Tilastokatsaus hirvieläinonnettomuuksista.

Hirvionnettomuuksien kehitys
Vuonna 2014 sekä hirvi- että peuraonnettomuuksien määrä
kasvoi.
Hirvionnettomuuksissa kuoli kaksi ihmistä vuonna 2014.
Vuonna 2013 hirvionnettomuuksissa kuoli kolme ihmistä.
Hirvionnettomuuksien määrä korreloi voimakkaasti
hirvikannan kanssa.
Lähde: Liikennevirasto, Hirvieläinonnettomuudet vuonna 2014
Hirvionnettomuudet 1993-2014
Hirvionnettomuuksien määrä on puolittunut vuoden 2001 huippuluvuista,
johtuen etupäässä eläinkannan pienentämisestä viime vuosina.
3500
Kadut ja yksityistiet
Maantiet
Onnettomuudet
3000
2500
2000
1566
1500
1000
500
57
0
93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14
Lähde: Liikennevirasto, Hirvieläinonnettomuudet vuonna 2014
Hirvionnettomuuksissa kuolleet
1993-2014
14
12
11
Kuolleet
10
11
9
11
10
12
10
8
6
4
2
6
6
3
2
5
3
5
3
4
5
3
0
0
3
2
0
93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14
Lähde: Liikennevirasto, Hirvieläinonnettomuudet vuonna 2014
Hirvionnettomuuksien määrä
korreloi hirvikannan määrän kanssa
Lähde: Liikennevirasto, Hirvieläinonnettomuudet vuonna 2014
Hirvionnettomuudet alueellisesti
Hirvionnettomuuksia tapahtuu koko maassa –
varsinkin vilkkailla kaksikaistaisilla pääteillä
Vuonna 2014 hirvien kanssa kolaroitiin eniten PohjoisSavon, Pohjois-Pohjanmaan ja Uudenmaan ELYkeskuksen alueella.
Lähde: Liikennevirasto, Hirvieläinonnettomuudet vuonna 2014
Hirvionnettomuudet alueellisesti
Onnettomuuksien määrän suhdetta liikenteen määrään kuvataan
onnettomuusasteella. Hirvionnettomuuksien aste oli koko maassa viime
vuonna 4,3 onnettomuutta 100 miljoonaa ajettua tiekilometriä kohti,
mikä on 5% suurempi kuin vuonna 2013. Hirvionnettomuuksien aste oli
alemmalla tieverkolla hieman suurempi kuin pääteillä. ELYkeskusalueittain tarkasteltuna onnettomuusaste oli korkein Lapissa (7)
ja matalin Uudellamaalla (2,2).
Lähde: Liikennevirasto, Hirvieläinonnettomuudet vuonna 2014
Hirvionnettomuuksien alueellinen jakautuminen 2009-2014
Lähde: Liikennevirasto, Hirvieläinonnettomuudet vuonna 2014
Peuraonnettomuuksien alueellinen jakautuminen 2009-2014
Lähde: Liikennevirasto, Hirvieläinonnettomuudet vuonna 2014
Hirvieläinonnettomuudet kuukausittain
Lähde: Liikennevirasto, Hirvieläinonnettomuudet vuonna 2014
Nopeus riskitekijänä
Yhdeksän kymmenestä henkilövahinkoon johtaneesta
hirvieläinonnettomuudesta ajettiin vähintään 80 km/h rajoituksilla.
Tilastosta ei kuitenkaan ilmene, onko ko. rajoituksia noudatettu
onnettomuustilanteissa.
Riski kuolla ja loukkaantua hirvikolarissa kasvaa erittäin jyrkästi
ajonopeuden noustessa.
Kuljettajan keino välttää onnettomuus on ajonopeuden laskeminen
erityisesti riskiaikoina
Ajonopeuden lasku antaa lisäaikaa reagoida äkilliseen tilanteeseen
ja lieventää vammoja törmäyksen sattuessa
Lähde: Liikennevirasto, Hirvieläinonnettomuudet vuonna 2014
Hirvieläinonnettomuuksien
kustannukset
Vuoden 2014 hirvieläinonnettomuuksien laskennalliset kustannukset
yhteiskunnalle olivat 90 miljoonaa euroa, mikä on 26 miljoonaa euroa
enemmän kuin vuonna 2013.
Hirvionnettomuuksien osuus kustannuksista oli 57 miljoonaa ja
peuraonnettomuuksien 33 miljoonaa euroa.
Onnettomuuksien kustannukset on arvioitu liikenne- ja
viestintäministeriön vuonna 2013 vahvistamien liikenneonnettomuuksien
keskimääräisten yksikkökustannusten perusteella.
Lähde: Liikennevirasto, Hirvieläinonnettomuudet vuonna 2014
Hirvi- ja peurakolareidenajoittuminen suhteessa
auringonlaskuun koko maassa 1989-1997
Hirvi- ja peurakolareita sattuu kaikkina vuodenaikoina eniten kun auringonlaskusta on kulunut yksi tunti.
Lähteet: Hirvikolarit ja kolarikuljettajat, LVM 2001,
Deer-vehicle crashes: extensive peak at one hour after sunset” (Haikonen 2001)