Esimerkkisivu 1

Transcription

Esimerkkisivu 1
SELÄN NOTKEUDEN MERKITYS KEHON TOIMINNALLE 41
kitsevästi suuremman liikerajoituksen kuin terveillä verrokeilla (Halbertsma ym. 2001). Tämä
ei kuitenkaan johdu lihasten suuremmasta jäykkyydestä vaan alentuneesta venytyksen siedosta.
Alaraajan nostaminen suorana aiheuttaa lantion
kiertymisen taaksepäin, joka puolestaan aiheuttaa venytysärsytyksen alaselkäkipupotilailla.
Kipu säteilee alaselän rakenteita liikutettaessa
usein alaraajaan. Lasèguen testissä tämä voi aiheuttaa virheellisen positiiviseen löydöksen ja
johtaa usein turhiin jatkotutkimuksiin. Virheellinen tulos on vältettävissä käyttämällä erotusdiagnostiikassa Lasèguen testin tilalla Kernigin
testiä, jossa lonkkanivel koukistetaan ensin suoraan kulmaan ja tämän jälkeen vasta ojennetaan
polvinivel (Dyck 1984). Lantio kääntyy taaksepäin lonkkanivelen koukistuksen yhteydessä ja
alaselän nivelsiteisiin kohdistuu venytys, mikä voi
aiheuttaa kipua. Lantion asento palautuu polviniveltä ojennettaessa, eikä selän liike aiheuta enää
tässä vaiheessa yleensä kipua. Hermojuuren
ahtauma rajoittaa polvinivelen ojentamista. Jos
polvinivel ojennetaan täysin, täytyy lonkkaniveltä
päästää hieman ojentumaan. Silloin päästään
yleensä samaan lonkan nivelkulmaan kuin
Lasèguen testissä ja vältetään lantion kiertymisen
aiheuttama selkäkipu.
Kobayashi ym. (2003) tutkivat hermojuuren
verenkiertoa välilevytyräleikkauksen aikana, kun
alaraaja nostettiin suorana ylös. Kaikilla potilailla välilevytyrä oli kiinnittynyt kovaan kalvoon ja
hermojuuren verenkierto heikkeni 40–98 %
venytettäessä. Se palautui normaaliksi minuutin
kuluessa venytyksen lopettamisesta. Pitkäaikainen staattinen venytys voi kuitenkin aiheuttaa
hermojuuren verenkierron estymisen seurauksena hermovaurion. Staattista venytystä ei saa
tehdä hamstring-lihaksiin, jos Lasèguen tai
Kernigin testi on positiivinen. Välilevytyrän poistamisen jälkeen hermojuuren verenkierto ei enää
heikentynyt venytyksen aikana.
Boland ja Adams (2000) tutkivat lonkan koukistuksen liikelaajuutta suoran alaraajan nostotestissä nilkan ollessa eri asennoissa. Liike oli keskimäärin 85° terveillä koehenkilöillä, kun nilkkanivel oli ojennettuna. Liikelaajuus pieneni 10°,
kun venytys tehtiin nilkkanivelen ollessa koukistettuna mahdollisimman pitkälle. Selkäkipuoireisilla, joilla lonkan liikkuvuus koukistussuuntaan oli alkuvaiheessa 55°, liikkuvuus pieneni
myös 10° nilkan koukistuksen jälkeen.
Boyd ym. (2009) totesivat nilkkanivelen kou-
kistusasennon aiheuttavan voimakkaamman
lihasaktivaation hamstring- ja pohjelihaksissa
noston loppuvaiheessa. Iskiashermon puristustilassa liikkuvuuden alentuminen voisi johtua
hermojuuren ahtaumasta juurikanavassa. Oireettomilla ja alaselkäkipuisilla kysymyksessä on
kuitenkin lähinnä alaraajan faskioiden kiristyminen. Pohjelihasten ja erityisesti kaksipäisen pohjelihaksen (gastrocnemius) venytyksen kautta
vaikutus välittyy hamstring-lihasten lihaskalvorakenteisiin. Lisääntyneellä lihasaktivaatiolla ja
lihaskalvojen venytyksellä on lisääntyneen venytysvastuksen lisäksi merkitystä myös kipuaktivaation herkistymisen kautta. Sen seurauksena
venytys aiheuttaa herkemmin kipua ja se on lopetettava aikaisemmin. Lonkan ja polven asento
vaikuttavat pohjelihasten ja niiden lihaskalvojen
aiheuttamaan vastukseen nilkkaniveltä koukistettaessa (Rieman ym. 2001).
Terveen henkilön istuessa selkä ja niska eteenpäin taivutettuna eli etukumarassa asennossa
polvinivelen ojennuskulma pienenee passiivisessa ojennuksessa (slump test) 2–3° verrattuna siihen, kun testi tehdään henkilön istuessa suorassa
(Laessøe ja Voigt 2004). Tämän on esitetty voivan johtua keskushermoston rakenteiden venyttymisestä, sillä jo niskan voimakas eteentaivutus pidentää selkäydintä 10 % (Yuan ym. 1998).
Nilkan dorsifleksion vaikutus suoran jalan nostotestin
(Lasègue’s test) tulokseen terveillä (N) ja selkäkipuisilla (S).