docOhjelmistoala - Toimialaraportit
download 
Report Transcription
Ohjelmistoala - Toimialaraportit
Näkemyksestä menestystä Ohjelmistoala Toimialaraportit ennakoivvatv liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Työ- ja elinkeinoministeriö • Maa- ja metsätalousministeriö • Opetus- ja kulttuuriministeriö Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus • Tekes • Finpro • Matkailun edistämiskeskus • VTT Ohjelmistoala Toimialaraportti Timo Metsä-Tokila 6/2014 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Aleksanterinkatu 4 00170 HELSINKI PL 32 Puhelin 029 506 0000 00023 VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) 1606 3666 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Toimialaraportti 6/2014 Julkaisuaika 16.12.2014 Timo Metsä-Tokila Toimeksiantaja(t) Työ- ja elinkeinoministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Ohjelmistoala Tiivistelmä Ohjelmistoalan on osa laajempaa liike-elämän palveluiden kokonaisuutta. Liike-elämän palvelut ovat olleet jo noin kolmen kymmenen vuoden ajan ripeimmin kasvava toimiala niin Suomessa kuin muuallakin länsimaissa. Kasvun on ennustettu jatkuvan selvästi keskitasoa nopeampana myös tulevina vuosina, vaikka talouden yleiset näkymät ovat suhteellisen synkkiä. Taloudellisella taantumalla voi olla jopa toimialaa edistävä vaikutus, kun yritykset tehostavat ja kehittävä omaa toimintaansa. Nyt käsillä olevassa raportissa käsitellään toimialaa: ohjelmistot, ohjelmistojen konsultointi ja siihen liittyvä toiminta. Tilastokeskuksen toimipaikkatilastojen mukaan ohjelmistoalan yrityksiä vuoden 2012 lopussa oli yhteensä 5370. Suurin yksittäinen alatoimiala on ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus 3360 yrityksillä. Vertailun vuoksi koko informaatio- ja viestintäalalla yrityksiä oli hieman yli 9000. Henkilöstä ohjelmistoalalla työskenteli yli 42000 henkilöä ja liikevaihtoa alan yritykset kerryttivät yhteensä noin 6,3 miljardia euroa. Kaikilla mittareilla ohjelmistoala on siis noussut merkittäväksi osaksi suomalaista elinkeinoelämää. Myös sen työllistävä vaikutus on huomattava. Alan kehittyessä ohjelmistoalan yrityksissä työskentelee yhä monipuolisempia osaajia. Kehitys on johtanut siihen, että ollakseen menestyvä ohjelmistoalan yritys enää ei riitä, että yrityksessä on osaavia ohjelmoijia vaan yrityksessä tulee olla osaamista myös esimerkiksi erilaisiin palvelun sisältöihin. Ohjelmistoalan keskeisimmäksi muutostekijäksi nostetaan digitalisoituminen. Digitalisoituminen on nopeutunut viimeisen muutaman vuoden aikana kun niin tietokoneet, tablettitietokoneet sekä puhelimet ovat kehittyneet siten, että niissä voidaan käyttää lähes kaikkia internet-pohjaisia sovelluksia. Lisäksi esimerkiksi erikoistavarakaupassa verkkokauppojen vaikutus näkyy selkeästi. Verkkokaupat ovat yleistyneet vähittäiskauppamuotona ja muokanneet kaupankäynnin mekanismeja. Nykyään vähittäiskauppa ei ole enää paikallista, vaan aidosti globaalia. Myös Suomen nousu houkuttelevaksi kohteeksi sijoittaa suuria tietoliikenteen datakeskuksia on herättänyt huomiota myös maailmalla. Suomen kylmää ilmanalaa ja vakaita yhteiskunnallisia oloja kuvaillaan kilpailuetuina, kun monikansalliset ITyhtiöt valitsevat kohteita tarvitsemilleen palvelinkeskuksille. Lisätietoja: TEM Toimialapalvelu, Esa Tikkanen, [email protected], Varsinais-Suomen ELY-keskus, Timo Metsä-Tokila, [email protected] Asiasanat Ohjelmistoala, ohjelmistoalan kehitys, tulevaisuus, julkisen sektorin ohjelmistotoimittajat ISSN Verkkojulkaisu ISBN Verkkojulkaisu 2323-7678 978-952-227-926-2 Kokonaissivumäärä Kieli Hinta 56 Suomi - Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Kustantaja Publikationsseriens namn och kod Besöksadress Postadress Alexandersgatan 4 00170 HELSINGFORS PB 32 00023 STATSRÅDET Telefon 010 606 000 Telefax (09) 1606 2166 Författare Branschrapport 6/2014 Publiceringstid 16.12.2014 Timo Metsä-Tokila Uppdragsgivare Arbets- och näringsministeriet Organets tillsättningsdatum Titel Branschrapport om programvarubranschen Referat Programvarubranschen utgör en del av den mer omfattande helheten företagstjänster. Företagstjänsterna har redan i cirka tre decennier varit den snabbast växande branschen i såväl Finland som andra västländer. Det har förutspåtts att tillväxten kommer att fortsätta klart snabbare än genomsnittet även under de kommande åren, fastän de allmänna utsikterna för ekonomin är relativt dystra. Den ekonomiska recessionen kan rentav ha en främjande inverkan på branschen, då företagen effektiviserar och utvecklar sin egen verksamhet. I denna rapport behandlas branschen IT-tjänster. Enligt Statistikcentralens statistik över arbetsställen fanns det vid utgången av år 2012 sammanlagt 5370 företag i programvarubranschen. Den största enskilda underbranschen är dataprogrammering med 3360 företag. För jämförelsens skull kan konstateras att det inom hela informations- och kommunikationsbranschen fanns något över 9000 företag. Programvarubranschen sysselsatte över 42000 personer och företagen i branschen omsatte sammanlagt cirka 6,3 miljarder euro. Enligt alla mätare har programvarubranschen således blivit en betydande del av det finländska näringslivet. Även dess sysselsättningseffekt är betydande. I och med att branschen utvecklas, arbetar i programvaruföretagen personer med en allt mångsidigare kompetens. Utvecklingen har lett till att det inte räcker med att ett företag inom programvarubranschen har kunniga programmerare, för att det ska vara framgångsrikt, utan företaget ska också ha kunskap om olika serviceinnehåll. Digitaliseringen lyfts fram som den viktigaste förändringsfaktorn inom programvarubranschen. Digitaliseringen har blivit snabbare under de senaste åren, när såväl datorer, tablettdatorer som telefoner har utvecklats så att i dem kan användas nästan alla internetbaserade applikationer. Dessutom märks nätbutikernas inverkan tydligt, t.ex. i specialvaruhandeln. Nätbutikerna har blivit vanliga som detaljhandelsform och de har format om mekanismerna inom handeln. Numera är detaljhandeln inte längre lokal utan genuint global. Också det att Finland har blivit ett lockande land för etablering av stora datacenter har väckt uppmärksamhet ute i världen. Finlands kalla klimat och stabila samhållsförhållanden beskrivs som konkurrensfördelar, när multinationella IT-bolag väljer etableringsställen för de servercenter som de behöver. Ytterligare upplysningar: ANM Branschtjänst, Esa Tikkanen, [email protected], Närings-, trafik- och miljöcentralen i Egentliga Finland, Timo Metsä-Tokila, [email protected] Nyckelord Programvarubranschen, programvarubranschens utveckling, framtid, programvaruleverantörer inom den offentliga sektorn ISSN ISBN 2323-7678 978-952-227-926-2 Sidoantal Språk Pris 56 Finska - Utgivare Arbets- och näringsministeriet Förläggare Sisältö 0 Saatteeksi..........................................................................................................5 Osa 1. Katsaus toimialaan..................................................................................7 1.1 Alan kuvaus ja määrittely....................................................................7 1.2 Toimialan kytkeytyminen muihin aloihin..............................................9 1.3 Toimialan yleiset muutosvoimat..........................................................12 2 Toimialan rakenne......................................................................................15 2.1 Kuvaus toimialan yrityksistä................................................................15 2.2 Toimialan alueellinen jakauma............................................................19 2.3 Uudet ja lopettaneet yritykset toimialalla.............................................23 2.4 Toimialan suurimmat yritykset.............................................................26 3 Markkinoiden rakenne...............................................................................28 3.1 Markkinoiden kokonaiskuva................................................................28 3.2 Asiakkuudet toimialalla.......................................................................29 4 Alan yritysten taloudellinen tilanne..........................................................30 4.1 Kannattavuus......................................................................................30 4.2 Vakavaraisuus ja maksuvalmius.........................................................31 4.3 Pääoman käytön tehokkuus................................................................32 5 Investoinnit ja tuotekehitys.......................................................................34 5.1 Toimialan investoinnit..........................................................................34 5.2 Tuotekehitys toimialalla.......................................................................35 Osa 2. Toimialan asema ja merkitys tulevaisuudessa.....................................38 1.1 Pk-yritysbarometrin havaintoja............................................................38 Osa 3. Raportin yhteenveto ja toimintasuositukset.........................................45 Liite Jussi Valtonen & Timo Metsä-Tokila: Analyysi kuntien ja kuntainliittojen ohjelmistojen ja tietohallintopalvelujen ulkopuolisista toimittajista.................................................................................47 4 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 0 Saatteeksi Toimialaraportit-julkaisusarjan lähtökohtana on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaisiksi perustietopaketeiksi, jotka tarjoavat asiantuntijoiden näkemyksen pk-yritysten päätöksenteon apuvälineeksi. Vuoden 2014 lopulla julkaistaan seitsemän toimialaraporttia. Raportit käsittelevät elintarvikealaa, uusiutuvaa energiaa, kaivosalaa, puualaa, ohjelmistotoimialaa, luovia aloja sekä matkailua. Nämä ja aiemmin julkaistut raportit ovat saatavissa TEM Toimialapalvelun internet-sivulta osoitteesta www.temtoimialapalvelu.fi. Toimialaraporttien keskeiset tilastotiedot päivittyvät Toimiala Online -kuvatietokannan kautta, ja ne löytyvät kyseisen raportin kohdalta. Raportissa käytetään lähteenä viimeistä saatavissa olevaa tilastoaineistoa ja toimialan yritysten, yrittäjien ja alan muiden merkittävien toimijoiden näkemyksiä. Yksi keskeinen tiedon lähde raportin laatimisessa on ollut yritysten omiin nykytilan ja tulevaisuuden arvioihin perustuva työ- ja elinkeinoministeriön, Suomen Yrittäjien sekä Finnvera Oyj:n Pk-yritysbarometri. Lisäksi olen haastellut raporttia varten alan yrittäjiä sekä muita toimijoita. Raportissa käsitellään toimialan rakennetta, markkinoita, tyypillisiä piirteitä, taloudellista tilaa sekä kehittämistarpeita ja tulevaisuuden näkymiä. Toimialaraporttien sisältöä on kehitetty pääasiallisen lukijakunnan eli yrittäjien tarpeiden pohjalta. Julkaisut palvelevat myös hallinnon kuten ELY-keskusten sekä muiden toimialan sidosryhmien tarpeita. Ohjelmistoala on säilyttänyt vetovoimaisuutensa ja uusia yrityksiä syntyy alalle suhteellisen paljon. Ohjelmisto-osaamisesta on muodostunut eräänlainen läpileikkaava osaamisvaatimus ja teema koko elinkeinoelämälle ja talouden tulevaisuuden suunnille. Ala onkin osin välttynyt nykyisen taloudellisen taantuman suurimmilta negatiivisilta vaikutuksilta. Enää ei kyseenalaisteta sitä, että tietotekniikkaan panostamalla yritykset voivat tehostaa toimintaansa ja kohottaa kannattavuuttaan. Myös teknologinen kehitys tukee toimialan positiivista virettä. Viimeisen kahden vuoden aika esimerkiksi digitalisoituminen on edennyt huimaa vauhtia. Lisäksi se, että ohjelmistoalan pelikenttä on globaali, tuo alan yrityksille sellaisia mahdollisuuksia, joita muilla aloille ei ilman merkittäviä investointeja ole. Ohjelmistoalaa on hieman vaikea luokitella tilastollisesti. Tilastoluokitusten TOL 2008:n mukaisesti alaa kuvaa parhaiten toimialaluokka 62 ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta, mutta samalla useat merkittävät ohjelmistoja tuottavat yritykset rajautuvat toimialan ulkopuolelle. Esimerkiksi monissa mainostoimistoissa ja useissa taloushallintoalan yrityksissä tehdään omia ohjelmia, vaikka yrityksen päätoimiala on jokin muu kuin toimialaluokka 62. Uskon silti, että raportti antaa hyvän ja ajanmukaisen kuvan toimialan tilanteesta ja ennen kaikkea tulevaisuuden suunnista. Raportissa on myös erillinen osio, jossa analysoidaan niitä yrityksiä, jotka ovat myyneet ohjelmistoja ohjelmistopalveluja kuntasektorille. Tällä analyysillä pyrimme vastaamaan kysymykseen siitä, minkälaiset yritykset menestyvät kuntasektorin ohjelmistoja käsittelevissä kilpailutuksissa. Olen kirjoittanut analyysin Jussi Valtosen kanssa. Kiitos myös Kuntaliitolle yhteistyöstä. Ilman Kuntaliiton apua analyysi ei olisi ollut mahdollinen. Lausun kiitokseni kaikille niille henkilöille, yrityksille ja yhteistyökumppaneille, jotka ovat olleet myötävaikuttamassa tämän raportin syntymiseen. Toivon, että raportti antaa virik- TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 5 keitä alan yrityksille niiden kehittäessä toimintaansa ja palvelee lisäksi myös muita alasta kiinnostuneita. Turussa 2.12.2014 Timo Metsä-Tokila Toimialapäällikkö 6 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU Osa 1. Katsaus toimialaan 1. Toimialan määrittely 1.1 Alan kuvaus ja määrittely Ohjelmistoalan kuvaus, määrittely ja jaottelu vaihtelevat jonkin verran alan kirjallisuudessa. Tässä selvityksessä käytetään lähtökohtana ohjelmistoalan jakoa kolmeen eri osa-alueeseen, jotka ovat: 1. Ohjelmistotuotteet, joita ei ole suunniteltu tai valmistettu asiakaskohtaisesti ja jotka muodostavat yhden kokonaisuuden. Näitä tuotteita markkinoidaan ja toimitetaan samanaikaisesti jopa miljoonille käyttäjille. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaiset mobiilisovellukset, pelit sekä taulukkolaskenta-, tekstinkäsittely- ja virustorjuntaohjelmistot. 2. Asiakaskohtaiset ohjelmistot, jotka räätälöidään asiakkaan tarpeiden mukaan yleensä tiiviissä yhteistyössä asiakkaan kanssa. Usein näiden ohjelmien avulla pyritään ratkaisemaan jokin hyvin tarkkaan määritelty tarve esimerkiksi yrityksessä. 3. Sulautetut ohjelmistot, jotka tehdään osaksi muuta kuin varsinaista atk-tuotetta, esimerkiksi ohjelmistoiksi matkapuhelimiin. Ohjelmistoilla on tärkeä rooli osana innovaatioita ja yritysten tuotteita. Lisäksi kaikkiin edellä mainittuihin liiketoimintoihin liittyy palveluita. Nykyisin esimerkiksi ohjelmistotuotteiden tarjoaminen verkkopalveluna on tuoteliiketoiminnan pääasiallinen kanava. Ohjelmistotuoteliiketoiminnan ja muun ohjelmistoliiketoiminnan erottaminen toisistaan on alan rakennemuutoksen takia hankaloitunut, ja se on keinotekoista. Tämän vuoksi esimerkiksi vuosittainen Suomen ohjelmistoyrityskartoitustutkimus on tarkastellut kotimaista ohjelmistoliiketoimintaa yhtenä kokonaisuutena. Ohjelmistoalan osa-alueiden väliset rajat ovat häilyviä. Sama ohjelmisto voidaan usein luokitella moneen eri ryhmään (kuvio 1). TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 7 Kuvio 1. Ohjelmistoalan jakautuminen Ohjelmistoala on kasvanut 2000-luvulla ja vakiinnuttanut paikkansa osana suomalaista elinkeinoelämää. Nykyään sanaa ohjelmistoala käytetään hyvin vakiintuneesti, vaikka sillä voikin olla erilaisia sisältöjä. Tekes on määritellyt ohjelmistoihin liittyvän liiketoiminnan eri käsitteet seuraavasti: • Erityisesti ohjelmistotuotteisiin liittyvää liiketoimintaa kutsutaan ohjelmistotuoteteollisuudeksi eli ohjelmistotuoteliiketoiminnaksi. • Ohjelmistoteollisuus tarkoittaa tuotteistettujen ja asiakaskohtaisesti suunniteltujen ohjelmistojen ja niihin liittyvien palvelujen kokonaisuutta, jota kutsutaan myös ohjelmistoliiketoiminnaksi. • Ohjelmistoala on laajin käsite, joka kattaa tuotteiden ja asiakaskohtaisen suunnittelun lisäksi sulautetut ohjelmistot. Ohjelmistoalan määrittely perustuu tässä raportissa TOL 2008 -toimialaluokituksen mukaiseen toimialaluokkaan 62: ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta. Virallisesti toimialaluokkaan 62 kuuluvat erityisosaamista tarjoavat tietotekniikkapalvelut kuten ohjelmien ja ohjelmistojen kirjoittaminen, muuntaminen, testaaminen ja tuki sekä sellaisten tietokonejärjestelmien suunnittelu, joissa yhdistyy laitteisto-, ohjelmisto- ja viestintäteknologia. Myös asiakkaan tiloissa tapahtuva tietokonesysteemien ja tietojenkäsittelylaitteiden hallinta ja käyttö kuuluvat toimialaluokkaan 62. Muut laitteistoihin ja ohjelmistoihin liittyvät asiantuntijapalvelut ja tekniset palvelut luetaan myös kuuluvaksi tähän luokkaan. Toimialaluokan 62 ensimmäinen alaluokka on 6201 ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus. Siihen kuuluvat ohjelmien ja ohjelmistojen kirjoittaminen, muuntaminen, testaaminen ja tuki. Tarkemmin eriteltynä se pitää sisällään rakenteen ja sisällön suunnittelun tai ohjelmakoodin kirjoittamisen varusohjelmistoja (ml. päivitykset ja korjaustiedostot), sovelluksia (ml. päivitykset ja korjaustiedostot), tietokantoja, web-sivustoja ja tietokonepelejä varten. Lisäksi luokkaan kuuluu olemassa olevan sovelluksen muuntaminen ja konfigurointi tilaustyönä asiakkaan järjestelmäympäristöön sopivaksi. Sekaannusten välttämiseksi tähän alaluokkaan tai ohjelmistoalan kokonaisuuteen ei kuulu valmisohjelmistojen kustantaminen eikä kääntäminen tai muokkaaminen erityiskohderyhmälle omaan lukuun (lokalisointi). Myöskään web-sivustojen erillinen graafinen suunnittelu ei kuulu ohjelmistoalaan. 8 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU Seuraava alaluokka on 6202 atk-laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi. Siihen kuuluu sellaisten tietokonejärjestelmien suunnittelu, joissa yhdistyvät laitteisto-, ohjelmisto- ja viestintäteknologia. Palveluun voi sisältyä myös käyttäjien koulutus. Tähän alaluokkaan ei puolestaan kuulu tietokoneiden, oheislaitteiden ja ohjelmistojen myynti eikä keskustietokoneiden ja vastaavien asennus. Kolmas alaluokka on 6203 tietojenkäsittelyn ja laitteistojen käyttö- ja hallintapalvelut. Tähän kuuluvat asiakkaiden tiloissa tapahtuva tietokonesysteemien ja tietojenkäsittelylaitteiden hallinta- ja käyttöpalvelut sekä niihin liittyvät tukipalvelut. Viimeinen alaluokka ohjelmistoalalla on 6209 muu laitteisto- ja tietotekninen palvelutoiminta, johon kuuluvat muualla luokittelemattomat tietotekniset ja tietojenkäsittelypalvelut kuten computer disaster recovery eli toipumissuunnitelmien teko ja vaurioiden elvytys, henkilökohtaisten tietokoneiden asennus ja ohjelmistojen asennuspalvelut. Tähän alaluokkaan ei kuitenkaan kuulu keskustietokoneiden ja vastaavien asennus. Ohjelmistoalan läheisiä toimialoja ovat toimialaluokat 61 ja 63. Tietopalvelutoiminnan luokkaan 63 kuuluvat internet-hakuportaalit, tiedon käsittely ja palvelintilan vuokraus sekä muut toiminnot, jotka mahdollistavat tiedon hakemisen. Luokka 61 televiestintä puolestaan kostuu televiestintään liittyvien oheispalveluiden tuottamisesta eli puheen, datan, tekstin, äänen ja videoiden siirrosta. Tarvittavat siirtojärjestelmät voivat perustua yhteen teknologiaan tai teknologioiden yhdistelmään. Toiminnalle olennaista on tiedon ja muun sisällön siirto, ei sisällön tuottaminen. 1.2 Toimialan kytkeytyminen muihin aloihin Toimialaluokituksessa ohjelmistoala on osa laajempaa liike-elämän palveluiden toimialakokonaisuutta. Liike-elämän palvelut ovat olleet jo noin kolmen vuosikymmenen ajan ripeimmin kasvava toimiala niin Suomessa kuin muissakin länsimaissa. Kasvun on ennustettu jatkuvan selvästi keskitasoa nopeammin myös tulevina vuosina. Taloudellisella taantumalla voi olla jopa alaa edistävä vaikutus, kun yritykset tehostavat ja kehittävät toimintaansa. Suomen avainklustereiden tulevaisuutta kartoittavan tutkimuksen mukaan koko liikeelämän palvelusektorin työllisyys tulee Suomessa kasvamaan vuoteen 2015 mennessä vuosittain 2,8 prosenttia työllisyyden keskimääräisen kasvun ollessa 0,7 prosenttia. Nykyinen talouden taantuma ja epävarmuus eivät näytä hidastavan liike-elämän palveluiden käyttöä, sillä taantumassa yritykset tarvitsevat ehkä jopa enemmän liike-elämän palveluja. Liike-elämän palveluissa niin sanotut osaamisintensiiviset alatoimialat ovat herättäneet viime vuosina laajaa kiinnostusta. Aiheesta on tehty lukuisia tutkimuksia. Osaamisintensiivisillä liike-elämän palveluilla (knowledge-intensive business services, KIBS) tarkoitetaan niitä yritysten toisille yrityksille tai julkiselle sektorille tuottamia palveluja, joissa asiantuntijatoiminnalla on erityisen suuri merkitys. Osaamisintensiivisiin liike-elämän palveluihin luetaan yleensä seuraavat toimialaluokat: ohjelmistoala, tutkimus ja kehittäminen, lainopilliset palvelut, taloushallinnon palvelut, mainos- ja markkinointipalvelut, tekniset palvelut sekä konsultti- ja henkilöstöpalvelut. Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen merkitys ei rajoitu niiden asemaan keskeisenä kasvualana, vaan niillä on myös yleistä taloudellista kasvua tukeva merkitys. Ai- TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 9 emmin liike-elämän palvelujen kasvun nähtiin johtuvan pelkästään kustannustekijöihin liittyvästä toimintojen ulkoistamisesta, mutta uudemmissa tutkimuksissa on korostettu ulkopuolisten palvelujen käytön motiivina asiantuntemus- ja osaamisvaatimuksia. Niillä, joilla on asiakkainaan suuri määrä muitakin yrityksiä, on yksittäisiä yrittäjiä laajempi näkökulma. Osaamisintensiiviset palveluyritykset ovat keskeisessä asemassa asiakasyritystensä liiketoiminnan kehittämisessä levittäessään tietoa uusista ideoista ja parhaista käytännöistä. Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen pääryhmistä suurimmaksi on 2000-luvulla noussut sekä henkilöstöllä että liikevaihdolla mitattuna ohjelmistoala. Lähes joka viides osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen toimipaikoista edustaa taloushallintoalaa. Taloushallinnonpalveluissa on paljon pieniä toimijoita. Eniten toimipaikkoja on kuitenkin teknisen suunnittelun ja insinööripalveluiden aloilla, jotka ovat perinteisesti hyvin pienyritysvoittoisia. Työnvälitystoiminnan alalla on henkilöstöä huomattavasti, mutta liikevaihdossa ja toimipaikkojen määrässä se jää merkittävästi jälkeen muista osaamisintensiivisistä aloista. Toimialatarkastelujen rinnalle ovat nousseet erilaiset talouden klusteritarkastelut. Tässä selvityksessä klusterikäsitettä käytetään melko väljässä merkityksessä viittaamaan yritysryppäisiin, jotka ovat eri tavoin vuorovaikutuksessa toistensa kanssa ja joiden keskinäinen vuorovaikutus tuottaa synergiaetuja. Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen voidaan katsoa muodostavan oman kokonaisuutensa tai klusterinsa, jossa keskeinen yhdistävä tekijä on osaamisen suhteellisen korkeat vaatimukset ja asiantuntemus. Toimialojen työntekijöille on tyypillistä korkea koulutustaso. Viimeisinä vuosina yhä enemmän liike-elämän palvelujen saralla yhteiseksi tekijäksi on noussut tietotekniikan hyödyntäminen. Tällaista yhteistä resurssi- ja osaamispohjaa hyödyntävää yritysrypästä tai verkostoa voidaan nimittää myös horisontaaliseksi klusteriksi. Perinteisemmin klusterikäsitteellä on viitattu samaan arvoketjuun kuuluvaan yritysverkostoon, jota voidaan nimittää vertikaaliseksi klusteriksi. Kuvio 2. Pk-yritysten kytkeytyminen liike-elämän palveluihin. (Kuviossa eri toimialojen osuudet ovat siinä suhteessa kuin niillä työskentelee henkilöitä vuoden 2012 toimipaikkatilaston mukaan.) 62 Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta PK-yritys y y 64 Rahoituspalvelut (pl. vakuutus- ja eläkevakuutustoiminta) 65 Vakuutus-, jälleenvakuutusja eläkevakuutustoiminta (pl. pakollinen sosiaalivakuutus) 691 Lakiasiainpalvelut 692 Laskentatoimi, kirjanpito ja tilintarkastus; veroneuvonta 702 Liikkeenjohdon konsultointi 73 Mainostoiminta ja markkinatutkimus 10 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen muotoutumista yhä selvemmin omaksi klusterikseen kuvastaa toimialarajojen hämärtyminen. Tyypillisin toimialarajojen hämärtymiseen liittyvä ilmiö on eri liike-elämän palvelujen siirtyminen osittain konsultoinnin ja neuvonnan alueelle. Kehitys on luonnollista seurausta tietoteknisten ratkaisujen, markkinoinnin ja viestinnän, lainopillisten kysymysten sekä taloushallinnon entistä tiiviimmästä suhteesta asiakasyritysten strategiaan ja johtamiseen. Työ muuttuu esimerkiksi yhä enemmän taloudelliseksi konsultoinniksi tai talousprosessien tietotekniseksi ohjaamiseksi kirjanpito- ja tilintarkastusta harjoittavissa yrityksissä. Havaintoa tukevat myös tätä raporttia varten tehdyt haastattelut. Muutamat ohjelmistoalan yrittäjät totesivatkin olevansa asiakkaidensa strategisia kumppaneita niin tietotekniikkaan liittyvissä kuin muissakin asioissa. Havainto kuvaa myös tietotekniikan läpileikkaavaa asemaa liiketoiminnassa tänä päivänä. Osittain eri toimialat menevät päällekkäin ja ne myös tukevat toisiaan erittäin hyvin. Kuvio 3. Ohjelmistoala osana tieto- ja viestintäteollisuutta Kysyntä ohjelmistotuotteille ja -palveluille vaihtelee asiakastoimialasta riippuen. Vaihtelevuus ohjaa myös ohjelmistoalan omaa kehitystä ja panostusta. Vahvat ja kehitykseen panostavat toimialat ohjaavat ohjelmistoklusterin kehitystä, ja näillä alueilla muodostuu todennäköisemmin uusia alan yrityksiä. Toimintaa suuntaavia virtauksia ohjelmistoalalle ovat olleet 70-luvulla automaatioala, 80-luvulla elektroniikka-ala, 90-luvulla tietoliikenneala ja telepalvelut ja 2000-luvulla mobiilipalvelut. Aivan viime vuosina digitaalisuus on noussut esille talouden kaikille saroilla. Yksi maailman suurimman mainosalan toimija Razorfishin Jeff Dachis onkin todennut, että kaikki mitä voidaan digitalisoida, se myös tullaan digitalisoimaan. TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 11 1.3 Toimialan yleiset muutosvoimat Lähtökohtaisesti ohjelmistoalasta ei kannata puhua pelkästään suomalaisena teollisuuden alana tai palveluiden tuottajana. Ohjelmistoala on useimmissa tapauksissa jo pienissäkin yrityksissä globaalia maailmanlaajuista toimintaa. Ohjelmistoalan rahallisesta arvosta antaa jonkinlaisen kuvan kansainvälinen ICT-alan tutkimus- ja konsultointiyritys Gartner, joka on arvioinut, että ohjelmistoalan liikevaihto koko maailmassa on yli 400 miljardia dollaria. Vuotuiseksi kasvuksi Gartner arvioi lähes viisi prosenttia. Edellä esitettyjen lukujen paikkaansa pitävyyttä on maallikon vaikea arvioida, mutta joka tapauksessa ohjelmistoalasta on tullut yksi merkittävin liiketoiminta-alue koko maailmassa. Merkittävää tässä kehityksessä on myös se, että toiminnan globaalisuus tuo alan toimijat samoihin verkkoihin ilman, että tekijöiden paikalla tai kulttuuritaustalla on suurta merkitystä. Sosiaalinen media ja tietoverkot ovat myös mullistaneet yhteiskunnallisen kehityksen useissa maissa. Ohjelmistoalasta on tullut koko elinkeinoelämän läpileikkaava tekijä. Monen toimialan koko todellinen kehitys on kiinni siitä, miten hyvin sillä pystytään soveltamaan ja hyödyntämään tietotekniikkaa. Esimerkiksi taloushallinnossa tietotekniikan tulosta kirjapitoon on puhuttu pitkään, mutta vasta nyt alamme nähdä sovelluksia, jotka aidosti nopeuttavat ja selkeyttävät taloudellisen informaation käytettävyyttä. Selvittääkseni ohjelmistoalan yleisimpiä muutosvoimia ja -suuntia keräsin syksyn 2014 suurimmista suomalaisista sanomalehdistä uutisia, jotka käsittelevät ohjelmistoalan kehitystä. En kerännyt erilaisia uusia teknisiä ratkaisuja, joita alalla nousee, vaan yritin etsiä sellaisia asiasanoja ja asiayhteyksiä, jotka vaikuttavat toimialan kehitykseen. Ajatukseni ei ollut tehdä analyysiä toimialan teknisestä kehityksestä vaan siitä, mitkä tekijä ajavat kehitystä alalla yleisellä tasolla. Kuvioon 4 on kerätty sanomalehdissä yleisemmin esitetyt asiat. Kuviossa mustalla tekstillä ovat kaikkein keskeisimmät muutostekijät. Lisäksi mitä suuremmalla tekstillä sana on kirjoitettu, sitä useammin se esiintyi sanomalehtien teksteissä. Myös sillä, missä sana kuviossa on, on merkitys. Esimerkiksi puhuttaessa pelialasta puhuttiin myös animaatiosta, kun taas kyberturvallisuudesta puhuttaessa artikkeleissa useimmiten mainittiin tietotekniikan turvallisuuskysymykset. Sinistä tekstiä olen käyttänyt niissä tapauksissa, kun asiasana esiintyy artikkelissa positiivisessa sävyssä ja punaista silloin, kun artikkelin sävy kokonaisuutena on negatiivinen. Muutamat asiasanat ovat keltaisella värillä, mikä tarkoittaa sitä, että asiakokonaisuus oli esillä niin negatiivisesti kuin positiivisesti sanomalehdissä. Kyseessä ei ole tarkka tieteellinen analyysi vaan suuntaa antavat asiakokonaisuuksien hahmotelma. Kuvio antaa meille suuntaa ja neuvoja siitä, mitkä asiat alan yritysten ja päättäjien on syytä ottaa huomioon omassa toiminnassaan. 12 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU Kuvio 4. Ohjelmistoalan kehityssuuntia ja -tekijöitä. Lisää ohjelmoijia Ex-nokialaiset Datakeskus Suomi Teollinen internet Big data Tabletti Autot Sulautetut jjärjestelmät j Verkkokauppa KoulutusmarkkinatÄäni Käytettävyys Arkkitehtuuri iTunes Riskit Sähköinen maksaminen Pilvipalvelut Tunnistautuminen Kuvat – liikkuva kuva Digitalisaatio Turismi Konsultaatio Käyttösuunnittelu Virtuaalitodellisuus Hoiva-ala Sovellukset Animaatio 3D tulostus Konsultaatio Intia pp Itä-Eurooppa Tietotekniikan ulkoistus Kustannustehokkuus Tiedon hallinta ydin liiketoimintaa Laatu Puitesopimus Ulkoistus vedettiin takaisin Sähköinen järjestelmä Helppous / Käytettävyys Ti t jä j t l ä hankinta Tietojärjestelmän h ki t IT tuo kestävää kehitystä Asiakasdata Riskit Terveyden huolto Konsultaatio IT-kustannukset kasvaa E-lasku Taloushallinto Peliala Tulevaisuus Suomi Oppilaitosyhteistyö Konsultaatio Kyberturvallisuus Globaalisuus Mobiilisovellus Ilmainen tai maksullinen Prosessiautomaatio Nettiäänestys Poliitikot ja päättäjät eivät ymmärrä. …” ”Oli tarkoitus olla käytössä jo vuonna …” Ohjelmistoalan keskeisimmäksi muutostekijäksi syksyllä 2014 nousi digitalisoituminen. Digitalisoituminen on nopeutunut viimeisen muutaman vuoden aikana, kun niin tietokoneet, tablettitietokoneet sekä puhelimet ovat kehittyneet siten, että niissä voidaan käyttää lähes kaikkia internet-pohjaisia sovelluksia. Osin tästä johtuen Googlen mukaan Suomessa tehdään joka päivä noin 30 miljoonaa hakua, joista 15 prosenttia on uusia hakuja. Samalla haut synnyttävät mittavan tietokannan, joka puolestaan kertoo siitä, mitä kuluttajat etsivät. Nykyään hakukoneiden käyttöä voidaankin pitää yhtenä talouden ennustamisen välineenä. Samalla myös esimerkiksi mobiililaitteissa käytettävien laitteiden sovellusten käytön vaatimukset kasvavat. Jos esimerkiksi älypuhelimella etsitään jotain internet-sivustoa eikä kyseinen sivusto aukea kunnolla, on erittäin todennäköistä, että kuluttaja ei palaa enää kyseiseen palveluun. Mobiililaitteiden kehittyminen ja kuvan sekä äänen siirtyminen digitaaliseen muotoon muuttaa myös ihmisten suhtautumista television katseluun. Tutkimusten mukaan kolme neljästä suomalaisesta katsoo videoita ja televisio-ohjelmia myös Youtubesta. Varsinkin erikoistavarakaupassa verkkokauppojen vaikutus näkyy selkeästi. Verkkokaupat ovat yleistyneet vähittäiskauppamuotona ja muokanneet kaupankäynnin mekanismeja. Nykyään vähittäiskauppa ei ole enää paikallista vaan aidosti globaalia useimmilla toimialoilla. Kaupan liiton (2013) tutkimuksen mukaan verkkokauppa kasvaa noin 11 prosenttia vuodessa, ja seitsemän kymmenestä suomalaisesta on ostanut jotain myös ulkomaisista verkkokaupoista. Varsinkin muotiin ja matkustamiseen liittyvät ostokset ovat siirtyneet tehokkaasti verkkoon. Joidenkin arvioiden mukaan viime vuonna kansainvälisen verkkokaupan arvo oli noin 25 miljardia dollaria, ja sen arvioidaan kasvavan vuoteen 2020 mennessä 130 miljardiin dollariin. TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 13 Suomessa peliteollisuudesta on 2000-luvun aikana tullut merkittävä osa suomalaista kulttuurivientiteollisuutta. Kotimarkkinoiden pienuuden ja pelimarkkinoiden globaalin luonteen vuoksi yli 90 prosenttia pelialan suomalaisesta tuotannosta päätyy vientiin, joten myös kansantalouden ja vientitulojen kannalta peliteollisuus on merkittävä toimija. Pelialan yrityksillä on varsinkin monien nuorten mielessä hyvin positiivinen mielikuva. Useat pelialan yritykset tekevätkin yhteistyötä oppilaitosten kanssa ja hyödyntävät mm. animaatiotekniikkaa. Suomen nousu houkuttelevaksi kohteeksi sijoittaa suuria tietoliikenteen datakeskuksia on herättänyt huomiota myös maailmalla. Suomen kylmää ilmanalaa ja vakaita yhteiskunnallisia oloja kuvaillaan kilpailuetuina, kun monikansalliset IT-yhtiöt valitsevat kohteita tarvitsemilleen palvelinkeskuksille. 14 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 2 Toimialan rakenne 2.1 Kuvaus toimialan yrityksistä Tilastokeskuksen toimipaikkatilastojen mukaan ohjelmistoalan yrityksiä vuoden 2012 lopussa oli yhteensä 5370. Suurin yksittäinen alatoimiala on ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus 3360 yrityksellä. Vertailun vuoksi koko informaatio- ja viestintäalalla yrityksiä oli hieman yli 9000. Henkilöstöstä ohjelmistoalalla työskenteli yli 42000 henkilöä ja liikevaihtoa alan yritykset kerryttivät yhteensä noin 6,3 miljardia euroa. Taulukko 1. Ohjelmistoalan yritysmäärä, toimipaikat, henkilöstö ja liikevaihto vuonna 2012. Toimiala Informaatio- ja viestintäala Yritykset 9 066 Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto (Milj €) 10 242 81 340 15 960 Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta 5 370 5 853 42 024 6 308 Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus 3 360 3 664 25 149 3 394 Atk-laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi 1 635 1 702 7 646 1 192 Tietojenkäsittelyn ja laitteist. käyttö- ja hallintapalv. 257 354 8 858 1 660 Muu laitteisto- ja tietotekninen palvelutoiminta 118 133 371 62 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkatilastot Kuviossa 5 on esitetty ohjelmistoalan suhteellista kehitystä. Kokonaiskehitys on ollut hyvin nousujohteista koko tarkasteluajan vuosina 2007–2012. Ainoastaan toimialan liikevaihto putosi vuoden 2009 finanssikriisin aikoina. Liikevaihdon pudotuksesta huolimatta alalle syntyi tasaisesti uusia yrityksiä, ja yritysten määrä on jakanut kasvuaan kaikkina tarkasteluvuosina. Samoin liikevaihto on kasvanut huomattavasti vuoden 2010 jälkeen. TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 15 Kuvio 5. Ohjelmistoalan suhteellinen kehitys yritysmäärän, toimipaikkojen, henkilöstön ja liikevaihdon suhteen. 125 120 115 Yritysten määrä 110 Toimipaikkojen määrä 105 Henkilöstön määrä Liikevaihdon määrä 100 95 90 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkatilastot Taulukoissa 2, 3, 4 ja 5 on esitetty tarkempi erittely ohjelmistoalan muutoksesta vuosina 2007–2012. Tarkasteltaessa yritysten määrän kehitystä kasvu on ollut erittäin vahvaa. Koko toimialalle on tullut lisää yrityksiä peräti 836 kuudessa vuodessa. Huomattavin kasvu on ollut ohjelmistojen suunnittelussa ja valmistuksessa, jossa yrityksiä on tullut lisää lähes viidennes. Toimipaikkojen kehitys on ollut luonnollisesti hyvin samansuuntainen. Niiden lisäys on ollut 15 prosenttia. Taulukko 2. Yritysmäärän kehitys ohjelmistoalalla vuosina 2007–2012. Yritykset 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta 4534 4783 4857 4981 5201 5370 18,4 % Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus 2807 3008 3071 3110 3238 3360 19,7 % Atk-laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi 1454 1489 1480 1534 1604 1635 12,4 % Tietojenkäsittelyn ja laitt. käyttö- ja hallintapalv. 227 229 237 243 258 257 13,2 % Muu laitteisto- ja tietotekninen palvelutoiminta 46 57 69 94 101 118 156,5 % Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkatilastot 16 Muutos 2007- 2012 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU Taulukko 3. Toimipaikkojen määrän kehitys ohjelmistoalalla vuosina 2007–2012. Toimipaikat 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta Muutos 2007- 2012 5091 5338 5339 5464 5655 5853 15,0 % Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus 3173 3368 3375 3411 3536 3664 15,5 % Atk-laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi 1515 1550 1548 1600 1663 1702 12,3 % Tietojenkäsittelyn ja laitt. käyttö- ja hallintapalv. 357 361 344 355 349 354 -0,8 % Muu laitteisto- ja tietotekninen palvelutoiminta 46 59 72 98 107 133 189,1 % Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkatilastot Ohjelmistoala on yksi harvoista toimialoista, joissa henkilöstömäärä on kasvanut. Absoluuttisesti kasvua on tapahtunut yli viisituhatta henkilöä. Suhteellisesti huomattavin kasvu on tapahtunut atk-laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi -alatoimialalla. Tämä ilmiö selittyy alan kehityksellä, koska ohjelmistoihin liittyvä neuvonta ja konsultointi ovat yhä suuremmassa osassa. Kehitys on luonnollista ja vastaa varmasti siihen, mitä toivotaankin. Ohjelmistoala ei ole vain uusien ohjelmien koodaamista, vaan niiden käyttöön ja erityisesti hyödyntämiseen liittyvät toiminnot kasvavat. Samalla rajanveto esimerkiksi taloudellisen ja yleisemmän liiketoimintakonsultoinnin välillä hämärtyy yhä enemmän. Taulukko 4. Henkilöstömäärän kehitys ohjelmistoalalla vuosina 2007–2012. Henkilöstö Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Muutos 2007-2012 36905 39343 38010 38437 40133 42024 13,9 % 23055 25179 23050 22953 23840 25149 9,1 % Atk-laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi 5381 5661 6384 6738 7084 7646 42,1 % Tietojenkäsittelyn ja laitt. käyttö- ja hallintapalv. 8192 8182 8326 8504 8893 8858 8,1 % Muu laitteisto- ja tietotekninen palvelutoiminta 277 320 249 242 316 371 33,9 % Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkatilastot Ohjelmistoalan liikevaihdon kokonaismäärä vuonna 2012 oli noin 6,3 miljardia euroa. Kasvu on ollut kuuden vuoden aikajaksolla erittäin hyvää tasoa verrattuna koko muuhun talouteen. Toimialan kokonaisliikevaihto on kasvanut lähes viidenneksellä. Itse ohjelmistojen suunnittelussa kasvu on ollut vajaan kymmenen prosentin tasoa. Kasvu on merkittävä ottaen huomioon sen, että varsinkin vuonna 2009 alan kokonaisliikevaihto laski merkittävästi. Toimialan sisällä huomattavin kasvu on tapahtunut atk-laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi -alatoimialalle, mikä kertoo myös siitä, miten toimiala muuttuu yhä enemmän myös konsultoivaan suuntaan. TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 17 Taulukko 5. Liikevaihdon kehitys ohjelmistoalalla vuosina 2007–2012. Liikevaihdon määrä (Milj. €) 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Muutos Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta 5 270,3 5 820,0 5 382,1 5 382,4 5 859,6 6 308,2 19,7 % Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus 3 123,9 3 528,6 2 874,6 2 875,4 3 126,2 3 394,1 8,6 % Atk-laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi Tietojenkäsittelyn ja laitt. käyttö- ja hallintapalv. Muu laitteisto- ja tietotekninen palvelutoiminta 999,2 1 021,3 1 100,5 1 191,6 41,3 % 1 277,0 1 377,3 1 487,6 1 456,3 1 590,4 1 659,9 843,6 30,0 % 25,9 881,9 32,2 20,7 29,4 42,5 62,5 141,2 % Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkatilastot Kuviossa 6 on esitetty kaikkien toimialojen ja ohjelmistoalan jalostusarvon kehitys. Jalostusarvo kuvaa sitä, kuinka paljon tuottaja lisää omia panoksiaan kuten työtä, pääomaa ja osaamista ostamiinsa panoksiin. Jalostusarvo on tuottajan aikaansaama arvonlisäys tuotantoketjussa, minkä vuoksi arvonlisäys on jalostusarvon synonyymi. Ohjelmistoalan kehitys on ollut erittäin suopeaa itsessäänkin, mutta eritoten verrattaessa kaikkiin toimialoihin. Vaikka vuoden 2009 finanssikriisi näkyy kuviossa selkeästi, on alan yleinen kehitystrendi erittäin positiivinen. Tarkasteltaessa Tilastokeskuksen kasvukatsaustilastoja voidaan havaita, että vuoden 2013 aikana yli puolet ohjelmistoalan yrityksistä kasvatti liikevaihtoaan vähintään 15 prosenttia edellisestä vuodesta. Yritykset, joiden toiminta supistui, vaikutus koko ohjelmistoalan kasvuun on ollut pienempi paitsi nyt kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Tosin kasvavien yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on huomattavasti suurempi kuin supistuvien yritysten liikevaihdon lasku, jolloin ohjelmistoalan kasvu jatkuu tasaisena. Kuvio 6. Ohjelmistoalan ja talouden yleinen jalostusarvon suhteellinen kehitys vuosina 2007–2012. 120 110 100 Kaikki toimialat 90 80 Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta 70 60 50 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkatilastot 18 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU Ohjelmistoalan ikärakenne poikkeaa jonkin verran muista toimialoista. Kuviossa 7 on esitetty niin ohjelmistoalalla työskentelevien henkilöiden kuin alan yrittäjien ikärakenne verrattuna muuhun työväestöön ja yrittäjiin. Reilusti joka viides ohjelmistoalalla työskentelevä henkilö on 30–34-vuotias. Alan yrittäjissä yleisin ikähaarukka on 35–39 vuotta. Ikärakenne selittyy sillä, että alan yrittäjäksi ryhdytään usein muutaman vuoden työskentelyn jälkeen. Yrittäjäksi lähdetäänkin usein suuremmasta yrityksestä joko omasta aloitteesta tai yt-neuvottelujen alettua. Kuvio 7. Ohjelmistoalan ja muiden toimialojen työntekijöiden ja yrittäjien ikärakenne vuoden 2010 lopulla. 25 % 20 % Kaikki työlliset 15 % Yrittäjät pl. maatal.yrittäjät 10 % Työlliset, ohjelmistot ja konsultointi 5% Yrittäjät, ohjelmistot ja konsultointi 0% 18 19 20 24 25 29 30 34 35 39 40 44 45 49 50 54 55 59 60 64 65 - Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/Työssäkäyntitilasto 2.2 Toimialan alueellinen jakauma Ohjelmistoala on erittäin voimakkaasti keskittynyt Uudellemaalle ja erityisesti pääkaupunkiseudulle. Ohjelmistoalan ohella rahoitus- ja vakuutustoiminta sekä liike-elämän palvelut laajemminkin ovat voimakkaimmin keskittyneet suurimmille kaupunkiseuduille, erityisesti Uudellemaalle. Kuviossa 8 on esitetty ohjelmistoalan jakautuminen henkilöstön ja liikevaihdon suhteen ELY-keskusalueittain. Keskittymistä selittää osittain se, että Uudellamaalla on taloudellista toimintaa muista maakuntia suhteellisestikin enemmän. Myös se, että useiden isompien yritysten pääkonttorit sijaitsevat pääkaupunkiseudulla, edistää tätä kehitystä. TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 19 Kuvio 8. Alan henkilöstön ja liikevaihdon osuus ELY-alueittain vuonna 2012. Ahvenanmaa Lapin ELY-keskus Kainuun ELY-keskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjanmaan ELY-keskus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Keski-Suomen ELY-keskus Pohjois-Karjalan ELY-keskus Pohjois-Savon ELY-keskus Etelä-Savon ELY-keskus Kaakkois-Suomen ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus Hämeen ELY-keskus Satakunnan ELY-keskus Varsinais-Suomen ELY-keskus Uudenmaan ELY-keskus 0 10 Kaikki yritykset 20 TOL 62 30 40 50 60 70 80 Kuntien toimittajat Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkatilastot Uudenmaan jälkeen Pirkanmaa ja Pohjois-Pohjanmaa ovat ohjelmistoalalle seuraavaksi merkittävimmät alueet. Pohjois-Pohjanmaan kohdalla tulevina vuosina Nokian toimintojen vähentyminen vaikuttaa ohjelmistoalan kehitykseen. Toisaalta usein suuret rakennemuutokset ovat myös alku uudelle kehitykselle. Kun suuryritykset irtisanovat esimerkiksi alan osaajia, on yksi varteenotettava vaihtoehto oman yrityksen perustaminen. Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan jälkeen selkeä seuraava ohjelmistoalalle merkittävä maakuntakaksikko on Varsinais-Suomi ja Keski-Suomi. Myös molemmissa näissä maakunnissa on elektroniikka- ja ohjelmistoteollisuudessa tapahtunut huomattavia muutoksia. 20 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU Kuvio 9. Liikevaihto/toimipaikka ohjelmistoalalla ELY-keskuksittain vuonna 2012 (1000 €). Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkatilastot Kuviossa 9 on edelleen hahmoteltu ohjelmistoalan alueellisia eroja. Uudellamaalla ohjelmistoalan toimipaikkojen liikevaihto on keskimäärin selkeästi korkeampi kuin muualla. Toiseksi korkeimpaan kategoriaan yltävät Pirkanmaa ja Ahvenanmaa. Erot selittyvät osin sillä, että varsinkin Uudellamaalla on suurempia yrityksiä kuin muualla maassa. Taulukossa 6 on esitetty liikevaihto per työntekijä ELY-keskusalueittain. Uudenmaan ELY-keskuksen alueella yhden ohjelmistoalan yrityksen työntekijän keskimääräinen liikevaihtokertymä on 170 tuhatta euroa koko maan keskiarvon ollessa 150 tuhatta euroa. Keskiarvon yläpuolelle pääsee myös Etelä-Savo. TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 21 Taulukko 6. Liikevaihto/henkilö ohjelmistoalalla ELY-keskuksittain vuonna 2012 (1000 €). ELY-keskusalue Liikevaihto / henkilö (1000) euroa Koko maa 150 Uudenmaan ELY-keskus 170 Varsinais-Suomen ELY-keskus 131 Satakunnan ELY-keskus 145 Hämeen ELY-keskus 130 Pirkanmaan ELY-keskus 120 Kaakkois-Suomen ELY-keskus 143 Etelä-Savon ELY-keskus 157 Pohjois-Savon ELY-keskus 125 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 116 Keski-Suomen ELY-keskus 122 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 117 Pohjanmaan ELY-keskus 100 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 111 Kainuun ELY-keskus Lapin ELY-keskus Ahvenanmaa 86 87 137 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkatilastot Ohjelmistoalalla yleisiä ammattinimikkeitä ovat muun muassa sovelluskehittäjä, ohjelmistosuunnittelija, web-kehittäjä ja ohjelmistoarkkitehti. Eri aloille kouluttautuneiden henkilöiden työmahdollisuuksia voidaan mitata työvoiman kohtaannon käsitteen kautta. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan alueellinen kohtaantotilanne ohjelmistoalan ammateissa vuoden 2014 lokakuussa on esitetty maakunnittain seuraavissa kartoissa (Kuva 10). Tarkastelu on tehty työ- ja elinkeinotoimistoon ilmoitettujen avointen työpaikkojen ja työttömäksi rekisteröityjen pohjalta. Tarkastelun ulkopuolelle ovat jääneet ne avoimet työpaikat, jotka eivät ole tulleet TE-toimiston tietoon ja työnhakijoista muut kuin työttömäksi rekisteröityneet. Ohjelmistoalalla nämä epäviralliset väylät työllistyä ovat merkittäviä, ja usein alalle työllistytään referenssien ja harjoittelun kautta. Kuvioista 10 selviää, että alalla on ylitarjontaa työvoimasta. Ohjelmistoalaan liittyvät ammatit ja koulutusohjelmat ovat olleet jo pitkään nuorten suosiossa ja erilaisia ohjelmistoalan suunnittelijoita, ohjelmoijia ja vastaavia valmistuu monista oppilaitoksista. Myös TE-hallinnon ammattibarometri kertoo, että tilanne jatkuu tämänkaltaisena myös tulevaisuudessa. 22 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU Kuvio 10. Arvio työmarkkinatilanteesta seuraavan puolen vuoden aikana lokakuussa 2014 eri ohjelmistoalan työtehtävissä. Sovellussuunnittelijat Sovellusohjelmoijat Sovellusarkkitehdit Paljon pulaa hakijoista Pulaa hakijoista Tasapaino Liikaa hakijoita Paljon liikaa hakijoita Lähde: Ammattibarometri. 2.3 Uudet ja lopettaneet yritykset toimialalla Ohjelmistoalalle on viimeisten vuosien aikana syntynyt runsaasti uusia yrityksiä. Toimiala on vetänyt puoleensa uusia yrittäjiä, ja monelle alaa opiskelevalle yrittäjyys ja yrittäjyyden uudenlaiset muodot ovat selkeitä vetovoimatekijöitä. Myös alan teknologinen kehitys luo uusia mahdollisuuksia yritystoiminnalle. On hyvin tavallista, että alalla menestyneet henkilöt perustavat useita ohjelmistoalan yrityksiä. Ala on myös pystynyt houkuttelemaan sijoittajien mielenkiinnon. Varsinkin menestyneet pelialan yritykset ovat erittäin vetovoimaisia työpaikkoja, mutta myös sijoituskohteita. Alalle on tyypillistä, että kynnys ostaa jotain osaamista yrityksen ulkopuolelta on matala. Lisäksi verkostomainen toiminta omalta osaltaan edistää alan yrittäjyyttä. TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 23 Kuvio 11. Alalle perustettujen yritysten suhteellinen määrä. 16 % 14 % 12 % 10 % Ohjelmistot ja konsultointi 8% Toimialat yhteensä 6% 4% 2% 0% 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkatilastot Vaikka uusien yritysten määrä ohjelmistoalalla on laskenut viimeiset vuodet, on niiden määrä vielä korkeampi kuin muilla toimialoilla yhteensä. Kuvio 11 kertoo, että vuonna 2012 alle vuoden ikäisten ohjelmistoalan yritysten määrä oli koko toimialan yrityskannasta 12 prosenttia. Luku on reilu kolme prosenttia korkeampi kuin yleensä. Mitä korkeampi luku on, sitä dynaamisempi ja ehkä uudempi toimiala on kyseessä. Monessa mielessä on erittäin hyvä, että alalle syntyy runsaasti uusia toimijoita. Usein näissä uusissa yrityksissä kehitetään uutta tekniikkaa ja niiden soveltamista innovatiivisesti. Kuviossa 12 on puolestaan lopetettujen yritysten suhteellinen määrä. Vuonna 2012 lopetettujen ohjelmistoalan yritysten määrä oli vajaa kahdeksan prosenttia yrityskannasta. Luku on hieman korkeampi kuin muilla toimialoilla yhteensä. Taulukosta 7 löytyy yksityiskohtaisempi alatoimialakohtainen tieto. Mielenkiintoista on nähdä, että uusien yritysten perustaminen toimialalle on jatkunut voimakkaana. Samalla vaikka konsultoinnin osuus on esimerkiksi liikevaihdon suhteen kasvanut, ei uusia juuri tietotekniikan konsultointiin keskittyneitä yrityksiä olisi erityisen paljon perustettu. 24 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU Kuvio 12. Ohjelmistoalalla lopetettujen yritysten suhteellinen määrä. 12 % 10 % 8% Ohjelmistot ja konsultointi 6% Toimialat yhteensä 4% 2% 0% 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkatilastot Taulukko 7. Ohjelmistoalalle perustettujen ja alalta lopettaneiden yritysten määrät. Aloittaneet 2010 2011 2012 2013 Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta 1010 1063 1077 1143 yritykset - Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus 580 641 688 702 - Atk-laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi 325 333 312 323 - Tietojenkäsittelyn ja laitt. käyttö- ja hallintapalv. 62 52 45 41 - Muu laitteisto- ja tietotekninen palvelutoiminta 43 37 32 77 Lopettaneet Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta 514 594 694 . yritykset - Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus 298 334 434 . - Atk-laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi 164 204 208 . - Tietojenkäsittelyn ja laitt. käyttö- ja hallintapalv. 41 39 33 . - Muu laitteisto- ja tietotekninen palvelutoiminta 11 17 19 . Nettomuutos Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta 496 469 383 - Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus 282 307 254 161 129 104 21 13 12 - Atk-laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi - Tietojenkäsittelyn ja laitt. käyttö- ja hallintapalv. - Muu laitteisto- ja tietotekninen palvelutoiminta Alpoittaneet/ Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta yrityskanta 32 20 13 13 % 13 % 12 % - Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus 12 % 12 % 12 % Atk-laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi 13 % 13 % 12 % Tietojenkäsittelyn ja laitt. käyttö- ja hallintapalv. 15 % 12 % 11 % Muu laitteisto- ja tietotekninen palvelutoiminta 25 % 19 % 15 % Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkatilastot TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 25 2.4 Toimialan suurimmat yritykset Ohjelmistoalan suurimpien yritysten listaaminen on haasteellista. Alla olevat tiedot ovat ytunnuskohtaisia. Monilla suurilla yrityksillä on useita yhtiöitä, joiden kautta ne harjoittavat omaa liiketoimintaansa. Ohjelmistoalalla vuosittaiset vaihtelut ovat myös huomattavia, sillä kun esimerkiksi jokin suuryritys lopettaa toimintansa, tietohallintoa ja ohjelmistokehitystä tekevät ihmiset usein siirtyvät johonkin toiseen yritykseen osana yritysjärjestelyä. Mielenkiintoista taulukossa 8 on mm. se, että listalle on päässyt useita tietoturvaan liittyviä yrityksiä, ohjelmistoalan konsultointia tekeviä yrityksiä ja sieltä löytyy myös yksi pelialan yritys. Alan suuret yritykset voidaan monella tavalla nähdä kehityksen edistäjinä, mutta ohjelmistoalalla uusin teknillinen osaaminen löytyy usein pienistä start-up-yrityksistä. Alalla onkin tyypillistä, että uutta tekniikkaa kehittävät yritykset ovat erittäin houkuttelevia kohteita myös sijoittajille. Monet ohjelmistoalan start-upit saavat alkunsa siitä, että yrittäjäksi ryhtyvät ovat kehittäneet osaamistaan jossakin suuressa yrityksessä ja sopivan hetken tullen osaajat päättävät kokeilla omia siipiään yrittäjinä. Suuryrityksille nämä pienet yritykset ovat erittäin potentiaalisia teknologiakumppaneita, kun kehitetään uutta tekniikkaa ja palveluita. 26 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU Taulukko 8. Ohjelmistoalan suurimmat työllistäjät ja ko. yritysten liikevaihto vuonna 2013 sekä ohjelmistoalan suurimmat työllistäjät vuonna 2012. Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus Liikevaihto vuonna 2013 Henkilöstö CGI Suomi Oy 298986979 3231 Fujitsu Finland Oy 407642856 1918 64570000 1016 Basware Oyj Digia Finland Oy 86556000 722 Capgemini Finland Oy 102858195 596 Rovio Entertainment Oy 153516410 547 F-Secure Oyj 133345000 504 84699000 339 Oy Samlink Ab Airbus Defence and Space Oy 120386981 310 Tietokarhu Oy 37236000 292 Microsoft Oy 79767352 253 Atk-laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi Insta DefSec Oy 36588953 322 Affecto Finland Oy 42401115 313 Accenture Technology Solutions Oy 24845000 295 LTC-Otso Oy 35915933 285 Appelsiini Finland Oy 54624374 276 CSC-Tieteen tietotekniikan keskus Oy 31186000 251 Medbit Oy 40069000 165 Tietojenkäsittelyn ja laitt. käyttö- ja hallintapalv. Tieto Finland Oy 744677000 4037 Tieto Healthcare & Welfare Oy 64858000 462 Atos IT Solutions and Services Oy 65513691 447 Cybercom Finland Oy 23741345 248 Tilastokeskuksen mukaan ohjelmistoalan suurimmat työllistäjät vuonna 2012 TIETO FINLAND OY 4429 CGI SUOMI OY 3238 FUJITSU FINLAND OY 1689 ACCENTURE SERVICES OY 1113 OY IBM FINLAND AB 988 DIGIA FINLAND OY 773 CAPGEMINI FINLAND OY 622 BASWARE OYJ 482 TIETO HEALTHCARE & WELFARE OY 475 IXONOS FINLAND OY 411 Lähteet: Tilastokeskus ja Asiakastieto. TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 27 3 Markkinoiden rakenne 3.1 Markkinoiden kokonaiskuva Suuri osa ohjelmistoalan toiminnasta voi olla globaalia aivan yrityksen alkutaipaleelta alkaen. Software Industry Surveynkin mukaan yhä useampi suomalainen ohjelmistoalan yritys tekee tuotteita globaaleille markkinoille. Maailman talouksien ja toimintamallien yhdentyminen toisaalta antaa uusia mahdollisuuksia ohjelmistoalan yrityksille ja toisaalta yhdenmukaistuvat ohjelmistoalan standardit ja käytännöt tekevät kansainvälisen kaupan aiempaa helpommaksi. Kansainvälisistä merkittävistä it-alan konsulttiyrityksistä mm. Gartner on ennustanut, että ohjelmistoala kasvaa globaalisti vuoden 2014 aikana vajaan kolmen prosentin vauhtia. Alan on ennustettu jatkavan tasaista kasvua vielä pitkään, mikä luo myös suomalaisille alan yrityksille mahdollisuuksia. Kasvua on ennustettu erityisesti Brasilian, Intian ja Venäjän it-markkinoille. Tosin myös Kiinan ja Yhdysvaltain markkinat nähdään hyvin positiivisesti. Euroopassa kasvun ennustetaan olevan hitaampaa. Ennusteissa oli otettu osittain huomioon myös Ukrainan kriisin mukanaan tuomia taloudellisia ja poliittisia pakotteita. Taulukossa 9 on esitetty ohjelmistoalan tuotannon bruttoarvon kehitys vuosina 2008– 2012. Kasvua alalla on tapahtunut ko. aikana reilu kymmenen prosenttia. Samalla myös Tullin tilastojen mukaan viennin arvo on kasvanut reilusti. Ohjelmistoalan vienti on kasvanut yli viidenneksen tarkasteluajanjaksona. Samana ajanjaksona ohjelmistoalan tuonti on kuitenkin kasvanut huomattavasti enemmän. Tullin tilastoja tarkasteltaessa on muistettava, että kaikki ohjelmistoalan vientitoiminta ei raportoidu toimialakoodin 62 alle. Suomalaisilla ohjelmistoalan yrityksillä ei välttämättä ole yhtä paljon valmiita ohjelmistoalan tuotteita kuin monikansallisilla ohjelmistojäteillä. Varsinkin pienten ohjelmistoyritysten osaamista ja tuotteita viedään esimerkiksi sulautettuina järjestelminä osana jotain muuta tuotetta. Taulukko 9. Ohjelmistoalan tuotannon bruttoarvo sekä viennin ja tuonnin vaikutus toimialaan. TUOTANTO (milj. €) Bruttoarvo - Vienti Jää kotimaahan 2008 6 324 92 6 232 2009 5 797 71 2010 6 069 76 2011 6 426 2012 7 040 Muutos 2008 - 2012 Tarjonta 124 6 356 5 726 82 5 808 5 994 176 6 170 85 6 341 238 6 580 111 6 928 216 7 144 716 20 696 92 788 11 % 21 % 11 % 74 % 12 % Lähde: Tilastokeskus/Palvelujen alue ja toimialatilasto ja Tullihallitus/Uljas TOL 28 + Tuonti TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 3.2 Asiakkuudet toimialalla Kuten edellä on jo todettu, ohjelmistoalan toiminta on usein kytkeytynyt monen muun alan toimintaan, esimerkiksi rahoitusalaan ja moniin teollisiin aloihin. Raha- ja hyödykevirtojen tarkastelu on eräs tapa kuvata alan liiketoiminnan toimintaympäristöä, alan yritysten kehittämistä ja investointeja. Kuviossa 13 on panoksiin liittyvissä rahavirroissa käytetty lähteenä Tilastokeskuksen tilinpäätöstilastoja vuodelta 2013. Tuotos- tai hyödykevirroissa on lähteenä käytetty Pk-yritysbarometriä. Koska pk-yritysbarometrissä mukana ovat vain pk-yritykset, on panostarkastelukin tehty pienille, alle 10 henkilöä työllistäville yrityksille. Ohjelmistoalalla työvoimakustannusten sekä muiden liiketoiminnan kustannusten osuus panoskäytössä on merkittävä. Lähes puolet alle 10 henkilöä työllistävien mainosalan yritysten panoksista menee työvoimakustannuksiin ja 15 prosenttia aineisiin ja tarvikkeisiin kuten tietokoneisiin ja niiden ohjelmiin. Muut kulut muodostavat noin 22 prosenttia alan panosrakenteesta. Ulkopuolisia palveluita käytetään alalla myös jonkin verran (11 prosenttia). Jos panostarkastelu ulotetaan myös yli 10 henkilön yrityksiin, työvoimakustannusten osuus pienenee ja aineiden ja tarvikkeiden osuus kasvaa. Alan tuotteet tai palvelut myydään lähinnä yksityisen sektorin yrityksille. Suurin yksittäinen asiakaskunta ovat teollisuuden eri alojen yritykset. Myös palvelualan yritykset ovat merkittävä asiakaskunta. Kuvion 13 mukaan vain kahdeksan prosenttia asiakkaista olisi ulkomailla. Huomioitavaa on myös se, että kuntien ja valtion osuudet ovat suhteellisen pienet. Matalat luvut voivat kertoa myös siitä, että julkisella sektorilla ei hyödynnetä riittävästi ohjelmistoalan yritysten osaamista ja tuotteita. RAHAJAhyödykevirrat HYÖDYKEVIRRAT Kuvio 13. Raha- ja ohjelmistoalalla. Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus TOL: 6201 TUOTOS (ensisijaiset asiakkaat) 3% Yksityishenkilöt / kotitaloudet 3% Kunnat 9% Valtion laitokset / yksiköt 1% Yhdistykset / järjestöt 26 % Palvelualojen yritykset 29 % Teollisuuden yritykset 21 % Muiden toimialojen yritykset 8% Ulkomaat / palvelujen vienti PANOSKÄYTTÖ, alle 10 henkilön yritykset Aineet ja tarvikkeet 15 % Ulkopuoliset palvelut 11 % Työvoimakustannukset 47 % Pääomakustannukset 5% Liiketoiminnan muut kulut 22 % Ohjelmistojen suunnittelu- ja valmistus Lähde:2014. PK –yritysbarometri, syksy 2014 Lähde: Tilastokeskus/tilinpäätöstilastot, 2013 (ennakko) Lähteet: Tilastokeskus/tilinpäätöstilastot, 2013 (ennakko) sekä PK-yritysbarometri, syksy TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 29 4 Alan yritysten taloudellinen tilanne 4.1 Kannattavuus Yrityksen tärkeimpänä toimintaedellytyksenä on pidetty kannattavuutta. Mikäli yrityksen kannattavuus on heikko, ei sillä ole pitkään elämisen edellytyksiä, jolloin toiminta joudutaan ennen pitkään lopettamaan. Heikko kannattavuus merkitsee sitä, että yritys tuottaa tappiota ja syö omaa pääomaansa, joka väistämättä tulee loppumaan jossain vaiheessa. Ohjelmistoalan tilanne on taloudellisten tunnuslukujen valossa hyvä. 2000-luvun alussa talouden tunnusluvut heikkenivät kautta linjan, mutta vuosituhannen alkuvuosien jälkeen alalla tehtiin erittäin hyviä tuloksia. Seuraavissa taulukoissa esitellään ohjelmistoalan kannattavuutta myyntikate- ja käyttöprosenttien sekä tilikauden tulosprosentin avulla. Myyntikate antaa yrityksen sisäisessä laskennassa käsityksen tuoteryhmäkohtaisesta kannattavuudesta. Käyttökateprosentti puolestaan kertoo, kuinka paljon yrityksen liikevaihdosta jää katetta, kun siitä vähennetään yrityksen toimintakulut, ja liiketulosprosentti kertoo, kuinka paljon varsinaisen liiketoiminnan tuotoista on jäänyt jäljelle ennen rahoituseriä ja veroja suhteutettuna liikevaihtoon. Tunnusluku huomioi toimintakulujen lisäksi myös yrityksen käyttöomaisuuden kulumisen eli poistot. Luku soveltuu sekä yksittäisen yrityksen kehityksen että saman toimialan yritysten väliseen vertailuun. Taulukko 10. Ohjelmistoalan yritysten myyntikateprosentin kehitys vuosina 2007– 2013. Vuoden 2013 tieto on ennakkotieto. 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kaikki toimialat 44,5 44,3 46,8 45,7 45,0 44,4 44,4 Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta 87,6 88,8 89,2 88,5 88,1 87,2 87,8 Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus 90,5 89,4 89,5 89,2 88,5 87,7 90,3 Atk-laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi 78,1 81,5 86,8 85,3 86,4 85,9 81,6 Tietojenkäsittelyn ja laitteist. käyttö- ja hallintapalv. 86,6 92,1 90,4 88,9 88,6 87,1 86,7 Muu laitteisto- ja tietotekninen palvelutoiminta 78,8 83,5 73,0 86,1 87,2 88,2 75,1 Lähde: Toimiala Online/ Tilastokeskus, Tilinpäätöstilastot Myyntikateprosentit ohjelmistoalalla ovat erittäin korkeita verrattuna kaikkiin toimialoihin. Tärkeää ohjelmistoalan tarkastelussa on se, että prosentit ovat pysyneet korkeina eikä todellista tason muutosta alaspäin ole tapahtunut. Kuviossa 11 on puolestaan esitetty alan myyntikateprosentin kehitys. Tämänkin tunnusluvun kohdalla tulkinta on edellisen kaltainen elikkä merkittävää kateprosenttien putoamista ei ole tapahtunut. Ohjelmistojen käyttökateprosentit ovat keskimäärin korkeammalla kuin kaikilla toimialoilla eikä suuria tason pudotuksia ole tapahtunut. Ainoastaan tietojenkäsittelyn ja laitteistojen käyttö- ja hallintapalveluiden kohdalla käyttökateprosentti on pudonnut lähes kaikkien toimialojen tasolle. 30 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU Taulukko 11. Ohjelmistoalan yritysten käyttökateprosentin kehitys vuosina 2007– 2013. Vuoden 2013 tieto on ennakkotieto. Kaikki toimialat Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus Atk-laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi Tietojenkäsittelyn ja laitteist. käyttö- ja hallintapalv. Muu laitteisto- ja tietotekninen palvelutoiminta 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 9,4 7,9 6,5 7,7 7,0 6,0 6,4 11,3 10,8 9,5 9,1 9,3 9,5 10,6 10,7 10,9 8,8 9,6 9,3 10,0 12,6 8,7 10,0 8,8 7,1 8,2 9,0 8,8 13,6 11,1 11,4 9,2 9,4 8,7 7,2 8,4 10,6 6,5 15,8 22,1 11,4 6,7 Lähde: Toimiala Online/ Tilastokeskus, Tilinpäätöstilastot Taulukko 12. Ohjelmistoalan yritysten tilikauden tulosprosentin kehitys vuosina 2007–2013. Vuoden 2013 tieto on ennakkotieto. 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kaikki toimialat 7,9 4,5 3,3 4,8 5,4 3,7 3,0 Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta 6,5 6,0 4,4 4,7 4,6 3,9 5,6 Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus 7,1 6,2 3,0 3,7 4,1 4,3 6,2 Atk-laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi 6,0 8,0 5,8 3,8 5,4 5,5 5,3 Tietojenkäsittelyn ja laitteist. käyttö- ja hallintapalv. 5,5 4,3 6,4 7,0 4,4 1,9 4,6 Muu laitteisto- ja tietotekninen palvelutoiminta 7,8 3,1 7,6 11,0 17,3 5,0 -4,6 Lähde: Toimiala Online/ Tilastokeskus, Tilinpäätöstilastot Taulukon 12 mukaan ohjelmistoalan tuloksentekokyky on pysynyt hyvänä tarkasteluajanjakson aikana. Muutokset ovat olleet pieniä paitsi alatoimialalla muu laitteisto- ja tietotekninen palvelutoiminta. Vuoden 2013 ennakkotiedon mukaan ko. alatoimialan yritysten tulokset ovat painuneet tappiolle. 4.2 Vakavaraisuus ja maksuvalmius Hyvä kannattavuus ei tavallisesti yksin riitä pitämään yritystä pinnalla, mikäli sen rahoitus ei ole kunnossa. Vaikka toiminta ei olisikaan tappiollista, voi kannattavuus olla kuitenkin niin heikko tai velkaantuneisuus niin suuri, ettei sillä kyetä kattamaan yrityksen rahoituksellisia velvoitteita, kuten lainojen korkoja ja lyhennyksiä. Tällöin heikko rahoitusrakenne voi olla syynä yrityksen vaikeuksiin. Omavaraisuusaste mittaa yrityksen vakavaraisuutta, tappion sietokykyä sekä kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäimellä. Tunnusluvun arvo kertoo, kuinka suuri osuus yhtiön varallisuudesta on rahoitettu omalla pääomalla. Mitä korkeampi yrityksen omavaraisuusaste on, sitä vakaammalle pohjalle yrityksen liiketoiminta rakentuu. Taulukossa 13 on esitetty ohjelmistoalan omavaraisuusprosentin kehitys. Taulukon mukaan tilanne vastaa yleistä suomalaisten yritysten tilannetta. Yleisen tulkinnan mukaan yritysten tilanne on hyvä, kun omavaraisuusaste on 35 ja 50 prosentin välissä. Ainoastaan vuoden 2013 ennakkotiedon mukaan alatoimialan muu laitteisto- ja tietotekninen palvelutoiminta tilanne on heikentynyt merkittävästi viime vuoden aikana. TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 31 Taulukko 13. Ohjelmistoalan yritysten omavaraisuusasteprosentin kehitys vuosina 2007–2013. Vuoden 2013 tieto on ennakkotieto. 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kaikki toimialat 47,0 42,5 44,2 44,5 44,6 44,1 43,4 Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta 50,6 48,9 49,1 49,2 48,6 45,3 45,7 Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus 47,5 47,3 43,2 42,3 40,9 41,7 38,2 Atk-laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi 42,6 43,7 49,8 47,1 49,5 47,1 51,4 Tietojenkäsittelyn ja laitteist. käyttö- ja hallintapalv. 57,4 53,2 56,9 59,9 60,9 50,2 57,8 Muu laitteisto- ja tietotekninen palvelutoiminta 19,4 34,2 22,2 37,8 51,1 49,7 19,7 Lähde: Toimiala Online/ Tilastokeskus, Tilinpäätöstilastot Vaikka kannattavuus ja vakavaraisuus olisivat kunnossa, tulee yrityksen selviytyä myös liiketoimintansa juoksevien kulujen maksuista. Taulukossa 14 on ohjelmistoalan Quick ration kehitys. Quick ratio mittaa yrityksen kykyä selviytyä lyhytaikaisista veloistaan nopeasti rahaksi muutettavilla omaisuuserillään. Tunnusluku mittaa yrityksen kassavalmiutta ja rahoituspuskurien tilaa. Yrityksen rahoituspuskurit eivät saa olla liian pienet, sillä tällöin yrityksellä ei ole käytettävissä varoja mahdollisiin yllättäviin menoihin. Luvun suositusarvo on 1, jolloin yrityksen rahoitusomaisuus kattaa täysin lyhytaikaisten velkojen määrän. Ohjelmistoalan tilanne on hyvä ja verrattavissa yleiseen yritysten tilanteeseen. Taulukko 14. Ohjelmistoalan yritysten Quick ratio -tunnusluvun kehitys vuosina 2007–2013. Vuoden 2013 ennakkotiedot puuttuvat. 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kaikki toimialat 1,2 1,1 1,1 1,1 1,1 1,2 2013 Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta 1,6 1,5 1,5 1,5 1,5 1,2 Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus 1,9 1,8 1,7 1,6 1,6 1,5 Atk-laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi 1,6 1,4 2,0 1,8 1,6 1,6 Tietojenkäsittelyn ja laitteist. käyttö- ja hallintapalv. 1,2 1,0 1,1 1,1 1,1 0,7 Muu laitteisto- ja tietotekninen palvelutoiminta 1,5 1,4 1,3 1,7 2,3 2,2 Lähde: Toimiala Online/ Tilastokeskus, Tilinpäätöstilastot 4.3 Pääoman käytön tehokkuus Viimeisenä ohjelmistoalan yritysten taloudellisen tilanteen mittarina käytetään pääoman käytön tehokkuuteen liittyvää pääoman kokonaistuottoprosenttia. Käyttöpääoma mittaa yrityksen juoksevaan toimintaan sitoutuvan rahoituksen määrää ja siten myös pääoman käytön tehokkuutta. Käyttöpääomaprosentissa käyttöpääoma suhteutetaan liikevaihtoon, koska sen erät ovat riippuvaisia liikevaihdon määrästä. Käyttöpääomaprosenttia voidaan vertailla pääasiassa vain saman toimialan yritysten kesken. Ohjelmistoalalla käyttöpääoman prosentit ovat pysyneet hyvinä. Ainoastaan vuoden 2013 ennakkotiedon mukaan alatoimialan muu laitteisto- ja tietotekninen palvelutoiminta tilanne on heikentynyt merkittävästi viime vuoden aikana. Kannattaa kuitenkin muistaa, että kyseessä on ennakkotieto. 32 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU Taulukko 15. Ohjelmistoalan yritysten kokonaiskäyttöpääoman tuottoprosentin kehitys vuosina 2007–2013. Vuoden 2013 tieto on ennakkotieto. Kaikki toimialat Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 9,9 6,5 4,0 5,5 5,8 4,4 5,7 9,2 9,2 6,3 6,6 7,1 6,0 11,2 Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus 11,8 11,4 5,6 6,7 7,2 6,7 12,1 Atk-laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi 7,6 10,4 10,2 7,4 10,1 11,5 12,5 Tietojenkäsittelyn ja laitteist. käyttö- ja hallintapalv. 6,4 5,5 5,9 6,1 5,5 2,8 9,3 13,2 13,1 12,0 31,3 27,1 10,0 -6,3 Muu laitteisto- ja tietotekninen palvelutoiminta Lähde: Toimiala Online/ Tilastokeskus, Tilinpäätöstilastot TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 33 5 Investoinnit ja tuotekehitys 5.1 Toimialan investoinnit Ohjelmistoala ei ole kovin investointiaktiivinen toimiala verrattuna esimerkiksi konepajateollisuuteen. Ohjelmistoalalla korostuvat osaaminen sekä uuden teknologian hyödyntäminen. Tästä syystä tarkkoja analyysejä ohjelmistoalan investoinneista voikin olla suhteellisen vaikea tehdä. Suuntaa antavat kuitenkin tiedot yritysten taseissa ja tilinpäätöksissä. Kuviossa 14 on esitetty ohjelmistoalan kaikkien yritysten keskimääräiset investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin. Vertailun vuoksi kuviossa 15 on otettu mukaan vain alle 10 henkilöä työllistävät ohjelmistoalan yritykset. On luonnollista, että pienissä yrityksissä investointien määrät ovat huomattavasti pienemmät. Mielenkiintoista on havaita, että pienissä yrityksissä aineettomat investoinnit ovat jo merkittävämpiä kuin aineelliset. Tarkasteluajan aikana tässä on tapahtunut selvä muutos. Kuvio 14. Ohjelmistoalan investoinnit. 160000 140000 120000 100000 80000 60000 40000 20000 0 2006 2007 2008 Aineettom.hyöd. nettoinv. 1000 e Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskuksen tilinpäätöstiedot 34 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 2009 2010 2011 Aineell.hyöd. nettoinv. 1000e 2012 Kuvio 15. Ohjelmistoalan investoinnit alle 10 henkilöä työllistävissä yrityksissä. 20000 18000 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2006 2007 2008 2009 Aineettom.hyöd. nettoinv. 1000 e 2010 2011 2012 Aineell.hyöd. nettoinv. 1000e Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskuksen tilinpäätöstiedot 5.2 Tuotekehitys toimialalla Ohjelmistoala on hyvin tuotekehitysintensiivinen toimiala. Teknologinen kehitys on nopeaa ja monesti kaksikin vuotta vanha teknologia on jo vanhentunutta. Yksi tapa kuvata tuotekehitysintensiteettiä on tarkastella haettujen patenttien määriä. Tosin ohjelmistoalalla patentointi ei aina ole kannattavaa johtuen alan nopeasta kehityksestä. Kuvio 16. Informaatio- ja viestintäalojen patentit ja patenttihakemukset Suomessa. 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2008 2009 2010 2011 2012 Kotimaiset hakemukset Yritysten lkm (kotimaiset hakemukset) Kotimaiset patentit Yritysten lkm (kotimaiset patentit) 2013 Lähde: Tilastokeskus TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 35 Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2008 ohjelmistoalan tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot yhteensä olivat noin 343 miljoonaa euroa. Vuoden 2009 finanssikriisi laski panostusta tutkimukseen ja tuotekehitykseen noin kymmenyksellä ja vuonna 2010 kyseinen luku oli 303 miljoonaa euroa. Vuodesta 2011 alkaen tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan on ohjelmistoalalla panostettu huomattavasti. Vuonna 2013 toimiala käytti jopa 426 miljoonaa euroa t&k-toimintaan. Taulukossa vuoden 2013 tiedot on eritelty rahoituslähteittäin. Taulukko 16. Ohjelmistoalan tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen lähteet. Atk, ohjelmistot, konsultointi 428,6 Oma rahoitus 337,7 Ulkopuolinen rahoitus yhteensä 90,9 Finnvera, lainat Tekes,lainat Muut julkiset lainat 0,5 Tekes, avustukset 23,7 Muu TEM 0,7 Muut hallinnonalat 1,4 Muu julkinen rahoitus 0,1 Rahastot 0,0 Muut kotimaiset yritykset 0,5 3,0 21,5 Oman konsernin ulkomaiset yksiköt Muut ulkomaiset yritykset 2,5 EU 4,2 Muut kansainväliset järjestöt 0,1 Muu ulkomainen rahoitus 2,0 Lähde: Tilastokeskus 36 2013 T&k-menot yhteensä TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 30,6 Kuvio 17. Ohjelmistoalalla työskentelevän tutkimus- ja kehitystoiminnan henkilöstön määrän kehitys vuosina 2008–2013. 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 2008 2009 2010 Tutkijat ja tuotekehitysinsinöörit 2011 2012 2013 Muu t&k-henkilöstö Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2009 finanssikriisi näkyy myös ohjelmistoalalla työskennelleen henkilöstön määrässä. Sen jälkeen varsinkin tutkijoiden ja tuotekehitysinsinöörien määrä on kasvanut tasaisesti. Muun henkilökunnan määrä laski hieman vuonna 2013. T&k-henkilökunnan määrän kehityksellä on suuri merkitys alan tulevaisuuden menestykseen, mutta myös suomalaiseen koulutuspolitiikkaan. Varsinkin tietotekniikan koulutusohjelmiin on ollut paljon hakijoita niin yliopistoissa kuin ammattikorkeakouluissakin, ja näistä koulutusohjelmista valmistuvat monesti suuntaavat juuri ohjelmistoalan tutkimus- ja tuotekehitystehtäviin. TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 37 Osa 2. Toimialan asema ja merkitys tulevaisuudessa Ohjelmistoalalla ja -osaamisella tulee jatkossa olemaan merkittävä asema Suomen talouden nostamisessa reippaalle kasvu-uralle. Ohjelmisto-osaamisen leviäminen kaikille elinkeinoelämän alueille on erittäin tärkeää, ja sen eteen kaikkien tahojen, niin julkisten kuin yksityisten, kannattaa tehdä työtä. Tämän raportin toisessa osiossa hahmotan suomalaisen ohjelmistoalan asemaa ja merkitystä tulevaisuudessa. Mitkä ovat sellaisia suuntia ja kehityskulkuja, joita avaamalla ja seuraamalla suomalaisesta ohjelmisto-osaamisesta nousee yhä uusia menestyskertomuksia? Ohjelmistoalalla on toimialan oman työllistävän ja kansantaloudellisen merkityksen lisäksi yhä tärkeämpi rooli myös muille toimialoille. Yritysten ydinprosesseja toteutetaan yhä useammin tietoteknisin apuvälinein. Ohjelmistojen osuus tuotteiden valmistuskustannuksista kasvaa koko ajan. Tähän on vaikuttanut muun muassa runsaasti sulautettuja ohjelmistoja sisältävien tietoliikennetuotteiden valmistuksen voimakas lisääntyminen. Toimialan tuotteilla ja palveluilla on laaja horisontaalinen vaikutus teollisuuden, palveluiden ja kaupan aloilla, sillä yritysten tietojärjestelmät muodostavat olennaisen osan niiden liiketoimintaprosesseista ja kilpailukyvystä. 1.1 Pk-yritysbarometrin havaintoja Työ- ja elinkeinoministeriö on vuosien saatossa teettänyt erilaisia selvityksiä pk-yritysten toimintaympäristöstä ja kehitysnäkymistä. Vuoden 2010 alusta ministeriö ja TEM Toimialapalvelu yhdistivät resurssinsa Suomen Yrittäjien ja Finnveran toteuttaman pk-yritysbarometrin kanssa. Näissä selvityksissä on tietoja mm. henkilöstökehityksestä kuluneen vuoden aikana samoin kuin yritysten odotuksista seuraavalle vuodelle. Viimeisin pk-yritysbarometri on julkaistu syksyllä 2014. Selvityksessä haastateltiin yhteensä 1018 liike-elämän palveluiden alojen yritystä. Ohjelmistoalan yrittäjiä tässä ryhmässä oli mukana 106. Pk-yritysbarometrin vastaajista vajaa viidesosa (17 %) arvioi henkilökunnan määrän kasvavan seuraavan vuoden kuluttua, kun taas 11 prosenttia arvioi henkilökunnan määrän pienenevän. Liike-elämän palveluissa suhdannenäkymät henkilökunnan määrän osalta ovat koko maan ja myös teollisuus- sekä palvelutoimialojen pk-yritysten näkymiä paremmat. Noin joka neljäs liike-elämän palveluissa toimivista vastaajista arvioi henkilökunnan määrän kasvavan seuraavan vuoden aikana. Henkilökunnan määrän pienenemistä ennakoi paljon pienempi joukko eli 8 prosenttia vastaajista. 38 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU Kuvio 18. Pk-yritysten suhdannenäkymät henkilökunnan määrän osalta seuraavan vuoden kuluttua prosentteina. (Saldo luku tarkoittaa sitä, kun nousevasta/paranevasta kehityksestä vähennetään laskeva/huononeva kehitys.) Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 2014 Pk-yritysten suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on koko maassa laskenut keväästä 2014. Puolet koko maan pk-yrityksistä arvioi suhdanteiden pysyvän ennallaan lähimmän vuoden aikana. Koko maan pk-yrityksistä 28 prosenttia arvioi suhdanteiden paranevan ja 19 prosenttia huononevan. Liike-elämän palvelutoimialan yritykset arvioivat suhdannenäkymät paremmiksi kuin vertailuryhmissä yleensä. Saldoluku on toimialalla 20 prosenttia ja noussut viime vuodesta selvästi. Kuvio 19. Pk-yritysten suhdannenäkymät oman yrityksen kannalta lähimmän vuoden aikana prosentteina. Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 2014 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 39 Koko maan pk-yrityksistä 37 prosenttia on mahdollisuuksien mukaan kasvamaan pyrkiviä. Asemansa säilyttämään pyrkiviä pk-yrityksiä on kolmannes ja yritystoiminnan loppumista ennakoivia on vain kolme sadasta yrittäjästä. Myös liike-elämän palveluissa yleisin ryhmä muodostuu mahdollisuuksien mukaan kasvamaan pyrkivistä yrityksistä (41 %). Luku on lähes sama edellisvuoteen nähden. Voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten osuus (10 %) on noussut hieman. Toimialalla asemansa säilyttämään pyrkiviä pk-yrityksiä on reilu neljännes ja toiminnan loppumista ennakoi kolme prosenttia vastaajista. Kuvio 20. Pk-yritysten kasvuhakuisuus prosenteissa. Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 2014 Ohjelmistoalan tulevaisuuden suuntiin vaikuttavia tekijöitä ja ilmiöitä Olen nostanut seuraaviin kappaleisiin sellaisia tekijöitä, asioita ja ilmiöitä, jotka vaikuttavat ohjelmistoalan kehitykseen Suomessa. Nämä seikat ovat luonnollisesti myös globaaleja tekijöitä. En sellaisenaan ota kantaa yksittäisten tekniikoiden kehitykseen vaan pyrin nostamaan esille sellaisia laajempia ilmiöitä, joiden vaikutus voi olla ohjelmistoalalle niin tekninen kuin toiminnallinenkin. Digitaalisuus tulee lävistämään kaiken toiminnan Digitaalisuus ei voi olla erillinen osa liiketoimintaa vaan sen pitää olla osa yrityksen jokaista prosessia ja funktiota. Tällä hetkellä moni yrityksen prosessi on vain osittain digitalisoitu tai jopa kokonaan digitalisoimatta. Yhtenä esimerkkinä ovat johdon raportointi sekä henkilöstöhallinto. Liiketoimintatiedon raportoinnissa luotetaan yhä usein paperiin sen sijaan, että tiedot olisivat yhteisessä sähköisessä raportointijärjestelmässä. Myös henkilöstöön liittyvissä toiminnoissa turhan moni työvaihe on vielä manuaalinen. Automatisoimalla työvaiheet työntekijöiden aikaa voidaan vapauttaa huomattavasti enemmän tuottavampaan työhön. 40 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU Digitaalisuus lisää asiakkaan ja loppukäyttäjän mahdollisuuksia Perinteisesti myyjällä on aina ollut enemmän tietoa tuotteesta ja palvelusta kuin ostajalla. Digitaalisessa toimintamallissa tämä ei enää pidä paikkaansa, vaan verkon tarjoama tieto siirtää vallan ostajalle. Digitaalisessa ympäristössä tiedon asymmetria muuttuu. Verkon ansiosta kuluttajalla on pääsy valtavaan määrään tietoa, joka liittyy eri tuotteisiin ja palveluihin. Myyjä ei voi enää kontrolloida ja annostella ostajalle tarjottavaa tietoa vaan ostaja voi itse tehdä hintavertailuja ja lukea muiden arvioita tuotteen tai palvelun laadusta ja toimivuudesta. Yritys löytää itsensä yhtäkkiä tilanteesta, jossa asiakas voi esimerkiksi sanoa myyjälle tuotteen hinnan olevan väärä. Digitaalisessa liiketoiminnassa ostajalla on enemmän valtaa kuin myyjällä. Tämä muutos vaikuttaa myös itse myyntityön sisältöön ja käytäntöihin. Tästä syystä myyjän tulee jatkossa saada mahdollisimman paljon tietoa ostajasta etukäteen. Digitaalisessa liiketoiminnassa arvoketjujen sisällä olevat välikädet häviävät. Esimerkiksi kirjapainoalan toimintamallit, tuotteet ja jakelukanavat ovat muuttuneet viime vuosina juuri digitaalisuuden vuoksi. Fyysisessä maailmassa erillään olleet toimijat luovat uusia liiketoimintamalleja, joissa lisäarvo syntyy uudella tavalla. Usein yritys siirtyy suoraan asiakasrajapintaan, jolloin asiakkaan kohtaamisesta tuleekin suurin haaste. Samalla digitaalisuus merkitsee sitä, että monet hyvin perinteiset toimialat ja yritykset ovat tulleet oman toimintansa loppuun. Esimerkiksi elokuva-alalle digitaalisuus on luonut haasteen mm. elokuvien jakelun mahdollisuuksien lisääntyessä. Myös monista tavarataloista ja erikoistavarakaupoista on tullut eräänlaisia näyteikkunoita sille, mitä kuluttajat lopulta tilaavatkin verkkokaupoista. Verkkokaupasta tulee meidän kaikkien lähikauppa Verkkokauppojen nousua on kuvattu yhdeksi kaupanteon suurimmaksi murrokseksi. Yhä useampi kuluttaja ei ainoastaan hanki tietoa verkon kautta vaan tekee myös ostoksensa verkossa. Verkkokauppaan liittyvät kasvuprosentit ovat huomattavan suuria. Verkkokauppa edustaa yhtä uutta kanavaa, joka edellyttää omanlaistaan toimintalogiikkaa. Pärjätäkseen verkossa ei riitä, että monistaa perinteisten myymälöiden toimintatapoja. Sen sijaan verkkokaupan kaltainen muutos edellyttää syvällistä ymmärrystä niin uuden kanavan toiminnasta kuin myös perinteisestä kaupasta. Perinteisellä kaupalla on vahva osaaminen siitä miten kauppaa käydään myymälöiden kautta, mutta se ei kuitenkaan riitä uudessa monikanavaisessa kaupassa. Ehkä voittajina tästä kisasta selviävät ne, jotka pystyvät yhdistämään kivijalkakaupan ja verkkokaupan. Tulevaisuudessa myös verkkokaupoilta tullaan vaatimaan yhä parempaa ja persoonallisempaa palvelua hintakilpailukyvyn ohella. Samalla myös eettiset kysymykset nousevat esiin, ja verkkokaupassakin kotimaisuus voi olla valtti. Milloin julkinen sektori uskaltaa hyödyntää tietotekniikan mahdollisuudet? Yksi vastaus valtioiden ja paikallishallinnon tehostamiseen ja kustannusten karsimiseen on jo pitkään ollut toimintojen sähköistäminen. Varsinkin nykyisen taloudellisen epävarmuuden aikana verotulojen entistä parempi kohdentaminen on vääjäämättömästi edessä. Suomessakin on useita hankkeita ja suunnitelmia siitä, miten yksittäisiä toimintoja siirretään verkkoon. Nykyteknologia mahdollistaa vielä pidemmälle menevän palvelun kuin vain nykytie- TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 41 don siirtämisen sähköiseen muotoon. On varmasti niin, ettemme edes näe, mitä kaikkia ongelmia tietotekniikan avulla voimme ratkaista. Yksi mahdollinen apuväline voisi olla julkisella sektorilla aiempaa parempi käyttäjätiedon analysointi ja jopa toiminnan ennakointi. Samalla asiakaskokemuksesta tulee entistä merkittävämpi toimintaa ohjaava tekijä. Monessa suomalaisessa organisaatiossa tai palvelussa ei ole pystytty nostamaan asiakasta toiminnan keskiöön. Liian usein asiat ja muodollisuudet hallitsevat ajatteluamme. Virossa on tehty muutamia merkittäviä päätöksiä, joilla sähköisyyden ja tietotekniikan hyödyntäminen julkisella sektorilla on kasvanut merkittävästi. Emme varmastikaan voi kopioida muualla toteutettuja malleja sellaisenaan, mutta ainakin voisimme ottaa mallia siitä innosta ja uskalluksesta, joilla näitä uudistuksia on viety eteenpäin. Eri alojen osaajien ja yritysten yhteistyö on avain moneen uuteen ulottuvuuteen Suomi on pieni maa eikä lähitulevaisuudessa ole näkyvissä sellaista elinkeinoelämän alaa, joka yksin nostaisi Suomen nykyisestä taloudellisesta epävarmuudesta. Voimme ottaa käyttöön jo kuluneen ja monesti käytetyn keinon. Meidän on tehokkaasti sekoitettava eri toimialojen osaajia ja yrityksiä tietotekniikan ammattilaisten kanssa. Ehkä tässä voisikin olla todellista haastetta julkisen sektorin toimijoille. On tärkeää pohtia, miten saamme aiempaa tehokkaammin ja vaikuttavammin eri alojen yritykset tekemään yhteistyötä. Tämä on yksi keskeisistä kysymyksistä, kun pohdimme ohjelmistoalan tulevaisuutta. Ohjelmistoalan yritykset voivat suunnitella ja toteuttaa omia hankkeitaan, mutta heti kun toimintaan otetaan mukaan taho, jolla on tietotekniikan avulla ratkeava ongelma, pääsemme eteenpäin kehityksessä. Tietotekniikan konsultointi jatkaa kasvuaan Seuraavien viiden tai jopa kymmenen vuoden aikana tietotekniikan konsultointia tekevien yritysten määrä tulee kasvamaan tasaisesti. Uusin teknologia on aina kaksi askelta edellä tavallista mobiililaitteen tai tietokoneen käyttäjää. Tästä syystä niin kuluttajat, mutta erityisesti yritykset, tarvitsevat laitteiden hallintaa ja käyttämistä tehostavia konsultteja. Teollisen internetin lupaus Teollinen internet on nimitys teolliselle ja liiketoiminnalliselle murrokselle, joka tulee muokkaamaan useimmat teollisuuden, liiketoiminnan ja julkisen palvelun sektorit uuteen uskoon seuraavien 10–15 vuoden aikana. Tulevaisuuden visioissa teollista internetiä verrataan aiempiin teollisiin vallankumouksiin: höyryvoiman, rautateiden ja tehdasteollisuuden tuloon; sähköverkon luomiseen sekä internet-vallankumoukseen. Teollisella internetillä tarkoitetaan esimerkiksi koneisiin asennettujen sensoreiden välistä kommunikointia ja sen ympärille muodostettua liiketoimintaa. Teollinen internet on megatrendi, jonka hyödyt tunnustetaan maailmalla, mutta hyödyntäjiä on vielä toistaiseksi vähän. Itse asiassa jokainen meistä synnyttää uutta tietoa esimerkiksi käyttäessään älypuhelinta. Ennakoinnista tulossa valtti moneen menestykseen Tulevaisuuden menestyvimmissä digitaalisissa ratkaisuissa yhdistyvät kyky käyttää laajoja tietokantoja, kyky rakentaa muita parempia analyyttisiä malleja sekä kyky viedä ennustettavat toimenpide-ehdotukset nopeasti käytäntöön sekä osaksi toimintaa. Tulevaisuuden 42 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU interaktiivinen laite kykenee keräämään, käsittelemään ja välittämään tietoa omasta toiminnastaan. Älylaite pystyy myös muuttamaan toimintaansa sen perusteella, mitä tietoa se kerää itsestään ja mitä tulee ohjaustietona ulkopuolelta. Varsinkin terveydenhoidon saralla tämänkaltaisille palveluille ja laitteille tulee jatkossa olemaan merkittävää kysyntää, koska näin esimerkiksi mahdolliset riskiryhmät pystytään tunnistamaan riittävän ajoissa. Uuden sukupolven palveluiden kehittäjät haussa Digitalisoituminen ja tietotekniikan kehittyminen tuo haasteita myös alan osaamiselle. Teknisen osaamisen lisäksi tarvitaan yhä enemmän erilaisia sisällön tuottajia, palveluiden testaajia, henkilöitä, jotka vastaavat palveluiden visuaalisesta ilmeestä, jne. Vaikka monet ohjelmistoalan ja varsinkin pelialan yritykset tekevät yhteistyötä oppilaitosten kanssa, tarvitaan myös uusia avauksia. Jotta alan tuotteet eivät jää liian kauas niiden kohdekäyttäjistä, ohjelmistoala tarvitsee henkilöitä, joilla on kyky hahmottaa palvelut uuden teknologian silmin siten, että ovat käyttäjäystävällisiä, moderneja ja samalla kustannustehokkaita. Viimeisen parin vuoden aikana esimerkiksi Nokialta on vapautunut paljon ohjelmistoalan osaajia. Erilaisia toimintamalleja on luotu, jotta heillä ja vastaavista tehtävistä vapautuneilla henkilöillä olisi toimintaympäristöjä, joissa heidän osaamistaan voidaan hyödyntää. Näitä kokeiluja kannattaa jatkaa. Digitaalisuus tuo myös tuotteiden ja palveluiden testaamisen asiakkaille yhä helpommaksi ja tuotteiden testausmahdollisuus voi olla yksi kilpailuetu, jota yrityksissä kannattaa pohtia. Yrittäjyyden muodot muuttuvat Ohjelmistoalalle sopii erittäin hyvin se, että yrittämisen muodot muuttuvat koko ajan. Verkostojen merkitys kasvaa ja osa-aikainen yrittäjyys on aiempaa suositumpaa. Osa-aikaisissa yrittäjissä voi olla myös potentiaalia uusille innovaatioille. Monilla osa-aikaisesti yritystoimintaa harjoittavilla on osaamista kahdesta erilaisesta yritystoiminnan kentästä. Useilla on pääasiallinen palkkatyö ja tämän lisäksi he harjoittavat yrittäjyyttä sivutoimena. Näiden ihmisten vahvuus on se, että heillä on kokemusta kahdesta toimintakulttuurista. Heidän kauttaan voi syntyä uusia palveluinnovaatioita, jotka parhaassa tapauksessa ovat vietävissä digitaaliseen maailmaan. Osa-aikayrittäjyyden lisäksi osuuskuntayrittäjyys kiinnostaa yhä suurempaa joukkoa. Varsinkin kulttuurin ja luovan alan ammateissa osuuskuntien kautta työskenteleminen on suosittua. Ohjelmistoala rikastuu, jos se osaa rakentaa sillan kulttuurin kentälle Luovan alan kasvu on ollut voimakasta viimeisten vuosien aikana. Myös ohjelmistoala luetaan kuuluvaksi hajanaiseen luovaan toimialakokonaisuuteen. Uskallan väittää, että jos pystymme syvällisesti yhdistämään ohjelmistoalan osaamisen perinteisiin kulttuurin kentän aloihin kuten teatteriin, elokuvaan ja kuvanveistoon ei yhdistämisestä synny vain uudenlaisia palveluja vaan myös toisenlaista sisällöllistä lisäarvoa. Kulttuurin kentän ja maailman ymmärryksen lisääntyessä avaamme tulevaisuudessa uusia ovia, joiden takana olevista asioita emme vielä osaa piirtää tarkkaa kuvaa. Vahva arveluni on, että asiat, jotka tällä tavoin saavutamme, liittyvät ihmisten elämänlaadun kohoamiseen. TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 43 Ohjelmistoala on tulevaisuuden kasvuala Kaikki indikaatiot viittaavat siihen, että ohjelmistoala on tulevaisuuden kasvuala. Merkittävin kasvu tulee varmasti teollisten prosessien digitalisoimisesta, ennakoitavuuden lisääntymisestä ja kuluttajien käyttäytymistä ohjaavien innovaatioiden yleistymisestä. Oman haasteensa tämä luo sille, että alan yrityksille on tarjolla riittävästi rahoitusta, jotta kannattavat tuote- ja palveluideat voidaan kehittää markkinoilla oleviksi tuotteiksi. Tarvitsemme siis uudenlaisia ratkaisuja. Samalla julkisen sektorin rahoitukseen kaivataan tuoreita toimintamalleja. Rahoituksen lisäksi esimerkiksi Team Finland voisi ottaa näkyvämmin ovien avaajan roolin. Verkostoituminen on jo kulunut termi, mutta siinä meillä suomalaisilla on vielä paljon opittavaa. Ehkä yksi hyvä mittari julkisen sektorin toiminnalle voisi olla se, kuinka moni ohjelmistoalan yritys on päässyt kiinni globaaliin kasvuputkeen. Jotta saamme lukea näitä kasvutarinoita, tarvitaan rahoitusta, kontakteja, ripaus sattumaa ja monia muita asioita. Samalla voisimme ottaa oppia Supercellin tai Rovion kehittäjien positiivisesta ja ennakkoluulottomasta asenteesta. Muuttaako ohjelmistoala kansallisvaltioiden olemusta? Tarkoituksella jätin viimeiseksi ohjelmistoalan mahdollisuuden vaikuttaa kansallisvaltioiden demokraattiseen kehitykseen. Sosiaalisen median merkityksestä on puhuttu paljon useiden maiden yhteiskunnallisten muutosten synnyttäjänä tai vauhdittajana. Näyttö sosiaalisen median voimasta on kiistaton. Se on tukenut ihmisten pyrkimyksiä saada äänensä kuuluviin. Voimme nostaa esille myös sellaiset uudet avaukset, joita on tehty mm. Virossa. Maa alkoi myöntää ensimmäisenä maana maailmassa sähköisiä oleskelulupia ulkomaalaisille. Perusidea pohjautuu Suomessakin käytössä olevaan sähköiseen henkilökorttiin, jonka käyttötapaa on nyt laajennettu. Henkilökortti on Virossa avain erilaisiin sähköisiin palveluihin. Viro näyttää jatkojalostaneen suomalaisen tuotteen todelliseksi menestystuotteeksi. 44 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU Osa 3. Raportin yhteenveto ja toimintasuositukset Seuraavan viiden ja kymmenen vuoden aikajaksolla ohjelmistoala tulee olemaan kasvuala niin Suomessa kuin muuallakin. Ala on globaali, mutta sen tulee olla mukana siellä, missä kasvu on nopeinta. Suomalaisten ohjelmistoalan yritysten tuleekin pystyä verkostoitumaan mahdollisimman monikerroksisesti. Pk-yrityksillä loppuvat resurssit suhteellisen nopeasti, jos niiden tulee rakentaa omia verkostojaan moneen suuntaan yhtäaikaisesti. Tässä tulisikin esimerkiksi Team Finland -verkoston ottaa näkyvämpää roolia ja toimia eräänlaisena suomalaisten yritysten oven avaajana maailmalla nykyistä tehokkaammin. Suomalaiset yritykset ovat erityisen vahvoja tietoturva-alalla, mobiilisovellusten rakentamisessa ja pelialalla. Ehkä pohjoinen mentaliteettimme sopii hyvin pelinkehittäjille. Tähän mennessä tietotekninen vallankumous on tapahtunut pääasiassa laitetasolla, mutta viimeisen muutaman vuoden aikana on voimistunut sisältöjen ja palveluiden todellinen digitalisoituminen. Seuraavan kymmenen vuoden aikana merkittävä muutos esimerkiksi liikeelämän palveluiden saralla tulee olemaan se, että palvelut siirtyvät joko kokonaan tai osittain automatisoiduiksi asiantuntijapalveluiksi. Toivottavaa on, että julkinen sektori ei ota sivusta katsojan roolia, jossa se odottaa, että muut kokeilevat ensin uuden teknologian mahdollisuuksia ja ryhtyy soveltamaan sitä vasta siinä vaiheessa, kun se on jo vanhentunut. Ohjelmistoalan vaikutus laajenee seuraavien vuosien aikana. Toimialalla on nyt reilu 42 000 työntekijää, ja heidän määränsä tulee kasvamaan ja monipuolistumaan osaamisja koulutustaustan osalta. Työvoiman kasvulla tulee olemaan merkittävä vaikutus varsinkin nuorten aikuisten urapolkuihin työmarkkinoilla, mikä luo muutospaineita myös oppilaitosten suuntaan. Olisi erittäin hedelmällistä miettiä, miten voisimme integroida uusimpien teknologioiden tuomat mahdollisuudet opetukseen esimerkiksi ammattikorkeakouluissa. Tällä en tarkoita pelkästään sitä, että uusimpia ohjelmia sovelletaan opetuksessa vaan myös sitä, että olisi mahdollista lähettää esimerkiksi tietotekniikan opiskelijat opintojen välillä syvemmälle työelämään. Kaikki tahot tunnustavat työharjoitteluiden tärkeyden, mutta oman pohdintansa paikka olisi siinä, miten harjoittelujaksoja voitaisiin syventää ja yksilöllistää. Ohjelmistoalalla pienten yritysten rooli tulee jatkossakin olemaan merkittävä. Usein näistä pienistä yrityksistä voi löytää uusimmat teknologiset avaukset, ja ne syntyvät spinn-offina tai suoraan oppilaitoksesta valmistuneiden innokkuudesta. Maassamme tulisi vakavasti etsiä uudenlaisia rahoituskanavia, että alkuvaiheessa olevat yritykset voivat jatkaa, jos vain markkinat näkevät niiden tuotteen olevan kannattavia. Toimintasuositukset Alalla toimivien yritysten ja varsinkin pienten ohjelmistoalan yritysten kannattaa ajatella globaalisti. Vaikka asiakkaat saattavat olla kaikki samassa kaupungissa, jossa yritys toimii, ohjelmistoalalla liiketoiminnalla on potentiaalia olla globaalia hyvinkin nopeasti ja huomattavasti vaivattomammin kuin monella muulla toimialalla. Yritysten kannattaa myös etsiä eri- TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 45 näköisiä ja eri tavalla ajattelevia kumppaneita. Epätavallisista suunnista voi nousta ajatuksia, joiden digitalisoiminen luo pohjan uusille tuotteille. Alan opetusta tarjoavien oppilaitosten kannattaa jatkaa ja syventää yhteistyötä niin suurten kuin pientenkin alan yritysten kanssa. Samalla oppilaitoksissa voitaisiin viedä tietoteknistä ymmärrystä ja mahdollisuuksia eteenpäin siten, että niiden hyödyntämisestä muodostuisi huomaamaton osa eri alojen toimintaa. Oppilaitoksissa voitaisiin myös miettiä, voisivatko ne hyödyntää esimerkiksi pitkän uran jossakin kansainvälisessä yrityksessä tehneiden henkilöiden osaamista. Tällaisten osaajien ei välttämättä tarvitsisi toimia suoraan opettajina vaan enemmänkin oppilaiden harjoitusyritysten ja vastaavien mentoreina. He voisivat avata kansainvälisen oven oppilaiden arkeen. Pohdittaessa julkisen sektorin roolia lähinnä ohjelmistoalan yritysten rahoittajana olisi varmasti hedelmällistä, jos myös julkisen sektorin rahoittajat ottaisivat enemmän riskejä uusien nousevien ohjelmistoalan yritysten suhteen. Samalla meidän tulisi miettiä, miten tuomme liike-elämän palveluiden ammattilaisten osaamisen lähemmäs nousevia ohjelmistoalan yrityksiä. 46 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU Liite Analyysi kuntien ja kuntainliittojen ohjelmistojen ja tietohallintopalvelujen ulkopuolisista toimittajista Jussi Valtonen & Timo Metsä-Tokila Konkreettisten tuotteiden ohella palvelualojen markkinoiden kehittyessä on palveluiden ostaminen ulkoa nousemassa nyt uudeksi, todelliseksi vaihtoehdoksi julkisella sektorilla. Ostaminen ulkoa vaatii valtiolta ja sen erilaisilta laitoksilta sekä kunnilta ja kuntayhtymiltä uudenlaista osaamista, kilpailuttamista ja sopimussäännösten hallintaa. Julkiset organisaatiot ja toimijat ovat velvollisia käyttämään hyväksi olemassa olevat kilpailuttamismahdollisuudet ts. kilpailuttamaan hankinnat, jotka tehdään esimerkiksi kunnallisten organisaatioiden ulkopuolelta. Hankinnoilla tarkoitetaan tavaroiden ja palveluiden ostamista, vuokraamista tai siihen rinnastettavaa toimintaa sekä urakalla teettämistä. Keskinäiset sopimusperusteiset toimeksiannot ja erilaiset kumppanuudet, joihin liittyy rahallinen vastike, luetaan myös kilpailutettaviin hankintoihin. Suomessa sovellettava hankintalaki on EU-direktiivien mukainen, mutta soveltamisalaltaan sikäli laajempi, että Suomessa laki velvoittaa kilpailuttamaan kaikki hankinnat. Kilpailutettavia hankintoja ovat siis kaikkien toimialojen hankinnat. Julkisen sektorin kilpailuttaessa hankintoja tarjouksista tulee hyväksyä se, joka on kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Valintaperusteena ”kokonaistaloudellinen edullisuus” on yleisin. Vain tavarahankinnoissa käytetään valintaperusteena enää jossain tapauksissa halvinta hintaa. Kokonaistaloudellisella edullisuudella tarkoitetaan hinnan ja hankinnan laadun ja muiden tekijöiden muodostamaa kokonaisuutta. Julkisen sektorin ohjelmisto- ja tietohallintohankinnat nousevat ajoittain myös median käsittelyyn. Yksi eniten julkisuudessa olleista julkisen sektorin ohjelmisto ja tietohallintohankkeista on pääkaupunkiseudun sosiaali- ja terveydenhuoltoon tuleva Apotti-hanke. Hankkeessa kehitetään sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toimintaa siten, että toiminnan tueksi tulee uusi asiakas- ja potilastietojärjestelmä, joka muun muassa mahdollistaa nykyistä paremman sähköisen asioinnin ja palvelut, takaa tietojen reaaliaikaisen saatavuuden palvelu- ja hoitopaikasta riippumatta sekä tukee ammattilaisen osaamista. Hankkeen kustannusarvioksi on esitetty jopa puoli miljardia euroa. Julkisen sektorin ohjelmisto- ja tietohallintohankinnat eivät aina ole kovin yksiselitteisiä. Varsinkin pienissä alan yrityksissä kilpailutukset koetaan raskaiksi sekä jäykiksi ja joskus jopa tulkinnanvaraisiksi. Parhaan tarjouksen valitseminen ei ole aina niin yksiselitteistä kuin hankintalaki edellyttäisi. Toisaalta myös hankinnan kohteen kuvaaminen liian yksityiskohtaisesti on ongelmallista. Oman mausteensa kilpailutukseen tuo se seikka, että jos tarjouskilpailussa hävinnyt yritys riitauttaa päätöksen, hankinta saattaa pahimmillaan viivästyä yli vuodella. Asiantuntijoiden mukaan niin ostajien kuin myyjien osaamisessa on parantamisen varaa. Julkinen sektorin on myös keskittänyt omia tietohallintotoimintojaan, jotta alan palveluiden ja laitteiden kilpailuttamista voitaisiin keskittää. Kuntien Tiera Oy on kuntatoimijoiden omistama valtakunnallinen yhteistyöverkosto, joka kehittää kuntakentän pro- TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 47 sesseja, tietojärjestelmiä ja toimintatapoja. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori puolestaan aloitti toimintansa vuoden 2014 alussa. Valtorin tehtävänä on tuottaa ja kehittää tietotekniikka- ja tietojärjestelmäpalveluja sekä sähköisen asioinnin ja hallinnon tukipalveluja valtion laitoksille. Jatkossa näiden kahden organisaation merkitys myös ohjelmistoja tietohallintoalan hankintojen kilpailuttamisessa on hyvin keskeinen. Tämän analyysin tarkoitus on tarkastella niitä yrityksiä, jotka ovat tehneet kauppaa kuntasektorin kanssa. Tarkastelemalla sitä, minkälaisten yritysten kanssa kunnat ohjelmistoalan hankintoja tekevät saamme tietää, millaiset mahdollisuudet alan erikokoisilla toimijoilla on toimia kunnan ohjelmisto- tai tietohallinnon toimittajana. Varsinkin pk-yritykset ovat usein valittaneet, että niiden mahdollisuudet menestyä julkisen hallinnon kilpailutuksissa ovat heikot. Analyysissä olemme käyttäneet Kuntaliitolta saatua listaa yrityksistä, jotka ovat toimittaneet ohjelmisto- ja tietohallintotuotteita ja -palveluja kunnille ja kuntainliitoille. Listassa oli 174 yrityksen tiedot. Lista ei ole kaikenkattava, mutta se antaa suuntaa kilpailutuksissa menestyvistä yrityksistä. Meillä ei myöskään ole käytössä kaikkien näiden yritysten tilinpäätöstietoja. Olemme verranneet yritysten tietoja ohjelmistoalaan (toimialaluokka 62) yleensä. Vertailussa on otettava huomioon, että kaikki kuntien toimittajat eivät kuitenkaan ole ilmoittaneet kaupparekisteriin päätoimialakseen 62, joten osa kuntien ohjelmistotoimittajista on muilta päätoimialoilta. Analyysin tarkasteluaikaväli on 2010–2013 ja se perustuu nimellisarvoihin, sillä inflaatiota ei ole huomioitu luvuissa. Nokian Oyj:n, joka ei kuulu päätoimialaan 62, romahdus ja sen aiheuttamat lieveilmiöt voivat heikentää joidenkin tilastoista tehtyjen havaintojen luotettavuutta. Kuntien toimittajien yritysryhmästä ei voida luotettavasti suoraan ottaa talouslukujen ja henkilöstölukujen summaa, koska niiden lukumäärän muutos perustuu painokkaasti kuntien toimittajien listalle pääsyyn eikä luonnolliseen yrityslisääntymään. Kohtalaisen luotettavia tuloksia kuitenkin saadaan tästä ryhmästä tarkastelemalla sen suhteellisia tai yrityskohtaisia lukuja. Toimittajien maantieteellinen jakautuminen Kuviossa 1 on esitetty kuntien toimittajien, koko ohjelmistoalan sekä kaikkien maamme yritysten toimipaikkajakauma. Kuntien ohjelmistotoimittajat vuonna 2012 koostuvat 174 yrityksestä, joista 163:lle löytyi vuositilastosta toimipaikkoja. Yhteensä toimipaikkoja on 613, mikä osaltaan kertoo siitä, että joukossa on mukana suuria yrityksiä, joilla on useita toimipaikkoja ympäri maata. Toisaalta ohjelmistoala kokonaisuutena on huomattavasti keskittyneempi Uudellemaalle kun kuntatoimittajien joukko. Osaltaan tämä kertoo siitä, että joukossa on joitakin paikallisesti toimivia yrityksiä, mutta myös siitä, että suuryritykset ja niiden eri toimipaikat ovat keskeisessä roolissa kuntatoimittajajoukossa. 48 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU Kuvio 1. Toimipaikkojen jakauma vuoden 2012 aineiston pohjalta kuntatoimittajien, koko ohjelmistoalan sekä kaikkien maamme yritysten kohdalla. Ahvenanmaa Lapin ELY-keskus K i ELY k k Kainuun ELY-keskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjanmaan ELY-keskus Et lä P hj Etelä-Pohjanmaan ELY ELY-keskus k k Keski-Suomen ELY-keskus Pohjois-Karjalan ELY-keskus P hj i S Pohjois-Savon ELY ELY-keskus k k Etelä-Savon ELY-keskus Kaakkois-Suomen ELY-keskus Pi k Pirkanmaan ELY ELY-keskus k k Hämeen ELY-keskus Satakunnan ELY-keskus V i i S Varsinais-Suomen ELY ELY-keskus k k Uudenmaan ELY-keskus 0 Kaikki yritykset 10 20 TOL 62 30 40 50 60 Kuntien toimittajat Lähde: Kuntaliitto sekä TEM toimialaonline / Tilastokeskus toimipaikka- ja yritysrekisteri. Tarkasteltaessa henkilöstön jakautumista näiden kolmen kohderyhmän kohdalla huomaamme, että kuntatoimittajat keskittyvät pääkaupunkiseudulle. Pirkanmaa on toiseksi suurin maakunta ja Varsinais-Suomi on kolmas. Ehkä hieman yllättävää on, että Oulun ympärillä oleva Pohjois-Pohjanmaa on vasta kolmas suunnilleen yhtä suurella osuudella kuin Keski-Suomi. Havainto tukee sitä seikkaa, että suuret ohjelmistotoimittajat ovat hyvin voimakkaita, kun kilpaillaan kuntien hankinnoista. TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 49 Kuvio 2. Henkilöstön jakauma vuoden 2012 aineiston pohjalta kuntatoimittajien, koko ohjelmistoalan sekä kaikkien maamme yritysten kohdalla. Ahvenanmaa Lapin ELY-keskus K i ELY k k Kainuun ELY-keskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjanmaan ELY-keskus Et lä P hj Etelä-Pohjanmaan ELY ELY-keskus k k Keski-Suomen ELY-keskus Pohjois-Karjalan ELY-keskus P hj i S Pohjois-Savon ELY-keskus ELY k k Etelä-Savon ELY-keskus Kaakkois-Suomen ELY-keskus Pi k Pirkanmaan ELY ELY-keskus k k Hämeen ELY-keskus Satakunnan ELY-keskus V i i S Varsinais-Suomen ELY-keskus ELY k k Uudenmaan ELY-keskus 0 10 Kaikki yritykset 20 TOL 62 30 40 50 60 70 Kuntien toimittajat Lähde: Kuntaliitto sekä TEM toimialaonline / Tilastokeskus toimipaikka- ja yritysrekisteri. Liikevaihdon kohdalla on havaittavissa sama suunta kuin henkilöstönkin kohdalla. Uudenmaan asema on merkittävä. Tosin koko ohjelmistoalan suhteellinen osuus liikevaihdosta on suurempi kuin kuntatoimittajaryhmän. Huomion arvoista on myös, että liikevaihto kuntatoimittajien keskuudessa on hieman tasaisemmin jakautunut kuin koko ohjelmistoalalla. Liitetaulukossa on tarkempia lukuja liittyen alueelliseen jakautumiseen. 50 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU Kuvio 3. Liikevaihdon jakauma vuoden 2012 aineiston pohjalta kuntatoimittajien, koko ohjelmistoalan sekä kaikkien maamme yritysten kohdalla. Ahvenanmaa Lapin ELY-keskus Kainuun ELY-keskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjanmaan ELY-keskus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Keski-Suomen ELY-keskus Pohjois-Karjalan ELY-keskus Pohjois-Savon ELY-keskus Etelä-Savon ELY-keskus Kaakkois-Suomen ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus Hämeen ELY-keskus Satakunnan ELY-keskus Varsinais-Suomen ELY-keskus Uudenmaan ELY-keskus 0 10 Kaikki yritykset 20 TOL 62 30 40 50 60 70 80 Kuntien toimittajat Lähde: Kuntaliitto sekä TEM toimialaonline / Tilastokeskus toimipaikka- ja yritysrekisteri. Talouden tunnuslukujen vertailu Jatkamme tarkastelua kolmen yritysryhmän (ohjelmistoala, kaikki yritykset Suomessa ja kunnille ohjelmistoja ja tietohallintopalveluja toimittavat yritykset) tilinpäätöstietojen osalta. Kunnat ovat ostaneet tarvitsemansa ohjelmistot ja niihin liittyvät palvelut n. 150 yritykseltä. Nämä yritykset ovat suhteellisen suuria, sillä ne yksinään työllistävät puolet siitä, mitä koko ohjelmistoalan yrityksissä on henkilökuntaa. Tarkastelujaksolla 2010–2013 ohjelmistoalan työllistävyys ja yritysten lukumäärä ovat kasvaneet muita toimialoja nopeammin. Kaikkien yritysten työllistävyys on heikentynyt, mikä on kansantalouden kehityksen kannalta hyvin negatiivista. Ohjelmistoalan yhteenlaskettu liikevaihdon kasvu yritystä kohden on ollut hieman kaikkien toimialojen liikevaihdon kasvua nopeampaa. Kuntien toimittajien liikevaihdon kasvu yritystä kohden on puolestaan ollut pysähdyksissä tarkastelujakson ajan lukuun ottamatta vuotta 2011. Samoin tässä yritysjoukossa yritysten tilikausien tuloksien välillä on voimakasta heittelyä. Karkeasti arvioiden ohjelmistoala on pärjännyt parhaiten yrityskohtaisen tuloksellisuuden kehittämisessä, kun taas kaikilla toimialoilla ja kuntien toimittajilla se on laskenut. Ohjelmistoalan parantuneesta menestyksestä huolimatta sen henkilöstömäärä on vähentynyt yritystä kohden eniten. Kuntien toimittajien henkilöstö yritystä kohden on laskenut vähiten. Tarkasteltaessa näiden kolmen ryhmän kannattavuutta ohjelmistoalan kannattavuus ja sijoitetun pääoman (taseen loppusumma) tuotto on kasvanut, kun taas kuntien toimittajil- TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 51 la ja kaikilla toimialoilla tuotto ei ole kasvanut. Kuntien toimittajia lukuun ottamatta yritykset ovat kuitenkin pystyneet kasvattamaan sijoitetun pääoman tuottamaa liikevaihtoa. Ohjelmistoalan yritysten liikevaihto henkilöä kohden on kasvanut suotuisasti. Liikevaihto on myös kasvanut nopeammin kuin henkilöstön määrään suhteutetut henkilöstökulut. Samaan suotuisaan suuntaan on muuttunut myös koko alan liiketulos. Kuitenkaan kaikilla toimialoilla ja kuntien toimittajissa tällaista suotuisaa kehitystä ei ole tapahtunut, mikä on erityisesti heikentänyt niiden tulosta ja kansainvälistä kilpailukykyä. Kaikkien kolmen ryhmän varsinaisen liiketoiminnan kulurakenteessa aine- ja tarvikekäytön osuus on hieman lisääntynyt ja vastaavasti liiketoiminnan muiden kulujen osuus hieman vähentynyt. Kuntien toimittajien vieras pääoma suhteessa liikevaihtoon on kasvanut, kun taas kahdella muulla ryhmällä se on vähentynyt. Jos taas vieraan pääoman osuutta tarkastellaan suhteessa taseeseen, ovat ryhmien kehityssuunnat päinvastaiset. Taulukko 1. Ohjelmistoalan sekä kunnille ja kuntainliitoille ohjelmistoja ja tietohallintopalveluja toimittaneiden yritysten taloudellisen tilanteen tunnuslukuja vuosina 2009–2013 (Vuoden 2013 tiedot ovat ennakkotietoja). Taulukossa on myös kaikkien toimialojen tiedot vertailua varten. Toimiala Kuntien ohjelmistotoimittajat (Ohjelmistoalan yritysryhmä, lokakuu 2014, Vuosi 2013 = ennakkotieto) Vuosi 2009 2010 PERUSTIETOJA Yritysten lkm. Yhteensä Henkilöstön lkm kokoaikavastaavana 2011 2012 2013 2010-13 143 150 157 159 159 21 031 20 941 21 332 21 644 21 486 5 332 614 5 438 869 6 071 175 5 877 758 5 816 470 6,9 % 376 531 543 707 655 531 305 556 408 168 -24,9 % 37 291 36 259 38 670 36 967 36 582 0,9 % 2 633 3 625 4 175 1 922 2 567 -29,2 % 147 140 136 136 135 -3,2 % Tilikauden tulos/Liikevaihto 7,1 % 10,0 % 10,8 % 5,2 % 7,0 % 0,0 % Tilikauden tulos/Taseen loppusumma 3,6 % 5,2 % 5,8 % 2,2 % 3,0 % -0,6 % 0,51 0,52 0,54 0,42 0,43 -16,1 % Liikevaihto (1000€) Tilikauden tulos (1000€) PERUSTIETOJA/YRITYS Liikevaihto/Yritys (1000€) Tilikauden tulos/Yritys (1000€) Henkilöstö/Yritys KANNATTAVUUS Liikevaihto/Taseen loppusumma HENKILÖSTÖTEHOKKUUS Liikevaihto/Henkilö (1000€) 254 260 285 272 271 4,2 % Tilikauden tulos/Henkilö (1000€) 18 26 31 14 19 -26,8 % Palkat ja henkilösivukulut/Henkilö (1000€) 63 65 66 67 69 6,6 % VARSINAISEN LIIKETOIMINNAN KULURAKENNE(% Aine- ja tarvikekäyttö 15,3 % 17,0 % 18,0 % 19,1 % 20,9 % 5,6 % Ulkopuoliset palvelut 19,9 % 18,8 % 22,4 % 19,2 % 18,2 % -1,7 % Palkat ja henkilösivukulut 24,0 % 23,7 % 22,1 % 23,6 % 24,4 % 0,5 % Liiketoiminnan muut kulut 19,1 % 19,5 % 18,6 % 19,4 % 18,1 % -1,0 % VELKAANTUNEISUUS 52 Suhteellinen velkaantuneisuus(%) = Vieras pääoma/Liikevaihto 54,5 % 52,3 % 50,7 % 60,3 % 58,5 % 3,9 % Vieras pääoma/Taseen loppusumma 28,0 % 26,9 % 27,4 % 25,5 % 25,3 % -2,7 % TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU Toimiala 62 Ohjelm, konsult, siihen liitt. Toim (TOL 2008, Vuosi 2013 = ennakkotieto) Vuosi 2009 PERUSTIETOJA Yritysten lkm. Yhteensä Henkilöstön lkm kokoaikavastaavana Liikevaihto (1000€) Tilikauden tulos (1000€) 2010 2011 2012 2013 2010-13 4824 4968 5204 5372 5750 15,7 % 39074 39744 41112 43513 41975 5,6 % 5 517 656 5 762 089 6 061 410 6 645 540 7 009 394 21,6 % 255 818 284 711 293 527 274 433 408 748 43,6 % 1 144 1 160 1 165 1 237 1 219 5,1 % PERUSTIETOJA/YRITYS Liikevaihto/Yritys (1000€) Tilikauden tulos/Yritys (1000€) 53 57 56 51 71 24,0 % Henkilöstö/Yritys 8,1 8,0 7,9 8,1 7,3 -8,8 % Tilikauden tulos/Liikevaihto 4,6 % 4,9 % 4,8 % 4,1 % 5,8 % 1,2 % Tilikauden tulos/Taseen loppusumma 4,5 % 5,1 % 5,0 % 4,2 % 6,4 % 1,9 % 0,96 1,02 1,04 1,02 1,10 7,0 % KANNATTAVUUS Liikevaihto/Taseen loppusumma Liikevaihto/Henkilö (1000€) HENKILÖSTÖTEHOKKUUS 141 145 147 153 167 15,2 % Tilikauden tulos/Henkilö (1000€) 6,5 7,2 7,1 6,3 9,7 35,9 % Palkat ja henkilösivukulut/Henkilö (1000€) 60 61 63 65 66 7,7 % 1,4 % VARSINAISEN LIIKETOIMINNAN KULURAKENNE(%) Aine- ja tarvikekäyttö 10,2 % 11,0 % 11,2 % 12,1 % 11,6 % Ulkopuoliset palvelut 16,7 % 15,6 % 15,5 % 15,5 % 18,1 % 1,4 % Palkat ja henkilösivukulut 40,3 % 40,2 % 40,0 % 40,1 % 37,8 % -2,5 % Liiketoiminnan muut kulut 22,6 % 23,4 % 23,3 % 22,3 % 21,3 % -1,3 % Suhteellinen velkaantuneisuus(%) = Vieras pääoma/Liikevaihto 53,3 % 50,1 % 50,0 % 53,7 % 49,4 % -3,9 % Vieras pääoma/Taseen loppusumma 51,3 % 51,2 % 51,9 % 54,9 % 54,2 % 2,9 % VELKAANTUNEISUUS Toimiala Toimialat yhteensä (TOL 2008, Vuosi 2013 = ennakkotieto) Vuosi 2009 PERUSTIETOJA Yritysten lkm. Yhteensä Henkilöstön lkm kokoaikavastaavana Liikevaihto (1000€) Tilikauden tulos (1000€) PERUSTIETOJA/YRITYS Liikevaihto/Yritys (1000€) 2010 2011 2012 2013 2010-13 241438 242592 244324 245179 252594 4,1 % 1303765 1285738 1343782 1323967 1262970 -1,8 % 331 037 068 352 669 454 379 149 898 390 432 379 384 184 984 11 080 922 17 386 417 21 025 457 14 901 644 11 608 123 8,9 % -33,2 % 1 371 1 454 1 552 1 592 1 521 4,6 % Tilikauden tulos/Yritys (1000€) 46 72 86 61 46 -35,9 % Henkilöstö/Yritys 5,4 5,3 5,5 5,4 5 -5,7 % Tilikauden tulos/Liikevaihto 3,3 % 4,9 % 5,5 % 3,8 % 3,0 % -0,3 % Tilikauden tulos/Taseen loppusumma 2,9 % 4,3 % 5,0 % 3,4 % 2,8 % -0,1 % 0,86 0,87 0,91 0,90 0,92 5,7 % Liikevaihto/Henkilö (1000€) 254 274 282 295 304 10,9 % Tilikauden tulos/Henkilö (1000€) 8,5 13,5 15,6 11,3 9 -32,0 % Palkat ja henkilösivukulut/Henkilö (1000€) 42 43 43 46 47 10,2 % KANNATTAVUUS Liikevaihto/Taseen loppusumma HENKILÖSTÖTEHOKKUUS VARSINAISEN LIIKETOIMINNAN KULURAKENNE(%) Aine- ja tarvikekäyttö 52,3 % 53,3 % 54,1 % 54,6 % 54,6 % 2,4 % Ulkopuoliset palvelut 8,3 % 8,3 % 8,6 % 8,8 % 8,7 % 0,4 % Palkat ja henkilösivukulut 16,1 % 15,2 % 15,0 % 15,2 % 15,2 % -1,0 % Liiketoiminnan muut kulut 15,7 % 14,8 % 14,8 % 14,7 % 14,3 % -1,3 % Suhteellinen velkaantuneisuus(%) = Vieras pääoma/Liikevaihto VELKAANTUNEISUUS 65,5 % 63,8 % 60,9 % 61,9 % 61,3 % -4,2 % Vieras pääoma/Taseen loppusumma 56,1 % 55,6 % 55,4 % 55,9 % 56,4 % 0,4 % Lähde: Kuntaliitto sekä TEM Toimiala Online / Tilastokeskus yritysten tilinpäätöstiedot. TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 53 Yhteenveto Analyysin perusteella kuntien ja kuntainliittojen kilpailuttaessa ohjelmisto- ja tietohallintohankintoja suuret yritykset menestyvät pieniä paremmin. Syitä tähän lienee monia. Mitä suuremmiksi kokonaisuuksiksi hankinnat kootaan, sitä hankalampaa pienillä yrityksillä on vastata näihin tarjouspyyntöihin. Olisikin toivottavaa, että suuryritykset, jotka esimerkiksi toimittavat mittavia ohjelmistokokonaisuuksia, käyttäisivät paikallisia yrityksiä alihankintakumppaneina mahdollisuuksien mukaan. Analyysin mukaan myös ohjelmistoalan kehitys kokonaisuutena on ollut suotuisampaa kuin niiden yritysten, jotka toimittavat ohjelmistoja ja tietohallintoratkaisuja julkiselle sektorille. Aineistomme on sen verran kapea, että tätä kausaliteettia emme täysin pysty osoittamaan, mutta monesti julkisissa hankinnoissa hintakilpailu voi olla niin kovaa, että se pudottaa yritysten katteita merkittävästi. Varsinkin monille pienille ohjelmistoalan yrityksille on kannattavampaa tehdä tuotteita yksityiselle sektorille ja pyrkiä siellä pitkiin asiakassuhteisiin. Yksi julkisen sektorin heikkous voi myös olla se, että sen tulee kilpailuttaa toimittajia säännöllisin väliajoin. 54 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU Liitetaulukko. Toimipaikkojen, henkilöstön ja liikevaihdon jakauma vuoden 2012 aineiston pohjalta kuntatoimittajien, koko ohjelmistoalan sekä kaikkien maamme yritysten kohdalla. Lähde: Kuntaliitto sekä TEM Toimiala Online / Tilastokeskus toimipaikka- ja yritysrekisteri. Kuntien ohjelmistotoimittajat 2012 (Ohjelmistoalan yritysryhmä, Perusjoukkona 174 y-tunnusta, josta 163:lle löytyi vuositilastosta toimipaikkoja) Ely-keskusalue Toimipaikkojen lkm Liikevaihto 1 000 € Henkilöstön määrä Toimipaikkojen lkm (%) Henkilöstön määrä (%) Liikevaihto (%) 613 21 770 5 888 720 100,0 % 100,0 % 100,0 % Uudenmaan ELY-keskus 190 13 336 3 637 805 31,0 % 61,3 % 61,8 % Varsinais-Suomen ELY-keskus 48 1 099 376 925 7,8 % 5,0 % 6,4 % Satakunnan ELY-keskus 20 154 37 422 3,3 % 0,7 % 0,6 % Hämeen ELY-keskus 32 849 233 419 5,2 % 3,9 % 4,0 % Pirkanmaan ELY-keskus 56 2 194 500 379 9,1 % 10,1 % 8,5 % Kaakkois-Suomen ELY-keskus 39 318 93 783 6,4 % 1,5 % 1,6 % Etelä-Savon ELY-keskus 17 136 23 397 2,8 % 0,6 % 0,4 % Pohjois-Savon ELY-keskus 28 450 97 493 4,6 % 2,1 % 1,7 % Pohjois-Karjalan ELY-keskus 21 597 148 182 3,4 % 2,7 % 2,5 % Keski-Suomen ELY-keskus 32 872 227 490 5,2 % 4,0 % 3,9 % Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 17 68 19 048 2,8 % 0,3 % 0,3 % Pohjanmaan ELY-keskus 35 696 214 918 5,7 % 3,2 % 3,6 % Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 43 658 163 491 7,0 % 3,0 % 2,8 % 7 68 … 1,1 % 0,3 % 27 270 94 018 4,4 % 1,2 % 1,6 % 1 6 … 0,2 % 0,0 % Kainuun ELY-keskus Lapin ELY-keskus Ahvenanmaa Koko ohjelmistoala TOL luokka 62 Ely-keskusalue Henkilöstön määrä Liikevaihto 1 000 € Toimipaikkojen lkm (%) Henkilöstön määrä (%) Liikevaihto (%) 5853 42024 6308174 100,0 % 100,0 % 100,0 % Uudenmaan ELY-keskus 3015 25066 4251124 51,5 % 59,6 % 67,4 % Varsinais-Suomen ELY-keskus 463 1983 260144 7,9 % 4,7 % 4,1 % Satakunnan ELY-keskus 120 399 57834 2,1 % 0,9 % 0,9 % Hämeen ELY-keskus 231 827 107187 3,9 % 2,0 % 1,7 % Pirkanmaan ELY-keskus 588 5364 642154 10,0 % 12,8 % 10,2 % Kaakkois-Suomen ELY-keskus 165 803 114593 2,8 % 1,9 % 1,8 % 67 178 27979 1,1 % 0,4 % 0,4 % 144 855 106646 2,5 % 2,0 % 1,7 % 72 378 43859 1,2 % 0,9 % 0,7 % 259 1778 217286 4,4 % 4,2 % 3,4 % Etelä-Savon ELY-keskus Pohjois-Savon ELY-keskus Pohjois-Karjalan ELY-keskus Keski-Suomen ELY-keskus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Toimipaikkojen lkm 85 319 37209 1,5 % 0,8 % 0,6 % Pohjanmaan ELY-keskus 157 807 81001 2,7 % 1,9 % 1,3 % Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 339 2657 294148 5,8 % 6,3 % 4,7 % Kainuun ELY-keskus 31 121 10408 0,5 % 0,3 % 0,2 % Lapin ELY-keskus 83 212 18468 1,4 % 0,5 % 0,3 % Ahvenanmaa 34 279 38136 0,6 % 0,7 % 0,6 % TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 55 Kaikki yritykset Suomessa Ely-keskusalue Toimipaikkojen lkm Liikevaihto 1 000 € Toimipaikkojen lkm (%) Henkilöstön määrä (%) Liikevaihto (%) 353686 1475760 392740124 100,0 % 100,0 % 100,0 % Uudenmaan ELY-keskus 100162 532877 191601344 28,3 % 36,1 % 48,8 % Varsinais-Suomen ELY-keskus 35067 125102 27417615 9,9 % 8,5 % 7,0 % Satakunnan ELY-keskus 16012 60428 14750599 4,5 % 4,1 % 3,8 % Hämeen ELY-keskus 24493 92092 18597148 6,9 % 6,2 % 4,7 % Pirkanmaan ELY-keskus 31345 132390 30216100 8,9 % 9,0 % 7,7 % Kaakkois-Suomen ELY-keskus 18332 73147 16792515 5,2 % 5,0 % 4,3 % Etelä-Savon ELY-keskus 10547 33618 5201351 3,0 % 2,3 % 1,3 % Pohjois-Savon ELY-keskus 15294 55871 10120388 4,3 % 3,8 % 2,6 % 9690 33784 6430564 2,7 % 2,3 % 1,6 % Keski-Suomen ELY-keskus 16287 62668 11730521 4,6 % 4,2 % 3,0 % Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 17139 48125 9596731 4,8 % 3,3 % 2,4 % Pohjanmaan ELY-keskus 18513 66279 16005261 5,2 % 4,5 % 4,1 % Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 22576 94008 19644263 6,4 % 6,4 % 5,0 % 4319 16448 2629595 1,2 % 1,1 % 0,7 % 11340 39437 9889668 3,2 % 2,7 % 2,5 % 2570 9488 2116461 0,7 % 0,6 % 0,5 % Pohjois-Karjalan ELY-keskus Kainuun ELY-keskus Lapin ELY-keskus Ahvenanmaa 56 Henkilöstön määrä TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU www.tem.fi mmm.fi minedu.fi ELY-keskus.fi tekes.fi finpro.fi visitfinland.com vtt.fi
