Mitä on saattohoito? Lääketieteellinen näkökulma
Transcription
Mitä on saattohoito? Lääketieteellinen näkökulma
Mitä on saattohoito? Lääketieteellinen näkökulma Tiina Tasmuth LT, syöpätautien erikoislääkäri, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys osastonylilääkäri, HYKS Syöpäkeskus päivystävä lääkäri, Terhokoti Laki hyvästä (saatto)hoidosta • Suomen perustuslaki 2.luku - 6§ Yhdenvertaisuus: Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. - 19§ Oikeus sosiaaliturvaan: Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. • Terveydenhuoltolaki (voimaantulo 1.5.2011) - 1.luku 10§: Kunnan ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on huolehdittava vastuullaan olevien asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja saatavuudesta yhdenvertaisesti koko alueellaan. - 3.luku 24§: Kunnan on järjestettävä alueensa asukkaiden ... sairauksien ehkäiseminen, parantaminen ja kärsimysten lievittäminen. Saattohoito-suositukset • Syövän hoidon kehittäminen 2010-2020, STM 2010 – 7.3.4. Palliatiivinen ja saattohoito • Hyvä saattohoito Suomessa, STM 2010 • Saattohoito – Valtakunnallisen terveydenhuollon eettisen neuvottelukunnan muistio, ETENE 2004 • Kuolevan potilaan oireiden hoito – Käypä-hoito-suositus, 2012 • Saattopotilaan hoitopolku, HYKS 2011 • Palliatiivisen hoidon hoitoketju, Hyvinkään sairaanhoitoalue 2011 Hyvä saattohoito • aloittaminen edellyttää päätöstä hoitolinjasta • päämäärä on kärsimyksen lievittämien • nykyaikaiset hoitokeinot kaikkien ulottuvilla • toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä potilaan ja hänen omaisten kanssa • joustava polku hoitoyksiköiden välillä • riittävä määrä koulutettua henkilöstöä, jolla – – – – ammattitaitoa vuorovaikutustaitoja empatiakykyä yhteistyökykyä Hoitolinja taudin edetessä - Parantava tavoitteena pysyvä paraneminen - Jarruttava tavoitteena syövän etenemisen hidastaminen - Oireenmukainen = palliatiivinen t. elämänlaadun vaaliminen ja kärsimyksen lievittäminen - Saattohoito oireenmukainen hoito kuoleman läheisyydessä TAUTIA ei aina voida hoitaa, mutta POTILASTA voidaan! Saattohoito - potilas • sairasta etenevää, pahanlaatuista, laajalle levinnyttä, parantumatonta tautia, jonka elinaika-ennuste on lyhyt • yleistila on huono • kärsii monista oireista Koska alkaa saattohoito? syöpäpotilas potilas, jolla sydäntai keuhkosairaus Suomessa kuolee vuosittain ihmisiä • syöpään n. 11 000 • dementiaan n. 4 500 • aivoverisuonien sairauksiin n. 4 500 • sydämen vajaatoimintaan n. 2 000 • COPD:hen n. 1 000 • munuaisten ja maksan vajaatoimintaan Hyvä saattohoito • aloittaminen edellyttää päätöstä hoitolinjasta • joustava polku hoitoyksiköiden välillä • päämäärä on kärsimyksen lievittämien • toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä potilaan ja hänen omaisten kanssa • nykyaikaiset hoitokeinot kaikkien ulottuvilla • riittävä määrä koulutettua henkilöstöä, jolla – – – – ammattitaitoa vuorovaikutustaitoja empatiakykyä yhteistyökykyä Lääkäri vastaa saattohoitoon saattamisesta – potilas ei saa pudota MUSTAAN aukkoon, jossa hän ei tiedä kuka on hänen HOIDOSTA VASTAAVA lääkäri. Esim. sairauden edetessä erikoissairaanhoidossa hoitojen lopettamisen jälkeen tulee potilaalla olla tiedossa, kuka JATKOSSA hänen hoidosta vastaa, ja järjestää hoitosuhde perusterveydenhoidossa. Potilaan hoitoketju saumattomaksi! Hyvin järjestetty saattohoito • toimiva saattohoitopolku – hoidon jatkuvuus erikois- ja perusterveydenhuollon välillä – joustavat koti- ja vuodeosastohoidon järjestelyt • avun saanti 24 h / 7 pv • riittävät henkilöresurssit ja ammattitaito • konsultaatiomahdollisuus ongelmatilanteissa Saattohoidon järjestäminen • vastuu sairaanhoitopiireillä, kunnilla ja paikallisilla (PTH) terveydenhuollon yksiköillä • sairaanhoitopiirit järjestävät erikoissairaanhoidosta konsultaatioapua • kunnat tarjoavat ostopalvelusopimuksilla saattohoitokoti - palveluja STM ehdotus: hoito vaativuustason mukaan 2010--2020 2010 I PERUSTASO Kaikki terveydenhuollon ja sosiaalitoimen yksiköt II ALUEELLISET saattohoitoyksiköt - kotisairaalat ja niiden tukiosastot - alueen konsultoivana yksikkönä III VAATIVA TASO Yliopistosairaaloiden palliatiiviset yksiköt ja saattohoitokodit - vaativa hoito ja konsultaatio - opetus ja lisäkoulutus - tutkimus ja kehittäminen. Saattohoitopotilaan kärsimys • Fyysiset oireet – kipu, pahoinvointi, hengenahdistus, – puutteellinen hoitoturva • Ruumiinkuvan muutos – mieli ei käsitä mitä keho tuntee – kuihtuminen, turvotukset, voimattomuus • Muutokset psyykessä – masennus, suru, luopuminen, sekavuus – pelot: hylätyksi tuleminen, kuolemisen tapa ja kuolema • Eksistentiaaliset kysymykset • Muuttuneet sosiaaliset tarpeet, epätietoisuus sosiaaliturvasta (suhde omaisiin) (esim. maahanmuuttajat) Hyvä saattohoito • aloittaminen edellyttää päätöstä hoitolinjasta • joustava polku hoitoyksiköiden välillä • päämäärä on kärsimyksen lievittämien • toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä potilaan ja hänen omaisten kanssa • nykyaikaiset hoitokeinot kaikkien ulottuvilla • riittävä määrä koulutettua henkilöstöä, jolla – – – – ammattitaitoa vuorovaikutustaitoja empatiakykyä yhteistyökykyä Yleisimmät oireet viimeisinä elinviikkoina (25 074 syöpä-potilasta) • • • • • • • • • • • • Uupumus 74 % (fatigue) Kipu 71 % Ruokahaluttomuus 53 % Hermostuneisuus, huolestuneisuus 36-48 % Painonlasku 46 % Kuiva suu 40 % Masentuneisuus 39 % Ummetus 37 % Unettomuus 36 % Hengenahdistus 35 % Pahoinvointi 31 % Yskä 28 % Teunissen S et al. J Pain Symptom Manage, 2007, 34 (1), 94-104. Muutokset kotikoti-lääkityksessä • Profylaktinen lääkitys lopetetaan (esim. statiinit) • Verenpainelääkityksen tarve vähenee (kakeksiasta) • Hyperglykemian hoidon (insuliinin) tarve vähenee (anorexiasta) • Annostelu Annostelu--reittiä muutetaan (p.o. vs s.c.) • Huomioidaan vain välittömät sivuvaikutukset Saattohoidon erityispiirteet • Säännöllinen lääkitys krooniseen oireeseen • Varaudutaan – oireen pahenemiseen (mm. läpilyöntikipu) – lääkkeiden sivuvaikutuksiin (opiaateista ummetus, pahoinvointi) • Oirelääkitys ei ole ainoa hoitomuoto (sädehoito, stentit, punktiot) • Moniaammattillinen lähestymistapa • Vaatii paljon läsnäoloa (nopeat muutokset) Kipulääkkeiden aloitusannokset / vrk Morfiini 30 mg x 2 Oksikodoni 20 mg x 2 Hydromorfoni 4 mg x 2 Metadoni 5 mg x 3 Fentanyl depotlaastari 12 µg/h Tulehduskipulääkkeet, parasetamoli Lisälääkkeet – antidepressantit ja antikonvulsantit Läpilyöntikipulääkkeet • p.o., s.c., i.m., i.v., i.t., epid. Morfiini • p.o., s.c., i.m., i.v. Oksikodoni • p.o. Hydromorfoni • p.o. (s.l.), i.nas. Fentanyyli p.o. suun kautta, s.c. ihonalainen, i.m. lihaksensisäinen, i.v. laskimonsisäinen, i.t. intratekaalinen, epid. epiduraalinen, i.nas. nenänsisäinen, s.l. kielen alle Oireenmukainen sädehoito • Luusto: kipu, murtumavaara, selkäydinkompressio • Aivot: päänsärky, huimaus, tajunnanhäiriöt, puutosoireet • Hengitystiet: obstruktio (tukos), verenvuoto, yskä • Virtsatiet: obstruktio, verenvuoto • GI-kanava: obtruktio, verenvuoto, kipu • Hermokudokset: kompressio • Iho ja ihonalainen k.: haavaumat, verenvuoto, kipu Syöpäpotilaan kipu de la Cruz ja Bruera, 2010 Palliatiivinen sedaatio on äärimmäinen keino lievittää kuolevan potilaan erittäin vaikeita oireita vaivuttamalla hänet lääkkeillä uneen. Oireiden lievittyessä sedaatio voidaan lopettaa. Palliatiivisen sedaation indikaatiot • delirium tai levottomuus 40--65% 40 • hengenahdistus 12--26% 12 • kipu 14--21% 14 • pahoinvointi / oksentelu 4% Claessens P jt., J Pain Symptom Manage 2008; 36: 310-33 Saattohoito on yhteistyötä