Mitä on saattohoito? Lääketieteellinen näkökulma

Transcription

Mitä on saattohoito? Lääketieteellinen näkökulma
Mitä on saattohoito?
Lääketieteellinen näkökulma
Tiina Tasmuth
LT, syöpätautien erikoislääkäri, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys
osastonylilääkäri, HYKS Syöpäkeskus
päivystävä lääkäri, Terhokoti
Laki hyvästä (saatto)hoidosta
• Suomen perustuslaki 2.luku
- 6§ Yhdenvertaisuus: Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.
- 19§ Oikeus sosiaaliturvaan: Julkisen vallan on turvattava, sen
mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät
sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä.
• Terveydenhuoltolaki (voimaantulo 1.5.2011)
- 1.luku 10§: Kunnan ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on
huolehdittava vastuullaan olevien asukkaiden palvelujen
järjestämisestä ja saatavuudesta yhdenvertaisesti koko
alueellaan.
- 3.luku 24§: Kunnan on järjestettävä alueensa asukkaiden ...
sairauksien ehkäiseminen, parantaminen ja kärsimysten
lievittäminen.
Saattohoito-suositukset
• Syövän hoidon kehittäminen 2010-2020, STM 2010
– 7.3.4. Palliatiivinen ja saattohoito
• Hyvä saattohoito Suomessa, STM 2010
• Saattohoito – Valtakunnallisen terveydenhuollon
eettisen neuvottelukunnan muistio,
ETENE 2004
• Kuolevan potilaan oireiden hoito
– Käypä-hoito-suositus, 2012
• Saattopotilaan hoitopolku, HYKS 2011
• Palliatiivisen hoidon hoitoketju, Hyvinkään sairaanhoitoalue 2011
Hyvä saattohoito
• aloittaminen edellyttää päätöstä hoitolinjasta
• päämäärä on kärsimyksen lievittämien
• nykyaikaiset hoitokeinot kaikkien ulottuvilla
• toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä
potilaan ja hänen omaisten kanssa
• joustava polku hoitoyksiköiden välillä
• riittävä määrä koulutettua henkilöstöä, jolla
–
–
–
–
ammattitaitoa
vuorovaikutustaitoja
empatiakykyä
yhteistyökykyä
Hoitolinja taudin edetessä
- Parantava
tavoitteena pysyvä paraneminen
- Jarruttava
tavoitteena syövän etenemisen hidastaminen
- Oireenmukainen = palliatiivinen
t. elämänlaadun vaaliminen ja kärsimyksen lievittäminen
- Saattohoito
oireenmukainen hoito kuoleman läheisyydessä
TAUTIA ei aina voida hoitaa, mutta POTILASTA voidaan!
Saattohoito - potilas
• sairasta etenevää, pahanlaatuista, laajalle
levinnyttä, parantumatonta tautia,
jonka elinaika-ennuste on lyhyt
• yleistila on huono
• kärsii monista oireista
Koska alkaa saattohoito?
syöpäpotilas
potilas, jolla sydäntai keuhkosairaus
Suomessa kuolee vuosittain ihmisiä
• syöpään
n. 11 000
• dementiaan
n. 4 500
• aivoverisuonien sairauksiin n. 4 500
• sydämen vajaatoimintaan
n. 2 000
• COPD:hen
n. 1 000
• munuaisten ja maksan vajaatoimintaan
Hyvä saattohoito
• aloittaminen edellyttää päätöstä hoitolinjasta
• joustava polku hoitoyksiköiden välillä
• päämäärä on kärsimyksen lievittämien
• toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä
potilaan ja hänen omaisten kanssa
• nykyaikaiset hoitokeinot kaikkien ulottuvilla
• riittävä määrä koulutettua henkilöstöä, jolla
–
–
–
–
ammattitaitoa
vuorovaikutustaitoja
empatiakykyä
yhteistyökykyä
Lääkäri vastaa saattohoitoon saattamisesta
– potilas ei saa pudota MUSTAAN
aukkoon, jossa hän ei tiedä kuka on hänen
HOIDOSTA VASTAAVA lääkäri.
Esim. sairauden edetessä
erikoissairaanhoidossa hoitojen
lopettamisen jälkeen tulee potilaalla olla
tiedossa, kuka JATKOSSA hänen hoidosta
vastaa, ja järjestää hoitosuhde
perusterveydenhoidossa.
Potilaan hoitoketju saumattomaksi!
Hyvin järjestetty saattohoito
• toimiva saattohoitopolku
– hoidon jatkuvuus erikois- ja perusterveydenhuollon välillä
– joustavat koti- ja vuodeosastohoidon järjestelyt
• avun saanti 24 h / 7 pv
• riittävät henkilöresurssit ja ammattitaito
• konsultaatiomahdollisuus ongelmatilanteissa
Saattohoidon järjestäminen
• vastuu sairaanhoitopiireillä, kunnilla ja
paikallisilla (PTH) terveydenhuollon
yksiköillä
• sairaanhoitopiirit järjestävät
erikoissairaanhoidosta konsultaatioapua
• kunnat tarjoavat ostopalvelusopimuksilla
saattohoitokoti - palveluja
STM ehdotus: hoito vaativuustason mukaan
2010--2020
2010
I PERUSTASO
Kaikki terveydenhuollon ja sosiaalitoimen yksiköt
II ALUEELLISET saattohoitoyksiköt
- kotisairaalat ja niiden tukiosastot
- alueen konsultoivana yksikkönä
III VAATIVA TASO
Yliopistosairaaloiden palliatiiviset yksiköt ja saattohoitokodit
- vaativa hoito ja konsultaatio
- opetus ja lisäkoulutus
- tutkimus ja kehittäminen.
Saattohoitopotilaan kärsimys
• Fyysiset oireet
– kipu, pahoinvointi, hengenahdistus,
– puutteellinen hoitoturva
• Ruumiinkuvan muutos
– mieli ei käsitä mitä keho tuntee
– kuihtuminen, turvotukset, voimattomuus
• Muutokset psyykessä
– masennus, suru, luopuminen, sekavuus
– pelot: hylätyksi tuleminen, kuolemisen tapa ja kuolema
• Eksistentiaaliset kysymykset
• Muuttuneet sosiaaliset tarpeet, epätietoisuus sosiaaliturvasta
(suhde omaisiin)
(esim. maahanmuuttajat)
Hyvä saattohoito
• aloittaminen edellyttää päätöstä hoitolinjasta
• joustava polku hoitoyksiköiden välillä
• päämäärä on kärsimyksen lievittämien
• toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä
potilaan ja hänen omaisten kanssa
• nykyaikaiset hoitokeinot kaikkien ulottuvilla
• riittävä määrä koulutettua henkilöstöä, jolla
–
–
–
–
ammattitaitoa
vuorovaikutustaitoja
empatiakykyä
yhteistyökykyä
Yleisimmät oireet viimeisinä elinviikkoina
(25 074 syöpä-potilasta)
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Uupumus 74 % (fatigue)
Kipu 71 %
Ruokahaluttomuus 53 %
Hermostuneisuus, huolestuneisuus 36-48 %
Painonlasku 46 %
Kuiva suu 40 %
Masentuneisuus 39 %
Ummetus 37 %
Unettomuus 36 %
Hengenahdistus 35 %
Pahoinvointi 31 %
Yskä 28 %
Teunissen S et al. J Pain Symptom Manage, 2007, 34 (1), 94-104.
Muutokset kotikoti-lääkityksessä
• Profylaktinen lääkitys lopetetaan (esim.
statiinit)
• Verenpainelääkityksen tarve vähenee
(kakeksiasta)
• Hyperglykemian hoidon (insuliinin) tarve
vähenee (anorexiasta)
• Annostelu
Annostelu--reittiä muutetaan (p.o. vs s.c.)
• Huomioidaan vain välittömät sivuvaikutukset
Saattohoidon erityispiirteet
• Säännöllinen lääkitys krooniseen oireeseen
• Varaudutaan
– oireen pahenemiseen (mm. läpilyöntikipu)
– lääkkeiden sivuvaikutuksiin (opiaateista
ummetus, pahoinvointi)
• Oirelääkitys ei ole ainoa hoitomuoto
(sädehoito, stentit, punktiot)
• Moniaammattillinen lähestymistapa
• Vaatii paljon läsnäoloa (nopeat muutokset)
Kipulääkkeiden aloitusannokset / vrk
Morfiini 30 mg x 2
Oksikodoni 20 mg x 2
Hydromorfoni 4 mg x 2
Metadoni 5 mg x 3
Fentanyl depotlaastari 12 µg/h
Tulehduskipulääkkeet, parasetamoli
Lisälääkkeet – antidepressantit ja antikonvulsantit
Läpilyöntikipulääkkeet
• p.o., s.c., i.m., i.v., i.t., epid. Morfiini
• p.o., s.c., i.m., i.v. Oksikodoni
• p.o. Hydromorfoni
• p.o. (s.l.), i.nas. Fentanyyli
p.o. suun kautta, s.c. ihonalainen, i.m. lihaksensisäinen,
i.v. laskimonsisäinen, i.t. intratekaalinen,
epid. epiduraalinen, i.nas. nenänsisäinen, s.l. kielen alle
Oireenmukainen sädehoito
• Luusto: kipu, murtumavaara, selkäydinkompressio
• Aivot: päänsärky, huimaus, tajunnanhäiriöt, puutosoireet
• Hengitystiet: obstruktio (tukos), verenvuoto, yskä
• Virtsatiet: obstruktio, verenvuoto
• GI-kanava: obtruktio, verenvuoto, kipu
• Hermokudokset: kompressio
• Iho ja ihonalainen k.: haavaumat, verenvuoto, kipu
Syöpäpotilaan kipu
de la Cruz ja Bruera, 2010
Palliatiivinen sedaatio
on äärimmäinen keino lievittää kuolevan potilaan
erittäin vaikeita oireita vaivuttamalla hänet
lääkkeillä uneen.
Oireiden lievittyessä sedaatio voidaan lopettaa.
Palliatiivisen sedaation indikaatiot
• delirium tai levottomuus
40--65%
40
• hengenahdistus
12--26%
12
• kipu
14--21%
14
• pahoinvointi / oksentelu
4%
Claessens P jt., J Pain Symptom Manage 2008; 36: 310-33
Saattohoito on yhteistyötä