Talousarvio 2017, taloussuunnitelma 2017-2020

Comments

Transcription

Talousarvio 2017, taloussuunnitelma 2017-2020
1165/02.02.00.01/2016
TALOUSARVIO VUODELLE 2017
TALOUSSUUNNITELMA
VUOSILLE 2017-2020
INVESTOINTISUUNNITELMA
VUOSILLE 2017-2021
|
Salon kaupunki
|
Tehdaskatu 2, 24100 SALO
|
PL 77, 24101 SALO
|
www.salo.fi
|
[email protected]
|
Y-tunnus: 0139533-1
|
1
Kaupunginjohtajan katsaus ................................................................................................... 2
Kaupunginvaltuuston tuloskortit 2017–2020 .......................................................................... 6
Elinvoima ja työpaikat ........................................................................................................... 6
Uudistuvat palvelut ja kuntalaisten hyvinvointi .......................................................................... 6
Vakavarainen talous .............................................................................................................. 7
Johtaminen ja osaava henkilöstö ............................................................................................. 7
Yleisperustelut ...................................................................................................................... 9
Talousarvion sitovuus .......................................................................................................... 13
Henkilöstösuunnitelma ........................................................................................................ 16
Henkilöstösuunnitelman 2017–2020 perustelut.................................................................... 22
Kaupunginhallituksen tuloskortti ......................................................................................... 33
Elinvoima ja työpaikat ......................................................................................................... 33
Uudistuvat palvelut ja kuntalaisten hyvinvointi ........................................................................ 37
Vakavarainen talous ............................................................................................................ 40
Johtaminen ja osaava henkilöstö ........................................................................................... 44
Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, toiminnan painopistealueet ja perustelut ............... 51
Tarkastustoimi ................................................................................................................... 51
Keskusvaalilautakunta ......................................................................................................... 52
Kaupunginvaltuusto ............................................................................................................ 52
Konsernipalvelut................................................................................................................. 53
Hallintopalvelut............................................................................................................... 53
Henkilöstö- ja talouspalvelut ............................................................................................. 54
Kehittämis-, elinkeino- ja työllisyyspalvelut ......................................................................... 56
Hyvinvointipalvelut ............................................................................................................. 64
Hyvinvointipalveluiden toimintastrategia 2017–2020 ............................................................. 69
Terveyspalvelut .............................................................................................................. 69
Vanhuspalvelut ............................................................................................................... 72
Sosiaalityön palvelut........................................................................................................ 75
Lasten ja nuorten palvelut ................................................................................................ 87
Vapaa-ajan palvelut......................................................................................................... 97
Kaupunkikehityspalvelut .....................................................................................................109
Kaupunkikehityspalveluiden toimintastrategia 2017–2020 .....................................................117
Tekniset palvelut............................................................................................................117
Maankäyttöpalvelut ........................................................................................................121
Rakennus- ja ympäristövalvonta ..........................................................................................127
Liikelaitos Salon Vesi ..........................................................................................................130
Tuloslaskelma perusteluineen ja verorahoitus .................................................................... 133
Investointisuunnitelma 2017–2021 ................................................................................... 137
Investointisuunnitelman 2017–2021 perustelut ................................................................. 144
Rahoituslaskelma perusteluineen....................................................................................... 156
Liitteet .............................................................................................................................. 158
Kokonaismenot ja -tulot......................................................................................................158
Vesihuoltolaitoksen tulos- ja rahoituslaskelma ........................................................................165
Talousohje........................................................................................................................167
Sisäisen laskutuksen periaatteet ..........................................................................................172
Tyhjänä tai vajaakäytössä olevat kiinteistöt............................................................................174
Hankintojen vuosisuunnitelma 2017......................................................................................175
Yhdistysten avustaminen ....................................................................................................176
2
Kaupunginjohtajan katsaus
Vuoden 2017 talousarvion valmisteluun liittyy olennaisesti valmistautuminen tulevaisuuden
suuriin uudistuksiin ja talousarviota voikin hyvällä syyllä luonnehtia siirtymäkauden ensimmäiseksi talousarvioksi. Uuden kuntalain mukaan valtuustokaudet alkavat ensi vuodesta
lähtien kesäkuun alussa ja meneillään oleva sote- ja maakuntauudistus astuu voimaan
1.1.2019 eli tulevat päättäjät ovat mukana uudistuksen valmistelussa sekä toimeenpanossa
koko seuraavan valtuustokauden ajan.
Sote- ja maakuntauudistus koskettaa jollakin tavalla jokaista kaupunkilaista ja kaupungin
työntekijää. Kuluvan vuoden aikana aloitimme Salo2021-hankekokonaisuuden, jonka alle
koottiin keskeiset uuteen kuntaan valmistautumiseen liittyvät toimenpiteet. Toimenpiteisiin
kuuluvat muun muassa elinvoiman kehittäminen, johtamisjärjestelmän, luottamushenkilöja henkilöstöorganisaation sekä strategiatyön linjaukset. Vuosiluku 2021 tulee ajankohdasta, jolloin ensimmäinen kokonaan uudessa kunnassa toimiva valtuusto aloittaa kautensa.
Elinvoima ja työpaikat
Elinkeinoelämän rakennemuutos on kestänyt Salossa usean vuoden ajan ja siihen liittyvät
toimenpiteet ovat keskeisiä myös vuonna 2017. Suurin haasteemme edelleen on saada
kaupunkiin uusia työpaikkoja ja yrityksiä.
Saloon kertynyttä huippuosaamista ja monipuolisia toimitiloja laitteineen halutaan hyödyntää kaupungin elinvoiman kehittämisessä. Jotta osaaminen ja osaajat, tutkimus ja koulutus, tilat ja laitteet sekä palvelut kohtaisivat mahdollisimman hedelmällisesti, valmistaudutaan talousarviossa perustamaan yhdessä yksityisen sektorin toimijoiden kanssa teolliseen
internetin ja digitaalisen liiketoiminnan kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettu osaamiskeskittymä.
Rakennemuutoksen seurauksena yrittäjiksi ryhtyneiden startup-yrityksistä ensimmäiset alkavat olla siinä kehitysvaiheessa, että vuoden 2017 aikana nähtäneen ensimmäisiä merkittäviä tuloksia sillä saralla. Teijon kansallispuisto puolestaan kiinnostaa matkailijoita ja matkailualan toimijoita sekä avaa tätä kautta uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Hyperloopteknologia mullistaa toteutuessaan liikkumisen ja maankäytön totaalisesti. Kaupungin ennakkoluuloton suhtautuminen tämänkin uuden teknologian kokeilemiseen on herättänyt
kansainvälistä kiinnostusta ja talousarvio mahdollistaa tarkemman selvitystyön.
Työvoimapalvelujen toimivuus on yksi tulevaisuuden kunnan keskeinen elinvoimatekijä.
Sote-ja maakuntauudistuksen myötä TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkisiksi kasvupalveluiksi. Kunnat voinevat olla mukana niiden tuottamisessa vain omistamiensa tai varta
vasten tähän tarkoitukseen perustamiensa yhtiöiden kautta. Jos haluamme tulevaisuudessa
saada aikaan nykyisiä tuloksia, vaaditaan vahvaa verkostoitumista ja tiivistä yhteistyötä
niin maakunnallisella kuin valtakunnallisellakin tasolla sekä selkeää käsitystä siitä, mitkä
ovat Salon keskeiset vaatimukset kasvupalveluille.
Tulevaisuutta silmällä pitäen ensi vuonna kaupungin työllisyyspalveluja yhdistetään ja haetaan entistä toimivampaa tapaa vastata työllisyyden haasteisiin. Palkkatukityöllistämistä
niin kaupungille kuin edelleen sijoituksena yrityksiin jatketaan.
Uudistuvat palvelut ja hyvinvoiva kuntalainen
Salo on aktiivisesti mukana sote-uudistuksen maakuntatason esivalmisteluissa. Prosessi
tulee vaatimaan monilta keskeisiltä viranhaltijoilta merkittävän työpanoksen vuoden 2017
aikana.
Osana sote-uudistukseen valmistautumista toteutetaan merkittävä rakennemuutos luopumalla Perniön vuodeosastosta ja uusiokäyttämällä Salon sairaalasta vapautuneet synnytysosaston toimitilat. Valmistautumiseen liittyy myös Halikon sairaalassa tehtävä osastojärjestely. Muutos vastaa palvelukysynnän muuttuneisiin tarpeisiin ja Perniöstä vapautuvat tilat
saadaan pienin kustannuksin muutettua vanhuspalveluiden käyttöön. Muutosten toteuttaminen näkyy merkittävinä henkilöstöjärjestelyinä, mutta tulee pidemmällä aikavälillä leikkaamaan käyttökustannuksia.
3
Uuden opetussuunnitelman mukainen opiskelu ja sitä kautta tulevaisuuden työtehtäviin
valmentautuminen edellyttää monenlaisia valmiuksia niin oppilailta, opettajilta, välineiltä
kuin opetustiloiltakin. Salossa tämän digiloikan tueksi ollaan aloittamassa Oppiva Salo kehittämisohjelmaa.
Ravitsemis- ja puhtaanapitopalvelujen järjestämistapaa on selvitetty vuoden 2016 aikana.
Työssä on todettu, että tuleva sote-uudistus, kaupungin vähenevä lapsimäärä, kunnan toimintaa markkinoilla säätelevä lainsäädäntö ja kaupungin strategiset linjaukset asettavat
suuria haasteita palvelujen jatkamiselle kaupungin omana toimintana. Kaupunginjohtaja
esittääkin, että jatketaan selvitystyötä ravitsemis- ja puhtaanapitopalvelujen tulevasta järjestämistavasta.
Paljon keskustelua herättänyt elektroniikkamuseo valmistautuu maamme 100-vuotisjuhlavuoteen muutostuulien alla. Jatkossa museon näyttelytoiminta tuo esiin erityisesti Salon
elektroniikkateollisuuden kehityskaarta ja sen saavutuksia. Jatkumona eletylle aikakaudelle
museoon toteutetaan show room, joka esittelee tätä päivää ja tulevaisuutta sekä salolaisen
teollisuuden tuotteita ja innovaatioita.
Lean-hankkeessa viedään toimintaa eteenpäin monella rintamalla; tehdään konsulttivetoisia isompia hankkeita sekä pienempiä työyhteisön kehittämishankkeita. Samalla viestitään
hankkeen etenemisestä vahvasti ja järjestetään koulutuksia aiheesta.
Johtaminen ja osaava henkilöstö
Kaupungin johtamisjärjestelmää on jo tarkasteltu ja tarkastellaan edelleen Salo2021-muutoshankkeen puitteissa. Päätökset muun muassa lautakuntien määristä, konsernijaoston
perustamisesta ja toimielinten jäsenmääristä on jo tehty ja muutokset tulevat voimaan
seuraavan valtuustokauden alussa. Samaan aikaan voimaan tulevaa hallintosääntöä ja
uutta henkilöstöorganisaatiota valmistellaan parhaillaan.
Uusien henkilöstö- ja taloushallinnon ohjelmistojen avulla sekä eri järjestelmistä peräisin
olevan tiedon yhdistämisellä johdon raportointiohjelmassa saadaan tiedon taso ja tietoisuus
kaupungin tilasta ajantasaisemmaksi ja havainnollisemmaksi. Tämä puolestaan helpottaa
niin arjen johtamista, päätöksentekoa kuin strategiatyötäkin.
Esimiesten valmennusohjelman toteutusta jatketaan ja esimiesten arviointijärjestelmä otetaan käyttöön. Säännönmukaisella henkilöstökyselyllä selvitetään työhyvinvointia ja henkilökunnan jaksamista. Sote-uudistus tarkoittaa myös laajoja henkilöstöä koskevia muutoksia, jotka luonnollisesti aiheuttavat epävarmuutta.
Vuoden 2016 aikana vakinaisen henkilöstön määrä laski pysyvästi alle 3.000 ja määrä jatkaa laskua pääosin luonnollisen poistuman myötä.
Vakavarainen talous
Talous ei tule olemaan tavoitteen mukaisesti tasapainossa vuonna 2017. Joudumme edelleen hakemaan katetta taseesta. Valtuuston hyväksymän sopeuttamisohjelman leikkaukset
on otettu huomioon talousarvioesityksessä, mutta ohjelman asettamiin taloudellisiin tavoitteisiin ei päästy.
Talousarvion toimintatuotot ovat 93,0 milj. euroa eli vuoden 2016 tasolla ja toimintakulut
376,4 milj. euroa eli kasvua on 1,4 %. Vuosikate on 6,8 milj. euroa ja poistot 15,3 milj. euroa. Tilikauden alijäämäksi muodostuu -7,9 milj. euroa. Kaupungin tase 31.12.2015 on
noin 15 milj. euroa ylijäämäinen, ja kun kuluvan vuoden tulosennuste on lähellä nollaa, on
tase pysymässä edelleen ylijäämäisenä. Konsernitaseesta mitattavat niin sanotut kriisikuntamittarit eivät tämän talousarvioesityksen johdosta täyty.
Vuodesta 2017 ei selvitä ilman veronkorouksia. Maan hallituksen budjettiesityksessä vuodelle 2017 korotetaan yleisen ja vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosenttien alarajoja. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä yleistä kiinteistöveroprosenttia esitetään
nostettavaksi 0,90 prosentista 0,93 prosenttiin ja muun kuin vakituisen asunnon prosenttia
1,15 prosentista 1,30 prosenttiin. Näiden korotusten yhteisvaikutus on noin 0,5 milj. euroa.
4
Kunnallisveron ja yhteisöveron kertymäarviot on tehty ottaen huomioon väestömuutokset
ja edelleen jatkuva korkea työttömyys. Tosin arvioihin liittyy toiveikkuutta siitä, että viimeiset vuodet vallalla ollut kehityssuunta pysähtyy ja kääntyy nousuun.
Taloussuunnitelmavuodet 2019 - 2020 on laadittu tämän hetken tietämyksen pohjalta. Mm.
kunnallisverojen osalta on linjattu, että kaikkien kuntien prosenttia tullaan laskemaan -12,3
prosenttia vuoden 2018 prosentista. Luvut ovat suuntaa antavia.
Investointisuunnitelma päätyy 15,4 milj. euroon, joka on selvästi edellisiä vuosia suurempi.
Yli miljoonan euron hankkeita ovat Perniön varhaiskasvatuksen tilaratkaisut (2,5 milj.) ja
Metsäjaanun teollisuusalueen kunnallistekniikka (1,8 milj.). Urheilupuiston saneerauksen
loppuun saattamiseen ja siihen liittyvään huoltorakennuksen rakentamiseen on varattu yhteensä 1,33 milj. euroa. Investoinnit liittyvät suurelta osalta jo meneillään oleviin hankkeisiin. Tavoitteena on kaupunkirakenteen kehittäminen ja kiinteistöjen kunnon ylläpitäminen
sekä tulevan kasvun mahdollistaminen.
Investointien omarahoitus jää 44,1 prosenttiin. Kaupunki ei silti ole velkaantumassa merkittävästi edellisiin vuosiin verrattuna. Kuluvan vuoden lopussa pitkäaikainen laina alittaa
100 milj. euroa. Johtuen vuoden 2016 ennakoitua paremmasta verotulokertymästä vuosikate riittää investointien rahoitukseen ja uutta velkaa ei juurikaan oteta. Talousarviossa
nettolainanotto on 8,4 milj. euroa. Vuoden 2017 lopussa asukaskohtainen lainamäärä on
2.075 euroa, joka on selvästi alle maan keskiarvon.
Investoinnit kaupungin karttapalvelussa: Investoinnit v2017-2021
Antti Rantakokko
Kaupunginjohtaja
5
Salon kaupungin perustehtävä
Kuntapalvelujen järjestäminen asukkaille niin, että Salossa on hyvä elää, asua ja yrittää
Arvot
Asiakaslähtöisyys, Rohkeus, Vastuullisuus, Oikeudenmukaisuus
Elinvoima ja työpaikat
•
•
•
•
Luo edellytyksiä uusille työpaikoille
Vahvistaa ja monipuolistaa salolaista osaamista
Toimii vahvana kumppanina yrityksille ja muille
toimijoille
Viestii ja markkinoi rohkeasti Saloa
Uudistuvat palvelut ja hyvinvoiva kuntalainen
•
•
•
Uudistaa ennakkoluulottomasti palveluja ja
palveluverkkoja
Edistää palveluratkaisuilla kuntalaisten hyvinvointia ja omatoimisuutta sekä alueen vetovoimaa
Edistää kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksia
Visio 2025
Salo on monipuolisen elinkeinoelämän sekä älykkään teknologian osaamisen kaupunki, joka toimii tehokkaasti ihmisen ja ympäristön parhaaksi
Vakavarainen talous
Johtaminen ja osaava henkilöstö
•
•
•
•
Tasapainottaa vastuullisesti talouttaan
Edistää kustannustehokkuutta ja tuottavuutta
Uudistaa toimintaansa ennakoimalla ja tiedolla
•
•
Varmistaa strategisen ja ennakoivan johtamisen sekä päätöksenteon
Mahdollistaa innostavan ja vaikuttavan esimiestyöskentelyn
Tukee ja kannustaa henkilöstön osaamista ja
hyvinvointia
Kuntalain 110 §:n mukaan talousarvio ja –suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja –suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet.
Kaupungin valtuusto on hyväksynyt Salon kaupungin perustehtävän, arvot ja vision sekä strategiset tavoitteet vuosille 2017-2020. Tavoitteet sitovat koko kuntakonsernia. Kaupunginhallitus lähettää kaupunginvaltuuston hyväksymät strategiset tavoitteet konserniyhteisöille sitovasti noudatettavaksi.
6
Kaupunginvaltuuston tuloskortit 2017–2020
Elinvoima ja työpaikat
Strateginen päämäärä
Tavoite ja mittari
Vastuutaho
1. Luo edellytyksiä uusille työpaikoille
1.1. Osaamiskeskittymähankkeen toteutta- Kaupunginhallitus
minen (Salo IoT)
1.2. Työllisyystilanne paranee / Kuukausiluvut edellisvuotta paremmat
Kaupunginhallitus
1.3. Kehittyvät kunnan vastuulla olevat
työvoima- ja yrityspalvelut / kokeiluhankkeen toteutuminen
Kaupunginhallitus
1.4. Työpaikkaomavaraisuus kasvaa / Ver- Kaupunginhallitus
tailu edellisvuoteen
2. Vahvistaa ja monipuolistaa salolaista
osaamista
1.5. Mahdollistava infra / Tontteja 2 v.
tarve, kaava 5 v. tarve, raakamaata 10 v.
tarve, seuranta vuositasolla
Kaupunginhallitus
2.1. Työvoiman osaaminen vastaa yritysten tarpeita / Arviointi ja palaute
Kaupunginhallitus
2.2. Korkeakoulut ja yliopistot Salon elinvoiman edistäjänä / Koulutustarjonta,
opinnäytetyöt ja tutkimushankkeet
Kaupunginhallitus
3. Toimii vahvana kumppanina yrityksille ja 3.1. Tuotekehitysyhteistyö ja kokeiluhank- Kaupunginhallitus
muille toimijoille
keet / Toteutuneet hankkeet
3.2. Hyvä yritysilmapiiri / Kyselyn tulokset Kaupunginhallitus
paranevat
3.3. Palvelujen ja hankintatapojen monipuolistaminen / Hankintapoliittisen ohjelman toteuttaminen
4. Viestii, markkinoi ja myy rohkeasti Saloa
Kaupunginhallitus
4.1. Kv. ja kansallisilla markkinoilla toimi- Kaupunginhallitus
vien yritysten sijoittuminen Saloon aktiivisten myyntitoimien seurauksena / Sijoittumiset
4.2. Pendelöintiedellytyksiä parannetaan /
Asukasluvun positiivinen kehitys
Kaupunginhallitus
Uudistuvat palvelut ja kuntalaisten hyvinvointi
Strateginen päämäärä
Tavoite ja mittari
Vastuutaho
1. Uudistaa ennakkoluulottomasti ja rohke- 1.1. Palvelurakenne uudistuu. Reuna-alu- Kaupunginhallitus
asti palveluja ja toimintatapoja
een kuntakeskuksissa säilyy alakoulu, päiväkoti, liikunta- ja nuorisotilat sekä kirjastopalvelut / Muutokset palvelupisteiden ja
palvelupaikkojen määrässä
1.2. Maakuntauudistuksen jälkeisen kunnan suunnittelu on toteutettu järjestämislain mahdollistamassa aikataulussa / Salo
2021 hanke viedään loppuun seuraavalla
valtuustokaudella
Kaupunginhallitus
1.3. Kuntarajoista riippumattomat palvelut Kaupunginhallitus
digitalisaatiota hyödyntäen
2. Edistää palveluratkaisuilla kuntalaisten
hyvinvointia ja alueen vetovoimaa
2.1. Palvelut sisällöllisesti ja laadullisesti
nykyvaatimusten ja kokonaisedun mukaisia / Vertailuarvioinnit
Kaupunginhallitus
7
Strateginen päämäärä
Tavoite ja mittari
Vastuutaho
2.2. Asukkaan aktiivisuus oman yhteisön
kehittämiseksi lisääntyy / Yhteistapahtumat ja käynnistetyt hankkeet
Kaupunginhallitus
2.3. Kolmannen sektorin ja yksityisen pal- Kaupunginhallitus
velutuotannon osuus palveluiden tuottamisessa kasvaa / Toteutuneet muutokset
3. Edistää kuntalaisten ja henkilöstön vaikuttamismahdollisuuksia
3.1. Asukkaiden aktiivisuus oman yhteisön Kaupunginhallitus
kehittämiseksi lisääntyy / Yhteistapahtumat ja käynnistetyt hankkeet
3.2. Muutokset toteutuvat kaupungin koor- Kaupunginhallitus
dinoimana
3.3. Ennakoiva sisäinen ja ulkoinen viesKaupunginhallitus
tintä suunnitteilla olevista asioista tehostuu
(ml. Some) / Viestintämittaukset
Vakavarainen talous
Strateginen päämäärä
Tavoite ja mittari
Vastuutaho
1. Tasapainottaa vastuullisesti taloutta
1.1. Talous on tasapainossa eli vuosikate
Kaupunginhallitus
niin, että arviointimenettelyn kriteerit eivät on yhtä suuri kuin poistot / Tilikauden tulos
täyty
1.2. Konsernitase on ylijäämäinen / Taseen Kaupunginhallitus
yli- alijäämä
2. Edistää kustannustehokkuutta, tuottavuutta ja vaikuttavuutta
1.3. Investointien omarahoitustaso on lähellä 100 % ja kunta ei velkaannu merkittävästi / Omarahoitusaste
Kaupunginhallitus
1.4. Kunnallisveroprosentti enintään 1 %yksikköä yli maan keskiarvon, konsernin
velkataso / asukas alle maan keskiarvon
Kaupunginhallitus
1.5. Tasapainottamistavoitteen edellyttämät välttämättömät sopeuttamistoimet
pannaan täytäntöön / Seuranta ja raportointi
Kaupunginhallitus
2.1. Optimaalinen palveluverkko talouden, Kaupunginhallitus
toiminnan ja kokonaisedun näkökulmasta
sekä uudistuneet toimintatavat / Palveluverkkoa ja tilojen käyttöä koskevat selvitykset ja toimeenpano
2.2. Oman toiminnan jatkuva kehittäminen Kaupunginhallitus
/ Lean-hankkeen eteneminen ja tulokset
3. Uudistaa toimintaansa ennakoimalla ja
tiedolla
3.1. Päätöksentekoa tukevan tiedon laatu Kaupunginhallitus
paranee / Uudistuva raportointijärjestelmä
Johtaminen ja osaava henkilöstö
Strateginen päämäärä
Tavoite ja mittari
1. Varmistaa strategisen ja ennakoivan
johtamisen sekä päätöksenteon
1.1. Päätöksentekoa ja henkilöstön toimin- Kaupunginhallitus
taa ohjaavat selkeät strategiset linjaukset /
Arviointi ja Salo 2021 hanke
1.2. Johtamisessa selkeä työnjako luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden kesken
/ Arviointi
Vastuutaho
Kaupunginhallitus
8
Strateginen päämäärä
Tavoite ja mittari
Vastuutaho
1.3. Tietoinen luottamuksen rakentaminen Kaupunginhallitus
ja vuorovaikutuksen lisääminen keskeisissä
asioissa / Arviointi
2. Mahdollistaa innostavan ja vaikuttavan
esimiestyöskentelyn
2.1. Esimiestyö on tasalaatuista ja laadu- Kaupunginhallitus
kasta / Esimiestyön arviointi, henkilöstökyselyt
2.2. Johtamista ja esimiestyötä tukeva
työnjako
3. Tukea ja kannustaa henkilöstön osaamista, hyvinvointia ja aloitteellisuutta
Kaupunginhallitus
3.1. Osaava, motivoitunut ja toimintataKaupunginhallitus
poja uudistava henkilöstö / Koulutuksiin ja
pilotointeihin osallistumiset, henkilöstökyselyt sekä käynnistetyt hankkeet
3.2. Paremmat työyhteisötaidot / työyhtei- Kaupunginhallitus
sötaitojen kehittyminen
3.3. Työhyvinvoinnin lisääntyminen
Sairaspoissaolojen vähentyminen / Raportit
Kaupunginhallitus
9
Yleisperustelut
Kaupunginvaltuuston strategiset tavoitteet vuosille 2017 – 2020
Kaupunginvaltuuston strategiset tavoitteet on kirjattu neljälle tuloskortille joiden otsikot
ovat:
1.
Elinvoima ja työpaikat
2.
Uudistuvat palvelut ja kuntalaisten hyvinvointi
3.
Vakavarainen talous
4.
Johtaminen ja osaava henkilöstö
Kaupunginhallituksen tuloskortteihin on kirjattu konkreettiset keinot ja mittarit asetettuihin
tavoitteisiin pääsemiseksi. Kaupunki pyrkii edelleen eri keinoin edistämään uusien työpaikkojen syntymistä. Palveluverkkoja ja palveluratkaisuja kehitetään ennakkoluulottomasti tavoitteena kustannustehokkaat palvelut. Tavoite koskee sekä maakunnalle siirtyviä sotepalveluja, että kunnan tehtäväksi jääviä palveluja. Uudistukset ovat edellytys talouden tasapainon saavuttamiselle. Henkilöstön panos tulevissa uudistuksissa on merkittävä. Osaamisen edistäminen ja työhyvinvoinnin parantaminen luovat paremmat edellytykset tuleville
muutoksille.
Lähtökohdat vuoden 2017 talousarvion valmistelulle
Vuoden 2017 talousarvio on valmisteltu kaupunginhallituksen antamien valmisteluohjeiden
ja menoraamin pohjalta. Talousnäkymät Salossa ovat edelleen heikot johtuen asukasluvun
laskusta ja heikosta työllisyystilanteesta. Ponnistuksista huolimatta pitkäaikaistyöttömien
määrä on ollut edelleen kasvussa. Uusia työpaikkoja on syntynyt, mutta kaupungin tulopohjaa ne eivät vielä ole vahvistaneet. Budjetin taloussuunnittelu perustuu orastavan kasvun näkymille.
Kaupunginvaltuuston hyväksymä sopeuttamisohjelma on huomioitu talousarvioesityksessä.
Niistä arvioitua taloudellista vaikutusta ei ole saavutettu. Talousarvioesitys pitää sisällään
talouteen positiiviesti vaikuttavia palveluverkkoon ja palveluratkaisuihin liittyviä toimenpiteitä. Viime vuodet ovat osittaneet, että määrätietoisella päätöksenteolla ja tuloksellisella
johtamisella voidaan vaikuttaa kehityksen suuntaan.
Kaupunginjohtaja esitys
Talousarvioraami on laadittu ennen Kiky –sopimusta ja useita muitakin muutoksia raamiin
verrattuna on tapahtunut. Kaupunginjohtajan esityksestä raamiin verrattuna on tehdyt
suurimmat muutokset:
Kulut
milj. euroa
Lomarahojen leikkaus (Kiky)
-2,6
Sijaisten palkat
-2,2
Palkkoja on budjetoitu tuplasti. Henkilöstökulut on arvioitu tämän vuoden ennusteen
tasolle.
Vapaaehtoiset palkattomat vapaat
- 0,7
Velvoitetta jatketaan. Leikkaus tehty vakituisten, ei opettajien palkoista
Eläkemenoperusteiset maksut
-1,0
Kevan ilmoittama kerroin on kuluvaa vuotta pienempi
Työllistettävien palkat on budjetoitu v. 2016 tasolle
-0,8
Sosiaali- ja terveyslautakunnan talousarviomuutokset
-1,0
Kaupunginjohtajan neuvottelukierroksella sovittu säästötavoite
Tuotot
Raami lähti siitä, että vuonna 2016 veroprosentteja ei koroteta, mutta maan hallituksen budjettipäätöksestä johtuen yleistä kiinteistöveroa oli pakko tarkistaa.
Kunnallisverotuoton uudelleen arviointi
+4,0
Kiinteistöverojen korotukset
+0,5
10
Talousarvioesityksen vuosikate on 6,8 milj. euroa positiivinen. Investointien omarahoitusaste on n. 44 %. Lainaa on otettava osaan investoinneista ja erääntyvien lainojen lyhennyksiä varten siten, että lanojen nettolisäys on 8,4 milj. euroa. Asukaskohtainen lainan
nousee aikaisemmin arvioitua alemmalle tasolle n. 2.075 euroon, kun vuoden 2016 lainanottovaltuus jätetään lähes kokonaan käyttämättä. Talouden tasapainoon liittyvät tavoitteet
ovat edelleen olemassa, mutta maakuntauudistuksen merkitys kuntien taloudelliseen asemaan on sen verran epäselvä, että suunnitelmakauden luvut ovat vain suuntaa antavia.
Tavoitteena on, että toimintakulut voidaan kattaa vuositasolla toimintatuotoilla, kunnallisja kiinteistöveroilla sekä valtionosuuksilla. Vuosittain vaihteleva yhteisövero sopii investointien omarahoitusosuudeksi.
Talousarvion toimintamenot ovat yhteensä 376,4 milj. euroa ja toimintatulot 93,0 milj. euroa. Toimintakate on siten -283,4 milj. euroa, kun se vuoden 2016 talousarviossa on 277,8 milj. euroa. Vuoden 2016 talousarvioon verrattuna menojen kasvua on 1,5 milj. euroa. Henkilöstömenot ovat yhteensä 161,9 milj. euroa eli 43,0 % kaikista toimintamenoista. Henkilöstömenot kasvavat edellisen vuoden talousarvioon nähden 1,6 %. Poistojen
arvioidaan muodostuvan vuonna 15,3 milj. euroksi, joten tilikauden alijäämäksi muodostuu
-8,5 milj. euroa. Tilikauden tulos on siten edelleen voimakkaasti alijäämäinen.
Kaupunginjohtajan talousarvioehdotus on laadittu siltä pojalta, että Salon kaupungin verotusperusteet vuonna 2017 ovat seuraavat:
·
·
·
·
·
Kunnallisvero 20,75 %
Vakituisen asunnon kiinteistövero 0,55 %
Yleinen kiinteistövero 0,93 % (v. 2016 0,90 %)
Vapaa-ajan asunnon kiinteistövero 1,30 % (v. 2016 1,15 %)
Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistövero 3,0 %
Verotulojen arvioidaan kertyvän vuonna 2017 yhteensä 186,9 milj. euroa. Verotuloista
kunnallisveron tuoton arvioidaan olevan 164,5 milj. euroa, joka on vuoden 2016 kertymäennustetta pienempi. Yhteisöverokertymäksi arvioidaan 8,0 milj. euroa sekä kiinteistöveron
14,4 milj. euroa. Kunnallisveron ja yhteisöveron kertymäarvioissa on otettu huomioon asukasluvun muutos, huoltosuhteen heikkeneminen ja heikko työllisyystilanne. Viimeaikaiset
työpaikkojen menetyksistä ja yt-neuvotteluista kertovat uutiset muodostavat riskin arvioiduille kertymille. Julkisen sektorin lomarahojen leikkauksella on useiden satojen tuhansien
eurojen vaikutus kunnallisverotuottoon. Kiinteistöverokorotusten tuottoarvio on 0,5 milj.
euroa. Valtionosuuksien arvioidaan olevan vuonna 2017 yhteensä 105,0 milj. euroa, missä
on vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna 3,0 milj. euroa eli -2,8 %. Valtionosuuksia on
leikattu mm. toimeentulotukimenojen Kelalle siirtymisen johdosta ja Kiky sopimuksen johdosta. Verotulojen tasauksen on laskettu olevan 22,5 milj. euroa vuonna 2017. Valtionosuuksiin liittyvällä verotulojen tasausjärjestelmällä on merkittävä vaikutus Salon kaupungin talouteen. Ennakkotietojen mukaan vuodesta 2019 alkaen tasausjärjestelmän merkitys
tulee merkittävästi pienenemään.
Kaupunginhallituksen esityksessä yleistä kiinteistöveroa esitetään korotettavaksi uuteen
alarajaan eli 0,93 prosenttiin. tämä laskee tuottoa kaupunginjohtajan esityksestä 150.000
euroa.
Salon talousarvion toimintamenot vuonna 2017 ovat yhteensä 376,4 milj. euroa ja tulot
93,0 milj. euroa.
Toimintamenojen osuus kokonaismenoista on 91,9 % ja investointien 3,9 %. Rahoitusmenojen osuus on 0,9 %. Tuloista toimintatuottojen osuus on 22,7 %, verotulojen 45,6 % ja
valtionosuuksien 25,6 %. Lainanoton osuus tuloista on 5,4 %. Verorahoituksen osuus on
pienentynyt ja lainanoton kasvanut.
Talousarvioesitys on rakennettu niin, että kaupunkikonsernin tase pysyy positiivisena koko
suunnitelmakauden. Uuden kuntalain mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa
tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden
kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan.
11
Suurimpana haasteena vuosille 2017–2020 on menojen sopeuttaminen pysyvästi totuttua
alemmalle tasolle. Tilannetta ratkaisemiseksi ei löydy uusia tuloja, vaan menoja on edelleen sopeutettava.
Mikäli kunnan talous ei ole tasapainossa, voidaan kuntalin mukaan käynnistää arviointimenettely. Arviointimenettely voidaan käynnistää, jos kunta ei ole kattanut kunnan taseeseen
kertynyttä alijäämää säädetyssä määräajassa. Arviointimenettely voidaan lisäksi käynnistää, jos asukasta kohden laskettu kertynyt alijäämä on kuntakonsernin viimeisessä tilinpäätöksessä vähintään 1000 euroa ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä vähintään 500 euroa, tai kunnan rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat kunnan ja konsernin
talouden tunnusluvut ovat kahtena vuonna peräkkäin täyttäneet seuraavat raja-arvot:
1. kuntakonsernin vuosikate on negatiivinen,
2. kunnan tuloveroprosentti on vähintään 1,0 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kaikkien
kuntien painotettu keskimääräinen tuloveroprosentti,
3. asukasta kohti laskettu kuntakonsernin lainamäärä ylittää kaikkien kuntakonsernien
keskimääräisen lainamäärän vähintään 50 prosenttia,
4. kuntakonsernin suhteellinen velkaantuminen on vähintään 50 prosenttia. Salon osalta
vuonna 2017 kuntakonsernin vuosikate on negatiivinen. Muilta osin neuvottelumenettelyn tunnusluvut eivät täyty.
Yksi keskeinen seurattava mittari on investointien tulorahoitus. Tavoitteena on että se on
100 prosenttia, jolloin kunta ei velkaannu. Talousarvioesityksessä se on 34 prosenttia.
Henkilöstömenot
Henkilöstömenojen kehitys 2009-2018
175,0
170,0
165,0
160,0
155,0
150,0
145,0
140,0
135,0
2009
2010
2011
2012
Hke
2013
Ta
2014
2015
2016
2017
2018
Tot/enn.
Laskennallinen palkkasumma on ollut vuosittain selvästi korkeammalla tasolla kuin budjetoitu ja toteutunut palkkasumma. Tähän on päästy vakansseja lakkauttamalla, lomautuksilla,
vaikeutetulla rekrytoinnilla ja vapaaehtoisilla toimilla.
Talousarviossa vuodelle 2017 henkilöstömenoihin on varattu 161,9 milj. euroa, mikä on samaa tasoa, kun vuoden 2016 ennuste. Talousarvioesitykseen on liitetty luettelo uusista vakansseista, määräaikaisista ja lakkautettavista vakansseista sekä nimikkeen muutoksista.
Henkilöstösuunnitelmassa uusia vakansseja esitetään perustettavaksi 29. Lakkautettavaksi
on esitetty 45 vakanssia. Painopisteenä ovat vanhuspalvelut, jonne esitetään 17 vakanssia.
Sosiaalityön palveluihin esitetään kolmea vakanssia sekä terveyspalveluihin yhdeksän. Tilapalveluihin esitetyn sisäilmaasiantuntijan palkkarahat siirretään palvelujen ostoihin. Uusista
vakansseista suurin osa liittyy toiminnan uudelleen järjestelyihin ja määräaikaisten vakinaistamisiin. Mm. sosiaali- ja terveyspalveluilla kuluvana vuonna on 33 määräaikaista vakanssia.
Vuonna 2017 lukumäärä on 22. Vuoden 2017 aikana aloitetaan tukiasumiskokeilu, nostetaan
12
ympärivuorokautisen hoidon mitoitusta, Salon sairaalaan perustetaan geriatrinen arviointiosasto ja Perniön vuodeosasto 3 muutetaan 20 paikkaiseksi tehostetun palveluasumisen dementiayksiköksi. Lisäksi Halikon sairaalan vanhuspsykiatrinen osasto lakkaa.
Vuosille 2017–2018 on edelleen asetettava henkilöstömenoille säästötavoitteita. Henkilöstömenojen laskua on hillinnyt kasvussa oleva sairaslomien määrä. Kaupunginhallituksen ”Johtaminen ja osaava henkilöstö” korttiin kirjatuilla toimenpiteillä vaikutetaan tähän kehitykseen. Tavoitteena on suunnitelmakauden aikana laskea merkittävästi sairaslomien määrää
ja tätä kautta siitä koituvia kustannuksia.
Panostusta työllistämistoimenpiteisiin jatketaan. Työmarkkinatuen kuntaosuuteen varattu
5,0 milj. euroa riittää siinä tapauksessa, että työllistämistoimissa onnistutaan. Tämä edellyttää myös valtion panostusta työllistämisen kustannuksiin.
Palvelualueet
Sosiaali- ja terveystoimen nettomenot lisääntyvät talousarviovuonna 3,6 milj. euroa eli 2,1
% vuoden 2016 talousarvioon verrattuna. Lasten ja nuorten palveluissa toimintamenot lisääntyvät 1,5 milj. euroa (1,8 %). Kaupunkikehityspalvelujen toimintakate paranee vuoden
2016 0,3 milj. eurosta 1,5 milj. euroon vuonna 2017. Liikelaitos Salon Veden toimintakate
paranee vuodesta 2016 vähän ollen 5,3 milj. euroa vuonna 2017.
Talousarvion suurimmat yksittäiset palvelukokonaisuudet ovat:
Terveyspalvelut
Perusopetus
Vanhuspalvelut
Sosiaalityön palvelut
Varhaiskasvatus
Ravitsemus- ja puhtaanapitopalvelut
Tilapalvelut
Toinen aste
Maaseututoimi
milj. euroa
114,7
47,9
40,9
39,2
32,4
14,2
11,1
6,6
4,6
Edellä luetellut muodostavat yli 83,4 % kokonaistoimintamenoista. Eri palvelukokonaisuuksien palvelut ja tuotteet on eritelty talousarvion toimintatietokorteissa.
Investointisuunnitelma
Salon bruttoinvestoinnit vuonna 2017 ovat yhteensä 16,1 milj. euroa, kun ne vuoden 2016
talousarviossa ovat 12,5 milj. euroa. Kun investointien rahoitusosuudet ovat 0,4 milj. euroa
Vuosikatteen ollessa 6,8 milj. euroa, on investointien omarahoitusaste 44,1 %.
Suurimpana yksittäisenä investointikohteena vuonna 2017 ovat:
·
Perniön varhaiskasvatuksen uudet tilaratkaisut 2,5 milj. euroa ja irtaimistoon 0,2 milj.
euroa
·
Maan hankinta 0,25 milj. euroa
·
Kuusjoen koulun ja Kuusjokitalon lämmitysjärjestelmä 0,35 milj. euroa
·
Urheilupuiston pukuhuone- ja huoltorakennus 0,35 milj. euroa
·
Sisäilmaongelmat 0,5 milj. euroa
Kunnallistekniikan osalta merkittäviä rakentamiskohteita vuonna 2017 ovat:
·
Metsäjaanun kunnallistekniikka 1,6 milj. euroa ja vesihuoltoon 0,2 milj. euroa
·
Urheilupuiston peruskorjaus 0,98 milj. euroa
·
Katujen päällystämiseen 0,55 milj. euroa
·
Kokoojakatu Tupuri – MT110 0,45 milj. euroa
·
Uudet kunnostettavat puistot 0,35 milj. euroa
·
Vesihuoltolaitoksen investoinnit 4,3 milj. euroa, joista vesi- ja jätevesiverkoston saneeraukseen käytetään yhteensä 2,8 milj. euroa ja Pullassuon vedenkäsittelylaitoksen
saneeraukseen 1,3 milj. euroa.
13
Talousarvion sitovuus
Vuoden 2017 talousarvion on nettositova lautakuntatasolla eli lautakuntien toimintakate on
valtuuston nähden sitova.
Henkilöstökuluja ja sisäisiä eriä koskevista erityissitovuuksista luovutaan.
Toimielimet voivat tehdä määrärahasiirtoja sitovuustason sisällä. Perusteluista poikkeava
toiminta, hanke tai hankinta vaatii kaupunginvaltuuston myöntämän määrärahan, joka tulee hakea etukäteen. Kaikista talousarviomuutoksista on tehtävä ilmoitus talouspalveluun.
Poikkeuksena lisämäärärahan hakemiselle ovat sellaiset kesken talousarviovuotta aloitettavat projektiluontoiset toiminnot, joille ei ole varattu talousarviossa määrärahaa. Mikäli kyseessä oleville toiminnoille saadaan menojen katteeksi kokonaisuudessaan ulkopuolinen
rahoitus, voidaan tällaiset lisämäärärahaesitykset hyväksyä kaupunginhallituksessa.
Talousarviovuoden aikana voi olla perusteltua tehdä toiminnallisia muutoksia, jolloin tulee
tarve siirtää määrärahoja sitovuustasolta toiselle. Silloin, kun ei synny lisämäärärahatarvetta, voidaan määräraha siirtää sitovuustasolta toiselle ilman kaupunginvaltuuston päätöstä. Asiasta on kuultava kumpaakin osapuolta. Päätöksen tekee se toimielin, jolle kulloinkin kysymyksessä olevan asian päätösvalta kuuluu.
Kaikista talousarviomuutoksista on aina tehtävä ilmoitus taloushallinnolle ja Taitoa Oy:lle.
Talousarvissa hyväksytyt tuloskortit ovat valtuustoon nähden sitovia ja ne kuuluvat talousarvion perusteluosaan.
Tuloslaskelma
Tuloslaskelmaosaan sisältyy valtuustoon nähden sitovia määrärahoja kuten verotulot, valtionosuudet, korkotulot ja –menot ja satunnaiset erät. Muilta osin tuloslaskelmaosa on luonteeltaan perusteluosaan kuuluva.
Investointiosa
Investointiosassa on valtuuston hyväksymät määrärahat ja tuloarviot projektiryhmille tai yksiköille. Investointiosassa esitetään investointien kokonaiskustannusarvio, edellisinä vuosina käytetty määräraha sekä ehdotettu talousarviovuoden määräraha. Sitovuustasolta toiselle tehtävistä määrärahasiirroista päättää kaupunginvaltuusto. Tilikauden käyttämätön
määräraha ei siirry seuraavalle vuodelle.
Rahoitusosa
Talousarvion rahoitusosa esitetään rahoituslaskelmakaavan muodossa. Valtuustoon nähden
sitovia eriä ovat anto- ja ottolainoja koskevat määrärahat ja tuloarviot. Muut erät ovat
suunnitelmia rahoituksesta ja sen muutoksista.
Käyttösuunnitelma
Lautakunnat hyväksyvät palvelualueiden käyttösuunnitelman ja päättävät tulosyksikkötason vastuuhenkilöistä tammikuun kokouksessa. Tulosyksikötason käyttösuunnitelmat alemmat vastuuhenkilöt hyväksyy palvelupäällikkö ja sitä alemmat tarvittavat esim. kustannuspaikkatasoiset käyttösuunnitelmat hyväksyy palvelupäällikön nimeämä vastuuhenkilö esimerkiksi kustannuspaikan esimies.
Käyttösuunnitelmassa hyväksytään osamääräraha ja osatuloarvio sekä netto. Lisäksi hyväksytään valtuuston hyväksymään talousarvioon ja aina ylemmän tason käyttösuunnitelmaan sopeutetut toiminnalliset tavoitteet sekä suoritemäärä ja tunnuslukutavoitteet.
Käyttösuunnitelma sitoo lautakuntaa ja viranhaltijaa. Käyttösuunnitelmaa seurataan ja
mahdollisista muutoksista tehdään hallinnollinen päätös.
14
Valtuus tilapäisluoton ottamiseen kaupungin maksuvalmiuden turvaamiseksi
Hallintosäännön 8 §:n mukaan henkilöstö- ja talouspäällikkö päättää tilapäisluoton ottamisesta kaupungille maksuvalmiuden turvaamiseksi valtuuston vuosittain vahvistaman enimmäismäärän puitteissa ja kaupunginhallituksen antamien ohjeiden mukaisesti.
Lyhytaikaisesta rahoituksesta ovat voimassa kuntatodistusohjelmat Kuntarahoituksen, Op
Pohjolan, Nordean ja Danskebankin kanssa. Sopimuksilla turvataan rahoitus kaikissa tilanteissa. Yhden kuukauden kassavirta on n. 30 milj. euroa. Kun maksuvalmiuden turvaaminen edellyttää tilapäisrahoitusta, kuntatodistusohjelmat kilpailutetaan vuorokautta ennen
rahoituksen tarvetta. Luottoa otetaan tarvittavaksi ajaksi. Vuotuisen koron hintataso on viimeaikoina ollut alle 1,0 prosentin
Henkilöstö- ja talouspäällikölle myönnetään oikeus ottaa lyhytaikaista kassalainaa kuukausittain enintään 30 milj. euroa, joka vastaa n. yhden kuukauden maksuvalmiuden turvaavaa summaa.
15
Talousarvion 2017 sitovuus
Sitovuustaso kaupunginvaltuusto
Käyttötalousosa
Investointiosa
Toimielin
Proj.ryhmä Proj. yksikkö
Tarkastuslautakunta
Aineeton käyttöomaisuus
Keskusvaalilautakunta
Kiinteä omaisuus
Kaupunginvaltuusto
Talonrakennus
Lasten ja nuorten palvelut
Kaupunginhallitus
Vapaa-ajan palvelut
Terveydenhuollon palvelut
Hyvinvointipalvelut
Sosiaali- ja terveyslautakunta
Opetuslautakunta
Vapaa-ajanlautakunta
Kaupunkikehityspalvelut
Tekninen lautakunta
Kaupunkisuunnittelulautakunta
Sosiaalityön palvelut
Vanhuspalvelut
Kunnallistekniikka
Kaava-alueet (410)
Muu kunnallistekniikka (420,
430, 440)
Toimialojen muut kohteet (450)
Irtain omaisuus
Vesilaitoksen johtokunta
Konsernipalvelut
Kaupunkikehityspalvelut
Hyvinvointipalvelut
Lupa- ja valvontapalvelut
Vesihuoltolaitos
16
Henkilöstösuunnitelma
Uudet virat ja työsuhteet 2017–2020
Palvelualue
Palkka/v
Kustannukset / vuosi
HKE
2017
Kustannuspaikka
TA
2017
2018
2019
2020
TA 2017
2018
2019
2020
0
18 450
18 450
73 800
70 700
86 000
86 000
353 400
18 450
18 450
73 800
70 700
86 000
86 000
353 400
18 450
18 450
73 800
70 700
86 000
86 000
353 400
18 450
18 450
73 800
70 700
86 000
86 000
353 400
0
171 000
297 400
468 400
171 000
297 400
468 400
171 000
297 400
468 400
171 000
297 400
468 400
68 800
29 500
98 300
68 800
29 500
98 300
68 800
29 500
98 300
Hyvinvointipalvelut
Sosiaali- ja terveyspalvelut
201 Terveyspalvelut
2130 Terveyskeskussairaala
2130 Terveyskeskussairaala
xxxx Varhainen perhetyö
2130 Terveyskeskussairaala
2100 Kuntoutuspalvelut
2130 Terveyskeskussairaala
201 Terveyspalvelut yhteensä
Sairaanhoitaja 45%
Sairaanhoitaja 45%
Perheohjaaja
Terveyskeskuslääkäri
Fysioterapeutti
Sairaanhoitaja
220 Vanhuspalvelut
xxxx Perniön dementiayksikkö
2400 Ymp.vrk hoito
220 Vanhuspalvelut yhteensä
Lähihoitaja
Lähihoitaja
240 Sosiaalityön palvelut
2767 Keh.vammahuolto as.palv
2766 Kehitysvammahuolto
240 Sosiaalityön palv. yhteensä
Hoitaja
Laitoshuoltaja
15 000
15 000
30 000
58 000
35 000
35 000
188 000
1
1
2
1
2
2
9
1
1
2
1
2
2
9
30 300
30 300
60 600
9
8
17
9
8
17
28 000
24 000
52 000
2
1
3
2
1
3
0
0
0
68 800
29 500
98 300
Sosiaali- ja terveyspalvelut yhteensä
300 600
29
29
0
0
0
920 100
920 100
920 100
920 100
Hyvinvointipalvelut yhteensä
300 600
29
29
0
0
0
920 100
920 100
920 100
920 100
48260
48 260
1
1
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
48 260
1
0
0
0
0
0
0
0
0
348 860
30
29
0
0
0
920 100
920 100
920 100
920 100
0
0
0
0
Kaupunkikehityspalvelut
500 Kaupunkikehityspalv. Tekninen
5310 Tilapalvelut
500 Kaupunkikehityspalv. tekninen yhteensä
Kaupunkikehityspalv. yht.
Uudet virat ja työsuhteet yhteensä
Sisäilma-asiantuntija
17
Määräaikaiset toimet ja työsuhteet 2017–2020
Palvelualue
Palkka/v
Kustannuspaikka
Konsernipalvelut
1314 Lähidemokratia
1444 Arkisto
1511 Talouspalvelut hallinto
1551 Hankintapalvelut
1641 Työhyvinvointipalvelut
1911 Maaseutuyksikkö
Konsernipalvelut yhteensä
Kustannukset / vuosi
HKE
TA
2018 2019 2020
2017 2017
Kyläasiamies
Projektityöntekijä
Talousasiantuntija (2016-2017)
Ostaja
Liikunnanohjaaja
Kesäapulainen 4kk
32 800
32 800
50 000
50 000
36 000
10 000
211 600
1
1
1
1
1
5
1
1
1
0
1
1
5
57 500
57 500
36 000
38 000
36 000
34 000
38 000
297 000
1
1
2
2
2
2
1
11
1
1
2
2
2
2
1
11
0
30 300
30 300
3
3
3
3
0
5 000
35 000
40 000
38 400
33 500
30 000
181 900
1
1
1
3
1
1
8
1
1
1
3
1
1
8
0
509 200
22
22
0
133 000
20 500
20 000
173 500
6
1
6
13
8
1
6
15
0
TA 2017
2018
2019
2020
0
40 350
40 350
61 500
0
44 250
12 340
198 790
0
0
0
0
0
70 700
70 700
88 500
93 400
88 500
83 600
46 700
542 100
0
0
0
0
0
114 000
114 000
0
0
0
0
0
6 100
43 000
49 200
47 200
41 200
36 900
223 600
0
0
0
0
0
879 700
0
0
0
0
183 000
20 500
20 000
223 500
0
0
0
0
Hyvinvointipalvelut
Sosiaali- ja terveyspalvelut
201 Terveyspalvelut
2130 Terveyskeskussairaala
2003 Avoterveydenhuolto
2003 Avoterveydenhuolto
2003 Avoterveydenhuolto
2120 Päivystys- ja kotisairaala
2004 Lääkinnällinen kuntoutus
2004 Lääkinnällinen kuntoutus
201 Terveyspalvelut yhteensä
Terveyskeskuslääkäri(koulutusvirka)
Terveyskeskuslääkäri(koulutusvirka)
Sairaanhoitaja
Terveydenhoitaja
Sairaanhoitaja
Fysioterapeutti
Puheterapeutti
220 Vanhuspalvelut
xxxx Tukiasumiskokeilu
220 Vanhuspalvelut yhteensä
Lähihoitaja
240 Sosiaalityön palvelut
2720 Aikuissosiaalityön palvelut
2731 Maahanmuuttajapalvelut
2714 Sosiaalityön projektit
2714 Sosiaalityön projektit
2766 Kehitysvammahuolto
2766 Kehitysvammahuolto
240 Sosiaalityön palv. yhteensä
Vuosilomasijainen etuuskäsittely
Sosiaaliohjaaja
Projektivastaava (ESR 31.3.18 saakka)
Hanketyöntekijät (ESR 31.3.18 saakka)
Koululaisten loma-ajan hoito
Tilapäishoito Elmeri
Sosiaali- ja terveyspalvelut yhteensä
Lasten ja nuorten palvelut
301 Lasten ja nuorten palvelut
4715 Nuorisotilat
4726 Nuorisopalvelujen projektit
4712 Nuorisotoiminta
301 Lasten ja nuorten palvelut yhteensä
Nuorisotilojen henkilökunta
Etsivä nuorisott. (31.7.2017 saakka)
Kesäleirien henkilökunta
0
0
18
Palvelualue
Palkka/v
Kustannukset / vuosi
HKE
TA
2018 2019 2020
2017 2017
Kustannuspaikka
401 Vapaa-ajan palvelut
4510 Määräaikaiset liikunnanohjaajat ja uimaopettajat yms
401 Vapaa-ajanpalvelut yhteensä
Hyvinvointipalvelut yhteensä
TA 2017
2018
2019
2020
58 911
58 911
50
50
50
50
0
0
0
58 911
58 911
0
0
0
741 611
85
87
0
0
0
1 162 111
0
0
0
44 000
52 500
20 000
33 750
20 000
22 500
47 500
25 000
36 500
32 400
32 400
32 400
398 950
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
11
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
11
0
0
0
54 000
65 000
24 600
42 000
25 000
27 700
60 000
31 000
45 000
40 000
40 000
40 000
494 300
0
0
0
50 000
50 000
4
4
4
4
0
0
0
61 500
61 500
0
0
0
448 950
15
15
0
0
0
555 800
0
0
0
1 402 161
105
107
0
0
0
1 916 701
0
0
0
Kaupunkikehityspalvelut
180 Kehittämispalvelut
1841 Työllisyyspalvelut
1841 Työllisyyspalvelut
1841 Työllisyyspalvelut
1841 Työllisyyspalvelut, TYP-palvelut
1821 Kansainvälinen toiminta
1821 Kansainvälinen toiminta
1816 Elinkeinokehittäminen
2728 Typ-palvelut
2733 Waltti / Hanke
2733 Waltti / Hanke
2733 Waltti / Hanke
2733 Waltti / Hanke
180 Kehittämispalvelut yhteensä
Työelämäkoordinaattori (ESR)
Työllisyyspalveluiden päällikkö
Yrityskoordinaattori (ESR)
Kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja
Hanketyöntekijä (ESR)
Hanketyöntekijä (ESR)
Projektityöntekijä (Osaamiskeskittymä)
Työnsuunnittelija, catering
Hankevastaava (hanke)
Yksilövalmentaja (hanke)
Yksilövalmentaja (hanke)
Yksilövalmentaja (hanke)
505 Maankäyttöpalvelut
5221 Puistot
505 Maankäyttöpalvelut yhteensä
Puistotyötekijä (kausi)
Kaupunkikehityspalv. yht.
Määräaikaiset yhteensä
19
Nimikemuutokset 2017
Palvelualue
Kustannuspaikka
Lakkautettava vakanssi ja
vakanssinro
Perustettava vakanssi
Kustannusten
muutos 2017
Lkm
Uusi kustannuspaikka
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
11
tk-yhteiset
avoterveydenhuolto
lääkinnällinen kuntoutus
avoterveydenhuolto
avoterveydenhuolto
lapsiperheiden kotipalvelu
lapsiperheiden kotipalvelu
lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö
lapsiperheiden kotipalvelu
lapsiperheiden kotipalvelu
varhainen perhetyö
farmaseutti
sairaanhoitaja
toimintaterapeutti
sairaanhoitaja
sairaanhoitaja
perhetyöntekijä
perhetyöntekijä
perhetyön ohjaaja
perhetyöntekijä
perhetyöntekijä
perhetyöntekijä
0
2 500
12 000
2 500
2 500
3 500
3 500
6 400
1 700
1 700
1 800
38 100
3 500
3 500
3 500
10 500
Hyvinvointipalvelut
Sosiaali- ja terveyspalvelut
201 Terveyspalvelut
2022 Tk-yhteiset palvelut
2040 Itäinen avoterveydenhuolto
2100 Lääkinnällinen kuntoutus
2170 Mielenterveystyö
2180 Päihdetyö
Lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö
johtava farmaseutti 210 005
vastaanottohoitaja 211 033
laitoshoitaja 210 017
lähihoitaja 230 056
lähihoitaja 230 057
laitoshuoltaja 211 034
laitoshuoltaja 211 082
lähihoitaja 230 058
perhepäivähoitaja 310 075
perhepäivähoitaja 310 079
perhepäivähoitaja 310 083
201 Terveyspalvelut yhteensä
220 Vanhuspalvelut
2440 Pohjoinen vanhuspalvelu
2440 Pohjoinen vanhuspalvelu
2450 Eteläinen vanhuspalvelu
220 Vanhuspalvelut yhteensä
Hoivatyöntekijä 224 093
Hoivatyöntekijä 224 098
Hoivatyöntekijä 225 067
1
1
1
3
Hintan hoivakoti 2442
Hintan hoivakoti 2442
Alholan hoivakoti 2453
Lähihoitaja
Lähihoitaja
Lähihoitaja
240 Sosiaalityön palvelut
2720 Aikuissosiaalityön palvelut
2742 Perheoikeudelliset palvelut
2720 Aikuissosiaalityön palvelut
2771 Kehitysvammahuolto Kuusitupa
240 Sosiaalityön palv. yhteensä
sosiaalityöntekijä 240 018
lastenvalvoja 241 004
työtoiminnan ohjaaja 240 036
ryhmäavustaja 242084
1
1
1
1
4
PPA -tiimi
PPA -tiimi
johtava sosiaalityöntekijä
sosiaalityöntekijä
sosiaaliohjaaja
hoitaja
3500
1100
1400
3500
9 500
Sosiaali- ja terveyspalvelut yhteensä
18
58 100
Hyvinvointipalvelut yhteensä
18
58 100
Kaupunkikehityspalvelut
500 Kaupunkikehityspalv. Tekninen
5314 Vuosikorjaukset
5417 Muut valmistavat keittiöt palvelukeittiöineen
5417 Muut valmistavat keittiöt palvelukeittiöineen
5417 Muut valmistavat keittiöt palvelukeittiöineen
5417 Muut valmistavat keittiöt palvelukeittiöineen
talomestari 530 008
vastaava kokki
vastaava kokki
vastaava kokki
vastaava kokki
1
1
1
1
1
5313 Kiinteistöjen hoito
Entinen, 5417
Entinen, 5413
Entinen, 5417
Entinen, 5412
energia-asiantuntija
kokki, 541 082
Sk-kokki, 541 066
kokki, 541 057
kokki, 541 117
0
0
0
0
0
20
Palvelualue
Kustannuspaikka
5417 Muut valmistavat keittiöt palvelukeittiöineen
5417 Muut valmistavat keittiöt palvelukeittiöineen
5417 Muut valmistavat keittiöt palvelukeittiöineen
500 Kaupunkikehityspalv. tekninen yhteensä
Lakkautettava vakanssi ja
vakanssinro
vastaava kokki
vastaava kokki
vastaava kokki
Kaupunkikehityspalv. yht.
Lkm
1
1
1
8
Uusi kustannuspaikka
Entinen, 5417
Entinen, 5417
Entinen, 5417
Kustannusten
muutos 2017
Perustettava vakanssi
ruokapalveluvastaava, 541 071
ruokapalveluvastaava, 541 065
kokki, 541 069
0
0
0
0
8
Nimikemuutokset yhteensä
0
26
58 100
Lakkautettavat vakanssit 2017
Tulosyksikkö
Työyksikkö
Ammattinimike
Vakanssi-numero
Vakanssien
määrä
220 Vanhuspalvelut
2420 Itäinen vanh.palvelu
2420 Itäinen vanh.palvelu
2420 Itäinen vanh.palvelu
2420 Itäinen vanh.palvelu
2420 Itäinen vanh.palvelu
2420 Itäinen vanh.palvelu
2420 Itäinen vanh.palvelu
2420 Itäinen vanh.palvelu
2420 Itäinen vanh.palvelu
2420 Itäinen vanh.palvelu
2420 Itäinen vanh.palvelu
2420 Itäinen vanh.palvelu
2420 Itäinen vanh.palvelu
2420 Itäinen vanh.palvelu
2420 Itäinen vanh.palvelu
220 Vanhuspalvelut yhteensä
2424
2424
2424
2424
2424
2423
2423
2423
2423
2423
2423
2423
2423
2423
2423
hoitaja
lähihoitaja
lähihoitaja
lähihoitaja
sairaanhoitaja
laitoshuoltaja
lähihoitaja
lähihoitaja
lähihoitaja
lähihoitaja
lähihoitaja
lähihoitaja
lähihoitaja
lähihoitaja
sairaanhoitaja
222
222
222
224
222
222
222
222
222
222
222
222
222
222
222
240 Sosiaalityön palvelut
2720 Aikuissosiaalityön palvelut
2720 Aikuissosiaalityön palvelut
240 Sosiaalityön palv. yhteensä
2721 Aikuissosiaalityön johto
2720 Sosiaalikeskus
Aikuissosiaalityön esimies
Etuuskäsittelijä
240 004
240 020
Hyvinvointipalvelut
Sosiaali- ja terveyspalvelut
Sosiaali- ja terveyspalvelut yhteensä
Kukonkallion hoivakoti
Kukonkallion hoivakoti
Kukonkallion hoivakoti
Kukonkallion hoivakoti
Kukonkallion hoivakoti
Pahkavuoren ryhmäkoti
Pahkavuoren ryhmäkoti
Pahkavuoren ryhmäkoti
Pahkavuoren ryhmäkoti
Pahkavuoren ryhmäkoti
Pahkavuoren ryhmäkoti
Pahkavuoren ryhmäkoti
Pahkavuoren ryhmäkoti
Pahkavuoren ryhmäkoti
Pahkavuoren ryhmäkoti
119
100
143
013
117
066
051
054
057
058
059
060
064
156
055
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
15
1
1
2
17
21
Tulosyksikkö
Työyksikkö
Ammattinimike
310 Lasten ja nuorten palvelut
3100 Varhaiskasvatus
3100 Varhaiskasvatus
3100 Varhaiskasvatus
3100 Varhaiskasvatus
3100 Varhaiskasvatus
3100 Varhaiskasvatus
3100 Varhaiskasvatus
3100 Varhaiskasvatus
3100 Varhaiskasvatus
3100 Varhaiskasvatus
3100 Varhaiskasvatus
3100 Varhaiskasvatus
3100 Varhaiskasvatus
3100 Varhaiskasvatus
3100 Varhaiskasvatus
3100 Varhaiskasvatus
3100 Varhaiskasvatus
3100 Varhaiskasvatus
3100 Varhaiskasvatus
3100 Varhaiskasvatus
3100 Varhaiskasvatus
3100 Varhaiskasvatus
3100 Varhaiskasvatus
3100 Varhaiskasvatus
310 Lasten ja nuorten palvelut yhteensä
3134
3135
3135
3137
3141
3141
3144
3148
3148
3148
3148
3148
3148
3150
3151
3151
3153
3153
3154
3155
3163
3163
3163
3166
perhepäivähoitaja
hoitoapulainen
perhepäivähoitaja
ryhmäperhepäivähoitaja
ryhmäperhepäivähoitaja
perhepäivähoitaja
ryhmäperhepäivähoitaja
ryhmäperhepäivähoitaja
perhepäivähoitaja
perhepäivähoitaja
perhepäivähoitaja
perhepäivähoitaja
perhepäivähoitaja
hoitoapulainen
perhepäivähoitaja
perhepäivähoitaja
hoitaja
hoitaja
hoitoapulainen
perhepäivähoitaja
ryhmäperhepäivähoitaja
perhepäivähoitaja
perhepäivähoitaja
ryhmäperhepäivähoitaja
Toija
Muurlan päiväkoti
Muurlan päiväkoti
Mesikämmen
Tupuri-Anjala
Tupuri-Anjala
Hähkänä
Keskustan perhepäivähoito
Keskustan perhepäivähoito
Keskustan perhepäivähoito
Keskustan perhepäivähoito
Keskustan perhepäivähoito
Keskustan perhepäivähoito
Avoin päiväkoti Annankatu
Paltta
Paltta
Piritan päiväkoti
Piritan päiväkoti
Asemakatu
Kaivolan päiväkoti
Kärävuoren pk H1 + pph
Kärävuoren pk H1 + pph
Kärävuoren pk H1 + pph
Merihalikko
Vakanssi-numero
Vakanssien
määrä
310
310
310
310
310
310
310
310
310
310
310
310
310
310
310
310
310
310
310
310
310
310
310
310
165
340
179
288
262
316
261
043
201
202
203
204
315
403
332
014
394
368
401
418
489
497
566
552
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
24
Lasten ja nuorten palvelut yhteensä
24
Hyvinvointipalvelut yhteensä
41
Kaupunkikehityspalvelut
180 Kehittämispalvelut
1830 Viestintä ja markkinointi
180 Kehittämispalvelut yhteensä
1831 viestintä ja markkinointi
tiedottaja
170 007
1
1
500 Kaupunkikehityspalv. tekninen
5410 Ravitsemis- ja puhtaanpitopalvelut
5410 Ravitsemis- ja puhtaanpitopalvelut
5410 Ravitsemis- ja puhtaanpitopalvelut
500 Kaupunkikehityspalv. tekninen yhteensä
5413 Ravitsemispalvelut
5412 Ravitsemispalvelut
5430 Puhtaanapitopalv.yhteiset.palv.
Ruokapalveluvastaava
Kokki
Laitoshuoltaja
541 084
541 108
542 032
1
1
1
3
Kaupunkikehityspalvelut yhteensä
4
Lakkautettavat vakanssit yhteensä
45
22
Henkilöstösuunnitelman 2017–2020 perustelut
Uudet virat ja työsuhteet 2017–2020
Hyvinvointipalvelut
Sosiaali- ja terveyspalvelut
201 Terveyspalvelut
2130 Terveyskeskussairaala
55 % Sairaanhoitajan vakanssin 215 076 terveyskeskussairaala osasto 1 muuttaminen 100
% vakanssiksi. 55 % Sairaanhoitajan vakanssin 215 010 terveyskeskussairaala osasto 2
muuttaminen 100 % vakanssiksi
Osastojen potilasvaihto on kasvanut ja käyttöaste on lähes jatkuvasti 100 %:a. TYKS siirtää neurologisia potilaita lyhyiden hoitojaksojen jälkeen jatkohoitoon ja kuntoutukseen suoraan TK-sairaalaan. Nämä neurologiset potilaat ovat erittäin vaativia tarviten paljon hoitoja kuntoutusosaamista ja resurssia, johon nykyiset henkilöstövoimavarat ovat riittämättömät. Kuntouttaminen on tk-sairaalan päätehtäviä. Nykytilanteessa neurologisten potilaiden
hoitojaksot ovat Salon tk-sairaalassa noin 10 vrk:tta pidempiä kuin mm. Turun Kaskenlinnan sairaalan neurologisella kuntoutusosastolla.
Esitetyn muutoksen kustannusvaikutus lisäystä palkkamenoihin 90 % sairaanhoitajan palkasta eli yhteensä n. 30.000 / v
V.2017 terveyskeskussairaalaan 1 geriatriaan erikoistuvan lääkärin koulutusvirka
Terveyskeskussairaalan nykyinen potilasvaihto edellyttää välttämättä kahta lääkäriä kummallakin osastolla pääterveysasemalla. Käytännössä lääkäriresurssia on tarvittu tämä
määrä osastoilla jo vuodesta 2014 alkaen. Terveyspalveluiden erikoislääkäreistä tällä hetkellä kahdella ovat kouluttajaoikeudet palliatiivisen hoidon erityispätevyyttä suorittavan
lääkärin ohjaajaksi. Kolmella lääkärillä on kouluttajaoikeudet geriatrian erikoisalalla. Seuraavien vuosien aikana eläkkeelle on siirtymässä toistakymmentä lääkäriä, joten osaamisen
jatkuvuuden varmistaminen on erityisen tärkeää ja tällä hetkellä olemassa oleva kouluttajaresurssi hyödyntää. Geriatrian ja palliatiivisen hoidon erikoislääkäreistä on koko valtakunnassa pulaa ja kasvava kilpailu osaajista. Koulutusvaiheessa olevan lääkärin palkkakustannuksista korvataan erityisvaltionosuuksia noin 1.000€/ kk vakanssia kohden.
V.2017 terveyskeskussairaalaan 2 sairaanhoitajan vakanssia
Vaihtoehto 1
Terveyskeskussairaalan yövuoroon tarvitaan lisävahvistusta potilasturvallisuuden varmistamiseksi. TK-sairaalan osastoilla 1 ja 2 on yhteensä 90 potilaspaikkaa. Molemmilla osastoilla
on yövuoroissa 1 sairaanhoitaja ja 1 perushoitaja. Potilaiden hoitoisuus on kasvanut etenkin lääkehoidon ja haasteellisten/sekavien potilaiden osalta, mikä korostuu yövuoroissa,
kun osastolla on vain 2 hoitajaa. Potilaiden suonensisäisiä lääkehoitoja sekä potilaiden tilan
säännöllinen seuranta ja tilan muutosten huomiointi ovat keskeinen osa sairaanhoitajan
työtä yövuorossa. Esitetään yhden sairaanhoitajan lisäämistä jokaiseen yövuoroon. Tämä
sairaanhoitaja toimisi sekä osastoilla 1 että 2. Hän vastaisi molemmilla osastoilla osan potilaiden lääkehoidoista ja seurannasta yövuoron aikana. Työvuoron teettäminen vaatii kahden vakanssin perustamisen.
Kustannusvaikutus lisäystä palkkamenoihin on 70.000€/vuosi.
Vaihtoehto 2
Terveyskeskussairaala osasto 3:n vakanssit 215 132 ja 215 134 siirretään osastoille 1 ja 2
lisäämään yövuoron potilasturvallisuutta. Nämä määrärahat ovat jo talousarviossa.
xxxx Varhainen perhetyö
v. 2017 Varhainen perhetyö, 2 perheohjaajan työsuhdetta.
Lapsiperheiden kotipalvelu on lastenhoidollista ja /tai kodinhoidollista tavoitteellista apua
perheen kotiin. Varhaisessa perhetyössä vanhemmat voivat saada tukea vanhemmuuteen
23
ja kasvatukseen liittyvissä kysymyksissä. Lapsiperheiden kotipalvelun ja varhaisen perhetyön tarve on ilmeinen ja on järkevää panostaa matalan kynnyksen ehkäiseviin palveluihin,
jotta lastensuojelukustannuksia voidaan pitemmällä aikavälillä saada laskuun.
Varhainen perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelu on toiminut pääosin määräaikaisin vakanssein. Palvelu on sosiaalihuoltolain mukaista lakisääteistä toimintaa ja se tulee vakinaistaa. Varhaisessa perhetyössä oli entuudestaan yksi vakituinen perhetyöntekijän vakanssi ja
kolme määräaikaista perhetyöntekijän vakanssia, joita on rahoitettu perintövaroin.
Vuoden 2015 alusta varhaisen perhetyön yhteyteen saatiin viisi määräaikaista vakanssia;
yksi perhetyön ohjaaja ja neljä kotipalvelun perhetyöntekijää. Nyt kahdeksaa määräaikaista vakanssia esitetään vakinaistettavaksi. Kuudelle vakanssille hyvinvointipalveluista on
löytynyt taustavakanssit, mutta kaksi vakanssia tulee perustaa uusina. Menojen lisäystä ei
kuitenkaan tule vuoden 2016 menoihin nähden, koska vakanssit ovat olleet käytössä määräaikaisina. Lisäksi osa kustannuksista voidaan kattaa ns. perintövaroin tulevan kahden
vuoden aikana.
V.2017 perhetyön vakanssien vakinaistaminen
Toiminta tulee vakinaistaa siten, että lapsiperheiden kotipalveluun ja varhaiseen perhetyöhön vakinaistetaan kahdeksan vakanssia, joista kaksi on uutta vakanssia ja kuusi nimikemuutosta
2 perheohjaajaa (uusia)
Salossa perhetyötä on järjestetty lapsiperheiden kotipalveluna ja neuvolan varhaisena perhetyönä. Vuoden 2015 alusta neuvolan varhaisen perhetyön yhteyteen perustettiin viisi
määräaikaista vakanssia; yksi perhetyön ohjaaja ja neljä kotipalvelun perhetyöntekijää.
Varhaisessa perhetyössä oli entuudestaan yksi vakituinen perhetyöntekijän vakanssi ja
kolme määräaikaista perhetyöntekijän vakanssia, joita on osin rahoitettu perintövaroin.
Kotipalvelu on lastenhoidollista ja /tai kodinhoidollista tavoitteellista apua perheen kotiin.
Varhaisessa perhetyössä vanhemmat voivat saada tukea vanhemmuuteen ja kasvatukseen
liittyvissä kysymyksissä. Lapsiperheiden kotipalvelun ja varhaisen perhetyön tarve on ilmeinen ja on järkevää panostaa matalan kynnyksen ehkäiseviin palveluihin, jotta lastensuojelukustannuksia voidaan pitemmällä aikavälillä saada laskuun.
2100 Kuntoutuspalvelut
V.2017 kuntoutuspalveluihin 2 fysioterapeutin vakanssia
Lyhytaikaisia sijaisia ei ole saatavana fysioterapeuttien sijaisuuksiin muuten kuin kesällä.
Terveyskeskussairaalassa tulisi kuntouttaa tehokkaasti ikääntyneitä juuri leikattuja, aivohalvauskuntoutujia ja vakavista sairauksista toipuvia. Sairaalan terapiahenkilökunnan vajetta ei voi paikata ostopalvelutoiminnalla. Ikääntyneen vakavasti sairastuneen liikkeelle
lähtö sängystä ilman ammattiapua ei onnistu tai hidastuu merkittävästi. Sairaala on velvollinen huolehtimaan riittävästä henkilökuntamitoituksesta. Suunniteltu geriatrinen arviointiyksikkö on osa sairaalapalveluita ja tätä työntekijäresurssia käytetään myös siellä.
Vuonna 2015–2016 ajan on jo jouduttu osoittamaan lisäresurssia lähes 2 henkilötyövuotta
terveyskeskussairaalan kuntouttavaan toimintaan, joten toimet eivät merkittävästi lisää
kustannuksia. Hoitotavoitteet ja potilasmateriaali ovat muuttuneet vaativammiksi ja siirtyminen erikoissairaanhoidosta on oleellisesti varhaisempaa. Lääkinnällinen kuntoutus on
lakisääteistä toimintaa, jossa kunta on järjestämisvelvollinen ja jota hoidon saatavuuden
säädökset koskevat. Terveyskeskuksen lääkinnällisen kuntoutuksen henkilöstömäärä on
jäänyt jälkeen eikä pysty vastaamaan palvelutarpeeseen ja vaatimuksiin. Kun erityisosaajista suuri puute, on kaupungin vaikea olla houkuttava työnantaja liian niukkojen henkilökuntaresurssien puitteissa. Kasva työkuorma on johtanut rekrytointiongelmiin.
220 Vanhuspalvelut
xxxx Perniön dementiayksikkö
Lähihoitaja
Perniön vuodeosasto 3:n tilat on mahdollista muuttaa noin 20-paikkaiseksi dementiayksiköksi. Henkilökuntaa tarvitaan kaikkiaan 17. Vuodeosasto 3:lta siirtyisi kaksi sairaanhoita-
24
jan, kaksi laitoshuoltajan ja neljä lähihoitajan tehtävää. Uusina vakansseina tarvitaan yhdeksän lähihoitajan vakanssia, joille varataan määräraha puoleksi vuodeksi. Uusien vakanssien osuus on 171.000 euroa, koska toiminta voisi käynnistyä kesällä.
2400 Ymp.vrk hoito
Lähihoitaja, ympärivuorokautisen hoidon henkilöstömitoituksen nosto
Vanhuspalveluiden suunnitelmassa vuosille 2014–2016 esitettiin ympärivuorokautiseen
hoitoon henkilöstömitoituksen nostamista kaikissa omissa yksiköissä 0,6:een. Henkilöstön
pitkäkestoiset sairauslomat ja työrajoitteet ovat lisääntyneet ympärivuorokautisessa hoidossa. Asukkaat ovat lähes täysin kahden autettavia, eikä kaikkia pystytä nykyisin voimavaroin enää nostamaan tuoliin istumaan kuin ainoastaan kerran päivässä. Talousarviossa
2015 mitoituksen korjaamiseen saatiin viisi muutosvakanssia. Tulevaan talousarvioon esitetään vietäväksi loput kahdeksan mitoitusta korjaavaa uutta vakanssia. Palkkakuluarvio
on 304.000 euroa vuositasolla.
240 Sosiaalityön palvelut
2767 Keh.vammahuolto as.palv
V. 2017 vammaistyön kehitysvammahuoltoon, ryhmäkotiasumiseen 2 hoitajaa:
Ryhmäkodeissa asukkaat vanhenevat ja tarvitsevat entistä enemmän hoitajan apua ja tukea päivittäisissä toimissaan. Tällä hetkellä neljässä ryhmäkodissa aamutoimet hoituvat
kokonaan tai osittain työ- ja päiväkeskusten ohjaajien toimesta, jotta ryhmäkotien henkilökunta riittää muihin työvuoroihin. Myös työ- ja toimintakeskuksista alkaa olla vaikea irrottaa henkilökuntaa ryhmäkotien aamutöihin. Osa asukkaista ei ikääntymisestä johtuen pysty
enää osallistuman toimintakeskusten työ- ja/tai päivätoimintaan ja heidän hoitonsa sekä
viriketoimintansa tulee pystyä turvaamaan päivisin ryhmäkodeissa. Ryhmäkotien henkilöstömitoitukset ovat niin pienet, että ilman lisäresurssia tämä ei onnistu.
2766 Kehitysvammahuolto
V. 2017 Vammaistyön kehitysvammahuoltoon, 1 yhteinen laitoshuoltaja:
Kehitysvammahuollon yksiköissä pitää olla omavalvontasuunnitelman ja muiden hygieniamääräyksien mukainen hygieniataso. Yksiköiden henkilökunta huolehtii asiakastyön lisäksi siivoamisesta. Vaaditun hygieniatason ylläpitämiseksi nykyisen henkilökunnan työpanos ei ole riittävä, sillä henkilökunta on entistä sidotumpi asiakkaiden hoito- ja ohjaustyöhön. Kehitysvammahuollon asiakaskunta on ikääntynyt ja uudet asiakkaat koostuvat pääasiassa vaikeasti liikuntavammaisista ja autismin kirjoon kuuluvista henkilöistä. Puhtaanapidon ammattilainen auttaisi kehitysvammahuollon yksiköissä hygieniatason ylläpitämisessä ja huolehtisi että yksiköissä on riittävä määrä tarvittavia siivoustarvikkeita. Hän myös
vastaisi hygieniaohjeistuksista ja henkilökunnan hygieniaopastuksesta. Kehitysvammahuollossa on yhteensä 8 ryhmäkotia, 3 työ- ja toimintakeskusta, 1 päivätoimintakeskus sekä 1
tilapäishoidon yksikkö, joiden kesken laitoshuoltaja jaetaan.
Kaupunkikehityspalvelut
Määräaikaiset toimet ja työsuhteet 2017–2020
Konsernipalvelut
1314 Lähidemokratia
1 Kyläasiamies (2016–2017)
Kaupunginhallitus hyväksyi 4.5.2015 § 154 ”Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo”- hankkeen hakemisen. Hankkeen tarkoituksena on aktivoida ja vahvistaa Salon paikallistoimijat
sekä saada käyntiin kylien elinoloja parantavia hankkeita. Hankkeen kesto on 2,5 vuotta ja
se alkoi vuoden 2016 alussa. Hankkeen vastuuhenkilöksi palkataan kyläasiamies määräaikaiseen työsuhteeseen.
25
1444 Arkisto
Hallintopalvelut/arkisto, v. 2017, projektityöntekijän työsuhde
Kaupunki on ottanut käyttöön sähköisen arkistoinnin palvelun (SARKK). Suunnitelman mukaan järjestelmään arkistoidaan asiakirjoja asiahallintajärjestelmästä, henkilöstö- ja taloushallinnon järjestelmästä ja rakennuslupajärjestelmästä. Palvelun käyttö perustuu toistaiseksi manuaalisiin tiedonsiirtoihin. Järjestelmän uuteen versioon tulee luoda käyttäjähallinta, joka edellyttää asiantuntevaa lisäresurssia. Lisäksi toteutetaan integraatiot em. järjestelmistä. Sähköisen arkiston kustannukset määräytyvät asukasluvun mukaan. Mitä
enemmän saadaan asiakirjoja sähköiseen arkistoon sitä kustannustehokkaampi järjestelmä
on kaupungille. Täysimääräinen käyttö edellyttää käyttäjähallinnan luomisen lisäksi tiedonohjaussuunnitelmien jatkuvaa laatimista. Vakituisen henkilöstön mitoitus on laadittu
siten, että pystytään hoitamaan tiedonhallinnan ja arkistoinnin perustyö mukaan lukien tiedonohjaussuunnitelmien laatiminen. Projektityöntekijän kustannusvaikutus on n. 40.300
€/v.
1511 Talouspalvelut hallinto
Talousasiantuntija (2016–2017)
Salon kaupunki käynnisti vuonna 2016 uusien taloudenohjaus- ja HR-järjestelmien käyttöön oton. Tavoitteena on ottaa uudet järjestelmät käyttöön vuoden 2017 alusta. Alustavien tarjousten mukaan käytönotto edellyttää Salon kaupungilta projektipäällikön nimeämistä ja kymmenien henkilötyöpäivien budjetoimista projekteille. Projektin aikana on tarkoitus erityisesti panostaa raportoinnin kehittämiseen. Tavoitteena on laajasti käytettävissä
oleva, kaikki kaupungin toimialat kattava mobiiliratkaisuihin perustuva sähköinen raportointi.
Määräaikaisella vakanssilla korvataan talouspalveluista vapautunut talousasiantuntijan vakituinen vakanssi. Tätä vakituista vakanssia ei toistaiseksi lakkauteta.
1641 Työhyvinvointipalvelut
Liikunnanohjaaja
Kaupungin johtamisen ja osaamisen tuloskortin keskeisenä tavoitteena on vähentää sairauspoissaoloja. Yhtenä keinona tähän on jokaisen työntekijän oman vastuun korostaminen
työhyvinvoinnissa. Liikunnanohjaaja aloitti työnsä huhtikuun alussa 2016 ja tulokset näkyvät vasta pitkäjänteisen työn tuloksena. Liikunnanohjaaja on mm. järjestänyt työyksiköille
tyhy-päiviä, antanut liikuntaneuvontaa, ohjannut ryhmiä ja koonnut ja lukaissut henkilökunnan tyhy-tiedotetta.
1911 Maaseutuyksikkö
1 Toimistosihteeri n.4 kk: ajalle
Kesäapulaista haetaan kevään ja alkusyksyn työruuhkan purkamiseen. Maaseutuyksikön
työmäärä ruuhkautuu, kun kaikki maatalouden päätukihaun asiakirjat saadaan yksikön käsiteltäväksi touko-kesäkuun vaihteessa ja alkusyksystä yksityiskohtaisten tukiehtotarkastusten aikaan. Työ edellyttää tarkkaa asiakirjahallintoa, tukijärjestelmän tuntemista, aikataulusidonnaisuutta. Määräaikaisesti palkattava toimistosihteeri auttaa ruuhkan purkamisessa ja mahdollistaa aikatauluissa pysymisen.
Hyvinvointipalvelut
Sosiaali- ja terveyspalvelut
201 Terveyspalvelut
2130 Terveyskeskussairaala
V.2017 terveyskeskussairaalaan 1 lääkärin koulutusvirka (palliatiiviseen hoitoon pätevöityminen)
Terveyskeskussairaalan nykyinen potilasvaihto edellyttää välttämättä kahta lääkäriä kummallakin osastolla pääterveysasemalla. Käytännössä lääkäriresurssia on tarvittu tämä
määrä osastoilla jo vuodesta 2014 alkaen.
26
Terveyspalveluiden erikoislääkäreistä tällä hetkellä kahdella ovat kouluttajaoikeudet palliatiivisen hoidon erityispätevyyttä suorittavan lääkärin ohjaajaksi. Kolmella lääkärillä on
kouluttajaoikeudet geriatrian erikoisalalla. Seuraavien vuosien aikana eläkkeelle on siirtymässä toistakymmentä lääkäriä, joten osaamisen jatkuvuuden varmistaminen on erityisen
tärkeää ja tällä hetkellä olemassa oleva kouluttajaresurssi hyödyntää. Geriatrian ja palliatiivisen hoidon erikoislääkäreistä on koko valtakunnassa pulaa ja kasvava kilpailu osaajista.
Koulutusvaiheessa olevan lääkärin palkkakustannuksista korvataan erityisvaltionosuuksia
noin 1.000€/ kk vakanssia kohden.
2003 Avoterveydenhuolto
V.2017 avoterveydenhuoltoon 1 geriatriaan tai palliatiiviseen hoitoon erikoistuvan lääkärin
koulutusvirka avoterveydenhuoltoon (kotihoito)
Avoterveydenhuollossa on todettu kotihoidon tehtäviin keskittyvän lääkärin selkeyttävän
kotihoidon toimintaprosesseja ja vähentävän päivystyskäyntejä.
Terveyspalveluiden erikoislääkäreistä tällä hetkellä kahdella ovat kouluttajaoikeudet palliatiivisen hoidon erityispätevyyttä suorittavan lääkärin ohjaajaksi. Kolmella lääkärillä on
kouluttajaoikeudet geriatrian erikoisalalla. Seuraavien vuosien aikana eläkkeelle on siirtymässä toistakymmentä lääkäriä, joten osaamisen jatkuvuuden varmistaminen on erityisen
tärkeää ja tällä hetkellä olemassa oleva kouluttajaresurssi hyödyntää. Geriatrian ja palliatiivisen hoidon erikoislääkäreistä on koko valtakunnassa pulaa ja kasvava kilpailu osaajista.
Koulutusvaiheessa olevan lääkärin palkkakustannuksista korvataan erityisvaltionosuuksia
noin 1.000€/ kk vakanssia kohden.
V.2017 avoterveydenhuoltoon 2 kiertävää sairaanhoitajaa
Sijaisten saatavuus on ongelmallista ja jatkuva uusien henkilöiden perehdyttäminen vie
henkilöstön voimavaroja. Lääkärin vastaanoton toiminnan luonne on muuttunut. Hoidon
tarpeen ja kiireellisyyden arviointi on keskeistä ja viranomaiset valvovat toteutumista. Hoitajien äkillisten poissaolojen korvaaminen lyhytaikaisilla sijaisilla ei ole tarkoituksenmukaista, vaan esitetään määräaikaista varahenkilöstöä.
V.2017 avoterveydenhuoltoon 2 kiertävää terveydenhoitajaa
Terveydenhoitajien määräaikaista sijaista tarvitaan paikkaamaan terveydenhoitajien poissaoloja, jotta varmistetaan lakisääteisten tehtävien toteutuminen neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa sekä aikuisten kansansairauksien hoidossa.
2120 Päivystys- ja kotisairaala
V.2017 kotisairaalaan ja kiireelliseen hoitoon 2 sairaanhoitajaa
Kiireellisen hoidon tehtävien organisointi edellyttää osaavaa henkilöstöä. Terveyskeskus
järjestää EPLL:n yöpäivystykseen sopimuksen mukaisesti yhden perusterveydenhuollon
hoitajan yövuoroihin turvaamaan hoidon jatkuvuutta ja palvelukokonaisuutta (EPLL korvaa
laskennalliset palkkakustannukset). Kotisairaalan käyttö on lisääntymässä. Määräaikaisia
sairaanhoitajia voidaan käyttää myös muissa avoterveydenhuollon tehtävissä.
2004 Lääkinnällinen kuntoutus
v.2017 lääkinnälliseen kuntoutukseen 2 fysioterapeuttia avokuntoutukseen
Fysioterapiayksikkö on pahasti kuormittunut ja jonotusajat ylittävät toistuvasti hoitotakuun.
Fysioterapiayksiköstä työntekijä toimii TEHY:n pääluottamusmiehenä 50 % työajastaan.
Ensimmäinen vakanssi olisi tarkoitus käyttää 50 prosenttisesti sijaistuksiin. Toinen vakanssi
tarvitaan jonojen purkuun. Tyks Ortopedia on vähentänyt omaa fysioterapiaresurssia ja lisännyt lähetteitä terveyskeskuksen kuntoutusosastolle sekä juuri leikatuista, että niistä
joita kirurgin mielestä tulisi hoitaa kuntoutuksella. Toisaalta Kela on vuoden alusta tehnyt
runsaasti kielteisiä kuntoutuspäätöksiä ja siirtänyt kuntoutusvastuuta kunnalle. Nämä muutokset ovat pysyviä. Tällä hetkellä vakanssivajausta paikataan säännöllisillä huomattavasti
lisääntyneillä lääkinnällisen kuntoutuksen ostopalveluilla. Toiminta on järjestettävä kunnan
toimesta ja kustannuksella, hoidon saatavuuden ja hoitoon pääsyn säädösten perusteella.
Määräaikaisuus olisi järkevä ulottaa vuoden 2018 loppuun asti.
V.2017 lääkinnälliseen kuntoutukseen 1 puheterapeuttiharjoittelija
Harjoittelusopimus on voimassa Turun yliopiston kanssa. Opiskelijoiden ohjaus auttaa puheterapeuttien rekrytoinnissa, joka tällä hetkellä erittäin haasteellista. Neljästä vakanssista
on tämän vuoden aikana kolme työntekijää irtisanoutunut. Harjoittelujaksoja on käytetty
27
uusien työntekijöitten tutustuttamiseen työyhteisöön ja helpottamaan rekrytointia tulevaisuudessa.
220 Vanhuspalvelut
xxxx Tukiasumiskokeilu
Lähihoitaja
Tukiasumisen kokeilun (vuosi 2017) tarkoituksena on selvittää, voisiko uudentyyppisellä
ns. välimuotoisella asumis- ja palvelumuodolla vastata tiettyjen asiakasryhmien muuttuneeseen palvelutarpeeseen. Näitä ovat esim. päivystykseen tulevat iäkkäät henkilöt, jotka
eivät hetkellisen toimintakyvyn vajauksen takia pärjää kotona, mutta eivät välttämättä tarvitse ympärivuorokautista hoitoa. Kokeilu toteutettaisiin Kukonkallion hoivakodilta rakennemuutoksen myötä vapautuneissa Rauhala-osaston tiloissa (8 asukaspaikkaa). Kokeilun
toteuttamiseen esitetään talousarvioon vietäväksi kolmen määräaikaisen hoitajan palkkakulut, yhteensä 114.000 euroa.
240 Sosiaalityön palvelut
2720 Aikuissosiaalityön palvelut
v.2017 Aikuissosiaalityön palvelut, etuuskäsittelijän vuosilomasijaisuus
Toimeentulotukityön määräajoissa pysymisvelvoitteen turvaamiseksi tarvitaan vuosilomasijainen etuuskäsittelyyn.
2731 Maahanmuuttajapalvelut
V 2017 sosiaaliohjaajan virka maahanmuuttajapalveluihin
Saloon on oleskeluluvan saatuaan muuttamassa n.35–50 maahanmuuttajanuorta, joiden
kotouttaminen yhdessä Kalliolan kannatusyhdistyksen kanssa työllistää maahanmuuttajapalveluja. Tarvitaankin toinen sosiaaliohjaaja hoitamaan kotouttamis-ym. maahanmuuttajatyötä. Vuosikustannus 35.000 euroa.
2714 Sosiaalityön projektit
2017 Projektivastaava ja kolme projektityöntekijää (sosiaalityön projektit)
ESR-rahoitteinen työllisyyshanke kestää 31.3.2018 saakka. Ulkopuolinen rahoitus on noin
80 % hankkeen kustannuksista. Projektivastaavan ja kolmen projektityöntekijän palkkakustannukset yhteensä 155.000 euroa.
2766 Kehitysvammahuolto
v. 2017 Koululaisten loma-ajan hoito (kehitysvammahuolto)
Koululaisten loma-ajan hoitoon on varattu 33 500 euroa. Suunnitelman mukaan: vko 8: 3
koulunkäynnin ohjaajaa, kesäkuu: 8 koulunkäynnin ohjaajaa, heinäkuu: 4 koulunkäynnin
ohjaajaa, elokuu: 1,5 vkoa, 6 koulunkäynnin ohjaaja. Viikko 42: 3 koulunkäynnin ohjajaa
V, 2017 hoitajaresurssia tilapäishoitoyksikkö Elmeriin (kehitysvammahuolto)
Hoidon tarpeen vaihtelun vuoksi tarvitaan määräaikaisiin määräraha, joka käytetään tarpeen mukaan. Vastaava varaus 35.000 euroa on ollut aiempinakin vuosina.
301 Lasten ja nuorten palvelut
4715 Nuorisotilat
V.2017 nuorisotilojen henkilökunta
Nuorisotiloille viiden osa-aikaisen nuorisotilan valvojan ja yhden määräaikaisen nuorisoohjaajan palkkakuluin on varattu 133.000 euroa. Nuorisotilatyötä toteutetaan vuoden 2017
alusta 16:sta nuorisotilalla.
28
4726 Nuorisopalvelujen projektit
V. 2017 etsivä nuorisotyöntekijä
Palkkakustannukset katetaan 70 prosenttisesti valtion avustuksella, jota tehtävään myönnetty 31.7.2017 saakka.
4712 Nuorisotoiminta
V. 2017 Lasten kesäleirien henkilökunta
Lasten kesäleirit järjestetään Leirisalon leirikeskuksessa pääosin nuorisopalvelujen henkilökunnan toimesta. Leiriemäntien ja avustavien ohjaajien (nuorten) palkkakuluihin on varattu 20.000 euroa.
401 Vapaa-ajan palvelut
4510 Liikuntapalvelut
Määräaikaiset liikunnanohjaajat ja uimaopettajat yms
Määräaikaiset liikunnanohjaajat ja uimaopettajat toimivat tuntiohjaajina pääsääntöisesti
kurssitoiminnassa, joka tapahtuu iltaisin, viikonloppuisin ja loma-aikoina. Jääkenttien hoitoon reuna-alueilla on palkattu tuntityöntekijöitä kenttien hoitoon olosuhteiden turvaamiseksi.
Kaupunkikehityspalvelut
180 Kehittämispalvelut
1841 Työllisyyspalvelut
Työelämäkoordinaattori (ESR), Työllisyyspalveluiden päällikkö, Yrityskoordinaattori (ESR),
Kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja
Määräaikaisena tehtävänä jatkuu työllisyyspalveluissa Voitto-hankkeen työelämäkoordinaattorin työsuhde, samoin Voitto-hankkeen yrityskoordinaattori (1/3 työpanos).
Määräaikaisina työsuhteena perustetaan Typ-palveluihin kuntouttavan työtoiminnan ohjaan
tehtävä, 31.12.2018 saakka. Tehtävä on keskeinen kuntouttavan työtoiminnan organisoinnissa ja pyörittämisessä ja mahdollistaa kuntouttavan työtoiminnan hyvän perustekemisen
parin vuoden ajalle.
Uuden työllisyyspalvelut-kokonaisuuden vastuuhenkilöksi palkataan määräajalle
31.12.2018 saakka työllisyyspalveluiden päällikkö, joka vastaa uuden 1.1.2017 aloittavan
työllisyyspalvelut-kokonaisuuden operatiivisesta johtamisesta ja toiminnan suunnittelusta,
kehittämispalveluiden esimiehen alaisuudessa.
Määräaikaisuus perustuu uuteen 1.1.2019 aloittavaan maakuntahallintoon, joka voi tehdä
muutoksia työllisyyspalveluidenkin järjestämisen osalta.
1821 Kansainvälinen toiminta
Hanketyöntekijä (ESR)
Monikulttuurisuushankkeeseen KOTOTAKUU – kaikki jatkoon palkataan määräajalle osaaikainen hanketyöntekijä, 50 % työpanoksella. Projektin rahoitus tulee Ely-keskukselta.
Hanketyöntekijä (ESR)
Salon kaupungin hanketyöntekijä Euroopan Sosiaalirahaston rahoittamassa romaanien koulutus- ja työllistämismahdollisuuksia parantavassa Tšetanes naal – koulutuspoluilla hankkeessa. Hanketyöntekijä vastaa Salon kaupungille hankkeessa määriteltyjen tehtävien hoitamisesta.
1816 Elinkeinokehittäminen
Projektityöntekijä (Osaamiskeskittymä)
Määräaikainen projektihenkilö valmistelemaan ja toteuttamaan Salon osaamiskeskittymään
ja hyperloop-teknologiaan liittyvää kehittämisyhteistyötä.
29
2728 Typ-palvelut
Työnsuunnittelija, catering
Typ-palveluiden eräs keskeinen palvelumuoto on catering-palvelut, johon haetaan määräajalle työnsuunnittelijaa
2733 Waltti / Hanke
Hankevastaava (hanke), 3 yksilövalmentajaa (hanke)
Kuntouttavan työtoiminnan ulkoinen hanke, jolla rahoitetaan yksilövalmennusta, johon
kaupungilla on suuri tarve.
Hankkeella on yksi hankevastaava ja 3 yksilövalmentajaa, jotka tekevät asiakastyötä.
505 Maankäyttöpalvelut
5221 Puistot
4 puistotyötekijää (kausi)
Viheraluetiimin henkilökunta on vähentynyt vuoden 2008 tilanteesta yhteensä viidellä hengellä. Vuoden 2013 talousarvio oli viimeinen jossa oli mukana määräraha kausityövoiman
palkkaamiseen. Vajausta on pyritty täyttämään työllistämisvaroilla palkatulla henkilöstöllä.
Käytännössä tämä on johtanut mm. siihen, että viheraluetiimille osoitettujen koululaisten
perehdytys tapahtuu suurelta osin ei-ammattilaisten toimesta. Tilanteen korjaamiseksi ehdotetaan että osa (neljä kymmenestä) työllistämispaikoista täytetään talousarviomäärärahoilla palkatuilla ammattihenkilöillä.
Nimikemuutokset 2017
Hyvinvointipalvelut
Sosiaali- ja terveyspalvelut
201 Terveyspalvelut
2022 Tk-yhteiset palvelut
Johtavan farmaseutin vakanssin (210 005) nimikemuutos farmaseutiksi
Nimike vastaa paremmin tehtävänkuvaa. Palkkavaikutusta ei ole, koska tehtävänkuvaan ei
tule muutoksia.
2040 Itäinen avoterveydenhuolto
Vastaanottohoitajan vakanssin (211033) nimikemuutos sairaanhoitajaksi
Eläkkeelle jäävien perushoitajien, vastaanottohoitajien sekä terveyskeskusavustajien vakanssit muutetaan asteittain sairaanhoitajien vakansseiksi, perusteena toiminnan muutokset. Hoidon tarpeen arviointi on lakisääteistä toimintaa, jonka saatavuutta viranomaiset
valvovat ja joka mahdollistaa asiakkaan tarpeenmukaisen hoitamisen. Hoitajan itsenäisen
vastaanottotoiminnan tarve kasvaa. Toimipisteessä tarvitaan sairaanhoidollista osaamista
lisää.
Kustannusvaikutus n. 2.500€ / vuosi lisäkustannusta palkkamenoihin.
2100 Lääkinnällinen kuntoutus
Laitoshuoltajan vakanssin 210 017 nimikemuutos toimintaterapeutiksi
Kuntoutusresurssi terveyskeskussairaalassa on jäänyt 1980-luvun tasolle. Potilasmateriaali
on kuitenkin muuttunut siitä ajasta huomattavasti: erikoissairaanhoito siirtää aivohalvauspotilaat muutaman sairastumisvuorokauden jälkeen terveyskeskussairaalan osastolle kuntoutumaan ja väestön ikääntyminen ja tehokkaampi erikoissairaanhoito on lisännyt kuntoutustarvetta huomattavasti. Kyseisissä sairausryhmissä toimintaterapeutti tarvitaan arjen
toimintojen uudelleen oppimiseen sairastumisen jälkeen. Kuntoutusyksikössä on ollut yksi
aikuisten toimintaterapeutin vakanssi, mutta vakanssin täyttöaste on ollut huomattavan
30
epävakaata. Ainoa työntekijä on vastannut kaikesta aikuisten toimintaterapiasta sekä avokuntoutuksessa että sairaalaosastoilla. Aivohalvauskuntoutujilla on lähinnä arviot kyetty
tekemään osastojaksojen aikana. Terapiaan on päästy vasta osastojaksojen jälkeen, vanhuspalveluitten runsaamman työntekijäresurssin turvin. Tämä hidastaa kuntoutumista, on
pidentänyt potilaitten sairaalassaolojaksoja ja hidastanut uusien potilaiden pääsyä osastolle.
2170 Mielenterveystyö ja 2180 Päihdetyö
Lähihoitajan vakanssin 230 056 nimikemuutos sairaanhoitajaksi
Lähihoitajan vakanssin 230 057 nimikemuutos sairaanhoitajaksi
Mielenterveys- ja päihdepalveluiden yksikössä on ollut tehostetun palveluasumisen toisen
yksikön henkilökuntaresurssia, kun tehostetun palveluasumisen paikkatarve on ollut alun
perin arvioitua pienempi, palvelurakenteen kehittymisen seurauksena. Palveluita ollaan
suuntaamassa aitoon avohoitoon ja asiakkaille kotiin. Tarve ikääntyneiden mielenterveyden
avohoitopalveluille on kasvamassa, ehkäisemään laitoshoidon ja kotihoidon kasvaa tarvetta
mm. yksinäisyyden ja masentuneisuuden seurauksia. Moderni psykiatrinen lääkehoito perustuu kasvavassa määrin injektiolääkehoitoon, jonka toteuttaminen edellyttää sairaanhoitajan osaamista. Injektiohoitojen toteuttaminen perustason mielenterveyspalveluissa on
kokonaistaloudellisesti edullisempaa kuin erikoissairaanhoidossa. Sairaanhoitajaresurssia
lisäämällä voidaan lääkehoitojen toteutusta ja niihin liittyvää sosiaalista kuntoutusta siirtää
perustasolle erikoissairaanhoidosta.
Ehdotetaan avoterveydenhuoltoon nimikemuutoksella mielenterveystyöhön 2 sairaanhoitajan vakanssin perustamista muutosvakanssit lähihoitajien vakansseista. Määrärahat ovat
budjetissa, kustannusvaikutus palkkakustannuksiin n. 2.500€/vakanssia kohden vuositasolla.
Lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö
Lähihoitajan vakanssi (230 058) nimikemuutos perhetyön ohjaajan vakanssiksi
Muutos perustuu lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön vakinaistamiseen. Perhetyön ohjaaja toimii em. tiiminvastaavana. Vakanssi on vapautunut työnjakomuutosten seurauksena.
Laitoshuoltajan vakanssit (211 034 ja 211 082) nimikemuutokset kahdeksi perhetyöntekijän vakanssiksi
Muutos perustuu lapsiperheiden kotipalvelun vakinaistamiseen. Vakanssit ovat vapautuneet
työnjakomuutosten seurauksena.
Perhepäivähoitajan vakanssit (310 075 ja 310 079) nimikemuutokset kahdeksi perhetyöntekijän vakanssiksi (lapsiperheiden kotipalvelu)
Perhepäivähoitajan vakanssi (310 083) nimikemuutos yhdeksi perhetyöntekijän vakanssiksi
(varhainen perhetyö)
Varhaiskasvatuksesta siirretään kolme perhepäivähoitajan vakanssia, jotka muutetaan perhetyöntekijän vakanssiksi (kaksi lapsiperheiden kotipalveluun ja yksi perhetyöhön). Muutosten kustannusvaikutus on vuositasolla 18 600 euroa. Tosiasiallisesti menot eivät lisäänny vuoteen 2016 verrattuna, koska määräaikaisten vakanssien kustannukset ovat vuoden 2016 talousarviossa. Lisäksi vuoden 2017 aikana kustannukset voidaan kattaa ns. perintövaroista.
220 Vanhuspalvelut
2440 Pohjoinen vanhuspalvelu
Toimintayksiköihin kolme vakanssimuutosta
Kolme avointa hoivatyöntekijän vakanssia esitetään muutettavaksi lähihoitajan vakansseiksi. Asukkaiden yhä lisääntyvä hoitoisuus vaatii osaamisvalmiuksia, joita saadaan alan
ammatillisella koulutuksella. Hoitajamitoituksen ollessa alhainen tämä on erityisen tärkeää,
jotta voidaan varmistaa riittävä osaaminen ja oikeudet (mm. lääkehoito) eri työvuoroissa.
Muutoksen kustannusvaikutus on yhteensä 10.500 euroa vuositasolla.
31
240 Sosiaalityön palvelut
2720 Aikuissosiaalityön palvelut, 2742 Perheoikeudelliset palvelut
Palveluohjaus- ja palvelutarpeen arviointitiimin sosiaalityöntekijän vakanssin (240 018) nimikemuutos johtavan sosiaalityöntekijän vakanssiksi
Palveluohjaus- ja palvelutarpeen arviointitiimin lastenvalvojan vakanssin (241 004) nimikemuutos sosiaalityöntekijän vakanssiksi
Sosiaalityöntekijän vakanssi esitetään muutettavaksi johtavan sosiaalityöntekijän vakanssiksi uuteen PPA-tiimiin, samoin lastenvalvojan vakanssi esitetään muutettavaksi sosiaalityöntekijän vakanssiksi PPA-tiimiin. Muutosten kustannusvaikutus vuositasolla yhteensä
4.600 euroa.
Aikuissosiaalityön työtoiminnan ohjaajan vakanssin (240 036) nimikemuutos sosiaaliohjaajaksi
Työtoiminnan ohjaajan virka esitetään muutettavaksi sosiaaliohjaajan viraksi. Vakanssin
haltija tekee sosiaaliohjausta auttamalla alle 25-vuotiaita nuoria erilaisissa arjen ongelmissa sosiaalisen tuen, neuvonnan ja ohjauksen keinoin. Jatkossa on tarkoitus, että virkaan ei kuulu mitään kuntouttavan työtoiminnan tehtäviä. Muutoksen kustannusvaikutus
on n. 1.400 euroa vuositasolla.
2771 Kehitysvammahuolto Kuusitupa
Vammaistyön kehitysvammahuoltoon, Kiskon Kuusitupaan ryhmäavustajan vakanssin (242
084) nimikemuutos hoitajan vakanssiksi
Vuoden 2016 alussa Kiskon Kuusituvan ohjaaja siirtyi vahvistamaan Perniön toimintakeskuksen toimintaa ja 5 työtoiminnan asiakasta siirtyi mukana. Kiskoon jäi päivätoiminta ja
sen toiminnasta vastaavat päivätoiminnan avustaja ja Kalliokodin hoitajat. Päivätoiminnan
asiakkaat ovat pääosin Kalliokodin asukkaita. Kiskon päivätoiminnan järjestämisen vahvistamiseksi esitetään Kuusituvan avustajan vakanssin muuttamista hoitajan vakanssiksi
vuonna 2017. Kustannusvaikutus noin 3.500 euroa.
Kaupunkikehityspalvelut
500 Kaupunkikehityspalv. Tekninen
5310 Tilapalvelut
Kustannuspaikan 5314 talomestarin vakanssi 530 008 muutetaan kustannuspaikalle 5313
kiinteistöjen hoito energia-asiantuntijan toimeksi.
Salon kaupunki on ollut mukana kuntien energiatehokkuussopimuksessa kaudella 2008 2016. Uusi sopimuskausi on vuosille 2017 - 2025. Sopimusten tavoite on ohjata yrityksiä ja
yhteisöjä jatkuvasti parempaan energiatehokkuuteen. Sopimukseen liittyneet asettavat itselleen määrällisen energiankäytön tehostamistavoitteen ja toteuttavat toimenpiteitä tavoitteen saavuttamiseksi. Valtio tukee uuden energiatehokkaan teknologian käyttöönottoa
ja tapauskohtaisen harkinnan perusteella sopimuksiin liittyneiden yritysten ja kuntien muita
energiatehokkuusinvestointeja sekä muiden kuin suurten yritysten energiakatselmuksia.
Sopimuksiin liittyneet raportoivat vuosittain tehdyistä energiatehokkuustoimenpiteistä ja
muista energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävästä toiminnasta seurantajärjestelmään.
Sopimustoimintaan liittyvän raportoinnin avulla Suomi raportoi vuosittain EU:lle energiansäästön toteutumisesta. Jokainen toteutettu ja raportoitu energiankäytön tehostamistoimi
on tärkeä. Kunta-alan energiatehokkuussopimus on työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston ja Kuntaliiton välinen sopimus energian tehokkaammasta käytöstä kunta-alalla.
Kunnat, kaupungit ja kuntayhtymät allekirjoittavat liittyjäkohtaisen energiatehokkuussopimuksen, jossa ne sitoutuvat Kunta-alan energiatehokkuussopimuksen toimenpiteisiin ja tavoitteisiin.
Salo ei ole resurssivajavuuden takia pystynyt toteuttamaan kaikkia nyt päättyvän kauden
velvoitteita. Olisi kuitenkin tärkeää olla mukana uudellakin sopimuskaudella, koska valtiolta
olisi saatavissa huomattavia tukisummia energiakatselmuksiin ja näiden esiin tuomien korjaustoimenpiteiden kustannuksiin. Näiden toimenpiteiden myötä myös kaupungin energiakustannuksia saadaan pienennettyä. Energia-asiantuntija ottaisi vastattavakseen sopimuk-
32
sen asettamien velvoitteiden eteenpäin viemisen, energia-avustusten hakemisen, energiaseurannan ja raportoinnin kehittämisen. Nimikemuutoksella ei ole korottavaa vaikutusta
palkkakustannuksiin.
5410 Ravitsemis- ja puhtaanapitopalvelut
Nimikemuutokset perustuvat kesällä 2012 alkaneeseen ns. kriisiajan prosessimuutokseen.
Ensimmäisen lomautusvuoden kesällä, kun lomautukset laitettiin käyntiin, vähennettiin valmistavia keittiöitä 19:sta 13:sta. Näissä keittiöissä joidenkin työtekijöiden tehtävät muuttuivat, lähinnä vastaavasta kokista ruokapalveluvastaavaksi tai kokiksi. Olemassa olevat
kustannuspaikat pysyvät ennallaan eli työntekijät tekevät työtään siellä missä ennenkin.
Nimikemuutoksilla ei ole kustannusvaikutuksia.
Lakkautettavat vakanssit 2017
Hyvinvointipalvelut
Sosiaali- ja terveyspalvelut
220 Vanhuspalvelut
2420 Itäinen vanh.palvelu
Talousarviossa esitetään lakkautettavaksi Pahkavuoren ryhmäkodin 10 avointa vakanssia
sekä Kukonkallion Rauhala-osaston viisi vakanssia, yhteensä 15 vakanssia. Lakkauttaminen perustuu sosiaali- ja terveyslautakunnan 23.9.2015 § 109 päätökseen. Pahkavuoren
vakansseista neljää ei voida vielä lakkauttaa, koska kyseiset työntekijät eivät ole vielä voineet siirtyä toistaiseksi voimassa oleviin avoimiin vakansseihin.
240 Sosiaalityön palvelut
2720 Aikuissosiaalityön palvelut
Aikuissosiaalityön esimiehen vakanssi lakkautetaan osana palvelujärjestelmämuutosta ja
perustoimeentulotuen siirtymistä Kelalle. Samoin yksi vakituinen etuuskäsittelijän vakanssi
lakkautetaan. Osaa etuuskäsittelijän vakansseista tarvitaan edelleen, vakanssien tarkastelu
tehdään alkusyksyn aikana 2017, jolloin täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen käsittelyn työntekijätarve on tarkentunut.
Kaupunkikehityspalvelut
180 Kaupunkikehityspalvelut
1830 Viestintä ja markkinointi
Tiedottaja
500 Kaupunkikehityspalv. Tekninen
5410 Ravitsemis- ja puhtaanpitopalvelut
Hakastaron koulun laitoshuoltaja on siirtynyt 8/2016 Sirkkulan koulun eläköityneen laitoshuoltajan tehtävään ja vakanssiin 541 075. Kaupungin keskustassa useiden pienten puhtaanapitokohteiden siivouksesta vastaava laitoshuoltaja on siirtynyt 8/2016 Hakastaron
koulun laitoshuoltajan tehtävään ja vakanssiin 542 049. Kaupungin keskustassa useiden
puhtaanapitokohteiden laitoshuoltajan työtehtävät on järjestelty uudelleen ja näin vakanssi
542 032 lopetetaan tarpeettomana.
Ruokapalveluvastaava 541 084 ja kokki 541 108. ) Ruokapalveluvastaavan (vakanssi 541
084) tehtävä lopetetaan varhaiskasvatuksen kesäkuussa lopettamasta Paltan päiväkodista.
Kokin (541 108) tehtävä lopetetaan Kukonkallion hoivakodin keittiöstä, jonka ruoanvalmistus siirtyi Arkealle 1.2.2016. Molempien paikkojen työntekijät jäivät eläkkeelle, eikä tehtäviä täytetä.
33
Kaupunginhallituksen tuloskortti
Elinvoima ja työpaikat
Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot
1. Luo edellytyksiä uusille työpaikoille
1.1. Työllisyys paranee
ja työpaikkaomavaraisuus kasvaa
Mittari ja tavoitetaso
1.1.1. Invest-in toiminta 1.1.1.1. Kuukausittaiset
/Osaamiskeskittymän
työttömyysluvut paremtoteuttaminen
pia kuin edellisen vuoden vastaavat. Raportoidaan myös Invest In toiminnan kautta tulleet
työpaikat
1.1.2. Rakennemuutoshankkeet
1.1.2.1. Työttömien
määrä kääntyy laskuun
ja työllisten määrä lisääntyy
Keinoon kohdistuvat
riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö)
Riskin vai- Vastuutaho
kutus, todennäköisyys ja riskiluku
1.1.1.1.1. Salon toimin- 2 x 2=4
nasta riippumattomat
tekijät vaikuttavat negatiivisesti
Kaupunginhallitus
1.1.1.1.2. toimintaympäristö ei vastaa yritysten tarpeisiin
2 x 2=4
Kaupunginhallitus
1.1.1.1.3. Salo ja sijoit- 3 x 2=6
tuvat yritykset eivät
kohtaa
Kaupunginhallitus
1.1.1.1.4. Palkkatukea
ei kunnalle tule
Kaupunginhallitus
3 x 2=6
1.1.2.1.1. Työttömyys
2 x 2 =4
pysyy edelleen korkeana
ja aiheuttaa kustannuksia kaupungille monin
eri tavoin
1.1.2.2. Kaikki Microsof- 1.1.2.2.1. Merkittävän
tin lopettaessa työttöosa ko. henkilöistä ei
mäksi jäävät työllistytyöllisty
vät. Koska tilannetta
seurataan valtakunnallisesti, projektin edetessä
1 x 2=2
Kaupunginhallitus
Kaupunginhallitus
34
Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot
Mittari ja tavoitetaso
Keinoon kohdistuvat
riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö)
Riskin vai- Vastuutaho
kutus, todennäköisyys ja riskiluku
raportoidaan työllistyneiden määrä, työpaikkojen määrä, syntyneiden yritysten määrä ja
sijoittuneiden yritysten
määrä.
1.1.3. Yritysten ja asuk- 1.1.3.1. Luovutettavissa 1.1.3.1.1. Olemassa
1.1.3.1. 2 x Kaupunkisuunnitkaiden tarpeisiin sopiva olevia tontteja 2 v, kaa- oleva infra ei vastaa tar- 2=4
telulautakunta
perusrakenne valmiina
voitettuja tontteja 5 v ja peisiin
raakamaata 10 v tarvetta vastaava määrä.
1.1.3.1.2. Kysyntä kasvaa, mutta kaupunki ei
reagoi asiaan riittävästi
2. Vahvistaa ja monipuolistaa salolaista
osaamista
3 x 1=3
2.1. Työvoiman osaami- 2.1.1. Yhteistyö korkea- 2.1.1.1. Yhteistyöhank- 2.1.1.1.1. Paikkakun3 x 2=6
nen vastaa yritysten tar- koulujen kanssa
keet oppilaitosten
nalla tarjottavat palvelut
peita
kanssa, kaupungille teh- vähenevät merkittävästi
tävät opinnäytetyöt. Yhteistyökumppaneina
mm. Turun yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu, Aalto yliopisto ja
Salon seudun koulutuskuntayhtymä.
2.1.2. Täydennyskoulutukset
2.1.2.1. Edistetään täy- 2.1.2.1.1. Osaaminen ei 2 x 2=4
dennyskoulusta niin,
vastaa tarpeita
että yksikään sijoittuminen tai yrityksen kehittämishanke ei kariudu
osaamisen puutteeseen.
Raportoidaan koulutuksista.
Kaupunkisuunnittelulautakunta
Kaupunginhallitus
Kaupunginhallitus
35
Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot
Mittari ja tavoitetaso
Keinoon kohdistuvat
riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö)
3. Toimii vahvana
kumppanina yrityksille
ja muille toimijoille
3.1.1.1. Tuotekehityshankkeita jatkuvasti
käynnissä
3.1.1.1.1. Ei ole resurs- 3 x 2=6
seja
Kaupunginhallitus
3.1.1.1.2. Paikallinen
toimintaympäristö ei
kiinnosta
1 X 2= 2
Kaupunginhallitus
3.1.1.1.3. Voimavarojen 1 X 2= 2
hajaantuminen
Kaupunginhallitus
3.2. Hyvä yrittäjyysilma- 3.2.1. Joustavat ja no- 3.2.1.1. Kaupungin saa- 3.2.1.1.1. Kaupungin ta- 3 x 1 = 3
piiri
peat lupapalvelut, veto- mat arviot kyselyissä
loudellinen tilanne estää
voimainen kaavoitus ja paranevat aiemmista.
riittävät resurssit
tarpeellinen infra, myönteinen palveluasenne ja
johdonmukainen päätöksenteko
Kaupunginhallitus
3.1. Tuotekehitysyhteis- 3.1.1. Tuotekehitysyhtyö ja kokeiluhankkeet
teistyö ja kokeiluhankkeet, kokeilun tuotteistaminen
3.2.1.1.2. Joustava ja
myönteinen asenne ei
ulotu kattavasti organisaatiossa
3.3. Palvelujen ja han3.3.1. Palvelustrategia
kintojen monipuolistami- ja hankintapoliittinen
nen
ohjelma
Riskin vai- Vastuutaho
kutus, todennäköisyys ja riskiluku
2x2=4
Kaupunginhallitus
3.2.1.1.3. Päätöksente- 2 x 2 = 4
ossa ratkaisevat muut
kuin strategian mukaiset
intressit
Kaupunginhallitus
3.3.1.1. Palvelustrategia 3.3.1.1.1. Palvelustrate- 2 x 2 = 4
vahvistettu valtuustogian laatimiseen ei ole
kauden aikana ja hanresursseja tai osaamista
kintapoliittinen ohjelma
laadittu v. 2016 aikana.
Kaupunginhallitus
3.3.1.1.2. Päätöksente- 2 x 2 = 4
ossa ratkaisevat muut
kuin strategian mukaiset
intressit
Kaupunginhallitus
36
Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot
Mittari ja tavoitetaso
Keinoon kohdistuvat
riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö)
4. Viestii ja markkinoi
rohkeasti Saloa
Riskin vai- Vastuutaho
kutus, todennäköisyys ja riskiluku
4.1. Kansainvälisillä
markkinoilla toimivien
yritysten sijoittuminen
Saloon aktiivisten myyntitoimien seurauksena
4.1.1. Riittävä resursointi Salon suunniteltuun ja dokumentoituun
myymiseen kv. yrityksille.
4.1.1.1. Kv-yrityksiin
kohdistuvien myyntihankkeiden määrä ja
dokumentointi.
4.1.1.1.1. Kaupungin ta- 2 x 2 = 4
loudellinen tilanne estää
riittävät resurssit
Kaupunginhallitus
4.2. Pendelöintiedellytyksiä parannetaan
4.2.1. Kartoitetaan esteet / puoltavat tekijät
Salossa asumiselle,
vaikka työpaikka olisi
muualla ja poistetaan
esteet
4.2.1.1. Toteutetaan
suora katuyhteys Tupurista mt 110:lle kesään
2017 mennessä.
4.2.1.1.1. Taloudellinen 3 x 1 = 3
tilanne ei salli investointia
Kaupunkisuunnittelulautakunta
4.2.1.2. Selvitetään
4.2.1.2.1. Priorisoidaan
kaupungin mahdollisuu- toimenpiteet väärin.
det edistää muualla
työssäkäyvien pendelöintiä Salosta (ns. pendelöintipassi tai palveluseteli).
2x2=4
Kaupunkisuunnittelulautakunta
4.2.1.2.2. Edistämistoi- 2 x 2 = 4
met pysähtyvät kaupungin toimivallan ulkopuolisiin esteisiin.
Kaupunkisuunnittelulautakunta
37
Uudistuvat palvelut ja kuntalaisten hyvinvointi
Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot
1. Uudistaa ennakkoluu- 1.1. Asiakaslähtöinen
lottomasti palveluja ja
palvelusuunnittelu
toimintatapoja
Mittari ja tavoitetaso
Keinoon kohdistuvat
riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö)
Riskin vai- Vastuutaho
kutus, todennäköisyys ja riskiluku
1.1.1 Käynnistetään pal- 1.1.1.1. PPA -tiimin toiveluohjaus- ja palvelu- minta käynnistyy
tarpeen arviointitiimin
1.1.2017
työ ja kehitetään toimintaa muissa hyvinvointipalveluissa
1.1.1.1.1 Organisaatiorakenne ja palveluiden työkäytännön eivät
tue yhteistyötä.
2x2=4
Sosiaali- ja terveyslautakunta
1.1.1.1.2 Henkilöstöresurssit
2x2=4
Sosiaali- ja terveyslautakunta
1.1.2. TYKS-Salon sairaalalle etsitään toiminnan kustannustehokkaan jatkuvuuden turvaava palveluprosessi
1.1.2.1. Valmisteltu toi- 1.1.2.1.1.Päätöksenteon 2x2=4
mintastrategia ja tilojen pitkittyminen, johtaa
saneeraussuunnitelma
palvelurakenteen kehittämisen pysähtymiseen
ja erikoissairaanhoidon
kustannuskasvun jyrkkenemiseen.. Kokonaissuunnitelmaa geriatrisen
palvelurakenteen kehittämiseksi on vietävä
määrätietoisesti eteenpäin kaikkien toimijoiden
yhteistyönä.
Sosiaali- ja terveyslautakunta
1.1.3. Salon psykiatrinen vuodeosastohoito
keskitetään muun erikoissairaanhoidon yhteyteen
1.1.3.1. Laadittu muutossuunnitelma
Sosiaali- ja terveyslautakunta
1.1.3.1.1.Päätöksenteon 2x2=4
pitkittyminen johtaa palvelurakenteen uudistamistyön pysähtymiseen
eivätkä tavoitellut kustannussäästöt toteudu.
38
Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot
1.2. Maakuntauudistuksen jälkeisen kunnan
suunnittelu on toteutettu järjestämislain
mahdollistamassa aikataulussa
1.2.1. Jatketaan uuden
kunnan suunnittelua
(henkilöstöorganisaatio)
ja osallistutaan maakuntauudistusta valmisteleviin työryhmien työskentelyyn.
Mittari ja tavoitetaso
Keinoon kohdistuvat
riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö)
1.2.1.1. Salo 2021
1.2.1.1.1. Valmistelu1 x 2=2
hankkeen tulokset ja
työn resurssit eivät riitä
maakuntauudistusta valmistelevien työryhmien
tulokset
Kaupunginhallitus
1.2.2. Ravitsemis-ja
1.2.2.1. Jatketaan selvi- 1.2.2.1.1. Tavoiteltuja
3x2=6
puhtaanapitopalveluiden tystyötä kaikki vaihtoeh- vaikutuksia ei saavuteta.
sekä kiinteistöhuoltopal- dot huomioiden
veluiden tuottamistavat
selvitetään
Tekninen lautakunta
1.2.3. Sote-kiinteistöjen 1.2.3.1. Sote kiinteistöt
osalta varaudutaan uu- ja toimipaikat on selvidistukseen
tetty.
Kaupunginhallitus
1.2.3.1.1. Kiinteistökus- 2 x 2 = 4
tannukset eivät kaikilta
osin siirry maakunnalle.
1.3. Kuntarajoista riip1.3.1. Asiakaslähtöisen 1.3.1.1. Digitalisaatioon 1.3.1.1.1.Uudistustyöpumattomat palvelut di- palveluprosessien digita- liittyvien uudistusten to- hön vaaditun resurssin
gitalisaatiota hyödynlisointi.
teutuminen
riittävyys.
täen
2. Edistää palveluratkaisuilla kuntalaisten hyvinvointia ja alueen vetovoimaa
Riskin vai- Vastuutaho
kutus, todennäköisyys ja riskiluku
2.1. Palvelut ovat sisäl- 2.1.1. Optimaalinen
löllisesti ja laadullisesti koulu - ja terveysasenykyvaatimusten mukai- maverkko
sia ja kokonaisedun mukaisia
2.1.1.1. Aktiviteetit, toimenpiteet ja seuranta
- tarvittavat päätökset
palveluverkon tiivistämisestä / Vertailuarvioinnit
2x2=4
2.1.1.1.1. Sisäilmaon2x2=4
gelmien yleinen ilmeneminen vaikuttaa terveysasemien toimintaan. Sisäilmatyöryhmän toiminta on aktiivista ja mittauksia meneillään.
Henkilöstörekrytoinnin
onnistuminen on terveysasemien toimivuuden kannalta keskeistä.
Aktiivinen rekrytointi.
Kaupunginhallitus
Sosiaali- ja terveyslautakunta,
Opetuslautakunta
39
Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot
2.2. Asukkaiden aktiivi- 2.2.1. Poikkihallinnollisuus oman yhteisön ke- nen yhteistyö tukee ithittämiseksi lisääntyy
sestähuolehtimista
Mittari ja tavoitetaso
2.2.1.1. Aktiviteetit, toi- 2.2.1.1.1. Riittämätön
menpiteet ja seuranta / resurssointi.
Yhteistapahtumat ja
käynnistetyt hankkeet
2.2.2. Välttämättömät ja 2.2.2.1. Helposti saavuaktiivisuutta edistävät
tettavissa olevat kansapalvelut ovat helposti
laisopistopalvelut, lähiliisaavutettavissa
kuntapalvelut ja automatisoidut kirjastopalvelut
2.3. Kolmannen sektorin
ja yksityisen palvelutuotannon osuus palveluiden tuottamisessa kasvaa
3. Edistää kuntalaisten
ja henkilöstön vaikuttamismahdollisuuksia
2.3.1. Käynnistetään
valmistelutyö yhdistysten kanssa palveluiden
tuottamisen työnjaosta.
Yksityisen palvelutuotannon kartoitus.
Keinoon kohdistuvat
riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö)
Riskin vai- Vastuutaho
kutus, todennäköisyys ja riskiluku
1x2=2
2.2.2.1.1. Resurssien
2x2=4
väheneminen hankaloittaa palveluiden järjestämistä niin, että ne ovat
kaikkien kaupunkilaisten
saavutettavissa.
Kaupunginhallitus
Vapaa-aikalautakunta
2.3.1.1. Valmistelutyön 2.3.1.1.1 Palvelutuotan- 2x1=2
käynnistäminen, päätök- toon sopivien palveluset ja raportointi. Tavoi- tuottajien saatavuus.
tetasona säilyttää palvelut kustannustehokkaasti. / Toteutuneet
muutokset
Kaupunginhallitus
3.1. Asukkaiden aktiivi- 3.1.1. Osallisuutta tusuus oman yhteisön ke- keva sisäinen ja ulkoihittämiseksi lisääntyy
nen viestintä
- Lean-toiminnan laajaalainen hyödyntäminen
/ Kokeiluhankkeita
joissa asukkaat osallistuvat palvelun suunnitteluun
3.1.1.1. Toteutuneet
lean- ja kehittämishankkeet / Yhteistapahtumat
ja käynnistetyt hankkeet
3.1.1.1.1. Lean-toimin- 2 x 2=4
taan liittyvä osaaminen
poistuu / resurssit vähenevät selkeästi
Kaupunginhallitus
3.2. Muutokset toteutu- 3.2.1. Kokeiluhankkeet
vat kaupungin koorditoteutetaan kaupungin
noimana
koordinoimana
3.2.1.1. Hankkeiden lukumäärä
3.2.1.1.1. Vastuu poikki- 1 x 2 = 2
hallinnollisten hankkeiden toteuttamisesta
epäselvä.
Kaupunginhallitus
3.3. Ennakoiva sisäinen
ja ulkoinen viestintä
suunnitteilla olevista asioista tehostuu (ml.
Some)
3.3.1.1. Luodaan toimintatapa kaupungin sosiaalisen median viestintään
/ Viestintämittaukset
3.3.1.1.1. Viestinnän ja 2x2=4
markkinoinnin henkilöresurssien väheneminen.
Some-viestinnän yleiset
riskitekijät.
Viestintäpäällikkö
3.3.1. Kehitetään tietoon perustuvaa viestintää ja otetaan asteittain
käyttöön kaupungin
Some-viestintä
40
Vakavarainen talous
Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot
1. Tasapainottaa vastuullisesti talouttaan
niin, että arviointimenetelmän kriteerit eivät
täyty
1.1. Kaupungin vuosikatteella katetaan mahdollisimman suuri osa
investoinneista.
Mittari ja tavoitetaso
1.1.1. Hallituksen kuu- 1.1.1.1. Vuoden 2017
kausiraportit ja valtuus- talousarvion vuosikate
ton kolmannesvuosiraportissa seurantaan
strategisten tavoitteiden
ja talousarvion toteutumista
1.1.1.2. Vuoden 2017
talousarvion investointiohjelman nettoinvestoinnit
1.2. Veroprosentit/ Kun- 1.2.1. Palvelut mitoitenallisveroprosentti kor- taan kunnan kantokyvyn
keintaan 1 % yli maan
mukaan
keskimääräisen.
Kiinteistöveroprosentit
maksimissaan vaihteluvälin puolivälissä.
Keinoon kohdistuvat
riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö)
Riskin vai- Vastuutaho
kutus, todennäköisyys ja riskiluku
1.1.1.1.1. Tulorahoituksen lähtökohdat muuttuvat merkittävästi.
Elinkeino- ja työllistämistoimenpiteisiin panostaminen
Vaikutus 3 KaupunginhalliTodennätus
köisyys 2 =
6
1.1.1.2.1. Ennallata ar- 2 x 2 = 4
vaamattomat investoinnit (esim. sisäilmaongelmia)
Infrastrutuurin korjausvelan kartoittaminen ja
suunnitelmallinen toteuttaminen
1.2.1.1. Veroprosentti
1.2.1.1.1. Ennakoitua
20,75 %
heikompi verotulokerKiinteistöveroprosentit: tymä
Yleinen 0,93 % (0,931,80)
Vakituinen asuminen
0,55 (0,41-0,90)
Vapaa-ajan asunto
1,30% (max 1 % yli vakituisen)
Rakentamaton rakennuspaikka 3,0 % (2,06,0)
1.2.1.1.2.Palvelurakenteen sopeuttaminen taloustilanteeseen
Kaupunginhallitus
3x2=6
Kaupunginhallitus
3 x 2 =6
Kaupunginhallitus
41
Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot
1.3. Tilikauden ylijäämä
/ konsernitaseen ylijäämä säilyy positiivisena
Mittari ja tavoitetaso
1.3.1. Talouden sopeut- 1.3.1.1. Konsenitase
tamistoimien jatkamiYlijäämä on positiivinen
nen. Omistajaohjauksen
tehostaminen.
Keinoon kohdistuvat
riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö)
Riskin vai- Vastuutaho
kutus, todennäköisyys ja riskiluku
1.3.1.1.1. Sopeuttamis- 3 x 2 = 6
toimien taloudelliset vaikutukset eivät ole riittäviä tai toteutuvat liian
hitaasti.
Seuranta ja reagointi.
Kaupunginhallitus
1.3.1.1.2. Omistajaoh- 1 x 2 = 2
jaus ei ole riittävää.
Konserniohjeen jalkauttaminen ja vastuutahon
nimeäminen.
Kaupunginhallitus
1.4.1.1.1. Budjetoitua
1x1=1
suuremmat investoinnit.
Riittävä suunnittelu,
seuranta ja vaihtoehtoisten rahoitusratkaisujen selvittäminen.
Kaupunginhallitus
1.5. Suhteellinen vel1.5.1. Käyttötalouden ja 1.5.1.1. Konsernitase
kaantuneisuus konserni- investointien rahavirta
Suhteellinen velkaantutaseesta laskien alle
on positiivinen
neisuus ei heikkene
50%.
1.5.1.1.1. Tulopohjan
pettäminen.
Seuranta ja korjaavat
toimenpiteet budjettivuoden aikana.
2x1=2
Kaupunginhallitus
1.6. Toimintatuottojen
lisääminen
1.6.1.1.1. Ei tehdä tar- 2 x 2 = 4
vittavia korotuspäätöksiä.
Asioiden tuominen käsittelyyn.
Kaupunginhallitus
1.4. Velkaa/asukas Kon- 1.4.1. Investointien
sernin velka alle maan
omarahoitus on 35 %
keskimääräisen
1.4.1.1. Konsernitase
Velka/asukas alle maan
keskimääräisen
1.6.1. Maksuihin ja tak- 1.6.1.1. Asiakasmaksusoihin vähintään indeksi- jen osuus toimintakukorotukset ja asiakasluista.
makuasetusten huomioiminen.
42
Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot
Mittari ja tavoitetaso
Keinoon kohdistuvat
riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö)
Riskin vai- Vastuutaho
kutus, todennäköisyys ja riskiluku
2. Edistää kustannuste- 2.1. Optimaalinen palvehokkuutta, tuottavuutta luketju talouden, toiminja vaikuttavuutta
nan ja kokonaisedun näkökulmasta sekä uudistuneet toimintatavat
2.1.1.1. Toiminta käynnistyy kesällä 2017
2.1.1.1.1. Palvelutuotanto ei ole kustannustehokasta.
2x2=4
Apulaiskaupunginjohtaja, henkilöstö- ja talouspäällikkö, Sosiaali- ja terveyslautakunta, Opetuslautakunta,
Tekninen lautakunta, kaupunkikehityspäällikkö
2.1.1.1.2. Poliittinen
päätöksenteko
2x2=4
Apulaiskaupunginjohtaja, henkilöstö- ja talouspäällikkö, Sosiaali- ja terveyslautakunta, Opetuslautakunta,
Tekninen lautakunta, kaupunkikehityspäällikkö
2.1.2.1.1. Poliittinen
päätöksenteko
2x 2 =4
Apulaiskaupunginjohtaja, henkilöstö- ja talouspäällikkö, Sosiaali- ja terveyslautakunta
2.1.1. Geriatrinen arviointiyksikkö ja Perniön
dementiayksikkö käynnistyvät
2.1.2. Tukiasumiskokeilu 2.1.2.1. Yli puolet tukiosasto Rauhalassa
asumisen asiakkaista
kotiutuu
3. Hallintorajat ylittävä
tilojen yhteiskäyttö
3.1.Tilat ovat tehokkaassa j.1.a monipuolisessa käytössä muovautuen eri käyttäjien ja
kuntalaisten tarpeisiin
3.1.1. Jatketaan tyhjien
tilojen aktiivista myyntiä
ja markkinointia. Parannetaan käytössä olevien
tilojen kustannustehokkuutta minimoimalla
käytössä olevat tilat ja
energiatehokkuutta parantamalla.
3.1.1.1. Käytössä olevat 3.1.1.1.1. Tilojen käytön 2 x 1 = 2
neliöt
aktiivinen arviointi.
Käyttökustannukset /
neliö laskevat
Kaupunkikehityspäällikkö
43
Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot
3.1.2. Tilojen poikkihallinnollinen yhteissuunnittelu, tilojen avaaminen alueen asukkaiden
käyttöön
3.2. Jatketaan lean 3.2.1. Lean-hankkeen
hanketta tavoitteena
tulokset ja seuranta
oman toiminnan jatkuva
kehittäminen
4. Uudistaa toimintaansa 4.1. Parannetaan pääennakoimalla ja tiedolla töksenteon tiedon tasoa
ennakkoarvioinneilla ja
parantamalla vertailutiedon tasoa
4.2. Vuoden 2017 aikana käyttöön otettavien uusien taloudenohjauksen ja henkilöstöhallinnon ohjelmistojen
tehokas hyödyntäminen
johdon raportoinnissa.
Mittari ja tavoitetaso
Keinoon kohdistuvat
riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö)
Riskin vai- Vastuutaho
kutus, todennäköisyys ja riskiluku
3.1.2.1. Uudet tilaratkai- 3.1.2.1.1. Asenteet, yh- 2 x 2 = 4
sut, tilojen määrän ja
teistyön puuttuminen
käyttöasteen kartoitus,
uusien palvelutarpeiden
mahdollistaminen
Kaupunkikehityspäällikkö
3.2.1.1. Hankkeiden lukumäärä ja tulosten arviointi
3.2.1.1.1. Lean hankkei- 2 x 2 = 4
den havaintojen jalkauttaminen jää kesken.
Vastuuttaminen ja seuranta.
Kehittämispalveluiden esimies
4.1.1.1.1. Lähtötietojen
oikeellisuus, arvioinnin
laajuus ja ennakkoarviointien tekeminen
Toimintamallin luominen.
Henkilöstö- ja talouspäällikkö, kehittämispalveluiden esimies
4.1.1. Ennakkoarviointi- 4.1.1.1. Ennakkoarvioinlomakkeen käyttö, toitien lukumäärä (yrva,
menpiteiden käynnistä- heva, suvaus)
minen ja raportointi
2 x 2 =4
4.2.1. Varataan riittävät 4.2.1.1. Raporttien luku- 4.2.1.1.1. Käyttöönoton 3 x 2 = 6
resurssit uusien järjes- määrä
viivästyminen
telmien kehitystyötä
Projektisuunnitelman
varten.
tarkka seuranta
Henkilöstö- ja talouspäällikkö,
henkilöstöpäällikkö
4.2.1.1.2. Tietojärjestel- 3 x 2 = 6
mien tekninen yhteensopivuus ja konversioiden
onnistuminen.
Projektisuunnitelman
tarkka seuranta ja tietojen oikeellisuuden varmentaminen.
Henkilöstö- ja talouspäällikkö,
henkilöstöpäällikkö
44
Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot
4.3. Avoimen datan tehokkaampi hyödyntäminen päätöksenteon tukena
Mittari ja tavoitetaso
4.3.1. Asian eteneminen 4.3.1.1. Avoimen datan
Avoimen datan käyttö- käyttöliittymät
liittymine rakentaminen
talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmiin sekä
tiedon hyödyntäminen
raportoinnissa
Keinoon kohdistuvat
riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö)
Riskin vai- Vastuutaho
kutus, todennäköisyys ja riskiluku
4.3.1.1.1. Riittävän
ajantasaisen tiedon
puute
Automaattinen tietojen
siirto uusiin käyttöön
otettavaan raportointijärjestelmään.
1x1=1
Keinoon kohdistuvat
riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö)
Riskin vai- Vastuutaho
kutus, todennäköisyys ja riskiluku
Henkilöstö- ja talouspäällikkö,
henkilöstöpäällikkö
Johtaminen ja osaava henkilöstö
Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot
Mittari ja tavoitetaso
1. Varmistaa strategisen 1.1. Päätöksentekoa ja
ja ennakoivan johtami- henkilöstön toimintaa
sen sekä päätöksenteon ohjaavat selkeät strategiset linjaukset
1.1.1.1. Arviointi ja Salo 1.1.1.1.1. Ohjelman
2021 hanke.
heikko ohjausvaikutus.
1.1.1. Henkilöstöohjelman toteuttaminen ja
Salo 2021 hankkeen
tuottama henkilöstösuunnitelma.
1.2. Johtamisessa selkeä 1.2.1. Hallintosäätö.
työnjako luottamushen- Pelisäännöistä sopimikilöiden ja viranhaltijoi- nen.
den kesken
2x2=4
Henkilöstöpäällikkö, palvelupäälliköt, kaupungin lakimies,
kehittämispalveluiden esimies
1.1.1.1.2. Maakuntauu- 3 x 3 = 9
distuksen epäselvyys.
Henkilöstöpäällikkö, palvelupäälliköt, kaupungin lakimies,
kehittämispalveluiden esimies
1.2.1.1. Toimivalta on
1.2.1.1.1. Kokonaisuumääritelty selkeästi hal- den hallinta ei toteudu
lintosäännössä.
hallintosäännössä. ->
Valmennus
1.2.1.2. Työjaosta on
sovittu poliittisen ja virkamiesjohdon kesken.
2x1=2
Kaupunginjohtaja, Kaupunginhallitus
1.2.1.2.1. Sovittuun
2x1=2
työjakoon ei sitouduta. > Valmennus.
Kaupunginjohtaja, Kaupunginhallitus
45
Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot
1.3. Tietoinen luottamuksen rakentaminen ja
vuorovaikutuksen lisääminen keskeisissä asioissa
Mittari ja tavoitetaso
1.3.1. Oikea-aikainen ja 1.3.1.1. Arviointi
oikeansisältöinen sisäinen ja ulkoinen viestintä.
2. Mahdollistaa innosta- 2.1. Esimiestyö on tasa- 2.1.1. Esimiesten valvan ja vaikuttavan esi- laatuista ja laadukasta
mennus- ja kehittämismiestyöskentelyn
ohjelman jatkaminen
sekä arviointijärjestelmän käyttöönotto
Keinoon kohdistuvat
riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö)
1.3.1.1.1. Sitoutuminen 1 x 3 = 4
yhteisiin pelisääntöihin.
Kaupunginhallitus, Kaupunginjohtaja
2.1.1.1. Esimiesten kou- 2.1.1.1.1. Esimiehet ei- 2 x 2 = 4
lutuspäiviin osallistumis- vät osallistu tilaisuuksiin
aste vähintään 80 %.
-> markkinointi
Esimiestyön arviointi toteutuu vähintään 80
%:sesti.
Henkilöstöpäällikkö
2.1.1.1.2. Tilaisuuksien
sisältö ei vastaa osallistujien odotuksia ja tarpeita, jolloin hyvä tarkoitus kääntyy itseään
vastaan -> palautteeseen reagoiminen
2.1.2. Parempien mahdollisuuksien luominen
esimiehille toteuttaa tietoista työhyvinvointijohtamista
Riskin vai- Vastuutaho
kutus, todennäköisyys ja riskiluku
2.1.2.1. Esimiesten arvioinnissa 80 %:sesti työhyvinvoinnin johtamisen
käytännöt ovat hyviä.
1x2=2
Henkilöstöpäällikkö
2.1.1.1.3. Arviointijär1x2=2
jestelmä ei toimi suunnitellusti -> järjestelmän
selkeys
Henkilöstöpäällikkö
2.1.2.1.1. Esimiehet ko- 2 x 2 = 4
kevat, että heiltä vaaditaan liikaa -> tiedottaminen, pyritään tarjoamaan apua henkilöstöhallinnon rutiineissa /
haasteellisissa johtamistilanteissa
Palvelupäälliköt
2.1.2.1.2. Esimiehet ei- 1 x 2 = 2
vät ymmärrä, mitä työhyvinvointijohtamisella
tarkoitetaan -> tiedottaminen
Palvelupäälliköt
46
Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot
2.2. Johtamista ja esimiestyötä tukeva työnjako
2.2.1. Tukipalveluiden
tunnistaminen ja täysimääräinen hyödyntäminen
Mittari ja tavoitetaso
Keinoon kohdistuvat
riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö)
Riskin vai- Vastuutaho
kutus, todennäköisyys ja riskiluku
2.1.2.1.3. Esimiehet eivät ota vastaan sitä
apua, jota heille tarjotaan -> tiedottaminen
perusteista
1x2=2
Palvelupäälliköt
2.2.1.1. Tukipalvelut tie- 2.2.1.1.1. Tukipalveluja 2 x 2 = 4
dostetaan sisäisessä
ei tunneta
asiakaskyselyssä 80
%:sesti
Kaupunkikehityspäällikkö, kansliapäällikkö, henkilöstö- ja talouspäällikkö, henkilöstöpäällikkö
2.2.1.1.2. Tukipalveluja 2 x 2 = 4
ei haluta käyttää
Kaupunkikehityspäällikkö, kansliapäällikkö, henkilöstö- ja talouspäällikkö, henkilöstöpäällikkö
2.2.1.1.3. Tukipalveluja 2 x 2 = 4
ei osata käyttää
Kaupunkikehityspäällikkö, kansliapäällikkö, henkilöstö- ja talouspäällikkö, henkilöstöpäällikkö
2.2.2.1.1. Esimiestyö ja 3 x 3 = 9
-tehtävät vaihtelevat eri
puolilla organisaatiota.
Henkilöstöpäällikkö, Palvelupäälliköt
2.2.2.2. Esimiesten teh- 2.2.2.2.1. Tva-tehtävä- 1 x 1 = 1
täväkuvaukset on tehty kuvaukset eivät ole ajan
100 %:sesti.
tasalla.
Henkilöstöpäällikkö, Palvelupäälliköt
2.2.2. Esimiesten vastui- 2.2.2.1. Esimiestyön
den ja valtuuksien sekä tehtävät on määritelty.
tehtäväkuvien selkiinnyttäminen
2.2.3. Jokaiselle työnte- 2.2.3.1. Henkilöstökykijälle on määritelty lä- selyssä kaikki tietävät
hiesimies
esimiehensä.
2.2.3.1.1. Lähiesimiestä 2 x 1 = 2
ei ole määritelty.
Palvelupäälliköt
47
Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot
3. Tukea ja kannustaa
3.1. Osaava, motivoituhenkilöstön osaamista ja nut ja toimintatapoja
uudistava henkilöstö
hyvinvointia
3.1.1. Lakisääteinen
koulutussuunnitelma on
laadittu ja koulutusseuranta on tehty.
Mittari ja tavoitetaso
3.1.1.1. Niiden työntekijöiden, jotka osallistuvat
koulutukseen vähintään
6 tuntia vuoden aikana,
osuus on vähintään 92
%.
Keinoon kohdistuvat
riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö)
Riskin vai- Vastuutaho
kutus, todennäköisyys ja riskiluku
2.2.3.1.2. Toimivaltasuhteet eivät ole selviä.
2x2=4
Palvelupäälliköt
3.1.1.1.1. Koulutus1x2=2
suunnitelmaan ei osata
ennakoida riittävästi talousarviovuoden koulutustarpeita -> säännölliset kehityskeskustelut
Henkilöstöpäällikkö, Palvelupäälliköt
3.1.1.1.2. Ammatilli2x2=4
sessa osaamisessa on
puutteita
-> sisäinen benchmarkkaus
-> riittävät koulutusmäärärahat
Henkilötöspäällikkö, Palvelupäälliköt
3.1.1.1.3. Mahdollisuu- 2 x 2 = 4
det päästä koulutukseen
eivät ole tasapuolisia ja
yhdenvertaisia
-> riittävät koulutusmäärärahat
-> asenne, tieto ja ymmärrys koulutuksen tarpeellisuudesta
Henkilöstöpäällikkö, Palvelupäälliköt
3.1.1.1.4. Järjestelmään 1 x 2 = 2
ei viedä koulutustietoja
sovitulla tavalla -> koulutus
Henkilöstöpäällikkö, Palvelupäälliköt
3.1.1.1.5. Uusi henkilös- 2 x 2 = 4
töhallinnon ohjelma
muuttaa totuttuja rutiineja, ja uusien tapojen
käyttöönotto ei onnistu > koulutus, ohjelmien
sisäänajo
Henkilöstöpäällikkö, Palvelupäälliköt
48
Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot
Mittari ja tavoitetaso
Keinoon kohdistuvat
riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö)
Riskin vai- Vastuutaho
kutus, todennäköisyys ja riskiluku
3.1.2. Säännönmukaisen 3.1.2.1. Kysely toteute- 3.1.2.1.1. Vastaajat ei- 3 x 2 = 6
henkilöstökyselyn luomi- taan vuosittain.
vät näe kyselyä hyödylnen
liseksi -> tiedottaminen
Henkilöstöpäällikkö
3.1.2.1.2. Vastaajat ko- 3 x 2 = 6
kevat kyselyitä olevan
liikaa eivätkä vastaa siihen -> pyritään osoittamaan, että vastaamisella on merkitystä
Henkilöstöpäällikkö
3.1.2.1.3. Kyselyssä esi- 3 x 3 = 9
tettyjä epäkohtia ei pystytä korjaamaan -> tiedon analysointi, systemaattinen käsittely ja
tiedon/toimenpiteiden
vieminen oikeille tahoille
Henkilöstöpäällikkö
3.1.3.1.1. työntekijät ja 3 x 2 = 6
esimiehet eivät ota ohjelmia käyttöön -> motivointi ja koulutus
Henkilöstö- ja talouspäällikkö,
henkilöstöpäällikkö, palvelupäälliköt
3.1.3.1.2. työntekijät ja 3 x 2 = 6
esimiehet käyttävät ohjelmia vanhojen periaatteiden mukaisesti ->
motivointi ja koulutus
Henkilöstö- ja talouspäällikkö,
henkilöstöpäällikkö, palvelupäälliköt
3.1.3.1.3. työntekijät ja 3 x 2 = 6
esimiehet käyttävät ohjelmia puutteellisesti ->
motivointi ja koulutus
Henkilöstö- ja talouspäällikkö,
henkilöstöpäällikkö, palvelupäälliköt
3.1.3 Ohjelmistouudistusten käyttöönoton
varmistaminen
3.1.3.1. Jokainen työntekijä käyttää uusia ohjelmia oikein.
49
Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot
Mittari ja tavoitetaso
Keinoon kohdistuvat
riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö)
3.2.1.1. Vähintään yksi
työyhteisötilaisuus jokaisella palvelualueella /
palvelussa.
3.2.1.1.1. henkilökunta 2 x 2 = 4
ei osallistu tilaisuuksiin/eivätkä lue materiaalia
-> esimiehille keinot
henkilökunnan motivoimiseen
-> esimiehet pyrkivät
mahdollistamaan henkilökunnalle osallistumisen/aineiston saamisen
Henkilöstöpäällikkö, Palvelupäälliköt
3.2.1.1.2. esimies/hen- 1 x 2 = 2
kilökunta kokee, että
heitä syyllistetään ->
tiedottaminen ja tiedottamistavat
Henkilöstöpäällikkö, Palvelupäälliköt
3.3.1.1.1. työntekijää ei 3 x 2 = 6
saada ottamaan vastuuta omasta hyvinvoinnistaan ->motivointi
Palvelupäälliköt
3.3.1.1.2. työntekijät
kokevat toiminnan epäoikeudenmukaiseksi tai
syyllistäväksi -> tiedottaminen
2x2=4
Palvelupäälliköt
3.3.2. Työyksiköiden tu- 3.3.2.1. Työyksikön pe- 3.3.2.1.1. tukea ei osata 1 x 2 = 2
keminen perustehtävään rustehtävä on määritelty hyödyntää
keskittymisessä
kaikissa työyksiköissä.
-> tiedottaminen, motivointi
Palvelupäälliköt
3.2. Paremmat työyhtei- 3.2.1. Työyhteisötaisötaidot / työyhteisötai- doista kertominen ja niitojen kehittyminen
den toteuttamiseen motivoiminen työyhteisötilaisuuksissa ja muilla
mahdollisilla viestintäkeinoilla
3.3. Työhyvinvoinnin lisääntyminen
Sairaspoissaolojen vähentyminen
3.3.1. Työntekijän oman 3.3.1.1. Työterveyshuolvastuun lisääminen
lon raportit
omasta työhyvinvoinnistaan
Riskin vai- Vastuutaho
kutus, todennäköisyys ja riskiluku
50
Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot
3.3.3. Työhyvinvoinnin
parantamista tukevien
seurantajärjestelmien
kehittäminen
Mittari ja tavoitetaso
Keinoon kohdistuvat
riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö)
Riskin vai- Vastuutaho
kutus, todennäköisyys ja riskiluku
3.3.3.1. Personec-ohjelmistoperheen ja johdon
raportointiliittymän
käyttöprosentti on 100
% vuoden lopussa.
3.3.3.1.1. ohjelmistouu- 2 x 1 = 2
distus ei etene suunnitellulla tavalla
-> jatkuva seuranta
-> huolehditaan kaupungin omien projektitehtävien hoitamisesta
Henkilöstö- ja talouspäällikkö,
henkilöstöpäällikkö
3.3.3.1.2. uusien ohjel- 2 x 3 = 6
mistojen käyttöönotto
on vaikeaa
-> huolellinen koulutussuunnittelu, ohjeistus
-> tukihenkilöiden nimeäminen
-> riittävä koulutus
Henkilöstö- ja talouspäällikkö,
henkilöstöpäällikkö
3.3.3.1.3. ohjelmisto ei 2 x 2 = 4
vastaa oletettuja tarpeita ja toiveita
-> loppukäyttäjien ottaminen mukaan suunnitteluun
-> käyttäjien sitouttaminen ohjelmiston hyödyntämiseen
-> varmistetaan esimiehen näkymän toimivuus
Henkilöstö- ja talouspäällikkö,
henkilöstöpäällikkö
51
Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, toiminnan
painopistealueet ja perustelut
Tarkastustoimi
Palvelualueen keskeiset tavoitteet ja merkittävimmät riskit
Tarkastuslautakunta toteuttaa kuntalaissa säädettyä arviointitehtäväänsä ennakoivalla otteella, tavoitteena vaikuttaa kaupungin toiminnan ja talouden kehittämiseen suunnitelmallisuutta ja tavoitteellisuutta korostavaksi.
Tilinpäätöksen hyväksymisen ja tilintarkastuskertomuksen käsittelyyn liittyvä valmistelu
toteutetaan asianmukaisesti lainsäädännön ja viranomaisohjeiden mukaisesti.
Kaupungin lakisääteinen tilintarkastus järjestetään ja toteutetaan suunnitelmallisesti.
Tarkastuslautakunnan toiminta perustuu arviointitoiminnan jatkuvaan kehittämiseen, tavoitteena tukea kaupungin toimintaprosessien kehittämistä.
Riskinä on, että tarkastuslautakunnan vastuulla oleva arviointitoiminta ja ulkoinen valvonta
eivät tunnista toiminnassa ja taloudessa olevia olennaisia virheitä ja puutteita, eikä tavoitteiden vastaista toimintaa, mikä osaltaan heijastuu kaupungin toimintaan ja talouteen.
Palvelualueen painopisteet
Arviointisuunnitelman mukaiset painopistealueet ovat:
•
kaupungin ja kaupunkikonsernin strategisten tavoitteiden toteutumisen arviointi
•
talouden seuranta ja tasapainottamistavoitteiden toteuttamisen arviointi
•
tilivuosittainen painopistealue vuonna 2016 on Lupa- ja valvontatoimi
Palvelualueen keskeiset toimintamenojen ja tulojen perustelut
Toimintamenot muodostuvat tilintarkastuspalvelun ja arviointitoiminnan kuluista. Tuloja ei
ole.
Tarkastuslautakunnan tuloslaskelma
10 Tarkastusltk
Toimintakulut
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Muut toimintakulut
TP2015
-83 627
-19 664
-19 240
-423
-60 915
-69
-2 979
TA2016
-100 500
-21 841
-21 841
0
-72 941
-193
-5 525
HKE
-96 537
-19 243
-19 240
-3
-74 246
-69
-2 979
TA 2017
-98 406
-19 243
-19 240
-3
-74 246
-69
-4 848
TA%
-2,1
-11,9
-11,9
0,0
1,8
-64,2
-12,3
Toimintakate
-83 627
-100 500
-96 537
-98 406
-2,1
Tarkastustoimen toimintatiedot
Toiminta
Arviointitoiminta
Kokoukset
Arviointipäivät
Arviointikohteet
Lautakunnan kulut €
€/kokous
Ostopalvelupäivät
Ostopalvelun kulut €
€/päivä
TP 2015
11
1
5
40 537
3 685
15
8 184
546
TA2016 +MRM
11
1
5
44 500
4 045
22
13 000
591
HKE 2017
11
1
5
40 537
3 685
22
13 000
591
TA 2017
11
1
5
42 406
3 855
22
13 000
591
52
Toiminta
Tilintarkastuspalvelu
Ostopalveluna hankitut tilintarkastuspäivät
Kulut €
€/päivä
Tarkastustoimi yhteensä
Tuotot €
Kulut €
Netto €
TP 2015
TA2016 +MRM
HKE 2017
TA 2017
72
34 906
485
75
43 000
573
75
43 000
573
75
43 000
573
83 627
-83 627
100 500
-100 500
96 537
-96 537
98 406
-98 406
Keskusvaalilautakunta
Keskusvaalilautakunnan tuloslaskelma
11 Keskusvaaliltk
Toimintatuotot
Muut toimintatuotot
TP2015
87 990
87 990
TA2016
0
0
HKE
0
0
TA 2017
0
0
TA%
0,0
0,0
Toimintakulut
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
-120 944
-84 408
-73 378
-10 107
-1 807
-1 800
-125 445
-108 625
-94 275
-125 445
-108 625
-94 275
Henkilösivukulut
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Muut toimintakulut
-11
-26
-5
-4
030
760
553
223
-7
-300
0
-8 000
-14 350
-14 120
0
-2 700
-14 350
-14 120
0
-2 700
1 141,2
5 912,7
5 137,5
217
323,5
4 606,7
0,0
-66,2
Toimintakate
-32 954
-10 107
-125 445
-125 445
1 141,2
Vaalien toimintatiedot
Toiminta
Kunnalliset vaalit
Kulut €
€/äänioikeutettu
Tuotot €
Valtiolliset vaalit
Kulut €
€ \ äänioikeutettu
Tuotot €
Vaalit yhteensä
Tuotot €
Kulut €
Netto €
Äänioikeutettuja
TP 2015
TA2016 +MRM
HKE 2017
TA 2017
10 109
0,24
125 445
2,99
125 445
2,99
0
10 109
-10 109
41 900
0
125 445
-125 445
41 900
0
125 445
-125 445
41 900
120 944
2,89
87 990
87 990
120 944
-32 954
41 900
Kaupunginvaltuusto
12 Kaupunginvaltuusto
Toimintakulut
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Muut toimintakulut
TP2015
-248 192
-81 125
-78 879
-2 246
-89 290
-4 268
-73 509
TA2016
-297 494
-89 110
-89 000
-110
-97 080
-1 393
-109 911
HKE
-250 959
-85 421
-85 241
-180
-90 029
-2 000
-73 509
TA 2017
-262 784
-95 414
-95 235
-179
-90 029
-2 000
-75 341
TA%
-11,7
7,1
7,0
62,7
-7,3
43,6
-31,5
Toimintakate
-248 192
-297 494
-250 959
-262 784
-11,7
53
Kaupunginvaltuuston toimintatiedot
Toiminta
120 Kaupunginvaltuusto
Kokoukset ja seminaarit, pj:n kokoukset
Käsitellyt asiat
Kulut €
€/asiat
€/kokous
Valtuusto yhteensä
Tuotot €
Kulut €
Netto €
TP 2015
TA2016 +MRM
HKE 2017
TA 2017
18
117
248 192
2 121
13 788
19
145
297 494
2 052
15 658
16
120
250 959
2 091
15 685
16
120
262 784
2 190
16 424
248 192
-248 192
297 494
-297 494
250 959
-250 959
262 784
-262 784
Konsernipalvelut
Hallintopalvelut
Palvelualueen keskeiset tavoitteet ja merkittävimmät riskit
Keskitetyt hallinto- ja toimistopalvelut
Keskitetyt hallinto- ja toimistopalvelut tuottaa päätöksenteon ja toiminnan tueksi asiantuntija- ja tukipalvelut palvelualueille ja luottamushenkilöorganisaatiolle sekä vastaa organisaation asiakirjahallinnosta.
Keskeiset tavoitteet:
edistää hallinnon sähköistä toimintatapaa ja laadukasta asiakirjahallintoa.
laajentaa sähköisen arkistoinnin käyttöä integroimalla asianhallintajärjestelmä, henkilöstö-ja taloushallinnon järjestelmät ja rakennuslupajärjestelmä sähköiseen arkistoon.
Haetaan pysyvän säilyttämisen lupa.
huolehtia siitä, että asiakirjahallinta ja siihen liittyvä muu toiminta täyttää EU:n tietosuoja-asetuksen edellyttämät vaatimukset.
Riskitekijänä ovat henkilöstöresurssien riittävyys ja järjestelmien toimivuuteen liittyvät tekijät.
Tietohallinto
Tietohallinto hankkii palvelualueille, liikelaitokselle ja eräille tytäryhtiöille tietoteknisen infrastruktuurin ja vastaa sen ylläpidosta ja kehittämisestä Tietohallinto auttaa palvelualueita
tietojärjestelmien ja sähköisten asiointipalvelujen kehittämisessä. Tavoitteena on toteuttaa
työasemapalveluiden sekä puhe- ja viestintäpalveluiden kilpailuttaminen. Riskitekijänä on
kehittämistehtäviin vaadittavien henkilöstö- ja talousresurssien riittävyys.
Edunvalvonta- ja sosiaaliasiamiespalvelut
Edunvalvojien ja sosiaaliasiamiehen asiakkaiden asiat on pystytty hoitamaan asiakasmäärän kasvusta huolimatta. Toiminnan riskitekijänä on uhka asiakasmäärän huomattavasta ja
ennakoimattomasta kasvusta, jolloin voi seurata resurssien riittämättömyys.
Maaseutupalvelut
Maaseutupalveluiden pääasiallisena tehtävänä on hallinnoida tukijärjestelmää maksajavirastosopimuksen mukaisesti. Keskeinen tavoite on maataloustukien luotettava hallinnointi
ja aktiivinen asiakaslähtöinen palvelu. Sähköisten tukihakemusten määrää pyritään kasvattamaan edelleen. Merkittävän riskin asiakaspalvelussa ja hallinnossa muodostavat tukiehtojen yksityiskohtaisuus sekä asian käsittelyä ja aikataulutusta haittaavat tukisovelluksen kehitystyön viivästykset.
54
Lomituspalvelut
Lomituspalvelut tuottaa lakisääteiset vuosilomalain mukaiset maatalousyrittäjien lomituspalvelut. Tavoite on tuottaa palvelut laadukkaasti ja siten, että valtiolta saatava hallintoraha kattaa hallinnon kustannukset. Lomituspalvelujen saamisen ehtoja tiukentava lainsäädäntö ja tilojen määrän väheneminen vähentävät lomituksen resurssitarvetta ja hallintorahan määrää. Riskitekijänä on epävarmuustekijöiden vaikutus työmotivaatioon ja työilmapiiriin.
Palvelualueen painopisteet sekä keskeiset toimintamenojen ja -tulojen perustelut
Keskitetyt hallinto- ja toimistopalvelut
Painopisteenä on hallinnon sähköisten toimintatapojen ja laadukkaan asiakirjahallinnon
edistäminen ja sitä kautta tapahtuva tuottavuuden lisäys. Sähköisen arkistoinnin osalta
painopisteenä on toteuttaa asianhallintajärjestelmän, henkilöstö-ja taloushallinnon järjestelmien ja sähköisen rakennuslupajärjestelmän integrointi sähköiseen arkistojärjestelmään.
Kustannukset ovat pääasiassa henkilöstökustannuksia ja palveluiden ostosta muodostuvia
kustannuksia. Tuotot muodostuvat pääosin sisäisesti laskutettavista palvelujen maksuista
(mm. monistus, toimistotarvikkeet, postituspalvelut).
Tietohallinto
Kustannukset ovat pääasiassa henkilöstökustannuksia. Toiseksi suurimman kustannuserä
koostuu palvelujen ostosta. Toiminta katetaan sisäisillä tuloilla, jotka saadaan jakamalla
tietohallinnon kustannukset palvelualueille työaseman määrien suhteessa.
Edunvalvonta- ja sosiaaliasiamiespalvelut
Painopisteenä on laadukas ja virheetön asiakaspalvelu. Pääasiassa kustannukset ovat henkilöstökustannuksia. Edunvalvonnan ja sosiaaliasiamiestoiminnan tulot ovat edelleen menoja suuremmat.
Maaseutupalvelut
Painopisteenä on lainsäädännön mukainen, hyvä asianhallinta, laadukas asiakaspalvelu
joka pitää sisällään tehokkaan tiedotuksen ja lainsäädännön muutoksista johtuvat koulutusjärjestelyt. Pääasiassa kustannukset ovat henkilöstökustannuksia. Tuotot muodostuvat
peltoalueiden vuokratuloista
Lomituspalvelut
Painopisteenä on lainsäädännön muutoksista aiheutuva tiedottaminen ja toiminnan sopeuttaminen muutosten edellyttämällä tavalla. Pääasiassa kustannukset ovat henkilöstökustannuksia. Toiseksi suurin kuluerä on yrittäjille maksettavat lomittajan palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset. Valtio korvaa palveluista aiheutuvat kustannukset sekä laskennallisesti
hallintokustannukset
Henkilöstö- ja talouspalvelut
Henkilöstöpalvelut tuottaa asiantuntijapalveluita esisijaisesti kaupungin esimiehille ja virkamiesjohdolle.
Talouspalvelut huolehtii talousohjauksesta tuottamalla taloudellista tietoa johdolle, toimialoille sekä viranomaisille. Talouspalvelut vastaa kaupungin maksuvalmiudesta sekä tuottaa
keskitetyt hankintapalvelut.
55
Palvelualueen keskeiset tavoitteet ja merkittävimmät riskit
Esimiesten osaamisen vahvistaminen vuonna 2015 tehdyn kartoituksen osoittamilla osaamisalueilla on merkittävä panostus esimiestyön kehittämiseen, jonka tavoitteena on yhdenmukaistaa kaupungin johtamistapoja, varmistaa tasavertainen kohtelu ja huolehtia yksiköiden työhyvinvoinnista. Vuonna 2016 aloitettu valmennusohjelma jatkuu vuonna 2017. Työhyvinvointijohtaminen on tärkeä tekijä henkilöstön sairauspoissaolojen vähentämisessä.
Sairauspoissaolojen vähentämiseksi kaupungissa otetaan käyttöön uusia toimintatapoja,
joiden tavoitteena on luoda mahdollisuuksia työyksiköille keskittyä perustehtäväänsä. Tämä
edellyttää riittävää resurssointia.
Vuoden 2017 alussa otetaan käyttöön uusi henkilöstöhallinnon ohjelmisto, jonka kattavan
käyttöönoton varmistaminen on aloitettu syksyllä 2016 koulutuksilla. Jotta ohjelmistoperheen osiot voidaan hyödyntää täysimääräisesti, edellyttää se jokaiselta käyttäjältä tiedon
syöttämistä oikeassa muodossa ja uusien toimintatapojen käyttöönottoa.
Talouspalvelut vastaa talouden prosessien toimivuudesta sekä ohjeistaa, neuvoo ja opastaa
yksikköjä prosessien käytännön toteutuksessa, ylläpitää sähköistä reaaliaikaista raportointijärjestelmää ja tuottaa päätöksenteon tueksi seurantaraportteja sekä kustannuslaskentaa
ja tuotteistusta. Talousarvio rakentuu strategiaan ja tuloskortteihin. Talouspalvelut toimittaa valtuustolle strategian toteutumista seuraavan kolmannesvuosiraportin. Määrärahojen
käyttötarkoitus ilmenee toimintatietokorteista. Talouspalvelut vastaa myös kirjanpidon ja
muiden taloushallinnon perustehtävien ostopalvelusopimusten toteutumisen seurannasta.
Vuoden 2017 aikana otetaan käyttöön uusi taloushallinnon järjestelmä (Kuntamalli), joka
tuo mukanaan uusia mahdollisuuksia raportoinnin kehittämiseen. Raportointi järjestelmäksi
on valittu Taitoan Saga, joka perustuu tietovarastoarkkitehtuuriin. Vuoden 2017 keskeisin
tavoite on uusien raportointipohjien luominen kaupungin johdon tarpeisiin. Kehitystyön resursointiin tulee panostaa, jotta saadaan paras mahdollinen hyöty uusista järjestelmistä.
Riskinä on pitäytyminen vanhoissa toimintatavoissa, jolloin kehittyneen teknologian hyödyt
jäävät käyttämättä.
Hankintapalvelut valmistelee yhteistyössä kaupungin eri yksiköiden kanssa kynnysarvot
ylittävät hankinnat. Hankintapalvelut opastaa, ohjeistaa ja avustaa yksikköjä hankintaprosessin eri vaiheissa ja pienhankinnoissa. Lisäksi hankintapalvelut vastaa kaupungin keskitettyjen hankintojen valmistelusta.
Merkittävimmät riskit hankintojen osalta ovat kilpailuttamatta jättäminen, hankintojen liian
lyhyt valmisteluaika / suunnittelemattomuus.
Palvelualueen painopisteet sekä keskeiset toimintamenojen ja -tulojen perustelut
Työhyvinvointijohtaminen ja sairauspoissaolojen vähentäminen edellyttävät pitkäjänteistä
työtä. Talousarvion sisältämät toimintatavat on aloitettu vuonna 2016.
Esimiesten valmennusohjelman jatkamiseen on varattu 100.000 euron määräraha. Työsuojelussa on lisätty sisäilmatutkimuksiin varattua määrärahaa.
Talouspalvelujen painopistealueet ovat:
·
Taloudenohjausjärjestelmien uudistaminen yhteistyössä Taitoa Oy:n kanssa
·
Konsernivalvonnan liittäminen osaksi toimintaprosesseja.
·
Kustannuslaskennan ja tuotteistuksen sekä toimintaa kuvaavien mittareiden edelleen
kehittäminen palvelemaan tuloskortteja ja johdon raportointia.
·
Talousarvion, strategiaprosessin ja raportoinnin saumattoman yhteistyön edistäminen
ja prosessin kehittäminen hyödyntäen Liinauksen tuloksia.
·
Vertailutietojen hankkiminen verrokkikunnista.
·
Toimialojen hankintaosaamisen kehittäminen
·
Talouspalvelujen budjetti koostuu pääasiassa 15 henkilön palkasta ja sosiaalikuluista,
Kunnan Taitoa Oy:n ostopalvelusopimuksen kuluista talouspalvelujen osalta sekä verotilityskustannuksista.
56
Kehittämis-, elinkeino- ja työllisyyspalvelut
Palvelualueen keskeiset tavoitteet ja merkittävimmät riskit
Kehittämis-, elinkeino- ja työllisyyspalvelujen toiminnassa korostuu kaupungin elinvoiman
turvaamiseen liittyvät toimet edelleen. Ensi vuonna alkaa uutena kokonaisuutena yhdistetty
työllisyyspalvelut, joka tavoittelee entistä tehokkaampaa ja vaikuttavampaa asiakaspalvelua ja yhteistyötä. Elinkeinoasioissa keskeisessä roolissa on uuden Osaamiskeskittymän rakentaminen turvaamaan uusien työpaikkojen syntymistä, it-alalla menetettyjen tilalle. Organisaation kehittämistä koskien keskeisessä roolissa on Salo 2021-hanke, joka vastaa uuden kunnan valmisteluun liittyvästä työskentelystä. Samoin kaupungin lean-hankkeen toteutusta jatketaan vahvasti. Merkittävimpiä riskejä ovat osaamiskeskittymä- hankkeen
kaatuminen, työttömyystilanteen jatkuva paheneminen ja työllisyyspalvelujen uuden fuusion epäonnistuminen.
Palvelualueen painopisteet sekä keskeiset toimintamenojen ja tulojen perustelut
Työllisyyspalvelut
Uuden työllisyyspalvelut-yksikön toiminnan keskiössä on saada kokonaisprosessi sujuvasti
toimimaan ensi vuoden aikana. Kehittämistyötä asian parissa tehdään samalla, kun normaalit prosessit pyörivät. Keskeistä on jatkossakin saada palkkatukipaikkojen kautta pitkäaikaistyöttömiä rekrytoitua kaupungille ja isossa määrin myös alueen pk-yrityksiin, jatkosijoitettuina. Kehittämistyön osalta Voitto-hanke jatkaa toimintaansa. Työllisyyslisän avulla ja
muilla avustuksilla tuetaan alueen yhdistyksiä ja yrityksiä työttömien henkilöiden työllistämisessä.
Elinkeino- ja aluekehitys
Vuoden 2017 toiminnassa etsitään yhä uusia keinoja saada uusia työpaikkoja Saloon.
Osaamiskeskittymän toiminnasta erityisesti osaamisen lisäämiseen liittyvät toimenpiteet
aloitetaan ja vakiinnutetaan yhdessä korkeakoulukumppaneiden kanssa. Toiminnassa hyödynnetään Salon kaupungin ja Turun yliopiston sopimuksellista yhteistyötä.
Vuonna 2017 varaudutaan maakuntauudistuksen mukanaan tuomiin muutoksiin elinkeinopolitiikan toimintaedellytyksissä ja elinkeinopalveluiden järjestämisessä. Salo on edelleen
äkillisen rakennemuutoksen paikkakunta vuoden 2017 loppuun saakka. Valtakunnallinen
rakennemuutospolitiikka on siirtynyt äkillisestä ennakoivaan. Salossa pyritään edelleen varmistamaan, että yrityksille on tarjolla tukea kasvuun ja menestykseen. Uusia teknologiaavauksia (vrt. aiemmat katuvalaistus, hyperloop, drone) haetaan jatkuvasti, ja niitä varten
varataan hankerahoitusta.
Yrittäjyyttä ja yritysmyönteisyyttä kehitetään systemaattisella yrittäjyyskasvatuksella ja
ope-yrittäjä-treffeillä sekä kaupungin ja yrittäjien säännöllisillä tapaamisilla. Kaupungin
mahdollisuuksia olla uusien tuotteiden kehitysalustana kehitetään. Yrityksiä houkutellaan
sijoittumaan Saloon. Hyvin sujunutta yhteistyötä Invest in Finlandin kanssa jatketaan (mm.
Kaato-, Kiina- ja Venäjä-verkostot). Kaupungin ystävyys- ja yhteistyökaupungeista erityisesti Kiinan Wuhanin ja Qingdaon kanssa tehtävään yritysten liiketoimintaa edistävään yhteistyöhön panostetaan.
Viestintä ja markkinointi
Viestinnän painopistealueita ovat vuonna 2016 aloitetun brändityön jalkautus ja brändityön
yhteen sovittaminen osaamiskeskittymähankkeen kanssa, maakunta- ja soteuudistukseen
sekä kaupungin omaan Salo2021-hankkeeseen liittyvä muutosviestintä, kuntavaalien äänestysaktivointi ja Suomi 100 vuotta –juhlallisuuksien koordinointi.
Verkkopalveluja kehitetään edelleen ja esimerkiksi Salo.fi -verkkosivujen yhdistysosiosta
tehdään asiakkaita paremmin palveleva. Verkkopalvelujen osalta on myös toteutettava
saavutettavuusdirektiivin ja KaPA (kansallinen palveluarkkitehtuuri) –lain edellyttämät toimenpiteet. Asukasviestinnässä Asukkaan Salo –oppaan ja kaupunkitiedotteen ulkoasua
sekä toimitusprosessia kehitetään. Äänin 29-22 kaupunginvaltuusto päätti, että kaupunkitiedote julkaistaan vuonna 2017 kymmenen kertaa (kesä-elokuussa kolmoisnumero).
57
Kaupungin näkyvyyttä ja toimintaa sosiaalisessa mediassa lisätään edelleen.
Matkailu- ja vapaa-ajanpalvelujen aktiivista markkinointia jatketaan. Yhteistyössä yrittäjien
kanssa mm. osallistutaan sekä Helsingin Matkamessuille että Tampereen kotimaan matkailumessuille, tuotetaan kattava Salo-esite, kehitetään edelleen VisitSalo.fi –sivuja mm. uusilla kieliversioilla sekä panostetaan sähköiseen markkinointiin ja kampanjointiin. Vuoden
aikana tehdään aktiivisesti jatkuvaa, pääosin sähköistä asukasmarkkinointia. Asukasmarkkinoinnissa korostetaan erityisesti etätyömahdollisuuksia sijainnin ja hintatason lisäksi.
Kansainvälinen toiminta
Salon kiinalaisten yhteistyökaupunkien Qingdaon ja Wuhanin kanssa jatketaan yhteistyötä.
Sekä Qingdaon että Wuhanin kanssa pyritään pääsemään konkreettisiin toimenpiteisiin
elinkeinoelämän yhteistyöhön liittyen. Kiinan yhteistyö vaatii myös kaupunkidiplomatian
harjoittamista. Saksaan ja Venäjälle suunnataan Invest-in toimintaa. Saksassa käytetään
hyväksi ystävyyskaupunki Puchheimista saatuja kontakteja, Venäjän suuntaan sovelletaan
MOCT-hankkeessa olevia toimenpiteitä sekä järjestetään tapaaminen Salon ja Rzhevin välillä. Salon amerikkalainen ystävyyskaupunki St.Anthony toteuttaa ison musiikkitapahtuman
The Lost Melodyn, jossa suomalaiseen satuun on tehty sävellys. Teoksen esittää St.Anthonyn orkesteri. Salosta mahdollisesti vierailu tapahtumaan.
Salon tanskalaisen ystävyyskaupungin Odderin koordinoima SAGN-hanke aloittaa toteutuessaan (rahoitus selviää vuoden 2016 lopulla) kolmen vuoden kulttuurihankkeen seitsemän
eurooppalaisen maan kanssa. SAGN-hankkeen tiimoilta järjestetään Salossa vuonna 2018
iso kulttuuritapahtuma. Vuonna 2017 salolaiset viisi taiteilijaa ja hankkeen koordinaattori
toteuttavat hanketta muissa partnerikaupungeissa.
Tšetanes naal –romanihanke jatkuu. KOTOTAKUU-Kaikki jatkoon - maahanmuuttajien alkukotoutumisen jatkopolkuihin ja työllistymiseen keskittyvä hanke alkaa. Suomi 100 –vuotta
juhlallisuuksiin tai tapahtumiin kutsutaan ystävyyskaupungeista osallistujia.
Kaupunginhallituksen tuloslaskelma
13 Kaupunginhallitus
Toimintatuotot
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Muut toimintatuotot
TP2015
9 591 236
7 246 588
402 761
1 315 517
626 369
Toimintakulut
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Avustukset
Muut toimintakulut
-25 661
-9 642
-7 342
-2 300
-7 078
-264
-6 409
-2 266
Toimintakate
-16 070 643
-19 109 390
Verotulot
Valtionosuudet
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Korkokulut
Muut rahoituskulut
194 485 667
103 234 887
524 202
457 196
1 931 161
-1 849 228
-14 927
Vuosikate
Poistot ja arvon alentumiset
Satunnaiset erät
Satunnaiset tuotot
879
303
123
180
875
334
491
876
TA2016
9 803 668
6 634 619
440 000
2 071 608
657 441
-28 913
-11 991
-9 310
-2 681
-8 238
-271
-5 941
-2 469
058
036
027
009
956
701
394
971
HKE
11 497 280
6 794 347
402 761
3 598 550
701 622
-32 171
-14 478
-11 221
-3 257
-8 631
-238
-6 442
-2 380
076
174
086
088
672
428
170
632
TA 2017
11 229 305
6 794 347
402 761
3 283 575
748 622
-31 659
-13 540
-10 510
-3 029
-8 795
-238
-6 442
-2 642
TA%
14,5
2,4
-8,5
58,5
13,9
354
631
767
864
689
429
170
435
9,5
12,9
12,9
13,0
6,8
-12,2
8,4
7,0
-20 673 796
-20 430 049
6,9
181 200 000
108 000 000
-1 077 195
401 000
1 827 805
-3 300 000
-6 000
182 500 000
104 000 000
-65 195
441 000
1 756 305
-2 250 000
-12 500
186 850 000
105 000 000
-65 195
441 000
1 756 305
-2 250 000
-12 500
3,1
-2,8
-93,9
10,0
-3,9
-31,8
108,3
282 174 113
269 013 415
265 761 009
271 354 756
0,9
-490
6 049 863
6 049 863
-24 075
0
0
0
0
0
0
0
0
-100,0
0,0
0,0
58
13 Kaupunginhallitus
Tilikauden tulos
TP2015
288 223 486
TA2016
268 989 340
HKE
265 761 009
TA 2017
271 354 756
TA%
0,9
461 746
461 746
748 815
748 815
461 746
461 746
461 746
461 746
-38,3
-38,3
288 685 231
269 738 155
266 222 755
271 816 502
0,8
Varausten ja rahastojen muutos
Poistoeron muutos
Tilikauden voitto/tappio
Kaupunginhallituksen toimintatiedot
Toiminta
Kaupunginhallitus
Kh:n, henkilöstöjaostojen, toimikuntien ja työryhmien kokoukset
Käsitellyt asiat
Kulut €
€/asia
€/kokous
Kaupungin johto
Kulut €
Vakituista henkilökuntaa
Projektit ja hankkeet
Kulut €
Tuotot €
Infotietona varhe-ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut
Kulut €
Toiminnan tukeminen
Tuettuja yhdistyksiä
Kulut €
€/yhdistys (keskimäärin)
Tuotot €
Jäsenyydet
Suomen kuntaliitto
Varsinais-Suomen liitto
Työmarkkinalaitos
Muut yhdistykset
Kulut €
Sote- ja maakuntauudistus
Kulut €
Tyhjänä ja vajaakäytössä olevat tilat:
Omat tilat
Tilojen m²
Kulut €
€/m²/kk
Muilta vuokratut tilat
Kulut Rira €
Kulut muut €
Käytössä olevat tilat:
Örninkatu 15
Kulut €
Tuotot €
Kh:n varamääräraha
Kulut €
Tuotot
Käyttöomaisuuden myynti €
Muut erät
Yhteensä €
Kaupunginhallitus yhteensä
Tuotot €
Kulut €
Netto €
TP 2015
TA2016 +MRM
HKE 2017
TA 2017
70
70
75
75
600
673 158
1 122
9 617
600
471 987
787
6 743
600
656 973
1 095
8 760
600
642 653
1 071
8 569
332 543
2
324 919
2
333 370
2
333 425
2
1
25 051
97 461
1
59 201
53 942
1
54 424
52 970
1
53 814
52 970
168 037
181 771
157 479
132 211
40
53 739
1 343
3 520
54
48 633
901
3 500
40
46 942
1 174
3 520
40
46 942
1 174
3 520
163
393
41
39
637
799
450
219
134
602
163
395
37
27
622
000
000
000
000
000
163
393
41
39
637
800
450
600
000
850
150 000
163
393
41
39
637
800
450
600
000
850
150 000
11 357
10 538
9 100
17 900
Tilaneliöihin sisältynyt vain tyhjänä olevat koko kiinteistöt, 2017 TA alkaen myös yksittäiset tilat, kuten eurotiedoissakin
896 962
832 145
886 583
997 810
6,58
6,58
8,12
7,07
52 508
51 900
14 317
52 500
28 108
52 500
28 108
337 898
131 912
327 420
140 071
313 300
131 912
313 300
131 912
10 000
15 000
10 000
10 000
131 064
233 650
280 650
131 064
186 300
550
186 850
233 650
280 650
363 957
3 019 461
-2 655 504
384 363
2 767 522
-2 383 159
422 052
3 170 050
-2 747 998
469 052
3 266 402
-2 797 350
59
Sisäisen valvonnan toimintatiedot
Toiminta
131 Sisäinen valvonta
Kulut €
Vakinaista henkilöstöä
Sisäinen valvonta yhteensä
Tuotot €
Kulut €
Netto €
TP 2015
TA2016 +MRM
HKE 2017
TA 2017
97 331
2
119 970
2
125 827
2
125 062
2
97 331
-97 331
119 970
-119 970
125 827
-125 827
125 062
-125 062
Hallintopalveluiden toimintatiedot
Toiminta
Hallinto- ja asiantuntijapalvelut
Kulut €
Vakinaista henkilöstöä
Infotietona varhe- ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut
Lakipalvelut; konserni, sipa ja sote
Kulut €
Vakinaista henkilöstöä
€/tunti
Palvelupisteet
Asiakkaat kaupungintalo ja kirjastot
Asiakkaat Halikko
Kulut €
€/asiakas
Vakinaista henkilöstöä
Tuotot €
Edunvalvonta ja sosiaaliasiamies
Asiakkaat
Kulut €
€/asiakas
Vakinaista henkilöstöä
Tuotot €
Tukipalvelujen yksikkö
Arkisto
Tarkastetut ja hyväksytyt tiedonohjaussuunnitelmaprosessit
Pysyvästi ja pitkään säilytettävien arkistoaineistojen määrä päätearkistossa /hm
Määräajan säilytettävien paperiasiakirjojen hävittäminen arkistosta /kg/v
Tietopalveluhaut päätearkistossa/v
Kulut €
Tuotot €
Vakinaista henkilöstöä
Kirjaamo
Uusien asioiden määrä/avaukset kpl /v
Keskeneräisten asioiden määrä kpl/v
Kulut €
Vakinaista henkilöstöä
Toimistopalvelut
Kokousten määrä
Kulut €
Vakinaista henkilöstöä
Hallinnon toimistopalvelut/Halikon virastotalo
Henkilökorttien teko kp /v
Viranhaltijapäätösten lkm kpl/v
Tiliöityjen laskujen määrä kpl/v
Rakennuspiirustusten arkistopalvelu kpl/v
Kulut €
Vakinaista henkilöstöä
TP 2015
TA2016 +MRM
HKE 2017
TA 2017
461 838
5
544 478
5
470 923
5
452 993
5
329 683
276 627
329 690
287 954
101 578
1
62,83
91 458
1
56,57
93 911
1
58,09
92 709
1
57,34
16 000
10 000
130 480
5,02
2,7
41
16 000
10 000
147 931
5,69
2,7
54
16 000
7 000
150 572
6,55
2,7
40
16 000
7 000
147 717
6,42
2,7
40
340
174 296
513
3
278 288
340
170 398
501
3
232 500
350
178 020
509
3
257 400
350
174 533
499
3
257 400
426
400
400
400
3 871
3 880
3 871
3 871
17 608
14 000
17 600
17 600
540
375 068
8 320
4
350
412 447
50
4
550
428 898
230
3,6
550
481 963
230
3,6
2 953
2 077
134 138
3
3 700
2 300
124 968
3
3 000
2 000
132 467
3
3 000
2 000
129 661
3
145
158 327
3,6
160
147 664
3,5
145
157 189
3,5
145
153 873
3,5
315
287
21 402
1 623
252 271
6
150
180
27 000
1 100
291 879
6
150
250
25 000
1 600
324 080
6
150
250
25 000
1 600
317 345
6
60
Toiminta
Tilapalveluiden toimistopalvelut
Tehtyjen vuokrasopimusten määrä kpl/v
(Tilojen vuokraamiseen liittyvien yhteenottojen
määrä kpl /v)
Kulut €
Vakinaista henkilöstöä
Alueiden toimistopalvelut
Vuokrattujen alueiden määrä kpl/v
Kulut €
Tuotot €
Vakinaista henkilöstöä
Monistamo
Kopioiden määrä
Kulut €
€/kopio
Vakinaista henkilöstöä
Tuotot €
Postitus- ja vahtimestaripalvelut
Lähetetty posti kpl
Kulut €
€/kpl
Vakinaista henkilöstöä
Tuotot €
Ajokerrat
Kulut €
€/ajokerta
Vakinaista henkilöstöä
Tuotot €
Tietohallinto
Työasemien määrä
Tietohallinnon palvelut
Kulut €
€/työasema
Vakinaista henkilöstöä
Tuotot €
Tietohallinnon tietoverkkopalvelut
Kulut €
€/työasema
Vakinaista henkilöstöä
Maaseutu- ja lomituspalvelut
Maaseutuyksikkö
Neuvonta ja tukien hallinnointi
Asiakkaat (maatilat)
Kulut €
€/asiakas
Vakinaista henkilöstöä
Maanvuokraus
Kulut €
Vakinaista henkilöstöä
Tuotot €
Lomituspalveluyksikkö
Kunnalliset lomituspalvelut
Lomituspäivien määrä
Kulut €
€/lomituspäivä
Vakinaista henkilöstöä
Vakinaiset maatalouslomittajat
Ostopalveluna hankitut lomituspalvelut
Lomituspäivien määrä
Kulut €
€/lomituspäivä
Itsejärjestetyn lomituksen korvaukset
Lomituspäivien määrä
Kulut €
€/lomituspäivä
Tuotot €
142 Hallintopalvelut yhteensä
Tuotot €
Kulut €
Netto €
TP 2015
TA2016 +MRM
131
90
2 099
2 000
99 931
2
HKE 2017
TA 2017
130
130
80 989
2
101 565
2
99 379
2
864
88 335
4 000
2
870
81 023
2
870
90 303
4 000
2
870
88 476
4 000
2
806 243
163 331
0,2
1
159 061
690 000
163 991
0,24
1
103 749
800 000
123 836
0,15
1
159 060
800 000
156 829
0,2
1
159 060
83 063
108 423
1,31
1
101 002
8 996
66 177
7,36
1
66 177
92 000
103 091
1,12
1
79 764
8 400
71 937
8,56
1
71 937
84 000
107 849
1,28
1
100 980
9 000
66 200
7,36
1
66 200
84 000
107 939
1,28
1
100 980
9 000
66 200
7,36
1
66 200
3 619
3 700
3 700
3 700
1 407 938
1 554 806
1 851 722
1 897 290
389
420
500
513
14
14
15
1 907 974
1 804 765
1 741 749
1 741 749
Sisältyy Tietohallinnon palvelujen kuluihin vuodesta 2017 alkaen
235 099
237 085
64,96
64,08
1
1
1 183
311 626
263
4,5
1 370
312 290
228
5
1 130
319 686
283
1 130
312 967
277
4,4
6 900
0,2
319 409
4 500
0,1
300 000
6 900
0,1
297 000
6 900
0,1
297 000
12 198
3 367 452
276
4,5
67
12 286
3 354 043
273
5
72
12 100
3 291 169
272
4,5
64
12 100
4 320 638
357
3,5
64
896
191 414
214
1 221
223 869
183
850
191 414
225
850
-896 876
-1 055
6 254
896 876
143
4 537 637
7 148
950 000
133
4 495 012
6 200
896 876
145
4 537 637
6 200
896 876
145
4 537 637
7 381 909
8 731 498
-1 349 589
7 087 831
9 068 847
-1 981 016
7 164 296
8 983 580
-1 819 284
7 164 296
9 007 412
-1 843 116
61
Henkilöstö- ja talouspalveluiden toimintatiedot
Toiminta
Kaupungin työntekijöitä
Talous- ja rahoituspalvelujen hallinto
Kulut €
Pankkipalvelut kulut €
Vakinaista henkilöstöä
Tuotot €
Infotietona varhe-ja eläkemenoperust.eläkevak.maksukulut
Projektit ja hankkeet
Määrä
Kulut €
Henkilöstöä
Toimialojen keskitetyt talouspalvelut
Kulut €
€/tunti
Vakinaista henkilöstöä
Tuotot €
Kunnallisverotus
Kulut €
€/asukas
Taloushallinnon keskitetyt ostopalvelut
Kulut €
Tuotot €
Talous- ja vuosisuunnittelu
Kulut €
€/tunti
Vakinaista henkilöstöä
Hankintapalvelut
Kulut €
€/tunti
Vakinaista henkilöstöä
Henkilöstöpalvelujen hallinto
Kulut €
Vakinaista henkilöstöä
Tuotot €
Työsuojelu
Kulut €
€/työntekijä
Vakinaista henkilöstöä
Rekrytointiyksikkö
Kulut €
€/työntekijä
Vakinaista henkilöstöä
Tuotot €
Yhteistoiminta
Kulut €
€/työntekijä
Pääluottamusmiehiä,
joista palkanmaksu henkilöstöpalveluista
Tuotot €
Työhyvinvoinnin edistäminen
Kulut €
€/työntekijä
Tuotot €
Yhteinen koulutus
Kulut €
€/työntekijä
Työterveyspalvelut
Kulut €
€/työntekijä
Tuotot (Kelan työterveyshuollon korvaus) €
Korvaukset luottamushenkilöille
Kulut €
TP 2015
3 665
TA2016 +MRM
3 670
HKE 2017
3 700
TA 2017
3 700
342 016
65 542
4
8 031
334 368
69 000
4
320 463
65 500
4
310 602
65 500
4
63 672
48 842
63 620
54 787
1
189 000
2
280 000
2
1
418 124
1
337 960
31,67
6,6
332 837
304 951
31,44
6
93 420
368 658
35,08
6,5
96 590
368 640
35,08
6,5
96 590
1 327 408
1 330 480
1 290 400
1 290 336
63 756
36 367
65 000
14 900
64 000
36 000
64 000
36 000
158 843
49,12
2
127 031
39,29
2
121 760
37,66
2
123 458
38,18
2
116 259
37,85
1,9
144 131
35,66
2,5
176 243
54,51
2,5
173 944
53,79
2,5
342 438
5
100
360 299
5
439 994
5
100
387 431
5
100
284 863
77,73
4
302 274
82,36
4
340 100
91,92
4
344 765
93,18
4
191 348
52,21
3
108 519
187 368
51,05
3
90 000
201 419
54,44
3
108 520
199 696
53,97
3
108 520
283 296
77,3
7
3,4
27 701
319 878
87,16
7
3,4
28 000
320 000
86,49
7
3,2
28 000
317 058
85,69
7
3,2
28 000
253 341
69,12
3 224
272 603
74,28
3 103
312 125
84,36
3 218
312 481
84,45
3 218
20 582
5,62
112 110
30,55
104 800
28,32
104 800
28,32
1 416 955
387
740 808
1 379 670
376
654 645
1 416 808
383
740 810
1 013 28
383
740 810
25
62
Toiminta
Palkanlaskennan keskitetyt ostopalvelut
Kulut €
151 Henkilöstö- ja talouspalvelut yhteensä
Tuotot €
Kulut €
Netto €
TP 2015
TA2016 +MRM
HKE 2017
TA 2017
4 270
14 254
4 270
4 270
1 257 587
5 208 902
-3 951 315
884 068
5 512 417
-4 628 349
1 013 238
5 826 540
-4 813 302
1 013 238
5 840 413
-4 827 175
Kehittämis-, elinkeino ja työllisyyspalveluiden toimintatiedot
Toiminta
Osaston hallinto ja strateginen suunnittelu
Kulut €
Vakinaista henkilöstöä
Infotietona varhe-ja eläkemenoperust.eläkevak.maksukulut
Toimintatuet ja avustukset
Maaseudun toimintaryhmät
Kansainvälinen toiminta
Viestintä- ja markkinointituet
Tuki järjestöille
Kulut yhteensä €
Projektit ja hankkeet
Määrä kpl
Kulut €
Henkilöstöä
Tuotot €
Työllistäminen
Työllisyyspalvelut
Kulut
Vakituista henkilöstöä
Nuorten työllistäminen:
Kaupungin työllistämät nuoret
Kulut €
€/nuori
Yritysten kesätyöll.tuella työllistämät nuoret
Kulut €
€/nuori
Palkkatukipaikat:
Työllistettävien määrä
Kulut €
€/työllistetty
Jatkosijoittaminen yrityksiin:
Työllistettävien määrä
Kulut €
€/työllistetty
Velvoitetyöllistetyt ja koulutukset:
Työllisyyslisä:
Työllistettävien määrä
Kulut €
€/työllistetty
Uudet avaukset:
Kulut €
Muun työllistämisen tuotot €
TYP-palvelut (ent. Työvoiman palvelukeskus):
Palvelukeskustoiminta:
Asiakkaita
Kulut €
€/asiakas
Tuotot €
Kuntouttava työtoiminta:
Asiakkaita
Kulut €
€/asiakas
Vakinaista henkilöstöä
Tuotot €
TP 2015
TA2016 +MRM
152 160
1
82
9
168
9
271
794
831
955
900
480
2
170 956
2
165 565
HKE 2017
TA 2017
145 548
1
152 015
1
150 244
1
8 995
13 071
13 071
83
10
85
100
278
000
000
800
161
961
82
5
117
85
290
794
000
800
000
594
82
5
117
85
290
794
000
800
000
594
4
424 533
4,5
189 021
3
271 025
4
199 772
4
446 135
8
284 797
51 691
1
122 605
1
120 500
1
230
124 075
539
230
45 800
199
230
125 495
546
230
44 000
191
230
123 597
537
230
44 000
191
150
2 214 000
14 760
150
4 365 031
29 100
150
3 500 251
23 335
22
242 715
11 033
30
441 424
14 714
150
470 000
3 133
150
470 000
3 133
52
62 307
1 198
50
80 000
1 600
80
70 000
875
80
70 000
875
2 280 000
1 880 000
230
106 076
461
227
44 400
196
18 800
20 000
96 092
1 080 000
Siirtynyt Sosiaalityön palvelualueelta v.2017
189
357 230
1 890
200
281 198
1 406
200
204 761
1 024
200
239 860
1 199
352
566 545
1 610
8
214 154
380
489 040
1 287
8,5
182 968
450
691 576
1 537
8
376 146
450
716 046
1 591
8
376 146
63
Toiminta
Työmarkkinatuen kuntaosuus Kelalle
Pitkäaikaistyöttömiä 31.12
Kulut €
€/työtön
Kansainvälinen toiminta
Kulut €
Vakinaista henkilöstöä
Tuotot €
Viestintä ja markkinointi
Viestintä
Kulut €
Vakinaista henkilöstöä
Markkinointi
Kulut €
Vakinaista henkilöstöä
Tuotot €
Elinkeinokehittäminen
Kulut €
Vakituista henkilökuntaa
Tuotot €
Osaamiskeskus
Kulut €
Ostopalveluiden hankinta
Yrityssalo Oy
Perusrahoitus
Hankkeet
Turun yliopisto
It- koulutus
Kulut €
180 Elinkeinokehittäminen ja työllisyys yhteensä
Tuotot €
Kulut €
Netto €
TP 2015
TA2016 +MRM
HKE 2017
TA 2017
1 024
5 047 464
4 929
1 100
4 500 000
4 091
1 000
5 000 000
5 000
1 000
5 000 000
5 000
106 054
1
2 705
120 896
1
137 608
1
5 000
137 608
1
5 000
428 697
3,5
362 959
3,5
388 641
3,5
385 733
3,5
208 567
1
54 853
294 646
1
24 431
252 250
1
36 775
250 981
1
36 775
168 961
2
53 381
331 892
1
442 962
2
438 000
2
300 000
60 000
60 000
620 692
605 000
131 640
605 000
170 516
605 000
170 516
31 224
651 916
201 000
937 640
201 000
976 516
201 000
976 516
373 629
7 680 553
-7 306 924
1 293 452
10 674 065
-9 380 613
2 897 693
14 065 079
-11 167 386
2 582 718
13 420 065
-10 837 347
64
Hyvinvointipalvelut
Hyvinvointipalvelujen tuloskortti
Elinvoima ja työpaikat
Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot
1. Nuorten syrjäytymisen vähentäminen
1.1. Katkeamattomat
palveluketjut, jotka tukevat nuorten kouluttautumista ja työllistymistä
Mittari ja tavoitetaso
Keinoon kohdistuvat
riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö)
1.1.1. Monialainen yh1.1.1.1. Etsivän nuoriso- 1.1.1.1. Nuorten löytyteistyö nivelvaiheet huo- työn asiakkuuksien
minen ja motivointi.
mioiden
määrä
Riskin vai- Vastuutaho
kutus, todennäköisyys ja riskiluku
Suuri mah- Nuorisopalveludollisuus = jen esimies
5, yksi syrjäytynyt
nuori kustantaa yhteiskunnalle
1,5 milj euroa
Uudistuvat palvelut ja kuntalaisten hyvinvointi
Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot
Mittari ja tavoitetaso
1. Edistää palveluratkaisuilla kuntalaisten hyvinvointia ja alueen vetovoimaa
1.1.1.1. Palvelualueiden 1.1.1.1. Henkilöstöretoteutuneet auditoinsurssit ja vaihtuvuus.
nit/Terveys- ja vanhuspalveluilla on voimassa
oleva laaduntunnus ja
sosiaalityön jollekin palvelulle on suoritettu kartoittava auditointi.
1.1. Palvelut sisällöllisesti ja laadullisesti nykyvaatimusten ja kokonaisedun mukaisia
1.1.1. Soten yhteinen
laatujärjestelmä.
Keinoon kohdistuvat
riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö)
Riskin vai- Vastuutaho
kutus, todennäköisyys ja riskiluku
jonkin verran 1, mahdollinen 2 =
2
Sosiaalipalveluiden päällikkö,
vanhuspalvelujen
päällikkö, ylilääkäri
65
Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot
1.2. Asiakaslähtöinen
palvelusuunnittelu
Mittari ja tavoitetaso
1.2.1. Käynnistetään
1.2.1.1. Toiminta alkaa
palveluohjaus- ja palve- 1.1.2017.
lutarpeen arviointitiimin
työ ja kehitetään toimintaa muissa sosiaalityön
palveluissa.
2. Asiakkaan valinnan- 2.1. Yksityisen päivähoi- 2.1.1. Varhaiskasvatuk- 2.1.1.1. Vuonna 2017
mahdollisuuksien lisää- don määrän lisäys.
sen palvelutuotannon
hoitopaikoista 20 % on
minen varhaiskasvatukuudelleen järjestelyt.
yksityisiä.
sessa.
3. Toimintaympäristön
digitalisaatio
3.1. Asiakaslähtöisten
palvelukokonaisuuksien
digitalisointi.
3.1.1. Wilman käyttöön
ottaminen varhaiskasvatuksessa. Iltapäivätoimintaprosessin sähköistäminen, nuorisopalveluissa sosiaalisen median hyödyntäminen tiedottamisessa.
4. Eri ryhmille kohdennettuja ennaltaehkäiseviä palveluita lisätään.
4.1. Kohderyhmien tavoittaminen, kohderyhmien kokonaisvaltaisen
hyvinvoinnin tukeminen
ja terveyden edistäminen
4.1.1. Liikuntaneuvonta, 4.1.1.1. Toteutuneiden
kansalaisopiston kohryhmien määrä ja osaldennettu kurssitarjonta, listujien määrä.
kulttuuripalveluiden
markkinointi eri ryhmille, kirjasto on kohtaamispaikka kuntalaisille (myös työasemien
käyttömahdollisuus),
museot tarjoavat työpajoja ja opastuksia eri
ryhmille, räätälöidyt
osallistumismaksut.
Keinoon kohdistuvat
riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö)
Riskin vai- Vastuutaho
kutus, todennäköisyys ja riskiluku
1.2.1.1. Henkilöstöresurssit.
jonkin ver- Sosiaalipalveluiran 1, mah- den päällikkö
dollinen 2 =
2
2.1.1.1. Ei saada riittä- Melko suuri Varhaiskasvatusvästi yksityisiä palvelun- riski = 4
palveluiden esimies
tuottajia, asiakkaat eivät
siirry käyttämään palveluseteliä.
3.1.1.1. Wilman pilo3.1.1.1. Henkilöstöretointi, iltapäivätoiminnan surssien vähäisyys.
asiakkuusprosessien
sähköistys (ilmoittautuminen, laskutus, toiminnasta eroaminen), nuorisopalveluissa otettu
käyttöön uusia sosiaalisen median sovelluksia
Kohtalainen Lasten ja nuorten
riski = 2
palveluiden päällikkö, tietohallintopäällikkö, varhaiskasvatuspalveluiden esimies,
nuorisopalvelujen
esimies
4.1.1.1. Ei onnistuta ta- mahdollivoittamaan kohderyhnen = 2
miä, kaupungin maantieteellinen laajuus, resurssien vähäisyys
Vapaa-aikapäällikkö, museopalvelujen esimies,
kirjastopalveluiden esimies, liikuntapalveluiden
esimies, kansalaisopiston rehtori
66
Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot
5. Vapaa-aikapalveluita
kehitetään nykyistä palveluverkkoa ylläpitämällä ja tehostamalla
mm. digitalisoinnin
avulla sekä uusia toimintamalleja toteuttamalla.
5.1. Kuntalaisten aktivoiminen vapaa-aikapalveluiden pariin yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa ja kaupungin oman organisaation
kanssa. Digitalisaation
avulla pystytään säilyttämään ja kehittämään
nykyisiä laadukkaita vapaa-ajanpalveluita nykyisillä resursseilla.
Mittari ja tavoitetaso
Keinoon kohdistuvat
riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö)
Riskin vai- Vastuutaho
kutus, todennäköisyys ja riskiluku
4.1.2. Lisää terveyttä
edistäviä ryhmiä / yhteistyö 3. sektorin
kanssa, digitalisaation
suomien mahdollisuuksien hyödyntäminen
4.1.2.1. Toteutuneiden
ryhmien määrä, osallistujien määrä.
4.1.2.1. Ei onnistuta ta- Mahdollinen Kirjastopalveluivoittamaan kohderyh=2
den esimies, liimiä, kaupungin maankuntapalveluiden
tieteellinen laajuus, reesimies, kansasurssien vähäisyys, kollaisopiston rehmannen sektorin resurstori
sit ja mahdollisuus pitkäjänteiseen yhteistyöhön
5.1.1. Sähköisten palveluiden tarjonnan lisääminen, peruskorjaus- ja
kehittämishankkeet
5.1.1.1. Lähikirjastojen
automatisointi suunnitelman mukaan, verkkomaksamisen mahdollistaminen, verkkopohjaisen liikuntaneuvonnan
ja kansalaisopiston opetuksen kehittäminen,
Urheilupuiston peruskorjauksen valmistuminen,
kirjaston käyttöjärjestelmän muutos, paikallismuseosuunnitelman vaiheittainen toteutus, Veturitallin toimintaympäristön kehittämishankkeet ja toteutuneiden
ääni- ja mobiiliopastusten määrä, pääkirjaston
irtaimistohankinnat, Perniön urheilukentän suorituspaikkojen peruskorjaus, Tupurin frisbeegolf
ja kuntoilualue -hanke
5.1.1.1. Digitalisaation
hyödyntämisessä riskinä
resurssien vähäisyys,
muutosvastarinta sekä
järjestelmien toimivuus.
Digitaalisuuden lisääminen
riski mahdollinen = 2
Vapaa-aikapäällikkö, museopalvelujen esimies,
kirjastopalveluiden esimies, liikuntapalveluiden
esimies, kansalaisopiston rehtori
67
Vakavarainen talous
Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot
Mittari ja tavoitetaso
Keinoon kohdistuvat
riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö)
Riskin vai- Vastuutaho
kutus, todennäköisyys ja riskiluku
1. Edistää kustannuste- 1.1. Optimaalinen palvehokkuutta, tuottavuutta luketju talouden, toiminja vaikuttavuutta.
nan ja kokonaisedun näkökulmasta sekä uudistuneet toimintatavat.
1.1.1.1. Toiminta käynnistyy kesällä 2017.
1.1.1.1. Poliittinen päätöksenteko.
Merkittävä Vanhuspalvelu2, mahdolli- jen päällikkö,
nen 2 = 4 ylilääkäri
1.1.2. Tukiasumiskokeilu 1.1.2.1. Yli puolet tukiosasto Rauhalassa.
asumisen asiakkaista
kotiutuu.
1.2.1.1. Poliittinen päätöksenteko.
Merkittävä Vanhuspalvelu2, mahdolli- jen päällikkö,
nen 2 = 4 ylilääkäri
2. Hallintorajat ylittävä
tilojen yhteiskäyttö.
2.1. Tilat ovat tehokkaassa ja monipuolisessa käytössä muovautuen eri käyttäjien ja
kuntalaisten tarpeisiin.
1.1.1. Geriatrinen arviointiyksikkö ja Perniön
dementiayksikkö käynnistyvät.
2.1.1. Tilojen poikkihallinnollinen yhteissuunnittelu, tilojen avaaminen alueen asukkaiden
käyttöön
2.1.1.1. Uudet tilaratkai- 2.1.1.1. Asenteet, yhsut, tilojen määrän ja
teistyön puuttuminen
käyttöasteen kartoitus,
uusien palvelutarpeiden
mahdollistaminen
Lasten ja nuorten palveluiden
päällikkö, varhaiskasvatuspalveluiden esimies, nuorisopalvelujen esimies
3. Kustannustehokas
3.1. Hoitopaikkojen opti- 3.1.1. Uudistusten halpalvelutuotanto varhais- maalinen käyttö
littu ja ripeä täytäntöönkasvatuksessa
pano, keskitetty ja tehokas palveluohjaus
3.1.1.1. Täyttöaste 95
3.1.1.1. Asiakkaan hoi%, päivähoitopaikan
tomatkan piteneminen
hinta vertailukuntien tasoa
2
Varhaiskasvatuspalveluiden
esimies
4. Opetustilat ja oppilas- 4.1. Kouluverkon muumäärä suhteessa toitosta arvioidaan säänsiinsa tehokkaassa käy- nöllisesti.
tössä.
4.1.1.1. Kustannukset
€/oppilas, oppilasryhmien koko, perusopetuksen ja lukion nettokustannukset €/oppilas
vertailukuntien tasoa
Suuri riski
=5
Lasten ja nuorten palveluiden
päällikkö
4.1.1. Ryhmäkokojen
hallittu kasvattaminen
3-9 -luokilla.
4.1.1.1. Kouluverkon
joustamattomuus
68
Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot
5. Kustannustehokas va- 5.1. Laadukkaiden palpaa-ajanpalvelutuotanto veluiden tuottaminen ja
kehittäminen nykyresurssein.
Mittari ja tavoitetaso
5.1.1. Yhteistyön kehit- 5.1.1.1. Nettokustantäminen kolmannen sek- nukset vertailukuntien
torin, kaupungin oman
tasoa.
organisaation ja yksityisen sektorin kanssa.
Oman toiminnan kehittäminen.
Keinoon kohdistuvat
riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö)
Riskin vai- Vastuutaho
kutus, todennäköisyys ja riskiluku
5.1.1.1. Liian vähän resursseja kehittämistyöhön.
Mahdollinen Vapaa-aika= 2.
päällikkö, museopalvelujen
esimies, kirjastopalveluiden
esimies, liikuntapalveluiden
esimies, kansalaisopiston rehtori, nuorisopalvelujen esimies
Keinoon kohdistuvat
riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö)
Riskin vai- Vastuutaho
kutus, todennäköisyys ja riskiluku
Johtaminen ja osaava henkilöstö
Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot
Mittari ja tavoitetaso
1. Tukea ja kannustaa
1.1. Ammattitaitoinen ja 1.1.1. Täydennyskouluhenkilöstön osaamista ja osaava henkilöstö.
tus henkilökohtaiseen
koulutussuunnitelmaan
hyvinvointia.
perustuen.
1.1.1.1. Täydennyskou- 1.1.1.1. Asiakastyön
jonkin ver- Sosiaalipalvelutusvelvoite 3 päimäärä suhteessa resurs- ran 1, mah- luiden päälvää/työntekijä toteutuu. seihin.
dollinen 2
likkö, vanhus=2
palvelujen päällikkö, ylilääkäri
2. Koulujen ja päiväkotien kokonaisvaltainen
pedagoginen kehittäminen digitalisaatiota hyödyntäen.
2.1.1.1. Laadittu ja hyväksytty kehittämissuunnitelma.
50 % Salon kouluissa on
vähintään yksi monipuolinen oppimisympäristö.
Laadittu kehittämissuunnitelma ja käynnistyneet
koulutukset.
Laadittu tavoitearkkitehtuurikuvaus.
2.1. Fyysisten oppimisympäristöjen kehittäminen,
Pedagogisen johtamisen
ja osaamisen vahvistaminen
2.1.1. Laaditaan kasvatuksen ja opetuksen kehittämissuunnitelma OPPIVA SALO vuosille
2017–2020.
Laaditaan osaamisen kehittämissuunnitelma.
Laaditaan kasvatus- ja
opetuspalveluiden tavoitearkkitehtuurikuvaus.
2.1.1.1. Jatkuvat leikkaukset talousarvioon,
jotka vähentävät ydintoiminnan resurssia.
Suuri riski
=5
Lasten ja nuorten palveluiden
päällikkö, tietohallintopäällikkö, varhaiskasvatuspalveluiden esimies
69
Hyvinvointipalveluiden toimintastrategia 2017–2020
•
•
•
•
•
•
•
ennaltaehkäiseviä palveluita vahvistetaan keinoina perhetyö, tukiperheet ja tukihenkilöt
asukkaiden aktiivista elämäntapaa edistetään helposti saavutettavilla vapaa-aikapalveluilla
vanhemman väestönosan kasvavaan palvelutarpeeseen vastataan ensisijaisesti kotiin
annettavilla palveluilla ja tukemalla toimintakykyä
asukkaiden omatoimisuus säilytetään mahdollisemman pitkään
asukkaiden akuutti- ja suurten sairasryhmien seurantahoito ja kuntoutus sekä muut
lakisääteiset palvelut turvataan kaupungissa toimivina lähipalveluina myös toimintaympäristön muutoksessa
lasten ja nuorten hyvinvointia edistetään kehittämällä varhaiskasvatuksen ja opetuksen palveluverkkoa sekä laajentamalla yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa
koulutuspalveluissa hyödynnetään digitaalisia opetusratkaisuja ja varmistetaan tulevaisuuden osaamispääomaa
Terveyspalvelut
Palvelualueen keskeiset tavoitteet ja merkittävimmät riskit
Terveyspalvelujen keskeiset tavoitteet
lakisääteisten palveluvelvoitteiden toteuttaminen huomioiden kasvava palvelutarve ja
taloudelliset realiteetit
sote-uudistukseen valmistautuminen
palvelurakenteen kehittäminen, kuntouttavia palveluja vahvistaen ja vuodeosastopainotteisuutta vähentämällä, alueellisena yhteistyönä, keskeisinä kehittämisalueina ovat
terveyskeskussairaalan geriatrisen arviointiyksikön perustaminen, varhaisen perhetyön
henkilöstön vakiinnuttaminen sekä mielenterveyskuntoutujien avohoitopalveluiden
vahvistaminen asiantuntijaosaamista lisäämällä
pätevän henkilöstön rekrytointi, osaamisen varmistaminen, ja henkilöstövoimavarojen
kohdentaminen palvelutarpeiden mukaisesti
palvelukokonaisuuksien eheyttäminen ja palveluohjaustoiminnan lisääminen, peruspalveluiden ja erikoissairaanhoidon palvelusuunnitelmien integroiminen erityisesti moniongelmaisissa asiakasryhmissä
tuotteistuksen kehittäminen
Terveyspalvelujen merkittävimmät riskit
talous ja sosioekonominen tilanne heikkenevät edelleen jyrkentäen väestörakenteen
muutosta
asiantuntijaosaamista menetetään ja henkilöstön rekrytointi vaikeutuu sote-uudistuksen valmistelun pitkittyessä
palvelujärjestelmän talouden ongelmat heijastuvat peruspalveluihin toimintahäiriöinä
johtaen erikoispalveluiden (esim. erikoissairaanhoito, lastensuojelu) tarpeen kasvuun
palvelujärjestelmän kehittämiseen tähtäävä päätöksenteko ei etene, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistukselle asetetut tavoitteet eivät konkretisoidu paikallisesti ja uhkaa paikallisten palveluiden heikkeneminen
Terveyspalvelujen painopistealueet ja keskeiset toimintamenojen ja – tulojen perustelut
Terveyspalveluiden toiminnassa keskitytään sote-palvelurakenneuudistukseen valmistautumiseen ja toisaalta lakisääteisten palveluvelvoitteiden toteuttamiseen, väestön sosioekonominen tilanne huomioiden. Kuntouttamisessa sekä työttömien terveyspalveluissa on toiminta saatettava ajanmukaiselle ja säädökset täyttävälle tasolle.
Terveyspalveluiden talousarviossa 2017 toimintakulujen kasvu johtuu palvelutarpeiden ja
järjestämisvastuiden kasvusta ja henkilöstökustannuksista. Erikoissairaanhoidon budjetointi
perustuu sairaanhoitopiirin ilmoitukseen kaupungin maksuosuudesta (kasvu 2,6 %) sekä
oletukseen palvelurakenteen kehittämistoimenpiteiden toteutumisesta (mm. siirtoviivekustannusten väheneminen). Siinä on huomioitu tavoite toteuttaa talouden selviytymissuunnitelmaan sisältyvät toimenpiteet mielenterveyskuntoutuksen ja psykiatrisen erikoissairaanhoidon palveluiden kehittämisestä. Muiden kuin erikoissairaanhoidon palveluiden oston suo-
70
ritevolyymi on arvioitu kuluvan vuoden tasolle. Tuottojen arvio perustuu oletukseen asiakasmaksujen säilymisestä nykyisellä tasolla. Koulutuskorvaukset vähenevät hieman. Maahanmuuttoon liittyvät terveydenhuollon palveluiden tuotot/ korvaukset valtiolta kasvanevat
jonkin verran, toiminnan aiheuttaessa kustannuksia vastaavassa määrässä.
Terveydenhoitolain mukaista terveydenhuollon järjestämissuunnitelman kehittämistä jatketaan kuntien asiantuntijoiden ja sairaanhoitopiirin yhteistyönä. Palvelurakenteen uudistamishankkeissa tehdään aktiivista yhteistyötä erikoissairaanhoidon kanssa ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Keskeisiä ja kustannusvaikutusten kannalta oleellisia kehittämisalueita
ovat lapsiperheiden, lasten ja nuorten varhaisen tuen palveluiden palvelurakenteen uudistaminen sekä ikääntyneiden ja mielenterveyskuntoutujien sairaala- laitos- ja hoivapalveluiden rakenteen muutos erilaisista laitospalveluista kuntouttavaan, itsenäistä selviytymistä
tukevaan ja kotihoitopainotteiseen suuntaan.
Terveyskeskussairaalan ongelmana on pitkäaikaista jatkohoitopaikkaa odottavien potilaiden
osuuden kasvu, jolloin lyhytaikaista hoitoa ja kuntotutusta tarvitsevien hoitoonpääsyssä on
esiintynyt viiveitä. Seurauksena ovat olleet mm. erikoissairaanhoidon siirtoviivekustannukset kunnalle. Tavoitteena on nyt palvelurakenteen uudistaminen niin, että tutkimus-, hoitoja kuntoutusjaksot tehostuvat, potilaiden toipuminen nopeutuu ja hoitojaksot lyhenevät.
Terveyskeskussairaalan toimintamalli uudistetaan perustamalla geriatrinen arviointiosasto
Salon sairaalan synnytysosastosta vapautuneeseen tilaan ja luopumalla terveyskeskussairaalan toiminnasta Perniössä. Sairaalapaikkojen sijainti etäällä päivystyksestä ja tutkimuspalveluista heikentää potilasturvallisuutta, aiheuttaa laitossiirtoja ja kuljetuskustannuksia.
Terveyskeskussairaalan paikat vähenevät 10 % 131:sta 115:aan + 3 päiväsairaalapaikkaan. Henkilöstö mitoitetaan toiminnan mukaisesti. Pitkäaikaiset hoivapotilaat siirtyvät nykyistä nopeammin terveyskeskussairaalasta vanhuspalveluihin, joihin suunnitellaan mm
dementiahoivayksikköä tk-sairaalan Perniön osaston tiloihin. Muutoksen toteutuessa on tavoitteena vapautua siirtoviivekustannuksista kokonaan vuoden 2017 loppuun mennessä.
Terveyskeskussairaalan osastoilla kuntouttavan toiminnan osuutta esitetään vahvistettavaksi osoittamalla sairaalaosastoille 2 fysioterapeutin ja toimintaterapeutin työpanos lääkinnälliseen kuntoutukseen. Kuntoutuksen voimavaralisäys on tavoitteiden toteutumisen
keskeinen edellytys. Kotiutuskoordinointia kehitetään yhteistyössä vanhuspalveluiden
kanssa, tavoitteena hoitojaksojen lyheneminen ja siirtojen erikoissairaanhoidosta tehostuminen.
Terveyskeskussairaalan potilasvaihto edellyttää kahta lääkäriä osastoille 1 ja 2, esitetään
lääkärinvakanssia (koulutusvirka) vakinaistettavaksi ja toista koulutusvirkaa määräaikaisena, kuten kuluvana vuotena. Tehtäviin on jo 2 vuoden ajan jouduttu käyttämään ostopalvelu- ja sijaismäärärahoja, joten kustannuskasvua muutos ei aiheuta.
Perusterveydenhuollon kiireellinen, päivystysluonteinen vastaanottotoiminta jatkuu syksyllä
2015 aloitetun toimintamallin mukaisena. Yöpäivystys hankitaan VSSHP:n ensihoidon ja
päivystyksen liikelaitokselta.
Mielenterveys- ja päihdepalveluita integroidaan. Kaupungin mielenterveyspalveluita kehitetään perusterveydenhuollon vastaanottotoimintaa ja kotiin vietäviä mielenterveystyön kuntouttavia palveluita lisäämällä ja siirtämällä henkilöstöä raskaammin resursoiduista asumispalveluista avohoitoon. Tämä edellyttää kahden lähihoitajan vakanssin muuttamista sairaanhoitajien vakansseiksi. Mielenterveyskuntoutuksen asumispalveluiden ostopalveluiden
määrä säilyy nykyisellä tasolla tai vähenee koteihin vietävien palveluiden vahvistuessa. Intervallijaksoilla voidaan vähentää erikoissairaanhoidon tarvetta.
Avoterveydenhuollon peruspalvelut toteutetaan pääosin lähipalveluiden periaatteella terveysasemilla. Keskeisenä tavoitteena on nopean vastaanotolle pääsyn kehittäminen ja lääkärivastaanottojen saatavuuden parantaminen. Terveysasemilla kehitetään hoidon tarpeen
arviointia, omahoitajamallia ja hoitajien itsenäistä vastaanottoa, ml. reseptinkirjoitusoikeus, ensimmäisten reseptihoitajien valmistuttua. Pitkäaikaistyöttömien terveyspalveluihin
on osoitettu erillinen voimavara työvoimapalveluihin. Senioriväestön ja kotihoidossa olevien
iäkkäiden määrän kasvaessa nopeasti esitetään määräaikaista lääkärin koulutusvirkaa avoterveydenhuoltoon kotihoidon tukilääkäriksi. Vastaanottohoitajan toimea esitetään muutettavaksi sairaanhoitajan toimeksi. Seulonta-asetuksen mukaisten seulontojen lisäksi suunnitelmaan sisältyy ei – lakisääteisenä toimintana varautuminen suolistosyöpäseulonnan valta-
71
kunnalliseen arviointiohjelmaan osallistumisen jatkamiseen sen päättymiseen saakka (kustannukset noin 5.000 € vuositasolla). Rintasyöpäseulonnoista on toistaiseksi voimassa
oleva hankintasopimus.
Lapsi-ikäluokkien pienentyessä voimavaroja suunnataan aikuisten kansantautien hoitoon ja
työttömien terveyspalveluihin.
Varhaisen perhetyön vahvistamiselle on suuri tarve. Varhaiseen ja ehkäisevään perhetyöhön pyritään vakiinnuttamaan henkilöstöresurssi hallintokuntien yhteistyönä, yhteensä 10
erityyppistä perhetyöntekijää, joista 8 toiminut määräaikaisina vuosina 2015–2016. Vakinaisia perhetyöntekijöitä on ollut yksi. Toiminnan vakiinnuttaminen edellyttää pysyvää henkilöstöä ja varhaisessa/ neuvolan perhetyössä on toistaiseksi ollut vain yksi vakinainen
toimi, kun tarve on kymmenen (joista 4 tarvitaan lapsiperheiden tilapäiseen kotipalveluun).
Terveyspalveluiden osalta perhetyön henkilöstösuunnitelma sisältää ehdotuksen kahdesta
muutosvakanssista perhetyöhön, yksi voitaneen järjestää muutosvakanssina sosiaalityön
palveluista ja kolme varhaiskasvatuksesta. Määräaikaisista perhetyöntekijöistä tarve vakinaistamiselle koskee kolmea toimea (Perhetyön kehittämisen suunnitelma esitellään erillisenä asiana).
Perhetyön vakanssien vakiinnuttaminen käyttäen muutosvakansseja ja hyödyntäen henkilöstökustannuksiin testamenttivaroja mahdollistaa sen, että ao. vakanssit voidaan perustaa
niin, että kustannukset kaupungille ovat 2016 tasolla.
Suun terveydenhuollon toiminta jatkuu nykyisellä volyymillä ja päivystys toteutetaan yhteisjärjestelynä sairaanhoitopiirin kanssa.
Työterveyshuollon toiminta jatkuu sopimusten mukaisella laajuudella. Työterveyshuollon
järjestämistapa, alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja organisointivaihtoehdot selvitetään osana sote-palvelurakenneuudistukseen valmistautumista hallituksen päätöksen mukaisesti.
Kuntoutuspalveluiden tarve on kasvanut ja hoitoonpääsyn normien mukaisessa hoidon toteutuksessa on suuria ongelmia. Ostopalveluita on jouduttu lisäämään sekä fysioterapiassa,
toimintaterapiassa että puheterapiassa. Lääkinnälliseen kuntoutukseen esitetään 2 fysioterapeuttia (henkilöstökustannukset kohdennettu tk-sairaalaan) sekä toimintaterapeuttia lakisääteisten palveluiden turvaamiseksi ja ostopalveluiden vähentämiseksi. Voimavara tarvitaan erityisesti terveyskeskussairaalan kuntouttavan toiminnan tehostamiseen.
Jotta henkilöstöresurssi voidaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti, sisältyy suunnitelmaan määräaikainen varahenkilöstö, hoitajia päivystykseen, kotisairaalaan ja terveysasemille sekä 1½ fysioterapeutin voimavara korvaamaan sijaishenkilöresurssia, jolloin vastaava summa säästyy sijaismäärärahoista. Erityisesti kotisairaalassa, avosairaanhoidon
vastaanotoilla ja päivystyksessä satunnaiset sijaiset ovat potilasturvallisuuden ja tehokkuuden kannalta haaste suuren perehdytystarpeen vuoksi.
Kehittämishankkeet
Arkeen voimaa- toimintaohjelma vakiinnutetaan ja Toimivat palkeet hanke jatkuu. STM:n
kärkihankkeista valmistaudutaan osallistumaan Lapsi perheiden palveluiden (LAPE) kehittämisohjelman Varsinais-Suomen alueen kehittämishankkeeseen sairaanhoitopiirin ja muiden
kuntien yhteistyönä. Valmistelu hankerahoituksen hakemiseksi on käynnistymässä.
Hankinnat ja investointisuunnitelma
Tietojärjestelmien kehittämisessä on varauduttava potilastietojärjestelmän päivitykseen
(Effica LifeCare-versio), joka edellytys Kanta-kansallisen arkiston seuraavan vaiheen käyttöönotolle, ja toiminnallisuuksien parantamiseen, sekä sähköisten asiakaspalvelujen käyttöönoton laajentamiseen, kuten sähköisen ajanvarauksen käytön laajentaminen ja virtuaalinen terveystarkastus. Irtaimistohankinnoissa on varauduttu välttämättömien kalusteiden,
hoitovälineiden sekä laitteiden (työtuolit, korvalamput, kipupumput, defibrillaattorit, suun
terveydenhuollon hoitokoneet, haavanhoidon VAC-laitteet yms.).
72
Investointisuunnitelmaan sisältyy suun terveydenhuollossa kolmen hoitokoneyksikön hankinta ja suun terveydenhuollon kuvantamislaitteiston hankinta. Terveysasemien EKG-järjestelmä Cardiax on vuodelta 1996. Uusiminen on välttämätöntä käyttötuen loppuessa.
Sairaanhoitopiirin alueelliseen sähköiseen arkistoon yhteensopivaa EKG-ohjelma- ja laiteratkaisua etsitään Effica-terveyskeskusten yhteistoimintana ja investointivaraus on tehty.
Tilat sairaalanmäellä ovat kuntoutuksen osalta v. 1985 kuosissa, ja toistuvista vesivahingoista on ongelmia. Saneeraushanke on yhteinen sairaanhoitopiirin kanssa. Terveyskeskuksen sairaalan mäellä kiinteistöissä on jo pitkään havaintoja mm. vesivalumista. Investointivaraus ulkoremonttiin oli jo kuluvalle vuodelle. Nyt sisäilmaongelmien selvittely on meneillään. Saneerausohjelma ja kustannusarvio laaditaan ongelmien laajuuden selvittyä. Vanhaa
kustannusarviota on todennäköisesti tarkistettava (1.700 €/m2). Suun terveydenhuollon
pääterveysaseman tilojen saneeraukseen on samoin ollut alustava varaus vuodelle 2016
(yhteinen hanke sairaanhoitopiirin kanssa). Hankkeet on toteutettava yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa ja siirrettäneen investointiohjelmassa vuosille 2017–2018.
Suun terveydenhuollon tiloihin Halikon terveysasemalla suunnitellaan pienimuotoisia muutoksia, tavoitteena kahden toissijaisessa käytössä olleen tilan muutos hoitohuoneiksi.
Vanhuspalvelut
Palvelualueen keskeiset tavoitteet ja merkittävimmät riskit
Vanhuspalvelujen keskeiset tavoitteet
1. Vahvistetaan kaupungin vanhuspalveluita.
2. Kehitetään kotona asumista ja kotihoidon resurssien tehokasta käyttöä.
3. Kehitetään ympärivuorokautisia hoivapalveluita.
4. Toimitaan aktiivisena tekijänä Varsinais-Suomessa soteuudistuksen vanhuspalveluiden
valmistelussa.
Vanhuspalvelujen merkittävimmät riskit
1. Taloudellinen tilanne estää toiminnan kehittämisen entistä laadukkaammaksi.
2. Taloudellinen tilanne heikentää merkittävästi kasvavaan palvelutarpeeseen vastaamista.
3. Henkilökunta on ikääntynyttä ja sairauspoissaolot ovat lisääntymässä kasvavan työmäärän ja yhä haasteellisemman asiakaskunnan johdosta.
4. Keskisuurten ja pienten kuntien vaikutusmahdollisuudet soteuudistuksessa jäävät vähäisiksi
Palvelualueiden painopistealueet sekä keskeiset toimintamenojen ja –tulojen perustelut
Painopisteinä ovat edelleen ennakoiva ja toimintakykyä edistävä toiminta, kotona asumisen
tukeminen sekä ympärivuorokautisen hoivan tarjoaminen riittävän kattavasti. Tulevana toimintavuotena ja sen suunnittelussa tulee ottaa huomioon soteuudistusajankohdan läheneminen ja siihen valmistautuminen.
Vanhuspalveluissa on tehty kuluneina vuosina merkittävästi rakennemuutosta sekä myös
leikkauksia. Palvelurakennetta on määrätietoisesti muutettu valtakunnallisten linjausten
mukaiseksi. Kuntauudistukseen lähdettiin vuonna 2008 tilanteesta, jossa 75 vuotta täyttäneistä 89,4 % asui kotona, ympärivuorokautisessa hoidossa oli 10,4 % ja kotihoitoa sai 9,1
% ikäryhmästä. Luvut ovat selkeästi muuttuneet: vuonna 2014 lähes 92 % asui kotona,
ympärivuorokautisessa hoidossa oli 8,1 % ja kotihoidon palveluita sai 13,8 %.
Talousarvioesityksessä tukiasumiskokeilu, Perniön dementiayksikön perustaminen sekä ympärivuorokautisen hoidon mitoituksen korjaaminen sisältävät yhteensä 17 uuden toistaiseksi voimassa olevan vakanssin perustamisen, näistä vakansseista vain kahdeksaan
(mitoituksen korjaus) kohdistuu koko vuoden palkkamäärärahavaraus. Perniön dementiayksikön käynnistys voisi todentua kesällä 2017, jolloin yhdeksän uuden vakanssin talousarviovaikutus on vain puoli vuotta. Loput kahdeksan Perniön yksikköön tarvittavaa vakanssia siirtyisi vuodeosasto 3:lta. Lisäksi tukiasumiskokeiluun esitetään kolme määräaikaista
vakanssia vuodeksi 2017.
73
Talousarviossa esitetään lakkautettavaksi Pahkavuoren ryhmäkodin 10 avointa vakanssia
sekä Kukonkallion Rauhala-osaston viisi vakanssia, yhteensä 15 vakanssia. Pahkavuoren
vakansseista neljää ei voida vielä lakkauttaa, koska kyseiset työntekijät eivät ole vielä voineet siirtyä toistaiseksi voimassa oleviin avoimiin vakansseihin. Tämä tullee kuitenkin tapahtumaan kuluvan vuoden aikana, jolloin lakkautettavana on kaikkiaan 19 vakanssia.
Henkilöstöjaoksen päätöksen 1.9.2016 § 64 mukaisesti esitetään lakkautettavaksi kaksi
toimistosihteerin avointa vakanssia.
Alla olevissa tavoitteissa painottuvat vanhuspalveluiden toiminnan vahvistaminen soteuudistusta ennakoiden sekä uudistuksen valmisteluun aktiivisesti osallistuminen.
1. Vahvistetaan kaupungin vanhuspalveluita.
Salossa yli viidesosa asukkaista on täyttänyt 65 vuotta, vastaavasti useampi kuin joka 10:s
on täyttänyt 75 vuotta. Seuraavana kolmena vuotena kasvaa 75 vuotta täyttäneiden määrä
lähes 300:lla. Ikääntyneiden määrän kasvu tulee merkitsemään myös palvelutarpeen lisääntymistä, mitä voidaan toteuttaa joko lisäämällä omaa tuotantoa ja henkilökuntaa tai
kasvattamalla ostopalveluita. Kaupungin pitkään jatkunut huono talous on vaikuttanut resurssien, erityisesti henkilöstömäärän lisäämiseen. Tilanne alkaa olla ajoittain hyvin hankala hoitotyön toteuttamisen ja asiakasturvallisuuden kannalta.
Uuden sotealueen käynnistyminen on kaupungin vanhuspalveluiden vahvistamisen näkökulmasta kovin lähellä. Ajallisesti lienee kyseessä viimeinen talousarvio, jossa voidaan vaikuttaa salolaisten ikääntyneiden palvelutasoon kuntapäätöksenteossa.
2. Kehitetään kotona asumista ja kotihoidon resurssien tehokasta käyttöä.
Salon kaupunki valittiin 3-vuotiseen Voimaa vanhuuteen – kehittämisohjelmaan, jota koordinoi Ikäinstituutti. Voimaa vanhuuteen -ohjelman työn tavoitteena on toimintakyvyltään
jossain määrin heikentyneiden, mutta vielä kotona itsenäisesti asuvien ikäihmisten toimintakykyä ja osallistumista edistävien terveysliikunnan hyvien toimintatapojen käyttöönotto.
Työ toteutetaan julkisen sektorin, järjestöjen ja ikäihmisten yhteistyönä kunnissa. Kunta
saa työnsä tueksi Ikäinstituutin maksuttoman mentoroinnin. Ohjelmaan ei liity erillisiä
määrärahoja, mutta kunnan tulee varata määrärahaa koulutuksiin liittyviin matkoihin ja
majoitukseen. Tähän ei esitetä erillistä määrärahaa, vaan vanhuspalveluiden koulutusmäärärahasta on siirretty 8.000 euroa matkakuluihin ja 2.000 euroa majoituskuluihin.
Ikääntyneiden kotona selviäminen edellyttää riittäviä kulkemismahdollisuuksia. Sosiaalihuoltolain mukaisiin kuljetuksiin lisättiin viime talousarviossa määrärahaa 30.000 euroa.
Kuluneen vuoden aikana on ollut havaittavissa asiakaskunnan siirtymää vammaispalvelukuljetuksista vanhuspalveluihin, myös uusittu sosiaalihuoltolaki korostaa osallisuutta ja sitä
kautta liikkumista edistäviä palveluja. Tämän johdosta esitetään talousarvioon lisättäväksi
40.000 euron määräraha.
Kotona asumisen tukemisessa yhtenä toimenpiteenä on toiminnanohjausjärjestelmän käyttöön otto. Lähes kaikissa Varsinais-Suomen kunnissa on käytössä jokin toiminnanohjausjärjestelmä. Toiminnanohjausjärjestelmä sisältää keskitetyn työnjaon ja toiminnan koordinoinnin sekä tilastoinnin. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönoton tavoitteena on lisätä
asiakkaiden luona tehtävän työn osuutta. Järjestelmä helpottaa kotihoidon resurssien hallintaa asiakasmäärien ja tarpeiden nopeissa muutoksissa sekä mahdollistaa olemassa olevien resurssien hyödyntämisen optimaalisesti. Toiminnan näkyväksi tekeminen mahdollistaa töiden tasapuolisen jakamisen ja tätä kautta työntekijöiden jaksaminen lisääntyy. Ajantasainen tieto käyntien toteutumisesta sekä hoitajien vaihtuvuuden seurannasta on ohjelmasta helposti tarkasteltavissa. Kotihoidossa on osittain kovin tiukkaa resurssien riittävyyden kannalta. Toiminnanohjausjärjestelmä voi tuottaa lisänä sen, että kotihoidossa saatettaisiin toimia nykyisellä henkilöstömäärällä jonkin aikaa. Asiakkaalle toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto näkyy lähinnä tiedonkulun tehostumisena. Kirjauksia voidaan tehdä ja
asiakastietoja tarkastella asiakkaan kotona. Työntekijöiden kannalta hyödyt liittyvät tilastoinnin helpottumiseen, jonka voi tehdä jatkossa vain yhteen kertaan asiakkaan kotona
sekä reaaliaikaiseen tiedonkulkuun. Kotihoidon hoitajat käyttävät älypuhelimia, joiden
avulla asiakkaan kotona voidaan suorittaa lähes kaikki asiakkaan hoidon kannalta tarpeelliset asiakastietojärjestelmää vaativat tehtävät koko kaupungin alueella. Samoin työnjakoon
sekä kotikäyntien tilastointeihin liittyviä toimintoja voidaan joustavasti toteuttaa teknologian avulla vähentäen puhelinsoittoja ja tiimitilassa käyntejä. Toiminnanohjausjärjestelmän
74
käyttöönoton ja laitehankintojen kustannus on arviolta noin 175.000 euroa ja lisäksi vuosikustannus on noin 55.000 euroa. Vuodelle 2017 määrärahaa tarvitaan 230.000 euroa. Ulkoisia rahavaroja on tähän käytettävissä 43.500 euroa. Toiminnanohjausjärjestelmän hankkimiseksi esitetään talousarvioon 186.500 euron määräraha.
Tukiasumisen kokeilun tarkoituksena on selvittää, voisiko uudentyyppisellä ns. välimuotoisella asumis- ja palvelumuodolla vastata tiettyjen asiakasryhmien muuttuneeseen palvelutarpeeseen. Tällä hetkellä vanhuspalvelut koostuvat pääosin kotihoidosta ja ympärivuorokautisesta hoidosta. Lisäksi on pienimuotoisesti tarjolla tavallista palveluasumista (henkilökuntaa paikalla klo 7-21) pitkäkestoiseen asumiseen ja hoitoon. Esille on tullut asiakastapauksia, joissa lyhytaikainen tukiasuminen voisi olla optimaalisin hoitomuoto asiakkaalle.
Asiakkaat, jotka eivät hetkellisen toimintakyvyn vajauksen takia pärjää kotona, ohjautuvat
pääsääntöisesti päivystyksen kautta TK-sairaalaan tai vanhuspalveluiden ympärivuorokautiseen hoitoon. Tukiasumisen kokeilun avulla voitaisiin selvittää, voisiko tukiasumisen avulla
saada joustoa TK-sairaalan odottajatilanteeseen. Kokeilu toteutettaisiin Kukonkallion hoivakodilta rakennemuutoksen myötä vapautuneissa Rauhala-osaston tiloissa, esteettömässä
osassa osastoa, jossa on kaksi kahden hengenhuonetta ja neljä yhden hengen huonetta eli
yhteensä 8 asiakaspaikkaa. Kokeilun toteuttamiseen esitetään talousarvioon kolmen hoitajan palkkakulut, yhteensä 114.000 euroa.
3. Kehitetään ympärivuorokautisia hoivapalveluita.
Hoivapalveluiden kehittäminen kulminoituu sekä paikka- että henkilöstöresursseihin. Kuluvana vuonna on muutettu ympärivuorokautisen hoidon palvelutuotantoa entistä enemmän
ostopalveluiden suuntaan. Pahkavuoren 22-paikkainen yksikkö on lakkautettu sekä Kukonkallion 12-paikkainen osasto. Tilalle on hankittu 34 paikkaa ostopalveluina. Lisäksi on erikoissairaanhoidon määrärahoja siirretty 78.500 euroa kolmen lisäpaikan hankintaan sekä
käytetty Esperi Care Oy:n antama bonus kahden paikan hankintaan. Muutos ostopalveluiden suuntaan on ollut yhteensä 39 paikkaa. Tehdyn linjauksen johdosta on talousarvioon
viety noin 1,7 milj. euroa määrärahaa ostopalveluihin.
Suunnitteilla on ikääntyneiden sairaala- ja hoivapalveluiden palvelurakenteen kehittäminen,
mikä käsittää Halikon sairaalan vanhuspsykiatrisen osaston lakkauttamisen ja vastaavasti
terveyspalveluissa käynnistettävän geriatrisen arviointiyksikön sekä vuodeosasto 3 muuttamisen tehostetun palveluasumisen dementiayksiköksi. Ikääntyneille tarkoitettuja sairaalapaikkoja on parhaillaan Halikon sairaalan psykogeriatrisella Salon käytössä, terveyskeskussairaalassa sekä vanhuspalveluissa yhteensä 621. Muutoksessa vanhuspalveluiden paikkamäärä korjautuisi siten, että se olisi 513. Laskennallinen tarve 8,2 % on 507 paikkaa
vuonna 2017 ja 518 paikkaa vuonna 2018. Palvelurakenteen kehittämisen jälkeen kokonaispaikkamäärä pysyy entisellään eli 621:nä. Huomioitavaa on, että Salossa on vanhuspalveluiden ympärivuorokautisen hoidon kattavuus Varsinais-Suomen keskitasoa alhaisempi.
Perniön vuodeosaston saneerausta varten vanhuspalveluiden yksiköksi esitetään 135.000
euron investointimäärärahaa. Toimintakulut ovat kokonaisuudessaan arvion mukaan
965.000 euroa. Vakansseja tarvitaan kaikkiaan 17, joista kahdeksan voidaan saada vuodeosasto 3:lta. Lisäksi tarvitaan yhdeksän uutta lähihoitajan vakanssia, joiden osuus toimintakukuista on 171.000 euroa puolen vuoden osalta. Yksikkö on arvion mukaan kuitenkin
1.435.000 euroa nykyistä vuodeosastoyksikköä edullisempi.
Vanhuspalveluiden suunnitelmassa vuosille 2014–2016 esitettiin ympärivuorokautiseen hoitoon henkilöstömitoituksen nostamista kaikissa omissa yksiköissä 0,6:een. Asiakaskunta on
muuttunut siten, että vanhuspalveluissa hoidetaan huomattavasti heikommalla henkilökuntamitoituksella vastaavan kuntoisia vanhuksia kuin aiemmin vuodeosastolla paremmalla
mitoituksella. Henkilöstön pitkäkestoiset sairauslomat ja työrajoitteet ovat lisääntyneet ympärivuorokautisessa hoidossa. Asukkaat ovat lähes täysin kahden autettavia, eikä kaikkia
pystytä nykyisin voimavaroin enää nostamaan tuoliin istumaan kuin ainoastaan kerran päivässä. Talousarviossa 2015 mitoituksen korjaamiseen saatiin viisi muutosvakanssia. Tulevaan talousarvioon esitetään vietäväksi loput kahdeksan mitoitusta korjaavaa uutta vakanssia. Palkkakuluarvio on 304.000 euroa vuositasolla.
Vastaavista syistä esitetään kolmen avoimen hoivatyöntekijän vakanssin muuttamista lähihoitajan vakansseiksi. Muutoksen kustannusvaikutus on yhteensä 10.500 euroa vuositasolla
75
4. Toimitaan aktiivisena tekijänä Varsinais-Suomessa soteuudistuksen vanhuspalveluiden valmistelussa.
Vanhuspalveluiden osalta soteuudistus on käynnistynyt Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja
vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 2016–2018 –kärkihankevalmistelulla. Turku toimii
hankkeen vetovastuussa. Varsinais-Suomen haku kohdennetaan Keskitettyyn alueelliseen
asiakas/palveluohjauksen toimintamallin luomiseen (KAAPO) sekä omaishoidon kokeiluihin.
Kuntien lisäksi toimijoita ovat kolmas sektori ja yksityiset palveluntuottajat. Hankerahaa
voi olla mahdollista saada 1.000.000 euroa, josta kuntarahoitusosuus on 20 %. Nykykäsityksen mukaan se voitaneen kattaa työpanoksella, muussa tapauksessa Salon mahdollinen
osuus maksetaan ulkoisista varoista. Salon vanhuspalveluiden painopiste on palveluohjauksen kehittämisessä. Alustavat hankesuunnitelmat palveluohjausosiosta sisältävät ajatuksen
asiakkaiden tasavertaisesta kohtelusta, yhtenäisistä toimintakyvyn arviointimittareista, palvelusisällöistä ja saantoperusteista. Palveluohjausta kehitetään tavanomaisen työntekijäperustaisen toiminnan lisäksi sähköiseen muotoon hyödyntäen Turussa jo alkanutta kehittämistoimintaa. Sähköinen alusta olisi käytössä sekä viranhaltijoille, tuottajille että asiakaskunnalle. Palveluohjaus Varsinais-Suomessa toimisi 24/7 ja ns. yhden luukun periaatetta
pyritään toteuttamaan mahdollisimman pitkälle. Hankehakemus jätettiin 31.8.2016. Ministeriö tekee päätökset syyskuussa ja kokeilut voidaan aloittaa 1.10.2016.
Sosiaalityön palvelut
Palvelualueen keskeiset tavoitteet ja merkittävimmät riskit
Sosiaalityön palvelujen keskeiset tavoitteet
1. Käynnistetään palveluohjaus- ja palvelutarpeen arviointitiimin työ ja kehitetään toimintaa myös muissa palveluissa.
2. Vahvistetaan verkostoyhteistyötä varhaisen tuen palveluiden kanssa, tavoitteena asiakkaiden mahdollisimman nopea ja oikea-aikainen avun saaminen.
3. Osallistutaan lasten ja perheiden muutosohjelmaan (LAPE) kaupungin ja maakunnan
tasolla.
4. Valmistellaan sähköisen asioinnin käyttöönottoa eri palveluissa.
5. Varmistetaan henkilökunnan pysyvyyttä ja työhyvinvointia sekä kehitetään esimiestyötä
Sosiaalityön palvelujen merkittävimmät riskit
1. Taloudellisen tilanteen vaikutus (mm. sopeuttamisohjelman vaateet) toiminnan kehittämiseen ja tulevaan soteuudistukseen varautumiseen.
2. Turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien määrän hallitsematon kasvu.
3. Moniongelmaisten asiakkaiden kasvava palvelutarve lisää kustannuksia.
4. Henkilökunnan vaihtuvuus.
Palveluiden painopistealueet sekä keskeiset toimintamenojen ja -tulojen perustelut
Sosiaalityön palvelurakennetyötä on tehty yhdessä henkilöstön kanssa vuoden 2016 aikana. Muutostyön tuloksena esitetään muodostettavaksi palveluohjaus- ja palvelutarpeen
arviointiriimi (PPA-tiimi) olemassa olevista resursseista. Resursseja tiimiin on saatu lastensuojelun arviointitiimistä, lastenvalvonnasta ja aikuissosiaalityöstä. Työn loppuun saattamiseksi tarvitaan joitakin nimikemuutoksia ja virkojen perustamisia työsopimussuhteiden
tilalle. Muutoksen mahdollistaa perustoimeentulotuen siirtyminen Kelalle, mutta sopeuttamisohjelman täysimääräinen toteuttaminen heti vuoden 2017 alusta vaarantaa muutoksen
onnistumisen. Mm. etuuskäsittelijöiden määrää ei voida heti vuoden alusta vähentää sopeuttamisohjelman mukaisesti, ennen kuin nähdään, minkä verran täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen hakemuksia kunnalle siirtyy.
Esimiestyöhön tarvitaan nimike- ja tehtävänkuvausmuutoksia, koska sopeuttamisohjelman
myötä yksi esimiesvakanssi poistuu alkuvuonna 2017. PPA –tiimi tulee osaksi perhesosiaalityön kokonaisuutta, johon kuuluu lisäksi lastensuojelu ja lastenvalvonta ja varhaisen tuen
perhepalveluita. Aikuis- ja vammaissosiaalityö muodostavat toisen palvelukokonaisuuden.
PPA-tiimin tehtävänä on mm. palveluohjaus, lasten, perheiden ja aikuisten palvelutarpeen
arviointi, virka-ajan päivystyksen hoitaminen sekä huoltoriitalausuntojen laatiminen. PPA –
76
tiimin työhön linkittyy varhainen perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelu, jota esitetään vakinaistettavaksi. Palvelu on ollut terveyspalveluiden toimintaa.
Lapset puheeksi – menetelmän jalkauttamista kaikkiin kaupungin lapsipalveluihin jatketaan. Myös Ihmeelliset vuodet -ryhmiä kokoontuu säännöllisesti. Sosiaalityön koulutusmäärärahoihin on varattu 15.000 euroa Lapset puheeksi kouluttajien sijaisten palkkoihin ja Ihmeelliset vuodet -ryhmätapaamisten materiaali ja tarjoilukustannuksiin. Määräraha on
kaikkien palveluiden käytössä silloin, kun toteuttavat em. koulutus- ja ryhmätoimintaa.
Valtakunnallisessa KANSA-koulu -hankkeessa valmistellaan KanSa -palveluihin liittymistä,
joka toteutunee vuoteen 2021 mennessä. Hankkeen kouluttamat kirjaamisvalmentajat
aloittavat sosiaalityön palveluiden asiakastyötä tekevien kouluttamisen rakenteiseen kirjaamiseen. Työ tulee viemään aikaa sekä kirjaamisvalmentajilta että työntekijöiltä, jotka opettelevat uudenlaista kirjaamistapaa. Kirjaamisvalmennus jatkuu seuraavana vuonna asumisja laitostyyppisissä palveluissa.
Kolmannen sektorin työtä tuetaan toimintaa tukevien avustusten muodossa (SYTY, V-S
Mannerheimin lastensuojeluliitto, Salon alueen työttömät ja Vaijerit).
TYP-toiminta, kuntouttava työtoiminta ja Waltti-paja siirretään toiminnallisesti osaksi kaupunkikehityksen työllistämispalveluita, jolloin työllisyyteen liittyvät hankkeet ovat yhdellä
taholla. Sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöstö on kuitenkin ko. palveluiden henkilöstöä,
joten kaikki henkilöstökustannukset eivät siirry kaupunkikehityspalveluihin.
Perustoimeentulotukeen on varattu kahden kuukauden määräraha vuodenvaihteen päätöksiä varten. Turvapaikan saavien ja Saloon jäävien määrästä ei ole varmaa tietoa. Jos määrä
kuitenkin lisääntyy ja jos kaikki alaikäisinä ilman huoltajaa maahan saapuneet jäävät Kiskon yksikköön ja tukiasumiseen, maahanmuuttajapalveluihin tarvitaan uusi sosiaaliohjaajan määräaikainen vakanssi. Talousarvioon on varattu alaikäisten perhekodin ja tukiasumiseen ostopalveluihin Kalliolan kannatusyhdistykseltä yhteensä 1,6 miljoonan euron määräraha. Vastaavasti tuloihin on varattu sama summa ELY-keskukselta saataviin korvauksiin.
ESR-rahoitteinen PARTY -hanke jatkaa toimintaansa vuoteen 2018. Hanke on valtakunnallinen ja sen päähallinnoijana toimii Rauman kaupunki. Salon osahankkeen neljästä projektityöntekijästä yksi on hankkeen vastuuhenkilö. Hankkeen palvelut on tarkoitettu kaikille yli
300 päivää työmarkkinatukea saaneille. Erityisryhminä ovat ikääntyneet pitkäaikaistyöttömät, pitkäaikaistyöttömät maahanmuuttajat ja osatyökykyiset.
Toimintamuotoina ovat yksilöohjaus, toimintakyvyn arviointi ja ryhmätoiminnat. Hanke toimii kiinteässä yhteistyössä työllisyyspalveluiden ja sen hankkeiden kanssa.
Sosiaalipäivystystä kehitetään maakunnalliseen suuntaan siirtämällä virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen ensivaste Turun sosiaalipäivystykseen. Alueelle jää takapäivystys jalkautumista vaativia toimenpiteitä varten, Salon alueen vastuulle tulee myös Kemiönsaaren jalkautumista vaativat tilanteet.
Päihdepalvelut ostetaan edelleen A-klinikkasäätiöltä, jonka kanssa kaupungilla on kumppanuussopimus. Sopimuksen hinta on sama kuin vuonna 2016. Lisäksi A-klinikkasäätiön päihdesairaalalta ostetaan päihdehuollon laitospalveluja ns. vakuutusmaksuperiaatteella. Uuden
palvelurakenteen myötä em. määrärahat siirtyvät päihde- ja mielenterveystyön palveluihin
eli terveyspalveluihin.
Kasvatus- ja perheneuvolan keskeinen vuoden 2017 tavoite on asiakkaiden oikea-aikainen pääsy perheneuvolaan. Perheille tarjotaan kaksi ensikäyntiaikaa perheen- ja lasten tilanteen kartoittamiseksi ja käyntien yhteydessä tehdään tarvittaessa jatkohoitosuunnitelma. Ennen asiakkaaksi tuloa perheet saavat ajanvarauskirjeessä pohdittavakseen milliasia keinoja ovat pulmatilanteeseen kokeilleet ja mihin asioihin toivovat apua perheneuvolasta. Jatkotyöskentely voi olla tutkimusta‑ tai hoitoa, joka räätälöidään perheiden tarpeiden mukaisesti. Jatkotyöskentelyä perheet joutuvat odottamaan.
Vuoden 2017 uudeksi kehittämiskohteeksi nousi säännöllinen asiakaspalautteen kerääminen. Työskentelyä kehitetään pyytämällä asiakkaiden palautetta saadusta palvelusta heti
77
käyntien päättymisen yhteydessä. Palautteiden pohjalta työtä kehitetään vastaamaan paremmin asiakasperheiden tarpeita. Työryhmä valmistelee uudet palautekaavakkeet aikuisille sekä lapsille. Uusi palautekäytäntö korvaa nykyisen, kerran vuodessa kerättävän asiakastyytyväisyyskyselyn. Toteutusta seurataan, arvioidaan ja kehitetään vuoden 2017 aikana.
PPA-tiimiin kohdistetaan noin 50 % psykologin työpanosta. Verkostomaista työtä varhaisen
tuen palveluiden kanssa tehostetaan.
Aikuissosiaalityö
Perustoimeentulotuen myöntäminen ja maksaminen siirtyvät vuoden 2017 alusta Kansaneläkelaitoksen hoidettavaksi. Täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki säilyvät kuntien järjestämisvastuulla. Kunnilla on oikeus tehdä perustoimeentulotuen päätöksiä 31.12.2016
saakka ja siirtymävaiheessa perustoimeentulotuen päätökset voivat olla voimassa
31.3.2017 asti. Voi olla olettavaa, että harkintaa vaativat toimeentulotuen hakemukset lisääntyvät kunnissa Kelasiirron myötä. Kuntaliiton arvion mukaan 26 % toimeentulotukipäätöksistä jää kuntaan. THL:n tilastojen mukaan tällä hetkellä noin 43 % perustoimeentulotukea saavista asiakaskotitalouksista saa myös täydentävää tukea.
Jatkossa aikuissosiaalityö painottuu aiempaa enemmän sosiaalityön tekemiseen. Kelan on
ohjattava asiakas sosiaalityön palveluihin, jos asiakas on sosiaalityön tarpeessa. Kunnassa
hoidetaan mm. suunnitelman tekeminen, jos Kela alentaa asiakkaan perusosaa.
Toimeentulotuen siirtyessä Kelaan, määräaikaisten etuuskäsittelijöiden palkkaustarve loppuu. Etuuskäsittelijöitä tarvitaan kuitenkin hoitamaan esim. välitystilejä, joiden määrä on
lisääntynyt. Lisäksi henkilöitä tarvitaan muuhun toimistotyöhön sosiaalityön palveluiden sisällä. Etuuskäsittelijäresurssin kokonaistarve selkiytyy vuoden 2017 aikana.
TYP sekä Waltin toiminta siirtyy 1.1.2017 alkaen työllisyyspalveluihin. TYP:in sosiaalityöntekijä, sosiaaliohjaaja ja työtoiminnan ohjaaja säilyvät sosiaalityön palveluiden työntekijöinä. Työtoiminnan ohjaajan nimike esitetään muutettavaksi sosiaaliohjaajaksi, mikä kuvaa paremmin tehtävänkuvausta.
Maahanmuuttajatyössä työskentely painottuu uusien kuntapaikan saavien kotouttamiseen
sekä yhteistyöhön Kalliolan kannatusyhdistyksen kanssa. Kalliola hoitaa sekä perheryhmäkodin toimintaa että itsenäistyvien nuorten tuetun asumisen ohjausta. Maahanmuuttajayksikön tulee kuitenkin valvoa toimintaa ja tehdä yhteistyötä nuorten kotouttamiseksi. Ko.
palveluja tarvitsevia nuoria on noin 50. Lisäksi Saloon todennäköisesti jää asumaan oleskeluluvan saaneita aikuisia ja perheitä, joiden kotouttamiseen maahanmuuttajayksikkö osallistuu. Mikäli edellä esitetty kehitys toteutuu, tarvitaan lisäresurssia ja siksi talousarviossa
ehdotetaan määräaikaisen sosiaaliohjaajan viran perustamista.
Aikuissosiaalityössä jatketaan laatutyötä sekä tuetaan työntekijöiden työhyvinvointia.
Lastensuojelu
Lastensuojelussa tärkeänä painopistealueena on lastensuojelun toimintojen kirkastaminen
sosiaalihuoltolain mukaisten palvelujen jälkeiseksi jatkumoksi, sekä uuden palveluohjausja palvelutarpeenarviointitiimin ja lastensuojelun välisen työnjaon selkeyttäminen. Konkreettisena muutoksena lastensuojelun alkuarviointitiimin työntekijät lukuun ottamatta Ankkurin sosiaalityöntekijää, siirtyvät vuoden alusta osaksi uutta sosiaalihuollon palveluohjausja palvelutarpeenarviointitiimiä. Myös perheoikeudellisista palveluista yksi lastenvalvojan
vakanssi siirtyy uuteen palveluohjaus- ja arviointitiimiin. Lisäksi syyskuun alusta yksi lastensuojelun avohuollon perhetyöntekijän vakanssi siirtyy vahvistamaan varhaisen perhetyön vahvistukseksi.
Yhtenä tärkeänä tavoitteena on edellisten vuosien tapaan lastensuojelulain mukaisissa
määräajoissa pysyminen ja dokumentoinnin ajantasaisuus.
Arviointityön kehittämistä jatketaan osana lastensuojelun yhteistä SHQS-laatujärjestelmän
mukaista kehitystyötä. Lastensuojelutoimenpiteiden toteuttamisessa kiinnitetään huomiota
kokonaistaloudellisiin ratkaisuihin, ja edelleen tiivistetään yhteistä arviointikeskustelua eri
78
tukivaihtoehtojen käyttämisestä. Kuntaliiton lastensuojelun vaikuttavuusmittarihankkeeseen osallistumista jatketaan ottamalla mittari konkreettiseen koekäyttöön avohuollon perhetyön palveluissa.
Kiireelliset sijoitukset ja sijoituksen aikainen arviointi toteutetaan edelleen pääosin lastensuojeluyksikkö Paavolan avulla. Paavolan tavoitteita vuodelle 2017 ovat erityisesti vuonna
2016 uusittujen prosessien ja perehdytysjärjestelmän käyttö ja arviointi, sekä yhteistyön
syventäminen lastensuojelun avohuollon rajapintojen kanssa.
Vammaistyö
Kehitysvammahuollon yksiköiden ja vammaispalvelujen laatutyötä jatketaan SHQS -laatujärjestelmän mukaan. Vammaistyö osallistuu muun sosiaalityön palveluiden kanssa yhteistyöhön uuden PPA-tiimin kanssa. Vammaispalveluiden sosiaaliohjaajan vakanssi siirtyy
PPA-tiimiin.
Kehitysvammahuollossa otetaan talousarviovuonna käyttöön päivitetty Salon kehitysvammahuollon suunnitelma valtuustokaudelle 2017 – 2020. Omaa toimintaa kehitetään siten, että se vastaa joustavasti palvelujen tarpeeseen sekä asumispalveluissa että työ- ja
päivätoiminnassa ja tilapäishoidossa. Kasvavana haasteena lähivuosina on palveluiden järjestäminen erityisesti autismin kirjoon kuuluville ja moni- ja vaikeavammaisille asiakkaille
sekä työ- ja päivätoiminnan että asumisen osalta. Näiden, paljon ohjausta ja hoitoa vaativien asiakkaiden palveluiden järjestäminen tulee sisällyttää uuteen kehitysvammahuollon
suunnitelmaan.
Asumispalveluissa on kahdeksan ryhmäkotia, joissa on asunnot lähes sadalle asukkaalle.
Vuonna 2016 otettiin käyttöön uusi Lehmuskoti, joka rakennettiin entisen yksikön sisäilmaongelmien takia. Kaikki ryhmäkodit ovat tällä hetkellä täynnä ja asiakasvaihtuvuus niissä
on melko pientä. Kun asumispaikka vapautuu, saadaan se täytettyä nopeasti. Vapautuneita
asumispaikkoja on tarpeen mukaan käytetty lyhytaikaishoidon paikkoina, kunnes paikka on
täytetty vakituisella asukkaalla.
Ryhmäkotien asukkaat vanhenevat ja tarvitsevat entistä enemmän hoitajan tukea ja apua
päivittäisissä toimissaan ja siirtyminen päiväksi päivä- tai työtoimintaan tulee yhä vaikeammin järjestettäväksi. Nyt työkeskuksen ohjaajat ovat hoitaneet aamutoimet niissä yksiköissä, joista asukkaat siirtyvät päiväksi työ- tai päivätoimintaan, jolloin osassa ryhmäkodeista on hoitohenkilökunta voinut tulla vasta iltavuoroon. Kun asukkaat jäävät päiväksi
asuntoihinsa, tarvitaan uudenlaisia toimintatapoja ja lisää henkilökuntaa aamuvuoroihin.
Ryhmäkoteihin esitetään vuodelle 2017 kahta hoitajan vakanssia, jotka ovat olleet henkilöstösuunnitelmassa aiemminkin.
Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin (KTO Kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskus) järjestämää laitosasumisen purkua on toteutettu systemaattisesti usean vuoden ajan ja jatketaan edelleen. Vuoden 2016 alussa kehitysvammaisten laitoshoidossa oli 14 asukasta,
KTO:n järjestämässä palveluasumisessa 3 asiakasta ja muissa ympärivuorokautisen asumisen ostopalveluissa 7 henkilöä. Vuoden 2016 aikana laitosasumisen asiakkaita siirrettiin
palveluasumisen piiriin yhteensä 6 asiakasta, joista 4 siirtyi KTO:n palveluasumiseen ja 2
muihin ostopalveluihin. Kaikkia laitoshoidossa olevia henkilöitä ei pystytä siirtämään palveluasumiseen, koska heidän hoitonsa on niin vaativaa. Lisäksi KTO:lta ostetaan tarpeen mukaan määräaikaisia hoito- ja kuntoutusjaksoja ja muita erityisosaamista vaativia palveluja
tukemaan ja täydentämään omia palveluja.
Uuden 15-paikkaisen vaikeavammaisten asumisyksikön suunnittelu käynnistetään joko
omana tuotantona tai yhteistyössä jonkun toisen tahon kanssa siten, että se valmistuu
vuoteen 2020 mennessä, jolloin kehitysvammaisten laitosasumisen purku on ajoitettu päättyväksi.
Tukiasumista kehitetään edelleen ja sen avulla pyritään tukemaan asiakkaiden itsenäistä
asumista ja ehkäisemään ympärivuorokautisen avun tarvetta. Tarvetta tukiasumisen lisäämiseen on, sillä asiakassuhteet ovat pitkiä ja vanhojen asiakkaiden lisäksi on uusia asiakkaita jatkuvasti tulossa. Asiakkaiden moniongelmaisuus näkyy myös tukiasumisessa.
Vuonna 2016 tukiasumisen piirissä oli noin viisikymmentä asiakasta eri puolilta Saloa ja
siellä työskenteli kaksi kehitysvammahuollon tukiasumisen ohjaajaa sekä noin 40 % osuudella vammaispalveluiden ohjaaja, joka keskittyi asiakkaana oleviin perheisiin, joissa on
79
lapsia ja nuoria. Lähivuosina myös tähän palvelumuotoon tulee lisätä uusia henkilöstövoimavaroja.
Työ- ja päivätoiminnassa on noin 160–170 asiakasta, joista noin 40 osallistuu avotyöhön.
Asiakkaista noin sata henkilöä käy Salon työ- ja toimintakeskuksessa. Muita yksiköitä ovat
Perniön toimintakeskus, Kuusitupa Kiskossa ja Päivähelmi Halikossa. Vuoden 2016 alussa
Kiskon Kuusituvan ohjaaja siirtyi vahvistamaan Perniön toimintakeskuksen toimintaa ja 5
työtoiminnan asiakasta siirtyi mukana. Kiskoon jäi päivätoiminta, jonka asiakkaat ovat pääosin ryhmäkoti Kalliokodin asukkaita. Päivähelmen toiminnassa kehitetään erilaisia toimintoja, jotka tukevat asiakkaan toimintakykyä ja vastaavat vaikeasti vammaisten asiakkaiden
toiminnan tarpeisiin. Työtoimintaan saatiin vuonna 2016 ohjaajan vakanssi, joka sijoittui
Salon työ- ja toimintakeskukseen. Kiskon päivätoiminnan järjestämisen vahvistamiseksi
esitetään Kuusituvan avustajan vakanssin muuttamista hoitajan vakanssiksi vuonna 2017.
Työ- ja päivätoimintaan tuovat haastetta asiakasmäärien kasvaminen, asiakkaiden ikääntyminen ja entistä enemmän tukea tarvitsevat asiakkaat, jotka pitää sijoittaa pienempiin ryhmiin kuin aikaisemmin, jolloin myös henkilökuntaa tarvitaan enemmän. Syksyllä 2016
käynnistettiin Salon työ- ja toimintakeskuksessa kokeiluna opiskeluvalmiuksia ylläpitävää
pienryhmätoimintaa peruskoulun päättäneille asiakkaille, jotka eivät saaneet opiskelupaikkaa, mutta aikovat hakea uudestaan.
Hakastaron koulun koululaisten aamu- ja iltapäivähoidon sekä Marian koulun aamuhoidon
järjestäminen ovat siirtyneet opetuspalveluiden järjestettäviksi vuoden 2016 syyslukukaudesta alkaen. Kehitysvammahuolto järjestää edelleen loma-ajan hoitoa Hakastaron ja Marian koulun oppilaille tarpeen mukaan koulujen loma-aikoina.
Omaishoidon vapaita tai erityishuoltona myönnettyä tilapäishoitoa järjestetään tilapäishoitoyksikkö Elmerissä, ryhmäkodeissa ja jonkin verran myös perhehoitona. Elmerin käyttöaste on korkea ja asiakkaista monet ovat moni- tai vaikeavammaisia ja vaativat paljon hoitajan apua ja huolenpitoa. Elmerissä on viisi vakituista hoitajaa, mutta sen lisäksi tarvitaan
lähes jatkuvasti yksi määräaikainen hoitaja, jotta asiakkaiden turvallinen ja laadukas hoito
voidaan turvata. Elmerin tilapäishoitoa korvaavana palveluna toivotaan lyhytaikaisen perhehoidon ja perhehoitajien määrän kasvavan, vammaistyön liityttyä vuonna 2016 mukaan
Varsinais-Suomen perhehoitoyksikön toimintaan. Perhehoitajia on ollut vaikea rekrytoida ja
heitä on vain muutamia. Osalle asiakkaista perhehoito soveltuisi Elmeriä paremmin.
Kehitysvammahuollon ryhmäkodeissa ja työ- ja päivätoimintapisteissä siivoukset on hoidettu asiakkaiden ja hoitohenkilökunnan toimesta. Vaaditun hygieniatason ylläpitäminen
vaatii puhtaanapidon ammattilaista. Laitoshuoltajan palkkaaminen kehitysvammahuoltoon
on välttämätöntä. Laitoshuoltajan tehtävänä on valvoa ja opastaa muuta henkilökuntaa hygieniaan liittyvissä asioissa kaikissa kehitysvammahuollon yksiköissä. Laitoshuoltajan vakanssia on esitetty kahtena edeltävänä vuotena ja esitetään edelleen vuoden 2017 talousarvioon.
Vammaispalveluissa asiakasmäärät erityisesti henkilökohtaisen avun palveluissa ovat
jatkuvassa kasvussa, mikä on lisännyt voimakasta kustannusten kasvua näihin palveluihin.
Henkilökohtaista apua sai vuoden 2016 elokuussa noin 300 henkilöä, mikä on 20 asiakasta
enemmän kuin vuoden 2015 lopussa. Palveluasumiseen on alkuvuodesta 2016 tehty 5
uutta päätöstä, asiakasmäärän ollessa elokuussa 71. Palveluasumisen ja henkilökohtaisen
avun järjestäminen on tarkoitus kilpailuttaa vuotta 2017 varten. Kuljetuspalveluissa on
kustannusten kasvu vuoteen 2015 verrattuna saatu pysähtymään kilpailutuksen ja tehostuneen matkojen väärinkäytösten valvonnan ansiosta.
Omaishoidon tuen määrärahaa on useina aikaisempina vuosina jäänyt käyttämättä. Vuoden
2016 talousarvioon sitä leikattiin vastaamaan todellisia kustannuksia ja siirrettiin 150.000 €
henkilökohtaisen avun ja palveluasumisen määrärahoihin, koska omaishoidon tuen avulla
hoidettavat asiakkaat käyttävät myös niitä palveluita. Vuonna 2016 on omaishoitajien
määrä kasvanut ja määräraha loppui kesäkuussa. Omaishoidettavia oli vuoden 2015 lopussa 135, mutta vuonna 2016 heitä on ollut noin kymmenen enemmän. Lisäksi lyhytaikaista korotettua erityismaksuluokan omaishoidontukea on myönnetty muutamalle omaishoitajalle. Vuonna 2016 vapaapäivien käyttö lisääntyi ja niiden maksuttomuus aiheutti
asiakasmaksutuottojen laskun. Vuodelle 2017 esitetään 100.000 € korotusta omaishoitajien
palkkioihin ja vapaapäivien järjestämiseen 60.000 € korotusta vuoteen 2016 verrattuna.
80
Sosiaali- ja terveyslautakunnan tuloslaskelma
20 Sosiaali- ja terveysltk
Toimintatuotot
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Muut toimintatuotot
22
5
12
2
2
Toimintakulut
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Avustukset
Muut toimintakulut
-195
-69
-52
-16
-107
-4
-9
-4
Toimintakate
-172 542 607
-168 302 906
-595 100
-173 137 707
Poistot ja arvon alentumiset
Tilikauden tulos
TP2015
844 942
499 883
798 262
475 521
071 276
387
273
543
729
922
384
144
663
550
241
562
678
250
222
201
636
23
6
12
2
1
-191
-67
-51
-16
-105
-4
-9
-4
TA2016
224 445
247 959
687 142
300 450
988 894
527
160
034
125
534
379
635
817
351
400
742
657
223
440
662
626
HKE
22 822 373
7 317 099
13 236 035
678 175
1 591 064
-199
-73
-55
-17
-110
-4
-6
-4
437
115
461
654
552
565
547
656
761
675
625
050
101
704
929
352
TA 2017
22 822 373
7 317 099
13 236 035
678 175
1 591 064
-194
-68
-52
-16
-110
-4
-6
-4
873
743
502
240
382
535
547
663
TA%
-1,7
17,1
4,3
-70,5
-20,0
311
511
620
891
750
704
929
417
1,7
2,4
2,9
0,7
4,6
3,6
-32,0
-3,2
-176 615 388
-172 050 938
2,2
-606 922
-577 187
-577 187
-4,9
-168 909 828
-177 192 575
-172 628 125
2,2
Soten toimialahallinnon toimintatiedot
Toiminta
Sosiaali- ja terveyslautakunta
Kokoukset
Kulut €
€/kokous
Kerhotilan ylläpito
Kulut €
Myönnetyt toimintatuet ja avustukset
Kulut €
Sote hallinto yhteensä
Tuotot €
Kulut €
Netto €
TP 2015
TA2016 +MRM
HKE 2017
TA 2017
10
36 460
3 646
9
14 793
1 644
10
37 819
3 782
10
36 615
3 662
12 493
14 179
12 894
12 894
48 953
-48 953
28 972
-28 972
50 713
-50 713
49 509
-49 509
Terveyspalvelujen osaston toimintatiedot
Toiminta
Osaston hallinto
Kulut €
Vakinaista henkilöstöä
Tuotot €
Infotietona varhe- ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut
Kulut €
Kanttiinipalvelut
Kulut €
Vakinaista henkilöstöä
Tuotot €
Keskitetyt palvelut, terveyden edistäminen
Kulut €
Asiakkaita
Vakinaista henkilöstöä
Tuotot €
Projektit
Projektien määrä
Kulut €
Henkilöstöä
Tuotot €
Terapia- ja asiantuntijapalvelut
Ravitsemusterapia
Kulut €
Asiakkaita
Vakinaista henkilöstöä
TP 2015
TA2016 +MRM
HKE 2017
TA 2017
526 398
8
98 962
510 008
8
111 156
541 141
8
11 803
515 271
8
11 803
2 202 635
2 460 411
2 202 638
1 866 779
184 943
3,5
194 170
264 394
4
196 599
190 491
4
184 170
187 743
4
184 170
774 978
1 023 929
669 848
638 716
3
319 214
3
266 550
6,5
398 391
6,5
398 391
2
140 925
2
152 214
2
216 277
2
99 450
2
110 258
2
152 214
2
110 258
2
152 214
65 097
118 102
120 772
118 269
2
2
2
2
81
Toiminta
Avohoito
Lääkärikäynnit
sisältäen röntgen, laboratorio ym. tutkimukset
Kulut €
€/käynti
Asiakkaita
Tuotot €
Aikuisneuvontakäynnit
Kulut €
€/käynti
Asiakkaita
Tuotot €
Neuvolakäynnit
Kulut €
€/käynti
Asiakkaita
Tuotot €
Kouluterveydenhoidon käynnit
Kulut €
€/käynti
Asiakkaita
Tuotot €
Ennaltaehkäisevän lastensuojelun käynnit
Kulut €
Asiakkaita
Tuotot €
Avohoidon henkilökunta
Lääkärit
Hoitajat
Muut
Päivystys ja kotisairaala
Päivystyskäynnit, ympärivuorokautiset
Kulut €
€/käynti
Asiakkaita
Vakinaista henkilöstöä
Tuotot €
Kotisairaalan hoitopäivät
Kulut €
€/hoitopäivä
Asiakkaita
Vakinaista henkilöstöä
Tuotot €
Kuntoutuspalvelut
Fysioterapiakuntoutuksen käynnit
Kulut €
€/käynti
Asiakkaita
Vakinaista henkilöstöä
Tuotot €
Puheterapiakäynnit
Kulut €
€/käynti
Asiakkaita
Vakinaista henkilöstöä
Tuotot €
Toimintaterapiakäynnit
Kulut €
€/käynti
Asiakkaita
Vakinaista henkilöstöä
Tuotot €
Fysiatriakäynnit
Kulut €
€/käynti
Asiakkaita
Vakinaista henkilöstöä
Tuotot €
TP 2015
TA2016 +MRM
HKE 2017
TA 2017
57 723
55 500
56 000
56 000
10 656 907
185
9 659 991
174
11 865 637
212
11 372 075
203
787 866
52 917
1 758 291
33,23
721 323
56 000
1 565 938
27,96
789 189
52 000
1 840 894
35,4
789 189
52 000
1 793 413
34,49
4 861
15 379
1 789 295
116,35
3 788
18 000
1 984 817
110,27
30 060
17 000
1 849 431
108,79
30 060
17 000
1 796 278
105,66
300
22 974
692 038
30,12
10 050
22 000
676 247
30,74
25 300
22 000
740 229
33,65
25 300
22 000
707 711
32,17
19 656
16 000
44 656
44 656
296 842
268 229
204 604
700
700
700
35
87,5
27
35
87,5
27
35
87,5
27
35
87,5
27
31 813
2 634 048
82,8
28 500
2 684 812
94,2
30 000
2 667 754
88,93
30 000
2 553 610
85,12
15,5
650 099
3 444
691 696
201
15,5
587 432
3 300
696 308
211
15,5
693 583
2 100
772 252
368
15,5
693 583
2 100
736 413
351
6,5
102 827
6,5
97 595
6,5
104 274
6,5
104 274
20 503
1 022 972
49,89
16 000
1 237 191
77,32
20 000
1 363 009
68,15
20 000
1 287 862
64,39
24
332 578
2 730
246 453
90,28
28
315 880
2 400
259 354
108,06
28
398 867
2 700
261 699
96,93
28
398 867
2 700
256 678
95,07
4
1 686
1 879
118 618
63,13
4
2 496
1 600
160 720
100,45
4
1 303
1 800
133 493
74,16
4
1 303
1 800
130 937
72,74
3
2 966
1 169
337 582
289
3
1 690
1 100
299 368
272
3
2 516
1 100
346 053
315
3
2 516
1 100
341 589
311
2
27 627
2
31 106
2
31 028
2
31 028
82
Toiminta
Jalkaterapiakäynnit
Kulut €
€/käynti
Asiakkaita
Vakinaista henkilöstöä
Kuntoutuspalvelujen sos.työn käynnit
Kulut €
€/käynti
Asiakkaita
Suunterveydenhuollon palvelut
Hammaslääkäri- ja hoitajakäynnit
Kulut €
€/käynti
Asiakkaita
Vakinaista henkilöstöä
Tuotot €
Suuhygienistikäynnit
Kulut €
€/käynti
Asiakkaita
Vakinaista henkilöstöä
Työterveyshuolto
Työterveyshuollon käynnit
Kulut €
€/käynti
Asiakkaita
Vakinaista henkilöstöä
Tuotot €
Terveyskeskussairaala
Terveyskeskussairaalan hoitopäivät
Kulut €
€/hoitopäivä
Asiakkaita
Vakinaista henkilöstöä
Tuotot €
Erikoissairaanhoito ostopalvelu
TYKS
Hoitopäivät
Hoitojaksot
Poliklinikkakäynnit
Kulut €
Salon aluesairaala
Eläkemenoperusteinen eläkevakuutusmaksu €
Kulut € (sis. eläkepä.)
Psykiatria
Hoitopäivät
Hoitojaksot
Poliklinikkakäynnit
Kulut €
Muut yksiköt
Kulut €
Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos
Valmiuden ylläpitomaksu
Kalliin hoidon tasaus ja erit.velv. maksu €
Kulut yhteensä €
Mielenterveystyön palvelut
Mielenterveystyön aikuispalvelut
Kulut €
€/käynti
Asiakkaita
Vakinaista henkilöstöä
Mielenterveystyön opiskelijapalvelut
Käyntejä
Kulut €
€/käynti
Vakituista henkilöstöä
TP 2015
TA2016 +MRM
700
52 476
75
HKE 2017
700
50 034
71
TA 2017
700
49 127
70
1
200
40 435
202
1
200
54 937
275
1
200
53 775
269
38 357
4 844 515
126
43 000
4 845 641
113
43 500
5 404 822
124
43 500
5 269 531
121
67
1 644 169
16 351
510 445
31,22
62
1 564 129
15 000
799 788
53,32
65
1 702 332
16 000
728 134
45,51
65
1 702 332
16 000
718 571
44,91
12
10
11
11
16 944
1 878 248
110,85
18 000
1 942 758
107,93
17 500
1 985 085
113,43
17 500
1 938 536
110,77
24
1 942 129
24
1 917 413
24
2 001 666
24
2 001 666
43 583
11 134 349
255
43 500
10 515 880
242
43 000
11 177 525
260
43 000
10 711 956
248
133
1 526 398
133
1 546 426
133
1 525 804
134
1 525 804
358
36 627
102
1
37 543
30
7
82
48 223
259
351
683
809
30
7
80
50 500
000
500
000
000
812 385
30
7
86
48 300
000
100
000
164
30
7
86
48 300
000
100
000
164
812 385
681 330
8 000
500
29 000
9 000 000
8 500
400
28 000
8 600 000
8 500
400
28 000
8 600 000
876 475
9 278
454
27 311
9 096 241
3
1
5
69
241
843
728
605
552
429
536
933
886
219
100 000
2 356 311
221 278
5 500 000
221 278
5 500 000
5 000 000
67 832 786
5 605 886
69 039 713
5 605 886
68 908 658
6 946
765 890
110,26
6 900
648 916
94,05
6 900
1 381 817
200,26
6 900
1 256 892
182,16
14
14
14
Terveyspalveluissa vain vuonna 2016
5 200
653 841
126
11
14
83
Toiminta
Palveluasuminen
Oma palveluasuminen
Hoitopäivät
Kulut €
€/hoitopäivä
Asiakkaita
Vakinaista henkilöstöä
Ostopalveluna hankitut hoitopäivät
Kulut €
€/hoitopäivä
Asiakkaita
Palveluasumisen tuotot yhteensä €
Päivätoiminnan toimintapäivät
Kulut €
€/toimintapäivä/kävijä
Asiakkaita
Vakinaista henkilöstöä
Tuotot €
Työtoiminnan toimintapäivät
Kulut €
€/toimintapäivä/asiakas
Asiakkaita
Vakinaista henkilöstöä
Tuotot €
Mielenterveystyön laitospalvelujen järjestämisestä jäänyt
eläkemenoperusteinen eläkevakuutusmaksu €
Mielenterveystyön kotikuntoutus
Ostetut palvelut
Kulut €
€/käynti
Asiakkaita
Tuotot €
Päihdetyö
Korvaushoidon hoitokäynnit
Kulut €
€/hoitokäynti
Asiakkaita
Vakinaista henkilöstöä
Terveyspalvelut yhteensä
Tuotot €
Kulut €
Netto €
TP 2015
TA2016 +MRM
HKE 2017
TA 2017
12 271
1 061 031
86,47
8 500
917 851
107,98
10 800
1 440 101
133,34
10 800
1 322 795
122,48
21
3 633
854 265
235
14
5 000
923 438
185
14
5 000
880 045
176
14
5 000
880 667
176
296 615
5 456
86 129
15,79
281 870
5 800
80 000
13,79
326 234
5 800
90 000
15,52
326 234
5 800
87 000
15
1
14 484
5 376
307 805
57,26
1
10 000
5 500
310 000
56,36
1
14 484
5 500
443 716
80,68
1
14 484
5 500
375 421
68,26
3
42 748
4
54 000
4
42 749
4
42 749
406 293
453 031
406 293
341 286
4 021
169 345
42,12
4 800
245 771
51,2
#JAKO/0!
1 200
63 996
53,33
1 009
50 000
4 046
308 525
76,25
4 500
242 543
53,9
4 500
253 064
56,24
4 500
234 996
52,22
3
4
3
3
8 163 278
113 853 685
-105 690 407
7 884 953
111 156 294
-103 271 341
8 480 623
116 808 247
-108 327 624
8 480 623
114 760 030
-106 279 407
Vanhuspalvelujen osaston toimintatiedot
Toiminta
Osaston hallinto
Kulut €
Vakinaista henkilöstöä
Tuotot €
Infotietona varhe-ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut
Kulut €
Vanhusneuvosto
Kokoukset
Kulut €
Projektit
Kulut €
Henkilöstöä
Tuotot €
Myönnetyt toimintatuet ja avustukset
Kulut €
Saadut avustukset
Sotilasvammalain mukainen korvaus valtiolta
Tuotot €
TP 2015
TA2016 +MRM
HKE 2017
TA 2017
289 269
2
13 373
280 345
2
130 000
332 623
2
328 965
2
1 361 693
1 260 321
1 361 693
1 239 746
4
6 332
4
6 424
4
6 314
4
6 314
665 844
651 889
662 258
662 258
440 227
499 810
433 566
433 566
28 662
31 532
84
Toiminta
Neuvontapalvelut
Asiakkaat
Kulut €
€/asiakas
Vakinaista henkilöstöä
Tuotot €
Kuntoutus
Käynnit
Kulut €
€/käynti
Vakinaista henkilöstöä
Tuotot €
Omaishoidontuki
Asiakkaat
Omaishoidontuki
Tuen myöntämisen muut kulut
Kulut yhteensä €
Vakinaista henkilöstöä
€/asiakas
Kotihoito
Käynnit
Kulut €
€/käynti
Tunnit
€/h (asiakkaan luona käytetty, sisältäen hoitotarvikkeet)
Asiakkaat
Säännöllisen kotihoidon asiakkaat
Tilapäisen kotihoidon asiakkaat
Vakinaista henkilöstöä
Tuotot €
Kotihoidon tukipalvelut
Asiointi- ateria - sauna- ja vaatehuoltopalvelut
Asiakkaat
Kulut €
Vakinaista henkilöstöä
Ostopalveluna hankitut palvelut
Turvapuhelin ja siivous
Asiakkaat
Kulut €
Tuotot €
Vanhusten päivätoiminta ostopalveluna
Toimintapäivät
Kulut €
€/toimintapäivä
Tuotot €
Palveluasuminen
Käynnit
Kulut €
€/käynti
Vakinaista henkilöstöä
Tuotot €
Tehostettu palveluasuminen
Hoitopäivät
Kulut €
€/hoitopäivä
Vakinaista henkilöstöä
Ostopalveluna hankitut hoitopäivät
Hoitopäivät
Kulut €
€/hoitopäivä
Palveluasumisen tuotot yhteensä €
TP 2015
TA2016 +MRM
HKE 2017
TA 2017
1 900
171 006
90
3
1 800
58 427
32,46
2
1 900
180 174
94,83
3
1 900
177 126
93,22
3
6 510
448 267
68,86
12
2 492
7 200
502 377
70
12
7 400
536 636
73
12
2 492
7 400
522 870
71
12
2 492
341
1 287 598
356 221
1 643 819
2,5
4 821
330
1 530 000
197 477
1 727 477
2,5
5 235
345
1 530 000
252 520
1 782 520
2,5
5 167
345
1 530 000
245 198
1 775 198
2,5
5 146
400 282
9 896 172
24,72
121 689
368 000
10 251 424
27,86
123 112
370 000
10 716 128
28,96
120 000
370 000
10 332 120
27,92
120 000
81,32
83,27
89,3
86,1
933
727
179
1 773 024
950
95
172
1 849 227
905
95
183
1 894 711
905
95
183
1 894 711
541
843 400
14
600
1 063 624
14
550
1 061 989
14
550
1 005 795
14
606
153 742
664 097
650
138 277
886 129
600
130 762
685 558
600
130 762
685 558
1 899
253 654
133,57
84 974
2 500
240 675
96,27
64 400
2 100
235 500
112,14
56 872
2 100
235 500
112,14
56 872
33 762
530 090
15,7
8
176 790
30 000
452 051
15,07
8
107 000
34 000
506 773
14,91
8
62 200
34 000
492 028
14,47
8
62 200
68 572
9 554 775
139
132
69 900
9 455 953
135
130
67 000
9 323 500
139
131
67 000
8 855 128
131
133
18 572
2 809 297
151
3 364 987
18 000
2 935 201
163
3 349 979
29 000
4 069 418
140
3 467 543
29 000
4 069 418
140
3 467 543
85
Toiminta
Hoivakotihoito
Hoitopäivät
Kulut €
€/hoitopäivä
Vakinaista henkilöstöä
Tuotot €
Vanhuspalvelut yhteensä
Tuotot €
Kulut €
Netto €
TP 2015
TA2016 +MRM
HKE 2017
TA 2017
87 774
13 043 124
149
183
3 388 130
89 000
12 475 909
140
179
3 466 945
86 500
13 159 388
152
183
3 277 803
86 500
12 277 020
142
183
3 277 803
9 939 626
40 337 453
-30 397 827
10 353 490
40 240 053
-29 886 563
9 878 253
42 703 983
-32 825 730
9 878 253
40 870 502
-30 992 249
Sosiaalityön palvelujen osaston toimintatiedot
Toiminta
Osaston hallinto
Kulut €
Vakinaista henkilöstöä
Tuotot €
Vammaisneuvosto
Kokoukset
Kulut €
€/kokous
Infotietona varhe- ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut
Kulut €
Myönnetyt toimintatuet ja avustukset
Kulut €
Projektit
Projektien määrä
Kulut €
Henkilöstöä
Tuotot €
Kasvatus- ja perheneuvola
Asiakkaita
Kulut €
€/asiakas
Vakinaista henkilöstöä
Tuotot €
Aikuis- ja vammaissosiaalityö
Aikuissosiaalityö
Asiakkaita
Kulut €
€/asiakas
Vakinaista henkilöstöä
Tuotot €
Toimeentulotuki, ei maahanmuuttajat
Tuen piirissä olevat kotitaloudet
Kulut €
€/kotitalous
Tuotot €
Työvoiman palvelukeskus
Palvelukeskustoiminta
Asiakkaita
Kulut €
€/asiakas
Kuntouttava työtoiminta
Asiakkaita
Kulut €
€/asiakas
Vakinaista henkilöstöä
Tuotot €
Maahanmuuttajapalvelut
Asiakkaita
Kulut €
€/asiakas
Vakinaista henkilöstöä
TP 2015
TA2016 +MRM
HKE 2017
TA 2017
269 962
2
25 815
371 704
2
389 560
2
378 360
2
2
2 097
1 049
2
700
350
2
2 097
1 049
2
2 097
1 049
202 593
229 453
201 594
171 454
144 506
118 439
95 000
95 000
2
197 556
6
128 520
2
344 226
6
205 000
2
292 823
6
201 500
2
292 823
6
201 500
532
723 578
1 360
10
24 323
600
729 584
1 216
10
21 258
550
755 667
1 374
10
24 323
550
746 160
1 357
10
24 323
2 198
1 736 774
790
21
290 542
2 500
1 692 028
677
23,5
199 000
1 200
1 294 317
1 079
21
315 000
1 200
1 284 491
1 070
21
315 000
2 002
1 950
500
4 064 908
4 110 611
940 000
2 030
2 108
1 880
2 092 886
2 160 000
62 000
Siirtynyt palvelualueelle Elinkeinokehitt. ja työllisyys v. 2017
189
357 230
1 890
200
281 198
1 406
352
566 545
1 610
8
214 154
380
489 040
1 287
9
182 968
210
209 798
999
4
215
228 486
1 063
4
250
226 012
904
5
500
940 000
1 880
62 000
250
223 677
895
5
86
Toiminta
Toimeentulotuki
Tuen piirissä olevat kotitaloudet
Kulut €
€/kotitalous
Tuotot €
Palveluasuminen ostopalveluna
Asiakkaita
Kulut €
€/asiakas
Tuotot €
Päihdehuolto
Ostopalveluna hankitut avopalvelut
Käynnit
Kulut €
€/käynti
Ostopalveluna hankitut laitospalvelut
Hoitopäivät
Kulut €
€/hoitopäivä
Ostopalveluna hankitut asumispalvelut
Hoitopäivät
Kulut €
€/hoitopäivä
Muut aikuissosiaalityön ostopalvelut
velkaneuvonta, parisuhdeneuvonta ym.
Kulut €
Tuotot €
Perhesosiaalityö
Lastenvalvonta
Asiakkaita
Kulut €
€/asiakas
Vakinaista henkilöstöä
Tuotot €
Palveluohjauksen ja -tarpeen arviointitiimi
Asiakkaita
Kulut €
€/asiakas
Vakinaista henkilöstöä
Tuotot €
Lastensuojelun yhteiset palvelut
Asiakkaita
Kulut €
€/asiakas
Vakinaista henkilöstöä
Tuotot €
Avohuolto
Asiakkaita
Kulut €
€/asiakas
Vakinaista henkilöstöä
Ostopalveluna hankittu avohuolto
Asiakkaita
Kulut €
€/asiakas
Sijaishuolto
Asiakkaat
Kulut €
€/asiakas
Vakinaista henkilöstöä
Ostopalveluna hankittu sijaishuolto
Asiakkaat
Kulut €
€/asiakas
Jälkihuolto
Ostopalveluna hankittu jälkihuolto
Asiakkaat
Kulut €
€/asiakas
Tuotot €
TP 2015
151
75 277
499
108 882
TA2016 +MRM
148
110 000
743
380 000
HKE 2017
TA 2017
50
16 500
330
80 800
50
16 500
330
80 800
1 600 000
1 600 000
1 600 000
1 600 000
32 238
2 360 088
73,21
30 000
2 489 300
82,98
30 000
2 505 000
83,5
30 000
2 505 000
83,5
977
135 740
139
650
135 000
208
650
135 000
208
650
135 000
208
275
46 512
169
634
40 000
63,09
630
60 000
95,24
630
60 000
95,24
548 683
0
562 000
7 844
570 000
7 844
570 000
7 844
977
194 962
200
3
5 096
1 100
205 905
187
3
950
167 726
177
2
950
167 726
177
2
1 100
679 012
617
11
1 100
679 012
617
11
599
1 630 540
2 722
20
193 857
600
1 659 732
2 766
38
234 564
580
1 763 338
3 040
30
222 344
580
1 733 003
2 988
30
222 344
411
1 061 721
2 583
18
400
1 130 247
2 826
21
380
1 240 846
3 265
22
380
1 213 434
3 193
22
238
1 626 673
6 835
200
2 339 964
11 700
170
1 843 032
10 841
170
1 843 032
10 841
37
1 074 442
29 039
10
40
673 193
16 830
10
40
793 415
19 835
10
40
746 689
18 667
10
147
7 916 628
53 855
135
7 372 577
54 612
135
7 294 251
54 031
135
7 294 251
54 031
80
505 687
6 321
653 956
70
488 003
6 971
487 942
65
399 641
6 148
635 000
65
392 263
6 035
635 000
87
Toiminta
Vammaistyö
Vammaispalvelut
Asiakkaat
Erityinen järjestämisvelvollisuus €
Muut kulut €
€/asiakas
Vakinaista henkilöstöä
Tuotot €
Vammaisavustukset
Asiakkaat
Kulut €
€/asiakas
Tuotot €
Vammaisten omaishoidontuki
Asiakkaat
Kulut €
€/asiakas
Tuotot €
Kehitysvammaisten asumispalvelut
Asiakkaat
Kulut €
€/asiakas
Vakinaista henkilöstöä
Ostopalveluna hankittu asumispalvelu
Asiakkaat
Kulut €
€/asiakas
Tuotot €
Kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminta
Asiakkaat
Kulut €
€/asiakas
Vakinaista henkilöstöä
Tuotot €
Sosiaalityön palvelut yhteensä
Tuotot €
Kulut €
Netto €
TP 2015
1 450
5 409 382
1 159 626
4 530
6
345 545
TA2016 +MRM
1
4 780
702
3
450
296
850
781
7
393 500
HKE 2017
1
5 896
722
4
480
244
044
472
6
344 796
TA 2017
1
5 896
621
4
480
244
504
404
6
344 796
170
204 300
1 202
140
196 183
1 401
18 000
140
216 000
1 543
140
216 000
1 543
134
875 230
6 532
16 585
137
924 188
6 746
18 100
145
1 221 986
8 427
145
1 081 197
7 457
93
4 357 598
46 856
61
94
4 423 875
47 063
61
93
4 489 583
48 275
61
93
4 231 361
45 499
61
30
2 521 213
84 040
653 967
28
2 405 000
85 893
645 690
30
2 090 000
69 667
807 121
30
2 090 000
69 667
807 121
166
2 094 337
12 616
22
201 821
155
1 867 943
12 051
22
186 090
170
2 175 724
12 798
24
162 769
170
2 138 446
12 579
24
162 769
4 955 949
42 071 593
-37 115 644
5 139 956
40 872 272
-35 732 316
4 463 497
39 874 818
-35 411 321
4 463 497
39 193 270
-34 729 773
Lasten ja nuorten palvelut
Palvelualueen keskeiset tavoitteet
Palvelualue vastaa lasten ja nuorten kasvua ja oppimista edistävien palvelujen järjestämisestä, jotka edistävät ja tukevat lasten ja nuorten kasvua ja oppimista sekä vahvistavat
lapsiperheiden hyvinvointia ja toimintakykyä.
Lasten ja nuorten palveluissa käynnistetään koulutuksen digitalisaation edistämiseen tähtäävä ohjelma "Oppiva Salo –opetuksen digiloikka 2017–2020". Strategia ja toimenpidesuunnitelmat valmistellaan syksyn 2016 aikana. Suunnitelma ja toimenpide suositukset
tuodaan opetuslautakunnan valmistelun pohjalta kaupunginhallitukseen.
Palvelualueen painopisteet
Painopisteinä ovat:
1. Asiakaslähtöisten palvelukokonaisuuksien kehittäminen digitalisaatiota hyödyntäen
2. Resurssien käytön tehostaminen asteittain toimintatapojen ja oppimisympäristön kehittämisellä sekä palvelujen digitalisoinnilla
88
Palvelualueen keskeiset tavoitteet ja merkittävimmät riskit
Varhaiskasvatuspalvelut
Varhaiskasvatuspalvelujen keskeiset tavoitteet
Varhaiskasvatuspalvelut tuottavat lasten päivähoitoa päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa.
Tämän lisäksi palvelut tarjoavat esiopetusta, varhaiserityiskasvatusta sekä varhaiskasvatuksen avoimia palveluja (avoin päiväkoti, leikkikoulu- ja leikkipuistotoiminta). Hoidon järjestämisen vaihtoehtona on myös tulossidonnainen palveluseteli yksityisessä päiväkotihoidossa. Tämän lisäksi perheellä on vaihtoehtoisesti mahdollisuus järjestää lapsen hoito lakisääteisten lasten hoidon tuilla; kotihoidontuki sekä yksityisen hoidon tuki ja kuntalisä. Varhaiskasvatuspalveluiden piirissä on keskimäärin 1-2 vuotiaista 40 %, 3-5 –vuotiaista 84 %.
Esiopetuksen osallistumisprosentti syksyllä 2016 on 97 %. Kokopäivähoidon kysyntä on
vuoden 2015 tasolta laskenut n. 100 paikalla.
Varhaiskasvatuspalvelujen merkittävimmät riskit
Varhaiskasvatuksen puolella riskitekijöinä nähdään hoidossa olevan lapsilukumäärän ennustettavuus, perheiden todellisen hoidon tarve, osaavan henkilöstön saatavuus ja pysyvyys sekä yksityisen palvelutuotannon käynnistymiseen liittyvät käynnistysongelmat. Päivähoitotarpeen muutos ja heikko työllisyystilanne näkyvät hoitopäivämaksutuottojen vähennyksenä.
Perusopetus- ja lukiokoulutuspalvelut
Perusopetus- ja lukiokoulutuspalvelujen keskeiset tavoitteet
Perusopetuspalvelut vastaavat perusopetuksesta, oppimisen ja koulunkäynnin tukemisen
sekä koululaisten iltapäivätoiminnan ja koulukerhotoiminnan järjestämisestä. Toisen asteen
palvelut tuottavat lukiokoulutusta päivälukioissa ja Salon lukion aikuislinjalla.
Perusopetus- ja lukiokoulutuspalvelujen merkittävimmät riskit
Riskitekijänä voidaan pitää kouluverkon joustamattomuutta, jossa tilat ja oppilasmäärät
eivät ole suhteessa toisiinsa tehokkaassa käytössä tai toimivia. Toisena riskitekijänä on,
että "Oppiva Salo –oppimisen digiloikka" –ohjelma ei toteudu. Ohjelman toteutuminen vaatii riittävät resurssit, resurssien tehokkaan käytön, joustavuutta, muutoshalukkuutta ja uudenlaista osaamista. Riskejä voidaan vähentää panostamalla opettajien osaamisen kehittämiseen, kehittämällä koulujen muutososaamista ja hyödyntämällä digitalisaatiota.
Digiloikkaa toteutettaessa tulee ottaa huomioon oppilaiden tasa-arvoiset mahdollisuudet
digikasvatukseen erityisesti silloin, kun opetuksessa hyödynnetään oppilaiden omia välineitä. Lähtökohtaisesti opetusvälineistön hankinnat kuuluvat kunnan vastuulle ja kaupungin
tulee tehdä järjestelmällistä työtä riittävän opetusvälineistön hankkimiseksi.
Musiikkiopisto
Musiikkiopiston keskeiset tavoitteet
Musiikkiopistossa annetaan taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän mukaista
perus- ja opistotason opetusta pääasiassa lapsille ja nuorille. Musiikkiopistossa toimii myös
varhaiskasvatusosasto, jossa annetaan musiikkileikkikoulu- ja soitinvalmennusopetusta.
Nuorisopalvelut
Nuorisopalvelujen keskeiset tavoitteet
Nuorisopalvelut tarjoaa ja mahdollistaa ennaltaehkäisevästi avoimia ja kohdennettuja palveluja salolaisille nuorille. Nuorisopalvelujen tehtävänä on nuorten kasvun- ja itsenäistymisen tukeminen, nuorten osallistumisen ja kuulemisen edistäminen sekä mahdollisuuksien
rakentaminen mielekkääseen vapaa-aikaan.
Nuorisopalvelujen merkittävimmät riskit
Nuorisopalvelujen keskeisimpinä riskeinä nähdään rekrytointikiellosta johtuvat palvelujen
supistamiset esim. henkilöstön mahdollisten sairaslomien aikana. Valtionavustusten pienentyminen ja paineet yksilöllisen nuorisotyön palvelutarjonnan lisäämiseksi muodostavat toiminnalle haasteen vallitsevassa taloustilanteessa.
89
Palveluiden painopistealueet sekä keskeiset toimintamenojen ja -tulojen perustelut
Varhaiskasvatuspalvelut
Varhaiskasvatuspalvelujen painopisteet
•
Lasten osallisuuden vahvistaminen
•
Liikkumista edistävän toimintakulttuurin juurruttaminen
•
Pienryhmätoiminta ja sen kehittäminen
•
Pedagogisen johtamisen ja osaamisen vahvistaminen
•
Paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman laatiminen ja käyttöönotto 1.8.2017
•
Henkilöstön työhyvinvoinnin kehittäminen
Varhaiskasvatuspalvelujen keskeiset toimintamenojen ja tulojen perustelut
Uusi varhaiskasvatuslaki (vaihe 1) on tullut voimaan 1.8.2015 alkaen, jossa säädetään varhaiskasvatukselle uudet tavoitteet. Opetushallitus valmistelee ja päättää uusista valtakunnallisista varhaiskasvatussuunnitelman perusteista. Tavoitteena on, että ne olisivat valmiina lokakuun 2016 lopussa. Tämän pohjalta kuntien on laadittava ja otettava käyttöön
uudet kuntakohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat 1.8.2017 mennessä.
Varhaiskasvatuslaki edellyttää riittävän määrän (varhaiskasvatuslaki 5a §, päivähoitoasetus
6 § 1-2 momentti) hoito- ja kasvatushenkilökuntaa suhteessa hoidossa oleviin lapsiin. Lain
mukaan päiväkodin yhdessä ryhmässä saa olla yhtä aikaa läsnä enintään kolmea hoito- ja
kasvatustehtävässä olevaa henkilöä vastaava määrä lapsia. Lapsia päiväkotiin otettaessa ja
ryhmiä muodostettaessa tulee lähtökohtana olla se, että lain ja asetuksen mukaiset sekä
Salon kaupungin hyväksymät henkilöstömitoitukset ja sisällölliset tavoitteet toteutuvat. Tavoitteiden tulee toteutua myös 20 h subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden piirissä olevien
lasten kohdalla. Lapsiryhmien muodostamisessa huomioidaan lasten erilaiset palveluntarpeet. Päiväkodeissa tulee olla kaikkina toimintapäivinä käytettävissä suhdeluvun edellyttämä henkilöstöresurssi. Henkilökunnan poissaoloihin tulee varautua toimivalla sijaisjärjestelmällä.
Salon kaupungissa on otettu palveluseteli käyttöön 1.1.2016. Palveluntuottajia ei ilmennyt
vielä keväällä, koska palvelun tuottajat eivät löytäneet vapaita sopivia tiloja. Syksystä 2016
on myönnetty ensimmäiset palvelusetelit päiväkotihoitoon. Yksityisten päivähoitopaikkojen
määrä on lisääntynyt vuonna 2016 palveluverkkosuunnitelman mukaisesti. Yksityisiä hoitopaikkoja on 10 % hoitopaikoista. Vuonna 2017 palveluseteliä tarjoavien tuottajien hoitopaikka määrä lisääntyy jolloin yksityisen päivähoidon osuus on 20 % hoitopaikoista.
Vuoden 2017 talousarvioraamissa kohdassa avustukset on vajaus tältä osin 800.000 euroa.
1.8.2016 voimaan tullut varhaiskasvatuslaki (11 a ja 11 b §) antaa kunnille oikeuden rajata
lapsen varhaiskasvatukseen osallistumisen 20 tuntiin viikossa. Oikeus tätä laajempaan palveluun on perheellä esim. kokoaikaisen työn tai opiskelun perusteella sekä lapsesta tai perheestä johtuvien tarpeiden vuoksi.
Salossa on päätetty subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisesta.
Lasten päivähoidosta annettu asetus 6 §:ä muuttui 1.8.2016 siten, että jatkossa päiväkodissa yli kolmivuotiaiden kokopäiväisen palvelun osalta kahdeksaa lasta kohden tarvitaan
yksi hoito- ja kasvatushenkilö. Salon kaupunki ei ole ottanut käyttöön henkilömitoituksen
muutosta, vaan kasvattajia on edelleen yksi seitsemää lasta kohden.
Varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja koskeva lakiesitys eduskunnassa on siirtynyt syksyyn
2016. Laissa säädettäisiin kunnan järjestämässä päiväkoti- ja perhepäivähoidossa perittävistä asiakasmaksuista. Voimassaolevan lainsäädännön mukainen kahden vuoden välein
tehtävä indeksikorotus on tehty 1.8.2016 alkaen.
Vuoden 2017 talousarvioesityksessä varaudutaan lakisääteisen kotihoidon tuen maksamiseen, annetussa raamissa (avustukset) on vajausta tältä osin 200.000 euroa.
Varhaiskasvatuksen kustannuksista asiakaspalvelujen ostoon liittyen ovat nostaneet lastensuojelun sijoitukset muihin kuntiin, koska näiden lasten päivähoito-, kuten myös mahdolliset avustajakustannukset tulevat lapsen kotikunnan maksettavaksi.
90
Varhaiskasvatuksen tulot hoitopäivämaksujen osalta ovat pienentyneet n. 200.000 euroa.
Osittain tämä johtuu hoidontarpeen muutoksista ja nollamaksu luokkaan kuuluvien määrän
kasvusta.
Avoimilla varhaiskasvatuspalveluilla ja leikkikoulutoiminnalla on päivähoidon rinnalla pyritty
vastaamaan perheiden muuttuneisiin palvelutarpeisiin. Keskustan avoimen varhaiskasvatustoiminnan kehittäminen ja keskittäminen yhteiseen tilaan yhteistyössä perhekeskustoiminnan kanssa luo mahdollisuuden matalan kynnyksen tukeen (perhekeskusmalli). Tämä
malli tuo synergiaetuja niin asiakkaalle kuin toiminnan järjestäjille.
Varhaiskasvatuksen digitaalista pedagogiikkaa kehitetään lapsen oppimisen näkökulmasta
ja siinä panostetaan uuden teknologian käyttöönottoon kasvatustyössä ja siihen liittyvän
pedagogisen osaamisen kehittämiseen. Keskeisimpiä asioita ovat langattoman verkon rakentaminen päiväkoteihin vuosina 2017 ja 2018 sekä pedagogisen verkon käytön mahdollistaminen varhaiskasvatuksessa.
Perusopetus- ja lukiokoulutuspalvelut
Perusopetus- ja lukiokoulutuspalvelujen painopisteet
•
Koulujen kokonaisvaltainen pedagoginen kehittäminen digitalisaatiota hyödyntäen
•
Fyysisten oppimisympäristöjen kehittäminen
•
Resurssien käytön tehostaminen asteittain toimintatapojen kehittämisellä ja palvelujen
digitalisoinnilla
•
Opetuspalveluiden tavoitearkkitehtuurin laatiminen
•
Osaamisen kehittämissuunnitelman laatiminen
Perusopetus- ja lukiokoulutuspalvelujen keskeiset toimintamenojen ja tulojen perustelut
Vuonna 2016 käyttöön otetut esi- ja perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen opetussuunnitelmat muuttavat koulujen toimintakulttuuria, toimintatapoja ja oppimisympäristöä. Oppimisympäristöt monimuotoistuvat ja oppimista tapahtuu kaikkialla. Uusissa opetussuunnitelmissa painottuvat opetuksen ilmiöpohjaisuus, osaamisperusteisuus, laaja-alainen osaaminen (tulevaisuuden taidot), yksilöllinen oppiminen ja yksilöllisten opintopolkujen rakentaminen. Uudet opetussuunnitelmat otetaan asteittain käyttöön vuosina 2016–2019.
Yhteiskunta ja työelämä ovat pitkälle digitalisoituneet, mikä edellyttää opetuksen digitalisaatiota. Olennaista on liittää digitaalinen teknologia oppilaan oppimisprosessiin pedagogisesti mielekkäällä tavalla. Se tuo lisäarvoa oppimiseen ja tukee tulevaisuudessa tarvittavien
taitojen kehittymistä. Opettajan rooli muuttuu kohti oppimisen aktivoijaa ja ohjaajaa. Digitalisaatio mahdollistaa ajasta ja paikasta riippumattoman opiskelun. Teknologian hyödyntäminen opetuksessa ja uuden opetussuunnitelman jalkauttaminen edellyttävät muuntautumiskykyisiä ja monimuotoisia koulu- ja luokkatiloja.
Opetukselle laaditaan Oppiva Salo –oppimisen digiloikka kehittämisohjelma, jonka onnistuminen edellyttää vahvaa poikkihallinnollista yhteistyötä. Tavoitteena on opetustilojen tehokas, tarkoituksenmukainen ja monipuolinen käyttö. Tilojen käytön suunnittelussa otetaan
huomioon toimintaympäristön digitalisoituminen ja teknologian joustava käyttö. Kouluissa
tulee olla muunneltavia tiloja sekä aula-käytävä- ja ruokailutiloja tulee voida käyttää myös
opetuksen tiloina.
Johtamisessa korostuvat verkostojohtamisen ja henkilöstöjohtamisen taidot. Jaetun johtajuuden toteutumista vahvistetaan koulutuksella ja kehityskeskusteluissa. Jaetun johtajuuden kautta koulujen henkilöstö osallistetaan entistä vahvemmin toiminnan kehittämiseen.
Oppiva Salo –oppimisen digiloikka ohjelman toteuttamiselle varataan talousarviossa
153.200 €.
Perusopetuksessa on ollut tänä vuonna käytössä 357.000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämää ryhmäkokojen pienentämiseen tarkoitettua hankerahaa, joka loppuu
vuoden 2016 lopussa. Sen poistuminen tulee kasvattamaan ryhmäkokoja. Vuodelle 2017
on tehty alakoulun kehykseen 125.000 euron leikkaus ja yläkoulun kehykseen 70.000 euron leikkaus.
Päiväkotien ja koulujen piha- ja kiipeilyvälineiden huoltoon varataan 20.000 €.
91
Musiikkiopisto
Musiikkiopiston painopisteet
•
musiikkileikkikoulun toiminnan järjestäminen kysynnän mukaan päiväkodeissa
•
Yhteistyön kehittäminen koulujen kanssa
•
perus- ja opistotason oppiainevalikoiman pitäminen monipuolisena
•
yhteistyön jatkaminen Turun alueen musiikkiopistojen kanssa (Osaava-hanke)
Musiikkiopiston keskeiset toimintamenojen ja tulojen perustelut
Arvioitu opetustuntimäärä 13.700 tuntia/vuosi.
Arvioidut oppilasmäärät eri tasoilla:
musiikkileikkikoulu n.170
soitinvalmennusopetus n. 35
perus- ja opistotaso sekä aikuisosasto n. 255
arvioitu oppilasmäärä yhteensä n. 460
Nuorisopalvelut
Nuorisopalvelujen painopisteet
•
nuorten elinolojen parantaminen
•
nuorten osallistaminen ja kuuleminen
•
nuorten tarpeita vastaavat palvelut
•
kansainvälisen nuorisotyön ja nuorisotiedotuksen kehittäminen
Nuorisopalvelujen keskeiset toimintamenojen ja tulojen perustelut
Uusi nuorisolaki astuu voimaan 1.1.2017. Lain tarkoituksena on vahvistaa nuorten edellytyksiä osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnassa sekä edistää nuorten yhdenvertaisuutta. Lain
lähtökohtina ovat yhteisvastuu, kulttuurien moninaisuus ja kansainvälisyys, kestävä kehitys, terveet elämäntavat, ympäristön ja elämän kunnioittaminen sekä monialainen yhteistyö.
Nuorisopalvelujen toiminta jatkuu suurilta osin kuluvan vuoden mukaisena. Nuorten keskus
Steissin toimintaa kehitetään edelleen vastaamaan entistä paremmin nuorten tarpeita.
Nuorisotilatyötä toteutetaan 16:sta tilalla. Nuorisotilaverkosto laajenee vuoteen 2016 verrattuna Halikon kirjaston yhteyteen sijoitettavan nuorisotilan osalta. Talousarvion laadinnan
yhteydessä on huomioitu 52.000 euron lisäohjausresurssin tarve ko. tilan osalta sekä
vuokra- ja siivouskulut. Salon Parhaaksi ry on ilmaissut kiinnostuksensa ottaa vastuulleen
Halikkoon valmistuvan nuorisotilan toiminnan suunnittelu- ja ohjaustehtävät. Ko. yhdistys
on valmistellut hankesuunnitelmaa Leader -rahoituksen saamiseksi vuosille 2017- 2018.
Tämä edellyttäisi 30.000 euron suuruisen avustuksen saamista kaupungilta vuoden 2017
alussa. Kiinteistöstä aiheutuvat vuokra- ja siivouskulut kohdistuisivat nuorisopalveluille.
Nuorisopalvelut toteuttivat lasten kesäleiritoiminnat vuonna 2016 Leirisalon leirikeskuksessa. Vuoden 2017 talousarvioon on huomioitu 20.000 euroa leiritoiminnasta aiheutuviin
henkilöstömenoihin.
Henkilöstökuluihin on varattu kahden etsivän nuorisotyöntekijän sekä kahden työvalmentajan palkkakulut. Ko. tehtävät muutettiin toistaiseksi voimassa oleviksi vuoden 2016 aikana.
Lisäksi talousarvioon on huomioitu 1.8.2016 aloittaneen starttipajan yksilö- ja työvalmentajan palkkakulut. Näiden tehtävien palkkakustannuksiin tullaan hakemaan valtionavustusta.
Varsinais- Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Linkkitoiminnan tukemiseen on varattu
avustuksiin 10.000 euroa. Ko. avustus on vuoden 2016 osalta varattu sosiaalipalvelujen
talousarvioon.
92
Opetuslautakunnan tuloslaskelma
31 Opetuslautakunta
Toimintatuotot
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Muut toimintatuotot
TP2015
5 841 610
573 310
3 906 741
1 183 898
177 660
Toimintakulut
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Avustukset
Muut toimintakulut
-90
-57
-44
-12
-18
-1
-3
-8
Toimintakate
-84 167 427
-83 531 321
-178 237
-84 345 664
Poistot ja arvon alentumiset
Tilikauden tulos
009
548
981
566
642
393
587
837
TA2016
5 555 233
595 000
3 846 126
847 622
266 485
037
559
745
814
419
196
025
837
-89
-56
-43
-12
-18
-1
-4
-8
086
034
802
232
472
642
292
644
554
975
580
394
200
133
456
790
4 816
609
3 854
183
169
-91
-57
-44
-12
-18
-1
-4
-8
128
643
873
770
347
743
635
758
HKE
470
746
500
000
225
183
812
333
479
339
461
443
127
TA 2017
4 816 470
609 746
3 854 500
183 000
169 225
-89
-56
-43
-12
-18
-1
-4
-9
984
074
763
311
347
743
635
183
TA%
-13,3
2,5
0,2
-78,4
-36,5
378
820
423
397
339
461
443
314
1,0
0,1
-0,1
0,6
-0,7
6,2
8,0
6,2
-86 311 712
-85 167 908
2,0
-277 563
-178 239
-178 239
-35,8
-83 808 884
-86 489 951
-85 346 147
1,8
Lasten ja nuorten palveluiden toimintatiedot
Toiminta
Opetuslautakunta
Kokoukset
Käsitellyt asiat
Kulut €
€/käsitelty asia
€/kokous
Hallinto lasten ja nuorten palvelut
Kulut €
Vakituista henkilöstöä
Infotietona varhe- ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut
Kulut €
Lasten- ja nuortenpalvelut yhteensä
Tuotot €
Kulut €
Netto €
TP 2015
TA2016 +MRM
HKE 2017
TA 2017
10
139
33 582
242
3 358
10
135
36 533
270,61
3 653
10
142
37 517
264,2
3 752
10
142
37 517
264,2
3 752
189 874
0,5
240 866
1
215 948
0,45
215 948
0,45
50 294
45 962
50 295
50 295
6 817
223 456
-216 639
277 399
-277 399
253 465
-253 465
246 557
-246 557
Varhaiskasvatuspalvelujen osaston toimintatiedot
Toiminta
Osaston hallinto
Kulut €
Tuotot €
Vakinaista henkilöstöä
Infotietona varhe- ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut
Kulut €
Myönnetyt toimintatuet ja avustukset
Kaupungin osarahoituksella tuotetut palvelut/MLL
Tilapäinen lastenhoitoapu tuntia
Kulut €
€/h
Palvelunohjaus
Asiakkaat
Kulut €
€/asiakas
Vakinaista henkilöstöä
TP 2015
TA2016 +MRM
HKE 2017
TA 2017
268 248
261 124
268 300
268 300
5
5
5
5
874 456
924 118
861 387
750 996
1 134
23 750
20,94
761
23 750
31,21
950
25 000
26,32
950
25 000
26,32
3 200
171 690
54
3
3 200
172 000
54
3
3 200
172 000
54
3
93
Toiminta
Päiväkotihoito
Laskennalliset hoitopaikat 31.12
Lapsia 31.12
Läsnäolopäivät täysinä päivinä
Kulut €
€/laskennallinen hoitopaikka
€/lapsi
€/läsnäolopäivä
Täyttöaste
Vakinaista henkilöstöä
Palveluseteleillä ostettavat päiväkotipaikat
Kulut €
€/paikka
Ostopalveluna hankitut hoitopaikat
Kulut €
€/lapsi
Päivähoidon tuotot yhteensä €
Esiopetus
Laskennallisen esiopetuksen vaatimat hoitopaikat 31.12
Oppilaita 31.12
Läsnäolopäivät
Kulut €
€/oppilas
€/läsnäolopäivä
Vakinaista henkilöstöä
Ostopalveluna hankitut opetuspaikat
Kulut €
€/oppilas
Esiopetuksen tuotot yhteensä €
Perhepäivähoito
Laskennalliset hoitopaikat 31.12
Lapsia 31.12
Läsnäolopäivät täysinä päivinä
Kulut €
€/hoitopaikka (keskiarvo1.1 ja 31.12)
€/lapsi (keskiarvo 1.1 ja 31.12)
€/läsnäolopäivä
Vakinaista henkilöstöä
Täyttöaste
Perhepäivähoidon tuotot yhteensä €
Ryhmäperhepäivähoito
Lapsia keskiarvo 1.1/31.12
Läsnäolopäivät täysinä päivinä
Kulut €
€/lapsi (keskiarvo 1.1 ja 31.12)
€/läsnäolopäivä
Vakinaista henkilöstöä
Tuotot €
Avoimet palvelut
Avoin päiväkoti, kerho- ja leikkitoiminta
Käyntikerrat
Kulut €
€ /käyntikerta
Vakinaista henkilöstöä
Tuotot €
Koti- ja yksityisenhoidontuki ja kuntalisä
Kotihoidontuen, kuntalisän ja osittaisen
hoitorahan hakijat 31.12
Lapsia 31.12.
Kulut €
€/asiakas
€/lapsi
Yksityisenhoidontuen ja kuntalisän hakijat
31.12
Lapsia 31.12.
Kulut €
€/hakija
€/lapsi
TP 2015
TA2016 +MRM
2 032
2 095
313 649
22 403 841
11 026
10 694
71,43
92 %
382
HKE 2017
TA 2017
16
266 291
16 643
3 137 789
1 900
1 950
259 136
21 347 313
11 235
10 947
82,38
94 %
382
50
450 000
9 000
15
185 387
12 359
3 094 151
1 830
1 890
282 250
21 173 921
11 570
11 203
75,02
95 %
358
90
793 800
8 820
15
266 291
17 753
3 092 896
1 830
1 890
282 250
20 611 786
11 263
10 906
73,03
95 %
358
90
793 800
8 820
15
266 291
17 753
3 092 896
259
268
245
245
546
95 503
2 654 268
4 861
27,79
42
22
53 834
2 447
347
609
95 976
2 991 284
4 912
31,17
43
16
101 662
6 354
1 138
560
97 650
2 744 000
4 900
28,1
43
42
153 824
3 662
560
97 650
2 744 000
4 900
28,1
43
42
153 824
3 662
252
250
38 566
3 092 497
12 272
12 370
80,19
83
92 %
510 488
268
266
43 538
2 766 752
10 324
10 401
63,55
83
93 %
366 440
260
260
40 000
3 193 632
12 283
12 283
79,84
65
95 %
370 000
260
260
40 000
3 118 611
11 995
11 995
77,97
65
95 %
370 000
14 383
481 383
33,47
11
13 014
14 016
434 070
30,97
9
13 882
15 000
499 552
33,3
11
15 000
490 226
32,68
11
618
823
2 686 924
4 348
3 265
611
840
3 000 000
4 910
3 571
610
880
2 886 924
4 733
3 281
610
880
2 886 924
4 733
3 281
117
108
116
116
152
822 311
7 028
5 410
145
755 000
6 991
5 207
158
877 719
7 567
5 555
158
877 719
7 567
5 555
4
639
70 812
17 703
110,82
0
10 519
94
Toiminta
Varhaiskasvatus yhteensä
Tuotot €
Kulut €
Netto €
Päivähoitopalvelujen käyttäjien %-osuus
Esiopetukseen osallistuvien %-osuus
Alle 6-vuotiaat, joista
päivähoidossa
6-vuotiaat, joista
esiopetuksessa
TP 2015
3 672 157
32 824 159
-29 152 002
56 %
98 %
3 085
1 724
594
583
TA2016 +MRM
3 475 611
32 488 032
-29 012 421
57 %
98 %
2 695
1 529
636
625
HKE 2017
3 462 896
33 054 963
-29 592 067
TA 2017
3 462 896
32 408 481
-28 945 585
Perusopetuspalvelujen osaston toimintatiedot
Toiminta
Infotietona osaston hallinto
Vakinaista henkilöstöä
Kulut €
Infotietona varhe- ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut
Kulut €
Projektit
Projektien määrä
Kulut €
Henkilöstöä
Tuotot €
Perusopetus, yleisopetus
Oppilaita
Kulut €
€/oppilas
Opetushenkilöstöä
Oppilaita/opettaja
Opetusryhmien keskikoko
Ostopalveluna hankittu opetus
Kulut €
Oppilaita
€/oppilas
Tuotot €
Perusopetus, erityisluokat
Oppilaita
Kulut €
€/oppilas
Opetushenkilöstöä
Oppilaita/opettaja
Opetusryhmien keskikoko
Perusopetus, erityiskoulut. Hakastaro ja
Uskelan koulu, Anjalankadun yksikkö
Oppilaita
Kulut €
€ / oppilas
Opetushenkilöstöä
Oppilaita/opettaja
Opetusryhmien keskikoko
Aamu- ja iltapäivätoiminta
Osallistujien määrä
Kulut €
€/osallistuja
Toimintatuntien määrä
€/toimintatunti
Ohjaava henkilöstö
Osallistujia/ohjaaja
Tuotot €
Oppilashuolto
Asiakaskäynnit
Kulut €
€/asiakaskäynti
Vakituista henkilöstöä
TP 2015
TA2016 +MRM
HKE 2017
TA 2017
3,5
194 304
2
104 415
3,5
196 300
3,5
194 000
339 406
422 514
337 893
284 456
20
748 893
1
682 582
4
697 257
19
681 000
2
130 000
1
112 000
2
130 000
1
112 000
5 054
34 533 512
6 833
372
14
19
5 041
33 818 160
6 709
384
13
19
5 020
36 043 437
7 180
384
13
20
5 020
35 764 442
7 124
384
13
20
1 172 300
54
21 709
594 101
1 075 228
50
21 505
613 398
1 052 946
50
21 059
483 367
1 052 946
50
21 059
483 367
311
6 260 430
20 130
43
7
9
312
6 662 816
21 355
42
7
7
314
6 360 820
20 257
43
7
9
314
6 350 000
20 223
43
7
9
135
2 756 320
20 417
19
7
7
137
2 693 579
19 661
18
8
8
138
2 754 450
19 960
18
8
9
138
2 724 021
19 739
18
8
9
430
370
1 248 453
1 289 337
2 903
3 485
32 900
32 900
37,95
39,19
33
33
13
11
334 470
323 780
2016 terv.palvelujen toimintana
3 693
3 700
3 700
571 551
653 841
695 371
155
177
188
12
12
12
370
1 246 354
3 369
32 900
37,88
33
11
323 780
410
1 283 224
3 130
34 166
37,56
34
12
315 467
3 700
680 959
184
12
95
Toiminta
Lasten ja nuorten leiritoiminta
Osallistujia
Kulut €
€/osallistuja
Tuotot €
Perusopetus yhteensä
Tuotot €
Kulut €
Netto €
Oppilaiden kokonaismäärä
TP 2015
TA2016 +MRM
HKE 2017
TA 2017
398
38 245
96
1 311
1 593 461
47 364 475
-45 771 014
5 500
1 628 868
46 849 334
-45 220 466
5 490
919 147
48 326 361
-47 407 214
5 472
919 147
47 948 722
-47 029 575
5 472
2.aste ja vapaan sivistystyön osaston toimintatiedot
2. aste
Toiminta
Osaston hallinto
Vakinaista henkilöstöä
Tuotot €
Kulut €
Ammatillisen koulutuksen järjestämisestä
jäänyt
eläkemenoperusteinen maksu ja ostopalvelut €
Infotietona varhe-ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut
Yhteensä €
Projektit
Projektien määrä
Kulut €
Henkilöstöä
Tuotot €
Lukio
Opiskelijoita yhteensä*
Lukion varsinaiset opiskelijat
Aineopiskelijat
Ammatillisen tutkinnon suorittajat
Kulut €
€/varsinainen opiskelija
Opetuskurssien lukumäärä
€/opetuskurssi
Kurssia/opiskelija (lukion päättävät)
Opetushenkilöstöä (pääkoulun mukaan)
Hallintohenkilöstö (rehtorit ja kanslistit)
Tuotot €
Aikuislukio
Opiskelijoita yhteensä
Kulut €
Lukion varsinaiset opiskelijat
Perusasteen opiskelijat
Aineopiskelijat
€/varsinainen opiskelija (sis. perusasteen opisk.)
Opetustunnit
€/opetustunti
Suoritettu kurssi/opiskelija
Opetushenkilöstöä/toistaiseksi otetut
Opetushenkilöstö/ määräaikaiset
Hallintohenkilöstö (rehtorit ja kanslistit)
Kokonaisopiskelijamäärä/opettaja
Tuotot €
2.aste yhteensä
Tuotot €
Kulut €
Netto €
TP 2015
TA2016 +MRM
HKE 2017
TA 2017
0,55
0,5
0,65
0,65
40 284
53 754
39 116
39 115
186 466
34 401
92 500
77 700
11 158
11 158
15 957
13 757
932
900
12
25
535
726
048
981
80
51
5,3
627
895
874
5
16
430
958
041
982
79
56
5,2
494
895
874
5
16
056
856
041
894
79
56
5,2
494
1
30 678
30 678
6 197
6
1
6
147
890
876
15
29
015
963
028
028
79
54
4,8
497
6 268
6
1
5
92
6 227
6
1
5
123
6 136
6
1
5
123
379
555 077
71
8
300
7 818
4 143
134
50
3
9
2
27
7 826
322
384 023
63
5
254
6 096
3 960
97
50
4
8
2
27
7 943
258
324 914
78
0
180
4 166
2 640
123
50
1
7
1
32
7 786
258
320 542
78
0
180
4 110
2 640
121
50
1
7
1
32
7 786
186 001
7 009 520
-6 823 519
100 570
6 740 713
-6 640 143
131 280
6 683 960
-6 552 680
131 280
6 573 413
-6 442 133
96
Musiikkiopisto
Toiminta
Opiskelijat
josta musiikkileikkikoululaisia
valmennus- perus- ja opistotason opiskelijoita
Kulut €
€/opiskelija
Opetustunnit
€/opetustunti
Opetushenkilöstöä
Tuotot €
Infotietona: varhe-ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut
Yhteensä €
Musiikkiopisto yhteensä
Tuotot €
Kulut €
Netto €
TP 2015
449
154
295
1 001 122
2 230
13 545
73,91
22
157 877
TA2016 +MRM
490
170
320
1 076 558
2 197
14 000
76,9
22
167 200
26 623
157 877
1 001 122
-843 245
167 200
1 076 558
-909 358
HKE 2017
490
170
290
1 064 857
2 173
13 700
77,73
22
162 870
TA 2017
490
170
290
1 044 719
2 132
13 700
76,26
22
162 870
26 623
22 580
162 870
1 064 857
-901 987
162 870
1 044 719
-881 849
Nuorisopalvelujen osaston toimintatiedot
Toiminta
Osaston hallinto
Vakinaista henkilöstöä
Kulut €
Infotietona varhe-ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut
Kulut €
Nuorisovaltuusto
jäseniä
Kokoukset
Kulut €
€/kokous
Projektit
Projektien määrä
Kulut €
Henkilöstöä
Tuotot €
Myönnetyt toimintatuet ja avustukset
Tuettujen yhteisöjen toimijoiden määrä
Kulut €
€/toimija
Nuorisotyön lähipalvelut:
Nuorisotyö, tapahtumat, leirit, retket, bänditoiminta
Kulut €
€/alle 29 v
Vakinaista henkilöstöä
Tuotot €
Leirikeskus
Käyttövuorokaudet/oma käyttö
Käyttövuorokaudet/ulkopuolisten käyttö
Kulut €
€/käyttövuorokausi
Tuotot €
Erityisnuorisotyö
Etsivätyö, yksilötyö, ryhmätoiminta
Kulut €
Vakinaista henkilöstöä
Tuotot €
Työpajatoiminta
Osallistuneiden määrä
Kulut €
€/osallistuja
Vakinaista henkilöstöä
Tuotot €
TP 2015
TA2016 +MRM
HKE 2017
TA 2017
2
150 350
2
158 655
2
151 820
2
147 727
32 950
33 090
32 948
32 948
10
13
9 450
727
12
7
10 200
1 457
15
13
10 200
785
15
13
10 200
785
2
159 091
5
121 320
2
142 657
5
140 377
2
131 289
5
71 000
2
133 050
5
71 000
3 422
31 811
9,3
3 400
31 000
9,12
3 600
42 000
11,67
3 600
42 000
11,67
874 789
48,23
9
93 352
831 956
47,02
9
32 607
932 288
57,36
9
55 525
976 950
60,11
9
55 525
21
227
38 281
154
20
250
53 699
199
45
200
63 131
258
45
200
62 750
256
105 342
4
129 528
3
82 189
2
80 852
2
72
217 191
3 017
4
10 624
70
296 823
4 240
4
10 000
90
331 660
3 685
6
13 752
90
308 957
3 433
6
13 752
97
Toiminta
Nuorisopalvelut yhteensä
Tuotot €
Kulut €
Netto €
Kulut/alle 29-vuotias asukas €
Alle 29-vuotiaat
TP 2015
TA2016 +MRM
225 296
1 586 305
-1 361 009
87,45
18 139
182 984
1 654 518
-1 471 534
93,51
17 693
HKE 2017
140 277
1 744 577
-1 604 300
107,33
16 254
TA 2017
140 277
1 762 486
-1 622 209
108,43
16 254
Vapaa-ajan palvelut
Vapaa-ajan palvelut vastaavat kaupungin kulttuuri-, kirjasto-, liikunta-, ja kansalaisopistopalveluiden järjestämisestä kuntalaisten henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin edistämiseksi.
Palvelualueen merkittävimmät riskit
·
·
·
·
Ydintoimintojen supistuminen kaupungin säästöjen vuoksi
Palvelujen toteuttaminen vähenevillä henkilöstöresursseilla
korkeat palvelumaksut karkottavat asiakkaat
paikallisuuden ja itse tuotetun arvo pienenee
Palvelualueen painopisteet
·
·
·
·
·
·
·
·
·
kuntalaisten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukeminen ja terveyden edistäminen laadukkaiden ja monipuolisten vapaa-ajanpalveluiden avulla
nykyisten laadukkaiden palveluiden säilyttäminen ja kehittäminen kaikille kuntalaisille
palveluiden kehittäminen digitalisoinnin avulla kustannuksia kasvattamatta
vapaa-ajanpalveluiden vetovoimaisuuden esille tuonti markkinoinnin avulla
yhteistyön lisääminen kolmannen sektorin ja kaupungin oman organisaation kanssa
kustannustehokkaamman ja kuntalaisten tasapuolisesti saavutettavissa olevan palvelutuotannon toteuttamiseksi
eri ryhmille kohdennettujen palveluiden lisääminen ja kehittäminen (mm. vähän liikkuvat, työttömät, ikäihmiset, maahanmuuttajat, lapset, nuoret, kouluyhteistyö)
uusien ratkaisujen kokeileminen kuntalaisten aktivoimisessa vapaa-ajanpalveluiden
pariin
uusien liiketoimintamahdollisuuksien kehittäminen yksityisten toimijoiden kanssa
paikallismuseosuunnitelman toteutus
Palvelualueen keskeiset tavoitteet ja merkittävimmät riskit
Kulttuuripalvelut
Kulttuuripalvelujen merkittävimmät riskit
Suurena riskinä on vähenevien resurssien vaikutukset suunnitelmalliseen kokoelma- ja
näyttelytoimintaan sekä paikallismuseokiinteistöistä huolehtimiseen. Mikäli vakinaisen henkilöstön (9) määrä putoaa muutoksissa (eläköityminen, muu siirtyminen), ydintoimintoja
kuten laadukasta näyttelytoimintaa ja jo hiipunutta kokoelmahoitoa kyetä tuottamaan,
vaikka kokoelmat ovat museotyön ydin. Myös valtionapu voi laskea. Säännöllinen, ympärivuotinen aukipito elektroniikkamuseossa järjestetään tilapäisellä henkilöstöllä, jonka saanti
on epävarmaa. Taideteosten säilytys- ja tekniset tilat ovat puutteelliset, ahtaat ja riskialttiit. Kulttuurihistoriallisten kokoelmaesineiden säilytystilat ovat hajallaan. Prosenttitaiteen
hankinta tulisi mahdollistaa palauttamalla niiden hankintamääräraha rakennusten irtaimisto- ja kalustehankintoihin.
Kirjastopalvelut
Kirjastopalvelujen keskeiset tavoitteet
Kirjastopalvelut tarjoavat kuntalaisille perinteisen kirjastopalvelun lisäksi kohtaamispaikan,
jossa voi lukea sanoma- ja aikakauslehtiä sekä hoitaa asioitaan kirjaston asiakaskoneilla.
Kirjastoissa voi ottaa kopioita, tulostaa sekä skannata asiakirjoja ja valokuvia. Erityisesti
lähikirjastot ovat kuntalaisille merkittäviä kohtaamispaikkoja, koska ne ovat lähes ainoita
vapaasti käytettäviä palveluja keskustan ulkopuolella. Kirjastojen käyttö on Salossa jatkunut totutun vilkkaana.
98
Kirjastopalvelujen merkittävimmät riskit
Taloudellisesti huonot ajat merkitsevät kirjastoille korkeata käyttöastetta. Tämä tarkoittaa
Salon kirjastopalveluille todellista haastetta resurssien riittämiselle, kun kasvavaa palvelun
kysyntää joudutaan kohtaamaan niukkenevin henkilöstöresurssein. Vakanssien täyttämättä
jättämiset ja sijaisten rekrytointikielto vaikeuttavat palvelujen järkevää mitoitusta. Vuoden
2017 aikana on odotettavissa kahden henkilön eläkkeelle siirtymiset. Näiden kahden tehtävän palkat ja sivukulut ovat suuruudeltaan yhteensä 80.000 €.
Liikuntapalvelut
Liikuntapalvelujen keskeiset tavoitteet
Liikuntapalvelut tarjoavat kaikille asukkaille liikuntaelämyksiä eri puolilla Saloa. Ohjattua
liikuntatoimintaa, henkilökohtaista liikuntaneuvontaa, järjestää sekä toteuttaa erilaisia tapahtumia ja kuntokampanjoita. Merkittävin taloudellinen panostus kohdistuu liikuntapaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon.
Liikkumattomuuden lisääntyminen luo kasvavan haasteen myös liikuntapalveluille. Liikunnalla on merkittävä rooli ennalta ehkäisevässä työssä ja näin myös kaupungin kulujen hillitsemisessä.
Liikuntapalvelujen Palvelualueen merkittävimmät riskit
·
Olemassa olevien palveluiden ylläpito ja kehittäminen hupenevilla määrärahoilla
·
Toimintatapojen muutosten jalkauttaminen
·
Henkilöstön riittävyys ja jaksaminen kasvavassa palvelutarpeessa
·
Liikuntaneuvonnan ruuhkautuminen
Kansalaisopisto
Kansalaisopiston keskeiset tavoitteet
•
Opiston opintotarjonnan ylläpitäminen mahdollisimman laajana, laadukkaana, monipuolisena ja alueellisesti kattavana, jotta sillä kyettäisiin vastaamaan siihen varsin runsaaseen ja monenkirjavaan kysyntään, joka opiston palveluihin kohdistuu.
•
Yhteistyön lisääminen ja laajentaminen toimialueen asukkaiden sekä paikallisten ja
alueellisten toimijoiden kanssa.
•
Monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden edistäminen on yksi vapaan sivistystyön
laissa korostettu vapaan sivistystyön tavoite, jota kansalaisopisto toteuttaa kurssitarjonnallaan.
•
Maksupalvelu- ja hanketoiminnan hyödyntäminen opiston kurssitarjonnan kehittämisessä.
•
Henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen sekä osaamisen ylläpitäminen ja parantaminen
Kaupungin taloustilanteen ja mahdollisten sopeuttamistoimien aiheuttamat riskit kansalaisopiston toimintaan:
kurssitarjonnan määrään ja monipuolisuuteen
opiston asiakaspalveluiden laatuun
henkilöstön jaksamiseen työssä.
Kansalaisopiston merkittävimmät riskit
kurssitarjonnan määrään ja monipuolisuuteen
opiston asiakaspalveluiden laatuun
henkilöstön jaksamiseen työssä.
Palveluiden painopistealueet sekä keskeiset toimintamenojen ja -tulojen perustelut
Kulttuuripalvelut
Painopistealueet: määrärahojen oikea kohdentaminen, saavutettavuus ja yhteistyö
Kulttuuriasiain yksikön toiminnan lähtökohtana on talousarvioon varatun määrärahan kohdentaminen mahdollisimman tehokkaasti tuottamaan laadukkaita kulttuuripalveluja kuntalaisille.
99
Kulttuuriasiain yksikön toiminta nojaa Varsinais-Suomen kulttuuristrategian kantavaan teemaan - kumppanuuteen. Kumppanuutta tarkentavat näkökulmat vastuullisuus, yhteistyötaidot, saavutettavuus ja resurssiviisaus. Moniarvoisessa ja monikulttuurisessa Salossa kaikilla asukkailla tulisi olla helposti saavutettavat ja tasapuoliset mahdollisuudet kulttuurin ja
taiteen kokemiseen ja harrastamiseen.
Kulttuuri ja taide pitää nähdä perusoikeutena ja ymmärtää kulttuurin moninaiset hyvinvointivaikutukset sekä kulttuuri- ja taidekasvatuksen luoma perusta henkilökohtaisen taidesuhteen syntymiselle ja läpi elämänkaaren jatkuvaksi mahdollisuudeksi.
Keskeiset toimintamenojen ja -tulojen perustelut
Avustukset
Talousarvioon on varattu 140.000 euroa avustuksiin. Tästä summasta myönnetään yleisavustuksia rekisteröidyille kulttuuri- ja taidetoimintaa harjoittaville yhdistyksille ja kohdeavustuksia, joita voivat hakea salolaiset taiteilijat, työryhmät ja kulttuuriyhdistykset taiteellisen sisällön tuottamiseen.
Palvelusopimukset
Kulttuuripalvelujen toteuttamisessa kehitetään yhteistyötä ja olemassa olevia palveluja eri
toimijoiden kanssa. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on varattu 93.000 euroa palvelujen
ostoja varten. Tämä summa käytetään kulttuuritapahtumien ja -toimintojen järjestämiseen
yhdistysten ja ammattitaiteilijoista koostuvien työryhmien kanssa tehtävien palvelusopimusten kautta. Näin syntyvän kumppanuuden tarkoituksena on toteuttaa uutta, innovatiivista ja avointa toimintakulttuuria ja taata samalla kaupunkilaisille laadukas kulttuuritapahtumatarjonta. Verkostomaista yhteistyötä edistetään eri teemojen kuten kulttuurihyvinvoinnin, luovan yrittäjyyden ja tapahtumatyön kautta. Kulttuuriasiain yksikkö edellyttää
tiivistä sisällöllistä yhteistyötä yhdistysten välillä.
Konkreettinen tavoite on toimintamallien luominen kaupungin ja kolmannen sektorin toimijoiden vastuulliselle yhteistyölle ja luottamukselliselle kumppanuudelle kulttuuritarjonnan
järjestämisessä ja rahoittamisessa.
Palvelusopimuksin kustannetaan mm.
·
Wiurilan kesä -taidenäyttelytapahtumaa oheistoimintoineen
·
Salo Jazz ry:n tuottamaa ympärivuotista konsertti- ja koulutustoimintaa ja International Jazz Festival -tapahtumassa tehtävää kulttuurityötä
·
Salo Lasten laulukaupunki ry:n tuottamaa lasten ympärivuotista konsertti- ja toimintatapahtumia
·
Salo Irish Festival -tapahtumaa
·
maahanmuuttajien kanssa tehtävää kulttuuritoimintaa
·
romanikulttuurin edistämistä
·
kulttuuritapahtumia vanhoihin kuntakeskuksiin ja Salon kaupungin tehostetutun palveluasumisen kohteisiin, hoivakoteihin ja palvelukeskuksiin
Määrärahasta maksetaan myös kulttuuriasiain yksikön oma klassisen musiikin konserttituotanto taidemuseo Veturitalliin (6-8 kpl) ja Bio Saloon laatuelokuvasarja (10 kpl) ja oopperaa ja balettia valkokankaalla -näytökset (8 kpl).
Museopalvelut
Painopistealueet
Taidemuseon painopisteenä ovat kulttuurimatkailua edistävät, vetovoimaiset, laadukkaasti
tuotetut ja tutkitut kolme päänäyttelyä. Taidemuseo tekee yhteistuotannot Suomen valokuvataiteen museon, Heinolan museon ja Kokkolan museon kanssa. Heikki Willamon luontokuvanäyttelyn ajankohta siirtyi syksystä 2016 keväälle 2017. Kesällä on esillä vanhoja pitsejä ja kuvataidetta yhdistävä Pitsi on Pop –näyttely, syksyn näyttely on avoin. Näyttelyihin
tuotetaan julkaisut kustannusyhteistyönä. Tornissa pidetään kolme studionäyttelyä.
100
SAMUn painopisteenä on Salon elektroniikkamuseon kokoelmista 2016 avatun perusnäyttelyn viimeistely tutkimuksen ja museopedagogiikan osalta. Näyttelyyn valmistuu Suomi 100juhlavuoteen liittyvä osio, joka kertoo puhelintoiminnasta Salon seudulla 1880-1910-luvulla. Elektroniikkamuseon osalta tullaan harkitsemaan sen statuksen muuttamista jatkossa
kokoelmaksi sekä tarkastelemaan sen laajuutta kriittisesti. Elektroniikkamuseosta toteutetaan tiivistetty Salon elektroniikkateollisuuden historiaa kuvaava näyttely.
Kulttuuriasiainyksikkö
Paikallismuseoiden näyttelytoiminnassa nousee esille erityisesti Suomi 100-vuotta teema.
Vaihtuvat näyttelyt toteutetaan osittain yhteistyössä museon auki pidosta vastaavien yhdistysten kanssa.
Keskeiset toimintamenojen ja -tulojen perustelut
Museopalveluiden yleisötyö
Näyttelyt ja tutkimus
Salon taidemuseo järjestää näyttelyjä ympärivuotisesti Veturitallissa ja Salon historiallinen
museo SAMU ympärivuotisesti elektroniikkamuseossa sekä osavuotisesti paikallismuseoiden
tiloissa tai SAMUn tuottamina muualla.
Museokasvatus
Taidemuseon ja elektroniikkamuseon näyttelyihin tuotetaan museoita avoimena oppimisympäristönä tukevia museopedagogisia toimintoja ääniopastuksia, taiteilija- ja historiavideoita ja mobiilisovelluksia. Niihin valmistetaan oppimissisällöt omana työnä tai asiantuntijapalveluina. Taidemuseon näyttelyjen oheistoimintana ovat luennot ja työpajat.
Elektroniikkamuseo jatkaa joulukuussa 2016 valmistuneen perusnäyttelyn täydentämistä
museokasvatuksellisin toiminnoin. Näyttelyyn tuotetaan yliopistollisena yhteistyönä artikkeleja salolaisen elektroniikkateollisuuden kehityksestä, josta toimitetaan julkaisu. Elektroniikkamuseoon valmistetaan yleisöopastusmateriaalia eri kohderyhmille. Työpajatoiminta
jatkuu.
Kokoelmatyö
Taidekokoelma
Kartuttamisen lähtökohta on seudullisen taiteen tallentaminen sekä viihtyisän elinympäristön edistäminen kaupungin omista tai talletuskokoelmista. Viime vuosina vain muutamia
teoksia on voitu hankkia, joten kaupungin kokoelmateoksia ja talletusteoksia kierrätetään
ja sijoitetaan uudelleen toimipisteisiin myös toimintavuonna. Niitä ei enää kuitenkaan riitä
kaikille halukkaille. Tehdään vuosi-inventaario.
Kulttuuri- ja tuotantohistoriallinen kokoelma
Lähtökohtana esineellisen kulttuuriperinnön säilyttämisessä jälkipolville Salossa on paikallismuseoiden kokoelmatoiminnan kehittäminen lautakunnan 2016 hyväksymän paikallismuseosuunnitelman mukaan. Vuodelle 2022 ulottuvan suunnitelman toteuttaminen aloitetaan
Halikon ja Perniön museoiden kokoelmien digitoinnilla ja arvoluokituksella 2017. Museokiinteistöjen ja niissä olevien kokoelmien hallinnan selvitystä jatketaan kotiseutuyhdistysten
kanssa. Kiinteistöjen kunnostamista jatketaan osittain perinnerakentamiseen erikoistuneilla
ostopalveluilla.
Kokoelmia kartutetaan rajoitetusti lahjoituksina.
Tapahtumat
Kulttuuriasiain yksikön klassisen musiikin konserttisarja järjestetään Veturitallissa. Taidemuseo vastaa myös itse tapahtumatilaisuuksien kuten kevyen musiikin, esitelmien ja taidetapahtumien järjestämisestä iltaisin. Päivisin kahvila- ja tornitiloissa on kokouksia. Veturitallin käyttöä kulttuurisena monitoimitilana kohennetaan eristämällä siirrettävällä lasiseinällä aula ja kahvilatila toisistaan.
101
Elektroniikkamuseon tapahtumissa otetaan huomioon myös Astrum-keskuksen muu ohjelmisto. Paikallismuseoihin järjestetään tapahtumia osittain yhteistyössä yhdistysten kanssa.
Tiedotus, markkinointi
Toteutetaan yhteinen vuosikalenteri Salon kotitalouksiin jaettavaksi sekä museomatkailun
tarpeisiin. Jatketaan paikallista katumarkkinointia. Vaihtuvista päänäyttelyistä ilmoitetaan
tiedotusvälineissä. Lisätään sosiaalisessa mediassa leviävää markkinointia. SAMUn paikallismuseoiden markkinointia varten valmistetaan seudun historiasta ja kulttuuriperinnöstä
kertova video.
Muu talous ja henkilöstö
Museopalvelujen toimintakate jakautuu taidemuseon osuuteen 54 % ja historiallisen museon osuuteen 46 %. Henkilöstöä taidemuseolla on 6 vakinaista, historiallisessa museossa
3 vakinaista. Toimipisteitä taidemuseolla on 1, historiallisella museolla 9, josta paikallismuseokohteet (8) ovat erittäin pieniä. Toimitilavuokrissa taidemuseon osuus on 41 %.
Kirjastopalvelut
Painopistealueet
·
kirjaston palvelukonseptin uudistuksen jatkaminen
·
lapsille, nuorille ja vanhuksille suunnatut kirjastopalvelut
·
palvelun hyvä tavoitettavuus
·
henkilöstön jaksamisesta huolehtiminen
·
yhteistyön lisääminen eri toimijoiden kanssa
Keskeiset toimintamenojen ja tulojen perustelut
Kirjastopalvelujen toimintakate on vuoden 2017 talousarvioesityksessä 2.862.336 € eli n. 2
% annettua raamia korkeampi. Ylitys selittyy sillä, että raamissa on huomioitu kahden
työntekijän eläkkeelle siirtyminen jo vuoden alusta. Tämä toteutuu kuitenkin vasta vuoden
2017 aikana. Koska tarkkaa eläkkeelle siirtymisaikaa ei ole tiedossa, henkilöstömenoihin on
varattu rahaa täysimääräisesti.
Henkilöstökulut, 1.474.083 €
Palkan sivukulujen osuus henkilöstömenoista on 355.513 €. Vuosilta 2011–2016 täyttämättömiä vakansseja on kuusi, joista viisi on lakkautettu. Vakinaisia työntekijöitä on tällä hetkellä 36, joista neljä on osa-aikaisia. Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisten kirjastojen
laatusuositusten mukaan kirjastossa tulisi olla yksi kirjastoammatillinen työntekijä jokaista
tuhatta asukasta kohti. Salon asukaslukuvuonna 2016 on 53.831.
Palvelujen ostot, 492.302 €
Suurimman yksittäisen menoerän ostopalveluissa muodostaa atk-palvelut (tietoliikenneverkkojen käyttömaksut ja lisenssit 210.516 €). Toinen suuri menoerä on puhtaanapito- ja
siivouspalvelut (130.494 €).
Aineet, tarvikkeet ja tavarat, 390.636 €
Suurin osa näistä menoista koostuu aineistomäärärahoista (323 042 €). Esityksen mukaisesti vuoden 2017 aineistomääräraha on 6 € asukasta kohti (laskettu 53 831 mukaan). Valtakunnallinen keskitaso on 7 € asukasta kohti.
Muut toimintakulut, 566.954 €
Sisältää muun muassa toimitilavuokrat (521.221 €) ja leasingvuokrat (47.738 €). Toimitilavuokriin on varattu 1,5 % vähemmän vuoden 2016 talousarvioon verrattuna. Sen sijaan
leasingvuokrissa on kasvua 1.958 €, joka 4,3 € enemmän vuoden 2016 talousarvioon verrattuna.
Talousarvion käyttömenoihin esitetään pääkirjaston osalta 20.000 € lastauslaiturin rakentamiseen. Pääkirjastorakennuksessa ei tällä hetkellä ole minkäänlaista lastauslaituria. Postin
ja muiden tavarantoimittajien lähetykset joudutaan purkamaan rullakoista pihalla ja kantamaan sylissä sisälle rakennukseen. Lastauslaiturin rakentaminen parantaa merkittävästi
102
päivittäisen kirjastotyön sujuvuutta. Muutostyöt eivät edellytä nykyisten ilmastointilaitteiden tai käyttövesiputkien purkamista tai muita muutoksia.
Myyntituotot, 8.298 €
Sisältää muun muassa asiakkaiden ottamista kopioista ja tulosteista, myydyistä kasseista
ja poistokirjojen myynnistä saadut tulot.
Muut toimintatuotot, 53.341 €
Sisältää muun muassa pääkirjaston kahvilan vuokrat, huomautus- ja varausmaksut, korvattava aineisto ja kaukolainat sekä wc:n käyttömaksut. Summa on 16.782 € pienempi
vuoden 2016 talousarvioon verrattuna. Tulojen vähentyminen selittyy kirjaston kahvilan
vuokraamisesta saatavien tulojen pienentymisellä sekä varatun aineiston varausmaksujen
poistumisesta. Tämä perustuu 1.7.2017 voimaan astuvaan kirjastolakiin.
Liikuntapalvelut
Painopistealueet
·
Terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien kuntalaisten aktivointi
·
Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen
·
Uusien yhteistyömallien kehittäminen yhdessä yhdistysten, kaupungin muiden toimijoiden sekä alan yritysten kanssa.
·
Liikuntapalveluiden saavutettavuuden parantaminen
Keskeiset toimintamenojen ja tulojen perustelut
Liikuntapalveluiden tehtävänä on tuottaa laadukkaita liikuntapalveluita kuntalaisille. Tehtäväalueet voidaan jakaa karkeasti ohjattuun liikuntatoimintaan, liikuntapaikkojen hoitoon ja
liikuntapalveluiden hallintoon.
Ohjattu liikuntatoiminta
Ohjattua liikuntatoimintaa järjestää 6 liikunnanohjaajaa. Liikunnanohjaajat järjestävät ja
vastaavat koko kurssitoiminnasta. Heidän alaisuudessaan työskentelee lukuisa joukko tuntiohjaajia ja vertaisohjaajia. Ohjattu liikuntatoiminta on jaettu lasten ja nuorten liikuntaan,
työikäisten liikuntaan, ikääntyneiden liikuntaan ja soveltavaan liikuntaan. Ohjatun liikuntatoiminnan tehtäviin kuuluu myös terveyspalveluiden kanssa järjestettävä liikuntaneuvonta,
jonka määrät ovat kasvaneet voimakkaasti viime vuosina. Liikuntaryhmiä järjestetään n.
460 kpl. ja liikuntaneuvonnan asiakkaita on n. 200 vuosittain. Lisäksi ohjattujen liikuntapalveluiden tehtävänä on järjestää loma-aikoina liikuntaa sekä erilaisia kuntokampanjoita ja
hankkeita kuntalaisten aktivoimiseksi. Uutena toimintana on järjestetty tyky-liikuntaa kaupungin eri osastoille.
Liikuntapaikat
Liikuntapalveluiden suurin menokohta on liikuntapaikkojen hoito. Liikuntapaikat on jaettu
seuraavasti:
Ulkoliikuntapaikat
Liikuntahallit ja kuntosalit
Uimahalli
Jäähalli
Uimarannat
Ulkoliikuntapaikkojen hoitoon kuuluu kesäaikana 79 kpl erilaista kenttää ja suorituspaikkaa.
yleisurheilun, jalkapallon, tenniksen, pesäpallon, lenkkeilyn, maastojuoksun ynnä muiden
lajien harrastamiseen. Talvikaudella hoidettavia ulkoliikuntapaikkoja on yhteensä 47 kpl
joissa taas harrastetaan talvilajeja kuten hiihtoa ja jääurheilua.
Ulkoliikuntapaikkojen hoidossa työskentelee 9,5 liikuntapaikkojen hoitajaa. Lisäksi kenttiä
hoidetaan ostopalveluina paikallisten yritysten toimesta.
Liikuntapaikkojen hoidon osalta on viime vuosina keskitetty voimavaroja erityisesti ulkoliikuntapaikkojen hoitoon ja resurssia on poistunut liikuntahalleilta joissa on siirrytty sähköiseen kulunvalvontaan. Sähköinen kulunvalvonta ei yksin riitä halleilla ja tämän johdosta
ulkoliikuntapaikoilta pyritään hoitamaan esim. Halikon liikuntahallin, Perniön liikuntahallin
103
sekä alueen kuntosalien akuutteja hoito ja valvonta tarpeita. Näillä toimilla on pystytty jättämään vapautuneita toimia täyttämättä. Ulkoliikuntapaikkojen suurimmat haasteet ovat
sääolosuhteissa. Jotka saattavat vaikuttaa hyvinkin voimakkaasti kulujen vaihteluun vuosittain. Lisäksi haasteita tuo isot muutokset ja niiden tuomat töiden järjestelyt sekä siihen
oleellisesti liittyvä henkilöstön työhyvinvointi.
Kuten ulkoliikuntapaikkojen osalta mainittiin, on liikuntahallien osalta toimintatapoja muutettu. Halikon liikuntahallin, Perniön liikuntahallin ja Ollikkalan kuntosalin osalta on siirrytty
sähköiseen kulunvalvontaan. Henkilöstöä on siirretty mm. uimahalliin, ulkokentille ja Salohalliin. Tällä hetkellä liikuntahalleissa on henkilökuntaa ainoastaan Salohallissa. Salohallissa
on eniten suuria tapahtumia niin urheilun kuin kulttuurinkin saralla. Hallissa työskentelee
parhaillaan 3 liikuntapaikkojen hoitajaa jotka vastaavat myös Salon urheilutalosta. Kuntosaleja liikuntapalveluilla on 10 kpl ja muita liikuntahalleja 4 kpl joista vastaa ulkoliikuntapaikkojen hoitajat. Liikuntahallien lisäksi liikuntapalvelut vastaa kaikkien koulujen liikuntasalien iltakäytöstä ja vuorojaosta. Vuoromäärä on valtaisa ja tätä tehtävää hoitaa 1 liikuntasuunnittelija.
Uimahalli on ehkä eniten käytetty liikuntapaikka Salossa. Vuosittain kävijöitä on hieman yli
200.000. Hallissa on henkilökuntaa 4 uinninvalvojaa, 3 asiakaspalveluvastaavaa 3 laitosmiestä. Hallissa on vesiliikunnan lisäksi kuntosali ja pieni ryhmäliikuntatila. Menot koostuu
pääasiassa hallin kiinteistön ylläpitokuluista ja henkilöstökuluista. Tulot kertyvät uimahallilipuista ja pieneltä osin salivuokrista.
Jäähallissa työskentelee 3 liikuntapaikkojen hoitajaa. Halli on auki 7 päivänä viikossa aamusta iltaan. Henkilökunta hoitaa myös vieressä olevan SSO-hallin jäänhoidon, josta halliyhtiö maksaa erikseen. Liikuntapalveluiden budjetista maksetaan myös 70.000 euron kulukorvaus SSO-hallille. Jäähallin henkilökunta työskentelee kesätauon aikana osittain myös
ulkoliikuntapaikoilla.
Liikuntapalveluiden hallinnassa on 6 kpl saunallisia uimarantoja ja 8 uimarantaa ilman saunoja. Talousarvio sisältää varat Naarjärven ja Märynummen saunojen hoitoa varten, koska
niihin ei yrityksistä huolimatta ole löytynyt yhdistystä vuokraajaksi. toiminnan jatkaminen
on perusteltua, koska saunat jäävät joka tapauksessa kaupungin hallintaan. Uimarantojen
hoitoon ei ole henkilöstöresurssia ja niitä on hoidettu lähinnä ulkoliikuntapaikkojen henkilöstön voimin sekä Waltti työpajan avulla. Uimarantojen saunarannekkeen myyntiä hoitavat
Salolaiset yhdistykset korvausta vastaan. Tämä on ehdoton edellytys jotta saunat saadaan
kesäisin käyttöön. Talviuintia järjestävät Salolaiset avantouintiseurat.
Liikuntapalveluiden hallinto
Liikuntapalveluiden hallinnossa työskentelee Vapaa-aika päällikkö joka vastaa koko vapaaaika sektorin lisäksi liikuntapalveluiden esimiehen tehtävästä. 2 liikuntapaikkamestaria. 1
toimistosihteeri joka 1 tiedotussihteeri ja 1 liikuntasuunnittelija.
Liikuntapalveluiden avustukset
Liikuntapalvelut jakaa toiminta-avustuksia 90.000 € alueen yhdistyksille sekä kohdeavustuksia 10.000 €. Muut liikuntapaikat sisältää kuluja tennishallin osakkeista ja Kavilan moottoriradan avustuksista joista kertyy myös hieman tuloja.
Kansalaisopisto
Painopistealueet
Opetustarjonnan saavutettavuutta parannetaan lisäämällä mahdollisuuksien mukaan päiväopetuksen määrää ja kohdentamalla tarvittaessa opintotarjontaa keskeisille osallistujaryhmille. Myös intensiivisillä, viikonloppuisin toteutettavilla kursseilla näyttää olevan kysyntää. Samoin perheille suunnatulla kurssitarjonnalla.
Yhteistyötä on tarkoituksenmukaista kehittää erityisesti kolmannen sektorin, alueella toimivien muiden oppilaitosten sekä kaupungin muiden palveluiden ja yksiköiden kanssa. Yhteistoiminnan tavoitteena on monipuolistaa opintotarjontaa, parantaa tarjonnan laatua ja kustannustehokkuutta sekä osuvuutta varsinkin kohdennetuissa palveluissa. Uudeksi painopis-
104
tealueeksi nousee erityisesti lapsille ja nuorille tarkoitetun taiteen perusopetuksen saatavuuden ja saavutettavuuden parantaminen Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän
hankeavustuksen turvin. Hanke toteutetaan yhteistyössä ala- ja yläkoulujen sekä Aurinkoinen tulevaisuus ry:n kanssa.
Opisto tarjoaa maahanmuuttajakoulutusta vapaana sivistystyönä, ulkopuolisella, lähinnä
opetushallitukselta saatavalla hankerahoituksella sekä mahdollisesti laajentamalla opetustarjontaansa aikuisten perusopetukseen. Lisäksi opisto järjestää tarvittaessa maksupalveluperiaatteella koulutusta vastaanottokeskuksissa asuville turvapaikanhakijoille.
Pyrkimyksenä on lisätä kansalaisopiston omin toimenpitein järjestettävää, opetushenkilöstölle, erityisesti tuntiopettajille suunnattua pedagogista ja didaktista osaamista vahvistavaa
koulutusta, sekä parantaa myös tuntiopettajien vaikutusmahdollisuuksia opiston toimintaan. Opisto on saanut Lounais-Suomen Aluehallintovirastolta rahoitusta tähän työhön, jota
tehdään yhdessä joidenkin muiden lähiympäristön opistojen kanssa.
Keskeiset toimintamenojen ja tulojen perustelut
Salon kansalaisopiston päätehtävänä on tarjota mahdollisuuksia vapaan sivistystyön lain
mukaiseen opiskeluun ja itsensä kehittämiseen. Opisto noudattaa elinikäisen oppimisen periaatteita ja tukee yksilöiden persoonallisuuden monipuolista kehittymistä sekä kykyä toimia yhteisöissä.
Opisto laatii vuosittain kaupungin asukkaiden ja yhteisöjen tarpeisiin pohjautuvan opintoohjelman, joka kattaa monipuolisesti eri oppiaineet ja toteutetaan hajasijoitetusti toimialueen eri puolilla opintojen saavutettavuuden helpottamiseksi.
Kansalaisopisto antaa opetusta taito- ja taideaineissa, kielissä, tieto- ja viestintätekniikassa, liikunnassa ja yhteiskunnallisissa aineissa. Vapaan sivistystyön ohella kansalaisopisto järjestää taiteen perusopetusta yleisen oppimäärän mukaisesti lapsille ja nuorille
neljällä taiteenalalla: kuvataiteessa, käsityössä, musiikissa ja teatteritaiteessa. Opistossa
on mahdollista suorittaa myös avoimen yliopiston ja avoimen ammattikorkeakoulun opintoja. Lisäksi opisto toteuttaa maksupalvelu- ja henkilöstökoulutusta.
Aikuislukion aseman muututtua kaupungin organisaatiossa aikuisten perusopetus jäi ilman
toteuttavaa yksikköä. Tarve tähän on kuitenkin edelleen olemassa. Myös maahanmuuttajien mahdollinen lisääntyminen paikkakunnalla on omiaan korostamaan aikuisten perusopetuksen tarvetta.
Vapaa-aikalautakunnan tuloslaskelma
41 Vapaa-aika ltk
Toimintatuotot
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Muut toimintatuotot
TP2015
1 920 585
999 035
299 269
208 502
413 780
Toimintakulut
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Avustukset
Muut toimintakulut
-12 634
-5 545
-4 205
-1 339
-2 380
-791
-318
-3 599
Toimintakate
-10 714 394
-10 545 217
-192 467
-10 906 861
Poistot ja arvon alentumiset
Tilikauden tulos
980
523
831
692
980
380
000
097
TA2016
1 780 177
1 110 153
290 000
9 000
371 024
-12 325
-5 287
-3 972
-1 315
-2 359
-779
-318
-3 581
394
825
594
231
159
067
000
344
HKE
1 789 940
1 007 476
290 000
30 520
461 943
-12 646
-5 451
-4 087
-1 364
-2 445
-805
-320
-3 623
363
782
533
249
528
409
000
644
TA 2017
1 789 940
1 007 476
290 000
30 520
461 943
-12 436
-5 250
-3 967
-1 282
-2 445
-805
-320
-3 614
TA%
0,5
-9,2
0,0
239,1
24,5
446
652
791
860
528
409
000
857
0,9
-0,7
-0,1
-2,5
3,7
3,4
0,6
0,9
-10 856 423
-10 646 506
1,0
-180 784
-192 466
-192 466
6,5
-10 726 001
-11 048 890
-10 838 972
1,1
105
Vapaa-ajanpalveluiden hallinnon toimintatiedot
Toiminta
Vapaa-aika lautakunta
Kokoukset
Käsitellyt asiat
Kulut €
€/käsitelty asia
€/kokous
Vapaa-ajan palvelujen hallinto
Kulut €
Vakituista henkilöstöä
Tuotot €
Infotietona varhe- ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut
Kulut €
Vapaa-ajanpalvelujen hallinto yhteensä
Tuotot €
Kulut €
Netto €
TP 2015
TA2016 +MRM
HKE 2017
TA 2017
10
115
37 253
324
3 725
10
100
36 751
368
3 675
10
100
42 199
422
4 220
10
100
41 402
414
4 140
34 097
0,25
98 362
0,3
62 486
0,5
61 681
0,5
0
104 685
-104 685
0
103 083
-103 083
23 231
0
71 350
-71 350
0
135 113
-135 113
Kulttuuripalvelujen osaston toimintatiedot
Toiminta
Osaston hallinto
Vakinaista henkilöstöä
Kulut €
Tuotot €
Infotietona varhe- ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut
Kulut €
Myönnetyt toimintatuet ja avustukset
Kulut €
Vakituista henkilökuntaa
Yleiset kulttuuripalvelut
Kulttuuritapahtumat ja -tilaisuudet
Tapahtumat ja tilaisuudet
Kävijämäärä
Kulut €
€/tapahtumat, tilaisuudet
€/kävijä
Vakinaista henkilöstöä
Tuotot €
€/asukas
Taidemuseopalvelut
Yleisöpalvelutoiminta (Veturitalli)
Kävijämäärä
Aukiolopäivät
Kulut €
€/kävijä
Vakinaista henkilöstöä
Tuotot €
€/asukas
Taidekokoelmatyö
Kulut €
Kokoelman teosmäärä (sis. luonnokset)
Kokoelmasta kunnan tiloissa esillä
Vakinaista henkilöstöä
€/asukas
Samu, tuotanto- ja kulttuurihistorialliset
museopalvelut
Kulttuuriperinteen välittäminen (yleisötyö)
Kävijämäärä
Aukiolopäivät
Kulut €
€/kävijä
Vakinaista henkilöstöä
Tuotot €
€/asukas
TP 2015
TA2016 +MRM
HKE 2017
TA 2017
509
17 906
26 029
17 908
15 069
138 000
140 000
140 000
140 000
80
16 600
206 379
2 580
12,43
1
11 337
3,82
120
16 000
215 406
1 795
13,46
1
17 110
4
150
20 000
204 721
1 365
10,24
1
12 000
3,8
150
20 000
201 667
1 344
10,08
1
12 000
3,74
47 136
273
636 400
13,5
5
242 372
11,79
18 000
514 650
28,59
5
139 469
9,55
18 000
264
546 135
30,34
5
81 810
10,13
18 000
264
542 379
30,13
5
81 810
10,06
62 598
2 351
46 %
1
1,16
73 953
2 346
45 %
1
1,37
73 037
2 376
45 %
1
1,36
72 325
2 376
45 %
1
1,34
7 701
357
153 347
19,91
1
42 750
2,84
10 000
320
179 199
17,92
2
0
3,32
10 000
353
200 664
24,88
2
6 175
4,62
10 000
353
199 371
24,8
2
6 175
4,6
106
Toiminta
Kulttuuriperinteen säilyttäminen (kokoelmat)
Kokoelmien kokonaismäärä, josta
luetteloidut esineet ja valokuvat
Kulut €
€/kokonaismäärä
Vakinaista henkilöstöä
Tuotot €
€/asukas
Kulttuuripalvelut yhteensä
Tuotot €
Kulut €
Netto €
Netto €/asukas
TP 2015
69 000
36 728
330 700
4,79
2
TA2016 +MRM
HKE 2017
TA 2017
70 164
41 000
248 783
2,86
1
70 164
41 000
247 991
2,84
1
6,12
69 163
36 728
284 853
4,12
1
7 135
5,28
3,72
3,7
296 459
1 527 933
-1 231 474
22,81
163 714
1 408 061
-1 244 347
22,75
99 985
1 413 340
-1 313 355
24,01
99 985
1 403 733
-1 303 748
23,83
Kirjastopalvelujen osaston toimintatiedot
Toiminta
Osaston hallinto
Kulut €
Vakinaista henkilöstöä
Infotietona varhe- ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut
Kulut €
Pääkirjasto
Lainat
Kulut €
€/laina
Käynnit
€/käynti
Vakinaista henkilöstöä
Tuotot €
Lähikirjastot
Lainat
Kulut €
€/laina
Käynnit
€/käynti
Vakinaista henkilöstöä
Kirjastoautot
Lainat
Kulut €
€/laina
Käynnit
€/käynti
Vakinaista henkilöstöä
Kirjastopalvelut yhteensä
Tuotot €
Kulut €
Netto €
TP 2015
TA2016 +MRM
HKE 2017
TA 2017
85 210
2
131 294
2
127 959
2
126 327
2
96 760
123 769
96 761
81 339
662 532
1 747 051
2,64
224 666
7,78
17
112 538
840 000
1 690 669
2,01
350 000
4,83
18
78 801
840 000
1 725 675
2,05
350 000
4,93
18
61 639
840 000
1 694 356
2,02
350 000
4,84
18
61 639
391 678
970 648
2,48
123 953
7,83
13
420 000
999 528
2,38
200 000
5
12
420 000
988 489
2,35
200 000
4,94
12
420 000
957 743
2,28
200 000
4,79
12
114 833
137 403
1,2
49 392
2,78
3
170 000
146 816
0,86
60 000
2,45
3
170 000
147 224
0,87
60 000
2,45
3
170 000
145 549
0,86
60 000
2,43
3
112 538
2 940 312
-2 827 774
78 801
2 968 307
-2 889 506
61 639
2 989 347
-2 927 708
61 639
2 923 975
-2 862 336
Liikuntapalvelujen osaston toimintatiedot
Toiminta
Osaston hallinto
Kulut €
Vakinaista henkilöstöä
Tuotot €
Infotietona varhe-ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut
Kulut €
Myönnetyt toimintatuet
Seuroja ja järjestöjä
Tuettuja seuroja kpl
Harjoituskertoja
Kulut €
€/ tuettu seura
€/harjoituskerta
€/asukas
TP 2015
TA2016 +MRM
HKE 2017
TA 2017
332 842
5
313 678
5
365 534
5
126
338 073
5
126
99 594
119 401
99 591
83 727
85
48
297 701
100 597
2 096
0,34
1,86
97
47
302 512
100 642
2 141
0,33
1,87
112
51
312 556
100 200
1 965
0,32
1,86
112
51
312 556
100 200
1 965
0,32
1,86
107
Toiminta
Ulkoliikuntapaikat
Liikuntapaikkoja kpl kesäkaudella 1.4-31.10
Liikuntapaikkoja kpl talvikaudella 1.11-31.3
Oman toiminnan kulut €
Ostopalvelujen kulut €
Kulut yhteensä €
kesäkausi €
talvikausi €
€/kesäliikuntapaikka
€/talviliikuntapaikka
Vakinaista henkilöstöä
€/asukas
Tuotot €
Jäähallit
Aukiolotunnit (ei sis. halliyhtiön tunteja)
Kulut € (sis. halliyhtiön kuluja)
Kaupungin jäähallin kulut
€/aukiolotunti
Varausaste % (seuranta 2012 alk.)
Vakinaista henkilöstöä
Tuotot €
Uimahalli
Aukiolotunnit vuodessa
Kävijämäärä
Kulut €
€/aukiolotunti
€/asiakas
Vakinaista henkilöstöä
Tuotot €
Saunalliset uimarannat
Aukiolotunnit
Kulut €
€/aukiolotunti
Uimapaikat
Kulut €
€/uimaranta
Tuotot €
Liikuntahallit ja kuntosalit:
Liikuntahallit
Aukiolotunnit vuodessa
Kulut €
€/aukiolotunti
Vakinaista henkilöstöä
Varausaste % (seuranta 2012 alk.)
Tuotot €
Valvomattomat kuntosalit
Kulut € (ei. sis. Kisko ja Kuusjoki)
€/kuntosali
Koulujen salit
Aukiolotunnit/vuosi
Kulut €
€/aukiolotunti
Varausaste%, illat ja viikonloput
Vakinaista henkilöstöä
Tuotot €
Ohjattu liikuntatoiminta
Oman toiminnan kulut €
Ostopalvelujen kulut €
Kulut yhteensä €
Asiakkaita
Ryhmiä
€/asiakas
€/ryhmä
Vakinaista henkilöstöä
Määräaikaista henkilöstöä (henkilötyövuosina)
Tuotot €
Liikuntapalvelut yhteensä
Tuotot €
Kulut €
Netto €
TP 2015
TA2016 +MRM
HKE 2017
TA 2017
79
47
609 150
343 220
952 370
452 352
482 253
5 726
10 261
10
17,64
43 443
79
47
715 508
252 554
968 062
426 085
541 977
5 393
11 531
9
17,7
11 093
79
47
807 290
285 226
1 092 516
480 140
586 838
6 078
12 486
10
19,97
30 917
79
47
773 712
285 226
1 058 938
480 140
586 838
6 078
12 486
10
19,36
30 917
3 376
462 328
385 816
114
90 %
3
87 474
3 393
369 320
325 365
96
90 %
3
92 727
3 393
412 812
336 300
99
90 %
3
90 474
3 393
409 073
336 300
99
90 %
3
90 474
3 707
211 112
1 629 528
440
7,72
11
483 749
7
3 189
185 416
58,14
8
6 212
777
95 274
3 722
209 300
1 627 394
437
7,78
11
582 462
4
3 189
177 984
55,81
8
5 596
700
90 474
3 722
210 500
1 666 687
448
7,92
11
526 748
6
2 737
185 668
67,84
8
6 369
796
98 247
3 722
210 500
1 644 705
442
7,81
11
526 748
6
2 737
185 657
67,83
8
6 369
796
98 247
24 000
1 370 373
57,1
4,5
80 %
204 281
5
50 766
10 153
26
48 000
553 451
11,53
78 %
0
28 340
23 800
1 217 577
51,16
4,5
80 %
257 198
5
134 782
26 956
26
40 000
533 360
13,33
78 %
0
26 370
20 000
1 189 563
59,48
3
80 %
277 054
5
147 495
29 499
24
37 000
485 592
13,12
78 %
0
50 096
20 000
1 184 517
59,23
3
80 %
277 054
5
158 073
31 615
24
37 000
485 592
13,12
78 %
0
50 096
271
98
370
62
672
773
445
601
465
5,92
797
5
2
202 361
328
93
421
63
240
177
414
000
465
6,69
906
5
1,7
170 338
310
107
417
63
258
477
735
500
460
6,58
908
6
1,7
225 134
304
107
411
63
042
477
519
500
460
6,48
895
6
1,7
225 134
1 144 922
6 014 328
-4 869 406
1 230 662
5 869 809
-4 639 147
1 298 796
6 070 171
-4 771 375
1 298 796
5 982 716
-4 683 920
108
Kansalaisopiston toimintatiedot
Toiminta
Infotietona varhe-ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut
Yhteensä €
Opiskelijat
Kulut €
€/opiskelija
Opetustunnit
€/opetustunti
Kurssilaisia
€/kurssilainen
Taiteen perusopetus
opiskelijoita
kursseja
Opetushenkilöstöä (päätoimiset)
Hallintohenkilöstö (rehtorit ja kanslistit)
Tuotot €
Kansalaisopisto yhteensä
Tuotot €
Kulut €
Netto €
Netto €/asukas
TP 2015
TA2016 +MRM
HKE 2017
TA 2017
153 609
6 135
2 081 056
339
19 286
108
12 512
166
88 394
6 300
1 944 104
309
19 700
98,69
12 200
159
153 610
6 000
2 068 821
345
19 700
105,02
12 200
170
129 275
6 000
2 022 940
337
19 700
102,69
12 200
166
462
72
7
5,5
366 665
440
73
6,5
5,5
307 000
445
74
6,5
5
329 520
445
74
6,5
5
329 520
366 665
2 081 056
-1 714 391
-31,34
307 000
1 944 104
-1 637 104
-29,93
329 520
2 068 821
-1 739 301
-31,8
329 520
2 022 940
-1 693 420
-30,96
Hyvinvointipalveluiden tuloslaskelma
Hyvinvointipalvelut
Toimintatuotot
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Muut toimintatuotot
30
7
17
3
2
TP2015
607 137,0
072 228,0
004 271,0
867 922,0
662 716,0
-298
-132
-101
-30
-128
-6
-13
-17
Toimintakate
-267 424 429,0
-262 379 444,0
-965 804,0
-268 390 233,0
Tilikauden tulos
566,0
322,0
138,0
184,0
649,0
799,0
227,0
569,0
-292
-128
-98
-29
-126
-6
-14
-17
TA2016
559 855,0
953 112,0
823 268,0
157 072,0
626 403,0
Toimintakulut
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Avustukset
Muut toimintakulut
Poistot ja arvon alentumiset
031
367
731
636
945
568
049
100
30
7
16
3
2
939
483
809
673
365
800
246
043
299,0
199,0
917,0
282,0
582,0
640,0
118,0
761,0
HKE
29 428 783,0
8 934 321,0
17 380 535,0
891 695,0
2 222 232,0
-303
-136
-104
-31
-131
-7
-11
-17
212
211
422
788
344
114
503
038
307,0
269,0
491,0
778,0
968,0
575,0
372,0
123,0
TA 2017
29 428 783,0
8 934 321,0
17 380 535,0
891 695,0
2 222 232,0
-297
-130
-100
-29
-131
-7
-11
-17
294
068
233
835
175
084
503
461
TA%
-3,7
12,3
3,3
-71,8
-15,4
135,0
983,0
834,0
148,0
617,0
575,0
372,0
588,0
1,5
1,2
1,4
0,5
3,8
4,2
-19,3
2,5
-273 783 524,0
-267 865 352,0
2,1
-1 065 269,0
-947 892,0
-947 892,0
-11,0
-263 444 714,0
-274 731 416,0
-268 813 244,0
2,0
109
Kaupunkikehityspalvelut
Kaupunkikehityspalveluiden tuloskortti
Elinvoima ja työpaikat
Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot
1. Luo edellytyksiä uusille työpaikoille.
1.1. Työllisyys paranee
ja työpaikkaomavaraisuus kasvaa.
Mittari ja tavoitetaso
Keinoon kohdistuvat
riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö)
Riskin vai- Vastuutaho
kutus, todennäköisyys ja riskiluku
1.1.1 Invest-In toiminta 1.1.1.1. Kuukausittaiset
/ Osaamiskeskittymän
työttömyysluvut paremtoteuttaminen.
pia kuin edellisen vuoden vastaavat. Raportoidaan myös Invest In toiminnan kautta tulleet
työpaikat. Osaamiskeskittymä on toiminnassa.
1.1.1.1. Riskit: Salon
Riskiluku 4
toiminnasta riippumatto- ja 6.
mat tekijät vaikuttavat
negatiivisesti. Toimintaympäristö ei vastaa
yritysten tarpeisiin. Salo
ja sijoittuvat yritykset
eivät kohtaa.
Toimenpiteet: Aktiivinen
seuranta, edunvalvonta
ja nopea reagointi asioihin. Aktiivinen palautteenseuranta ja toimintaympäristön kehittäminen ja muuttaminen.
Aktiivinen verkottuminen ja markkinointi.
Kehittämis-, elinkeinoja työllisyyspalvelut.
Kehittämispalveluiden esimies
1.1.2. Yritysten ja asuk- 1.1.2.1. Luovutettavissa
kaiden tarpeisiin sopiva olevia tontteja 2 v., kaaperusrakenne valmiina. voitettuja tontteja 5 v.
ja raakamaata 10 v. tarvetta vastaava määrä.
1.1.2.1. Riskit: Olemassa oleva infra ei
vastaa tarpeisiin. Kysyntä kasvaa, mutta
kaupunki ei reagoi asiaan riittävästi.
Kaupunkisuunnittelulautakunta
Riskiluku 4
ja 3.
110
Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot
Mittari ja tavoitetaso
Keinoon kohdistuvat
riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö)
Riskin vai- Vastuutaho
kutus, todennäköisyys ja riskiluku
Toimenpiteet: Aktiivinen
palautteenseuranta ja
toimintaympäristön kehittäminen ja muuttaminen. Ennakoiva kaavoitus ja raakamaan hankinta.
Kaupunkisuunnittelulautakunta.
2. Vahvistaa ja monipuolistaa salolaista
osaamista.
2.1 Työvoiman osaami- 2.1.1. Yhteistyö korkea- 2.1.1.1. Yhteistyöhanknen vastaa yritysten tar- koulujen kanssa.
keet oppilaitosten
peita.
kanssa, kaupungille tehtävät opinnäytetyöt. Yhteistyökumppaneina
mm. Turun yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu, Aalto Yliopisto ja
Salon seudun koulutuskuntayhtymä.
2.1.1.1. Riskit: Paikka- Riskiluku 6. Kehittämispalkunnalla tarjottavat palveluiden esivelut vähenevät merkitmies
tävästi.
Toimenpiteet: Edistetään oppilaitosten toimintamahdollisuuksia.
Etsitään aktiivisesti harjoittelupaikkojen syntymistä, opinnäytetöitä ja
t&k-hankkeita.
Kehittämis-, elinkeinoja työllisyyspalvelut.
2.1.2. Täydennyskoulutukset.
2.1.2.1. Riskit: Osaami- Riskiluku 4. Kehittämispalnen ei vastaa tarpeita.
veluiden esiToimenpiteet: Kehitemies
tään salolaista osaamista. Luodaan verkosto, jonka kautta
myös ulkopuolinen osaaminen on käytettävissä /
osaamiskeskittymä.
Kehittämis-, elinkeinoja työllisyyspalvelut.
2.1.2.1. Edistetään täydennyskoulusta niin,
että yksikään sijoittuminen tai yrityksen kehittämishanke ei kariudu
osaamisen puutteeseen.
Raportoidaan koulutuksista.
111
Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot
Mittari ja tavoitetaso
Keinoon kohdistuvat
riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö)
3. Toimii vahvana
kumppanina yrityksille
ja muille toimijoille.
3.1.1.1. Tuotekehityshankkeet jatkuvasti
käynnissä.
3.1.1.1. Riskit: Ei ole re- Riskiluku
sursseja. Paikallinen toi- molempiin
mintaympäristö ei kiin- 6.
nosta.
Toimenpiteet: Kehitetään kaupungille edullisia ja yrityksille helppoja
tapoja tehdä tuotekehitysyhteistyötä. Otetaan
tuotekehityshankkeet
vakavasti ja tiedotetaan
positiivisista tuloksista.
Huolellinen hankkeiden
kokonaisarviointi.
Kehittämis-, elinkeinoja työllisyyspalvelut.
Kehittämispalveluiden esimies
3.2.1.1. Riskit: Kaupun- Riskiluvut
gin taloudellinen tilanne 3, 4 ja 4.
estää riittävät resurssit.
Joustava ja myönteinen
asenne ei ulotu kattavasti organisaatiossa.
Päätöksenteossa ratkaisevat muut kuin strategian mukaiset intressit.
Toimenpiteet: Toimitaan
kestävän talouden periaattein ja turvataan tavoitteen kannalta keskeiset resurssit. Kehitetään johtamista ja pide-
Kaupunkikehityspäällikkö,
kehittämispalveluiden esimies
3.1. Tuotekehitysyhteis- 3.1.1. Tuotekehitysyhtyö ja kokeiluhankkeet. teistyö ja kokeiluhankkeet, kokeilun tuotteistaminen.
3.2. Hyvä yrittäjyysilma- 3.2.1. Joustavat ja no- 3.2.1.1. Kaupungin saapiiri.
peat lupapalvelut, veto- mat arviot kyselyissä
voimainen kaavoitus ja paranevat aiemmista.
tarpeellinen infra, myönteinen palveluasenne ja
johdonmukainen päätöksenteko.
Riskin vai- Vastuutaho
kutus, todennäköisyys ja riskiluku
112
Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot
Mittari ja tavoitetaso
Keinoon kohdistuvat
riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö)
Riskin vai- Vastuutaho
kutus, todennäköisyys ja riskiluku
tään yllä asiakaspalvelutaitoja. Panostetaan valmistelun laatuun ja korostetaan strategiavaikutuksia päätöksenteossa.
Kehittämis-, elinkeinoja työllisyyspalvelut,
kaupunkikehityspalvelut.
4. Viestii ja markkinoi
rohkeasti Saloa.
4.1. Kansainvälisillä
markkinoilla toimivien
yritysten sijoittuminen
Saloon aktiivisten myyntitoimien seurauksena.
4.1.1. Riittävä resursointi Salon suunniteltuun ja dokumentoituun
myymiseen kv. yrityksille.
4.1.1.1. Kv-yrityksiin
kohdistuvien myyntihankkeiden määrä ja
dokumentointi.
4.1.1.1. Riski: Kaupun- Riskiluku 4. Kehittämispalgin taloudellinen tilanne
veluiden esiestää riittävät resurssit.
mies
Toimenpide: Toimitaan
kestävän talouden periaattein ja turvataan tavoitteen kannalta keskeiset resurssit.
Kehittämis-, elinkeinoja työllisyyspalvelut.
4.2. Pendelöintiedellytyksiä parannetaan.
4.2.1. Kartoitetaan esteet / puoltavat tekijät
Salossa asumiselle,
vaikka työpaikka olisi
muualla ja poistetaan
esteet.
4.2.1.1. Toteutetaan
suora katuyhteys Tupurista mt 100:lle kesään
2017 mennessä.
4.2.1.1. Riski: Taloudel- Riskiluku 3. Kaupunkilinen tilanne ei salli insuunnitteluvestointia.
lautakunta
Toimenpide: Toimitaan
kestävän talouden periaattein ja turvataan tavoitteen kannalta keskeiset resurssit.
Kaupunkisuunnittelulautakunta.
113
Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot
Mittari ja tavoitetaso
Keinoon kohdistuvat
riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö)
Riskin vai- Vastuutaho
kutus, todennäköisyys ja riskiluku
4.2.1.2. Selvitetään
kaupungin mahdollisuudet edistää muualla
työssäkäyvien pendelöintiä Salosta (ns. pendelöintipassi tai palveluseteli).
4.2.1.2. Riskit: Priorisoi- Riskiluvut 4 Kaupunkidaan toimenpiteet vää- ja 6.
suunnittelurin. Edistämistoimet pylautakunta
sähtyvät kaupungin toimivallan ulkopuolisiin
esteisiin.
Toimenpiteet: Tarkastellaan ilmiötä mahdollisimman laajasti ja eri
näkökulmista. Myötävaikutetaan oman toimivallan ulkopuolella olevien
esteiden poistamiseen
proaktiivisella vaikuttamisella.
Kaupunkisuunnittelulautakunta.
114
Uudistuvat palvelut ja kuntalaisten hyvinvointi
Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot
Mittari ja tavoitetaso
Keinoon kohdistuvat
riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö)
1. Uudistaa ennakkoluu- 1.1. Maakuntauudistuklottomasti palveluja ja
sen jälkeisen kunnan
toimintatapoja.
suunnittelu on toteutettu järjestämislain
mahdollistamassa aikataulussa.
1.1.1.1. Salo 2021 hankkeen tulokset ja maakuntauudistus valmistelevien
työryhmien tulokset.
Riskit: Ei tunnisteta
Riskiluku 3
kaupungin kannalta
olennaisia asioita uudistuksessa.
Toimenpiteet: Runsas
ja riittävän ajoissa aloitettu keskustelu uudistuksen sisällöstä.
Kehittämis-, elinkeinoja työllisyyspalvelut,
kaupunkisuunnittelulautakunta ja tekninen
lautakunta omalta osaltaan.
Kaupunkisuunnittelulautakunta,
Tekninen lautakunta
1.2.1. Ravitsemis- ja
1.2.1.1. Selvitystöiden
puhtaanapitopalveluiden käynnistämiset, toimenpisekä kiinteistöhuoltopal- teet selvitysten pohjalta.
veluiden tuottamistavat
selvitetään.
Riskit: Selvitys ei johda Riskiluku 4
ratkaisuun tai tehtyyn
valintaan ei sitouduta.
Toimenpiteet: Panostetaan selvitystyön laatuun ja vaikutusten arviointiin.
Tekninen lautakunta.
Tekninen lautakunta
1.2.2. Sote-kiinteistöjen 1.2.2.1. Salon sote-kiinosalta varaudutaan uu- teistöjen tulevaisuutta
distukseen.
koskevat ratkaisut.
Riskit: Ei tunnisteta uu- Riskiluvut 3 Tekninen laudistuksen vaikutuksia
ja 3
takunta
sote-kiinteistöjen
osalta. Sote-uudistuksen siirtymäajan jälkeen kaupungin käsissä
on ylimääräisiä kiinteistöjä.
1.1.1 Jatketaan uuden
kunnan suunnittelua
(henkilöstöorganisaatio)
ja osallistutaan maakuntauudistusta valmisteleviin työryhmien työskentelyyn.
Riskin vai- Vastuutaho
kutus, todennäköisyys ja riskiluku
115
Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot
Mittari ja tavoitetaso
Keinoon kohdistuvat
riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö)
Riskin vai- Vastuutaho
kutus, todennäköisyys ja riskiluku
Toimenpiteet: Aktiivinen perehtyminen uudistuksen sisältöön.
Noudatetaan totuttuja
ja toimivia malleja kiinteistöjen realisoinnissa.
Tekninen lautakunta
omalta osaltaan.
2. Edistää palveluratkaisuilla kuntalaisten hyvinvointia ja alueen vetovoimaa.
2.1. Kolmannen sektorin
ja yksityisen palvelutuotannon osuus palveluiden tuottamisessa kasvaa.
2.1.1. Käynnistetään
valmistelutyö yhdistysten kanssa palveluiden
tuottamisen työnjaosta.
Yksityisen palvelutuotannon kartoitus.
2.1.1.1 Valmistelutyön
käynnistäminen, päätökset ja raportointi. Tavoitetasona säilyttää palvelut kustannustehokkaasti.
/ Toteutuneet muutokset.
Riskit: Ei tunnisteta
Riskiluku 4
olennaisia tekijöitä toimintatavan valinnassa
tai tehtyihin linjauksiin
ei sitouduta yksittäisissä päätöksissä.
Toimenpiteet: Panostetaan selvitystyön laatuun ja linjauskeskustelun sisältöön.
Kaupunkisuunnittelulautakunta, tekninen
lautakunta.
Kaupunkisuunnittelulautakunta,
Tekninen lautakunta
116
Vakavarainen talous
Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot
Mittari ja tavoitetaso
Keinoon kohdistuvat
riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö)
Riskin vai- Vastuutaho
kutus, todennäköisyys ja riskiluku
1. Tasapainottaa vas1.1. Kaupungin vuosituullisesti talouttaan
katteella katetaan suurin
niin, että arviointimene- osa investoinneista.
telmiin kriteerit eivät
täyty.
1.1.1 Hallituksen kuukausiraportit ja valtuuston kolmannesvuosiraportissa seurataan strategisten tavoitteiden ja
talousarvio toteutumista.
1.1.1.1 Vuoden 2017 talousarvion toimintakate
toteutuu kaupunkikehityspalveluissa.
Vuoden 2017 talousarvion investointiohjelma
toteutuu kaupunkikehityspalveluissa suunnitelman mukaisesti.
Riskit: Talousarvio laadi- Riskiluvut 6 Kaupunkitaan epärealististen ole- ja 3.
suunnittelutusten varaan. Ulkoilautakunta,
sessa toimintaympärisTekninen lautössä tapahtuu kaupuntakunta
gista riippumattomia
äkillisiä heikennyksiä.
Toimenpiteet: Analyyttinen ja riittävä keskustelun talousarvion käsittelyn yhteydessä. Ulkoisen
toimintaympäristön aktiivinen seuranta.
Kaupunkisuunnittelulautakunta, tekninen lautakunta.
2. Edistää kustannuste- 2.1. Tilojenkäytön optihokkuutta, tuottavuutta mointi. Sosiaali- ja terja vaikuttavuutta.
veydenhuollon käytössä
olevien kiinteistöjen arvon määritys ja tulevan
käytön arviointi.
2.1.1. Jatketaan tyhjien
tilojen aktiivista myyntiä
ja markkinointia. Parannetaan käytössä olevien
tilojen kustannustehokkuutta minimoimalla
käytössä olevat tilat ja
energiatehokkuutta parantamalla.
2.1.1.1 Käytössä olevat
neliöt ja käyttökustannukset laskevat aikaisempien vuosien tasosta.
Riskit: Vapautuvien tilo- Riskiluku 3
jen realisointi ei edisty.
Toimenpiteet: Ollaan
valmiita asettamaan
hintataso tilanteen mukaan oikeaksi.
Tekninen lautakunta, tilapalvelut.
Johtaminen ja osaava henkilöstö
Johtamisen ja osaavan henkilöstön kortin tavoitteet raportoidaan kaupunginhallituksen kortin mukaisesti keskitetysti kaupunginhallitukselle.
Tekninen lautakunta,
Janne Lehto
117
Kaupunkikehityspalveluiden toimintastrategia 2017–2020
Rakentamiskelpoisia ja tavoiteltuja tontteja on riittävästi tarjolla niin asumiseen kuin yritystoimintaan, jotta tekniset edellytykset ovat olemassa kaupungin asukasluvun laskun päättymiselle. Viestitään kaupungin tarjoamista mahdollisuuksista aktiivisesti. Salon kaupunkikehityspalvelut on kumppani, jonka kanssa uusia tuotteita ja toimintatapoja on helppoa ja
antoisaa kokeilla. Kaupunkikehityspalvelut reagoi nopeasti, kun ilmenee tarve kaavoitushankkeisiin tai perusrakenteen laajentamiseen. Julkinen toimintaympäristö edistää kaikkien
väestöryhmien liikkumista ja yhdessä oloa sekä työllisyyden paranemista. – Kaupungin
vastuulla oleva perusrakenne on kunnossa ja ympäristö niin viihtyisää, että siellä viitsii liikkua.
Työllisyyspalvelut seuraavat aktiivisesti Salon työvoiman tilaa ja reagoivat nopeasti, jos on
tarve työvoimapoliittisille toimille (koulutus, osaamiskartoitus, työpaikkojen ja työvoiman
kohtaaminen).
Tekniset palvelut
Palvelualueen keskeiset tavoitteet ja merkittävimmät riskit 2017
Tilapalvelut
Tilapalvelujen palvelualue koostuu kolmesta yksiköstä: Isännöintiyksikkö, talonsuunnitteluyksikkö sekä kiinteistöjen hoito‑ ja kunnossapitoyksikkö. Jokainen yksikkö vastaa omalta
osaltaan kaupungin omistamien kiinteistöjen hoidosta ja kunnossapidosta, vuosikorjauksista sekä uudisrakennuskohteiden rakennuttamisesta ja suunnittelusta siten, että niissä on
hyvä ja turvallinen toimia. Tilapalvelujen osaston keskeisenä tavoitteena on järjestää kiinteistöjen hoito ja kunnossapito kustannustehokkaasti ja saada omat kiinteistöt mahdollisimman tehokkaaseen hyötykäyttöön. Tyhjillään olevista kiinteistöistä pyritään pääsemään
eroon. Palvelualueen merkittävin riski on henkilöstöresurssien supistuminen eläköitymisen
myötä, kiinteistöjen korjausvelka, vuosikorjausmäärärahojen riittävyys, lisääntyneet vesivahingot sekä jatkuvasti lisääntyvät sisäilmaongelmat.
Ravitsemis- ja puhtaanapitopalvelut
Ravitsemis- ja puhtaanpitopalveluiden perustehtävä ja keskeisin tavoite on järjestää ravitsemis- ja puhtaanapitopalvelua niin, että Salossa on hyvä elää, asua ja yrittää. Perustehtävä palveluprosesseineen perustuu ammattialakohtaiseen lainsäädäntöön, kaikkeen muuhun työelämää säätelevään lainsäädäntöön, Salon kaupungin arvoihin ja strategiaan ja ennen kaikkea kaupungin taloudellisiin perusteisiin ja resursseihin. Merkittävät vahvuudet
ovat ammattitaitoinen, monipuolisesti kouluttautunut henkilökunta, hiotut palveluprosessit
ja yhteistyö kaupungin eri toimijoiden ja asiakkaiden kanssa. Ravitsemispalveluissa merkittäväksi riskiksi voidaan katsoa suurimman valmistuskeittiön, Salon keskuskeittiön rakenteellinen ikääntyminen ja puhtaanapidossa kaupungin sisäilmaongelmien haastava vaikutus
puhtaanpidon laatu- ja määrävaateisiin.
Palvelualueen painopisteet sekä keskeiset toimintamenojen ja tulojen perustelut
Tilapalvelut
Tilapalvelujen osaston yhtenä painopisteenä tulee vuonna 2017 olemaan lisätä uusiutuvien
energiamuotojen käyttöä kiinteistöjen lämmityksessä sekä lisätä energiatehokkaiden valaistusmuotojen käyttöä kuin myös lisätä näiden älykästä ohjausta. Sopeuttamisohjelman
vaatimat muutokset niin palveluverkossa kuin toiminnassa luovat oman haasteensa myös
tilapalvelujen osastolle. Yhtenä painopisteenä vuonna 2017 on edelleen tarpeettomien kiinteistöjen myynti. Käyttökelvottomia ja tarpeettomia rakennuksia tullaan yleisen viihtyisyyden ja turvallisuuden vuoksi purkamaan.
Tilapalvelujen toimintatuotot koostuvat pääosin asuntojen ja toimitilojen ulkoisista (n. 20
%) ja sisäisistä (n. 80 %) vuokrista. Toimintamenot koostuvat henkilöstön palkkakuluista
(n. 20 %), kiinteistöjen hoitoon ja kunnossapitoon liittyvistä ostopalvelujen ja materiaalien
kustannuksista (n. 40 %) sekä sähkö- ja lämpöenergian hankintamenoista (n. 40 %).
118
Ravitsemis- ja puhtaanapitopalvelut
Ravitsemis- ja puhtaanapitopalvelut järjestää ja myy asiakkailleen ”Rapu-palvelua”, rahoittaen toimintansa sisäisillä ja ulkoisilla tuloilla. Kulut koostuvat palkkakuluista (63 %), aineista ja tarvikkeista (26 %), palvelujen ostosta (6 %) ja muista kuluista (5 %). Kaupungin
antama tavoite on tulevan toimintavuoden (2017) talousarvion pieneneminen menneen toimintavuoden (2015) tilinpäätökseen verrattuna 400.000 eurolla. Tekniselle lautakunnalle
esiteltävä TA2017 on laadittu ja prosessit suunniteltu noin 680.000 euroa pienemmäksi
verrattuna vuoteen 2015.
Teknisen lautakunnan tuloslaskelma
51 Tekninen ltk
Toimintatuotot
Myyntituotot
Tuet ja avustukset
Muut toimintatuotot
Toimintakulut
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Muut toimintakulut
Toimintakate
TP2015
34 827 895
15 458 508
291 703
19 077 684
-30
-12
-9
-2
-8
-8
-1
747
380
654
726
406
722
237
344
917
448
469
641
568
217
TA2016
34 265 308
15 133 086
42 265
19 089 957
-30
-11
-9
-2
-8
-8
-1
401
906
258
648
570
634
290
662
797
108
689
603
103
159
HKE
34 417 375
15 351 355
57 615
19 008 405
-29
-12
-9
-2
-8
-8
-1
916
047
323
724
365
267
235
032
798
054
744
842
076
316
TA 2017
34 725 321
15 351 355
57 615
19 316 351
-29
-11
-8
-2
-8
-8
-1
486
476
910
566
508
267
234
TA%
1,3
1,4
36,3
1,2
495
822
822
000
581
076
016
-3,0
-3,6
-3,8
-3,1
-0,7
-4,3
-4,4
4 080 551
3 863 646
4 501 343
5 238 826
35,6
Poistot ja arvon alentumiset
-8 138 273
-7 725 868
-8 124 723
-8 114 723
5,0
Tilikauden tulos
-4 057 721
-3 862 222
-3 623 380
-2 875 897
-25,5
Teknisen toimialahallinnon toimintatiedot
Toiminta
Tekninen lautakunta
Kokoukset
Käsitellyt asiat
Kulut €
€/asia
€/kokous
Toimialahallinto
Kulut €
Vakinaista henkilöstöä
Tuotot €
Infotietona varhe- ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut
Kulut €
V-S aluepelastuslaitos
Kulut €
€/asukas
Tuotot €
Väestönsuojelu
Kulut €
€/asukas
Tuotot €
Teknisen toimen hallinto yhteensä
Tuotot €
Kulut €
Netto €
TP 2015
TA2016 +MRM
HKE 2017
TA 2017
7
72
28 571
397
4 082
8
88
23 402
266
2 925
8
88
27 250
310
3 406
4
44
17 393
395
4 348
260 903
1,5
3 816
228 902
0,5
651
216 512
0,5
3 382
198 617
0,5
3 382
236 403
243 672
227 110
227 110
3 913 394
72,47
4 039 786
74,95
3 903 861
72,43
3 971 091
73,68
1 919
0,04
1 109
0,02
1 919
0,04
1 629
0,03
3 816
4 204 787
-4 200 971
651
4 293 199
-4 292 548
3 382
4 149 542
-4 146 160
3 382
4 188 730
-4 185 348
119
Tilapalvelujen toimintatiedot
Toiminta
Osaston hallinto
Vakinaista henkilöstöä
Kulut €
Tuotot €
Infotietona varhe-ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut
Kulut €
Talonsuunnittelu
Asukasluku, 31.12.
Kulut €
€ /asukas
Vakinaista henkilöstöä
Tuotot €
Isännöinti
Isännöinti ja kiinteistöjen valvonta
Isännöidyt kiinteistöt m²
Kulut €
Etävalvotut kiinteistöt (LVI) kpl
Vakinaista henkilöstöä
Tuotot €
Talonmiespalvelut
Palvelua saavat kiinteistöt m²
Kulut €
Vakinaista henkilöstöä
Tuotot €
Torialueet
m²
Kulut €
€/m²
Vakinaista henkilöstöä
Tuotot
Käytössä olevien kiinteistöjen käyttömenot,
m²
Kulut €
€/m²/kk
Tuotot €
Tyhjät ja vajaakäytössä olevat kiinteistöt,
m² (sis. poistot)
Kulut €
€/m²/kk
Tuotot €
Kiinteistöjen vuosikorjaukset
Kulut €
Vakinaista henkilöstöä
Tuotot €
Tilapalvelut yhteensä
Tuotot €
Kulut €
Netto €
Poistot €
Netto €
Pinta-ala yhteensä, m2
Kaikki kiinteistöt, €/m²/kk (ilman poistoja)
Kaikki kiinteistöt, poistot, €/m2/kk
Kaikki kiinteistöt, menot yht. €/m²/kk
TP 2015
TA2016 +MRM
HKE 2017
TA 2017
1
32 113
3 790
1
76 430
1
85 041
3 790
1
83 941
3 790
82 606
95 543
82 603
69 474
54 000
276 273
5,12
5
53 900
311 277
5,78
5
54 000
391 744
7,25
5
54 000
325 290
6,02
5
270 547
656 672
67
6
7 396
281 414
631 257
67
6
61
268 007
759 963
70
8
5 086
268 007
737 070
70
8
5 086
270 547
1 563 668
31
41 655
281 414
1 364 649
35
0
268 007
1 392 340
30
1 020
268 007
1 366 238
30
1 020
9 477
100 959
10,65
1
113 178
9 477
79 327
8,37
1
112 597
9 477
101 556
10,72
1
109 728
9 477
100 331
10,59
1
109 728
255 390
255 390
255 129
252 443
6 536 622
2,13
18 067 746
6 750 349
2,20
18 179 616
6 408 275
2,09
18 009 955
6 300 441
2,08
18 168 794
11 357
10 538
9 078
17 891
Tilaneliöihin sisältynyt vain tyhjänä olevat koko kiinteistöt, 2017 TA alkaen myös yksittäiset tilat, kuten eurotiedoissakin
896 962
887 673
890 088
997 810
6,58
7,02
8,17
4,65
877 362
797 823
889 423
1 038 530
1 071 819
8
26 301
19
11
8
8
137 428
135 088
002 340
034 529
-32 189
266 747
3,48
2,51
5,99
1 162 440
8
0
19
11
7
7
090 097
263 402
826 695
440 001
386 694
265 928
3,53
2,33
5,86
1 189 926
7
4 255
19 023 257
11 218 933
7 804 324
8 020 980
-216 656
264 207
3,54
2,53
6,07
1 183 392
7
4 255
19
11
8
8
331 203
094 513
236 690
020 980
215 710
264 207
3,5
2,53
6,03
120
Ravitsemus- ja puhtaanapitopalvelujen toimintatiedot
Toiminta
Osaston hallinto
Ravitsemis- ja puhtaanapitopalvelut
Kulut €
Vakinaista henkilöstöä
Tuotot €
Puhtaanapitopalvelut
Kulut €
Vakinaista henkilöstöä
Tuotot €
Infotietona varhe-ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut
Kulut €
Ravitsemispalvelut
Monitoimikeittiö Kimara ja muut kokopäivähoitolaitosten keittiöt palvelukeittiöineen
ja Halikon koulukeskus
Suoritteet*
Kulut €
€/suorite
Vakinaista henkilöstöä
Tuotot €
Salon keskuskeittiö palvelukeittiöineen
Suoritteet*
Kulut €
€/suorite
Vakinaista henkilöstöä
Tuotot €
Valmistavat koulujen ja päiväkotien keittiöt
palvelukeittiöineen
Suoritteet*
Kulut €
€/suorite
Vakinaista henkilöstöä
Tuotot €
Ravitsemispalvelut yhteensä
Tuotot €
Kulut €
Netto €
Puhtaanapitopalvelut
Koulujen puhtaanapito, siivousala m2
Kulut €
€/m2/kk
Vakinaista henkilöstöä
Tuotot €
Päiväkotien puhtaanapito, siivousala m2
Kulut €
€/m2/kk
Vakinaista henkilöstöä
Tuotot €
Liikuntatoimen puhtaanapito, siivousala m2
Kulut €
€/m2/kk
Vakinaista henkilöstöä
Tuotot €
Nuorisotoimen puhtaanapito, siivousala m2
Kulut €
€/m2/kk
Vakinaista henkilöstöä
Tuotot €
Kirjastojen puhtaanapito, siivousala m2
Kulut €
€/m2/kk
Vakinaista henkilöstöä
Tuotot €
TP 2015
390 477
3
70 567
TA2016 +MRM
HKE 2017
TA 2017
309 019
3
47 429
330 132
3
70 567
315 132
3
70 567
118 464
120 166
132 752
107 266
1 000 000
3 781 073
3,78
46
3 645 697
950 000
3 736 765
3,93
47
3 607 583
910 000
3 421 874
3,76
46
3 641 474
910 000
3 337 133
3,67
46
3 641 474
1 460 000
4 407 259
3,02
54
4 923 074
1 495 000
4 210 992
2,82
55
4 883 284
1 460 000
4 234 076
2,9
54
4 887 202
1 460 000
4 165 923
2,85
54
4 887 202
700 000
2 239 807
3,2
28
2 277 287
700 000
2 280 841
3,26
28
2 194 572
700 000
2 278 227
3,25
27
2 177 734
700 000
2 230 329
3,19
27
2 177 734
10 916 625
10 818 616
98 009
10 732 868
10 537 617
195 251
10 776 977
10 264 309
512 668
10 776 977
10 048 517
728 460
101 861
1 907 190
1,56
69
2 300 264
24 786
1 023 843
3,44
42
1 341 089
24 037
470 289
1,63
12
536 608
3 781
29 509
0,65
1
39 525
8 645
99 961
0,96
3
135 831
93 400
1 922 173
1,72
70
2 155 175
21 000
949 030
3,77
42
1 246 466
23 500
478 320
1,7
12
522 747
4 700
21 123
0,37
1
39 224
7 700
136 194
1,47
3
142 267
93 400
1 905 872
1,7
68
2 263 886
22 000
1 000 517
3,79
41
1 304 237
23 500
493 965
1,75
12
533 048
4 700
20 699
0,37
1
39 525
7 700
127 172
1,38
3
135 831
93 400
1 846 313
1,65
68
2 263 886
22 000
977 064
3,7
41
1 304 237
23 500
480 773
1,7
12
533 048
4 700
20 281
0,36
1
39 525
7 700
124 393
1,35
3
135 831
242 913
121
Toiminta
TP 2015
TA2016 +MRM
HKE 2017
TA 2017
Virastojen ja toimistojen puht.pito, siivous21 500
21 500
21 500
10 339
ala m2
Kulut €
151 026
197 295
203 484
199 368
€/m2/kk
1,22
0,76
0,79
0,77
Vakinaista henkilöstöä
4
4
4
4
Tuotot €
164 314
310 481
327 921
327 921
Muut kohteet puht.pito, siivousala m2
11 354
Kulut €
58 250
€/m2/kk
0,43
Vakinaista henkilöstöä
Tuotot €
169 791
Liikelaitosten puhtaanapito, siivousala m2
474
545
545
545
Kulut €
17 106
23 146
15 558
15 226
€/m2/kk
3,01
3,54
2,38
2,33
Vakinaista henkilöstöä
1
1
1
1
Tuotot €
9 210
24 172
9 211
9 211
Yhteiset palvelut
Kulut €
588 766
580 164
515 981
491 317
Vakinaista henkilöstöä
12
12
12
12
Tuotot €
73 394
1 160
100
100
Puhtaanapitopalvelut yhteensä
Tuotot €
4 770 026
4 441 692
4 613 759
4 613 759
Kulut €
4 588 853
4 307 445
4 283 248
4 154 735
Netto €
181 173
134 247
330 511
459 024
Ravitsemis- ja puhtaanapitopalvelut yhteensä
Tuotot €
15 686 651
15 174 560
15 390 736
15 390 736
Kulut €
15 407 469
14 845 062
14 547 557
14 203 252
Netto €
279 182
329 498
843 179
1 187 484
Poistot ja arvon alentumiset
Ravitsemuspalvelut
103 743
143 727
103 743
103 743
Puhtaanapitopalvelut
9 395
0
0
Yhteensä
103 743
153 122
103 743
103 743
Netto €
175 439
176 376
739 436
1 083 741
*Suoritteen mittana on yksi ateriasuorite, joka sisältää osuudet valmistuksesta, jakelusta, tarjoilusta ja jälkitöistä. Tavanomainen lounas saa arvon yksi (1) ateriasuorite, aamupala, välipala ja iltapala 0,5. Erikoisruokavalion lounas saa
arvon 1,5, aamupala, välipala ja iltapala 0,75
Maankäyttöpalvelut
Palvelualueen keskeiset tavoitteet ja merkittävimmät riskit 2017
Kaupunkisuunnittelu
Kaupunkisuunnittelun tavoitteena vuonna 2017 on:
Meriniityn ja muiden olemassa olevien yritysalueiden kehittäminen sekä uusien alueiden
avaamismahdollisuuksien tutkiminen, keskustojen vetovoimaisuuden ja viihtyisyyden lisääminen, maaseutualueiden elinvoimaisuuden ylläpitäminen ja kaupungin aseman vahvistaminen osana pohjoista kasvuvyöhykettä.
Vuoden 2017 aikana täydennetään ja päivitetään Salon yleiskaavallista ohjelmaa ja tuotetaan tarpeen mukaan sitä toteuttavia osayleiskaavoja. Ranta-alueilla käynnistetään selvitystyö loma/pysyvän asumisen laajuudesta ja kaavallisesta tonttireservistä. Asemakaavoja
ja asemakaavamuutoksia laaditaan kysyntään vastaten ja tonttitarjontaa monipuolistaen.
Vuoden aikana jatketaan vanhentumassa olevien asemakaavojen uudistamista.
Salon keskustan katutiloja kehitetään kävelyä ja pyöräilyä suosiviksi ja nykyistä viihtyisämmiksi, kun läpikulkuliikenne siirtyy vuoden 2017 alusta uudelle itäiselle ohikulkutielle. Kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelman mukaisia toimenpiteitä toteutetaan maankäyttöä ja
kaavoitusta koskevilta osin.
Maaseutualueiden asumista ja palvelujen sekä elinkeinotoimintojen kehittymistä edistetään
MRL:n mahdollistamien lupamenettelyjen ja tarvittaessa kaavoituksen keinoin.
122
Salon asemaa eteläisen Suomen aluerakenteessa ja erityisesti Turun ja pääkaupunkiseudun
välisellä kasvuvyöhykkeellä pyritään parantamaan erityisesti nopeiden liikenneyhteyksien
avulla ja pendelöintiä helpottaen.
Hulevesien suunnittelu kytketään osaksi jokaista kaavahanketta hulevesiohjelmaa noudattaen ja siinä laajuudessa, kuin kulloinkin on tarkoituksenmukaista.
Kaupunkisuunnittelun riskit kohdistuvat lähivuosina henkilöresurssien riittävyyteen ja erityisesti henkilöstön eläköitymiseen. Tiimityöskentelyä jäntevöitetään ja kaavoitusprosessin
ketteryyttä lisätään. Yhteistyötä tiivistetään muiden hallintokuntien kanssa mm. palveluverkkojen ja liikenteen suunnittelun osalta.
Salon liikennejärjestelmätyö etenee joukkoliikenteen peruspalvelutason määrittelemisellä.
Vuoden aikana tulee kilpailutettavaksi sekä osto- että palveluliikenne ja niihin liittyvä tilauspalvelu. Hankintojen valmistelussa hyödynnetään vuonna 2016 toteutettujen kokeilujen
ja alkuvuodesta 2017 valmistuvan valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen tuloksia.
Hankintojen valmisteluun ja järjestelmän kehittämiseen pyritään saamaan ulkopuolista
hankerahoitusta ja valtionavustusta.
Liikennepalveluyksikön osalta riskit kohdistuvat henkilöresurssien riittävyyteen.
Kiinteistö- ja mittauspalvelut
Hoidetaan kunnan lakisääteisten kiinteistöinsinöörin ja kiinteistörekisterinpitäjän tehtävät.
Tavallisimpina tehtävinä ovat kiinteistönmuodostukset, joilla luodaan edellytykset mm.
tonttien rakennus- ja kiinnityskelpoisuudelle. Tehtäviin kuuluvat myös yksityistie- ja osoiteasiat sekä kaupanvahvistajan tehtävät. Vastataan kaupungin paikkatietojärjestelmästä
tuottamalla kartta- ja rekisteripalveluja, internet karttapalvelua, geodeettisia laskentapalveluja ja sisäistä paikkatietokoulutusta. Hallinnoidaan kaupungin maaomaisuutta valmistelemalla maanhankintaan ja luovutukseen sekä tonttien ja muiden maa alueiden varauksiin
ja vuokrauksiin liittyviä asioita mukaan lukien tonttimarkkinointi. Tehtäviin kuuluvat myös
mm. talous- ja virkistysmetsien hoito ja puun myynti. Tuotetaan mm. karttojen ylläpidon,
rakennusvalvonnan, kunnallistekniikan ja kiinteistönmuodostuksen edellyttämiä maastomittauksia. Palvelut muodostuvat lakisääteisistä tehtävistä, kaupungin maaomaisuuden moninaiskäyttömahdollisuuksista ja muista kaupungin sekä yleisen rakentamisen ja vakuusjärjestelmän toimintaedellytysten vaatimista tehtävistä. Haasteena on tuottaa nämä palvelut
kustannustehokkaasti prosesseja koko ajan kriittisesti tarkastellen ja kehittäen.
Yleisten alueiden ylläpito ja kehittäminen
Tavoitteena on pitää kaupungin kunnossapidonvastuulla olevat kadut ja tiet lain vaatimassa
kunnossa sekä sopeuttaa nykyiset toimintamallit uuden organisaation mukaisiksi.
Suurimpana riskinä on normaalia kovemmat sääolosuhteet. Talousarvio on laadittu normaalien sääolosuhteiden mukaisesti.
Palvelualueen painopisteet sekä keskeiset toimintamenojen ja tulojen perustelut
Kaupunkisuunnittelu
Taloutta tehostetaan kaupunkisuunnittelussa lisäämällä yhteistyötä resurssien käytössä yli
sektorirajojen, tehostamalla tiimityöskentelyä ja tekemällä vain välttämättömät hankinnat.
Toimintamenoista pääosa on henkilöstömenoja, joiden määrä säilynee vuoden aikana nykytasolla. Henkilöstömenoja vähentää resurssien yhteiskäyttö muiden palvelualueen yksiköiden kanssa mm. paikkatietopalvelujen osalta. Ulkopuolisiin palveluihin tarvittava rahoitus
riippuu pitkälti eri kaavahankkeiden valmistelun edellyttämistä erityisselvityksistä. Niiden
tarkka määrä selviää vasta kaavaprosessien aikana. Konsulttimäärärahoja tarvitaan erityisesti keskustan liikennetarkastelussa sekä asemanseudun kaavallisten ratkaisujen kehittämisessä sekä ulkoisten liikenneyhteyksien parantamisessa. Muut kuluerät ovat varsin pieniä
ja pysyvät aiemmalla tasolla.
123
Osallistutaan taajamia koskevan vaihemaakuntakaavan laadintaan ja viimeistelyyn pitämällä huolta siitä, että Salon erityistarpeet ja sen panos koko maakunnan kehitykseen otetaan huomioon.
Valmistaudutaan Meriniityn, Salorankatuun rajoittuvien kortteleiden, asemanseudun, Halikonrinteen, Riikin ja Metsäjaanun työpaikka-alueiden kehittämiseen elinkeinotoimintojen
pitkän aikavälin tarpeiden mukaisesti.
Yleiskaavoituksen painopisteinä tulevat olemaan yleiskaavallisen ohjelmatyön jatkaminen,
Teijo-Mathildedalin alueen osayleiskaavan käynnistäminen ja Hajalan osayleiskaavan loppuunsaattaminen.
Rantaosayleiskaavojen uudistamistarve selvitetään.
Asemakaavoituksessa keskitytään asuntopainotteisten asemakaavojen laadintaan mm. Tavolassa ja Muurlassa. Näiden lisäksi jatketaan vanhentumassa olevien asemakaavojen uudistamista.
Hanketoiminta painottuu vuoden aikana Interreg Baltic Region –yhteistyöhön ruotsalaisten
ja virolaisten kaupunkien kanssa aiheena pohjoisen kasvuvyöhykkeen nopeiden liikenneyhteyksien kehittäminen. Yhteistyötä jatketaan valtakunnallisen MAL-verkoston puitteissa.
Liikennepalveluyksikön työn painopiste on liikennejärjestelmän kehittämistyössä, kilpailutusten järjestämisessä sekä yksikön vastuulla olevien palvelujen ylläpitämisessä. Vuoden
aikana keskitytään kaikkien kuntalaisten käytössä olevan joukkoliikenteen palvelutarjonnan
parantamiseen.
Kiinteistö- ja mittauspalvelut
Resurssit pyritään priorisoimaan siten, ettei palvelutaso laske merkittävästi kokonaisuuden
kannalta kriittisimmissä toiminnoissa. Maanvuokra-, palvelujen myynti- ja puunmyyntitulojen hankkimiseen kiinnitetään koko ajan huomiota. Henkilökunnan määrän vähentymisen
myötä osaston suurimman kuluerän muodostamat henkilöstömenot on saatu pienenemään,
kuten muutkin toimintakulut. Muut kulut koostuvat mm. tila- ja leasingvuokrista sekä ohjelmistojen käyttöoikeusmaksuista sekä yksityistieavustuksista. Palvelujen ostot käsittävät
lähinnä tulojen hankkimisesta koituvia menoja. Tuloista maanvuokratuotot muodostavat
merkittävimmän osan, mutta myös puunmyyntituloja on saatu väliaikaisesti kasvatettua
merkittävissä määrin. Maanhankintaan on budjetoitu määrärahaa, vaikka suunnittelukaudella ei ole tarkoitus käyttää sitä uusien tonttialueiden raakamaan hankintaan ja on todennäköistä, ettei varattua määrärahaa ole tarvetta käyttää muutenkaan merkittävissä määrin. Voi kuitenkin tulla tilanteita, että on perusteltua tehdä aiempia maanomistuksia täydentäviä maakauppoja nopealla aikataululla, jotka mahdollistavat kaupungin kehityksen
edellyttämän johdonmukaisen maankäytön suunnittelun ja toteutuksen. Maanhankintaan
varattua määrärahaa tarvitaan myös, kun kaupunki on mm. velvollinen maksamaan maanlunastuskorvauksia tai hankkimaan omistukseensa asemakaavan mukaisia yleisiä alueita.
Vuoden 2017 toimintakuluiksi on hallintokunnan esityksenä budjetoitu noin 1,6 milj. euroa
ja toimintatuotoiksi noin 4,0 milj. euroa. Palvelualueen toimintakate on noin 2,4 milj. euroa
positiivinen.
Yleisten alueiden ylläpito ja kehittäminen
Palvelualue vastaa koko kaupungin katuinfran ja puistoalueiden kunnossapidosta, saneerauksista, uusien katujen ja alueiden suunnittelusta ja rakentamisesta.
Puolet kaupungin katuvaloista on saneerattu vuonna 2016 energiatehokkaisiin led-valaisimiin. Tältä osin säästöä on saatu 240 000 euroa eli 40 %. Tulevalla kaudella luodaan loppujen valaisimien ja katuvalo-ohjauksen saneerausohjelma. Tavoitteena on vähintään puolittaa sähkölasku.
124
Kaupunkisuunnittelulautakunnan tuloslaskelma
53 Kaupunkisuunn.ltk
Toimintatuotot
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Muut toimintatuotot
Toimintakulut
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Avustukset
Muut toimintakulut
TP2015
7 914 664
3 874 075
82 718
330 411
3 627 460
-11 616
-3 867
-2 809
-1 058
-6 170
-1 012
-337
-227
TA2016
9 188 160
4 638 056
125 186
438 301
3 986 616
233
921
694
227
235
851
415
810
-12 794
-3 796
-2 730
-1 066
-7 497
-981
-300
-219
852
569
366
203
350
566
000
367
HKE
8 237 953
4 226 560
82 743
300 000
3 628 650
-12 133
-3 744
-2 695
-1 048
-7 061
-772
-343
-211
480
418
876
541
857
166
869
171
TA 2017
8 237 953
4 226 560
82 743
300 000
3 628 650
-11 988
-3 599
-2 629
-970
-7 061
-772
-343
-211
TA%
-10,3
-8,9
-33,9
-31,6
-9,0
358
295
172
124
857
166
869
171
-6,3
-5,2
-3,7
-9,0
-5,8
-21,3
14,6
-3,7
Toimintakate
-3 701 569
-3 606 693
-3 895 527
-3 750 405
4,0
Poistot ja arvon alentumiset
-3 738 378
-3 652 400
-3 738 378
-3 738 378
2,4
Tilikauden tulos
-7 439 947
-7 259 093
-7 633 906
-7 488 783
3,2
Maankäyttöpalvelujen hallinnon toimintatiedot
Toiminta
Kaupunkisuunnittelulautakunta
Kokoukset ja seminaarit
Käsitellyt asiat
Kulut €
€/asiat
€/kokous
Hallinto
Vakituinen henkilöstö
Kulut €
Tuotot €
Maankäyttöpalvelujen hallinto yhteensä
Tuotot €
Kulut €
Netto €
TP 2015
TA2016 +MRM
HKE 2017
TA 2017
11
234
38 140
163
3 467
11
209
28 544
136,57
2 595
11
212
35 256
166,3
3 205
11
212
35 256
166,3
3 205
0,5
61 572
0,5
52 926
0,5
63 195
0,5
62 394
0
99 712
-99 712
0
81 470
-81 470
0
98 451
-98 451
0
97 650
-97 650
Kiinteistö ja mittauspalvelujen toimintatiedot
Toiminta
Osaston hallinto
Kulut €
Vakinaista henkilöstöä
Infotietona varhe- ja eläkemenoperust.
eläkevak.maksukulut
Kulut €
Myönnetyt toimintatuet
Yksityistiekulut €
josta avustuksia
Avustettavia teitä km
€/km
Tielautakunnan toimituksia/v
Tuotot
Tonttipalvelut
Maa- ja vesialueet
Kulut €
Kaupungin pinta-ala (km2)
€/ km2
Tonttien varaus (kpl/v)
Luovutusilmoitukset (kpl/v)
Vakinaista henkilöstöä
Tonttivuokratuotot €
TP 2015
TA2016 +MRM
HKE 2017
TA 2017
42 750
0,5
96 844
97 859
96 845
81 390
330 742
318 546
960
345
5
2 755
311 083
317 627
950
327
6
150
337 228
325 000
950
355
5
500
337 228
325 000
950
355
5
500
357 484
2 100
170
30
850
4,3
3 587 478
396 410
2 100
189
25
808
4,5
3 826 776
352 807
2 100
168
25
800
3,5
3 589 731
346 070
2 100
165
25
800
3,5
3 589 731
125
Toiminta
Talousmetsät
Metsää (ha)
Kulut €
Vakinaista henkilöstöä
Kuluista 55 % kohdistuu talousmetsiin
ja 45 % muihin ammattitaitoa vaativiin tehtäviin
Kulut €/ha
Tuotot €/ha
Tuotot €
Kiinteistönmuodostuspalvelu
Kulut €
Toimitusmääräykset kpl
Kaupanvahvistuksia kpl
Osoitteenmuutospäätöksiä kpl
Palvelutapahtumien määrä /vuosi
€/toimenpide
Vakinaista henkilöstöä
Tuotot €
Mittauspalvelut
Kulut €
Mittaustapahtumien lukumäärä kpl/v
€/kaupungin km2
Vakinaista henkilöstöä
Tuotot €
Paikkatietopalvelut
Kulut €
Koulutus- ja opastustapahtumien määrä kpl
Ylläpidettävää opaskarttaa km²
€/kaupungin km2
Vakinaista henkilöstöä
Tuotot €
Kiinteistö- ja mittauspalvelut yhteensä
Tuotot €
Kulut €
Netto €
TP 2015
TA2016 +MRM
HKE 2017
TA 2017
2 380
168 923
2,2
2 380
189 601
2,5
2 380
160 923
2,5
2 380
157 557
2,5
39,04
114
270 856
43,82
152
362 501
37,19
137
325 000
36,41
137
325 000
187 008
50
25
40
3 000
60,03
4
38 637
226 767
13
42
26
3 000
73,6
4
32 844
189 614
20
20
30
3 000
61,76
4
39 698
185 428
20
20
30
3 000
60,4
4
39 698
394 413
700
188
6
24 057
402 458
750
192
6
18 300
399 131
750
190
6
24 060
379 136
750
181
6
24 060
178 258
600
2 100
84,88
2
8 340
162 719
1 200
2 100
77,49
2
3 789
176 696
700
2 100
84,14
2
9 022
173 887
700
2 100
82,8
2
9 022
3 932 123
1 659 578
2 272 545
4 244 360
1 689 038
2 555 322
3 988 011
1 616 399
2 371 612
3 988 011
1 579 306
2 408 705
Yleisten alueiden ylläpidon ja kehittämisen palvelujen toimintatiedot
Toiminta
Infotietona varhe- ja eläkemenoperust.
eläkevak.maksukulut
Kulut €
Kunnallistekniikan suunnittelu
Kulut €
Vakinaista henkilöstöä
€/asukas
Tuotot €
Kunnallistekniikan rakentaminen
kp (5212)
Kulut €
Vakinaista henkilöstöä
Kunnallisteknisen rakentamisen investoinnit, €
Kulut €/ investointi €
Liikenneväylien kunnossapito
Kunnossapidetyt tiet, m2
Kulut €
Vakinaista henkilöstöä
€/kunnossapito m2 (brutto)
Tuotot €
Ajoneuvojen siirtäminen ja hävittäminen
Siirretyt ajoneuvot
Kulut €
€/ajoneuvo
Tuotot €
TP 2015
TA2016 +MRM
HKE 2017
TA 2017
295 425
311 418
295 423
248 204
311 513
5
5,77
33 169
324 028
5
5,92
55 821
413 132
5
7,55
33 169
401 105
5
7,33
33 169
226 142
293 380
0
2 245 506
0,13
37
0
5 284 000
0
37
0
4 424 000
0
2 091 600
1 881 364
11
0,9
84 946
2 061 500
1 906 593
12
0,92
58 330
2 062 000
1 992 742
12
0,97
84 589
2 062 000
1 945 558
12
0,94
84 589
120
3 728
31
930
33
6 030
183
450
60
3 727
62
930
60
3 727
62
930
126
Toiminta
Katuvalaistuksen ylläpito
Valaisinyksiköt
Kulut €
€/valaisinyksikkö
Tuotot €
Vanhojen kaatopaikkojen ja maankaatopaikkojen
hoito ja tarkkailuohjelman toteutus
Vanhat kaatopaikat ja maankaatopaikat
Kulut €
€/kaatopaikka
Tuotot €
Venepaikat
kpl
Kulut €
€/venepaikka
Tuotot €
Puistot
Ylläpito, ha
Kulut €
€/ ha
Puistometsät ha
Puistot ha
Maisemapellot ha
Leikkipaikat kpl
Vakinaista henkilöstöä
Tuotot €
Matonpesupaikat
Matonpesupaikat, kpl
Kulut €
€/matonpesupaikka
Tuotot €
Muut yleiset alueet
Ha
Kulut €
€/ha
Tuotot €
Yleisten alueiden ylläpito ja kehittäminen
yhteensä
Tuotot €
Kulut €
Netto €
TP 2015
TA2016 +MRM
HKE 2017
TA 2017
11 500
784 581
68,22
6 512
11 500
848 985
73,82
0
11 500
548 236
47,67
6 512
11 500
548 236
47,67
6 512
5
76 404
15 281
1 228
5
68 405
13 681
3 708
5
76 404
15 281
1 228
5
75 593
15 119
1 228
165
23 258
141
15 036
170
10 433
61,37
15 250
170
23 258
136,81
15 036
170
23 256
136,8
15 036
825
1 386 860
1 681
661
164
2
86
14
51 855
838
1 379 727
1 646
661
160
7
91
14
14 436
838
1 401 430
1 672
661
160
7
91
14
1 420
838
1 372 533
1 638
661
160
7
91
14
1 420
13
28 574
2 198
13
22 860
1 758
13
28 576
2 198
13
28 573
2 198
90
22 537
250
4 341
90
6 906
77
90
10 673
119
0
90
10 673
119
0
198 017
4 744 961
-4 546 944
147 995
4 867 347
-4 719 352
142 884
4 498 215
-4 355 331
142 884
4 409 291
-4 266 407
Kaupunkisuunnittelun toimintatiedot
Toiminta
Osaston hallinto
Kulut €
Vakinaista henkilöstöä
Tuotot €
Infotietona varhe- ja eläkemenoperust.
eläkevak.maksukulut
Kulut €
Projektit
Projektien määrä
Kulut €
Henkilöstöä
Tuotot €
Oma kaupunkisuunnittelu
Kulut €
Vakinaista henkilöstöä
Tuotot €
€/asukas
Ostopalveluna hankittu suunnittelu
Kulut €
Tuotot €
€/asukas
TP 2015
TA2016 +MRM
114 342
1
59 230
1
11 968
18 146
HKE 2017
TA 2017
18
24
698 297
685 355
12,53
634 594
11
53 036
11,77
23 174
12,96
23 174
12,72
46 853
71 817
146 897
146 897
0,87
1,33
2,73
2,73
2
161 831
1
96 305
676 590
10
127
Toiminta
Liikennepalvelut:
Henkilöliikennepalvelut
Tehtyjen matkojen määrä
Kulut €
Joukkoliikenteen tuki €
€/matka netto
Koulukuljetukset
Kuljetettavia oppilaita
Kulut €
Tuotot €
€/oppilas/v
Ateriakuljetukset
Kuljetuttavia aterioita
Kulut €
Tuotot €
€/ateria/v
Vakinaista henkilöstöä
Kaupunkisuunnittelu yhteensä
Tuotot €
Kulut €
Netto €
TP 2015
TA2016 +MRM
HKE 2017
TA 2017
217 006
793 669
242 616
2,54
222 000
1 135 669
468 000
3,01
230 000
1 153 863
303 393
3,7
230 000
1 151 821
303 393
3,69
1 808
3 088 853
3 089 152
1 708
1 800
3 265 010
3 286 400
1 813,89
1 810
3 099 096
2 980 491
1 712,21
1 810
3 097 317
2 980 491
1 711,22
59 735
391 676
393 527
6,56
4
46 000
888 076
892 064
19,31
3
60 000
822 262
800 000
13,7
4
60 000
820 719
800 000
13,68
4
3 784 525
5 111 983
-1 327 458
4 795 805
6 156 997
-1 361 192
4 107 058
5 920 415
-1 813 357
4 107 058
5 902 109
-1 795 051
Kaupunkikehityspalveluiden tuloslaskelma
Kaupunkikehityspalvelut
Toimintatuotot
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Muut toimintatuotot
Toimintakulut
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Avustukset
Muut toimintakulut
Toimintakate
TP2015
42 742 559,0
19 332 583,0
82 718,0
622 115,0
22 705 144,0
-42 363
-16 248
-12 464
-3 784
-14 576
-9 735
-337
-1 465
577,0
838,0
142,0
696,0
877,0
420,0
415,0
027,0
TA2016
43 453 468,0
19 771 142,0
125 186,0
480 566,0
23 076 573,0
-43 196
-15 703
-11 988
-3 714
-16 067
-9 615
-300
-1 509
515,0
366,0
474,0
892,0
953,0
669,0
000,0
526,0
HKE
42 655 328,0
19 577 915,0
82 743,0
357 615,0
22 637 055,0
-42 049
-15 792
-12 018
-3 773
-15 427
-9 039
-343
-1 446
513,0
216,0
930,0
285,0
699,0
242,0
869,0
487,0
TA 2017
42 963 274,0
19 577 915,0
82 743,0
357 615,0
22 945 001,0
-41 474
-15 076
-11 539
-3 536
-15 570
-9 039
-343
-1 445
TA%
-1,1
-1,0
-33,9
-25,6
-0,6
853,0
117,0
994,0
123,0
438,0
242,0
869,0
187,0
-4,0
-4,0
-3,7
-4,8
-3,1
-6,0
14,6
-4,3
378 983,0
256 953,0
605 815,0
1 488 421,0
479,3
Poistot ja arvon alentumiset
-11 876 651,0
-11 378 268,0
-11 863 101,0
-11 853 101,0
4,2
Tilikauden tulos
-11 497 668,0
-11 121 315,0
-11 257 286,0
-10 364 680,0
-6,8
Rakennus- ja ympäristövalvonta
Palvelualueen keskeiset tavoitteet ja merkittävimmät riskit 2017
Rakennusvalvonta
Tavoitteena on, että valtaosa lupa-hakemuksista saapuu sähköisesti ja sähköisen lupapalvelun kautta tulevien lupa-asiakirjojen sähköinen arkistointi otetaan käyttöön. Tähän tavoitteeseen liittyvänä riskinä rajapintojen ongelmat ja niiden aiheuttamat yllättävät kustannukset.
Merkittävin riski palvelualueen toiminnassa on henkilöstöresurssien vähentyminen ja tätä
kautta viranomaispalvelujen hidastuminen.
128
Ympäristönsuojelu
Valvonnan suunnitelmallisuus lisääntyy kun lakisääteinen valvontaohjelma otetaan käyttöön.
Henkilöstöresurssien niukkuudesta johtuva palvelutason aleneminen, toiminnan haavoittuvuus yleisesti sekä ympäristön laadun vaarantuminen ovat nähtävissä oleva riski toiminnalle.
Ympäristöterveydenhuolto
Suunnitelmallisen valvonnan tarve arvioidaan toimintaan liittyvien riskien perusteella. Lähtökohtana riskien arviointiin ovat toiminnan luonne, laajuus ja valvontahistoria. Merkittävimpänä riskinä yksikön henkilöresursseissa tapahtuvat yllättävät muutokset.
Palvelualueen painopisteet sekä keskeiset toimintamenojen ja tulojen perustelut
Rakennusvalvonta
Aloitetaan selvittämään vuoden 2009 jälkeen saapuneiden paperisten lupa-asiakirjojen digitoimista. Sähköinen rakennuslupa-arkisto -sovelluksen hankintaa varten vuodelle 2016 varattu määräraha jäi käyttämättä sovelluksen keskeneräisyyden vuoksi. Sovellus tulee maksettavaksi vuoden 2017 puolella.
Talousarvioon esitetään 50 000 euron määrärahaa palvelujen ostoihin. Tällä rahalla on tarkoitus käynnistää myönnettyjen rakennuslupa-asiakirjojen digitointi. Rakennusvalvonnan
vastuulla on rakennus- ja huoneistorekisterin tietojen oikeellisuus. Kriittisin tieto on rakennusten osoite. Kuntaliitto on lähettänyt kuntiin kirjeen, jonka mukaan Hätäkeskuslaitos tarvitsee toiminnassaan jatkuvasti ajantasaiset kuntien ylläpitämät osoitetiedot. Hätäkeskukset hakevat osoitetietoja kuntien ylläpitämistä rakennus- ja huoneistorekisteristä.
Rakennuslupa-asiakirjojen digitointia edeltää niiden seulominen. Tässä yhteydessä tarkistetaan rakennustiedot, niiden koordinaatit ja tiedossa oleva osoite. Digitointi vähentää tulevaisuudessa kaupungin kuluja, koska tarvittavat rakennuslupatiedot on saatavissa sähköisessä muodossa. Tällä hetkellä tietoja haetaan eri kuntakeskuksissa sijaitsevista arkistoista. Rakennuslupien seulonnassa saatavat tiedot vaikuttavat myös kiinteistöverotuksen
pohjatietoihin ja tätä kautta myös veron tuottoon.
Ympäristönsuojelu
Valvontasuunnitelma otetaan käyttöön vuonna 2017. Valvonnan suunnitelmallisuuden tarkoituksena on lisätä toiminnan läpinäkyvyyttä ja kunnan ympäristövalvonnan merkitystä.
Ylijäämämaiden sijoittamisen suunnitelmallisuuden edistäminen on edelleen tärkeimpiä tavoitteita toimintakaudella. Kaupungin luonnon- ja vesiensuojeluun kohdistuvista avustuksista päättäminen ja niiden hallinnointi siirtyy ympäristönsuojelulle. Tehtävien priorisoinnin
tarve on entistä voimakkaampi.
Talousarvioon asiantuntijapalveluihin sisällytetään 17.000 euroa kattamaan vesiensuojeluyhteistyö Valonian kanssa. Perusteluna on rakennus- ja ympäristölautakunnan päätös
8.6.2016 § 77. Lisäksi sisällytetään 5.000 euroa kattamaan vesien- ja luonnonsuojeluun
kohdistetut avustukset. Perusteluna on kaupunginhallituksen päätös 30.5.2016 § 199. Samansuuruinen määräraha poistuu kaupunginhallituksen avustusmäärärahoista, joten kyseessä on siirto, joka ei kasvata kaupungin kokonaisbudjettia.
Ympäristöterveydenhuolto
Suunnitelmallisessa elintarvikevalvonnassa huomioidaan alkutuotanto aiempaa laajemmin.
Uuden 15.8.2016 voimaan tulleen tupakkalain tuomien muutosten toimeenpaneminen valvonnassa. Eläinsuojelulain uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2016 aikana. Uudistetun eläinsuojelulain tuomien muutosten huomioiminen eläinsuojeluvalvonnassa. Ympäristöterveydenhuollon varautumista erityistilanteisiin kehitetään yhteistyössä muiden viranomaisten ja vesilaitoksen kanssa. Ympäristöterveydenhuoltoon ei ole vuodelle 2017 suunnitteilla muutoksia, joilla olisi erityistä vaikutusta toimintamenoihin tai tuloihin.
129
Rakennus- ja ympäristölautakunnan tuloslaskelma
70 Rakennus- ja ympäristöltk
Toimintatuotot
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Muut toimintatuotot
TP2015
661 339
172 806
472 454
15 533
546
Toimintakulut
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Avustukset
Muut toimintakulut
-2 188
-1 852
-1 401
-450
-219
-21
-3
-91
Toimintakate
-1 527 090
TA2016
597 326
163 497
433 148
400
281
429
230
717
513
126
993
876
204
-2 130
-1 749
-1 344
-405
-233
-19
-5
-122
103
814
367
448
368
142
200
579
-1 532 777
HKE
637 822
165 049
472 773
0
0
-2 161
-1 758
-1 339
-418
-283
-17
-10
-92
TA 2017
637 822
165 049
472 773
0
0
837
110
172
938
099
686
000
942
-2 106
-1 702
-1 306
-396
-283
-17
-10
-92
-1 524 015
TA%
6,8
0,9
9,1
-100,0
-100,0
056
329
321
008
099
686
000
942
-1,1
-2,7
-2,8
-2,3
21,3
-7,6
92,3
-24,2
-1 468 234
-4,2
Rakennus- ja ympäristövalvonnan toimintatiedot
Toiminta
Rakennus- ja ympäristölautakunta
Kokoukset
Käsitellyt asiat
Kulut €
€/asia
€/kokous
Osaston hallinto
Kulut €
Vakinaista henkilöstöä
Tuotot €
Infotietona varhe- ja eläkemenoperust.
eläkevak.maksukulut
Kulut €
Lakipalvelut; tekninen sektori
Kulut €
Vakinaista henkilöstöä
Tuotot €
Rakennusvalvonta
Rakentamiseen liittyvät luvat, kpl
Kulut €
€/käsitelty lupa
Vakinaista henkilöstöä
Tuotot €
Ympäristönsuojelu
Tarkastukset, luvat, lausunnot ja ilmoitukset
Kulut €
€/suorite
Vakinaista henkilöstöä
€/asukas
Tuotot €
Ympäristöterveydenhuolto
Terveysvalvonnan tarkastukset ja luvat
Kulut €
€/tarkastus ja lupa
Vakinaista henkilöstöä
Tuotot €
Eläinlääkinnän tarkastukset ja käynnit
Kulut €
€/tarkastus ja käynti
Vakinaista henkilöstöä
Tuotot €
TP 2015
TA2016 +MRM
HKE 2017
TA 2017
11
169
34 640
205
3 149
11
185
28 110
152
2 555
11
180
32 828
182
2 984
11
180
32 828
182
2 984
116 180
1
47 754
0,5
47 711
0,5
0
46 663
0,5
0
93 985
92 410
93 986
79 022
84 546
1
48 473
0,5
48 131
0,5
47 082
0,5
697
634 052
910
9
359 008
784
703 348
897
10
323 784
750
675 891
901
9
346 390
750
654 635
873
9
346 390
522
606
610
610
478 755
917
7
8,87
129 216
475 636
785
7
8,7
110 400
513 900
842
7
9,39
126 383
503 500
825
7
9,2
126 383
635
387 278
610
6
70 876
3 927
431 490
110
5
102 239
550
395 243
719
7
69 842
3 000
412 498
137,5
4
93 300
650
419 370
645
6,5
70 877
4 000
403 542
100,89
4,5
94 172
650
411 349
633
6,5
70 877
4 000
389 535
97,38
4,5
94 172
130
Toiminta
Löytöeläimet
Kulut €
€/löytöeläin
Lupa- ja valvontaosasto yhteensä
Tuotot €
Kulut €
Netto €
TP 2015
124
21 488
173
TA2016 +MRM
180
19 040
106
HKE 2017
150
20 464
136
661 339
2 188 429
-1 527 090
597 326
2 130 102
-1 532 776
637 822
2 161 837
-1 524 015
TA 2017
150
20 464
136
637 822
2 106 056
-1 468 234
Liikelaitos Salon Vesi
Liikelaitos Salon veden toimintastrategia 2017 - 2020:
Liikelaitos Salon Vesi toimittaa asiakkailleen hyvälaatuista puhdasta vettä ja huolehtii jäteja sadevesien viemäröinnistä sekä jätevesien puhdistamisesta toiminta-alueellaan siten,
että vesistöt ja muu ympäristö säilyvät mahdollisimman puhtaina. Liikelaitos hoitaa taloutensa kaupunginvaltuuston antamien talousarviotavoitteiden mukaisesti.
Palvelualueen keskeiset tavoitteet ja merkittävimmät riskit 2017
Kilpailukykyiset taksat muihin vesihuoltolaitoksiin nähden huomioiden taloudelliset tavoitteet.
•
Liikelaitoksen talouden pitäminen erinomaisessa kunnossa.
•
Varmistetaan kaupungin vesihuoltoa toteuttamalla vesihuollon kehittämissuunnitelman
mukaiset hankkeet aikataulun mukaisesti.
•
Varmistetaan, että viemärilaitoksen toiminta on lakien ja laitosten ympäristölupien
edellyttämällä tasolla. Kiinnitetään erityistä huomiota hulevesien eriyttämiseen jätevesiviemäristä.
•
Yhdistetään mahdollisuuksien mukaan alueen vesihuoltoverkostot.
•
Varmistetaan kuluttajille puhtaan veden korkea laatu saneeraamalla vesihuoltoa koko
toiminta-alueella.
•
Verkostotiedot siirretään sähköiseen muotoon mahdollisimman nopeasti. Vesihuoltoverkostojen paikkatiedot tallennetaan kaikkien käytössä olevaan tietokantaan.
•
Liikelaitos Salon Veden on valmisteltava päätös vesihuollon toiminta-alueen määrittämisestä.
Palvelualueen painopisteet sekä keskeiset toimintamenojen ja tulojen perustelut
Vesihuollon kehittämissuunnitelma valmistui ajanjaksolle 2011–2030. Suunnitelma ohjaa
kaupunkialueen vesihuollon kehitystä sekä liikelaitoksen toiminta-alueella että haja-asutusalueella. Puhtaan veden osalta tärkeä tehtävä on huolehtia jatkuvasti siitä, että koko toiminta-alueella tarjotaan asiakkaille laadukasta ja vaatimukset täyttävää puhdasta vettä.
Edellisestä seuraa, että vesijohtoverkostoa ja vesihuollon valvontajärjestelmää päivitetään
jatkuvasti Salon veden toiminta-alueella. Viemärilaitoksen osalta saneerataan viemäriverkostoa erillisviemäröinnin lisäämiseksi ja vuotovesien vähentämiseksi sekä päivitetään viemärilaitostekniikkaa.
Toimintamenot, vesihuolto: Vesilaitoksen osalta merkittävimmät toimintamenot ovat henkilöstökulut ja verkoston sekä tekniikan yllä- ja kunnossapitokulut. Verkoston kunto on suurin menoihin vaikuttava tekijä, josta voi seurata arvaamattomiakin kustannuksia. Verkostoa
ei ehditä kunnostamaan niin nopeasti kuin se vaatisi.
Toimintatulot, vesihuolto: Vesihuollon taksaan kuuluvat käyttömaksu, perusmaksu ja liittymismaksu. Käyttömaksun suuruus on puhtaan veden osalta 1,32 €/m3 (alv 0 %) ja jätevesimaksu 2,30 €/m3 (alv 0 %). Liittymismaksu määräytyy kiinteistön kerrosalan mukaan.
Tilaustyöt laskutetaan aiheutuneitten todellisten kustannusten mukaan tilaajalta.
131
Liikelaitos Salon Veden tuloslaskelma
80 Vesihuoltolaitoksen johtokunta
Toimintatuotot
Myyntituotot
Tuet ja avustukset
Muut toimintatuotot
Toimintakulut
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Avustukset
Muut toimintakulut
Toimintakate
Rahoitustuotot ja -kulut
Muut rahoitustuotot
Muut rahoituskulut
Vuosikate
Poistot ja arvon alentumiset
Tilikauden tulos
Varausten ja rahastojen muutos
Poistoeron muutos
Tilikauden voitto/tappio
TP2015
8 651 750
8 615 887
21 909
13 953
-3 541
-1 303
-1 000
-302
-1 060
-1 024
873
920
941
979
201
932
-96
-152 724
TA2016
8 674 265
8 660 055
1 000
13 210
-3 489
-1 299
-938
-360
-1 028
-1 007
281
638
647
991
427
677
0
-153 539
HKE
8 742 620
8 729 762
0
12 858
-3 432
-1 293
-951
-341
-1 005
-989
762
123
471
652
818
657
0
-144 164
TA 2017
8 742 620
8 729 762
0
12 858
-3 394
-1 255
-931
-324
-1 005
-989
TA%
0,8
0,8
-100,0
-2,7
974
335
327
008
818
657
0
-144 164
-2,7
-3,4
-0,8
-10,2
-2,2
-1,8
0,0
-6,1
5 109 877
5 184 984
5 309 858
5 347 646
3,1
-1 562 464
341
-1 562 805
-1 562 805
0
-1 562 805
-1 562 464
341
-1 562 805
-1 562 464
341
-1 562 805
0,0
0,0
0,0
3 547 414
3 622 179
3 747 394
3 785 182
4,5
-2 476 305
-2 400 936
-2 457 288
-2 457 288
2,3
1 071 108
1 221 243
1 290 106
1 327 894
8,7
72 852
72 852
-72 800
-72 800
72 852
72 852
72 852
72 852
-200,1
-200,1
1 143 961
1 148 443
1 362 958
1 400 746
22,0
Vesihuollon toimintatiedot
Toiminta
Vesilaitoksen johtokunta
Kokoukset
Käsitellyt asiat
Kulut €
€/asia
€/kokous
Osaston hallinto
Vakinaista henkilöstöä
Infotietona varhe-ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut
Kulut yhteensä €
Vedenjakelu
Veden myynti, m3
Kulut sis. johtokunta ja hallinto €
€/m3
Vesijohtoa, km
Vuotovesi, %
Vakinaista henkilöstöä
Kulutusmaksu, €
Perusmaksu, €
Liittymismaksu, €
Muut toimintatuotot €
Tuotot yhteensä €
Jäteveden puhdistus ja viemäröinti
Jäteveden käsittely, laskutettavat m3
Jäteveden käsittely (sis. sadevedet ), m3
TP 2015
TA2016 +MRM
HKE 2017
TA 2017
7
58
5 965
103
852
10
102
8 451
83
845
8
70
7 210
83
845
8
70
7 210
83
845
5
6
4
4
111 139
143 799
111 139
98 380
2 554 103
1 516 434
0,59
1 446
17
8
3 271 781
578 091
65 645
77 074
3 992 591
2 550 000
1 468 529
0,58
1 450
18
8
3 199 498
523 874
55 000
80 894
3 859 266
2 564 800
1 484 893
0,58
1 451
17
8
3 379 933
578 418
69 820
60 292
4 088 463
2 564 800
1 464 785
0,57
1 451
17
8
3 379 933
578 418
69 820
60 292
4 088 463
2 101 792
4 634 167
2 068 000
4 178 000
2 111 790
4 634 200
2 111 790
4 634 200
132
Toiminta
Kulut € sis. johtokunta ja hallinto €
€/m3
Viemäriä, km
Sadevesiviemäriä, km
Puhdistamot, kpl
Pumppaamot, kpl
Vuotovesi, %
Jätevesitaksa, €/m3, alv 0 %
Vakinaista henkilöstöä
Kulutusmaksu, €
Liittymismaksu, €
Muut toimintatuotot €
Tuotot yhteensä €
Vesihuolto yhteensä
Tuotot €
Kulut €
Netto €
Poistot, €
Korvaus peruspääomasta, €
ja %
TP 2015
2 025 439
0,96
528
189
6
157
54
2,05-2,30
9
4 538 697
44 275
76 187
4 659 159
TA2016 +MRM
2 020 752
0,98
525
190
6
157
51
2,3
10
4 717 085
40 000
57 914
4 814 999
HKE 2017
1 947 869
0,92
526
191
4
159
51
2,3
9
4 531 432
59 820
62 905
4 654 157
TA 2017
1 930 189
0,91
526
191
4
159
51
2,3
9
4 531 432
59 820
62 905
4 654 157
8 651 750
3 541 873
5 109 877
2 476 305
1 562 805
6,24 %
8 674 265
3 489 281
5 184 984
2 400 936
1 758 156
4,00 %
8 742 620
3 432 762
5 309 858
2 457 288
8 742 620
3 394 974
5 347 646
2 457 288
4,00 %
4,00 %
Salon kaupungin tuloslaskelma
112 Salo
Toimintatuotot
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Muut toimintatuotot
92
42
17
5
26
TP2015
417 290
440 092
962 204
842 996
171 997
-372
-161
-124
-37
-152
-17
-19
-21
Toimintakate
-279 900 380
-277 987 775
194 485 667
103 234 887
-1 038 261
457 196
1 931 502
-1 849 228
-1 577 732
Vuosikate
Poistot ja arvon alentumiset
Satunnaiset erät
Satunnaiset tuotot
Tilikauden tulos
Varausten ja rahastojen muutos
Poistoeron muutos
Tilikauden voitto/tappio
670
393
221
173
347
369
105
456
-371
-159
-122
-36
-152
-17
-20
-21
TA2016
088 581
182 425
821 602
710 646
373 908
Toimintakulut
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Avustukset
Muut toimintakulut
Verotulot
Valtionosuudet
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Korkokulut
Muut rahoituskulut
317
643
147
496
087
625
800
161
93
43
17
5
26
076
339
504
835
104
716
492
422
356
811
072
739
606
415
712
812
92
44
18
4
25
961
201
338
847
573
HKE
833
394
812
860
767
-383
-169
-130
-39
-156
-17
-18
-21
500
746
151
594
871
401
299
181
436
182
906
275
651
656
411
536
TA 2017
93 001 804
44 201 394
18 338 812
4 532 885
25 928 713
-376
-161
-124
-37
-157
-17
-18
-21
416
866
730
135
009
371
299
869
TA%
-0,1
2,4
2,9
-20,6
-1,7
007
677
992
684
056
657
411
206
1,4
1,6
1,8
0,8
3,2
-1,9
-10,7
2,1
-290 538 603
-283 414 203
2,0
181 200 000
108 000 000
-2 640 000
401 000
1 827 805
-3 300 000
-1 568 805
182 500 000
104 000 000
-1 627 659
441 000
1 756 646
-2 250 000
-1 575 305
186 850 000
105 000 000
-1 627 659
441 000
1 756 646
-2 250 000
-1 575 305
3,1
-2,8
-38,3
10,0
-3,9
-31,8
0,4
16 781 912
8 572 225
-5 666 262
6 808 138
-20,6
-15 319 250
6 049 863
6 049 863
-14 868 549
0
0
-15 268 282
0
0
-15 258 282
0
0
2,6
0,0
0,0
7 512 525
-6 296 324
-20 934 544
-8 450 144
34,2
534 598
534 598
676 015
676 015
534 598
534 598
534 598
534 598
-20,9
-20,9
8 047 123
-5 620 309
-20 399 946
-7 915 546
40,8
133
Tuloslaskelma perusteluineen ja verorahoitus
Tuloslaskelma 2017
TP 2015
€
92 417 289
42 440 092
17 962 204
5 842 996
26 171 997
-9,0 %
-18,8 %
-2,1 %
18,5 %
-2,3 %
TA 2016
€
93 088 581
43 196 425
17 821 602
5 710 646
26 359 908
Toimintakulut
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Avustukset
Muut toimintakulut
-372 317 671
-161 643 394
-124 147 221
-37 496 173
-152 087 347
-17 625 369
-19 800 105
-21 161 456
0,0 %
1,5 %
1,0 %
3,2 %
4,6 %
-37,0 %
11,2 %
-3,9 %
Toimintakate
-279 900 382
3,3 %
Toimintatuotot
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Muut toimintatuotot
M-%
0,7 %
1,8 %
-0,8 %
-2,3 %
0,7 %
HKE 2017
€
92 961 833
44 201 394
18 338 812
4 847 860
25 573 767
-0,1 %
2,3 %
2,9 %
-15,1 %
-3,0 %
TA 2017
€
93 001 804
44 201 394
18 338 812
4 532 885
25 928 713
-370 867 606
-159 335 915
-122 504 072
-36 831 843
-151 959 606
-17 712 665
-20 492 712
-21 366 708
-0,4 %
-1,4 %
-1,3 %
-1,8 %
-0,1 %
0,5 %
3,5 %
1,0 %
-383 500 435
-169 746 181
-130 151 906
-39 594 275
-156 871 651
-17 401 656
-18 299 411
-21 181 536
3,4 %
6,5 %
6,2 %
7,5 %
3,2 %
-1,8 %
-10,7 %
-0,9 %
-277 779 025
-0,8 %
-290 538 602
4,6 %
Verotulot
Valtionosuudet
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Korkokulut
Muut rahoituskulut
194 485 667
103 234 887
-1 038 262
457 196
1 931 502
-1 849 228
-1 577 732
7,4
13,4
-32,1
223,7
-41,0
-13,3
-43,9
%
%
%
%
%
%
%
181 200 000
108 000 000
-2 640 000
401 000
1 827 805
-3 300 000
-1 568 805
Vuosikate
16 781 910
-5940,7
%
Poistot ja arvon alentumiset
Satunnaiset erät
-15 319 250
6 049 863
Tilikauden tulos
Varausten ja rahastojen muutos
Tilikauden yli/alijäämä
M-%
-6,8
4,6
154,3
-12,3
-5,4
78,5
-0,6
M-%
-0,1 %
2,3 %
2,9 %
-20,6 %
-1,6 %
SV2018
1 000 €
94 000
44 500
18 000
6 000
25 500
-376 416 006
-161 866 676
-124 730 992
-37 135 684
-157 009 056
-17 371 657
-18 299 411
-21 869 206
1,5 %
1,6 %
1,8 %
0,8 %
3,3 %
-1,9 %
-10,7 %
2,4 %
-365 500
-157 000
-121 000
-36 000
-152 500
-16 000
-20 000
-20 000
-1,4 %
-1,5 %
-1,2 %
-2,3 %
0,4 %
-9,7 %
-2,4 %
-6,4 %
-175 000
-81 000
-65 000
-16 000
-38 000
-16 000
-20 000
-20 000
-52,1 %
-48,4 %
-46,3 %
-55,6 %
-75,1 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
-175 000
-81 000
-65 000
-16 000
-38 000
-16 000
-20 000
-20 000
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
-283 414 202
2,0 %
-271 500
-2,3 %
-104 000
-61,7 %
-104 000
0,0 %
%
%
%
%
%
%
%
182 500 000
104 000 000
-1 627 659
441 000
1 756 646
-2 250 000
-1 575 305
0,7
-3,7
-38,3
10,0
-3,9
-31,8
0,4
%
%
%
%
%
%
%
186 850 000
105 000 000
-1 627 659
441 000
1 756 646
-2 250 000
-1 575 305
8 780 975
-47,7 %
-5 666 261
-164,5 %
-3,1 %
-14 868 548
0
-2,9 %
-15 268 282
0
7 512 523
-146,7 %
-6 087 573
-181,0 %
534 598
-100,0 %
676 015
8 047 121
-152,7 %
-5 411 558
M-%
3,1
-2,8
-38,3
10,0
-3,9
-31,8
0,4
%
%
%
%
%
%
%
180 200
109 000
-3 608
400
1 800
-4 300
-1 508
6 808 139
-22,5 %
2,7 %
-15 258 282
0
-20 934 543
243,9 %
26,5 %
534 598
-167,2 %
-20 399 945
1,0 %
3,0 %
1,0 %
5,1 %
-3,3 %
SV2019
1 000 €
71 000
38 000
2 000
5 000
26 000
-24,5 %
-14,6 %
-88,9 %
-16,7 %
2,0 %
SV2020
1 000 €
71 000
38 000
2 000
5 000
26 000
M-%
-0,6
0,9
36,7
-0,2
-1,5
30,3
-3,9
%
%
%
%
%
%
%
85 500
30 000
-1 600
400
1 800
-2 300
-1 500
14 092
60,5 %
2,6 %
-14 500
-8 450 143
38,8 %
-20,9 %
534 598
277,0 %
-7 915 545
M-%
-52,6
-72,5
-55,7
0,0
0,0
-46,5
-0,5
M-%
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
%
%
%
%
%
%
%
85 500
30 000
-1 600
400
1 800
-2 300
-1 500
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
%
%
%
%
%
%
%
9 900
-29,7 %
9 900
0,0 %
-2,5 %
-14 000
-3,4 %
-14 000
0,0 %
-408
-93,3 %
-4 100
904,9 %
-4 100
0,0 %
-20,9 %
680
0,6 %
680
0,0 %
680
0,0 %
46,3 %
-408
-92,5 %
-4 100
904,9 %
-4 100
0,0 %
134
Salon kaupungin tuloslaskelma 2017
Perustelut
Toimintatuotot
Myyntituotot
Käyttötalousosan myyntituotot
Maksutuotot
Käyttötalousosan maksutuotot
Tuet ja avustukset
Sis. mm. työllistämiskorvaukset
Muut tuotot
Tonttien ja rakennusten vuokrat
Käyttötalousosan muut tulot
Käyttötalouden toimintatuotot yhteensä
Toimintakulut
Palkat ja palkkiot
Palkat, kokous- ym. palkkiot, luontaisedut
Henkilöstösivukulut
Sosiaaliturvamaksut ja muut työnantajan sivukulut
Eläkevakuutusmaksut ja eläkkeet
Palvelujen ostot
Sis. mm. kuntayhtymien maksuosuudet
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Tarvike- yms. ostot käyttötaloudessa
Avustukset
Sosiaaliset ja vapaaehtoiset avustukset
Muut toimintakulut
Sisäiset ja ulkoiset vuokrat
Muut käyttötalouden kulut
Käyttötalouden toimintamenot yhteensä
44 201 394
18 338 812
4 532 885
25 928 713
+
93 001 804
-124 730 992
-37 135 684
-157 009 056
-17 371 657
-18 299 411
-21 869 206
-376 416 006
Toimintakate
Toimintakate ilmoittaa paljonko käyttötalouden kuluista jää
katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla
-283 414 202
Verotulot
Verotulot on jaettu seuraavasti: Kunnan tulovero
164.500.000 € yhteisövero 8.000.000 € ja kiinteistövero
14.500.000 €. Kunnan tulovero on arvioitu 20,75 %:n pohjalta.
Kiinteistöveron tuotto on laskettu seuraavasti: Vakituinen
asunto 0,55 %, jossa ei ole muutosta edelliseen vuoteen
verrattuna. Uudet raja-arvot ovat 0,41-0,90 %. Yleinen
kiinteistöveroprosentti korotetaan 0,90 %:sta 0,95 %:iin,
koska alarajaa on nostettu 0,93 %:iin. Ylärajaksi on määritelty 1,80 %. Lisätuotto on n. 340.000 euroa. Muun kuin
vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti voi olla
korkeintaan 1,0 % suurempi kuin vakituisen asuinrakennuksen. Aikaisemmin raja oli 0,6 prosenttia. Veroprosenttia
esitetään nostettavaksi 1,15 %:sta 1,30 %:iin. Lisätuottoarvio on 160.000 euroa. Rakentamaton rakennuspaikan 3
%:n veroprosenttiin ei esitetä muutoksia. Uudet raja-arvot
ovat 2,0-6,0%.
186 850 000
Valtionosuudet
Valtionosuus perustuu Suomen Kuntaliiton ennakkoarvioon.
Salon verotulojen täydennys on vähän edellistä vuotta pienempi eli 22,5milj. euroa.
105 000 000
135
Salon kaupungin tuloslaskelma 2017
Perustelut
Rahoitustuotot ja -kulut:
Korkotuotot
Antolainojen, Salon Kaukolämpö Oy:n lainojen ja talletusten korot
Muut rahoitustuotot
Kuntayhtymien peruspääomalle maksettavaa korkoa, korvaus Liikelaitos Salon veden peruspääomasta sekä muita
rahoitustuottoja joita ovat mm. viivästyskorot ja verotilityskorot.
Korkokulut
Pankkilainojen korot
Muut rahoituskulut
Liikelaitos Salon Veden korvaus peruspääomasta, pankkipalvelumaksut yms. Korvaus peruspääomasta on tuloslaskemassa sekä tuottona että kuluna.
441 000
1 756 646
-2 250 000
-1 575 305 +/-
Vuosikate
-1 627 659
6 808 139
Vuosikate on kunnan kokonaistulorahoitusta kuvaava välitulos. Se ilmoittaa riittääkö kunnan tulorahoitus kattamaan
pitkävaikutteisista tuotannontekijöistä aiheutuneet kulut eli
käyttöomaisuuden poistot. Ennen vuosikatetta esitetään
vain säännönmukaisen toiminnan tuotot ja kulut. Satunnaisten tuottojen ja kulujen siirtämisellä vuosikatteen jälkeen taataan vuosikatteen vertailtavuus
Poistot käyttöomaisuudesta ja muista pitkävaikutteisista menoista.
Poistot käyttöomaisuudesta ja muista pitkävaikutteisista
menoista.
-15 258 282
Satunnaiset tuotot ja kulut:
Satunnaiset tuotot
Satunnaiset kulut
Tilikauden tulos
Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan varauksia tai
vapaata pääomaa.
Poistoeron lisäys(-) tai vähennys (+)
Tilikauden yli- /alijäämä
+/-
0
-8 450 143
534 598
-7 915 545
136
Verorahoitus ja ulkoiset toimintatuotot 2014 – 2020
Verotulot
Veroprosentti
Kunnallisvero
Yhteisövero
Kiinteistövero
Valtionosuudet
Toimintatuotot
(ulkoiset)
Yhteensä
TP 2014
181 052 53,9 %
20,75 %
157 542
9 571
13 939
TP 2015
194 485 55,4 %
20,75 %
169 873
10 665
13 947
TA2016
183 700
53,1 %
20,75 %
160 000
9 500
14 200
TA 2017
186 850 54,1 %
20,75 %
164 500
8 000
14 350
TS 2018
184 500
53,1 %
20,75 %
162 000
8 000
14 500
TS 2019
85 500 58,4 %
8,45 %
66 000
5 000
14 500
TS 2020
85 500
58,4 %
8,45 %
66 000
5 000
14 500
91 064
27,1 %
103 235
29,4 %
108 000
31,2 %
105 000
30,4 %
109 000
31,4 %
30 000
20,5 %
30 000
20,5 %
63 718
19,0 %
53 033
15,1 %
54 079
15,6 %
53 335
15,5 %
54 000
15,5 %
31 000
21,2 %
31 000
21,2 %
335 834
100 %
350 753
100 %
345 779
100 %
345 185
100 %
347 500
100 %
146 500
100 %
146 500
100 %
137
Investointisuunnitelma 2017–2021
Selitys
TP 2015
€
TA 2016
€
Kust. yht.
2017-2021
HKE 2017
€
TA 2017
€
TS 2018
€
TS 2019
€
TS 2020
€
TS 2021
€
Investointimenot
100
Aineeton käyttöomaisuus
100
100
Arvopaperit
Osakkeet
Aineeton käyttöomaisuus yhteensä
150
Kiinteä omaisuus
150
2000
2080
150
Kiinteä omaisuus
Maa- ja vesialueet, tontit
Käyttöomaisuus, osakkeet
Kiinteä omaisuus yhteensä
200
Talonrakennus
210
xxxx
xxxx
xxxx
3011
3012
Sos. ja terv.palvelujen hankkeet
Perniön dementiayksikkö
Anninkartanon pihan kunnostustyö
Geriatrian yksikkö
Pääterv.aseman hammash. saneeraus
Pääterv.aseman kuntoutusosaston peruskorj.
Lehmuskodin korvaava ryhmäkoti
Aikuissosiaalityö Typ peruskorjaus
Pääterveysaseman ulkoseinäremontti
Sos. ja terv.palvelut yhteensä
3032
3034
3033
210
220
3236
3237
3238
3239
3240
3241
3242
3243
xxxx
xxxx
220
Lasten ja nuorten palv. hankkeet
Perniön varh.kasvatuksen uudet tilaratkaisut
Kirkonkylän koulun pihan muutostyöt
Muurlan koulun ilmastoinnin ym. Korjaus
Meri-Halikon koulun sosiaalitilat
Ollikkalan päiväkodin peruskorjaus
Perttelin päivähoidon tilaratkaisut
Märynummen päivähoidon tilaratkaisut
Sirkkulan koulun peruskorjaus
Kirkonkylän( Perniö) koulun peruskorjaus
Armfeltin koulun kotitalousluokka
Lasten ja nuorten palvelut yhteensä
0
0
-100 000
-100 000
-100 000
-100 000
-50 000
-50 000
-50 000
-50 000
-50 000
-50 000
0
0
0
0
0
-439 915
-3 728 806
-4 168 721
-500 000
-3 050 000
0
-3 050 000
-700 000
-250 000
0
-250 000
-700 000
-700 000
-700 000
-700 000
-700 000
-700 000
-700 000
-700 000
-135 000
-50 000
0
0
-200 000
0
0
0
-500 000
-135 000
-50 000
0
-200 000
-700 000
-135 000
-50 000
-200 000
-799 932
-420 000
-70 000
-799 932
-490 000
-1 500 000
0
0
-2 000 000
-3 885 000
-31 199
-1 500 000
-100 000
-2 500 000
0
-200 000
-100 000
0
-100 000
-1 000 000
0
-1 140 000
-800 000
-100 000
0
-400 000
-40 000
0
0
0
0
0
0
0
-2 550 000
-75 000
-50 000
-75 000
-50 000
-75 000
-1 000 000
-1 500 000
-8 165 000
-2 665 000
-2 625 000
-1 640 000
-3 100 000
-400 000
-31 199
-2 300 000
-2 000 000
-2 385 000
-2 000 000
0
0
0
0
-185 000
-1 500 000
-2 000 000
-3 700 000
-2 500 000
0
-100 000
-500 000
0
-40 000
-500 000
-1 100 000
0
-800 000
-800 000
0
138
Selitys
4602
225
230
Vapaa-ajan palv. Hankkeet
Urheilupuiston pukuhuone- ja huoltorakennus
Vapaa-ajan palvelut yhteensä
xxxx
230
Kaupunkikehityspalvelujen hankkeet
Uusi kaupungintalo
Paloilmoitinlaitteistojen ajantasaistaminen
Keittiöiden saneeraustyöt
Vuohensaaren kehittäminen
Energiasäästökorjaukset
Kiinteistöjen hälytysjärj.
Keskuskeittiön saneeraus
Kiikalan päiväkodin lämmitysjärj. uusiminen
Sisäilmakorjaukset
Kuusjoen koulun ja Kuusjokitalon lämmitysjärjestelmä
Salohallin valaistus
Suomusjärven paloaseman vesikaton
korjaus
Musiikkiopiston vesikatteen uusiminen
Kaupunkikehityspalvelut yhteensä
200
Talonrakennus yhteensä
400
Kiinteät rakenteet ja laitteet
410
4010
4027
4030
4031
xxxx
xxxx
xxxx
xxxx
xxxx
xxxx
4032
4199
410
Kaava-alueet
Metsäjaanun teollisuusalue
Kokoojakatu Tupuri - MT110
Telakkatie
Tavolan alue, Halikko
Tähteläntie ja -kuja, Salo
Pitkänniitynkatu, Salo
Kailinkatu, Salo
Leiritie, Perniö
Puusepäntie, Kisko
Latauksenkuja, Halikko
Inkere/Santanummi
Uudet kaava-alueet
Kaava-alueet yhteensä
3400
3402
3403
3405
3406
3408
3413
3415
3417
3418
3419
xxxx
TP 2015
€
TA 2016
€
0
Kust. yht.
2017-2021
0
-900 000
-900 000
HKE 2017
€
-350 000
-350 000
-78 000
TS 2018
€
-350 000
-350 000
TS 2019
€
TS 2020
€
TS 2021
€
-550 000
-550 000
0
0
0
-70 000
-50 000
-70 000
-50 000
-50 000
-50 000
-50 000
-50 000
-100 000
-150 000
-100 000
-80 000
-5 000 000
-100 000
-80 000
-100 000
-80 000
-300 000
-250 000
-100 000
-100 000
0
-167 898
0
-10 339
-91 129
-51 879
0
-100 000
-50 000
0
0
-110 000
-150 000
0
-1 250 000
0
-115 000
-321 245
-100 000
-150 000
TA 2017
€
-310 000
-250 000
0
-500 000
-540 000
-5 000 000
-70 000
-50 000
-100 000
-150 000
-70 000
-50 000
0
-100 000
-150 000
0
-500 000
0
-500 000
-350 000
0
-350 000
-350 000
-853 000
-60 000
-90 000
-8 350 000
-60 000
-90 000
-1 370 000
-60 000
-90 000
-1 370 000
-670 000
-5 550 000
-380 000
-380 000
-1 152 376
-3 643 000
-21 300 000
-6 770 000
-4 530 000
-6 560 000
-8 650 000
-1 180 000
-380 000
-1 708
0
-175 059
0
-1 500 000
-2 600 000
-900 000
0
-1 170 000
-100 000
-25 000
-40 000
-15 000
-20 000
-60 000
0
-2 840 000
-7 770 000
-1 600 000
-900 000
-1 600 000
-450 000
0
0
-100 000
-25 000
-40 000
-15 000
-20 000
-60 000
0
-40 000
-2 350 000
0
-62 951
-239 718
-70 000
-180 000
-1 750 000
-100
-25
-40
-15
-20
-60
000
000
000
000
000
000
-40 000
-2 800 000
-1 000 000
-450 000
-170 000
-500 000
-500 000
-700 000
-1 320 000
-700 000
-1 200 000
-700 000
-2 200 000
-700 000
-700 000
139
Selitys
420
4200
4201
420
Liikenneväylät
Uusien alueiden asfaltointi
Uudelleen päällyst. kadut
Liikenneväylät yhteensä
430
4300
4301
4302
Katuinfran saneeraus
Liikenneturvallisuuskohteet
Katujen kuivatus
Huonokuntoiset jalkakäytävät ja kevyen liikenteen väylät
Venemestarinkadun liittymä
Salonkadun kiertoliittymä
Jäänpidätysrakenteet
Kaukolantien varren KLV (MuurlantieJokivarrentie)
Keskustojen kehittäminen
Takapappilan KLV
Liikennevalojen saneeraus
Hämeentien jalkakäytävän parantaminen
Perniön urheilukentän yhteys Haarlantielle
Lanskalantien liittymä Teijontielle
Meriniityn katuympäristön parantaminen
Matildan puistotien KLV.n rakentaminen
Olemassa olevien alueiden saneeraus
Muu katurakentaminen
Katuinfran saneeraus yht.
4316
4317
4318
4320
4321
4322
4323
xxxx
xxxx
xxxx
xxxx
xxxx
xxxx
4449
430
431
4450
4451
TP 2015
€
TA 2016
€
Kust. yht.
2017-2021
TS 2018
€
-200 000
-300 000
-500 000
-1 400 000
-3 300 000
-4 700 000
-200 000
-500 000
-700 000
-200 000
-500 000
-700 000
-15 847
-45 433
-60 000
-50 000
-70 000
-50 000
-70 000
-50 000
-70 000
-50 000
-97 799
-588 679
0
0
-100 000
-100 000
0
-600 000
0
-100 000
0
0
-300 000
-100 000
0
0
0
0
-2 100 000
0
0
0
-100 000
0
0
0
-100 000
0
0
-60 000
-60 000
-60 000
-60 000
-60 000
-60 000
-60 000
-60 000
0
-1 000 000
-64 000
-64 000
-48 028
-17 253
-39 988
0
-100 000
-100 000
-100 000
TS 2019
€
TS 2020
€
-300 000
-700 000
-1 000 000
-300 000
-700 000
-1 000 000
0
-600 000
0
-500 000
TS 2021
€
-300 000
-700 000
-1 000 000
-300 000
-700 000
-1 000 000
-500 000
-500 000
-500 000
-60 000
0
-853 027
-50 000
-560 000
-2 100 000
-6 264 000
-100 000
-964 000
0
-64 000
0
-100 000
-604 000
-113 782
-70 000
-350 000
-70 000
-70 000
-70 000
-70 000
-70 000
-70 000
-478 460
-2 800 000
0
0
0
0
0
0
-182 637
-300 000
-1 500 000
-300 000
-300 000
-300 000
-300 000
-300 000
-300 000
-370 000
0
0
-370 000
-250 000
-250 000
-870 000
-250 000
-250 000
-870 000
-250 000
-250 000
-870 000
-250 000
-250 000
-870 000
-50 000
-50 000
0
-50 000
-50 000
-100 000
-100 000
-100 000
-100 000
-100 000
-100 000
-100 000
-100 000
4453
431
0
-774 880
-3 170 000
-1 000 000
-1 000 000
-3 850 000
432
4475
4495
4499
432
Yhteishankkeet ELY:n kanssa
Viitoituksen parantaminen
KT 52 parantaminen
Muut yhteishankkeet ELY:n kanssa
Yhteishankkeet ELY:n kanssa yht.
-13 921
-610 936
0
-624 856
-1 100 000
-20 000
-1 120 000
0
0
-450 000
-450 000
xxxx
TA 2017
€
-199 454
-499 786
-699 240
Katuvalaistus
Uuden katuvalaistuksen rakentaminen
Katuvalaistuksen saneer. (HQ-valaisimien vaihto)
Katuvalaist. saneeraus yhd. Lounea/Caruna
Katuvalaistuksen saneer. (SpNa-vaihto
ym.)
Katuvalaistus (kohdentamaton)
Katuvalaistus yht.
4452
HKE 2017
€
-1 000 000
-500 000
-2 060 000
-500 000
-1 600 000
-500 000
-1 000 000
-500 000
-1 000 000
140
Selitys
440
4501
4502
4505
4512
4513
4514
4515
xxxx
4599
440
450
xxxx
Puistot
Heikkokuntoiset puistot
Leikkipaikkojen peruskunnostus
Viitanlaakson vihertyöt
Taajamien asuinympäristön parantaminen
Perhepuiston peruskunnostus
Horninpuiston kunnostaminen
Skeittipuisto
Matonpesupaikkojen peruskunnostus
Uudet ja kunnostettavat puistot
Puistot yhteensä
TP 2015
€
TA 2016
€
-41 219
-67 857
-105 187
0
0
0
-43 595
-59 059
-95 121
0
0
0
0
0
-1 950 000
-1 950 000
0
-412 038
-300 000
-300 000
Toimialojen muut kohteet
Perhepuisto/skeittiparkki nuorisopalv.osuus
Urheilupuiston peruskorjaus
Lähiliikuntapaikkojen rakentaminen
Lehmijärven viemäröinti
Tupurin kuntoilu- ja frisbeegolfrata
Toimialojen muut kohteet yhteensä
-1 064 663
0
-50 280
-1 000 000
-170 000
-1 114 943
400
Kiinteät rakenteet ja laitteet yhteensä
-4 718 702
600
Irtain omaisuus
620
xxxx
xxxx
Sosiaali- ja terveyspalvelut
Ekg-järjestelmän uusiminen
Deko pesu- ja desinfiointilaite(arviointiyksikkö)
Deko pesu- ja desinfiointilaite(lääk.
kuntoutus)
Panoraama-kefalolaite
Toiminnanohjausjärjestelmä kotihoito
Hoitajakutsujärjestelmä, Paukkulakoti
Hammashoitoyksiköt
Autoklaavi
Silmänpohjakuvaukset kameralaitteisto
Typ/Waltti pakettiauto henkilökuljetuksiin
Lehmuskodin kalustaminen ja kattonosturi
Sos. ja terv.palvelut, irtain yhteensä
4600
4605
4613
xxxx
450
xxxx
xxxx
xxxx
xxxx
6212
6218
6221
6222
6223
620
Kust. yht.
2017-2021
-1 170 000
-30 000
-980 000
-600 000
0
-50 000
-1 660 000
-8 570 000
HKE 2017
€
TA 2017
€
-60 000
-70 000
-30 000
-60
-100
-30
-30
-20
000
000
000
000
000
-400 000
TS 2019
€
TS 2020
€
TS 2021
€
0
0
0
0
0
0
0
0
-350 000
-350 000
-400 000
-400 000
-400 000
-400 000
-400 000
-400 000
-400 000
-400 000
-170 000
-70 000
-170 000
-70 000
-70 000
-1 200 000
-30 000
-980 000
-120 000
0
0
-1 130 000
-50 000
-220 000
-70 000
-170 000
-70 000
-26 644 000
-6 484 000
-5 554 000
-5 970 000
-5 240 000
-5 740 000
-4 140 000
-80 000
-80 000
-80 000
-13 000
-13 000
-13 000
-90 000
-90 000
-90 000
-90 000
-90 000
-90 000
-90 000
-90 000
-23
-50
-175
-130
-450
000
000
000
000
000
0
0
-30 000
-980 000
-120 000
TS 2018
€
-23
-50
-175
-130
-90
000
000
000
000
000
-23
-50
-175
-130
-90
000
000
000
000
000
0
0
-59 547
0
0
-120 000
-60 000
-40 000
0
-28 000
0
0
0
-60 000
0
0
-59 547
-308 000
-921 000
-561 000
-561 000
141
Selitys
630
6403
6404
6421
6401
6422
6425
630
635
6417
6427
6428
6429
6430
xxxx
xxxx
xxxx
6431
6432
6433
xxxx
635
640
6601
6603
xxxx
6605
640
Lasten ja nuorten palvelut
Perusopetuspalvelujen yhteiset
Toinen aste ja vapaa sivistystyö
Varhaiskasvatuspalvelujen irtain
Perniön varhaiskasvatuksen irtaimistohankinnat
Nuorisotilojen irtain
Tuntiperust. laskutuksen käyttöönotto
varh.kasv.
Lasten ja nuorten palvelut, irtain
yhteensä
Vapaa-ajan palvelut
Liikuntapalvelujen irtain
Kirjaston tietojärjestelmän hankinta
Pääkirjaston kalusteet
Kiikalan kirjaston automatisointi
Muurlan kirjaston automatisointi
Lähikirjastojen automatisointi
Kirjaston sähköisten palvelujen kehittäminen
Pääkirjaston keskusradion uusinta
Veturitallin tuolit
Elektroniikkamuseon puhelinnäyttely
Pääkirjaston palautusautomaatti
Kulttuuripalveluiden monitoimitilan kehittäminen
Vapaa-ajan palvelut, irtain yhteensä
TP 2015
€
TA 2016
€
Kust. yht.
2017-2021
HKE 2017
€
TA 2017
€
TS 2018
€
TS 2019
€
TS 2020
€
TS 2021
€
-45 115
-32 443
-27 014
-50 000
-25 000
-50 000
-250 000
-125 000
-250 000
-50 000
-25 000
-50 000
-50 000
-25 000
-50 000
-50 000
-25 000
-50 000
-50 000
-25 000
-50 000
-50 000
-25 000
-50 000
-50 000
-25 000
-50 000
-11 429
-10 000
-200 000
-50 000
-200 000
-10 000
-200 000
-10 000
-10 000
-10 000
-10 000
-10 000
-41 690
-157 691
-78 012
-19 488
0
0
0
0
0
0
0
-135 000
-200
-20
-20
-57
000
000
000
000
-27 000
-38 000
-46 000
-97 500
-408 000
-148 540
-43 584
-32 000
-50 000
0
-875 000
-335 000
-335 000
-135 000
-135 000
-135 000
-135 000
-1 340 000
-20 000
-20 000
0
-57 000
-285 000
-300 000
-20 000
-20 000
-280 000
-20 000
-20 000
0
-57 000
0
-330 000
-330 000
-200 000
-200 000
-171 000
-114 000
-25 000
0
0
0
0
-25 000
-20 000
-25 000
0
0
0
0
-30 000
-30 000
-30 000
-1 777 000
-472 000
-432 000
-501 000
-444 000
-200 000
-200 000
000
000
000
000
-25 000
-50 000
-50 000
-250 000
-25 000
-50 000
-100 000
-50 000
-50 000
-70 000
-25 000
-50 000
0
-70 000
-57 000
Kaupunkikehityspalvelut
Kiinteistö- ja mittauspalvelut
Ravitsemispalvelut
Yleisten alueiden ylläpito kehittäminen
Tilapalvelukeskus
Kaupunkikehityspalvelut, irtain yhteensä
-33 760
-40 000
-225 884
-122 000
-720 000
-145 000
-145 000
-300 000
-175 000
-50 000
-50 000
600
Irtain omaisuus yhteensä
-540 622
-973 000
-4 293 000
-1 513 000
-1 473 000
-1 026 000
-844 000
-475 000
-475 000
800
Vesihuoltolaitos
810
8011
8025
8026
8027
xxxx
xxxx
Uusien alueiden vesihuolto
Metsäjaanun teollisuusalue
Venemestarinkadun liittymä
Tavolan alue
Inkere/Santanummi
Tähteläntie ja -kuja
Pitkänniitynkatu
0
-103 183
0
0
-80 000
-200 000
0
-1 170 000
0
-100 000
-30 000
-200 000
-200 000
0
0
0
-100 000
-30 000
-170 000
-500 000
-500 000
-80 000
-50
-250
-350
-70
0
-100 000
-30 000
142
Selitys
xxxx
xxxx
xxxx
xxxx
xxxx
8199
810
Kailinkatu
Leiritie
Teollisuustie
Puusepäntie
Latauksenkuja, Halikko
Uusien kaava-alueiden vesihuolto
Uusien alueiden vesihuolto yht.
820
8200
8201
8205
8206
8209
8211
8212
8213
8214
8215
8216
Vesihuollon saneeraus
Vesijohtoverkoston saneeraus
Viemäriverkoston saneeraus
Vesijohtoverkoston uv-laitteet
Vesilaitoksen automaatiojärjestelmä
Vedenottamot
Viemäriverkoston vuotovesikartoitus
Pumppaamoiden saneeraus
Karjaskylän vesihuollon saneeraus
Kantatie 52:n vesihuoltotyöt
Märyn vesijohto
Keskusjätevedenpuhdistamon saneeraus
Pullassuon vedenkäsittelylaitos
Vesihuollon saneeraus yhteensä
8217
820
840
8401
8406
xxxx
8413
8419
840
Haja-asutusalueiden vesihuolto
Hajalan alue
Salo-Muurla vesihuolto
Kukinhuoneenharjun pohjavesitutkimus
Matilda-Teijo siirtoviemäri
Viemäriverk.laaj. toiminta-alueiden lähialueilla
Kistolanpaltan vesihuolto
Pohjankylän paineenkorotusasema
Kaukola-Tuohittu vesihuolto
Hajalan taajaman vesijohdon jatkaminen
Haja-asutusalueiden vesih. yht.
870
8700
870
Vesihuoltolaitoksen irtain
Vesihuoltolaitoksen irtain
Vesihuoltolaitoksen irtain yht.
800
Vesihuoltolaitos yhteensä
8420
8421
8422
8423
Investointimenot yhteensä
TP 2015
€
-45 312
-148 496
-93
-229
-11
-13
-23
-38
-151
-71
-579
659
228
376
713
449
017
078
249
235
0
0
0
-1 211 004
TA 2016
€
-180 000
-340 000
-500
-400
-15
-15
-40
-30
-200
-200
000
000
000
000
000
000
000
000
Kust. yht.
2017-2021
-20 000
-100 000
-50 000
-50 000
-100 000
-1 500 000
-3 320 000
-100 000
-2 900 000
-2 800 000
-75 000
-50 000
-240 000
-500 000
-500 000
-200 000
0
-100 000
-50 000
-50 000
-1 600 000
HKE 2017
€
-20 000
-100 000
-50 000
-50 000
-100 000
-300 000
-950 000
-600
-600
-15
-10
-50
-100
-100
-200
000
000
000
000
000
000
000
000
TA 2017
€
-20 000
-100 000
-50 000
-50 000
-100 000
-200 000
-850 000
-500
-400
-15
-10
-40
-100
-100
-200
-100 000
000
000
000
000
000
000
000
000
0
-100 000
-2 220 000
-1 400 000
-10 985 000
-20 000
-1 500 000
-3 295 000
-20 000
-1 300 000
-2 785 000
TS 2018
€
-300 000
-470 000
-600
-600
-15
-10
-50
-100
-100
000
000
000
000
000
000
000
TS 2019
€
-300 000
-800 000
-600
-600
-15
-10
-50
-100
-100
000
000
000
000
000
000
000
-2 000 000
-100 000
-3 575 000
-1 675 000
-100 000
-100 000
-100 000
TS 2020
€
-300 000
-800 000
-600
-600
-15
-10
-50
-100
-100
000
000
000
000
000
000
000
TS 2021
€
-300 000
-300 000
-600
-600
-15
-10
-50
-100
-100
000
000
000
000
000
000
000
-200 000
-1 475 000
-1 475 000
-100 000
-100 000
-100 000
0
-581 743
0
-307 139
-700
-1 200
-100
-30
000
000
000
000
-20 000
-200 000
-300 000
0
-20 000
-200 000
-100 000
-20 000
-200 000
-100 000
0
0
-7 469
-48 751
0
-100
-250
-10
-200
000
000
000
000
-500 000
0
0
-200 000
-100 000
-300 000
-100 000
0
0
-200 000
0
-945 102
-150 000
-2 740 000
-20 000
-1 240 000
-20 000
-740 000
-20 000
-640 000
-200 000
-200 000
-100 000
-100 000
-14 136
-14 136
-40 000
-40 000
-180 000
-180 000
-40 000
-40 000
-20 000
-20 000
-40 000
-40 000
-40 000
-40 000
-40 000
-40 000
-40 000
-40 000
-2 318 738
-4 720 000
-15 725 000
-5 025 000
-4 295 000
-4 285 000
-2 715 000
-2 415 000
-1 915 000
-12 899 159
-18 506 000
-71 112 000
-20 542 000
-16 152 000
-18 591 000
-18 149 000
-10 510 000
-7 610 000
143
Selitys
Investointitulot
2000
2050
2080
4318
4451
4600
4601
6431
8201
8214
8406
8401
Investointiavustukset ja -osuudet
Käyttöomaisuuden myynti, tontit
Käyttöomaisuuden myynti, rakennukset
Käyttöomaisuus, osakkeet
Jäänpidätysrakenteet
Katuvalaistuksen san. (HQ-valaisimien
vaihto)
Urheilupuiston peruskorjaus
Avustus lähiliikuntapaikkojen rakent.
Veturitallin tuolit
Viemäriverkoston saneeraus
Kantatie52 Vesihuoltotyö
Salo-Muurla vesihuolto
Halikko-Hajala vesihuolto
Investointiavustukset ja -osuudet,
yhteensä
Investointitulot yhteensä
Investoinnit, netto
TP 2015
€
105 643
7 804 433
36 843
0
TA 2016
€
Kust. yht.
2017-2021
HKE 2017
€
TA 2017
€
TS 2018
€
TS 2020
€
600 000
0
0
0
675
200
20
10
200 000
80 000
0
280 000
20 000
0
0
0
100 000
0
9 261 427
1 385 000
1 000 000
530 000
380 000
320 000
300 000
0
0
9 261 427
1 385 000
1 000 000
530 000
380 000
320 000
300 000
0
0
-3 637 732
-17 121 000
-70 112 000
-20 012 000
-15 772 000
-18 271 000
-17 849 000
-10 510 000
-7 610 000
0
240 000
0
53 000
518 813
502 696
000
000
000
000
0
280 000
100 000
0
280 000
0
0
0
0
100 000
0
300 000
300 000
0
0
TS 2021
€
200 000
0
0
0
150 000
0
0
0
0
TS 2019
€
20 000
144
Investointisuunnitelman 2017–2021 perustelut
100 Aineeton käyttöomaisuus
100 Arvopaperit
1000 Osakkeet
50.000 euroa on varattu kaupunkikonserniin kuuluvien yhtiöitten omistusjärjestelyitä varten.
(Kaupunginjohtajan teki muutetun esityksen, josta osaamiskeskittymään varattu määräraha on poistettu)
150 Kiinteä omaisuus
2000 Maa- ja vesialueet, tontit
Varaudutaan tarpeellisiin raakamaahankintoihin. Vesijätön lunastuksiin, haltuunotto- ja lunastuskorvausten maksamisiin kiinteistötoimitusten yhteydessä ym. Määrärahaa käytetään
vain siinä määrin, kun toiminta edellyttää tai raakamaanhankinnoissa erikseen maapoliittisessa ohjausryhmässä katsotaan perustelluksi.
200 Talonrakennus
210 Sosiaali- ja terveyspalvelujen hankkeet
Terveyspalvelujen hankkeet
3033 Pääterveysaseman ulkoseinäremontti (2017)
3011 Pääterv.aseman hammash. saneeraus (2018)
3012 Pääterv.aseman kuntoutusosaston peruskorj. (2018)
Tilat sairaalanmäellä ovat kuntoutuksen osalta v.1985 kuosissa ja toistuvista vesivahingoista on ongelmia. Saneeraushanke on yhteinen sairaanhoitopiirin kanssa. Pääterveysaseman tiloissa on jo pitkältä ajalta havaintoja mm. vesivalumista. Investointivaraus ulkoseinäremonttiin oli jo kuluvalle vuodelle. Nyt tiloissa on meneillään sisäilmaongelmien selvittely. Saneerausohjelma ja kustannusarvio laaditaan ongelmien laajuuden selvittyä.
XXXX Geriatrian yksikkö
Geriatrisen arviointiyksikön perustaminen sairaanhoitopiirin kiinteistöön edellyttää joitain
uudistuksia ja pienimuotoista remonttia, joista kustannusarvio ei ole vielä täsmällinen.
Kustannukset maksettaisiin vuokrakustannuksissa sairaanhoitopiirille.
Vanhuspalveluiden hankkeet
2422 Anninkartanon ryhmäkoti (2017)
Anninkartanon ryhmäkodissa asuu ympärivuorokautisesti 16 asukasta. Kesällä 2015
eduskunnan oikeusasiamiehen kansliasta tehtiin ennalta ilmoittamaton käynti Anninkartanon ryhmäkotiin. Käynnin perusteella laaditussa lausunnossa nostettiin esille
pihan epäviihtyisyys ja –käytännöllisyys asukkaiden kannalta. Kaupungin viheraluesuunnittelijan keväällä 2016 tekemän arvioin mukaan pihan kunnostus vaatii vähintään 50.000 euroa, jota esitetään varattavaksi pihan kohennusta varten.
XXXX Perniön dementiayksikkö (2017)
Perniön vuodeosaston tilat voidaan melko pienillä saneeraustoimilla muuttaa tehostetun
palveluasumisen dementiayksiköksi. Tila jakaantuisi kahteen siipeen. Alustavan suunnitelman mukaan yhden hengen huoneita tulisi yhteensä 17 ja kahden hengen huoneita kaksi,
yhteensä paikkoja enimmillään olisi 21. Paikoista kaksi varattaisiin äkillisiin sijoituksiin. Saneeraus tarkoittaisi lähinnä pintojen maalaamista muistisairaiden hoivayksikölle sopiviksi
sekä saniteettitilojen oviratkaisujen muuttamista muutamassa tilassa. Saneerauskulut ovat
arviolta 135.000 euroa.
145
220 Lasten ja nuorten palvelujen hankkeet
3236 Perniön varhaiskasvatuksen uudet tilaratkaisut (2016–2017)
opetuslautakunnan päätös 21.4.2015 § 42
Perniön alueen päivähoidossa on jo useana vuotena ollut ongelmana tilanpuute, päivähoitopaikkoja on tarvittu alueelle lisää perhepäivähoitopaikkojen vähenemisen myötä. Alueella
toimii monta pientä päiväkotia hajautetusti. Puolukkapuiston päiväkoti on ainoa päiväkodiksi rakennettu, muut kohteet toimivat epäkäytännöllisissä, ahtaissa ja ei päiväkotikäyttöön suunniteluissa 1-2 lapsiryhmän tiloissa. Nykyiset ja tulevaisuuden asettamat vaatimukset pedagogisille oppimisympäristöille asettavat myös haasteita. Tavoitteena on varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen läheinen sijainti, joka edesauttaa synergiaetujen mahdollistamista. Yhteistyö esi- ja alkuopetuksen kanssa on luonnikkaampaa lyhyiden välimatkojen ansioista. 6+1 –ryhmäinen päiväkoti. Kustannukset: vuodelle 2016 1,5milj.€ ja vuodelle 2017 2 milj.€
3239 Meri-Halikon koulun sosiaalitilat (2018)
Meri-Halikon koulun sosiaalitilojen rakentaminen tai muun väliaikaisen ratkaisun löytäminen. Koulussa ei ole lainkaan sosiaalitiloja ja aluehallintovirasto on puuttunut tähän, kustannus 100.000 euroa. Rakentaminen siirtyy vuoteen 2017 vaihtoehtoisten toteutustapojen
kartoittamiseksi.
3240 Ollikkalan päiväkodin peruskorjaus (2018–2019)
Ollikkalan päiväkotia ei ole peruskorjattu sen avaamisen jälkeen (rakennettu 1982). Kiinteistössä on tarve peruskorjaukseen vuosien 2018–2019 aikana, määrärahavaraus 1milj.€.
Talotekniikka on vanhentunutta ja tämän vuoksi kiinteistössä on ollut mm. mittavia vesivahinkoja.
3241 Perttelin päivähoidon tilaratkaisut (2017–2018)
Inkereen monitoimitalossa toimiva 2-ryhmäinen päiväkoti tarvitsee pikaista peruskorjausta
sisäilmaongelmien takia. Kaivolan päiväkodin Liipolantien 2-ryhmäinen yksikkö toimii epäkäytännöllisessä tilassa. Peruskorjaamalla Inkereen monitoimitalon päiväkodin sekä vieressä sijaitsevat tyhjänä olevat hammashoitolan ja neuvolalta vapautuvat tilat päiväkotitiloiksi voidaan entisiin hammashoitolan ja neuvolan tiloihin sijoittaa kaksi lapsiryhmää, jolloin Kaivolan yksikössä toimivat kaksi lapsiryhmää voivat siirtyä Inkereen päiväkodin yhteyteen remontoitaviin tiloihin. Tällä tavalla Inkere-Kaivolan yksiköstä saadaan muodostettua 4-ryhmäinen päiväkoti johon kuuluvat lisäksi 2 esiopetusyksikköä. Liipolantien kiinteistöstä voidaan luopua. Kustannukset: Hammashoitolan ja neuvolan tilojen muutostyöt päivähoitotiloiksi vuosien 2016 aikana 450.000€, päiväkodin peruskorjaukseen vuonna 2017
varataan 400.000€. KOY Inkereenkurvissa tarvitaan määrärahaa 30.000 € vuodelle 2016
muutostöihin neuvolan siirtymistä varten. Kustannukset yhteensä vuosien 2016- 2017 aikana 880.000 €.
(Kaupunginhallitus poisti Perttelin päivähoidon tilaratkaisuille varatut määrärahat)
3242 Märynummen päivähoidon tilaratkaisut (2018–2019)
Märynummen päiväkodin toiminta on jakautunut kahteen eri osoitteeseen. Yksi ryhmä sijaitsee Ampujantie 1:ssä ja toiset kaksi ryhmää sijaitsevat päiväkodiksi rakennetussa kiinteistössä osoitteessa: Välskärintie 1. Tehdyn palveluverkkoselvityksen tavoitteena on jatkossa muodostaa vähintään 3-ryhmäisiä päivähoitoyksiköitä. Ampujantien tila ei täytä päivähoitotoiminnalle asetettuja vaatimuksia, tilasta tulee luopua. Tilat ovat huonokuntoiset ja
epäkäytännölliset, joita ei ole alun perin suunniteltu päivähoitotoimintaa varten. Tiloissa
esiintyy myös sisäilmaongelmaa. Laajentamalla Märynummen päätaloa kahdella ryhmällä
voidaan Ampujantien tilasta luopua ja saada toiminta saman katon alle. Märynummen päiväkotia ei ole peruskorjattu käyttöönoton jälkeen. Kustannukset: vuodelle 2017–2018 laajennus 800.000€ ja peruskorjaus 300.000€.yht. 1,1milj.€
3243 Sirkkulan koulun peruskorjaus (2020)
Sirkkulan koulu laajennusrakennus valmistui 2005. Laajennuksen yhteydessä ei käytännössä koskettu kahteen muuhun koulurakennukseen samassa pihapiirissä. Rakennukset
ovat melko iäkkäitä, toinen vuodelta 1910 ja toinen 1929. Kustannukset 800.000€. Korjausesitys vuosille 2017–2019 harkinnan mukaan.
146
XXX Kirkonkylän koulun peruskorjaus (2017–2019)
Koulu on peruskorjauksen tarpeessa, talotekniikka on vanhentunutta. Kokonaismäärärahan
tarve vuosina 2017–2019 1,55 milj.euroa.
XXXX Armfeltin koulun kotitalousluokka
Uudessa opetussuunnitelmassa kotitalouden opetuksen määrä kasvaa. Tämän vuoksi Armfeltin kouluun tarvitaan lisää yksi kotitalousluokka. Opetus pystytään järjestämään lisäluokan avulla koulukuljetuksiin sopivampana ajankohtana.
225 Vapaa-ajan hankkeet
4600 Urheilupuiston pukuhuone- ja huoltotilojen peruskorjaus 2017–2018
Urheilupuiston pukuhuone ja huoltotilat on rakennettu 60-luvulla ja ovat käyttöikänsä
päässä. Alkuperäisessä urheilupuiston peruskorjaus suunnitelmassa oli ehdotus jossa olisi
rakennettu yläkentän ja keinonurmen väliin iso katsomo jonka yhteydessä olisi ollut pukuhuone- ja huoltotilat. Tästä vaihtoehdosta luovuttiin sen korkean kustannusarvion johdosta
ja päätettiin tehdä pienempi katsomo ja huoltotilat yläkentän tarpeisiin. Uusiin tiloihin ei
tullut pukuhuonetiloja.
Vanhan huolto- ja pukuhuonerakennuksen tiloja on tarkasteltu talosuunnitteluosaston
kanssa ja tilojen peruskorjaus ei ole tarkoituksen mukaista vaan on järkevämpää purkaa
vanha ja rakentaa uusi. Lisäksi kentän hoitotöihin liittyvät tilat ovat liian pienet kaluston
säilytystä ja huoltotöitä varten. Suunnitelmana on, että vanhan huoltorakennuksen paikalle
rakennetaan pukuhuoneet , henkilökunnan sosiaalitilat sekä valvomo. Alapuolella sijaitsevan konehallin viereen tehdään laajennus työ- ja huoltotiloja varten.
230 Kaupunkikehityspalvelujen hankkeet
3402 Paloilmoitinlaitteistojen ajantasaistaminen (2017–2021)
Paloilmoitinlaitteistojen uudistamisia on tarpeen tehdä suunnittelujaksolla vuosittain. Pyritään vähentämään virheilmoituksia.
3403 Keittiöiden saneeraustyöt (2017–2021)
Valmistus- ja palvelukeittiöiden erilaiset korjaus- ja saneeraustyöt keittiöiden toimintavarmuuden parantamiseksi.
3406 Energiasäästökorjaukset (2017–2021)
Tavoitteena on saada uusiutuvia energiamuotoja käyttöön korvaamaan ensisijaisesti öljyä,
mutta myös mahdollisuuksien mukaan sähköä. Kiinteistöjen valaistuksen osalta nykyistä
valaistusta pyritään korvaamaan led-valaisimilla ja lisäämään älykästä talotekniikkaa.
3408 Kiinteistöjen hälytysjärjestelmät ja automaatio (2017–2021)
Automatiikka vaatii osin päivittämistä. Parannetaan järjestelmien yhteensopivuutta
3413 Keskuskeittiön saneeraus (2019)
Salon keskuskeittiön peruskorjaus ja saneeraus on suunniteltu vuodelle 2019.
3417 Sisäilmakorjaukset (2017–2021)
Sisäilmaongelmien korjauksiin on tarpeen varata oma määrärahansa, jottei kuluteta vuosikorjausten määrärahaa. Ongelmien selvittelyyn ja korjauksiin on useimmiten tarpeen
päästä nopeasti ja tästä syystä on hyvä varata oma määräraha näihin korjauksiin. Vuodelle
2017 varataan 500.000 euroa ja vuodelle 2018 300.000 euroa. Siitä seuraaville vuosille
varataan 100.000 - 250.000 €.
3418 Kuusjoen koulun ja Kuusjokitalon lämmitysjärjestelmän uusiminen (2017)
Kuusjoen koulun ja päiväkodin sekä Kuusjokitalon lämmitystä on hoidettu Salon Kaukolämmöltä vuokratulla lämpökontilla. Polttoaineena on ollut öljy. Kaupungin yhtenä ympäristöllisenä tavoitteena on lisätä uusiutuvien energiamuotojen käyttöä. Kustannusarvio 350.000
€.
147
xxxx Suomusjärven paloaseman vesikaton korjaus (2017)
Suomusjärven paloaseman vesikatosta on tullut vettä sisälle parina viime vuotena. Kohteessa on konesaumattu peltikatto. Kattoa avattiin sisäpuolelta ja todettiin, että katossa on
rakennevirhe. Kustannusarvio korjaukselle on 60.000 €.
xxxx Musiikkiopiston vesikatteen uusiminen (2017)
Musiikkiopiston kirjaston viereisen rakennuksen vesikatto on tullut tiensä päähän. Se on
paikoin pahoin ruostunut ja on vuotanut sisälle. Jotta katto saadaan kuntoon, on koko vesikate uusittava sekä korjattava mahdolliset vaurioituneet alusrakenteet. Kustannusarvio on
90.000 €.
400 Kunnallistekniikka
410 Kaava-alueet
4010 Metsäjaanun teollisuusalue, Salo:
Teollisuusalueen kunnallistekniikan rakentaminen vuosina 2015–2017. Alueelle tulee 40 kpl
teollisuustontteja.
4027 Kokoojakatu Tupuri-Mt110, Salo (2017)
Kokoojakadulla muodostetaan uusi yhteys Tupurin asuinalueelta 110-tielle. Yhteys helpottaa alueen asukkaiden kulkua Turun, Helsingin ja Hangon suuntaan.
4031 Tavolan alue, Halikko (2018–2020)
Uuden tulevan kaava-alueen kaavakatujen rakentaminen.
XXXX Tähteläntie ja –kuja, Salo (2017)
Helsingintien päässä olevan kaava-alueen katujärjestelyjen rakentaminen kaava mukaiseksi.
XXXX Pitkänniitynkatu, Salo (2017)
Karjaskylän koulun takana kulkevan kadun osittainen rakentaminen. Mahdollistaa kulun
koulun kentälle. Kadunvarresta saadaan myyntiin myös pientalotontti.
XXXX Kailinkatu, Salo (2017)
Kailinkadun ja kevyenliikenteenväylän rakentaminen valmiiksi.
XXXX Leiritie, Perniö (2017)
Kankkonummen teollisuusalueen jatkorakentaminen. Mahdollistaa kahden korttelialueen
tonttien myymisen.
XXXX Puusepäntie, Kisko (2017)
Kaava-alueen kaavakadun jatkorakentaminen. 7 uutta pientalo tonttia.
XXXX Latauksenkuja, Halikko (2017)
Härkhaan asuntoalueen jatkorakentaminen (Halikko as). Alueelle muodostuu 6 kpl pientalotontteja.
4199 Uudet kaava-alueet:
Uusien kaavateiden ja mahdollisen kunnallistekniikan tekeminen äkillisten tarpeiden mukaan.
Muu kunnallistekniikka
420 Liikenneväylät
4200 Uusien alueiden asfaltointi
Soran pintaisten katujen päällystäminen.
4201 Uudelleen päällyst. kadut
Huonokuntoisten asfaltoitujen katujen uudelleen päällystäminen.
148
430 Katuinfran saneeraus
4300 Liikenneturvallisuuskohteet
Liikenneturvallisuustyöryhmässä ja aloitteissa esille tulevien turvallisuuden parantamishankkeiden toteuttaminen ja suurempien kohteiden suunnittelu
4301 Katujen kuivatus
Uusien sadevesikaivojen ja järjestelmien rakentaminen kaupungin katuverkolle
4302 Huonokuntoiset jalkakäytävät ja kevyen liikenteen väylät
Huonokuntoisten jalkakäytävien ja kevyenliikenteen väylien uudelleen pinnoitus ja rakentaminen.
4317 Salonkadun kiertoliittymä (2019)
Kiertoliittymän toteutus
4318 Jäänpidätysrakenteet
Rakenteen tehdään Salon jokeen pidättämään ja pehmentämään jäitä, jotta jäiden lähtö
sujuisi mahdollisimman pienillä vaurioilla. Pahimmassa tapauksessa nykytilanteessa raju
jäidenlähtö voi aiheuttaa kaupungille ja joen varren kiinteistöjen omistajille miljoonien eurojen vahingot. Valtio rahoittaa hanketta 48 %:lla.
(Kaupunginhallitus poisti jäänpidätysrakenteille varatut määrärahat)
4321 Keskustojen kehittäminen
Vanhojen kuntakeskusten ja Salon ydinkeskustan katualueiden ilmeen toiminnallisuuden ja
kunnon parantaminen.
XXXX Hämeentien jalkakäytävän parantaminen
Hämeentien saneeraus kaavan mukaiseksi.
XXXX Perniön urheilukentältä yhteys Haarlantielle
Uuden katuyhteyden rakentaminen Haarlantieltä Perniön urheilukentälle.
XXXX Lanskalantien liittymä Teijontielle
Lanskalatien liittymän rakentaminen kaavan mukaiseen paikkaan.
xxxx Meriniityn katuympäristön parantaminen
Meriniityn teollisuusalueen katuinfran saneeraus ja yleisilmeen parantaminen vuonna 2018.
xxxx Matildan puistotien KLV:n rakentaminen
Matildan puistotien kevyenliikenteenväylän rakentaminen.
4449 Muu katurakentaminen
Suunnitelmavuosille on varattu katurakentamiseen tarvittava vuotuinen määräraha, joka
kohdennetaan tarkemmin talousarviovuosittain.
431 Katuvalaistus
4450 Uuden katuvalaistuksen rakentaminen
Uusien kaava-alueiden katuvalaistuksen rakentaminen.
4452 Katuvalaistuksen saneeraus yhd. Lounea/Caruna
Vanhojen yhteiskäytössä olevien puupylväiden ja niissä olevien ilma johtolinjojen purkaminen ja uusien maakaapelilinjojen rakentaminen yhdessä muiden verkkoyhtiöiden kanssa.
Samassa yhteydessä kaupunki rakentaa uudet katuvalot.
XXXX Katuvalaistuksen saneer. (SpNa-vaihto ym.)(2018–2021)
Salon kaupungin kaikkien katuvalojen vaihto energiatehokkaiksi HQ- / Led-valaisimiksi.
4453 Katuvalaistuksen saneeraus (2018–2021)
Salon kaupungin kaikkien katuvalojen vaihto energiatehokkaiksi HQ- / Led-valaisimiksi.
149
432 Yhteishankkeet ELY:n kanssa
4499 Muut yhteishankkeet ELY:n kanssa
Suunnitelmavuosille kaavailtu tarvittava vuotuinen määräraha, joka kohdennetaan talousarviovuosittain.
440 Puistot
4501 Heikkokuntoiset puistot (2017)
Erilaiset rakennettujen puistojen peruskunnostustyöt. Kiinteiden kalusteiden, rakienteiden
ja kasvillisuuden uusimista sekä muuta peruskunnostusta
4502 Leikkipaikkojen peruskunnostus (2017)
Leikkipaikkojen peruskunnostusta eri puolilla kaupunkia. Tavoitteena on tehdä 1-2:n leikkipaikan peruskunnostus sekä pienempiä, lähinnä leikkivälineisiin liittyviä uusimis- ja kunnostustöitä.
4505 Viitanlaakson vihertyöt (2017)
Viitanlaakson käytäväverkoston rakentamista ja hulevesien käsittelyä.
4512 Taajamien asuinympäristön parantaminen (2017)
Taajamien yleisten alueiden kunnostusta. Kohteina mm. Muurlan ja Halikon keskusta-alueet ja muut esiin nousevat kohteet
4513 Perhepuiston peruskunnostus (2017)
Esteettömän leikkialueen rakentaminen ja muu puiston jatkorakentaminen.
4514 Horninpuiston kunnostaminen (2017)
Kiinteiden kalusteiden ja muiden rakenteiden ja kasvillisuuden uusimista sekä muita peruskunnostustöitä.
4515 Skeittipuisto (2017)
Uuden Perhepuistoon rakennettavan skeittipuiston rakentaminen. Hanke toteutetaan yhteisyössä nuoriso- ja liikuntatoimien kanssa. Yleisten alueiden ylläpidon ja kehittämisen
osuus 1/3 koko hankkeesta.
xxxx Matonpesupaikkojen peruskunnostus (2017)
Matonpesupaikkojen laitteiden ja rakenteiden kunnostamista.
450 Toimialojen muut kohteet
XXXX Perhepuisto/skeittiparkki nuorisopalveluiden osuus (2017)
Uuden Perhepuistoon rakennettavan skeittipuiston rakentaminen. Hanke toteutetaan yhteisyössä puistopalveluiden ja liikuntatoimien kanssa. Nuorisopalveluiden osuus 1/3.
4600 Urheilupuiston peruskorjaus 2017
Urheilupuiston peruskorjauksen toinen vuosi. Yleisurheilukentän pinnat tehdään kuntoon ja
katsomo sekä huoltorakennus rakennetaan valmiiksi.
4605 Lähiliikuntapaikkojen rakentaminen(2016–2020)
2017 Perniön kirkonkylän keskustassa sijaitsevan yleisurheilukentän suorituspaikkojen pintojen uusiminen.
XXXX Tupurin kuntoilu ja frisbeegolfrata (2018)
2017 Tupurin kuntoilualueen ja frisbeegolf radan rakentaminen (toteutetaan mikäli oikotie
110-tielle toteutuu). Tupurin asuinalueelta on suunniteltu oikotietä 110-tielle. Tämän suunnitelman johdosta myös Tupurin ulkoilualue muuttuu. Suunnitelmassa on tehty varaus uudelle paikoitustilalle kuntoilualueen käyttäjille. Paikoitustilan yhteyteen esitetään rakennettavaksi lihaskuntoharjoitteluun soveltuva ulkoalue sekä frisbeegolf-rata.
150
600 Irtain omaisuus
620 Sosiaali- ja terveyspalvelut
210 Terveyspalvelut
2100 Suun terveydenhuollon palvelut
6212 Hammashoitoyksiköt (2017–2021)
Hammashoitoyksikköjen (3 kpl) uusiminen. Hammashoitoyksiköitä on 42. Jos yksiköitä uusitaan kolme vuodessa, niin yksikön käyttöikä on keskimäärin 14 vuotta. Toimittajat takaavat varaosien saatavuuden kymmeneksi vuodeksi. Hammashoitoyksikön hankinnan voi arvioida vähentävän yksikön vuosittaisia korjauskuluja vajaalla tuhannella eurolla muutamana investointitapahtumaa seuraavana vuotena. Suun terveydenhuollon kaikkien koneiden ja laitteiden huolto- ja korjauskustannuksia tämä ei alenna, mutta se hillitsee näiden
kustannusten nousua.
XXXX Panoraama-kefalolaite (2017)
Panoraama-kefalolaitteen uusiminen. Käytössä oleva panoraama-kefalolaite on valmistettu
vuonna 2001. Se pitäisi korvata uudella 2D panoraama-kefalolaitteella, joka voidaan täydentää tarvittaessa 3D-laitteeksi. Käyttöliittymät ovat kehittyneet, mikä mahdollistaa kuvaajan keskittymisen potilaaseen. Potilaan oikea asento vaikuttaa olennaisesti kuvan laatuun ja diagnostiikkaan. Oikealla asettelulla on tärkeä merkitys myös potilaan saamaan säteilyannokseen. DAP-arvon on todettu olevan suurempi kuvauksissa, joissa pääfantom on
aseteltu väärin. Laitteen hankinta on otettu esille ensimmäisen kerran jo vuosien 2012–
2016 investointisuunnitelmassa ajoittaen hankinta ko. jakson loppupuolelle.
XXXX Lääkinnällinen kuntoutus
Apuvälineiden pesuun tarkoitetun deko-laitteen uusiminen. Vanhalla laitteella ikää 15
vuotta ja laite on toimintakaarensa päässä.
XXXX Geriatrian arviointiyksikkö
Apuvälineiden pesulaite uuteen perustettavaan geriatrian arviointiyksikköön.
XXXX Avoterveydenhuolto
Terveysasemien Ekg-järjestelmä Cardiax on vuodelta 1996. Uusiminen on välttämätöntä
käyttötuen loppuessa.
220 Vanhuspalvelut
XXXX Paukkulakoti (2017)
Paukkulakodin hoitajakutsujärjestelmä on vanha, eikä rikkoutuvien osien tilalle ole mahdollista enää saada varaosia. Hoitajakutsujärjestelmä on välttämätön turvalaite ympärivuorokautisen hoidon yksikössä. Järjestelmän avulla asukas voi hälyttää apua samoin kuin yksin
työskentelevä hoitajakin voi pyytää apua. Hoitajakutsujärjestelmän kertahankintaan esitetään 130.000 euron määrärahavarausta. Laitehankinnan lisäksi järjestelmään kuuluva palvelu aiheuttaa noin 1.700 euron vuosikulut.
XXXX Kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmä
Toiminnanohjausjärjestelmä on yleisesti käytössä kotihoidossa maamme kunnissa.
Toiminnanohjausjärjestelmä sisältää keskitetyn työnjaon ja toiminnan koordinoinnin sekä
tilastoinnin. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönoton tavoitteena on lisätä asiakkaiden
luona tehtävän työn osuutta. Järjestelmä helpottaa kotihoidon resurssien hallintaa asiakasmäärien ja tarpeiden nopeissa muutoksissa sekä mahdollistaa olemassa olevien resurssien
hyödyntämisen optimaalisesti. Toiminnan näkyväksi tekeminen mahdollistaa töiden tasapuolisen jakamisen ja tätä kautta työntekijöiden jaksaminen lisääntyy. Ajantasainen tieto
käyntien toteutumisesta sekä hoitajien vaihtuvuuden seurannasta on ohjelmasta helposti
tarkasteltavissa. Kotihoidossa on osittain kovin tiukkaa resurssien riittävyyden kannalta.
Toiminnanohjausjärjestelmä voi tuottaa lisänä sen, että kotihoidossa saatettaisiin toimia
nykyisellä henkilöstömäärällä jonkin aikaa. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönoton ja
laitehankintojen kustannus on arviolta noin 175.000 euroa investointikuluina.
151
630 Lasten ja nuorten palvelut
6403 Perusopetuspalvelujen yhteiset (2017–2021)
Määräraha on varattu teknisen työn työsuojelullisten toimenpiteiden johdosta suoritettaviin
hankintoihin sekä muihin perusopetuspalveluiden kalustohankintoihin. Kustannus 50.000
euroa.
6404 2.aste ja vapaa sivistystyö (2017–2021)
Lukioiden kalustohankintoihin. Kustannus 25.000 euroa.
6421 Varhaiskasvatuksen irtain (2017–2021)
Varhaiskasvatusyksikköjen kalustohankintoihin. Kustannus 50.000 euroa.
6401 Perniön varhaiskasvatuksen kalustohankinnat (2017)
Kalustohankinnat uuteen 2016–2017 rakennettavaan varhaiskasvatusyksikköön. Kustannus
200.000 euroa.
6422 Nuorisotilojen irtain (2017–2021)
Nuorisopalveluiden kalustohankinnat 10.000 euroa.
635 Vapaa-ajan palvelut
6417 Liikuntapalveluiden irtain (2017–2021)
Urheilupuiston yläkentän peruskorjaus valmistuu 2017 ja samalla tulee ajankohtaiseksi uusia eri lajien välineistöä. Alustavan kartoituksen ja tarjousten perusteella kustannusarvio on
n. 110.000 € Urheilupuistoon kentän hoitoon tarvitaan uusi kelaleikkuri. Hinta-arvio uudelle
leikkurille lisävarusteineen on n. 30.000€. Kuntosalien uusien välineiden hankinta 20.000€
Uusitaan välttämättömiä välineitä liikuntapalveluiden kuntosaleilla.
Kuntoratojen osalta uusi lamppudirektiivi on astunut voimaan 2015 ja nyt vielä käytössä
olevien lamppujen (elohopeahöyry) valmistus ei ole enää sallittua. Nykyiset varastolamput
alkavat olla lopussa ja näin ollen tulee uusia sekä lamput, että valaisimet. Mm. tämän
vuoksi on tehty suunnitelmaa kuntoratojen tulevaisuudesta ja lakkautettu neljä kuntorataa
vuosina 2013–2014. Jäljelle jäävien kuntoratojen osalta on tehty yhdessä sähkösuunnittelijan kanssa laskelma uusista led-valaisimista kuntoradoille ja on laskettu kuntoratojen valaisinten määrä. Valaisimien vaihto led-valaisimiin maksaa 11 kuntoradan osalta n. 300.000
e. Uusiminen aletaan vuonna 2017 (140.000€) ja jatketaan vuonna 2018 loppuun.
Vuosi 2018, 295.000 €: Vuonna 2018 kuntoratojen lamppujen uusintaa on edelleen jatkettava (n. 200.000 €). Lisäksi pitää uusia Urheilupuiston ns. 5-kentän (keinonurmen alapuolella oleva kenttä) sadettajajärjestelmä, joka on tehty 1990-luvulla. Uuden sadettajajärjestelmän hinnaksi on laskettu 35.000 €.
Jäähalliin tarvitaan uusi kaukalo (60.000 €). Vanha kaukalo voidaan tarvittaessa sijoittaa
ulkojäille.
6427 Kirjaston tietojärjestelmän hankinta (2017)
Vuosille 2015–2017 on investointikohteena kirjastopalveluiden käyttöjärjestelmän uusiminen. Aikaisempi käyttöjärjestelmä Origo päivitettiin Auroraksi. Käyttöjärjestelmän päivitys
oli ajankohtainen, sillä Origoa ei ole kehitetty enää vuosiin, vaan ainoastaan ylläpidetty.
Lisäksi Auroraan siirtyminen oli edellytys Salon kirjaston liittymiselle mukaan Vaski-kirjastoihin. Vapaa-ajan lautakunta teki vuoden 2014 joulukuussa liittymistä koskevan päätöksen. Axiell Finland Oy:ltä saadun tarjouksen perusteella Salon kokoisessa kaupungissa
käyttöjärjestelmän päivityskustannukset ovat suuruudeltaan 60.000 €. Hankintakustannukset jaetaan Axiellin kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti kolmelle vuodelle, eli 20.000
€ / vuosi.
6428 Pääkirjaston kalusteet (2017)
Pääkirjaston toiminnallisuuden parantamista jatketaan uusimalla kalusteita 20 000 eurolla.
Kirjahyllyjä uusitaan korvaamalla huonokuntoisimpia hyllyjä. Uudet kirjahyllyt on tarkoituksenmukaista varustaa lukittavilla pyörillä. Tämä mahdollistaa kirjaston tilojen sujuvan
käyttämisen yleisötilaisuuksien ja näyttelyiden järjestämiseen. Suuri osa nykyisistä kirjahyllyistä on peräisin 1980-luvulta. Niiden hyllyjen kiinnikkeitä on jouduttu korjaamaan erilaisin tilapäisratkaisuin. Alas romahtavat hyllyt ovat vaarallisia sekä asiakkaille että henkilökunnalle.
152
6430 Muurlan kirjaston automatisointi (2017)
Sopeuttamisohjelman mukaisesti Muurlan kirjasto automatisoidaan vuonna 2017 omatoimikirjastoksi, joissa asioiminen ei edellytä henkilökunnan kokoaikaista läsnäoloa. Automatisoituihin kirjastoihin sisältyvän infrastruktuurin rakentaminen maksaa saadun selvityksen
mukaan 37 000 €/kohde. Lisäksi kiinteistön muutostöihin tulee varata 20 000 €/kohde. Yhteensä nämä tekevät 57.000 €/kohde.
XXXX Lähikirjastojen automatisointi (2018–2019)
Sopeuttamisohjelman mukaisesti Muurlan kirjasto automatisoidaan vuonna 2017 omatoimikirjastoksi, joissa asioiminen ei edellytä henkilökunnan kokoaikaista läsnäoloa. Automatisoituihin kirjastoihin sisältyvän infrastruktuurin rakentaminen maksaa saadun selvityksen
mukaan 37 000 € / kohde. Lisäksi kiinteistön muutostöihin tulee varata 20 000 € / kohde.
Yhteensä nämä tekevät 57 000 € / kohde.
Lähikirjastojen automatisointia jatketaan vuonna 2018 171.000 eurolla ja vuonna 2019
114.000 eurolla. Yksiköiden muuttaminen laajennetun aukiolon toimipisteiksi turvaa kirjastopalveluiden ja kaupungin palvelupisteiden toiminnan keskusta-alueen ulkopuolella. Automatisointi mahdollistaa kirjastopalveluiden käytön myös silloin, kun henkilökunta ei ole paikalla.
xxxx Kirjaston sähköisten palvelujen kehittäminen (2017)
Kirjaston sähköisiä palveluja kehitetään 25.000 eurolla. Sekä kauno- että tietokirjallisuuden kokoelmien sisällöistä kerrotaan QR-kooditunnisteilla. Asiakas voi omaan älypuhelimeen tai tablettitietokoneeseen ladatulla sovellutuksella etsiä tietoa haluamastaan aineistosta tai suosikkikirjailijastaan. Kirjaston uutuusluettelot on mahdollista lukea QR-koodin
avulla asiakkaan omasta laitteesta. QR-kooditunnisteita voidaan käyttää perinteisten hyllyopasteiden yhteydessä. Tunnisteet täydentävät hyllyluokituksen antamaa informaatiota
esittelemällä sekä kirjailijoita että heidän teoksiaan. Tavoitteena on saada asiakkaat etsimään itse aktiivisesti haluamaansa aineistoa. Osana sähköisten palvelujen kehittämistä on
kahden isokokoisen info-TV-tyyppisen näyttölaitteen hankkiminen. Ne sijoitetaan helposti
saavutettaviin paikkoihin. Tarkoituksena on jakaa tietoa sekä kirjaston palveluista, kokoelmien uutuuksista ja yleisötapahtumista. Näiden laitteiden avulla voidaan välittää tietoa
myös alueellisista tapahtumista ja uutisista. Samalla niitä voidaan käyttää myös kaupungin
toiminnan esittelemiseen, kuten eri palveluista tai lautakuntien päätöksistä kertomiseen.
XXXX Pääkirjaston keskusradion uusinta
Pääkirjaston uuden keskusradion hankkimiseen esitetään 20.000 €. Hintaan sisältyy keskusyksikkö, kuulutuslaite, kaapelit ja kaiuttimet asennustöineen. Nykyinen keskusradio on
peräisin 1980-luvulta. Sen toimintavarmuus on heikko. Keskusradiota tarvitaan erilaisia
tiedotuksia varten. Tavallisesti sillä annetaan kuulutuksia yleisötapahtumista tai iltaisin
kiinteistön sulkeutuessa. Keskusradiota tarvitaan myös tilanteissa, joissa rakennus joudutaan tyhjentämään esimerkiksi tulipalon vuoksi. Nykyisellä 1980-luvulla hankitulla keskusradiolla ei tavoiteta Hilkansalissa, kahvilassa tai musiikkiopiston puolella olevia asiakkaita,
koska laitetta hankittaessa koko kirjastotalo oli pienempi. Laajennusosa valmistui vuonna
2004. Tällöin ei tehty muutoksia, joilla olisi parannettu keskusradion kuuluvuusaluetta ja
siten koko rakennuksen turvallisuutta
XXXX Kulttuuripalveluiden monitoimitilan rakentaminen
Salon taidemuseo Veturitallin kahvilatila Cafe Veturitalli on nykyään monikäytössä. Salon
kulttuuriasiain yksikkö järjestää Veturitallissa säännöllisesti konsertteja iltaisin ympärivuotisesti. Veturitallin kahvilatilaa käytetään tuolloin väliaikatarjoiluun. Taidemuseo käyttää
kahvilatilaa kokoustilanaan päivittäin viikoittain. Kahvilatilaa annetaan myös yhdistyksille
päivisin kokouskäyttöön ja yritykset voivat pitää siellä asiakastarjoilujaan ja kokouksiaan.
Tilassa ei ole mitään äänieristettä eikä käyntiestettä. Veturitallin kaarikäytävä on yhtä
avointa tilaa kahvilasta näyttelysalipäätyyn. Eri tiloista toisiin kantautuu melu ja kokouksien pito on muodostunut vaikeaksi.
Tarjoiluihin liittyvien järjestelyjen turvaamiseksi ja erimuotoisten kokouksien yksityisyyden
turvaamiseksi tarvitaan saranaovella varustettu siirtojärjestelmällä varustettu lasiseinämä
erottamaan taidemuseon aulan kahvilasta. Seinämä, n. 12m2, voi olla samantyyppinen
kuin kaupungintalolla. Lasikon paksuus on 12 mm, ja taidemuseon kaltevan kattorakenteen vuoksi kattoon on rakennettava painoa kestävä kiskorakenne. Investoinnin arvio on n.
30.000 euroa.
153
Veturitallin suurimman näyttelysalin, 4. salin, takaseinään on rakennettu 1990-luvun lopussa väliaikainen kovalevyseinä peittämään seinässä olevat ikkunat. Samalla on saatu
li§sää tärkeätä ripustustilaa. Huokoinen kovalevyseinämä rakennettiin alaosastaan suljetuksi, ja sen taakse on tiivistynyt kosteutta, joka on pehmittänyt seiniä ja saanut osan levyistä pullistumaan. Levyt tulee vaihtaa paremmiksi ja alaosaltaan avoimeksi ilmankierron
mahdollistamiseksi. Uudet levyt tulee olla paksua vaneria, joka on kovalevyä siistimpi ja
kulutusta kuten jatkuvia maalauksia sekä myös kiinnitysruuvilla tapahtuvia ripustuksia kestävä. Levyjen vaihto vie 1-2 viikkoa ja se voidaan toteuttaa kaupungin sisäisenä työnä.
Materiaalit ja sisäiset kulut yhteensä n. 10.000 euroa.
640 Kaupunkikehityspalvelut
6601 Kiinteistö- ja mittauspalvelut (2017)
Korvataan yksi kolmesta satelliittimittauskalustosta uudella, mikäli laitteisto tulee vuoden
aikana korjauskelvottomaksi. Laitteistoa on jo korjattu, eikä sen kestoajasta ole varmuutta.
XXXX Yleisten alueiden ylläpito kehittäminen 2018–2019)
2017 Uuden tiehoitoauton hankinta. Hankinnalla korvataan vanha vuoden 2001 vuosimallia
oleva vastaava kuorma-auto.
2018 Uuden pyöräkuormaajan hankinta. Hankinnalla korvataan vuoden 2004 vuosimallia
oleva vastaava pyöräkuormaaja.
6603 Ravitsemispalvelut (2017–2021)
100 keittiön irtaimistohankinnat.
6605 Tilapalvelukeskus (2017)
2017 Uuden kiinteistöhoitotraktorin hankinta. Hankinnalla korvataan vuodelta 2001 oleva
kiinteistöhoitotraktori, jonka vuosittaiset korjauskulut ovat olleet jo muutaman vuoden
ajan huomattavat. Lisäksi päivitetään olemassa olevia pienempiä kiinteistöhoitokoneita.
Liikelaitos Salon Vesi
810 Uusien alueiden vesihuolto
Kaupunki kaavoittaa uusia asuin- ja teollisuusalueita. Muun infrarakentamisen yhteydessä
toteutetaan myös vesihuollon rakentaminen.
8011 Metsäjaanun teollisuusalue, Salo (2017)
Kunnallistekniikan ja vesihuollon toteuttaminen.
8026 Tavolan alueen, Halikko (2018–2020)
Alueen vesihuollon toteuttaminen.
XXXX Tähteläntie ja –kuja (2017)
Alueen vesihuollon toteuttaminen
XXXX Pitkänniitynkatu, salo (2017)
Alueen vesihuollon toteuttaminen
XXXX Kailinkatu, Salo (2017)
Alueen vesihuollon toteuttaminen
XXXX Leiritie, Perniö (2017)
Alueen vesihuollon toteuttaminen
XXXX Teollisuustie, Kisko (2017)
Alueen vesihuollon toteuttaminen
XXXX Puusepäntie, Kisko (2017)
Alueen vesihuollon toteuttaminen
154
XXXX Latauksenkuja, Halikko (2017)
Alueen vesihuollon toteuttaminen
8199 Uusien kaava-alueiden vesihuolto
Kaava-alueilla tapahtuva rakentamista tukeva vesihuoltotyö.
820 Vesihuollon saneeraus
Vanhojen vesi- ja viemärilinjojen saneeraukset hukka- ja jakelukeskeytysten pienentämiseksi. Teknisten, mm. vedenkäsittelylaitosten, venttiiliasemien, paineenkorotusten ja
ylävesisäiliöiden teknisen tason ylläpitämiseksi.
8200 ja 8201 Vesi- ja viemäriverkoston saneeraus (2017–2021)
Vesi- ja viemäriverkoston saneerausta eri puolella Salon kaupunkia. Verkostot ovat paikoin
huonokuntoisia ja vuotavia. Vuotojen osuus on pahimmillaan yli 50 % (viemäriverkosto).
Vesijohtoverkoston osalta myydyn ja pumpatun erotus eli hukkaprosentti on n. 17 %.
8205 Vesijohtoverkoston UV-laitteet (2017–2021)
UV-desinfiointilaitteilla vaikutetaan veden mikrobiologiseen laatuun ja varmistetaan lähtevän veden puhtaus.
8206 Vesilaitoksen automaatiojärjestelmä (2017–2021)
Vesilaitoksen automaatiojärjestelmän parantamisella varmistetaan laitoksen toimivuus ja
vähennetään paikan päällä tapahtuvia käyntejä.
8209 Vedenottamot (2017–2021)
Vedenottamot ovat osin hyvinkin vanhoja rakennuksia, joiden tekninen laatutaso ei vastaa
tämän päivän vaatimuksia.
8211 Viemäriverkoston vuotovesikartoitus (2017–2021)
Kiinteistöt johtavat runsaasti katolta ja pihoilta tulevia sadevesiä jätevesiviemäriin. Vedet
aiheuttavat tulvia ja huonontavat puhdistustulosta. Määräraha käytetään viemäriverkoston
vuotovesikartoitukseen ja kuvaukseen.
8212 Pumppaamoiden saneeraus (2017- 2021)
Huonokuntoisten vesihuoltopumppaamoiden kunnostus ja päivitys.
8213 Karjaskylän vesihuollon saneeraus (2017)
Karjaskylän vesihuollon saneeraus liittyy olennaisena osana Salo-Muurla vesihuoltohankkeeseen. Olemassa oleva Karjaskylän vesihuoltoverkosto ei nykyisessä muodossa kykene
palvelemaan Salo-Muurla vesihuoltoa. Hanke on aloitettu vuonna 2015 ja päättyy vuonna
2017.
8215 Märyn vesijohto (2017)
Huonokuntoisen vesijohtoverkoston saneeraus.
8216 Keskusjätevedenpuhdistamon saneeraus (2017–2019)
Keskusjätevedenpuhdistamon lupaehtojen tiukentumisesta johtuva laitoksen modernisointiin liittyvä suunnittelumääräraha.
8217 Pullassuon vedenkäsittelylaitos (2017–2018)
Pyymäen vesi sisältää runsaasti rautaa, jonka johdosta vettä ei ilman käsittelyä voida toimittaa kuluttajille. Käsittely sisältää raudanpoiston, pH-säädön ja UV-käsittelyn. Kapasiteetti tulee olemaan 1.500m3/vrk.
840 Haja-asutusalueiden vesihuolto
Kaavoittamattomien ja toiminta-alueitten ulkopuolisten alueitten vesihuollon kunnossapito
ja teknisen tason ylläpito.
8401 Hajalan alue (2017)
Valtio on myöntänyt 30 % avustuksen Halikko–Hajala kunnallistekniikan toteutusta varten
vuosille 2015–2017. Hajalan taajaman jätevedet ohjataan liikelaitoksen rakennuttamaa
155
verkostoa pitkin Salon keskusjätevedenpuhdistamolle. Hajalan taajaman kunnallistekniikan
toteuttaa erillisurakkana osuuskunta.
8406 Salo-Muurla vesihuolto (2017)
Salo-Muurla vesihuollon rakentaminen välillä Karjaskylä-Muurlan puhdistamo. Hankkeessa
toteutetaan vesihuollon parantamista ja uusimista. Muurlan jätevedenpuhdistamo poistuu
käytöstä ja jätevedet ohjataan keskusjätevedenpuhdistamolle. Hanke toteutetaan vuosina
2015–2017. Hankkeen kokonaisrahoitusosuus valtiolta on toteutuneista kustannuksista 30
% (noin 500.000 euroa yhteensä).
xxxx Kukinhuoneenharjun pohjavesitutkimus (2017–2019)
Kukinhuoneenharjun pohjavesialueen vedenantoisuuden selvitystyö.
8419 Viemäriverkoston laajennus (2017–2021)
Verkoston laajentaminen toiminta-alueiden lähialueilla.
8422 Kaukola-Tuohittu vesihuolto (2017)
Tuohitun vesiosuuskunta rakentaa alueelle vesijohdon ja paineviemärin. Liikelaitos kustantaa hankkeen yhteiseltä osuudelta materiaaleja ja suunnittelua. Liikelaitoksen osuuden
suuruus on 300.000 euroa vuosina 2016–2017. Vuoden 2016 osuus siirtyy pääosin vuodelle 2017.
8423 Hajalan taajaman vesijohdon jatkaminen
Hajalan jätevesivesiosuuskunta rakentaa viemäriverkoston alueelleen. Liikelaitos osallistuu
vesijohdon rakentamistöihin osuuskunnan mukana.
870 Vesihuoltolaitoksen irtain
8700 Vesihuoltolaitoksen irtain
Kiinteistöissä sijaitsevien vanhojen mittalaitteiden vaihtoon ja kunnostukseen liittyvä määräraha.
156
Rahoituslaskelma perusteluineen
TP 2015
€
Toiminnan rahavirta
Vuosikate
Satunnaiset erät
Tulorahoituksen korjauserät
Investointien rahavirta
Investointimenot
Rahoitusosuudet investointimenoihin
Pysyv. vastaavien hyödykk.
luov.tulot
Lainakannan muutokset
Pitkäaikaisten lainojen lisäys
Pitkäaikaisten lainojen vähennys
Valuuttakurssimuutokset
Lyhytaikaisten lainojen muutos
Oman pääoman muutokset
Muut maksuvalmiuden muutokset
Toimeksiant. varojen ja
pääom. muutoks.
Vaihto-omaisuuden muutos
Saamisten muutos
Lyhytaikaisten saamisten
muutos
Korottomien velkojen muutos
TA 2017
€
TS 2018
1 000 €
TS 2019
1 000 €
8 780 975
-5 666 261
6 808 139
14 092
9 900
6 049 863
-6 394 951
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
16 436 822
8 780 975
-5 666 261
6 808 139
14 092
TS 2020
1 000 €
9 900
9 900
0
0
-13 030 126
-18 558 000
-20 512 000
-16 152 000
-18 591
-18 149
-10 510
1 314 509
1 605 000
530 000
380 000
320
300
0
14 327 180
2 611 563
0
19 048 385
-7 015 211
156 420
-16 953 000
-8 172 025
-80 000
-6 858 791
0
50 000
-19 982 000
-15 772 000
-25 648 261
-8 963 861
-130 000
-30 000
130 000
-130 000
0
130 000
0
-18 271
-4 179
-130
0
0
130
-17 849
-7 949
0
0
0
0
0
0
38 000 000
22 000 000
13 500
14 000
14 000
10 000 000
-13 394 620
-13 000 000
-13 000 000
-13 600 000
-13 500
-14 000
-14 000
5 000 000
-8 421
0
0
2 578 622
0
2 800 000
-2 557 003
13 198
0
-10 240 213
0
0
2 800 000
0
7 770 000
8 808 172
27 025 559
18 217 387
25 000 000
0
0
0
0
25 000 000
-402 025
26 623 534
27 025 559
8 400 000
0
0
0
0
8 400 000
-648 261
25 975 273
26 623 534
0
0
0
-563 861
26 059 673
26 623 534
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
-7 949
13 932
21 881
0
0
0
-4 179
21 881
26 060
-10 510
0
18 000 000
-3 394 620
9 900
-610
0
Rahoituksen rahavirta
Rahavarojen muutos
Rahavarat 31.12.
Rahavarat 1.1.
HKE 2017
€
16 781 910
Toiminnan ja investointien
rahavirta
Rahoituksen rahavirta
Antolainauksen muutokset
Antolainasaamisten lisäykset
Antolainasaamisten vähennykset
TA 2016
€
-610
13 322
13 932
157
Salon kaupungin rahoituslaskelma 2017
Perustelut
Tulorahoitus
Vuosikate
Siirtyy tuloslaskelmasta.
Satunnaiset erät
Tulorahoituksen korjauserät
6 808 139
0
6 808 139
Investointien rahavirta
Käyttöomaisuusinvestoinnit
-16 152 000
Vuoden 2017 talousarvioon otettujen investointien rahoitus esitetään rahoituslaskemassa. Investointien
omarahoitus jää 34 prosenttiin.
Rahoitusosuudet investointimenoihin
380 000
Kiinteistöjen ja tonttien myynnistä saatavat tulot sekä investointiavustuksia.
Toiminnan ja investointien rahavirta
-8 963 861
Antolainauksen muutokset
Antolanasaamisten lisäykset
Sosiaalisen luototuksen määräraha
Antolainasaamisten vähennykset
Sosiaalisen luototuksen takaisinmaksut.
Lainakannan muutokset§§
Pitkäaikaisten lainojen lisäykset
Tavoitteena on, että vuoden 2016 lopussa ei nostetaa
uutta pitkäaikaista lainaa. Vuoden 2017 alussa lainaa
olisi n. 98,0 milj. euroa eli 1830 euroa/asukas. Vuonna
2017 nettolainanotoksi on arvioitu 13,4 milj. euroa,
jolloin asukaskohtainen laina nousisi 2075 euroon/
asukas.
Pitkäaikaisten lainojen vähennys
Talousarviolainojen ohjelmien mukaiset lyhennykset
vuodelle 2017
Muut maksuvalmiuden muutokset
Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset
Vaihto-omaisuuden muutos
Saamisten muutos
Sisältää jälkirahotteisten valtionosuuksien kokonaismäärän
Lyhytaikaisten saamisten muutos
Korottomien velkojen muutos
Rahoitustoiminnan nettokassavirta
Kassavarojen muutos
-130 000
130 000
0
22 000 000
-13 600 000
8 400 000
0
0
0
0
0
0
8 400 000
-563 861
158
Liitteet
Kokonaismenot ja -tulot
Toimintamenot
Investoinnit
Rahoituskulut
Lainojen lyhennykset
Menot yhteensä
Toimintatulot
Verotulot
Valtionosuudet
Rahoitustulot
Investointitulot
Lainanotto
Tulot yhteensä
Varojen reaalimuutos
Rahavarat 31.12.
Lainat 31.12.
Lainojen muutos
TP 2015
372 317 670
13 030 126
3 426 960
13 394 620
402 169 376
92 417 290
194 485 667
103 234 887
2 388 698
9 261 427
10 000 000
411 787 969
TA 2016
376 596 356
19 426 000
4 868 805
13 000 000
413 891 161
93 634 581
183 700 000
108 000 000
2 228 805
2 177 271
18 000 000
407 740 657
TA 2017
376 416 006
16 152 000
3 825 305
13 600 000
409 993 311
93 001 804
186 850 000
105 000 000
2 197 646
380 000
22 000 000
409 429 450
TS 2018
365 500 000
18 591 000
5 808 000
13 500 000
403 399 000
94 000 000
180 200 000
109 000 000
2 200 000
320 000
13 500 000
399 220 000
TS 2019
175 000 000
18 149 000
3 800 000
14 000 000
210 949 000
71 000 000
85 500 000
30 000 000
2 200 000
300 000
14 000 000
203 000 000
TS 2020
175 000 000
10 510 000
3 800 000
14 000 000
203 310 000
71 000 000
85 500 000
30 000 000
2 200 000
0
14 000 000
202 700 000
9 618 593
-6 150 504
-563 861
-4 179 000
-7 949 000
-610 000
27 025 562
113 969 646
-3 394 620
20 875 058
118 969 646
5 000 000
20 311 197
127 369 646
8 400 000
16 132 197
127 369 646
0
8 183 197
127 369 646
0
7 573 197
127 369 646
0
159
Toimintakulujen jakautuminen lautakunnittain 2017
1.000 €
Tarkastusltk
Keskusvaaliltk
Kaupunginvaltuusto ja -hallitus
Sosiaali- ja terveysltk
Opetusltk
Vapaa-ajan ltk
Tekninen ltk
Kaupunkisuunn.ltk
Rak. Ja ymp.ltk
Vesihuoltolaitoksen johtok.
Yhteensä
31
194
89
12
29
11
2
3
376
%
99
125
922
874
984
436
487
988
106
395
416
0,0
0,0
8,5
51,8
23,9
3,3
7,8
3,2
0,6
0,9
100,0
%
%
%
%
%
%
%
%
%
%
%
160
Toimintatulojen jakautuminen lautakunnittain 2017
1.000 €
Tarkastusltk
Keskusvaaliltk
Kaupunginvaltuusto ja -hallitus
Sosiaali- ja terveysltk
Opetusltk
Vapaa-ajan ltk
Tekninen ltk
Kaupunkisuunnittelultk
Rak. Ja ymp.ltk
Vesihuoltolaitoksen johtok.
Yhteensä
11
22
4
1
34
8
8
93
%
0
0
230
822
816
790
725
238
638
743
002
0,0
0,0
12,1
24,5
5,2
1,9
37,3
8,9
0,7
9,4
100,0
%
%
%
%
%
%
%
%
%
%
%
161
Rahoitus 2016
Toimintatuotot
Verotulot
Valtionosuudet
Yhteensä
1.000 €
93
186
105
384
%
002
850
000
852
24,2
48,6
27,3
100,0
%
%
%
%
162
Toimintamenot menolajeittain 2017
Henkilöstökulut
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Avustukset
Muut toimintakulut
Yhteensä
1.000 €
161
157
17
18
21
376
%
867
009
372
299
869
416
43,0
41,7
4,6
4,9
5,8
100,0
%
%
%
%
%
%
163
Toimintatulot tulolajeittain 2017
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Muut toimintatuotot
Yhteensä
1.000 €
44
18
4
25
93
%
201
339
533
929
002
47,5
19,7
4,9
27,9
100,0
%
%
%
%
%
164
Investointimenot 2017
1.000 €
Aineeton käyttöomaisuus
Kiinteä omaisuus
Talonrakennus
Kunnallistekniikka
Irtain omaisuus
Vesihuoltolaitos
Yhteensä
4
5
1
4
16
%
50
250
530
554
473
295
152
0,3
1,5
28,0
34,4
9,1
26,6
100,0
%
%
%
%
%
%
%
165
Vesihuoltolaitoksen tulos- ja rahoituslaskelma
Tuloslaskelma 2017
Liikevaihto
Varastojen lis.(+) tai väh. (-)
Valmistus omaan käyttöön
Liiketoim. muut tulot
Tuet ja avustukset kunnalta
Materiaalit ja palvelut
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Ostot tilik. aikana
Varastojen lis.(+) tai väh.(-)
Palvelujen ostot
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Eläkekulut
Muut henkilösivululut
Poistot ja arvonalentumiset
Suunitelman mukaiset poistot
Arvonalentumiset
Liiketoiminnan muut kulut
Liikeylijäämä (-alijäämä)
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotulot
Muut rahoitustulot
Kunnalle maksetut korkokulut
Muille maksetut korkokulut
Korvaus peruspääomasta
Muut rahoituskulut
Ylijäämä (alijäämä) ennen satunn.
eriä
Satunnaiset tuotot ja -kulut
Satunnaiset tuotot
Satunnaiset kulut
Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia
Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+)
Vapaaeht. varauksien lis.(-) tai
väh.(+)
Tuloverot
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
Vesilaitoksen tunnusluvut
Sijoitetun pääoman tuotto, %
Kunnan sijoittaman pääoman
tuotto, %
Voitto, %
TP2013
TP2014
TP2015
TA2016
TA2017
7 891 514
8 179 161
8 615 887
8 660 055
8 729 762
0,8 %
42 430
37 767
35 862
14 210
12 858
-9,5 %
-1 114 153
-1 009 715
-1 024 931
-1 007 677
-989 657
-1,8 %
-1 012 082
-1 051 990
-1 060 201
-1 028 427
-1 005 818
-2,2 %
-1 079 867
-349 808
-1 104 788
-398 182
-1 000 941
-302 979
-938 647
-360 991
-931 327
-324 008
-0,8 %
-10,2 %
-2 416 251
-2 433 304
-2 476 305
-2 400 936
-2 457 288
2,3 %
-152 219
1 809 564
-129 068
2 089 881
-152 820
2 633 572
-153 539
2 784 048
-144 164
2 890 358
-6,1 %
3,8 %
0
70
0
2 543
0
341
0
0
0
341
0
-1 758 156
-765
0
-1 758 156
-3
0
-1 562 805
0
0
-1 562 805
0
0
-1 562 805
0
0,0 %
50 713
334 265
1 071 108
1 221 243
1 327 894
8,7 %
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
50 713
72 852
334 265
72 853
1 071 108
72 852
1 221 243
-72 800
1 327 894
72 852
8,7 %
-200,1 %
0
0
123 565
0
0
407 118
0
0
1 143 960
0
0
1 148 443
0
0
1 400 746
22,0 %
3,94 %
5,06 %
6,81 %
6,79 %
7,05 %
3,94 %
0,64 %
5,06 %
4,09 %
6,81 %
12,43 %
6,79 %
14,10 %
7,05 %
15,21 %
TA%
166
Rahoituslaskelma 2017
Toiminnan rahavirta
Liikeylijäämä (-alijäämä)
Poistot ja arvonalentumiset
Rahoitustuotot ja -kulut
Satunnaiset erät
Tuloverot
Tulorahoituksen korjauserät
Tilikauden ylijäämä / alijäämä
Investointien rahavirta
Investointimenot
Rahoitusosuudet investointimenoihin
Pysyvien vastaavien hyödykk. luovutustulot
Toiminnan ja investointien rahavirta
Rahoituksen rahavirta
Antolainauksen muutokset
Antolainasaamisten lisäykset kunnalle
Antolainasaamisten lisäykset muilta
Antolainasaamisten vähennykset
kunnalta
Antolainasaamisten vähennykset
muilta
Lainakannan muutokset
Pitkäaikaisten lainojen lisäys kunnalta
Pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta
Pitkäaikaisten lainojen vähennys
kunnalle
Pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta
Pitkäaikaisten lainojen vähennys
muilta
Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta
Lyhytaikaisten lainojen muutos
muilta
Oman pääoman muutokset
Muut maksuvalmiuden muutokset
Vaihto-omaisuuden muutos
Saamisten muutos kunnalta
Saamisten muutos muilta
Korottomien velkojen muutos kunnalta
Korottomien velkojen muutos muilta
Rahoituksen rahavirta
Rahavarojen muutos
TP2013
TP2014
TP2015
TA2016
TA2017
1 809 564
2 416 252
-1 758 851
0
0
0
2 466 965
2 089 881
2 433 304
-1 755 616
0
0
0
2 767 569
2 633 572
2 476 305
-1 562 464
0
0
0
3 547 413
2 784 048
2 400 936
-1 562 805
0
0
0
3 622 179
2 890 358
2 457 288
-1 562 464
0
0
0
3 785 182
3,8 %
2,3 %
0,0 %
-2 990 255
0
-1 238 114
132 665
-2 318 738
1 074 509
-4 720 000
500 000
-5 025 000
100 000
6,5 %
0
0
0
0
0
-523 290
1 662 120
2 303 184
-597 821
-1 139 818
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
-33 000
0
0
523 290
0
0
-40 415
0
-1 662 121
0
0
161 997
0
-2 303 184
0
0
-2 909 899
0
630 821
0
0
0
0
1 139 818
0
0
0
168 061
395 644
523 290
-1 105 008
-719 110
-1 662 121
606 715
0
-2 303 184
0
0
597 821
0
0
1 139 818
0
-1
0
0
0
TA%
4,5 %
90,7 %
80,7 %
90,7 %
167
Talousohje
Kaupunginhallitus liittää vuoden 2017 talousarvion täytäntöönpano-ohjeisiin Salon kaupungin taloudenhoitoa koskevan ohjeiston. Toimintayksiköiden tulee taloudenhoidossaan sen
lisäksi, mitä kuntalaissa ja kirjanpitolaissa sekä muussa lainsäädännössä on säädetty tai
johtosäännössä määrätty, noudattaa tämän ohjeen määräyksiä.
Talouden hoitoa koskevat yleiset ohjeet
Taloudellisuus ja tulosvastuu
Kaupungin tehtävät on hoidettava taloudellisesti ja tuloksellisesti sekä siten, että vastuu
toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamisesta on selkeä.
Sisäinen valvonta
Kaupungin sisäinen valvonta on jakaantunut organisaatioyksikön omaan toimintaansa kohdistuvaan valvontaan sekä sisäisen tarkastuksen suorittamaan valvontaan. Kaupungin toiminnot on järjestettävä ja toimintaa hoidettava niin, että organisaation kaikilla organisaation tasoilla ja kaikissa toiminnoissa on riittävä sisäinen valvonta. Sisäistä valvontaa koskevat periaatteet sisältyvät kaupunginhallituksen hyväksymiin sisäisen valvonnan ja sisäisen
tarkastuksen toimintaohjeisiin.
Konserniohjaus
Konserniohjausta koskevat periaatteet sisältyvät erillisiin konserniohjeisiin.
Riskienhallinta
Kaupunginhallitus vastaa riskienhallinnasta sekä päättää kaupungin omaisuuden ja vastuiden vakuuttamisesta. Kaupunginhallitus voi siirtää ratkaisuvaltaansa edelleen muille toimielimille ja viranhaltijoille. Riskienhallintaa koordinoi riskienhallinnan työryhmä, ja käytännön riskienhallintatyötä tehdään eri työyksiköissä.
Irtaimistoluettelo
Kaupungin yksiköiden irtaimesta omaisuudesta on pidettävä luetteloa. Luetteloinnin avulla
valvotaan kunnan omaisuuden käyttöä ja säilyttämistä. Irtaimistoluetteloa pitää yksikön
esimies tai hänen määräämänsä henkilö.
Luetteloitavaa irtaimistoa ovat esineet, joiden hankintahinta on 200–10.000 euroa (alv 0
%). Yli 10.000 euron arvoinen irtaimisto luetteloidaan erillisessä käyttöomaisuusrekisterissä.
Irtaimen esineen hankintalasku kirjataan tilille 4580 (luetteloitava irtaimisto). Nykyisen
käytännön mukaan hankintalasku tallentuu Rondoarkistoon, joka toimii irtaimistoluettelona.
Irtaimistotilille hankittujen esineiden poistamisesta, myymisestä tai siirtämisestä toiseen
yksikköön tulee tehdä merkintä Rondoarkistoon kyseisen esineen hankintalaskulle. Merkintä tulee tehdä laskulle Rondossa olevaan huomiokenttään kirjoittaen siihen esineen
muutostiedot (poisto-/myynti-/siirtopäivä, siirron kohde, poiston syy, päättäjä). Taloushallinnon järjestelmäuudistuksen aiheuttamista mahdollisista muutoksista vuoden 2017 käytäntöihin tiedotetaan erikseen.
Käyttöomaisuuden myynti
Käyttöomaisuuden, käyttöomaisuusarvopapereiden ja muiden pitkäaikaisten sijoitusten
myynnistä päättää kaupunginhallitus, joka voi siirtää ratkaisuvaltaansa edelleen muille toimielimille ja viranhaltijoille.
Irtaimen käyttöomaisuuden myynnin osalta noudatetaan kaupunginhallituksen erikseen hyväksymää irtaimiston poisto-ohjetta.
168
Maksujen määrääminen
Kaupunginvaltuusto päättää maksujen yleisistä perusteista. Maksujen yksityiskohtaisista
perusteista ja maksuista päättää kaupunginhallitus, lautakunta ja johtokunta tehtäväalueensa osalta.
Taloussuunnittelu ja -raportointi
Taloussuunnitelma ja talousarvio
Kaupungin taloudenhoito perustuu taloussuunnitelmaan ja talousarvioon. Taloussuunnitelma, jonka ensimmäinen vuosi on talousarvio, laaditaan 4 vuodeksi. Investointisuunnitelma laaditaan 5 vuodeksi. Taloussuunnitelmassa ja talousarviossa hyväksytään kaupungin toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet.
Talousarvion ja taloussuunnitelman laadinnassa noudatetaan Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ja Kuntaliiton antamia yleisohjeita ja suosituksia sekä kaupunginhallituksen antamia talousarvion laadintaa koskevia ohjeita. Kaupunginvaltuusto hyväksyy talousarviossa
sitovuustason mukaan toiminnalliset tavoitteet, niiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä investointisuunnitelman.
Kaupunginvaltuusto määrää, miten talousarvio ja sen perustelut sitovat kaupunginhallitusta
ja muita kaupungin viranomaisia.
Käyttösuunnitelma
Kaupunginhallitus, lautakunta ja johtokunta hyväksyvät tehtäväalueensa talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmat. Käyttösuunnitelmassa toimielimet päättävät omalta osaltaan
valtuuston päättämien tehtävien toteuttamisesta ja jakavat tavoitteet, määrärahat ja tuloarviot edelleen pienemmiksi kokonaisuuksiksi, osatavoitteiksi, osamäärärahoiksi ja osatuloarvioiksi.
Edellä mainitut toimielimet voivat siirtää käyttösuunnitelmien hyväksymiseen liittyvää ratkaisuvaltaansa edelleen alaisilleen viranhaltijoille.
Talousarvion muutokset
Toimielimet voivat tehdä määrärahasiirtoja sitovuustason sisällä. Perusteluista poikkeava
toiminta, hanke tai hankinta vaatii kaupunginvaltuuston myöntämän määrärahan, joka tulee hakea etukäteen.
Poikkeuksena lisämäärärahan hakemiselle ovat sellaiset kesken talousarviovuotta aloitettavat projektiluontoiset toiminnot, joille ei ole varattu talousarviossa määrärahaa. Mikäli kyseessä oleville toiminnoille saadaan menojen katteeksi kokonaisuudessaan ulkopuolinen
rahoitus, voidaan tällaiset lisämäärärahaesitykset hyväksyä kaupunginhallituksessa.
Talousarviovuoden aikana voi olla perusteltua tehdä toiminnallisia muutoksia, jolloin tulee
tarve siirtää määrärahoja sitovuustasolta toiselle. Silloin, kun ei synny lisämäärärahatarvetta, voidaan määräraha siirtää sitovuustasolta toiselle ilman kaupunginvaltuuston päätöstä. Asiasta on kuultava kumpaakin osapuolta. Päätöksen tekee se toimielin, jolle kulloinkin kysymyksessä olevan asian päätösvalta kuuluu.
Kaikista talousarviomuutoksista on tehtävä ilmoitus talouspalveluihin ja Kunnan Taitoa
Oy:lle.
Talousarvion toteutumisen seuranta ja raportointi
Talousarvion tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan valtuustolle ja kaupunginhallitukselle
kaupunginhallituksen päättämin menettelytavoin ja lautakunnalle sen määräämin menettelytavoin. Osavuosikatsaukset laaditaan vuosikolmanneksittain 30.4., 31.8. ja 31.12. vallinneen tilanteen mukaan. Vuoden lopun tilanne raportoidaan tilinpäätöksen yhteydessä. Muiden kuukausien tilanne raportoidaan kaupunginhallitukselle erillisellä kuukausiraportilla.
169
Rahoitus ja maksuliikenne
Rahoitus, maksuliikenne ja sijoitustoiminta on hoidettava riskit halliten. Vieraan pääoman
käytön on oltava toiminnallisesti ja taloudellisesti perusteltua.
Rahoituksen hoitaminen
Talousarvion ja -suunnitelman hyväksymisen yhteydessä valtuusto päättää antolainojen ja
pitkäaikaisen vieraan pääoman muutoksista. Muista rahoitukseen liittyvien asioiden päättämisestä ovat määräykset hallintosäännössä. Sijoitustoimintaa on hoidettava kaupunginvaltuuston hyväksymän ohjeen mukaan.
Rahavarat, arvopaperit ja vakuudet sekä muut tärkeät asiakirjat on säilytettävä turvaavalla
tavalla.
Maksuliikenteen hoitaminen
Tilien avaamisesta pankkeihin tai raha- ja rahoituslaitoksiin kaupungin nimiin päättää henkilöstö- ja talouspäällikkö. Pankkitilien käyttöoikeus on kaupunginhallituksen erikseen määräämillä viranhaltijoilla.
Maksuliikenne hoidetaan keskitetysti Kunnan Taitoa Oy:ssä lukuun ottamatta erillisiä käteissuoritusten vastaanottopisteitä, joiden toimintaa ohjataan kaupunginhallituksen hyväksymillä käteiskassojen hoito-ohjeilla. Talousosasto pitää yllä listausta käteiskassapisteistä
sekä niiden vastuuhenkilöistä.
Luotto- ja maksukortit
Luottokorttien ja muiden maksukorttien käyttöönotosta päättää henkilöstö- ja talouspäällikkö. Maksukortteihin rinnastettavista yrityskorteista, joilla on mahdollista ostaa tavaraa
tai palvelua kaupungin laskuun, tehdään myös henkilöstö- ja talouspäällikön viranhaltijapäätös. Luottokorttien ja muiden maksukorttien tilaus hoidetaan keskitetysti talousosastolla.
Luotto- ja maksukorttia saa käyttää ainoastaan työtehtävistä aiheutuvien menojen kattamiseen. First Card –luottokortti on henkilökohtainen ja käyttäjien on toimitettava kuitit talouspalveluihin mahdollisimman pian menon syntymisestä. Kuitin puuttuessa vastaava
määrä voidaan pidättää kortinhaltijan palkasta. Luottokortin käytöstä ja toimintatavoista on
laadittu erillinen luottokorttiohje.
Menojen käsittely
Hankintatoimi
Tavaroiden ja palveluiden hankinnassa noudatetaan sen lisäksi, mitä lainsäädännössä on
säädetty, kaupunginhallituksen antamia hankintaohjeita ja -valtuuksia. Hankinta-asioissa
on syytä aina ottaa yhteyttä kaupungin hankintatoimeen hankintojen oikean menettelyn
varmistamiseksi.
Hankinta ja ostolaskut
Tilaajan on ennen tilausta tai muuta menoa aiheuttavaa toimenpidettä huolehdittava, että
kyseiseen menoon on varattu määräraha ja että tilaajalla on tarvittavat hankintavaltuudet.
Hankintoja tehtäessä on käytettävä ostovaltuutuslomaketta tai vastaavaa. Toimittajaa on
pyydettävä lähettämään ostoksesta lasku ostajan viitteellä (kustannuspaikka+tilaajan nimi)
Salon kaupungin laskutusosoitteeseen. Salon kaupunki toivoo ensisijaisesti verkkolaskua.
Oman rahan käyttöä on vältettävä. Laskun laskumerkintöjen tulee olla alv:n määräysten
mukaisia.
Lahjakortteja henkilökunnalle ei saa hankkia, koska ne ovat verrattavissa rahaan ja ovat
siten veronalaista tuloa.
170
Tavaran, työsuorituksen tai muun palvelun vastaanottajan on tarkastettava, että tavara,
työsuoritus tai muu palvelu vastaa tilausta.
Laskujen sähköinen käsittely
Ostolaskut tiliöidään, asiatarkastetaan ja hyväksytään laskujen sähköisessä käsittelyjärjestelmässä. Järjestelmän käytöstä annetaan erikseen tarkemmat ohjeet.
Asiatarkastus
Toimintayksikön esimies nimeää yksikön laskujen asiatarkastajat. Asiatarkastajan vaihtuessa esimies toimittaa tiedon Kunnan Taitoa Oy:n ostoreskontraan. Asiatarkastajan on varmistauduttava laskun oikeellisuudesta vertaamalla laskua lähetysluetteloon tai muulla vastaavalla menettelyllä. Asiatarkastaja tiliöi laskun kirjanpidon tilikarttaa avuksi käyttäen ja
reitittää laskun hyväksyjälle/hyväksyjille.
Menon hyväksyminen
Kaupunginhallitus, lautakunta ja johtokunta määräävät henkilöt, jotka hyväksyvät kaupungille kuuluvia menoja toimialueellaan. Toimielimet päättävät hyväksyjistä nimikkeittäin ja
esimiesten tehtävänä on huolehtia siitä, että ostolaskujärjestelmässä on ajantasaiset tiedot
tehtävien hoitajista. Kunnan Taitoa Oy pitää yllä ostolaskujärjestelmän reititystaulukkoa.
Kaupungille työtä/palvelua toimittavalta itsenäiseltä yrittäjältä on pyydettävä yrittäjien eläkelain (YEL) mukainen vakuutustodistus. Tarkistus on tehtävä työtä/palvelua tilattaessa.
Mikäli YEL-vakuutusta ei ole, on kaupungin maksettava eläkemaksu kunnallisen eläkelain
mukaisesti, jolloin maksu hoidetaan palkkahallinnon kautta. Tarkistusta ei tarvitse tehdä
mikäli kyseessä on julkisoikeudellinen yhteisö tai osakeyhtiö.
Laskun hyväksyjän tulee myös tarkistaa, että maksunsaajayhtiö tai -henkilö on merkitty
ennakkoperintärekisteriin (valtion, kunnan, kuntayhtymän, seurakunnan tai pörssiyhtiön
osalta tarkistusta ei tarvitse tehdä). Mikäli työn suorittajaa ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin on lasku toimitettava hyväksyttynä palkanlaskentaan ennakonpidätyksen toimittamista varten.
Esteellinen henkilö ei saa hyväksyä laskua. Esteellisyys tulee kyseeseen esimerkiksi hyväksyjän omaa koulutusta, puhelimen käyttöä tai muuta omaan käyttöön tulevaa tavaraa tai
palvelua hyväksyttäessä. Laskun hyväksyjä ja asiatarkastaja eivät myöskään saa olla sama
henkilö. Hyväksyjän on huolehdittava laskujen oikeellisuudesta ja laskujen hyväksymisestä
hyvissä ajoin ennen eräpäivää.
Myyntilaskutus ja perintä
Toimintayksikön on huolehdittava, että sen vastuulla olevat tulot peritään oikeamääräisesti
ja ajallaan. Erääntyneiden saatavien perintä hoidetaan keskitetysti Kunnan Taitoa Oy:n toimesta. Laskuttamisessa ja perinnässä noudatetaan kaupunginhallituksen hyväksymää laskutus- ja perintäohjetta.
Kirjanpito ja sisäinen laskenta
Kirjanpidon ja sisäisen laskennan järjestäminen
Kirjanpito ja sisäinen laskenta on kaikissa toimintayksiköissä järjestettävä siten, että se
tuottaa toiminnan ohjauksessa ja valvonnassa tarvittavat tiedot. Kirjanpidossa on oltava
tarpeelliset meno- ja tulotilit sekä tasetilit. Kunnan Taitoa Oy vastaa kaupungin tili- ja tunnisterakenteen (tilikartta) ylläpidosta kaupungin tarpeiden mukaan.
Sisäisessä laskennassa on oltava tarpeelliset seurantakohteet, jotka mahdollistavat talousarvion toteutumisen seurannan ja toimintayksiköiden talouden ohjauksen. Sisäisessä laskennassa noudatetaan talousarvion yhteydessä hyväksyttäviä sisäisen laskutuksen periaatteita.
171
Kirjanpitotositteet ja niiden säilytys
Kirjanpidon tositteeseen on merkittävä käytetyt tilit. Menotositteesta tulee ilmetä suoritteen tai menon peruste, tilaaja, asiatarkastaja ja laskun hyväksyjä.
Kirjanpidon tositteet on säilytettävä kirjausjärjestyksessä tai muutoin siten, että tositteiden
ja kirjausten välinen yhteys voidaan vaikeuksitta todeta. Kirjanpitoaineiston säilytyspaikan
ja -ajan osalta on noudatettava voimassa olevia arkistointisäännöksiä ja -määräyksiä.
Käyttöomaisuuden poistosuunnitelma
Kaupunginvaltuusto hyväksyy käyttöomaisuuden poistosuunnitelman sekä antaa käyttöomaisuuslaskentaohjeet.
Avustusten yms. hakeminen ja projektien hallinnointi
Jokainen toimiala/yksikkö valmistelee ja hakee (ellei rahoituksen myöntävä viranomainen
toisin määrää) omalta osaltaan käyttötaloutensa projekteihin valtionavustuksen ja -korvaukset sekä mahdolliset hakemuksen perusteella myönnettävät valtionosuudet kuin myös
muut tuet ja avustukset.
Tuen hakemisesta ja saamisesta erilaisiin projekteihin on tiedotettava talousosastoa sekä
Kunnan Taitoa Oy:n maksuliikennettä. Projektin aloittamisen ehtona on, että projektin rahoitukseen on varattu käyttösuunnitelmassa määrärahaa.
Projektia hallinnoivan yksikön on pidettävä luetteloa, josta selviää projektin alkamis- ja
päättymisaika, kustannusarvio, myönnetyn tuen määrä, maksetut tuet ja avustukset sekä
loppuraportin jättöaika.
172
Sisäisen laskutuksen periaatteet
Sisäisen laskutuksen johtavana periaatteena on aiheuttamisperiaate, jonka mukaan kustannuspaikalle kohdistetaan kaikki ne kustannukset ja toisaalta vain ne kustannukset, jotka
aiheutuvat tästä kustannuspaikasta. Sisäisen laskutuksen avulla kustannukset kohdistetaan
ne aiheuttaneelle yksikölle käytön mukaisessa suhteessa. Laskutusperusteena käytetään
laskusta riippuen esim. työsuoritetta (työtunti) tai tilasuoritetta (vuokrattu neliö) tms. Sisäisen laskutuksen käytöllä pyritään myös edistämään yksiköiden kustannustietoisuutta
sekä palveluiden tarveharkintaa.
Sisäiset palvelut budjetoidaan samalla summalla sekä tilaajan (menot) että tuottajan (tulot) talousarvioon. Sisäisten palvelujen hinnoittelu perustuu todelliseen omakustannushintaan eli laskuttavan yksikön sisäisten tuottojen tulee olla yhtä suuret kuin palvelun tuottamisesta johtuneet menot. Samoin kuin ulkoisten ostolaskujen niin myös sisäisten laskujen
kierrätys tapahtuu Rondo-ohjelmalla ja varsinaisen laskun muodostus laskutusohjelmalla.
Salon kaupungissa sisäistä laskutusta käytetään kiinteistöistä johtuvien kustannusten kohdistamisessa, ravitsemis- ja puhtaanapitopalveluissa, tietohallintopalveluissa, kopiointi- ja
postipalveluissa, veden myynnissä, terveydenhuollon ja rekrytoinnin palveluissa. Kustannukset laskutetaan pääsääntöisesti kuukausittain.
Kiinteistöjen sisäiset vuokrat perustuvat kiinteistökohtaiseen neliöhintaan. Vuokra pitää sisällään kiinteistön hoito- ja kunnossapitokulut, kuten esimerkiksi lämmityksen, sähkön, veden, pienkorjaukset, aurauksen, talonmiespalvelut, isännöinnin, osuuden kaupungin vuosikorjauksista sekä poistot täysimääräisinä. Kiinteistöjen sisäiset vuokrat määrittelee Tilapalvelukeskus / Isännöinti.
Ravitsemispalvelut laskutetaan tilattujen aterioiden määrän perusteella suoriteperusteisesti
(FCG/Finnish Consulting Group 2003, suoritteiden laskenta). Tilatut ateriat muutetaan suoritekertoimella suoritteiksi. Suorite sisältää kaikki ravitsemispalveluiden menot, kuten henkilöstön palkat, elintarvikkeet, koneet ja laitteet ja ateriakuljetukset. Suoritteen hinnan
määrittelee ravitsemis- ja puhtaanapitopalvelujen esimies ja hinta perustuu ravitsemispalveluiden menoihin ja edellä mainittuun Efekon ohjeistukseen. Aterialla voi siis olla erilaisia
suoritekertoimia riippuen aterian tyypistä ja sisällöstä.
Puhtaanapitopalveluiden laskutus perustuu kohteelle mitoitettuihin tunteihin ja siivoukselle
määriteltyyn tuntihintaan, johon on laskettu kaikki puhtaanapitopalveluyksikön kulut, kuten
henkilöstön palkat, puhdistusaineet, koneet ja laitteet ja muut kulut. Puhtaanapitopalvelujen laskutettavan tuntihinnan päättää ravitsemis- ja puhtaanapitopalvelujen esimies.
Liikennepalveluyksikkö hoitaa keskitetysti koulu- ja ateriakuljetukset ja laskuttaa kuljetuskulut toteutuneiden matkojen mukaan edelleen kouluilta, esiopetusyksiköiltä, kotihoidolta
ja ateriapalveluilta.
Hallintopalvelut laskuttaa kopiointipalvelusta, tarvikkeista ja kopiopaperista käytön sekä
postipalveluista käyntikertojen mukaan. Hallintopalvelujen palvelujen hinnat päättää kansliapäällikkö.
Liikelaitos Salon vesi myy vettä tilapalvelukeskukselle liikelaitoksen taksojen mukaisesti.
Talonrakennus-ja yhdyskuntatekniset palvelut laskuttavat mm. kunnossapito- ja konetöistä
tehtyjen tilausten mukaisesti. Laskutuksen perusteena on määritelty taksa €/tunti.
Sosiaali- ja terveyspalveluissa hammashuolto laskuttaa sisäisesti vanhusten ja laitoksissa
olevien asiakkaiden hammashuoltokäynneistä sekä koululaisten ja päivähoitolasten tapaturmakäynneistä. Kotisairaala puolestaan laskuttaa hoitolaitoksia käyntikertojen perusteella.
Sivistyspalvelujen sisäinen laskutus koostuu pääosin tilojen sekä päiväkoti- ja kouluryhmien uimahallin käytöstä.
Sisäisen laskutuksen rinnalla kustannuksia voidaan kohdistaa vyöryttämällä, jossa kustannusten kohdistus ei perustu palvelujen todelliseen käyttöön vaan arvioon palvelun käytöstä.
173
Toisaalta jos yksiköllä ei ole todellisia vaikutusmahdollisuuksia palvelujen käyttöön yksinkertaisempi vyörytys voi olla järkevämpi vaihtoehto. Henkilöstöhallinnon kustannuksena
olevat työterveydenhuollon kustannukset vyörytetään edelleen yksiköille tehtäväalueen todellisten kustannusten mukaan jaettuna kustannuspaikoille henkilöstömäärien perusteella.
Vyörytystä käytetään myös työhyvinvointipalvelujen kustannusten jakamiseen. Vyörytyksen käyttöönotosta ja sisällöstä päättää henkilöstö- ja talouspalvelut.
Sisäisen laskutuksen ja vyörytyksen yleisten periaatteiden sekä prosessien määrittely ja
hallinta koko kaupungin tasolla on ensisijaisesti henkilöstö- ja talouspalvelujen vastuuhenkilöiden tehtävä. Sisäisen laskutuksen laskutusperusteiden ja palvelun sisällön määrittely
on toimialojen ja yksiköiden vastuuhenkilöjen tehtävä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä,
että toimialat vastaavat sisäisten laskujen sisällöstä ja tekemisestä yhteistyössä henkilöstöja talouspalvelujen kanssa sovittuja periaatteita noudattaen. Sisäinen laskutus tulee tehdä
kohtuullista tarkkuutta noudattaen siten, ettei laskutuksesta tule liian monimutkaista ja
työlästä.
174
Tyhjänä tai vajaakäytössä olevat kiinteistöt
TP2015
0 Ei kohdetta
6001 Uusi kaupungintalo
6010 Ent. Halikon kunnanvirasto
6011 Ent. Kiikalan kunnantalo
6013 Ent. Kuusjoen kunnantalo (Mäki
6014 Ent. Muurlan kunnanvirasto (si
6016 Ent. Suomusj. kunnantalo
6017 Särkisalon kunnanvirasto
6018 Koy Inkereenkurvi
6019 Purola nuoriso(ent.Sjärven kt)
6025 Halikko-koti
6027 Kajalan vanhainkoti
6028 Kajalan vanhainkoti omakotitalo
6028 Kukonkallion vanhainkoti
6030 Perniön hoivakoti+Alhomäentie
6036 Pahkavuoren ryhmäkoti
6046 Anjalankatu 13 kv-päivähoito
6051 Jennynkuja 2+ Särkisalo
6066 Kiikalan lääkäritalo
6069 Ent. lääkäritalo+ Halikko
6070 Koy Suomusjärven sos. ja
6072 Mariakoti+ Kiikala
6074 Perniön terveysasema
6099 Mesikämmen pk laaj. Osa
6120 Pyynkuja 10, Pertteli (päiväkoti+keittiö)
6129 Havunkadun päiväkoti
6158 Rekijoen koulu+ Kiikala
6172 Kurkelan koulu ja kirjasto
6174 Ylikulman koulu+ Kuusjoki
6176 Nurkkilan koulu+ Perniö
6179 Lupajantie 11+Perniö/lukio
6190 Anjalan koulu
6193 Karjaskylän koulu
6199 Tupurin koulu
6203 Klippula+ Särkisalo
6213 Ammattikorkeakoulu
6214 Karjalankatu6(Ammattiop.sakta)
6251 Kiikalan kirjasto
6256 Kirjasto/Poiju+ Särkisalo
6274 Vähäjärvi leirintäalue+sauna
6618 As.Oy Vaskenportti Halikko
6309 Kiskola
6315 Inkereen liiketalo oy
6320 Kiffarin nuorisotila
6322 Nuorisotila Bändilä+ Salo
6335 Varikko+ Taitojen talo+ kerhot
6340 Paja+ Kisko
6356 Perniön matkahuolto
6366 Varasto+ Salonkatu 31
6387 Tiehallinto/S-järven kivikausi
6389 Aspocomp
6428 Koy Kiskon sos. ja terveystalo
6583 Karlstadintie 4+ Perniö
6592 Ent. Inkereen koulu+ Pertteli
6595 Niksaaren sauna+ Förby
6597 Sillankorvan kiinteistö+ Perni
6618 Muut kiinteistöt
Yhteensä
0
-6 478
-15 555
-10 429
-5 630
-9
-5
-29
-16
088
841
231
043
TA2016
-54
-20
-2
-10
Raami
HKE
KJE
m2
Tilanne 1.1.2017
500
679
954
865
0
-6 327
-14 988
-9 949
0
-6 370
-15 556
-10 429
0
-6 370
-14 257
-9 200
231
128
-5 860
-5 371
-5 630
-5 630
92
-7
-7
-25
-9
819
028
460
544
-8
-5
-27
-15
669
571
884
303
-9
-5
-29
-16
088
841
231
043
-9
-5
-10
-16
088
841
000
043
132
117
515
253
-2 530
-1 622
-2 414
-2 530
-2 530
-65 673
-72 846
-62 646
-100 000
-100 000
59
120
2 139
0
0
0
-4 500
-4 500
90
86
-20 849
-4 598
-21 129
0
-19 888
-4 386
-20 849
-3 000
-20 849
0
243
0
179
103
951
330
388
0
0
-20 007
0
0
-1 217
-9 586
0
-16
-1
-3
-1
-8
0
404
052
769
268
955
0
-21 000
-12 362
-1 103
0
-1 330
-9 388
-33 000
-21 000
-12 362
-1 103
0
-1 330
-9 388
-33 000
50
148
23
-17
-1
-3
-1
-9
-5
-36
-50
-16
-9
-96
-23
-51
-6
683
146
596
277
752
752
707
545
044
0
-8 097
0
-106 429
0
0
-40 882
-9 878
0
-6 224
0
-5
-34
-48
-15
-9
-92
-22
-49
-5
421
956
263
527
302
401
614
169
766
0
-251 163
-445
-23 793
-222 966
-477
-6 228
-239 584
-424
-22 696
-251 163
-445
-23 793
-251 163
-445
-23 793
0
-6 198
-5 140
-8 307
0
-9 764
-767
-3 319
-5 121
-7 740
-2 713
-16 333
0
-6 123
-4 903
-7 924
0
-9 314
0
-6 197
-5 140
-8 307
0
-9 764
0
-6 197
-5 140
0
0
-9 764
-874
-6 624
-2 603
-2 477
-843
-5 216
-2 627
-1 445
-834
-6 319
-2 483
-2 363
-874
-6 624
-2 603
0
-874
-6 624
-2 603
0
-52 508
-47 434
-50 088
-52 508
-52 508
-313 289
-327 520
-299 985
-313 287
-313 287
-18 472
-7 128
-4 528
-7 128
-17 620
-6 799
-18 471
-7 128
-18 471
-7 128
-11 165
-19 905
0
-24 262
-10 650
-19 872
0
-19 906
0
-19 906
-14 256
0
-1 287 368
-14 950
-81 518
-1 225 761
-13 599
0
-1 231 154
-14 256
0
-1 280 491
-14 256
0
-1 391 718
-25
-50
-96
-23
-6
-18
0
819
596
0
0
752
707
0
044
000
-25
-50
-96
-6
-18
-168
0
819
596
0
0
752
0
0
044
000
000
Myynnissä
Myynnissä
153
504
906
remontti
600
remontti
765
1 647
Myyty
Myyty
2 390
Myyty
Myyty
95
723
Prosessissa
Uusi kohde
2 766
8
515
135
132
Myyty
307
31
160
39
purettu
Tuotot vuosittain n.
130.000 €
62
Myyty
478
15 909
175
Hankintojen vuosisuunnitelma 2017
Oheisessa suunnitelmassa esitetään kaupungin sellaiset päättyvät hankintasopimukset,
jotka ovat tulossa kilpailutukseen vuonna 2017. Lisäksi suunnitelmassa on mukana sellaiset
sopimukset, joissa on optiomahdollisuus yhdelle tai useammalle vuodelle (merkintä optio ja
vuosiluku). Lisäksi suunnitelmaan on otettu sellaisia tuoteryhmiä, joiden kilpailutus on
suunnitteilla tai selvityksen/tarveharkinnan alla.
Tämän lisäksi kaupunki kilpailuttaa muut erillishankinnat, jotka on määritelty investointiohjelmassa ja joihin kaupungin yksiköillä on tarvetta.
Konsernipalvelut:
Asiakirjojen mikrofilmaus
Lean-asiantuntijapalvelut
Tietoliikenne ja verkko
Tulostuspalvelut
Vakuutukset
Kaupungin viralliset ilmoitukset
Hyvinvointipalvelut:
Koulu- ja päiväkotikuvaukset
Liikuntapaikkojen hoito
Lastensuojelun ostopalvelut
Lääkinnällinen kuntoutus
Pesulapalvelut
VPL- ja SHL-kuljetukset
tarveharkinta
kilpailutus 2017
suunnittelu
suunnittelu
suunnittelu
kilpailutus 2017
optio 2017–2018
optio 2017–2018
suunnittelu
kilpailutus 2017
kilpailutus 2017
optio vuosille 2018–2019
Kaupunkikehityspalvelut:
Elintarvikkeet
kilpailutus 2017
Hissihuollot
suunnittelu
Kiviaines
kilpailutus 2017
Lämmitysöljy / KL
kilpailutus 2017
Osto- ja palveluliikenne
kilpailutus 2017
Puistojen leikkivälineet yms. puitejärjestely
optio 2018–2019
Päällystystyöt
kilpailutus 2017
Sisäilmatutkimukset
kilpailutus 2017
Tietojärjestelmä kutsuohjattuun joukkoliikenteeseen kilpailutus 2017
Tilausten yhdistys- ja välitysjärjestelmä kuljetuksiin kilpailutus 2017
Magnesiumkloridi
kilpailutus 2017
Massamerkinnät
kilpailutus 2017
176
Yhdistysten avustaminen
Kaupunginvaltuusto hyväksyi yhdistysten toiminnan tukemisen periaatteet 17.10.2011 §
115. Hyväksytyn ohjeen mukaan kaikki varsinaiset harkintaan perustuvat avustukset kootaan budjetissa yhdeksi kokonaisuudeksi, jonka euromääräisen tason valtuusto määrää.
Avustuskokonaisuus jaetaan ryhmiin, joiden keskinäisen suuruuden valtuusto määrää ottaen huomioon kaupungin strategiset painotukset. Yksityiskohtaisen avustuspäätöksen tekee kaupunginhallitus, lautakunta tai viranhaltija, jolle päätösvaltaa on delegoitu. Avustukset ryhmitellään seuraavasti:
-
Kulttuuritoiminta, perinnetyö (vapaa-ajan lautakunta)
Liikunta ja nuorisotyö (opetuslautakunta ja vapaa-ajan lautakunta)
Yleissivistävä kansalaistoiminta (kaupunginhallitus)
Hyvinvoinnin ja vertaistuen edistäminen (sosiaali- ja terveyslautakunta)
Asukas- ja aluetyö (kaupunginhallitus)
Avustusperiaatteiden ulkopuolelle rajataan ostopalvelut, henkilökohtaiset apurahat ja stipendit, kaupungin teknisen infran rakentamiseen ja ylläpitoon liittyvät avustukset, markkinointiavustukset, kansainvälisen toiminnan avustukset ja ympäristönsuojeluun liittyvät
avustukset.
Talousarvio 2017 sisältää seuraavat edellä tarkoitetut yleis- ja kohdeavustukset:
Kaupunginhallitus
Yleissivistävä kansalaistoiminta, asukas- ja aluetyö
€
20 000
20 000
Sosiaali- ja terveyspalvelut
Hyvinvoinnin ja vertaistuen edistäminen
45 000
45 000
Sivistyspalvelut
Kulttuuritoiminta ja perinnetyö
Liikuntapalvelut
Nuorisopalvelut
Ympäristönsuojelu
Kaikki yhteensä
282 000
140 000
100 000
42 000
5 000
352 000

Similar documents