Johdatus maantietoon (pdf)

SÄILYTÄ
MONISTE!
Ilona Kuukka ©
KARTTA
Kartta piirretään ylhäältä päin. Ilmasta otettu valokuva on kartan pohjana.
Kartalla on kuva jostakin alueesta. Kartta on pienennös. Kartoissa on
karttamerkit ja -värit. Niistä sovitaan yhteisesti. Karttamerkit kuvaavat
esimerkiksi teitä, rakennuksia, ja rajoja ja kartan värit korkeuseroja. On
olemassa erilaisia karttoja, koska kartalla on aina jokin tarkoitus. Esimerkiksi
merikarttaa käyttävät laivat, opaskarttaa turistit jne. Kartan avulla saamme
tietää, missä joku paikka sijaitsee ja missä me itse olemme.
alue = osa maata tai vettä
pienennös = pienempi kuva
tarkoitus = miksi jokin asia on olemassa
sijaita = olla jossakin paikassa
pieni
pienempi
pienin
Käy nyt katsomassa oman alueemme karttaa ja ilmakuvaa
netissä:
http://kansalaisen.karttapaikka.fi
MITTAKAAVA
Kartta on pienempi kuin alue todellisuudessa. Mittakaava kertoo, kuinka
suurta aluetta kartta kuvaa. Mittakaava merkitään karttaan. Merkintä 1:50000
tarkoittaa, että yksi senttimetri kartalla on 50 000 senttimetriä
todellisuudessa. Emme kuitenkaan ilmoita pitkiä matkoja senttimetreinä.
Siksi sanomme, että yksi senttimetri kartalla on 500 metriä todellisuudessa.
KORKEUS
Kartta on litteä, mutta maa ei ole tasainen, vaan maanpinnan korkeus
vaihtelee. Korkeus ilmoitetaan värillä tai korkeuskäyrillä. Korkeus lasketaan
merenpinnasta. Maatakin siis mitataan.
litteä = tasainen
pinta = päällä oleva, esim. maanpinta, merenpinta
käyrä = suoran vastakohta
Ilona Kuukka ©
SÄILYTÄ
MONISTE!
KARTTAMERKIT
Koska on olemassa erilaisia karttoja, on olemassa myös erilaisia
karttamerkkejä.
Maastokartta on tarkka. Sen mittakaava on suuri ja sen takia siinä on paljon
yksityiskohtia, rakennuksia, pieniä polkuja ja puroja. Yksityiskohtaisessa
maastokartassa on paljon erilaisia karttamerkkejä. Korkeuserot merkitään
korkeuskäyrillä, jotka ovat ohuita ruskeita viivoja. Ne kuvaavat korkean
paikan sen muotoisena kuin se on. Maastokartassa käytetään kuutta väriä.
Katso maastokartan merkit netissä:
http://www.olekartalla.fi/SSL/ole.nsf/start
KARTAN VÄRIT
Isoissa värit tarkoittavat korkeutta ja syvyyttä. Tumma sininen merialueelle
tarkoittaa, että siellä on syvää. Vihreä väri tarkoittaa alavaa maata eli maa ei
ole kovin korkea, jos sitä mitataan meren pinnasta. Ruskea väri tarkoittaa
korkeita alueita. Tummanruskea väri merkitsee korkeata vuoristoa.
Merenpinnassa korkeus on nolla.
Alanko on aluetta, joka sijaitsee alle 200 metriä merenpinnan yläpuolella.
Ylänkö on aluetta, joka sijaitsee yli 200 metriä merenpinnan yläpuolella.
Huom! Tekstissä on passiivissa olevia verbejä:
piirretään (piirtää)
sovitaan (sopia)
ilmoitetaan (ilmoittaa)
mitataan (mitata)
merkitään (merkitä)
Passiivia käytetään, kun puhutaan yleisesti eikä kerrota tarkasti, kuka tekee jotakin.
Ilona Kuukka ©
Mittakaava
Kartta on aina pienennös. Mitä tarkoittaa, jos kartan mittakaava on
1: 30000?
_____________________________________________________________
_____________________________________________________________
Maailmankartan mittakaava oli 1: 50000000. Mitä se tarkoittaa?
_____________________________________________________________
_____________________________________________________________
Kartta piirretään aina ylhäältä päin. Piirrä nyt kartta siitä huoneesta, jossa nyt
olet. Merkitse kartalle, missä istut, kun teet tätä tehtävää.
Ilona Kuukka ©
Muodosta seuraavien sanojen partitiivi
MITÄ? KETÄ?
mittakaava
___________________________________
metri
___________________________________
kartta
___________________________________
alue
___________________________________
kiire
___________________________________
viivoitin
___________________________________
Seuraavasta puuttuu sana partitiivissa. Valitse puuttuva sana edellisestä tehtävästä.
On hyvä, että osaa käyttää ______________________. Sen merkit ja värit antavat meille
tietoa todellisuudesta. Se kuvaa aina jotakin _______________________.
Kuinka pitkä matka on Kalliolasta Kallion kirjastoon? Me tiedämme jo , että kartta on aina
pienennös. Kartassa lukee 1: 50000. Se tarkoittaa, että yksi senttimetri kartalla on 500
________________ todellisuudessa/luonnossa. Mittaamiseen tarvitset
______________________________.
Kun osaat lukea kartan ____________________________, tiedät, kuinka pitkä matka on.
Osaat varata riittävästi aikaa eikä sinulla ole _______________________.
1. Kirjoita kadun nimi partitiivissa:
Menen ensin _______________________________ (Sturenkatu) eteenpäin. Jatkan sitten
_______________________ (Helsinginkatu) ja hyppään ratikkaan. Vaihdan Oopperan
pysäkillä toiseen ratikkaan. Se menee ___________________________________
(Mannerheimintie) ja sen jälkeen (Korppaanmäentie). Kun lähestyn
________________________________(Tilkankuja), painan nappia ja jään pois.
Ilona Kuukka ©
Laita sopivat sanat tai yhdyssanojen loppuosat partitiivissa aukkoihin.
Yleiskartassa värit merkitsevät korkeus____________. Jos kartalla on _hyvin
tumman________________, me tiedämme, että alueella on _______________.
Ruskea väri tarkoittaa ylänköä. Vihreä väri taas merkitsee alavaa
___________, alankoa. Alanko on sopivaa maanviljelysmaata, jos alueella
sataa riittävästi.
Maan korkeus mitataan merenpinnasta. Merenpinnan korkeus on nolla.
Meren ja kaikkien muiden vesistöjen karttaväri on sininen. Jos kartassa on
paljon ____________ väriä, siellä on paljon vettä.
Maastokartta on tarkka kartta. Sen mittakaava on usein 1:20 000.
Maastokartassa näkyvät rakennukset ja siitä voit löytää ihan pienet polut ja
purot. Polku on musta katkoviiva ja puro ohut sininen viiva.
APUA: maatasinistävuoristoaoerojaruskeaa
NÄIDEN PARTITIIVI…
sininen
_________________________________
iloinen
__________________________________
punainen
__________________________________
onnellinen
__________________________________
-nen
__________________________________
Ilona Kuukka ©
Pituus- ja leveyspiirit
Tiedät, että päiväntasaaja on leveyspiiri ja sen asteluku on 0°. Se jakaa maapallon
pohjoiseen ja eteläiseen pallonpuoliskoon. Samoin pituuspiiri 0 ° jakaa maapallon itäiseen
ja läntiseen pallonpuoliskoon. Koko maapallo jaetaan leveyspiireihin ja pituuspiireihin.
Maapallolla on siis asteverkko. Sen vuoksi tiedämme tarkasti, missä jokin alue sijaitsee.
Pituuspiirin asteluvut vaihtelevat välillä 0-180 astetta joko itäistä tai läntistä pituuutta.
Itäistä pituuspiiriä merkitään kirjaimella E (east) ja läntistä kirjaimella W (west).
Leveyspiirit vaihtelevat välillä0-90. Päiväntasaajalta etelään päin olevia leveyspiirejä
sanotaan eteläiseksi leveydeksi ja sitä merkitään S-kirjaimella (south). Päiväntasaajalta
pohjoiseen olevia leveyspiirejä sanotaan pohjoiseksi leveydeksi ja sitä merkitään Nkirjaimella (north).
60°N ja 24°E tarkoittaa 60° pohjoista leveyttä ja 24° itäistä pituutta. Mikähän paikka tässä
sijaitsee?
__________________________________________
Tehtävät
1. Etsi kartastosta oma kotimaasi. Minkä leveyspiirien välissä se sijaitsee?
__________________________________________________________
2. Etsi sitten kotimaasi pääkaupunki ja merkitse sen sijainti:
________________________________________________________________________________
________________________________________________________________________________
________________________________________________________________________________
Ilona Kuukka ©
P
I
T
U
U
S
P
I
I
R
I
T
LEVEYSPIIRIT
PITUUS- JA LEVEYSPIIRIT
Ilona Kuukka ©
Pituuspiirit ja leveyspiirit
Merkitse karttaan päiväntasaaja, pohjoinen pallonpuolisko, eteläinen pallonpuolisko,
itäinen pallonpuolisko ja läntinen pallonpuolisko.
Minkä leveyspiirien välissä sijaitsee sinun kotimaasi?
____________________________________________________________
Minkä pituuspiirien välissä se sijaitsee?
___________________________________________________________
Ilona Kuukka ©
Nimeä (kirjoita nimi oikeaan paikkaan) kartalle Afrikka, Aasia, Eurooppa,
Australia, Etelä-Amerikka ja Pohjois-Amerikka.
Mikä on leveyspiiri 0°? ________________________________________
Ilona Kuukka ©
VUODENAJAT
Olet oppinut nimitykset kevät, kesä, syksy ja talvi. Mistä ne johtuvat?
Maa kiertää aurinkoa. Yksi kierros kestää yhden vuoden. Maapallo on kallellaan ja sen
vuoksi auringon lämpö ja valo vaihtelevat maapallon eri osissa. Lähellä päiväntasaajaa
(leveyspiiri 0°) auringon säteet tulevat kohtisuoraan koko vuoden ajan. Siksi siellä on aina
lämmin. Siellä on aina kesä. Suomi on pohjoisella pallonpuoliskolla. Kun Suomessa on
kesä, maapallo on kallellaan niin, että paljon auringon säteitä osuu pohjoiselle
pallonpuoliskolle. Samaan aikaan eteläisellä pallonpuoliskolla on talvi, koska auringon
säteitä osuu sinne vähemmän.
KIERTÄÄ (vt 1) = ympäröidä
Maa kiertää aurinkoa.
Et pääse etuovesta, vaan sinun pitää kiertää takapihan kautta.
Etsin uutta puseroa, kierrän vaateosaston vielä kerran.
VAIHDELLA (vt 3) = muuttua erilaiseksi
Lämmön ja valon määrä vaihtelee.
Muuttujan x arvo vaihtelee.
Ilona Kuukka ©
Ilmasto
Millainen sää tänään on?
1) Mikä on ilman lämpötila? _____________°C
2) Onko sää
____
sateinen ja pilvinen
____
puolipilvinen
____
aurinkoinen
korkeapaine?
Onko _____ matalapaine vai ____
3) Mikä on tuulen suunta? _____________________sta ____________________
Nämä ovat SÄÄTEKIJÄT.
Kun seuraamme säätä kauan, tiedämme, millainen alueen ilmasto on. Ilmasto
tarkoittaa jonkin alueen tavallista säätä. Ilmastoon vaikuttaa alueen sijainti kuinka kaukana alue on päiväntasaajasta, onko se meren rannalla vai
sisämaassa, onko alue vuoristossa tai vuorten lähellä.
Suomen ilmastoon vaikuttaa Golf-virta, joka on lämmin merivirta. Se
lämmittää Suomen ilmastoa, vaikka Suomi sijaitsee kaukana
päiväntasaajasta.
Muista:
sijaita = olla jossakin
sijainti = missä joku on
alue = iso tai pieni paikka maalla tai merellä, esim. Helsingin kaupungin alue
päiväntasaaja = leveyspiiri 0°, joka jakaa maapallon eteläiseen ja pohjoiseen pallonpuoliskoon
sisämaa = alue, joka ei ole meren rannalla
Ilona Kuukka ©
Ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeet
Tässä kertaamme ilmastoon vaikuttavat tekijät ja opimme ilmasto- ja
kasvillisuusvyöhykkeet.
Vyöhyke on alue. Ilmasto vaihtelee maapallon eri alueilla. Tärkein syy siihen on se, kuinka
kaukana alue on päiväntasaajasta. Tiedät jo, että ilmastoon vaikuttaa myös se, onko alue
meren lähellä vai kaukana merestä, onko alue vuoristossa tai onko se vuoriston lähellä.
Maapallon alue voidaan jakaa neljään ilmastovyöhykkeeseen:
1. Kuuma vyöhyke sijaitsee päiväntasaajan lähellä.
2. Lämmin vyöhyke on kuuman vyöhykkeen ympärillä sekä pohjoisella että
eteläisellä pallonpuoliskolla.
3. Lämpimän vyöhykkeen jälkeen tulevat lauhkeat vyöhykkeet.
4. Lähellä etelä- ja pohjoisnapaa on kylmä vyöhyke.
Käy katsomassa kuva täällä:
http://www.coolmax.com.au/evaporative-cooling/world-climate.gif
TROPIIKKI = KUUMA VYÖHYKE
SUBTROPIIKKI = LÄMMIN VYÖHYKE
Ilona Kuukka ©
Aivan samoin voimme jakaa maapallon erilaisiin kasvillisuusvyöhykkeisiin. Jako tehdään
sen perusteella, millaista kasvillisuutta alueella eniten kasvaa ja millaiset kasvit alueella
menestyvät (voivat hyvin). Muista, että vyöhykkeiden rajat eivät ole tarkkoja.
1. Sademetsät kasvavat lähellä päiväntasaajaa. Ne antavat paljon happea koko
maapallon ilmakehään.
2. Aavikkoa on eri puolilla maapallolla. Aavikolla kasvaa vain vähän kasveja, koska
siellä sataa hyvin harvoin.
3. Savannia eli ruohostoa kasvaa lämpimällä vyöhykkeellä.
4. Lehtimetsää kasvaa lämpimällä vyöhykkeellä ja myös lauhkealla vyöhykkeellä.
5. Havumetsää kasvaa lauhkealla vyöhykkeellä.
6. Tundraksi sanotaan sitä kasvillisuusaluetta, joka on kylmällä vyöhykkeellä.
Etsi kuvia sademetsistä (rainforest), aavikosta (desert), savannista (grassland),
lehtimetsästä(temperate forest, deciduous forest)), havumetsästä (taiga) ja tundrasta.
Voit käydä katsomassa myös täällä:
http://www.thewildclassroom.com/biomes/index.html
Täällä voit käydä tekemässä testin:
http://www.worsleyschool.net/science/files/biomes/quiz.html
Ilona Kuukka ©
Kerrataan sää, ilmasto ja kasvillisuus.
Ilmasto- ja kasvillisuus
Kertaa ensin tähän puuttuvat säätekijät:
1. lämpötila
2. _______________________
3. _______________________
4. _______________________
Kun tarkkailemme niitä kauan, tiedämme, millainen on ilmasto.
Suomi sijaitsee kaukana pohjoisessa. Miksi Suomessa on lämmin ja
Grönlannissa kylmä, vaikka molemmat alueet sijaitsevat yhtä pohjoisessa?
Mikä lämmittää Suomen ilmastoa?
______________________________________
Ilmastovyöhykkeet:
5. Kuuma vyöhyke sijaitsee päiväntasaajan lähellä.
6. Lämmin vyöhyke on kuuman vyöhykkeen ympärillä sekä pohjoisella
että eteläisellä pallonpuoliskolla.
7. Lämpimän vyöhykkeen jälkeen tulevat lauhkeat vyöhykkeet.
Lähellä etelä- ja pohjoisnapaa on kylmä vyöhyke.
Kasvillisuusvyöhykkeet:
7. Sademetsät kasvavat lähellä päiväntasaajaa. Ne antavat paljon
happea koko maapallon ilmakehään.
8. Aavikkoa on eri puolilla maapallolla. Aavikolla kasvaa vain vähän
kasveja, koska siellä sataa hyvin harvoin.
9. Savannia eli ruohikkoa kasvaa lämpimällä vyöhykkeellä.
10.
Lehtimetsää kasvaa lämpimällä vyöhykkeellä ja myös lauhkealla
vyöhykkeellä.
11.
Havumetsää kasvaa lauhkealla vyöhykkeellä.
12.
Tundraksi sanotaan sitä kasvillisuusaluetta, joka on kylmällä
vyöhykkeellä.
Ilona Kuukka ©
Etsi kuvia sademetsistä (rainforest), aavikosta (desert), savannista
(grassland), lehtimetsästä(temperate forest, deciduous forest)),
havumetsästä (taiga) ja tundrasta.
Voit käydä katsomassa täällä:
http://www.thewildclassroom.com/biomes/index.html
Täällä voit käydä tekemässä testin:
http://www.worsleyschool.net/science/files/biomes/quiz.html
Yhdistä oikein eläin ja kasvillisuusvyöhyke:
PORO
SADEMETSÄ
KIRAHVI
TUNDRA
KARHU
SAVANNI
GORILLA
HAVUMETSÄ
Käy katsomassa aavikkoa. Kirjoita Googleen hakusanaksi Saharan autiomaa.
Millaista siellä on?
_____________________________________________________________
_____________________________________________________________
_____________________________________________________________
_____________________________________________________________
Ilona Kuukka ©
Maantiedon tärkeitä sanoja. Selitä ne itse:
ALUE
________________________________________________________________________
SIJAITA
________________________________________________________________________
KARTTA
________________________________________________________________________
________________________________________________________________________
PITUUS- JA LEVEYSPIIRIT
________________________________________________________________________
________________________________________________________________________
SÄÄTEKIJÄT
________________________________________________________________________
________________________________________________________________________
ILMASTO
________________________________________________________________________
________________________________________________________________________
KASVILLISUUSVYÖHYKE
________________________________________________________________________
________________________________________________________________________