Jäsentiedote 2/2012 - Nouseva Rannikkoseutu

NRO
02
2012
N O U S E VA
RANNIKKOSEUTU
Jäsentiedote
mistä
rannikkoseutu
tunnetaan?
Nyt kartoitetaan ohjelmatyöhön liittyen
nouseva rannikkoseutu ry valmistautuu uuteen
rannikkoalueen erityis-
ohjelmakauteen 2014-2020
piirteitä. Erityispiirre
Pohjois-Pohjanmaan paikallinen maaseutustrategia 2014–2020 laaditaan ensimmäistä kertaa viiden toimintaryhmän
tuotteista palveluihin
yhteistyönä. Alueen kukin toimintaryhmä täydentää yhteistä strategiaa omilla
ja fyysisestä ympärisyksityiskohtaisemmilla kehittämisohjeltöstä ajatusmaailmaan
milla. Nouseva Rannikkoseutu ry:n ohjelmaa on työstetty vuoden 2012 aikana
liittyvä asia tai ilmiö.
osallistavan prosessin avulla. Ohjelman
laadinnassa on hyödynnetty aikaisemmilKyselyyn löytyy linkki
ta ohjelmakausilta hankittuja kokemuksia
osoitteista:
sekä kylä- ja maaseutusuunnitelmia. Työpajojen ja kyselyjen kautta valnousevarannikkoseutu.fi
mistelutyöhön
facebook.com/nousevarannikkoseutu
on osallistunut
yli 240 ihmistä. Parhaillaan ovat menossa kuntakierrokset kuntapäättäjien näkemyksien kartoittamiseksi aluekehittämistyöstä.
voi olla mitä tahansa
Hankkeiden tulee olla luovia ja kokeilevia
ja niiden tulee edistää monialaista verkostoitumista. Kansainvälisessä yhteistyössä
keskitytään pohjoiseen ulottuvuuteen.
Vuosina 2014-2020 voimaa
haetaan paikallisuudesta
Hyvä elämä teeman kautta kehitetään
kylätoimintaa, lisätään maaseudun asukkaiden
vapaa-ajanviettomahdollisuuksia ja tuetaan ikäihmisten hyvinvointia.
Elinvoima teeman kautta tuetaan yrittäjyyttä, monipuolistetaan maaseudun
elinkeinorakennetta ja vastataan isojen
teollisuushankkeiden tuomiin välillisiin
haasteisiin. Ympäristö teeman alla parannetaan maiseman viihtyisyyttä ja tuetaan
luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä,
uusien ympäristöratkaisujen kehittämistä
sekä lähiruokaan ja green care-toimintaan liittyviä hankkeita. Nuorten osalta
vahvistetaan osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia, tuetaan nuorten kasvua
ja aktiivista toimintaa sekä kansainvälistymistä.
Nouseva Rannikkoseutu ry:n monirahoitteisessa kehittämisohjelmassa on esitelty
tavoitteet tulevalle EU:n ohjelmakaudelle. Ohjelmasta rahoitusta hakevien yritysja kehittämishankkeiden tulee edistää hyvään elämään, elinvoimaan, ympäristöön
ja nuoriin liittyviä kehittämistavoitteita.
Nouseva Rannikkoseutu ry:n ohjelmaluonnos on luettavissa www.nousevarannikkoseutu.fi. Voit osallistua lopullisen
ohjelman valmisteluun mm. lähettämällä
meille kommentteja luonnoksesta. Ohjelma toimitetaan Maa- ja metsätalousministeriölle kevään 2013 aikana.
NRO
02
2012
N O U S E VA
RANNIKKOSEUTU
Jäsentiedote
perämeren
rannikon
kalatalousryhmä
kalatoimet
2014-2020
ota kantaa!
Perämeren kalatalous-
tiedottaa
ohjelman valmistelu
2014-2020 on aloitettu.
Perämeren kalatalousryhmä haastaa kalastajat ja kala-alan toimijat
nahkiainen - tunteita puolesta ja vastaan
sekä kaikki kalan ystävät miettimään kalatalouden kehittämistoimia.
Mitä pitäisi tehdä kalaalan kehittämiseksi?
Lienee selvää, että 20142020 on hylkeitä, ne vaikuttavat kalastukseen
Mitä keinoja hylkeitä vastaan
tai keinoja hylkeiden kanssa
elämiseen?
rannikkokalastuksella saadaan järkevällä
tavalla lähiruokaa ja
terveellistä ravintoa
ruokapöytiin
Miten tämä lähiruoan saanti
turvataan?
Nahkiainen on erikoiseläin – ei kala –
vaan ympyräsuinen. Ihminen tietää paljon, on käynyt kuussa, mutta nahkiainen
on vieläkin tuntematon arvoitus. Tiedetään, että nahkiainen nousee merestä jokeen syksyllä. Tämän jälkeen se pysyttelee
joessa imeytyneenä suojakiveen, pärjää
puoli vuotta pelkällä virtavedellä. Vasta
kesän tullessa nahkiainen herää eloon.
Elo on kuitenkin lyhyt. Pitkän paaston ja
kutukiihkon jälkeen nahkiainen kuolee.
Uusi nahkiaiselämä alkaa.
Nahkiaisen mäti on minimaalisen pientä.
Pieniä ovat mädistä syntyvät miljoonat ja
taas miljoonat toukat, jotka elävät joen
pohjassa 2-6 vuotta. Jokitoukat vaeltavat
aikanaan mereen. Alkaa nykyihmiselle
nahkiaisen täysin tuntematon elämänvaihe. Missä nahkiainen käy vaelluksella?
Kuinka monta vuotta nahkiainen vaeltaa
ja kasvaa merellä? Mikä on sen pääasiallinen ravinto? Kysymyksiä on, mutta ei
vastauksia.
Miljoonan euron
erikoisherkku
Suomen puolella Perämerellä nahkiaisen
merkitys on säilynyt nykypäiviin saakka.
Ruotsissa vastaava merkitys on nykyisin
hyvin pieni, vaikka aiemmin nahkiaista
on käytetty ja pyydetty naapurissa enem-
män kuin meillä. Perämeren jokialueet
tuottavat Suomen nahkiaissaaliista 80-90
prosenttia. Rahaa nahkiainen tuo alueelle
0,5-1 miljoonaa euroa vuosittain. Nahkiainen on vieläkin jokialueidemme elävää
historiaa ja nykypäivää.
Mikä on nahkiaisen tulevaisuus Perämeren rannikon jokialueilla? Tätä on selvitetty kalatalousryhmän rahoittamassa,
pian päättyvässä hankkeessa ”Nahkiainen
ennen, nyt ja tulevaisuudessa”. Huolestuttavaa on, että vaikka kaikenlaisten eliöiden ja ötökköjen tutkimuksiin käytetään
mittavat varat, niin Perämeren arvoeläimeen nahkiaiseen ja sen tutkimuksiin ei
ole toistaiseksi kiinnitetty käytännössä
lainkaan huomiota.
”Nahkiainen ennen, nyt ja tulevaisuudessa” -hanke tähtää siihen, että kalatutkijat
ja kala-asioista päättävät kiinnittäisivät
vihdoinkin nahkiaiseen edes sen verran
huomiota, että opitaan tuntemaan nahkiaisen elämä ja tätä kautta aletaan entistä
enemmän kiinnittämään huomiota nahkiaisen tarjoamiin jokialueen kehittämismahdollisuuksiin.
Nahkiainen on joillekin herkku, toisille
inhokki, mutta arvokkaana vesieläimenä
sen elämä ja kalastusmahdollisuudet tulee
säilyttää tulevaisuudessakin.
NRO
02
N O U S E VA
RANNIKKOSEUTU
2012
Jäsentiedote
kalatoimet
HYLJE
Verkot vesille
2014-2020
ota kantaa!
Suscipit, vicis praesent
kalastajat
erat
ukkoontuvat
feugait epulae, vali-
pohjarysäkokeilut aloitettu
Mitenindoles
saadaan duis
uusiaenim
kalastadus
jia, onko kalastajia,
jottaat.
kalaa
consequat
genitus
Hylkeen ja verkkokalastajan taisto päättyy aina hylkeen voitoksi. Joskus kalastaja saa kalastaa jonkun tunnin itsekseen,
mutta kauaa iloa ei kestä. Norppa voi
tyytyä napsimaan kalat ja jättää verkon
lähes ehjäksi seuraavaa ruokailua varten.
Halli – jopa 300 kilon peto – sen sijaan
syö kalat ja särkee verkot mennen tullen.
Kalastaja menettää saaliin, työvälineen ja
kallista aikaa tuhraantuu. Tämä tapahtuu
uudestaan ja uudestaan aivan kuin Päiväni murmelina -elokuvassa. Kalastajille
tämä on todellisuutta, ei fiktiota.
Ahvenen, karisiian (pikkusiian) ja maivan
kalastus on ilman hylkeitäkin kovaa, työlästä ja vaativaa. Hylkeet ovat tulleet jäädäkseen. Perämeren Kalatalousyhteisöjen
Liitto, Osuuskunta Team Kala ja kalastaja
Mikko Viitanen ovat aloittaneet pohjarysäkokeilut, jotka onnistuessaan tuovat kalastukseen merkittävää parannusta ja helpotusta, jos kalojen päästelystä verkoista
voidaan luopua.
Ahven on pohjakala, pikkusiikaa ja maivaa taas pyydetään syksyisin pohjan läheisyydestä. Pohjalla liikkuva kala nousee
harvoin ylös eikä rysäpyynti tuota toistaiseksi hyvää tulosta. Uusien rysien ajatus
on, että rysä voidaan virittää vaikka 1020 metriin, vaikka niiden pyyntisyvyys
on esim. neljä metriä pohjasta. Pyydysten
nieluja on viritetty niin, että ne ovat tavanomaisesta poiketen joko pohjan myötäisesti tai aivan lähellä pohjaa.
Perämeren Liiton flexi-rysä hankkeella tavoitellaan lähinnä ahventa ja pikkusiikaa,
kokeiluja on suoritettu Kokkolassa, Hailuodossa ja Simossa. Osuuskunta Team
Kalan maiva-hankkeessa tavoitellaan maivaa. Team Kalan pyydysmalli on kehitelty
etupäässä Kuivaniemellä, jossa pyydystä
myös kokeillaan. Viitasen Mikon pikkupohjarysä on solmuvälin mukaan kalastanut ensimmäisen kesän kokeiluissa
monenlaista kalaa Raahen läheisyydessä.
Pohjarysäkokeiluissa on saavutettu myönteistä tulosta. Kalatalousryhmän toimesta
rysäkokeiluista tiedotetaan säännöllisesti
kalastajille. Kalastajat ovat tervetulleita
myös tutustumaan pyynnissä oleviin pyydyksiin ensi kesän aikana.
Hankehaku Perämeren rannikon kalatalousohjelmasta on jatkuva!
•
•
•
•
•
esiselvityshankkeissa tukitaso on 80-100 %
koulutushankkeissa 90-100 %
yritysten kehittämishankkeissa tuki on maksimissaan 60 %
yleishyödyllisillä yhteisöillä ja kunnilla kehittämishankkeiden tuki on 80-90 %
yleishyödyllinen investointihanke 50-60 %
Investointihankkeissa myönnettävät tuet ovat maksimissaan samansuuruisia kuin EKTR:n muissa
toimintalinjoissa. Lopullinen tukitaso päätetään hankekohtaisesti kalatalousryhmän kokouksissa.
saadaan
ruokapöytiin?
Sed, conventio,
aliquip
accumsan adipiscing
kala
on
oikeinkäsitelaugue
blandit
minim
tynä
abbaserinomaista
oppeto commov.
ravintoa
Miten
kalankäsittelyä
ja kalan
Enim neo
velit adsum
markkinointia
kehitodio, multo,voidaan
in commotää?
veo quibus premo tamen
erat huic. Occuro uxor
kalaa
tulee
dolore,
ut atpaljon
praemitto
sesonkiaikoina
opto si sudo, opes feuMiten
kalastaja
saisi kalasta
giat iriure
validus.
Sino
entistä
parempaa hintaa,
lenis vulputate,
vale-tuottoa
ja elinmahdollisuuksia?
tudo
ille abbas cogo
saluto quod, esse illum,
ota
letatioyhteyttä:
lorem convenkalatalousaktivaattori
tio. Letalis nibh iustum
Risto Tolonen
transverbero
bene,
050
395 0304
[email protected]
erat vulpu tate enim
esse si sudo erat.
OTA YHTEYTTÄ
NRO
02
N O U S E VA
RANNIKKOSEUTU
2012
Jäsentiedote
yhteisöhautomo-hankkeessa tapahtunutta
Kolmivuotinen Yhteisöhautomo-hanke,
jonka tavoitteena on tukea paikallisyhteisöjen toimintaa, kehittää lähipalveluita
sekä tehostaa viestintää, on saavuttanut
puolivälin etapin. Hanke on saanut elokuussa lisävahvistusta, kun Ninan työpariksi hankeremmiin hyppäsi Harri Kontio.
Kuluneen kesän ja syksyn 2012 aikana
hanke on esittäytynyt mm. Vihannin
markkinoilla, Oulussa järjestetyillä Maaseutufestareilla, Ruukin Pitäjäpäivillä
sekä Raahen kylien torilla. Hanke on
ollut järjestämässä kuljetusta Ylimaakunnallisille Kyläpäiville Kuusamoon ja ollut
kylätoimijoiden tukena Vihannin ja Raahen kuntaliitosasiassa kokoamalla kyliä
yhteisiin tapaamisiin. Joulukuussa hanke
on mukana vielä Temmeksen joulutapahtumassa ideoimassa nuorten harrastuksia
ja toimintaa.
Syksyn kuluessa on ehditty toteuttaa myös
osa lukuisista kentältä tulleista koulutustoiveista. Järjestötoimijoiden osaamista
yhdistys- ja hallitustyöskentelyyn liittyvissä perusasioissa on kartutettu Näin
toimii yhdistys –koulutuksilla Tyrnävällä
ja Raahessa. Uutispuuro-hankkeen kanssa
yhteistyössä toteutettiin Juuttuuko puhe
kurkkuun? -puheviestintäillat Raahessa
ja Limingassa, joissa Kulttuuriosuuskun-
ta Ilmeen kouluttaja haastoi osallistujat erilaisiin improvisaatioharjoituksiin
esiintymistekniikan hiomiseksi. Erilaiset
yhdistystoimintaan ja viestintään liittyvät koulutukset tulevat muodostamaan
yhden hankkeen toiminnan kulmakivistä
myös vuonna 2013.
Lisäksi hanke on järjestänyt muutaman
opintomatkan ja ollut mukana organisoimassa kylien yhteistä toimintaa. Opintoretkiltä on haettu ideoita oman kylän ja
sen toiminnan kehittämiseen. Useamman
kylän ja eri kuntienkin alueilta olevien
aktiivien lähteminen yhteisille retkille on
luonteva verkostoitumisen paikka. Esimerkiksi opintomatka Kierikkiin kiteytti
ajatuksen Raahen seudun muinaismuistokohteiden ja paikallishistorian kohteiden
teemapohjaisesta kehittämisestä eri yhdistysten yhteistyönä. Yhteiset kokoontumiset eri aiheiden ympärille ja yhteisten
asioiden eteenpäin vieminen sekä kylien
ja kunnan tapaamiset saavat jatkoa vuoden 2013 puolella.
Seuraa hankkeen ilmoittelua tulevista tapahtumista www.popleader.fi -sivuilta ja
osallistu hankkeen retkille, koulutuksiin
ja tapahtumiin. Voit laittaa meille myös
ideoita tulevasta toiminnasta, niin tehdään asioita yhdessä.
Aloitin työni hankesihteerinä
Norsussa elokuussa 2012. Vietin
vilkkaat nuoruusvuoteni Kempeleessä, jossa synnyin esihistoriallisena aikana ennen Zeppeliniä ja Zimmaria. Kylä kasvoi
ja kehittyi, keksittiin tuhannes
sana, joka voi alkaa Zetalla ja
minä muutin Ouluun opiskelemaan kuvallista viestintää.
OAMK:sta valmistuttuani mieli
ja ruumis veti pohjoiseen ja löysin itseni Kaamasen mutkasta
vuolemassa kitukasvuista koivua.
Jäniksen vuosi latasi henkiset ja
fyysiset akut täyteen ja palasin
maalikyliin oravanpyörää ihmettelemään.
Monenlaisten media-alan hommien jälkeen hyppäsin norsun
toimistolle tuomaan testosteronia kahvipöydän kikatteluihin.
Naisten ylivoiman huomasin jo
toisella viikolla, kun löysin itseni
tiskivuorta valloittamassa. Olen
viihtynyt uudessa työssäni loistavasti, koska työilmapiiri on virkeä, kehittämishaluinen ja kotoisa. Työnkuva on monipuolinen
ja laaja kenttä pitää huolen siitä,
ettei pääse sammaloitumaan tietokoneen ääreen toimistolle.
Maaseudun kehittäjän saappaat
ovat suuret ja alussa on pitänyt
laittaa useampi villasukka jalkaan. Varsinkin nuorten aktivointi on itselleni suuri haaste
ja pyrin tuomaan kentälle uusia
näkökulmia ja ideoita. Muutos
vaatii aikaa ja uskallusta tehdä
asioita uudella tavalla. Jos sinulla
on hankeideoita nuorten puolelle, ota rohkeasti yhteyttä!
Harri Kontio
UUDEN TYÖNTEKIJÄN ESITTELY
terve!
NRO
02
N O U S E VA
RANNIKKOSEUTU
2012
Jäsentiedote
myönteisen
rahoituspäätöksen
saaneet
kyläleader
hankkeet
raahe
Jokelan koulun vanhempainyhdistys ry: Perhekerhon väli-
yhteisöllisyyden juurilla
Yhdessä tekeminen on tärkeää yhteisöllisyyden vahvistamisessa. Hanke on ollut
aktiivisesti mukana Vihannin kylien yhteisen Kinttupolku-hankkeen käynnistämisessä sekä tallaustapahtumien järjestämisessä, joilla uusia vaellusreittejä on
tehty vihantilaisille tutuksi. Yhteisöhautomo on ollut myös Kinttupolku-hankkeen tiedotusapuna. Vastaavanlainen kylien yhteishanke on vireillä Siikajoella.
Kesän korvalla yhteistyössä Koti maalla –
hankkeen kanssa järjestettiin toistamiseen
Mitä kuuluu kylät tilaisuus Pyhäjoella.
Kunnan ja kylien kohtaamisessa vaihdettiin ajatuksia mm. siitä, mitä hyvää omalla
ja naapurikylillä on ja mitä asioita voitaisiin parantaa. Illan aikana syntyi idea leikkimielisen kisan käynnistämisestä, jossa
Pyhäjoen kylät kisaavat siitä, kuka kylistä saa tietyssä määräajassa houkutelluksi
omaan kylään eniten uusia asukkaita.
Kisan sääntöjä hiottiin kylien vapaamuotoisessa tapaamisessa elokuussa, jolloin
kisattiin myös kananmunan lennättimen
Pyhäjoen mestaruudesta perin tasaväkisesti. Haastettiinpa hankeväkikin kisaan
nehankinnat
mukaan ja oman lennättimen tekoon.
Yhteisöllisyyden eväitä kasattiin kesäkuussa Oulussa pidetyllä yhteisöllisyys-luennolla, jossa Meri Lähteenoksa
kertoi ryhmän muodostuksen haasteista
ja siitä, miten tunnistaa ja hyödyntää eri
ihmisten erilaista osaamista kehittämistyössä. Meri on toiminut aktiivisesti Tampereella Annikin korttelin kehittämisessä.
Tälle luennolle on luvassa jatkoa nyt joulukuussa.
Jokela-Pattijoki Kyläseura
Yhteishengen luomisessa on tärkeää toisten toimijoiden tunteminen ja sukupolvien välinen vuorovaikutus. Yksi hyvä
tapa lisätä henkilö- ja paikallistuntemusta
ovat kyläkierrokset. Tällainen kyläkierros
toteutettiin Limingassa syyskuun alussa yhteistyössä alueen kyläyhdistysten ja
Koti maalla –hankkeen kanssa. Yhden
päivän aikana kierrettiin bussilla kaikki
Limingan seitsemän kylää ja pysähdyttiin kylien itsensä valitsemissa kohteissa.
Kylätoimijat esittelivät monta mielenkiintoista tarinaa kylien historiasta ja nykypäivästä. Kannattaa kokeilla muillakin
kylillä.
hankkiminen
ry: Nuorten puutyöverstaan
koneistus
Rantsila (siikalatva)
Mankilan Kyläseura ry:
Lastenkerhon varusteiden
siikajoki
Revonlahden Kotikyläyhdistys
ry: Perinteisen riukuaidan
materiaalihankinnat
NRO
02
N O U S E VA
RANNIKKOSEUTU
2012
Jäsentiedote
myönteisen
rahoituspäätöksen
saaneet
kyläleader
hankkeet
opintomatkoilta uusia idoita ja toimintatapoja
tyrnävä
Hanke järjesti opintomatkan Tampereen
seudun kyliin toukokuussa 2012. Matkalle lähti bussilastillinen kylätoimijoita koko maakunnan alueelta. Kävimme
tutustumassa Tottijärvellä kylätaloon,
museomakasiiniin ja Monitoimipuisto-hankkeeseen. Kangasalalla kohteena
oli yhteiskylä ekologisine ja yhteisöllisine
rakentamisratkaisuineen sekä Aitoniemi-Hirvenniemellä Keson kylätalo, jonka
kunnostamiseen vaadittuja varoja yhdistys on kerännyt mm. huutokaupan keinoin. Konginkankaalla saimme vinkkejä
vuoden kylän toiminnasta.
Heinäkuussa 21 seikkailijaa lähti aikamatkalle Kierikkikeskukseen Yli-Iihin.
Tutustuimme kivikauden kylään ja ansapolkuun sekä kokeilimme mm. muinaisjousella ampumista ja kiviesineen
hiontaa. Kävipä osa koettamassa onneaan
arkeologisilla yleisökaivauksilla. Oppaanamme oli keskuksen johtaja Leena
Lehtinen, joka kertoi keskuksen perustamishistoriasta sekä tapahtuma- ja palvelutarjonnasta.
Yhteisöhautomo-hankkeen työntekijöitä
osallistui Pohjoiset kylät -hankkeen järjestämälle opintomatkalle Vienan Karjalaan
26.-28.9. Kiersimme lähes 600 kilometrin lenkin Suvannon, Pääjärven, Röhön,
Uhtuan, Paanajärven, Kemin, Louhen ja
Kiestingin kautta. Piipahdimme Lönnrotin laulupuulla, kulttuuritaloissa, yksityiskodeissa ja saimme maistella herkullista
karjalaisruokaa. Mukaamme tarttui tuhti
tietoannos Karjalan historiasta ja nykypäivästä. Saimme retkeltä hyviä vinkkejä
historian ja kulttuurin tuotteistamiseen
sekä verkostomaiseen yhteistyöhön matkailupalveluiden tuottamisessa.
Marraskuun alussa hanke järjesti opintomatkan Kärsämäelle ja Nivalaan. Retkelle
osallistui toimijoita 13 eri yhdistyksestä
Oulun ja Raahen seudulta. Kävimme tutustumassa Kärsämäellä Kulttuuritontut
-hankkeeseen, Paanukirkkoon sekä Sydänmaankylän monipuoliseen toimintaan. Nivalassa tutustumiskohteena oli
Erkkilän kylä ja siellä toteutettu ulkoilukeskus. Retkeltä saatiin monia ideoita siihen, miten erilaisilla kehittämishankkeilla
kylän yhteisöllisyyttä, vapaa-ajanviettomahdollisuuksia sekä palvelu- ja kulttuuritarjontaa voidaan lisätä. Päivän mottona
oli eittämättä: Yhdessä tehden saadaan
paljon aikaan – kylän koosta riippumatta.
Seuraava KyläLeader haku päättyy 28.2.2013
Tarkemmat hakuohjeet ja hakulomakkeet löydät osoitteesta:
www.nousevarannikkoseutu.fi/rahoitus/kylaleader
Temmeksen kylä:
Joulutoritapahtuman järjestäminen
vihanti
Vihannin 4H-yhdistys ry:
Toriteltan ja –pöytien hankkiminen
Leather Rebel –nuorten
bändi: EP-levyn monistuskulut ja äänentoistokaiuttimien
hankinta
Läntisrannan Kyläyhdistys ry:
Lasten kiikun hankkiminen
kylän virkistysalueelle
NRO
02
N O U S E VA
RANNIKKOSEUTU
2012
Jäsentiedote
tarinoita
mankilasta
hanke kestää kesään
2014 saakka ja kustannusarvio on 18 000 €.
Hanketta osarahoittaa toimintaryhmä
Nousevarannikkoseutu
ry EU:n Maaseudun kehittämisrahastosta.
Kun suunnittelet hanketta, käytä apunasi
www.nousevarannikkoseutu.fi –sivuilla olevaa
hankesuunnittelulomaketta ja ota yhteyttä
Norsun toimistoon.
Tiesithän, että yritys–
ja hanketukien haku on
jatkuva!
mankila - kylä täynnä tarinoita
Siikalatvan Mankilan Kyläseuran hallinnoima ”Tarinoita Mankilasta” –hanke on
käynnistymässä. Hankkeessa on tavoitteena koota erilainen kyläkirja, jonka keskiössä on elävät kertomukset. Alueella on
runsaasti paikkoja, joiden nimeen liittyy
ihmiskohtaloita ja tarinoita. Myös historiallisia tapahtumia sijoittuu Mankilaan
ja lähialueille. Kerrotaan, että Suomen sodan aikana kenraali Sandelsin sotajoukot
käyttivät Mankilankylän kautta Temmekselle kulkevaa tietä, joka on venäläisten
rakentama tykkitie ja siitä on yhä olemassa jäänteitä.
Paikallinen nimistö sulkee sisäänsä kertomuksia, joiden todenperäisyyttä voi jokainen itse arvioida. Kerrotaan Eelunpellon
kasvavan veren voimalla ja Aarrepellon
kätkeneen sisäänsä aarteen. Onpa Mankilassa asustanut muinoin jättiläisiäkin,
joita nimeltä tunnetaan Kiljo ja Koljo.
Jättiläisten kerrotaan asustaneen etenkin
Luppoviidankankaalla.
Kyläläisille järjestetään tarinailtoja, joissa muistellaan alueella sattuneita tapahtumia ja ihmisiä. Suusta suuhun elävät
tarinat sekä historialliset tapahtumat kerätään äänitallenteiksi, joista työstetään
kylän oma tarina-atlas: tarkoituksena on,
että kootut tarinat sijoitetaan kartalle ja
näin saadaan kylän ympäristö ja paikat
myös elämään. Myöhemmässä vaiheessa
tuloksia voidaan hyödyntää paitsi kylän
omissa tapahtumissa, myös esimerkiksi
kylämatkailun kehittämiseen.
Tavoitteena on innostaa kylän nuoria mukaan eräänlaisiksi tarinaoppaiksi, jolloin
nuorten juuria omaan kylään saadaan
vahvistettua. Kansainvälistä näkökulmaa
kylän kehittämiseen haetaan ns. ystäväkylätoiminnalla. Mankilalla on hakusessa
vertaiskylä Britteinsaarilta ja tavoitteena
on päästä tutustumaan heidän paikalliseen kulttuuriympäristöön ja vastavuoroisesti kutsua ystäväkyläläisiä myöhemmin
mankisten vieraiksi.
Hanketuet
•
•
•
•
yleishyödyllinen kehittämishanke 80-90 %
elinkeinollinen kehittämishanke 80-90%
koulutushanke 90 %
yleishyödyllinen investointihanke 50-60 %
Myös erityisympäristötuet perinnebiotooppien hoitoon!
NRO
02
N O U S E VA
RANNIKKOSEUTU
2012
Jäsentiedote
aki roukala
www.akiroukala.com
www.kioski.info
levy-yhtiö
kioski
wagneria bättre
Kun suunnittelet hanketta, käytä apunasi
folkeille
www.nousevarannikkoseutu.fi –sivuilla olevaa
hankesuunnittelulomaketta ja ota yhteyttä
Norsun toimistoon.
Tiesithän, että yritys–
ja hanketukien haku on
jatkuva!
Valokuvaaja Aki Roukala vaihtoi hektisen
Helsingin Hailuodon maalaismaisemiin.
Oulusta lähtöisin olevalla Roukalalla on
sukujuuret Hailuodossa. Pari vuotta saarella asunut kulttuurin monitoimimies on
tyytyväinen rauhalliseen elämän rytmiin
ja sosiaaliseen naapurustoon.
Roukala on toiminut mm. Image Kustannuksen valokuvaajana. Bändejä kuvatessaan Roukala fiksaili samalla artistien
keikkoja ja muuta toimintaa, joten ajatus
omasta levy-yhtiöstä alkoi kehittyä konkretiaksi. Kioski levy-yhtiö näki päivänvalon 2005 ja oli luonnollinen jatke tälle
yhtälölle. Kioski pitää sisällään 2-3 artistia kerrallaan ja toimintaa on yritetty tarkoituksella pitää pienenä, jotta jäisi aikaa
päätoimiselle ammatille, valokuvaukselle.
Menestyvää konseptia on joskus hankala
pitää pienenä, kun artisti lyö läpi. Näin
voisi kuvailla soulartisti Mirel Wagnerin
tapausta. Kioski julkaisi Wagnerin debyyttialbumin helmikuussa 2011 ja jo
elokuussa 2012 Wagner löytyi Time-lehden verkkosivuilta sijalla viisi 11 tutustumisen arvoisen artistin listalla.
Alunperin Kioskin oli tarkoitus pysyä
Suomen maalla, suomenkielisenä. Ison
nimen tarttuessa haaviin, suunnitelmiin
Yritystoiminnan tuet
•
•
•
•
investointituki 20-35 %
kehittämistuki 45-90 %
käynnistystuki 45-50 %
yritysryhmähankkeet 50-75 %
tuli muutos. Vaikka päätoiminen valokuvaaja onkin, työmäärältään levy-yhtiön
pyörittämistä on hankala kutsua harrastukseksi. ”Olen tyytyväinen nykytilanteeseen, mutta toiminta voi kasvaa tulevaisuudessa laajemmaksikin”, Roukala jättää
ajatuksen leijumaan.
Itse tekeminen on läsnä kaikessa Roukalan toiminnassa. Saarelaisuus on mahdollistanut muun muassa oman gallerian,
Huone nro 8, perustamisen sekä aktiivisena kulttuuritoimijana Roukala päräytti
pystyyn Bättre folk-festivaalin heinäkuussa. Jatkoa on luvassa ensi kesänä. Uusien
perinteiden luominen vanhojen rinnalle
on tärkeää; näin juuret pysyvät elinvoimaisina.
NRO
02
N O U S E VA
RANNIKKOSEUTU
2012
Jäsentiedote
Maaseuturahastosta
Myönteisen päätöksen saaneet yritys- ja hanketuet
YRITYSTUET
Toiminimi (Raahe)
investointituki (koneet ja laitteet), Maanviljely
Toiminimi (Siikajoki)
investointituki (koneet ja laitteet), Rakennuspuusepän asennustyöt
Toiminimi (Siikajoki)
investointituki (koneet ja laitteet) sekä
kehittämistuki, Urheilu- ja liikuntakoulutus
Toiminimi (Liminka)
investointituki (koneet ja laitteet), Kiinteistönhoito
Toiminimi (Siikajoki)
investointituki (koneet ja laitteet), Maanviljely
Moniurakointi Häkli Ky (Liminka)
investointituki (koneet ja laitteet), Maisemanhoitopalvelut
Toiminimi (Vihanti)
investointituki (koneet ja laitteet), Perunan viljely
Nordlett Oy (Liminka)
kehittämistuki, Muualla luokittelematon majoitustoiminta
Toiminimi (Pyhäjoki)
käynnistystuki, Moottoriajoneuvojen huolto ja
korjaus
Limingan Yrityspalvelu Oy (Liminka)
käynnistystuki, Muu liikkeenjohdon konsultointi
NDT Mific Oy (Pyhäjoki)
investointituki (koneet ja laitteet) sekä käynnistystuki, Muu tekninen testaus ja analysointi
Toiminimi (Liminka)
investointituki (koneet ja laitteet sekä rakentaminen), Muualla luokittelematon rakennusasennus
Finnature Oy (Liminka)
investointituki (koneet ja laitteet) sekä kehittämistuki, Varauspalvelut, matkaoppaiden palvelut ym.
Toiminimi (Lumijoki)
investointituki (rakentaminen), Kylpylaitokset, saunat, solariumit yms. palvelut
Nouseva Rannikkoseutu ry (Siikajoki)
yritysryhmän kehittämistuki, Yrttialan yrityksiä
Rauno Pitkänen Ky (Vihanti)
investointituki (koneet ja laitteet), Tieliikenteen
tavarankuljetus
LVI-Asennus ja Huolto Oravisjärvi Oy
(Tyrnävä)
investointituki (koneet ja laitteet), LVI-asennus
Toiminimi (Liminka)
investointituki (koneet ja laitteet), Keittiökalusteiden valmistus
Toiminimi (Vihanti)
investointituki (koneet ja laitteet), Urheilu- ja
liikuntakoulutus
Emilia Care Oy (Vihanti)
investointituki (koneet ja laitteet) sekä käynnistystuki, Lasten päiväkodit
Toiminimi (Liminka)
kehittämistuki, Maatalous
Toiminimi (Siikajoki)
investointituki (koneet ja laitteet), Kiinteistöjen
siivous
Toiminimi (Vihanti)
käynnistystuki, Sisustusrakentaminen
Pivis Ky (Liminka)
investointituki (rakentaminen), Huonekalujen
vähittäiskauppa
R-Kotipalvelut Oy (Raahe)
investointituki (koneet ja laitteet), kehittämissekä käynnistystuki, Muualla luokittelemattomat sosiaalihuollon avopalvelut
Ankkurilahden Ratsutila Oy (Liminka)
investointituki (rakentaminen), kehittämis- sekä
käynnistystuki, Urheilu- ja liikuntakoulutus
Konehuolto Pirinen Oy (Siikajoki)
investointituki (koneet ja laitteet sekä rakentaminen), Maa- ja metsätalouskoneiden korjaus
ja huolto
HANKETUET
Limingan kunta (Liminka)
yleishyödyllinen investointihanke (rakentaminen)
Hankkeessa rakennetaan lintutorni ja siihen liittyvät polkurakenteet.
Tyrnävän Tempaus ry (Tyrnävä)
yleishyödyllinen investointihanke (rakentaminen)
Hankkeessa uusitaan talon ikkunat. Tavoitteena
on lämmityskustannusten pienentäminen ja talon ulkonäön kohentaminen.
Pyhäjoen Harrastajanäyttelijät ry (Pyhäjoki)
yleishyödyllinen investointihanke (koneet ja laitteet)
Kesäteatteri hankkii laadukkaat äänentoistolaitteet (langattomat mikit, vahvistimet ja kaiuttimet ulkokäyttöön) toiminnan kehittämiseksi.
NRO
02
2012
N O U S E VA
RANNIKKOSEUTU
Jäsentiedote
uudet sivut julkaistaan 7.12.
www.nousevarannikkoseutu.fi
Norsulla avoimet ovet
pe 21.12.12.
klo 11-13
HUOM!
Norsu muuttaa 1.3.2013 alkaen
uusiin tiloihin Ruukin yrityspuistoon:
Nouseva Rannikkoseutu ry
Ruukin Yrityspuisto Oy
Ahlströmintie 1 F
92400 Ruukki
tule nauttimaan
tortut ja glögit
yhteystiedot
Nouseva Rannikkoseutu ry
Ruukinkuja 2
92400 Ruukki
www.nousevarannikkoseutu.fi
facebook.com/nousevarannikkoseutu
Soila Haapsaari
toiminnanjohtaja (uudet hankkeet)
040 562 9164
Riikka Hautala
hankevalmistelija (maksatukset)
040 776 9799
Nina Kurunlahti
hankeaktivaattori (Yhteisöhautomo-hanke,
KyläLeader-hankkeet)
050 384 4472
Harri Kontio
hankesihteeri (Yhteisöhautomo-hanke)
050 321 5031
Nouseva Rannikkoseutu ry
Risto Tolonen
aktivaattori (kalatalousasiat)
050 395 0304
Sähköpostit:
[email protected]
PERÄMEREN RANNIKON
KALATALOUSRYHMÄ