lehmuslinnan työsuunnitelma

Sipoon kunta
Päivämäärä
Lehmuslinnan esiopetuksen
2.6.2015
TYÖSUUNNITELMA
Lukuvuosi
2015-2016
Lisäys kunnalliseen opetussuunnitelmaan perusopetuslain 9§ mukaan
1. Esiopetuspaikan yhteystiedot
Nimi
Osoite
Puhelin
Lehmuslinnan päiväkoti / Pyrstötähdet
Uudensillantie 65 rak. 4 04130 Sipoo
Pyrstötähdet 09- 23537984, johtaja Tintti Savolainen 09- 23537980
050-3412045
Matkapuhelin
2. Esiopetuksen yleinen järjestäminen
Lehmuslinnan erillinen esiopetusyksikkö sijaitsee Itäisessä Jokipuistossa päiväkodin yhteydessä. Päiväkotirakennus on
kaksikerroksinen vanha jugendtalo, jonka yläkerta on varattu esiopetuskäyttöön. Esiopetusryhmän käytössä on viisi huonetta,
jotka mahdollistavat hyvin pienryhmätyöskentelyn ja leikin. Oppimisympäristö on suunniteltu siten, että lapsen kokonaisvaltainen
ja täysipainoinen sekä yksilöllinen kehittyminen on mahdollista. Huomioon on otettu myös innostavuus, jatkuvuus, kannustavuus,
toimivuus sekä esteettisyys.
Lehmuslinnan toiminta-ajatuksen lähtökohtana on lapsi ja hänen kokonaisvaltaisen hyvinvointinsa edistäminen. Haluamme
tarjota yksilöllistä ja kokemusrikasta esiopetusta sekä tukea kotikasvatusta ja vanhemmuutta. Keskeinen arvomme on olla
turvallinen yhteisö. Esiopetusta järjestetään koulupäivisin klo 8.30-12.30 (maksuton esiopetus) ja lisäksi siihen liittyvää
päivähoitoa klo 6.30-17.00 välisenä aikana.
3. Esiopetuksen sitovat tavoitteet
Esiopetusryhmämme toiminnan sitovat tavoitteet perustuvat opetushallituksen määrittelemiin esiopetuksen opetussunnitelman
perusteisiin sekä Sipoon kunnan esiopetuksen opetussuunnitelmaan.
Esiopetuksen tavoitteena on tukea lapsen kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä. Varhaiskasvatus ja siihen kuuluva esiopetus
sekä perusopetus muodostavat lapsen kehityksen kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden. Perusopetuslain
mukaan esiopetuksen tavoitteena on tukea lapsen yksilöllistä kehittymistä ja oppimisedellytyksiä sekä yhteiskunnan tarpeita.
Sipoon kunnan esiopetuksen tavoitteet ja toiminta pohjautuvat Sipoon kunnan perusarvoihin, joista keskeisin on lapsen oikeus
hyvään lapsuuteen. Tämä perusarvo on pohjana seuraaville arvoille: turvallisuus, kiireettömyys, toisten ihmisten ja luonnon
kunnioittaminen sekä niistä välittäminen ja suvaitsevaisuus. Kasvua ja kehitystä tulee edistää tukemalla lapsen fyysistä,
psyykkistä, sosiaalista, kognitiivista ja emotionaalista kehitystä. Esiopetuksen tavoitteena on lapsen positiivisen minäkuvan
vahivstaminen sekä hänen oppimaan oppimisen taitojensa kehittyminen. Esiopetuksen tavoitteena on myös tunnistaa
mahdolliset oppimiseen liittyvät riskitekijät mahdollisimman varhain, arvioida tuen tarve ja järjestää riittävät tukitoimet.
Lehmuslinnan esikoululaisten ja koko talon toiminnan tavoitteena on tarjota lapsille turvallinen kasvuympäristö, jossa hän voi
kehittyä hyvän itsetuntemuksen ja myönteisen minäkuvan omaavaksi, motivoituneeksi ja osallistuvaksi oppijaksi. Lehmuslinnan
kasvatustyön kivijalan muodostaa yhteisöllinen näkemys kasvusta ja oppimisesta.
4. Esiopetuksen sitovien tavoitteiden toteutus
Otamme lapset yksilöllisesti huomioon ja kunnioitamme jokaisen lapsen ainutlaatuisuutta. Pyrimme tukemaan lasta hänen
kasvussaan omaksi itsekseen. Lapsi on luontaisesti aktiivinen, utelias ja kokeileva tutkija. Lapsi tutkii ympäristöään kokeilemalla,
liikumalla ja leikkimällä. Toiminnallisuus, elämyksellisyys ja tekemisen ilo ovat keskeisessä asemassa silloin kun opitaan uutta.
Kasvattajina tahdomme mahdollistaa tämän lasten luontaisen aktiivisuuden ja luoda heille sellaisen toimintaympäristön, joka
innostaa ja motivoi heitä uuden oppimiseen. Toiminnassamme korostuu leikki, joka on lapsen tärkein työskentelyväline.
Näkemyksemme mukaan oppimiseen liittyy vahvasti myös sosiaalinen ulottuvuus - yhteisöllisyys - ja korostammekin arjessa
vertaisryhmän vaikutusta oppimiseen ja kehittymiseen. Lapsi oppii arkipäivän tilanteissa ollessaan vuorovaikutuksessa lasten,
aikuisten ja ympäristön kanssa. Olemme pyrkineet luomaan sellaisen oppimisympäristön, jossa sekä lasten keskinäiselle että
lasten ja aikuisten väliselle vuorovaikutukselle jää paljon tilaa. Pyrimme pitkäkestoiseen toimintaan ja vähentämään toiminnan
sirpalemaisuutta.
Asiakaslähtöisyys on keskeinen toimintamuotomme: pyrimme avoimeen ja luottamukselliseen suhteeseen perheiden kanssa ja
otamme huomioon vanhemmilta tulleet palautteet toiminnan kehittämisessä. Painotamme pienryhmätoimintaa
esiopetusryhmässämme. Keskeisen toimintamuotomme eli projektityöskentelyn perustana ovat lasten toiveet ja ajatukset. (tästä
tarkemmin myöhemmin, katso kohta 8). Henkilökunnan hyvinvoinnista ja työssä jaksamisesta huolehditaan päviväkodissamme
mm. sillä, että paikalla on aina riittävä määrä kasvatusvastuullisia työntekijöitä, lisäksi avustavaa henkilökuntaa (laitosapulaiset)
sekä oma vakituinen, kiertävä sijainen. Henkilökunnalle järjestetään TYHY-tapahtumia yksi-kaksi kertaa vuoden aikana.
Jokaisella lapsella esiopetusryhmässämme on mahdollisuus saada yksilöllistä tukea kasvuunsa ja oppimiseensa. Toteutamme
esiopetuksesa kolmiportaista kasvun ja oppimisen tukea (yleinen, tehostettu ja erityinen tuki) seuraavasti: kaikki esikoululaiset
ovat yleisen tuen piirissä. Pyrimme jokaisen perheen kanssa avoimeen vuorovaikutukseen, jonka pohjana ovat päivittäiset
keskusteluhetket lasta tuotaessa/haettaessa. Jokaiselle lapselle tehdään henkilökohtainen esiopetussunnitelma yhteistyössä
vanhempien kanssa. Ammattitaitoinen henkilökunta takaa sen, että lasta ja hänen kehitystään kyetään havainnoimaan
kokonaisvaltaisesti ja havaitsemaan mahdolliset oppimiseen liittyvät riskitekijät. Esiopetus toteutetaan osittain pienryhmissä,
jolloin jokaisen lapsen yksilöllinen kasvu ja kehitys on helpommin havaittavissa. Käytämme ryhmässä kuvia toiminnan
tukemisessa mm. päivärytmin selkeyttämisessä. Mikäli lapsen kehityksessä tai oppimisvalmiuksissa havaitaan jotakin sellaista,
joka herättää huolta, lapsesta tehdään pedagoginen arvio yhteistyössä vanhempien kanssa. Arvioinnin tekemisessä ovat
mukana ryhmän opettajat, päiväkodin johtaja, erityisopettaja ja tarvittaessa muita asiantuntijoita (esim. koulupsykologi,
terapeutit). Pedagoginen arvio käsitellään oppilashuoltoryhmässä ja lapselle annettava tehostettu tuki kirjataan hänen
esiopetuksen oppimissuunnitelmaansa. Mikäli tehostetun tuen tukitoimet eivät riitä, tehdään lapsesta pedagoginen selvitys
yhteistyössä oppilashuoltoryhmän kanssa ja valmistellaan lapsen siirtoa erityisen tuen pariin.
5. Esiopetuksen painopistealueet
Esiopetuksen painopistealueiden lähtökohdat pohjaavat sekä valtakunnalliseen esiopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin
2010 että Sipoon kunnan esiopetuksen esiopetussuunnitelmaan.Sipoon kunnan esiopetussuunnitelmassa painotetaan leikin
avulla oppimista. Esiopetustilojen tulee tarjota lapselle mahdollisuus toteuttaa leikkiään ja tyydyttää liikunnnan
tarvettaan.Olennaista on lapsen ja aikuisen keskinäinen kunnioitus sekä avoin, luottamuksellinen ja kannustava ilmapiiri.
Sipoossa omaleimaista on luonnonläheisyys ja esiopetuksessakin noudatetaan Sipoon kunnan päivähoidon ympäristöohjelmaa
(2011-2025).
Esiopetuksessa oleellista on kokonaisvaltaisuus ja eheyttäminen, jolloin oppimisprosessi on tärkeämpi kuin sisältö. Sipoon
kunnan esiopetussuunnitelman mukaan esiopetuksen painopisteenä on edistää lapsen sosiaalisia taitoja ja kykyjä toimia
ryhmässä, herättää mielenkiinto kieleen, harjoitella hieno- ja karkeamotorisia valmiuksia sekä silmän ja käden yhteistyötä,
loogista ajattelua ja päättelykykyä. Esiopetuksen keskeiset sisältöalueet ovat kieli ja vuorovaikutus, matematiikka, etiikka ja
katsomus, ympäristö- ja luonnontieto, terveys, fyysinen ja motorinen kehitys sekä taide ja kulttuuri.
6. Esiopetuksen painopistealueiden toteutus
Leikin avulla oppiminen on Lehmuslinnan esikoulun toiminnan keskeinen toimintatapa. Tämän lisäksi toiminnassamme
keskeinen tapa toimia ja oppia on projektioppimisen toimintamalli (tästä tarkemmin kohdassa 8). Projektioppimisessa korostuu
oppimisen kokonaisvaltaisuus, jossa pitkäkestoinen prosessi on oleellista, ei niinkään lopputulos. Opettajilla on aktiivisesti
käytössään käsitekartta, johon kirjataan esiopetuksen keskeisten sisältöalueiden toteutuminen projektin aikana.
Esiopetusryhmällämme on hyvät tilat leikkiin ja liikkumiseen sekä sisällä että ulkona. Päiväkodin iso, luonnonläheinen piha
houkuttelee monipuoliseen liikuntaan. Lähistöllä olevat metsät ovat ryhmämme aktiivisessa käytössä läpi vuoden.
Sipoon kunnan ympäristökasvatuksen tavoitteena on mm. oppia rakastamaan ja huolehtimaan yhteisestä ympäristöstä sekä
toiminnan muuttamista kestävän kehityksen mukaiseksi. Esiopetusvuoden aikana tulemme tekemään säännöllisesti retkiä
läheiseen metsään: valitsemme sieltä ryhmällemme "oman" leikkipaikan, jolloin tästä yhdestä metsäpaikasta muodostuu lapsille
turvallinen ja tärkeä paikka. Yhdessä koetut elämykset luonnossa ovat pohjana positiiviselle luontosuhteelle. Lisäksi lapset
osallistuvat aktiivisesti oman ryhmän roskien lajitteluun (paperi, pahvi, maitotölkit, biojäte).
7. Esiopetuspaikan omat tavoitteet ja painopistealueet
Lehmuslinnan esiopetusryhmän omat painopistealueet ovat leikki, projektioppiminen, yhteisöllisyys sekä kiusaamisen
ennaltaehkäisy. Tavoitteenamme on esiopetusvuoden aikana herätellä lapsen kiinnostusta oppimiseen ja harjoitella
omatoimisuutta, ryhmässä toimimista, toisten kuuntelua ja huomioimista sekä itsensä ilmaisua. Tavoitteena on myös lapsen
myönteisen minäkuvan vahvistuminen, jonka seurauksena hän uskaltaa osallistua, kokeilla ja yrittää sekä saa positiivisia
onnistumisen kokemuksia. Tavoitteena on, että lapsella on runsaasti aikaa leikkiin ja hänellä on mahdollisuus vaikuttaa oman
päivänsä kulkuun. Esiopetusvuoden aikana teemme yhteistyötä Jokipuiston koulun kanssa, jotta lasten kouluunsiirtymisen
kynnys madaltuisi.
8. Esiopetuspaikan omien tavoitteiden sekä painopistealueiden toteutus
Leikkiminen on tärkeää lapsen kehitykselle ja halu leikkiä on lapselle luontaista. Leikki on aktiivista toimintaa, jossa lapsi
harjoittelee sosiaalisia suhteita, oman toiminnan ohjausta ja tekee valintoja. Leikki mahdollistaa uuden oppimisen sekä erilaisten
taitojen kehittymisen. Leikille varataan riittävästi aikaa unohtamatta ulkona tapahtuvia leikkejä.
Esiopetus toteutaan osin pienryhmätoimintana. Pienryhmätoiminta mahdollistaa sekä lasten että aikuisten ja lasten välistä
vuorovaikutusta lisäten täten yhteisöllisyyttä. Pienryhmiä käyttämällä pyritään tukemaan lasten yksilöllisiä oppimisvalmiuksia.
Pienryhmät mahdollistavat erilaisten oppimistyylien ja oppimistavotteiden huomioimisen toiminnassa.
Lapsi- ja oppimiskäsityksemme mukaan näemme lapset aktiivisina, tasavertaisina toimijoina esiopetuksen arjessa. Olemme
sitoutuneet toimimaan projektioppimisen toimintamallin mukaisesti. Projektioppimisessa on kyse kehkeytyvästä
oppimisprosessista, jossa tärkeintä ei ole lopputulos vaan se, millaisia oppimismahdollisuuksia ja -kokemuksia lapset ovat
projektin edetessä saaneet. Kehkeytyvä oppiminen lähtee liikkeelle tietoisuuden heräämisestä ja jatkuu tutkien, vertaillen,
soveltaen ja dokumentoiden. Tarkoituksena on harjoitella oppimaan oppimista siten, että lapsi tulisi tietoiseksi omasta
oppimisestaan ja harjoittelisi kantamaan siitä vastuuta. Projektit lähtevät liikkeelle lasten leikeistä ja kiinnostuksen kohteista ja ne
suunnitellaan yhdessä lasten kanssa. Projektin tukena toimii teemaan liittyvä kehyskertomus. Käsitekarttoja tehdään kaksi:
lasten kanssa yhdessä tehtävä käsitekartta sekä aikuisten käsitekartta, johon kirjataan eri sisältöalueiden toteutuminen. Näin
lasten omat kiinnostuksen kohteet ja esiopetuksen tavoitteet yhdistyvät samaan kokonaisuuteen. Projektioppimisessa korostuvat
lapsilähtöisyys, keskustelukulttuuri, vertaisryhmän vaikutus seka toiminnan pitkäkestoisuus. Kasvattajien tehtävänä on jatkuvasti
havainnoida lapsia, toimia ohjaavana apuna sekä toiminnan mahdollistajana. Kasvattajat dokumentoivat projektia
valokuvaamalla sekä kirjaamalla tapahtumia. Dokumentointia käydään läpi yhdessä lasten kanssa pitkin vuotta.
Yhteisöllisyys pitää sisällään sekä kasvattajayhteisön että lasten ja perheiden välisen yhteisöllisyyden näkökulman, Painotamme
erityisesti lasten välistä yhteisöllisyyttä. Lapsen kannalta yhteisöllisyys näyttäytyy oikeutena kuulua yhteisöön (esim. kaikki
pääsevät mukaan leikkiin) ja vaikuttaa yhteiseen arkeen (esim. yhteinen päätöksenteko). Yhteisöllisyyttä toteutamme mm.
kokoontumalla päivittäin yhteiseen eskarikokoukseen, jossa jokainen saa kertoa omia ilon- ja huolenaiheita. Keskustelemme
myös yhteisistä sopimuksista, ristiriitatilanteista ja etsimme yhdessä toimivia ratkaisuja. Tarvittaessa luomme yhdessä kaikkia
koskevia sopimuksia, jotka kirjataan ylös. Eskarikokouksissa käydään myös läpi projektin etenemistä, esitellään omia tuotoksia
ja suunnitellaan tulevaa.
Jokaisen lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi tavoitteenamme on, että ryhmässämme ei esiinny kiusaamista.Olemme laatineet
kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelman. Ryhmäkohtaiset suunnitelmat pitävät sisällään kartoituksen ryhmän
dynamiikasta ja tilanteesta kiusaamisen näkökulmasta sekä kiusaamisen ennaltaehkäisyn ja puutumisen keinot. Kiusaamisen
ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelmat on tehty sekä päiväkoti- että ryhmäkohtaisesti. Niitä arvioidaan ja päivitetään tarvittaessa
pitkin vuotta.
9. Esiopetuksen toiminta
9.1. Esiopetuksen toiminta
Esiopetuspäivä alkaa klo 8.30. Puolet lapsiryhmästä jää sisään ja toiset lähtevät ensin ulkoilemaan. Sisälle jääneet lapset
kerääntyvät piiriin ja jokainen lapsi saa suunnitella ja kertoa, mitä haluaa aamupäivän aikana tehdä. Käytämme ns. huonetauluja,
joihin lapset laittavat oman nimensä merkiksi siitä, missä huoneessa haluavat aamupäivän aikana toimia. Valittava toiminta voi
sisältää mm. leikkiä, projektitoimintaa, tehtäviä, pelejä, musiikkia, teatteria tai kädentöitä. Aikuiset jakaantuvat päivän aikana
lasten leikkeihin ja muuhun toimintaan mukaan. Aamupäivän aikana ryhmät vaihtuvat eli sisällä olleet lapset lähtevät ulkoilmaan
ja toiset tulevat sisään. Aamupäivätoimintojen päätteeksi nautimme lounaan, jonka jälkeen kokoonnumme yhdessä
eskarikokoukseen. Lounaan jälkeen on koko ryhmän yhteinen luku/lepohetki. Tämän jälkeen on vielä aikaa jatkaa leikkejä,
projektitoimintaa yms. Varsinainen esiopetusaika päättyy klo 12.30. Päivähoidossa olevien lasten kanssa jatkamme päivää
tarvittaessa klo 17.00 saakka.
Edellämainittuun päiväjärjestykseen voidaan tehdä muutoksia, mikäli esimerkiksi projektityöskentelyyn tai leikkeihin halutaan
varata enemmän aikaa. Lisäksi poikkeuksia päiväjärjestykseen tulee esimerkiksi metsäretkipäivinä ja jumppapäivinä
(Jokipuiston koulun salivuoro). Kaikki muutokset kerrotaan lapsille ja perheille etukäteen. Joka toinen torstai vietämme
aamupäivän aikana musatorstaita, jolloin Lehmuslinnan ja Ruxin päiväkodin lapset kokoontuvat yhteen musisoimaan.
Erityisopettaja vierailee ryhmässä säännöllisesti ja hän työskentelee tarvittaessa erikseen sovitun pienryhmän kanssa.
Projektioppimisen toimintamallin mukaisesti projekti lähtee liikkeelle lasten leikeistä ja kiinnostuksen kohteista. Tämän vuoksi
varsinkin alkusyksyyn sisältyy hyvin paljon leikkiä, jotta aikuiset voivat havainnoida lapsia ja saada mahdollisimman paljon tietoa
heidän kiinnostuksen kohteistaan. Projekti jatkuu koko toimintavuoden ja se päättyy keväällä projektin päätösjuhlaan.
Esiopetusvuoden aikana lapsilla on käytössä esiopetustehtäväkirja, jonka tehtäviä teemme säännöllisesti.
Huomioimme jokaisen lapsen syntymäpäivän. Joulun ja pääsiäisen aikaan lähdemme seurakunnan kutsumana kirkkoon ja
käymme esiintymässä viereisessä Joenrannan palvelutalossa. Joulujuhlaa vietetään Artborgissa ja kevätjuhlaa päiväkodin
pihalla toukokuun lopulla. Kevätjuhlassa esikoululaiset ovat juhlan kunniavieraina ja he saavat silloin esikoulutodistuksensa.
Esiopetukseen kuuluvat myös vierailut koululla sekä yhteistoiminta ensimmäisen luokan kanssa. Tarkemmat suunnitelmat ja
ajankohdat em. tilaisuuksiin varmistuvat myöhemmin.
9.2. Esiopetuspaikan henkilökunta ja
esiopetusryhmä
Lehmuslinnan esiopetusryhmässä Pyrstötähdissä työskentelee kaksi lastentarhanopettajaa ja yksi lastenhoitaja.Toimintakauden
alkaessa ryhmässä on 20 lasta, joista yhdellä on tehostetun tuen päätös (kahden paikalla). Ryhmässä on 8 poikaa ja 12 tyttöä.
9.3. Erityisopetuksen järjestäminen
Toteutamme esiopetuksessa kolmiportaisen tuen mallia; tästä kerrottu tarkemmin edellä kohdassa 4.
Ryhmässämme käy säännöllisesti Jokipuiston koulun erityisopettaja. Mikäli vuoden aikana kasvattajilla herää huoli jonkun
lapsen kehityksestä tai oppimisesta, järjestämme tapaamisen lapsen vanhempien kanssa ja tarvittaessa pyydämme
erityisopettajan ja muita asiantuntijoita mukaan laatimaan pedagogista arviontia.
9.4. Esiopetuksen kuljetus ja
valvonta
Vanhemmat huolehtivat esioppilaiden kuljetuksista. Esiopetukseen kunnan järjestämillä taksikyydeillä kulkevia lapsia ryhmässä
on yksi. Kunnan linjauksen mukaan valvontaa ei tarvitse järjestää kaudella 2015-2016.
9.5. Oppilashuolto
Oppilashuollon tavoitteena on turvata lapsen kokonaisvaltainen hyvinvointi sekä luoda turvallinen ja hyvä kasvu- ja
oppimisympäristö. Koko henkilökunnan luottamuksellinen ja avoin yhteistyö vanhempien ja lasten kanssa on erityisen tärkeää.
Teemme lukuvuoden aikana yhteistyötä esi- ja alkuopetuksen erityisopettajan sekä tarvittaessa neuvolan ja koulupsykologin
kanssa. Kaikki mahdollinen yhteistyö oppilashuollon kanssa tapahtuu vain vanhempien luvalla ja yhteistyössä heidän kanssaan.
Neuvolan tekemät 6-vuotistarkastukset tullaan tekemään ensi kaudella esikoulun tiloissa, jolloin yhteistyö neuvolapalvelujen
kanssa tulee tiivistymään.
9.6. Kuljetusta odottavien oppilaiden valvonta
Kunnan järjestämää taksikuljetusta odottavien lasten valvontaa ei ole velvollisuus järjestää.
10. Esiopetuksen ulkopuolella tapahtuva toiminta ja projektit
10.1. Retket, yökoulu ja muu
esiopetuksen ulkopuolella tapahtuva
Toimintavuoden aikana pyrimme järjestämään Lehmuslinnan yhteisen kokopäiväretken Lövhyddaniin (ajankohta toukokuu
2016). Lisäksi esikoululaisille järjestetään mahdollisesti oma retki projektiin liittyen. Käymme säännöllisesti metsäretkillä
lähimetsässä. Erilaisia retkiä lähiympäristöön tehdään pitkin vuotta lasten kiinnostusten kohteiden ja mahdollisuuksien mukaan
(esim. lähimetsät, kirjasto, puutarhamyymälä, leikkipuisto).
10.2. Projektit
Päiväkotimme noudattaa projektioppimisen toimintamallia ja esiopetusryhmä suunnittelee ja toteuttaa oman projektinsa. Aihetta
lähestytään lasten kiinnostuksen kohteiden kautta yhdessä tietoa etsien ja teemaa kokonaisvaltaisesti syventäen. Tästä kerrottu
tarkemmin edellä kohdassa 8.
10.3. Teemapäivät
Lehmuslinnassa vietetään koko talon yhteisiä vuoden kiertokulkuun liittyviä teemapäiviä ja juhlia. Toiminta suunnitellaan
yhdessä lasten kanssa ja tarkemmat suunnitelmat niistä tehdään koko henkilökunnan yhteisissä iltapalavereissa alkusyksystä ja keväästä. Jo perinteisiksi teemapäiviksi ovat muodostuneet mm. sadonkorjuujuhla syksyllä, ystävänpäivä, vanhempien iltapäivät
ja vappujuhlat. Järjestämme lisäksi yhteisiä juhlia ja tapahtumia yhdistyksen toisen päiväkodin (Ruxin) kanssa.
11. Esi- ja alkuopetuksen niveltäminen
Lehmuslinnan esiopetusryhmän yhteistyökoulu on Jokipuiston koulu. Teemme yhteistyötä pitkin vuotta sekä ensimmäisen luokan
ja heidän opettajansa että erityisopettajien kanssa. Järjestämme yhteistä toimintaa ja vierailemme toistemme luona.
Osallistumme vuoden aikana joihinkin koulun järjestämiin tapahtumiin (mm. leikkimielinen liikuntapäivä keväällä sekä joulu-ja
kevätjuhlien kenraaliharjoitukset). Kevään aikana saamme käyttöömme yhden luokkatilan muutamana päivänä, jolloin
pääsemme harjoittelemaan koululaisena olemista ihan paikan päällä. Samalla meillä on mahdollisuus käydä ruokailemassa
koulun ruokalassa. Koko toimintavuoden ajan käytämme koulun liikuntasalia viikoittain.
Keväällä järjestetään koululla tiedonsiirtopalaveri tulevista ekaluokkalaisista. Toimitamme koululle vanhempien suostumuksella
lasten esiopetussuunnitelmien tiedonsiirto-osan. Tiedonsiirtopalaverit uusista esikoululaisista sekä tulevista koululaisista
pidetään koululla toukokuussa. Näihin palavereihin osallistuvat päiväkodin johtaja, lastentarhanopettajat, koulun rehtori,
erityisopettaja,/KELTO ja tarpeen mukaan muita yhteistyötahoja.
12. Yhteistyö
12.1 Yhteistyö vanhempien kanssa
Toimintamme perustuu avoimeen ja luottamukselliseen yhteistyöhön vanhempien kanssa. Tapaamme vanhempia päivittäin.
Vanhempainiltoja järjestetään kerran lukuvuodessa ja niissä pyritään avoimeen ja vuorovaikutukselliseen keskusteluun.
Lähetämme perheille kerran viikossa viikkotiedotteen sähköpostitse, jossa kerromme menneen viikon tapahtumista sekä
tiedotamme tulevan viikon suunnitelmista. Syksyllä laadimme yhdessä vanhempien kanssa jokaiselle lapselle henkilökohtaisen
esiopetussuunnitelman, jota arvioidaan keväällä ja muutenkin tarvittaessa.
Vanhemmilla on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa toimintaamme sekä antaa palautetta sekä suullisena että kirjallisena (esim.
arvioinnit ja LEOPS-leskustelut sekä päivittäiset keskustelut).
Isän- ja äitienpäivää juhlistamme myöhemmin tarkentuvalla tavalla. Toimintakauden aikana järjestämme vanhemmille "avoimet
ovet"-iltapäivän noin 1,5 kuukauden välein, jolloin vanhemmat voivat pysähtyä hetkeksi lapsensa esiopetusarkeen.
Vanhempien kanssa keskustelemme lasta koskevista asioista avoimesti päivittäin tuonti- ja hakutilanteissa. Taksilkuljetuksissa
olevien lasten vanhempiin olemme säännöllisesti yhteydessä sähköpostitse/puhelimitse. Syksyllä tapaamme kaikki vanhemmat
laatiessamme jokaiselle lapselle esiopetussunnitelman (Leops), jota arvioidaan vielä keväällä yhdessä vanhempien kanssa.
12.2 Muut yhteistyötahot
Vuoden aikana teemme yhteistyötä yhdistyksen toisen päiväkodin, Ruxin, kanssa. Lisäksi yhteistyötä tehdään Sipoon muiden
esiopetusryhmien, koulun, kirjaston, kulttuuri- ja liikuntatoimen, seurakunnan sekä Porvoon taidekoulun kanssa. Käymme myös
laulamassa naapurissa sijaitsevassa Joenrannan palvelutalossa ainakin joulun ja pääsiäisen aikoihin. Porvoonseudun
musiikkiopisto järjestää muskaria / soitinryhmäopetusta tiloissamme kerran viikossa. Muskari on vapaaehtoista ja tästä
musiikkiopisto perii erillisen lukukausimaksun.
12.3 Työyhteisön keskinäinen yhteistyö
Työyhteisön keskinäinen yhteistyö on päivittäistä ja päätökset tehdään yhteisöllisesti. Pedagogiset tiimipalaverit järjestetään
muiden ryhmien henkilökunnan avustuksella. Musatorstait sekä kaikki muut vuoden aikana tapahtuvat koko päiväkodin yhteiset
tapahtumat suunnitellaan ja toteutetaan työvuorotiimeittäin. Koko päiväkodin yhteinen suunnittelupäivä on 21.8.2015, jolloin
suunnitellaan tulevan kauden toimintaa.
13. Esiopetuksen työajat
13.1 Lukuvuoden työ- ja loma ajat
Syyslukukausi 12.8.-18.12.2015, syysloma 14.-16.10.2015. Kevätlukukausi 7.1.-4.6.2016, talviloma 22-26.2.2016.
13.2 Päivittäinen työaika
Lehmuslinnan päiväkodissa tarjotaan esiopetusta neljä tuntia päivässä, klo 8.30-12.30. Tarvittaessa kellonaika voi vaihdella
toiminnan tarpeen mukaisesti. Esiopetuksen yhteydessä olevaa päivähoitoa tarjotaan arkipäivisin klo 6.30-17.00 (tarvittaessa
17.30) välisenä aikana.
14. Esiopetusryhmän tiedot
Esiopetusryhmämme on nimeltään Pyrstötähdet. Syksyn alkaessa ryhmässä 20 lasta ja henkilökuntana kaksi
lastentarhanopettajaa sekä lastenhoitaja.
15. Esiopetuksen arviointi
15.1 Esiopetuksen arviointi
Esiopetusryhmän henkilökunta arvioi toimintaa päivittäisissä keskusteluissa, omissa viikottaisissa pedagogisissa
tiimipalavereissa, viikottaisissa talonpalavereissa sekä koko henkilökunnan iltapalavereissa. Toimintakauden päätteeksi
pidämme erillisen arviointipalaverin.
Tärkeä osa arvointia on lasten ajatusten kuunteleminen. Sekä syksyllä että keväällä käymme jokaisen lapsen kanssa läpi
itsearviointikaavakkeen ja sieltä esiin nousevat asiat otetaan huomioon toimintaa suunniteltaessa.
Sipoon kunnan asiakastyytyväisyyskysely (TAK) vanhemmille vuosittain. Lisäksi pyydämme vanhemmilta suullista palautetta
keväisissä arviointikeskusteluissa koko vuodesta. Koko päiväkodin kevätpalautteen saamme perheiltä Ruusuja ja risujamuodossa kirjallisesti (oma arviointikysely).
15.2 Lapsen arviointi ja lapsen itse arviointi
Kasvattajat havainnoivat lasten kehitystä ja oppimista jatkuvasti vuoden aikana. Herättelemme lasten taitoja itsearviointiin
kyselemällä ja keskustelemalla yhteisesti ryhmän kanssa. Jokainen lapsi saa myös jatkuvasti henkilökohtaista palautetta:
positiivisuus kantaa! Projektioppimisessa ja eskarikokouksissa toiminnan suunnittelu ja arviointi tapahtuu luontaisesti osana
päivittäistä arkea. Eskarikokouksissa keskustelukulttuuria harjoitellen lapsi saa palautetta ryhmältä myös omasta toiminnastaan.
Lapset arvioivat omaa osaamistaan sekä syksyllä että keväällä täyttämällä yhdessä kasvattajien kanssa itsearviointilomakkeen.
Toimikauden alussa lapset tekevät KPT- testin (kontrolloitu piirrostarkkailu), jotka arvioidaan yhteistyössä erityisopettajan
kanssa. Tarvittaessa testi toistetaan keväällä. Lisäksi tammikuun aikana koulun erityisopettaja/esiopettaja teettää lapsilla
testistön, jonka perusteella valitaan mahdolliset koulukypsyysarviota tarvitsevat lapset.
15.3 Kehityskeskustelut ja henkilöstön muut kokoukset
Päiväkodin johtaja käy kehityskeskustelun jokaisen työntekijän kanssa kerran vuodessa. Hän osallistuu myös viikottaisiin
pedagogisiin tiimipalavereihin sekä talonpalavereihin. Koko henkilökunnan yhteisiä iltapalavereja on muutama toimintavuoden
aikana.
Kaksi kertaa vuodessa arvioidaan yhdessä mennyttä toimintakautta ja suunnitellaan tulevaa. Henkilökunnan ilmapiirikysely
tehdään vähintään joka toinen vuosi.
Henkilökunnan osallistuttua oman talon ulkoupuolisiin koulutuksiin he jakavat saamaansa tietoa koko henkilökunnalle. Koko
henkilökunnalle suunnattu yhteinen koulutus on 30.9.2015 järjestettävä Rytmikylpykoulutus.
Sipoossa 2 / 6 / 2015
päiväkodinjohtajan allekirjoitus