940–128+180
137+720–138+302
139+084–139+615
150+207–150+393
152+420–152+951
10+636–10+866
18+122–18+554
21+388–29+636
32+659–46+234
48+728–49+379
194+646–195+029
Kerava–Vuosaari
Kerava–Vuosaari
Kouvola–Kotka
765
26
198
180
191
418
249
283
374
1003
336
262
4293
153
399
771
2474
1093
224
350
1429
236+028–236+793
399+111–399+137
290+167–290+365
204+400–204+580
222+400–222+591
232+075–232+493
416+960–417+211
417+791–418+075
418+341–418+718
454+288–455+291
483+892–484+214
303+987–304+249
308+214–312+507
316+064–316+217
321+171–321+570
328+364–329+135
330+108–332+581
333+973–335+066
335+302–335+525
365+969–366+319
394+476–395+905
Juurikorpi–Hamina
Kouvola–Joensuu
Lappeenranta, Metsä-Saimaan rata
Tunneli
Pituus (m)
Kangasvuori
2735
LIITE 11 / 2 (3)
Km-väli
Rataosa
380+028–382+763
Taulukossa on esitetty ne tunnelit, joissa on nopeusrajoitus. Muissa tunneleissa ajetaan
sitä nopeutta, mikä on voimassa ao. rataosalla.
Taulukko 1.
Seuraavissa tunneleissa on liikennöinnin aiheuttaman painevaikutuksen
takia liikennöintirajoituksia, kun junassa on yksikin taulukossa mainitun
kaltainen vaunu:
Tunneli
km-väli
Suurin nopeus [km/h]
1-kerrosvaunuja
2-kerrosvaunuja
Sm3
Helsinki–Karjaa
Lillgård
46+790–46+977
160
120
180
Riddarbacken
47+770–48+043
160
120
180
Bäljens
88+924–89+218
160
140
200
Köpskog
90+492–90+535
160
140
200
Åminne
92+391–92+492
160
140
200
Högbacka
94+365–94+565
160
140
200
Kaivosmäki
113+961–114+060
160
140
200
Haukkamäki
114+304–114+740
160
140
200
Harmaamäki
115+150–115+415
160
140
200
Lemunmäki
125+820–126+595
160
160
160
Märjänmäki
126+940–128+180
160
160
160
Lavianmäki
137+720–138+302
160
160
180
Tottola
139+084–139+615
160
120
180
Halikko
150+207–150+393
160
140
200
Pepallonmäki
152+420–152+951
160
140
200
335+301–335+526
140
140
140
Karjaa–Salo
Salo–Turku
Orivesi–Jyväskylä
Keljonkangas II
Taulukko 2.
LIITE 11 / 3 (3)
Seuraavissa tunneleissa on niiden kunnon vuoksi nopeusrajoituksia.
Rataosa
Jämsänkoski–Jyväskylä
Jämsänkoski–Jyväskylä
Tunneli
Lahdenvuori
Paasivuori
Möykynmäki
Kangasvuori
Km-väli
308+200–312+700
330+100–332+700
365+900–366+400
380+000–382+800
Rajoitus km/h
120
120
50
50
LIITE 12 / 1 (2)
Taulukossa 1 on lueteltu sillat, joilla on liikkuvan kaluston kulkurajoituksia akselipainon
ja nopeuden suhteen. Kulkurajoitusten syinä voivat olla sillan alkuperäinen alhainen
kantavuus, sillan huono kunto tai avattava silta.
Suurimmat sallitut nopeudet silloilla ilmoitetaan nopeusmerkeillä.
Mainittuja akselipainoja ei saa ylittää, vaan liikakuorma on purettava toteamisliikennepaikalla.
Painorajoitettuja siltoja koskevat painorajoitukset eivät koske venäläisen standardin
mukaisia 6- ja 8-akselisia vaunuja. Näitä vaunuja saadaan kuljettaa mainituilla silloilla
erikoiskuljetuksina kuljetusluvassa määrätyillä ehdoilla.
Taulukko 1.
Silloista johtuvat rajoitukset.
Suurin
Suurin sallittu
sallittu Luoknopeus
Rajoituksen
akseli- ka (EN
syy
HenkilöTavarapaino, 15528)
junat
junat
kN
Nimi
Rataosa
Km
Tikkalansaaren
nostosilta
KuopioSiilinjärvi
472+817
350
E5
50
50
Avattava
silta.
Honkasalmen
ratasilta
SiilinjärviIisalmi
527+080
225
D4
120
120
Huono kunto.
Lappeenranta294+170
Imatra
225
D4
80
40
Huono kunto.
Saimaan
kanavan
ratasilta
Mansikkakosken
ratasilta
ImatraParikkala
324+183
225
D4
40
40
Huono kunto.
Syrjäsalmen
ratasilta
ParikkalaSäkäniemi
445+395
225
D4
80
60
Huono kunto.
Pielisjoen
ratasilta
JoensuuUimaharju
625+146
250
E4
50
50
Avattava
silta.
Uimasalmen
ratasilta
JoensuuUimaharju
673+486
250
E4
60
60
Avattava
silta.
Siikajoen
ratasilta
TuomiojaOulu
705+684
250
E4
80
80
Huono kunto.
Vääräjoen
ratasilta
KokkolaYlivieska
611+217
225
D4
80
80
Huono kunto.
Heikinkadun
alikulkusilta
TuomiojaOulu
752+850
225
D4
40
40
Huono kunto.
Simojoen
ratasilta
Oulu-Kemi
832+960
225
D4
90
90
Huono kunto.
Jämsänjoen
ratasilta
OrivesiJämsänkoski
287+003
250
E4
40
40
Huono kunto.
Kyrönsalmen
ratasilta
ParikkalaSavonlinna
483+659
225
D4
20
20
Avattava
silta.
Nimi
Heinlammen
alikulkusilta
Rataosa
Km
Jyväskylä448+690
Pieksämäki
LIITE 12 / 2 (2)
Suurin
sallittu
akselipaino,
kN
Suurin sallittu
Luoknopeus
Rajoituksen
ka (EN
syy
15528) Henkilö- Tavarajunat
junat
250
E4
80
80
Liia pieni
tukikerros.
Pirtinvirran
ratasilta
VarkausViinijärvi
425+570
225
D4
401
401
Avattava
silta.
Taipaleen kanavan
ratasilta
VarkausViinijärvi
426+855
225
D4
301
301
Avattava
silta.
Nickbyn ratasilta
(sipoonjoki)
KeravaSköldvik
039+744
225
D4
40
40
Huono kunto.
Pohjan ratasilta,
Läntinen salmi
KarjaaHanko
175+051
250
E4
50
50
Kääntösilta.
Jyrängön ratasilta
LahtiHeinola
166+604
225
D4
60
60
Huono kunto.
Pori343+792
Mäntyluoto
250
E4
50
50
Avattava
silta.
Seinäjoen ratasilta
SeinäjokiKaskinen
419+367
225
D4
50
50
Alkuperäinen
kantavuus.
Kyrönjoen ratasilta
SeinäjokiKaskinen
442+875
225
D4
50
50
Alkuperäinen
kantavuus.
Nenättömänluoman
ratasilta
SeinäjokiKaskinen
446+650
225
D4
60
60
Alkuperäinen
kantavuus.
Kainastonjoen
ratasilta
SeinäjokiKaskinen
482+348
225
D4
60
60
Alkuperäinen
kantavuus.
Teuvanjoen
ratasilta
SeinäjokiKaskinen
502+165
225
D4
60
60
Alkuperäinen
kantavuus.
Närpiönjoen
ratasilta
SeinäjokiKaskinen
518+951
225
D4
60
60
Alkuperäinen
kantavuus.
Kaskistensalmen
ratasilta
SeinäjokiKaskinen
528+922
225
D4
60
60
Alkuperäinen
kantavuus.
Vaalansalmen
ratasilta
Oulu-Vaala 843+637
225
D4
80
80
Huono kunto.
Kiehimänjoen
ratasilta
Vaala902+658
Kontiomäki
225
D4
50
50
Huono kunto.
Tahkoluodon
ratasilta
[1] Silta ja kiskonjatkokset voidaan lukita, jolloin sallittu nopeus on 60 km/h.
LIITE 13 / 1 (7)
Ratatyöt
Ratatyöt
1
Ratatöiden liikennejärjestelyt
Liikennevirasto neuvottelee rautatieyritysten ja liikennesuunnittelijoiden kanssa ratatöiden ajoituksista ja muista tarvittavista työraoista. Ratatöiden ajoittamisesta
päätettäessä noudatetaan Liikenneviraston ratatöiden- ja liikenteenhallinta -prosessia.
Liitteen 13 taulukko 1 on Verkkoselostuksen julkaisuhetken paras arvio aikataulukauden
2017 liikennöintiin vaikuttavista ratatöistä ja niiden aiheuttamista ratakapasiteettitarpeista radanpidolle. Työohjelma, töiden keskinäinen ajoitus ja töiden vaatimat työraot
muuttuvat rahoituksen ja suunnittelun tarkentuessa. Liitteen 13 taulukko 1 ei siten ole
Liikennevirastoa sitova.
Liikenteen ja radanpidon tarpeet sovitetaan yhteen ennen aikataulukauden alkamista.
Kaikista oleellisesti liikennöintiin vaikuttavista ratatöistä ja niiden vaatimista työraoista
Liikennevirasto tekee erillisen päätöksen ennen tulevan aikataulukauden alkua eli
aikataulukauden 2017 osalta joulukuussa 2016.
Myönnetty ratakapasiteetti on rautatieliikenteen harjoittajien käytettävissä, mikäli se ei
ole päällekkäinen radanpidon töiden vaatimien työrakojen kanssa. Rataverkon haltija
ilmoittaa viimeistään kaksi kuukautta ennen radanpidon työn aloittamista rautatieyrityksille, jos niille myönnetty radanpidon tarpeiden kanssa päällekkäinen ratakapasiteetti ei olekaan rautatieyritysten käytettävissä.
Akuuttien kunnossapitotoimenpiteiden vaatimat lyhyet työraot suunnitellaan rautatieliikenteen ehdoilla ja määritellään ennakkoilmoitusjärjestelmään. Pyrkimyksenä on
saada määritettyä sekä työrakojen että liikenteen vaatima kapasiteetti synkronoidusti.
Järjestelmämerkinnän myötä tarvittava ratakapasiteetti on varattu radanpidon työlle,
eivätkä rautatieliikenteen harjoittajat voi hakea tai käyttää ratakapasiteettia kyseisenä
ajankohtana. Mikäli ennakkoilmoitusjärjestelmä ei ole käytössä kaikilta osin ratapihalla,
tiedonkulku tapahtuu alueen liikennesuunnittelijan kautta tai vikatilanteissa liikenteenohjauksen kautta.
Aikataulukauden 2017 ratatöiden tekemistä koskevassa päätöksessä kuvatuista sekä
investointitöiden osalta viimeistään kolme ja kunnossapitotöiden osalta kaksi kuukautta
ennen työn tekemistä tarkentuvista ratatöistä ja niiden mahdollisesti aiheuttamista
liikenteellisistä vaikutuksista ei synny korvausvelvollisuutta. Kolmea kuukautta ennen
työn tekemistä tarkennettavat työt (investointityöt) aiheuttavat tyypillisesti viikkojen tai
kuukausien mittaisia päivittäisiä työrakoja sekä usean viikonlopun liikennekatkoja
rakentamiskauden aikana. Kahta kuukautta ennen työn tekemistä tarkennettavat työt
(kunnossapitotyöt) tehdään liikenteen ehdoilla tai ne aiheuttavat kertaluonteisia
liikennevaikutuksia yksittäisissä kohteissa eri puolilla rataverkkoa. Tällaisia töitä ovat
mm. pölkyn-, kiskon- ja vaihteenvaihto sekä silta- ja rumpukorjaus. Eräät vaativat
kunnossapidon työt, kuten osa siltakohteista, sähköradan kannatinlangan vaihto tai
erilaiset radan rakennekerroksiin kohdistuvat työt saattavat aiheuttaa investointitöiden
kaltaisia pidempiaikaisia liikennevaikutuksia. Tällaiset kunnossapitotyöt huomioidaan
ratatöiden vuosisuunnittelussa investointitöiden tapaan. Jos kunnossapitotyö aiheuttaa
merkittäviä liikennevaikutuksia, joita ei ole ilmoitettu liikennöitsijälle viimeistään kolme
kuukautta ennen työtä, liikennejärjestelyistä neuvotellaan erikseen liikennöitsijän kanssa
ja pyritään löytämään liikennehaitat minimoiva ratkaisu.
LIITE 13 / 2 (7)
Ratatyöt
Nopeaan kansainväliseen henkilöliikenteeseen vaikuttavat investointi- ja kunnossapitotyöt ilmoitetaan viimeistään neljä kuukautta ennen työn alkamista.
Osapuolet vastaavat omasta ratatöihin liittyvästä viestinnästään. Rataverkon haltija
vastaa rataan ja sen käytettävyyteen liittyvästä viestinnästä sekä ratatöiden tiedottamisesta. Rautatieyritykset vastaavat omien juniensa liikennöintiin ja aikatauluihin
liittyvästä viestinnästä. Osapuolet koordinoivat ja käyvät keskenään etukäteen läpi
ratatöiden viestintään liittyvät käytännön toimet.
2
Arvio suunnitelluista Ratatöistä
Taulukossa 1 esitetään arvio niistä ratatöistä, joita tehdään aikataulukauden 2017 aikana
ja joilla on mahdollisesti vaikutuksia liikenteeseen. Taulukon tiedot saattavat muuttua
rahoituksen ja suunnittelun tarkentuessa. Päivitetty lista julkaistaan Liikenneviraston
Internet-sivuilla
http://www.liikennevirasto.fi/ammattiliikenne-raiteilla/liikennesuunnittelu/ratatyot#.VjdiQbU8Kpo
Taulukko 1.
Vuoden 2017 ratatyöt.
Kohde
ETELÄ-SUOMI
HELRA-hanke
Keski-Pasilan rakentaminen
Pasilan läntinen lisäraide
Helsinki-Ilmala huoltoraiteiden
päällysrakenteen uusiminen
Pasila-Kerava läntisimmän raiteen
päällysrakenteen uusiminen 24km
Pasila-Käpylä kevyenliikenteen väylän
rakentaminen, kalliotyöt
Syöttöasemien uusiminen: Kytömaa SA,
Pikkusuo SA, Ilmala SA, Oulunkylä SA,
Riihimäen VK sekä Rekolan uusi
syöttöasema.
Pasila-Riihimäki välityskyvyn
parantaminen
Kerava-Sköldvik: Nickby ratasillan
uusiminen
Leppävaara-Kirkkonummi
asemajärjestelyt: Jorvas
Kirkkonummi-Siuntio: Jolkbynjoen
ratasillan korjaus
Kirkkonummi-Karjaa: kiskonvaihto
Kirkkonummi-Turku: tunneleiden
korjaus
Kupittaan kansi
Tammisaaren kansi
Turku-Uusikaupunki 62km
päällysrakenteen vaihto
Vaikutuksia
liikenteelle
x
x
x
Kuvaus työrakojen laajuudesta
Arkiyö- ja viikonloppukatkoja
Raiteiston käytön muutoksia
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
Kahden vuorokauden liikennekatko
Yksiraiteisuutta ja viikonloppukatkoja.
Lähiliikenteen liikennejärjestelyt
Arkiyö ja viikonloppukatkot
Ei liikenteeseen vaikuttavia töitä
8-10h päivittäinen työrako,
viikonloppukatkot
LIITE 13 / 3 (7)
Kohde
Helsinki-Ilmala huoltoraiteiden
Pasila-Kerava läntisimmän raiteen
päällysrakenteen uusiminen 24km
ITÄ-SUOMI
Riihimäki-Kouvola: routaja
pehmeikköalueiden korjaaminen
Kotka-Mussalo: Hirssaaren alikulkusilta
Myllykoski-Inkeroinen: päällysrakenteen vaihto itäisellä raiteella
Kouvola-Juurikorpi-Kotka/Hamina:
vaihteiden vaihdot
Kotka-Mussalo päällysrakenteen vaihto
Juurikorpi-Hamina: kiskonvaihto
Juurikorpi-Hamina: Myllyojan ratasillan
korjaaminen
Juurikorpi-Hamina: tunneleiden korjaus
Hovinsaari: raiteiden r035-r038
päällysrakenteen vaihto ja vaihdetyöt
Kouvola-Luumäki: 4 kpl pitkien
vaihteiden vaihto
Kouvola-Luumäki: tukikerroksen vaihto
ja kiskonvaihto pohjoisella raiteella
Luumäki-Vainikkala: Raippo 2 kpl
pitkien vaihteiden vaihto
Vainikkala: asetinlaitteen uusiminen,
itäisen ratapihan raiteiden
pidentäminen
Lappeenranta-Imatra: Saimaan kanavan
ja Mansikkakosken ratasillat sekä
Vanhan valtatie 6:n alikulkusilta
Kuopio-Pieksämäki: tunneleiden
korjaukset Pieni Neulamäki, Mustamäki
sekä Mustavuori 1 ja Mustavuori 2
Kuopion liikennepaikan muutos
Kuopio: Puijonkadun ja
Maaherrankadun alikulkusillan korjaus
Jyväskylä-Pieksämäki: päällysrakenteen
vaihto
Jyväskylä-Pieksämäki: Halssilan
alikulkusillan korjaus
Jyväskylä-Äänekoski: päällysrakenteen
peruskorjaus, liikennepaikkojen
kunnostaminen, sähköistys,
Kangasvuoren tunnelin peruskorjaus
Ratatyöt
Vaikutuksia
liikenteelle
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
Yksiraiteisuutta, viikonloppukatkoja
24h liikennekatko
Yksiraiteisuutta, 8h päivittäiset
työraot
Yksiraiteisuutta Kouvola-Juurikorpi,
8h päivittäiset työraot, viikonloppukatkot
8h päivittäiset työraot
8h päivittäiset työraot,
viikonloppukatkot
Yksiraiteisuutta, viikonloppukatkoja
Yksiraiteisuutta, päivittäinen työrako
8h
Yksiraiteisuutta, viikonloppukatkot
x
Raiteiston käytön muutoksia ja
viikonloppukatkoja
x
10h viikonloppukatkoja, 24-36h
viikonloppukatkot sillan siirtoon
Viikonloppukatkot
x
x
x
x
x
x
Raiteiden käytön muutoksia ja
liikennekatkoja
Liikennepaikan muutostyön
yhteydessä
8-10h päivittäinen työrako,
viikonloppukatkot
Päällysrakenteen vaihdon yhteydessä
8-10h päivittäiset työraot huhtielokuussa, viikonloppukatkot.
LIITE 13 / 4 (7)
Kohde
Parikkala-Säkäniemi: päällysrakenteen
vaihto
Vuokatti-Kontiomäki
päällysrakenteenvaihto
LÄNSI-SUOMI
Turku-Toijala: Kyrön alikulkusillan
rakentaminen
Riihimäki-Tampere: kiskon vaihto,
läpituenta molemmille raiteille
Riihimäki-Tampere: asetinlaitteiden
uusiminen ja 25t liikennöinnin vaatima
Tampere-Hämeenlinna JKV-muutostyö
Ratatyöt
Vaikutuksia
liikenteelle
x
x
x
x
x
Toijala-Tampere: Lempäälän kanava- ja
alikulkusilta
Tampereen kansi- ja keskusareenahanke: kannen rakentaminen ja vaihdesekä raiteistomuutokset Tampereen
henkilöratapihan eteläpäässä
Tampere-Orivesi: kiskonvaihto
eteläisellä raiteella 37 km
Tampere-Orivesi: kapasiteetin
lisääminen, turvalaitetyöt
x
Jämsänkoski-Jyväskylä: tunneleiden
perusparannus, tukikerrostyöt
x
Tampereen kauko-ohjausjärjestelmän
(TAKO) rakentaminen ja käyttöönotto
Tampere-Pieksämäki, JyväskyläÄänekoski ja Tampere-Seinäjoki
Tampereen seudun sähköradan
kaukokäyttöjärjestelmän (TASKU)
uusiminen
Syöttöasemien uusiminen: Kukkola SA,
Arometsä SA, Riihimäki VK, Iittala VK ja
Vanattara VK
Tampere-Seinäjoki: nopean liikenteen
päätien pitkien vaihteiden vaihdot
Tampere-Seinäjoki: tasonnosto 25t
akselipainoille, JKV-muutokset
Kokkola-Ykspihlaja: päällysrakenteen
vaihto
Seinäjoki-Oulu palvelutason
parantaminen: Kokkola-Ylivieska
kaksoisraiteen rakentaminen
Hämeenlinnan SSAB tehtaan raide.
Tehtaan, kaupungin ja Liikenneviraston
yhteishanke.
x
x
x
8-10h päivittäinen työrako
viikonloppukatkot
10h päivittäinen työrako, totaalikatkot
36h viikonloppukatko
Yksiraiteisuutta, 6h työraot öisin.
Yksiraiteisuutta, JKV-rakennusalueita,
työraot arkiöisin ja viikonloppuisin.
Lisäksi 4-6kpl 8-16h liikennekatkoja
käyttöönottoja varten.
Yksiraiteisuutta ja viikonloppukatkoja
Raiteiston käytön muutoksia, ei muita
liikennevaikutuksia vuonna 2017
Yksiraiteisuutta, päivittäinen työrako
8h
JKV-rakennusalue, yksiraiteisuutta.
Käyttöönoton liikennekatkot 2x8h.
Yhteensovitus kiskonvaihdon kanssa
8-10h päivittäiset työraot huhtikuussa
sekä heinä-elokuussa. 2kk totaalikatko
touko-kesäkuu
-
Arkiyö- ja viikonloppukatkot
x
x
x
x
x
Viikonloppukatkot. Kohtausraide
rajoitukset
Viikonloppukatkot
Päivittäiset 8h työraot
16-20h viikonloppukatkot, 24h
juhannuskatko, JKV-rakennusalueita
3 vk totaalikatko
x
LIITE 13 / 5 (7)
Kohde
POHJOIS-SUOMI
Seinäjoki-Oulu palvelutason
parantaminen;
Ylivieska: Kalajoen ratasiltojen
uusiminen ja Liminka-Oulu:
Temmesjoen oikaisu
Ylivieska: asetinlaitteen uusiminen
Ratatyöt
Vaikutuksia
liikenteelle
x
x
Tuomioja-Raahe tasonnosto 25 t
x
Oulu: Heikinkadun alikulkusilta
x
Oulu-Muhos: päällysrakenteen
uusiminen
x
Oulu-Laurila: päällysrakenteen vaihto
112 km
Laurila-Tornio: Raumonjoen,
Kaakamojoen ja Keropudaksen
ratasiltojen peruskorjaus ja maalaus
Tornio-Kolari: routaja
Laurila-Rovaniemi: routaja
Misi-Kemijärvi: päällysrakenteen
uusiminen
Rovaniemi-Kemijärvi: Ounaskosken
ratasillan maalaus
Iisalmi-Ylivieska: routaja
Murtomäki-Kontiomäki: 44km
Arola-Vartius: kiskonvaihto sekä routaja pehmeikköalueiden korjaaminen
MUUT TYÖRAKOTARPEET
Täsmällisyysinvestoinnit
Tasoristeyksien uusimiset ja poistot,
asemajärjestelyt
Siltojen, rumpujen ja päällysrakenteen
korjaukset
Tunneleiden korjaukset
Sähköratalaitteiden uusiminen ja
huolto, kannatinlanka, perustukset
x
12,5-17,5h viikonloppukatkot,
juhannuskatko, 48h viikonloppukatko
Ylivieskan liikennepaikalla ja
Limingassa
Raiteiden käytön rajoituksia, JKVrakennusalueita, arkityörakoja ja
viikonloppukatkoja
Päivittäiset työraot ja
viikonloppukatkot. JKVrakennusalueita. Yhteensovitus
Seinäjoki-Oulu töiden kanssa
Yksiraiteisuutta Oulun aseman
pohjoispuolella. 2-4 vrk liikennekatko
juhannuksena
Heinäkuusta alkaen 10h ma-pe työrako
15 viikon ajan. Yksittäisiä
viikonloppukatkoja. 3h työraot huhtitoukokuussa erikseen määriteltävinä
päivinä kiskonjakoa varten
8h päivittäinen työrako,
viikonloppukatkot
8h päivittäinen työrako
x
x
x
x
x
x
x
x
10h päivittäiset työrako
8-10h päivittäinen työrako
x
-
x
-
x
x
x
Viikonloppukatkoja eri rataosilla
-
LIITE 13 / 6 (7)
Kohde
Puuhuollon investoinnit ja korjaukset
Yksittäiset vaihteiden vaihdot
ratapihoilla: Helsinki, Kouvola, Kotka,
Hamina, Vainikkala, Imatra Harakan
ratapiha, Joensuu, Pieksämäki,
Tampere, Seinäjoki, Jyväskylä, Turku,
Riihimäki, Oulu
Radan kävelytarkastukset Sn > 140
km/h radoilla
Kunnossapidon raiteiden ja vaihteiden
tuentatyöt
Hajapölkkyjen vaihdot ja kuluneiden
kaarikiskojen vaihdot
Raideryhmäpääopastimien poisto
Länsi-Suomen kauko-ohjausjärjestelmän käyttöönotto
Riihimäki-Tampere-Seinäjoki
asetinlaitteet
Kerava-Vuosaari: Savion tunnelin
huoltotyö
Helsinki-Riihimäki sähköratahuolto
Ratatyöt
Vaikutuksia
liikenteelle
x
8-16h työraot
x
x
x
x
x
x
x
8h työrako maanantaisin
4h työrako jokaisen kuukauden
ensimmäisenä maanantain ja tiistain
välisenä yönä
LIITE 13 / 7 (7)
Ratatyöt
YHTEYSTIEDOT
Liikennesuunnittelijat (Finrail Oy)
Helsinki
[email protected]
Miikkola Reijo
040 866 3840
Lahtinen Hannu
040 866 3751
Hyppänen Pertti
040 862 0926
Kolari
Tampere
[email protected]
Jalanto Esko
040 863 0570
Kunelius Juha
040 863 1118
Järvinen Antti
040 863 0030
Oulu
[email protected]
Meripaasi Sakari
040 864 5450
Tumelius Tommi
040 864 5446
Rovaniemi
Tornio
Kouvola
[email protected]
Lahtinen Juha
040 863 4271
Lyytikäinen Juha
046 921 4815
Papunen Arto (Joensuu)
040 864 0379
Patokangas
Kemi
Oulu
Pesiökylä
Ämmänsaari
Raahe
Vartius
Kontiomäki
Kajaani
Ylivieska
Kokkola
Murtomäki
Pietarsaari
Haapajärvi
Iisalmi
Porokylä
Vaasa
Siilinjärvi
Liikennesuunnittelualueet
Helsinki
Tampere
Oulu
Kouvola
Kuopio
Seinäjoki
Ilomantsi
Äänekoski
Viinijärvi
Kaskinen
Haapamäki
Pieksämäki
Jyväskylä
Huutokoski
Parkano
Säkäniemi
Niirala
Savonlinna
Mikkeli
Pori
Orivesi
Tampere
Rauma
Kokemäki
Parikkala
Heinola
Imatra
Toijala
Luumäki
Lahti
Uusikaupunki
Kouvola
Riihimäki
Naantali
Turku
Kerava
Karjaa
Hanko
Kuva 1.
Joensuu
Loviisa
Porvoo
Sköldvik
Vuosaari
Helsinki
Liikennesuunnittelualueet ja yhteystiedot
Hamina
Kotka
Vainikkala
LIITE 14 / 1 (6)
Matkustajainformaatio valtion …
Matkustajainformaatio valtion rataverkon
liikennepaikoilla
Liikennevirasto vastaa rautatieasemien ja laiturialueiden sähköisestä ja kiinteästä
matkustajainformaatiosta. Sähköinen informaatio tuotetaan matkustajainformaatio- ja
kuulutusjärjestelmällä (MIKU). MIKU tuottaa tietoa pääosin automaattisesti, mutta
poikkeustilanteissa Informaatiokeskuksen henkilökunta tai liikenteenohjauksen henkilökunta syöttävät tietoa näyttöihin tai hoitavat kuulutukset.
Mahdolliset muutokset päivitetään Liikenneviraston Internet-sivuille.
http://www.liikennevirasto.fi/ammattiliikenne-raiteilla/rautateiden-verkkoselostus#.VjeAlLU8Kpo
1
1
1
1
Esbo
1
Hangö
Hangö Norra
1
1
1
1
1
Helsingfors
1
Sandkulla
1
Hoplax
Hyvinge
Tavastehus
1
Idensalmi
0
6
0
0
0
6
0
0
4
0
0
0
0
0
0
25
0
4
0
3
8
4
5
0
1
2
36
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
6
0
0
0
0
0
0
2
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
10
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
Yhteensä
41
TFT näytöt
6
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
2
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
Tunnelinäytöt
Päänäytöt
Raidenäytöt
Vain
kuulutusjärjestelmä
63 506
LCD-monitorit
14
Erikoisnäytöt (siltaym. näytöt)
Yhteensä
Alavus
Aviapolis
Dragsvik
Eläinpuisto-Zoo
Eno
Espoo
Haapajärvi
Haapamäki
Haarajoki
Hankasalmi
Hanko
Hanko-Pohjoinen
Harjavalta
Haukivuori
Heinävesi
Helsinki
Herrala
Hiekkaharju
Hikiä
Humppila
Huopalahti
Hyvinkää
Hämeenlinna
Höljäkkä
Iisalmi
Iittala
Ei infojärjestelmää
Station
Matkustajainformaatio liikennepaikoilla.
Asema
Taulukko 1.
3 443 1112
0
1
3
9
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
3
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
14
0
0
4
0
0
0
1
0
0
38
0
2
0
2
10
4
4
0
2
0
1
1
1
20
1
0
8
1
1
1
1
1
1
84
1
6
1
5
18
8
11
1
3
2
LIITE 14 / 2 (6)
1
Köklax
Grankulla
1
Kervo
1
1
Kyrkslätt
1
1
Björkgård
Björkby
Kumo
Karleby
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
10
0
0
0
0
0
0
1
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
Yhteensä
Karis
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
2
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
TFT näytöt
Träskända
Kajana
Gamlas
Tunnelinäytöt
1
LCD-monitorit
1
1
Raidenäytöt
Vain
1
Ingå
Storkyro
2
2
0
2
0
3
4
2
2
0
3
2
0
7
1
2
2
7
0
1
3
3
2
2
0
1
2
10
0
1
0
4
3
1
0
6
0
2
4
0
6
0
Päänäytöt
Ilmala
Imatra
Inkeroinen
Inkoo
Isokyrö
Joensuu
Jokela
Jorvas
Joutseno
Juupajoki
Jyväskylä
Jämsä
Järvelä
Järvenpää
Kajaani
Kannelmäki
Kannus
Karjaa
Karkku
Kauhava
Kauklahti
Kauniainen
Kausala
Kemi
Kemijärvi
Kempele
Kera
Kerava
Kerimäki
Kesälahti
Keuruu
Kilo
Kirkkonummi
Kitee
Kiuruvesi
Kivistö
Kohtavaara
Koivuhovi
Koivukylä
Kokemäki
Kokkola
Kolari
Asema
Station
2
2
0
0
0
6
2
0
0
0
0
1
0
4
2
0
1
4
0
0
1
2
0
2
0
1
0
11
0
0
0
0
3
1
0
3
0
0
5
0
2
2
4
4
1
2
1
9
6
2
2
1
15
3
1
11
3
2
3
12
1
1
4
5
2
4
1
2
2
21
1
1
1
4
6
2
1
9
1
2
9
0
8
2
LIITE 14 / 3 (6)
1
Villmanstrand
1
Lappvik
Lappo
Lejle
1
Flygplatsen
Alberga
1
1
Klippsta
Bobäck
1
Malm
Malmgård
Mankby
Mårtensdal
Masaby
St. Michel
1
1
1
1
1
Yhteensä
Kottby
Lahtis
Laihela
TFT näytöt
1
1
1
Tunnelinäytöt
Kymmene
LCD-monitorit
Kuppis
1
Päänäytöt
Vain
1
Raidenäytöt
Kolho
Kontiomäki
Koria
Korso
Kotka
Kotkan satama
Kouvola
Kuopio
Kupittaa
Kylänlahti
Kymi
Kyminlinna
Kyrölä
Käpylä
Lahti
Laihia
Lapinlahti
Lappeenranta
Lappila
Lappohja
Lapua
Leinelä
Lempäälä
Lentoasema
Leppävaara
Lieksa
Lievestuore
Loimaa
Louhela
Luoma
Lusto
Malmi
Malminkartano
Mankki
Martinlaakso
Masala
Mikkeli
Misi
Mommila
Muhos
Muurola
Myllykoski
Asema
Station
0
0
2
4
0
0
13
4
4
0
0
0
2
4
12
0
2
3
0
0
2
6
2
6
8
0
0
1
2
2
0
4
4
2
4
4
5
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
2
0
0
0
0
0
0
0
2
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
2
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
2
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
5
0
2
0
0
0
0
0
0
0
0
4
0
0
0
0
0
0
1
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
1
0
2
1
0
2
6
4
0
0
0
0
2
5
0
0
1
0
0
0
3
0
3
5
0
0
1
2
0
0
8
4
0
2
0
7
0
0
0
0
0
1
1
2
6
1
1
22
10
12
1
1
1
2
6
19
1
2
8
1
1
2
9
2
9
14
1
1
2
4
2
1
12
8
2
6
4
14
1
1
1
1
1
LIITE 14 / 4 (6)
Böle
Böle
biltågstation
1
1
1
Sockenbacka
Norra Haga
Björneborg
Parkstad
Bocksbacka
1
1
Bennäs
1
Räckhals
1
Yhteensä
1
TFT näytöt
1
Tunnelinäytöt
Uleåborg
Åggelby
LCD-monitorit
1
1
1
1
Päänäytöt
Vain
1
Myrbacka
Raidenäytöt
Myllymäki
Myyrmäki
Mäkkylä
Mäntsälä
Mäntyharju
Nastola
Nivala
Nokia
Nuppulinna
Nurmes
Oitti
Orivesi
Orivesi keskusta
Oulainen
Oulu
Oulunkylä
Paimenportti
Paltamo
Parikkala
Parkano
Parola
Pasila
Pasila autojunaasema
Pello
Petäjävesi
Pieksämäki
Pihlajavesi
Pitäjänmäki
Pohjois-Haaga
Pori
Puistola
Pukinmäki
Punkaharju
Purola
Pyhäsalmi
Pännäinen
Pääskylahti
Rekola
Retretti
Riihimäki
Rovaniemi
Station
Asema
0
2
2
4
4
2
0
0
2
0
0
2
0
3
6
4
0
0
5
3
2
40
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
2
0
0
0
0
0
0
4
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
1
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
1
2
4
1
0
0
1
0
0
0
1
0
1
5
4
0
0
2
2
0
56
1
3
4
8
5
2
1
2
2
1
1
3
0
4
13
8
1
1
7
5
2
101
2
0
0
9
0
4
2
0
4
4
0
2
0
4
0
2
0
8
3
0
0
0
2
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
6
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
3
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
2
0
0
2
0
4
2
3
4
3
0
0
0
1
0
1
0
11
5
4
1
1
13
1
8
4
3
8
7
1
2
1
5
1
3
28
8
LIITE 14 / 5 (6)
1
1
Ekenäs
Tammerfors
Mosabacka
1
1
1
1
Dickursby
Tolls
Torneå Östra
Domsby
1
Åbo
Åbo hamn
1
1
1
1
Vasa
1
Gjuteriet
0
Vandaforsen
Veckal
Yhteensä
Sjundeå
TFT näytöt
1
Tunnelinäytöt
Nyslott
LCD-monitorit
1
Sandö
Päänäytöt
Vain
1
1
Raidenäytöt
Runni
Ruukki
Ryttylä
Salo
Santala
Saunakallio
Savio
Savonlinna
Seinäjoki
Siilinjärvi
Simpele
Siuntio
Skogby
Sukeva
Suonenjoki
Tammisaari
Tampere
Tapanila
Tavastila
Tervajoki
Tervola
Tikkurila
Toijala
Tolsa
Tornio-Itäinen
Tuomarila
Turenki
Turku
Turku satama
Tuuri
Uimaharju
Utajärvi
Uusikylä
Vaala
Vaasa
Vainikkala
Valimo
Vammala
Vantaankoski
Varkaus
Vehkala
Vihanti
Asema
Station
0
0
2
6
0
4
4
0
9
1
0
2
0
0
1
0
15
4
0
0
0
18
4
2
0
3
2
9
2
0
0
0
2
0
2
0
4
0
6
0
6
4
0
0
0
0
0
0
0
0
2
0
0
0
0
0
0
0
2
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
2
0
0
0
0
0
0
2
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
1
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
3
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
3
0
0
1
1
7
1
0
0
0
0
1
0
27
2
0
0
0
55
3
0
0
0
0
3
3
0
0
0
0
0
4
0
1
1
3
3
3
1
1
1
2
10
1
4
5
1
18
2
1
2
1
1
2
1
44
6
1
1
1
73
7
2
1
3
2
17
5
1
1
1
2
1
8
1
5
1
9
3
9
5
LIITE 14 / 6 (6)
TFT näytöt
Yhteensä
1
Tunnelinäytöt
Etseri
LCD-monitorit
Övertorneå
1
1
1
1
1
Päänäytöt
Vain
1
Raidenäytöt
Vihtari
Viiala
Viinijärvi
Villähde
Vilppula
Vuonislahti
Ylistaro
Ylitornio
Ylivieska
Ähtäri
Asema
Station
0
2
0
2
0
0
0
0
3
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
2
0
1
2
1
2
1
1
1
1
5
1
LIITE 15 / 1 (2)
Vaihtotyön liikenteenohjauspalvelun…
Vaihtotyön liikenteenohjauspalvelun kuvaus ja
hinnan muodostuminen
1 Vaihtotyön liikenteenohjauspalvelun kuvaus
Tässä dokumentissa kuvataan ne liikenteenohjauspalvelut, jotka Liikennevirasto tarjoaa
rautatieliikenteen harjoittajille ratamaksua vastaan, myönnettyyn ratakapasiteettiin
kuuluvana palveluna. Samalla kuvataan, mitkä Liikenneviraston rautatieliikenteen
harjoittajille mahdollisesti tarjoamat muut liikenteenohjauspalvelut eivät sisälly ratamaksuun, vaan ovat erillisen palvelumaksun piirissä. Ratamaksuun kuulumattomista
palveluista tulee sopia liikenteenohjauksen palveluiden osalta Liikenneviraston kanssa ja
asetinlaite- ja vaihdemiestyön palveluista muun palvelun tuottajan kanssa, liikennepaikasta riippuen.
Ratamaksua vastaan saatava liikenteenohjauspalvelu
Junaliikenteen ohjaus
Lähtöasemaltaan lähtevät junat
 Veturin siirtyminen valmiiksi kasatun junarungon eteen (myös veturin vaihtuessa
matkalla)
 Junarungon siirtyminen seisonta- tai kuormausraiteelta lähtöraiteelle (myös ratapihalla tapahtuva lähtevän koko junarungon siirto lähtöraiteelle ellei juna voi lähteä
infrasta johtuvasta syystä junan kokoamisraiteelta)
Vaihtotyöt ja veturien ympäriajot väliliikennepaikoilla:
 Lupa vaihtotyöhön
 Paikallisluvat
 Veturin siirtyminen junarungon päästä toiseen kulkusuunnan muuttuessa
Äkillisesti rikkoontuneen kaluston poisto junasta, välittömät toimenpiteet.
Määräasemalleen saapuvat junat:
 Veturin siirtyminen junarungon edestä seisonta- tai huoltoraiteelle (myös veturin
vaihtuessa matkalla)
 Saapuneen junan siirtyminen kokonaisena (vaunuston kokoonpanoa muuttamatta)
tuloraiteelta seisontaraiteelle, kuormaus/purkuraiteelle (tai uudelle lähtöraiteelle ks.
jäljempänä)
 Saapuneen junarungon seisontaraiteelle, kuormaus/purkuraiteelle tai uudelle lähtöraiteelle vetäneen veturin siirtyminen seisonta- tai huoltoraiteelle tai lähtevän junarungon eteen (päivystystyöhön siirtyminen kuuluu erillisen palvelumaksun piiriin)
Päivystysyksiköt:
 Lupa vaihtotyöhön
 Paikallisluvat
LIITE 15 / 2 (2)
Vaihtotyön liikenteenohjauspalvelun…
Jos tässä kuvattua ratamaksua vastaan saatavaa liikenteenohjauspalvelua ei teknisten
olosuhteiden takia pystytä kaikilta osin (yksittäisten vaihteiden käännöt) tuottamaan
muuten kuin liikkuvan yksikön mukana rautatieliikenteen harjoittajan henkilöstön
toimesta, ei tätä työtä lasketa ”linjaliikenteen vaihdemiestyöksi” eli rautatieliikenteen
harjoittaja ei laskuta tästä työstä Liikennevirastoa.
Samoin, jos paikallista liikenteenohjaushenkilöstöä tai vaihde- tai asetinlaitemiehiä ei
ole ratapihalla, hoitaa rautatieliikenteen harjoittaja vaihteiden käännöt.
Lähtevien junarunkojen siirto lähtöraiteelle ja saapuvien siirto huoltoon tai seisontaraiteelle kuuluu ratamaksun perusmaksun piiriin.
Lisäpalvelumaksun piiriin kuuluvat Helsingissä ja rataverkolla tapahtuvat rikkoontuneen
kaluston vuoksi tehtävät järjestelyt, saapuneiden junarunkojen osien siirrot toiselle
lähtöraiteelle sekä huoltoon tai seisontaan lähtevien junarunkojen kasaaminen.
Tarvittavat muutokset käsitellään vuosittaisissa rataverkon käyttösopimuskokouksissa.
2 Vaihtotyön liikenteenohjauspalvelun hinnan
muodostuminen (ratamaksuun kuulumaton lisäpalvelu)
Liikenteenohjauksen vaihtotyön ohjauspalvelun hinnoittelu perustuu suoritekohtaiseen
hinnoitteluun, jossa huomioidaan rautatieliikenteen harjoittajan ohjauspalvelun tarve,
liikenteenohjauksen vaihtotyön ohjaukseen käyttämä aika sekä liikenteen ohjauksen
suoritekohtainen hinta. Liikenteenohjauksen suoritteena on ns. vaihtokulkutie yhteen
suuntaan




Rautatieliikenteen harjoittaja ilmoittaa ohjaustarpeensa Liikennevirastolle yhteisesti
sovitulla tavalla. Ohjaustarvetta kuvaava suure määritellään tapauskohtaisesti
(esim. vaihtokulkutie kpl, aika, xx)
Liikenteenohjauksen suoritteeseen käyttämä aika ja suoritemäärä määritellään/
vahvistetaan liikenteenohjauksen vähintään kaksi kertaa vuodessa tekemän viikkoseurannan perusteella.
Viikkoseurannan tulokset korotetaan 12 % joustovaralla, jota käytetään varmistamaan palvelun saatavuus ja onnistuminen päivittäisissä muutostilanteissa ilman
resurssien etukäteisvaraamista.
Liikenteenohjauksen vaihtotyön ohjauksen suoritehinta määritetään kustannusvastaavasti liikenteenohjauksen toimintokustannukseen perustuen. Vuosittainen
hinta vahvistetaan kyseisen vuoden huhtikuun loppuun mennessä. Siihen asti
käytetään edellisen vuoden hintaa.
Liikennevirasto tekee rautatieliikenteen harjoittajalle vähintään neljä kertaa vuodessa
laskuvastineen, joka sisältää suoritekohtaisen laskelman ja kokonaishinnan.
Rautatieliikenteen harjoittajan antamien ohjauspalvelutarvetietojen tarkistaminen/
todentaminen voidaan tehdä liikenteenohjauksen tekemien viikkoseurantojen perusteella. Mikäli ratapihan liikenteenohjauksessa tapahtuu muutoksia, tarkastellaan suoriteja laskutuskäytäntöä muuttuneen tilanteen perusteella.
LIITE 16 / 1 (5)
Nopeuden riippuvuus liikkuvasta….
Nopeuden riippuvuus liikkuvasta kalustosta
Luetteloissa on ilmoitettu sellainen kalusto, jolla on Liikenteen turvallisuusviraston
myöntämä toistaiseksi voimassa olevat käyttöönottolupa. Kalustotyyppi lisätään ao.
luetteloon sen jälkeen, kun se on saanut edellä mainitun käyttöönottoluvan.
Taulukko 1.
Vetokaluston ja moottorivaunujen suurimmat sallitut nopeudet
Sarja
Dv12
Dv17 9810 6003070-8
Dr14, lisäpainoin
Dr16
Dr17 9810 6007001-9
Dr17 9810 6006010-1
Dr25 9810 8029002-7
Dr25 9810 8129002-6
Dr25 9810 8129003-4
Dr35 9810 8039011-6
Dr35 9810 8139005-7
Dr35 9810 8139006-5
Dr35 9810 8039013-2
Dr45 9810 8049001-5
Sr1
Sr2
Sm1, Sm2
Sm3
Sm4
Sm5
Sm6
Dm12
1
A1
B1
B2
2,
3
50
100
110
30
40
40
–
50
754
–
70
110
30
65
65
–
50
50
20
25
25
20
25
25
20
25
25
20
60
60
–
30
30
–
30
30
35
60
60
–
60
60
–
80
100
–
80
100
Moottorivaunut
–
90
110
–
100
110
–
90
110
–
90
110
–
100
110
50
100
110
C1
125
40
754
1405
65
50
25
25
25
60
30
30
60
60
140
1806
C2
125
40
754
1405
65
50
25
25
25
60
30
30
60
60
140
200
D
125
40
754
1405
65
50
25
25
25
60
30
30
60
60
140
210
120
180
160
160
180
120
120
200
160
160
200
120
120
220
160
160
220
120
A-päällysrakenneluokkaan kuuluvat raiteet, ks. Vetokaluston käyttö A-päällysrakenneluokkaan
kuuluvilla raiteilla.
2 Kaarteissa, joiden säde on alle 600 m, on suurin nopeus 40 km/h. Rataosalla Äänekoski–
Haapajärvi suurin nopeus on 60 km/h.
3 K30-vaihteiden poikkeavassa raiteessa 20 km/h.
4 Hinattaessa 80 km/h.
5 Ilman vaunuja joko yksinään tai monikäytössä 135 km/h.
6 Ilman vaunuja 160 km/h. Monikäytössä 160 km/h.
LIITE 16 / 2 (5)
PIENVETURIT JA RATA-AUTOT
(Suluissa hinausnopeus, mikäli se poikkeaa suurimmasta sallitusta nopeudesta omalla
voimalla liikuttaessa)
Taulukko 2.
Pienvetureiden ja rata-autojen suurimmat sallitut nopeudet.
Sarja
Tve1
Tve2
Tve4
Tve5
Tka3–6
Tka7, nrot 168–238, 243–247
Tka7, lumiauralla nrot 168–238
Tka7, nrot 239–242
Tka7, lumiauralla nrot 239–247
Tka7, hitsauskontilla nrot 168–
238, 243–247
Tka8
Tka9 nro 91901
Otso4 nro 920001
A1
B1
30 (60)
30 (80)
45 (60)
45 (80)
35
60
20 (50)
20 (50)
60
60 (80)
60
80
357
607 (80)
50
80
357
607 (80)
35
60
35
208
209
60
508
45
B2
30 (80)
45 (80)
80
20 (50)
60 (80)
80
607(80)
80
607(80)
60
C1, C2 ja D
30 (80)
45 (80)
80
20 (50)
60 (80)
80
607 (80)
80
607 (80)
80
80
708
45
80
708
45
TYÖKONEIDEN SUURIMMAT SALLITUT NOPEUDET OMALLA KONEVOIMALLA
AJETTAESSA
(suluissa hinausnopeus, mikäli työkone saadaan liittää junaan ja hinausnopeus poikkeaa
edellä mainitusta)
Taulukko 3.
Työkoneiden suurimmat sallitut nopeudet omalla konevoimalla ajettaessa.
Sarja
Radantarkastusvaunut
Et nro 66
Ttr1 nro 51
Lumiharjakoneet
Tlh nro 74111
Lumiaurat
Tla 90109691001-2
Kiskonhöyläyskoneet
Tkh nro 89411
7
A
B1
B2
C1, C2, D
2010
60
60
80
60
120
100
120
50
60
60
60
35
60
60
60
60
80
80
80
Suurin aurausnopeus on määritetty työkoneenkuljettajan käsikirjassa.
Hinaus valmistajan ohjeiden mukaisesti.
9 A-päällysrakenneluokkaan kuuluvilla sivuraiteilla 20 km/h.
10Mittaajana toimivan ratateknisen asiantuntijan ja paikallisen kunnossapitäjän edustajan
harkinnan mukaan sama kuin ko. rataosan suurin sallittu nopeus.
11 Pyörän halkaisija enintään 790 mm, mikä edellyttää varovaista kulkua risteysvaihteissa.
8
Sarja
Raiteenvaihtokoneet
Trk nro 870
Sepeliaurat
Tsl nrot 880, 882, 884, 885, 890 11
Tsl nro 88311
Tsl nro 88811
Tsl nro88911
Tsl nro 91021
Sepelinpuhdistuskoneet
Tsp nrot 891, 893
Tsp nro 892
Monitoimityökoneet
Ttm1 nro 91101
Raiteentukemiskoneet
Ttk111 nrot 801–803, 821, 823, 831,
91042
Monitoimityökoneet
Ttk111 nrot 818–820
Ttk111 nrot 822, 824–829
Ttk111 nro 830
Ttk111 nrot 832, 833
Ttk1 nro 834
Ttk1 11 nro 91041
Ttk1 nro 91042
Ttk1 nro 9010 9122002-9
Ttk1 nro 9010 9422001-8
Vaihteentukemiskoneet
Ttk2 nrot 841, 844, 84911
Ttk2 nro 84211
Ttk2 nrot 850, 856
Ttk2 nrot 851–85511
Ttk2 nro 857
Ttk2 nro 858
Ttk2 nro 859
Ttk2 nro 91051
Tukikerroksen tiivistyskoneet
Ttk3 nrot 862, 86311
Tukemiskoneet
Ttk4 nro 91501
Ttk5 nro 9010 9422001-8
12
LIITE 16 / 3 (5)
A
B1
C1, C2, D
20
20 (50)
20 (80)
20 (100)
70
35
50
20
20
80
50
60
50
70
80
60
60
80
70
80
60
80
80
70
20
50
60
80
80
80
80
80
2012
50
70
70
60
80
80
80
25 (50)13
50
60
50
5014
60
60
50
50
25 (50)13
50 (80)
85 (90)
80
80
60
70
80
80
25 (50)13
50 (80)
85 (90)
80
80
60
70
80
80
25 (50)13
50 (80)
85 (90)
80
80
60
70
80
80
60
35
20
50
20
– 14
2014
15
80
60
60
50 (80)
60
60
60
35
80
60
80
50 (80)
80
75
75
50
80
80
90 (100)
50 (80)
80 (100)
90 (100)
90 (100)
7016
60
80
80
80
20
50
40
80
40
80
40
80
Apuvaunun max. akselipainolla 160 kN (16 t).
Vaihteissa 15 km/h.
14 A-rataluokkaan kuuluvilla ratapihojen sivuraiteilla enintään 20 km/h
15 Suurin hyväksytty hinausnopeus on 80 km/h.
16 Risteysvaihteissa 5 km/h pienen pyörähalkaisijan (440 mm) takia.
13
B2
Sarja
Sähköratojen huolto- ja
tarkastusvaunut
Tta nrot 1, 2
Tta nro 3
Tte nrot 21–29
Tte nrot 91201, 91202
Ttv nrot 6, 9, 12, 15
Raidenosturit
Tnk4 nrot 982, 983
Tnk4 nro 984
Tnk4 nrot 985–989
Tnk4 nro 990
Johdonvetokoneet
Tnv-sr nrot 911002, 911003
LIITE 16 / 4 (5)
A
B1
B2
C1, C2, D
5016
7016
110
80
90
3016
3016
70
20
50
3016
5016
100
60
70
5016
7016
110
80
70
15 (20)
15 (50)
15 (60)
15 (20)
15 (50)
15 (60)
15 (60)
15 (50)
15 (60)
15 (60)
15 (60)
15 (60)
15 (60)
15 (60)
17
15 (60)
15 (60)17
40 (40)
40 (60)
40 (80)
40 (100)
MUSEOVETOKALUSTON SUURIMMAT SALLITUT NOPEUDET
(suluissa hinausnopeus, mikäli se poikkeaa suurimmasta sallitusta nopeudesta omalla
voimalla liikuttaessa)
Sarja
Dr12
Dr13
Dv15
Dv16
Hr1
Hv1
Hv3
Pr1
Tk3
Tr1
Vr1
Rau 2
Dm7
Dm9
17
A18
B1
2019
6020
2019
100
60
75 (80)
60
85
2019
80
60
80
2022
70
2019
80
60
60
19
20
80
4023
40
70
70
70
95
50
100
B2
90
110
75 (80)
85
100
80
70
80
60
80
40
70
95
110
C1, C2, D
120
120
75 (80)
85
11021
80
70
80
60
80
40
70
95
120
Hinausnopeus 80 km/h, kun siirrettävä vastapaino on sijoitettu nosturin liitevaunuun.
A-päällysrakenneluokkaan kuuluvat sivuradat ja ratapihojen sivuraiteet, ks. kohta 3.6.5
19 Liikennöinti sallittu vain sivuraiteilla.
20 Rataosilla Orivesi–Haapamäki ja Haapamäki–Jyväskylä 80 km/h.
21 Ilman vaunuja joko yksinään tai monikäytössä 100 km/h.
22 K30-vaihteiden poikkeavalla raiteella suurin sallittu nopeus 20 km/h
23 Yksinään 25 km/h.
18
LIITE 16 / 5 (5)
VETOKALUSTON KÄYTTÖ A-PÄÄLLYSRAKENNELUOKKAAN KUULUVILLA
RAITEILLA
Dr- ja Sr-sarjojen veturit eivät saa liikennöidä A-päällysrakenneluokkaan kuuluvilla
raiteilla junaliikenteessä. Dr- ja Sr-sarjojen vetureiden liikennöinti on sallittua vaihtotöissä sivuraiteilla enintään nopeudella 20 km/h. Muu vetokalusto saa liikennöidä Apäällysrakenneluokkaan kuuluvilla radoilla enintään nopeudella 50 km/h.
LIITE 17 / 1 (3)
Yliraskaiden vaunujen kuljetus
Vaunu, jonka akselipaino ylittää kohdan liitteen 6 taulukon 2 eri rataosuuksille
ilmoitetun suurimman akselipainon, on yliraskas kyseiselle rataosuudelle. Ehdot itäisen
yhdysliikenteen vaunujen kuljettamisesta yli 225 kN akselipainoilla on esitetty alla
olevissa kappaleissa.
Vaunun kuormataulukon kuormaa ei saa tarkoituksellisesti ylittää. Liikakuorma on
purettava ensimmäisellä mahdollisella liikennepaikalla, jos kuorman paino on enemmän
kuin 5 % sallittua kuormaa suurempi vaunun suurimman akselipainon ollessa 225 kN ja
enemmän kuin 2 % sallittua kuormaa suurempi vaunun suurimman akselipainon ollessa
250 kN.
Yliraskaat vaunut on kuljetettava erikoiskuljetuksia koskevien määräysten mukaisesti.
Vaunun pyöräkerrat ja telien muu rakenne on tarkastettava ennen kuljetusta.
Yliraskaiden vaunujen tilapäinen kuljettaminen tulee kysymykseen satunnaisen tarpeen
esiintyessä. Tilapäisestä yliraskaasta kuljetuksesta on ilmoitettava radan kunnossapitäjälle radan päällysrakenteen kunnon tarkkailemiseksi.
Kotimaisten ja läntisen yhdysliikenteen vaunujen kuljettaminen ylikuormassa
Vaunun suurimman akselipainon ollessa 225 kN saa yksittäiset ylikuormassa olevat
vaunut kuljettaa enintään seuraavin nopeuksin:
Suurin akselipaino kN
Nopeus km/h
A
2251
201
B1
235
35
B2
235
50
C1, C2, D
235
80
Itäisen yhdysliikenteen vaunujen kuljettaminen yli 225 kN akselipainolla C- ja Dpäällysrakenneluokan rataosuudella, jolla on sallittu liikennöinti enintään 250 kN
akselipainolla
Suurin akselipaino on 245 kN.
Yksittäisiä yli 225 kN mutta enintään 245 kN akselipainon itäisen yhdysliikenteen
vaunuja voidaan kuljettaa yli 225 kN akselipainoille määrätyllä nopeudella.
Suurin nopeus on 60 km/h.
1 A-päällysrakenneluokkaan kuuluvilla radoilla ja sivuraiteilla saadaan ainoastaan tilapäisesti
kuljettaa nopeudella 20 km/h yksittäisiä yliraskaita vaunuja, joiden akselipaino on yli 200 kN,
mutta enintään 225 kN. A-päällysrakenneluokkaan kuuluvilla radoilla ja sivuraiteilla on
liikennöiminen yli 225 kN akselipainolla kielletty.
LIITE 17 / 2 (3)
Itäisen yhdysliikenteen vaunujen kuljettaminen yli 225 kN akselipainolla C- ja Dpäällysrakenneluokan rataosuudella, jolla on sallittu liikennöinti enintään 225 kN
akselipainolla
a)
Akselipaino yli 225 kN, mutta enintään 235 kN
Suurin nopeus on 60 km/h.
Suurin akselipaino on 235 kN.
Yksittäisiä yli 225 kN mutta enintään 235 kN akselipainon itäisen yhdysliikenteen
vaunuja voidaan kuljettaa enintään 225 kN akselipainoille määrätyllä nopeudella.
b)
Akselipaino yli 235 kN
Mikäli itäisen yhdysliikenteen vaunun akselipaino on yli 235 kN, kuljetusluvan alla
luetelluille rataosille enintään 245 kN akselipainoon saakka antaa Liikenneviraston Rataliikennekeskus. Muille rataosille lupaa on haettava Liikenneviraston Väylänpito-toimialan infra- ja ympäristöosastolta. Vaunut on kuljetettava erikoiskuljetuksena luvassa
määrätyllä nopeudella.
Kerava–Sköldvik
Kokemäki–Harjavalta
Kokemäki–Rauma
Seinäjoki–Oulu
Tuomioja–Raahe
Raahe–Rautaruukki
Riihimäki–Hakosilta
Kouvola–Kotka
Juurikorpi–Hamina
Luumäki–Joensuu
Joensuu–Uimaharju
Iisalmi–Ylivieska
Oulu–Laurila
Laurila–Tornio
Tornio–Röyttä
Oulu–Kontiomäki
LIITE 17 / 3 (3)
Itäisen yhdysliikenteen vaunujen kuljettaminen yli 225 kN akselipainolla Bpäällysrakenneluokan rataosuudella
Yksittäisiä itäisen yhdysliikenteen vaunuja voidaan tilapäisesti kuljettaa erikoiskuljetuksena enintään 235 kN akselipainoilla B1-päällysrakenneluokan rataosuudella
nopeudella 35 km/h ja B2-päällysrakenneluokan rataosuudella nopeudella 50 km/h.
Lupaa on haettava Liikenneviraston Rataliikennekeskukselta.
Itäisen yhdysliikenteen vaunujen kuljettaminen yli 225 kN akselipainolla K30- ja K33kiskopainon raiteilla ja vaihteissa
Liikennöiminen itäisen yhdysliikenteen vaunuilla yli 225 kN akselipainolla on kielletty
K30- ja K33-kiskopainon raiteilla ja vaihteissa.
LIITE 18 / 1 (3)
Venäläisen standardin mukaisten vaunujen…
Venäläisen standardin mukaisten vaunujen
kuljettaminen
Jos junassa on yksikin venäläisen standardin mukainen tavaravaunu, suurin nopeus
seuraavien rautatieliikennepaikkojen tai niiden osien sivuraiteilla on 20 km/h.
Helsinki-Turku satama
Kauniainen
Huopalahti-Havukoski
—
Hyvinkää-Karjaa
—
Karjaa-Hanko
Hanko
Ratikylä
Peräseinäjoki
Seinäjoki asema
Seinäjoki tavara
Lielahti-Kokemäki
—
Kokemäki-Pori
Pori
Turku-Uusikaupunki
—
Pori-Mäntyluoto
Pori
Mäntyluoto
Uusikaupunki-Hangonsaari
—
Mäntyluoto-Tahkoluoto
Mäntyluoto
Raisio-Naantali
—
Kokemäki-Rauma
—
Helsinki-Riihimäki
—
Kiukainen-Säkylä
—
Kerava-Hakosilta
—
Niinisalo-Parkano-Kihniö
Parkano
Kerava-Sköldvik
—
Seinäjoki-Vaasa
Seinäjoki asema
Seinäjoki tavara
Kerava-Vuosaari
—
Riihimäki-Tampere
—
Toijala-Turku
—
Toijala-Valkeakoski
—
Tampere-Seinäjoki
Ylöjärvi
Parkano
Seinäjoki-Kaskinen
Seinäjoki asema
Seinäjoki tavara
Kaskinen
Seinäjoki–Oulu
Seinäjoki asema
Seinäjoki tavara
Lapua
Jepua
Pännäinen
Kälviä
Kannus
Eskola
Sievi
Ylivieska
Oulainen
Kilpua
Vihanti
Tuomioja
Oulu tavara
Pännäinen–Pietarsaari
Pännäinen
Pietarsaari
Tuomioja–Raahe
—
—
Kuusankoski
Lahti–Heinola
Heinola
—
Kouvola–Kotka
Kymi
—
Juurikorpi–Hamina
—
Kouvola-Joensuu
Joensuu Peltola
Joensuu asema
—
LIITE 18 / 2 (3)
—
Tohmajärvi
Joensuu–Ilomantsi
Joensuu Peltola
Joensuu asema
Joensuu–Nurmes
Joensuu Peltola
Joensuu asema
Valtimo
Vuokatti
Pieksämäki asema
Pieksämäki Temu
Pieksämäki tavara
Ristiina
Pieksämäki asema
Pieksämäki Temu
Pieksämäki tavara
Haapakoski
Markkala
Suonenjoki
Salminen
Kurkimäki
Kuopio asema
Kuopio tavara
Murtomäki
Pieksämäki asema
Pieksämäki Temu
Pieksämäki tavara
Varkaus
Heinävesi
Joensuu asema
Joensuu Peltola
Murtomäki
Varkaus–Kommila
Varkaus
Kommila
—
Kerimäki
Punkaharju
—
LIITE 18 / 3 (3)
—
Tornio–Kolari
Pello
Rovaniemi
Kemijärvi
Kemijärvi-Patokangas
Kemijärvi
—
Oulu-Kontiomäki
Paltamo
Oulu tavara
Vilppula
Ähtäri
Alavus
Kontiomäki-Ämmänsaari
Hyrynsalmi
Pesiökylä
Ämmänsaari
Vilppula–Mänttä
Vilppula
Kontiomäki-Vartius-raja
—
Keuruu
Pieksämäki asema
Pieksämäki Temu
Pieksämäki tavara
—
Haapajärvi
Iisalmi–Ylivieska
Pyhäsalmi
Haapajärvi
Pyhäkumpu erkanemisvaihde–
Pyhäkumpu
—
Oulu–Laurila
Oulu tavara
LIITE 19 / 1 (3)
Rataverkolla sijaitsevat liikkuvan kaluston valvontalaitteet on esitetty kuvassa 1.
Kuva 1.
Liikkuvan kaluston valvontalaitteet.
LIITE 19 / 2 (3)
Pyörävikoja koskevat asiat
Ohikulkevaa junaa on tarkkailtava pyörävikojen, kuumenneiden laakereiden tai jarrujen,
epätasaisen tai liikkuvan kuorman tai muun epäilyttävän havaitsemiseksi. Kun henkilöstöä
on riittävästi käytettävissä, on junaa tarkkailtava sen molemmilta puolilta. Havaitut viat ja
puutteet on joko korjattava välittömästi tai kalusto on poistettava junasta. Pyörävikainen
kalusto on kuitenkin pyrittävä kuljettamaan samassa junassa lähimmälle varikkoasemalle
asti, ellei tästä aiheudu ilmeistä vaaraa tai vahinkoa, ja ilmoitettava havaituista vioista
kalustoyksikön kunnossapitäjälle.
Pyörien kuntoa voidaan valvoa sekä manuaalisesti että automaattisin mittalaittein.
Valvonnassa noudatetaan vastaavasti seuraavia menettelytapoja:
I.
Jos junassa todetaan olevan haitallisia lovipyöriä, lovien pituudet on mitattava
seuraavalla pysähdyspaikalla. Lovipyöräisen kaluston kuljettaminen edelleen on
sallittua seuraavilla ehdoilla:
a) Jos loven pituus on enintään 45 mm, ei välittömiä toimenpiteitä.
b) Jos loven pituus on 46–60 mm ja ulkoilman lämpötila alle -10 °C, suurin
nopeus on 10 km/h. Lämpötilan ollessa ≥ -10 °C, ei nopeusrajoitusta,
nopeusaluetta 20–45 km/h on kuitenkin vältettävä. Pyöräkerta on
vaihdettava seuraavalla varikkoasemalla.
c) Jos loven pituus on 61–80 mm, sn on 10 km/h. Pyöräkerta on vaihdettava
seuraavalla varikkoasemalla.
d) Jos loven tai lovien yhteinen pituus on yli 80 mm, pyöräkerta on vaihdettava
sillä liikennepaikalla, missä lovi mitataan.
e) Jos loven pituus on yliraskaassa vaunussa yli 45 mm, vaunu on pyrittävä
vajauttamaan lähimmällä liikennepaikalla tai se on kuljetettava enintään
10 km/h nopeudella lähimmälle varikkoasemalle.
II.
Pyörän kiskoon kohdistaman dynaamisen iskuvoiman Qimp raja-arvot on
määritetty alla olevassa taulukossa. Tämä voima aiheutuu yleensä pyörän
kulkupinnan vioista, kuten lovista, rosoista tai pyörän epäpyöreydestä.
Dynaaminen voima fdyn kertoo kuormaamattoman vaunun pyörien voimanvaihtelusuhteen.
LIITE 19 / 3 (3)
Voimia mitataan pyörävoimailmaisimilla, joiden sijainti rataverkolla on esitetty kuvassa
1.
Ilmoituksen tyyppi Taso Raja‐arvo Dynaaminen voima Qimp Q5
> 500 kN
Q4
> 450 kN
Q3
> 350 kN
Q2
> 300 kN
Q1
> 250 kN
f3
> 800 %
f2
> 600 %
f1
> 400 %
Dynaaminen kerroin fdyn Toimenpiteet Poistettava junasta; sn 50 poistamiseen
asti
sn 50 heti ilmoituksen jälkeen.
Pyöräkerta korjataan ennen seuraavaa
kuormausta.
Ei nopeusrajoitusta, korjataan ennen
seuraavaa kuormausta. Jos sama
yksikkö aiheuttaa seuraavan
kuormauksen jälkeen vähintään Q3hälytyksen, noudatetaan Q4:n
edellyttämiä toimenpiteitä
Korjataan viimeistään seuraavalla
varikkokäynnillä
Kunnossapitäjä voi ajoittaa korjauksen
Korjataan ennen seuraavaa
kuormausta. Jos sama yksikkö
aiheuttaa seuraavan kuormauksen
jälkeen f3-hälytyksen, noudatetaan
Q4:n edellyttämiä toimenpiteitä
Korjataan viimeistään seuraavalla
varikkokäynnillä
Kunnossapitäjä voi ajoittaa korjauksen
LIITE 20 / 1 (1)
Turvallisuusasiat
Turvallisuusasiat
Turvallisuuspoikkeamista ilmoittaminen sekä turvallisuustietojen toimittaminen
Rautatieliikenteen harjoittajan täytyy ilmoittaa havaitsemastaan onnettomuudesta,
turvallisuuspoikkeamasta tai vaaratilanteesta rautatieliikenteenohjaukselle, jonka
velvollisuus on ilmoittaa asia edelleen Liikenneviraston rataliikennekeskukselle. Ilmoitus
pitää tehdä yleensä sen työpäivän aikana, kun turvallisuuspoikkeama on sattunut.
Vakavista turvallisuuspoikkeamista tulee ilmoittaa välittömästi. Ilmoitus pitää tehdä
riippumatta siitä, liittyykö poikkeama sen toimintaan tai onko se osallisena poikkeamassa.
Kaikkien rautatieliikenteen harjoittajien tulee toimittaa tiedot juna- ja vaihtotyöliikenteeseen liittyvistä onnettomuus- ja uhkatilanteista rataverkon haltijalle edellä
mainitun lisäksi sähköisesti rataverkon käyttösopimuksessa kuvatulla tavalla.
Vahingoista ja vaurioista ilmoittaminen
Rautatieliikenteen harjoittajien on viipymättä ilmoitettava rataverkon haltijan liikenteenohjaukselle havaitsemistaan rataverkkoon kohdistuvista vahingoista tai rataverkon
vikaantumisesta. Tapahtumien tutkimiseksi rautatieliikenteen harjoittajan on oltava
yhteydessä rataverkon haltijan rataisännöitsijään. Rataverkon haltija on velvollinen
ilmoittamaan rautatieliikenteen harjoittajille havaitsemistaan rautatieliikenteen harjoittajien kalustoon kohdistuvista vahingoista tai kaluston vikaantumisesta.
Ratapihojen työturvallisuus
Rataverkon haltija vastaa siitä, että ratapihojen infrastruktuuri on liikennöitävässä ja
työturvallisuuden kannalta asianmukaisessa kunnossa ja että kävelykulkutiet ja jätkänpolut ovat niitä koskevien määräysten ja ohjeiden ml. RATO (Ratatekniset ohjeet)
mukaisessa kunnossa.
Rautatieliikenteen harjoittajat vastaavat ratapihoilla käyttämänsä liikkuvan kaluston
kunnosta ja liikenteen turvallisuudesta.
Rautatieliikenteen harjoittaja vastaa työntekijöidensä työturvallisuudesta ratapihoilla
työnantajana sekä omistuksessaan olevien laitteiden ja kaluston hallinnasta turvallisuuden näkökulmasta.
ISSN-L 1798-8276
ISSN 1798-8284
ISBN 978-952-317-164-0
www.liikennevirasto.fi

Rautateiden verkkoselostus 2017

Transcription

Similar documents

Liikenneviraston tieliikennekeskuksen rooli

Kristiina Laakso Liikennevirasto

Turvallisuuspoikkeamien ilmoittaminen ja käsittely

Hankintojen yhteinen kehittäminen, hankinnan

Valtakunnallinen joukkoliikenteen kaikki liikennemuodot kattava

Rautateiden verkkoselostus 2018

Liikenneviraston ja ELY-keskuksen urakka

Cleantechillä tehokkuutta väylänpitoon

Lue päivän ohjelma - Suomen Betoniyhdistys ry

Tilastokatsaus hirvieläinonnettomuuksista.