KAAVOITUSKATSAUS 2016 Draivi päällä
Transcription
KAAVOITUSKATSAUS 2016 Draivi päällä
Soita ja suojelualueita Monipuolinen Petikko virkistää SAMI LIEVONEN SAKARI MANNINEN VANTAAN KAUPUNGINOSAT – Juttusarjassa esitellään Vantaan alueita. KAAVOITUSKATSAUS 2016 vantaa.fi/ajankohtaiset_kaavat Petikossa maisema vaihtelee tiheästä puustosta peltoihin, niittyihin ja soihin. Soista huomattavin on Keimolan Isosuo, noin 40 hehtaarin alue, joka on pääkaupunkiseudun isoimpia ja monipuolisempia soita. Valtaosa suosta kuuluu nykyään Natura 2000 -alueeseen. Natura-alueeseen kuuluu Petikosta myös Mustakosken lehtomainen metsäalue, Pyymosan lehto, OdilammenSmedsmossenin suo ja Vestran vanha metsä sekä Herukkapuron lehto. Yhdessä ne muodostavat merkittävän luonnontilaisen kaltaisina säilyneiden luontokohteiden keskittymän. Suojelualue on tärkeä sekä liito-oravan että lintujen suojelulle. Siellä viihtyvät etenkin lehtojen ja vanhojen metsien lintulajit. l JENNI MARSIO − Petikossa on monipuoliset retkeilymahdollisuudet ja vaihtelevat maisemat. Siellä on loistavat sieni- ja marjametsät sekä kaksi laavua taukoja varten, kertoo ympäristösuunnittelija Tina Kristiansson. P etikko on osa Vantaan laajinta yhtenäistä metsäaluetta, ja siellä on lähes puolet kaupungin luonnonsuojelualueista. Viime vuosina alueelle on tehty uusia reittejä kävelijöille, hiihtäjille ja retkeilijöille sekä kunnostettu vanhoja reittejä. Retkivideo: vantaakanava.fi Keimolan Kaiun Majan ympäristö antaa erinomaiset puitteet myös omaehtoiseen liikkumiseen etenkin talvella hiihtokelien aikaan. Ja kesällä voi käydä Keimolan Golfissa pelailemassa tai vain kahvilla kauniissa ympäristössä Pohjoisessa Vestran tiellä. Petikossa on myös monenmuotoista harrastustoimintaa. Alueella toimii muun muassa hiihto- ja suunnistusseuroja, metsästysseuroja, koiraharrastusyhdistys ja lennokkikerho. Viime vuoden heinäkuussa avautunut Kehärata on lisännyt lähijunien käyttöä. Bussilinjoja rukataan vielä tarpeen mukaan. SAKARI MANNINEN KEHÄRATA ON NOPEUTTANUT MATKANTEKOA E ntistä useampi taittoi viime syksynsä matkansa HSL-alueella lähijunalla, mikä lienee pitkälti Kehäradan ansioita. Junamatkoja kertyi viime vuoden marraskuussa arkivuorokaudessa noin 171 000, joka on peräti 13,5 prosenttia enemmän kuin marraskuussa 2014. Kehäradan viittä uutta asemaa käytettiin marraskuussa matkustamiseen arkivuorokauden mittaan noin 14 500 kertaa. Kaikkia muita asemia paitsi Vehkalaa käytettiin yli 2 000 kertaa vuorokaudessa. HSL:n saamien palautteiden perusteella Kehärata on nopeuttanut kiskojen varrella asuvien matkantekoa. − Olen vuosikausia jyrännyt busseilla 4 maisemareittejä Korso-TikkurilaYlästö-Myyrmäki -väliä. Mukavammin menee junalla ja Hiekkaharjusta pääsee 20 minuutissa Myyrmäkeen, kun aikaisemmin oli tupla-aika bussilla matkustaessa, kuuluu yksi radan saamista kiitoksista. Matkustajat ovat maininneet radan ansioksi myös sen, että kiskoyhteys lentoasemalle nostaa aseman liikenneyhteydet viimeinkin kansainväliselle tasolle. Matkustajilta on tullut Kehäradasta myös moitetta. Junat myöhästelivät syksyllä toistuvasti, eikä Vantaan bussilinjaston muuttaminen liityntäliikennepainotteiseksi ole ollut kaikille mieleen. näin pääset Petikkoon Lähin juna-asema on Vehkala, joka on vain 1,5 kilometrin päässä Petikon portista. Bussilla numero 360 pääsee Helsingin keskustasta Elielinaukiolta noin 50 minuutissa Tiilitielle Petikon portin kupeeseen. Autolla paikalle pääsee Kehä III:lta ajamalla Petikontielle ja sitten Tiilitietä pitkin aina Tallimäentien hiekkatielle, joka johtaa suoraan Petikon portin paikoitusalueelle. Bussilinjoja kehitetään yhä Vantaan kaupunki on osoittanut HSL:lle miljoona euroa, jolla parannetaan etenkin bussilinjastoa. Suurimmat uudistukset vuonna 2016 ovat uusi linja 612 Tammistosta Tikkurilaan sekä Elielinaukiolta lähtevän linjan 415 päätepysäkin siirto Aviapoliksesta lentoasemalle. Myös linjoille 614 (Rautatientori– Ylästö) ja 615 (Rautatientori–Kartanonkoski–Lentoasema) lisätään liikennettä ruuhka-aikoina. Linjalle 739 avataan V-versio, joka kulkee PohjoisNikinmäkeen Etelä-Nikinmäen kautta. Lisäksi linjalle 616 (Hakaniemi–Tammisto–Kivistö) lisätään yksi lähtö aamuruuhkan loppuun ja yksi lähtö iltaruuhkan alkuun koulumatkayhteyksien parantamiseksi. Bussilinja 617 aloitti liikennöinnin marraskuussa Hakaniemen ja lentoaseman välillä. Linjan 311 (Hämeenkylä–Myyrmäki) Tikkurilaan asti kulkevat A-lähdöt taas aloittivat vuodevaihteessa. Myös monen muun linjan aikatauluihin tehtiin pieniä tarkistuksia. l TAPIO TOLMUNEN/HSL Draivi päällä Tämä vuosi on vilkasta asuntorakentamisen aikaa. K ehäradan valmistuminen näkyy vetovoiman kasvuna, ja suurin osa vireillä olevista hankkeista sijoittuu radan varrelle. – Näyttäisi siltä, että ylitämme reippaasti meille asetetun 2000 uuden asunnon vuositavoitteen. Jopa yli 3000 asunnon valmistuminen tämän vuoden aikana on mahdollista, toteaa apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä. Uudet alueet kuten Aviapolis ja Kivistö kasvavat eniten, mutta vanhoissa keskustoissakin tapahtuu. Niiden elinvoimaisuuden tae on tiivistyminen, joten VILLE HÖRKKÖ Keimolanmäen asuinalueen vieressä on todellinen helmi, noin 1700 hehtaarin Petikon luontovirkistysalue. ” UUSIA ASUNTOJA VALMISTUU TÄNÄ VUONNA YLI TAVOITTEEN.” LYHYESTI rakentamisen tehokkuutta nostetaan. Korson keskustauudistus on käynnissä ja Martinlaakson vanha ostari väistyy uusien asuntojen ja palveluiden tieltä. Vaikka rakentamisen volyymi on nyt suurta, kasvaa ei saa laadun kustannuksella – Kaupungin tehtävä on huolehtia korkealaatuisesta rakentamisesta ja siihen panostamme. Lisäksi vahdimme alueiden kehittymistä mahdollisimman tasapainoisiksi sisältäen eri hallintamuotoja, niin omistus- kuin vuokra- ja palveluasumistakin. Kehitystyötä vuorovaikutuksessa Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tuottamiseen kohdistuu paineita muun muassa turvapaikanhakijatilanteen vuoksi. – Asukasvalinnassa kohtelemme kaikkia asunnontarvitsijoita samoilla kriteereillä. VAV Oy:lla uusia asuntoja valmistuukin nyt kiitettävästi. Pientaloalueiden kehittäminen on saanut uutta potkua. Alueita tarkastellaan kokonaisuuksina ja niissäkin pohditaan yhtenäisiä tiivistämismahdollisuuksia. – Perinteikkäiden pientalotonttien lisäksi tutkimme vantaalaisten innostusta ryhmärakentamiseen. Myyrmäen keskustasta järjestettiin viime vuonna suunnittelukilpailu, jossa vuorovaikutus asukkaiden ja muiden alueen toimijoiden kanssa oli keskeisessä roolissa. Kilpailuehdotuksia sai kommentoida niin näyttelyssä kuin sähköisestikin. – Tähän suuntaan kaupunkisuunnittelumme on entistä vahvemmin menossa. Osallisuuteen panostetaan jo alkaen lapsista ja nuorista, jotka ovat päässeet useissa hankkeissa vaikuttamaan lähiympäristöönsä. l MILLA HAMARI Kivistössä Eko-ilta Kaikille avoimessa Kivistön Eko-illassa Ekokaupunkihankkeesta. Esillä on VAV:n kerrostalorakentaminen asuntomessualueella ja siihen liittyvä Luonnonvaratasapainoinen kerrostalo -tutkimushanke, Kaupunkikeskuksen kaavatyössä käytetty One Planet Living -konsepti, Kivistöön rakenteilla olevan suuren hulevesien viivytysaltaan toteutussuunnittelu sekä Kivistön asemakaavayksikön ajankohtaisia asioita. Tilaisuus järjestetään Kanniston nuoriso- ja asukastila KanNun monitoimisalissa 17.3. klo 18–20, osoitteessa Kenraalintie 6. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu. Johdinpuistoon pientaloja Osoitteessa Veromäentie 3 alueen omistaja hakee asemakaavamuutosta, joka mahdollistaa puiston jakamisen kahdeksi tai kolmeksi tontiksi. Tonteille tulee omakoti- tai paritaloja. Ajoliittymiä kaavaillaan Johdintieltä, mahdollisesti myös Veromäentien puolelta. Mielipiteet 15.4. mennessä, nro 002285. Lisätietoja: Saija Lauriala ja Minna Koskinen, 09 8392 2335 / 09 839 23440. Kielotien asuinrakennuskanta uudistuu Osoitteeseen Kielotie 34–42 on suunnitteilla asemakaavan muutos. Alueelle suunnitellaan Tikkurilan kaavarungon mukaisesti kaupunkimaista kerrostaloasumista 160 uudelle asukkaalle. Rakennushistoriallisesti merkittävät As Oy Kultapyrstö, Tikkurilan neuvola ja Kiinteistö Kielotie 42 on tarkoitus suojella osana kaavamuutosta. Edellä mainituilla suojelualueilla rakennusoikeus ja käyttötarkoitus säilynevät entisellään. Mielipiteet 15.4. mennessä, nro 002299. Lisätietoja: Carina Ölander ja Minna Koskinen, 09 839 23390 / 09 839 23440 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmat ovat nähtävillä maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimialan asiakaspalvelussa (Kielotie 28), Vantaa-infoissa ja osoitteessa www.vantaa.fi/ajankohtaiset_kaavat. Mielipiteet kirjallisesti osoitteella: Vantaan kaupunki, Kirjaamo, Kaupunkisuunnittelu Asematie 7, 01300 Vantaa Puhelinnro: 09 8392 2184, Faksinro: 09 8392 4163 sähköpostilla: [email protected] 5 YLEISKAAVA | KAAVOITUSKATSAUS 2016 1 2 Suunnitelman kiireellisyysluokka Yleiskaavoituksen suunnitelmat LEPPÄKORPI 4E Omakotitontteja 27 kappaletta (841000). MURRON ALUE Murron yleissuunnitelmaja asemakaavatyöhön sisältyy mm. maisemasuunnittelun osuus ja liito-oravien elinpiirin kysymyksiä (232300). YLEISKAAVAPÄÄLLIKKÖ Mari Siivola 09 8392 2745 Joni Heikkola 09 8392 2593 Sakari Jäppinen 09 8392 2742 Virpi Mamia 09 8392 5058 Maria Hyövälti 09 8393 1800 Paula Kankkunen 09 8392 2300 Anna-Mari Kangas 09 8392 2673 Laura Muukka 09 8392 2680 Anne Mäkynen 09 8392 2988 LINNAN KARTANO Historiallisesti ja luontoarvoiltaan monikerroksista ja arvokasta aluetta kehitetään palveluiden alueena (232200). UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAT Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava on ehdotusvaiheessa ja valmistuu kevään aikana. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava, Östersundomin alue, etenee loppuvuodesta yhteisen yleiskaavan valmistelun rinnalla siten, että maakuntakaava viedään edeltä hyväksyttäväksi. Uudenmaanliitto käynnistää 2016 myös uuden kokonaismaakuntakaavan laadinnan maakunnan alueelle. (Siivola, Mamia, Mäkynen, Jäppinen, Heikkola) AVIAPOLIS Aviapoliksen kaavarungon suunnittelun ratkaisuna on käveltävä korttelikaupunki (YK0044). KESKUSTA-ASUMINEN 6, PUU-KIVISTÖ SIsältää puurakentamisen kehittämishankkeen. Kaikkiaan asuntorakentamista olisi noin 40 000 ka-m2 (231900). YK0035 ÖSTERSUNDOMIN YHTEINEN YLEISKAAVA Helsingin, Vantaan ja Sipoon yhteinen yleiskaava Östersundomin alueelle on ehdotusvaiheessa. Vuonna 2016 tehdään uusi vaihtoehtotarkastelu, joka sisältää vaihtoehtojen YVA-arvionnin ja Natura-selvityksen. Tämä työvaihe kestää noin vuoden, minkä jälkeen yleiskaavaehdotus lähtee hyväksymiskäsittelyyn. (Siivola, Karisalo) Asuntorakentamista, kirkko ja seurakuntien toimitilat keskeiselle paikalle Tikkurilan keskustaan (002254). Kevään kuluessa valmistuu asemakaavan muutosehdotus (002220). BACKAKSEN KARTANO KAIVOKSELA MYYRMÄEN KESKUSTA Kaavoitetaan asuntoja ja kivijalkaliiketiloja (001925). 6 Yleiskaavan muutoksessa tutkitaan vajaakäyttöisen työpaikka-alueen muuttamista asuntokäyttöön (YK0045). Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten suojelu ja asuntorakentamisen sovittaminen valtakunnallisesti merkittävään maisema-alueeseen (511000). YK0042 LUOTEIS-VANTA AN OSAYLEISKAAVAN POHJASELVITYS Aiemmin käynnistetty selvitystyö ei jatku erillisenä työnä, vaan tullaan liittämään osaksi yleiskaavan ajantasaisuuden arviointia. (Siivola) YK0044 AVIAPOLIKSEN KAAVARUNKO Aviapoliksen ydinalueelle laadittava kaavarunko tarkentaa voimassa olevaa yleiskaavaa ja ohjaa valmistuttuaan alueen asemakaavoitusta ja hankekehittämistä. Valmistuu alkuvuodesta 2016. (Siivola, Häsänen, Jäppinen, Mäkynen, Heikkola, Kujala) YK0045 YLEISKAAVAN MUUTOS KAIVOKSELASSA Joukkoliikennekaupunki Vantaa -työssä linjattiin aluekokonaisuuksia, joiden muuttaminen nykyistä tehokkaampaan käyttöön vahvistaisi kestävään liikkumiseen perustuvaa kaupunkikehitystä. Uuden Jokeri II -runkolinjan varrella sijaitseva Kaivokselan vajaakäyttöinen työpaikka-alue on yksi näistä aluekokonaisuuksista. Aluetta on tarkoitus kehittää runkolinjaan tukeutuvana, kaupunkimaisena alueena. Vantaanjoen virkistysalueet on tarkoitus säilyttää virkistyskäytössä. Luonnos yleiskaavan muuttamiseksi valmistuu vuonna 2016. (Siivola, Mäkynen, Jäppinen, Rajala, Kangas) YK0046 YLEISKAAVAN AJANTASAISUUDEN ARVIOINTI Voimassa olevien yleiskaavojen arviointi käynnistetään ohjelmoinnilla heti alkuvuodesta. Työssä on tarkoitus käydä läpi voimassa olevien yleiskaavojen toteutumisen tilanne ja muutostarpeet. Yhtenä erityiskysymyksenä tarkastellaan yleiskaavan tavoitetta kaupunkirakenteen eheytymisestä. Työssä hyödynnetään aiemmin valmistuneita selvityksiä Joukkoliikennekaupunki Vantaa (2014) ja Vantaan kaupan palveluverkkoselvitys ja -suunnitelma 2040 (2015). Arvioinnin pohjalta tehdään päätös uuden yleiskaavan käynnistämistarpeesta ja ajankohdasta. (Siivola, Mamia, Heikkola, Kangas) TIKKURILAN KIRKON KORTTELI TUOMELAN KOULUTONTTI YK0038 VANTAAN VIHERRAKENNE Viheralueselvityksessä käsitellään viherverkoston kasvupotentiaalia ja jatkuvuutta, viherverkoston tarjoamia virkistysmahdollisuuksia, virkistysalueiden saavutettavuutta ja käyttöpainetta, viljelymaata ja metsiä luonnonvarana sekä luonnon monimuotoisuutta. Kaavoissa varatun viheralueverkoston lisäksi tarkastellaan myös tonttimaan kasvullisten alueiden merkitystä viherrakenteen osana. (Mäkynen) ÖSTERSUNDOM Östersundomin yhteinen yleiskaava (Helsinki, Vantaa, Sipoo) (YK0035). YK0047 LIITO-ORAVASELVITYS MYYRMÄESSÄ, KIVISTÖSSÄ JA YLÄSTÖSSÄ Kaavaa laadittaessa liito-oravien mahdollinen esiintyminen ja kaavan vaikutus niihin on selvitettävä. Tavoitteena on liito-oravien elinpiirien ja kulkuyhteyksin kartoittaminen maankäytön suunnittelun, metsäsuunnittelun, viheralueiden suunnittelun ja -hoidon sekä liito-oravan suojelun yhteensovittamiseksi. Selvitys valmistuu 2016. (Mäkynen) 7 ALUEARKKITEHTI Vesa Karisalo 09 8392 2684 Lassi Tolkki 09 8392 2678 Mari Jaakonaho 09 8392 2230 Jari Jokivuo 09 8392 2993 Noora Koskivaara 09 8392 3608 Mikel Aizpuru 09 8392 2234 C1 HAKKILA 660900 Rusokallio 1. Varastoaluetta laajennetaan ja puistorajauksia muutetaan. Nähtäville kesällä. (Köykkä) C2 KOIVUKYLÄ 002295 Asolanväylä 50. Koivukylän keskustassa liikerakennus puretaan, tilalle rakennetaan asuinkerrostaloja. Myös pysäköinti ratkaistaan uudelleen. Kaavatyö alkaa keväällä. (Tolkki) C3 KOIVUKYLÄ 002291 Leinelän pohjoisosaan asuinkerrostaloja. Kaavatyö alkaa keväällä. (Tolkki) C6 KORSO 00XXXY Korson keskustan suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailun pohjalta YIT:n asuin-/ liikekerrostaloja liikekiinteistöjen tilalle. Kaavatyö alkaa kesällä. (Tolkki) C7 KORSO 002144 Korson torni. Korson keskustan suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailun pohjalta Lujatalo suunnittelee 16-kerroksista asuintaloa. Kaava voimaan keväällä. (Tolkki) C8 LEPPÄKORPI 002289 Leppäkorventie, Lumikkopuisto. Asuntorakenteen laajennus itään. Sisältää myös virkistysalueita ja kaupan paikan. Valmisteluvaiheessa. (Koskivaara, Aizpuru) C9 LEPPÄKORPI 841000 30 pientalotonttia kaupungin maalle Metsolansuon ja Harmaahylkeentien väliin. Nähtäville syksyllä. (Koskivaara) C10 NIKINMÄKI 002246 Äyriäisenkujan kääntöpaikan uudelleen sijoittaminen. Kaavatyö alkaa keväällä. (Hokkanen) C4 HAVUKOSKI 002114 Koivutori. Koivukylän keskustaan valmistellaan kaupungin tonteille kilpailutus liiketiloja ja asuntoja varten. Kaavatyö alkaa syksyllä. (Tolkki) C11 LÄNSIMÄKI 002187 Pallas. Purettavan koulurakennuksen tilalle uutta asuntorakentamista ja yleisten rakennusten korttelialue. Nähtäville keväällä. (Karisalo, Aizpuru) C5 KORSO 002298 Korsotalo ja yksityisen erityisasumisen tontti tehostetusti asuinkerrostaloille. Kaavatyö alkaa keväällä. (Tolkki) C12 LÄNSIMÄKI 002241 Maalinauhantie 6−16, täydennysrakentamista. Nähtäville keväällä. (Köykkä) C13 VAARALA 002239 Lähdepuisto, tutkitaan ajoyhteys ja rakentamistapa rivitalot / kerrostalot. Nähtäville syksyllä. (Aizpuru) C14 VAARALA 930400 Kehä 3− Fazerintie–Länsimäentie rajaamalle alueelle työpaikka- ja teknisen huollon aluetta. Seudullisen virkistysyhteyden rajautuminen selvitetään. Pohjavesialuetta. Kaavatyö alkaa keväällä. (Köykkä) C15 HAKUNILA 002226 Kormuniityn uusi asuinalue ja ratkaisu Hevoshaan koululle. Kaavatyö alkaa keväällä. (Tolkki, Koskivaara, Aizpuru) C16 RAJAKYLÄ 002238 Rimapuisto. Uusi päivittäistavarakaupan paikka. Kioskin säilyttäminen selvitetään. Palstaviljelyalue säilyy. Kaavatyö alkaa syksyllä. (Aizpuru) C20 MATARI 002128 Työpaikkarakennusten alueen muutos asumiselle. Tutkitaan seniorisasuntoja rivitaloihin. Pihkalan talon suojelukysymys ratkaistaan. Kaavatyö alkaa keväällä. (Koskivaara) C21 KORSO, VIERUMÄKI, VALLINOJA 002288 Lehmustontie. Täydennysrakentamista, omakotitaloja, rivitaloja, pienkerrostaloja. Kaavatyö alkaa syksyllä. (Aizpuru) C27 HAKKILA 062400 Vantaan Akselin kaavarunko 2, logistiikan alueen yleissuunnitelma. Valmisteluvaiheessa. (Köykkä) C22 NIKINMÄKI 002206 Senioriasuntoja ja pientaloja Harrikujan ja Nikinmäentien varteen. Työpaikkatontin suojelumerkinnän poisto. Huoltamotontti muuttuu viheralueeksi. Kaavatyö alkaa syksyllä. (Koskivaara) C28 HAKUNILA 091600 Hakunilan keskustan kaavarunko. Hakunilan keskustasuunnitelman ajantasaistus. Keskustan laajennus bussivarikolle ja vanhan keskustan lisä-/täydennysrakentaminen. Valmisteluvaiheessa. (Jokivuo) C23 NIKINMÄKI 002134 Rakennusoikeuden lisäys ja käyttötarkoituksen muutos. Kaavatyö alkaa keväällä. (Jokivuo) C29 KUNINKAANMÄKI, SOTUNKI, ITÄ-HAKKILA, HAKUNILA, OJANKO, NIKINMÄKI, LÄNSISALMI 09140 Kuusijärvi-Sipoonkorpi -selvitys. Metsähallituksessa laaditaan Sipoonkorven kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelmaa. Kansallispuiston kehittäminen halutaan ottaa huomioon myös kansallispuiston ulkopuolella. Valmisteluvaiheessa. (Muukka, Karisalo) C17 ITÄ-HAKKILA 002294 Rukinpyörän puistoalueelle tutkitaan asumisen täydennysrakentamista. Kaavatyö alkaa syksyllä. (Jaakonaho) C24 VAARALA 001737 Kukkarokuja–Vaaralankulma. Yksikerroksisia rivitaloja melutilanteesta johtuen. Kaava voimaan keväällä. (Karisalo) C18 HAKKILA 002095 Metso, katu-aluetta ja korttelialuetta teollisuus- ja varastorakentamiseen. Nähtäville syksyllä. (Jokivuo) C25 KUNINKAANMÄKI 971000 Byända, asuntoalueita ja virkistysalueita. Kaavatyö alkaa keväällä. (Jaakonaho, Karisalo) C19 PÄIVÄKUMPU 750800 Seniorikeskus. Kaavatyö alkaa syksyllä. (Koskivaara) KESKI-VANTAA | KAAVOITUSKATSAUS 2016 KESKI-VANTAAN ASEMAKAAVAYKSIKKÖ ALUEARKKITEHTI Asta Tirkkonen 09 8392 6185 Merja Häsänen 09 8392 2127 Minna Koskinen 09 8392 3440 Saija Lauriala 09 8392 2335 Seppo Niva 09 8392 8044 Carina Ölander 09 839 22478 Anna-Liisa Vanhala 09 8392 2035 B1 PAKKALA 511800 Backaksen kartano. Kaavan tavoitteena on vanhan kartanomiljöön suojeleminen. Alueelle tutkitaan myös asumisen sijoittumista sekä mahdollisuuksia uudenlaisiin toimintoihin, joita olisivat esimerkiksi ravintola- ja matkailupalvelut, koulutus- ja majoitustoiminta, toimistot, päivittäistavarakauppa ja kulttuuritilat. Krakanojan varrelle tulee ulkoilureitti. Nähtäville kesällä. (Häsänen) B2 VEROMIES 002196 Pyhtäänkorventie 8. Alueelle suunnitellaan umpikorttelimaisia asuinkerrostaloja. Pytinoja hyödynnetään vesiaiheena. Kaavassa tutkitaan myös mahdollisuutta hyödyntää uudenlaista pysäköintitaloratkaisua. Päätöskäsittelyyn keväällä. (Ölander) B3 VEROMIES 002204 Perintötie 5. Pääasiassa asuntoja, mutta 8 myös toimisto- ja liiketiloja. Autopaikat sijoittuvat pysäköintitaloihin ja katumaisille pysäköintialueille. Nähtäville kesällä. (Häsänen) B4 VEROMIES 002205 Perintötie 3. Pääasiassa asuntoja, mutta myös toimisto- ja liiketiloja. Autopaikat sijoittuvat pysäköintitaloihin ja katumaisille pysäköintialueille. Nähtäville kesällä. (Häsänen) B5 VEROMIES 002260 Perintötie 4. Osa korttelista muutetaan asuinkäyttöön. Alueen pysäköintija liikkumisjärjestelyt järjestellään uudelleen. Asuinrakentamisen on suunniteltu toteutuvan umpikorttelimaisena asuinkerrostalorakentamisena. Nähtäville syksyllä. (Koskinen) B6 HIEKKAHARJU 002261 Kulleropuisto. Suurin osa alueesta kaavoitetaan asuinkerrostaloille, osalle tutkitaan mahdollisuutta rakentaa asuinpientaloja. Kaavamuutosalue suunnitellaan samaan henkeen Sipulipuiston pohjoispuolella sijaitsevan, toteutusvaiheessa olevan Hiekkaharju 5 -kaavan kanssa. Nähtäville kesällä. (Ölander) B7 HIEKKAHARJU 002286 Hiekkaharjun vesitorni. Nähtäville syksyllä. (Niva, Lauriala) B8 HIEKKAHARJU 002287 Malmimäenpuisto. Kaavatyössä tutkitaan puiston eteläreunan muuttamista erillispientalotonteiksi. Ajoyhteys uusille tonteille johdetaan todennäköisesti Tähtimöntien kautta. Kaavatyö alkaa syksyllä. (Niva, Lauriala) B9 TIKKURILA 002254 Tikkurilan kirkon tontille sijoitetaan seurakunnan tilojen lisäksi asuntoja ja liiketiloja. Tutkittavana on nykyisen kirkon säilyttävä ratkaisu ja vaihtoehtoisesti purkava versio, jossa kirkko saa uudet tilat. Nähtäville kesällä. (Niva) B10 JOKINIEMI 002234 Metla. Alueella sijaitsevat rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti merkittävät rakennukset suojellaan ja muutetaan asuinkäyttöön. Tutkitaan maltillisen uudisrakentamisen mahdollisuuksia. Nähtäville ja päätöskäsittelyyn keväällä. (Koskinen) B11 KOIVUHAKA 002277 Vantaan Energia uusii toimitilojaan. Vapautunut tila kaavoitetaan asuinkortteleiksi. Nähtäville keväällä. (Niva) B12 TAMMISTO 002171 Sähkötie 3-7 (Gigantti ja XXL). Kaavan ajantasaistaminen. Kaava voimaan keväällä. (Tirkkonen) B13 TAMMISTO 002255 Sähkötie 1. Alueen kaava muutetaan vastaamaan alueen nykyistä käyttöä urheilu- ja aktiivipuistona. Parannetaan kävely- ja pyöräily-yhteyksiä. Kaava voimaan keväällä. (Koskinen) B14 PAKKALA 002285 Johdinpuisto. Yksityisessä maanomistuksessa olevaa, rakentamatta jäänyttä puistoaluetta tutkitaan muutettavaksi pientaloasumiseen. Ajoliittymiä alueelle kaavaillaan sekä Johdintieltä että Veromäentieltä. Kaavatyö alkaa keväällä. (Lauriala, Koskinen) C26 KUNINKAANMÄKI 002250 Maanmittarintie. Puistoon rakennettu uima-allas edellyttää tontin laajennusta. Lisäksi Maanmittarintien eteläreunaan täydennysrakentamista yleiskaavan mukaisesti. Kaavatyö alkaa syksyllä. (Koskivaara) ARKKITEHTITOIMISTO K2S OY ITÄ-VANTAAN ASEMAKAAVAYKSIKKÖ LÄNSI-VANTAA | KAAVOITUSKATSAUS 2016 LÄNSI-VANTAAN ASEMAKAAVAYKSIKKÖ ALUEARKKITEHTI Timo Kallaluoto 09 8392 2675 Johanna Rajala 09 8392 2238 Hanna Tiira 09 8392 8786 Mikko Järvi 09 8392 2701 Satu Onnela 09 8392 2478 Anne Olkkola 09 8392 5025 A1 LINNAINEN 100400 Omakotialue, Aisaparintie. Kaavatyö alkaa keväällä. (Olkkola) A2 HÄMEENKYLÄ 002220 Tuomelan koulutontti, Ainontie 44, asumista 3900 k-m2. Nähtäville kesällä. (Kallaluoto) A3 MYYRMÄKI 001925 Myyrmäen keskusta-asuminen ja kivijalkakauppaa, suunnittelu- ja toteutuskilpailun pohjalta. Valmisteluvaiheessa. (Tiira) A4 MYYRMÄKI 002251 Myyrmäen asumiskeskus 15 000 k-m2, Isomyyrin kellaritilat, Ruukkukuja ja Liesikuja. Nähtäville keväällä. (Kallaluoto) A5 HÄMEVAARA 001901 Köysikuja, toimistotilaa, huomioidaan Kehä II:n tiealue ja katu Espooseen, samalla asumista kaupungin maalle. Kaavatyö alkaa keväällä. (Kallaluoto) A6 HÄMEENKYLÄ 002281 Lammasrinne 2, kerrostalo 3 440 k-m2. Kaavatyö alkaa talvella. (Kallaluoto) A7 HÄMEENKYLÄ 121300 Hämeenkylän kartano, Vanhankyläntie 11:n toimistotontti asumiseen 15 680 k-m2, hotellin laajennus ja asemakaavan ajantasaistus. Kaavatyö alkaa keväällä. (Kallaluoto) A8 VAPAALA 002048 Rajatorpan ostoskeskus, pysäköintijärjestelyt, rakennuksen korotus. Kaavatyö alkaa talvella. (Kallaluoto) A9 VAPAALA 002275 Kaavintie 26 ja Vuolutie 9b, omakotitontteja 7 kpl. Nähtäville keväällä. (Kallaluoto) B15 VEROMIES 002258 Huberin hallit. Osa rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti merkittäviksi todetuista Huberin halleista suojellaan. Tutkitaan nykyisen toiminnan ja liikkumisjärjestelyiden uudistamista. Valmisteluvaiheessa. (Koskinen, Lauriala) B19 JOKINIEMI 002262 Gammelkulla. Osaa nykyisin viljelykäytössä olevasta puistoalueesta tutkitaan muutettavaksi asuinkäyttöön. Kaavailtu asuminen olisi toteutuessaan pientalovaltaista. Nähtäville loppuvuodesta 2016. (Koskinen) B16 VEROMIES 002270 Turbiinitie. Katuyhteys Ilmakehältä Tikkurilantielle. Nähtäville ja päätöskäsittelyyn keväällä. (Tirkkonen) B20 VIERTOLA 002174 Pajunotko. Asuinkerrostaloja, joiden katutasoon tulee liiketiloja. Rakennusoikeus kasvaa ja kerrosluku nousee 6−7 kerrokseen. Pysäköinti sijoitetaan pihakannen alle. Kaava voimaan keväällä. (Niva) B17 TIKKURILA 002263 Veturipolku. Päiväkodin uusiminen ja asuntorakentamisen tehostaminen Tikkurilan keskustassa. Kaavatyö alkaa kesällä. (Niva) B18 TIKKURILA 002190 Hotelli Vantaa laajenee etelään päin Tikkurilantien yli. Laajennus kannatetaan pilareilla jokirannasta. Hertaksenpuisto muuttuu osaksi hotellikorttelia. Nähtäville ja päätöskäsittelyyn keväällä. (Niva) B21 RUSKEASANTA 002047 Mistelinsiemen. Yksityisessä maanomistuksessa olevan puistoalueen muuttaminen asuinpientalotonteiksi. Nähtäville ja päätöskäsittelyyn kesällä. (Vanhala) B22 RUSKEASANTA 002292 Kuismatie 104, asuinpientaloja. Kaavatyö alkaa syksyllä. (Tirkkonen) A10 VAPAALA, VARISTO 141100 Luhtitie ja virkistysalue, Vapaalanpuisto. Nähtäville syksyllä. (Kallaluoto) A11 VARISTO 002098 Vihdintien tiealue. Sarkatie 4, Martinkyläntie 67, Skobbaksenkuja. Kaava voimaan keväällä. (Kallaluoto) A12 VARISTO 002189 Ulkoniitty, omakotitontteja, ja Haravakuja 19:n tontin. Kaavatyö alkaa syksyllä. (Olkkola) A13 VARISTO 002273 Varistonmäki, Varistontie 6, omakotitontteja 6 kpl. Kaava voimaan keväällä. (Kallaluoto) A14 MYYRMÄKI 002049 Asuinkerrostaloja, Uomatien pohjois- ja Raappavuorentien länsipuolinen asuinkortteli, Raappavuoret, Luhtitie, Loisketie 10 000 k-m2. Kaavatyö alkaa keväällä. (Tiira) A15 MYYRMÄKI 002156 Asuinkerrostaloja, Uomatien etelä- ja Raappavuorentien länsipuoleiset asuinkorttelit, Lainerinne, Suistokuja, Myyrmäenmetsä 25 000 k-m2. Kaavatyö alkaa keväällä. (Tiira) A22 KAIVOKSELA 001721 Vanha Kaivoksela, asemakaavan ajantasaistaminen ja pysäköinti. Sisältää 001721 Kaivosvoudintie 2 ja 4 pysäköinti, 001867 Kaivokselan koulun ympäristö, 001989 Kaivokselan ostoskeskus. Kaavatyö alkaa keväällä. (Rajala) A23 MARTINLAAKSO 002249 Raiviosuonmäki 1 ja 7, asuinkerrostaloja. Kaava voimaan keväällä. (Rajala) A24 MARTINLAAKSO 002257 Raikukuja 4, Pysäköintitontille asuinkerrostalo. Kaava voimaan keväällä. (Järvi) A25 MARTINLAAKSO 002279 Kivimäentie 8, tontin laajennus ja ajoyhteys. Nähtäville kesällä. (Järvi) A26 VANTAANLAAKSO 002272 Nybackankuja 1, omakotitontteja. Kaava voimaan keväällä. (Kallaluoto) A27 VANTAANLAAKSO 002222 Myllymäen koulun ympäristö. Kaava voimaan keväällä. (Kallaluoto) A28 LUHTAANMÄKI 310200 Luhtaanmäki, Tiepalvelualue ja kauppa. Kaavatyö alkaa keväällä. (Järvi) A29 SEUTULA 330200 Pirttirannan loma-asuntoalue tulva-alueella. Valmisteluvaiheessa. (Kangas, Kallaluoto) A30 KIILA 340700 Lavangon moottoriradan laajennus, teollisuutta ym. Nähtäville keväällä. (Kallaluoto) A31 YLÄSTÖ 402100 Ylästöntien eteläpuolen asuinalue Isonmännyntien molemmin puolin, pientaloasumista, pienkerrostaloja ja ostoskeskus. Kaavatyö alkaa keväällä. (Kallaluoto) A32 YLÄSTÖ 002212 Linkokuja 4 – 6, rakennusoikeuden nosto. Kaava voimaan keväällä. (Kallaluoto) A33 YLÄSTÖ 002213 Ahokuja 6 – 10, tonttien laajennus. Kaava voimaan keväällä. (Järvi) A34 YLÄSTÖ 402500 Pientaloasumista Tolkinkylään Itäpellontien pohjoispuolelle. Kaavatyö alkaa keväällä. (Kallaluoto) A16 MYYRMÄKI 002230 Ojapuisto, asuntorakentamista. Valmisteluvaiheessa. (Kallaluoto) A35 YLÄSTÖ 403400 Ylästönrannan ja Tolkinkylänrannan virkistysalueet, Ruutinkosken luonnonsuojelualue, ulkoilureitti, latu ja ratsastusreitti sekä Jokitien asuinalue. Kaavatyö alkaa keväällä. (Kallaluoto) A36 YLÄSTÖ 403300 Yleiskaavan mukainen Tulkintien ajotunneli Ylästöntielle. Kaavatyö alkaa keväällä. (Järvi) A37 YLÄSTÖ, VIINIKKALA 400700 Voutilan kylä, alueen suojelu ja vähäinen täydennysrakentaminen. Kaavatyö alkaa syksyllä. (Kallaluoto) A38 VIINIKKALA 002268 Tikkurilantie 143-147, maakaupat ym. Kaava voimaan keväällä. (Kallaluoto) A39 VAPAALA 014300 Vapaalan pientaloselvitys ja suunnitteluperiaatteet. Pientaloalueelle tehdään aluekohtainen tarkastelu tiivistämisen ja täydennysrakentamisen mahdollisuuksista ja reunaehdoista. (Onnela) ARKKITEHTITOIMISTO LAATIO OY ITÄ-VANTAA | KAAVOITUSKATSAUS 2016 A17 MYYRMÄKI 002231 Ajopuunpuisto, asuntorakentamista. Kaavatyö alkaa syksyllä. (Kallaluoto) A18 MYYRMÄKI 002243 Kilterinkuja 4 Käyttötarkoitus muutetaan asuinkerrostaloille. Nähtäville keväällä. (Tiira) A19 KAIVOKSELA 001989 Kaivokselan ostoskeskus, asumista ja liiketiloja. Kaavatyö alkaa keväällä. (Rajala) A20 KAIVOKSELA 002072 Laitilankuja 7, tarpeeton katualue liitetään tonttiin. Nähtäville keväällä. (Järvi) A21 KAIVOKSELA 002266 Kaivokselantie 5, asumista noin 35 000 k-m2. Nähtäville keväällä. (Rajala) KIVISTÖ | KAAVOITUSKATSAUS 2016 KIVISTÖN ASEMAKAAVAYKSIKKÖ KAAVOITUSPÄÄLLIKKÖ Lea Varpanen 09 8392 2247 Anna-Riitta Kujala 09 8392 9306 Veli-Pekka Ristimäki 09 8392 2395 Kai Zukale 09 8392 2232 entisen kaavatyön 230700), kauppakeskus ja hyperit, liike-, asuinja palvelutilat, linja-autoterminaali, rautatiealueen leveyden tarkistaminen. Valmisteluvaiheessa. (Ristimäki, Kujala) K3 KIVISTÖ 232000 Tikkurilantien siirto etelään, asumista, työpaikkatontteja. Päätöskäsittelyyn syksyllä. (Varpanen, Kujala, Ristimäki, Zukale) K1 PIISPANKYLÄ 211700 Mestarintien ja Tikkurilantien liittymän siirto. Nähtäville kesällä. (Zukale) K4 KIVISTÖ 002282 Asuntomessualueen tontin muutos. Nähtäville keväällä. (Kujala) K2 KIVISTÖ 230800 Kaupunkikeskus 1: Kehäradan etelä- ja pohjoispuolinen osa Colosseumia, alueet Vt 3:lta Keimolantielle (sisältää K5 KIVISTÖ 231900 Ns. Puu-Kivistö. Asumista Kehäradan ja pääkadun väliselle alueelle, keskustaasuminen 2:n itäpuolelle. Päätöskäsittelyyn keväällä. (Kujala) K6 KIVISTÖ, LAPINKYLÄ 232300 Murto 1, Sinikvartsinkadun jatke Riipiläntielle, asumista Lapinkylän seisakkeen vaikutusalueelle. Päätöskäsittelyyn syksyllä. (Ristimäki) K7 PIISPANKYLÄ 211900 Åbyn entisen elementtitehtaan tontti, teollisuustontin asemakaavan ajantasaistaminen, Vantaanjoen varren virkistysalueiden rajaukset, suojelukysymysten ratkaisu. Nähtäville keväällä. (Zukale) K8 PIISPANKYLÄ 211800 Liikuntakeskus Tikkurilantien eteläpuolelle. Valmisteluvaiheessa. (Kujala) K9 KIVISTÖ 002265 Kivistön eritasoliittymän ramppien väliin bensa-asema. Valmisteluvaiheessa. (Zukale) K13 MYLLYMÄKI 251100 Pääkonttoritontti Vehkalan aseman yhteyteen. Valmisteluvaiheessa. (Ristimäki) K10 KIVISTÖ 232200 Suojelukysymykset, hevosmaneesi, lisärakentaminen. Nähtäville keväällä. (Varpanen) K14 LAPINKYLÄ 021500 Murron yleissuunnitelma, Riipiläntien varteen asumista. Nähtäville keväällä. (Ristimäki) K11 LAPINKYLÄ 240700 Asumista Sinikvartsinkadun eteläpuolelle. Valmisteluvaiheessa. (Varpanen) K12 MYLLYMÄKI 251000 Vehkalan työpaikka-alueet 2. Nähtäville keväällä. (Ristimäki) 9 Perintötien varrelle, Tikkurilan ja Äyritien väliin, rakennetaan neljästä kahdeksaan kerroksisia kerrostalojen umpikortteleita. Näiden kolmen korttelin sisäpihoista tulee suuria ja vehreitä eikä sinne kantaudu liikenteen melua. Sen sijaan katuympäristöstä tulee kaupunkimainen, koska rakennukset asettuvat katujen varsille. Viivasuorasta ja pitkästä Perintötiestä tehdään mielenkiintoisempi vaihtelemalla rakennusten kerroslukua sekä sijoittamalla sen varteen pieniä, vihreitä keitaita: taskupuistoja, huoliteltuja eduspihoja, istutuksia ja ehkäpä myös maantasokerroksen asuntopihoja. Autopaikat sijoittuvat pysäköintitaloihin ja katumaisille pysäköintialueille kortteleiden väliin. Tikkurilantien ja Äyritien varteen tulee liike- ja työtiloja, joiden asiakkaiden autopaikat sijoittuvat katumaisesti rakennetuille pysäköintialueille. Uusien asuinkortteleiden itäpuolelle rakennetaan puistoreitti Rälssipuistosta Tikkurilantielle. Jalankulunreitit ja puistot muodostavat Veromieheen virkistysverkoston, joka yhdistää asuinkorttelit, koulut ja pysäkit. Rälssipuistoon rakennetaan puistokäytäviä sekä Kirkonkylänojan ajoittaista tulvimista tasaava hulevesiallas. Suunnitelmien mukaan alueelle toteutettaisiin noin 1000 asuntoa, joissa asuisi lähes 1600 asukasta. Asemakaavamuutos valmistunee tämän vuoden aikana. Rakentaminen alkaa sen jälkeen pihapiiri kerrallaan Äyritien varrelta. Viimeisenä rakentuu Tikkurilantien varren kortteli. l Pyörällä Pariisin koneeseen L-ARKKITEHDIT Asuntoja ja vehreitä pihoja Veromieheen Vantaan Energialta aluetta asuinkäyttöön Aviapoliksen kaupunkikeskukseen tulee etenkin työpaikkoja, mutta myös 20 000 uutta asukasta. Tulevaisuuden Aviapoliksessa kaikki on kivenheiton päässä. A viapoliksen aseman avajaisia juhlittiin viime heinäkuussa Kehäradan liikenteen käynnistyttyä. Vielä kesällä asemanseutu oli uinuva metsäinen saareke, josta ei olisi pystynyt päättelemään, että parin vuosikymmenen aikana sen ympärille kasvaa 20 000 asukkaan ja kymmenien tuhansien työpaikkojen kaupunkikeskusta. Alueen tulevaisuuskuvan määrittelevä kaavarunkotyö valmistuu kaupunkisuunnittelussa maaliskuun puoliväliin mennessä. Aviapoliksen kaavarunkoalue sijoittuu Lentoaseman ja Jumbon väliselle alueelle Veromieheen, missä paikalliset ja kansainväliset liikennevirrat kohtaavat. Suunnittelualue on suuri, lähes samankokoinen kuin Pakkalan ja Tammiston kaupunginosat yhteensä. Alue sijaitsee pääosin kiitoteiden kainalossa siten, ettei lentomelusta koidu haittaa asumiselle. Tällä hetkellä alueella työskentelee jo lähes 10 000 työntekijää, mutta asukkaita on vielä alle 1000. Viihtyisyyttä puistoilla ja bulevardeilla Seuraavien vuosikymmenten aikana alueen kaupunkirakenne kokee täydellisen muodonmuutoksen teollisuusja varastorakennusten hallitseman ympäristön muuttuessa käveltäväksi korttelikaupungiksi, jossa asuminen ja työpaikat ovat lähellä toisiaan. Tavoitteena on luoda viihtyisä ja kestävä kaupunkiympäristö, jossa urbaanien kortteleiden seassa on vihreitä puistokeitaita ja bulevardeja. Alueen kahden navan, Jumbon ja Aviapoliksen aseman, välille rakentuu erityinen kiinnostavuuden kehä, jonka varrelle sijoittuvat kaupat, koulut, joukkoliikenteen pysäkit, suurimmat puistot ja muut palvelut. Kaupunkikuvallisesti tärkeillä paikoilla vaaditaan myös erityisen laadukasta arkkitehtuuria. Aviapolis on suunniteltu joukkoliikenteen runkolinjojen varaan. Kehäradan ohella alueelle on suunnitteilla kaksi runkolinjaa, joiden vuoroväli on niin tiheä, ettei aikatauluja tarvitse katsoa. Pienipiirteinen korttelirakenne ja lähipalvelut tekevät kävelystä houkuttelevan kulkumuodon. Aluetta tulee halkomaan niin itä−länsi- kuin etelä− pohjois-suuntainen pyöräilyn pääväylä. Harvalla kaupunkilaisella on todellinen mahdollisuus pyöräillä Pariisin koneeseen tai kävellä Stockmannin herkkuun. Aviapoliksessa se onnistuu! l V antaan Energian huolto- ja varikkoalue Koivuhaassa muuttuu asuinkäyttöön. Vantaan Energian toiminta alueella kuitenkin jatkuu: pääkonttori ja pumppaamo säilyvät. Kaava-alueena on Puutarhatien, Apilatien ja Mesikukantien rajaama alue. Etelässä alue rajautuu rakenteilla oleviin kerrostalotontteihin ja Koivuhaan pientaloalueeseen. Peltolantien varteen tulee asuinkerrostaloja. Kadun eteläpuolella rakentaminen noudattaa, Tikkurilantien varren kerrostaloalueen mittakaavaa. Rakennukset ovat enimmäkseen nelikerroksisia, mutta harkitut kohdat korttelipihojen kulmissa ovat korkeampia. Rakentaminen madaltuu Apilatien suuntaan ja talotyyppi muuttuu kaksikerroksisten luhti- tai rivitalojen kautta erillispientaloiksi. Rakentaminen käynnistyy Vantaan Energian toimistorakennuksesta, josta osa puretaan ja korvataan uudella. Se tapahtuu nykyisen asemakaavan pohjalta. Asuinkohteiden rakentaminen käynnistyy aikaisintaan kaavan saatua lainvoiman. Kaava tulee nähtäville kevään 2016 aikana. Asumiseen osoitetaan kerrosalaa 31 620 k-m2 ja toimitilarakennuksille 6000 k-m2. Kaava-alueelle tulee noin 600 asuntoa. l SEPPO NIVA KORSON KESKUSTA UUDISTUU V uonna 2014 järjestettiin Korson keskustan suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailu. Kilpailun palkintoina kaupunki lupasi voittaneille ehdotuksille oikeuden ostaa kaupungin tontteja. Kilpailun pohjalta ensimmäinen asemakaavamuutos on ollut nähtävillä. Kyseessä on Lumon pohjoispuolinen alue. Lujatalo rakentaisi sinne 16-kerroksisen asuintalon. Pysäköinti sijoittuisi Urpiaisentien toisella puolella sijaitsevaan pysäköintitaloon. Rakentaminen saattaa alkaa vuonna 2016. Seuraava asemakaavamuutos tehdään keskustan länsireunalle Korsotalon tontille. Samalla muutetaan kaavaa Korsontien toisella puolella yksityisen omistamalla tontilla osoitteessa Korsontie 9. Molemmille tonteille on suunnitteilla 8-kerroksisia asuintaloja. Tämä kaava saataneen nähtäville syksyyn 2016 mennessä. Pysäköinti sijoittuu osittain maan pinnalle ja osittain maan alle. Lujatalo on rakentajana. Myös Korson keskeisimmän osan suunnittelu YIT:n kanssa on edennyt. Alueelle sijoittuisi 8-kerroksisia asuintaloja, joiden kivijaloissa ja välialueilla olisi liiketiloja. Uusi bussiterminaali sijoittuisi vanhan aseman eteläpuolelle. Tämä edellyttää Urpiaisentien oikaisemista. Alueen kaavamuutos on tarkoitus tuoda nähtäville vuoden 2016 lopulla. Tämän alueen pysäköintiä varten rakennettaisiin pysäköintitalo Urpiaisentien varrelle S-Marketin pohjoispuolelle. Alueen toteuttaminen tapahtuisi vaiheittain, koska kaupunki omistaa vain osan alueen kiinteistöistä. l LASSI TOLKKI TARJA LAINE HIEKKAHARJUUN UUSI VESITORNI O sa Hiekkaharjun Malmimäestä kaavoitetaan HSY:n tekemän hankesuunnitelman perusteella uudelle vesitornille. Sijainti Malmimäellä vanhan tornin vieressä on paras mahdollinen, sillä vesihuollon runkoverkosto on jo valmiina. Uusi torni turvaa Itä-Vantaan vedenjakelun alueen asukasmäärän kasvaessa. Vanha Hiekkaharjun vesitorni Talvikkitien toisella puolella puretaan uuden valmistuttua. Malmimäenpuisto säilyy lähivirkistysalueena tornin ja sen varoalueiden vaatimaa tilaa lukuun ottamatta. Torni on kaupunkikuvassa näkyvä maamerkki ja suunnittelussa huomioidaan sen maisemalliset arvot. Vesitornin ja sille johtavan huoltotien sijainti tarkentuu kaavoitusprosessin aikana. Tornin julkisivu- ja valaistussuunnitelmat ovat vielä alustavia. Arkkitehtuurista järjestetään erillinen ideakilpailu. Asemakaavaehdotus on nähtävillä 30 vuorokauden ajan arviolta elo-syyskuussa 2016. Kaavasta tulee lainvoimainen vuodenvaihteeseen mennessä ja rakentaminen alkaa keväällä 2017. Tornin on tarkoitus valmistua keväällä 2018. l SAIJA LAURIALA Lisätietoja: hsy.fi > asiantuntijalle > vesihuolto > vesitornit > hiekkaharjun vesitorni vantaa.fi > ajankohtaiset kaavat 10 INNOVARCH OY MERJA HÄSÄNEN Myyrmäkeen omaleimainen keskusta M yyrmäen keskustasta järjestettiin suunnittelu- ja toteutuskilpailu, jonka voitti Rakennusosakeyhtiö Hartelan, VVO-yhtymä Oyj:n ja Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiön (Hoas) muodostama työryhmä. Arkkitehtitoimistona oli Innovarch Oy. Ryhmä osallistui kilpailuun kahdella ehdotuksella, joissa molemmissa kaupunkirakenne, rakennusten sijoittelu, katutason liiketilat ja julkinen ulkotila muodostavat korkeatasoisen ja toimivan kaupunkikeskuksen ja luovat Myyrmäen keskustalle tunnistettavan ja omaleimaisen ilmeen. Ehdotukset sisältävät asuntorakentamista noin 35 000 kerrosneliömetriä, mikä tarkoittaa noin 450 asuntoa. Korkeimmillaan rakennukset voivat kohota 16-kerroksisiksi. Lisäksi katutasoon sijoittuu liiketiloja 3 000 kerrosneliötä. Keskustan suunnittelu jatkuu voittajien kanssa. l TIMO KALLALUOTO 11 PEKKA TURTIAINEN ANNA-LEENA PYYKÖNEN Kuusijärvi on portti Sipoonkorpeen on haettu poikkeamisluvilla lisärakennusoikeutta. – Nyt katsotaan tasapuolisesti kaupungin kehittämisen kannalta, mihin rakennustehokkuus voisi nousta ja laaditaan yhteiset linjaukset. Suunnitteluperiaatteita laadittaessa pyrimme myös ylläpitämään alueiden omia arvoja ja lisäämään viihtyisyyttä, Hyövälti sanoo. Täydennysrakentamisen selvitystyö on alkanut Vapaalasta, jossa asukkaita on otettu mukaan suunnitteluun mahdollisimman paljon. – Kun kyseessä on valmis asuinalue, on todella tärkeää ottaa asukkaat mukaan työhön. Hehän tietävät parhaiten, mikä alueilla on hyvää ja mikä kaipaa kehittämistä. Vanhan Porvoontien ylittävä yhteyssilta, parkkipaikkojen laajennus ja ulkoilureittien linjaaminen ovat alkusointuja Kuusijärven uudistukselle. K uusijärven kehittämissuunnitelmassa visioidaan alueen tulevaisuutta ja sen peruspalvelujen parantamista. Suunnitteilla on muun muassa silta Vanhan Porvoontien yli. Sillan rakentamiseen on varattu 1,7 miljoonaa euroa vuonna 2018. – On valtavan hienoa, että kaupungin kyljessä on suuri suojeltu luontoalue. Nyt haluaisimme saada Sipoonkorven paremmin ihmisten ulottuville, toteaa maisema-arkkitehti Laura Muukka. Sillasta tulee taiteellinen ja maamerkkimäinen. Reittiyhteys kansallispuistoon paranee ja latuverkostoa tulee lisää. Ulkoilureittiyhteys mahdollistaa kansallispuiston porttina toimimisen uudella tavalla. Kehittämissuunnitelman mukaan vuonna 2020 myös Hakunilan urheilupuistosta pääsee viitoitettuja reittejä pitkin kansallispuistoon. Ulkoilureittien linjaaminen ja rakentaminen helpottuu muutenkin jatkossa, sillä kaupunki hankki viime vuonna Kuusijärven ympäristöstä metsäalueita. Tontin jakaminen alkaa asemakaavan tarkastelulla Koti voi löytää paikkansa lohkotulta tontilta WSP ANNA-LEENA PYYKÖNEN Havainnekuva Vanhan Porvoontien yli suunnitellusta sillasta, joka parantaa yhteyksiä Kuusijärveltä Sipoonkorpeen. 12 Olli Enteen minitalon pohja-ala vie vähemmän tilaa kuin kahden auton autotalli. PIENI OMAKOTITALO MAHTUU MONENLAISELLE TONTILLE Olli Enne uskoo, että omakotitalo sopii pienillekin kotitalouksille. kaikessa mentäisi halvimman kautta, kustannukset pysyvät kohtuullisina. Mallitalon hinnaksi muodostui lopulta 125 000 euroa. A Hyvä vaihtoehto nuorille alto-yliopistossa arkkitehtuuria opiskeleva Olli Enne havahtui kandidaatintyössään siihen, että pääkaupunkiseudulta löytyy kolme miljoonaa neliömetriä käyttämätöntä rakennusoikeutta. Enne alkoi pohtia täydennysrakentamisen mahdollisuuksia ja lähti diplomityönään kehittämään pientä omakotitaloa, jonka voisi rakentaa myös kapealle tai muuten hankalan muotoiselle tontille. Yksiö puutarhassa -projektin mallikappale valmistui Korsoon noin vuosi sitten ja on nyt Enteen oma koti. Parhaillaan Enne rakentaa minitalonsa viereen toista pikkukotia, jonka uusi omistaja päässee muuttamaan vappuna. Kun talo laitettiin myyntiin, se kävi kaupaksi kolmessa päivässä. Myös Ruskeasantaan on tulossa keväällä kaksi Yksiö puutarhassa -konseptin taloa. – Pienille omakotitaloille on selvää kysyntää, Enne toteaa. Enne listaa minitalojen etuja: paitsi että ne soveltuvat useammille tonteille kuin suuret omakotitalot, rakentaminen on myös nopeampaa, ja vaikkei Korsolaisesta pientaloalueesta tuli espoolaistaustaisen Enteen uusi koti muun muassa edullisen maan hinnan, hyvien yhteyksien ja viehättävän ympäristön vuoksi. – Alueella oli myös ihanan vapaa kaava, jossa ei ollut juuri mitään sääntöjä. Enne haluaa haastaa ajatuksen, että omakotitaloalueet ovat yli neljäkymppisten asuinalueita. – Omakotitalo on edelleen Suomen halutuin asumismuoto. Miksei olisi niin, että kaikenikäiset voisivat asua omassa talossa? Enne uskoo, että pienet omakotitalot voisivat olla Vantaalle hyvä keino erottua muista pääkaupunkiseudun kunnista. Hän toteaa, että alueella on kova kilpailu veronmaksajista ja kaupunkien täytyy profiloitua. Minitalot voisivat houkutella etenkin korkeakoulutettuja nuoria. Täydennysrakentaminen ei myöskään tarkoita, että alueiden vehreys katoaa. – Minullakin on puolentoista metrin päässä talosta puu, joka on elänyt siinä viitisenkymmentä vuotta. l ANNA-LEENA PYYKÖNEN T Vantaa on vilkas kauppakaupunki CEDERQVIST & JÄNTTI ARKKITEHDIT OY Katso video: vantaakanava.fi Parkkipaikkojen määrä kasvaa Ensimmäinen parannus Kuusijärven olemassa oleviin palveluihin ovat kuitenkin kauan kaivatut lisäparkkipaikat. Nykyinen pysäköintialue laajenee kevään tai syksyn aikana noin 200-paikkaiseksi. Tällä hetkellä alueella on 125 autopaikkaa. Kesäksi Kuusijärven ja Tikkurilan välille on suunniteltu uutta bussilinjaa. 712A kulkee Tikkurilasta suoraan Kuusijärveä lähimmälle pysäkille, joka on linjan päätepysäkki. Linjan on suunniteltu liikennöivän kerran tunnissa. Kuusijärvellä kävijät pääsevät mahdollisesti jo ensi kesänä nauttimaan myös elämyksistä kiipeilypuistossa. Tulevina vuosina Kuusijärven palvelurakennetta halutaan monipuolistaa, ja alueen ympärivuotista käyttöä pyritään lisäämään. Aluetta kehitetään kestävän kehityksen periaatteilla. Vantaan kaupunki on ideoinut Kuusijärven kehittämissuunnitelmaa yleisön kanssa ja sen luonnos on esitelty helmikuussa. Valmis kehittämissuunnitelma julkistetaan loppukeväästä. l Kiinteistöinsinööri Riikka Pirinen kertoo, että tonttinsa jakamista pohtivien kannattaa soittaa kaupungin mittausosastolle. Yhdessä asemakaavaa katsomalla selvitetään, millaiset puitteet täydennysrakentamiselle ja tontin jakamiselle on. Jos rakentamisoikeutta on jäljellä riittävästi, voidaan miettiä tonttien tulevaa muotoa. Virallinen prosessi lähtee liikkeelle tonttijako- ja lohkomishakemuksen Täydennysrakentaminen rakennetta. Vaihteleva ja riittävä asu- Samalla kun tarkastellaan alueiden jättämisellä. Tonttijako toimii suunnikaspohja puolestaan ylläpitää jouk- nykytilaa, selvitetään myös täydennys- telmana tulevasta lohkomisesta. Kun lisää pientalojen saatavuutta se tulee lainvoimaiseksi, tontin voi koliikennettä sekä päiväkotien ja rakentamisen mahdollisuuksia. ja edistää alueiden palveluja. koulujen toimintaa. lohkoa ja uudet tonttien rajat virallisVantaa suunnittelee jatkossa kastaa. l Poikkeamislupia äydennysrakentamisella on vavansa myös tiivistämällä ja kehitANNA-LEENA PYYKÖNEN monia etuja. Pientaloalueita tii- tämällä jo olemassa olevia pienta- on haettu paljon vistämällä asuntomarkkinat loalueita. Kaupunki on aloittanut Pientalokoordinaattori Maria Hyöavautuvat entistä useammalle, mikä kehittämishankkeen, jonka aikana välti kertoo, että rakennusoikeuden osaltaan monipuolistaa alueiden ikä- kartoitetaan noin 70 pientaloaluetta. vähäisyyden vuoksi monilta alueilta Vantaalle suunnitellaan ja rakennetaan uusia liiketiloja jatkuvasti. V Kivistön kaupunkikeskuksen tavoitellaan avautuvan vuonna 2018. antaan kauppojen myynti on huomattavasti suurempaa kuin vantaalaisten ostovoima, mikä kertoo kaupallisesta vetovoimasta. Tikkurilan Dixin asemakeskusta laajennetaan parhaillaan ja Kivistöön rakennettavasta kaupunkikeskuksesta tulee houkutteleva kaupan keskittymä. Vantaan kaupan palveluverkko tarjoaa hyvät lähipalvelut kassin kantaman päässä kodista. Keskimääräinen kävelymatka lähimpään kauppaan on runsaat 700 metriä, tosin alueellisia eroja on paljon. Myös kauppojen määrässä ja koossa esiintyy alueellista vaihtelua. Aviapoliksen ja Myyrmäen suuralueet tarjoavat eniten myymälöitä ja suurimmat valikoimat, Kivistö ja Hakunila puolestaan kaipaavat eniten uusia liiketiloja. Verkkokauppa on lisääntynyt ja kuluttajien rahapussista käydään kovaa kilpailua erityisesti päivittäistavarakaupassa. Vantaan kauppayritykset seuraavat muutosta ja etsivät jatkuvasti uusia keinoja palvellakseen asiakasta paremmin. Uusia myymälöitä radan varteen Kaupunki päivitti kaupan maankäytöllisen kehittämisen ja ohjaamisen periaatteet. Viime syksynä valmistunut kaupan palveluverkkoselvitys ja -suunnitelma 2040 tehtiin yhteistyössä kaupan toimijoiden kanssa. Vantaan väestönkasvu ja tasainen ostovoiman lisääntyminen mahdollistavat lukuisia uusia kauppapaikkoja. Erityisesti Kehäradan asemanseudut tarjoavat erinomaisia paikkoja. Selvitys osoittaa suuntaviivat Vantaan kaupan maankäytölliselle kehittämiselle ja sitä hyödynnetään jatkosuunnittelun pohjana kaavoittamisessa. l JONI HEIKKOLA 13