KEMIÖNSAAREN KUNTA KUTSU Toimielin

Transcription

KEMIÖNSAAREN KUNTA
Toimielin
Kunnanhallitus
3/2015
KUTSU
Käännös/översättning
Kokouspäivä
31.03.2015
Kokousaika
Tiistai 31. maaliskuuta 2015 klo 16.00–
Kokouspaikka
Kemiön kunnantoimisto
Päättäjät
Wilhelm Liljeqvist
Martti Murto
Brita Drugge
Hanna Backman
Veronica Heikkilä
Kalevi Kallonen
Veijo Lücke
Ann Nyström
Kim Viljanen
puheenjohtaja
I varapuheenjohtaja
II varapuheenjohtaja
jäsen
”
”
”
”
”
Muut
Inger Wretdal
Rune Friman
Michael Oksanen
Jorma Leppänen
Tom Simola
Erika Strandberg, sihteeri
valt. puh.joht.
valt. I varapj.
valt. II varapj.
valt. III varapj.
kunnanjohtaja
hallintojohtaja
Gunilla Granberg
Mats Johansson
Lars Nummelin
Maria Wallin
Tomy Wass
Linus Guseff
kehitysjohtaja
sivistysjohtaja
tekninen johtaja
peruspalvelujohtaja
elinkeinojohtaja
nuorisoedustaja
Asiat
§ 34–55
Allekirjoitus
Puheenjohtaja
Sihteeri
Wilhelm Liljeqvist
Erika Strandberg
Tarkistus, paikka ja aika
Kemiön kunnantoimisto, 10. huhtikuuta 2015
Veijo Lücke
Pöytäkirja pidetään
nähtävänä
Kemiö 13. huhtikuuta 2015
Erika Strandberg
Ann Nyström
Sivu
1
KEMIÖNSAAREN KUNTA
Toimielin
Kunnanhallitus
ESITYSLISTA
3/2015
Kokousaika
Tiistai 31. maaliskuuta 2015 klo 16.00–
Kokouspaikka
Kemiön kunnantoimisto
Asianumero
Laatimispäivä
25.3.2015
Sivu
2
Asia
34 §
LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS ........................................................................................... 4
35 §
PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA ................................................................................... 5
36 §
ESITYSLISTAN HYVÄKSYMINEN .................................................................................................... 6
37 §
ESISOPIMUS TONTTIEN MYYNNISTÄ WESTANPARKIN ASEMAKAAVAALUEELLA ............................................................................................................................................... 7
38 §
KEMIÖN KESKUSTAN ASEMAKAAVAMUUTOS Kauppakortteli, kaavan
hyväksyminen .......................................................................................................................................... 8
39 §
KUNTALAISALOITE 1 500 METRIN SUOJAETÄISYYDESTÄ ASUNTOJEN JA
TUULIVOIMALOIDEN VÄLILLÄ .................................................................................................... 12
40 §
JÄTETTY ALOITE ”Sähköautojen pikalatauspisteet” ................................................................. 21
41 §
SELVITYS MAHDOLLISUUKSISTA VASTAANOTTAA PAKOLAISIA ................................. 22
42 §
VIRAN PERUSTAMINEN Sosiaalityöntekijä ................................................................................. 29
43 §
PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMINEN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ...................... 30
44 §
PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMINEN Varsinais-Suomen erityishuoltopiiri ..................... 31
45 §
PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMINEN Varsinais-Suomen liitto ........................................... 32
46 §
TALOUSARVIO 2015 Lisämääräraha, peruspalveluosasto ....................................................... 33
47 §
TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN
SEKÄ HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELLE 2014 .................................................................. 35
48 §
JOHDON VAHVISTUSILMOITUSKIRJE VUODELLE 2014 ..................................................... 36
49 §
LAUSUNTO TURUN HALLINTO-OIKEUDELLE Nordanå-Lövbölen
tuulivoimapuiston osayleiskaava ....................................................................................................... 37
50 §
LAUSUNTO FNsteel Dalwire Oy Ab:n hakemus ympäristölupamääräysten
tarkistamiseksi ....................................................................................................................................... 38
51 §
TURUNMAAN ULKOSAARISTON NEUVOTTELUKUNNAN VALITSEMINEN ............ 39
Pöytäkirja on nähtävänä, aika ja paikka
Puheenjohtaja
Wilhelm Liljeqvist
KEMIÖNSAAREN KUNTA
Toimielin
Kunnanhallitus
ESITYSLISTA
3/2015
Laatimispäivä
25.3.2015
Sivu
3
52 §
JÄSENTEN VALITSEMINEN KUTSUNTALAUTAKUNTAAN VUONNA 2015 ............... 41
53 §
TÄYTÄNTÖÖNPANOASIAT Valtuuston päätökset 3.2.2015 ............................................... 42
54 §
LUOTTAMUSELINTEN JA VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖKSET .......................................... 43
55 §
ILMOITUSASIAT .................................................................................................................................. 44
Pöytäkirja on nähtävänä, aika ja paikka
Puheenjohtaja
Wilhelm Liljeqvist
KEMIÖNSAAREN KUNTA
ASIASIVU
Toimielin
Kunnanhallitus
Kokouspäivä
31.03.2015
34 §
LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS
EHDOTUS
Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.
PÄÄTÖS
Sivu
4
KEMIÖNSAAREN KUNTA
ASIASIVU
Toimielin
Kunnanhallitus
Kokouspäivä
31.03.2015
35 §
Sivu
5
PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA
EHDOTUS (kunnanjohtaja)
Kunnanhallitus päättää valita kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Valintavuorossa ovat Veijo Lücke ja
Ann Nyström.
PÄÄTÖS
KEMIÖNSAAREN KUNTA
ASIASIVU
Toimielin
Kunnanhallitus
Kokouspäivä
31.03.2015
36 §
ESITYSLISTAN HYVÄKSYMINEN
Kunnanhallitus hyväksyy esityslistan.
PÄÄTÖS
Sivu
6
KEMIÖNSAAREN KUNTA
ASIASIVU
Toimielin
Kunnanhallitus
Kokouspäivä
31.03.2015
Sivu
7
Dnro: MOT 65/2015
37 §
ESISOPIMUS TONTTIEN MYYNNISTÄ WESTANPARKIN ASEMAKAAVA-ALUEELLA
Kh 31.3.2015 § 37 ~ käännös
VALMISTELU (tekninen johtaja Lars Nummelin)
Kemiön kunta solmi vuonna 2006 maankäyttösopimuksen Westankärr gårdin omistajan AnneCaroline Forssin kanssa, jonka myötä kunta sai kaksi tonttia Westanparkin (tällöin tulevalta)
asemakaava-alueelta. Westanparkin asemakaava hyväksyttiin myöhemmin vuoden 2006 aikana ja
se sai lainvoiman. Kyseessä olevat kaksi tonttia ovat korttelin 7 tontti 1 ja 1 korttelin 13 tontti
1. Ne on lohkottu ja niiden kiinteistötunnukset ovat 1/7, 322-477-1-122, pinta-ala 2 190 m², sekä 1/13, 322-477-1-141, pinta-ala 1 660 m². Kummankin tontin kaavamerkintä on AO (erillispientalojen korttelialue).
Westanparkin asemakaava-alueen omistajilla on vuodesta 2006 saakka ollut tontteja myytävänä,
mutta eri syistä johtuen tontteja on myyty hyvin vähän. Suurin yksittäinen syy on kenties ollut
tonttien korkea hintataso. Nyt maanomistajan aikomuksena on tehdä asemakaavan muutos, johon sekä kunta että ELY-keskus suhtautuvat myönteisesti. Tarkoituksena on vähentää tonttien
määrää ja ”keventää” asemakaavaa suurentamalla tontteja. Kemiönsaaren kunnan omistamat
tontit kuuluvat isompaan tonttikokonaisuuteen, jonka kaavamerkintää halutaan muuttaa siten,
että muutos mahdollistaisi nk. time share -toiminnan tai josta vaihtoehtoisesti tulisi osa isompaa
asuinpientalojen korttelialuetta (AP).
Kunta on neuvotellut tonttien myymisestä Forssille, jotta hän voisi hallita koko maanomistusta
ja muotoilla kaavan uuden liikeideansa mukaan. Siksi on molempien osapuolten edun mukaista,
että kunta luopuu maanomistuksestaan Westanparkissa. Se tapahtuu kaupan esisopimuksella,
joka sisältää ne ehdot, joita osapuolet aikovat noudattaa, kun Westanparkin asemakaavan muutos on saanut lainvoiman. Neuvotteluissa osapuolet ovat sopineet, että tontit myydään yhteishintaan 115 000 euroa. Forss on pyytänyt vuoden maksuaikaa puolelle summalle. On kohtuullista, että kunta esittää korkovaatimuksen myöhemmin maksettavalle summalle.
Esisopimusluonnos annetaan tiedoksi taustamateriaalina.
Kunnanhallitus päättää myydä tontit 1/7, 322-477-1-122 ja 1/13, 322-477-1-141 esisopimusluonnoksessa ”Föravtal om försäljning av tomter, Westanpark” olevien ehtojen mukaisesti.
PÄÄTÖS
KEMIÖNSAAREN KUNTA
ASIASIVU
Toimielin
Kunnanhallitus
Kokouspäivä
31.03.2015
Sivu
8
Dnro: MOT 145/2013
38 §
KEMIÖN KESKUSTAN ASEMAKAAVAMUUTOS Kauppakortteli, kaavan hyväksyminen
TL 28.4.2014 § 70 ~ käännös
Kemiön keskustan osayleiskaavaa laadittaessa kaikki kaavoitustahot ELY-keskuksesta lähtien
ovat korostaneet Kemiön keskustan tiivistämisen tarvetta. Osana tätä prosessia päätettiin
osayleiskaavassa olla varaamatta alueita kaupoille Taalintehtaan ja Perniön välisen tien eteläpuolelta. Tämän seurauksena Kemiön asemakaava-alueita tulee päivittää ja tiivistää. Vastikään nähtävillä olleessa osayleiskaavaehdotuksessa merkittäviä osia keskustasta on osoitettu C-alueeksi,
johon voidaan rakentaa liike- ja toimistotiloja.
Kim ja Carita Mattson ovat osoittaneet kiinnostusta vähittäiskauppayksikön toteuttamiseen
Kemiön keskustassa, maantie 183:n, Engelsbyntien ja Vapaaherrantien välissä. Alue on Kemiön
keskustan asemakaavassa merkitty osittain K-alueeksi (liike- ja toimistorakennusten korttelialue), jonka rakennusoikeus on 487 k-m², osittain VP-alueeksi (puisto).
Päivitettävä asemakaava-alue (VP-alue) on pääasiassa suunniteltu osoitettavan uuden, enintään
2 000 k-m²:n kokoisen vähittäiskauppayksikön korttelialueeksi. On ilmeistä, että kaavamuutos
on myös yhteiskunnan, kunnan, edun mukaista. Ehdotus Kemiön keskustan uudeksi osayleiskaavaksi on vastikään ollut nähtävillä, ja ehdotuksessa alue on osoitettu C-alueeksi (keskustatoimintojen korttelialue), liite § 70/1.
Kunnanhallitus käsittelee maakaupan esisopimusta ja tontin käytön aiesopimusta kokouksessaan
22.4.2014.
Konsulttipalvelujen puitesopimuksen nojalla suunnittelijana toimii Ramboll Finland Oy.
Alueen ohjeellinen rajaus on esitetty liitteessä § 70/2.
EHDOTUS (tekninen johtaja Lars Nummelin)
Tekninen lautakunta päättää panna vireille alueen asemakaavamuutoksen karttaliitteen § 70/2
mukaisesti sekä kuuluttaa siitä.
PÄÄTÖS
Ehdotus hyväksyttiin.
Jakelu:
Kuulutus
____________
TL 26.5.2014 § 94 ~ käännös
VALMISTELU (kaavoitusarkkitehti Åke Lindeberg)
Tekninen lautakunta päätti kokouksessaan 28.4.2014, § 70, panna vireille Kemiön keskustan
asemakaavamuutoksen valmistelussa kuvatun alueen osalta.
Nyt kaavamuutosta koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), (liite § 94/1), on valmis
hyväksyttäväksi.
KEMIÖNSAAREN KUNTA
ASIASIVU
Toimielin
Kunnanhallitus
Kokouspäivä
31.03.2015
Sivu
9
Tekninen lautakunta päättää:
1. Hyväksyä osallistumis- ja arviointisuunnitelman.
2. Asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville kaavoituksen aikana sekä kuuluttaa
siitä.
PÄÄTÖS
Jakelu:
Kuulutus
__________
TL 18.6.2014 § 120 ~ käännös
Kemiön keskustan asemakaavamuutoksesta koskien Vapaaherrantien, Engelsbyntien ja Dragsfjärdintien välistä aluetta, on olemassa kaavaluonnos.
Kim ja Carita Mattssonin kanssa on tehty esisopimus maa-alueen myynnistä 9.6.2014. Samana
päivänä allekirjoitettiin myös aiesopimus, joka pitää sisällään suunnittelusopimusosan. Kunnanhallitus on käsitellyt ja hyväksynyt hankkeen sopimusosan.
Kemiön keskustan asemakaavamuutosta koskeva kaavaluonnos on valmis asetettavaksi nähtäville kaavavaiheessa osallisten kuulemista varten.
Liite § 120/1, luonnos ja § 120/2, selostus.
Tekninen lautakunta päättää asettaa kaavan nähtäville 30 päivän ajaksi maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:n mukaisesti sekä kuuluttaa nähtävilläolosta.
PÄÄTÖS
Jakelu:
Kuulutus
___________
TL 13.10.2014, § 182 – käännös
Kemiön keskustan kauppakorttelin asemakaavaluonnos on ollut nähtävillä valmisteluvaiheessa
26.6.–15.8.2014. Lausunnot saatiin ELY-keskukselta, Maakuntaliitolta, Pelastuslaitokselta sekä
kunnan rakennus- ja ympäristövalvontalautakunnalta. Kahdella viimeksi mainitulla ei ollut huomautettavaa kaavasta. Kaavoittaja on vastannut muihin lausuntoihin. Asiasta ei ole saapunut
mielipiteitä.
KEMIÖNSAAREN KUNTA
ASIASIVU
Toimielin
Kunnanhallitus
Kokouspäivä
31.03.2015
Sivu
10
Valmisteluvaiheen jälkeen kaavakarttaan ja -selostukseen tehdään seuraavat tarkistukset:
Kaavan pohjakarttaa on päivitetty.
Kaavan yleismääräyksiä on täydennetty julkisivumateriaalia koskevilla ohjeilla.
Kaavakartassa on osoitettu ohjeellinen paikka huoltoajoa varten Schauman arkkitehdeiltä
saatujen tietojen mukaisesti.
Kaavaselostuksen kohtia 2.4.2, 2.4.3 sekä 3.4.3 ja 3.4.4 on päivitetty ja täydennetty. Kaavaehdotus, liite § 182/1 ja 182/2, on nyt valmis asetettavaksi julkisesti nähtäville MRL 65 §:n
ja MRA 27 §:n mukaisesti. Nähtävilläolon yhteydessä tulee pyytää viranomaislausunnot.
Tekninen lautakunta päättää seuraavaa:
1. Päättää asettaa kaavaehdotuksen nähtäville 30 päivän ajaksi MRL 65 §:n ja MRA 27 §:n mukaisesti.
2. Päättää pyytää lausunnot ELY-keskukselta, Varsinais-Suomen liitolta, kunnan rakennus- ja
ympäristövalvontalautakunnalta, maakuntamuseolta sekä Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta.
PÄÄTÖS
Jakelu:
Kuulutus
___________
TL 24.11.2014, § 200 – käännös
Kemiön keskustan, kauppakorttelia koskeva kaavaehdotus on ollut yleisesti nähtävillä 23.10 –
21.11.2014 välisenä aikana. Nähtävillä olon aikana on ilmennyt tarve muuttaa kaavaehdotusta.
Kemiön keskustan osayleiskaava on saanut lainvoimaa, ja sen myötä voidaan osoittaa jopa
3000m2 rakennusoikeuden alueilla, jotka ovat merkitty kaavamerkinnällä C. Kauppakortteli on
osayleiskaavassa osoitettu C-merkinnällä ja on täten sopivaa käyttää tätä mahdollisuutta myös
asemakaavassa. Uudessa ehdotuksessa rakennusruutu on laajennettu länteen päin ja osoitettu
rakennusoikeus on 2700m2vy. Kaava-alue on suurennettu ottamalla mukaan läntisellä puolella
oleva tontti 1:95, joka kokonaisuudessaan tule toimimaan kauppakorttelin paikoitustilana. Kaavaluonnoksen jälkeen tehdyt muutokset kaavaehdotukseen jäävät voimaan.
Tekninen lautakunta päättää seuraavaa:
1. Päättää asettaa kaavaehdotuksen (liite § 200/1 ja 200/2) nähtäville 30 päivän ajaksi MRL 65
§:n ja MRA 27 §:n mukaisesti.
2. Päättää pyytää lausunnot ELY-keskukselta, Varsinais-Suomen liitolta, kunnan rakennus- ja
ympäristövalvontalautakunnalta, maakuntamuseolta sekä Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta.
PÄÄTÖS
Jakelu:
KEMIÖNSAAREN KUNTA
ASIASIVU
Toimielin
Kunnanhallitus
Kokouspäivä
31.03.2015
Sivu
11
Kuulutus
________
TL 30.3.2015, § 54 – käännös
Kaavaehdotus Kemiön keskustan Kauppakorttelille on toiseen kertaan ollut nähtävillä
11.12.2014 – 9.1.2015 välisenä aikana johtuen muutoksista jotka tehtiin kaavaan kaavaehdotuksen ensimmäisen nähtävillä olon jälkeen. Uudet viranomaislausunnot pyydettiin kaavaehdotus II.
Kaikki pyydetyt lausunnot jätettiin. Kaavamuistutuksia ei nähtävillä olo aikana jätetty. Kaavan
laatija on tehnyt vastineet lausuntoihin. Varsinais-Suomen liitto oli lausunnossaan esittänyt toivomuksen että kaava-aineistoon liitettäisiin havainnekuva joka mahdollistaisi kaavan tarkastelua
laajemmassa yhteydessä. Ko. havainnekuva on lisätty kaavaselostuksen liitteeksi. Nyt on olemassa kaavaehdotus (liite § 54/1 ja 54/2) valmiina hyväksyttäväksi.
Tekninen lautakunta päättää hyväksyä kaavaehdotuksen ja esittää kunnanhallitukselle ja valtuustolle kaavan hyväksymistä.
PÄÄTÖS
Jakelu:
kunnanhallitus
________
Kh 31.3.2015 § 38 ~ käännös
Liitteet Kaavaehdotus 38/1 ja 38/2
PÄÄTÖS
KEMIÖNSAAREN KUNTA
ASIASIVU
Toimielin
Kunnanhallitus
Kokouspäivä
31.03.2015
Sivu
12
Dnro: KONCERN 265/2014
39 §
KUNTALAISALOITE 1 500 METRIN SUOJAETÄISYYDESTÄ ASUNTOJEN JA TUULIVOIMALOIDEN VÄLILLÄ
TL 26.1.2015 § 14 ~ käännös
Kemiönsaaren kunnalle on jätetty kuntalaisaloite, joka on rekisteröity 21.10.2014 (Dnro
265/2014). Aloitteen otsikko on ”Kuntalaisaloite tuulivoimaloiden 1500 metrin suojarajasta kiinteistöihin Kemiönsaarella”.
Kuntalaisaloitteessa esitetään valtuustolle seuraavaa:
Me allekirjoittajat haluamme, että valtuusto käsittelee seuraavan sisältöisen päätösehdotuksen:
”Valtuusto katsoo, että kuntalaisten terveyttä ei tule vaarantaa ja myös asukkaiden hyvinvointi
on turvattava, ja siksi edellytetään, että tuulimyllyn ja lähimmän asumuksen välimatka on minimissään 1 500 metriä kaikilla nykyisillä ja tulevilla Kemiönsaaren tuulivoimasuunnittelualueilla.”
Kuntalaisaloite on liitteenä § 14/1.
Kuntalaisaloitteen on allekirjoittanut 247 äänioikeutettua asukasta, mikä vastaa noin 3,5 prosenttia kunnan äänioikeutetuista.
Kuntalaisaloitteita käsitellään kuntalain (365/1995) 28 §:ssä:
"Aloiteoikeus
Kunnan asukkaalla on oikeus tehdä kunnalle aloitteita sen toimintaa koskevissa asioissa. Aloitteen tekijälle on ilmoitettava aloitteen johdosta suoritetut toimenpiteet. Valtuuston tietoon on
saatettava vähintään kerran vuodessa sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyt aloitteet ja niiden johdosta suoritetut toimenpiteet.
Jos valtuuston toimivaltaan kuuluvassa asiassa aloitteen tekijöinä on vähintään kaksi prosenttia
äänioikeutetuista kunnan asukkaista, asia on otettava valtuustossa käsiteltäväksi viimeistään
kuuden kuukauden kuluessa asian vireilletulosta.”
Kuntalaisaloite on toimitettu tekniselle lautakunnalle valmisteltavaksi. Kaavoitusyksikkö on yhdessä kunnan johdon kanssa päättänyt pyytää lausunnot aloitteen johdosta. Lausuntopyyntö lähetettiin 10.11.2014 ympäristöministeriölle, sosiaali- ja terveysministeriölle, Varsinais-Suomen
ELY-keskukselle sekä Varsinais-Suomen liitolle. Kaikki lausuntoviranomaiset ympäristöministeriötä lukuun ottamatta antoivat lausunnon. Ympäristöministeriö vastasi lausuntopyyntöön sähköpostikirjeellä, jota voidaan luonnehtia lähinnä lausunnoksi. Kaikki lausunnot sekä lausuntopyyntö annetaan tiedoksi.
Kemiönsaaren kunnassa on tällä hetkellä vireillä viisi tuulivoimaosayleiskaavaa: Nordanå–
Lövböle, Gräsböle, Misskärr, Stusnäs ja Olofsgård. Näistä Nordanå–Lövböle ja Gräsböle ovat
mukana vahvistetussa tuulivoimavaihemaakuntakaavassa. Valtuusto hyväksyi Nordanå–Lövbölen
osayleiskaavan 9.12.2014. Valtuusto palautti 29.9.2014 Gräsbölen tuulivoimaosayleiskaavan uudelleen valmisteltavaksi seuraavin perusteluin: ”Valtuusto katsoo, että kuntalaisten terveyttä ei
tule vaarantaa ja myös asukkaiden hyvinvointi on turvattava, ja siksi edellytetään, että tuulimyllyn ja lähimmän asumuksen välimatka on minimissään 1 500 metriä. Tämä riippumatta siitä, onko kyseessä vakituinen asunto vai loma-asunto. Tietenkin jos meludirektiivit edellyttävät pidempää välimatkaa, se on huomioitava.” Misskärrin osayleiskaava on ollut nähtävänä luonnoksena,
mutta käsittely on ollut jäissä vuoden 2012 lopulta lähtien. Olofsgårdin osayleiskaava on nähtä-
KEMIÖNSAAREN KUNTA
ASIASIVU
Toimielin
Kunnanhallitus
Kokouspäivä
31.03.2015
Sivu
13
vänä luonnoksena 31.12.2014–30.1.2015. Stusnäsin osayleiskaava ei ole edennyt sen jälkeen, kun
osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta kuulutettiin huhtikuussa 2012.
Aloitteesta, joka koskee 1 500 metrin etäisyyttä tuulivoimaloiden ja asutuksen välillä, seuraa että Gräsbölen tuulivoimapuiston alueella on yksi pieni ja alava alue, johon voitaisiin sijoittaa yksi
tuulivoimala. Sijainti on kuitenkin erittäin epäsuotuisa ja paikka sijaitsee aivan Bogsböle träsk nimisen lammen itäpuolella. Käytännössä tämä tarkoittaa nollaa tuulivoimalaa. Muille tuulivoimaosayleiskaava-alueille ei mahdu yhtään turbiinia, mikäli 1 500 metrin etäisyys asutukseen
huomioidaan. Tämän seurauksena Kemiönsaarelle ei rakenneta tuulivoimaa, koska ei ole taloudellisesti tarkoituksenmukaista panostaa sähköverkkoon ja teihin 1–3 tuulivoimalan vuoksi, jotka
sijaitsevat kahdella tai kolmella alueella, jotka sitä paitsi sijaitsevat kaukana toisistaan.
Lausunnot osoittavat, että kaikki lausunnon antajat painottavat melun mallintamisen tärkeyttä
ympäristöministeriön ohjeiden mukaisesti. Sosiaali- ja terveysministeriö ei näe estettä sille, että
kunta asettaa 1 500 metrin suojaetäisyyden, mutta se painottaa, että melumallinnukset tulee
tehdä ja että suojaetäisyys määritellään melumallinnusten perusteella. Ympäristöministeriö katsoo, että sen ohjeita tulee noudattaa ja korostaa, että suojaetäisyyksiä ei ilmoiteta metreissä,
koska maaston muoto, kasvillisuus ja säätila, muun muassa tuulen voimakkuus, suunta ja lämpötila, vaikuttavat siihen, miten tuulivoimalan ääni leviää ympäristöön. Ympäristöministeriö muistuttaa myös, että ministeriö on yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa valmistellut luonnoksen valtioneuvoston asetukseksi tuulivoimaloiden melutason ohjearvoista. Tarkoituksena on, että ohjearvoja sovelletaan suunnittelussa, lupamenettelyissä ja valvonnassa.
Varsinais-Suomen ELY-keskus toteaa myös melu- ja varjostusmallinnuksen merkityksen ja että
suojaetäisyys määritellään näiden pohjalta. Lausunnossa muistutetaan, että haittavaikutuksen
katsotaan minimoituvan, kun päivän ja yön keskiäänitason suunnitteluohjearvot alittuvat havaintopisteessä. ELY-keskus viittaa myös valmisteilla olevaan meluasetukseen sekä muistuttaa, ettei
Suomessa ole olemassa tai edes suunnitteilla yleisesti suositeltuja suojavyöhykkeitä tai suojaetäisyyksiä (metreissä), joita tuulivoimahankkeissa tulisi soveltaa.
Varsinais-Suomen liitto toteaa lausunnossaan, että alueille, joilla on vahvistettu maakuntakaava,
mahtuu vain muutama tuulivoimala. Liitto ilmoittaa myös, että tuulivoimavaihemaakuntakaava on
vahvistettu ja että sitä ei tulla muuttamaan kunnan kaavoitusta koskevien päätösten vuoksi. Lisäksi liitto toteaa, että 1 500 metrin suojavyöhyke tuulivoimaloiden ja asutuksen välillä ei perustu laissa esitettyihin tai selvityksissä esiin tulleisiin rajoitteisiin. Liitto toteaa myös, että 1 500
metrin suojavyöhyke on ylimitoitettu varovaisuusperiaate, joka johtaa siihen, että kunnan tulee
pohtia, johtaako se kuntalaisten osalta epätasapuoliseen kohteluun sallittaessa joillekin melulähteille korkeampia raja-arvoja kuin toisille. Varsinais-Suomen liitto viittaa myös tulevaan meluasetukseen ja katsoo, ettei tuulivoimaloiden ja asutuksen välille tule asettaa 1 500 metrin suojaetäisyyttä, koska se voi johtaa päällekkäisyyksiin ja tulkintavaikeuksiin.
Aloitteen verkkoversion yhteydessä esitettiin liite, jossa aloitteen tekijät selvittivät, miten ”kunnat ovat alkaneet itse vaatia sosiaali- ja terveysministeriön ehdottamaa vähintään 2 km suojaetäisyyttä asutuksen ja tuulivoimaloiden välille turvatakseen asukkaidensa terveyden”. Liitteessä
luetellaan joukko kuntia, jotka ovat ryhtyneet toimenpiteisiin kahden kilometrin suojaetäisyyden
asettamiseksi.
Valmistelija on tarkistanut tilanteen osassa mainituista kunnista, ja siitä on laadittu seuraava yhteenveto:
Raahe: Valtuusto päätti kuntalaisaloitteen perusteella 27.10.2014, että tuulivoimaloiden ja vakituisten tai vapaa-ajan asuntojen välisen etäisyyden tulee olla kaksi kilometriä. Päätös koskee
KEMIÖNSAAREN KUNTA
ASIASIVU
Toimielin
Kunnanhallitus
Kokouspäivä
31.03.2015
Sivu
14
Raahen kaikkia tuulivoimakaavoja. Raahessa neljä tuulivoimaosayleiskaavaa on saanut lainvoiman
(yhteensä 57 turbiinia, joista 30 turbiinia kuuluu offshore-hankkeeseen) ja lisäksi kahdeksan
enintään 100–115 turbiinin osayleiskaavaa on vielä valmisteilla.
Kotka: Valtuusto päätti 18.8.2014 keskeyttää Hallan alueen tuulivoimaosayleiskaavan valmistelun
osittain siksi, että se sijaitsi liian lähellä asutusta, mutta osittain myös muista syistä johtuen.
Osayleiskaavaan sisältyi kolme turbiinia saarella, johon on tieyhteys ja jonka eteläosassa on
asuntoja. Kotkassa on vuodesta 1999 saakka ollut kaksi turbiinia, joiden napakorkeus on 55
metriä. Ne on nyt korvattu kahdella 90 metrin turbiinilla, joiden etäisyys asutukseen on 600–
800 metriä. Haminan rajalla ja yhteistyössä Haminan kanssa on suunnitteilla tuulivoima-alue
800–1000 metrin etäisyydelle asutuksesta. Suojaetäisyyden asettamisesta ei ole jätetty aloitteita.
Mustasaari: Kunnanhallitus on Merkkikalliota koskevassa YVA-lausunnossa muistuttanut, että
etäisyyden asutukseen tulee olla kaksi kilometriä. Osayleiskaavaa laaditaan rinnakkain YVA:n
kanssa. Osayleiskaavassa ei toistaiseksi ole suojaetäisyyttä koskevia kannanottoja.
Pyhäjoki: Kunta on eräässä strategisessa asiakirjassa päättänyt asettaa kahden kilometrin suojaetäisyyden kiinteään asutukseen. Vapaa-ajan asunnot voivat sijaita lähempänä. Poikkeustapauksissa myös kiinteä asutus, sitouduttuaan poikkeamiseen kirjallisesti, voi sijaita lähempänä. Pyhäjoella kaksi osayleiskaavaa on saanut lainvoiman (55 turbiinia, joista 42 offshore-hankkeessa yhdessä Raahen kanssa) ja kuusi kaavaa on valmisteluvaiheessa (107–127 turbiinia). Pyhäjoen (ja
Raahen) suurin energiahanke on Fennovoiman ydinvoimala Hanhikivi Pyhäjoen pohjoisosassa,
Raahen rajan tuntumassa.
Näin ollen kunnat ovat vain poikkeustapauksissa päättäneet itse asettaa metrimääräisiä suojavyöhykkeitä. Pyhäjoki ja Raahe ovat selviä tapauksia. Muutoin suojaetäisyyksistä ei ole tehty valtuustopäätöksiä.
Aloitteessa, joka koskee 1 500 metrin suojaetäisyyttä tuulivoimaloiden ja asutuksen välillä, kiinnitetään pääasiassa huomiota kahteen laadulliseen kriteeriin: ”kuntalaisten terveyttä ei tule vaarantaa” ja ”asukkaiden hyvinvointi on turvattava”. Mitä tulee kuntalaisten terveyteen ja tuulivoimaan, on asiaa koskien tehty useita tutkimuksia eri puolilla maailmaa. Osalla voidaan katsoa
olevan enemmän tieteellistä pohjaa kuin toisilla. Työterveyslaitos on tehnyt tutkimuksen "Tuulivoimalamelun terveysvaikutukset”. Siinä on vertailtu 13 tutkimusta, jotka juontavat kuuteen
kenttätutkimukseen kuudessa eri maassa, joissa oletettavasti on havaittavissa tuulivoimaloiden
ääntä. Tutkimustiedot on koonnut Valtteri Hongisto, 2014. Tutkimusraportti on luettavissa
osoitteessa
http://www.ttl.fi/fi/verkkokirjat/Documents/Tuulivoimalamelun_terveysvaikutukset.pdf.
Yhteenvetona voidaan sanoa, ettei tutkimusraportti anna suoranaisia todisteita haitallisista terveysvaikutuksista, mutta raportissa kiinnitetään myös huomiota siihen, että vastaavia tutkimuksia
tulisi tehdä Suomessa.
Asukkaiden viihtyvyyden kannalta tilanne on erittäin kaksijakoinen – joko tuulivoimalat koetaan
viihtyvyyttä alentavina tai sitten niihin suhtaudutaan neutraalisti. Kemiönsaarella on tehty tuulivoimaa vastustavia, mutta myös tuulivoimaa puoltavia nimienkeräyksiä. Molemmat ovat keränneet useita satoja nimiä.
Tuulivoimavaihemaakuntakaava pysyy muuttumattomana, ja Kemiönsaaren osalta siihen on
merkitty kaksi tuulivoimaloiden aluetta (tv) ja kaksi energiahuollon kohdetta (en). Näillä alueilla
maanomistajien tasavertainen kohtelu voi kyseenalaistua, koska maakuntakaava pysyy muuttumattomana. Kemiönsaaren valtuuston mahdollinen päätös asutuksen ja tuulivoimaloiden välisestä suojavyöhykkeestä, joka käytännössä tekee tuulivoimasta mahdottoman, voidaan jossain vaiheessa muuttaa valtuuston toimesta. Sinä aikana kun valtuuston päätös suojavyöhykkeestä on
voimassa, on erittäin kyseenalaista, voidaanko maanomistajien hajarakennusoikeutta hyödyntää,
KEMIÖNSAAREN KUNTA
ASIASIVU
Toimielin
Kunnanhallitus
Kokouspäivä
31.03.2015
Sivu
15
koska kunta voi aina kumota suojavyöhykettä koskevan päätöksen päinvastaisella päätöksellä,
mutta maakuntakaavaa tulee noudattaa, mistä voi seurata huomattavaa päänvaivaa tavanomaisessa rakennuslupien myöntämisessä. Uusi tuulivoimalamelua koskeva asetus, jota tullaan soveltamaan oikeuskäytännössä, voi hankaloittaa tilannetta entisestään, koska tuulivoimakaavoja voidaan tulevaisuudessa panna vireille maakuntakaavan ja lainsäädännön nojalla, mutta vastoin valtuuston päätöstä asutuksen ja tuulivoimaloiden välisestä suojavyöhykkeestä. Tämä on esimerkki
tulkintavaikeuksista, joita suojavyöhykepäätöksestä voi seurata.
Yhteenvetona voidaan sanoa, että lainsäädännöllisistä syistä ei ole perusteltua ryhtyä asettamaan
1 500 metrin suojavyöhykettä asutuksen ja tuulivoimaloiden välille. Myöskään käytännön syyt eivät puhu varovaisuusperiaatteen laajentamisen puolesta, mitä 1 500 metrin etäisyys asutuksen ja
tuulivoimaloiden välillä merkitsee.
Tekninen lautakunta päättää ehdottaa, että kunnanhallitus ehdottaa edelleen valtuustolle, ettei
1 500 metrin suojaetäisyyttä tuulivoimaloiden ja asutuksen välillä aseteta. Lainsäädäntö ja käytännön tutkimukset ja tehdyt selvitykset eivät tue suojaetäisyyden asettamista.
Kuntalaisaloitteen todetaan tämän myötä olevan loppuun käsitelty.
ASIAN KÄSITTELY
Johan Sundqvist ehdotti kuntalaisaloitteen käsittelyn pöydälle panemista seuraavaan kokoukseen
saakka, koska taustamateriaalista puuttui ympäristöministeriön kirje. Kim Viljanen kannatti ehdotusta.
Puheenjohtaja totesi, että asiassa on tehty pöydällepanoehdotus ja että asia ratkaistaan äänestyksellä.
Äänestysehdotus:
Äänestys toimitetaan nimenhuudon mukaan seuraavasti:
Jatkokäsittely = JAA
Palauttaminen = EI
Äänestysehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Äänestystulos, liite § 14/2.
JAA = 5
EI = 3
JÄTTI ÄÄNESTÄMÄTTÄ = 1
Puheenjohtaja totesi, että lautakunta jatkaa asian käsittelyä.
Jatkokäsittelyssä Kim Viljanen ehdotti seuraavaa:
Tekninen lautakunta päättää sosiaali- ja terveysministeriöltä pyydetyn ja 9.12.2014 saadun lausunnon mukaisesti ehdottaa, että kunnanhallitus ehdottaa edelleen valtuustolle, että kaupallisten
tuulivoimaloiden ja asutuksen välillä sovelletaan 1 500 metrin suojavyöhykettä. Kemiönsaaren
kunta huomioi 1 500 metrin suojavyöhykkeen kaikessa maankäytössä sekä tuulivoimaloiden rakennuslupatoiminnassa.
Johan Sundqvist kannatti ehdotusta.
KEMIÖNSAAREN KUNTA
ASIASIVU
Toimielin
Kunnanhallitus
Kokouspäivä
31.03.2015
Sivu
16
Puheenjohtaja totesi, että asiassa on tehty muutosehdotus ja että asia ratkaistaan äänestyksellä.
Äänestysehdotus:
Äänestys toimitetaan nimenhuudon mukaan seuraavasti:
Esittelijän ehdotus = JAA
Viljasen/Sundqvistin ehdotus = EI
Äänestysehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Äänestystulos, liite § 14/3.
JAA = 5
EI = 4
Kim Viljanen pyysi merkittäväksi pöytäkirjaan, että ympäristöministeriön kirje puuttui taustamateriaalista. Puheenjohtaja totesi, että lautakunta on kokouksen aikana voinut tutustua ympäristöministeriön kirjeeseen.
PÄÄTÖS
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin äänestyksen jälkeen.
Jakelu:
kunnanhallitus
___________
Kh 24.2.2015 § 22 ~ käännös
Kunnanhallitus ehdottaa valtuustolle, ettei 1 500 metrin suojaetäisyyttä tuulivoimaloiden ja asutuksen välillä aseteta ja että kuntalaisaloite on loppuun käsitelty. Metreissä ilmaistulle suojaetäisyydelle ei löydy tukea lainsäädännössä.
Liite
Kuntalaisaloite 22/1
ASIAN KÄSITTELY
Veijo Lücke ehdotti Martti Murron ja Veronica Heikkilän kannattamana asian palauttamista tekniselle lautakunnalle, jotta asia voidaan käsitellään koko aineiston pohjalta, niin että kaikki lausunnot ovat saatavilla ennen kokousta.
Puheenjohtaja ehdotti kädennostoäänestystä, niin että Lücken ehdotusta kannattavat äänestävät
ensin ja esittelijän ehdotusta kannattavat äänestävät tämän jälkeen.
Lücken ehdotus sai viisi (5) ääntä (Veronica Heikkilä, Veijo Lücke, Martti Murto, Ann Nyström,
Kim Viljanen). Esittelijän ehdotus sai neljä (4) ääntä (Hanna Backman, Brita Drugge, Kalevi Kallonen, Wilhelm Liljeqvist).
PÄÄTÖS
Kunnanhallitus päätti äänestyksen jälkeen Veijo Lücken ehdotuksen mukaisesti, ts. että asia palautetaan tekniselle lautakunnalle uudelleen valmisteltavaksi, jotta asia voidaan käsitellä koko aineiston pohjalta, niin että kaikki lausunnot ovat saatavilla ennen kokousta.
KEMIÖNSAAREN KUNTA
ASIASIVU
Toimielin
Kunnanhallitus
Kokouspäivä
31.03.2015
Sivu
17
Tom Simola, Erika Strandberg ja Wilhelm Liljeqvist ilmaisivat eriävän mielipiteensä pöytäkirjaan
sillä perusteella, että palauttamispäätös voi tarkoittaa sitä, ettei kuntalaisaloitetta voida käsitellä
valtuustossa lain edellyttämässä ajassa.
_________
TL 30.3.2015 § 58 ~ käännös
Kemiönsaaren kunnalle on jätetty kuntalaisaloite, joka on rekisteröity 21.10.2014 (Dnro
265/2014). Aloitteen otsikko on ”Kuntalaisaloite tuulivoimaloiden 1500 metrin suojarajasta kiinteistöihin Kemiönsaarella”.
Kuntalaisaloitteessa esitetään valtuustolle seuraavaa:
Me allekirjoittajat haluamme, että valtuusto käsittelee seuraavan sisältöisen päätösehdotuksen:
”Valtuusto katsoo, että kuntalaisten terveyttä ei tule vaarantaa ja myös asukkaiden hyvinvointi
on turvattava, ja siksi edellytetään, että tuulimyllyn ja lähimmän asumuksen välimatka on minimissään 1 500 metriä kaikilla nykyisillä ja tulevilla Kemiönsaaren tuulivoimasuunnittelualueilla.”
Kuntalaisaloite on liitteenä § 58/1.
Kuntalaisaloitteen on allekirjoittanut 247 äänioikeutettua asukasta, mikä vastaa noin 3,5 prosenttia kunnan äänioikeutetuista.
Kuntalaisaloitteita käsitellään kuntalain (365/1995) 28 §:ssä:
"Aloiteoikeus
Kunnan asukkaalla on oikeus tehdä kunnalle aloitteita sen toimintaa koskevissa asioissa. Aloitteen tekijälle on ilmoitettava aloitteen johdosta suoritetut toimenpiteet. Valtuuston tietoon on
saatettava vähintään kerran vuodessa sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyt aloitteet ja niiden johdosta suoritetut toimenpiteet.
Jos valtuuston toimivaltaan kuuluvassa asiassa aloitteen tekijöinä on vähintään kaksi prosenttia
äänioikeutetuista kunnan asukkaista, asia on otettava valtuustossa käsiteltäväksi viimeistään
kuuden kuukauden kuluessa asian vireilletulosta.”
Kuntalaisaloite on toimitettu tekniselle lautakunnalle valmisteltavaksi. Kaavoitusyksikkö on yhdessä kunnan johdon kanssa päättänyt pyytää lausunnot aloitteen johdosta. Lausuntopyyntö lähetettiin 10.11.2014 ympäristöministeriölle, sosiaali- ja terveysministeriölle, Varsinais-Suomen
ELY-keskukselle sekä Varsinais-Suomen liitolle. Kaikki lausuntoviranomaiset ympäristöministeriötä lukuun ottamatta antoivat lausunnon. Ympäristöministeriö vastasi lausuntopyyntöön sähköpostikirjeellä, jota voidaan luonnehtia lähinnä lausunnoksi. Kaikki lausunnot sekä lausuntopyyntö annetaan tiedoksi.
Kemiönsaaren kunnassa on tällä hetkellä vireillä viisi tuulivoimaosayleiskaavaa: Nordanå–
Lövböle, Gräsböle, Misskärr, Stusnäs ja Olofsgård. Näistä Nordanå–Lövböle ja Gräsböle ovat
mukana vahvistetussa tuulivoimavaihemaakuntakaavassa. Valtuusto hyväksyi Nordanå–Lövbölen
osayleiskaavan 9.12.2014. Valtuusto palautti 29.9.2014 Gräsbölen tuulivoimaosayleiskaavan uudelleen valmisteltavaksi seuraavin perusteluin: ”Valtuusto katsoo, että kuntalaisten terveyttä ei
tule vaarantaa ja myös asukkaiden hyvinvointi on turvattava, ja siksi edellytetään, että tuulimyllyn ja lähimmän asumuksen välimatka on minimissään 1 500 metriä. Tämä riippumatta siitä, onko kyseessä vakituinen asunto vai loma-asunto. Tietenkin jos meludirektiivit edellyttävät pidempää välimatkaa, se on huomioitava.” Misskärrin osayleiskaava on ollut nähtävänä luonnoksena,
KEMIÖNSAAREN KUNTA
ASIASIVU
Toimielin
Kunnanhallitus
Kokouspäivä
31.03.2015
Sivu
18
mutta käsittely on ollut jäissä vuoden 2012 lopulta lähtien. Olofsgårdin osayleiskaava on nähtävänä luonnoksena 31.12.2014–30.1.2015. Stusnäsin osayleiskaava ei ole edennyt sen jälkeen, kun
osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta kuulutettiin huhtikuussa 2012.
Aloitteesta, joka koskee 1 500 metrin etäisyyttä tuulivoimaloiden ja asutuksen välillä, seuraa että Gräsbölen tuulivoimapuiston alueella on yksi pieni ja alava alue, johon voitaisiin sijoittaa yksi
tuulivoimala. Sijainti on kuitenkin erittäin epäsuotuisa ja paikka sijaitsee aivan Bogsböle träsk nimisen lammen itäpuolella. Käytännössä tämä tarkoittaa nollaa tuulivoimalaa. Muille tuulivoimaosayleiskaava-alueille ei mahdu yhtään turbiinia, mikäli 1 500 metrin etäisyys asutukseen
huomioidaan. Tämän seurauksena Kemiönsaarelle ei rakenneta tuulivoimaa, koska ei ole taloudellisesti tarkoituksenmukaista panostaa sähköverkkoon ja teihin 1–3 tuulivoimalan vuoksi, jotka
sijaitsevat kahdella tai kolmella alueella, jotka sitä paitsi sijaitsevat kaukana toisistaan.
Lausunnot osoittavat, että kaikki lausunnon antajat painottavat melun mallintamisen tärkeyttä
ympäristöministeriön ohjeiden mukaisesti. Sosiaali- ja terveysministeriö ei näe estettä sille, että
kunta asettaa 1 500 metrin suojaetäisyyden, mutta se painottaa, että melumallinnukset tulee
tehdä ja että suojaetäisyys määritellään melumallinnusten perusteella. Ministeriö katsoo, että
1 500 metrin suojaetäisyys estää suurimman osan haittavaikutuksista. Sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, että melumallinnuksia tulee tehdä myös 1 500 metrin suojaetäisyyden ulkopuolella.
Siinä tapauksessa voidaan todeta, ettei kukaan tarvitse tai maksa meluselvityksestä Kemiönsaarella, koska tuulivoima on tällöin käytännössä mahdotonta (ks. edellinen kappale).
Ympäristöministeriö katsoo, että sen ohjeita tulee noudattaa ja korostaa, että suojaetäisyyksiä
ei ilmoiteta metreissä, koska maaston muoto, kasvillisuus ja säätila, muun muassa tuulen voimakkuus, suunta ja lämpötila, vaikuttavat siihen, miten tuulivoimalan ääni leviää ympäristöön.
Ympäristöministeriö muistuttaa myös, että ministeriö on yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa valmistellut luonnoksen valtioneuvoston asetukseksi tuulivoimaloiden melutason ohjearvoista. Tarkoituksena on, että ohjearvoja sovelletaan
suunnittelussa, lupamenettelyissä ja valvonnassa.
Varsinais-Suomen ELY-keskus toteaa myös melu- ja varjostusmallinnuksen merkityksen ja että
suojaetäisyys määritellään näiden pohjalta. Lausunnossa muistutetaan, että haittavaikutuksen
katsotaan minimoituvan, kun päivän ja yön keskiäänitason suunnitteluohjearvot alittuvat havaintopisteessä. ELY-keskus viittaa myös valmisteilla olevaan meluasetukseen sekä muistuttaa, ettei
Suomessa ole olemassa tai edes suunnitteilla yleisesti suositeltuja suojavyöhykkeitä tai suojaetäisyyksiä (metreissä), joita tuulivoimahankkeissa tulisi soveltaa.
Varsinais-Suomen liitto toteaa lausunnossaan, että alueille, joilla on vahvistettu maakuntakaava,
mahtuu vain muutama tuulivoimala. Liitto ilmoittaa myös, että tuulivoimavaihemaakuntakaava on
vahvistettu ja että sitä ei tulla muuttamaan kunnan kaavoitusta koskevien päätösten vuoksi. Lisäksi liitto toteaa, että 1 500 metrin suojavyöhyke tuulivoimaloiden ja asutuksen välillä ei perustu laissa esitettyihin tai selvityksissä esiin tulleisiin rajoitteisiin. Liitto toteaa myös, että 1 500
metrin suojavyöhyke on ylimitoitettu varovaisuusperiaate, joka johtaa siihen, että kunnan tulee
pohtia, johtaako se kuntalaisten osalta epätasapuoliseen kohteluun sallittaessa joillekin melulähteille korkeampia raja-arvoja kuin toisille. Varsinais-Suomen liitto viittaa myös tulevaan meluasetukseen ja katsoo, ettei tuulivoimaloiden ja asutuksen välille tule asettaa 1 500 metrin suojaetäisyyttä, koska se voi johtaa päällekkäisyyksiin ja tulkintavaikeuksiin.
Aloitteen verkkoversion yhteydessä esitettiin liite, jossa aloitteen tekijät selvittivät, miten ”kunnat ovat alkaneet itse vaatia sosiaali- ja terveysministeriön ehdottamaa vähintään 2 km suojaetäisyyttä asutuksen ja tuulivoimaloiden välille turvatakseen asukkaidensa terveyden”. Liitteessä
luetellaan joukko kuntia, jotka ovat ryhtyneet toimenpiteisiin kahden kilometrin suojaetäisyyden
asettamiseksi.
KEMIÖNSAAREN KUNTA
ASIASIVU
Toimielin
Kunnanhallitus
Kokouspäivä
31.03.2015
Sivu
19
Valmistelija on tarkistanut tilanteen osassa mainituista kunnista ja tehnyt seuraavan yhteenvedon:
Raahe: Valtuusto päätti kuntalaisaloitteen perusteella 27.10.2014, että tuulivoimaloiden ja vakituisten tai vapaa-ajan asuntojen välisen etäisyyden tulee olla kaksi kilometriä. Päätös koskee
Raahen kaikkia tuulivoimakaavoja. Raahessa neljä tuulivoimaosayleiskaavaa on saanut lainvoiman
(yhteensä 57 turbiinia, joista 30 turbiinia kuuluu offshore-hankkeeseen) ja lisäksi kahdeksan
enintään 100–115 turbiinin osayleiskaavaa on vielä valmisteilla.
Kotka: Valtuusto päätti 18.8.2014 keskeyttää Hallan alueen tuulivoimaosayleiskaavan valmistelun
osittain siksi, että se sijaitsi liian lähellä asutusta, mutta osittain myös muista syistä johtuen.
Osayleiskaavaan sisältyi kolme turbiinia saarella, johon on tieyhteys ja jonka eteläosassa on
asuntoja. Kotkassa on vuodesta 1999 saakka ollut kaksi turbiinia, joiden napakorkeus on 55
metriä. Ne on nyt korvattu kahdella 90 metrin turbiinilla, joiden etäisyys asutukseen on 600–
800 metriä. Haminan rajalla ja yhteistyössä Haminan kanssa on suunnitteilla tuulivoima-alue
800–1000 metrin etäisyydelle asutuksesta. Suojaetäisyyden asettamisesta ei ole jätetty aloitteita.
Mustasaari: Kunnanhallitus on Merkkikalliota koskevassa YVA-lausunnossa muistuttanut, että
etäisyyden asutukseen tulee olla kaksi kilometriä. Osayleiskaavaa laaditaan rinnakkain YVA:n
kanssa. Osayleiskaavassa ei toistaiseksi ole suojaetäisyyttä koskevia kannanottoja.
Pyhäjoki: Kunta on eräässä strategisessa asiakirjassa päättänyt asettaa kahden kilometrin suojaetäisyyden kiinteään asutukseen. Vapaa-ajan asunnot voivat sijaita lähempänä. Poikkeustapauksissa myös kiinteä asutus, sitouduttuaan poikkeamiseen kirjallisesti, voi sijaita lähempänä. Pyhäjoella kaksi osayleiskaavaa on saanut lainvoiman (55 turbiinia, joista 42 offshore-hankkeessa yhdessä Raahen kanssa) ja kuusi kaavaa on valmisteluvaiheessa (107–127 turbiinia). Pyhäjoen (ja
Raahen) suurin energiahanke on Fennovoiman ydinvoimala Hanhikivi Pyhäjoen pohjoisosassa,
Raahen rajan tuntumassa.
Näin ollen kunnat ovat vain poikkeustapauksissa päättäneet itse asettaa metrimääräisiä suojavyöhykkeitä. Pyhäjoki ja Raahe ovat selviä tapauksia. Muutoin suojaetäisyyksistä ei ole tehty valtuustopäätöksiä.
Aloitteessa, joka koskee 1 500 metrin suojaetäisyyttä tuulivoimaloiden ja asutuksen välillä, kiinnitetään pääasiassa huomiota kahteen laadulliseen kriteeriin: ”kuntalaisten terveyttä ei tule vaarantaa” ja ”asukkaiden hyvinvointi on turvattava”. Mitä tulee kuntalaisten terveyteen ja tuulivoimaan, on asiaa koskien tehty useita tutkimuksia eri puolilla maailmaa. Osalla voidaan katsoa
olevan enemmän tieteellistä pohjaa kuin joillakin toisilla. Työterveyslaitos on tehnyt tutkimuksen "Tuulivoimalamelun terveysvaikutukset”. Siinä on vertailtu 13 tutkimusta, jotka juontavat
kuuteen kenttätutkimukseen kuudessa eri maassa, joissa oletettavasti on havaittavissa tuulivoimaloiden ääntä. Tutkimustiedot on koonnut Valtteri Hongisto, 2014.
Tutkimusraportti on luettavissa osoitteessa
http://www.ttl.fi/fi/verkkokirjat/Documents/Tuulivoimalamelun_terveysvaikutukset.pdf.
Yhteenvetona voidaan sanoa, ettei tutkimusraportti anna suoranaisia todisteita haitallisista terveysvaikutuksista, mutta raportissa kiinnitetään myös huomiota siihen, että vastaavia tutkimuksia
tulisi tehdä Suomessa.
Asukkaiden viihtyvyyden kannalta tilanne on erittäin kaksijakoinen – joko tuulivoimalat koetaan
viihtyvyyttä alentavina tai sitten niihin suhtaudutaan neutraalisti. Kemiönsaarella on tehty tuulivoimaa vastustavia, mutta myös tuulivoimaa puoltavia nimienkeräyksiä. Molemmat ovat keränneet useita satoja nimiä.
KEMIÖNSAAREN KUNTA
ASIASIVU
Toimielin
Kunnanhallitus
Kokouspäivä
31.03.2015
Sivu
20
Tuulivoimavaihemaakuntakaava pysyy muuttumattomana, ja Kemiönsaaren osalta siihen on
merkitty kaksi tuulivoimaloiden aluetta (tv) ja kaksi energiahuollon kohdetta (en). Näillä alueilla
maanomistajien tasavertainen kohtelu voi kyseenalaistua, koska maakuntakaava pysyy muuttumattomana. Kemiönsaaren valtuuston mahdollinen päätös asutuksen ja tuulivoimaloiden välisestä suojavyöhykkeestä, joka käytännössä tekee tuulivoimasta mahdottoman, voidaan jossain vaiheessa muuttaa valtuuston toimesta. Sinä aikana kun valtuuston päätös suojavyöhykkeestä on
voimassa, on erittäin kyseenalaista, voidaanko maanomistajien hajarakennusoikeutta hyödyntää,
koska kunta voi aina kumota suojavyöhykettä koskevan päätöksen päinvastaisella päätöksellä,
mutta maakuntakaavaa tulee noudattaa, mistä voi seurata huomattavaa päänvaivaa tavanomaisessa rakennuslupien myöntämisessä. Uusi tuulivoimalamelua koskeva asetus, jota tullaan soveltamaan oikeuskäytännössä, voi hankaloittaa tilannetta entisestään, koska tuulivoimakaavoja voidaan tulevaisuudessa panna vireille maakuntakaavan ja lainsäädännön nojalla, mutta vastoin valtuuston päätöstä asutuksen ja tuulivoimaloiden välisestä suojavyöhykkeestä. Tämä on esimerkki
tulkintavaikeuksista, joita suojavyöhykepäätöksestä voi seurata.
Yhteenvetona voidaan sanoa, että lainsäädännöllisistä syistä ei ole perusteltua ryhtyä asettamaan
1 500 metrin suojavyöhykettä asutuksen ja tuulivoimaloiden välille. Myöskään käytännön syyt eivät puhu varovaisuusperiaatteen laajentamisen puolesta, mitä 1 500 metrin etäisyys asutuksen ja
tuulivoimaloiden välillä merkitsee.
Liite:
Taustamateriaali:
Kuntalaisaloite, liite § 58/1
Sosiaali- ja terveysministeriön lausunto
Ympäristöministeriön kirje
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto
Varsinais-Suomen liiton lausunto
Tekninen lautakunta päättää ehdottaa, että kunnanhallitus ehdottaa edelleen valtuustolle, ettei
1 500 metrin suojaetäisyyttä tuulivoimaloiden ja asutuksen välillä aseteta. Lainsäädäntö ja käytännön tutkimukset ja tehdyt selvitykset eivät tue suojaetäisyyden asettamista.
Kuntalaisaloitteen todetaan tämän myötä olevan loppuun käsitelty.
PÄÄTÖS
Jakelu:
Kunnanhallitus
________
Kh 31.3.2015 § 39 ~ käännös
Liite Kuntalaisaloite 39/1
PÄÄTÖS
KEMIÖNSAAREN KUNTA
ASIASIVU
Toimielin
Kunnanhallitus
Kokouspäivä
31.03.2015
Sivu
21
40 §
JÄTETTY ALOITE ”Sähköautojen pikalatauspisteet”
TL 30.3.2015 § 61 ~ käännös
Valtuuston jäsen Sami Lappalainen ja kahdeksan muuta valtuutettua ovat jättäneet aloitteen
(29.9.2014) sähköautojen pikalatauspisteiden selvittämisestä ja pikaisesta toteuttamisesta Kemiössä ja Taalintehtaalla. Lisäksi aloitteessa esitetään, että kunnan tulisi asteittain siirtyä käyttämään sähköautoja kunnallisessa toiminnassa. Aloitteessa muistutetaan, että syksyllä 2014 saatavana on niin henkilö- kuin tavarakuljetuksiin soveltuvia sähköautoja, joiden toimintasäde on
150–200 km, mikä riittää päivittäiseen toimintaan.
Tekninen johtaja on selvittänyt pikalatausasemia ja sähköautoja kunnalliseen käyttöön, ja lähtökohtana oli se, että selvitys koskee kevättalvea 2015 ja vallitsevaa teknistä kehitystä. Aloite liitteenä § 61/1 ja selvitys liitteenä § 61/2.
Tekninen lautakunta päättää, viitaten liitteenä § 61/2 olevaan selvitykseen, antaa seuraavan vastauksen aloitteeseen sähköautojen pikalatausasemien hankkimisesta ja kunnan asteittaisesta sähköautoihin siirtymisestä:
1) Kunta pyrkii jatkossakin saamaan yksityiset toimijat (vähittäiskauppiaat, huoltoasemien
omistajat) kiinnostumaan sähköautojen pikalatausasemien perustamisesta.
2) Kunta ei vuosina 2015 tai 2016 itse investoi pikalatausasemiin viitaten tekniseen kehitykseen, investointikustannuksiin, sopivan paikan puuttumiseen ja voimassa oleviin sähköntoimitussopimuksiin. Tilanne arvioidaan uudelleen syksyllä 2016.
3) Seuraavan leasingautojen hankinnan yhteydessä (2016 ja 2018) sähköautot voivat olla varteenotettava vaihtoehto ja tarjouspyyntöön tulee tällöin sisällyttää sähköautoja koskeva
vaihtoehto. Mikäli tarjousvertailussa päädytään siihen, että kunta hankkii yhden tai useamman sähköauton, kunta hankkii myös tarvittavan määrän hitaita tai normaaleja latausasemia
omaan käyttöön.
PÄÄTÖS
_________
Kh 31.3.2015 § 40 ~ käännös
Liite Aloite ja selvitys 40/1
PÄÄTÖS
KEMIÖNSAAREN KUNTA
ASIASIVU
Toimielin
Kunnanhallitus
Kokouspäivä
31.03.2015
Sivu
22
41 §
SELVITYS MAHDOLLISUUKSISTA VASTAANOTTAA PAKOLAISIA
Ptl 20.5.2014 § 28 ~ käännös
VALMISTELU (peruspalvelujohtaja Maria Wallin)
Kemiönsaaren kunnanvaltuuston RKP- ryhmä on jättänyt aloitteen, jonka ovat allekirjoittaneet
Michael Oksanen, Inger Wretdal, Wilhelm Liljeqvist, Yngve Engblom, Cecilia Fredriksson, Niklas
Guseff, Brita Drugge, Henry Engblom, Daniel Wilson, Anders Laurén, Fredrik Laurén ja Kristian
Lindroos.
RKP -ryhmä toivoo Kemiönsaaren kunnan selvittävän mahdollisuudet syyrialaisten pakolaisten
vastaanotolle. Pakolaisten määrän ei tarvitse olla suuri, mutta ilmaistaan että kanssaihmisistä
kannetaan vastuuta.
Painotetaan, että suomenruotsalaisella alueella on esimerkkejä onnistuneesta pakolaisten vastaanotosta. Esimerkkeinä mainitaan Raasepori ja Närpiö, joiden kanssa voisi tehdä yhteistyötä.
Viitataan RKP:n tulevaisuusmanifestiin, jossa onnistunut integrointi Suomessa otetaan ilolla vastaan. Onnistuneen integroinnin myötä on mahdollista, että maahanmuuttajat saavat luonnollisen
roolin yhteiskunnassa, työmarkkinoilla ja poliittisessa elämässä Suomessa.
Aloitteessa mainitaan myös, että hallitus on päättänyt että Suomi ottaa vuonna 2014 vastaan
500 pakolaista Syyriasta. Ensi vuoden pakolaiskiintiötä lisätään väliaikaisesti 300 henkilöllä 1050
pakolaiseen. Hallitus on myös kehottanut kuntia valmistautumaan pakolaisten vastaanottoon.
Aloite, liitteenä 28/1.
Vastaus aloitteeseen
Pakolaisten vastaanotto ja maahanmuuttajien integraatio suomalaiseen yhteiskuntaan kulkevat
käsi kädessä.
Suomen maahanmuuttopoliittinen tavoite on kehittää aktiivista, kattavaa ja johdonmukaista politiikkaa, jossa huomioidaan niin työvoiman tarve, maahanmuuttajan erilaiset lähtökohdat ja kansainväliset velvoitteet.
Suomen kuntaliitto on asettanut maahanmuuttopolitiikalle suuntalinjat. Kuntaliiton maahanmuuttopolitiikka perustuu kuntien paikallisten, alueellisten ja kansainvälisten toimintaedellytysten turvaamiseen niin, että kunnat pystyvät hyödyntämään maahanmuuttajien pätevyydet ja täyttämään Suomen humanitääriset vaatimukset.
Maahanmuuttajien integraation tarkoituksena (pakolaiset kuuluvat maahanmuuttajien ryhmään)
on helpottaa maahanmuuttajien asettumista asumaan maahamme ja tulemaan osaksi suomalaista
yhteiskuntaa. On tärkeää, että maahanmuuttajilla on samat mahdollisuudet, oikeudet ja vastuut
kuin muulla väestöllä.
Integraation tärkeimpiä edellytyksiä ovat kielitaito, koulutus ja työskentely. Työ- ja elinkeinotoimistot vastaavat aikuisten maahanmuuttajien integraatiosta. Kaikilla maahanmuuttajilla tulee
olla mahdollisuus käyttää työ- ja elinkeinotoimistojen palveluja.
KEMIÖNSAAREN KUNTA
ASIASIVU
Toimielin
Kunnanhallitus
Kokouspäivä
31.03.2015
Sivu
23
Kaikki maahanmuuttajat käyttävät ja tarvitsevat kunnallisia palveluja. Alkuvaiheessa maahanmuuttajien vastaanotosta vastaa yleensä sosiaalitoimi. Keskeisinä yhteistyökumppaneina ovat
terveydenhuolto, päivähoito, koulutoimi, nuoriso- ja liikuntatoimi ja TE-toimisto. Tukihenkilöt,
tulkit, poliisi ja eri järjestöt kuuluvat myös yhteistyökumppaneiden verkostoon.
Maahanmuuttajien palveluntarvetta tulee katsoa kokonaisuutena, johon sisältyy mm. koulutus,
hoito, huolenpito ja asuminen. Maahanmuuttajien yksilölliset tarpeet vaativat peruspalvelujen
sopeuttamista ja että palveluja tarjotaan erityisjärjestelyin. Työelämän ulkopuolella oleville
suunnattuihin hoito- ja huolenpitopalveluihin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Syrjäytymisen
ennaltaehkäisemiseen vaaditaan monenlaisia toimia, jotka toteutetaan tarpeeksi aikaisessa vaiheessa.
Pakolaisvastaanotto
Kunnat voivat halutessaan ottaa vastaan kiintiöpakolaisia tai turvapaikanhakijoita, joilla on oleskelulupa. Pakolaisten vastaanotto on siis kunnille vapaaehtoista. Pakolaiset vastaanotetaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristövirastojen kanssa tehdyn sopimuksen tuella. Pakolaiset sijoitetaan
suunnitelman mukaisesti kuntiin ja integraatiota tukevat toimet aloitetaan heti sijoituksen jälkeen.
Pakolaisten vastaanoton järjestelytyöhön voi olla tarpeellista nimetä pakolaiskoordinaattori.
Ulkomaalaislaissa 30.4.2004/301 määrätään mm. pakolaiskiintiöstä, kiintiön valinnasta ja ehdoista, joilla henkilö otetaan pakolaiskiintiöön.
Integraatiota edistävä ohjelma
Kaikilla kunnilla, jotka ovat halukkaita tekemään sopimuksen pakolaisten vastaanotosta, tulee olla integraatio-ohjelma. Kemiönsaarella ei kirjoitushetkellä ole sellaista ohjelmaa.
Valtion ja kuntien kustannusvastuu
Valtio korvaa osan pakolaisten vastaanoton yhteydessä kunnassa syntyvistä kustannuksista. Jotta
kunta voi saada korvauksia, vaaditaan yllämainitun sopimuksen tekoa pakolaisten vastaanotosta
Varsinais-Suomen TE-keskuksen kanssa ja että kunnalla on integraatio-ohjelma. Kunnille suunnattu korvausjärjestelmä kattaa seuraavat menoerät:
- laskennallinen korvaus pakolaisten ohjauksesta ja neuvonnasta. Korvausaika on 3 tai 4 vuotta.
Korvaus on n. 6 800 euroa alle 7 vuotiaasta lapsesta ja n. 2 300 euroa yli 7 vuotiaasta henkilöstä
per vuosi.
- todellisten kustannusten mukainen korvaus pakolaisille annetusta integraatiotuesta toimeentulotukena ja erilaisten palvelujen antamisesta seuranneiden tulkkauskustannusten muodossa.
Korvausaika on tiettyjen kustannusten osalta 3 vuotta ja joidenkin kustannusten osalta aikarajaa
ei ole.
- nk. erityisiä kustannusmenoja ovat esim. erityiset vanhustenhuollon kustannukset. Korvausaika
on enintään 10 vuotta.
Kustannukset, joita valtio ei korvaa
Valtio ei korvaa henkilökunnan koulutuskustannuksia.
Kunnan rooli pakolaisten vastaanotossa
päättää pakolaisten vastaanotosta
työskentelee kunnan integraatio-ohjelman mukaisesti
KEMIÖNSAAREN KUNTA
ASIASIVU
Toimielin
Kunnanhallitus
Kokouspäivä
31.03.2015
-
Sivu
24
tekee sopimuksen TE-keskuksen kanssa
nimeää järjestäjän tai koordinaattorin
vastaa käytännön järjestelyistä
budjetoi, suunnittelee ja toteuttaa kunnallisia palveluja koskevat asiat
huolehtii tulkkipalvelujen saatavuudesta
tekee alustavat kartoitukset ja integraatiosuunnitelmat työmarkkinoiden ulkopuolella oleville henkilöille
vastaa ryhmän vakiinnuttamisesta yhteiskuntaan
vastaa eri toimijoiden ja instanssien koordinoinnista
Kunnat ovat todenneet, että maahanmuuttajien palveluihin käytetään yleensä 1,5-2 kertaa
enemmän aikaa ja henkilökohtaisia resursseja verrattuna muun väestön palveluihin.
Pakolaisten vastaanotto Kemiönsaaren kunnassa
Aluksi voidaan todeta, että kunnalla ei ole integraatiosuunnitelmaa. Ennen kuin TE-keskuksen
kanssa voi tehdä sopimuksen pakolaisten vastaanotosta, täytyy kunnalla olla tällainen suunnitelma.
Kunnalta puuttuu myös pakolaisten vastaanottoon tarvittava organisaatiorakenne. Resurssit tällaisen rakenteen luomiselle tulee olla olemassa, jos päätetään ottaa vastaan pakolaisia koska pakolaisten vastaanotto koskee kunnan useita eri sektoreita ja koska kunnallisten toimijoiden tulee tehdä yhteistyötä muiden viranomaisten ja kolmannen sektorin kanssa. Pitäisi myös tehdä
suunnitelma siitä, miten mahdollinen pakolaisten vastaanotto toteutettaisiin.
Koska kunnalliset palvelut pakolaisille vaativat enemmän henkilöstöresursseja kuin muille kuntalaisille järjestetyt palvelut, tulee ainakin joksikin aikaa varautua mahdolliseen lisähenkilökunnan
palkkaamiseen. Tämä koskee ainakin koulutoimea ja sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Sosiaali- ja
terveydenhuollon osalta tämä voi olla vaikeaa, koska pätevästä henkilökunnasta on puutetta.
Käynnissä oleva kuntaselvitys vaikuttaa myös mahdolliseen pakolaisten vastaanottoon.
EHDOTUS (peruspalvelujohtaja)
Peruspalvelulautakunta päättää antaa tämän selvityksen tiedoksi kunnanhallitukselle.
PÄÄTÖS
Peruspalvelujohtaja muutti ehdotuksen, jonka peruspalvelulautakunta yksimielisesti hyväksyi:
Peruspalvelulautakunta päättää antaa tämän selvityksen tiedoksi kunnanhallitukselle ja lisäksi että
kunnanhallitus asettaa työryhmän lisäselvityksiä varten.
Päätös muutetun ehdotuksen mukaisesti.
_________
Kh 10.6.2014 § 90 ~ käännös
Kunnanhallitus merkitsee asian tiedoksi ja esittää valtuustolle, että aloite on loppuun käsitelty.
PÄÄTÖS
KEMIÖNSAAREN KUNTA
ASIASIVU
Toimielin
Kunnanhallitus
Kokouspäivä
31.03.2015
Sivu
25
Hanna Backman ehdotti seuraavaa:
”Kunnanhallitus päättää, että kunnanjohtaja valitsee seuraavaan, elokuussa pidettävään kunnanhallituksen kokoukseen virkamiehistä koostuvan työryhmän tekemään taloudellisia jatkoselvityksiä. Ryhmä raportoi kunnanhallitukselle vuoden 2014 aikana mahdollisista kustannuksista ja
myös vaihtoehtoisista ratkaisuista pakolaisten auttamiseksi.”
Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että ehdotus ei saanut kannatusta ja raukesi.
Kunnanhallitus päätti esittelijän ehdotuksen mukaisesti.
_________
Valt. 17.6.2014 § 29 ~ käännös
Liite
Jätetty aloite 29/1
ASIAN KÄSITTELY
RKP:n valtuustoryhmä / Anders Laurén ehdotti, että aloite hyväksytään ja että Kemiönsaaren
kunta aloittaa pakolaisten vastaanottoa koskevan selvityksen.
Puheenjohtaja totesi, että asiassa on löytynyt kannatusta saanut ehdotus ja ehdotti seuraavaa
äänestysjärjestystä:
Puheenjohtaja ehdotti, että äänestys toimitetaan nimenhuudon mukaan niin, että kunnanhallituksen ehdotusta kannattavat äänestävät JAA ja RKP-ryhmän ehdotusta kannattavat äänestävät
EI.
Kunnanhallituksen ehdotus sai yhdeksän (9) ääntä ja RKP-ryhmän ehdotus kahdeksantoista (18)
ääntä.
Puheenjohtaja totesi, että valtuusto on päättänyt RKP-ryhmän ehdotuksen mukaisesti.
Liite
Äänestyspöytäkirja 29/2
PÄÄTÖS
Valtuusto päätti RKP-ryhmän ehdotuksen mukaisesti, että aloite hyväksytään ja että Kemiönsaaren kunta aloittaa pakolaisten vastaanottoa koskevan selvityksen.
_________
Kh 26.8.2014 § 102 ~ käännös
Valtuusto päätti, että kunta jatkaa selvitystyötä siitä, onko Kemiönsaarella mahdollisuuksia ja
edellytyksiä vastaanottaa pakolaisia.
Kunnanhallitus nimeää työryhmän, joka selvittää Kemiönsaaren mahdollisuuksia vastaanottaa
pakolaisia.
Työryhmän kokoonpano:
Sivistysjohtaja Mats Johansson, puheenjohtaja
Sosiaalipäällikkö Lilian Nordell
KEMIÖNSAAREN KUNTA
ASIASIVU
Toimielin
Kunnanhallitus
Kokouspäivä
31.03.2015
Sivu
26
Hoitotyön päällikkö Carita Backas
Hankekoordinaattori Sven Ivars, sihteeri
Työryhmä kutsuu tarvittaessa paikalle muita henkilöitä. Työryhmä selvittää edellytykset, edut ja
haitat sekä antaa suosituksen kunnanhallitukselle. Toimiaika on 27.8.–25.11.2014. Kunnanhallitus
käsittelee raporttia 25.11.
PÄÄTÖS
Hyväksyttiin.
__________
Kh 26.11.2014 § 151 ~ käännös
VALMISTELU (sivistysjohtaja Mats Johansson)
Kemiönsaaren kunnan valtuusto päätti 17.6.2014, että kunta tekee selvityksen mahdollisuuksista
vastaanottaa pakolaisia. Kunnanhallitus käsitteli asiaa 26.8.2014 ja päätti nimittää työryhmän selvitystyötä varten.
Työryhmään kuuluvat sivistysjohtaja Mats Johansson, sosiaalipäällikkö Lilian Nordell, hoitopäällikkö Carita Backas ja projektikoordinaattori Sven Ivars. Työryhmän tehtävänä on laatia selvitys
edellytyksistä, eduista ja haitoista sekä esittää suosituksensa kunnanhallitukselle 26.11.2014 esitettävässä raportissa.
Kotoutumislain mukaan valtio myöntää korvauksia kiintiöpakolaisista. Jotta kunta voisi saada
korvauksia, ELY-keskus (elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) edellyttää kunnalta voimassa
olevaa kotouttamisohjelmaa sekä sopimusta henkilöiden kuntaan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä. Kemiönsaarella ei tämän raportin laatimisen aikaan ole omaa kotouttamisohjelmaa. Useat Varsinais-Suomen kunnista ovat mukana yhteisessä kotouttamisohjelmassa vuosille 2013–2016.
Työryhmä on kokoontunut selvitystyötä varten kolme kertaa ja kutsuttuna on mukana ollut
ELY-keskuksen maahanmuuttopäällikkö Kalle Myllymäki. Lisäksi on oltu yhteydessä Paraisten
kaupungin pakolaistyöstä vastaavaan. Tämä selvitys on laadittu saman mallin mukaan kuin Paraisten kaupungin selvitys, joka valmistui 9.5.2014.
Työryhmä arvioi Kemiönsaaren yleiset edellytykset pakolaisten vastaanottamiselle suhteellisen
hyviksi edellyttäen, että edellä/alla mainitut resurssien lisäykset toteutuvat. Taalintehtaalla on
sopivia asuntoja ja paikallisella yhteisöllä on aiempaa kokemusta pakolaisista. Lähtökohtana voisi
olla se, että otetaan vastaan samankaltainen pakolaisryhmä kuin Paraisilla. Toisin sanoen 20 hengen ryhmä syyrialaisia (4–5 perhettä), joista kuusi on alle 7-vuotiaita lapsia. Taalintehtaalla on
sekä suomen- että ruotsinkielisessä koulussa tilaa oppilaille. Suomenkielisellä puolella olisi lisäksi
sekä opettajilla että oppilailla kokemusta ja tottumusta toimia kansainvälisten oppilaiden kanssa.
Pakolaisryhmän, joka olisi samankaltainen kuin Paraisille tuleva, voisi odottaa saapuvan aikaisintaan syksyllä 2015.
Kun ajatellaan Kemiönsaarta ja sitä elinympäristöä, johon pakolaiset sijoittuisivat, voitaisiin pitää
perusteltuna, että valintatilanteessa pidettäisiin ensisijaisina henkilöitä, jotka ovat asuneet maaseudulla. Suurkaupungissa kasvaneille voisi olla vaikeampaa sopeutua elämään Kemiönsaarella.
KEMIÖNSAAREN KUNTA
ASIASIVU
Toimielin
Kunnanhallitus
Kokouspäivä
31.03.2015
Sivu
27
Työryhmä toteaa lisäksi, ettei kielikysymys ole ongelmaton. Pakolaisten näkökulmasta suomella
olisi kotoutumiskielenä eniten etuja puolellaan (yhteydet muuhun Suomeen, koulutus- ja kurssitarjontaa enemmän suomen kielellä, tulkkauspalvelut vain suomeksi). Ruotsin kieltä puoltava
seikka on, että se nopeuttaisi paikalliseen yhteisöön kotoutumista.
ELY-keskuksen mukaan kotoutumiskoulutusta on mahdollista järjestää sekä suomeksi että ruotsiksi. Lopullista muotoa ei kuitenkaan vielä voida täsmällisesti määritellä, koska se riippuu ryhmän kokoonpanosta (kuinka monta henkilöä osallistuu koulutukseen), ELY-keskuksen kilpailutusehdoista sekä koulutuksen järjestäjän joustavuudesta.
Lisäresursseja tarvitaan. Pakolaisohjaaja on palkattava vähintään vuodeksi, minkä jälkeen työaikatarve voidaan arvioida uudelleen. Panostusten tarve on luonnollisesti suurin alkuvaiheessa ja
tarve vähenee pikkuhiljaa. Peruspalveluissa tarvitaan aikuissosiaalityöhön yksi toimi lisää ja terveydenhuollon puolella tarvitaan alkuvaiheessa yhden kokopäiväisen terveydenhoitajan resurssi,
mutta tarve vähenee ensimmäisen kuukauden jälkeen. Opetuspuolella tarvitaan yksi opettaja
valmistavaan opetukseen. Olettaen, että valmistavaan opetukseen tulee viisi oppilasta, oppilaista
saatavat tuet kattavat kustannukset. Neljä oppilasta merkitsisi arviolta 8 000 euron nettokustannusta. Lisäksi voi olla haasteellista vastata mielenterveyshuollon tuen tarpeeseen. Voi olla
tarpeen ostaa palveluita Turusta. Joka tapauksessa on tärkeää, että kotouttamistyöhön osallistuville kunnan työntekijöille järjestetään koulutusta, jossa käsitellään kohderyhmän kulttuuria ja
kotouttamistyöhön yleisesti liittyviä asioita. Kunta voi hoitaa henkilöstön koulutuksen esim. Aikuisopistossa. ELY-keskus korvaa kustannukset.
Myönteinen päätös edellyttää, että Kemiönsaaren kunta laatii ja hyväksyy kotoutumisen edistämisohjelman ennen kuin varsinainen pakolaisten vastaanotto voi toteutua. Vaihtoehtoisesti voidaan selvittää, voiko Kemiönsaari liittyä yhteiseen kotouttamisohjelmaan vuosille 2013–2016,
jossa useat Varsinais-Suomen kunnat ovat mukana.
Lisäksi kunnan pitäisi ottaa kantaa siihen, otetaanko pakolaisia vastaan vain kerran vai toistuvasti
esim. joka kolmas vuosi. Toistuva vastaanotto ei jatkossa vaadi yhtä laajoja panostuksia, kun perustyö on tehty ja kokemukset ovat tuoreita.
Työryhmän ehdotus:
Edellyttäen, että kunta tekee myönteisen päätöksen pakolaisten vastaanottamisesta, päätökseen
tulee sisältyä seuraavat seikat:
- Maininta, että kunta on henkisesti valmistautunut vastaamaan myös niistä kustannuksista,
jotka ylittävät laskennallisen kustannuslaskelman, mikäli kustannukset jakautuvat esitettyä
epäedullisemmin pakolaisryhmän lopullisen kokoonpanon ja erityistarpeiden vuoksi.
- Kannanotto pakolaisten vastaanottamisen jatkamiseen (esim. joka toinen vuosi) ottaen
huomioon nyt toteutettavat perusrakenteet.
- Kun ELY-keskukselle tehdään pakolaisten vastaanottamista koskeva hakemus, kunnan tulee
painottaa toivomaansa pakolaisryhmän kokoonpanoa: kiintiöpakolaisia, 20 henkilöä, 4–5
perhettä, ensisijaisesti syyrialaisia.
- Valmius perustaa sosiaalityöntekijän toimi vuosiksi 2015–2016.
Päätös menettelytavasta kotoutumista edistävän ohjelman aikaan saamiseksi.
ovat:
Kemiönsaaren oman ohjelman laatiminen tai
liittyminen seudulliseen ohjelmaan.
Vaihtoehtoina
KEMIÖNSAAREN KUNTA
ASIASIVU
Toimielin
Kunnanhallitus
Kokouspäivä
31.03.2015
Sivu
28
Kunnanhallitus keskustelee selvityksestä sekä eri vaihtoehdoista pakolaisasiassa etenemiseksi.
Päätösehdotusta täydennetään tarvittaessa kokouksessa.
Liite Selvitys pakolaisten vastaanottamisesta 151/1
PÄÄTÖS
Fredrik Laurén ehdotti Martti Murron kannattamana, että asia pannaan pöydälle. Valtuustolle
järjestetään iltakoulu ennen kuin kunnanhallitus käsittelee asiaa uudelleen. Kunnanhallituksen tulee käsitellä asiaa uudelleen viimeistään maaliskuun aikana.
Kunnanhallitus päätti yksimielisesti Laurénin ehdotuksen mukaisesti.
_________
Kh 31.3.2015 § 41 ~ käännös
Kunnanhallitus keskustelee selvityksestä sekä eri vaihtoehdoista pakolaisasiassa etenemiseksi.
Liite Selvitys pakolaisten vastaanottamisesta 41/1
PÄÄTÖS
KEMIÖNSAAREN KUNTA
ASIASIVU
Toimielin
Kunnanhallitus
Kokouspäivä
31.03.2015
Sivu
29
Dnro: OMSORG 61/2015
42 §
VIRAN PERUSTAMINEN Sosiaalityöntekijä
Ptl 11.3.2015 § 17 ~ käännös
VALMISTELU (sosiaalipäällikkö Lilian Nordell)
Uuden sosiaalilain myötä kuntien on satsattava enemmän laapsiin ja nuoriin kohdistuvaan ehkäisevään työhön. Lapsilla ja perheillä pitää tulevaisuudessa olla mahdollisuus saada enemmän apua
ja tukea ilman että ovat lastensuojelun asiakkaita.
EHDOTUS (peruspalvelujohtaja Maria Wallin)
Peruspalvelulautakunta ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle että sosiaalityöntekijän virka perustetaan.
PÄÄTÖS
Hyväksyttiin.
________
Kh 31.3.2015 § 42 ~ käännös
Kunnanhallitus ehdottaa valtuustolle, että sosiaalityöntekijän virka perustetaan.
PÄÄTÖS
KEMIÖNSAAREN KUNTA
ASIASIVU
Toimielin
Kunnanhallitus
Kokouspäivä
31.03.2015
Sivu
30
43 §
PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMINEN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri
Kh 31.3.2015 § 43 ~ käännös
VALMISTELU (hallintojohtaja Erika Strandberg)
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallituksen kokouksessa 3.3.2015 päätettiin 9. §:ssä perussopimuksen muutoksesta. Muutokset johtuvat siitä, että Tarvasjoen kunta on 1.1.2015 lakannut
ja yhdistynyt Liedon kuntaan.
Muutos koskee 3 § ”Jäsenkunnat”, josta poistetaan Tarvasjoki. Samassa yhteydessä Paraisten
kaupungin nimi muutetaan aiemmasta Länsi-Turunmaasta.
Kunnanhallitus päättää esittää valtuustolle, että muutos Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri perussopimuksessa hyväksytään.
PÄÄTÖS
KEMIÖNSAAREN KUNTA
ASIASIVU
Toimielin
Kunnanhallitus
Kokouspäivä
31.03.2015
Sivu
31
44 §
PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMINEN Varsinais-Suomen erityishuoltopiiri
Kh 31.3.2015 § 44 ~ käännös
Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin kuntayhtymän hallituksen kokouksessa 26.2.2015 päätettiin
26. §:ssä perussopimuksen muutoksesta. Muutokset johtuvat siitä, että Tarvasjoen kunta on
1.1.2015 lakannut ja yhdistynyt Liedon kuntaan.
Muutos koskee 3 § ”Jäsenkunnat”, josta poistetaan Tarvasjoki.
Kunnanhallitus päättää esittää valtuustolle, että muutos Varsinais-Suomen erityishuoltopiiri perussopimuksessa hyväksytään.
PÄÄTÖS
KEMIÖNSAAREN KUNTA
ASIASIVU
Toimielin
Kunnanhallitus
Kokouspäivä
31.03.2015
Sivu
32
45 §
PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMINEN Varsinais-Suomen liitto
Kh 31.3.2015 § 45 ~ käännös
Varsinais-Suomen liiton hallituksen kokouksessa 23.2.2015 päätettiin 29. §:ssä liiton perussopimuksen muutoksesta ja että muutos lähetetään jäsenkunnille hyväksyttäväksi. Muutos johtuvat
siitä, että Tarvasjoen kunta on 1.1.2015 lakannut ja yhdistynyt Liedon kuntaan.
Muutos koskee 2 §:ää, josta poistetaan jäsenkuntien luettelosta Tarvasjoki.
Kunnanhallitus päättää esittää valtuustolle, että muutos Varsinais-Suomen liiton perussopimuksessa hyväksytään.
PÄÄTÖS
KEMIÖNSAAREN KUNTA
ASIASIVU
Toimielin
Kunnanhallitus
Kokouspäivä
31.03.2015
Sivu
33
Dnro: OMSORG 62/2015
46 §
TALOUSARVIO 2015 Lisämääräraha, peruspalveluosasto
Ptl 11.3.2015 § 16 ~ käännös
VALMISTELU (peruspalvelujohtaja Maria Wallin)
Eduskunta on hyväksynyt uuden sosiaalihuoltolain 12.12.2014 ja se astuu asteittain voimaan
1.1.2015 alkaen. Sosiaalihuollossa tulee 1.4.2015 alkaen tapahtumaan suuria muutoksia. Osa lastensuojelulaista on siirretty uuteen sosiaalihuoltolakiin, minkä myötä kuntien lastensuojelutyö
tulee muuttumaan.
Uuden lain tarkoituksena on siirtää painopistettä erityispalveluista yleispalveluihin, vahvistaa asiakkaiden yhdenvertaisuutta ja tiivistää viranomaisten yhteistyötä. Asiakkailla on oikeus niihin
palveluihin, joilla turvataan välttämätön huolenpito ja toimeentulo sekä lapsen terveys ja kehitys.
Tavoitteena on antaa mahdollisimman tehokas ja lyhytkestoinen tuki. Kaikissa asiakasprosesseissa, koskien sekä lapsia että aikuisia, pyritään tarjoamaan asiakkaille entistä nopeampaa palvelua
ja lyhyempiä prosesseja. Kaikki asiakasprosessit yhtenäistetään.
Osa lastensuojelun avohoidon tukitoimista tulee palveluja, joita tarjotaan sosiaalihuollon perusteella. Tavoitteena on madaltaa tuen hakemisen kynnystä ja turvata oikea-aikainen tuki perheille
ilman lastensuojelun asiakkuutta. 1.1.2015 alkaen on lapsiperheillä uuden lain mukaan myös oikeus saada kotipalvelua, kun se on välttämätöntä lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi.
Lastensuojelun asiakkuus alkaa vasta, kun lastensuojelun tarve todetaan tai perheelle annetaan
lastensuojelun palveluja tai tukitoimia. Kiireellisen sijoituksen ehtoja tiukennetaan. Lapsi voidaan
sijoittaa kiireellisesti vain, jos huostaanoton edellytykset täyttyvät ja lapsi on välittömässä vaarassa tai sijoituksen aikana on käytettävä rajoituksia. Ensisijaisesti käytetään avohuollon tukitoimia, kuten kotiin annettavaa tehostettua perhetyötä sekä avohuollon sijoituksia.
Peruspalveluosaston sosiaaliyksikkö vastaa lastensuojelusta. Lastensuojeluilmoitukset selvitetään
ja jos lapsi tarvitsee avohuollon tukitoimia, hänelle järjestetään tarvittavat palvelut. Avohuollon
tukitoimia voivat olla esim. tukiperhe- tai tukihenkilötoiminta, päivähoito, perhetyö. Henkilökunta seuraa jatkuvasti lapsen tilannetta. Sosiaaliyksikkö organisoi myös sijoitettujen lasten hoidon ja palvelut sekä sijoitettuna olleiden nuorten välttämättömän jälkihoidon 21 ikävuoteen
saakka. Jälkihoitoa voi olla esim. tukihenkilötoiminta ja taloudellinen tuki. Ennaltaehkäisevästä
työstä lasten ja nuorten parissa on pääasiassa vastannut muut tahojen kuin sosiaaliyksikkö. Lastensuojelun henkilöstö koostuu tällä hetkellä pääasiassa kahdesta sosiaalityöntekijästä, yhdestä
perhetyöntekijästä ja yhdestä sosiaaliohjaajasta. Osa työstä toteutetaan parityönä. Osa palveluista on ostettu ulkopuolisilta yrityksiltä.
Uuden lain myötä tarvitaan lisää resursseja, jotta perheille voitaisiin turvata oikea-aikainen tuki.
Osaa avohoidon tukitoimista ei tulla antamaan lastensuojelulain perusteella vaan uuden sosiaalihuoltolain perusteella. Tavoitteena on, että perheiden kynnys tuen hakemiseen madaltuu, kun
sitä voi hakea ilman lastensuojelun asiakkuutta. Ennaltaehkäisevän työn ja avohoidon palvelujen
osittainen uudelleenrakentaminen on Kemiönsaaren kunnassa välttämätöntä. Tätä ei ole mahdollista toteuttaa nykyisillä henkilöstöresursseilla. Perheille annettavaa sosiaalihuoltolakiin perustuvaa palvelua hoitamaan tarvitaan välttämättä uusi toimintayksikkö. Henkilöstö koostuisi
aluksi yhdestä sosiaalityöntekijästä ja yhdestä perhetyöntekijästä. Lapsiperheiden kotihoito toteutettaisiin vielä vuonna 2015 vanhustenhuollon kotihoidon henkilökunta toimesta, mutta vuodesta 2016 alkaen sen hoitaisi uuden yksikön lähihoitaja. Lasten ja nuorten parissa työskentele-
KEMIÖNSAAREN KUNTA
ASIASIVU
Toimielin
Kunnanhallitus
Kokouspäivä
31.03.2015
Sivu
34
vien tahojen välistä yhteistyötä on tiivistettävä. Uudella yksiköllä voisi olla tässä työssä aktiivinen
rooli.
Lastensuojelutoimenpiteiden tarve tulee pidemmällä aikavälillä toivottavasti vähenemään. Valtion
tasolla lasketaan, että matalan kynnyksen palvelujen lisääminen ja tuen antaminen ajoissa tulee
laskemaan kuntien lastensuojelun kustannuksia.
Uusi sosiaalihuoltolaki ei ollut tiedossa vuoden 2015 talousarviota tehdessä, syksyllä 2014 eikä
voitu ennustaa sen vaikutuksia kuntien toimintaan.
EHDOTUS (peruspalvelujohtaja)
PÄÄTÖS
Hyväksyttiin.
________
Kh 31.3.2015 § 46 ~ käännös
Kunnanhallitus ehdottaa valtuustolle, että peruspalvelulautakunnalle myönnetään 62 000 euron
lisämääräraha vuoden 2015 talousarvioon.
Talousarviomuutos rahoitetaan kassavaroja vähentämällä.
PÄÄTÖS
KEMIÖNSAAREN KUNTA
ASIASIVU
Toimielin
Kunnanhallitus
Kokouspäivä
31.03.2015
Sivu
35
47 §
TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN SEKÄ
HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELLE 2014
Kh 31.3.2015 § 47 ~ käännös
Kunnan kirjanpitovelvollisuudesta, kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä pätee soveltuvin osin kirjanpitolain määräykset. Tilinpäätökseen kuuluvat tuloslaskelma, tase, rahoituslaskelma ja niiden liitteet sekä talousarvion toteutusvertailu, toimintakertomus ja konsernitilinpäätös, jos kunnalla on
määräämisvalta toisessa kirjanpitovelvollisessa.
Kuntalain 69 §:n mukaan kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä valtuustolle tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelyä sekä talouden tasapainottamista
koskeviksi toimenpiteiksi.
Kuntalain 71 §:n mukaan tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon
ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat tavoitteet
toteutuneet.
Kuntalain 75 §:n mukaan tilintarkastajien on annettava valtuustolle kultakin tilikaudelta kertomus, jossa esitetään tarkastuksen tulokset.
Kunnanhallitus esittää valtuustolle tilikauden tuloksen käsittelyksi seuraavaa:
Tehdyt poistoerot 165 454,05 euroa tuloutetaan.
Tilikauden ylijäämä 1 024 030,57 euroa siirretään edellisten tilikausien ylijäämiin.
Henkilöstöraportti
Kunnanhallitus saa tiedokseen henkilöstöraportin ja antaa sen edelleen valtuustolle hyväksyttäväksi.
PÄÄTÖS
KEMIÖNSAAREN KUNTA
ASIASIVU
Toimielin
Kunnanhallitus
Kokouspäivä
31.03.2015
Sivu
36
48 §
JOHDON VAHVISTUSILMOITUSKIRJE VUODELLE 2014
Kh 31.3.2014 § 48 ~ käännös
Pörssiyhtiöiden tilintarkastuksessa johto allekirjoittaa yleensä kirjallisen vahvistuksen, jossa todetaan, että vuoden tilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot ja että mahdollisen väärinkäytöksen riski on arvioitu niin pieneksi, että tilinpäätöksen katsotaan perustuvan oikeisiin tietoihin.
Vahvistus noudattaa olemassa olevia tilintarkastusstandardeja (mm. ISA, International Standards
on Auditing).
Tilintarkastusyhteisö edellyttää, että kunnan johto antaa vahvistusilmoituskirjeen tilintarkastajille
vuoden 2011 tilinpäätöksen käsittelystä lähtien.
Vahvistuskirjeen allekirjoittavat kunnanjohtaja ja kunnanhallituksen puheenjohtaja. Vahvistuskirje
luovutetaan tilintarkastajalle ennen tilintarkastuskertomuksen antamista. Vahvistuskirje ei muuta
kunnanhallituksen, tilivelvollisten, viranhaltijoiden, työntekijöiden tai tilintarkastajien laillisia velvoitteita eikä vastuuta.
Liite Vahvistuskirje 48/1
Kunnanhallitus hyväksyy liitteen mukaisen vahvistusilmoituskirjeen tilintarkastajalle vuodelle
2014. Vahvistuskirjeen allekirjoittavat kunnanjohtaja ja kunnanhallituksen puheenjohtaja.
PÄÄTÖS
KEMIÖNSAAREN KUNTA
ASIASIVU
Toimielin
Kunnanhallitus
Kokouspäivä
31.03.2015
Sivu
37
Dnro: MOT 107/2011
49 §
LAUSUNTO TURUN HALLINTO-OIKEUDELLE Nordanå-Lövbölen tuulivoimapuiston
osayleiskaava
Kh 31.3.2015 § 49 ~ käännös
VALMISTELU (kunnanjohtaja Tom Simola)
Turun hallinto-oikeus pyytää kunnanhallitukselta selvityksen Nordanå-Lövbölen tuulivoimapuiston osayleiskaavan valituksien johdosta. Hallinto-oikeus on antanut lisäaikaa lausunnon antamiselle 1.4.2015 saakka.
Valituksia on jätetty 6 kpl:
Ari Alonen (valitukset 00046/15/4102, 00073/15/4102, 00074/15/4102,
00075/15/4102)
Katriina Murtomaa ja Heikki Murtomaa (valitus 00110/15/4102)
Stefan Strandberg, Joachim von Flittner, Reijo Forsman, Jouko Hakkarainen,
Sinikka Holck, Jari Keskevaari, Robert Koskinen, Janne-Taneli Salonen (valitus
00120/15/4102)
Asiakirjat annetaan tiedoksi.
Kunnanhallitus antaa lausunnon liitteen 49/1 mukaisesti.
Pykälä tarkistetaan välittömästi.
Liite
Valitukset ja lausunto Turun hallinto-oikeudelle 49/1
PÄÄTÖS
KEMIÖNSAAREN KUNTA
ASIASIVU
Toimielin
Kunnanhallitus
Kokouspäivä
31.03.2015
Sivu
38
50 §
LAUSUNTO FNsteel Dalwire Oy Ab:n hakemus ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi
Kh 31.3.2015 § 50 ~ käännös
VALMISTELU (johtava ympäristösihteeri Sonja Lindström)
Etelä-Suomen aluehallintovirasto pyytää Kemiönsaaren kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen
lausuntoa FNsteel Dalwire Oy Ab:n hakemuksesta ESAVI/11213/2014 metallin peittauslaitoksen
ympäristöluvan määräysten tarkistamiseksi Nro 118 YLO, Dnro LOS-2002-Y-1535-111.
Toiminta sijaitsee Taalintehtaalla osoitteessa Taalintehtaantie 679.
Aluehallintovirasto on pidentänyt ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnon antamiselle varattua aikaa 17.4.2015 asti.
FNsteel Dalwire Oy Ab:n toiminta käsittää jännepunoksen valmistusta betoniteollisuudelle.
Raaka-aineena käytetään valssilankaa jota kuljetetaan rekka-autoilla tehtaalle. Valmistusprosessi
aloitetaan sillä, että valssilanka peitataan rikkihapolla joka poistaa valssihilseen joka koostuu rautaoksidista. Tämän jälkeen valssilanka muovataan kylmävedolla sopivaan paksuuteen ja ne seitsemän lankaa, joista jännepunos muodostuu, yhdistetään ja stabiloidaan lämpökäsittelyn avulla.
Peittausprosessin jätehappo ja huuhteluvedet käsitellään FNsteel Dalwire Oy Ab:n omassa jätevedenpuhdistamossa. Neutralisoinnissa käytetään kalkkia.
Jätevedenpuhdistamossa käsitellyt prosessijätevedet johdetaan mereen Bruksfjärdenissä.
Kunnanhallituksella ei ole mitään lausuttavaa FNsteel Dalwire Oy Ab:n hakemuksesta ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi.
PÄÄTÖS
KEMIÖNSAAREN KUNTA
ASIASIVU
Toimielin
Kunnanhallitus
Kokouspäivä
31.03.2015
Sivu
39
51 §
TURUNMAAN ULKOSAARISTON NEUVOTTELUKUNNAN VALITSEMINEN
KH 5.2.2013 § 19 ~ käännös
Kemiönsaaren kunnalla ja Paraisten kaupungilla on vuodesta 2009 lähtien ollut yhteinen ulkosaariston neuvottelukunta. Neuvottelukunnassa on ollut kuusi jäsentä, neljä Paraisten ja kaksi Kemiönsaaren valitsemaa.
Neuvottelukunnan tehtävänä on:
1. Seurata infrastruktuuria eli yhteysalusliikennettä, tele- ja tietoliikenneyhteyksiä, väyliä ja laitureita, postin kulkua jne. ja tehdä näitä koskevia aloitteita.
2. Käsitellä ulkosaariston ympäristö- ja elinkeinoasioihin, väestön kehitykseen, asumiseen ja viihtyvyyteen liittyviä kysymyksiä.
3. Seurata saaristoa koskevaa lainsäädäntöä.
4. Ylläpitää kontakteja saariston kannalta tärkeitä asioita hoitaviin viranomaisiin.
5. Hoitaa muita ulkosaaristolle tärkeitä kysymyksiä.
Neuvottelukunta on itse valinnut puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja sihteerin. Neuvottelukunnan puheenjohtajuus ja varapuheenjohtajuus ovat vuorotelleet kuntien kesken. Vuosina
2011–2012 puheenjohtaja edusti Paraisia ja varapuheenjohtaja Kemiönsaarta. Myös neuvottelukunnan sihteerin tehtäviä on vuoroteltu vastaavalla tavalla, ja vuosina 2011–2012 tehtäviä hoiti
Kemiönsaaren elinkeinojohtaja Tomy Wass.
Neuvottelukunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja toimivat samalla kuntien edustajina Saaristomeren biosfäärialueen ohjausryhmässä.
Kumpikin kunta on maksanut omien edustajiensa palkkiot ja matkakorvaukset, kun taas sihteerin tehtävät hoitanut kunta on viime vuosina maksanut muut kokouskulut.
EHDOTUS
Kunnanhallitus päättää asettaa ulkosaariston neuvottelukunnan vuosiksi 2013–2015 edellä esitetyn mukaisesti. Kunnanhallitus valitsee kaksi jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet.
Neuvottelukunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä päättää sihteerin tehtävän hoitamisesta.
PÄÄTÖS
Johanna Janssonin ja Martti Murron esityksestä valittiin
Varsinaiset jäsenet
Henry Engblom
Bernt Löfberg
_________
Kh 31.3.2015 § 51 ~ käännös
Henkilökohtaiset varajäsenet
(RKP)
Daniel Wilson
Johanna Jansson
(RKP)
(RKP)
KEMIÖNSAAREN KUNTA
ASIASIVU
Toimielin
Kunnanhallitus
Kokouspäivä
31.03.2015
Sivu
40
Kun kunnanhallitus viimeksi valitsi ulkosaariston neuvottelukunnan vuoden 2013 alussa, ajanjakso oli merkitty väärin. Neuvottelukunta piti valita kahdeksi vuodeksi kerrallaan, mutta ehdotuksessa ja siten päätöksessä lukee, että edustajat valittiin vuosiksi 2013–2015 eli kolmeksi vuodeksi.
Paraisten kaupunki on nyt valinnut edustajansa toimikauden kahdeksi jäljellä olevaksi vuodeksi,
vuosiksi 2015–2016 (käytännössä toukokuun 2017 kunnallisvaalien yli). Tämän vuoksi voisi olla
syytä oikaista aiempi päätös Kemiönsaaren osalta ja valita nyt edustajat saman ajanjakson ajaksi
eli vuosiksi 2015–2016.
Kunnanhallitus päättää asettaa ulkosaariston neuvottelukunnan vuosiksi 2015–2016 (käytännössä toukokuun 2017 kunnallisvaalien yli) edellä olevan mukaisesti.
Kunnanhallitus valitsee kaksi jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Neuvottelukunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä päättää sihteerin tehtävän hoitamisesta.
PÄÄTÖS
KEMIÖNSAAREN KUNTA
ASIASIVU
Toimielin
Kunnanhallitus
Kokouspäivä
31.03.2015
Sivu
41
52 §
JÄSENTEN VALITSEMINEN KUTSUNTALAUTAKUNTAAN VUONNA 2015
Kh 31.3.2015 § 52 ~ käännös
Varsinais-Suomen aluetoimisto pyytää kuntaa valitsemaan yhden edustajan sekä vähintään yhden
henkilökohtaisen varaedustajan vuoden 2015 kutsuntojen kutsuntalautakuntaan. Valittujen tulee
tuntea kutsuntavelvolliset ja heidän sosiaaliset taustansa.
Kutsuntatilaisuus pidetään torstaina 26.11.2015 klo 10.00.
Varsinaiseksi jäseneksi vuoden 2014 kutsuntaan valittiin Bo-Eric Ahlgren ja varajäseneksi Lenita
Lundström.
Kunnanhallitus päättää valita yhden jäsenen sekä yhden henkilökohtaisen varajäsenen vuoden
2015 kutsuntalautakuntaan.
PÄÄTÖS
KEMIÖNSAAREN KUNTA
ASIASIVU
Toimielin
Kunnanhallitus
Kokouspäivä
31.03.2015
Sivu
42
53 §
TÄYTÄNTÖÖNPANOASIAT Valtuuston päätökset 3.2.2015
Kh 31.3.2015 § 53 ~ käännös
Kunnanhallitus toteaa, että valtuuston alla mainitut päätökset on tehty oikeassa järjestyksessä ja
että ne ovat myös muutoin lainmukaisia, ja päättää panna päätökset täytäntöön seuraavasti:
•
§ 3, valtuuston puheenjohtajan ja kolmen varapuheenjohtajan valinta, on annettu tiedoksi
valituille.
•
§ 4, kunnanhallituksen sekä hallituksen puheenjohtajan ja kahden varapuheenjohtajan valinta
toimikaudeksi 2015 – toukokuu 2017, on annettu tiedoksi valituille.
•
§ 5, jätetty aloite "Toisen kotimaisen kielen opetuksen aikaistaminen", on annettu tiedoksi
Rkp:n valtuustoryhmälle/Backman.
•
§ 6, jätetty aloite, kuntalaisaloite "Pankkien käteisen rahan käsittely”, on annettu tiedoksi
Sdp:n valtuustoryhmälle/Forne ja Dragsfjärds penionärer -yhdistykselle.
•
§ 7, jätetty aloite, kuntalaisaloite "jätetty aloite, kuntalaisaloite”, on annettu tiedoksi Vihreiden valtuustoryhmälle/Lang ja Kemiön Keskustalle.
•
§ 8, jätetty aloite "Taalintehtaan vuodeosasto ja terveysasema", on annettu tiedoksi Sdp:n
valtuustoryhmälle/Sundqvist.
•
§ 9, jätetyt aloitteet, luettelo, ei täytäntöönpanotoimenpiteitä.
•
-
§ 10, jätetyt aloitteet,
Hanna Backmanin ym. aloite ”Vi skall satsa på förebyggande vård för barnfamiljer” (Meidän
tulee panostaa ennaltaehkäisevään perhetyöhön), lähetetään peruspalvelulautakunnalle valmisteltavaksi.
Sami Lappalaisen aloite ”Aloitteiden käsittely”, lähetetään kunnanhallitukselle valmisteltavaksi.
-
PÄÄTÖS
KEMIÖNSAAREN KUNTA
ASIASIVU
Toimielin
Kunnanhallitus
Kokouspäivä
31.03.2015
54 §
LUOTTAMUSELINTEN JA VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖKSET
Kh 31.3.2015 § 54 ~ käännös
Kunnanhallituksen valvontaan kuuluvat seuraavat päätökset on tehty:
Rakennus- ja ympäristövalvontalautakunta
Sivistyslautakunta
Peruspalvelulautakunta
Tekninen lautakunta
3.3.2015
2.12.2014
11.3.2015
23.2.2015
§ 14–22
§ 26–34
§ 9–20
20–43
Kunnanjohtaja
Hallintojohtaja
Kehitysjohtaja
päätösnrot
päätösnrot
päätösnrot
7–11
18–32
3–7
Merkitään tiedoksi.
PÄÄTÖS
Sivu
43
KEMIÖNSAAREN KUNTA
ASIASIVU
Toimielin
Kunnanhallitus
Kokouspäivä
31.03.2015
55 §
Sivu
44
ILMOITUSASIAT
Kh 31.3.2015 § 55 ~ käännös
1.
Väestönkehitys 1/2015
Tammikuun 2015 lopussa Kemiönsaaren kunnan asukasluku oli vähentynyt –11 henkilöllä edelliseen kuukauteen verrattuna. Syntyneiden enemmyys oli –12 ja nettomuutto
+1 henkilöä.
2.
Työttömyys 1/2015
Tammikuussa 2015 Kemiönsaaren kunnan työttömyys oli 10,2 % (303 henkilöä). Vastaava luku tammikuussa 2014 oli 11,3 % (339 henkilöä).
3.
Informaatiota lääkäritilanteesta, johtava lääkäri Ilkka Pyrrö
4.
Kunnanjohtajan ajankohtaiskatsaus
Merkitään tiedoksi.
PÄÄTÖS

KEMIÖNSAAREN KUNTA KUTSU Toimielin

Transcription

Similar documents

Lue kotouttamisohjelma

YPÄJÄN KUNTA ASIALUETTELO Kunnanhallitus 12/2015 20.10

21.9.2015 - Humppilan kunta

Valiokuntamalli, Kempele

Yrittäjä saa monipuoliset palvelut paikallisesti Nordean konttorista

Kunnanvaltuusto 22.6.2015

Kuluttajan cleantechopas PDF

KIHNIÖN KUNTA

2015-5-25 Vihisuo kaavaehdotus

Pöytäkirja 05.10.2015

Pieniä tekoja, suuria unelmia - Helda