2 - Suomen Merimies

Transcription

2 - Suomen Merimies

huhtikuu
/ 2013
Nº 2
merimies
sjömannen
M/s Finntide &
suuntana Suomi
M/s Viking
Grace
Finnlinesin tonnisto
Suomen lipun alla vahvistuu
Maailman
ympäristöystävällisin
matkustaja-alus seilaa
Suomen lipun alla!
Palkkataulukot
2013
20
Näkökulma:
raju kilpailutusaalto
Ahvenanmaan
maakuntalautoilla
s.
13
Valtionyhtiöiden henkilöstöpolitiikka
ei tunne moraalia
Herätys valtioherrat!
Neste Shippingin yt-neuvottelut päättyivät
2-2013 | MS
1
Kuva: Jani Santala
Neste Shippingin miehistön tuntoja:
pä äk irj oit us
”Jos sitä jää työttömäksi,
niin ei kukaan ota enää
tämän ikäistä
äijää hommiin.”
4
16
4
6
12 Neste Shippingin helmikuun alussa aloittamat yt-neuvottelut ovat irvikuva valtionyhtiöiden moraalista. Sitä ei nimittäin ole omassa. Poliittisilla päättäjillä ovat nyt viimeiset hetket herätä talviunestaan
todellisuuteen ja ryhtyä pelastustoimiin, kun Suomen
ainut kotimainen öljyä kuljettava tankkilaivavarustamo
uhkaa irtisanoa henkilöstöstään 130 henkeä. Neste
Shipping -varustamolla on jäljellä Suomen lipun alla
enää vain 11 tankkialusta ja kaksi hinaajaa – ja kolmen
tankkerin mahdollisen ulosliputuksen jälkeen kalustoa
jää jäljelle vain kourallinen.
Palkkataulukot
2013
sisältö:
Valtionyhtiöt vastuuseen
henkilöstöpolitiikastaan ja toiminnastaan!
Neste Oil – omistajille muhkeat
osingot ja merimiehille uhkana
irtisanomiset
20
M/s Viking Grace
Maailman ympäristöystävällisin
matkustaja-alus
Neste Shippingin henkilöstöön kohdistuva isku olisi
toteutuessaan sitäkin dramaattisempi: varustamon
öljykuljetuksista vastaa enää vain 390 erikoisammattikoulutettua merenkulkijaa, sillä varustamon väkeä on
vähennetty merkittävästi vuosien varrella. Nyt uhkaava
130 hengen irtisanominen vähentäisi miehistön lähes
puoleen ja Suomen lipun alla tapahtuvia öljykuljetuksia hoitaisi entuudestaankin pienentynyt osaajajoukko.
Ahvenanmaan maakuntalautoilla
14 Opintomatka Brysseliin
16 M/s Finntide – Finnlinesin
tonnisto Suomen lipun alla
vahvistuu
20 Palkkataulukot 2013
22 Työttömyyskassa tiedottaa:
Jos jäät työttömäksi
Kokkistuertti
Jun Peterdith Noval II.
6
SPA-vastaava Saara Lamont.
PÄÄTOIMITTAJA • CHEFREDAKTÖR Simo
Zitting | TOIMITTAJA • REDAKTÖR Saana Lamminsivu | ULKOASU, TAITTO • LAYOUT Rohkea Ruusu |
Stenbergin ranta 6, 2. kerros, 00530 Helsinki, p. (09) 615 2020 • John Stenbergs strand 6, 2:a våningen,
00530 Helsingfors, tel. (09) 615 2020 | PAINO Lönnberg Painot, ISSN 0355-872X | Kannen kuva: Saana Lamminsivu
TOIMITUS • REDAKTION John
POSTI- JA KÄYNTIOSOITE
/ POST- OCH BESÖKADRESS
2
John Stenbergin ranta 6,
2. kerros, 00530 Helsinki /
John Stenbergs strand 6,
2:a våningen, 00530 Helsingfors
no aineisto toimituksessa ilmestyminen
material i redaktion
utges
TILAUSHINNAT (2013)
1/1 vuosi 25 e
1/2 vuosi 15 e
TELEFAX
ILMOITUSHINNAT / ANNONSPRIS:
+358 (0)9 615 20 227
www.smu.fi > viestintä >
merimies > mediakortti /
www.smu.fi > på svenska >
kommunikation > Sjömannen >
mediakort
www.smu.fi
MS | 2-2013
MERIMIES – SJÖMANNEN
puh. / tel. (09) 615 2020
Lehti ilmestyy kuusi kertaa
vuodessa. / Tidningen
utkommer sex gånger om året.
+358 (0)9 615 2020
VAIHDE / VÄXEL
KOTISIVUT / HEMSIDOR
2
ILMOITUKSET • ANNONSER
SÄHKÖPOSTI / E-ADRESS
[email protected] /
fö[email protected]
ILMESTYMISAIKATAULU 2013 • TIDTABELLEN 2013
3
4
5
6
20.5. 26.8.
7.10.
18.11. 14.6.
20.9.
25.10.
16.12.
Neste Shippingin tankkerien mahdollinen ulosliputus
vieraan lipun – ja mahdollisen halpalipun alle – on irvikuva valtionyhtiön toiminnasta. Kuka kantaa vastuun
siitä, tuovatko vieraan lipun alla seilaavat alukset öljyä Suomeen mahdollisessa kriisitilanteessa vai kääntävätkö varustajat keulan kohti turvallisempia vesiä.
Ottaako tilanteesta vastuun maan nykyinen hallitus
ja kehitysministeri Heidi Hautala, joka vastaa valtion
omistajaohjauksesta. Valtio toimii Neste-konsernissa
Tuodaanko öljyä Suomeen
tulevaisuudessa aluksilla, joiden
miehistöt eivät ole tottuneet
seilaamaan matalalla ja karikkoisella
Itämerellä talviolosuhteissa. Kuka
kantaa vastuun tuolloin mahdollisesta
öljytankkerionnettomuudesta?
enemmistöomistajana 51 prosentin osuudella, joten valtiolla ovat avaimet vahvasti kädessään päätettäessä yhtiön
tulevaisuudesta.
On valitettavaa, että tällä hetkellä valtion omistajaohjauksesta vastaavan kehitysministerin oma toiminta vaikuttaa hyvin kaksinaamaiselta. Hautala ilmoittaa omilla
kotisivuillaan olevansa maailmanparantaja, mutta onko
maailmanparannusta se, että Suomen öljykuljetukset hoidettaisiin tulevaisuudessa vieraan lipun alla. Kysymyksiä
herättää myös se, kantaako Hautala vihreänä poliitikkona
vastuun siitä, jos vieraan lipun alla oleva öljytankkeri on
jonain päivänä karikolla Suomen edustalla.
Kehitysministeri Hautalan toimet säilyttää valtionyhtiöiden omistus kotimaassa vaikuttavat myös arveluttavilta.
Hautala on yrittänyt ajaa vimmaisella tahdilla valtionyhtiöitä kohti yksityistämistä. Tuntuukin siltä, ettei ole sattumaa,
että valtionyhtiöiden toiminta ja ennen kaikkea henkilöstöpolitiikka on muuttunut kovaotteiseksi viime vuosina.
Otsikoissa on vilahdellut eniten valtio-omisteinen Finnair,
joka saneeraa väkeään ulos minkä kerkiää. Myös valtion
omistamissa merenkulkuyhtiöissä on käyty jatkuvalla syötöllä yt-neuvotteluita. Viimeisimmät niistä käytiin viime
syksynä Meritaidossa ja vuoden lopussa Arctia Shippingissä,
jonka yt-neuvotteluiden päätteenä irtisanottiin 21 erikoistunutta talvimerenkulun ammattilaista.
Valtion leipä ei ole enää tänä päivänä pitkä ja kapea. Se on
lyhyt, jos sitä ylipäätään on tarjolla, ja sekin usein lähinnä
vain tyhjyys, eli reikäleivän keskellä oleva reikä. Valtionyhtiöt saneeraavat väkensä ulos vailla tunnontuskia. Mikäli
toimintaan ei tule muutosta, Suomesta ei löydy enää tulevaisuudessa ammattilaisia tai kalustoa, jotka huolehtivat
maamme talvimerenkulun avustamisesta ja öljykuljetuksista. Menetämme erikoisammattilaisten joukon ja osaamisen. Neste Shipping -varustamo perustettiin aikoinaan
takaamaan Suomen huoltovarmuutta, jonka toteutumisesta ei ole enää tätä menoa tulevaisuudessa takuita.
2-2013 | MS
3
SM U:n tie dote
19. 3.2 01 3
teksti ja kuvat: Saana Lamminsivu
Yt-neuvottelut päättyneet neste shippingissä:
Neste oil, Yt-neuvottelut
Järkyttävää ja
moraalitonta
toimintaa
valtionyhtiöltä!
”Meiltä löytyy taistelumieltä ja valmiutta koviinkin vastavoimiin!”
T
unnelma Neste Shipping
-varustamon aluksilla on järkyttynyt: kuinka voittoa tuottava, valtio-omisteinen yritys
voi uhata työntekijöitään irtisanomisilla ja jakaa samalla kymmenien
miljoonien osingot.
”Yt-neuvotteluille ei ole minkäänlaisia
perusteita! Neste Oil tuplasi viime vuonna
liikevoittonsa ja jakaa osinkoja 97 miljoonaa euroa. Kiitos työntekijöille on irtisanominen”, tankkilaiva Suulan miehistö on
vihainen.
”Valtio omistaa firmasta yli 51 prosenttia, joten sillä on päätösvalta yhtiön osakkeista. Valtio voisi päättää, että se ei jaa
osinkoja tai jakaisi niitä sitten vähemmän,
jolloin työpaikat säilyisivät.”
Rikkidirektiivi oiva keppihevonen
Varustamo haki yt-neuvotteluilla 15 miljoonan euron kustannussäästöjä.
Tankkilaiva Suulan miehistö kuitenkin
ihmettelee, miten polttoainetta kuljettava
varustamo voisi olla yht’äkkiä tappiolla.
”Rikkidirektiivi toimi oivana keppihevosena yt-neuvotteluiden aloittamiselle. Ytneuvotteluiden taustalla voi olla kuitenkin
muita tarkoitusperiä”, aluksella pohditaan.
”Ainahan sitä saa kuulla, että suomalainen merimies on kallis, mutta on kyllä
turha väittää, että merimiesten palkkakustannukset söisivät dramaattisesti yhtiön
tulosta.”
Valtionyhtiöt vastuuseen
henkilöstöpolitiikastaan!
Suulan miehistö ihmettelee, miksi Neste
Oilin harjoittamaan henkilöstöpolitiikkaan ei ole kiinnitetty huomiota eduskunnassa tai edes ministeritasolla.
”Suoraan sanoen on härskiä peliä valtio-omisteiselta yhtiöltä, että se saa kohdella työntekijöitään ihan miten lystää.
Suomen pitäisi olla polttoainekuljetuksissa omavarainen, mutta tätä menoa näyttää
siltä että Suomea ollaan myymässä ulkomaille pala kerrallaan: ensin meni tehtaat
ja sitten jopa puhelinvaihteet, joten kaipa
tässä kohta öljyäkin kuljetaan Suomeen
deekulippujen alla”, miehistö pelkää.
”Ennen sitä laskettiin, että valtio-omisteiset yhtiöt tuottavat työtä ja ostovoimaa.
Nyt valtion yhtiöt toimivat suurimpina
saneeraajina, kun katsotaan esimerkiksi
Finnairia.”
konserni jakaa omistajilleen muhkeat osingot ja
uhkaa merimiehiä irtisanomisilla
Pääluottamusmies Olli Kauranen ja
laivaluottamusmies Pekka Kangas.
Neste Shippingin
miehistön tuntoja:
”Jos sitä jää työttömäksi,
niin ei kukaan ota enää
tämän ikäistä äijää
hommiin.”
”Yt-neuvottelut ovat
olleet yhtä löysässä
hirressä roikkumista ja
odottamista.”
”Aina kun 1 000 ihmistä
laitetaan kävelemään,
yhtiön pörssikurssi nousee
3–4 prosenttia.”
”Maailmalla on tällä
hetkellä useita kriisejä.
Suomen valtion
pitäisi kantaa huolta
pitkällä tähtäimellä
polttoainekuljetusten
toimivuudesta.”
Neste Shippingistä eläkkeelle jäänyt merimies
Voit tarkistaa mahdollisen A-lisäeläke-etuutesi OP henkivakuutus Oy:stä Irma Väyrynen-Valtimolta p. 010 252 8595.
4
MS | 2-2013
Neste Shippingissä käynnissä olleet ytneuvottelut päätyivät maanantaina 18.3.
Neuvottelujen taustalla on ollut pyrkimys saada aikaan noin 15 miljoonan euron suuruiset säästöt. Näyttää siltä, että
valtio-omisteinen Neste-konserni, joka
teki viime vuonna yli 350 miljoonan euron
suuruisen voiton ja joka jakaa vuodelta
2012 yhteensä 97 miljoonan euron suuruiset jättiosingot, uhkaa samaan aikaan
ulosliputtaa suomalaisia tankkialuksia ja
hävittää noin 130 suomalaisen merenkulkijan työpaikat. Neste Shipping työllistää
tällä hetkellä noin 390 erikoiskoulutettua
merenkulkijaa.
Yt-neuvotteluista jäi henkilöstön edustajille vaikutelma, että ne käytiin vain silmän lumeeksi. Neuvotteluista kuvastui
sama ylimielinen henkilöstöpoliittinen
asenne, johon on törmätty jo useaan eri
kertaan muissakin valtio-omisteisissa yrityksissä, esimerkiksi Finnairissa.
Jo ennen yt-neuvotteluja esiin tulleet
seikat, kuten mittava määräaikaisten työntekijöiden lainvastainen käyttö, ovat myös
olleet huolestuttavia merkkejä valtio-omisteisten yritysten henkilöstöpolitiikan
linjasta: toisaalta valtiovalta on vaatimassa yksityisiltä yrityksiltä lakien ja sopimusten noudattamista ja toisaalta se lai-
minlyö täysin omissa yrityksissään omat
ohjeensa.
Suomen Merimies-Unioni ei tule hyväksymään Neste Shipping -tankkialusten
mahdollista ulosliputtamista ja tulee vaatimaan, että valtiovalta ja varustamo tekevät kaikkensa alusten pitämiseksi Suomen
lipun alla ja suomalaisten merenkulkijoiden työpaikkojen turvaamiseksi.
Lisäksi on syytä pitää mielessä, että
Neste Shipping on alun perin perustettu
turvaamaan Suomen huoltovarmuuden ja
energiakuljetusten häiriöttömän toteutumisen niin kriisitilanteissa kuin rauhankin
aikana.
Tankkilaiva Palvan laivaluottamusmies Turo Ihalainen
Herätys valtioherrat!
”Kyllä näin suomalaisena merimiehenä jo
ajatuskin ahterissa liehuvasta halpalipusta
ja matalapalkkaisesta ulkomaalaismiehistöstä hoitamassa Suomen öljykuljetuksia
puistattaa!
Valtiojohdon pitäisi puuttua nyt jos
koskaan omistamansa yhtiön toimintaan
ja sanoa Neste Oilin johdolle, että laitetaan luudat seinustalle ja turvataan suomalainen laivasto ja kotimainen merenkulun osaaminen öljykuljetuksissa.
Kysynkin, missä on rispekti työntekijää
kohtaan? Tänä vuonnakin herrat makselevat toisilleen reilusti bonuksia, mutta
henkilökuntaa laitetaan kortistoon satasen
duunaribonus repussa. Olen kuitenkin
aivan varma, että kahden vuoden päästä
taas itketään, kun on vaikea löytää porukkaa aluksille. Samaan aikaan Suomen hallitus huutaa lööpeissä, että pitäisi saada
aikaiseksi parisataa tuhatta työpaikkaa,
mutta valtio-omisteiset yhtiöt sen kun potkivat pellolle tuhansia työntekijöitä.
On suorastaan röyhkeää, että satoja
miljoonia voittoa tekevä yhtiö kehtaa pitää yt-neuvottelut. Niistä jäi erittäin huono
maku suuhun: työnantajan olisi viimeinen
aika oppia neuvottelukulttuuria ja se, että
työvoimaan kannattaa panostaa, jos meinaa saada varustamotoiminnan kannattamaan joskus tulevaisuudessakin.
Luottamus laivoilla valtio-omisteiseen
varustamoon on mennyt, eikä sitä takaisin
enää taideta saada. Eikä tämä ”kuningas
idea”, eli sekamiehitykset, paljon suomalaista merenkulkijan tilannetta paranna,
kun päälle lyödään vielä rikkikorttikin, niin
se on näkemiin!"
Valtio-omisteiset yhtiöt sen kun
potkivat pellolle tuhansia työntekijöitä."
2-2013 | MS
5
va ru sta mo ku ulum isia
Maailman ympäristöystävällisin matkustaja-alus
M/s Viking Grace
Turusta Tukholmaan Suomen lipun alla seilaa maailman
ympäristöystävällisin laiva, jota käytetään esikuvana muualla maailmassa.
Teknologia
M/s Viking Grace on maailman ensimmäinen suuri kaasulla käyvä matkustajaalus. Laivan koneistoa käydään ihmettelemässä ja ihailemassa harva se päivä niin
kotimaasta kuin ulkomailta. Vastikään
Graceen kävi tutustumassa ranskalaisia,
ja he olivat innostuneita näkemästään!
”Maailmalta löytyy jo useita kaasukäyttöisiä voimaloita, joihin Wärtsilä on
toimittanut laitteet. Teknologia ei ole siis
uutta, mutta toimintaympäristönä suuri
matkustaja-alus on ainutlaatuista”, kertoo
konetarkastaja Mikael Sandqvist.
Nesteytetty maakaasu, eli LNG, on
erittäin turvallista käsitellä ja käyttää.
Polttoaineena LNG on lisäksi jo itsessään
erittäin puhdasta, joten Viking Gracen
päästöt ovat erittäin alhaiset, eikä meripäästöjä synny käytännössä lainkaan.
”Nesteytetty maakaasu on todettu ehdottomasti ympäristöystävällisimmäksi
polttoaineeksi tällä hetkellä saatavilla olevista vaihtoehdoista.”
ympäristö
Äänetön laiva
M/s Viking Gracen runko ja potkurit
on optimoitu siten, että aluksen polttoaineenkulutus ja aallonmuodostus on
mahdollisimman vähäistä. Etenkin eroosioherkässä saaristossa liikuttaessa on
pieni aallonmuodostus tärkeää. Laivan
suunnittelussa on huomioitu myös melutaso ja uuden äänenvaimennustekniikan ansiosta alus on lähes äänetön liikkuessaan.
Gracen polttoaineen- ja energiankulutusta seurataan tarkkaan. Aluksessa
on erikoisuutena ABB:n Suomessa ke-
hittämä energiankäytön seuranta- ja hallintajärjestelmä, joka vähentää aluksen
polttoaineenkulutusta sekä kasvihuonepäästöjä. Oikeastaan voikin todeta, että
maailman
ympäristöystävällisimmällä
laivalla hyödynnetään ja jälleenkäytetään
kaikki mahdollinen tuotettu energia.
”Keräämme talteen myös lämpöä ja
kylmyyttä. Moottorien tuottama lämpö
varastoidaan vesitankkeihin ja käytetään myöhemmin tilojen lämmitykseen
satamissa. LNG evaporoinnista saatava
kylmyys käytetään ilmastointiin, Mikael
Sandqvist summaa.
jatkuu sivulla 8
LNG-terminaaleja kotimaahan
Nesteytettyä maakaasua saadaan Norjasta. Suomessa ei toistaiseksi ole sijainniltaan sopivaa LNG-terminaalia, joten M/s Viking Grace on tankattava Tukholmassa. Gasum tosin suunnittelee LNG-terminaalin rakentamista Etelä-Suomeen.
Konehuoneessa
ei tuoksu enää öljy
Aluksella on hyvä yhteishenki &
myönteinen työilmapiiri!"
6
MS | 2-2013
LNG on aluksen tankeissa nestemäisessä
muodossa ja putkistoissa kaasumuodossa.
Kaikki kaasuputkistot ovat kaksinkertaiset
(putki putkessa) eli jopa turvallisemmat
kuin nykyisissä öljyä polttoaineenaan
käyttävissä laivoissa. Nestemäisenä säilyäkseen LNG tarvitsee pysyä jäähdytettynä, joten Gracen tankeissa lämpötila
on noin -140 astetta. Kaasusähköistä koneistoa pyörittää neljä Wärtsilän 8L50DFmoottoria.
”Eipä tämän ajo sen ihmeellisempää
ole kuin muunkaan laivan”, toinen konemies Kenneth Johansson ja korjausmies
Nikolai Dahlén katsovat toisiinsa.
”Oikeastaan työ on helpompaa ja erityisesti puhtaampaa kuin perinteisessä
aluksessa. Esimerkiksi konehuoneen ilmasta puuttuu öljynkatku tyystin, koska
öljyä ei käytetä.
Mikael Sandqvist on yksi M/s
Viking Gracen LNG-käyttöisen
koneiston suunnittelijoista ja
hän aloitti työt aluksen parissa
kaksi vuotta sitten. Mikael kertoo
tehneensä töitä LNG parissa jo
vuosia ja viimeksi hän työskenteli Brasiliassa voimalaitoksissa,
joissa käytetään maakaasua.
2-2013 | MS
7
Näkökulma
”Kyllä on kuitti!”
Keittiö
M/s Viking Gracen liikkellelähtö on sujunut miehistön keskuudessa kiireisissä,
mutta hyväntuulisissa merkeissä.
”Työt ovat lähteneet uskomattoman
hyvin käyntiin. Henkilökunta on äärettömän positiivista ja reipasta, sillä olemme
päässeet pitkälle”, 10. kerroksen pääkokki
Sakari Lehtinen kiittelee työkavereitaan.
Viking Gracella on yhteensä kahdeksan
ravintolaa, joissa on yhteensä 1 200 asiakaspaikkaa. Ravintolat on sijoitettu aluksen 10. ja 11. kannelle. Sakari toimii esimiehenä kymppikerroksen ravintoloille.
”Aluksen kylmä- ja lämminkeittiö sijaitsevat kakkoskannella. Ruoat tehdään
siellä mahdollisimman pitkälle valmiiksi ja viimeistellään sitten täällä ylhäällä.
Gracella panostetaan lähiruokaan ja valmistamme useimmat ruoat alusta lähtien
itse. Esimerkiksi kahvilan kaikki leivät leivotaan täällä paikan päällä.”
Café Sweet & Salty
Kymppikannella sijaitseva Café Sweet &
Salty on avoinna koko päivän ja siellä tarjoillaan aamiainen, lounas ja päivällinen
sekä yöpalaa ennen nukkumaanmenoa.
Kahvilassa piipahtaa asiakkaita jatkuvana
virtana, koska sinne on helppo tulla.
”Kahvilassa työskentelee kokki ja kolme kylmäkköä”, kokki Patrik Höstman
kertoo.
Grace lähtee Turusta kohti Tukholmaa
iltayhdekseltä. Alukseen mahtuu jopa
2 800 matkustajaa ja se on lähes koko
ajan loppuunmyyty. Se tietää päivän mittaan jättimäistä tiskivuorta.
”Vakituisten työntekijöiden lisäksi tiskissä työskentelee extroja. Vaihtuvuutta
on kuitenkin jonkin verran”, catering apulainen Päivi Rantala toteaa ja työntää kahvikuppeja vauhdilla tiskikoneeseen.
Gracelle on saatava
riittävästi henkilökuntaa
Tiskaajien työ on raskasta ja vaatii nopeutta sekä lujaa luonnetta. Päivin mielestä
extroille pitäisi tehdä nykyistä pidempiä
työsopimuksia, koska uusien työntekijöiden opettaminen vaatii aikaa ja voimia.
”Tulisin kyllä mielelläni tänne uudestaan töihin, jos vain pääsen. Nyt minulle
tehtiin viikon työsopimus”, extra Oona
Kielo toteaa.
Elämys
A’ la carte Oscar
M/s Viking Grace huokuu kauttaaltaan
glamouria. Saavuttaessa laivan keulaan
a’ la carte Oscariin on vedettävä kuitenkin
henkeä, sillä näköala merelle on huikea:
Ravintolasalin kiertävät valtavat panoraamaikkunat.
”Merinäköala ja valoisuus ovat Gracen
ehdottomia valttikortteja! A’ la cartessa voi
ihailla ajan kanssa maisemia”, catering
emäntä Minna Salonen esittelee ravintolasalia.
A’ la cartessa silmiä hivelevät aluksen
sisustuksen yksityiskohdat, joita kannattaa tutkiskella. Gracen katto on kaunista,
valoa taittavaa tähtikuviota. Sama symmetrinen teema toistuu a’ la carten lattiamatossa. Jopa kukkaruukut sointuvat
salin sisustukseen ja antavat miljöölle
juhlallisen silauksen.
”Mitä enemmän täällä katselee ympärilleen, sitä enemmän huomaa yksityiskohtia ja erikoisuuksia”, tarjoilija Pekka
Mustonen ihastelee sisustusta.
Aistikkaan tunnelman kruunaa elävä
musiikki. Viulun ja pianon yhteissäsävel
on herkkä.
”Musiikki rauhoittaa ja on olennainen
tunnelman luoja”, Minna kertoo Oscarissa esiintyvän kaksi eri artistia päivän
mittaan, jolloin melodioissa esiintyy vaihtuvuutta.
Sakari Lehtinen
Gracen miehistö on tehnyt kaikkensa,
jotta uusi alus saadaan onnistuneesti
liikkeelle. Useilla osastoilla – mutta erityisesti ravintolaosastolla – työntekijät
ovat puurtaneet 13–14-tuntisia työpäiviä
ja pidempäänkin. Vaikka intoa ja halua
tehdä töitä uudella ja upealla laivalla on
olemassa, monet ovat ottaneet ja lähteneet toisaalle töihin, koska eivät ole
jaksaneet. Aluksella työskentelee tällä
hetkellä myös extroja, mutta siitä huolimatta käsiparit ovat vajaat ja työtaakka
valtava.
Päänvaivaa Gracella aiheuttavat
myös hytit: henkilöstöhyttien määrä on
alimitoitettu todelliseen henkilöstötarpeeseen. Nyt extroja on sijoitettu matkustajahytteihin, joissa heitä asuu kaksi
samassa hytissä.
jatkuu sivulla 10
Miehistön ja päällystön yhteismessi on
nykypäivää ja tuo eri henkilöstöryhmät yhteen."
8
MS | 2-2013
Minna Salonen
2-2013 | MS
9
Aluksella on hyvä
yhteissävel, vaikka töissä
on porukkaa meriltä ja
maista.”
Pääluottamusmies Mika Ojala:
”Uusi alus Suomen lipun alle on hieno ja
kauan odotettu asia. Henkilöstön jaksaminen
kuitenkin huolestuttaa ja palvelutaso, jolle
alus on suunniteltu edellyttää selvästi enemmän käsiä kuin mitä työnantaja on alun perin suunnitellut. Myös palvelurahajärjestelmä
vaatii hieman hienosäätöä, koska cateringpuolelle on tullut uudenlaisia työnkuvia.”
Jonas Reponen
Evelina Huhta
Rose-Marie Nurmi
Laivaluottamusmiehen
ehdokasasettelu käynnistyy
Champagne Lounge Seamore
Samppanja- ja viinibaari Seamoressa on
mukava juoda aperitiivi, cocktail, lasi viiniä tai pullo samppanjaa ennen Oscarissa
nautittavaa päivällistä.
”Valikoima on korkeatasoinen ja tilan yhteydessä on myös ”takeaway wineshop”, josta löytyy huippuviinejä kotiinvietäväksi tax free-hintaan”,
tarjoilija
Susanne Grundström mainostaa.
Frank’s Casual Dining
Vaikka Viking Gracella halutaan hemmotella asiakasta ja tarjota hänelle elämyksiä
arjen ulkopuolella, on matkustajalla mahdollisuus ruokailla aluksella myös hieman
arkisemmin.
”Jotkut haluavat syödä rauhassa ilman
sen suurempia krumeluureja, joten siihen
Frank’s Casual Dining on hyvä vaihtoehto”, catering asiantuntija Jonas Reponen
esittelee ravintolaa.
Frank’s on aivan uudentyyppinen drop
in –ravintola, jossa voi nauttia lounasta ja
päivällistä rennossa ympäristössä. Ravintolasta löytyy erikoisuutena viisi erilaista
”keittiötä”, joista asiakkaat voivat valita
ruoan oman mieltymyksensä mukaan.
10
MS | 2-2013
Frank’sissä on tarjolla salaatteja, pohjoismainen keittiö, pitsaa, pastaa ja burgereita
sekä pihvejä. Jokaisessa keittiössä on oma
kokki, joten asiakkaat voivat seurata paikan päällä oman ruokansa valmistumista.
”Monien matkustajien mielestä on
kiinnostavaa nähdä koko ruoanvalmistusprosessi”, Jonas kertoo useiden seuraavan
kokkien työskentelyä.
Ruokailijat saavat Franksiin saapuessaan maksukortin, johon tilaukset rekisteröidään. Kortti annetaan keittiössä kokille, joka lyö tilauksen koneelle. Ruokailun
päättyessä kortti tuodaan kassalle ja maksetaan.
”Ihmiset ovat ottaneet hyvin vastaan
tämän paikan. Meillä käy asiakkaita jopa
kolme kertaa päivässä, koska valikoima on
laaja ja täältä saa myös pienempiä annoksia”, Jonas toteaa.
Franksissä on huomioitu myös lapsiperheet ja salista löytyy pari pienempää, lasten
mitoille suunniteltua pöytää. Jonas muistuttaa, että hyvään palveluun ei riitä pelkkä
miljöö, vaan hyvän tunnelman aikaansaa
asiakaspalveluhenkinen miehistö.
”Olemme myös osa aluksen meininkiä”, hyväntuulinen Jonas toteaa työstään.
M/s Viking Gracelle on valittava laivaluottamusmies ja rakennettava luottamusmiesorganisaatio.
”Toivottavasti ehdokkaaksi ilmaantuu
ihmisiä, jotka ovat pyyteettömästi kiinnostuneita yhteisten asioiden hoitamisesta.”
Buffet Aurora
”Tämä on harvinainen tapahtuma: on hienoa päästä starttaamaan uutta matkustajalaivaa Suomen lipun alle.”, cateringapulaiset Rose-Marie Nurmi ja Nina Holmström
iloitsevat.
Tarjoilija Evelina Huhta tuli Viking
Gracelle töihin M/s Isabellasta. ”Alus on
todella upea. Odotin, että uudella aluksella
olisi pahempi sekamelska, mutta hommat
ovat sujuneet täällä hyvin.”
Club Vogue
Suuri, kaksikerroksinen yökerho, Club Vogue, on valaistukseltaan ja tiloiltaan hulppea. Baaritiskilläkin on mittaa 18 metriä.
”Drinkkejä menee paljon”, tarjoilija Fia
Holmström nikkaa.
Bar tender-meininki on jälleen muodissa ja asiakkaat tilaavat rohkeasti erilaisia
cocktaileja. Baarimestari Jarno Venho kertoo alukselta löytyvän oman drinkkilistan.
”Nimikkojuoma Grace käy etenkin kaupaksi, mutta muitakin erikoisuuksia maistellaan.”
Yökerhoväkin on janoista, joten baaritiskin taakse muodostuu jonoa, vaikka
asiakkaita palvelee yhtä aikaa useita tarjoi-
lijoita. Club Voguessa töitä tehdään kiivaaseen tahtiin ja yhden tilauksen valmistuttua lasiin saa alkaa tehdä heti uutta.
”Turunlinja on yleisesti ottaen hektisempi työskennellä, koska ravintolat ovat
auki täällä koko ajan”, aiemmin M/s Mariellalla työskennellyt Fia vertailee Helsingin ja Turun reittien eroja.
”Kiireestä huolimatta tämä on kyllä hieno laiva työskennellä, ja meillä on täällä
todella hyvä me-henki!”, Fia korostaa.
Samaa mieltä on tarjoilija Fanny Söderholm, joka tuli Gracelle M/s Amorellalta.
”Viihdyn täällä todella hyvin. Töissä on
aina hauskaa, vaikka on kiirettä.”
”Ja mahtavinta on, että sain täältä vakipaikan! Amorellassa tein töitä kolme vuotta extrana”, Fanny on mielissään.
Spa Wellness
”On mukava työskennellä osastolla, jolla mieli lepää”, kylpylävastaava Saara
Lamont istuu hetkeksi Spa Wellnes-osaston sohvalle.
Kylpyläkeidas sijaitsee Gracen ylimmällä, 11. kannella. Kylpylässä on kaksi suurta
poreallasta, joista avautuu suora panoraamanäkymä merelle. Tavallisten saunojen
lisäksi osastolla on höyry- ja yrttisaunat.
”Kylpylässä hiljennytään ja virkistäydytään. Kylpylän erikoisuus on lumiluola,
jossa sataa lunta ja on pakkasta!”, Saara
kertoo lämpötilavaihteluiden olevan tehokas hoitomuoto.
”Spa Wellnesistä voi tilata kasvohoidon, vartalohieronnan tai huoltaa käsiä
tai jalkoja. Hoitomuotoja on useita erilai-
sia ja niissä käytetään korkealuokkaista
italialaista tuotesarjaa”, Saara esittelee
tarjontaa.
Spa-osastolla työskentelee neljä henkeä: kaksi kosmetologia, tarjoilija ja kylpylävastaava. Saara asuu tällä hetkellä
Kaliforniassa ja kertoo tulleensa käynnistämään Gracen kylpyläosastoa. Työkeikka
kestää aina huhtikuulle saakka.
”Toimin Kaliforniassa kylpylänjohtajana viiden tähden hotellissa. Sen lisäksi
olen seilannut Karibian risteilijöillä, mutta myös kotivesillä Viking Linella.”
”Vaikka sitä asuisi muualla, sydän on
aina kotimaassa”, Saara katsoo ulos ikkunasta saaristomaisemaan, jota ei muualta
maailmasta tapaa.
2-2013 | MS
11
nä kö ku lm a
Yhteenveto:
Ahvenanmaan maakuntalautoilla
TEKSTI: Henrik Lagerberg KUVAT: Shutterstock
A
hvenanmaalla on käyty
1980-luvulta asti julkista
keskustelua saaristoliikenteen kustannuksista ja varsinkin työvoiman palkkamenoista. Kustannusten kartoittamiseksi
maakuntahallitus on teettänyt useita analyyseja ja selvityksiä, joiden pohjalta on
esitetty toimenpide-ehdotuksia. Käytännössä maakuntahallitus ja maakuntapäivät ovat kuitenkin toteuttaneet ehdotusten
pohjalta varsin vähän toimenpiteitä. Vuosien mittaan maakuntapäivillä on pidetty
useita kiihkeitä puheita, joissa on arvosteltu miehistöjen palkkamenoja ja työehtoja.
Maakuntapäivillä esitetyssä kritiikissä on
menty niinkin pitkälle, että miehistöjä on
syytetty tekemättömään työhön liittyvistä
työaikakirjauksista ja jopa nukkumisesta
työajalla samalla palkkaa nostaen.
M/s Grisslan ensimmäinen alus,
jonka operointi yksityistettiin
Vapaasti kulkevan aluksen operointi yksityistettiin ensimmäisen kerran 1990-luvulla. Tällöin kilpailutuksen kohteena oli
M/s Grisslan. Sitä ennen alusten kahviloita
oli ryhdytty hoitamaan yksityisin voimin
ulkoistamisten seurauksena. Tähän saakka alusten operoinnin yksityistämisessä
on ollut ideana se, että laivanvarustaja
on saanut lainata maakuntahallitukselta
aluksen sopimusajaksi maksutta. Lisäksi
se on saanut sopimusvuosien ajan verovaroja maakuntahallituksen vahvistaman
aikataulun mukaiseen liikennöintiin.
Ensimmäisissä tarjousasiakirjoissa tarjoajilta edellytettiin aluksi muun muassa
alusten vakuuttamista, polttoainekustan-
12
MS | 2-2013
nusten kantamista sekä tiettyjä ylläpitotoimia aluksella. Sittemmin vaatimuksia
on muutettu niin, ettei tarjous sisälläkään
enää polttoainekustannuksia eikä suurempien ylläpito- ja korjaustöiden kuluja.
Tällä kaikella pyritään tekemään operoinnin ja liikennöinnin aloittaminen tarjoajalle helpommaksi.
Kun M/s Grisslanin tapausta eli ensimmäistä varsinaista operoinnin ulkoistamista seurattiin, kävi ilmi, että ulkoistaminen
kävi kaiken kaikkiaan ahvenanmaalaisille
veronmaksajille kalliimmaksi kuin se, että
maakuntahallitus olisi huolehtinut operoinnista itse. Tämän selvityksen ja analyysin jälkeen maakuntahallitus on lakannut
analysoimasta operoinnin ulkoistamisia
julkisesti, sillä tulos ei ollut ensimmäisellä kerralla järin loistava. Mihin tämä
siis johtaa? Tulevan palveluntarjoajan ei
tarvitse tarjousta jättäessään miettiä polttoainekuluja eikä suurempien ylläpito- tai
kunnostustöiden kustannuksia, sillä maakuntahallitus ja veronmaksajat huolehtivat niistä suvereenisti itse.
Jotta varustamoyhtiö voi tehdä voittoa,
palveluntarjoajan on kierrettävä jollakin
tavalla työehtosopimukset, joita maakuntahallitus soveltaa omaan miehistöönsä
omassa toiminnassaan ja jotka koskevat liikennettä, jota palveluntarjoaja on
sitoutunut hoitamaan. Lisäksi sen on
kierrettävä osittain myös sovellettavaa
työlainsäädäntöä voidakseen alentaa operointikustannuksia miehistönsä osalta.
Tämähän on toki loogista: jos palveluntarjoajan operointikustannukset olisivat samat kuin maakuntahallituksen, maakuntahallitus ei kiinnostuisi ulkoistamisista.
Tästä voidaan tehdä se johtopäätös, että
tämä menettelytapa, jota poliitikot pitävät
menestyksekkäänä, on poliittisesti hyväksytty ja että pohjoismainen neuvotteluja
sopimusmalli halutaan hajottaa, jotta Ahvenanmaan kotimaisen saaristoliikenteen
kustannuksiin voidaan vaikuttaa.
Jotta tarjous voidaan hyväksyä, maakuntahallitus edellyttää myös, että ulkoistamisen
on tultava 12 prosenttia halvemmaksi kuin
operoinnin hoitaminen itse. Tämä vain
korostaa sitä, että operointikustannuksia
halutaan alentaa mihin hintaan hyvänsä
– ja palveluntarjoaja pystyy vaikuttamaan
ainoastaan aluksen palkka- ja työehtoihin.
Nykyinen liikenneministeri ei tunnetusti
juurikaan sympatisoi ammattiyhdistysliikettä, vaan syyttää Suomen MerimiesUnionia, sen jäseniä ja miehistöjä tarinan
suuriksi roistoiksi.
on sen sijaan putipuhdas, se on viaton
kuin enkeli. Huomionarvoista on se, että
kun Suomen Merimies-Unioni on neuvotellut vuosien mittaan jäsentensä puolesta
maakuntahallituksen kanssa palkka- ja
työehdoista aluksilla, maakuntahallitus
on aina itse allekirjoittanut neuvottelupöytäkirjan työntekijäpuolen kanssa ja hyväksynyt palkantarkistuksia ja työehtojen
parantamista koskevan neuvottelutuloksen. Näin on tapahtunut kaikissa sopimusratkaisuissa ensimmäisen ratkaisun
syntymisen jälkeen. Maakuntahallitus on
yrittänyt oikaista liikenneministerin julkisesti esiin tuomat epäkohdat palkkaamalla laivanvarustusalan konsultin, jonka piti
tarmokkaasti ja päättäväisesti korjata saaristoliikenteen ja liikenneosaston ongelmat. Tietojen mukaan tämä konsultti on
laskuttanut 120 euroa tunnilta ja 20 000
euroa kuussa, mutta tämä on nyt päättymässä, koska toimeksianto katsotaan suoritetuksi.
Putipuhdas omatunto?
Merimies ei ole matkustaja
Muutama vuosi sitten liikenneministeri
kyseenalaisti paikallisissa tiedotusvälineissä sen käytännön, että kokki laittaa aluksella miehistölle ruokaa. Hän ihmetteli,
miten voi olla mahdollista, että yksi kokki
ruokkii viisi henkeä. Aluksilla työskentelevät SMU:n jäsenet eivät vielä tänäkään päivänä tiedä, yrittikö liikenneministeri näin
kannustaa ja valmentaa työntekijöitä tiedotusvälineiden kautta sekä kehittää uudella
tavalla maakunnan henkilöstöpolitiikkaa
ja parantaa liikenneosaston yleistä viihtyvyyttä, jota miehistöt ovat vuosien ajan arvostelleet. Maakuntahallituksen omatunto
Maakuntahallitus on ottanut vuosien saatossa uuden linjan, jonka mukaan myös
miehistön ruokahuoltoa ja alusten siivousta on ryhdytty kilpailuttamaan. On
tavallista, että alusten kahvilat, joita eri
palveluntarjoajat hoitavat, saavat huolehtia myös aluksen miehistön ruokahuollosta. Tämä on yksi keino vahvistaa
kilpailutuksen ja palveluntarjoajan taloudellista perustaa, kun itse kahvilatoiminta
ei aina ole kovin tuottoisaa. Näissä yksityistetyissä kahviloissa palveluntarjoajien
alaisuudessa työskentelevien ja miehistön
ruokahuollosta vastaavien työntekijöiden
Operointikustannukset
alas mihin hintaan hyvänsä
Päällikkö pysäytti
M/s Grisslanin
turvallisuussyistä
Ote laivapäiväkirjasta
Snäckö 13.3.2013
palkka- ja työehdot eivät puolestaan ole
minkäänlaisen lakisääteisen valvonnan piirissä. Nämä työntekijät eivät pidä itseään
merimiehinä vaan ainoastaan matkustajina. Heidän työsuhteeseensa sovellettavat
työehtosopimukset voivat olla mitä tahansa: työsuhteeseen saatetaan soveltaa majoitus- ja ravitsemisalan sopimusta, tai työehtosopimusta ei välttämättä ole lainkaan.
Noudatettavaan työlainsäädäntöön kuuluvat laki työsopimuksesta ja työaikalaki.
Kaikki tämä johtuu siitä, ettei maakuntahallitus viitsinyt aiemmin vaatia tarjoajia
selvittämään ennen sopimuksen allekirjoittamista, mitä työehtosopimusta työntekijöihin sovelletaan, tai ilmoittamaan
tarkalleen, mitä työlainsäädäntöä heidän
työsuhteeseensa sovelletaan. Nämä vaatimukset mainitaan tilaajavastuulaissa,
joka koskee myös Ahvenanmaan maakuntahallitusta, mutta sitä ei ole otettu kovin vakavasti aiemmissa kilpailutuksissa
eikä sopimuksenteossa palveluntarjoajien
kanssa. Tätä operoinnin yksityistämisen
mallia – joka ei itse asiassa ole varsinaista
yksityistämistä – on kiitelty Ahvenanmaalla poliittisten päättäjien keskuudessa ja
lehtien pääkirjoituksissa monen vuoden
ajan. Sitä pidetään poliittisena menestystarinana ja avaimena menestyksekkääseen saaristoliikennepolitiikkaan.
Olen päättänyt tänään minulle annetuin
valtuuksin sekä merilain, ISM-käsikirjan
ja hygienialain nojalla, ettei M/s Grisslan
ole merikelpoinen.
Päätös perustuu siihen, että laivanvarustaja vaatii alukselle kolmihenkistä
miehistöä.
Aluksen nykyinen rakenne ja kunto
edellyttävät vähintään nelihenkistä miehistöä, joka muodostuu päälliköstä,
konepäälliköstä ja vähintään kahdesta
matruusista, jotta miehistön, aluksen ja
lastin turvallisuutta ei vaaranneta.
Jos matruuseja on kaksi, lastauksesta tulee varsin riskialtista, mutta sitä voidaan valvoa tehokkaammin, kun aluksen
kummallakin puolella on yksi matruusi.
Alus jää pois liikenteestä, kunnes miehistön määrä mahdollistaa aluksen kuljettamisen turvallisesti.
Rolf Hampf
Päällikkö
Maakuntahallitus
joutui perääntymään
Muutama tunti päällikön ilmoituksen jälkeen maakuntahallitus ilmoitti tulevansa asiassa vastaan ja alukselle lähetettiin
matruusi.
Järki voitti viimein, ja miehistö on iloinen päätöksestä.
2-2013 | MS
13
amm at tio sa stot
to imi vat
Sisä-Suomen osasto vieraili
eduskunnassa & virkistäytyi
Ikaalisissa
Europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari
(kuvassa toinen oikealta) esitteli
EU-parlamentin toimintaa.
Sisä-Suomen osasto vieraili 5. maaliskuuta
eduskunnassa, jossa isäntänä toimi kansanedustaja Jouni Backman (sd.). Helsinkiin
saavuttiin yhteisellä bussikuljetuksella ja reissuun osallistui lähes 30 henkeä. Matka on
saanut osaston jäseniltä paljon kiitosta.
Sisäsuomalaisten virkistysmatka suuntautui tänä talvena Ikaalisten kylpylään ja Tampereelle, jossa osasto kävi katsomassa
Tampereen Työväen Teatterissa Liz-musikaalin sekä tutustui Tampereen Työväenmuseoon.
Viikonloppuun osallistui reilut 20 henkeä.
Sisä-Suomen osaston
opintomatka Brysseliin
Sisä-Suomen osasto järjesti opintomatkan Brysseliin
25.–28.2.2013. Matkan tarkoitus oli päivittää tietoja Euroopan
Unionin päätöksentekomekanismista ja tutustua paikan päällä
muutamaan keskeiseen kohteeseen ay-liikkeen ja kansallisen
edunvalvonnan piirissä.
TEKSTI: Markku Lauriala KUVAT: Markku Rautiainen, Saana Lamminsivu
M
atkalla olivat mukana
Markku
Rautiainen,
Seppo Immonen, Vesa
Salenius, Taisto Saukkonen, Marita Lahti, Tarja
Rännäli ja Paavo Auvinen. Vierailun järjestäjänä oli Markku Lauriala.
Parlamentarium – Euroopan
parlamentin vierailukeskus
Ryhmän ensimmäinen vierailukohde oli
vuonna 2011 avattu Euroopan parlamentin vierailukeskus. Parlamentarium on
ensimmäinen kansalaisille suunnattu
näyttely, josta saa kattavasti tietoa Euroopan parlamentista 23 kielellä. Näyttelyyn
tutustutaan multimediaoppaan avustuksella, joka kertoo parlamentin historiasta,
nykyhetkestä ja tulevaisuudesta. Vierailu-
14
MS | 2-2013
keskuksessa voi seurata havainnollisesti,
miten päätöksenteko etenee eri päätöksentekoelimissä. Osanottajien mielestä
tämä kohde oli mielenkiintoinen ja antoi
hyvän tietopaketin vierailun aluksi.
FinUnions
Toisen päivän ensimmäinen kohde oli
FinUnionsin toimisto. FinUnions on
suomalaisten palkansaajakeskusjärjestöjen SAK:n, STTK:n ja Akavan yhteinen
edustusto Brysselissä. Sen tehtävänä on
huolehtia palkansaajien edunvalvonnasta
Brysselissä sekä välittää Suomeen tietoa
EU-päätöksenteosta työelämään liittyvissä
asioissa.
Toimiston johtaja Marianne Muona
kertoi FinUnionsin tehtävästä Brysselissä. FinUnions paitsi seuraa aktiivisesti
komission, neuvoston ja parlamentin
työskentelyä, tekee myös aktiivista vaikuttamistyötä viemällä eteenpäin palkansaajaliikkeen viestiä Euroopan parlamentin
jäsenille (MEP) ja EU-virkamiehille.
Tällä hetkellä EU:n toimielinten käsittelyssä on esitys lähetettyjen työntekijöiden
direktiiviksi. Tärkeimmät kohdat palkansaajapuolen kannalta ovat artiklat 9 ja
12. Artikla 9 koskee työntekovaltiolle sallittuja kansallisia valvontatoimia. Palkansaajapuoli ja monet jäsenvaltiot, mukaan
lukien Suomi, haluavat listasta avoimen,
jolloin jäsenvaltiot eivät olisi rajoitettuja
työehtojen ja -olosuhteiden valvontakeinoja valitessaan. Lisäksi listan pitäisi olla
sitova, jotta jäsenmaat panostaisivat työntekijöiden suojeluun.
Muonan alustuksen jälkeen käydyssä
keskustelussa käytiin sivuttiin myös syyskuussa 2012 Euroopan Unionin parlamentin hyväksymää rikkidirektiiviä.
Euroopan Unionin parlamentti
Euroopan parlamentissa tapasimme Sosialistien ja Demokraattien ryhmään
kuuluvan mepin, Liisa Jaakonsaaren. Jaa-
konsaari on lisäksi ulkoasiainvaliokunnan
jäsen ja työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunnan varajäsen.
Keskustelun aluksi Jaakonsaari selosti
EU:n monivuotista rahoituskehystä, eli
budjettia vuosille 2014 – 2020, josta saavutettiin hiljattain yksimielisyys Eurooppaneuvostossa. Jaakonsaaren mukaan Suomen median olisi toivonut kiinnittävän
huomiota myös talouskehyksen sisältöasioihin. Tällä hetkellä keskustelu on kohdentunut pelkästään Suomen nettomaksuosuuteen ja sen kasvuun.
Rikkidirektiivin osalta Jaakonsaari totesi sen saaneen surkuhupaisia piirteitä.
Rikkipitoisuuden alentaminen on ollut
jo vuodesta 2008 EU:n lainsäädäntöputkessa. IMO:ssa päätettiin vuonna 2008
uusista päästörajoituksista erityisalueilla,
joihin myös Itämeri kuuluu. Mikään taho
ei ole asettanut kyseenalaiseksi päästöjen
alentamisen tarpeellisuutta. Varustamoelinkeino on seurannut päästörajoitusten
alentamispyrkimyksiä aina IMO:n päätöksestä lähtien. Asia ei ole tullut heille yllätyksenä. Käytännössä Euroopan Unionin
olisi ollut mahdotonta torjua IMO:ssa päätettyä päästöjen alentamista.
Suomen pysyvä edustusto
Euroopan Unionissa
Viimeisimpänä vierailukohteena oli Suomen pysyvä edustusto. Pysyvä edustusto
valmistelee Euroopan Unionin neuvoston
päätöksiä Suomen hallituksen ohjeiden
pohjalta. Edustuston työtä johtaa pysyvä
edustaja, suurlähettiläs Jan Store.
Vierailun aluksi saimme todella asiantuntevan johdannon merenkulun asioihin
erityisasiantuntija Päivi Woodilta. Hänen
vastuualueenaan on merenkulku, maantieliikenne ja horisontaaliset liikenneasiat,
jotka kuuluvat Coreper l -asioihin. Coreper
käsittelee ja valmistelee kaikki ministerineuvoston kokouksiin tulevat asiat, joten se
on yksi EU:n tärkeimmistä valmistelevista
elimistä.
Päivi Woodin kanssa käydyssä keskustelussa sivuttiin myös rikkidirektiiviä.
Wood kertoi, että asiaa kysytään häneltä
miltei päivittäin. Wood kertoi olleensa
töissä IMO:ssa siihen aikaan, kun päästörajoitukset olivat siellä käsittelyssä.
nalla Antwerpeniin tutustumaan suomalaiseen merimieskirkkoon. Tarjolla oli
suomalaista kahvia ja pullaa. Halukkailla oli mahdollisuus käyttää myös nettiä
ja tarkistaa sähköpostinsa. Vieraskirjan
mukaan vielä merimiehetkin löytävät merimieskirkon, vaikka alkavat olla vähemmistö.
Päätöksentekoa ja lobbaamista
Kotimatkalla käydyssä keskustelussa todettiin, että Suomi on varsin pieni toimija
27 maan EU-perheessä. Suomen edustus
EU:n parlamentissa on vain 13 jäsentä. Jäsenet kuuluvat poliittisiin ryhmiin, jotka
muodostavat kantansa ryhmäkokouksissa.
EU:n komission tuottama valtava määrä erilaisia esityksiä joko direktiiveiksi tai
asetuksiksi saattaa johtaa pahimmillaan
siihen, että joku tärkeä asia jää tavallaan
huomaamatta ennen kuin on liian myöhäistä.
Asioiden seuraaminen ja niistä tiedottaminen asettaakin etujärjestöjen roolin
erityisen tärkeäksi.
Suomalainen Merimieskirkko
Antwerpenissä
Vierailun päätteeksi ryhmä matkusti ju-
2-2013 | MS
15
Finnlinesin tonnisto Suomen lipun alla vahvistuu
M/s Finntide &
suuntana Suomi
Finnlines-varustamon tonnisto Suomen lipun alla on
vahvistunut 12 aluksella kahden vuoden aikana.
Varustamo panostaa vahvasti harjoittelijoihin, jotta
alalle saadaan uusia osaajia.
F
innlinesin viimeisimmät
Suomen lipun alle saapuneet alukset ovat uutukaiset M/s Finntide ja M/s
Finnwave, jotka rakennettiin sisarlaivojensa tavoin Kiinassa
Jinling Shipyardin telakalla.
”On ainutlaatuista suomalaisessa
merenkulun historiassa, että yksi varustamo pystyy rekrytoimaan lyhyen
ajan sisällä näin paljon uutta työvoimaa”, M/s Finntiden päällikkö Jyrki
Repo on tyytyväinen kehityssuunnasta.
Finnlinesin uudisrakennukset ovat
tarjonneet työtä monille merenkulkijoille.
”Uudet alukset ovat Suomen merenkulun pelastus”, kansikorjausmies
Antti Niskala toteaa jämptisti.
Antti on nähnyt kotimaisen merenkulun nousut ja laskut, sillä hän työskenteli aiemmin muun muassa Sea
Containersin SuperSeaCat-aluksilla,
mutta yhtiö ajautui konkurssiin vuoden 2008 lopussa. Isku oli kova työpaikkansa menettäneille miehistöille.
Valitettavaa on, että suomalaisessa
merenkulussa ei ole voitu välttyä tänäkään keväänä yt-neuvotteluilta, joista rankimmat ovat käynnissä Neste
Shipping-varustamossa. Finnlinesin
Suomen lipun alle saapuneet alukset
ovatkin kauan odotettu auringonsarastus kotimaisessa kauppamerenkulussa, josta muidenkin varustamoiden
tulisi ottaa mallia!
Nuorten on saatava praktiikkaa ja töitä!
Miehityspolitiikka on aihe, josta riittää
aina ajatuksia ja puhetta. M/s Finntidella
ollaan sitä mieltä, että mikäli suomalainen merimies on työttömänä, tulee työtä tarjota ensisijaisesti hänelle. Toisaalta nähtävissä on myös ollut, että ainakin
varustamon konepuolelle on ollut vaikea
löytää tekijöitä kotimaasta.
”Ammattimiehet alkavat olla usein jo
miehen iässä, eivätkä he lähde vaihtamaan alusta ja varustamoa. Nuorilla on
puolestaan intoa, mutta ei vielä työn tuomaa kokemusta”, M/s Finntiden päällikkö
Jyrki Repo pohtii kimuranttia tilannetta.
Jostakin on kuitenkin aloitettava. Finnlines ottaa aluksilleen säännöllisesti harjoittelijoita.
”Nuorten on pakko saada praktiikkaa,
muuten he eivät saa pätevyyskirjoja ja töitä alalta”, Jyrki toteaa.
Kansikorjausmies Niskala on yhtä mieltä asiasta.
”Näin se on: nuoret eivät jää odottelemaan, vaan lähtevät kyllä helposti maihin
muualle töihin, jos heille ei ole töitä tarjolla.”
M/s Finntidella työskentelee 16 henkeä. Maaliskuussa laivalle saapuu kaksi
harjoittelijaa, toinen talouspuolelle ja toinen kannelle. Kansiosasto on tyytyväinen
asiasta kuultuaan, sillä nykyisellä remmillä (poosu, kaksi matruusia ja puolikas)
töissä on tehnyt aika ajoin tiukkaa, jos päivämiehiä on ollut kannella vain yksi kerrallaan toisten ajaessa vahtia tai ollessa
lepovuorossa.
Kuljetusalan Työttömyyskassa
Merimies-Unionin jäsenten kassa on Kuljetusalan Työttömyyskassa, johon sinun tulee
liittyä kirjallisesti, kun olet työssä. Jäseneksi liittymispäivämäärästä aloitat työssä ollessasi niin sanotun ansiopäivärahan vaadittavan jäsenyys- ja työssäoloehdon kerryttämisen. Työssäoloehdon alkuehto täyttyy, kun jäsen on ollut kassan jäsenenä ollessasi
vähintään 34 kalenteriviikkoa palkkatyössä. Jos joudut tämän ajan jälkeen työttömäksi,
sinun on mahdollista saada ansiosidonnaista päivärahaa, joka voi olla huomattavastikin suurempi kuin Kelan maksama peruspäiväraha.
Työttömyyspäivärahan saamisen muut edellytykset tulee myös täyttää, kuten se,
että on työtön työnhakija työ- ja elinkeinotoimistossa, eikä esimerkiksi ole päätoiminen
opiskelija tai yrittäjä tai saa työttömyysetuuden maksamisen estävää muuta etuutta.
Kuljetusalan Työttömyyskassan kotisivuilta löydät runsaasti tietoa ja ohjeita, käy tutustumassa: www.kuljetusalantk.fi
Päällikkö Jyrki Repo, kansikorjausmies Antti Niskala ja
matruusi Hector Paras.
16
MS | 2-2013
2-2013 | MS
17
jo bissa
Vasemmalla 2. konemestari
Kenneth King Tagle ja
fitter Joey Osmillo.
”
Joey:
Opiskelu työn ja perheen ohella
on haastavaa, mutta kannattaa!
M
/s Finntiden koneessa työskentelee konepäällikkö,
1.- ja 2. konemestari, fitter, wiper ja sähkömies.
Reipas-otteiselle fitterille Joey Osmillolle M/s Finntide on kolmas alus Suomen lipun alla, jolla hän seilaa.
”Olen saanut aina kunnian käydä hakemassa uusia aluksia
Kiinan telakalta”, mies veistelee.
Joey lähti merille vuonna 2000 ja seilasi ensin Japanin lipun
alla kuusi vuotta. Aluksissa oli enemmän miehistöä, mutta myös
enemmän ”likaista työtä”, koska laivat olivat vanhempia.
”Kädet olivat öljyssä jatkuvasti”, Joey virnistää meininkiä.
Japanilaisten jälkeen vuorossa oli Singaporen lippu. Finnlinesille Joye saapui vuonna 2008 ja seilasi ennen Suomeen tuloaan
Ruotsin lipun alla.
”Näissä Finnlinesin uudisrakennuksissa on mukava työskennellä, kun konehuoneet ovat pitkälle automatisoituja vanhoihin
laivoihin verrattuna.”
Työn ohella Joye opiskelee parhaillaan konepäälliköksi. Koulua
ei ole enää paljon jäljellä, jonka jälkeen on tiedossa lopputentti.
18
MS | 2-2013
V
akituinen työpaikka on kyllä aivan mahtava juttu!”,
M/s Finntidelta talousapulaisen vakanssin saanut Leila
on ilahtunut.
Ensimmäinen matka rahtilaivalla Biskajalla on takana, joten
miltä Atlantin aallot tuntuivat?
”Huono olohan siellä tuli näin ensimmäisellä kerralla, mutta
jos merille lähtee töihin, niin merenkäyntiin on vain totuttava.”
Kotkan merikouluun Leila kertoo päätyneensä sattumalta.
”En kadu yhtään: tämä on hyvä ammatti, enkä vaihtaisi tätä
toiseen. Merenkulkijana on mahdollista nähdä maailmaa ja talouspuolen ihmisenä pidän luonnollisesti ruoanlaitosta.”
Kokkistuertti Jun Peterdith Noval II on antanut Leilalle byssassa monipuolisesti työtehtäviä, mutta myös vastuuta.
”Olemme saaneet jaettua töitä hyvin kahteen pekkaan.”
Ennen Finnlinesia Leila työskenteli vajaan vuoden verran
Tallink Siljalla M/s Silja Serenadella.
”Halusin päästä rahtilaivalle töihin, jotta voin nähdä maailmaa. Törnin pituus on kolme viikkoa, mikä mahdollistaa sen,
että myös vapailla on mahdollista matkustella.”
Rahtilaivoissa on myös oma, erityinen hohtonsa.
”Vaikka täällä tehdään ympäripyöreää päivää, töitä saa tehdä
rauhassa eikä ole niin hirveä hälinä ja kiire kuin muilla aluksilla.”
Talousapulainen Leila Al-Jarrah, 21
”Ei auta kuin urakoida! Työn, opiskelun ja perheen yhdistäminen käy kyllä ihan työstä, sillä minulla on kolme lasta”, Joey kertoo ja huokaisee opintojen olevan onnneksi jo voiton puolella.
Ensimmäinen törni Suomen lipun alla
Joey ja 2. konemestari Kenneth King Tagle ovat kotoisin Filippiineiltä Santa Rosan kaupungista Lagunasta. Santa Rosasta on
Manilaan noin 40 kilometrin matka ja se tunnetaan nimellä
Etelän leijonakaupunki (“The Lion City of the South”). Seudulla
toimivat muun muassa Coca Colan ja Toyotan tehtaat.
Kenneth kertoo seilaavansa ensimmäistä kertaa Suomen lipun alla ja skandinaavisilla vesillä.
”Olen seilannut nyt viisi vuotta ja työskennellyt aiemmin
muun muassa Bahaman ja Hong Kongin lippujen alla.”
Kenneth on mielissään päästessään starttaamaan uutta alusta liikenteeseen.
”Tekniikkaa ja uusia järjestelmiä on aina mielenkiintoista oppia!”
”Vakituinen
työpaikka on kyllä
aivan mahtava juttu!”
2-2013 | MS
19
pa lk katau lu kot
2013
pa lk katau lu kot
2013
Matkustaja-alusten
takuupalkat 1.3.2013
Palkkaryhmä 1
Keittiö- ja kylmäkönapulainen
Myymälä- ja varastoapulainen
Nisse ja annostelija
Talousapulainen ja siivooja
Lastenhoitaja
Tarjoilijaharj. ja baarioppilas
1 870,00
Palkkaus- ja työehtoihin sisältyvät
lisät ja korvaukset 1.3.2013
Rahtialusten
taulukkopalkat 1.3.2013
Palkkaus- ja työehtoihin sisältyvät
lisät ja korvaukset 1.3.2013
2. Matkustaja-alukset
20.3 Palkat rahtialuksissa
1. Rahtialukset
Päiväpalkka työsuhteen aikana
1/30 takuupalkasta
20.3.1 Kansi- ja konemiehistö
Ylityökorvaus
1/100 takuupalkasta
Pursimies, korjausmies, sorvari
Varallaolokorvaus / tunti
1/260 takuupalkasta
Pumppumies, kirvesmies,
donkeymies, koneenhoitaja
Palkkaryhmä 2
2 012,96
Tarjoilijat ja myyjät sekä kassat
Hyttisiivoojat / -emännät
Saunaemäntä, ylisiivooja, SPA-työntekijä
Konferenssisiht. ja ATK-harj.
Varallaolokorvaus / vuorokausi
3,91 €
Lastinkäsittelykorvaus / tunti
Palkkaryhmä 3
Kokit ja kylmäköt
Palkkaryhmä 4
Muonavarastonhoitaja
Pääsiivoja/emäntä, sairaanhoitaja
Ohjelmaemäntä / -isäntä
Vastaava tarjoilija
Viinikassa, croupier, muusikko
Purserinapulainen / ATK-hoitaja
2 071,83
2 105,46
Palkkaryhmä 5
2 206,60
Hovi- ja baarimestari
Cafeterianesimies
Pääkokki ja pääkylmäkkö, myymälän-/varastonhoitaja
Konferenssiemäntä / -isäntä
Risteilyemäntä / -isäntä
Palkkaryhmä 6
Siivous- ja hotellipäällikkö
Myymäläpäällikkö
Ravintolapäällikkö ja purseri
Keittiöpäällikkö
Pääbaari- ja päähovimestari
2 379,66
Palkkaryhmä 7
Intendentti
2 555,11
Kansi- ja koneosasto
Puolimatruusi ja konevahtimies
Matruusi ja moottorimies
Järjestysmies
Korjausmies ja pursimies
Sähkömies
1 945,68
2 021,37
2 088,64
2 140,78
2 247,65
1 733,64
YT-lisällä
1 907,00
1 706,73
1 877,40
1 645,68
1 810,25
1/164 takuupalkasta
Puolimatruusi/konevahtimies 1) 1 578,40
1 736,24
Tarjoilukorvaus
0,53 € / henkilö / päivä
Puolimatruusi/konevahtimies
1 552,67
1 707,94
Palvelurahan vähimmäismäärä 1) 208,63 € / kuukausi
Trimmari
1 548,30
Laivapoika, oppilas
1 526,43
hakulaitetta tai teknistä apuvälinettä)
Luontoisetukorvaus 2)
- vuosiloman aikana
21,70 € / päivä
(- ravintokorvausosuus)
14,51 € / päivä
(- asuntokorvaus)
7,18 € / päivä
- työ- ja vapaajakson aikana
10,85 € / päivä
- sairauden aikana
21,70 € / päivä
(- kun työntekijää ei hoideta sairaalassa)
Sähkömies
alle 999
1 761,73
1000–1499 1 790,32
1500–4199
1 810,33
yli 4200
1 831,36
aluksen generaattoriteho
YT-lisällä
1 937,90
1 969,35
1 991,36
2 014,50
Valtamerilisä
- talousosaston esimies
65,10 € / kk
- matruusi tai sitä korkeam
massa palkkaluokassa oleva 46,34 € / kk
- muut
32,09 € / kk
Kokkistuertin pätevyyslisä
59,89 € / kk Peruspalkkaa korottava
Pukuraha
19,21 € / kk Stuertti
Varallaolokorvaus
kansi- ja konemiesten valmiuskorvaus
- arkipäivinä
1/320 kk-palkasta / tunti
- pyhäpäivinä
Lastinkäsittelykorvaus
Likaisen työn korvaus
14,05 € / kerta
Puolimatruusi/konevahtimies,
jolla on matruusin/konemiehen pätevyys
Korvaus harjoittelijan ohjaamisesta 3,91 € / vrk
20.3.2 Taloushenkilökunta
Talousosaston esimies
Kokkistuertti 1)
Kokki
1 777,71
1 808,65
1 827,99
1 862,47
1 926,07
2 002,94
1 730,28
1 749,45
1 761,73
1 787,29
1 829,84
1 877,81
1 675,45
1 686,56
1 692,60
1 706,90
1 716,49
1 726,07
Tarjoilukorvaus
Tilapäiset matkustajat
- perusmaksu
- lisäkorvaus
Tilapäiset ruokavieraat
1)
Korvaus työntekijälle,
jolle ei ole varattu ravintoa ja/tai asuntoa aluksessa 2)
- ravintokorvaus
- Suomessa
29,60 € / päivä
- ulkomailla
55,72 € / päivä
- asuntokorvaus
laskun mukaan
Likaisen työn korvaus
14,05 € / kerta
Korvaus harjoittelijan ohjaamisesta
3,91 € / päivä
DWT/IHV
Taksikulut
42,03 € enintään
II Kokki
1 603,97
Muusikon pukuraha
19,21 € / kuukausi
II Kokki 2)
1 615,74
Talousapulainen x)
1 603,97
alle 4499
4500-12999
13000-29999
30000-79999
80000-159999
yli 160000
1)
1/30 osa siitä / pv, mikäli työntekijä ei ole työsuhteessa koko kuukautta
1)
Huom! Kohta 21.6
2)
Luontoisetukorvaukset tulivat voimaan 1.1.2013.
2)
Palkka maksetaan ainoastaan yli 6000 dwt-tonnin aluksissa,
jotka säännöllisesti kuljettavat matkustajia ja joissa on tilaa
x)
vähintään 6 matkustajalle.
Talousapulainen on velvollinen osallistumaan keittiötyöhön
MS | 2-2013
2-2013
1,95 € / matkustaja
0,66 € / matkustaja / päivä
0,51 € / henkilö / päivä
Yötyökorvaus
6,80 € / vahtivuoro
rahtialuksen vuorotyöntekijälle
Korvaus työntekijälle, *)
ellei työntekijälle ole varattu ravintoa ja/tai asuntoa aluksessa
- ravintokorvaus
- Suomessa
29,60 € / päivä
- ulkomailla
55,72 € / päivä
- asuntokorvaus
laskun mukaan
Rahtialuksessa
konehuoneen ollessa
miehittämätön, vuorotyöntekijälle maksetaan
yötyökorvaus 00–04
Luontoisetukorvaus *)
- vuosiloman aikana
21,70 € / päivä
(- ravintokorvausosuus)
14,51 € / päivä
(- asuntokorvaus)
7,18 € / päivä
- vastikeaikana
21,70 € / päivä
- sairauden aikana
21,70 € / päivä
(- kun työntekijää ei hoideta sairaalassa)
Taksikulut
Matkakorvaus
42,03 € / henkilö / matka (esim. korkeintaan)
Lomamatkat
42,03 € / matka (enintään)
*)
20
1/102 kk-palkasta / ylityötunti
1/63 kk-palkasta / ylityötunti
Vastikekorvaus
- työsuhteen aikana1/164 kk-palkasta / vastiketunti
Matruusi, moottori-/konemies
lämmittäjä, rasvaaja
(kun työntekijä on velvollinen kantamaan
Ylityökorvaus
- arkipäivänä
- pyhäpäivänä
2-2013 | MS
2-2013
21
pa lk katau lu kot
2013
työt tö my ys ka ssa
tie dotta a
Pientonniston palkat ja palkanlisät 1.3.2013
Takuupalkka 1:1
Euromääräiset lisät
Pursimies YT
2 040,27
Kokkistuertin tarjoilukorvaus
2,91 € / matkustaja
Matruusi YT
1 946,42
Tilapäiset ruokavieraat
0,55 € / vieras
Kuljetusalan Työttömyyskassa
Käyntiosoite:
Siltasaarenkatu 3–5, katutaso, Helsinki
Postiosoite:
Vahtimies
1 825,16
Korvaus harjoittelijan ohjaamisesta
3,91 € / päivä
Kokkistuertti
2 041,95
Vuokra-autokulut (enintään)
42,03 € / kerta
Takuupalkka 2:1
Luontoisetukorvaus vuosiloman aikana *) 21,70 € / päivä
Vuorottelussa 2:1 maksettava takuupalkka saadaan kertomalla
Luontoisetukorvaus sairauden aika *) taulukon ”Takuupalkka 1:1” vastaava takuupalkka luvulla 1,23.
(kun työntekijää ei hoideta sairaalassa)
Ylityökorvaus
*)
-arkiylityö
1/106 takuupalkasta ilman ikälisiä
-pyhäylityö
1/67 takuupalkasta ilman ikälisiä
Aikamatka
60-luvulle!
21,70 € / päivä
Halki jään, M/s Vaasa Providerin matkassa!
Kirja kertoo värikkäästi merimiesten elämästä ja
työstä laivalla sekä myös vapaa-ajan vietosta satamissa.
Tapahtumat ovat ajalta, jolloin laivoissa ei ollut vielä
telkkareita. Hyviä tarinankertojia oli ja heitä tarvittiin
messeissä iltaisin.
Laivan arkipäivä oli yleensä turvallista, jonka saattoi rikkoa
vain meri. Tästä on osoituksena ikävä nuoren merimiehen
hengen vaatinut onnettomuus myrskyävällä Pohjanmerellä
sekä laivan lopullinen kohtalo.
Onko laivalla sielu ja henki? Sitä pohtii vanheneva
mies muistellessaan laivaansa melkein viisikymmentä
vuotta myöhemmin.
22
MS | 2-2013
Timo Haipuksen kirjoittama kirja on
merimiesten kielellä merimiehille,
se soveltuu hyvin luettavaksi
myös maakravuille. Merenkulun
ja merimiesten ammattisanastoa
käsittelevä luettelo löytyy kirjan
viimeisiltä sivuilta. Kirjassa on myös
kuvaliite M/s Vaasa Providerista ja sen
miehistöstä.
Kirja on toistaiseksi ostettavissa vain
www.merimieskuvia.net -sivustolta
tai tilattavissa e-kirjana www.elisa.fi
-sivuston Elisa Kirjasta.
Kirja on pehmytkantinen,
sivumäärä 160 sivua.
p. (09) 613 111
ma–pe klo 9.00–12.00
Faksi: (09) 6131 1333
Työttömyyskassan
asiakaspalvelu avoinna:
Arkipäivisin klo 8.30–16.00 (syys–huhtikuu)
ASIOINTI KULJETUSALAN TYÖTTÖMYYSKASSASSA
Jos jäät työttömäksi
– ohjeita työttömyyspäivärahan hakemiseen
– Ilmoittaudu paikkakuntasi työ- ja elin keinotoimistoon (te-toimisto) viimeistään
ensimmäisenä työttömyyspäivänä.
Uusi merimieselämästä kertova romaani on ilmestynyt
Kirjan päähenkilö menee laivaan viisitoistavuotiaana,
työhön tottumattomana ja seikkailijan ammatista
haaveilevana nuorukaisena. Laiva ja sen virikkeellinen
ympäristö, herättää kuitenkin nuorukaisessa
vastuuntunnon ja halun olla arvostettu ammattimies
laivassa. Tästä alkaa muutos, aikuistuminen.
PL 65, 00531 Helsinki
Puhelinpäivystys
– Ansiopäivärahan hakemuslomakkeet saat
te-toimistosta tai Kuljetusalan Työttömyys kassan kotisivuilta: www.kuljetusalantk.fi.
– Hakemuksen voi lähettää kassaan sähköi sesti kirjautumalla kassan sähköiseen pal veluun osoitteessa: www.kuljetusalantk.fi
tai postitse: Kuljetusalan Työttömyyskassa,
PL 65, 00531 HELSINKI.
– Hakemuksen voit tulostaa myös
Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön,
TYJ:n sivuilta www.tyj.fi. Näiltä sivuilta
löydät paljon ajankohtaista tietoa työttö myysturvasta, kuten esimerkiksi ansio sidonnaisen työttömyyspäivärahan
suuruudesta, sovitellusta päivärahasta,
vuorottelukorvauksesta, sosiaalietuuksien
vaikutuksista päivärahaan ja päiväraha laskurin.
– Myös työttömyyskassa lähettää sinulle
päivärahahakemuksen infopaketin mu kana, kun se on saanut työttömyydestäsi
lausunnon te-toimistolta. Lausunto saa puu kassaan yleensä parin päivän sisällä
siitä, kun olet jäänyt työttömäksi ja ilmoit tautunut te-toimistoon.
– Päivärahaa haetaan jälkikäteen neljän
kalenteriviikon jaksoissa. Viimeinen
haettava päivä on sunnuntai. Ensimmäi sen hakemuksen voit lähettää, kun työt tömyys on jatkunut vähintään kaksi (2)
kokonaista kalenteriviikkoa.
– Jos teet osa-aikatyötä tai sivutyötä, hae
päivärahaa tilikausiesi mukaan, neljän
kalenteriviikon tai kuukauden jaksoissa.
– Hakemusta ei saa allekirjoittaa eikä lähet tää työttömyyskassaan etukäteen ennen
jakson päättymistä.
– Täytä päivärahahakemus huolellisesti
lomakkeessa olevien ohjeiden mukaisesti
ja hanki tarvittavat liitteet. Puutteellises ti täytetyt hakemukset palautetaan, jolloin
päiväraha-asiasi käsittely viivästyy.
– Työttömyyspäivärahaa on haettava vii meistään kolmen (3) kuukauden kuluessa
työttömyyden alusta lukien. Kolmen kuu kauden määräaika koskee myös jatkoha kemusta ja lapsikorotuksen hakemista.
Hakemuksen liitteeksi tarvitaan seuraavat liitteet:
- Alkuperäinen palkkatodistus vähintään
työttömyyttä välittömästi edeltäneeltä
34 työssäoloviikolta. Todistuksessa tulee
olla eriteltynä lomaraha, lomakorvaus ja
palkattomat ajat sekä merialalla makset tujen vastikekorvausten määrä.
– Irtisanomisilmoitus
– Palkkatodistus, jos olet tehnyt hakemus jakson aikana osa-aikatyötä.
– Jos sinulla on yritystuloa tai olet maa- ja/
tai metsätilan omistaja, hakemukseen
liitetään verottajan todistus viimeksi vah vistetusta verotuksesta.
– Päätös ja viimeinen maksukuitti päivä rahan määrään vaikuttavasta sosiaali etuuksista (esim. lasten kotihoidontuesta
(myös puolison saamasta).
–Tarkista, että jäsenmaksusi ovat
kunnossa. Jos olet itsemaksava jäsen
(ei työnantajaperintä), liitä hakemukseen
viimeinen jäsenmaksukuittisi.
Kuljetusalan Työttömyyskassa > www.kuljetusalantk.fi
2-2013 | MS
23
Aluksen miehitystä ja laivaväen pätevyyksiä
koskeva lainsäädäntö on uudistettu
Miehitys- ja pätevyysasioita koskeva lainsäädäntö muuttui 1.3.2013 STCWyleissopimuksen muutoksien voimaansaattamisen johdosta.
Voimaan tulivat:
– laki laivaväestä ja aluksen turvallisuusjohtamisesta annetun lain muuttamisesta (95/2013) ja
– uusi valtioneuvoston asetus aluksen miehityksestä ja laivaväen pätevyydestä (166/2013).
Lisäksi Trafi on antanut laivaväen pätevyyksiä koskevan määräyksen (TRAFI/23173/03.04.01.00/2012)
ja kolme asiaan liittyvää ohjetta.
Lisätietoa ja linkit lainsääntöön:
www.smu.fi > viestintä > uutiset
> Aluksen miehitystä ja laivaväen pätevyyksiä koskeva lainsäädäntö on uudistettu
Trafin kotisivut:
www.trafi.fi > merenkulku > miehitys ja pätevyydet > pätevyyskirjat
Meriteollisuuden
kilpailukykytyöryhmä
jätti väliraporttinsa
Vuorineuvos Ole Johanssonin johtama Meriteollisuus
2020 -työryhmä jätti 13.3.2013 väliraporttinsa. Ehdotuksilla haetaan parannusta meriteollisuuden lyhyen aikavälin
kilpailukykyyn ja uudistumiseen.
Työryhmä esittää 20 miljoonan euron varaamista meriteollisuuden kansallisiin kehittämisohjelmiin, jotka keskittyvät mm. offshore- ja laivanrakennusaloihin sekä arktiseen osaamiseen
”Suomella on edellytykset olla arktisen osaamisen
suurvalta. Luonnonvaroja hyödynnetään yhä haastavammissa olosuhteissa, mikä asettaa korkeat vaatimukset
laivojen ja offshore-laitteiden suunnittelulle, valmistukselle ja operoinnille. Suomessa on merkittävää tämän
alan osaamista, jonka jatkuvasta kehittämisestä työryhmä kantaa huolta. Siksi ehdotammekin myös tutkimusja koulutusresurssien lisäämistä.”
Työryhmä antaa esityksensä toimialan pitkän aikavälin
uudistamiseksi ja kilpailukyvyn kehittämiseksi 15.6. mennessä. Ryhmän jäseninä ovat edustajat alan keskeisiltä
toimijoilta ja valtionhallinnosta.
24
MS | 2-2013
Miehitys- ja
pätevyysasioita
koskeva
lainsäädäntö
muuttui
1.3.2013
Lainsäädännön uudistaminen liittyy pääasiassa merenkulkijoiden koulutusta,
pätevyyskirjoja ja vahdinpitoa koskevan vuoden 1978
yleissopimuksen (STCWyleissopimus) liitteen ja
merenkulkijoiden koulutusta, pätevyyskirjoja ja vahdinpitoa koskevan säännöstön (STCW-säännöstö)
Manilassa 25.6.2010 hyväksyttyihin muutoksiin (Manilan muutokset).
Merimies-Unionin
uudeksi toimitsijaksi
Jessica Troberg
IMO:n pääsihteeri
vieraili Suomessa
Merimies-Unionin hallitus päätti
12.2.2013 pitämässään kokouksessa valita uudeksi toimitsijaksi yliperämies Jessica Trobergin, jolla on
useiden vuosien kokemus työskentelystä merellä sekä merihenkilöstöhallintoon liittyvistä tehtävistä.
Troberg aloitti työnsä 2.4.2013 ja
hänen sijoituspaikkansa on Merimies-Unionin Turun toimisto.
Kansainvälisen merenkulkujärjestö
IMO:n pääsihteeri Koji Sekimizu vieraili Suomessa 6.-9.3.2013.
Sekimizua evästettiin vierailun aikana talvimerenkulusta ja IMO:n työstä
arktisen merenkulun turvallisuuden
edistämiseksi. Esillä olivat myös merenkulun ympäristökysymykset ja tulevaisuuden polttoaineet, kuten nesteytetty maakaasu (LNG).
Jessica Troberg
Eduskunnan meriryhmän
puheenjohtaja Sauli Ahvenjärvi
(oik.) ja IMO:n pääsihteeri
Koji Sekimizu.
Ruotsalaiset murtavat jäitä Perämerellä Suomen satamissa:
kolme isoa suomalaista jäänmurtajaa seisoi
työtä vailla laiturissa pitkälle kevääseen
Ruotsalaiset jäänmurtajat avustavat laivoja Perämerellä Suomen satamissa ja
vievät töitä kotimaisilta murtajilta. Kaikki
ruotsalaiset jäänmurtajat ovat olleet tänä
talvena ajossa, mutta toinen on tilanne
kotimaassa:
Monitoimimurtaja Nordica seisoi pitkään työtä vailla Katajanokan laiturissa
ja perinteinen jäänmurtaja Sisu aina jopa
maaliskuun puoliväliin saakka. Monitoimimurtaja Fennica odotti työkeikkaa Kokkolassa, kun ruotsalaismurtajat avustivat samaan aikaan laivoja Suomen satamiin.
20-vuotinen
yhteistyösopimus!
Suomi ja Ruotsi solmivat viime vuonna
20-vuotisen yhteistyösopimuksen talvi-
Alusten
investointituesta
Palkansaajakeskusjärjestöt:
Työmarkkinasopu kaatui
EK:n linjaan
Palkansaajakeskusjärjestöiltä
löytyi loppuun asti
valmius hakea keskitettyä
työmarkkinaratkaisua.
SAK:n, STTK:n ja Akavan mukaan työllisyyttä ja kasvua vahvistava ratkaisu olisi
voinut syntyä kehysriiheen mennessä, jos
kaikilla osapuolilla olisi ollut todellinen
halu neuvotella ja sopia.
merenkulun palvelujen järjestämisestä
valtioiden välillä. Sopimuksen myötä
Suomen valtion verovaroja käytetään ruotsalaisten jäänmurtajien työllistämiseen,
kun lähtökohtana tulisi olla ensijaisesti
Suomen omien jäänmurtajien ja miehistöjen työllistäminen.
Elinkeinoelämän keskusliiton pyrkimys
maksattaa palkankorotusten kustannukset valtiolla kuvaa järjestöjen mielestä
hyvin työnantajien tahtotilaa. EK:n tavoitteleman työeläkemaksun alennuksen
olisivat lopulta maksaneet palkansaajat
ja nuoret.
SAK:n hallitus totesi neuvottelujen keskitetystä työmarkkinaratkaisusta päättyneen 21.3.2013.
helpotusta
rikkipäästörajoihin
sopeutumiseen
Suomalaisen varustamon on mahdollista saada tukea alusten investointihankkeille, joilla on merkittävästi ympäristöä parantavia vaikutuksia.
Valtioneuvosto antoi asetusmuutoksen alusten ympäristönsuojelua
parantavien investointitukien ehdoista 14. maaliskuuta. Asetusmuutos tuli
voimaan 1. huhtikuuta 2013.
Muutoksen myötä tuki laajenee jo
käytössä oleviin aluksiin.
2-2013 | MS
25
Le da re
nus
tu aleanen!
t
e
t
o
r
ko
3 alk
1.1.201
ja
lisäetaulk aen!
3
1
0
1.1.2
ETUSI JÄSENKORTILLA:
-2 snt/l bensiinistä*
-2 snt/l dieselistä*
LISÄKSI:
-10 % voiteluaineista**
-5 % pesuista
-5 % autokemikaaleista
-5 % nestekaasusta***
De statliga bolagen måste ta ansvar
för sin personalpolitik och verksamhet!
innehåll:
Samarbetsförhandlingarna som inleddes
på Neste Shipping i början på februari är en
karikatyr av de statliga bolagens moral. De
har nämligen ingen. De politiska beslutsfattarna måste så här i sista stund vakna upp till
verkligheten ur sin vintersömn och vidta räddningsåtgärder då Finlands enda inhemska
tankfartygsrederi som transporterar olja hotar att säga upp 130 personer. Rederiet Neste Shipping har bara elva tankfartyg och två
bogserbåtar kvar under finsk flagg – efter en
eventuell utflaggning av tre tankfartyg kvarstår
det bara en handfulll fartyg.
Slaget mot personalen på Neste Shipping
skulle bli ännu hårdare om det blir verklighet:
idag ansvarar endast 390 specialyrkesutbildade sjömän för rederiets oljetransporter eftersom rederiet har dragit ner kraftigt på personalen genom åren. Hotet om uppsägning
av 130 personer skulle minska personalen till
nästan hälften, och oljetransporterna under
finsk flagg skulle skötas av en ännu mindre
grupp specialister.
En eventuell utflaggning av Neste Shippings tankfartyg till främmande flagg – och
eventuell lågkostnadsflagg – är en karikatyr
av det statliga bolagets verksamhet. Vem ansvarar för huruvida fartyg under främmande
flagg transporterar olja till Finland i en eventuell krissituation? Hur vet vi att redarna inte
vänder kölen mot tryggare vatten? Tar landets
nuvarande regering och utvecklingsminister Heidi Hautala, som ansvarar för statens
ägarstyrning, ansvar för situationen? Staten
är majoritetsägare i Neste-koncernen med
51 procent av aktierna, vilket gör att den har
mycket att säga till om när det gäller beslut
om bolagets framtid.
Det är beklagligt att utvecklingsministern,
som ansvarar för statens ägarstyrning, age-
28 Samarbetsförhandlingarna
rar på ett sätt som känns så falskt. Hautala
meddelar på sin hemsida att hon vill förbättra
världen. Men hur förbättrar det världen om
Finlands oljetransporter i framtiden sköts under främmande flagg? Man kan även fråga sig
om Hautala i egenskap av grön politiker tar
ansvaret om en oljetanker under främmande
flagg någon dag går på grund utanför Finland.
Utvecklingsminister Hautalas åtgärder för
att behålla ägarskapet i statliga bolag i Finland känns också tveksamma. Hautala har
med kraft försökt styra de statliga bolagen
mot en privatisering. Det känns knappast
som en slump att de statliga bolagens verksamhet och framför allt deras personalpolitik
har blivit så hård de senaste åren. Mest uppmärksamhet har statligt ägda Finnair fått, då
de sanerar ut så mycket folk de bara hinner.
De statligt ägda sjöfartsbolagen har också fört
samarbetsförhandlingar på löpande band. De
senaste var i höstas på Meritaito och i slutet
av året på Arctia Shipping, som efter samarbetsförhandlingarna sade upp 21 sjömän som
var specialiserade på vintersjöfart.
Statens bröd är inte längre långt och smalt.
Det är kort, om det överhuvudtaget bjuds. Och
även då består det mest av luft, som hålet i en
hålkaka. De statliga bolagen har sanerat ut sin
personal utan några som helst samvetskval.
Om det inte sker någon förändring kommer
Finland i framtiden inte att ha några experter
eller någon utrustning som bistår landets sjöfart eller sköter oljetransporterna. Vi mister en
stor grupp specialister och deras kunskaper.
Neste Shipping grundades en gång i tiden för
att trygga Finlands försörjningstrygghet. Fortsätter det i den här takten finns det snart inga
garantier kvar för att det kommer att ske.
sisältö:
i Neste Shipping:
” Upprörande och morallöst
av ett statligt bolag!”
30 M/s Viking Grace –
världens miljövänligaste
fartyg
34 Sammanfattning av
landskapsregeringens
driftsentreprenader
36 M/s Finntide och
riktning Finland
4o Lönetabeller
2013
44 Svenskarna bryter
is i finska hamnar
i Bottenviken
Kari Nivala
Ska oljan i framtiden transporteras till Finland på fartyg vars besättning inte är van
att segla på Östersjöns grunda och grynnrika vatten i vinterförhållanden? Vem tar
då ansvaret om en oljetanker råkar ut för en olycka?
26
MS | 2-2013
2-2013 | MS
27
fsU me dd el an de
19. 3.2 01 3
Text och bilder: Saana Lamminsivu
”Upprörande och morallöst av
ett statligt bolag!”
“Vi har kampanda och är beredda på motåtgärder!”
S
tämningen på rederiet Neste
Shippings fartyg är bestört:
hur kan ett vinstbringande,
statsägt företag hota sina anställda med uppsägningar
och samtidigt dela ut tiotals miljoner i
dividender.
“Det finns inga som helst grunder för
samarbetsförhandlingarna! Neste Oil fördubblade ifjol sin rörelsevinst och delar
ut dividender för 97 miljoner euro. Tacket
till arbetarna är uppsägning”, säger besättningen på tankfartyget Suula upprört.
“Staten äger över 51 procent av bolaget
och har alltså beslutanderätt om bolagets
aktier. Staten skulle kunna besluta att inte
dela ut dividender eller att dela ut mindre
och i stället bevara arbetsplatser.
Svaveldirektivet
en utmärkt käpphäst
Rederiet strävade med samarbetsförhandlingarna efter kostnadsinbesparingar på
15 miljoner euro. Besättningen på tankfartyget Suula undrar hur rederiet plötsligt
skulle kunna gå med förlust.
“Svaveldirektivet fungerade som en utmärkt käpphäst för att inleda samarbetsförhandlingar. Det kan dock finnas andra
orsaker bakom förhandlingarna”, går fun-
deringarna på fartyget.
“Man får alltid höra att en finländsk
sjöman är dyr, men det är onödigt att påstå att sjömännens löner på något dramatiskt sätt äter upp bolagets resultat.”
SAMARBETSFÖRHANDLINGARNA
I NESTE SHIPPING HAR AVSLUTATS:
koncernen betalar ut
saftiga utdelningar till sina
ägare och hotar sjömännen
med uppsägning
Samarbetsförhandlingarna som fördes i Neste Shipping avslutades måndagen den 18 mars. Bakom förhandlingarna låg
ett försök att få igenom besparingar på omkring 15 miljoner
euro. Det verkar som om den statligt ägda Neste-koncernen,
som förra året gjorde en vinst på mer än 350 miljoner euro och
som betalar ut en jätteutdelning på totalt 97 miljoner från år
2012, samtidigt hotar att flagga ut finländska tankfartyg och
göra sig av med omkring 130 finländska sjömän. Neste Shipping har för närvarande omkring 390 specialutbildade sjömän i
sin anställning.
Personalens representanter fick intrycket av att samarbetsförhandlingarna bara var en chimär. Förhandlingarna återspeglade samma arroganta personalpolitiska attityd som man stött
på flera gånger tidigare i andra statligt ägda företag, t.ex. Finnair.
Sådant som framkommit redan före samarbetsförhandlingarna, som t.ex. den omfattande lagstridiga användningen av
visstidsanställda, är också alarmerande tecken på de statligt
ägda företagens personalpolitiska linje: å ena sida kräver staten
att privatägda företag ska följa lagar och avtal, å andra sidan
struntar den helt i sina egna anvisningar i sina egna företag.
Finlands Sjömans-Union kommer inte att godkänna en
eventuell utflaggning av Neste Shippings tankfartyg och kommer att kräva att staten och rederiet gör sitt bästa för att behålla fartygen under finsk flagg och bevara de finländska sjömännens arbetsplatser. Dessutom är det värt att komma ihåg att
Neste Shipping från början bildades för att trygga den finländska försörjningstryggheten och störningsfria energitransporter i såväl kristid som i fredstid.
Statliga bolag till svars för sin
personalpolitik!
Besättningen på Suula är förundrade över
att ingen har fäst någon uppmärksamhet
vid Neste Oils personalpolitik i riksdagen
eller på ministerienivå.
“Det är rent ut sagt fult spel av ett
statsägt bolag att det får behandla sina arbetstagare hur det vill. Finland borde vara
självförsörjande med bränsletransporterna, men om det fortsätter så här ser det ut
som att Finland säljs till utlandet en bit i
taget: först åkte fabrikerna och sedan telefonväxlarna, säkert transporteras oljan hit
snart också under utländsk flagg”, befarar
besättningen.
“Förr tänkte man att de statsägda bolagen ger jobb och köpkraft. Nu hör de
statliga bolagen till de största sanerarna,
se t.ex. på Finnair.”
Neste Shippings besättning börjar få
nog av bolagets verksamhet.
“Men vi har kampanda och beredskap
för hårda motåtgärder!”
Fartygsförtroendeman Turo Ihalainen
på tankfartyget Palva ryser av bara
tanken på billig flagg:
Vakna
statens herrar!
“Som finländsk sjöman ryser jag av bara tanken på att
en billig flagga skulle vaja i aktern och lågavlönad utländsk arbetskraft skulle sköta Finlands oljetransporter!”
Nu om någonsin borde statsledningen ingripa i hur
deras bolag sköter sin verksamhet och säga till Neste
Oils ledning att lägga sopkvastarna åt sidan och trygga
den finländska flottan och det finländska sjöfartskunnandet inom oljetransporter.
Jag frågar mig var respekten för arbetarna är? Också i
år betalar herrarna rejält med bonusar åt varandra, medan personal sparkas och får en arbetarbonus på hundra
euro med sig. Men jag är helt säker på att de gråter om
två år, när det blir svårt att få folk till fartygen. Finlands
regering ropar ut på löpsedlarna att det borde skapas
200 000 arbetsplatser, samtidigt som statsägda bolag
sparkar tusentals arbetare.
Det är rent ut sagt skamlöst att ett bolag som gör
hundratals miljoner i vinst över huvud taget täcks hålla
samarbetsförhandlingar. Förhandlingarna lämnade en
bitter eftersmak: det vore på tiden att arbetsgivaren lär
sig förhandlingskultur och att det lönar sig att satsa på
arbetskraften om man vill att rederiet ska vara lönsamt i
framtiden också.
På fartygen har nog förtroendet för det statsägda rederiet farit och jag tror inte att det går att få tillbaka. Och
den här “kungstanken” om blandade besättningar hjälper inte den finländska sjömannen mycket. Sen då svavelkortet slås i bordet också är det nog sjöss!"
Huvudförtroendeman Olli Kauranen.
Tankar hos besättningen på Neste Shipping:
“Om man blir arbetslös är det ingen
som vill anställa en sån här gammal
gubbe längre.”
28
MS | 2-2013
“Det pågår många kriser runtom i världen. Finska
staten borde bry sig om att bränsletransporterna
fungerar också på lång sikt.”
Sjömän som har blivit pensionerade
från Neste Shipping
Ni kan kontrollera er eventuella A-tilläggspensionsförmån
genom att kontakta Irma Väyrynen-Valtimo på OP-Livförsäkrings
Ab, tfn 010 252 8595.
Fartygsförtroendeman Turo Ihalainen.
2-2013 | MS 29
NYHETER FRÅN
REDERIERNA
teknologi
Världens miljövänligaste fartyg
M/s Viking Grace
Mellan Åbo och Stockholm seglar under finsk flagg världens miljövänligaste passagerarfartyg, som används som förebild på andra
håll i världen.
text och bilder: Saana Lamminsivu
30
MS | 2-2013
M/s Viking Grace är världens första stora gasdrivna passagerarfartyg. Nästan
varje dag kommer besökare både från
Finland och utlandet och beundrar och
förundras över fartygets maskineri. Nyligen besöktes Grace av en grupp fransmän som blev begeistrade av vad de fick
se!
“Runtom i världen finns redan flera
gasdrivna kraftverk som Wärtsilä har
levererat anläggningar till. Tekniken i
sig är alltså inte ny, men ett stort passagerarfartyg som verksamhetsmiljö är
unikt”, säger Mikael Sandqvist, Superintendent Engine LNG på Viking Line.
Flytande naturgas, LNG, är mycket
säkert att hantera och använda. Som
bränsle är LNG dessutom redan i sig
själv mycket rent, vilket gör att Viking
Grace producerar väldigt lite utsläpp.
Några utsläpp i havet blir det i praktiken inte alls.
“Flytande naturgas har konstaterats
vara det absolut miljövänligaste bränslet av de alternativ som just nu finns att
tillgå.”
miljö
Ett ljudlöst fartyg
M/s Viking Graces skrov och propellrar är
optimerade för att fartyget ska förbruka så
lite energi och bilda så lite svallvågor som
möjligt. I synnerhet i den erosionskänsliga skärgården är det viktigt att det bildas
minimalt med svallvågor. I planeringen av
fartyget har man också tänkt på bullernivån, och tack vare ny ljuddämpningsteknik rör sig fartyget nästan ljudlöst.
Graces bränsle- och energiförbrukning övervakas noggrant. En specialitet
på fartyget är ett system för övervakning
och kontroll av energiförbrukningen som
har utvecklats av ABB i Finland. Systemet
minskar fartygets bränsleförbrukning och
utsläpp av växthusgaser. Egentligen kan
man säga att på världens miljövänligaste
fartyg utnyttjas och återanvänds all möjlig
producerad energi.
“Vi tar också tillvara värme och kyla.
Den värme som motorerna alstrar lagras i
vattentankar och används senare för uppvärmning av båten när den ligger i hamn.
Den kyla som avges när LNG evaporerar
används till ventilationen”, summerar Mikael Sandqvist.
Ingen oljelukt
i maskinrummet längre
Köket
LNG är i flytande form i fartygets tankar
och i gasform i rörsystemet. Alla gasrör
är dubbelväggiga (rör i rör), så rörsystemet är t.o.m. säkrare än på fartyg som
körs på olja. För att hållas i flytande
form kräver LNG låg temperatur. I tankarna på Grace är temperaturen därför
-140 grader. Maskineriet drivs runt av
fyra 8L50DF-motorer från Wärtsilä.
“Inte är det desto märkligare att köra
den här än en normal båt”, säger andre
maskinman Kenneth Johansson och reparatör Nikolai Dahlén och ser på varandra.
“Egentligen är arbetet lättare, och
speciellt renare, än på en vanlig båt. Det
är t.ex. ingen oljelukt i maskinrummet,
eftersom det inte används någon olja.”
Trafiksättningen av M/s Viking Grace har
varit stressig för besättningen, men allt
har ändå skett under gott humör.
“Det har gått otroligt bra. Personalen är
oerhört positiv och duktig, det har vi klarat oss långt med”, säger huvudkocken på
däck 10, Sakari Lehtinen, om sina arbetskamrater.
Viking Grace har åtta restauranger med
sammanlagt 1 200 kundplatser. Restaurangerna finns på däck 10 och 11. Sakari
är förman för restaurangerna på däck 10.
“Båtens kallskänk och varmkök ligger på däck 2. Maten görs så färdig som
möjligt där nere och sedan gör vi resten
här uppe. Här på Grace satsar vi på närmat och de flesta rätterna gör vi själva från
grunden. T.ex. allt bröd i caféet bakas här.”
Kallskänkan Lee Jeung Soo.
En upplevelse
Café Sweet & Salty
À la carte Oscar
Café Sweet & Salty på däck 10 är öppet
hela dagen och där serveras frukost, lunch,
middag och ett kvällsmål före läggdags.
Till caféet kommer kunderna i en jämn
ström, eftersom det är lätt att komma dit.
“I caféet arbetar en kock och tre kallskänkor”, berättar kocken Patrik Höstman.
Grace avgår från Åbo mot Stockholm
klockan nio på kvällen. Båten tar så mycket
som 2 800 passagerare och är nästan alltid fullsatt. Det innebär en enorm mängd
disk varje dag.
“Utöver den ordinarie personalen har
vi extrapersonal i disken. Det är en viss
personalomsättning”, säger cateringbiträdet Päivi Rantala och kör med fart in kaffekoppar i diskmaskinen.
Arbetet i disken är tungt och kräver
snabbhet och karaktärsstyrka. Päivi tycker
att extrapersonalen borde få längre arbetsavtal, eftersom det tar tid och krafter att
lära upp nya.
“Jag skulle gärna jobba här igen om
jag får. Nu gäller mitt arbetsavtal bara
en vecka”, säger Oona Kielo, som hör till
extrapersonalen.
Hela Grace utstrålar glamour. Men när
man kommer till fören och à la carte Oscar,
måste man alldeles dra efter andan för den
svindlande havsutsikten: Restaurangen
omges av väldiga panoramafönster.
“Sjöutsikten och ljuset är Graces absoluta trumfkort! I à la carte-restaurangen
kan man i lugn och ro beundra utsikten”,
säger cateringvärdinna Minna Salonen
när hon presenterar restaurangsalen.
En fröjd för ögat i à la carte-restaurangen är också fartygets inredningsdetaljer,
som det lönar sig att titta närmare på.
Taket består av ett vackert stjärnmönster
som bryter ljuset. Samma symmetriska
tema går igen i à la carte-restaurangens
golvmatta. Till och med blomkrukorna
matchar inredningen och ger miljön en
festlig touch.
“Man upptäcker bara fler speciella detaljer, ju mer man ser sig omkring här”,
säger servitören Pekka Mustonen och beundrar inredningen.
Den stilfulla miljön fulländas av levande musik. Samspelet mellan piano och
violin är känslofullt.
2-2013 | MS
31
NYHETER FRÅN
REDERIERNA
Perspektivet
“Nog är man slut!”
Grace måste få tillräckligt
med personal
På fartyget råder en god sammanhållning
och ett positivt arbetsklimat!
“Musiken är lugnande och en viktig
stämningsskapare”, säger Minna och berättar att två olika artister uppträder i restaurangen Oscar under dagen, så det blir
lite variation i melodierna.
Frank’s Casual Dining
Även om man på Viking Grace vill skämma bort sina passagerare och erbjuda upplevelser utöver det vardagliga, har man
som passagerare också möjlighet att äta
lite enklare på båten.
“En del vill äta i lugn och ro utan desto
mera krumelurer, och då är Frank´s Casual Dining ett bra alternativ”, säger cateringexperten Jonas Reponen.
Frank´s är en helt ny slags drop inrestaurang, där man kan äta lunch eller
middag i en avslappnad miljö. Speciellt
med restaurangen är att den har fem olika
“kök” som kunderna kan välja mat från efter eget behag. På Frank´s finns sallader,
det nordiska köket, pizza, pasta och hamburgare samt biffar. Varje kök har en egen
kock, och kunderna kan se på när den
32
MS | 2-2013
egna maten tillreds.
“Många av passagerarna tycker det är
intressant att se hela matlagningsprocessen”, berättar Jonas om hur passagerarna
tagit emot konceptet.
När matgästerna kommer till Frank´s
får de ett betalkort som beställningarna
registreras på. Kortet ger man i köket till
kocken, som slår in beställningen i en
maskin. När man har ätit färdigt ger man
kortet till kassan och betalar.
“Passagerarna har tagit bra emot det
här stället. En del kunder kommer hit
t.o.m. tre gånger på en dag, eftersom vi
har ett stort urval och erbjuder även mindre portioner”, konstaterar Jonas.
Buffet Aurora
“Sånt här händer inte varje dag, det känns
fint att vara med och starta upp en ny passagerarfärja under finsk flagg”, säger cateringbiträdena Rose-Marie Nurmi och
Nina Holmström glatt.
Servitören Evelina Huhta kom till Viking Grace från M/s Isabella. “Båten är
Besättningen på Grace har gjort sitt yttersta för att det nya fartyget ska få en lyckad
start. På flera avdelningar – men speciellt
på restaurangavdelningen – har personalen
jobbat 13–14 timmars dagar, ibland t.o.m.
längre. Trots att det finns intresse och vilja att jobba på en ny och fin båt har många
sökt sig någon annanstans, därför att de
helt enkelt inte har orkat. På fartyget arbetar för tillfället också extrapersonal, men
trots det vill händerna inte räcka till med
en arbetsbörda som är enorm.
Ett problem på Grace är också hytterna:
antalet personalhytter är för litet i förhållande till personalbehovet. Nu har extrapersonal placerats i passagerarhytter, där de
bor två i samma hytt.
Oona Kielo (till vänster)
och Päivi Rantala.
Den gemensamma
mässen för manskap
och befäl hör till nutiden
och för samman olika
personalgrupper.
Pekka Mustonen
verkligen imponerande. Jag hade trott att
det skulle vara mera rörigt på en ny båt,
men allt har fungerat bra här.”
Club Vogue
Den stora nattklubben i två våningar, Club
Vogue, har flott belysning och tjusiga utrymmen. Bardisken är hela 18 meter lång.
“Det går åt mycket drinkar”, nickar servitören Fia Holmström.
Blandade drinkar är trendigt igen och
kunderna beställer modigt olika cocktails.
Barmästaren Jarno Venho berättar att fartyget har en egen drinklista.
“Drinken Grace säljer vi speciellt mycket av, men folk provar även andra specialiteter.”
Nattklubbsgästerna är törstiga, så det
blir kö framför bardisken trots att servitörerna är flera. På Club Vogue jobbar man i
högt tempo. När en beställning är klar får
man genast börja hälla i ett nytt glas.
“På Åbolinjen är det överlag mera hektiskt att jobba, eftersom restaurangerna är
öppna hela tiden”, säger Fia, som tidigare
har jobbat på M/s Mariella och därför kan
jämföra med Helsingforsrutten.
“Trots stressen är nog det här en fin båt
att jobba på och vi har en jättebra vi-anda
här!”, understryker Fia.
Det tycker också servitören Fanny Söderholm, som kommit till Grace från M/s
Amorella.
“Jag trivs jättebra här. Det är alltid roligt
att jobba, även om det är stressigt.”
“Och det bästa är att jag fått fast anställning här! På Amorella jobbade jag tre år
som extrapersonal”, säger Fanny nöjt.
Spa Wellness
“Det är trevligt att jobba på en avdelning
där sinnet får ro”, säger Spa-ansvariga Saara Lamont och sätter sig ner i en soffa på
Spa Wellness-avdelningen.
Spa-avdelningen finns på översta däcket, däck 11. Där finns två stora bubbelpooler med direkt panoramautsikt över havet.
Förutom vanliga bastur finns det ång- och
örtbastur.
“På spa-avdelningen får man lugna
ner sig och bli uppfräschad. En specialitet
som vi har är en snögrotta, där det snöar
och är minusgrader!”, säger Saara och berättar att temperaturväxlingar är en effektiv behandlingsform.
“Vid Spa Wellness kan man få ansiktsbehandling, kroppsmassage och hand- eller fotvård. Vi har många olika behandlingar där vi använder en högklassig
italiensk produktserie”, berättar Saara om
utbudet.
På spa-avdelningen arbetar fyra personer: två kosmetologer, en servitör och en
spa-ansvarig. Saara bor för tillfället i Kalifornien och berättar att hon har kommit till
Grace för att starta upp fartygets spa-avdelning. Det jobbet har hon fram till april.
“I Kalifornien arbetar jag som chef över
spa-avdelningen på ett femstjärnigt hotell.
Förutom det har jag jobbat på kryssningsfartyg i Karibien, men också på Viking
Line på hemmavattnen.”
“Även om man bor någon annanstans
är hjärtat alltid i hemlandet”, säger Saara
och ser ut genom fönstret på ett skärgårdslandskap som inte finns någon annanstans i världen.
Susanne Grundström
Huvudförtroendeman
Mika Ojala:
”Ett nytt fartyg under finsk flagg är en fin
sak som vi väntat länge på. Oroande är
dock hur personalen ska orka. Den servicenivå som planerats för fartyget kräver
betydligt fler händer än vad arbetsgivaren
från början tänkt. Också systemet med
betjäningsarvode kräver lite finjustering,
eftersom det kommit nya arbetsbilder på
cateringsidan.”
Uppställningen av kandidater till
fartygsförtroendeman börjar
För M/s Viking Grace måste det väljas en
fartygsförtroendeman och byggas upp en
förtroendemannaorganisation.
”Förhoppningsvis ställer det upp kandidater som är osjälviskt intresserade av
att sköta gemensamma ärenden.”
2-2013 | MS
33
NYHETER FRÅN
REDERIERNA
sy nv ink eln
sammanfattning av
landskapsregeringens driftsentreprenader
inom den frigående färjeflottan
N
är det gäller debatten på
Åland om skärgårdstrafikens kostnader och i synnerhet då arbetskraftens
lönekostnader har den
hållit på sedan 1980-talet. Flera analyser
och beställda utredningar har gjorts från
landskapsregeringens sida för att kartlägga kostnaderna, och förslag över vad
som skall göras har lagts fram. Ytterst få
åtgärder har dock genomförts i praktiken
av landskapsregeringen och lagtinget utifrån de förslag som avgetts. Under åren
har en hel del heta tal hållits i lagtinget
som gått ut på att kritisera besättningarnas lönekostnader och arbetsvillkor. Man
har till och med gått så långt i sin kritik i
lagtinget att man anklagat besättningarna
för att skriva upp arbetstid som inte har
utförts och till och med för att sov under
arbetstid och få betalt för det.
M/s Grisslan det första
driftsprivatiserade fartyget
Den första driftsprivatiseringen av ett
frigående fartyg genomfördes med M/s
Grisslan på 1990-talet. Innan dess hade
man också börjat lägga ut sina egna cafeterior ombord på fartygen på entreprenad.
Finessen med driftprivatiseringen av fartygen har hitintills varit att den tilltänkta
redaren har fått låna ett fartyg gratis av
landskapsregeringen under kontraktstiden och sedan fått ett antal skattepengar
under avtalsåren för att driva trafiken enligt en tidtabell som landskapsregeringen
fastslagit. I de första anbudshandlingarna
var försäkringar av fartyg och kostnader
för bunker och visst underhåll av fartyget
till en början med i de första anbudskraven riktade till eventuella entreprenörer.
34
MS | 2-2013
TEXT: Henrik Lagerberg BILDER: Shutterstock
De anbudskraven har nu sedermera förändrats så att kostnader för bunker inte
längre ingår och att kostnader för större
underhåll och reparationer också står utanför kraven. Allt för att göra det lättare
för den tilltänkta driftsentreprenören att ta
över trafiken.
När det gäller uppföljningen av den
första riktiga driftsentreprenaden av fartyget M/s Grisslan visade det sig att entreprenaden totalt sett blev dyrare för de
åländska skattebetalarna i slutändan än
om landskapsregeringen hade haft och
drivit det i egen regi. Efter denna utredning och analys har landskapsregeringen
slutat att analysera sina driftsentreprenader offentligt eftersom resultatet inte var
så lysande första gången. Så vad är det
som händer med detta upplägg som bas?
Jo, den tilltänkta entreprenören behöver
inte tänka på bunkerkostnader eller större
underhåll eller på att större reparationskostnader kan uppstå då han lägger in
ett anbud, då landskapsregeringen och
skattebetalarna suveränt tar på sig sådana
kostnader.
För att kunna gå med vinst i sitt rederiaktiebolag måste entreprenören på något
sätt kringgå de kollektivavtal som landskapsregeringen själv tillämpar på sina
egna besättningar i sin egen verksamhet
och som rör den trafik som entreprenören
nu förbundit sig att sköta samt delvis til�lämplig arbetsrättslig lagstiftning för att
kunna sänka driftskostnaderna för sin
besättning. Detta är ju ganska logiskt: om
entreprenören skulle ha samma driftskostnader som landskapsregeringen hade
haft i egen regi så vore ju entreprenadförfarandet ointressant för landskapsregeringen att ta till. Härmed kan man ju dra
slutsatsen att detta politiskt upplevda succérika tillvägagångssätt är politiskt sanktionerat och att man gärna vill slå sönder
den nordiska förhandlings- och avtalsmodellen för att kunna påverka kostnaderna
inom den inhemska skärgårdstrafiken på
Åland.
Det finns också ett krav från landskapsregeringens sida att entreprenaden måste
vara 12 % billigare än om landskapsregeringen skulle ha den i egen regi för att kunna ta ett anbud. Detta accentuerar ju då
också att driftskostnaderna måste fås ner
till vilket pris som helst, och det enda man
kan påverka som entreprenör är löne- och
arbetsvillkoren ombord. Den nuvarande
trafikministern är inte känd för att ha stora sympatier för den fackliga rörelsen och
anklagar Finlands Sjömans-Union, dess
medlemmar och besättningarna för att
vara de stora bovarna i dramat.
som snö och oskyldigt som självaste snövit. Det anmärkningsvärda är att då Finlands Sjömans-Union har förhandlat med
landskapsregeringen om löne- och arbetsvillkoren ombord på fartygen för sina
medlemmar under årens lopp så har landskapsregeringen alltid själv undertecknat
förhandlingsprotokollen med arbetstagarparten och accepterat resultatet då det
gäller lönejusteringar och förbättringar
av arbetsvillkor. Så har skett vid samtliga
avtalsuppgörelser under de år som passerat sedan den första avtalsuppgörelsen
uppkom. I sin ansträngning att rätta till
de missförhållanden som trafikministern
påtalat offentligt anställde landskapsregeringen en särskild rederikonsult som på ett
kraftigt och beslutsamt sätt skulle åtgärda
problemen inom skärgårdstrafiken och
trafikavdelningen. Kostnaden för denna
konsult har enligt uppgift varit 120 euro/
timme och 20 000 euro i månaden, men
detta håller nu på att avvecklas då uppdraget anses slutfört.
Samvete rent som snö?
En sjöman är inte en passagerare
För några år sedan gick trafikministern ut
i lokala massmedier och ifrågasatte systemet där besättningarna har kockar ombord som lagar mat åt besättningen och
undrade hur det kunde vara möjligt att en
kock lagar mat åt fem personer. Finlands
Sjömans-Unions medlemmar ombord vet
än idag inte om det var ett sätt att via massmedia försöka uppmuntra och coacha de
anställda och på ett nytt sätt försöka höja
nivån på landskapets personalpolitik och
den allmänna trivselkänslan inom trafikavdelningen, som under många år kritiskt
har ifrågasatts av besättningarna. Landskapregeringens samvete är däremot rent
En ny riktning som landskapsregeringen
tagit under flera års tid är att besättningens mathushållning samt städningen på
färjorna också börjat läggas ut på entreprenad. Vanligt är att cafeteriorna ombord
på fartygen som drivs av olika entreprenörer också får ta hand om besättningens
mathushållning ombord som ett led i att
stärka det ekonomiska underlaget för entreprenaden och entreprenören då själva
cafeteriaverksamheten inte alltid är så
inkomstbringande. När det gäller löneoch arbetsvillkoren för entreprenörernas
anställda som arbetar på dessa privatiserade cafeterior och som också sköter mat-
Driftskostnaderna måste fås ner
till vilket pris som helst
hushållningen för besättningen ligger den
utom all laglig kontroll. Denna personal
ser inte sig själva som sjömän, utan enbart
som passagerare ombord. De kollektivavtal som tillämpas på deras anställningsförhållande är allt från hotell- och restauranganställdas kollektivavtal till inget alls, och
den arbetsrättsliga lagstiftning som följs är
lagen om arbetsavtal och arbetstidslagen.
Allt detta beror på att landskapregeringen
tidigare inte brytt sig om att ställa krav på
entreprenören att han/hon skall redovisa
vilket kollektivavtal som skall tillämpas på
de anställda innan kontraktet skrivs eller
exakt vilken arbetsrättslig lagstiftning som
skall tillämpas på deras arbetsförhållande.
Dessa krav näms i beställaransvarslagen,
som även gäller Ålands landskapsregering,
men som man inte tagit så hårt på i de tidigare anbudshandlingarna och då man
slutit kontrakt med entreprenören. Denna
driftsprivatiseringsmodell, som egentligen inte är en renodlad privatisering, har
applåderats av de politiska beslutfattarna
och i massmedias ledarspalter på Åland i
många år. Den betraktas som en politisk
framgångssaga och som en nyckel till en
framgångsrik trafikpolitik i skärgårdstrafiken.
Befälhavaren stoppade
M/s Grisslan av
säkerhetsskäl
Utdrag ur skeppsdagboken
Snäckö 13.3.2013
Har i dag, i kraftt av mitt ämbete och
med stöd av sjölagen, ISM-manualen
och hygienlagen, beslutat att fartyget
M/s Grisslan inte är sjövärdigt.
Beslutet baserar sig på att redaren
kräver att fartyget skall framföras med
3 mans besättning.
Fartyget i dess nuvarande konstruktion och befintliga skick kräver minst
4 mans besättning bestående av befälhavare, maskinchef och minst 2 matroser för att besättningens, fartygets och
lastens säkerhet inte äventyras.
Lastningsproceduren förblir mycket
riskfylld med 2 matroser men kan övervakas effektivare med 1 matros på var
sida om fordonet.
Fartyget förblir ur trafik tills besättningsantalet är sådant att fartyget kan
framföras säkert.
Rolf Hampf
Befälhavare
Landskapsregering
fick ge sig
Några timmar efter befälhavarens
besked meddelade landskapet att man
går honom till mötes och en matros
skickades till färjan.
Förnuftet segrade till sist. Besättningen är glad över beslutet.
2-2013 | MS
35
NYHETER FRÅN
REDERIERNA
Unga måste få
praktik och jobb!
Finnlines utökar sin handelsflotta under finsk flagg
M/s Finntide och
riktning Finland
Rederiet Finnlines handelsflotta under finsk flagg har utökats
med 12 fartyg under två år.
Rederiet satsar också mycket på praktikanter så att branschen
ska få nya yrkeskunniga.
D
e nya fartygen M/s Finntide och M/s Finnwave är
de senaste av Finnlines fartyg som fått finsk flagg.
De byggdes på varvet Jinling Shipyard i Kina, precis som sina systerfartyg.
“Det är unikt i den finländska sjöfartens historia att ett rederi lyckas rekrytera så här mycket ny arbetskraft inom en
kort tid”, säger M/s Finntides befälhavare Jyrki Repo, som är
nöjd över den riktning utvecklingen gått i.
Förutom inflaggningarna har Finnlines nybyggen gett
jobb åt många sjömän.
“De nya fartygen är den finländska sjöfartens räddning”,
36
MS | 2-2013
konstaterar däcksreparatör Antti Niskala.
Antti har sett både uppgångar och nedgångar inom den
inhemska sjöfarten. Han har tidigare arbetat på bl.a. Sea
Containers SuperSeaCat-fartyg, men det bolaget gick i konkurs i slutet av 2008. Det var ett hårt slag för besättningarna
som förlorade sina jobb.
Det är beklagligt att den finländska sjöfarten inte heller
denna vår har sluppit samarbetsförhandlingar, varav de tuffaste pågår vid rederiet Neste Shipping. Finnlines-fartygen
som fått finsk flagg är en efterlängtad ljusning inom den inhemska handelssjöfarten. Andra rederier borde ta efter!
I Nordsjö hamn lastas papper
i M/s Finntides lastrum. Från
Helsingfors fortsätter fartyget
vidare till Kotka och därifrån till
S:t Petersburg, där det bunkras.
Finnlines nya fartyg har inte ännu
riktigt bestämda rutter, men just
nu trafikerar Finntide bl.a. till
Rostock, Hamburg, Zeebrügge,
Antwerpen och Bilbao.
Kapten Jyrki Repo på M/s Finntides kommandobrygga.
Antti Niskala har arbetat på Finnlines även tidigare,
på 1980–90-talet. Matros Anne Roivas arbetar för
rederiet för första gången.
M/s Finntides kocksteward Jun Peterdith Noval II
och Leila Al-Jarrah
Bemanningspolitik är ett ämne som det
alltid finns åsikter om. På M/s Finntide är
man av den åsikten att om en finländsk
sjöman är arbetslös, ska jobb i första
hand erbjudas honom eller henne. Man
har dock också upplevt att det har varit
svårt att hitta inhemsk arbetskraft, åtminstone till maskin.
“De yrkeskunniga är oftast inga ungdomar längre och vill inte byta fartyg eller
rederi. Unga å andra sidan är ivriga men
saknar arbetserfarenhet”, beskriver M/s
Finntides befäl Jyrki Repo den knepiga
situationen.
Någonstans måste det ändå börjas.
Finnlines tar regelbundet emot praktikanter till sina fartyg.
“Ungdomarna måste få praktik, annars
får de inga behörighetsbrev eller jobb i
branschen”, konstaterar Jyrki.
Däcksreparatören Niskala håller med.
“Så är det: de unga blir inte kvar och
väntar utan går nog lätt i land och söker
jobb där, om det inte finns jobb åt dem på
sjön.”
På M/s Finntide arbetar 16 personer. I mars ska två praktikanter komma
ombord, den ena till ekonomiavdelningen och den andra till däcksavdelningen.
Däckspersonalen är glada över det, eftersom det med den nuvarande bemanningen (båtsman, två matroser och en lättmatros) har varit tufft ibland, om det bara
varit en dagman på däck medan de andra
gått vakt eller varit lediga.
2-2013 | MS
37
på jo bb et
in jo b
“
T
here is a chief engineer, a first
and second engineer, a fitter, a
wiper and an electrician working
in the engine room of the M/s
Finntide. The M/s Finntide is the third vessel under a Finnish flag that energetic fitter Joey Osmillo has sailed under.
”I have also had the honour of fetching
new vessels from the shipyard in China”,
the man says jokingly.
Joey went to sea in the year 2000 and
sailed first under a Japanese flag for six
years. There were bigger crews on the vessels, but there was also more “dirty work”
because the ships were older.
”Our hands were always full of oil”,
Joey grins as he describes the atmosphere.
After the Japanese flag it was the turn
of the Singapore flag. Joey began working
for Finnlines in 2008 and before coming
to Finland he sailed under a Swedish flag.
”It is pleasant to work in Finnlines’ new
vessels, as the engine rooms, in comparision to the old ships, are far more automated.”
In addition to his work, Joey is at the
moment studying to be a chief engineer.
There is not much studying left before the
final examination.
Joey:
Studying alongside work
and family is a challenge,
but well worth it!
On the left
second engineeer Kenneth King Tagle
and on the right fitter Joey Osmillo.
”There is nothing else to do but work
hard! Balancing work, studying and
family life is definitely very difficult work,
as I have three children,” Joey tells and
then sighs but at least I am almost
finished studying.
The first tour under a Finnish flag
Joey and second engineer Kenneth King
Tagle are from the City of Santa Rosa in
Laguna in the Philippines. Santa Rosa is
located about 40 kilometres from Manila and is known as ”The Lion City of the
South”. For example, Coca Cola and Toyo-
ta both have factories in the area.
Kenneth explains that this is his first
time sailing under a Finnish flag and also
his first time sailing in Scandinavian waters.
”I have now been sailing for five years
and I have previously worked, for example,
under the flags of the Bahamas and Hong
Kong.”
Kenneth is pleased to be part of a new
vessel as it starts to ply its trade.
”It is always interesting to learn new
technology and new systems!”
Transportbranschens Arbetslöshetskassa
Arbetslöshetskassan för Sjömans-Unionens medlemmar är Transportbranschens
Arbetslöshetskassa, som du skriftligt bör
ansluta dig till, när du får arbete. Från och
med den dagen som du ansluter dig till arbetslöshetskassan och du är i arbete börjar den tid räknas som ligger till grund för
det medlemsvillkor och det arbetsvillkor
som den inkomstrelaterade dagpenningen förutsätter. Arbetsvillkorets grundvillkor
uppfylls när du har varit minst 34 kalenderveckor i förvärvsarbete samtidigt som du
38
MS | 2-2013
varit medlem i arbetslöshetskassan. Om
du efter denna tid blir arbetslös, har du
möjlighet att få inkomstrelaterad dagpenning, som kan vara märkbart större än
grunddagpenningen från FPA.
Även de andra förutsättningarna för erhållande av arbetslöshetsdagpenning
måste uppfyllas, bl.a. att du är arbetslös
arbetssökande vid arbets- och näringsbyrån och inte t.ex. studerande eller företagare på heltid och att du inte får någon
annan förmån som hindrar utbetalningen
av arbetslöshetsförmån.
På Transportförbundets
Arbetslöshetskassas
t
hemsidor hittar du mycke
ar,
ing
isn
information och anv
bekanta dig på adressen:
Ekonomibiträde Leila Al-Jarrah, 21
”En fast
anställning är helt
fantastiskt!”
E
n fast anställning är helt fantastiskt!”,
säger Leila som fått jobb som ekonomibiträde på M/s Finntide.
Den första resan med fraktfartyget på
Biscaya är avklarad, så hur kändes vågorna på Atlanten?
“Nog blev jag ju lite illamående nu när det var
första gången, men ska man arbeta till sjöss, måste man bara vänja sig vid sjögången.”
Leila, som är hemma från Vanda, berättar att
det var lite av en slump som hon hamnade i sjöfartsskolan i Kotka. Efter att studierna kört igång
märkte hon ändå att hon var intresserad av branschen.
“Det här är ett bra yrke, jag skulle inte vilja
byta. Som sjöfarare får man se världen och eftersom jag jobbar i ekonomiavdelningen tycker jag
naturligtvis om att laga mat.”
Leila är glad över att kockstewarden Jun Peterdith Noval II har gett henne varierande arbetsuppgifter i kabyssen, men också ansvar.
“Vi har lyckats få en bra arbetsfördelning mellan oss, vilket ju är jättebra.”
Innan Leila kom till Finnlines arbetade hon
nästan ett år på Tallink Siljas M/s Silja Serenade.
“Jag ville få jobb på ett fraktfartyg så att jag
skulle få se världen. Det är annorlunda att segla i
Europa än bara på Östersjön”, säger hon.
“En törn är tre veckor lång, så det är möjligt att
resa också när man har ledigt.”
Leila tycker också att fraktfartygen har sin egen
speciella charm.
“Det blir långa arbetspass här, men man får
göra jobbet i lugn och ro. Det är inte lika mycket
stress, oväsen och människor som på en del andra fartyg.”
Arbetslöshetskassan helt
obekant för många unga
“Sjömans-Unionen är bekant redan från skoltiden,
vi hade en föreläsare därifrån”, berättar Leila.
Arbetslöshetskassan skulle det däremot behövas mera information om. Den är obekant för
många unga.
“Ingen har någonsin kommit och berättat om
medlemskap i arbetslöshetskassan eller t.ex. inkomstrelaterad dagpenning. Jag stötte själv på de
här sakerna efter hand”, säger Leila.
www.kuljetusalantk.fi/se
2-2013 | MS
39
Lö ne ta be lle r
2013
Lö ne ta be lle r
2013
Passagerarfartygs
garantilöner 1.3.2013
LÖNEGRUPP 1
Köks- och kallskänksbiträde
Butiks- och lagerbiträde
Nisse och utgivare
Ekonomibiträde och städare
Barnskötare
Servitörspraktikant och barelev
1 870,00
LÖNEGRUPP 2
2 012,96
Servitör och försäljare samt kassor
Hyttstädare/-värdinnor
Bastuvärdinna, överstädare , SPA-arbetstagare
Konferenssekreterare och ADB-praktikant
LÖNEGRUPP 3
Kockar och kallskänkor
2 071,83
LÖNEGRUPP 4
Proviantlagerförvaltare
Chefsstädare/-husfru, sjuksköterska
Programvärdinna / -värd
Ansvarig servitör
Vinkassa, croupier, musiker
Purserbiträde /ADB-kontorist
2 105,46
Lastfartygs
tabellöner 1.3.2013
I löne- och kollektivavtalen ingående
särskilda tillägg och ersättningar 1.3.2013
2. Passagerarfartyg
20.3 LÖNER PÅ LASTFARTYG
1. Lastfartyg
20.3.1 Däcks- och maskinmanskap
AT-tillägg
Övertidsersättning
- vardag
- helgdag
Dagslön under arbetsförhållandet
1/30 garantilön
Övertid / timme
1/100 garantilönen
Båtsman, reparatör, svarvare
1 733,64
1 907,00
Beredskapsersättning / timme
1/260 garantilönen
Pumpman, timmerman,
donkeyman, maskinskötare
1 706,73
1 877,40
Beredskapsersättning / dygn 3,91 €
(då arbetstagare beordrats att bära
personsökare eller tekniskt hjälpmedel)
Lasthanteringsersättning / timme
1/164 garantilönen
Serveringsersättning
0,53 € / matgäst / dag
Betjäningsarvodets minimibelopp 1) 208,63 € / månad
Matros, motor-/maskinman
eldare, smörjare
1 645,68
1 810,25
Lättmatros/maskinvaktman 1) 1 578,40
1 736,24
Lättmatros/maskinvaktman
1 552,67
1 707,94
Trimmare
1 548,30
Jungman, elev
1 526,43
LÖNEGRUPP 6
Städs- och hotellchef
Butikschef
Restaurangchef och purser
Kökschef
Chefsbar- och chefshovmästare
2 379,66
LÖNEGRUPP 7
Intendent
2 555,11
- under semester
21,70 € / dag
Elektriker (- kostersättningsandel)
14,51 € / dag
AT-tillägg
(- logiersättningsandel)
7,18 € / dag
fartygets generatoreffekt
- under arbets- och de
lediga perioderna
- under sjukdom
(- när arbetstagaren inte vårdas på sjukhus)
21,70 € / dag
Ersättning åt arbetstagare,
som inte reserverats kost och/eller logi ombord 2)
- kostersättning - i Finland
29,60 € / dag
- utomlands
55,72 € / dag
- logiersättning
enligt räkning
Ersättning för smutsigt arbete
14,05 € / gång
Ersättning för praktikanthandledning
3,91 € / dag
Taxikostnader
Musikers beklädnadsersättning
1 945,68
2 021,37
2 088,64
2 140,78
2 247,65
10,85 € / dag
1)
hela månaden.
1 761,73
1 790,32
1 810,33
1 831,36
1 937,90
1 969,35
1 991,36
2 014,50
20.3.2 Ekonomipersonal
Föreståndare
för ekonomiavdelningen
Kockstuert1)
Kock
DWT/IHK
1 777,71
1 808,65
1 827,99
1 862,47
1 926,07
2 002,94
1 730,28
1 749,45
1 761,73
1 787,29
1 829,84
1 877,81
1 675,45
1 686,56
1 692,60
1 706,90
1 716,49
1 726,07
Lättmatros/maskinvaktman som
har matros/ maskinmans behörighet
1)
II Kock
1 603,97
II Kock 2)
1 615,74
Ekonomibiträde x)
1 603,97
19,21 € / månad
1)
Obs! Punkt 21.6
2)
Lön erläggs endast på fartyg över 6000 dwt,
Naturaförmåner trädde i kraft 1.1.2013.
x)
Vederlagsersättning
- under arbetsförhållandet 1/164 månadslönen / vederlagstimme
Oceantillägg
- föreståndare för ekon.avd.
- matros eller arbetstagare i
högre löneklass
- övriga
MS | 2-2012
2-2013
46,34 € / månad
32,09 € / månad
Kockstuerts behörighetstillägg
59,89 € / månad Förhöjer grundlönen
Beklädnadsersättning
19,21 € / månad Stuert
Lasthanteringsersättning
1/164 månadslönen/timme
Ersättning för smutsigt arbete
14,05 € / gång
Ersättning för handledning av praktikant 3,91 € / dygn
Serveringsersättning
Tillfälliga passagerare
- grundersättning
- tilläggsersättning
Tillfälliga matgäster
1,95 € / passagerare
0,66 € / passagerare/dag
0,51 € / person/dag
Nattarbetsersättning
6,80 € / vakt
åt skiftarbetare på lastfartyg Om åt arbetstagare inte kan anordnas kost och logi *)
- kostersättning
- i Finland
29,60 € / dag
- utomlands
55,72 € / dag
- logiersättning
enligt räkning
Då maskinrummet är
obemannet erläggs
åt skiftarbetare nattarbetsersättning
00–04
Naturaförmånsersättning *)
- under semester
21,70 € / dag
(- kostersättningsandel)
14,51 € / dag
(- logiersättningsandel)
7,18 € / dag
- under vederlagstid
21,70 € / dag
- under sjukdom
21,70 € / dag
(- då arbetstagaren inte vårdes på sjukhus)
som har plats för minst 6 passagerare.
Ekonomibiträdet är skyldigt att delta i köksarbetet.
Taxikostnader
Reseersättning
42,03 € / person / resa (t.ex. högst)
Semesterresor
42,03 € / resa / (t.ex. högst)
*)
40
65,10 € / månad
vilka regelbundet befordrar passagerare och
2) under 4499
4500-12999
13000–29999
30000–79999
80000-–159999
över 160000
42,03 € maximalt
1/30 del därav / dag, ifall arbetstagare inte är i arbetsförhållande
under 999
1000–1499
1500–4199
över 4200
1/102 månadslönen / övertidstimme
1/63 månadslönen / övertidstimme
Beredskapsersättning
däcks- och maskinmanskapets stand by-ersättning
- vardagar
1/320 månadslönen / timme
- heldagar
1/160 månadslönen / timme
Naturaförmånsersättning 2)
LÖNEGRUPP 5
2 206,60
Hov- och barmästare
Cafeteriaföreståndare
Chefskock och chefskallskänka,
snabbköpsföreståndare/lagerföreståndare
Konferensvärdinna/ -värd
Kryssningsvärdinna/ -värd
DÄCKS- OCH MASKINAVDELNING
Lättmatros och maskinvaktman
Matros och motorman
Ordningsman Reparatör och båtsman
Elektriker
I löne- och kollektivavtalen ingående
särskilda tillägg och ersättningar 1.3.2013
2-2012 | MS
2-2013
41
ar be tslös he tsk ass
Lö ne ta be lle r
2013
infor me ra r
an
Småtonnage löner och tilläggen 1.3.2013
Eurobundna tillägg
Garantilön 1:1
Båtsman AT 2 040,27
Kockstuertens serveringstillägg
2,91 € / passagerare
Matros AT
1 946,42
Tillfälliga matgäster
0,55 € / gäst
Vaktman
1 825,16
Manskapets praktikanthandledartillägg
3,91 € / dag
Kockstuert
2 041,95
Taxikostnader (högst)
42,03 € / gång
Ersättning för naturaförmåner under
årssemestern *)
21,70 € / dag
Naturaförmånsersättning under sjukdom*)
21,70 €/dag
Garantilön 2:1
Vid 2:1 avlösning erlägges en garantilön som erhålles
genom att multiplicera ”Garantilön 1:1” motsvarande
beloppet med 1,23.
Övertidsersättning
- vardagsövertid
- helgdagsövertid
(när arbetstagaren inte vårdas på sjukhus)
1/106 garantilönen utan ålderstillägg
1/67 garantilönen utan ålderstillägg
*)
Transportbranschens
Arbetslöshetskassa
Besöksadress:
Telefonjour
Broholmsgatan 3–5, gatuplan, Helsingfors
tel. (09) 613 111
mån–fre kl 9.00–12.00
fax:(09) 6131 1333
Postadress:
PB 65, 00531 Helsingfors
Om du blir arbetslös
– anvisningar för hur du ansöker om arbetslöshetsdagpenning
(2nd International Maritime Incident and Near Miss Reporting Conference (IMISS2013), 11.-12.6.2013, Kotka)
Merenkulun turvallisuus ja kilpailukyky
järjestää kansainvälisen seminaarin Kotkassa 11.–12.6.2013 Merikeskus Vellamossa.
Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskuksen
johtama meriturvallisuushanke:
Keskeisimmät teemat seminaarissa ovat operatiivisen meriturvallisuuden ja
ennakoivan turvallisuustoiminnan kehittäminen kansainvälisen yhteistyön avulla sekä
turvallisuusjohtamisen merkitys varustamoiden kilpailukyvyn kannalta. Erityisesti
paneudutaan tutkimuslähtöisesti poikkeamaraportointiin, turvallisuusjohtamisen
mallinnukseen, vastuulliseen liiketoimintaan ja työturvallisuuteen merenkulkualalla.
Kaksipäiväinen seminaari kokoaa yhteen eri alojen osaajia tutkijoista, viranomaisista,
yrityksistä ja laajalti alan toimijoista.
Seminaarin avauspuheen pitäjä on Euroopan meriturvallisuusviraston (EMSA) pääjohtaja
Markku Mylly. Lisäksi ensimmäisenä päivänä tarkastellaan lähemmin myös Costa
Concordian tapahtuman syitä ja seurauksia. Toisena päivänä seminaari tarjoaa uutta lähes
aiemmin tutkimatonta tietoa varustamoiden yhteiskuntavastuusta sekä kolme pienempää
seminaaria mm. työturvallisuudesta.
42
MS | 2-2013
Vardagar kl. 8.30–16.00 (september–april)
ÄRENDEN HOS TRANSPORTBRANSCHENS ARBETSLÖSHETSKASSA
– Anmäl dig på din lokala arbets- och
näringsbyrå (TE-byrå) senast första dagen
du är arbetslös.
a ri o n
S e m i n a i ne n gl a n n .
kieli ne n
Arbetslöshetskassans
kundtjänst är öppen:
Ilmoittautumiset:
www.merikotka.fi/cafe
– Blanketter för ansökan om inkomstrela terad dagpenning finns på TE-byrån eller
Transportbranschens Arbetslöshets kassas hemsidor: www.kuljetusalantk.fi/se
– Du kan skicka in ansökan till kassan
elektroniskt genom att logga in på kassans
elektroniska tjänst på
eller skicka den via post till Transport branschens Arbetslöshetskassa, PB 65,
00531 HELSINGFORS.
– Du kan även skriva ut ansökan på Arbets löshetskassornas Samorganisations (TYJ)
hemsida på www.tyj.fi. Där hittar du även
en hel del aktuell information om arbets löshetsskyddet, som till exempel storleken
på inkomstbunden arbetslöshetsdagpen ning, tillämpad dagpenning, alternerings ersättning, sociala förmåners effekt på
dagpenningen och en dagpenningräknare.
– Arbetslöshetskassan skickar också ett
informationspaket för ansökan om dag penning när den har tagit emot ett ut låtande om din arbetslöshet från TE byrån. Utlåtandet ankommer oftast inom
ett par dagar efter att du har blivit arbets lös och har anmält dig på TE-byrån.
– Man ansöker om dagpenning i efterhand
i perioder om fyra kalenderveckor. Den sista
sökbara dagen är söndag. Du kan skicka
in din första ansökan när du har varit
arbetslös i minst två (2) hela kalender veckor.
– Om du arbetar deltid eller extra ska du
ansöka om dagpenning enligt din löne period i perioder om fyra kalenderveckor
eller en månad.
– Ansökan får inte undertecknas eller skic kas in till arbetslöshetskassan i förväg
innan perioden är slut.
– Fyll noggrant i ansökan om dagpenning
enligt anvisningarna på blanketten och
skaffa de nödvändiga bilagorna. Bristfälligt
ifyllda ansökningar returneras, varmed
hanteringen av ditt dagpenningsärende
fördröjs.
– Du måste ansöka om arbetslöshetsdag penning senast tre (3) månader efter att
du blivit arbetslös. Tidsfristen på tre
månader gäller också vidareansökningar
och ansökan om barntillägg.
Bifoga följande bilagor med din ansökan:
– Löneintyg i original för minst 34 veckor
i arbete omedelbart före arbetslösheten.
Intyget ska specificera semesterpenning,
semesterersättning och perioder utan lön
samt vederlagsersättningar som
utbetalats inom sjöfarten.
– Meddelande om uppsägning
– Löneintyg, om du har arbetat deltid under
ansökningsperioden.
– Om du har en näringsinkomst eller äger
ett jord- och/eller skogsbruk ska du bifoga
ett intyg från skattemyndigheten över den
senaste fastställda beskattningen.
– Beslutet och det sista utbetalningskvittot
på sociala förmåner som påverkar stor leken på dagpenningen (t.ex. stöd för vård
av barn i hemmet, även makens/makans
stöd).
–Kontrollera att du har betalat din
medlemsavgift. Om du betalar din med
lemsavgift själv (arbetsgivaren debiteras
inte), bifoga det senaste medlems avgiftskvittot.
Transportbranschens Arbetslöshetskassa
> www.kuljetusalantk.fi/se
2-2013 | MS
43
Lagstiftningen om fartygs bemanning och
fartygspersonalens behörigheter
har reviderats
Ändringarna
trädde i kraft
1.3.2013
Genomförandet av den reviderade STCW-konventionen har medfört
ändringnar i den nationella lagstiftningen.
Ändringarna trädde i kraft 1.3.2013 och omfattar
– en ändring av lagen om fartygspersonal och säkerhetsorganisation för fartyg (95/2013) och
– statsrådets förordning om fartygs bemanning och fartygspersonalens behörighet (166/2013).
Trafiksäkerhetsverket har ochså utfärdat en föreskrift om fartygspersonalens behörigheter
(TRAFI/23173/03.04.01.00/2012). Trafi har därtill gett tre anvisningar som gäller ovan nämnda
bestämmelser.
Genomförandet av
den reviderade
STCW-konventionen
har medfört
ändringnar i
den nationella
lagstiftningen.
Mer information:
www.trafi.fi > på svenska > Bemanning och behörigheter > Behörighetsbrev
Svenskarna bryter is
i finska hamnar i Bottenviken
Tre stora finska isbrytare
stod i hamn i väntan på
arbete långt in på våren,
medan svenska isbrytare
hjälper fartyg i finska
hamnar i Bottenviken och
tar arbete från de inhemska
brytarna.
text och bild: Saana Lamminsivu
44
MS | 2-2013
Samtliga svenska isbrytare har varit i drift
under vintern, medan situationen är en
helt annan i Finland:
Kombinationsisbrytaren Nordica stod
länge utan arbete vid kajen på Skatudden,
medan den traditionella isbrytaren Sisu
stod overksam ända in i mitten av mars.
Kombinationsisbrytaren Fennica väntade på uppdrag i Karleby, samtidigt som
svenska isbrytare hjälpte fartyg in i Finlands hamnar.
Jessica Troberg
ny ombudsman i
Sjömans-Unionen
Löntagarorganisationerna:
Sjömans-Unionens styrelse beslöt på sitt möte den 12 februari 2013 att välja överstyrman
Jessica Troberg till ny ombudsman. Troberg har flera års erfarenhet av arbete till sjöss och
av uppgifter i anknytning till
besättningsadministration.
Hon inledde arbetet som
ombudsman den 2 april 2013
och är stationerad vid Sjömans-Unionens Åbokontor.
Löntagarcentralorganisationerna var in i det sista beredda att söka en central arbetsmarknadsuppgörelse.
Om alla parter verkligen
hade velat förhandla och avtala, hade man enligt FFC,
STTK och Akava kunnat åstadkomma en lösning som skulle
20-årigt samarbetsavtal!
Förra året tecknade Finland och Sverige ett
20-årigt samarbetsavtal kring anordnandet
av vintersjöfartstjänster mellan länderna.
Avtalet innebär att den finska statens skattemedel används till att sysselsätta svenska isbrytare, medan utgångspunkten borde
vara att i första hand sätta Finlands egna
isbrytare och besättningar i arbete.
Arbetsmarknadsuppgörelsen
föll på EK:s linje
ha stärkt sysselsättningen och
tillväxten, i tid till regeringens
ramförhandlingar.
Finlands näringsliv EK:s
målsättning att låta staten bekosta löneförhöjningarna beskriver enligt organisationerna
bra arbetsgivarsidans beredskap och vilja att förhandla.
Det skulle i slutändan ha varit
löntagarna och de unga som
fått betala den sänkning av arbetspensionsavgiften som EK
strävade efter.
FFC:s styrelse konstaterade
förhandlingarna om en central
arbetsmarknadsuppgörelse
avslutade 21.3.2013.
Arbetsgruppen för marinindustrins
konkurrenskraft lämnade mellanrapport
Jessica Troberg
Arbetsgruppen Meriteollisuus
2020 (marinindustri 2020),
som leds av bergsråd Ole
Johansson, föreslår att det reserveras 20 miljoner euro för
nationella utvecklingsprogram
för marinindustrin, som ska
fokusera på bl.a. offshore- och
fartygsbyggnadsbranschen
samt arktiskt kunnande.
Förslagen syftar till att på kort
sikt förnya marinindustrin och
förbättra dess konkurrenskraft.
Arbetsgruppen lämnade
sin mellanrapport 13.3.2013.
Arbetsgruppen lämnar förslag
på hur marinindustrin ska för-
nyas och utveckla sin konkurrenskraft på lång sikt senast
den 15 maj. Arbetsgruppen
består av representanter för
statsförvaltningen och centrala aktörer inom branschen.
2-2013 | MS
45
Suulas saluunatappelu
& revolverisankareita – lähde teatteriin!
Perinteinen ja pettämätön tapa aloittaa kesä
huumorilla jatkuu, sillä Lounais-Suomen
osasto on lunastanut lippuja Vetämättömät-näytökseen Naantalin Emma-teatteriin.
Vetämättömät on vauhdikas verbaalinen saluunatappelu, joka vilisee myyttisiä lännenhahmoja: rohkeita revolverisankareita, suulaita kapakkaruusuja, kieroja korttihuijareita ja
kuumeisia kullankaivajia. Ohjauksesta vastaa
Kari-Pekka Toivonen ja nähdään pääosassa
Jussi Lampi.
Harria jäivät suunnattomasti kaipaamaan puoliso Anne, Sina, Aleksi,
Kira, Antti, Ritva ja Julius, sekä isä ja
sisarukset perheineen. Muut sukulaiset, ystävät ja työkaverit.
Lämmin kiitos kaikesta tuesta ja
myötäelämisestä suuressa surussamme.
Donkeymies
Arvi Rosenberg
s. 16.1.1941, Pori
Kuoli rauhallisesti kotonaan
Isossa-Kyrössä 14.2.2013.
Arvi työskenteli mm. Vaasa Shippingin, Merenkulkulaitoksen ja Nesteen
aluksilla. Viimeiseksi laivaksi jäi
Uikku v. 2000 hänen jäädessään
eläkkeelle.
Kaipaamaan jäivät Helena, Ani,
Joss, Benjamin, Kristoffer, Josefin,
Kimmo, Maj-Britt, Jessica, Annika ja
Raimo-veli sekä ystävät ja työtoverit.
Timo Juhani Hentunen
s. 7.5.1963
k. 6.2.2013
Muistoa kunnioittaen,
entiset työtoverit ja Markus.
Kiitokset Viking Linelle ja M/s
Mariellalla työkavereilleni kuluneista vuosista ja muistamisesta siirryttäni eläkkeelle.
Jyrki Kaakkomäki,
alias ”kätkäläinen”
Nyt minun on tullut aika kiittää
yhteisistä vuosista, niin maissa
kuin merellä olevia.
Jag vill tacka alla på land och
till sjöss, för de gemensamma
stunder, vi haft genom åren. Marjo Leino, M/s Silja Europa
AMMATTIOSASTOT ILMOITTAVAT
Pohjoisen osasto (002)
Kevätkokous
Aika: sunnuntai 2.6.2013
Paikka: Hotelli Cumulus Oulu,
(Kajaaninkatu 17, 90100 Oulu)
Toimikunta kokoontuu klo 16.
Osaston kokous klo 17.
Jäsenet, tervetuloa!
Satama-ala (003)
KULTAMERKIT
Hämäläinen Mika
Jalo Mika
Litokorpi Hanna
Paljakka Kari
Rantalainen Mika
Kevätkokous 16.4.2013 klo 17
Satama-ala pitää kevätkokouksen tiistaina 16.4.2013
luottamusmiesten täydennyskurssin yhteydessä
Helsingissä klo 17 alkaen. Kokoustila on
kuljetusliittojen toisen kerroksen kabinetti.
(os. John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki).
Tervetuloa!
Lounais-Suomen osasto (006)
Kevätkokous
Aika: tiistai 23.4.2013 klo 18.00 alkaen
Paikka: Maariankatu 6 b, 5. krs, Turku
Kokouksessa käsitellään sääntöjen mukaiset asiat.
Paikalla liiton edustaja. Osallistujien kesken arvotaan
palkinto.
Jäsenemme – tervetuloa!
hallitus
ILMOITUKSIA voi toimittaa
Merimies-lehden toimitukseen:
sähköpostitse: [email protected]
puhelimitse: 045 7730 1020
kirjeitse: Merimies-lehti / SMU /
John Stenbergin ranta 6 / 00530 HELSINKI
46
MS | 2-2013
Esitykset to 6.6.2013 ja to 13.6.2013
klo 19.00. Hinta osaston (006) jäseneltä
20 € ja avecilta 25 €, johon sisältyy teatterilippu ja ennen esitystä tarjottava kahvi ja leivos. Lippujen lunastus 4.5.2013 mennessä
Turun toimistolta Maariankatu 6 b,
p. (02) 233 7416. Huomioi toimiston
aukioloaika.
Itäkustin osasto (007)
Villa Varpusen kevättalkoot 3.–5.5.2013
Aurinko ja toukokuu saapuu! Virkistäydy
hyvässä seurassa luksusluokan puitteissa
Merimies-Unionin upeassa Villa Varpusessa!
Itäkustin osasto järjestää huvilalla kevytotteiset kevättalkoot 3.–5.5.2013 alkaen klo 13.00.
Myös perheenjäsenet ovat tervetulleita!
Ruokaa ja juomaa hankitaan osallistujien
lukumäärän perusteella.
Länsi-Suomen osasto (008)
Ulkoilutapahtuma (talkoot) Meriluodossa!
Aika: 13.–14.4.2013
Paikka: SMU:n mökki Meriluodossa
(Raippaluoto)
Ilmoittautuminen välttämätöntä 10.4. mennessä Karille, p. 0400 418 511 tai
[email protected]. Osasto järjestää
ruokailut ja muut asiaan kuuluvat tarpeet.
Mahdollisuus majoittua, varaa siis paikkasi!
Tervetuloa!
Kevätkokous
Aika: tiistai 23.4.2013 klo 12.00 alkaen
Paikka: Kuljetusliittojen takkahuone,
John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki
(Saman talon yläkerta, missä MerimiesUnionin toimisto sijaitsee.)
Kokouksessa käsitellään sääntöjen
mukaiset asiat.
Jäsenemme – tervetuloa!
hallitus
Lähde remuilemaan! Etelä-Suomen osasto ja Mepa ovat ostaneet lippuja Remu
and the Hurriganes -musikaaliin Linnanmäen Peacock-teatteriin. Esityspäivä on to
16.5.2013 klo 19.00. Vauhdikas rock-musikaali ei jätä ketään kylmäksi, saavuttihan
Hurriganes mainetta hurjalla ja energisellä
lavaesiintymisellä, jollaista ei oltu aikaisemmin Suomessa koettu! Lippuja on rajoitetusti, joten toimi nopeasti ja varaa oma
lippusi välittömästi Mari Ikoselta, s-posti:
[email protected], p. 050 528 3564.
Lipussa on viiden euron omavastuu.
Katso lisätietoja:
www.peacockteatteri.fi ja www.smu.fi >
ammattiosastot > Etelä-Suomen osasto
Onnea
Näin kuiski kumma tuuli
vain Matias sen kuuli
On sulla merkkipäivä
ja pois on huolen häivä
saat toivoa kolme kertaa
ilolla ei oo vertaa.
Sulle antaisin ma valtikan
jos sillä taikois omenan
Kakun suuren soisin sulle
antaisitko palan mulle
ja karamelli laatikon
rahaa sulla kyllä on
Sampo on se päivä tää
kun mahtimieheks synnytään.
Marjatta 3.4.2013
sudoku | 2-2013
Matkailu- ja Huolinta-ala (010)
Kevätkokous
Aika: lauantai 13.4. klo 14.00 alkaen
Paikka: Ravintola Torre, Linnankatu 18,
Turku
Ilmoittautuminen työpaikoilla.
Kaikki jäsenet tervetuloa!
Laivan Viihdeammattilaiset (011)
Kevätkokous
Aika: torstai 25.4.2013 klo 14
Paikka: ravintola Brahen Kellari
Hyvät viihdeammattilaiset, kevätkokous
järjestetään lounaan merkeissä Turussa,
ravintola Brahen Kellarissa (Puolalankatu 1,
20100 TURKU, www.brahenkellari.fi)
Kokouksessa käsitellään viralliset kevätkokousasiat sekä tulevat tapahtumat.
Ilmoittautumiset viimeistään 11.4.2013
Ninalle: [email protected].
Kaikki jäsenet tervetuloa mukaan!
8 5
2 7 8
7
5
3
85
5
2
1
7
3 1
2 8
3
8
1
5
2
8
9 1
4 7
2
2
9
8
2
6
2
8 1
4 6
9
2
8
3
7
4
4 7
9
7 9 Vaikeusaste:
9
3
7
1
2
3
1 4 7
1 5
www.aisudoku.com
Suuri ja lämmin kiitos koko M/s
Isabellan ihanalle henkilökunnalle menneistä vuosista ja muistamisesta jäädessäni eläkkeelle.
Hannele Tiljander
Harri aloitti laivauransa Vaasanlaivoilla. Sen jälkeen tutuiksi tulivat niin
Silja Linen kuin Viking Linenkin matkustajalaivat. Viimeisimpänä työpaikkana oli rahtilaiva Pasila, josta hän jäi
sairaseläkkeelle 2008.
Etelä-Suomen osasto (009)
(C) Arto Inkala
Turun toimiston aukioloajat muuttuivat:
Turun toimiston, Maariankatu 6 b, 5. krs.
aukioloajat muuttuivat 2.4.2013 lähtien:
Toimisto on auki maanantaista–torstaihin
klo 10–14. Tervetuloa asioimaan!
AI15861
Alla Amorella & Viking Line
Tack, Kiitos.
Livets lätthet, Elämisen keveys.
Anne
www.aisudoku.com
Rakkaamme, kokkistuertti
Harri "Pälä" Leppälä
s. 12.7.1966 Nurmossa
k. 30.12.2012 Meilahden sairaalassa
Helsingissä
(C) Arto Inkala
ELÄKKEELLE
AI15860
In memoriam
Vaikeusaste:
9
7
2
3
1
6
8
4
5
165 438 36 519 82 274 58 421
989 174 78 254 41 765 32 896
742 583 95 623 67 189 71 534
537 962 12 468 53 821 49 975
31 26 4 77 9 43 6 28
Oikeat
8 9vastaukset:
1 61-2013
3
6 1 9 5 7
2 5 8 3 1
3
6
9
1
5
7
8
4
9 7 6
3 1 5
2 8 4
6 3 7
8 9 1
5 4 2
42-2013
2 | MS3
7 6 9
47
nkoh ta ista
Meriryhmä keskittyy Suomen
meriklusteriin liittyvien
asioiden seurantaan ja tukee
yhteydenpitoa kansanedustajien
ja merialojen toimijoiden välillä.
Eduskuntaan perustettiin viime
vuonna meriryhmä. Kuka toimii ryhmän puheenjohtajana?
I riksdagen bildades i slutet
av förra året en havsgrupp.
Vem är gruppens ordförande?
Valitse yksi vaihtoehto:
Välj ett alternativ:
a) Merja Kyllönen
b) Sauli Niinistö
c) Sauli Ahvenjärvi
a) Merja Kyllönen
b) Sauli Niinistö
c) Sauli Ahvenjärvi
Kaikkien oikein vastanneiden kesken
arvomme Iittalan Kastehelmi-kynttilälyhdyn. Voittajan nimi julkaistaan
Merimieslehdessä nro 3/2013.
Bland alla som svarar rätt på frågan
lottar vi ut en Kastehelmi-ljuslykta från
Iittala. Namnet på vinnaren publiceras i
numret 3/2013 av tidningen Sjömannen.
Tammikuun kihlaus 23.1.1940 tunnusti SAK:n ja
ammattiliitot neuvotteluosapuoliksi. Kilpailuun
saapui 40 vastausta. Voittaja oli tällä kertaa Kari
Saharinen Turusta.
Osallistu kilpailuun
27.5.2013 mennessä:
1) Merimies-Unionin kotisivuilla:
www.smu.fi
> viestintä > Merimies-lehden kilpailu
2) Tai lähetä vastaus postitse. Liitä
mukaan vastaus ja omat yhteystietosi
(nimi, osoite, puhelinnumero).
Du kan delta i tävlingen senast
den 27.5.2013 på följande sätt:
1) På Sjömans-Unionens webbplats:
www.smu.fi > på svenska > kommunikation
>Tävlingen för Sjömannen
2) Eller per post. Bifoga svaret och dina
kontaktuppgifter (namn, adress, telefonnummer).
Man kallar deklarationen 23.1.1940 som Januari
månads förlovning. Vinnaren den här gången blev
Kari Saharinen från Åbo.
Vastauksen voit lähettää osoitteella:
Merimies-lehti
Suomen Merimies-Unioni
John Stenbergin ranta 6
00530 Helsinki
Skicka svaret till adressen:
Sjömannen
Finlands Sjömans-Union
John Stenbergs strand 6
00530 Helsingfors
SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY //
FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU RF
POSTI- JA KÄYNTIOSOITE
John Stenbergin ranta 6, 2. kerros,
00530 Helsinki
POST- OCH BESÖKADRESS
John Stenbergs strand 6,
2:a våningen, 00530 Helsingfors
KOTISIVUT / HEMSIDOR
www.smu.fi
SÄHKÖPOSTI / E-ADRESS
[email protected]
fö[email protected]
AUKIOLOAJAT / ÖPPETTIDER
TELEFAX
Arkisin klo 8.30–16.00
Vardagar kl. 8.30–16.00
Kesäaika / sommartid (1.5.–31.8.)
klo 8.00–15.30
Kuljetusalan
Työttömyyskassa
Transportbranschens
Arbetslöshetskassa
Postiosoite
Postadress
Asiakaspalvelu
Kundtjänst
VAIHDE / VÄXEL
+358 (0) 9 615 2020
+358 (0) 9 615 20 227
PL 65, 00531 Helsinki
Siltasaarenkatu 3–5,
katutaso Helsinki
PB 65, 00531 Helsingfors
Broholmsgatan 3–5,
gatuplan Helsingfors
arkipäivisin klo 8.30–16.00
Kesäaikana klo 8.00–15.30 (1.5.–31.8.)
Kesäperjantaisin 8.00–14.30
(1.5.–31.8.)
vardagar kl. 8.30–16.00
sommartid kl. 8.00–15.30 (1.5.–31.8.)
sommarfredagar kl. 8.00–14.30
(1.5.–31.8.)
Puhelinpäivystys
Telefonjour
klo 9.00–12.00
puh. (09) 613 111
Faksi: (09) 6131 1333
tel. (09) 613 111
kl 9.00–12.00
Fax: (09) 6131 1333
Työttömyyskassan
48 palvelu
MS | 2-2013
sähköinen
Arbetslöshetskassans
elektroniska tjänster
www.kuljetusalantk.fi
HENKILÖKUNTA / PERSONAL
Puheenjohtaja / Ordförande
ITF-tarkastaja / ITF-inspektör
Simo Zitting
Kenneth Bengts
(09) 615 20 250 / 0400 813 079
(09) 615 20 258 / 040 455 1229
Sihteeri / Sekreterare
Liittosihteeri / Förbundssekreterare
Anja Uusitalo
Kenneth Bondas
(09) 615 20 251 / 040 519 0351
(09) 615 20 254 / 040 456 0245
Toimitsija, Ahvenanmaa
Sihteeri / Sekreterare
Ombudsman, Åland
Tetta Härkönen
Henrik Lagerberg (09) 615 20 225 / 040 455 9834
(018) 199 20 /0400 478 884
Sopimussihteeri / Avtalssekreterare
Ålandsvägen 55, 22100 Mariehamn
Klaus Lust
Taloudenhoitaja / Ekonom
(09) 615 20 211 / 040 505 1957
Mikko Tuominen
Lakimies / Jurist
(09) 615 20 218 / 0400 422 379
Sannaleena Kallio
Kassanhoitaja / Kassaföreståndare
(09) 615 20 252 / 040 158 5057
Stiina Raitio
Toimitsija / Ombudsman
(09) 615 20 219
Carita Ojala
Kirjanpitäjä / Bokförare
(09) 615 20 231 / 0400 829 039
Tuula Ylhävuori
(09) 615 20 220
Satu Silta
Toimittaja / Journalist
(09) 615 20 213 / 040 526 3435
Saana Lamminsivu
(09) 615 20 221 / 045 7730 1020
ITF-tarkastaja / ITF-Inspektör
Jäsenrekisterin hoitaja / Medlemsregister
Ilpo Minkkinen
Tiina Kytölä
(09) 615 20 253 / 040 728 6932
(09) 615 20 257
ITF-koordinaattori / ITF-Koordinator
Toimistotyöntekijä / Kontorsbiträde
Simo Nurmi
Arja Merikallio
(09) 615 20 255 / 040 580 3246
(09) 615 20 259
Toimistotyöntekijä, Turku /
Kontorsbiträde, Åbo
Salme Kumpula
(02) 233 7416
Maariankatu 6 B, 5. krs.
20100 Turku
Mariegatan 6 b, 5:e våningen,
20100 Åbo
Vaasa / Vasa
Pitkäkatu 43, 65100 Vaasa
Storalånggatan 43, 65100 Vasa
MÖKKIVARAUKSET /
BOKNINGSNUMMER
FÖR STUGOR
puh. / tel. (09) 615 20 260
Lounais-Suomen osaston mökin
varaukset Turun toimistolta /
Sydvästra Finlands avdelnings
stugans bokningar från
kontoret i Åbo

2 - Suomen Merimies

Transcription

Similar documents

Kaaos itämerellä - Suomen Merimies

Merimies 8/2011 - 2. osa - Suomen Merimies

4 - Suomen Merimies

Delvotest-ohje

Lue myös juttu Merimies-lehdestä 6/2011: RG I on ainoa matkustaja

Numero 1/2013 - Helsingin Meripelastusyhdistys

Vahvista elinluovutustahtosi

Raumalla! - Suomen Merimies

Jakt & Fiske (pdf)

Skärgårdens LPA-ombud känner sitt fält

Siimasoppa - saaristomeren uistelijat ry

LPA-ombudsman, ett toppenjobb!

BerG Kärsivällisyys lopussa Tålamodet tryter

Albatrossi 4/2012 - Merimieseläkekassa

Språkråd 3/2013 - Valtioneuvoston kanslia

Bruksanvisning

One Step Urintest för hCG Cat. No. W1 - MII - Minipris

• 2011 - Luotsiliitto

tuotehinnastosta - Leon Luistinpalvelu

INFO TOUGH VIKING KAISANIEMI 6.9.2014 –KILPAILUN

ARCTIC TOUGH VIKING LEVI 14.3.2015

Kotimankeli KM60SW Automaattimankeli Kallmangel