Tuottavuus kuntapalveluissa

Tuloksellisuus
Tuottavuus
kuntapalveluissa
Voiko hyvinvointipalvelujen tuottavuutta mitata? Tutkija Aki Jääskeläinen
kehottaa miettimään, miksi tuottavuutta mitataan. Halutaanko tuottaa
tilastoja vai halutaanko kehittää toimintaa?
Hyvinvointipalveluiden tuottavuudesta väitöskirjan tehneen Tampereen
teknillisen yliopiston tutkijan Aki Jääskeläisen mukaan tuotos-panos -ajattelu ei perinteisesti sovellettuna istu
julkiselle sektorille.
– Perinteisellä tuotantolinjalla yksityisellä puolella tuotos on sitä, että
tuotetaan tietty määrä keskenään samantapaisia tuotteita, Jääskeläinen
toteaa.
Julkisella puolella pitää hänen mu-
kaansa ottaa huomioon myös se, minkälaisia asiakkaat ja heidän tarpeensa
ovat. Tuottavuuden parantaminen ei
saa olla ristiriidassa isompien vaikuttavuustavoitteiden kanssa.
Julkisen sektorin keskustelussa
puhutaan usein tuottavuudesta ja tuloksellisuudesta rinta rinnan. Jääskeläisen mukaan asioita ei pidä sotkea
keskenään.
– Tuloksellisuus voidaan liittää esimerkiksi julkisen sektorin perimmäisiin
kysymyksiin. Halutaan, että ihmiset
voivat hyvin ja että annetaan hyvää
koulutusta.
Tuottavuus on Jääskeläisen mukaan kapeampi käsite.
– Mutta se ei saisi olla niin kapea,
että puhuttaisiin vain tehokkuudesta
ja siitä, miten voitaisiin mahdollisimman vähillä resursseilla tuottaa mahdollisimman monta asiakaskontaktia.
Se ei ole tuottavuutta.
Henkilöstöä ei
tarvitse vähentää
Elina Palonen
Tutkija Aki Jääskeläinen on väitellyt
hyvinvointipalvelujen tuottavuudesta.
Huono tuottavuus on panosten käyttöä
johonkin muuhun kuin asiakkaan hyväksi.
6
Kuntatyönantaja 2/2011
Tuottavuuden parantaminen liitetään
usein lomautuksiin ja irtisanomisiin.
Jääskeläinen totesi väitöskirjassaan,
että tuottavuutta voidaan parantaa
muutenkin.
– Olen usein käyttänyt esimerkkinä vanhusten palvelutaloja. Jos asioita mitataan vain karkealla mittarilla,
näyttää vanhusten hoitoisuuden kasvaessa siltä, että tarvitaan koko ajan
enemmän resursseja, jotta voidaan
hoitaa sama määrä vanhuksia.
Jääskeläisen muistuttaa, että eri
palvelutaloissa voi myös olla erilaisia
vanhuksia.
– Jos mittari ei ota tätä huomioon, se antaa asiasta väärän kuvan.
Se ei kuvasta aidosti tuottavuutta.
Kyse on silloin enemmän mittausteknisistä ongelmista ja asioista puhutaan väärin.
Miten tuotavuutta näissä asioissa
voidaan mitata konkreettisesti?
– Pitää miettiä, miksi tuottavuutta halutaan mitata. Joudutaan pohti-
Johtava suunnittelija Jukka
Öberg sanoo, että nykyisin
tuottavuuslaskennassa otetaan huomioon myös palvelujen luonne. Tuottavuuden
parantaminen ja sen mittaaminen on kytketty yhä enemmän
käytännön johtamistyöhön.
maan, halutaanko tuottaa poliitikoille
päätöksentekoa tukevia tilastoja vai
haluaako vanhusten palvelutalon johtaja kehittää toimintaa.
– Molemmissa keskeiseksi nousee
se, että pitää pystyä ymmärtämään
tuotettavan palvelun sisältöä.
Myös tuotoksen laatu pitäisi Jääskeläisen mielestä pitää rinnalla. Julkisella sektorilla ei kuitenkaan voida lähteä pelkästään laadun maksimoinnista.
– Pitää miettiä, mikä on riittävä
laadun taso, riittävä vaikuttavuus tavoitteiden saavuttamiseen.
Jääskeläinen totesi väitöskirjassaan,
että huono tuottavuus tarkoittaa panosten käyttöä johonkin muuhun kuin
asiakkaan hyväksi.
– Jos toiminta on huonolla tavalla organisoitu, siellä on raskaat rakenteet, raskas hallintokoneisto ja
byrokratiaa, veronmaksajien rahoja
käytetään sellaiseen asiaan, mikä ei
suoraan hyödytä asiakkaita.
Jos työntekijät eivät pysty omassa
työssään hyödyntämään vahvuuksiaan,
puserrus saattaa kohdistua tuottavuuden näkökulmasta vääriin asioihin. Se
voi aiheuttaa kiireen tuntua.
– Joku voi sanoa, että nyt teidän
tuottavuuttanne pitää parantaa. Työntekijästä saattaa tuntua jo ennestään,
että on hirveä kiire eikä hän pysty tekemään yhtään enempää.
Jääskeläisen mukaan silloin pitäisi
suunnata tekemistä uudella tavalla.
– Kiire voi helpottua, kun se suuntautuu oikein.
Alussa oli ajatus hukassa
Kun Helsingin kaupungin talous- ja
suunnittelukeskuksen johtava suunnittelija Jukka Öberg aloitti parikymmentä vuotta sitten tehtävässään,
tuottavuudesta puhuttiin jo, mutta
kukaan ei tiennyt, mitä se kunnassa
tarkoittaa.
– Silloin markkinoitiin, että tuloksellisuus on tuottavuutta, vaikuttavuutta ja palvelukykyä. Mietittiin, että
tuottavuus on tuottavuutta ja vaikuttavuus on vaikuttavuutta ja niitä ei voi
sotkea.
Öbergin mukaan aiemmin tuottavuus sotkettiin myös yksikkökustan-
Matti Immonen
Byrokratia heikentää
tuottavuutta
nuksiin. Kunta-alalla oli kiinnostuttu
suhdeluvuista.
– Laskettiin esimerkiksi, kuinka suuri osa ikäluokasta saa hoitopalveluita. Jotkut tykkäsivät, että se
on tuottavuutta. Se kuvaa kuitenkin
enemmän palveluiden saatavuutta ja
sitä, kuinka paljon ihmiset käyttävät
palveluita.
Tulosjohtaminen toi
tuottavuuslaskennan
1980- ja 90-lukujen taitteessa muotiin
tuli tulosjohtaminen.
– Se toi mukanaan tuottavuuslaskennan, kuinka paljon virasto tuottaa.
Liikkeelle lähdettiin Tilastokeskuksen
tuotos per panos -määritelmästä. Tuotokset saatiin palvelujen ja tuotteiden
suoritemääristä, jotka annettiin loppuasiakkaille. Kunnan sisäisiä tuotteita
ei laskettu.
Työn tuottavuutta yritettiin Öber-
gin mukaan laskea, mutta lopulta
päädyttiin keräämään vain suoritteita.
Sitä teki jokainen virasto ja yksikkö.
– Laskennan puutteena oli, että
se ei ottanut huomioon laatua. Nyt on
kehitetty kolmannen sukupolven tuottavuuden mittausta, joka ottaisi huomioon myös asiakastyytyväisyyden eli
laadun.
Toisen sukupolven mittaamisessa
verrattiin virastojen toimintaa edellisvuoteen. Nyt verrataan samanlaisten
toimipisteiden tuottavuutta keskenään.
Öbergin mukaan nykyinen järjestelmä ottaa myös palveluiden luonteen huomioon.
– Siinä lasketaan painotettu suoritearvo. Uusi monimuuttujapohjainen
tuottavuuden mittaaminen on ymmärrettävämpi myös henkilökunnalle. O
Teksti: Mika Peltonen/UP
2/2011 Kuntatyönantaja
7
Tuloksellisuus
Palvelutalossa mitataan tuottavuutta
Hyvä tulos – hyvä mieli
Tuottavuusmatriisin myötä johtajalla on työväline, jonka avulla on helppo perustella, mihin
työyksikön tulee pyrkiä työllään, sanoo johtaja Kaisa Rankaviita, joka käyttää matriisia
tuottavuuden mittaamiseen vanhuspalveluissa.
Helsingin kaupungin sosiaalivirastossa on kehitetty uudenlaista lähestymistapaa tuottavuuden mittaamiseen.
Pilottikohteina ovat olleet päivähoito
ja vanhusten palvelut. Kehitystyötä
on tehty yhteistyössä Tampereen teknillisen yliopiston tuottavuuden mittaamiseen erikoistuneiden tutkijoiden
kanssa.
Tavoitteena on ollut luoda menetelmä, joka ottaa huomioon toiminnan
laadun ja jota voidaan hyödyntää käytännön johtamistyössä. Vanhuspalvelujen tuottavuutta on arvioitu palveluasumisessa ja vanhainkotihoidossa.
Tuottavuuden mittaamiseen kehitettiin matriisimalli, joka mahdollistaa
moniulotteisen tuottavuuden tarkastelun. Matriisimalli on ollut Itä-Pasilan palvelutalossa käytössä vuodesta
2007 lähtien.
– Tuottavuusmatriisin myötä joh-
tajalla on työväline, jonka avulla on
helppo perustella, mihin työyksikön
tulee pyrkiä työllään. Ilman matriisiakin työtä tulee tehdä samoin tavoittein, sanoo palvelutalon johtaja Kaisa
Rankaviita.
Tuottavuusmatriisi tekee
työn näkyväksi
Itä-Pasilan palvelutalon asukkaat asuvat palvelutalossa omissa kodeissaan
ja ovat vuokrasuhteessa Helsingin
kaupunkiin. Asukkaita talossa on 110.
Palvelut sovitaan jokaisen asukkaan
kanssa yksilöllisesti. Palvelumaksut
määräytyvät asiakkaan avuntarpeen
ja tulojen mukaan.
Henkilökunta toimii neljässä tiimissä ja on paikalla palvelutalossa ympäri
vuorokauden. Tiimeistä kolme on hoitotiimejä, jotka vastaavat hoidosta ja
palveluista. Tiimissä on jokaiselle asi-
Matti Immonen
Tuottavuusmatriisi on
tehnyt työn näkyväksi,
sanoo johtaja Kaisa
Rankaviita.
8
Kuntatyönantaja 2/2011
akkaalle määritelty vastuuhoitaja. Viriketiimi vastaa palvelutalon kulttuuri- ja
viriketoiminnasta.
Rankaviidan mukaan matriisi mahdollistaa yhteisen keskustelun työn
tekemisestä ja suunnittelusta. Tuottavuusmatriisin mittareiden lähtökohtana on toiminta eli työn tekeminen.
Matriisi mahdollistaa työn näkyvyyden. Jokaisen työyhteisön työntekijän
panos on tärkeä.
– Henkilöstö tietää mitä on saatu
aikaiseksi. Mittaritulokset antavat tietoa siitä, missä on hyvä petrata. Niiden perusteella voidaan käydä yhteistä keskustelua, miten työn tekeminen
saadaan sujuvaksi niillä voimavaroilla,
jotka ovat käytössä unohtamatta
asiakasta ja hänen elämäänsä.
Useita mittareita
Vanhuspalveluissa yksi tuottavuuden
mittari on asumisvuorokauden hinta.
Muita ovat hoitopaikkojen käyttöaste,
henkilöstön työpanos suhteessa hoitopaikkoihin, alle 60 päivän sairauspoissaolot sekä asiakkaan toimintakyvyn säilyminen ja vuoteeseen hoidettavien osuus.
Laskennallinen asumisvuorokauden hinta mittaa esimerkiksi palvelun tarvetta. Vähäinen palveluntarve
tuottaa vähemmän tulosta: suuri palvelujen tarve parempi on tulos.
– Tämä tarkoittaa myös sitä, että
asukas on oikeassa asumispaikassa
ja henkilöstön osaaminen ja työpanos suunnataan ns. oikeisiin asioihin,
kertoo Rankaviita.
Tavoitteena on pitää palvelutalon
asumispaikat täynnä eli sadan prosentin käyttöaste.
– Hyvä tulos mahdollistuu, jos
pystytään suunnittelemaan ja organisoimaan työprosessit mahdollisimman hyvin ja selkeästi.
Tuottavuutta tavoitellaan myös
parantamalla työhyvinvointia ja pyrkimyksellä vähentää henkilöstön sairauspoissaoloja. – Hyvinvoivassa työyhteisössä
työntekijöiden vaihtuvuus on pienempi, mikä parantaa myös palvelun laatua ja lisää asiakastyytyväisyyttä.
Rankaviita korostaa myös, että
on tärkeää ylläpitää asiakkaiden toimintakykyä. Itä-Pasilan palvelutalon
asiakkaat pyritään hoitamaan omassa
kodissaan niin kauan kuin se on mahdollista. Heillä ja heidän omaisillaan on
mahdollisuus osallistua hoidon ja palvelun suunnitteluun ja arviointiin.
– Palvelutalon asukkaille pyritään
tarjoamaan asukkaan toiveiden ja tarpeiden pohjalta mielekästä tekemistä
kaikkina viikon päivinä. Unohtamatta
kulttuuritarjontaakaan, kertoo Rankaviita.
Hyvä tulos palkitsee
Teksti: Kaisa Koskela
Matti Immonen
Vanhuspalvelun johto tuottaa palveluyksikköihin mittareiden tulokset, joita
seurataan vertaamalla niitä edellisten
vuosien tuloksiin.
– Yksikköjen tuloksia voi myös
verrata keskenään. Keskustelun kautta oivalletaan ja opitaan, miten voidaan löytää olennainen, jota voi
muuttaa ja mitä voi parantaa työn tekemisessä, kuvailee Rankaviita.
Henkilöstö sitoutuu tuottavuusajatteluun sen myötä, että heillä on
mahdollisuus osallistua oman työn
suunnitteluun ja työprosessien parantamiseen. Tuottavuusajattelu on lisännyt
yhteistyötä tiimien välillä. Saavutetuista
tuloksista palkitaan tulospalkkiolla.
– Keskustelemme ja arvioimme
yhdessä. Hyvä tulos, hyvä mieli, kiteyttää Rankaviita. O
Itä-Pasilan
palvelutalossa viihtyvät
sekä asiakkaat että
henkilökunta.
2/2011 Kuntatyönantaja
9