Yhdistymissopimus Lahti-Nastola

Transcription

Yhdistymissopimus Lahti-Nastola
YHDISTYMISSOPIMUS
15.12.2014
Lahti
Nastola
Lahden alueen kuntajaon
jatkoselvitys
Sisällysluettelo
1. Lahden ja Nastolan yhdistymissopimus ........................................................................................................ 1
1.1. Sopimuksen tarkoitus ............................................................................................................................. 1
1.2. Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo ..................................................................................................... 1
2. Yhdistymisen tarkoitus .................................................................................................................................. 1
2.1. Lahden seudun visio ............................................................................................................................... 2
2.2. Strategiset perustavoitteet ja strategiatyö ............................................................................................ 2
3. Kuntajaon muuttamisen edellytykset ........................................................................................................... 4
4. Uuden kunnan perustaminen ........................................................................................................................ 4
4.1. Kunnan nimi ja vaakuna ......................................................................................................................... 5
4.2. Yhdistymishallitus ................................................................................................................................... 5
4.2.1. Yhdistymishallituksen kokoonpano ..................................................................................................... 6
4.3. Yhdistymisen eteneminen ...................................................................................................................... 6
5. Uuden Lahden yhdyskuntarakenteen periaatteet ........................................................................................ 6
6. Hallinnon periaatteet .................................................................................................................................... 7
6.1. Luottamushenkilöhallinto....................................................................................................................... 8
6.1.1. Valtuusto ............................................................................................................................................. 8
6.1.2. Kaupunginhallitus ................................................................................................................................ 9
6.1.3. Lautakunnat ......................................................................................................................................... 9
6.2. Lähidemokratia, osallistuminen ja vaikuttaminen ............................................................................... 10
6.2.1. Aluejohtokunta .................................................................................................................................. 10
6.2.2. Muut toimielimet .............................................................................................................................. 10
6.2.3. Alueellinen viranhaltijaorganisaatio .................................................................................................. 11
6.2.4. Muu osallistuminen ja vaikuttaminen ............................................................................................... 11
6.3. Kunnanjohtajien asema ........................................................................................................................ 11
7. Henkilöstöhallinto ....................................................................................................................................... 11
7.1. Palvelussuhdeturva .............................................................................................................................. 11
7.2. Henkilöstöohjelma ja –suunnitelma ..................................................................................................... 12
7.3. Palkkojen yhdenmukaistaminen .......................................................................................................... 12
7.4. Siirtymävaiheen yhteiset toimintaperiaatteet ..................................................................................... 12
7.5. Henkilöstötyöryhmä ............................................................................................................................. 13
8. Palveluiden periaatteet ............................................................................................................................... 13
8.1. Sote-palvelut......................................................................................................................................... 14
8.2. Lähipalvelut .......................................................................................................................................... 14
8.3. Muut palvelut ....................................................................................................................................... 15
8.4. Palvelut uuden kunnan eri osissa ......................................................................................................... 15
8.4.1. Kaupunkikeskuksessa tuotettavat palvelut ....................................................................................... 15
8.4.2. Nastolan kaupunkimaisessa osakeskuksessa tuotettavat palvelut ................................................... 15
9. Uuden kunnan talous .................................................................................................................................. 16
9.1. Taloudenhoito ennen yhdistymistä ...................................................................................................... 16
9.2. Valtion yhdistymisavustuksen käyttö ................................................................................................... 17
9.3. Uuden kunnan taloudenhoidon periaatteet ........................................................................................ 17
10. Yhdistymisen muut järjestelyt ................................................................................................................... 18
10.1. Vaikutus kuntien yhteistoimintaan .................................................................................................... 18
10.2. Kunnallisten sääntöjen ja maksujen yhtenäistäminen ....................................................................... 19
10.3. Yhteisöjen ja säätiöiden kotipaikat..................................................................................................... 19
10.4. Yhdistymisen seuranta ....................................................................................................................... 19
Sivu 1
1. Lahden ja Nastolan yhdistymissopimus
Sopimuksen tarkoittamat kunnat ovat Lahden kaupunki ja Nastolan kunta.
1.1. Sopimuksen tarkoitus
Sopimus on kuntarakennelain (1698/2009) 8 §:n mukainen yhdistymissopimus.
Kuntajakoa muutetaan siten, että Lahden kaupunki ja Nastolan kunta lakkaavat ja ne yhdistetään perustamalla uusi kunta, jonka nimi on Lahti ja kuntamuoto kaupunki.
1.2. Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo
Tämä yhdistymissopimus on sitova valtuustojen 26.1.2015 tekemistä yhdistymispäätöksistä
alkaen. Uusi Lahti aloittaa toimintansa 1.1.2016 ja yhdistymissopimus on voimassa vuoden
2018 loppuun asti. Kuntarakennelain 29 §:n mukainen henkilöstön irtisanomissuoja kestää
viisi vuotta. Se on voimassa 1.1.2016 – 31.12.2020 välisen ajan. Henkilöstön asemaa täsmennetään erillisellä henkilöstöohjelmalla.
Uuden kunnan tavoitteiden toteuttaminen riippuu uuden kunnan edunvalvontakyvystä. Mikäli
valtion, kuntayhtymien tai muiden kuntien toimenpiteet estävät joiltakin osin tavoitteiden toteutumisen yhdistymissopimuksessa määritetyllä tavalla, se ei vaikuta muihin sopimusmääräyksiin.
2. Yhdistymisen tarkoitus
Kuntien yhdistymisen tarkoituksena on vahvistaa alueen elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä. Alueesta kehitetään asuinympäristöltään ja palveluiltaan houkutteleva kunta, jonka asukasluku
kääntyy kasvuun, työpaikat lisääntyvät ja kunnan verotulopohja paranee. Kasvun myötä alueen asema ja kyky edunvalvontaan suomalaisessa yhteiskunnassa paranee.
Koko aluetta kehitetään tasapuolisesti. Tämä mahdollistaa sekä elinkeinojen että asumisen
tasapainoisen kehittymisen ja nykyistä voimakkaamman kasvun alueen eri osissa. Vahva aluerakenne mahdollistaa verkoston, jolla turvataan julkisten ja yksityisten palvelujen saavutettavuus alueen eri osissa. Verkoston osakeskusten välille järjestetään toimiva julkinen liikenne.
Tähän luo erityisen hyvän mahdollisuuden Lahti-Uusikylä -rataosa ja sen junaliikenne.
Alue selviää nykyistä paremmin julkisten palvelujen tehostamishaasteista, kun se voi ottaa
koko alueella käyttöön kuntien tehokkaimmat ja vaikuttavimmat palvelujen järjestämis- ja
tuottamistavat. Samalla voidaan hallintoa keventää sekä panostaa nykyistä järjestelmällisemmin palveluverkon jatkuvaan tehokkuuden ja palvelukyvyn parantamiseen.
Sivu 2
2.1. Lahden seudun visio
Lahden seudun visio on ”Lahden seutu on avoin, uudistuvan yrittämisen ja monipuolisen asumisen alue”.
Avoimuus tarkoittaa Lahden seudulla avointa tiedonkulkua ja innostavaa, yritystoimintaa tukevaa ratkaisuhakuista toimintatapaa. Seutu kehittyy ja kasvaa sekä asuinympäristön että palvelujen kannalta kestävästi.
Uusi Lahden kaupunki toimii koko seudun voimavarat kokoavana vahvana keskuskaupunkina
ja toimii uudella tavalla. Kaupunki kehittää edelleen pitkäjänteisesti ympäristökaupunkiprofiilia, sen sekä liikunta- ja tapahtumakaupungin maineen avulla se erottuu positiivisella tavalla
metropolialueen muista kaupungeista.
2.2. Strategiset perustavoitteet ja strategiatyö
Uuden Lahden strategisena päätavoitteena on saada aikaan kasvun kierre hyödyntäen erinomaisen sijaintinsa edut metropolialueella. Laajemmalla pohjalla toimien se voi toteuttaa nykyistä tehokkaammin elinkeinopolitiikkaa ja edunvalvontaa, joka saa aikaan työpaikkojen määrän kasvun. Tämä tukee alueen asukkaiden ja kuntataloutta sekä luo perustan kaupungin palvelujen ja asukkaiden elinympäristön viihtyvyyden turvaamiselle.
Päätavoitetta toteutetaan kahdeksan perustavoitteen kautta:
1. Työpaikkojen määrän lisääminen avoimella sektorilla, joka vähentää työttömyyttä ja
lisää kunnan verotuloja. Kaupunki kilpailee metropolialueen muiden kaupunkien
kanssa hyödyntäen vahvuuksiaan teollisuuskaupunkina. Kilpailutilanne on haastava
ja edellyttää elinkeinopolitiikan jatkuvaa kehittämistä. Nykyisiä yrityksiä ja niiden
kasvua on tuettava sekä löydettävä uusia kasvualoja. Alueelle on pystyttävä houkuttelemaan uusia yrityksiä. Yrityksiä on tuettava ammattitaitoisen työvoiman saannissa
mm. korkeakouluyhteistyöllä ja ammattikoulutuksen keinoin. Lisäksi on uudella tavalla käytettävä kaupungin ja yksityisen sektorin yhteisten tuotantoketjujen kehittämismahdollisuuksia.
2. Asukasluvun kasvattaminen 1 %:lla vuodessa mahdollistaa palvelutarpeen ikärakenteen muutoksesta johtuvan kasvun hoitamisen ja rahoittamisen. Edellytyksenä on
työpaikkojen määrän kasvu. Asumisen monipuolisuus sekä laatu suhteessa asumiskustannuksiin houkuttelevat metropolialueella muualla työssä käyviä asumaan kaupungissa. Tätä tukevat myös hyvät liikenneyhteydet. Alueen vahva asema liikunta- ja
urheilukaupunkina luo perheille erinomaiset harrastusmahdollisuudet.
3. Kaupungin talouden saaminen kestävälle pohjalle, jolloin sillä on mahdollisuus palvelujen kehittämiseen ja laajentamiseen sekä tehostuvaan elinkeinopolitiikkaan. Kaupungin lisävelkaantuminen on saatava katkeamaan sekä palvelut vastaamaan kaupungin taloudellista kantokykyä. Tätä helpottaa työllisyyden kasvu, joka lisää verotuloja ja vähentää työttömyydestä aiheutuvia menoja. Samoin tilannetta parantaa
Sivu 3
työssä käyvien asukkaiden muutto kaupunkiin. Keskeisintä on kuitenkin palvelujen
tehokkuuden lisääminen sekä vaikuttavuuden parantaminen. Yhdistymisestä saatava
taloudellinen hyöty luo edellytykset palvelujen laadun ylläpidolle ja kehittämiselle.
4. Yhdyskuntarakenteen sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävä kehittäminen, joka luo pohjan yritystoiminnan edellytyksille sekä asukkaiden viihtyisälle
asumisympäristölle. Kaupungin yhdyskuntarakennetta kehitetään perustuen osakeskuksiin ja niiden väliseen julkiseen liikenteeseen ja siten taataan koko kaupungin tasapainoinen kehitys ja maaseutualueiden toimintaedellytykset.
5. Palvelujen tehokkuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen, joka perustuu yhdistyvien
kuntien tehokkaimpien toimintatapojen käyttöönottoon. Uuden kaupungin eri osissa
asuvilla asukkailla tulee olla mahdollisuus saada samantasoiset palvelut. Lähipalvelujen tulee olla kohtuuetäisyydellä, vaikka se aiheuttaa kunnalle keskimääräistä korkeampia kustannuksia.
6. Asukkaiden osallistumisen ja vaikuttamisen lisääminen, koska niiden asukkaiden
määrä, jotka osallistuvat suoraan kunnalliseen päätöksentekoon vähenee. Muutos
edellyttää uusien vaikutuskanavien muodostamista. Osaltaan sitä on Nastolan aluejohtokunnan muodostaminen, mutta myös suoran vaikuttamisen välineiden lisääminen sekä hallintotapa, jossa asukkaiden kannanotot ja palautteet otetaan aidosti
päätöksissä ja linjauksissa huomioon.
7. Kaupungin kehittäminen nuorten kaupunkina, joka tukee asuinympäristön ja elinkeinoelämän dynaamista ja kansainvälistä kehittymistä sekä samalla asukasrakenteen
kestävyyttä. Tämä vaatii kaupungin kiinnostavuuden lisäämistä opiskelupaikkakuntana sekä nuorten näkökulman nykyistä aidompaa kuuntelemista sekä huomioonottamista päätöksenteossa. Tällöin seudulta muuttaneet todennäköisemmin palaavat
takaisin antamaan panoksensa kaupungin kehittämiseen.
8. Kaupungin neuvotteluaseman valtakunnallinen vahvistaminen, mikä tarkoittaa parempaa mahdollisuutta ajaa keskuskaupunkina koko seudun ja sen asukkaiden etua
mm. suhteessa valtioon ja metropolihallintoon. Tämän mahdollistaa kaupungin laajeneva asukaspohja. Onnistuminen edellyttää kuitenkin sitä, että uusi Lahti seudun keskuskaupunkina toimii luottamuksellisessa ja tasapainoisessa yhteistyössä seudun muiden kuntien kanssa. Keskuskaupungilla on keskeinen ja rakentava rooli maakuntaliitossa ja muissa yhteistyöorganisaatioissa.
Strategiset perustavoitteet tukevat toisiaan ja muodostavat strategian kokonaisuuden. Yhdistymishallitus käynnistää välittömästi uuden kunnan strategian laadinnan. Työhön osallistetaan
erityisesti alueen nuoria ja opiskelijoita. Strategian ja strategiatyön on luotava uuden kunnan
asukkaille uskottava ja selkeä kuva uuden Lahden uudesta toimintatavasta.
Sivu 4
Uuden Lahden strategian ensimmäiset linjaukset tehdään tässä yhdistymissopimuksessa ja
niitä täsmennetään yhdistymishallituksen toimesta vuonna 2015. Uuden Lahden strategia hyväksytään ja muutetaan konkreettiseksi toteuttamisohjelmaksi uuden valtuuston toimesta
loppuvuodesta 2016.
Yhdistymishallitus huolehtii avoimesta ja aktiivisesta viestinnästä, joka antaa uuden kunnan
asukkaille ajantasaista tietoa päätöksenteosta, toiminnasta ja palveluista. Onnistunut työyhteisöviestintä sitouttaa myös työntekijät uuden kunnan strategiaan ja uusiin toimintatapoihin.
Viestintä rakentaa uuden kunnan identiteettiä ja tukee vision toteutumista yhtäältä uudistuvana ympäristökaupunkina ja toisaalta maan nopeimmin kehittyvän metropolialueen yhtenä
vahvana keskuksena.
3. Kuntajaon muuttamisen edellytykset
Kuntarakennelain 2 §:ssä todetaan, että kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta.
Kuntarakennelain 4 §:ssä säädetään kuntajaon muuttamisen edellytyksistä. Sen mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos edistää 2 §:ssä tarkoitettuja kuntajaon kehittämisen tavoitteita sekä parantaa:
1. kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palveluiden järjestämisestä
ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä;
2. alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita;
3. alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia, tai
4. alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta.
Kuntajaon muuttamisen edellytysten osalta kuntajakoselvittäjä toteaa omassa ehdotuksessaan, että yhdistymissopimuksen mukaisesti toimien kaikki neljä yhdistymisen edellytystä
täyttyvät. Kunnat kuuluvat myös samaan työssäkäyntialueeseen.
Kuntajakoselvittäjä toteaa ehdotuksessaan talouslaskelmiin perustuen, että yhdistyneellä
kunnalla on yksittäisiä kuntia paremmat toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta.
4. Uuden kunnan perustaminen
Lahden ja Nastolan yhdistyminen toteutetaan siten, että kunnat lakkaavat 31.12.2015 ja ne
yhdistetään perustamalla uusi kunta, joka aloittaa toimintansa 1.1.2016.
Sivu 5
Valtioneuvostolle esitetään, että kuntajaon muutoksesta päätettäessä uusi kunta määrätään
kuntarakennelain 35 §:ssä tarkoitetulla tavalla kuulumaan samaan tuomiopiiriin ja valtion hallintoalueisiin sekä maakuntaan kuin mihin Lahden kaupunki kuuluu vuonna 2015.
Lakkaavien kuntien oikeudet, luvat, omaisuus, velat ja velvoitteet siirtyvät kuntarakennelain
36 §:n mukaisesti uudelle kunnalle.
4.1. Kunnan nimi ja vaakuna
Uuden kunnan nimeksi tulee Lahti. Se ottaa käyttöön kaupunki-nimityksen. Uuden kunnan
vaakunan valitsee yhdistymishallitus.
4.2. Yhdistymishallitus
Yhdistymishallitus vastaa kuntarakennelain 10 §:n mukaisesti yhdistymissopimuksen toimeenpanosta ja huolehtii uuden kunnan toiminnan ja hallinnon järjestämisen valmistelusta. Yhdistymishallituksesta on muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä kunnanhallituksesta säädetään.
Yhdistymishallituksen toiminta käynnistyy välittömästi sen jälkeen, kun kuntien valtuustot
ovat tehneet yhdistymisesitystä koskevat päätöksensä ja valinneet yhdistymishallitukseen
omien kuntiensa jäsenet ja varajäsenet.
Yhdistymishallitus vastaa uuden kunnan toiminnan käynnistämisen valmistelusta siihen asti,
kunnes uuden kunnan kaupunginhallitus on valittu.
Yhdistymishallituksen, samoin kuin muiden yhdistymistä valmistelevien kunnallisten elimien
kokouspalkkiot ovat nykyisen Lahden kaupungin johtosääntöjen mukaiset.
Nykyisten kuntien valtuustot ja hallitukset keskittyvät vuonna 2015 omien kuntiensa toiminnan hoitamiseen ja noudattavat yhdistymissopimusta.
Kuntarakennelain 31 §:n mukaan kuntien yhdistymistä koskevan valtioneuvoston päätöksen
tekemisen jälkeen yhdistyvän kunnan viranomainen ei saa päättää asioista, joilla olisi merkittäviä uutta kuntaa sitovia vaikutuksia ja joista päättäminen olisi yhdistymissopimuksen tarkoituksen vastaista. Yhdistyvän kunnan viranomainen saa päättää asioista, joilla olisi merkittäviä
uutta kuntaa sitovia vaikutuksia, vain jos päätöksentekoa ei voida asian kiireellisyyden vuoksi
lykätä.
Kuntarakennelain 31 §:n mukaista periaatetta sovelletaan heti kun kuntien valtuustot ovat
tehneet yhdistymispäätöksen.
Yhdistymishallituksella on oikeus kuntia sitovasti tulkita kuntarakennelain 31 §:n määräystä ja
siten myös yhdistymissopimusta.
Sivu 6
4.2.1. Yhdistymishallituksen kokoonpano
Yhdistymishallitukseen valitaan 13 jäsentä ja heille varajäsenet tasa-arvolain kiintiösäännöstä
noudattaen. Yhdistymishallitukseen tulee Lahdelle kahdeksan paikkaa ja Nastolalle viisi paikkaa.
Yhdistymishallituksen paikkajaossa otetaan huomioon kuntien puoluepoliittiset voimasuhteet
vuoden 2012 kuntavaalien tulosten mukaisesti siten, että Kansalliselle Kokoomukselle ja Suomen Sosialidemokraattiselle puolueelle tulee kummallekin neljä paikkaa, Perussuomalaisille
kaksi paikkaa sekä Vasemmistoliitolle, Kristillisdemokraateille ja Suomen Keskustalle yksi
paikka kullekin.
Yhdistymishallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajaksi Kansallisen Kokoomuksen edustajan, I varapuheenjohtajaksi Suomen Sosialidemokraattisen puolueen edustajan ja II varapuheenjohtajaksi Perussuomalaisten edustajan.
Henkilöstön edustajalla on läsnäolo- ja puheoikeus yhdistymishallituksen kokouksissa käsiteltäessä henkilöstöä koskevia asioita. Henkilöstön edustaja valitaan tämän sopimuksen kohdassa 7.5. tarkoitetun henkilöstötyöryhmän kokouksessa.
Kuntien valtuustojen tulee kokoontua valitsemaan yhdistymishallituksen jäsenet ja varajäsenet 9.2.2015 mennessä.
Yhdistymishallituksessa käsiteltävien asioiden valmistelusta ja toimeenpanosta vastaa sekä
esittelijänä toimii tulevan Lahden kaupungin kaupunginjohtaja. Yhdistymishallitus päättää
muusta tarvittavasta valmistelusta ja sen organisoinnista.
4.3. Yhdistymisen eteneminen
Kuntien valtuustojen yhdistymispäätösten ja yhdistymisen toteuttamisen ajankohdan väliin
jää aikaa lähes vuosi. Uuteen kuntaan siirtymistä ryhdytään toteuttamaan välittömästi vaiheittain yhdistymishallituksessa valmisteltavan suunnitelman mukaisesti. Osa uuden kunnan toiminnoista käynnistetään jo vuonna 2015. Koska uusi kunta voi aloittaa toimintansa virallisesti
vasta 1.1.2016, käytetään yhteisten toimintojen hallinnollisena sijoituspaikkana nykyistä Lahden kaupunkia.
Kuntien yhtiömuotoisten ja muiden liiketoimintojen (erityisesti vuokra-asunnot, vesihuolto,
kiinteistöyhtiöt) uudelleenjärjestelyt ja fuusiot käynnistetään jo vuonna 2015 ja parannetaan
edellytyksiä yhteisiin investointeihin alueen kasvun kannalta keskeisiin kohteisiin.
5. Uuden Lahden yhdyskuntarakenteen periaatteet
Uuden Lahden yhdyskuntarakenteen runkona on perinteinen valtakunnan liikenneverkko Lahden kautta kulkeva rautatie Pietarista Helsinkiin ja Tampereelle, mutta myös valtakunnalliset
maantieyhteydet. Uuden Lahden sisäinen liikenneverkko sekä elinkeino- ja asuinalueet on
hyvä rakentaa nykyistä selkeämmin rataosan varaan ja hyödyntää se näin täysimääräisesti, kun
Sivu 7
radanvarren kunnat Nastola ja Lahti yhdistyvät yhdeksi nauhakaupungiksi. Nastolan nauhataajamien yhdistäminen ja elinvoiman lisääminen onkin uuden Lahden kehityksen avainkysymys
ja mahdollisuus. Nopeimmin on toteutettavissa Lahden ja Nastolan raja-alueiden nykyistä tehokkaampi käyttö, kuten esimerkiksi jo meneillä oleva Koiskalan alueen kehittäminen. Lisäksi
alueen yhdyskuntarakenteen tiivistäminen edellyttää Karisto-Ersta -alueen liikenneyhteyden
toteuttamista.
Uuden Lahden yhdyskuntarakenne suunnitellaan ja toteutetaan siten, että kummankin yhdistyvän kunnan elinvoima säilyy osana uutta kaupunkia.
-
-
Kunnassa on yksi pääkeskus, Lahden kaupunkikeskus, joka on suunniteltu palvelemaan
koko seutua.
Kunnassa on kaupunkimainen osakeskus, Nastolan nauhamainen kuntakeskus, jossa on
kattavat yksityiset ja julkiset palvelut. Rakokiven liikekeskuksen kehitys Nastolan kauppapalvelujen keskuksena pyritään turvaamaan.
Kunnassa on lähiöitä, joissa on hyvät lähipalvelut sekä hyvät julkiset liikenneyhteydet
kunnan keskuksiin.
Kunnassa on laajat maaseutualueet sekä kyliä, joiden palvelut ovat teollisen toiminnan
hiipuessa vähitellen heikkenemässä. Näihin järjestetään tarvittavia lähipalveluja ja elinvoimaa kehitetään niiden lähtökohdista.
Yhdistymishallitus käynnistää yleiskaavatasoisen selvitystyön uuden kunnan yhdyskuntarakenteen kehittämiseksi.
Maaseutuelinkeinojen toimintamahdollisuuksien säilyminen ja kehittäminen turvataan erillisellä maaseutupoliittisella ohjelmalla.
6. Hallinnon periaatteet
Kummankaan kunnan johtamisjärjestelmä ja sen ylläpitämä päätöksentekokulttuuri eivät sovi
sellaisenaan uuden kunnan haasteiden ratkaisemiseen. Uuteen kuntaan luodaan uusi johtamisjärjestelmä. Viranomais- ja palvelutoiminnassa hyödynnetään nykyisten kuntien parhaita
käytäntöjä sekä muissa vastaavan kokoisissa kunnissa saatuja kokemuksia, kuten yrittäjyyttä
(sisäinen ja ulkoinen yrittäjyys) kunnan toiminnan uudistamisen työvälineenä ja ajattelutapana läpi organisaation. Toiminnan ja päätöksenteon dynaamisuus ja muutosvalmius perustuu
matalaan organisaatiorakenteeseen ja kevyeen hallintoon sekä siirtämällä palvelutoiminnassa
toimivaltaa lähelle asukkaita ja asiakkaita.
Toimialat ovat kaupunginhallituksen toimiala, sivistystoimiala, tekninen - ja ympäristötoimiala
sekä sosiaali- ja terveystoimiala. Asiakaspalveluprosesseja ja eri toimialojen yhteistyötä kehittämällä madalletaan eri toimialojen raja-aitoja.
Uusi hallinto- ja johtamisjärjestelmämalli ei myöskään luottamushenkilöhallinnon osalta suoraan perustu kummankaan kunnan nykyiseen malliin.
Sivu 8
Luottamushenkilöiden roolia johtamisessa vahvistetaan siten, että kaupunginhallituksen puheenjohtaja voi hoitaa tehtäväänsä päätoimisena ja kaksi varapuheenjohtajaa puolipäivätoimisina. Sivistyslautakunnan, sosiaali- ja terveyslautakunnan sekä teknisen ja ympäristölautakunnan puheenjohtajien tehtävät ovat puolipäivätoimisia ensimmäisellä toimikaudellaan alkaen 1.1.2016 siihen saakka, kun keväällä 2017 uusi valtuusto valitsee uuden lautakunnan.
Luottamushenkilöiden johtamisen vahvistamisella, mutta parhaiden käytäntöjen hyödyntämisellä ja uusilla toimitavoilla, kehitetään uuden kunnan päätöksentekokykyä.
Kaupunginhallituksen jakaminen kahteen merkittävää päätösvaltaa käyttävään jaostoon vahvistaa kaupunginhallituksen asemaa.
Uuden kunnan tavoitteena on toisen asteen koulutuksen siirtäminen suoraan kunnan ylläpidettäväksi. Mikäli tämä tavoite toteutuu, jaetaan sivistyslautakunta kasvatus- ja koulutuslautakuntaan sekä kulttuuri- ja liikuntalautakuntaan.
Elinkeinotoimi pyritään ottamaan kunnan omaksi toiminnaksi. Ohjaavana toimielimenä toimii
kaupunginhallituksen elinvoima- ja työllisyysjaosto.
Yhdistymishallituksen tehtävänä on hyödyntää kuntien yhdistymisvaiheessa vapautuvat hallinnolliset resurssit niin, että uuden organisaation käynnistysvaiheessa määräaikaiset muutostehtävät saadaan toteutettua viivytyksettä. Tämän jälkeen vapautuneet resurssit siirretään
edunvalvonta- ja palvelutehtäviin.
Virka- ja toimintaorganisaation tarkempi määrittely sekä siinä ja luottamushenkilöorganisaatiossa noudatettavista yhteistyön pelisäännöistä sopiminen jää yhdistymishallituksen tehtäväksi. Toimintaorganisaation muodostaminen perustuu yksiköiden kykyyn palvella asiakkaita
eli asukkaita, yrityksiä ja yhteisöjä tehokkaasti ja vaikuttavasti. Tämä edellyttää henkilöstön
osaamisen hyvää hyödyntämistä sekä eläköitymiseen ja muihin tehtävien vapautumiseen liittyviä joustavia järjestelyjä, joilla varmistetaan henkilöstön osaamisen oikea kohdentaminen ja
sisäiset siirrot myös viiden vuoden työsuhdeturvan aikana.
6.1. Luottamushenkilöhallinto
6.1.1. Valtuusto
Lahden ja Nastolan kunnanvaltuustot muodostavat yhteisvaltuuston, joka vuoden 2016
alusta toimii uuden kaupungin kaupunginvaltuustona. Mikäli kuntalakia muutetaan nyt lausuntokierroksella olevassa luonnoksessa esitetyllä tavalla ja seuraavat kunnallisvaalit pidetään keväällä 2017, yhteisvaltuusto toimii kaupunginvaltuustona siihen saakka, kun uusi valtuusto valitaan kunnallisvaalissa keväällä 2017.
Kuntien nykyisistä valtuustoista muodostettava yhteisvaltuusto kokoontuu järjestäytymiskokoukseen heti valtioneuvoston liitospäätöksen jälkeen. Yhteisvaltuusto päättää syksyllä 2015
uuden kunnan lautakuntien jäsenten ja muiden valtuustolle kuuluvista valinnoista, veroista ja
talousarviosta. Yhteisvaltuustolla on vuonna 2015 keskeinen asema uuden Lahden strategian
ja sen toteuttamisen valmistelussa. Strategiatyössä työskentelytapa ei voi perustua yksinomaan valtuuston kokouksiin, vaan seminaareihin ja työpajoihin, joihin osallistuvat myös henkilöstö, asukkaat, yrittäjät sekä erityisesti nuoret.
Sivu 9
Keväällä 2017 valittavan ensimmäisen täyden valtuustokauden ajan kaupunginvaltuuston
koko on tuolloin voimassa olevan kuntalain edellyttämään valtuuston vähimmäiskokoon.
Valtuustoryhmien puheenjohtajista muodostetaan poliittista päätöksentekoa koordinoiva toimielin, jonka nimittää kaupunginhallitus. Puheenjohtajana toimii kaupunginhallituksen puheenjohtaja.
6.1.2. Kaupunginhallitus
Kun yhdistymishallituksen toimikausi päättyy 31.12.2015, yhdistymishallitus sellaisenaan
muuttuu kaupunginhallitukseksi 1.1.2016 ja toimii kaupunginhallituksena siihen asti, kun keväällä 2017 valittava kaupunginvaltuusto valitsee uuden kaupunginhallituksen.
Ensimmäisessä kunnallisvaalien jälkeen valittavassa kaupunginhallituksessa on 11 jäsentä ja
henkilökohtaiset varajäsenet. Varsinaisista jäsenistä yksi on puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja on valintansa mukaan koko- tai puolipäivätoiminen luottamushenkilö ja varapuheenjohtajat puolipäivätoimisia luottamushenkilöitä.
Osa kaupunginhallituksen työstä organisoidaan kahteen jaostoon, jotka ovat elinvoima- ja
työllisyysjaosto sekä konserni- ja tilajaosto.
Kummassakin jaostossa on 5 jäsentä ja henkilökohtaiset varajäsenet.
Kaupunginhallituksen I varapuheenjohtaja toimii elinvoima- ja työllisyysjaoston puheenjohtajana ja II varapuheenjohtaja konserni- ja tilajaoston puheenjohtajana.
Elinvoima- ja työllisyysjaosto vastaa mm. yleiskaavasta, elinkeinopolitiikasta ja koko alueen
elinvoimasta erityiskysymyksinään uuden kunnan osakeskukset, maaseutualue ja maaseudun
elinkeinot.
Konserni- ja tilajaostolla on vastuu konserniohjauksesta ja tila-asioista sekä konsernitasolla
että kunnan omien kiinteistöjen tasolla.
Kaupunginhallituksen ja jaostojen työnjaosta säädetään tarkemmin hallintosäännöllä ja johtosäännöillä.
6.1.3. Lautakunnat
Uuteen kuntaan perustetaan vuoden 2016 alusta alkaen sivistyslautakunta, sosiaali- ja terveyslautakunta, tekninen ja ympäristölautakunta, rakennus- ja ympäristölupalautakunta sekä
tarvittavat lakisääteiset lautakunnat.
Joukkoliikennelautakunnan ja jätelautakunnan tehtävät integroidaan tekninen ja ympäristölautakuntaan mahdollisuuksien mukaan. Yhdistymishallitus neuvottelee muiden kuntien
kanssa järjestelyistä.
Sivu 10
Sosiaali- ja terveyslautakunta muuttuu vuoden 2017 alusta sosiaali- ja terveysasioiden koordinaatioryhmäksi. Riippuen sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannon järjestämispäätöksestä, valtuusto valitsee tarvittaessa asiantuntijajohtokuntia kunnan tuottamia palveluita varten.
Muiden tarvittavien lautakuntien perustamisesta päätetään yhdistymishallituksessa vuoden
2015 aikana.
Sivistyslautakunnassa, sosiaali- ja terveyslautakunnassa, tekninen ja ympäristölautakunnassa
sekä rakennus- ja ympäristölupalautakunnassa on kussakin 13 jäsentä ja henkilökohtaiset varajäsenet alkaen 1.1.2016 siihen saakka, kun keväällä 2017 valittava kaupunginvaltuusto valitsee uudet lautakunnat.
6.2. Lähidemokratia, osallistuminen ja vaikuttaminen
6.2.1. Aluejohtokunta
Uuteen kuntaan perustetaan nykyisen Nastolan alueelle aluejohtokunta. Aluejohtokunnassa
on 9 jäsentä ja henkilökohtaiset varajäsenet. Valinnan suorittaa kaupunginvaltuusto. Vähintään 5 jäsenen ja 5 varajäsenen on valintahetkellä asuttava alueella.
Maantieteellinen toimialueen raja voidaan aluejohtokunnan ehdotuksesta määritellä myös
nykyisistä kuntarajoista poikkeavasti.
Aluejohtokunta antaa lausuntonsa eri hallintokuntien tekemistä, aluetta koskevista merkittävistä suunnitelmista sekä talousarviosta ja -suunnitelmasta ja seuraa niiden toteutumista.
Aluejohtokunta toimii tiiviissä yhteistyössä alueella toimivien yhteisöjen kanssa alueen identiteetin, palveluiden ja elinvoimaisuuden kehittämiseksi.
Aluejohtokunta päättää määrärahojensa puitteissa tuista ja avustuksista toimialueensa asukkaiden järjestö-, vapaa-aika-, kulttuuri-, liikunta-, kylä- ja muuhun harrastetoimintaan sekä erilaisille tapahtumille. Aluejohtokunta seuraa ja arvioi kunnan palveluiden laatutason ja asukastyytyväisyyden toteutumista alueellaan.
Aluejohtokunta järjestää ja mahdollistaa paikallisia tapahtumia, kansalaisten kuulemistilaisuuksia ja foorumeita toimialueellaan.
Aluejohtokunnassa asiat ratkaistaan esittelystä.
Aluejohtokunnan käytettävissä oleva määräraha päätetään vuosittain kaupunginvaltuuston
talousarviokäsittelyn yhteydessä.
6.2.2. Muut toimielimet
Muiden toimielinten perustamisesta päättää yhdistymishallitus.
Uuteen kuntaan perustetaan kuitenkin nuorisovaltuusto sekä vanhus- ja vammaisneuvosto
taikka erilliset neuvostot yhdistymishallituksen harkinnan mukaan.
Sivu 11
Nuorisovaltuustossa on 13 jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä ja siihen tulee valita vähintään yksi jäsen sekä kaupunkikeskuksen että aluejohtokunnan alueelta. Nuorisovaltuuston
tehtävät määritellään uudessa kuntalaissa.
6.2.3. Alueellinen viranhaltijaorganisaatio
Kaupunginhallituksen elinkeino- ja työllisyysjaoston määräämä viranhaltija toimii aluejohtokunnan asioiden valmistelijana ja esittelijänä.
6.2.4. Muu osallistuminen ja vaikuttaminen
Uusi kunta laajentaa ennakkoluulottomasti kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia. Uuteen
kuntaan laaditaan erillinen osallisuus- ja vaikuttamisohjelma, jonka perustana ovat nykyisten
kuntien parhaat käytännöt ja toimintatavat. Osallistuminen ja vaikuttaminen järjestetään yhdenvertaisuusperiaatetta noudattaen siten, että kuntalaisten mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa, toteutuu sekä tiiviisti asutuissa osakeskuksissa että maaseutualueella. Kunnissa käytössä olevat kuntalaiskuulemisen ja – vaikuttamisen keinot otetaan käyttöön koko uuden kunnan alueella.
6.3. Kunnanjohtajien asema
Uuden Lahden kaupunginjohtajaksi valitaan nykyinen Lahden kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta.
Nastolan kunnanjohtaja Pauli Syyrakki on ilmoittanut jäävänsä eläkkeelle ennen yhdistymisen
tapahtumista, joten hänelle ei määrätä uutta tehtävää. Nastolan kunta ei palkkaa Syyrakin tilalle uutta kunnanjohtajaa toistaiseksi voimassa olevaan virkasuhteeseen.
7. Henkilöstöhallinto
7.1. Palvelussuhdeturva
Kuntajaon muutos on henkilöstön kannalta kuntarakennelain 29 §:n mukainen liikkeenluovutus.
Vuoden 2016 alusta voimaan tulevassa kuntajaon muutoksessa, jossa henkilöstöä siirtyy uuden kunnan palvelukseen, työnantajalla ei ole oikeutta irtisanoa palvelussuhdetta työsopimuslain (55/2001) 7 luvun 3 §:ssä tai kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (304/2003) 37 §:ssä
tarkoitetulla taloudellisella tai tuotannollisella irtisanomisperusteella. Tämä kielto koskee
kumpaakin kuntajaon muutoksessa mukana olevaa kuntaa ja on voimassa viisi vuotta kuntajaon muutoksen voimaantulosta.
Työntekijä ja viranhaltija voidaan kuitenkin irtisanoa, jos hän kieltäytyy vastaanottamasta
työnantajan hänelle tarjoamaa työsopimuslain 7 luvun 4 §:n tai kunnallisesta viranhaltijasta
annetun lain 37 §:n mukaista uutta työtehtävää tai virkaa.
Sivu 12
Kuntien määräaikainen henkilöstö siirtyy uuden kunnan palvelukseen määräajan päättymiseen saakka. Määräaikaisen henkilöstön palvelussuhteiden mahdollisesta jatkumisesta päätetään erikseen normaalilla tavalla.
Jos irtisanomissuojan piirissä oleva henkilö siirretään organisaatiorakenneuudistuksella uuden
kunnan omistaman osakeyhtiön palvelukseen, uusi kunta sitoutuu palkkaamaan hänet uudestaan vuoden 2020 loppuun saakka, jos hänen työsuhteensa yhtiössä päättyy taloudellisista tai
tuotannollisista syistä.
Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön mahdollisista siirroista sote-uudistuksen yhteydessä
ja seurauksena noudatettavat periaatteet, ehdot ja toimenpiteet valmistellaan, päätetään ja
sovitaan sosiaali- ja terveysuudistuksen edetessä ja täsmentyessä.
Kuntien yhdistymisen seurauksena kunnallisten yhtiöiden palvelukseen siirtyvän henkilökunnan eläketurva järjestetään kunnallisen eläkelainsäädännön tasoisena ennen vuoden 2020
loppua tapahtuvissa eläköitymisissä.
7.2. Henkilöstöohjelma ja –suunnitelma
Henkilöstön asemaa täsmennetään erillisellä henkilöstöohjelmalla, joka laaditaan vuonna
2016 osana uuden kunnan strategiavalmistelua.
Vuosille 2016–2020 laaditaan henkilöstösuunnitelma vuonna 2015 osana uuden kunnan taloussuunnitelmaa.
Henkilöstöohjelma ja -suunnitelma valmistellaan yhdistymishallituksessa yhdessä henkilöstötyöryhmän kanssa ja siitä päättää yhdistynyt valtuusto.
7.3. Palkkojen yhdenmukaistaminen
Henkilöstön palkkojen yhdenmukaistamisen lähtökohtana on tehtävien vaativuuden arviointiin perustuva palkkaus. Yhdenmukaistaminen tehdään vuoden 2017 loppuun mennessä. Tarkemmasta menettelystä käydään neuvottelut työnantajan ja pääsopijajärjestöjen kesken.
7.4. Siirtymävaiheen yhteiset toimintaperiaatteet
Yhdistyvien kuntien henkilöstöhallinnossa siirrytään heti valtuustojen yhdistymispäätösten jälkeen yhteisiin toimintaperiaatteisiin. Siirtymävaiheenkin aikana noudatetaan hyvää johtamisja hallintotapaa, jossa henkilöstöllä on aito mahdollisuus osallistua uuden kaupungin palvelujen järjestämiseen ja kehittämiseen.
Osaamiskartoituksia hyödynnetään henkilöstön kehittämisen pohjana.
Yhdistyvät kunnat eivät perusta taikka täytä toistaiseksi voimassa olevia virkoja eivätkä palkkaa uusia työntekijöitä uusiin, toistaiseksi voimassa oleviin työsuhteisiin ilman yhdistymishallituksen lupaa.
Sivu 13
Avoimeksi tulevien virkojen ja toimien täyttämismenettelystä päättää yhdistymishallitus. Uuden kunnan johtavassa asemassa olevien virkojen täyttämisessä noudatetaan sisäistä hakua.
Ko. virat täytetään pääsääntöisesti yhdistyvien kuntien henkilöstöstä. Samaa toimintaperiaatetta noudatetaan koko henkilökunnan sijoittumisessa uusiin tehtäviin.
Sijaisuuksien täyttämiseen on saatava kyseisen kunnan henkilöstövastaavan taikka hänen
määräämänsä esimiehen lupa. Henkilöstö palkataan ja sijaiset määrätään ensisijaisesti yhdistyvien kuntien henkilöstöstä.
Palkkausjärjestelmiin luodaan yhteiset toimintamallit. Yhdistyvät kunnat eivät tee siirtymäaikana sellaisia ratkaisuja, jotka vaikeuttavat henkilöstön siirtymistä ja palvelussuhteen ehtojen
yhdenmukaistamista.
Työurien pidentämiseksi, osaamisen varmistamiseksi ja työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden
lisäämiseksi tehdään suunnitelma vuoden 2016 loppuun mennessä.
Uuden kunnan yhteistoimintaryhmä perustetaan vuoden 2015 aikana.
7.5. Henkilöstötyöryhmä
Henkilöstötyöryhmä, joka on nimetty selvityksen aikana, kokoontuu kuntien valtuustojen tekemien yhdistymispäätösten jälkeen valitsemaan edustajan, jolla on yhdistymishallituksen kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus käsiteltäessä henkilöstöä koskevia asioita.
Henkilöstötyöryhmän työ päättyy, kun uuden kunnan yhteistoimintaryhmä aloittaa työnsä.
8. Palveluiden periaatteet
Palvelurakenteella tuetaan uuden Lahden kaupungin kilpailukykyisyyttä hyvänä paikkana asua
ja yrittää. Kuntatalouden tiukat rajoitukset korostavat toisaalta palvelujen vaikuttavuutta ja
taloudellisuutta, jolloin kunnan palvelujen tuottamistapa ja rakenteet vaativat jatkuvaa uudistamista, jotta kilpailukyvyn haasteisiin voidaan tyydyttävästi vastata.
Tavoitteena on, että uuden kunnan asukkaiden hyvinvointi ja elämisen laatu sekä palveluiden
vaikuttavuus ja kustannukset ovat optimaalisessa suhteessa keskenään.
Yhdistymishallitus tekee palveluverkon ja palveluiden tuottamistavan kriittisen arvioinnin
koko uuden kunnan alueella. Yhdistymishallitus toteuttaa tarkemmat kuntalaislähtöisiin palveluprosesseihin, palveluverkostoon, lähipalvelumalliin ja toimialojen väliseen yhteistyöhön
liittyvät selvitykset. Lisäksi kolmannen sektorin mm. vertaistukeen perustuvien palvelujen
rooli palveluprosessissa selkeytetään ja vahvistetaan. Näiden selvitysten pohjalta yhdistymishallitus tekee päätöksen siitä, miten palveluiden hyvän ja keskeytyksettömän saannin varmistamiseksi kuntien palveluverkot yhdistetään toimialoittain ja alueittain vuosina 2015- 2016.
Sivu 14
Valtio on osaltaan ilmoittanut, että valtio rahoittaa kunnille tulevat uudet tehtävät sekä kuntien tehtäviä ja vastuita myös oleellisesti vähennetään. Tällöin kunnan on aikaisempaa helpommin ennakoida palvelujensa kehittämisen tarvetta lähtökohtana alentaa järjestämiensä
tai tuottamiensa palvelujen yksikkökustannuksia vuotta pidemmällä aikavälillä.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen siirtyminen pois kunnalta, mutta rahoitus- ja tuottamisvastuun kuntaan jääminen, muuttaa oleellisesti kunnan mahdollisuuksia ja keinoja vaikuttaa kunnassa saatavien sosiaali- ja terveyspalvelujen laatuun ja laajuuteen. Kilpailtaessa
muiden kuntien kanssa asukkaista korostuu vielä entisestään kasvatus- ja opetuspalvelut,
mutta myös asumisympäristön viihtyvyys sekä sujuvat liikenneyhteydet. Kunnan elinvoiman
kannalta ovat avainasemassa hyvin toimivat yrityksiä tukevat palvelut.
8.1. Sote-palvelut
Yhdistettävissä kunnissa on sosiaali- ja terveyspalvelujen hoidossa päädytty erilaisiin ratkaisuihin. Kuitenkin erikoissairaanhoito järjestetään samassa erikoissairaanhoidon kuntayhtymässä.
Vuodesta 2017 alkaen päättää näiden palvelujen palvelutasosta ja tuotantorakenteesta, rahoituksesta ja tuottajista Sote-kuntayhtymä. Palvelujen rahoitus- ja tuottamisvastuu jää kunnille ja kuntayhtymille. Sote-kuntayhtymä päättää uuden Lahden kaupungin palvelutasosta ja
rahoitusosuudesta järjestämispäätöksessään.
Yhdistymishallituksen tehtävänä on hyvässä yhteistyössä seudun muiden kuntien kanssa vaikuttaa siihen, että kuntalaisten saamien sosiaali- ja terveyspalvelujen laatutaso paranee eikä
kaupungin rahoitusvastuu kasva. Tämä edellyttää nopeaa toimintaa, koska ao. lainsäädännön
valmistumisen jälkeen aikataulu palvelujen tuotannon järjestämisessä ja organisoinnissa ja
kuntien kannalta hyvän järjestämispäätöksen valmistelussa on erittäin haastava.
Vuonna 2016 sosiaali- ja terveydenhoito on tarkoituksenmukaisinta hoitaa pääosin nykyisellä
tavalla, koska vuoden 2017 alusta tämä palvelutoiminta joudutaan järjestämään todennäköisesti uudella tavalla perustuen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyskuntayhtymän tai Lahden
isäntäkaupunkimallin pohjalle. Uuden Lahden asiantuntemus ja neuvotteluvoima on tällöin
tärkeintä käyttää siihen, että seudulle saadaan uuden Lahden kaupungin kannalta hyväksyttävä järjestämispäätös sekä palvelujen tuottamistavan organisaatio- ja tuottamistaparatkaisu.
8.2. Lähipalvelut
Lähipalveluita tarjotaan uuden kunnan osakeskuksissa, sähköisinä palveluina tai ne viedään
asukkaan kotiin.
Lähipalvelut ovat palveluita, joita usea henkilö tarvitsee päivittäin tai jatkuvasti. Lähipalveluihin kuuluvat
1. kunnan järjestämisvastuulla varhaiskasvatus, perusopetus, lähiliikuntapaikat, kirjasto- tai
kirjastoautopalvelu, nuorisopalvelut sekä sähköisen asioinnin palvelu- ja neuvontapiste
Sivu 15
2. Vuonna 2016 kunnan järjestämisvastuulla, mutta vuoden 2017 alusta Sote-alueen järjestämisvastuulla ja kunnan tai kuntayhtymän tuottamisvastuulla neuvolatoiminta, perustason hoitajan ja lääkärin vastaanotto, hammashoitajan ja hammaslääkärin vastaanotto, laboratorion näytteenotto, perustason fysioterapia sekä kotihoidon palvelut.
Kunnan lähipalvelut tuotetaan asukkaille talousarvion puitteissa tasalaatuisina ottaen kuitenkin huomioon alueelliset erityispiirteet etäisyyksissä, liikenneyhteyksissä ja palvelutarpeessa.
Sosiaali- ja terveyspalvelut hoidetaan Sote-alueen päättämällä tavalla ja tasoisina. Sosiaali- ja
terveyspalvelujen toimipaikkarakenteessa noudatetaan kohdassa 8.4.2. olevia palvelujen
tuottamisperiaatteita, mikäli Sote-kuntayhtymän järjestämispäätös ei sitä estä.
Palvelujen tuotantotavassa ja -paikassa voi olla ajoittain eroja lomakausista yms. syistä johtuen.
Julkisten palveluiden merkitys nykyisten kuntakeskusten kehittämiselle uuden kunnan osakeskuksiksi on sekä elinkeinoelämän että asukkaiden kannalta oleellinen, joten se tulee ottaa huomioon myös lähipalveluiden palveluverkkoa määriteltäessä.
Yhdistymishallitus päättää määritelläänkö lähipalveluiksi muita kuin tässä sopimuksessa lueteltuja palveluita.
8.3. Muut palvelut
Muut palvelut tuotetaan pääsääntöisesti alueellisina palveluina. Asiakasvastaanottoja järjestetään osakeskuksissa sellaisissa palveluissa, joissa henkilökohtainen kontakti on tarpeellinen.
Ulkopuolisten palvelujen hankinta suoritetaan siten, että myös pienillä paikallisilla toimijoilla
on mahdollisuus osallistua tarjouskilpailuihin.
8.4. Palvelut uuden kunnan eri osissa
8.4.1. Kaupunkikeskuksessa tuotettavat palvelut
Kaupunkikeskuksessa tulee olla saatavilla kaikki uuden kunnan tuottamat palvelut. Mikäli
jonkin erityispalvelun tuottaminen muualla kuin kaupunkikeskuksessa on toiminnallisesti ja
taloudellisesti tarkoituksenmukaisempaa, voidaan se järjestää myös kaupunkikeskuksen ulkopuolella.
8.4.2. Nastolan kaupunkimaisessa osakeskuksessa tuotettavat palvelut
Nastolan kaupunkimaisessa ja nauhamaisessa osakeskuksessa tuotetaan lähipalveluina varhaiskasvatusta, esiopetusta ja perusopetusta. Toisen asteen koulutusta, joka sisältää sekä
lukiokoulutuksen että ammatillisen koulutuksen, kehitetään edelleen Nastolan alueella tiiviissä yhteistyössä hyödyntäen uuden kunnan lukiokoulutuksen tarjoamat valinnanmahdollisuudet.
Sivu 16
Nastolan kaupunkimaisessa osakeskuksessa tuotetaan monipuolisia nuoriso-, kirjasto-, kulttuuri-, kansalaisopisto- ja liikuntapalveluja.
Nastolan kaupunkimaisessa osakeskuksessa toteutetaan varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja
perusopetuksen palveluverkon uudistaminen. Uudistus käsittää vuosina 2015 - 2018 tehtävinä investointeina Villähteen koulun laajennuksen ja peruskorjauksen, Rakokiveen uuden
koulun rakentamisen sekä Kukkasen koulun laajennuksen ja peruskorjauksen.
Kaupunkimaisessa osakeskuksessa on toimiva terveysasema, jossa tuotetaan kaikkina arkipäivinä hoitajan ja lääkärin vastaanotto-, hammashoitajan ja hammaslääkärin vastaanotto-,
neuvola-, laboratorio-, kuvantamis- ja fysioterapiapalveluita. Terveysasemalla on myös vuodeosasto akuuttihoitoon. Kaupunkimaisessa osakeskuksessa on toimivat vanhustenhuollon
palvelut sekä sosiaalihuollon palveluita lukuun ottamatta keskitettyjä erikoispalveluja. Terveysaseman peruskorjaus toteutetaan vuosien 2017 – 2018 aikana.
Perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen palvelut tuotetaan vuonna 2016 Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän peruspalvelukeskus Aavan tuottamina.
Palveluita tuotetaan myös osakeskusten ulkopuolella siellä missä nykyisinkin niin kauan kun
se on käyttäjien lukumäärä, toimitilojen kunto yms. taloudellisuuteen ja toiminnallisuuteen
vaikuttavat seikat huomioiden tarkoituksenmukaista.
9. Uuden kunnan talous
Uuden kunnan taloutta hoidetaan siten, että elinvoima kasvaa, työllisyys paranee ja talouden
kasvulle luodaan edellytykset. Palveluverkko optimoidaan tasapainoista taloutta tukevalla tavalla.
9.1. Taloudenhoito ennen yhdistymistä
Hyväksyessään yhdistymissopimuksen kummankin kunnan valtuusto samalla sitoutuu siihen,
että kunnassa toteutetaan vuonna 2015 sellaiset palveluiden ja talouden sopeuttamistoimet,
joilla saadaan aikaan pysyviä toimintakulujen pienentämisiä sekä otetaan huomioon mahdollisuuksien mukaan vuonna 2016 tapahtuva kuntien yhdistyminen. Molemmassa kunnassa toteutetaan vuosina 2015 sellaiset palveluiden ja talouden sopeutustoimet, joiden tuloksena
marraskuussa kuntien päättämien talousarvioiden mukaiset toimintakatteet vuonna 2015
ovat Lahdessa korkeintaan 521,4 M€ ja Nastolassa korkeintaan 66,8 M€. Kunnat sitoutuvat
siihen, että talousarvion toimintakatteeseen tulevat ylitystarpeet hoidetaan talousarvion puitteissa.
Lisäksi kunnat sitoutuvat yhteistoiminnassa toteuttamaan jo vuonna 2015 rakenteellisia ja toiminnallisia uudistuksia, joilla vahvistetaan uuden kunnan taloudellista pohjaa.
Omaisuuden luovuttaminen vastikkeetta taikka käypää hintaa alemmalla luovutushinnalla on
kiellettyä valtuustojen yhdistymispäätöksen jälkeen.
Sivu 17
Yhdistyvät kunnat eivät käynnistä vuonna 2015 taloussuunnitelman ulkopuolisia investointeja
taikka muita pitkävaikutteisia hankkeita ilman yhdistymishallituksen lupaa.
9.2. Valtion yhdistymisavustuksen käyttö
Uusi kunta saa valtion yhdistymisavustuksia kolmen vuoden aikana 2016 – 2018 yhteensä 4
miljoonaa euroa. Yhdistymisavustus maksetaan kolmena vuotena siten, että ensimmäisenä
vuotena maksetaan 40 % ja toisena sekä kolmantena vuotena 30 %.
Yhdistymisavustuksesta käytetään 1,5 M€ elinkeinojen vahvistamiseen, työllisyyden parantamiseen ja kolmannen sektorin toiminnan varmistamiseen, 2 M€ yhdistymisestä aiheutuvien
kustannusten kattamiseen kuten palkkojen yhdenmukaistamiseen ja ICT-järjestelmien yhtenäistämiseen ja 0,5 M€ muutoksen hallintaan ja työhyvinvointiin.
Koska valtion yhdistymisavustus maksetaan uudelle kunnalle vuodesta 2016 alkaen, sovitaan,
että yhdistymisen valmistelukustannukset vuonna 2015 kirjataan erikseen Lahden kaupungin
kirjanpitoon.
9.3. Uuden kunnan taloudenhoidon periaatteet
Uuden Lahden taloudenhoidon pääperiaatteena on tasapainoinen kuntatalous. Vuoden 2016
kunnallisveroprosentti on 20,25. Asukaskohtaisen lainamäärän ensimmäisen täyden valtuustokauden lopussa ilman välitettyjä konsernilainoja sekä valtiolle sen tieinvestointeihin annettuja lainoja tulee olla alempi kuin valtakunnallinen keskiarvo.
Uuden Lahden muiden kuin sosiaali- ja terveystoimen käyttökulujen vuotuinen reaalikasvu
tulee pitää vuosina 2016 - 2020 alle 0,25 prosentin.
Jotta tähän kustannuskehitys voidaan saavuttaa, uuden Lahden palvelujen tarve, tuottamistapa ja -prosessit arvioidaan kriittisesti. Palvelujen tuottamistapa uudessa kunnassa valitaan
pääsääntöisesti siten, että tuottamistavaksi tulee se tapa, jolla nykyisissä kunnissa palvelut
on hoidettu vaikuttavimmin ja kustannuksiltaan tehokkaimmin. Poikkeuksena voivat olla
1. ne palveluratkaisut, joita tarvitaan, jotta kun jollakin alueella sen asukkaat käyttävät palveluja, se ei saa heille aiheuttaa kohtuutonta vaivaa eikä kustannuksia
2. erityistä osaamista edellyttävät koko seudulle tuotettavat palvelut
3. maakunnan keskuskaupungin rooliin kuuluva toiminta.
Sosiaali- ja terveysmenojen kehittymiseen uusi kunta pyrkii vaikuttamaan järjestämisehdotuksilla, joissa kunnan vastuulla oleva tuotannon vaikuttavuus ja kustannustehokkuus paranee.
Uuden Lahden kaupungin tavoitteena on vaikuttaa eri keinoin siihen, että menot kasvavat
sote-järjestämispäätöksen seurauksena reaalisesti vuosittain alle 1,0 prosentin ottaen huomioon, että tällä toimialalla valtio vähentää kuntien tehtäviä ja käytössä on menokatto, joka rajaa
tämän toimialan menokehitystä.
Sivu 18
Kun uuden kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitusvastuun määrä täsmentyy, yhdistymishallitus tekee vuoden 2015 aikana esityksen yhteisvaltuustolle periaatteiksi, joiden mukaisesti mahdolliset menon lisäyksen rahoitetaan. Uuden kunnan toiminta- ja taloussuunnitelma
vuosille 2017- 2019 laaditaan näiden periaatteiden mukaisesti.
Uuden kunnan ja sen tytäryhtiöiden perimät maksut ja taksat yhdenmukaistetaan pääsääntöisesti nyt käytössä olevaan korkeimpaan tasoon. Yhdistymishallitus valmistelee kuitenkin
maksu- ja taksarakenteen siten, että se perustuu voimassa oleviin säädöksiin, palvelujen tuottamisesta aiheutuviin kustannuksiin ja siihen, että markkinaehtoinen toiminta uuden kunnan
eri osissa on edelleen mahdollista.
Veroja kerätään uuden kunnan ensimmäisenä toimintavuotena vähintään saman verran kuin
kunnat keräsivät erillisinä vuonna 2015.
Uuden kunnan ensimmäisen talousarvion ja – suunnitelman valmistelee yhdistymishallitus ja
siitä päättää uuden kunnan valtuustona toimiva yhteisvaltuusto.
Uuden kunnan taloudenhoidossa noudatetaan lisäksi niitä periaatteita, jotka on linjattu talous- ja henkilöstötyöryhmän loppuraportissa ja sen liitteissä.
10. Yhdistymisen muut järjestelyt
10.1. Vaikutus kuntien yhteistoimintaan
Kahden kunnan muiden kuntien kanssa tekemät kunnallista yhteistoimintaa koskevat sopimukset siirtyvät uudelle kunnalle. Suuri osa sopimuksista voidaan irtisanoa 31.12.2015, mutta
yhdistymishallitus arvioi kunkin sopimuksen kohdalta kriittisesti sen, miten yhteistoiminta on
tarkoituksenmukaisinta jatkossa hoitaa. Tämän arvioinnin perusteella yhdistymishallitus käynnistää tarvittavat toimenpiteet ja neuvottelut niistä sopimuksista ja järjestelyistä, jotka Lahti
ja Nastola muiden kuntien ja tahojen kanssa toteuttavat.
Lahden kaupungin kehitys seudun keskuskaupunkina riippuu koko seudun ja sen kuntien kehityksestä. Koko seudun elinvoiman, kilpailukyvyn ja työllisyyden tavoitteiden toteuttamiseksi
uusi Lahti toimii aktiivisesti ja vastuullisesti yhteistyössä seudun muiden kuntien ja kuntayhtymien, erityisesti Päijät-Hämeen liiton kanssa.
Seudun ja sen kuntien suurimmat ajankohtaiset yhteiset haasteet ovat kilpailukyvyn lisääminen erityisesti metropolialueeseen verrattuna ja sen edellyttämät toimenpiteet mm. edunvalvonnassa valtion suuntaan, yhdyskuntarakenteen kehittämisessä sekä elinkeinopolitiikassa. Lisäksi yhteistyö on välttämätöntä vaikutettaessa sosiaali- ja terveyspalvelujen uudelleen järjestelyyn.
Yhdistymishallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joiden tavoitteena on Lahden ja ainakin uuden Hollolan sekä Orimattilan alueen pääseminen mukaan MAL-sopimusmenettelyyn, jossa seudun
kunnat sopivat keskenään sekä valtion kanssa maankäytöstä, asuntotuotannosta sekä väylähankkeista. Tätä varten kuntien olisi laadittava uusi yhteinen kilpailustrategia, jossa erityisesti
Sivu 19
arvioidaan alueen kilpailukyky ja rooli osana metropolialuetta. Lisäksi MAL-sopimusta varten
on tarpeen tehdä yhteinen yleiskaavatasoinen yhdyskuntarakennesuunnitelma.
Lahti on avainasemassa päätettäessä seudun sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta. Se
tuottaa nykyisin suuren osan näistä palveluista sekä on maakunnan äänivallallaan ja rahoitusosuudellaan ylivoimaisesti suurin vaikuttaja Sote-kuntayhtymässä. Kun palvelujen tuotantovastuu on siirtymässä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyskuntayhtymän pohjalle rakennettavalle kuntayhtymälle, on uusi Lahti tämänkin uuden tuotantokuntayhtymän muodostamisessa
keskeisessä asemassa. Onkin tärkeää, että yhdistymishallitus on aktiivinen aloitteentekijä ja
toimija, kun Sote-kuntayhtymää ja Päijät-Hämeen sote-palvelutuotantokuntayhtymää valmistellaan ja ne perustetaan vuoden 2016 alussa. Samalla on yhdistymishallituksen valmistauduttava vaikuttamaan heti vuoden 2016 alussa näiden kuntayhtymien välillä käynnistyviin neuvotteluihin joissa etsitään erittäin tiukan aikataulun puitteissa seudulle ja uuden kunnan asukkaille parasta tapaa tuottaa asukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelut.
10.2. Kunnallisten sääntöjen ja maksujen yhtenäistäminen
Uusi kunta tarkistaa kunnalliset säännöt ja yhtenäistää kunnalliset maksut ja taksat kuntajakoa
vastaavaksi 1.1.2016 alkaen kohdassa 9.3. linjatulla tavalla.
10.3. Yhteisöjen ja säätiöiden kotipaikat
Kahden kunnan alueella toimivien yhtiöiden, yhdistysten, osuuskuntien tai muiden yhteisöjen,
toiminimien tai säätiöiden kotipaikaksi tulee uusi kunta. Viranomaiset tekevät tarvittavat muutokset rekistereihin viran puolesta kuntarakennelain 34 §:n edellyttämällä tavalla.
10.4. Yhdistymisen seuranta
Uuden kunnan perustamisen asianmukaisen valmistelun ja toteutuksen varmistamiseksi suoritetaan ulkopuolinen arviointi kahden vuoden välein kaudella 2015 – 2020. Arviointitulosten
perusteella tehdään tarvittavia korjauksia ja muutoksia.