Saattohoitosuunnitelman käyttöönotto VSSHP:ssä

Saattohoitosuunnitelman
käyttöönotto VSSHP:ssä
17.12.2014
Outi Hirvonen
LT, syöpätautien erikoislääkäri (palliat. lääket.
erityispätevyys)
Kliininen opettaja
TYKS, Syöpätautien klinikka
TY, kliininen syöpätautioppi
Palliatiivisen ja saattohoidon
hoidon tarve lisääntyy




WHOn arvion mukaan palliatiivisen hoidon
tarve Euroopassa kasvaa 20 % seuraavan
10-15 vuoden aikana sekä syöpäpotilaiden
että ei syöpää sairastavien osalta
50 % kuolevista syöpäpotilaista tarvitsee
palliatiiviseen hoitoon erikoistuneen
kotihoidon apua viimeisinä elinkuukausinaan
30 % kuoleva syöpäpotilas tarvitsee
erikoistunutta saattohoitoa viimeisinä
elinviikkoinaan
Muiden kuin syöpäpotilaiden tarve samaa
suuruusluokkaa
Palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa
tarvitsevat muutkin kuin syöpäpotilaat


Suurimman potilasryhmän muodostavat
syöpäpotilaat
Myös kroonisissa elinvaurioissa kuten
 sydämen vajaatoiminta
 COPD
 munuaisten ja maksan vajaatoiminta
 etenevissä neurologisissa sairauksissa
(dementia, ALS, MS ym.)

AIDS
Oireiden esiintyvyys elämän
lopussa
Oire
Esiintyvyys (%) eri sairauksissa
Syöpä
AIDS
Sydän
COPD
Munuainen
Kipu
35−96
63−80
41−77
34−77
47−50
Depressio
3−77
10−82
9−36
35−71
5−60
Ahdistus
13−79
8−34
49
51−75
39−70
Hengenahdistus
10−70
11−62
60−88
90−95
11−62
Fatigue
32−90
54−85
69−82
68−80
73−87
Lähde: Solano J ym. A comparison of symptom prevalence in far advanced cancer,
AIDS, heart disease, chronic obstructive pulmonary disease and renal disease. J
Pain Symptom Manage 2006;31:58-69; PMID 16442483
Käypähoitosuositus
4
Palliatiivista hoitoa ja
saattohoitoa tarvitaan




Suomessa palliatiivista hoitoa tarvitsee n. 200 000 –
300 000 potilasta vuodessa, saattohoitoa n. 15 000
potilasta
VSSHP:n alueella palliatiivista hoitoa tarvitsevia potilaita
on n. 20 000 ja saattohoitoa tarvitsevia n.1500 potilasta
vuodessa
Merkittävä osa koko elämänmittaisista
sairastamiskuluista tulee viimeisen elinvuoden aikana;
suurin osa akuutista sairaalahoidosta
Tyksissä kuolee vuosittain keskimääräistä enemmän
potilaita kuin muissa Suomen yliopistollisissa
keskussairaaloissa
Tyksissä kuollaan monilla eri osastoillasaattohoidon laadun lisäämisen tarve kohdistuu
myös muihin kuin syöpäpotilaisiin
Milloin pitäisi herätä?


”Olisinko yllättynyt
jos tämä potilas
kuolisi vuoden
sisällä?” –
Advanced care
plan
BMJ 9/2010; Palliative
care beyond cancer
Kenellä on vastuu
saattohoidon järjestämisestä?

Julkisella terveydenhuollolla on vastuu
saattohoidosta (sairaanhoitopiirit ja
terveyskeskukset)

Saattohoidon integrointi julkiseen
terveydenhuoltojärjestelmään
• Hoidon porrastus

Yliopistoilla ja ammattioppilaitoksilla
on vastuu opetuksesta
Kuolevan potilaan hoitopolku,
miten se tulisi järjestää?
Palveluiden resursointi tarpeita
vastaavaksi
 Palveluiden porrastus hoidon
vaativuustason mukaan
 Laatukriteerit

STM palliatiivisen ja
saattohoidon 3-portainen malli



Kaikki terveydenhuollon yksiköt vastaavat
perustason palliatiivisesta ja saattohoidosta
(taso A)
Alueelliset saattohoidon yksiköt toteuttavat
palliatiivista ja saattohoitoa, ja toimivat
alueellisina konsultoivina ja kouluttavina
yksikköinä (taso B)
Yliopisto- ja keskussairaaloiden palliatiiviset
yksiköt ja saattohoitokodit vastaavat
vaativan tasoisesta hoidosta ja
koulutuksesta, sekä yliopistosairaala lisäksi
opetuksesta ja tutkimuksesta (taso C)
Ehdotus perustuu STM:n
kolmiportaiseen saattohoitomallin

Taso (A) Perustason saattohoidosta
Yksiköt: kaikki terveydenhuollon yksiköt
 Henkilökunta: terveydenhuollon
ammattihenkilöt
 Koulutus: perustason koulutus
(käypähoito)
 Perustasoa edustavat kotihoito, erilaiset
hoitolaitokset ja palvelutalot, sekä
terveys-ja sosiaaliviraston
pitkäaikaishoitoyksiköt

Taso (B) Alueelliset
saattohoidon yksiköt




Vastaavat ja toteuttavat saattohoitoa ja
toimivat alueellisina konsultoivina yksiköinä
Yksiköt:
 kotisairaala
 kotisairaalan tukiosasto
 saattohoito-vuodeosasto
Henkilökunta: moniammatillinen työryhmä
(vähintään lääkäri ja sairaanhoitaja),
saavutettavuus 24/7
Koulutus: perustason jälkeistä palliatiivista
koulutusta
Taso (C) Yliopistosairaaloiden
palliatiiviset yksiköt ja
saattohoitokodit




Vaativan tason hoito, koulutusta, opetus
ja alan tutkimus
Yksiköt: yliopistosairaaloiden
palliatiiviiviset yksiköt (HYKS
palliatiivinen yksikkö) ja saattokodit
(Terhokoti)
Henkilökunta: moniammatillinen
työryhmä (lääkäri, sairaanhoitaja ja
erityistyöntekijöitä), erityiskoulutetun
henkilöstön saavutettavuus 24/7
Koulutus: palliatiivisen
hoidon/lääketieteen pätevyys
Palliatiivisen- ja saattohoidon
resurssit – EU/EAPC suositukset




Saattohoitovuodepaikkojen tarve 80–100 / miljoonaa
asukasta kohden
 vuodepaikat tulee olla saattohoitoon soveltuvia
Henkilökunnan vähimmäistarve 1,2 hoitajaa ja 0,15
lääkäriä / vuodepaikka
 henkilökunnan tulee olla erityiskoulutettu
 määritelty myös muun henkilökunnan
(sosiaalityöntekijä, fysioterapeutti, psykologi, pappi
jne.) tarve
Kotisaattohoitoon yksi asiantuntijaryhmä (home
palliative care team) / 100 000:tta asukasta
Toimintojen yhdistämistä isommilla ja tiheämmin
asutuilla paikkakunnilla (palliative care unit, PCU)
Hoitoketjun katkeamattomuus

Saattohoitopotilaan hoitopolkua
ohjaamaan ns. koordinoivat
hoitajat, jotka toimivat
eri klinikoissa
 kiinteässä yhteistyössä esh:n ja pth:n
palliatiivisten ja saattohoitoyksiköiden
kanssa
 apuna jatkohoitoon ohjauksessa
kolmiportaisen mallin mukaan

Saattohoitopolku erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon
HYKS-alueella
ESH
Hoitava
taho
Koordinoiva
hoitaja
Palliatiivinen
yksikkö
Kipuklinikka
Psyksos.yks.
PTH
Avohoito
PTH
Laitoshoito
Lähete
laitoshoitoon
Oireenmukaisen- tai
saattohoidon tarpeen
tunnistaminen
ja hoitolinjaus
Lähete jatkohoitoon
Lähete
avohoitoon
Rekisteröi kaikki potilaat
Jatkohoidon tarpeen
ja paikan ohjeistus
(laitos/avohoito, vaativuustaso)
Jatkohoitoyhteyden
toimivuuden tarkistus
Polikliininen kons. tai lyhyt vuodeosastointerventio
- siirtokuntoisuus: hoitolinjan tukeminen, somaattiset ja psyksos. oireet
Kipukonsultaatio
Psyksos.
tuki
(C) vaativuustaso
vaikea somaattiset
tai psyksos.oireisto
(B) vaativuustaso
keskivaikeat oireet tai
nopeasti etenevä
sairaus
(A) vaativuustaso
lieväoireinen /oireeton,
hitaasti etenevä sairaus
Terhokodin KSH,
päiväsairaala
Kotisairaala
(C) vaativuustaso
vaikea somaattiset
tai psyksos.oireisto
(B) vaativuustaso
keskivaikeat oireet tai
nopeasti etenevä sairaus
(A) vaativuustaso
lieväoireinen /oireeton,
hitaasti etenevä sairaus
Terhokodin vuodeosasto
Saattohoito-osasto/
määritetty saattohoito paikka
Pitkäaikaishoitoyksikkö,
TK vuodeosasto, kaupungin sairaala
Terveyskeskus, kotihoito
Koordinoiva yksikkö
Jonoyksikkö
VSSHP:ssa valmistunut
saattohoitosuunnitelma






Saattohoitopotilaan hoitopolku erikoissairaanhoidosta
perusterveydenhuoltoon
Pth:n tulee vastata hyvän saattohoidon toteuttamisesta ja esh:n
vastaavasti tarjota joustavaa konsultaatioapua
”Saattaen vaihtamisen” periaatteen mukaisesti kaikkien
saattohoitopotilaita alueella hoitavien yksiköiden yhteystiedot
Potilaalla tulisi olla tiedossa henkilöt, jotka kulloinkin vastaavat
hänen hoidostaan (24 t)
Myös hoitolinjauksen tekemisen ja kirjaamisen tärkeyttä
korostettu
Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon osaamisen ja koulutuksen
turvaamiseksi tarvitaan esh:n ja pth:n rajapintaan palliatiivisen
hoidon yksikkö, jonka tehtävänä palvella sekä esh:n että pth:n
potilaita ja ylläpitää suunnitelmassa kuvatun
saattohoitoverkoston koulutusta
2015

Osastoille/klinikoihin koordinoivat
hoitajat?

Syöpätautien pkl:n yhteydessä toimivan osaviikkoisen palliat. pkl:n yhteyteen palliat. eval ja
sh – myös koulutuspaikaksi?
Keuhkotautien pkl:lle 1 pvä/vko palliat. pkl?

The reality: where people die
(hospital, residential aged care and other)
Broad et al Int J Public Health 2013
VSSHP:n alueella kuolleiden syöpäpotilaiden (C00-C97)
kuolinpaikat kuolintodistuksen mukaan 1993-2012
-Kotikuolemia alle 10 %
100 %
90 %
80 %
70 %
Koti, asunto
60 %
Muu
50 %
Ulkomaat
40 %
Karinakoti
30 %
Muu terveydenhuollon yksikkö
(exclud.Karina)
20 %
10 %
0%
Ajoissa aloitettu hyvä palliatiivinen hoito
nostaa elämänlaatua
Lisää kotikuolemien määrää
 Vähentää viimeisten elinviikkojen
sytostaattihoitoa (vrt. oma tutkimus)
 Vähentää akuuttisairaalassa ja
tehohoidossa vietettyjen
hoitovuorokausien määrää

Kaikkien velvollisuus
Kuolevan potilaan tunnistaminen
 Saattohoitopäätös
 Oireiden

kartoitus
 kirjaaminen

Oirehoidon vasteen seuranta ja
kirjaaminen
 Jatkohoitojärjestelyjen
käynnistäminen

Saattohoidon tulevaisuus
Suomessa – valoisa ?

STM on ottanut kantaa saattohoidon
puolesta




Saattohoitoa ollaan integroimassa
terveydenhuoltojärjestelmään



Syöpä 2010-2020
Saattohoitosuositus –tarvitaanko laki?
Saattohoitosuunnitelmat pyydetty
sairaanhoitopiireiltä
Hoidon porrastus
Koulutusta on lisätty
Opetusta ja tutkimusta tarvitaan lisää
”Kuolevan potilaan kohtelu on
lääkintätaidon humaanisuuden koetinkivi ja
jokaisen hoitoyksikön laadun tärkein
mittari.”
Arkkiatri Risto
Pelkonen
”Hyvä
saattohoito
Suomessa”,
STM 2010