mallivastaukset

Comments

Transcription

mallivastaukset
EUROOPPAOIKEUDEN AINEOPINTOTENTTI 22.5.2015/ MALLIVASTAUS
Tehtävä 1
a)Määrittele eurooppaoikeuden
a1) ensisijaisuusperiaate (1 p.)
Eurooppaoikeuden kanssa ristiriitaisen kansallisen normin soveltaminen on kiellettyä. Tämä
ei kuitenkaan merkitse sitä, että eurooppaoikeuden vastainen kansallinen lainsäädäntö olisi
tällaisessa tilanteessa pätemätöntä. Costa v. ENEL-tapaus on määritelmän suhteen keskeinen.
(Raitio 2013, s. 251)
a2) horisontaalinen välitön vaikutus (1 p.)
Horisontaalisella välittömällä vaikutuksella tarkoitetaan yksityisen kanneoikeutetun oikeushenkilön
tai luonnollisen henkilön oikeutta vedota eurooppaoikeudelliseen säännökseen kansallisessa
tuomioistuimessa toista yksityistä vastaan. (Raitio 2013, s. 262)
a3) suora sovellettavuus (1 p.)
Eurooppaoikeudellisella säännöksellä on suora sovellettavuus jäsenvaltioissa, jos kyseisen
säännöksen saattaminen maansisäiseksi oikeudeksi ei edellytä kansallisia lainsäädäntötoimia.
Asetukset ovat esimerkiksi suoraan sovellettavia. Oikeuskäytännöstä esimerkiksi Simmenthal.
(Raitio 2013, s. 256)
a4) Ns. implied powers-doktriini (2 p.)
Implied powers-doktriini saa ilmaisunsa SEUT 352(1) artiklassa, jonka mukaan neuvosto
voi komission ehdotuksesta ja Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan päättää
yksimielisesti ryhtyä toteuttamaan jotakin toimintaa, jonka sinänsä katsotaan kuuluvan EU:n
tavoitteisiin, mutta jonka osalta perussopimuksissa ei ole nimenomaista toimivaltuutta. EU:lla
on periaatteessa toimivaltaa vain sellaisiin asiakokonaisuuksiin, joihin tuo toimivalta on
erikseen myönnetty, mutta implied powers-toimivallan vuoksi EU:n toimivalta on käytännössä
laajempi. Implied powers-toimivalta siten merkitsee, että mikäli perussopimuksissa annetaan
unionin toimielimelle tietty tehtävä, niin samassa yhteydessä tuo toimielin saa käyttöönsä kaikki
mahdolliset valtuudet tehtävän suorittamiseksi. Oikeuskäytännöstä esimerkkeinä Fédéchar ja
ERTA. (Raitio 2013, s. 245-249)
b) Erittele, milloin SEUT 267 artiklan mukaiseen ennakkoratkaisuun liittyen tulkintakysymys on
acte clair tai acte éclairé? Nimeä tähän kysymykseen liittyvä keskeinen oikeustapaus. (3 p.)
Kysymyksen osalta voidaan viitata erityisesti ratkaisuun asiassa 283/81 CILFIT (1982) ECR 3415.
Acte clair -tilanteessa kansallisen tuomioistuimen käsitys eurooppaoikeudellisen säännöksen
tulkinnallisesta pulmattomuudesta perustuu sen omaan näkemykseen. CILFIT-tapaus määritteli acte
clairin kriteerit hyvin tiukoiksi, eli sen, milloin juttu on niin selvä, ettei edes jutussa viimesijainen
tuomioistuin ole velvollinen pyytämään ennakkoratkaisua. Tapauksessa päätettiin, ettei
velvollisuutta pyytää ennakkoratkaisua ole, jos se, kuinka eurooppaoikeutta on tulkittava ja
sovellettava, on niin ilmeistä, ettei tästä ole mitään perusteltua epäilystä – ei muissa kansallisissa
tuomioistuimissa eikä EY-tuomioistuimessa. Tässä on otettava vielä huomioon mm. se. että
eurooppaoikeudellisen säännöksen tulkinta edellyttää kielivertailua ja jokainen säännös on
sijoitettava omaan asiayhteyteensä ja myös ajalliseen kontekstiinsa. Acte eclaire –tilanteessa
ennakkoratkaisua ei tarvitse pyytää, jos kysymys on ratkaistavissa EY-tuomioistuimen
aikaisemman ratkaisukäytännön perusteella. CILFIT-tapauksen anti tässä on se, ettei aikaisemmin
ratkaistun ennakkoratkaisun kysymyksenasettelu tarvitse olla aivan identtinen esille tulleen
kysymyksen kanssa.
c) Kerro, miten perusoikeuskirja syntyi, mistä oikeuslähteistä sen sisältö on saanut vaikutteita ja
kuinka sen sitovuus on kehittynyt? ( 4 p.)
c)Perusoikeuskirja allekirjoitettiin vuonna 2000 Nizzan huippukokouksessa. Sen tarkoituksena oli
Kölnin huippukokouksen 1999 evästämänä koota yhteen EU:n kansalaisten ja EU:n alueella
asuvien henkilöiden oikeusturva käyttäen perusteena lähinnä niitä perusoikeuksia ja –vapauksia,
jotka perustuvat jäsenvaltioille yhteisiin valtiosääntöperinteisiin ja kansainvälisiin velvoitteisiin.
Tässä voidaan viitata EU:n omaan primaarinormistoon, Euroopan ihmisoikeussopimukseen yms.
Kv. Ihmisoikeusvelvoitteisiin sekä EU-tuomioistuimen ja Ihmisoikeustuomioistuimen
oikeuskäytäntöön. Lissabonin sopimuksen myötä perusoikeuskirjasta on tullut SEU 6(1) artiklan
mukaisesti oikeudellisesti sitova perussopimuksiin rinnastuvalla tavalla. Perusoikeuskirjan 52(3)
artiklan ns. yhdenmukaisuusklausuulia tulkitaankin nykyisin niin, että se viittaa ensisijaisesti
perusoikeuskirjaan, mikäli siinä ja ihmisoikeussopimuksessa turvataan sama oikeus (Esim. Chalkortapaus 2011). (Raitio 2013, s. 63, 77, 351, 4 p.)
d) Arvioi oikeuskäytännön perusteella sitä, millä tavoin EU-tuomioistuin voi ottaa huomioon
kansallisia erityisolosuhteita ratkaisuissaan. Tarkastele ja kuvaile esimerkkinä erityisesti ratkaisua
asiassa C-36/02 Omega Spielhallen (2004) ECR I-9609 ( 6 p.).
Omega Spielhallen –tapaus sisältää punnintatilanteen saksalaisen perusoikeustulkinnan (oikeus
elämään, ihmisarvon kunnioitus) sekä perusvapauksien (tavarat, palvelut) välillä. Tapaukseen
liittyvästä kansallisesta tilanneherkkyydestä ks. tarkemmin Raitio 2013, s. 529-532). Muita
kansallisia erityisolosuhteita huomioivia tapauksia ovat esim. Schmidberger, Sayn-Wittgenstein,
Dynamic Medien tai Trailers, joiden maininnasta on myös hyvitetty.
Vastaa lopuksi kohdissa e) ja f), mikä EY-tuomioistuimen ratkaisu soveltuu asiaan.
e) Missä vuonna 1969 julkaistussa ratkaisussa katsottiin perusoikeuksien olevan osa
eurooppaoikeuden yleisiä periaatteita? Asia liittyy myös eurooppaoikeuden käännösongelmiin ja
oikeusvarmuuden toteutumiseen. ( 1 p.)
Asia 29/69 Stauder (1969) ECR 419 (Raitio 2013, s. 344, 345)
f) Missä vuonna 2002 julkaistussa EY-tuomioistuimen ennakkoratkaisussa EY-tuomioistuin katsoi,
että EY 18 (1) artiklalla (SEUT 21(1) artiklalla) on välitön vaikutus? (1 p.)
Asia C-413/99 Baumbast (2002) ECR I-7091. (Raitio 2013, s. 560)
Tehtävä 2
Oikeusvarmuuden periaate eurooppaoikeudessa? (Raitio 2013, s. 325-345). Tehtävän vastaustila on
rajattu konseptiarkin yhteen sivuun.
Tehtävä 3
Valtiontuen käsite eurooppaoikeudessa? (Raitio 2013, s. 659-683). Tehtävän vastaustila on rajattu
konseptiarkin yhteen sivuun.
Tehtävä 4
Perus- ja ihmisoikeuksien edistämis- ja valvontamekanismit unionissa Ojasen mukaan? (Ojanen
2010 147-149). Tehtävän vastaustila on rajattu konseptiarkin yhteen sivuun.

Similar documents