OHJE TYOVOIMAPOLIITTISESTA AIKUISKOULUTUKSESTA

1 (110)
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset
Työ- ja elinkeinotoimistot
OHJE
06.06.2011
TEM/1258/07.02.02/2011
OHJE TYÖVOIMAPOLIITTISESTA AIKUISKOULUTUKSESTA JA SIIHEN
HAKEUTUVILLE JA OSALLISTUVILLE MAKSETTAVISTA ETUUKSISTA
Tämä ohje tulee voimaan 1. päivänä heinäkuuta 2011 ja
on voimassa toistaiseksi.
Ohje kumoaa ohjeen TEM/1453/07.02,02/2010
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ
PL 32 (Aleksanterinkatu 4)
00023 Valtioneuvosto • Puh. 010 606 000
Faksi (09) 1606 2166 • www.tem.fi
ARBETS- OCH NÄRINGSMINISTERIET
PB 32 (Alexandersgatan 4)
00023 Statsrådet • Tfn 010 606 000
Fax (09) 1606 2166 • www.tem.fi
MINISTRY OF EMPLOYMENT AND THE ECONOMY
P.O Box 32 (Aleksanterinkatu 4)
FI-00023 Government • Tel + 358 10 606 000
Fax + 358 9 1606 2166 • www.tem.fi
2 (110)
OHJE TYÖVOIMAPOLIITTISESTA AIKUISKOULUTUKSESTA JA SIIHEN HAKEUTUVILLE JA
OSALLISTUVILLE MAKSETTAVISTA ETUUKSISTA
SISÄLLYSLUETTELO
Sivu
OSA I:
TYÖVOIMAPOLIITTISEN AIKUISKOULUTUKSEN SUUNNITTELU, HANKINTA JA TOTEUTUKSEN
SEURANTA SEKÄ OPISKELIJAVALINNAT
I TYÖVOIMAKOULUTUKSEN KILPAILUTUS- JA HANKINTAPROSESSI
1. Yleistä
2. Työvoimakoulutuksen lajit
2.1. Valmentava työvoimakoulutus
2.2. Ammatillinen työvoimakoulutus
2.2.1. Ammatillisen koulutuksen henkilökohtaistaminen, lisäopet us ja tukipalvelut
2.3. Kor keakouluopinnot
3. Työvoimakoulutushankintojen toteutustavat
3.1. Yksittäinen opiskelijapaikka
3.1.1. Työttömyysetuudella tuetun omaehtoisen opiskelun ja
työvoimakoulutuksen välinen suhde
3.2. Rintama- ja non stop koulutukset
3.3. Palkkatuetun työn ja koulutuksen yhdistäminen eli TOPPIS-malli
3.4. Kapa siteettlhankinta
3.5. P uitejärjestely
,
3.6. Y hteishankinta
3.7. Lupatyyppinen koulutus
3.8. Työvoimakoulutus muutosturvan yhteydessä
3.8.1. Muutosturvaan liittyvän koulutuksen hankinta ja kohdentaminen
3.8.2. Yhteistyö muutosturvaan liittyvissä koulutushankinnoissa
3.8.3. Muutosturvaan liittyvän työvoimakoulutuksen seuranta
4. Hankintalain soveltaminen ja kansalliset kynnysarvot
4.1. Kevennetty tarjouskilpailu pienhankinnoissa
5. Työvoimakoulutuksen hankintatavat
5.1. Avoin menettely
5.2. Rajoitettu menettely
5.3. N euvottelumenettely
5.4. Suorahankinta - hankinta ilman avointa tarjouskilpailua
5.4.1. Suorahankinta kynnysarvot alittavissa hankinnoissa
5.4.2. Suoraha nkinnan vapaaehtoinen ilmoitusmenettely ja uudet oikeussuojakeinot
5.5. Kilpailullinen neuvottelumenettely
5.6. P uitejärjestely
6. Hankintaprosessin vaiheet
6.1. Hankintailmoituksen laatiminen ja julkaiseminen
6.2. Tarjouspyynnön laatiminen ja sisältö
7. Tarjouspyynnön lähettäminen
7.1. Tarjouspyynnön täsmentäminen
8. Tarjousten käsittely
8.1. Tarjousten vastaanotto ja avaaminen
8.2. Tarjousten hylkääminen ja täsmentäminen
8.2.1. Poikkeuksellisen alhainen hinta
8.3. Ehdokkaiden valinta
8.4. Tarjoajien kelpoisuuden tarkistaminen
8.5. Tarjousten kelpoisuuden tarkistaminen
6
6
7
7
7
7
10
12
12
21
13
13
14
15
15
15
16
16
17
17
18
18
19
19
19
20
20
20
21
22
22
23
26
27
31
32
32
32
32
33
33
33
34
3 (110)
8.6. Ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämistä koskeva päätös
8.7. Tarjousten vertailu
8.7.1. Tarjousten kokonaistaloudellisuuden arviointi ja arviointiperusteet
8.7.2. Vähimmäisehdot
8.7.3. Pisteyty smenettely
8.7.4. Tulosten tulkinta
8.7.5. Hankinnan keskeyttäminen
9. Han kintapäätös
10. Korkeakoulututkinnon hankintaan liittyvä lausuntopyyntömenettely
11. Hankintaoikaisu ja hankintapäätöksestä valittaminen; asian saattaminen markkinaoikeuden
tai hallinto-oikeuden käsiteltäväksi
11.1. Hankintaoikaisu
11.2. Hankintapäätöksestä valittaminen ja markkinaoikeuden määrättävissä olevat
seuraamukset
11.3. Valitusosoitus hallinto-oikeuteen
II HANKINTASOPIMUKSEN SISÄLTÖ
Hankintasopimuksen sisältö
Hankinnan väliaikainen järjestäminen
Sopimuksen ja sen liitteiden suhde
Jälki-ilmoituksen tekeminen
III VALMENTAVA KOULUTUS
16. Ma ahanmuuttajakoulutus
16.1. Rinnastettavat toimenpiteet
16.2. Tutkintojen tunnustamien
16.3. Maahanmuuttajien suomen kielen yleinen kielitutkinto
16.4. Yleisten kielitutkintojen suomen kielen tutkintojen hankinta
17 Ohjaava koulutus
17.1. Ohjaavan koulutuksen sisältöalueet
17.1.1. Työn ja koulutuksen hakuun painottuva ohjaava koulutus
17.1.2. Ammatilliseen suunnitteluun painottuva koulutus
17.1.3. Työelämävalmiuksien jäsentämiseen ja kehittämiseen
painottuva koulutus
17.1.4. Oppisopimukseen valmentava koulutus
17.1.5. Peruskoulu- tai lukio-opintojen loppuun suorittaminen tai täydentäminen
17.1.6. Yrit täjävalmennus
18. Kiel ikoulutus
19. Tietotekniikan peruskoulutus
34
34
35
36
36
38
38
38
39
41
41
41
45
46
46
52
53
53
54
54
55
56
56
56
57
58
59
59
59
59
60
60
60
60
IV TYÖVOIMAKOULUTUKSEN YHTEISHANKINTA JA SEN TUOTTEET
61
20.
21.
61
61
62
63
64
Yhteishankinnan säädösperusta ja määritelmä
Yhteishankintakoulutuksen kolme tuotetta
21.1. RekryKoulutus: kuvaus palvelutuotteesta
21.2. TäsmäKoulutus: kuvaus palvelutuotteesta
21.3. MuutosKoulutus: kuvaus palvelutuotteesta
21.4. RekryKoulutuksen ja TäsmäKoulutuksen
yhdistäminen vaihtovalmennuksessa
21.5. Yhteishankinnan käyttö lomautustilanteissa
22. Yhteishankintaan osallistumisen edellytykset
23. Rah oitusosuudet
65
66
66
69
4 (110)
24.
25.
26.
27.
28.
29.
Kytkentä muihin yrityspalveluihin ja toiminnan kehittämishankkeisiin
Työnantajan ja kouluttajan taustojen selvittäminen
Työoikeudellisten säännösten huomioon ottaminen RekryKoulutuksessa
Kilpailunäkökohtien huomioon ottaminen
Hankintasopimuksen seuranta ja valvonta
Yhteishankintaa koskevat merkinnät URA-tietojärjestelmässä ja ASKOssa
70
70
72
73
74
75
V OPISK ELIJAVALINTA
76
30. Lähtökohtana asiakkaan palvelutarpeet ja asiakassegmentointi
31. Opiskelijavalinnan prosessi ja tavoitteet
32. Koulutustarpeen selvittäminen palveluprosessissa ja opiskelijavalinnan
yleiset edellytykset
32.1. Alueellisen ja ammatillisen liikkuvuuden edistäminen
32.2. Opiskelijavalinnan edellytykset ja koulutustarpeen arviointi
33. Koulutukseen hakeminen ja valinta
33.1. Koulutukseen hakeminen
33.2. Valintojen toteuttaminen
33.3. Valinnasta päättäminen
33.4. Valintapäätöksestä tiedottaminen
34. Varasijoilta koulutukseen ottaminen
35. Opiskelijavalinta yhteishankinnoissa
36. Muutoks enhaku
76
76
VI OPISKELIJAN VAKUUTUSTURVA TYÖVOIMAKOULUTUKSEN AIKANA
85
37. Yleistä
37.1. Työvoimakoulutusaikainen vakuutusturva
38. Työssäoppimis- ja harjoittelujakson aikainen ryhmävastuuvakuutus
38.1. Vastuuvakuutusten yleiset rajaukset
38.2. Ryhmävastuuvakuutuksen hakeminen
38.3. Opiskelijan vahingonkorvausvastuun syntyminen
85
85
85
86
86
86
VII VIERASKIELISET TUTKINTOTODISTUKSET JA EUROPASSI
88
VIII KOULUTUKSEN LAADUN JA VAIKUTTAVUUDEN SEURANTA
89
IX ERITYISKYSYMYKSIÄ
92
39. Es teellisyys
40. Opiskelijatyöpäivän kesto
41. Lo majaksot
42. Koulutuksen keskeyttäminen
43. Hankintahinnan maksaminen ja hankintojen toteutumisen seuranta
44. Myöntämisvaltuuden käyttö ja seuranta
45. URA-tietojen ylläpito ja tilastointi
45.1. Valmentavan koulutuksen tilastointi
45.2. Ammatillisen koulutuksen orientoivan jakson suorittaneiden tilastointi
46. Hankinta- ja valinta-asiakirjojen julkisuus
47. Arkistointi
77
78
79
80
80
81
82
82
83
83
84
92
92
93
93
96
97
98
98
99
100
101
5 (110)
OSA II: TYÖVOIMAKOULUTUKSEEN HAKEUTUVILLE JA SIIHEN OSALLISTUVILLE
MAKSETTAVAT ETUUDET
102
XI HAK EUTUMISKUSTANNUKSET
102
48. Ylläpitokustannukset ja opiskelijavalintaan liittyvät kustannukset
49. Hakeminen, myöntäminen ja maksaminen
50. Takaisinperintä
51. Muutoksenhaku ja työvoimatoimiston toimenpiteet
102
103
103
103
XII KOULUTUSAIKAISET ETUUDET
105
52. Et uudet
53. Koulutuksen ja kurssilausunnon tiedot
54. Koulutuksen järjestäjän ilmoitukset
55. Työvoimapoliittiset lausunnot ja koulutustuen maksatusilmoitukset
56. Menettelytavat koulutuksen keskeyttämispäätöksen yhteydessä
105
106
106
106
109
6 (110)
OSA I: TYÖVOIMAPOLIITTISEN AIKUISKOULUTUKSEN SUUNNITTELU, HANKINTA JA
TOTEUTUKSEN SEURANTA SEKÄ OPISKELIJAVALINNAT
I TYÖVOIMAKOULUTUKSEN KILPAILUTUS- JA HANKINTAPROSESSI 1. Yleistä
Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen (myöhemmin työvoimakoulutuksen) hankinnassa keskeiset säädökset
ovat:
Laki julkisista hankinnoista (348/2007) (myöhemmin hankintalaki)
Valtioneuvoston asetus julkisista hankinnoista (614/2007) (myöhemmin hankinta-asetus)
Laki julkisesta työvoimapalvelusta (1295/2002) (myöhemmin JTPL), 6. luku
Valtioneuvoston asetus julkisesta työvoimapalvelusta (1344/2002), 5. luku
Työ- ja elinkeinoministeriön asetus työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen yleisistä hankinta- ehdoista
ja opiskelijoiden valintamenettelystä (545/2010).
Laissa julkisista hankinnoista määritellään hankintayksiköt, jotka ovat velvollisia noudattamaan julkisista
hankinnoista annettua lainsäädäntöä. Lisäksi laissa säädetään mm. kynnysarvoista, hankintamenettelyistä,
tarjouspyynnöstä, tarjoajien ja tarjousten valintaperusteista, tarjouksen valinnasta, hankintapäätöksen ja
-sopimuksen tekemisestä, oikeusturvakeinoista, tietojenannosta ja tiedonsaantioikeudesta.
Hankinta-asetuksessa säädetään hankintailmoituksesta ja siihen liittyvistä menettelytavoista, jälkiilmoitusmenettelystä sekä tilastoinnista ja viestinnästä.
ESR-projekteihin liittyviin koulutushankintoihin sovelletaan lisäksi EU-säädösten mukaisia erityisehtoja. Työ- ja
elinkeinoministeriöllä on myös hallinnonalakohtainen hankintaohje, joulukuu 2009.
Koulutustarjousten arvioinnissa sekä mm. opiskelijoiden koulutuksen keskeyttämispäätöksissä sovelletaan
seuraavia opetusministeriön antamilla säädöksiä:
Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998)
Asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (812/1998)
Yliopistolaki (558/2009)
Ammattikorkeakoululaki (351/2003)
Edellä mainittujen säädösten nojalla annetut opetushallituksen määräykset ja suositukset.
Tässä ohjeessa tarkoitettuja hankintayksikköjä ovat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELYkeskukset), työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimistot) ml. työnhakukeskukset ja työvoiman palvelukeskukset.
Tietolähteitä
Säädöksiä tukevaa ja soveltamista ohjaavaa aineistoa löytyy seuraavista intemet-osoitteista:
www.vm.fi (valtion hankintakäsikirja liitteineen)
www.hankinnat.fi (julkisia hankintoja koskeva lainsäädäntö, kuntaliiton neuvontayksikön tuottamaa
aineistoa)
www.tem.fi (vuosittain määriteltävät kynnysarvot sekä säädökset)
www.oikeus.fi/markkinaoikeus (markkinaoikeuden ratkaisuja, valitusmenettely ja -osoitus)
HILMA www.hankintailmoitukset.fi (CPV-koodit)
7 (110)
2. Työvoimakoulutuksen lajit 2.1.
Valmentava työvoimakoulutus
Valmentavana työvoimakoulutuksena voidaan hankkia ohjaavaa koulutusta, maahanmuuttajakoulutusta,
kielikoulutusta ja tietotekniikan perusvalmiuksia kehittävää koulutusta. Ohjaavana koulutuksena voidaan
hankkia myös yleissivistäviä opintoja, kuten peruskoulu- ja lukio-opintoja, joita voidaan hankkia ammattiin
tähtäävänä valmentavana koulutuksena silloin, kun puuttuva suoritus tai aiempien opintojen huono
opintomenestys estää työllistymisen tai osallistumisen ammatilliseen koulutukseen. Valmentavan koulutuksen
opintosisällöistä kerrotaan tarkemmin pääluvussa III.
2.2. Ammatillinen työvoimakoulutus
Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain mukaan työvoimakoulutus on pääasiassa ammatillisia valmiuksia
edistävää. Pääosa ammatillisesta työvoimakoulutuksesta on tutkintotavoitteista, jolloin tavoitteena on, että
opiskelija suorittaa perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinnon tai tutkinnon osia. Tietyin edellytyksin on myös
mahdollista suorittaa korkeakoulututkinto. Osa ammatillisesta koulutuksesta on jatko- ja täydennyskoulutusta,
jossa keskeisenä tavoitteena on kehittää ja täydentää työnhakijoiden ammatillisia valmiuksia. Yrittäjyyteen
liittyvää koulutusta hankitaan työnhakijoille, joilla on kiinnostusta ja valmiuksia perustaa oma yritys.
2.2.1. Ammatillisen koulutuksen henkilökohtaistaminen, lisäopetus ja tukipalvelut
Henkilökohtaistaminen
Ammatillisen koulutuksen toteutukseen liittyy keskeisesti koulutuksen henkilökohtaistaminen. Tämä tarkoittaa
henkilön olemassa olevan osaamisen ja aiemmin opitun tunnistamista ja tunnustamista siten, että osaaminen
luetaan hyväksi laadittaessa opiskelijan henkilökohtaista opiskeluohjelmaa. Henkilökohtaistaminen merkitsee
myös opiskelijan mahdollisten erityistarpeiden-esim. lisäopetuksen ja tukipalveluiden tarpeen - huomioon
ottamista henkilökohtaista opiskeluohjelmaa laadittaessa (Opetushallituksen määräys
43/011/2006,28.11.2006; ks. myös s. 26 "Opiskelun henkilökohtaistaminen" ja s. 48 "Henkilökohtaisten
opiskeluohjelmien laadinta sekä hyväksi lukeminen").
Ammattitaidon kartoitusiakso – osaamisen kartoitus
Ammatillisen koulutuksen alkuun voidaan sisällyttää ammattitaidon kartoitusjakso. Sen tavoitteina on selvittää
opiskelijan osaamisen taso ja siitä määrittyvä koulutuksen lähtötaso sekä
mahdollisen tukiopetuksen tarve ja
arvioida opiskelijan soveltuvuutta kyseessä olevaan koulutukseen sekä sen tavoitteena olevaan
ammattiin.
Tukiopetus ia vajaakuntoisten erityistarpeet
Koulutushankinnoissa tulee ottaa huomioon oppimisvaikeudet. Koulutuksen tarjouspyyntöön tulee sisällyttää
maininta siitä, että koulutuspalvelun myyjän on varauduttava tukiopetustarpeisiin. Jos koulutus jo
suunnitteluvaiheessa kohdennetaan ryhmälle, jolla tiedetään olevan tietyn tyyppinen tukiopetuksen tarve,
yksilöidään tarpeen laatu jo tarjouspyynnössä. Hankintasopimukseen kirjataan tukiopetusvelvoite.
Työvoimakoulutuksen hankintayksikön tulee ottaa huomioon vajaakuntoisten erityistarpeet. Esimerkiksi
kuuron tai muun kuulovammaisen henkilön työvoimakoulutukseen sisältyvän opetuksen ja
8 (110)
työssäoppimisjakson aikana tarvitsemat tulkkipalvelut tulee sisällyttää työvoimakoulutuksen hankintahintaan.
Jos vajaakuntoisen opiskelijan erityispalvelutarve todetaan hankintasopimuksen tekemisen jälkeen,
voidaan tulkki- tai muu palvelu ostaa lisähankintana (hankintasopimuksen muutos).
Julkisia työvoimapalveluja täydentävinä palveluina voidaan tarvittaessa hankkia yksilöllisiä tai ryhmämuotoisia
oppimisedellytysten selvityksiä ja oppimisvalmennusta. Näitä täydentäviä palveluja voidaan hankkia joko
erillisenä toimenpiteenä ennen koulutusta tai integroiden ne koulutuksen orientaatiojaksolle.
Kielikoulutus
Maahanmuuttajan osallistuessa koulutukseen, joka on ensisijaisesti tarkoitettu muille kuin maahanmuuttajille,
on suositeltavaa sisällyttää koulutusohjelmaan suomen tai ruotsin kielen opintoja, joilla tuetaan erityisesti
kyseiseen ammattialaan liittyvää kielen opiskelua.
Liikuntakoulutus
Työkuntoa ylläpitävää liikuntaa voidaan sisällyttää koulutushankintoihin erityisesti silloin, kun tuleva ammatti
edellyttää hyvää fyysistä kuntoa.
Työnhakuvalmennus
Ammatillisen työvoimakoulutuksen keskeinen tavoite on työllistyminen. Työllistymistavoitteen
toteuttamiseksi koulutuksen loppuun sisällytetään koulutukseen osallistuvien tarpeiden mukaista
työnhakuvalmennusta. Se voidaan toteuttaa kaikille opiskelijoille yhteisenä koulutusosiona tai kohdistaa
erityisesti niille opiskelijoille, jotka koulutuksen päättyessä olisivat palaamassa työttömiksi työnhakijoiksi.
Työnhakuvalmennus voidaan toteuttaa/ hankkia myös erillisenä koulutushankintana tai ryhmäpalveluna.
CV-netin hyödyntäminen
Työ- ja elinkeinohallinnon tavoitteena on lisätä merkittävästi sähköisenä palveluna toteutetun
CV-netin käyttöä. CV-netti on sekä henkilö- että työnantaja-asiakkaita palveleva nopea ja suora
työllistymisen väylä. Tämän vuoksi CV-netin hyödyntäminen on otettava osaksi
työvoimakoulutushankintoja koskevia tarjouspyyntöjä ja hankintasopimuksia. Tarjouspyynnöissä ja
hankintasopimuksissa todettava työnhakuvalmennuksen vähimmäisvaatimus on työnhaun
perusvalmiuksien kehittämisen ohella, että opiskelijat perehdytetään CV -netin käyttöön.
Koulutuksen toteuttajan on huolehdittava, että opiskelijat osaavat laatia CV:n ja osaavat viedä sen
TE-hallinnon sähköiseen palveluun.
9 (110)
Kaavio 1. Työvoimakoulutuksen rakenne ja tavoitteet
Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus
Valmentava
Ohjaava
koulutus
Tietotekniikan
perusteiden
koulutus
Ammatillinen
Tutkintotav
oitteinen
koulutus
Yrittäjäkoul
utus
Kielikoulutus
Yhteishankint
a
Maahanmuuttajakoulutus
Korkeakouluopintojen
loppuun saattaminen ja
muuntokoulutus
Työmarkkinoiden toimivuuden
parantaminen ja työvoiman saatavuuden
turvaaminen
>
^ Työllistyminen
^ Jatkokoulutukseen sijoittuminen ^
Työurien pidentäminen
^ Työttömyyden ja sen pitkittymisen ennalta ehkäisy
^Työelämän vaatimusten mukaisen ammattitaidon ja
osaamisen
varmistaminen
Tutkintojen suorittaminen ja osaamisen sertifiointi
> Yrittäjyyden edistäminen
^ Työelämän perusvalmiuksien hallinta ja palauttaminen >
Kotoutuminen ja kielitaidon saavuttaminen ^ Tietotekniikan
perusvalmiuksien hallinta
> Työkyvyn ylläpitäminen ja syrjäytymisen ehkäisy
Lyhytkestoinen
lupatyyppinen
koulutus
Jatko- ja täydennyskoulutus
10 (110)
2.3. Korkeakouluopinnot
Ammattikorkeakoulu- ja yliopistotutkintoja voidaan hankkia työvoimakoulutuksena samalla tavoin kuin
toisen asteen ammatillista koulutustakin. Korkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta voidaan hankkia
työvoimakoulutuksena kuitenkin vain opiskelijaryhmille, ei yksittäisinä opiskelijapaikkoina.
Koulutukseen valittavan henkilön on täytettävä samat lähtötasovaatimukset kuin opiskelijoiden, jotka ovat
saaneet tavanomaisen valintaprosessin kautta opiskelupaikan korkeakoulussa. Valintaprosessi on
kaksivaiheinen: opiskelijavalinnan tekee työvoimaviranomainen ja korkeakoulu päättää opiskelijaksi
ottamisesta eli opiskeluoikeudesta. Tästä säädetään julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 6 luvun 7 §:n 2
momentissa, yliopistolain 36 §:ssä ja ammattikorkeakoululain 22 §:ssä.
Opiskelijavalinnasta päättämisestä ja työvoimapoliittisten valintaperusteiden täyttymisestä säädetään
julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 6 luvun 7 §:n 1 momentissa.
Koulutuksen hakuilmoituksessa tulee tiedottaa erityisesti työvoimapoliittisista edellytyksistä, joita
opiskelijavalinnassa noudatetaan (ks. pääluku V Opiskelijavalinta).
Ammattikorkeakoulututkintoon tähtäävä koulutus
Ammattikorkeakoulututkintoon tähtäävää koulutusta voidaan hankkia henkilölle (ryhmälle), joka on suorittanut
aikaisemmin opistoasteen tutkinnon tai jonka ammattikorkeakouluopinnot ovat jääneet kesken.
Ammattikorkeakoulututkintoon tähtäävän työvoimakoulutuksen tavoitteena on nostaa koulutusjärjestelmän
muutoksen vuoksi vanhentunut opistotasoinen tutkinto ammattikorkeakoulutasoiseksi. Lisäksi
ammattikorkeakoulututkintoon tähtäävää koulutusta voidaan hankkia työvoimakoulutuksena, kun kyse on
kesken jääneiden opintojen loppuunsaattamisesta, kun sen arvioidaan edellyttävän enintään 18 kuukauden
opintoja.
Yleisten työvoimapoliittisten pääsyvaatimusten lisäksi aiemmat ammattikorkeakouluopinnot keskeyttäneiden
opiskelijavalinnassa tulee ottaa huomioon seuraavat ehdot:
- Edellytetään, että henkilö ei ole ollut ammattikorkeakoulussa tai muussa oppilaitoksessa läsnä olevana
opiskelijana viimeksi kuluneiden kolmen vuoden (36 kk) aikana.
- Koulutukseen valittavaksi harkittavien osalta on selvitettävä, että henkilön ennen keskeytystä suorittamien
tutkintoon johtavien opintojen laajuus on sen suuruinen, että puuttuvat opinnot on realistisesti mahdollista
suorittaa asetuksen mukaisen 18 kuukauden enimmäisopiskeluajan kuluessa. Arvioitaessa jäljellä olevien
opintojen määrää, tulee käyttää oppilaitoksen opintosuoritusrekisterin tietoja suoritetuista opinnoista.
Päätökset aiempien opintojen ja aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisesta tekee ammattikorkeakoulu.
- Päätöksen opiskelijaksi ottamisesta tekee ammattikorkeakoulu työ- ja elinkeinohallinnon esittämästä
ryhmästä (351/2003).
- Muuhun työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistumista ei kuitenkaan katsota em. päätoimiseksi
opiskeluksi, joka estäisi koulutukseen valituksi tulon, kun muut ehdot valinnalle täyttyvät.
On tärkeää huomata, että työvoimakoulutuksena ei koskaan voida ostaa AMK-tutkintoon johtavaa
koulutusta kokonaan tai edes lähes kokonaan, vaan kyse on aina vain vanhamuotoisen tutkinnon
täydentämisestä tai kesken jääneiden opintojen loppuun saattamisesta. Opiskelijaksi valittavilla tulee aina
olla runsaasti hyväksiluettavia opintosuorituksia ja realistinen mahdollisuus suorittaa tutkinto loppuun
säädetyn opintojen enimmäiskeston puitteissa. Näin esim. toisen asteen ammatillisen perustutkinnon tai
ammattitutkinnon suorittaneita (esim. lähihoitaja) ei voida työvoimakoulutuksena
11 (110)
"täydennyskouluttaa" amk-tutkintoon (esim. sairaanhoitajiksi), koska tällainen koulutus edellyttää käytännössä
koko amk-tutkintoon vaadittavan opintomäärän suorittamista alusta loppuun.
Yliopistotutkintoon tähtäävä koulutus
Alempaan korkeakoulututkintoon tähtäävää koulutusta voidaan hankkia henkilölle (ryhmälle), jonka tutkinnon
loppuunsaattamisen voidaan arvioida edellyttävän enintään 12 kuukauden päätoimisia opintoja. Ylempään
korkeakoulututkintoon tähtäävää koulutusta voidaan hankkia henkilölle (ryhmälle), jonka tutkinnon
loppuunsaattamisen voidaan arvioida edellyttävän enintään 24 kuukauden päätoimisia opintoja.
Muut korkeakouluopinnot ja maahanmuuttajien korkeakoulutus
Tutkintoon johtavien korkeakouluopintojen lisäksi voidaan edelleen hankkia myös ei-tutkintoon johtavaa
korkeakoulutasoista jatko- ja täydennyskoulutusta niin opiskelijaryhmille kuin yksittäisinä opiskelijapaikkoina
silloin, kun tavoitteena on täydentää työnhakijan nykyistä osaamista ja jo suoritettua korkeakoulututkintoa
sellaisilla korkeakouluopinnoilla, jotka edistävät työnhakijan työllistymistä. Tämä koskee myös
maahanmuuttajia, joilla on jo lähtömaassaan suoritettuna korkeakoulututkinto. Henkilöllä tulee kuitenkin olla
opiskeluoikeus suomalaisessa korkeakoulussa, yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. Ylempää
korkeakoulututkintoa täydentävinä opintoina ei kuitenkaan voida hankkia tutkijakoulutusta, joka tähtää
lisensiaatin tai tohtorin tutkintoon.
Lausuntomenettely tutkintotavoitteisessa koulutuksessa
Ennen korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen hankintapäätöstä hankintayksikön tulee pyytää asiasta
lausunto opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Lausuntomenettelystä kerrotaan tarkemmin luvussa 10.
Hankintayksikkö voi kilpailuttaa ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tarkoituksenmukaiseksi
katsomalleen paikkakunnalla toteutettavaksi, eikä se ole enää sidottu vain oman ELYkeskusalueensa
ammattikorkeakoulun koulutustarjontaan. Aikaisemmin amk-tutkintojen hankintaa rajoittanut
ammattikorkeakoulun sijaintipaikkasidonnaisuus on poistunut 1.1.2007 ammattikorkeakoulu-asetuksen
muutoksen johdosta (VNA ammattikorkeakouluista 352/2003,1 §). Ammattikorkeakoulun koulutustehtävässä
määrättävä koulutuksen sijaintipaikka koskee asetuksen mukaan nykyisin vain amk-tutkintoon johtavaa nuorten
koulutuksena järjestettävää koulutusta ja ylempään amktutkintoon johtavaa koulutusta — ei enää
aikuiskoulutusta. Tämä on syytä ottaa huomioon koulutussuunnittelussa ja tarjouspyyntöä laadittaessa.
Korkeakouluopintojen hankintojen suunnittelussa huomioon otettavaa
Korkeakoulututkinnon hankintaa suunniteltaessa on varmistettava, että korkeakoululla on
koulutustehtävän/ -vastuun mukainen oikeus antaa kyseisen alan koulutusta - erityisesti
ammattikorkeakoulututkinnon ollessa kyseessä.
Ammattikorkeakoulututkintoon tähtäävässä koulutuksessa kouluttajana (pääsopijana) voi olla vain
ammattikorkeakoulu, jonka toimialaan eli koulutustehtävään suunniteltu koulutus kuuluu. Yliopisto tai
sen täydennyskoulutuskeskus ei voi toimia hankkeen pääsopijana. Alihankintana ammattikorkeakoulu
voi ostaa tarvittaessa osan koulutuksesta yliopistolta.
Yliopistotutkintoon tähtäävässä koulutuksessa koulutusta järjestävän yliopiston opetusala rajoittuu
sinänsä yliopistojen tutkinnoista annetussa asetuksessa säädetyn koulutusvastuun mukaisiin
koulutusaloihin/tutkintoihin (VNA 794/2004, 2 § ja asetuksen liite). Kuitenkin kesken jääneiden
maisteritutkintojen loppuun saattamiseen tähtäävät työ- ja elinkeinohallinnon hankkeet voidaan
suunnitella monialaisiksi, jolloin koulutusvastuurajauksella ei ole merki-
12 (110)
tystä sen vuoksi, että työ- ja elinkeinohallinto hankkii niissä vain ohjausta eikä tutkinto- opetusta
- jonka henkilö saa opetushallinnon rahoittamana omalta yliopistoltaan.
Valittaessa opiskelijoita kesken jääneen yliopistotutkinnon loppuun saattamiseen tähtäävän
koulutukseen on huomattava, että ryhmään voidaan valita myös muissa kuin opetusta/ ohjausta
antavassa yliopistossa opintonsa keskeyttäneitä. Opiskelijan on kirjoittauduttava koulutuksen ajaksi
läsnä olevaksi luonnollisesti omaan yliopistoonsa, eikä ohjausta antavaan yliopistoon.
3. Työvoimakoulutushankintojen toteutustavat
Työvoimakoulutusta voidaan hankkia tarpeen mukaan joustavasti hyvin erilaisilla sopimusmenettelyillä ja
erisuuruisina kokonaisuuksina. Koulutusta voidaan hankkia tiettyjen henkilöiden tarpeisiin yksittäisinä
opiskelijapaikkoina, tietyille kohderyhmille suunnattuina erillisinä koulutusohjelmina opiskelijaryhmille, (yhden tai
useamman koulutusalan) kapasiteettihankintoina, puitejärjestelyinä tai yhteishankintoina. Myös lupatyyppistä
tai muutosturvan toimintamalliin liittyvää koulutusta voidaan hankkia työvoimakoulutuksena.
3.1. Yksittäinen opiskelijapaikka
Yksittäisen opiskelijapaikan hankintaa koskevaa harkintaa tehtäessä on noudatettava
tasapuolisuuden ja syrjimättömyyden periaatteita sekä avoimuutta. Harkinnassa sovelletaan alla
kerrottuja sekä pääluvussa V todettuja yleisiä periaatteita ja arviointikriteerejä. Opiskelijapaikan
hankinta ei edellytä kaikkien kriteerien täyttymistä yhtä aikaa, vaan jo yhdenkin kriteerin täyttyminen
voi olla riittävä peruste opiskelijapaikan hankinnalle.
Yksittäisenä opiskelijapaikkana voidaan hankkia tutkintoon tai sellaisen osaan johtavaa tai muutoin
ammattitaitoa lisäävää lyhyt- tai pidempikestoista koulutusta. Myös ns. lupatyyppisen koulutuksen hankinta
on suositeltavaa silloin, kun se kriteerit huomioon ottaen on tarkoituksenmukaista. Yksittäisiä
opiskelijapaikkoja voidaan hankkia samoilta koulutuspalveluiden tuottajilta, kuin muutakin
työvoimakoulutusta. Poikkeuksena ovat korkeakoulututkintoon johtavat opinnot, joita ei voida hankkia
yksittäisinä opiskelijapaikkoina (ks. luku 2.3.). Muuta kuin tutkintoon johtavaa korkeakoulutasoista jatko- ja
täydennyskoulutusta voidaan kuitenkin hankkia myös yksittäisinä opiskelijapaikkoina.
Yksittäisen opiskelijapaikan hankinta poikkeaa muusta työvoimakoulutuksen hankinnasta siinä, että koulutus
räätälöidään etukäteen tiedossa olevan henkilön tarpeisiin henkilön työllistymissuunnitelmaa tai sitä korvaavaa
suunnitelmaa vastaavasti. Siksi joitakin harvoja poikkeustilanteita lukuun ottamatta erillistä opiskelijavalintaa ei
enää tarvitse tehdä, vaan päätös koulutuksen hankkimisesta on samalla myös ratkaisu henkilön
koulutustarpeesta ja soveltuvuudesta kyseiseen koulutukseen. Kun sovitaan, että henkilöasiakas voi hakea
koulutuspaikkaa työvoimakoulutuksena, kirjataan asia myös henkilön työllistymissuunnitelmaan tai
sitä korvaavaan suunnitelmaan URAtietojärjestelmään.
Yksittäisen opiskelijapaikan hankintaa koskevaa harkintaa ei tule jättää vain yhden virkailijan tehtäväksi
jääviysseikkojen ja subjektiivisuusriskin vuoksi. Onkin suositeltavaa, että ratkaisu tehdään työja
elinkeinotoimistossa tätä varten sovitussa ryhmässä, jolloin toiminnan objektiivisuus sekä hankintaratkaisujen
yhdenvertaisuus turvataan mahdollisimman hyvin.
Yksittäisen opiskelijapaikan hankintaa harkittaessa tulee lähtökohtana olla työvoimapoliittinen
tarkoituksenmukaisuus. Sitä arvioidaan ottamalla huomioon seuraavat seikat:
Koulutukseen hakeutuvalla henkilöllä on oltava työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa
suunnitelmassa ja palvelutarvearviossa todettu koulutustarve.
13 (110)
Henkilöllä tulee olla TE-toimiston arvion mukaan aidosti mahdollisuus työllistyä tai sijoittua
ammatilliseen koulutukseen työvoimakoulutuksen hyväksytysti suoritettuaan. Arviota tehtäessä
tulee ottaa huomioon niin työvoiman kysyntätilanne, kuin myös kyseisen alan koulutetun työvoiman
tarjontatilanne. Tarvittaessa henkilöltä voidaan edellyttää kirjallista selvitystä tarjolla olevasta työ- tai
koulutusmahdollisuudesta.
Henkilön tulee olla soveltuva hankittavaan koulutukseen ja sen tavoitteena olevaan ammattiin tai
tehtävään.
Tapauskohtaisesti on otettava huomioon koulutuksen kokonaishinta, opintososiaalisista etuuksista
aiheutuvat kustannukset suhteessa koulutuksen todelliseen kestoon ja koulutukseen hakeutuvan
henkilön tilanne (esim. perhesuhteet, huoltajuus, terveydentila, taloudelliset edellytykset sekä
mahdollisuudet osallistua koulutukseen toisella paikkakunnalla).
Tulee selvittää onko vastaavaa, henkilölle soveltuvaa ja todetut koulutustarpeet täyttävää, koulutusta
samanaikaisesti tai lyhyellä aikavälillä tarjolla työvoimakoulutuksena tai omaehtoisena koulutuksena
siten, että henkilöllä on taloudelliset ja muut seikat huomioon ottaen realistiset mahdollisuudet
osallistua koulutukseen.
Yksittäisen opiskelijapaikan hankinnassa voidaan yleensä perustellusti poiketa yleisestä hankintojen
kilpailutusvelvoitteesta. Kun kysymys on yhden tai useamman yksittäisen opiskelijapaikan hankinnasta ja
opiskelijaksi hakeutuvien tulee pyrkiä oppilaitokseen samoja menettelyjä noudattaen kuin omaehtoisesti
opiskelemaan hakeutuvienkin, eikä opinto-oikeutta voida siirtää tai sitä ei ole opiskelijoille aiheutuvien haittojen
ja kustannusten vuoksi kohtuullista siirtää toiseen oppilaitokseen, on kyseessä tosiasiallisesti yhden tarjoajan
suorahankintatilanne ja hankinta voidaan tehdä ilman tarjouskilpailua.
3.1.1. Työttömyysetuudella tuetun omaehtoisen opiskelun ja työvoimakoulutuksen välinen suhde
Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen opiskelu vähentää jossain määrin työvoimakoulutuksen yksittäisten
opiskelijapaikkojen sekä keskeneräisten korkeakouluopintojen loppuun saattamiseen tähtäävien
työvoimakoulutusten hankintaa. Tästä huolimatta ei voida suoraan todeta omaehtoisten opintojen
mahdollisuuden poistavan mainittujen työvoimakoulutusten hankinnan tarvetta kokonaan.
Edelleen tulee olemaan tilanteita, joissa työnhakijoilla ei ole taloudellisia mahdollisuuksia itse kustantaa
omaehtoisesta koulutuksesta syntyviä opiskelukustannuksia. Työnhakijalla voi kuitenkin olla perusteltu
koulutustarve - esimerkiksi, koska häneltä puuttuu kokonaan ammatillinen tutkinto. Tällöin yksittäisen
opiskelijapaikan hankinta voi olla työvoimapoliittisesti tarkoituksenmukaisin ratkaisu koulutuksen
rahoittamiseksi.
Vastaava tilanne voi koskea myös keskeneräisten korkea-asteen opintojen loppuun saattamista. Tällöin on
perusteltua tarjota mahdollisuus opintojen loppuun saattamiseen työvoimakoulutuksena hankkimalla
koulutusohjelma opiskelijaryhmälle.
3.2. Rintama- ja non stop koulutukset
Tietylle kohderyhmälle kohdentuvat yksittäiset koulutusohjelmat jakautuvat ns. rintamakoulutuksiin ja non stop
-tyyppisiin koulutuksiin.
Rintamakoulutuksella tarkoitetaan koulutusta, jossa kaikki opiskelijat aloittavat ja päättävät koulutuksen yhtä
aikaa ja noudattavat koulutuksen aikana lähtökohtaisesti samaa opetusohjelmaa. Opetusohjelmaa
tarkennetaan ja yksilöllistään henkilökohtaisen opiskeluohjelman perusteella. Opiskeluohjelma on pakollinen,
kun on kyse tutkintoon valmistavasta ammatillisesta koulutuksesta.
14 (110)
Non stop -koulutuksella tarkoitetaan tietylle ammattialalle kohdentuvaa koulutusta, johon voi hakea jatkuvasti.
Opiskelijat valitaan joko yksitellen tai ennalta sovittuina ajankohtina ryhminä joustavasti. Kukin opiskelija
noudattaa henkilökohtaista opiskeluohjelmaa ja suorittaa vain ne opinnot, jotka hän tarvitsee koulutuksen
tavoitteen (esim. tutkinto, työssä tarvittava erityisosaaminen, työllistyminen, hakeutuminen muuhun
koulutukseen) saavuttaakseen.
3.3. Palkkatuetun työn ja koulutuksen yhdistäminen eli TOPPIS-malli
Suurelta osalta työttömiä puuttuu ammatillinen koulutus tai koulutus on vanhentunut, mikä vaikeuttaa heidän
sijoittumistaan avoimille työmarkkinoille. Osaamis- ja ammattitaitokartoituksissa tai muutoin todettujen
osaamisen ja ammattitaidon puutteiden poistamiseksi palkkatuettuun työhön tulisi liittää koulutusta. Tämä
voidaan toteuttaa järjestämällä koulutus yhdistämällä tuettua työtä ja ammatillista työvoimakoulutusta tai
oppisopimuskoulutuksena.
Tuotteistettu palkkatuetun työn ia työvoimakoulutuksen TOPPIS-malli
TOPPIS-mallissa on kysymys palvelukokonaisuudesta, jossa otetaan huomioon sekä työnantajan että
työnhakijan tarpeet. Rekrytointikynnystä alennetaan työnantajan tarpeista lähtevällä koulutuksella ja
rekrytointituella; mallin toteuttaminen painottaa työ- ja elinkeinohallinnon toimenpiteiden kysyn- tälähtöisyyttä ja
se voi siten osaltaan lieventää työvoiman kohtaanto-ongelmaa.
Palkkatuetun työn ja työvoimakoulutuksen yhdistävässä mallissa työntekijä on työsuhteessa, johon työnantaja
saa palkkatukea. Työntekijän tarvitseman koulutuksen suunnittelun ja koulutuksen järjestämisen
kustannuksista vastaa työ- ja elinkeinohallinto. Koulutus hankitaan normaalina työvoimakoulutuksena.
Hankintamenettelynä voi olla useimmiten suorahankinta, koska yksittäisenä opiskelijapaikkana hankitun ja
räätälöidyn koulutuksen hinta ei pääsääntöisesti ylitä hallinnonalakohtaista suo- rahankinnan kynnysarvoa.
Suorahankinnassa voidaan hyödyntää myös valmiiksi kilpailutettua kapasiteettia ja puitesopimuksia.
Mallin tavoitteet palvelevat kolmea asiaa:
1) Alentaa rekrytointikynnystä ja edistää työttömän työnhakijan osaamisen kehittymistä ja työllistymistä
2) Se lisää työpaikalla tapahtuvan työnantajan tarpeista lähtevän koulutuksen tarjontaa;
3) Parantaa palkkatuetun työn vaikuttavuutta; ja
4) Parantaa työvoimakoulutuksen vaikuttavuutta, kun se johtaa entistä todennäköisemmin rekrytointiin
ja antaa mahdollisuuden hyödyntää saatua koulutusta myöhemmissä opinnoissa.
Mallin toimivuus edellyttää, että koulutuksen järjestäjät ovat mukana prosessin eri vaiheissa. Koulutuksen
järjestäjät toimivat koulutuksen tuottajina, mutta heitä voidaan hyödyntää myös työnhakijan osaamisen ja
koulutustarpeiden arvioinnissa, koulutuksen suunnittelussa sekä laadittaessa työnantajan ja työntekijän
kanssa henkilökohtaista opiskelu- tai koulutussuunnitelmaa. Koulutukseen liittyvät järjestelyt on
mahdollisuuksien mukaan hyvä keskittää alueellisesti osaavalle koulutuksen järjestäjälle. Monialainen
järjestäjä pystyy tarjoamaan koulutusratkaisuja laajasti, koska se ei ole sidottu vain yhden koulutusalan tai
oppilaitoksen tuottamiin koulutuksiin.
Koulutuksen räätälöinnistä johtuen palkkatuettuun työhön yhdistetty koulutus on kestoltaan useimmiten
oppisopimuskoulutusta (perustutkintoja /ammatti- ja erikoisammattitutkintoja) lyhyempää. Koulutussisältöjen
suunnittelu (modulointi) voidaan toteuttaa myös siten, että se mahdollistaa opiskelijalle ammatillisen tutkinnon
osien suorittamisen (näytöt). Hän voi halutessaan täydentää tutkintoaan myöhemmin, jolloin hänen
työmarkkinakelpoisuutensa ja valmiutensa pysyä työmarkkinoilla pidempään paranevat.
15 (110)
TOPPIS-malli ja oppisopimuskoulutus täydentävät toisiaan. Oppisopimuskoulutus on tutkintotavoitteista ja
TOPPIS-malli lyhytkestoisempaa, työnantajan tarpeisiin räätälöityä koulutusta, jonka kustannuksista vastaa
kokonaan työ- ja elinkeinohallinto.
TOPPIS-mallin käyttöä voidaan suunnata myös niille kolmannen sektorin toimijoille, joilla on jo entuudestaan
kokemusta muun muassa pitkäaikaistyöttömien työllistämisestä erilaisiin palvelu- ja avustamistehtäviin. Mallin
ensisijaisena kohderyhmänä ovat vajaakuntoiset, pitkäaikaistyöttömät, vaikeasti työllistyvät ja
maahanmuuttajat, koska heiltä usein puuttuu työnantajan edellyttämä työllistymistä edistävä koulutus.
3.3. Kapasiteettihankinta
Kapasiteettihankinnalla tarkoitetaan yhtä tai useampaa koulutusalaa koskevaa laajaa opiskelijatyöpäivien
määrää tai koulutuskokonaisuuksien sopimuspakettia, johon kootaan yhdeltä koulutuspalvelujen tuottajalta (tai
useamman palvelun tuottajan yhteenliittymältä) tehdyt koulutushankinnat. Koulutukset voivat olla sekä rintamaettä non stop -koulutuksena toteutettavia. Hankinta voi koskea yhtä alaa (esim. metalliala) ja sen sisällä useita
eri ammatteja /työtehtäviä koskevia erillisiä koulutuksia (esim. hitsauskoulutus, koneistajan koulutus, levysepän
koulutus jne.). Hankinta voi koskea myös useita toisistaan täysin poikkeavia koulutusaloja. Koulutus toteutetaan
henkilökohtaisen opiskeluohjelman perusteella, jonka mukaan myös opiskelijatyöpäivien käyttö lasketaan ja
hankintahinta maksetaan toteutuman mukaisesti.
Jos hankitaan esim. tietyn koulutusalan opiskelijatyöpäiväkapasiteetti, voidaan kapasiteettia käyttää
joustavasti hankintayksikön ja hankintasopimuksessa määriteltyjen muiden työhallinnon yksikköjen
(ELY-keskukset, TE-toimistot, työhakukeskukset tai työvoiman palvelukeskukset) esittämien tarkennettujen
koulutusohjelmien toteuttamiseen hankintasopimuksen mukaisena ajanjaksona. Kapasiteettina hankittuja
opiskelijatyöpäiviä voidaan tarkentavalla hankintasopimuksella käyttää myös yhteishankintojen
toteuttamiseen tai yksittäisten opiskelijapaikkojen tarpeisiin. Kapasiteettihankintoihin liittyvistä
hankintasopimuksen erityisehdoista kerrotaan pääluvussa II, s. 49.
3.4. Puitejärjestely
Työvoimakoulutusta hankittaessa ei aina voida etukäteen tarkkaan määritellä, esimerkiksi kuinka monelle
asiakkaalle koulutuspalvelua vuosittain tarvitaan. Tällöin hankinta voidaan toteuttaa ns. pui- tejärjestelynä.
Hankintalain mukaan puitejärjestely on yhden tai usean hankintayksikön ja yhden tai usean toimittajan välinen
sopimus, jonka tarkoituksena on vahvistaa tietyn ajan kuluessa hankintasopimuksia koskevat ehdot, kuten
hinnat ja suunnitellut määrät (348/2007, 5 § 15 kohta). Puitejär- jestelyä käsitellään tarkemmin luvussa 5.6.
3.5. Yhteishankinta
Yhteishankinnan määritelmä perustuu JTPL 6 luvun 3 §:ään, jossa todetaan, että jos koulutusta hankitaan
"määrätyn yrityksen tai muun yhteisön tarpeisiin sen palveluksessa oleville tai palvelukseen tuleville
työntekijöille taikka vuokratyöntekijöille koulutushankinta voidaan ... suorittaa myös siten, että työnantaja tai
käyttäjäyritys osallistuu koulutuksen rahoittamiseen yhdessä työvoimaviranomaisen kanssa" sekä 5 §:n 1.
momentin lauseeseen, jossa todetaan, että "Jos koulutus hankitaan yhteishankintana, sopijapuolena on myös
koulutuksen rahoittamiseen osallistuva yritys tai muu yhteisö". Koulutuksen hankintakustannuksiin voi
osallistua ja hankintasopimuksen allekirjoittaa yksi tai usea työnantaja. Mahdollistamalla työnantajien
osallistuminen työvoimakoulutuksen rahoitukseen on pyritty parantamaan edellytyksiä työmarkkinalähtöisen ja
yhteisvastuulliseen koulutuksen toteutukseen sekä samalla avaamaan mahdollisuuksia koulutuksen
rahoituspohjan laajentamiseen.
16 (110)
Em. säädösten perusteella yhteishankinnaksi luetaan ja tilastoidaan vain sellaiset koulutushankinnat, joiden hankintasopimuksessa on sovittu työnantajan maksuosuudesta koulutuksen
kokonaiskustannuksista ja joiden hankintasopimuksen työnantaja(t) allekirjoittaa
sopimusosapuolena.
Kääntäen tämä tarkoittaa sitä, että yhteishankintaa ei ole esim.
koulutus, jonka suunnittelussa ja toteutuksessakin työnantajat ovat mukana, mutta jota he eivät
rahoita eivätkä allekirjoita hankintasopimusta
koulutus, jossa työnantaja maksaa koulutuksen järjestäjälle korvausta esim.
työvoimakoulutuksen työssäoppimisjaksojen ohjauksesta työssäoppimista koskevan
sopimuksen nojalla, mutta jonka hankintasopimuksen sopijapuolena työnantaja ei ole.
Yhteishankintana voidaan hankkia myös koulutusta, jonka tavoitteena on kouluttaa yrittäjinä toimivia tai
yrittäjäksi ryhtyviä henkilöitä.
Yhteishankintakoulutuksen hankinnassa noudatetaan julkisia hankintoja koskevaa lainsäädäntöä, joten
hankinta ilman tarjouskilpailua on mahdollista vain laissa ja tässä ohjeessa määritellyin perustein (ks. luku
5.4.). Lisäksi koulutuksen hinnan on oltava markkinaperusteisella tasolla.
Kun koulutusta hankitaan yhteishankintana, työnantaja osallistuu tarjousten arviointiin ja tarjouksen
hyväksymispäätöksen tekevät työvoimaviranomainen ja työnantaja yhdessä (VN:n asetus julkisesta
työvoimapalvelusta 1344/2002).
Yhteishankintaa käsitellään tarkemmin tämän ohjeen pääluvussa IV.
3.6. Lupatyyppinen koulutus
Useilla aloilla työhön pääsyn edellytyksenä on tietyn luvan voimassaolo. Tällaisia ovat esim. kuljetusalalla
vaarallisten aineiden kuljetukseen oikeuttava ADR-kortti, metalli- ja rakennusalalla vaadittava tulityökortti,
elintarvikealalla vaadittava hygieniapassi jne. Pääsääntöisesti tällaisten lupien saantiin liittyvä koulutus
sisällytetään alan ammatilliseen koulutukseen. Työttömille työnhakijoille, joilla on jo alan ammatillinen
koulutus, voi olla tarkoituksenmukaista hankkia lupatyyppinen koulutus samoin perustein kuin yksittäinen
opiskelijapaikka. Lupatyyppisen koulutuksen hankinta edellyttää, että tutkintokokeen lisäksi
hankintaan liitetään myös tietopuolista opetusta/koulutusta. Lupatyyppistä koulutusta voidaan
toteuttaa myös esimerkiksi kapasiteettihankintojen ja non stop -koulutusten sisällä.
3.7. Työvoimakoulutus muutosturvan yhteydessä
Muutosturva ja siihen liittyvät työ- ja elinkeinohallinnon palvelut koskevat tietyin edellytyksin tuotannollisista ja
taloudellisista syistä irtisanottuja henkilöitä sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Muutosturvan
toimintamallin tavoitteena on työnantajan, työntekijöiden ja työvoimaviranomaisten välisen yhteistyön
tehostaminen ja työntekijän mahdollisimman pikainen uudelleen työllistyminen. Muutosturvan toimintamalli
tukee osaltaan työ- ja elinkeinohallinnon strategisia linjauksia vahvistamalla julkisen työvoimapalvelun
proaktiivista toimintatapaa ja tarjoamalla mahdollisuuden nopeaan reagointiin irtisanomistilanteissa.
Saatuaan tiedoksi työnantajan neuvotteluesityksen yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämisestä työvoiman
vähentämistilanteissa tai muutoin tiedon mahdollisista irtisanomisista TE-toimisto ottaa viipymättä yhteyttä
työnantajaan. TE-toimiston (ja tarvittaessa ELY-keskuksen), yrityksen ja henkilöstön edustajien yhteistyönä
käynnistetään jatkotoimenpiteiden suunnittelu, kartoitetaan työvoimapalvelujen tarve irtisanomistilanteessa,
laaditaan toimintasuunnitelma sekä sovitaan toimintaperiaatteet palvelujen tarjoamisesta ja järjestelyistä.
17 (110)
Muutosturvaan liittyen voidaan sopia irtisanottaville mahdollisimman varhaisessa vaiheessa järjestettävästä
yhteishankintoina toteutettavasta räätälöidystä työvoimakoulutuksesta. Tällöin rahoittajina voivat työ- ja
elinkeinohallinnon lisäksi olla sekä työvoimaa irtisanova että sitä rekrytoiva työnantaja.
Suurten irtisanomisten yhteydessä on erityisen tärkeää varmistaa TE-toimistojen välinen yhteistyö ja
yhteisvastuu sekä palvelujen suunnittelussa että tarjonnassa. Muutosturvatehtäviin palkatuilla asiantuntijoilla
on keskeinen vastuu palvelujen käytännön järjestelyssä ja toimeenpanon tuessa. Toiminnan johtamisesta
vastaa pääsääntöisesti paikallinen TE-toimisto (Ohje työllistymisen ja muutosturvan toimintamallin
toimeenpanosta (TEM/992/03.01.04/2010)).
3.7.1. Muutosturvaan liittyvän koulutuksen hankinta ja kohdentaminen
Muutosturvan joustava toteuttaminen edellyttää, että soveltuvia työvoimapalveluja voidaan tarjota
irtisanotuille henkilöille mahdollisimman nopeasti. Muutosturvan toimintamallin erityisen luonteen ja
tavoitteiden vuoksi työvoimaviranomaisilla on tavanomaista suurempi vastuu tarjottaessa
koulutusvaihtoehtoja muutosturvan piiriin kuuluville henkilöille tai kohderyhmille. Muutosturvaan liittyen
voidaan hankkia niin ammatillista kuin valmentavaakin työvoimakoulutusta. Jos työnantajan tilanne ei salli
yhteishankinnan rahoitukseen osallistumista, voidaan muutosturvaan liittyvä koulutus hankkia myös
kokonaan työ- ja elinkeinohallinnon rahoittamana. Koulutushankinnat voidaan toteuttaa yksittäisinä
opiskelijapaikkoina, erillisinä opiskelijakohderyhmälle räätälöityinä koulutusohjelmina, kapasiteettihankintana
tai puitejärjestelynä.
Muutosturvaan liittyvät koulutushankinnat toteutetaan, samoin kuin muutkin työvoimakoulutushankinnat,
noudattaen julkisia hankintoja koskevaa lainsäädäntöä ja työvoimakoulutuksen hankinnasta annettuja työ- ja
elinkeinoministeriön säädöksiä ja ohjeita.
Kun kyse on suuremmasta irtisanottujen ryhmästä tai kun pienistä irtisanomisista koostuvaan kohderyhmään
kuuluvien henkilöiden koulutustarpeet ovat yhtenevät, on tarkoituksenmukaista hankkia soveltuvaa koulutusta
erillisinä hankintoina. Tällöinkin koulutukset voidaan toteuttaa joko suuremmille opiskelijaryhmille tai yksittäisinä
opiskelijapaikkoina. Hankinnoissa voidaan käyttää kaikkia soveltuvia hankintatapoja. Jos koulutusta hankitaan
tietyn työnantajan irtisanottavalle henkilöstölle kohdennetusti, voivat koulutukseen osallistua samanaikaisesti
niin muutosturvan piiriin kuuluvat kuin muutkin irtisanotut henkilöt. Tällaisen tiettyyn irtisanomistilanteeseen
räätälöidyn koulutuksen kyseessä ollen voidaan opiskelijavalinnoissa poiketa normaalisuuden periaatteesta ja
etukäteen kohdentaa koulutuspaikat tai osa niistä muutosturvaan oikeutetuille irtisanotuille.
Kun muutosturvaan kuuluvien henkilöiden ryhmä on pieni tai koulutustarpeiltaan hyvin heterogeeninen,
henkilöt voidaan ohjata hakeutumaan kaikkeen tarjolla olevaan soveltuvaan työvoimakoulutukseen
riippumatta siitä, onko sitä erityisesti kohdennettu muutosturvan piiriin kuuluville. Jos irtisanottuja ja
muutosturvaan oikeutettuja ohjataan hakeutumaan avoimessa haussa oleviin koulutusohjelmiin,
työvoimakoulutuksen hakeutumisessa ja opiskelijavalinnoissa tulee noudattaa normaalisuuden periaatetta.
Normaalisuuden periaatteen noudattaminen merkitsee sitä, että koulutusten opiskelijavalinnoissa
noudatetaan tavanomaisia menettelyjä (ks. pääluku V) myös muutosturvaan oikeutettujen osalta.
Muutosturvaan oikeutettujen tulee täyttää samat pääsyvaatimukset kuin muidenkin hakijoiden. Keskeisiä
opiskelijavalinnan lähtökohtia ovat työvoimapoliittinen tarkoituksenmukaisuus ja henkilön koulutustarve sekä
henkilön soveltuvuus koulutukseen ja tavoitteena olevaan ammattiin.
3.7.2. Yhteistyö muutosturvaan liittyvissä koulutushankinnoissa
Osa muutosturvan toteutuksen yhteydessä esiin nousevista koulutustarpeista on luonteeltaan sellaisia, että
tarvitaan useamman työ- ja elinkeinohallinnon yksikön yhteistyötä. Kyse voi olla esimerkiksi tilanteesta, jossa
suuren työnantajan eri toimipisteet toteuttavat samoja henkilöstöryhmiä koskevia ir-
18 (110)
tisanomisia samanaikaisesti usean ELY-keskuksen alueella tai tilanteesta, jossa useat pienehköt työnantajat
irtisanovat yksittäisiä henkilöitä samaan aikaan eri puolilla maata ammattialalla, joka on harvinainen ja jonka
koulutusta järjestetään vain harvoilla paikkakunnilla. Ammatillista koulutusta ja myös korkeakoulututkintoon
tähtäävää koulutusta tulisi pyrkiä järjestämään yhteistyönä ELY- keskusten kesken.
Ensin mainitussa esimerkissä työnantaja voi toivoa yhtenäistä toimintatapaa kaikkien toimipisteiden ja
irtisanottujen osalta. Tällöin on tarkoituksenmukaista sopia myös ELY-keskusten ja TE-toimistojen kesken
yhteisestä toimintatavasta sekä työnjaosta koulutushankinnoissa. Yhteistyön toimivuuden turvaamiseksi on
syytä sopia yhdestä tahosta, joka kantaa päävastuun kokonaisuuden koordinoinnista, vaikka palvelujen
toteutuksesta ja hankinnasta vastaavat eri yksiköt eri puolilla maata.
Jälkimmäisessä esimerkissä kyseeseen tulee toimintamalli, jossa yksi työ- ja elinkeinohallinnon hankintayksikkö
ottaa keskitetysti vastuun valtakunnalliseen tarpeeseen järjestettävän koulutuksen suunnittelusta ja
hankinnasta. Muiden yksiköiden tehtävänä on ohjata kukin muutosturvan piiriin kuuluva henkilö hakeutumaan
koulutukseen.
Yhteistyön mahdollisuuksia ja tarvetta harkittaessa on syytä muistaa lisäksi ELY-keskuksen sisäisen yhteistyön
mahdollisuudet. Erityisen hyödyllistä on yrityspalvelujen asiantuntijuuden hyödyntäminen tilanteissa, joissa
kyseeseen tulevat työpaikan organisaation kehittämiseen tai uuden korvaavan yritystoiminnan käynnistämiseen
liittyvät ratkaisut.
3.7.3. Muutosturvaan liittyvän työvoimakoulutuksen seuranta
Muutosturvan toimintamallin toteutukseen liittyvään työvoimakoulutukseen myönnetään vuosittain määräraha
osana momentin 32.30.51 määrärahaa. Muutosturvaan kohdentuvan määrärahan määrää seurantaan erikseen
URA-järjestelmän kautta. Seuranta tapahtuu työttömyysetuuden maksajalle lähetettävän koulutuksen
aloittamisilmoituksen ja työttömyysetuutta koulutuksen ajalta saavista annettavien työvoimapoliittisten
lausuntojen avulla. Aloittamisilmoitus-ikkunalla työllistymisohjelmakenttään tallennetaan rasti, jonka avulla
muutosturvan piiriin kuuluvat henkilöt sekä koulutustiedot saadaan seurantaan. Työvoimapoliittisessa
lausunnossa tallennetaan rasti Muutosturva-kenttään. Työ- ja elinkeinoministeriö kokoaa seurattavat tiedot
keskitetysti ja toimittaa kuukausittain ELYkeskuksille tiedot määrärahan käytöstä sekä arviot sitomisasteesta.
Arvioiden pohjana ovat alakohtaiset koulutuksen keskihinnat.
4. Hankintalain soveltaminen ja kansalliset kynnysarvot
Työvoimakoulutuksen hankinnassa tulee noudattaa hankintalain mukaisia menettelyjä, kun koulutushankinnan
ennakoitu kokonaisarvo ilman arvonlisäveroa ylittää kansallisen kynnysarvon 30 000 euroa tai
yhteishankinnoissa työ- ja elinkeinohallinnon maksuosuus on vähintään 100 000 euroa. Ennakoitua
kokonaisarvoa laskettaessa on otettava huomioon hankintalain 17–20 §:ien säädökset. Hankintaa ei saa
pilkkoa osiin hankinnan kokonaisarvon alentamiseksi. Hankinnan ennakoituun kokonaisarvoon on laskettava
mukaan hankinnan kaikkien osien arvo koko suunnitellulta hankintajaksolta ml. mahdolliset optiot tai
vaihtoehtoisten toteuttamistapojen kustannukset. Kokonaishinnassa ei kuitenkaan oteta huomioon
arvonlisävero-osuutta.
Työvoimakoulutushankinnat ovat hankintalaissa tarkoitettuja liitteen B mukaisia toissijaisia palveluhankintoja,
joihin sovelletaan aina lain 9 luvussa kuvattuja kansallisia menettelyjä riippumatta siitä ylittääkö hankinnan
ennakoitu arvo EU-kynnysarvon. Hankinnoissa on käytettävä ensisijaisesti avointa tai rajoitettua menettelyä.
Neuvottelumenettelyä, suorahankintaa ja kilpailullista neuvottelumenettelyä sekä puitejarjestelyä voidaan
käyttää laissa erikseen säädetyin edellytyksin.
19 (110)
Kynnysarvot alittaviin hankintoihin ei sovelleta hankintalakia, vaan hankintoja koskevat hallinnonalakohtaiset
ohjeet. Työministeriön hallinnonalakohtaisessa hankintaohjeessa on tarkennettu kansalliset kynnysarvot
alittavien ns. pienhankintojen toteutusta kevennetyllä tarjouskilpailulla tai riittävin perustein suorahankinnalla
(Työ- ja elinkeinohallinnon hankintaohje, joulukuu 2009 sekä luku 5.4).
4.1 Kevennetty tarjouskilpailu pienhankinnoissa
Kansalliset kynnysarvot alittavissa työvoimakoulutuksen ns. pienhankinnoissa (30 000 euroa alittavatja
yhteishankinnoissa työ- ja elinkeinohallinnon maksuosuus alle 100 000 euroa) voidaan hankinta aina toteuttaa
kevennetyllä kilpailutusmenettelyllä. Tällöin ei tavanomaisesta hankintamenettelystä poiketen tarvitse julkaista
hankintailmoitusta tai pyytää ehdokkaita ilmoittautumaan. Hankintamenettelynä käytetään tilanteen mukaan
joko kevennettyä avointa menettelyä tai kevennettyä rajoitettua menettelyä. Kevennetyssä rajoitetussa
hankintamenettelyssä kirjallinen tarjouspyyntö lähetetään vähintään kolmelle soveltuvalle koulutuspalvelun
tarjoajalle. Muilta osin hankintamenettelyssä noudatetaan kaaviossa 1. ja tässä ohjeessa muutoin kuvattua
toimintatapaa ja dokumentointia.
Kansalliset kynnysarvot alittavista hankinnoista tehtävästä hankintapäätöksestä voi valittaa
hallintolainkäyttölain mukaisesti hallinto-oikeuteen, joten tätä koskeva valitusosoitus on liitettävä päätökseen.
Markkinaoikeuteen ei voi valittaa, joten sitä koskevaa valitusosoitusta ei tarvita. Mahdollinen hallintovalitusasia
ei keskeytä hankintapäätöksen täytäntöönpanoa.
5. Työvoimakoulutuksen hankintatavat
Hankintalaissa määritellään kynnysarvot ylittävien julkisten hankintojen toteuttamistavat. Laissa kuvattuja
hankintatapoja, jotka soveltuvat työvoimakoulutuksen hankintaan ovat:
Avoin menettely
Rajoitettu menettely
Neuvot telumenettely
Suorah ankinta
Kilpailullinen neuvottelumenettely
Puitejärjestely
Näiden lisäksi laissa kuvataan suunnittelukilpailu sekä määritellään dynaaminen hankintajärjestelmä ja
sähköinen huutokauppa. Nämä eivät käytännössä sovellu työvoimakoulutuksen hankintaan.
Hankintamenettelyä valittaessa tulee ottaa huomioon hankinnan kohteen luonne ja monimutkaisuus.
5.1. Avoin menettely
Hankintalaissa avoimella menettelyllä tarkoitetaan hankintamenettelyä, jossa hankintayksikkö julkaisee
hankinnasta hankintailmoituksen ja jossa kaikki halukkaat toimittajat voivat tehdä tarjouksen. Lisäksi
hankintayksikkö voi lähettää tarjouspyynnön suoraan soveliaaksi katsomilleen toimittajille (348/2007, 5 § 10
kohta).
Avoin menettely on kansalliset kynnysarvot (30 000 € ja yhteishankinnoissa työ- ja elinkeinohallinnon
maksuosuus 100 000 €) ylittävissä työvoimakoulutushankinnoissa suositeltava menettely, koska sen avulla
varmimmin turvataan kilpailutuksen avoimuus ja syrjimättömyys. Lisäksi menettely on toteutukseltaan
yksinkertaisempi kuin esim. rajoitettu menettely tai neuvottelumenettely. Avointa menettelyä voidaan käyttää
kaikissa hankinnoissa.
20 (110)
5.2. Rajoitettu menettely
Rajoitetulla menettelyllä hankintalaissa tarkoitetaan hankintamenettelyä, jossa hankintayksikkö julkaisee
hankintailmoituksen ja johon halukkaat toimittajat voivat pyytää saada osallistua. Ainoastaan hankintayksikön
ennalta hankintailmoituksessa ilmoitettujen kriteerien mukaan valitsemat toimittajat saavat tarjouspyynnön ja
voivat tehdä tarjouksen (5 § 11 kohta). Rajoitettua menettelyä voidaan käyttää kaikissa hankinnoissa.
5.3.Neuvottelumenettely
Neuvottelumenettelyllä hankintalaissa tarkoitetaan hankintamenettelyä, jossa hankintayksikkö julkaisee
hankintailmoituksen ja johon halukkaat toimittajat voivat pyytää saada osallistua. Hankintayksikkö neuvottelee
valitsemiensa toimittajien kanssa (5 § 12 kohta, 25–26 §, 66 §).
Neuvottelumenettely voidaan valita, jos
avoimessa tai rajoitetussa menettelyssä tai kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä ei ole saatu
tarjouspyyntöä vastaavia tarjouksia tai jos tarjouksia ei voida hyväksyä muilla hankintalain 47, 48, 50
tai 52–60 §:iin perustuvista syistä. Kun neuvottelumenettelyyn siirrytään, ei alkuperäisen
tarjouspyynnön ehtoja saa olennaisesti muuttaa.
hankinnan luonne ei mahdollista etukäteistä kokonaishinnoittelua
hankinnan luonteen vuoksi tarjouspyyntöä ei voida määritellä niin tarkasti, että paras tarjous voitaisiin
valita avointa tai rajoitettua menettelyä noudattaen
5.4.Suorahankinta – hankinta ilman avointa tarjouskilpailua
Hankintalaki määrittelee suorahankinnan hankintamenettelyksi, jossa hankintayksikkö julkaisematta
hankintailmoitusta valitsee menettelyyn mukaan yhden tai usean toimittajan, jonka kanssa hankintayksikkö
neuvottelee sopimuksen ehdoista (5 § 13 kohta). Työvoimakoulutuksen hankintamenettelyksi voi valita
suorahankinnan vain hankintalain 27 §:ssä mainituissa tilanteissa.
Käytännössä suorahankinta on työvoimakoulutuksen hankinnassa mahdollinen menettely, kun
avoimessa tai rajoitetussa menettelyssä ei ole saatu lainkaan osallistumishakemuksia tai tarjouksia
taikka sopivia tarjouksia ja alkuperäisiä tarjouspyynnön ehtoja ei olennaisesti muuteta
hankinta perustuu (aiempaan hankintasopimukseen sisältyvään lisähankintaoikeuteen (optioon).
Suorahankinta voidaan tehdä enintään kolmen vuoden kuluessa alkuperäisen hankintasopimuksen
tekemisestä.
kyseessä on alkuperäiseen hankintasopimukseen sisältymätön lisäpalvelu, joka hankitaan
alkuperäiseltä toimittajalta ja joka on ennalta arvaamattomista syistä osoittautunut välttämättömäksi
palvelun toteuttamiselle sellaisena kuin se on alun perin määritelty. Edellytyksenä on, että
lisäpalvelua ei voida teknisesti tai taloudellisesti erottaa pääsopimuksesta aiheuttamatta
hankintayksikölle huomattavaa haittaa. Lisäpalvelun kokonaisarvo ilman arvonlisäveroa ei saa ylittää
50 %:a alkuperäisen hankinnan arvosta.
hankinnan ennakoitu arvo on vähäinen eli alle 10 000 euroa.
tarjouskilpailussa mahdollisesti saavutettavat paremmat hinta- tai muut ehdot eivät ylitä kilpailun
järjestämisestä aiheutuvia prosessikustannuksia tai kilpailutuksesta välillisesti aiheutuvia muita
kustannuksia (hankinnat, joiden ennakoitu kokonaisarvo enintään 30 000 euroa muissa
koulutushankinnoissa tai 100 000 euroa työ- ja elinkeinohallinnon maksuosuutena
yhteishankinnoissa).
kysymys on yhden tai useamman yksittäisen opiskelijapaikan hankinnasta ja opiskelijaksi
hakeutuvien on tullut pyrkiä oppilaitokseen samoja menettelyjä noudattaen kuin omaehtoisesti
opiskelemaan hakeutuvienkin, eikä opinto-oikeutta voida siirtää tai sitä ei ole opiskelijoille aiheutuvien
haittojen ja kustannusten vuoksi kohtuullista siirtää toiseen oppilaitokseen.
21 (110)
hankittavaa koulutusta järjestää lisenssiin tai muuhun vastaavaan yksinoikeuteen tai koulutusohjelman
(työnantajakohtaiseen) erityisluonteeseen perustuen Suomessa vain yksi koulutuksen järjestäjä ja
tämä seikka voidaan todisteellisesti osoittaa.
Hankinnan suorittavien viranomaisten on kiinnitettävä erityistä huomiota hankintamenettelyn dokumentointiin.
Suorahankinta on aina perusteltava kirjallisesti hankintapäätöksessä.
5.4.1. Suorahankinta kynnysarvot alittavissa hankinnoissa
Ennakoidulta kokonaisarvoltaan enintään 10 000 euroa maksavat koulutushankinnat voidaan aina toteuttaa
suorahankintana hankinnan vähäisen arvon perusteella, ellei kilpailutusta pidetä erityisestä syystä
tarpeellisena.
Työ- ja elinkeinoministeriön hankintaohjeen mukaan myös ennakoidulta arvoltaan 10 000 - 30 000 euron
tavanomaiset työ- ja elinkeinohallinnon yksin rahoittamat koulutushankinnat voidaan toteuttaa suorahankintana
hankinnasta aiheutuvien prosessikustannusten perusteella, jos ennakoidut prosessikustannukset ovat
suuremmat kuin kilpailutuksesta koituva hyöty palvelun hinnassa.
Ennakoidulta työ- ja elinkeinohallinnon maksuosuudeltaan alle 100 000 euron kertaluontoiset, tietyn työnantajan
tarpeisiin räätälöidyt, yhteishankinnat voidaan toteuttaa suorahankintana niiden hankintalaissakin huomioon
otetun erityisluonteen perusteella. Tällä perusteella voidaan ottaa huomioon työnantajaosapuolen tarve
säilyttää vakiintunut pitkäaikainen yhteistyösuhde tietyn soveltuvan koulutuspalvelun tuottajan kanssa sekä
tuotannollisiin ja taloudellisiin seikkoihin liittyvät työnantajaa sitovat aikataulut. Suoran hankintamenettelyn
käytön perusteena voidaan erityisluonteen, kertaluontoisuuden ja työnantajakohtaisuuden lisäksi ottaa
huomioon kilpailun järjestämisestä aiheutuvat prosessikustannukset sekä kilpailutuksesta hankinnan
osapuolille välillisesti aiheutuvia muita kustannuksia. Kun hankinta tehdään suorahankintana, menettely on
aina perusteltava hankintaasiakirjoihin.
Jos suorahankinnalle ei ole edellä mainittua tai niihin rinnastettavaa riittävää perustetta, on koulutushankinta
kilpailutettava joko kevennetysti (työ- ja elinkeinohallinnon maksuosuus 10 000–100 000 euroa) tai hankintalain
mukaisesti (työ- ja elinkeinohallinnon maksuosuus yli 100 000 euroa).
Pilkkomiskielto
Suorahankinnan raja-arvoja tai kynnysarvoja ei saa alittaa pilkkomalla hankintoja keinotekoisesti osiin. Kun
tiedossa on, että yhteishankinta toteutetaan saman työnantajan kanssa toistuvasti täysin tai pääosin
samanlaisena ja/tai kun koulutuksen toteutuksesta vastaisi toistuvasti sama taho, on hankinta pääsääntöisesti
kilpailutettava.
Pilkkomiskieltoa tarkastellaan hankintayksikkökohtaisesti. Eri ELY-keskusten tai TE-toimistojen toteuttamia
samansisältöisiä hankintoja ei pilkkomiskiellon johdosta tarvitse toteuttaa yhdessä, ellei siitä katsota
saavutettavan selkeää taloudellista tai laadullista lisäarvoa. Sen sijaan esim. saman TEtoimiston eri
palvelupisteiden samantyyppisiä hankintoja on arvioitava ottaen huomioon pilkkomiskieltoa koskevat
säädökset. Mikäli hankinnat on tarkoituksenmukaisuussyistä keskitetty ELYkeskukseen, tarkastellaan
pilkkomiskieltoa ELY-keskuksen tekemien hankintojen näkökulmasta.
5.4.2. Suorahankinnan vapaaehtoinen ilmoitusmenettelyjä uudet oikeussuojakeinot
EU:n oikeussuojadirektiivin (EU:n virallinen lehti, L 335, 20.12.2007, s. 31–46) nojalla kansallista hankintalakia
on 01.06.2010 lukien täydennetty EU-kynnysarvot ylittävien suorahankintojen vapaaehtoista
ilmoitusmenettelyä ja uusia oikeussuojakeinoja koskevilla säädöksillä. Säädös koskee myös toissijaisia listan B
hankintoja.
22 (110)
Hankintalain 35 §:n ja 79 §:n mukaan hankintayksikkö voi hankintapäätöksen tehtyään vapaaehtoisesti
julkaista suorahankinnasta ilmoituksen HILMAssa ennen hankintasopimuksen tekemistä. Ilmoituksen
julkaistuaan hankintayksikön tulee odottaa 14 päivää, jona aikana hankintapäätöksestä voi valittaa
markkinaoikeuteen. Valitusajan kuluminen lasketaan siitä päivästä lukien, jolloin ilmoitus julkaistaan EU:n
virallisen lehden TED-tietokannassa (http://ted.eurooppa.eu), jonne ilmoitus automaattisesti välitetään
HILMAsta.
Jos suorahankinnan hankintapäätöksestä tehdään valitus määräajan puitteissa, ei hankintayksikkö saa tehdä
hankintasopimusta, ennen kuin asia on ratkaistu markkinaoikeudessa.
Jos hankintayksikkö ei julkaise vapaaehtoista ilmoitusta suorahankinnasta, on hankintamenettelyä tai
-päätöstä koskeva valitus markkinaoikeudelle tehtävä 30 päivän kuluessa siitä, kun EU:n kynnysarvon
ylittävästä suorahankinnasta on julkaistu jälki-ilmoitus EU:n virallisessa lehdessä tai kuuden kuukauden
kuluessa siitä, kun hankintasopimus on tehty.
Suorahankinnoissa voidaan soveltaa myös uutta oikeussuojakeinoa, hankintaoikaisua, jota hankintayksikkö
voi käyttää joko omasta aloitteestaan tai asianosaisen pyynnöstä.
5.5. Kilpailullinen neuvottelumenettely
Kilpailullisella neuvottelumenettelyllä hankintalaissa tarkoitetaan hankintamenettelyä, jossa hankintayksikkö
julkaisee hankinnasta ilmoituksen ja johon kaikki toimittajat voivat pyytää saada osallistua. Hankintayksikkö
neuvottelee menettelyyn hyväksyttyjen ehdokkaiden kanssa löytääkseen yhden tai usean ratkaisun, joka
vastaa sen tarpeita ja jonka perusteella valittuja ehdokkaita pyydetään tekemään tarjouksensa (5 § 14 kohta,
29 - 30 § ).
Tätä menettelyä voidaan käyttää erityisen monimutkaisissa hankinnoissa, kun hankintayksikkö ei pysty
objektiivisesti määrittelemään hankinnan oikeudellisia ja taloudellisia ehtoja.
5.6. Puitejärjestely
Hankintalaissa annetun määritelmän mukaan puitejärjestely on yhden tai usean hankintayksikön ja yhden tai
usean toimittajan välinen sopimus, jonka tarkoituksena on vahvistaa tietyn ajan kuluessa hankintasopimuksia
koskevat ehdot, kuten hinnat ja suunnitellut määrät. Toimittajat puitejärjestelyyn on valittava avoimella tai
rajoitetulla menettelyllä (5 § 15 kohta, 31 §). Laissa erikseen säädetyin ehdoin voidaan käyttää
neuvottelumenettelyä (25 §) tai suorahankintaa (27 §).
Usean toimittajan kanssa tehtävään puitejäijestelyyn on valittava vähintään kolme toimittajaa, ellei
kelpoisuusehdot täyttäviä tarjoajia ja hyväksyttäviä tarjouksia ole vähemmän.
Puitejärjestely voi olla voimassa enintään neljä vuotta, eikä tänä aikana saa tehdä merkittäviä muutoksia
sopimukseen tai sen osapuoliin.
Koska tarjouskilpailussa valituilta palvelujen tarjoajilta hankittavien koulutuspalvelujen vähimmäismäärää ei
voida etukäteen määritellä, valittujen palvelujen tarjoajien kanssa ei tehdä varsinaista hankintasopimusta,
vaan puitesopimus, jossa sovitaan ko. ostopalvelujen hankinnan ehdoista. Tarjouksia pyydetään siitä, millä
yksikköhinnalla ko. palvelun tarjoaja tuottaa hankintayksikön tarjouspyynnössä yksilöidyille kohderyhmille
tarvittavia koulutuspalveluita.
Puitejärjestelyn tarjouspyynnössä on todettava lähtökohtaisesti samat seikat kuin muunkin
työvoimakoulutuksen tarjouspyynnössä. Tämän lisäksi on mainittava,
kuka kilpailuttaa ja keiden tahojen (esim. TE-toimistojen) toimeksiannosta
23 (110)
mikä taho tulee tekemään puitejärjestelyä koskevan sopimuksen ja mitkä tahot tekevät
hankintasopimukset puitejärjestelyn perusteella;
Puitejärjestelyssä tarjouksen hyväksyminen tarkoittaa sitä, että palvelun tarjoaja voi toteuttaakseen
koulutuksia tai saada opiskelijoita, mutta se ei anna hyväksytylle tarjoajalle subjektiivista oikeutta saada
ennalta määriteltyä määrää koulutuksia tai opiskelijoita.
Jos puitejärjestelyyn on valittu vain yksi toimittaja, tehdään erillisiä palveluhankintoja koskevat
hankintasopimukset puitejärjestelyä koskevassa sopimuksessa sovittujen ehtojen mukaisesti.
Jos puitejärjestelyyn on valittu sopimuskumppaneiksi useita palvelun toimittajia, tehdään hankintasopimukset
joko
tarjouspyynnössä mainittujen ja puitejärjestelyssä vahvistettujen ehtojen mukaisesti ilman
kilpailutusta tai
jos toimittajat tarjoavat samoja palveluja, eikä puitejärjestelyssä ole sovittu kaikkia hankinnan ehtoja,
tulee ennen varsinaisten hankintasopimusten tekemistä järjestää kilpailutus puitejärjestelyssä
mukana olevien toimittajien kesken. Tällöin on noudatettava tavanomaista tarjouspyyntömenettelyä
ja siihen liittyvää dokumentointia. Erillistä hankintailmoitusta ei enää kuitenkaan tarvita.
Hankintalain 78 §:n 1 momentin mukaan hankintapäätöksen jälkeistä 21 päivän odotusaikaa mahdollisten
markkinaoikeudelle tehtävien valitusten johdosta ei tarvitse noudattaa, jos kyse on puitejärjestelyn perusteella
tehtävästä hankinnasta. Edelleen lain 86 §:ssä säädetään, että puitejärjestelyyn perustuvasta hankinnasta voi
valittaa markkinaoikeuteen vain, jos markkinaoikeus myöntää asiassa käsittelyluvan.
6. Hankintaprosessin vaiheet
Hankintaprosessin yleisenä tavoitteena on hankittavien palveluiden laadun turvaaminen ja varojen käytön
tehostaminen. Palvelujen hankinnan tulee tapahtua mahdollisimman avoimesti, syijimättömästi ja
tasapuolisesti. Ennen työvoimakoulutuksen hankintaprosessin käynnistämistä hankintayksikkö laatii
ennakointitietoon perustuvan hankintasuunnitelman, jossa kuvataan kunkin hankittavan
koulutuskokonaisuuden laajuus, opetussisällöt, kohderyhmä, tavoitetaso sekä toteutuspaikka ja -aika.
Hankintaprosessi koostuu seuraavista hankintalaissa ja -asetuksessa kuvatuista vaiheista (ks. kaavio 2. s.
23):
hankintatarpeen kartoitus ja hankinnan suunnittelu
hankintailmoituksen ja tarjouspyynnön laatiminen
hankinnasta ilmoittaminen (ei suorahankinnassa)
ehdokkaiden valinta (rajoitettu menettely, neuvottelumenettely, kilpailullinen
neuvottelumenettely)
tarjouspyynnön lähettäminen
tarjousten vastaanottaminen
tarjousten avaaminen
tarjoajien ja tarjousten kelpoisuuden tarkistaminen
tarjousten vertailu
hankintapäätöksen tekeminen
tarjouskilpailun voittajan ja hylättyjen tarjoajien informointi, suorahankinnoissa vapaaehtoinen
ilmoitusmenettely HILMAssa
hankintasopimuksen laatiminen ja allekirjoitus
jälki-ilmoituksen tekeminen
24 (110)
Toteuttamalla hankintaprosessi em. vaiheiden mukaisesti varmistetaan toiminnan säädösten mukaisuus.
Huolellinen dokumentointi ja ratkaisujen perustelut on varmistettava prosessin kaikissa vaiheissa.
25 (110)
Kaavio 2. Hankintaprosessin vaiheet ja dokumentointi
26 (110)
6.1. Hankintailmoituksen laatiminen ja julkaiseminen
Kansalliset kynnysarvot (yhteishankinnoissa työ- ja elinkeinohallinnon maksuosuus 100 000 euroa ja muissa
koulutushankinnoissa ennakoitu kokonaisarvo 30 000 euroa) ylittävistä toissijaisista B-listan
palveluhankinnoista on hankintalain 68 §:n nojalla julkaistava hankintailmoitus, kun hankinta toteutetaan
avoimella, rajoitetulla, neuvottelu- tai kilpailullisella neuvottelumenettelyllä tai puitejärjestelmiä.
Hankintailmoituksen julkaisemisesta ja sisällöstä säädetään hankinta-asetuksella (614/2007).
Hankinta-asetuksen 4 §:ssä todetaan, että hankintailmoitus on julkaistava internetosoitteessa
www.hankintailmoitukset.fi (HILMA). Hankintailmoituksen sisällöstä säädetään asetuksen 5 §:ssä.
Ilmoituksessa on oltava vähintään seuraavat tiedot:
hankintayksikön virallinen nimi
yhtey stiedot
hankintayksikön luonne
hankinnan nimi
hankinnan ennakoitu arvo ilman ALV:a tai hintahaarukka tai tieto siitä ylittääkö arvo hankintalain 15
§:n mukaisen kansallisen kynnysarvon
hanki ntalaji
hankinnan CPV-koodi (työvoimakoulutuksessa 8040000-8)
hanki ntamenettely
tarjouksen valintaperuste (työvoimakoulutuksessa aina kokonaistaloudellinen edullisuus)
tarjousten tai osallistumishakemusten määräaika (kohtuullinen tarjousaika on vähintään kaksi
viikkoa)
tarjoajien tai ehdokkaiden arvioimiselle asetetut vähimmäisvaatimukset ja niiden arvioimiseksi
tarvittavat asiakirjat
tieto siitä rajoitetaanko ehdokkaiden määrää, jos käytetään rajoitettua, neuvottelu- tai kilpailullista
neuvottelumenettelyä
ajankohta, jolloin valituille ehdokkaille lähetetään tarjouspyyntöasiakirjat
tieto siitä, hyväksytäänkö osatarjoukset tai vaihtoehtoiset tarjoukset
maininta, että kokonaistaloudellisuuden arviointikriteerit ilmoitetaan tarjouspyynnössä
mahdollinen tieto siitä, mistä hankintailmoitusta täydentävät tiedot ovat saatavissa
HILMA-sivujen lisäksi hankintayksikkö voi halutessaan ilmoittaa hankinnasta myös muualla, esim. omilla
internet-sivuillaan tai sanomalehdessä. Tällainen ilmoitus voidaan julkaista kuitenkin vasta, kun
hankintailmoitus on julkaistu HILMAssa.
Hankintailmoituksessa ilmoitettavat ehdokkaiden arvioimiselle asetettavat vaatimukset voivat liittyä
hankintalaissa säädettyihin toimittajan kelpoisuutta koskeviin ehtoihin (53 - 54 §)
toimitusvarmuuteen (opetushenkilöstön pätevyys, tilojen soveltuvuus, koneiden ja laitteiden
soveltuvuus ja riittävyys, OPH:n arviointitulokset, aikaisemmat kokemukset ja referenssit,
laatujärjestelmät, tarvittavien lupien voimassaolo)
muuhun ehdokkaan soveltuvuutta objektiivisesti kuvaavaan näkökohtaan, kuten taloudellinen asema
tai verojen ja muiden yhteiskunnallisten velvoitteiden hoitaminen
Jos tarjousten arviointikriteerit ilmoitetaan jo hankintailmoituksessa, käytetään tämän ohjeen luvussa 8.7.1.
kuvattuja tai muita hankintayksikön soveltuviksi katsomia kriteerejä. Jos tarjoajien toimitusvarmuus on arvioitu
jo tarjoajiksi soveltuvia ehdokkaita valittaessa, ei toimitusvarmuutta enää käytetä tarjousten arviointikriteerinä.
Hankintailmoitus ja tarjouspyyntö on käytännössä laadittava yhtä aikaa, vaikka ne julkaistaan eri
aikoina. Jos hankintailmoitus ja tarjouspyyntö ovat keskenään ristiriidassa, pätee se, mitä
hankintailmoituksessa on mainittu.
27 (110)
6.2. Tarjouspyynnön laatiminen ja sisältö
Tarjouspyyntö on laadittava kirjallisesti ja niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja
keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Tarjouspyyntöä laadittaessa on otettava huomioon erityisesti tarjoajien
tasapuolisen kohtelun vaatimus. Tarjoajille tulee varata kohtuullinen aika tarjouksen tekemiseen (Hankintalaki
348/2007, 69 §). Tarjouspyynnössä täsmennetään ja täydennetään tarjouslomakkeen asioita sekä kerrotaan
muista tarjouksen laadintaan vaikuttavista seikoista:
Hankintayksikön tiedot ia hankintaan osallistuvat tahot
Todetaan hankintayksikön nimi ja yhteystiedot sekä tarjouspyynnöstä lisätietoja antavien henkilöiden nimet.
Puitejärjestelyä koskevassa tarjouspyynnössä on kerrottava, minkä työ-ja elinkeinohallinnon yksikköjen
puolesta kilpailutus toteutetaan ja mitä yksiköt tulevat tekemään puitejärjestelyn perusteella
hankintasopimuksia.
Työnantajan /muun yhteisön osallistuminen yhteishankintaan
Yhteishankinnassa on kerrottava kaikkien hankintaan osallistuvien työnantajien /muiden yhteisöjen nimet ja
yhteystiedot. Tarjouspyynnössä annetaan selvitys työnantajan/muun yhteisön osallistumisesta
hankintaan (julkisesta työvoimapalvelusta annettu asetus, 5 luku, 20 §). Tällöin on kerrottava esim.
mahdollisuudesta käyttää työnantajan tiloja, laitteita tai henkilöstöä koulutuksen toteutuksen tukena.
Hankinnan perusteista kertominen
Tarjouspyynnön johdannossa:
Todetaan hankinnan perusteena olevat keskeiset säädökset (katso pääluku I, s. 6)
Kerrotaan hankinnan tavoitteista ja lähtökohdista
Valotetaan koulutustarpeiden taustaa hankintayksikön näkökulmasta
Kerrotaan, minkä tyyppisestä (esim. kapasiteettihankinta, puitejärjestely) hankinnasta on kyse
Todetaan maksuperuste (kokonaishinta tai toteutuneiden opiskelijatyöpäivien mukainen hinta)
Avataan käytettäviä käsitteitä tai terminologiaa, kuten kapasiteettihankinta tai yhteishankinta
Mahdolliset muut hankintaan vaikuttavat ja johdantoon soveltuvat yleiset asiat.
Hankinnan kohteen kuvaaminen
Kun kyse on yksittäisen koulutusohjelman hankinnasta, voidaan kohteen kuvaus sisällyttää
tarjouspyyntöasiakirjaan. Jos kyse on laajasta tarjouspyyntökierroksesta, jolla hankitaan lukuisia eri alojen
koulutuksia, on kohteen kuvauksessa syytä käyttää liitteitä, joissa kukin erillinen kohde kuvataan ja joihin itse
tarjouspyynnössä viitataan. Kohteen kuvauksesta on käytävä ilmi ainakin seuraavat perustiedot:
Koulutuksen nimi
Koulutuksen tavoiteammatti, jos se on määriteltävissä
Koulutuspaikkakunta, jos se on etukäteen päätetty
Kohderyhmän kuvaus
Koulutuksen tavoitteen kuvaus, esim. tavoitteena oleva tutkinto tai sellaisen osa
Koulutuksen sisältö, opetusmenetelmät sekä opetusmuodot (lähi-, etä-, monimuoto- tai
verkko-opetuksen käyttö)
Muiden opetusmenetelmien kuin lähiopetuksen osalta opetusmenetelmäkohtaisesti niihin liittyvän
ohjauksen ja/tai tutoroinnin määrä
Suunniteltu alkamisajankohta
Koulutuksen kesto
28 (110)
Opiskelijamäärä (puitejärjestelyssä arvio)
Opiskelijatyöpäivien määrä (laskennallinen kesto 7 tuntia/otp)
Kohteen kuvauksen on oltava niin tarkka ja yksiselitteinen, että sen avulla tarjoajien on mahdollista laatia
jäsennelty ja muiden tarjousten kanssa yhteismitallinen ja vertailukelpoinen tarjous. Jos ko. asioita koskevat
asiakirjat laitetaan tarjouspyynnön liitteiksi, ei niissä mainittuja asioita tarvitse toistaa tarjouspyyntökirjeessä.
Tarjousten arviointiperusteiden esittäminen
Tarjouspyynnössä on todettava, että työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen hankinnan perusteena on
kokonaistaloudellinen edullisuus. Kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointikriteerit kerrotaan
selkeästi ja niiden painoarvot ilmoitetaan. Painoarvojen käyttäminen on aina suositeltavaa, mutta jos niitä ei
käytetä, on ilmoitettava arviointikriteerien tärkeysjärjestys. Arviointikriteereitä ja niiden soveltamista voidaan
esitellä laajemmin tarjouspyynnössä. Tarjousten arviointikriteerit tulee esittää riittävän yksilöidysti. Esimerkiksi
pelkkä "laatu" ei ole riittävän tarkka. Tarjouspyynnön liitteenä voi esittää myös tarjousten vertailussa käytettävän
pisteytysmenettelyn (katso liite 1). Tämän lisäksi arviointikriteerit on hyödyllistä koota tarjouspyynnön lukemista
helpottavaksi luetteloksi esim. tarjouspyynnön loppuun. Myös luettelon yhteydessä tulee ilmoittaa kunkin
arviointikriteerin painoarvo tai arviointikriteereiden tärkeysjärjestys. Jos hankintayksikkö täsmentää
arviointikriteerejä alakriteereillä, tulee myös niille asettaa painoarvot.
Koulutuksen hinnan ia laadun välisen suhteen arvioiminen
Tarjouspyynnössä tulee edellyttää tarjoajalta erittelyä koulutuksen hinnan ja laadun välisen suhteen
arvioimiseksi. Erittely pyydetään esittämään tarjouksen liitteenä työ-ja elinkeinoministeriön antaman mallin
mukaisella hintaerittelylomakkeella.
Hankintasopimuksen kesto ia option käyttö
Tarjouspyynnössä on ilmoitettava selkeästi, jos tavoitteena on tehdä pitkäkestoinen
hankintasopimus. Hankintasopimuksen suositeltava enimmäiskesto ilman optiota on kaksi vuotta.
Mahdollinen optioon perustuva lisähankinta mukaan lukien suositeltava enimmäiskesto on enintään kolme
vuotta (esim. 1 vuosi + 2 vuotta optiolla).
Tarjouspyynnössä tulee kertoa mahdollisesta lisähankintaoikeudesta (optiosta). Tarjoajaa on pyydettävä
ilmoittamaan, onko tarjoaja valmis sitoutumaan mahdolliseen lisähankintaoikeuden käyttöön. Optiolla
tarkoitetaan oikeutta hankkia toisintona alkuperäisen tarjouspyynnön ja hankintasopimuksen mukaista
palvelua. Jos optiolle ei tarjouspyynnössä ja hankintasopimuksessa ole asetettu tarkempia ehtoja, palvelu
voidaan toteuttaa toisintona vain kerran. Jos optiota halutaan käyttää useammin kuin kerran, on option käyttö
(montako kertaa ja minä ajanjaksona) määriteltävä tarjouspyynnössä. Optiota voidaan käyttää enintään
kolmen vuoden kuluessa alkuperäisen hankintasopimuksen tekemisestä.
Opiskelun henkilökohtaistaminen
Todetaan, että koulutuspalvelun tuottajan velvollisuutena on
- toteuttaa opiskelun henkilökohtaistaminen ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (631/1998) 3
luvun 8 §:n 3 momentin mukaan soveltuvin osin ja
laatia opiskelijoille henkilökohtaiset opiskelusuunnitelmat. Tässä yhteydessä tulee toteuttaa myös
aikaisemmin opitun ja hankkimistavasta riippumattoman osaamisen hyväksi lukeminen siltä osin kuin
se on todennettavissa muutoin kuin näyttökokeessa. (Opetushallituksen määräys 43/011/2006).
29 (110)
Työnhakuvalmennus
Tarjouspyynnössä todetaan, että koulutusohjelmaan sisältyvän työnhakuvalmennuksen vähimmäisvaatimus
on työnhaun perusvalmiuksien kehittäminen sekä opiskelijoiden perehdyttäminen CV - netin käyttöön.
Koulutuksen toteuttajan on huolehdittava, että opiskelijat osaavat laatia CV:n ja osaavat viedä sen
TE-hallinnon sähköiseen palveluun.
Työssäoppimisen ia tutoroinnin toteutuksen kuvaaminen
Tarjouspyynnössä on selkeästi todettava kuuluvatko hankittavaan koulutuspalveluun myös
opiskelijoiden työssäoppimisjaksot sekä tutorointi. Jos ne kuuluvat koulutuspalveluun,
tarjouspyynnössä on tuotava esiin, että
hankintayksikkö edellyttää työssäoppimisen /tutoroinnin olevan ohjattua ja arvioitua toimintaa, joka
on sisällöltään ja tavoitteiltaan osa toteutettavaa koulutusta sekä tukee teoriajaksoilla opittua.
tarjoajaa pyydetään esittämään työssäoppimispaikkojen hankintatapa:
o onko tarjoajalla työssäoppimispaikkaverkosto (rekisteri), joka kattaa tarjottavan koulutuksen
työssäoppimispaikkatarpeen, o onko vakiintuneet ohjausmuodot ja resurssit o onko
työssäoppimiskoulutus käyty ja
o onko työssäoppimispaikoissa koulutetut työssäoppimisen ohjaajat.
tarjoajaa pyydetään kuvaamaan työssäoppimista/tutorointia koskevat sopimuskäytäntönsä,
työssäoppimisen/tuotoroinnin ohjauksen, valvonnan ja arvioinnin toteutustapa sekä menettelytavat
mahdollisten ongelmatilanteiden ratkaisemisessa.
tarjoajan on tarjouksen liitteenä olevalla hintaerittelylomakkeella annettava yksityiskohtaiset tiedot
mahdollisista työnantajilta perittävistä tai työnantajalle maksettavista työssäoppimi- seen tai
työharjoitteluun liittyvistä maksuista. Näin koulutuksenjärjestäjälle kertyvät tulot ovat
opiskelijatyötuloa, joka on vähennettävä koulutuksen hankintahinnasta.
Vaadittavista liitteistä kertominen
Tarjouspyynnössä on mainittava tarjoajilta vaadittavat liitteet. Jos tarjoaja on velvollinen
rekisteröitymään kauppa-, yhdistys- tai säätiörekisteriin, on tarjoajan liitettävä tarjoukseensa kauppa-,
yhdistys- tai säätiörekisteriote. Tämän lisäksi kaikkien tarjoajien on toimitettava tarjouksensa liitteenä
verovelkatodistus. Rekisteriote ja verovelkatodistus eivät saa olla kolmea kuukautta vanhempia. (Katso myös
kohta 8.4)
Osatarjousten mahdollisuudesta kertominen
Koulutushankinnat tulee esittää tarjouspyynnössä sellaisina kokonaisuuksina, että erisuuruiset
koulutuspalvelun tuottajat pystyvät osallistumaan tarjouskilpailuun. Näin tuetaan kilpailun avoimuutta ja
tarjoajien tasavertaisuutta.
Ammatillinen koulutus ja valmentava koulutus tulee erottaa selkeästi toisistaan tarjouspyynnössä, ellei ole
kysymys ammatilliseen koulutukseen integroidusta ammattitaidon lähtötason kartoitusjak- sosta, jonka
aikana laaditaan henkilökohtainen opiskeluohjelma. Tarjouspyynnössä on kuitenkin selkeästi ilmaistava,
mistä koulutuskokonaisuuksista osatarjouksia voi tehdä. Tällöin tulee tarjoajalta edellyttää
koulutusosiokohtaista hinnoittelua, jotta tarjousten vertailu olisi mahdollista.
Koulutuskapasiteettia tai muuta useasta eri koulutuksesta koostuvaa laajaa kokonaisuutta koskevassa
tarjouspyynnössä annetaan myös mahdollisuus osataqousten (yksittäisiä koulutuksia / nimettyjä
koulutusaloja koskevien tarjousten) tekemiseen.
30 (110)
Näyttötutkinnot alihankintana
Tutkintotavoitteista työvoimakoulutusta on mahdollista hankkia myös sellaiselta koulutuspalvelun tuottajalta,
jolla ei ole itsellään tutkinnon järjestämisoikeutta. Tämän vuoksi koulutuksen tarjouspyynnössä on tuotava
selkeästi esiin, että tarjoaja voi sopia ammatillisten näyttötutkintojen suorittamisesta sellaisen muun
koulutuspalvelujen tuottajan kanssa, jolla on tutkinnon järjestämisoikeus. Tällöin tarjouspyynnössä tulee
edellyttää tarjoajaa ilmoittamaan taijouksessaan yksilöidyt tiedot koulutuspalvelujen tuottajasta, joka järjestää
näyttökokeet ja ottaa tutkintosuoritukset vastaan.
Jos koulutuspalvelun tuottaja käyttää koulutuksen toteutuksessa alihankkijoita, tulee koulutuspalvelun tuottajan
soveltaa alihankintaa tehdessään tilaajavastuulakia (1233/2006).
Muita tarjouspyynnössä todettavia koulutuksen toteutukseen liittyviä seikkoja:
Edellä mainittujen asioiden lisäksi tarjouspyynnössä voidaan todeta esimerkiksi seuraavia asioita:
Kartoitusjaksot: Pyydetään tarjousta mahdollisesta koulutuksen alkuun sijoittuvasta kartoitusjaksosta tai muutoin toteutettavasta opiskelijoiden lähtötason arvioinnista.
Poikkeukselliset opetussisällöt: Mainitaan opetussisällöt, joita tarjottava koulutus ei ehkä muuten
sisältäisi. Tällaisia ovat esim. atk-taidot, työnhakuvalmennus tai kielikoulutus.
Koulutukseen liittyvät erityiset lisäpalvelut: Kerrotaan mahdollinen lisäopetuksen/tukiopetuksen
järjestämistarve tai työkunnon kohottamiseen liittyvän liikunnan järjestä- mistarve, tulkkipalvelujen
hankkimistarve (esim. kuurojen tarvitsemat tulkkipalvelut), oppimisvaikeuksien kartoitus- ja
oppimisvalmennuksen tarve ja pyydetään tarjoajaa esittämään niitä koskevat tarjouksensa.
YKI-tutkinnot: Maahanmuuttajakoulutuksessa kerrotaan suomen kielen YKI-tutkintojen
sisällyttämisestä koulutukseen, silloin kun hankinnan kohteena on sen tasoinen koulutus, joka
mahdollistaa osallistumisen YKI-tutkintoon.
Oppimateriaalikustannukset: Kerrotaan, että tarjouksen kokonaishintaan on sisällytettävä
koulutusaikaiset oppimateriaalikustannukset ja opetusvälineet, hankintaan ei kuitenkaan sisällytetä
asiakirjojen saamiseen tai lunastamiseen välittömästi liittyviä kustannuksia tai asiakirjoista
viranomaisille suoritettavia maksuja, jos kyseessä on lupa, lisenssi tai muu vastaava asiakirja, jota
koulutuksen tavoitteena olevassa ammatissa toimiminen edellyttää (VN:n asetus 1344/2002, 20 § 3.
momentti.
Ulkomaan jaksot ja opintomatkat: Kerrotaan, voiko koulutus sisältää ulkomaanjaksoja tai
opintomatkoja, joiden kustannukset tulee sisällyttää tarjouksen kokonaishintaan ja joista tarjoajan
tulee antaa tarkemmat tiedot tarjouksessaan ja sen liitteenä olevalla hintaerittelylo- makkeella.
Erityisnäkökohdat: Kerrotaan muista sellaisista asioista, joilla on merkitystä tarjousten laatimisessa,
tarjousten vertailussa ja opiskelijoiden valinnassa (esim. mahdollisuudesta poiketa suunnitelluista
alkamisajoista ja ryhmäkoosta)
Bonukset: Todetaan palvelun tuottajalle mahdollisesti maksettavan bonuksen perusteet
Vakuutukset: Todetaan koulutuspalveluntuottajan velvollisuus ottaa tapaturma- ja ryhmävastuuvakuutukset (katso pääluku VII).
Salassa pidettävät tiedot: Pyydetään tarjoajaa ilmoittamaan, miltä osin tarjous on salassa pidettävä.
Sähköiset yhteystiedot: Pyydetään tarjoajaa ilmoittamaan sähköinen yhteystieto, johon
hankintapäätös voidaan toimittaa.
Työ- ja elinkeinoministeriön asetus työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen yleisistä
hankintaehdoista ja opiskelijoiden valintamenettelystä: Todetaan, että asetusta noudatetaan
koskien työvoimakoulutuksen hankintasopimusta ja opiskelijavalintaa.
Koulutuksen siirtäminen, peruuntuminen ia hankkimatta jättäminen
Tarjouspyynnössä on mainittava, että koulutuksen siirtäminen, peruuntuminen ja hankkimatta
jättäminen ei aiheuta maksuvelvollisuutta ostajalle. Jos näin ei todeta, säilyy myyjällä oikeus
31 (110)
vaatia korvausta todisteellisista kustannuksista määrittämättömän ajan. Tämä ehto on toistettava myös
hankintasopimuksessa.
Tiedot tarjousten lähettämisestä
Tarjousten viimeinen jättöaika ja osoite, johon tarjoukset tulee toimittaa sekä maininta siitä, missä
muodossa toimitetut tarjoukset hyväksytään (esim., että tarjoukset on jätettävä suljetussa kirjekuoressa,
johon tulee merkitä "Tarjous työvoimakoulutuksesta xx" tai muu soveltuva tunnistetieto).
Jos hyväksytään sähköiset tarjoukset, on kuitenkin edellytettävä, että tarjoajat toimittavat tiettyyn
määräaikaan mennessä (esim. viikon kuluessa tarjousajan päättymisestä) myös tarjouksen virallisesti
allekirjoitetun kappaleen hankintayksikölle arkistointia varten.
Allekirjoitukset
Tarjouspyynnön hankintayksikön puolesta allekirjoittavien henkilöiden on oltava
nimenkirjoitusoikeutettuja.
Tarjouspyyntökirjeen liitteet
Hankinnan kohteiden kuvaukset ja mahdollinen luettelo hankittavista koulutuksista
Työvoimakoulutustarjouslomake sekä hintaerittelylomake ja erittely kustannuserien sisällöstä tai tieto
mistä lomakkeet ovat sähköisesti saatavilla
Työ- ja elinkeinoministeriön asetus (kesäkuu 2010) työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen yleisistä
hankintaehdoista ja opiskelijoiden valintamenettelystä.
7. Tarjouspyynnön lähettäminen
Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen hankinnassa noudatetaan ensisijassa avointa hankintamenettelyä.
Tällöin tarjouspyyntö lähetetään kaikille sitä pyytäville toimittajille tai saatetaan sähköisesti kaikkien saataville
viipymättä, jos pyyntö on tehty riittävän ajoissa ennen tarjousajan umpeutumista. Lisäksi hankintayksikkö voi
harkintansa mukaan lähettää tarjouspyynnön entuudestaan tuntemilleen soveltuville toimittajille.
Tarjouspyynnön saa lähettää vasta kun hankintailmoitus on julkaistu HILMAssa.
Jos käytetään rajoitettua menettelyä, neuvottelumenettelyä, tai kilpailullista neuvottelumenettelyä valitaan
hankintailmoituksessa kerrottujen kriteerien perusteella ehdot täyttävät toimittajat osallistumishakemusten
pohjalta ehdokkaiksi ilmoittautuneiden joukosta. Vain ehdot täyttäville ehdokkaille lähetetään tarjouspyyntö.
Jos hankintailmoituksessa on ennalta rajoitettu valittavien ehdokkaiden määrä (rajoitetussa menettelyssä
vähintään viisi ja neuvottelumenettelyissä vähintään kolme tai kaikki soveltuvat tulee valita), niin tarjouspyyntö
lähetetään vain tälle rajoitetulle joukolle.
Puitejärjestelyssä toimitaan jommallakummalla edellä kuvatulla tavalla riippuen siitä onko valittu avoin vai
rajoitettu hankintamenettely.
Suorahankinnassa tarjouspyyntö toimitetaan vain ennalta valitulle taholle, ellei jokin muu taho tarjouspyyntöä
erikseen pyydä.
Kun käytetään kohdennettuja tarjouspyyntöjä, lähetetään tarjouspyynnöt maantieteellisesti
tarkoituksenmukaisen laajalle alueelle; myös muiden ELY-keskusten alueelle.
32 (110)
7.1. Tarjouspyynnön täsmentäminen
Jos tarjouspyynnön lähettämisen jälkeen havaitaan, että alkuperäiset vaatimukset on asetettu liian korkeiksi
tai tarjouspyynnössä on teknisiä virheitä, voidaan tarjouspyyntöä tarkentaa. Tällöin ei kuitenkaan saa muuttaa
hankinnan kohdetta tai sisältöä olennaisesti toiseksi. Tarkennuksessa on otettava huomioon tarjoajien
tasapuolinen kohtelu, mikä tarkoittaa kaikkien tarjoajien informoimista samanaikaisesti. Jos muutokset ovat
olennaisia, on hankinta keskeytettävä ja käynnistettävä uusi hankinta julkaisemalla uusi hankintailmoitus.
8. Tarjousten käsittely
8.1. Tarjousten vastaanottoja avaaminen
Tarjoukset voidaan pyytää lähettämään kirjallisina tai sähköisinä. Jos tarjouksen voi jättää sähköisenä,
hankintayksikön on kuitenkin pyydettävä tarjoajaa toimittamaan myös virallisesti allekirjoitettu tarjousasiakirja
tiettyyn määräaikaa mennessä - yleensä viikon kuluessa tarjousajan umpeutumisesta.
Jos tarjoukset pyydetään kirjallisena, ne pyydetään lähettämään suljetussa kuoressa, jonka päällä on tieto
siitä, mihin tarjouskilpailuun tarjous liittyy. Saapuneet tarjoukset säilytetään suljettuina samassa paikassa.
Haluttaessa jokin osa (yleensä hintatiedot) tarjouksesta voidaan pyytää toimittamaan suljetussa kuoressa
muun tarjouksen sisällä. Tällöin tarjousten käsittely etenee siten, että tarjoajien kelpoisuus ja tarjousten
tarjouspyynnön mukaisuus sekä laadullinen vertailu suoritetaan ensin ja vasta sen jälkeen avataan hinta- tai
muut erikseen pyydetyt tiedot sisältävät kuoret. Lopullinen hankintapäätös tehdään molempien kuorten
sisältämien tietojen perusteella.
Saapuneet tarjoukset avataan tarjousajan umpeuduttua yhtä aikaa vähintään kahden henkilön läsnä ollessa
ja tilaisuudesta laaditaan avauspöytäkirja. Tarjousten avaustilaisuuden ei tarvitse olla julkinen, Avatut
tarjoukset varmennetaan avaajien nimikirjoituksilla tai diariointimerkinnällä.
Avauspöytäkirjasta tulee ilmetä:
aika ja paikka
mistä tarjouskilpailusta on kyse
ketkä avasivat tarjoukset
luettelo saapuneista tarjouksista
luettelo myöhästyneistä tai vahingoittuneista tarjouksista
luettelo muista syistä hylätyistä tarjouksista sekä hylkäämisen perusteet.
8.2. Tarjousten hylkääminen ja täsmentäminen
Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan hankintayksiköllä ei ole pelkästään oikeutta, vaan myös velvollisuus
hylätä tarjouspyyntöä vastaamaton tarjous. Tarjouspyyntö voi olla tarjouspyynnön vastainen kolmella tavalla:
1) tarjous on puutteellinen, 2) tarjouksen sisältö on ristiriidassa tarjouspyynnön kanssa tai 3) tarjous on
saapunut myöhässä.
Hankintayksikkö voi pyytää täsmennyksiä puutteellisiin tai virheellisiin tarjouksiin tai osallistumisilmoituksiin,
kun puute tai virhe ei vaikuta tarjouksen tai osallistumisilmoituksen sisältöön ja vertailukelpoisuuteen tai kun
puute tai virhe johtuu tarjouspyynnön puutteesta tai virheestä. Jälkimmäisessä tilanteessa vaihtoehtona on
myös joko tarjouspyynnön täsmentäminen tai hankinnan keskeyttäminen. Esimerkiksi, jos hyväksytään
sähköiset tarjoukset, virallisesti allekirjoitetun tarjousasiakirjakappaleen puutuminen ei ole suora tarjoajan
poissulkemis- tai tarjouksen hylkäämisperuste, vaan tarjoajaa voidaan pyytää täydentämään tarjoustaan tältä
osin.
33 (110)
Tarjoajia on kohdeltava syrjimättömästi ja tasapuolisesti ja täsmennyspyyntö on lähetettävä kaikille
tarjouskilpailussa mukana oleville tarjoajille. Tarjousta, joka olisi puutteellisuutensa tai tarjouspyynnön
vastaisuutensa takia hylättävä, ei voida pyytää täsmentämään tai täydentämään. Täsmentäminen tai
täydentäminen ei myöskään tarkoita neuvottelemista tarjouksen ehdoista tai jälkitinkimistä. Kiellettynä
jälkitinkimisenä pidetään mm. tarjoushinnan alentamista sellaiselta osin, johon ei ole pyydetty täsmennystä tai
tarjoushinnan pitämistä ennallaan sellaiselta osalta, jota on täsmennyspyyn- nössä pyydetty laajentamaan.
Jälkitinkimisen sisältävä osa tarkennetusta tarjouksesta on jätettävä huomiotta tai hylättävä.
8.2.1. Poikkeuksellisen alhainen hinta
Jos tarjoushinta on hankintayksikön tiedossa olevaan markkinoiden tavanomaiseen hintatasoon ja muihin
tarjouksiin nähden poikkeuksellisen alhainen, hankintayksikön on pyydettävä asiasta kirjallinen selvitys
tarjoajalta. Saadun selvityksen perusteella ratkaistaan, tuleeko tarjous hylätä vai hyväksytäänkö selvitys ja
tarjous.
8.3. Ehdokkaiden valinta
Jos hankinnan toteutuksessa käytetään kaksivaiheista hankintamenettelyä, jossa tarjouksen tekemisestä
kiinnostuneiden toimittajien on ilmoittauduttava ehdokkaiksi hankintailmoituksessa annettuun määräaikaan
mennessä, on ennen tarjouspyynnön lähettämistä valittava hankintailmoituksessa ilmoitettu määrä ennalta
annetut kriteerit täyttäviä ehdokkaita.
Hankintayksikkö voi esittää ehdokkaiden rahoituksellista ja taloudellista tilannetta, teknistä suorituskykyä ja
ammatillista pätevyyttä sekä laatua koskevia vaatimuksia (katso luku 6.1) sekä pyytää niihin liittyviä selvityksiä.
Vaatimuksia asetettaessa tulee aina noudattaa suhteellisuusperiaatetta siten, että vaatimukset ovat oikeassa
suhteessa ja tarpeellisia hankinnan kokoon ja toteuttamisedellytyksiin nähden. Ehdokkaat, jotka eivät täytä
hankintayksikön asettamia vähimmäisvaatimuksia tai jotka eivät ole ilmoittautuneet ehdokkaiksi määräaikaan
mennessä, on suljettava tarjouskilpailusta. Lisäksi ehdokas on poissuljettava, jos kyseessä on hankintalain
mukainen ehdoton (51 §) poissulkemispe- ruste. Ehdokas voidaan sulkea pois myös, jos kyse on hankintalain
mukaisesta harkinnanvaraisesta perusteesta (54 §).
Hankintayksikkö ei ole ennakolta velvollinen vaatimaan ehdokkailta (tai tarjoajia) osoittamaan, ettei heitä rasita
mikään poissulkuperuste. Hankintayksiköltä edellytetään kuitenkin aktiivisuutta ja huolellisuutta asiassa, jos
ilmenee aihetta epäillä poissulkemisperusteen olemassaoloa.
8.4. Tarjoajien kelpoisuuden tarkistaminen
Tarjoajan kelpoisuuden arvioimiseksi käytetään kauppa-, yhdistys- tai säätiörekisteriotetta sekä todistusta
veroveloista sekä tarvittaessa muuta tietolähdettä. Rekisteriote ei saa olla kolmea kuukautta vanhempi. Jos
rekisteriote on tarjouksen avaamishetkellä asianmukainen ja voimassa oleva, katsotaan, että se on sellainen
koko hankintaprosessin ajan. Rekisteriote on todiste siitä, että koulutuksen järjestäjä on laillisesti rekisteröitynyt
ja voi tehdä nimiinsä sitoumuksia, joista se oikeushenkilönä vastaa. Jotta tarjous juridisesti sitoisi koulutuksen
järjestäjää, on tarjouksen allekirjoittajan oltava henkilö, jonka koulutuksen järjestäjä on valtuuttanut
allekirjoittamaan sitoumuksia puolestaan. Kauppa-, yhdistys- tai säätiörekisteriotteesta on tarkistettava, että
tarjouksen ja koulutussuunnitelman allekirjoittajana on koulutuksen järjestäjän nimen kirjoittamiseen oikeutettu
henkilö(t). Jos allekirjoittaja^) ei ole nimenkirjoittamiseen oikeutettu, voidaan tarjous hylätä tai tarjoajalta
voidaan pyytää uusi nimenkirjoittamiseen oikeutetun henkilön allekirjoittama asiakirja. Kaikkia tarjoajia on
tällöin kohdeltava saman periaatteen mukaisesti. (Katso myös kohta 6.1)
34 (110)
Niiden tarjoajien osalta, jotka eivät ole rekisteröitymisvelvollisia, tulee tarkistaa, että henkilö on asemansa
perusteella oikeutettu (ns. asemavaltuutus) allekirjoittamaan tarjouksen edustamansa organisaation puolesta.
Koulutuksen järjestäjän on toimitettava myös verohallinnolta saatava todistus veroveloista, josta selviää, onko
koulutuksen tarjoajalla erääntyneitä ja maksamattomia veroja tai tilittämättä jätettyjä ennakonpidätyksiä tai
sosiaaliturvamaksuja. Jos ilmenee, että koulutuksen järjestäjä on jättänyt yhteiskunnalle tulevia maksuja
maksamatta, hankintasopimusta ei pääsääntöisesti tule tehdä. Jos em. maksuista on tehty maksusuunnitelma
ja koulutuksen järjestäjä on noudattanut maksusuunnitelmaa, voidaan hankintasopimus tehdä, jos sen
tekemisen katsotaan olevan perusteltua ja tarkoituksenmukaista.
Hankintayksikön on tarkistettava myös, että tarjouksen tekijä täyttää muut hankintalain asettamat edellytykset.
Perusteet, joilla tarjoajien kelpoisuutta voidaan arvioida, on kuvattu hankintalain 8 luvussa. Tällaisia perusteita
ovat esim. konkurssi tai selvitystila tai sellaisen vireilläolo, eräät rikokset, lainvoimainen päätös ammattinsa
harjoittamiseen liittyvästä lainvastaisesta teosta, väärien tietojen antaminen sekä epäselvät hintatiedot.
Jos koulutuspalvelun tarjoaja /myyjä on ulkomaalainen, on myyjän rekisteröidyttävä
arvonlisäverovelvolliseksi Suomessa ja saatava suomalainen Y-tunnus, koska mm. tietojen
tallennus URA- tietojärjestelmään edellyttää tunnuksen.
8.5. Tarjousten kelpoisuuden tarkistaminen
Ennen tarjousten vertailua tarkistetaan, ovatko tarjoukset vahingoittumattomia ja tarjouspyynnön mukaisia.
Tarjoukset, jotka eivät ole tarjouspyynnön mukaisia tai ovat niin vahingoittuneita tai puutteellisia, ettei niitä
voida ottaa vertailuun, hylätään. (Katso myös kohta 6.1)
Myöhästyneet tarjoukset jätetään avaamatta ja ne palautetaan lähettäjälle, kun hankintapäätös on tehtyjä
valitusaika kulunut umpeen. Tarjouksen saapuminen ajoissa on aina tarjouksen tekijän vastuulla.
Myöhästyneet tarjoukset kuitenkin diarioidaan ja merkitään avauspöytäkirjaan myöhässä saapuneiksi.
8.6. Ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämistä koskeva päätös
Jos ehdokas, tarjoaja tai tarjous hylätään ja suljetaan pois tarjouskilpailusta tai tarjousten vertailusta, ratkaisu
ja sen perustelut on ilmoitettava kirjallisesti tarjoajalle lähetettävässä päätöksessä, johon liitetään oikaisuohje
sekä valitusosoitukset markkinaoikeudelle. Tieto ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisestä voidaan
lähettää jo hankintaprosessin kuluessa. Suositeltavampaa on kuitenkin lähettää hylkäys- ja
poissulkemispäätökset vasta hankintapäätöksen lähettämisen yhteydessä, jolloin kaikki mahdolliset
valitusperusteet tulevat käsiteltäviksi samanaikaisesti, (ks. luku 11 "Hankintapäätöksestä valittaminen; asian
saattaminen markkinaoikeuden tai hallinto-oikeuden käsiteltäväksi").
8.7. Tarjousten vertailu
Hankintayksikön tulee ilmoittaa tarjouspyynnössä riittävän tarkasti tiedot tarjousten vertailussa huomioitavista
seikoista. Tarjousten vertailussa käytetään vain tarjouspyynnössä määriteltyjä kokonaistaloudellisuuden
arviointikriteereitä. Tarjousten vertailusta laaditaan vertailupöytäkirja, josta ilmenevät tarjouspyynnössä
mainitut kokonaistaloudellisuuden arviointiperusteet ja voittanut tarjous sekä valintapäätöksen perusteet.
Tarjousten vertailussa ja hankintapäätöksen osana voidaan käyttää teknisenä apuna työministeriössä
laadittua sähköistä laskentataulukkoa (TAVE 2) tai muuta vastaavaa teknistä apuvälinettä. Hankintapäätös
perustellaan ja kirjallinen tieto hankintapäätöksestä, oi-
35 (110)
kaisuohje sekä valitusosoitus markkinaoikeuteen ja hallinto-oikeuteen lähetään kaikille tarjousten vertailussa
mukana olleille (ks. Iuku11. "Hankintapäätöksestä valittaminen; asian saattaminen markkinaoikeuden tai
hallinto-oikeuden käsiteltäväksi"). Hankintapäätöksessä on ilmoitettava kaikki päätöksen perustelut - ei
vain yhtä tärkeintä.
Jos prosessin aiemmassa vaiheessa on tehty kirjallinen päätös tarjouksen hyväksymisestä
tarjousten vertailuun, tarjousta ei enää voida hylätä, vaikka vertailun yhteydessä todettaisiin, että
tarjous ei vastaa tarjouspyyntöä tai tarjoaja ei ole kelpoinen.
Kun on kyse yhteishankinnasta tai muutoin työnantajien kanssa yhteistyössä toteutettavasta koulutuksesta, voi
työnantajan edustaja osallistua tarjousten vertailuun ja arviointiin sen kaikissa vaiheissa edellyttäen, että
työnantaja tai sen edustaja ei ole jäävi.
8.7.1. Tarjousten kokonaistaloudellisuuden arviointi ja arviointiperusteet
Koulutuspalvelun kokonaistaloudellinen edullisuus muodostuu hinnan ja laadun välistä suhteesta. Tämän
suhteen arvioimiseksi hankintayksikön on ilmoitettava tarjouspyynnössään tarjousten arviointiperusteet.
Arviointiperusteet voidaan ilmoittaa joko tärkeysjärjestyksessä tai niille annetaan painokertoimet. Suositeltavaa
on käyttää painokertoimia.
Laadun käsite tulee yksilöidä kahteen tai useampaan arviointiperusteeseen. Yleensä yksittäisen vertailuperusteen painoarvon tulee olla vähintään 20 %, jotta sillä olisi todellista merkitystä vertailussa. Tämän
vuoksi on suositeltavaa, että hinnan lisäksi kokonaistaloudellista edullisuutta arvioidaan enintään neljän laatua
koskevan arviointiperusteen avulla.
Hankintayksikön tulee laadun arviointiperusteita valitessaan tarkoin harkita kunkin kriteerin objektiivista
soveltuvuutta kulloiseenkin hankinnan kohteeseen.
Hankintayksikkö voi itse valita laadun arviointiperusteet ja itse määrittää niiden painoarvot. Työ- ja
elinkeinoministeriö on kuitenkin koonnut hankintayksikköjen työn tueksi esimerkkejä mahdollisista
kokonaistaloudellisen edullisuuden ja etenkin laadun arviointiperusteista (katso liite 1). Esimerkkeinä on
nostettu esiin seuraavat arviointiperusteet:
1. Hinta (painoarvo on 20–30 prosenttia)
Laadun arviointiperusteita (suositeltava painoarvo kullekin valitulle vähintään 20 %) voivat olla
esimerkiksi:
2. Koulutussuunnit elma
3. Työe lämäläheisyys
4. Opettajaresu rssit
5. Vaikuttavuus
6. Asiakastyytyväisyys ja kokemukset tarjoajasta
Kunkin edellä mainitun arviointikriteerin sisältö sekä pisteytyksen perusteet on tarkemmin kuvattu liitteessä 1.
Liitteessä kuvatulla mallilla on pyritty siihen, että hankintayksikkö voi mallin mukaisesti toimiessaan saada
vertailun tulokset suoraan kirjattua sellaiseen arviointilomakepohjaan, joka tuottaa sekä vertailussa tarvittavan
pisteytyksen, että hankintapäätöksen liitteeksi soveltuvan perustelumuistion. Pe- rusteluvaihtoehdot on pyritty
laatimaan siten, että ne ovat muodoltaan ja sisällöltään riittävät myös mahdollisessa markkinaoikeuden
valitusasian käsittelyssä.
Vertailulomakemallia käytettäessä tulee muistaa, että ne arviointikriteerit ja alakriteerit, joita ei tiettyä hankintaa
tehtäessä lainkaan käytetä, tulee selkeästi todeta vertailussa merkityksettömiksi tai pois
36 (110)
taa. Vastaavasti, jos hankintayksikkö käyttää itse keksimiään vertailuperusteita ja niiden alakriteerejä sekä
muutettua pisteytysasteikkoa, tulee lomakepohjaa muokata tarpeen mukaan.
8.7.2 Vähimmäisehdot
Hankintayksikkö voi halutessaan asettaa tarjouspyynnössä vähimmäisehtoja eli "välttämättömiä ehtoja", jotka
jokaisen tarjouksen on täytettävä, jotta se voi tulla hyväksytyksi tarjousten vertailuun. Jos tällaisia ehtoja
asetetaan, ne on kerrottava erittäin selkeästi tarjouspyynnössä sekä tuotava esiin se, että tarjous, joka ei täytä
kerrottuja välttämättömiä ehtoja, hylätään.
Tällaisia välttämättömiä ehtoja voivat olla esimerkiksi
- koulutuksen toteutukseen tarvittava asianmukainen ja riittävä opetusvälineistö, -kalusto, - laitteet ja
ohjelmistot
- koulutuksen toteutukseen soveltuvat ja tarkoituksenmukaiset toimitilat
- koulutuksen järjestämiseen vaadittavat luvat, lisenssit tms. sopimukset
- tutkintotavoitteisessa koulutuksessa tutkintotoimikunnan myöntämä oikeus näyttötutkintojen
järjestämiseen tai alihankinta sopimus ko. oikeuden omaavan tahon kanssa
Jos jokin asia on tarjouspyynnössä katsottu välttämättömäksi ehdoksi tarjousten vertailuun hyväksymiselle, ei
samaa vertailuperustetta tule enää käyttää uudelleen tarjousten vertailuperusteena kun tarjouksia pisteytetään.
Tämän vuoksi on hyvin tarkoin harkittava kunkin hankinnan osalta mitkä kriteerit ja missä tilanteissa soveltuvat
välttämättömiksi ehdoiksi ja varsinaisiksi vertailuperusteiksi. Eräissä tilanteissa – esimerkiksi kuljetusalan
koulutusta hankittaessa – kaluston laadulla voi olla erittäin suuri merkitys koulutuksen kokonaislaatuun. Tällöin
pelkkä käytettävissä olevien ajoneuvojen lukumäärä ei ole niinkään ratkaisevaa kuin kaluston ikä ja muut
ominaisuudet. Tällöin kalustoa ei pidä käyttää välttämättömänä ehtona vaan tarjousten vertailuperusteena
pisteytyksessä, jolloin laadullisilla eroilla on vaikutus kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiin.
8.7.3 Pisteytysmenettely
Jos arviointiperusteille on ilmoitettu painoarvot, tulee tarjousvertailua tehtäessä tarjoukset pisteyttää kaikkien
arviointiperusteiden osalta ilmoitettuja painoarvoja noudattaen. Liitteessä kuvatussa esimerkissä pisteytys on
tehty asteikolla 0-5 pistettä, hankintayksikkö voi kuitenkin harkintansa mukaan käyttää myös muuta
pisteasteikkoa, esimerkiksi 0-100 pistettä. Oleellista on, että käytettävä arviointiasteikko ilmoitetaan
tarjouspyynnössä ja sitä johdonmukaisesti sovelletaan tarjousten vertailussa. Tarjousten pisteytyksessä
voidaan käyttää laskentataulukkoa (TAVE).
Tarkennuksena eräiden arviointiperusteiden käytölle voidaan todeta seuraavaa:
Koulutuksen hinta
Arvioinnissa otetaan huomioon aina koulutuksen kokonaishinta ilman arvonlisävero-osuutta (alv). Tarpeen
vaatiessa esim. kapasiteetti- ja non stop hankinnoissa otetaan huomioon seuraavat asiat:
Opiskelijatyöpäivän hinta, jota voidaan käyttää hintavertailussa kokonaishinnan rinnalla esimerkiksi
siiloin, kun tarjoajalla on ollut mahdollisuus tarjota koulutusta kestoltaan erimittaisena ja/tai kun tarjoaja
on voinut esittää vaihtoehtoisia opiskelijamääriä sekä
Opiskelijapaikan hinta, jota voidaan käyttää täydentämään kokonaishintaa siinä tapauksessa, että
tarjouspyynnössä koulutuksen kesto on määritelty.
Lisäohjauksen tuntihinta ja/tai kokonaishinta (esim. valmentavan koulutuksen hankinnassa)
Tarjousten hintoja vertailtaessa käytetään seuraavaa hintakeskiarvoon perustuvaa järjestelmää. Esimerkiksi
TAVE-laskentataulukkoa käytettäessä tarjousten vertailukelpoiset hinnat syötetään il-
37 (110)
man arvonlisäveroa, jolloin laskentakaava laskee pisteet seuraavan taulukon raja-arvojen mukaisesti:
5 = Tarjous on vähintään 15.1 % halvempi kuin hintakeskiarvo 4 =
Tarjous on 5.1–15 % halvempi kuin hintakeskiarvo 3 = Tarjous
poikkeaa hintakeskiarvosta enintään +/- 5 % 2 = Tarjous on 5.1–15
% kalliimpi kuin hintakeskiarvo 1 = Tarjous on vähintään 15.1 %
kalliimpi kuin hintakeskiarvo
Koulutussuunnitelma
Arvioinnissa otetaan huomioon, kuinka hyvin tarjous vastaa opetushallinnon tutkinnon perusteita (jos kyseessä
tutkintoon tai sellaisen osaan tähtäävä koulutus) ja muita vaadittuja sisältöjä, tarjouspyynnön kohderyhmää
sekä hankintaesityksen koulutuskuvausta. Lisäksi arvioidaan opetusmenetelmien monipuolisuutta ja
soveltuvuutta ja opiskelijoille tarjottavaa henkilökohtaista ohjausta sekä mahdollisia muita tukipalveluja.
Työelämäläheisyys
Arvioinnissa otetaan huomioon, kuinka hyvin tarjouksessa on selvitetty työssäoppismisjaksojen toteutus,
yhteistyö työnantajien kanssa, ohjauskäynnit sekä valvonta ja arviointi. Lisäksi arvioidaan koulutuksen
toteuttajatahon työelämäverkostoja ja niiden hyödyntämistä koulutuksen toteutuksessa.
Opettajaresurssit
Tarjouksia vertailtaessa arvioidaan opetushenkilöstön muodollista pätevyyttä ja kokemusta tarjotun
koulutuksen toteutukseen. Lähtökohtana on pääopettajan pätevyyden ja soveltuvuuden arviointi. Jos kuitenkin
koulutuksella on useita pääopettajia, muodostuu arviointi kaikkien pääopettajien osalta yh- teisarviona.
Vaikuttavuus
Vaikuttavuuden osalta arvioinnissa otetaan huomioon kouluttajan aikaisemman koulutuksen tilastollinen
vaikuttavuus mitattuna:
tutkinnon tai sellaisen osan /koulutuksen (ei tutkintoon johtavassa koulutuksessa) suorittaneiden
osuudella
- 3 kk koulutuksen jälkeen työttömäksi palanneiden osuudella
- OPAL-palautteessa annettujen erinomaisten ja hyvien arvosanojen yhteisosuudella
Asiakastvytvväisyys
Asiakastyytyväisyyden arvioinnissa käytetään OPAL-järjestelmän palautetietoja kunkin tarjoajan vastaavista
koulutuksista, aina kun tietoja on saatavissa. Mittarina on opiskelijoiden antamien hyvä tai erinomainen
-palautearvosanojen osuus koko palautteesta.
Valmentavan koulutuksen kohdalla käytetään OPAL-järjestelmän vaikuttavuus /työelämävalmiuksien
kehittyminen -muuttujaa viimeisimmistä vastaavista koulutuksista.
Jos OPAL-palautetietoja ei ole käytettävissä, voi tarjoaja esittää tarjouksensa liitteenä muita referenssejä.
Tällöin esitetystä aineistosta tulee ilmetä koulutukseen osallistuneiden opiskelijoiden lukumäärä, palautteen
antaneiden lukumäärä sekä koulutuksen palautteessa saamien yleisarvosanojen jakauma ja arviointiasteikko.
38 (110)
Lisäksi arvioidaan aikaisempia kokemuksia ja palautteita yhteistyöstä kyseisen koulutuksen toteuttajatahon
kanssa. Tällöin voidaan ottaa huomioon niin ELY-keskuksen, TE-toimiston kuin myös esim. yhteishankintaan
osallistuneen työnantajan antamaa palautetta yhteistyön sujumisesta.
8.7.4. Tulosten tulkinta
Esiteltäessä tarjousten arviointikriteerejä tarjouspyynnössä on syytä myös kertoa miten kriteerejä tulkitaan:
Tarjouksista hyväksytään eniten pisteitä saanut.
Jos arviointikriteerit ovat painoarvoltaan samansuuruisia ja yksi tai useampi tarjous saa saman pistemäärän,
valitaan kouluttajaksi hinnaltaan edullisimman tarjouksen tehnyt.
Jos arviointikriteerit ovat painoarvoltaan erisuuruisia, tulee valittavaksi se tarjous, joka saa painoarvoltaan
suurimmasta eniten pisteitä. Jos tässäkin on sama pistemäärä, edetään painoarvoittain suurimmasta
pienimpään kunnes piste-ero syntyy.
Tärkeysjärjestykseen asettaminen ja pisteytyksen käyttö edellyttää reunaehtojen asettamista siten, että
tärkeimmistä kriteereistä täytyy saada jokin vähimmäispistemäärä, jotta tarjous voidaan hyväksyä esim.
seuraavasti: Jos tärkeysjärjestykseen asetetuttujen kriteereiden pisteet ovat samansuuruiset, voittaa se tarjous,
jossa tärkein arviointikriteeri saa parhaat pisteet. Tärkeimmäksi asetetussa arviointikriteerissä tulee eniten
pisteitä saaneen tarjouksen saada kuitenkin vähintään 4 pistettä ja toiseksi tärkeimmästä vähintään 3 pistettä.
Näin edetään arviointikriteeristä toiseen kunnes vertailussa mukana olevien tarjousten välille syntyy piste-ero.
Haluttaessa tarjouspyynnössä voidaan ilmoittaa vähimmäispistemäärä, joka tarjouksen on vertailussa saatava
tullakseen hyväksytyksi. Tällöinkin eniten pisteitä saanut tai edellä kuvatulla menettelyllä muutoin parhaaksi
arvioitu tarjous valitaan, jos useampi tarjous ylittää ilmoitetun vähimmäisrajan.
Jos mikään tarjous ei yllä vähimmäisrajaan voidaan kaikki tarjoukset hylätä tai voidaan siirtyä
neuvottelumenettelyyn lähinnä vaadittua tasoa olevan tarjoajan kanssa.
8.7.5. Hankinnan keskeyttäminen
Hankintayksikkö voi keskeyttää hankinnan, kun
ei ole saatu lainkaan osallistumishakemuksia tai tarjouksia tai yksikään ehdokas ei täytä vaatimuksia
tai mikään tarjouksista ei ole tarjouspyynnön mukainen
kaikki tarjoukset ovat liian kalliita /ylittävät käytettävissä olevat määrärahat
hankintaa koskevat suunnitelmat ovat muuttuneet tarjouskilpailun aikana
ei ole todellista kilpailutilannetta, kun on saatu vain yksi tarjous
hankinnassa on menettelyvirhe.
Hankinnan keskeyttämispäätös perusteluineen on annettava tiedoksi tarjouskilpailuun osallistuneille ja siihen
on liitettävä hakemusosoitus markkinaoikeuteen sekä hankintaoikaisuohje.
9. Hankintapäätös
Jokaisesta tarjouskilpailusta on tarjousten vertailun jälkeen tehtävä kirjallinen hankintapäätös. Siinä on
ilmoitettava /todettava vähintään
39 (110)
tarjouskilpailun voittaja
käytetyt kokonaistaloudellisuuden arviointikriteerit ja niiden painoarvot
perustelut sille, miksi voittanut tarjous valittiin sekä miksi muut tarjoukset hylättiin
annettava tarjousten eri kriteereillä saamien pistemäärien kirjalliset perustelut (katso liitteenä 1 oleva
esimerkki arviointikriteereistä ja niiden perusteluista)
ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet
kaikki tarjouskilpailun lopputuloksen kannalta oleelliset seikat, joihin mahdollisesti halutaan vedota,
jos hankintapäätöksestä joudutaan antamaan valitusta koskeva vastine markkinaoikeudelle.
aina, että hanketta koskevan koulutuksen siirtäminen tai peruuntuminen ei aiheuta
maksuvelvollisuutta ostajalle. (Jos näin ei todeta, säilyy myyjällä oikeus vaatia korvausta
todisteellisista kustannuksista määrittämättömän ajan.)
sovelletut säädökset (hankintalaki ja -asetus)
varauma koskien erillisen hankintasopimuksen tekemistä, eli maininta, että hankintasopimus ei synny
hankintapäätöksellä vaan erillisellä hankintasopimuksella
maininta, että hankintasopimusta ei voida tehdä ennen valitusajan umpeutumista tai jos
hankintapäätöksestä on tehty valitus markkinaoikeuteen tai hankintaoikaisupyyntö
maininta, että tarjoajan tulee ilmoittaa hankintayksikölle, jos tarjoaja tekee valituksen
markkinaoikeudelle. Kerrotaan myös osoite, johon ilmoitus tulee toimittaa.
Hankintapäätöksen tekemisessä tai sen liitteenä voidaan käyttää työ- ja elinkeinoministeriön tarjousten
vertailun laskentamallia (TAVE 2).
Hankintapäätös lähetetään sähköisesti (pdf-muodossa) tai kirjallisesti tiedoksi kaikille tarjouksen jättäneille myös tarjousten vertailusta pois suljetuille - tarjoajille. Päätökseen on liitettävä oikaisuohje sekä valitusosoitus
markkinaoikeudelle. Valitusosoituksessa on ilmoitettava hankintayksikön yhteystieto, johon valittaja voi
ilmoittaa valituksen tekemisestä. Valitusosoituksen ja oikaisuohjeen mallit ovat sähköisesti saatavilla julkisten
hankintojen neuvontayksikön internetsivuilla osoitteessa www.hankinnat.fi.
Jos kyse on kansalliset kynnysarvot alittavasta hankinnasta, tulee hankintapäätökseen liittää valitusosoitus
hallinto-oikeudelle. Valitusosoitus on muodoltaan samanlainen kuin muissakin hallintoasioissa, eikä sille ole
erillistä mallia.
Jos päätetään, että hankintamenettely keskeytetään eli mitään tarjousta ei hyväksytä, on myös tästä tehtävä
kirjallinen päätös, joka toimitetaan tiedoksi tarjoajille.
Avauspöytäkirja, vertailupöytäkirja ja hankintapäätös voidaan laatia tarkoituksenmukaisella tavalla joko
erikseen tai yhtenä asiakirjana.
Hankintapäätöstä ei tarvitse tehdä, kun kyse on hankintalain 28 §:n mukaisesta lisätilauksesta tai 93 §:n
mukaisesta hankinnan väliaikaisesta järjestämisestä. Hankintapäätöstä ei myöskään tarvitse tehdä, kun kyse
on puitejärjestelystä, jos
a) hankinta tehdään puitejärjestelyssä vahvistettujen ehtojen mukaisesti ilman kilpailutusta
b) puitejärjestelyyn perustuvassa kilpailuttamisessa hankinnan arvo ei ylitä EU-kynnysarvoa.
On syytä muistaa, että jos hankintapäätöstä ei tehdä, eikä päätöksestä tiedoteta tarjoajille, ei myöskään
muutoksenhakuaika markkinaoikeuteen koskaan ala kulua.
10. Korkeakoulututkinnon hankintaan liittyvä lausuntopyyntömenettely
Työvoimaviranomaisen tulee ennen korkeakoulututkinnon hankintapäätöstä pyytää aina asiasta lausunto
opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Menettely perustuu julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain
40 (110)
säännökseen (1295/2002 6 luku 1 a 4 mom). Lausuntomenettelystä on sovittu opetus- ja kulttuuriministeriön
kanssa seuraavaa:
Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen hankintayksikkö (ELY-keskus tai TE-toimisto) pyytää
korkeakoulututkintoon tähtäävää työvoimapoliittista aikuiskoulutusta hankkiessaan opetus- ja
kulttuuriministeriön lausunnon, kun tarjouskilpailussa saatujen tarjousten vertailun perusteella
voitaisiin tehdä hankintapäätös jonkin tarjouksen hyväksi. Lausunto tulee pyytää ennen lopullisen
hankintapäätöksen ia hankintasopimuksen tekoa.
Lausuntopyyntö tehdään opetus-ja kulttuuriministeriölle sekä kirjeenä että sähköisenä. Se tulee
lähettää tiedoksi myös työ- ja elinkeinoministeriön TOKI -ryhmälle. Lausuntomenettelylle on
varattava aikaa kolme viikkoa. Lausuntopyynnöstä tulee käydä ilmi seuraavat seikat:
- Tarjousten vertailun perusteella kokonaistaloudellisesti edullisimmaksi arvioidun
tarjouksen tehneen korkeakoulun nimi, yhteystiedot ja yhdyshenkilön nimi
- Hankittavan koulutuksen /koulutusohjelman nimi
- Koulutuksen tavoitteena oleva korkeakoulututkinto tai -tutkinnot
- Hankittavien opiskelijapaikkojen lukumäärä
- Koulutuksen kohderyhmän kuvaus (hankintayksikön asettamat lähtötasoa koskevat ja
työvoimapoliittiset rajaukset)
- Hankittavan koulutuksen arvioitu kesto
- Koulutuksen arvioitu alkamis- ja päättymispäivä ja/tai
- Hankittavien opiskelijatyöpäivien määrä/opiskelija
Mikäli tarjouskilpailun perusteella päädytään esittämään hankinnan jakamista
useamman toteuttajan kesken, niin yllä mainitut tiedot ilmoitetaan kustakin korkeakoulusta
erikseen.
Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa lausuntonsa kirjallisena.
Korkeakoulututkintoja koskevat esitykset toimitetaan opetus-ja kulttuuriministeriön osoitteella:
Opetus- ja kulttuuriministeriö
Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö PL 29
00023 VALTIONEUVOSTO
Opetus- ja kulttuuriministeriö lähettää kutakin hankintaa koskevan lausuntonsa tiedoksi työ-ja
elinkeinoministeriön TOKI-ryhmälle. Työ- ja elinkeinoministeriö seuraa hankittavan koulutuksen määrällistä ja
laadullista kehitystä.
Muissa kuin tutkintoon tähtäävissä korkeakoulututkintohankinnoissa ei tarvitse pyytää opetus-ja
kulttuuriministeriön lausuntoa. Tällaisia ovat esimerkiksi lääkärien ja hammaslääkärien pätevöittämiskoulutukseen liittyvät hankinnat, joissa henkilöt kliinis-hallinnollisen harjoittelun jälkeen voivat
osallistua lääketieteellisen tiedekunnan tentteihin ja niistä suoriuduttuaan saada oikeuden toimia laillistettuna
lääkärinä.
Lausuntopyyntöä tehtäessä ja korkeakoulututkinnon hankintaa harkittaessa on varmistettava, että
koulutuspalvelun tuottajalla, jolta koulutusta oltaisiin hankkimassa, on tutkinnonanto-oikeus sillä tai niillä
opinaloilla, joihin hanke kohdistuu.
41 (110)
11. Hankintaoikaisu ja hankintapäätöksestä valittaminen; asian saattaminen markkinaoikeuden tai
hallinto-oikeuden käsiteltäväksi
11.1. Hanki ntaoikaisu
Hankintalain 80 §:n mukaan hankintayksikkö voi ennen hankintasopimuksen tekemistä itse poistaa
virheellisen päätöksensä tai peruuttaa muun toimenpiteen, jolla on oikeudellisia vaikutuksia ehdokkaiden tai
tarjoajien asemaan, ja ratkaista asia uudelleen, jos päätös tai toimenpide perustuu lain soveltamisessa
tapahtuneeseen virheeseen. Menettelyä voidaan soveltaa niin kansalliset kuin EUkynnysarvot alittavissa tai
ylittävissä hankinnoissa. Oikaisumenettely ei edellytä asianosaisen suostumusta. Oikaisumenettely voi
koskea myös jo lainvoimasta hankintapäätöstä, jos päätöksestä ei ole valitettu markkinaoikeuteen.
Hankintayksikkö voi ottaa hankintaoikaisun käsiteltäväkseen myös asianosaisen vaatimuksesta.
Hankintaoikaisun vireille tulosta on ilmoitettava välittömästi niille, joita asia koskee.
Asianosaisen eli tarjouskilpailuun osallistuneen on esitettävä vaatimus hankintaoikaisusta 14 päivän kuluessa
siitä, kun se on saanut tiedon hankintayksikön päätöksestä tai toimenpiteestä.
Hankintayksikkö voi itse ottaa hankintapäätöksen tai toimenpiteen korjattavakseen 60 päivän kuluessa
päätöksen tai toimenpiteen tekemisestä.
Asianosainen voi samanaikaisesti vaatia hankintaoikaisua ja tehdä valituksen markkinaoikeuteen.
Hankintaoikaisun vireilläolo ei vaikuta markkinaoikeuden valitusprosessin määräaikoihin. Hankintaoikaisun
vireille tulosta on kuitenkin ilmoitettava markkinaoikeudelle, jos samasta päätöksestä tai toimenpiteestä on
vireillä valitus markkinaoikeudessa.
Hankintaoikaisua käsitellessään hankintayksikkö voi kieltää tai keskeyttää päätöksensä tai toimenpiteen
täytäntöönpanon. Tästäkin on ilmoitettava markkinaoikeudelle, jos asia on siellä vireillä.
Jos hankintayksikkö oikaisuasian käsiteltyään korjaa hankintapäätöksensä tai muun toimenpiteensä ja tästä
seuraa ettei markkinaoikeudessa vireillä olevalla valituksella enää ole merkitystä, markkinaoikeus voi poistaa
asian käsittelystään antamatta asiassa ratkaisua.
Oikaistu uusi hankintapäätös on lähetettävä asianosaisille tiedoksi samalla tavalla kuin alkuperäinenkin
hankintapäätös ja oikaistun hankintapäätöksen liitteenä on toimitettava uusi valitusosoitus sekä
oikaisuohje.
11.2. Hankintapäätöksestä valittaminen ja markkinaoikeuden määrättävissä olevat
seuraamukset
Kansalliset kynnysarvot ylittävistä kokonaisarvoltaan vähintään 30 000 euron tavanomaisista
koulutushankinnoista ja työ- ja elinkeinohallinnon maksuosuudeltaan vähintään 100 000 euron arvoisista
yhteishankinnoista voi valittaa markkinaoikeuteen siten kuin hankintalain 11 luvussa säädetään.
Asian vireille tulo
Julkista hankintaa koskeva asia tulee markkinaoikeudessa vireille kirjallisella valituksella. Asian voi saattaa
markkinaoikeuden käsiteltäväksi se, jota asia koskee sekä tietyissä tapauksissa eräät viranomaiset. Hakijana
voi asianosaisasemassa olla myös alalla toimiva yritys tai palvelun tuottaja, joka on osallistunut
tarjouskilpailuun tai joka katsoo osallistumisensa tarjouskilpailuun estyneen hankintayksiköstä johtuvasta
syystä.
42 (110)
Valitus on toimitettava markkinaoikeudelle 14 päivän kuluessa siitä, kun tarjoaja on saanut kirjallisesti tiedon
ehdokkaan valintaa, tarjoajan tai tarjouksen kelpoisuutta tai tarjouskilpailua koskevasta ratkaisusta ja sen
perusteista sekä kirjallisen ohjeen asian saattamisesta markkinaoikeuden käsiteltäväksi.
Jos hankintayksikkö on tehnyt hankintapäätöksen jälkeen hankintasopimuksen noudattamatta odotusaikaa,
valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa siitä, kun tarjoaja on saanut tiedon päätöksestä valitusosoituksineen.
Jos hankintapäätös ja/tai valitusosoitus ovat olleet puutteellisia, on valitus tehtävä viimeistään kuuden
kuukauden kuluessa.
Puitejärjestelyn sisällä tehtävästä kilpailutuksesta (ns. minikilpailutus) voi valittaa markkinaoikeudelle vasta,
jos asianosainen on saanut asiassa valitusluvan markkinaoikeudelta.
Markkinaoikeuden määrättävissä olevat seuraamukset B-listan palveluhankinnoissa
Hankintalain 94 §:n mukaan markkinaoikeus voi valituksen perusteella:
1) kumota hankintayksikön päätöksen osaksi tai kokonaan;
2) kieltää hankintayksikköä soveltamasta hankintaa koskevassa asiakirjassa olevaa
virheellistä kohtaa tai muuten noudattamasta virheellistä menettelyä;
3) velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä; taikka
4) määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksun asianosaiselle, jolla olisi ollut
todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä
5) määrätä hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun
6) lyhentää hankintasopimuksen sopimuskauden päättymään määräämänsä ajan kuluttua
Hyvitysmaksua (95 §) voidaan määrätä maksettavaksi, jos 1 momentin 1–3 kohdassa tarkoitettu toimenpide
saattaisi aiheuttaa hankintayksikölle, muiden oikeuksille tai yleisen edun kannalta suurempaa haittaa kuin
toimenpiteen edut olisivat taikka jos hakemus on pantu vireille vasta hankintasopimuksen tekemisen jälkeen.
Hyvitysmaksu ei saa ilman erityistä syytä ylittää 10 %:a hankintasopimuksen arvosta.
Seuraamusmaksu (98 §) voidaan määrätä, jos kyse on EU-kynnysarvon ylittävästä B-listan hankinnasta.
Seuraamusmaksu voidaan määrätä, jos hankintayksikkö on
1) tehnyt suorahankinnan ilman laillista perustetta eikä ole tehnyt vapaaehtoista ilmoitusta
HILMAssa
2) jättänyt noudattamatta odotusaikaa ja tehnyt muun virheen hankintamenettelyssä
3) tehnyt hankintasopimuksen, vaikka hankintapäätöksestä on valitettu markkinaoikeuteen ja
tehnyt muun virheen hankintaprosessissa.
Seuraamusmaksu voi olla enintään 10 % hankintasopimuksen kokonaisarvosta.
Sopimuskauden lyhentäminen on mahdollinen EU-kynnysarvon ylittävissä B-listan hankinnoissa, kun
hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti lain 98 §:n 3 momentin 1-4 kohdissa kuvatulla tavalla ja 2 ja 3
kohtien mukaisissa tilanteissa sen lisäksi tehnyt muun lain vastaisen virheen.
Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen
Hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2
momenttien säädöksiä.
Jos hankintayksikkö on vastannut hankintamenettelystä muiden hankintayksikköjen puolesta,
oikeudenkäyntikulujen korvaamisvelvoite voidaan kohdistaa tällaiseen muiden hankintayksikköjen puolesta
toimineeseen hankintayksikköön.
43 (110)
Uhkasakko
Markkinaoikeus voi tehostaa määräämäänsä seuraamusta asettamalla uhkasakon. Uhkasakosta säädetään
uhkasakkolaissa (1113/1990). Uhkasakko voidaan kohdistaa myös sellaiseen hankintayksikköön, joka on
toiminut muiden hankintayksiköiden puolesta.
Vahingonkorvaus
Hankintalain 107 §:ssä säädetään vahingonkorvauksesta. Vahingonkorvaus ei ole markkinaoikeuden
määrättävissä oleva seuraamus eikä markkinaoikeus ole toimivaltainen tutkimaan
vahingonkorvausvaatimuksia. Vahingonkorvausvaatimukset tulee esittää yleisessä alioikeudessa.
Valitusajan kuluminen ia siihen liittyvät hankintayksikön tehtävät
Jotta markkinaoikeus voisi käytännössä soveltaa kaikkia em. seuraamusvaihtoehtoja, ei hankintasopimusta
tule allekirjoittaa ennen kuin on varmistuttu siitä, että hankintaa koskien ei ole tehty valitusta
markkinaoikeudelle. Hankintapäätöksen ja valitusosoituksen sekä oikaisuohjeen postittamisesta lukien on
ennen hankintasopimuksen allekirjoittamista varattava aikaa seuraavasti:
Jos hankintapäätös, valitusosoitus ja oikaisuohje toimitetaan tiedoksi sähköisesti, katsotaan
hankintapäätös liitteineen tiedoksi saaduksi lähettämispäivänä, jollei muuta luotettavalla selvityksellä
osoiteta. Hankintayksikön on mainittava lähettämässään viestissä sen lähettämispäivä.
Jos hankintapäätös, valitusosoitus ja oikaisuohje lähetetään tavallisena kirjeenä, on kirjeen
perillemenoon varattava 7 päivää, jolloin hankintapäätös liitteineen katsotaan tiedoksi saaduksi, ellei
muuta osoiteta. Hankintapäätös liitteineen voidaan lähettää tarjoajille myös
saantitodistuksella. Tällöin voi postin kulkuun varattava aika lyhentyä, koska
hankintapäätös ja siihen liittyvä valitusosoitus katsotaan tiedoksi saaduksi, kun kaikki
tarjoajat ovat kuitanneet kirjeen vastaanotetuksi.
Tiedoksisaannin jälkeen alkaa varsinainen valitusaika markkinaoikeuteen, joka kestää 14 päivää.
Lopuksi markkinaoikeudelle on varattu 7 päivää aikaa käsitellä mahdollisia valituksia.
Ennen hankintasopimuksen allekirjoittamista on aina varmistettava markkinaoikeuden kirjaamosta (puh. 010
364 3300) tai internetsivuilla olevasta vireillä olevien asioiden luettelosta, että hankintaa koskevia valituksia ei
ole vireillä (Huom: internetsivujen tiedot eivät aina ole täysin ajan tasalla). Jos yhtään valitusta ei ole
saapunut, voidaan hankintasopimus allekirjoittaa.
Joskus hankintasopimus joudutaan esim. yhteishankinnoissa allekirjoittamaan ennen kuin on saatu varmuutta
siitä, onko hankintapäätöksestä tehty hakemus markkinaoikeudelle. Tällöin voidaan sopimukseen kirjata ehto
siitä, että hankintasopimus ei astu voimaan, jos tulee tietoon, että hankintapäätöksestä on tehty hakemus
markkinaoikeuteen.
Jos hankintasopimus on ehditty allekirjoittaa (eikä sopimuksessa ole yllä mainittua ehtoa) ja sen jälkeen käy
ilmi, että hankintaa koskien on tehty hakemus markkinaoikeudelle, ei markkina-oikeus voi soveltaa muita
seuraamusvaihtoehtoja kuin hyvitysmaksua, seuraamusmaksua tai sopimuskauden lyhentämistä. Mahdollinen
hyvitysmaksu tai seuraamusmaksu maksetaan hankintayksikön toimintamenomäärärahasta.
Lisätietoja markkinaoikeuden toiminnasta sekä tuomioistuimen ratkaisuista löytyy osoitteesta
www.oikeus.fi/markkinaoikeus.
44 (110)
Poikkeukset odotusajan noudattamisessa
Hankintalain mukaista odotusaikaa ei tarvitse noudattaa, jos hankintasopimus
1) koskee 32 §:n mukaista puitejärjestelyn perusteella tehtävää hankintaa
2) tehdään ainoan hyväksyttävän tarjouksen tehneen tarjoajan kanssa eikä tarjouskilpailussa ole jäljellä muita
taijoajia tai ehdokkaita, joiden asemaan sopimuskumppanin valinta vaikuttaa.
Valituksen sisältö
Hakijan tulee esittää valituksessaan vaatimuksensa asiassa sekä perustelut esittämilleen vaatimuksille eli
selvittää, millä tavoin hankintamenettely on hakijan käsityksen mukaan julkisista hankinnoista annettujen
oikeusohjeiden vastaista. Mikäli hakija vaatii hyvitysmaksua, hakijan tulee ilmoittaa vaatimansa
hyvitysmaksun määrä.
Hakemuksen käsittely markkinaoikeudessa
Ellei valitusta jätetä suoraan tutkimatta, markkinaoikeus varaa hankintayksikölle tilaisuuden antaa vastine
valitukseen. Myös hankintayksikön valitsemaa tarjoajaa voidaan kuulla. Tämän jälkeen markkinaoikeus
pääsääntöisesti varaa hakijalle tilaisuuden antaa vastaselitys vastineesta ja lausunnosta, ellei tämä ole
ilmeisen tarpeetonta asian ratkaisemisen kannalta.
Markkinaoikeuden päätös ia muutoksenhaku
Markkinaoikeus antaa päätöksensä valitusosoituksineen asianosaisille tiedoksi todisteellisesti siten kuin
hallintolainkäyttölaissa säädetään. Osapuolten suostumuksella päätös voidaan antaa tiedoksi myös
sähköisesti. Asianosainen saa hakea muutosta markkinaoikeuden päätökseen valittamalla korkeimpaan
hallinto-oikeuteen. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Markkinaoikeuden
päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.
Oikeudenkäyntikulut
Markkinaoikeuden käsitellessä julkista hankintaa koskevaa asiaa mahdollisten oikeudenkäyntikulujen
korvaamiseen sovelletaan hallintolainkäyttölain oikeudenkäyntikuluja koskevia säännöksiä.
Hallintolainkäyttölain mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen
oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on
kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Asianosaisena voidaan pitää
myös päätöksen tehnyttä hallintoviranomaista. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on
otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä. Yksityistä asianosaista
ei saa velvoittaa korvaamaan julkisen asianosaisen oikeudenkäyntikuluja, ellei yksityinen asianosainen ole
esittänyt ilmeisen perusteetonta vaatimusta. Mikäli voittanut osapuoli saa vähentää arvonlisäveron omassa
verotuksessaan, ei hävinnyttä velvoiteta suorittamaan oikeudenkäyntikuluihin sisältyvää arvonlisäveroa.
Käsittelyn julkisuus
Julkista hankintaa koskevien asioiden käsittelyssä markkinaoikeudessa sovelletaan oikeudenkäynnin
julkisuudesta annettua lakia. Jos asianosainen katsoo markkinaoikeudelle toimittamaansa
oikeudenkäyntikirjelmään tai sen liitteisiin sisältyvän lain mukaan salassa pidettäviä liikesalaisuuksia,
asianosaisen tulee merkitä tämä selkeästi oikeudenkäyntikirjelmään tai sen liitteisiin. Hakijan tulisi merkitä jo
hakemukseensa tai sen liitteisiin selkeästi kohdat, joita hakija pitää liikesalaisuuksinaan.
45 (110)
11.3. Valitusosoitus hallinto-oikeuteen kansallisen kynnysarvon alittavissa hankinnoissa
Julkisen hankinnan prosessiin voi liittyä myös sellaisia hallinnollisia seikkoja, joista tarjoajalla voi olla tarve
valittaa.
Kansallisen kynnysarvon alittavissa hankinnoissa (ns. pienhankinnat) hankintapäätökseen tulee liittää
valitusosoitus hallinto-oikeudelle. Valitusosoitukselle ei ole omaa erillistä mallia, vaan tarkoitukseen soveltuu
ELY-keskuksen ja TE-toimiston muissa hallintoratkaisuissaan käyttämän mallin mukainen valitusosoitus.
Kansalliset kynnysarvot alittaviin hankintapäätöksiin ei liitetä valitusosoitusta markkinaoikeuteen.
46 (110)
II HANKINTASOPIMUKSEN SISÄLTÖ
Koulutuksen hankinnasta sovitaan aina työvoimaviranomaisen ja koulutuspalvelujen tuottajan välisellä
kirjallisella sopimuksella. Jos koulutus hankitaan yhteishankintana, sopijapuolena on myös asianomainen
työnantaja (ks. laki julkisesta työvoimapalvelusta, 6 luku 3 ja 5 §).
Kun hankintapäätöksen tiedoksiannosta laskettava valitus- ja odotusaika markkinaoikeuteen (yleensä 14+7
päivää) on umpeutunut (ks. luvut 11 sekä 5.4.2.), ja markkinaoikeuden kirjaamosta on tarkistettu, että
hankinnasta ei ole tehty valituksia, tehdään kirjallinen hankintasopimus. Jos hankintapäätöksen
tiedoksiannossa käytetään rinnakkain erilaisia tiedoksiantomenettelyjä, on valitus- ja odotusajan kulumista
seurattava hitaimman menettelyn mukaisesti. Markkinaoikeuden internetsivuilla on ajantasainen luettelo vireillä
olevista hankinta-asioista. Hankintasopimus on laadittava ja allekirjoitettava aina ennen koulutuksen
käynnistämistä, jotta sopimus liitteineen olisi sitovasti voimassa koulutuksen alkamis-päivästä lukien.
12. Hankintasopimuksen sisältö
Hankintasopimuksen sisällön tulee aina vastata tarjouspyynnössä esitettyä. Alla mainitut ja mahdolliset muut
sopimusehdot on hyvä kirjata jo tarjouspyyntövaiheessa ja saattaa tarjoajille tiedoksi jo tarjouspyynnön liitteenä.
Hankintasopimukseen sisällytetään vähintään seuraavat asiat:
1. Sopimuksen numero
Sopimukset numeroidaan. Numeroinnin tulee olla siten yksilöity, että kullakin koulutuksen ostajalla voi olla
vain yksi samannumeroinen sopimus. Sopimuksen numero koostuu varsinaisesta numero- osasta ja
sopimuksentekovuodesta, esim. 1/2010, 2/2010, 1/2011 jne.
Jos koulutushankinta liittyy ESR-projektiin, tulee hankintasopimukseen kirjata myös kyseisen projektin
projektinumero ja projektin nimi, jotta sopimuksesta ilmenee, mihin ESR-projektiin hankittava koulutus liittyy.
2. Sopijapuolet
Sopijapuolet ovat työvoimaviranomainen ostajana ja koulutuspalvelujen ylläpitäjä tai tuottaja myyjänä. Lisäksi
ostajapuoleksi tulee julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 6 luvun 3 §:ssä ja 5 §:n 1 mom.:ssa
tarkoitetussa yhteishankinnassa työnantaja tai muu yhteisö. Sopijapuolista ilmoitetaan lisäksi yhteyshenkilö-,
postiosoite- ja sähköpostiosoitetiedot sekä puhelin- ja telefaxnumerotiedot. Allekirjoittajina voi olla useita
hankintayksikköjä, työnantajia, muita yhteisöjä tai koulutuspalvelun myyjiä.
3. Yhtevs-TE-toimisto
Yhteys-TE-toimistolla tarkoitetaan sitä toimistoa, joka suorittaa opiskelijavalinnan, toimii koulutusaikana
yhteistyössä kouluttajan kanssa sekä vastaa opiskelijoiden koulutusaikaisista palveluista. Yh- teys-TE-toimisto
osallistuu myös koulutuksen väli- ja päättöpalautteiden toteuttamiseen. Yhteys-TE- toimistosta ilmoitetaan
yhteyshenkilö-, postiosoite- ja sähköpostiosoitetiedot sekä puhelin-ja telefax- numerotiedot.
4. Koulutusohjelman nimi
Sovitaan yhdessä koulutuspalvelun myyjän ja mahdollisen yhteishankintaan osallistuvan työnantajan tai muun
yhteisön kanssa hankittavan koulutusohjelman nimi, jota käytetään myös koulutusta koskevassa tiedotuksessa.
47 (110)
5. Järjestämispaikkakunta ja koulutuspaikka
Ilmoitetaan, millä paikkakunnalla koulutus järjestetään. Lisäksi sopimukseen kirjataan koulutuksen järjestäjän
nimi sekä katu- ja postiosoite.
6. Opetussuunnitelma
Todetaan käytettävä opetussuunnitelma. Opetussuunnitelma tai sen tiivistelmä otetaan sopimuksen liitteeksi.
7. Koulutuksen tavoitteet
Todetaan hankittavan koulutuksen tavoitteet. Mikäli kysymyksessä on tutkintoon johtavan koulutuksen tai sen
osan hankkiminen, myös tämä määritellään sopimuksessa.
8. Koulutuksen määrä
Määritellään opiskelijamääränä ja/tai opiskelijatyöpäivinä. Hankittaessa koulutusta yksittäisenä
oppilaspaikkana, mainitaan sopimuksessa henkilön nimi, jolle koulutusta hankitaan.
9. Opetusmenetelmät Hankintasopimuksella sovitaan:
eri opetusmenetelmien - lähiopetuksen, etätyöskentelyn, monimuoto-opiskelun, verkkoopetuksen
ja työssäoppimisen /työharjoittelun - määrästä.
muussa kuin lähiopetuksessa eri opetusmenetelmiin liittyvän ohjauksen ja/tai tutoroinin määrästä
10. Tvössäoppiminen ia työharjoittelu
Sopimuksessa todetaan, että sopimuksen kohteena olevassa työvoimakoulutuksessa toteutettavilla
työssäoppimis-ja/tai työharjoittelujaksoilla sovelletaan julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002)
6 luvun 1 §:n 3 mom. ja 10 §:ää. Lisäksi säädöksen nojalla on myös todettava koulutuspalvelun myyjän
velvollisuus järjestää opiskelijoille työssäoppimis-ja työharjoittelujaksojen ajaksi ry h mä vastuuva ku utus.
Hankintasopimuksessa todetaan, että työssäoppimis- tai työharjoittelujaksojen työpaikkojen on oltava
sellaisia, että niissä toteutettava työssäoppiminen tai työharjoittelu tukee koulutuksen oppimistavoitteiden
saavuttamista. Lisäksi edellytetään, että koulutuspalvelun myyjä huolehtii ohjauksen järjestämisestä
työssäoppimis- tai työharjoittelupaikalla ja informoi paikan tarjonnutta työnantajaa koulutuksen tavoitteista.
Hankintasopimuksessa todetaan, että työssäoppimisesta ja työharjoittelusta tehdään koulutuspalvelujen
tuottajan, työnantajan ja opiskelijan allekirjoittama määräaikainen kirjallinen sopimus, jossa sovitaan
seuraavista asioista:
suoritusaika ja -paikka
päivittäinen kesto (vähintään neljä tuntia ja enintään kahdeksan tuntia), ajoittuminen (esim.
epätavanomaiset työajat, ilta- ja yötyö) sekä mahdollisen tasoitusjakson soveltaminen
viikoittainen kesto (enintään 5 pv) ja ajoittuminen (onko viikonlopputyötä)
tehtävät, joita opiskelija suorittaa jakson aikana
yhteyshenkilö työpaikalla /työpaikkaohjaaja
oppimistavoitteet
ohjauksesta /tutoroinnista vastaava opettaja
ohjauksen /tutoroinnin toteutustapa ja määrä /kesto
työssäoppimisjaksosta eri osapuolille tavanomaisten koulutusetuuksien lisäksi mahdollisesti
maksettavat rahalliset tai muut korvaukset tai etuudet
työssäoppimis- /työharjoittelujakson kolmikantaisesta arvioinnista
mahdolliset muut ehdot
Edellä mainittua työssäoppimis- tai työharjoittelusopimusta ei tehdä, jos työssäoppiminen tai työharjoittelu
toteutetaan työsuhteessa.
48 (110)
Hankintasopimuksessa on velvoitettava koulutuspalvelun tuottajaa toimittamaan kolmikantaisen
työssäoppimis- tai työharjoittelusopimuksen jäljennös hankintasopimuksessa ilmoitetulle yhteys-TEtoimistolle.
Työssäoppimisen /työharjoittelun tasoittumisjakson käytöstä tulee sopia ja käytön peruste todeta
hankintasopimuksessa. Työmarkkinatoimenpiteiden osalta toimenpiteen päivittäinen enimmäiskesto on
rajattu enintään kahdeksaksi tunniksi (laki julkisesta työvoimapalvelusta 1295/2002 8 luku 4 §). Vastaavaa
rajoitusta sovelletaan myös työvoimakoulutukseen sisältyvän työssäoppimiseen ja työharjoitteluun. Eräillä
ammattialoilla (esimerkiksi kuljetus ja terveydenhoito) työaikajärjestelyt voivat olla sellaiset, että
enimmäiskeston päiväkohtainen tarkastelu olisi ongelmallista. Tämän vuoksi päivittäinen enimmäiskesto voi
tasoittua kahdeksaan tuntiin erityisen tasoittumisjakson aikana.
11. Ulkomaan jaksot
Todetaan koulutukseen sisältyvät ulkomailla toteutettavat lähiopetus- tai työssäoppimisjaksot, mikäli niitä
koulutukseen sisältyy.
12. Koulutusaika, lomat ia koulutuksen jaksotus
Hankintasopimuksessa sovitaan koulutuksen alkamis- ja päättymispäivämäärät, opiskelijatyöpäivän kesto
sekä lomajaksot. Jos koulutus on järjestetty erillisinä jaksoina, joiden välillä koulutus on keskeytyneenä,
mainitaan sopimuksessa koulutusjaksojen alkamis- ja päätymispäivämäärät.
13. Kohderyhmän määrittely ia koulutukseen pääsyedellytykset
Hankintasopimuksessa sovitaan kenelle koulutusohjelma on kohdennettu sekä pääsyvaatimukset, kuten
esimerkiksi aikaisemman koulutuksen taso tai tietyn pituinen työkokemus.
Ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkintoon tähtäävän koulutuksen yhteydessä on aina sovellettava julkisesta
työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) 6 luvun 1a §:n ehtoja, joiden mukaan
ammattikorkeakoulututkinnon hankkimisen edellytyksenä on, että siihen valittava henkilöasiakas on aiemmin
suorittanut vähintään opistoasteen tutkinnon tai ammattikorkeakoulututkinnon loppuun saattamisen arvioidaan
edellyttävän enintään 18 kuukauden päätoimisia opintoja. Alempaan korkeakoulututkintoon tähtäävään
koulutuksen henkilö voidaan valita, kun alemman korkeakoulututkinnon loppuunsaattamisen arvioidaan
edellyttävän enintään 12 kuukauden päätoimisia opintoja. Vastaavasti ylempään korkeakoulututkintoon
tähtäävään koulutuksen henkilö voidaan valita, kun ylemmän korkeakoulututkinnon loppuunsaattamisen
arvioidaan edellyttävän enintään 24 kuukauden päätoimisia opintoja.
14. Opiskelijoiden oikeusaseman perusteet
Hankintasopimukseen on kiijattava seuraava ehto julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 6 luvun 8 §:n
nojalla:
"Koulutuspalvelujen myyjän on noudatettava, mitä opiskelijan oikeudesta turvalliseen opiskeluympäristöön,
opintojen hyväksilukemisesta, opiskeluoikeuden menettämisestä, opiskelijan salassapitovelvollisuudesta,
kurinpidosta ja opiskelijan kuulemisesta sekä muutoksenhausta koulutuspalvelun tuottajan päätökseen, on
erikseen säädetty tässä sopimuksessa määritellyn tutkinnon tai oppimäärän suorittamiseen tähtäävää, muuna
kuin maksullisena palvelutoimintana tai henkilöstökoulutuksena järjestettävää koulutusta koskevassa
lainsäädännössä. Jos tällaista lainsäädäntöä ei ole, noudatetaan, mitä ammatillisesta aikuiskoulutuksesta
annetussa laissa (631/1998) on säädetty. Koulutuspalvelun myyjän tulee lisäksi kirjallisesti informoida
opiskelijoita heidän oikeusasemansa perusteita koskevista säännöksistä ja ohjeista."
Lisäksi sopimuksessa ilmoitetaan hankintasopimuksessa määriteltyä koulutusta koskeva(t) säädös
/säädökset.
49 (110)
Hankintasopimuksessa on myös todettava ne tavat, joilla koulutuspalvelun tuottaja tiedottaa opiskelijoilleen
oikeusaseman perusteita koskevista normeista.
15. Koulutuksen keskeyttämisen arviointi ia menettelytavat
Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain nojalla sovitaan, millä tavalla julkisen valvonnan alaisen
koulutuspalvelujen tuottajan järjestämässä koulutuksessa olevien opiskelijoiden koulutuksen keskeyttämistä
arvioidaan sekä määritellään työvoimaviranomainen, jonka kanssa neuvotellaan ennen
keskeyttämispäätöksen tekemistä. Muiden kuin em. koulutuspalvelujen tuottajien järjestämän koulutuksen
ollessa kysymyksessä ilmoitetaan se työvoimaviranomainen, joka tekee keskeyttämispäätöksen (JTPL 6 luku
9 §:n ja työ- ja elinkeinoministeriön asetus (545/2010) 3 §; ks. luku 42 s. 90-91).
16. Uusien opiskelijoiden ottaminen keskeyttäneiden tilalle
Määritellään menettelytavat uusien opiskelijoiden ottamiseksi keskeyttäneiden tilalle.
17. Seuranta- ia valvontavelvollisuus
Todetaan, että koulutuksen myyjä on koulutuksen aikana velvollinen pitämään päiväkirjaa, josta käy ilmi
koulutuksen järjestämismuoto (lähi-, etä-, monimuoto-opiskelu, verkko-opetus tai työssäoppiminen
/työharjoittelu), koulutuksen sisältö, opiskelijoiden läsnäoloja opetuksen tai ohjauksen toteutusmuoto/tapa, jos
opetuksessa on kyse etä-, monimuoto- tai verkko-opetuksesta.
Todetaan koulutuksen myyjän vastuu kerätä opiskelijoiden sekä päättö- että välipalaute (OPAL).
Tätä tehtävää varten koulutuksen järjestäjän tulee nimetä OPAL -pääkäyttäjä. Jos koulutuksen
järjestäjällä ei ole OPAL-käyttäjätunnusta, sen tulee pyytää tunnus työ- ja elinkeinoministeriön
pääkäyttäjiltä osoitteesta [email protected]. Tunnusta pyydettäessä ilmoitetaan koulutuksen järjestäjän
OPAL -pääkäyttäjän nimi, puhelinnumero ja sähköpostiosoite. Tunnus toimitetaan ilmoitettuun
sähköpostiosoitteeseen.
Lisäksi voidaan sopia koulutuskohtaisen ohjausryhmän perustamisesta. Ryhmässä voivat olla mukana työ- ja
elinkeinohallinnon ja kouluttajan edustajien lisäksi opiskelijoiden sekä työnantajien edustajat.
18. Osaamisen arviointi koulutuksen päättyessä
Todetaan koulutuspalvelun tuottajan vastuu arvioida opiskelijoiden osaamisen taso koulutuksen päättyessä
sekä menettelytavat, kuinka koulutuspalvelun tuottaja toimittaa tehdyistä arvioista palautetietoa
yhteys-TE-toimistolle opiskelijoiden kirjallisella suostumuksella tai näiden itsensä toimittamana.
19. Todistukset
Todistusten annossa noudatetaan, mitä perusopetusasetuksessa (852/1998), lukioasetuksessa (810/1998),
asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta (811/1998), asetuksessa ammatillisesta aikuiskoulutuksesta
(812/1998), VN:n asetuksessa ammattikorkeakouluista (352/2003) sekä yliopistoasetuksessa (115/1998)
todistusten annosta säädetään tai em. säädösten perusteella on erikseen ohjeistettu.
Kun on kysymys näyttötutkinnon tai sen osan suorittamisesta, tai niihin valmistavasta koulutuksesta,
todistuksen annossa noudatetaan opetushallituksen määräystä Dno 56/011/2009.
Kansainväliset vaatimukset täyttävän todistuksen annosta on säädetty erikseen (ks. s. 85).
20. Koulutuksen hinta ia maksuehdot
Hankintasopimuksessa on sovittava koulutuksen hinta ja eri vuosina maksettavat osuudet sekä todettava
maksetaanko hankintahinta kansallisista määrärahoista vai ESR-määrärahoista. Lisäksi on todettava onko
kyseessä kokonaishinta vai määräytyykö hinta toteutuneiden opiskelijatyöpäivien mukaan.
Yhteishankinnassa eritellään lisäksi työnantajan tai muun yhteisön ja työ- ja elinkeinoviranomaisen
rahoitusosuudet. Arvonlisäverollisten myyjien kanssa tehtäviin sopimuksiin otetaan lisäksi
50 (110)
maininta arvonlisäveron suuruudesta edellä esitettyjen jaottelujen mukaisesti. Sovitaan maksuerät ja eräpäivät
(katso myös luvut 28 ja 43).
Tässä kohdassa voidaan tarvittaessa erikseen määritellä koulutusaikana mahdollisesti tarvittavan
tukiopetuksen, tulkki- yms. palveluiden, tutustumismatkojen tai ulkomaankoulutusjaksojen, tutkintomaksujen,
opintomateriaalien ja -välineiden tai vakuutusten vaikutus hinnan määräytymiseen. Lisäksi voidaan määritellä
koulutuksen keskeyttäneiden tai koulutuksesta erotettujen opiskelijoiden vaikutus hinnan määräytymiseen.
Todetaan, että koulutuksen siirtäminen tai peruuntuminen ei aiheuta maksuvelvollisuutta ostajalle. Jos näin
ei todeta, säilyy myyjällä oikeus vaatia korvausta todisteellisista kustannuksista määrittämättömän ajan.
21. Muut sopimukseen sisällytettävät asiat
Sopijapuolet voivat, hankinnan sisällön niin edellyttäessä, sopia keskenään muistakin asioista, kuin mitä
edellä on mainittu, samoin kuin siitä, että sopimusta tarkistetaan työvoimakoulutuksen yleisten
hankintaehtojen määräämissä tilanteissa tai muiden vastaavien sopimuksessa erikseen määriteltyjen
seikkojen nojalla.
Muita hankintasopimuksessa sovittavia asioita ovat esimerkiksi: Yhteistyökysymykset
Muutos- ja seurantatietojen ilmoittaminen: Sovitaan myyjän velvollisuus toimittaa yhteys-TEtoimistolle
koulutuksen aikana tapahtuvia muutoksia koskevat ilmoitukset. Todetaan myyjän velvollisuus toimittaa muuta
ostajan tarvitsemaa seurantatietoa; esim. työharjoittelu- tai koulutuspaikkakunnan vaihdokset.
Yhteistyö ja vastuualueet koulutuksesta ja valmistuvista opiskelijoista tiedottamisessa sekä
opiskelijavalinnassa: Jos sopijapuolet sopivat yhteistyöstä koulutuksesta tiedottamisessa,
opiskelijavalinnassa tai valmistuvista opiskelijoista tiedottamisessa työnantajille, sopimuksessa määritellään
sopijapuolten vastuualueet, menettelytavat ja muu näihin verrattava. Lisäksi tarvittaessa sovitaan yhteistyöstä
esimerkiksi opiskelun ohjauksessa ja henkilökohtaisten koulutussuunnitelmien laadinnassa.
Koulutuksen sisältöön ia toteutukseen liittyvät asiat
Henkilökohtaisten opiskeluohjelmien laadinta sekä hyväksi lukeminen: Todetaan koulutuspalvelun
tuottajan vastuu henkilökohtaisten opiskeluohjelmien laadinnasta sekä hyväksi lukemisesta.
Näyttökokeet: Todetaan kuinka opiskelijat voivat antaa tutkintoon liittyvät näytöt sekä onko opiskelijoilla
näyttöjen uusimismahdollisuus.
Tutkintojen tunnustaminen: Todetaan, että maahanmuuttajien työvoimakoulutuksen hankintahintaan
sisällytetään myös ulkomailla suoritetun tutkinnon tunnustamispäätöksen hankintakustannukset, kun se on
henkilön palveluprosessin etenemisen kannalta tarkoituksenmukaista. Kustannukset maksetaan toteutuman
mukaan opetushallituksen perimien kustannusten mukaisesti. Kouluttajan edellytetään ohjaavan opiskelijoita
hakemusten laatimisessa.
Opinto- ja tutustumismatkat: Todetaan koulutusohjelmaan sisältyvät opinto- ja tutustumismatkat, joista
aiheutuvat kustannukset sisältyvät koulutuksen hankintahintaan.
Työnhakuvalmennus ja CV-netti: Sovitaan koulutukseen sisältyvästä työnhakuvalmennuksesta, sen
määrästä, toteutustavasta ja ajoituksesta. Työnhakuvalmennuksen vähimmäisvaatimus on työnhaun
perusvalmiuksien kehittämisen ohella, että opiskelijat perehdytetään CV -netin
51 (110)
käyttöön. Koulutuksen toteuttajan on huolehdittava, että opiskelijat osaavat laatia CV:n ja osaavat
viedä sen TE-hallinnon sähköiseen palveluun.
Koulutuksen kohderyhmän tarpeista riippuen työnhakuvalmennusjakso voidaan järjestää esim. kaikille
yhteisenä jaksona koulutuksen kuluessa tai kohdennettuna ja toteutuman mukaan erikseen laskutettavana
jaksona koulutuksen lopussa, niille opiskelijoille, jotka eivät työllisty välittömästi koulutuksen jälkeen.
Hankinnan ehtoihin liittyvät seikat
Työnantajan tai muun yhteisön toteutusvastuu: Jos koulutuksen yhteishankinnassa työnantaja tai muu
yhteisö osallistuu rahoitusvastuun lisäksi koulutuksen järjestämiseen, määritellään sopimuksessa työnantajan
tai muun yhteisön vastuualue.
Työilistämis- ja laatutavoitteet: Sovitaan hankintaan liittyvistä työllistämis- ja laatutavoitteista ja niiden
vaikutuksesta hankintahintaan sekä tavoitteiden toteutumisen seurantatavasta.
Bonukset: Sovitaan mahdollisesta työllistämis- ja laatutavoitteiden saavuttamiseen liittyvästä bonuksesta, sen
määrästä ja maksamisen ehdoista.
Option käyttö: Jos tarjouspyynnössä ja tarjouksessa on mainittu mahdollisuudesta käyttää julkisia hankintoja
koskevassa lainsäädännössä tarkoitettua optiota ja osapuolet näin sopivat, on tämä kirjattava
hankintasopimuksessa.
Ammattisalaisuuden suojaamista ja kilpailukieltoa koskevat sopimukset: Yleisiä hankintaehtoja
koskevan työ- ja elinkeinoministeriön asetuksen 6 luvun 18 §:n ja 19 §:n mukaisista ammattisalaisuuden
suojaamista ja kilpailukieltoa koskevista, opiskelijoilta edellytettävistä sopimuksista mainitaan
hankintasopimuksessa ja sovitaan ko. sopimuksiin liittyvistä käytännön menettelytavoista (ml. tiedottamisesta
koulutukseen hakeutuville) ja sopijapuolten vastuualueista.
Kaoasiteettihankintoien sopimuksessa huomioon otettavat seikat
Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen kapasiteettihankintoja koskevia hankintasopimuksia tehtäessä on
tavanomaisten sopimuksen laatimisen ja toteuttamisen pelisääntöjen lisäksi otettava huomioon seuraavaa:
Hankintasopimuksen kesto voi olla enintään kolme vuotta mahdolliset optiot mukaan lukien.
Jos hankinta koskee useaa ammatti- /koulutusalaa, on hankintasopimukseen kirjattava kutakin alaa
koskien opiskelijatyöpäivien määrä ja opiskelijatyöpäivän keskihinta. Lisäksi on mainittava tavoiteltavien
tutkintojen tai niiden osien tasot ja sisältääkö kapasiteetti tukipalveluja tai ammattitaitokartoituksia tms.
täydentäviä koulutusosioita.
Hankintasopimuksesta tulee ilmetä kapasiteetin käyttötarkoitukset.
Mainittava työ- ja elinkeinohallinnon yksiköt, jotka voivat ohjata koulutuksiin opiskelijoita sekä todettava
että ko. yksiköt voivat neuvotella kouluttajan kanssa kapasiteetin kohdentamisesta. Mainittava, että
kapasiteettia voidaan käyttää rintamakoulutukseen, non stop -koulutukseen, yksittäisiin
opiskelijapaikkoihin ja yhteishankintoihin.
Hankintasopimuksessa on todettava, että koulutuksen myyjän on tehtävä tarkennettu suunnitelma
koulutuskapasiteetin käytöstä sopimuksessa mainittujen yhteys-TE-toimistojen kanssa.
ELY-keskukselle on varattava oikeus olla hyväksymättä esitettyjä tarkennuksia. Tarkennuksiin on
liitettävä opetussuunnitelmat.
Jos kapasiteettia tarkennuksen perusteella käytetään non stop
-koulutukseen, edellytetään toteutuman mukaista seurantaa ja laskutusta. Kunkin opiskelijan valinta ei
edellytä erillisiä sopimustarkennuksia /muutoksia, vaan TE-toimiston valintapäätös riittää.
52 (110)
- Jos kapasiteettia käytetään yhteishankintakoulutuksen toteutukseen, on myös yhteishankintaan
osallistuvan työnantajan tai muun yhteisön allekirjoitettava hankintasopimuksen tarkennus ja siitä on
käytävä ilmi työnantajan tai muun yhteisön maksuosuus sekä työ- ja elinkeinohallinnon maksettavaksi
jäävä osuus. Ennen yhteishankintaa koskevan tarkennuksen allekirjoittamista on työnantajan tai
muun yhteisön taustat selvitettävä siten kuin yhteishankintoja koskevassa ohjeistuksessa
edellytetään.
Kouluttajan raportointivelvoite kapasiteetin käytöstä koulutusaloittain on kirjattava
sopimukseen.
22. Työministeriön vahvistamien yleisten hankintaehtoien ja ohjeiden noudattaminen
Sopimukseen kiijataan maininta siitä, että sopijapuolet noudattavat työ-ja elinkeinoministeriön asetuksen
(545/2010) mukaisia yleisiä hankintaehtoja ja työ-ja elinkeinoministeriön koulutushankinnois- ta ja
opiskelijavalinnoista sekä koulutuksen toteuttamiseen liittyvästä yhteistyöstä antamia ohjeita.
Yhteishankintaa koskevaan hankintasopimukseen on kirjattava sopimuksen ehdot ja seuraamukset
sopimusrikkomuksesta, esimerkiksi seuraamus työnantajan työllistämisvelvoitteen rikkomisesta, jotta
varmistetaan mahdollisuus työ- ja elinkeinohallinnon maksuosuuden takaisinperintään. Lisäksi
yhteishankintaa koskevassa sopimuksessa todetaan, että "työ-ja elinkeinohallinto ei vastaa toisen
sopimusosapuolen velvoitteista".
Mahdollisen takaisinperintäasian käsittelyn helpottamiseksi tulee sopimuksiin laittaa ehto siitä, että työnantaja
/koulutuksen järjestäjä on velvollinen antamaan työ- ja elinkeinovoimaviranomaiselle kaikki ne tiedot, jotka
ovat tarpeen sopimuksen valvontaa ja seurantaa varten. Lisäksi sopimukseen kirjataan ehto siitä, että työ-ja
elinkeinovoimaviranomaisilla on oikeus tarkistaa hankintahinnan maksatusta koskevat tiedot työnantajan
/koulutuksen järjestäjän kirjanpidosta.
23. Liit teet
Luetellaan hankintasopimuksen liiteasiakirjat.
Liitteeksi on syytä laittaa työ- ja elinkeinoministeriön asetus 545/2010, jos sitä ei ole toimitettu tarjouspyynnön
liitteenä.
24. Sopijapuolten sopimuskappaleet
Sopimuksessa mainitaan, että sopimusta on tehty samansisältöiset kappaleet kullekin sopijapuolelle.
25. Sopijapuolten allekirjoitukset ia päiväys
Hankintasopimus päivätään ja sopijapuolet allekirjoittavat sopimuksen omakätisesti. Sopimuksen
allekirjoittajilla tulee olla nimenkirjoitusoikeus.
13. Hankinnan väliaikainen järjestäminen
Jos hankintaa ei sen luonteen perusteella voida lykätä, vaikka hankintapäätöksestä on valitettu
markkinaoikeuteen, on hankintayksiköllä mahdollisuus järjestää hankinta väliaikaisesti tilaamalla sen
hankintamenettelyyn osallistuneelta (eli hankintapäätöksen mukaan voittaneelta) tai aiemmalta toimittajalta
(hankintalaki 93 §).
Väliaikaisella järjestämisellä tarkoitetaan määräaikaan sidottua toteutusta, jonka tulee päättyä siten kuin
markkinaoikeus velvoittaa, kuitenkin viimeistään, kun uusi kilpailutus on voitu toteuttaa.
Hankinnan väliaikainen järjestäminen ei saa estää sitä, että valittajan vaatimuksesta markkinaoikeuden
päätöksellä voidaan
1) hankintayksikön päätös kumota osaksi tai kokonaan
2) kieltää hankintayksikköä soveltamasta hankintaa koskevassa asiakirjassa olevaa virheellistä kohtaa tai
muuten noudattamasta virheellistä menettelyä; tai
53 (110)
3) velvoittaa hankintayksikköä korjaamaan virheellisen menettelynsä.
14. Sopimuksen ja sen liitteiden suhde
Sopimukseen ei tarvitse kirjoittaa kaikkia sellaisia asiakohtia, jotka käyvät ilmi esimerkiksi tarjouspyynnöstä ja
tarjouksesta. Tällöin riittää, että sopimuksessa viitataan ko. asiakirjoihin, jotka laitetaan sopimuksen liitteiksi.
Viittaukset tehdään niin selkeästi, että sopijapuolet tietävät mistä on sovittu. Jos tarkoituksena on esimerkiksi
muuttaa jotakin tarjoukseen sisältyvää ehtoa, tämä määritellään sopimuksessa.
15. Jälki-ilmoituksen tekeminen
Työvoimakoulutuksen hankintaa koskee hankinta-asetuksen (614/2007) 11 §, joka velvoittaa tekemään 48
päivän kuluessa hankintasopimuksen tai puitejärjestelyn tekemisestä jälki-ilmoituksen niiden hankintojen
osalta, joiden kokonaisarvo ylittää EU-kynnysarvon. Velvoite koskee myös suora- hankintoja. Jälki-ilmoitusta
ei kuitenkaan tarvitse tehdä puitejärjestelyn sisäisistä yksittäisistä hankintasopimuksista, vaikka ne ylittäisivät
arvoltaan EU-kynnysarvon. Hankinnan kokonaisarvoa laskettaessa otetaan huomioon kaikkien yhden
tarjouspyynnön perusteella tehtävien hankintojen kokonaishinnat ilman arvonlisäveroa. Kokonaishintaa
laskettaessa on otettava huomioon myös mahdolliset optiot. Jälki-ilmoituksen voi tehdä sähköisellä
lomakkeella HILMAssa osoitteessa www.hankintailmoitukset.fi. Lomakkeelta käyvät ilmi ilmoituksessa
tarvittavat tiedot. Pakollisia tietoja ovat mm. voittanut toimittaja, hankittava palvelu (työvoimakoulutuksen
CPV-koodi on 8040000-8 "Ai- kuiskoulutuspalvelut ja muut koulutuspalvelut"), käytetty hankintamenettely,
valintaperuste ja kokonaisarvo. Sen sijaan esim. liike-tai ammattisalaisuudeksi katsottavia tietoja ei tarvitse
ilmoittaa.
Valtion alue- ja paikallishallintoa koskeva julkisten hankintojen EU-kynnysarvo määritellään vuosittain. Tieto
kulloinkin voimassaolevasta EU-kynnysarvosta löytyy työ-ja elinkeinoministeriön internetsivuilta osoitteesta
www.tem.fi
54 (110)
III VALMENTAVA KOULUTUS
Tässä luvussa täsmennetään valmentavan työvoimakoulutuksen muotoja ja sisältöalueita.
Valmentavalla työvoimakoulutuksella tarkoitetaan maahanmuuttajakoulutusta, ohjaavaa koulutusta,
kielikoulutusta ja tietotekniikan peruskoulutusta.
16. Maahanmuuttajakoulutus
Maahanmuuttajakoulutusta (tavoiteammattikoodi X6) toteutetaan Opetushallituksen vahvistaman "Aikuisten
maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus" suosituksen mukaan. Suosituksen tarkoitus on varmistaa koulutuksen
yhdenmukaiset valtakunnalliset tavoitteet ja opintojen rakenne. Asiakirja auttaa rakentamaan vaihtoehtoisia ja
joustavia koulutuspolkuja kunkin maahanmuuttajan yksilöllisten lähtökohtien, koulutustarpeiden ja tavoitteiden
pohjalta. Suositusta voidaan soveltaa työvoimapoliittiseen koulutukseen, kotoutumissuunnitelmaan sisältyviin
opintoihin ja maahanmuuttajien omaehtoisiin opintoihin (Opetushallituksen suositus Dno 5/421/2007,
21.5.2007).
Maahanmuuttajakoulutuksen tehtävänä on antaa aikuiselle maahanmuuttajalle sellaiset kielelliset,
yhteiskunnalliset, kulttuuriset ja elämänhallintaan liittyvät valmiudet, joiden avulla hän pystyy selviytymään
jokapäiväisen elämän tilanteissa uudessa ympäristössään, toimimaan työelämässä, hakeutumaan
jatko-opintoihin sekä toimimaan suomalaisen kansalaisyhteiskunnan aktiivisena, täysivaltaisena ja
tasa-arvoisena jäsenenä. Koulutuksen tavoitteena on edistää ja tukea aikuisten maahanmuuttajien
kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan antamalla heille sellaiset tiedolliset ja taidolliset valmiudet, että he
pystyvät tekemään omaa elämäänsä ja mahdollisen perheensä elämää koskevia suunnitelmia ja valintoja.
Koulutus muodostuu opintokokonaisuuksista (kieliopinnot, arjen taidot ja elämänhallinta, yhteiskuntatietous,
kulttuurituntemus sekä opiskelu-ja työelämävalmiudet), joiden laajuus voi vaihdella yksilöllisesti opiskelijan
pohjakoulutuksen, taitojen ja tavoitteiden perusteella. Maahanmuuttajakoulutuksen ydin muodostuu
koulutuksesta, jonka laajuus on noin 40 opintoviikkoa. Opinnot voivat jaksottua pidemmälle ajalle.
Koulutukseen voi yllä mainittujen opintokokonaisuuksien lisäksi kuulua luku- ja kirjoitustaidon opintoja, joiden
laajuus on 20-30 opintoviikkoa. Luku- ja kirjoitustaidottomien koulutusta hankittaessa tulee ottaa huomioon ko.
koulutusta koskeva opetushallituksen opetussuunnitelma (Opetushallituksen suositus Dno 2/421/2006).
Tarkempia tietoja opetussuunnitelmista löytyy opetushallituksen internetsivuilla osoitteessa www.oph.fi
Säädökset ja ohjeet /Opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteet/maahanmuuttajien koulutus.
Maahanmuuttajien koulutuksen opetussuunnitelmasuosituksia ollaan parhaillaan uudistamassa
siten, että uudet Opetushallituksen laatimat opetussuunnitelmat tulevat voimaan syksyllä 2011. Tämä
tulee ottaa huomioon suunniteltaessa uusia koulutushankintoja.
Alkukartoituksessa selvitetään mm. opiskelijan aiempi koulutus-, ammatti- ja urapolku sekä niiden vaikutus
tulevan ammatti- tai opiskelupolun valintaan ja tarkennetaan opiskelijalle TE-toimistossa laadittua
osaamiskartoitusta. Alkukartoituksessa arvioidaan opiskelijan kielitaito, luku-, kirjoitus- ja peruslaskutaito sekä
yleistiedot. Alkukartoituksen tavoitteena on käynnistää prosessi, jonka tuloksena opiskelijalla on opettajien tuella
laadittu koulutustaan ja ammattiaan koskeva henkilökohtainen opiskelu- tai työllistymissuunnitelma. Myös
maahanmuuttajien kotoutumiseen liittyvää alkukartoitusta koskevat kotoutumislain säädökset uudistuvat
vuonna 2011.
55 (110)
Aikuisten luku-ja kirjoitustaidon opintojen keskeinen sisältä on suomen tai ruotsin kielen perusluku- ja
kirjoitustaito ja opiskelijan kannalta keskeinen sanasto sekä arabialaiset numerot ja peruslaskutoimitukset.
Suomen tai ruotsin kielen perus- ja jatko-opintojen keskeinen sisältö on toiminnallisen suomen tai ruotsin
kielen perustaitojen kehittyminen, ymmärrettävä suullinen ja kirjallinen arkielämän viestintä sekä työelämän
vaatimien ja omaan ammattialaan liittyvien suullisten ja kirjallisten viestintätaitojen tunteminen ja käyttö sekä
mm. työnhaun asiakirjojen kirjoittaminen. Kielen opiskelu integroidaan tiiviisti muihin opintokokonaisuuksiin.
Tavoitteena on saavuttaa yleisten kielitutkintojen taitotaso 3. Suomen tai ruotsin kielen opiskelua voidaan
hyvin yhdistää myös tietylle ammattialalle valmentavaan koulutukseen.
Arjen taitojen ja elämänhallintaopintojen keskeinen sisältö on arjessa toimiminen ja ajankäytön merkitys,
oman tulevaisuuden suunnittelu sekä oma ja lähipiirin hyvinvointi.
Yhteiskuntatietouden keskeinen sisältö on Suomen kansalaisten ja maassa laillisesti asuvien
maahanmuuttajien perusoikeudet ja velvollisuudet, Suomen lähihistoria sekä yhteiskunnan ja erityisesti
kunnan perustoiminnot, suomalainen elinkeinoelämä ja viranomaisjärjestelmä sekä julkiset ja yksityiset
palvelut, Suomen maantieteellinen sijainti ja ekosysteemi sekä Suomen koulutusjärjestelmä, kiijastot ja
kansalaisyhteiskunta.
Kulttuurituntemuksen keskeinen sisältö on oman kulttuurisen identiteetin tukeminen ja kulttuurierojen
ymmärtäminen, kulttuurisen vuorovaikutuksen kehittyminen ja sosiaalisten suhteiden rakentaminen muiden
kanssa sekä osallistuminen vapaavalintaisiin harrastusopintoihin tai harrastustoimintaan yhdessä
suomalaisten kanssa.
Opiskelu- ja työelämävalmiuksien keskeinen sisältö on suomalaisten koulutusvaihtoehtojen tuntemus ja
opiskelijan oma asema koulutusjärjestelmässä, suomalaisen opiskelukulttuurin tuntemus, tiedon hankkiminen
ja sen käyttö sekä oman oppimistavan hahmottaminen, tietotekniikan merkitys, internet ja työvälineohjelmien
peruskäyttö sekä yhteistyötaitojen kehittyminen.
Työelämävalmiuksien opintokokonaisuuden tavoitteena on, että opiskelija tutustuu suomalaisen
työelämän toimintamalleihin ja ammattitaitovaatimuksiin ja saa kokemusta käytännön työskentelystä ja
työssä oppimisesta työpaikalla. Opiskelija saa ammattitaitokartoitusten tai näyttökokeiden avulla arvioita,
tietoa ja palautetta ammattitaidostaan ja työkokemuksestaan sekä niiden soveltumisesta suomalaiseen
työelämään ja koulutukseen. Keskeinen sisältö on työtehtävien kirjo ja yleiset työelä- mävalmiudet
Suomessa, ammatin hankkimisen perustiedot sekä työelämän perussäännöt ja työn merkitys Suomessa.
Koulutuksen kohderyhmä: Koulutus on tarkoitettu kotoutumissuunnitelman piirissä oleville tai muutoin
työnhakijoina oleville maahanmuuttajille, jotta he voivat sijoittua suoraan työhön tai ammattiin johtavaan
koulutukseen.
16.1. Rinnastettavat toimenpiteet
Maahanmuuttajille tarkoitettua koulutusta voidaan toteuttaa myös työvoimakoulutukseen rinnastettavana
toimenpiteenä, jolloin koulutuspalvelua ei lainkaan hankita, vaan kotoutumistukeen oikeutettu
maahanmuuttaja osallistuu kotoutumissuunnitelmassaan sovitulla tavalla omaehtoiseen koulutukseen (VN:n
kotouttamisasetus 511/1999 1–3 §:t).
56 (110)
16.2. Tutkintojen tunnustaminen
Maahanmuuttajien työvoimakoulutuksen hankintahintaan voidaan sisällyttää myös ulkomailla suoritetun
tutkinnon tunnustamispäätöksen hankintakustannukset, kun se on henkilön palveluprosessin etenemisen
kannalta tarkoituksenmukaista. Hankintahintaan sisältyviksi kustannuksiksi hyväksytään opetushallinnon
perimien maksujen mukaiset kustannukset. Tunnustamisella tarkoitetaan päätöstä ulkomaisen koulutuksen
tuottamasta kelpoisuudesta. Kouluttaja ohjaa opiskelijaa hakemuksen laatimisessa ja sen liitteeksi tarvittavien
asiakirjojen kokoamisessa. Asiakirjat toimitetaan opetushallitukseen, joka tekee asiassa päätöksen.
16.3. Maahanmuuttajien suomen kielen yleinen kielitutkinto
Työ- ja elinkeinoministeriö on sitoutunut järjestämään mahdollisuuden osallistua yleisten kielitutkintojen (YKI)
suomenkielen keskitason tutkintoon (taitotaso 3) kotouttamisiain piirissä tai vastaavassa asemassa oleville
maahanmuuttajille. Mahdollisuus tutkinnon suorittamiseen tarjotaan keskimäärin 40 opintoviikon pituisen
maahanmuuttajakoulutuksen päätteeksi. Tutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen voidaan ohjata myös
sellaisia maahanmuuttajakoulutuksen ulkopuolella olevia työnhakijoita, joiden arvioidaan hyötyvän
kielitutkinnosta hakeutuessaan työhön tai koulutukseen tai pyrkiessään vakiinnuttamaan työ- tai
koulutuspaikkansa.
Yleiset kielitutkinnot ovat aikuisille suunnattuja toiminnallista kielitaitoa mittaavia tutkintoja, joita käytetään
yleisesti työelämän tarpeisiin. Kielitaitoarviot annetaan taitotasoasteikolla, joka on yhteismitallinen Euroopan
Neuvoston kehittämän kielitaidon yleiseurooppalaisen viitekehyksen taitotasoasteikon kanssa. Kielitutkinnon
voi suorittaa kolmella eri tasolla: ylimmällä, keskitasolla ja perustasolla. Yleisten kielitutkintojen jäijestämisestä
vastaa Opetushallitus siitä annetun lainsäädännön (L 964 /1994 2§, A116/1999) mukaisesti. Opetushallitus voi
tehdä yleisten kielitutkinnon laatimiseen ja arviointiin liittyviä sopimuksia korkeakoulujen kanssa. Yleisten
kielitutkintojen perusteista on annettu opetushallituksen määräys Dno 55/011/2002.
Tutkintojen järjestämisoikeus on järjestämisluvan saaneilla oppilaitoksilla eri puolilla Suomea. Oppilaitoksista ja
tutkinnosta tiedotetaan Opetushallituksen verkkosivuilla osoitteessa www.oph.fi /Koulutus ja tutkinnot /Yleiset
kielitutkinnot. Yleisten kielitutkintojen tutkintotilaisuudet järjestetään kaksi kertaa vuodessa. Tutkinto koostuu
viidestä osakokeesta: tekstin ymmärtäminen, rakenteet ja sanasto, puheen ymmärtäminen, kirjoittaminen ja
puhuminen.
16.4. Yleisten kielitutkintojen suomen kielen tutkintojen hankinta
Maahanmuuttajakoulutukseen kytkeytyvä tutkinto
Maahanmuuttajakoulutus hankitaan normaalia kilpailutusmenettelyä noudattaen. Kun hankittavaan
koulutukseen sisältyy suomen kielen opetusta, joka tähtää työelämässä ja opiskelussa tarvittavan kielitaidon
tason (taitotaso 3) saavuttamiseen, on otettava huomioon, että
tarjouspyyntöihin sisällytetään ehto, jonka mukaan koulutuspalvelun tarjoajan on sisällytettävä
tarjoukseensa myös kielitutkinnon suorittamismahdollisuus. Jos tarjouksen tekijällä ei itsellään ole
tutkinnonjärjestämisoikeutta, tulee koulutuspalvelun tarjoajan hankkia tutkintojen suorittaminen
alihankintana sellaiselta koulutuspalvelujen tuottajalta, jolla on tutkinnon järjestämisoikeus.
hankintasopimuksessa sovitaan yleisten kielitutkintojen suomen kielen tutkinnoista aiheutuvien
kustannusten toteutuman mukaisesta laskutuksesta
57 (110)
alihankintana toteutetuista tutkinnoista maksetaan myös enintään Opetus- ja kulttuuriministeriön
määrittelemä keskitason tutkintomaksu /osanottaja. Tutkinnon uusintamahdollisuut- ta ei sisällytetä
hankintaan.
hankintasopimus tulee laatia siten, että tutkintomaksu maksetaan toteutuman mukaan vain niistä
osallistujista, jotka ovat jättäneet vastuu TE-toimistolle hakemuksen työvoimakoulutukseen ja jotka
TE-toimisto on hyväksynyt.
Opiskelijalla tulee olla realistiset edellytykset suoriutua tutkinnosta hankintasopimuksessa
määritellyllä taitotasolla. Opiskelijaa, jolla ei arvion perusteella ole edellytyksiä suoriutua tutkinnosta,
ei tule ohjata tutkintotilaisuuteen
Muutoin hankittava YKI-tutkinto
Niille maahanmuuttajatyönhakijoille, jotka osallistuvat ammatilliseen työvoimakoulutukseen tai jotka eivät ole
työvoimakoulutuksessa, mutta joiden työvoimavirkailija arvioi hyötyvän tutkintotodistuksesta, järjestään ennen
tutkintoon ohjaamista lyhyt valmentava koulutusjakso, jonka yhteydessä perehdytään näyttökokeen sisältöön,
rakenteeseen ja tutkinnon suorittamiseen.
Valmistava koulutusjakso voidaan hankkia kilpailutuksen perusteella keneltä tahansa soveltuvalta
koulutuspalvelujen tuottajalta. Tutkinnon suorittamismahdollisuus voidaan sisällyttää tähän hankintaan joko
alihankintana tai, jos kouluttajalla itsellään on tutkinnonjärjestämisoikeus, suoraan hankittuun
koulutuskokonaisuuteen kuuluvana.
Kolmas mahdollisuus - jos kumpikaan em. tavoista ei ole mahdollinen - on hankkia yhdeltä tai useammalta
koulutuspalvelun tuottajalta tutkinnon suorittamiseen valmistava koulutusjakso ilman tutkinnon
suorittamismahdollisuutta, ja hankkia tutkinnon suorittamismahdollisuudet erikseen sellaiselta muulta
koulutuspalvelun tuottajalta, jolla on tutkinnonjärjestämisoikeus. Koska tutkinnon järjestämisoikeus on vain
tietyillä oppilaitoksilla ja koska tutkinnon hinta on kiinteä riippumatta sen suorituspaikasta, voidaan tutkintojen
suorittamista koskeva koulutushankinta tällöin tehdä ilman kilpailutusta ns. suorahankintana. Menettely
perustellaan hankintapäätöksessä toteamalla, että vain tutkinnon järjestämisluvan saaneella oppilaitoksella on
oikeus sen järjestämiseen ja tutkinnon hinta on kiinteä.
Riippumatta siitä, millä kolmesta edellä mainitusta tavasta valmistava koulutusjakso ja YKI- tutkintojen
suorittamismahdollisuudet hankitaan, tulee kouluttajan ennen opiskelijan ohjaamista tutkintotilaisuuteen
arvioida, onko opiskelijalla realistiset edellytykset suoriutua tutkinnosta hankintasopimuksessa määritellyllä
taitotasolla. Opiskelijaa, jolla ei arvion perusteella ole edellytyksiä suoriutua tutkinnosta ei tule ohjata
tutkintotilaisuuteen.
Tutkintomaksu maksetaan toteutuman mukaan vain niistä osallistujista, jotka ovat jättäneet vastuuTE-toimistolle hakemuksen työvoimakoulutukseen ja jotka TE-toimisto on hyväksynyt. Tutkinnon uusi
ntamahdoll is uutta ei sisällytetä hankintasopimukseen.
17. Ohjaava koulutus
Ohjaava koulutus (tavoiteammattikoodi X7) voidaan jakaa tavoitteiltaan, kestoltaan ja toimintatavoiltaan
seitsemään luokkaan, jotka soveltuvat eri kohderyhmille (ohjaavan koulutuksen tavoitea m mattikoodit
esitellään tarkemmin luvussa 45.1.):
1) Työn-ja koulutuksen hakuun painottuva koulutus
2) Ammatilliseen suunnitteluun painottuva koulutus
3) Työelämävalmiuksien jäsentämiseen ja kehittämiseen painottuva koulutus
4) Oppisopimukseen valmentava koulutus
5) Peruskouluopintojen loppuun suorittaminen tai täydentäminen
58 (110)
6) Lukio-opintojen loppuun suorittaminen tai täydentäminen
7) Yritt äjävalmennus
17.1. Ohjaavan koulutuksen sisältöalueet
Edellä kerrottu ohjaavan koulutuksen tyypittely on pelkistetty kuvaus koulutuksen tavoitteista. Käytännössä
vain harvoin ohjaava koulutus täyttää vain yhtä kyseisistä päämääristä. Tyypillistä on, että samaan
koulutusohjelmaan sisältyy useita oppimissisältöjä - esim. työn ja koulutuksen hakua, työelämävalmiuksien
jäsentämistä ja ammatillista suunnittelua. Eri koulutusohjelmissa sisältöjä painotetaan eri tavoin kohderyhmän
ja koulutuksen tavoitteen mukaan. Myös koulutuksen kesto vaihtelee kohderyhmän tarpeiden mukaan.
Koulutuksen sisältö koostuu lähinnä seuraavista alueista:
työelämän, työllisyysnäkymien ja ammattien sekä työelämän vaatimusten tuntemus
koulutusjärjestelmien tuntemus ja koulutusvaihtoehtojen selvittäminen
työnhaun perusteet ja valmiudet, itsensä markkinointitaitojen kehittäminen ja CV:n laatiminen
osaamisen, ammattitaidon ja soveltuvuuden arviointi, ammattitaitokartoitukset
työnhakusuunnitelman tarkentaminen ja toteuttaminen
ammatinvalinta- ja urasuunnitelmien tarkentaminen
tietotekniikan perusvalmiudet
oppimaan oppimisen valmiudet ja oman oppimistavan tunnistaminen
elämäntilanteen selkiyttäminen, oman persoonallisuuden tuntemus ja elämäntaidot
konkreettisten suunnitelmien teko työhön tai koulutukseen hakeutumiseksi
työkyvyn ylläpitämistä tukevat toimenpiteet ja jaksot
työharjoittelu ja/tai koulutusharjoittelu, oppilaitoksiin tutustumista
peruskoulun tai lukio-opintojen oppiaineet
TE-toimisto voi hankkia ohjaavan koulutuksen yhteydessä osaamis- tai ammattitaitokartoituksia, joilla
selvitellään asiakkaan tietyn ammattialan osaamisen tasoja soveltuvuus alalle. Keskeisinä tavoitteina on
selvittää tarvittavan ammatillisen koulutuksen lähtötaso sekä mahdollisen tukiopetuksen tarve.
Ammattitaitokartortusjakso voidaan liittää myös ammatilliseen työvoimakoulutukseen, jolloin se toimii
kartoitus- tai orientoivana jaksona, jonka jälkeen vain osa opiskelijoista jatkaa kartoitusjaksoa seuraavaan
ammatilliseen koulutukseen.
Tarvittaessa osaamis- ja ammattitaitokartoituksia voidaan hankkia myös erillisinä lyhyinä koulutuksina tai
ryhmäpalveluna ilman suoraa kytkentää johonkin valmentavaan tai ammatilliseen koulutukseen.
Ohjaavaan koulutukseen voidaan sisällyttää myös oppimisvaikeuksien tunnistamiseen ja niiden
huomioon ottamiseen henkilön jatko-opintoja suunniteltaessa liittyviä sisältöjä.
Ohjaava koulutus voi myös toimia ammatillisen koulutuksen "syöttökoulutuksena", eli ohjaavan
koulutuksen sisältö ja toteutus on rakennettu siten, että sen nimenomaisena tavoitteena on
opiskelijoiden ohjaaminen ja "potuttaminen" soveltuvaan ammatilliseen koulutukseen joko
työvoimakoulutuksena tai omaehtoisena opiskeluna.
Jos ohjaavan koulutuksen kohderyhmä on valittu siten, että opiskelijat ovat pitkään TEhallinnon
asiakkaana olleita henkilöitä, jotka ovat mahdollisesti jo aiemmin suorittaneet jonkin ohjaavan
koulutusjakson, tulee tämä aiempi koulutus ottaa huomioon uuden koulutusohjelman
toteutuksessa. Henkilöille ei tule tarjota samoja koulutussisältöjä toistuvasti uudelleen.
59 (110)
17.1.1. Työn- ja koulutuksen hakuun painottuva ohjaava koulutus
Koulutuksen tavoitteena on, että opiskelija on koulutuksen päättyessä löytänyt itselleen sopivan koulutus* tai
työpaikan tai opiskelijalla on selkeä käsitys siitä, miltä alalta hän etsii työ- tai koulutuspaikkaa. Koulutus
painottuu omien vahvuuksien arviointiin, työnhakutaitojen ja -valmiuksien kehittämiseen sekä
koulutustarpeiden arviointiin. Opiskelijat tarvitsevat lisäinformaatiota kiinnostuksensa kohteena olevasta
ammatista ja koulutusalasta sekä erityisesti käytännön työnhakutaitoja.
Koulutukseen sisältyy oppilaitoksiin tutustumista, koulutus- ja työharjoittelua. Kouluttaja kannustaa ja auttaa
opiskelijaa sopivan, opiskelijan tavoitteiden mukaisen alan koulutus- ja/tai työharjoittelupaikan hankinnassa.
Koulutuksen kesto (yleensä 2–5 kk) voi vaihdella sen mukaan, kuinka paljon siihen sisällytetään esimerkiksi
työharjoittelua ja tietotekniikan osaamisvalmiuksien kehittämistä.
17.1.2. Ammatilliseen suunnitteluun painottuva koulutus
Tavoitteena on selkiyttää opiskelijan ammatillisia suunnitelmia niin, että hän löytää koulutukseen ja/tai
työllistymiseen johtavan ratkaisun. Opiskelijan ammatilliset suunnitelmat ovat selkiintymättömät ja hän
tarvitsee tukea tehdessään ammatillisia valintoja. Koulutus painottuu mm. opiskelijoiden vahvuuksien
kartoitukseen, kiinnostusten ja soveltuvuuden arviointiin sekä opiskelumotivaation ja - edellytysten
selvittämiseen. Tavoitteena on lisätä opiskelijan oma-aloitteisuutta, työnhakutaitoja ja - valmiuksia sekä
itseohjautuvuutta. Keskeisiä kehitettäviä taitoalueita ovat tiedonhankinta erilaisista koulutusmahdollisuuksista
ja opiskelu- tai työpaikan löytäminen. Tavoitteeseen pyritään järjestämällä koulutettavalle työ- ja/tai
koulutusharjoittelua.
Koulutuksen kesto (yleensä 3–6 kk) voi vaihdella sen mukaan, kuinka paljon siihen sisällytetään esimerkiksi
koulutus- ja työharjoittelua sekä tietotekniikan osaamisvalmiuksien kehittämistä.
17.1.3. Työelämävalmiuksien jäsentämiseen ja kehittämiseen painottuva koulutus
Keskeisin tavoite on suunnitellun, tietoisen muutosprosessin jatkaminen koulutuksessa, jonka tavoitteena on
asiakkaan työllistyvyyden parantaminen ja paluu työmarkkinoille. Ennen koulutukseen ohjaamista on
yhteistyössä muiden hallinnonalojen kanssa järjestetty asiakkaan kannalta tarkoituksenmukaisia toimenpiteitä
mm. terveydentilan tutkimuksia ja työkyvyn arviointeja. Asiakas on halukas itse panostamaan oman
tulevaisuutensa suunnitteluun, orientoitunut työelämään ja sitoutunut koulutukseen. Koulutus tuottaa
opiskelijalle realistisia itsearvioinnin välineitä, joiden avulla hän kykenee hallitsemaan omaa henkilökohtaista ja
ammatillista todellisuuttaan, arvioimaan voimavarojaan sekä laatimaan ja toteuttamaan henkilökohtaisen
kehittämissuunnitelmansa. Työhön tai koulutukseen hakeutumisen tulee olla opiskelijan kannalta mielekäs ja
realistinen ratkaisu sekä ajoittua tarkoituksenmukaisesti esim. osaksi asiakkaan kuntoutumisprosessia.
Koulutuksessa painotetaan yhteistyötä muiden asiakkaan ongelmien ratkaisuun vaikuttavien tahojen kanssa.
Koulutuksen kesto (yleensä 3–6 kk) voi vaihdella sen mukaan, kuinka paljon siihen sisällytetään esimerkiksi
työharjoittelua ja tietotekniikan osaamisvalmiuksien kehittämistä.
17.1.4. Oppisopimukseen valmentava koulutus
Koulutuksen tavoitteena on kannustaa ja ohjata opiskelijoita oppisopimuksena toteutettavaan ammatilliseen
koulutukseen. Koulutuksen aikana opiskelijoita tuetaan koulutusalan valinnassa ja soveltuvan
oppisopimustyönantajan etsinnässä. Koulutusohjelma voi sisältää myös oppimisvalmiuksien ja
oppimistekniikoiden kehittämiseen liittyvää ohjausta ja tukipalveluita. Lisäksi koulutukseen liittyy yh-
60 (110)
teistyö paikallisten oppisopimustoimistojen ja oppilaitosten kanssa opintojen suunnittelussa. Koulutus
hankitaan pääasiassa ryhmille, mutta myös yksittäisten oppilaspaikkojen hankinta on mahdollista, jos ryhmän
kokoaminen esim. paikkakunnan pienuudesta johtuen ei ole mahdollista.
17.1.5. Peruskoulu-tai lukio-opintojen loppuun suorittaminen tai täydentäminen
Koulutuksen tavoitteena on antaa mahdollisuus suorittaa loppuun keskenjäänyt peruskoulu /lukio tai korottaa
koulutuksen aikana peruskoulu- tai lukiotodistuksen arvosanoja siten, että työnhakija koulutuksen jälkeen
pystyisi hakeutumaan hänelle soveltuvaan ammatilliseen koulutukseen. Koulutus hankitaan pääasiassa
ryhmille, mutta myös yksittäisten oppilaspaikkojen hankinta on mahdollista, jos ryhmän kokoaminen esim.
paikkakunnan pienuudesta johtuen ei ole mahdollista.
17.1.6. Yrittäjävalmennus
Yrittäjävalmennuksen tavoitteena on antaa yrittäjyydestä kiinnostuneille ja sitä harkitseville henkilöille
mahdollisuus tutustua yrittäjyyteen pätkätyösuhteeseen työllistymisen vaihtoehtona. Tyypillisesti koulutukset
pyrkivät antamaan opiskelijoille yleiskuvan yrittäjyydestä ja valottamaan yrityksen perustamiseen ja yrityksen
toimintaan liittyviä käytännön näkökohtia. Aihepiirejä voivat olla esimerkiksi viranomaisille laadittavat asiakirjat
ja selvitykset, lupamenettelyt, verotus, kirjanpito ja taloushallinto, henkilöstöasiat, johtaminen, markkinointi jne.
Koulutus hankitaan pääasiassa ryhmille, mutta myös yksittäisten oppilaspaikkojen hankinta on mahdollista, jos
ryhmän kokoaminen esim. paikkakunnan pienuudesta johtuen ei ole mahdollista.
18. Kielikoulutus
Pääsääntöisesti vieraiden kielten koulutus sisällytetään ammatilliseen työvoimakoulutukseen. Kielikoulutusta
(tavoitea m matti koodi X8) voidaan hankkia niille työhakijoille, joilla jonkin vieraan kielen hallinnan puutteet
ovat työllistymisen keskeisenä esteenä.
19. Tietotekniikan peruskoulutus
Tietotekniikan peruskoulutus (tavoiteammattikoodi X9) käsittää pääasiassa erilaisia tietotekniikan
ajokorttityyppisiä koulutuksia. Koulutus sisällytetään pääosin ammatilliseen koulutukseen, ohjaavaan
koulutukseen ja maahanmuuttajakoulutukseen. Erillistä tietotekniikan perusvalmiuksia kehittävää koulutusta
on tarkoituksenmukaista hankkia silloin, kun näiden taitojen osaamisella voidaan selkeästi edistää asiakkaan
työllistymistä.
Suositeltavaa on, että alueen kuntien ja oppilaitosten kanssa neuvotellaan koulutuksen järjestämisestä niin,
että työnhakija voi parantaa tietotekniikan taitojaan sivutoimisesti työttömyysturvalla opiskellen.
61 (110)
IV TYÖVOIMAKOULUTUKSEN YHTEISHANKINTA JA SEN TUOTTEET 20.
Yhteishankinnan säädösperusta ja määritelmä
Mahdollisuus toteuttaa työvoimakoulutuksen hankinta yhdessä työnantajan kanssa perustuu JTPL:n 6 luvun 3
§:ään, jossa todetaan, että jos koulutusta hankitaan "määrätyn yrityksen tai muun yhteisön tarpeisiin sen
palveluksessa oleville tai palvelukseen tuleville työntekijöille taikka vuokratyöntekijöille... asianomainen
työnantaja tai käyttäjäyritys osallistuu koulutuksen rahoittamiseen yhdessä työvoimaviranomaisen kanssa
(koulutuksen yhteishankinta). Yhteishankintana toteutettavaan koulutukseen voi osallistua myös
työttömyysturvalain 1 luvun 6 §:ssä tarkoitettu yrittäjä".
Edelleen 5 §:n 1. momentissa todetaan, että "Jos koulutus hankitaan yhteishankintana, sopijapuolena on
myös koulutuksen rahoittamiseen osallistuva yritys tai muu yhteisö". Koulutuksen hankintakustannuksiin voi
osallistua ja hankintasopimuksen allekirjoittaa yksi tai usea työnantaja tai muu yhteisö. Yritys tai muu yhteisö
voi edustaa itsensä lisäksi muita työnantajia, jos niin on erikseen sovittu.
Mahdollistamalla yritysten ja muiden yhteisöjen osallistuminen työvoimakoulutuksen rahoitukseen on pyritty
parantamaan edellytyksiä työmarkkinalähtöiseen ja yhteisvastuulliseen koulutuksen toteutukseen sekä
samalla avaamaan mahdollisuuksia koulutuksen rahoituspohjan laajentamiseen.
Em. säädösten perusteella yhteishankinnaksi luetaan ja tilastoidaan vain sellaiset koulutushankinnat,
joiden hankintasopimuksessa on sovittu yrityksen tai muun yhteisön maksuosuudesta koulutuksen
hankintakustannuksista ja joiden hankintasopimuksen yritys tai muu yhteisö allekirjoittaa
sopimusosapuolena.
Kääntäen tämä tarkoittaa sitä, että yhteishankintaa ei oie esim.
koulutus, jonka suunnittelussa ja toteutuksessakin yritys tai muu yhteisö on mukana, mutta jota
yritys tai muu yhteisö ei rahoita eikä allekirjoita hankintasopimusta
koulutus, jossa yritys tai muu yhteisö maksaa koulutuksen järjestäjälle korvausta esim.
työvoimakoulutuksen työssäoppimisjaksojen ohjauksesta työssäoppimista koskevan
sopimuksen nojalla, mutta jonka hankintasopimuksen sopimusosapuolena yritys tai muu yhteisö
ei ole.
Yhteishankintakoulutuksen hankinnassa noudatetaan julkisia hankintoja koskevaa lainsäädäntöä, joten
hankinta ilman tarjouskilpailua on mahdollista vain hankintalaissa ja tässä ohjeessa määritellyin perustein. Kun
hankintayksikkö on aiemmin kilpailuttanut puitejärjestelyn tai laajan koulutuskapasiteetin, jonka
hankintasopimukseen on sisällytetty mahdollisuus käyttää puitejärjestelyä tai kapasiteettia myös
yhteishankintana toteutettavan koulutuksen toteutukseen, voidaan näin menetellä.
Kun koulutusta hankitaan yhteishankintana, yritys tai muu yhteisö osallistuu tarjousten arviointiin ja tarjouksen
hyväksymispäätöksen tekevät työvoimaviranomainen ja työnantaja yhdessä (VNa julkisesta
työvoimapalvelusta 1344/2002).
21. Yhteishankintakoulutuksen kolme tuotetta
Työvoimakoulutuksen yhteishankinta on juridinen ja hallinnollinen käsite ja kokonaisuus, joka kattaa kolme
toisiaan täydentävää palvelutuotetta: RekryKoulutuksen, TäsmäKoulutuksen ja MuutosKoulutuksen.
Näiden tuotteiden lisäksi yhteishankintakoulutusta voidaan toteuttaa myös yhdistämällä em. tuotteita samaan
palvelukokonaisuuteen esimerkiksi ns. vaihtovalmennuksena, jossa samanaikaisesti toteutetaan sekä
RekryKoulutusta että TäsmäKoulutusta.
62 (110)
21.1. RekryKoulutus: kuvaus palvelutuotteesta
Kohderyhmä;
Kaikki työnantajat.
Yhteiskunnallinen tavoite:
Ehkäistä työvoimakapeikkoja ja suoranaista pulaa osaavasta työvoimasta, edistää yritysten ja julkisten
työnantajien toiminnan kehittymistä sekä tarjota työnhakijoille työllistäviä koulutusväyliä.
Koulutuksen tavoite:
Koulutuksen tavoitteena on, että opiskelijat saavuttavat työmarkkinoille soveltuvan ja työnantajan tarvitseman
ammattitaidon sekä koulutuksen hyväksytysti suorittaneet opiskelijat työllistyvät työnantajan palvelukseen.
Hankintasopimuksessa sovitaan työllistymisen tavoitetasosta.
Käyttötilanne:
Kun työnantaja tai usean työnantajan ryhmä tarvitsee uusia ammattitaitoisia työntekijöitä, eikä heitä ole tarjolla
työnhakijoina tai lähiaikoina valmistuvina opiskelijoina. Voidaan yhdistää laajempaan toiminnan
kehittämisohjelmaan.
Miten edetään?:
Työnantajan esityksen ja yhteistyössä työ- ja elinkeinohallinnon kanssa laaditun koulutustarvearvion
perusteella laaditaan koulutussuunnitelma. Suunnittelussa voi olla mukana myös henkilöstön edustaja.
Koulutussuunnitelman perusteella julkaistaan hankintailmoitus HILMA-järjestelmässä, lähetetään
tarjouspyynnöt koulutuspalvelun tuottajille, tehdään tarjousvertailu ja tarjouskilpailun voittajan kanssa
hankintasopimus koulutuksen toteutuksesta. Opiskelijavalinnan jälkeen koulutus toteutetaan sovitun
aikataulun mukaan.
Opiskelijoiden valinta:
Työnantaja ja työvoimaviranomainen valitsevat opiskelijat yhdessä ennalta sovittujen soveltuvuusvaatimusten perusteella. Valintaan voidaan liittää soveltuvuuden arviointia ja testejä. Valinnassa voidaan
käyttää myös muita asiantuntijoita.
Koulutuksen sisältö, kesto ia seuranta:
Koulutus on työnantajan tarpeita vastaavaa ja työelämälähtöistä ammatillista koulutusta tai ammatillista
osaamista muutoin täydentävää koulutusta, kuten kielikoulutusta tai tietotekniikkavalmiuksia parantavaa
koulutusta. Opinnot henkilökohtaistetaan ja opiskelijan näkökulmasta tavoitteena voi olla perus-, lisä-,
täydennys- tai ammatinvaihtoon tähtäävä koulutus. Koulutuksen tavoitteena voi olla tutkinnon tai sellaisen
osan suorittaminen. Koulutukseen sisältyy sekä tietopuolista opetusta että ohjattua työssäoppimista ja
työharjoittelua. Koulutuksen kesto vaihtelee, mutta pääsääntöisesti koulutusohjelmat ovat 3–9 kuukauden
mittaisia. Vähimmäiskesto on kymmenen koulutuspäivää opiskelijaa kohden. Enimmäiskesto on noin kaksi
vuotta. Työssäoppimista voi olla enintään kuusi kuukautta, ellei koulutusalan opetussuunnitelman perusteista
tai muista yleisistä koulutuksen toteutusvaati m uksista muuta johdu. Laskennalliset seitsemän (7 × 45 min)
opetustunnin koulutuspäivät voivat koostua useista lyhyemmistä kokonaisuuksista. Työ- ja elinkeinohallintoja
työnantaja seuraavat yhdessä koulutuksen toteutuksen etenemistä ja laatua. Koulutuksella voi olla
ohjausryhmä. Tarvittaessa koulutusohjelmaa ja sen toteutusta voidaan täsmentää.
Koulutuksen rahoitus:
Työnantaja ja työ- ja elinkeinohallinto rahoittavat koulutuksen hankinnan yhdessä. Työnantajan maksuosuus
on 30 % hankintasopimuksen mukaisesta kokonaishinnasta (ilman ALV:a). Opiskelija- työpäiväkohtainen
hinta vaihtelee koulutusaloittain.
RekryKoulutuksen käytön edellytykset
Koulutuspalvelun myyjä on ostajista riippumaton taho (ks. luku 22)
63 (110)
Koulutus on sisällöltään ammatillista koulutusta tai ammatillista osaamista muutoin täydentävää
koulutusta, kuten kielikoulutusta tai tietotekniikkavalmiuksia parantavaa koulutusta.
Koulutuksen kesto on päätoimista opiskelua vähintään 10 päivää /opiskelija. Koulutus voidaan
kuitenkin toteuttaa jaksotettuna ja osa-aikaisesti esim. ilta- tai viikonloppukoulutuksena siten, että
näistä osista voidaan muodostaa seitsemän (7 x 45 min) opetustuntia kestävät koulutuspäivät
21.2. TäsmäKoulutus: kuvaus palvelutuotteesta
Kohderyhmä:
Ensisijainen kohderyhmä ovat yritykset, etenkin pienet ja keskisuuret yritykset. Myös julkinen sektori (valtio,
kunnat, kuntayhtymät ja seurakunnat) voi käyttää TäsmäKoulutusta.
Yhteiskunnallinen tavoite:
TäsmäKoulutuksen yhteiskunnallinen tavoite on kytkeä yrityksissä osaamisen kehittämistarpeet laajempiin
työvoiman saatavuus-, työssä pysymis- ja tuottavuustavoitteisiin. Yritysten kannalta tämä merkitsee, että
osaamisen kehittäminen kytketään osaksi yrityksen normaalia liiketoimintaa.
Koulutuksen tavoite:
Koulutuksen tavoitteena on, että opiskelijat saavuttavat työmarkkinoille soveltuvan ja työnantajan tarvitseman
ammattitaidon sekä koulutuksen suorittaneet opiskelijat sijoittuvat saman työnantajan palvelukseen.
Tavoitteiden taustalla voi olla myös lomautusten tai irtisanomisten välttäminen, ikääntyvän henkilöstön
työurien pidentäminen ja työntekijöiden monialaisen osaamisen edistäminen.
Käyttötilanne:
Yrityksessä tapahtuu sellaisia teknologisia ja toiminnallisia muutoksia, jotka edellyttävät yrittäjän ja/ tai
henkilöstön osaamisen parantamista. Yrityksen henkilöstön ammattitaito ei vastaa muuttuneita olosuhteita.
Toimintatapa säilyttää ennaltaehkäisevästi työpaikkoja ja pidentää työuria. Voidaan käyttää myös
määräaikaisten lomautusten yhteydessä. Voidaan yhdistää laajempaan toiminnan kehittämisohjelmaan.
Miten edetään?:
Yrityksen esityksen ja yhteistyössä työ- ja elinkeinohallinnon kanssa laaditun koulutustarvearvion perusteella
laaditaan koulutussuunnitelma. Suunnittelussa voi olla mukana myös henkilöstön edustaja.
Koulutussuunnitelman perusteella julkaistaan hankintailmoitus HILMA-järjestelmässä, lähetetään
tarjouspyynnöt koulutuspalvelun tuottajille, tehdään tarjousvertailu ja tarjouskilpailun voittajan kanssa
hankintasopimus koulutuksen toteutuksesta. Opiskelijavalinnan jälkeen koulutus toteutetaan sovitun
aikataulun mukaan.
Opiskelijoiden valinta:
Yritys tekee työvoimaviranomaiselle esityksen, jossa yritys osoittaa TäsmäKoulutukseen henkilöt sekä
perustelut valinnalle. Oppilasvalinnasta päättää työvoimaviranomainen.
Koulutuksen sisältö, kesto ia seuranta:
Koulutus voi olla yleis- tai erityiskoulutusta riippuen siitä, miten koulutus- /opintosuunnitelma rakennetaan.
Koulutus on työnantajan tarpeita vastaavaa ja työelämälähtöistä ammatillista koulutusta tai ammatillista
osaamista muutoin täydentävää koulutusta, kuten kielikoulutusta tai tietotekniikkavalmiuksia parantavaa
koulutusta.
Koulutukseen sisältyy tietopuolista opetusta sekä tarpeen mukaan ohjattua työssäoppimista ja työharjoittelua.
Koulutuksen tavoitteena voi olla myös esim. näyttötutkinnon tai sen osan suorittaminen. Koulutuksen kesto on
vähintään 10 koulutuspäivää opiskelijaa kohden. Enimmäiskesto on noin kaksi vuotta. Koulutus voi olla osa
laajempaa yrityksen kehittämisohjelmaa, jolloin se ajoittuu pidemmälle, mutta ennalta määritellylle ajalle.
Laskennalliset seitsemän (7 × 45 min) opetustunnin koulutuspäivät
64 (110)
voivat koostua useista lyhyemmistä kokonaisuuksista. Työ- ja elinkeinohallintoja työnantaja seuraavat yhdessä
koulutuksen toteutuksen etenemistä ja laatua. Koulutuksella voi olla ohjausryhmä. Tarvittaessa
koulutusohjelmaa ja sen toteutusta voidaan täsmentää.
Koulutuksen rahoitus:
Työnantaja ja työ- ja elinkeinohallinto rahoittavat koulutuksen hankinnan yhdessä. Työnantajan maksuosuus
on 20 -75 % hankintasopimuksen mukaisesta kokonaishinnasta. Työnantajan maksuosuuden suuruuteen
vaikuttavat yrityskoko ja koulutuksen luonne sen mukaan, onko kysymyksessä yleiskoulutus vai
erityiskoulutus. OpiskelijatyÖpäiväkohtainen hinta vaihtelee koulutussuunnitelman mukaan. Koulutuksen
hinta määräytyy tarjouskilpailun perusteella.
TäsmäKoulutuksen käytön edellytykset
Koulutuspalvelun myyjä on ostajista riippumaton taho (ks. luku 22)
Koulutus on sisällöltään ammatillista koulutusta tai ammatillista osaamista muutoin täydentävää
koulutusta, kuten kielikoulutusta tai tietotekniikkavalmiuksia parantavaa koulutusta.
Koulutuksen kesto on päätoimista opiskelua vähintään 10 päivää ja enintään noin kaksi vuotta
/opiskelija. Koulutus voidaan kuitenkin toteuttaa jaksotettuna ja osa-aikaisesti esim. ilta- tai
viikonloppukoulutuksena siten, että näistä osista voidaan muodostaa seitsemän (7 x 45 min)
opetustuntia kestävät koulutuspäivät
21.3. M uutos Koulutus: kuvaus palvelutuotteesta
Kohderyhmä:
Kaikki työnantajat.
Yhteiskunnallinen tavoite:
Ehkäistä tai lyhentää muutosturvatyyppisissä tilanteissa irtisanottujen työttömyyttä, edistää nopeaa
työllistymistä entisen kaltaisiin tai uusiin tehtäviin, lisätä tai uudistaa irtisanottavien työnhakutaitoja,
työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista sekä parantaa henkilöiden valmiuksia mahdolliseen
jatkokoulutukseen.
Koulutuksen tavoite:
Valmentavassa koulutuksessa koulutuksen tavoitteena on, että opiskelijat saavuttavat sellaiset työnhaku- ja
työmarkkinavalmiudet, että voivat hakea uutta soveltuvaa työtä tai hakeutua soveltuvaan ammatilliseen
koulutukseen.
Ammatillisen koulutuksen tavoitteena on, että opiskelijat saavuttavat työmarkkinoille soveltuvan ja
työnantajien eri aloilla tarvitseman ammattitaidon sekä koulutuksen hyväksytysti suorittaneet opiskelijat
työllistyvät uusiin työsuhteisiin. Hankintasopimuksessa sovitaan mahdollisesta tavoitetasosta.
Käyttötilanne:
Kun työnantaja joutuu vähentämään henkilöstöään tai lopettamaan toimintansa kokonaan. Voidaan käyttää
myös, kun henkilöstöä lomautetaan toistaiseksi.
Miten edetään?
Muutosturvan toimintamallin edellyttämän työnantajan laatiman toimintasuunnitelman tai muuta
irtisanomistilannetta koskevien selvitysten sekä yhteistyössä työ- ja elinkeinohallinnon kanssa laaditun
koulutustarvearvion perusteella laaditaan koulutussuunnitelma. Suunnittelussa on mukana myös henkilöstön
edustaja. Koulutussuunnitelman perusteella julkaistaan hankintailmoitus HILMAjärjestelmässä, lähetetään
tarjouspyynnöt koulutuspalvelun tuottajille, tehdään tarjousvertailu ja tarjouskilpailun voittajan kanssa
hankintasopimus koulutuksen toteutuksesta. Opiskelijavalinnan jälkeen koulutus toteutetaan sovitun
aikataulun mukaan.
65 (110)
Opiskelijoiden valinta:
Työnantaja ja työvoimaviranomainen valitsevat opiskelijat yhdessä ennalta sovittujen soveltuvuusvaatimusten
perusteella. Valintaan voidaan liittää soveltuvuuden arviointia ja testejä. Valinnassa voidaan käyttää myös
muita asiantuntijoita.
Koulutuksen sisältö, kesto ia seuranta:
Koulutus on yleiskoulutusta. Koulutus on joko irtisanottavien työnhaku- ja työmarkkinavalmiuksia edistävää
valmentavaa koulutusta tai työelämälähtöistä ammatillista koulutusta. Koulutus voi koostua yhdestä
useammasta ammatillisesta ja/tai valmentavasta koulutusohjelmasta. Opinnot henkilökohta istetaa n.
Opiskelijan näkökulmasta valmentavan koulutuksen tavoitteena on esimerkiksi soveltuvan ammatillisen
koulutuksen löytäminen. Ammatillisessa koulutuksessa tavoitteena voi olla perus,lisä-, täydennys- tai
ammatinvaihtoon tähtäävä koulutus. Koulutus voi tähdätä tutkinnon tai sellaisen osan suorittamiseen.
Koulutukseen sisältyy sekä tietopuolista opetusta että ohjattua työssäoppimista ja työharjoittelua. Koulutuksen
kesto vaihtelee, mutta pääsääntöisesti valmentavan koulutuksen koulutusohjelmat ovat 1–3 kuukauden ja
ammatilliset koulutusohjelmat 3–9 kuukauden mittaisia. Vähimmäiskesto on kymmenen koulutuspäivää
opiskelijaa kohden. Enimmäiskesto on noin kaksi vuotta. Työssäoppimista voi olla enintään kuusi kuukautta,
ellei koulutusalan opetussuunnitelman perusteista tai muista yleisistä koulutuksen toteutusvaati m uksista
muuta johdu. Laskennalliset seitsemän (7 x 45 min) opetustunnin koulutuspäivät voivat koostua useista
lyhyemmistä kokonaisuuksista. Työja elinkeinohallinto ja työnantaja seuraavat yhdessä koulutuksen
toteutuksen etenemistä ja laatua. Koulutuksella voi olla ohjausryhmä. Tarvittaessa koulutusohjelmaa ja sen
toteutusta voidaan täsmentää.
Koulutuksen rahoitus:
Työnantaja ja työ- ja elinkeinohallinto rahoittavat koulutuksen hankinnan yhdessä. Työnantajan maksuosuus
on 20 % hankintasopimuksen mukaisesta kokonaishinnasta. Opiskelijatyöpäiväkohtainen hinta vaihtelee
koulutusaloittain.
MuutosKoulutuksen käytön edellytykset
Koulutuspalvelun myyjä on ostajista riippumaton taho (ks. luku 22) •
Koulutus on sisällöltään ammatillista tai valmentavaa koulutusta
Koulutuksen kesto on päätoimista opiskelua vähintään 10 päivää/opiskelija. Koulutus voidaan
kuitenkin toteuttaa jaksotettuna ja osa-aikaisesti esim. ilta- tai viikonloppukoulutuksena siten, että
näistä osista voidaan muodostaa seitsemän (7 x 45 min) opetustuntia kestävät koulutuspäivät
21.4. RekryKoulutuksen ja TäsmäKoulutuksen yhdistäminen vaihtovalmennuksessa
Osa rekrytointitilanteista voidaan tarkoituksenmukaisimmin järjestää kouluttamalla ennestään työnantajan
palveluksessa olevaa henkilöstöä avaintehtäviin vaihtovalmennuksena. Sillä tarkoitetaan koulutusmallia,
jossa työpaikalta lähtee yksi tai useampi työntekijä jatko- tai täydennyskoulutukseen ja työpaikalle samoihin tai
eri työtehtäviin koulutetaan työtön työnhakija. Sisäisen kierron vaikutuksesta uuden työvoiman
ammattitaitovaatimukset eivät tällöin ole liian korkealla ja työttömillä on näin paremmat mahdollisuudet päästä
työmarkkinoille. Työssä olevien koulutuksen tavoitteena on turvata ammattitaidon kehittyminen ja mahdollisesti
laajentuminen tai uusien vaativampien tehtävien oppiminen. Tavoitteena voi olla myös tutkintojen ja/tai
osatutkintojen suorittaminen, työurien pidentäminen sekä työkyvyn ja työssäjaksamisen edistäminen.
Erityisen käyttökelpoinen vaihtovalmennus on sellaisissa työyhteisöjen kehittämishankkeissa, joilla pyritään
turvaamaan ikääntyvän työvoiman työssäpysymismahdollisuudet. Koulutuksella voidaan vaikuttaa
työpaikkojen säilymiseen ja näin ennaltaehkäistä työttömyyttä. Työttömäksi jääneiden ikääntyneiden
henkilöiden paluu työelämään ei useinkaan ole helppoa. Tästä syystä ennaltaehkäisevät toimenpiteet ovat
välttämättömiä. Ikääntyvien henkilöiden koulutuksessa yhtenä tavoitteena
66 (110)
voi olla, että he voisivat toimia työorganisaatiossa kouluttajina ja työhönopastajina esimerkiksi uusissa
rekrytointitilanteissa tai työpaikkaoppimisen malleissa.
21.5. Yhteishankinnan käyttö lomautustilanteissa
Lomautustilanteissa yhteishankintakoulutusta voidaan käyttää seuraavasti:
TäsmäKoulutus (eli työssä olevien henkilöiden koulutus) soveltuu silloin, kun on kyse
määräaikaisesta lomautuksesta, jonka jälkeen entinen työsuhde jatkuu. Kyse on tällöinkin
työsuhteessa olevien henkilöiden ammatillisesta jatko- ja täydennyskoulutuksesta, vaikka koulutusajalta ei makseta palkkaa. Koulutus voi kestää vähintään 10 päivää ja enintään noin kaksi vuotta.
Koulutuksen pituus ja lomautuksen pituus eivät ole sidoksissa toisiinsa. Koulutus voi siis olla pidempi
tai lyhyempi kuin lomautusjakso. Työnantajan maksuosuus koulutuksen kokonaishinnasta määräytyy
luvussa 22 kuvatulla tavalia.
Muutoskoulut us (eli muutosturvatyyppisiin tilanteisiin liittyvä koulutus) puolestaan soveltuu
lomautustilanteisiin silloin, kun henkilöstöä lomautetaan toistaiseksi ja lomautusten alkaessa tai
aikana tulee selväksi, että lomautus muuttuu irtisanomiseksi kaikkien tai enemmistön osalta.
MuutosKoulutuksessa työnantajan maksuosuus on aina 20 %. Irtisanomistilanteisiin MuutosKoulutus
luonnollisesti soveltuu aina niin muutosturvan toimintamallin puitteissa kuin muutoinkin.
Joustavien hankintamenettelyjen (puitejärjestelyt, kapasiteettihankinnat, monialamallit) käyttöä on lisättävä
mahdollisuuksien mukaan aina kun se on tarkoituksenmukaista, jotta voidaan hyödyntää ko. hankintamallien
joustavuutta toteutettaessa nopeasti reagoivaa koulutusta.
22. Yhteishankintaan osallistumisen edellytykset
Kaiken työvoimakoulutuksen - myös työnantajan osittain rahoittaman - hankinnassa on noudatettava
julkisia hankintoja koskevaa lainsäädäntöä. Tämä merkitsee sitä, että koulutus- hankinta on aina
kilpailutettava, ellei suorahankintamenettelyn käytölle ole hankintalain 27 ja 28 §:ien ja työ- ja elinkeinohallinnon
hankintaohjeen mukaista perustetta. Suoraa hankintamenettelyä käytettäessä hankintapäätös on aina
kirjallisesti perusteltava.
Työ- ja elinkeinohallinnon osallistuminen yhteishankintakoulutuksen rahoitukseen on mahdollista, jos
koulutuksen järjestämiseen on vahvat työvoima- ja elinkeinopoliittiset perusteet. Tällaisia ovat muun
muassa työvoiman saatavuuden turvaaminen, työnantajan toimintaedellytysten edistäminen, ikääntyvien
työssä pysymisen edistäminen, työurien pidentäminen, työpaikkojen säilyttäminen, lomautusten välttäminen tai
hyödyntäminen koulutukseen ja työttömyyden ennaltaehkäisy. Lisäksi on otettava huomioon koulutuksen
tarpeellisuus, tarkoituksenmukaisuus ja vaikuttavuus. Koulutuksen suunnittelun tulee tapahtua
yhteistyössä työnantajan ja henkilöstön edustajien kanssa. Koulutuksen järjestämiskustannuksiin ei voida
osallistua, jos työnantaja samanaikaisesti palkkaa uusia työntekijöitä niihin työtehtäviin, joista henkilöstöä on
irtisanottu tai lomautettu (ks. luku 26).
Ennen koulutuksen hankintapäätöstä on selvitettävä työ- ja elinkeinohallinnon asiakasrekisterissä
olevat työnhakijat, työnvälityksen tarjoamat mahdollisuudet (esim. alueellisen liikkuvuuden keinot) ja jo
käynnissä olevan työvoimakoulutuksen mahdollisuudet, Koulutuksesta neuvoteltaessa tulee ottaa huomioon
myös muut koulutusvaihtoehdot kuten esimerkiksi oppisopimuskoulutus, työllistämistuella
työssäoppiminen, valtionosuusrahoitteinen ammatillinen koulutus sekä ELY- keskusten
rahoitusmahdollisuudet.
Työvoimakoulutuksen yhteishankinnalla ei saa korvata työnantajan kustannettavaksi kuuluvaa
henkilöstökoulutusta. Työpaikan rakenteiden, tuotannon ja työkäytäntöjen uudistaminen ja siihen
67 (110)
liittyvä koulutus on osa liiketoimintaa, josta aiheutuvat perehdytys- yms. kustannukset kuuluvat työnantajan
itsensä maksettavaksi, ellei kyseessä ole ELY-keskuksen kanssa suunniteltu laajempi kehittämishanke
(Työsopimuslaki 55/2001 7 luku 4 §).
Työnantajan vastuulla olevaksi henkilöstökoulutukseksi voidaan katsoa esimerkiksi lyhytkestoinen (alle 10
päivää kestävä) tavanomaisia työtehtävissä tarvittavia perusvalmiuksia koskeva koulutus tai perehdytys.
Esimerkkejä ovat mm.:
• työhyvinvointiin, työyhteisön toiminnan yleiseen kehittämiseen tms. liittyvät kehittämispäivät tai
vastaavat tilaisuudet
• työyhteisön sisäisten toimintatapojen uudistamiseen ja ohjeistukseen liittyvät tilaisuudet
• lainsäädännön muutoksiin liittyvä työntekijöiden perehdytys
• yleisten atk-ohjelmien (Word, Excel, PowerPoint jne.) peruskäyttöön liittyvät koulutukset sekä
täydennyskoulutukset
• henkilöstön perehdyttäminen ja opastaminen esimerkiksi uusien koneiden ja menetelmien käyttöön
• alakohtaisen jatkuvasti tai toistuvasti uudistuvan tietotaidon ylläpitämiseen liittyvä koulutus, kuten
esim. uusien tai uudistuneiden automallien huoltokoulutus
• lupatyyppiset koulutukset, kuten hitsausluokan, tulityökortin, merialan luvan, hygieniapassin tms.
suorittaminen
• tavanomainen kielikoulutus
Koulutuspalvelun myyjän on oltava ostajista riippumaton. Yhteishankintana ei hankita sellaista
koulutusta, joka toteutetaan yksinomaan koulutuksen hankintaan osallistuvan yrityksen toimesta sen omissa
tiloissa, omin välinein ja oman henkilöstön toimesta. Poikkeuksena ovat seuraavat tilanteet:
• Avoimessa tarjouskilpailussa ei saada lainkaan tarjouksia ostajista riippumattomilta tahoilta.
• Koulutuksen sisältöä ja toteutustapaa koskevan lisenssin tai muun vastaavan yksinoikeuden
perusteella millään muulla taholla ei ole oikeutta tuottaa tarvittavaa koulutuspalvelua.
• Koulutusta voidaan ostaa yritysten omistamilta oppilaitoksilta, jos ne avoimen tarjouskilpailun
perusteella ovat kokonaistaloudellisesti edullisin palvelun tuottaja.
Tämä ehto ei kuitenkaan sulje pois sellaista koulutuksen toteutusta, jossa ostajista riippumaton
koulutuspalvelun tuottaja toteuttaa osan koulutuksesta hankintaan osallistuvan työnantajan tiloissa, välineillä
tai henkilöstön tuella.
Työnantaja voi joissakin tilanteissa edellyttää, että työpaikalla toteutettavien koulutusjaksojen osalta
maksetaan työnantajalle korvausta esim. tilojen, koneiden ja laitteiden tai työnantajan henkilöstön
työpanoksen käytöstä koulutuksen toteutukseen. Tällaiset kustannukset on mahdollista ottaa huomioon siten,
että ennen tarjouspyynnön julkistamista yhdessä työnantajan kanssa laaditaan kirjallinen kuvaus niistä
palveluista, joiden katsotaan aiheuttavan työnantajalle sellaisia kustannuksia, jotka tulee ottaa huomioon
koulutuksen toteutuksessa ja koulutustarjouksissa alihankintana. Tämä kuvaus liitetään tarjouspyyntöön
jolloin voidaan varmistaa, että kaikki tarjoajat saavat samansisältöisen informaation työnantajan
alihankintapalveluna tarjoamasta palvelukokonaisuudesta. Kunkin tarjoajan tulee sisällyttää ko.
palvelukokonaisuus tarjouksensa kokonaishintaan, jolloin kustannukset tulevat samoin perustein huomioon
otetuiksi kaikkien tarjousten kokonaishinnassa.
Yleis- ja erityiskoulutuksen määritelmät
Komission asetus perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklojen soveltamisesta koulutustukeen säätää
edellytykset, joiden toteutuessa koulutustuki on yhteismarkkinoille soveltuvaa ja vapautetaan 88 artiklan 3
kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta.
Yleinen peruskoulutus ja ammatillinen peruskoulutus, työttömien koulutus tai uudelleenkoulutus (mukaan
lukien harjoittelu yrityksissä) sekä muu vastaava yleiskoulutus eivät kuulu perustamissopimuksen 87 artiklan
soveltamisalaan.
Tämä ryhmäpoikkeusasetus erottaa toisistaan "erityiskoulutuksen" ja "yleiskoulutuksen".
Erityiskoulutuksella tarkoitetaan koulutusta, johon sisältyvää opetusta voidaan hyödyntää suoraan ja
68 (110)
pääasiassa tuetun yrityksen työntekijän nykyisessä tai tulevassa työtehtävässä ja josta saatavaa pätevyyttä ei
voida siirtää tai voidaan siirtää vain vähäisessä määrin muihin yrityksiin tai muille työelämän aloille.
Yleiskoulutuksella puolestaan tarkoitetaan koulutusta, johon sisältyvää opetusta voidaan hyödyntää
muullakin tavoin kuin ainoastaan tai pääasiassa tuetun yrityksen työntekijän nykyisessä tai tulevassa
työtehtävässä ja josta saatava pätevyys on yleisesti ottaen siirrettävissä muihin yrityksiin tai muille työelämän
aloille.
Työ- ja elinkeinohallinnon hankintayksikkö arvioi kunkin koulutushankinnan yhteydessä onko kyse yleis- vai
erityiskoulutuksesta.
TäsmäKoulutuksen käytön edistämiseksi on toimittava proaktiivisesti. Työnantajien kanssa on käytävä
keskustelut koulutustarpeista ja koulutuksen toteuttamisedellytyksistä mahdollisimman pian sen jälkeen kun
tieto, vaikka epävirallinenkin, esimerkiksi yrityksen muutostilanteesta tai mahdollisista määräaikaisista
lomautuksista saadaan.
TäsmäKoulutuksen hankintaan osallistumista harkittaessa huomiota on kiinnitettävä muun muassa
koulutettavien työntekijöiden aikaisempaan koulutukseen, työhistoriaan ja järjestettävän koulutuksen sisältöön.
Koulutuksen tarpeellisuutta tulee tarkastella erityisesti koulutuksen vaikuttavuuden kannalta. Vaikuttavuutta
arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota työpaikkojen pysyvyyteen, uusien työpaikkojen syntymiseen,
ammattitaidon laajenemiseen ja koulutuksen yleistettävyyteen.
On arvioitava vastaako koulutus työmarkkinoiden tarpeita, onko koulutettavilla mahdollisuuksia jatkaa
työsuhdettaan koulutuksen hankintaan osallistuvan työnantajan palveluksessa tai onko heillä koulutuksen
järjestämisen jälkeen tiedossa uusi työpaikka.
Mahdollisuuksien mukaan tulee pyrkiä siihen, että työntekijöille tarjottava koulutus ei rajoittuisi pelkästään
työnantajakohtaisiin tavoitteisiin, vaan antaisi laajemmin soveltuvan ammattitaidon eli johtaisi tutkintoihin tai
niiden osiin.
Koulutuksen pituus voi vaihdella koulutustarpeiden ja -tavoitteiden mukaan. On tilanteita joissa tarvitaan
lupatyyppistä (esim. hitsausluokat, tulityökortti, merialan luvat, hygieniapassi) koulutusta, joka voi olla hyvin
lyhytkestoista. Tällaiset lupatyyppiset koulutusosiot voidaan toteuttaa yhteishankinta- koulutuksena, kun ne
integroidaan laajempiin koulutuskokonaisuuksiin. Koulutuksen vähimmiskesto on 10
opiskelijatyöpäivää/henkilö. Enimmäiskesto on noin kaksi vuotta.
Koulutus voidaan tarvittaessa myös jaksottaa useaan eripituiseen jaksoon. Koulutuksen tulee aina sisältää
tietopuolisia opintoja. Niiden osuus voi vaihdella, mutta yleisenä lähtökohtana on, että niiden osuus on
vähintään 30 % koulutuksen kokonaiskestosta. Mahdollisimman suuri osuus opetuksesta tulee järjestää
työpaikoilla. Jos kysymys on yrityksen muutos- tai kehittämistilanteesta, koulutusohjelma on pyrittävä laatimaan
yritys-/henkilöstöanalyysin perusteella. Analyysivaiheessa käytetään hyväksi ELY-keskusten tai muiden
asiantuntijatahojen osaamista.
Yhteishankintakoulutukselle asetetaan yleensä työllistymistavoite (prosenttiosuus koulutuksen
hyväksytysti suorittaneista). Työllistymistavoitteen tulee olla realistinen suhteessa hankittavan koulutuksen
laatuun ja tavoitteisiin. TäsmäKoulutuksessa kaikki opiskelijat jatkavat entisen työnantajansa palveluksessa.
Kun kysymyksessä on RekryKoulutus tai MuutosKoulutus tulee työllistymistavoite aina asettaa
tapauskohtaisen harkinnan perusteella. Vaihtovalmennuksessa työllistymistavoite voidaan asettaa
koulutukseen osallistuvien työttömien osalta erikseen.
RekryKoulutuksen ja TäsmäKoulutuksen yleisenä tavoitteena on, että koulutuksen hyväksytysti suorittaneet,
joko kaikki tai etukäteen hankintasopimuksessa sovittu osuus, työllistyvät yhteishankinnan osapuolena olevan
tai esim. vuokratyövoimaa tarjoavan työnantajan palvelukseen. Vaihtoehtoisesti
69 (110)
henkilöt voivat työllistyä yrittäjinä toimeksiantosuhteeseen työnantajaosapuolen kanssa. MuutosKoulutuksesta
sijoitutaan tyypillisesti muiden työnantajien tehtäviin tai omaan yritystoimintaan.
Poikkeuksena ovat ne tilanteet, joissa koulutuksen aikana tapahtuu sellaisia olosuhteiden muutoksia, joiden
perusteella työnantajaosapuolella on pätevä syy olla solmimatta työ- tai toimeksiantosuhteita koulutuksen
hyväksytysti suorittaneiden opiskelijoiden kanssa. Näissä tilanteissa työ- tai toimeksiantosuhteiden
syntymättä jäämisen perusteet on selvitettävä ja yhteisesti käsiteltävä. Jos pätevää syytä ei ole, on
hankintayksikön käynnistettävä toimet työ- ja elinkeinohallinnon maksuosuuden perimiseksi hankintaan
osallistuneelta työnantajataholta.
Edellä mainittujen lisäksi myös työnantajaa koskevat selvitykset ja kilpailunäkökohdat ovat pohjana
koulutuksen yhteishankintaa koskevalle päätökselle.
23. Rahoitusosuudet
Työnantajan ja työ- ja elinkeinohallinnon maksuosuudet määräytyvät eri tavoin kussakin kolmessa
palvelutuotteessa sekä vaihtovalmennuksessa.
RekryKoulutuksessa työnantaja(t) maksaa 30 % ja työ- ja elinkeinohallinnon hankintayksikkö maksaa 70 %
koulutuspalvelun myyjän tarjouksen ja hankintasopimuksen mukaisesta kokonaishinnasta (ilman
arvonlisäveroa).
Täs mä Koulutuksessa työnantaja(t) ja työ-ja elinkeinohallinnon hankintayksikkö maksavat
koulutuspalvelun myyjän tarjouksen ja hankintasopimuksen mukaisen kokonaishinnan (ilman arvonlisäve
roa) seuraavan yrityskoon ja koulutuksen luonteen perusteella porrastetun mallin mukaisesti:
Erityiskoulutus Työnantajan
maksuosuus %
Yleiskoulutus
Työnantajan maksuosuus %
Mikro työnantaja
-1–9 työntekijää vuosiliikevaihto tai taseen
loppusumma enintään 2 M€
55%
20 %
Pieni tai keskisuuri
työnantaja
-10–249 työntekijää vuosiliikevaihto enintään 50
M€ tai taseen loppusumma
enintään 43 M€
65%
30%
Suuri työnantaja
- vähintään 250 työntekijää
- vuosiliikevaihto yli 50 M€ tai
taseen loppusumma yli 43 M€
75%
40%
MuutosKoulutuksessa työnantajan maksuosuus on 20 % hankintasopimuksen mukaisesta kokonaishinnasta
(ilman arvonlisäveroa).
70 (110)
Kun Rekrykoulutusta ja TäsmäKoulutusta toteutetaan saman hankintasopimuksen nojalla yhtä aikaa
vaihtovalmennuksena, määritellään osapuolten maksuosuudet hankintasopimuksessa erikseen kummankin
koulutustuotteen osalta edellä kerrottujen periaatteiden mukaisesti.
24. Kytkentä muihin yrityspalveluihin ja toiminnan kehittämishankkeisiin
ELY-keskusten tarjoamilla osaamisen kehittämispalveluilla edistetään kilpailukykyisten pk-yritysten
perustamista, laajentamista ja kehittämistä siten, että yrityksillä on edellytykset toimia ja menestyä sekä kotiettä kansainvälisillä markkinoilla. Kehittämispalvelut sisältävät mm. koulutusta, konsultointia sekä tuotteistettuja
asiantuntijapalveluja, jotka ovat pk-yritysten elinkaaren eri vaiheisiin kehitettyjä analysointi- ja
kehittämispalveluja.
Kehittämis- ja asiantuntijapalveluja voidaan kytkeä samaan palvelukokonaisuuteen yhteishankintana toteutetun
työvoimakoulutuksen tuotteiden kanssa. Kehittämis- ja asiantuntijapalvelut voivat edeltää koulutusta tai
palveluita voidaan toteuttaa koulutuksen rinnalla. Esimerkiksi Monitaito-analyysia voidaan käyttää pk-yrityksen
kehitys- ja koulutussuunnitelmaa laadittaessa, jolloin sen avulla voidaan toteuttaa RekryKoulutuksen tai
TäsmäKoulutuksen suunnittelun tueksi tarvittava yrityksen ja sen henkilöstön osaamisen analyysi.
Yhteishankinnan koulutustuotteita voidaan kytkeä myös laajempaan Tyke-tyyppiseen yrityksen
kehittämisohjelmaan.
25. Työnantajan ja kouluttajan taustojen selvittäminen
Kun työnantajan ja koulutuksen järjestäjän kanssa tehdään hankintasopimus yhteishankintana järjestettävästä
koulutuksesta, ennakkovalvonta on tärkeää koulutuksen rahoitukseen osallistumisedellytysten selvittämiseksi
ja väärinkäytösten estämiseksi. Koulutuksen myyjän taustojen selvittäminen tapahtuu tarjousmenettelyn
yhteydessä.
Ennakkovalvontaan sisältyy muun muassa työnantajan taloudellisen ja muun tilanteen selvittäminen. Tämän
vuoksi työnantajan ja koulutuksen järjestäjän tulee ennen yhteishankintasopimuksen tekemistä toimittaa työ-ja
elinkeinoviranomaiselle kohdissa a) ja b) mainitut asiakirjat. Lisäksi työ- ja elinkeinoviranomaisen tulee selvittää
palkkaturvan ja työhallinnon asiakaspalvelun tietojärjestelmän ja ASKO-järjestelmän tiedot. Jos
sopimusosapuoli on entuudestaan tuntematon tai on muuten syytä selvittää tarkemmin työnantajan taustoja,
tulee myös selvittää Suomen Asiakastiedon luottotieto rekisterin, Virallisen lehden ja ELY-keskuksen tiedot.
a) Ote kauppa-, yhdistys- tai säätiörekisteristä
Rekisteriote ei saa olla kolmea kuukautta vanhempi. [teksti puuttuu]
71 (110)
b) Verovelkatodistus
Ennen yhteishankintasopimuksen tekemistä työnantajan /koulutuksen järjestäjän on toimitettava
verohallinnolta saatava verovelkatodistus (sen saa osoitteesta www.vero.fi/verovelkatodistus tai
verohallinnon palvelunumerosta), josta selviää, onko työnantajalla/koulutuksen järjestäjällä erääntyneitä ja
maksamattomia veroja tai tilittämättä jätettyjä ennakonpidätyksiä tai sosiaaliturvamaksuja. Jos ilmenee, että
työnantaja tai koulutuksen järjestäjä on jättänyt yhteiskunnalle tulevia maksuja maksamatta,
hankintasopimusta ei pääsääntöisesti tule tehdä. Jos em. maksuista on tehty maksusuunnitelma ja työnantaja
/koulutuksen järjestäjä on noudattanut maksusuunnitelmaa, voidaan hankintasopimus tehdä, jos sen
tekemisen katsotaan olevan työvoima- ja elinkeinopoliittisesti perusteltua ja tarkoituksenmukaista.
c) Muut tavat selvittää työnantajan tilannetta
Ote Suomen Asiakastiedon luottotietorekisteristä
Suomen Asiakastiedon rekisteristä käyvät ilmi työnantajan maksuhäiriöt eli se, onko työnantajalla
maksamatta olevia julkisoikeudellisia (esim. verot) tai yksityisoikeudellisia (pankkilainat, tavaravelat jne.)
velkoja, joista velkoja on hakenut oikeudessa täytäntöönpanokelpoisen päätöksen saatavan ulosmittausta
varten. Suomen Asiakastiedon rekisteristä näkyy myös, onko työnantaja haettu konkurssiin tai onko
työnantaja yrityssaneerauksessa. Suomen Asiakastiedon rekisteristä saatavia tietoja voidaan hyödyntää
arvioitaessa työnantajan taloudellista tilannetta ja kykyä täyttää koulutuksen hankintasopimukselle asetettavat
edellytykset. Toisin kuin konkurssi se, että työnantaja on yrityssaneerauksessa, ei ole este yhteishankinnan
toteuttamiselle, jos saneeraus on edennyt ja etenee sovitun suunnitelman mukaisesti.
Virallinen Lehti
Virallista Lehteä voi käyttää apuna selvitettäessä työnantajan taloudellista tilannetta. Virallisesta Lehdestä käy
ilmi muun muassa, onko työnantaja yrityssaneeraus- tai konkurssimenettelyssä, onko työnantajan omaisuutta
pakkohuutokauppamenettelyssä tai väliaikaisessa maksu- ja perintäkiellossa.
Palkkaturva
Koulutuksen hankintasopimuksen tekemisedellytyksiä harkittaessa tulee tarkistaa, onko työnantajan
/koulutuksen jäijestäjän palveluksessa oleville työntekijöille maksettu valtion varoista palkkaturvaa. Jos
palkkaturvaa on maksettu, tulee tarkastaa, onko työnantaja /koulutuksenjärjestäjä maksanut palkkaturvana
maksetut saatavat takaisin valtiolle tai tehnyt takaisinmaksusta maksusuunnitelman, jota on noudatettu. Jos
näin on tapahtunut ja työnantajan /koulutuksen järjestäjän taloudellinen tilanne on muutenkin kunnossa,
voidaan sopimus koulutuksen hankinnasta tehdä.
d) Työ- ja elinkeinohallinnon tietojärjestelmän (URAn) ja ASKOn hyödyntäminen
Kun harkitaan koulutuksen hankintasopimuksen tekemistä, on tarkistettava URA- ja ASKO tietojärjestelmistä
kyseistä työnantajaa koskevat tiedot. Työnantajaa koskevien perustietojen lisäksi järjestelmissä on tiedot
muun muassa työnantajan TE-toimistolle ilmoittamista avoimista työpaikoista, työnantajalle tehdyistä sekä
myönteisistä että kielteisistä palkkatukipäätöksistä sekä mahdollisista muista tuista. Lisäksi järjestelmissä on
tietoja siitä, onko työnantaja lomauttanut tai irtisanonut työntekijöitään taikka lyhentänyt työntekijöidensä
työaikaa sekä onko työnantajan palkanmaksussa tai muissa työnantajavelvoitteisiin liittyvien asioiden
hoitamisessa ollut ongelmia.
e) ELY-keskusten tekemien selvitysten hyödyntäminen
ELY-keskukset myöntävät yrityksille tukea yritystukilainsäädännön perusteella. Myöntäessään em. tukia
ELY-keskukset tekevät yrityksistä erilaisia analyyseja riippuen muun muassa toteutettavan hankkeen
volyymista. Analyyseja tehdään muun muassa yritysten taloudellisesta tilanteesta, ky-
72 (110)
seessä olevan toimialan tulevaisuuden näkymistä ja alan kilpailutilanteesta. Hankintayksikön on syytä
neuvotella yritystukiasiantuntijoiden kanssa siitä, miten tehtyjä selvityksiä ja analyysejä voitaisiin hyödyntää
muun muassa selvitettäessä yritysten pidemmän aikavälin toimintaedellytyksiä. Tietojen saaminen
edellyttää, että työnantaja on koulutuksen yhteishankintaesityksessä antanut suostumuksensa tietojen
hankkimiseen.
26. Työoikeudellisten säännösten huomioon ottaminen RekryKoulutuksessa
Lomautus ia irtisanominen
Työsopimuslain (55/2001) säännösten nojalla työnantaja on ennen uuden työvoiman palkkaamista velvollinen
ensin tarjoamaan työtä palveluksessaan oleville osa-aikatyöntekijöille, lomauttamilleen työntekijöille tai
taloudellisilla taikka tuotannollisilla syillä irtisanomilleen työntekijöille. Irtisanottujen työntekijöiden kohdalla työn
tarjoamisvelvollisuus koskee niitä työntekijöitä, jotka ovat TE- toimistossa työnhakijoina ja joiden työsuhteiden
päättymisestä ei ole ehtinyt kulua yhdeksää kuukautta. Lisäksi edellytyksenä on, että kyse on samoista tai
samankaltaisista tehtävistä, kuin mitä irtisanottu työntekijä on tehnyt. Osa-aikatyöntekijöiden tai lomautettujen
työntekijöiden osalta työnantajan velvollisuutta tarjota työtä ei ole ajallisesti rajoitettu.
Työoikeudelliset säännökset on otettava huomioon RekryKoulutuksen hankintaa suunniteltaessa.
Koska yhteishankintana toteutettavan koulutuksen tavoite voi olla irtisanomisten ja lomautusten välttäminen,
em. työoikeudellisten säännösten vaikutus riippuu siitä, onko kyseessä työssä olevan, irtisanottavan tai
lomautettavan vai uuden palkattavan työvoiman koulutus. Säännöksillä on vaikutusta vain tilanteessa, jossa
työnantaja palkkaa uutta työvoimaa aikaisemmin irtisanomiensa tai lomauttamiensa tilalle.
Työvoimaviranomaisen tulee tarkistaa, ettei työnantaja hankintasopimuksen tekemistä edeltäneiden
yhdeksän kuukauden aikana tuotannollisista tai taloudellisista syistä ole irtisanonut, lomauttanut tai lyhentänyt
työaikaa samoista tai samanlaisista tehtävistä, joihin yhteishankintana koulutetaan uutta työvoimaa. Edellä
mainittu määräaika lasketaan siitä, kun irtisanomisaika on päättynyt, lomautus on alkanut tai yksipuolisesti
osa-aikaistettu työntekijä on aloittanut osa-aikatyön.
Jos työnantaja on yhdeksän kuukauden aikana ennen hankintasopimuksen tekemistä lomauttanut tai
irtisanonut työntekijöitä taikka lyhentänyt heidän työaikaansa, mutta lomautukset ja työajan lyhennykset ovat
päättyneet tai irtisanotuille on tarjottu mahdollisuus palata takaisin entiseen työpaikkaansa, voidaan
yhteishankintasopimus tehdä.
TyÖnantajaa tarkastellaan yhtenä juridisena henkilönä. Jos samalla työnantajalla on useita toimipaikkoja
samalla työssäkäyntialueella, tulee irtisanomisia, lomautuksia ja työajan lyhennyksiä koskeva tarkastelu
ulottaa kaikkiin toimipisteisiin, joissa tehdään samoja tai samanlaisia tehtäviä, joihin yhteishankinta kohdistuu.
Työajan lyhentäminen
Työsopimuslain 2 luvun 5 §:n mukaan työnantajan, jonka työssä on kokoaikatyöhön pyrkiviä osa- aikaisia
työntekijöitä ja joka hakee uutta työvoimaa samankaltaiseen osa- tai kokoaikatyöhön, on tarjottava työtä, jos
tämä työn laatuun nähden on mahdollista, eikä työsopimuslain 6 luvun 6 §:stä muuta johdu, ensisijaisesti
osa-aikatyötä tekevälle. Kun työnantaja tekee esityksen koulutuksen järjestämisestä uusien työntekijöiden
palkkaamiseksi, työnantajalta tulee tiedustella, onko hänen palveluksessaan em. henkilöitä, ja onko heille
tarjottu kokoaikatyötä. Jos kokoaikatyötä on tarjottu em. säännöksen edellyttämällä tavalla, mutta osa-aikainen
työntekijä on kieltäytynyt ottamasta tarjottua kokoaikatyötä vastaan, estettä yhteishankintasopimuksen
tekemiselle ei ole.
73 (110)
27. Kilpaiiunäkökohtien huomioon ottaminen
Työvoima- ja elinkeinopoliittisilla tuilla, avustuksilla ja rahoitusosuuksilla pyritään edistämään yritysten
toimintaedellytyksiä ja työllisyyttä sekä parantamaan työttömien työmarkkinavalmiuksia, eivätkä ne saa
vääristää yritysten välistä kilpailua ja siten heikentää työmarkkinoiden normaalia toimintaa. Valtion tukien,
avustusten ja rahoitusosuuksien valvontajärjestelmä jakaantuu kansalliseen valtiontukijärjestelmään ja EU:n
valtiontukijärjestelmään.
Yhteishankintakoulutuksen työ- ja elinkeinohallinnon maksuosuus, jolla vähennetään yritykselle työntekijöiden
rekrytoinnista ja ammattitaidon parantamisesta aiheutuvia kustannuksia, voi antaa yhteishankintaan
osallistuvalle yritykselle kilpailijoita paremman aseman ja täten olla omiaan vääristämään kilpailua. Valtion
rahoitusosuus voi vääristää kilpailua muun muassa sitä kautta, että yritys voi alentaa tuotteidensa hintoja ja
siten heikentää muiden samalla alueella toimivien samoja tuotteita ja/tai palveluja tuottavien
elinkeinonharjoittajien toimintaedellytyksiä.
Koulutushankkeen rahoittamisen tulee aina olla perusteltavissa työvoima- ja elinkeinopoliittisin perustein ja
ottaen erityisesti huomioon työvoimapoliittiselle aikuiskoulutukselle asetetut tavoitteet. Koska
hankintasopimuksen tekemiseen liittyy aina viranomaisten harkintavalta, on rahoittaminen luonteeltaan
valikoivaa. Tämän vuoksi on tärkeää, että sopimuksia tehtäessä huomioidaan yhdenvertaisuusperiaate. Tämä
tarkoittaa sitä, ettei mitään yritystä tai tuotannonalaa saa asettaa perusteettomasti eri asemaan.
Huomioita tulee kiinnittää seuraaviin seikkoihin:
Rahoitusosuuden suuruus. Jos rahoitusosuus on euromäärältään suuri tarkasteltaessa sitä suhteessa
yhteishankinnan osapuolena olevan työnantajan liikevaihtoon, ei voida olla varmoja siitä, ettei se vääristä
kilpailua. Koulutushankintaa tehtäessä on huolehdittava siitä, ettei samanaikaisesti koulutuksessa olevien
määrä suhteessa työnantajan henkilöstön koko määrään nouse niin suureksi, että koulutukseen kohdennettu
rahoitusosuus vääristää samoja tuotteita ja palveluita tarjoavien yritysten välistä kilpailua.
Aikaisemmat rahoitusosuudet. Kilpailua saattaa vääristää se, että valtio osallistuu työnantajan henkilöstön
kouluttamiseen merkittävässä määrin. Koulutus hankintoja tehtäessä tulee kiinnittää huomiota siihen, onko
saman työnantajan kanssa tehty aikaisemmin sopimuksia koulutuksen järjestämisestä.
Muut saman alan yritykset. Yhteishankintaan ryhtymisestä päätettäessä tulee kiinnittää huomiota siihen,
toimiiko yritys toimialalla, jolla on ylikapasiteettia. Yrityksen toiminnan tukeminen välillisesti koulutukseen
myönnettävän rahoitusosuuden avulla, saattaa vaikuttaa yritysten väliseen tilanteeseen esimerkiksi siten, että
yritys, joka olisi ilman koulutuksen hankintaa väistämättä poistunut markkinoilta ja antanut "tilaa"
kilpailukykyisemmille yrityksille, pystyy yhteishankintakoulutuksen turvin jatkamaan toimintaansa ainakin jonkin
aikaa.
Yrityksen taloudellinen tilanne. Koska yhteishankintakoulutuksen tulee edistää työllistymistä elinkelpoisiin
yrityksiin, tulee ennen yhteishankintaan ryhtymistä selvittää yrityksen taloudellinen tilanne. Työ- ja
elinkeinohallinnon rahoitusosuus koulutuksen järjestämiseen ei ole tarkoitettu yritysten toiminta- eikä
kriisitueksi, jolla pyrittäisiin tukemaan yritysten toimintaedellytyksiä.
EU:n komissio katsoo, että kyse on vaikeuksissa olevasta yrityksestä, jos yritys ei pysty omilla taikka omistajilta
/osakkailta tai luotonantajilta saaduilla varoilla pysäyttämään tappiollista kehitystä, joka johtaa lähes varmasti
yrityksen toiminnan loppumiseen lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä, jos viranomaiset eivät puutu tilanteeseen
(EUVL C 244 (2004)).
Yritys katsotaan vaikeuksissa olevaksi yritykseksi sen koosta riippumatta seuraavissa olosuhteissa:
74 (110)
a) jos kyse on yhtiöstä, jonka osakkaiden vastuu on rajattu (1) ja joka on menettänyt yli puolet
merkitystä pääomastaan (2) ja yli neljännes pääomasta on menetetty viimeksi kuluneiden 12
kuukauden aikana; tai
b) jos kyse on yhtiöstä, jossa ainakaan joidenkin osakkaiden vastuuta ei ole rajattu (3) ja joka
on menettänyt yli puolet kirjanpidon mukaisista omista varoistaan ja yli neljännes varoista on
menetetty viimeksi kuluneiden
12 kuukauden aikana; tai
c) jos se yhtiömuodosta riippumatta täyttää kansallisessa lainsäädännössä vahvistetut
edellytykset yhtiön asettamiselle yleistäytäntöönpanomenettelyyn maksukyvyttömyyden
vuoksi.
Pk-yritysten osalta EU-komissio on määritellyt vaikeuksissa olevan yrityksen käsitettä vastaavalla tavalla
asetuksessa 800/2008 artiklassa 7.
Työssä olevan työvoiman koulutus. Yrityksen rakenteiden ja tuotannon uudistaminen ja siihen mahdollisesti
liittyvä henkilöstön perehdyttäminen ja opastaminen esimerkiksi uusien koneiden ja menetelmien käyttöön on
osa yrityksen normaalia liiketoimintaa ja siitä aiheutuvat kustannukset kuuluvat pääsääntöisesti yrityksen
itsensä kustannettavaksi. Samoin perehdytys kuuluu normaaliin toimintaan ja yrityksen itsensä järjestettäväksi.
Kun tehdään sopimus työssä olevan työvoiman kouluttamisesta, tulee sopimuksen tekemiselle olla tärkeä
työvoimapoliittinen peruste. Koulutussopimusta tehtäessä tulee kiinnittää huomiota siihen, että työ- ja
elinkeinohallinto osallistuu ainoastaan sellaisiin koulutuskustannuksiin, jotka ovat työvoimaja
elinkeinopoliittisesti perusteltavissa, ja ettei koulutushankinta muodosta peiteltyä toimintatukea.
Tukien ja avustusten kasautuminen. Koulutussopimusta tehtäessä tulee kiinnittää huomiota mahdolliseen
tukien ja avustusten kasautumiseen. Muut samalle yritykselle myönnetyt (kunnan ja valtion) tuet saattavat
yhdessä työ- ja elinkeinohallinnon koulutuksen järjestämiseen maksaman rahoitusosuuden kanssa nostaa
yhden yrityksen saamien tukien ja avustusten yhteismäärän niin korkeaksi, että se vaikuttaa yritysten väliseen
kilpailuun. Huomiota tulee kiinnittää muun muassa yritykselle myönnettyjen työllistämistukien ja
työharjoittelijoiden määrään sekä muiden tahojen kuin työ- ja elinkeinohallinnon myöntämien tukien laatuun ja
määrään.
Kilpaiiunäkökohtien arvioiminen. Julkisen tuen kilpailua vääristävien vaikutusten arviointi on vaikeaa.
Arvioinnissa on syytä käyttää apuna muun muassa yrityksen taloudellista tilaa kuvaavia tietoja, muita
viranomaisia sekä yrittäjiä ja elinkeinoelämää edustavia järjestöjä.
28. Hankintasopimuksen seuranta ja valvonta
Lakiin ja VN:n asetukseen julkisesta työvoimapalvelusta ei sisälly säännöksiä siitä, miten menetellään, jos
koulutuksen järjestäjä tai työnantaja toimii koulutuksen yhteishankinnasta tehdyn sopimuksen vastaisesti.
Yhteishankintana toteutettavasta koulutuksesta tulee tehdä sopimus, johon otetaan sopimuksen ehdot ja
seuraamukset sopimusrikkomuksesta. Jos sopimuksen ehtoja rikotaan, voi hankintasopimuksen allekirjoittanut
työvoimaviranomainen (hankintayksikkö) ryhtyä toimenpiteisiin maksetun työ- ja elinkeinohallinnon
maksuosuuden perimiseksi takaisin valtiolle viime kädessä oikeusteitse hallinto-oikeudessa.
Ennen takaisinperintään ryhtymistä työ- ja elinkeinoviranomaisen tulee kuulla koulutussopimuksen rikkonutta
osapuolta. Vastinetta on syytä pyytää kirjallisesti ja asettaa vastineen antamiselle kohtuullinen määräaika.
Samalla on mainittava, että takaisinperintään voidaan ryhtyä, jos vastinetta ei ole annettu pyydetyssä
määräajassa. Työvoimaviranomaisen on perintäkirjeellä /maksukehotuksella pyydettävä yhteishankintaan
osallistunutta työnantajaa maksamaan perusteettomasti maksettu työja elinkeinohallinnon rahoitusosuus
takaisin valtiolle. Työvoimaviranomainen ei voi sitovasti määrätä toista sopimusosapuolta maksamaan valtiolle
perusteettomasti saatua maksuosuutta.
75 (110)
Edellä mainittu perintäkirje /maksukehotus ei ole varsinainen päätös eikä siihen saa hakea valittamalla
muutosta. Jos koulutuksen järjestäjä tai työnantaja ei vapaaehtoisesti maksa perusteettomasti maksettua
työ- ja elinkeinohallinnon maksuosuutta, työvoimaviranomainen voi saattaa asian hakemuksella
hallinto-oikeuden ratkaistavaksi hallintolainkäyttölain (586/1996) 69 §:n mukaisena hallintoriita-asiana.
Hallinto-oikeus ratkaisee takaisinperintäasian ja päättää asiassa esitetyn näytön perusteella, onko koulutuksen
järjestäjä tai työnantaja menetellyt säännösten tai sopimuksessa asetettujen ehtojen vastaisesti.
29. Yhteishankintaa koskevat merkinnät URA-tietojärjestelmässä ja ASKOssa
Ryhmäpoikkeusasetuksen soveltamisesta RekryKoulutuksen hankinnassa seuraa, että RekryKoulutuksen
osalta on toimitettava vuosittain seurantatiedot käytetystä määrärahasta EU-komissiolle. Lisäksi kansallisesti
halutaan seurata yhteishankinnan eri tuotteiden käyttöä aiempaa tarkemmin.
Näistä syistä URA-tietojärjestelmän alasopimus-ikkunassa on kenttä Yhteishankinnan laji. Kenttään valitaan
tieto yhteishankinnan tuotteesta aina kun hankintasopimus on tyyppiä "Yhteishankinta" Kentästä avautuu
valintalista, jonka arvot ovat - RekryKoulutus - TäsmäKoulutus - MuutosKoulutus
- Vaihtovalmennuksen
RekryKoulutus-osuus - Vaihtovalmennuksen TäsmäKoulutus-osuus Yhdessä alasopimuksessa voi olla vain
yksi tuote. Hankintasopimuksessa voi silti olla useampia alasopimuksia, joissa on eri tuotteita. Yhteishankinnan
laji-kenttä ei ole käytettävissä, jos sopimuksen tyyppi on jokin muu kuin yhteishankinta.
Kentän tietojen avulla voidaan seurata, kuinka paljon määrärahaa on käytetty eri yhteishankintatuotteisiin.
Seurantatiedot eivät näy suoraan Urassa, vaan niiden ajamiseen käytetään raportointityökalua.
Yritysten käyttämien TE-hallinnon palveluiden suunnittelun ja kohdentamisen sekä yritysyhteistyön
kehittämisen näkökulmasta on tärkeää, että yhteishankintoja koskevaa tietoa viedään myös ASKO
tietojärjestelmään. Näin varmistetaan, että yritysten kanssa yhteistyötä tekevillä TEM-konsernin eri osapuolilla
on käytettävissä ajantasaista tietoa yritysten osaamisen kehittämiseen käytetyistä palveluistamme.
76 (110)
V OPISKELIJAVALINTA
30. Lähtökohtana asiakkaan palvelutarpeet ja asiakassegmentointi
Tässä luvussa täsmennetään opiskelijavalinnan prosessiin ja tavoitteisiin, opiskelijoiden koulutustarpeen
selvittämiseen, koulutukseen hakemiseen ja koulutukseen valinnan toteutukseen liittyviä asioita.
Opiskelijavalinnan prosessin lähtökohtana on otettava huomioon TE-hallinnon henkilöasiakkaiden
palvelutarpeille rakentuva asiakassegmentointi. Tavoitteena on, että asiakassegmenteittäin eriytyvä palvelu
ohjaa palvelujen tarkoituksenmukaista kohdentamista asiakkaiden ensisijaisten palvelutarpeiden
mukaisesti. Asiakassegmentointi perustuu laadukkaaseen alkukartoitukseen, jossa on hyödynnetty niin
henkilön itsensä tuottamaa kuin myös profiloinnissa ja asiakkaan kanssa käydyissä keskusteluissa saatua
täydentävää tietoa hänen taustastaan ja työnhaun tavoitteistaan.
Asiakassegmenttien käyttöönotto mahdollistaa myös palvelujen sisällöllisen kehittämisen ja palveluprosessin
suunnitelmallisen etenemisen asiakkaiden palvelutilanteen edellyttämällä tavalla. Työvoimakoulutuksen
suunnittelun ja opiskelijavalintojen toteutuksen näkökulmasta asiakassegmentoinnin tuottaman tiedon
hyödyntäminen tarjoaa mahdollisuuden suunnata käytettävissä olevat rajalliset resurssit niille kohderyhmillä,
joilla on suurin tarve osaamisensa kehittämiseen.
On tärkeää, että nämä näkökulmat otetaan huomioon lopullisia opiskelijavalintoja tehtäessä ja toimimme
koulutuspalveluja tarjotessamme johdonmukaisesti asiakkaan kanssa laaditun suunnitelman suuntaisesti sekä
pyrimme koulutusta koskevia ratkaisuja tehdessämme tarkastelemaan asiakkaan palvelutarpeita laajempana
kokonaisuutena ja sijoittamaan koulutuksen oikeaan vaiheeseen asia- kaspalveluprosessissa.
31. Opiskelijavalinnan prosessi ja tavoitteet
Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen opiskelijavalinta tulee nähdä prosessina, joka käynnistyy jo
koulutustarpeita ennakoitaessa ja koulutusta suunniteltaessa. Jo silloin on otettava harkitusti kantaa siihen,
keille koulutus kohdennetaan ja mitkä ovat sen tavoitteet. Samalla joudutaan arvioimaan ennakoidun
kohderyhmän osaamisen oletettua lähtötasoa ja yleisiä koulutustarpeita sekä edellytyksiä suoriutua
koulutuksesta. Koulutusohjelma voidaan rakentaa laajalle ja heterogeeniselle kohdejoukolle soveltuvaksi,
mutta se voidaan myös suunnitella hyvin tarkoin etukäteen rajatulle ryhmälle, esimerkiksi nuorille tai
rakenteellisen työttömyyden vuoksi työttömänä olleille ja/tai vailla aiempaa ammatillista koulutusta tai
työkokemusta oleville.
Kun tehdään päätös tietyn koulutuksen kilpailuttamisesta, koulutusesityksen tekijällä ja hankintayksiköllä
täytyy olla näkemys keskeisistä koulutussisällöistä, potentiaalisesta koulutukseen hakijoiden joukosta (esim.
aikaisemman koulutuksen laatu, työkokemuksen laatu, ikäjakauma, sukupuolijakauma, osaamisen puutteet)
sekä työmarkkinoiden työvoima- ja koulutustarpeista kyseisellä alalla. Tämä edellyttää, että työmarkkinoiden
työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi on toteutettu huolella, henkilöasiakkaiden koulutustarvekartoitukset
on analysoitu sekä niitä koskevan tiedon kirjaaminen tietojärjestelmään on tehty huolellisesti.
Tämä näkemys on siirrettävä myös koulutusta koskevaan tarjouspyyntöön, siten että tarjoajat tietävät
tarjousta tehdessään, minkä sisältöisenä, tasoisena ja kestoisena koulutus odotetaan toteutettavan ja
minkälaista kohderyhmää varten koulutus on suunniteltu. Tarjouspyynnöstä on ilmettävä myös, mitä
koulutusaikaisia tukipalveluja opiskelijat mahdollisesti tarvitsevat (esim. oppimisvalmiuksien kehittäminen,
työnhakuvalmiuksien kehittäminen). Myös tarjouksia vertailtaessa on arvioitava koulutusohjelmaa ja
kouluttajan valmiuksia toteuttaa koulutus suunnitellun kohderyhmän ja työmarkkinoiden tarpeet huomioon
ottaen.
77 (110)
Koulutuksen hankintasopimuksesta ja sen liitteistä on selkeästi käytävä ilmi koulutuksen tavoitteet ja
kohderyhmän kuvaus, jotta niiden perusteella voidaan viedä asianmukaiset tiedot URA- tietojärjestelmään ja
edelleen muuhun koulutusta koskevaan materiaaliin.
Koulutuksesta tiedotettaessa ja henkilöasiakkaita koulutukseen ohjattaessa ja valittaessa tulee olla
selkeänä tavoitteena saada oikeat henkilöt oikeaan koulutukseen oikeaan aikaan.
Yleisen koulutusinformaation (sähköiset palvelut, lehdet, esitteet, ilmoitustaulut jne.) rinnalla tulee
mahdollisuuksien mukaan käyttää henkilökohtaisia tai ryhmäpalveluita (tiedotteet, ryhmäinfot). Tavoitteena
tulee olla, että tiedottaminen, tapahtui se missä muodossa tahansa, kohdentuu juuri siihen kohderyhmään,
jolle koulutus alun pitäen suunniteltiin. On kiinnitettävä erityistä huomiota URA:n koulutuskuvausten laatuun ja
esitteiden sisältöihin, jotta niistä välittyy oikea kuva koulutuksesta ja siitä keille se ensisijaisesti soveltuu. Jos
koulutusohjelma on suunnattu tietylle kohderyhmälle, kuten esimerkiksi nuorille, ikääntyneille, vailla aiempaa
ammatillista tutkintoa oleville tai maahanmuuttajille, tämä tulee selkeästi kertoa niin URA:n koulutusta
koskevissa tiedoissa kuin esitteissä tai ilmoituksissakin. Markkinoinnissa tulee välttää hallinnon sisäiseen
kielenkäyttöön kuuluvia ilmaisuja kuten esim. "pitkäaikaistyötön", "toistuvaistyötön", "vaikeasti työllistyvä" tai
"vajaakuntoinen".
Itse opiskelijavalinnassa tulee puhtaasti teknisesti oikeiden menettelytapojen rinnalla korostaa em.
lähtökohdat ja tavoitteet huomioon ottavaa yksilöllistä harkintaa. Opiskelijavalinnan tavoitteena ei
koskaan saa olla pelkästään koulutuksen käynnistämiseen tarvittavan opiskelijamäärän täyteen saaminen.
Tavoitteena tulee aina olla juuri käsillä olevaan koulutukseen parhaiten soveltuvien ja
motivoituneiden opiskelijoiden löytäminen.
Opiskelijavalintaa tehtäessä on tärkeää muistaa, että työvoimakoulutuksen tavoitteena on ammatillisten
tai muiden valmiuksien kehittämisen lisäksi aina myös opiskelijoiden työllistyminen tai muu
tarkoituksenmukainen sijoittuminen esim. ammatilliseen jatko- tai täydennyskoulutukseen tai työkykyä
edistävään toimintaan. Jos opiskelijavalinnan prosessin jossain vaiheessa toimitaan välinpitämättömästi, on
siitä lähes poikkeuksetta seurauksena opiskelijavalinnan ja sitä kautta koko koulutuksen ainakin osittainen
epäonnistuminen. Tämä taas näkyy koulutusten keskeyttämisenä, oppimistavoitteiden saavuttamatta
jäämisenä, heikkona työllistymisenä sekä valituksina koulutuksen heikosta laadusta ja toteutuksesta. Sen
lisäksi, että näin haaskataan taloudellisia resursseja, tämä heijastuu viime kädessä koko työvoimakoulutuksen
julkisuuskuvaan ja sitä kautta vaikeuttaa työ- ja elinkeinohallinnon ja koulutuksen toteuttajien toimintaa.
Jos koulutusohjelma on suunnattu tietylle kohderyhmälle, kuten esimerkiksi nuorille, ikääntyneille, vailla
aiempaa ammatillista tutkintoa oleville tai maahanmuuttajille, on opiskelijavalinnassa ehdottomasti sovellettava
hakuilmoituksessa ilmoitettuja valintaperusteita. Ilmoitettuun kohderyhmään kuuluvat henkilöt ovat tällöin aina
etusijalla opiskelijoita valittaessa. Muita kuin kohderyhmään kuuluvia henkilöitä voidaan valita koulutukseen
vain, jos kohderyhmään kuuluvia, soveltuvia hakijoita ei ole riittävästi.
32. Koulutustarpeen selvittäminen palveluprosessissa ja opiskelijavalinnan yleiset edellytykTyöttömyysetuutta saavan työnhakijan yleisenä velvollisuutena on hakea aktiivisesti työtä ja koulutusta sekä
tarvittaessa hakeutua ja osallistua hänen työnhakuaan tukeviin sekä työmarkkinavalmiuksiaan ja
työllistymistään edistäviin palveluihin ja toimenpiteisiin. Työnhakijalla on oikeus työnhaun tueksi laadittavaan
työllistymissuunnitelmaan tai sitä korvaavaan suunnitelmaan (aktivointi- tai kotoutumissuunnitelmaan), jonka
laatimiseksi, tarkistamiseksi tai uudistamiseksi TE-toimiston on tarjottava hänelle tilaisuus haastatteluun.
Haastattelussa kartoitetaan työnhaun tavoitteet, tarkistetaan ja täydennetään työnhakutiedot, selvitetään
tarjolla olevat työ- ja koulutusvaihtoehdot sekä arvioidaan palvelutarve.
78 (110)
Koulutustarpeen määrittely on osa asiakkaan palvelutarpeiden arviointia, suunnitelmaa ja palveluprosessia.
Koulutustarpeita määriteltäessä tarkastellaan kaikkea ammatillisen ja muun koulutuksen tarvetta suhteessa
hakijan tosiasialliseen osaamiseen, jonka hän on hankkinut aikaisemmilla opinnoilla ja työkokemuksella tai
muulla kokemuksella. Koulutustarpeita arvioitaessa on käytettävä laajasti hyödyksi TE-toimiston omia
palvelumahdollisuuksia. Asiakas tulee tarpeen mukaan ohjata käyttämään esim. ammatinvalinta- ja
urasuunnittelun, koulutus- ja ammattitietopalvelun sekä kuntoutuksen palveluita sen lisäksi, että hänelle
tarjotaan koulutusta koskevaa neuvontaa, ohjausta ja tiedottavia palveluita.
Koulutustarpeen arviointi ei ole kertaluontoinen tapahtuma. Arviointia jatketaan koko työnhakuprosessin ajan
ja koulutustarvearvio seuraa asiakkaan ja työmarkkinoiden tilanteen muutoksia. Koulutustarvetta arvioitaessa
on tärkeätä hahmottaa asiakkaan elämäntilanne, mahdollisuudet ja vahvuudet sekä erityisesti
mahdollisuuksia ja tavoitteita rajoittavat tekijät. Tarvearvion tulee olla monipuolinen, eikä siinä pidä painottaa
liikaa yksittäisiä seikkoja kuten esim. pitkittynyttä työttömyyttä, korkeahkoa ikää tai työkyvyn
rajoitteita.Koulutustarvearvio syntyy haastatteluissa kertyneen tiedon, osaani iskartoituksen ja asiakkaan
esittämien toiveiden sekä mahdollisen yhteistyötahoilta saadun palautteen summana.
Työllistymissuunnitelma tai sitä korvaava suunnitelma sisältää asiakkaan kanssa laaditun yhteenvedon
asiakkaan osaamisesta ja osaamisen puutteista. Suunnitelma sisältää myös yhteisen arvion asiakkaan
työllistymisedellytyksistä koulutustarvearvioineen sekä tarvittaessa konkreettisen toimintasuunnitelman
koulutukseen hakua varten. Suunnitelmaan kirjataan myös, millä tavalla TE-toimisto tukee tavoitteiden
saavuttamista ja suunnitelman toteutumista. Suunnitelmaa on päivitettävä asiakkaan tilanteen ja
palvelutarpeen muuttuessa.
Työttömyysetuutta voidaan maksaa korotettuna työvoimakoulutuksen ajalta, jos koulutuksesta on sovittu
työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa. Vähimmäisedellytyksenä on, että
suunnitelmaan kirjataan, että työnhakija osallistuu työvoimakoulutukseen. Tämän lisäksi on hyvän
työkäytännön mukaista, että suunnitelmaa tarkennettaisiin siten, että siitä ilmenisi koulutusala tai mahdolliinen
tavoitteena oleva tutkinto tai sen osa.
Työvoimakoulutukseen voi hakea siten, että TE-toimistolla ei ole mahdollisuutta laatia tai tarkistaa
työllistymissuunnitelmaa tai sitä korvaavaa suunnitelmaa työnhakijan kanssa ennen koulutuksen aloittamista.
Tämän vuoksi työvoimakoulutuksesta voidaan sopia suunnitelmassa palvelun jo alettua aina silloin, kun
TE-toimisto katsoo, että koulutus on tarkoituksenmukainen osa työnhakijan palvelukokonaisuutta.
Koulutuksen tarjoamisen ja koulutuksesta tiedottamisen helpottamiseksi, suunnitelmassa todettuja
koulutustarpeita vastaavat tiedot on kirjattava myös URA-tietojärjesteimän kouiutushakuprofiili - kortille ja
tietoja päivitettävä. Sinne koodataan koulutustarpeita koskevat tiedot kuten tavoiteammat- tikoodi,
tavoitetutkintokoodi, kouiutuslaji sekä hakualueet. Näin helpotetaan työnhakijalle soveltuvien koulutusten
hakua tietojärjestelmästä, sopivien henkilöiden etsintää haussa oleviin koulutuksiin ja koulutustarpeiden
kartoitusta tulevia koulutuksia suunniteltaessa. Tietojen huolellinen kirjaaminen tukee myös laadukasta
ennakointia.
Säädöksissä määriteltyjen oikeuksien ja velvollisuuksien perusteella työtön työnhakija on velvollinen hakemaan
suunnitelman perusteella hänelle tarjottuun työvoimapoliittiseen koulutukseen. Yleisenä lähtökohtana on, että
työnhaku on kansalaisen ja valtion välisenä suhteena päätoimista työnhakua
32.1. Alueellisen ja ammatillisen liikkuvuuden edistäminen
Työllistymissuunnitelman perusteella TE-toimiston tulee aktiivisesti tarjota työnhakijalle soveltuvaa ja
hänen koulutustarvettaan vastaavaa koulutusta oman ammattialan ja työssäkäyntialueen
79 (110)
lisäksi myös muilta aloilta ja alueilta työvoiman tarkoituksenmukaisen liikkuvuuden edistämiseksi.
Alueellista liikkuvuutta voidaan olennaisesti edistää ELY-keskusalueiden ja TE-toimistojen välistä
yhteistyötä tiivistämällä. Vuotuisten koulutussuunnitelmien laadinnassa tulee ottaa huomioon erityisesti
useamman ELY-keskusalueen koulutustarpeet. Myös opiskelijavalinnassa on pyrittävä siihen, että
opiskelijaryhmät kootaan eri alueiden hakijoista.
Koulutuksella voidaan edistää merkittävästi ammatillista liikkuvuutta. Työvoimakoulutusta tulee
suunnata sekä hankintatoiminnalla että yksilöllisellä ohjauksella ja motivoinnilla työvoimaa kysyville aloille.
Siksi alakohtainen työvoiman rekrytointitarve tulee kartoittaa laajemmalta alueelta ELY- keskusten yhteistyönä.
Työttömyysturvalain (1290/2002) mukaan hakija on velvollinen osallistumaan työttömyysetuuden
menettämisen uhalla sellaiseen työvoimaviranomaisen tarjoamaan soveltuvaan koulutukseen, jonka aikana
hänen ja hänen huollettaviensa toimeentulo on turvattu sen tasoisesti kuin julkisesta työvoimapalvelusta
annetussa laissa säädetään.
TE-toimiston tulee edistää ammatillista liikkuvuutta työllistymissuunnitelmaan tai sitä korvaavaan
suunnitelmaan sisällytettävillä osaamiskartoituksilla ja ammatinvalinnan ohjauksella. Informaatio- ohjauksessa
tuodaan esille myös mahdollisuudet harvinaisten alojen tai vahvasti sukupuolen mukaan painottuviin
koulutuksiin, samoin kuin yrittäjäkoulutukseen. Työvoimaviranomaisen on aktiivisesti edistettävä
suunnitelmassa todetun koulutustarpeen toteutumista koulutustarjonnan laaja- alaisella esillä pitämisellä,
informaatiolla ja tarvittaessa koulutustarjouksilla.
Ammatinvalinta- ja urasuunnittelulla ja muilla ammatillisen kehittymisen palveluilla on keskeinen
asema työnhakijan koulutusmahdollisuuksien kartoittamisessa. Niiden roolia tulee korostaa ottamalla
ammatinvalinta- ja urasuunnittelu, osaamiskartoitukset ja muut ammatillisen kehittymisen palvelut osaksi
työllistymissuunnitelman tai sitä korvaavan suunnitelman toteuttamista.
32.2. Opiskelijavalinnan edellytykset ja koulutustarpeen arviointi
Työvoimapalvelujen ja siten myös työvoimakoulutuksen tavoitteena on edistää työvoiman kysynnän ja
tarjonnan tasapainoa työmarkkinoilla, turvata työvoiman saatavuutta, torjua työttömyyttä sekä järjestää työtä
hakeville mahdollisuuksia tehdä työtä. Työvoimakoulutuksen tarkoitus on auttaa henkilöasiakkaita saamaan
haluamaansa, heille soveltuvaa koulutusta ja lisätä heidän ammatillista osaamistaan työmarkkinoiden tarpeita
vastaavasti. Lisäksi työvoimaviranomaisen on palveluja tarjotessaan otettava huomioon työ- ja
elinkeinoministeriön vuosittain vahvistamat työvoimapoliittiset tavoitteet.
Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain mukaan työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen opiskelijavalinnan
yleisenä edellytyksenä on, että valittavat henkilöt ovat koulutukseen ja koulutuksen tavoitteena olevaan
ammattiin tai tehtävään soveltuvia. Lisäksi valittavan tulee olla oppivelvollisuuden suorittanut. Valinnoissa
tulee myös noudattaa, mitä asianomaisen koulutuksen yleisistä pääsyedellytyksistä on erikseen säädetty.
Työministeriön asetuksella työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen yleisistä hankintaehdoista ja
opiskelijavalinnoista on edelleen tarkennettu, että koulutukseen valittavalla tulee olla todettu koulutustarve
sekä edellytykset koulutuksen suorittamiseen ja tavoiteammatissa toimimiseen. Lisäksi opiskelijavalinnasta
vastaavan TE-toimiston tulee tarkistaa, että hakija täyttää koulutuksen yleiset ja kullekin koulutukselle
erikseen asetetut muut pääsyvaatimukset.
Koulutustarpeen arvioinnissa otetaan huomioon seuraavat seikat:
80 (110)
1. Työvoimakoulutuksen tarve työllistymisen näkökulmasta, jolloin otetaan huomioon myös muut
työllistymissuunnitelmassa ja sitä korvaavassa suunnitelmassa sovitut palvelut ja toimenpiteet.
Työvoimakoulutuksen tarkoituksenmukaisuutta arvioidaan seuraavilla kriteereillä:
työllistymismahdollisuudet olemassa olevalla koulutuksella ja/tai työkokemuksella
työvoimakoulutuksen vaikutus hakijan välittömään työllistymiseen tai
työllistymismahdollisuuksien paranemiseen pitemmällä aikavälillä
edistääkö koulutus henkilön työssä pysymistä
uhkaako osaamisen puute pitkittää hakijan työttömyyttä tai vaikeuttaa työmarkkinoille
paluuta
muut kysymykseen tulevat kouluttautumisvaihtoehdot
2. Hakijan soveltuvuus koulutuksesta suoriutumiseen ja tavoiteammatissa toimimiseen. Soveltuvuuteen
sisältyy myös motivaatio ja halukkuus koulutukseen.
Jos työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa sovitaan, että työnhakija hakee hänelle
soveltuvaan ja hänen koulutustarvettaan vastaavaan koulutukseen, ja hakija ei toimi sovitulla tavalla,
sovelletaan julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 3 luvun 9 §:n säädöstä työttömän työnhakijan yleisistä
velvollisuuksista.
Muutosturvaan liittyvän koulutuksen hankinnasta ja opiskelijavalinnoista on kerrottu luvussa 3.7. s. 15–17.
33. Koulutukseen hakeminen ja valinta
33.1. Koulutukseen hakeminen
Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen haetaan joko työ- ja elinkeinoministeriön internetsivuilla (osoitteessa
www.mol.fi) olevalla sähköisellä hakulomakkeella tai TE-toimistosta saatavalla lomakkeella (hakemus
työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen TM 6.01 tai ryhmähakemus työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen
TM 6.14).
Sähköinen hakumenettely edellyttää, että työvoimakoulutusta eri tiedotuskanavilla markkinoitaessa,
on koulutusta koskeviin ilmoituksiin aina laitettava myös tieto koulutuksen URA:ssa olevasta
kurssinumerosta. Koulutuksesta tiedotettaessa ei voida käyttää erillisiä hakijoiden täytettäväksi
tarkoitettuja liitelomakkeita. Niiden käyttö on mahdollista vasta hakijoiden haastattelun yhteydessä.
Tiedottamisessa on otettava huomioon koulutuksen mahdolliset erityisvaatimukset, jotka aiemmin
on toimitettu /pyydetty liitelomakkeilla.
Paperilomaketta käytettäessä hakemus jätetään allekirjoitettuna siihen TE-toimistoon, jossa henkilö tai
työnantaja muutoin on asiakkaana. Jos asiakassuhdetta ei entuudestaan ole, jätetään hakemus siihen
TE-toimistoon, jossa asiointi on asiakkaalle luontevinta. TE-toimisto lähettää hakemusasiakirjat
opiskelijavalinnan suorittavalle työvoimaviranomaiselle. Pohjoiskalotin koulutussäätiön koulutukseen hakevien
asiakirjat lähetetään Tornionlaakson TE-toimistoon.
Ryhmähakemusta voidaan käyttää ainoastaan yrityksen sisäisessä koulutuksessa. Ryhmähakemus voidaan
korvata myös vastaavat tiedot sisältävällä muulla asiakirjalla.
Jos asiakas pyytää työvoimavirkailijalta hakemuksensa liitteeksi sanallista lausuntoa, voidaan sellainen antaa
ja toimittaa joko paperihakemuksen liitteenä tai erikseen valinnasta vastaavalle TE- toimistolle. Erikseen
lähetettävästä lausunnosta on ilmettävä kenen ja mitä koulutusta koskevaan hakemukseen lausunto liittyy.
Lausunto voidaan antaa myös sähköisenä URA-tietojärjestelmässä kurssilausuntoikkunan tekstikentässä.
81 (110)
Kun vanki pyrkii koulutukseen rangaistuslaitoksen ulkopuolelle käydäkseen koulutuksessa vankilasta käsin,
hakemukseen on liitettävä lisäksi rangaistuslaitoksen lausunto siitä, voiko hän osallistua tällaiseen
koulutukseen.
Ulkomaalaisiin, jotka hakevat koulutukseen, sovelletaan lakia julkisesta työvoimapalvelusta (3 luku 7 §) sekä
työ- ja elinkeinoministeriön ohjetta julkisista työvoimapalveluista henkilöasiakkaalle ja asiakkaaksi
rekisteröinnistä (TEM/1322/03.01.04/2010).
33.2. Valintojen toteuttaminen
Opiskelijavalinnan tekee valintaryhmä. Ryhmässä tulevat monipuolisemmin edustetuiksi koulutuksen
toteutuksen kannalta merkittävien osapuolten erilaiset näkemykset. Lisäksi vältytään mahdollisilta
jääviysongelmilta sekä vältetään valintojen puolueellisuutta tai subjektiivisuutta koskevat epäilykset.
Valintaryhmässä ovat yhteys-TE-toimiston lisäksi edustettuina kouluttaja sekä yhteishankintakoulutuksen
kyseessä ollen työnantaja(t) tai muu yhteisö. Tämän lisäksi on tarvittaessa mahdollista käyttää muita soveltuvia
asiantuntijoita, kuten lääkäreitä, sosiaaliviranomaisia tai tietyn ammattialan erityisasiantuntijoita. Valintaryhmän
kokoonpanossa tulee ottaa monipuolisesti huomioon myös TEtoimiston oman henkilöstön ammattitaitovalintaryhmiin on hyvä ottaa mukaan niin työnvälityksen, kuntoutuspalvelujen, ammatinvalinta- ja
urasuunniittelupalvelun kuin koulutus- ja ammattitietopalvelun asiantuntijoita sen mukaan, mikä kulloinkin on
valinnan kohteena olevan koulutuksen kannalta tarkoituksenmukaista.
Valintamenetelminä on hakemusasiakirjoihin perustuvan esivalinnan lisäksi käytettävä yhdessä
asiantuntijoiden kanssa toteutettuja henkilökohtaisia tai ryhmähaastatteluja sekä tarvittaessa erilaisia
soveltuvuuden arviointimenetelmiä. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää ammatillista työvoimakoulutusta
edeltäviä ammattitaitokartoitusjaksoja, joille valitaan hakemusten perusteella esim. kaksi kertaa se joukko
opiskelijoita, kuin koulutuspaikkoja on tarjolla tai kohdentaa räätälöity koulutus etukäteen työnhakijoiden
joukosta valitulle opiskelijaryhmälle. Työnantajan ryhmähakemuksella ilmoittamia opiskelijoita ei tarvitse
haastatella tai testata.
Opiskelijavalintaa tehtäessä on koulutustarpeen ja yleisten valintaedellytysten rinnalla otettava huomioon
kaikki ne valintakriteerit, jotka on ilmoitettu koulutuksen hakuilmoituksessa. Tämän lisäksi valintaryhmä voi
sopia täydentävistä valintakriteereistä. Ilmoitetut ja sovitut valintakriteerit eivät saa olla syijiviä. Valintakriteerejä
asetettaessa tulee ottaa huomioon myös sukupuolten väliseen tasaarvoon, vammaisten oikeuksiin sekä
etniseen tasa-arvoon liittyvät näkökulmat. Kaikkia hakijoita on valintatilanteessa kohdeltava tasapuolisesti
riippumatta siitä, missä muodossa (sähköinen, paperinen tai ryhmähakemus) koulutushakemus on jätetty.
Valinnan helpottamiseksi voidaan haastattelun tukena käyttää haastattelukutsun mukana lähetettävää
kyselylomaketta tms. tietojen täydennyspyyntöä, jonka haastateltavat tuovat täytettynä mukanaan
haastattelutilaisuuteen. Vaihtoehtoisesti mahdolliset liitelomakkeet voidaan myös jakaa haastattelun
yhteydessä ja pyytää hakijoita täyttämään lomakkeet ja palauttamaan ne ennen poistumistaan. Samoin
voidaan pyytää haastateltavia esittämään mahdolliset lääkärintodistukset, työ- ja koulutustodistukset sekä
lupa-asiakirjat tms., joita opiskelijavalinta edellyttää ellei niitä ole muutoin jo aiemmin esitetty.
(Hakeutumiskustannusten korvaamisesta kerrotaan osassa II.)
Koulutukseen valitaan vain ilmoitetut ja sovitut pääsyvaatimukset täyttäviä henkilöitä. Opiskelijavalinnassa
otetaan huomioon vain hakuajan puitteissa työvoimaviranomaiselle saapuneet hakemukset. Myöhästyneet
hakemukset hylätään. Hakuaikana saapuneiksi katsotaan ne hakemukset, jotka on jätetty
työvoimaviranomaiselle ennen hakuajan umpeutumista. Jotta myös kaikki hakuaikana eri TEtoimistoihin jätetyt
paperihakemukset varmasti ehtivät mukaan valintatilaisuuteen on suositeltavaa, että hakuajan päättymisen ja
valintatilaisuuden väliin varataan riittävästi aikaa postin kululle.
82 (110)
Poikkeuksia ovat tilanteet, joissa hakuajan puitteissa saapuu vähemmän valintakriteerit täyttäviä hakemuksia
kuin mitä koulutuksessa on opiskelijapaikkoja haettavana. Tällöin voidaan myös hakuajan umpeutumisen
jälkeen saapuneet hakemukset ottaa huomioon valittaessa opiskelijoita hakuaikana saapuneiden hakemusten
käsittelyn jälkeen tyhjiksi jääneille paikoille. Jos näinkään ei saada riittävää määrää valintakriteerit täyttäviä
opiskelijoita, tulee harkita hakuajan jatkamista ja koulutuksen alkamisajankohdan siirtoa, koulutuksen
käynnistämistä pienemmällä opiskelijaryhmällä tai koulutuksen peruuttamista. Jos päädytään johonkin näistä
vaihtoehdoista, on asiasta aina informoitava koulutuksen hankintayksikköä, kouluttajaa sekä
yhteishankinnoissa työnantajaa ja koulutukseen siihen mennessä hakemuksensa jättäneitä hakijoita. Lisäksi
hankintasopimukseen on tehtävä tarvittavat muutokset kirjallisesti.
Työ- ja elinkeinohallinnolla on käytössä verkkopalveluna myös ns. vahvaan tunnistautumiseen perustuva
sähköinen haku työvoimakoulutukseen. Toisin kuin ilman tunnistautumista koulutukseen haettaessa, vahvaa
tunnistautumista käytettäessä hakijalta ei edellytetä henkilökohtaista käyntiä TE- toimistossa hakuajan
kuluessa, jotta hakemus tulisi voimaan. Tämän vuoksi on mahdollista, että koulutukseen haluava pyrkii
täyttämään koulutushakemuksensa vasta hakuajan viimeisenä päivänä verkkopalvelun käyttöaikana, mutta
esimerkiksi tietojärjestelmän huoltotöiden takia haku verkossa ei kyseisenä ajankohtana ole ollut mahdollista.
Työ- ja elinkeinoministeriö katsoo, että tällaisissakaan tapauksissa koulutukseen hakeminen ei ole tapahtunut
ajoissa, jos hakemus jätetään esimerkiksi vasta seuraavana päivänä.
Verkkopalvelun käyttöohjeissa käyttäjää pyydetään ottamaan yhteyttä TE-toimistoon, jos järjestelmän
toiminnassa on häiriöitä tai katkoksia. Jos hakija on ottanut yhteyttä TE-toimistoon hakuajan päättymistä
seuraavana arkipäivänä, TE-toimiston ei selvittelytyöstä eri tahoilla aiheutuvan työmäärän lisäyksen takia
erikseen tarvitse selvittää tietojärjestelmän katkoksia, jos hakijan kertomaa asiasta ei ole syytä epäillä. Hakijan
oikeutta työttömyysetuuteen ei tällöin tarvitse arvioida uudelleen.
33.3. Valinnasta päättäminen
Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 6 luvun 7 §:n mukaan opiskelijoiden valinnasta koulutukseen
päättää työvoimaviranomainen. Käytännössä valintapäätöksen tekee hankintasopimuksessa määritellyn
yhteys-TE-toimiston johtaja tai TE-toimiston työjärjestyksessä määritelty virkamies. Jos yliopistolta tai
korkeakoululta hankitaan tutkintoon johtavaa koulutusta, opiskelijaksi ottamisesta päättää koulutuspalvelun
tuottaja. Tällöinkin lopullisen valintapäätöksen tekee työvoimaviranomainen (yhteys-TE-toimisto) ottaen
huomioon korkeakoulun päätöksen opiskelijaksi ottamisesta.
Valintapäätöksestä on käytävä ilmi koulutukseen hakeneet, valinnan perusteet ja menettelyt seka valituksi
tulleet, varasijoille valitut ja hylätyt hakijat sekä heidän hylkäämisensä perusteet. Ryhmähakemuksella
koulutukseen hakeneiden osalta riittää valintapäätökseksi se, että valinnan tekevä työvoimaviranomainen
vahvistaa valinnan allekirjoittamalla hakemuksen.
33.4. Valintapäätöksestä tiedottaminen
Tieto valinnasta ja varasijalle valinnasta sekä hylkäämisestä ja sen perusteluista on lähetettävä hakijoille
kirjallisesti joko sähköisesti iPost-kirjeenä URA-tietojärjestelmää käyttäen tai kirjeitse. Valintapäätöksestä
tiedottamisen yhteydessä voidaan valituille lähettää myös muuta informaatiota koulutukseen, kouluttajaan,
yhteishankintayritykseen, koulutuspaikkakuntaan tai koulutusta edeltäviin ja koulutusaikaisiin etuuksiin tms.
liittyen. Työnjaosta tämän lisäinformaation toimittamisessa on syytä sopia kouluttajan ja yhteishankinnassa
mukana olevan työnantajan kanssa.
Myös hylkäävän päätöksen liitteenä on suositeltavaa lähettää hakijalle informaatiota TE-toimiston tarjolla
olevista muista koulutuksista tai palveluista sekä lisätietojen antajan yhteystiedot. Tämän informaation voi
toimittaa myös iPost-kirjeenä lähete-toiminnolla.
83 (110)
34. Varasijoilta koulutukseen ottaminen
Opiskelijavalintojen yhteydessä on aina syytä valita joitakin hakijoita varasijalle siltä varalta, että joku
koulutukseen hyväksytty peruuttaa osallistumisensa tai keskeyttää koulutuksen pian sen alettua. Kouluttajan
(ja yhteishankintaan osallistuvan työnantajan) kanssa tulee valintatilaisuudessa sopia tarkemmista
aikatauluista ja menettelytavoista. Aika, jona varasijoilta voidaan ottaa opiskelijoita keskeyttäneiden tilalle,
vaihtelee riippuen koulutuksen luonteesta.
Pois jääneiden tai keskeyttäneiden tilalle kutsutaan varasijoille valitut hakijat siinä järjestyksessä kuin
valintapäätöksessä on sovittu. Jos koulutukseen soveltuvia ja pääsyvaatimukset täyttäviä hakijoita on
enemmän kuin, mitä koulutukseen ja varasijoille voidaan valita, voidaan tarvittaessa koulutukseen valita myös
joku muu ehdot täyttävä hakija, jos kaikki varasijoille valitut on jo käyty läpi. Tällöin valintaryhmän tulee
vahvistaa uuden opiskelijan valinta.
Jos soveltuvia ja pääsyvaatimukset täyttäviä hakijoita on vähemmän tai juuri yhtä monta kuin koulutuksessa
on opiskelijapaikkoja, sovitaan tilanteen mukaan joko, että koulutus opiskelijan keskeyttäessä jatkuu
ryhmäkooltaan vajaana, tai vapaa paikka ilmoitetaan uudelleen avoimeen hakuun, jonka jälkeen valintaryhmä
tekee uuden valintapäätöksen normaaliin tapaan.
35. Opiskelijavalinta yhteishankinnoissa
Yhteishankintakoulutusten opiskelijavalinta poikkeaa tavanomaisesta opiskelijavalinnasta siinä, että
työnantajatahoilla on aina keskeinen rooli valintaprosessissa.
RekryKoulutuksen opiskelijavalinnassa on oleellista, että työnantaja haastattelee ja tarvittaessa testaa
lähtötaso- ja muut pääsyvaatimukset täyttävät soveltuvat hakijat. Näin työnantaja voi arvioida henkilöiden
osaamisen ja ammattitaidon lisäksi muut henkilön soveltuvuuteen liittyvät seikat, joilla on merkitystä
työnantajan päättäessä onko työsuhteen solmimiselle edellytykset. Koulutuksen yleisenä tavoitteena on, että
koulutuksen hyväksytysti suorittaneet, joko kaikki tai etukäteen hankintasopimuksessa sovittu osuus,
työllistyvät yhteishankinnan osapuolena olevan tai esim. vuokratyövoimaa tarjoavan työnantajan
palvelukseen. Vaihtoehtoisesti henkilöt voivat työllistyä yrittäjinä toimeksian- tosuhteeseen
työnantajaosapuolen kanssa.
Työvoimaviranomainen ja työnantaja tekevät opiskelijavalinnan yhdessä neuvotellen yksimielisesti.
Työvoimaviranomainen vahvistaa valinnan tuloksen päätöksellään.
TäsmäKoulutuksen opiskelijavalinnassa kyse on entuudestaan työnantajan palveluksessa tai yrittäjäasemassa toimivien henkilöiden koulutuksesta. Tällöin työnantaja ilmoittaa työvoimaviranomaiselle
ryhmäilmoituksella ne henkilöt, joiden on tarkoitus osallistua hankittuun koulutukseen. Työvoimaviranomainen
vahvistaa opiskelijavalinnan päätöksellään.
MuutosKoulutuksessa voi opiskelijavalinnan lähtökohta muistuttaa kumpaa tahansa edellä kuvattua
tilannetta, joten menettelytavat määräytyvät kulloisenkin tilanteen mukaan. Työvoimaviranomainen vahvistaa
valinnan tuloksen päätöksellään.
Opiskelijavalinnat ovat lähtökohtaisesti valintaan osallistuvien osapuolten kesken maksuttomia. Jos työnantaja
haluaa toteuttaa valintaprosessiin liittyen erillisiä soveltuvuustestejä tai vastaavia toimia, työnantaja vastaa
kustannuksista. Jos testit toteutetaan yhteistyössä koulutuksen järjestäjän kanssa, sopivat työnantaja ja
koulutuksen järjestäjä mahdollisista maksuista keskenään. Jos taas työnantaja haluaa käyttää työ- ja
elinkeinohallinnon maksullisia HRV- tai yrityspalveluja sovelletaan näihin voimassa olevia ohjeita.
84 (110)
36. Muutoksenhaku
Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 13 luvun 6 §:n mukaan valittamalla ei voi hakea muutosta
työvoimapoliittista aikuiskoulutusta koskevaan ELY-keskuksen tai TE-toimiston päätökseen. Tästä johtuen
opiskelijavalintaa koskevasta työvoimaviranomaisen päätöksestä ei voi valittaa.
85 (110)
VI OPISKELIJAN VAKUUTUSTURVA TYÖVOIMAKOULUTUKSEN AIKANA 37.
Yleistä
Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain nojalla työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen tuottaja on velvollinen
järjestämään opiskelijoille työssäoppimis- ja harjoittelujaksojen ajaksi ryhmävastuu- vakuutuksen (1295/2002
6 luku 10 § 3 momentti). Lisäksi työministeriön asetuksella työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen yleisistä
hankintaehdoista ja opiskelijoiden valintamenettelystä säädetään, että koulutuspalvelun myyjä on velvollinen
järjestämään opiskelijoille tapaturmavakuutuksen tapaturmavakuutuslain (608/1948) 3 §:n 3 momentin
mukaisesti (Asetus 545/2010,1 luku 2 § 5. kohta).
37.1. Työvoimakoulutusaikainen vakuutusturva
Työvoimakoulutuksen aikana ovat lähtökohtaisesti voimassa vähintään seuraavat kolme vakuutusta:
1. Koulutuspalvelun tuottajan tapaturmavakuutus, joka kattaa opiskelijalle itselleen aiheutuneet
henkilövahingot koko koulutusajan niin lähi- kuin etäopetusjaksoilla
2. Koulutuspalvelun tuottajan ryhmävastuuvakuutus, joka kattaa opiskelijalle henkilökohtaisesti
realisoituvan vahingonkorvausvastuun, mikäli hän on työssäoppimis- /työharjoittelujakson aikana
aiheuttanut työnantajalle /ulkopuoliselle henkilö- tai esinevahingon lievää suuremmalla
tuottamuksella. Vakuutuksen tarkoituksena on siis suojata opiskelijaa itseään mahdolliselta
vahingonkorvausvastuulta.
3. Työ nantajan vastuuvakuutus työssäoppimis- /työharjoittelujakson ajaksi, joka kattaa ne henkilö ja
esinevahingot, jotka työnantajan työnjohdon alaisuudessa oleva opiskelija työssään aiheuttaa
ulkopuoliselle taholle. Vakuutuksen tarkoitus on työnantajan suojaaminen. Siinä vakuutettuna on
ainoastaan työnantaja. Vakuutuksesta korvataan kuitenkin työntekijöiden /työharjoittelijoiden
ulkopuolisille ja työtovereille aiheuttamat vahingot sen vuoksi, että työnantaja on vastuussa
työntekijöiden työssään aiheuttamista vahingoista.
Näiden lisäksi koulutuspalvelun tuottajalla voi olla myös erillinen vastuuvakuutus lähiopetusjaksoja varten, jolla
katetaan oppilaitoksessa toteutettavan lähiopetuksen tai harjoittelun aikana mahdollisesti ulkopuoliselle taholle
tai kouluttajalle aiheutuneet esine- tai henkilövahingot.
Opiskelijalle itselleen aiheutuneita esinevahinkoja varten (esim. silmälasien rikkoutuminen) hänellä voi olla
oma henkilökohtainen omaisuusvakuutus.
Koulutuspalvelun tuottajan ja haijoittelupaikan tarjoavan työnantajan vakuutusturvan lisäksi mahdollisten
koulutuksen hankintasopimukseen sisältyvien ulkomaan opintojaksojen ajalle opiskelijalla tulisi olla oma
matkavakuutus, joka kattaa vapaa-aikana tapahtuneet henkilö- ja esinevahingot.
38. Työssäoppimis- ja harjoittelujakson aikainen ryhmävastuuvakuutus
Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain mukaan koulutuspalvelujen tuottaja on velvollinen järjestämään
työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen opiskelijoille työssäoppimis- ja harjoittelujaksojen ajaksi
ryhmävastuuvakuutuksen.
Mainitun ryhmävastuuvakuutuksen tarkoituksena on antaa opiskelijoille lisäturvaa näiden opintoihin liittyvässä
työtoiminnassa ulkopuolisille tai työnantajalle aiheuttamien vahinkojen osalta siltä osin kuin työnantaja voi
vaatia opiskelijaa korvausten lopulliseksi maksajatahoksi.
86 (110)
38.1. Vastuuvakuutusten yleiset rajaukset
Vakuutussopimuksia neuvoteltaessa on syytä ottaa huomioon seuraavaa:
Neuvoteltavan vastuuvakuutuksen on tarkoitus normaalista poiketen
kattaa opiskelijan työnantajan omaisuudelle aiheuttamat vahingot (mukaan lukien opiskelijan haltuun
uskotulle tai käsiteltävänä olevalle omaisuudelle aiheutetut vahingot) sekä
suojata työntekijää työnantajan takautumisoikeuden varalta ja korvata ne vahingot, jotka opiskelija on
aiheuttanut ulkopuoliselle ja jotka työnantaja on korvannut isännänvastuun perusteella ja joiden
osalta työnantajalla on takautumisoikeus työntekijää kohtaan
Vakuutusturvan kattavuutta opiskelijan kannalta harkittaessa tulee ottaa huomioon, että:
Vastuuvakuutusten yleisten ehtojen mukaan ne kattavat ainoastaan ulkopuoliselle taholle aiheutetun
korvausvastuun eli vakuutus ei korvaa työharjoittelussa olevalle itselleen aiheutuneita vahinkoja
(esim. rikkoontuneet silmälasit) eikä työharjoittelijan aviopuolisolle, lapselle tai muulle
perheenjäsenelle aiheutuvia vahinkoja.
Vakuutus ei yleensä korvaa sellaista taloudellista vahinkoa, joka ei ole yhteydessä henkilö- tai
esinevahinkoon (esim. harjoittelija on hinnoitellut tuotteet väärin, leimannut luottokortin väärin, mistä
seurannut taloudellista vahinkoa harjoittelupaikan järjestäjälle).
Vakuutus ei yleensä korvaa vahinkoa, joka aiheutuu liikennevakuutuslain tai vastaavan ulkomaisen
lain mukaisesta moottoriajoneuvon liikenteeseen käyttämisestä
Vakuutus ei yleensä myöskään korvaa työharjoittelijan käsiteltävänä tai huolehdittavana olevalle
omaisuudelle aiheutettuja vahinkoja (esim. työharjoittelija korjatessaan harjoittelupaikan järjestäjän
asiakkaan autoa aiheuttaa sille vahingon). Tästä tulisi kuitenkin vakuutusneuvot- teluissa pyrkiä
sopimaan toisin.
Vahingonkorvausoikeuden mukaan vahingon aiheuttaja on velvollinen korvaamaan ainoastaan
tuhoutuneen tai hukatun esineen päivänarvon. Vahingon aiheuttaja ei ole velvollinen korvaamaan ns.
jälleenhankinta-arvoa. Näin ollen ei vakuutuksestakaan korvata kuin omaisuuden päivänarvoa
vastaava korvaus.
Alle vakuutuksen omavastuun määräisiä vahinkoja ei vakuutuksesta korvata.
38.2. Ryhmävastuuvakuutuksen hakeminen
Koulutuspalvelun tuottajalla on lakisääteinen velvollisuus neuvotella ja hankkia valitsemastaan
vakuutusyhtiöstä ryhmävastuuvakuutus työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen opiskelijoille koulutukseen
sisältyvän työssäoppimis- ja/tai harjoittelujakson ajaksi. Vakuuttamisvelvollisuus koskee kaikkia
koulutuspalvelujen tuottajia ml. valtion oppilaitokset. Vakuutus tulee hankkia viimeistään ennen
koulutussuunnitelmien mukaisten työskentelyjaksojen alkamista ja vakuutuksen hankkimisesta tulee antaa
selvitys kou lutusta rjouksessa.
38.3. Opiskelijan vahingonkorvausvastuun syntyminen
Harkittaessa vahingonkorvausvastuun syntymistä työnantajalle tai ulkopuoliselle taholle
aikuiskoulutusopiskelija rinnastetaan yrityksen työntekijään.
Vahingonkorvauslain ja työsopimuslain mukaan työntekijä (vrt. aikuiskoulutusopiskelija) ei ole vastuussa
työnantajalle työssään aiheuttamistaan vahingoista, mikäli vahingon syynä on ainoastaan lievä tuottamus.
Lievän tuottamuksen tilanteissa työnantaja on isännänvastuunsa perusteella tosin velvollinen korvaamaan
aiheutuneen vahingon ulkopuoliselle kärsijätaholle, mutta työnantajalla ei ole oikeutta periä vahinkosummaa
takaisin vahingon aiheuttaneelta työntekijältä (vrt. aikuiskoulutusopiskelijalta).
87 (110)
Toisaalta tahallisesti tai törkeällä tuottamuksella aiheutetuista vahingoista työntekijä (vrt.
aikuiskoulutusopiskelija) on aina korvausvastuussa työnantajalle hulkopuoliselle riippumatta eri tahojen
vakuutusten voimassaolosta.
1.1.2003 voimaan tulleella lainmuutoksella on haluttu kattaa opiskelijan mahdollinen henkilökohtainen
vahingonkorvausvastuu työnantajalleen tilanteissa, joissa vahingon syntyminen on johtunut koulutukseen
osallistuvan lievää suuremmasta tuottamuksesta. Tällaisessa tilanteessa työnantajalla (tai työnantajan
mahdollisella vastuuvakuutusyhtiöllä) on oikeus periä ulkopuoliselle taholle maksamansa vahingonkorvaus
takaisin vahingon aiheuttaneelta aikuiskoulutusopiskelijalta. Lain tarkoittamalla ryhmävastuuvakuutuksella
katetaan tällaisessa tilanteessa opiskelijan henkilökohtainen vahingonkorvausvastuu omavastuun ylittäviltä
osin.
88 (110)
VII VIERASKIELISET TUTKINTOTODISTUKSET JA EUROPASSI
Työvoimakoulutuksena tutkinnon suorittanut voi saada samalla tavoin kuin omaehtoisena tutkinnon suorittanut
englanninkielisen opiskelu- ja tutkintotodistuksen vakiintuneesti pyytämättä koulutuksen järjestäjältä tai
ylläpitäjältä Suomessa vain korkeakoulusta (yliopistosta tai ammattikorkeakoulusta). Todistuksen liitteessä
kuvataan suoritettujen opintojen luonnetta, laajuutta, tasoa, sisältöä ja asemaa kansallisessa
koulutusjärjestelmässä sekä suoritetun tutkinnon tuottamaa kelpoisuutta.
Ammatillisista tutkinnoista suomalainen koulutuksen järjestäjä antaa pyynnöstä tutkinnon suorittaneelle
kansainväliseen käyttöön tarkoitetun liitteen (asetus 811/1998 13§). Lisätietoja Europassista saa
opetushallituksen verkkosivuilta osoitteesta www.oph.fi/Koulutus ja tutkinnot/Europassi.
Europassi
Europassi koostuu viidestä asiakirjasta, joiden tarkoituksena on auttaa opiskelijoita ja työntekijöitä
osoittamaan osaamistaan muualla Euroopassa. Asiakirjat ovat samanmuotoisina käytössä kaikissa
EU/ETA-maissa. Europassa järjestely perustuu neuvoston päätökseen Europassista eli yhteisön yhteisistä
puitteista tutkintojen ia pätevyyksien selkeyttämiseksi. Europassin viidestä asiakirjasta henkilö itse voi täyttää
kaksi asiakirjaa; Europass-ansioluettelon ja Europass-kielipassin) ja toimivaltaiset organisaatiot
(oppilaitokset) täyttävät ja myöntävät kolmea muuta asiakirjaa; tutkintotodistuksen liitteen,
korkeakoulututkintotodistuksen liitteen ja Europass-liikkuvuustodistuksen.
Europassin perusasiakirja on Europass-ansioluettelo. Se on EU/ETA-kielille käännetty ansioluettelopohja,
johon henkilö voi koota tiedot koulutuksestaan, työkokemuksestaan, kielitaidostaan sekä virallisen
koulutusjärjestelmän ulkopuolella hankkimistaan taidoista. Ansioluettelopohjia eri kielillä voi hakea CEDEFOPin
verkkosivuilta, jossa voi myös täyttää ja tallentaa ansioluettelon esimerkiksi suomen, ruotsin, englannin ja
ranskan kielillä. Tavoitteena on, että ansioluettelon voi tulevaisuudessa täyttää kaikilla EU/ETA-kielillä.
Tässä linkki CEDEFOPin verkkosivulle, jossa suomen ja ruotsinkieliset ansioluettelot. Tvö- ia elinkeinohallinto
ja Europassi
Työvoimakoulutuksen hankintasopimuksessa koulutuspalvelun tuottaja tulee velvoittaa esim. englannin- tai
muunkielisen todistuksen antamiseen erityisesti tutkintotavoitteisessa koulutuksessa. Todistuskaavakkeena
voidaan käyttää Opetushallituksen verkkosivuilla eri koulutusaloille julkaisemia malleja (englanti, saksa,
ranska). Ammatillisesta koulutuksesta annettavan vieraskielisen todistuksen ja sen liitteen kirjoittamisen ei
tarvitse olla säännönmukaista, mutta se olisi suositeltavaa. Opiskelijaryhmälle tulisi todistukset tulostaa
tarvekartoitukseen perustuen.
89 (110)
VIII KOULUTUKSEN LAADUN JA VAIKUTTAVUUDEN SEURANTA
Työvoimakoulutuksen tuloksellisuuden kannalta on keskeistä, että koulutuksen laatuun pyritään vaikuttamaan
kaikin käytettävissä olevin keinoin kaikissa hankintaprosessin ja toteutuksen vaiheissa. Erityisen tärkeää on
kiinnittää huomiota kaikkien prosessin osapuolten rooleihin ja toimintatapoihin. On pyrittävä seuraamaan ja
kehittämään niin työ- ja elinkeinohallinnon omaa toimintakulttuuria koulutuksen suunnittelijana, hankkijana ja
toteutuksen valvojana kuin myös koulutuspalvelun myyjän toimintaa palvelun tuottajana sekä opiskelijoiden
roolia koulutuksen aikana ja sen päättyessä. Työvoimakoulutuksen hankintaa ja toteutusta valvotaan niin
etukäteen hankintaprosessin yhteydessä, koulutuksen aikana, kuin myös koulutuksen päättövaiheessa.
Etukäteisvalvonta
Työvoimakoulutuksen hankintaa säätelevät hankintalaki ja julkisia työvoimapalveluja koskevat säädökset. Ellei
laillista suorahankinnan perustetta ole, kaikki koulutushankinnat on kilpailutettava. Tarjouskilpailun
onnistumisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että koulutuksen hankinta perustuu huolelliseen suunnitteluun,
jossa tehdään perusteltuja valintoja mm. koulutuksen alakohtaisesta kohdentamisesta ja koulutuksen
kohderyhmästä. Koulutuksen toteutuksessa noudatettavat ehdot ja yhteistyön periaatteet vahvistetaan
hankintasopimuksessa
Tarjouskilpailun lopputuloksen kannalta ratkaisevaa on kokonaistaloudellinen edullisuus eli valitaan
hinta-laatusuhteeltaan paras tarjous. Tarjousten käsittelyn yhteydessä hankintayksiköllä on mahdollisuus
tarjoajien ja tarjottujen palvelujen laadun ennakkovalvontaan kahdesta näkökulmasta: toisaalta ehdokkaiden
sekä tarjouksen ja tarjoajan kelpoisuuden arvioinnin kautta ja toisaalta arviointikriteerien soveltamisen kautta.
Säädösten mukaan ehdokas voidaan hylätä, jos se ei täytä hankintailmoituksessa annettuja
vähimmäisvaatimuksia. Tarjous voidaan hylätä, jos se on myöhästynyt, ei vastaa tarjouspyyntöä tai on muutoin
oleellisesti puutteellinen tai vahingoittunut. Tarjoaja taas voidaan sulkea tarjouskilpailusta, jos tarjoajalla ei ole
teknisiä, taloudellisia tai muita edellytyksiä hankinnan toteuttamiseksi. Kilpailusta voidaan sulkea myös tarjoaja,
joka on syyllistynyt tiettyihin rikoksiin tai laiminlyönyt verojen ja lakisääteisten sosiaalimaksujen suorittamisen.
Lisäksi tarjoaja voidaan jättää hankintamenettelyn ulkopuolelle hankintalain 54 §:ssä mainituissa tilanteissa;
esim. kun tarjoushinta ja sen perusteet ovat epämääräiset, toimittaja on antanut vääriä tietoja, toimittajaa
koskien on vireillä tai toimittaja on asetettu konkurssiin, velkajärjestelyyn, saneerausohjelmaan tai toimittaja on
ammatinharjoittamisessaan syyllistynyt vakavaan menettelyrikkomukseen taikka tuomittu lainvoimaisella
päätöksellä ammattinsa harjoittamiseen liittyvästä lainvastaisesta teosta.
Tarjouspyynnöissä ilmoitetaan käytettävät arviointikriteerit. Luvussa 8.7.1. suositellaan käytettäväksi seuraavia
arviointikriteereitä: koulutussuunnitelma, työelämäläheisyys, vaikuttavuus, asiakastyytyväisyys ja kokemukset
tarjoajasta, opettajaresurssit sekä koulutuksen hinta. Kunkin arviointikriteerin osalta on tarkemmin kuvattu mitä
seikkoja tarjouksia pisteytettäessä voidaan ottaa huomioon. Tarjousten arvioinnissa painottuvat mm.
opetusmenetelmien ja -järjestelyjen laatu, työssäoppimisen toteutus ja kouluttajan työelämäyhteydet,
referenssit aiemmasta toiminnasta sekä koulutuksen fyysiset puitteet. Laatua kuvaavien kriteerin
yhteenlaskettu painoarvo on yleensä n. 70 - 80 % kokonaisarvioinnista.
Koulutuksen hankintasopimus on ostajaa ja myyjää sitova asiakirja. Hankintasopimuksella sovitaan
periaatteista, pelisäännöistä ja vastuista ml. kouluttajan seuranta- ja valvontavelvollisuudesta. Koulutuksen
myyjä on koulutuksen aikana velvollinen pitämään päiväkirjaa, josta käy ilmi koulutuksen järjestämismuoto
(lähi-, etä-, työssäoppiminen tai työharjoittelu), koulutuksen sisältö sekä opiskelijoiden läsnäolo.
90 (110)
Koulutusaikainen valvonta
Jokaiselle hankitulle koulutukselle määrätään hankintasopimuksessa yhteys-TE-toimisto, joka huolehtii
opiskelijahankinnasta ja -valinnoista sekä yhteydenpidosta kouluttajaan. Työ- ja elinkeinoministeriö on
suositellut koulutuskohtaisen yhdyshenkilön, ns. kurssikummin nimeämistä. Yhdyshenkilön tehtävänä on mm.
huolehtia opiskelijoiden informoimisesta ja seurata koulutuksen etenemistä kouluttajien antamien raporttien ja
välipalautteiden avulla sekä mahdollisuuksien mukaan tekemällä käyntejä.
Lähtökohtaisesti kaikista yli kahden viikon mittaisista koulutuksista edellytetään hankintasopimuksessa
sähköisen opiskelijapalautteen keräämistä OPAL-järjestelmällä. Yhdyshenkilön tulee varmistaa OPAL -väli-ja
päättöpalautteen kerääminen ja puuttua koulutuksen aikana havaittuihin epäkohtiin viipymättä.
Koulutukseen sisältyvästä työssäoppimisesta ja työharjoittelusta sovitaan kouluttajan, työnantajan ja opiskelijan
välisellä kirjallisella sopimuksella. Työ- ja elinkeinohallinto ei ole sopijaosapuoli. Kouluttaja on velvollinen
raportoimaan työssäoppimisen toteutuksesta ja etenemisestä hankintasopimuksessa sovitulla tavalla.
Kaikkiin hankintasopimuksiin on kirjattava ehto, että sopimuspuolet noudattavat työ- ja elinkeinoministeriön
asetusta (545/2010) työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen yleisistä hankintaehdoista ja opiskelijoiden
valintamenettelystä. Siinä määritellään myyjän velvollisuudet koskien esim. koulutuksen toteutusta, seurannan
ylläpitämisestä ja työssäoppimispaikkojen järjestämistä. Lisäksi asetuksessa määritellään tilanteet, joissa
ostajalla on oikeus purkaa sopimus myyjän virheen johdosta sekä purkamisesta aiheutuvat korvausmenettelyt.
Työ- ja elinkeinohallinnon koulutuksen hankintasopimusta koskeviin ohjeisiin (ks. pääluku II) on myös kirjattu
esimerkkejä tilanteista, joissa katsotaan koulutuksen toteutuksen oleellisesti poikkeavan
hankintasopimuksessa ja jolloin hankintayksikön on neuvoteltava poikkeaman korjaamisesta sekä sen
vaikutuksesta hankintasopimuksen ehtoihin.
ODiskeliiaDalauteiäriestelmästä saatava seurantatieto
Työ- ja elinkeinohallinnolla on käytössä opiskelijapalautejärjestelmä OPAL. Erikseen sovittuja poikkeuksia
lukuun ottamatta (esim. yksittäiset opiskelijapaikat, alle kahden viikon mittaiset koulutukset) kaikkiin
hankintasopimuksiin on liitettävä vaatimus väli- ja päättöpalautteen keräämisestä opiskelijoilta.
OPAL-järjestelmän avulla on mahdollista tarkastella koulutuksen laatua monilla eri tasoilla. TEtoimistotasolla
järjestelmää käytetään lähinnä yksittäisten koulutusten arvioinnissa, ELYkeskustasolla arvioidaan koulutuksia
usein myös jäijestäjittäin ja aloittain. Ministeriötasolla tuotetaan monipuolisia analyysejä. Valtakunnalliset
opiskelijapalautteiden vuosiyhteenvedot on julkaistu työ- ja elinkeinohallinnon verkkosivuilla www.mol.fi. mistä
ne löytyvät hakusanalla OPAL. OPALjärjestelmän tuloksia käytetään systemaattisesti osana edellä kuvattua
hankintojen ennakkovalvontaa ja tulevien koulutusten suunnittelua ja hankintaa.
Tvö- ia elinkeinohallinnon asiakasrekisteristä saatava seurantatieto
Työ- ja elinkeinoministeriössä, ELY-keskuksissa ja TE-toimistoissa tuotetaan säännöllisesti tilastoraportteja,
joiden avulla seurataan koulutusten keskeyttämisiä syineen sekä suorituksia ja koulutuksen jälkeistä
työttömäksi jääntiä tai palaamista. ELY-keskuksen kautta on saatavissa työ- ja elinkeinoministeriössä tuotettua
tietoa jokaisen koulutuksen vaikuttavuudesta 3, 6 ja 12 kuukauden kuluttua koulutuksen päättymisestä.
Tuloksia käytetään systemaattisesti osana hankintojen ennakkovalvontaa ja tulevien koulutusten suunnittelua
ja hankintaa.
91 (110)
Koulutusvhdvshenkilön tehtävät
Työvoimakoulutuksen käynnistämiseen ja toteutukseen liittyvien tehtävien ja yhteistyön hyvä ja sujuva hoito
edellyttää, että yhteys-TE-toimisto nimeää kullekin koulutukselle koulutusyhdyshenkilön (kurssikummin).
Koulutusyhdyshenkilöllä on keskeinen rooli niin opiskelijavalinnan käynnistäjänä ja toteuttajana, opiskelijoilta
saatavan suoran palautteen käsittelijänä ja välittäjänä, työ- ja elinkeinohallinnon ja koulutuksen järjestäjän
sekä mahdollisen työnantajatahon välisenä tiedonvälittäjänä kuin koulutuksen laadukkaan ja tuloksellisen
toteutuksen valvojanakin. Koulutusyhdyshenkilön toimenkuvaan kuuluvat ainakin seuraavat tehtävät:
Perehtyy koulutuksen sisältöön ja tavoitteisiin yhdessä kouluttajan kanssa ja vastaa muiden
virkailijoiden informoinnista
Sopii haku-, opiskelijavalinta- ja koulutuksen alkamisajankohdat
Sopii tiedottamisen yhteistyöstä ja työnjaosta kouluttajan, TE-toimiston ja mahdollisen
työnantajatahon kanssa
Tiedottaa koulutuksesta iPost-kirjeellä potentiaalisille henkilöasiakkaille tarvittaessa hakualuetta
kohtuullisesti laajentaen ja tarvittaessa myös muilla menetelmillä laajemmalle kohderyhmälle ottaen
huomioon myös ammatillisen liikkuvuuden mahdollisuudet
Huomatessaan opiskelijoiden saantia merkittävästi haittaavia puutteita työnhakijaasiakkaiden
koulutustarpeiden ja/tai tavoiteammattien URA-kirjauksissa, ottaa asian esille toimiston työyhteisössä
kirjausten saattamiseksi ajan tasalle
Seuraa hakijatilanteen kehitystä ja ryhtyy ajoissa tarvittaviin toimenpiteisiin, jos soveltuvia hakijoita on
vähän
Osallistuu opiskelijavalintaan ja huolehtii valintaprosessin eri vaiheisiin, kuten haastatteluihin sekä
soveltuvuus- ja lähtotasoarviointien liittyvästä tiedottamisesta siten kuin kouluttajan ja mahdollisen
työnantajatahon kanssa on sovittu
Tarkistaa tarvittaessa koulutussisällöt kouluttajan kanssa
Osallistuu koulutuksen avajaisiin: käy kouluttajan kanssa läpi opetussuunnitelman sekä
yhteistyökysymykset, kertoo koulutuksen tavoitteista, motivoi ja kannustaa opiskelijoita ja kertoo
opiskelijoiden oikeuksista ja velvollisuuksista, kertoo opintososiaalisista etuuksista sekä kertoo
palautteen antamisen merkityksestä ja sen keräämistavoista sekä ajankohdista
Toimii yhteyshenkilönä työ- ja elinkeinohallinnon ja kouluttajan sekä mahdollisen työnantajatahon
välillä sekä informoi koulutuksen hankintayksikköä mahdollisista poikkeamista hankintasopimuksesta
tai muista toteutuksen ongelmista
Varmistaa henkilökohtaiset opiskelusuunnitelmat tehdyiksi
Varmistaa, että koulutuksen toteuttajataho nimeää OPAL-vastuuhenkilönsä ja että tieto henkilön
nimestä kirjataan URA-järjestelmään koulutuksen lisätiedot -kortille.
Varmistaa välipalautteen keräämisen kun koulutuksen kestosta on kulunut noin kolmannes (kuitenkin
enintään 3 kk) ja arvioi numeerisia ja sanallisia välipalautetuloksia ja kouluttajalta OPAL-järjestelmän
kautta saamiaan kommentteja sekä niistä mahdollisesti johtuvia koulutuksen kehittämistarpeita
yhdessä koulutuksen järjestäjän ja opiskelijoiden kanssa
Seuraa työssäoppimisjaksojen ja tutkintotavoitteisiin koulutuksiin liittyvien näyttöjen toteutumista
Varmistaa päättöpalautteen keräämisen ja tarvittaessa kouluttajan kommenttien saannin
OPAL-järjestelmän kautta
Osallistuu koulutuksen päättövaiheeseen
Tekee kouluttajan kanssa yhteenvedon koulutuksesta, sen arvioinneista sekä mahdollisista
kehittämistarpeista
92 (110)
IX ERITYISKYSYMYKSIÄ 39. Esteellisyys
Työvormakoulutushankintoja tai opiskelijavalintoja koskevia päätöksiä valmisteltaessa ja tehtäessä on
otettava huomioon esteellisyyttä koskevat hallintolain (434/2003 27 - 29 §) säädökset. Hankintaasiasta tai
opiskelijavalinnasta päättävän henkilön tulee olla objektiivisesti arvioiden puolueeton ja riippumaton
suhteessa käsiteltävään asiaan tai siinä mukana olevaan henkilöön tai tahoon. Esteellinen henkilö ei saa
osallistua asian käsittelyyn ja hänen on jäävättävä itsensä.
Henkilö on esteellinen, kun hän itse tai hänen lähisukulaisensa on osapuolena käsiteltävässä asiassa.
Lähisukulaisiksi katsotaan
Puoliso tai entinen puoliso
Lapsi tai lapsenlapsi
Sisarukset ja näiden lapset
Vanhemmat tai isovanhemmat
Muu erityisen läheinen henkilö tai tämän puoliso
Vanhempien sisarus tai tämän puoliso
Puolison lapsi, lapsenlapsi, vanhempi, isovanhempi tai näiden puoliso
Puolison sisarusten lapset
Henkilön on jäävättävä itsensä myös, jos:
asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen läheiselleen
hän on palvelussuhteessa tai toimeksiantosuhteessa siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa
erityistä hyötyä tai vahinkoa
hän tai hänen läheisensä on johtotehtävissä sellaisessa yhteisössä, jolle on odotettavissa erityistä
hyötyä tai vahinkoa
luottamus hänen puolueettomuuteensa muutoin erityisestä syystä vaarantuu.
Esteellisyys näkökohdat koskevat työ- ja elinkeinohallinnon virkamiesten ohella myös hankintoja koskeviin
ratkaisuihin tai opiskelijavalintoihin osallistuvia ulkopuolisia asiantuntijoita.
40. Opiskelijatyöpäivän kesto
Työvoimakoulutuksen opiskelijatyöpäivällä tarkoitetaan seitsemän tunnin mittaista opiskelujaksoa. Käsite ei
siis edellytä, että päivittäinen työskentely kestää aina seitsemän tuntia sisältäen tauot, vaikkakin tätä pidetään
yleisenä lähtökohtana koulutuksia suunniteltaessa. Koulutusta voidaan perustellusta syystä toteuttaa myös
siten, että esim. iltaopiskeluna työskennellään päivittäin neljä tuntia. Tällöin hankintasopimukseen ja
URA-järjestelmaän kirjattava opiskelijatyöpäivien määrä saadaan kertomalla päivittäinen opiskeluaika (esim.
neljä tuntia) opiskelupäivien lukumäärällä ja jakamalla näin saatu tulo seitsemällä (esim. 21,5 päivää × 4
tuntia = 12 opiskelijatyöpäivää).
Työharjoittelun/ työssäoppimisen aikana työpäivän kesto on vähintään neljä tuntia ja enintään kahdeksan
tuntia. Eräillä ammattialoilla (esim. kuljetus ja terveydenhuolto) työaikajärjestelyt voivat olla sellaiset, että
enimmäiskeston päiväkohtainen tarkastelu voi olla ongelmallinen. Tämän vuoksi päivittäinen enimmäiskesto
voi tasoittua kahdeksaan tuntiin erityisen tasoittumisjakson aikana. Tasoittumisjaksosta sovitaan
työvoimakoulutuksesta laadittavassa hankintasopimuksessa.
Opiskelijatyöpäivän käsitteen merkitys on osin laskennallinen. Valtion talousarviossa esitetään vuosittain
arvio työvoimakoulutukseen osoitetuilla varoilla hankittavista opiskelijatyöpäivistä ja URAjärjestelmän avulla
seurataan myös opiskelijatyöpäiväkohtaisia keskihintoja.
93 (110)
41. Lomajaksot
Työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena toteutettavaan koulutukseen voidaan sisällyttää myös lomajaksoja,
silloin kun koulutus on kestoltaan yli viisi kuukautta. Pääsääntöisesti lomaa sisällytetään koulutukseen viikko
kutakin kuuden kuukauden jaksoa kohden. Lomajaksot sijoitetaan lähinnä kesäaikaan sekä muiden
työelämässä tavanomaisten loma-ajankohtien tai juhlapyhien yhteyteen. Lomajaksot merkitään
hankintasopimukseen. Kouluttaja voi myöntää opiskelijoille muita sellaisia lomia ja poissaoloja, jotka on
määritelty työlainsäädännössä. Opiskelijalle, joka opiskelee oppilaitoksessa omaehtoisesti opiskelevien
kanssa samassa koulutusohjelmassa (yksittäinen opiskelijapaikka), myönnetään kuitenkin samat lomat kuin
muillekin ko. oppilaitoksessa opiskeleville. Tällöin on muistettava ilmoittaa opintososiaalisten etuuksien
maksajalle opiskelijan paluu lomajaksolta koulutukseen. Etuuden saamisen edellytyksistä on kerrottu
jäljempänä osassa II.
42. Koulutuksen keskeyttäminen
Koulutuksen keskeyttämismenettelyssä julkisesta työvoimapalvelusta annetun laissa (1295/2002) todetut
opiskelijan oikeudet ja velvollisuudet (6 luku 8 §) ja koulutuksen keskeyttämistä koskevat säädökset (6 luku
9 §) tulee erottaa toisistaan:
a) Kun koulutuksen keskeyttämisen perusteena on 8 §:ssä tarkoitetun opiskelijan velvollisuuden
laiminlyönti tai muu vastaava menettely, niin seuraamukset määräytyvät opetus- ja
kulttuuriministeriön lainsäädännön (ja oppilaitosten järjestyssääntöjen) mukaisesti ja niitä koskevat
päätökset tekee koulutuspalvelun tuottaja /ylläpitäjä.
Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 11 §:n mukaan kurinpitoon sovelletaan
ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 35–35c §:iä.
rangaistukseen syynä oleva teko /laiminlyönti on ennen sanktiota yksilöitävä
kuultava opiskelijaa ja hankittava tarpeellinen selvitys
kuultava opiskelijan huoltajaa
annettava kirjallinen päätös.
Käytettävissä olevat sanktiomuodot ovat kouluttajan antama kirjallinen varoitus, erottaminen
määräajaksi ja ankarimpana koulutuksesta kokonaan erottaminen. Kirjallisen varoituksen voi antaa
oppilaitoksen rehtori, mutta muut toimenpiteet edellyttävät asian käsittelyä oppilaitoksen
johtokunnassa, kuntayhtymän johtokunnassa tms. kollektiivisessa elimessä. Muut kuin julkisen
valvonnan alaiset koulutuspalvelun tuottajat noudattavat myös samaa lainsäädäntöä, mutta
päätöksentekokäytännöissä soveltavat organisaationsa menettelytapoja.
Koulutuspalvelun tuottajan tai ylläpitäjän päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen.
b) Kun koulutuksen keskeyttämisen perusteena on julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 6 luvun 9
§:ssä tarkoitettu aiheeton poissaolo, koulutus on katsottava keskeytyneeksi, sillä perusteella, että
opiskelija on ollut poissa koulutus- tai opetussuunnitelman mukaisesta koulutuksesta siten, ettei hän
ilmeisesti kykene hyväksyttävästi suoriutumaan suunnitelman mukaisista opinnoista tai hän on
muutoin olennaisesti laiminlyönyt opiskeluaan. Opiskelijan katsotaan aina olennaisesti laiminlyöneen
opiskeluaan, jos hän on ollut luvatta poissa, yhdenjaksoisesti vähintään viisi opetuspäivää.
Opetuspäivinä pidetään myös harjoittelu- ja työssäoppimisjaksoja.
94 (110)
Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 9 §:n 2 momentissa säädetään koulutuksen
keskeyttämisen menettelytavoista. Kun koulutuspalvelun tuottaja on julkisen valvonnan alainen,
kirjallisen päätöksen koulutuksen keskeyttämisestä tekee koulutuspalvelun tuottaja. Kouluttajan on
ennen päätöksen tekoa annettava opiskelijalle mahdollisuus omaan selvitykseen asiassa.
Kuulemisesta on oltava kirjallinen selvitys. Lisäksi päätöstä tehdessään kouluttajan on oltava
yhteydessä työvoimaviranomaisiin.
Jos koulutuksen järjestäjä ei ole julkisen valvonnan alainen, on menettely muutoin vastaava, mutta
päätöksen koulutuksen keskeyttämisestä tekee koulutuksen hankintasopimuksessa määritelty
yhteys-TE-toimisto.
Koulutuksen keskeyttämiseen liittyvät prosessi on kuvattu kaaviossa 3 s. 93.
Muutoksenhausta koulutuksen keskeyttämistä koskevaan päätökseen säädetään lain 13 luvun 4 §:ssä.
Koulutuspalvelujen tuottajan tai työvoimaviranomaisen on annettava koulutuksen keskeyttämisestä kirjallinen
päätös, johon on liitettävä valitusosoitus valitusmenettelystä hallinto-oikeuteen. Työvoimapoliittisen
aikuiskoulutuksen keskeyttämistä koskevaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla siten kuin
hallintolainkäyttölaissa säädetään. Käytännössä opiskelijalla on oikeus valittaa keskeyttämispäätöksestä
koulutuspaikkakunnan hallinto-oikeuteen ja tarvittaessa edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen
hallintolainkäyttölain mukaisesti. Valitusaika on 30 päivää päätöksen tiedoksi saannista lukien. Valitukseen
koulutuspalvelujen tuottajan päätöksestä sovelletaan mitä sanotussa laissa säädetään valituksesta valtion
hallintoviranomaisen päätöksestä.
Jos opiskelija valittaa koulutuksen keskeyttämispäätöksestä, keskeyttämistä ei saa panna täytäntöön ennen
kuin se on saanut lain voiman, ellei päätös ole luonteeltaan sellainen, että se on pantava täytäntöön heti, tai
täytäntöönpanoa ei yleisen edun vuoksi voi lykätä. Täytäntöön pantavia ovat sellaiset päätökset, jotka
perustuvat opiskelijan sellaiseen menettelyyn, joka vaarantaa tai häiritsee muita opiskelijoita.
95 (110)
Kaavio 3. Koulutuksen keskeyttäminen
TYÖVOIMAPOLIITTISEN AIKUISKOULUTUKSEN KESKEYTTÄMINEN
Laki julkisesta työvoimapalvelusta (1295/2002) 6 luku 8 ja 9 § :t sekä 13 luku 4 §
Työ- ja elinkeinoministeriön asetus 545/2010 työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen yleisistä
hankintaehdoista ja opiskelijoiden valintamenettelystä, 3 § Hallintolainkäyttölaki (586/1996) Hallintolaki
(434/2003)
OPISKELIJAN KUULEMINEN
Esitetään opiskelijalle kirjallinen kutsu saapua
kuulemistilaisuuteen tai pyyntö antaa kirjallinen
selvitys asiassa
Jos kutsua/pyyntöä ei voida antaa
henkilökohtaisesti käteen, lähetetään se postitse
viimeiseen tiedossa olleeseen osoitteeseen.
Tarvittaessa voidaan käyttää saantitodistusta.
Kirjeessä tulee ilmoittaa esim. seuraavaa: " XXXX
ELY-keskus /TE-toimisto varaa Teille hallintolain 36
§:n nojalla mahdollisuuden antaa kirjallinen selvitys
koulutuksen keskeyttämistä koskevassa asiassa.
Selvitys on toimitettava XXXXX:lle 14 päivän
kuluessa tämän kirjeen päiväyksestä. Selvityksen
toimittamatta jättäminen ei estä asian
ratkaisemista."
PÄÄTÖKSEN TÄYTANTOONPANO
Päätös saatetaan tiedoksi tavallisella kirjeellä ja se
katsotaan tiedoksisaaduksi, kun lähettämisestä on
kulunut 7 päivää. Jos kirje palautuu, käytetään
saantitodistusta tai haastetiedoksiantoa.
Ns. yleistiedoksiantoa ei saa käyttää. Päätös tulee
lainvoimaiseksi vasta, kun valitusaika (30 päivää
tiedoksisaannista) on kulunut tai
hallinto-oikeus/korkein hallinto-oikeus on antanut
ratkaisunsa. Koulutuksen keskeyttämisen saa
panna täytäntöön vasta, kun päätös on
lainvoimainen Opiskelija saa halutessaan osallistua
koulutukseen siihen saakka kun päätös tulee
lainvoimaiseksi.
Päätös voidaan kuitenkin panna täytäntöön
lainvoimaa vailla olevana, jos laissa tai asetuksessa
niin säädetään tai jos päätös on luonteeltaan
sellainen, että se on pantava täytäntöön heti, tai jos
päätöksen täytäntöönpanoa ei yleisen edun vuoksi
voida lykätä (hallintolainkäyttölaki 31 §:n 2 mom.).
Täytäntöön pantavia ovat sellaiset päätökset, jotka
perustuvat opiskelijan sellaiseen menettelyyn, joka
vaarantaa tai häiritsee muita opiskelijoita.
PÄÄTÖKSENTEKO
Keskeyttämispäätös tehdään
kirjallisesti
Päätös lähetetään tiedoksi
opiskelijalle tavallisella kirjeellä ja
siihen liitetään valitusosoitus
hallinto-oikeuteen
Jos kirje palautuu, se toimitetaan
perille saantitodistuksella tai
haastetiedoksiantona. Päätös
koulutuksen keskeyttämisestä on
tehtävä aina, vaikka kyseessä
olisi lyhyt ja kiinteähintainen
koulutus, jossa keskeyttämispäätöksellä ei ole merkitystä
esim. varasijojen käytön tai
koulutuksen hankintahinnan
alentamisen kannalta, koska
ilman kes- keyttämispäätöstä ei
voida käsitellä mahdollisia
työttömyysetuuksiin liittyviä
seuraamuksiakaan.
Koulutuksen keskeyttämismenettelyssä
lain 6 luvun 8 ja 9 § tulee erottaa
toisistaan:
=> Jos koulutuksen keskeyttämisen
perusteena on 8 §:ssä tarkoitetun
opiskelijan velvollisuuden
laiminlyönti tai muu vastaava
menettely, niin seuraamukset
määräytyvät OKM:n lainsäädännön
(laki ammatillisesta
aikuiskoulutuksesta 631/1998 11 §
ja laki ammatillisesta koulutuksesta
630/1998 35-35c §:t) ja
oppilaitosten järjestyssääntöjen
mukaisesti ja niitä koskevat
päätökset tekee aina
koulutuspalvelun tuottaja.
=> Jos perusteena on lain 9 §:ssä
mainittu syy ja koulutuspalvelun
tuottaja on julkisen valvonnan
alainen, tekee
keskeyttämispäätöksen kouluttaja.
Jos kouluttaja ei ole julkisen
valvonnan alainen, tekee
päätöksen koulutuksen yhteys-TE-
96 (110)
43. Hankintahinnan maksaminen ja hankintojen toteutumisen seuranta
Hankintahinnan maksatuksessa noudatetaan hankintayksikön taloussääntöä.
Hankitun koulutuksen maksamisesta sovitaan hankintasopimuksessa. Koulutus ei kuitenkaan aina toteudu
sopimuksen mukaisesti, vaan voi tulla keskeyttämisiä, erottamisia jne. Tästä syystä koulutuksen maksuehdot
on syytä muotoilla sellaisiksi, että koulutuksen hinnasta voidaan tarvittaessa neuvotella ja sitä myös muuttaa.
Hankintasopimukseen voidaan ottaa esim. seuraavanlaiset ehdot:
Rintamakoulutuksena toteutettavasta koulutuksesta maksetaan hankintasopimuksen mukainen
hinta, jos toteutus ei poikkea oleellisesti hankintasopimuksesta. Non-stop-koulutuksena
toteutettavasta koulutuksesta maksetaan toteutuneiden oppilastyöpäivien mukainen hinta siihen
saakka, kun opiskelija on eronnut tai erotettu koulutuksesta taikka koulutus päättyy.
Hankintasopimuksessa tulee määritellä, mitä pidetään oleellisina poikkeamina. Oleellisena
koulutuksen hintaan vaikuttavana poikkeamana hankintasopimuksesta voidaan pitää esim.:
o rintamakoulutuksessa kahden tai useamman (vähintään 15 %) opiskelijan puuttumista
koulutuksen alkaessa tai keskeytystä,
o yhden
tai useamman hankintasopimuksen liitteenä olevan opetussuunnitelman mukaisen
opetusjakson, -modulin tms. toteutumatta jäämistä o etäopetuksen tai työssäoppimisen aikaisen
valvonnan ja ohjauksen puuttumista
o opetussuunnitelman toteutumisen kannalta välttämättömien koneiden, laitteiden, työvälineiden
tai -materiaalien puuttumista
o muu
edellä mainittuihin rinnastettava puute
Tällaiset ehdot käynnistävät toteutuessaan neuvottelut koulutuspalvelun tuottajan kanssa.
Mikäli on kyse korjattavissa olevasta puutteesta, on myyjälle aina annettava mahdollisuus korjata puute tai
antaa selvitys puutteen vaikutuksesta koulutuksen toteutuneisiin kustannuksiin. Koulutukset ovat
kustannusrakenteeltaan hyvin erilaisia. Vaikka poikkeama hankintasopimuksesta olisi edellä kuvatuilla tavoilla
oleellinen, ei se automaattisesti merkitse hankintahinnan tarkistamista. Selvitykset on liitettävä
hankinta-asiakirjoihin ja käydyt neuvottelut on dokumentoitava (sopijaosapuolet, muutoksen syyt, perustelut
muutoksen tekemiselle /tekemättä jättämiselle).
Opiskelijoiden sairaus- tms. kouluttajasta riippumattomista poissaoloista aiheutuva toteutuneiden
opiskelijatyöpäivien vajaus ei ole tässä tarkoitettu oleellinen poikkeama hankintasopimuksesta.
Jos koulutus maksetaan toteutuneiden opiskelijatyöpäivien mukaan, on hankintasopimuksessa edellytettävä,
että kouluttaja liittää kuhunkin laskuun selvityksen laskutusjakson ja koko siihen mennessä toteutuneen
koulutuksen toteutuneista oppilastyöpäivistä.
Hankintasopimuksessa on edellytettävä, että viimeisen laskun liitteenä koulutuspalvelun tuottaja esittää
koulutuksen toteumaraportin, josta ilmenevät ainakin
koulutuksen suorittaneiden määrä
koulutuksen keskeyttäneiden ja eronneiden määrä
suoritettujen tutkintojen ja osatutkintojen määrä, jos kysymyksessä on tutkintoon johtava koulutus
Koulutuksen hankintaan kohdentuvan määrärahan tehokkaan käytön ja hankintojen toteutumisen
seurannan kannalta on oleellista, että toteutuneiden opiskelijatyöpäivien maksatukseen perustuvien
hankintojen, kuten non stop koulutusten, puitejärjestelyiden ja kapasiteettihankintojen hankintasopimukset
mitoitetaan opiskelijatyöpäivävolyymiltaan mahdollisimman realistiselle tasolle. ELY-keskusten ja
TE-toimistojen tulee seurata e.m. hankintojen toteutumista vähintään maaliskuussa, toukokuussa, elokuussa
ja elokuun jälkeen kuukausittain. Menettelyn tavoitteena on, että hankitun opiskelijatyöpäivävolyymin
mahdollinen vajaakäyttö tulee näkyväksi niin aikaisessa vaiheessa, että hankintasopimuksia voidaan muuttaa
ja määräraha vapauttaa muuhun käyttöön.
97 (110)
44. Myöntämisvaltuuden käyttö ja seuranta
Olennaisena osana työvoimakoulutuksen hankintatoimikaan kuuluu myöntämisvaltuuden käyttö. Vuosittain
valtion tulo- ja menoarviossa annetaan työ- ja elinkeinoministeriölle työvoimakoulutuksen hankintaan
myöntämisvaltuus, jonka suuruus on viime vuosina ollut runsaat 50 % työvoimakoulutuksen hankintaan
käytetystä määrärahasta. Myöntämisvaltuus tarkoittaa sitä, että työ- ja elinkeinohallinto voi tehdä
työvoimakoulutuksen hankintasopimuksia, joiden kesto ylittää budjettivuoden. Ilman myöntämisvaltuutta
sopimukset jouduttaisiin tekemään budjettivuoden ylittävältä osuudeltaan ns. eduskuntaehdolla eli
sopimukseen jouduttaisiin kirjoittamaan lause "ehdolla, että eduskunta myöntää varat koulutuksen
toteuttamiseen". Myöntämisvaltuudella eduskunta sitoutuu osoittamaan määrärahat sopimuksissa tuleville
vuosille sovitusta koulutuksesta aiheutuvien kustannusten kattamiseen.
Myöntämisvaltuuden käytöllä saadaan työvoimakoulutuksen hankintaan joustavuutta ja pitkäjänteisyyttä. On
kuitenkin muistettava, että myöntämisvaltuuden laajamittainen käyttö myös kaventaa tulevien vuosien
liikkumavaraa hankintatoiminnassa. Jos ELY-keskus tekee budjettivuotena sopimuksia, joissa
myöntämisvaltuudella hankitaan seuraavaksi vuodeksi koulutusta jonka kustannuksiin sitoutuu seuraavan
vuoden hankintarahoista suurin osa, jää ELY-keskuksen liikkumavara äkillisten koulutustarpeiden
tyydyttämiseksi varsin vähäiseksi varsinkin tilanteissa, joissa tulevien vuosien työllisyydenhoidon määrärahat
yleisesti pienenevät. ELY-keskuksille ajetaan kerran kuukaudessa myöntämisvaltuuksia koskeva
täsmäytysraportti.
Talousarviossa ilmoitettua ja El,Y-keskukselle jaettua myöntämisvaltuutta ei saa koskaan ylittää. Jotta
myöntämisvaltuus riittäisi kattamaan myös pidemmistä kapasiteettihankinnoista koituvat entistä suuremmat
määrärahan sitomiset tuleville vuosille, on suositeltavaa, että tietylle kalenterivuodelle kohdentuvissa noin 12
kuukauden pituisissa hankintasopimuksissa määritellään sopimuskausi päättymään tammi-helmikuun
vaihteessa. Tällöin uusi 12 kuukauden sopimus voidaan tehdä aina tammikuun aikana, jolloin se sitoo
myöntämisvaltuutta vain seuraavan vuoden tammikuun osalta. Jos sopimuskausi on 01.1. - 31.12, on uusi
sopimus tehtävä aina viimeistään joulukuun lopussa, jolloin uusi sopimus sitoo myöntämisvaltuutta tulevan
vuoden osalta koko 12 kuukauden sopimusjakson
Myöntämisvaltuudesta raportoidaan vuosittain valtiokonttorille. Myöntämisvaltuuden käytön raportointi on
osoittautunut eräiltä osin ongelmalliseksi. Yksi syy näyttää olevan terminologinen. Kun puhutaan
työvoimakoulutuksen hankintamäärärahoista, tarkoitetaan "sidotuilla määrärahoilla" summaa, joka
sopimuksissa on sovittu maksettavaksi sopimuksen mukaisesta koulutuksesta ja "käytetyillä määrärahoilla"
summaa joka lopulta on maksettu koulutuksesta. Sen sijaan valtiokonttori käyttää myöntämisvaltuutta
koskevassa raportointilomakkeessa termiä "valtuuden käyttö" siitä summasta, joka sopimuksissa on sovittu
koulutuksen hinnaksi budjettivuoden jälkeisinä vuosina. Summaa joka valtuuden käytön perusteella lopulta on
maksettu tai on tarkoitus maksaa tulevina vuosina valtiokonttori kutsuu "valtuuden käytöstä aiheutuneiksi
menoiksi (jo maksettu summa) ja arvioiduksi määrärahatarpeeksi" (tulevina vuosina maksettavaksi
suunniteltu summa).
Eli sisällöllisesti hankintamäärärahojen sidonta on sama kuin valtiokonttorin myöntämisvaltuuden
käyttöjä hankintarahojen käyttö sama kuin valtuuden käytöstä aiheutunut meno
Toinen seikka, josta on aiheutunut ongelmia, on URA-järjestelmän käyttö valtuuksien seurannassa. Kunkin
budjettivuoden aikana tehtyjen sopimusten valtiokonttorin terminologian mukainen valtuuden käyttö näkyy
URAsta. Tämä pätee kuitenkin vain puhuttaessa kuluvasta budjettivuodesta. Tavallista on, että koulutukset
eivät toteudu siinä laajuudessa kuin sopimuksessa on esitetty, vaan osa rahoista säästyy. Silloin kun säästöt
koskevat myöntämisvaltuudella hankittua koulutusta joudutaan URA:an tekemään muutos
myöntämisvaltuuden käyttöä koskevaan tietoon, jotta säästyneet rahat saadaan käyttöön muuhun
koulutuksen hankintaan. Tämä johtuu siitä, että vuoden vaihteessa edellisenä vuonna (tai aikaisempina
vuosina) myöntämisvaltuudella hankitut koulutukset sitovat automaattisesti kuluvan vuoden määrärahoista
summan, joka sopimuksissa on määritelty kyseisenä vuonna toteutettavaksi aiotun koulutuksen hinnaksi.
98 (110)
Esimerkki: Jos ELY-keskus on tehnyt vuonna 2011 sopimuksia, joissa vuonna 2012 toteutuvasta
koulutuksesta aiheutuviksi kustannuksiksi on arvioitu 1 000 000 euroa, on vuoden 2011 myöntämisvaltuutta
käytetty sama summa. URA-järjestelmä sitoi automaattisesta 1.1.2012 TE-keskuksen vuoden 2012
hankintamäärärahoista kyseisen summan. Jos näin vuonna 2011 myöntämisvaltuudella hankittujen
koulutusten todellinen hinta vuonna 2012 onkin 800 000, säästyy vuoden 2012 hankintamäärärahoista
todellisuudessa 200 000 euroa. Jotta tämä summa saadaan käyttöön vuonna 2012, on ELY-keskuksessa
kuitenkin tehtävä URAan muutos, jolla vuoden 2009 myöntämisvaltuuden käyttöä pienennetään 200 000
eurolla. Tämän jälkeen URAssa oleva tieto ei tietenkään enää vastaa valtuuden alkuperäistä käyttöä vuonna
2011.
Esimerkin mukainen muutos vuoden 2011 myöntämisvaltuuden käytössä muuttaa siten URAssa näkyvää
vuoden 2011 myöntämisvaltuuden käytön määrää siitä mikä se oli vuoden 2011 lopussa. Valtiokonttori
kuitenkin edellyttää, että heille annettavissa raporteissa kutakin vuotta koskeva myöntämisvaltuuden
alkuperäinen käyttötieto säilyy aina samana eli edellä esitetyn esimerkin tapauksessa 1 000 000 eurona,
olivat valtuuden käytöstä aiheutuneet todelliset menot mitkä tahansa. Tämä merkitsee käytännössä sitä, että
antaessaan seurantailmoitusta esimerkiksi vuoden 2011 myöntämisvaltuudesta, ELY-keskus ei missään
tapauksessa voi ottaa vuoden 2011 myöntämisvaltuuden käyttötietoa URAsta, vaan sillä on oltava tallessa
tieto siitä, mikä vuoden 2011 valtuuden käyttö oli vuoden 2011 lopussa. Sen jälkeen URAssa oleva tieto kertoo
paremminkin sen, mitkä ovat vuoden 2011 ja aikaisempien vuosien valtuuksien käytöstä aiheutuneet menot.
Koska tämä luku ei erottele eri vuosien valtuuksien käytöstä aiheutuneita menoja, ei sitä voi käyttää
muutenkaan raportoinnissa.
Koulutuksen hankintasopimuksissa olevaa valtuuden käytön määrää ei myöskään saa muuttaa enää
budjettivuoden jälkeen. Tämä tarkoittaa seuraavaa: Jos budjettivuonna on tehty sopimus, jossa budjettivuoden
jälkeisen vuoden kustannuksiksi on määritelty tietty summa ja jos koulutuksen aikana seuraavana vuonna
todetaan, että koulutuksen tulosten kannalta on syytä hankkia lisäjakso tai muu kustannuksia lisäävä
toimenpide, joka ylittää alkuperäisen sopimuksen mukaisen summan, niin tältä osin on tehtävä uusi
sopimus. Vanhan sopimuksen myöntämisvaltuutta ei voida enää missään tapauksessa muuttaa.
45. URA-tietojen ylläpitoja tilastointi
Työ- ja elinkeinohallinnon tulee tuottaa työvoimakoulutusta koskevaa kattavaa ja yksityiskohtaista
tilastotietoa. Tämä asettaa erittäin korkeat tarkkuusvaatimukset niin ammatillisen kuin valmentavan
koulutuksen tietojen kirjaamiselle työ- ja elinkeinohallinnon URA-tietojärjestelmään. Järjestelmään
kirjattavien tietojen oikeellisuuteen ja ajantasaisuuteen on kiinnitettävä siten erityistä huomiota. Tämä koskee
niin koulutusten hankintasopimustietoja ja sisältökuvauksia, määrärahaseurantaan vaikuttavia tietoja kuin
henkilöasiakaskohtaisia koulutustarpeita, koulutushakuja ja opiskelijavalintoja sekä opintosuorituksia
koskevia tietoja.
Työvoimakoulutuksen suunnittelun ja opiskelijavalintojen onnistumisen kannalta on tärkeää, että kunkin
henkilön tiedoissa löytyvät työllistymissuunnitelmaan tai sitä korvaavaan suunnitelmaan, palvelutarpeen
arviointiin ja segmentointiin liittyvät ajantasaiset tiedot olemassa olevasta osaamisesta, osaamis- ja
koulutustarpeista, tavoiteammateista ja mahdollisista kouluttautumisen esteistä sekä koulutuksen jälkeiset
palautetiedot.
45.1. Valmentavan koulutuksen tilastointi
Työ- ja elinkeinohallinnon internetsivuilla työvoimakoulutustarjontaa esiteltäessä tavoiteammattikoodeilla on
merkitystä esimerkiksi kansalaisten etsiessä soveltuvia koulutusvaihtoehtoja. Myös koulutuksen määräraha- ja
tilastoseurannan oikeellisuuden vuoksi on erittäin tärkeätä, että kaikissa koulu-
99 (110)
tuksen sekä hankintasopimuksen tiedoissa käytetään alla mainittuja koodeja. Tiedot on pyrittävä tallentamaan
URA-järjestelmään 5-numerotasoisina aina, kun se suinkin on mahdollista.
Ammattiluokituksen mukainen valmentavan työvoimakoulutuksen tavoiteammattiluokitus on seuraa-
X6
X61
X6110
X6120
X6130
X6190
MAAHANMUUTTAJAKOULUTUS
Maahanmuuttajakoulutus
Maahanmuuttajien kielikoulutus
Ammattialalle valmentava/ohjaava koulutus
Maahanmuuttajien tietotekniikkapainotteinen koulutus
Muu maahanmuuttajakoulutus
X7
X71
X7110
X7120
X7130
X7140
X7150
X7160
X7170
X7190
OHJAAVA KOULUTUS
Ohjaava koulutus
Työn ja koulutuksen hakuun painottuva koulutus
Ammatilliseen suunnitteluun painottuva koulutus
Työelämävalmiuksien jäsentämiseen ja kehittämiseen painottuva koulutus
Oppisopimukseen valmentava koulutus
Peruskouluopintojen loppuun suorittaminen tai täydentäminen
Lukio-opintojen loppuun suorittaminen tai täydentäminen
Yrittäjävalmennus
Muu ohjaava koulutus
X8
X81
X8110
X8120
X8130
X8140
X8150
X8160
X8170
X8180
X8190
KIELIKOULUTUS (muu kuin maahanmuuttajille suunnattu)
Kielikoulutus
Ruotsi
Suomi
Englanti
Saksa
Ranska
Venäjä
Espanja
Italia
Muu kielikoulutus
X9
X91
X9110
X9120
X9190
TIETOTEKNIIKAN PERUSKOULUTUS
Tietotekniikan peruskoulutus
Tietotekniikan perusvalmiuksia kehittävä koulutus
Tietokoneen ajokorttikoulutus
Muu atk-koulutus
URA-merkintöjä tehtäessä on muistettava, että työnhakuvalmennus ryhmäpalveluna ei ole valmentavaa
työvoimakoulutusta. Ryhmäpalvelut kirjataan URA:an ammattikoodilla X2410.
45.2. Ammatillisen koulutuksen orientoivan jakson suorittaneiden tilastointi
Jos opiskelija ei jatka opiskelua ammatillisen koulutuksen alkuun sijoittuvan kartoitus- tai orientoivan jakson
jälkeen, merkitään URA-tietojärjestelmässä opiskelu päättyneeksi koodilla 06 "keskeytti,
opetusjärjestelyt/karsiutui jatkosta". Tällöin "karsiutui jatkosta" -tieto merkitsee sitä, että opiskelija ei ole
100 (110)
omasta syystään keskeyttänyt koulutusta, eikä asiasta tehdä selvityspyyntöä työttömyysturva-asian käsittelyä
varten.
46. Hankinta-ja valinta-asiakirjojen julkisuus
Hankinta-asiakirjojen julkisuus
Hankinta-asiakirjoihin sovelletaan lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999). Tarjouspyynnössä
on pyydettävä tarjoajia ilmoittamaan tarjouksessaan, miltä osin heidän tarjouksensa on salassa pidettävä.
Salassa pidettäviä ovat luonteeltaan liike- tai ammattisalaisuuksiksi katsottavat seikat. Kokonaishinta ei voi
olla salassa pidettävä tieto. Tarkempi hintaerittely sen sijaan on aina salassa pidettävä. Myös
yksityiskohtainen opetussuunnitelma voi olla salassa pidettävä. Jos tarjoaja ilmoittaa koko tarjouksensa
olevan salainen, ei hankintayksikkö voi tätä hyväksyä, vaan sen tulee tarjoajan kanssa keskustellen tarkentaa
salassa pidettävät asiat.
Kun koulutusta hankitaan yhteishankintana, on hankintaan osallistuva työnantaja tai muu yhteisö oikeutettu
näkemään tarjoukset myös siltä osin, kuin ne ilmoitettu salassa pidettäviksi.
Tarjousasiakirjat eivät ole muille asianosaisille tai ulkopuolisille tahoille julkisia ennen kuin hankintapäätös on
tehty ja silloinkin vain niiltä osin kuin ne eivät ole salassa pidettäviä. Salaiset asiakirjat on erotettava
hankintapäätöksessä erikseen, jos niitä tarjoukseen sisältyy. Tarjousasiakirjoja ei pääsääntöisesti lähetetä
nähtäväksi hankintayksikön ulkopuolelle ennen kuin hankintapäätös on tehty. Jos ELY-keskus kuitenkin
lähettää ennen hankintapäätöstä tarjousasiakirjat koulutuspaikkakunnan TE-toimistoon arvioitavaksi, tulee
edellyttää, ettei TE-toimisto luovuta asiakirjoja edelleen tai käy neuvotteluja koulutuksen myyjien kanssa.
TE-toimisto voi antaa tarjousta koskevan lausuntonsa vain hankinnan valmistelusta vastaavalle virkamiehelle.
Lausuntojen hankinta on dokumentoitava työ- ja elinkeinohallinnon asianhallintajärjestelmään (diaariin tms.).
Hankintasopimuksen julkisuus
Allekirjoittamisen jälkeen hankintasopimus liitteineen on julkinen siltä osin kuin se edellä hankintaasiakirjojen
julkisuutta koskevassa luvussa kerrotuista syistä ei ole salassa pidettävä.
Ooiskeliiavalinta-asiakirioien julkisuus
Valintaryhmässä työ- ja elinkeinoviranomaisten kanssa valintaa suorittaville asiantuntijoille (esim. kouluttajan
edustaja tai työnantajan edustaja) voidaan näyttää ne hakemusasiakirjat, joiden lähettäjä on antanut
hakemuksessaan suostumuksensa tietojen esittämiseen. Valintaryhmän jäsenet voivat tutustua hakemuksiin
koulutuksen vastuu-TE-toimistossa, mutta valintaryhmän jäsenkään ei saa viedä hakemuksia tai niiden kopiota
pois TE-toimistosta.
Työvoimakoulutuksesta kiinnostuneita ja sinne hakevia palveltaessa on syytä muistuttaa asiakkaita siitä, että
hakemuksessa ilmoitettuja tietoja käytetään vain opiskelijavalinnan ja koulutuksen toteutuksen suunnittelun
yhteydessä ja että tietoja käsitellään ehdottoman luottamuksellisesti. Lisäksi on syytä korostaa, että heidän
suostumuksensa helpottaa valintojen käytännön toteutusta.
Koulutushakemuksia tai niiden liitteitä ei voida missään muodossa luovuttaa työ- ja
elinkeinohallinnon ulkopuoliselle taholle, kuten oppilaitokselle tai työnantajalle.
Korkeakoulujen opiskelijarekisterien ylläpitämistä varten voidaan opiskelijaksi ottamisesta päättävälle ja
koulutuksen järjestävälle korkeakoululle (yliopisto tai ammattikorkeakoulu) luovuttaa rekisteriin tarvittavat
vähimmäistiedot koulutukseen valituista.
101 (110)
47. Arkistointi
Hankinta-asiakirjojen arkistointi
Kuhunkin hankintaan kuuluvat alkuperäiset asiakirjat säilytetään hankintakohtaisesti yhdistettynä 10 vuoden
ajan laskettuna sen vuoden päättymisestä, jona tilaus on tehty. Lasku säilytetään joko näihin asiakirjoihin
yhdistettynä tai osana taloushallinnon säilyttämää dokumentaatiota. Myös hylättyjen tarjousten asiakirjat
arkistoidaan. Asiakirjojen jäljennöskappaleet voidaan hävittää niiden käytyä tarpeettomiksi. Tarkemmat ohjeet
arkistoinnista annetaan TE-toimiston arkistonmuodostussuunnitelmassa.
Opiskelijavalinta-asiakirjojen arkistointi
Sekä sähköiset että paperiset työvoimakoulutushakemukset arkistoidaan voimassa olevan
arkistonmuodostussuunnitelman mukaisesti (AMS 31.3.2004 mukaan 2 vuotta). Tarkemmat ohjeet
arkistoinnista annetaan TE-toimiston arkistonmuodostussuunnitelmassa.
102 (110)
OSA II
TYÖVOIMAKOULUTUKSEEN HAKEUTUVILLE JA SIIHEN OSALLISTUVILLE MAKSETTAVAT
ETUUDET
Työttömyyskassat ja Kansaneläkelaitos maksavat työvoimakoulutukseen osallistuville koulutuksen ajalta
työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatukea sekä lisäksi ylläpitokorvausta. TE -toimistot myöntävät korvausta
koulutukseen hakeutumisesta aiheutuvista kustannuksista. Sellaisille opiskelijoille, jotka ovat aloittaneet
koulutuksensa ennen 1.1.2010 ja ovat saaneet koulutustukea, maksetaan koulutustukea koulutuksen
loppuun saakka.
XI HAKEUTUMISKUSTANNUKSET
48. Ylläpitokustannukset ja opiskelijavalintaan liittyvät kustannukset
Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (JTPL) 10 luvun 2 §:n 1 momentin nojalla TE -toimisto voi myöntää
koulutukseen hakeutuvalle henkilölle matka- ja muiden ylläpitokustannusten korvausta. Etuuksien
myöntämisestä ja maksamisesta säädetään tarkemmin julkiseen työvoimapalveluun kuuluvista etuuksista
annetussa asetuksessa (1346/2002) (jäljempänä etuusasetus) sekä asetuksessa työvoimapalvelun
toimeenpanosta (1347/2002) (jäljempänä toimeenpanoasetus).
Etuusasetuksen 2 §:n mukaan TE -toimisto voi sen käytettäviksi osoitettujen määrärahojen rajoissa myöntää
etuuden, jos palvelua tai toimenpidettä ja etuuden myöntämistä pidetään henkilöasiakkaan palvelutarpeen
kannalta tarpeellisena.
Koulutukseen hakeutumisesta aiheutuvien matkakustannusten korvausta voidaan etuusasetuksen 7 §:n
mukaan myöntää seuraavista matkoista:
1. edestakainen matka koulutuspalvelujen tuottajan opetukseen ja olosuhteisiin tutustumista
varten;
2. edestakainen matka valintatilaisuuteen;
3. edestakainen matka soveltuvuuskokeisiin; ja
4. matka työssäkäyntialueen ulkopuolella sijaitsevalle koulutuspaikkakunnalle
Kohtien 1-3 mukaisten matkojen korvaamisen edellytyksenä ei ole matkan suuntautuminen
työssäkäyntialueen ulkopuolelle.
Etuusasetuksen mukaan matkakustannusten korvausperusteena on 0,21 euroa kilometriltä. Mikäli korvausta
maksetaan, se maksetaan vähintään 2,10 euron suuruisena matkaa kohti. Matkan pituuden arvioinnissa
voidaan käyttää esimerkiksi Tielaitoksen välimatkataulukkoa
(http://alk.tiehallinto.fi/www2/valimatkat/index.htm).
Kohdassa 4 mainittu matka koulutuspaikkakunnalle korvataan vain koulutuksen alkaessa. Mikäli koulutus
järjestetään jaksotettuna, voidaan matka koulutuspaikkakunnalle korvata kullekin jaksolle
erikseen.
Muiden ylläpitokustannusten korvauksena voidaan myöntää päivärahaa, ateriakorvausta ja
majoittumiskorvausta. Nämä kustannukset korvataan valtion virkamiesten matkustussäännön mukaisesti.
JTPL :n 10 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan opiskelijavalintatilaisuudet ja niihin liittyvät soveltuvuuskokeet
ovat hakijalle maksuttomia. Etuusasetuksen 6 §:ssä säädetään, että TE -toimisto korvaa opiskelijavalintaan
liittyvät soveltuvuuden arvioinnista aiheutuvat kustannukset. Tällaisia ovat muun muassa lääkärintarkastusten
ja soveltuvuuskokeiden kustannukset sekä ote ajokorttirekisteristä.
103 (110)
49. Hakeminen, myöntäminen ja maksaminen
Koulutukseen hakeutumiskustannusten korvausta haetaan lomakkeella ("Hakemus/PÄÄTÖS työvoimakoulutuksen hakeutumiskustannukset, TEM 6.11").
Päätöksen etuuden myöntämisestä tai epäämisestä tekee TE-toimisto, jossa etuuden hakija on asiakkaana.
Kun henkilö hakee koulutukseen sähköisesti, hän tulee yhteys-TE-toimiston asiakkaaksi, joten myös yhteys-TE
-toimisto voi tehdä päätöksen. Päätös kirjoitetaan hakemuslomakkeelle. Mikäli jotain haettua etuutta ei
myönnetä tai se myönnetään haettua pienempänä, perustelut merkitään kohtaan "Kielteisen päätöksen
perustelut".
Jos asiassa, jossa on kysymys evätyn etuuden myöntämisestä tai myönnetyn etuuden lisäämisestä, ilmenee
uutta selvitystä, TE-toimiston on tutkittava asia uudelleen. Toimisto voi aikaisemman lainvoimaisen päätöksen
estämättä myöntää evätyn etuuden tai myöntää sen aikaisempaa suurempana.
Etuudet voidaan myöntää ja maksaa joko jälkikäteen tai ennakkona. Majoittumiskustannukset korvataan joko
myöntämällä hakijalle majoittumispaikkatilaus (TEM 6.17) tai maksamalla korvaus jälkikäteen rahana. Jos
käytetään majoittumispaikkatilausta, hakemuslomakkeen kohtaan "Hakijalle annettu" kirjoitetaan annetun
majoituspaikkatilauksen numero. Sen vastaanottamisen hakija kuittaa allekirjoituksellaan kohtaan "Hakijan
allekirjoitus/kuittaus". Hakemuslomakkeen päällimmäinen kappale annetaan hakijalle, toinen kappale
toimitetaan ELY-keskuksen kassalle, ja kolmas jää TE-toimistoon. Lomakkeeseen on painettu myös
valitusosoitus. Virkailijan tulee lisätä siihen TE-toimiston osoite ennen päätöksen antamista hakijalle.
TE -toimisto käsittelee lomakkeen ELY-keskuksen taloussäännön ja ohjeiden mukaisesti sekä toimittaa laskut
liitteineen ELY-keskukselle maksamista varten. Samoin menetellään lääkärintarkastus- ja
soveltuvuuskoelaskujen sekä majoitusliikkeiden lähettämien laskujen kanssa.
50. Takaisinperintä
JTPL :n 12 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan työvoimaviranomaisen myöntäessä, maksaessa ja periessä
takaisin tämän lain mukaista tukea, avustusta tai etuutta on voimassa, mitä valtionavustuslaissa (688/2001)
säädetään, jollei JTPL:ssa toisin säädetä. JTPL:n 12 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan TE-toimiston
myöntämät tuet, avustukset ja etuudet maksaa ELY-keskus, joka niitä takaisin perittäessä toimiin
valtionavustuslaissa tarkoitettuna valtionapuviranomaisena. Mikäli TE -toimisto saa selville, että sen
myöntämiä korvauksia on käytetty väärin tai maksettu liikaa, sen tulee ilmoittaa siitä ELY-keskukselle. Jos
liikaa maksetun etuuden määrä on enintään 10 euroa, se saadaan jättää palauttamatta ja takaisin perimättä.
Päätöksen poistamiseen sovelletaan, mitä työttömyysturvalain 12 luvun 7 §:ssä säädetään työttömyysetuutta
koskevan päätöksen poistamisesta.
51. Muutoksenhaku ja TE-toimiston toimenpiteet
TE -toimiston päätökseen haetaan muutosta työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnalta ja lautakunnan
päätökseen vakuutusoikeudelta. Sekä TE -toimiston että lautakunnan päätöksestä tehty kirjallinen valitus
tulee toimittaa TE -toimistoon. Valittajan on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valituskirjelmän allekirjoittaa
muu henkilö, mukaan tulee liittää valittajan antama valtakirja. Asianajajan ja yleisen oikeusavustajan tulee
esittää valtakirja ainoastaan, jos valitusviranomainen niin määrää.
Valitusaika on 30 päivää päätöksen tiedoksisaannista. Valittajan katsotaan saaneen tiedon päätöksestä silloin,
kun se on annettu hänelle henkilökohtaisesti. Jos päätös on lähetetty postitse, valittajan
104 (110)
katsotaan saaneen tiedon siitä seitsemäntenä päivänä postituspäivän jälkeen, jollei muuta näytetä.
Määräaikojen laskemisessa sovelletaan lakia säädettyjen määräaikain laskemisesta (150/1930). Jos
ajanmääräyksenä on jokin määrä päiviä nimetyn päivän jälkeen, tätä päivää ei lueta määräaikaan mukaan.
Valitus on jätettävä viimeistään määräajan viimeisenä päivänä. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä,
itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto taikka arkilauantai, saa valituskirjelmän toimittaa
ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Myös määräaikaan mennessä telefaxilla toimitetun valituksen katsotaan tulleen määräajassa vireille. Tällöin
valittajan tulee kuitenkin toimittaa myös alkuperäinen valitusasiakirja liitteineen TE toimistoon.
Valituskirjelmän saavuttua TE -toimistoon kirjelmän yläreunaan merkitään saapumispäivämäärä ja virkailijan
nimikirjaimet. Samalla tarkistetaan, että valitus on asianmukaisesti allekirjoitettu ja mahdollisesti tarvittava
valtakirja on liitetty mukaan. Valittajalle on varattava tilaisuus korjata mahdollinen puutteellisuus
valitusasiakirjoissa.
TE -toimisto antaa lausunnon valituksen johdosta. Lausunnossa on otettava kantaa siihen, onko valitus
saapunut määräajassa sekä olisiko päätös pysytettävä ennallaan vai olisiko sitä muutettava.
Lisäksi lausunnossa on oltava ainakin seuraavat tiedot:
- valituksenalaisen päätöksen antopäivä,
- päätöksen postitus- tai noutopäivä,
- valituksen saapumispäivä,
- päätöksen perustelut ja muut sen perusteena olevat seikat (esim. etuuksien määrää koskevat laskelmat ja
laskuperusteet.)
TE -toimiston on viipymättä lähetettävä valituskirjelmä liitteineen sekä asian käsittelyssä kertyneet asiakirjat ja
valituksen johdosta antamansa lausunto työttömyysturvan muutoksenhakulautakuntaan tai
vakuutusoikeuteen. Asiakirjat tulee, mikäli mahdollista, lähettää alkuperäisinä. Ennen lähettämistä niistä on
otettava jäljennökset TE-toimistoon, koska valitusasteet eivät palauta niille toimitettuja asiakirjoja.
Samoin tulee menetellä lautakunnan tai vakuutusoikeuden pyytäessä sille lähetetyn valituksen johdosta
lausunnon suoraan TE-toimistolta. Tällöin ei kuitenkaan edellytetä kannanottoa siihen, onko valitus saapunut
määräajassa.
Valittajalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi TE-toimiston antaman lausunnon ja mahdollisen muun
selvityksen johdosta. Tässä tarkoituksessa toimiston tulee lähettää antamansa lausunto liitteineen tiedoksi
myös valittajalle, jonka tulee toimittaa mahdollinen oma lausuntonsa suoraan valitusasteelle 30 päivän
kuluessa.
Mikäli TE-toimistossa havaitaan, että päätökseen sisältyy asiavirhe tai että päätös perustuu ilmeisen väärään
lain soveltamiseen, TE-toimisto voi hallintolain 50 §:n nojalla poistaa virheellisen päätöksen ja ratkaista asian
uudelleen (asiavirheen korjaaminen). Tämä edellyttää asianosaisen suostumusta.
Jos TE-toimiston päätöksessä on ilmeinen kirjoitus- tai laskuvirhe, se on korjattava (kirjoitusvirheen
korjaaminen). Virhettä ei saa kuitenkaan korjata, jos sen korjaaminen johtaa asianosaiselle kohtuuttomaan
tulokseen.
105 (110)
XII KOULUTUSAIKAISET ETUUDET
52. Etuudet
Työttömyysetuuteen oikeutetulle työnhakijalle maksetaan työvoimakoulutuksen ajalta sitä työttömyysetuutta
(ansiopäiväraha, peruspäiväraha, työmarkkinatuki), johon hän on oikeutettu työttömänä ollessaan.
Koulutuksesta aiheutuvien ylläpitokustannusten korvaamiseksi maksetaan ylläpitokorvausta.
Työttömyysetuutta maksetaan vain siltä ajalta, jona henkilö on työnhakijana TE-toimistossa. Etuutta
maksetaan työvoimakoulutuksen ajalta vaikka työnhakijalla ei työttömänä ollessaan ole oikeutta etuuteen, jos
se johtuu korvauksettomasta määrärajasta, työssäolovelvoitteesta, omavastuuajasta, tarveharkinnasta,
ammatilliseen koulutukseen liittyvästä rajoituksesta tai odotusajasta. Etuuteen on koulutusajalta oikeus myös
työttömyysuhan alaisella työnhakijalla ja päätoimisella yrittäjällä.
Työvoimakoulutukseen voidaan valita myös opiskelijoita, jotka eivät ole työnhakijoina. Koulutukseen
hakeutuville tulee kertoa työnhaun voimassaolon merkityksestä, jotta he eivät puutteellisten tietojen vuoksi
järsi ilman etuuksia, joihin he olisivat oikeutettuja.
Jos koulutuksesta on sovittu työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa, etuuden saajalle
maksetaan peruspäivärahan korotusosaa, korotettua ansio-osaa, muutosturvalisää tai muutosturvan
ansio-osaa yhteensä enintään 200 päivän ajalta. Muutosturvalisän ja muutosturvan ansio-osan maksamisen
edellytyksenä on myös, että henkilö kuuluu muutosturvan piiriin. Maksupäivien enimmäisaikaan lasketaan
mukaan myös muiden työllistymistä edistävien palveluiden ajalta maksetut päivät. Korotettuihin etuuksiin
oikeuttavat myös koulutukset, joista on sovittu työnhakusuunnitelmassa tai työllistymisohjelmassa.
Lisäpäiviin oikeutetuilla ei ole oikeutta muutosturvalisään tai muutosturvan ansio-osaan. Työmarkkinatuen
korostusosaan on oikeus henkilöllä, joka aloittaessaan koulutuksen on saanut työmarkkinatukea enintään 500
päivältä, taikka enintään 180 päivältä työttömyyspäivärahan enimmäisajan täyttymisen jälkeen.
TE-toimisto antaa työttömyyskassalle tai Kelalle työvoimapoliittisen lausunnon oikeudesta koulutusaikaiseen
työttömyysetuuteen. Lausunto annetaan 1.1.2010 jälkeen alkavien koulutusten osalta myös
työttömyyspäivärahan saajalle URA:n työvoimapoliittisia lausuntoja käyttäen. Lausuntoihin siirrytään Kurssin
hakijat-ikkunan Suoritus-kortilta. Silloin, kun on kyseessä yrityksen sisäinen koulutus, johon osallistuu
vähintään 10 työntekijää, voidaan käyttää ryhmäilmoituslomaketta (6.13 TEM).
Työttömyysturvalain 2 ja 8 lukuja ei sovelleta opiskelijaan koulutuksen aikana. Sen sijaan jos opiskelija
työllistyy kokoaikatyössä yli kahden viikon ajan, hänellä ei siltä ajalta ole oikeutta työttömyysetuuteen.
Työttömyyspäivärahan enimmäisaika kuluu myös koulutuksen aikana. Mikäli enimmäisaika tulee koulutuksen
aikana täyteen, opiskelijalle maksetaan työmarkkinatukea koulutuksen loppuajalta.
Sellaisille opiskelijoille, jotka ovat aloittaneet koulutuksensa ennen 1.1.2010 ja ovat saaneet koulutustukea,
maksetaan koulutustukea koulutuksen loppuun saakka. Tämä koskee myös jaksotettua koulutusta, jonka
ensimmäinen jakso on alkanut ennen 1.1.2010. Koulutustuen saajista ilmoitetaan sen maksajille koulutustuen
maksatusilmoituksilla koulutuksen päättymiseen asti. Koulutustukeen ja maksatusilmoituksiin sovelletaan
31.12.2009 asti voimassa ollutta lainsäädäntöä ja ohjeistusta.
Opiskelijalle, joka osallistuu työssäkäyntialueensa ulkopuolella järjestettävään koulutukseen, maksetaan
korotettua ylläpitokorvausta. Mikäli koulutus järjestetään työssäkäyntialueella mutta kotikunnan ulkopuolella,
opiskelijalle maksetaan korotettua ylläpitokorvausta, jos hän esittää etuuksien maksa-
106 (110)
jalle vuokrasopimuksen tai muun luotettavan selvityksen koulutuksesta aiheutuvista majoituskustannuksista.
53. Koulutuksen ja kurssilausunnon tiedot
Työvoimakoulutukseen haetaan joko sähköisellä lomakkeella tai paperilomakkeella. Jos koulutukseen hakeva
jättää hakemuslomakkeen TE -toimistoon, on kurssilausunto-ikkunaan merkittävä:
1. onko hakija työttömyysuhan alainen,
2. onko hakija päätoiminen yrittäjä,
3. tapahtuuko koulutus hakijan kotikunnan tai työssäkäyntialueen ulkopuolella.
Mikäli koulutukseen haetaan sähköisellä lomakkeella, tiedot merkitään joko kurssilausunto - ikkunaan tai
työttömyysetuuteen oikeutetusta annettavaan työvoimapoliittiseen lausuntoon.
Työvoimakoulutuksen tietoja tallennettaessa syötetään myös sellaisia tietoja, joilla on vaikutusta opiskelijalle
maksettaviin etuuksiin. Lomat ja jaksotus-ikkunaan merkitään koulutukseen sisältyvät loma-ajat. Niiden ajalta
opiskelija ei saa ylläpitokorvausta. Jos koulutus järjestetään jaksotettuna erillisiin kokonaisuuksiin siten, että
koulutusjaksot eivät liity yhtäjaksoisesti toisiinsa, opiskelija ei saa jaksojen väliseltä ajalta työttömyysetuutta,
koulutustukea eikä ylläpitokorvausta. Koulutus on jaksotettua silloin, kun jaksottaminen todetaan
hankintasopimuksessa (ks. luku 12). (Hankintasopimuksen sisältö, kohta 12). On huomattava, että loma-aika
on koulutusaikaa, vaikka sopimuksessa saatetaankin käyttää ilmaisua lomajaksot. Etuuksien maksajille välittyy
myös tieto koulutuksen suunnitellusta päättymispäivästä.
54. Koulutuksen järjestäjän ilmoitukset
Koulutuksen järjestäjä toimittaa yhteys-TE -toimistolle tiedot koulutuksen aloittaneista ja päättäneistä
opiskelijoista sekä koulutusaikaisista muutoksista kuten esimerkiksi toisella paikkakunnalla tapahtuvasta
työharjoittelusta. Tiedonvälityksessä voidaan tarvittaessa käyttää lomaketta "Työvoimapoliittiseen
aikuiskoulutukseen osallistumisilmoitus" (6.10 TEM). Yrityksen sisäisessä koulutuksessa voidaan tietojen
välityksessä käyttää lomaketta "Ryhmäilmoitus työvoimakoulutuksessa olevista opiskelijoista" (6.13 TEM).
55. Työvoimapoliittiset lausunnot ja koulutustuen maksatus ilmoitukset
Koulutuksen ilmoitusnumero on pakollinen tieto lausuntoa annettaessa. Sen perusteella lausuntoon siirtyvät
koulutuksen arvioitu päättymispäivä, lomat ja jaksotus. Lausuntoihin siirrytään URAssa Kurssin hakijat- ikkunan
Suoritus-kortin painikkeiden (Aloittamisilmoitus/Päättämisilmoitus/Muu ilmoitus) avulla.
Työssäkäyntialuetta/kotikuntaa koskeva tieto puolestaan tulee annetusta kurssilausun- nosta, jos tieto on
siihen merkitty. Muussa tapauksessa se merkitään työvoimapoliittiset lausunnot - ikkunalla.
Koulutuksen aloittaminen
Kun työttömyysetuuteen oikeutettu työnhakija aloittaa työvoimakoulutuksen, hänen oikeudestaan
koulutuksen perusteella maksettavaan työttömyysetuuteen annetaan työvoimapoliittinen lausunto 0E1
(Hakija on työvoimakoulutuksessa. Työttömyysetuuden maksamiselle ei ole työvoimapoliittista estettä).
Lausunnossa ilmoitetaan myös koulutuksen arvioitu päättymispäivä. Samoin ilmoitetaan mahdollisesta
koulutuksen jaksotuksesta, mukaan lukien jaksojen alkamis- ja päättymispäivät ja hankintasopimuksen
mukaisista loma-ajoista. Päättymispäivä tulee oletuksena kurssin tiedoista. Jos arvioitu päättymispäivä
jonkin opiskelijan kohdalla poikkeaa oletuksesta, se muutetaan hänen tietoihinsa. Myös jaksotus- ja
loma-ajat heijastuvat kurssin tiedoista. Tarvittaessa ne voidaan lausunnossa muuttaa.
Lausunnossa kerrotaan myös opiskelijan työttömyysuhan alaisuudesta, päätoimisesta yrittäjyydestä sekä siitä,
tapahtuuko koulutus kotikunnan tai työssäkäyntialueen ulkopuolella. Ne tulevat opiskeli-
107 (110)
jasta annetusta kurssilausunnosta tai merkitään suoraan työvoimapoliittiseen lausuntoon tai koulutustuen
maksatusilmoitukseen. Työvoimapoliittista lausuntoa annettaessa sijaintitieto tulee aina valita.
Jos koulutuksesta on sovittu työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa tai jossakin
9.5.2010 asti voimassa olleen lainsäädännön perusteella laaditussa suunnitelmassa, tieto asiasta merkitään
työvoimapoliittiseen lausuntoon ("Sis. suunnitelmaan" -kenttään Työvoimapoliittisen lausunnon teko -ikkunalla).
Lausunnossa todetaan myös, jos hakija kuuluu muutosturvan piiriin.
Etuuksien maksaja tarvitsee edellä mainitut tiedot ratkaistessaan, minkä suuruiseen työttömyysetuuteen hakija
on oikeutettu sekä onko opiskelijalla oikeus korotettuun ylläpitokorvaukseen.
Kun hakijasta on annettu lausunto 0E1, hänen oikeudestaan työttömyyden perusteella maksettavaan
etuuteen ei tarvitse antaa erillistä lausuntoa.
Mikäli opiskelija ei ole oikeutettu työttömyysetuuteen koulutuksen ajalta, annetaan hänen tilanteensa mukainen
työvoimapoliittinen lausunto. Teknisistä syistä URA:ssa on kuitenkin aina tehtävä 0E1lausunto koulutuksen
alkaessa. Tällaisen lausunnon perusteluihin on merkittävä "Tekninen lausunto". Lausunnon 0E1 jälkeen
annetaan etuuden maksatuksen estävä, ko. tilannetta koskeva työvoimapoliittinen lausunto. Jälkimmäisen
lausunnon perusteluissa on ilmoitettava myös 0E1-lausunnon kumoamisesta. Esteenä koulutusaikaisen
työttömyysetuuden maksamiselle voi olla esimerkiksi se, että työnhakija ei ole työtön (lausunto 0A3) tai että on
estynyt olemasta työmarkkinoilla vankeusrangaistuksen takia (lausunto 0A5) tai että työnhakija on päätoiminen
opiskelija (0M6).
Työttömyysturvalain 10 luvun 5 §:ssä tarkoitetulle koulutukseen osallistuvalle työttömyysuhan alaiselle
henkilölle ei anneta lausuntoa 0A3 työsuhteen perusteella. Esim. irtisanomisaikana koulutuksen aloittavalle
henkilölle annetaan lausunto 0E1 ja lausunnon perusteluihin merkitään tieto työttömyysuhan alaisuudesta.
Etuuden maksaja tutkii työttömyysturvalain 10 luvun 5 §:n perusteella voidaanko henkilölle maksaa
työttömyysetuutta.
Koulutuksen aloittaneen työnhakijan työnhakua ei päätetä. Työllisyyskoodi muutetaan työvoiman ulkopuolella
olevaksi, ja muutoksen syyksi merkitään työvoimakoulutuksen aloitus. URA tekee mainitut muutokset
automaattisesti. Työnhaku on voimassa koulutuksen päättymiseen saakka.
Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 7 luvun 7 §:n mukaisen työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluvien
työvoimakoulutuksen aloittavien työnhakijoiden oikeudesta työttömyyspäivärahaan koulutusajalta annetaan
työttömyyspäivärahaa koskeva työvoimapoliittinen lausunto, vaikka henkilön oikeus työttömyyspäivärahaan
olisikin päättynyt päivärahan enimmäisajan tultua täyteen. Tällaisella henkilöllä on työvoimakoulutuksen ajalta
oikeus työttömyyspäivärahaan enimmäisajan täyttymisestä huolimatta.
Työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluu vuonna 1950 tai sen jälkeen syntynyt henkilö, jonka oikeus
työttömyyspäivärahaan päättyy sen enimmäisajan johdosta hänen täytettyään 57 vuotta, mutta ennen kuin hän
täyttää 60 vuotta.
Koulutustuen saajasta ei anneta työvoimapoliittisia lausuntoja, vaan ns. koulutustuen maksatusilmoituksia.
Niillä ilmoitetaan etuuden maksajalle koulutuksen aloittamisesta (ennen 1.1.2010 alkanut koulutus),
päättymisestä ja mahdollisista muutoksista koulutuksen aikana.
Pohjoiskalotin koulutussäätiön opiskelijoita koskevat lausunnot ja koulutustuen maksatusilmoitukset antaa
Tornionlaakson TE -toimisto. Lausunnon perustelukenttään tai maksatusilmoituksen kenttään "Tietoja
maksajalle" merkitään tieto "NORD -koulutus". Mikäli opiskelijalle ei ole hankittu majoitusta ja hän käy
koulutuksessa päivittäin kotoaan, merkitään lausuntoon tai maksatusilmoitukseen tieto "ei majoitusta"
108 (110)
Koulutusaikaiset tapahtumat ia muutokset
Koulutusaikaisista tapahtumista sekä muutoksista koulutuksen aloittamisesta annetun lausunnon tai
aloittamisilmoituksen tietoihin (esim. ulkomaan harjoittelujaksot, lomajaksot, suunniteltu päättymispäivä,
opiskelu kotikunnan tai työssäkäyntialueen ulkopuolella) ilmoitetaan lausunnolla 0E7 tai koulutustuen
maksatusilmoituksella "Muu ilmoitus" (koodi 003). Ulkomailla tapahtuvasta koulutusjaksosta ilmoitetaan
alkamis- ja päättymispäivä sekä missä maassa (ja tarvittaessa myös se, missä kaupungissa) opiskelu tapahtuu.
Kaupungin ilmoittaminen on tarpeen silloin, kun kyseisessä maassa tehtävien matkojen päivärahat vaihtelevat.
Esimerkiksi Moskovassa ja Pietarissa päiväraha on suurempi kuin muualla Venäjällä.
Lausunnon 0E7 perusteluihin on merkittävä, mistä muutoksesta on kyse, samoin kuin tarvittaessa
muutoksen alkamispäivämäärä. Lausunnon tietoihin on myös aina merkittävä, sisältyykö koulutus
työllistymissuunnitelmaan tai sitä korvaavaan suunnitelmaan (tai vastaaviin aiemmin käytössä olleisiin
suunnitelmiin).
Koulutukseen voi sisältyä ulkomailla järjestettäviä osuuksia vain, jos niistä on sovittu hankintasopimuksessa.
Maksajalle ei ilmoiteta sellaisia ulkomailla toteutettavia osuuksia, joista ei ole mainintaa
hankintasopimuksessa.
Mikäli oppilaitoksen kesäloman pituus on yli kaksi kuukautta, TE-toimiston tulee tarkistaa koulutuksen
aloittaneet aina lukuvuoden alussa ja tiedottaa aloittaneista/päättäneistä opiskelijoista etuuksien maksajalle.
Jaksotetussa koulutuksessa koulutusjaksojen alkamis- ja päättymispäivät ilmoitetaan koulutuksen
aloittamisesta annettavassa työvoimapoliittisessa lausunnossa tai aloittamisilmoituksessa. Jos toteutuvat
jaksot vastaavat annetun lausunnon tai aloittamisilmoituksen tietoja, jaksojen päättymisestä ja alkamisesta ei
tarvitse erikseen ilmoittaa maksajalle. Jos viimeisen jakson muodostaa näyttökokeeseen osallistuminen,
kokeeseen osallistumisesta ilmoitetaan kuitenkin aina maksajalle, vaikka osallistumispäivät olisivat olleet jo
ennalta tiedossa.
Työttömyysetuutta ja koulutustukea maksetaan koko koulutuksen ajalta, ensimmäisestä koulutuspäivästä
päättymispäivään. Jaksotetussa koulutuksessa työttömyysetuutta tai koulutustukea maksetaan kuitenkin vain
koulutusjaksoilta. Ylläpitokorvauksia maksetaan samalta ajalta kuin työttömyysetuutta ja koulutustukea, ei
kuitenkaan koulutusaikaisilta lomajaksoilta. Jaksotusta ja lomia lukuun ottamatta muita koulutuksesta
poissaolopäiviä ei ilmoiteta maksajalle, koska ne eivät vaikuta opiskelijan etuuksiin. Velvollisuuksiaan
laiminlyövä tai koulutuksesta poissa oleva opiskelija voidaan JTPL6 luvun 8 §:n perusteella erottaa tai hänen
koulutuksensa voidaan saman luvun 9 §:n perusteella katsoa keskeytyneeksi.
Jos on kyse muutoksista, jotka estävät työttömyysetuuden saamisen koulutuksen ajalta, niistä ilmoitetaan
asianmukaisella lausunnolla. Työttömyysetuuteen oikeutetun opiskelijan työllistyessä kokoaikatyössä yli
kahden viikon ajan annetaan lausunto 0A3 (Hakijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen, koska hän ei ole
työtön tai koska hän työllistymistä edistävän palvelun aikana työllistyy kokoaikatyössä yli kahden viikon ajan).
Toisin kuin useimmissa muissa työllistymistä edistävissä palveluissa, työvoimakoulutuksen aikana ei sovelleta
TTL 2 ja 8 lukuja. Tämän vuoksi esimerkiksi työvoimakoulutuksen aikana tapahtuvasta työvoimapoliittisesti
moitittavasta menettelystä ei tehdä selvityspyyntöä eikä seuraa työttömyysetuuden menettämistä koulutuksen
ajalta. Koulutuksen aikaista moitittavaa menettelyä ei tutkita myöskään koulutuksen päättymisen jälkeen.
Jos työttömyyspäivärahan enimmäisaika täyttyy koulutuksen ollessa kesken, TE-toimisto antaa Kelalle
koulutuksen loppuaikaa koskevan työmarkkinatukilausunnon.
109 (110)
Koulutuksen päättyminen
Koulutuksen järjestäjä ilmoittaa TE -toimistolle koulutuksen päättymisestä, päättymisen syyn sekä
päättymispäivän.
Koulutuksen päättymisestä annetaan aina työvoimapoliittinen lausunto 0E8 (työttömyysetuuteen oikeutetut) tai
koulutustuen maksatusilmoitus 002 (koulutustuen saajat) riippumatta siitä, päättyykö koulutus suunniteltuna
päättymispäivänä tai siitä, mistä syystä koulutus on päättynyt. Oikeudesta koulutuksen jälkeiseen
työttömyysetuuteen annetaan erillinen lausunto. Sen lausunnon antaa toimisto, jossa opiskelija on tai oli
viimeksi työnhakijana ennen koulutuksen aloittamista.
Koska työnhakijalla saattaa olla oikeus korotettuna maksettavaan työttömyysetuuteen myös työllistymistä
edistävien palveluiden väliseltä ajalta silloin, kun palveluiden välissä on enintään seitsemän kalenteripäivää,
koulutuksen päättyessä annettavan lausunnon perusteluihin tulee merkitä seuraavan työllistymistä edistävän
palvelun alkupäivä, jos se on tiedossa.
56. Menettelytavat koulutuksen keskeyttämispäätöksen yhteydessä
Opiskelijalla on oikeus valittaa päätöksestä, jolla hänen koulutuksensa katsotaan keskeytyneeksi. Koska
päätöstä ei kuitenkaan saa eräitä poikkeustapauksia lukuun ottamatta panna täytäntöön ennen kuin se on
saanut lainvoiman, opiskelija voi halutessaan jatkaa koulutuksessa, kunnes keskey- tyspäätös saa lainvoiman.
Tällöin hänelle myös maksetaan ne etuudet, joihin hän on koulutukseen osallistumisen perusteella oikeutettu
(työttömyyspäiväraha, työmarkkinatuki tai koulutustuki sekä ylläpitokorvaus). Päätös tulee lainvoimaiseksi, kun
valitusaika kuluu umpeen eikä opiskelija valita päätöksestä tai, jos hän valittaa päätöksestä, kun asia on
ratkaistu hallinto-oikeuden tai korkeimman hallinto-oikeuden lainvoimaisella päätöksellä. Valitusaika on 30
päivää päätöksen tiedoksisaamispäi- västä. Henkilön katsotaan saaneen tiedon päätöksestä 7 päivän kuluessa
postituspäivästä, jollei muuta näytetä.
Vaikka koulutuksessa jatkava henkilö säilyttäisikin oikeutensa saada koulutustukea tai koulutukseen
osallistumisen perusteella maksettavaa työttömyysetuutta ennen keskeytyspäätöksen lainvoimaiseksi tuloa,
TE-toimiston tulee ryhtyä toimiin sen selvittämiseksi, onko hänellä oikeus työttömyysetuuteen työttömyyden
perusteella koulutuksen päätyttyä. Tätä tarkoitusta varten TE-toimisto tekee henkilölle selvityspyynnön heti, kun
päätös koulutuksen keskeyttämisestä on tehty sekä ottaa asian aikanaan käsiteltäväksi.
Kun on kyseessä työttömyysetuuden saaja, etuuden maksajalle annetaan lisäksi tiedote 0F1, johon
merkitään "liittyväksi päiväksi" koulutuksen keskeyttämispäivää seuraava päivä. Jos TE-toimistolla on
tiedossa, että työnhakija jatkaa koulutuksessa, tiedotetta 0F1 ei anneta. Tarvittaessa koulutuksessa
jatkaminen tulee selvittää koulutuksen järjestäjältä. Jos myöhemmin ilmenee, että työnhakija jatkaakin
koulutuksessa, tiedote 0F1 perutaan tiedotteella 0F2.
Selvityspyynnössä henkilöltä on tiedusteltava ainakin hänen käsitystään koulutuksen keskeyttämistä koskevan
päätöksen tekoon johtaneista syistä sekä tietoa koulutuksessa jatkamisesta. Lisäksi häntä on pyydettävä
toimittamaan kopio koulutuksen keskeytyspäätöksestä sekä mahdollinen selvitys valittamisesta. Jos henkilön
palauttamasta selvityksestä ei ilmene, onko hän valittanut tai jos annettua selvitystä on tältä osin syytä epäillä,
TE-toimiston tulee ennen koulutuksen jälkeistä aikaa koskevan lausunnon antamista selvittää valituksen
jättäminen hallinto-oikeuden kirjaamosta. Samoin toimitaan tilanteessa, jossa hakija ei lainkaan palauta
selvityspyyntöä määräaikaan mennessä.
TE-toimisto ei anna maksajalle koulutuksen päättymistä koskevaa työvoimapoliittista lausuntoa tai
maksatusilmoitusta ennen kuin koulutus tosiasiallisesti päättyy. Koulutus voi päättyä joko siksi, että 1)
koulutus kokonaisuudessaan päättyy, 2) henkilö jää pois koulutuksesta, 3) koulutuksen keskeyt-
110 (110)
tämistä koskeva päätös tulee lainvoimaiseksi ja se pannaan täytäntöön, 4) päätös oli täytäntöönpanokelpoinen
heti kun se oli tehty tai 5) muusta vastaavasta syystä.
Koulutustukea saaneen henkilön koulutuksen päätyttyä ennalta ilmoitetusta poiketen maksajalle annetaan
päättymisilmoitus. Jos hän palaa koulutukseen oltuaan sieltä pois keskeyttämispäätöksen jälkeen,
mahdollisesti jo annettu päättymisilmoitus on kumottava ja korvattava ilmoituksella 003. Työttömyysetuutta
saaneen henkilön koulutuksen päätyttyä ennalta ilmoitetusta poiketen etuuden maksajalle annetaan lausunto
0E8. Mikäli hän palaa koulutukseen oltuaan sieltä pois keskeyttämispäätöksen jälkeen, mahdollisesti jo
annettu lausunto 0E8 on korvattava lausunnolla 0E1, johon merkitään koulutuksen alkuperäiset aloittamis- ja
päättymispäivät, ellei niihin myöhemmin ole tullut muusta kuin koulutuksen keskeyttämisestä johtuvia
muutoksia. Lausunnon perusteluissa on kerrottava, miksi asiassa annetaan uusi lausunto.
Keskeyttämispäivän määräytymisestä on kerrottu edellä tämän ohjeen kohdassa 41.
Työnhakijan oikeus saada työttömyysetuutta koulutuksen päättymisen jälkeiseltä työttömyysajalta
ratkaistaan koulutuksen päätyttyä. TTL 2 luvun 16 §:n 4 momentin mukaan sellaisen työnhakijan kohdalla,
joka on hakenut valittamalla muutosta työvoimakoulutuksen keskeyttämistä koskevaan päätökseen
valitusajan kuluessa, ei ennen valitusasiassa annettua lopullista päätöstä voida kuitenkaan katsoa, että
hänet olisi omasta syystään erotettu koulutuksesta siten, että seurauksena olisi korvauksettoman
määräajan asettaminen. Tämän vuoksi asia ratkaistaan vasta, kun koulutuksen keskeyttämistä koskeva
päätös on tullut lainvoimaiseksi.
Jos koulutuksen keskeyttämistä koskeva päätös on tullut lainvoimaiseksi koulutuksen tosiasiallisesti
päättyessä, asia voidaan ratkaista heti. Samoin toimitaan, jos hakija on ilmoittanut, ettei hän aio valittaa
koulutuksen keskeyttämistä koskevasta päätöksestä.
Jos taas työnhakija on valittanut keskeyttämistä koskevasta päätöksestä tai valitusaikaa on vielä jäljellä,
TE-toimisto antaa etuuden maksajalle esteettömän työvoimapoliittisen lausunnon 0A1 ensimmäisestä
koulutuksen jälkeisestä päivästä lukien, edellyttäen, että muut työttömyysetuuden maksamisen
työvoimapoliittiset edellytykset ovat kunnossa. Lausunnon perusteluihin tulee kirjata, että työnhakijan on sen
jälkeen, kun koulutuksen keskeyttämistä koskeva päätös on tullut lainvoimaiseksi, ilmoitettava tästä
TE-toimistolle ja että lausunto keskeyttämisen vaikutuksesta työttömyysetuuden maksamiseen annetaan sen
jälkeen. Asian etenemistä tulee seurata myös normaalin asiakaspalvelun yhteydessä.
Kun koulutuksen keskeyttämistä koskeva päätös tulee lainvoimaiseksi, TE-toimisto antaa lausunnon
työnhakijan oikeudesta työttömyysetuuteen työttömyyden perusteella. Mahdollisen korvauksettoman
määräajan ensimmäisen päivä on koulutuksen päättymispäivää seuraava päivä. Asiaa käsiteltäessä
harkinnassa ei tule ottaa huomioon korvauksettoman määräajan asettamisesta mahdollisesti seuraavaa
takaisinperintää, koska takaisinperinnän kohtuullistaminen tai siitä luopuminen kokonaan on etuuden
maksajan toimivaltaan kuuluva seikka.
Tuija Oivo
Osastopäällikkö
Markku Virtanen
Neuvotteleva virkamies