docMikonkeidas YVA
download 
Report Transcription
Mikonkeidas YVA
S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A MIKONKEITAAN TUULIVOIMAPUISTO YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS MAALISKUU 2014 Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Ulkoasu FCG / Heini Passoja Kannen kuva FCG / Hans Vadbäck Painopaikka Multiprint Oy i Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Maaliskuu 2014 Esipuhe Tämä ympäristövaikutusten arviointiselostus (YVA-selostus) on kuvaus Mikonkeitaan alueelle suunnitellun tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arvioinnista. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen on laatinut FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Otsotuuli Oy:n toimeksiannosta. Arviointiselostuksen laadintaan ovat FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ssä osallistuneet: projektipäällikkö, FM Mattias Järvinen projektin varapäällikkö Leila Väyrynen projektikoordinaattori, DI Heini Passoja biologi, FM Tiina Mäkelä biologi, Marja Nuottajärvi maisema-arkkitehti, MARK Riikka Ger johtaja konsultti, FM Taina Ollikainen projektipäällikkö, DI Lauri Harilainen suunnitteluinsinööri, DI Eric Wehner suunnittelija, FM Suvi Rinne projekti-insinööri, Ins. Hans Vadbäck projekti-insinööri, Ins. Janne Märsylä projekti-insinööri, Ins. Mauno Aho Hankeyleiskaavan laadinnasta ovat FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ssä vastanneet: suunnittelupäällikkö, Ark Johanna Närhi projektipäällikkö, Ark Tuomo Järvinen Osana YVA- ja kaavoitusmenettelyä tehtyjen selvitysten laadinnasta ovat vastanneet: Kasvillisuus- ja luontokohdeselvitys: Marja Nuottajärvi, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kalasääsken ruokailulentoreittien seuranta ja metsojen soidinpaikkakartoitus: Tiina Mäkelä, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Liito-oravakartoitus: Marja Nuottajärvi, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Asukaskysely: Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Arkeologinen inventointi: Kalle Luoto, Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy YVA- ja kaavoitusmenettelyssä on lisäksi hyödynnetty seuraavia aiemmin tehtyjä selvityksiä: Kasvillisuus- ja luontokohdeselvitys: Varsinais-Suomen luonto- ja ympäristöpalvelut Pesimä- ja muuttolinnustoselvitys:: Varsinais-Suomen luonto- ja ympäristöpalvelut Liito-oravakartoitus: Varsinais-Suomen luonto- ja ympäristöpalvelut Lepakkokartoitus: Varsinais-Suomen luonto- ja ympäristöpalvelut ii Mikonkeittaan tuulivoim mapuisto Ympäristö övaikutusten a arviointiselosttus FCG SUUNNITT TELU JA TEKN NIIKKA OY Maa aliskuu 2014 Yhteysttiedot sta vastaa avat: Hankkees Oy Otsotuuli O Bulevardi 12 LSINKI 00120 HEL www.otsottuuli.fi Projektipäällikkö honen Sirpa Korh p. 040 661 1 3750 sirpa.korhonen@upm m.com YVA-ko onsultti: uunnittelu ja j tekniikka a Oy FCG Su Osmon ntie 34 PL 950 0 00601 HELSINKI www.fc cg.fi kkö Suunniittelupäällik Mattias s Järvinen p. 050 312 0295 mattias s.jarvinen@ @fcg.fi Projekttikoordinaattori Heini Passoja P p. 050 370 7513 heini.passoja@fcg g.fi viranomainen: Yhteysv Pohjanmaan n ELY-kesk us Etelä-P PL 77 67101 KOKKOLA astaja Ylitarka Päivi Saari p. 029 502 8031 paivi.sa aari@ely-ke eskus.fi iii Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Maaliskuu 2014 Tiivistelmä Hanke Suunnitteilla oleva Mikonkeitaan tuulivoimapuisto sijoittuu muutama kilometri valtatien 8 itäpuolelle, osittain Kristiinankaupungin eteläosaan ja osittain Isojoen kunnan alueelle. Etäisyyttä Kristiinankaupungin keskustaan on noin 25 kilometriä ja Isojoen kuntakeskukseen noin 15 kilometriä. Selkämeren rannikolle on hankealueelta etäisyyttä noin 13 kilometriä. Tuulivoimapuiston hankealueen pinta-ala on noin 2400 hehtaaria ja se sijoittuisi suurilta osin Mikonkeidas-nimiselle kiinteistölle. Alueelle tullaan suunnitelmien mukaan rakentamaan yhteensä enintään 26 tuulivoimalaa. Tuulivoimapuistohanke muodostuu hankealueesta ja tarkasteltavista sähkönsiirtovaihtoehdoista. Sähkönsiirtovaihtoehdot ja voimajohtoyhteyksien linjaukset tarkentuvat hankesuunnittelun ja ympäristövaikutusten arvioinnin edetessä. Tuulivoimapuiston maa-alueet ovat UPMKymmene Oyj:n sekä yksityisten maanomistajien omistuksessa. Hankkeesta vastaavana on Otsotuuli Oy, joka on UPM:n ja Element Power Oy:n omistama yhteisyritys. Tavoitteena on, että tuulivoimapuisto olisi tuotannossa vuonna 2015. Hankkeen perustelut ja tavoitteet Hankkeen taustalla on tavoite osaltaan pyrkiä niihin ilmastopoliittisiin tavoitteisiin, joihin Suomi on kansainvälisin sopimuksin sitoutunut. Tuulivoiman osalta Suomen tavoitteena on nostaa tuulivoiman asennettu kokonaisteho nykyisestä noin 250 MW:n tasosta noin 2 500 MW:iin vuoteen 2020 mennessä. Suunniteltujen tuulivoimaloiden kokonaisteho tulisi olemaan noin 50-100 MW. Tuulivoimapuiston arvioitu vuotuinen sähkön nettotuotanto tulisi tällöin olemaan enimmillään noin 270 GWh luokkaa, mikä vastaisi noin 37 000 ei-sähkölämmitteisen omakotitalon vuosittaista sähkönkulutusta. Ympäristövaikutusten arviointimenettely Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA-menettelyn) tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja ympäris- tövaikutusten yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa. Ympäristövaikutusten arvioinnista annettua lakia sovelletaan hankkeisiin, joista saattaa aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. YVA-menettelyä ohjaa yhteysviranomainen, joka tässä hankkeessa on EteläPohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. YVA-menettely on kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa laaditaan ympäristövaikutusten arviointiohjelma (YVA-ohjelma), joka on suunnitelma siitä, miten hankkeen ympäristövaikutukset aiotaan arvioida ja miten YVA-menettelyä järjestetään. Toisessa vaiheessa toteutetaan varsinainen ympäristövaikutusten arviointi, jonka tulokset kootaan ympäristövaikutusten arviointiselostukseen (YVA-selostus). Mikonkeitaan tuulivoimapuisto edellyttää toteutuakseen sekä hankeyleiskaavan laadintaa että YVA-menettelyä. Osayleiskaavan laatiminen käynnistettiin kesällä 2013 rinnan YVA-menettelyn kanssa. Menettelyt sovitetaan yhteen riittävissä määrin. Aikataulu YVA-ohjelman laatiminen aloitettiin teknisen suunnittelun rinnalla alkuvuodesta 2013. Yhteysviranomainen asetti YVA-ohjelman virallisesti nähtäville kesällä 2013. Selvityksiä ympäristövaikutusten arviointia varten on tehty maastokaudella 2012 sekä kesän 2013 aikana. Arviointityön tulokset sisältävä YVA-selostus asetetaan kuukaudeksi nähtäville maaliskuussa 2014. Arviointimenettely päättyy yhteysviranomaisen antamaan lausuntoon alkukesästä 2014. Hankkeen alustavan aikataulun mukaan esisuunnittelu, YVAmenettely sekä hankealueen kaavoitus tehdään pääosin vuoden 2013 aikana ja saatetaan valmiiksi vuoden 2014 alkupuoliskolla. Hankkeen aikataulun mukaan tuulivoimapuistolle voidaan hakea rakennuslupia YVAja kaavoitusmenettelyjen jälkeen vuoden 2014 jälkipuoliskolla. Jos tuulivoimapuistolle myönnetään luvat aikataulun mukaisesti, voi rakentaminen alkaa keväällä 2015. iv Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Maaliskuu 2014 Osallistumis- ja tiedottamissuunnitelma Ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn voivat osallistua kaikki ne, joiden oloihin tai etuihin kuten asumiseen, työntekoon, liikkumiseen, vapaa-ajanviettoon tai muihin elinoloihin hanke saattaa vaikuttaa. YVA-menettelyä varten on perustettu seurantaryhmä, jossa ovat edustettuina hankkeen vaikutusalueen kunnat ja viranomaistahot sekä alueella toimivia järjestöjä ja yhdistyksiä. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn aikana järjestetään yleisötilaisuudet YVAohjelma- ja YVA-selostusvaiheessa. Yleisötilaisuuksissa on kaikilla mahdollisuus esittää mielipiteitään hankkeesta ja selvitysten riittävyydestä, saada lisää tietoa hankkeesta ja YVA-menettelystä sekä keskustella hankkeesta vastaavan, asiantuntijoiden ja viranomaisten kanssa. Tilaisuuksista tiedotetaan mm. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen kuulutuksissa sanomalehdessä sekä internet-sivuilla. Lehdistötiedotteiden ja -tilaisuuksien avulla hankkeesta pyritään saamaan uutisia myös paikallislehtiin ja muihin medioihin. YVA-selostuksen nähtävilläolopaikoista kuulutetaan YVA-ohjelman kuulutuksen yhteydessä. Laadittavien raporttien sähköiset versiot ovat nähtävillä Etelä-Pohjanmaan ELYkeskuksen Yhteysviraomaisen lausunnot ovat nähtävissä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen internet-sivuilla www.ymparisto.fi > etusivu > Asiointi, luvat ja ympäristövaikutusten arviointi > Ympäristövaikutusten arviointi > YVA-hankkeet > YVA-hankehaussa kirjoita: Mikonkeitaan tuulivoimapuisto. Hankkeesta järjestettiin kirjekysely lähialueen vakituisille ja loma-asukkaille syksyllä 2013. Arvioitavat vaihtoehdot Vaihtoehtoasetelmaa on täydennetty YVAohjelman jälkeen. Tarkasteltavana on kaksi vaihtoehtoa sekä niin kutsuttua 0vaihtoehtoa. Vaihtoehtojen erot liittyvät tuulivoimapuiston kokoon. Lisäksi tarkastellaan kolmea eri sähkönsiirron reittivaihtoehtoa. VE 0 Hanketta ei toteuteta Uusia tuulivoimaloita ei toteuteta, vastaava sähkömäärä tuotetaan muilla keinoilla. VE 1 Suppeampi tuulivoimapuisto Rakennetaan enintään 19 tuulivoimalaitosta, joiden napakorkeus on noin 140 metriä ja yksikköteho 2,4-4,0 MW. VE 2 Laajempi tuulivoimapuisto Rakennetaan enintään 26 tuulivoimalaitosta, joiden napakorkeus on noin 140 metriä ja yksikköteho 2,4-4,0 MW. VEA Voimajohto Arkkukallion sähköasemalle Tuulivoimapuisto liitetään ilmajohdolla Fingrid Oyj:n olemassa olevaan sähköverkkoon hankealueen pohjoisosaan rakennettavalla uudella sähköasemalla. Uutta voimajohtoa rakennettaisiin noin 7 kilometriä. VEB Voimajohto sähköasemalle Kristinestadin Tuulivoimapuisto liitetään sähköverkkoon hankealueelta Fingrid Oyj:n Kristiinankaupungin sähköasemalle rakennettavalla uudella ilmajohdolla. Uutta voimajohtoa rakennettaisiin noin 45 kilometriä. VEC Voimajohto Leväsjoen sähköasemalle Tuulivoimapuisto liitetään sähköverkkoon hankealueelta Fingrid Oyj:n Leväsjoen sähköasemalle rakennettavalla uudella ilmajohdolla. Uutta voimajohtoa rakennettaisiin enimmillään noin 45 kilometriä. Vaihtoehto C on käsitelty muista vaihtoehdosta erikseen johtuen vaihtoehdon myöhäisestä mukaanotosta YVA-menettelyyn. v Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Maaliskuu 2014 Mikonkeitaan hankkeessa on selvitetty kaksi tuulivoimapuiston toteutusvaihtoehtoa. Suppeammassa vaihtoehdossa 1 rakennetaan vain voimalat 1-19 ja vaihtoehdossa 2 rakennetaan kaikki voimalat, eli voimalat 1-26. Hankkeen ympäristövaikutukset Eloton ympäristö Vaikutukset äänimaisemaan Tuulivoimaloiden rakentamisesta aiheutuva melu on toiminnanaikaista melua suurempaa, mutta vaikutukset jäävät paikallisiksi ja lop- puvat heti rakentamisen jälkeen. Syntyvä melu on normaaliin rakennusmeluun verrattavissa olevaa työkoneiden ja työmaan liikenteen aiheuttamaa ääntä. Tuulivoimapuiston pitkäaikaisempi ja merkittävin melu on käynnissä olevien tuulivoimaloiden vaihteleva humina. Arvioinnissa on oletettu, että hankkeessa käytetään voimala- vi Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Maaliskuu 2014 tyyppiä, jonka lähtömelutaso on meluisimmillaan 105 desibeliä. Tällaisella voimalatyypillä noin 40 desibelin tasoinen ääni ulottuisi hankkeessa tehdyn mallinnuksen mukaan niin sanotussa enimmäistilanteessa enimmillään noin kilometrin etäisyydellä voimaloista. Vaihtoehdon 1 suppeamman tuulivoimapuiston vaikutukset olisivat luonnollisesti laajuudeltaan vähäisemmät kuin vaihtoehdon 2, jossa tuulivoimapuisto rakennettaisiin koko laajuudessaan. Tulosten mukaan tuulivoimaloiden melu ei ylitä valtioneuvoston melun ohjearvoja tuulivoimapuiston kummassakaan toteutusvaihtoehdossa. Ympäristöministeriön yöajan suunnitteluohjearvot voivat vaihtoehdossa 1 ylittyä yhden ja vaihtoehdossa 2 seitsemän lomarakennuksen kohdalla. Arvioinnissa on lisäksi tarkasteltu tilannetta, jossa vaihtoehdossa 1 käytettäisiin meluisampaa, lähtömelutasoltaan 106,5 desibelin voimalatyyppiä. Melun vaikutusalue ulottuisi meluisammalla tuulivoimalalla noin 100– 300 metriä kauemmas kuin hiljaisemmalla voimalalla. Tuulivoimaloiden melun kannalta erityisen herkkä alue on Tönijärven länsipuolelle sijoittuva Soldatorpetin virkistys- ja matkailukohde sekä luontopolku. Tulosten mukaan mikään ohjearvo ei tule ylittymään näillä alueilla. Lisäksi voimaloiden melun ei arvioida ulottuvan Lilla Sandjärven ja Stora Sandjärven alueille siten, että se estäisi suunniteltujen rantaosayleiskaavojen toteutumista. Sähkönsiirron merkittävimmät meluvaikutukset liittyvät rakennusvaiheeseen, jossa melua aiheutuu paikallisesti hyvin lyhyellä aikavälillä. Vaikutukset valo-olosuhteisiin Tuulivoimaloiden roottorit aiheuttavat liikkuvia varjoja auringon paistaessa tuulivoimalan takaa. Niin sanottu varjovaikutus syntyy tiettyinä vuorokauden aikoina, eikä läheskään kaikkina päivinä vuodessa. Tuulivoimaloista aiheutuvat varjostus- ja välkevaikutukset jäävät pääosin tuulivoimapuiston hankealueelle. Vaikutukset ovat laajemmat vaihtoehdossa 2, jossa tuulivoimapuisto rakennetaan kokonaisuudessaan. Yli kahdeksan vuosittaisen varjostustunnin vaikutusalueelle sijoittuu vaihtoehdossa 1 mallinnuksen mukaan todellisuutta vastaavassa tilanteessa yksi vakituinen asuinrakennus. Vaihtoehdossa 2 tälle vyöhykkeelle sijoittuu 12 vakituista asuinrakennusta ja kolme lomarakennusta. Mallinnus ei muun muassa ota huomioon puustosta aiheutuvia katvevaikutuksia, joten vaikutukset jäävät todellisuudessa vähäisemmiksi, eikä niistä aiheudu merkittävää haittaa. Hankkeesta ei siten myöskään aiheudu merkittäviä vaikutuksia läheisille Lilla Sandjärven ja Stora Sandjärven rantaosayleiskaava-aluielle tai Tönijärven virkistys- ja matkailukohteeille. Vaikutukset ilmastoon ja ilmanlaatuun Hankkeesta ei aiheudu merkittävää haittaa paikalliseen ilmanlaatuun tai ilmastoon. Hanke vähentää toteutuessaan kasvihuonepäästöjä aiheuttavien energiatuotantomuotojen tarvetta. Tuulivoimasähkö on puhdasta ja siten Mikonkeitaan hankkeella vähennetään hiilidioksidi-, rikkidioksidi-, typenoksidi sekä pienhiukkaspäästöjä. Vaikutus ilmastoon on luonteeltaan myönteinen ja merkittävyydeltään vähäinen. Suuremmalla tuulivoimapuistovaihtoehdolla 2 on suuremman sähköntuotannon johdosta hieman parempi vaikutus ilmastoon kuin suppeamalla vaihtoehdolla 1. Vaikutukset maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin Rakentamisen aikainen toiminta, kuten perustusten, rakennus- ja huoltoteiden sekä maakaapelien rakentaminen saattavat lyhytaikaisesti ja paikallisesti hieman lisätä vesistöihin kohdistuvaa valuntaa ja kiintoaineskuormitusta. Haitta on kuitenkin hyvin lyhytaikainen ja tilanne palautuu ennalleen hyvin nopeasti. Tuulivoimaloilla ja huoltotiestöllä voi olla rakenteellisia vaikutuksia tuulivoimapuiston valuma-alueisiin. Hankkeessa tehdyn tarkastelun mukaan vettä läpäisemättömien pintojen lisääntyminen jää esimerkiksi Stormossenin valuma-alueen pinta-alasta alle 1 prosenttiin ja vanhaa tieverkostoa täydennetään maaperän rakenteen kannalta varsin maltillisesti. Näin ollen hankkeesta ei aiheudu muutoksia hankealueen maaperään imeytyvän veden määrään tai pohjavedenpinnan tasoon. Hankkeessa rakennettavat uudet tiet ojineen rakennetaan (mm. rumpujen mitoituksessa) huomioiden alueen valuntaa. Lisäksi uusien teiden ja ojien määrä suhteessa nykyiseen tilanteeseen tulee olemaan hyvin pieni, eikä näillä arvioida olevan merkittävää vaikutuksia lähellä alueen vesitalouteen tai lähellä olevan laajahkon Stormossenin alueeseen. Lähimmät tärkeät pohjavesialueet sijaitsevat lisäksi etäällä tuulipuistoalueelta, vii Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Maaliskuu 2014 eikä niihin kohdistu minkäänlaisia vaikutuksia. Tuulivoimapuiston toimintavaiheeseen liittyvät kemikaalien vuotoriskit voidaan todeta olevan erittäin epätodennäköisiä muun muassa tuulivoimaloiden nykyaikaisten rakenteiden, automaatiojärjestelmän ja valvontaohjelmien takia. Elollinen ympäristö Vaikutukset kasvillisuuteen, eläimistöön ja luonnonarvioihin Alustavilla rakennuspaikoilla esiintyvä kasvillisuus on pääasiassa nuorta ja varttuvaa, kuivahkoa ja tuoretta havupuuvaltaista kangasmetsää tai nuorta taimikkoa. Tuulivoimapuiston tai sähkönsiirtoreittien alueilla ei esiinny luonnonsuojelulain mukaisia arvokkaita luontotyyppejä eikä alueilla ole tiedossa uhanalaisten kasvilajien kasvupaikkoja. Hankealueen arvokkaat luontotyypit ovat paikoittain esiintyviä, uhanalaisiksi tai silmälläpidettäviksi luontotyypeiksi luokiteltuja kitu- ja joutomaiden elinympäristöjä, kallio-, kivikkoja suokohteita sekä rantaluhtaa. Vaikutuksia kohdistuu joihinkin kalliometsäkohteisiin, mutta vaikutus paikalliseen luonnon monimuotoisuuteen arvioidaan vähäiseksi. Merkittäviä vaikutuksia ei myöskään kohdistu paikallisesti arvokkaisiin suokohteisiin. Lähialueiden METSO-kohteisiin ei kohdistu lainkaan vaikutuksia. Alueen eläimistö koostuu tavanomaisesta Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan eliömaakunnille tyypillisestä nisäkäslajistosta. Luontodirektiivin liitteen IV lajeista alueella esiintyy melko vähälukuisena Suomen yleisimpiä lepakkolajeja sekä satunnaisesti myös suurpetoja. Liito-oravaa ei esiinny alueella. Eläimistöön kohdistuvat vaikutukset ilmenevät lähinnä elinympäristöjen muutoksena sekä ajoittaisena ihmistoiminnasta aiheutuvana häiriönä. Itse tuulivoimaloista ei tutkimusten perusteella aiheudu merkittäviä vaikutuksia eläinkantojen runsauteen. Eläinten elinympäristöihjen pinta-alan väheneminen ovat molemmissa lisäksi vaihtoehdosta riippumatta vähäisiä ja paikallisia ja nykyistä luonnon pinta-alaa häviää korkeintaan muutama prosenttia hankealueesta. Vaikutukset liitooravalle arvioidaan vähäisiksi kaikissa toteutusvaihtoehdoissa, koska lajille soveltuvia elinympäristöjä ei sijoitu rakennusalueelle eivätkä lajin liikkumismahdollisuudet tuulivoimapuiston läpi merkittävästi heikenny. Elinympäristövaikutukset lepakoille arvioi- daan vähäisiksi ja törmäysvaikutukset paikallisesti korkeintaan kohtalaisiksi. Muulle eläinlajistolle vaikutukset ovat vähäisiä. Vaikutukset tuulivoimapuistoalueen kasvillisuuteen, eläimistöön ja arvokkaisiin luontokohteisiin arvioidaan molemmissa vaihtoehdoissa melko vähäisiksi, mutta vaihtoehdossa 2 hieman suuremmiksi tuulivoimaloiden ja huoltotiestön suuremman määrän vuoksi. Tarkastelluilla voimajohtoreiteillä ei sijaitse kasvillisuuden kannalta erityisen arvokkaita kohteita, joihin kohdistuvat vaikutukset olisivat luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittäviä. Vaikutukset linnustoon Hankealueella esiintyvä pesimälinnusto on pääasiassa Suomessa yleisenä ja runsaana esiintyvää metsälintulajistoa, jonka ei arvioida olevan erityisen herkkää tuulivoimahankkeen aiheuttamille vaikutuksille. Pesimälinnustokartoituksissa havaittiin 67 varmasti tai todennäköisesti pesivää lintulajia. Joidenkin lajien pesäpaikat sijaitsevat todennäköisesti hankealueen ulkopuolella, mutta niiden reviirit ulottuvat myös hankealueelle (mm. mehiläishaukka). Kartoituksen perusteella alueella esiintyvä lintulajisto edustaa pääasiassa Suomessa hyvin yleisinä ja runsaslukuisina esiintyviä havumetsälajeja. Lajiston yksipuolisuus johtunee siitä, että hankealueen elinympäristöt ovat pääpiirteissään melko intensiivisesti hoidettuja talousmetsäalueita, jotka eivät ylläpidä erityistä linnustollista monimuotoisuutta. Hankealueella on kuitenkin vahva kanalintukanta ja alueelle sijoittuu tunnettuja teeren ja metson soidinalueita. Alueen harvapuustoisilla suoalueilla pesii vähälukuisena huomionarvoisempaa suo- ja kosteikkolintulajistoa kuten kalasääski. Lintujen kevät- ja syysmuuttoreitit sijoittuvat pääasiassa hankealueen länsipuolelle, mutta myös alueen kautta muuttaa jonkin verran lintuja. Suojelullisesti arvokkaita lintulajeja alueen kautta muuttaa vähän. Hankealueen läheisyyteen ei sijoitu merkittäviä muuttolintujen levähdysalueita. Pesimälinnustoon kohdistuvat vaikutukset ilmenevät lähinnä elinympäristön muutoksina ja rakentamistöistä sekä tuulivoimaloiden toiminnasta aiheutuvana häiriönä. Tavanomaisen pesimälajiston törmäysriskit tuulivoimaloihin arvioidaan pieniksi. Pesimälinnustovaikutukset arvioidaan molemmissa hankevaihtoehdoissa vähäisiksi, mutta vaih- viii Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Maaliskuu 2014 toehdossa 2 hieman suuremmiksi voimaloiden suuremman määrän vuoksi. Hankealueelta ei selvityksissä löytynyt yli viiden metsokukon soitimia. Hankealueella on siitä huolimatta muutama soidinkohde, johon voimaloiden elinympäristövaikutukset voivat aiheuttaa taantumista. Kalasääskeen kohdistuvat törmäysvaikutukset arvioidaan maakunnallisella tasolla korkeintaan kohtalaisiksi. Hankealueella ja lähiympäristössä pesiviin muihin petolintuihin arvioidaan kohdistuvan vähäisiä tai paikallisesti korkeintaan kohtalaisia törmäysvaikutuksia molemmissa hankevaihtoehdoissa. Hankealueen kautta ja sen läheisyydessä muuttavaan linnustoon arvioidaan kohdistuvan vain lieviä este- ja törmäysvaikutuksia molemmissa hankevaihtoehdoissa. Hankkeen 110 kV sähkönsiirron vaihtoehdolla A arvioidaan olevan vain vähäisiä vaikutuksia linnustoon. Pesimä- ja muuttolinnuston kannalta vaihtoehdosta B aiheutuu suurempia vaikutuksia koska se on vaihtoehtoa A huomattavasti pitempi. Vaihtehto B sijoittuu kuitenkin suurelta osin suuremman 400 kV voimajohdon viereen, joten siitä aiheutuu uusien vaikutusten sijaan vaikutusten laajentumista. On huomioitavaa kuitenkin, että vaihtoehdon B 110 kV voimajohdon ja 400 kV voimajohdon yhteisreitin läheisyyteen sijoittuu muuttolintujen tärkeitä levähdysalueita sekä FINIBA-alue. Vaikutukset Natura 2000-alueisiin ja muihin suojelualueisiin Tuulivoimapuistoalueelle tai sen välittömään läheisyyteen ei sijoitu Natura 2000 – verkostoon kuuluvia kohteita, luonnonsuojelualueita tai suojeluohjelmien kohteita. Lähin Naturaalue, Hanhikeidas sijoittuu noin neljä kilometriä hankealueen koillispuolelle. Muut Natura-alueet sijoittuvat yli viiden kilometrin etäisyydelle hankealueesta. Sähkönsiirtoreitin B läheisyyteen sijoittuvat Natura-alueet Pyhävuori, Tegelbruksbacken ja Pohjoislahden metsä. Kymmenen kilometrin etäisyydellä hankealueesta ei sijaitse yhtään valtakunnallisesti tai kansallisesti arvokkaaksi määriteltyä IBA- tai FINIBA – aluetta. Pohjoiseen suuntautuvan sähkönsiirtoreitin B alueelle tai välittömään läheisyyteen sijoittuvat FINIBA-alueet Suupohjan metsät ja Kristiinankaupungin ympäristön merenlahdet. Vaikutuksia lähimpien Natura-alueiden luontotyyppeihin ei muodostu, koska tuulivoimapuiston ja Natura-alueiden välinen etäisyys on pitkä. Tuulivoimahankkeen este- ja törmäysvaikutukset Natura-alueilla esiintyviin pesimä- ja muuttolintuihin arvioidaan hyvin vähäisiksi. Hankevaihtoehto 2 aiheuttaa Haapakeitaan pesimälinnuista kuikalle ja kaakkurille hieman vaihtoehtoa 1 suuremman törmäysriskin, mikäli linnut lentävät hankealueen kautta merenrannikolle ruokailemaan. Sähkönsiirtoreittien vaikutukset Natura-, luonnonsuojelu- ja FINIBA-alueisiin ovat vähäisiä ja niitä voidaan vähentää asentamalla voimajohtimiin huomiopalloja linnustollisesti arvokkaiden alueiden läheisyydessä. Hankkeen sähkönsiirron vaihtoehdolla A arvioidaan olevan korkeintaan vähäisiä vaikutuksia linnustoon. Pesimä- ja muuttolinnuston kannalta vaihtoehdosta B aiheutuu suurempia vaikutuksia reittien pituuden vuoksi. Reitti B sijoittuu myös muuttolintujen tärkeiden levähdysalueiden läheisyyteen sekä FINIBAalueelle. Reitin B vaikutuksia vähentää sen sijoittuminen jo olemassa olevaan johtoaukeaan. Ihmisen ympäristö Vaikutukset maankäyttöön ja rakennettuun ympäristöön Hankkeen toteuttaminen ei aiheuta merkittäviä vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen. Tuulivoimapuisto sijoittuu toiminnan kannalta sopivalle alueelle ja tukeutuu osittain olemassa olevaan infrastruktuuriin. Hanke tukee valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista. Tuulivoimapuistosta aiheutuva maankäytön muutos ei ole ristiriidassa aluetta koskevien kaavojen kanssa. Tuulivoimapuiston hankealue säilyy pääkäyttötarkoitukseltaan metsätalousalueena. Tuulivoimapuiston rakenteita varten puustosta raivattava maa-ala on vähäinen suhteessa tuulipuiston pinta-alaan. Hanke ei merkittävästi heikennä ympäröivän alueen käytettävyyttä, eikä hanke vaikuta kielteisesti alueelle mahdollisesti toteutettavaan maa-aineksen otto- tai turvetuotantotoimtaan. Olemassa oleva asutus sijoittuu suhteellisen kauas suunnitelluista tuulivoimaloista. Tuulivoimapuisto rajoittaa asuin- ja lomarakentamista alueen välittömässä läheisyydessä. Mikonkeitaan aluetta ja sen lähiympäristöä ei kuitenkaan ole kaavoitettu asuin- tai lomarakentamiseen, vaan hankealueen välittömässä läheisyydessä on menossa toisen tuulivoimahankkeen maankäyttösuunnitelman laadinta. Lisäksi voimaloiden melun ei arvioida ulottuvan Lilla Sandjärven ja Stora Sandjärven ix Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Maaliskuu 2014 alueille siten, että se estäisi kyseisten alueiden rantaosayleiskaavojen toteutumista. Tuulivoimapuiston kummankin toteutusvaihtoehdon vaikutukset maankäyttöön ovat vähäiset. Vaihtoehtojen välillä ei ole merkittävää eroa, joskin vaihtoehto 2 edellyttää enemmään muokattavaa pinta-alaa kuin kuin vaihtoehto 1. Voimajohtoaukealla tai sen läheisyydessä ei saa harjoittaa sellaista toimintaa, josta saattaa koitua vaaraa voimajohdon käytölle ja kunnossa pysymiselle. Metsätalouden harjoittaminen johtoalueella on rajoitettua. Maataloudelle voi aiheutua haittaa pellolla sijaitsevista pylväistä, jotka vähentävät pellon pinta-alaa ja vaikeuttavat työkoneiden liikkumista. Pylväiden ja voimajohtojen alle jäävät alueet pysyvät maanomistajan omistuksessa ja hallinnassa. Voimajohdon vaikutuksia voidaan pitää kokonaisuudessaan vähäisinä, koska ne kohdistuvat paikallisesti suhteellisen pienelle pintaalalle, eivätkä merkittävästi pirsto metsäalueita. Reittivaihtoehto VE A on kuitenkin pituudeltaan selvästi lyhyin ja vaikuttaa siten maa- ja metsätalouskäyttöön vaihtoehdoista vähiten. Lisäksi se ei lisäisi tulevan 400 kV voimajohtokäytävän leveyttä, kuten vaihtoehdolla B jolla on haasteita mm. Dagsmarkintien ja Tiukanjoen tuntumassa, missä tilaa tulevan 400 kV vieressä sijoittuvalla reitillä on varsin vähän. Vaikutukset riistatalouteen Hirvi on hankealueella metsästettävästä riistasta merkittävin. Hirvieläimistä alueella esiintyy myös valkohäntäpeuraa sekä metsäkaurista. Keskimääräisten kannanarvioiden mukaan hankealueella elää noin 6–7 hirveä, mutta hirvien esiintyminen alueella vaihtelee suuresti vuodenajan ja vuosien välillä. Hankealueella esiintyviä riistakanalintuja ovat metso, teeri, pyy ja riekko, joista runsaimpina esiintyvät metso ja teeri. Kettu ja metsäjänis ovat hankealueella tyypillisiä riistalajeja, joiden lisäksi alueella esiintyy rusakko. Suurpetoja eli sutta, karhua ja ilvestä hankealueella esiintyy satunnaisesti. Tuulivoimapuiston rakentamisen aikainen häiriö todennäköisesti karkottaa riistaa, mutta vaikutus ei ulotu laajalle alueelle ja on väliaikainen. Suuret petoeläimet ovat riistaeläimistä rakentamisen aikaiselle häiriölle herkimpiä. Rakentamisen aiheuttama elinympäristön pirstoutuminen saattaa hei- kentää metsäkanalintujen paikallisten populaatioiden kokoa. Vaikutukset arvioidaan metsolle korkeintaan kohtalaisiksi ja muille kanalintulajeille vähäisiksi. Riistaeläinten ei ole todettu laajamittaisesti karttavan toiminnassa olevia tuulivoimapuistoalueita ja ainakin hirvieläimet todennäköisesti tottuvat melko nopeasti tuulivoimaloiden aiheuttamaan ääneen. Myös pienriistalle aiheutuvat vaikutukset ovat vähäisiä. Hankkeen vaikutukset arvioidaan riistalajistolle hieman suuremmiksi vaihtoehdossa 2, koska rakennettavan tuulivoimapuiston laajuus ja voimaloiden määrä on suurempi. Sähkönsiirtoreittien aiheuttamat vaikutukset riistalajistoon ilmenevät lähinnä elinympäristön muutoksena sekä elinalueen pirstoutumisena, jotka arvioidaan kokonaisuudessaan riistalajistolle vähäisiksi. Voimajohtoaukeat osaltaan lisäävät taimikoita ja vesakoita hirven ja jäniseläinten laidunalueina. Voimajohtojen rakentamisen vaikutukset kohdistuvat lähinnä metsäkanalintuihin, jotka voivat peitteisessä maastossa törmätä voimalinjoihin. Tuulivoimapuiston rakentaminen ei estä alueen käyttöä metsästykseen. Tuulivoimapuistoaluetta ei aidata eikä jokamiehen oikeudella kulkemista alueella rajoiteta aidattua muuntoasemaa lukuun ottamatta. Tuulivoimapuistojen vaikutukset metsästykseen ovat samantyyppisiä molemmissa hankevaihtoehdoissa, mutta vaihtoehdossa 2 ne voidaan kokea hieman suurempina. Vaikutukset liikenteeseen Tuulivoimapuiston vaikutukset liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen ovat merkittävimmillään rakentamisvaiheen aikana ja ne kohdistuvat pääasiassa valtatielle 8 sekä lopullisesta kuljetusreitistä riippuen yhdystielle 17017 (Uttermossantie/Pöllistön metsätie/Vesijärventie) ja/tai seututielle 661 (Isojoentie/Suojoentie) sekä yhdystielle 17013 (Tarmaantie). Valtatieliittymissä raskaan liikenteen lisääntyminen voi ajoittain heikentää liikenteen sujuvuutta ja turvallisuuden koettua tasoa. Pienempiluokkaisilla kuljetusreitin teillä liikennemäärän lisäyksen osuus teiden nykyisestä kokonaisliikennemäärästä vaihtelee enimmillään noin kahdeksasosasta puoleen, eli vaikutukset jäävät suhteellisen vähäisiksi. Jos kaikki kuljetukset toteutettaisiin hankealueelle yksinomaan pohjois- tai eteläkautta, x Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Maaliskuu 2014 olisi liikennemäärän suhteellinen lisäys valitulla reitillä varsin merkittävä. Tämän takia jatkosuunnittelussa tulisi tutkia kuljetusliikenteen mahdollista hajauttamista eri reiteille keskittämisen sijaan. Hankkeesta aiheutuvat kokonaisliikennemäärät arvioidaan kaikesta huolimatta melko kohtalaisiksi. Liikennehaitan kokeminen voi kuitenkin lisääntyä. On lisäksi huomioitava, että hankkeesta aiheutuva liikenteen lisääntyminen rajautuu vain aikaan, jolloin tuulivoimaloita rakennetaan. Tuulivoimaloiden osien edellyttämät erikoiskuljetukset aiheuttavat lyhytkestoisia viivytyksiä muulle liikenteelle. Vaikutukset kohdistuvat erityisesti liittymiin, joissa ajoneuvo joutuu kääntymään. Tuulivoimapuiston huoltoliikenne on vuositasolla erittäin vähäistä, eikä sillä ole merkitystä liikenteelle. Voimajohdolla ei ole erityisiä vaikutuksia liikenteeseen. Molemmat toteutusvaihtoehdot 1 ja 2 tuottavat yhtä paljon tasaista vuorokausiliikennettä, mutta vaihtoehdossa 2 liikenteen vaikutus on ajallisesti pitempi. Vaihtoehdon 1 liikenteelliset vaikutukset vastaavat hankealueen eteläosan rakentamisen vaikutuksia vaihtoehdossa 2. Vaihtoehdossa 2 vaikutuksia kohdistuu lisäksi laajemmin lähitiestöön hankealueen pohjoisosan rakentamisesta. Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriperintöön Tuulivoimapuisto muuttaa laajahkolla alueella näkymiä kohti tuulivoimapuistoaluetta. Yleisesti voidaan todeta, että mitä etäämmäksi tuulivoimapuistosta edetään, sen vähäisempiä maisemaan kohdistuvat haittavaikutukset ovat. Alle viiden kilometrin säteellä tuulivoimapuistosta tuulivoimala on näkyessään varsin hallitseva elementti maisemassa. Yli viiden kilometrin säteellä tuulivoimala näkyy vielä hyvin ympäristöönsä, mutta sen kokoa tai etäisyyttä saattaa olla vaikea hahmottaa. Yli 12 kilometrin etäisyydellä näkyvyys tuulivoimapuistoon on jo sen verran rajoittunut, ettei tuulivoimapuistoa useimmiten voida edes kunnolla havaita. Tuulivoimapuiston välitön lähiympäristö koostuu pääasiallisesti näkymiä sulkevista talousmetsistä, joihin tuulivoimalat eivät näy, tai näkyvät osittain. Osalle voimaloista muodostuu suora näköyhteys hankealueen lähiympäristön soilta, vesialueilta, jokilaakson viljelyalueilta sekä näitä halkaisevilta teiltä. Tällöin tuulivoimapuiston voimalosta näkyy näkemäesteistä johtuen yleensä kerrallaan vain osa; monesti tuulivoimalan huippu ja lavat tai pelkästään lavan kärjet. Osa voimaloista saattaa näkyä kuitenkin myös lähes koko pituudessaan. Avoimia tiloja löytyy Stormossenin suoalueen, Peurainnevan ja Stora Sandjärven ohella viljelysaukeiden muodossa hankealueen länsipuolelta Metsälästä ja Västervikistä sekä hankealueen koillispuolelta Siiroonjokilaaksosta muun muassa Kärjenkosken-Kankaanpäänkulman alueelta. Mereltä käsin tuulivoimapuiston näkyvyys ei ole merkittävä, koska tuulivoimapuisto sijaitsee hyvin kaukana, noin 15 kilometrin etäisyydellä rannikosta. Vaihtoehdon 1 suppeammasta tuulivoimapuistosta aiheutuu haittavaikutusta yhdelle asuinkiinteistölle, joka sijoittuu noin 1,2 kilometrin päähän lähimmistä voimaloista. Vaihtoehdossa 2 eniten haitallisia maisemavaikutuksia aiheutuu samalle läheiselle asuinkiinteistölle kuin vaihtoehdossa 1. Haitallisia maisemavaikutuksia kohdistuu myös Siiroonjokilaaksoon, jossa Kärjenkosken, Kankaanpäänkulman ja Kivimäen alueilla vaikutus on tuntuvin lyhyestä välimatkasta johtuen. Vaikutukset ovat kokonaisuudessaan kohtalaisia. Tarmaankylällä haittavaikutus on korkeintaan kohtalainen. Arvoalueista eniten haittavaikutuksia kohdistuu Kärjenkosken-Kankaanpäänkulman kulttuurimaisemaan ja Vesijärven kylälle. KärjenkoskenKankaanpäänkulman kulttuurimaiseman osalta vaikutukset ovat kohtalaisia. Sen hienoimpiin näkymiin voimaloilla ei ole kuitenkaan vaikutusta. Sähkönsiirtovaihtoehdossa A hankealueen halki rakennetaan runsaan seitsemän kilometrin pituinen 110 kilovoltin ilmajohto. Voimajohdon sijoittuessa pääasiallisesti metsätalousalueelle on sitä varten raivattava johtokäytävä. Linjauksen varrelle sijoittuu jonkin verran avohakkuualueita ja taimikoita ja näiltä osin johtokäytävää ei tarvitse hakata. Vaikutukset kohdistuvat lähinnä lähimaisemaan sekä osittain muuttuneeseen luontomaisemaan, joten vaikutukset jäävät melko vähäisiksi. Sähkönsiirtovaihtoehdon B toteutuessa sähköverkkoon liittyminen tapahtuu Kristinestadin sähköasemalla Kristiinankaupungin pohjoispuolella. Etäisyys Kristinestadin sähköasemalle on varsin pitkä. Reitti sijoittuu kuitenkin valtaosalla matkaa olevan tai olevien voimajohtojen rinnalle samaan johtokäytävään. Maiseman kannalta kriittisiä asutuksen xi Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Maaliskuu 2014 ja maiseman kannalta ahtaita kohtia on muutama: johto-osuus Korsbäckin kulttuurimaisema-alueen pellolla, Dagsmarkin kylässä ja Tiukan kylän eteläpuolella. Näissä tapauksissa vaihtoehto B laajentaa tulevan 400 kV johtoaukeaa mikä voi merkittävyyden kannalta pitää vähäisen ja kohtalaisen välimaastossa. Vaikutukset muinaisjäännöksiin Mikonkeitaan tuulivoimapuistolla tai hankealueelle rakennettavalla uudella ilmajohdolla ei arvioida olevan vaikutuksia muinaisjäännöksiin, koska hankealueella ei sijaitse ennestään tiedossa olevia muinaisjäännöksiä eikä alueilla, joiden maankäyttö hankkeen myötä muuttuu, havaittu muinaisjäännöksiä muinaisjäännösinventoinnissa. Rakennettavan uuden ilmajohdon reittiä ei ole kokonaisuudessaan inventoitu, mutta merkittävien muinaisjäännösten esiintymistä hankealueella ei pidetä todennäköisenä. Sähkönsiirtovaihtoehdon B voimajohtoreitille tai sen välittömään läheisyyteen sijoittuvat muinaisjäännöskohteet tulee ottaa huomioon hankkeen jatkosuunnittelussa kuten pylväiden sijoitussuunnittelussa, jotta voimajohdon rakentamisen vaikutukset muinaisjäännöksiin voidaan minimoida. Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen Tuulivoimapuiston asumisviihtyisyyteen kohdistuvista vaikutuksista merkittävimpiä ovat maisema-, melu- ja varjostusvaikutukset. Haitalliset vaikutukset kohdistuvat ennen kaikkea niiden asukkaiden elinoloihin ja viihtyvyyteen, joiden koti tai loma-asunto on tuulivoimaloiden melu- tai varjostusalueella tai näköetäisyydellä voimaloista ja jotka kokevat voimalan äänen, varjostuksen tai näkymisen häiritseväksi. Lähimmät asuinrakennukset ovat hankealueen koillispuolella Kärjenkosken kyläalueella, hankealueen eteläpuolella Ruusulantien ja Peltomaatien varrella sekä hankealueen länsipuolella Sandvikin alueella. Lähimmät lomarakennukset ovat sijoittuneet Tönijärven, Kaakkoolammen, Stora Sandjärven ja Lilla Sandjärven rannoille sekä Kärjenkosken alueelle. Tuulivoimapuiston vaikutukset hankealueen ja sen lähiympäristön virkistyskäyttöön ovat YVA:ssa tehtyjen mallilnnusten ja arvioiden perusteella varsin vähäiset. Tuulivoimapuiston toteuttaminen ei estä hankealueella liikkumista eikä hankealueen virkistyskäyttöä. Tuulivoimaloiden rakentaminen muuttaa kuitenkin alueen metsäistä ympäristöä ja maisemaa ja voimaloiden ääni, varjostus ja näkyminen voidaan kokea virkistyskäyttöä häiritsevänä. Mahdolliset haitalliset vaikutukset kohdistuvat erityisesti hankealueen lähiympäristön asukkaisiin ja loma-asukkaisiin. On huomioitava, että tuulivoimapuiston vaikutusten kokeminen on jokaisen ihmisen osalta erilainen ja subjektiivinen ja sitä on hankala määritellä tarkasti. Tuulivoimapuistolla ei ole merkittäviä terveysvaikutuksia. Tuulivoimaloista ei myöskään aiheudu onnettomuusriskejä ja niiden vaikutukset turvallisuuteen ovat vähäisiä. Terveys- ja turvallisuusriskeihin liittyvät pelot voivat kuitenkin heikentää asumisviihtyisyyttä sekä alueella liikkumisen ja virkistyskäytön miellyttävyyttä. Sähkönsiirrosta aiheutuvien ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ei arvioida kokonaisuutena olevan merkittäviä. Yksittäisten kiinteistöjen ja ihmisten osalta haitat voivat kuitenkin olla paikallisesti merkittäviä. Sähkönsiirron vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen syntyvät pääosin maisemassa tapahtuvien muutosten sekä terveys- ja turvallisuusriskeihin liittyvien pelkojen kautta. Voimajohdolla ei ole terveyteen liittyviä riskejä, kunhan viranomaisten antamia suosituksia noudatetaan jatkosuunnittelunkin aikana. Vaikutukset elinkeinotoimintaan Tuulivoimapuiston hankealue on pääosin metsätalouskäytössä, joten myös tuulivoimapuistohankkeen toteuttamisen vaikutukset kohdistuvat pääosin metsätalouden harjoittamiseen. Tuulivoimapuistohankkeen toteutuksen myötä tuulivoimaloiden ja rakennettavan tiestön alueilla oleva metsäpinta-ala poistuu metsätalouden käytöstä. Edellä mainituilla alueilla metsätalouden harjoittaminen estyy tuulivoimaloiden rakentamisen ja toiminnan ajaksi. Muualla hankealueella voidaan harjoittaa metsätaloutta kuten ennenkin. Aluetalouden näkökulmasta tuulivoimapuiston toteuttaminen vaikuttaa monin tavoin vaikutusalueensa työllisyyteen ja yritystoimintaan. Tuulivoimapuistohankkeen merkittävimmät työllisyysvaikutukset syntyvät rakentamisen aikana. Rakentamisvaiheessa työtilaisuuksia tarjoutuu mm. raivaus-, maanrakennus- ja perustustöissä sekä työmaan ja siellä työskentelevien henkilöiden tarvitsemissa palveluissa. Toimintavaiheessa xii Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Maaliskuu 2014 tuulipuisto tarjoaa töitä suoraan huolto- ja kunnossapitotoimissa ja teiden aurauksessa sekä välillisesti mm. majoitus-, ravitsemusja kuljetuspalveluissa sekä vähittäiskaupassa. Tuulivoimapuistohankkeen sijaintikuntiin ja lähiseudulle kohdistuvat työllisyysvaikutukset ovat karkeasti arvioituna vaihtoehdosta riippuen 175 - 350 henkilötyövuotta. Sähkönsiirtoon tarvittavan voimajohdon vaikutukset elinkeinotoimintaan kohdistuvat pääosin maa- ja metsätalouteen. Maataloudelle aiheutuu haittoja pelloilla olevista pylväistä ja erityisesti pylväiden haruksista, jotka pienentävät viljeltävää pinta-alaa ja vaikeuttavat työkoneiden liikkumista pelloilla. Voimajohdon sijoittuminen metsäalueelle muuttaa metsätalousmaan joutomaaksi, jolloin yksittäinen maanomistaja menettää hoidetun metsänsä ja siitä saatavan tuoton. Voimajohto voi myös pirstoa yhtenäisiä pelto- ja metsäalueita, mikä vaikeuttaa peltojen käyttöä ja metsän hoitoa. Muut vaikutukset Finavian paikkatietoaineistossa Mikonkeitaan hanke sijoittuu alueelle, jolle ei kohdistu minkäänlaisia rakenteiden korkeutta rajoittavia tekijöitä. Näin ollen lentoliikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta koskevat määräykset eivät rajoita hankkeen toteuttamista eivätkä voimaloiden korkeutta, lukumäärää tai sijoittelua. Tuulivoimapuisto on kuitenkin varustettava lentoestevaloin. Tuulivoimapuistosta saattaa aiheutua vaikutuksia tutkille. Vaikutusten suuruus riippuu voimaloiden sijainnista ja geometriasta suhteessa ilma- ja merivalvontatutkiin. Hankkeen vaikutuksista puolustusvoimien eri toimintoihin on pyydetty lausunto. Lausunnon mukaan hankkeella ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta puolustusvoimien toimintoihin. Hankealue sijaitsee etäällä säätutkista, joten säätutkiin liittyvät ohjeet eivät rajoita hankkeen toteuttamista. Hankkeessa on pyydetty lausunto mahdollisista radiolinkkiyhteyksiin kohdistuvista häiriövaikutuksia viestintävirasto Ficoralta ja mahdollisista TV-signaaliin kohdistuvista vaikutuksia Digita Oy:ltä, joka vastaa valtakunnallisista lähetys- ja siirtoverkoista sekä radio- ja televisioasemista. Digita Oy:n lausunnon mukaan on todennäköistä, että Mikonkeitaalle suunnitellut voimalat aiheuttavat häiriötä antenni-TV-vastaanottooon välittömästi hankealueen eteläpuolisella 75 asuk- kaan alueella. Tuulivoimalat eivät häiritse Digitan tiedonsiirtoyhteyksiä. Mahdollisia häiriöitä voidaan tarvittaessa välttää esimerkiksi voimaloiden sijoittelun pienimuotoisilla muutoksilla tai lisäinvestoinneilla yhteyksien rakenteisiin. Lentoestevalaistuksen vaikutukset kohdistuvat pääosin maisemaan ja paikalliset asukkaat saattavat kokea valot häiritsevinä, etenkin tuulivoimapuiston käytön alkaessa. Suuritehoisten valkoisten valojen on todettu houkuttelevan tuulivoimapuistojen alueelle hyönteisiä saalistavia lepakoita ja lintuja. Matalatehoisemmalla punaisella valolla vaikutukset ovat vähäisempiä. Lentoestevalon lopullinen toteutus tulee selviämään lentoestelupahakemuksen käsittelyn yhteydessä, mikäli hanke toteutetaan. Tuulivoimapuiston käytöstä poistamisen vaikutukset Tuulivoimapuiston tekninen käyttöikä on noin 25 vuotta, jonka jälkeen sen käyttöikää on kojeistoja uusimalla mahdollista jatkaa tai se voidaan poistaa käytöstä kokonaan. Tuulivoimapuiston käytöstä poistaminen aiheuttaa samankaltaisia ympäristövaikutuksia kuin hankkeen rakentamisvaiheessa. Tällöin purkutöistä aiheutuu muun muassa lyhytaikaisia ja paikallisia melu- ja liikennevaikutuksia. Hankkeen päätyttyä maa-alueet vapautuvat muuhun käyttöön. Vaihtoehto C: Sähkönsiirto Leväsjoen sähköasemalle YVA-selostuksen laadinnan loppuvaiheessa, lokakuussa 2013 on tullut tietoon uusi liityntämahdollisuus 110/400 kV sähköasemalle Leväsjoen alueella. Mikonkeitaan eteläisestä sähköasemasta rakennettaisiin tällöin 110 kV ilmajohto kaakkoon, tulevan Fingrid Oyj:n 400 kV voimajohtoon saakka, josta voimajohtoa jatketaan edelleen sen länsipuolella Leväsjoen sähköasemalle saakka. Uutta 110 kV ilmajohtoa rakennetaan noin 40 kilometriä, josta 32 kilometriä 400 kV voimajohdon vieressä. Leväsjoen sähkönsiirtovaihtoehdosta C ei arvioiden mukaan aiheudu merkittäviä vaikutuksia ympäristöön, kunhan jatkosuunnittelussa huomioidaan kohtia, jossa 400 kV johtoalueen laajennus tapahtuu lähellä asuinkiinteistöjä. Näillä kohdilla tulisi tarvittaessa pohtia asuinkiinteistöjen kiertämistä. Jos 110 kV ja 400 kV voimajohdot rakennetaan paikoittain erilliään toisistaan, aiheutuu toisaalta paikoittain enemmän maiseman pirstoutu- xiii Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Maaliskuu 2014 mista. Vaihtoehdosta C ei ole tehty luontoinventointeja, ja arvio perustuu saatavilla olevaan lähtöaineistoon. Voimajohdon reittiä voidaan tarvittaessa inventoida maastokauden aikana 2014. paikkaa lukuun ottamatta kovin merkittävä. Stormossenin alueella sijaitseva pesä tulisi huomioida jatkosuunnittelussa. Lisäksi alueen metsokanta on muutamassa paikassa jokseenkin merkittävä, mutta eivät täytä yli viiden kukon soidinalueen kriteeriä. Nollavaihtoehdon vaikutukset Tuulivoimapuiston vaikutukset maisemaan ulottuvat luonnollisesti suhteellisen laajalle. Muun muassa metsien ja muiden estevaikutusten ansiosta tuulivoimapuiston näkyvyys jää monin paikoin avoimia pelto-, suo-, metsähakkuu- ja tiealueita lukuun ottamatta suhteellisen vähäiseksi. On kuitenkin huomioitava, että avoimilla alueilla kuten Kärjenkosken alueella vaikutukset ovat selvästi suljettuja tiloja merkittävämmät. Nollavaihtoehdossa eivät toteudu hankkeen haitalliset eivätkä myönteiset ympäristövaikutukset. Tällöin hankealue pysyisi nykyisen kaltaisena ja sen ympäristö jatkaisi luontaista kehitystään. Nollavaihtoehdossa jäävät toteutumatta myös tämän hankkeen osalta pyrkimykset Suomen tavoitteeseen lisätä uusiutuvan energian tuotantoa sekä vähentää siten haitallisia päästöjä ja ilmastovaikutuksia. Hankkeen toteuttamiskelpoisuus YVA-menettelyssä tarkastellun suunnitellun tuulivoimapuiston voimaloiden lukumäärä on prosessin aikana tarkentunut pienemmäksi. Sen lisäksi on tarkasteltu uutta suppeampaa vaihtoehtoa, jossa toteutetaan ainoastaan hankkeen eteläosan voimalat, yhteensä 19 kappaletta. Hanke olisi teknistaloudellisesti kannattava, jos se toteutettaisiin 26 voimalan laajudessa. Jos hanke toteutetaan 19 voimalan suppeamman vaihtoehdon mukaisesti, olisi se Otsotuuli Oy:n tuulimittauksiin, rakentamiskustannuksiin, sekä sähkön hintaan perustuvien laskelmien perusteella edelleen kannattava. Investointipäätöksen aikaista tilannetta on kuitenkin vaikea ennustaa. Alustavien laskelmien mukaan vaihtoehtoa 1 pienempää hankekokonaisuutta ei Mikonkeitaan alueella kannata toteuttaa. Ympäristön näkökulmasta toteuttamiskelpoisin vaihtoehto Mikonkeitaan hankkeessa olisi vaihtoehto 1, koska se aiheuttaa vähiten haittaa lähimmissä kiinteistöissä. Vaihtoehto 2 aiheuttaisi enemmän vaikutuksia vapaaajan kiinteistöille pohjoisessa toteutettavien voimaloiden läheisyydessä. Mikäli hanke päädytään toteuttamaan vaihtoehdon 2 mukaisena, tulisi jatkosuunnittelussa tarkentaa sijoitussuunnitelmaa ja/tai ottaa käyttöön sellaista voimalatekniikka, joka aiheutta lähimmille herkille kohteille mahdollisimman vähän haittaa, esimerkiksi melun osalta. Hankkeen keskeisimmät vaikutukset liittyvät luontoon ja linnustoon. Hankealue ei kuitenkaan sijoitu erityisen tärkeälle muuttoreitille, eikä alueen linnusto ole kalasääksen pesä- Tuulivoimapuiston maankäyttöön ja metsästykseen kohdistuvat vaikutukset jäävät arvioinnin mukaan vähäisiksi, eikä vaihtoehtojen välillä tunnistettu näiden osalta merkittävää eroa. Asutus sijaitsee suhteellisen kaukana voimaloista, mutta voimaloista aiheutuvan melun ulottuvuus pitää tarkentaa ja huomioida riittävästi jatkosuunnittelussa. Voimajohtojen osalta olisi pyrittävä minimoimaan niistä aiheutuvia ympäristövaikutuksia ja rakennettava mahdollisimman lyhyttä ja siten vähiten tilaa edellyttävää vaihtoehtoa. Näin ollen voidaan todeta, että YVA:n vaihtoehto A olisi kaikkein edullisin. Vaihtoehto B olisi pisin ja hankala toteuttaa, etenkin jos tulevan Kristiinankaupungin 400 kV voimajohdon viereen rakennetaan useamman tuulivoimahankkeen voimajohdot. xiv Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Maaliskuu 2014 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO ....................................................................................................................1 2 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY................................................................3 3 2.1 YVA-menettelyn tarve ja tavoitteet ...........................................................................3 2.2 Arviointimenettelyn vaiheet......................................................................................3 2.3 Arviointimenettelyn osapuolet ..................................................................................4 3.2 5 Hankkeesta vastaava ....................................................................................4 2.3.2 Yhteysviranomainen .....................................................................................5 2.3.3 YVA-konsultti...............................................................................................5 2.3.4 Vuorovaikutus, osallistuminen ja tiedottaminen ................................................5 2.3.5 Asukaskysely ...............................................................................................8 2.3.6 Muut tapaamiset ja haastattelut .....................................................................9 2.3.7 YVA -menettelyn ja osayleiskaavan laatimisen yhteensovittaminen .....................9 2.3.8 YVA -menettelyn aikataulu .......................................................................... 10 MIKONKEITAAN TUULIVOIMAHANKE................................................................................ 11 3.1 4 2.3.1 Hankkeen tausta, tarkoitus ja tavoitteet .................................................................. 11 3.1.1 Tavoitteet uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämiselle ................................. 11 3.1.2 Tuulisuus .................................................................................................. 12 3.1.3 Hankkeen tarkoitus ja alueellinen merkitys .................................................... 13 Tuulivoimapuiston suunnittelutilanne ja toteutusaikataulu .......................................... 14 HANKKEEN ARVIOITAVAT VAIHTOEHDOT ......................................................................... 15 4.1 Arvioitavien vaihtoehtojen muodostaminen .............................................................. 15 4.2 Hankkeen vaihtoehdot........................................................................................... 15 4.2.1 Arvioidut tuulivoimapuistovaihtoehdot ........................................................... 15 4.2.2 Arvioidut sähkönsiirtovaihtoehdot ................................................................. 19 4.2.3 YVA-ohjelman jälkeiset muutokset ................................................................ 22 4.2.4 YVA-menettelystä pois jätetyt vaihtoehdot ..................................................... 23 HANKKEEN TEKNINEN KUVAUS ....................................................................................... 25 5.1 Hankkeen maankäyttötarve ................................................................................... 25 5.2 Tuulivoimapuiston rakenteet .................................................................................. 25 5.3 5.2.1 Tuulivoimaloiden rakenne ............................................................................ 25 5.2.2 Tuulivoimalan konehuone ............................................................................ 26 5.2.3 Vaihtoehtoiset perustamistekniikat ............................................................... 27 5.2.4 Lentoestemerkinnät.................................................................................... 29 5.2.5 Tieverkosto ............................................................................................... 30 Sähkönsiirtoreitin rakenteet ................................................................................... 30 5.3.1 Tuulivoimapuiston sisäinen sähkönsiirto ........................................................ 30 5.3.2 Tuulivoimapuiston ulkoinen sähkönsiirto ........................................................ 32 5.4 Tuulivoimapuiston ja voimajohtojen rakentaminen .................................................... 35 5.5 Murskeen, betonin ja muiden materiaalien kuljetukset ............................................... 36 xv Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Maaliskuu 2014 5.6 Huolto ja ylläpito .................................................................................................. 37 5.6.1 Tuulivoimalat ............................................................................................ 37 5.6.2 Voimajohto ............................................................................................... 37 5.7 Turvaetäisyys ...................................................................................................... 37 5.8 Käytöstä poisto .................................................................................................... 38 5.8.1 Tuulivoimalat ............................................................................................ 38 5.8.2 Voimajohdot ............................................................................................. 38 6 HANKKEEN EDELLYTTÄMÄT SUUNNITELMAT JA LUVAT ....................................................... 39 7 YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNNON HUOMIOIMINEN ....................................................... 40 8 ARVIOITAVAT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA ARVIOINTIMENETELMÄT ................................... 46 9 8.1 Arvioitavat vaikutukset ......................................................................................... 46 8.2 Vaikutuksen luonnehdinta ja merkittävyyden määrittely............................................. 47 8.3 Vaihtoehtojen vertailumenetelmät .......................................................................... 48 8.4 Tarkasteltava vaikutusalue .................................................................................... 48 VAIKUTUKSET ELOTTOMAAN YMPÄRISTÖÖN .................................................................... 50 9.1 Vaikutukset äänimaisemaan .................................................................................. 50 9.1.1 Vaikutusmekanismit ................................................................................... 50 9.1.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät ............................................................... 50 9.1.3 Melun ohjearvot ........................................................................................ 51 9.1.4 Äänen voimakkuus ..................................................................................... 53 9.1.5 Tuulivoimalan äänen kokeminen .................................................................. 53 9.1.6 Nykytila.................................................................................................... 54 9.1.7 Tuulivoimapuiston vaikutukset äänimaisemaan .............................................. 55 9.1.8 Sähkönsiirron vaikutukset äänimaisemaan .................................................... 61 9.1.9 Vaikutukset toiminnan jälkeen ..................................................................... 62 9.1.10 0-vaihtoehdon vaikutukset .......................................................................... 62 9.1.11 Vaikutusten lieventäminen .......................................................................... 62 9.1.12 Arvioinnin epävarmuustekijät ...................................................................... 62 9.1.13 Yhteenveto ja vaihtoehtojen vertailu............................................................. 63 9.2 Vaikutukset valo-olosuhteisiin ................................................................................ 63 9.2.1 Vaikutusmekanismit ................................................................................... 63 9.2.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät ............................................................... 63 9.2.3 Ohje- ja raja-arvot ..................................................................................... 64 9.2.4 Valaistusolosuhteet tarkastelualueella nykytilanteessa .................................... 65 9.2.5 Tuulivoimapuiston vaikutukset valo-olosuhteisiin ............................................ 65 9.2.6 Sähkönsiirron vaikutukset valo-olosuhteisiin .................................................. 69 9.2.7 Lentoestevalaistuksen vaikutukset ............................................................... 69 9.2.8 Vaikutukset toiminnan jälkeen ..................................................................... 69 9.2.9 0-vaihtoehdon vaikutukset .......................................................................... 69 9.2.10 Vaikutusten lieventäminen .......................................................................... 69 xvi Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Maaliskuu 2014 9.2.11 Arvioinnin epävarmuustekijät ....................................................................... 69 9.2.12 Yhteenveto ja vaihtoehtojen vertailu ............................................................. 70 9.3 Vaikutukset ilmastoon ja ilmanlaatuun ..................................................................... 70 9.3.1 Vaikutusmekanismit ................................................................................... 70 9.3.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät ............................................................... 70 9.3.3 Ilmaston muutos ........................................................................................ 71 9.3.4 Paikallinen ilmasto ..................................................................................... 72 9.3.5 Tuulivoimapuiston vaikutukset ilmanlaatuun .................................................. 72 9.3.6 Sähkönsiirron vaikutukset ilmastoon ja ilmanlaatuun....................................... 73 9.3.7 Vaikutukset toiminnan jälkeen ..................................................................... 73 9.3.8 0-vaihtoehdon vaikutukset .......................................................................... 73 9.3.9 Arvioinnin epävarmuustekijät ....................................................................... 73 9.3.10 Yhteenveto ja vaihtoehtojen vertailu ............................................................. 73 9.4 Vaikutukset maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin .................................................... 73 9.4.1 Vaikutusmekanismit ................................................................................... 73 9.4.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät ............................................................... 74 9.4.3 Nykytila .................................................................................................... 75 9.4.4 Tuulivoimapuiston vaikutukset maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin ................ 84 9.4.5 Sähkönsiirron vaikutukset maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin ...................... 86 9.4.6 Vaikutukset toiminnan jälkeen ..................................................................... 86 9.4.7 0-vaihtoehdon vaikutukset .......................................................................... 87 9.4.8 Vaikutusten lieventäminen .......................................................................... 87 9.4.9 Arvioinnin epävarmuustekijät ....................................................................... 87 9.4.10 Yhteenveto ja vaihtoehtojen vertailu ............................................................. 88 10 VAIKUTUKSET ELOLLISEEN YMPÄRISTÖÖN ....................................................................... 89 10.1 Vaikutukset kasvillisuuteen ja arvokkaisiin luontokohteisiin......................................... 89 10.1.1 Vaikutusmekanismit ................................................................................... 89 10.1.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät ............................................................... 90 10.1.3 Nykytila .................................................................................................... 93 10.1.4 Tuulivoimapuiston vaikutukset kasvillisuuteen ja arvokkaisiin luontokohteisiin .................................................................................................. 103 10.1.5 Sähkönsiirron vaikutukset kasvillisuuteen ja arvokkaisiin luontokohteisiin ........ 105 10.1.6 Vaikutukset toiminnan jälkeen ................................................................... 107 10.1.7 0-vaihtoehdon vaikutukset ........................................................................ 107 10.1.8 Vaikutusten lieventäminen ........................................................................ 107 10.1.9 Arvioinnin epävarmuustekijät ..................................................................... 107 10.1.10 Yhteenveto ja vaihtoehtojen vertailu .......................................................... 107 10.2 Vaikutukset Stormossenin suoalueeseen ................................................................ 108 10.2.1 Nykytila .................................................................................................. 108 10.2.2 Tuulivoimapuiston vaikutukset Stormossenin luontoarvoihin ........................... 108 10.3 Vaikutukset linnustoon ........................................................................................ 109 xvii Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Maaliskuu 2014 10.3.1 Vaikutusmekanismit ................................................................................. 109 10.3.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät ............................................................. 110 10.3.3 Nykytila.................................................................................................. 114 10.3.4 Tuulivoimapuiston vaikutukset linnustoon.................................................... 127 10.3.5 Sähkönsiirron vaikutukset linnustoon .......................................................... 138 10.3.6 Vaikutukset toiminnan jälkeen ................................................................... 140 10.3.7 0-vaihtoehdon vaikutukset ........................................................................ 140 10.3.8 Vaikutusten lieventäminen ........................................................................ 140 10.3.9 Arvioinnin epävarmuustekijät .................................................................... 142 10.3.10 Yhteenveto ja vaihtoehtojen vertailu .......................................................... 143 10.4 Vaikutukset muuhun eläimistöön .......................................................................... 143 10.4.1 Vaikutusmekanismit ................................................................................. 143 10.4.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät ............................................................. 144 10.4.3 Hankealueen eläimistö.............................................................................. 145 10.4.4 Sähkönsiirtoreittien eläimistö .................................................................... 147 10.4.5 Tuulivoimapuiston vaikutukset eläimistöön .................................................. 148 10.4.6 Sähkönsiirron vaikutukset eläimistöön ........................................................ 151 10.4.7 Vaikutukset toiminnan jälkeen ................................................................... 151 10.4.8 0-vaihtoehdon vaikutukset ........................................................................ 152 10.4.9 Vaikutusten lieventäminen ........................................................................ 152 10.4.10 Arvioinnin epävarmuustekijät ................................................................... 152 10.4.11 Yhteenveto ja vaihtoehtojen vertailu .......................................................... 152 10.5 Vaikutukset Natura-alueisiin, suojelualueisiin ja suojeluohjelmien alueisiin ................. 153 10.5.1 Vaikutusmekanismit ................................................................................. 153 10.5.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät ............................................................. 153 10.5.3 Nykytila.................................................................................................. 154 10.5.4 Tuulivoimapuiston vaikutukset Natura-alueisiin, suojelualueisiin ja suojeluohjelmien kohteisiin .................................................................................. 166 10.5.5 Sähkönsiirron vaikutukset Natura-alueisiin, suojelualueisiin ja suojeluohjelmien kohteisiin .................................................................................. 169 10.5.6 Vaikutukset toiminnan jälkeen ................................................................... 169 10.5.7 0-vaihtoehdon vaikutukset ........................................................................ 170 10.5.8 Vaikutusten lieventäminen ........................................................................ 170 10.5.9 Arvioinnin epävarmuustekijät .................................................................... 170 10.5.10 Yhteenveto ja vaihtoehtojen vertailu .......................................................... 170 10.6 Vaikutukset riistalajistoon ja metsästykseen........................................................... 171 10.6.1 Vaikutusmekanismit ................................................................................. 171 10.6.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät ............................................................. 171 10.6.3 Nykytila.................................................................................................. 171 10.6.4 Tuulivoimapuiston vaikutukset riistalajistoon ja metsästykseen ...................... 173 10.6.5 Sähkönsiirron vaikutukset riistalajistoon ja metsästykseen ............................ 177 xviii Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Maaliskuu 2014 10.6.6 Vaikutukset toiminnan jälkeen ................................................................... 177 10.6.7 0-vaihtoehdon vaikutukset ........................................................................ 177 10.6.8 Vaikutusten lieventäminen ........................................................................ 177 10.6.9 Arvioinnin epävarmuustekijät ..................................................................... 177 10.6.10 Yhteenveto ja vaihtoehtojen vertailu .......................................................... 178 11 VAIKUTUKSET IHMISEN YMPÄRISTÖÖN ......................................................................... 179 11.1 Vaikutukset maankäyttöön ja rakennettuun ympäristöön.......................................... 179 11.1.1 Vaikutusmekanismit ................................................................................. 179 11.1.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät ............................................................. 179 11.1.3 Nykytila .................................................................................................. 180 11.1.4 Tuulivoimapuiston vaikutukset nykyiseen maankäyttöön ja rakennettuun ympäristöön ...................................................................................................... 194 11.1.5 Sähkönsiirron vaikutukset nykyiseen maankäyttöön ja rakennettuun ympäristöön ...................................................................................................... 196 11.1.6 Tuulivoimapuiston ja sähkönsiirron vaikutukset suunniteltuun maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen ............................................................. 197 11.1.7 Vaikutukset toiminnan jälkeen ................................................................... 198 11.1.8 0-vaihtoehdon vaikutukset ........................................................................ 198 11.1.9 Vaikutusten lieventäminen ........................................................................ 198 11.1.10 Arvioinnin epävarmuustekijät .................................................................... 199 11.1.11 Yhteenveto ja vaihtoehtojen vertailu .......................................................... 199 11.2 Vaikutukset liikenteeseen .................................................................................... 200 11.2.1 Vaikutusmekanismit ................................................................................. 200 11.2.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät ............................................................. 200 11.2.3 Nykyinen liikenne ..................................................................................... 201 11.2.4 Tuulivoimapuiston vaikutukset liikenteeseen ................................................ 204 11.2.5 Sähkönsiirron vaikutukset liikenteeseen ...................................................... 206 11.2.6 Vaikutukset toiminnan jälkeen ................................................................... 206 11.2.7 0-vaihtoehdon vaikutukset ........................................................................ 206 11.2.8 Vaikutusten lieventäminen ........................................................................ 206 11.2.9 Arvioinnin epävarmuustekijät ..................................................................... 206 11.2.10 Yhteenveto ja vaihtoehtojen vertailu .......................................................... 207 11.3 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriperintöön ......................................................... 207 11.3.1 Vaikutusmekanismit ................................................................................. 207 11.3.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät ............................................................. 208 11.3.3 Nykytila .................................................................................................. 211 11.3.4 Tuulivoimapuiston vaikutukset maisemaan ja kulttuuriperintöön ..................... 222 11.3.5 Sähkönsiirron vaikutukset maisemaan ja kulttuuriperintöön ........................... 231 11.3.6 Vaikutukset toiminnan jälkeen ................................................................... 231 11.3.7 0-vaihtoehdon vaikutukset ........................................................................ 232 11.3.8 Vaikutusten lieventäminen ........................................................................ 232 11.3.9 Arvioinnin epävarmuustekijät ..................................................................... 232 xix Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Maaliskuu 2014 11.3.10 Yhteenveto ja vaihtoehtojen vertailu .......................................................... 232 11.4 Vaikutukset muinaisjäännöksiin ............................................................................ 234 11.4.1 Vaikutusmekanismit ................................................................................. 234 11.4.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät ............................................................. 234 11.4.3 Nykytila.................................................................................................. 235 11.4.4 Tuulivoimapuiston vaikutukset muinaisjäännöksiin ....................................... 237 11.4.5 Sähkönsiirron vaikutukset muinaisjäännöksiin .............................................. 237 11.4.6 Vaikutukset toiminnan jälkeen ................................................................... 237 11.4.7 0-vaihtoehdon vaikutukset ........................................................................ 237 11.4.8 Vaikutusten lieventäminen ........................................................................ 237 11.4.9 Arvioinnin epävarmuustekijät .................................................................... 238 11.4.10 Yhteenveto ja vaihtoehtojen vertailu .......................................................... 238 11.5 Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen .................................... 238 11.5.1 Vaikutusmekanismit ................................................................................. 238 11.5.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät ............................................................. 238 11.5.3 Nykytila.................................................................................................. 240 11.5.4 Asukaskysely tuulivoimapuiston vaikutuksista .............................................. 241 11.5.5 Tuulivoimapuiston vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen ..................................................................................................... 248 11.5.6 Sähkönsiirron vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen ...... 252 11.5.7 Vaikutukset toiminnan jälkeen ................................................................... 253 11.5.8 0-vaihtoehdon vaikutukset ........................................................................ 254 11.5.9 Vaikutusten lieventäminen ........................................................................ 254 11.5.10 Arvioinnin epävarmuustekijät ................................................................... 254 11.5.11 Yhteenveto ja vaihtoehtojen vertailu .......................................................... 255 11.6 Vaikutukset elinkeinotoimintaan ........................................................................... 255 11.6.1 Vaikutusmekanismit ................................................................................. 255 11.6.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät ............................................................. 255 11.6.3 Nykytila.................................................................................................. 256 11.6.4 Tuulivoimapuiston vaikutukset elinkeinotoimintaan ....................................... 257 11.6.5 Tuulivoimapuiston työllisyys- ja aluetalousvaikutukset .................................. 257 11.6.6 Sähkönsiirron vaikutukset elinkeinotoimintaan ............................................. 259 11.6.7 Vaikutukset toiminnan jälkeen ................................................................... 259 11.6.8 0-vaihtoehdon vaikutukset ........................................................................ 259 11.6.9 Vaikutusten lieventäminen ........................................................................ 260 11.6.10 Arvioinnin epävarmuustekijät ................................................................... 260 11.6.11 Yhteenveto ja vaihtoehtojen vertailu .......................................................... 260 12 MUUT VAIKUTUKSET ................................................................................................... 261 12.1 Vaikutukset ilmailuturvallisuuteen......................................................................... 261 12.2 Vaikutukset meri- ja ilmavalvontatutkien toimintaan ............................................... 261 12.3 Vaikutukset säätutkiin ......................................................................................... 261 xx Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Maaliskuu 2014 12.4 Vaikutukset viestintäyhteyksiin ............................................................................. 262 12.5 Lentoestevalojen vaikutukset ............................................................................... 262 13 TUULIVOIMAPUISTON KÄYTÖSTÄ POISTAMISEN VAIKUTUKSET JA VAIKUTUKSET TOIMINNAN JÄLKEEN .................................................................................................. 263 14 ARVIO TURVALLISUUS JA YMPÄRISTÖRISKEISTÄ ............................................................ 264 14.1 Tuulivoimaloiden ja voimajohdon turvallisuusriskit .................................................. 264 14.1.1 Talviaikainen jään muodostuminen ............................................................. 264 14.1.2 Voimaloiden turvallisuusvaikutukset teille .................................................... 264 14.1.3 Rakentamisen aiheuttamat onnettomuusriskit .............................................. 265 14.2 Kemikaaleista aiheutuvat ympäristöriskit ............................................................... 265 14.3 Lintujen törmäysriskit ......................................................................................... 265 15 SÄHKÖNSIIRTOVAIHTOEHTO C: LIITTYMISPISTE LEVÄSJOEN SÄHKÖASEMALLA .................. 266 15.1 Taustaa ............................................................................................................. 266 15.2 Maankäyttö ....................................................................................................... 268 15.3 Vaikutukset luontoon .......................................................................................... 275 15.4 Vaikutukset maisemaan....................................................................................... 278 15.5 Melu ................................................................................................................. 280 15.6 Liikenne ............................................................................................................ 280 15.7 Vaikutukset ihmisiin ............................................................................................ 280 15.1 Vaikutukset elinkeinotoimintaan ........................................................................... 281 16 VAIHTOEHTO 0: HANKKEEN TOTEUTTAMATTA JÄTTÄMISEN VAIKUTUKSET ......................... 282 17 YHTEISVAIKUTUKSET MUIDEN HANKKEIDEN KANSSA ...................................................... 283 17.1 Muiden hankkeiden, ohjelmien ja suunnitelmien huomioiminen YVA- menettelyssä ...... 283 17.2 Lähiseudun toiminnassa olevat tuulivoimapuistot .................................................... 283 17.3 Lähiseudun suunnitteilla olevat tuulivoimapuistot .................................................... 283 17.4 Suunnitteilla olevat voimajohdot ........................................................................... 285 17.4.1 Kristinestad – Ulvila 400 kV voimajohto....................................................... 285 17.4.2 Muiden hankkeiden voimajohdot ................................................................ 286 17.4.3 Muut hankkeet hankealueella ..................................................................... 287 17.5 Arvioidut yhteysvaikutukset ................................................................................. 287 17.6 Tuulivoimapuistojen yhteisvaikutukset ................................................................... 288 17.6.1 Yhteisvaikutukset maankäyttöön ja rakennettuun ympäristöön ....................... 288 17.6.2 Yhteisvaikutukset luonnon monimuotoisuuteen............................................. 288 17.6.3 Yhteisvaikutukset linnustoon...................................................................... 289 17.6.4 Yhteisvaikutukset Natura-alueisiin .............................................................. 291 17.6.5 Yhteisvaikutukset riistalajeihin ja metsästykseen .......................................... 292 17.6.6 Yhteisvaikutukset liikenteeseen .................................................................. 293 17.6.7 Yhteisvaikutukset maisemaan .................................................................... 293 17.6.8 Melun ja varjostuksen yhteisvaikutukset .................................................... 294 17.6.9 Yhteisvaikutukset ihmisten elinoloihin ......................................................... 300 17.7 Sähkönsiirron vaikutukset .................................................................................... 301 xxi Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Maaliskuu 2014 17.7.1 Maisema................................................................................................. 301 17.7.2 Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö ............................................................. 301 17.7.3 Liikenne ................................................................................................. 302 17.7.4 Luonto ................................................................................................... 302 110 kV ja 400 kV yhteisen voimajohtoalueen toteuttaminen osaltaan vähentäisi tarvittavien voimajohtojen määrää ja näin lieventäisi luontoon aiheutuvia haittavaikutuksia. ............................................................................................... 302 18 VAIHTOEHTOJEN TOTEUTTAMISKELPOISUUS ................................................................. 303 18.1 Yhteenveto hankkeen vaikutuksista ja vaihtoehtojen vertailu .................................... 303 18.2 Vaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuus ..................................................................... 318 19 ESITYS VAIKUTUSTEN SEURANTAOHJELMAKSI ............................................................... 321 19.1 Linnusto............................................................................................................ 321 19.1.1 Pesimälinnusto ........................................................................................ 321 19.1.2 Kalasääski .............................................................................................. 321 19.1.3 Muuttolinnusto ........................................................................................ 321 19.2 Lepakot ............................................................................................................ 321 19.3 Riistalajisto ja metsästys ..................................................................................... 322 19.4 Melu ................................................................................................................. 322 19.5 Muu seuranta .................................................................................................... 322 LÄHTEET ........................................................................................................................ 323 LIITTEET: Liite Liite Liite Liite Liite Liite Liite Liite Liite 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Yhteysviranomaisen lausunto YVA-ohjelmasta Tuulivoimapuiston tekninen suunnitelma Melumallinnuksen tulokset Varjostusmallinnuksen tulokset Näkemäanalyysin tulokset Kuvasovitteet Asukaskyselylomakkeet Arvokkaat luontokohteet Metson soidinalueet – SALASSA PIDETTÄVÄ, VAIN VIRANOMAISKÄYTTÖÖN HANKKEEN ERILLISELVITYSTEN RAPORTIT SAATAVILLA ELY-KESKUKSEN INTERNETSIVUILTA. ELY-keskuksen internet-osoite: www.ely-keskus.fi > Etelä-Pohjanmaa > Aiheet > Ympäristö > Ympäristönsuojelu >Ympäristövaikutusten arviointi > Vireillä olevat YVA-hankkeet Kartta-aineistot: © Karttakeskus Oy © Maanmittauslaitos Valokuvat: © FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus Maaliskuu 2014 Käytetyt lyhenteet CO2 hiilidioksidi dir EU:n lintudirektiivin liitteen I laji EN erittäin uhanalainen EU Euroopan unioni FINIBA Suomen tärkeä lintualue gCO2/kWh grammaa hiilidioksidia tuotettua kilowattituntia kohti GWh gigawattitunti IBA kansainvälisesti tärkeä lintualue km kilometri kV kilovoltti kvl keskimääräinen vuorokausiliikenne kvl ras raskaiden ajoneuvojenkeskimääräinen vuorokausiliikenne LSL luonnonsuojelulaki m metri m mpy metriä merenpinnan yläpuolella 3 m /d kuutiota päivässä METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma MetsäL metsälaki MW megawatti MWh megawattitunti NT silmälläpidettävä RT alueellisesti uhanalainen t tonni UHEX uhanalaisten eliöiden seurantarekisteri VesiL vesilaki VU vaarantunut YVA ympäristövaikutusten arvointi YVA-ohjelma ympäristövaikutusten arvointiohjelma YVA-selostus ympäristövaikutusten arvointiselostus xxii FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 1 Maaliskuu 2014 1 JOHDANTO Otsotuuli Oy suunnittelee tuulivoimapuistoa Pohjanmaalle Kristiinankaupungin ja Isojoen kunnan alueelle. Tuulivoimapuisto sijoitettaisiin suurelta osin UPM Kymmene Oyj:n omistamalle, Mikonkeidas-nimiselle kiinteistölle. Hankealueelle tullaan suunnitelmien mukaan rakentamaan yhteensä enintään 26 tuulivoimalaa, joiden kokonaisteho olisi enimmillään noin 100 MW. Tuulivoimapuiston hankealueen pinta-ala on noin 2 400 hehtaaria ja se sijaitsee noin 25 kilometrin etäisyydellä Kristiinankaupungin keskustasta kaakkoon ja noin 15 kilometrin etäisyydellä Isojoen kuntakeskuksesta länteen. Etäisyys Selkämeren rannikolle on noin 13 kilometriä. Tuulivoimapuisto koostuu tuulivoimalaitoksista perustuksineen, niitä yhdistävistä maakaapeleista, sähköverkkoon liittymistä varten tarvittavista sähköasemista, kytkinkentistä ja ilmajohdoista sekä tuulivoimalaitoksia yhdistävistä teistä. Kuva 1.1. Suunnitellun tuulivoimapuiston sijainti (punainen alue). Mikonkeitaan tuulivoimapuiston ympäristövaikutukset selvitetään ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (458/1994) ja sen muutoksen (258/2006) mukaisessa ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä (YVA-menettely). YVAohjelma valmistui kesäkuussa 2013 ja yhteysviranomaisena toimiva EteläPohjanmaan ELY-keskus antoi lausuntonsa siitä 6.9.2013. Tämä ympäristövaikutusten arviointiselostus (YVA-selostus) on laadittu YVAohjelman sekä siitä annettujen lausuntojen ja mielipiteiden pohjalta. YVAselostuksessa esitetään tiedot hankkeesta sekä arviointimenettelyn tuloksena muodostunut yhtenäinen arvio hankkeen ympäristövaikutuksista. Tuulivoimapuiston alueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa, minkä vuoksi hankkeen tavoitteita palvelevaa osayleiskaavaa ollaan laatimassa samanaikai- FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 2 Maaliskuu 2014 sesti YVA-menettelyn kanssa. Kaavoitus toteutetaan YVA-menettelyä varten laadittujen selvitysten pohjalta. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA T OY Y Mikonkeita aan tuulivoimapuisto Ympäristö övaikutusten arviointiselostu a us 3 Maaliskuu 2014 2 PÄRISTÖVA AIKUTUST TEN ARVIO OINTIMEN NETTELY YMP 2.1 YVA A-menette elyn tarve ja tavoittteet Ympärristövaikutu usten arvio oinnista annettua lakia (468/199 94) ja sen n muutosta a (258/2 2006) sovelletaan aina a hankkeisiin, joilla sa aattaa olla merkittäviä ä haitallisia a ympärristövaikutu uksia. Vähi ntään 10 tuulivoimala t aa käsittäv vät tai koko onaistehol-taan vähintään v watin tuuliv voimapuisto ot kuuluva t hankkeis siin, joiden n 30 megaw ympärristövaikutu ukset on se elvitettävä YVA-menet Y telyssä. YVA-la ain mukaan n hankkeen n ympäristö övaikutukse et on selvite ettävä lain mukaises-sa arv viointimenetttelyssä en nen kuin hankkeen h to oteuttamise eksi ryhdyttään ympä-ristöva aikutusten kannalta o lennaisiin toimiin. t Arv viointimene ettelyn tulee e olla viety y loppuu un ennen kuin hankke een toteutta amiseen liitttyviä lupia a voidaan myöntää m taii lupaan n rinnastetttavia päätö ksiä tehdä.. YVA-m menettelyss sä ei tehdä ä hanketta koskevia päätöksiä, vaan päättökset teh-dään YVA-menet Y telyn jälkee en kaavoitu uksen ja lup pamenettellyjen yhtey ydessä. 2.2 Arv viointimen nettelyn va aiheet Ympärristövaikutu usten arvio ointimenette elyn tavoitteena on e edistää ym mpäristövai-kutustten arviointtia ja yhten näistä huom mioon ottamista suun nnittelussa ja päätök-senteo ossa. Sama anaikaisestii tavoitteen na on lisättä kansalaissten tiedon nsaantia ja a osallistumismahd dollisuuksia a. Menettely y myös tuottaa hankk keesta vasta aavalle tie-mpäristön kannalta k so opivimman vaihtoehdon valitsem miseksi ja viranomai-toa ym selle tietoa t sen arvioimisek a ksi, täyttääkö hanke luvan myön ntämisen edellytyksett ja millaisin ehdoin lupa void daan myönttää. Kuva 2.1 2 YVA-men nettely on ka aksivaiheinen n prosessi. Ensimmäises E ssä vaiheessa a laaditaan työohje elma laaditta avista selvity yksistä (YVA-ohjelma). Toisessa T vaih heessa laadiitaan varsinainen ympäristöva aikutusten a arviointi (YVA A-selostus). Ympärristövaikutu usten arvio ointimenette ely on kak ksivaiheinen n prosessi, jonka en-simmä äisessä vaiheessa laa aditaan ym mpäristövaik kutusten arrviointiohje elma (YVA-ohjelm ma) ja tois sessa vaih eessa ymp päristövaiku utusten arrviointiselos stus (YVA-selostu us). YVA-ohjelmassa esitetään h hankkeen toteuttamis t svaihtoehdo ot ja suunn nitelma sii-een ympärisstövaikutuk kset tullaan n arvioimaa an. YVA-me enettely al-tä, mitten hankke FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 4 Maaliskuu 2014 kaa virallisesti, kun yhteysviranomainen asettaa hankkeesta vastaavan toimittaman YVA-ohjelman julkisesti nähtäville ja pyytää asianosaisilta lausunnot ja mielipiteet. Kaikki osapuolet, joiden oloihin tai etuihin hanke saattaa vaikuttaa, voivat tuoda esille mielipiteensä YVA-ohjelmasta ja sen riittävyydestä. Annettujen lausuntojen ja muistutusten perusteella yhteysviranomainen antaa arviointiohjelmasta oman lausuntonsa. Arviointiohjelmassa esitetään mm: hankkeen kuvaus hankkeen vaihtoehtoiset toteuttamistavat hankkeen toteuttamisen edellyttämät suunnitelmat, luvat ja päätökset kuvaus ympäristöstä tehdyt ja tehtävät selvitykset ympäristövaikutusten arvioinnissa käytettävät menetelmät hankkeen vaikutusalue suunnitelma arviointimenettelyn ja siihen liittyvän osallistumisen järjestämisestä hankkeen ja YVA-menettelyn toteutusaikataulu Ympäristövaikutusten arviointi tehdään YVA-ohjelman ja siitä saatujen lausuntojen perusteella. Arviointityön tulokset esitetään ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa. Selostuksessa esitetään hankkeen tiedot tarkistettuina sekä mm.: arviointityössä käytetty lähdeaineisto hankkeen ja sen toteutusvaihtoehtojen ympäristövaikutusten arviointi selvitys hankkeen toteuttamiskelpoisuudesta arvioinnin puutteet ja epävarmuustekijät haitallisten ympäristövaikutusten lieventämismahdollisuudet ehdotus seurantaohjelmaksi selvitys siitä, kuinka yhteysviranomaisen lausunto YVA-ohjelmasta on otettu huomioon yleistajuinen ja havainnollinen yhteenveto Hankkeesta vastaavan luovutettua YVA-selostuksen yhteysviranomaiselle asettaa yhteysviranomainen sen julkisesti nähtäville vastaavasti kuin YVAohjelmavaiheessa. Ympäristövaikutusten arviointimenettely päättyy yhteysviranomaisen antaessa lausuntonsa YVA-selostuksesta. Ympäristövaikutusten arviointiselostus sekä yhteysviranomaisen siitä antama lausunto liitetään hankkeen toteuttamisen edellyttämiin lupahakemuksiin. 2.3 Arviointimenettelyn osapuolet 2.3.1 Hankkeesta vastaava Hankkeesta vastaava, Otsotuuli Oy, on UPM:n ja Element Power -yhtiön tuulivoimaprojektien kehitykseen keskittyvä ja molempien puoliksi omistama yhteisyritys. Yhtiön liiketoiminta perustuu UPM:n omistamien maa-alueiden kehittämiseen tuulivoiman tuotantoon soveltuviksi. Otsotuuli Oy kehittää tällä hetkellä FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 5 Maaliskuu 2014 kahdeksaa tuulivoimahanketta Länsi-Suomessa, Kainuussa ja PohjoisKarjalassa. Tämän lisäksi yhtiö tutkii parhaillaan useiden UPM:n omistamien maa-alueiden soveltuvuutta tuulivoimatuotantoon. UPM omistaa Suomessa kaikkiaan noin 850 000 hehtaaria metsätalousmaata. Mikonkeitaan YVA-menettelyssä YVA-ohjelmavaiheessa hankevastaavana toiminut UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa kestävää tulevaisuutta kuudella liiketoiminta-alueella: UPM Biorefining, UPM Energy, UPM Raflatac, UPM Paper Asia, UPM Paper Europe and North America ja UPM Plywood. Tuotteemme valmistetaan uusiutuvista raaka-aineista ja ovat kierrätettäviä. UPM palvelee asiakkaitaan maailmanlaajuisesti. Konsernin palveluksessa on noin 21 000 henkilöä ja sen vuosittainen liikevaihto on noin 10 miljardia euroa. UPM:n osakkeet on listattu NASDAQ OMX Helsingin pörssissä. UPM Energialiiketoiminnan tavoitteena on kasvaa vähäpäästöisillä energiamarkkinoilla. Vankan perustan kasvulle muodostavat vahva markkina-asiantuntijuus ja osaaminen monipuolisen uusiutuvan energian tuotannossa. UPM toimii pohjoismaisilla ja Keski-Euroopan energiamarkkinoilla. Yhtiön palveluksessa on noin 70 energia-alan ammattilaista. UPM:n monipuolinen ja kustannustehokas sähköntuotanto muodostuu vesivoimasta, ydinvoimasta, lauhteesta, tuulivoimasta ja metsäbiomassapohjaisesta sähkön ja lämmön yhteistuotannosta. Element Power on englantilainen yritys, joka perustettiin 2008 kehittämään, rahoittamaan, rakentamaan ja operoimaan maatuulivoima- ja aurinkovoimaprojekteja. Yhtiöllä on kehitysvaiheessa olevia projekteja yli 9 000 MW ja tuotannossa 71 MW sekä yksin että yhteistyökumppaniensa kanssa. Suomen tytäryhtiön Element Power Finland Developments Oy:n toiminnan painopiste on tuulivoimassa. 2.3.2 Yhteysviranomainen Yhteysviranomaisena hankkeessa toimii Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus. Yhteysviranomaisen tehtävänä on huolehtia siitä, että hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely järjestetään YVA-lain ja – asetuksen mukaisesti. Yhteysviranomainen hoitaa tiedotukset ja kuulutukset sekä järjestää tarvittavat julkiset kuulemistilaisuudet, kerää lausunnot ja mielipiteet, tarkistaa arviointiohjelman ja arviointiselostuksen sekä antaa niistä lausuntonsa. Lisäksi yhteysviranomainen huolehtii tarvittaessa muiden viranomaisten ja hankkeesta vastaavan kanssa siitä, että hankkeen ympäristövaikutusten seuranta järjestetään. 2.3.3 YVA-konsultti YVA-konsulttina hankkeessa toimii FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. YVAkonsultti on hankkeen ulkopuolinen ja riippumaton asiantuntijoista koostuva ryhmä, joka hankkeesta vastaavan toimeksiannosta arvioi hankkeen ympäristövaikutuksia. Ryhmä koostuu mm. maankäytön, luonnontieteiden ja tekniikan alan asiantuntijoista. 2.3.4 Vuorovaikutus, osallistuminen ja tiedottaminen Ympäristövaikutusten arviointityötä ja kaavoitusta tukemaan on koottu seurantaryhmä, jonka tarkoitus on edistää osallistumista sekä tehostaa tiedonkulkua ja -vaihtoa hankkeesta vastaavan, viranomaisten ja eri sidosryhmien välillä. Seurantaryhmään on kutsuttu viranomaisten lisäksi tahoja, joiden oloihin ja etuihin, kuten asumiseen, työntekoon, liikkumiseen, vapaa-ajanviettoon tai muihin elinoloihin hanke saattaa vaikuttaa. Seurantaryhmässä ei tehdä hanketta koskevia päätöksiä, mutta YVA-konsultti ottaa seurantaryhmätyöskentelyssä mukana ole- FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 6 Maaliskuu 2014 vien mielipiteet huomioon arviointiohjelmaa ja –selostusta laadittaessa. Yhteysviranomainen toimii seurantaryhmässä asiantuntijana. Taulukko 2.1. Seurantaryhmään kutsutut tahot. Taho Yhteyshenkilö Etelä-Pohjanmaan ELY Päivi Saari Etelä-Pohjanmaan liitto Katriina Peltonen Fingrid Oyj Aki Laurila Isojoen kunta Valter Enqvist Isojoen-Karijoen riistainhoitoyhdistys Tuula Saunaluoma Kallträskin nuorisoseura Hannu Kangasniemi Kristiinankaupunki / Maankäyttö Joakim Ingves Länsirannikon ympäristöyksikkö, Kristiinankaupungin osasto Jens Hannus Kärjenkosken Kyläseura Marko Myllyvainio Lapväärtinseudun riistainhoitoyhdistys Jarl Bergkulla Metsälän metsästysseura Niina Yli-Keituri Metsälän nuorisoseura Ann-Sofi Hansas MTK Etelä-Pohjanmaa Markus Nissinen Pohjanmaan liitto Jan Wikström Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri Teemu Tuovinen Pohjanmaan museo Pentti Risla Skogsvårdsföreningen Österbotten Bo Storsjö Suupohjan lintutieteellinen yhdistys Jussi Kentta Suupohjan ympäristöseura Teemu Tuovinen Sydbottens Natur och Miljö Carl-Anders Lundberg Uttermossan metsästysseura Roy Aittamäki Uttermossan nuorisoseura Johan Aittamäki Vesijärven kyläyhdistys Hannu Hautaviita Vesijärven metsästysseura Jarmo Huhtala Österbottens svenska producentförbund Tomas Långgård Seurantaryhmä kokoontui ensimmäisen kerran arviointiohjelman käsittelyä varten 17.4.2013 Uttermossan nuorisoseurantalolla. Kokouksessa käsiteltiin mm. hankkeen taustaa ja tavoitteita, YVA- ja kaavamenettelyä ja YVA-ohjelman luonnosta. Sen lisäksi käytiin avointa keskustelua hankealueen luonteenpiirteistä ja osallistujien mielestä erityistä painoarvoa vaativista asioista. Kokoukseen osallistui yhteensä 15 henkilöä. Toisen kerran seurantaryhmä kokoontui 23.01.2014 Uttermossa nuorisoseuran tiloissa Uttermossassa. Kokouksessa käsiteltiin ympäristövaikutusten arvioinnin tuloksia ja YVA-selostusta. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 7 Maaliskuu 2014 Kuva 2.2. YVA-menettelyyn osallistuvia tahoja. YVA-menettely on avoin prosessi, johon voivat edellä mainittujen osapuolten lisäksi osallistua kaikki ne, joiden oloihin tai etuihin, kuten asumiseen, työntekoon, liikkumiseen, vapaa-ajanviettoon tai muihin elinoloihin, hanke saattaa vaikuttaa. Arviointiohjelman ja –selostuksen ollessa vireillä kansalaiset voivat esittää kantansa hankkeesta, hankkeen ympäristövaikutuksista sekä arviointityön riittävyydestä. YVA-menettelyn aikana järjestetään yleisölle kaksi avointa tiedotus- ja keskustelutilaisuutta. Tilaisuuksista ensimmäinen järjestettiin YVA-ohjelman vireillä ollessa 18.6.2013 Uttermossan nuorisoseurantalolla Kristiinankaupungissa. Tilaisuudessa osallistujille annettiin mahdollisuus tutustua hankkeen suunnittelu-, YVA- ja kaava-aineistoon sekä keskustella YVA-menettelyn yhteysviranomaisen, hankkeesta vastaavan ja hankkeen suunnittelijoiden kanssa. Lisäksi osallistujilla oli mahdollisuus esittää näkemyksiään ympäristövaikutusten arviointityöstä ja sen riittävyydestä. Kaiken kaikkiaan tilaisuuteen osallistui noin 20 henkilöä. Toinen yleisötilaisuus järjestetään YVA-selostuksen valmistuttua. Tilaisuuksista tiedotetaan mm. ELY-keskuksen lehtikuulutuksissa ja internet-sivuilla. Lisäksi hankkeesta vastaavana YVA-ohjelmavaiheessa toiminut UPM Kymmene Oyj järjesti YVA-menettelystä riippumattoman yleisötilaisuuden Uttermossan nuorisoseuran tiloissa 2.4.2013. Tilaisuudesta tiedotettiin paikallisissa lehdissä ja se oli avoin kaikille. Tilaisuuden osallistujilla oli paikan päällä mahdollista keskustella hankkeen YVA- ja kaavakonsulttien sekä UPM:n edustajien kanssa. FCG SUUNNIITTELU JA TEK KNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimap puisto Ympäristöva aikutusten arv viointiselostus 8 Maaliskuu 20 014 Kuva 2.3 3. YVA-ohjelm mavaiheessa a UPM Kymm mene Oyj (en nnen hankev vastaavan vaihtoa v Otsotuuleks si) järjesti tiedotustillaisuuden 2.4.2013 2 niin n sanotullla ”avoime et ovet”periaatte eella jossa ih hmisille anne ettiin mahdo ollisuus tutus stua hankkee en alustaviin n selvityksiin ja su uunnitelmiin.. Kuvassa oiikealla UPM:n Leif Norrg gård antamasssa tietoja paikallisille p ihmisille. (Kuva: Matttias Järvinen n / FCG) YVA-ohjjelman ja –selostukse – en nähtävilläolopaikois sta kuulute etaan ohjelm makuulutuksen yhteydessä y ä. Sähköise et versiot ra aporteista ovat nähtä ävillä ja lad dattavissa ELY-kes skuksen intternet-sivuiilla. YVA-m menettelyn etenemisesstä tiedote etaan jatkuvasti osoitteessa a www.ely--keskus.fi > Etelä-Poh hjanmaa > Aiheet > Ympäristö Y äristönsuoje elu > Ymp päristövaikutusten arviointi > V Vireillä olevat YVA> Ympä hankkee et. 2.3.5 Asu ukaskysely Tuulivoimapuistoha ankkeen Y YVA-menetttelyn aikan na toteute ettiin asukaskysely. voimapuisto ohankkeen lähiympärristön asuk kkaalle ja Kysely lähetettiin 400 tuuliv sukkaalle. Vastauksia V kyselyyn saatiin 95 kappaletta. Kyselyn tavoitteena loma-as oli selvittää lähiym mpäristön a asukkaiden ja loma-asukkaiden mielipiteitä ä suunnia sen vaiku utuksista. Kyselyn K tulo oksia on hy yödynnettellusta tuulivoimapuistosta ja ty hankkeen ympä äristövaikuttusten ja erityisesti e ih hmisiin koh hdistuvien vaikutusv A saatu pala aute otetaa an huomioo on myös hankkeen h ten arvioinnissa. Asukkailta unnittelussa a. Kyselyn yhteydessä ä asukkaille e lähetettiin n myös tiivis kuvaus jatkosuu hankkee esta ja ympäristövaik kutusten arrvioinnista. Kyselyn to oteuttamise esta vastasi FCG G Suunnitte elu ja teknii kka Oy:stä ä johtava ko onsultti Tai na Ollikainen. Kyselyn vastauksis sta kävi ilm mi mm. huo oli lähiympä äristöön suu unniteltujen lukuisien tuuliv voimapuistohankkeide en yhteisva aikutuksista a ja tarve y yhteistyölle eri tuulivoimapu uistotoimijo oiden keske en. Kyselyy yn vastanneiden muka aan tuulivo oimapuis- FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 9 Maaliskuu 2014 tohankkeiden toimijat tulisi velvoittaa yhteistyöhön niin, että hankkeiden toteutuksessa käytettäisiin mahdollisimman paljon yhteisiä muuntoasemia ja voimalinjoja. Tuulivoimapuistojen suunnittelussa tulisi vastaajien mukaan ottaa huomioon luonto, asukkaat ja maanomistajat niin, että haitat ovat mahdollisimman vähäiset. Erityisen tärkeänä asukkaat pitivät sitä, että vaikutukset linnustoon selvitetään. Asukkaat toivoivat, että tuulivoimalat sijoitetaan riittävän kauas asutuksesta, palvelutiet mahdollisimman paljon olemassa olevien metsäautoteiden paikalle ja voimajohdot maakaapeleihin. Asukaskyselyn tulokset on esitetty kohdassa 11.5.4. 2.3.6 Muut tapaamiset ja haastattelut YVA-menettelyn aikana on haastateltu suunnitellun tuulivoimapuiston alueella toimivien Mikonkeitaan Metsästäjät ry:n ja Vesijärven Metsästysseura ry:n edustajia (sähköpostihaastettelu 27.4.2013 Kalevi Koivumäki/Mikonkeitaan Metsästäjät ry ja haastattelu 11.5.2013 Jarmo Huhtala/Vesijärven Metsästysseura ry) sekä luontoharrastajia. Tietoja metsosta ja petolinnuista on saatu Suupohjan lintutieteellisestä yhdistyksestä (sähköpostitiedustelu 20.4.2013 Turo Tuomikoski/Suupohjan lintutieteellinen yhdistys ry) ja kalasääkseen liittyen on haastateltu Sääksisäätiön edustajaa (puhelinhaastattelu 21.10.2013 Juhani Koivu/ Sääksisäätiö). 2.3.7 YVA -menettelyn ja osayleiskaavan laatimisen yhteensovittaminen Mikonkeitaan alueella ei ole tuulivoimapuiston mahdollistavia kaavoja, joten hankkeen toteuttaminen edellyttää osayleiskaavojen laatimista. Koska YVAmenettely ja kaavoitusprosessi toteutetaan samanaikaisesti, kannattaa ne soveltuvin osin yhdistää. Prosessien yhdistämiseksi konsultti on muodostanut yhtenäisen asiantuntijaryhmän, jonka asiantuntijat vastaavat kaavoitusprosessin ja YVA-menettelyn toteuttamisesta sekä niiden yhteensovittamisesta. Käytännössä YVA ja kaavoitus sovitetaan yhteen siten, että kaavoituksen edellyttämä tietopohja hankkeesta ja sen ympäristöstä tuotetaan pääasiallisesti YVA-menettelyssä. YVA-menettelyssä valmistuvan selvitysaineiston hyödyntäminen kaavoituksessa edellyttää tiivistä yhteistyötä YVA- ja kaavatyöryhmän välillä. Kaavoittaja varmistaa, että YVA-menettelyn selvitykset laaditaan vastaamaan myös kaavoituksen tarpeisiin. YVA- ja kaavoitusprosessit toteutetaan porrastetusti niin, että kaavoituksen keskeiset suunnitteludokumentit asetetaan nähtäville hieman kunkin YVAmenettelyn nähtävilläolon jälkeen. Tämä mahdollistaa sen, että kaavoituksessa voidaan jatkuvasti hyödyntää viimeisintä YVA-menettelyssä tuotettua tietopohjaa, sekä huomioida YVA-menettelyssä annettuja palautteita ja lausuntoja. Esimerkiksi kaavaehdotusta ei ole tarkoituksenmukaista asettaa nähtäville ennen kuin YVA-menettelyn valvonnasta vastaava ELY-keskus on antanut lausuntonsa YVA-selostuksesta. YVA- ja kaavaprosessien tiedotustilaisuudet yhdistetään siten, että hankkeesta kiinnostuneet voivat samoissa tilaisuuksissa saada tietoa hankkeen, YVAmenettelyn ja kaavoituksen etenemisestä sekä siitä, miten YVA:ssa tehdyt selvitykset ovat vaikuttaneet hankesuunnitteluun ja kaavoitukseen. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 10 Maaliskuu 2014 Kuva 2.4. YVA-menettelyn ja kaavoituksen yhdistäminen. 2.3.8 YVA -menettelyn aikataulu YVA-menettely käynnistyi, kun ympäristövaikutusten arviointiohjelma jätettiin Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kesäkuussa 2013. Yhteysviranomainen asetti YVA-ohjelman nähtäville ajalle 10.6.-8.8.2013. Varsinainen arviointityö aloitettiin samanaikaisesti ja sitä täydennettiin YVAohjelmasta saadun yhteisviranomaisen lausunnon pohjalta. Arviointityön tulokset sisältävä YVA-selostus jätetään yhteysviranomaiselle ja asetetaan nähtäville kahdeksi kuukaudeksi maaliskuussa 2014. Arviointimenettely päättyy yhteysviranomaisen antamaan lausuntoon kesällä 2014. Hankkeen osayleiskaavat laaditaan YVA-menettelyn kanssa samanaikaisesti. Kaavaprosessissa hyödynnetään YVA-menettelyn aikana tehtyjä selvityksiä ja se pyritään mahdollisuuksien mukaan yhdistämään YVA-menettelyn kanssa. Osayleiskaavojen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laadittiin keväällä 2013 ja se oli valmistumisen jälkeen nähtävillä Isojoen kunnassa ja Kristiinankaupungissa. Kaavaehdotukset laaditaan saatujen palautteiden perusteella ja hyväksytään alustavan aikataulun mukaan vuoden 2015 loppupuolella. YVA-menettelyn aikana järjestetään seurantaryhmäkokouksia ja yleisötilaisuuksia sekä ohjelma- että selostusvaiheissa. Tilaisuuksissa esitellään myös kaavaaineistoa. Kaavoitusprosessia ohjaa kunta, jonka hallintomenettely ja aikataulu vaikuttavat kaavoituksen valmisteluun. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 11 Maaliskuu 2014 3 MIKONKEITAAN TUULIVOIMAHANKE 3.1 Hankkeen tausta, tarkoitus ja tavoitteet 3.1.1 Tavoitteet uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämiselle Hankkeen tavoitteena on tuottaa tuulivoimalla tuotettua sähköä valtakunnalliseen sähköverkkoon. Hankkeen taustalla on tavoite pyrkiä niihin ilmastopoliittisiin tavoitteisiin, joihin Suomi on kansainvälisin sopimuksin EU:n jäsenmaana sitoutunut. Työ- ja elinkeinoministeriön ilmasto- ja energiastrategian tavoitteena on nostaa tuulivoimalla tuotetun sähkön kapasiteetti nykyisestä vajaasta 300 MW 2500 MW vuoteen 2020 mennessä. Hankkeeseen liittyvät kansalliset ja kansainväliset ilmasto- ja energiastrategiat sekä tavoitteet on esitetty seuraavassa taulukossa (Taulukko 3.1). Taulukko 3.1. Hankkeeseen liittyvät kansainväliset ja kansalliset ilmasto- ja energiapoliittiset strategiat. Strategia Tavoite YK:n ilmastosopimus (1992) Ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuuksien vakauttaminen sellaiselle tasolle, ettei ihmisen toiminta vaikuta haitallisesti ilmastojärjestelmään. Kioton pöytäkirja (1997) Teollisuusmaiden kasvihuonekaasupäästöjen rajoittaminen. EU:n ilmasto- ja energiapaketti (2008) Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 päästöihin verrattuna. Uusiutuvien energianmuotojen osuuden kasvattaminen 20 prosenttiin EU:n energiakulutuksesta. Suomen kansallinen suunnitelma (2001) Energian hankinnan monipuolistaminen, kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen mm. edistämällä uusiutuvan energian käyttöä. Kansallisen suunnitelman tarkistus (2005) Kasvihuonepäästöjen vähentäminen käyttämällä tuuli- ja vesivoimaa sekä biopolttoaineita. Suomen ilmasto- ja energiastrategia (2008) Käsittelee ilmasto- ja energiapoliittisia toimenpiteitä vuoteen 2020 ja yleisemmällä tasolla vuoteen 2050. Suomen ilmasto- ja energiastrategian päivitys (2013) Vuodelle 2020 asetettujen kansallisten tavoitteiden saavuttamisen varmistaminen sekä tien valmistaminen kohti EU:n pitkän aikavälin energia- ja ilmastotavoitteita. FCG SUUNNIITTELU JA TEK KNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimap puisto Ympäristöva aikutusten arv viointiselostus 12 Maaliskuu 20 014 Kuva 3.1. Suomen tu uulivoimatuo otannon kehitys. Vuositu uotanto (GW Wh), asennetttu kapasiteetti lok W, pylväät) sekä tuotantoindeksi (1 00% vastaa kakuun 2013 3 lopussa (MW a keskimääräisttä tuulisuutta a) (VTT 2013 3). 3.1.2 Tuu ulisuus soloja, jottta tuulivoim man tuotTuulivoiman tuotanto edellytttää riittäviä tuulisuus n on kannatttavaa. Tuu ulivoima on tuulen eli ilman virta usten liike--energian taminen muuttam mista tuuliivoimaloilla a sähköene ergiaksi. Suomen S tu ulioloihin vaikuttaa maantie eteellinen sijainti ja pä ääasiassa Atlantilta A maahamme ssuuntautuv vat matalapainee et ja niiden kulkemat reitit. Suom messa tuuliiolosuhteilta aan parhaiten tuulivoimanttuotantoon soveltuvatt alueet sija aitsevat ran nnikko-, me eri- tai tuntturialueilla. Tuulivoiman ka annalta void daan edelle een todeta,, että Suom messa tuule ee eniten uliatlas 2013). talvikuukausina (Suomen tuu n Ilmatietee en laitos o n mitannutt Suomen tuulisuusolloja jo pitk kään. NySuomen kyisin paikkakohtaista ja kok ko Suomen käsittelevä ää tuulisuusstietoa on saatavilla s ministeriön rahoittama asta Suome en tuuliolossuhteita ku uvaavasta työ- ja elinkeinom aksesta. avattiin käyttö öön 25 5.11.2009 Tuuliatlass-sivusto tuuliatla (www.tu uuliatlas.fi). Tuuliatlass toimii ap puvälineenä ä arvioitaesssa mahdollisuuksia tuottaa energiaa tuulen t avullla. Tuuliatllaksen tiedot perustu uvat mittaustulosten annan avulla luotaviin tuulisuusm mallinnuksiin. ja seura Tuuliatla aksen tieto ojen pohjallta voidaan n todeta, että e Mikon keitaan tuulivoimapuistoalue on sopiva tuulivoi matuotanto oon. Oheisissa tuuliru uusuissa on n esitetty ellun Mikon nkeitaan alu ueen tuuliruusut 100 m ja 200 m korkeude essa. Vasuunnite litsevat tuulet puhaltavat tuu uliruusujen mukaan lo ounaasta ko ohti koillistta. Keskinen tuulenn nopeus on 100 metrin n korkeudellla 6,3 m/ss ja 200 me etrin kormääräin keudella a 7,2 m/s nopeuden kasvaessa 0,2-0,3 m/s m jokaista a 20 korke eusmetriä kohti. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA T OY Y Mikonkeita aan tuulivoimapuisto Ympäristö övaikutusten arviointiselostu a us 13 Maaliskuu 2014 Koska tuulen no opeus kasv vaa korkeu uden kasva aessa, on perusteltua a rakentaa a mahdo ollisimman korkeita tu uulivoimalo oita. Tuulen n nopeuden n kasvu riip ppuu useis-ta tekijöistä, jois sta merkitttävimmät ovat o maasto on korkeusserot, maaston rosoi-s ilman lämpötilan n muutokse et ylöspäin mentäesssä (Suomen n tuuliatlas s suus sekä 2013). Kuva 3.2. 3 Tuuliruus sut Mikonke itaan tuulivo oimapuiston keskivaihee elta 100 metrin ja 200 metrin korkeudelta a (Suomen tu uuliatlas 201 13). 3 Mikonkeiitaan tuulen nopeusproffiili 50–400 m:n m korkeud della (Suome en tuuliatlas Kuva 3.3. 2013). 3.1.3 H Hankkeen ta arkoitus ja alueellinen merkitys Kansainvälisten sopimusten n ja säädö östen lisäk ksi maamm me energia ahuollon ja a araisuuden turvaamise eksi hanke omalta osa altaan edessauttaa Suo omen halli-omava tuksen n 6.11.2008 8 julkistam man ilmasto o- ja energiastrategian n toteutum mista, jossa a tavoittteena on mm. m uusiutu uvan energiian tuotann non lisäämi nen. FCG SUUNNIITTELU JA TEK KNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimap puisto Ympäristöva aikutusten arv viointiselostus 14 Maaliskuu 20 014 Suunniteltujen tuu ulivoimaloid den kokonaisteho tulis si olemaan noin 50-10 00 MW ja ettotuotantto tulisi tällöin olemaa an enimmilllään 270 arvioitu vuotuinen sähkön ne GWh luo okkaa, mikä vastaa no oin 37 000 ei-sähkölä ämmitteisen n omakotita alon vuosittaista sähkönkulutusta. v to oteutuessaan monin tavoin t vaik kutusalueen nsa työlliTuulivoimapuisto vaikuttaa oimintaan. T Tuulivoimapuisto lisää ä työllisyyde en kasvun ja yrityssyyteen ja yritysto toiminna an lisääntymisen kauttta kuntien kunnallis-,, kiinteistö-- ja yhteisö överotuloja. Toim mintavaihee essa tuulivo oimapuisto tarjoaa töitä suoraan n huolto- ja a kunnossapitoto oimissa ja teiden aurrauksessa sekä s välillis sesti mm. majoitus-,, ravitsemus- ja a kuljetusp palveluissa ja vähittä äiskaupassa a. Tuulivoim mapuiston käytöstä poistaminen työllis stää samoja a ammattiry yhmiä kuin rakentamiinenkin. nnittelutila anne ja totteutusaika ataulu 3.2 Tuuliivoimapuiston suun ymmene Oy yj aloitti tu uulivoimapu uiston esisu uunnittelun vuonna 2012. EsiUPM Ky suunnittteluvaihees ssa voimala amäärä ja hankealue olivat suu urempia kuin nykyisessä su uunnitelmassa. Vuonn na 2012 hankkeesta vastaava on n teettänyt ympäristöselvity yksiä, jotka a kattavat YVA-mene ettelyssä ta arvittavat p pesimälinnu usto-, lepakko-, liito-orava-, kasvillisu uus- ja biottooppiselvittykset sen hetkisen suunnittelutilante een mukais silla voimala apaikoilla tai t hankealueella sekä ä lintujen kevät- ja syysmuu uton seurannan. Ymp päristöselvityksiä on YVA-menet Y ttelyä varte en tarvittavilta osin o täydennetty maasstokaudella a 2013. Hankkee en alustava tekninen n suunnitte elu on tehty marras--joulukuuss sa 2012. Hankesu uunnittelussa on karttoitettu tuulivoimapuis ston potenttiaaliset sä ähköverkkoliitynttäpisteet se ekä arvioit u rakentam miseen ja sähköverkk koliityntään n liittyvät investointikustannu ukset. Han nkkeesta va astaavan lä ähtökohtan na on ollutt sijoittaa malat alueille, joissa ne aiheutta avat mahdo ollisimman vähän haittaa asutuulivoim tukselle ja ympäristölle. Tuu ulivoimaloid den alustav vat sijainn it on pyrittty löytämään siten, että as sutukselle e ei aiheudu kohtuutontta haittaa m melun tai varjostukv odossa. sen muo Hankkee en suunnitttelua on jatkettu samanaikais s sesti YVA--menettelyn n kanssa huomioiden YVA-m menettelyn aikana te ehtyjen selv vitysten tu ulokset. Ha ankkeesta K O Oyj:n tilalle e siirtyneen Otsotuuli O Oy:n tavoittteena on vastaavaksi UPM Kymmene M an tuulivoim mapuistossa vuoden 2 2015 loppu uun menaloittaa tuotanto Mikonkeitaa nessä. Hankkeen H suunnittelus - ja toteutu usaikataulu on esitetty y taulukoss sa 3.2. Taulukko o 3.2. Hankk keen suunnitttelu- ja toteutusaikataullu. Esisuun nnittelu 2012 Tuulimittaukset 2013 en suunnittelu Teknine 4 2012-2014 YVA-me enettely 4 2013-2014 Osayleiskaava 4 2013-2014 amiseen tarv vittavat luva at Rakenta 5 2014-2015 Rakenta aminen 2015 Tuulivoimapuisto kä äytössä 40) 2015 (-204 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 15 Maaliskuu 2014 4 HANKKEEN ARVIOITAVAT VAIHTOEHDOT 4.1 Arvioitavien vaihtoehtojen muodostaminen YVA-asetuksen mukaan ympäristövaikutusten arvioinnissa tulisi esittää tarpeellisessa määrin selvitys hankkeen ja sen vaihtoehtojen ympäristövaikutuksista ja toteuttamiskelpoisuudesta sekä tehdä vaihtoehtojen vertailu. Useamman toteutusvaihtoehdon tarkastelua voidaan YVA-menettelyn kannalta pitää tarpeellisena tapauksissa, joissa hankkeelle on teknisten ja taloudellisten reunaehtojen mukaisesti mahdollista osoittaa useampi toteutusvaihtoehto, joiden välillä on tietyn tai tiettyjen vaikutustyyppien kannalta selkeästi odotettavissa merkittäviä eroavaisuuksia. Mikonkeitaan tuulivoimapuistohankkeessa tarkasteltavat toteutusvaihtoehdot on pyritty muodostamaan siten, että ne lähtökohtaisesti aiheuttavat mahdollisimman vähän haittaa lähialueen asukkaille ja ympäristölle, mutta ovat kuitenkin tuotannollisesti ja taloudellisesti kannattavia. 4.2 Hankkeen vaihtoehdot 4.2.1 Arvioidut tuulivoimapuistovaihtoehdot Tässä ympäristövaikutusten arvioinnissa on tarkasteltu kahta varsinaista toteutusvaihtoehtoa, jotka poikkeavat toisistaan rakennettavien voimalaitosten määrän ja sijainnin suhteen. Lisäksi tarkastellaan niin sanottua nollavaihtoehtoa, eli hankkeen toteuttamatta jättämistä. YVA-menettelyssä arvioitavat tuulivoimapuiston vaihtoehdot ovat seuraavat: VE 0 Hanketta ei toteuteta Uusia tuulivoimaloita ei toteuteta, vastaava sähkömäärä tuotetaan muilla keinoilla. VE 1 Suppeampi tuulivoimapuisto Mikonkeitaan hankealueelle rakennetaan 19 tuulivoimalaitosta, joiden napakorkeus on noin 140 m ja yksikköteho 2,4-4,0 MW. Kaikki rakennettavat voimalaitokset sijoittuvat Kristiinankaupungin alueelle. Äänimaisemaan kohdistuvien vaikutusten osalta vertaillaan vaihtoehdossa 1 lisäksi keskenään kahta alavaihtoehtoa, jotka poikkevat toisistaan tuulivoimaloiden äänitason osalta. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 16 Maaliskuu 2014 Kuva 4.1. Tuulivoimapuiston vaihtoehto 1: enintään 76 MW tuulivoimapuisto Kristiinankaupungin ja Isojoen alueella. VE 2 Laajempi tuulivoimapuisto Mikonkeitaan hankealueelle, Kristiinankaupungin ja Isojoen kunnan alueelle, rakennetaan 26 tuulivoimalaitosta, joiden napakorkeus on noin 140 m ja yksikköteho 2,4-4,0 MW. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 17 Maaliskuu 2014 Kuva 4.2. Tuulivoimapuiston vaihtoehto 2: enintään 100 MW tuulivoimapuisto Kristiinankaupungin ja Isojoen alueella. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 18 Maaliskuu 2014 Taulukko 4.1. Yhteenveto tuulivoimapuiston eri toteutusvaihtoehtojen alustavista teknisistä tiedoista. Selite Vaihtoehto 1 ”Suppeampi Vaihtoehto 2 ”Laajempi tuulivoimapuisto” tuulivoimapuisto” 19 26 50 ‐ 80 60 ‐ 100 160 ‐ 200 220 ‐ 270 Parannettava tiestö, pituus [km] 7,0 11 Parannettava tiestö, maa‐ala [ha] 1,4 2,2 Rakennettava tiestö, pituus [km] 10 13 Rakennettava tiestö, maa‐ala [ha] 6,1 7,9 Teiden rakennusmateriaalit (m ) 82 000 110 000 Teiden rakennusmateriaalien kuljetus‐ ten määrä [ajoneuvoa] 8 200 11 000 Rakennettava maakaapeli VEA [km] 6,4 20,5 Rakennettava maakaapeli VEB [km] 6,4 20,5 Rakennettava maakaapeli VEC [km] 6,4 20,5 Rakennettava ilmajohto VEA [km] 7,3 7,3 Rakennettava ilmajohto VEB [km] 45 45 Rakennettava ilmajohto VEC [km] 35 40 Kokoamisalueen maa‐ala [ha] 19 26 Maa‐ala sisäinen sähkönsiirto ja tiever‐ kosto VEA [ha] 8,5 11 Maa‐ala sisäinen sähkönsiirto ja tiever‐ kosto VEB [ha] 8,5 11 Maa‐ala sisäinen sähkönsiirto ja tiever‐ kosto VEC [ha] 8,5 11 Maa‐ala voimajohdot VEA [ha] 34 34 Maa‐ala voimajohdot VEB [ha] 100 100 Maa‐ala voimajohdot VEC [ha] 90 110 Rakennuskausien määrä* 2 3 Rakennettavat perustukset: 8 400 11 000 1 900 2 600 Maatäyttö (m ) 11 000 16 000 Raudoitus (tn) 950 1 300 Voimaloiden lukumäärä Kokonaisteho (MW) ~ Vuotuinen sähköntuotanto GWh ~ 3 3 Betoni (m ) Murske (m3) 3 *rakennuskausi touko-syyskuu (5kk), jolle ajoittuvat voimalakomponenttien ja rakennusmateriaalien kuljetukset. Esim. metsän raivausta tehdään mahdollisesti myös talviaikaan. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 19 Maaliskuu 2014 4.2.2 Arvioidut sähkönsiirtovaihtoehdot YVA-menettelyssä sähkönsiirron osalta tarkastellaan kolmea toteutusvaihtoehtoa, joissa tuulivoimaloiden tuottama sähkö siirretään maakaapeleilla tuulivoimapuiston etelä- ja pohjoisosaan rakennettaville sähköasemille. Sähköasemien väliin rakennetaan 110 kV ilmajohto. Tuulivoimapuisto kytketään Fingrid Oyj:n 400 kV kantaverkkoon joko hankealueen pohjoispuolelle rakennettavalla sähköasemalla (vaihtoehto A), Kristiinankaupungin keskustan pohjoispuolelle tällä hetkellä rakenteilla olevalla sähköasemalla (vaihtoehto B) tai Leväsjoelle rakennettavalla sähköasemalla (vaihtoehto C). Kesken YVA-menettelyn mukaan otetun vaihtoehdon C ympäristövaikutuksia on tarkasteltu muista vaihtoehtoista erikseen kappaleessa. VE A Tuulivoimapuisto kytketään Arkkukallion sähköasemaan Voimaloiden sähkönsiirto tapahtuu 20 kV maakaapeleilla. Maakaapelit yhdistetään hankealueen eteläosaan rakennettavaan 20/110 sähköasemaan, josta rakennetaan noin seitsemän kilometrin pituinen 110 kV ilmajohto Arkkukallion alueelle rakennettavalle 110/400 kV sähköasemalle. Osa tuulivoimapuiston voimaloista kytketään suoraan Arkkukallion sähköasemaan. Arkkukallion sähköasemalla tuulivoimapuisto kytketään Fingrid Oyj:n 400 kV kantaverkkoon. Kuva 4.3. Mikonkeitaan tuulivoimahankkeen sähkönsiirtovaihtoehdossa A hankealueella rakennettava, noin 7 km pitkä 110 kV ilmajohto (sininen katkoviiva) yhdistetään Arkkukallion alueella mahdollisesti rakennettavaan 110/400 kV sähköasemaan, jossa tuulivoimapuisto kytketään 400 kV kantaverkkoon. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 20 Maaliskuu 2014 VE B Tuulivoimapuisto kytketään Kristinestadin rakenteilla olevaan sähköasemaan Hankealueen eteläosaan rakennetaan 20 kV/110 kV sähköasema. Hankealueen pohjoisosaan, eli Arkkukallion alueelle ei rakenneta 110/400 kV sähköasemaa (kuten vaihtoehdossa A), vaan pienempijännitteinen 20/110 kV sähköasema. Osa voimaloista yhdistetään 20 kV maakaapeleilla hankealueen eteläosan 20/110 kV sähköasemaan, osa pohjoiseen sähköasemaan. Eteläinen ja pohjoinen sähköasema yhdistetään toisiinsa 110 kV ilmajohdolla. Pohjoisesta 20/110 kV sähköasemasta rakennetaan 110 kV ilmajohto, jota jatketaan tulevan Fingrid Oyj:n 400 kV voimajohdon rinnalla Kristiinankaupungin keskustan pohjoispuolelle rakennettavalle sähköasemalle. Uutta 110 kV ilmajohtoa rakennetaan sekä hankealueella että 400 kV voimajohdon rinnalla yhteensä noin 45 kilometriä. Kuva 4.4. Sähkönsiirtovaihtoehdossa B tuulivoimapuisto voimajohtoa ei kytketä Arkkukallion alueelle rakennettavalle sähköasemalle, vaan 110 kV ilmajohto jatketaan 400 kV voimajohdon vieressä (sininen katkoviiva) Kristinestad-nimiselle sähköasemalle. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 21 Maaliskuu 2014 VE C Tuulivoimapuisto kytketään Leväsjoen sähköasemaan Hankealueen pohjois- ja eteläosaan rakennetaan 20 kV/110 kV sähköasemat, jotka yhdistetään toisiinsa 110 kV ilmajohdolla. Osa voimaloista yhdistetään 20 kV maakaapeleilla hankealueen eteläosan 20/110 kV sähköasemaan, osa pohjoiseen sähköasemaan. Eteläisestä 20/110 kV sähköasemasta rakennetaan 110 kV ilmajohto kaakkoon, nykyiseen Fingrid Oyj:n 400 kV voimajohtoon saakka ja voimajohtoa jatketaan edelleen sen rinnalla Leväsjoen sähköasemalle. Uutta 110 kV ilmajohtoa rakennetaan sekä hankealueella että 400 kV voimajohdon rinnalla yhteensä noin 30 kilometriä. Kuva 4.5. Sähkönsiirtovaihtoehdossa C hankealueen eteläiseltä 20/110 kV sähköasemalta rakennetaan 110 kV ilmajohto kaakkoon, tulevaan Fingrid Oyj:n 400 kV voimajohtoon saakka ja voimajohtoa jatketaan edelleen sen rinnalla Leväsjoen sähköasemalle. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 22 Maaliskuu 2014 4.2.3 YVA-ohjelman jälkeiset muutokset YVA-ohjelmavaiheessa arvioitavaksi esitettyyn sijoitussuunnitelmaan ja vaihtoehtoasetelmaan on arviointivaiheessa tehty muutoksia YVA-ohjelmasta saadun yhteysviranomaisen lausunnon, erillislausuntojen sekä muistutusten ja mielipiteiden perusteella, osana YVA-menettelyä tehtyjen erillisselvitysten tulosten perusteella sekä yleisöltä mm. asukaskyselyn kautta ja yleisötilaisuudessa saadun palautteen perusteella. Lisäksi hankealueen rajausta on muutettu koillisessa hankealueeseen liitetyn lisäalueen myötä. Hankealueen uudessa rajauksessa on myös huomioitu melumallinnustulokset, jotka on YVA-selostusvaiheessa tehty noudattaen ympäristöhallinnon tuulivoimaloiden melun mallintamista koskevia ohjeita 2/2014 (Ympäristöministeriö 2014). YVA-menettelyn aikana tuulivoimaloiden rakennuspaikkoja on muutettu ympäristövaikutusten vähentämiseksi tai estämiseksi (Kuva 4.6). Hankealueen eteläosassa Stormossenin itäpuolelle sijoittuva voimala sekä kaksi pohjoista voimalaa on YVA-ohjelmavaiheen jälkeen jätetty pois sijoitussuunnitelmasta. Hankealueen keskiosassa Tönijärven eteläpuolelle sijoittuneita voimaloita on siirretty idemmäksi ja koillisin voimala on poistettu sijoitussuunnitelmasta. Kristiinankaupungin puolelle suunniteltujen voimalaitosten määrä on supistunut YVAohjelmavaiheesta neljällä ja Isojoen kunnan puolelle sijoittuvien määrä on pysynyt ennallaan. Myös hankkeen tiesuunnitelmaa on YVA-menettelyn aikana tarkistettu ympäristövaikutusten vähentämiseksi tai välttämiseksi, maanomistuksellisista syistä sekä voimaloiden sijoittelussa tapahtuneiden muutosten vuoksi (Kuva 4.6). Uusi tiesuunnitelma hyödyntää lisäksi olemassa olevaa tieverkostoa hieman paremmin. Vaikutusten arvioinnissa on tarkasteltu suppeampaa tuulivoimapuistovaihtoehtoa, eli uutta vaihtoehtoa 1, jossa 19 voimalaa rakennetaan tuulivoimapuiston eteläosaan. YVA-ohjelman vanha vaihtoehto 2 vastaa YVA-selostuksen vaihtoehtoa 2, jossa tuulivoimapuisto toteutetaan kokonaisuudessaan. Teknisten tarkastelujen jälkeen voimaloiden määrä on pudonnut 30 kappaleesta 26 kappaleeseen. On syytä huomioida, että tuulivoimapuiston toteutusvaihtoehdot poikkeavat toisistaan myös suunnitellun voimalaitostyypin osalta. Laajemman tuulivoimapuistovaihtoehdon (VE2) suunnittelu on YVA-selostusvaiheessa tehty voimalaitostyypillä, jonka lähtömelutaso on 105 dB. Suppeamman tuulivoimapuiston (VE1) kohdalla on tarkasteltu sekä lähtömelutason 105 dB että 106,5 dB voimaloita. YVA-ohjelmassa tarkasteltavaksi esitettiin ainoastaan voimaloita, joiden lähtömelutaso on 105 dB. Sähkönsiirron osalta mukaan on otettu YVA-ohjelman jälkeen vaihtoehto C, jossa tuulivoimapuiston sähkö johdetaan 110 kV ilmajohdolla hankealueen eteläosasta Leväsjoen alueelle rakennettavalle sähköasemalle. Leväsjoella tuulivoimapuisto kytketään tulevaan 400 kV kantaverkkoon. Vaihtoehdon C ympäristövaikutuksia on tarkasteltu omassa kappaleessaan (kappale 15). FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 23 Maaliskuu 2014 Kuva 4.6. YVA-ohjelmavaiheen jälkeen tuulivoimaloiden sijoitussuunnitelmassa, tiesuunnitelmassa sekä hankealueen rajauksessa tehdyt muutokset. 4.2.4 YVA-menettelystä pois jätetyt vaihtoehdot Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on YVA-ohjelmasta annetussa lausunnossaan (6.9.2013) pyytänyt hankevastaavaa tarkastelemaan tuulivoimapuiston kolmatta vaihtoehtoa, jossa tuulivoimapuiston kahdeksan pohjoisinta voimalaa ja Stormossenin lähinnä olevat kuusi voimalaa jätetään pois. Perusteena esitetään muun muassa valtakunnallinen soidensuojelun täydennysohjelmaa, johon Stormossen voisi mahdollisesti sisältyä tulevaisuudessa. YVA-ohjelman jälkeen ohjelmassa YVA-menettelyyn esitettyihin vaihtoehtoihin on tehty muutoksia muun muassa hankkeesta annettujen mielipiteiden ja uusien melumallinnusten johdosta. Yksi pohjoisosan voimala ja kaksi Stormossenia lähinnä olevaa voimalaa on poistettu teknisestä suunnitelmasta (kuva 4.5). Kolme tuulivoimapuiston keskiosan voimalaa on lisäksi uusien solmittujen maanvuokraussopimusten myötä voitu siirtää idemmäksi. YVA-selostukseen on otettu mukaan vaihtoehto 1, joka huomioi yhteysviranomaisen lausunnon pohjoisten voimaloiden osalta. Vanha vaihtoehto, jossa tuulivoimapuisto toteutettaisiin kokonaisuudessaan (teknisten muutosten jälkeen 26 voimalaa) on nyt vaihtoehto 2. ELY-keskuksen esittämässä vaihtoehdossa, jossa FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 24 Maaliskuu 2014 tuulivoimapuiston pohjoisosan seitsemän voimalaa ja Stormossenia lähinnä olevat neljä voimalaa jätettäisiin pois, tulisi voimaloiden kokonaismäärä olemaan 15 voimalaa. Tällainen vaihtoehto on hankevastaavan teknistaloudellisten laskelmien mukaan mahdoton toteuttaa kannattavana, minkä vuoksi kyseinen vaihtoehto 3 on päätetty jättää YVA-menettelyssä pois tarkastelusta (katso perustelut, kappale 4.1). Stormossenia lähimpien voimaloiden vaikutuksia on kaikesta huolimatta arvioitu riittävästi siten, että saadaan kokonaisvaltainen käsitys suunniteltujen voimaloiden vaikutuksista Stormossenin vesitaloudelle ja luonnonoloille. Ympäristövaikutusten arvioinnissa on luovuttu YVA-ohjelmavaiheen vaihtoehtoasetelmasta, jossa tuulivoimapuiston toteutusvaihtoehtojen välinen ero perustui eri napakorkeuksiin. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 25 Maaliskuu 2014 5 HANKKEEN TEKNINEN KUVAUS 5.1 Hankkeen maankäyttötarve Tuulivoimahanke sijoittuu pääosin UPM Kymmene Oyj:n omistamille kiinteistöille 287-417-12-0 ja 151-406-14-0 sekä yksityisessä omistuksessa oleville kiinteistöille. Otsotuuli Oy on tehnyt maanomistajien kanssa esisopimukset. Liikenne tuulivoimapuistoon tullaan suunnittelemaan pääasiassa olemassa olevia teitä hyödyntäen ja niitä tarvittaessa parantaen. Uutta tiestöä tarvitaan lähinnä vain tuulivoimapuiston sisällä ja sielläkin hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan olemassa olevia tiepohjia. Tuulivoimaloiden kokoamiseen tarvitaan kokoamisalue jokaisen tuulivoimalan perustusten viereen. Kokoamisalueen tarvitsema maa-ala on noin 60 m x 200 metriä. Tuulivoimalan perustusten halkaisija on noin 21–23 metriä. Tuulivoimaloiden rakennuspaikat sekä kokoamisalueet on suunniteltu hankkeesta vastaavan omistamille maa-alueille. Tuulivoimapuiston sisäiseen sähkönsiirtoon tarvittavat maakaapelit tullaan sijoittaman pääsääntöisesti huoltoteiden yhteyteen kaivettaviin kaapeliojiin. Ilmajohtona toteutettava 110 kV voimajohto vaatii noin 26 metriä leveän puuttoman alueen. Tuulivoimaloiden, huoltoteiden, maakaapeleiden ja voimajohtolinjojen sijainnit ovat alustavia ja tarkentuvat tuulivoimapuiston ja sähkönsiirtoreittien suunnittelun edetessä. 5.2 Tuulivoimapuiston rakenteet Mikonkeitaan tuulivoimapuisto muodostuu enintään 26 tuulivoimalasta perustuksineen, tuulivoimaloiden välisistä rakennus- ja huoltoteistä, tuulivoimaloiden välisistä keskijännitekaapeleista (20 kV maakaapeli), puistomuuntamoista, alueverkkoon liitettävistä keskijännitekaapeleista (20 kV maakaapeli), sekä valtakunnan verkkoon liittymistä varten rakennettavista 110 kV ilmajohdoista ja sähköasemista. Tuulivoimapuiston aluetta ei lähtökohtaisesti aidata. Tuulivoimapuiston alue on käytettävissä lähes samalla tavalla kuin ennen tuulivoimapuiston rakentamistakin. 5.2.1 Tuulivoimaloiden rakenne Tuulivoimalat koostuvat perustusten päälle asennettavasta tornista, kolmilapaisesta roottorista sekä konehuoneesta. Tuulivoimaloiden torneille on erilaisia rakennustekniikoita. Rakennustekniikaltaan umpinaisesta tornista käytetään nimitystä lieriötorni. Lieriötornit voidaan toteuttaa kokonaan teräsrakenteisena, täysin betonirakenteisena tai betonin ja teräksen yhdistelmänä, niin kutsuttuna hybridirakenteena. Suunnitellut tuulivoimalat ovat lieriötornimallisia ja niiden yksikköteho on 2,44,0 MW. Teräslieriö- tai teräs/betoni –hybriditornin napakorkeus on noin 140 metriä ja roottoriympyrän halkaisija noin 120 metriä (siipi noin 60 m). Tällöin lieriörakenteisella tornilla voimaloiden siiven kärki nousee enimmillään 200 metrin korkeuteen (Kuva 5.1.). FCG SUUNNIITTELU JA TEK KNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimap puisto Ympäristöva aikutusten arv viointiselostus 26 Maaliskuu 20 014 Kuva 5.1. Mallikuva YVA-menette telyssä arvioiitavasta tuullivoimalaitok ksesta napak korkeuden ollessa 140 metriä. Kun K lavan pittuus on 60 metriä, m on vo oimalaitokse en maksimik korkeus ä 200 metriä. yhteensä ulivoimalan n konehuone 5.2.2 Tuu Tuulivoimalan konehuoneessa a sijaitseva at vaihteisto, generaa attori sekä säätö- ja ärjestelmätt. Vaihteisto o muuntaa roottorin matalan m kie errosluvun (10 - 40 ohjausjä kierrosta a minuutiss sa) generaa 000 - 1500 kierrosta minuutism attorille sopivaksi (10 sa). Vaihtoehtoises sti kierroks et voidaan säätää niin n sanotulla suoravetotteknisellä ulla. Erilliset moottoritt kääntävätt konehuon netta tuulen n suuntaan n suuntaratkaisu anturin ja säätölaittteen avulla a. Konehuo oneen runk ko ja kuori v valmistetaa an yleenksestä tai la asikuidusta (Suomen tuulivoimay t yhdistys ry 2012). sä teräk Voimalan konehuo oneen toim mintoihin, kuten k vaihteiston kitk kan vähenttämiseen, än öljyä. Kaikki K öljy lapojen kääntämiseen ja tuullivoimalan levyjarruihin käytetää ään konehu uoneessa ja a voimalaty yypistä riippuen sitä o on noin 30 00 - 1500 säilytetä litraa. Koneiston K jäähdyttäm iseen tarviitaan lisäks si jäähdyty ysnestettä, voimalatyypistä riippuen noin n 100–6 600 litraa. Jäähdytysn J neste koosstuu vedesttä ja gly( ~ 50% / 50% %). Laakere eissa ja mu uissa liukup pinnoissa käytetään k kolista (suhde: lisäksi jonkin verran voitelurrasvaa, mu utta käytetttävä määrä ä on hyvin n pieni ja kositeetti on n korkea (= =korkea tih heys). Öljyn n, jäähdyty ysnesteen ja a voitelusen visk rasvan lisäksi voim malassa ei k käytetä muita kemikaa aleja. oneessa öljyn ö virta aus ja paine p sekä ä jäähdyty ysnesteen määrää Konehuo tarkkailllaan autom maatiojärjesstelmän kautta. Jos öljynpainee ö et laskevat tai öljyn virtaus on alle miinimiarvoje en, voimala a menee hälytystilaan n ja sulkee e itsensä mästi. Tällä tavalla vo oidaan hallita mahdo ollisen öljyv vuodon seu uraukset. välittöm Hälytysttilassa voimala jarrumekanissmilla pysäytttää roottorin kääntöm mekanismeiineen, sekä ä kaikki kon nehuoneen moottorit p pumppuja myöten. Kaikki konehuoneessa miitattu datta lähetettään voim malaan asennetun ajärjestelm män (ns. SC CADA) kauttta tuulivoim mapuiston hallintakes skukseen. seuranta FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 27 Maaliskuu 2014 Kaikki voimalassa tehtävät mittaukset seurataan etävalvonnalla reaaliaikaisesti. Näin varmistetaan, että mahdolliset vuototapaukset huomataan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tuulivoimalan konehuone on lisäksi osastoitu vuotoja varten siten, että mahdolliset nestevuodot eivät pääse koko konehuoneen alueelle. Konehuone on kokonaisuudessaan suunniteltu tiiviiksi siten, että se voi mahdollisen vuodon aikana pitää kaikki konehuoneen öljy sisällään. Konehuoneen öljy tarkistetaan vuosittain ja vaihdetaan arvion mukaan noin kerran viidessä vuodessa. Öljy tuodaan asianmukaisella säiliöautolla tuulivoimapuiston huoltoteitä pitkin. Öljyn vaihdossa käytettävä kalusto tulee olemaan täysin yhteensopiva voimaloiden rakenteiden kanssa. Mikäli öljyn tai jäädytysnesteen vuotoa tapahtuu vaihdon aikana, kerätään neste henkilökunnan toimesta nopeasti pois keräyskaukaloilla siten, ettei se pääse valumaan konehuoneesta alas. Mahdollisia poikkeustilanteita varten on käytössä lisäksi muita työkaluja, kuten öljynsidonta-aineita, kankaita jne. Öljyn vaihtotyö toteutetaan voimalatoimittajan valitsemalla urakoitsijalla, jolla on työn vaatima koulutus. Urakoitsijan tulee täyttää voimalatoimittajan turvallisuus- ja ympäristövaatimukset (HSE) ja urakoitsijalla tulee olla erillinen lupa haitallisten aineiden käsittelemiseen. Voimalatoimittajan edustaja tulee valvomaan voimalan kaikkia työvaiheita. Huoltotoimintaa varten laaditaan erikseen varautumissuunnitelma poikkeustilanteita varten. Huoltotyön kaikki vaiheet raportoidaan erikseen ja analysoidaan. 5.2.3 Vaihtoehtoiset perustamistekniikat Tuulivoimaloiden perustamistavan valinta riippuu kunkin voimalaitoksen rakentamispaikan pohjaolosuhteista. Rakennussuunnitteluvaiheessa tehtävien pohjatutkimustulosten perusteella jokaiselle tuulivoimalalle tullaan valitsemaan erikseen sopivin ja kustannustehokkain perustamistapavaihtoehto. Maavarainen teräsbetoniperustus Tuulivoimala voidaan perustaa maavaraisesti silloin, kun tuulivoimalan alueen alkuperäinen maaperä on riittävän kantavaa. Kantavuuden on oltava riittävä tuulivoimalan turbiinille sekä tornirakenteelle tuuli- ym. kuormineen ilman, että aiheutuu lyhyt- tai pitkäaikaisia painumia. Tällaisia kantavia maarakenteita ovat yleensä mm. erilaiset moreenit, luonnonsora ja eri rakeiset hiekkalajit. Tulevan perustuksen alta poistetaan orgaaniset kerrokset sekä pintamaakerrokset noin 1–1,5 m syvyyteen saakka. Teräsbetoniperustus tehdään valuna ohuen rakenteellisen täytön (yleensä murskeen) päälle. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 28 Maaliskuu 2014 Maa-aines Betoni Maa-aines Kuva 5.2. Maavarainen teräsbetoniperustus. 5.2.3.1 Teräsbetoniperustus ja massanvaihto Teräsbetoniperustus massanvaihdolla valitaan niissä tapauksissa, joissa tuulivoimalan alueen alkuperäinen maaperä ei ole riittävän kantava. Teräsbetoniperustuksessa massanvaihdolla kaivetaan perustusten alta ensin löyhät pintamaakerrokset pois. Syvyys, jossa saavutetaan tiiviit ja kantavat maakerrokset, on yleensä luokkaa 1,5–5 m. Kaivun jälkeen kaivanto täytetään rakenteellisella painumattomalla materiaalilla (yleensä murskeella), ohuissa kerroksissa tehdään tiivistys täry- tai iskutiivistyksellä. Täytön päälle tehdään teräsbetoniperustukset paikalla valaen. Maa-aines Maa-aines Betoni Sora tai murske Kuva 5.3. Teräsbetoniperustus ja massanvaihto. 5.2.3.2 Teräsbetoniperustus paalujen varassa Teräsbetoniperustusta paalujen varassa käytetään tapauksissa, joissa maan kantokyky ei ole riittävä, ja jossa kantamattomat kerrokset ulottuvat niin syvälle, ettei massanvaihto ole enää kustannustehokas vaihtoehto. Paalutetussa perustuksessa orgaaniset pintamaat kaivetaan pois ja perustusalueelle ajetaan ohut rakenteellinen mursketäyttö, jonka päältä tehdään paalutus. Paalutyyppejä on useita erilaisia. Paalutyypin valintaan vaikuttavat merkitsevästi pohjatutkimustulokset, paalukuormat sekä kustannustehokkuus. Pohjatutkimustulokset määrittävät, miten syvälle kantamattomat maakerrokset ulottuvat, ja mikä maa-ainesten varsinainen kantokyky on. Erilaisilla paalutyypeillä on eri asennusmenetelmät, mutta yleisesti lähes kaikki vaihtoehdot vaativat järeää kalustoa asennukseen. Paalutuksen jälkeen paalujen päät valmistellaan ja teräsbetoniperustus valetaan paalujen varaan. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA T OY Y Mikonkeita aan tuulivoimapuisto Ympäristö övaikutusten arviointiselostu a us 29 Maaliskuu 2014 5.2.3.3 Kallioa ankkuroitu teräsbeton iperustus Kallioa ankkuroitua a teräsbeto niperustustta voidaan käyttää ta pauksissa, joissa kal-liopinta on näkyv vissä ja läh hellä maanp pinnan taso oa. Kallioan nkkuroiduss sa teräsbe-erustuksessa louhitaan n kallioon varaus v peru ustusta varrten ja pora ataan kalli-tonipe oon re eiät teräsan nkkureita v varten. Ankkurien mä äärä ja syv vyys riippu uvat kallion n laadus sta ja tuuliv voimalan k kuormasta. Teräsankk kurin ankku uroinnin jälkeen vale-taan teräsbetonip perustukse et kallioon tehdyn t varrauksen sissään. Kallioankkuroin-ytettäessä teräsbeton niperustuks sen koko on yleensä muita terä äsbetonipe-tia käy rustam mistapoja pienempi. Betoni B Teräsankkurit Kuva 5.4. 5 Kallioank kkuroitu terä äsbetoniperu ustus. 5 Esimerkk ki tuulivoima alaitoksen pe erustuksesta a. Perustukse en halkaisija a on noin Kuva 5.5. kuusi metriä. m (Kuva a: Hans Vad dbäck / FCG)) entoesteme erkinnät 5.2.4 Le Lentoe estemääräy ysten vuok ksi Mikonkeitaan tuulivoimapuisstoon suun nniteltuihin n voimaloihin on asennettava a a lentoeste evalaistus. Lentoestev valaistukses sta määrä-y taisesti lenttoesteluvas ssa, joka ha aetaan Liike enteen turv vallisuusvi-tään yksityiskoht rasto Trafilta T lop pulliseen to oteutussuun nnitelmaan kaavan va almistumise en jälkeen. Lentoe estevalaistu usvaatimuk kset perustuvat ilmailu umääräyksseen AGA M3-6. M Mää-räykse en mukaan yli 150 m korkea lentoeste, jollaisia suun nnitellut tuulivoimalatt FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 30 Maaliskuu 2014 ovat, tulee varustaa suuritehoisilla vilkkuvilla estevaloilla, jotka ovat väriltään valkoisia. Yöaikaana valo voi olla vilkkuva valkoinen, vilkkuva punainen tai punainen kiinteä. Tuulivoimalapuiston lentoestevalojen tulee välähtää samanaikaisesti. Kannatinmaston ylimmän 2/3 sekä lapojen ja moottorisuojen päivämerkinnän tulee olla valkoinen. Lisäksi masto tulee varustaa A-tyypin pienitehoisilla lentoestevaloilla enintään 52 m välein. 5.2.5 Tieverkosto Tuulivoimaloiden rakentamista varten tarvitaan tieverkosto ympärivuotiseen käyttöön. Tiet ovat vähintään 6 metriä leveitä ja sorapintaisia. Rakennettavien teiden ja liittymien mitoituksessa on lisäksi otettava huomioon, että tuulivoimaloiden roottorien lavat tuodaan paikalle jopa yli 50 metriä pitkinä erikoiskuljetuksina. Tämän takia liittymät ja kaarteet vaativat normaalia enemmän tilaa. Paikoittain tien leveys voi olla jopa 12 metriä. Joissakin voimalatyypeissä lavat voidaan kuljettaa myös kahdessa osassa ja ne kootaan vasta tuulivoimalatyömaalla, tällöin vaadittava kuljetuskalusto voi olla lyhyempääkin. Tieverkoston suunnittelussa pyritään hyödyntämään olemassa olevaa tiestöä. Oleva tieverkko kunnostetaan raskaalle kalustolle sopivaksi. Uutta tieverkkoa rakennetaan tuulivoimapuiston alueelle tarpeen mukaan. Tuulivoimapuiston rakentamisen jälkeen tieverkostoa käytetään voimaloiden huolto- ja valvontatoimenpiteisiin. Tiet palvelevat myös paikallisia maanomistajia ja muita alueella liikkuvia. Tiestön yhteyteen rakennetaan tarvittavat sijoittuminen tien yhteyteen käy ilmi poikkileikkauskuvassa (Kuva 5.7). kuivatusojat. Kuivatusojan rakennusja huoltotien 5.3 Sähkönsiirtoreitin rakenteet 5.3.1 Tuulivoimapuiston sisäinen sähkönsiirto Tuulivoimapuistojen sisäinen sähkönsiirto tuulivoimalaitoksilta sähköasemalle toteutetaan 20 kV maakaapeleilla. Maakaapelit asennetaan huoltoteiden yhteyteen kaapeliojaan suojaputkessa. Tuulivoimapuiston sisäiseen verkkoon rakennetaan tarvittava määrä puistomuuntajia. Tuulivoimalat tarvitsevat muuntajan, joka muuttaa voimalan tuottaman jännitteen 20 kV tasolle. Voimalakohtaiset muuntajat sijaitsevat voimalatyypistä riippuen voimalan konehuoneessa, tornin alaosan erillisessä muuntamotilassa tai tornin ulkopuolella erillisessä muuntamokopissa. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 31 Maaliskuu 2014 Maakaapeli Kuva 5.6. Esimerkki tuulivoimapuiston rakennus- ja huoltotiestä. Teitä käytetään muun muassa betonin ja soran sekä voimaloiden komponenttien kuljetuksiin. Tuulivoimapuiston käyttövaiheessa teitä käytetään mm. vuosittaisissa huolloissa. Maakaapelin oja on sijoitettu tien vasemmalle puolelle. (Kuva: Hans Vadbäck / FCG) Kuva 5.7. Poikkileikkaus rakennettavasta kaapeliojasta sekä rakennus- ja huoltotiestä. Tie tulee olemaan leveydeltään noin kuusi metriä ja oja maakaapeleineen noin kolme metriä. Itse kaapelioja tulee olemaan syvyydeltään noin metrin tai vähemmän (Kuva: Janne Märsylä / FCG). FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 32 Maaliskuu 2014 5.3.2 Tuulivoimapuiston ulkoinen sähkönsiirto Hankkeen liittämiseksi valtakunnan sähköverkkoon on kolme vaihtoehtoa (katso kappale 4.2.2 ”Arvioidut sähkönsiirron vaihtoehdot”). Vaihtoehdossa A hankealueen pohjoisosassa sijaitsevalle Arkkukallion alueelle rakennetaan 400/110kV sähköasema, jolla tuulivoimapuiston oma 110 kV voimajohto yhdistetään hankealueen itäpuolella sijaitsevaan Fingrid Oyj:n omistamaan tulevaan Kristinestad – Ulvila 400 kV voimajohtoon. Vaihtoehdossa B tuulivoimapuiston 110 kV voimajohtoa ei yhdistetä Arkkukallion alueelle rakennettavalla 400/110 kV sähköasemalla kantaverkkoon (ts. sähköasemaa ei rakenneta), vaan tilalle rakennetaan toinen 20/110 kV sähköasema, josta 110 kV voimajohto jatketaan tulevan 400 kV ilmajohdon vieressä Kristiinankaupungin taajaman pohjoispuolella sijaitsevalle 110/400 kV sähköasemalle (”Kristinestad”). Vaihtoehdossa B uutta 110 kV ilmajohtoa joudutaan rakentamaan hankealueen eteläosasta Kristiinankaupungin sähköasemalle mitattuna jopa noin 45 km. Vaihtoehdossa C rakennettaisiin uusi 110 kV ilmajohto Leväsjoen sähköasemaan asti. Voimajohto rakennettaisiin eteläiseltä 20/110 kV sähköasemalta kaakkoon, nykyiseen Fingrid Oyj:n 400 kV voimajohtoon saakka ja voimajohtoa jatkettaisiin edelleen sen rinnalla Leväsjoen sähköasemalle. Uutta 110 kV ilmajohtoa rakennettaisiin noin 40 km. Vaihtoehdossa A rakennettavan Arkkukallion sähköaseman tilantarve olisi noin 5-10 ha. Asemalle sijoitetaan kaksi muuntajaa, tarvittavat kytkinkentät sekä 110 kV että 400 kV johdoille sekä rakennus suojaa tarvitseville laitteistoille. Rakennuksen pohjapinta-ala on noin 100-150 neliömetriä. Turvallisuussyistä sähköaseman alue aidataan. Tarkasteltavassa sähkönsiirtovaihtoehdossa B rakennettaisiin uusi 110 kV ilmajohto Fingrid Oyj:n Kristiinankaupungin sähköasemalle. Keskijännitetaso on sama kuin liityttäessä 400 kV voimajohtoon Arkkukalliossa. 400/110 kV sähköasema korvattaisiin 1x25MVA sähköasemalla, jolla on kaksi 110 kV kytkinkenttää. Kuva 5.8. Esimerkki tuulivoimapuiston sähköasemasta. (Kuva: Leila Väyrynen / FCG) Pylväät tulevat olemaan harustettuja portaalipylväitä, joiden materiaalina on joko puu tai teräs. Pylväiden korkeus on noin 18-23 metriä. Yksittäisissä kohdissa FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 33 Maaliskuu 2014 esimerkiksi kulmapylväinä käytetään mahdollisesti vapaasti seisovia ristikkorakenteisia pylväitä. Pylväitä voimajohdolla on noin 200–250 metrin välein. Mikäli 110 kilovoltin ilmajohto rakennetaan uudelle maa-alueelle, edellyttää se noin 26–30 metriä leveän puuttomana pidettävän johtokadun. Lisäksi johtokadun molemmin puolin tulee kymmenen metriä leveä reunavyöhyke. Tällä vyöhykkeellä puiden kasvua rajoitetaan, jotta ne eivät pääse kaatumaa johdon päälle. Johtoalue muodostuu johtoaukeasta ja reunavyöhykkeistä ja sen leveys on kaikkiaan 46 metriä (Kuva 5.9). Hankkeesta vastaava lunastaa johtoalueelle rajoitetun käyttöoikeuden. Johtoreitti on pyritty sijoittamaan mahdollisuuksien mukaan samaan maastokäytävään olemassa olevien voimajohtojen kanssa. Uuden voimajohtoreitin sijoittuessa olemassa olevan rinnalle johtoaluetta levennetään tapauskohtaisesti 19–35 metriä, eli tilaa 110 kV voimajohdon johtoalueelle tarvitaan selvästi vähemmän kuin tilanteessa, jossa se sijoittuisi täysin uuteen käytävään. Lisäksi vältetään metsäalueiden pirstoutumista. Tässä hankkeessa vanhan johtoalueen hyödyntäminen koskee etenkin Kristinankaupungin ja Ulvilan välistä tulevan 400 kV voimajohdon johtoaluetta. Kokonaisuudessaan 110 kV ja 400 kV voimajohtojen yhteiskäytävä käsittäisi noin 85 metrin levyisen johtoalueen (Kuva 5.10), josta Mikonkeitaan 110 kV voimajohdon laajennus muodostaisi noin 20 %. Kuva 5.9. Uuden 110 kV voimajohtoalueen poikkileikkaus. FCG SUUNNIITTELU JA TEK KNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimap puisto Ympäristöva aikutusten arv viointiselostus 34 Maaliskuu 20 014 Kuva 5.10. Uuden 11 10 kV ja tule evan 400 kV V voimajohtoa alueen poikk kileikkaus. Tässä T hankkees ssa uuden jo ohtoalueen le eveys jäisi 19 1 metriin (k kuvassa 23 m m). ki 110 kV ilm majohdosta ja a harustetuis sta portaalip pylväistä. (K Kuva: JanKuva 5.11. Esimerkk ylä / FCG) ne Märsy FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 35 Maaliskuu 2014 5.4 Tuulivoimapuiston ja voimajohtojen rakentaminen Tuulivoimapuiston rakentaminen aloitetaan teiden ja huolto-/pystytysalueiden rakentamisella. Samassa yhteydessä asennetaan tuulivoimapuiston sisäisen sähköverkon kaapeleiden suojaputket ja kaapelit teiden reuna-alueille. Tiestön valmistuttua tehdään voimaloiden perustukset. Tuulivoimapuistoalueella teiden rakentamiseen käytetään kiviaineksia. Kulku hankealueen eteläosaan on valtatien 8 kautta ja pohjoisosaan Uttermossa-Isojoki-tien 17017 kautta. Tieverkoston ja asennuskentän rakentamiseen tarvitaan kiviaineksia noin 0,5 kuutiometriä neliömetriä kohden. Oletuksena on, että voimalaa kohti rakennetaan 700 metriä uusia ja kunnostettavia teitä ja yhteen asennuskenttään käytetään kiviaineksia 3 500 kuutiometriä voimala. Tämä ainesmäärä edellyttää noin 130 täysperävaunuyhdistelmäkuljetusta kutakin tuulivoimalaa kohti. Karkeasti on arvioitu, että teräslieriötornin perustusten valamiseen tarvitaan noin 100 kuljetusta. Jos tuulivoimala perustetaan kallioon ankkuroiden, on betonin tarve vähäisempi ja siten myös kuljetukset vähenevät. Tuulivoimaloiden osia; torni, konehuone ja lapa, kuljetetaan maanteillä erikoiskuljetuksina. Tuulivoimaloiden rakentamisessa tarvittavat osat sekä pystytyskalusto kuljetetaan rakennuspaikoille hankealueen lähisatamasta (Kristiinankaupunki). Yksittäisen voimalan rakentaminen edellyttää 12–14 erikoiskuljetusta. Jos hybriditornin betoniosuus tehdään elementeistä, on kuljetuksia useita kymmentä voimalaa kohden. Tuulivoimalat kootaan valmiiksi rakennuspaikalla. Tuulivoimaloiden rakentaminen edellyttää noin hehtaarin kokoinen alue, josta raivataan kasvillisuus. Voimaloiden kokoamisessa käytettävä mobiilinosturi edellyttää lisäksi noin 60 metriä x 200 metriä suuruisen alueen. Rakentamisen jälkeen kasvillisuutta ei tarvitse raivata voimalan ympäriltä vaan se saa palautua ennalleen. Voimalakomponentit kuljetetaan rakennuspaikalle rekoilla. Tyypillisesti teräslieriötorni tuodaan 7-8 osassa. Hybriditornin teräsbetoniosuus voi koostua noin 20 elementistä, joiden päälle tulee 2-3 teräslieriöosuutta. Konehuone tuodaan yhtenä kappaleena, sekä erikseen jäähdytyslaitteisto ja roottorin napa ja lavat, jotka kootaan paikalla valmiiksi ennen nostoa. Lavat nostetaan nosturilla ja kiinnitetään napaan ylhäällä yksi kerrallaan. Tuulivoimapuiston pinta-ala on noin 2400 hehtaaria. Hankealueesta tullaan rakentamaan vain pari prosenttia. Rakentamiseen osoitettu pinta-ala on tuulivoimaloiden perustus- ja huoltoalueita (noin 3000 neliömetriä voimalaa kohden), voimaloita yhdistäviä huoltoteitä, huoltorakennuksia sekä rakennettavan sähköaseman aluetta. Yksittäisen noin 10-15 tuulivoimalan tuulivoimapuiston rakentaminen kestää yhteensä noin yhden vuoden, jonka aikana tehdään tiet ja perustukset ja kootaan voimalat. Suurempien kokonaisuuksien rakentaminen voidaan jakaa useammalle vuodelle. Mikonkeitaan enintään 26 voimalaa käsittävän tuulivoimapuiston rakentamisen arvioidaan kestävän kaksi vuotta. Voimajohdon rakentaminen jakautuu ajallisesti kolmeen päävaiheeseen; perustusvaiheeseen, pylväiden pystytykseen ja johtimien asentamiseen. Voimajohtojen rakentaminen aloitetaan valitun sähkönsiirtoreitin pelto- ja pehmeikköalueilta talviaikaan, jotta rakentamisesta ei aiheudu haittaa maanviljelyyn eikä herkille kasvillisuusalueille. Kesäaikaan rakennetaan enimmäkseen metsäalueilla. Tarkempi sähkömarkkinalain mukainen voimajohdon rakentamissuunnitelma laadi- FCG SUUNNIITTELU JA TEK KNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimap puisto Ympäristöva aikutusten arv viointiselostus 36 Maaliskuu 20 014 taan, ku un hankkee esta vastaa ava tekee päätöksen tuulivoima apuiston ra akentamisesta. Kuva 5.12. 220 kV voimajohdon rakentamistta. (Kuva: Ville V Suorsa / FCG) 5.5 Murs skeen, bettonin ja muiden matteriaalien kuljetukset Murskeitta tarvitaan n rakennussaikana suh hteellisen suuret s mää ärät suhtee ellisen lyhyessä ajanjaksoss a sa. Murske iden ottopa aikat ja mu urskeen ku ljetusreitit selviävät tarkemm min, kun sa aadaan selv ville alustav vat kiviaine eksien määrrät ja urakoitsija on valittu. Murske M ote etaan hanke ealueen läh hiympäristö össä olemasssa olevilta a ottoalueilta, joiilla on voim massa olev vat maa-ain nesten otto oluvat. Jos hankkeess sa käytetään vie elä avaamattomia otto oalueita, jo oiden toiminta ylittää YVA-lain mukaisen m hankeky ynnyksen, tulee hank kkeeseen soveltaa YVA-menett Y telyä. Tällö öin YVAmenette elyn toteuttaa kyseissen ottoalu ueen toimijja. Mikonk keitaan hankkeessa käytettä äisiin kyseis sen ottopai kan mursketta vasta, kun asianm uvat ovat mukaiset lu astuneett voimaan. Tällöin vira anomainen n voi varmis staa sen, e että ympäristövaikutukset on huomioitu riittävästti. malaitoksen n perustuss tehdään betonista b paikalla p vallamalla. Va alut tulee Tuulivoim tehdä tä ämänhetkisen tietämy yksen perus steella "jatkuvina". Tä ällöin beton nia kuljetetaan jatkuvasti työmaalle t v valun aikana. Betoniv valun suurruus riippuu u valittap netelmästä ä, mikä pu uolestaan riippuu po ohjamaan laadusta. vasta perustusme Vaihtoeh htona voi olla betonin kuljetus ha ankealueelle. Toinen v vaihtoehto on oman betonias seman peru ustaminen a alueella, mutta m tällöin n betonin lissäainekset ja siihen tarvittav va murske kuljetetaan n hankealue eelle. Betoniperustuksseen sisälty yvä teräs kuljeteta aan eriksee en alueelle. malat rakennetaan ossista, joita rakennetaa an voimala atoimittajan n tehtaalTuulivoim la. Komp ponentit ku uljetetaan te uksilla hank kealueelle. ehtaalta errikoiskuljetu n ja muiden n ainesten sekä voima alakompone enttien tuo ottajat eiBetonin,, murskeen vät ole luonnollises l sti tässä va aiheessa tie edossa. Tiedot tarkenttuvat kun hanke on FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 37 Maaliskuu 2014 suunniteltu siihen vaiheeseen asti, että eri materiaalin hankinnat voidaan kilpailuttaa. Tämän YVA:n lähtökohtana on, että kaikki materiaalikuljetukset tapahtuvat valtatien 8 kautta. Murskeen, betonin ja muiden komponenttien kuljetuksista on esitetty tarkempaa tietoa kappaleessa 11.2. 5.6 Huolto ja ylläpito 5.6.1 Tuulivoimalat Tuulivoimaloiden huolto tapahtuu valittavan voimalatyypin huolto-ohjelmien mukaisesti. Huollon ja ylläpidon turvaamiseksi alueen tiestö pidetään kunnossa ja aurattuna myös talvisin. Huolto-ohjelman mukaisia huoltokäyntejä kullakin voimalalla tehdään yleensä noin 1–2 kertaa vuodessa, minkä lisäksi voidaan olettaa 1–2 ennakoimatonta huoltokäyntiä voimalaa kohti vuosittain. Kullakin voimalalla on näin ollen tarpeen tehdä keskimäärin kolme käyntiä vuodessa. Tuulivoimaloiden vuosihuollot kestävät noin 2–3 vuorokautta voimalaa kohti. Tuotantotappioiden minimoimiseksi vuosihuollot ajoitetaan ajankohtaan, jolloin tuulisuusolot ovat heikoimmat. Huoltokäynnit tehdään pääsääntöisesti pakettiautolla. Raskaammat välineet ja komponentit nostetaan konehuoneeseen voimalan omalla huoltonosturilla. Erikoistapauksissa voidaan tarvita myös autonosturia, ja raskaimpien pääkomponenttien vikaantuessa mahdollisesti telanosturia. 5.6.2 Voimajohto Voimajohdon kunnossapidosta vastaa voimajohdon omistaja. Voimajohtojen kunnossapito vaatii säännöllisiä tarkastuksia ja kunnossapitotöitä. Tarkistukset tehdään noin 1-3 vuoden välein. Tarkistukset tehdään johtoalueella liikkuen tai lentäen. Voimajohtoalueen reunapuuston korkeutta voidaan tarkastella myös laserkeilausaineiston avulla. Merkittävimmät voimajohtoihin liittyvät kunnossapitotyöt liittyvät johtoaukeiden ja reunavyöhykkeiden puuston raivaamiseen. Johtoaukeiden puusto raivataan 58 vuoden välein koneellisesti tai miestyövoimin. Reunavyöhykkeiden puustoa käsitellään 10-25 vuoden välein. Ylipitkät puut kaadetaan tai puuston latvustoa lyhennetään niin, ettei puuston korkeus ylitä sallittua korkeutta (Fingrid Oyj 2010). 5.7 Turvaetäisyys Tuulivoimapuistoa ei tulla rajaamaan aidalla lukuun ottamatta alueelle rakennettavia sähköasemia. Rakennusaikana vapaata liikkumista tuulivoimapuiston alueella sekä rakennus- ja huoltotiestöllä joudutaan kuitenkin turvallisuussyistä rajoittamaan. Tuulivoimapuiston käyttöaikana rakennus- ja huoltotieverkosto on maanomistajien vapaasti käytettävissä. Myös tuulivoimapuiston alueella liikkuminen on tällöin vapaata. Viranomaiset ovat viime vuosina antaneet suosituksia turvaetäisyyksistä tuulivoimahankkeissa. Ympäristöministeriö on mahdollisen jäänheiton ja putoavien osien varalle määrännyt turvaetäisyyden, joka on puolitoista kertaa voimalan FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 38 Maaliskuu 2014 maksimikorkeus (Ympäristöministeriö 2012). Liikenneviraston tekemien mallinnusten mukaan jää voi lentää 200 metriä korkeasta voimalasta enintään 300 metrin etäisyydelle. Liikenneviraston laskelmien (2011) mukaan putoavan jääkappaleen osumistodennäköisyys on kuitenkin vuosittain talviaikaan tunnin 10 metrin etäisyydellä käynnissä olevasta voimalasta oleskelevalle ihmiselle on yksi 1,3 miljoonasta vuodesta (Göransson 2012). Eli t.s. laskelman mukaan jään putoamisen aiheuttama turvallisuusriski on lähes olematon. Voimalan ja maantien välinen turvaetäisyys on enintään 300 m ja vähintään voimalan maksimikorkeus lisättynä maantien suojaetäisyyteen, joka on 20-30 m. Turvaetäisyys rautateihin on muuten sama, mutta rautatien turvaetäisyys on hieman suurempi, 30-50 m (Liikennevirasto, Hytönen ym. 2012). Suoriteltu turvaetäisyys vesiliikenneväyliin on 1-5 meripeninkulmaa väylän suuruudesta riippuen (Hytönen ym. 2012). Lähimmän voimalan etäisyyden kantaverkkoon kuuluvista voimajohdoista tulee suositusten mukaan olla voimajohtojen johtoalueen ulkoreunasta mitattuna vähintään puolitoista kertaa voimalan maksimikorkeus (Miljöministeriet 2012). 5.8 Käytöstä poisto 5.8.1 Tuulivoimalat Tuulivoimaloiden tekninen käyttöikä on noin 25 vuotta. Perustukset mitoitetaan 50 vuoden käyttöiälle ja kaapelien käyttöikä on vähintään 30 vuotta. Tuulivoimapuiston käytöstä poiston työvaiheet ja käytettävä asennuskalusto ovat periaatteessa vastaavat kuin rakennusvaiheessa. Perustusten ja kaapelien osalta on ratkaistava, jätetäänkö rakenteet paikoilleen vai poistetaanko ne. Perustuksen purku kokonaan edellyttää betonirakenteiden lohkomista ja teräsrakenteiden leikkelemistä, mikä on hidasta ja työvoimavaltaista. Useissa tapauksissa ympäristöön kohdistuvat vaikutukset jäävät pienemmiksi, jos perustuslaatta jätetään paikoilleen ja maanpäälliset osat maisemoidaan. Maakaapeli voidaan käyttövaiheen päätyttyä poistaa. Mahdollisten syvälle ulottuvien maadoitusjohdinten poistaminen ei välttämättä ole tarkoituksenmukaista. Poistetuilla metalleilla on romuarvo ja ne voidaan kierrättää. Sama koskee kaapeleissa käytettyjä metalleja. 5.8.2 Voimajohdot Voimajohdon tekninen käyttöikä on 50-70 vuotta. Perusparannuksilla käyttöikää on mahdollista jatkaa 20-30 vuodella. Tuulivoimapuiston käytöstä poiston jälkeen voimajohdot voidaan jättää paikalleen tukemaan paikallisen verkon sähkönjakelua. Tarpeettomaksi jääneen voimajohdon rakenteet voidaan purkaa ja materiaalit kierrättää. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 39 Maaliskuu 2014 6 HANKKEEN EDELLYTTÄMÄT SUUNNITELMAT JA LUVAT Hankkeen edellyttämät suunnitelmat ja luvat sekä niihin rinnastettavat päätökset on koottu taulukkoon 7.1. Taulukossa 7.2 on lisäksi esitetty mahdollisesti tarvittavat luvat. Kaikkiin hankkeen toteuttamisen vuoksi tarpeellisiin lupahakemuksiin tulee liittää YVA-selostus ja yhteysviranomaisen siitä antama lausunto. Taulukko 6.1. Hankkeen edellyttämät suunnitelmat ja luvat sekä niihin rinnastettavat päätökset. Suunnitelma/lupa Laki Viranomainen/Toteuttaja Maankäyttöoikeudet ja ‐sopimukset Maankäyttö‐ ja rakennus‐ laki (132/1999) Kristiinankaupungin ja Isojoen kunnan rakennusval‐ vontaviranomaiset, yksityiset maanomistajat Maankäyttöoikeudet ja ‐sopimukset Hankevastaava YVA‐menettely YVA‐laki (468/1994) ja sen muutos (258/2006) Etelä‐Pohjanmaan ELY‐keskus Voimajohdon yleissuunnittelu Hankevastaava Kaavoitus‐ ja rakennuslupa Maankäyttö‐ ja rakennus‐ laki (132/1999) Kristiinankaupungin ja Isojoen kunnanvaltuustot Voimajohtoalueen tutkimuslupa Laki kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta (603/1977) Aluehallintovirasto Voimajohdon johtoalueen lunastuslupa Lunastuslaki (603/1997) Valtioneuvosto Voimajohdon rakentamislupa Sähkömarkkinalaki (386/1995) Energiamarkkinavirasto Liittymälupa maantiehen Maantielaki (503/2005) Etelä‐Pohjanmaan ELY‐keskus Erikoiskuljetuslupa Liikenneministeriön päätös erikoiskuljetuksista ja erikoiskuljetusajoneuvoista (1715/92) Pirkanmaan ELY‐keskus Lentoestelupa Ilmailulaki (1194/2009) Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi Taulukko 6.2. Muut mahdollisesti tarvittavat ja luvat sekä niihin rinnastettavat päätökset. Suunnitelma/lupa Laki Viranomainen/Toteuttaja Ympäristölupa Ympäristönsuojelulaki (86/2000) Kristiinankaupungin ja Isojoen kunnan rakennusval‐ vontaviranomaiset Vesilain mukainen lupa Vesilaki (587/2011) Aluehallintovirasto Luonnonsuojelulain poikkeamislupa Luonnonsuojelulaki (1096/1996, 553/2004) sekä Luontodirektiivin 16 (1) artikla ja liite IV b (49 §) Etelä‐Pohjanmaan ELY‐keskus Lupa kaapeleiden ja johtojen sijoit‐ tamiseen yleiselle tiealueelle Maantielaki (2005/503) 47 §:n mukainen poik‐ keamislupa Etelä‐Pohjanmaan ELY‐keskus Muinaismuistolain poikkeamislupa Muinaismuistolaki (295/1963) Etelä‐Pohjanmaan ELY‐keskus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 40 Maaliskuu 2014 7 YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNNON HUOMIOIMINEN Yhteysviranomainen, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, pyysi arviointiohjelmasta lausunnot, joita saatiin 16 taholta. Lisäksi YVA-ohjelmasta on annettu seitsemän mielipidettä. Yhteysviranomainen kokosi annetut mielipiteet ja lausunnot yhteen ja antoi oman lausuntonsa 6.9.2013 (Liite 1). Seuraavassa taulukossa (Taulukko 7.1) on esitetty ne seikat, joihin yhteysviranomaisen mukaan tulisi kiinnittää huomiota selvitysten tekemisessä ja YVAselostuksen laadinnassa. Taulukossa on lisäksi esitetty, miten lausunto on otettu huomioon arviointityössä ja arviointiselostuksen laadinnassa. Taulukko 7.1. YVA-ohjelmasta annetun yhteysviranomaisen lausunnon huomioon ottaminen YVA-selostuksessa. YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO HUOMIOIMINEN YVA‐SELOSTUKSESSA KAPPALE YVA‐menettely Tarkistettava, johtuuko saatu palaute osallistumat‐ tomuudesta järjestettyihin tilaisuuksiin vai siitä, että aktiivisesta osallistumisesta huolimatta annettua palautetta ei ole koettu huomioidun. Hankkeessa on pyritty tiedottamaan riittävästi ja sen eteen on järjestetty lain mukaisten pro‐ sessien lisäksi näihin kuulumattomia vapaaeh‐ toisia kokouksia ja esittelytilaisuuksia. Palauttei‐ ta on huomioitu tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan. Hankekuvaus Tulisi kertoa mahdollisista kuivatuksen vaatimista ojitustarpeista sekä niihin liittyvistä suunnitelmista Tiestön rakentamis‐ ja parantamistarpeiden tar‐ kempi kuvaus, jotta vaikutusten arviointi pystyisi paremmin huomioimaan mm. töiden mahdolliset vaikutukset alueen vesistöjen hydrologiaan ja vir‐ taamiin. Ojitustarpeet sekä tiestön rakentamis‐ ja paran‐ tamistarpeet on kuvattu sillä tarkkuudella kuin suunnittelun tässä vaiheessa on mahdollista. 5.2.5, 4.2.1 Hankkeen arvioitavat vaihtoehdot Syytä tarkastella myös vaihtoehtoa, jossa kahdeksaa pohjoisinta tuulivoimalaa sekä kuutta Stormossenia lähinnä sijaitsevaa tuulivoimalaa ei toteuteta ja täydentää arviointiohjelmaa tältä osin. Vaihtoehtoasetelmaa on muutettu siten, että ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastellaan suppeampaa (VE1: 19 voimalaa) ja laajempaa (VE2: 26 voimalaa) tuulivoimapuistoa. Kaikkien hankealueen eteläosaan sijoittuvien 19 voima‐ lan ympäristövaikutusten selvittäminen on katsottu tarpeelliseksi, minkä vuoksi ei ole erikseen tarkasteltu vaihtoehtoa, jossa voima‐ loita olisi jätetty pois Stormossenin alueella. Päätöstä voimaloiden rakentamisesta ei tehdä YVA‐menettelyssä. 4.2.1 Korvennevan tuulivoimapuiston arviointiohjelmassa mainittu sähkönsiirtovaihtoehto (VEB) tulee tuoda esille arviointiselostuksessa. Korvennevan tuulivoimapuiston arviointiohjel‐ massa esitetty sähkönsiirtovaihtoehto on mai‐ nittu YVA‐selostuksessa ja huomioitu yhteisvai‐ kutusten arvioinnissa, mutta sitä ei ole tarkas‐ teltu Mikonkeitaan sähkönsiirtovaihtoehtona. 17.4.2 Hankkeen edellyttämät suunnitelmat ja luvat Ilmailulain mukainen lentoestelupa tarvitaan tuuli‐ voimaloiden rakentamiseen. Myös puolustusvoimi‐ en lausunto on tarpeen. Lentoestelupahakemus saatetaan vireille hank‐ keesta vastaavan toimesta heti tarvittavien taustatietojen ollessa käytettävissä. Puolustus‐ voimilta on saatu lausunto hankkeesta. 6, 12.2 Luonnonsuojelulain mukaisen poikkeamisluvan tarve voi tulla tuulivoimahankkeissa kysymykseen, mutta suunnitelmat tulisi tehdä niin, ettei sellaista tarvita. Suunnitelmat pyritään tekemään niin, ettei poikkeamislupaa tarvita. YVA:ssa selvitetään syntyykö hankkeessa sellaisia merkittäviä luon‐ tovaikutuksia, että lupa tarvittaisiin. Luvat hae‐ taan tarvittaessa YVA‐menettelyn jälkeen. 6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 41 Maaliskuu 2014 YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO HUOMIOIMINEN YVA‐SELOSTUKSESSA KAPPALE Ympäristön nykytilan kuvaus Arviointiohjelmaa tulisi täydentää voimajohtoreitti‐ en nykytilan kuvauksella. Voimajohtoreittien nykytila on kuvattu arvioin‐ tiselostuksessa. 9‐11, 15 Maa‐ ja kallioperä, pinta‐ ja pohjavedet Huomioidaan happamat sulfaattimaat arvioinnissa. Arviointiselostuksessa on käsitelty happamien sulfaattimaiden esiintymistä hankealueella sekä niiden aiheuttamia ympäristövaikutuksia. 9.4 Jatkossa on huomioitava ojitusten ja huoltoteiden rakentamisen mahdollinen vaikutus alueen vesistö‐ jen hydrologiaan ja virtaamiin sekä varauduttava tältä osin myös maastotöihin. Arvioitava paremmin hankkeen mahdollisia vaikutuksia alueen hydrologi‐ aan. Hankkeen vaikutuksia alueen hydrologiaan on arvioitu. Vaikutus huomioidaan myöhemmissä suunnitteluvaiheissa ja ojituksia mitoitetaan siten, että muutoksia ei aiheudu pintavesien valuntaan. 9.4 Hankealueen pohjoisosia halkova Siiroonjoki on osa koskiensuojeluohjelmaan kuuluvaa vesistöä ja kuu‐ luu myös Project Aqua‐vesistöihin. Jokea on ympä‐ ristöministeriön työryhmämietinnössä (VM 63/1992) ehdotettu erityisesti suojeltavaksi vesis‐ töksi. Arviointiohjelman tekstiosuuksista ei löytynyt mainintaa Siiroonjoesta, ympäristövaikutusten arvioinnista sen osalta tai siitä, kuinka koskiensuoje‐ luohjelma tai Project Aqua‐ohjelman tavoitteet huomioidaan kohteen osalta hanketta suunnitelta‐ essa. Arviointiselostuksessa on esitetty Siiroonjoen kuuluvan Project Aqua‐vesistöihin, koskiensuo‐ jeluohjelmaan kuuluviin vesistöihin sekä ehdo‐ tettuihin erityisesti suojeltaviin vesistöihin. Hankkeen vaikutukset Siiroonjokeen on arvioitu. 9.4 YSL 8§:n pohjaveden pilaamiskielto tulee huomioida tuulivoimarakentamisessa. Lisäksi rakentaminen ei saa vaikuttaa pohjaveden korkeuteen tai laatuun. Arviointiselostuksessa tulee tuoda esiin se, voiko tuulivoimaloissa käytettävästä öljystä ja muista aineista olla vaaraa/riskiä alueen lähialueen vesis‐ töille ja kalastolle. Hanke ei sijaitse eikä rakentamistoimenpiteitä tehdä luokitelluilla pohjavesialueilla. Vaikutuk‐ set pohjavesiin sekä ympäristöriskit on arvioitu ja esitetty YVA‐selostuksessa. 9.4, 14.2 Melu ja varjostus Mielipiteissä annetut tiedot tuulivoimaloiden sijoit‐ tamisetäisyyksistä kiinteistöihin ja matkailukohtee‐ seen tulee tarkistaa sekä huomioida tässä yhteydes‐ sä erityisesti YM:n ohjeistus. Tuulivoimalat on pyritty sijoittamaan siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa asutukselle sekä matkailukohteeseen. Hankkeen meluvaikutukset asutukseen ja matkailukohtee‐ seen on arvioitu. 9.1, 11.1.3.3 Melumallinnusten ja varjonmuodostuksen tulokset tulee esittää YVA‐selostuksessa selvästi. Mallinnus tulee tehdä riittävän kattavasti kuvaamaan eri tilan‐ teet, jossa mahdollisia haittatilanteita syntyy sisäl‐ lyttäen mallinnukseen myös ns. worst case‐tilanteet. Ympäristöministeriön ohje 4/2012 tuulivoimaraken‐ tamisen suunnittelussa tulee ottaa huomioon sekä melun että välkevaikutusten arvioimisessa. Melu‐ ja varjostusmallinnusten tulokset on esitetty arviointiselostuksessa sekä sanallisesti, taulukoin että leviämiskartoin. YM:n ohje 4/2012 on otettu huomioon melu‐ ja välkevaikutusten arvioinnissa. Varjostusmallinnukset on tehty myös ns. worst case‐tilanteelle ja meluvaikutuk‐ sia on hankevaihtoehdossa 1 tarkasteltu kahdel‐ la eri voimalatyypillä, joiden lähtömelutaso poikkeaa toisistaan. Melumallinnukset on tehty ympäristöhallinnon tuulivoimaloiden melun mallintamista koskevien ohjeiden 2/2014 mukai‐ sesti. 9.1,9.2 Vaihtoehtojen 1 ja 2 osalta tulee arviointiselostuk‐ sessa huomioida riittävä etäisyys asutukseen ja loma‐asutukseen. Esitetyt eroavaisuudet/eriävät näkemykset arviointiohjelman ja saadun palautteen välillä tulisi tarkistaa. Hankkeen suunnittelussa ja vaikutusten arvioin‐ nissa on huomioitu VNp:n 993/1992 mukaiset ohjearvot sekä YM:n suunnitteluohjearvot. Melumallinnukset on tehty ympäristöhallinnon ohjeiden 2/2014 mukaisesti. YVA‐ohjelmasta saatu palaute on huomioitu ja voimaloiden sijoitussuunnitelmaa on muutettu YVA‐ mm. 4.2.3, 9.1, 19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 42 Maaliskuu 2014 YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO HUOMIOIMINEN YVA‐SELOSTUKSESSA KAPPALE ohjelmavaiheesta. Voimalat on pyritty sijoitta‐ maan siten, että vaikutukset asutukseen, mai‐ semaan, virkistyskäyttöön, luontoon ja ympäris‐ töön minimoidaan. Arviointiselostuksessa on esitetty vaikutusten seurantaohjelma. Luonto Karttakuvan lisäämistä alkuperäisestä hankealueesta arviointiohjelmaan suositellaan sekä alkuperäisen hankesuunnitelman mukaisten selvitysalueiden rajaamista tähän karttakuvaan. Vuoden 2012 kasvillisuusselvitysten kattama alue suhteessa YVA‐ohjelma‐ ja YVA‐ selostusvaiheen hankealueisiin on esitetty karttakuvassa. 10.1.2 Kasvillisuus‐ ja luontoselvitysten osalta arviointioh‐ jelmaan tulisi täydentää menetelmät. Kasvillisuus‐ kartoitusten sekä linnustoselvitysten osalta tulee varmistaa, että tekijät tuntevat myös arvokkaan lajiston ja luontotyypit/elinympäristöt. Tulee varmis‐ taa, että selvitykset ovat riittävät hankealueen ja voimalapaikkojen muuttuneiden suunnitelmien jälkeen ja käsittävät edelleenkin tuulivoimaloiden rakennuspaikat lähiympäristöineen. YVA‐selostuksessa on esitetty kasvillisuus‐ ja luontoselvitysten menetelmät, aiempien selvi‐ tysten osalta niiltä osin kuin ne on selvitysrapor‐ teissa kuvattu. YVA‐vaiheen luontoselvitykset ovat tehneet YVA‐konsultin työhön vaadittavan asiantuntemuksen omaavat biologit, jotka ovat myös arvioineet aiempien luontoselvitysten riittävyyden ja suunnitelleet tarvittavat lisäselvi‐ tykset. 10.1.2, 10.3.2, 10.4.2 Arvioidaan erityisellä huolella hankkeesta Stormos‐ senille mahdollisesti koituvat ympäristövaikutukset ja niiden vähentämismahdollisuudet. Hankkeesta Stormossenille mahdollisesti koitu‐ viin ympäristövaikutuksiin ja niiden vähentä‐ mismahdollisuuksiin on kiinnitetty erityistä huomiota. 9.4, 10.2, 10.1 Stormossenin osalta arviointiselostuksesta tulee käydä selkeästi ilmi se, miten työt suunniteltaisiin tehtäväksi siten, että tuulivoimahanke rakenteineen, tiestöineen ja sähkönsiirtoineen ei aiheuta kuivatus‐ vaikutuksia suoalueelle. Ylipäätään tiestön ja kuiva‐ tuksen osalta voisi tarkentaa myös luontoarvojen huomioimista. YVA‐selostuksessa on arvioitu hankkeen vaiku‐ tukset Stormossenin hydrologiaan ja kuvattu vaikutusten lieventämismahdollisuudet sillä tarkkuudella kuin suunnittelun tässä vaiheessa on mahdollista. 9.4 Jää epäselväksi, huomioidaanko tiestö luontoselvi‐ tyksissä. Samoin olisi hyvä tarkentaa, mitä lakeja kappaleessa 11.1.2 tarkoitetaan puhuttaessa kansal‐ listen lakien mukaisista luontotyypeistä. Metsälain 10§:n elinympäristöjen huomiointi tulisi sisällyttää arviointiselostukseen. Luontoselvityksissä on huomioitu voimalapaikat sekä suunniteltu tiestö ja sähkönsiirtoreitit. Tämä on tuotu esiin YVA‐selostuksessa, jossa on myös kuvattu tarkasti mitä lakeja luontoselvi‐ tyksissä ja luontovaikutusten arvioinnissa on huomioitu. Metsälain 10 §:n elinympäristöt on huomioitu arvioinnissa. 10.1.2, 10.3.2, 10.4.2 Kiinnitetään suojelualueiden osalta huomiota soiden suojeluohjelman täydennysohjelman etenemiseen Stormossenin osalta. Soiden suojeluohjelman täydennysohjelman etenemistä on seurattu Stormossenin osalta ja tilanne on esitetty arviointiselostuksessa. 10.1.3.2 Hankkeen mahdolliset vaikutukset hankealueella tai sen läheisyydessä sijaitseville METSO‐kohteille tulisi arvioida arviointiselostuksessa kyseisen kohteen METSO‐kohteeksi hyväksymisperusteisiin pohjau‐ tuen. Hankealueella tai sen lähistöllä sijaitsevat MET‐ SO‐kohteet on esitetty arviointiselostuksessa ja huomioitu vaikutusten arvioinnissa. Vaikutukset METSO‐kohteille on arvioitu kohteen METSO‐ kohteeksi hyväksymisperusteisiin perustuen. 10.1 Meluvaikutuksia metson soitimeen tulisi arvioida. Muuttoreittien siirtymisen länsituulen vaikutuksesta hankealueen ylle tulisi törmäysmallinnukset tehdä suojelullisesti arvokkaille niin paikallisille pesimäla‐ jeille kuin ainoastaan muutolla havaittaville lajeille. Yhteisvaikutusten tarkastelussa tulisi huomioida lintuihin kohdistuvien vaikutusten osalta muutto, kerääntymä‐ ja ruokailualueet, pesimälajisto sekä elinympäristömuutokset. Kevät‐ ja syysmuuton tarkkailuun käytetyt henkilötyötunnit voisi lisätä arviointiohjelmaan. Stormossenin osalta tulee vielä Melun vaikutuksia metson soitimeen on arvioi‐ tu. Törmäysmallinnuksia ei ole katsottu hyödyl‐ lisiksi havaittujen yksilömäärien pienuuden vuoksi, mutta törmäysriskiä on arvioitu kirjalli‐ suuslähteiden ja perusteella. Lintuihin kohdistu‐ vien yhteisvaikutusten tarkastelussa on huomi‐ oitu muutto, kerääntymis‐ ja ruokailualueet, pesimälajisto sekä elinympäristömuutokset. Kevät‐ ja syysmuuton tarkkailuun käytetyt henkilötyötunnit on esitetty arviointiselostuk‐ sessa. Stormossenin alueella on tehty pesimä‐ 10.1, 17.6.3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 43 Maaliskuu 2014 YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO HUOMIOIMINEN YVA‐SELOSTUKSESSA KAPPALE varmistaa linnusto etenkin petolintujen osalta. linnustoselvitys ja sääksen lentoreittiseuranta. Kalaston osalta tulisi selvittää mahdolliset tuulivoi‐ maloiden ja huoltoteiden rakentamisen aikaiset sekä tuulivoimaloiden käytön aikaiset vaikutukset Sii‐ roonjoen, Lilla Sandjärven, Tönijärven ja Kakkoon‐ lammin kalastoon ja vesistön merkitys kalojen li‐ sääntymispaikkana. Koska hankealueella on mahdol‐ lisesti luonnontilaisia lampia ja pieniä puroja ja osalla näistä mahdollisesti merkitystä kalojen lisään‐ tymisalueena, tulisi ympäristövaikutusten arvioin‐ tiselostuksessa kiinnittää erityistä huomiota vesilain 2 luvun 11§:ssä ja 3 luvun 2§:ssä mainittuihin kiellet‐ tyihin toimenpiteisiin lampien ja purojen osalta. Tuulivoimaloiden ja huoltoteiden rakentamisen aikaiset sekä tuulivoimaloiden käytön aikaiset vaikutukset pintavesiin ja kalastoon on arvioitu. Lähtötietojen ja maastoinventointien perusteel‐ la hankealueella ei esiinny arvokkaita pienvesiä (alle hehtaarin kokoisia lampia, luonnontilaisia puroja tai noroja tai lähteitä). 9.4 Tarkennetaan voimajohtoreittien osalta luontoselvi‐ tyksiä ja arvioidaan mahdollisia hankkeen aiheutta‐ mia ympäristövaikutuksia myös voimajohtoreittien osalta. Vaihtoehtoisilla voimajohtoreiteillä on tehty luontoselvitykset YVA‐menettelyn tai aiempien hankkeiden yhteydessä lukuun ottamatta kes‐ ken YVA‐menettelyn tarkasteltavaksi otetun sähkönsiirtoreitin C uuteen maastokäytävään sijoittuvaa osuutta. Tällä osuudella tullaan luontoselvitykset tekemään maastokaudella YVA‐menettelyn jälkeen. Hankkeen aiheuttamat ympäristövaikutukset on arvioitu myös voima‐ johtoreittien osalta. 9‐13, 15, 17 Mielipiteissä annetut tiedot luontoarvoista tulee tarkistaa. Mielipiteissä annetut tiedot luontoarvoista on tarkistettu. 10 Tuulivoimarakentamisen linnustovaikutuksia on kuvattu Mikonkeitaan hankkeenkin osalta Etelä‐ Pohjanmaan maakuntakaava, Vaihemaakuntakaava I ‐ tuulivoima, Linnustovaikutukset‐selvityksessä. Siinä Metsälä‐Norrviken‐tuulivoima‐alueelta todetaan, että alueella tai sen tuntumassa pesii mehiläis‐ ja hiirihaukkoja sekä kalasääski. Pesimälinnustossa on havaittu muutamia voimalapaikkoja, joiden lintula‐ jimäärät ovat olleet hieman muita suurempia. Lisäk‐ si on havaittu muutamia arvokkaampia lajeja (mm. metso ja viirupöllö) myös voimalapaikkojen lähei‐ syydessä. Näihin voimalapaikkoihin tulisi arvioin‐ tiselostuksessa kiinnittää erityistä huomiota sekä etsiä arvioinnissa haitaton tai mahdollisimman vähäistä haittaa edellä mainituille lajeille aiheuttava vaihtoehto. Stormossenin suoalue linnustoineen tulee tässäkin yhteydessä huomioida erityisesti. Etelä‐Pohjanmaan maakuntakaavan 1. vaihe‐ maakuntakaavan linnustovaikutusselvityksessä esitetyt tiedot linnustosta on soveltuvin osin lisätty arviointiselostukseen ja huomioitu vaiku‐ tusarvioinnissa. Kaikkiin mainittuihin lajeihin kohdistuvia vaikutuksia on tarkasteltu. Stormos‐ senin suoalueeseen linnustoineen on kiinnitetty erityistä huomiota. 10.1 Arviointiohjelmassa mainitaan linnuston osalta, että linnustoa monipuolistavat muutamat avosuoalueet, joilla pesii vähälukuisena huomionarvoisempaa suolinnustoa. Erityisesti Stormossenin osalta jatkos‐ sa tulee kiinnittää huomiota suoalueen linnustoon ja sen arvoihin sekä arvioida hankkeen mahdollisia vaikutuksia siihen. Ympäristövaikutusten arvioinnissa on kiinnitetty huomiota suoalueiden ja erityisesti Stormosse‐ nin suoalueen linnustoon ja sen arvoihin. Hank‐ keen vaikutukset suoalueiden linnustoon on arvioitu. 10.1 Metsästys Metsästysseurojen edustajia haastateltaessa tulisi kysymyksiä esittää myös siten, että arviointiselos‐ tuksessa voidaan arvioida, kuinka metsästyskäytän‐ nöt tulevat muuttumaan hankkeen mahdollisesti toteutuessa. Hankkeen vaikutukset metsästykseen on arvioitu mm. perustuen Mikonkeitaan hankkeessa sekä aiemmissa vastaavissa hankkeissa tehtyihin metsästäjien haastatteluihin. 10.6 Maankäyttö Selvityksissä tulisi myös kiinnittää erityistä huomiota pohjoisimman hankealueen osan selvityksiin niin Arvioinnissa on kiinnitetty erityistä huomiota pohjoisimman hankealueen osan vaikutuksiin. 9‐11, 17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 44 Maaliskuu 2014 YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO HUOMIOIMINEN YVA‐SELOSTUKSESSA KAPPALE ympäristön kuin ihmisiin kohdistuvien vaikutusten osalta. Arviointiselostuksessa tulee esittää arvio hankkeen mahdollisista vaikutuksista hankealueen länsipuolella sijaitsevalle virkistys‐ja matkailukoh‐ teelle. Vaikutukset virkistys‐ ja matkailukohteeseen on arvioitu. Kaavatilanne tulee päivittää arviointiselostukseen. Lisäksi arviointiselostuksessa tulee esittää arvio siitä, kuinka hanke mahdollisesti vaikuttaisi Lilla Sandjär‐ ven ja Stora Sandjärven rantaosayleiskaavojen toteutumiseen ja alueen loma‐asuntoihin. Kaavatilanne on esitetty ajantasaisena arvioin‐ tiselostuksessa. Vaikutukset Lilla Sandjärven ja Stora Sandjärven rantaosayleiskaavojen toteu‐ tumiseen ja alueen loma‐asuntoihin on arvioitu. 11.1, 9.1, 9.2 Mahdolliset tuulivoimapuiston rakentamisen aiheut‐ tamat maankäytön rajoitukset virkistyskäytölle tulee tuoda arviointiselostuksessa selkeästi esille. Mahdolliset tuulivoimapuiston rakentamisen aiheuttamat maankäytön rajoitukset virkistys‐ käytölle on esitetty. 11.1.4 , 14.1.1 Liikenne Liikenteen osalta Liikenneviraston ohjeet tuulivoi‐ maloiden osalta tulee huomioida. Arviointiselostuk‐ sessa tulisi selvittää tuulivoimaloiden kuljetusreitit sekä niihin liittyvät tieverkostolliset riskikohteet tai esteet. Liikenneviraston tuulivoimaloita koskevat ohjeet on huomioitu hankkeen suunnittelussa sekä vaikutusten arvioinnissa. Arviointiselostuksessa on tarkasteltu tuulivoimaloiden todennäköisim‐ piä kuljetusreittejä. 11.2 Maisema Maisemavaikutusten osalta tulee kiinnittää huomio‐ ta siihen, että havainnekuvia tehdään riittävästi. Näkymäanalyysin selkeyteen ja tuloksen avaamiseen kansantajuisesti on syytä panostaa. Hankkeen mah‐ dollisiin vaikutuksiin ja niiden arviointiin Kärjenkos‐ ken‐Kankaanpäänkulman kulttuurimaisemalle tulee kiinnittää erityistä huomiota. Arviointiselostuksessa on esitetty havainnekuvat useasta eri suunnasta hankealueelle päin. Nä‐ kymäanalyysin tulokset on esitetty havainnolli‐ sin kartoin sekä sanallisesti. Hankkeen vaikutuk‐ siin Kärjenkosken‐Kankaanpäänkulman kulttuu‐ rimaisemalle on kiinnitetty erityistä huomiota. 11.3 Elinkeinot Arviointiselostuksessa on syytä tuoda selkeästi esille, miten tuulivoimarakentaminen vaikuttaisi alueen metsätalouteen voimaloiden, sähkölinjojen ja tiestön osalta. Metsätalous on huomioitu arvioitaessa vaiku‐ tuksia maankäyttöön sekä elinkeinotoimintaan. 11.1, 11.6 Turvallisuus ja ympäristöriskit Jäävaaran arviointiin tulee kiinnittää huomiota arviointiselostuksessa. Jäävaara on huomioitu vaikutusten ja ympäris‐ töriskien arvioinnissa. 11.1.4, 14.1.1 Tarvittaessa hankkeesta on tehtävä tutkavaikutus‐ ten arviointi VTT:llä. Arvion tarkemman tutkaselvi‐ tyksen tarpeesta tekee Pääesikunta saatuaan tar‐ kemmat tiedot suunnitelluista tuulivoimaloista. Tuulivoimahankkeiden toteuttaminen saattaa edel‐ lyttää puolustusvoimilta hankkeen hyväksyvää lausuntoa. Puolustusvoimat antaa lausunnon saa‐ mansa lausuntopyynnön perusteella. Maavoimien esikunta ja Ilmavoimien esikunta tulee pitää tietoi‐ sena tuulivoimapuiston suunnittelua koskevissa asioissa. Puolustusvoimilta hankkeesta saadun lausun‐ non mukaan suunnitelluilla voimaloilla ei arvioi‐ da olevan merkittäviä vaikutuksia puolustus‐ voimien valvonta‐ ja asejärjestelmien suoritus‐ kykyyn, joukkojen ja järjestelmien koulutukseen ja käyttöön eikä sotilasilmailuun. Näin ollen puolustusvoimat ei vastusta tuulivoimaloiden rakentamista Mikonkeitaan hankealueelle. Hankkeesta vastaava informoi Maavoimien ja Ilmavoimien esikuntia hankkeen suunnittelua koskevista asioista ennen osayleiskaavan hyväk‐ symistä. 12.2 Yhteisvaikutukset Arviointiselostukseen päivitetään ajankohtainen tilanne muista hankkeista. Arviointiselostuksessa on esitetty saatavilla olevien tietojen perusteella ajantasainen tieto muista hankkeista. 17 Selvityksissä ja arviointiselostuksessa yhteisvaikutus‐ ten mahdollisimman luotettavaan ja kattavaan arviointiin tulee kiinnittää huomiota huomioiden myös muu maankäyttö ympäristövaikutuksineen etenkin hankealueen lähiympäristön soiden ja suo‐ Selvityksissä ja arviointiselostuksessa on pyritty olennaisten yhteisvaikutusten mahdollisimman luotettavaan ja kattavaan arviointiin Lähialueen muut hankkeet on huomioitu yhteisvaikutusten arvioinnissa siltä osin kuin niistä on saatavissa tietoa.. Yhteisvaikutusten arvioinnissa on huo‐ 17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 45 Maaliskuu 2014 YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO HUOMIOIMINEN YVA‐SELOSTUKSESSA KAPPALE luonnon sekä linnuston osalta. mioitu myös muu maankäyttö ympäristövaiku‐ tuksineen. Yhteisvaikutusten arvioinnissa on kiinnitetty erityistä huomiota vaikutuksiin luon‐ non monimuotoisuuteen sekä linnustoon. Erityistä painoarvoa tulee asettaa yhteisvaikutusten arviointiin ja siinä esille tuleviin mahdollisiin riskei‐ hin sekä riskeihin linnustolle, Siiroonjoelle ja Stor‐ mossenille. Myös asutuksen huomiointiin melun ja varjostusvaikutusten osalta on syytä kiinnittää huo‐ miota. Arvio ympäristöriskeistä sisältää yhteisvaikutuk‐ set sekä linnuston törmäysriskit. Yhteisvaikutus‐ ten arvioinnissa on huomioitu mm. vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ja linnustoon sekä melu‐ ja varjostusvaikutukset asutukselle. Mi‐ konkeitaan hankkeen vaikutukset Siiroonjokeen sekä Stormosseniin on arvioitu. Vaikutukset toiminnan jälkeen Tulee selvittää, kenelle jää vastuu toiminnan jälkeen jäljelle jäävistä rakenteista. YVA‐selostuksessa on esitetty, kenelle jää vas‐ tuu maahan toiminnan jälkeen mahdollisesti jätettävistä betoniperustuksista ja kaapeleista. Vaikutusten lieventäminen Ympäristövaikutusten vähentämismahdollisuuksien rajaaminen vain merkittäviin haitallisiin ympäristö‐ vaikutuksiin toivotaan muutettavaksi haitallisiin ympäristövaikutuksiin. Arviointiselostuksessa toivo‐ taan esitettävän mahdolliset haitalliset vaikutukset sekä niiden mahdolliset vähentämis‐ ja lieventämis‐ toimet mahdollisimman kattavasti. Arviointiselostuksessa on esitetty mahdolliset olennaiset haitalliset vaikutukset .Vaikutusten vähentämis‐ ja lieventämismahdollisuuksia on esitetty myös vähemmän merkittävien haitallis‐ ten vaikutusten osalta. 9‐13, 15, 17 Epävarmuustekijät Epävarmuustekijöiden ja oletuksien sekä niiden vaikutukseen arvioinnin lopputulokseen ja sen selkeään esille tuontiin on syytä kiinnittää arvioin‐ tiselostuksessa huomiota lopputuloksen luotetta‐ vuuden arvioinnin mahdollistamiseksi. Epävarmuustekijät ja oletukset sekä arvio niiden vaikutuksista arvioinnin lopputulokseen on esitetty arviointiselostuksessa . 9‐11 Vaikutusten seuranta Suunnitelman tulee olla riittävän tarkka yleispiirtei‐ syydestään huolimatta, jotta sen avulla voidaan havaita hankkeen vaikutukset sekä mahdolliset ennakoimattomat seuraukset. Vaikutusten seurantasuunnitelma on pyritty laatimaan siten, että sen avulla voidaan havaita hankkeen vaikutukset ja mahdolliset ennakoi‐ mattomat seuraukset. 19 14, 17, 9.4, 10.2 FCG SUUNNIITTELU JA TEK KNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimap puisto Ympäristöva aikutusten arv viointiselostus 46 Maaliskuu 20 014 8 OITAVAT YMPÄRIST Y TÖVAIKUT TUKSET JA A ARVIOIN NTIMENETE ELMÄT ARVIO 8.1 Arvio oitavat vaikutukset stövaikutusten arvioin ntimenettely yssä tarkas stellaan ha ankkeen va aikutuksia Ympäris kokonaisvaltaisestii ihmisiin, ympäristö ön laatuun ja tilaan,, maankäy yttöön ja nvaroihin se ekä näiden n keskinäisiiin vuorova aikutussuhtteisiin YVA--lain ja – luonnon asetukse en edellyttä ämässä laa ajuudessa (Kuva 8.1). Kuva 8.1 Hankkeessa a selvitettäv vät välittömä ät ja välilliset vaikutukse et YVA-lain ja a– asetukse en mukaisestti. Kullakin YVA-hankkeella on o omat, hankkeen luonte eesta, laaju uudesta ja sijainnisuvat tyypilliset vaiku utuksensa. Vaikutukse et, jotka Y YVA-proses ssissa on ta johtu YVA-lain n mukaan huomioitav va, tarkenn netaan aina a hankekoh htaisesti. SuomalaiS sissa YV VA-menette elyissä täm mä nk. scre eening tehdään tava llisesti yhteistyössä yhteysviranomaise en kanssa Y YVA-ohjelm mavaiheessa ja sitä v voidaan tarrvittaessa Y telyn ajan. jatkaa YVA-menett Tuulivoimapuiston ympäristö vaikutukse et aiheutuvat rakennu us-, käyttö- ja käykia näitä kolmea vaihetta v ttarkastellaa an YVAtöstäpoiistovaiheessa. Kaikk menette elyssä. Rak kentamisen aikaiset vaikutukset v t ovat lyhy ytkestoisia ja ne aiheutuva at pääasiallisesti tiesttön, tuulivo oimala-alue eiden ja ilm majohtojen rakentamisen vaatimista v den raivaa amisesta, rakentamise een liittyvie en kuljekasvillisuud tusten liikennevaik kutuksista sekä työm maakoneide en äänistä.. Tuulivoim mapuiston uttua vaiku utukset aih eutuvat kä äytössä ole evista tuuliv voimaloista a. Käytön valmistu aikaisia vaikutuksia a ovat mm . vaikutuks set maisemaan ja linn nustoon sek kä voimaloiden pyöriviin p lapojen aihe euttaman äänen ä vaikutukset. K Käytön lope ettamisen aikaiset vaikutukse et ovat ver rattavissa rakentamis r sen aikaisiin n vaikutuks siin, mutta vaiku utukset ovat lievempiä ä. Tuulivoimahankkeiden keskeiisimpiä ympäristövaik kutuksia ov vat maisemaan kohet muutoksset sekä vaikutukset v luontoon, äänimaise emaan ja distuvatt visuaalise ihmisten n elinoloihin. Seuraav vassa on lu ueteltu täss sä YVA-me nettelyssä arvioidut vaikutuk kset: Hankkee essa arvioittavat ympä äristövaikuttukset ovat: Elotton ympäris stö - Vaikutuk kset äänima aisemaan FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 47 Maaliskuu 2014 - Vaikutukset valo-olosuhteisiin - Vaikutukset ilmanlaatuun ja ilmastoon - Vaikutukset maaperään, pinta- ja pohjavesiin Elollinen ympäristö - Vaikutukset kasvillisuuteen ja arvokkaisiin luontokohteisiin - Vaikutukset linnustoon - Vaikutukset muuhun eläimistöön - Vaikutukset luonnonsuojelualueisiin Ihmisen ympäristö - Vaikutukset maankäyttöön ja rakennettuun ympäristöön - Vaikutukset liikenteeseen - Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön - Vaikutukset muinaisjäännöksiin - Vaikutukset ihmisen terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen Edellä mainittujen vaikutusten lisäksi on arvioitu vaikutukset turvallisuuteen kuten liikenneturvallisuuteen, tutka- ja viestiyhteyksiin, lentoliikenteeseen ja puolustusvoimien toimintaan. 8.2 Vaikutuksen luonnehdinta ja merkittävyyden määrittely Vaikutukset ja niiden väliset erot kuvataan pääasiassa sanallisesti. Kuvausta havainnollistetaan kuvin ja taulukoin. Arvioinnissa kunkin vaikutuksen luonne ja merkittävyys määritellään IEMA:n (2004) arviointioppaan avulla kehitettyjen kriteerien perusteella (Kuva 8.2). Kuva 8.2. Vaikutuksen luonteen ja merkittävyyden määritys. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 48 Maaliskuu 2014 8.3 Vaihtoehtojen vertailumenetelmät Vaihtoehtojen vertailumenetelmänä käytetään ns. erittelevää menetelmää, jossa korostetaan eri arvolähtökohdista lähtevää päätöksentekoa. Vaihtoehtojen sisäisiä, erityyppisten vaikutusten keskinäisiä merkittävyysvertailuja ei tehdä, koska kunkin vaikutustyypin painoarvo muuhun vaikutustyyppiin on useissa tapauksissa liian arvoperusteinen eikä ole positivistisin menetelmin määritettävissä. Tällöin esimerkiksi meluhaittaa ja sen merkittävyyttä ei tulla vertailemaan maisemahaittaan. Menetelmällä voidaan ottaa kantaa vaihtoehtojen ympäristölliseen toteuttamiskelpoisuuteen, mutta menetelmällä ei voida ratkaista parasta vaihtoehtoa. Päätöksen parhaasta vaihtoehdosta tekevät ko. hankkeen päätöksentekijät. Arvioidut vaikutukset ja erot vaihtoehtojen välillä kootaan taulukoksi vaihtoehtojen keskinäisen vertailun helpottamiseksi. 8.4 Tarkasteltava vaikutusalue Tarkasteltavalla vaikutusalueella tarkoitetaan aluetta, jolle hankkeen ympäristövaikutusten voidaan perustellusti katsoa ulottuvan. Tarkastelualue on pyritty määrittelemään niin suureksi, ettei merkityksellisiä ympäristövaikutuksia voida olettaa ilmenevän alueen ulkopuolella. Vaikutusalueen laajuus riippuu tarkasteltavan kohteen ominaisuuksista. Jotkut vaikutukset rajoittuvat tuulivoimapuiston alueelle tai voimajohtoreitin alueelle, kuten esimerkiksi rakentamistoimenpiteet ja jotkut levittäytyvät hyvin laajalle alueelle, kuten esimerkiksi vaikutukset maisemaan. Seuraavassa taulukossa (Taulukko 8.1) on esitetty eri vaikutusten ominaispiirteiden perusteella arvioidut ja ympäristövaikutusten arviointityössä käytetyt hankkeen vaikutusten tarkastelualueiden rajaukset. Vaikeasti rajattavat vaikutukset, kuten vaikutukset ilmastoon, on tässä jätetty pois. Taulukko 8.1 Tarkasteltavan vaikutusalueen laajuus vaikutustyypeittäin. Vaikutustyyppi Tarkasteltavan vaikutusalueen laajuus Maankäyttö Kuntatason yhdyskuntarakenne, tuulivoimapuistoalue lähiympäristöi‐ neen (n. 5 km), voimajohtoalueet lähiympäristöineen (n. 500 m) Liikenne Tuulivoimapuiston pääliikennereitit sekä sähkönsiirtoreitin alueet Luonto Tuulivoimaloiden rakennuspaikat ja niiden lähiympäristö, sähkönsiirron alueet, lintujen muuttoreitit Linnusto Tuulivoimapuiston alue ja sähkönsiirtoreitit, lähialueen linnustollisesti merkittävät kohteet, muuttoreitit, mahdollinen vaikutusalue laaja Muinaisjäännökset Rakennuspaikkakohtaisesti tuulivoimapuiston alueella, uusilla teillä sekä sähkönsiirtoreiteillä. Maisema ja kulttuurihistorialliset kohteet Kohteet, joille osoitetaan rakentamistoimenpiteitä, 20 km tuulivoima‐ puiston mahdollinen näkymäsektori Melu, varjostus, vilkkuminen Laskelmien ja mallinnusten mukaisella vaikutusalueella, noin 2 km säteellä tuulivoimapuistosta Ihmisten elinolot ja viihtyvyys Vaikutuskohtainen arviointi enimmillään noin 20 km ja tarkemmin noin 5 kilometrin säteellä. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 49 Maaliskuu 2014 Sähkönsiirtoreittien ympäristövaikutusten tarkastelualueeseen lukeutuvat keskijännitekaapelien (20 kV) asentamista varten tehtävät kaivantolinjaukset sekä 110 kV ilmajohtojen rakentamista varten raivattavat maastokäytävät, joilla voi olla vaikutusta sähkönsiirtoreittien luontoarvoihin, maisemaan tai elinkeinoihin lähinnä kaapelin asennusvaiheessa sekä ilmajohtojen elinkaaren aikana. Kuva 8.3. Etäisyysvyöhykkeet 1–20 kilometrin etäisyydellä suunnitelluista voimaloista. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 50 Maaliskuu 2014 9 VAIKUTUKSET ELOTTOMAAN YMPÄRISTÖÖN 9.1 Vaikutukset äänimaisemaan 9.1.1 Vaikutusmekanismit Meluvaikutuksia aiheutuu rakentamisvaiheen aikana mm. teiden, tuulivoimaloiden ja voimajohdon rakentamisesta. Hankkeen käyttövaiheen aikana tuulivoimaloiden lavat aiheuttavat pyöriessään aerodynaamista melua. Tuulivoimaloiden ominainen melu (vaihteleva ”humina”) syntyy lavan aerodynaamisesta melusta sekä lavan ohittaessa maston, jolloin siiven melu heijastuu rungosta ja toisaalta rungon ja lavan väliin puristuva ilma synnyttää uuden äänen. Melua aiheutuu vähäisesti myös sähköntuotantokoneiston yksittäisistä osista, mutta tämä melu peittyy lapojen huminan alle (Di Napoli 2007). Melun leviäminen ympäristöön on luonteeltaan vaihtelevaa ja riippuu mm. tuulen suunnasta sekä tuulen nopeudesta ja ilman lämpötilasta eri korkeuksilla. Melun kuuluvuuden kannalta olennaista on taustamelun taso. Taustamelua aiheuttavat mm. liikenne ja tuuli (tuulen oma kohina ja puiden humina). Voimajohdon rakentamisesta aiheutuva melu on laadultaan rinnastettava tuulivoimapuiston rakentamisen kanssa. Melu on paikallista ja ohimenevää, sillä voimajohdon rakentamisen työmaa on jatkuvasti etenevä. Hankkeen toiminnan aikana voimajohdosta saattaa kostealla ilmalla aiheutua ns. koronapurkausta. Koronapurkaus aiheuttaa paikallista sirinää. 9.1.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Tuulivoimapuiston rakentamisen aiheuttamaa melua on arvioitu sanallisesti, koska sen oletetaan olevan lyhytaikaista ja leviävän suppealle alueelle. Tuulivoimaloiden ylläpidon aiheuttamaa melua ei ole tarkasteltu, koska tuulivoimaloille tehdään vain yksittäisiä huoltokäyntejä vuodessa. Lapojen pyörimisestä aiheutuvat, toiminnan aikaiset meluvaikutukset on arvioitu asiantuntija-arviona mallinnuksen pohjalta. Toiminnan aikaisen melun mallinnus on tehty kansainvälisen standardin ISO 9613-2 sekä ympäristöhallinnon tuulivoimaloiden melun mallintamista koskevien ohjeiden 2/2014 (Ympäristöministeriö 2014) mukaisesti käyttäen tuulivoimaloiden ympäristövaikutusten arviointiin kehitettyä WindPro 2.8-laskentaohjelmaa. Ohjelma käyttää melun leviämisen mallintamiseen digitaalista kolmiulotteista maastomallia ja pohjoismaista teollisuusmelun laskentamallia. Tuulivoimapuiston melu on mallinnettu ilman taustamelua. Mallinnus kuvaa teoreettista tilannetta, jossa tuuli suuntautuu tarkasteltavaan pisteeseen jokaiselta voimalalta yhtäaikaisesti. Kaikki tarkastelussa kulloinkin olevat voimalat ovat yhtäaikaisesti toiminnassa. Tuulivoimaloiden melu mallinnetaan siten, että huomioidaan voimaloiden ominaisuudet, kokonaismäärä ja sijoittelu. Mallinnuksessa käytettävien tuulivoimaloiden ominaisuudet perustuvat hankkeesta vastaavan valitsemaan voimalaitostyyppiin. Laskennoissa napakorkeuksina käytettiin tuulivoimapuiston toteutusvaihtoehdossa 2 korkeutta 141 m ja vaihtoehdossa 1 korkeuksia 137 m sekä 141 m. Mallinnuksessa käytettyjen voimaloiden korkeus ei poikkea merkittävästi YVA:ssa yleisesti käytetyn korkeuden kanssa (140 metriä) eikä muutaman metrin ero korkeuksissa vaikuta olennaisesti mallinnuksen lopputulokseen. Äänitehotasoina (LWA) käytettiin vaihtoehdossa 2 tasoa 105 dB ja vaihtoehdossa 1 ta- FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 51 Maaliskuu 2014 soja 105 dB sekä 106,5 dB, jotka vastaavat laskennassa käytettyjen tuulivoimalatyyppien äänitehotasoja, kun tuulen nopeus on 7-25 m/s. Tuulivoimaloiden on oletettu pyörivät jatkuvasti, jolloin äänitaso on sama sekä päivä- että yöaikana. Tuulen nopeutena käytettiin 8,0 m/s, jolloin tuulivoimalan synnyttämä melu on voimakkaimmillaan. Suuremmissa, yleensä yli 10 m/s nopeuksissa tuulen aiheuttama luontainen melu peittää tuulivoimaloiden melun alleen. Pienemmissä nopeuksissa sekä melun voimakkuus että vastaavasti taustamelu on vähäisempää. Mallinnuksen tuloksia on havainnollistettu ns. leviämiskarttojen avulla. Leviämiskartta esittää melun leviämisen keskiäänitasokäyrät viiden desibelin välein. Sen lisäksi mallinnuksessa on erikseen laskettu äänitasot tuulivoimapuistoalueen ympäristössä olevissa melulle herkissä kohteissa. Keskiäänitasoja (LAeq) on verrattu valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaisiin ohjearvoihin melutasoista sekä YM:n luonnosvaiheessa olevassa tuulivoimaoppaassa esitettyihin suunnitteluarvoihin. Mallinnustulokset on esitetty liitteessä 3 sekä kappaleessa 9.1.7 (Kuva 9.2 ja Kuva 9.3). Yksityiskohtaiset tulokset ovat rakennuksittain tarkasteltavissa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen hanketta koskevilta verkkosivuilta sähköisenä ladattavissa olevassa mallinnusraportissa. Tuulivoimapuiston toiminnanaikainen melu on mallinnettu erikseen myös matalataajuiselle melulle VTT:n ehdotuksen VTT-R-04565-13 (Nykänen ym. 2013) mukaisin menetelmin, joiden soveltuviin osiin ei ole esitetty muutoksia ympäristöhallinnon ohjeessa tuulivoimaloiden melun mallintamista koskevassa ohjeessa 2/2014 (Ympäristöministeriö 2014). Menetelmä sisältää oletuksen rakennusten ulkovaipan ääneneristävyydestä. Koska etenkin loma-asunnoissa on ääneneristävyydessä suuria vaihteluita, on arviointiin lisätty myös äänitason vertailu ohjearvoon rakennuksen ulkopuolella. Tuulivoimaloiden matalataajuisen melun päästötiedot saatiin valmistajalta. Mallinnuslaskenta on tehty voimalalle, jonka lähtömelutaso on 105 dB. Hankealueen muiden nykyisten melulähteiden, tieväylien ja tuulivoimaloiden yhteismelua on arvioitu asiantuntijan toimesta sanallisesti laadittujen mallinnusten sekä samankaltaisten projektien tuomien kokemusten perusteella. Arvioinnin tuloksena on esitetty arvio hankkeen aiheuttamasta suhteellisesta muutoksesta nykyisiin melutasoihin. Melumallinnukset on laatinut FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä projektiinsinööri, ins. AMK Hans Vadbäck ja melusta aiheutuvia vaikutuksia arvioinut projektipäällikkö, DI Heini Passoja. 9.1.3 Melun ohjearvot Meluntorjuntaa ohjaavat Suomessa Valtioneuvoston päätöksen VNp 993/1992 mukaiset melutason ohjearvot. Kyseiset ohjearvot on esitetty seuraavassa taulukossa (Taulukko 9.1). Taulukko 9.1. Yleiset melun keskiäänitasojen ohjearvot (VNp 993/1992). Vaikutuskohde Klo 7‐22 Ulkona Klo 22‐7 Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito‐ tai oppilaitoksia palvelevat alueet Loma‐asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, taajamien ulkopuoliset virkistysalueet ja luonnonsuojelualueet Sisällä 55 dB 50 dB1) 2) 45 dB 40 dB 3) 4) Asuin, potilas ja majoitushuoneet 35 dB 30 dB Opetus ja kokoontumistilat 35 dB ‐ FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 52 Maaliskuu 2014 Vaikutuskohde Liike ja toimistohuoneet Klo 7‐22 Klo 22‐7 45 dB ‐ 1) Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 dB. 2) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 3) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. 4) Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan kuitenkin soveltaa asumiseen käytettävien alueiden ohjearvoja. Ympäristöhallinnon ohjeissa tuulivoimaloille on määritelty suunnitteluarvot päivä- ja yöajan keskiäänitasojen maksimiarvolle. Jos tuulivoimalan melu sisältää tonaalisia, kapeakaistaisia tai impulssimaisia komponentteja, tai se on selvästi amplitudimoduloitunutta, mallinnustuloksiin tulee ohjeen mukaan lisätä viisi desibeliä ennen ohjearvoon vertaamista. Koska ohjearvo sisältää jo tyypillisen tuulivoimamelun piirteet, edellä mainitut äänenpiirteiden tulee olla tuulivoimalalle epätyypillisen voimakkaita, jotta mallinnustuloksissa täytyy huomioida viiden desibelin lisä äänenvoimakkuuteen. Eri lähteiden ristiriitaiset melutasojen raja-arvot sekä puutteelliset ohjeistukset mallinnuksesta ja mittauksesta tekevät mallinnustulosten pohjalta tehtävistä johtopäätöksistä tulkinnanvaraisia. Ympäristöministeriö on käynnistänyt hankkeen, jonka tavoitteena on luoda yhtenäinen ohjeistus meluvaikutusten arviointiin ja mittaamiseen. Taulukko 9.2. Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvot (Ympäristöministeriö 2012). Tuulivoimarakentamisen ulkomeluta‐ son suunnitteluohjearvot LAeq päivä klo 7‐22 LAeq yö klo 22‐7 Asumiseen käytettävillä alueilla, loma‐ asumiseen käytettävillä alueilla taaja‐ missa, virkistysalueilla 45 dB 40 dB Loma‐asumiseen käytettävillä alueilla taajamien ulkopuolella, leirintäalueil‐ la, luonnonsuojelualueilla* Muilla alueilla Huomautukset 40 dB 35 dB ei sovelleta ei sovelleta * yöarvoa ei sovelleta luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut Asumisterveysohjeessa 2003 pientaajuiselle melulle ohjeelliset enimmäisarvot. Ohjearvot koskevat asuinhuoneita ja ne on annettu taajuuspainottamattomina yhden tunnin keskiäänitasoina tersseittäin. Ohjearvot koskevat yöaikaa ja päivällä sallitaan 5 dB suuremmat arvot. Mittaustai laskentatuloksia vertailtaessa näihin ohjearvoihin niihin ei tehdä kapeakaistaisuus- tai impulssimaisuuskorjauksia. Ympäristöministeriön ohjeessa 4/2012 Tuulivoimarakentamisen suunnittelu viitataan näihin ohjearvoihin matalataajuista melua koskien. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 53 Maaliskuu 2014 Taulukko 9.3. Matalataajuisen melun ohjearvot asuinhuoneissa ilman taajuuspainotusta. Terssikaista Hz 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200 Keskiäänitaso LZeq,1h, dB 74 64 56 49 44 42 40 38 36 34 32 Edellisestä laskettu keski‐ äänitaso A‐painotettuna LAeq,1h, dB 24 19 17 14 14 16 18 19 20 21 21 9.1.4 Äänen voimakkuus Äänen voimakkuutta mitataan desibeliasteikolla (dB). Asteikko on logaritminen, siten esimerkiksi äänitehon kymmenkertaistuminen kasvattaa aina äänitasoa 10 dB ja satakertaistuminen 20 dB. Ihminen ei juuri erota alle 3 dB vaihtelua äänen voimakkuudessa ja 10 dB äänitason nosto koetaan useimmiten äänenvoimakkuuden kaksinkertaistumisena. Taajuuspainotus desibeliasteikolla tehdään, koska ihmiskorva kuulee eri taajuisia ääniä eri tavoin eri voimakkuuksilla. Pienille äänenvoimakkuuksille tehtyä Apainotusta käytetään yleisesti ympäristömelun arvioimisessa ja ohjearvot on annettu tällä taajuuspainotuksella. Taulukko 9.4. Esimerkkejä eri äänenpainetasoista. Äänenpainetaso (dB) Esimerkki 0 Kuulokynnys 5‐25 Pensaiden lehtien havina 20 Rannekello (1 m) 30 Kuiskaus (1 m) 40 Taustamelu kotona 50–70 Äänekäs puhuminen 70–85 Liikenne 85–90 Moottoripyörä 90–110 Yökerho tai disco 110–130 Kipukynnys 9.1.5 Tuulivoimalan äänen kokeminen Tuulivoimaloiden tuottama ääni voidaan kokea epämiellyttävänä tai häiritsevänä, jolloin se luokitellaan meluksi. Melulla ei ole absoluuttisia desibelirajoja, vaan melun kokeminen on aina subjektiivista. Samanlainen ääni voidaan erilaisessa tilanteessa ja ympäristössä kokea hyvin eri tavoilla. Tasaisen äänen on todettu häiritsevän vähemmän kuin vaihtelevan melun. Vaurioita kuulossa ääni voi aiheuttaa, jos se ylittää 80 desibeliä. Pitkäaikainen altistumien melulle voi aiheuttaa myös esimerkiksi uni- ja keskittymishäiriöitä. Tuulivoimaloiden aiheuttama melu ei ole luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista. Äänen voimakkuus vaihtelee sääolosuhteiden mukaan. Ääni on voimakkaimmillaan, kun tuuli puhaltaa tuulivoimaloiden suunnasta, vastatuuleen ääni on paljon heikompi. Hyvin lähellä voimaloita voidaan äänestä erottaa yksittäisen tuulivoimalan lavan aiheuttama ääni. FCG SUUNNIITTELU JA TEK KNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimap puisto Ympäristöva aikutusten arv viointiselostus 54 Maaliskuu 20 014 1970- ja a 1990-luv vuilla tehdy yissä tutkim muksissa on n havaittu melun hyv vin häiritseväksi kokevien ihmisten m määrän ole evan suhtee essa äänita asoon. 55 desibelin melun kokee k hyvin n häiritsevä äksi noin 5–10 % ihm misistä ja va ain noin 5 % kokee 45 desib belin melun n hyvin hä iritsevänä. Yhä useam mmat koke evat melun häiritsevänä, ku un äänen ta aso nousee e yli 60 desibelin. Alla olev vassa kuva assa (Taulu ukko 9.1) on esitetty y melun hä äiritsevyyde en ja äänenpainetason suh hdetta. Ään nen paineta aso on esite etty desibelleinä ja häiiritsevyys oitu asteiko olla 0-10. Tutkimukse essa 45 – 50 desibe elin melu on o saanut on arvio häiritsev vyysasteelttaan arvon yksi (vähäinen). Kuva 9.1 Melun ääne enpainetason n (dB) ja häiiritsevyyden suhde (Jauh hiainen ym. 2007 cit. Lambert & Maurin 19 988). Ihmisko orvan herkk kyys äänelle e vaihtelee e taajuuden n mukaan. V Voimakkaillla äänillä matalat äänet kuullaan suhte eessa voimakkaampin na mutta ta aas hiljaiset matalat äänet ku uullaan heikosti. kytila 9.1.6 Nyk eitaan hank kealueen ä äänimaisem maan vaiku uttavia tekiijöitä ovat luonnon Mikonke omat ää änet, alueellla liikkuvie en ihmisten sekä ajoitttain käytösssä olevien metsätalouskone eiden ääne et. Näiden lisäksi alue eelle kanta autuu ympä äristön teiltä liikenteen ään niä. Melko tyynenä pä äivänä äänitaso on täm män tyyppiisillä metsä äisillä alueilla ilman mainittu uja liikentee 0 - 30 dB. Tuulisena T en ja koneiden ääniä luokkaa 20 voi nostaa äänitason ä 40-50 4 dB tiienoille. Lin nnunlaulu päivänä lehtipuiden kahina v voi voim makkaimmillaan olla y yli 50 dB. Tyynellä T sää ällä talvella a taas voi olla o hyvin hiljaista. Maa- ja metsätalous m skoneet nostavat työs skennellesssään ympärristön ääksi pellolla työskentellevä trakto ori synnyttä ää vielä muutaman m nitasoa. Esimerkik FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 55 Maaliskuu 2014 sadan metrin päähän 35-45 dB äänitason. Teiden lähellä yksittäisen ajoneuvon ohiajo voi aiheuttaa hetkellisen 50-70 dB äänitason. Lähellä kulkeva valtatie 8 muodostaa merkittävän osan Mikonkeitaan alueen melusta. Hankealueella olevat loma-asunnot ja virkistystoiminta (etenkin metsästys) aiheuttavat osaltaan paikoittaista ohimenevää melua. Hankealueen koillis-, luoteis- ja länsipuolella asutusta on keskittynyt runsaammin teiden varsille. Kärjenkosken, Kärjenjoen jokilaakson ja Peltomaan alueilla melua voi aiheutua myös maataloudesta. Oman lisänsä hankealueen luonnonääniin tuo tuulisella säällä aallokko hankealueella ja sen läheisyydessä sijaitsevilla järvillä ja lammilla. Hankealueen keskiosiin Kaakkoolammen rannalle ja pohjoisosaan Tönijärven läheisyyteen sijoittuvan loma-asutuksen äänitaso määräytyy luonnonäänistä sekä metsä- maatalouskoneiden ajoittaisista äänistä. Hankealueelle ei sijoitu yhtään vakituista asuinrakennusta. Tuulivoimapuiston hankealueella on kolme lomarakennusta, joista kaksi sijaitsee Kaakkoolammen läheisyydessä (etäisyys lähimpiin voimaloihin yli 800 m) ja yksi Tönijärven rannalla (etäisyys lähimpiin voimaloihin yli 1000 m). 9.1.7 Tuulivoimapuiston vaikutukset äänimaisemaan 9.1.7.1 Vaihtoehto 1: Suppeampi tuulivoimapuisto Rakentamisen aikaiset vaikutukset Tuulivoimaloiden rakentamisen aikana melua syntyy huoltoteiden, voimaloiden perustusten ja kaapeloinnin sekä voimaloiden pystytyksen työvaiheista. Melun kannalta merkittävimmät vaiheet ovat teiden ja perustusten rakentaminen, jolloin voi esiintyä myös vähäisissä määrin impulssimaista melua. Syntyvä melu on normaaliin rakennusmeluun verrattavissa olevaa työkoneiden ja työmaan liikenteen aiheuttamaa melua. Kuljetuksia ja ehkä suurimpia nostoja lukuun ottamatta melu ei pääasiallisesti leviä tuulivoimapuistoaluetta laajemmalle. Työkoneiden äänitehotasot ovat suurimmillaan paikallisesti yhteensä noin 115 desibeliä, joka vaimenee avoimessakin maastossa 55 desibelin tasolle noin 400 metrin ja alle 40 desibelin tasolle alle kahden kilometrin etäisyydellä. Raskaan liikenteen ajoneuvoista aiheutuu hetkellisesti enimmillään noin 60 dB äänitehotaso noin 100 metrin etäisyydellä kuljetusreitistä, mikä vastaa normaalin keskustelun äänitasoa. Toteutusvaihtoehdon 1 pohjoisimpia tuulivoimaloita ja niille johtavaa tiestöä sekä voimajohtoa rakennettaessa voi rakentamisen aikainen melu ajoittain ylittää ohjearvot hankealueella Kaakkoolammen rannalla sijaitsevassa lomaasutuksessa. Etäisyys lomarakennuksista lähimpiin huolto- ja rakennusteihin on vähintään 1,5 km. Myös rakennettavan tuulivoimapuiston (hankealueen eteläosan) sekä kuljetusreitin läheisyydessä sijaitsevassa loma-asutuksessa ja vakituisessa asutuksessa melun ohjearvot voivat hetkellisesti tai ajoittain ylittyä tuulivoimapuiston ja sähkönsiirron rakentamisvaiheessa. Melu tuulivoimapuiston rakentamisen aikana on kuitenkin paikallista ja kestoltaan melko lyhyttä, eikä sen arvioida aiheuttavan merkittävää haittaa. Voimaloiden rakennuspaikat sijoittuvat yli 1,0 km etäisyydelle lähimmistä vakituisista asuinrakennuksista ja yli 1,3 km etäisyydelle lähimmistä lomarakennuksista. Kuljetusreitin varrella ei Korpelankylää lähempänä hankealuetta sijaitse asuinrakennuksia, joihin voisi kohdistua haittaa. Österbackantiellä Riskulassa vaikutuksia syntyy lähinnä liikenteen väliaikaisesta lisääntymisestä (katso kappale 11.2.4 ”tuulivoimapuiston vaikutukset liikenteeseen”). Liikennemelun tois- FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 56 Maaliskuu 2014 tumistiheys moninkertaistuu nykyisestä rakentamisen ajaksi. Vaihtoehdossa 1 tuulivoimapuisto rakennetaan kahdessa rakennuskaudessa. Toiminnan aikaiset vaikutukset Tuulivoimaloiden käyttöääni on rakennusmelua merkittävämpää, sillä käyttöääntä syntyy tuulisina aikoina koko hankkeen ajan. Alue jossa tuulivoimaloiden ääni voi ylittää 45 desibelin rajan, jää noin 700 metrin etäisyydelle voimalapaikoista ja lähes täysin tuulivoimapuiston alueelle. Alueella ei ole asuinrakennuksia. Mallinnustulosten mukaan alueella, jossa ääni voi ylittää 40 desibeliä ei sijaitse asuin- tai vapaa-ajan rakennuksia, urheilu- tai virkistysalueita eikä luonnonsuojelualueita. Kyseinen melualue ulottuu enimmillään noin 1,2 kilometrin etäisyydelle voimaloista. Tuulivoimapuiston meluvaikutusten alue, jossa keskiäänitaso voi ylittää 35 desibeliä, on pinta-alaltaan noin 30 neliökilometriä, eli se on noin neljänneksen Mikonkeitaan hankealuetta suurempi. Alue, jossa äänitaso voi olla yli 35 desibeliä ulottuu enimmillään noin 1,9 kilometrin etäisyydelle lähimmistä voimaloista ja alueella sijaitsee 17 asuinrakennusta ja yksi lomarakennus. Kyseinen loma-rakennus sijaitsee kaavoittamattomalla Bergvikin alueella, Sandvikin asuinpiirin lounaispuolella (katso kuva 9.2.). Mallinnuksen mukaan vuorokauden keskimääräinen melutaso on kyseisessä kohteessa noin 36 desibelin luokkaa, mikä ylittää Ympäristöministeriön esittämän tuulivoimalamelun suunnitteluohjearvon, 35 desibelin rajan. Valtioneuvoston ohjearvot eivät kuitenkaan tällä alueella ylity. Melumallinnus on karkea esitys tuulivoimaloiden melun levinneisyydestä ja koska alueen vallitseva tuulensuunta on koilliseen päin, on todennäköistä, ettei ohjearvo kuitenkaan tule ylittymään Bergvikin kohteessa. Bergvikin kohteen melutasoon vaikuttavat eniten lähimmät voimalat 4, 3, ja 9. Lomarakennuksen ja lähimpien voimaloiden välinen maasto on pääosin metsää, joka vaimentaa melua paremmin kuin mallinnuksessa huomioitu pinta (rosoisuusarvo 0,4 eli ”keskikova”). Hankkeen toteuttamisen vaihtoehdon 1 mukaan ei arvioida estävän Lilla Sandjärven ja Stora Sandjärven rantaosayleiskaavojen toteutumista, sillä rantaosayleiskaava-alueet sijoittuvat melumallinnustulosten perusteella alle 35 dB:n vyöhykkeelle aivan Lilla Sandjärven kaava-alueen eteläisintä kärkeä lukuun ottamatta. Kaava-alueiden ja suunniteltujen voimaloiden väliin jää metsäalueita. Koska vallitseva tuulen suunta alueella lisäksi on kohti koillista, on todennäköistä, että tuulivoimaloiden melu on todellisuudessa mallinnettua vähäisempi. Mikäli käytettäisiin meluisampaa voimalatyyppiä, jonka lähtömelutaso on 105 desibelin sijaan 106,5 desibeliä, laajenisi tuulivoimaloiden melun vaikutusalue luonnollisesti jonkin verran, enimmillään noin 100-300 metrillä. Alueelle, jolla 35 desibeliä saattaa olla kuultavissa, sijoittuu yhteensä 17 asuinrakennusta. Tämä on seitsemän asuinrakennusta enemmän kuin hiljaisemmalla tuulivoimalatyypillä. Lisäksi tuulivoimaloiden keskimääräinen äänitaso kasvaisi Bergvikin kohteessa noin desibelin verran. Hankealueen nykyiset melulähteet huomioon ottaen arvioidaan tuulivoimapuiston muuttavan alueen äänimaisemaa nykytilasta lähinnä tyynellä säällä tuulivoimapuiston sisällä ja välittömässä läheisyydessä alueilla, joille ei kantaudu liikenteen tai metsä- tai maatalouskoneiden ääniä. On kuitenkin huomioitava, että FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 57 Maaliskuu 2014 tuulivoimaloiden melu voidaan kokea häiritsevänä tuulipuiston lähiympäristössä, vaikka ohjearvot eivät ylity. Kuva 9.2. Melumallinnuksen tulokset vaihtoehdon 1 eli suppeamman tuulivoimapuiston tilanteessa (19 voimalaa). Meluvaikutukset on lähtökohtaisesti arvioitu tilantessa, jossa tuulivoimapuiston käytössä on lähtömelutasoltaan 105 desibelin voimala. Kuva esittää miten vaikutusalue laajenisi (katkoviivat), jos hankkeessa käytetään meluisampaa 106,5 desibelin voimalatyyppiä hiljaisemman sijaan. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 58 Maaliskuu 2014 Taulukko 9.5. Vaihtoehdon 1 eri meluvyöhykkeelle sijoittuvat kohteet sekä 105 desibelin voimalan että 106,5 desibelin voimalan tilanteessa. 105 desibelin voimala ≥ 45 dB 45 - 40 dB 40 - 35 dB Asuinrakennukset 0 kpl 0 kpl 10 kpl Taajamien lomarakennukset 0 kpl 0 kpl 0 kpl Lomarakennukset taajamien ulkopuolella 0 kpl 0 kpl 1kpl ≥ 45 dB 45 - 40 dB 40 - 35 dB Asuinrakennukset 0 kpl 0 kpl 17 kpl Taajamien lomarakennukset 0 kpl 0 kpl 0 kpl Lomarakennukset taajamien ulkopuolella 0 kpl 0 kpl 1 kpl 106,5 desibelin voimala Matalataajuinen melu Esitetyllä voimalatyypillä ja voimaloiden sijoituksilla ei yhdessäkään asuinkiinteistössä asuinhuoneille asetettu matalien taajuuksien ohjearvo ylittynyt, vaan kaikissa matalien taajuuksien äänitasot ovat selvästi, vähimmilläänkin noin 10 dB alle ohjearvon. Voimakkaimmin kaikissa rakennuksissa sisälle näiden laskelmien mukaan kuuluu 50 Hz terssi, jonka äänitaso jää pahimmillaankin noin 10 dB alle sille annetun ohjearvon. Matalien äänien äänitaso on kaikissa rakennuksissa pahimmillaan sisällä kuulokynnyksen tasoa, voimakkaimmillaan näiden laskelmien mukaan 200 Hz taajuudella 1 dB alle kuulokynnyksen. Jos matalien äänien voimakkuutta arvioidaan rakennusten ulkopuolella, ovat matalien äänien äänitasot pahimmillaan alle 4 dB sisäohjearvon yläpuolella taajuudella 100 Hz ja äänekkäimmin kuuluu 200Hz terssi, sekin alle 20 dB äänenvoimakkuutta vastaavana. 9.1.7.2 Vaihtoehto 2: Laajempi tuulivoimapuisto Rakentamisen aikaiset vaikutukset Toteutusvaihtoehdon 2 eteläosan 19 tuulivoimalan rakentamisesta aiheutuvat meluvaikutukset vastaavat vaihtoehdon 1 meluvaikutuksia. Vaihtoehdon 2 seitsemää pohjoista tuulivoimalaa ja niille johtavaa tiestöä sekä voimajohtoa rakennettaessa voi rakentamisen aikainen melu ylittää ohjearvot Kaakkoolammen rannalla sekä Tönijärven tuntumassa sijaitsevassa loma-asutuksessa. Etäisyys lomarakennuksista lähimpiin huolto- ja rakennusteihin on vähintään 700 m. Meluvaikutukset tuulivoimapuiston rakentamisen aikana ovat kuitenkin paikallista ja kestoltaan melko lyhyitä, eikä melun arvioida aiheuttavan merkittävää haittaa. Vaihtoehdossa 2 hankealueen pohjoisosan voimaloiden rakennuspaikat sijoittuvat 800 metrin etäisyydelle lähimmistä asuin- tai lomarakennuksista. Korpelankyläntiestä hankealueen pohjoisosaan haarautuvien metsäteiden välittömässä läheisyydessä ei sijaitse asuinrakennuksia, joihin voisi kohdistua haittaa. Korpelankyläntiellä ja muilla suurempiluokkaisilla kuljetusreitin teillä vaikutuksia syntyy lähinnä liikenteen väliaikaisesta lisääntymisestä (katso kappale 11.2.4 ”tuulivoimapuiston vaikutukset liikenteeseen”). Liikennemelun toistumistiheys kas- FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 59 Maaliskuu 2014 vaa rakentamisen ajaksi noin kolmanneksella nykyisestä. Vaihtoehdossa 2 tuulivoimapuisto rakennetaan kolmessa rakennuskaudessa. Käytönaikaiset vaikutukset Vaihtoehdon 2 käytönaikaisia vaikutuksia äänimaisemaan arvioidaan vain hiljaisemman, eli 105 desibelin voimalan osalta. Hankealueen eteläosan melu muistuttaa pitkälti vaihtoehdon 1 tilannetta, jossa käytetään 19 kappaletta 105 desibelin voimalaa. Hankealueen pohjoisosassa yli 45 desibelin melu jää tuulivoimapuiston alueelle, noin 500 metrin etäisyydelle voimalapaikoista. Yli 40 desibelin melualueella ei sijaitse asuin- tai lomarakennuksia, urheilu- tai virkistysalueita eikä luonnonsuojelualueita. Kyseinen melualue ulottuu hankealueen eteläosassa noin 1,1 kilometrin etäisyydelle ja hankealueen pohjoisosassa noin 900 metrin etäisyydelle voimaloista. 35 - 40 desibelin vyöhyke ulottuu enimmillään alle 1,7 kilometrin etäisyydelle lähimmistä voimaloista ja alueella sijaitsee seitsemän taajama-alueen ulkopuolelle sijoittuvaa lomarakennusta sekä 31 vakituista asuinrakennusta. Loma-rakennusten kohdalla melu saattaa ylittää YM:n ehdottaman yöajalle annetun suunnittelun ohjearvon (35 dB). Valtioneuvoston ohjearvot eivät kuitenkaan ylity. Lomarakennukset eivät sijoitu yleistai asemakaavoitetulle alueelle. Hankealueen eteläosan luoteispuolelle, Bergvikin alueelle, sijoittuvan lomarakennuksen kohdalla äänentasoon vaikuttavat eniten sitä lähimmät voimalat, eli voimalat 4, 3, ja 9. Koska vallitseva tuulen suunta alueella on kohti koillista, sijoittuu lomarakennus tuulivoimaloihin nähden edullisesti ja on todennäköistä, että tuulivoimaloiden melu on todellisuudessa mallinnettua vähäisempi. Lomarakennuksen ja lähimpien voimaloiden välinen maasto on pääosin metsää. Hankealueen keskiosaan, Kaakkoolammen rannalle, sijoittuvien lomarakennusten äänentasoon vaikuttaa eniten lähin voimala 26, johon nähden lomarakennukset kuitenkin sijoittuvat edullisesti vallitseva tuulen suunta huomioiden. Lähimpiin voimaloihin vallitsevan tuulensuunnan yläpuolella, eli lounaassa, on lomarakennuksista etäisyyttä yli 1,5 km. Tönijärven tuntumassa, hankealueen pohjoisosan länsipuolella, sijaitsevien lomarakennusten äänentasoon vaikuttavat eniten hankealueen pohjoisosan voimalat tuulen suunnasta riippuen. Etäisyyttä lomarakennuksista lähimpään voimalaan on vähintään noin 800 m ja vallitsevaan tuulen suuntaan nähden lomarakennukset sijaitsevat edullisesti. Tönijärven länsipuolella sijaitsee Pohjanmaan maakuntakaavaan merkitty virkistys- ja matkailukohde, jonka etäisyys lähimmästä suunnitellusta voimalasta on noin 1,6 km. Melumallinnustulosten mukaan tilan rakennukset sijoittuvat alle 35 desibelin vyöhykkeelle ja Tönijärven läheinen koillisnurkka 35-40 desibelin vyöhykkeelle. Virkistys- ja matkailukohteen ja suunniteltujen voimaloiden välisestä puustosta ja vallitsevasta tuulensuunnasta johtuen tuulivoimapuiston meluvaikutusten arvioidaan todellisuudessa jäävän virkistys- ja matkailutilalla mallinnettua pienemmiksi. Hankkeen ei arvioida aiheuttavan tilan virkistys- ja matkailutoiminnalle haittaa melun muodossa. Hankkeen vaihtoehdosta 2 aiheutuvien meluvaikutusten ei arvioida estävän Lilla Sandjärven ja Stora Sandjärven rantaosayleiskaavojen toteutumista, sillä rantaosayleiskaava-alueet sijoittuvat melumallinnustulosten perusteella alle 35 desibelin vyöhykkeelle. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 60 Maaliskuu 2014 Tuulivoimapuiston meluvaikutusten alue (keskiäänitaso yli 35 desibeliä) on pinta-alaltaan noin 41 neliökilometriä, mikä on hieman vähemmän kuin kaksi kertaa hankealueen koko. Ottaen huomioon hankealueen nykyiset melulähteet, arvioidaan tuulivoimapuiston muuttavan alueen äänimaisemaa nykytilasta lähinnä tyynellä säällä tuulivoimapuiston sisällä ja välittömässä läheisyydessä alueilla, joille ei kantaudu liikenteen tai metsä- tai maatalouskoneiden ääniä. On kuitenkin huomioitava, että tuulivoimaloiden melu voidaan kokea häiritsevänä tuulipuiston lähiympäristössä, vaikka ohjearvot eivät ylity. Kuva 9.3. Melumallinnuksen tulokset vaihtoehdon 2 eli laajemman tuulivoimapuiston tilanteessa (26 kappaletta 105 desibelin voimalaa). Karttaan on yhdistetty vaihtoehdon 1 melumallinnustulokset, joista käy ilmi, että voimaloista 1-19 aiheutuu yhtä paljon melua riippumatta siitä, rakennetaanko pohjoiset voimalat 20-26 vai ei. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 61 Maaliskuu 2014 Taulukko 9.6. Vaihtoehdon 2 melun vaikutusalueelle sijoittuvat kohteet. 105 desibelin voimala ≥ 45 dB 45 - 40 dB 40 - 35 dB Asuinrakennukset 0 kpl 0 kpl 31 kpl Taajamien lomarakennukset 0 kpl 0 kpl 0 kpl Lomarakennukset taajamien ulkopuolella 0 kpl 0 kpl 7 kpl Matalataajuinen melu Esitetyllä voimalatyypillä ja voimaloiden sijoituksilla ei yhdessäkään asuinkiinteistössä asuinhuoneille asetettu matalien taajuuksien ohjearvo ylittynyt, vaan kaikissa matalien taajuuksien äänitasot ovat selvästi, vähimmilläänkin noin 9 dB alle ohjearvon. Voimakkaimmin kaikissa rakennuksissa sisälle näiden laskelmien mukaan kuuluu 50 Hz terssi, jonka äänitaso jää pahimmillaankin noin 9 dB alle sille annetun ohjearvon. Matalien äänien äänitaso on kaikissa rakennuksissa pahimmillaan sisällä kuulokynnyksen tasoa, voimakkaimmillaan näiden laskelmien mukaan 200 Hz taajuudella 0,2 dB alle kuulokynnyksen. Jos matalien äänien voimakkuutta arvioidaan rakennusten ulkopuolella, ovat matalien äänien äänitasot pahimmillaan alle 5 dB sisäohjearvon yläpuolella taajuudella 100 Hz ja äänekkäimmin kuuluu 200Hz terssi, sekin alle 20 dB äänenvoimakkuutta vastaavana. 9.1.8 Sähkönsiirron vaikutukset äänimaisemaan Voimajohtojen rakentamisen aikana melua aiheutuu kaivinkoneista, nostureista (ilmajohtojen rakentamisessa), kaapelinvetokoneista, johtimien päiden yhteen ampumisesta ja ajoneuvoliikenteestä. Voimajohtojen rakentamista voidaan kuvata ns. liikkuvaksi rakentamiseksi, jossa rakennustyömaa etenee jatkuvasti. Voimajohtojen rakentamisen aikaisia meluvaikutuksia voidaan pitää paikallisina ja kestoltaan lyhytaikaisina, koska työmaa liikkuu varsin lyhyessä ajassa, keskimäärin muutamassa päivässä, häiriintyvän kohteen ohi. Voimajohdon käytönaikaisessa vaiheessa tuulivoimapuistoalueella sijaitseva muuntoasema synnyttää jonkin verran matalataajuista huminaa. Tämä on kuultavissa muuntamon välittömässä läheisyydessä, mutta puiston ulkopuolella humina vaimenee kuulumattomiin. Korkeajännitevoimajohto saattaa synnyttää käytönaikaisessa vaiheessa ns. koronamelua, jonka voimakkuus riippuu jännitteestä. Koronan synnyttämä ääni on voimakkaimmillaan kostealla säällä tai talvella, jolloin johtimiin muodostuu huurretta. Koronamelua esiintyy pääosin 400 kilovoltin jännitetasolla. 110 kV voimajohdoilla koronamelu on melko harvinaista ja esiintyessään vaimeaa. Koronamelu on luonteeltaan korkeataajuista sirinää, joka kuuluu selvimmin siirtolinjan alla pylväiden luona ollen siinä enimmillään 45 dB. Mahdollinen koronamelu vaimenee kuulumattomiin alle 100 metrin matkalla. Alueilla. joilla 110 kV voimajohto sijoittuu suuremman luokan voimajohtojen viereen, koronamelu jää niiden melun alle. Sähkönsiirron meluvaikutukset ovat kokonaisuudessaan niin vähäiset, ettei sähkönsiirron eri toteutusvaihtoehtojen välillä ole melun kannalta merkittävää eroa. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 62 Maaliskuu 2014 9.1.9 Vaikutukset toiminnan jälkeen Tuulivoimapuiston purku ja ympäristön ennallistaminen käsittää pääosin samoja työvaiheita kuin rakentaminen. Näin ollen tuulivoimapuiston purkamisen aikaiset meluhaitat vastaavat rakentamisesta aiheutuvia haittoja. Kokonaisuutena purkamisen aiheuttamat meluvaikutukset arvioidaan vähäisiksi. Vaihtoehtojen välillä on eroa ainoastaan purettavien tuulivoimaloiden ja voimajohdon sijoittumisen, kuljetusreittien ja purkutöiden keston suhteen. Vaihtoehdossa 2 purkutyöt ja kuljetukset tapahtuvat laajemmalla alueella ja ne kestävät kauemmin. Purkamisen jälkeen alueelle ei jää melulähteitä. 9.1.10 0-vaihtoehdon vaikutukset 0-vaihtoehdossa alueen äänimaisema säilyy nykyisenlaisena tai muuttuu muiden maankäytön muutosten seurauksena. 9.1.11 Vaikutusten lieventäminen Tuulivoimapuiston rakentamisen aikaisia meluhaittoja voidaan vähentää huolellisella työn suunnittelulla, työvaiheiden harkitulla ajoituksella sekä vähän melua tuottavin konein ja työmenetelmin. Maanrakennustöiden aikana syntyviä ylijäämämassoja voidaan tarvittaessa käyttää meluesteinä töiden ajan. Tuulivoimapuiston toiminnasta aiheutuvia meluhaittoja voidaan vähentää myös tehokkaimmin huolellisella tuulivoimaloiden valinnalla ja sijoittelulla, kuten Mikonkeitaan tuulivoimapuistohankkeessa on tehty. Suunnittelussa tulee huomioida erityisesti asuin- ja loma-asuntokohteita sekä muita häiriintyviä kohteita koskevat melun ohjearvot. Eri valmistajien saman tehoisissa tuulivoimaloissa on eroja, mutta yleensä melu lisääntyy tuulivoimalan tehon kasvaessa. Nykyaikaisten tuulivoimalaitosten lähtöäänitasoa voidaan tarvittaessa rajoittaa laitoksen säätö- ja ohjausjärjestelmän avulla siten, että äänitaso voidaan pitää alle ohjeja suositusraja-arvojen alatuulen puolen tilanteissa. 9.1.12 Arvioinnin epävarmuustekijät Melun leviämislaskentojen epävarmuus muodostuu emission eli äänitehotason epävarmuudesta, äänen etenemisen osalta pääosin ilman eri kerrosten lämpötilojen ja ilmavirran pyörteisyyden aiheuttamasta epävarmuudesta sekä vastaanottopisteen taustamelusta. Epävarmuustekijät on huomioitu melun laskennassa käyttämällä parametreja, jotka on asetettu korkeimman melutason antaviksi. Tällöin laskentatulokset ylittävä todellinen melutaso on huomattavasti epätodennäköisempi kuin tulokset alittava. Melumallinnusta tarkasteltaessa on huomioitava, etteivät sen mukaiset melutasot esiinny yhtäaikaisesti joka puolella tuulivoimapuistoa. Mallinnuksen tulokset vastaavat pääosin tilannetta myötätuulen vallitessa tuulivoimalalta tarkastelupistettä kohti. Melutasojen toteutuminen maastossa riippuu merkittävästi tuuliolosuhteista. Melumallinnuksessa on käytetty voimalan lähtömelutasona (LWA) 105 desibeliä. Vaihtoehdon 1 osalta mallinnukset on tehty lisäksi voimalatyypille, jonka lähtömelutaso on 106,5 desibeliä. Jälkimmäisessä tapauksessa melun vaikutusalue on hieman laajempi. Käytettävän voimalan tyyppiä ei ole lopullisesti määritelty ja siten on mahdollista, että valittavan voimalan lähtömelutaso poikkeaa arvioinnissa käytetystä tasosta. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 63 Maaliskuu 2014 Tiedot hankealueella ja sen ympäristössä sijaitsevista rakennuksista ja niiden käyttömuodoista on poimittu Maanmittauslaitoksen Maastotietokannasta. Yksittäisten rakennusten tilaa ja käyttömuodon ajantasaisuutta tai rakennuslupien olemassa oloa ei ole tarkistettu. Näin ollen kaikki melumallinnuksissa asutuiksi oletetut rakennukset eivät esimerkiksi välttämättä ole nykyisin enää asuinkäytössä tai niiltä saattaa puuttua rakennuslupa. 9.1.13 Yhteenveto ja vaihtoehtojen vertailu Tuulivoimaloiden rakentamisen aikainen melu on toiminnanaikaista melua suurempaa, mutta vaikutukset jäävät paikallisiksi ja lyhytaikaisiksi. Tuulivoimaloiden pyörivistä lavoista aiheutuu pitkäaikaisempaa ja siten merkittävämpää melua ja mallinnettu vaikutusalue ulottuu enimmillään noin puolentoista kilometrin etäisyydelle hankealueesta. Valtioneuvoston melun ohjearvot eivät mallinnuksen mukaan ylity kummassakaan toteutusvaihtoehdossa asuin- tai vapaa-ajan rakennusten kohdalla, virkistysalueilla tai luonnonsuojelualueilla. Vaihtoehdossa 1 tuulivoimaloiden melu saattaa ylittää YM:n yöajan suunnitteluohjearvon yhden lomarakennuksen kohdalla. Vaihtoehdossa 2 tuulivoimaloiden melu saattaa ylittää YM:n yöajan suunnitteluohjearvon seitsemän lomarakennuksen kohdalla. Vaihtoehdon 1 vaikutukset levittäytyvät tuulivoimapuiston pienemmän pinta-alan vuoksi suppeammalle alueelle kuin laajemman vaihtoehdon 2 vaikutukset. Mikäli vaihtoehdossa 1 käytetään voimalaa, jonka lähtömelutaso on 105 desibelin sijaan 106,5 desibeliä, ulottuu melualue enimmillään 100-300 metrillä metriä etäämmäs tuulivoimaloista. Melun ohjearvojen ei arvioida ylittyvän Tönijärven länsipuolelle sijoittuvassa virkistys- ja matkailukohteessa. Hankkeen meluvaikutusten ei arvioida estävän Lilla Sandjärven ja Stora Sandjärven rantaosayleiskaavojen toteutumista. Matalataajuinen melu ei ylitä annettuja ohjearvoja lähimpien asuin- ja lomarakennusten kohdalla. Sähkönsiirron merkittävimmät meluvaikutukset liittyvät rakennusvaiheeseen, jossa melua aiheutuu paikallisesti hyvin lyhyellä aikavälillä. 9.2 Vaikutukset valo-olosuhteisiin 9.2.1 Vaikutusmekanismit Tuulivoimaloiden pyörivät lavat muodostavat liikkuvia varjoja kirkkaalla säällä. Yksittäisessä tarkastelupisteessä tämä koetaan luonnonvalon voimakkuuden nopeana vaihteluna, välkkymisenä. Pilvisellä säällä valo ei tule selkeästi yhdestä pisteestä ja siten lapa ei muodosta selkeitä varjoja. Välkkymisen esiintyminen riippuu auringonpaisteen lisäksi auringon suunnasta ja korkeudesta, tuulen suunnasta ja siten roottorin asennosta sekä tarkastelupisteen etäisyydestä tuulivoimalaan. Suuremmilla etäisyyksillä lapa peittää auringosta niin vähäisen osan, ettei välkettä enää havaita. 9.2.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Varjonmuodostuksen määrää on arvioitu asiantuntija-arviona WindPRO – ohjelman Shadow-moduulilla suoritetun mallinnuksen pohjalta. Mallinnuksessa FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 64 Maaliskuu 2014 otetaan huomioon auringon asema horisontissa eri kellon- ja vuodenaikoina, pilvisyys kuukausittain, eli kuinka paljon aurinko paistaa ollessaan horisontin yläpuolella, sekä tuulivoimalaitosten arvioitu vuotuinen käyntiaika. Laskennoissa varjot huomioidaan, jos aurinko on yli kolme astetta horisontin yläpuolella ja varjoksi lasketaan tilanne, jossa siipi peittää vähintään 20 prosentttia auringosta. Varjostuksen mallinnuksessa huomioidaan maaston korkeussuhteet, mutta ei metsän peitteisyyttä. Varjostusmallinnus on tehty hankealueelle mahdollisimman hyvin todellisuutta vastaavalle tilanteelle (”real case”). Todellisen tilanteen mallinnuksessa huomioidaan alueen todelliset auringonpaisteajat eri vuodenaikoina. Lisäksi tilanteessa on huomioitu alueen tuulisuustietoja, jotka vaikuttavat tuulivoimaloiden käyttöasteeseen sekä vuorostaan varjon muodostumiseen. Tuulivoimaloiden vuotuinen käyntiaika on määritetty hankealueella suoritettujen tuulimittaustulosten perusteella. Auringonpaisteen lähtötietoina hyödynnetään Jokioisen sääaseman pitkäaikaisseurannan mitattuja kuukausittaisia auringonpaisteen määriä. Varjostusmallinnus on lisäksi tehty myös niin sanotulle teoreettiselle maksimitilanteelle (”worst case”), jossa tuulivoimaloiden oletetaan toimivan jatkuvasti ja auringon oletetaan paistavan pilvettömältä taivaalta vuoden jokaisena päivänä. Tällaiset sääolosuhteet eivät ole mahdollisia Suomessa, joten mallinnustuloksia vastaavaa tai ylittävää määrää varjoja tai välkettä ei vaikutusalueella missään tapauksessa muodostu. Mallinnuksen tuloksia on havainnollistettu leviämiskartoilla, joissa esitetään alueittain hankevaihtoehtojen varjon muodostumisen kestot tunteina vuotta kohti. Tuntivyöhykkeet merkitään eri väreillä kartoille, joissa näkyvät myös voimalaitokset ja niiden ympäristö vaikutusalueelta. Mallinnustulokset on esitetty liitteessä 4. Yksityiskohtaiset tulokset ovat rakennuksittain tarkasteltavissa EteläPohjanmaan ELY-keskuksen hanketta koskevilta verkkosivuilta sähköisenä ladattavissa olevassa mallinnusraportissa. Varjonmuodostuksen määrä on arvioitu eri hankevaihtoehdoissa tuulivoimaloiden käytön ajalta. Hankkeen muissa vaiheissa ei ilmene varjonmuodostusta. Varjostusmallinnukset on laatinut FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä projektiinsinööri, ins. AMK Hans Vadbäck ja varjon muodostumisesta aiheutuvia vaikutuksia arvioinut projektipäällikkö, DI Heini Passoja. 9.2.3 Ohje- ja raja-arvot Suomessa ei ole viranomaisten antamia yleisiä määräyksiä tuulivoimaloiden muodostaman varjostuksen enimmäiskestoista eikä varjonmuodostuksen arviointiperusteista. Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen suunnitteluohjeistuksessa esitetään käytettäväksi muiden maiden suosituksia välkkeen rajoittamisesta (Ympäristöministeriö 2012). Useissa maissa on annettu raja-arvoja tai suosituksia hyväksyttävän välkevaikutuksen määrästä. Esimerkiksi Tanskassa sovelletaan todellisen tilanteen raja-arvona enintään kymmenen tuntia vuodessa. Ruotsissa vastaava suositus on kahdeksan tuntia vuodessa ja 30 minuuttia päivässä. Teoreettisen maksimitilanteen raja-arvona asuin- ja lomarakennuksille tontteineen käytetään Ruotsissa saksalaisista suosituksista johdettua arvoa 30 tuntia vuodessa. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 65 Maaliskuu 2014 Arvioinnissa on tarkasteltu vaikutuksia alueella, jossa varjoja tai välkettä mallinnuksen mukaisessa todellisessa tilanteessa (”real case”) esiintyy vähintään kahdeksan tuntia vuodessa. 9.2.4 Valaistusolosuhteet tarkastelualueella nykytilanteessa Alueen ihmisperäiset valaistuksen lähteet ovat nykyinen asutus sekä tieliikenne. Hankealueen ympäristön tiestöllä ei ole katuvalaistusta. 9.2.5 Tuulivoimapuiston vaikutukset valo-olosuhteisiin 9.2.5.1 Vaihtoehto 1: Suppeampi tuulivoimapuisto Hankkeessa tehtyjen varjostusmallinnusten mukaan varjostus (yli tunti vuodessa) ulottuu toteutusvaihtoehdossa 1 todellisuutta vastaavassa (”real case”) tilanteessa enimmillään noin 1,5 kilometrin etäisyydelle tuulivoimaloista (Kuva 9.4, liite 4). Yli 20 vuosittaisen varjostustunnin vaikutusalue on pinta-alaltaan noin 9,5 neliökilometriä ja se jää lähes kokonaisuudessaan hankealueen sisäpuolelle. Yli kahdeksan vuosittaisen varjostustunnin vaikutusalueen laajuus on noin 16 neliökilometriä, eli noin 2/3 tuulivoimapuiston koko hankealueesta, ja se ulottuu enimmillään noin 1,3 kilometrin etäisyydelle lähimmästä voimalasta. Yli kahdeksan vuosittaisen varjostustunnin vyöhykkeellä sijaitsee yksi vakituinen asuinrakennus. Vyöhykkeellä, jolla varjostustunteja on yli tunti vuodessa, sijaitsee kaikkiaan 15 vakituista asuinrakennusta ja neljä vapaa-ajan rakennusta. Mallinnus ei muun muassa ota huomioon puustosta aiheutuvia katvevaikutuksia, joten vaikutukset jäävät todellisuudessa vähäisemmiksi. Hankkeen vaihtoehdosta 1 aiheutuvien varjostus- ja välkevaikutusten ei arvioida estävän Lilla Sandjärven ja Stora Sandjärven rantaosayleiskaavojen toteutumista, sillä rantaosayleiskaava-alueet sijoittuvat varjostusmallinnusten perusteella alle yhden vuosittaisen varjostustunnin vyöhykkeelle lukuun ottamatta Lilla Sandjärven rantayleiskaava-alueen eteläkärkeä sekä pientä alaa Stora Sandjärven rantayleiskaava-alueen kaakkoiskulmassa. Kaava-alueiden ja suunniteltujen tuulivoimaloiden välisen puuston katvevaikutuksesta johtuen varjostuksen arvioidaan jäävän mallinnustuloksia vähäisemmäksi. Huomioiden puuston aiheuttama katvevaikutus ei hankkeen arvioida aiheuttavan merkittävää haittaa varjostuksen muodossa vaihtoehdossa 1. Tästä huolimatta tuulivoimapuiston alueella ja sen lähiympäristössä liikkuvat ihmiset kokea lapojen liikkumisen aiheuttaman välkkymisen häiritsevänä. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 66 Maaliskuu 2014 Kuva 9.4. Varjostusmallinnus vaihtoehdossa 1 todellisuutta vastaavassa tilanteessa. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 67 Maaliskuu 2014 Taulukko 9.7. Tuulivoimapuiston varjostusalueelle vaihtoehdoissa 1 sijoittuvat vakituiset ja loma-asunnot. ≥ 20 h/a 8‐<20 h/a 1‐<8 h/a Asuinrakennukset 0 1 14 Lomarakennukset 0 0 4 9.2.5.2 Vaihtoehto 2: Laajempi tuulivoimapuisto Toteutusvaihtoehdossa 2 todellisuutta vastaavassa (”real case”) tilanteessa varjostus (yli tunti vuodessa) ulottuu hankkeessa tehtyjen varjostusmallinnusten mukaan enimmillään noin 1,5 kilometrin etäisyydelle tuulivoimaloista sekä hankealueen etelä- että pohjoisosassa (Kuva 9.5, liite 4). Yli 20 vuosittaisen varjostustunnin vaikutusalue on pinta-alaltaan noin 12 neliökilometriä ja se jää lähes kokonaisuudessaan hankealueen sisäpuolelle. Vyöhykkeellä, jolla vuosittaisten varjostustuntien määrä ylittää 20 tuntia, ei sijaitse asuinrakennuksia. Yli kahdeksan vuosittaisen varjostustunnin vaikutusalueen laajuus on noin 23 neliökilometriä, joka vastaa tuulivoimapuiston koko hankealueen laajuutta. Alue ulottuu enimmillään noin 1,3 kilometrin etäisyydelle voimaloista hankealueen etelä- ja pohjoisosassa. Yli kahdeksan vuosittaisen varjostustunnin vyöhykkeellä sijaitsee kolme vapaa-ajan rakennusta Tönijärven itäpuolella ja 12 vakituista asuinrakennusta hankealueen itäpuolella. Vyöhykkeellä, jolla varjostustunteja on yli tunti vuodessa, sijaitsee kaikkiaan 37 vakituista asuinrakennusta ja viisi vapaa-ajan rakennusta. Mallinnus ei muun muassa ota huomioon puustosta aiheutuvia katvevaikutuksia, joten vaikutukset jäävät todellisuudessa vähäisemmiksi. Tönijärven länsipuolella sijaitsee Pohjanmaan maakuntakaavaan merkitty virkistys- ja matkailukohde, jonka etäisyys lähimmästä suunnitellusta voimalasta on noin 1,6 km. Varjostusmallinnusten mukaan tilan rakennukset sijoittuvat alle yhden vuosittaisen varjostustunnin vyöhykkeelle ja Tönijärven läheinen koillisnurkka 1-8 vuosittaisen varjostustunnin vyöhykkeelle. Hankkeen ei arvioida aiheuttavan tilan virkistys- ja matkailutoiminnalle haittaa varjostuksen tai välkkeen muodossa. Hankkeen vaihtoehdosta 2 aiheutuvien varjostus- ja välkevaikutusten ei arvioida estävän Lilla Sandjärven ja Stora Sandjärven rantaosayleiskaavojen toteutumista, sillä rantaosayleiskaava-alueet sijoittuvat varjostusmallinnusten perusteella alle yhden vuosittaisen varjostustunnin vyöhykkeelle lukuun ottamatta pientä alaa Lilla Sandjärven rantayleiskaava-alueen eteläkärjessä. Huomioiden puuston aiheuttama katvevaikutus ei hankkeen arvioida aiheuttavan merkittävää haittaa varjostuksen muodossa vaihtoehdossa 2. Tästä huolimatta tuulivoimapuiston alueella ja sen lähiympäristössä liikkuvat ihmiset voivat kokea lapojen liikkumisen aiheuttaman välkkymisen häiritsevänä. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 68 Maaliskuu 2014 Kuva 9.5. Varjostusmallinnus vaihtoehdossa 2 todellisuutta vastaavassa tilanteessa. Taulukko 9.8. Tuulivoimapuiston varjostusalueelle vaihtoehdoissa 2 sijoittuvat vakituiset ja loma-asunnot. > 20 h/a 8‐<20 h/a 1‐<8 h/a Asuinrakennukset 0 12 25 Lomarakennukset 0 3 2 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 69 Maaliskuu 2014 9.2.6 Sähkönsiirron vaikutukset valo-olosuhteisiin Sähkönsiirrosta ei aiheudu välkettä tai varjostusvaikutuksia. 9.2.7 Lentoestevalaistuksen vaikutukset Pimeällä tuulivoimaloista voidaan havaita vain punaiset/valkoiset vilkkuvat tai punaiset kiinteät lentoestevalot. Valojen vilkkuminen voidaan kokea häiritsevänä. Lentoestevalot havaitaan niillä alueilla, joille näkyy tuulivoimalatornin korkein kohta (napakorkeus). Näkyvyysalue on lähes yhtä laaja kuin koko voimalan näkyvyysalue. Puuston katvevaikutuksesta johtuen lentoestevalojen havaittavuus myötäilee voimaloiden näkyvyysalueita. Mikäli voimala ei näy, ei yleensä myöskään nähdä lentoestevaloja, koska niiden valaistussuunta on ylöspäin. Lentoestevalot muuttavat maiseman luonnetta erityisesti pimeällä ja kirkkaalla säällä, jolloin valot erottuvat selkeästi korkealla ilmassa. Etenkin tuulivoimapuiston elinkaaren alkuaikana maisema, joka on totuttu näkemään ilman minkäänlaisia valolähteitä, voidaan varsinkin vilkkuvien valojen tilanteessa kokea levottomana. Näkyvien lentoestevalojen myötä maisemasta muodostuu dynaaminen ja liikkuva. Lentoestevalojen maisemavaikutukset korostuvat pimeään aikaan. 9.2.8 Vaikutukset toiminnan jälkeen Tuulivoimapuiston toiminnan päätyttyä voimalat puretaan, eikä varjoja tai välkettä enää aiheudu. 9.2.9 0-vaihtoehdon vaikutukset Mikäli hanketta ei toteuteta, säilyvät valo-olosuhteet alueella nykyisellään tai muuttuvat vähitellen esimerkiksi puuston kasvun tai kaatamisen seurauksena. 9.2.10 Vaikutusten lieventäminen Varjostusvaikutuksia voidaan tarvittaessa lieventää esimerkiksi ohjelmoimalla varjoa aiheuttavan voimalan roottori pysähtymään tiettyinä, eniten varjostushaittaa aiheuttavina, ajankohtina. Lentoestevalaistuksen haitallisten vaikutusten lieventämisestä (valaistuksen teho, väri, lukumäärä, lähestymisteknologian käyttö) neuvotellaan ilmailuturvallisuudesta vastaavien viranomaisten kanssa. Tavoitteena on sekä riittävä lentoturvallisuus että valaistuksen aiheuttamien ympäristövaikutusten minimointi. Suuritehoisten lentoestevalojen aiheuttamia vaikutuksia voidaan lieventää esimerkiksi varustamalla ainoastaan tuulivoimapuiston ulommaiset tuulivoimalat lentoestevaloilla, jolloin valon kokonaismäärä vähenee huomattavasti. Lentoestevalot on teknisesti myös mahdollista varustaa tutkateknologialla niin, että ne syttyvät vasta silloin kun lentokone lähestyy tuulivoimapuistoa. 9.2.11 Arvioinnin epävarmuustekijät Epävarmuutta varjonmuodostuksen leviämislaskentoihin aiheuttaa epävarmuus auringonpaistetuntien määrästä ja voimaloiden vuosittaisesta käyttöasteesta. Mallinnus huomioi maaston korkeusvaihteluita, mutta se ei huomioi esimerkiksi metsän estevaikutusta tai roottorien suuntaa. Tuulivoimalan roottorien pyörimistasot eivät jatkuvasti ole mihinkään vastaanottopisteeseen nähden kohtisuorassa, vaan pyyhkäisypinta on tuulensuunnasta FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 70 Maaliskuu 2014 riippuen usein huomattavasti tätä pienempi. Myöskään asuinrakennuksen tuulivoimalan puoleinen seinä ja katto eivät ole kokonaan ikkunaa. Näin ollen mallinnustulos on aina liioiteltu. Tiedot hankealueella ja sen ympäristössä sijaitsevista rakennuksista ja niiden käyttömuodoista on poimittu Maanmittauslaitoksen Maastotietokannasta. Yksittäisten rakennusten tilaa ja käyttömuodon ajantasaisuutta tai rakennuslupien olemassa oloa ei ole tarkistettu. Näin ollen kaikki varjostusmallinnuksissa asutuiksi oletetut rakennukset eivät esimerkiksi välttämättä ole nykyisin enää asuinkäytössä tai niiltä saattaa puuttua rakennuslupa. 9.2.12 Yhteenveto ja vaihtoehtojen vertailu Mallinnuksen mukaan varjostus- ja välkevaikutukset jäävät pääosin tuulivoimapuiston hankealueelle. Ruotsissa käytetyt raja-arvot ylittyvät todellisuuttava vastaavassa tilanteessa mallinnuksen mukaan vaihtoehdossa 1 yhden vakituisen asuinrakennuksen kohdalla. Vaihtoehdossa 2 raja-arvot ylittyvät 12 vakituisen asuinrakennuksen ja kolmen lomarakennusten kohdalla. Mallinnus on tehty ns. yliarviona ja vaikutukset jäävät todellisuudessa vähäisemmiksi. Varjostus- ja välkevaikutukset ovat laajemmat vaihtoehdossa 2, jossa tuulivoimapuisto rakennetaan kokonaisuudessaan. Hankkeesta aiheutuvien varjostus- ja välkevaikutusten ei arvioida estävän Lilla Sandjärven ja Stora Sandjärven rantaosayleiskaavojen toteutumista. Hankkeen ei arvioida aiheuttavan Tönijärven länsipuolelle sijoittuvan virkistys- ja matkailukohteen toiminnalle haittaa varjostuksen tai välkkeen muodossa. 9.3 Vaikutukset ilmastoon ja ilmanlaatuun 9.3.1 Vaikutusmekanismit Tuulivoimapuiston rakentamisvaiheen ja huoltotöiden aikana syntyy päästöjä ilmaan ajoneuvoista ja työkoneista. Vaikutukset ilmanlaatuun ja ilmastoon ovat näiden osalta hyvin vähäisiä, eikä niitä käsitellä tarkemmin. Välillisiä myönteisiä vaikutuksia aiheutuu tuulivoiman korvatessa fossiilisilla polttoaineilla tuotettua sähköä. Toisaalta ilmapäästöjä saattaa aiheutua, kun tuulivoiman tuotannon epätasaisuudesta johtuen tarvitaan säätövoimaa, joka on tuotettava muulla energiamuodolla. Säätövoiman tuotantomuoto määräytyy kulloinkin vallitsevan muuttuvan sähkömarkkinatilanteen mukaan. Tästä syystä sen vuosittaisia vaikutuksia sähköntuotantojärjestelmästä aiheutuviin päästöihin ei ole mahdollista arvioida tuulivoimalaitoksen noin 25 vuoden käyttöiän aikana. 9.3.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Arvioitaessa tuulivoimapuiston eri toteutusvaihtoehtojen vaikutusta ilmanlaatuun ja ilmastoon on laskettu, kuinka paljon vastaavan sähkön tuotanto jollakin muulla tuotantomuodolla aiheuttaisi päästöjä. Ilmastovaikutukset määritetään hiilidioksidipäästöinä, jotka jäävät toteutumatta tuulivoimapuiston vaihtoehtojen 1 tai 2 toteutuessa. Tuulivoiman lisäämisen vaikutus päästöjen vähentymiseen sähköjärjestelmässä riippuu siitä, mitä tuotantoa tuulivoimalla korvataan. Yhteispohjoismaisissa tutkimusprojekteissa on sähköjärjestelmäsimulointien perusteella todettu, että tuu- FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 71 Maaliskuu 2014 livoima korvaa pohjoismaisessa tuotantojärjestelmässä ja Nordpoolin sähkömarkkinoiden hinnoittelumekanismeilla ensisijaisesti hiililauhdetta ja toissijaisesti maakaasuun perustuvaa sähköntuotantoa. Näillä perusteilla hiilidioksidille on laskettu päästökertoimeksi 680 tonnia/GWh (Holttinen 2004). Samaa laskentatapaa käyttävät myös IEA ja Euroopan Komissio arvioidessaan tuulivoiman avulla saavutettavissa olevia CO2-vähenemiä. Arvioinnissa on laskettu myös muiden fossiilisten polttoaineiden poltosta syntyvien päästöjen määriä, kuten typenoksidit (NOx), rikkidioksidi (SO2) ja hiukkaset. Päästöjen laskennassa on hyödynnetty wpd Finland Oy:n Mielmukkavaaran tuulivoimapuiston YVA-selostuksessa käytettyjä päästökertoimia (Taulukko 9.9). Taulukko 9.9. Päästövähenemien laskennassa käytetyt päästökertoimet. Päästökomponentti Hiilidioksidi (CO2) Päästökertoimet kg / MWh sähköä 680 Typenoksidit (NOx) 0,70 Rikkidioksidi (SO2) 1,06 Hiukkaset 0,04 Hankkeen vaikutukset ilmanlaatuun ja ilmastoon on arvioinut FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n projektipäällikkö, DI Heini Passoja. 9.3.3 Ilmaston muutos Ilmastonmuutokset ovat globaalissa tai paikallisessa ilmastossa pitkällä aikavälillä tapahtuneita muutoksia, jotka ovat aiheutuneet mm. erilaisista maapalloon kohdistuvista tekijöistä (esim. muutokset auringon säteilyssä, maapallon liikeradan muutokset jne.). Ilmastonmuutoksella tarkoitetaan nykyisin pääsääntöisesti ihmisen toiminnasta johtuvaa, ilmakehän lisääntyvästä kasvihuonekaasupitoisuudesta aiheutuvaa nopeaa globaalia lämpenemistä. Kasvihuonekaasuja ovat mm. hiilidioksidi CO2, metaani CH4, dityppioksidi N2O ja HFC-yhdisteet (fluorihiilivedyt), PFC-yhdisteet (perfluorihiilivedyt) ja rikkiheksafluoridi SF6. Kasvihuonekaasut aiheuttavat ilmaston lämpenemistä estämällä auringon lämpösäteilyn pääsyä ilmakehästä takaisin avaruuteen. Merkittävin ihmisen tuottamista kasvihuonekaasuista on hiilidioksidi, jonka osuuden ilmastonmuutoksesta on arvioitu olevan noin 60 %. Ihmisen toiminnasta johtuvaa ilmastonmuutosta pyritään pitämään kurissa erilaisilla päästörajoituksilla sekä ilmasto- ja energiapoliittisilla ohjelmilla. Päästöjen vähentämisen kannalta erittäin merkittäviä energiantuotannon päästöjä voidaan vähentää energian kulutusta pienentämällä sekä lisäämällä vähäpäästöisten tai päästöttömien energianlähteiden osuutta tuotannossa. Uusiutuvien energialähteiden käyttö ei lisää hiilidioksidipäästöjä. Esimerkiksi Suomen kansallisen energia- ja ilmastostrategian tavoitteena on edelleen lisätä uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja osuutta energian kulutuksesta. Tämä on energiansäästön ohella merkittävimpiä keinoja saavuttaa Suomen ilmastotavoitteet. Energian tuotanto synnyttää Suomessa noin 65 prosenttia kaikista kasvihuonepäästöistä ja noin 80 prosenttia hiilidioksidipäästöistä. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 72 Maaliskuu 2014 9.3.4 Paikallinen ilmasto Mikonkeitaan hankealue sijoittuu eteläboreaaliselle ilmastovyöhykkeelle, Pohjamaan rannikolle, jossa merellä on vahva vaikutus alueen ilmastoon. Vuoden keskilämpötila on noin 3 – 4 °C ja tyypillinen sademäärä 500 – 550 millimetriä. Vuoden keskituulennopeus sadan metrin korkeudella alueella on noin 6 metriä sekunnissa. 150 metrin korkeudessa vuotuinen keskituulennopeus on noin 7-8 metriä sekunnissa (Tuuliatlas 2013). Tuulivoimapuiston alueella vallitseva tuulensuunta on etelälounas. Hankealueen tuuliolosuhteita on käsitelty tarkemmin kappaleessa 3.1.2. Merkittävimmät ilman epäpuhtauksien päästölähteet ovat Pohjanmaalla energiantuotanto, teollisuus ja liikenne. Ilman rikkidioksidipitoisuudet ovat alueella matalat, mutta typenoksidien pitoisuudet liikenteestä johtuen ajoittain korkeat (Pohjanmaan Liitto 2010). 9.3.5 Tuulivoimapuiston vaikutukset ilmanlaatuun Tuulivoimapuistohankkeen toteuttamisella olisi myönteisiä vaikutuksia ilmastoon, sillä hanke vähentää hiilidioksidipäästöjen määrää nollavaihtoehtoon, eli muuhun sähköntuotantoon verrattuna. Vaihtoehdossa 0 sähköntuotannosta syntyvät hiilidioksidipäästöt ovat noin 120 000 tonnia vuodessa verrattuna vaihtoehtoon VE 1 ja noin 170 000 tonnia verrattuna vaihtoehtoon 2 (Taulukko 9.10). Tuulivoimapuistohankkeen toteutuksesta aiheutuva hiilidioksidin vähennys (vaihtoehdossa 2) on suuruudeltaan noin kaksi ja puolikertainen Kristiinankaupungin ja Isojoen kunnan yhteenlasketusta vuoden 2012 sähkönkulutuksesta (66 GWh/a ja 33 GWh/a) aiheutuneisiin hiilidioksidipäästöihin (45 000 t ja 22 000 t) verrattuna. Tuulivoimapuiston toteutusvaihtoehtojen välisillä eroilla sähköntuotannossa ei ole suurta käytännön merkitystä ilmaston tai ilman laadun kannalta. Hiilidioksidin ohella tuulivoimapuistohankkeella vähennetään typenoksidi-, rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöjä. Tässä tarkasteltavan nollavaihtoehdon, eli muun sähköntuotannon, aiheuttamat muut savukaasupäästöt ovat määrältään sen verran pieniä, ettei niillä arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia alueen ilmanlaatuun. Taulukko 9.10. Hankevaihtoehtojen 1 ja 2 toteutuessa vältetyt korvaavan sähköntuotannon aiheuttamat päästöt. Selite Voimaloiden lukumäärä Kokonaisteho (MW)~ Vuosittainen sähköntuotanto (GWh) CO2 (t/a) NOX (t/a) SO2 (t/a) Hiukkaset (t/a) Vaihtoehto 1 ”Suppeampi tuulivoimapuisto” Vaihtoehto 2 ”Laajempi tuulivoimapuisto” 19 76 180 120 000 130 26 104 250 170 000 170 190 7,3 260 10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 73 Maaliskuu 2014 9.3.6 Sähkönsiirron vaikutukset ilmastoon ja ilmanlaatuun Voimajohto ei aiheuta merkittävää vaikutusta ilmanlaadun tai ilmaston kannalta. 9.3.7 Vaikutukset toiminnan jälkeen Toiminnan päättyessä tuulivoimapuiston rakenteiden purkamisesta aiheutuu rakentamisvaihetta vastaavia päästöjä ilmaan ajoneuvoista ja työkoneista. Vaikutukset ilmanlaatuun ja ilmastoon ovat näiden osalta kuitenkin hyvin vähäisiä. 9.3.8 0-vaihtoehdon vaikutukset 0-vaihtoehdossa vastaava energia tuotetaan tuulivoiman sijaan jollakin muulla energiantuotantomuodolla ja hankkeen positiiviset vaikutukset ilmastoon ja ilmanlaatuun jäävät toteutumatta. Vaihtoehtoisesti vastaavat positiiviset vaikutukset voidaan saavuttaa jonkin toisen, muualle toteutettavan, tuulivoimahankkeen kautta. 9.3.9 Arvioinnin epävarmuustekijät Tuulivoimalaitosten käyttöönottohetken tai varsinkaan sen 25 vuoden käyttöiän aikana keskimäärin vallitsevaa sähköntuotantorakennetta ei voida kovin tarkasti määritellä. On hyvin mahdollista, että korkean päästökertoimen omaavan maakaasun käyttö energiantuotannon polttoaineena yhteiseurooppalaisella sähkömarkkina-alueella vähenee vero-ohjauksen ansiosta samaan aikaan kun uusiutuvien tuotantomuotojen osuus kasvaa. Tällöin tuulivoimatuotannon ei voida ajatella korvaavan ainoastaan maakaasulla ja hiililauhteella tuotettua energiaa. 9.3.10 Yhteenveto ja vaihtoehtojen vertailu Hanke ei aiheuta merkittävää haittaa paikalliseen ilmanlaatuun tai ilmastoon. Hanke vähentää toteutuessaan kasvihuonepäästöjä ja hiukkaspäästöjä nollavaihtoehtoon eli korvaavaan sähköntuotantoon verrattuna. 9.4 Vaikutukset maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin 9.4.1 Vaikutusmekanismit Hankkeen vaikutukset maa- ja kallioperään sekä pinta- ja pohjavesiin rajoittuvat pääasiassa voimaloiden ja niiden perustusten, huoltotiestön sekä voimajohtojen rakentamisvaiheeseen. Maalle rakennettaessa tuulivoimaloiden perustusten, tiestön ja sähköverkoston rakentamisen maanmuokkaustyöt lisäävät väliaikaisesti muokattavan maaperän eroosiota, mikä saattaa hieman lisätä pintavesiin kohdistuvaa valuntaa ja kiintoaineskuormitusta. Tuulivoimapuiston rakentaminen voi teoriassa vaikuttaa väliaikaisesti myös pohjavesien laatuun. Mikäli tuulivoimapuiston rakentamistoimenpiteitä tehdään happamilla sulfaattimailla, voi maaperässä luonnollisesti esiintyvistä rikkipitoisista sedimenteistä (sulfidisedimenteistä) vapautua hapettumisen seurauksena happamuutta ja metalleja maaperään ja vesistöihin. Rakennuskautta pidemmällä aikavälillä hankkeesta voi aiheutua vaikutuksia alueen vesitasapainoon. Merkittävimmät vaikutukset vesitasapainoon liittyvät vedenjakajissa ja virtausreiteissä mahdollisesti tapahtuviin muutoksiin esimerkiksi uuden tielinjan muuttaessa virtausreittejä. Valuma-alueelle rakentaminen lisää FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 74 Maaliskuu 2014 myös läpäisemättömän pinnan osuutta, mikä puolestaan vähentää sadeveden imeytymistä maaperään ja lisää pintavalunnan määrää. 9.4.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Tuulivoimapuiston vaikutuksia maa- ja kallioperään sekä pohja- ja pintaveteen on arvioitu asiantuntija-arviona olemassa olevaan aineistoon perustuen. Lähtötietoina on käytetty GTK:n, kunnan, alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä konsultin käytössä olevia julkisia tietoja, kuten karttamateriaalia ja ympäristöhallinnon ympäristötietojärjestelmästä (OIVA, Valtion ympäristöhallinto 2013b) saatuja tietoja. Suunnittelualueen pintavesiä on tarkasteltu myös alueella tehdyn luontoselvityksen yhteydessä. Arvioinnissa on tarkasteltu lähinnä maaperän muokkauksesta mahdollisesti aiheutuvia vaikutuksia maa- ja kallioperään sekä kiintoaineksen ja ravinteiden mahdollista lisäystä ja happamista sulfaattimaista mahdollisesti aiheutuvia vaikutuksia hankkeen ympäristössä olevissa vesistöissä. Arvioinnissa on myös huomioitu rakennus- ja huoltoteistä aiheutuvat pilaantumisriskit. Tuulivoimalakomponentit eivät sisällä veteen liukenevia haitallisia komponentteja, joten niiden osalta tarkastelua ei tehdä. Tuulivoimalan konehuoneen mahdollisia vuototilanteita ja niistä aiheutuvia riskejä maaperälle, pinta- ja pohjavesille tarkastellaan osana hankkeen ympäristöriskien arviointia (kappale 14.2). Lisäksi on arvioitu hankkeen vaikutuksia hankealueen vesitalouteen ja sen lisäksi mahdollisia muutoksia valuma-alueen virtaussuunnissa pätevän asiantuntijan (DI Lauri Harilainen ja Eric Wehner, FCG) toimesta. Työssä hyödynnettiin korkeusmallia jonka tarkkuus oli 2 metriä. Tuloksena maastokarttaan piirrettiin valuma-alueen virtaus-suuntia joita verrattiin hankkeen rakennuspaikoista aiheutuviin mahdollisiin muutoksiin valuma-alueen rakenteessa. Vaikutusten laajuutta on arvioitu tarkastelemalla rakennuspaikkojen maaperän laatua ja kantavuutta, vesistöjen esiintymistä suhteessa rakennuspaikkoihin, pintavesien virtaussuuntia sekä rakentamisen ajallista kestoa ja fyysistä ulottuvuutta. Arvioinnissa on otettu kantaa hankkeen vaikutuksiin alueen pohjaveden sekä maa- ja kallioperän hyödynnettävyyteen. Vaikutuksia on arvioitu niin rakentamisen kuin käytön ja käytöstä poistonkin aikana. Hankkeen vaikutusalueella sijaitsevat mahdolliset yksityiset talousvesikaivot sijoittuvat todennäköisimmin asuin-, loma-, ja muiden rakennusten yhteyteen. Työssä on selvitetty nykyisten rakennusten sijaintia suhteessa tuulivoimapuistohankkeeseen. Mikäli nähdään tarpeelliseksi, tullaan kaivoja selvittämään tarkemmin varsinaisella kaivokartoituksella YVA-menettelyn jälkeisessä rakennuslupavaiheessa. Tuulivoimapuiston rakennettava pinta-ala eri toteutusvaihtoehdoissa ja rakentamisen vaatimat maamassojen määrät on esitetty seuraavassa taulukossa (Taulukko 9.11). Tuulivoimaloiden ja niiden pystytysalueiden sijoittuminen sekä suunniteltu tiestö käyvät ilmi liitteenä 2 olevassa tuulivoimapuiston teknisestä suunnitelmasta. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 75 Maaliskuu 2014 Taulukko 9.11 Tuulivoimapuiston rakennettava pinta-ala ja rakentamisen vaatimat maamassojen määrät. RAKENNETTAVA PINTA‐ALA VE1 ha VE2 ha Kokoamisalueet 19 26 Uudet huolto‐ ja kuljetustiet (sis. maakaapelin työalueen) 6,1 7,9 Parannettavat tiet (sis. maakaapelin työalueen) 1,4 2,2 5,5‐10,5 5,5‐10,5 0,5 1,0 Rakennettava pinta‐ala yhteensä (ha) RAKENTAMISEN VAATIMAT MAAMASSAT 27‐37 VE1 m3 37‐47 VE2 m3 Murskekerros tuulivoimaloiden perustusten alla 1 700 2 300 Tuulivoimaloiden perustusten routimaton maatäyttö 11 000 16 000 Nostoalueet, sora 60 000 82 000 Parannettavien tiealueiden mursketäyttö 21 000 33 000 Rakennettavien tiealueiden mursketäyttö 61 000 79 000 Muuntoasema (VEA TAI VEB) Muuntoasema (VEC) Maamassat yhteensä 154 700 212 300 Vaikutukset maa- ja kallioperään sekä pohja- ja pintaveteen ovat arvioineet FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä projektipäällikkö, DI Heini Passoja, projektipäällikkö, DI Lauri Harilainen sekä suunnitteluinsinööri Eric Wehner. 9.4.3 Nykytila 9.4.3.1 Maa- ja kallioperä sekä topografia Mikonkeitaan hankealue sijoittuu Pohjanmaan svekofenniseen liuskejaksoon, joka on syntynyt noin 1900 miljoonaa vuotta sitten. Hankealueen pohjoisimmat osat ovat kallioperältään graniittia ja granodioriittia (Kuva 9.6). Korpelankylän eteläpuolelle mentäessä kallioperä vaihettuu tonaliitiksi. Hankealueen eteläisemmän osa-alueen kallioperä koostuu länsiosiltaan kiillegneissistä, keskiosaltaan pääosin intermediäärisestä metavulkaniiteistä ja itäosaltaan tonaliitista (GTK 2010a). FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 76 Maaliskuu 2014 Kuva 9.6. Kallioperä hankealueella (GTK 2010a). Suunniteltu tuulivoimapuisto sijoitsee Etelä-Pohjanmaan rannikkoalueella, jossa edellisen jääkauden aiheuttaman painumisen seurauksena maankohoaminen jatkuu edelleen. Jääkauden ja maankohoamisen vaikutukset näkyvät mm. alueen topografiassa sekä maaperässä. Hankealue on maaperältään pääosin sekalajitteista moreenia ja kalliota (Kuva 9.8). Soistuneissa painanteissa esiintyy turvetta. Laajojen soiden, kuten hankealueen länsiosaan sijoittuvan Stormossenin, alueella turvekerros on paksu. Hankealue sijaitsee kokonaisuudessaan Litorina-meren korkeimman rannan alapuolisella alueella (GTK 2013). Näillä maankohoamisen seurauksena kuivaksi maaksi muuttuneilla alueilla esiintyy happamia sulfaattimaita. Karkeasti ottaen happamia sulfaattimaita esiintyy Suomen rannikkoalueilla Pohjois-Suomessa noin 100 metrin ja Etelä-Suomessa noin 40 metrin korkeuskäyrän alapuolella, Pohjanmaalla pääosin noin 60 metrin korkeuskäyrän alapuolella (Pohjanmaan liitto 2010). Lapväärtinjoen-Isojoen alueella maaperän happamuuden aiheuttamia ongelmia esiintyy pääasiassa joen alaosalla ja Kärjenjoen alueella (LänsiSuomen ympäristökeskus 2009). FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 77 Maaliskuu 2014 Hankealueella maanpinnan taso kohoaa lounaisosan alavimmalta alueelta kohti koillisosaa vaihdellen välillä +52…+83 m mpy (Kuva 9.9). Happamien sulfaattimaiden esiintyminen hankealueella on näin ollen mahdollista. Likimääräisen karttatarkastelun (Kuva 9.7) perusteella hankealue sijaitsee alueella, jolla happamien sulfaattimaiden esiintymistodennäköisyys vaihtelee kohtalaisesta hyvin pieneen (GTK 2013, Ennakkotulkintakartta 1:1 000 000). Sähkönsiirtovaihtoehdossa B sähkönsiirtoreitti saattaa paikoin kulkea myös alueilla, joilla happamien sulfaattimaiden esiintymisen todennäköisyys on suuri. Kuva 9.7. Hankealue sijaitsee Litorinarajan alapuolella alueella, jolla happamien sulfaattimaiden esiintymisen todennäköisyys vaihtelee kohtalaisesta hyvin pieneen (GTK 2013). FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus Maaliskuu 2014 Kuva 9.8. Maaperä hankealueella (GTK 2010b). 78 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 79 Maaliskuu 2014 Kuva 9.9. Hankealueen topografia (Maanmittauslaitos 2013). 9.4.3.2 Pintavedet Mikonkeitaan hankealue sijoittuu pääasiassa Selkämeren rannikkoalueen päävesistöalueelle (83) ja siellä tarkemmin Härkmeriån (83.081) sekä Vikbäckenin (83.083) valuma-alueille. Hankealueen koillisimmat osat sijoittuvat Lapväärtinjoen päävesistöalueelle (37) ja siellä tarkemmin Kärjenjoen alaosan alueelle (37.061) ja Siironjoen alaosan alueelle (37.062). Hankealueen keskiosaan sijoittuu noin 8,5 hehtaarin laajuinen Kaakkoolammi, jonka vedet laskevat pienen Mustajärven (Svartträsket) kautta länteen Stora Sandjärveen. Hankealueella ei sijaitse muita merkittäviä pintavesimuodostumia eikä hankealueella lähtötietojen ja maastoinventointien perusteella (kappale 10.1.3.1) esiinny arvokkaita pienvesiä (alle hehtaarin kokoisia lampia, luonnontilaisia puroja tai noroja tai lähteitä). Hankealueella esiintyvät vesiuomat ovat metsätalouden ojia, jotka eivät ole ominaisuuksiltaan luonnontilaisia. Hankealueen lähiympäristöön sijoittuu kolme pienehköä järveä: Lilla Sandjärv, Stora Sandjärv ja Tönijärvi. Perustiedot lähiympäristön järvistä on koottu alla olevaan taulukkoon (Taulukko 9.12). Lähiympäristön järviä ei tarkastella ve- FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 80 Maaliskuu 2014 sienhoidon toimenpideohjelmassa eikä niiden ekologista tilaa ole luokiteltu (Länsi-Suomen ympäristökeskus 2009, Valtion ympäristöhallinto 2013b). Taulukko 9.12. Hankealueen lähiympäristöön sijoittuvien järvien perustietoja (Mh=matalat humusjärvet, MRh=matalat runsashumuksiset järvet, Vh=pienet ja keskikokoiset vähähumuksiset järvet (Valtion ympäristöhallinto 2013b). Järven nimi Lilla Sandjärv Sijoittuu valuma‐ alueelle 83.081 Stora Sandjärv 83.081 Tönijärvi 83.083 Luokka Pinta‐ala (ha) Rantaviiva (km) Kemialli‐ nen tila 5,5 Järven valuma‐ alueen pinta‐ ala (km2) 56,2 Mh (MRh) 56,2 MRh Vh 86,2 41 5,1 2,8 113,05 54,81 hyvä hyvä hyvä Lähimmillään noin 600 metrin etäisyydellä hankealueen itäpuolella, noin 1,3 kilometrin etäisyydellä lähimmästä voimalasta, virtaa Kärjenjoki-Siroonjoki. Jokien yhteispituus on 31 kilometriä ja valuma-alueen koko 267 neliökilometriä. Peltomaiden osuus valuma-alueesta on kuusi prosenttia ja turvemaiden osuus 32 prosenttia. Kärjenjoki luokitellaan keskisuuriin turvemaiden jokiin (Kt). Kärjenjoen-Siiroonjoen tilaan vaikuttavat hajakuormituksestä peräisin olevat ravinteet ja maaperän happamuus. Jokiuomaa on vuosisatojen saatossa toistuvasti perattu ja järviä kuivatettu. Vuoden 2013 luokituksen mukaan Kärjenjoen-Siiroonjoen ekologinen tila on tyydyttävä. Vesienhoidon tavoitteena on kaikkien vesimuodostumien hyvä tila, jonka Kärjenjoen osalta arvioidaan toteutuvan vuoteen 2021 mennessä nykykäytännön lisäksi tehtävien toimenpiteiden avulla. Hyvän tilan saavuttaminen edellyttää haitallisten happamuustilanteiden vähentämistä, fosforipitoisuuden laskua sekä habitaattien lisäämistä vesirakentamisen avulla (Valtion ympäristöhallinto 2013b ja c, Länsi-Suomen ympäristökeskus 2009). Kärjenjoki-Siiroonjoki on osa koskiensuojeluohjelmaan kuuluvaa Lapväärtinjoen ja Isojoen vesistöä ja sijaitsee suojellulla valuma-alueella (MUU100030) (Kuva 9.10). Lapväärtinjoki-Isojoki kuuluu Unescon alaiseen kansainväliseen Project Aqua –vesistösuojeluohjelmaan, johon kuuluvat vesialueet on luokiteltu tieteellisesti arvokkaiksi ja merkittäviksi tutkimuskohteiksi. Lisäksi joki sisältyy ympäristöministeriön esitykseen erityissuojelua vaativista vesistöistä. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 81 Maaliskuu 2014 Kuva 9.10. Valuma-aluejako ja pintavedet Mikonkeitaan hankealueen läheisyydessä (MML 2013, Valtion ympäristöhallinto 2013b). Hankealueen länsiosassa sijaitseva Stormossenin suoalue kuuluu Härkmeriån valuma-alueeseen, jonka pinta-ala on 112 neliökilometriä. Stormossen sijaitsee aivan valuma-alueen kaakkoisosassa. Seuraavaan kuvaan (Kuva 9.11) on rajattu suoalueeseen liittyvät ja sen viereiset osavaluma-alueet sekä merkitty arvioidut valunnan päävirtaussuunnat peruskartan korkeuskäyrien perusteella. Suon eteläpuolelta valunta kulkee suon ohi ojan (Pussinoja) kautta Lilla Sandjärveen. Suon koillisosasta ja –puolelta vesi kulkee Lilla Sandjärveen Åkrokarna-nimistä uomaa pitkin. Suoalueen suuntaan tulee karttatarkastelun perusteella valuntaa kahdelta suon kaakkoispuolen osavaluma-alueelta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 280 hehtaaria. Peruskartan korkeuskäyrien perusteella pintavalunta virtaa suoalueen suuntaan nykyisten metsäteiden läpi, todennäköisesti rumpujen kautta. Maaston tasaisuudesta johtuen tarkempien virtausreittien arvioiminen karttatarkastelun perusteella ei ole mahdollista. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 82 Maaliskuu 2014 Kuva 9.11. Stormossen ja siihen liittyvät valuma-alueet (sinisellä) ja arvioidut päävirtaussuunnat (siniset nuolet). Hankkeen vaihtoehtoisille sähkönsiirtoreiteille tai niiden läheisyteen sijoittuu joitakin pintavesiä. Sähkönsiirtovaihtoehdossa A hankealueelle rakennettava ilmajohto ohittaa Kaakkoolammin luoteispuolelta noin 150 metrin etäisyydeltä. Vaihtoehdossa B olemassa olevan 440 kV voimajohdon rinnalle sijoittuva voimajohto ylittää Kärjenjoen/Lillån noin neljä kilometriä hankealueen pohjoispuolella Träskändan kohdalla sekä Korsbäckissä. Dagsmarkissa johtolinja ylittää Lapväärtinjoen, pohjoisimmalla osuudellaan Kackorsjön-nimisen lammen ja Savilahden alueella Tiukanjoen. 9.4.3.3 Pohjavesi Mikonkeitaan hankealueelle ei sijoitu pohjavesialueita. Lähimmät pohjavesialueet ovat vedenhankintaa varten tärkeä Kärjenkoski A:n (1015151 A) ja vedenhankintaan soveltuvat Kärjenkoski B:n (1015151 B) sekä Vesijärven (1015113) pohjavesialueet. Kyseiset alueet sijoittuvat noin kilometrin etäisyydelle hankealueen itäpuolelle, Isojoen kunnan alueelle. Vedenhankintaa varten tärkeä Kallträskinkankaan (1028702) pohjavesialue sijaitsee Kristiinankaupungin alueella, noin kaksi kilometriä hankealueen lounaispuolella. Hieman yli kuusi kilometriä hankealueen kaakkoispuolelle sijoittuvat Korpipellonmäki A:n (1015152 A) ja B:n (1015152 B) pohjavesialueet. Hankealuetta lähimmät pohjavesialueet on esitetty seuraavassa kuvassa (Kuva 9.12) sekä taulukossa (Taulukko 9.13). FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 83 Maaliskuu 2014 Kuva 9.12. Hankealueen läheisyyteen sijoittuvat pohjavesialueet. Taulukko 9.13. Hankealueen läheisyyteen sijoittuvat pohjavesialueet ja niiden etäisyys hankealueesta. Lk Koko‐ naispin‐ ta‐ala 2 (km ) Muodos‐ tumisalu‐ een pinta‐ 2 ala (km ) Muodostu‐ van pohja‐ veden määrä 3 (m /d) Pohjavesialue nimi Kallträskinkangas tunnus Vede‐ denot‐ not‐ tamot (kpl) Riski‐ alue Etäi‐ syys hanke‐ aluees‐ ta (km) 1028702 I 3,48 2,43 800 1 kyllä 2,0 Korpipellonmäki A 1015152 A I 1,93 1,03 300 1 ei 5,6 Korpipellonmäki B 1015152 B II 2,06 0,65 200 0 ei 6,1 Kärjenkoski A 1015151 A I 1,6 0,72 400 1 ei 0,6 Kärjenkoski B 1015151 B II 0,79 0,34 100 0 ei 1,2 1015113 II 3,3 1,81 500 0 kyllä 1,4 Vesijärvi Sähkönsiirtovaihtoehdoissa B voimajohto kulkee Korsbäckin ja Dagsmarkin välillä Korsbäckin (1028703) ja Storåsenin (1028706) vierekkäisten vedenhankintaa varten tärkeiden pohjavesialueiden kautta. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 84 Maaliskuu 2014 Hankealueella sijaitsee kolme vapaa-ajan asuntoa, joiden yhteydessä voi olla talousvesikaivoja. YVA-menettelyn aikana tehdyissä luontoselvityksissä ei hankealueella havaittu lähteitä. 9.4.4 Tuulivoimapuiston vaikutukset maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin 9.4.4.1 Vaihtoehto 1: Suppeampi tuulivoimapuisto Vaikutukset maa- ja kallioperään Tuulivoimapuiston rakentamisen aikaiset vaikutukset maa- ja kallioperään ilmenevät rakennuspaikkojen maanpinnan poistona ja massanvaihtoina uuden tiestön ja voimalapaikkojen kohdalla. Vaikutusten suuruus riippuu pohjaolosuhteiden mukaan valittavasta perustamistavasta. Rakentamisen jälkeen, eli tuulivoimapuiston toiminnan aikana, ei aiheudu suoria vaikutuksia maa- ja kallioperään. Tuulivoimapuiston alueelle ei sijoitu arvokkaiksi luokiteltuja moreenimuodostumia tai kallioalueita (Valtion ympäristöhallinto 2013b), joihin hankkeella voisi olla vaikutuksia. Hanke rajoittaa toiminnan aikana maa- ja kallioperän hyödynnettävyyttä tieverkoston alueella sekä tuulivoimaloiden välittömässä läheisyydessä. Tuulivoimaloiden perustusten ja nostoalueiden sekä uusien ja parannettavien teiden rakentamisen yhteydessä suoritetaan massanvaihtoa, jossa rakentamiseen kelpaamattomat maamassat poistetaan rakennuspakoilta ja korvataan hankealueelle tuotavilla massoilla. Vaihtoehdon 1 mukaisen tuulivoimapuiston rakentamiseen tarvitaan arviolta noin 150 000 m3 rakennusmassoja (Taulukko 9.11). Lopulliset massamäärät määräytyvät mm. voimaloiden perustustavan sekä rakennuspaikkojen maaperän geoteknisten ominaisuuksien perusteella ja selviävät tarkempien rakennuspaikkakohtaisten jatkotutkimuksien yhteydessä. Rakennettaessa alueelle, jossa maakerros puuttuu tai on hyvin ohut, voidaan tuulivoimala pystyttää kallioankkuroinnin avulla. Kallioperää ei perustuksia tehdessä tarvitse louhia tai poistaa, joten vaikutukset kallioperään jäävät hyvin vähäisiksi. Rakentamisen jälkeen, tuulivoimapuiston toiminnan aikana, ei aiheudu vaikutuksia maa- ja kallioperään. Voimaloiden huollon aikana käsitellään koneistojen öljyjä sekä muita kemikaaleja, mutta öljyvuotoriski on hyvin vähäinen. Rakentamisen ja toiminnan aikaista maaperän pilaantumisriskiä on tarkasteltu kappaleessa 14.2 ”Kemikaaleista aiheutuvat ympäristöriskit”. Vaikutukset pintavesiin Pintavesiin mahdollisesti kohdistuvat vaikutukset aiheutuvat voimalapaikkojen ja tiestön rakentamisesta sekä voimajohtoalueen raivauksesta ja pylväiden perustamisesta. Rakentamistoimenpiteiden aikana poistetaan pintamaa, mikä saattaa hieman lisätä vesistöihin kohdistuvaa valuntaa ja kiintoaineskuormitusta. Mahdollisesti lisääntyneestä kiintoaineskuormituksesta aiheutuva haitta on varsin lyhytaikainen ja nopeasti palautuva, minkä vuoksi vaikutukset arvioidaan vähäisiksi. Hankealueella ei myöskään sijaitse sellaisia arvokkaita kohteita, joihin voisi kohdistua merkittävää haittaa. Etäisyys lähimmältä suunnitellulta tuulivoimalan rakennuspaikalta koskiensuojeluohjelmaan kuuluvaan Lapväärtinjoen ja Isojoen vesistöön kuuluvaan, suojelulla valuma-alueella sijaitsevaan sekä kansainväliseen Project Aqua –vesistösuojeluohjelmaan kuuluvaan Siiroonjokeen on noin 1,3 kilometriä. Pitkän välimatkan vuoksi hankkeella ei arvioida olevan FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 85 Maaliskuu 2014 vaikutuksia Siiroonjokeen. Hankealueen ja Siiroonjoen väliin sijoittuu mm. Korpelankyläntie sekä peltoalueita. Tuulivoimapuiston komponenteissa ei käytetä sellaista materiaalia, joka voisi haitallisesti liueta maaperään ja sen myötä joutua valunnan kautta vesistöihin. Öljyn ja muiden kemikaalien käyttö on esitetty hankekuvauksen kappaleessa 5.2.2., jossa esitetyn perusteella voidaan todeta haitallisten aineiden vuotamisen ympäristöön olevan epätodennäköistä. Voimaloiden huoltojen yhteydessä käsiteltävistä koneistojen öljyistä ja muista kemikaaleista ei arvioida aiheutuvan pintaveden pilaantumisriskiä, koska käsiteltävät määrät ovat pieniä. Pilaantumisriskiä on tarkasteltu kappaleessa 14.2 ”Kemikaaleista aiheutuvat ympäristöriskit”. Hankealueen sijainnista ja maanpinnan korkeustasosta johtuen happamien sulfaattimaiden esiintyminen hankealueella on mahdollista. Esiintymistodennäköisyyden arvioidaan olevan enintään kohtalainen (kappale 9.4.3.1). Happamat sulfaattimaat ovat savea, hiesua tai hienoa hietaa ja usein myös liejupitoisia ja niiden geotekniset ominaisuudet ovat yleensä heikot (GTK 2013). Tuulivoimalat on sen sijaan suunniteltu rakennettaviksi hyvät geotekniset ominaisuudet omaaville moreeni- ja kallioalueille, joten maanrakennustöiden kohdistuminen sulfaattimaille on epätodennäköistä. Uusia huoltoteitä ja sähkönsiirtolinjaa joudutaan rakentamaan osin myös maaperältään hienojakeisemmille alueille, jolloin on suoritettava massanvaihtoa. Koska sulfaattimaiden esiintymisestä hankealueella sekä rakennus- ja huoltoteiden ja sähkönsiirtoreitin alueella ei ole saatavissa tutkimustietoa, ei sulfaattimaista mahdollisesti aiheutuvia maaperän tai pintavesien happamoitumisvaikutuksia voida tarkasti arvioida. Sulfaattimaista aiheutuvaa happamoitumisriskiä voidaan kuitenkin pitää melko epätodennäköisenä. Yhteysviranomaisen YVA-ohjelmasta annetussa lausunnssa ilmeni pyyntö selvittää tuulivoimahankkeen rakentieden vaikutuksia hankealueen valuma-alueisiin ja etenkin Stormossenin vesitalouteen. Arviointityöhön sisällytettiin sen takia tarkennettu arviointi sen suhteen. Arvioinnissa tehtyjen mittausten ja laskelmien pohjalta todettiin mm. se, että hankealueen valuma-alueella rakentamisen aiheuttaman läpäisemättömän pinta-alan lisääntyminen (tiestö, tuulivoimalat ja niihin liittyvät rakenteet) on suhteessa pinta-alaan niin vähäinen, (alle 1 %), ettei sillä ole vaikutusta maaperään imeytyvän veden kokonaismäärään tai pohjavedenpinnan tasoon. Stormossenin valuma-alueella uudet tielinjat sijoittuvat päävaluntasuuntien mukaisesti eivätkä näin ollen katkaise suon suuntaan kulkevia valuntareittejä. Teoriassa hankealueen lounaisosassa olevan tien läpi menevän virtauksen katkaiseminen katkaisisi pienen osan Stormossenin suuntaan kulkevia valuntareittejä. Muutos sellaisenaankin olisi Stormossenin kannalta hyvin pieni, ottaen lisäksi huomioon että Stormossenin reunavyöhyke on ojitettu ja itse suon vedet virtaa keskiosasta reunoihin päin. Tiestön rakentamisessa on luvattu noudattaa hyviä rakennusperiaatteita jolloin pintavesien virtauksia ei muuteta, vaan läpivirtauksen kapasiteettia, kuten tierumpuja mitoitetaan riittävän isoksi. Vaikutukset pohjaveteen Tuulivoimapuisto tai parannettavat ja rakennettavat rakennus- ja huoltotiet eivät sijaitse luokitelluilla pohjavesialueilla ja etäisyyttä lähimpiin pohjavesialueisiin on noin kilometri. Näin ollen tuulivoimapuiston rakentamisella ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia veden laatuun, muodostuvan pohjaveden määrään tai virtaussuuntiin pohjavesialueilla. Ottaen huomion voimaloiden rakennusalueiden etäisyys mahdollisiin kaivoihin sekä rakennustoimenpiteiden luonne FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 86 Maaliskuu 2014 ja maaperän laatu, on epätodennäköistä, että hanke vaikuttaisi alueella mahdollisesti olevien yksityisten talousvesikaivojen veden laatuun tai määrään. Näin ollen hankkeella ei arvioida olevan vaikutuksia pohjaveden hyödynnettävyyteen. Vaikutukset kalastoon ja kalastukseen Koska hankkeen vaikutukset pintavesiin arvioidaan vähäisiksi (katso edellä kappale ”vaikutukset pintavesiin”), ei hankkeella arvioida myöskään olevan vaikutuksia kalastoon tai kalastukseen. 9.4.4.2 Vaihtoehto 2: Laajempi tuulivoimapuisto Vaihtoehdossa 2 tuulivoimapuiston rakentamistoimenpiteet kohdistuvat laajemmalle alueelle kuin vaihtoehdossa 1, mutta muilta osin hankkeen vaikutukset maa- ja kallioperään, pinta- ja pohjavesiin sekä kalastoon ja kalastukseen sekä niiden merkittävyys ovat vaihtoehdossa 2 yhtenevät vaihtoehdon 1 vaikutusten kanssa. 9.4.5 Sähkönsiirron vaikutukset maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin Sähkönsiirron mahdolliset vaikutukset maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin syntyvät voimajohdon rakentamisvaiheessa ja ne ovat hyvin paikallisia ja vähäisiä. Vaikutukset ajoittuvat pääosin voimajohdon perustamisvaiheeseen, jossa pylväspaikoille asennetaan betoniset elementtiperustukset noin kahden metrin syvyyteen. Tarvittaessa maapohjaa vahvistetaan paaluttamalla tai massanvaihdolla kantavaan kerrokseen saakka. Harustetulla pylväsrakenteella kaivuala on yhteensä alle 200 neliömetriä pylvästä kohden. Pylvään maadoittamiseksi kaivetaan voimajohtoaukealle johtavuudeltaan huonossa maaperässä 1-4 kappaletta noin 20-50 metrin pituisia maadoituselektrodeja (Fingrid Oyj 2008). Vaihtoehdoissa A ja B voimajohtoreittien alueelle ei sijoitu arvokkaiksi luokiteltuja moreenimuodostumia tai kallioalueita (Valtion ympäristöhallinto 2013b), joihin hankkeella voisi olla vaikutuksia. Sähkönsiirtovaihtoehdossa B voimajohto kulkee kahdella pohjavesialueella. Voimajohdolla ei kuitenkaan arvioida olevan vaikutuksia vedenhankintaan. Voimajohtoreitin läheisyydessä ei ole pohjavedenottamoita (Fingrid Oyj 2008). Pylväiden perustamisella pohjavesialueille ei arvioida olevan pysyvää vaikutusta pohjaveden laatuun (Fingrid Oyj 2008). Rakentamisen tai huoltotöiden aikana vaikutuksia maaperään, pinta- ja pohjavesiin voi poikkeustilanteessa aiheutua myös työkoneiden mahdollisista polttoainevuodoista. Pilaantumisriskiä on tarkasteltu kappaleessa 14.2 ”Kemikaaleista aiheutuvat ympäristöriskit”. Voimajohtopylväät eivät sisällä vesistöille haitallisia aineita, eikä niillä siten ole vaikutusta pintavesien tilaan. Rakentamisen jälkeen voimajohdosta ei em. epätodenäköisiä poikkeustilanteita lukuun ottamatta aiheudu suoria vaikutuksia maa- ja kallioperään tai pintavesiin ja pohjaveteen. Voimajohdon käytössäoloaikana maa- ja kallioperän hyödynnettävyys voimajohdon alueella on rajoittunutta. 9.4.6 Vaikutukset toiminnan jälkeen Toiminnan jälkeen tuulivoimapuiston rakenteiden purkamisesta voi maaperään, pintavesiin ja pohjaveteen aiheutua samanlaisia vaikutuksia kuin rakentamisvaiheessa. Tuulivoimapuiston rakenteet puretaan lukuun ottamatta perustuksia ja syvälle maahan upotettuja maakaapeleita, jotka voidaan jättää paikoilleen. Kaapeleissa käytetyissä materiaaleista ei vapaudu haitta-aineita maaperään. Purkamatta jättämisellä voidaan perustusten ja maakaapeleiden osalta vähentää FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 87 Maaliskuu 2014 ympäristövaikutuksia. Voimajohdon rakenteet voidaan tarpeen mukaan purkaa tai jättää paikoilleen esimerkiksi täydentämää paikallista sähköverkkoa. 9.4.7 0-vaihtoehdon vaikutukset Mikäli hanketta ei toteuteta, sitä varten tarvittavia rakentamistoimenpiteitä ei suoriteta ja siten edellä kuvatut hankkeen aiheuttamat, vähäisiksi arvioidut, maaperään sekä pohja- ja pintavesiin kohdistuvat vaikutukset jäävät toteutumatta. 0-vaihtoehdossa maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin kohdistuu niitä vaikutuksia, joita alueen nykyinen ja tuleva maankäyttö aiheuttavat. Alue on nykyisellään metsätalouskäytössä, ja metsätaloustoimien yhteydessä suoritettavat maaperän muokkaukset erityisesti päätehakkuiden jälkeen (mm. laikutus, äestys, kantojen poisto) voivat aiheuttaa maaperän eroosiota sekä kiintoaineksen lisääntynyttä huuhtoutumista pintavesiin. Vaikutuksia voidaan ehkäistä erilaisin työtekniikoin. Pohjavesiin nykyisellä metsätalouskäytöllä ei ole vaikutuksia. Metsätyökoneista aiheutuva polttoainevuotoriski jää etäälle sijoittuvien pohjavesialueiden kannalta hyvin vähäiseksi. 9.4.8 Vaikutusten lieventäminen Vaikutuksia maa- ja kallioperään sekä pohja- ja pintavesiin voidaan rakennusvaiheessa lieventää voimalaitosten optimaalisen perustamistavan valinnalla. Vaikutuksia pintavesiin voidaan rakennusvaiheessa minimoida välttämällä turhaa maanpinnan rikkomista erityisesti vesistöjen läheisyydessä. Ojitusten ja huoltoteiden rakentamisen mahdollinen vaikutus alueen hydrologiaan ja virtaamiin huomioidaan hankkeen jatkosuunnittelussa. Erityistä huomiota kiinnitetään Stormossenin suuntaan laskevien osavaluma-alueiden halkaisevan tien parantamiseen. Sulfaattimaista mahdollisesti aiheutuvaa happamoitumisriskiä voidaan pienentää huomioimalla sulfaattimaiden mahdollinen esiintyminen jatkosuunnittelussa ja tekemällä tarvittaessa maastotutkimuksia. Voimajohdon rakentamisvaiheen vaikutuksia maaperään voidaan vähentää ajoittamalla perustus- ja pystytysvaiheet routa-aikaan. Pohjaveden pilaantumisriskiä (ympäristönsuojelulain 1 luvun 8§:n pohjaveden pilaamiskielto) voidaan hallita säännöllisellä huoltotoiminnalla ja varautumissuunnitelmalla sekä muilla kappaleissa 5.2.2 ”Tuulivoimalan konehuone” ja 14.2 ”Kemikaaleista aiheutuvat ympäristöriskit” kuvatuin laittein, menetelmin ja käytännöin. 9.4.9 Arvioinnin epävarmuustekijät Tuulivoimapuiston rakentamisesta maa- ja kallioperään aiheutuvien vaikutusten suuruus riippuu erityisesti pohjaolosuhteiden mukaan valittavasta perustamistavasta. Pohjaolosuhteita ei tuulivoimaloiden suunnitelluilla rakennuspaikoilla ole vielä selvitetty, joten perustusten rakentamisen vaikutuksia ei voida hankkeen tässä vaiheessa tarkasti arvioida. Hankkeen vaikutukset pintavesiin muodostuvat lähinnä vesistöihin kohdistuvasta kiintoaines- ja ravinnekuormituksesta. Kuormituksen suuruuteen vaikuttaa olennaisesti valunnan määrä. Rakentamisen aikaisia sääolosuhteita ei voida ennakoida, mikä vaikeuttaa kuormituksen suuruuden arviointia. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 88 Maaliskuu 2014 Sulfaattimaista mahdollisesti aiheutuvien maaperän tai pintavesien happamoitumisvaikutusten tarkempi arviointi ei olemassa olevan tiedon perusteella ole mahdollista, koska sulfaattimaiden esiintymistä hankealueella sekä rakennus- ja huoltoteiden ja sähkönsiirtoreitin alueella ei ole kartoitettu. Hankealueella tai sen lähiympäristössä mahdollisesti sijaitsevia yksityisiä kaivoja ei ole kartoitettu, mikä voidaan katsoa aiheuttavan jonkinasteista epävarmuutta pohjavesivaikutusten arviointiin. 9.4.10 Yhteenveto ja vaihtoehtojen vertailu Vaikutuksia maa- ja kallioperään aiheutuu rakentamisen aikana maanpinnan poistosta ja massanvaihdoista voimalanpaikoilla sekä uuden tiestön ja voimajohdon alueella. Hankkeella ei arvioida olevan vaikutuksia pohjavesialueisiin eikä hankealueen ympäristössä mahdollisesti sijaitseviin yksityisiin kaivoihin. Pintavesissä voi rakentamisen aikana esiintyä pientä sameuden lisääntymistä. Hankkeen vaikutukset pintavesiin ja edelleen kalastoon ja kalastukseen arvioidaan vähäisiksi. Sulfaattimaiden mahdollisesta esiintymisestä aiheutuva maaperän tai pintavesien happamoitumisriski arvioidaan melko pieneksi. Maaperän sekä pohja- ja pintaveden pilaantumisriksi on vähäinen. Hankkeesta ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia hankealueen valumaalueeseen ja vesitalouteen eikä hankealueen vieressä sijaitsevaan Stormossenin suoalueeseen Hankevaihtoehtojen 1 ja 2 vaikutuksia maaperään sekä pinta- ja pohjaveteen ei ole merkittäviä eroja. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 89 Maaliskuu 2014 10 VAIKUTUKSET ELOLLISEEN YMPÄRISTÖÖN 10.1 Vaikutukset kasvillisuuteen ja arvokkaisiin luontokohteisiin 10.1.1 Vaikutusmekanismit Tuulivoimahankkeen merkittävimmät vaikutukset kasvillisuuteen aiheutuvat tuulivoimapuiston rakennusvaiheen aikana. Vaikutuksia syntyy pääasiassa puuston ja pintamaan raivaamisesta huoltotiestön ja voimaloiden perustusten alueilta. Suorat vaikutukset kohdistuvat noin yhden hehtaarin alueelle voimalaa kohden. Kasvillisuuteen kohdistuvat vaikutukset tuulivoimaloiden lähiympäristössä ovat lähinnä avohakkuun kaltaisia. Yksittäisiin lajeihin ja luontotyyppeihin kohdistuvien muutosten lisäksi hanke voi vaikuttaa alueen luonnon monimuotoisuuteen kokonaisuutena. Rakentamisalueet luovat pysyvän reunavaikutusvyöhykkeen myös ympäröiville metsäalueille. Huoltoteiden ja tuulivoimaloiden perustusten rakentaminen voi aiheuttaa paikallisia muutoksia myös hankealueen vesitalouteen, jolloin rakentamisen aiheuttama maakerrosten tiivistyminen ja muutokset veden pintavalunnassa voivat vaikuttaa rakentamisalueiden välittömässä läheisyydessä sijaitseviin luontotyyppeihin. Puusto raivataan myös voimajohtoreittien alueelta, mutta reittien muu kasvillisuus ei tuhoudu. Sille aiheutuu kuitenkin vauriota voimajohtopylväiden pystyttämisessä käytettävien työkoneiden liikkumisesta alueella. Suorat vaikutukset pohja- ja kenttäkerroksen kasvillisuuteen ovat lyhytaikaisia, mutta kasvillisuudessa tapahtuu muutoksia myös pidemmällä aikavälillä. Johtoaukean valtaavat hakkuuaukean tapaan ns. primäärilajit kuten heinät ja kastikat ja metsälajisto väistyy. Vastaavia, mutta lievempiä vaikutuksia syntyy reunavaikutuksen johdosta myös johtoaukeaa ympäröiville metsäalueille. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 90 Maaliskuu 2014 Kuva 10.1. Voimajohtoreitin rakentamisen kasvillisuusvaikutukset ovat avohakkuun vaikutusten kaltaisia. (Kuva: Tiina Mäkelä / FCG) 10.1.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Lähtöaineistona maastoinventointien kohdentamisessa sekä kasvillisuuteen kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa on käytetty ympäristöhallinnon uhanalaisrekisterin paikkatietoaineistoja (Hertta Eliölajit -tietokanta, Suomen Ympäristökeskus), UPM Kymmene Oyj:n metsäkuviotietoja sekä tietoja hankealueelle sijoittuvista metsälain 10 §:n mukaisista, erityisen arvokkaista elinympäristöistä. Lisäksi on hyödynnetty tietoja hankealueen läheisyyteen sijoittuvista METSOohjelman kohteista (Metsäkeskus 2013). Arvioinnissa on hyödynnetty myös muiden lähialueille sijoittuvien YVA-hankkeiden yhteydessä tehtyjä selvityksiä (mm. Enviro 2008, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2013). Mikonkeitaan tuulivoimapuiston alueella on tehty alustavia kasvillisuusselvityksiä 3.-4.7.2012 sekä 2.-4.8.2012. Selvityksissä on kartoitettu esisuunnitteluvaiheen voimalapaikoilla ja niiden välittömässä ympäristössä esiintyvä kasvillisuus ja metsätyypit. Selvityksissä on huomioitu luonnonsuojelulain 29 §:n sekä metsälain 10 §:n mukaiset luontotyypit sekä muut arvokkaat kasvillisuuskohteet. Huoltotie- ja sähkönsiirtoverkkosuunnitelman sijoittumista ei selvityksessä tarkasteltu. Selvityksen on toteuttanut Varsinais-Suomen luonto- ja ympäristöpalvelut ja kasvillisuuskartoituksesta vastasi FM Tarja Marsh (Turun Yliopiston kasvimuseo). Vuonna 2012 toteutettujen kasvillisuusselvitysten kattama alue suhteessa myöhemmissä suunnitelmissa tarkentuneeseen hankealueeseen on esitetty kuvassa Kuva 10.2. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 91 Maaliskuu 2014 Kuva 10.2. Vuoden 2012 kasvillisuusselvitysten kattama alue suhteessa YVA-ohjelma- ja YVA-selostusvaiheen hankealueisiin. Kasvillisuusselvityksiä on täydennetty 26.–28.6.2013 ja 8.-11.8.2013. Stormossenin suoalueen kasvillisuutta on tarkasteltu myös toukokuun-elokuun aikana tehtyjen kalasääsken lentoreittiseurantojen yhteydessä (katso ”pesimälinnusto” kappale 10.3.3.1). Kartoitukset kohdennettiin koko hankealueelle ja ensisijaisesti myöhemmissä suunnitelmissa tarkentuneille voimalapaikoille, huoltotiestön ja voimajohtoreittien alueille sekä lähtötietojen ja karttatarkastelun perusteella mahdollisille luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaille alueille (mm. hankealueen ojittamattomat suot, kalliometsät ja varttuneemmat metsäkuviot). Selvitykset ovat toteuttaneet biologit FM Marja Nuottajärvi sekä FM Tiina Mäkelä FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy:stä. Maastotöissä selvitettiin kasvillisuuden yleispiirteitä ja keskityttiin erityisesti seuraavien luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden kohteiden paikantamiseen: Luonnonsuojelulain suojeltavat luontotyypit (LSL 29 §) Metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt (MetsäL 10 §) Vesilain mukaiset kohteet (VesiL 11§) FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 92 Maaliskuu 2014 Erityisesti suojeltavien lajien esiintymät (LSL 47 § / LSA 21 §) Muut arvokkaan lajiston esiintymät (uhanalaiset ja alueellisesti merkittävät) Alueellisesti ja paikallisesti edustavat luontokohteet (mm. perinneympäristöjen luontotyypit, vanhan puuston kohteet, geologisesti arvokkaat muodostumat, luonnontilaiset metsiköt ja ojittamattomat suoalueet) Luontotyyppien uhanalaisuusluokituksen mukaisesti arvokkaimmat luontokohteet Mahdolliset METSO-kohteet Linnuston ja riistalajien kannalta arvokkaat elinympäristöt Arkkukalliolta pohjoiseen suuntautuvan voimajohtovaihtoehdon B luontoa välillä Arkkukallio - Kristiinankaupunki on tarkasteltu kesä-heinäkuussa vuonna 2012 (biologi, FM Tiina Mäkelä / FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy). Johtoreitti tarkasteltiin maastossa kokonaisuudessaan sekä sen länsi- että itäpuolelta, noin 100 metrin etäisyydellä nykyisestä linjasta. Arvioinnin lähtötietoina on käytetty myös Fingrid Oyj:n 400kV voimajohdon (Pori-Kristiinankaupunki) YVA-menettelyn luontoselvitystä (Enviro 2008). Kasvillisuuteen ja arvokkaisiin luontokohteisiin kohdistuvassa arvioinnissa on arvioitu hankkeen vaikutuksia kasvillisuuteen sekä erityisesti kansallisten lakien (LSL 29§, MetsäL 10§ ja VesiL 11§) mukaisiin, uhanalaisiin (Raunio ym. 2008) tai alueellisesti muutoin arvokkaisiin luontotyyppeihin. Kasvilajiston osalta on keskitytty suojelullisesti arvokkaisiin lajeihin, joita ovat esimerkiksi direktiivien mukaiset lajit, uhanalaiset lajit (Rassi ym. 2010) sekä muuten arvokkaat ja alueellisesti harvinaiset lajit. Arviointityössä on tarkasteltu miten hankkeen toteuttaminen alueelle ominaisiin luontotyyppeihin ja niiden lajistoon, yksittäisiin arvokohteisiin sekä alueen luonnon monimuotoisuuteen kokonaisuutena. Arvioinnissa on huomioitu seuraavia näkökohtia: Suorat menetykset arvokkaiden luontokohteiden ja lajiesiintymien pintaaloissa Suorat ja välilliset vaikutukset kohteiden ja elinympäristöjen ominaispiirteissä Vaikutusten merkittävyys suhteessa arvokohteen tai -lajin suojelubiologiseen statukseen ja edustavuuteen paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti Metsälain mukaisiksi kohteiksi arvotetut luontokohteet on rajattu selvitysten laatijan asiantuntija-arvion mukaisesti ja ko. kohteet ovat siten mahdollisia metsälain 10 § mukaisia kohteita. Metsälain mukaisten kohteiden virallisesta rajaamisesta ja niiden valvonnasta vastaava taho on Metsäkeskus. Luontovaikutusten tarkastelualue käsittää pääasiassa tuulivoimapuiston ja voimajohtojen alueet sekä niiden välittömän lähiympäristön. Kasvillisuuteen kohdistuvien vaikutusten arvioinnista ovat vastanneet biologit FM Marja Nuottajärvi ja FM Tiina Mäkelä FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy:stä. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 93 Maaliskuu 2014 10.1.3 Nykytila 10.1.3.1 Hankealueen ja sähkönsiirtoreittien kasvillisuus Yleiskuvaus Mikonkeitaan hankealue lukeutuu Etelä-Pohjanmaan eliömaakuntaan ja sijoittuu metsäkasvillisuusvyöhykkeiden alajaossa eteläboreaalisen Pohjanmaan rannikkomaan ja keskiboreaalisen Pohjanmaan alueiden vaihettumisvyöhykkeelle. Keskiboreaalisella vyöhykkeellä vallitsevat kuivahkot ja tuoreet kangasmetsät. Soita esiintyy runsaasti. Pohjanmaan rannikkomaa on kasvillisuudeltaan rehevämpää kuin maakunnan muut osat. Se johtuu alueen merellisestä ilmastosta ja myöhään merestä nousseen maan korkeasta ravinnepitoisuudesta. Suunniteltu tuulivoimapuisto sijoittuu metsävaltaiselle selännealueelle noin viisitoista kilometriä Pohjanlahden rannikolta sisämaan suuntaan. Kivennäismaalle sijoittuvat metsät, turvekankaat, kallioalueet ja vähäpuustoiset suoalueet vuorottelevat alueella mosaiikkimaisesti. Asumattoman alueen yhtenäisyyttä rikkoo metsäautotieverkosto, joka kattaa lähes koko hankealueen. Metsät ovat tehokkaassa talouskäytössä ja niillä esiintyvä puusto on iältään pääasiassa melko nuorta tai keski-ikäistä, tyypillisimmillään noin 30–50 vuotta vanhaa männikköä. Sekapuuna esiintyy paikoin kuusta, hies- ja rauduskoivua, haapaa ja harmaaleppää sekä katajaa. Alueella on myös avohakkuualueita ja runsaasti nuoria, lehtipuuvaltaisia taimikoita. Vanhaa metsää hankealueella ei laajemmassa mittakaavassa esiinny, mutta varttunutta puustoa on säilynyt paikoin hankealueelle sijoittuvilla karuilla kallioalueilla, erityisesti Stormossenin suoalueen ympäristössä. Kuva 10.3. Hankealueelle hyvin tyypillistä, harvennettua mäntykangasmetsää. (Kuva: Tiina Mäkelä / FCG) FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 94 Maaliskuu 2014 Hankealueella esiintyvät kasvupaikkatyypit ovat tyypillisimmillään kuivia kanervatyypin (CT), kuivahkoja puolukkatyypin (VT) sekä tuoreita mustikkatyypin (MT) ja puolukka-mustikkatyypin (VMT) mänty- ja havupuukankaita. Lehtoja hankealueella ei esiinny ja myös lehtomaisten (OMT) kuusikangasmetsien osuus on vähäinen. Alueella on jonkin verran kallioita, joilla esiintyvä kasvillisuus on kitumaiksi luokiteltavaa kalliometsää (Vr). Kallioalueilla esiintyvä puusto on suurimmaksi osaksi metsätalouden muokkaamaa ja luonnontilaltaan heikentynyttä. Luonnontilaltaan edustavia alueita esiintyy suoalueiden ulkopuolella melko vähän. Vesikasvillisuus keskittyy hankealueen pohjoisosissa sijaitsevan Tönijärven etelärannalle. Rannan tuntumassa esiintyy myös metsäluhtaa, joka on luokiteltu luontotyyppinä vaarantuneeksi (VU) (Raunio ym. 2008). Kaakkolammen rantoja kiertää neva- ja isovarpurämereunus. Hankealueen puustoiset suotyypit eli korvet ja rämeet on pääasiassa ojitettu ja otettu metsätalouskäyttöön, mutta vähäpuustoiset keidassuot ovat säilyttäneet osittain luonnontilaisuutensa. Ojittamattomilla suoalueilla esiintyy monipuolista suokasvillisuutta ja Etelä-Suomessa uhanalaisia suoluontotyyppejä. Hankealue sijoittuu suokasvillisuusvyöhykkeiden aluejaossa kilpikeitaiden eli konsentristen kermikeitaiden alueelle ja tarkemmin Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan kilpikeidasalueelle. Kilpikeitaat koostuvat valtaosaltaan erilaisten keidasrämetyyppien (mm. ruoppakuljukeidasräme ja allikkokeidasräme) muodostamista kuvioista, jotka voivat usein olla hyvinkin laaja-alaisia. Niiden reuna-alueilla on usein rahka- ja isovarpurämeitä ja toisinaan tupasvilla- ja sararämeitä. Kilpikeitaat on arvioitu Suomessa silmälläpidettäväksi suoyhdistymätyypiksi (Raunio ym. 2008). Lähtötietojen ja maastoinventointien perusteella hankealueella ei esiinny arvokkaita pienvesiä (alle hehtaarin kokoisia lampia, luonnontilaisia puroja tai noroja tai lähteitä). Hankealueella esiintyvät vesiuomat ovat metsätalouden ojia, jotka eivät ole ominaisuuksiltaan luonnontilaisia. Hankealueen arvokkaat kasvillisuuskohteet ovat ojittamattomia suoalueita, vähäpuustoisia kallioalueita ja kivikoita sekä rantaluhtaa, joita on käsitelty tarkemmin kappaleessa 10.1.3.2 ”Arvokkaat kasvillisuuskohteet tuulivoimapuiston ja sähkönsiirtoreittien alueella”. Hankealueella ei sijaitse metsien monimuotoisuusohjelmaan (METSO) sisältyviä kohteita. Mahdollinen METSO-kohde on hankealueen pohjoisosiin sijoittuvan Tönijärven eteläosan rantametsä (METSO-ohjelmassa määritelty merkittävä elinympäristötyyppi ”pienvesien lähimetsä” tai ”luhtametsä”), jonka ominaisuuksia on kuvattu tarkemmin kappaleessa 10.1.3.2. Tönijärven rantametsä sijoittuu jo metsätalouden ympäristötukijärjestelmässä mukana olevan kohteen yhteyteen. Lähimmät metsätalouden ympäristötukijärjestelmässä jo mukana olevat METSO-kohteet sijoittuvat hankealueen pohjoisosiin Tönijärven ympäristöön. Tönijärven lounaisrannalle sijoittuu METSO-kohde, joka on luonnontilaista rämettä ja rantaluhtaa. Kohde rajautuu hankealueeseen eteläosiltaan. Järven pohjoisrannoille sijoittuu kaksiosainen METSO-kohde, joka on luontotyypiltään vähäpuustoinen suo. Kohde rajautuu hankealueeseen itäosiltaan (Metsäkeskus 2013). Tönijärven luoteispuolella sijaitsee METSO-ohjelman kohde Töniluoma, joka on osittain luonnontilainen puro. Töniluoma saa alkunsa Tönijärvestä ja virtaa valtaosin vanhassa, luonnontilaisen kaltaisessa tuoreen kankaan (MT) kuusikossa. Kyseisellä ympäristötukikohteella on myös luontopolku ja sitä tukevia opasteita ja rakenteita, kuten siltoja ja pitkospuita. Rakenteet kuuluvat laajempaan ulkoi- FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 95 Maaliskuu 2014 lureittikokonaisuuteen, jotka on rakennettu Rannikon Metsäkeskuksen kanssa yhteisprojektina (Ramboll 2012a). Kiinteistöt, joille sijoittuu METSO-ohjelman kohteita, on esitetty kuvassa (Kuva 10.11). Kuva 10.4. Mustikkatyypin (MT) kangasmetsää hankealueella Stormossenin kaakkoispuolella. (Kuva: Tiina Mäkelä / FCG) Voimalapaikkojen kasvillisuus Alustavilla tuulivoimaloiden rakennuspaikoilla esiintyvää kasvillisuutta ja luontotyyppejä on inventoitu kesällä 2013. Voimalat sijoittuvat pääasiassa iältään nuorille ja keski-ikäisille, harvennetuille mäntykankaille, jotka ovat kasvupaikkatypiltään kuivia kanervatyypin (CT), kuivahkoja puolukkatyypin (VT) ja tuoreita mustikkatyypin (MT) kankaita. Lähes kaikki voimalat sijoittuvat metsätalouden voimakkaasti muokkaamille metsäkuvioille, joiden luontoarvot ovat metsänhoidollisten toimenpiteiden johdosta selvästi muuttuneet. Rakennuspaikoilla esiintyvä puusto on nuorta, ikärakenteeltaan hyvin tasaikäistä ja lajistollisesti yksipuolista. Myös lahopuuaste on hyvin alhainen käsittäen lähinnä yksittäisiä tuulenkaatoja ja paikoin harvennushakkuista syntynyttä riukulahopuuta. Viisi alustavista voimalapaikoista sijoittuu karummille kallioalueille, joilla esiintyy vähäisiä luontoarvoja. Kyseisten kallioiden lakialueiden puusto on säilynyt osittain viimeaikaisilta metsänhakkuilta ja alueilla kasvaa muutamia varttuneita mäntyjä. Kohteilla esiintyy myös jonkin verran lahoa maapuuta sekä muutamia pystykeloja. Voimalapaikkojen luontotyyppien luonnontila ja edustavuus ovat kohtalaisia, ja ne edustavat luonnon monimuotoisuuden kannalta paikallista arvoluokkaa. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 96 Maaliskuu 2014 Kuva 10.5. Avohakkuualuetta hankealueella. (Kuva: Tiina Mäkelä / FCG) Sähkönsiirtoreittien kasvillisuus Vaihtoehdossa A hankealueen pohjoisosassa sijaitsevalle Arkkukallion alueelle kulkevan voimajohtoreitin alue on lähes kauttaaltaan metsämaastoa, jossa vaihtelevat eri-ikäiset metsät. Peltoa johtoreitin varrelle sijoittuu vain noin 200 metrin matkalle Sandvikin alueella (Nyåkern). Puuston ikä on suurimmaksi osaksi nuorta ja varttuvaa. Vanhaa metsää esiintyy hyvin vähän ja hajanaisesti. Vallitsevat metsäkasvillisuustyypit ovat tuore mustikkatyypin (MT) havupuukangas ja kuivahko puolukkatyypin (VT) mäntykangas. Lehtoja johtoreitillä ei esiinny. Johtoreitti sivuaa hankealueen pohjoisemmalla osa-alueella Kaakkoolamminkeitaan ojittamatonta suoaluetta ja eteläisemmän osa-alueen pohjoisosissa pientä kalliometsäaluetta sekä liito-oravan elinaluetta. Arkkukallion alueelle suunnitellun sähköaseman alueella esiintyy kuivahkoja puolukkatyypin kangasmetsiä (VT) ja mäntykankaita sekä pienialaisia kalliomänniköitä, joiden luonnontilaisuus on voimakkaasti muuttunut metsätaloustoimenpiteiden vuoksi. Vaihtoehdossa B tuulivoimapuiston 110 kV voimajohto jatketaan Arkkukalliolta tulevan 400 kV ilmajohdon vieressä pohjoiseen. Pyhävuoren länsipuolelle sijoittuva voimajohtoreitti jatkuu Mjömossenin kohdalta lounaaseen ja edelleen Kristiinankaupungin taajaman pohjoispuolella sijaitsevalle 110/400 kV sähköasemalle. Johtoreitin alueelle sijoittuvat metsäalueet ovat pääasiassa nuoria, talouskäytössä olevia havu- ja havu-lehtipuukankaita, ojitettuja turvekankaita sekä havu- ja sekapuutaimikoita. Aivan suunnitellun voimajohtoreitin pohjoisimmassa osassa esiintyy hieman varttuneempaa mustikkatyypin sekä lehtomaista sekapuukangasta. Paikoin voimajohtoreitti sivuaa ja ylittää pieniä peltoalueita ja Merijärven alueella johtoreitti sijoittuu Merijärven peltoaukean itäreunalle. Reitin alueelle sijoittuvat myös Lapväärtinjoki sekä Savilahden alueella Tiukanjoki, joiden rannoilla esiintyy tavanomaista ranta- ja vesikasvillisuutta. Tarkastellulla voimajohtoreitillä ei ole havaittu kasvillisuudeltaan kannalta erityisen arvokkaita FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 97 Maaliskuu 2014 kohteita, mutta reitin läheisyydessä on tiedossa kaksi liito-oravan elinaluetta (Enviro 2008, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2013). Kuva 10.6. Voimajohtoreitti B sijoittuu olemassa olevaan linja-aukeaan, jota levennetään (Korpelankylä, Metsärannan pelto). (Kuva: Tiina Mäkelä / FCG) Kristinestad -sähkönsiirtoaseman itäpuolella johtoreittivaihtoehto B sijoittuu Tegelbruksbacken (SCI, FI0800140) ja Pohjoislahden Metsä (SCI, FI0800154) Natura-alueiden pohjoispuolelle. Alueet on liitetty Natura 2000-verkostoon luontodirektiivin velvoitteiden perusteella (Valtion ympäristöhallinto 2013b). Voimajohtoreittien alueella ei ole tiedossa arvokkaiden luontotyyppien (LSL 29§, MetsäL 10§ tai VesiL 11§) ja uhanalaisten tai muutoin arvokkaan kasvilajiston esiintymiä. Johtoreittien edustavuudeltaan ja luonnontilaltaan parhaat luontotyypit ja monipuolisin kasvillisuus keskittyvät kappaleessa 10.1.3.2. esiteltyjen arvokkaiden luontokohteiden alueille. Näille alueille keskittyvät johtoreittien alueella esiintyvien luontotyyppien ja kasvillisuuden luonnonsuojelulliset arvot. Näiden rajattujen kohteiden ulkopuolilla luonnonympäristö on luontotyypeiltään ja kasvillisuudeltaan tavanomaista ja alueelle tyypillistä. 10.1.3.2 Arvokkaat kasvillisuuskohteet tuulivoimapuiston ja sähkönsiirtoreittien alueilla Suoalueet (yhteensä noin 4 km2) Hankealueelle sijoittuu viisitoista luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokasta, osittain ojittamatonta ja vähäpuustoista suoaluetta. Suokohteet muodostavat noin viidesosan koko hankealueen pinta-alasta. Osa suokohteista on pieniä, hieman yli hehtaarin kokoisia ja suurin on noin 2,5 neliökilometrin laajuinen Stormossenin keidassuokokonaisuus. On huomioitava että melkein kaikki suot ovat vähintään osittain ojitettuja tai niiden reunavyöhykkeet ojitettuja ja jäljelle jääneet ojitetut osuudet ovat sen takia menettäneet aikaisemmat tilansa ja/tai FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 98 Maaliskuu 2014 luonnontilaisuutensa. Laajoilla suoalueilla esiintyy kuitenkin monipuolisesti eri suoluontotyyppejä ja suokasvilajistoa. Luonnontilaltaan edustavin on Stormossen (Kuva 10.11, kohteet 1a). Stormossenin suoalue arvioidaan maakunnallisesti arvokkaaksi, sillä alueella esiintyy useita uhanalaisia luontotyyppejä sekä silmälläpidettävää (NT) ja lintudirektiivin liitteen I lajistoa. Stormossenin reunavyöhyke on aikoinaan ojitettu. Muita kasvillisuudeltaan ja linnustoltaan edustavia suokohteita ovat Töyrenkeitaan eteläosat, Etelämäenkeidas, Maalmosankeidas, Långängsmossen ja Trindmossen (Kuva 10.11, kohteet 1a). Kyseiset suot ovat sellaiset, joiden osa-alueet tai reunavyöhykkeet on ojitettu mutta keskiosat on jätetty ojittamatta. Suoalueiden keskiosissa on nähtävillä ruoppa- ja rimpipintojen vuorottelemaa keidasrämettä, jota ympäröivät rahkarämeet, ombotrofiset lyhytkorsinevat ja suon laiteilla isovarpurämeet. Puuttomilla suoalueilla esiintyy myös pieniä kivennäismaa-alueita, joilla kasvaa hyvin luonnontilaista, kitukasvuista mäntypuustoa. Suoalueilla esiintyviä uhanalaisia ja silmälläpidettäviä luontotyyppejä ovat lyhytkorsirämeet (VU) ja -nevat (NT), saranevat (VU), isovarpurämeet (NT), kangasrämeet (NT) ja ombotrofiset lyhytkorsinevat (NT). Myös hankealueen pienet suoalueet ovat paikallisesti arvokkaita (Kuva 10.11, kohteet 1b), joskin ne ovat kärsineet edellä mainittuja 1a-kohteita vieläkin selvemmin ympäröivien metsätalousalueiden ojituksista ja niiden kasvillisuudessa on havaittavissa kuivumista. Pienten soiden laiteet ovat monin paikoin metsittymässä, mutta niiden keskiosissa esiintyy vielä edustavaa suokasvillisuutta. Pienialaiset ojittamattomat suoalueet voidaan lukea mahdollisiin Metsälain 10§ tarkoittamiin erityisen tärkeisiin elinympäristöihin (kohta 2 d: ”suoelinympäristöt, joiden yhteinen ominaispiirre on luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen vesitalous; vähäpuustoiset jouto- ja kitumaan suot; ja samoin myös niille sijoittuvat kangasmetsäsaarekkeet (kohta 4: ” kangasmetsäsaarekkeet, jotka sijaitsevat ojittamattomilla soilla tai soilla, joissa luontainen vesitalous on pääosin säilynyt muuttumattomana”) ja ne ovat paikallisesti arvokkaita. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 99 Maaliskuu 2014 Kuva 10.7. Stormossenin suoaluetta. (Kuva: Tiina Mäkelä / FCG) Mikonkeitaan kallioalueet (yhteensä noin 16 ha) Mikonkeitaan hankealueelle sijoittuu kahdeksan ympäröivistä metsätalousalueista selvästi erottuvaa kallioaluetta, joilla esiintyy varttunutta ja paikoin luonnontilaisen kaltaista kalliomännikköä (Kuva 10.11, kohteet 2). Muita luonnontilaltaan edustavia kallioalueita sijoittuu edellä mainittujen arvokkaiden suokokonaisuuksien yhteyteen ja erityisesti Stormossenin arvokkaalle luonnonalueelle. Kohteet ovat lisäksi pinta-alaltaan pieniä ja niiden merkitys alueellisen monimuotoisuuden kannalta on vähäinen. Mikonkeitaan hankealueella esiintyvien kallioalueiden luonnontila on selvästi heikentynyt metsätaloustoimien seurauksena ja luonnonarvoiltaan arvokkaimpia ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaina rajattujen alueiden lakiosat. Kallioalueilla puusto on kitukasvuista ja kasvipeite on pääasiassa jäkälää. Alueilla ei esiinny uhanalaista tai silmälläpidettävää kasvillisuutta tai sellaisia uhanalaisia tai silmälläpidettäviä luontotyyppejä, jotka olisivat luonnontilaltaan edustavia. Kallioalueiden irtomaalla kasvaa paikon myös sammalia, varpuja, ruohoja ja heiniä. Luonnontilaisina tai sen kaltaisina säilyneet kallioalueet ovat mahdollisia Metsälain 10§ tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä (kohta 7: ” karukkokankaita puuntuotannollisesti vähätuottoisemmat hietikot, kalliot, kivikot ja louhikot, joiden ominaispiirre on harvahko puusto”) ja ne ovat paikallisesti arvokkaita. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 100 Maaliskuu 2014 Kuva 10.8. Hankealueella esiintyvät kalliometsät ovat hyvin pienialaisia ja luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat sijoittuvat aivan kallioiden lakialueille. (Kuva: Tiina Mäkelä / FCG) Tönijärven luhta (1,5 ha) Tönijärven etelärannalla esiintyy koivuluhtaa, joka luetaan luontotyyppinä vaarantuneeksi (VU) (Raunio ym. 2008) (Kuva 10.11, kohde 3). Puusto on hieskoivuvaltaista, mutta sekapuuna esiintyy etenkin hieman kauempana rannasta myös haapaa, kuusta ja mäntyä. Kasvillisuudessa esiintyy tyypillistä luhtalajistoa kuten kurjenjalkaa, vehkaa ja luhtakastikkaa. Alueella on jonkin verran lahoa maapuuta sekä pystypökkelöä, jotka lisäävät myös alueen linnustollisia arvoja. Alueella on vanhoja kiviaitoja. Tönijärven rantoja kiertävä luhta-alue voidaan lukea Metsälain 10§ tarkoittamiin erityisen tärkeisiin elinympäristöihin (kohta 2 e: ”luhdat, joiden ominaispiirteenä on erirakenteinen lehtipuusto tai pensaskasvillisuus sekä pintavesien pysyvä vaikutus”) ja se luokitellaan paikallisesti arvokkaaksi. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 101 Maaliskuu 2014 Kuva 10.9. Tönijärven etelärannan luhtaa. (Kuva: Tiina Mäkelä / FCG) Kuva 10.10. Moreenilohkareikkoa Antinperkiönmäen läheisyydessä. (Kuva: Tiina Mäkelä / FCG) FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 102 Maaliskuu 2014 Antinperkiönmäen kivikko (0,3 ha) Hankealueen pohjoisosaan, Kulmakallion ja Antinperkiön mäen väliin sijoittuu mannerjäätikön kasaama moreenikivikkoalue (Kuva 10.11, kohde 4). Kivenlohkareet ovat metsäsammalten ja poronjäkälien peittämiä. Kivikko sijoittuu nuoreen, mustikkatyypin mäntysekametsään. Kivien väleissä kasvaa nuoria hieskoivuja ja varttuvaa mäntytaimikkoa. Kohteen luonnontila on metsätaloustoimien johdosta heikentynyt. Kuva 10.11. Tuulivoimapuistoalueella esiintyvät arvokkaat luontokohteet (1a=edustavat, ojittamattomat suot, 1b=muut ojittamattomat suot, 2=Mikonkeitaan kallioalueet, 3=Tönijärven luhta, 4=Antinperkiönmäen kivikko ja 5=liito-oravan elinalueet). FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 103 Maaliskuu 2014 10.1.4 Tuulivoimapuiston vaikutukset kasvillisuuteen ja arvokkaisiin luontokohteisiin 10.1.4.1 Vaihtoehto 1: Suppeampi tuulivoimapuisto Hankkeen myötä osa hankealueesta muuttuu rakennetuksi ympäristöksi. Tuulivoimaloiden rakennusalueilta kaadetaan puustoa yhteensä alle kahdenkymmenen hehtaarin alueelta (noin yksi hehtaari/voimalaitos). Kasvillisuutta raivataan voimalapaikkojen ohella uusien ja levennettävien huoltoteiden sekä sähkönsiirtoreitin alueelta ja suorat kasvillisuusvaikutukset kohdistuvat enintään noin kolmen prosentin alueelle koko hankealueen pinta-alasta mikä vastaa noin 70 hehtaaria. Reunavaikutus muuttaa pidemmällä aikavälillä kasvillisuuden ominaispiirteitä myös hieman laajemmalta alueelta rakentamisalueiden lähiympäristössä. Reunavaikutus voi muuttaa metsän olosuhteita, jonka seurauksena lajisto muuttuu. Valon ja kosteusolosuhteiden muuttuessa metsälajisto vähenee ja avoimempien kasvupaikkojen lajit kuten kastikat ja heinät lisääntyvät. Reunavaikutusalueen laajuus on kasvillisuuden osalta muutamien metrien tai korkeintaan viidenkymmenen metrin levyinen. Suorat vaikutukset tavanomaiselle kasvillisuudelle jäävät metsätalousalueella kuitenkin vähäisiksi ja ovat verrattavissa alueella tehtyihin ja tehtäviin avohakkuisiin. Alustavissa suunnitelmissa voimalat 9, 10, 12 ja 18 sijoittuvat kuiville kankaille. Luonnontilaltaan ja edustavuudeltaan kohtalaista kalliometsää menetetään voimaloiden perustusten ja huoltotiestön vaatiman pinta-alan verran. Voimala 14 sijoittuu vastaavan tyyppisen kallioalueen läheisyyteen ja sen rakentaminen voi aiheuttaa muutoksia kallioalueen ominaispiirteisiin. Kalliokasvillisuutta menetetään myös kallioalueiden kautta voimaloille johtavien huoltoteiden alueilta. Hankkeen arvioidaan kuitenkin vaikuttavan vain lievästi paikalliseen luonnon monimuotoisuuteen, koska kallioalueilla esiintyvän kasvillisuuden luontoarvot ovat nykytilassaan metsätaloustoimien vuoksi selvästi heikentyneet. Kohteet ovat lisäksi pinta-alaltaan pieniä ja niiden merkitys alueellisen monimuotoisuuden kannalta on vähäinen. Alueilla ei myöskään esiinny uhanalaista tai silmälläpidettävää kasvillisuutta tai sellaisia uhanalaisia tai silmälläpidettäviä luontotyyppejä, jotka olisivat luonnontilaltaan edustavia. Hankealueen arvokkaimmat kalliometsät sijoittuvat ojittamattomien suoalueiden yhteyteen, jotka säilyvät hankkeen toteutuessa nykytilaisen kaltaisina. Useita luonnontilaltaan selvästi edustavampia ja laajempia kalliometsiä säilyy mm. Stormossenin suoalueella. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 104 Maaliskuu 2014 Kuva 10.12. Kasvillisuus raivataan voimaloiden ja huoltotiestön alueelta. Vaikutukset rakentamisalueita ympäröivään kasvillisuuteen jäävät vähäisiksi. (Kuva: Tiina Mäkelä / FCG) Tuulivoimapuiston rakentaminen voi vaikuttaa rakentamisalueita lähellä olevien luontotyyppien vesiolosuhteisiin. Muutoksille herkimpiä arvioidaan olevan alueelle sijoittuvat suoluontotyypit. Suoalueita lähin tuulivoimala numero 16 sijoittuu noin seitsemänkymmenen metrin etäisyydelle ojittamattomasta Paalunevan suoalueesta. Huoltotiestöä ei sijoiteta suokohteille tai niiden välittömään läheisyyteen. Voimaloiden ja huoltotiestön rakentamisen vaikutukset Paalunevan sekä kaikkien muiden suoalueiden vesitasapainoon arvioidaan vähäisiksi, koska kaikkia suokohteita ympäröi jo nykyisellään metsäojitus, joka määrittelee ensisijaisesti suokohteiden vesitasapainon. Alustavissa suunnitelmissa rakentamisalueiden ja arvokkaiden luontotyyppien välissä säilyy myös riittävä puustoinen suojavyöhyke. Maakunnallisesti arvokkaalle Stormossenin suolle tai sen välittömään läheisyyteen ei sijoitu tuulivoimaloita. Vaikutuksia Stormosseniin on tarkasteltu Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen pyynnöstä vielä erikseen kappaleessa 10.2. Hanke vaikuttaa myös alueen luonnonympäristön eheyteen. Voimaloiden ja huoltotiestön metsäkuvioita pirstovan vaikutuksen arvioidaan lisäävän vähäisessä määrin alueella harjoitettavan metsätalouden jo aiheuttamia vaikutuksia. Uusien, raivattavien huoltoteiden vaatima maapinta-ala on pieni olemassa olevaan metsäautotieverkostoon verrattuna. Hankealueella esiintyvät kallio- ja suoluontotyypit ovat pääpiirteissään alueellisesti melko tavanomaisia ja yleisiä eikä hankkeella katsota olevan merkittäviä vaikutuksia arvokkaiden luontokohteiden alueelliseen edustavuuteen. Alueellista merkitystä on Stormossenin suoalueella, johon ei kohdistu suoria kasvillisuusvaikutuksia ja johon kohdistuvat epäsuorat kasvillisuusvaikutukset arvioidaan hyvin vähäisiksi. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 105 Maaliskuu 2014 10.1.4.2 Vaihtoehto 2: Laajempi tuulivoimapuisto Vaihtoehdon 2 vaikutukset hankealueen kasvillisuuteen arvioidaan hyvin samansuuntaisiksi kuin vaihtoehdossa 1, mutta hieman suuremmiksi voimaloiden suuremman määrän vuoksi. Tuulivoimaloiden rakennusalueilta kaadetaan puustoa yhteensä noin 26 hehtaarin alueelta. Huoltotiestön ja sähkönsiirtoreittien kasvillisuusvaikutukset huomioiden suorat vaikutukset kohdistuvat yli 80 hehtaarin alueelle, joka on enimmäkseen tavanomaista talousmetsäaluetta. Vaikutukset arvokkaisiin kasvillisuuskohteisiin ovat samansuuntaisia kuin vaihtoehdossa 1. Alustavissa suunnitelmissa voimalat numero 9, 10, 12, 14 ja 18 sijoittuvat kallioalueille tai niiden välittömään läheisyyteen. Kalliometsää menetetään voimaloiden perustusten ja huoltotiestön vaatiman pinta-alan verran. Voimala numero 24 sijoittuu Antinperkiönmäen kivikkoalueen läheisyyteen. Kivikkoalue sijoittuu osittain voimalan perustusten alueelta raivattavalle alueelle. Hankkeen arvioidaan vaikuttavan vain vähäisesti paikalliseen luonnon monimuotoisuuteen kokonaisuutena, koska kallio- ja kivikkoalueilla esiintyvän kasvillisuuden luonnontila on nykytilassaan metsätaloustoimien vuoksi selvästi muuttunut ja kohteiden koko ja merkitys alueellisen luonnon monimuotoisuuden kannalta vähäinen. Hankealueen arvokkaimmat kalliometsät sijoittuvat osittain ojittamattomien suoalueiden yhteyteen. Suoalueet säilyvät myös hankevaihtoehdon 2 toteutuessa nykytilaisen kaltaisina. Useita luonnontilaltaan selvästi edustavampia kalliometsiä säilyy mm. Stormossenin suoalueella. Tuulivoimapuiston rakentaminen voi vaikuttaa rakentamisalueita lähellä olevien luontotyyppien vesiolosuhteisiin. Muutoksille herkimmiksi arvioidaan alueelle sijoittuvat suoluontotyypit, joihin kohdistuvat kasvillisuusvaikutukset arvioidaan hankevaihtoehdon 1 tapaan vähäisiksi. Hankealueen pohjoisosaan sijoittuvalle Tönijärven rantaluhdalle ei arvioida syntyvän vaikutuksia, koska lähimmät tuulivoimalat sijoittuvat yli kilometrin etäisyydelle rannasta. Hankevaihtoehdossa 2 hankealueen pohjoisosaan suunnitellut tuulivoimalat sijoittuvat 250–700 metrin etäisyydelle arvokkaista suoluontotyypeistä eikä suoria tai epäsuoria vaikutuksia arvioida muodostuvan lähimpänäkään sijaitsevalle kohteelle. Paikallisesti arvokkaiden suoalueiden ja tuulivoimaloiden väliin jää riittävä puustoinen suojavyöhyke sekä useita metsätalouden ojia, joiden arvioidaan ensisijaisesti määrittelevän soiden vesitasapainon. Kivennäismaalle sijoittuvien tuulivoimaloiden rakentamisen vaikutukset soiden vesitalouteen arvioidaan hyvin vähäisiksi. Voimaloiden ja huoltotiestön metsäkuvioita pirstova vaikutus arvioidaan vaihtoehdon 1 tapaan lisäävän vähäisessä määrin alueella toteutettavan metsätalouden metsänrakennetta muuttavia vaikutuksia. Hankealueen pohjoisosa on intensiivisesti hoidettua metsätalousaluetta ja alueella risteilee useita metsäautoteitä. Yhtenäisempää metsäaluetta sijoittuu Tönijärven lounaispuolelle, jonne ei suunnitelmien mukaan sijoiteta tuulivoimaloita. Kokonaisuudessaan hankevaihtoehdon 2 kasvillisuusvaikutukset arvioidaan melko vähäisiksi. 10.1.5 Sähkönsiirron vaikutukset kasvillisuuteen ja arvokkaisiin luontokohteisiin Tarkastelluilla voimajohtoreiteillä ei sijaitse kasvillisuuden kannalta erityisen arvokkaita kohteita, joihin kohdistuvat vaikutukset olisivat luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittäviä. Puustoa raivataan vaihtoehdosta riippuen noin 34100 hehtaarin alueelta ja tavanomaisille talouskäytössä oleville metsäalueille ja viljelykäytössä oleville peltoalueille kohdistuvat kasvillisuusvaikutukset arvioidaan lieviksi. Vaikutukset ovat verrannollisia alueilla harjoitettavan metsätalouden aiheuttamiin vaikutuksiin. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 106 Maaliskuu 2014 Sähkönsiirtoreitti A sivuaa luonnontilaltaan hieman muuttunutta kalliometsikköä sekä pientä Kaakkoolamminkeitaan keidassuoaluetta (metsäluonnon erityisen tärkeä elinympäristö). Etäisyyttä kallioalueeseen on noin 40 metriä. Maastonmuodoiltaan korkeammalle sijoittuvalle kallioalueelle ei arvioida aiheutuvan suoria tai epäsuoria kasvillisuusvaikutuksia mahdollisten vesitalouden muutosten myötä. Voimajohtoreitin rakentamisen arvioidaan vaikuttavan vain vähän Kaakkoolamminkeitaan suoalueen vesitasapainoon, koska suoalue on voimajohtoreitin ympäristössä ojitettua. Rakentamisen aikaiset kasvillisuusvaikutukset (kasvillisuuden survoutuminen) suoalueella ovat väliaikaisia, ja niitä voidaan ehkäistä toteuttamalla rakentamistyöt talvella roudan kantavuutta hyödyntäen. Aiheutuvia vaikutuksia voidaan vähentää myös voimajohtopylväiden sijoittelulla. Alueen luonnontilaisuutta heikentää jo alueella olemassa oleva 20 kV sähköjohto. Sähkönsiirtoreitti B hankealueen pohjoisosasta pohjoiseen Kristiinankaupungin sähköasemalle sijoittuu olemassa olevan, levennettävän voimajohtoaukean vierelle. Vaikutuksia kohdistuu jo reunavaikutuksen alaisena oleville metsäalueille, joita joudutaan raivaamaan yhteensä noin 100 hehtaaria. Raivattavan puuston määrä on selvästi vähäisempi kuin täysin uutta johtoaukeaa raivattaessa. Rakentaminen voi aiheuttaa metsäalueilla metsäojien liettymistä ja kiintoaineksen kulkeutumista kokoomaojia pitkin vesistöihin. Kokonaisuudessaan sähkönsiirtoreittien kasvillisuusvaikutukset arvioidaan vähäisiksi. Vaikutuksiltaan suurempi on vaihtoehto B, koska raivattava maa-ala on vaihtoehtoa A suurempi. Arvokkaisiin kasvillisuuskohteisiin kohdistuvat vaikutukset ovat kummassakin vaihtoehdoissa vähäisiä. Kuva 10.13. Kaakkoolammin pohjoispuolelle sijoittuvan Kaakkoolamminkeitaan eteläosat on ojitettu ja alueelle sijoittuu 20 kV sähköjohto. (Kuva: Tiina Mäkelä / FCG) FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 107 Maaliskuu 2014 10.1.6 Vaikutukset toiminnan jälkeen Tuulivoimapuiston rakentamisen vaikutukset ovat ominaisuuksiltaan jossain määrin pysyviä, sillä suunnitellun maankäytön ja maisemoinnin jälkeen alueelle tyypillinen lajisto ei täysin palaudu, johtuen muutoksista maaperän ominaisuuksissa ja vesitaloudessa. Tuulivoimaloiden ja sähkönsiirtoreittien purkamisen jälkeen alueen kasvillisuus voi kuitenkin kehittyä kohti luonnonmukaisempaa tilaa. Alueet palautuvat ennen pitkää tavanomaiseksi metsätalousalueeksi. 10.1.7 0-vaihtoehdon vaikutukset 0-vaihtoehdossa hankealueen ja suunniteltujen sähkönsiirtoreittien kasvillisuus jatkaa luontaista kehittymistään. Tuulivoimahankkeen toteuttamisen kaltaisia muutoksia alueiden kasvillisuuteen syntyy muun muassa alueilla harjoitettavan metsätalouden seurauksena. 10.1.8 Vaikutusten lieventäminen Kasvillisuudelle aiheutuvia vaikutuksia voidaan lieventää ajoittamalla maaperää voimakkaasti kuluttavat toimenpiteet talviaikaan. Rakennustyöt voidaan myös suunnitella niin, että raskailla työkoneilla liikutaan varsinaisten rakennuspaikkojen lähiympäristössä mahdollisimman vähän. 10.1.9 Arvioinnin epävarmuustekijät Kasvillisuusinventoinnit on kohdennettu tuulivoimaloiden alustaville rakennuspaikoille, huoltotiestön alueelle sekä karttatarkastelun perusteella todennäköisesti erityisiä luontoarvoja sisältäville alueille, jolloin osa hankealueella esiintyvästä kasvillisuudesta on jäänyt yleispiirteisemmälle tarkastelutasolle. Lähtötietoina käytetyn uhanalaisrekisterin tiedot ovat puutteellisia, ja rekisterin paikkatiedon tarkkuus on toisinaan heikko. On mahdollista, että tuulivoimapuistoalueille sijoittuu inventoinneissa huomioimatta jääneitä uhanalaisten tai harvinaisten kasvilajien kasvupaikkoja tai luontotyyppejä. Selvitystyön epävarmuustekijät liittyvät myös luonnon vuotuiseen vaihteluun sekä maastoinventointien rajalliseen kestoon. Inventointitulokset ilmentävät aina hetkellistä luonnon tilaa, joka voi jossain määrin vaihdella vuosittain. Yksittäisten lajien esiintyminen vaihtelee sekä vuodenajan että vuosien välillä, lajille sopivan elinympäristön asettamissa rajoissa. Ulottamalla kasvillisuustarkastelu voimaloiden varsinaisten rakennuspaikkojen ympärillä riittävän etäälle on varmistettu, etteivät voimaloiden rakentamisesta aiheutuvat välilliset vaikutukset ulotu luonnonympäristöltään arvokkaille alueille. Lisäksi hankealueen luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet on paikannettu ja erityisen arvokkaiden kohteiden ympäristöön on jätetty riittävä suojavyöhyke. Kasvillisuuteen kohdistuvat vaikutukset ovat varsinaisia rakentamisalueita ympäröivillä alueilla vähäisiä, joten kasvillisuustarkastelua voidaan pitää tuulivoimahankkeen vaikutusten arviointiin varsin riittävänä. 10.1.10 Yhteenveto ja vaihtoehtojen vertailu Alustavilla rakennuspaikoilla esiintyvä kasvillisuus on pääasiassa nuorta ja varttuvaa, kuivahkoa ja tuoretta havupuuvaltaista kangasmetsää tai nuorta taimikkoa. Tuulivoimapuiston tai sähkönsiirtoreittien alueilla ei ole luonnonsuojelulain mukaisia arvokkaita luontotyyppejä. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 108 Maaliskuu 2014 Hankealueella ei ole tiedossa uhanalaisten kasvilajien kasvupaikkoja. Hankealueiden arvokkaat luontotyypit ovat kitu- ja joutomaiden kallio-, kivikko- ja suokohteita sekä rantaluhtaa. Vaikutukset tuulivoimapuistoalueen kasvillisuuteen ja arvokkaisiin luontokohteisiin arvioidaan molemmissa vaihtoehdoissa vähäisiksi, mutta vaihtoehdossa 2 hieman suuremmiksi tuulivoimaloiden ja huoltotiestön suuremman määrän vuoksi. METSO-kohteisiin ei synny vaikutuksia kummassakaan vaihtoehdossa. Voimajohdon rakentamisen vaikutukset kasvillisuuteen ja luonnon monimuotoisuuteen arvioidaan molemmissa toteutusvaihtoehdoissa vähäisiksi, mutta vaihtoehdossa B hieman suuremmiksi johtoreitin pituuden vuoksi. 10.2 Vaikutukset Stormossenin suoalueeseen 10.2.1 Nykytila Stormossen on tyypillinen Pohjanmaan keidassuo, joille luonteenomaista on se, että turpeen kasvu on kohottanut suon keskiosaa reuna-alueita korkeammaksi. Keidassoiden ravinne- ja vesitalous perustuu niille satavaan sadeveteen (Salonen 2006). Keidassoiden keskiosissa veden virtaussuunta on suolta poispäin. Stormossenin keskiosat ovat luonteeltaan keidassoille hyvin tyypillisiä; niillä esiintyy vetisiä kuljuja, joiden välissä on kuivempia mättäitä eli kermejä. Keskustassa on myös turvepohjaisia allikoita. Stormossenin laitamilla esiintyy keidassoille tyypillisesti korpia ja nevoja, jotka saavat ravinteita ja kosteutta myös ympäröivästä maaperästä. Stormossenin laiteita ympäröi metsäojitus, jonka vaikutus näkyy jossain määrin suokasvillisuudessa. Suon reunoilla esiintyvät suoluontotyypit ovat jossain määrin luonnontilaltaan muuttuneita ojituksen aiheuttaman kuivumisen seurauksena. Sen sijaan suon keskiosien luontotyyppeihin ympäröivällä ojituksella ei ole ollut merkittävää vaikutusta ja laajan suoalueen keskiosat ovat yhä luonnontilaltaan edustavia. 10.2.2 Tuulivoimapuiston vaikutukset Stormossenin luontoarvoihin Stormossenin suolle tai sen välittömään läheisyyteen ei sijoitu tuulivoimaloita. Neljä lähintä voimalaa (voimalat numero 10, 15, 18 ja 19) sijoittuvat noin 100– 150 metrin etäisyydelle Stormossenin suoalueen reunaosista ja muut voimalat selkeästi kauemmas. Suoria vaikutuksia suoalueen kasvillisuuteen ei muodostu. Kaikki voimalat sijoittuvat siten, että niiden ja ojittamattoman suoalueen väliin jää puustoinen suojavyöhyke, jolle sijoittuu useampia metsätalousojia. Suon keskiosien kasvillisuudelle ei arvioida muodostuvan vaikutuksia, koska keskiosat sijoittuvat laiteita korkeammalle eikä niillä esiintyvä kasvillisuus ole ravinne- ja vesitaloudeltaan riippuvaista suota ympäröivistä alueista. Koska voimaloiden ja huoltotiestön rakentamisella ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta suon vesitalouteen (katso kappale 9.4.4 ”Vaikutukset maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin”), ei vaikutuksia arvioida muodostuvan edes suon reunaalueilla esiintyvään kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin. Tuulivoimalat sijoitetaan kivennäismaa-alueille, jolloin rakennusvaiheessa kiintoainesta kulkeutuu ympäröiviin metsätalousojiin vähemmän verrattuna turvemailla tehtäviin perustustöihin. Kiinto-ainesten suurimmat fraktiot liettyvät ojien pohjiin nopeasti veteen sekoittumisen jälkeen ja pienimmät hiukkaset laimentuvat etäisyyden kasvaessa voimalasta poispäin. Suoalueen suuntaan pintavesiä FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 109 Maaliskuu 2014 valuu vain suon kaakkoispuolisilta valuma-alueilta. Mahdollisten kiintoaineshuuhtoumien arvioidaan kulkeutuvan metsätalousojia pitkin Stormossenin suoalueen sivuitse eikä niillä arvioida olevan vaikutusta suon laiteiden ravinnetasapainoon. Kokonaisuudessaan tuulivoimahankkeella ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia laajan suokokonaisuuden kasvillisuuteen ja luontoarvoihin. Aiheutuvat vaikutukset arvioidaan lähinnä maisemallisiksi. 10.3 Vaikutukset linnustoon 10.3.1 Vaikutusmekanismit Tuulivoimaloilla, niiden huoltotiestöllä ja sähkönsiirtojärjestelmillä voi olla erityyppisiä vaikutuksia linnustoon ja lintujen pesimäalueisiin voimaloiden rakentamisen, toiminnan ja purkamisen aikana. Tuulivoimaloiden linnustovaikutukset voidaan jakaa karkeasti kolmeen tyyppiin, joiden vaikutusmekanismit eroavat oleellisesti toisistaan (Koistinen 2004): rakentamisen aiheuttamien elinympäristömuutosten vaikutukset alueen linnustoon häiriö- ja estevaikutukset lintujen pesimä- ja ruokailualueilla, niiden välisillä alueilla ja muuttoreiteillä sekä törmäyskuolleisuus ja sen vaikutukset alueen linnustoon sekä lintupopulaatioihin. Merkittävin pesimälinnustoon vaikuttava tekijä on elinympäristöjen häviäminen ja pirstoutuminen. Elinympäristön häviäminen on yksittäisen voimalan osalta paikallista ja pienialaista. Elinympäristöjen häviäminen koskee myös muuttolintuja, jos tuulivoimapuistoa suunnitellaan lintujen suosimien levähdys- ja ruokailualueiden lähistölle (Koistinen 2004, BirdLife Suomi 2010). Tuulivoimapuiston rakentamisen ja toiminnan aikaiset häiriö- ja este- sekä törmäysvaikutukset kohdistuvat sekä lähiympäristössä pesiviin että hankealueen kautta muuttaviin lintuihin. Rakennusaikainen häiriö on lyhytaikaista, mutta voimaloiden toiminnasta aiheutuva häiriö on luonteeltaan pitkäkestoista ja se ajoittuu koko tuulivoimapuiston toiminta-ajalle. Vaihtelut eri lajien häiriöherkkyydessä ovat suuria. Estevaikutus kohdistuu alueella pesiviin, levähtäviin ja ruokaileviin lintuihin, jotka liikkuvat jatkuvasti tuulivoimaloiden vaikutusalueella. Tällä voi olla merkitystä lintujen energiatalouden kannalta erityisesti silloin, kun laajat tuulivoimapuistot sijoittuvat lintujen pesimä- ja ruokailualueiden väliin. Muuttavilla linnuilla estevaikutus lienee vähäisempi, koska ne voivat todennäköisesti helpommin nostaa korkeutta ja ylittää tai kiertää muuttoreitilleen osuvat voimalat (Koistinen 2004). Potentiaalisesti merkittäviä linnustovaikutuksia ovat myös voimaloihin tapahtuvat törmäykset, jotka todennäköisesti aiheuttavat linnun kuoleman. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 110 Maaliskuu 2014 Kuva 10.14. Linnuilla on riski törmätä tuulivoimalan pyöriviin lapoihin (kuvassa harmaahaikara). (Kuva: Tiina Mäkelä / FCG) Sähkönsiirron vaikutusmekanismit Tuulivoimapuiston tuottaman energian siirtämiseksi on rakennettava myös sähkönsiirtoreitti voimajohtoineen. Sähkönsiirron linnustovaikutukset ilmenevät tuulivoimaloiden tapaan lähinnä elinympäristöjen muutosten kautta, ja vaikutusten suuruus riippuu mm. voimajohtoreitin pituudesta, raivattavan johtoaukean leveydestä ja reitin varrelle sijoittuvien elinympäristöjen laadusta. Ilmajohdot aiheuttavat linnuille myös riskin törmätä voimajohtoihin. Lintujen on todettu törmäävän voimalinjoihin, teleliikennemastoihin ja korkeisiin rakennuksiin erityisesti peitteisessä ympäristössä, mutta toisaalta myös avoimilla alueilla (Drewitt & Langston 2006). Törmäysten todennäköisyys kasvaa paikoissa, missä lintuja liikkuu runsaasti, kuten lintujen suosimien kosteikoiden tai levähdys- ja ruokailualueiden läheisyydessä. Törmäyksiä arvioidaan tapahtuvan lukumääräisesti eniten yöllä (Ellermaa 2011, Koistinen 2004). 10.3.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Pesimälinnusto Lähtötietoja hankealueen linnustosta on kerätty mm. seuraavista lähteistä: Ympäristöhallinnon OIVA – ympäristö- ja paikkatietokanta asiantuntijoille (ympäristönsuojelualueet ja linnustollisesti tärkeät alueet) BirdLife Suomen ja SYKE:n paikkatietoaineistot (ympäristön IBA- ja FINIBAkohteet) Luonnontieteellisen keskusmuseon Sääksirekisteri 2012 (sääksen pesäpaikat) Luonnontieteellisen keskusmuseon Rengastustoimisto 2012 (suojelullisesti arvokkaiden lajien pesäpaikka- ja rengastustiedot) Valtakunnallinen lintuatlastietokanta 2011 (pesimälajiston yleispiirteet) FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 111 Maaliskuu 2014 Lähialueille suunniteltujen tuulivoimapuistojen YVA-menettelyjen yhteydessä tehdyt pesimä- ja muuttolinnustoselvitykset (mm. Metsälän tuulivoimapuisto, sekä Lappfjärdin ja Lakiakankaan tuulivoimapuistot). Kalasääsken käyttäytymisestä pesintäaikana ja tuulivoimahankkeen mahdollisista vaikutuksista lajiin on haastateltu Suomen sääksisäätiön erityisasiantuntija Juhani Koivua (puhelinhaastattelu 21.10.2013). Hankealueen pesimälinnustoa on kartoitettu kesällä 2012 kuudella laskentakerralla kiertäen alustavien voimalapaikkojen ympäristöä ja havainnoiden paikallista maalinnustoa. Selvityksessä tarkkailtiin myös paikallisia, pesiviä petolintuja ja niiden ravinnonhakuliikehdintää. Kartoitukset painottuivat aikaisen aamun ja aamupäivän tunteihin, mutta 16. kesäkuuta kartoitettiin ensisijaisesti yöaktiivista linnustoa aikavälillä klo 01-06. Hankealueiden suojelullisesti arvokkaita lintulajeja inventoitiin lisäksi kartta- ja ilmakuvatarkastelun perusteella potentiaalisille elinympäristöille kohdennetun sovelletun kartoituslaskennan avulla. Kartoitus kohdennettiin hieman nykyisestä hankealueesta poikkeavalle alueelle (Kuva 10.2), mutta kartoitettu alue kattaa pääpiirteissään myös myöhemmissä suunnitelmissa tarkentuneen hankealueen. Pesimälinnustokartoituksen on laatinut Varsinais-Suomen luonto- ja ympäristöpalvelut Oy. Maastotöistä ovat vastanneet luontokartoittajat Petteri Mäkelä, Markus Lampinen ja Marko Dahlman. YVA -ohjelmavaiheen jälkeen hankealueeseen lisätyn, Tönijärven itäpuolelle sijoittuvan osa-alueen linnustoa ei ole erikseen kartoitettu, vaan tiedot alueen pesimälinnustosta ja lintujen elinympäristöistä perustuvat kesällä 2013 laadittujen kasvillisuuskartoituksien aikana tehtyihin yleisiin havaintoihin. Kalasääsken lentoreittiseuranta Pesimälinnustokartoitusta on täydennetty vuonna 2013 kalasääsken ruokailulentoreittien seurannalla. Stormossenin suolla pesivän kalasääsken lentoreittejä seurattiin toukokuun ja elokuun 2013 välisenä aikana yhteensä noin 45 tuntia. Havaintoja tehtiin kuutena päivänä, kolmesta eri havainnointipisteestä. Seurantajaksot ajoitettiin pesimäkauden eri vaiheisiin (alkukevät, keskikesä ja loppukesä), jotta kesän aikana mahdollisesti muuttuvat ravinnonhankinta-alueet ja muutokset lentoreiteissä tulisivat huomioiduiksi. Seuranta suoritettiin pesän lähistöltä paikasta, josta oli hyvä näkyväisyys pesälle ja eri ilmansuuntiin. Havainnointipaikat sijoittuivat kuitenkin riittävän etäälle pesästä (etäisyys 250–400 metriä), jotta lintujen normaali käyttäytyminen ei häiriintynyt. Seurannan aikana havainnot lintujen liikehdinnästä ja lentosuunnista sekä lentokorkeuksista kirjattiin tarkasti ylös. Ravinnonhakulentojen tarkkailu keskittyi koirassääksen seurantaan, sillä pesimäkauden aikana koiras huolehtii naaraan ja poikasten ravinnonsaannista. Seurannan aikana tehtiin havaintoja myös naaraan ja myöhemmin kesällä lentopoikasten liikkeistä pesän lähialueella. Töyrenkeitaan alueelle sijoittuvalla sääksenpesällä lentoreittiseurantaa ei tehty, koska pesä oli kesällä 2013 tehtyjen tarkistuskäyntien (10.5. ja 8.8.2013) perusteella autio. Sääksiseurannasta on laadittu erillinen raportti, joka on toimitettu yhteysviranomaisena toimivalle Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle. Metsojen soidinpaikkakartoitus Hankealueelle tehtiin keväällä 2013 metsojen soidinpaikkakartoitukset. Soidinpaikkakartoituksen maastopäivät olivat: 26.4., 27.4., 28.4. sekä 11.5.2013. Kartoitukset tehtiin aamun tunteina noin klo 4.00 alkaen ja niihin käytettiin yhteensä noin 30 tuntia. Maastossa tarkistettiin ilmakuva- ja karttatulkinnan pe- FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 112 Maaliskuu 2014 rusteella potentiaalisilta soidinpaikoilta vaikuttavia kohteita (mäntykankaat, kallioalueet, mäennyppylät varttuneemmilla metsäalueilla jne.). Kaikki havainnot kanalinnuista ja mahdolliset merkit soidinpaikoista (uloste/jälkihavainnot) merkittiin ylös gps-paikantimella. Lisäksi haastateltiin alueella liikkuvia metsästäjiä (Mikonkeitaan metsästäjät ry sekä Vesijärven metsästysyhdistys ry) sekä luontoharrastajia ja kyseltiin tietoja vanhoista soidinpaikoista. Myös haastattelujen perusteella tietoon saadut vanhat soidinpaikat tarkistettiin maastossa. Soidinpaikoista on laadittu erillinen liitekartta, joka on toimitettu yhteysviranomaisena toimivalle Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle. Sääksen ruokailulentoreittiseurannasta ja metsojen soidinpaikkakartoituksesta on vastannut biologi, FM Tiina Mäkelä FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä. Käytännössä metson soidinpaikka muodostuu soidinkeskuksesta, jossa parittelu tapahtuu, sekä sitä ympäröivistä kukkojen soidinreviireistä, joiden koko on jopa 2-3 hehtaaria (Myllymäki 2004). Metson soidinalueet rajattiin maastoinventointien sekä metsästysseurojen haastattelujen perusteella. Tarkistetut, mahdolliset metson soidinpaikat arvotettiin seuraavalla luokituksella, tarkastelualueena noin 500 metrin halkaisija (luokitus: FCG, Minna Tuomala): I: Todettu, toimiva soidinpaikka, joka sisältää maastossa selkeästi erottuvan soidinkeskuksen. Alue voidaan tulkita havaintojen perusteella yli viiden kukon soitimeksi. Soidinaikaisia havaintoja useista yksilöistä sekä ympäristössä runsaasti hakomispuita, jätöksiä, siivenvetojälkiä ja/tai höyheniä. Alueella viitteitä tai näköhavaintoja koppeloista. II: Todettu, toimiva soidinpaikka, joka sisältää selkeästi hahmotettavan soidinkeskuksen. Soidinaikaisia havaintoja 1-4 kukosta sekä selkeitä merkkejä ympäristössä; runsaasti hakomispuita, jätöksiä, siivenvetojälkiä ja/tai höyheniä. Mahdollisesti myös viitteitä tai näköhavaintoja koppeloista. III: Ympäristön perusteella mahdollinen soidinpaikka. Alue on ilmoitettu aiempien havaintojen perusteella soidinpaikaksi, tarkistuksessa ei havaintoja lajista ja selkeää soidinkeskusta ei hahmoteta. Ympäristössä hakomispuita ja jätöksiä. Lähialueella havaittu yksittäisiä lintuja päiväreviireillä. IV: Ympäristön perusteella tuhoutunut soidinpaikka. Aiemmin tiedossa ollut soidinkeskus, joka nykyisin metsätalouden vahvasti muuttama. Lähimaastosta ei hahmotettavissa selkeää uutta soidinpaikkaa. Ei havaintoja metsoista tai yksittäisiä havaintoja kauempana päiväreviireillä. Muuttolinnusto Hankealueen kautta ja sen lähialueilla kulkevaa lintujen kevätmuuttoa on tarkkailtu 19.3 – 28.5.2012 yhteensä neljänätoista päivänä (noin 70 h). Muutontarkkailua suoritettiin vaihtelevasti viiden eri havainnoijan toimesta pääasiassa neljästä eri havainnointipisteestä (Kuva 10.15). Alueen kautta kulkevaa syysmuuttoa on tarkkailtu 7.8–10.11.2012 yhteensä 31 päivänä (noin 155 h). Havainnointia suoritettiin vaihtelevasti kahden eri henkilön toimesta pääasiassa kolmesta eri havainnointipisteestä (samoja kuin keväällä). Lentävistä linnuista kirjattiin lajin ja yksilömäärän lisäksi ohituspuoli, ohitusetäisyys, lentokorkeus, lentosuunta ja suuremmilta linnuilta mahdollisuuksien mukaan puku todellisen yksilömäärän selvittämiseksi. Lentokorkeuden arvioinnissa käytettiin hyväksi puuston pituutta ja aiempaa kokemusta. Lentokorkeus merkittiin kolmiportaisella asteikolla: 1=suunniteltujen tuulivoimaloiden lapakorkeuden ali (alle 65 metriä), 2=lapojen korkeudelta (riskikorkeus) (65–175 metriä) ja 3=lapakorkeuden FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 113 Maaliskuu 2014 yli (yli 175 metriä). Ohitusetäisyys kirjattiin alueen rajoja silmällä pitäen kolmiportaisella asteikolla: 0=alle kilometrin päästä alueen ohi tai 1=kaukaa, yli kilometrin päästä alueen ohi. Muuttolinnustoselvitysten avulla arvioitiin kulkeeko alueen kautta merkittäviä lintujen muuttoreittejä, mitkä lajit muuttavat alueen kautta ja millä korkeudella linnut ylittävät hankealueen. Muuttolintuselvityksen on laatinut VarsinaisSuomen luonto- ja ympäristöpalvelut Oy. Maastotöistä ovat vastanneet luontokartoittaja Petteri Mäkelä, Markus Lampinen sekä Marko Dahlman. Kuva 10.15. Muutonseurannan havainnointipaikat. Arviointi Linnustovaikutusten arviointi perustuu hankealueen linnustosta saatavilla oleviin lähtötietoihin sekä vuosina 2012 ja kesällä 2013 tehtyihin selvityksiin. Suunnitellun tuulivoimapuiston vaikutuksia alueen pesimälinnustoon, alueella talvehtivaan FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 114 Maaliskuu 2014 linnustoon sekä alueen kautta muuttavaan linnustoon on arvioitu hyödyntämällä tuulivoiman linnustovaikutuksista julkaistua tuoreinta kirjallisuustietoa. Linnustovaikutusten arvioinnissa kiinnitettiin erityistä huomiota Suomen uhanalaisiin lintulajeihin (Rassi ym. 2010), Euroopan Unionin lintudirektiivin liitteen I lajeihin (79/409/ETY) sekä Suomen luonnonsuojelulain (20.12.1996/1096) ja luonnonsuojeluasetuksen (14.2.1997/160) perusteella uhanalaiseksi ja erityistä suojelua vaativiksi säädettyihin lajeihin sekä alueellisesti ja paikallisesti harvinaisiin lajeihin. Erityishuomiota kiinnitettiin lajeihin, joita yleisesti pidetään tuulivoiman riskilajeina esimerkiksi törmäysvaikutusten vuoksi kuten kurki, joutsenet, hanhet, kuikkalinnut ja suuret petolinnut tai elinympäristövaikutusten vuoksi kuten kanalinnut. Mikonkeitaan hankealueelta ei laadittu muuttolinnuston törmäysmallinnuksia. Tuulivoimapuistojen YVA-menettelyjen yhteydessä laadittujen törmäyslaskelmien tulokset ovat usein melko alhaisia, mikäli hankealueella ei ole havaittu todella merkittävää muuttavien tai tuulivoima-alueen kautta ruokailualueilleen siirtyvien lintujen liikehdintää. Mikonkeitaan hankealueen kevät- ja syysmuuttoselvityksissä havaitun muuttolinnuston määrä ei ole erityisen suuri, joten mallinnusten ei näin ollen toisi lisäarvoa muuttolinnustovaikutusten arviointiin. Mallinnus olisi lisäksi voitu laatia melko rajoitetulle lajistolle. Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa tehtyjen tutkimusten mukaan yhteen tuulivoimalaan törmää keskimäärin 2,3 lintua vuodessa (Rydell ym. 2012). Kirjallisuudessa esitetyt törmäysluvut vaihtelevat kuitenkin hyvin paljon: 0,01 yksilöstä vuodessa jopa yli 60 yksilöön vuodessa voimalaa kohti (mm. Lucas ym. 2007, BirdLife Suomi 2010). Siellä, missä lintuja on paljon ja voimalat on sijoitettu lintujen suosimien lentoreittien läheisyyteen, voi törmäyksiä tapahtua varsin usein. Mikonkeitaan hankealueen tapauksessa on päädytty käyttämään oletusta, että 2,3 lintua törmää tuulivoimalaan vuodessa (Rydell ym. 2012). Arvio käsittää koko lintulajiston läpi vuoden tapahtuvan liikehdinnän ja on monessa tapauksessa suurempi kuin voimalakohtaisen törmäysmallinnuksen tulos. Voimakkaiden länsituulten seurauksena lintujen muuttoreitit voivat siirtyä idemmäs, jolloin Mikonkeitaan tuulivoima-alueen kautta voi joinain vuosina muuttaa havaittua runsaammin lintuja. Linnuston törmäysvaikutuksia on käsitelty kappaleessa 10.3.4 ”Tuulivoimapuiston vaikutukset linnustoon” ja päämuuttoväylien siirtymistä yhteisvaikutusten yhteydessä kappaleessa 17.6.3. Arvioinnissa on lisäksi on tarkasteltu hankkeen vaikutuksia lähialueiden linnustollisesti arvokkaiden alueiden (mm. Natura- ja FINIBA -alueet) lajistoon ja suojeluperusteisiin (kappale 10.5). Lähistön muiden tuulivoimapuistojen yhteisvaikutukset linnustoon on arvioitu sillä tarkkuudella kuin se käytettävissä olevan aineiston perusteella on mahdollista (kappale 17.5 ”Tuulivoimapuistojen yhteisvaikutukset”). Vaikutusarvioinnit on laadittu asiantuntija-arviona ja niistä on vastannut biologi FM Tiina Mäkelä Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä. 10.3.3 Nykytila 10.3.3.1 Pesimälinnusto Pesimälinnuston yleiskuvaus Valtakunnallisessa Lintuatlashankkeessa selvitettiin koko Suomen pesimälinnuston levinneisyyttä 10 x 10 km suuruisilla atlasruuduilla vuosina 2006–2010 (Valkama ym. 2011). Mikonkeitaan hankealue sijoittuu lintuatlaksessa Kristiinankaupungin Metsälän (ruutu 689:321, selvitysaste erinomainen) sekä Isojo- FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 115 Maaliskuu 2014 en Vesijärven (Ruutu 689:322, selvitysaste erinomainen) atlasruuduille, joissa havaittiin atlaksen aikana yhteensä 126 lintulajia, joista 117 lajia tulkittiin ruudun alueella varmasti tai todennäköisesti pesiviksi. Alueen pesivän maalinnuston keskitiheydeksi on arvioitu noin 175–200 paria neliökilometrillä (Väisänen ym. 1998). Atlasruutujen kattama alue on tuulivoimapuiston suunnittelualuetta huomattavasti laajempi ja elinympäristöiltään monipuolisempi, minkä vuoksi suunnitellun tuulivoimapuiston alueella esiintyvien lajien määrä on atlasruudun lajimäärää pienempi. Hankealueelle tehdyissä pesimälinnustokartoituksissa havaittiin 67 varmasti tai todennäköisesti pesivää lintulajia. Joidenkin lajien pesäpaikka sijaitsee todennäköisesti hankealueen ulkopuolella, mutta näiden lajien reviirit ulottuvat selvästi myös hankealueelle (mm. mehiläishaukka). Kartoituksen perusteella alueella esiintyvä lintulajisto edustaa pääasiassa Suomessa hyvin yleisinä ja runsaslukuisina esiintyviä havumetsälajeja. Lajiston yksipuolisuus johtunee siitä, että hankealueen elinympäristöt ovat pääpiirteissään melko intensiivisesti hoidettuja talousmetsäalueita, jotka eivät ylläpidä erityistä linnustollista monimuotoisuutta. Alueen linnustoa monipuolistavat hieman harvapuustoiset suoalueet, joilla pesii vähälukuisena huomionarvoisempaa suolintulajistoa. Kaikki pesimälinnustokartoituksissa havaitut lajit on esitetty alla olevassa taulukossa (Taulukko 10.1). Hankealueella runsaimpina esiintyviä lintulajeja ovat tavanomaiset havumetsälajit kuten metsäkirvinen, punarinta, pajulintu, vihervarpunen ja peippo. Hieman vähälukuisempina esiintyvät mm. käpytikka, kulorastas, harmaasieppo ja hippiänen. Lehtimetsien lajistoa kuten mustapääkerttua, lehtokurppaa ja sinitiaista alueella esiintyy satunnaisemmin. Taulukko 10.1. Mikonkeitaan tuulivoimapuiston suunnittelualueella vuosina 2012 ja 2013 todennäköisesti ja varmasti pesivinä havaitut lintulajit (IUCN=uhanalaisuusluokka, EVA=kansainvälinen vastuulaji, EU=lintudirektiivin liite I, Alue 2a=alueellisesti uhanalainen). Pesimälinnustokartoituksissa havaitut lajit, jotka pesivät hankkeen vaikutusalueella, mutta eivät todennäköisesti pesi hankealueen sisäpuolella on kursivoitu. Alue Laji IUCN EVA EU Biotooppi 2a Hippiäinen Havumetsät Punarinta Havumetsät Pikkukäpylintu Havumetsät Pyy EU Havumetsät Töyhtötiainen Havumetsät Vihervarpunen Havumetsät Metsäviklo Havumetsät Leppälintu EVA Havumetsät Laulurastas Havumetsät Rautiainen Havumetsät Närhi Havumetsät Tiltaltti Havumetsät Viirupöllö EU Havumetsät Kehrääjä EU RT Havumetsät Nuolihaukka Havumetsät Isokäpylintu EVA Havumetsät Punatulkku Havumetsät Laulujoutsen EU Karut sisävedet Sinisorsa Karut sisävedet Rantasipi NT EVA Karut sisävedet Tavi EVA Karut sisävedet Telkkä EVA Karut sisävedet Kalalokki Karut sisävedet Kuikka EU Karut sisävedet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 116 Maaliskuu 2014 Laji IUCN Kalasääski Taivaanvuohi Mustarastas Lehtokurppa Sinitiainen Mehiläishaukka Mustapääkerttu Pyrstötiainen Peippo Pajulintu Metsäkirvinen Käki Punakylkirastas Talitiainen Harmaasieppo Hömötiainen Käpytikka Kirjosieppo Korppi Teeri Käenpiika Järripeippo Urpiainen Keltasirkku Sepelkyyhky Haarapääsky Viherpeippo Hiirihaukka Kuovi Pensastasku räkättirastas Varis Hernekerttu Pikkulepinkäinen Kurki Kapustarinta Niittykirvinen Liro Isolepinkäinen Riekko Puukiipijä Metso Palokärki kulorastas NT EU VU EU NT NT EVA EVA EU Alue 2a EU RT VU EU EVA NT EU EU RT NT NT EVA NT NT RT EU EVA EU EU RT Biotooppi Kosteikot Kosteikot Lehtimetsät Lehtimetsät Lehtimetsät Lehtimetsät Lehtimetsät Lehtimetsät Metsien yleislajit Metsien yleislajit Metsien yleislajit Metsien yleislajit Metsien yleislajit Metsien yleislajit Metsien yleislajit Metsien yleislajit Metsien yleislajit Metsien yleislajit Metsien yleislajit Metsien yleislajit Metsien yleislajit Metsien yleislajit Metsien yleislajit Pellot ja rakennetut maat Pellot ja rakennetut maat Pellot ja rakennetut maat Pellot ja rakennetut maat Pellot ja rakennetut maat Pellot ja rakennetut maat Pellot ja rakennetut maat Pellot ja rakennetut maat Pellot ja rakennetut maat Pensaikot ja puoliavoimet maat Pensaikot ja puoliavoimet maat Suot Suot Suot Suot Suot Suot Vanhat metsät Vanhat metsät Vanhat metsät Vanhat metsät Suojelullisesti arvokas pesimälajisto Mikonkeitaan hankealueella esiintyvät, suojelullisesti arvokkaat lintulajit edustavat lähinnä suoelinympäristöjen, mutta myös metsien lajistoa. Lähtötietojen ja maastokartoitusten perusteella alueella ei pesi valtakunnallisesti uhanalaisiksi määriteltyjä lajeja (Rassi ym. 2010), mutta alueellisesti uhanalaisiksi (eteläboreaalisen Pohjanmaan rannikkomaa) on luokiteltu järripeippo, kapustarinta, liro, metso ja riekko. EU:n lintudirektiivin liitteen I (79/409/ETY) lajeja ovat kalasääski, pyy, teeri, metso, viirupöllö, kehrääjä, pikkulepinkäinen, kurki ja palokärki. Osa edellä mainituista lajeista on luokiteltu myös silmälläpidettäviksi. Silmälläpidettäviä pesimälajeja ovat myös niittykirvinen sekä käenpiika. Kansain- FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 117 Maaliskuu 2014 välisiin erityisvastuulajeihin kuuluvat lisäksi leppälintu, isokäpylintu ja kuovi. Hankkeen vaikutuspiirissä Tönijärvellä pesii karujen sisävesien lajeja kuten rantasipi (NT) sekä mahdollisesti myös kuikka (dir). Tönijärvellä pesivät myös kansainväliset vastuulajit tavi ja telkkä. Suojelullisesti arvokkaiden lajien havaintopaikat on esitetty kuvassa (Kuva 10.17). Hankealueella tai sen vaikutusalueella on tiedossa myös hiirihaukan (VU), mehiläishaukan (VU), nuolihaukan, tuulihaukan ja kanahaukan reviirit. Mehiläishaukan ja hiirihaukan reviirit ulottuvat osittain hankealueelle, mutta pesäpaikat sijoittuvat todennäköisesti hankealueen ulkopuolelle. WWF:n merikotkarekisterin mukaan hankealueen läheisyydessä ei ole tiedossa merikotkan pesäpaikkoja. Luonnontieteellisen keskusmuseon sääksirekisterin mukaan hankealueella on tiedossa yksi kalasääsken pesä ja hankealueen lähiympäristössä 1-3 kilometrin etäisyydellä kolme muuta sääksen pesäpaikkaa (Rengastustoimisto 2012). Suojelusyistä pesien sijaintia ei ole selostuksessa esitetty. Stormossenin suoalue on hankealueen linnustollisesti arvokkain alue, jolla pesivät mm. kalasääski, kapustarinta, riekko, teeri, niittykirvinen ja liro. Muuta Stormossenin alueella pesivää lajistoa edustava mm. tuulihaukka, nuolihaukka, isolepinkäinen ja sinisorsa. Alueella levähtää myös jonkin verran muuttolinnustoa kuten pikkukuovi (RT) ja mustaviklo. Hankealueen pienemmillä soilla esiintyy vain vähän suolintulajistoa (mm. kapustarinta ja kurki) ja pienten soiden merkitys suolinnuston elinympäristönä on alueellisesti melko vähäinen. Hankealueen kanalintukannat ovat melko korkeat ja teeri ja metso esiintyvät alueella runsaina. Pyy on hankealueella yleinen, mutta riekko esiintyy hyvin harvinaisena (Stormossenin havainto koskee kahta yksilöä). Kuva 10.16. Hankealueella esiintyy melko vahva metsokanta. (Kuva: Tiina Mäkelä / FCG) Metsojen soidinpaikkakartoituksessa ei löydetty suuria (vähintään viiden metsokukon) soitimia. Hankealueen länsiosassa havaittiin II-luokan metson soidin- FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 118 Maaliskuu 2014 alue, jossa oli soidinalueella soidintoimintaa ainakin kahtena inventointiaamuna. Enimmällään kohteella soi kolme metsokukkoa ja soitimelle saapui viisi koppeloa. Soidinalue sijoittuu varttuvalle sekametsäalueelle ja soidinkeskus sijoittuu hankealueelle johtavalle pienehkölle metsäautotielle. Hankealueen pohjoisosista on tiedossa kaksi III-luokan metson soidinaluetta, joilla on havaittu metsästysseuran edustajien mukaan soivia lintuja useina vuosina. III-luokan soidinalueiden läheisyydessä havaittiin maastokartoituksissa yhdestä kahteen metsoa päiväreviirillä. III-luokan soidinalueet sijoittuvat iältään melko nuorelle, mäntyvaltaiselle talousmetsäalueelle. Edellisten lisäksi hankealueen luoteispuolella, Sandvikintien läheisyydessä, havaittiin yksinäinen soiva metsokukko. Metson tiedossa olevat merkittävät soidinpaikat on esitetty suojeluperusteellisista syistä erillisellä liitekartalla (liite 9) joka esitetään vain yhteysviranomaisille. Teeri on soidinpaikkansa suhteen joustavampi ja lajin soidinalueita sijoittuu hankealueen soille ja avohakkuille sekä läheisille pelloille. Riistakanalintuja on käsitelty myös kappaleessa 10.6 ”Vaikutukset riistalajistoon ja metsästykseen”. Kalasääsken lentoreitit Rengastustoimiston tietokannan ja maastokartoitusten mukaan kalasääski on pesinyt Mikonkeitaan suunnittelualueen eteläosissa, Stormossen -nimisellä suoalueella sijaitsevassa tekopesässä ainakin vuosina 2010, 2011 ja 2013. Töyrenkeitaan suoalueella (noin kilometri suunnittelualueen luoteispuolella) sijaitseva pesä on ollut pesintäkäytössä vuosina 2006–2008 ja 2010–2012. Vuonna 2013 Töyrenkeitaan pesä oli autio. Sääksellä on käytössään yleensä useita vaihtopesiä, ja laji voi pesiä Töyrenkeitaan alueella jälleen tulevina vuosina. Stormossenin suoalueella oleva pesä sijaitsee avoimen suoalueen reunaosissa, matalahkossa suomännyssä. Lentoreittiseurannan aikana koiraan ravinnonhakumatkojen havaittiin suuntautuvan pääasiassa luoteeseen (NW) ja länsiluoteeseen (NWW). Kerran koiraan havaittiin lähtevän suoraan länteen ja kaksi kertaa pohjoiseen. Lentoreittiseurannan aikana ei ollut kertaakaan viitteitä siitä, että koiras olisi lähtenyt ravinnonhakulennolle etelään tai itään. Kesän eri vaiheissa (alkukevät, keskikesä ja loppukesä) koiraan lentosuunnissa ei havaittu merkittäviä eroja, vaan ravinnonhakulennot suuntautuivat seurannan perusteella samoille alueille läpi kesän. Naaras pysytteli kaikkina seurantapäivinä hyvin tiiviisti pesän lähituntumassa. Ajoittain se kuitenkin teki lyhyitä partiolentoja pesän lähiympäristöön ja vieraili tällöin myös seurantapisteiden läheisyydessä sekä pesän itäpuoleisella metsäalueella lentokykyiset poikaset kiertelivät elokuussa tiiviisti pesän välittömässä läheisyydessä. Satunnaiset lentoharjoittelureitit ulottuivat enimmillään noin 300 metrin etäisyydelle pesäpuusta. Koiraan palatessa ravinnonhakumatkalta poikaset lensivät pesälle vastaanottamaan kalaa. Lentoreittiseurannan tulosten perusteella sääksikoiraan pääasialliset ravinnonhakulennot suuntautuvat luoteeseen ja länsiluoteeseen sekä pohjoiseen. Edellä mainituissa ilmansuunnissa, noin 2-4 kilometrin etäisyydellä sijaitsevat Pieni ja Iso Santajärvi, jotka ovat rannoiltaan pääosin asumattomia, osittain ruovikkorantaisia ja hieman reheviä. Pieni ja Iso Santajärveä voidaan pitää siten sääkselle hyvin potentiaalisina saalistusalueina. Hieman yli kymmenen kilometriä pesäpuun luoteispuolelle sijoittuvat rehevät ”lintujärvet” Härkmerifjärden sekä Syndersjön, jotka ovat tunnettuja sääksien suosimia saalistusalueita (Suupohjan lintutieteellinen yhdistys 2002). On hyvin mahdollista, että Stormossenilla pesi- FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 119 Maaliskuu 2014 vä sääksikoiras käy saalistamassa ainakin toisinaan myös näillä järvillä. Pesäpaikalta Pohjanlahden rannikolle on etäisyyttä lyhimmillään noin 14 kilometriä. Etäisyys on sääksen ravinnonhakumatkaksi vielä kohtuullinen ja osa sääksikoiraan länteen ja luoteeseen suuntautuvista ravinnonhakulennoista voi siten kohdistua rannikon kalavesille. Tarkempi selvitys lentoreittiseurannan tuloksista on esitetty seurannasta laaditussa erillisraportissa, joka on toimitettu yhteysviranomaisena toimivalle Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle. Kuva 10.17. Pesimälinnustokartoituksissa kesällä 2012 ja kesällä 2013 havaitut suojelullisesti arvokkaat lintulajit. Töyrenkeitaan alueella viimeksi vuonna 2012 pesineen sääksen lentoreittejä ja ruokailualueita ei seurattu maastossa vuonna 2013. Linnun lentoreitteihin on kiinnitetty huomiota Mikonkeitaan hankealueen pohjoispuolelle sijoittuvan tuulivoimahankkeen yhteydessä (Ramboll 2012a). Kalasääsken ruokailulentoseurannan perusteella pääasialliset ruokailualueet sijaitsevat rannikolla, mutta osa lennoista kohdistuu todennäköisesti mm. Isojoen Vanhakylä-Villamokalankasvatusaltaille ja alueen pienimmille järville. Pääasialliset ravinnonhakulennot eivät seurantatulosten mukaan suuntautuneet suoraan Uttermossan tuulivoimapuiston hankealueelle vaan noudattelivat tiettyjä vakioreittejä esim. ran- FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 120 Maaliskuu 2014 nikolle suuntautuneiden lentojen osalta (Ramboll 2012a). Tulosten perusteella sääksen pääasialliset ruokailulentoreitit suuntautuvat siten myös Mikonkeitaan hankealueesta poispäin. 10.3.3.2 Muuttolinnusto Suupohjan rannikko on yksi Suomen tärkeimmistä muuttolintujen kauttakulkuväylistä. Alueen kautta muuttaa satoja tuhansia lintuja sekä keväisin että syksyisin. Muuttolintujen pääväylä seuraa Suupohjan rannikkoa ja useimpien lajien muuttomäärät pienenevät nopeasti kauempana rannikosta. Joidenkin lajien päämuutto kulkee kuitenkin pidemmällä sisämaassa ja esimerkiksi kurjen päämuuton tiedetään kulkevan lähellä valtatietä 8. Tästä itään päin muuttolintujen määrien katsotaan keskimäärin vähenevän. Suupohjassa lintujen muuttoa ohjaavat etenkin viljellyt jokilaaksot ja laajat peltoalueet (Nousiainen 2013). Päämuuttoreittien sijoittumisessa voi olla suurtakin vuosittaista vaihtelua, sillä niihin vaikuttavat mm. vallitsevat tuuli- ja sääolosuhteet. Kevät- ja syysmuuttoselvitysten perusteella hankealueen yli muuttaa kohtuullisesti lintuja, mutta muuton suurimmat päävirrat kulkevat johtolinjojen puuttuessa noin 10–15 kilometrin etäisyydellä sijaitsevan Pohjanlahden rannikon ohjaamina pääasiassa hankealueen länsipuolitse. Muuttolintuselvityksen jälkeen hankealueen rajausta on supistettu, jolloin nykyisen hankealueen kautta muuttaneiden lintuyksilöiden määrä on todennäköisesti hieman selvityksessä havaittua vähäisempi. Hankealueelle tai sen välittömään läheisyyteen ei sijoitu merkittäviä muuttolintujen levähdysalueita. Stormossenin suoalueella havaittiin loppukesällä 2013 muutamia syysmuutolla levähtäviä kahlaajalintuja kuten mustavikloja ja pikkukuoveja. Kristiinankaupungin alueella tärkeitä suurten lintujen levähdysalueita sijoittuu Lapväärttiä ympäröiville peltoalueille kuten Lålbyn pelloille (FINIBA ja IBA-alue). Pienimuotoisempia levähdysalueita sijoittuu Metsälän Pakankylän pelloille sekä Merijärven peltoalueelle hankealueen pohjoispuolelle. Lähimpien levähdysalueiden ja hankealueen välinen etäisyys on useita kilometrejä. Kevätmuutto Kevätmuutontarkkailun aikana havaittiin yhteensä noin 4 800 lintuyksilöä, joista noin 84 prosentin havaittiin muuttavan hankealueen kautta. Hankealueen itä- ja länsipuolitse muuttaneita lintuja kirjattiin siis melko vähän, koska havainnointi keskitettiin ensisijaisesti hankealueen ylittävän muuton rekisteröimiseen. Koko kevätseurannan aikana havaittiin yhteensä 125 eri lintulajia. Kaikista havaituista yksilöistä yli kolmasosa edusti pieniä varpuslintulajeja ja eniten havaittiin peippoja (noin 30 % kaikista muutonseurannassa havaituista lintuyksilöistä). Muita hankealueen kautta runsaimpina muuttaneita lajeja olivat sepelkyyhky (noin 390 yksilöä), metsähanhi (noin 270 yksilöä), räkättirastas (noin 240 yksilöä), naurulokki (noin 270 yksilöä) ja töyhtöhyyppä (noin 170 yksilöä). Petolintujen, vesilintujen ja kahlaajien muuttomäärät jäivät hyvin vähäisiksi. On huomattava, että kaikkien muutonseurannassa havaittujen lintulajien yksilömäärät olivat hyvin pieniä suhteutettuna koko Pohjanlahden rannikon kautta keväisin muuttaviin lintumassoihin. Havaituista muuttolinnuista noin viidesosa (noin 830 yksilöä) lensi niin sanotulla törmäysriskikorkeudella ja loput käytännössä sen alapuolella. Riskikorkeudella lensivät useimmiten töyhtöhyypät, naurulokit ja metsähanhet. Runsaina muuttavat pienet varpuslintulajit muuttivat lähes kaikki riskikorkeuden alapuolella. Tuulivoimalatörmäyksille alttiista lajeista riskikorkeudella muuttivat useimmiten meri- ja metsähanhet ja eri petolintulajit (yli 50 % havaituista yksilöistä riski- FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 121 Maaliskuu 2014 korkeudella). Riskikorkeuden yläpuolella havaittiin muuttavan hyvin vähän lintuja. Syysmuutto Syysmuutontarkkailussa havaittiin yhteensä 128 eri lintulajia ja noin 27 000 lintuyksilöä. Kaikista havaituista linnuista noin 84 prosenttia muutti hankealueen kautta. Eniten havaittiin pieniä varpuslintulajeja, jotka muodostivat yli 60 % (yhteensä noin 14 400 lintuyksilöä) kaikista syysmuutolla havaituista linnuista. Suurin osa näistä oli peippoja ja järripeippoja. Suurikokoisemmista lintulajeista runsaimpana alueen kautta muuttaa syksyisin kurki, joita havaittiin noin 1 760 yksilöä. Alueen kautta muuttaa syksyllä myös jonkin verran sepelkyyhkyjä ja rastaita. Petolinnuista runsaimpina muuttavat varpus-, hiiri- ja mehiläishaukat sekä merikotka, mutta kokonaisuudessaan alueen kautta muuttaneiden petolintujen määrät olivat vähäisiä. Kaikista hankealueen kautta muuttaneista linnuista noin viidesosa (noin 5 140 yksilöä) lensi törmäysriskikorkeudella ja suurin osa lintuyksilöistä muutti kevään tapaan riskikorkeuden alapuolella. Riskikorkeudella muuttivat runsaimpina sepelkyyhkyt, naakat ja peipot. Muutolla melko vähälukuisina havaituista, tuulivoimalatörmäyksille alttiista lajeista riskikorkeudella muuttivat useimmiten (yli 50 % havaituista yksilöistä) metsähanhet, merikotkat, kalasääsket sekä muut petolintulajit. Suojelullisesti arvokas muuttolinnusto Hankealueen kautta muuttaneita suojelullisesti arvokkaita lintuja (valtakunnallisesti tai alueellisesti uhanalaisia, silmälläpidettäviä tai lintudirektiivin liitteen I lajeja) havaittiin noin 4 000 yksilöä (31 eri lajia). Suurin osa havainnoista koskee silmälläpidettävää lajistoa (mm. metsähanhi ja naurulokki) sekä lintudirektiivilajeja (mm. kurki). Erittäin uhanalaisiksi määriteltyjen suokukon ja peltosirkun yksilömäärät jäivät seurannoissa hyvin vähäisiksi. Suojelullisesti arvokkaat lajit, yksilömäärät ja hankealueen riskikorkeudella muuttaneiden yksilöiden osuus on esitetty seuraavassa taulukossa (Taulukko 10.2). Taulukko 10.2. Kevät- ja syysmuuttoseurannoissa havaittujen, suojelullisesti arvokkaiden lajien yksilömäärät sekä törmäysriskikorkeudella muuttaneiden yksilöiden suhteelliset osuudet (EN= erittäin uhanalainen, VU= vaarantunut, NT=silmälläpidettävä, dir=lintudirektiivin liite I, RT=alueellisesti uhanalainen alueella 2a). Laji Suojelustatus Kevät 2012 Riskikorkeudella muuttaneiden osuus (%) Syksy 2012 Riskikorkeudella muuttaneiden osuus (%) Suokukko EN, dir 8 0 0 - Peltosirkku EN 1 0 0 - Merikotka VU, dir 59 58 10 60 Maakotka VU, dir 1 100 0 - sinisuohaukka VU, dir Hiirihaukka VU Mehiläishaukka VU, dir Hiiri/Mehiläishaukka VU Muuttohaukka VU, dir, RT Selkälokki VU Törmäpääsky VU Kivitasku VU 16 38 2 100 116 68 26 62 72 35 25 56 1 0 0 - 2 100 1 100 0 - 2 0 1 0 0 - 3 0 0 - FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 122 Maaliskuu 2014 Laji Suojelustatus Metsähanhi NT Kaakkuri NT, dir Isokoskelo Tukkakoskelo Kevät 2012 Riskikorkeudella muuttaneiden osuus (%) Syksy 2012 Riskikorkeudella muuttaneiden osuus (%) 287 55 296 53 2 0 0 - NT 34 53 18 61 NT 0 - 6 67 Kalasääski NT, dir 14 64 9 78 Naurulokki NT 3 100 268 68 Niittykirvinen NT 378 19 0 - Laulujoutsen dir 60 30 141 28 Kuikka dir 43 55 8 53 Ruskosuohaukka dir 3 100 3 67 Kurki dir 1761 34 154 27 Kapustarinta dir, RT 66 70 1 0 Pikkulokki dir 0 - 6 100 Hiiripöllö dir 3 0 0 - Kangaskiuru dir 1 0 2 50 Punakuiri dir 14 0 0 - Pikkukuovi RT 0 0 2 100 Valkoviklo RT 1 0 0 - Järripeippo RT 97 0 0 - Lajikohtainen tarkastelu Lajikohtaisessa tarkastelussa on käsitelty erikseen vain suuret ja tuulivoiman törmäysvaikutuksille alttiiksi arvioidut sekä hankealueen kautta hyvin runsaina muuttavat lintulajit. Kuikkalinnut: Kuikkalintuja eli kuikkia ja kaakkureita havaittiin muuttavan hankealueen kautta erittäin vähän. Kuikan kevätmuutto käsitti lähinnä yksittäisiä lintuja ja syyspuolen havainnot (alle 50 havaintoa) koskivat suurimmaksi osaksi hankealueen kautta ruokailualueilleen lentäviä (osittain samoja) lintuja. Noin puolet havaituista kuikista lensi törmäysriskikorkeudella. Kaakkureista tehtiin vain yksi havainto loppukesällä, joka koski todennäköisesti myös ruokailualueille siirtyvää pariskuntaa. Kuikkalinnut muuttavat Kristiinankaupungin alueella pääosin selvästi avomeren puolella tai toisinaan myös rannikon tuntumassa, missä muuttavien yksilöiden päiväsummat voivat nousta 2 000–3 000 yksilöön (Nousiainen 2008). Mikonkeitaan hankealueen kautta muuttaa kuikkalintuja todennäköisesti melko satunnaisesti. Joutsenet: Hankealueen kautta muutti seurannoissa yhteensä hieman yli 200 laulujoutsenta. Havainnot koskivat suurelta osin paikallisten (osittain samojen) yksilöiden liikehdintää eri järvien välillä. Pääosa linnuista lensi hyvin matalalla, törmäysriskikorkeuden alapuolella. Joutsenten syysmuuttoa ei syysmuutonseurannan puitteissa pystytty kunnolla havainnoimaan, koska laulujoutsenet muuttavat tyypillisesti hyvin myöhään syksyllä ja alkutalvella, jolloin seurantaa ei enää tehty. Kyhmy- tai pikkujoutsenia ei seurannassa havaittu lainkaan. Joutsenten muutto jakautuu Kristiinankaupungin alueella leveälle sektorille ilman selkeitä päämuuttoväyliä. Pohjanlahden kautta arvioidaan syksyisin muut- FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 123 Maaliskuu 2014 tavan noin 20 000 laulujoutsenta (Nousiainen & Tikkanen 2013). Kyhmyjoutsenet muuttavat meren puolella, mutta osa laulujoutsenista muuttaa myös mantereen päällä. Keväällä osa laulujoutsenista saapuu Kristiinan edustalle Ruotsissa sijaitsevilta levähdyspaikoilta lentäen suoraan Selkämeren yli. Kristiinankaupungin pellot ovat lajille merkittävä levähdysalue (Nousiainen 2008). Levähdysalueiden sijainti ohjaa osaltaan joutsenten liikehdintää. Tärkeimmät levähdysalueet sijoittuvat Kokonkylään, Kainastolle ja Hangaskylään, jotka sijaitsevat noin 50 kilometriä hankealueen koillispuolella (Nousiainen 2013). Myös Myrkyn eteläosan pelloilla levähtää jonkin verran joutsenia (etäisyyttä noin 30 kilometriä) (Nousiainen 2013). Jonkin verran joutsenia levähtää toisinaan hankealueen itäpuolella Isojoen Vanhakylän ja Kortteenkylän pelloilla, jonne etäisyyttä on noin 15 kilometriä. Kurki: Hankealueen kautta keväällä muuttaneiden kurkien määrä oli alle neljäsataa yksilöä ja laji onkin kevätmuutolla usein huomaamaton. Syksyllä kurkien päämuutto kulki hankealueen länsipuolitse ja vain hajanaisia parvia muutti hankealueen ylitse. Kaikkiaan alueen kautta muutti noin 1 760 kurkea, joista kolmasosa lensi riskikorkeudella. Kuva 10.18. Kurjen muuttoreitit lähialueen tuulivoimahankkeisiin liittyvien muuttolinnustoseirantojen ja mm. Ahlmanin ja Luoman 2013 mukaan. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 124 Maaliskuu 2014 Kurkien päämuutto huipentuu syksyisin tyypillisesti yhteen suureen muuttopäivään, jolloin päiväsummaksi kertyy Suupohjan alueella 3 000-7 000 muuttajaa (Nousiainen 2008). Tämän lisäksi alueen kautta kulkee muutama pienempi muuttoaalto, jossa muuttaa 1 000 – 3 000 kurkea (Nousiainen 2008). Pienempiä määriä kurkia muuttaa päämuuttopäivien ulkopuolella. Pohjois-Pohjanmaan alueella etelään matkaavien kurkien yhteismääräksi on arvioitu noin 20 000 yksilöä vuodessa (Hölttä 2013), joista Mikonkeitaan hankealueen kautta muuttaneiden yksilöiden määrä on alle kymmenen prosenttia. Kurkimuutto keskittyy Suupohjan alueella tyypillisesti valtatien 8 länsipuolelle. Päämuuttoreittien vuosittaiseen suuntautumiseen vaikuttavat kuitenkin vallitsevat tuulet ja länsituulen vaikutuksesta muuttorintama voi joinakin vuosina siirtyä idemmäs. Kesäisin Suupohjan alueella viihtyy suurehkojakin luppokurkiparvia, jotka liikkuvat yöpymissoiden ja ruokailupeltojen välillä. Lähin tunnettu luppokurkialue sijoittuu Karijoen Siltanevalle, jonne on etäisyyttä yli 20 kilometriä (Nousiainen 2013). Hanhet: Muutonseurannassa hankealueen kautta muuttaneet hanhet olivat lähinnä harmaahanhia (ensisijaisesti metsä- ja merihanhia). Keväällä havaittiin noin 300 ja syksyllä noin 500 muuttavaa hanhea. Noin puolet havaituista yksilöistä lensi törmäysriskikorkeudella. Arktisia hanhilajeja nähtiin hyvin vähän. Kuva 10.19. Valkoposkihanhi on hankealueella harvalukuinen muuttolintu. (Kuva: Tiina Mäkelä / FCG) Lähialueilla toteutetuissa selvityksissä hanhien pääasiallisten muuttoreittien on todettu sijoittuvan hankealueen ja valtatien 8 länsipuolelle (Torri & Urho 2010, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2013). Suuri osa metsähanhista muuttaa Ruotsissa olevilta ruokailualueilta suoraan Selkämeren yli Suupohjan alueelle ja jatkaa laajana rintamana rannikkoa seuraillen pohjoiseen (Nousiainen 2008). Metsähanhet levähtävät laulujoutsenten kanssa pitkälti samoilla peltoaukeilla ja ensimmäiset ruokailupellot löytyvät Kristiinankaupungista. Kauhajoen Kainastonjokivarren pelloille hanhet saapuvat enimmäkseen Päntäneen suunnasta (Nousiai- FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 125 Maaliskuu 2014 nen 2013, Nousiainen & Taivalmäki 2013). Muuttovirran painopiste noudattelee karkeasti jokilaaksojen suuntaa (Nousiainen 2013). Porin kautta saapuvista linnuista osa jatkaa suoraan pohjoiseen (Nousiainen 2013). Pohjanmaan ja KeskiPohjanmaan kautta on keväisin arvioitu muuttavan 10 000 – 20 000 metsähanhea (Nousiainen & Tikkanen 2013). Hankealueella havaittu metsähanhimuutto vastaa 1-3 prosenttia rannikolla tapahtuvasta vuosittaisesta muuttoliikehdinnästä. Kuva 10.20. Metsähanhien ja laulujoutsenten päämuuttoreitit sekä tärkeät levähdysalueet lähialueen tuulivoimahankkeisiin littyvien muuttolinnustoseurantojen ja mm. Nousiaisen 2013 mukaan. Sorsalinnut: Muutonseurannassa havaittujen sorsalintujen ja koskeloiden määrät jäivät hyvin vähäisiksi. Hankealueen kautta muutti lähinnä telkkiä, haapanoita sekä isokoskeloita, joiden yhteissummat olivat keväällä muutamia kymmeniä ja syksyllä noin 380. Sorsalintujen muuttoreitit keskittyvät Suupohjan alueella lähemmäs rannikkoa. Ns. merilintujen kuten sotkien, allin, haahkan, pilkkasiiven FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 126 Maaliskuu 2014 ja mustalinnun muuttoväylät kulkevat selvästi ulkomeren puolella ja osittain myös saaristossa (Nousiainen 2008). Kahlaajat: Kahlaajalintuja muutti hankealueen ylitse keväällä hieman yli kolmesataa ja syksyllä vain noin kahdeksankymmentä yksilöä. Keväällä pääosassa olivat töyhtöhyypät ja kuovit, syksyllä myös kapustarinnat. Noin puolet linnuista lensi törmäysriskikorkeudella. Kristiinankaupungin edusta tunnetaan merkittävistä kahlaajamuuttomääristään. Selvästi mantereen puolelle sijoittuvan hankealueen kautta kulkee kuitenkin kahlaajamuutosta vain murto-osa, sillä mm. sirrien, viklojen, suokukkojen ja kuirien päämuuttoväylät sijoittuvat lähemmäs merensaaristoa. Merkittäviä kahlaajien levähdysalueita sijoittuu mm. Kristiinankaupungin Lapväärtin peltoaukeille. Lokkilinnut: Kevätmuutolla lokkeja havaittiin hankealueen yllä yhteensä noin kolmesataa yksilöä, joista suurin osa oli naurulokkeja. Lokeista hieman alle puolet lensi törmäysriskikorkeudella. Syysmuutolla lokkeja muutti alueen kautta äärimmäisen vähän. Naurulokit muuttavat tyypillisesti pieninä parvina ja leveällä rintamalla. Kristiinankaupungin edustalla muuttavia naurulokkeja havaitaan keväisin jopa 30 000 yksilöä (Nousiainen 2008). Suurimmat lokkimuuttomäärät sijoittuvat usein ulkosaariston tuntumaan ja myös avomeren puolelle (Nousiainen 2008). Hankealueen kautta kulkeva lokkimuutto vastaa korkeintaan muutamia prosentteja naurulokin koko vuosittaisesta muuttoliikehdinnästä Suupohjan alueella. Sepelkyyhky: Sepelkyyhky kuuluu etenkin syksyisin hankealueen kautta suhteellisesti runsaana muuttaviin lajeihin. Keväällä lintuja havaittiin alle neljäsataa, syksyllä lähes seitsemänsataa. Kyyhkyjen muutto sijoittuu pääosin mantereen ylle rannikon läheisyyteen. Keväisin Kristiinankaupungin rannikon muuttosummat ovat satunnaisen havainnoinnin perusteella noin 2 500 yksilöä. Syksyisin rannikon havainnointipisteillä on havaittu jopa 25 000 yksilöä (Nousiainen 2008, Tenovuo 2013). Lähtötietojen perusteella hankealueen kautta keväällä muuttavien kyyhkyjen osuus koko Suupohjan kautta muuttavista yksilöistä voi kohota yli 10 %, syksyllä vastaava luku jää noin kolmeen prosenttiin. Meri- ja maakotka: Keväällä hankealueen kautta havaittiin lentävän 59 merikotkaa ja yksi maakotka. Maakotka ja merikotkista noin 58 % muutti törmäysriskikorkeudella. Syksyllä havaittujen merikotkien määrä jäi kymmeneen. Suurin osa seurannoissa havaituista merikotkista oli todennäköisesti paikallista kantaa, jotka kiertelevät tyypillisesti laajalla alueella. Nuoret merikotkat liikkuvat laajasti niin merellä kuin sisämaan vesistöillä, mutta pesivät parit pysyvät ravintotilanteen salliessa pesimäreviireillään ympäri vuoden (Nousiainen & Tikkanen 2013). Suomessa talvehtivien ja muuttavien merikotkien määräksi on arvioitu karkeasti 2 000 – 3000 yksilöä ja lentoliikenne on runsainta tiheimmillä pesimiskeskittymillä kuten Merenkurkussa ja Saaristomerellä sekä Selkämeren avoimilla rantaosuuksilla (Nousiainen & Tikkanen 2013). Kristiinankaupungin merialueella keväisin ja syksyisin liikkuvien merikotkien määrä voi olla lähes 200 yksilöä (Nousiainen 2008). Maa-alueilla merikotkia on nähty merkittäviä päiväkohtaisia määriä mm. Isojoen lounaisosaan sijoittuvan Mustasaarenkeitaan tuntumassa, Kauhajoen Kainastonjokivarressa sekä Karijoen Myrkyssä (Nousiainen 2013). Maakotkaa alueella tavataan vähälukuisempana. Hankealue ei todennäköisesti sijoitu maa- ja merikotkien kannalta erityisen FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 127 Maaliskuu 2014 merkittävälle liikehtimisalueelle, mutta alueella kiertelee säännöllisesti joitain yksilöitä. Kotkien muuttoreittien määrittely on vaikeaa, koska lajit hyödyntävät muuttaessaan lämpimien ilmojen nosteita, jolloin muuttoreitit voivat vaihdella huomattavasti (Nousiainen 2013). Hiirihaukka, piekana ja mehiläishaukka: Hankealueella havaittujen hiiri- ja mehiläishaukkojen sekä piekanojen määrä oli keväällä noin seitsemänkymmentä ja syksyllä noin kaksisataa. Piekanojen määrä oli hyvin pieni ja lajin muutto keskittyykin todennäköisesti lähemmäs rannikkoa. Keväällä puolet hiiri- ja mehiläishaukoista nähtiin törmäysriskikorkeudella, mutta syksyllä monet mehiläishaukat lensivät riskikorkeuden alapuolella. Monet havainnot koskivat paikallisia, alueella kierteleviä yksilöitä ja todellisuudessa alueen kautta muuttavien olevien lintujen määrät olivat hyvin vähäisiä. Hiiri- ja mehiläishaukkojen muutto painottuu Suupohjan alueella sisämaan puolelle (Nousiainen 2008), eikä muuttomääristä ole saatavilla kunnollisia arvioita muuton hajaantuessa laajalle alueelle. Piekanoista merkittävä osa muuttaa Merenkurkun yli luoteeseen, mutta piekanoja havaitaan syksyisin jonkin verran myös Kristiinankaupungin edustalla. Pohjanmaan kautta muuttavien piekanojen määräksi on arvioitu 1 000 – 2 000 yksilöä (Nousiainen & Tikkanen 2013), josta muutonseurannassa havaittiin hyvin pieni osuus. 10.3.4 Tuulivoimapuiston vaikutukset linnustoon 10.3.4.1 Vaihtoehto 1: Suppeampi tuulivoimapuisto Elinympäristövaikutukset Tuulivoimahankkeen aiheuttamaa elinympäristöjen häviämistä ja pirstoutumista sekä niiden aiheuttamia linnustovaikutuksia voidaan verrata voimakkaiden metsänkäsittelytoimien sekä muun rakennustoiminnan aiheuttamiin vaikutuksiin. Voimakkaimmat vaikutukset kohdistuvat hyvin rajatulle alueelle. Hankealueen kaltaisessa, melko tasalaatuisessa metsämaastossa vaikutukset ovat tavanomaiselle pesimälinnustolle yleensä melko lieviä (Rydell ym. 2012, Koistinen 2004). Tuulivoimaloiden ja huoltotiestön alueilta raivattavan lintujen elinympäristön pinta-ala on hankealueen kokoon suhteutettuna vähäinen (kts. kappale 10.1 ”Vaikutukset kasvillisuuteen ja arvokkaisiin luontokohteisiin”). Hankkeen toteutuessa yli 96 prosentin hankealueen elinympäristöistä voidaan katsoa säilyvän nykytilansa kaltaisena. Suorat vaikutukset kohdistuvat melko vähäiseen määrään lintuja. Alueen keskimääräisen paritiheyden (175–200 paria neliökilometrillä) perusteella suorille elinympäristön menetyksille altistuu korkeintaan vain noin sata lintuparia. On myös huomattava, että pesivät linnut eivät koskaan jakaudu metsämaastoon tasaisesti, vaan arvokkaimmilla elinympäristöillä paritiheys on aina suurin. Voimaloiden ja huoltotiestön alustavat rakennuspaikat ovat pääasiassa intensiivisesti hoidettua metsätalousaluetta, joilla pesivien, suorille vaikutuksille altistuvien lintujen määrä on todennäköisesti esitettyä arviota alhaisempi. Toisaalta tuulivoimarakentaminen voi myös luoda uusia elinympäristöjä joillekin avomaan ja rakennetun maan lajeille sekä reunavaikutuksesta hyötyville lajeille. Hankealueella esiintyviin pieniin ja keskikokoisiin varpuslintulajeihin (esim. peippo, pajulintu, vihervarpunen, punarinta, tavanomaiset rastaat sekä varislinnut) kohdistuvat vaikutukset on arvioitu vähäisiksi, koska tavanomaisten lajien populaatioiden ei ole havaittu taantuvan tuulivoimaloiden läheisyydessä pitkälläkään aikavälillä (Langston & Pullan 2003, Pearce-Higgins ym. 2012). Kyseisten FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 128 Maaliskuu 2014 lajien voidaan olettaa jossain määrin sopeutuneen talousmetsissä tapahtuviin elinympäristön muutoksiin. Ne ovat pesimäympäristönsä suhteen melko joustavia, jolloin niiden on mahdollista löytää vastaavia pesimäalueita myös rakentamisalueiden lähiympäristöstä. Yleisten lajien populaatiot ovat elinvoimaisia ja niiden lisääntymiskierto on nopea. Lajikohtaisessa arvioinnissa onkin keskitytty tuulivoimahankkeiden vaikutuksille herkiksi arvioituihin lintulajeihin. Kuva 10.21. Tuulivoimapuistojen vaikutukset yleisinä ja runsaina esiintyviin varpuslintulajeihin ovat yleensä vähäisiä (kuvassa vihervarpunen). (Kuva: Tiina Mäkelä / FCG) Hankealueen arvokkain pesimäalue on Stormossen. Myös monilla pienemmillä soilla on merkitystä suolinnustolle sekä muun muassa teerelle, jonka soitimia niille sijoittuu. Arvokkaan suolinnuston pesimäympäristöihin ei kohdistu suoria vaikutuksia, koska vähäpuustoiset suot ja soiden laiteet on rajattu rakentamisalueiden ulkopuolelle ja niiden ympärille on jätetty riittävät puustoiset suojavyöhykkeet (katso kappale 10.1.3.2). Hankkeella on metsätalouden ohella metsien rakennetta muuttava vaikutus, joka kuitenkin arvioidaan suhteellisesti melko vähäiseksi (katso kappale 10.1). Hankealueella yleisinä esiintyville metsäkanalinnuille eli teerelle, metsolle ja pyylle elinympäristön muutosten vaikutukset arvioidaan vähäisiksi, sillä kyseiset lajit ovat sopeutuneen melko hyvin metsätalouden muuttamille metsäalueille ja lajien kannat ovat alueellisesti vakaat. Hanke ei heikennä lajien kannalta tärkeiden elinalueiden kuten varttuneiden metsien ja vähäpuustoisten soiden säilymistä alueella. Tuulivoimaloita tai huoltotiestöä ei sijoiteta vähäpuustoisille soille, jotka ovat teeren suosimia soidinalueita. Soitimien ja tuulivoimaloiden väliin jää kaikkien voimaloiden osalta vähintään sata metriä leveä puustoinen suojavyöhyke. Metson II-luokan soitimen soidinkeskus sijoittuu melko häiriöherkälle alueelle metsäautotielle. Hankkeen alustavissa suunnitelmissa tiealuetta hyödynnetään tuulivoimapuiston huoltotienä, jolloin tien leventäminen muuttaa soidinalueen ominaispiirteitä ja voi aiheuttaa soitimen siirtymisen muualle. Vaikutuksia ei kuitenkaan arvioida merkittäväksi lajille, jonka soidinkeskuksen siirtyminen satojakin metrejä vuodessa on Suomen olosuhteissa varsin tavallista (Valkeajärvi ym. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 129 Maaliskuu 2014 2007). Voimaperäinen metsätalous on viime vuosikymmeninä hävittänyt lukuisia metsojen soidinpaikkoja ja soitimien tiedetään voivan siirtyä myös melko nuoriin, noin 30-vuotiaisiin kasvatusmetsiin (Valkeajärvi ym. 2007). Tällaisia riittävän rauhallisia alueita säilyy hankealueella myös tuulivoimapuistohankkeen toteutuessa. Soidinpaikka voi olla myös eri-ikäisten metsikkökuvioitten pirstomassa mosaiikissa (Valkeajärvi ym. 2007). Todettu soidin sijaitsee jo nykytilassa epästabiililla alueella ja sen paikka saattaa vaihdella vuosittain. Soidinpaikkojen siirtyminen osoittaa, että metso on jossain määrin sopeutunut voimakkaisiin metsätaloustoimiin, joten sen arvioidaan kykenevän sopeutumaan ajan myötä alueelle rakennettavan tuulivoimapuiston olosuhteisiin. Koska tuulivoimapuisto ei merkittävästi lisää hankealueen metsien pirstoutumista, arvioidaan hankkeen elinympäristövaikutukset metson soitimille, lisääntymismenestykselle ja kannan paikalliselle säilyvyydelle melko vähäisiksi. Suurikokoisten lintujen, kuten haukkojen, reviirit ovat melko laajoja, jolloin hankkeen suorat vaikutukset voivat kohdistua ainakin osaan niiden ravinnonhankinta-aluetta. Monien keskisuurten haukkojen populaatioita uhkaa nykyään metsätalouden aiheuttama elinympäristöjen pirstoutuminen. Stormossenin pohjoispuolella pesivät mehiläishaukat arvioidaan metsien pirstoutumiselle herkiksi lajeiksi, koska ne suosivat laajoja yhtenäisiä metsäalueita ja liikkuvat ensisijaisesti varttuneiden seka- ja havumetsien alueilla. Lajin reviirin laajuus on tyypillisesti yli kymmenen neliökilometriä (PKLTY 2006a). Mikonkeitaan tuulivoimapuisto sijoittuu kuitenkin pääasiassa nuorille, mäntyvaltaisille metsäalueille (katso kappale 10.1), jotka eivät ole mehiläishaukan ensisijaista elinympäristöä. Reviirin ydinalue on todennäköisesti pääasiassa hankealueen ulkopuolella, joten vaikutukset kohdistuvat todennäköisesti laadullisesti ja määrällisesti vähäarvoiseen reviirin osaan. Hiirihaukan ja kanahaukan osalta vaikutukset arvioidaan samansuuntaisiksi, mutta koska lajit pesivät hieman mehiläishaukkaa rikkonaisemmissa ympäristöissä, ne eivät ehkä ole elinympäristön pirstoutumiselle yhtä herkkä. Hiirihaukan tiedetään menestyvän yhtä lailla melko avoimessa kuin metsäisessäkin ympäristössä (PKLTY 2006b). Haukkalajeihin kohdistuvien vaikutusten merkittävyyteen vaikuttavat myös muut ympäristötekijät, kuten alueella harjoitettava metsätalous. Mikäli voimakkaita hakkuita kohdistuu lintujen reviirien alueille etenkin pesimäkauden aikana, voivat tuulivoimapuiston ja metsätalouden yhteisvaikutukset aiheuttaa reviirien autioitumisen ainakin väliaikaisesti. Pienempien petolintujen (tuulihaukka ja nuolihaukka) arvioidaan olevan elinympäristönsä suhteen joustavampia, koska ne pesivät usein ihmisen muuttamissa ympäristöissä ja myös ihmisasutuksen läheisyydessä. Metsäalueella pesivälle viirupöllölle elinympäristön muutoksista arvioidaan muodostuvan vain vähäistä haittaa, sillä laji on melko joustava pesimäympäristönsä suhteen, mikäli alueelta vain löytyy sopiva pesäkolo. Viirupöllön tiedossa olevien pesimäalueiden läheisyyteen ei sijoitu tuulivoimapuiston rakenteita. Muista suojelullisesti arvokkaista lajeista kehrääjän ja pikkulepinkäisen tiedossa olevien reviirien läheisyyteen ei sijoitu tuulivoimapuiston rakenteita, joten elinympäristövaikutukset jäävät näille lajeille vähäisiksi. Palokärjen reviiri on puolestaan hyvin laaja, jolloin vaikutukset kohdistuvat vain osaan sen reviiriä, eivätkä todennäköisesti nouse lajin elinympäristön laadun kannalta merkittäviksi. Vaikutuksia kalasääskeen on arvioitu erikseen kappaleen lopussa. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 130 Maaliskuu 2014 Törmäysvaikutukset Lintujen riskiin törmätä tuulivoimaloihin vaikuttavat mm. hankealueen sijainti, linnuston tiheys sekä alueella esiintyvän lajiston ominaispiirteet. Kirjallisuuden mukaan törmäyksille erityisen herkkiä lintuja ovat suurikokoiset lajit kuten kurjet, hanhet, joutsenet, isot petolinnut sekä vesi- ja lokkilinnut. Törmäysten vaikutus populaatiotasolla riippuu lajin yleisyydestä, kannan koosta sekä lajin elinkierrosta eli törmäyskuolleisuuden aiheuttamat populaatiovaikutukset ovat lopullinen linnustovaikutusten mittari. Isot, hitaasti lisääntyvät petolinnut ovat törmäysvaikutuksille herkkiä. Tällöin pienelläkin törmäyksistä aiheutuvalla aikuiskuolleisuuden kasvulla voi olla huomattavan kielteinen vaikutus lajin populaatiokehitykseen. Mikonkeitaan tuulivoimapuistoalueella lintujen kannalta tuulivoimalatörmäyksille vaarallisin lentokorkeus sijoittuisi tuulivoimaloiden lapojen alueelle noin 80–200 metrin korkeuteen. Voimaloiden ei arvioida aiheuttavan merkittäviä törmäysriskejä suurimmalle osalle hankealueella tai sen läheisyydessä pesivistä lajeista, koska pesivät linnut lentävät vain harvoin niin korkealla, että niillä olisi riski törmätä tuulivoimalan lapoihin. Valtaosan pesimälajistosta muodostavat pienet ja keskisuuret varpuslintulajit, joiden törmäysriskiä pienentävät myös niiden fyysiset ominaisuudet kuten pieni koko ja kyky tehdä tarvittaessa nopeita väistöliikkeitä. Kun huomioidaan hankealueella koko vuoden aikana tapahtuva lintujen liikehdintä (alueen kautta muuttavat linnut, pesimälinnut ja alueella talvehtivat linnut), voi hankkeen toteutuminen laskennallisesti aiheuttaa enimmillään noin 44 lintuyksilön kuoleman vuositasolla (Rydell ym. 2012 mukaan, katso kappaleen 10.3.2 kohta ”Arviointi”). Voimakkaiden länsituulten seurauksena lintujen muuttoreitit voivat siirtyä idemmäs, jolloin Mikonkeitaan tuulivoima-alueen kautta voi joinain vuosina muuttaa havaittua runsaammin lintuja. Päämuuttoväylien siirtymistä yhteisvaikutusten yhteydessä kappaleessa 17.5. Arvioitu törmäyskuolleisuus on joka tapauksessa hyvin vähäinen verrattuna esimerkiksi Suomen tieliikenteen vuositasolla aiheuttamaan kuolleisuuteen joka on noin 4,3 miljoonaa lintukuolemaa vuosittain (Manneri 2002). Kuolleisuuden ei arvioida näkyvän populaatiotason vaikutuksena millekään hankealueella esiintyvälle tavanomaiselle varpuslintulajistolle. Lintutiheydeltään tavanomaisessa talousmetsämaastossa tuulivoimaloihin törmäävien lintuyksilöiden määrä voi myös olla paljon esitettyä arviota alhaisempi ja on mahdollista, ettei törmäyksiä tapahdu pitkälläkään aikavälillä. Mahdollisten törmäysten populaatiovaikutukset arvioidaan suurimmaksi hankkeen vaikutuspiirissä pesiville petolintulajeille (hiiri- ja mehiläishaukka sekä kalasääski) sekä hankealueen ympäristössä toisinaan esiintyvälle merikotkalle. Kaarrellessaan lajit voivat altistua tuulivoimalatörmäyksille ja pitkäikäisillä lajeilla aikuiskuolleisuuden lisääntyminen voi heijastua populaatiotasolle ainakin paikallisesti. Merikotkien pääsaalistusalueet ja pesimäalueet sijaitsevat melko etäällä hankealueesta, joten lajin yksilöiden liikkumista alueella voidaan pitää melko satunnaisena ja törmäykset tuulivoimaloihin arvioidaan epätodennäköisiksi. Ulkomailla tehtyjen tutkimusten mukaan eri petolintulajit myös välttävät melko tehokkaasti toiminnassa olevia tuulivoimaloita ja voimaloiden aiheuttama kuolleisuus on kokonaisuudessaan hyvin vähäistä (Garvin ym. 2010). Uhanalaisten mehiläishaukkojen satelliittiseurannan perusteella mehiläishaukat liikkuvat pesintäkauden aikana keskimäärin tuulivoimaloiden roottoreiden alapuolella eikä lajin riskiä törmätä suunniteltuihin tuulivoimaloihin pidetä erityisen merkittävänä FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 131 Maaliskuu 2014 (Patrik Byholm, Ilman valtiaat -seminaari 26.3.2013). Hiirihaukan saalistuskäyttäytymiseen liittyy enemmän kaartelua suurissa korkeuksissa, mikä mahdollisesti altistaa lajin tuulivoimalatörmäyksille hieman mehiläishaukkaa enemmän. Hankealueella pesivä viirupöllö saalistaa tyypillisesti puun latvuston alapuolella, joten sen riski törmätä tuulivoimaloihin arvioidaan vähäiseksi. Myös hankealueen soilla pesivää kurkea sekä alueen lähijärvillä pesiviä kuikkia, kaakkureita ja laulujoutsenia voidaan pitää riskilajeina, koska linnut voivat toisinaan lentää hankealueen kautta ruokailualueilleen. Kurkien, laulujoutsenten ja kuikkien pesimäkanta on Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueilla kuitenkin elinvoimainen, joten mahdolliset yksittäiset törmäykset eivät tule aiheuttamaan merkittäviä populaatiotason vaikutuksia kyseisille lajeille. Kaakkuripopulaatiot ovat valtakunnallisesti taantuneet, jolloin lisääntyvällä aikuiskuolleisuudella voi olla haitallisia vaikutuksia paikallispopulaatioihin. Laji havaittiin linnustoselvityksissä kuitenkin ainoastaan yhden kerran eikä tunnettuja pesimäalueita sijoitu aivan tuulivoimapuiston läheisyyteen. On myös hyvin todennäköistä, että tuulivoimaloiden aiheuttama estevaikutus saa linnut kiertämään toiminnassa olevat tuulivoimalat turvallisen etäisyyden päästä. Estevaikutuksen vuoksi linnut joutuvat kiertämään tuulivoimaloita tai nostamaan lentokorkeutta päästääkseen niiden yli. Voimaloiden kiertämisen ei kuitenkaan arvioida aiheuttavan merkittäviä energiataloudellisia vaikutuksia ainakaan kaakkurille, joka lentää päivittäin jopa kymmeniä kilometrejä ruokailualueilleen (Eklöf & Ahola 2013). Valtaosa suolinnustosta on pesimäaikana hyvin sidoksissa pesimäympäristöönsä, eikä esim. suoalueilla pesiville riekoille, kapustarinnoille tai niittykirvisille arvioida aiheutuvan merkittäviä törmäysriskejä tuulivoimaloihin. Pesivillä linnuilla on mahdollisuus törmätä myös tuulivoimalan torniin. Esimerkiksi Norjassa avomaaympäristössä on todettu useita riekkojen törmäyksiä tuulivoimalan torniin (Bevanger ym. 2010), mutta ei ole täysin selvää, kuinka tämä tulos on sovellettavissa suomalaiseen metsäympäristöön. Stormossenilla esiintyvien riekkojen törmääminen tuulivoimaloihin on epätodennäköistä, koska voimalat sijoittuvat kangasmetsäalueille riekkojen pääasiallisten elinympäristöjen ulkopuolelle. Hankealueella pesivistä lajeista lentotaidoiltaan heikommat lajit (kyyhkyt) tai metsän yläpuolella soidintavat lajit (lehtokurppa) saattavat törmätä voimaloiden torniin, mutta törmäykset ovat kuitenkin luultavasti harvinaisia yksittäistapauksia, eikä niillä todennäköisesti ole merkitystä lajien populaatioihin alueella. Häiriövaikutukset Tuulivoimaloiden toiminnasta aiheutuvat visuaaliset häiriöt ja melu, ja etenkin rakennusaikainen häiriö, voivat karkottaa hankealueella ja lähialueilla esiintyviä lintuja. Rakentamisaikana herkimmät pesimälajit saattavat siirtyä muualle, mutta niiden palaaminen alueelle on mahdollista rakennusvaiheen päätyttyä, koska alueella säilyy (laadullisesti ja määrällisesti) riittävästi lajeille soveliasta elinympäristöä. Tutkimusten mukaan kuitenkin etenkin ruokailevat (mm. isojen lintujen levähdysalueet), muuttavat ja talvehtivat linnut voivat karttaa toiminnassa olevaa tuulivoima-aluetta. Etenkin vesilintujen ja kahlaajien on todettu karttavan olemassa olevia tuulivoimaloita. Voimaloiden toiminnasta aiheutuvan häiriön ei arvioida merkittävissä määrin ulottuvan linnustollisesti tärkeille alueille. Voimaloiden ja arvokkaiden pesimäalueiden (vähäpuustoiset suot ja muut arvokkaiden lintulajien esiintymisalueet) välinen matka on noin 100–200 metriä, jonka jälkeen häiriövaikutusten tiedetään oleellisesti vähenevän (Hötker ym. 2006). Vaikutukset eivät todennäköi- FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 132 Maaliskuu 2014 sesti ulotu myöskään tiedossa oleville metson soitimille, koska lähin tuulivoimala sijoittuu yli kilometrin etäisyydelle lähimmästä soidinpaikasta. Tavanomaiselle pesimälajistolle voimaloiden häiriövaikutusetäisyyden ei ole havaittu olevan kovin pitkä (Rydell ym. 2012). Voimaloiden välisillä alueilla (etäisyys on noin 500 metriä) säilyy myös hieman herkemmälle metsälintulajistolle riittävän rauhallisia elinalueita. Kirjallisuuden perusteella etenkin tuulisissa olosuhteissa linnut eivät myöskään välttämättä kuule voimaloiden lavoista lähtevää melua yhtä hyvin kuin ihminen, koska niiden kuuloalue on kapeampi (Dooling 2002), mikä osaltaan voi vähentää voimaloista aiheutuvia vaikutuksia. Suurikokoisemmat kanalinnut voivat olla aiheutuvalle häiriölle hieman herkempinä. Etenkin metson lisääntymismenestys voi ainakin hankkeen rakennusvaiheessa kärsiä ihmisten lisääntyvästä liikkumisesta ja muusta rakentamisesta aiheutuvasta häiriöstä ja melusta. Linnut saattavat myös siirtyä kauemmas aktiivisen rakentamisen alueilta. Vaikutuksia kohdistuu myös hankealueen länsireunalle, huoltotiestön alueelle sijoittuvalle metson soidinalueelle, joka voi hankkeen myötä heikentyä tai kadota, etenkin jos rakentamistoimet ajoittuvat soidinaikaan. Mehiläishaukan pesintöjen onnistuminen vilkkaasti liikennöityjen teiden läheisyydessä (jopa 20–50 metrin etäisyydellä) viittaa siihen, ettei laji ole erityisen herkkä häiriötekijöille pesimäaikana (PKLTY 2006a). Hiirihaukan sen sijaan tiedetään olevan altis häiriölle etenkin haudontavaiheessa (PKLTY 2006b), jolloin tuulivoimapuiston rakentamisesta aiheutuvat häiriöt voivat pahimmillaan aiheuttaa pesinnän epäonnistumisen. Vaikutus on kuitenkin epätodennäköinen, koska rakentamisalueiden ja pesäpaikan välinen etäisyys on melko pitkä. Lisäksi rakentamisvaiheen häiriöt kohdistuvat vain yhteen pesimäkauteen, jolla ei ole merkittäviä vaikutuksia pitkäikäisen lajin koko elinajan lisääntymismenestykseen. Voimaloiden toiminnasta aiheutuva häiriö on luonteeltaan tasaisempaa, jolloin linnut todennäköisesti tottuvat häiriöön melko pian. Hankkeen aiheuttamat häiriövaikutukset lähialueella pesivälle mehiläis- ja hiirihaukkaparille arvioida kokonaisuudessaan melko vähäisiksi. Vaikutukset kalasääskeen Kalasääskeä ei pidetä ihmistoiminnan aiheuttamalle häiriölle erityisen herkkänä lajina, sillä moni pari pesii vain muutaman sadan ja lähimmillään jopa muutamien kymmenien metrien päässä asutuksesta ja teistä (Väisänen ym. 1998, Juhani Koivu, suullinen tiedonanto 21.10.2013). Stormossenin ja Töyrenkeitaan suoalueilla pesivien lintujen voidaan myös jossain määrin olettaa tottuneen ihmistoimintaan, sillä pesät sijoittuvat soiden reuna-alueelle ja pesimäsoita ympäröivät metsäalueet ovat tehokkaassa metsätalouskäytössä. Erityisesti haudontaaikaan (huhtikuu-kesäkuun puoliväli) tapahtuva häiriö voi kuitenkin aiheuttaa pesinnän keskeytymisen, mikäli emo joutuu poistumaan pesältä liian pitkäksi aikaa. Munien jäähtyminen voi viileällä kelillä tapahtua jo haudonnan keskeytyessä noin tunniksi. Kalasääski häiriintyy erityisesti pesäpuun lähellä liikkuvista ihmisistä, mutta esimerkiksi konetyöskentely muutamien kymmenien metrien etäisyydellä ei välttämättä pelota emoa pois pesältä (Juhani Koivu, suullinen tiedonanto 21.10.2013). Stormossenilla pesivään sääkseen kohdistuvat rakentamisen aikaiset vaikutukset arvioidaan vähäisiksi, koska lähimmät suunnitellut voimalat sijoittuvat yli 700 metrin etäisyydelle pesäpuusta. Metsäalueelle sijoittuvien voimaloiden rakentaminen ei merkittävästi muuta tai vähennä sääksen elinympäristöä eikä rakentamistoimista aiheutuvan melun, ihmisten liikkumisen ja muun häiriön arvi- FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 133 Maaliskuu 2014 oida ulottuvan pesäpuulle häiritsevän voimakkaana. Mikäli rakentamistoimet ajoitetaan pesimäkauden ulkopuolelle, niistä ei arvioida aiheutuvan vaikutuksia kalasääskelle. Töyrenkeitaalla, Mikonkeitaan hankealueen luoteispuolella, pesiville sääksille ei arvioida aiheutuvan rakentamisen aikaisia häiriövaikutuksia, sillä etäisyyttä lähimpiin voimaloihin on yli kuusi kilometriä. Toiminnassa olevista tuulivoimaloista aiheutuva visuaalinen haitta (pyörivien lapojen liike ja välke) sekä mahdolliset meluhaitat arvioidaan molempien pesäpaikkojen osalta vähäisiksi, koska lähimmät voimalat sijoittuvat riittävälle etäisyydelle pesäpuista. Yli viiden sadan metrin etäisyydellä tuulivoimaloista on todettu aiheutuvan vain harvoin merkittäviä häiriövaikutuksia pesivälle linnustolle. Stormossenin pesällä voimaloiden ja pesäpuun välille jää noin seitsemänsadan metrin levyinen puustoinen suojavyöhyke, joka lieventää aiheutuvia häiriövaikutuksia. Kalasääskeä voidaan myös pitää melko sopeutuvaisena lintulajina, jonka arvioidaan melko nopeasti tottuvan tuulivoimaloiden toiminnasta mahdollisesti aiheutuvaan lievään häiriöön. Töyrenkeitaan pesälle voimaloiden toiminnasta aiheutuvan häiriövaikutusten ei arvioida ulottuvan lainkaan, koska etäisyyttä lähimpien voimaloiden ja pesän välillä on yli kuusi kilometriä. Hankkeesta voi aiheutua kalasääskelle törmäysvaikutuksia. Lajia voidaan pitää muiden suurten ja keskisuurten petolintujen ohella jossain määrin alttiina tuulivoimalatörmäyksille ruumiinrakenteensa (pitkäsiipinen ja suurikokoinen lintulaji) sekä kaartelevan lentotapansa perusteella (Rydell ym. 2012). Yksittäisiä kalasääskien törmäyksiä tuulivoimaloihin on havaittu ulkomailla, etupäässä rannikko- ja merialueille sijoittuvilla tuulivoimapuistoalueilla. Vesialueiden yllä saalistaessaan sääkset kaartelevat tyypillisesti ns. ”riskikorkeudella” eli noin 100– 300 metrissä (Poole 1989), mikä altistaa ne törmäyksille. Suomesta ei kuitenkaan ole varmuudella raportoitu yhtään tuulivoimalatörmäystä (Juhani Koivu, suullinen tiedonanto 21.10.2013). Maa-alueilla aikuisten lintujen törmäysriski arvioidaan pienemmäksi, sillä kaartelukäyttäytyminen keskittyy ensisijaisesti aivan pesän läheisyyteen, jonne tuulivoimaloita ei sijoiteta. Saalistusalueille siirtyvän sääksikoiraan lentoreitti on suoraviivaisempi, jolloin se todennäköisesti havaitsee ja pystyy väistämään voimalat riittävän ajoissa. Hankevaihtoehdossa 1 suurimman törmäysriskin muodostavat pesää lähimmät tuulivoimaloiden rakennuspaikat 4 ja 9, jotka sijoittuvat Stormossenin pesään nähden ohjearvona pidetyn (Rydell ym. 2012, SOF 2013) yhden kilometrin suojavyöhykkeen alueelle. Tuulivoimaloiden rakennuspaikat sijoittuvat pesän itäpuoliselle metsäalueelle, noin 700–750 metrin etäisyydelle pesästä. Lentoreittiseurannan perusteella voimalat eivät sijoitu emolintujen pääasiallisille liikkumisreiteille, mikä vähentää lintujen törmäysriskiä voimaloihin. Sääksinaaraan liikkuminen keskittyy selvemmin pesän läheisyyteen ja koiraan ravinnonhakulennot puolestaan suuntautuvat seurannan perusteella voimaloista poispäin. Mikäli lintujen käyttäytyminen noudattelee lentoreittiseurannassa havaittua käyttäytymistä, arvioidaan aikuisten lintujen riskin törmätä tuulivoimaloihin olevan melko pieni. Sääksisäätiön satelliittisääksiseurannan tulosten perusteella (Sääksisäätiö 2013) sääksen kesäisen elinpiirin laajuus voi olla muutamista kymmenistä neliökilometreistä lähes viiteensataan neliökilometriin ja ravinnonhakulentojen pituus vaihtelee muutamista kilometreistä jopa yli neljäänkymmeneen kilometriin. Aikuisten lintujen käyttäytyminen on hyvin yksilöllistä. Koiraan lentoreitit saattavat muuttua ravintotilanteen mukaan. Törmäysriski kasvaa, mikäli ruokailulennot suuntautuvat seurannassa havaituista päinvastaisiin suuntiin. Ulkomailla tehtyjen tutkimusten mukaan eri petolintulajit välttävät melko tehokkaasti toiminnassa olevia tuulivoimaloita ja voimaloiden aiheuttama kuolleisuus on kokonaisuudessaan hyvin vähäistä (Garvin ym. 2010). Normaaliolosuhteissa FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 134 Maaliskuu 2014 koiraan arvioidaankin havaitsevan ja kiertävän voimalat riittävän ajoissa. Sumussa tai sateisella säällä törmäysriskiä voi lisätä heikentynyt näkyväisyys, mutta toisaalta myös lintujen lentoaktiivisuus kovalla sadesäällä on alhaisempi (Juhani Koivu, sähköposti 23.10.2013). Voimaloista aiheutuvaa törmäysriskiä ja niiden luomaa estevaikutusta lieventää myös pesän sijoittuminen suunnittelualueen luoteislaidalle, jolloin länteen- ja pohjoiseen suuntautuvien lentoreittien varrelle ei sijoitu voimaloita. Pesä ei siis jää voimaloiden ympäröimäksi. Lentokyvyn saavuttaneiden sääksenpoikasten riski törmätä tuulivoimaloiden lapoihin arvioidaan aikuisten lintujen törmäysriskiä suuremmaksi. Poikasten lentoharjoittelualue ulottuu aluksi vain muutamien kymmenien metrien etäisyydelle pesäpuusta, mutta loppukesällä ne kiertelevät keskimäärin kahden kilometrin säteellä pesästä (Juhani Koivu, suullinen tiedonanto 21.10.2013). Poikasten puutteelliset lentotaidot altistavat ne törmäyksille, sillä etenkin nopeiden käännösten tekeminen on nuorille linnuille vaikeampaa. Poikaset hyödyntävät harjoitellessaan vallitsevia tuulia, joten lentoharjoittelukauden liikkumisreittejä ei voida ennalta arvioida (Juhani Koivu, suullinen tiedonanto 21.10.2013). Mikonkeitaan suunnittelualueella poikasten kannalta riskialttiimpia ovat Stormossenin pesän läheisyyteen suunnitellut voimalat 4 ja 9, jotka sijoittuvat lentokyvyltään puutteellisten, hyvin nuorten lentopoikasten harjoittelualueelle. Poikasten lentoharjoittelualueen laajetessa myös niiden lentotaidot kehittyvät, jolloin niiden kyky väistää tuulivoimaloita todennäköisesti paranee. Poikasten riski törmätä yli yhden kilometrin etäisyydelle pesästä sijoittuviin voimaloihin arvioidaan selvästi pienemmäksi. Töyrenkeitaan alueella pesivien sääksien ruokailualueiden sijainnista ja lentoreittien suuntautumisesta ei ole saatavilla yksityiskohtaista tietoa, koska alueella ei ole toteutettu lentoreittiseurantaa Mikonkeitaan tuulivoimahankkeen puitteissa. Törmäysriskit pienenevät, mikäli lintujen ruokailualueet sijoittuvat aiempien selvitysten mukaisesti hankealueesta poispäin merenrannikolle sekä Isojoen Vanhakylä-Villamon kalankasvatusaltaille (Ramboll 2012a). Koska lähimmät alustavat rakennuspaikat sijoittuvat yli kuuden kilometrin etäisyydelle pesäpuusta, niiden ei arvioida aiheuttavan merkittävää törmäysriskiä aikuisille tai nuorille linnuille. Töyrenkeitaalla pesivälle sääkselle hankevaihtoehdosta 1 ei arvioida aiheutuvan merkittäviä vaikutuksia. Sääksien pesimäkanta Suomessa on kasvussa ja parimäärä on nykyään noin 1200 paria (Väisänen ym. 2011). Vuonna 2012 pelkästään Suomen sääksiseurannan puitteissa tarkistettiin 845 poikaspesää ja asuttuja reviirejä todettiin 1 133 (Saurola 2012). Pohjanmaan maakunnan alueella todettiin vuonna 2013 yli 30 sääksireviiriä ja Etelä-Pohjanmaan maakunnan alueella hieman alle 30 (Linnustonseurannan tulospalvelu 2013). Tiedossa olevia, tarkistamattomia pesiä alueille sijoittui yli 30 (Linnustonseurannan tulospalvelu 2013). Maakuntien alueilla elää karkean arvion perusteella noin 60–150 sääksiparia (Väisänen ym. 1998, Linnustonseurannan tulospalvelu 2013). Mikonkeitaan suunnittelualueella ja sen luoteispuolella pesivät parit vastaavat maakuntien sääksipopulaatiosta enimmillään noin 3-4 prosenttia ja koko maan kannasta noin 0,2 prosenttia. Tuulivoimaloiden mahdollisesti aiheuttama kuolleisuus kohdistuu etupäässä nuoriin lintuihin, mikä on pitkäikäisen sääksen populaatiokehityksen kannalta vähemmän haitallista kuin aikuiskuolleisuuden kasvu. Tuulivoimalatörmäysten populaatiotason vaikutuksia pidetään petolintulajeilla yleisesti epätodennäköisinä (Garvin ym. 2010, Braud ym. 2010), joskin yksittäiset kokemukset esim. Norjan Smolasta osoittavat voimaloiden sijoitussuunnittelun tärkeyttä erityisesti tiheän petolintupopulaation alueilla (Dahl ym. 2011). FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 135 Maaliskuu 2014 Mikonkeitaan suunnittelualueella voimaloiden ja Stormossenin pesäpuun väliin jää metsäinen suojavyöhyke, joka on useimpien voimaloiden kohdalla yli kilometrin levyinen. Mahdollisia vaikutuksia arvioidaan aiheutuvan lähinnä alle kilometrin etäisyydelle sijoittuvista voimaloista 4 ja 9, jotka aiheuttavat erityisesti nuorille sääksille törmäysriskin. Riskin todellista suuruutta on vaikeaa arvioida, sillä lintujen kykyyn väistää tuulivoimaloita vaikuttavat useat seikat kuten lentoharjoittelun aikana vallitsevat tuulet ja lintujen yksilölliset taidot. Petolintujen törmäysten harvinaisuuden (mm. Garvin ym. 2010) ja pesän sijainnin (kohtuullinen etäisyys) perusteella törmäysriski lähimpiin voimaloihin arvioidaan kuitenkin korkeintaan kohtalaiseksi. Yli kilometrin etäisyydelle sijoittuvien voimaloiden osalta törmäysriski arvioidaan pieneksi. Hankkeen aiheuttamien, mahdollisten yksittäisten törmäysten vaikutukset (eli kuolleisuuden lisääntyminen) sääksipopulaatioihin arvioidaan maakunnallisella tasolla korkeintaan kohtalaiseksi ja valtakunnallisella tasolla pitkälläkin aikavälillä vähäisiksi. Vaikutuksia vähentää se, että kalasääksen populaatiokehitys on ollut viime vuosina suotuisa ja kanta on nykyisellään elinvoimainen (Väisänen ym. 2011). Vaikutukset muuttolinnustoon Muuttolinnustoselvitysten perusteella Mikonkeitaan hankealueen kautta kulkeva lintujen kevät- ja syysmuutto oli intensiteetiltään melko tavanomaista eikä suunniteltu tuulivoimapuisto sijoitu minkään lintulajin osalta selkeälle päämuuttoväylälle. Alueella ei myöskään ole sellaisia maastonmuotoja (harjuja, vesistöjä), joita linnut seurailisivat muuttomatkallaan eikä alueen läheisyyteen sijoitu suurten lintujen suosimia levähdysalueita (Nousiainen 2013). Monet suuret, tuulivoimalatörmäyksille alttiit lintulajit muuttavat joko selkeästi lähempänä rannikkoa tai viuhkamaisesti koko Suupohjan alueen ylitse, jolloin muutto jakautuu laajalle rintamalle. Suhteutettuna koko rannikon suuntaisesti muuttavien lintujen määrään suunnitelluista tuulivoimaloista aiheutuvat törmäys- ja estevaikutukset kohdistuvat hyvin vähäiseen määrään lintuja. Mikonkeitaan tuulivoimapuisto muodostaa noin viisi kilometriä leveän esteen lintujen luontaisia muuttosuuntia (etelä-pohjoinen ja lounas-koillinen) vastaan. Esteen havaitessaan linnut joutuvat päättämään lähtevätkö ne kiertämään, lentävätkö ne ylitse vai jatkavatko suoraan tuulivoimapuiston läpi, jolloin ne joutuvat alttiiksi törmäyksille. Uusimpien tutkimusten mukaan esimerkiksi hanhista ja joutsenista äärimmäisen pieni osa ei muuta käyttäytymistään tuulivoimapuiston rakentamisen jälkeen vaan lentää edelleen tuulivoimapuiston läpi (Scottish Natural Heritage 2010). Maisemassa hyvin näkyvän tuulivoimapuiston kohdalla suurin osa linnuista todennäköisesti kiertää sen ja välttää näin ollen törmäykset kuten useissa tutkimuksissa on havaittu (mm. Desholm ym. 2006, BirdLife Suomi 2010). Tuulivoimaloiden kiertämisestä seuraa korkeintaan muutamien kilometrien lisäys lintujen lentomatkaan, josta aiheutuva ylimääräinen energiakulutus ei muodostune merkittäväksi muuttolintujen jopa tuhansia kilometrejä pitkällä muuttomatkalla. Suojelullisesti arvokkaista lajeista alueen kautta muuttaa eniten silmälläpidettävää naurulokkia (NT) sekä lintudirektiivin liitteen I lajeihin kuuluvaa kurkea, joista jälkimmäistä voidaan pitää tuulivoimalatörmäyksille alttiina suuren kokonsa vuoksi. Noin kolmasosa havaituista kurjista muutti törmäysriskikorkeudella, mutta käytännössä todennäköisesti suuri osa linnuista kykenee havaitsemaan tuulivoimalat riittävän ajoissa ja lentämään niiden ylitse tai sivuitse. Kurjet muuttavat tyypillisesti hyvin korkealla ja kirkkaalla säällä, jolloin näkyväisyys on FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 136 Maaliskuu 2014 hyvä. Tämä vähentää niiden riskiä törmätä voimaloihin. Yksittäisillä törmäyksillä ei myöskään arvioida olevan populaatiotason vaikutuksia lajille, jonka kanta on nykyisten kannanarvioiden mukaan elinvoimainen ja kasvussa. Naurulokkien törmäykset tuulivoimaloihin arvioidaan harvinaisiksi, sillä laji on taitava lentäjä ja kykenee todennäköisesti väistämään tuulivoimalat. Potentiaalinen törmäysriski muodostuu hankealueen kautta muuttaville haukoille kuten hiiri- ja mehiläishaukalle sekä maa- ja merikotkalle. Stora ja Lilla Sandjärven kautta on aiemmissa selvityksissä havaittu kulkevan petolintujen muuttoreitin (Ramboll 2010), joka sivuaa hankealueen läntisimpiä osia. Petolinnuille mahdollisten törmäysvaikutusten merkitystä korostavat lajien pitkäikäisyys ja pieni poikastuotto. Ulkomailla tehtyjen tutkimusten mukaan tuulivoimaloiden aiheuttama petolintukuolleisuus on kuitenkin kokonaisuudessaan hyvin vähäistä (Garvin ym. 2010). Todennäköisesti hankealueen kautta muuttavat petolinnut tulevat kiertämään tuulivoimalat tai lentämään niiden yli. Peltoalueilla lepäileville hanhille tuulivoimapuistoista aiheutuvien häiriövaikutusten tiedetään joissain tapauksissa voivan olla merkittäviä, mutta koska hankealueen läheisyyteen ei sijoitu merkittäviä suurten lintujen levähdysalueita, jäävät vaikutukset tältä osin melko vähäisiksi. Pääosin lintujen päämuuttoreittien ulkopuolelle sijoittuvan tuulivoimapuiston kohdalla muuttolinnuston törmäykset arvioidaan niin vähäisiksi, ettei niillä todennäköisesti yksistään ole merkittäviä populaatiovaikutuksia minkään alueen kautta muuttavan lajin kannalta. 19 voimalayksiköstä koostuvan tuulivoimapuiston aiheuttaman estevaikutuksen ei myöskään arvioida vaikuttavan merkittävästi lintujen muuttoreitteihin Suupohjan alueella. 10.3.4.2 Vaihtoehto 2: Laajempi tuulivoimapuisto Vaikutukset pesimälinnustoon Vaihtoehdon 2 vaikutukset pesimälinnustoon ovat hyvin samansuuntaisia kuin vaihtoehdossa 1, mutta hieman suurempia tuulivoimapuiston vaatiman suuremman pinta-alan ja voimaloiden suuremman määrän vuoksi. Suorat elinympäristövaikutukset kohdistuvat pinta-alaltaan noin kolmasosan suuremmalle alueelle (noin 750 hehtaaria) verrattuna hankevaihtoehtoon 1 ja siten ainakin teoreettisesti hieman suurempaan määrään pesiviä lintuja. Huomioiden alueen keskimääräinen paritiheys (175–200 paria neliökilometrillä), suorille elinympäristön menetyksille altistuu noin 150–180 lintuparia. Hankealueelle aiheutuvat pesimälinnustovaikutukset ovat pääpiirteissään samantyyppisiä kuin vaihtoehdossa 1 ja ne arvioidaan tavanomaiselle pesimälajistolle melko lieviksi. Hankevaihtoehdossa 2 myös alueen pohjoisosiin sijoittuu tuulivoimaloita. Pohjoisosassa esiintyvät lintujen elinympäristöt ovat hyvin eteläosan kaltaisia, pääasiassa tavanomaisia talousmetsäalueita, eikä alueelle sijoitu linnustollisesti erityisen arvokkaita alueita. Metsä- ja suoalueilla esiintyvä linnusto on keskimäärin jopa eteläosan linnustoa hieman yksipuolisempaa. Etelämäenkeitaan alueelle sijoittuvalle kapustarinnan pesimäalueelle ei aiheudu suoria eikä välillisiä vaikutuksia, sillä etäisyyttä lähimpään tuulivoimalaan on 1,5 kilometriä. Hankealueen pohjoisosa rajoittuu länsireunaltaan Tönijärveen, jonka pesimälinnustoon kuuluvat mahdollisesti ainakin kuikka sekä laulujoutsen. Tönijärven rannalla on havaittu myös kurki. Hankkeesta voi teoreettisesti aiheutua häiriöja estevaikutuksia alueella pesivälle ja ruokailevalle vesi- ja rantalinnustolle. Hankevaihtoehdon pohjoisimpien voimaloiden ja Tönijärven vesialueen välillä on noin kilometrin leveä puustoinen suojavyöhyke, joten häiriövaikutusten ei arvi- FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 137 Maaliskuu 2014 oida ulottuvan järvialueelle niin voimakkaana, että vaikutukset lintujen elinympäristöjen laatuun olisivat merkittäviä. Voimaloiden aiheuttama estevaikutus arvioidaan vähäiseksi, koska voimalaitoksia sijoittuu vain järven itäpuolelle ja lentoreitit länteen ja pohjoiseen jäävät vapaiksi. Tuulivoimalat aiheuttavat törmäysriskin lintujen pesimäaikaisten ruokailulentojen matkalle, joka arvioidaan voimaloiden ja pesimäalueen välisen etäisyyden vuoksi suuremmaksi kuin vaihtoehdossa 1. Kun huomioidaan hankealueella koko vuoden aikana tapahtuva lintujen liikehdintä (alueen kautta muuttavat linnut, pesimälinnut ja alueella talvehtivat linnut), voi hankkeen toteutuminen laskennallisesti aiheuttaa enimmillään noin kuudenkymmenen lintuyksilön kuoleman vuositasolla (Rydell ym. 2012 mukaan, katso kappale 10.3.1 ”Vaikutusmekanismit”). Kuolleisuuden ei arvioida näkyvän populaatiotason vaikutuksena millekään hankealueella esiintyvälle tavanomaiselle lintulajille. Vaikutukset metson soidinalueille ovat vaihtoehdon 1 kaltaisia mutta suurempia. Voimala numero 22 hankealueen pohjoisosissa sijoittuu metson III-luokan soidinalueelle. Voimalan rakentamisen seurauksena soidinalue menetetään ja linnut joutuvat siirtymään muualle. Lisäksi voimala 23 sijoittuu noin 200 metrin etäisyydelle toisesta III-luokan soidinalueen keskuksesta. Voimalan rakentamisesta ja toiminnasta aiheutuvan häiriön seurauksena on mahdollista, että metsot hylkäävät myös tämän soidinalueen. Hankealueen lounaisosaan sijoittuvalle II-luokan soitimelle aiheutuvat vaikutukset ovat vaihtoehdon 1 kaltaisia. Alueelle sijoittuvien III-luokan soidinalueiden merkitystä ei arvioida alueen metsopopulaatiolle erityisen suureksi, koska ne eivät ole yli viiden metsokukon soidinalueita (Rydell ym. 2012). Soitimet ovat ”liikkuvia” eli metsot soivat Tönijärven läheisyydessä eri alueilla eri vuosina, mikä on yksittäisten kukkojen soitimille hyvin tyypillistä (Valkeajärvi ym. 2007). Alueella todetut soitimet sijoittuvat nuoriin ja keski-ikäisiin (noin 40–50 vuotiaisiin), harvennettuihin mäntymetsiin, jollaisia löytyy lähiympäristöstä hyvin runsaasti. Metsojen on mahdollista löytää vastaavia soidinalueita kauempaa voimaloiden rakentamisalueista. Vaikutukset metson soitimille ja lajin populaatiolle arvioidaan paikallisesti korkeintaan kohtalaisiksi. Vaikutukset kalasääskeen Rakentamisen ja voimaloiden toiminnan aikaiset häiriövaikutukset ovat Stormossenin ja Töyrenkeitaan alueille sijoittuville pesille hyvin samansuuntaisia kuin vaihtoehdossa 1. Häiriövaikutukset jäävät hyvin vähäisiksi ja mikäli rakentamistoimet ajoitetaan pesimäkauden ulkopuolelle, ei vaikutuksia arvioida aiheutuvan lainkaan. Voimaloiden toiminnasta voi aiheutua häiriövaikutuksia sekä Stormossenin että Töyrenkeitaan alueilla pesiville aikuisille sääksille. Stormossenin alueella lähimmät voimalat sijoittuvat yli 700 metrin etäisyydelle ja Töyrenkeitaan alueella noin 1 200 metrin etäisyydelle pesäpuusta. Voimaloiden ja pesäpuiden välille jää kuitenkin riittävän leveä puustoinen suojavyöhyke, joten häiriövaikutukset arvioidaan molemmilla pesäpaikoilla hyvin lieviksi. Törmäysvaikutukset ovat Stormossenin pesällä pesiville linnuille hyvin samansuuntaisia kuin vaihtoehdossa 1. Hankevaihtoehdossa suunnittelualueen pohjoisosiin sijoitetut voimalat eivät merkittävästi lisää aikuisten tai poikasten törmäysriskiä pesäpuun ja voimaloiden välisen pitkän etäisyyden vuoksi. Voimalat eivät myöskään sijoitu Stormossenin pesän ja sääksien todennäköisten ruokai- FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 138 Maaliskuu 2014 lualueiden väliin. Suurimmat vaikutukset aiheutuvat vaihtoehdon 1 tapaan voimaloista 4 ja 9, jotka sijoittuvat nuorten lentopoikasten harjoittelualueelle ja ohjearvona pidetyn (Rydell ym. 2012, SOF 2013) yhden kilometrin suojavyöhykkeen alueelle. Töyrenkeitaan alueella yhden kilometrin suojaetäisyyden (Rydell ym. 2012, SOF 2013) sisäpuolelle ei sijoitu voimaloiden alustavia rakennuspaikkoja. Lähimpien voimaloiden 20 ja 21 rakennuspaikat sijoittuvat noin 1 200 ja 1 700 metrin etäisyydelle pesäpuusta. Hankkeesta aiheutuvat törmäysriskit arvioidaan hieman suuremmiksi kuin vaihtoehdossa 1, koska poikasten noin kahden kilometrin lentoharjoittelualueelle sijoittuu kaksi alustavaa voimalan rakennuspaikkaa. Lintujen käyttäytymisestä pesän läheisyydessä, ruokailualueiden sijoittumisesta ja lentoreiteistä tai lentopoikasten käyttäytymisestä ei ole saatavilla yksityiskohtaisempaa tietoa, joten lintujen törmäysriskiä ei voida yksilöllisemmin arvioida. Mikäli alueella pesivän koiraslinnun ruokailulentoreitit suuntautuvat aiempien selvitysten mukaisesti hankealueesta poispäin (Ramboll 2012a) on koiraslintuun kohdistuva törmäysriski melko vähäinen. Poikasten törmäysriski arvioidaan niin ikään melko vähäiseksi, sillä poikaset lentelevät yli kilometrin etäisyydellä pesästä vasta hieman varttuneempina, jolloin niiden lentotaidot ovat jo kehittyneempiä ja kyky väistää voimaloita arvioidaan paremmaksi. Hankevaihtoehdon 2 vaikutukset kalasääskelle arvioidaan hieman suuremmiksi kuin vaihtoehdossa 1, koska vaihtoehdosta voi aiheutua vähäisiä törmäysvaikutuksia myös Töyrenkeitaan alueella pesivälle sääkselle. Mahdollisten yksittäisten törmäysten populaatiotason vaikutukset (kuolleisuuden lisääntyminen) arvioidaan maakunnallisesti korkeintaan kohtalaisiksi, sillä kalasääksen populaatiokehitys on ollut viime vuosina suotuisa ja kanta on elinvoimainen. Vaikutukset koko maan sääksikantaan ovat vähäisiä. Vaikutukset muuttolinnustoon Laajemman hankevaihtoehdon 2 vaikutuksia muuttolinnustoon ei arvioida merkittävästi suuremmaksi vaihtoehtoon 1 verrattuna, koska tuulivoimapuiston pohjoisosiin suunnitellut voimalat sijoittuvat lintujen päämuuttosuunnan myötäisesti eivätkä kohtisuoraan sitä vastaan. Tuulivoimapuiston aiheuttama estevaikutus ja linnustolle aiheutuvat törmäysriskit eivät siten merkittävästi lisäänny laajemmassakaan hankevaihtoehdossa. Teoreettisesti suurempaan määrään voimaloita voi törmätä vuosittain useampia lintuja. Toisaalta laajempi tuulivoimapuisto voi näkyä lintujen näkökentässä paremmin ja saada ne kiertämään tuulivoimapuiston jo kauempaa, jolloin törmäysriskit vähenevät. Hankevaihtoehdon 2 muuttolinnustovaikutukset arvioidaan vähäisiksi, eikä niillä todennäköisesti yksistään ole merkittäviä populaatiovaikutuksia minkään alueen kautta muuttavan lajin kannalta. 26 voimalayksiköstä koostuvan tuulivoimapuiston aiheuttaman estevaikutuksen ei myöskään arvioida vaikuttavan merkittävästi lintujen muuttoreitteihin Suupohjan alueella. 10.3.5 Sähkönsiirron vaikutukset linnustoon Sähkönsiirtoreittien alueelta menetetään tavanomaisia talousmetsän elinympäristöjä. Menetettävien metsäalueiden pinta-alat on esitetty reittivaihtoehdoittain seuraavassa taulukossa. Uusi raivattava johtoaukea voi mahdollisesti vaikuttaa alueen herkimpiin pesimälintuihin siten, että ne siirtyvät kauemmas voimajohdon läheisyydestä. Alueen yleisimpien varpuslintujen reviirien sijaintiin sillä ei todennäköisesti ole suurta vaikutusta. Metsätalouskäytössä olevalla alueella FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 139 Maaliskuu 2014 sähkönsiirtoreiteille sijoittuvien metsien tulevaisuus ei myöskään riipu tuulivoimapuistohankkeen toteutumisesta, vaan lintujen elinympäristöjä menetetään myös avo- ja harvennushakkuissa. Peltoalueilla vaikutukset pesimälinnustoon jäävät hyvin vähäisiksi, koska peltoympäristöissä pesivien lintulajien elinympäristöt säilyvät sähkönsiirtoreitin rakentamisesta huolimatta lähes ennallaan. Suurin osa muuttolinnuista lentää selvästi metsäisessä ympäristössä kulkevien voimajohtojen yläpuolella, mutta pesimälinnut saattavat liikkua myös voimajohdon korkeudella. Alueen pesimälinnuista suurin törmäysriski arvioidaan olevan metsäkanalinnuilla, jotka on yleisesti mielletty voimajohtojen kannalta riskialttiiksi lajiryhmäksi. Metsäkanalinnut lentävät pesimäpaikoillaan etupäässä voimajohdon alapuolella, joten törmäykset lienevät kuitenkin melko harvinaisia yksittäistapauksia. Peltoalueita ylittäessään lintujen riski törmätä voimajohtoon kasvaa. Riski kohdistuu ensisijaisesti pelloilla mahdollisesti levähtäviin lintuihin kuten joutseniin ja hanhiin. Riskialttiita peltoalueita sijoittuu vaihtoehdon B kohdalle erityisesti Merijärven peltoaukean kohdalle. Kuva 10.22. Sähkönsiirtoreittien voimajohtimet aiheuttavat linnuille vähäisen törmäysriskin. (Kuva: Tiina Mäkelä / FCG) Suunniteltujen voimajohtojen mahdollisesti aiheuttamat lintutörmäykset voidaan laskea karkeasti Koistisen (2004) esittämällä tavalla. Näin ollen sähkönsiirtovaihtoehtoon VE A törmäisi noin 7 lintua vuodessa ja vaihtoehtoon VE B noin 45 lintua vuodessa. Koistisen mallilla laskettaessa törmäysten lukumäärä riippuu vain ja ainoastaan voimajohdon pituudesta, jolloin pisin vaihtoehto tuottaa eniten törmäyksiä. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 140 Maaliskuu 2014 Taulukko 10.3. Mikonkeitaan tuulivoimapuiston suunniteltujen sähkönsiirtoreittien pituudet, arvioitujen lintutörmäysten lukumäärä, voimajohtoalueen laajuus. Vaihtoehto Pituus (km) Törmäysten määrä (yks./vuosi) Johtoalueen laajuus (ha) VE A 7,3 7 34 VE B 45 45 100 10.3.6 Vaikutukset toiminnan jälkeen Tuulivoimaloiden ja sähkönsiirtoreittien purkaminen aiheuttaa lähistöllä pesivälle linnustolle niiden rakentamisen kaltaista häiriötä. Häiriö on kuitenkin kestoltaan lyhytaikaista eikä se ulotu kovin laajalle alueelle. Muuttolinnustolle tai alueiden läheisyydessä lepäileville linnuille purkamistöistä aiheutuva häiriö on vähäistä ja sitä ilmenee vain, mikäli voimajohdon purkaminen ajoitetaan lintujen muuttokaudelle. Purkamistöiden jälkeen rakennusalueille ja johtoaukealle syntyy normaalien sukkessiovaiheiden jälkeen puustoa ja alueet voivat kehittyä kohti tavanomaista talousmetsää kuten metsän päätehakkuun jälkeen. Hankealueiden pesimälinnusto ei välttämättä palaudu aivan vastaavaan tilaan kuin se oli ennen tuulivoimapuiston rakentamista, koska linnustoon vaikuttavat useat luonnolliset ja ihmisen toimista aiheutuvat tekijät (mm. ilmastonmuutos, metsien käsittely sekä lintukantojen yleinen kehitys). 10.3.7 0-vaihtoehdon vaikutukset Tuulivoimaloiden ja voimalinjojen rakentamatta jättäminen ei aiheuta vaikutuksia pesimä- tai muuttolinnustolle. Hankealueen ja voimajohtoreittien varrella esiintyviin elinympäristöihin ja lintukantoihin vaikuttavat kuitenkin hankkeen toteutumisesta riippumattomat tekijät kuten mm. alueilla harjoitettava maa- ja metsätalous sekä luonnon omat prosessit. Hankealueiden kautta muuttavaan linnustoon ja niiden läheisyydessä lepäilevään linnustoon vaikuttavat myös mahdolliset lähialueen muut hankkeet. 10.3.8 Vaikutusten lieventäminen Pesimälinnustoon kohdistuvia suoria vaikutuksia voidaan lieventää huomioimalla linnuston kannalta arvokkaat elinympäristöt (esimerkiksi ojittamattomat suoalueet) myös hankkeen jatkosuunnittelussa siten, ettei niille tai niiden välittömään läheisyyteen sijoiteta tuulivoimaloita tai huoltotiestöä. Tuulivoimapuiston rakentaminen niin tiiviiksi kuin se teknisesti ja taloudellisesti on mahdollista, vähentää elinympäristöön kohdistuvien muutosten laajuutta ja sitä kautta pesimälinnustoon kohdistuvia vaikutuksia. Arvokkaiden elinympäristöjen ympärillä olevat puustoiset suojavyöhykkeet tulee säilyttää. Tuulivoimapuiston huoltotiestön suunnittelussa on hyödynnetty mahdollisimman pitkälle valmiina olevia tielinjauksia ja sisäiseen sähkönsiirtoon liittyvät voimajohdot kaivetaan maakaapeleina maan alle tielinjojen yhteyteen, jolloin ne eivät aiheuta ylimääräisiä metsän hakkuita tai törmäysriskiä linnuille. Tuulivoimapuiston rakennustoimien yhteydessä voidaan huolellisella suunnittelulla välttää turhia maankäsittelytoimia ja rajata rakentamistoimet mahdollisimman pienelle alueelle. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 141 Maaliskuu 2014 Pesimälinnustoon kohdistuvia vaikutuksia voidaan lieventää siirtämällä kalasääsken reviirille sijoittuvat tuulivoimalat numero 4 ja 9 vähintään kilometrin etäisyydelle pesäpuusta. Sääksille voidaan vaihtoehtoisesti myös rakentaa tekopesä tai pesälava vastaavaan elinympäristöön noin 1-3 kilometrin etäisyydelle nykyisestä pesimäpaikasta. Noin 90 %:ssa tapauksista kalasääski hyväksyy sille asetetun uuden pesäpaikan, mikäli se joutuu hylkäämään vanhan pesäpaikkansa hankkeesta aiheutuvan häiriön vuoksi (Juhani Koivu, suullinen tiedonanto 2013). Sääksenpesien läheisyyteen sijoittuvien tuulivoimaloiden rakentaminen tulisi ajoittaa sääksien pesimäkauden tai ainakin häiriöherkimmän haudontaajan (huhtikuu-kesäkuun puoliväli) ulkopuolelle. Rakennustyöt, etenkin arvokkaiden pesimäalueiden lähellä, tulee ajoittaa mahdollisuuksien mukaan lintujen pääasiallisen pesimäkauden ulkopuolelle. Yleensä pesimäkauden alkuvaiheiden, muninnan- ja haudonnan, aikaan (toukokuu – heinäkuu) linnut hylkäävät pesintänsä kaikkein herkimmin. Rakentamisessa tulisi huomioida myös metson ja teeren keväinen ja syksyinen soidinaika. Tuulivoimaloiden valaistuksen suunnittelulla voidaan merkittävästi vähentää etenkin yöllä ja esim. sumussa tapahtuvia törmäyksiä. Voimaloiden tarpeetonta valaisua ja liian kirkkaita valoja tulisi välttää, koska yöllä muuttavien lintujen on todettu joissain olosuhteissa hakeutuvan tällaisten valonlähteiden läheisyyteen (Koistinen 2004). Tuulivoimaloiden teknisellä suunnittelulla voidaan vähentää niiden aiheuttamia linnustovaikutuksia, erityisesti lintujen riskiä törmätä voimaloihin. Tuulivoimapuistojen aiheuttamia linnustovaikutuksia on pyritty maailmalla vähentämään monin eri tavoin, joskaan mitään yksiselitteistä ja kaikkialla toimivaa ratkaisua ei ole olemassa. Voimaloiden lapoihin maalattavien eriväristen kuvioiden on todettu lisäävän niiden näkyvyyttä ja siten vähentävän lintujen törmäyksiä, mutta tulosten osittaisen ristiriitaisuuden vuoksi tarkkoja ohjeita lapojen värityksestä ja kuvioinnista ei voida esittää. Tiettyjen lintulajien (esim. kurki) päämuuton ennustaminen on kohtuullisen luotettavaa säätilan ja lintutilanteen perusteella noin 1–2 vuorokautta etukäteen, joten todennäköisesti tehokkain törmäyskuolleisuuden vähentämistoimenpiteistä on voimaloiden väliaikainen sammuttaminen vilkkaimman muuttokauden ajaksi. Tuulivoimapuiston sähkönsiirron vaikutuksia voidaan lieventää sijoittamalla uudet voimajohdot olemassa olevien voimajohtojen yhteyteen ja raivaamalla uudet johtoalueet mahdollisimman kapeina. Lintujen riskiä törmätä voimajohtimiin vähentää huomattavasti voimalinjojen merkitseminen esim. peltoalueiden kohdalla kiinnittämällä niihin varotuspalloja tai UV-valoa heijastavia ja voimakaskontrastisia ”laattoja”, jotka lisäävät voimalinjojen näkyvyyttä linnuille myös yöllä. Voimajohtojen merkitsemistä huomiopalloilla tai tuulessa heiluvilla, heijastavilla ja voimakaskontrastisilla laatoilla tulee harkita etenkin Merijärven peltoalueen ylittävällä ilmajohto-osuudella. Vaihtoehtoisesti ilmajohdon muuttamista maakaapeliksi voidaan harkita tällä osuudella. Sähköiskujen riskiä pylväitä tähystyspaikkoinaan käyttäville petolinnuille kuten huuhkajalle vähentävät pylväiden päihin asennettavat erilliset istumaorret. Kanalintuihin kohdistuvien vaikutusten vähentämiseksi metsästettäviin lajeihin kuuluvan metson ja myös teeren kannankehitystä voidaan säädellä esimerkiksi keventämällä lintuihin kohdistuvaa metsästyspainetta erityisesti hankkeen ensimmäisinä vuosina. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 142 Maaliskuu 2014 10.3.9 Arvioinnin epävarmuustekijät Hankealueen rajaus ja tuulivoimaloiden alustavat rakennuspaikat ovat myöhemmässä suunnittelussa tarkentuneet, eikä vuoden 2012 pesimälinnustoselvityksen pistelaskenta-aineisto vastaa nykyisten voimaloiden tilannetta. Pesimälinnustoselvityksessä kartoitettu alue kattaa kuitenkin pääpiirteissään nykyisen hankealueen ja menetelmillä on pystytty muodostamaan kattava kuva hankealueilla pesivästä lajistosta, lajien runsaussuhteista sekä suojelullisesti arvokkaiden lajien reviirien sijainneista. Selvitystä on pystytty täydentämään vuonna 2013 tehdyillä maastokartoituksilla. Ainoastaan YVA-ohjelmavaiheen jälkeen lisätyn osa-alueen (Töniijärven itäpuoli) linnustoa ei ole laajamittaisesti selvitetty. Alueella esiintyvät lintujen elinympäristöt ovat kasvillisuuskartoitusten perusteella kuitenkin hyvin tavanomaisia eikä alueelle sijoitu linnustollisesti erityisen arvokkaita alueita. Lajistossa ja lintutiheyksissä on vuosien välistä vaihtelua, jota 1-2 vuoden aikana toteutetuilla kartoituksilla ei pystytä havaitsemaan. Tulokset arvioidaan kuitenkin riittäviksi hankkeen pesimälinnustovaikutusten arviointiin. Arviot hankkeen linnustovaikutuksista perustuvat ensisijaisesti kansainvälisestä kirjallisuudesta saatavaan tietoon tuulivoimahankkeiden linnustovaikutuksista, koska kotimaisia tutkimustuloksia ei vielä ole saatavilla. Tiedon sovellettavuus Suomen olosuhteisiin arvioidaan kuitenkin melko hyväksi, koska samankaltaisilla metsävaltaisilla alueilla elävien lajien käyttäytyminen ei todennäköisesti merkittävästi poikkea Suomessa elävien ja samaan heimoon kuuluvien lajien kesken. Muuttolinnustoselvitysten merkittävimmät epävarmuustekijät liittyvät muuttavien lintujen lukumäärissä, muuttoreiteissä ja lepäilyalueilla tapahtuvaan luontaiseen vuosittaisvaihteluun. Yhden vuoden kevät- ja syysmuuttokauden kattavat selvitykset ovat usein vaikeasti yleistettävissä pidemmälle ajanjaksolle, koska lintujen muuttoreitit ja lentokorkeudet riippuvat mm. vallitsevasta säätilasta. Sääolosuhteet vaikuttavat vuosittain lintujen käyttämiin muuttoreitteihin ja muuton ajoittumiseen. Esimerkiksi kevät 2012 oli erittäin sateinen ja kylmä, jolloin lintujen muutto tapahtui sykäyksissä, joita oli vaikea ennakoida. Muutontarkkailujen tuloksia tuleekin siis tulkita yhden vuoden mittaisena otoksena alueella tapahtuvasta lintujen muutosta. Muutontarkkailun kattavuus sekä tarkkailun tuloksena syntyneen havaintoaineiston laatu arvioitiin kuitenkin riittäväksi luotettavaa vaikutusten arviointia varten. Kevät- ja syysmuutonseurantajaksot kattoivat hyvin eri lajien päämuuttoajankohdat ja seurantojen perusteella voidaan muodostaa riittävä kuva alueen kautta vuonna 2012 tapahtuneesta lintumuutosta. Hankkeen muuttolinnustoselvitysten aikana käytetty lentokorkeusluokittelu ei täysin vastaa nyt suunnitteilla olevien voimalatyyppien törmäysriskikorkeuksia. Tämä tuo selvitysten luotettavuuteen pientä epävarmuutta, mutta sitä ei kuitenkaan arvioida kokonaisuuden kannalta merkittäväksi. Lintujen yömuuttoa ei ole havainnoitu muuttolintuselvitysten yhteydessä, eikä siitä ole kunnollista käsitystä Pohjanlahden rannikkoa seuraavan muuttoreitin osalta. On kuitenkin todennäköistä, että yömuutto kulkee hyvin korkealla, jopa useiden satojen metrien korkeudessa, jolloin tuulivoimapuiston rakentamisella ei ole merkittävää vaikutusta yöllä muuttaville linnuille. Kattavan yömuutonseurannan toteuttaminen on käytännössä hyvin haasteellista. Muutontarkkailun ja lentokorkeuksien sekä etäisyyksien arvioiminen sisältää aina jonkin verran havainnoijasta johtuvia virhelähteitä, jolloin ne ovat havainnoi- FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 143 Maaliskuu 2014 jan subjektiivisia arvioita. Havaintojen tekeminen ja niiden kirjaaminen riippuu myös havainnoijien muutontarkkailukokemuksesta, mutta kiivaimpina muuttopäivinä kaikkia havaittuja lajeja ei ehditä huomioida yhden ihmisen toimesta. Tällöin on keskitytty vain hankkeen kannalta olennaisimpien lajien havainnointiin ja kirjaamiseen. Tiedot Stormossenin alueella pesivien sääksien käyttäytymisestä ja lentoreiteistä perustuvat vain yhden pesimäkauden ajan havaintoihin ja koiraan lentoreitit saattavat ravintotilanteen muuttuessa suuntautua seurannassa havaituista päinvastaisiin suuntiin. Töyrenkeitaan alueella pesivien lintujen liikkeistä ei ole saatavilla lainkaan seuranta-aineistoa. Päätelmien tekeminen luonnonvaraisten lintujen käyttäytymisestä on kuitenkin kokonaisuudessaan aina epävarmaa ja niitä voidaan pitää lähinnä suuntaa-antavina. 10.3.10 Yhteenveto ja vaihtoehtojen vertailu Linnustoon kohdistuvat vaikutukset ilmenevät lähinnä elinympäristön muutoksina ja rakentamistöistä sekä tuulivoimaloiden toiminnasta aiheutuvana häiriönä sekä voimaloiden aiheuttamina este- ja törmäysvaikutuksina. Hankealueella esiintyvä pesimälinnusto on pääasiassa Suomessa yleisenä ja runsaana esiintyvää metsälintulajistoa, jonka ei arvioida olevan erityisen herkkää tuulivoimahankkeen aiheuttamille vaikutuksille. Vaikutukset arvioidaan molemmissa hankevaihtoehdoissa vähäisiksi, mutta vaihtoehdossa 2 hieman suuremmiksi voimaloiden suuremman määrän vuoksi. Suojelullisesti arvokkaan lintulajiston yksilömäärät hankealueilla ja sähkönsiirtoreittien varrella ovat alhaisia, eikä hankkeen eri toteutusvaihtoehdoilla arvioida olevan populaatiotason vaikutuksia millekään hankealueella tai sähkönsiirtoreittien varrella esiintyvälle lajille Hankealueella ja lähiympäristössä pesiviin petolintuihin arvioidaan kohdistuvan vähäisiä tai paikallisesti korkeintaan kohtalaisia vaikutuksia molemmissa hankevaihtoehdoissa Lintujen kevät- ja syysmuuttoreitit sijoittuvat pääasiassa hankealueen länsipuolelle, mutta myös alueen kautta muuttaa jonkin verran lintuja. Alueen kautta muuttavien suojelullisesti arvokkaiden lajien yksilömäärä on vähäinen. Hankealueen läheisyyteen ei sijoitu merkittäviä muuttolintujen levähdysalueita. Hankealueen kautta ja sen läheisyydessä muuttavaan linnustoon arvioidaan kohdistuvan vain lieviä este- ja törmäysvaikutuksia molemmissa hankevaihtoehdoissa. Hankkeen sähkönsiirron vaihtoehdolla A arvioidaan olevan vain vähäisiä vaikutuksia linnustoon. Pesimä- ja muuttolinnuston kannalta vaihtoehdosta B aiheutuu selvästi suurempia vaihtoehtoja reitin pituuden vuoksi. Reitti sijoittuu myös muuttolintujen tärkeiden levähdysalueiden läheisyyteen. Reitin vaikutuksia vähentää sen sijoittuminen jo olemassa olevaan johtoaukeaan. 10.4 Vaikutukset muuhun eläimistöön 10.4.1 Vaikutusmekanismit Eläimistöön kohdistuvat vaikutukset ilmenevät pääosin tuulivoimaloiden, tiestön ja sähkönsiirron rakentamispaikoilla ja niiden lähiympäristössä suorina elinympäristön pinta-alan menetyksinä, elinympäristöjen laadun heikkenemisenä sekä rakentamisen aikaisena häiriövaikutuksena. Rakentamisen aikaiset vaikutukset ovat tilapäisiä ja aiheutuvat lähinnä lisääntyneen ihmistoiminnan ja työkoneiden FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 144 Maaliskuu 2014 aiheuttamasta melusta ja muusta häiriöstä. Elinympäristöjen muutokset ovat pidempiaikaisia, mutta kohdistuvat melko rajatulle alueelle. Vaikutusten merkittävyyteen vaikuttaa mm. alueella esiintyvän eläimistön herkkyys elinympäristön muutoksille ja hankkeen muille vaikutuksille. Elinympäristöjen pinta-alan menetyksellä voi lisäksi olla välillisiä, toissijaisia vaikutuksia eläinten ekologisiin käytäviin, jotka voivat heikentyä. Tuulivoimalat aiheuttavat törmäysriskin lepakoille samaan tapaan kuin linnuillekin. Riski on arvioitu suurimmaksi muuttavilla yksilöillä, joiden on havaittu lentävän korkealla ja törmäävän lapoihin tai menehtyvän lapojen pyörimisestä aiheutuviin ilmanpainemuutoksiin. Osa lepakkolajeista luokitellaan ns. törmäysriskilajeiksi, jotka voivat myös lisääntymisaikana ruokailla voimaloiden lapojen korkeudella (mm. pohjanlepakko Suomessa). Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa on havaittu, että lepakoiden törmäyskuolleisuus vaihtelee suuresti eri alueilla ja mm. metsämaastoon sijoittuvilla tuulivoimapuistoilla sen on havaittu olevan 0-4 lepakkoyksilöä vuodessa voimalaa kohden (Endl ym. 2004). Riskin suuruuteen vaikuttavat mm. tuulivoimapuiston sijoituspaikan topografia ja kasvillisuus (Rydell ym. 2012). Eniten törmäyksiä sattuu rannikon läheisyyteen sijoittuvilla, ympäröivää maastoa selvästi korkeammilla harju- ja ylänköalueilla, riippumatta siitä ovatko alueet lehti- vai havupuuvaltaisia. 10.4.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Lähtötietoja hankealueen eläimistöstä on kerätty muun muassa Ympäristöhallinnon Hertta eliölajit -tietojärjestelmästä sekä haastattelemalla paikallisten metsästysseurojen edustajia. Alueilla esiintyvää eläimistöä on havainnoitu vuosina 2012 ja 2013 tehtyjen luonto- ja linnustoselvitysten yhteydessä. Kesällä 2012 hankealueella tehtiin alustavat lepakko- ja liito-oravaselvitykset (Petteri Mäkelä, Markus Lampinen, Marko Dahlman, Pekka Alho sekä Ville Vasko, Varsinais-Suomen Luonto- ja Ympäristöpalvelut Oy). Lepakkokartoitus kohdennettiin kartta- ja ilmakuva- sekä maastotarkastelun perusteella potentiaalisille kohteille. Kartoitus kohdennettiin hieman nykyisestä hankealueesta poikkeavalle alueelle (Kuva 10.2), mutta kartoitettu alue kattaa pääpiirteissään myös myöhemmissä suunnitelmissa tarkentuneen hankealueen. Lepakoita kartoitettiin alueelta aktiivisesti yhteensä 12 yönä kesän eri ajankohtina (kesä-, heinä- ja elokuu). Kartoituksissa käytettiin lepakkodetektoria Pettersson D240X. Tönijärven rantametsään sijoitettiin lepakoiden ääniä automaattisesti rekisteröivä detektori (Songmeter SM2Bat+), joka nauhoitti lepakoiden ääniä toukokuusta syyskuuhun. Automaattidetektorin nauhoittama aineisto analysoitiin seurantakauden jälkeen. Liito-oravan esiintymistä selvitettiin alustavasti vuoden 2012 pesimälinnustolaskentojen yhteydessä. Kartoitus kohdennettiin alustavissa suunnitelmissa esitetylle hankealueelle, mutta painotettiin lajille soveliaisiin elinympäristöihin. Lajin ulostepapanoita etsittiin potentiaalisilta elinympäristöiltä suurten kuusten, haapojen ja erityisesti kolopuiden tyviltä. Kartoituksista vastasi kartoittaja Petteri Mäkelä Varsinais-Suomen ympäristö- ja luontopalvelut Oy:stä. Liitooravakartoitusta täydennettiin 26.–28.6.2013, jolloin lajille soveliaat elinympäristöt inventoitiin tuulipuiston alueella ja sähkönsiirron reitillä A. Lisäksi tarkistettiin lähialueilla tiedossa olevat elinalueet. Täydentävästä kartoituksesta on vastannut biologi, FM Marja Nuottajärvi FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy:stä. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 145 Maaliskuu 2014 YVA-ohjelmavaiheen jälkeen hankealueeseen lisätyn, Tönijärven itäpuolelle sijoittuvan osa-alueen eläimistöä ei ole erikseen kartoitettu, vaan tiedot alueella esiintyvästä eläimistöstä ja eläinten elinympäristöistä perustuvat alueella tehdyn kasvillisuuskartoituksen aikana tehtyihin yleisiin havaintoihin. Arkkukalliolta pohjoiseen suuntautuvan sähkönsiirtoreitin B luontoa välillä Arkkukallio Kristiinankaupunki on tarkasteltu kesä-heinäkuussa vuonna 2012 (biologi, FM Tiina Mäkelä / FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2013). Johtoreitti tarkasteltiin maastossa kokonaisuudessaan sekä sen länsi- että itäpuolelta, noin 100 metrin etäisyydellä nykyisestä linjasta. Arvioinnin lähtötietoina on käytetty myös Fingrid Oyj:n 400 kV voimajohdon (Pori-Kristiinankaupunki) YVAmenettelyn luontoselvitystä (Enviro 2008). Eläimistöön kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa on tarkasteltu tuulivoimapuistohankkeen rakentamisen ja toiminnan aikaisia häiriövaikutuksia sekä vaikutuksia alueella esiintyvien eläinlajien elinympäristöjen laatuun ja pinta-alaan. Lisäksi on tarkasteltu hankkeen vaikutuksia eläinten mahdollisuuksiin liikkua tuulivoimapuistoalueella. Lepakkoselvityksen perusteella on muodostettu kuva hankealueilla esiintyvästä lepakkolajistosta ja alueiden merkityksestä eri lepakkolajien lisääntymis- ja elinalueena. Hankealueen merkitystä lepakoiden muutonaikaisena kauttakulkualueena on arvioitu maasto- ja karttatarkasteluun perustuvana tulkintana sekä automaattidetektorin nauhoittaman aineiston perusteella. Eläimistövaikutusten arvioinnissa on kiinnitetty erityistä huomiota Suomen uhanalaisiin eläinlajeihin (Rassi ym. 2010), Euroopan Unionin luontodirektiivin liitteiden II ja IV(a) lajeihin sekä Suomen luonnonsuojelulain (20.12.1996/1096) ja luonnonsuojeluasetuksen (14.2.1997/160) perusteella uhanalaiseksi ja erityistä suojelua vaativiksi säädettyihin lajeihin sekä alueellisesti ja paikallisesti harvinaisiin lajeihin. 10.4.3 Hankealueen eläimistö Koko Etelä-Pohjanmaan alueella yleisenä esiintyviä nisäkäslajeja ovat muun muassa hirvi, ilves, kettu, metsäjänis ja supikoira. Susia esiintyy säännöllisesti erityisesti Suupohjan rannikkoseudulla. Myös karhukanta on vakiintunut, ja karhujen levinneisyys ulottuu Suupohjan rannikkoseudun eteläosiin. Ilveksen asuinalueet ovat rannikon tuntumassa Suupohjan rannikkoseudulta Vaasan seudulle (Pohjanmaan liitto 2010). Hankealueella tavattavan nisäkäslajiston voidaan olettaa edustavan seudulle tyypillistä havumetsävyöhykkeen lajistoa. Maastoselvityksissä alueella ei havaittu uhanalaista nisäkäslajistoa. Luontodirektiivin liitteen IV(a) lajit Lähtötietojen perusteella hankealueen eteläisemmän osa-alueen pohjoisreunalla on 2000 -luvulla havaittu liito-oravaa (SYKE 2012). Elinalueet kuitenkin todettiin vuonna 2013 autioiksi. Kohteiden alueella on yhä liito-oravan elinalueeksi soveltuvaa metsää ja laji voi palata alueille tulevina vuosina. Hankealueen tuntumassa elää liito-oravapopulaatio, jonka tunnettuja elinalueita sijoittuu hankealueen länsipuolelle (Kuva 10.11) (Ramboll 2010). Lepakkokartoituksissa havaittiin melko vähän lepakoita. Kesällä 2012 havaintoja tehtiin nykyisen hankealueen sisäpuolella noin neljäkymmentä ja osa havainnoista voi koskea samoja yksilöitä. Alueella esiintyvät maamme yleisimmät lepakkolajit pohjanlepakko, viiksi/isoviiksisiippa sekä vesisiippa, joista pohjanlepakko on selkeästi runsaimpana. Viiksiippalajeja ei voida erottaa toisistaan kuin anatomisten rakenteidensa perusteella, joten lajeja käsitellään lajiparina ”viik- FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 146 Maaliskuu 2014 sisiipat”. Alueen lepakkotiheys on arvioitu selvitysten perusteella hyvin tavanomaiseksi. Alustavien tuulivoimaloiden rakennusalueiden läheisyydessä ei havaittu lepakoita kesän 2012 kartoituksissa eikä rakennusalueilla myöskään kesän 2013 luontoselvitysten perusteella havaittu lajeille soveltuvia lisääntymis- ja levähdyspaikkoja (kolopuita, kallionkoloja tai kivikoita). Rakentamisalueet sijoittuvat ensisijaisesti nuorille metsätyypeille (kappale 8910.1. ”Vaikutukset kasvillisuuteen ja arvokkaisiin luontokohteisiin”), jotka eivät ole lepakoiden elinympäristöinä erityisen arvokkaita. Suuri osa alueella tehdyistä lepakkohavainnoista koski hankealueen tiealueilla ravinnonhaussa kierteleviä pohjanlepakoita. Eniten havaintoja tehtiin heinäkuussa. Alku- ja loppukesällä lepakoita esiintyi alueella huomattavasti vähemmän. Lepakkolajistoltaan monimuotoisempi alue on Sandvikin kylän eteläpuoleinen, lehtipuuvaltainen metsä- ja kosteikkoalue. Tällä alueella havaintoja tehtiin myös tasaisemmin pitkin havaintokautta. Toinen lepakoiden kannalta tärkeämpi alue sijoittuu hankealueen länsiosiin, Furumossenin pohjoispuolelle, missä havaittiin sekä pohjanlepakkoa että viiksisiippoja. Alueet voidaan luokitella lepakoiden tärkeiksi ruokailualueiksi, joille mahdollisesti voi sijoittua myös lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Passiividetektorin aineisto käsitti lähinnä paikallisista siippayksilöistä kertynyttä havaintoaineistoa eikä detektorin tallentamassa aineistossa esiintynyt varsinaisia muuttavia lepakkolajeja (kuten ripsisiippaa ja pikku-, iso-, kääpiö- tai vaivaislepakkoa). Maastoselvitysten sekä kartta- ja ilmakuvatarkastelujen perusteella hankealue ei todennäköisesti sijoitu tärkeälle lepakoiden muuttoväylälle, koska alueella ei maastonmuotojen perusteella ole merkittäviä muuton johtolinjoja (mm. vesistöjä tai harjuja) muuttaville lepakoille. Lepakoiden muuton tiedetään keskittyvän rannikkolinjan tuntumaan ja heikkenevän jo 500 metrin etäisyydellä rannikosta. Hankealueelta on etäisyyttä rannikolle noin seitsemän kilometriä. Hankealueella ei lähtötietojen tai maastokartoitusten perusteella ole havaittu viitasammakkoa. Lajille potentiaalista elinympäristöä esiintyy lähinnä hankealueen ulkopuolella mm. Tönijärven alueella. Suunniteltu tuulivoimapuisto sijoittuu alueelle, jonka susitiheys on arvioiden perusteella noin 2,1-4 yksilöä / 1000 km2 ja karhukanta 0-2 yksilöä/ 1000 km2 eli lajien esiintyminen hankealueella on melko satunnaista (RKTL 2013). Ilves esiintyy ruotsinkielisen Pohjanmaan riistanhoitopiirien alueella suurpedoista yleisimpänä (RKTL 2013). FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 147 Maaliskuu 2014 Kuva 10.23. Lepakkokartoituksissa tehdyt lepakkohavainnot ja hankealueelle sijoittuvat lepakoiden kannalta arvokkaat alueet. 10.4.4 Sähkönsiirtoreittien eläimistö Sähkönsiirtoreittien alueilla esiintyvät elinympäristöt ovat hyvin samantyyppisiä kuin hankealueella. Alueilla esiintyvän eläimistön voidaan olettaa olevan ensisijaisesti tavanomaista havumetsälajistoa. Maastokartoituksissa sähkönsiirtoreitillä A ei havaittu uhanalaisia tai luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeja. Reitin varrelle sijoittuu kuitenkin vanha liito-oravan elinalue Sandvikin läheisyydessä, Nyåkern -peltoalueen kohdalla. Reitti sivuaa elinaluetta sen pohjoispuolelta. Vuonna 2013 tehdyissä kartoituksissa elinalue todettiin toistaiseksi autioksi. Toinen liito-oravan elinalue sijoittuu noin 350 metriä sähkönsiirtoreitin luoteispuolelle (sähkönsiirtoreitti sijoittuu elinalueiden väliin). Sähkönsiirtoreitin B varrelle sijoittuu kaksi liito-oravan elinaluetta Savilahden ja Kristinestad sähkönsiirtoaseman läheisyyteen, missä voimajohdot sijoittuvat olemassa olevaan johtoaukeaan elinalueiden pohjoispuolille (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2013, Enviro 2008). FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 148 Maaliskuu 2014 10.4.5 Tuulivoimapuiston vaikutukset eläimistöön 10.4.5.1 Vaihtoehto 1: Suppeampi tuulivoimapuisto Eläinten elinympäristönä menetetään tavanomaista metsätalousaluetta suhteellisesti melko vähän (katso kappale 10.1 ”Vaikutukset kasvillisuuteen ja arvokkaisiin luontokohteisiin”) ja reunavaikutus huomioiden yli 97 prosentin hankealueesta (lähes 2300 hehtaaria arvioidaan säilyvän nykytilansa kaltaisena tuulivoimapuiston rakentamisesta huolimatta. Etenkin suurempien ja liikkuvaisempien eläinlajien kuten hirvieläinten ja suurpetojen kohdalla vaikutukset kohdistuvat vain hyvin pieneen osaan eläinten elinympäristöä. Tuulivoimapuiston rakentamisen suorat vaikutukset arvioidaan vähäisiksi, koska valtaosan tavanomaisesta eläimistöstä tiedetään sopeutuvan ja jopa pystyvän myös hyödyntämään ihmisen aiheuttamia muutoksia elinympäristössään (Helldin ym. 2012). Hankealueen metsät ovat nykytilassaan metsätalouden melko voimakkaasti pirstomia, minkä lisäksi alueella risteilee taaja metsäautotieverkosto. Alueella esiintyvien eläinlajien voidaan olettaa jo jossain määrin sopeutuneen metsätalouden aiheuttamiin elinympäristönmuutoksiin. Tuulivoimapuiston metsäalueita pirstovan vaikutuksen arvioidaan lisäävän vain vähän metsätalouden alueella jo aiheuttamia vaikutuksia. Muutokset ovat hyvin paikallisia rajoittuen lähinnä rakennuspaikkojen välittömään läheisyyteen. Euroopassa tehdyt laajat selvitykset viittaavat lisäksi siihen, että tuulivoimalat yhdysteineen eivät merkittävästi vaikuta nisäkkäiden populaatiorakenteeseen ja ekologisiin käytäviin (Rydell ym. 2012) Huoltotiestön pientareille ja muiden raivattavien alueiden reunoille syntyvä lehtipuuvaltainen vesakko tarjoaa ravintoa hirvi- ja jäniseläimille sekä uutta elinympäristöä pikkujyrsijöille kuten myyrille ja hiirille, joiden kannat voivat paikallisesti kasvaa. Pikkujyrsijöiden kannan kasvusta voivat hyötyä ravintotilanteeseen nopeasti reagoivat pienpedot kuten pöllöt, kettu ja kärppä. Elinympäristön muutoksia silmällä pitäen suojelullisesti merkittäviä lajeja hankealueella lepakot, joihin kohdistuvia vaikutuksia on käsitelty kappaleen lopussa. Vaikutuksia riistaeläimiin on käsitelty myös kappaleessa 10.6 ”Vaikutukset riistalajistoon ja metsästykseen”. Rakentamisaikana lisääntyvä ihmisten liikkuminen ja rakentamistoimien aiheuttama melu ja muu häiriö ei luultavasti kasva merkittävän suureksi alueen tavalliselle nisäkäslajistolle kuten metsäjänikselle, ketulle tai hirvelle, jotka ovat metsätalousalueilla jossain määrin tottuneet myös ihmistoiminnan aiheuttamaan häiriöön. Tuulivoimapuiston rakentaminen kestää enimmillään noin kolme vuotta. Rakennusaikana eläimet voivat tarpeen tullen siirtyä hankealueen rauhallisempiin osiin tai hankealueen ulkopuolelle ja palata elinalueilleen rakennusvaiheen jälkeen. Erityisesti aremmat ja luontaisesti ihmistä karttavat lajit, kuten suurpedot (karhu, susi, ilves) todennäköisesti karttavat tuulivoimapuistoaluetta rakentamisaikana. Vaikutukset suurpetoihin arvioidaan kuitenkin vähäisiksi, koska hankealueella liikkuvat suurpedot ovat lähinnä satunnaisia kiertelijöitä, joiden reviiri on hyvin laaja. Uudet huoltotiet voivat aiheuttaa estevaikutuksen pienimmille lajeille, mutta osan eläimistöstä (mm. suurpedot ja hirvet) tiedetään myös hyödyntävän tiestöä liikkuessaan elinalueiden välillä (ns. käytävävaikutus) (Martin ym. 2010). Tuulivoimapuistojen toiminnan aikaiset vaikutukset eläinten populaatiorakenteeseen ja ekologisiin käytäviin ovat ulkomailla tehtyjen tutkimusten perusteella olleet useimmille lajeille suhteellisen vähäisiä. Tutkimusten mukaan ainakaan pienempien nisäkkäiden (mm. jänis ja kettu) esiintymisessä ja käyttäytymisessä FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 149 Maaliskuu 2014 tuulivoimapuisto- ja referenssialueilla ei ole havaittu eroa (Menzel & Pohlmeyer 1999). Tuulivoimapuistoja ei myöskään aidata, jolloin eläinten on jatkossakin mahdollista kulkea tuulivoimapuistoalueen kautta. Herkimmät eläinlajit kuitenkin mahdollisesti välttelevät tuulivoimapuistoaluetta. Tuulivoimapuiston toiminnan aikaiset vaikutukset alueen nisäkäslajistoon jäävät kokonaisuudessaan vähäisiksi, sillä voimaloiden toiminnasta syntyvä ääni ei kantaudu kauas eikä lapojen pyörimisliikkeestä syntyvä välke erotu metsämaastossa liikkuvien eläinten näkökentässä. Lisäksi useimpien eläinlajien (mm. hirvieläimet, ketut, jäniseläimet ja muut pikkunisäkkäät) arvioidaan ennen pitkää tottuvan voimaloiden toiminnasta häiriöön, kuten ne tottuvat mm. liikenteeseen ja metsätyökoneisiin. Helldinin ym. (2010) mukaan tuulivoimapuistoa varten parannetut tai uutena rakennetut tiet voivat teoriassa aiheuttaa paikalliseläimistölle häiriöitä lisääntyneen liikenteen myötä, esimerkiksi tilanteessa, jossa tuulivoimalat houkuttelevat matkailijoita alueelle. Vaikutuksia eläimistöön syntyy tutkimusten mukaan kuitenkin vasta, jos vuorokausiliikenne on useita satoja autoja päivässä (Helldin ym. 2010). Liikenteen määrä tulee tässä hankkeessa rakennusvaiheen jälkeen olemaan kuitenkin vähäinen, sillä voimaloiden huoltoon tarvittavia käyntejä tehdään harvoin. Huoltoliikenteen vaikutukset eläimistöön arvioidaan siten vähäisiksi. Tuulivoimaloiden toiminnasta ja huoltoliikenteestä aiheutuvat häiriöt voivat jossain määrin lisätä tuulivoimapuistoalueella elävien eläinten stressiä, jolla voi olla vähäisiä vaikutuksia alueella elävien eläinten lisääntymismenestykseen (Barja ym. 2007). Vaikutusten ei kuitenkaan arvioida olevan merkittäviä alueella esiintyville lajeille, joiden kannat ovat alueellisesti vakaita. Hankkeen vaikutuksia kalastoon ja vesieliöstöön on käsitelty kappaleessa 9.4.4. pintavesivaikutusten yhteydessä. Vaikutukset luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeihin Hankkeella ei ole merkittäviä vaikutuksia liito-oravaan, koska lajia ei kartoitusten perusteella esiinny hankealueella eikä tuulivoimapuiston rakenteita sijoiteta tiedossa oleville vanhoille elinalueille. Hankealueella on verrattain vähän liitooravan elinympäristöksi soveltuvia metsäalueita, mutta varttuvat, lajin elinympäristöksi mahdollisesti tulevaisuudessa soveltuvat metsäalueet säilyvät hankkeen toteutuessa nykytilansa kaltaisina. Tuulivoimahankkeen toteuttaminen ei heikennä liito-oravan kulkuyhteyksiä tuulivoimapuistoalueen halki eri elinalueiden välillä. Hankkeen vaikutukset alueella esiintyvälle lepakkopopulaatiolle arvioidaan vähäisiksi, koska hankealueelle sijoittuvat arvokkaat ruokailualueet säilyvät nykytilassaan. Hankkeen toteuttaminen ei myöskään lisää lepakoille arvokkaiden, varttuneiden metsäalueiden pirstoutumista ja viiksisiipoille tärkeät varttuneiden kuusikangasmetsien alueet säilyvät hankkeesta huolimatta nykyisellään. Alueella esiintyvien lepakoiden elinympäristöt ovat nykyisellään metsätalouden muokkaamia, eri-ikäisiä talousmetsiä. Ulkomailla tehtyjen tutkimusten perusteella intensiivisen metsätalouden alueella tuulivoimapuistolla on havaittu olevan vain rajallisia vaikutuksia lepakoihin verrattuna metsätalouden aiheuttamiin vaikutuksiin (Rydell ym. 2012). Alueella esiintyvät lepakot ovat pääasiassa pohjanlepakoita, jotka eivät ole erityisen herkkiä rakentamisen aikaiselle ja lisääntyvän ihmistoiminnan aiheuttamalle häiriölle. Pohjanlepakon lisääntymis- ja levähdysalueet sijoittuvat usein FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 150 Maaliskuu 2014 ihmisen muuttamiin elinympäristöihin ja laji on yleinen myös kaupungeissa, mikä kertoo osaltaan sen häiriönsietokyvystä. Pohjanlepakon kannalta hankkeen toteutuminen saattaa jopa parantaa alueen soveltuvuutta saalistusalueena, koska laji saalistaa etupäässä reuna-alueilla kuten hankealueen metsäautoteiden varsilla ja hakkuiden laitamilla. Voimaloiden rakennuspaikat ja uusien raivattavien huoltoteiden alueet tulevat näin lisäämään pohjanlepakoille soveliaiden puoliavoimien alueiden ja reunavyöhykkeiden määrää. Yli 90 % tuulivoimalan aiheuttamista lepakkokuolemista aiheutuu syksyllä (Rydell ym. 2012). Törmäysten lisääntyminen syksyllä johtuu paitsi voimaloiden roottoreiden korkeudella esiintyviä hyönteisiä saalistavista yksilöistä, myös lepakoiden syysmuutosta, joka tapahtuu melko korkealla. Suomen olosuhteissa lepakoiden muutto on vähemmän intensiivistä verrattuna mm. Euroopassa tapahtuvaan muuttoon ja Suomessa muuttavina esiintyvien lajien määrä on vähäinen. Syysmuuton tiedetään keskittyvän rannikolle ja heikkenevän merkittävästi jo 500 metrin etäisyydellä rantaviivasta (Rydell ym. 2012), jolloin kauempana rannikosta sijaitsevien tuulivoimaloiden törmäysvaikutukset ovat keskimäärin vähäisempiä, kuin rannikon tuntumassa sijaitsevien voimaloiden vaikutukset. Törmäysriski kohdistuu lähinnä alueella esiintyvään pohjanlepakkoon, joka suurikokoisena ja vahvana lentäjänä voi saalistaa myös voimaloiden roottoreiden korkeudella. Ominaisuuksiensa vuoksi pohjanlepakko luetaan suomalaisista lepakoista ns. ”törmäysriskilajiksi”. Teoriassa metsäalueelle sijoittuvan tuulivoimapuiston voimaloihin voisi törmätä yhteensä korkeintaan muutamia kymmeniä lepakoita vuositasolla (Endl ym. 2004 mukaan). Törmäysten kannalta suurimmat vaikutukset arvioidaan aiheutuvan voimaloista 3, 4 ja 19. Kyseiset voimalat sijoittuvat lähimmäs metsäalueita, joilla lepakkoaktiivisuus on todettu hieman korkeammaksi. Suurimman törmäysarvion (koko tuulivoimapuiston alueella yhteensä joitakin kymmeniä lepakoita vuodessa) toteutuessa vaikutukset paikalliseen pohjanlepakkopopulaatioon olisivat todennäköisesti vähintään kohtalaisia. Maakunnallisella tai valtakunnallisella tasolla vaikutukset jäävät vähäisemmiksi, koska laji esiintyy Suomessa melko yleisenä ja runsaana. Törmäysten todennäköisyyttä vähentää se, että hankealueelle suunnitellut voimalat sijoittuvat melko yhtenäiselle metsätalousalueelle, jolla korkeussuhteiden vaihtelut ovat melko pieniä. Topografialtaan tasaisella alueella lepakoiden liikkumisaktiivisuus ja sitä kautta törmäysriski arvioidaan pienemmäksi verrattuna alueisiin, jolla korkeusvaihtelut ovat suurempia (mm. Endl ym. 2004). Kuolleisuusarviot perustuvat lisäksi Euroopassa tehtyihin tutkimuksiin, missä lepakkotiheydet (ja myös törmäyskuolleisuus) ovat selvästi Suomen olosuhteita suurempia. Onkin todennäköistä, että Mikonkeitaan tuulivoimapuiston tuulivoimaloihin tapahtuvien törmäysten määrä jäisi esitettyjä arvioita selvästi alhaisemmaksi ja voimaloiden toiminnan aikaiset vaikutukset olisivat myös paikallistasolla vähäisiä. Kokonaisuutena tuulivoimahankkeen vaikutukset eri lepakkolajien elinympäristöihin ja säilyvyyteen hankealueella arvioidaan lieviksi. Viitasammakkoa ei havaittu hankealueilla, eikä tuulivoimapuistojen ja voimajohtojen rakentamisella ole välittömiä tai välillisiä vaikutuksia viitasammakon mahdolliseen esiintymiseen, koska rakenteita ei sijoiteta lajille potentiaalisiin elinympäristöihin. Hankkeen toteuttaminen ei käytettävissä olevien tietojen perusteella hävitä tai heikennä viitasammakon lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 151 Maaliskuu 2014 10.4.5.2 Vaihtoehto 2: Laajempi tuulivoimapuisto Hankevaihtoehdon 2 vaikutukset eläimistöön ovat hyvin samantyyppisiä kuin vaihtoehdossa 1, mutta ulottuvat laajemmalle alueelle voimaloiden suuremman määrään ja tuulivoimapuiston vaatiman suuremman pinta-alan vuoksi. Vaikutukset kohdistuvat myös suurempaan määrään eläinyksilöitä. Hankealueen pohjoisosiin ei sijoitu eläinten kannalta erityisen arvokkaita elinympäristöjä, joihin hankkeella olisi merkittäviä vaikutuksia. Suurempi määrä voimaloita aiheuttaa lepakoille suuremman törmäysriskin ja vuositasolla keskimääräinen törmäyskuolleisuus voi olla jopa sata lepakkoyksilöä (Endl ym. 2004 mukaan). Suurimmat vaikutukset aiheutuvat voimaloista 3, 4 ja 19, jotka sijoittuvat lähimmäs lepakoiden tärkeitä ruokailualueita. Todellinen törmäyskuolleisuus arvioidaan vaihtoehdon 1 tapaan kuitenkin alhaisemmaksi alueella esiintyvän melko vähäisen lepakkopopulaation, lepakoiden muutonvähäisyyden ja hankealueella esiintyvien elinympäristöjen ominaisuuksien vuoksi. 10.4.6 Sähkönsiirron vaikutukset eläimistöön Sähkönsiirron vaikutukset eläimistöön ilmenevät lähinnä elinympäristön muutoksina sekä elinalueiden lievänä pirstoutumisena. Alueen tavanomaisille nisäkkäille sähkönsiirron rakentamisesta ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia, koska elinympäristöjä menetetään vain vähän, rakentaminen on kestoltaan lyhytaikaista ja se ulottuu vain rajatulle alueelle. Voimajohtoaukeat lisäävät osaltaan taimikoita hirven laidunalueina ja tarjoavat uutta elinympäristöä myös monille muille pienemmille kasvinsyöjille kuten jäniseläimille ja pienjyrsijöille. Petonisäkkäät ja -linnut hyötyvät saaliseläinten runsastumisesta sähkönsiirtoreitin alueella. Sähkönsiirtoreitit voivat tarjota uutta elinympäristöä myös monille paahdealueita suosiville hyönteislajeille, koska voimajohtokäytävä pidetään avoimena toistuvilla raivauksilla. Uuteen johtokäytävään sijoittuvien sähkönsiirtoreittien alueella ei havaittu liitooravan lisääntymis- ja levähdysalueita. Raivattavien johtoaukeiden leveys on 30–40 metriä, jonka liito-orava pystyy helposti ylittämään. Uudet johtoaukeat eivät näin ollen katkaise liito-oravien kulkuyhteyksiä metsäalueilla. Vaihtoehdossa A voimajohto sivuaa liito-oravametsikköä ja sijoittuu liito-oravan todennäköisen liikkumissuunnan vastaisesti. Liito-orava pystyy kuitenkin ylittämään johto-aukean, joten elinalueelle kohdistuvat vaikutukset ovat vähäisiä. Vaihtoehdossa B Fingridin 400 kV Kristinestad – Ulvila ja Kristinestad -Tuovila voimajohtojen kanssa samaan johtoaukeaan sijoittuvalla osuudella suunniteltu sähkönsiirtoreitti katkaisee liito-oravan pohjois-etelä -suuntaiset kulkuyhteydet reitin varrella. Metsäalueella kulkuyhteydet ovat kuitenkin todennäköisesti katkenneet jo nykytilassaan, koska johtoaukea on lähes 80 metriä leveä ja ympäröivä puusto on pääasiassa nuorta tai keski-ikäistä ja melko matalakasvuista. Sähkönsiirtoreitti Kristiinankaupunkiin heikentää liito-oravan kulkuyhteyksiä alueella. Kulkuyhteydet ovat kuitenkin jo nykyisellään heikentyneet olemassa olevien sähkönsiirtoreittien vuoksi. Sähkönsiirtoreittien vaikutukset liito-oravalle arvioidaan kokonaisuudessaan lieviksi, koska liito-oravan tunnettuja elinalueita ei jää sähkönsiirtoreittien alueelle. Vaikutukset kulkuyhteyksien nykytilaan ovat lieviä. Lisäksi syntyvät vaikutukset liito-oravapopulaatioon jäävät paikallisiksi. 10.4.7 Vaikutukset toiminnan jälkeen Tuulivoimaloiden ja sähkönsiirtoreittien purkaminen aiheuttaa eläimistölle niiden rakentamisen aikaisen kaltaista häiriötä. Häiriö on kuitenkin kestoltaan lyhytai- FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 152 Maaliskuu 2014 kaista eikä se ulotu kovin laajalle. Tuulivoimaloiden ja voimalinjojen purkamisen jälkeen rakennusalueille ja johtoaukealle syntyy normaalien sukkessiovaiheiden jälkeen puustoa ja alueet voivat kehittyä kohti tavanomaista talousmetsää. Toiminnan jälkeen eläinten elinympäristöt voivat ajan myötä palautua lähes nykytilansa kaltaisiksi. 10.4.8 0-vaihtoehdon vaikutukset Tuulivoimaloiden ja voimalinjojen rakentamatta jättäminen ei aiheuta vaikutuksia eläimistölle. Hankealueiden ja voimajohtoreittien varrella esiintyviin elinympäristöihin ja eläinpopulaatioihin vaikuttavat kuitenkin hankkeesta riippumatta mm. alueilla harjoitettavat maa- ja metsätalous sekä luonnon omat prosessit. 10.4.9 Vaikutusten lieventäminen Eläimistöön kohdistuvia vaikutuksia voidaan lieventää pyrkimällä rajaamaan rakentamistoimet mahdollisimman pienelle alueelle, jotta eläinten elinympäristöihin aiheutuvat muutokset jäisivät mahdollisimman vähäisiksi. Uudet voimajohtoaukeat tulee raivata mahdollisimman kapeina. Hankkeen vaikutuksia luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeille voidaan vähentää huomioimalla eläinten kannalta tärkeät elinympäristöt myös voimaloiden jatkosuunnittelussa. Rakennettaessa sähkönsiirtoreittiä A, Nyåkenin liito-oravan elinalueelle kohdistuvia vaikutuksia voidaan lieventää jättämällä voimajohdon ympäristöön liitooravan liikkumisen mahdollistavia puita. 10.4.10 Arvioinnin epävarmuustekijät Hankealueilla vuonna 2012 ja 2013 tehdyillä kartoituksilla on pystytty muodostamaan riittävä kuva hankealueella pesivästä eläinlajistosta ja luontodirektiivin liitteen IV(a) lajien lisääntymis- ja levähdysalueista. Alueen suuresta koosta johtuen on kuitenkin mahdollista, että joitakin luontodirektiivilajien elinympäristöjä on jäänyt kartoituksissa havaitsematta. Kartoituksissa on kuitenkin pystytty varmistamaan, ettei lisääntymis- ja levähdysalueita sijoitu alustaville voimaloiden ja huoltotiestön alueille, jolloin lajeihin kohdistuvat vaikutukset eivät muodostu merkittäviksi. 10.4.11 Yhteenveto ja vaihtoehtojen vertailu Alueen eläimistö koostuu tavanomaisesta Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan eliömaakunnalle tyypillisestä nisäkäslajistosta. Eläimistöön kohdistuvat vaikutukset ilmenevät elinympäristöjen muutoksena sekä ajoittaisena ihmistoiminnasta aiheutuvana häiriönä. Vaikutukset ovat molemmissa vaihtoehdoissa pieni-alaisia ja paikallisia, muutoksia kohdistuu vain muutamaan prosenttiin hankealueesta. Vaikutukset eläimistöön ovat suurempia vaihtoehdossa 2, koska tuulivoimapuisto ulottuu laajemmalle alueelle, voimaloiden määrä on suurempi ja elinympäristöjä menetetään hieman enemmän verrattuna vaihtoehtoon 1. Vaikutukset liito-oravalle arvioidaan vähäisiksi kaikissa toteutusvaihtoehdoissa, koska elinympäristöjä ei sijoitu rakennusalueelle eivätkä lajin liikkumismahdollisuudet merkittävästi heikenny. Vaikutukset lepakoille arvioidaan vähäisiksi tai paikallisesti korkeintaan kohtalaisiksi. Vaikutukset muille luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeille arvioidaan vähäisiksi kaikissa toteutusvaihtoehdoissa. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 153 Maaliskuu 2014 Sähkönsiirtoreittien vaikutukset eläimistöön ovat vähäisiä, koska muutokset elinympäristöissä ovat pieniä ja rakentamisen aikainen häiriö lyhytaikaista. Suuremmat vaikutukset aiheutuvat sähkönsiirtoreitistä VE B, koska muutokset elinympäristöissä ovat suurempia Riistalajeihin kohdistuvia vaikutuksia on arvioitu kappaleessa 10.6. 10.5 Vaikutukset Natura-alueisiin, suojelualueisiin ja suojeluohjelmien alueisiin 10.5.1 Vaikutusmekanismit Natura- ja luonnonsuojelualueiden luontoarvoihin ei kohdistua suoria vaikutuksia, koska tuulivoimapuiston rakenteita ei tyypillisesti sijoiteta suojelualueille. Alueisiin voi kuitenkin kohdistua epäsuoria vaikutuksia, mikäli voimaloiden, huoltotiestön tai sähkönsiirtoreittien rakentamistoimet vaikuttavat esimerkiksi lähimpien kohteiden pinta- tai pohjavesiolosuhteisiin. Rakentamistöistä ja voimaloiden toiminnasta aiheutuvat häiriöt voivat heikentää suojelualueilla esiintyvän linnuston ja eläimistön elinympäristöjen laatua. Tuulivoimalat voivat aiheuttaa myös este- ja törmäysvaikutuksia suojelualueilla pesivälle ja ruokailevalle linnustolle. Mikäli Natura-alueiden suojeluperusteena olevien lintulajien muuttoreitit kulkevat hankealueen kautta, voi este- ja törmäysvaikutuksia muodostua myös tätä kautta. Eläimistöön ja linnustoon kohdistuvia yleisiä vaikutusmekanismeja on käsitelty tarkemmin kappaleissa 10.1 ”Vaikutukset linnustoon” ja 10.4 ”Vaikutukset muuhun eläimistöön”. 10.5.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät YVA-menettelyn yhteydessä on laadittu niin sanottu Natura-arvioinnin tarveharkinta niille hankealueen ympäristössä sijaitseville Natura-alueille, joihin hankkeella saattaa olla vaikutuksia. Luontodirektiivin (SCI) perusteella Natura 2000verkostoon sisällytettyjen kohteiden osalta tarkastelu on suppeampi, koska luontodirektiivin mukaisiin kasvilajeihin, luontotyyppeihin tai eläinlajistoon kohdistuvat vaikutukset eivät tuulivoimapuistojen osalta ulotu kovin laajalle alueelle. Lintudirektiivin (SPA) mukaisina kohteina Natura 2000-verkostoon sisällytettyjen kohteiden osalta vaikutusten tarkastelualue on laajempi (alle 10 kilometriä). Natura-tarveharkinta perustuu virallisten Natura-tietolomakkeiden tietoihin (Valtion ympäristöhallinto 2013d, Natura 2000 Network Viewer). Lisäksi arvioinnissa on hyödynnetty seuraavia ohjeistuksia, aineistoja ja selvityksiä: Natura 2000 -luontotyyppiopas (Airaksinen & Karttunen 2001) Raportti luontodirektiivin toimeenpanosta Suomessa 2001–2006 (Ympäristöministeriö 2011) Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVAmenettelyssä ja Natura-arvioinnissa (Söderman 2009) OIVA -ympäristö ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille (Valtion ympäristöhallinto 2013d) Mikonkeitaan tuulivoimapuiston YVA-menettelyn aikana tehdyt luontoselvitykset (Varsinais-Suomen luonto- ja ympäristöpalvelut Oy 2012) Natura-arvioinnin tarveharkinnassa on selvitetty, heikentääkö suunniteltu tuulivoimahanke yksin tai yhdessä lähialueen muiden hankkeiden kanssa Naturaalueiden suojeluperusteita eli niitä luontoarvoja, joiden perusteella alueet on sisällytetty Suomen Natura 2000 -verkostoon siinä määrin, että varsinaisen luonnonsuojelulain (LSL 65 §) mukaisen Natura-arvioinnin kynnys ylittyy. Luontodi- FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 154 Maaliskuu 2014 rektiivin liitteessä I mainittujen luontotyyppien ja liitteessä II mainittujen lajien osalta luontoarvojen heikentyminen voi olla merkittävää jos: Suojeltavan lajin tai luontotyypin suojelutaso ei hankkeen toteutuksen jälkeen ole suotuisa. Olosuhteet alueella muuttuvat hankkeen tai suunnitelman johdosta niin, ettei suojeltavien lajien tai elinympäristöjen esiintyminen ja lisääntyminen alueella ole pitkällä aikavälillä mahdollista. Hanke heikentää olennaisesti suojeltavan lajiston runsautta. Luontotyypin ominaispiirteet turmeltuvat tai osittain häviävät hankkeen johdosta. Ominaispiirteet turmeltuvat tai suojeltavat lajit häviävät alueelta kokonaan. Lopullisen päätöksen Natura-tarveharkinnan riittävyydestä ja Natura-arvioinnin soveltamisesta tekee yhteysviranomaisena toimiva Etelä-Pohjanmaan ELYkeskus. Muiden luonnonsuojelualueiden ja suojeluohjelmien kohteiden osalta vaikutusten arviointi perustuu niiden suojeluarvoihin kohdistuviin vaikutuksiin. Vaikutusten arvioinnista on vastannut FM, biologi Tiina Mäkelä FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä. 10.5.3 Nykytila 10.5.3.1 Natura-alueet Yleistä Tuulivoimapuistoalueelle tai sen välittömään läheisyyteen ei sijoitu Natura 2000 – verkostoon kuuluvia kohteita. Lähin Natura-alue, Hanhikeidas (FI0800026), sijoittuu noin neljä kilometriä hankealueen koillispuolelle. Muut Natura-alueet sijoittuvat yli viiden kilometrin etäisyydelle hankealueesta. Sähkönsiirtoreittivaihtoehdon B läheisyyteen sijoittuvat Natura-alueet Pyhävuori (FI0800077), Tegelbruksbacken (FI0800140) ja Pohjoislahden metsä (FI0800154). Natura-alueet on esitetty seuraavissa kahdessa kuvassa (Kuva 10.24 ja Kuva 10.25) ja niiden etäisyys hankealueesta tai sähkönsiirron reiteistä seuraavassa taulukossa (Taulukko 10.4). Natura-alueet, joille kohdistuu potentiaalisia vaikutuksia, on esitelty tarkemmin myöhemmin tässä kappaleessa. Taulukko 10.4. Natura-alueiden etäisyys hankealueesta. Natura-alue Numero Suojeluperuste Etäisyys hankealueesta Etäisyys sähkönsiirtoreitistä Hanhikeidas FI0800026 SPA/SCI 4 km Kukilankeidas FI0200017 SCI 8 km Mankaneva FI0200018 SCI 9 km Lapväärtin kosteikot FI0800112 SPA/SCI 8 km Haapakeidas FI0200021 SPA/SCI 9 km Pyhävuori FI0800077 SCI 0,5 km Tegelbruksbacken FI0800140 SCI 0,2 km Pohjoislahden metsä FI0800154 SCI 0,1 km FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 155 Maaliskuu 2014 Kuva 10.24 Noin 20 kilometrin säteellä hankealueesta sijaitsevat Natura-alueet ja muut suojelualueet (Valtion ympäristöhallinto 2013b, Maanmittauslaitos 2013. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 156 Maaliskuu 2014 Kuva 10.25.Natura-alueiden ja muiden suojelualueiden sijoittuminen hankealueen ja sähkönsiirtovaihtoehtojen A ja B voimajohtoreittien läheisyydessä (Valtion ympäristöhallinto 2013b, Maanmittaulaitos 2013). Hanhikeidas (FI0800026) Hanhikeitaan Natura-alue on sisällytetty Natura 2000–verkostoon sekä luonto(SCI) että lintudirektiivin (SPA) mukaisena kohteena. Alue sijoittuu noin neljä kilometriä hankealueen koillispuolelle. Hanhikeidas on tyypiltään valtakunnallisesti merkittävä ja edustava keidassuo, jonka pohjoisosaa luonnehtivat laajat rahkanevapinnat ja lyhytkortiset nevat. Alueella on myös useita isoja allikoita ja vähän ruoppakuljuja. Suon eteläosassa on erittäin jyrkkä reunalaide, jonka alapuolella on rehevää kasvillisuutta. Hanhi- FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 157 Maaliskuu 2014 keidas on soidensuojelun perusohjelman kohde, joka on kokonaan suojelun ulkopuolella. Natura-alueen suojeluperusteena olevat luontotyypit ja lajit on esitetty alla. Luontodirektiivin luontotyypit (* priorisoitu luontotyyppi) Alueen suojeluperusteissa mainitaan Natura-tietolomakkeen mukaan seuraavat alueella esiintyvät luontodirektiivin liitteen I luontotyypit: Koodi Natura-luontotyyppi 7110 Keidassuot * 9010 Boreaaliset luonnonmetsät* Peitto (%) 4 29 Luontodirektiivin liitteen II lajit (* priorisoitu laji) Alueen suojeluperusteissa mainitaan Natura-tietolomakkeen mukaan seuraavat alueella esiintyvät luontodirektiivin liitteen II lajit: liito-orava (Pteromys volans)* Lintudirektiivin liitteen I lajit Alueen suojeluperusteissa mainitaan Natura-tietolomakkeen mukaan seuraavat alueella esiintyvät lintudirektiivin liitteen I lajit: Laji palokärki Pesivä (paria) 1 kuikka 2 kaakkuri 2 kurki 5 pikkulokki 5 suokukko kapustarinta kalatiira Levähtävä (yksilöä) R 25 6-10 21 teeri 1 pyy 1 liro 1 R= harvinainen Lintudirektiivin liitteessä I mainitsemattomat säännöllisesti esiintyvät muuttolinnut Natura-tietolomakkeen mukaan alueella tavataan lintudirektiivin liitteessä I mainitsemattomista säännöllisesti esiintyvistä muuttolinnuista seuraavia lajeja: jouhisorsa (Anas acuta) naurulokki (Larus ridibundus) jänkäkurppa (Lymnocryptes minimus) tundrakurmitsa (Pluvialis squatarola) mustaviklo (Tringa erythropus) punajalkaviklo (Tringa totanus) FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 158 Maaliskuu 2014 Lapväärtin kosteikot (FI0800112) Lapväärtin kosteikoiden Natura-alue on sisällytetty Natura 2000 –verkostoon sekä luonto- (SCI) että lintudirektiivin (SPA) mukaisena kohteena. Natura-alue koostuu Lapväärtinjokisuiston alueesta sekä sen läheisyyteen sijoittuvista Härkmerifjärdenin, Syndersjön ja Blomträsketin järvistä, jotka muodostavat yhdessä arvokkaan lintuvesien kokonaisuuden Vaasan rannikkoseudulla. Alue sijoittuu noin kahdeksan kilometriä hankealueen luoteispuolelle. Kosteikot kuuluvat lintuvesiensuojeluohjelmaan. Lapväärtinjokisuisto kuuluu kansainväliseen Project Aqua -vesistösuojeluohjelmaan. Härkmerifjärdenin itäja eteläosat sisältyvät valtakunnallisesti arvokkaaseen Härkmeren maisemaalueeseen. Koko alue esitetään liitettäväksi kansainvälisesti merkittävien kosteikkojen luetteloon (Ramsar-kohteet). Natura-alueen suojeluperusteena olevat luontotyypit ja lajit on esitetty alla. Luontodirektiivin luontotyypit (* = priorisoitu luontotyyppi) Alueen suojeluperusteissa mainitaan Natura-tietolomakkeen mukaan seuraavat alueella esiintyvät luontodirektiivin liitteen I luontotyypit: Koodi 1130 3150 3160 6430 7140 9010 9050 Natura-luontotyyppi Peitto (%) Jokisuistot 13 Magnopotamion ja Hydrocharition -kasvustoiset l i i i i jä järvet Humuspitoiset lammet ja 29 29 Kostea suurruohokasvillisuus 0 Vaihettumissuot ja rantasuot 2 Boreaaliset luonnonmetsät* 0 Boreaaliset lehdot 0 Luontodirektiivin liitteen II lajit (* = priorisoitu laji) Alueen suojeluperusteissa mainitaan Natura-tietolomakkeen mukaan seuraavat alueella esiintyvät luontodirektiivin liitteen II lajit: saukko (Lutra lutra) liito-orava (Pteromys volans) * lietetatar (Polygonum foliosum) Lintudirektiivin liitteen I lajit Alueen suojeluperusteissa mainitaan Natura-tietolomakkeen mukaan seuraavat alueella esiintyvät lintudirektiivin liitteen I lajit: Laji Pesivä (paria) Levähtävä (yksilöä) kuikka (Gavia arctica) 1 mustakurkku-uikku (Podiceps auritus) 5 P kaulushaikara (Botaurus stellaris) 2 1-3 laulujoutsen (Cygnus cygnus) 4 haarahaukka (Milvus migrans) ruskosuohaukka (Circus aeruginosus) P V 4 2-5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 159 Maaliskuu 2014 sinisuohaukka (Circus cyaneus) sääksi (Pandion haliaetus) pyy (Bonasa bonasia) P P 1 2-3 2-4 luhtahuitti (Porzana porzana) 1 ruisrääkkä (Crex crex) 2 kurki (Grus grus) 6 2-10 suokukko (Philomachus pugnax) P 50–200 heinäkurppa (Gallinago media) liro (Tringa glareola) V 3 5-50 pikkulokki (Larus minutus) 40 räyskä (Sterna caspia) 1-5 kalatiira (Sterna hirundo) 6 P lapintiira (Sterna paradisaea) P 5-20 mustatiira (Chlidonias niger) huuhkaja (Bubo bubo) V 1-2 helmipöllö (Aegolius funereus) P pikkulepinkäinen (Lanius collurio) 2 P= esiintyy alueella, R= harvinainen, V= hyvin harvinainen. Lintudirektiivin liitteessä I mainitsemattomat säännöllisesti esiintyvät muuttolinnut Natura-tietolomakkeen mukaan alueella tavataan lintudirektiivin liitteessä I mainitsemattomista säännöllisesti esiintyvistä muuttolinnuista seuraavia lajeja: jouhisorsa (Anas acuta) lapasorsa (Anas clypeata) metsähanhi (Anser fabalis) harmaahaikara (Ardea cinerea) nuolihaukka (Falco subbuteo) tuulihaukka (Falco tinnunculus) naurulokki (Larus ridibundus) härkälintu (Podiceps grisegena) mustaviklo (Tringa erythropus) punajalkaviklo (Tringa totanus) Haapakeidas (FI0200021) Haapakeitaan Natura-alue on sisällytetty Natura 2000 –verkostoon sekä luonto(SCI) että lintudirektiivin (SPA) mukaisena kohteena. Alue sijoittuu noin yhdeksän kilometriä hankealueen itäpuolelle. Haapakeitaan alue on laaja ja erämainen kokonaisuus, joka käsittää kymmenkunta erillistä suurta ja lukuisia pienempiä soita. Alueella esiintyvät kaikki seudulle ominaiset suoyhdistymät ja suotyypit. Kasvillisuudessa on sekä eteläistä että pohjoista lajistoa. Eläimistö on erittäin monipuolinen ja lajirikas. Mustasaarenkeitaan pohjoisosa ja pääosa Kivikeitaasta, Haapakeitaasta, Huidankeitaasta, Rynkäkeitaasta ja Kuuskeitaasta kuuluu soidensuojelun perusohjelmaan. Seutukaavassa Rynkäkeidas, osa Pohjaskeitaasta, suurin osa Haapa- FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 160 Maaliskuu 2014 keitaasta, Kuuskeitaasta ja Huidankeitaasta, Kivikeitaan eteläosa sekä Karhuluodon itäpuolinen suoalue kuuluvat luonnonsuojelu-alueisiin. Honkajoen puolelta on Haapakeitaasta noin 620 ha, Huidankeitaasta noin 390 ha ja Rynkäkeitaasta noin 200 ha valtion soidensuojelualueena. Siikaisten puolelta on Haapakeitaasta 111 ha suojeltu. Natura-alueen suojeluperusteena olevat luontotyypit ja lajit on esitetty alla. Luontodirektiivin luontotyypit (* = priorisoitu luontotyyppi) Alueen suojeluperusteissa mainitaan Natura-tietolomakkeen mukaan seuraavat alueella esiintyvät luontodirektiivin liitteen I luontotyypit: Koodi Natura-luontotyyppi Peitto (%) 3160 Humuspitoiset järvet ja lammet 2% 3260 Pikkujoet ja purot <1% 7110 Keidassuot* 85% 7160 Lähteet ja lähdesuot <1% 9010 Luonnonmetsät* 9010 Luonnonmetsät* kuusivaltaiset vanhat metsät <1% 9010 Luonnonmetsät* mäntyvaltaiset vanhat metsät <1% 9010 Luonnonmetsät*, vanhat havupuusekametsät <1% 9010 Luonnonmetsät* , vanhat havu-lehtipuusekametsät <1% 9010 Luonnonmetsät* , vanhat lehtipuuvaltaiset metsät <1% 9010 Luonnonmetsät* , Palon jälkeen luonnontilaisina kehit- <1% 9060 Harjumetsät <1% 91D0 Puustoiset suot* <1% 1% Lintudirektiivin liitteen I lajit Alueen suojeluperusteissa mainitaan Natura-tietolomakkeen mukaan seuraavat alueella esiintyvät lintudirektiivin liitteen I lajit: Laji Pesivä (paria) kuikka 1-5 kaakkuri 1-5 mustakurkku-uikku 1-5 kurki laulujoutsen suokukko 11-50 2 1-5 kapustarinta 11-50 liro 11-50 kalatiira pyy 1-5 11-50 metso P sinisuohaukka 2 varpuspöllö P palokärki P= esiintyy alueella Levähtävä (yksilöä) FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 161 Maaliskuu 2014 Lintudirektiivin liitteessä I mainitsemattomat säännöllisesti esiintyvät muuttolinnut Natura-tietolomakkeen mukaan alueella tavataan lintudirektiivin liitteessä I mainitsemattomista säännöllisesti esiintyvistä muuttolinnuista seuraavia lajeja: punajalkaviklo (Tringa totanus) jouhisorsa (Anas acuta) pikkulokki (Hydrocoleus minutus) Pyhävuoren Natura-alue (FI0800077) Pyhävuoren Natura-alue on sisällytetty Natura 2000–verkostoon luontodirektiivin (SCI) mukaisena kohteena. Natura-alue sijoittuu Mikonkeitaan hankealueiden pohjoispuolelle noin 16 km etäisyydelle lähimmistä voimaloista. Tuulivoimapuistojen pohjoiseen kulkeva sähkönsiirtovaihtoehto B kulkee lähimmillään noin 300 metriä Natura-alueeseen kuuluvan Etelävuoren länsipuolelta. Pyhävuoren Natura-alue koostuu viidestä erillisestä osasta: Storgräspottenin lehto, Puskavuoren lehto, Pyhävuoren lehdot, Etelävuoren kalliomuodostuma ja osa Santaheininrämäkän rehevästä suoalueesta. Pyhävuoren lehdot, Storgräspotten ja Norrbergetin lehto kuuluvat valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan. Santaheininrämäkkä sisältyy soidensuojelun perusohjelman täydennysehdotukseen. Pieni osa Gräspottenista on rauhoitettu lääninhallituksen päätöksellä (1%). Luontodirektiivin liitteen I luontotyypit ( * priorisoitu luontotyyppi ) Alueen suojeluperusteissa mainitaan Natura-tietolomakkeen mukaan seuraavat alueella esiintyvät luontodirektiivin liitteen I luontotyypit: Koodi Natura-luontotyyppi Peitto (%) 2 7160 Fennoskandian lähteet ja lähdesuot 7230 Letot 8220 Kasvipeitteiset silikaattikalliot 10 9010 Boreaaliset luonnonmetsät * 20 9050 Boreaaliset lehdot 3 2 Luontodirektiivin liitteen II lajit Alueella mainitaan Natura-tietolomakkeella seuraava alueella esiintyvä lintudirektiivin liitteen I laji: metso (Tetrao urogallus) Tegelbruksbacken (FI0800140) Tegelbruksbackenin Natura-alue on sisällytetty Natura 2000–verkostoon luontodirektiivin (SCI) mukaisena kohteena. Natura-alue sijoittuu Mikonkeitaan hankealueen luoteispuolelle noin 21 kilometrin etäisyydelle lähimmistä voimaloista. Tuulivoimapuistojen pohjoiseen kulkeva sähkönsiirtovaihtoehto B kulkee lähimmillään noin 200 metrin etäisyydellä Natura-alueen pohjoispuolella. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 162 Maaliskuu 2014 Tegelbruksbacken on laaja ja monipuolinen Natura-alue, joka muodostaa arvokkaan perinnemaisemakokonaisuuden. Tiilitehtaanmäen aluetta luonnehtivat aukeat pellot ja niityt, runsaat pensastot sekä rehevät lehti- ja sekametsät. Osa alueesta on ollut pitkään laidunnuksen piirissä ja perinnemaiseman erityispiirteet ovat vielä selvästi havaittavissa. Natura-alue on kokonaan suojelun ulkopuolella. Maisema-aluetyöryhmän mietinnössä Tiilitehtaanmäki on luokiteltu arvokkaaksi perinnemaisemaksi. Arvokkaiden perinnebiotooppien ja luonnonympäristön säilyminen turvataan kaavallisin keinoin sekä hoitotoimin. Luontodirektiivin liitteen I luontotyypit ( * priorisoitu luontotyyppi ) Alueen suojeluperusteissa mainitaan Natura-tietolomakkeen mukaan seuraavat alueella esiintyvät luontodirektiivin liitteen I luontotyypit: Koodi Natura‐luontotyyppi 6270 6510 6520 9010 9050 Fennoskandian runsaslajiset kuivat ja tuoreet niityt * Alavat niitetyt niityt (Alopecurus pratensis, Sanguisorba officinalis) Vuoristojen niitetyt niityt Boreaaliset luonnonmetsät * Boreaaliset lehdot Peit‐ to (%) 5 10 5 5 25 Pohjoislahden metsän Natura-alue (FI0800154) Pohjoislahden metsän Natura-alue on sisällytetty Natura 2000–verkostoon luontodirektiivin (SCI) mukaisena kohteena. Natura-alue sijoittuu Mikonkeitaan hankealueen luoteispuolelle noin 22 kilometrin etäisyydelle lähimmistä voimaloista. Tuulivoimapuiston pohjoiseen kulkeva sähkönsiirtovaihtoehto B kulkee lähimmillään noin 100 metrin etäisyydellä Natura-alueen pohjoispuolella. Pohjoislahden metsän Natura-alue käsittää Kristiinankaupungin keskustan itäpuolella sijaitsevan matalaan merenlahteen rajoittuvan metsäalueen, joka on suurimmaksi osaksi boreaalista luonnonmetsää. Alue on enimmäkseen varttunutta kuusivaltaista tuoretta kangasta, mutta alueeseen kuuluu myös maankohoamisrannikolle tyypillistä primäärisukkessiovaiheen lehtipuuvaltaista metsää, jossa on lehtoa sekä merenrantaniittyä ja rantasuota. Luontodirektiivin liitteen I luontotyypit Alueen suojeluperusteissa mainitaan Natura-tietolomakkeen mukaan seuraavat alueella esiintyvät luontodirektiivin liitteen I luontotyypit: Koodi Natura‐luontotyyppi Peitto (%) 1630 7140 9030 Itämeren boreaaliset rantaniityt * Vaihettumissuot ja rantasuot Maankohoamisrannikon primäärisukkessiovaiheiden luonnontilaiset metsät * 1 20 10 9010 9050 Boreaaliset luonnonmetsät * Boreaaliset lehdot 29 2 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 163 Maaliskuu 2014 Lintudirektiivin liitteen I lajit Natura-tietolomakkeella mainitaan seuraavat alueella esiintyvät lintudirektiivin liitteen I lintulajit: 10.5.3.2 luhtahuitti (Porzana porzana) IBA- ja FINIBA–alueet IBA-alueet eli kansainvälisesti tärkeät lintualueet on BirdLife Internationalin hanke tärkeiden lintukohteiden tunnistamiseksi ja suojelemiseksi. Suomessa sijaitsee 97 IBA-aluetta (Heath & Evans 2000). FINIBA-alueet ovat Suomen tärkeitä lintualueita, jotka on valittu Suomen Ympäristökeskuksen ja BirdLife Suomen suorittamassa kartoituksessa (Leivo ym. 2001). FINIBA-hanke ei ole suojeluohjelma, mutta suuri osa FINIBAalueista kuuluu lintuvesien suojeluohjelmaan tai Natura 2000 -verkostoon. Kymmenen kilometrin etäisyydellä hankealueesta ei sijaitse yhtään valtakunnallisesti tai kansallisesti arvokkaaksi määriteltyä IBA- tai FINIBA – aluetta. Pohjoiseen suuntautuvan sähkönsiirtoreitin B alueelle tai välittömään läheisyyteen sijoittuvat seuraavat FINIBA-alueet: Suupohjan metsät (FINIBA, 720069) Yleiskuvaus ja kriteerilajit Suupohjan metsien FINIBA-alue on sijoittuu lähimmillään noin 17 km etäisyydelle Mikonkeitaan tuulivoimapuistohankkeen lähimmistä tuulivoimaloista ja noin 200 metrin etäisyydelle sähkönsiirtoreitistä B. Suupohjan metsien FINIBAalue on laajojen, yhtenäisten, havupuuvaltaisten metsäalueiden kokonaisuus Suupohjan rannikkoalueella. Alueen kokonaispinta-ala on 51,8 neliökilometriä. Alueen valintaperusteena on mainittu kolme lajia, jotka ylittävät FINIBAkriteerirajat (Leivo ym. 2001). Metso: pesimä 200–400 paria Pohjantikka: pesimä 10–30 paria Kuukkeli: pesimä >63 paria Kristiinankaupungin ympäristön merenlahdet (FINIBA, 720068) Yleiskuvaus ja kriteerilajit Kristiinankaupungin ympäristön merenlahtien FINIBA-alueen pinta-ala on 1,6 km2 ja se sijoittuu noin 22 kilometrin etäisyydelle Mikonkeitaan tuulivoimapuistohankkeen lähimmistä tuulivoimaloista. Pohjoislahden alueella FINIBA-alue sijoittuu lähimmillään noin 200 metriä tuulivoimapuistojen pohjoiseen kulkevan sähkönsiirtovaihtoehdon eteläpuolelle. Alue on useiden lähekkäisten, matalien, rehevien merenlahtien ketju Suupohjan rannikolla, Kristiinankaupungin ympäristössä. Alue sisältää myös IBA-alueen Lapväärtin kosteikot (FI047). Alueen valintaperusteena on kriteerirajat (Leivo ym. 2001): mainittu 18 lajia, jotka ylittävät FINIBA- FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus Maaliskuu 2014 Harmaahaikara: syksy 21–40 yksilöä Kyhmyjoutsen: kevät 100–150 yksilöä, syksy 400–700 yksilöä Joutsen: kevät 300–500 yksilöä, syksy 400–700 yksilöä Merihanhi: kevät 200–300 yksilöä, syksy 500–1000 yksilöä Kanadanhanhi: kevät 100–200 yksilöä, syksy 200–300 yksilöä Ristisorsa: kevät 20–40 yksilöä Lapasotka: kevät 10–50 yksilöä, syksy > 80 yksilöä Isokoskelo: kevät >1300 yksilöä Ruskosuohaukka: pesimä >3 yksilöä Lapinsirri: kevät >100 yksilöä Suokukko: kevät >3000 yksilöä, syksy 800–1000 yksilöä Mustaviklo: kevät >280 yksilöä, syksy >100 yksilöä Valkoviklo: kevät 150–200 yksilöä, syksy 200–250 yksilöä Liro: kevät 500–1000 yksilöä Naurulokki: kevät >7500 yksilöä Harmaalokki: atl >2500 yksilöä Merilokki: atl >300 yksilöä Räyskä: syksy 15–20 yksilöä 164 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 165 Maaliskuu 2014 Kuva 10.26. IBA- ja FINIBA -alueiden sijoittuminen tuulivoimapuistoon nähden. 10.5.3.3 Suojelualueet ja muut merkittävät luontokohteet Tuulivoimapuistoalueelle tai sen välittömään läheisyyteen ei sijoitu luonnonsuojelualueita. Lähin luonnonsuojelualue, Haapakeitaan soidensuojelualue (SSA020007) sijoittuu hieman alle viisi kilometriä hankealueen itäpuolelle. Yksityiset suojelualueet Lapväärtin kosteikot (YSA204562) sekä Härkmeren kosteikot ja saaristo (YSA202596) sijoittuvat noin kahdeksan kilometriä alueen luoteispuolelle. Muut suojelualueet sijaitsevat yli kymmenen kilometrin etäisyydellä hankealueesta (Kuva 8.18). Soidensuojeluohjelman kohteet Hanhikeidas (SSO100272), Kukilankeidas (SSO020061), Haapakeitaan-Huidankeitaan-Mustasaarenkeitaan alue (SSO020076) sekä Mankaneva-Kaakkurinneva (SSO020060) sijoittuvat noin 4-8 kilometrin etäisyydelle hankealueesta. Lintuvesiensuojeluohjelman kohde Härkmerifjärden-Lapväärtinjokisuisto-Norra Fjärden-Syndersjön-Blomträsk (LVO100213) sijoittuu noin kahdeksan kilometriä hankealueen luoteispuolelle. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 166 Maaliskuu 2014 Kuva 10.27. Haapakeitaan Natura-alueeseen ja soidensuojeluohjelmaan kuuluvaa Mustasaarenkeitaan aluetta. (Kuva: Tiina Mäkelä / FCG) 10.5.4 Tuulivoimapuiston vaikutukset Natura-alueisiin, suojelualueisiin ja suojeluohjelmien kohteisiin 10.5.4.1 Vaikutukset Natura-alueisiin Hankealue sijoittuu niin etäälle kaikista Natura-alueista, että vaikutuksia Natura-alueiden suojeluperusteissa esitettyihin luontotyyppeihin tai kasvi- ja nisäkäslajeihin ei arvioida syntyvän kummassakaan toteutusvaihtoehdossa. Koska Natura-alueilla esiintyvien luontotyyppien levinneisyyden ja edustavuuden ei arvioida muuttuvan, ei myöskään Natura-alueiden eheydelle arvioida aiheutuvan merkittäviä vaikutuksia. Suuri osa tarkastelun kohteena olevien Natura-alueiden kriteerilajeista on kosteikkoympäristöihin sitoutuneita lintulajeja (mm. sorsalinnut, uikut ja kahlaajat) tai metsäympäristöihin sijoittuvilla reviireillään ympärivuotisesti esiintyviä paikkalintulajeja (mm. kanalinnut, pöllöt ja tikat), joiden ei arvioida merkittävissä määrin liikkuvan suunnitellun tuulivoimapuiston alueella. Pesimälajien ekologia ja käyttäytymispiirteet sekä tuulivoimapuiston ja Natura-alueiden välinen etäisyys huomioiden hankkeella ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia suurimmalle osalle Natura-alueiden pesimälinnustosta. Potentiaalisia vaikutuksia Hanhikeitaan, Haapakeitaan sekä Lapväärtin kosteikkojen Natura-alueiden pesimälinnustolle voi muodostua niiden kriteerilajeista kurjelle, laulujoutsenelle, kaakkurille ja kuikalle, joiden ruokailulennot voivat satunnaisesti kulkea hankealueen ylitse. Lintujen suorimmat lentoreitit esim. merenrannikolle eivät kuitenkaan merkittävästi risteä hankealueen kanssa. Hanhikeitaan Natura-alue sijoittuu hankealueen koillis-/itäpuolelle, jolloin hankevaihtoehdon 2 pohjoisimmat voimalat aiheuttavat Natura-alueen pesimälajeille (lähinnä kuikalle ja kaakkurille) potentiaalisesti hieman vaihtoehtoa 1 suuremman törmäysriskin, mikäli lintujen lentoreitit suuntautuvat rannikolle. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 167 Maaliskuu 2014 Luontoselvitysten aikana tehtyjen havaintojen perusteella edellä mainittujen lajien ylilentoja tapahtuu hankealueen kohdalla melko harvoin. Mahdolliset törmäykset arvioidaan harvinaisiksi satunnaistapauksiksi, joilla ei todennäköisesti ole vaikutusta lajien esiintymiseen Natura-alueella. On myös mahdollista, että tuulivoimapuiston rakentamisen jälkeen lintujen käyttäytyminen muuttuu siten, että ne eivät liiku tuulivoimaloiden alueella. Tuulivoimaloiden aiheuttama karkottava häiriövaikutus vähentää lintujen riskiä törmätä tuulivoimaloihin. Natura-alueilla pesiville linnuille riittää jatkossakin runsaasti korvaavia ruokailualueita Naturaalueen ympäristössä ja mm. kuikka ja kaakkuri pystyvät kulkemaan ruokailulennoillaan merelle myös tuulivoimapuiston rakentamisen jälkeen. Tuulivoimapuiston kiertämisestä ei aiheudu linnuille merkittävää energianhukkaa, koska kiertämiseen tarvittava lentomatka on hyvin pieni. Natura-alueilla lepäilevän ja hankealueen kautta muuttavan linnuston osalta hanke voi vähäisessä määrin lisätä lintujen törmäyskuolleisuutta sekä aiheuttaa estevaikutuksia lintujen muuttoreiteille. Törmäysvaikutukset kohdistuvat etupäässä Natura-alueiden suojeluperusteissa mainittuihin suurikokoisiin lajeihin kuten joutseneen, metsä- ja merihanheen, kurkeen sekä petolinnuista lähinnä kalasääskeen. Estevaikutukset kohdistuvat kaikkiin hankealueiden kautta liikehtiviin lajeihin. Suunniteltu tuulivoimapuisto sijoittuu kuitenkin suurimmaksi osaksi Kristiinankaupungin rannikkoalueen kautta kulkevan lintujen päämuuttoreitin itäpuolelle, mikä vähentää aiheutuvia vaikutuksia. Merkittävimmät lepäilyalueet sijoittuvat päämuuttoreittien varrelle, eikä tuulivoimapuisto aiheuta erityistä törmäysriskiä niillä esiintyvälle linnustolle. Potentiaalisesti suurimmat vaikutukset kohdistuvat hankealuetta lähimmälle Hanhikeitaan Natura-alueelle, jolla pesivät ja levähtävät muuttolinnut saattavat muuttaa osittain hankealueen kautta. Kuitenkin ainakin osa linnuista voi saapua alueelle hankealueen pohjoispuolitse tai hankealueen kaakkoispuolelle sijoittuvien pelto- ja suoalueiden muodostamaa johtolinjaa seuraillen. Kriteerilajeista vaikutuksia voi kohdistua lähinnä kurkeen ja naurulokkiin, joiden on havaittu muuttavan vähäisessä määrin hankealueen kautta. Koska lajien päämuuttoväylä ei kuitenkaan sijoitu hankealueen kohdalle ja lajien kannat ovat elinvoimaisia, tuulivoimapuiston ei arvioida vaikuttavan lajien esiintymiseen Hanhikeitaan Natura-alueella. Lapväärtin kosteikkojen Natura-alueen kriteerilajeista este- ja törmäysvaikutuksia voi aiheutua hankealueen kautta osittain muuttaville laulujoutsenelle, kurjelle, metsähanhelle sekä naurulokille. Natura-alueella kalastavat kalasääsket voivat pesiä tuulivoimahankkeen vaikutusalueella, jolloin myös niihin kohdistuu potentiaalisia törmäys- ja estevaikutuksia. Lapväärtin kosteikkojen Naturaalueeseen sisältyvät kohteet sijoittuvat useita kilometrejä hankealueen länsipuolelle. Muuttavien ja levähtävien lintujen pääasialliset lentoreitit Natura-alueelle eivät todennäköisesti risteä päämuuttoreitistä selvästi itään olevan hankealueen kautta. Kalasääskien törmäykset tuulivoimaloihin arvioidaan harvinaisiksi yksittäistapauksiksi. Tuulivoimapuiston vaikutukset edellä mainittujen lajien esiintymiseen Natura-alueella arvioidaan vähäisiksi. Törmäysvaikutusten osalta Mikonkeitaan tuulivoimapuiston mahdollisesti aiheuttama törmäyskuolleisuus ja siitä mahdollisesti johtuvat populaatiovaikutukset lähimpien Natura-alueiden suojeluperusteissa esitettyyn lajistoon arvioidaan vähäisiksi. Tuulivoimapuiston aiheuttama estevaikutus ja paikalliset muutokset lintujen muuttoreiteissä arvioidaan lieviksi. Mikonkeitaan tuulivoimapuiston ei arvioida aiheuttavan merkittäviä häiriövaikutuksia Hanhikeitaan tai kauempana sijaitsevien Natura-alueiden muutto- tai pesimälinnustolle. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 168 Maaliskuu 2014 Edellä esitetyn perusteella suunnitellulla tuulivoimapuistolla ei arvioida olevan merkittäviä haitallisia vaikutuksia Natura-alueiden suojeluperusteissa mainittujen luontotyyppien levinneisyyteen tai edustavuuteen, eläin- ja lintulajien esiintymiseen Natura-alueella, niiden suotuisan suojelun tasoon tai Natura-alueen eheyteen. Tuulivoimapuiston rakentaminen tulee muuttamaan lähimpien Natura-alueiden maisemaa, kun alueiden läheisyyteen rakennetaan moderneja tuulivoimaloita. Vaikutus on melko pitkän etäisyyden vuoksi vähäinen. Tuulivoimaloiden aiheuttamat melu- ja varjostusvaikutukset eivät ulotu Natura-alueille saakka. Hankkeen ei arvioida muuttavan Natura-alueiden luonnonmaisemaa eikä vaikuttavan alueiden virkistyskäyttöön. Johtopäätöksenä todetaan, että edellä esitetyn perusteella luonnonsuojelulain 65§:n mukainen Natura-arviointi Hanhikeitaan, Lapväärtin kosteikoiden ja Haapakeitaan Natura-alueille ei ole tarpeen. Vaikutuksia Pyhävuoren, Tegelbruksbackenin ja Pohjoislahden metsän Naturaalueisiin on käsitelty sähkönsiirtoreittien yhteydessä kappaleessa 10.5.5. 10.5.4.2 Vaikutukset luonnonsuojelualueisiin ja suojeluohjelmien kohteisiin Tuulivoimapuiston ja lähimpien suojelualueiden ja suojeluohjelmien kohteiden välinen etäisyys on niin suuri (yli viisi kilometriä), että tuulivoimapuiston rakentamisen ei arvioida muuttavan maaperän vesitasapainoa luonnonsuojelualueiden alueella eikä vaarantavan alueiden suojeluperusteena olevaa kasvillisuutta tai luontotyyppejä. Tuulivoimapuisto rakenteineen sijoittuu niin etäälle, että suojelualueilla Haapakeitaan soidensuojelualue, Lapväärtin kosteikot sekä Härkmeren kosteikot ja saaristo esiintyvien lintujen ja muiden eläinlajien ei arvioida merkittävissä määrin liikkuvan suunniteltujen tuulivoimapuistojen alueella. Tuulivoimahankkeella ei arvioida olevan vaikutuksia luonnonsuojelualueiden suojeluperusteena tai suojeluohjelmakohteiden valinnan perusteena olevaan lajistoon tai luontotyyppeihin. 10.5.4.3 Vaikutukset FINIBA-alueisiin FINIBA-alueet sijoittuvat niin etäälle tuulivoimapuiston hankealueesta, että niillä esiintyvälle linnustolle ei arvioida aiheutuvan merkittäviä häiriövaikutuksia tuulivoimapuiston rakentamis- tai toimintavaiheessa. Lisäksi suurin osa alueen kriteerilajeista on sellaisia kosteikko- ja metsäelinympäristöihin sitoutuneita lajeja, että niiden ekologia ja käyttäytymispiirteet huomioiden niiden ei arvioida merkittävissä määrin liikkuvan suunnitellun tuulivoimapuiston alueella. Lapväärtin alueen pellot tunnetaan hanhien lepäilyalueena (kappale 10.3.3.2), mutta lepäilyalueelle ei arvioida kohdistuvan merkittäviä häiriövaikutuksia pitkän etäisyyden vuoksi. Lieviä törmäysvaikutuksia voi muodostua Lapväärtin kosteikot FINIBA-alueiden kriteerilajeista metsä- ja merihanhille erityisesti muuttoaikana. Kristiinankaupungin rannikkoalueella hanhien muutto kulkee kuitenkin rantavyöhykkeen läheisyydessä ja noudattelee merkittäviä lepäilyalueita. Hankkeen kevät- ja syysmuutontarkkailun aikana lintumuutto kulki pääosin länsipuolelta hankealueen ohi, joten mahdolliset törmäykset tuulivoimaloihin arvioidaan harvinaisiksi yksittäistapauksiksi, joilla ei ole populaatiotason vaikutuksia FINIBA-alueiden kriteerilajistoon. Kristiinankaupungin alueella pesivät merihanhet liikkuvat pesimäaikana etupäässä pesimäpaikkansa läheisyyteen sijoittuvilla kosteikoilla ja peltoalueilla, jolloin niiden ei arvioida merkittävissä määrin liikkuvan suunnitellun tuulivoimapuiston alueella. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 169 Maaliskuu 2014 Vaikutuksia FINIBA-alueisiin Suupohjan metsät sekä Kristiinankaupungin ympäristön merenlahdet on arvioitu sähkönsiirtoreittien yhteydessä seuraavassa kappaleessa 10.5.5. 10.5.5 Sähkönsiirron vaikutukset Natura-alueisiin, suojelualueisiin ja suojeluohjelmien kohteisiin Sähkönsiirtoreitti B sijoittuu Pyhävuoren Natura-alueeseen kuuluvan Etelävuoren alapuoliseen maastoon, minkä vuoksi rakentamisella ei arvioida olevan vaikutuksia Etelävuoren suojeluperusteena oleviin luontotyyppeihin tai koko Pyhävuoren Natura-alueeseen. Voimalinjan rakentaminen ilmajohtona lisää voimajohtimia olemassa olevaan johtokäytävään ja kasvattaa siten metson riskiä törmätä voimajohtoihin. Sähkönsiirron vaikutukset metsoon arvioidaan kuitenkin vähäisiksi, koska voimajohto sijoittuu jo olemassa olevan johtokäytävän yhteyteen. Sähkönsiirtoreitti B sijoittuu Tegelbruksbackenin ja Pohjoislahden metsät Natura-alueiden pohjoispuolelle. Voimajohtojen ja Natura-alueiden väliin jää jo olemassa oleva sähkönsiirtoreitti. Tämän vuoksi voimajohdon rakentamisella ei arvioida olevan vähäistä suurempia vaikutuksia Natura-alueiden suojeluperusteena oleviin luontotyyppeihin tai koko Natura-alueisiin. Sähkönsiirtovaihtoehdoilla A ja B ei arvioida olevan merkittäviä haitallisia vaikutuksia Natura-alueiden suojeluperusteissa mainittujen luontotyyppien levinneisyyteen tai edustavuuteen, eläin- ja lintulajien esiintymiseen Natura-alueella, niiden suotuisan suojelun tasoon tai Natura-alueen eheyteen. Tuulivoimapuiston sähkönsiirtoreitti B sijoittuu Suupohjan Metsät –FINIBAalueelle noin kahdeksan kilometrin matkalla. Reitti sijoittuu olemassa olevaan johtokäytävään. Sähkönsiirtoreitti kaventaa hieman FINIBA-alueen kriteerilajien elinympäristöjä sekä heikentää lajien liikkumismahdollisuuksia alueen eteläosissa voimajohdon läheisyydessä vain vähän. Johdinten määrä lisääntyy olemassa olevassa voimajohtokäytävässä, mikä kasvattaa kriteerilajeista lähinnä metson riskiä törmätä voimajohtoihin. Kriteerilajien elinympäristöjen kaventuminen arvioidaan vähäiseksi FINIBA-alueen koko laajuuteen verrattuna. Uusi voimajohto vain kaventaa elinympäristöjä sijoittuessaan olemassa olevan johtokäytävän viereen eikä pirsto alueen elinympäristöjä lisää. Kriteerilajien törmäykset voimajohtoon arvioidaan harvinaisiksi yksittäistapauksiksi, minkä lisäksi törmäysriskiä voidaan lieventää tarvittaessa asettamalla voimajohdon johtimiin esim. huomiopalloja. Ilmajohdon törmäysriskiä lisäävä vaikutus arvioidaan nykytilanne huomioiden vähäiseksi. Pohjoislahden alueella sähkönsiirtoreitti B aiheuttaa lievän törmäysriskin FINIBA-alueen Kristiinankaupungin merenlahdet kriteerilajeista lähinnä joutsenille ja hanhille. Voimajohto sijoittuu kuitenkin jo olemassa olevaan voimajohtokäytävään, missä ilmajohtojen määrä lisääntyy. Lintujen riski törmätä ilmajohtoihin arvioidaan kasvavan vain vähän. Törmäysriskiä voidaan lieventää asettamalla voimajohdon johtimiin esim. huomiopalloja. Ilmajohdon törmäysriskiä lisäävä vaikutus arvioidaan nykytilanne huomioiden vähäiseksi. Sähkönsiirtoreiteillä A ja B ei arvioida olevan vaikutuksia muihin Natura-, luonnonsuojelu- tai suojeluohjelmien kohteisiin. 10.5.6 Vaikutukset toiminnan jälkeen Tuulivoimapuiston rakenteiden ja sähkönsiirtoreittien purkaminen voi aiheuttaa vähäistä kiintoaineksen ja ravinteiden kulkeutumista metsäojia pitkin. Vaikutus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 170 Maaliskuu 2014 arvioidaan kuitenkin rakentamisvaiheen tapaan hyvin vähäiseksi. Lähimmät Natura- ja luonnonsuojelualueet sijaitsevat niin kaukana tuulivoimapuistosta, ettei vaikutusten arvioida ulottuvan niille saakka. Purkamistöiden jälkeen vaikutuksia ei enää synny. 10.5.7 0-vaihtoehdon vaikutukset Mikäli hanketta ei toteuteta, Natura-alueet ja muut suojelualueet säilyvät nykyisen kaltaisina. Alueiden luonnontilaan saattavat vaikuttaa lähialueiden muu maankäyttö (mm. metsätalous) sekä luonnon omat prosessit. 10.5.8 Vaikutusten lieventäminen Natura- ja suojelualueet sijoittuvat niin etäälle hankealueesta, että erityisiä lieventäviä toimenpiteitä ei ole tarpeen esittää. Humuksen ja ravinteiden valumista ojavesiin on kuitenkin suositeltavaa vähentää sijoittamalla tuulivoimalaitokset, voimajohdot ja tiet mahdollisuuksien mukaan kivennäismaalle, jolloin ravinteiden ja humuksen pääsy ojavesiin estyy. Huuhtoutumista voidaan vähentää myös ajoittamalla pintamaan poistoa vaativat toimet vuodenaikaan, jolloin virtaamat ovat vähäisiä (ei kevättulvien tai syyssateiden aikaan). Myös haitallisten aineiden käsittelyssä tulee noudattaa erityistä varovaisuutta ja huolehtia, että saatavilla on tarvittava vesien- ja ympäristönsuojeluun liittyvä välineistö mahdollisissa onnettomuustapauksissa. Natura-alueiden suojeluperusteissa mainittuun lintulajistoon kohdistuvien mahdollisten vaikutusten merkittävin ja tehokkain lieventämistoimenpide on tiettyjen tuulivoimaloiden ajoittainen ja kohdennettu pysäyttäminen. Pysäyttäminen voi tulla kyseeseen, jos hankkeen linnustovaikutusten seurannan aikana todetaan, että Natura-alueilla esiintyvät ja suojeluperusteissa mainitut lajit liikkuvat jonain tiettynä aikana tuulivoimaloiden läheisyydessä ja ovat vaarassa törmätä niihin. Törmäysten vähentämiseksi sähkönsiirtoreittien voimajohtimiin voidaan asentaa esim. huomiopalloja Natura-alueiden ja muiden linnustollisesti arvokkaiden suojelualueiden läheisyydessä. 10.5.9 Arvioinnin epävarmuustekijät Natura- ja suojelualueet sijoittuvat niin etäälle hankealueesta, että niiden suojeluperusteissa mainittuun kasvi- ja eläinlajistoon (pl. linnut) ei kohdistu edes potentiaalisia vaikutuksia, jolloin niiden arviointiin ei liity merkittäviä epävarmuustekijöitä. Linnuston osalta merkittävimmät epävarmuustekijät liittyvät lintujen käyttäytymiseen ja liikkumiseen Natura-alueiden ja tuulivoimapuistoalueen välillä ja niiden ympäristössä. 10.5.10 Yhteenveto ja vaihtoehtojen vertailu Lähimmät Natura-alueet sijoittuvat 4-9 kilometrin etäisyydelle hankealueesta. Tuulivoimahankkeen vaikutukset Natura-alueilla esiintyviin pesimä- ja muuttolintuihin arvioidaan hyvin lieviksi. Hankevaihtoehto 2 aiheuttaa Haapakeitaan pesimälinnuista kuikalle ja kaakkurille hieman suuremman törmäysriskin. Sähkönsiirtoreittien vaikutukset Natura-, luonnonsuojelu- ja FINIBA-alueisiin ovat vähäisiä. Sähkönsiirtoreittien törmäysvaikutuksia voidaan vähentää asentamalla voimajohtimiin huomiopalloja linnustollisesti arvokkaiden alueiden läheisyydessä FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 171 Maaliskuu 2014 10.6 Vaikutukset riistalajistoon ja metsästykseen 10.6.1 Vaikutusmekanismit Riistalajeihin kohdistuvat vaikutukset ovat samantyyppisiä, kuin muuhunkin eläimistöön ja linnustoon kohdistuvat vaikutukset (kappale 10.4 ”Vaikutukset eläimistöön” ja 10.1 ”Vaikutukset linnustoon”). Pääasiallisia vaikutusmekanismeja ovat tuulivoimapuiston rakentamisen ja toiminnan aikainen häiriövaikutus, voimaloiden, huoltotiestön ja sähkönsiirtoreittien rakentamisesta johtuva elinalueiden pinta-alan väheneminen, elinympäristöjen pirstoutuminen ja niiden laadun muuttuminen. Huoltotiestöllä saattaa olla ns. estevaikutus, joka kohdistuu kuitenkin lähinnä piennisäkkäisiin. Toisaalta tiestöllä voi olla suurempien eläinten (mm. hirvet ja suurpedot) liikkumista ohjaava ja helpottava käytävävaikutus (Martin ym. 2010). Tuulivoimapuiston toiminnan aikaisia vaikutuksia ovat voimaloiden toiminnasta aiheutuva häiriö (lapojen liike ja pyörimisliikkeestä aiheutuva ääni) sekä mahdollisesti lisääntyvästä ihmisten liikkumisesta aiheutuvat häiriöt (voimaloiden huoltoliikenne ja mm. hankealueen virkistyskäytön lisääntyminen). Riistalintuihin kohdistuu myös törmäysriski tuulivoimaloiden rakenteisiin sekä tuulivoimapuiston yhteyteen rakennettaviin sähkönsiirtoreittien voimajohtimiin. 10.6.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Lähtötietoja hankealueen riistalajistosta on kerätty avoimista tietolähteistä kuten lähiympäristössä tehdyistä selvityksistä ja muun muassa haastattelemalla alueella toimivien metsästysseurojen edustajia (Jarmo Huhtala/Vesijärven Metsästysseura ja Kalevi Koivumäki/Mikonkeitaan metsästäjät ry). Lisäksi arvioinnissa on hyödynnetty riistan- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tilastotietoja alueellisista riistakannoista. Alueilla esiintyvää eläimistöä havainnoitiin vuosien 2012 ja 2013 aikana tehtyjen luontokartoitusten yhteydessä. Riistaeläimistöön kohdennetut inventoinnit keskitettiin lähinnä huhti- ja toukokuussa tehtyihin metson soidinpaikkojen kartoituksiin. Luontoselvitysten maastokartoituksissa kirjattiin ylös myös kaikki muut riistaeläimistä tehdyt havainnot (pien- ja suurpedot, hirvieläimet sekä muu pienriista kuten metsäjänis). Riistalajistoon kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa on tarkasteltu tuulivoimapuistohankkeen rakentamisen ja toiminnan aikaisia vaikutuksia alueella esiintyvien eläinlajien elinympäristöjen laatuun ja pinta-alaan. Lisäksi on tarkasteltu hankkeen vaikutuksia riistaeläinten mahdollisuuksiin liikkua tuulivoimapuistoalueella. Tutkimustietoa tai aiempaa kokemusta laajemmista maatuulivoimapuistoista ei Suomessa vielä ole, joten esimerkiksi hirven viihtymistä voimaloiden lähellä on arvioitu lähinnä muita riistalajeja käsittelevien tutkimusten sekä hirven yleisen käyttäytymisen ja sopeutumiskyvyn perusteella. Metsästykseen kohdistuvina vaikutuksina on arvioitu sitä, miten metsästyskäytännöt ja metsästyksen kokeminen hankealueella tulevat mahdollisesti hankkeen toteutuessa muuttumaan. 10.6.3 Nykytila Metsästys alueella Mikonkeitaan hankealue sijoittuu eteläosaltaan Lapväärtinseudun riistanhoitoyhdistyksen alueelle ja pohjoisosiltaan Isojoen-Karijoen riistanhoitoyhdistyksen FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 172 Maaliskuu 2014 alueelle. Alueella toimivia metsästysseuroja ovat Mikonkeitaan metsästäjät ry sekä alueen pohjoisosissa toimiva Vesijärven metsästysseura ry. Pääasialliset metsästysmuodot seurojen alueilla ovat hirven- ja peuranmetsästys sekä kanalinnustus, jossa noudatetaan vuosittaista kiintiömenettelyä. Mikonkeitaan metsästäjät ry:n jäsenet keskittyvät alueella lähinnä hirvenmetsästykseen, sillä seuran jäsenet ovat pääasiallisesti ulkopaikkakuntalaisia. Riistakantojen nykytila Hankealueella esiintyviä riistakanalintuja ovat metso, teeri, pyy ja riekko, joista runsaimpina esiintyvät metso ja teeri. Lapväärtinseudun ja Isojoen-Karijoen riistanhoitoyhdistysten kanalintukantojen tiheydet on esitetty alla (Taulukko 10.5). Tiheydet perustuvat riista- ja kalataloudentutkimuslaitoksen riistakolmiolaskentoihin, jotka yhdistystasolle jaettuna saattavat osittain hieman vääristää lintukantojen todellisia tiheyksiä. Tulokset antavat kuitenkin karkean yleiskuvan alueella esiintyvien riistakanalintujen keskinäisistä runsaussuhteista. Esimerkiksi riekko esiintyy alueilla niin harvalukuisena, ettei laji esiinny riistakolmiolaskentojen tulostilastoissa. Taulukko 10.5. Metsäkanalintujen tiheydet riistakolmiolaskentojen perusteella vuonna 2013 (RKTL 2012a) Metso Teeri Pyy Riekko Riistakolmioiden lukumäärä 50 kilometrin etäisyydellä Lapväärtinseudun rhy 3,6 6,5 8,1 0 16 Isojoen-Karijoen rhy 3,9 7,2 7,9 0 19 Riistanhoito-yhdistys Maastokartoitusten ja metsästysseurojen haastattelujen perusteella hankkeen vaikutusalueelle sijoittuu kolme metson soidinaluetta (kappale 10.3.3.1). Metson tiedossa olevat merkittävät soidinpaikat on esitetty erillisellä liitekartalla (liite 9), joka esitetään vain yhteysviranomaisille suojeluperusteisista syistä. Teeren soidinalueita sijoittuu eri puolille hankealuetta, tyypillisesti avoimille soille, hakkuuaukoille ja läheisille peltoalueille. Riekon soidin ei ole yhtä keskittynyttä kuin metson ja teeren soidin. Koiraat valtaavat keväällä reviirin avosuon tuntumasta, jota ne puolustavat muita koiraita vastaan. Reviiri on usein melko pieni sijoittuen noin 3-4 hehtaarina alueelle ja malliltaan usein pitkänomainen seuraten suon laitaa (Ilpo Lahtinen suullinen tiedonanto 17.6.2011 julkaisussa Osmala 2012). Naaraat pesivät lähellä suota, jonne ne johdattavat poikaset ruokailemaan (Osmala 2012). Avosoilla on siten tärkeä merkitys riekoille keväisenä elinympäristönä. Laji viihtyy samoilla alueilla myöhälle syksyyn eivätkä riekot liiku talvisinkaan paria kilometriä enempää, jos sopivia ravintokohteita on riittävästi tarjolla (Väyrynen 1986). Hankealueilla riekon tärkeimmät elinympäristöt sijoittuvat Stormossenin suoalueelle ja suon laiteiden alueille (katso kappale 10.1.3.2 ”Arvokkaat kasvillisuuskohteet tuulivoimapuiston ja sähkönsiirtoreittien alueilla”), jossa laji esiintyy melko harvalukuisena. Hankealueella soiden ojitukset ja metsien hakkuut ovat jossain määrin heikentäneet ja vähentäneet riekon ja myös muiden metsäkanalintujen elinympäristöjä suunnitellun tuulivoimapuiston alueella. Hirvieläimistä alueella esiintyy hirveä, valkohäntäpeuraa sekä metsäkaurista. RKTL:n keräämien tilastojen perusteella Rannikko-Pohjanmaan riistakeskuksen alue on Suomen tiheimmän hirvikannan aluetta. Alueen laskennallinen hirviti- FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 173 Maaliskuu 2014 heys oli vuonna 2010 noin 4,7 hirveä 1000 hehtaarilla. Pohjanmaan riistakeskuksen alueella hirvikanta noudatteli valtakunnallisia tiheyksiä, joka oli noin 3,2–3,9 hirveä 1000 hehtaarilla (RKTL 2012a). Arvioiden mukaan hankealueella voi elää keskimäärin noin 6–7 hirveä. Hirvien esiintyminen alueella vaihtelee suuresti vuodenajan ja vuosien välillä. Maastokartoitusten yhteydessä tehtiin runsaasti näkö- ja jälkihavaintoja hirvestä, valkohäntäpeuraa sekä metsäkauriista. Havaintojen perusteella hirvieläimet käyttävät kesäisin elinalueinaan suunnitellun tuulivoimapuiston aluetta melko laajasti. Kristiinankaupungin seudulla hirvieläinten tihein kanta keskittyy rannikkoon. Myös kettu ja metsäjänis ovat hankealueella tyypillisiä riistalajeja, joiden lisäksi alueella esiintyy rusakko. Suurpetoja eli sutta, karhua ja ilvestä hankealueella esiintyy satunnaisemmin (RKTL 2012b). Hankealueen länsipuolelle sijoittuvalla Metsälän tuulivoimapuistohankkeen alueella on aiemmin oleillut susipariskunta, joista toinen susi oli seurattava pantasusi. Tällä hetkellä alueella ei ole vakinaista susikantaa, mutta läpikulkijoita esiintyy ajoittain (Ramboll 2010). 10.6.4 Tuulivoimapuiston vaikutukset riistalajistoon ja metsästykseen 10.6.4.1 Vaihtoehto 1: Suppeampi tuulivoimapuisto Riistan elinympäristöihin kohdistuvat, tuulivoimapuiston rakentamisen aikaiset suorat muutokset arvioidaan vähäisiksi, koska voimaloiden ja huoltotiestön alle jäävät elinympäristöt ovat tavanomaista talouskäytössä olevaa metsämaata ja menetettävän elinympäristön pinta-ala on melko vähäinen (enimmillään noin 40 hehtaaria). Hankkeen myötä vain noin 2-3 prosenttia hankealueesta muuttuu rakennetuksi ympäristöksi. Etenkin suurikokoisille ja laajalla alueella liikkuville lajeille (mm. hirvieläimet ja suurpedot) tuulivoimapuiston vaikutukset jäävät lieviksi, koska muutoksia ilmenee vain hyvin pienellä osalla eläinten elinympäristöä (Arnett ym. 2007). Hankkeen elinalueita pirstova vaikutus lisää metsätalouden alueella jo aiheuttamia muutoksia vain vähän. Useimpien eläinlajien tiedetään pystyvän hyötymään ihmisen aiheuttamista elinympäristön muutoksista (Andersen ym. 1996). Raivattavien alueiden reunoille syntyy lehtipuustoa, joka tarjoaa uutta elinympäristöä ja ravintoa mm. jänikselle, hirvelle ja peuroille, joiden kannat voivat jopa alueellisesti kasvaa. Pientareilla lisääntyvät pikkujyrsijäkannat voivat tuoda alueelle ravintotilanteeseen nopeasti reagoivia pienpetoja kuten kettuja ja kärppiä. Vaikutukset vaihtelevat lajeittain. Rakennettava huoltotiestö voi joissakin tapauksissa aiheuttaa eläimistölle estevaikutuksen. Vaikutus kohdistuu lähinnä pienikokoisiin eläinlajeihin (mm. hiiret ja myyrät) eikä se ole riistalajiston kannalta merkittävä. Suurikokoisille eläimille tiet voivat toimia myös kulkureitteinä. Etenkin hirvien, peurojen ja susien tiedetään hyödyntävän aurattuja teitä alueiden välillä siirtymiseen erityisesti talviaikaan, kun paksu lumipeite hankaloittaa liikkumista metsäalueilla (ns. käytävävaikutus) (Martin ym. 2010). Hankkeen aiheuttamalla kanalintujen elinympäristöjen pirstoutumisella on yhdessä metsätalouden kanssa lajien paikallisia populaatiokokoja heikentävä vaikutus. Hankkeen kokonaisuutena aiheuttamaa vaikutusta ei arvioida kuitenkaan merkittävyydeltään suureksi lajeilla, joihin kohdistuu myös metsästyspainetta. Metsäkanalintupoikueet viihtyvät soiden ja kosteikkopainaumien reunavyöhykkeillä, missä mikroilmasto ja kasvillisuus ovat suotuisat poikasille tärkeän hyönteisravinnon tuottamiseksi. Tuulivoimapuistohankkeen vaikutukset poikueympä- FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 174 Maaliskuu 2014 ristöille ovat vähäisiä, sillä hankealueella kanalinnuille arvokkaita alueita ovat mm. ojittamattomien nevojen laitamat, joille ei alustavien suunnitelmien mukaan sijoitu tuulivoimaloita (kappale 10.1.3.2 ”Arvokkaat kasvillisuuskohteet tuulivoimapuiston ja sähkönsiirtoreittien alueilla”). Kohteiden ympärille on myös jätetty riittävä puustoinen suojavyöhyke. Hankealueen lounaisosissa todettu metson soidinalue sijoittuu melko häiriöherkälle metsäautotielle. Hankkeen alustavissa suunnitelmissa tiealuetta hyödynnetään tuulivoimapuiston huoltotienä, jolloin tien leventäminen muuttaa väistämättä soidinalueen ominaispiirteitä ja voi aiheuttaa soitimen siirtymisen muualle. Sen sijaan tuulivoimaloiden toiminnan aikaiset vaikutukset eivät todennäköisesti ulotu soitimen alueelle, koska lähin tuulivoimala sijoittuu yli kilometrin etäisyydelle soidinpaikasta. Vaikutuksia ei arvioida merkittäväksi lajille, jonka soidinkeskuksen siirtyminen satojakin metrejä vuodessa on Suomen olosuhteissa varsin tavallista (Valkeajärvi ym. 2007). Voimaperäinen metsätalous on viime vuosikymmeninä hävittänyt lukuisia metsojen soidinpaikkoja ja soitimien tiedetään voivan siirtyä myös melko nuoriin, noin 30 -vuotiaisiin kasvatusmetsiin (Valkeajärvi ym. 2007). Tällaisia, riittävän rauhallisia alueita säilyy hankealueella myös tuulivoimapuistohankkeen toteutuessa. Soidinpaikka voi olla myös eriikäisten metsikkökuvioitten pirstomassa mosaiikissa (Valkeajärvi ym. 2007). Vaikutuksia metsoon on arvioitu myös kappaleessa 10.1. ”Vaikutukset linnustoon”. Soidinpaikkojen siirtyminen osoittaa, että metso on jossain määrin sopeutunut voimakkaisiin metsätaloustoimiin. Lajin arvioidaan kykenevän sopeutumaan ajan myötä myös alueelle rakennettavan tuulivoimapuiston olosuhteisiin, koska alueella tulee säilymään riittävästi lajille soveltuvia ruokailu-, pesimä- ja talvehtimisympäristöjä. Koska tuulivoimapuiston ei arvioida merkittävästi lisäävän hankealueen metsien pirstoutumista (katso kappale 10.1 ”Vaikutukset kasvillisuuteen”), arvioidaan hankkeen vaikutukset metson soitimille, lisääntymismenestykselle ja kannan paikalliselle säilyvyydelle rakentamisvaiheen jälkeen korkeintaan kohtalaisiksi. Teeren ja pyyn arvioidaan sietävän häiriötä metsoa paremmin, koska lajit ovat paremmin sopeutuneet metsätalouden aiheuttamiin elinympäristön muutoksiin. Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan alueella teeri- ja pyykannat ovat vakaita eikä mahdollinen lievä lisääntymismenestyksen heikentyminen heikennä lajien alueellista säilyvyyttä. Tuulivoimalat aiheuttavat kanalinnuille törmäysriskin. Riski arvioidaan kuitenkin hyvin pieneksi, sillä kanalintulajit lentävät harvoin sillä korkeudella, jossa voimaloiden lavat pyörivät. Riekkojen tiedetään joissain tapauksissa voivan törmätä myös tuulivoimalan torniin (Bevanger ym. 2010). Mahdollisten törmäysten arvioidaan olevan lähinnä harvinaisia yksittäistapauksia etenkin, koska tuulivoimaloita ei sijoiteta riekon pääasiallisiin elinympäristöihin ojittamattomille soille ja soiden laiteille. Kanalintuja on käsitelty myös linnustoon kohdistuvien vaikutusten yhteydessä (kappale 10.1). Tuulivoimapuiston rakentamisen aikainen aikaiset häiriöt todennäköisesti jossain määrin karkottavat suurriistaa hankealueelta, mutta häiriö on luonteeltaan lyhytkestoista eikä sen vaikutus ulotu laajalle alueelle. Rakentaminen toteutetaan asteittain, jolloin osa hankealueesta säilyy aina rauhallisempana eläimistön elinalueena ja eläinten on mahdollista siirtyä aktiivisilta rakentamisalueilta etäämmälle. Hirvieläinten tiedetään myös tottuvan melko nopeasti uusiin häiriötekijöihin, joista ei aiheudu niille välitöntä vaaraa (Grandin 1997). Pohjanmaan- ja Etelä-Pohjanmaan alueilla haastateltujen metsästysseurojen edustajien mukaan FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 175 Maaliskuu 2014 hirvien on havaittu tottuvan mm. metsätyökoneisiin hyvin nopeasti, jolloin koneiden läheisyydessä hirviyksilöiden pakoetäisyys saattaa olla vain muutamia metrejä (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2013). Tutkimusten mukaan hirvien on havaittu tottuvan nopeasti myös uusiin teihin tai ihmisten liikkumiseen esimerkiksi vaellusreiteillä (Reimers & Colman 2006, Stankowich 2008). Rakentamisen aikainen häiriö ei välttämättä karkota hirviä varsinaisia rakentamisalueita merkittävästi laajemmalta alueelta. Riistaeläimistä rakentamisen aikaiselle häiriölle herkimpiä ovat suuret petoeläimet (karhu, ahma ja susi) (Berger 2007). Etenkin karhujen ja susien tiedetään välttelevän alueita, joilla ihmisiä liikkuu säännöllisesti (George & Crooks 2006). Mikonkeitaan hankealueella satunnaisesti esiintyvät suurpedot todennäköisesti välttävät aluetta tuulivoimapuiston rakentamisaikana. Keskikokoisiin petoeläimiin (mm. kettu) häiriövaikutus on vähäinen, sillä ne ovat sopeutuneempia ihmisen läsnäoloon ja niiden elinalueet sijoittuvat usein ihmisen muuttamiin elinympäristöihin (Ordenana ym. 2010). Rakennusvaiheen on arvioitu kestävän enimmillään vuoteen 2015 asti. Häiriö on siten väliaikaista ja sen merkitys riistalajiston kannalta arvioidaan kokonaisuudessaan melko vähäiseksi. Tehtyjen tutkimusten mukaan riistaeläinten ei ole todettu laajamittaisesti karttavan toiminnassa olevia tuulivoimapuistoalueita (Helldin ym. 2012). Esimerkiksi rusakon, ketun ja poron esiintymisessä ja käyttäytymisessä tuulivoimaloiden läheisyydessä ei ole havaittu muutoksia (Menzel & Pohlmeyer 1999). Suomessa on havaittu, että räkkäaikaan porot erityisesti hakeutuvat tuulivoimaloiden läheisyyteen, koska voimaloita ympäröivät avoimet alueet ovat tuulisempia. Joissain tapauksissa voimaloiden aiheuttama ääni voi vaikeuttaa eläinten välistä kommunikointia ja petoeläinten havaitsemista, jolloin muun muassa hirvieläimet joutuvat olemaan valppaampia ja niiden pakoetäisyys saattaa kasvaa (Helldin ym. 2012). Lisääntyvä stressi voi vaikuttaa mm. eläinten lisääntymismenestykseen (Persson ym. 2000). Tuulivoimaloista aiheutuvan äänen vaikutukset arvioidaan kuitenkin vähäisiksi, koska syntyvä ääni on melko vaimea (noin 50–60 dB voimalan juurella). Hankealueen riistakannat ovat elinvoimaisia, joten lisääntymismenestyksen lievällä heikentymisellä ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia millekään alueella esiintyvälle riistalajille. Huoltotiestön liikenteen vaikutukset eläimiin vaihtelevat ja ne riippuvat mm. eläinlajista, vuorokauden- ja vuodenajasta sekä liikenteen intensiteetistä. Lisääntymisajankohtana eläimet välttelevät tieverkoston aluetta selvemmin (Martin ym. 2010). Huoltotiestö on ominaisuuksiltaan lähinnä metsäautotiestön kaltaista ja sillä tapahtuva tuulivoimapuiston toiminnanaikainen huoltoliikenne on hyvin vähäistä (yksittäisiä käyntejä vuodessa). Huoltotiestö voi tarjota paremmat mahdollisuudet metsäalueiden virkistyskäyttöön, jolloin alueen parempi saavutettavuus voi lisätä ihmisten liikkumista hankealueella (mm. marjastus, sienestys, metsästys ja ”huviajelu”). Hankkeen myötä virkistyskäytön arvioidaan lisääntyvän kuitenkin vain vähän, koska hankealueella on jo nykyisellään hyvin kattava metsäautotieverkosto eivätkä raivattavat, uudet huoltotiet lisää hankealueen saavutettavuutta merkittävästi. Liikenteen vaikutukset arvioidaan vähäisiksi, koska keskimäärin tieliikenteestä arvioidaan syntyvän häiriötä eläimistölle vasta, kun teillä liikkuu satoja autoja päivässä (Helldin ym. 2010). FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 176 Maaliskuu 2014 Vaikutukset metsästykseen Tuulivoimapuistoaluetta ei aidata eikä jokamiehen oikeudella kulkemista alueella rajoiteta aidattua muuntoasemaa lukuun ottamatta. Tuulivoimapuiston käytönaikainen vaikutus metsästäjille, kuten alueen muillekin virkistyskäyttäjille, aiheutuu talviaikaisesta lapoihin kerääntyvän jään muodostamasta turvallisuusriskistä. Turvallisuusriskiä voidaan lieventää tiedottamisella sekä riskistä varoittavilla kylteillä. Jäänmuodostusta on käsitelty kappaleessa 14.1.1 ja sen vaikutuksia virkistyskäyttöön kappaleessa 11.1.4. Tuulivoimaloiden rakenteet eivät estä ampumista alueella, etenkään kun se hirvenmetsästyksessä tapahtuu matalalla ja luodin lentorata on lähinnä vaakatasossa tai alaviistoon. Haulikolla ampumisesta ei aiheudu riskiä voimaloiden rakenteille. Metsästyksen aiheuttamat vauriomahdollisuudet voimaloiden rakenteille on arvioitu niin epätodennäköisiksi, että tuulivoimapuiston alueella ei sen vuoksi rajoiteta metsästämistä. Hirvenmetsästys on hirviporukan jäsenille lihan arvon kannalta merkittävää ja se koetaan yhteiskunnallisesti tärkeäksi metsästysmuodoksi. Hirvenmetsästys on hyvin organisoitua ja myös kiireistä silloin kun kaatolupia on paljon. Eri hankkeissa hirvenmetsästäjien haastatteluissa esille tulleet näkökulmat ovat vaihdelleet ja osa metsästäjistä kokee voimaloiden välisen huoltotiestön helpottavan hirvisaaliin kuljetusta maastosta ja uusien huoltoteiden lisäävän potentiaalisten passipaikkojen määrää (FCG Finnish Consulting Group Oy 2012). Suurin osa eri hankkeissa haastatelluista metsästäjistä kokee hirvien ennen pitkää tottuvan voimaloiden lapojen liikkeeseen ja edelleen liikkuvan myös tuulivoimapuistojen alueilla, sillä voimaloiden välinen etäisyys on noin puoli kilometriä. Hankkeen toteutuessa hirvien liikkumisreitit hankealueella saattavat kuitenkin jossain määrin muuttua. Eräiden tulkintojen mukaan vaikutus hirvelle saattaa olla rakentamisen aikaisen häirinnän loputtua jopa edullinen, sillä avoimet alueet eli tienpientareet ja johtoalueet lisäävät hirville soveliasta ravintoa alueella (Helldin ym. 2012). 10.6.4.2 Vaihtoehto 2: Laajempi tuulivoimapuisto Vaikutukset riistalajistoon Vaikutukset riistalajistoon ovat vaihtoehdon 1 kaltaisia, mutta hieman suurempia voimaloiden suuremman määrän ja tuulivoimapuiston vaatiman suuremman pinta-alan vuoksi. Suorat elinympäristönmuutokset kohdistuvat noin kolmasosan laajemmalle alueelle verrattuna hankevaihtoehtoon 1 ja raivattavan pintaalan määrä on noin 50 hehtaaria. Vaikutukset kohdistuvat myös suurempaan riistaeläinten yksilömäärään. Hankealueen pohjoisosiin ei sijoitu riistalajiston kannalta erityisen arvokkaita alueita lukuun ottamatta alueelle sijoittuvia metson soidinalueita, joihin kohdistuvat vaikutukset ovat lajin paikallispopulaation kannalta korkeintaan kohtalaisia. Soitimiin kohdistuvia vaikutuksia on käsitelty tarkemmin pesimälinnustoon kohdistuvien vaikutusten yhteydessä (katso kappale 10.1 ”Vaikutukset linnustoon”). Tuulivoimapuistojen vaikutukset metsästykseen ovat samantyyppisiä molemmissa hankevaihtoehdoissa, mutta vaihtoehdossa 2 ne koetaan todennäköisesti suurimpina, koska rakennettavien voimaloiden määrä on suurin. Tuulivoimapuiston kokemisen vaikutuksia on käsitelty myös ihmisiin kohdistuvien vaikutusten yhteydessä (katso kappale 11.5 ”Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen”). FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 177 Maaliskuu 2014 10.6.5 Sähkönsiirron vaikutukset riistalajistoon ja metsästykseen Sähkönsiirtoreittien aiheuttamat vaikutukset riistalajistoon ilmenevät lähinnä elinympäristön muutoksena sekä elinalueen pirstoutumisena. Alueen tavanomaisille nisäkkäille sähkönsiirron rakentamisesta ei aiheudu merkittäviä kielteisiä vaikutuksia. Voimajohtoaukea saattaa houkutella pienjyrsijöitä (hiiret ja myyrät), jotka puolestaan tarjoavat ravinnonlähteen pienpedoille kuten mm. ketulle, näädälle ja kärpälle, joiden kanta voi alueellisesti kasvaa. Voimajohtoaukeat osaltaan lisäävät taimikoita hirven laidunalueina. Kanalintujen törmäysriski voimajohtimiin arvioidaan kaikissa vaihtoehdoissa korkeintaan kohtalaiseksi. Mikonkeitaan hankealueella peitteiseen maastoon sijoittuva sähkönsiirtoreitti A on kanalintujen kannalta eniten törmäyksiä aiheuttava tekijä ja mahdollisesti reitin sijoittuessa soidinpaikkojen ja ruokailualueiden väliseen maastoon, voi voimajohdon aiheuttama törmäyskuolleisuus näkyä paikallisissa teeri- ja metsokannoissa. Riekon kannat ovat alhaiset ja laji liikkuu suppeammalla alueella, jolloin riekkokannalle ei arvioida koituvan vaikutuksia hankkeen sähkönsiirtoreiteistä. Vaihtoehdossa B linja-aukean leventyessä voimalinjan havaittavuus kanalinnuille saattaa jopa parantua, mikä voi vähentää lintujen riskiä törmätä voimajohtimiin. Voimajohtojen pesimälinnustolle aiheuttamia vaikutuksia on käsitelty myös kappaleessa 10.3.5. ”Sähkönsiirron vaikutukset linnustoon”. 10.6.6 Vaikutukset toiminnan jälkeen Toiminnan jälkeen aiheutuvat vaikutukset ovat samankaltaisia, kuin rakentamisvaiheessa. Alueelle syntyy väliaikaista häiriötä, joka saattaa karkottaa riistaa alueelta. Purkutöiden jälkeen voimaloiden rakennuspaikat metsittyvät ja riistan elinympäristöt voivat kehittyä kohti luonnonmukaisempaa tilaa. 10.6.7 0-vaihtoehdon vaikutukset Hankkeen toteuttamatta jättäminen ei vaikuta paikallisiin riistakantoihin. Hankealueilla esiintyvään riistaan vaikuttavat kuitenkin mm. alueella harjoitettava metsätalous ja metsästys sekä luonnon omat prosessit. Metsätalouden aiheuttaman metsien rakenteessa tapahtuvien muutosten seurauksena riistan elinympäristöt muuttuvat jatkuvasti, millä voi olla vaikutusta etenkin metsäkanalintujen kannan kehitykseen. Riistaeläimistöön vaikuttavat myös monet muut tekijät kuten taudit, loiset ja vuotuiset sääolosuhteet. 10.6.8 Vaikutusten lieventäminen Lieventäviin toimenpiteisiin voidaan lukea rakentamisen aikaisen häirinnän lieventäminen sijoittamalla tietyt toimenpiteet, kuten puuston kaato, riistaeläinten ja riistalintujen lisääntymisajan ulkopuolelle. Etenkin rakentamisen aikaisen häiriön vaikutuksia riistaeläinkantoihin voidaan lieventää myös pienentämällä riistaeläimiin kohdistuvaa metsästyspainetta hanke- ja lähialueilla. 10.6.9 Arvioinnin epävarmuustekijät Riistatalouteen kohdistuvien vaikutusten arvioinnin epävarmuuksiin sisältyvät tyypilliset vaikutustenarvioinnin epävarmuudet. Riista- ja saalistilastot ovat suuntaa-antavia, haastattelun otos on pieni ja se antaa viitteellisen kuvan metsästyksestä alueella. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 178 Maaliskuu 2014 10.6.10 Yhteenveto ja vaihtoehtojen vertailu Hirvi on hankealueilla metsästettävästä riistasta merkittävin. Tuulivoimapuiston rakentamisen aikainen häiriö todennäköisesti karkottaa riistaa, mutta vaikutus ei ulotu laajalle alueelle ja on väliaikainen. Rakentamisen aiheuttama metsäkanalintujen elinympäristön pirstoutuminen saattaa heikentää lajien paikallisten populaatioiden kokoa, mutta vaikutukset jäävät metsolla korkeintaan kohtalaisiksi ja muilla kanalintulajeilla vähäisiksi. Voimajohtojen rakentamisen vaikutukset kohdistuvat lähinnä metsäkanalintuihin, jotka voivat peitteisessä mastossa törmätä voimalinjoihin. Hirvieläimet todennäköisesti tottuvat tuulivoimaloiden aiheuttamaan ääneen. Pienriistalle aiheutuvat vaikutukset ovat lieviä. Tuulivoimapuiston rakentaminen ei estä alueen käyttöä metsästykseen. Vaikutukset riistalajistolle ovat suurempia vaihtoehdossa 2, koska rakennettavan tuulivoimapuiston laajuus ja voimaloiden määrä on suurempi. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 179 Maaliskuu 2014 11 VAIKUTUKSET IHMISEN YMPÄRISTÖÖN 11.1 Vaikutukset maankäyttöön ja rakennettuun ympäristöön 11.1.1 Vaikutusmekanismit Hankkeen välittömät vaikutukset maankäyttöön ilmenevät tuulivoimapuiston ja voimajohtoreitin fyysisessä ympäristössä. Tuulivoimapuiston rakennuspaikkojen kohdalla alue muuttuu metsätalousalueesta energiatuotannon alueeksi. Koska tuulivoimaloita ei tulla aitaamaan, tulee alueella liikkuminen rajoittumaan vain hyvin paikallisesti. Muualla tuulivoimapuiston alueella maankäyttö jatkuu entisellään. Maa- ja metsätalouden harjoittamista tulee rajoittamaan myös tuulivoimapuistoalueen yhteyteen rakennettava rakennus- ja huoltotiestö sekä sähkön siirtoon vaadittava voimajohto. Toisaalta alueelle rakennettava tiestö voi myös helpottaa alueella liikkumista. Välillisiä vaikutuksia sekä tuulivoimapuistoalueella että sen lähiympäristössä voi aiheutua toiminnan aikaisesta melusta ja välkkeestä, jotka voivat rajoittaa tiettyjen maankäyttömuotojen, kuten asuinalueiden, suunnittelua tuulivoimapuiston välittömässä ympäristössä. Lisäksi tuulivoimaloiden ohjeelliset suojaetäisyydet voivat rajoittaa liikkumista tuulivoimaloiden läheisyydessä, vaikuttaen siten muun muassa virkistyskäyttömahdollisuuksiin. 11.1.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Hankkeen soveltuvuutta sekä vaikutuksia hankealueen maankäyttöön on arvioitu alueen nykyisen ja suunnitellun maankäytön vertailun pohjalta. Vaikutuksia maankäyttöön on tarkasteltu erikseen tuulivoimapuiston ja molempien voimajohdon reittivaihtoehtojen osalta rakentamis- ja käyttövaiheessa sekä käytön lopettamisen jälkeen. Erityistä huomiota on kiinnitetty hankkeen toteuttamisen aiheuttamiin maankäyttörajoituksiin hankealueella ja sen lähiympäristössä. Vaikutuksen merkittävyyden arvioinnissa on kiinnitetty huomiota hankealueelle kohdistuvien maankäyttömuotojen seudulliseen arvoon ja harvinaisuuteen. Hankkeen soveltuvuutta sekä vaikutuksia nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen ja infrastruktuuriin on arvioitu hankealuetta laajempana kokonaisuutena. Lisäksi on tarkasteltu hankkeen sijoittumista suhteessa maakunnallisiin kaavoihin ja valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin. Hankealueen ja sen lähiympäristön nykyinen ja kaavoitettu maankäyttö on selvitetty ja kuvailtu saatavilla olevan lähtöaineiston pohjalta. Aineistona on käytetty valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita tarkistuksineen, hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen liittyviä ohjeita ja oppaita, hankealuetta koskevia, voimassa ja vireillä olevia maankäytön suunnitelmia sekä niihin liittyviä ympäristöselvityksiä, paikkatietoaineistoa, karttatarkasteluja, valo- ja ilmakuvia sekä tuulivoimapuiston ja voimajohdon reittivaihtoehtojen alustavaa sijoitussuunnitelmaa, hankkeessa tehtyjä melu-, varjostus- ja näkyvyysmallinnuksia sekä YVA–ohjelmasta saatua palautetta. Hankealuetta koskevan, eri kaavatasoilla esitetyn maankäytön tiedot on koottu Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan liittojen sekä Kristiinankaupungin ja Isojoen kunnan kaava-asiakirjoista. Lisäksi on haastateltu paikallisia maankäytön suunnittelijoita. Hankkeen vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön on arvioinut FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä projektipäällikkö, DI Heini Passoja. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 180 Maaliskuu 2014 11.1.3 Nykytila 11.1.3.1 Maankäyttö ja elinkeinotoiminta Hankealueen merkittävin elinkeinotoiminnan muoto on metsätalous. Valtaosa Kristiinankaupungin ja Isojoen työpaikoista sijoittuu keskustaajaman läheisyyteen (Tilastokeskus 2013a, 2013b). Hankealueen koillisosa sijoittuu EteläPohjanmaan maakuntakaavassa turvetuotantovyöhykkeelle. Hankealueelle tai sen läheisyyteen ei ole tiettävästi suunnitteilla turvetuotantoa. Hankealueen eteläosassa sijaitseva Stormossbergetin alue on Pohjanmaan maakuntakaavassa merkitty kalliokiviaineksen ottamisalueeksi. Kalliokiviaineksen ottotoiminnalle ei toistaiseksi ole suunnitelmia. Metsätaloustoiminnasta johtuen metsä ei hankealueella pääasiallisesti ole luonnontilassa. Alueella esiintyy vaihtelevasti avohakkuita, pensaikkoja sekä nuorta ja hieman varttuneempaa metsää. Paikoittain esiintyy suomaisia painanteita ja kallioisia alueita. Suurin osa hankealueella olevista soista on aikoinaan ojitettu ojitettu metsätaloudellisin perustein. Hankealueen lounaisosassa sijaitsee noin 23 hehtaarin laajuinen ojittamaton Stormossenin suo. Vaikka suo ei itsessään ole ojitettu, on sen reunamailla ojitettu runsaasti. Kaikki suunnitellut Mikonkeitaan tuulivoimaloiden rakennuspaikat sijaitsevat metsätalousalueella, joko puustoisella alueella tai hakkuualalla. Tuulivoimapuiston alueelle ei sijoitu merkittäviä pelto- tai muita maatalousalueita. Lähimmät viljelykäytössä olevat peltoalueet sijaitsevat olemassa olevien tietojen mukaan Korpelankylän alueella, hankealueen pohjoisosan itäreunalla ja sen tuntumassa. Mosaiikkimaisia maatalousmaita, sijoittuu Kärjenjoen jokilaakson molemmin puolin. Pienialaisia peltoalueita sijaitsee myös hankealueen rajan tuntumassa kaakon suunnassa, Peltomaan alueella. Hankealueen keskiosassa sijaitsee lisäksi pienimuotoisia peltolaikkuja Märralidenin ja Storbäckenin alueilla. Hankealueen koillisosassa, Arkkukallion alueella, sijaitsee pohjoiseteläsuunnassa kulkeva 220 kV suurjännitelinja, jota ollaan lähitulevaisuudessa korvaamassa 400 kV voimajohdolla. Hankealuetta risteää lisäksi joitakin 20 kV voimajohtoja. Yksi 20 kV voimajohto halkaisee hankealueen luoteiskaakkoissuunnassa hankealueen pohjoisosassa, Tönijärven eteläpuolelta. Toinen 20 kV voimajohto halkaisee hankealuetta lounais-koillissuunnassa sen kapeimmassa kohdassa. Hankealueen eteläisimmän kärjen halkaisee myös 20 kV voimajohto luoteis-kaakkoissuunnassa. Sähkönsiirtovaihtoehdossa A hankealueelle rakennettavan 110 kV ilmajohdon pituus on 7,3 kilometriä ja se sijoittuu lähes kokonaan metsämaastoon. Peltoa johtoreitin varrella on vain noin 200 metrin matkalla Sandvikin alueella (Nyåkern). Hankealueen pohjoisemmalla osa-alueella johtoreitti sivuaa Kaakkoolamminkeitaan ojittamatonta suoaluetta (katso kappale 10.1.3). Sähkönsiirtovaihtoehdossa B rakennettavan uuden 110 kV ilmajohdon pituus on kaikkiaan 45 kilometriä. Hankealueen eteläiseltä sähköasemalta Arkkukallion sähköasemalle rakennettava ilmajohto noudattaa vaihtoehdon A linjausta. Arkkukallion sähköasemalta Kristiinankaupunkiin saakka rakennettava ilmajohto sijoittuu nykyisten suurjännitelinjojen kanssa samalle johtoalueelle, jota levennetään hankkeen toteutuessa. Suurin osa voimajohtoreitistä kulkee maa- ja metsätalousvaltaisessa ympäristössä. Pari kilometriä hankealueen pohjoispuolella voimajohto ohittaa Lappfjärd Björnåsenin kivikautisen asuinpaikan länsipuolelta lähimmillään noin 30 metrin etäisyydeltä. Voimajohdon reitille tai sen läheisyy- FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 181 Maaliskuu 2014 teen sijoittuu myös useita muita muinaisjäännöksiä tai muinaisjäännösalueita. Korsbäckin ja Dagsmarkin välillä johtoreitti kulkee Risåsenin maa-aineksen ottoalueen kautta. Dagsmarkin kylän kohdalla voimajohto ylittää Lapväärtinjoen ja Dagsmarkintien (seututie 664). Pyhävuoren lounaispuolella voimajohto kulkee noin 300 metrin etäisyydellä luonnonsuojelualueesta. Voimajohdon etäisyys Pyhävuoren Natura-alueeseen, lehtojensuojeluohjelmaan kuuluviin alueisiin sekä arvokkaisiin kallioalueisiin noin 300-500 metriä. Sähkönsiirtoreitin pohjoisimmassa kulmassa voimajohto ylittää Palometsän kallioalueen ja myöhemmin lännenpänä noin neljän hehtaarin laajuisen Kackorsjön lammen. Ennen Kristinestadin sähköasemaa johtoreitti ylittää mm. valtatien 8, Tiukantien (yhdystie 6651) sekä Teuvanjoen (Tjock å). Alueella on jo nykyisin varsin laaja metsätieverkosto. Tiestöä tullaan parantamaan ja täydentämään siten, että se palvelee sekä tuulivoimapuiston rakentamista että ylläpitoa. Tieverkosto on huomioitu esisuunnittelussa ja tuulivoimalat on pyritty sijoittamaan mahdollisimman lähelle nykyisiä metsäautoteitä. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 182 Maaliskuu 2014 Kuva 11.1. Rakennettu ympäristö hankealueen läheisyydessä (Maanmittauslaitos 2013). FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 183 Maaliskuu 2014 11.1.3.2 Virkistyskäyttö Muiden metsätalousalueiden tavoin Mikonkeitaan hankealuetta voidaan käyttää ulkoiluun, marjastukseen, sienestykseen ja luonnon tarkkailuun. Virkistyskäyttö voi kohdistua niin metsämaastoon kuin myös alueella oleville teille ja poluille. YVA-menettelyssä pidetyssä seurantaryhmäkokouksessa (17.4.2013 Uttermossa UF) Kärjenkosken kyläseuran edustaja huomautti Mikonkeitaan tuulivoimapuiston sijoittuvan alueelle, jota Kärjenkosken kyläläiset ovat käyttäneet säännöllisesti virkistysmielessä. Hankealueen pohjoisosassa sijaitsee yhdistyksen mukaan lisäksi latureitti (katso Kuva 11.3). Reitti on yhdistyksen mukaan ollut aktiivisessa käytössä ja sitä on tarkoitus parantaa lähivuosina EU-rahoituksella. Latureittiin viitattiin myös asukaskyselyvastauksissa (katso kappale 11.5.4). Suunnitelluista voimaloista kolme sijoittuu reitin varrelle. Uttermossassa nuorisoseuran tiloissa 23.1.2014 käydyssä 2. seurantaryhmäkokouksessa kyläläisten edustaja kertoi, että hankkeesta on toistaiseksi luovuttu. Keväällä metsäkanalintukartoitusten (Tiina Mäkelä/FCG, 26.-28.4.2013) yhteydessä tehtyjen havaintojen mukaan metsäpolut ovat alueella harvassa ja osittain kadonneet mm. hakkuiden seurauksena. Maastokarttaan merkityt polut ovat ilmeisesti vanhoja ja näyttäisivät kuntonsa puolesta olevan nykyisin vähäisessä käytössä. Mikonkeitaan hankealue sijoittuu Lapväärtinseudun riistanhoitoyhdistyksen sekä Isojoen-Karijoen riistanhoitoyhdistyksen alueille. Mikonkeitaan kiinteistöllä metsästystä harrastavat Mikonkeitaan metsästäjät ry., joka on UPM:n metsästysseura. Sen lisäksi Isojoen puolella oleva hankealueen pohjoisosa on Vesijärven metsästysseuran metsästysaluetta. Tuulivoimapuiston läheisyydessä toimii myös Uttermossan metsästysseura. Pääasialliset metsästysmuodot ovat metsästysseurojen alueilla hirven- ja peuranmetsästys sekä kanalinnustus. Hankealueen länsipuolella, lähimmillään noin 1,6 kilometrin etäisyydelle lähimmästä voimalasta, sijaitsee majoitus-, ravitsemus- ja ohjelmapalveluita tarjoava Torppa-kahvila Soldat (Kuva 11.3), joka on merkitty Pohjanmaan maakuntakaavaan virkistys- ja matkailukohteena. Kahvila sijoittuu Tönijärven luoteispuolella kulkevan Uttermossan ulkoilureitin ja luontopolun (katso kappale 10.1.3) varteen. Hankealueen itäpuolella, lähimmillään noin 3,5 kilometrin etäisyydellä Sarvijärven itäpuolella, kulkee Sarvijärven luontopolku (Kuva 11.2), jonka yhteydessä on yleisessä käytössä oleva sauna. Mikonkeitaan länsipuolella sijaitseva Lilla Sandjärven koillisranta on Kristiinankaupungin rantayleiskaavaan merkittyä retkeily- ja ulkoilualuetta. Järven pohjoisosassa sijaitsee uimaranta, joka sekin on merkitty rantayleiskaavaan. Etäisyys uimarannalta lähimpään Mikonkeitaalle suunniteltuun tuulivoimalaan on noin 3,5 kilometriä. Sähkönsiirtovaihtoehdon B voimajohtoreitin varrella ei ole merkittyjä virkistyskohteita tai ulkoilureittejä lukuun ottamatta noin 500 metrin etäisyydellä reitin itäpuolella sijaitsevaa Pyhävuoren hiihtokeskusta ja retkeilualuetta (OIVA). FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 184 Maaliskuu 2014 Kuva 11.2. Hankealueelle sekä sen ja sähkönsiirtoreittien läheisyyteen sijoittuvat virkistyskäyttörakenteet (Valtion ympäristöhallinto 2013b, Maanmittauslaitos 2013, Suojoenseudun kyläyhdistys ry 2014, Suupohjan kehittämisyhdistys 2014). FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 185 Maaliskuu 2014 Kuva 11.3 Hankealueelle ja sen välittömään läheisyyteen sijoittuvat virkistyskäyttörakenteet (Valtion ympäristöhallinto 2013b, Maanmittauslaitos 2013, Suojoenseudun kyläyhdistys ry 2014, Suupohjan kehittämisyhdistys 2014). Hankealueen pohjoisosassa sijaitsee latureitti, jonka kehittämishankkeesta on 23.1.2014 seurantaryhmäkokouksessa saatujen tietojen perusteella luovuttu. 11.1.3.3 Asutus ja väestö Suunnitelluista tuulivoimaloista alle kahden kilometrin etäisyydellä sijaitsee yhteensä 87 vakituista asuinrakennusta. Näistä suurin osa on keskittynyt hankealueen koillispuolelle Kärjenkosken alueelle. Vakituisten asuinrakennuksia on keskittynyt myös hankealueen eteläpuolelle Ruusulan- ja Peltomaantien varrelle. Hankealueen keskiosan läntisellä puolella sijaitsee pieni Sandvikin kyläalue. Sandvikin alueelta asukkaat pääsevät Ruusulantielle Österbackantietä pitkin tai pohjoiseen Uttermossan suuntaan Sandvikintietä pitkin. Voimaloita lähimmät vakituiset asuinrakennukset sijaitsevat hankealueen itäpuolella Korpelankylässä noin 800 metrin etäisyydellä voimaloista. Noin kilometrin etäisyydellä lähimmistä voimaloista sijaitsee kymmenkunta asuinrakennusta niin ikään hankealueen itäpuolella Kärjenjoen peltomaiseman tuntumassa. Muilta osin Kärjenkosken kyläasutus sijaitsee yli kilometrin etäisyydellä lähimmistä voimaloista. Alle kilometrin etäisyydellä tuulivoimaloista sijaitsee kuusi lomarakennusta, joista lähin sijoittuu 790 metrin etäisyydelle, Tönijärven itärannalle. Tönijärven rannalla sijaitsee yhteensä kolme vapaa-ajan rakennusta, joista etäisyys suunniteltujen tuulivoimaloiden rakennuspaikoille on 790 – 990 metriä. Kaakkoolammin tuntumassa on kolme lomarakennusta, jotka sijoittuvat 820-940 metrin etäisyydelle lähimmästä voimalapaikasta. Etäisyys suunnitelluista voimalapaikoista muihin lähiympäristön lomarakennuksiin on yli kilometri. Alle kahden kilometrin FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 186 Maaliskuu 2014 etäisyydellä suunnitelluista tuulivoimaloista on yhteensä 22 vapaa-ajan asuntoa, jotka sijoittuvat pääosin hankealueen länsipuolisten järvien ympäristöön. Kuva 11.4. Vakituinen asutus ja vapaa-ajan asunnot tuulivoimapuiston lähialueella (Maanmittauslaitos 2013). Lilla Sandjärven eteläpään itärannalla sijaitsevan rakennuksen luokittelu lomarakennukseksi ei perustu Maastotietokantaan. Sähkönsiirtovaihtoehdossa B neljä asuinrakennusta sijoittuu noin alle 100 metrin (noin 60-90 metrin) etäisyydelle voimajohdosta Kärjenkoskella. Korsbäckin kylässä on viisi asuinrakennusta voimajohtoreitin välittömässä läheisyydessä (noin 60-100 metrin etäisyydellä) eri kohdissa. Etäämmällä FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 187 Maaliskuu 2014 näkemäalueella on melko tiivistä tienvarsiasutusta. Lapväärtinjoen Dagsmarkissa on kuusi asuintaloa voimajohtoretiin välittömässä läheisyydessä (noin 35-100 metrin etäisyydellä). Savilahdessa voimajohtoreitin lähialueelle (noin 80-90 m etäisyydelle) sijoittuu kaksi asuinrakennusta. Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet Taulukko 11.1. Asuin- ja vapaa-ajan rakennuksien määrä alle yhden ja kahden kilometrin etäisyydellä tuulivoimaloista (Lähde: MML maastotietokanta). Etäisyys lähimpään tuulivoimalaan (VE1) Asuinrakennuksia Lomarakennuksia Yhteensä asuin‐ ja lomarakennuksia <1 km 0 0 0 <2 km 22 11 33 Etäisyys lähimpään tuulivoimalaan (VE2) Asuinrakennuksia Lomarakennuksia Yhteensä asuin‐ ja lomarakennuksia <1 km 15 6 21 <2 km 87 22 109 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Maankäyttö- ja rakennuslain 24 §:n mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Valtakunnallisista alueidenkäytöntavoitteista päättää valtioneuvosto, joka päätti 13.11.2008 tarkistetuista valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet koskevat alue- ja yhdyskuntarakennetta, elinympäristön laatua, yhteysverkostoja, energiahuoltoa, luonto- ja kulttuuriperintöä sekä luonnonvarojen käyttöä. Tavoitteet on jaettu yleis- ja erityistavoitteisiin asiasisällön perusteella. Mikonkeitaan tuulivoimapuistoa ja sen kaavoitusta koskevat seuraavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: Toimiva aluerakenne Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa. Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden käyttöedellytyksiä. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 188 Maaliskuu 2014 Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Alueidenkäytöllä edistetään kyseiseen tarkoitukseen osoitettujen hiljaisten alueiden säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville. Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Alueidenkäytössä on turvattava lennonvarmistusjärjestelmien kehittämismahdollisuudet sekä sotilasilmailun tarpeet. Voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Energiaverkostoja koskevassa alueidenkäytössä on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja alueet, sekä maiseman erityispiirteet. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Alueidenkäytöllä edistetään rannikkoalueen säilymistä luonto- ja kulttuuriarvojen kannalta erityisen merkittävänä aluekokonaisuutena. 11.1.3.4 Kaavoitus Maakuntakaavat Hankealueen Isojoen kunnan alueelle sijoittuvalla pohjoisosalla on voimassa Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava. Pohjoisosan itäosassa on maakuntakaavassa pohjois-eteläsuuntaiset 220 kV voimajohtoa sekä 400 kV voimajohdon johtovarausta koskevat merkinnät. Lisäksi hankealueen pohjoisosan itäpuolisko sijoittuu Isojoen valuma-alueen turvetuotantovyöhykkeelle (tt-3). Muita hankealuetta koskevia maankäytön rajoituksia ei Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa ole. Koillisessa hankealue rajautuu maakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöön/kulttuuriympäristön vaalimisen kannalta tärkeään alueeseen. Muutaman sadan metrin etäisyydelle hankealueen pohjoispuolelle Somerokalliolle on merkitty maakunnallisesti merkittävä kalliokiviainesten ottamisalue. Hankealueen Kristiinankaupungin puolelle sijoittuvalla eteläosalla voimassa olevassa Pohjanmaan maakuntakaavassa hankealueen eteläosan keskiosiin on merkitty kalliokiviaineksen ottamisalue (eo-4), jolla on voimassa MRL 33§:n mukainen rakentamisrajoitus. Alueelle ei saa myöntää lupaa rakentamiseen niin, että vaikeutetaan maakuntakaavan toteutumista. Hankealueen ja Tönijärven länsipuolelle, lähimmillään noin 710 metrin etäisyydelle hankealueesta, on Pohjanmaan maakuntakaavassa merkitty virkistys- ja matkailukohde. Suunnittelu- FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 189 Maaliskuu 2014 määräyksen mukaan aluetta suunniteltaessa tulee erityisesti kulttuuri-, maisema- ja ympäristöarvot ottaa huomioon. Alueella ei ole voimassa rakentamisrajoitusta. Sähkönsiirtovaihtoehdossa B voimajohtoreitti sivuaa Isojoen kunnan puolella Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavaan kaavaan merkityn olemassa olevan 220 kV voimajohdon ja 440 kV voimajohdon yhteystarvemerkinnän rinnalla kiviainesten ottoaluetta ja Kärjenkosken kylää sekä maakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeää aluetta ja sijoittuu turvetuotantovyöhykkeelle. Kristiinankaupungin eli Pohjanmaan maakunnan alueella voimajohtoreitit sijoittuvat kahdelle kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti tai seudullisesti arvokkaalle alueelle (Korsbäckin kulttuurimaisema ja Isojoen kulttuurimaisema Lapväärtissä) ja kahdelle tärkeälle pohjavesialueelle. Johtoreitti ylittää Pohjanmaan maakuntakaavassa Project aqua-vesistöksi osoitetun ja Natura 2000-verkostoon kuuluvan Lapväärtinjoen-Isojoen. Joki on lisäksi merkitty melontareittinä ja joen pohjoispuolinen tie pyöräilyreittinä. Johtoreitti risteää vielä useamman kerran ohjeellisen ulkoilureitin kanssa ennen Savilahtea. Savilahdessa johtoreitti ylittää Tiukanjoen melontareitin ja sivuaa eteläpuolitse maakunnallisesti tai seudullisesti arvokasta kulttuurimaisemaa (Butsbacken-Sårbacken) ja pohjoispuolitse Tiilitehtaanmäen ympäristöä sekä Natura-aluetta. Voimajohtoreitti sijoittuu lisäksi maakuntakaavan matkailun vetovoima-alueelle (mv-1 Kaskinen-Kristiinankaupunki) ja Jokilaaksojen kehittämisen alueelle (mk-1 Lapväärtin jokilaakso). Kuva 11.5. Ote Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavasta (Etelä-Pohjanmaan liitto 2013). Hankealueen sijainti on lisätty kaavakartalle. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 190 Maaliskuu 2014 Kuva 11.6. Ote Pohjanmaan maakuntakaavasta (Pohjanmaan liitto 2013a). Hankealueen sijainti on lisätty kaavakartalle. Sekä Pohjanmaan että Etelä-Pohjanmaan maakunnassa laaditaan parhaillaan uusiutuvia energiavaroja ja niiden sijoittumista koskevia vaihemaakuntakaavoja. Mikonkeitaan tuulivoimapuiston eteläosa sijoittuu suurelta osin Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksen Metsälä-Norrvikenin tuulivoimatuotantoon soveltuvan alueen (tv-1) sisäpuolelle (Kuva 11.8). Etelä-Pohjanmaan tämänhetkisessä vaihemaakuntakaavan 1 luonnoksessa hankealuetta ei ole osoitettu tuulivoiman tuotantoon soveltuvaksi alueeksi (Kuva 11.7). FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 191 Maaliskuu 2014 Kuva 11.7. Ote Etelä-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta 28.5.2012 (Etelä-Pohjanmaan liitto 2013). Hankealueen sijainti on lisätty kaavakartalle. Kuva 11.8. Ote Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksesta (Pohjanmaan liitto 2013b). Hankealueen sijainti on lisätty kaavakartalle. Yleiskaavat Hankealueella ei ole voimassa yleiskaavoja. Kristiinankaupungin puolella Lilla Sandjärvelle ja Stora Sandjärvelle on laadittu rantaosayleiskaava (Kuva 11.9). FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 192 Maaliskuu 2014 Isojoen kunnan puolella ei ole hankealueelle tai sen läheisyyteen laadittu yleiskaavoja. Mikonkeitaan tuulivoimapuiston länsipuolelle on suunnitteilla kaksi tuulivoimahanketta, jotka edellyttävät alueen kaavoittamista. Molemmat kaava-alueet rajautuvat Mikonkeitaan hankealueeseen. Uttermossan tuulivoimapuiston osayleiskaavan laatiminen on käynnissä ja edennyt luonnosvaiheeseen (Kuva 11.10). Metsälän tuulivoimapuiston osayleiskaava (Kuva 11.11) on hyväksytty Kristiinankaupungin kaupunginvaltuustossa syksyllä 2012 lukuun ottamatta kolmen pohjoisimman voimalan rakennuspaikkoja, joista oli valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeuden päätöksessä valitusta ei ole hylätty. Kuva 11.9 Ote Lilla Sandjärveä ja Stora Sandjärveä koskevasta Kristiinankaupungin rantaosayleiskaavasta (Kristiinankaupunki). Hankealueen sijainti on lisätty kaavakartalle. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 193 Maaliskuu 2014 Kuva 11.10. Uttermossan tuulivoimapuiston osayleiskaavanluonnos (Kristiinankaupunki 2012). Hankealueen sijainti on lisätty kaavakartalle. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 194 Maaliskuu 2014 Kuva 11.11. Metsälän tuulivoimapuiston osayleiskaava (Kristiinankaupunki, 2012). Hankealueen sijainti on lisätty kaavakartalle. Asemakaavat Hankealueella ei ole voimassa tai vireillä olevia asemakaavoja. 11.1.4 Tuulivoimapuiston vaikutukset nykyiseen maankäyttöön ja rakennettuun ympäristöön Tuulivoimapuiston rakentamisen ajaksi vapaata liikkumista joudutaan turvallisuussyistä rajoittamaan rakennettavana olevalla tuulivoimapuistoalueella sekä rakennus- ja huoltotiestöllä. Tällöin rajoittuu myös kyseisten alueiden käyttö metsästykseen ja virkistykseen. Rajoitus koskee kuitenkin suhteellisen pienialaista aluetta ja se poistuu heti rakentamisen päätyttyä. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 195 Maaliskuu 2014 Tuulivoimapuiston toiminnan aikana nykyinen maankäyttö, pääasiallisesti metsätalouskäyttö, voi jatkua alueella normaalisti tuulivoimaloiden, rakennus- ja huoltoteiden ja sähkönsiirtorakenteiden alueita lukuun ottamatta. Kunkin tuulivoimalan ympäriltä tullaan hankkeen rakentamisaikaisessa vaiheessa raivaamaan puusto noin hehtaarin alueelta. Tämä tarkoittaa sitä, että raivattavilta alueilta häviää vaihtoehdossa 1 noin 19 ja vaihtoehdossa 2 noin 26 hehtaaria metsää (Taulukko 11.2). On huomioitava, että kokoamisalueiden annetaan rakentamisen jälkeen palautua ennalleen. Tuulivoimapuiston uuden tieverkoston alta häviää vaihtoehdossa 1 noin kuusi ja vaihtoehdossa 2 noin kahdeksan hehtaaria metsäalaa. Uusien teiden rakentamisella ja olemassa olevien teiden parantamistoimenpiteillä on myös myönteisiä välillisiä vaikutuksia, koska tiet helpottavat alueella liikkumista. Kokonaisuudessaan voidaan todeta, että voimaloiden ja teiden rakentamisen takia metsää häviää hankealueelta vaihtoehdosta riippumatta korkeintaan muutaman prosentin verran, joten vaikutus, eli maankäytön rajoittuminen, tulee olemaan hyvin paikallinen. Taulukko 11.2. Tuulivoimapuiston eri toteutusvaihtoehdoissa rakennettavat maa-alat. Rakennuskohde Pinta‐ala Osuus koko hankealu‐ eesta VE2 ( %) VE1 (ha) VE2 (ha) VE1 (%) 0,8 1,1 0,3 0,3 2,2 <0,1 <0,1 5,5‐10,5 5,5‐10,5 0,2‐0,4 0,2‐0,4 0,5 1,0 <0,1 0,1 27‐37 37‐47 1,1‐1,5 1,5‐2,0 Kokoamisalueet Uudet huolto‐ ja kuljetustiet (sis. maakaapelin työalu‐ een) 6,1 7,9 Parannettavat tiet (sis. maakaapelin työalueen) 1,4 Muuntoasema (VEA TAI VEB) Muuntoasema (VEC) yhteensä 19 26 Tuulivoimapuiston vaikutukset hankealueella sijaitseviin asuin- ja vapaaajanrakennuksiin ja kiinteistöihin on käsitelty erikseen ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia koskevassa kappaleessa 11.5, jossa arvioidaan niin voimaloista aiheutuvia melu-, varjo- kuin maisemavaikutuksiakin. Tuulivoimapuiston alueella voi yleensä liikkua vapaasti. On yleisesti suositeltu (Suomen tuulivoimayhdistys 2014), että alueella liikkuvat pysyvät talvella jään aikaan jään sinkoutumisvaaran takia noin 1,5 x tuulivoimalan enimmäiskorkeutta vastaavalla etäisyydellä tuulivoimaloista. Suositus koskee voimaloita, joille ei ole asennettu jäänesto- tai tunnistuslaitetta. Tuulivoimaloita voidaan jään aikaan esimerkiksi pysäyttää etävalvonnan kautta. On kuitenkin huomioitava että jään muodostumisesta aiheutuva vaara on viranomaisten viime aikoijen tehtyjen selvitysten perusteella arvioitu. Jäänmuodostusta on käsitelty tarkemmin kappaleessa 14.1.1. Tuulivoimapuiston keskeisimmät maankäyttöön liittyvät vaikutukset koskevat rakentamattomien metsätalousalueiden ja virkistykseen käytettyjen alueiden muuttumista energiatuotantoalueiksi. Vaikutuksia riistakantaan ja metsästykseen on käsitelty kappaleessa 10.6 ja vaikutuksia virkistykseen tarkemmin ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia käsittelevässä kappaleessa 11.5. Vaikutukset ovat hankkeen elinkaarta ajatellen hyvin pitkäkestoiset, mutta koska maankäyttö rajoittuu hyvin pienelle alalle, voidaan vaikutuksia pitää merkittävyydeltään vähäi- FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 196 Maaliskuu 2014 sinä. Vaihtoehtojen välillä ei ole vaikutusten kannalta merkittäviä eroja siitä huolimatta, että raivattavan metsä-ala vaihtelee hieman vaihtoehtojen välillä. 11.1.5 Sähkönsiirron vaikutukset nykyiseen maankäyttöön ja rakennettuun ympäristöön Sähkönsiirron suorat vaikutukset maankäyttöön liittyvät voimajohtojen aiheuttamiin maankäytön muutoksiin ja voimajohdon maankäytölle asettamiin rajoituksiin. Johtoaukealla tai sen läheisyydessä ei saa harjoittaa sellaista toimintaa, josta saattaa koitua sähköturvallisuuden vaarantumista tai haittaa voimajohdon käytölle tai kunnossa pysymiselle. Toisaalta voimajohtojen lähiympäristön maankäytölle ei Suomessa ole virallisia rajoituksia, eikä johtoalueen ympärille vaadita suoja-alueen jättämistä. Johtoaukealle ei ilman erityistä lupaa saa pitää rakennuksia tai kahta metriä korkeampia muitakaan rakenteita tai laitteita. Rakennuksia ei myöskään saa rakentaa johtoaukean välittömään läheisyyteen. Myös maanrakennustöihin yms. pylvään tai voimajohdon läheisyydessä on hankittava johdon omistajan lupa tai lausunto. Johtopylväiden rakenteiden väliin ja kolme metriä niitä lähemmäksi ei saa pystyttää minkäänlaisia rakenteita tai laitteita tavallisia aitoja lukuun ottamatta. Ojia tai muita kaivauksia ei saa tehdä eikä tieoikeutta perustaa kolmea metriä lähemmäksi pylväiden rakenteita. Pylväiden ja voimajohtojen alle jäävät alueet pysyvät maanomistajan omistuksessa ja hallinnassa. Johtoalueen käyttöoikeus on kuitenkin rajoitettua siten, että johtoaukealla puita ei voi kasvattaa ja reunavyöhykkeillä puiden kasvupituus on rajoitettu. Pelloilla johtoaukeaa saa viljellä ja johtojen alla voi liikkua tavanomaisin maatalouskonein. Pylväiden läheisyydessä työskenneltäessä on noudatettava varovaisuutta. Joissakin tapauksissa voimajohtoalueen hyötykäyttö esim. joulukuusien kasvatukseen, riistakäyttöön tai perinneniittyjä korvaavina avoimina ja puoliavoimina ympäristöinä voi olla mahdollista. Voimajohdon aiheuttamat taloudelliset menetykset korvataan maanomistajille lunastustoimituksessa. Maksettava lunastuskorvaus määrätään lunastustoimituksessa, jota johtaa Pohjanmaan maanmittaustoimiston toimitusinsinööri. Mikonkeitaan tuulivoimapuiston sähkönsiirto toteutetaan vaihtoehdossa A tulevaa 400 kV voimajohtoa hyödyntäen ja vaihtoehdossa B tulevan 400 kV voimajohdon viereen rakennettavan 110 kV ilmajohdon välityksellä Kristiinankaupungissa sijaitsevalle Kristinestadin sähköasemalle. Reittivaihtoehdot on kuvattu kappaleessa 4.2.2. Vaihtoehdossa A rakennetaan noin seitsemän kilometriä uutta ilmajohtoa hankealueelle. Vaihtoehdossa B rakennetaan tämän lisäksi lähes 40 kilometriä uutta ilmajohtoa tulevan 400 kV voimajohdon viereen. Voimajohtoalueen laajuuteen vaikuttaa johtoaukean leveys, joka voi vaihdella 26-30 metrin välillä. Reunavyöhykkeen leveys on lähes aina 10 metriä. Koko voimajohtoalueen leveys voi siis vaihdella 46-50 metrin välillä. Sijoitettaessa uusi 110 kV voimajohto olemassa olevan 440 kV johdon viereen (VEB), on johtoalue levennettävä noin 19-35 metriä (katso kappale 5.3.2 ”Tuulivoimapuiston ulkoinen sähkönsiirto”). Voimajohdon johtoalue vaatima maa-ala olisi vaihtoehdossa VEA noin 34 hehtaaria ja vaihtoehdossa B noin 100 hehtaaria ( FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 197 Maaliskuu 2014 Taulukko 4.1). Hankealueelle rakennettavan ilmajohdon linjauksen varrelle sijoittuu jonkin verran avohakkuualueita ja taimikoita ja näiltä osin johtokäytävää ei tarvitse hakata. Voimajohtojen vaikutuksia sähkönsiirtoreitin läheisyyteen sijoittuvaan asutukseen on käsitelty ihmisiin kohdistuvien vaikutusten yhteydessä kappaleessa 11.5.6. Koska Mikonkeitaan tuulivoimapuisto on suunniteltu joko liitettäväksi nykyiseen kantaverkkoon hankealueella tai tulevan 400 kV voimajohdon viereen rakennettavan voimajohdon välityksellä, arvioidaan sähkönsiirron vaikutukset nykyiseen maankäyttöön vähäisiksi. Sähkönsiirron rakenteet rajoittavat maankäyttöä johtoalueella, mutta vaikutukset ovat paikallisia ja kohdistuvat pinta-alaltaan melko pienelle alueelle. Vaikutukset kohdistuvat lähinnä metsätalouteen, kun johtoalueelta raivataan puustoa. Vaihtoehdon B mukaisen voimajohtoreitin suunnittelun osalta haastavia osuuksia on mm. Dagsmarkintien ja Tiukanjoen tuntumassa, missä tilaa tulevan 400 kV vieressä sijoittuvalla reitillä on varsin vähän. 11.1.6 Tuulivoimapuiston ja sähkönsiirron vaikutukset suunniteltuun maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen Mikonkeitaan tuulivoimapuistohanke on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) mukainen ja tukee erityisesti uusiutuvan energian hyödyntämistä koskevien tavoitteiden toteutumista. Maakuntakaava kuvaa maakunnan yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön perusratkaisut keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Hanke ei ole ristiriidassa EteläPohjanmaan maakuntakaavassa hankealueelle sijoittuvien 220 kV voimajohdon ja 400 kV voimajohdon johtovarauksen merkintöjen kanssa. Sähkönsiirtovaihtoehdossa B hankkeen sähkönsiirtoa varten rakennettava uusi 110 kV ilmajohto seuraisi 400 kV voimajohdon linjausta. Hankealueen koillisosan sijoittuminen turvetuotantovyöhykkeelle ei rajoita tuulivoimapuiston rakentamista, sillä merkintä ohjaa turvetuotantoa eikä sulje pois muita maankäyttömuotoja. Hankealueelle tai sen läheisyyteen ole tiettävästi suunniteltu turvetuotantoa. Maakuntakaavaan merkittyyn, hankealueeseen koillisessa rajautuvaan maakunnallisesti merkittävään Kärjenkosken-Kankaanpään kulttuurimaisemaan hanke vaikuttaa lähinnä maisemassa tapahtuvan muutoksen osalta. Hankkeen vaikutukset kohteeseen arvioidaan vähintään kohtalaisiksi, joidenkin alueen osien osalta merkittäviksi (katso kappale 11.3). Hankkeen ei arvioida vaikuttavan hankealueen pohjoispuolelle Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa sijoittuvaan maakunnallisesti merkittävän kalliokiviainesten ottamisaluemerkintään. Pohjanmaan maakuntakaavassa hankealueen eteläosan keskiosiin sijoittuvalla kalliokiviaineksen ottamisalueella on voimassa MRL 33§:n mukainen rakentamisrajoitus. Kaavamääräyksen mukaan alueelle ei saa myöntää lupaa rakentamiseen niin, että vaikeutetaan maakuntakaavan toteutumista. Alueelle ei kuitenkaan tiettävästi ole tehty suunnitelmia kiviaineksen ottamiseksi. Pohjanmaan maakuntakaavassa hankealueen länsipuolelle sijoittuva virkistys- ja matkailukohde on huomioitu hankkeen suunnittelussa ja näin ollen hankkeena ei arvioida estävän kaavamerkinnän mukaista toimintaa kohteessa. Vaikutuksia on käsitelty tarkemmin melun osalta kappaleessa 9.1.7, varjostuksen osalta kappaleessa 9.2.5 sekä virkistyskäytön osalta kappaleessa 11.5. Hanke on pitkälti Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksen mukainen, sillä hankealueen eteläosa sijoittuu suurelta osin Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksen Metsälä-Norrvikenin tuulivoimatuotantoon soveltuvan alu- FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 198 Maaliskuu 2014 een sisäpuolelle. Etelä-Pohjanmaan tämänhetkisessä 1. vaihemaakuntakaavan luonnoksessa hankealuetta ei sen sijaan ole osoitettu tuulivoiman tuotantoon soveltuvaksi alueeksi. Etelä-Pohjanmaan maakuntaliitto on kuitenkin lausunut, ettei kyseinen seikka estä suunnittelemasta hanketta Mikonkeitaan hankealueella. Sähkönsiirtovaihtoehdon B voimajohtoreitti ei ole ristiriidassa Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan kanssa noudattaessaan 400 kV voimajohtovarauksen linjausta. Maakuntakaavan lisäksi tuulivoimapuistoalueella ei ole muita voimassa olevia kaavoja. Hankkeen ei arvioida vaikuttavan läheisten Lilla Sandjärven ja Stora Sandjärven rantaosayleiskaavojen toteutumiseen (katso kappaleet 9.1.7 ja 9.2.5). Tuulivoimapuiston toteuttamiseksi hankealueelle laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain 77 a §:n mukainen oikeusvaikutteinen osayleiskaava. Osayleiskaavan laatiminen on käynnistetty ja sitä tehdään osittain samanaikaisesti YVAmenettelyn kanssa (katso kappale 2.3.7). Tuulivoimapuisto sijoittuu toiminnan kannalta sopivalle alueelle ja tukeutuu merkittävissä osin olemassa olevaan infrastruktuuriin. Yhdyskuntarakenne ei hajaudu, sillä hanke ei edellytä uusien asuin-, työpaikka- tai palvelualueiden rakentamista. Toiminnassa hyödynnetään pääosin olemassa olevaa tiestöä, eivätkä toiminnasta aiheutuvat liikennejärjestelyt edellytä muutoksia yleiseen tieverkkoon. Tuulivoimapuistoalue säilyy pääkäyttötarkoitukseltaan metsätalousalueena. Mikonkeitaan tuulivoimapuiston toteuttaminen ei aiheuta merkittäviä yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvia vaikutuksia. 11.1.7 Vaikutukset toiminnan jälkeen Tuulivoimapuiston toiminnan päätyttyä rakenteet puretaan ja maa-alue vapautuu maanomistajien käyttöön. Myös alueen maisema ja maankäyttö palautuu hitaasti ennalleen, mikäli alueella ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia hankkeen elinkaaren aikana (noin 25 – 50 vuotta). Hankkeen päätyttyä voimajohtoja ei välttämättä tarvitse purkaa, vaan rakennetulla ilmajohdolla voidaan mm. täydentää paikallista sähköverkkoa ja parantaa sähköjakelua. Maakaapeleiden jättäminen maaperään vähentää toiminnan lopettamisen suoria vaikutuksia. 11.1.8 0-vaihtoehdon vaikutukset 0-vaihtoehdossa hanketta ei toteuteta, joten sen vaikutukset alueen nykyiseen ja suunniteltuun maankäyttöön jäävät toteutumatta. Myös Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa Metsälä-Norrvikenin alueelle esitetty tuulivoimatuotanto jää Mikonkeitaan tuulivoimapuiston osalta toteutumatta. 11.1.9 Vaikutusten lieventäminen Tuulivoimapuistohankkeen mahdollisia haitallisia vaikutuksia voidaan lieventää kaavoituksen, suunnittelun ja lupamenettelyjen avulla. Maankäytön suunnittelussa tulee huomioida eri maankäyttömuotojen sijoittaminen suhteessa toisiinsa sekä niiden yhteensovittaminen. Mikonkeitaan alueen tuulivoimapuiston sijoituksessa on lähtökohtaisesti otettu huomioon alueen suotuisa sijainti mm. suhteessa olemassa oleviin teihin ja tulevaan 400 kV voimajohtoon. Sijoitussuunnittelussa on myös pyritty minimoimaan tuulivoimapuiston käytönaikaiset haitat FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 199 Maaliskuu 2014 alueen vakituiselle ja vapaa-ajan asutukselle. Tuulivoimaloiden aiheuttaman melun ja varjostuksen vaikutusten lieventämistä käsitellään kappaleissa (9.1 ja 9.2). Tuulivoimapuiston sekä voimajohdon reitin ja pylväiden sijainnin yksityiskohtaisella suunnittelulla voidaan ehkäistä ja lieventää mahdollisia haitallisia vaikutuksia, esimerkiksi maataloudelle pellolla sijaitsevista pylväistä aiheutuvaa haittaa. Voimajohdon aiheuttamista taloudellisista menetyksistä maanomistajat saavat korvauksen, joka määritellään voimajohdon lunastustoimituksen yhteydessä. Tuulivoimapuiston toiminnan jälkeisiä vaikutuksia voidaan vähentää maisemoinnilla. 11.1.10 Arvioinnin epävarmuustekijät Hankkeen aiheuttamat vaikutukset on pyritty huomioimaan mahdollisimman laajasti. Arviointityössä on pyritty käyttämään uusinta mahdollista kartta- ja paikkatietoaineistoa, mutta on kuitenkin mahdollista, että aineistot eivät ole täysin ajan tasalla tai niissä on pieniä puutteita. Vaikutusten arviointiin ei liity merkittäviä epävarmuustekijöitä. Maankäyttöä voidaan säädellä kaavoituksella, suunnittelulla ja lupamenettelyillä. Maankäytön kehityksen ennustamiseen liittyy kuitenkin aina epävarmuutta. Kaavojen maankäytön aluevaraukset voivat toteutua eri tavoin, vaikka pääkäyttötarkoitus ja mittakaava säilyisivätkin. Hankealuetta koskevia, tuulivoimatuotantoon parhaiten soveltuvat alueet osoittavia, Pohjanmaan ja EteläPohjanmaan tuulivoimavaihemaakuntakaavoja ei ole lisäksi vielä vahvistettu. Epävarmuutta vaikutusten arviointiin luo osaltaan myös se, että arvioinnissa käytetty tuulivoimapuiston sijoitussuunnitelma sekä voimajohtoreitit ovat alustavia. Tuulivoimaloiden lukumäärä ja paikat, sähköasemien koot ja paikat, kaapelien, liittymisjohdon ja uusien huoltoteiden linjaukset sekä muut yksityiskohdat tarkentuvat hankkeen myöhemmissä suunnittelu- ja toteutusvaiheissa. 11.1.11 Yhteenveto ja vaihtoehtojen vertailu Hanke sijoittuu toiminnan kannalta sopivalle alueelle ja tukeutuu pääosin olemassa olevaan infrastruktuuriin. Hanke edistää valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, joihin sisältyy uusiutuvien energiamuotojen lisääminen Hanke ei ole ristiriidassa voimassa olevien aluetta koskevien kaavojen kanssa lukuun ottamatta Pohjanmaan maakuntakaavassa hankealueelle sijoittuvaa kalliokiviaineksen ottamisalueen merkintää. Hanke on pitkälti Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksen mukainen hankealueen eteläosan sijoittuessa suurelta osin vaihemaakuntakaavaehdotuksen tuulivoimatuotantoon soveltuvalle alueelle. Etelä-Pohjanmaan tämänhetkisessä 1. vaihemaakuntakaavan luonnoksessa hankealuetta ei ole osoitettu tuulivoiman tuotantoon soveltuvaksi alueeksi. Merkittävin vaikutus on metsätalouskäytössä olevan alueen muuttuminen energiantuotantoalueeksi, mikä kuitenkin koskee suhteellisen pientä maaalaa. Muutos nykytilaan nähden ei siten ole merkittävä. Alueen käyttö asumiseen ja loma-asumiseen rajoittuu. Alueen nykyinen käyttö, kuten metsästys ja virkistystoiminta, voi jatkua alueella ennallaan tuulivoimapuiston rakennusalueita lukuun ottamatta. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 200 Maaliskuu 2014 Toteutusvaihtoehtojen 1 ja 2 välillä ei ole maankäyttöön kohdistuvissa vaikutuksissa ole merkittäviä eroja. Rakennettava voimajohto asettaa maankäytölle rajoituksia johtoaukealla ja sen läheisyydessä. Voimajohdon vaikutukset kohdistuvat lähinnä metsätalouteen, kun johtoalueelta raivataan puustoa. 11.2 Vaikutukset liikenteeseen 11.2.1 Vaikutusmekanismit Vaikutuksia liikenteeseen aiheutuu hankkeen rakentamisen aikana tuulivoimalaja voimajohtokomponenttien kuljetuksista. Merkittävä osa kuljetuksista syntyy rakennus- ja huoltoteiden rakentamiseen tarvittavan kiviaineksen sekä perustuksiin tarvittavan betonin kuljetuksesta. Raskaan liikenteen kasvu saattaa aiheuttaa vaikutuksia liikenneturvallisuuteen. Raskaiden kuljetusten kääntymiset yleisiltä teiltä risteäville huoltoteille lisäävät liikenneonnettomuuksien, kuten peräänajon riskiä. Voimaloiden rakenteita joudutaan mahdollisesti kuljettamaan niin sanottuina erikoiskuljetuksina, mikä voi vaikuttaa paikallisen liikenteen sujuvuuteen. Vaikutuksen laajuus riippuu muun muassa siitä, missä määrin hanke lisää nykyisten teiden liikennemääriä ja mikä on kyseisten teiden sietokyky liikennekuormituksen suhteen. Hankkeen toiminnan aikana tuulivoimaloiden ylläpitoa varten tehdään vuosittain yksittäisiä huoltokäyntejä, joista ei aiheudu vaikutuksia liikenteeseen. Tuulivoimalat itsessään voivat vaikuttaa teiden liikenneturvallisuuteen muodostaessaan haittaavia elementtejä tienkäyttäjien näkemissä. Tuulivoimaloiden lavoista voi myös äärimmäisen harvinaisissa poikkeustilanteissa talvisaikaan sinkoutua jäätä. Tämän estämiseksi Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi on asettanut minimietäisyydet voimaloiden sijoittamisessa teiden varsille. Nykyaikaiset voimalat varustetaan lisäksi jäänesto- tai tunnistusjärjestelmällä. 11.2.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Tuulivoimaloiden sekä niiden perustusten ja asennuskentän rakentamisen aiheuttamat kuljetukset on arvioitu tuulivoimaloiden määrän ja tyypin perusteella. Tarvittavien erikoiskuljetusten määrä on arvioitu erikseen. Yksityisteiden rakentamiseen ja parantamiseen tarvittavien kuljetusten määrä on arvioitu teiden pituuden perusteella. Arvio tuulivoimapuiston eri toteutusvaihtoehdoista syntyvistä liikennemääristä on esitetty alla olevassa taulukossa (Taulukko 11.3). Hankkeen aiheuttaman liikenteen vaikutusten merkittävyyttä on arvioitu vertaamalla hankkeen aiheuttamia kuljetusmääriä teiden nykyisiin liikennemääriin. Liikenteen lisäystä on tarkasteltu sekä absoluuttisesti että suhteellisesti verrattuna nykyiseen liikennemäärään. Liikenteen kokonaislisääntymistä ja raskaan liikenteen lisääntymistä on tarkasteltu erikseen. Liikenteen lisääntymisen sekä kuljetusten tyypin perusteella on arvioitu vaikutuksia kuljetusreittien liikenteen toimivuuteen ja turvallisuuteen. Tieverkoston vaarallisia kohtia on selvitetty tarkastelemalla liikenneonnettomuustilastoja. Tuulivoimapuistoa koskevan vaikutusten arvioinnin tarkastelualueena ovat olleet tuulivoimapuistoalueelle tulevat yksityistiet, lähiympäristön maantiet sekä kuljetusten käyttämä reitti hankealueelta valtatielle 8 saakka. Suunnitellut voimalat sijaitsevat kauempana kuin mitä Liikenneviraston ohjeessa 8/2012 ”Tuulivoimalaohje - Ohje tuulivoimalan rakentamisesta liikenne- FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 201 Maaliskuu 2014 väylien läheisyyteen” on esitetty tuulivoimaloiden vähimmäisetäisyydeksi maanteistä. Suunniteltujen voimajohtojen osalta on tarkasteltu niiden vaikutuksia maanteihin erityisesti erikoiskuljetusten ja liikenneverkon kehittämisen kannalta. Hankkeen vaikutukset liikenteeseen on arvioinut FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä projektipäällikkö, DI Heini Passoja. Taulukko 11.3. Yhden tuulivoimalan rakentamisen edellyttämät raskaan liikenteen kuljetukset sekä tieverkoston täydentämisen edellyttämät sorakuljetukset voimalaa kohden. Kohde Raskaan liikenteen ajoneuvojen määrä Nostoalue, sorakuljetukset 200 Perustus, murske‐ ja sorakuljetukset 70 Perustus, teräskuljetukset 2 Perustus, betonikuljetukset 100 3 Rakennettava tie, 6 metriä leveä, sora 6 m /m 320 3 Parannettava tie, nykyisellään 2 metriä leveä, sora 3 m /m 110 Voimalakomponenttien erikoiskuljetukset 12‐14 Muu liikenne 13 Yhteensä noin 800 Taulukko 11.4. Tuulivoimapuiston vaihtoehtojen rakentamisen tuottamat liikennemäärät rakennusaikana. Selite Voimaloiden lukumäärä Raskaan liikenteen kuljetusten määrä Erikoiskuljetusten määrä Vaihtoehto 1 Suppeampi tuu‐ livoimapuisto 19 Vaihtoehto 2 Laajempi tuuli‐ voimapuisto 26 15 000 21 000 250 340 11.2.3 Nykyinen liikenne Suunniteltu tuulivoimapuisto sijoittuu valtatien 8 (Porintie) itäpuolelle. Pohjoispuolella kulkee Uttermossantie, joka muuttuu Etelä-Pohjanmaan alueella Pöllistön metsätieksi (Uttermossa-Isojoki 17017). Pöllistöntiehen liittyy Kärjenkoskentie (Vanhakylä-Kärjenkoski 17027) ja se jatkuu hankealueen itäpuolella etelän suuntaan Vesijärventienä Suojoentielle (Merikarvia – Kauhajoki 661) asti. Vesijärven ja Suojoen kylät yhdistää Tarmaantie (yhdystie 17013). Hankealueen eteläpuolella kulkee Porintien (valtatie 8) ja Suojoentien (Merikarvia-Kauhajoki 661) välinen Ruusulantie/Peuralantie. Ajo tuulivoimapuiston eteläosaan (toteutusvaihtoehdot 1 ja 2) tulee suunnitelmien mukaan tapahtumaan valtatieltä 8 Riskulan kautta Stormossenin eteläpuolitse kulkevaa olemassa olevaa ja vahvistettavaa metsäautotietä (Österbackantie) pitkin. Hankealueen pohjoisosaan suuntautuvat kuljetukset (vaihtoehto 2) ohjataan valtatieltä 8 hankealueelle joko pohjoiskautta Uttermossantietä, Pöllistön metsätietä ja Vesijärventietä pitkin tai etelän kautta Isojoentietä, Suojoentietä, Tarmaantietä ja Vesijärventietä pitkin. Hankealueen pohjoisosan kuljetus- FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 202 Maaliskuu 2014 reitin viimeisen osuuden muodostavat molemmissa tapauksissa Vesijärventieltä haarautuva Korpelankyläntie ja olemassa olevat metsäautotiet. Taulukko 11.5. Maanteiden liikennemäärät tuulivoimapuiston läheisyydessä vuonna 2012 (Liikennevirasto 2013). Tie Numero Keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL, ajon./vrk) Osuus Ajoneuvoja Raskaita ajoneuvoja Metsälä ‐ Uttermossa 1889 371‐448 17017 Uttermossa ‐ Kärjenkoski 130 17017 Kärjenkoski – Vesijärvi 96 17013 Vesijärvi‐Suojoki 76 Suojoki ‐ vt 8 351 57‐59 8 661 Kuva 11.12. Hankkeen pääkuljetusreitit sekä liikennemäärät hankealueen läheisyydessä vuonna 2011 (Liikennevirasto 2013). Kvl=keskimääräinen vuorokausiliikenne, kvl ras = raskaiden ajoneuvojen keskimääräinen vuorokausiliikenne. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 203 Maaliskuu 2014 Valtatien 8 liikennemäärä hankealueen kohdalla oli vuonna 2012 noin 1900 ajoneuvoa vuorokaudessa. Raskaanliikenteen määrä oli noin 450 ajoneuvoa vuorokaudessa eli noin neljännes kokonaisliikennemäärästä. Uttermossantiellä kokonaisliikennemäärä oli vuonna 2012 130, Vesijärventiellä 96 ja Vesijärventiestä etelään haarautuvalla Tarmaantiellä 76 ajoneuvoa vuorokaudessa. Suojoentiellä/Isojoentiellä kokonaisliikennemäärä oli vuonna 2012 noin 350 ja raskaan liikenteen määrä noin 60 ajoneuvoa vuorokaudessa. Raskas liikenne muodosti vajaan viidenneksen kokonaisliikennemäärästä (Kuva 11.12, Liikennevirasto 2013). Vuosien 1997-2013 onnettomuustilastojen (Tierekisteri 2013) mukaan valtatiellä 8 hankealueen kohdalla, eli Uttermossantien (17017) ja Isojoentien (661) välisellä osuudella, ei tarkasteluajanjaksona ole sattunut henkilövahinkoihin johtaneita onnettomuuksia. Omaisuusvahinkoihin johtaneita onnettomuuksia on sattunut kaikkiaan kuusi. Onnettomuuksista kaksi on ollut risteysonnettomuuksia, yksi kohtaamisonnettomuus, yksi peurakolari ja loput kaksi yhden osapuolen onnettomuuksia. Hankealuetta ympäröiviltä pienempiluokkaisilta teiltä ei ole kirjattu liikenneonnettomuuksia. Onnettomuustilastojen valossa hankealueelle johtavassa tieverkostossa ei nykyisellä liikenteellä arvioida olevan erityisen vaarallisia kohtia. Asutuksen lisäksi tuulivoimapuiston lähiympäristön teiden varrella ei ole muita herkkiä kohteita. Kuva 11.13. Uttermossantie (Ellfolkin kohdalla). (Kuva: Riikka Ger / FCG). Hankealueen lähistön maanteillä, Uttermossantiellä, Pöllistön metsätiellä, Tarmaantiellä tai Vesijärventiellä ei ole kevyen liikenteen väyliä. Uttermossantiellä tai Pöllistön metsätiellä ei ole myöskään tievalaistusta. Uttermossantie on asvalttipäällysteinen noin kuuden kilometrin matkalla valtatieltä 8 Sandvikintien risteykseen saakka ja jatkuu sitten sorapintaisena Pöllistön metsätienä. Pöllistön metsätien, Kärjenkoskentien ja Vesijärventien risteysalue on asvaltoitu ja valaistu. Vesijärventien pohjoispäässä tievalaistus jatkuu kahden kilometrin matkan ja asvalttipäällyste reilun kilometrin matkan risteysalueesta etelään. Tar- FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 204 Maaliskuu 2014 maantie on sorapintainen ja osittain valaistu. Suojoentie/Isojoentie on asvalttipäällysteinen ja osalla sitä on valaistus ja kevyenliikenteen väylä. Kuva 11.14. Vesijärventien ja Tarmaantien risteys. (Kuva: Riikka Ger / FCG). 11.2.4 Tuulivoimapuiston vaikutukset liikenteeseen Kuljetukset alueelle arvioidaan tapahtuvan valtatien 8 kautta. Rakentamisen aikainen rekkaliikenne lisää valtatien 8 liikenteen määrää toteutusvaihtoehdosta riippuen 2-3 rakennuskauden aikana noin 100 raskaan liikenteen ajoneuvolla vuorokaudessa, kun sekä meno- että paluuliikenne huomioidaan (Taulukko 11.6). Tämä vastaa noin kuutta prosenttia tien nykyisestä kokonaisliikennemäärästä ja noin neljännestä raskaasta liikenteestä. Verrattain pienen kokonaisliikennemäärän lisäyksen suhteellisen osuuden vuoksi hankkeella ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta liikenteen toimivuuteen ja turvallisuuteen valtatiellä 8 lukuun ottamatta Österbackantien, Uttermossantien ja/tai Isojärventien liittymiä. Näissä risteyksissä liikenteen sujuvuus voi heikentyä vilkkaina aikoina kääntyvien erikoiskuljetusten vuoksi. Haitta on lyhytaikainen ja merkittävyydeltään vähäinen ja kanavoinnin järjestäminen ole sen takia perusteltua. Tuulivoimapuiston lähitiestöllä liikennemäärä voi lisääntyä hankkeen maksimaalisen vaihtoehdon 2 johdosta noin 40 ajoneuvolla vuorokaudessa. Liikennemäärän lisäyksen osuus teiden nykyisistä kokonaisliikennemääristä vaihtelee tiestä riippuen enimmillään noin kahdeksasosasta puoleen. Mikäli kaikki kuljetukset toteutettaisiin hankealueelle yksinomaan pohjois- tai eteläkautta, olisi liikennemäärän suhteellinen lisäys valitulla reitillä varsin merkittävä. Kokonaisliikennemäärät jäävät kuitenkin melko mataliksi. Lähitiestön varrella ei ole liikenteelle erityisen herkkiä kohteita, kuten kouluja tai päiväkoteja ja lisääntyvästä liikenteestä ei arvioida aiheutuvan merkittäviä vaikutuksia liikenneturvallisuuden kannalta. Raskaan liikenteen lisääntyminen voi sen sijaan aiheuttaa koetun liikennehaitan lisääntymistä paikallisten asukkaiden keskuudessa (katso kappale 11.5 ”Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen”). Koettua haittaa lisää kevyen liikenteen väylien puuttuminen lähitiestöltä. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 205 Maaliskuu 2014 Taulukko 11.6. Taulukossa on esitetty tuulivoimapuiston rakentamisen aikainen suurin mahdollinen liikennetuotto ympäristön tiestöön kun tuulivoimapuisto rakennetaan kokonaisuudessaan (VE2, kolme rakennuskautta). Lopulliset tiekohtaiset liikennetuotot (ajoneuvoa vuorokaudessa) riippuvat siitä, kuinka kuljetukset tulevat jakautumaan eri kuljetusreiteille. Taulukon liikennemäärissä on huomioitut sekä meno- että paluuliikenne. Tie KVL 2012 ajon/vrk Hankkeesta aiheutuva liikenne ajon/vrk Osuus KVL2012 kokonaislii‐ raskas liikenne kenteestä % ajon/vrk Vt 8 1889 115 6,1 Yt 17017, Uttermossantie / Pöllistön metsätie 130 42 32 Hankkeesta aiheu‐ tuva raskas liiken‐ ne ajon/vrk Osuus tien raskaasta liikenteestä % 450 102 23 29 Yt 17017, Vesijärventie 96 42 44 29 Yt 17013, Tarmaantie 76 42 55 29 St 661, Suojoentie / Isojoentie 351 42 12 58 29 50 Liikennevaikutusten kannalta hankkeen eri vaihtoehdot poikkeavat toisistaan hankkeesta aiheutuvan kokonaisliikennemäärän, rakennusvaiheen keston sekä kuljetusreittien osalta. Raskaan liikenteen kuljetuksista aiheutuvat vaikutukset liikenteeseen ajoittuvat vaihtoehdossa 1 noin kahdelle rakennuskaudelle (toukosyyskuu) ja vaihtoehdossa 2 noin kolmelle rakennuskaudelle. Rakentamisen jälkeen tilanne hankkeen kuljetusreitillä palautuu ennalleen. Vaihtoehdossa 1 vaikutukset liikenteeseen kohdistuvat vain valtatielle 8 ja siltä hankealueelle johtavalle metsäautotielle. Vaihtoehdossa 2 vaikutukset kohdistuvat yleisistä teistä valtatien 8 lisäksi joko Uttermossantielle, Pöllistön metsätielle ja Vesijärventielle tai Isojoentielle/Suojoentielle, Tarmaantielle ja Vesijärventielle tai jakautuvat kaikille näistä teistä. Lopulliset kuljetusreitit määräytyvät mm. sen mukaan, mistä satamasta tuulivoimaloiden komponentit kuljetetaan hankealueelle ja mistä hankkeessa tarvittavat rakentannusmateriaalit tuodaan. Hankealueen rakennus- ja huoltoteillä liikenne jää vähäiseksi eikä hankkeella ole pitkällä aikavälillä merkittävää vaikutusta yksityisten teiden toimivuuteen. Rakennus- ja huoltotiet rakennetaan noin kuuden metrin levyisiksi, jolloin hankkeesta aiheutuva raskas liikenne ei aiheuta haitallisia vaikutuksia, kuten liikenteen hidastumista, muille metsäteiden käyttäjille, esimerkiksi alueen asukkaille. Merkittävimmät tuulivoimapuiston rakentamisen aikaiset vaikutukset liikenteen sujuvuuteen aiheutuvat alueelle tulevista erikoiskuljetuksista, erityisesti tuulivoimaloiden lavoista, jotka tuodaan paikalle enimmillään yli 50 metriä pitkinä erikoiskuljetuksina. Yhtä tuulivoimalaa kohti tarvitaan yhteensä vähintään 12 14 erikoiskuljetusta tehtaalta rakennuspaikalle. Tuulivoimalan pystytyskaluston kuljetus voimalan nostopaikalla vaatii voimalatypistä riippuen noin 20 raskaan ajoneuvon kuljetusta. Erikoiskuljetukset aiheuttavat koko kuljetusreitillä merkittävän, mutta lyhytkestoisen ja ohimenevän haitan liikenteelle. Pitkien kuljetusten takia voidaan esimerkiksi joutua rajoittamaan liittymien liikennettä kuljetuksen kääntyessä liittymästä. Erikoiskuljetusluvassa määritellään kuljetusreitti sekä sen liikenneturvallisuutta ylläpitävät turvajärjestelyt. oikein toteutettuina erikoiskuljetuksilla ei ole vaikutusta liikenneturvallisuuteen. Tuulivoimapuiston toiminnan aikana liikennettä aiheuttavat ainoastaan huoltotyöt, joista syntyy keskimäärin muutamia käyntejä vuodessa yhtä voimalaa kohden. Huoltokäynnit suoritetaan pääsiassa pakettiautolla. Koska huoltoliikenne on vähäistä ja lyhytkestoista, sillä ei ole oleellista vaikutusta liikenteen toimivuuteen tai turvallisuuteen. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 206 Maaliskuu 2014 Suunnitellut tuulivoimalat sijoitetaan Liikennevirasto Trafin ohjeiden mukaan siten, ettei niistä muodostu erityisen haittaavia elementtejä tienkäyttäjien näkemissä. 11.2.5 Sähkönsiirron vaikutukset liikenteeseen Voimajohdosta ei aiheudu tienylitys- eikä muissakaan kohdissa tiealueilla rajoitteita liikenteelle, koska johdot joudutaan turvallisuussyistä rakentamaan niin korkealle, etteivät ne rajoita edes korkeita kuljetuksia. Näin ollen voimajohtojen vaikutukset myös liikenneverkon kehittämisen kannalta ovat vähäiset. 11.2.6 Vaikutukset toiminnan jälkeen Toiminnan päättymisen aikaiset ja sen jälkeiset vaikutukset ovat samankaltaisia kuin rakennusvaiheessa: tuulivoimaloiden rakenteet puretaan ja purkujätteet kuljetetaan pois. Perustukset ja kaapelit jätetään kuitenkin maahan, joten kuljetuksia tarvitaan vähemmän. 11.2.7 0-vaihtoehdon vaikutukset Vaihtoehdossa 0 hankkeen vaatimaa liikennettä ja vaikutuksia alueen nykyiseen liikenteeseen ei synny. 11.2.8 Vaikutusten lieventäminen Erikoiskuljetusten aiheuttamia vaikutuksia voidaan lieventää tehokkaalla, oikeaaikaisella ja oikein suunnatulla tiedottamisella muulle kuljetusreittiä käyttävälle liikenteelle. Tällöin muille tienkäyttäjille saadaan tieto erikoiskuljetuksista ja niiden vaikutuksista muuhun liikenteeseen. Muun liikenteen on tällöin mahdollista joko varautua erikoiskuljetuksista johtuviin viivytyksiin ja liikenteen mahdolliseen pysäytykseen tai valita vaihtoehtoinen reitti. Lisäksi erikoiskuljetukset voidaan tehdä ns. hiljaisen liikenteen aikana, jolloin niistä aiheutuvat viivytykset muulle liikenteelle saadaan minimoitua. Erikoiskuljetusten aiheuttamia vaikutuksia vähentäisi myös se, että kuljetukset tuotaisiin meritse mahdollisimman lähelle hankealuetta, lähimpään satamaan. Tällöin maantiekuljetuksen matka olisi lyhyempi ja erikoiskuljetusten aiheuttaman haitan laajuus pienempi. Jos voimalan jalustan valu tehdään jatkuvana valuna, se tuottaa jatkuvan betoniautovirran koko valun ajan. Jos alueelle tuodaan betoniasema ja betoni tehdään alueella, tuotavien betonin raaka-aineiden tuonti voidaan aikatauluttaa siten, että betonointitöiden tuottama liikenne minimoituu. 11.2.9 Arvioinnin epävarmuustekijät Liikenteellisten vaikutusten arvioinnin merkittävimmät epävarmuustekijät liittyvät kuljetusten käyttämiin reitteihin, hankkeen rakentamisaikatauluun sekä rakentamisessa tarvittaviin massamääriin ja niiden vaatimiin kuljetusmääriin. Tästä huolimatta arvioinnin tulokset antavat hyvän kuvan kuljetusliikenteen vaikutuksista, eivätkä arvioinnissa olevat epävarmuudet vaikuta arvioinnin johtopättökseen. Hankkeessa hankittavien materiaalien, kuten soran ja betonin lähde selviää tarkemmin YVA-menettelyn jälkeen. Täten on teoriassa mahdollista, että jotkut kuljetukset kulkevat lyhyempiä matkoja kuin on arvioinnissa oletettu. Näin voi tapahtua esimerkiksi, jos hankkeessa tarvittavat kiviainekset saadaan paikallisil- FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 207 Maaliskuu 2014 ta ottoalueilta. Tämä epävarmuus ei kuitenkaan vaikuta negatiivisesti arvioinnin johtopäätöksiin vaan arviointia voidaan pitää hyväksyttävänä yliarviona. Hankkeen aikataulu voi muuttua hankkeen suunnittelun edetessä. Liikenteelliset vaikutukset vähenevät, jos rakentamisaika pitenee arvioidusta, eli kuljetusten keskimääräinen ajoneuvomäärä vuorokaudessa vähenee. Toisaalta vaikutukset kestävät tällöin kokonaisuudessaan pitempään. Tästä huolimatta arvio tuo hyvin esiin liikennevaikutusten suurusluokan ja arvion pohjalta tehtyä vaikutusten merkittävyyden arviota voidaan pitää riittävänä. 11.2.10 Yhteenveto ja vaihtoehtojen vertailu Hankkeen merkittävimmät liikenteelliset vaikutukset syntyvät rakentamisvaiheessa. Liikennevaikutukset kohdistuvat pääasiassa valtatielle 8 sekä lopullisesta kuljetusreitistä riippuen yhdystielle 17017 (Uttermossantie/Pöllistön metsätie/Vesijärventie) ja/tai seututielle 661 (Isojoentie/Suojoentie) sekä yhdystielle 17013 (Tarmaantie). Valtatieliittymissä raskaan liikenteen lisääntyminen voi ajoittain heikentää liikenteen sujuvuutta ja turvallisuuden koettua tasoa. Erikoiskuljetukset aiheuttavat viivytyksiä muulle liikenteelle. Vaikutukset kohdistuvat erityisesti liittymiin, joissa erikoiskuljetus joutuu kääntymään. Tuulivoimapuiston huoltoliikenne on vuositasolla erittäin vähäistä, eikä sillä ole merkitystä liikenteelle. Molemmat toteutusvaihtoehdot 1 ja 2 tuottavat yhtä paljon tasaista vuorokausiliikennettä, mutta vaihtoehdossa 2 liikenteen vaikutus on ajallisesti pitempi. Vaihtoehdon 1 liikenteelliset vaikutukset vastaavat hankealueen eteläosan rakentamisen vaikutuksia vaihtoehdossa 2. Vaihtoehdossa 2 vaikutuksia kohdistuu lisäksi laajemmin lähitiestöön hankealueen pohjoisosan rakentamisesta. Voimajohdolla ei ole erityisiä vaikutuksia liikenteeseen. 11.3 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriperintöön 11.3.1 Vaikutusmekanismit Tuulivoimapuiston vaikutukset maisemaan liittyvät olennaisesti voimaloiden aiheuttamiin näkyviin muutoksiin maisemassa. Tuulivoimalat voivat saada aikaan esteettisen haitan rikkomalla eheitä tai yhtenäisiä kulttuurihistoriallisia miljöitä tai aiheuttamalla häiriön maisemaan yksittäisen kohteen läheisyydessä. Tuulivoimaloiden korkeudesta johtuen niiden vaikutukset ulottuvat laajalle alueelle. Laitosten suuri koko voi aiheuttaa kilpailutilanteen voimalan ja olemassa olevien maisemaelementtien kesken. Lisäksi hämärän ja pimeän aikaan voimaloiden näkyvyyttä korostavat lentoestevalot. Lentoestevalojen voimakkuus, väri ja toimintatapa ovat sidoksissa tuulivoimaloiden korkeuteen. Myös ilmajohdon rakenteet ja sähköasemat sekä alueelle johtavat uudet ja parannettavat tieyhteydet muuttavat maisemaa. Voimajohtojen osalta maisemavaurioita aiheuttavat erityisesti suuret johtolinjat ja niiden maiseman reunavyöhykkeitä rikkovat leveät johtokadut (Ympäristöministeriö 1993a). Maisemavaikutusten merkittävyys riippuu muun muassa siitä, miten laajasti tuulivoimaloiden ja voimajohdon rakenteet hallitsevat maisemakuvaa tai miten merkittäviä vaikutuksen kohteena olevat yksittäiset elementit ovat. Vaikutuksen FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 208 Maaliskuu 2014 merkittävyys korostuu, jos maisema on arvokas tai herkkä ja muutosten sietokyky heikko. Vaikutuksen laajuuteen vaikuttavat osaltaan muun muassa voimaloiden lukumäärä sekä maisematilan ominaisuudet, kuten maaston, kasvillisuuden ja rakennusten aiheuttama katvevaikutus. Tuulivoimalat voivat aiheuttaa myös estevaikutuksia. Tietystä suunnasta katsottuna ne voivat peittää esimerkiksi tärkeäksi koetun maamerkin. Tuulivoimaloiden näkyvyyteen vaikuttavat muun muassa niiden korkeus, väritys, rakenteiden koko ja ympäröivän maiseman piirteet. Havainnoinnin ajankohdalla, esimerkiksi vuodenajalla on myös merkitystä. Hetkelliseen näkyvyyteen vaikuttavat ilman selkeys ja valo-olosuhteet (Weckman 2006). Lisäksi on syytä muistaa, että maiseman muutoksen kokeminen on aina subjektiivista. Siihen vaikuttaa muun muassa havainnoijan suhtautuminen ympäristöön, tuulivoimaloihin ja voimajohtoihin. 11.3.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Arvioitaessa tuulivoimapuiston aiheuttamia visuaalisia vaikutuksia ja niiden merkittävyyttä on lähtökohdaksi otettu seuraavat tarkastelunäkökulmat: Kuinka kauas tuulivoimalat näkyvät Kuinka laajasti uusi tuulivoimapuisto muuttaa vaikutusalueella sijaitsevan maiseman luonnetta Kuinka laajasti tuulivoimapuisto vaikuttaa, eli näkyy maiseman kannalta arvokkaissa tai herkissä kohteissa, kuten asuin- ja virkistysalueilla sekä kulttuuriympäristöissä. Arvioinnissa on tarkasteltu vaikutuksia valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin sekä kulttuuriympäristökohteisiin. Maiseman ja kulttuuriympäristön arvojen osalta työssä on tukeuduttu olemassa oleviin selvityksiin: vaikutuksia on arvioitu pääsääntöisesti Museoviraston ja Ympäristöministeriön lähteissä sekä maakuntakaavassa mainittujen arvokohteiden tai -alueiden osalta. Lisäksi on kiinnitetty erityistä huomiota kylämiljöisiin jokimaisemissa. Kartta- ja ilmakuvatarkastelujen sekä 18.9.2013 suoritetun maastokäynnin lisäksi maisema- ja kulttuuriympäristövaikutusten arviointi perustuu YVAprosessin yhteydessä laadittuun havainnekuvamateriaaliin ja näkymäanalyyseihin sekä hankkeen suunnitelma-aineistoon. Maiseman sietokykyä on tutkittu maisema-analyysin avulla. Maisema-analyysissä on otettu huomioon maisemakuvan kannalta merkittävimmät näkymäsuunnat ja -alueet, maiseman suuntautuneisuus, maisematilat, maiseman solmukohdat, kulttuurihistorialliset ympäristöt sekä maisemakuvaltaan herkimmät alueet. Näkymäanalyysissä on mallinnettu ne alueet, joille tuulivoimalat näkyvät. Analyysin lähtöaineistona on käytetty voimaloiden sijoittelua ja maksimikorkeutta, peruskartan korkokäyriä ja maankäyttömuotoja. Puuston esiintyminen on arvioitu Corine-datan perusteella. Puuston korkeuden on oletettu olevan kaikkialla viisitoista metriä. Analyysissä on mallinnettu pisteet, joihin yksittäiset voimalat näkyvät ja tuloksena saatu karttakuva kertoo, montako voimalaa kuhunkin pisteeseen näkyy. Sitä, kuinka suuressa määrin voimalat kuhunkin pisteeseen näkyvät, analyysi ei kerro. Monin paikoin voimaloista näkyvät vain lavan kärjet, joissakin tapauksissa lähes koko voimala. Koska tuulivoimapuistossa käytettävät FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA T OY Y Mikonkeita aan tuulivoimapuisto Ympäristö övaikutusten arviointiselostu a us 209 Maaliskuu 2014 lentoestevalot as sennetaan voimalan konehuone k en päälle, edustavat näkyvyys-okset hyvin n myös lenttoestevaloje en näkyvyy yttä. mallinnuksen tulo Kuva 11.15. Näkym mämallin perriaatteet. Nä äkyvyysanaly yysissä este voi olla esim merkiksi metsä tai rakennus s. Maisem mavaikutuk ksia on hav vainnollistettu myös eri e suunnistta laadittujen havain-nekuvien avulla. Havainnek allintamalla a tuulivoimalat Wind-kuvat on laadittu ma ohjelmalla lähiympärisstöstä otetttuihin valok kuviin maasstomallinnu ustarkaste-PRO-o lun po ohjalta. Malllinnusta va arten valok kuvia on py yritty ottam maan kohteista, joissa a tuulivo oimalat olisivat hava aittavissa. Näkymäsektoreita m muodostuu tavallisestii pelloiltta, hakkuu uaukeilta ja a ympäristöään huom mattavasti korkeamm milta maas-tonkoh hdilta. Laad ditut havain nnekuvat on esitetty liiitteessä 6. Arvioittaessa uuden voimajo ohdon maisemavaikutuksia ja n niiden merrkittävyyttä ä on lähtökohdaksi otettu seu uraavat tark kastelunäkö ökulmat: kuinka paljon uusi voima ajohto muuttaa alueen n nykyistä lluonnetta mis ssä voimajo ohto sijoitt uu maisem makuvan ka annalta erittyisen herk kille alueille e (viljelyaukeat)) kuinka paljon uusi voim majohto vaikuttaa maisemaan n s. herkissä ä kohteissa a (esim. asutus,, virkistysa lue, kulttuu uriympäristtö, tärkeä n näkymä). en arvioinn nissa maisemavaikutu uksia on ttarkasteltu suhteessa a Tässä vaikutuste seuraa aviin kolme een etäisyy ysvyöhykke eeseen otttaen kuiten nkin huomioon myös s maisem matilojen lu uonteen ja rajautumis sen: Vyöhy yke 1. Pylv vään välitö ön ympäristö, etäisyys johdon k keskilinjasta a enimmil-lään noin 60 mettriä. Vyöhy yke 2. Pylv vään lähiva ikutusalue,, etäisyys johdon kesk kilinjasta noin 60-200 0 metriä ä. Vyöhy yke 3. Pylv väs osana kaukomais semaa, etä äisyys johd don keskilin njasta noin n 200 metriä m – kak ksi kilometrriä. Vaikuttusten arviointityön p pohjana on n käytetty ympäristöm ministeriön julkaisuja a "Tuuliv voimalat ja maisem ma” (Weckman 2006 6) sekä "M aisemassa"" Mastot ma (Weck kman & Ylii-Jama 200 03). Kulttu uuriympäris stön vaikuttustenarvio oinnissa on n käytettty apuna teosta t "Kullttuuriympä äristö ympä äristövaiku tusten arvioinnissa – opas pohjoismais p seen käytän ntöön" (Poh hjoismaiden n ministerin neuvosto 2002). Maisem mavaikutus sten tarkasttelualue Ympärristöministe eriön oppaa assa (Weckman 2006) on tode ettu tuulivoimaloiden n näkym misestä seu uraavaa: ”Y Yleistäen voidaan v tod deta, että selkeällä ja kuivalla a FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 210 Maaliskuu 2014 säällä tuulivoimaloista erottaa paljaalla silmällä 5–10 kilometrin säteellä roottorin lavat, joiden näkyvyyttä pyörimisliike vielä korostaa. 15–20 kilometrin säteellä lapoja ei voi enää havaita paljaalla silmällä. Torni erottuu ihanteellisissa oloissa 20–30 kilometrin päähän. Utuisella ja aurinkoisella säällä pyörivien roottorien lavoista heijastuvat pienet valonsäteet. Tämä niin sanottu ”vilkkumisefekti” korostaa tuulivoimaloiden näkyvyyttä.” Maisemavaikutusten ja erityisesti visuaalisten vaikutusten arvioimiseksi on tässä työssä karkeasti määritelty viisi etäisyysvyöhykettä, joilla tuulivoimapuiston vaikutukset maisemaan ovat merkittävyydeltään erilaisia. Vaikutusten arvioinnissa on käytetty edelliseen perustuen seuraavia etäisyysvyöhykkeitä: ”välitön vaikutusalue”, etäisyys tuulivoimaloilta noin 0–200 metriä Lähinnä varjostus, melu, rakentamisen aikaiset vaikutukset. ”lähialue”, etäisyys tuulivoimaloilta noin 0–5 kilometriä Voimala on kaikentyyppisillä alueilla hallitseva elementti. ”välialue”, etäisyys tuulivoimaloilta noin 5–12 kilometriä Voimala näkyy hyvin ympäristöönsä, mutta sen kokoa tai etäisyyttä saattaa olla vaikea hahmottaa. ” kaukoalue”, etäisyys tuulivoimaloilta noin 12–25 kilometriä Voimala näkyy, mutta maiseman muut elementit vähentävät sen hallitsevuutta etäisyyden kasvaessa. Tuulivoimapuiston rakenteet ”sulautuvat” kaukomaisemaan. ”teoreettinen maksiminäkyvyysalue”, etäisyys tuulivoimaloilta noin 25– 35 kilometriä Torni saattaa erottua hyvissä olosuhteissa. Vaikutusten arvioinnissa on painotettu lähialuetta (0–5 kilometriä) ja välialuetta (5–12 kilometriä). Kaukoaluetta (12-25 kilometriä) on tarkasteltu vähän yleispiirteisemmällä tasolla. Teoreettisen maksiminäkyvyysalueen (25–35 kilometriä) osalta on tehty hyvin yleispiirteinen tarkastelu. Maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvia vaikutuksia on arvioinut FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä maisema-arkkitehti Riikka Ger. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 211 Maaliskuu 2014 Kuva 11.16. Tuulivoimapuiston maisemavaikutuksia on tarkasteltu etäisyysvyöhykkeittäin (etäisyys hankealueelta noin 5,12, 25 ja 35 kilometriä). 11.3.3 Nykytila Hankealueen maiseman ja kulttuuriympäristön yleispiirteet Mikonkeitaan alue kuuluu ympäristöministeriön maisema-aluetyöryhmän mietinnön 1 (1993a) mukaan maisemamaakuntajaossa Lounaismaahan ja tarkemmin Etelä-Pohjanmaan viljelylakeuksien seutuun. Maisemamaakunnat ilmentävät maaseudun kulttuurimaisemien yleispiirteitä. Pohjanmaa on laaja aluekokonaisuus, jonka luonne vaihettuu eri tekijöiden suhteen sekä etelästä pohjoiseen että rannikolta sisämaahan siirryttäessä. Yhteistä koko alueelle ovat suurehkot joet, selvärajaiset jokilaaksot ja näiden väliset lähes asumattomat selännealueet sekä suhteellisen tasainen maasto, jonka korkeusvaihtelut ovat yleensä vähäiset. Etelä-Pohjanmaan kulttuurimaiseman tunnusomaisimmat piirteet ovat jokilaaksojen ympäristöön keskittyneet tasaiset ja viljavat savikkoalueet. Joet ovat tyypillisimpiä vesistöjä. Etelä-Pohjanmaalla on nähtävissä tyypillisiä ja voimakkaita rakentamisperinteeseen liittyviä kulttuuripiirteitä: raittikylien ja nauhamaisten joenvarsikylien asumusnauhat ovat perinteisesti sijainneet jokien töyräillä. Pel- FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 212 Maaliskuu 2014 toaukioiden yksi tärkeimmistä maisemaelementeistä ovat ladot, jotka tosin ovat ränsistymässä (Ympäristöministeriö 1993a). Hankealue on pinnanmuodoiltaan suhteellisen tasaista aluetta. Maisemassa vuorottelevat suljetut metsämaat avohakkuukohtineen sekä avoimet suoalueet. Laaja-alaisen Stormossenin lisäksi on useita pienempiä soita tai soistumia. Metsäalueet koostuvat talousmetsistä ja ovat osin hakattuja, osin taimikkovaiheessa. Pääpuulajina on pääsääntöisesti mänty. Hankealueella on jonkin verran pieniä teitä ja pari pientä peltoaluetta. Hankealue on talousmetsien ja suoalueiden ympäröimä. Lähelle hankealuetta sijoittuu muutamia pienehköjä järviä ja lampia. Pienehköjä peltoalueita sijoittuu hankealueen lounais-, etelä- ja kaakkoispuolelle. Suuremmat viljelyalueet sijoittuvat hankealueen itäpuolelle Siiroonjokilaaksoon sekä hankealueen länsipuolelle valtatien 8 lähettyville. Jokilaakson peltoalueet viettävät selvästi joen suuntaan. Maisemallisesti lähivyöhykkeen viehättävimmät alueet sijoittuvat Siiroonjokivarteen. Myös Uttermossassa maisemakuva on miellyttävä. Kuva 11.17. Vesijärven kylä Siiroonjokilaaksosta. (Kuva: Riikka Ger / FCG) Hankealueen itäpuolelle Siiroonjokilaaksoon sijoittuu useita pieniä kyläalueita, joista mainittakoon muun muassa Kärjenkoski, Kankaanpäänkulma, Kuokkurinkulma, Siiroo, Vesijärvi, Tarmaankylä ja Suojoki. Osa kyläalueista on pienipiirteisiä ja viehättäviä. Kärjenkosken – Kankaanpäänkulman alue sekä Vesijärven kyläalue lukeutuvat maakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviin kulttuuriympäristöihin. Ne erottuvatkin selvästi edukseen. Kärjenkosken ja Kankaanpäänkulman alueella tieltä avautuvista näkymistä viehättävimmät ja laaja-alaisimmat avautuvat koilliseen ja itään päin jokea ympäröiville viljelyalueille eli hankealueesta poispäin. Myös hankealueen pohjoisosan suuntaan avautuu joitakin tärkeitä näkymiä, mutta ne ovat selvästi lyhyempiä ja kapea-alaisempia. Myös Tarmaankylästä löytyy viehättäviä piirteitä: kiviaitoja ja hakamaisia avotiloja. Hankealueen suuntaan avautuu pari tärkeää pitkää näkymää, niin mäen laelta kuin alhaalta tieltäkin käsin. Asutus on kyläalueilla sijoittunut melko pitkälti kylätien varteen, osin pienempien teiden varteen. Metsälässä, hankealueen länsipuolella, FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 213 Maaliskuu 2014 kyläalueiden asutus sijoittuu nauhamaisesti kylätien varteen. Näitä kyläalueita ovat muun muassa Västervik, Heden, Koskenkulma ja Kallträsk. Myös Uttermossassa, hankealueen pohjoispuolella, asutus on sijoittunut alueen halki kulkevan tien varteen. Lähialueen kylistä Suojoella asutus on eniten hajaantunut – päätien ohella useiden päätiestä erkanevien pikkuteiden varteen. Kuva 11.18. Tarmaankylä Siiroonjokilaaksosta. (Kuva: Riikka Ger / FCG) 11.3.3.1 Maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet Tuulivoimapuistoalueen läheisyydessä sijaitsevat maisemalliset ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet on lueteltu seuraavassa taulukossa (Taulukko 11.7) ja esitetty seuraavassa kuvassa (Kuva 11.19). Taulukko 11.7. Tuulivoimapuistoalueen läheisyyteen sijoittuvat maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti kohteet. Status Kohde Etäisyys lähimmästä tuulivoimalasta Valtakunnallisesti maisema-alue merkittävä Härkmeri 12 km Maakunnalllisesti RKY-kohde 1993 merkittävä Härkmeren kylä 12 km Maakunnallisesti tai seudullisesti arvokas maisema-alue Kärjenkosken-Kankaanpäänkulman kulttuurimaisema >1 km Maakunnallisesti tai seudullisesti arvokas maisema-alue Vesijärven kylä 4 km Maakunnallisesti tai seudullisesti arvokas maisema-alue Korsbäckin kulttuurimaisema 4 km Maakunnallisesti tai seudullisesti arvokas maisema-alue Honkajärven kylä ja kulttuurimaisema 5 km Maakunnalllisesti Honkajärven kylä ja kulttuurimai- 5 km merkittävä FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 214 Maaliskuu 2014 Status Kohde RKY-kohde 1993 sema Maakunnallisesti tai seudullisesti arvokas maisema-alue Valtakunnallisesti merkittävä kohde RKY-kohde 2009 Isojoen kulttuurimaisema Lapväärtissä Isojokilaakson kyläasutus ja Isojoen kirkkomaisema 11 km Maakunnalllisesti RKY-kohde 1993 merkittävä Isojoen kirkko ympäristöineen, Isojokilaakson kulttuurimaisema 13 km Maakunnalllisesti RKY-kohde 1993 merkittävä Isojokilaakson kulttuurimaisema 13 km Maakunnallisesti tai seudullisesti arvokas maisema-alue Isojoen kulttuurimaisema 13 km Maakunnalllisesti RKY-kohde 1993 merkittävä Polvenkylän Kodesjärvi 20 km Valtakunnallisesti RKY-kohde 2009 merkittävä Siipyyn kylä ja Kiilin kalasatama 13 km Maakunnalllisesti RKY-kohde 1993 merkittävä Siipyyn kulttuurimaisema 13 km Maakunnalllisesti RKY-kohde 1993 merkittävä Riispyyn kylä ja kulttuurimaisema 12 km Valtakunnallisesti RKY-kohde 2009 merkittävä Yttergrundin majakka- ja luotsiyhdyskunta 17 km Valtakunnallisesti RKY-kohde 2009 merkittävä Siikaisten talonpoikaisarkkitehtuuri 15 km Valtakunnallisesti RKY-kohde 2009 merkittävä Leppijärven kylän kulttuurimaisema 15 km Valtakunnallisesti RKY-kohde 2009 merkittävä Trolssin kylä ja kiviaidat 14 km Maakunnalllisesti RKY-kohde 1993 merkittävä Trolssin kulttuurimaisema 14 km Maakunnallisesti tai seudullisesti arvokas kulttuuriympäristö Korvenkangas 9,5 km Maakunnallisesti tai seudullisesti arvokas kulttuuriympäristö Kasalan kylä ja kulttuurimaisema 13 km Maakunnallisesti tai seudullisesti arvokas kulttuuriympäristö Lauttijärven kylä 13 km Maakunnallisesti tai seudullisesti arvokas kulttuuriympäristö Kasalan kalasatama 16 km Etäisyys lähimmästä tuulivoimalasta kulttuurimaisema, 13 km FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 215 Maaliskuu 2014 Kuva 11.19. Hankkeen ja voimajohtoreittien lähiympäristöön sijoittuvat maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet (valtion ympäristöhallinto 2013b, Maanmittauslaitos 2013). FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 216 Maaliskuu 2014 Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ovat edustavimpia maaseudun kulttuurimaisemia, joita uhkaavat viljelyn loppuminen, rakennusten rapistuminen ja maisemaan sopimaton uudisrakentaminen (Ympäristöministeriö, 1993b). Hankealue ei sijaitse valtakunnallisilla maisema-alueilla. Lähin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue, Härkmeri, sijaitsee lähimmillään noin 12 kilometrin etäisyydellä hankealueesta luoteeseen (Kuva 11.19). Härkmeri (MAO100108) Kristiinankaupungissa Etelä-Pohjanmaan rannikkoseudulla sijaitseva 800 hehtaarin laajuinen Härkmeri on merenlahden ympärille noussut edustava rannikkokylä, jossa rantaniittyjä ja -viljelyksiä reunustaa hyvin säilynyt vanha rakennuskanta. Härkmerifjärden kuuluu valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan. Alueella on sekä avoimia että umpeenkasvavia perinnebiotooppeja (Ympäristöministeriö 2013). Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristökohteet antavat alueellisesti, ajallisesti ja kohdetyypeittäin monipuolisen kokonaiskuvan maamme rakennetun ympäristön historiasta ja kehityksestä. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) -luettelo on päivitys vuoden 1993 (RKY 1993) inventoinnista. Tässä työssä on käytetty pääsääntöisesti uudempaa kohdeluetteloa, mutta RKY 1993 -kohteet on myös huomioitu, koska ne sisältyvät osin uusiin RKY 2009-kohteisiin. Niiltä osin kun RKY 1993 kohteet eivät ole enää RKY 2009 -listauksessa mukana, ovat kohteet säilyneet kuitenkin maakunnallisesti merkittävinä kohteina. Hankealueella ei sijaitse valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Lähimmät kohteet sijaitsevat noin 13 kilometrin etäisyydellä hankealueen lähimmistä tuulivoimaloista. Lähimpiä kohteita ovat Isojokilaakson kyläasutus ja Isojoen kirkkomaisema, Koppelonmäki, Siipyyn kylä ja Kiilin kalasatama, Yttergrundin majakka- ja luotsiyhdyskunta, Trolssin kylä ja kiviaidat sekä Siikaisten talonpoikaisarkkitehtuuri (Leppijärven kylä). Lähimpien kohteiden sijainti on esitetty edellä olevassa kuvassa (Kuva 11.19). Alla esitetyt tiedot kohteista on tarkistettu museoviraston Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY –sivustolta (Museovirasto 2013). Isojokilaakson kyläasutus ja Isojoen kirkkomaisema RKY 2009 -kohteeseen ”Isojokilaakson kyläasutus ja Isojoen kirkkomaisema” sisältyvät agraarimaisemassa sijaitsevat kellotapuli, kirkko, kylä, lainamakasiini, pappila ja pihapiiri. Isojoen kookas hirsinen ristikirkko kuuluu 1800-luvun alkupuolen ristikirkkoihin. Vanhan hautausmaan ympäröimä kirkko noudattaa C.L. Engelin Alajärvelle ja Lapualle kehittelemää kirkkotyyppiä. Kirkon vierellä on puinen kellotapuli. Isojokilaakson kirkonkylän ympärillä sekä joen yläjuoksulla Koppelonkylässä on säilynyt perinteistä jokilaakson viereisille mäenharjanteille syntynyttä asutusta. Isojokilaakson vanhoille talonpoikaistaloille ominaista ovat puolitoistakerroksiset pitkät päärakennukset ja niiden suljetut neliömäiset pihapiirit. Alueella on säilynyt runsaasti vanhoja maanteitä reunustavia kiviaitoja. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 217 Maaliskuu 2014 Isojoen länsirannalta avautuu laaja näkymä kirkolle yli jokivarren avoimen viljelymaiseman. Kuva 11.20. Isojokilaakson kyläasutus ja Isojoen kirkkomaisema, Isojoki. Koppelonkylä Isojoella. (Kuva: MV / RHO Johanna Forsius 2006. Museovirasto 2013) Siipyyn kylä ja kalasatama RKY 2009 -kohteeseen ”Siipyyn kylä ja kalasatama” sisältyvät agraarimaisemassa sijaitsevat kausiasunto, kylä, museo ja piensatama. Siipyyn kirkonkylän rakenne on säilynyt perinteisenä, ja sen länsipuolella sijaitseva Kiili on yhä käytössä oleva kalaranta ja vierassatama. Sen lukuisat verkko- ja venevajat muodostavat pitkän, rantaviivaa seuraavan rivistön. Siipyyn asutus on sijoittunut maantien varsille ja erityisesti vanhan Kiilin kalasatamaan johtavan tien raitilla on vanhaa, hyvin säilynyttä rakennuskantaa 1800luvun loppupuolelta 1900-luvulle. Kiilin satamarannan metsikköön ja rantakedolle on koottu alueen talonpoikaista ja kalastukseen liittyvää rakennuskantaa. Kalarannan vajat ja ulkomuseon rakennukset sekä pienet kausiasumukset yhdistyvät luontevaksi kokonaisuudeksi. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 218 Maaliskuu 2014 Kuva 11.21. Siipyyn kylä ja Kiilin kalasatama, Kristiinankaupunki. Siipyyn kylän satama Kiili. (Kuva: MV / RHO Maria Kurtén 2006. Museovirasto 2013) Yttergrundin majakka ja luotsiyhdyskunta RKY 2009 -kohteeseen Yttergrundin majakka ja luotsiyhdyskunta sisältyvät luotsiasema, majakka sekä pihapiiri. Yttergrundin majakka on sekä ulkoasultaan, interiööreiltään että tekniikaltaan maamme parhaiten säilyneitä historiallisia majakkarakennuksia. Majakkatorni kuuluu 1800-luvun lopulla rakennettujen rautamajakoiden joukkoon. Södra Yttergrund -nimisellä kalliosaarella graniittijalustalla seisova teräsrunkoinen, rautalevyillä päällystetty torni on 43,6 metriä korkea. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 219 Maaliskuu 2014 Kuva 11.22. Yttergrundin majakka- ja luotsiyhdyskunta, Kristiinankaupunki. Yttergrundin majakka oli valmistuessaan Pohjoismaiden korkein. (Kuva: MV / RHO 125016:1 Harri Nyman 1999. Museovirasto 2013) Trolssin kylä ja kiviaidat RKY 2009 -kohteeseen Trolssin kylä ja kiviaidat sisältyvät agraarimaisemassa sijaitsevat kylä, talonpoikaistalo ja tie. Lähellä merenrantaa, pienen Trolssinjoen varrelle perustetun Trolssin kylän erityispiirteenä ovat laajat kiviaidat, kivikasat sekä kaksi haltijakiveä. Trolssin kylän talot sijaitsevat vanhan, mutkittelevan kylätien molemmin puolin harvana nauhana. Perinteistä rakennuskantaa edustavat Erkkilän ja Viertolan rakennusryhmät. Pellot ovat pieniä kappaleina eri puolilla kylää. Peltojen ympärillä sijaitsee uudisravaajien aikoinaan rakentamia leveitä kiviaitoja. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 220 Maaliskuu 2014 Siikaisten talonpoikaisarkkitehtuuri RKY 2009 -kohteeseen ”Siikaisten talonpoikaisarkkitehtuuri” sisältyy agraarimaisemassa talonpoikaistaloja. Satakuntalaisesta talonpoikaisarkkitehtuurista löytyy esimerkkejä Otamon, Vuorijärven ja Leppijärven kylissä. Tilojen päärakennuksille on leimallista pitkä ja kapea runko sekä erittäin koristeellisesti listoitetut, moni-ikkunaiset ja kulmistaan viistetyt kuistit ja leikkauskoristellut vellikellot. Leppijärven ympärille hajaantuneiden Starckin, Isotalon ja Hirsimäen tiloilla on säilynyt perinteistä rakennuskantaa. Siikaislaisen leiman rakennuksille antavat kaksoiskuisti ja vellikello. Maakunnallisesti tai seudullisesti arvokkaat maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt Hankealueelle ei sijoitu maakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöjä. Kärjenkosken - Kankaanpäänkulman alue sijoittuu välittömästi hankealueen pohjoisosan koillispuolelle. Siiroonjoen-Kärjenjoen varrelle sijoittuvat sen lisäksi Vesijärven kylä noin neljä kilometriä hankealueen itäpuolella ja Korsbäckin kulttuurimaisema noin neljä kilometriä hankealueesta pohjoiseen. Edellä mainittujen lisäksi alle 12 kilometrin etäisyydelle Mikonkeitaan lähimmistä tuulivoimaloista sijoittuvat Honkajärven kylä ja kulttuurimaisema, Korvenkangas sekä Isojoen kulttuurimaisema Lapväärtissä. Lähimpien kohteiden sijainti on esitetty kuvassa (Kuva 11.19). Kuva 11.23. Näkymä Kärjenkosken maakunnallisesti arvokkaalta maisema-alueelta. (Kuva: Riikka Ger / FCG) Maakunnallisella tasolla merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 1993kohteita) Hanke-alueelle ei sijoitu maakunnallisella tasolla merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Lähin maakunnallisella tasolla merkittävä rakennettu kulttuu- FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 221 Maaliskuu 2014 riympäristö on noin viisi kilometriä suunniteltujen voimaloiden eteläpuolella sijaitseva Honkajärven kylä ja kulttuurimaisema. Lähimpien RKY 1993-kohteiden sijainti on esitetty kuvassa (Kuva 11.19) ja ne on kuvattu seuraavassa. Isojoen kirkko ympäristöineen (Isojoki) Isojoen puukirkko on rakennettu Heikki Kuorikosken johdolla 1831-33 (1828, C. L. Engel, A. W. Arppe). Muodoltaan se on tasavartinen, sisäviisteinen ristikirkko, jonka korkea ristikeskiö päättyy kupoliin ja sen päällä olevaan lanterniiniin. Erillinen, puinen kellotapuli on vuodelta 1859. Kirkkoa ympäröi vanha hautausmaa. Kirkon kaakkoispuolella on vanha kirkonpaikka. Kirkon läheisyydessä on Isojoen pappila, jonka päärakennus on osin 1700-luvun lopulta, osin 1850- ja 1890luvuilta. Vanha renkitupa on museokäytössä. Isojokilaakson kulttuurimaisema (Isojoki) Isojokilaakson kulttuurimaisemassa on säilynyt perinteistä rakentamista koko suurella alueella: Koppelonkylä-Kirkonkylä-Villamo-Vanhakylä. Oman lisänsä maisemakokemukselle antaa Isojoen rakentamattomuus. Koppelonkylässä joen ylittää vanha silta. Villamon Haaron pihapiirin päärakennus on 1700-luvulta ja toinen asuinrakennus 1860-luvulta. Härkmeren kylä (Kristiinankaupunki) Lauhan ja Öströmin tilojen muodostama rakennusryhmä avoimen viljelymaiseman keskellä vanhan rantatien varressa edustaa seudun talonpoikaista rakennuskulttuuria 1800-luvulla. Polvenkylän kulttuurimaisema, Kodesjärvi (Isojoki) Kodesjoen Polvenkylässä ovat Isojoen laajan kulttuurimaiseman osana Kiviniemen ja Sakarin vanhat ehyenä säilyneet pihapiirit. Siipyyn kulttuurimaisema (Kristiinankaupunki) Siipyyn kirkonkylä on säilyttänyt perinteisen leimansa. Kylän talot sijaitsevat idyllisten raittien varsilla. Siipyyn vanha puukirkko paloi 1969 ja uusi kirkko valmistui 1972 (E. Kråkström). Sen vieressä on vanhaan kirkkoon liittynyt puinen kellotapuli vuodelta 1831. Vanhassa kalarannassa sijaitsee Kilenin kotiseutumuseo, joka on muodostettu 1968. Alueella on 1700-luvulta periytyvä talonpoikaistalo, Fransgården sekä suuri joukko muita paikalle siirrettyjä rakennuksia. Honkajärven kylä ja kulttuurimaisema (Merikarvia) Honkajärven kylässä on perinteistä rakennuskantaa Vanhatalon, PohjolaMattilan ja Kallelan (ent. Erkkilä) tiloilla. Talojen arkkitehtuuri on hyvin koristeellista, erityisesti mitä tulee kuisteihin ja vellikelloihin. Kyläasutusta ympäröivät pienialaiset pellot ja hakamaat. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 222 Maaliskuu 2014 Kuva 11.24. Honkajärven kylä. (Kuva: Riikka Ger / FCG) Riispyyn kylä ja kulttuurimaisema (Merikarvia) Riispyyn kylän rakennuskanta on lähes kauttaaltaan vanhaa. Edustavimpia rakennusryhmiä ovat Heikkilä, Vanhatalo, Nygård ja Norrgård, jonka molemmat paritupatyyppiset asuinrivit ovat 1820-luvulta. Kylässä on säilynyt seurantalo vuosisadan alusta. Riispyyn kansakoulu on rakennettu 1907. Alueen peltokuviot ovat pieniä ja paikoin on säilynyt olkikattoisia latoja. Trolssin kulttuurimaisema (Merikarvia) Trolssin kyläkuvalle ovat ominaisia pelloilta raivatut kivet, joista on ladottu suuria kasoja sekä aitoja. Trolssissa on säilynyt myös maassamme ainutlaatuiset pellonhaltijakivet eli kivitontut. Perinteistä rakennuskantaa Trolssissa edustavat mm. Erkkilän ja Viertolan rakennusryhmät sekä Koosourassa vanhat rakennukset, kaunis luhtirivi ja matalat aitat. Peltosen torpan pihapiirissä ovat pienet hirsirakenteiset asuin- ja talousrakennukset alkuperäisinä. Leppijärven kylän kulttuurimaisema (Siikainen) Leppijärven kylässä on säilynyt joukko edustavia talonpoikaisia päärakennuksia, joille on ominaista kuistien ja vellikellojen koristeellisuus. Merkittävimpiä yksittäiskohteita ovat Isotalo, Hirsimäki ja Starck. 11.3.4 Tuulivoimapuiston vaikutukset maisemaan ja kulttuuriperintöön Tuulivoimapuisto muuttaa laajahkolla alueella näkymiä kohti hankealuetta. Koska maastoa joudutaan muokkaamaan tuulivoimaloiden ja uusien tie- ja voimajohtoyhteyksien rakentamiseksi tapahtuu tuulivoimapuiston toteuttamisen myötä muutoksia paikallisesti tarkasteltuna metsäalueella, vähäisessä määrin kallioalueilla sekä tuulivoimapuiston lähiympäristössä. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 223 Maaliskuu 2014 Kuva 11.25. Näkymäanalyysitulokset tilanteessa, jossa tuulivoimapuisto toteutetaan maksimaalisen vaihtoehdon (VE2) mukaan. 11.3.4.1 Tuulivoimapuiston vaikutukset tuulivoimaloiden alueella (”välitön vaikutusalue”, etäisyys tuulivoimaloilta noin 0–200 m) Kummassakin vaihtoehdossa hankealue muuttuu energiantuotantoalueeksi. Nykyisiä tuulivoimapuiston alueella olevia metsäautoteitä joudutaan parantamaan ja lisäksi joudutaan rakentamaan uusia tieyhteyksiä, osin myös kallioselänteen päälle. Kunkin tuulivoimalaitoksen ympäristöstä puusto raivataan kokonaan ja pinta tasoitetaan. Voimalalle rakennetaan kookas betoniperustus. Roottorin kokoonpanotekniikka voi edellyttää puuston raivaamista lähes koko roottoripintaalan alueelta. Nosturipuomin kokoamista varten on puustoa raivattava. Rakentamisvaiheen jälkeen voimalaitosten ympärillä ollut työmaa-alue maisemoidaan. Sähkö siirretään maakaapeleita pitkin tuulivoimapuiston omalle sähköasemalle, josta liityntä kantaverkkoon tehdään ilmajohtona. Muilta osin voimaloiden väli- FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 224 Maaliskuu 2014 set alueet säilyvät nykytilassaan. Tuulivoimapuiston välittömällä vaikutusalueella visuaalisten tekijöiden lisäksi maiseman kokemiseen vaikuttaa tuulivoimaloiden aiheuttama varjostus. Tuulivoimapuiston alueelle ei sijoitu valtakunnallisesti eikä maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita eikä kulttuuriympäristökohteita. Tuulivoimapuiston alueelle ei sijoitu asuinkiinteistöjä eikä loma-asutusta. 11.3.4.2 Tuulivoimapuiston vaikutukset ”lähialueelta” tarkasteltuna (etäisyys tuulivoimaloilta noin 0–5 kilometriä) Näkymäanalyysin (Kuva 11.25 ja liite 5) mukaan kummassakin vaihtoehdossa eniten tuulivoimaloita näkyy Stormossenin suoalueen, Peurainnevan ja Stora Sandjärven ohella Metsälän ja Västervikin viljelysaukeille hankealueen länsipuolella, Kärjenkosken-Kankaanpäänkulman viljelyalueen itäreunalle hankealueen koillispuolella sekä Kuokkurinkulmalle ja Tarmaankylälle hankealueen itäpuolella. Vaihtoehdossa 1 asutusta sijoittuu ”lähialue” –vyöhykkeellä lähinnä Metsälän ja Kallträskin alueille. Myös etelässä on jonkin verran asutusta hajallaan. Näkymäanalyysin mukaan voimaloita näkyy useisiin Kallträskin alueen pihapiireihin. Etäisyyttä lähimpiin voimaloihin on runsaat kolme kilometriä. Pihapuusto sekä pellolla olevien metsäsaarekkeiden ja reunametsien puusto estävät tai rajaavat näkymiä monin paikoin. Voimaloita näkyy kerralla vain muutama ja niistäkin vain voimalatornin huippu ja roottorin lavat tai ainoastaan lavan kärjet. Havainnekuva 9 (liite 6) on tehty Kallträskintieltä, jonne voimaloita näkyy jonkin verran paremmin kuin asuinrakennuksista tai pihapiireistä käsin. Vaikutukset jäävät suhteellisen vähäisiksi. Näkymäanalyysin mukaan Metsälän peltoaukealle näkyy runsaasti voimaloita. Havainnekuvaluonnos (Kuva 11.26) osoittaa, että voimalatornit jäävät suurimmaksi osaksi reunametsän taakse piiloon, roottorien lapoja vain vähän pilkottaa. Vain muutamasta lähimmästä voimalasta näkyy vähän huippua ja roottorien lavat kunnolla. Liitteen 6 havainnekuvat 10 ja 11 osoittavat samaa. Kuva 11.26. Havainnekuvaluonnos Metsälän peltoaukealta. (Kuva: FCG) Hankealueen kaakkoispuolella yksi asuinkiinteistö (Peltomaan tila) sijoittuu runsaan kilometrin etäisyydelle lähimmistä voimaloista ja näkymäanalyysin mukaan kyseiseltä asuinkiinteistöltä näkyy 5-10 voimalaa. Havainnekuva 8 (liite 6) osoittaa, että voimaloita näkyy pihapiiriin yhdeksän kappaletta, osasta tosin ai- FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 225 Maaliskuu 2014 noastaan roottorien lavat. Kahdesta voimalasta näkyy yli puolet voimalatornin pituudesta. Lähietäisyydestä ja lähinnä voimalasta numero 7 johtuen Peltomaan tilan osalta vaikutus lähentelee pitkälti merkittävää. Voimaloiden ja pellon väliin jäävällä suojametsällä on todella tärkeä rooli. Ilman sitä vaikutukset olisivat paljon merkittävämmät. Kuva 11.27. Havainnekuvaluonnos Tarmaankylästä mäen päältä (Kuva: FCG) Vaihtoehdossa 2 asutusta sijoittuu ”lähialue” –vyöhykkeellä pohjoisessa Uttermossaan, idässä Siiroonjokivarren kyläalueille, lännessä Metsälän ja Kallträskin alueille sekä valtatien 8 varteen. Etelässä on jonkin verran asutusta hajallaan. Näkymäanalyysin mukaan voimaloita näkyy Siiroonjokivarren pihapiireihin muun muassa Kärjenkosken-Kankaanpäänkulman alueella, Siiroossa ja Tarmaankylällä. Kallträskin asuinkiinteistöiltä on myös näköyhteys tuulivoimaloille. Kuten vaihtoehdossa 1 hankealueen kaakkoispuolella yksi asuinkiinteistö (Peltomaan tila) sijoittuu runsaan kilometrin etäisyydelle lähimmistä voimaloista ja näkymäanalyysin mukaan kyseiseltä asuinkiinteistöltä on näköyhteys 5-10 voimalalle. Peltomaan tilan osalta vaikutus on lähes merkittävä. Siiroonjokilaaksossa Kärjenkosken, Kankaanpäänkulman ja Kivimäen alueilla vaikutus on tuntuvin lyhyestä etäisyydestä johtuen. Voimaloista neljä sijoittuu vain noin 1,2-2 kilometrin etäisyydelle näkymäaluevyöhykkeen reunasta eli alueelta, jonne voimaloita tämänhetkisessä tilanteessa näkyy. Lähimmät voimaloista dominoivat maisemakuvaa. Metsänreuna peittää kuitenkin suuren osan voimalatorneista ja lieventää näin vaikutusta. Pihapuusto katkoo paikoin näkymiä tuulivoimapuiston suuntaan ja lieventää osaltaan vaikutuksia. Lähimmille asuinrakennuksille ja Vesijärventielle näkyy kerralla usein vain 1-3 voimalaa, eivätkä nekään siis koko pituudessaan. Eniten voimaloita näkyy viljelyalueen itäreunalle sijoittuville asuinrakennuksille. Peltoalueen itäreunalta etäisyyttä lähimpiin voimaloihin kertyy kuitenkin jo enemmän - noin 2,4-3 kilometriä. Havainnekuva 3 (liitteessä 6) osoittaa, että kolme voimaloista näkyy varsin hallitsevina johtuen siitä, että yli puolet voimalatornien pituudesta on näkyvissä. Voimaloista dominoivin on numero 21. Muutos pienipiirteisessä maisemakuvassa on tuntuva ja haittavaikutus vähintään kohtalainen. Kärjenkosken-Kankaanpäänkulman alueella asutuksen maisemakuvaan kohdistuva haittavaikutus on kokonaisuudessaan kohtalainen. Joissakin yksittäisissä tapauksissa vaikutukset saattavat lähennellä merkittävää. Vaihtoehdossa 2 Tarmaankylän asutus sijoittuu noin 3,5-4,5 kilometrin päähän lähimmistä voimaloista. Valtaosalle aluetta näkyy näkymäanalyysin mukaan 510 voimalaa. Mäen päälle näkyy 15-20 voimalaa ja tietylle sektorille saattavat näkyä kaikki. Tarmaankylän alueella on melko paljon puustoa rakennusten läheisyydessä ja se rajoittaa merkittävästi voimaloiden näkyvyyttä. Asiaa voi tarkastella havainnekuvaluonnoksesta (Kuva 11.27). Muutenkin useimmat voimalat jäävät suurimmaksi osaksi metsän reunan taakse katveeseen. Mäen päällekään ei lähimmistä voimaloista näy kuin korkeintaan vajaa puolet voimalatornin pituudesta. Voimalat eivät erityisemmin korostu maisemakuvassa. Vaikutus on korkeintaan kohtalainen vaihtoehdossa 2. Kallträskin näkymäalueelle sijoittuvien FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 226 Maaliskuu 2014 asuinrakennusten kannalta vaikutus on vaihtoehdon 1 tapaan suhteellisen vähäinen. Liitteessä 6 on useita havainnekuvia Lilla Sandjärvin ja Stora Sandjärvin rannoilta sekä yksi Tönijärven rannalta. Lilla Sandjärvin rannalta käsin (havainnekuvat 12-13) yli kymmenen voimalaa näkyy metsänreunan takaa. Seesteisen maisemakuvan luonne muuttuu varsin paljon voimaloiden myötä. Voimalat eivät kuitenkaan näy koko pituudessaan eivätkä 2,6 kilometrinkään etäisyydeltä erityisemmin hallitse maisemaa. Haittavaikutukset ovat korkeintaan kohtalaiset molemmissa vaihtoehdoissa. Stora Sandjärvillä voimalat aiheuttavat enemmän levottomuutta kuin Lilla Sandjärvillä. Niitä näkyy kerralla runsaslukuisesti pohjoisrannalta etelään katsottaessa (havainnekuva 14) ja monien voimalatornien pituudesta näkyy yli puolet. Koilliseen katsottaessa voimaloita ei juuri näy. Pohjoisrannalta käsin vaikutukset ovat molemmissa vaihtoehdoissa kohtalaiset. Tönijärven pohjoisosasta etelään katsottaessa yksi voimala (numero 26) nousee todella hallitsevasti esiin noin kymmenen muun jäädessä melko huomaamattomasti taka-alalle. Levolliseen suojärvimaisemaan kohdistuva vaikutus on vähintään kohtalainen vaihtoehdossa 2. Vaihtoehdossa 1 vaikutus jää melko vähäiseksi. ”Lähialue” –vyöhykkeelle sijoittuu useita arvokohteita. Maakunnallisesti tai seudullisesti arvokas maisema-alue Kärjenkosken-Kankaanpäänkulman kulttuurimaisema Vaihtoehdossa 1 Kärjenkosken-Kankaanpään kulttuurimaisema ei sijoitu ”lähialue” –vyöhykkeelle. Vaihtoehdossa 2 viehättävimpiin Vesijärventieltä avautuviin näkymiin tuulivoimapuistolla ei ole vaikutusta, sillä tärkeimmät näkymät avautuvat itään ja koilliseen. Lounaaseen avautuu myös melko tärkeitä näkymiä, mutta ne ovat huomattavasti lyhyempiä. Metsänreuna ja pihapuusto rajoittavat osin näkymiä tuulivoimapuiston suuntaan. Lännen ja lounaan suuntaan katsottaessa alueen maisemakuvan luonne muuttuu kuitenkin paikoitellen tuntuvasti saaden teknologisia piirteitä. Maisemakuvaa dominoivia tuulivoimaloita on eri alueilta katsottaessa 1-4 kappaletta (numerot 20, 21, 22 ja 23). Lähimmillään voimalat näkyvät runsaan kilometrin etäisyydeltä. Noin parin kilometrin etäisyydeltä katsottaessa näyttäisi yli puolet voimalatornien pituudesta jäävän metsänreunan taakse katveeseen ja monesti katselupisteeseen näkyy kerralla vain 1-3 voimalaa. Asia ilmenee muun muassa havainnekuvaluonnoksesta (Kuva 11.28) ja havainnekuvasta 2 (liitteessä 6). Kulttuurimaisema-alueen itäreunalla vaikutukset ovat tuntuvimmat, vähintään kohtalaiset. Asiaa on käsitelty edellä asutukseen kohdistuvien maisemavaikutusten yhteydessä. Kulttuurimaisemaan kohdistuva haittavaikutus on kokonaisuudessaan kohtalainen. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 227 Maaliskuu 2014 Kuva 11.28. Havainnekuvaluonnos Kärjenkosken alueelta. (Kuva: FCG) Vesijärven kylä Vaihtoehdossa 1 ainoastaan yksi voimala sijoittuu vajaan viiden kilometrin päähän arvoaluerajauksesta ja loput tätä kauemmaksi, kauimmaiset 8-9 kilometrin päähän. Voimalatornit eivät näy koko pituudessaan vaan valtaosa niistä jää metsänreunan taakse piiloon. Maisema saa jonkin verran teknologisia piirteitä. Vaikutukset jäävät vähäisiksi. Vaihtoehdossa 2 Vesijärven kylälle näkyy näkymäanalyysin mukaan 5-10 voimalaa. Lähimmät pari voimalaa sijoittuvat lähimmillään noin kolmen kilometrin päähän. Voimalat jäävät osittain metsänreunan taakse piiloon. Myös muu kasvillisuus rajoittaa voimaloiden näkymistä maisemassa. Kerralla ei useinkaan näy kuin muutama voimala. Asia ilmenee havainnekuvaluonnoksesta (Kuva 11.29) ja havainnekuvasta 5 (liitteessä 6). Maiseman luonne muuttuu viljelymaisemasta teknologiseksi maisemaksi. Kulttuurimaisemaan kohdistuva haittavaikutus on korkeintaan kohtalainen. Kuva 11.29. Havainnekuvaluonnos Vesijärven kulttuurimaisemast. (Kuva: FCG). Korsbäckin kulttuurimaisema Vaihtoehdossa 1 lähin voimala sijoittuu noin 10 kilometrin päähän arvoalueen rajasta eikä kulttuurimaisema-alue näin ollen kuulu ”lähialue” –vyöhykkeeseen. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 228 Maaliskuu 2014 Vaihtoehdossa 2 valtaosa kulttuurimaisemasta jää ”lähialue” -vyöhykkeen ulkopuolelle. Ainoastaan kulttuurimaisema-alueen eteläosasta etäisyyttä lähimpiin voimaloihin on alle viisi kilometriä. Eteläisimpään kärkeen tuulivoimalat eivät näy. Honkajärven kylä ja kulttuurimaisema Alue lukeutuu myös RKY 1993 –kohteisiin. Kummassakin vaihtoehdossa valtaosa kulttuurimaisemasta jää ”lähialue” -vyöhykkeen ulkopuolelle. Näkymäanalyysin mukaan muutama voimala näkyy ainoastaan hyvin pieneen osaan kulttuurimaisema-aluetta ja mahdollisesti yhdelle asuinrakennukselle. Etäisyyttä lähimpään voimalaan on runsaat viisi kilometriä. Kulttuurimaisemaan kohdistuva vaikutus jää vähäiseksi. 11.3.4.3 Tuulivoimapuiston vaikutukset ”välialueelta” tarkasteltuna (etäisyys tuulivoimaloilta noin 5-12 kilometriä) Näkymäanalyysin mukaan kummassakin vaihtoehdossa eniten tuulivoimaloita näkyy Suojoelle, Storsjöhön, Metsälään ja Henriksdalin pohjois- ja koillispuoliselle viljelyalueelle sekä seuraaville suoalueille: Hanhikeidas, Mustasaarenkeidas ja Iso Rydistönkeidas. Kuva 11.30. Havainnekuvaluonnos Suojoen peltoaukealta. (Kuva: FCG) Asutuksen kannalta keskeisiä alueita ovat Suojoki, Storsjön kylä ja Tarmaankylä. Tarmaankylä sijoittuu edellä mainituista lähimmäksi tuulivoimapuistoa. Rakennukset sijoittuvat vaihtoehdossa 1 5-6 kilometrin päähän lähimmistä voimaloista. Vaihtoehtoa 2 on käsitelty ”lähialue” –vyöhykkeen yhteydessä. Vaihtoehdossa 1 voimaloita näkyy selvästi vähemmän kuin vaihtoehdossa 2 eikä luoteeseen katsottaessa laisinkaan. Tarmaankylän alueella on melko paljon puustoa rakennusten läheisyydessä ja se rajoittaa voimaloiden näkyvyyttä. Haittavaikutus on suhteellisen vähäinen vaihtoehdossa 1. Näkymäanalyysin (Kuva 11.25, liite 5) mukaan Suojoella näkyvyys on todella hyvä. Valtaosa kylän taloista sijoittuu näkymäalueelle. Pihapuusto, ulkorakennukset ja tien varren puusto katkovat kuitenkin näkymiä monin paikoin. Lisäksi alueelta tehty havainnekuvaluonnos (Kuva 11.30) osoittaa, ettei voimaloita näy yhtä laajalle alueelle kuin näkymäanalyysi antaa olettaa. Havainnekuvaluonnoskohtaan voimaloita ei esimerkiksi näy lainkaan. Myöskään liitteen 6 havainnekuvissa 6 ja 7 voimaloita ei joko näy lainkaan tai hyvin vähäisessä määrin pari. Lisäksi kummassakin vaihtoehdossa etäisyyttä lähimpiin voimaloihin alkaa olla monin paikoin vähintään kahdeksan kilometriä. Myös Storsjön kylällä näkyvyys on näkymäanalyysin mu- FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 229 Maaliskuu 2014 kaan todella hyvä. Kummassakin vaihtoehdossa etäisyyttä lähimpiin voimaloihin on monin paikoin runsaat yhdeksän kilometriä. Etäisyyksistä johtuen voimalat sulautuvat ympäristöönsä varsin hyvin ja vaikutukset jäävät vähäisiksi. ”Välialue” –vyöhykkeelle sijoittuu muutamia arvokohteita. Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Härkmeri Vaihtoehdossa 1 lähin voimala sijoittuu yli 13 kilometrin päähän maisemaalueen rajasta eikä arvoalue näin ollen kuulu ”välialue” –vyöhykkeeseen. Vaihtoehdossa 2 Härkmeren maisema-alue sijoittuu lähimmillään runsaan 10 kilometrin päähän lähimmästä voimalasta. Alueet, joille osa voimaloista näkyy, sijoittuvat kuitenkin huomattavasti kauemmaksi, vähintään 12 kilometrin päähän. Arvoalueen se rakennuskanta, jolta on näköyhteys tuulivoimaloille, sijoittuu vielä tätäkin kauemmaksi. Maisema-alueeseen kohdistuva haittavaikutus jää etäisyydestä johtuen vähäiseksi. Maakunnallisesti tai seudullisesti arvokas maisema-alue tai kulttuuriympäristö Kärjenkosken-Kankaanpäänkulman kulttuurimaisema Vaihtoehdossa 1 etäisyyttä lähimpään voimalaan kertyy runsaat viisi kilometriä. Kulttuurimaisema-alueen lounaiskulmaan voimalat eivät kuitenkaan näy, joten etäisyyttä lähimpään näkyvään voimalaan kertyy tätä enemmän. Lisäksi valtaosa voimaloista sijoittuu huomattavasti kauemmaksi kulttuurimaisema-alueesta, eivätkä ne näin ollen dominoi maisemakuvassa. Voimaloita näkyy lähinnä kulttuurimaisema-alueen itäreunalle. Näkyvät voimalat jäävät nekin suurelta osin metsän reunan taakse piiloon, mikä vähentää niiden aiheuttamaa haittavaikutusta. Kuten vaihtoehtoa 2 arvioitaessa on edellä todettu, tuulivoimapuistolla ei ole vaikutusta Vesijärventieltä avautuviin viehättävimpiin näkymiin, sillä tärkeimmät näkymät avautuvat itään ja koilliseen. Haittavaikutus jää vähäiseksi. Korsbäckin kulttuurimaisema Vaihtoehdossa 1 etäisyyttä lähimpään voimalaan kertyy yli 10 kilometriä. Valtaosa voimaloista sijoittuu huomattavasti tätä kauemmaksi. Kulttuurimaisemaalueen pitkänomaisesta muodosta johtuen vaikutukset kohdistuvat lähinnä alueen eteläosaan ja nekin jäävät etäisyydestä johtuen vähäisiksi. Vaihtoehdossa 2 etäisyyttä lähimpään voimalaan kertyy yli viisi kilometriä alueelta, jonne tuulivoimaloita näkyy. Tuulivoimapuiston pitkänomaisesta muodosta johtuen ainoastaan viidestä lähimmästä voimalasta koituu vaikutuksia. Kulttuurimaisemaalueen pitkänomaisesta muodosta johtuen enimmät vaikutukset kohdistuvat alueen eteläosaan ja nekin jäävät melko vähäisiksi. Korvenkangas Alueelta ei ole kummassakaan vaihtoehdossa näköyhteyttä voimaloille. Isojoen kulttuurimaisema Lapväärtissä Vaihtoehdossa 1 lähin voimala sijoittuu noin 17 kilometrin päähän maisemaalueen rajasta eikä arvoalue näin ollen kuulu ”välialue” –vyöhykkeeseen. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 230 Maaliskuu 2014 Vaihtoehdossa 2 etäisyyttä lähimpään voimalaan kertyy runsaat 11 kilometriä. Valtaosa voimaloista sijoittuu huomattavasti kauemmaksi. Osa voimaloista tulee todennäköisesti näkymään jossain määrin kohteen tietyille osa-alueille. Etäisyyttä on sen verran paljon, etteivät voimalat enää hallitse maisemakuvaa ja vaikutukset jäävät vähäisiksi. Maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, RKY 1993 -kohde Riispyyn kylä ja kulttuurimaisema Kummassakin vaihtoehdossa etäisyys lähimpään voimalaan on 12 kilometriä. Valtaosa voimaloista sijoittuu huomattavasti kauemmaksi. Näkymäanalyysin mukaan alueelta ei ole näköyhteyttä voimaloille. Härkmeren kylä Vaikutuksia on käsitelty valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen Härkmeren yhteydessä. Tuulivoimapuiston vaikutukset ”kaukoalueelta” tarkasteltuna (etäisyys tuulivoimaloilta noin 12-25 kilometriä) Kummassakin vaihtoehdossa tuulivoimaloita näkyy merelle sekä todennäköisesti paikoitellen Lapväärtin, Karijoen, Isojokilaakson ja Alakylän viljelyalueille. Etäisyyttä on kuitenkin sen verran paljon, etteivät voimalat enää hallitse maisemakuvaa vaan sulautuvat taustaansa. Vaikutukset jäävät näin ollen hyvin vähäisiksi. Alle 20 kilometrin säteelle lähimmistä tuulivoimaloista sijoittuu useita arvokohteita. Valtakunnallisesti merkittävistä rakennetun kulttuuriympäristön kohteista mainittakoon Isojokilaakson kyläasutus ja Isojoen kirkkomaisema; Siikaisten talonpoikaisarkkitehtuuri; Siipyyn kylä ja Kiilin kalasatama; Leppijärven kylän kulttuurimaisema; Trolssin kylä ja kiviaidat sekä Yttergrundin majakka- ja luotsiyhdyskunta. Näkymäanalyysin (Kuva 11.25, liite 5) mukaan valtaosasta kohteita ei ole näköyhteyttä voimaloille. Yttergrundin majakka- ja luotsiyhdyskunnasta meren ääreltä saattaa olla jonkinlainen näköyhteys voimaloille. Mahdolliset arvoalueisiin kohdistuvat vaikutukset jäävät hyvin vähäisiksi jo pelkästään etäisyydestä johtuen. Maakunnallisesti merkittäviä kohteita on alle 20 kilometrin säteellä lähimmistä tuulivoimaloista seuraavasti: Isojoen kirkko ympäristöineen; Isojokilaakson kulttuurimaisema; Alakylän viljelyaukea; Siipyyn kulttuurimaisema; Kasalan kylä ja kulttuurimaisema; Lauttijärven kylä; Trolssin kulttuurimaisema; Kasalan kalasatama ja Polvenkylän kulttuurimaisema, Kodesjärvi. Näkymäanalyysin mukaan paras näköyhteys voimaloille on Alakylän viljelyaukealta sekä pieniltä alueilta Isojokilaakson kulttuurimaisema-aluetta. Mahdolliset arvoalueisiin kohdistuvat vaikutukset jäävät hyvin vähäisiksi jo pelkästään etäisyydestä johtuen. 11.3.4.4 Tuulivoimapuiston vaikutukset ”teoreettiselta maksimietäisyysalueelta” tarkasteltuna (etäisyys tuulivoimaloilta noin 25-35 kilometriä) Tässä etäisyysvyöhykkeessä voimalatornit saattavat ihanteellisissa sääolosuhteissa näkyä lähinnä mereltä käsin. Mahdolliset haittavaikutukset jäävät lähes olemattomiksi. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 231 Maaliskuu 2014 11.3.5 Sähkönsiirron vaikutukset maisemaan ja kulttuuriperintöön Vaihtoehdon A toteutuessa sähköverkkoon liittyminen tapahtuu hankealueen pohjoisosaan Arkkukallion alueelle rakennettavalla 110/400 kilovoltin sähköasemalla. Stormossenin itäpuolelle rakennetaan 20/110 kilovoltin sähköasema ja siitä hankealueen halki lounais-koillissuunnassa 110 kilovoltin ilmajohto. Hankealueen kautta rakennettavalle ilmajohdolle joudutaan raivaamaan johtokäytävä voimajohdon sijoittuessa pääasiallisesti metsätalousalueelle. Linjauksen varrelle sijoittuu jonkin verran avohakkuualueita ja taimikoita ja näiltä osin johtokäytävää ei tarvitse hakata. Vaikutukset kohdistuvat lähinnä lähimaisemaan ja jäävät melko vähäisiksi. Sähköasemat rakennetaan metsäiselle alueelle, etäälle asutuksesta, eikä niistä aiheudu erityisiä maisemallisia haittavaikutuksia. Vaihtoehdon B toteutuessa sähköverkkoon liittyminen tapahtuu Kristinestadin sähköasemalla Kristiinankaupungin pohjoispuolella. Hankealueelle Arkkukallion alueelle rakennetaan 20/110 kilovoltin sähköasema ja siitä pohjoiseen 110 kilovoltin ilmajohto Fingridin 400 kilovoltin Ulvila-Kristinestad voimajohdon rinnalle. Etäisyys Kristinestadin sähköasemalle on varsin pitkä. Reitti sijoittuu kuitenkin valtaosalla matkaa olemassa olevan tai olevien voimajohtojen rinnalle samaan johtokäytävään. Vain Lapväärtin kylän pohjoispuolella joudutaan runsaan viiden kilometrin matkalle rakentamaan täysin uusi johtokäytävä, josta kuitenkin yli puolet sijoittuu metsäautotien yhteyteen. Osuus sijoittuu metsäiseen maastoon, jossa kaukomaisemavaikutuksia ei pääse syntymään. Maiseman kannalta tärkeä kohta sijoittuu reitin eteläpäähän. Siinä voimajohto halkoo noin 1,5 kilometrin matkalla maakunnallisesti arvokkaan Korsbäckin kulttuurimaisema-alueen peltoaukeaa. Voimajohtolinja sijoittuu olemassa olevan, suuremman voimajohtorakenteen viereen ja sen rakenteet ovat maltillisen kokoisia tähän verrattuna. Maisemalliset haittavaikutukset ovat tästä syystä suhteellisen vähäisiä tai korkeintaan kohtalaisia. Toinen voimajohtoreitin merkillepantava osuus sijaitsee Dagsmarkin kylän alueella, jossa voimajohto siirtyy 700 metrin osuudella Fingridin johdon länsipuolelle. Osuus on näkyvä Dagsmarkin alueella, mutta koska se sijoittuu olemassa olevan, suuremman voimajohtorakenteen viereen, vaikutuksia voidaan pitää paikallisesti merkittävyydeltään kohtalaisina. Tiukan kylän eteläpuolisessa kohdassa uusi voimajohto sijoitetaan kahden 400 kilovoltin voimajohdon rinnalle. Kohta, jossa linjaus ylittää Tiukantien ja joen, on avomaisemaa ja varsin näkyvä. Kaksi asuinrakennusta sijoittuu linjauksen lähelle. Asuinrakennusten maisemakuvan kannalta vaikutus on yhdessä muiden voimajohtojen kanssa merkittävyydeltään kohtalainen. Paikoitellen myös metsäisillä osuuksilla johtokäytävästä tulee todella leveä, sillä voimajohtoja saattaa olla rinnakkain neljä tai viisi. Vaikutukset ovat kuitenkin lähinnä paikallisia ja lähimaisemaan kohdistuvia. Sähköasemat rakennetaan metsäiselle alueelle, etäälle asutuksesta, eikä niistä aiheudu erityisiä maisemallisia haittavaikutuksia. 11.3.6 Vaikutukset toiminnan jälkeen Toiminnan loputtua voimalatornit häviävät maisemasta, mikä on maisemakuvan kannalta myönteistä. Sisäiset maakaapelit jätetään maahan ja sisäiset sähkö- FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 232 Maaliskuu 2014 asemat poistetaan. Tuulivoimaloiden perustukset jäävät paikoilleen. Kaukomaiseman kannalta perustuksilla ei ole merkitystä, mutta lähimaisemassa ne saattavat herättää ihmetystä. Perustukset sijoittuvat kuitenkin pääsääntöisesti suljettuun maisematilaan metsämaastoon, joten maisemallinen haittavaikutus jää vähäiseksi. Tuulivoimapuiston ulkoinen, 110 kV voimajohto saattaa jäädä palvelemaan muuta tarkoitusta. 11.3.7 0-vaihtoehdon vaikutukset 0-vaihtoehdon toteutuessa voimaloita ei rakenneta. Näin ollen maisemaan ja kulttuuriperintöön ei kohdistu haittavaikutuksia. 11.3.8 Vaikutusten lieventäminen Tuulivoimaloista aiheutuvia visuaalisia vaikutuksia voidaan jonkin verran lieventää valitsemalla voimaloiden väriksi harmahtavan valkoinen. Näin ollen voimalat eivät erotu kovin selvästi taivasta vasten. Lentoestevalojen aiheuttamaa häiriötä voidaan mahdollisesti lieventää sammutettavilla lentoestevaloilla. Tuulivoimaloihin sijoitettaisiin tällöin tutka, joka sytyttää varoitusvalot ainoastaan havaitessaan lentokoneen tai helikopterin. Muutoin lentoestevalot eivät ole päällä. Lentoestevalojen ratkaisuista päättä Trafi. Voimajohtojen osalta haitallisia vaikutuksia voidaan jonkin verran vähentää tarkemman suunnittelun yhteydessä mahdollisimman hyvin ympäristöön sulautuvan pylvästyypin valinnalla sekä pylväiden sijoittelulla. Voimajohdot tulee rakentaa mahdollisuuksien mukaan olemassa olevien voimajohtojen yhteyteen tai alueille, joilta löytyy ennestään maisemavaurioita. 11.3.9 Arvioinnin epävarmuustekijät Maisemavaikutusten arvioinnissa ei pystytä tarkasti ottamaan huomioon rakenteista tai pihapuustosta syntyviä estevaikutuksia eikä metsänhoitotoimenpiteiden vaikutuksia tuulivoimaloiden näkyvyyteen. Näkymäanalyysiä voidaankin pitää ainoastaan suuntaa-antavana, mitä tulee tuulivoimaloiden näkymiseen ympäristöönsä. Valokuvasovitteiden avulla voidaan havainnollistaa tuleva tilanne melko tarkasti. Valokuvasovite ei kuitenkaan vastaa ihmissilmin havaittavaa näkymää ja tarkkuutta. Valokuvissa taustamaisema hälvenee tavallisesti normaalia katsetta sumeammaksi. Valokuvasovitteilla on myös mahdollista tahallisesti tai tahattomasti hieman manipuloida katsojaa riippuen siitä, kuinka epätarkkana tai vaihtoehtoisesti voimakkaan värisenä tuulivoimala esitetään. 11.3.10 Yhteenveto ja vaihtoehtojen vertailu Hankealueelle tai sen lähelle ei sijoitu valtakunnallisesti arvokkaita maisemaalueita. Tuulivoimapuistoalueelle tai sen lähiympäristöön ei sijoitu valtakunnallisesti eikä maakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Hankealueen koilliskulma eli vaihtoehdon 2 mukainen tuulivoimapuistoalue sivuaa maakunnallisesti arvokasta Kärjenkosken-Kankaanpäänkulman kulttuurimaisemaa. Muita, ainakin osittain, ”lähialue” –vyöhykkeelle sijoittuvia arvoalueita ovat Vesijärven kylä, Korsbäckin kulttuurimaisema sekä Honkajärven kylä ja kulttuurimaisema. Niillä on kaikilla maakunnallinen status. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 233 Maaliskuu 2014 Hankealueella eniten haittaa aiheutuu voimalapaikkojen lähiympäristölle, jossa puustoa joudutaan raivaamaan. Vaikutukset ovat voimakkaimmat ”lähialue” –vyöhykkeen niissä osissa, jonne voimalat näkyvät. Näkymäanalyysin mukaan eniten tuulivoimaloita näkyy kummassakin vaihtoehdossa läheisten suoalueiden sekä Stora Sandjärven ohella hankealueen länsipuolelle Metsälän ja Västervikin viljelysaukeille; Kärjenkosken-Kankaanpäänkulman viljelyalueen itäreunalle hankealueen koillispuolella sekä Kuokkurinkulmalle ja Tarmaankylälle hankealueen itäpuolella. Peltomaan tilalta, joka sijoittuu noin 1,2 kilometrin päähän lähimmästä voimalasta, on näköyhteys voimaloille kummassakin vaihtoehdossa. Vaikutus on lähes merkittävä. Peltomaan tilan lisäksi vaihtoehdossa 2 ”lähialue” –vyöhykkeellä voimaloita näkyy Siiroonjokivarren pihapiireihin muun muassa KärjenkoskenKankaanpäänkulman alueella, Siiroossa ja Tarmaankylällä. Siiroonjokilaaksossa Kärjenkosken, Kankaanpäänkulman ja Kivimäen alueilla vaikutus on tuntuvin lyhyestä etäisyydestä johtuen. Haittavaikutus on kokonaisuudessaan kohtalainen. Tarmaankylässä asutuksen kannalta maisemalliset haittavaikutukset ovat korkeintaan kohtalaisia vaihtoehdossa 2. Tuulivoimapuiston länsipuolisilta järviltä käsin (pohjois- ja länsirannoilta) vaikutukset vaihtelevat pääsääntöisesti enintään kohtalaisesta vähintään kohtalaiseen vaihtoehdossa 2. Vaihtoehdossa 1 ainoastaan Lilla ja Stora Sandjärviin kohdistuvat vaikutukset ovat enintään kohtalaisia tai kohtalaisia. ”Lähialue” -vyöhykkeen arvokohteista eniten haittaa kohdistuu Kärjenkosken-Kankaanpään kulttuurimaisemaan, kuitenkin vain vaihtoehdossa 2. Haittavaikutus on kokonaisuudessaan kohtalainen. Vaihtoehdossa 2 Vesijärven kylän kulttuurimaisemaan kohdistuva haittavaikutus on korkeintaan kohtalainen. Vaihtoehdossa 1 vaikutus jää vähäiseksi. Näkymäanalyysin mukaan ”välialue” -vyöhykkeellä eniten tuulivoimaloita näkyy kummassakin vaihtoehdossa Suojoelle, Storsjöhön, Metsälään ja Henriksdalin pohjois- ja koillispuoliselle viljelyalueelle sekä muutamille suoalueille. Vaikutukset jäävät melko vähäisiksi. ”Kaukoalue” -vyöhykkeellä tuulivoimaloita näkyy kummassakin vaihtoehdossa merelle sekä todennäköisesti paikoitellen Lapväärtin, Karijoen, Isojokilaakson ja Alakylän viljelyalueille. Etäisyyttä on sen verran paljon, etteivät voimalatornit enää hallitse maisemakuvaa vaan sulautuvat taustaansa ja vaikutukset jäävät hyvin vähäisiksi. ”Teoreettisella maksiminäkyvyys” -vyöhykkeellä voimalatorneja saattaa näkyä lähinnä mereltä käsin ihanteellisissa näkyvyysolosuhteissa. Mahdolliset haittavaikutukset ovat kuitenkin lähes olemattomia. Sähkönsiirtovaihtoehdossa A rakennettava, runsaan seitsemän kilometrin pituinen 110 kilovoltin ilmajohto sijoittuu pääasiallisesti metsätalousalueelle ja sitä varten joudutaan raivaamaan johtokäytävä. Vaikutukset kohdistuvat lähinnä lähimaisemaan ja jäävät melko vähäisiksi. Sähkönsiirtovaihtoehdon B toteutuessa 110 kilovoltin ilmajohto sijoittuu valtaosalla matkaa olevan tai olevien voimajohtojen rinnalle samaan johtokäytävään. Maiseman kannalta huomionarvoisia tai kriittisiä kohtia on muutama: johto-osuus Korsbäckin kulttuurimaisema-alueen pellolla, Dagsmarkin kylässä ja Tiukan kylän eteläpuolella. Näissä tapauksissa haittavaikutus on kohtalainen tai korkeintaan kohtalainen. Muulta osin vaikutukset kohdistuvat lähinnä lähimaisemaan ja jäävät melko vähäisiksi. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 234 Maaliskuu 2014 11.4 Vaikutukset muinaisjäännöksiin 11.4.1 Vaikutusmekanismit Kiinteät muinaisjäännökset ovat maassa tai vedessä säilyneitä muistoja menneistä sukupolvista, aikaisemmasta asutuksesta ja historiasta. Kiinteät muinaisjäännökset ovat Suomessa rauhoitettuja muinaismuistolain (295/63) nojalla. Jos kiinteä muinaisjäännös suoja-alueineen on määrätty maanmittaustoimituksessa tai pakkolunastettu, on siinä määrättyjä rajoja noudatettava. Muutoin suojaalueen leveydeksi tulee kaksi metriä luettuna jäännöksen näkyvissä olevista ulkoreunoista. Hankealueen ympäristöön on vaikuttanut maankohoamisilmiö, jonka seurauksena ihmistoiminnan kannalta otolliset ranta-alueet sijaitsevat nykyisin sisämaassa. Ajanlaskun alussa, noin 2000 vuotta sitten, meren pinta oli noin 10 metriä nykyistä korkeammalla. On kuitenkin huomattava, että virhe todellisten ja laskettujen merenpinnantasojen välillä kasvaa siirryttäessä ajassa kauemmas taaksepäin (Lounaispaikka 2012). Tuulivoimapuiston vaikutukset muinaisjäännöksiin liittyvät pääasiassa tuulivoimapuiston, rakennus- ja huoltotiestön sekä voimajohdon rakentamisen aiheuttamiin mahdollisiin fyysisiin muutoksiin alueen muinaisjäännöksissä. Haittoja voi syntyä tilanteissa, joissa muinaisjäännöskohde jää rakennustyön välittömälle vaikutusalueelle. Tuulivoimaloiden sekä niihin liittyvien rakenteiden perustaminen aiheuttaa työskentelyalueilla riskin muinaisjäännösten vahingoittumisesta tai peittymisestä. Vaikutuksen merkittävyys riippuu kohteen merkittävyydestä. Lisäksi tuulivoimapuiston käytön aikana huoltotöiden yhteydessä tai käytöstä poiston aikana saattaa aiheutua riskitilanteita muinaisjäännöksille, mikäli kohteita ei tunnisteta tai osata välttää maastossa. 11.4.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Muinaisjäännösten vaikutusten arviointi perustuu olemassa oleviin tietoihin (aiemmat arkeologiset inventoinnit), YVA-menettelyyn liittyen syksyllä 2013 hankealueella tehdyn muinaisjäännösinventoinnin tuloksiin sekä maankäyttösuunnitelmiin. Tiedot hankealueen tunnetuista muinaisjäännöskohteista koottiin olemassa olevista lähteistä, kuten Museoviraston tietokannoista ja alueelle aiemmin laadittujen selvitysten raporteista. Syksyllä 2013 tehdyn inventoinnin esiselvityksessä käytettiin kirjallisuutta, Museoviraston rekisteriportaalin tietoja, isojakokarttoja sekä pitäjänkarttoja. Inventoinnin taustaksi tarkasteltiin historiallisia karttoja. Maastotarkastuksessa käytiin läpi muuttuvan maankäytön alueita, erityisesti kaikki alueelle suunniteltujen tuulivoimaloiden paikat sekä tie- ja voimalinjoja. Tarkempi kuvaus inventoinnin toteuttamisesta on esitetty raportissa ”Mikonkeitaan tuulivoimapuisto, arkeloginen inventointi 2013” (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy 2013, saatavissa www.ely-keskus.fi). Vaikutusten arvioinnissa on selvitetty hankkeen eri toteutusvaihtoehtojen sijoittuminen suhteessa muinaismuistoihin sekä pohdittu mahdollisuuksia estää tai vähentää mahdollisesti syntyviä haitallisia vaikutuksia. Muinaisjäännösinventoinnin ovat suorittaneet arkeologi, FM Kalle Luoto sekä FM Tapani Rostedt ja raportoinut arkeologi, FM Kalle Luoto Kulttuuriympäristöpalve- FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 235 Maaliskuu 2014 lut Heiskanen & Luoto Oy:stä. Vaikutukset muinaisjäännöksiin on arvioinut muinaisjäännösinventoinnin tulosten pohjalta projektipäällikkö, DI Heini Passoja FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä. 11.4.3 Nykytila Muinaisjäännösinventoinnin esiselvityksessä tutkituista aluetta kuvaavista pitäjänkartoista kävi ilmi alueen luonne metsäisenä alueena asutuksen liepeillä. Hankealueella ei ole ennestään tunnettuja muinaisjäännöksiä. Myöskään syksyn 2013 muinaisjäännösinventoinnissa ei hankealueelta löydetty muinaisjäännöksiä. Alueella harjoitettu metsätalous on todennäköisesti osaltaan vaikuttanut muinaisjäännöskohteiden säilyttämiseen ja havaitsemiseen. On kuitenkin todennäköistä, että alueella ei ole alkujaankaan sijainnut merkittäviä muinaisjäännöskohteita. Sen sijaan aluetta lienee aina käytetty elinkeinojen harjoittamiseen, kuten metsästykseen tai metsätalouteen. Aiemmasta maankäytöstä kertoo alueella havaittu kivilouhos, joka täyttää muinaisjäännöksen kriteerien sijasta lähinnä muun kulttuuriperintökohteen kriteerit. Kuvaus kivilouhoksesta on esitetty ”Mikonkeitaan tuulivoimapuisto, arkeloginen inventointi 2013” (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy 2013, saatavissa www.ely-keskus.fi). Kivilouhoksen sijainti on merkitty alla olevaan karttakuvaan (Kuva 11.31). Kuva 11.31. Muinaisjäännökset hankealueen läheisyydessä (Museovirasto 2010). Hankealueella ei sijaitse tunnettuja muinaisjäännöksiä. Muinaisjäännösinventoinnin yhteydessä havaittu louhos on merkitty karttaan muuna kohteena. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 236 Maaliskuu 2014 Museovirasto on vuonna 2008 teettänyt inventoinnin Pomarkun ja Kristiinankaupungin välisellä voimajohtoreitillä. Inventoinnissa voimajohtoreitiltä ei Isojoen kunnan alueella löytynyt muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Kristiinankaupungissa voimajohtoreitti sijoittuu neljän kivikautisen asuinpaikan kohdalle tai niiden välittömään läheisyyteen: Lappfjärd-Björnåsen, Lappfjärd-Risåsen N, Kyttåkersbacken 2 sekä Lappfjärd-Träskända. Inventoinnin yhteydessä tunnistettiin voimajohtolinjalta Korsbäckissä uusi kivikautinen irtolöytöpaikka, Stenbacka, joka saattaa olla laajempi asuinpaikka (Seppä 2008). Sähkönsiirtovaihtoehdon B voimajohtoreitti sivuaa hankealueen pohjoispuolella Lappfjärd-Björnåsenin kivikautista muinaisjäännösaluetta länsipuolelta ja pohjoisempana Lappfärd-Träskändan kivikautista asuinpaikkaa itäpuolelta. Museoviraston vuonna 2008 suorittamassa inventoinnissa Korsbäckistä löytynyt kivikautinen irtolöytöpaikka, Stenbacka, sijoittuu voimajohtoreitille (Fingrid Oyj 2008). (Kuva 11.32). Kuva 11.32. Muinaisjäännökset sähkönsiirtoreitin VEB läheisyydessä (Museovirasto 2010, Seppä 2008). Korsbäckin pohjoispuolella voimajohtoreitti B ylittää Kytåkersbackenin kivikautisen asuinpaikan. Varmuutta asuinpaikan laajuudesta ei vuoden 2008 inventoinnissa saatu. Risåsenin maa-ainesten ottoalueen pohjoisreunaan sijoittuva Lappfjärd-Risåsen N-muinaisjäännösalue jää vuoden 2008 inventoinnin perusteella FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 237 Maaliskuu 2014 olemassa olevan voimajohdon itäpuolelle ja muinaisjäännös sijoittuu pylväiden väliin (Fingrid Oyj 2008). Pohjoisimmalla osuudellaan Lidenin ja Savilahden välillä voimajohtoreitti B kulkee kahden pronssikautisen muinaisjäännöksen, Tjöck-Rajavuori ja LappfjärdKakursjön, välistä. Näistä pohjoisempi sijoittuu aivan olemassa olevan voimajohtoreitin tuntumaan (Museovirasto 2010). 11.4.4 Tuulivoimapuiston vaikutukset muinaisjäännöksiin Mikonkeitaan tuulivoimapuistolla ei arvioida olevan vaikutuksia muinaisjäännöksiin, koska hankealueella ei sijaitse ennestään tiedossa olevia muinaisjäännöksiä eikä alueilla, joiden maankäyttö hankkeen myötä muuttuu, havaittu muinaisjäännöksiä muinaisjäännösinventoinnissa. Inventoinnin yhteydessä havaittu, lähinnä muuksi kulttuuriperintökohteeksi luokiteltava, louhos sijaitsee melko etäällä suunnitellusta rakentamisesta, joten siihen ei kohdistune rakentamisen vaikutuksia. 11.4.5 Sähkönsiirron vaikutukset muinaisjäännöksiin Uuden ilmajohdon rakentamisella hankealueelle ei arvioida olevan vaikutuksia muinaisjäännöksiin, koska hankealueella ei sijaitse ennestään tiedossa olevia muinaisjäännöksiä eikä muinaisjäännösinventoinnissa tutkituilla alueilla havaittu muinaisjäännöksiä. Rakennettavan uuden ilmajohdon reittiä ei ole kokonaisuudessaan inventoitu, mutta merkittävien muinaisjäännösten esiintymistä hankealueella ei pidetä todennäköisenä. Edellä nykytilakuvauksessa (kappale 11.4.3) mainitut sähkönsiirtovaihtoehdon B voimajohtoreitille tai sen välittömään läheisyyteen sijoittuvat muinaisjäännöskohteet tulee ottaa huomioon hankkeen jatkosuunnittelussa kuten pylväiden sijoitussuunnittelussa, jotta voimajohdon rakentamisen vaikutukset muinaisjäännöksiin voidaan minimoida. 11.4.6 Vaikutukset toiminnan jälkeen Tuulivoimaloiden rakenteiden purkamisella ja purkujätteiden kuljetuksella toiminnan päätyttyä ei arvioida olevan vaikutuksia muinaisjäännöksiin, koska hankealueella ei sijaitse ennestään tiedossa olevia muinaisjäännöksiä eikä alueilla, joiden maankäyttö hankkeen myötä muuttuu, havaittu muinaisjäännöksiä muinaisjäännösinventoinnissa. 11.4.7 0-vaihtoehdon vaikutukset Mikäli hanketta ei toteuteta voi muinaisjäännöksiin kohdistua vaikutuksia vain alueen muusta maankäytöstä. 11.4.8 Vaikutusten lieventäminen Koska hankealueella ei sijaitse ennestään tiedossa olevia muinaisjäännöksiä eikä alueilla, joiden maankäyttö hankkeen myötä muuttuu, havaittu muinaisjäännöksiä muinaisjäännösinventoinnissa, ei tuulivoimapuiston osalta ole tarpeen suunnitella vaikutusten lieventämistoimenpiteitä. Voimajohtoreitin osalta vaikutuksia muinaisjäännöksiin voidaan estää tai lieventää pylväiden sijoitussuunnittelulla. Tarvittaessa, Museoviraston edellyttäessä, tehdään uusien johtokäytävien osalta täydentäviä inventointeja voimajohtojen vaikutusalueella. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 238 Maaliskuu 2014 11.4.9 Arvioinnin epävarmuustekijät Inventoinnissa keskityttiin muuttuvan maankäytön alueisiin, joten on mahdollista, että tutkimattomilla alueilla sijaitsee ennestään tuntemattomia muinaisjäännöksiä. Hankealueelle rakennettavan uuden ilmajohdon reittiä ei ole kokonaisuudessaan inventoitu. 11.4.10 Yhteenveto ja vaihtoehtojen vertailu Tuulivoimapuiston tai sähkönsiirron millään toteutusvaihtoehdolla ei ole vaikutuksia muinaisjäännöksiin. 11.5 Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen 11.5.1 Vaikutusmekanismit Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa käsitellään hankkeen vaikutuksia ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen. Vaikutuksilla elinoloihin ja viihtyvyyteen tarkoitetaan ihmisiin, yhteisöihin ja yhteiskuntaan kohdistuvia vaikutuksia, jotka aiheuttavat muutoksia ihmisten päivittäisessä elämässä ja asuinympäristön viihtyisyydessä (ns. sosiaaliset vaikutukset). Hankkeen mahdollisia terveysvaikutuksia on tarkasteltu muun muassa voimajohtojen sekä liikenne-, melu- sekä varjo- ja välkevaikutusten yhteydessä. Hankkeen vaikutukset voivat olla suoraan ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen kohdistuvia, mutta myös hankkeen aiheuttamat vaikutukset esimerkiksi luontoon ja maisemaan voivat aiheuttaa välillisiä vaikutuksia ihmisiin. Alustavasti hankkeen merkittävimmät sosiaaliset vaikutukset ovat asumisviihtyvyyteen ja virkistykseen (metsästys, marjastus, ulkoilu) kohdistuvia. Lisäksi ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia voi syntyä tuulivoimalaitosten melun ja välkkeen kokemisesta, maiseman muutoksesta, tuulivoimalaitokseen kertyvän jään mahdollisesti aiheuttamista turvallisuusriskeistä sekä voimajohtojen lähinnä koetuista terveysvaikutuksista. Sosiaalisia vaikutuksia syntyy sekä tuulivoimapuiston rakentamisen että sen käytön aikana. Käytännössä ihmisiin kohdistuvat vaikutukset ovat kiinteästi sidoksissa hankkeen muihin vaikutuksiin ja muodostavat yhteenvedon kaikesta siitä, miten asukkaat kokevat hankkeen aiheuttamat muutokset. Ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia voi ilmetä jo hankkeen suunnittelu- ja arviointivaiheessa mm. asukkaiden huolena tai epävarmuutena tulevaisuudesta. Huoli ja epävarmuus voivat liittyä sekä tuntemattomaksi koettuun uhkaan että tietoon mahdollisista tai todennäköisistä vaikutuksista. Siten asukkaiden pelko ja muutosvastarinta eivät välttämättä liity vain oman edun puolustamiseen, vaan taustalla voi olla myös monipuolinen tieto paikallisista olosuhteista, riskeistä ja mahdollisuuksista. Myös huolen seuraukset yksilöön ja yhteisöön ovat riippumattomia siitä, onko pelkoon objektiivisen tarkastelun perusteella aihetta vai ei. 11.5.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Hankkeen vaikutuksia ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen on arvioitu asiantuntija-arviona olemassa olevien lähtötietojen ja arviointiprosessin aikana kerättyjen tietojen perusteella. Arvioinnin lähtötietoina on käytetty tietoja hankkeen lähialueen asutuksesta ja loma-asutuksesta sekä muiden vaikutusten arvioinnin yhteydessä tuotettuja tie- FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 239 Maaliskuu 2014 toja. Vaikutusten arvioinnissa on hyödynnetty muissa vaikutusosioissa syntyneitä laskennallisia ja laadullisia arvioita. Mahdolliset ihmisiin kohdistuvat terveyshaitat on arvioitu vertaamalla terveyteen vaikuttavia ympäristövaikutuksia säädettyihin ohjearvoihin ja tunnuslukuihin. Arvioinnissa on otettu huomioon, että ohjearvoa alempikin arvo voi olla häiritsevä, jos tilanne muuttuu ratkaisevasti nykytilanteesta. Arvioinnissa on hyödynnetty myös YVA-prosessin aikana saatuja lausuntoja ja mielipiteitä sekä kirjoittelua alueen sanomalehdissä ja internetin keskustelupalstoilla. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin tueksi toteutettiin asukaskysely syksyllä 2013. Asukaskysely lähetettiin postitse 400 kotitaloudelle hankkeen keskeisellä vaikutusalueella (seitsemän kilometrin säteellä). Kyselyssä selvitettiin hankealueen nykyistä käyttöä sekä asukkaiden ja loma-asukkaiden suhtautumista hankkeeseen ja arvioita hankkeen aiheuttamista vaikutuksista mm. virkistykseen ja maisemaan. Asukaskyselylomakkeet ovat liitteenä 6 ja kyselyn tulokset on kuvattu kappaleessa 11.5.4. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa on pyritty selvittämään ne alueet ja väestöryhmät, joihin vaikutusten voidaan arvioida kohdistuvan voimakkaimmin. Vaikutusten arvioinnissa on painotettu hankealueen lähialuetta. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten merkittävyyden arvioinnissa ja vertailussa on otettu huomioon yleisinä kriteereinä vaikutuksen suuruus ja alueellinen laajuus, vaikutuksen kohteena olevan asutuksen määrä sekä vaikutuksen kesto. Erityisen merkittäviä ovat pysyvät vaikutukset, joista aiheutuu huomattavia muutoksia laajalle alueelle ja/tai suurelle asukasmäärälle. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin tukena on käytetty sosiaali- ja terveysministeriön ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin opasta (Sosiaali- ja terveysministeriö 1999) sekä terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin käsikirjaa (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2001). Vaikutusten tunnistamisessa on hyödynnetty erilaisia edellä mainituissa oppaissa olevia tunnistuslistoja sekä voimajohtohankkeiden arviointiin laaditun oppaan vaikutusmatriisia (Reinikainen & Karjalainen 2005). Virkistys Virkistyskäyttövaikutusten arvioinnin lähtötietoina on käytetty tietoja lähialueen asutuksesta, loma-asutuksesta sekä hankealueelle ja sen lähialueelle sijoittuvista virkistyskäyttökohteista. Virkistyskäyttövaikutusten arviointityön yhteydessä on haastateltu alueella toimivien metsästysseurojen edustajia (Mikonkeitaan metsästäjät ry ja Vesijärven Metsästysseura ry) sekä luontoharrastajia. Asukaskyselyssä selvitettiin, miten usein ja mihin käyttötarkoitukseen asukkaat ja loma-asukkaat käyttävät hankealuetta sekä asukkaiden näkemyksiä tuulivoimapuiston vaikutuksista virkistyskäytölle. Lisäksi arvioinnissa on hyödynnetty YVAprosessin aikana saatuja lausuntoja ja mielipiteitä sekä kirjoittelua alueen sanomalehdissä ja internetin keskustelupalstoilla. Melu Tuulivoimapuistosta aiheutuvaa melua ja sen vaikutuksia ihmiseen on arvioitu kappaleessa 9.1 esitettyjen melumallinnusten pohjalta. Samassa kappaleessa on esitetty myös arvioinnissa käytetyt melun ohjearvotaulukot. Melun merkittävyyttä on arvioitu hankkeen lähialueen asuin- ja vapaa-ajan rakennusten osalta. Lisäksi on selvitetty kirjallisuuden avulla sitä, miten ihmiset kokevat tuulivoimalaitosten aiheuttaman melun elinympäristössään. Tuulivoimaloiden melun ohjearvona on käytetty Suomessa Valtioneuvoston päätöksen (VNp 993/1992) FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 240 Maaliskuu 2014 mukaisia melutason ohjearvoja. Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut Asumisterveysohjeessa 2003 pientaajuiselle melulle ohjeelliset enimmäisarvot. Tuulivoimarakentamisen suunnittelussa ympäristöministeriö suosittelee käytettäväksi ohjeessa esitettyjä ns. suunnitteluohjearvoja. Näillä suunnitteluohjearvoilla pyritään varmistamaan, ettei tuulivoimaloista aiheudu kohtuutonta häiriötä. Varjostus Varjostuksen vaikutukset ihmiseen on arvioitu ottaen huomioon vaikutusalueella sijaitsevat herkät kohteet eli vapaa-ajan ja vakituinen asutus sekä kappaleessa 9.2 esitetyt varjostusvaikutusten arvioinnin tulokset. Suomessa ei ole viranomaisten antamia yleisiä määräyksiä tuulivoimaloiden muodostaman varjostuksen enimmäiskestoista eikä varjonmuodostuksen arviointiperusteista. Varjostusvaikutusten arvioinnissa on hyödynnetty Ruotsissa käytössä olevia ohjearvoja. Ruotsin ohjearvot ovat varjostuksen osalta 8 tuntia varjostusta vuodessa, jos varjostusmallinnus on tehty ns. normaalintilanteen mukaan ja 30 tuntia, jos mallinnus on tehty ns. pahimman tilanteen mukaan. 11.5.3 Nykytila Hankealueen nykytila asutuksen, virkistyskäytön ja maankäytön osalta on kuvattu tarkemmin kappaleessa 11.1.3. Hankealue sijaitsee Kristiinankaupungin ja Isojoen kunnan alueella noin 25 kilometrin etäisyydellä Kristiinankaupungin keskustasta kaakkoon ja noin 15 kilometrin etäisyydellä Isojoen kuntakeskuksesta länteen. Vakituisia asuinrakennuksia sijaitsee alle kahden kilometrin etäisyydellä suunnitelluista tuulivoimaloista yhteensä 87 kappaleetta. Suurin osa vakituisesta asumisesta on keskittynyt hankealueen koillispuolelle Kärjenkosken kyläalueelle. Vakituisten asuinrakennusten ryhmiä on sijoittunut myös hankealueen eteläpuolelle Ruusulantien ja Peltomaantien varrelle sekä hankealueen länsipuolelle Sandvikin alueelle. Voimaloita lähin asuinrakennus sijaitsee noin 800 metrin etäisyydellä Korpelankylässä. Noin kilometrin etäisyydellä voimaloista sijaitsee vakituisia asuinrakennuksia hankealueen itäpuolella Kärjenjoen peltomaiseman tuntumassa. Lomarakennuksia sijaitsee alle kahden kilometrin etäisyydellä suunnitelluista tuulivoimaloista 22 kappaletta pääosin hankealueen länsipuolella olevien järvien rannoilla ja läheisyydessä. Alle kilometrin etäisyydellä suunnitelluista voimaloista on kuusi lomarakennusta, jotka sijaitsevat Tönijärven ja Kaakkoolammin rannalla. Muut lähiympäristön lomarakennukset sijoittuvat yli kilometrin etäisyydelle suunnitelluista tuulivoimaloista. Sähkönsiirtovaihtoehdossa B voimajohdon välittömään läheisyyteen sijoittuu asuinrakennuksia Kärjenkoskella (4 rakennusta), Korsbäckin kylässä (5 rakennusta), Dagsmarkin kylässä (5 rakennusta) sekä Lervikenissä/Savilahdessa (2 rakennusta). Hankealue on pääosin metsätalouskäytössä ja muiden metsätalousalueiden tavoin hankealuetta voidaan käyttää ulkoiluun, marjastukseen, sienestykseen, metsästykseen ja luonnon tarkkailuun. Virkistyskäyttö voi kohdistua niin metsämaastoon kuin myös alueella oleville teille ja poluille sekä erityisiin virkistyskäyttökohteisiin. Hankealueen pohjoisosassa sijaitsee Kärjenkosken kyläseuran vanha latureitti. Hankealueen länsipuolella, noin 1,6 kilometrin etäisyydellä lähimmästä voimalasta, on majoitus-, ravitsemus- ja ohjelmapalveluita tarjoava Torppa-kahvila Soldat, joka sijoittuu Tönijärven luoteispuolella kulkevan Utter- FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 241 Maaliskuu 2014 mossan ulkoilureitin ja luontopolun varteen. Lilla Sandjärven pohjoisrannalla, hankealueen länsipuolella, noin 3,5 kilometrin etäisyydellä lähimmästä voimalasta on uimaranta, joka on merkitty Kristiinankaupungin rantayleiskaavaan. Hankealueen itäpuolella, lähimmillään noin 3,5 kilometrin etäisyydellä, on Sarvijärven luontopolku ja sen yhteydessä yleisessä käytössä oleva sauna. Mikonkeitaan hankealueella harrastavat metsästystä Mikonkeitaan metsästäjät ry ja Vesijärven metsästysseura. Hankealueen läheisyydessä toimii myös Uttermossan metsästysseura. Voimajohtoreitin varrella ei ole merkittyjä virkistyskohteita tai ulkoilureittejä. Reitin itäpuolella noin 500 metrin etäisyydellä sijaitsee Pyhävuoren hiihtokeskus ja retkeilyalue. 11.5.4 Asukaskysely tuulivoimapuiston vaikutuksista Asukaskyselyn toteutus Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointityön tueksi ja lähialueen asukkaiden ja loma-asukkaiden hankkeeseen suhtautumisen selvittämiseksi toteutettiin asukaskysely syksyllä 2013. Kyselyn toteuttamisesta vastasi FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. Asukaskyselyn otoksen suuruus oli 400 kotitaloutta. Kyselyyn saatiin yhteensä 95 vastausta, joten kyselyn vastausaktiivisuus oli 24 prosenttia. Asukaskyselyn kysymykset liittyivät vastaajien taustatietojen lisäksi hankealueen nykyiseen käyttöön, näkemyksiin tuulivoimapuistohankkeen vaikutuksista, hankkeeseen suhtautumiseen sekä tiedottamiseen. Kyselyssä käytettiin monivalintakysymyksien lisäksi avoimia kysymyksiä, joihin asukkaat vastasivat vapaamuotoisesti. Kyselyn mukana asukkaille lähetettiin tiivis kuvaus hankkeesta. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 242 Maaliskuu 2014 Kuva 11.33. Asukaskyselykartta ja kyselyn otoksen muodostamisessa käytetyt 2-7 kilometrin alueet Asukaskyselyyn vastanneet Asukaskyselyyn vastanneista 62 % oli vakituisia asukkaita ja 36 % vapaa-ajan asukkaita. Kyselyyn vastanneista 49 % asui tai omisti loma-asunnon Kristiinankaupungissa, 44 % Isojoella ja 2 % Merikarvialla. Alle kilometrin etäisyydellä FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA T OY Y Mikonkeita aan tuulivoimapuisto Ympäristö övaikutusten arviointiselostu a us 243 Maaliskuu 2014 hankealueesta as sui 4 %, 1 -2 kilometrrin etäisyyd dellä 19 % %, 2-5 kilom metrin etäi-metrin etäisy yydellä 35 % kyselyyn n vastanne eista. Kyse-syydelllä 36 % ja yli 5 kilom lyyn vastanneet olivat asun neet tai om mistaneet loma-asunno on alueella keskimää-oma-asunnon alueella a rin 28 vuotta. Vastanneista 15 % oli asunut tai omistanut lo yli 50 vuotta ja 15 1 % alle viiisi vuotta. yyn vastann neista 57 % ilmoitti tu untevansa alueen, jollle Mikonkeitaan tuuli-Kysely voimapuistoa suu unnitellaan,, joko erittä äin hyvin ta ai melko hy yvin. Suosituin virkis-yttömuoto suunnitellu ulla tuulivoiimapuiston alueella o on marjastu us. Aluetta a tyskäy käyttä ää marjastu ukseen 63 % kyselyyn vastann neista. Ulko koiluun ja lenkkeilyyn l n aluetta a käyttää 55 5 %, luon nnon tarkka ailuun 43 % ja sienesstykseen 38 % kyse-lyyn vastanneista v a. Metsästy ykseen aluetta käyttä ää 22 % ky yselyyn vastanneista. Lähellä ä hankealu uetta asuv vat tunsiva at alueen paremmin ja käyttiv vät aluetta a enemm män kuin kauempana asuvat. Asukka aiden näkemykset ha nkkeen vaikutuksista Asukaskyselyssä selvitettiin n asukkaiden näkemy yksiä tuuliv voimapuistohankkeen n uista vaikuttuksista mo onivalintak kysymyksillä ä ja avoimiilla kysymy yksillä. Mo-oletetu nivalin ntakysymyk ksissä asuk kkaat arvioivat tuulivo oimapuistoh hankkeen vaikutuksia v a yhteen nsä 20 eri tekijään, jjotka jakau utuivat neljjään kokon naisuuteen: virkistys-käyttö ö, ympäristö ön laatu, a asuinalueen n arvostus sekä s talouss ja työllisy yys. Lisäksii pyydetttiin arvioim maan vaiku utuksia eri toimijoihin n. Monivalin ntakysymyk ksissä vas-taajat arvioivat, ovatko va aikutukset kielteisiä vai myönteiisiä. Avoim missa kysy-myksis ssä asukka aita pyydetttiin mainits semaan tuu ulivoimapu istohankke een merkit-tävimp piä myönteisiä ja kieltteisiä vaikutuksia. Kysely yyn vastann neista 34 % oli sitä mieltä, että tuulivoim mapuistohankkeella eii ole vaikutusta om man asuina alueen tai vapaa-ajan v asunnon y ympäristön viihtyisyy-sta 25 % a arvioi tuuliv voimapuiston vaikutu ukset joko erittäin taii teen. Vastanneis ksi ja 34 % joko erittäin tai melko kielteisi ksi. Vastaa ajien asuin-melko myönteisik paikan n etäisyys hankealuee esta vaikutttaa merkittävästi siih hen, millais siksi vaiku-tuksett arvioidaan n. Alle kahd den kilomettrin etäisyy ydellä hank kealueesta asuvista a ylii puolett (53 %) ja yli viiden kilometrin etäisyydellä asuvista noin 13 % arvioi vai-kutuks set joko me elko tai eritttäin kielteisiksi. Kuva 11.34. Vastaa ajien näkem mykset tuuliv voimapuistoh hankkeen vaiikutuksista asuinympäa v en. ristön viihtyisyytee Tuulivo oimapuisto on vaikutussten kokem minen on yk ksilöllistä, mikä tuli esille e myös s tehdyn n kyselyn tuloksissa. V Vaikutusten n arvioiminen voi joid enkin tekijö öiden osal-ta olla myös vaik keaa, mitä k kuvaa ”en osaa o sanoa a” vastauste en suuri mä äärä. FCG SUUNNIITTELU JA TEK KNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimap puisto Ympäristöva aikutusten arv viointiselostus 244 Maaliskuu 20 014 Asukask kyselyn pe erusteella ttuulivoimap puistohankk keella koetttiin olevan eniten kielteisiä ä vaikutuks sia ympärisstön laatuu un ja asuin nalueen arv vostukseen n liittyviin tekijöihin. Kielteisimmin han nkkeen arv vioitiin vaik kuttavan allueen hiljaisuuteen, suuteen ja maisemaa an. Myönte eisimmin ha ankkeen arrvioitiin vaikuttavan rauhallis alueen työllisyytee t en ja taloutteen. Suurin osa kyse elyyn vasta anneista arv vioi, ettei tuulivoim mapuistoha ankkeella o le merkittäviä vaikutu uksia. Kuva 11.35. Vastaajiien näkemyk kset tuulivoim mapuistohan nkkeen vaiku utuksista erii toimintoihin. Asukask kyselyn mu ukaan tuuliivoimapuisttohanke va aikuttaa ki elteisimmin n luontoharrasta ajiin, ulkoilijoihin, asu ukkaisiin ja loma-asuk kkaisiin. My yönteisimm min hankkeen arrvioitiin vaikuttavan metsänomiistajiin, mu uihin elinke einonharjoiittajiin ja maatalo ousyrittäjiin. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA T OY Y Mikonkeita aan tuulivoimapuisto Ympäristö övaikutusten arviointiselostu a us 245 Maaliskuu 2014 Kuva 11.36. Vastaa ajien näkem mykset tuuliv voimapuistoh hankkeen vaiikutuksista eri e toimijoihin. Avoimissa kysym myksissä assukkailta ky ysyttiin, millaisia myö önteisiä vaik kutuksia ja a vaikutuksia a tuulivoima apuistohankkeesta voi aiheutua. Noin 7 % vastaajista a haittav vastas si avoimeen n kysymyksseen, ettei tuulivoima apuistosta aiheudu mitään m hait-tavaikutuksia ja noin 6 %, ettei tuulivoimapuisttosta ole m mitään hyöttyjä. Asuk-n mainitsem mia merkitttävimpiä ha aitallisia vaikutuksia o olivat luonn non häiriin-kaiden tymine en, meluhaitat, muuto okset maise emassa sek kä eläimistö ön ja erityiisesti lintu-jen hä äiriintymine en. Merkittä ävimpinä myönteisinä m vaikutuksi na mainittiin työpaik-kojen lisääntymin nen, verotu ulot ja muu ut aluetalou udelliset hy yödyt paikk kakunnalle,, das energia a sekä uudet ja paran nnettavat tiieyhteydet. ympärristöystävälllinen, puhd Useiss sa vastauks sissa tuotiiin esille myös m huoli alueelle su uunniteltuje en useiden n tuulivo oimahankke eiden yhtei sistä haitta avaikutuksista. Taulukk ko 11.8. Kys selyyn vasta anneiden mainitsemia tuulivoimapuisstohankkeen n hyötyjä ja haittoja a (suluissa mainintojen m m määrä). Hyöty yjä Haittoja Luonnon Työpaikkojen lisää äntyminen (2 20) n häiriintym inen / tuhou utuminen (12 2) Verotu ulot ym. hyö ödyt paikkak kunnalle (15)) Melun lisääntyminen n (12) Ympärristöystävällinen, puhdass energia (14) Vaikutukset maisem maan (11) Uhka eläimistölle ja Uudet ja parannetttavat tieyhtteydet (9) a erityisesti linnuille (8) Virkistyskäytön rajo Tulot maanm / mettsänomistajiille (4) oittuminen (6) Kiinteisttöjen arvon aleneminen (6) Alueen n kehittymin nen retkeilyk kohteena (2) Ei mitä ään myönteisiä vaikutuk ksia (6) Asumisv viihtyisyyden n vähenemin nen (4) Haitat metsästyksel m lle (2) Valo ja välke (2) Lavoista a putoavat jä äät (2) Terveys shaitat (2) Ei mitää än haittoja ( 7) Suhtau utuminen hankkeesee h en ja toivee et jatkosuun nnittelulle Kysely yssä asukkaiden suhttautumista hankkeese een selvitetttiin väittämämuotoi-sella kysymyksel k lä. Lisäksi vastaajia pyydettiin p arvioimaan, a kasteltavis-, mikä tark ta vaihtoehdoistta on vasstaajan nä äkemyksen mukaan toteuttamiskelpoisin. ailla oli my yös mahdol lisuus esitttää avoimis ssa kysymy yksissä toiv veita jatko-Asukka suunnittelulle ja ympäristöv y vaikutusten arvioinnille e. FCG SUUNNIITTELU JA TEK KNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimap puisto Ympäristöva aikutusten arv viointiselostus 246 Maaliskuu 20 014 Väittämän ”Mikonk keitaan alue e soveltuu tuulivoima aloiden rake entamiseen n” kanssa seen vasta nneista täy ysin samaa mieltä. Yh hteensä 60 % kysyoli 30 % kysymyks mykseen vastanne eista oli jok ko melko ta ai täysin samaa mieltä ä väittämän n kanssa. sista asukka aista 58 % ja loma-a asukkaista 62 6 % oli sa amaa mielttä väittäVakituis män kanssa. Alle kahden kilo ometrin etä äisyydellä asuvista a 44 4 % ja yli viiden v kin etäisyyde ellä asuvista a 75 % oli samaa mie eltä väittäm män kanssa a. Väittälometrin mään eri mieltä suhtautunei ta oli 25 % vastaajis sta, vakituiisista asukk kaista 29 a-asukkaistta 28 %, a lle kahden kilometrin etäisyydel lä asuvista a 39 % ja %, loma yli viiden kilometriin etäisyyd ellä asuvista 12 %. Väittämää V ””Mikonkeita aan tuuliuiston rake entaminen o on kannate ettava hank ke” koskeva at vastaukset olivat voimapu samansuuntaiset väittämän v 1 kanssa. oimapuisto hanketta ei e tulisi tote euttaa, vaa an vastaava a energia Väittämän ”Tuulivo ottaa muilla a tavoilla” kanssa täy ysin tai mellko samaa mieltä oli 23 2 % kytulisi tuo symykse een vastan nneista. Sam maa mieltä ä oli vakituisista asuk kkaista 29 %, % lomaasukkais sta 16 %, alle a kahden n kilometrin n etäisyyde ellä asuvista a 30 % ja yli viiden kilometrrin etäisyydellä asuv ista 14 % kysymyks seen vasta anneista. Täysin T tai melko eri e mieltä vä äittämän ka anssa oli 61 1 % kysym mykseen vasstanneista. Eri mieltä oli va akituisista asukkaista a 54 %, loma-asukkaista 69 %, a alle kahden kilometrin etäis syydellä asu uvista 56 % ja yli viid den kilomettrin etäisyy ydellä asuvista 69 % kysymykseen vastanneista. Kuva 11.37. Vastaajiien näkemyk kset väitteisiiin Mikonkeittaan alueen soveltuvuud desta tuulivoimalo oiden rakenta amiseen ja ttuulivoimapu uiston rakenttamisen kan nnattavuudes sta. Kysymy ykseen tote euttamiske lpoisimmas sta tuulivoimapuistoh hankkeen vaihtoehv dosta 53 3 % vastan nneista oli ssitä mieltä,, että vaihtoehto 2 (La aajempi tuulivoimapuisto, 26 tuulivoimalaa) on n toteuttam miskelpoisin n. Vaihtoeh htoa 1 (Su uppeampi hto, 19 tuulivoimalaa)) kannatti 25 2 % kysym mykseen va astanneista a ja vaihvaihtoeh toehtoa 0 (Uusia tu uulivoimalo oita ei rakenneta, vasttaava energ gia tuotetaan muilla tavoilla)) 22 % kysymykseen n vastanne eista. Kysym mykseen v vastasi yhte eensä 89 vakituistta tai vapaa-ajan asuk kasta. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA T OY Y Mikonkeita aan tuulivoimapuisto Ympäristö övaikutusten arviointiselostu a us 247 Maaliskuu 2014 Kuva 11.38. Vastaa ajien näkem mykset toteutttamiskelpois simmasta tu uulivoimapuiiston vaihtoehdosta. Kysym mykseen totteuttamiske elpoisimma asta sähkös siirron vaih htoehdosta 73 % vas-tanneista oli sitä ä mieltä, etttä vaihtoehto A (Tuu ulivoimapuissto kytketä ään Arkku-n sähköasem maan) on ttoteuttamis skelpoisin. Vaihtoehtoa V a B (Tuulivoimapuisto o kallion kytkettään Kristiin nankaupung gin sähköasemaan) kannatti 27 % kysymykseen vas-tanneista. Kysym mykseen va stasi yhtee ensä 64 vak kituista tai v vapaa-ajan n asukasta. oteutuksen jälkeen YV VA-menette elyyn on ottettu tarka asteltavaksii Asukaskyselyn to mukaan tuu ulivoimapuisto kytketä ään Leväsjo oen sähkö-kolmas vaihtoehtto, jonka m aan (vaihtoehto C). S ähkönsiirro on osalta asukkaiden mielipiteet eivät näin n asema ollen kata k kaikkia a tarkastelttavia vaihto oehtoja. Kuva 11.39. Vastaa ajien näkem mykset toteutttamiskelpois simmasta sä ähkösiirron vaihtoehv dosta. Vastaa ajat esittivä ät avoimisssa vastauk ksissaan toiiveita hank kkeen jatko osuunnitte-lulle ja a ympäristövaikutuste en arvioinn nille. Vastauksissa toiivottiin, etttä tuulivoi-mapuiston suunn nittelussa o otetaan huo omioon luonto, asukka aat ja maa anomistajatt e haitat ovat o mahdo ollisimman vähäiset. Erityisen E tä ärkeänä asu ukkaat piti-niin, että vät sittä, että vaik kutukset lin nnustoon se elvitetään. Asukka aat toivoiv vat, että tu uulivoimalat sijoitetaa an riittävän n kauas as sutuksesta,, huolto o- ja kuljetu ustiet mahd dollisimman n suurelta osin olema assa olevien n metsäau-- FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 248 Maaliskuu 2014 toteiden paikalle ja voimajohdot maakaapeleihin. Asukkaiden mukaan osa voimaloista on liian lähellä asuinrakennuksia ja useassa vastauksessa viitattiin sosiaali- ja terveysministeriön ohjeeseen sekä sosiaali- ja terveysministeriön Varsinais-Suomen maakuntakaavasta antamaan lausuntoon, jonka mukaan maakuntakaavoituksessa tuulivoimala-alueiden suojavyöhykkeen lähimpään asutukseen tulisi olla kaksi kilometriä. Asukkaiden vastauksissa nousi esille myös huoli lähiympäristöön suunniteltujen lukuisten tuulivoimapuistohankkeiden yhteisvaikutuksista ja tarve yhteistyölle eri tuulivoimapuistotoimijoiden kesken. Kyselyyn vastanneiden mukaan tuulivoimapuistohankkeiden toimijat tulisi velvoittaa yhteistyöhön niin, että hankkeiden toteutuksessa käytettäisiin mahdollisimman paljon yhteisiä muuntoasemia ja voimalinjoja. Yksittäisinä huomioon otettavina kohteina/asioina mainittiin muun muassa seuraavat: kaksi loma-asuntoa puuttuu kartoilta: Lilla Sandjärven eteläpäässä itärannalla ja Sarvijärvellä Torppa-Kahvila Soldat, luontomatkailukohde: Tönijärven seitsemän tuulivoimalaa eivät sovi yrityksen ja vaellusreittien välittömään läheisyyteen, heikentävät yrityksen toimintaedellytyksiä ja asiakkaiden viihtyisyyttä Kärjenkosken kyläseuran kansanhiihtoreitti: reitin käyttökelpoisuus ja kehittäminen tulisi turvata Stormossen suoalue: erityisen arvokas, alueella on metson ja teeren soidinalueita Korpelankylän yksityistie: vaatii peruskunnostusta pitkiä ja raskaita kuljetuksia varten 11.5.5 Tuulivoimapuiston vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen 11.5.5.1 Rakentamisen aikaiset vaikutukset Tuulivoimapuiston rakentamisen seurauksena ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia syntyy tuulivoimaloiden perustusten, tieyhteyksien ja sähkönsiirtoyhteyksien rakentamisesta, rakennusmateriaalien kuljettamisesta sekä voimalan osien kuljettamisesta ja pystytyksestä. Rakentaminen aiheuttaa lähiympäristöön melua ja lisää liikennettä. Tuulivoimapuiston rakentamisen aikaiset meluvaikutukset ovat paikallisia ja kestoltaan melko lyhytaikaisia. Eniten rakentamisen aikaisia meluvaikutuksia kohdistuu lähimpänä suunniteltuja tuulivoimaloita sijaitseviin lomaja asuinrakennuksiin. Rakentamisen aikaisten vaikutusten tilapäisen luonteen vuoksi rakentamisesta ei arvioida aiheutuvan merkittävää haittaa. 11.5.5.2 Toiminnan aikaiset vaikutukset asumisviihtyisyyteen Asumisviihtyisyyteen vaikuttavat hyvin monet tekijät. Tuulivoimapuistojen asumisviihtyisyyteen kohdistuvista vaikutuksista merkittävimpiä ovat maisema-, melu- ja varjostusvaikutukset. Vaikutukset asumisviihtyisyyteen kohdistuvat erityisesti tuulivoimapuiston läheisyydessä asuviin, joille vaikutusten voidaan arvioida olevan merkittäviä. Alle kahden kilometrin etäisyydellä suunnitelluista tuulivoimaloista sijaitsee 87 vakituista asuinrakennusta ja 22 lomarakennusta vaihtoehdossa 2 ”Laajempi tuulivoimapuisto”. Vaihtoehdossa 1 tuulivoimaloiden lähelle sijoittuvia asuinrakennuksia ja loma-rakennuksia on vähemmän kuin vaihtoehdossa 2. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 249 Maaliskuu 2014 Maisemassa tapahtuvat muutokset ovat konkreettisia vaikuttaessaan alueen lähi- ja kaukomaisemaan sekä ihmisten maisemakokemuksiin paikoin merkittävästi. Maisemavaikutukset voivat tuulivoimaloiden näkyvyydestä riippuen kohdistua laajalle alueelle. Maisemassa tapahtuvat muutokset voivat myös heikentää läheisten asuinalueiden houkuttelevuutta ja vetovoimaa. Hankealue muuttuu tuulivoimapuiston toteutuksen myötä molemmissa vaihtoehdoissa metsätalousvaltaisesta alueesta energiantuotantoalueeksi, jolloin paikallisesti maisemassa tapahtuvat muutokset ovat alueella asuville ja liikkuville merkittäviä. Tuulivoimapuiston vaikutuksia maisemaan on arvioitu kappaleessa 11.3. Maisemavaikutusten arvioinnin tulosten mukaan hankealueella eniten haittaa aiheutuu voimalapaikoilla, jossa puustoa joudutaan raivaamaan. Koska voimalapaikkojen lähiympäristössä ei ole asuinrakennuksia eikä lomarakennuksia, vaikutukset kohdistuvat lähinnä alueen virkistyskäyttäjiin. ”Lähialueella” (etäisyys tuulivoimalasta 0-5 kilometriä) maisemavaikutukset ovat voimakkaimmat niissä osissa, jonne voimalat näkyvät. Näkymäanalyysin mukaan eniten voimaloita näkyy kummassakin vaihtoehdossa läheisten suoalueiden ja Stora Sandjärven ohella hankealueen länsipuolelle Metsälän ja Västervikin viljelysaukeille, hankealueen koillispuolella KärjenkoskenKankaanpäänkulman viljelyalueen itäreunalle sekä hankealueen itäpuolella Kuokkarinkulmalle ja Tarmaankylälle. Noin 1,2 kilometrin etäisyydelle lähimmästä voimalasta sijoittuvalta Peltomaan tilalta on näköyhteys voimaloille molemmissa vaihtoehdoissa. Kyseisen tilan asukkaille tuulivoimaloiden vaikutus on merkittävä. Myös Peuralahden tilan asukkaiden kannalta vaikutus lähentelee merkittävää. Kallträskissä noin kolmen kilometrin etäisyydellä lähimmistä voimaloista on asutusta, josta on näköyhteys voimaloille molemmissa vaihtoehdoissa. Kyseisten alueiden asukkaille ja loma-asukkaille haittavaikutus on kohtalainen. Näiden lisäksi vaihtoehdossa 2 ”lähialueella” voimaloita näkyy Siiroonjokivarren pihapiireihin muun muassa Kärjenkosken-Kankaanpäänkulman alueella, Siiroossa ja Tarmaankylässä. Siiroonjokilaaksossa Kärjenkosken, Kankaanpäänkulman ja Kivimäen alueiden asukkaille ja loma-asukkaille vaikutus on merkittävin lyhyestä etäisyydestä johtuen. Haittavaikutus vaihtelee kohtalaisesta merkittävään. ”Välialueella” (etäisyys tuulivoimalasta 5-12 kilometriä) eniten tuulivoimaloita näkyy näkymäanalyysin mukaan molemmissa vaihtoehdoissa Suojoelle, Storsbyhyn, Metsälään ja Henriksdalin viljelyalueelle sekä muutamille suoalueille. Tarmaalankylässä asutuksen kannalta maisemalliset haittavaikutukset ovat kohtalaisia vaihtoehdossa 2. Muilta osin vaikutukset jäävät melko vähäisiksi. ”Kaukoalue”-vyöhykkeellä (etäisyys tuulivoimalasta 12-25 kilometriä) tuulivoimaloita näkyy molemmissa vaihtoehdoissa merelle sekä todennäköisesti paikoitellen Lapväärtin, Karijoen ja Isojokilaakson viljelyalueille. Etäisyyttä on kuitenkin niin paljon, etteivät voimalatornit enää hallitse maisemakuvaa vaan sulautuvat taustaansa ja vaikutukset jäävät hyvin vähäisiksi. Tuulivoimaloiden vaikutuksia äänimaisemaan on arvioitu kappaleessa 9.1. Tuulivoimaloiden tuottama ääni voidaan kokea epämiellyttävänä tai häiritsevänä, jolloin se luokitellaan meluksi. Melulla ei ole absoluuttisia desibelirajoja ja melun kokeminen on aina subjektiivista. Samanlainen ääni voidaan erilaisessa tilanteessa ja ympäristössä kokea hyvin eri tavoilla. Tasaisen äänen on todettu häiritsevän vähemmän kuin vaihtelevan melun. Vaurioita kuulossa ääni voi aiheuttaa, jos se ylittää 80 desibeliä. Pitkäaikainen altistumien melulle voi aiheuttaa myös esimerkiksi uni- ja keskittymishäiriöitä. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 250 Maaliskuu 2014 Meluvaikutukset voivat heikentää asumisviihtyisyyttä hankealueen lähiympäristön asuinalueilla. Mallinnustulosten mukaan vaihtoehdossa 1 alueella, jossa tuulivoimaloiden ääni ylittää 40 desibelin rajan, ei sijaitse asuin- tai lomarakennuksia, urheilu- tai virkistysalueita eikä luonnonsuojelualueita. Alueella, jossa äänitaso on yli 35 desibeliä, sijaitsee meluisamman voimalatyypin mallinnuksessa 17 asuinrakennusta ja yksi lomarakennus ja hiljaisemman voimalatyypin mallinnuksessa 10 asuinrakennusta ja yksi lomarakennus. Kyseinen lomarakennus sijaitsee Sandvikin asuinpiirin lounaispuolella ja mallinnuksen mukaan vuorokauden keskimääräinen melutaso on hiljaisemmalla voimalatyypillä noin 36 desibeliä ja meluisammalla voimalatyypillä mitattuna noin 37 desibeliä. Mallinnetut melutasot ylittävät ympäristöministeriön antaman tuulivoimalamelun suunnitteluohjearvon, mutta alittavat valtioneuvoston ohjearvon. Vaihtoehdossa 2 hankealueen eteläosan melu vastaa pitkälti vaihtoehdon 1 tilannetta. Vaihtoehdossa 2 yli 40 desibelin melualueella ei sijaitse asuin- tai lomarakennuksia, urheilu- tai virkistysalueita eikä luonnonsuojelualueita. 35 - 40 desibelin vyöhykkeellä sijaitsee seitsemän taajama-alueen ulkopuolelle sijoittuvaa lomarakennusta sekä 31 vakituista asuinrakennusta. Loma-rakennusten kohdalla melu saattaa ylittää YM:n ehdottaman yöajalle annetun suunnittelun ohjearvon (35 dB), mutta alittaa kuitenkin valtioneuvoston ohjearvon. Lomarakennukset sijoittuvat hankealueen eteläosan luoteispuolelle, hankealueen keskiosaan Kaakkoolammen rannalle ja hankealueen pohjoisosan länsipuolella Tönijärven tuntumaan. Lisäksi osa Tönijärven länsipuolella sijaitsevan virkistys- ja matkailukohteen rakennuksista sijoittuu 35-40 desibelin vyöhykkeelle ja osa alle 35 desibelin vyöhykkeelle. Melun ohjearvojen ei kuitenkaan arvioida ylittyvän. Tuulivoimaloiden toiminnan aikana melu lisääntyy nykytilaan nähden, mutta ottaen huomioon hankealueen nykyiset melulähteet, arvioidaan tuulivoimapuiston muuttavan alueen äänimaisemaa nykytilasta lähinnä tyynellä säällä tuulivoimapuiston sisällä ja välittömässä läheisyydessä alueilla, joille ei kantaudu liikenteen tai metsä- ja maatalouskoneiden ääniä. On kuitenkin huomioitava, että tuulivoimaloiden melu voidaan kokea häiritsevänä tuulipuiston lähiympäristössä, vaikka ohjearvot eivät ylity. Tuulivoimaloiden vaikutuksia valo-olosuhteisiin on arvioitu kappaleessa 9.2. Tuulivoimalan lavat muodostavat kirkkaalla säällä liikkuvia varjoja, minkä asukkaat voivat havaita valon voimakkuuden äkillisenä vaihteluna, vilkkumisena tai nopeasti vilahtavana varjona. Varjostusmallinnusten mukaan varjostus ulottuu vaihtoehdossa 1 enimmillään noin 1,7 kilometrin etäisyydelle ja vaihtoehdossa 2 noin 1,4 kilometrin etäisyydelle tuulivoimapuistosta. Yli kahdeksan vuosittaisen varjostustunnin vyöhykkeellä sijaitsee vaihtoehdossa 1 yksi vakituinen asuinrakennus (Peltomaan tila) sekä vaihtoehdossa 2 kolme vapaa-ajan rakennusta Tönijärven itäpuolella ja 12 vakituista asuinrakennusta hankealueen itäpuolella. Varjostuksen vaikutusalueelle jäävien asuin- ja lomarakennusten määrä on esitetty valo-olosuhteisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin yhteydessä. Vaikutusten arvioinnin mukaan puuston katvevaikutus huomioon ottaen hankkeen ei arvioida aiheuttavan merkittävää haittaa varjostuksen muodossa. Tästä huolimatta tuulivoimapuiston alueella ja sen lähiympäristössä asuvat ja liikkuvat ihmiset voivat kokea lapojen liikkumisen aiheuttaman varjostuksen ja välkkymisen häiritsevänä. Tuulivoimapuiston asumisviihtyvyyteen kohdistuvat haitalliset vaikutukset ovat koettuja. Vaikutukset kohdistuvat luonnollisesti eniten tuulivoimaloiden lähellä asuviin ja niihin asukkaisiin, jotka kokevat maisemavaikutukset tai tuulivoimaloiden äänen ja välkkeen häiritseväksi. Asukkaat kokevat vaikutukset yksilöllisesti, mikä käy ilmi myös asukaskyselyn tuloksista. Esimerkiksi kaikki lähellä FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 251 Maaliskuu 2014 asuvat eivät välttämättä arvioi hankkeen vaikutuksia kielteisiksi, mutta toisaalta varsin kaukanakin asuvat voivat arvioida vaikutukset kielteisiksi. Asukaskyselyn mukaan 54 % kyselyyn vastanneista arvioi tuulivoimapuiston vaikuttavan maisemaan ja 60 % vastanneista hiljaisuuteen kielteisesti tai erittäin kielteisesti. Asumisviihtyisyyteen yleisesti tuulivoimapuistohankkeen arvioi vaikuttavan melko tai erittäin kielteisesti 34 % asukaskyselyyn vastanneista. Vastanneista 34 % arvioi, ettei hankkeella ole vaikutuksia asumisviihtyisyyteen. Asukaskyselyn tulosten mukaan hankealueen lähiympäristössä asuvat ja erityisesti hankealueen pohjoisosan läheisyydessä asuvat suhtautuvat tuulivoimapuiston toteuttamiseen kriittisesti. 11.5.5.3 Toiminnan aikaiset vaikutukset virkistyskäyttöön Muiden metsätalousalueiden tavoin Mikonkeitaan hankealuetta voidaan käyttää virkistykseen, ulkoiluun, marjastukseen, sienestykseen ja luonnon tarkkailuun. Asukaskyselyn vastaajista noin 57 % tunsi hankealueen ja oli liikkunut alueella. Yli puolet vastaajista käyttää hankealuetta marjastukseen sekä ulkoiluun tai lenkkeilyyn. Metsästykseen aluetta käyttää noin viidennes vastanneista. Tuulivoimapuiston vaikutukset hankealueen ja sen lähiympäristön virkistyskäyttöön ovat kokonaisuutena varsin vähäiset. Tuulivoimapuiston rakentaminen ei estä alueella liikkumista eikä virkistyskäyttöä. Virkistyskäyttömahdollisuudet poistuvat rakennettavilta alueilta, mutta näiden alueiden osuus hankealueen kokonaispinta-alasta on varsin pieni. Tuulivoimapuiston toteuttaminen muuttaa kuitenkin alueen metsäistä ympäristöä ja maisemassa tapahtuvat muutokset sekä voimaloiden ääni ja näkyminen voidaan kokea virkistyskäyttöä häiritsevänä. Myös mahdolliset terveysriskeihin liittyvät pelot voivat heikentää alueen virkistyskäytön miellyttävyyttä. Alueen virkistyskäyttäjien ympäristö muuttuu tuulivoimarakentamisen seurauksena, mutta kokonaisuutena vaikutukset ovat vähäisiä. Asukaskyselyn vastaajista 55 % arvioi, ettei tuulivoimapuiston toteuttamisella ole vaikutusta hankealueen virkistyskäyttöön, mutta toisaalta vastaajista 29 % arvioi tuulivoimapuiston heikentävän ja vain 6 % parantavan hankealueen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Vaihtoehdossa 2, jossa hankealue on suurempi kuin vaihtoehdossa 1, vaikutukset virkistyskäyttöön kohdistuvat laajemmalle alueelle. Vaihtoehdossa 2 tuulivoimapuiston alueelle sijoittuu Kärjenkosken kyläseuran aktiivisessa käytössä oleva latureitti, jota on tarkoitus parantaa lähivuosina. Lisäksi tuulivoimapuiston vaikutuspiiriin sijoittuu vaihtoehdossa 2 hankealueen länsipuolella oleva Pohjanmaan maakuntakaavaan merkitty virkistys- ja matkailukohde, jonka kävijät käyttävät Mikonkeitaan aluetta luonnossa liikkumiseen. Muilta osin vaihtoehtojen vaikutuksissa virkistyskäyttöön ei ole merkittäviä eroja. 11.5.5.4 Toiminnan aikaiset vaikutukset terveyteen ja turvallisuuteen Tuulivoimaloista ei aiheudu ihmisten terveydelle vaarallisia päästöjä. Terveysvaikutuksia voi syntyä pääasiallisesti tuulivoimaloiden meluvaikutusten kautta. Melun häiritsevyyden kokeminen ja meluherkkyys vaihtelevat yksilökohtaisesti, jolloin vaikutukset kohdistuvat eri tavoin eri ihmisiin. Melun lisäksi pelko ja epävarmuus tuulivoimapuiston mahdollisista terveys- ja turvallisuusriskeistä voi aiheuttaa ahdistusta hankealueella ja sen läheisyydessä asuville ihmisille. Tuulivoimapuiston meluvaikutuksia on käsitelty kappaleessa 9.1. Samassa yhteydessä on tarkasteltu melun leviämistä asuin- ja vapaa-ajan asuntojen alueille sekä verrattu tuulivoimapuiston aiheuttamaa melua valtioneuvoston hyväksymiin melutason ohjearvioihin sekä ympäristöministeriön suosittelemiin yöajan FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 252 Maaliskuu 2014 suunnitteluarvoihin. Melumallinnuksen mukaan tuulivoimaloiden melu ei ylitä valtioneuvoston melua koskevia ohjearvoja. Ympäristöministeriön suosittelema yöajan suunnitteluarvo saattaa ylittyä vaihtoehdossa 1 yhden lomarakennuksen ja vaihtoehdossa 2 seitsemän lomarakennuksen kohdalla. Toisaalta, vaikka ohjearvot eivät ylittyisikään, voidaan tuulivoimapuistolla silti kokea olevan vaikutuksia ihmisten terveyteen tuulivoimaloiden melu- ja varjostusvaikutusten sekä asukkaiden terveys- ja turvallisuusriskeihin liittyvien pelkojen kautta. Pelkojen merkittävyys on sidoksissa tuulivoimapuiston laajuuteen ja rakennettavien tuulivoimaloiden määrään sekä siihen, miten lähellä asuinrakennuksia tuulivoimalat sijaitsevat. Laajemmassa tuulivoimapuistovaihtoehdossa 2 hankealueen läheisyydessä sijaitsevien asuin- ja lomarakennusten määrä on suurempi, joten myös vaikutusten kohteena olevien asukkaiden ja loma-asukkaiden määrä on suurempi. Asukkaiden näkemyksiä tuulivoimapuiston vaikutuksista ympäristön terveellisyyteen selvitettiin asukaskyselyn yhteydessä. Asukaskyselyn avoimien vastausten perusteella erityisesti tuulivoimaloiden meluun liittyvät vaikutukset koettiin epävarmuutta ja myös mahdollisia terveysriskejä synnyttäviksi. Asukaskyselyn vastaajista 23 prosenttia arvioi tuulivoimapuistohankkeen vaikutukset ympäristön terveellisyyteen kielteisiksi tai erittäin kielteisiksi. Kyselyyn vastanneista vain 6 % piti vaikutuksia myönteisinä ja 57 % vastaajista oli sitä mieltä, ettei tuulivoimapuiston toteuttaminen vaikuta ympäristön terveellisyyteen. Tuulivoimaloihin ei liity merkittäviä onnettomuusriskejä ja niiden vaikutukset turvallisuuteen ovat hyvin vähäisiä. Ainoastaan talviaikaan tietyissä sääoloissa tuulivoimaloiden rakenteisiin ja lapoihin kertyvä lumi ja jää voivat irrotessaan aiheuttaa vaaraa tuulivoimapuiston alueella liikkuville, kuten virkistyskäyttäjille. Vaarasta ilmoitetaan tuulivoimapuiston alueella varoituskyltein. Asukkaat voivat kuitenkin kokea tuulivoimaloiden vaikuttavan turvallisuutta heikentävästi. Asukkaiden näkemyksiä tuulivoimapuiston vaikutuksista ympäristön turvallisuuteen selvitettiin asukaskyselyn yhteydessä. Asukaskyselyyn vastanneista 30 % arvioi tuulivoimapuiston vaikuttavan ympäristön turvallisuuteen kielteisesti tai erittäin kielteisesti. Vastaajista vain 1 % arvioi hankkeen vaikutukset turvallisuuteen myönteisiksi. 59 % vastaajista oli sitä mieltä, ettei tuulivoimapuiston toteuttamisella ole vaikutusta ympäristön turvallisuuteen. 11.5.5.5 Muut sosiaaliset vaikutukset Tuulivoimapuiston rakentamisen voidaan kokea heikentävän hankealueen lähiympäristön arvostusta asuinalueena ja vapaa-ajan asuntoalueena sekä alentavan kiinteistöjen arvoa. Asukaskyselyn vastaajista 46 % arvioi, että tuulivoimapuistohanke vaikuttaa kielteisesti tai erittäin kielteisesti lähialueen kiinteistöjen arvoihin. Asukaskyselyn vastaajista 42 % arvioi tuulivoimapuistohankkeen heikentävän alueen arvostusta asuinalueena ja 48 % arvostusta vapaa-ajan asuntoalueena. Tutkimustietoa tuulivoimapuistojen vaikutuksista alueiden arvostukseen tai kiinteistöjen arvon alenemiseen ei ole saatavilla, mutta asukkaiden kokemana vaikutuksena asia on kuitenkin merkittävä. 11.5.6 Sähkönsiirron vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen Tuulivoimapuistosta rakennettavien sähkönsiirtoyhteyksien keskeiset sosiaaliset vaikutukset syntyvät niiden aiheuttamista muutoksista asumisviihtyvyydessä ja virkistyskäytössä. Vaikutukset asumisviihtyisyyteen kohdistuvat erityisesti niille alueille, joilla vakituista ja loma-asutusta sijoittuu rakennettavien voimalinjojen välittämään läheisyyteen. Lisäksi voimajohdoista aiheutuvan magneettikentän mahdollisia terveysvaikutuksia ihmisiin ei ole tutkimustuloksin voitu sulkea pois. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 253 Maaliskuu 2014 Sähkönsiirtovaihtoehdossa A rakennettava, noin seitsemän kilometrin pituinen 110 kilovoltin ilmajohto sijoittuu pääasiallisesti metsätalousalueelle ja sitä varten joudutaan raivaamaan johtokäytävä. Vaikutukset kohdistuvat lähinnä lähimaisemaan ja jäävät melko vähäisiksi. Vaihtoehdossa A tuulivoimapuiston uuden sähkönsiirtoreitin johtoalueen läheisyyteen ei sijoitu asuin- ja lomarakennuksia, joten sähkönsiirrosta ei aiheudu merkittäviä haitallisia vaikutuksia asumisviihtyisyyteen. Sähkönsiirtovaihtoehdon B toteutuessa 110 kilovoltin ilmajohto sijoittuu valtaosalla matkaa olevan tai olevien voimajohtojen rinnalle samaan johtokäytävään. Vaihtoehdoissa B neljän asuinrakennuksen keskittymä sijoittuu alle 100 metrin etäisyydelle voimajohdosta Kärjenkoskella. Korsbäckin kylässä on viisi asuinrakennusta voimajohtoreitin välittömässä läheisyydessä eri kohdissa. Etäämmällä maisemavaikutusten arvioiinnin yhteydessä määritellyllä näkemäalueella on melko tiivistä tienvarsiasutusta. Lapväärtinjoen Dagsmarkissa on viisi asuintaloa voimajohtoretiin välittömässä läheisyydessä (alle 100 m). Lervikenissä/Savilahdessa voimajohtoreitin lähialueella on kaksi asuintaloa (Fingrid Oyj 2008). Maiseman kannalta huomion arvoisia tai kriittisiä kohtia ovat johto-osuus Korsbäckin kulttuurimaisema-alueen pellolla Dagsmarkin kylässä ja Tiukan kylän eteläpuolella. Näissä tapauksissa haittavaikutus on kohtalainen. Muilta osin maisemavaikutukset kohdistuvat lähinnä lähimaisemaan ja jäävät melko vähäisiksi. Vaihtoehdoissa B rakennettava uusi ilmajohto on pitempi (44 kilometriä) kuin vaihtoehdossa A (noin seitsemän kilometriä) ja reitin varrelle sijoittuu vakituista ja loma-asutusta, jolloin vaikutukset asumisviihtyisyyteen ulottuvat laajemmalle alueelle. Toisaalta uusi voimajohto sijoittuu pääosin tulevan 400 kV voimajohdon rinnalle samaan johtokäytävään, jolloin voimajohdosta ei aiheudu uusia vaikutuksia. Voimajohto kuitenkin voimistaa olemassa olevan johdon haitallisia vaikutuksia. Säteilyturvakeskuksen (STUK 2013) suosittelee mahdollisten terveysriskien välttämiseksi, että voimajohdon kuormituksen ja rakenteen tarkempaa arviointia tapauksissa, joissa asuinrakennuksia tai muita lasten pysyvään oleskeluun tarkoitettuja tiloja sijoittuu alle 40 m etäisyydelle 110 kV voimajohdosta. Voimajohtoreitin B varrella alle 100 metrin etäisyydellä sijaitsee 18 asuinrakennusta. Näitä tulisi huomioida jatkosuunnittelussa siten, ettei voimajohtoa sijoiteta 40 m lähemmäs asuinrakennuksia. Voimajohto ei estä alueen virkistyskäyttöä, joten siitä ei aiheudu merkittäviä haittoja ulkoilijoille, marjastajille, luontoharrastajille tai muille luonnossa liikkuville. Johtoalueella liikkuvat voivat kuitenkin kokea voimajohdon heikentävän alueen virkistyskäytön miellyttävyyttä lähinnä maisemassa tapahtuvien muutosten sekä mahdollisiin terveys- ja turvallisuusriskeihin liittyvien pelkojen seurauksena. Toisaalta voimajohto voi myös lisätä virkistysmahdollisuuksia tarjoamalla esimerkiksi ulkoilijoille uusia kulkureittejä, metsästäjille uusia passipaikkoja ja suunnistajille maamerkkejä suunnistamista helpottamaan. Koska hankealueelle suunniteltu uusi sähkönsiirtoreitti on lyhyt ja johtoaukean vaatima maaala pieni, sähkönsiirron vaikutukset hankealueen virkistyskäyttöön ovat vähäiset. 11.5.7 Vaikutukset toiminnan jälkeen Tuulivoimapuiston toiminnan päätyttyä rakenteet puretaan. Myös alueen maisema ja maankäyttö palautuvat hitaasti ennalleen ja sekä myönteiset että haitallisiksi koetut vaikutukset poistuvat vähitellen. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 254 Maaliskuu 2014 11.5.8 0-vaihtoehdon vaikutukset Vaihtoehdossa 0 tuulivoimapuistohanketta ei toteuteta ja vastaava energiamäärä tuotetaan muulla tavalla. Jos hanketta ei toteuteta, sekä kielteiset että myönteiset vaikutukset jäävät toteutumatta. Hankkeeseen liitetyt uhkakuvat (asuinympäristön muutos, vaikutus virkistyskäyttöön, vaikutus luontoon) samoin kuin toiveet ja odotukset (taloudelliset hyödyt maanomistajille ja kunnille, tuulivoiman lisääminen) jäävät toteutumatta. Hankealueiden virkistys- ja muu käyttö voi jatkua entisellään. 11.5.9 Vaikutusten lieventäminen Tuulivoimapuiston ihmisiin kohdistuvia haitallisia vaikutuksia on mahdollista lieventää tiedottamalla avoimesti hankkeen etenemisestä ja jatkosuunnittelusta lähialueen asukkaille ja vapaa-ajan asuntojen omistajille. Tiedottamisella voidaan lieventää myös tuulivoimapuiston aiheuttamia huolia, pelkoja ja epävarmuutta. Erityisesti rakentamisen aikana tiedottamisen merkitys korostuu, jotta asukkaat ovat tietoisia sekä liikenteen ajoittumisesta että rakentamisen häiriöiden kestoajasta. Ihmisiin kohdistuvia haitallisia vaikutuksia voidaan lieventää ottamalla mahdollisuuksien mukaan huomioon asukkaiden, loma-asukkaiden, maanomistajien ja metsästysseurojen näkemykset siitä, mihin tuulivoimalaitokset ja voimalinjat olisi hyvä sijoittaa ja mitkä alueet tulisi jättää rakentamatta. Jatkosuunnittelussa pyritään ympäristön kannalta hyväksyttäviin ja yleiseen etuun sovitettuihin, taloudellisesti järkeviin ratkaisuihin. Hankealueen ja sen lähiympäristön luonnon toiminnan häiriöttömyyden varmistamiseksi seurantamittausten tekeminen säännöllisin väliajoin tuottaa tutkittua tietoa tuulivoimapuiston vaikutuksista hankealueella ja sen lähiympäristössä ja vähentää aiheeseen liittyviä pelkoja. Myös asukkaiden ja loma-asukkaiden näkemyksiä tuulivoimapuiston suunnittelun, rakentamisen ja toiminnan aikaisista kokemuksista tulisi selvittää tuulivoimapuiston käyttöönoton jälkeen. 11.5.10 Arvioinnin epävarmuustekijät Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset ovat moniulotteisia ja erityisesti koettujen vaikutuksien arviointi on haastavaa, koska vaikutuksien kokeminen on subjektiivista. Eri henkilöt kokevat vaikutukset eri tavoin ja myös hankealueen merkitys asukkaiden elinympäristössä on erilainen. Tästä johtuen yleistävään vaikutusten arviointiin liittyy aina epävarmuutta. Tehdyn asukaskyselyn avulla on saatu esille, millaisia näkemyksiä lähialueen asukkailla ja loma-asuntojen omistajilla on tuulivoimapuiston vaikutuksista. Ihmiset voivat myös muuttaa käsityksiään esimerkiksi vaikutusarviointien tulosten tai hankkeesta riippumattomien uutisten tai tapahtumien perusteella. Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset ovat siis osin sidoksissa arvioinnin ajankohtaan. Arvioinnin ajankohta vaikuttaa myös vaikutusten kokemiseen. Suunnitteluvaiheessa tuulivoimapuiston synnyttämät muutokset elinympäristössä ovat vielä epäselviä, eikä tuulivoimaloista ole välttämättä aikaisempaa vertailevaa kokemusta. Esimerkiksi tuulivoimaloista aiheutuva ääni voi olla monille asukkaille vieras ja vaikeasti arvioitavissa. Koska hankkeen ihmisiin kohdistuvat vaikutukset ja niiden arviointi perustuvat pääosin hankkeen muihin vaikutuksiin ja vaikutusarviointeihin, myös niiden epävarmuustekijät vaikuttavat ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointiin. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 255 Maaliskuu 2014 11.5.11 Yhteenveto ja vaihtoehtojen vertailu • Tuulivoimapuisto vaikuttaa hankealueella ja sen läheisyydessä asuvien ihmisten ympäristöön ja asumisviihtyisyyteen pääosin maisema-, melu- ja varjostusvaikutusten kautta. Vaihtoehdossa 2, jossa hankealue on laajempi, ihmisiin kohdistuvat vaikutukset ovat merkittävämmät ja vaikutusten kohteena olevien vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden määrä on suurempi kuin suppeammassa vaihtoehdossa 1. • Tuulivoimapuiston toteuttaminen ei estä alueella liikkumista eikä virkistyskäyttöä jatkossakaan, mutta tuulivoimaloiden näkyminen, ääni, lapojen liike ja varjostus voidaan kokea virkistyskäyttöä häiritsevänä. • Tuulivoimaloista ei aiheudu ihmisen terveyden kannalta vaarallisia päästöjä. Ympäristöministeriön suosittelema yöajan suunnitteluarvo saattaa ylittyä vaihtoehdossa 1 yhden lomarakennuksen ja vaihtoehdossa 2 seitsemän lomarakennuksen kohdalla. Valtioneuvoston melun ohjearvot eivät kuitenkaan ylity. • Tuulivoimaloihin ei liity juurikaan onnettomuusriskejä ja niiden vaikutukset turvallisuuteen ovat vähäisiä. Tästä huolimatta asukkaat voivat kokea tuulivoimapuiston heikentävän turvallisuutta hankealueella ja lisäävän pelkoa hankealueella liikkuvien keskuudessa. • Hankealueelle rakennettava uusi ilmajohto sijoittuu pääasiallisesti metsätalousalueelle. Johtoalueen läheisyyteen ei sijoitu asuin- tai lomarakennuksia, joten sähkönsiirrosta ei aiheudu merkittäviä haitallisia vaikutuksia asumisviihtyisyyteen. Vaihtoehdossa B hankealueelta Kristiinankaupungin keskustan pohjoispuolelle rakennettava uusi ilmajohto sijoittuu tulevan 400 kV voimajohdon rinnalle samaan johtokäytävään. Uusi voimajohto voimistaa voimajohdon haitallisia vaikutuksia reitin varrella asuvien vakituisten ja lomaasukkaiden keskuudessa. 11.6 Vaikutukset elinkeinotoimintaan 11.6.1 Vaikutusmekanismit Tuulivoimapuiston vaikutus elinkeinoihin kohdentuu paikallisesti maa- ja metsätalouteen sekä hankealueella toteutettavaan muuhun toimintaan kuten maaainesten ottoon. Aluetalouden näkökulmasta tuulivoimapuiston toteuttaminen vaikuttaa monin tavoin vaikutusalueensa työllisyyteen ja yritystoimintaan. Työllisyysvaikutukset ulottuvat monelle eri sektorille. Tuulivoimapuisto työllistää etenkin rakentamisvaiheessa, mutta myös käytön aikana kunnossapito- ja huoltotöiden kautta. Työllisyyden kasvun ja yritystoiminnan lisääntymisen kautta tuulivoimapuisto lisää myös kuntien kunnallis-, kiinteistö- ja yhteisöverotuloja. 11.6.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Hankkeen vaikutuksia elinkeinotoimintaan on arvioitu asiantuntija-arviona olemassa olevien lähtötietojen ja arviointiprosessin aikana kerättyjen tietojen perusteella. Arvioinnin lähtötietoina on käytetty tietoja hankkeen vaikutusalueen taloudesta, työllisyydestä ja elinkeinoista sekä muiden vaikutusten arvioinnin yhteydessä tuotettuja tietoja. Arvioinnin lähtötietoina on käytetty myös YVAprosessin aikana saatuja lausuntoja ja mielipiteitä sekä vakituisille ja lomaasukkaille suunnatun asukaskyselyn tuloksia. Asukaskyselyn tulokset on esitetty kappaleessa 11.5.4. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 256 Maaliskuu 2014 11.6.3 Nykytila Isojoella oli vuoden 2011 lopussa 807 työpaikkaa. Isojoen työpaikoista 49,9 % oli palvelualoilla, 24,6 % maa-, metsä- ja kalataloudessa, 16,2 % teollisuudessa ja 5,5 % rakennusalalla. Kristiinankaupungissa oli vuoden 2011 lopussa 2 661 työpaikkaa. Kristiinankaupungin työpaikoista 68,1 % oli palvelualoilla, 13,2 % maa-, metsä- ja kalataloudessa, 9,2 % teollisuudessa ja 5,6 % rakennusalalla. Valtaosa työpaikoista sijoittuu kuntien keskustaajamiin. Maa- ja metsätalouden merkitys tulonlähteenä on sekä Isojoella että Kristiinankaupungissa huomattavasti suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Työpaikkaomavaraisuus (työpaikat/työlliset) oli Isojoella ja Kristiinankaupungissa molemmissa 91 % vuonna 2011. Työttömien osuus työvoimasta oli Isojoella 8 % ja Kristiinankaupungissa 7 % vuonna 2011 (Tilastokeskus 2014). Taulukko 11.9. Työpaikkamäärä ja työpaikkarakenne 31.12.2011 (Tilastokeskus 2014). Työpaikat 2010 Isojoki Kristiinan‐ Koko maa kaupunki Maa‐, metsä‐ ja kalatalous 24,9 % 13,2 % 3,5 % Kaivostoiminta; Sähkö‐, kaasu‐ ja lämpöhuolto; Vesi‐, viemäri‐ ja jätehuolto 0,6 % 2,4 % 1,2 % Teollisuus 16,2 % 9,2 % 14,2 % Rakentaminen Palvelut Toimiala tuntematon Työpaikat yhteensä 5,5 % 49,9 % 2,9 % 807 5,6 % 68,1 % 1,5% 2 661 6,6 % 73,1 % 1,3 % Mikonkeitaan tuulivoimapuiston hankealueella harjoitettavasta elinkeinotoiminnasta merkittävin on metsätalous. Hankealueen koillisosa on Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa osoitettu turvetuotantovyöhykkeenä, mutta hankealueelle tai sen läheisyyteen ei ole tämän hetken tietojen mukaan suunnitteilla turvetuotantoa. Hankealueen eteläosassa sijaitseva Stormossbergetin alue on Pohjanmaan maakuntakaavassa osoitettu kalliokiviaineksen ottamisalueeksi, mutta kalliokiviaineksen ottamiselle ei ole tällä hetkellä suunnitelmia. Hankealueelle ei sijoitu merkittäviä pelto- tai muita maatalousalueita, joten maatalouden osuus hankealueen elinkeinotoiminnasta on vähäinen. Lähimmät viljelykäytössä olevat peltoalueet sijaitsevat Korpelankylän alueella hankealueen pohjoisosan itäreunalla ja sen tuntumassa. Muita maatalousalueita sijoittuu Kärjenjoen jokilaaksoon sekä pienialaisia peltoalueita mm. Peltomaan, Märralidenin ja Storbäckenin alueille. Hankealueen koillisosassa, Arkkukallion alueella on pohjois-eteläsuunnassa kulkeva 220 kV suurjännitelinja, jota ollaan lähitulevaisuudessa korvaamassa 400 kV voimajohdolla. Hankealuetta risteää lisäksi 20 kV voimajohtoja Tönijärven eteläpuolella, hankealueen kapeimmassa kohdassa sekä hankealueen eteläisimmässä kärjessä. Sähkönsiirtovaihtoehdossa B rakennettava uusi 110 kV ilmajohto sijoittuu nykyisten suurjännitelinjojen kanssa samalle johtoalueelle, joka kulkee pääosin maa- ja metsätalousvaltaisessa ympäristössä. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 257 Maaliskuu 2014 11.6.4 Tuulivoimapuiston vaikutukset elinkeinotoimintaan Tuulivoimapuiston hankealue on pääosin metsätalouskäytössä, joten myös tuulivoimapuistohankkeen toteuttamisen vaikutukset kohdistuvat pääosin metsätalouden harjoittamiseen. Tuulivoimapuistohankkeen toteutuksen myötä tuulivoimaloiden ja rakennettavan tiestön alueilla oleva metsäpinta-ala poistuu metsätalouden käytöstä. Edellä mainituilla alueilla metsätalouden harjoittaminen estyy tuulivoimaloiden rakentamisen ja toiminnan ajaksi. Muualla hankealueella voidaan harjoittaa maa- ja metsätaloutta kuten ennenkin. Vaihtoehdossa 2 hankealue on laajempi, joten myös metsätalouden käytöstä poistuva maa-ala on suurempi ja sitä kautta myös vaikutukset metsätalouden harjoittamiseen suuremmat kuin vaihtoehdossa 1. Tuulivoimapuistohankkeen toteuttamisen myötä metsätalouden käytöstä poistuvat pinta-alat on kuvattu maankäyttöön kohdistuvien vaikutusten arvioinnin yhteydessä kappaleessa 11.1.4. Vaihtoehdon 2 mukaisen hankealueen pohjoisosan länsipuolella on Pohjanmaan maakuntakaavaan merkitty virkistys- ja matkailukohde, jossa toimii matkailualan yritys. Yritys järjestää asiakkailleen ohjelmapalveluita muun muassa Mikonkeitaan alueella. Vaihtoehdon 2 mukaisen tuulivoimapuiston toteuttaminen voi jossain määrin haitata yrityksen asiakkaiden viihtyvyyttä ja sitä kautta välillisesti myös yrityksen toimintaedellytyksiä. Toisaalta tuulivoimapuiston rakennus- ja huoltotiet voivat helpottaa liikkumista alueella. Muilta osin elinkeinojen harjoittamiseen kohdistuvien vaikutukset osalta vaihtoehtojen välillä ei ole merkittäviä eroja. Asukaskyselyyn vastanneista 40 % arvioi, ettei tuulivoimapuistohankkeella ole vaikutusta metsätalouden harjoittamiseen. Vastaajista 32 % oli sitä mieltä, että tuulivoimapuistohanke vaikuttaa kielteisesti tai erittäin kielteisesti ja 13 % sitä mieltä, että hanke vaikuttaa myönteisesti tai erittäin myönteisesti metsätalouden harjoittamiseen. Maatalouden harjoittamiseen tuulivoimapuistohankkeella ei 67 prosentin mielestä ole vaikutusta. Vastaajista 13 % oli sitä mieltä, että tuulivoimapuistohanke vaikuttaa kielteisesti tai erittäin kielteisesti ja 5 % sitä mieltä, että hanke vaikuttaa myönteisesti tai erittäin myönteisesti maatalouden harjoittamiseen. Kyselyssä pyydettiin arvioimaan tuulivoimapuiston vaikutuksia myös eri toimijoiden näkökulmasta. Vaikutukset maatalousyrittäjille arvioi myönteisiksi tai erittäin myönteisiksi 20 % vastanneista ja kielteisiksi tai erittäin kielteisiksi 10 % vastanneista. 53 % arvioi, ettei hankkeella ole vaikutuksia maatalousyrittäjille. Vaikutukset metsänomistajille arvioi myönteisiksi tai erittäin myönteisiksi 27 % vastanneista ja kielteisiksi tai erittäin kielteisiksi 35 % vastanneista. 22 % arvioi, ettei hankkeella ole vaikutuksia metsänomistajille. Vaikutukset muille alueella toimiville elinkeinonharjoittajille arvioi myönteisiksi tai erittäin myönteisiksi 26 % vastanneista ja kielteisiksi tai erittäin kielteisiksi 13 % vastanneista. 43 % arvioi, ettei hankkeella ole vaikutuksia muille alueella toimiville elinkeinonharjoittajille. Avoimissa vastauksissa merkittävänä tuulivoimapuistohankkeen hyötynä vastaajat mainitsivat työpaikkojen lisääntymisen ja sen kautta syntyvät muut aluetalouden hyödyt. 11.6.5 Tuulivoimapuiston työllisyys- ja aluetalousvaikutukset Tuulivoimapuisto vaikuttaa toteutuessaan monin tavoin vaikutusalueensa työllisyyteen ja yritystoimintaan. Tuulivoimapuiston merkittävimmät työllisyysvaiku- FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 258 Maaliskuu 2014 tukset syntyvät rakentamisen aikana. Tuulivoimapuiston rakentamisvaiheessa työtilaisuuksia tarjoutuu mm. raivaus-, maanrakennus- ja perustustöissä sekä työmaan ja siellä työskentelevien henkilöiden tarvitsemissa palveluissa. Tällaisia ovat esimerkiksi majoitus-, ravitsemus-, kauppa- ja virkistyspalvelut sekä vartiointi ja kuljetukset. Toimintavaiheessa tuulivoimapuisto tarjoaa töitä suoraan huolto- ja kunnossapitotoimissa ja teiden aurauksessa sekä välillisesti mm. majoitus-, ravitsemus- ja kuljetuspalveluissa sekä vähittäiskaupassa. Tuulivoimapuiston käytöstä poistaminen työllistää samoja ammattiryhmiä kuin rakentaminen. Työllisyysvaikutukset voidaan jakaa välittömiin työllisyysvaikutuksiin sekä välillisiin työllisyysvaikutuksiin, jotka aiheutuvat välituotepanosten tuotannon ja kerrannaisvaikutuksien myötä. Etenkin rakentamisvaiheessa käytetään myös runsaasti muiden toimialojen tuottamia välituotteita ja palveluja. Näitä ovat muun muassa koneet ja laitteet, rakennusmateriaalit sekä kuljetus-, huolto ja muut palvelut. Osa rakentamisvaiheen työstä tehdään alueella lyhytaikaisesti oleskelevan työvoiman toimesta, mikä ei vaikuta lähialueen työllisyyteen. Suomessa tuulivoimarakentamisen hankkeen sijaintialueelle kohdistuvia työllisyysvaikutuksia ei ole juurikaan arvioitu tai selvitetty. Arviointiin liittyy myös epävarmuutta, koska tuulivoimapuistorakentamisen alueelliset työllisyysvaikutukset ovat vahvasti sidoksissa hankkeen investointi- ja rakentamisvaiheessa tehtäviin hankinta-, urakka- ja muihin päätöksiin. Teknologiateollisuus ry:n arvioiden mukaan tuulivoima-alan työpaikat syntyvät jatkossakin pääosin teknologiateollisuuteen. Yhdistyksen arvioiden mukaan 100 MW:n tuulivoimapuistosta syntyvä Suomeen kohdistuva työllisyysvaikutus rakentamisen ja 20 vuoden käytön aikana olisi 1 180 henkilötyövuotta. Työllisyysvaikutus kohdistuu projektikehitykseen ja asiantuntijapalveluihin (10 htv), infrastruktuurin rakentamiseen ja asentamiseen (70 htv), voimaloiden valmistukseen, materiaaleihin, komponentteihin ja järjestelmiin (300 htv) sekä voimaloiden elinkaaren käyttö- ja kunnossapitoon (800 htv) (Teknologiateollisuus ry 2009) Teknologiateollisuus ry:n ja tuulivoimapuiston kokonaistehoa koskevaan arvioon perustuen Mikonkeitaan tuulivoimapuistohankkeen Suomeen kohdistuvan työllisyysvaikutuksen voidaan karkealla tasolla arvioida olevan tuulivoimapuiston kokonaistehosta riippuen 590 - 1 180 henkilötyövuotta. Arvioiduista työllisyysvaikutuksista vain osa kohdistuu tuulivoimapuiston sijaintikuntiin ja lähiseudulle. Sijaintikuntiin ja lähiseudulle kohdistuvia työllisyysvaikutuksia voidaan karkealla tasolla arvioida muualla tehtyjen selvitysten pohjalta. Esimerkiksi Muonion Mielmukkavaaran (10-15 tuulivoimalaa) tuulivoimapuistohankkeen yhteydessä arvioitiin panos-tuotosmalleihin, työllisyyskertoimiin ja olemassa oleviin selvityksiin perustuen, että hankkeen synnyttämistä työllisyysvaikutuksista rakentamisvaiheessa noin 10 prosenttia ja toimintavaiheessa noin 20 prosenttia kohdistuu lähiseudulle (Metsähallitus Laatumaa 2010). Rakennusvaiheessa sijaintikuntaan ja seudulle kohdistuvien vaikutusten on arvioitu olevan eri tuulivoimapuistohankkeissa 24-50 % hankkeen työllisyysvaikutuksesta (Empower 2012). Mikäli oletetaan, että rakennusvaiheen työllisyysvaikutuksesta noin 50 % ja toimintavaiheen työllisyysvaikutuksista noin 20 % kohdistuisi Mikonkeitaan tuulivoimapuiston lähiseudulle, olisi sijaintikuntiin ja seudulle kohdistuva työllisyysvaikutus 175 - 280 henkilötyövuotta vaihtoehdossa 1 ja 210 - 350 henkilötyövuotta vaihtoehdossa 2 (Taulukko 11.10). FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 259 Maaliskuu 2014 Taulukko 11.10. Tuulivoimapuiston työllisyysvaikutus. Työllisyysvaikutus, htv Vaihtoehto 1: Suppeampi tuulivoimapuisto (19 voimalaa), kokonaisteho 50‐80 MW Työllisyysvaikutus Suomessa yhteensä Vaihtoehto 2: Laajempi tuulivoimapuisto (26 voimalaa), kokonaisteho 60‐100 MW 590 ‐ 945 705 ‐ 1 180 - projektikehitys ja asiantuntijapalvelut 5 – 10 5 ‐ 10 - infran rakentaminen ja asentaminen 35 – 55 40 ‐ 70 - voimaloiden valmistus, materiaalit yms. - voimaloiden käyttö ja kunnossapito 150 – 240 400 – 640 180 ‐ 300 480 ‐ 800 210 ‐ 350 110 ‐ 190 100 ‐ 160 Työllisyysvaikutus sijaintikunnissa / seudulla - rakentamisvaihe (50 %) 175 ‐ 280 95 ‐ 150 - toimintavaihe (20 %) 80 ‐ 130 Työllisyyden ja yritystoiminnan kasvun kautta tuulivoimapuistohankkeen toteuttaminen lisää seudun kuntien kunnallis- ja yhteisöverotuloja sekä sijaintikuntien kiinteistöverotuloa. 11.6.6 Sähkönsiirron vaikutukset elinkeinotoimintaan Sähkösiirtoon tarvittavan voimajohdon vaikutukset elinkeinotoimintaan kohdistuvat pääosin maa- ja metsätalouteen. Maataloudelle aiheutuu haittoja pelloilla olevista pylväistä ja erityisesti pylväiden haruksista, jotka pienentävät viljeltävää pinta-alaa ja vaikeuttavat työkoneiden liikkumista pelloilla. Voimajohdon sijoittuminen metsäalueelle muuttaa metsätalousmaan joutomaaksi, jolloin yksittäinen maanomistaja menettää hoidetun metsänsä ja siitä saatavan tuoton. Voimajohto voi myös pirstoa yhtenäisiä pelto- ja metsäalueita, mikä vaikeuttaa peltojen käyttöä ja metsän hoitoa. Metsäalueilla haitta on pysyvä, koska voimajohtoalueella ei voi kasvattaa metsää joulukuusia lukuun ottamatta. Tarkemmin sähkönsiirron reittivaihtoehtojen pinta-alamuutokset on kuvattu maankäyttöön kohdistuvien vaikutusten yhteydessä kappaleessa 11.1.4. 11.6.7 Vaikutukset toiminnan jälkeen Tuulivoimapuiston toiminnan päätyttyä rakenteet puretaan ja maa-alue vapautuu maanomistajien käyttöön. Metsätalouden käytöstä poistuneet maa-alueet palautuvat metsätalouden käyttöön. Voimajohto saatetaan kuitenkin jättää täydentämään paikallista sähköverkkoa ja parantamaan sähkönjakelua. 11.6.8 0-vaihtoehdon vaikutukset Vaihtoehdossa 0 tuulivoimapuistohanketta ei toteuteta ja vastaava energiamäärä tuotetaan muulla tavalla. Alueen nykyinen maankäyttö ei muutu ja elinkeinojen harjoittaminen voi jatkua entisellään. Myös hankkeen positiiviset vaikutukset työllisyyteen ja aluetalouteen jäävät toteutumatta. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 260 Maaliskuu 2014 11.6.9 Vaikutusten lieventäminen Tuulivoimapuistohankkeen haitallisia vaikutuksia on mahdollista lieventää tiedottamalla avoimesti hankkeen etenemisestä ja jatkosuunnittelusta lähialueen elinkeinonharjoittajia. Erityisesti rakentamisen aikana tiedottamisen merkitys korostuu, jotta paikalliset yrittäjät ovat tietoisia sekä liikenteen ajoittumisesta että rakentamisen häiriöiden kestoajasta. Haitallisia vaikutuksia voidaan lieventää ottamalla mahdollisuuksien mukaan huomioon maan- ja metsänomistajien näkemykset siitä, mihin tuulivoimalaitokset ja voimalinjat olisi hyvä sijoittaa ja mitkä alueet tulisi jättää rakentamatta. Sähkönsiirtoon tarvittavan voimajohdon maanviljelylle aiheutuvia haittoja voidaan vähentää käyttämällä peltojen suorilla johto-osuuksilla ilman tukivaijereita seisovaa pylvästyyppiä, joka vaikeuttaa harustettua pylvästyyppiä vähemmän maatalouskoneiden liikkumista. Maa- ja metsätalousyrittäjille aiheutuvia haittoja voidaan vähentää myös sijoittamalla uudet voimajohdot maakaapeliin ja/tai olemassa oleviin johtoalueisiin. 11.6.10 Arvioinnin epävarmuustekijät Tuulivoimapuistohankkeen vaikutukset elinkeinoihin ja niiden arviointi ovat sidoksissa hankkeen muihin, erityisesti maankäyttöön kohdistuviin, vaikutuksiin ja vaikutusarviointeihin, joten myös niiden epävarmuustekijät vaikuttavat elinkeinoihin kohdistuvien vaikutusten arviointiin. Hankkeen lähiseudulle kohdistuvien työllisyysvaikutusten suuruuteen vaikuttaa oleellisesti se, miten seudun yritykset pystyvät tarjoamaan tuotteitaan ja palvelujaan tuulivoimapuiston rakentamiseen sekä käyttöön ja kunnossapitoon. Lähiseudun yritystoiminnan kehittyminen on sidoksissa moniin yhteiskunnallisiin muutostekijöihin, joiden arviointi pitkällä tähtäimellä on vaikeaa. 11.6.11 Yhteenveto ja vaihtoehtojen vertailu Tuulivoimapuiston merkittävimmät työllisyysvaikutukset syntyvät rakentamisen aikana, mutta työllisyysvaikutukset ovat kohtalaisia myös tuulivoimapuiston toiminnan aikana; tuulivoimapuiston sijaintikuntiin ja seudulle kohdistuvat työllisyysvaikutukset ovat 175 - 280 henkilötyövuotta vaihtoehdossa 1 ja 210 - 350 henkilötyövuotta vaihtoehdossa 2. Tuulivoimapuiston toteuttamisen myötä nykyisin metsätalouskäytössä olevaa maata poistuu vähäisessä määrin metsätalouden käytöstä. Tuulivoimapuiston toteuttamisella ei kuitenkaan ole merkittäviä vaikutuksia metsätalouden harjoittamiseen ja luonnonvarojen hyödyntämiseen hankealueella tai sen lähialueella. Sähkönsiirtoon tarvittavan voimajohdon vaikutukset elinkeinotoimintaan kohdistuvat pääosin maa- ja metsätalouteen. Maataloudelle aiheutuu haittoja pelloilla olevista pylväistä ja erityisesti pylväiden haruksista, jotka pienentävät viljeltävää pinta-alaa ja vaikeuttavat työkoneiden liikkumista pelloilla. Voimajohdon sijoittuminen metsäalueelle muuttaa metsätalousmaan joutomaaksi, jolloin yksittäinen maanomistaja menettää hoidetun metsänsä ja siitä saatavan tuoton. Voimajohto voi myös pirstoa yhtenäisiä pelto- ja metsäalueita, mikä vaikeuttaa peltojen käyttöä ja metsän hoitoa. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 261 Maaliskuu 2014 12 MUUT VAIKUTUKSET 12.1 Vaikutukset ilmailuturvallisuuteen Finavia on tuottanut paikkatietoaineiston (http://www.finavia.fi/ tietoafinaviasta/lentoesteet /esteeton-ilmatila), jossa on määritetty suurin sallittu rakenteiden korkeus merenpinnasta eri osissa maata. Aineisto sisältää monia erityyppisiä rakenteiden korkeutta rajoittavia tekijöitä, jotka perustuvat erilaisiin lentoliikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta koskeviin määräyksiin. Tuulivoimalat voivat aiheuttaa turvallisuusriskin lentoliikenteelle, mikäli ne sijoittuvat lentoasemien tai muiden lentopaikkojen korkeusrajoitusalueelle. Tuulivoimapuisto voi aiheuttaa riskejä lentoliikenteelle, mikäli se sijaitsee lähellä lentokenttää. Mikonkeidasta lähimmät lentokentät ovat Porin lentokenttä noin 60 kilometriä hankealueesta etelään, Seinäjoen lentokenttä noin 90 kilometriä koilliseen ja Vaasan lentokenttä noin 100 kilometriä pohjoiseen. Hankealue ei sijaitse lentoaseman ympärillä olevalla esterajoituspinnalla eikä Finavian korkeusrajoitusalueella. Lähimmät minimisektorikorkeusalueet sijaitsevat noin yhdeksän kilometrin etäisyydellä hankealueen eteläpuolella ja noin 32 kilometrien etäisyydeällä hankealueen koillispuolella. Näillä alueilla suurin sallittu huipun korkeus on 370 metriä (N60) (Finavia 2013). Finavian paikkatietoaineistossa Mikonkeitaan hanke sijoittuu siis alueelle, jolle ei kohdistu minkäänlaisia rakenteiden korkeutta rajoittavia tekijöitä. Näin ollen lentoliikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta koskevat määräykset eivät rajoita hankkeen toteuttamista eivätkä voimaloiden korkeutta, lukumäärää tai sijoittelua. Tuulivoimapuisto on kuitenkin varustettava lentoestevaloin. Lentoestevalaistuksesta määrätään yksityiskohtaisesti lentoesteluvassa, joka haetaan Liikenteen turvallisuusvirasto Trafilta. Lentoestelupaa haetaan vasta lopulliseen toteutussuunnitelmaan kaavan valmistumisen jälkeen. Lentoestevalaistusvaatimuksia on käsitelty kappaleessa 5.2.4. Alueella toimivat tuulivoimakehittäjät neuvottelevat Finavian ja ilmailuviranomaisten kanssa mahdollisuudesta lieventää valaistusvaatimuksia. Lisäksi valojen oikealla suuntaamisella minimoidaan aiheutuva visuaalinen haitta. 12.2 Vaikutukset meri- ja ilmavalvontatutkien toimintaan Tuulivoimapuistosta saattaa aiheutua vaikutuksia tutkille. Vaikutusten suuruus riippuu voimaloiden sijainnista ja geometriasta suhteessa ilma- ja merivalvontatutkiin. Hankkeesta vastaava on pyytänyt jaa saanut puolustusvoimilta lausunnon hankkeen vaikutuksista puolustusvoimien eri toimintoihin. Pääesikunnan mukaan suunnitelluilla voimaloilla ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia puolustusvoimien valvonta- ja asejärjestelmien suorituskykyyn, joukkojen ja järjestelmien koulutukseen ja käyttöön eikä sotilasilmailuun. Näin ollen puolustusvoimat ei vastusta tuulivoimaloiden rakentamista Mikonkeitaan hankealueelle. 12.3 Vaikutukset säätutkiin Ilmatieteen laitoksen ohjeiden mukaan useamman voimalan tuulivoimahankkeissa suojaetäisyys säätutkiin tulee olla vähintään 20 kilometriä. Mikonkeitaan tuulivoimapuiston lähimpänä sijaitseva säätutka sijaitsee Ikaalisissa yli 60 kilometrin etäisyydellä. Näin ollen säätutkiin liittyvät ohjeet eivät rajoita hankkeen toteuttamista. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 262 Maaliskuu 2014 12.4 Vaikutukset viestintäyhteyksiin Teleoperaattoreiden radiolinkkiyhteyksiä käytetään matkapuhelin- ja tiedonsiirtoyhteyksien välittämisessä. Linkkijänne muodostuu lähettimen ja vastaanottimen välille. Mikäli tuulivoimala on lähettimen ja vastaanottimen välissä, voi linkki katketa ja tiedonsiirto häiriintyä. Radiolinkkiluvat Suomessa myöntää viestintävirasto Ficora, jolla on tarkat tiedot kaikista linkkiyhteyksistä. Hankkeessa on pyydetty Ficoralta lausunto mahdollisia häiriövaikutuksia koskien. Tuulivoimaloiden on joissain tapauksissa todettu aiheuttavan häiriötä TVsignaaliin voimaloiden lähialueilla. Häiriöiden esiintyminen riippuu mm. voimaloiden sijainnista suhteessa lähetinmastoon ja TV-vastaanottimiin, lähettimen signaalin voimakkuudesta ja suuntauksesta, sekä maastonmuodoista ja muista mahdollisista esteistä lähettimen ja vastaanottimen välillä. Digitaalisissa lähetyksissä häiriöitä on esiintynyt vähemmän kuin analogisissa. Valtakunnallisista lähetys- ja siirtoverkoista sekä radio- ja televisioasemista vastaavalta Digita Oy:ltä on 8.1.2014 saatu lausunto Mikonkeitaan hankkeen mahdollisista vaikutuksista TV-signaaliin. Lausunnon mukaan antenniTV-vastaanotto tapahtuu suunniteltujen tuulivoimaloiden ympäristössä Pyhävuoren pääasemalta. Lausunnossa esitetyn arvion mukaan on hyvin todennäköistä, että Mikonkeitaan tuulivoimalat aiheuttavat häiriötä antenni-TV-vastaanottoon välittömästi hankealueen eteläpuolelle, Honkajärven kylän ympäristöön, sijoittuvalla alueella, jolla asuu noin 75 asukasta. Tuulivoimalat eivät häiritse Digitan tiedonsiirtoyhteyksiä. Mikäli häiriövaikutuksia on odotettavissa, voidaan suunnittelussa tehtävillä ratkaisuilla välttää ongelmat. Mahdollisia keinoja ovat esimerkiksi voimaloiden sijoittelun pienimuotoiset muutokset tai muutosinvestoinnit linkkiyhteyksien rakenteissa. 12.5 Lentoestevalojen vaikutukset Kaikki yli 30 metriä korkeat rakenteet tulee merkitä lentoestevalolla Finavian lentoestelausunnon ja Trafin lentoesteluvan määräämällä tavalla. Rakennettavan tuulivoimalan korkeus määrittää sen, millaisella valolla lentoeste tulee varustaa. Lentoestevalovaatimuksia on käsitelty hankekuvauksen yhteydessä kappaleessa 5.2.4. Lentoestevalot sijoitetaan tornin huipulle ja niiden tulee näkyä joka suuntaan. Maan tasosta valot havaitaan niillä alueilla, jonne tuulivoimalan tornin korkein kohta näkyy, pääosin yöaikana. Näin ollen näkyvyys alueen voidaan arvioida olevan lähes yhtä laaja kuin tuulivoimaloilla. Lentoestevalojen vaikutukset ovat merkittävimpiä kirkkaalla säällä pimeään aikaan, jolloin valot näkyvät parhaiten. Vaikutukset kohdistuvat pääosin maisemaan ja paikalliset asukkaat saattavat kokea valot häiritsevinä, etenkin tuulivoimapuiston käytön alkaessa. Sumuisella tai utuisella säällä vaikutukset ovat huomattavasti vähäisempiä, koska valot ovat heikosti havaittavissa. Lentoestevalojen vaikutuksia on arvioitu valoolosuhteisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin yhteydessä kappaleessa 9.2.7 sekä maisemavaikutuksia käsittelevässä kappaleessa 11.3. Suuritehoisten valkoisten valojen on todettu houkuttelevan tuulivoimapuistojen alueelle hyönteisiä saalistavia lepakoita ja lintuja. Matalatehoisemmalla punaisella valolla vaikutukset ovat vähäisempiä. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 263 Maaliskuu 2014 Lentoestevalaistuksen lopullinen toteutus tulee selviämään lentoestelupahakemuksen käsittelyn yhteydessä, mikäli hanke toteutetaan. 13 TUULIVOIMAPUISTON KÄYTÖSTÄ POISTAMISEN VAIKUTUKSET JA VAIKUTUKSET TOIMINNAN JÄLKEEN Tuulivoimapuiston tekninen käyttöikä on noin 25 vuotta. Tämän jälkeen tuulivoimalat voidaan vaihtaa uusiin ja tuulivoimapuisto peruskorjata tai vaihtoehtoisesti poistaa puisto kokonaan käytöstä. Tuulivoimapuiston purku ja ympäristön ennallistaminen käsittävät pääosin samoja työvaiheita kuin rakentaminen. Toiminnan päätyttyä tuulivoimaloiden rakenteet puretaan lukuun ottamatta perustuksia, jotka voidaan jättää paikoilleen. Voimajohdon rakenteet voidaan tarpeen mukaan purkaa tai jättää paikalleen. Rakennetulla ilmajohdolla voidaan esimerkiksi täydentää paikallista sähköverkkoa ja parantaa sähkönjakelua sen hetkisen tilanteen mukaisesti. Käytetyistä materiaaleista valtaosa voidaan kierrättää kokonaan. Syvälle maahan upotettujen maakaapeleiden ympäristövaikutukset jäävät vähäisemmiksi, mikäli ne jätetään purkamatta. Kaapelien materiaalit on valittu niin, ettei niistä vapaudu haitta-aineita maaperään. Tuulivoimapuiston käytöstä poistaminen aiheuttaa samanlaisia ympäristövaikutuksia kuin hankkeen rakentamisvaihe. Purkutöistä aiheutuu lyhytaikaisia ja paikallisia meluvaikutuksia ja purkumateriaalien poiskuljettamisesta syntyy jonkin verran liikennettä. Koska perustukset ja kaapelit jätetään maahan, tarvitaan kuljetuksia vähemmän kuin rakennusvaiheessa. Myönteisenä vaikutuksena on purkutöiden työllistävä vaikutus, joka välillisesti myös tukee aluetaloutta. Hankkeen päätyttyä maa-alueet vapautuvat kokonaan muuhun käyttöön, esim. takaisin metsätalouden käyttöön. Tuulivoimapuiston purkaminen aiheuttaa maisemakuvassa muutoksen, kun tuulivoimalaryhmä häviää maisemasta. Kaukomaiseman kannalta paikalleen jätettävillä perustuksilla ei ole merkitystä. Lähimaisemassa perustukset saattavat herättää ihmetystä. Ne sijoittuvat kuitenkin pääsääntöisesti suljettuun maisematilaan metsämaastoon, joten maisemallinen haittavaikutus jää vähäiseksi. Maisema palautuu toiminnan päätyttyä vähitellen pitkälti samaan tilaan, joka on vallinnut ennen tuulivoimapuiston rakentamista, mikäli ympäristössä ei ole tapahtunut muita merkittäviä muutoksia tuulivoimapuiston toiminnan aikana. Tuulivoimaloiden ja voimalinjojen purkamisen jälkeen rakennusalueille ja johtoaukealle syntyy normaalien sukkessiovaiheiden jälkeen puustoa ja alueet voivat kehittyä kohti tavanomaista talousmetsää kuten tavallisen päätehakkuun jälkeen. Tuulivoimaloiden ja sähkönsiirtoreittien purkamisesta eläimistölle aiheutuva häiriö on kestoltaan lyhytaikaista eikä se ulotu kovin laajalle. Purkutöiden aiheuttama väliaikainen häiriö saattaa karkottaa eläimiä, mukaan lukien riistaa, alueelta. Muuttolinnustolle tai alueiden läheisyydessä lepäileville linnuille aiheutuu purkamistöistä aiheutuva häiriötä vain jos voimajohdon purkaminen ajoitetaan lintujen muuttokaudelle. Hankealueen pesimälinnusto ei välttämättä palaudu aivan vastaavaan tilaan kuin se oli ennen tuulivoimapuiston rakentamista, koska linnustoon vaikuttavat useat luonnolliset ja ihmisen toimista aiheutuvat tekijät, kuten ilmastonmuutos, metsien käsittely paikallisesti ja alueellisesti sekä lintukantojen yleinen kehitys. Tuulivoimapuiston tuotannon lopettaminen vaikuttaa myös suoraan Suomessa tuulivoimalla tuotettavan energian määrään, ellei vastaavan tehoista tuulivoimapuistoa perusteta samanaikaisesti toisaalle. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 264 Maaliskuu 2014 14 ARVIO TURVALLISUUS JA YMPÄRISTÖRISKEISTÄ 14.1 Tuulivoimaloiden ja voimajohdon turvallisuusriskit Tuulivoimapuiston turvallisuusvaikutukset liittyvät muun muassa lapojen rikkoutumisesta ja talviaikaisesta jään irtoamisesta aiheutuviin vaaratilanteisiin suhteessa alueen muuhun käyttöön. Sen lisäksi tuulivoimapuisto voi aiheuttaa turvallisuusriskejä lentoliikenteelle. Tuulivoimapuiston ja voimajohdon rakentamiseen ei liity merkittäviä riskejä, kunhan työssä noudatetaan turvallisuusmääräyksien mukaisia työmenetelmiä. Riskien arvioinnissa on hyödynnetty aikaisempia kokemuksia tuulivoimapuistohankkeista. Arvioinnin epävarmuustekijät liittyvät tuulivoimapuistoihin liittyvien kokemusperäisten tietojen niukkuuteen. 14.1.1 Talviaikainen jään muodostuminen Talviaikaan jäätä saattaa muodostua tuulivoimalan kiinteisiin rakennelmiin sekä lapoihin voimalan toimintataukojen aikana. Kiinteisiin rakennelmiin muodostuva jää putoaa irrotessaan suoraan voimalan alapuolelle, mutta pyörivistä lavoista irtoava jää voi lentää kauemmas ja aiheuttaa vahinkoa. Lavoista irtoava jää kuitenkin yleensä jää roottorin halkaisijan sisäpuolelle. Rannikkoalueilla jään muodostusta esiintyy harvoin, eikä alue ole yleensäkään erityisen jäätymisherkkää aluetta. Tuulivoimapuistoalueella liikkuu hyvin vähän ihmisiä (varsinkin talvisin), joten riski irtoavasta jäästä aiheutuvasta vahingosta on hyvin pieni. Olemassa olevien riskien takia on kuitenkin suositeltavaa, että alueella liikkuvat noudattavat talviaikana riittävää suojaetäisyyttä. Alueelle tulee varoituskylttejä. Yhteenvetona voidaan todeta, että sekä tuulivoimalan lavoista irtoavasta jäästä että irtoavista osista aiheutuvat riskit ovat hyvin epätodennäköisiä. Tuulivoimaloista aiheutuneista onnettomuuksista on olemassa vähän tietoja, johtuen vahinkojen hyvin pienestä määrästä suhteessa voimaloiden lukumäärään. Muun muassa Ruotsin ympäristöoikeuden päätöksen (M 3735-09) mukaan riskit tuulivoimaloista irtoavista osista tai jäiden irtoamisesta ovat ”häviävän pienet”. Ympäristöoikeus perustelee sitä muun muassa sillä, että myös Suomea koskevan EU:n konedirektiivin 5 artiklan mukaan koneiden valmistajien on täytettävä direktiivin mukaiset turvallisuus- ja terveysvaatimukset. Lisäksi mahdollisista riskeistä on ilmoitettava käyttäjälle, mikäli sellaisia on. Jään muodostumista voidaan ehkäistä esimerkiksi lapojen lämmityksellä, joka ehkäisee tehokkaasti jään muodostumista ja sen sinkoutumisen aiheuttamia riskejä. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi vain niihin voimaloihin, joihin se tarkempien riskiarviointien perusteella todetaan tarpeelliseksi. 14.1.2 Voimaloiden turvallisuusvaikutukset teille Tuulivoimapuiston kaikki voimalat ovat maanteistä kauempana kuin mitä Liikenneviraston ohjeessa 1816/065/2012 ”Ohje tuulivoimalan rakentamisesta liikenneväylien läheisyyteen” on esitetty tuulivoimaloiden vähimmäisetäisyydeksi maanteistä. Lisäksi tuulivoimapuisto sijoittuu siten, ettei se muodosta erityisen haittaavaa elementtiä tienkäyttäjien näkemissä. Jään muodostumista on käsitelty edellä kappaleessa 14.1.1. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 265 Maaliskuu 2014 14.1.3 Rakentamisen aiheuttamat onnettomuusriskit Tuulivoimaloiden pystytystöissä ja muissa rakennustöissä noudatetaan rakentamis- ja työsuojelumääräyksiä, millä ehkäistään onnettomuuksia. 14.2 Kemikaaleista aiheutuvat ympäristöriskit Tuulivoimaloissa käytettävien kemikaalien eli öljyn, jäähdytysnesteen ja voitelurasvan vuodon aiheuttama maaperän sekä pinta- tai pohjaveden pilaantumisriski on pieni lukuisien turvarakenteiden, asianmukaisten työkäytäntöjen, tarkan valvonnan ja pitkälle automatisoidun toiminnan ansiosta. Hätätilassa voimala pysäyttää roottorin kääntömekanismeineen sekä kaikki konehuoneen moottorit ja pumput (katso kappale 5.2.2). Tuulivoimapuiston rakentamisen ja purkamisen aikana kuljetuskalustosta ja työkoneista voi onnettomuustilanteessa aiheutua maaperän ja edelleen pinta- ja pohjaveden pilaantumista öljy- tai polttoainevuodon seurauksena. Kuljetuksessa ja rakennustöissä käytetään kuitenkin asianmukaista ja huollettua kalustoa, eikä huoltotöitä tai polttoaineenjakelua tehdä tuulivoimapuiston tai rakennus- ja huoltoteiden alueella. Tuulivoimapuisto ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueelle eivätkä rakennus- tai huoltotiet kulje pohjavesialueella tai vesistöjen välittömässä läheisyydessä. Myös voimajohdon rakentamisen yhteydessä polttoainevuoto työkoneista on mahdollinen. Herkille alueille, kuten luonnontilaisille soille ja pohjavesialueille rakennettaessa vuotoihin varaudutaan työmaalla imeytysturpeella tai vastaavalla imeytysmateriaalilla (Fingrid Oyj 2008). 14.3 Lintujen törmäysriskit Lintujen törmäysriskit on arvioitu ja esitetty kappaleessa 10.3.4 ”Tuulivoimapuiston vaikutukset linnustoon”. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 266 Maaliskuu 2014 15 SÄHKÖNSIIRTOVAIHTOEHTO C: LIITTYMISPISTE LEVÄSJOEN SÄHKÖASEMALLA 15.1 Taustaa YVA-menettelyssä on tarkasteltu kahta eri sähkönsiirron vaihtoehtoa, joissa rakennetaan 110 kV ilmajohto joko Arkkukallion alueelle sijoitettavalle uudelle 110/400 kV sähköasemalle (vaihtoehto A) tai sitten samaa voimajohtoa jatketaan Kristiinankaupungin pohjoispuolelle rakennettavalle, ”Kristinestadin” sähköasemalle asti (vaihtoehto B). Edellä mainittujen sähkönsiirtovaihtoehtojen lisäksi YVA-selostuksen laadinnan loppuvaiheessa, lokakuussa 2013 on tullut tietoon uusi liityntämahdollisuus 110/400 kV sähköasemalle Leväsjoen alueella. Asia on ilmennyt Fingrid Oyj:n ja Otsotuuli Oy:n yhteisissä palavereissa ja Fingrid Oyj on alustavasti myöntänyt, että Leväsjoen liittymispiste, eli voimajohdon vaihtoehto C vaikuttaa teknisestä näkökulmasta mahdolliselta. Kuva 16.1. Sähkönsiirtovaihtoehdossa C hankealueen eteläisestä 20/110 kV sähköasemasta rakennetaan 110 kV ilmajohto kaakkoon, tulevaan Fingrid Oyj:n 400 kV voimajohtoon saakka ja voimajohtoa jatketaan edelleen sen rinnalla Leväsjoen sähköasemalle. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 267 Maaliskuu 2014 Leväsjoen voimajohto-osuus on kuvattu tarkemmin kappaleessa 4.2.2: arvioidut sähkönsiirtovaihtoehdot. Eteläisestä 20/110 kV sähköasemasta rakennetaan 110 kV ilmajohto kaakkoon, tulevan Fingrid Oyj:n 400 kV voimajohtoon saakka, josta voimajohtoa jatketaan edelleen sen länsipuolella Leväsjoen sähköasemalle saakka. Uutta 110 kV ilmajohtoa rakennetaan sekä hankealueella että 400 kV voimajohdon rinnalla yhteensä noin 40 kilometriä. Vaihtoehdon C 110 kV ilmajohto sijoittuisi hankealueen eteläosan sähköasemasta tulevalle 400 kV voimajohdolle asti 7,6 kilometrin pituudella täysin uudelle 46 metrin levyiselle johtoalueelle. Tulevan 400 kV voimajohdon vieressä voimajohto edellyttää alustavan arvion mukaan noin 19 metrin (voi vaihdella 19-23 metrin välillä) laajennusta 400 kV voimajohdon johtoalueeseen. 110 kV ilmajohto sijoittuisi 400 kV voimajohdon länsipuolelle Leväsjoen sähköasemalle asti. Leväsjoen, eli sähkönsiirtovaihtoehdon C ympäristövaikutuksia on käsitelty tässä kappaleessa erillisenä muista vaihtoehdoista, koska sen toteutuminen on epävarmaa ja lähtötiedot eivät ole täysin samantasoiset sähkönsiirron vaihtoehtojen A ja B kanssa. On huomioitava lisäksi, että voimajohdon suunnitelma oli YVA-selostuksen laadinnan aikoihin yleispiirteinen. Leväsjoen vaihtoehdon arvioinnilla on kuitenkin pystytty selvittämään vaihtoehdon C kaltaisen sähkönsiirtolinjan suunnittelumahdollisuudet ja kartoittamaan sen ympäristövaikutusten suuruusluokkaa ja sen ympäristön herkkyyttä. Voimajohdon lähtötietoja voidaan tarvittaessa täydentää, etenkin alueella, jossa voimajohto sijoittuu täysin uuteen voimajohtokäytävään. Kuva 15.1. Vaihtoehdon C 110 kV voimajohto edellyttää täysin uudessa johtoalueessa noin 46 metrin levyistä johtoaluetta, josta 26 metriä on ns. puustosta vapaata johtoaukeaa. Kun hyödynnetään 400 kV johtoaluetta, edellyttää 110 kV voimajohto noin 20 % laajennusta noin 85 metrin levyisestä johtoalueesta. Hyödyntämällä olemassa olevaa johtoaluetta säästetään mm. metsäalueita ja vähennetään niiden pirstoutumista. Sähkönsiirtovaihtoehto C sijoittuisi Kristiinankaupunki-Ulvila 400 kV voimajohdon viereen noin 32 kilometrin matkalla. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 268 Maaliskuu 2014 15.2 Maankäyttö Leväsjoen 110 kV reittivaihtoehto edellyttää uuden, leveydeltään noin 46 metrin voimajohtoalueen perustamista noin 7,6 kilometrin matkalta Mikonkeitaan hankealueen eteläosan sähköasemasta tulevalle 400 kV voimajohdolle asti. Johtoalueen alta raivataan metsää noin 40 hehtaarin edestä. Tulevan 400 kV voimajohdon vieressä 110 kV voimajohdolle laajennetaan voimajohtoalueen länsipuolella tilaa noin 19 metriä. Vaihtoehdon C voimajohto on 400 kV voimajohdon vieressä noin 32 kilometrin matkalla. 110 kV edellyttää yhteensä noin 65 hehtaaria tilaa 400 kV voimajohdon vieressä, eli kokonaisuudessaan Leväsjoen sähkönsiirtovaihtoehtoehto edellyttää noin 105 hehtaaria sellaista pinta-alaa, jossa maankäyttöä joudutaan rajoittamaan. Vertailun vuoksi todettakoon, että voimajohtoalue on vaihtoehdossa C kolme kertaa laajempi kuin vaihtoehdossa A ja puolet pienempi kuin vaihtoehdossa B. Kokonaan uuteen voimajohtoalueeseen sijoittuvan voimajohto-osuuden välittömässä läheisyydessä ei sijaitse asuinrakennuksia. Mäntylänkulman alueella voimajohdon läheisyydessä sijaitsee noin kymmenen vakituista asuinrakennusta ja kolme lomarakennusta (katso kuva 16.2). Rajanevan, Nevalan ja Mäntylän alueiden tuntumassa rakennukset sijaitsevat muutaman sadan metrin etäisyydellä, lähin jopa 150 metrin etäisyydellä voimajohdosta. Etäisyyden ja maaston olosuhteiden takia näihin ei kuitenkaan koituisi merkittävää haittaa. Voimajohto on korkeudeltaan noin 20 metriä ja mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että metsäalueille sijoittuvat rakenteet eivät näy lähimmissä asuinkiinteistöissä. Muutaman peltolaikun kohdalla voimajohto voidaan rakentaa siten, ettei viljelykäytölle aiheudu käytännöllistä haittaa. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 269 Maaliskuu 2014 Kuva 15.2. Vaihtoehto C sijoittuu hankealueen eteläosan sähköaseman ja tulevan 400 kV voimajohdon välillä noin 7,6 kilometrin matkalla uuteen voimajohtoalueeseen, jonka leveys on noin 46 metriä. Voimajohdon sijoittuessa pian purettavan 220 kV voimajohdon ja tulevan 400 kV voimajohdon viereen täytyy muistaa, että vaihtoehdon C voimajohto ei tuo uusia vaikutuksia koskemattomaan alueeseen, vaan kyse on 400 kV voimajohdon vaikutusten laajentumisesta. Lisäksi olennaista on 400 kV ja 110 kV voimajohtojen yhteisen voimajohtoalueen sijoittaminen maastoon sekä se, miten voimajohto sijoittuu suhteessa ympäristön kannalta herkkiin kohteisiin, kuten asuin- ja lomarakennuksiin. Ahtaimmat suunnittelutilat sijaitsevat arvioinnin mukaan Leppijärven, Korpusen ja Vettenrannan alueilla. Jatkosuunnittelussa nämä kohteet tulisi huomioida siten, ettei niihin kohdistu merkittävää haittaa. Sähkönsiirtovaihtoehdon C sijoittaminen tulevan 400 kV ilmajohdon viereen tukee valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, koska tällöin hyödynnetään ole- FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 270 Maaliskuu 2014 massa olevaa johtokäytävää. Maa-alan tarve olisi tällöin noin puolet vähäisempi kuin tilanteessa, jossa voimajohtoa rakennetaan kokonaan uudessa johtokäytävässä. Olemassa olevan johtokäytävän hyödyntäminen ei myöskään lisää peltoja metsäalueiden rikkonaisuutta, eikä näin ollen heikennä niiden käytettävyyttä. Kuva 15.3. Mäntylänkulman yhdistymiskohdan eteläpuolella vaihtoehdon C 110 kV voimajohto sijoittuu tulevan 400 kV voimajohdon länsipuolelle, samaan johtoalueeseen. 110 kV voimajohto hyödyntää siten 400 kV voimajohdon johtoaukeaa, kuitenkin laajentaen tätä 19 metrillä. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 271 Maaliskuu 2014 Kuva 15.4. Vaihtoehdon C 110 kV voimajohto yhdistetään Leväsjoen 110/400 kV sähköasemaan. Kaiken kaikkiaan vaihtoehdon pituus on noin 40 kilometriä Hankealueen eteläosaan rakennettavasta sähköasemasta Leväsjokeen asti. Luomansuun ja Korpusen alueella voimajohtolinjan lähellä sijaitsee asuin- ja lomarakennuksia ja voimajohto halkaisee peltoalueita. Yksi lomarakennus sijaitsee vain noin 50 metrin etäisyydellä linjan länsipuolella. Jatkosuunnittelussa tulisi huomioida, ettei alueiden käytölle ja asuinrakennuksille aiheudu kohtuutonta haittaa esimerkiksi sijoittamalla voimajohtolinja etäämmälle tulevasta 400 kV voimajohdosta tai Korpusen itäpuolella olevalle metsäalueelle. Näin ollen uusi voimajohtolinja risteäisi 400 kV voimajohdon kanssa, siirtyen lyhyehköllä matkalla 400 kV voimajohdon itäpuolelle. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 272 Maaliskuu 2014 Kuva 15.5. Korpusen alueella Leväsjoen vaihtoehdon C voimalinja sijoittuisi ahtaaseen tilaan (tulevan 400 kV voimajohdon, eli kartassa Z-merkityn linjan länsipuolelle). Luomansuun alueella sijaitsee loma-rakennus (sinisellä värillä) vain noin 50 metrin etäisyydellä. Jatkosuunnittelussa tulisi vaikutusten vähentämiseksi huomioida vaihtoehdon C voimajohtolinjan mahdollisen siirtämisen, esimerkiksi Rounun metsäalueelle. Kuva 15.6. Mahlamäen kohdalla voimalinjan tuntumassa, noin 50 metrin etäisyydellä sijaitsee asuinrakennuksia (punaisella värillä). Mahlamäen alueella noin 50 metrin etäisyydellä 400 kV voimajohtolinjan molemmin puolin sijaitsee asuinrakennuksia. Vaikutuksia voitaisiin välttää kokonaan sijoittamalla 110 kV voimajohto erikseen, lännemmäksi 400 kV voimajoh- FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 273 Maaliskuu 2014 dosta, esimerkiksi Mahlamäen ja Koivumäen välisen metsäalueen halki riittävän etäältä asutuksesta. Voimalinjan itäpuolella suunnittelutilaa ei sen sijaan ole. Vettenrannan alueella voimalinjan länsipuolella noin 50 metrin etäisyydellä sijaitsee Heinäjoen tilakeskuksen päärakennus. Haittojen välttämiseksi voimajohto voitaisiin suunnitella siirrettäväksi erikseen 400 kV voimajohdosta esimerkiksi siten, että se sijoittuisi 400 kV voimajohdon länsipuolelle Vuorenmaan peltoalueiden väliin, etäälle asuinrakennuksista. Toinen vaihtoehto olisi voimajohdon sijoittaminen 400 kV itäpuolelle siten, että se kulkisi Vettenrannan peltoalueen ja Pohjaslahden välisessä metsämaastossa. Tällöin voimajohto sijoittuisi osittain Siikaisten rantaosayleiskaava-alueen länsiosaan. Kuva 15.7. Vettenrannan länsipuolella, noin 30 metrin etäisyydellä voimajohtolinjasta sijaitsee asuinrakennus (punaisella värillä). Myös Keskukylän alueella 400 kV voimajohtolinjan molemmin puolin sijaitsee asuin- ja lomarakennuksia. Vaikutuksia voitaisiin välttää kokonaan sijoittamalla 110 kV voimajohto riittävälle etäisyydelle asutuksesta. Leväsjoella rakennettavan 400 kV sähköaseman edellyttämä puustosta raivattava pinta-ala on suhteellisen laaja korkeajännitteen komponenttien edellyttämien turvaetäisyyksien vuoksi. Turvallisuussyistä sähköasema tullaan aitaamaan, jolloin maa-alan tarve on kokonaisuudessaan noin 2-4 hehtaaria. Lisäksi tulee huomioida mahdolliset laajenemistarpeet tulevaisuudessa, jolloin maa-alan tarve voi kasvaa jopa 5-10 hehtaariin. Sähköaseman vieressä sijaitsee lomaasunnoksi merkitty rakennus, joka tulisi huomioida jatkosuunnittelussa. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 274 Maaliskuu 2014 Kuva 15.8. Voimajohtolinjan läheisyydessä Keskukylässä sijaitsee suunnittelussa huomioitavia rakennuksia. Kuva 15.9. Leväsjoen sähköaseman tuntumassa sijaitsee loma-asunnoksi merkitty rakennus. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 275 Maaliskuu 2014 15.3 Vaikutukset luontoon Sähkönsiirtoreitin C alueelta ei ole laadittu luontoinventointeja lukuun ottamatta hankealueelle sijoittuvaa osuutta, jonka arvokohteet on kartoitettu tuulivoimapuiston kasvillisuuskartoitusten yhteydessä. Sähkönsiirtoreitin C kasvillisuuteen ja eläimistöön kohdistuvien vaikutusten arviointi perustuu pääasiassa olemassa olevaan aineistoon (mm. Fingrid Oyj:n 400 kV voimajohdon luontoselvitykset, Enviro 2008) sekä kartta- ja ilmakuvatulkintaan. Aineisto on kattava, mutta hieman vanhentunut. Mikonkeitaan hankealueen eteläosan sähköasemasta tulevalle 400 kV voimajohdolle asti raivattavan uuden johtoaukean alueelle sijoittuu havupuuvaltaisia kangasmetsiä sekä ojitettuja turvekankaita mutta myös hakkuuaukeita ja pieniä peltoalueita. Välillä Mäntylänkulma – Leväsjoki sähkönsiirtoreitti sijoittuu nykyisen 220 kV ja tulevan 400 kV voimajohdon rinnalle. Johtoaukean ympäristöön sijoittuu tavanomaisia, eri-ikäisiä talousmetsiä, joiden kasvillisuustyypit vaihtelevat tuoreista kuivahkoihin kankaisiin (Vauhkonen & Routasuo 2008). Kaikki metsäiset suopainanteet ja soistumat on ojitettu (Vauhkonen & Routasuo 2008). Alueella ei käytettävissä olevan tiedon perusteella esiinny luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen arvokkaita kasvillisuuskohteita. Sähkönsiirtoreitin varrelle sijoittuu muutamia pienvesiä. Peuralantien itäpuolella virtaava Koskenoja sekä Peuralankylän eteläpuolella virtaava Sarvijoki ovat todennäköisesti ruoppausten johdosta luonnontilaltaan jossain määrin muuttuneita (katso kuva 16.2). Heinästönluoma sijoittuu sähkönsiirtoreitin varrelle juurin ennen sen yhtymistä olemassa olevan 220 kV:n voimajohtoaukeaan. Ennen Leväsjokea sähkönsiirtoreitin varrelle sijoittuvat myös Alinenjoki, Leppijoki, Tunturijoki ja Heinijoki. Siikaisjärven alueella reitti sijoittuu osittain vesialueelle Itälahden itäosiin. Sähkönsiirtoreitin varrella esiintyvän eläimistön voidaan olettaa edustavan Pohjanmaan ja Satakunnan alueille tyypillistä metsä- ja kulttuuriympäristöjen lajistoa. Vähä Leppijärven lounaispuolella, Papinnevan peltoalueen pohjoispuolella on todettu vuosina 2007–2008 tehdyissä luontokartoituksissa luontodirektiivin liitteen IV(a) liito-oravan lisääntymis- ja levähdysalue (Vauhkonen & Routasuo 2008). Reitin varrelle sijoittuu yhä jonkin verran lajille soveltuvaa elinympäristöä. Sähkönsiirtoreitin alueella tai sen läheisyydessä ei ole tunnettuja suurten petolintujen pesäpaikkoja. Lähin merikotkan tiedossa oleva pesä sijaitsee yli kymmenen kilometrin etäisyydellä ja kalasääsken pesä noin 1,4 kilometrin etäisyydellä sähkönsiirtoreitistä (Rengastustoimisto 2012). Lähin Natura-alue on Niemijärvi-Itäjärvi (FI0200039, SPA) Natura-alue, jota sähkönsiirtoreitti sivuaa metsäisellä alueella Siikaisten kunnan puolella. Niemijärvi-Itäjärvi Natura-alue on monipuolinen ja monimuotoinen useista järvistä ja Siikaisjoen järvimäisistä laajentumista aikanaan laskemalla syntynyt lintujärvikompleksi (Ympäristöhallinto 2013). Alue on rauhoitettu yksityisenä luonnonsuojelualueena (Niemijärvi-Itäjärven luonnonsuojelualue, YSA203573). Haapakeitaan (FI0200021, SPA/SCI) Natura-alue sijoittuu hieman alle kilometrin etäisyydelle reitin itäpuolelle. Haapakeitaan soidensuojelualue (SSA020007) sijoittuu Peuralankylän alueella noin 2,4 kilometriä sähkönsiirtoreitin pohjoispuolelle. Sähkönsiirtoreitin läheisyyteen sijoittuu myös muutamia paikallisesti arvokkaita perinnemaisemakohteita (Vauhkonen & Routasuo 2008). Sähkönsiirtoreitin alueelta joudutaan raivaamaan kasvillisuutta noin 60 hehtaarin alueelta jonka lisäksi reunavyöhykkeillä puustoa joudutaan lyhentämään. Vaikutukset ovat suurimmillaan täysin uuden johtoaukean alueella. Tulevan 400 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 276 Maaliskuu 2014 kV:n voimajohdon kanssa samaan johtokäytävään sijoittuvalla osuudella kasvillisuutta joudutaan raivaamaan suhteellisesti vähemmän ja hankkeen arvioidaan lisäävän vain vähän 400 kV:n voimajohdon rakentamisen vaikutuksia. Suorat vaikutukset kohdistuvat kasvillisuuteen, jonka luonnontilaisuus on johtoaukean reunavaikutuksen ja metsätaloustoimien vuoksi luonnontilaltaan muuttunutta. Vaikutukset tavanomaiselle metsäkasvillisuudelle arvioidaan paikallisesti vähäisiksi, koska vastaavaa kasvillisuustyyppiä esiintyy alueella hyvin runsaasti. Sähkönsiirtoreitti myös muuttaa hieman yhtenäisen metsäalueen luonnetta uuden johtoaukean alueella. Vaikutukset arvioidaan melko lieviksi, koska ne kohdistuvat metsätalouden vuoksi rakenteeltaan ja luonnontilaltaan jo muuttuneille alueille. Olemassa olevaan johtoaukeaan sijoittuvalla osuudella sähkönsiirtoreitin arvioidaan lisäävän vain vähän nykyisen 220 kV:n ja tulevan 400kV:n voimajohtojen vaikutuksia. Johtoaukea levenee suhteellisesti melko vähän, eikä aukean levenemisellä arvioida olevan merkittävää vaikutusta metsäalueen rakenteeseen tai luonnon monimuotoisuuteen. Vaikutuksia arvokkaille luontokohteille muodostuu uuden johtokäytävän alueella Maal-mosankeitaan suoalueen pohjoisosille, missä sähkönsiirtoreitin rakennustöistä johtuen suokasvillisuutta survoutuu työkoneiden alle ja suon vesitasapainoon voi aiheutua vähäisiä ja väliaikaisia muutoksia. Sähkönsiirtoreitin varrelle sijoittuville pienvesille voi aiheutua vähäisiä vaikutuksia rantojen läheisyyteen sijoittuvien voimajohtopylväiden rakennustöistä. Vaikutukset arvioidaan kuitenkin lähinnä maisemallisiksi. Sähkönsiirron vaikutukset eläimistöön ja linnustoon ilmenevät lähinnä elinympäristön muutoksina sekä elinalueiden lievänä pirstoutumisena. Vaikutukset eläinten elinympä-ristöihin ovat suurimmillaan uuden johtoaukean alueella, missä ne kohdistuvat nykyti-laltaan ainakin paikoin yhtenäisemmälle metsäalueelle. Olemassa olevan johtoaukean alueella hankkeen arvioidaan lisäävän vain hieman tulevan 400 kV:n voimajohdon vaikutuksia. Johtoaukea levenee hankkeen myötä suhteellisen vähän ja alueella esiintyvä eläimistö on todennäköisesti jo jossain määrin sopeutunut elämään rakenteeltaan muuttuneella metsäalueella. Voimajohtoaukea lisää osaltaan taimikoita hirven laidun-alueina ja tarjoaa uutta elinympäristöä myös monille muille pienemmille kasvinsyöjille kuten jäniseläimille ja pienjyrsijöille. Vähä Leppijärven alueella sähkönsiirtoreitti pirstoo tiedossa olevaa liito-oravan elinaluetta ja yhdessä 400 kV:n voimajohtohankkeen myötä heikentää tai saattaa jopa katkaista lajin kulkuyhteydet itään. Kulkuyhteyksien säilymiseen voidaan kiinnittää huomiota sähkönsiirtoreitin rakentamisvaiheessa säilyttämällä lajin liikkumista edesauttavia puita reitin läheisyydessä. Suomessa yleisinä ja runsaina esiintyville nisäkäs- ja lintulajeille sähkönsiirtoreitin rakentamisesta ei todennäköisesti aiheudu merkittäviä elinympäristövaikutuksia, koska elinympäristöjä menetetään melko vähän, rakentaminen on kestoltaan lyhytaikaista ja se ulottuu vain rajatulle alueelle. Sähkönsiirtoreitti aiheuttaa törmäysriskin linnuille. Karkean arvion perusteella sähkönsiirtoreitin voimajohtoihin voi törmätä enimmillään noin 40 lintuyksilöä vuodessa (Koistisen 2004 mukaan). Alueen pesimälinnuista törmäysriski arvioidaan suurimmaksi metsäkanalinnuilla, jotka on yleisesti mielletty voimajohtojen kannalta riskialttiiksi lajiryhmäksi. Hanke lisää kuitenkin vain vähän tulevan 400 kV:n voimajohtojen aiheuttamaa törmäysriskiä, sillä 400 kV:n sähkönsiirtoreitillä voimajohtimet sijoittuvat selvästi korkeammalle. Metsäkanalinnut lentävät pesimäpaikoillaan etupäässä molempien voimajohtojen alapuolella, joten törmäykset lienevät melko harvinaisia yksittäistapauksia eikä niillä todennäköisesti ole vaikutusta lajien populaatioihin alueella. Törmäysriski kohdistuu myös muuttolinnustoon, josta suurin osa kuitenkin lentää selvästi metsäisessä ympäristössä kulkevien voimajohtojen yläpuolella. Muuttolintujen törmäyksiä vähentää myös FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 277 Maaliskuu 2014 sähkönsiirtoreitin sijoittuminen lintujen luontaisen muuttosuunnan myötäisesti (pohjois-eteläsuunnassa) eikä sitä vastaan. Reitin varrelle ei myöskään sijoitu tunnettuja tai potentiaalisia suurten muuttolintujen levähdysalueita kuten laajoja peltoaukeita. Kuva 15.8. Vaihtoehdon C reitin varrella olevat luontokohteet. Vaikutuksia läheisiin Natura-alueisiin voi muodostua lähinnä Natura-alueiden suojelun perusteina olevien lintujen törmäysvaikutusten kautta. Potentiaalisia törmäysvaikutuksia voi aiheutua Niemijärvi-Itäjärven Natura-alueella pesiville ja levähtäville laulujoutsenille. Koska muuttavat linnut lentävät tyypillisesti metsän keskelle sijoittuvien voimajohtojen yläpuolella, törmäysten arvioidaan olevan harvinaisia yksittäistapauksia eikä hankkeella todennäköisesti ole merkittäviä FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 278 Maaliskuu 2014 vaikutuksia Natura-alueella esiintyvään linnustoon. Törmäyksiä voidaan myös vähentää asentamalla Natura-alueen kohdalla voimajohtojen näkyvyyttä parantavia huomiopalloja. Haapakeitaan Natura-alueella pesivän ja levähtävän linnuston törmäykset voimajohtimiin arvioidaan epätodennäköisiksi, koska sähkönsiirtoreitin ja Natura-alueen välinen etäisyys on riittävän pitkä. Lisäksi sähkönsiirtoreitti sijoittuu Natura-alueiden läheisyydessä olemassa olevaan johtokäytävään eikä sen arvioida merkittävästi lisäävän linnustolle jo nykyisellään aiheutuvia vaikutuksia. Vaikutuksia Haapakeitaan Natura-alueiden suojelun perusteena oleville luontotyypeille ei muodostu riittävän etäisyyden vuoksi. Haapakeitaan soidensuojelualueen eteläpuolella sähkönsiirtoreitti sijoittuu peitteiseen maastoon, eikä voimajohtimista arvioida muodostuvan törmäysriskiä suolla potentiaalisesti pesivälle tai levähtävälle suo- ja kosteikkolinnustolle. 15.4 Vaikutukset maisemaan Hankealueella sekä muilla metsäisillä osuuksilla Mäntylänkulmaan asti vaikutukset ovat hyvin paikallisia kohdistuen lähinnä lähimaisemaan ja jäävät näin ollen vähäisiksi. Hankealueen ja tulevan Fingrid Oyj:n 400 kilovoltin voimajohdon välisellä osuudella vaikutukset ovat kokonaisuudessaan melko vähäisiä. Peltomaan tilan kohdalla voimalinjan ja tilan väliin jäänee kapea suojavyöhyke. Lisäksi asuinrakennus on tilan rakennuksista pohjoisin ja väliin jää useita muita rakennuksia. Voimajohto ei todennäköisesti näy edes tilan pääviljelyalueelle, ainoastaan kahdelle pienemmälle sivupellolle. Vaikutukset jäävät vähäisiksi. Tulevan Fingrid Oyj:n 400 kilovoltin voimajohdon länsipuolelle, Mäntylänkulman alueelle, yhtymäkohdan tuntumaan sijoittuviin asuin- ja lomarakennuksiin, jotka jäävät noin 150-200 metrin päähän hankealueelta tulevasta voimajohdosta, ei myöskään kohdistu merkittäviä vaikutuksia väliin jäävästä metsävyöhykkeestä johtuen (katso kuva 16.2). Osuudella, jossa voimajohto tulee sijoittumaan tulevan 400 kilovoltin voimajohdon rinnalla, eniten vaikutuksia tulee kohdistumaan muutamiin asuinrakennuksiin, viljelyalueisiin ja Siikaisjärven pohjukkaan. Mahlamäen alueella muutamia asuinrakennuksia jää uuden voimalinjan vaikutuspiiriin (katso kuva 16.6). Yhden asuinrakennuksen ja tulevan voimajohtolinjan väliin jää näkösuojaksi kaksi ulkorakennusta. Toista nykyisen voimajohtolinjan viereen sijoittuvaa asuinrakennusta häiritsee enemmän olemassa oleva, 400 kilovoltin voimajohdolla korvattava voimalinja. Uusi voimajohto voimistaa haitallisia vaikutuksia ainoastaan jonkin verran. Kolmas rakennus sijoittuu lähietäisyydelle, mutta puusto estää näkymiä voimajohdon suuntaan melko tehokkaasti. Leppijärven kylän kulttuurimaisemaan ei kohdistu haittavaikutuksia väliin jäävästä, lähes puolen kilometrin levyisestä metsävyöhykkeestä johtuen. Uusi voimajohto tulee näkymään Siikaisjärven pohjukkaan lyhyen etäisyyden vuoksi. Koska alueelle näkyy jo ennestään oleva 220 kilovoltin voimajohto, joka tullaan vielä korvaamaan rakenteellisesti huomattavasti kookkaammalla 400 kilovoltin voimajohdolla, 110 kilovoltin voimajohdon vaikutus jää melko vähäiseksi. Vettenrannassa Heinäjoen tilakeskuksen päärakennus sijaitsee noin 50 metrin etäisyydellä nykyisestä voimalinjasta. Tilakeskus sijoittuu pienelle mäelle. Näkyvyys voimajohdolle on hyvä. Uudesta voimajohdosta aiheutuisi yhdessä 400 kV voimajohdon kanssa merkittävää haittaa Heinäjoen tilakeskukselle. Tilakeskuksen itäpuolella avautuvalle viljelyaukealla ei aiheudu erityisiä maisemavaikutuksia, sillä voimajohto sivuaa aukeaa sen kapeimmasta kohdasta. Katso ehdotukset voimajohdon siirtämisestä kappaleessa 16.2. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 279 Maaliskuu 2014 Kuva 15.9. Vaihtoehdon C reitin varrella olevat maisema- ja kulttuuriympäristkohteet sekä muinaisjäännökset. Tuomiluomantien ja Itäjärven välissä Juholan tilakeskus sijoittuu lähimmäksi voimalinjaa. Päärakennuksen ja nykyisen voimalinjan väliin jää kuitenkin ulkorakennuksia ja etäisyyttä on yli 100 metriä. Tilakeskuksen eteläpuoliseen pel- FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 280 Maaliskuu 2014 toon kohdistuisi vähäisiä maisemavaikutuksia. Noin puoli kilometriä etelämpänä Juholan tilakeskuksen päärakennus sijoittuu noin 100 metrin päähän olevasta voimalinjasta. Yksi ulkorakennus on osittain näköesteenä. Nykyisestä voimalinjasta on enemmän haittaa kuin tulevasta. Vaikutukset jäävät suhteellisen vähäisiksi. Kuten vaihtoehdoissa A ja B sähköasemat rakennetaan metsäiselle alueelle, etäälle asutuksesta, eikä niistä aiheudu erityisiä maisemallisia haittavaikutuksia. 15.5 Melu Tuulivoimahankkeen sähkönsiirtovaihtoehdosta C Leväsjoen sähköasemalle aiheutuu melua rakentamisen aikana. Rakentamisen aikaisia meluvaikutuksia voidaan pitää paikallisina ja kestoltaan lyhytaikaisina, koska voimajohdon työmaa liikkuu varsin lyhyessä ajassa, keskimäärin muutamassa päivässä, meluhaitalle herkän kohteen ohi. Merkittävimmät vaikutukset ovat kohdissa, joissa asuinrakennuksia sijoittuu voimajohdon viereen. Sähköaseman rakentamisesta aiheutuu tyypillistä rakennustyömaan melua ja se on paikallisesti voimajohdon rakentamista merkittävämpää ja pitkäkestoisempaa. Sähköaseman välittömässä läheisyydessä ei kuitenkin sijaitse asutusta. Vaihtoehdon C voimajohdon käytön aikana merkittäviä meluvaikutuksia ei juuri synny. Voimajohto voi tosin kostealla säällä synnyttää ääntä, mutta se jää todennäköisesti viereisen 400 kV voimajohdon äänen alle. Kaiken kaikkiaan molempien voimajohtojen äänet vaimenevat kuulumattomiin enimmillään alle 100 metrin matkalla. 15.6 Liikenne Tuulivoimahankkeen sähkönsiirtovaihtoehdon C toteuttamisen merkittävimmät vaikutukset liikenteeseen aiheutuisivat voimajohdon rakentamisen aikana ja koostuisivat lähinnä voimajohdon laitteiston, rakennusmateriaalin ja kaapeleiden yksittäisistä kuljetuksista. Itse asennustyömaa on maastossa jatkuvasti eteenpäin kulkeva, eikä vaikuta merkittävästi liikenteeseen voimajohtoa lähellä olevilla teillä. 15.7 Vaikutukset ihmisiin Sähkönsiirtovaihtoehdossa C uuden 110 kV voimajohdon pituus on noin 40 kilometriä. Voimajohdosta noin 20 % sijoittuu uuteen johtokäytävään hankealueen ja Mäntyläkulman välillä ja loput Fingrid Oyj:n tulevan 400 kV voimajohdon kanssa samaan johtokäytävään. Uusi johtokäytävä sijoittuisi pääosin metsätalousalueelle. Voimajohdon varrelle sijoittuu jonkin verran avohakkuualueita ja taimikoita sekä yksi pelto ja pienehköjä suoalueita. Eteläisen sähköaseman ja Fingrid Oyj:n voimajohdon välisen uuden johtokäytävän varrelle sijoittuu Peltomaan tila viljelyksineen. Lisäksi johtokäytävä ylittää muutamia teitä sekä sivuaa tai leikkaa muutamia pieniä peltoja. Fingrid Oyj:n voimajohdon rinnalle sijoittuvan johtokäytävän varrella on runsaasti metsäisiä alueita. Johtokäytävä sivuaa ja ylittää useita peltoalueita ja sen lähialueelle sijoittuu muutama tilakeskus ja joitakin asuinrakennuksia. Tuulivoimapuistosta rakennettavien sähkönsiirtoyhteyksien keskeiset ihmisiin kohdistuvat vaikutukset syntyvät niiden aiheuttamista muutoksista asumisviihtyvyydessä ja virkistyskäytössä. Vaikutukset asumisviihtyisyyteen kohdistuvat erityisesti niille alueille, joilla vakituista ja loma-asutusta sijoittuu rakennettavien voimalinjojen välittömään läheisyyteen ja joilla ei ennestään ole voimajohtoa. Koska voimajohdon suunnitelma oli YVA-selostuksen aikana vielä suhteelli- FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 281 Maaliskuu 2014 sen yleispiirteinen, tulisi herkät asuinkohteet huomioida tarkemmin jatkosuunnittelussa siten, ettei niihin kohdistu merkittävää haittaa. Hankealueella ja muilla metsäisillä osuuksilla vaikutukset kohdistuvat pääosin lähimaisemaan ja ne ovat melko vähäisiä. Johtokäytävän läheisyyteen ei hankealueella sijoitu asuin- ja lomarakennuksia, joten voimajohdon rakentamisesta ei aiheudu merkittäviä haitallisia vaikutuksia asumisviihtyisyyteen. Myös hankealueen ulkopuolella uuden johtokäytävän vaikutukset jäävät todennäköisesti kokonaisuudessaan vähäisiksi. Osuudella, jossa voimajohto kulkee Fingrid Oyj:n voimajohdon rinnalla, eniten vaikutuksia tulee kohdistumaan asuinrakennuksiin, tilakeskuksiin ja viljelyalueisiin, jotka sijoittuvat voimajohdon vaikutuspiiriin muun muassa Mahlamäen ja Vettenrannan alueilla. Uusi voimajohto voimistaa olemassa olevan voimajohdon haitallisia vaikutuksia. Voimajohdon vaikutukset virkistyskäyttöön ovat kokonaisuutena varsin vähäiset. Voimajohto ei estä alueen virkistyskäyttöä, joten siitä ei aiheudu merkittäviä haittoja ulkoilijoille, marjastajille, luontoharrastajille tai muille luonnossa liikkuville. Johtoalueella liikkuvat voivat kuitenkin kokea voimajohdon heikentävän alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia ja virkistyskäytön miellyttävyyttä lähinnä maisemassa tapahtuvien muutosten sekä mahdollisiin terveys- ja turvallisuusriskeihin liittyvien pelkojen seurauksena. Toisaalta voimajohto voi myös lisätä virkistysmahdollisuuksia tarjoamalla esimerkiksi ulkoilijoille uusia kulkureittejä, metsästäjille uusia passipaikkoja ja suunnistajille maamerkkejä suunnistamista helpottamaan. Osuuksilla, jotka sijoittuvat olemassa olevan voimajohdon rinnalle, voimajohto ei aiheuta uusia virkistyskäyttöön kohdistuvia vaikutuksia, mutta voimistaa olemassa olevan voimajohdon vaikutuksia. Säteilyturvakeskus on tutkinut 110 kV voimajohdon sähkö- tai magneettikentästä aiheutuvat mahdolliset terveysriskit ja todennut riskin tutkimisen olevan hankalaa. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa 294/2002 annetun enimmäisarvojen perusteella voidaan todeta, että sähkökentän enimmäisarvo ei ylity 400 kV voimajohdon alla. Sen sijaan sähkön enimmäisarvo saattaa ylittyä. Magneettikentästä mahdollisesti aiheutuvien riskien takia vaikutuksia esitetään STUK:in toimesta arvioitavaksi tarkemmin, jos asuinrakennus sijaitsee 40 metriä lähempänä 110 kV tai 100 metriä lähemmin 400 kV voimajohtoa. 15.1 Vaikutukset elinkeinotoimintaan Voimajohdon vaikutukset elinkeinotoimintaan kohdistuvat pääosin maa- ja metsätalouteen. Maatalousyrittäjille aiheutuu haittoja pelloilla olevista pylväistä ja erityisesti pylväiden haruksista, jotka pienentävät viljeltävää pinta-alaa ja vaikeuttavat työkoneiden liikkumista pelloilla. Niille maatalousyrittäjille, joiden pelloille voimajohto sijoittuu, aiheutuva haitta on jatkuvaa ja merkittävää. Voimajohdon sijoittuminen metsäalueelle muuttaa metsätalousmaan joutomaaksi, jolloin yksittäinen maanomistaja menettää hoidetun metsänsä ja siitä saatavan tuoton. Voimajohto voi myös pirstoa yhtenäisiä pelto- ja metsäalueita, mikä vaikeuttaa peltojen käyttöä ja metsän hoitoa. Metsäalueilla haitta on pysyvä, koska voimajohtoalueella ei voi kasvattaa metsää joulukuusia lukuun ottamatta. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 282 Maaliskuu 2014 16 VAIHTOEHTO 0: HANKKEEN TOTEUTTAMATTA JÄTTÄMISEN VAIKUTUKSET Nollavaihtoehtona on tarkasteltu vaihtoehtoa, jossa Mikonkeitaan tuulivoimapuistohanketta ei toteuteta. Tällöin vastaava energiamäärä tuotetaan muilla tuotantokeinoilla tai tarvittava energia ostetaan muualta. Nollavaihtoehdossa alueen maankäyttö ja yhdysrakenne pysyisivät nykyisen kaltaisina. Hankealuetta koskevia tuulivoimapuiston osayleiskaavoja ei laadittaisi. Tuulivoimapuiston ja sähkönsiirtoreitin alueiden maankäyttö jatkuisi nykyisen kaltaisena metsätaloudessa sekä virkistyskäytössä ja kehittyy muun suunnitellun tai alueelle tulevaisuudessa kohdistuvan uuden maankäytön mukaisesti. Nollavaihtoehdossa myös alueen luonto ja maisema jatkaisivat luontaista kehitystään. Muutoksia nykytilaan voi tapahtua muiden hankkeiden tai toimintojen seurauksena. Alueella metsähakkuut ovat mahdollisia ja näiden seurauksena suunnitellun tuulivoimapuiston alueelle kohdistuisi samankaltaisia vaikutuksia kuin tuulivoimapuiston rakentamisen aikana tehtävistä raivauksista. Nollavaihtoehdossa tuulivoimapuisto ei aiheuta vaikutuksia linnustoon tai muuhun eläimistöön. Hankealueella metsänkäsittelytoimet tulisivat luultavasti jatkumaan nykyisellään ja vaikuttamaan alueen pesimälinnustoon rakenteeseen jatkossakin. Muuttolinnuston osalta alueen nykytila todennäköisesti säilyisi, koska lintujen törmäysriski ei kasva. Alueen kautta muuttavaan linnustoon ja sen läheisyydessä lepäilevään linnustoon vaikuttavat kuitenkin myös mahdolliset lähialueen muut hankkeet. Nollavaihtoehdossa eivät toteudu hankkeen rakentamisen ja toiminnan aikaiset haitalliset tai myönteiset ympäristövaikutukset, eivätkä positiiviset vaikutukset aluetalouteen. Nollavaihtoehdossa jäävät toteutumatta tämän hankkeen osalta pyrkimykset Suomen tavoitteeseen lisätä uusiutuvan energian tuotantoa sekä vähentää siten haitallisia päästöjä ja ilmastovaikutuksia. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 283 Maaliskuu 2014 17 YHTEISVAIKUTUKSET MUIDEN HANKKEIDEN KANSSA 17.1 Muiden hankkeiden, ohjelmien ja suunnitelmien huomioiminen YVA- menettelyssä Ympäristövaikutusten arvioinnissa tulee YVA-asetuksen (268/1999, 9 §) mukaan kertoa tiedot arvioitavan hankkeen liittymisestä muihin hankkeisiin. Hankealueella, sen läheisyydessä tai koko Suomen laajuisesti on meneillään hankkeita, ohjelmia tai suunnitelmia, jotka jollain tavalla liittyvät hankkeeseen ja ne tulee huomioida Mikonkeitaan tuulivoimapuiston suunnittelussa. Seuraavassa on koottu merkittävimpiä hankkeita, tutkimuksia ja ohjelmia, jotka huomioidaan osaltaan ympäristövaikutusten arvioinnissa. Koska Mikonkeitaan tuulivoimapuistohankkeesta voi aiheutua mahdollisia merkittäviä yhteisvaikutuksia lähialueella olevien muiden tuulivoimapuistojen kanssa, on keskitytty pääasiallisesti suunnitteilla oleviin tuulivoimahankkeisiin. 17.2 Lähiseudun toiminnassa olevat tuulivoimapuistot Hankealueen lähiympäristössä ei ole tällä hetkellä toiminnassa olevia tuulivoimapuistoja. Lähin käytössä oleva tuulivoimapuisto on Innopower Oy:n Kristiinankaupungin Furuvikenin tuulivoimapuisto, joka sijaitsee noin 25 kilometrin säteellä Mikonkeitaan hankealueesta luoteeseen. Tuulivoimapuisto käsittää kolme noin 1 MW tuulivoimalaa, jotka ovat valmistuneet vuonna 2004. 17.3 Lähiseudun suunnitteilla olevat tuulivoimapuistot Noin 25 kilometrin säteellä Mikonkeitaan tuulivoimahankkeesta on tämän hetkisten tietojen perusteella suunnitteilla yli kymmenen tuulivoimapuistoa. Seuraavassa taulukossa (Taulukko 17.1) on esitetty hankkeet ja niiden tila. Taulukossa esitettyjen hankkeiden lisäksi alueella toimii paikallisten tahojen mukaan myös muita hankekehittäjiä. Näiden hankkeiden tietoja, sijainteja ym. ei kuitenkaan vielä tarkasti tunneta. Taulukko 17.1 Mikonkeitaan tuulivoimapuiston läheisyydessä sijaitsevat muut tuulivoimahankkeet. Etäisyydet on mitattu hankkeiden rajauksista eivätkä näin ollen vastaa voimaloiden välistä etäisyyttä. Vaalean vihreällä on merkitty ne hankkeet, jotka ovat yhteisvaikutusten osalta selvitetty tarkemmin. Tuulivoimahanke Kunta Toimija Voimaloita Etäisyys, kilometriä Tilanne Metsälän tuulivoimapuisto Kristiinankaupunki EPV Tuulivoima Oy 37 0 YVA-menettely päättynyt 2011. Kaavoitus päättynyt syksyllä 2012. Merikarvia Merikarvia O2 Finland Oy 50-60 4,6 Esiselvitys ja maanvuokraus. Härkmeri Kristiinankaupunki O2 Finland Oy 31 6,3 YVA-menettely ja kaavoitus käynnistymässä. Uttermossan tuulivoimapuisto Kristiinankaupunki Oy Uttermossan Tuulivoimapuisto 8 0 YVA-menettely ja kaavoitus ovat meneillään. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 284 Maaliskuu 2014 Tuulivoimahanke Kunta Toimija Voimaloita Etäisyys, kilometriä Tilanne Lappfjärdin ja Lakiakankaan tuulivoimapuisto Kristiinankaupunki CPC Finland Oy 103 1,8 YVA-menettely päättynyt. Lakiakankaan kaavoitus meneillään. Västervikin tuulivoimapuisto Kristiinankaupunki Triventus Wind Power Ab 30-50 4,2 YVA-menettely ja kaavoitus ovat meneillään. Lappfjärd Dagsmark Kristiinankaupunki O2 Finland Oy 76 12,8 YVA-menettely ja kaavoitus ovat meneillään. Kristinestad Norr Kristiinankaupunki Triventus Wind Power Ab 30-35 23,9 YVA-menettely ja kaavoitus ovat meneillään. Vanha Närpiöntie Kristiinankaupunki Innopower 6 24,0 Kaavoitus päättynyt. Kakkori Karijoki O2 Finland Oy 9 27 Kaavoitus meneillään. Perkiö Karijoki O2 Finland Oy 9 30,5 Kaavoitus meneillään. Korvennevan tuulivoimpuisto Merikarvia Otsotuuli Oy 12 7,9 YVA-menettely ja kaavoitus ovat meneillään. Korpi-Matin tuulivoimapuisto Merikarvia EPV Tuulivoima Oy, Suomen Hyötytuuli Oy ja TuuliWatti Oy 36 10,3 YVA-menettely on päättynyt marraskuussa 2012. Kaavoitus on meneillään. Siikaisten Jäneskeitaan tuulivoimapuisto Siikainen TuuliWatti Oy 8 19,3 Kaavoitus on meneillään. Siipyyn tuulivoimapuisto Kristiinankaupunki Suomen Merituuli Oy 80 20,8 YVA-menettely on päättynyt syyskuussa 2010. Kaavoitus on meneillään. Merituulivoimapuisto ja Karhusaaren voimalaitosalueen tuulivoimapuisto Kristiinankaupunki PVOInnopower 80 23,0 YVA-menettely on päättynyt keväällä 2010. Svalskulla Närpiö 5 27 Kaskisten tuulivoimayleiskaava Karijoki ja Isojoki (Rajamäenkylä) Kaskinen Vindin Oy Ab Kaskisten kaupunki O2 Finland Oy 3-6 32,5 noin 80-120 11,7 Rakennuslupa myönnetty. Kaavoitus käynnissä. YVA-menettely ja kaavoitus käynnistymässä. Leppijärvi Siikainen Tuuliwatti Oy 7 6 Karijoki ja Isojoki Kaavoitus käynnissä. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 285 Maaliskuu 2014 Kuva 17.1. Hankkeen läheisyydessä sijaitsevat toiminnassa olevat tuulivoimapuistot sekä suunnitellut hankkeet (Suomen tuulivoimayhdistys ry 2013). Kuvassa esitetty myös Mikonkeitaan hankkeessa arvioidut sähkönsiirtovaihtoehdot (VEA, VEB ja VEC). 17.4 Suunnitteilla olevat voimajohdot 17.4.1 Kristinestad – Ulvila 400 kV voimajohto Fingrid Oyj:n tarkoituksena on rakentaa Kristiinankaupunkiin suunnitellun uuden muuntoaseman ja Ulvilan muuntoaseman välille uusi 400 kV voimajohto. Johdon pituus on noin 115 kilometriä ja se sijoittuu olemassa olevan, purettavan 220 kV johdon paikalle. Voimajohtoalue laajenee molemmin puolin nykyistä johtoaluetta kolmella metrillä. Hankealueiden kohdalla johtoalue kulkee pohjois-etelä – suuntaisesti pääasiassa hankealueiden välisellä alueella. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 286 Maaliskuu 2014 Johtohankkeesta on tehty lakiin perustuva ympäristövaikutusten arviointiselostus (Fingrid Oyj 2008), josta yhteysviranomaisena toiminut Lounais-Suomen ympäristökeskus on antanut lausuntonsa 3.4.2009. Varsinainen rakentaminen on tarkoitus ajoittaa vuodelle 2014, jolloin johto saadaan käyttöön vuoden 2015 aikana. 17.4.2 Muiden hankkeiden voimajohdot Otsotuuli Oy:n suunnitteilla olevassa toisessa, Korvennevan tuulivoimahankkeessa tarkastellaan osana YVA-menettelyä sähkönsiirron vaihtoehtoa, jossa sähkönsiirto tapahtuisi 110 kV ilmajohdolla Korvennevan hankealueelta koilliseen Mikonkeitaan tuulivoimapuiston eteläosan sähköasemalle. Rakennettavan ilmajohdon pituus olisi noin 15 kilometriä. Kuva 17.2. Otsotuuli Oy:n Korvennevan tuulivoimapuiston YVA-ohjelmassa yhtenä vaihtoehtona esitetty sähkönsiirtoreitti yhdistyy Mikonkeitaan eteläiseen sähköasemaan. Viime aikoina mediassa on ollut paljon esillä se, että moni tuulivoimatoimija suunnittelee yhtenä vaihtoehtona yhdistävänsä suunnitteilla olevia tuulivoima- FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 287 Maaliskuu 2014 puistojaan Kristiinankaupungin keskustan pohjoispuolelle rakennettavalle 400 kV sähköasemalle. Tämä tarkoittaisi sitä, että monen hankkeen sähkönsiirto toteutuisi yksittäisinä vierekkäisinä 110 kV ilmajohtoina tulevan 400 kV Kristinestad – Ulvila voimajohdon vieressä, etenkin Mikonkeitaan pohjoispuolella olevalla osuudella. Jos kaikkien hankkeiden suunnitelmat siltä osin toteutuvat, tarkoittaisi tämä nykyisen voimajohtokäytävän huomattavaa levenemistä, mikä osaltaan aiheuttaisi merkittävän haitan luonnossa, maisemassa ja maankäytössä. Sen lisäksi useita hankkeiden voimajohtoja jouduttaisiin paikoittain sijoittamaan suhteellisen lähelle olemassa olevia asuinrakennuksia tai niille ei mahdollisesti löydy tilaa ollenkaan. Maankäytön näkökulmasta ongelmana on erityisesti se, että ei ole olemassa lainsäädäntöä, joka pakottaisi eri toimijoita rakentamaan yhteisen voimajohdon. Lisäksi hankkeet ovat aikataulullisesti eri vaiheissa eikä kaikkien hankkeiden toteutuminen kokonaan tai edes osittain ole täysin varmaa. 17.4.3 Muut hankkeet hankealueella Pohjanmaan maakuntakaavassa hankealueen eteläosan keskiosiin on merkitty kalliokiviaineksen ottamisalue. Kohdetta ei ole otettu käyttöön eikä sille ole tiettävästi kaavailtu toimintaa. Hankkeen ympäristövaikutusten kannalta ei ole tunnistettu muita merkittäviä hankkeita, ohjelmia tai suunnitelmia. 17.5 Arvioidut yhteisvaikutukset Tuulivoimapuistohankkeiden keskeisimmät selvitettävät yhteisvaikutukset ovat tuulivoimapuistojen: vaikutukset äänimaisemaan varjovaikutukset vaikutuksen maankäyttöön vaikutukset maisemaan vaikutukset liikenteeseen vaikutukset linnustoon vaikutukset luontoon vaikutukset riistaeläimistöön vaikutukset ihmisten elinoloihin Maankäyttöä sekä kasvillisuutta ja paikallista eläimistöä koskeva vaikutustarkastelu rajoittuu hankealueelle. Luontovaikutusten osalta lähialueiden muiden tuulivoimapuistojen yhteisvaikutuksia on tarkasteltu erityisesti linnuston kannalta. Melun ja varjostuksen tarkastelu rajoittuu noin 3-4 kilometrin säteelle lähimmistä voimaloista. Maisemaa on tarkasteltu tarkemmin viiden kilometrin etäisyydellä, mutta tarkastelu on olennaisilta osin ulotettu jopa 15-20 kilometrin etäisyydelle. Ihmisen elinoloja koskeva tarkastelu on yhteisvaikutusten kannalta ulotettu pääosin viiden kilometrin etäisyydelle lähimmistä voimaloista. Liikenteellisten vaikutusten osalta hankkeella saattaa olla yhteisvaikutuksia muiden lähialueille suunniteltujen tuulivoimapuistojen kanssa, mikäli hankkeiden rakentaminen ajoittuu samaan aikaan. Arvioinnissa on selvitetty mahdollisuuksien mukaan muiden hankkeiden rakentamisaikataulut ja kuljetusreitit. Yhteisvaikutukset on arvioitu asiantuntija-arviona olemassa olevan tiedon pohjalta. Raportin liitteissä on esitetty yhteisvaikutusten mallinnuskuvia. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 288 Maaliskuu 2014 17.6 Tuulivoimapuistojen yhteisvaikutukset 17.6.1 Yhteisvaikutukset maankäyttöön ja rakennettuun ympäristöön Mikonkeitaan lähiympäristöön suunniteltujen tuulivoimapuistojen vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön tarkastellaan erikseen kunkin hankkeen YVA- tai lupamenettelyjen yhteydessä. Suunnitteilla olevat tuulivoimapuistot sijoittuvat yleensä pääosin maa- ja metsätalousalueille, joihin ei kohdistu erityisiä maankäyttötavoitteita. Kuten Mikonkeitaan hankekin pääasiassa, sijoittuvat esimerkiksi Metsälän ja Uttermossan hankkeetkin metsätalousvaltaisille alueille. Tuulivoimapuistojen alueet tulevat pysymään pääosin nykyisessä käytössään maa- ja metsätalousalueena ja muutokset rajoittuvat lähinnä tuulivoimapuistojen rakenteiden ja yhdysteiden alueille, mikä vastaa muutamaa prosenttia molempien hankealueiden yhteenlasketusta pintaalasta. Hankkeet yhdessä laajentavat aluetta, johon kohdistuu maankäytön suunnittelua rajoittavaa tuulivoimalan melua. Asuinalueiden yöajan ohjearvo on Valtioneuvoston päätöksen mukaan 45 dB ja lomarakennusten alueilla 40 dB. Ympäristöministeriön suosittelema suunnittelun ohjearvo on valtioneuvoston ohjearvoa pienempi; toistaiseksi ei kuitenkaan ole käytännön kokemusta tai ohjeita kyseisen suunnitteluohjearvojen soveltamisesta maankäytön suunnittelussa. Mikonkeitaan hankkeen myönteisiä vaikutuksia olisi siinä, että se toteuttaisi Pohjanmaan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteita energiantuotannossa. Lisäksi hankkeen myönteisenä vaikutuksena olisi yhdyskuntarakenteen hajautumisen ehkäiseminen sekä paikallisen energiaomavaraisuuden vahvistaminen. Alue sisältyy vaihemaakuntakaavassa ehdotuksessa olevan Metsälän tuulivoimatuotantoon soveltuvaan alueeseen. Hankealueen Etelä-Pohjanmaan alueella sijaitseva pohjoinen osa ei sisälly tulevan Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaavan tuulivoima-alueisiin, mutta Etelä-Pohjanmaan maakuntaliitto on lausunut, että kyseinen seikka ei kuitenkaan estä suunnittelemasta hanketta Mikonkeitaan hankealueella. Mikonkeitaan hanketta varten laaditaan osayleiskaava rinnan hankkeen YVAmenettelyn kanssa. Koska hanke sijaitsee sekä Kristiinankaupungin että Isojoen kunnan alueilla, laaditaan hankkeelle kaksi osayleiskaavaa. Metsälän hankkeella on Kristiinankaupungin vahvistama osayleiskaava, Uttermossan hankkeella ei. Lappfjärdin ja Lakiakankaan hankkeelle laaditaan paraikaa Lakiakankaan pohjoisosaa koskevaa Lakiakangas I-kaavaa. 17.6.2 Yhteisvaikutukset luonnon monimuotoisuuteen Luonnon monimuotoisuuden osalta useiden seudulle sijoittuvien tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutus voi ilmetä luontotyyppien ja elinympäristöjen tasolla sekä näiden kautta lajistollisella tasolla. Tuulivoimahankkeiden suunnittelussa on pyritty sijoittamaan tuulivoimalat tunnettujen ja hankkeiden luontoselvityksissä määritettyjen arvokkaiden luontokohteiden ulkopuolelle siten, ettei arvokohteille aiheudu suoria eikä välillisiä vaikutuksia. Hankkeissa on pääsääntöisesti tässä onnistuttu, joten voidaan todeta, että alueellinen ja seudullinen luonnon monimuotoisuus on kohtalaisella tasolla turvattu hankkeista huolimatta, koska luonnon arvoalueet on tunnistettu ja hankesuunnittelussa huomioitu. Luonnon arvoalueet ovat lajistollisen ja elinympäristöllisen monimuotoisuuden ytimiä, mistä eliölajit voivat levittyä ympäristöön uusille elinalueille tai siirtyä monimuotoisuusytimien välillä. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 289 Maaliskuu 2014 Tuulivoimalat sijoittuvat edellä mainitun hankesuunnittelutavan myötä ympäristöllisesti samantyyppisille alueille. Voimalat sijoitetaan yleensä maastonmuotojen kohoumille, paikoille, joissa tuulisuus- ja perustamisolot ovat hyvät ja jonne ei sijoitu luonnon arvoalueita. Näin ollen voimaloiden sijoittuminen painottuu alueellisesti aina samantyyppiselle luontotyypille eli kivennäismaapohjaisiin kangasmetsiin, maaston kohokohdille. Tämä johtaa elinympäristöllisten menetyksien painottumiseen näille luontotyypeille ja niiden lajistolle. Lajisto on kuitenkin talousmetsäympäristöjen tavanomaista ja tyypillistä peruslajistoa, jota esiintyy yleisesti myös hankealueiden ulkopuolella. Voidaankin arvioida, että vaikka elinympäristömenetykset koituvat pääsääntöisesti samantyyppisille luontotyypeille ja lajistolle seudun tuulivoimahankkeissa, ei alueellinen luonnon monimuotoisuus ole hankkeiden yhteisvaikutuksena uhattuna. Mikonkeitaan tuulivoimahankkeella tai muilla tuulivoimahankkeilla ei ole haitallisia vaikutuksia Mikonkeitaan luontotyyppien arvoille (pl. linnustolliset arvot). 17.6.3 Yhteisvaikutukset linnustoon Yhteisvaikutusten arvioinnissa on tarkasteltu erityisesti suuriin ja tuulivoimapuistojen vaikutuksille alttiisiin muuttolintulajeihin kuten kurkiin, joutseniin, hanhiin, kuikkalintuihin, metsäkanalintuihin sekä petolintuihin kohdistuvia vaikutuksia. Arvioinnissa on hyödynnetty lähimpien tuulivoimahankkeiden, Lappfjärdin ja Lakiakankaan, Metsälän, Jäneskeitaan, Mikonkeitaan ja Korvennevan tuulivoimahankkeiden muutto- ja pesimälinnustoselvityksiä sekä Pohjanmaan ja Satakunnan alueilta on laadittuja muita lintujen muuttoreittejä ja tärkeitä levähdysalueita tarkastelevia selvityksiä (mm. Nousiainen & Tikkanen 2013, Nousiainen 2013, Vilén ym. 2012, Ahlman & Luoma 2013). Useat Selkämeren rannikkoalueelle suunnitteilla olevat tuulivoimapuistot sijoittuvat osittain tai kokonaan rantalinjaa seuraavalle, kansainvälisesti tärkeälle lintujen muuttoreitille (mm. Nousiainen 2013, Peltonen & Saarteenoja 2013, Satakuntaliitto 2008, Tikkanen ym. 2013). Selvitysten perusteella monien suurikokoisten lintulajien kevätmuutto kulkee melko keskittyneesti Pohjanlahden rannikon läheisyydessä ja muuttolintumäärät alkavat vähetä jo noin kymmenen kilometrin etäisyydellä rannikosta sisämaahan päin. Suurimmillaan lintuvirtojen tiheys on avoimilla rannikko-osuuksilla (Nousiainen & Tikkanen 2013). Lintujen muuttoreitti jatkuu Satakunnan ja Pohjanmaan alueilta pohjoiseen, missä valmisteilla on myös useita eri tuulivoimahankkeita. Suupohjan alueella mantereen päällä muuttavien lintujen muuttoa ohjaavat jokilaaksot ja ruokailu- ja lepäilyalueiksi sopivat suot ja kosteikot (Nousiainen 2013), jotka on pyritty huomioimaan eri tuulivoimahankkeiden suunnittelussa. Hanhien, kurkien ja joutsenten muutto painottuu Kristiinankaupungin alueella valtatien 8 kohdalle ja sen länsipuolelle. Hajanaisempaa lintumuuttoa tapahtuu vuosittain myös valtatien 8 tuntumaan sijoittuvien tuulivoimapuistojen itäpuolisella alueella, mutta muuttajamäärät eivät ole yhtä suuria ja muuttoreitit yhtä keskittyneitä kuin valtatien 8 ja rannikon välisellä alueella. Kauempana rannikkolinjasta muuttavat mm. kurki ja monet petolinnut, jotka hyödyntävät muutollaan lämpimien ilmavirtausten aiheuttamia nosteita. Näitä lajeja muuttaa todennäköisesti jonkin verran kaikkien rannikon läheisyyteen suunniteltujen tuulivoimapuistojen kautta. Useat samalle muuttoreitille sijoittuvat tuulivoimapuistot saattavat aiheuttaa kasautuvia (kumuloituvia) vaikutuksia rannikkoalueen kautta muuttavaan linnustoon ja lintupopulaatioihin. Vaikutukset ilmenevät lähinnä lintujen muuttoreiteissä tapahtuvien muutosten sekä mahdollisten törmäysten muodossa. Metsälän ja FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 290 Maaliskuu 2014 Uttermossan tuulivoimapuistohankkeet ovat Mikonkeidasta lähimmät ja merkittävimmät yhteisvaikutuksia aiheuttavat hankkeet. Muuttolinnuston kannalta vaikutuksia aiheuttavat myös hieman pohjoisempana sijaitsevat Lappfjärdin, Lakiakankaan sekä Lappjärd-Dagsmarkin sekä Västervikin tuulivoimapuistohanke valtatien 8 länsipuolella. Edellä mainitut puistot muodostavat yhdessä vähintään 15 kilometriä leveän esteen pohjois-etelä-suunnassa lintujen luontaista muuttosuuntaa vastaan. Esimerkiksi Västervikin ja Metsälän hankealueiden kohdalla tuulivoimapuistojen väliin valtatien 8 tuntumaan jää vain noin kilometrin levyinen lentoväylä, joka voi olla suurille muuttolintulajeille liian ”ahdas”. Tällöin muuttolinnut joutuvat kiertämään suunnitteilla olevat tuulivoimapuistot joko lännen tai idän puolelta. Mikäli kaikki suunnitteilla olevat hankkeet toteutuvat, jää Selkämeren rannikon ja läntisimpien tuulivoimapuistojen väliin vaihtelevan levyinen (noin 3,5-7 kilometriä leveä) ”tuulivoimapuistoista vapaa” vyöhyke. Rannikko- ja merialueella muuttaa osittain eri lajeja ja eri yksilöitä kuin mantereelle sijoittuvien tuulivoimahankkeiden alueella, minkä vuoksi Selkämeren alueelle suunniteltujen merituulivoimapuistojen yhteisvaikutusten ei arvioida kohoavan merkittäviksi rannikkoalueelle suunniteltujen maatuulivoimapuistojen kanssa. Suoraan Ruotsista Selkämeren yli saapuville muuttolinnuille, kuten osalle metsähanhista ja laulujoutsenista, yhteisvaikutuksia muodostuu kuitenkin myös Kristiinankaupungin-Närpiön sekä Siipyyn merituulivoimapuistoista. Edellä luetellut maa- ja merituulivoimapuistot muodostavat yhdessä Merikarvian, Korvennevan, Korpi-Matin sekä Jäneskeitaan tuulivoimapuistohankkeiden kanssa lähes yhtenäisen, noin 35 kilometriä leveän esteen lintujen koillinen-lounas suuntaiselle lentoreitille. Mikonkeitaan tuulivoimahanke ei välttämättä merkittävästi lisää muuttolinnustoon kohdistuvia yhteisvaikutuksia, koska hanke sijoittuu useiden lintulajien nykyisten päämuuttoväylien itäosiin tai kokonaan niiden itäpuolelle (Nousiainen & Tikkanen 2013). Suunnitteilla olevat tuulivoimapuistot saattavat kuitenkin siirtää mm. kurkien ja metsähanhien muuttoreittejä idemmäksi, jolloin myös Mikonkeitaan tuulivoimapuiston aiheuttamat vaikutukset voivat lisääntyä. Muuttoreitin siirtymistä voi tapahtua ainakin länsi-lounaistuulten vallitessa, jolloin muutto sijoittuu muutenkin keskimääristä idemmäksi. Muuttoreittien siirtyessä saattaa mm. Kristiinankaupungin levähdysalueiden merkitys kerääntymisalueena heikentyä ja vastaavasti idempänä sijaitsevien peltoalueiden merkitys lisääntyä (Tikkanen ym. 2013). Koillis- ja itätuulten vallitessa muuttoreitit voivat tiivistyä tuulivoimapuistojen länsipuolelle, jolloin rannikon läheisten kerääntymisalueiden merkitys korostuu (Tikkanen ym. 2013). Muuttoreittien mahdollisella siirtymisellä ei kuitenkaan välttämättä ole erityisen suurta merkitystä, koska tuulivoimapuistojen kiertämisestä aiheutuva ylimääräinen lentomatka on melko pieni verrattuna lintujen tuhansia kilometrejä pitkään muuttomatkaan. Lentomatkan pidentymisellä ei yleisesti arvioida olevan suurta vaikutusta lintujen energiatalouteen. Lisäksi lepäilyyn ja ruokailuun soveltuvia, korvaavia peltoalueita on todennäköisesti riittävästi tarjolla myös uusien muuttoreittien varsilla (mm. Tikkanen ym. 2013). Mikonkeitaan tuulivoimapuisto lisää kuitenkin aiheutuvia törmäysvaikutuksia niiden lintujen osalta, jotka eivät mahdollisesti väistäkään tuulivoimapuistoja. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntakaavoihin merkittyjen tuulivoimapuistojen on toteutuessaan arvioitu karkeasti aiheuttavan muutamien satojen lintujen törmäyskuoleman vuosittain (Peltonen & Saarteenoja 2013, Tikkanen ym. 2013). Mallinnusten mukaan törmäyskuolleisuus on suurella osalla tarkastelluista tuulipuistoalueista suhteellisen pieni käsittäen korkeintaan yksittäisiä lintuja voimalaa kohti vuodessa (Tikkanen ym . 2013). Jopa 98–99 % linnuista teoreettisesti väistää roottoreita (mm. Desholm ym. 2006, Scottish Natural Heri- FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 291 Maaliskuu 2014 tage 2010). Mahdollisen törmäyskuolleisuuden populaatiotason vaikutus tulisi vaihtelemaan lajeittain, mutta kokonaisuutena törmäyksillä tuskin on merkittävää vaikutusta minkään muuttolintulajin kantaan. Suurimmat riskit ovat taantuvilla ja alueiden kautta yleisesti muuttavilla lajeilla kuten metsähanhella. Pohjanmeren ja Itämeren eteläosien rannikkoalueilla talvehtivat linnut kuten osa hanhista ja joutsenista kohtaavat tuulivoimaloita nykyisin jo monessa vaiheessa niiden muuttoreiteillä ja talvehtimisalueilla. Tämän myötä linnut ovat todennäköisesti ainakin osittain tottuneet tuulivoimaloihin ja oppineet väistämään niitä, mikä lieventää lintuihin kohdistuvia vaikutuksia. Lintujen muuttoreiteissä tapahtuvat muutokset ja mahdolliset tömäykset tuulivoimaloihin tulisi todentaa hankkeiden seurantojen yhteydessä, jotka olisi hyvä järjestää yhteistyössä useiden samalle muuttoreitille sijoittuvien hankkeiden kanssa. Yhteisvaikutuksia voi syntyä myös paikalliseen pesimälajistoon elinympäristömuutosten sekä tuulivoimaloiden aiheuttamien este- ja törmäysvaikutusten kautta. Suurten petolintujen reviirit ovat yleensä hyvin laajoja, jolloin niiden reviireille saattaa olla suunnitteilla useampiakin tuulivoimahankkeita. Useat hankkeet saattavat yhdessä aiheuttaa jopa kohtalaisia elinympäristö-, este- ja törmäysvaikutuksia hankealueiden rajaseuduilla pesiville petolinnuille. Törmäysalttiita lajeja tuulivoimaloihin nähden ovat suuret päiväpetolinnut (esim. merikotka, maakotka ja sääksi), jotka eivät aina havaitse suuria lapoja. Petolintujen törmäykset tuulivoimaloihin on kuitenkin yleisesti todettu melko harvinaisiksi, mikäli voimalat eivät sijoitu petolintujen erityisesti suosimille alueille. Tällaiset alueet on pyritty huomioimaan yksittäisten tuulivoimapuistojen suunnittelussa. Lisäksi laajoille reviireille mahtuu myös rauhallisempia alueita, mikäli tuulivoimaloista aiheutuvat häiriöt karkottavat petolintuja tuulipuistojen alueilta. Myös hankealueiden kautta ruokailualueilleen lentäville kuikkalinnuille (kuikka ja kaakkuri) voi aiheutua este- ja törmäysvaikutuksia. Metsälän ja Mikonkeitaan pesimälinnustoselvitysten perusteella alueiden kautta kulkee kuikkalintujen ravinnonhakulentoja, mutta havaittujen lentojen määrä on niin vähäinen, ettei tuulivoimapuistojen aiheuttamista este- ja törmäysvaikutuksista arvioida muodostuvan populaatiotason vaikutuksia paikallisille pesimäkannoille. Mikonkeitaan ja Metsälän tuulivoimapuistojen alueilla esiintyy kohtalaisen runsas kanalintukanta, joista yhteisvaikutuksia voi muodostua lähinnä metsolle, jota pidetään metsien rakenteen muutoksille herkimpänä. Metsojen tunnettuja soidinalueita sijoittuu molempien tuulivoimapuistojen alueille ja niille aiheutuvat häiriöt voivat vaikuttaa lajin paikallispopulaatioita heikentävästi. Yhteisvaikutuksia aiheutuu lisääntyvän häiriön myötä myös Stormossenin alueella pesivälle suolajistolle, mutta vaikutusten ei arvioida vaarantavan suolinnuston esiintymistä alueella. 17.6.4 Yhteisvaikutukset Natura-alueisiin Potentiaalisia yhteisvaikutuksia lähiseudulle suunnitelluista muista hankkeista voi kohdistua lähinnä Natura-alueilla levähtäville tai niillä pesiville muuttolinnuille, joiden on todettu muuttavan näiden hankealueiden kautta. Mikonkeitaan tuulivoimapuistohankkeesta ei muodostu yhteisvaikutuksia lähimpien Naturaalueiden suojeluperusteena oleville luontotyypeille pitkän etäisyyden vuoksi. Eri tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutukset voisivat ilmetä lähinnä mahdollisina pinta- ja pohjavesivaikutuksina, jotka on arvioitu Mikonkeitaan ja lähiseudun muiden tuulivoimahankkeen osalta vähäisiksi. Luontodirektiivilajeista liitooravaan kohdistuvat yhteisvaikutukset jäävät vähäisiksi, koska liito-oravan elinalueet on pyritty kaikissa hankkeissa huomioimaan siten, ettei lajin esiintyminen FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 292 Maaliskuu 2014 alueilla vaarannu. Tuulivoimahankkeet eivät yksin tai yhdessä merkittävästi heikennä liito-oravan kulkuyhteyksiä Natura-alueiden välillä. Mikonkeidasta lähimmät, potentiaalisia yhteisvaikutuksia muodostavat hankkeet ovat Metsälän, Västervikin sekä Uttermossan tuulivoimapuistohankkeet. Välittömästi näiden pohjoispuolelle sijoittuvat Lappfjärdin ja Lakiakankaan hankealueet. Hankkeet muodostavat yhdessä vähäisiä tai kohtalaisia este- ja törmäysvaikutuksia alueiden kautta muuttavalle linnustolle. Lähimpien Natura-alueiden suojeluperusteina olevista lajeista alueiden kautta muuttaa jonkin verran tuulivoimalatörmäyksille alttiiksi arvioituja metsähanhia, kurkia ja laulujoutsenia sekä törmäysvaikutuksille herkistä petolintulajeista kalasääskeä. Sääksien reviirit ovat laajoja ja voivat ulottua useiden tuulivoimapuistojen alueille. Hanhien ja joutsenten levähdysalueita sijoittuu mm. Metsälän hankealueen länsipuolelle, Pakankylän pelloille. Hankkeista ei arvioida muodostuvan merkittäviä häiriövaikutuksia levähtäville linnuille. Lisäksi hankealueiden kautta muuttaa jonkin verran nauru- ja pikkulokkeja. Hankkeiden muuttolintuseurannoissa havaitut yksilömäärät ovat melko alhaisia, joten este- ja törmäysvaikutusten ei arvioida vaarantavan kyseisten lajien esiintymistä lähimmillä Natura-alueilla. Mikonkeitaan tuulivoimahankkeen ei arvioida merkittävästi lisäävän muiden lähialueille suunniteltujen tuulivoimapuistojen linnustovaikutuksia. Linnustoon kohdistuvia yhteisvaikutuksia on käsitelty myös edellisessä kappaleessa (kappale 17.6.3). Luonnonsuojelulain 65 § mukainen Natura-arviointi hankkeen vaikutuspiirissä oleville Natura-alueille ei käytettävissä olevan tiedon perusteella ole tarpeen. 17.6.5 Yhteisvaikutukset riistalajeihin ja metsästykseen Mikonkeitaan lähialueelle suunniteltujen tuulivoimapuistojen aiheuttamat riistan elinympäristöihin, hirven liikkumiseen ja hirvenmetsästyksen käytännön järjestelyihin kohdistuvat yhteisvaikutukset arvioidaan yksittäisiä hankkeita merkittävämmiksi. Tuulivoimapuistojen vaikutukset jakautuvat useiden metsästysseurojen metsästysalueille. Toisaalta joidenkin seurojen metsästysvuokramaille voi sijoittua useampia tuulivoimahankkeita ja etenkin pienempien seurojen metsästysmaista voi tulevaisuudessa merkittävä osa sijoittua tuulivoima-alueille. Useiden tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutusten vuoksi aiemmin laajemmat yhtenäiset metsästysalueet pirstoutuvat tuulivoimaloiden sekä huoltotiestön ja rakentamisen myötä. Lisäksi hankkeiden suunnitelmissa on runsaasti uutta, sähkönsiirtoon tarkoitettua, 110 kV voimajohtoa, joka pirstoo yhtenäisiä metsäalueita ja lisää kanalintuihin kohdistuvaa törmäysriskiä. Tuulivoimapuistojen rakentamisvaiheessa aiheutuvat häiriöt ovat riistalajistolle merkittävimpiä. Koska eri hankkeiden rakentaminen käynnistyy todennäköisesti hieman eriaikaisesti, arvioidaan riistalle muutoin melko laajalla alueella syntyvän häiriön yhteisvaikutukset vähäisemmiksi. Kaikkien hankkeiden arvioidaan hieman heikentävän alueellisia riistakantoja ja muuttavan tärkeimmän riistalajin eli hirven esiintymistä ja käyttäytymistä ainakin väliaikaisesti. Metsästyksen riskitilanteiden arvioidaan kasvavan mahdollisesti lisääntyvän liikenteen ja muun virkistyskäytön vuoksi. Toiminnassa olevien puistojen lopulliset vaikutukset alueellisiin riistakantoihin riippuvat riistaeläimistön sopeutumiskyvystä elinympäristöissä tapahtuneisiin muutoksiin. Riistaeläimistä ainakin hirvieläinten sopeutumiskyky arvioidaan melko hyväksi eikä tuulivoimapuistojen yhteisvaikutusten arvioida pitkällä aikavälillä merkittävästi heikentävän hirvipopulaatioita tai metsästysmahdollisuuksia tuulivoimapuistoalueilla. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 293 Maaliskuu 2014 17.6.6 Yhteisvaikutukset liikenteeseen Mikonkeitaan ja sen lähiympäristön hankkeilla voi olla merkittäviä yhteisvaikutuksia valtatien 8 liikenteeseen, mikäli tuulivoimapuistojen rakentaminen ajoittuu samaan ajankohtaan. Muilla yleisillä teillä ei juuri aiheudu merkittäviä yhteisvaikutuksia, sillä hankkeet käyttävät pääosin eri reittejä kuljetuksiin. Merkittäviä yhteisvaikutuksia voi aiheutua ainoastaan Uttermossantiellä Uttermossan hankkeen kanssa ja mahdollisesti Metsälän hankkeen kanssa sekä Österbackanettä Uttermossantiellä. Metsälän hankkeen YVA-dokumenteissa on osoitettu lisäksi Santajärventie mahdollisena kulkureittinä hankealueelta valtatielle 8, joten Metsälän hankkeen rakentamisen aikainen liikenne hajautuu jonkin verran. Jos Mikonkeitaan seitsemän pohjoisen voimalan rakentamisessa hyödynnetään Uttermossanintietä väylänä ennen valtatietä 8 ja oletetaan sen lisäksi, että Uttermossan hankkeen liikenne sekä kolmasosa Metsälän hankkeen liikenteestä hyödyntää Uttermossantietä samanaikaisesti, tulisi hankkeiden kokonaisliikenne kolminkertaistumaan Uttermossantiellä Lillträskintien ja valtatien 8 välisellä osuudella, sekä kaksinkertaistumaan Lillträskin- ja Sandvikintien välillä. Jos oletetaan että kolmasosa Metsälän kuljetuksista tapahtuisi Österbackantien tien kautta ja Mikonkeitaan eteläosan 19 voimalan rakentamisen aikainen liikenne tapahtuu kokonaan Österbackantien kautta valtatielle 8, tulisi liikenne kasvamaan 60-70% verrattuna Metsälän hankkeen liikenteeseen. Liikenteen lisääntyminen heikentäisi valtatien 8 liikenteen toimivuutta ja liikenneturvallisuutta. Tällöin raskas liikenne kulkisi henkilöautoliikennettä hitaammin ja lisäisi ohittamistarvetta tiellä. Vaikutukset ajoittuvat rakentamisvaiheeseen, jonka jälkeen liikennemäärät palautuvat ennalleen. On kuitenkin epätodennäköistä, että kaikki puistot rakennetaan täysin samanaikaisesti, joten yhteisvaikutus liikenteeseen muiden tuulivoimapuistohankkeiden kanssa olisi tällöin edellä arvioitua lievempi. 17.6.7 Yhteisvaikutukset maisemaan Maisemaan ja kulttuuriperintöön kohdistuvia yhteisvaikutuksia voidaan katsoa olevan eniten Lappfjärdiin ja Lakiakankaalle sekä Uttermossaan ja Metsälään kaavailluilla tuulivoimapuistohankkeilla. Uttermossan tuulivoimahanke kokonaisuudessaan ja Metsälä suurelta osin sijoittuvat Mikonkeitaan ”lähialueelle” tuulivoimaloiden maisemallisessa vyöhykejaossa. Lappfjärd ja Lakiakangas sijoittuvat eteläosiltaan Mikonkeitaan ”lähialueelle”, valtaosaltaan ”välialueelle” ja pohjoisimmilta osiltaan ”kaukoalueelle”. Kaikki viisi aluetta, Mikonkeitaan tuulivoimapuiston lisäksi siis nuo neljä, voisivat näkyä osin samassa maisemassa tietystä pisteestä katsottuna. Mikonkeitaan, Metsälän, Uttermossan, Lappfjärdin ja Lakiakankaan tuulivoimapuistot näkyisivät lähialueen avoimiin tiloihin. Erityisesti kaavailtujen tuulivoimapuistojen väliin jäävällä Kärjenkosken alueella vaikutukset voimistuisivat selvästi. Lounaassa ja lännessä voimaloiden määrä lisääntyisi ja lisäksi voimaloita näkyisi luoteessa ja erityisesti pohjoisessa. Pohjoisessa voimalat tulisivat lähelle ja osa niistä näkyisi todella kookkaina. Alueelle näkyvien voimaloiden kokonaismäärä lisääntyisi huomattavasti, joskin valtaosa jäisi kauas taka-alalle. Kärjenkoskelta (kohde 3) laaditussa yhteismallinnushavainnekuvassa (liitteessä 6) näkyvät Mikonkeitaan voimaloiden lisäksi Uttermossan ja Metsälän voimalat. Kärjenkosken viljelyaukean itäreunalle näkyvien voimaloiden määrä lähes kolminkertaistuu. Mikonkeitaan lähimmät voimalat dominoisivat eniten. Useiden tuulivoimapuistojen myötä maisema muuttuisi levottomammaksi. Myös Siiroonjokilaaksoon, Korsbäckin kulttuurimaisemaan, Uttermossaan, Kallträskiin ja Metsä- FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 294 Maaliskuu 2014 lään kohdistuvat vaikutukset voimistuisivat. Korsbäckin kulttuurimaisema olisi joka ilmansuunnassa tuulivoimaloiden saartama. Eniten haittavaikutuksia koituisi Lappfjärdin ja Lakiakankaan voimaloista. Myös Uttermossa ja Metsälä sijoittuisivat useiden tuulivoimapuistojen välimaastoon. Uttermossasta (kohde 1) tehty yhteismallinnushavainnekuva (liitteessä 6) osoittaa, kuinka lähes olematon haittavaikutus muuttuisi hyvinkin merkittäväksi yhteisvaikutusten myötä. Uttermossan tuulivoimapuiston voimaloista koituisivat selvästi merkittävimmät haittavaikutukset Uttermossan alueelle. Yhteismallinnushavainnekuvat kohteista 9 ja 10 (liitteessä 6) osoittavat, että Kallträskissä ja Metsälässä suhteellisen vähäiset tai vähäiset haittavaikutukset muuttuisivat kohtalaisiksi tai lähes kohtalaisiksi. Selkeissä sääolosuhteissa, riittävän etäältä mereltä käsin katsottuna, myös Västervikiin kaavaillun tuulivoimapuiston voimalat voisivat näkyä samaan aikaan edellä mainittujen tuulivoimapuistojen voimaloiden kanssa. Pitkän etäisyyden vuoksi kaikki tuulivoimapuistojen voimalat eivät näkyisi. Västervikin tuulivoimapuiston voimalat olisivat lähimpänä ja Mikonkeitaan lähimpiin voimaloihin olisi katselupaikasta riippuen vähintään 15 kilometrin matka. Pitkästä välimatkasta johtuen maisemakuvaa hallitsisivat ainoastaan mahdollisesti Västervikin lähimmät voimalat. Korvennevan tuulivoimapuisto sijoittuu lähimmillään noin kahdeksan kilometrin päähän Mikonkeitaasta. Vähäisiä yhteisvaikutuksia saattaisi olla lähinnä mereltä käsin tuulivoimapuistojen suuntaan katsottaessa. Muut tuulivoimahankkeet sijoittuvat reilusti yli kymmenen kilometrin päähän Mikonkeitaan lähimmistä tuulivoimaloista ja mahdolliset yhteisvaikutukset jäisivät hyvin vähäisiksi. 17.6.8 Melun ja varjostuksen yhteisvaikutukset Melu Mikonkeitaan hankealueen läheisyyteen suunnitteilla olevien tuulivoimapuistojen yhteismelu on arvioitu pohjautuen samaan mallinnusmenetelmään ja samoihin laskentaparametreihin kuin Mikonkeitaan tuulivoimapuiston meluvaikutusten arvioinnissa (kappale 9.1.2). Mallinnus on ts. tehty kansainvälisen standardin ISO 9613-2 sekä ympäristöhallinnon tuulivoimaloiden melun mallintamista koskevien ohjeiden 2/2014 (Ympäristöministeriö 2014) mukaisesti käyttäen tuulivoimaloiden ympäristövaikutusten arviointiin kehitettyä WindPro 2.8-laskentaohjelmaa. Lisäksi on mallinnettu myös matalataajuusmelu VTT:n ehdotuksen VTT-R04565-13 ja ympäristöhallinnon ohjeen 2/2014 mukaisin menetelmin. Matalien äänien tarkastelu tehdään ilman A-painotusta, sillä Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen 2003:1 matalien äänien ohjearvot asuinhuoneissa on annettu painottamattomille äänitasoille. Mallinnuksessa on huomioitu Mikonkeitaan hanketta lähimmät tuulivoimahankkeet, eli Metsälä, Uttermossa, Lappfjärd, Lakiakangas sekä Västervik. Seuraavassa taulukossa on esitetty mallinnuksessa käytetyt voimalamäärät ja –tyypit sekä lähtömelutasot. Mallinnettujen voimaloiden kokonaismäärä oli yhteensä 185 kpl. Mallinnustulokset on esitetty liitteessä 3 sekä tarkemmin EteläPohjanmaan ELY-keskuksen hanketta koskevilta verkkosivuilta sähköisesti ladattavissa olevissa raporteissa. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 295 Maaliskuu 2014 Taulukko 17.2. Melun yhteismallinnuksissa ja laskelmissa käytetyt voimalatyypit ja – määrät sekä lähtömelutasot Tuulivoimapuisto voimaloiden lukumäärä 26 34 Uttermossa 8 Lappfjärd ja Lakiakangas Västervik 88 Mikonkeidas Metsälä 29 Voimalatyyppi Napakorkeus Lähtömelutaso Nordex N117/2400 141 m 105 dB Nordex N117/3000 141 m 106 dB Nordex N117/3000 141 m 106 dB Vestas 126-3.3 GridStreame-3300 E.n.o. 114 3500 114.9 137 m 107,5 dB 142 m 105 dB Melumallinnukset ovat laatineet FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä projektiinsinöörit ins. AMK Hans Vadbäck ja ins. Mauno Aho. Merkittävimmät melun yhteisvaikutukset voidaan havaita Mikonkeitaan ja Metsälän tuulivoimapuistojen eteläisempien alueiden 45 dB ja 40 dB käyrien yhdistymisenä sekä Mikonkeitaan pohjoisemman alueen ja Uttermossan tuulivoimapuiston 45 dB käyrien yhdistymisenä. Kaikkien tarkasteltujen tuulivoimapuistojen 35 dB käyrä on yhtenäinen ja alueelle jää runsaasti loma-asutusta. Mikonkeitaan ja Metsälän eteläisempiä alueita lukuun ottamatta myös tarkasteltujen tuulivoimapuistojen 40 dB käyrä on yhtenäinen (Kuva 17.3). FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 296 Maaliskuu 2014 Kuva 17.3. Melun yhteisvaikutus. Verrattuna ainoastaan Mikonkeitaan tuulivoimapuiston melun mallinnustuloksiin, uusia asuinrakennuksia sijoittuu 40 dB melualueelle ja uusia lomarakennuksia 35 dB melualueelle Mikonkeitaan hankealueen läheisyydessä. Alla olevassa taulukossa on Mikonkeidasta lähimpien asuin- ja lomarakennusten äänitasot laskettuna kaikkien alueen hankkeiden yhteensä tuottamana, yksin Mikonkeitaan hankkeen tuottamana sekä ainoastaan muiden hankkeiden tuottamana. Viimeisessä sarakkeessa on laskettu sarakkeiden ”Kaikki hankkeet” ja ”Muut hankkeet” erotus, eli Mikonkeitaan hankkeen äänitasoa korottava vaikutus. Ihminen aistii 10 dB äänitason lisäyksen voimakkuuden kaksinkertaistumisena ja yleensä alle 1 dB muutoksia on jo vaikea havaita. Merkittäväksi vaikutukseksi arvioitiin 3 dB eli äänitason kaksinkertaistuminen. Vähäiseksi vaikutukseksi äänitason lisääntyminen 1-3 dB ja merkityksettömäksi alle 1 dB lisäys. Siten Mi- FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 297 Maaliskuu 2014 konkeitaan hankkeesta on muiden hankkeiden tuottamaan meluun verrattuna merkittävää vaikutusta 13 kohteessa ja vähäistä 8 kohteessa. Kolmessa kohteessa Mikonkeitaan hankkeen vaikutus on merkityksetön. Kolmessa kohteessa 40 dB ylittyy ilman Mikonkeidasta, ja kahdessa kohteessa melu nousee yhteisvaikutusten takia yli 40 dB. Taulukko 17.3. Mikonkeitaan hankealuetta lähimpien asuin- ja lomarakennusten äänitasot.(Oranssi pohja=Mikonkeitaan hankkeella merkittävä vaikutus, keltainen pohja = Mikonkeitaan hankkeella vähäinen vaikutus, valkoinen pohja= Mikonkeitaan hankkeella merkityksetön vaikutus). Rakennusten kirjaintunnukset viittaavat kuvassa 17.4 esitettyihin kirjaintunnuksiin. Kaikki hankkeet Mikonkeidas yksin Muut hankkeet ero dB Lomarakennus A (Tönijärvi) 44,26 38,28 42,99 1,3 Lomarakennus B (Tönijärvi) 42,59 39,32 39,84 2,8 Lomarakennus C (Tönijärvi) 41,31 39,31 36,97 4,3 Asuinrakennus D (Rantamäki) 42,67 34,21 42,01 0,7 Lomarakennus E (Stora Sandjärv) 40,39 29,17 40,05 0,3 Lomarakennus F (Stora Sandjärv) 39,89 30,82 39,31 0,6 Lomarakennus G (Stora Sandjärv) 38,33 32,13 37,14 1,2 Lomarakennus H (Stora Sandjärv) 37,87 32,61 36,34 1,5 Lomarakennus I (Stora Sandjärv) 37,59 33,21 35,61 2,0 Asuinrakennus J (Sandvik) 37,56 34,75 34,34 3,2 Lomarakennus K (Kaakkoolammi) 38,65 37,03 33,57 5,1 Lomarakennus L (Kaakkoolammi) 38,75 37,40 33,02 5,7 Lomarakennus M (Kaakkoolammi) 38,22 36,76 32,75 5,5 Asuinrakennus N (Gransten) 38,14 36,25 33,62 4,5 Asuinrakennus O (Bergvik) 37,87 35,75 33,73 4,1 Lomarakennus P (Lilla Sandjärv) 36,86 31,87 35,21 1,7 Lomarakennus Q (Lilla Sandjärv) 37,13 32,15 35,47 1,7 Lomarakennus R (Lilla Sandjärv) 38,21 33,10 36,61 1,6 Asuinrakennus S (Kallioniemi) 38,39 37,44 31,37 7,0 Asuinrakennus T (Kivistö) 38,04 37,36 29,64 8,4 Asuinrakennus U (Peltomaa) 37,95 37,51 27,81 10,1 Asuinrakennus V (Vaarainkorpi) 37,01 36,46 27,79 9,2 Asuinrakennus W (Korpela) 39,16 38,14 32,33 6,8 39 37,43 33,84 5,2 Kohde Asuinrakennus X (Korkiaharju) Yhteismelumallinnuksessa käytetyt voimaloiden tyypit perustuvat kaavoitusprosesseista saatuihin tietoihin ja melumallinnusten tekijöiden tietoihin paikallisiin olosuhteisiin sopivista turbiinityypeistä. Toteutettavaksi valittu voimalatyyppi voi olla meluvaikutukseltaan erilainen. Hankkeiden luvitus on myös eri vaiheessa ja aiemmin esitetyissä eri laskennoissa on käytetty erilaisia melumallinnusmenetelmiä, sillä Ympäristöministeriön mallinnusohje on julkaistu vasta vuonna 2014. Hankkeiden jatkosuunnittelussa viimeistään rakennuslupa- tai mahdollisessa ympäristölupavaiheessa on syytä tehdä melumallinnukset hankkeiden toteutukseen valituilla voimalatyypeillä, mikäli ne poikkeavat tässä mallinnuksessa käytettävistä voimalatyypeistä. Ympäristölupamenettely lienee hankkeessa yhteismeluvaikutusten vuoksi tarpeellinen. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 298 Maaliskuu 2014 Tarkemmassa melumallinnuksessa, joka tehdään ympäristöministeriön ohjeen 2/2014 mukaan Nord2000-menetelmällä, voidaan ottaa tarpeen mukaan myös huomioon melun vähentäminen rajoittamalla tuulivoimalan tietyissä sääoloissa (ns. noise mode eli turbiineihin ennalta ohjelmoitu melunrajoitusajotapa). Kuva 17.4. Mallinnuksissa tarkastellut Mikonkeitaan hankealueen läheisyydessä sijaitsevat asuin- ja lomarakennukset (ympyröity punaisella) sekä niille mallinnuksissa käytetyt kirjaintunnukset. Vakituiset asuinrakennukset on merkitty kartalle punaisilla ja lomarakennukset sinisillä pisteillä. Matalataajuinen melu Edellä esitetyillä voimalatyypeillä (Taulukko 17.2) ja voimaloiden sijoituksilla (Kuva 17.3) ei yhdessäkään loma- tai asuinrakennuksissa asuinhuoneille asetettu matalien taajuuksien ohjearvo ylittynyt, mutta muutamassa rakennuksessa äänitaso oli ohjearvon tasoa. Voimakkaimmin kaikissa rakennuksissa sisälle näiden laskelmien mukaan kuuluu 50 Hz terssi, jonka äänitaso on lomarakennuksessa A (sijainti, katso Kuva 17.4) 0,5 dB alle sille annetun ohjearvon. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 299 Maaliskuu 2014 Matalien äänien äänitaso on kaikissa rakennuksissa sisällä voimakkaimmillaan näiden laskelmien mukaan 200 Hz taajuudella 14 dB yli kuulokynnyksen. Jos matalien äänien voimakkuutta arvioidaan rakennusten ulkopuolella, ovat matalien äänten äänitasot pahimmillaan 18 dB sisäohjearvon yläpuolella taajuudella 200 Hz. Tällä taajuudella rakennuksen ääneneristävyys yleensä on jo matalimpia taajuuksia parempi eikä tämä taajuus ole kriittisin. Jos matalien äänien voimakkuutta arvioidaan rakennusten ulkopuolella, ovat matalien äänien äänitasot pahimmillaan alle 4 dB sisäohjearvon yläpuolella taajuudella 100 Hz ja äänekkäimmin kuuluu 200Hz terssi, sekin alle 20 dB äänenvoimakkuutta vastaavana. Yksityiskohtaiset tulokset ovat rakennuksittain tarkasteltavissa EteläPohjanmaan ELY-keskuksen hanketta koskevilta verkkosivuilta sähköisenä ladattavissa olevissa kohdekorteissa. Varjostus Tuulivoimahankkeiden (Taulukko 17.2) aiheuttamia varjostuksen yhteisvaikutusten tarkastelua varten hankkeiden tuulivoimalat mallinnettiin yhdessä (Kuva 17.5). Yhteisvaikutukset aiheuttavat hieman yli 8 h/a varjostusalueen laajenemista Mikonkeitaan pohjoisen osan ja Uttermossan hankealueen välissä sekä Mikonkeitaan eteläisen alueen ja Metsälän hankealueen välissä. Mikonkeitaan läheisyydessä yli 8 h/a vyöhyke ei laajene siten, että sille sijoittuisi ainoastaan Mikonkeitaan tuulivoimapuiston aiheuttaman varjostuksen mallinnuksiin nähden uusia asuin- tai lomarakennuksia. Tosin Tönijärven pohjois- ja koillisrannalla sijaitsevat lomarakennukset altistuisivat varjostukselle jonkin verran enemmän ainoastaan Mikonkeitaan tuulivoimapuiston aiheuttaman varjostuksen mallinnuksiin nähden. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 300 Maaliskuu 2014 Kuva 17.5. Varjostuksen yhteisvaikutus. 17.6.9 Yhteisvaikutukset ihmisten elinoloihin Tuulivoimapuistojen merkittävimmät yhteisvaikutukset ihmisten elinoloihin liittyvät melun ja varjostuksen lisäksi maisemassa tapahtuviin muutoksiin. Eniten yhteisvaikutuksia on lähimpänä Mikonkeitaan tuulivoimapuistoa sijaitsevilla tuulivoimapuistohankkeilla, joista Lappfjärdin ja Lakiakankaan sekä Uttermossan FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 301 Maaliskuu 2014 hankkeet sijaitsevat Mikonkeitaan hankealueen pohjoispuolella ja Metsälän hanke länsipuolella. Kaikkien tuulivoimapuistohankkeiden toteutuminen muuttaisi laajan alueen maisemakuvaa ja tuulivoimalat olisivat havaittavissa useasta suunnasta. Erityisen merkittäviä yhteisvaikutukset olisivat Kärjenkosken asuntoalueilla sekä Mikonkeitaan ja Metsälän hankealueiden välissä olevalla alueella, joissa tuulivoimaloita näkyisi useasta ilmansuunnasta. Myös Siiroonjokilaakson, Uttermossan, Metsälän ja Kallträskin alueilla vaikutukset voimistuisivat selvästi. Kaikkien tuulivoimapuistojen toteuttaminen vaikuttaisi välillisesti myös hankealueiden ja niiden lähiympäristön virkistyskäyttöön. Tuulivoimalat eivät estä virkistyskäyttöä, mutta niiden rakentaminen muuttaa hankealueiden metsäistä ympäristöä ja maisemaa, mikä voidaan kokea virkistyskäyttöä häiritsevänä hankealueella ja niiden lähiympäristössä. Kaikkien tuulivoimapuistojen toteuttamisen seurauksena ympäristössä ja maisemassa tapahtuvat muutokset kohdistuvat laajemmalle alueelle kuin yksittäisen tuulivoimapuiston toteuttamisen seurauksena. Merkittävimpiä vaikutukset ovat tuulivoimapuistojen väliin jäävien alueiden asukkaille ja vapaa-ajan asukkaille. Huoli Mikonkeitaan tuulivoimapuiston lähiympäristöön suunniteltujen lukuisten tuulivoimapuistohankkeiden yhteisvaikutuksista nousi esille myös asukaskyselyssä. Asukaskyselyyn vastanneiden mukaan tuulivoimapuistohankkeiden toimijat tulisi velvoittaa yhteistyöhön hankkeiden vaikutusten arvioinnissa, suunnittelussa ja toteutuksessa. 17.7 Sähkönsiirron vaikutukset 17.7.1 Maisema Fingrid Oyj:n Tahkoluoto-Kristiinankaupunki välille sijoittuvasta 400 kilovoltin voimajohdosta aiheutuu yhteisvaikutuksia Mikonkeitaan tuulivoimapuiston sähkönsiirtovaihtoehtojen kanssa muutamissa avomaisemakohdissa. Haitallisia maisemakuvaan kohdistuvia yhteisvaikutuksia aiheutuu Korsbäckin kulttuurimaisemassa, Dagsmarkissa peltoalueiden sekä joen ja Dagsmarkintien ylityksen kohdassa, Tiukan eteläpuolella kohdassa, jossa voimajohdot ylittävät Tiukantien ja Tiukanjoen sekä Savilahden peltoaukealla. Fingridin voimajohdosta aiheutuu edellä mainituilla alueilla enemmän maisemakuvallista haittaa kuin Mikonkeitaan tuulivoimapuistohankkeeseen liittyvistä sähkönsiirtovaihtoehdoista. Kärjenkosken kylämiljöön alueella voimajohdot sijoittuisivat suljettuun metsämaastoon, eikä Mikonkeitaan 110 kV ilmajohto olisi näkyvä viljelymaisemassa. On huomioitavaa, että useamman tuulivoimapuistohankkeen 110 kV voimajohdon toteutuessa samalla alueella tai jopa vierekkäin tulevan 400 kV voimajohdon rinnalla yhteisvaikutukset olisivat huomattavasti merkittävämmät kuin hankkeiden vaikutukset irrallisina. 17.7.2 Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteiden mukaan voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä. Maakuntakaavan suunnittelumääräyksissä todetaan, että suunnittelussa on turvattava hyvien ja yhtenäisten peltoalueiden säilyminen tuotantokäytössä sekä tuettava metsätalousalueiden ja -yksiköiden yhtenäisyyttä ja toimivuutta. Tuulivoimapuistojen 110 kV ilmajohdon toteuttaminen tulevan Fingrid Oyj:n 400 kV voimajohdon vierellä toteuttaa näitä suosituksia hyvin verrattuna siihen, että hankkeesta vastaava toteuttaisi voimajohtonsa uudessa käytävässä. Voimajoh- FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 302 Maaliskuu 2014 don toteuttaminen yhteisellä johtoalueella vähentää uutta johtoaluetta varten raivattavan metsän määrää ja maa-alan tarve vähenee. Näin lievennetään yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön kohdistuvia vaikutuksia. On huomioitavaa, että useamman tuulivoimapuistohankkeen 110 kV voimajohdon toteutuessa samalla alueella tai jopa vierekkäin tulevan 400 kV voimajohdon rinnalla yhteisvaikutukset olisivat huomattavasti merkittävämmät kuin tilanteessa, jossa vain yksi tai osa hankkeista toteutuu. 17.7.3 Liikenne Merkittävimmät vaikutukset liikenteeseen aiheutuvat voimajohdon rakentamisen aikana ja koostuvat lähinnä voimajohdon laitteiston, rakennusmateriaalin ja kaapeleiden yksittäisistä kuljetuksista. Itse asennustyömaa on maastossa jatkuvasti eteenpäin kulkeva, eikä vaikuta merkittävästi liikenteeseen voimajohtoa lähellä olevilla teillä. 17.7.4 Luonto 110 kV ja 400 kV yhteisen voimajohtoalueen toteuttaminen osaltaan vähentäisi tarvittavien voimajohtojen määrää ja näin lieventäisi luontoon aiheutuvia haittavaikutuksia. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 303 Maaliskuu 2014 18 VAIHTOEHTOJEN TOTEUTTAMISKELPOISUUS 18.1 Yhteenveto hankkeen vaikutuksista ja vaihtoehtojen vertailu Tässä kappaleessa esitetään hankkeen vaikutukset eri toteuttamisvaihtoehtojen osalta ja vaikutustyypeittäin tiivistetysti taulukkomuodossa. Taulukossa on pyritty tuomaan esille keskeisimmät vaikutukset vaikutustyypeittäin sekä arvio niiden merkittävyydestä. Laajemmin vaikutuksia on käsitelty kunkin aihealueen omassa kappaleessa. Vaikutusten merkittävyys on ilmaistu seuraavssa esiotetyllä neliportaisella asteikolla värikoodein. EI VAIKUTUKSIA LIEVIÄ VAIKUTUKSIA KOHTALAISIA VAIKUTUKSIA MERKITTÄVIÄ VAIKUTUKSIA Taulukko 18.1. Arvioitujen tuulivoimapuistovaihtoehtojen (vaihtoehdot 1 ja 2) merkittävimmät vaikutukset verrattuna nykytilanteeseen ja hankkeen toteuttamatta jättämiseen (nollavaihtoehto). TUULIVOIMAPUISTO Melu VAIHTOEHTO 1 VAIHTOEHTO 2 Suppeampi tuulivoimapuisto Laajempi tuulivoimapuisto Rakentamisesta aiheutuu paikoittain lyhytaikaista melua. Rakentamisesta aiheutuu paikoittain lyhytaikaista melua. Voimaloiden käyttöääni ylittää 40 dB keskiäänitason enimmillään noin kilometrin säteellä voimaloista. Voimaloiden käyttöääni ylittää 40 dB keskiäänitason enimmillään noin kilometrin säteellä voimaloista. Valtioneuvoston melun ohjearvot eivät ylity asuintai vapaa-ajan rakennusten kohdalla. Valtioneuvoston melun ohjearvot eivät ylity asuintai vapaa-ajan rakennusten kohdalla. YM:n ehdottama yöajan suunnitteluohjearvo voi mallinnuksen perusteella ylittyä yhden vapaa-ajan rakennuksen kohdalla. YM:n ehdottama yöajan suunnitteluohjearvo voi mallinnuksen perusteella ylittyä seitsemän vapaaajan rakennuksen kohdalla. Mikäli käytetään voimalaa, jonka lähtömelutaso on 105 desibelin sijaan 106,5 desibeliä, ulottuu melualue enimmillään 200-250 metriä etäämmäs tuulivoimaloista. Ohjearvot eivät ylity Tönijärven länsipuolelle sijoittuvassa virkistys- ja matkailukohteessa. Hankkeen meluvaikutukset eivät estä Lilla Sandjärven ja Stora Sandjärven rantaosayleiskaavojen toteutumista. Ohjearvot eivät ylity Tönijärven länsipuolelle sijoittuvassa virkistys- ja matkailukohteessa. Hankkeen meluvaikutukset eivät estä Lilla Sandjärven ja Stora Sandjärven rantaosayleiskaavojen toteutumista. Vaikutukset kohdistuvat vaihtoehdossa 2 suuremman voimalamäärän takia laajemmalle alueelle kuin vaihtoehdossa 1. VAIHTOEHTO 0 Hanketta ei toteuteta Vaikutuksia ei aiheudu. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 304 Maaliskuu 2014 TUULIVOIMAPUISTO VAIHTOEHTO 1 Suppeampi tuulivoimapuisto Varjostus ja vilkkuminen VAIHTOEHTO 2 Laajempi tuulivoimapuisto VAIHTOEHTO 0 Hanketta ei toteuteta Lapojen pyörimisestä kirkkaalla säällä aiheutuva varjostus ja vilkkuminen ulottuvat mallinnuksen mukaan enimmillään noin 1,5 kilometrin etäisyydelle tuulivoimaloista. Lapojen pyörimisestä kirk- Vaikutuksia ei kaalla säällä aiheutuva var- aiheudu. jostus ja vilkkuminen ulottuvat mallinnuksen mukaan enimmillään noin 1,5 kilometrin etäisyydelle tuulivoimaloista. Yli kahdeksan vuosittaisen varjostustunnin vaikutusalueelle sijoittuu yksi vakituinen asuinrakennus. Yli kahdeksan vuosittaisen varjostustunnin vaikutusalueelle sijoittuu kolme loma-asuntoa ja 12 vakituista asuinrakennusta. Huomioiden puuston katvevaikutus ei hankkeen arvioida aiheuttavan merkittävää haittaa varjostuksen muodossa. Hanke ei estä Lilla Sandjärven ja Stora Sandjärven rantayleiskaavojen toteutumista. Hanke ei aiheuta Tönijärven länsipuolella sijaitsevan tilan virkistys- ja matkailutoiminnalle haittaa varjostuksen ja välkkeen muodossa. Huomioiden puuston katvevaikutus ei hankkeen arvioida aiheuttavan merkittävää haittaa varjostuksen muodossa. Hanke ei estä Lilla Sandjärven ja Stora Sandjärven rantayleiskaavojen toteutumista. Hanke ei aiheuta Tönijärven länsipuolella sijaitsevan tilan virkistys- ja matkailutoiminnalle haittaa varjostuksen ja välkkeen muodossa. Ilmasto ja ilmanlaatu Rakentamisen aikaiset vaikutukset eivät ole merkittäviä. Rakentamisen aikaiset vaikutukset eivät ole merkittäviä. Hanke toteuttaa Suomen pyrkimyksiä lisätä uusiutuvan energian tuotantoa. Hanke toteuttaa Suomen pyrkimyksiä lisätä uusiutuvan energian tuotantoa. Hanke ei toteuta Suomen tavoitteita uusiutuvan energiantuotannon lisäämiseksi. Vastaava sähkömäärä tuotetaan Tuulivoimapuiston sähkön- Tuulivoimapuiston sähkönpääosin fossiililla tuotanto vähentää kasvituotanto vähentää kasvipolttoaineilla, jolhuonepäästöjä nollavaihhuonepäästöjä nollavaihloin esim. vuosittoehtoon verrattuna. toehtoon verrattuna. taiset hiilidioksidiHiilidioksidipäästöt vähene- Hiilidioksidipäästöt vähene- päästöt verrattuna vät vaihtoehdossa 1 vuosit- vät vaihtoehdossa 2 vuosit- vaihtoehtoon 1 tain noin 120 000 tonnia tain noin 170 000 tonnia olisivat noin verrattuna nollavaihtoehverrattuna nollavaihtoeh120 000 tonnia ja toon. toon. verrattuna vaihtoehtoon 2 noin 170 000 tonnia. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 305 Maaliskuu 2014 TUULIVOIMAPUISTO VAIHTOEHTO 1 Suppeampi tuulivoimapuisto Maa- ja kallioperä Pinta- ja pohjavesi VAIHTOEHTO 2 Laajempi tuulivoimapuisto VAIHTOEHTO 0 Hanketta ei toteuteta Vaikutukset kohdistuvat tuulivoimaloiden rakentamispaikoille, rakennettavan tiestön alueelle sekä sähkösiirtoreitille, joilla tehdään maarakennustöitä. Vaikutukset kohdistuvat Vaikutuksia ei tuulivoimaloiden rakentaaiheudu. mispaikoille, rakennettavan tiestön alueelle sekä sähkösiirtoreitille, joilla tehdään maarakennustöitä. Vaikutusalueella ei sijaitse geologisesti arvokkaita kohteita. Vaikutusalueella ei sijaitse geologisesti arvokkaita kohteita. Maaperän pilaantumisriski toiminnan aikana on vähäisen kemikaalinkäytön, valvonnan ja säännöllisten huoltojen johdosta hyvin vähäinen. Maaperän pilaantumisriski toiminnan aikana on vähäisen kemikaalinkäytön, valvonnan ja säännöllisten huoltojen johdosta hyvin vähäinen. Kiintoaines- ja ravinnekuormitus vesistöön voi hieman lisääntyä rakentamispaikkojen rakentamisen yhteydessä. Kiintoaines- ja ravinneVaikutuksia ei kuormitus vesistöön voi aiheudu. hieman lisääntyä rakentamispaikkojen rakentamisen yhteydessä. Rakentaminen suhteessa valuma-alueisiin on pientä. Olemassa olevaa tiestöä laajennetaan hieman. Ojien asianmukaisella suunnittelulla varmistetaan, ettei merkittäviä muutoksia valunnan määrään ja virtaussuuntiin aiheudu. Rakentaminen suhteessa valuma-alueisiin on pientä. Olemassa olevaa tiestöä laajennetaan hieman. Ojien asianmukaisella suunnittelulla varmistetaan, ettei merkittäviä muutoksia valunnan määrään ja virtaussuuntiin aiheudu. Pinta- ja pohjaveden pilaantumisriski toiminnan aikana on vähäisen kemikaalinkäytön, valvonnan ja säännöllisten huoltojen johdosta hyvin vähäinen. Pinta- ja pohjaveden pilaantumisriski toiminnan aikana on vähäisen kemikaalinkäytön, valvonnan ja säännöllisten huoltojen johdosta hyvin vähäinen. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 306 Maaliskuu 2014 TUULIVOIMAPUISTO VAIHTOEHTO 1 Suppeampi tuulivoimapuisto Kasvillisuus Tuulivoimapuiston rakentaminen pirstoo vähäisessä määrin luonnonympäristöä ja lisää reunavaikutusta. Tavanomaista metsätalousaluetta raivataan enintään 70 hehtaaria. Suoria vaikutuksia ei kohdistu arvokkaille luontokohteille, lukuun ottamatta pienialaisia kalliometsiköitä. Välilliset vaikutukset luontokohteisiin ovat merkittävyydeltään vähäisiä. VAIHTOEHTO 2 Laajempi tuulivoimapuisto Vaikutukset tavanomaiseen kasvillisuuteen ovat vaihtoehtoon 1 verrattuna hieman suurempia tuulivoimapuiston suuremman koon vuoksi. VAIHTOEHTO 0 Hanketta ei toteuteta Vaikutuksia ei aiheudu. Vaikutukset arvokkaisiin luontokohteisiin ovat samansuuruisia kuin vaihtoehdossa 1. Vaikutukset kasvillisuuteen arvioidaan kokonaisuudessaan vähäisiksi. Linnusto Rakentaminen muuttaa ja pirstoo vähäisessä määrin pesimälinnuston elinympäristöjä ja aiheuttaa väliaikaista häiriötä. Suojelullisesti arvokkaan lintulajiston elinalueisiin ei kohdistu suoria vaikutuksia ja häiriövaikutukset kohdistuvat lajeihin, joiden kannat ovat alueellisesti vakaita. Törmäysriski alueen tavanomaiselle pesimälinnustolle on vähäinen. Kalasääskelle törmäysvaikutukset ovat vähäisiä tai maakunnallisesti korkeintaan kohtalaisia. Suurimmat vaikutukset aiheutuvat voimaloista 4 ja 9. Hanke voi heikentää metsokantaa paikallisesti. Hankealueen kautta ei kulje merkittävää muuttolintujen kauttakulkureittiä eikä alueen läheisyyteen sijoitu tärkeitä lintujen levähdysalueita. Muuttolinnustoon kohdistuvat vaikutukset arvioidaan vähäisiksi. Vaikutukset pesimälinnustoon ovat vaihtoehdon 1 kaltaisia, mutta hieman suurempia tuulivoimapuiston suuremman koon vuoksi. Vaikutukset kalasääskeen ovat hieman vaihtoehtoa 1 suurempia. Suurimmat vaikutukset aiheutuvat voimaloista 4, 9 ja 20. Vaikutukset metsoon ovat hieman vaihtoehtoa 1 suurempia. Suurimmat vaikutukset aiheutuvat voimaloista 22 ja 23. Vaikutukset muuttolinnustoon ovat hyvin vaihtoehdon 1 kaltaisia ja ne arvioidaan vähäisiksi. Vaikutuksia ei aiheudu. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 307 Maaliskuu 2014 TUULIVOIMAPUISTO VAIHTOEHTO 1 Suppeampi tuulivoimapuisto Muu eläimistö Hanke muuttaa vähäisessä määrin eläinten elinympäristöjä ja aiheuttaa eläimistölle väliaikaista häiriötä. Suojelullisesti arvokkaan eläinlajiston tärkeisiin elinalueisiin ei kohdistu suoria vaikutuksia. Tuulivoimalaitokset aiheuttavat vähäisen törmäysriskin lepakoille, mutta vaikutukset eivät ole populaatiotasolla merkittäviä. VAIHTOEHTO 2 Laajempi tuulivoimapuisto VAIHTOEHTO 0 Hanketta ei toteuteta Vaikutukset eläimistöön Vaikutuksia ei ovat vaihtoehdon 1 kaltai- aiheudu. sia, mutta hieman suurempia tuulivoimapuiston suuremman koon vuoksi. Useammat voimalat aiheuttavat hieman suuremman törmäysriskin lepakoille. Kokonaisuudessaan eläimistöön kohdistuvat vaikutukset arvioidaan vähäisiksi. Eniten vaikutuksia voi aiheutua lepakoiden ruokailualueiden läheisyyteen sijoittuvista voimaloista 3, 4 ja 9. Kokonaisuudessaan eläimistöön kohdistuvat vaikutukset arvioidaan vähäisiksi. Natura-alueet ja muut suojelualueet Luontodirektiivien luontotyyppeihin tai eläinlajeihin ei aiheudu vaikutuksia. Lieviä vaikutuksia voi aiheutua Natura-alueilla pesiville ja niillä levähtäville muuttolinnuille. Hanhikeitaan Naturaalueen pesimälinnuista mm. kuikalle ja kaakkurille aiheutuu lievä törmäysriski. Vaikutukset Naturaalueisiin eivät ole merkittäviä. Vaikutukset ovat vaihtoehdon 1 kaltaisia. Hanhikeitaan Naturaalueen pesimälinnuista kuikalle ja kaakkurille aiheutuvat törmäysriskit ovat hieman suurempia. Vaikutuksia ei aiheudu. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 308 Maaliskuu 2014 TUULIVOIMAPUISTO VAIHTOEHTO 1 Suppeampi tuulivoimapuisto Riistatalous ja metsästys Riistaeläinten elinympäristöihin kohdistuvat vaikutukset ovat kokonaisuudessaan melko vähäisiä. VAIHTOEHTO 2 Laajempi tuulivoimapuisto VAIHTOEHTO 0 Hanketta ei toteuteta Vaikutukset ovat vaihtoehdon 1 kaltaisia, mutta hieman suurempia tuulivoimapuiston suuremman koon vuoksi. Vaikutuksia ei aiheudu. Hanke sijoittuu toiminnan kannalta sopivalle alueelle ja tukeutuu pääosin olemassa olevaan infrastruktuuriin. Hanke sijoittuu toiminnan kannalta sopivalle alueelle ja tukeutuu pääosin olemassa olevaan infrastruktuuriin. Vaikutuksia ei aiheudu. Suhteellisen pieni osa pääasiallisesti metsätalouskäytössä olevasta tuulivoimapuistoalueesta muuttuu energiantuotantoalueeksi. Suhteellisen pieni osa pääasiallisesti metsätalouskäytössä olevasta tuulivoimapuistoalueesta muuttuu energiantuotantoalueeksi. Alueen nykyinen käyttö voi jatkua pääosin ennallaan. Alueen nykyinen käyttö voi jatkua pääosin ennallaan. Ei merkittäviä ristiriitoja aluetta koskevien kaavojen kanssa. Ei merkittäviä ristiriitoja aluetta koskevien kaavojen kanssa. Rakentamisen aikainen häiriö on väliaikaista ja sen merkitys riistalajistolle korkeintaan kohtalainen. Hanke heikentää metsopopulaation elinympäristöä rakennusvaiheessa sekä voimajohdon aiheuttaman törmäysriskin osalta myös toimintavaiheessa. Muiden riistalajien osalta vaikutukset tuulivoimapuiston toimintavaiheessa jäävät vähäisiksi. Metsästysmahdollisuudet eivät heikenny merkittävästi. Maankäyttö ja rakennettu ympäristö Alue on maankäytöltään samanarvoinen vaihtoehdon 1 kanssa, mutta rakennettava maa-ala on hieman suurempi. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 309 Maaliskuu 2014 TUULIVOIMAPUISTO VAIHTOEHTO 1 Suppeampi tuulivoimapuisto Liikenne Liikenne lisääntyy valtatiellä 8 noin 100 raskaan liikenteen ajoneuvolla vuorokaudessa. Merkittävimmät vaikutukset aiheutuvat erikoiskuljetuksista, jotka saattavat hetkellisesti hidastaa liikennettä kuljetusreitillä. Vaikutukset kestävät enintään kahden rakennuskauden ajan ja ovat merkittävyydeltään vähäisiä. VAIHTOEHTO 2 Laajempi tuulivoimapuisto VAIHTOEHTO 0 Hanketta ei toteuteta Liikenne lisääntyy rakenVaikutuksia ei nusaikana valtatiellä 8 kes- aiheudu. kimäärin noin 100 ja hankealueen lähiympäristön pienempiluokkaisilla teillä kuljetusreiteillä noin 30 raskaan liikenteen ajoneuvolla vuorokaudessa. Merkittävimmät vaikutukset aiheutuvat erikoiskuljetuksista, jotka saattavat hetkellisesti hidastaa liikennettä kuljetusreitillä. Vaikutukset kestävät enintään kolmen rakennuskauden ajan ja ovat merkittävyydeltään varsin vähäisiä. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 310 Maaliskuu 2014 TUULIVOIMAPUISTO Maisema ja kulttuuriympäristö VAIHTOEHTO 1 VAIHTOEHTO 2 Suppeampi tuulivoimapuisto Laajempi tuulivoimapuisto Tuulivoimapuisto muuttaa maisemakuvaa etenkin hanke-alueen lähialuevyöhykkeellä. Tuulivoimapuisto muuttaa maisemakuvaa etenkin hanke-alueen lähialuevyöhykkeellä. Yhteen noin 1,2 kilometrin etäisyydelle sijoittuvaan asuinrakennukseen kohdistuu lähes merkittävää haittaa. Yhteen noin 1,2 kilometrin etäisyydelle sijoittuvaan asuinrakennukseen kohdistuu lähes merkittävää haittaa. Lilla ja Stora Sandjärviltä käsin (pohjois- ja länsirannalta) vaikutukset vaihtelevat enimmillään korkeintaan kohtalaisista kohtalaisiin. Siiroonjokilaaksossa Kärjenkosken, Kankaanpäänkulman ja Kivimäen alueilla maisemallinen haittavaikutus on tuntuvin lyhyestä välimatkasta johtuen. Vaikutukset ovat kokonaisuudessaan kohtalaisia. TÄSTÄ POISTETTU TEKSTIÄ Mereltä katsottuna tuulivoimalat sulautuvat ympäristöönsä etäisyydestä johtuen. VAIHTOEHTO 0 Hanketta ei toteuteta Vaikutuksia ei aiheudu. Tarmaankylällä haittavaikutus on korkeintaan kohtalainen. Yhteen ”lähialue” vyöhykkeen maisemaja/tai kulttuuriympäristön kannalta arvokkaaseen kohteeseen kohdistuu kohtalaisia ja toiseen enintään kohtalaisia haitallisia vaikutuksia. Eniten vaikutuksia kohdistuu KärjenkoskenKankaanpäänkulman kulttuurimaisemaan. Hankealueen länsipuolisilta järviltä käsin (pohjois- ja länsirannalta) vaikutukset vaihtelevat pääsääntöisesti korkeintaan kohtalaisista vähintään kohtalaisiin. Mereltä katsottuna tuulivoimalat sulautuvat ympäristöönsä etäisyydestä johtuen. Muinaisjäännökset Vaikutuksia ei aiheudu. Vaikutuksia ei aiheudu. Vaikutuksia ei aiheudu. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 311 Maaliskuu 2014 TUULIVOIMAPUISTO VAIHTOEHTO 1 Suppeampi tuulivoimapuisto Ihmiset Vaikutukset asumisviihtyisyyteen kohdistuvat erityisesti tuulivoimapuiston läheisyydessä asuviin asukkaisiin ja loma-asukkaisiin. Merkittävimmät vaikutukset syntyvät maisema-, melu- ja varjostusvaikutusten kautta. Vaihtoehdossa 1 tuulivoimaloiden lähelle sijoittuvia asuinrakennuksia ja lomarakennuksia on vähemmän kuin vaihtoehdossa 2, joten myös vaikutusten kohteena olevien asukkaiden ja lomaasukkaiden määrä on pienempi. Tuulivoimapuisto ei estä alueella liikkumista tai virkistyskäyttöä, mutta maisemassa tapahtuvat muutokset, voimaloiden ääni ja varjostus voidaan kokea virkistyskäyttöä häiritsevänä. Asukaskyselyn perusteella hankkeeseen suhtaudutaan varsin kriittisesti. Kyselyyn vastanneista 25 % piti vaihtoehtoa 1 toteuttamiskelpoisimpana vaihtoehtona. VAIHTOEHTO 2 Laajempi tuulivoimapuisto Vaikutukset asumisviihtyisyyteen kohdistuvat erityisesti tuulivoimapuiston läheisyydessä asuviin asukkaisiin ja loma-asukkaisiin. Merkittävimmät vaikutukset syntyvät maisema-, melu- ja varjostusvaikutusten kautta. Vaihtoehdossa 2 tuulivoimaloiden lähelle sijoittuvia asuinrakennuksia ja lomarakennuksia on enemmän kuin vaihtoehdossa 1, joten myös vaikutusten kohteena olevia asukkaita ja lomaasukkaita on enemmän. Tuulivoimapuisto ei estä alueella liikkumista tai virkistyskäyttöä, mutta maisemassa tapahtuvat muutokset, voimaloiden ääni ja varjostus voidaan kokea virkistyskäyttöä häiritsevänä. Asukaskyselyn perusteella hankkeeseen suhtaudutaan varsin kriittisesti. Kyselyyn vastanneista 53 % piti vaihtoehtoa 2 toteuttamiskelpoisimpana vaihtoehtona. VAIHTOEHTO 0 Hanketta ei toteuteta Sekä kielteiset että myönteiset vaikutukset jäävät toteutumatta. Asukaskyselyn perusteella hankkeeseen suhtaudutaan varsin kriittisesti. Asukaskyselyyn vastanneista 22 % piti vaihtoehtoa 0 toteuttamiskelpoisimpana. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 312 Maaliskuu 2014 TUULIVOIMAPUISTO VAIHTOEHTO 1 Suppeampi tuulivoimapuisto Elinkeinotoiminta Vaikutukset kohdistuvat pääosin metsätalouden harjoittamiseen. Rakennusalueella metsätalouden harjoittaminen estyy tuulivoimaloiden rakentamisen ja toiminnan ajaksi. Metsätalouden käytöstä poistuva maa-ala on varsin pieni, joten kokonaisuutena hankkeella ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia metsätalouden harjoittamiseen. Vaihtoehto lisää työllisyyden kasvun ja yritystoiminnan lisääntymisen kautta kuntien verotuloja. Vaihtoehdon työllisyysvaikutus sijaintikunnissa ja seudulla on suuruusluokaltaan 175 - 280 henkilötyövuotta. VAIHTOEHTO 2 Laajempi tuulivoimapuisto Vaikutukset kohdistuvat pääosin metsätalouden harjoittamiseen. Rakennusalueella metsätalouden harjoittaminen estyy tuulivoimaloiden rakentamisen ja toiminnan ajaksi. VAIHTOEHTO 0 Hanketta ei toteuteta Alueen nykyinen maankäyttö ei muutu ja metsätalous alueella voi jatkua entisellään. Vaikutukset aluetalouteen (työlliVaihtoehdossa 2 rakenne- syyden paranemitaan enemmän tuulivoima- nen, kuntien veroloita kuin vaihtoehdossa 1, tulot) jäävät tojoten metsätalouden käyteutumatta. töstä poistuva maa-ala on suurempi ja sitä kautta myös vaikutukset metsätalouden harjoittamiseen ovat suuremmat kuin vaihtoehdossa 1. Vaihtoehdon toteuttaminen voi jossain määrin haitata hankealueen pohjoisosan länsipuolella olevan matkailualan yrityksen asiakkaiden viihtyisyyttä ja sitä kautta välillisesti myös yrityksen toimintaa. Vaihtoehto lisää työllisyyden kasvun ja yritystoiminnan lisääntymisen kautta kuntien verotuloja. Vaihtoehdon työllisyysvaikutus sijaintikunnissa ja seudulla on suuruusluokaltaan 210 - 350 henkilötyövuotta. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 313 Maaliskuu 2014 Taulukko 18.1. Arvioitujen tuulivoimapuistovaihtoehtojen (vaihtoehdot 1 ja 2) merkittävimmät vaikutukset verrattuna nykytilanteeseen ja hankkeen toteuttamatta jättämiseen (nollavaihtoehto). SÄHKÖNSIIRTO VAIHTOEHTO A VAIHTOEHTO B Tuulivoimapuisto Tuulivoimapuisto kytketään Arkkukal- kytketään Krislion sähköasemaan tinestadin rakenteilla olevaan sähköasemaan Melu Rakentamisen aikaiset Vaikutukset ovat vaikutukset paikallisia ja samanlaiset kuin lyhytaikaisia. vaihtoehdossa A. VAIHTOEHTO C Tuulivoimapuisto kytketään Leväsjoen sähköasemaan Vaikutukset ovat samat kuin vaihtoehdossa A. Käytönaikaiset vaikutukset hyvin vähäiset. Varjostus ja vilkkuminen Ei vaikutuksia. Ei vaikutuksia. Ei vaikutuksia. Ilmasto ja ilmanlaatu Ei vaikutuksia. Ei vaikutuksia. Ei vaikutuksia. Maa- ja kallioperä Rakentamisen aikaiset Vaikutukset ovat vaikutukset paikallisia ja samanlaiset kuin vähäisiä. vaihtoehdossa A. Vaikutukset ovat samanlaiset kuin vaihtoehdossa A. Vaikutusalueella ei sijaitse geologisesti arvokkaita kohteita. Maa- ja kallioperän hyödynnettävyys voimajohdon alueella on toiminnan aikana rajoittunutta. Ei muista toiminnanaikaisia vaikutuksia. Pinta- ja pohjaveden pilaantumisriski rakentamisen ja toiminnan aikana on vähäinen. Pinta- ja pohjavesi Rakentamisen aikaiset vaikutukset hyvin vähäisiä. Ei toiminnanaikaisia vaikutuksia. Pinta- ja pohjaveden pilaantumisriski rakentamisen ja toiminnan aikana on vähäinen. Vaikutukset ovat samanlaiset kuin vaihtoehdossa A. Vaikutukset ovat samanlaiset kuin vaihtoehdossa A. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 314 Maaliskuu 2014 SÄHKÖNSIIRTO VAIHTOEHTO A VAIHTOEHTO B Tuulivoimapuisto Tuulivoimapuisto kytketään Arkkukal- kytketään Krislion sähköasemaan tinestadin rakenteilla olevaan sähköasemaan Kasvillisuus Voimajohtojen rakentaminen pirstoo vähäisessä määrin luonnonympäristöä ja lisää reunavaikutusta. Tavanomaista metsätalousaluetta raivataan enintään noin 34 hehtaaria. Luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittäviä vaikutuksia ei kohdistu kasvillisuudeltaan erityisen arvokkaille luontokohteille. Välilliset vaikutukset luontokohteisiin ovat merkittävyydeltään vähäisiä. Sähkönsiirtoreitin sivuamalle kallioalueelle ei arvioida aiheutuvan vaikutuksia. Voimajohtoreitin rakentamisen arvioidaan vaikuttavan vain vähän Kaakkoolamminkeitaan suoalueen vesitasapainoon. Rakentamisen aikaiset kasvillisuusvaikutukset suoalueella ovat väliaikaisia. Vaikutukset kasvillisuuteen ovat verrattavissa metsätalouden aiheuttamiin vaikutuksiin ja ne arvioidaan kokonaisuudessaan lieviksi. Vaikutukset ovat samanlaiset kuin vaihtoehdossa A, mutta suuremmasta raivattavasta maaalasta (noin 100 hehtaaria) johtuen jonkin verran suurempia. Olemassa olevaan johtoaukeaan sijoittuvalla osuudella sähkönsiirtoreitin arvioidaan lisäävän vain vähän nykyisen 220 kV ja tulevan 400 kV voimajohdon vaikutuksia. VAIHTOEHTO C Tuulivoimapuisto kytketään Leväsjoen sähköasemaan Vaikutukset ovat samanlaiset kuin vaihtoehdossa A, mutta suuremmasta raivattavasta maa-alasta (noin 90 hehtaaria) johtuen jonkin verran suurempia. Olemassa olevaan johtoaukeaan sijoittuvalla osuudella sähkönsiirtoreitin arvioidaan lisäävän vain vähän nykyisen 220 kV ja tulevan 400 kV voimajohdon vaikutuksia. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 315 Maaliskuu 2014 SÄHKÖNSIIRTO VAIHTOEHTO A VAIHTOEHTO B Tuulivoimapuisto Tuulivoimapuisto kytketään Arkkukal- kytketään Krislion sähköasemaan tinestadin rakenteilla olevaan sähköasemaan Linnusto Vain vähäisiä vaikutuksia pesimä- ja muuttolinnustoon. Sähkönsiirtoreitin pituuden (45 km) vuoksi vaikutukset pesimä- ja muuttolinnustoon suuremmat kuin vaihtoehdossa A (pituus 7,3 km). Sähkönsiirtoreitti sijoittuu lisäksi muuttolintujen tärkeiden levähdysalueiden läheisyyteen. VAIHTOEHTO C Tuulivoimapuisto kytketään Leväsjoen sähköasemaan Sähkönsiirtoreitin pituuden (35 km) vuoksi vaikutukset pesimä- ja muuttolinnustoon suuremmat kuin vaihtoehdossa A (7,3 km). Vaikutuksia vähentää voimajohdon sijoittuminen jo olemassa olevaan johtoaukeaan. Vaikutuksia vähentää voimajohdon sijoittuminen jo olemassa olevaan johtoaukeaan. Muu eläimistö Vaikutukset eläimistöön ovat vähäisiä, koska muutokset elinympäristöissä ovat pieniä ja rakentamisen aikainen häiriö lyhytaikaista. Voimajohtoaukeat tarjoavat uutta elinympäristöä monille lajeille. Johtoaukea ei katkaise liito-oravan kulkuyhteyksiä metsäalueilla. Natura-alueet ja muut suojelualueet Vaikutukset Natura-, luonnonsuojelu- ja FINIBA-alueisiin ovat vähäisiä. Vaikutukset ovat pääosin samanlaiset kuin vaihtoehdossa A. Lieviä heikentäviä vaikutuksia liitooravan kulkuyhteyksien nykytilaan. Vaikutukset liitooravapopulaatioon paikallisia. Vähä-Leppijärven alueella sähkönsiirtoreitti pirstoo tiedossa olevaa liito-oravan elinaluetta ja yhdessä 400 kV:n voimajohtohankkeen myötä heikentää tai saattaa jopa katkaista lajin kulkuyhteydet itään. Kulkuyhteyksien säilymiseen voidaan kiinnittää huomiota sähkönsiirtoreitin rakentamisvaiheessa säilyttämällä lajin liikkumista edesauttavia puita reitin läheisyydessä. Vaikutukset ovat Vaikutukset ovat samanlaipääosin samanlaiset set kuin vaihtoehdossa A. kuin vaihtoehdossa A. Suupohjan metsät ja Kristiinankaupungin voidaan vähentää asen- merenlahdet FINIBAtamalla voi-majohtimiin alueille aiheutuvat huomiopalloja linnustolli- vaikutukset ovat liesesti arvokkaiden aluei- viä. den läheisyydessä. Törmäysvaikutuksia Vaikutukset ovat pääosin samanlaiset kuin vaihtoehdossa A. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 316 Maaliskuu 2014 SÄHKÖNSIIRTO VAIHTOEHTO A VAIHTOEHTO B Tuulivoimapuisto Tuulivoimapuisto kytketään Arkkukal- kytketään Krislion sähköasemaan tinestadin rakenteilla olevaan sähköasemaan Riistatalous ja metsästys Maankäyttö ja rakennettu ympäristö Liikenne VAIHTOEHTO C Tuulivoimapuisto kytketään Leväsjoen sähköasemaan Voimajohtojen rakentamisen vaikutukset tavanomaisille nisäkkäille vähäiset. Voimajohtojen raVaikutukset ovat samanlaikentamisen vaikuset kuin vaihtoehdossa B. tukset tavanomaisille nisäkkäille vähäiset. Voimajohdon aiheuttama törmäyskuolleisuus voi näkyä paikallisissa teeri- ja metsokannoissa. Törmäysriski arvioidaan enintään kohtalaiseksi. Olemassa olevan johtoaukean leventyessä kanalintujen tömäysriski voimajohtoihin voi vähentyä nykyisestä. Rakennettava voimajoh- Vaikutukset ovat to asettaa maankäytölle samanlaiset kuin rajoituksia johtoaukealla vaihtoehdossa A. ja sen läheisyydessä. Suunnittelun kannalVoimajohdon vaikutukta haastavia osuukset kohdistuvat lähinnä sia on mm. Dagsmetsätalouteen, kun markintien ja Tiukanjohtoalueelta raivataan joen tuntumassa, puustoa. missä tilaa tulevan 400 kV vieressä sijoittuvalla reitillä on varsin vähän. Vaikutukset ovat samanlaiset kuin vaihtoehdossa A. Ei vaikutuksia Ei vaikutuksia Ei vaikutuksia Ahtaimmat suunnittelutilat sijaitsevat arvioinnin mukaan Leppijärven, Korpusen ja Vettenrannan alueilla. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 317 Maaliskuu 2014 SÄHKÖNSIIRTO VAIHTOEHTO A VAIHTOEHTO B Tuulivoimapuisto Tuulivoimapuisto kytketään Arkkukal- kytketään Krislion sähköasemaan tinestadin rakenteilla olevaan sähköasemaan Maisema ja kulttuuriympäristö Hankealueelle raivattavasta johtokäytävästä aiheutuu melko vähäisiä haittavaikutuksia. Suora vaikutus kahteen maiseman/ kulttuuriympäristön arvokohteeseen . Kahdesta sähköasemasta aiheutuvat vaikutukset ovat vähäisiä. Voimajohto halkoo noin 1,5 kilometrin matkan peltoaukeaa, joka on osa maakunnallisesti arvokasta Korsbäckin kulttuurimaisemaa - haittavaikutus korkeintaan kohtalainen. VAIHTOEHTO C Tuulivoimapuisto kytketään Leväsjoen sähköasemaan Vaikutuksia ei aiheudu. Dagsmarkin kylän kohdalla (osa maakunnallisesti arvokasta aluetta) kriittinen kohta, jossa haittavaikutus on kohtalainen. Tiukan kylän eteläpuolella avomaisemakohdassa haittavaikutus on parin asuinrakennuksen kannalta kohtalainen. Metsäisillä osuuksilla uuden tai leventyneen johtoaukean vaikutukset maisemaan jäävät paikallisiksi ja vähäisiksi. Sähköaseman rakentamisesta aiheutuvat haittavaikutukset ovat vähäisiä. Muinaisjäännökset Ei vaikutuksia. Ihmiset Rakentamisen aikaiset Vaikutukset samanvaikutukset paikallisia ja laiset kuin vaihtoehlyhytaikaisia. dossa A. Ei vaikutuksia. Ei vaikutuksia. Vaikutukset samanlaiset kuin vaihtoehdossa A. Käytönaikaiset vaikutukset hyvin vähäiset. Elinkeinotoiminta Ei vaikutuksia Ei vaikutuksia Ei vaikutuksia FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 318 Maaliskuu 2014 18.2 Vaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuus YVA-asetuksen mukaan ympäristövaikutusten arviointiraportissa on esitettävä riittävä selvitys hankkeen vaihtoehdoista ja niiden toteuttamiskelpoisuudesta. Ympäristön kannalta olennaista on tällöin se, aiheutuuko hankkeesta merkittävää kielteistä vaikutusta jollekin ympäristön kohteelle, esimerkiksi luonnolle tai ihmisille. YVA-menettelyssä tarkastellun suunnitellun tuulivoimapuiston voimaloiden lukumäärä on prosessin aikana tarkentunut pienemmäksi. Sen lisäksi on tarkasteltu uutta suppeampaa vaihtoehtoa, jossa toteutetaan ainoastaan hankkeen eteläosan voimalat, yhteensä 19 kappaletta. Hanke olisi teknistaloudellisesti kannattava, jos se toteutettaisiin 26 voimalan laajuudessa. Jos hanke toteutetaan 19 voimalan suppeamman vaihtoehdon mukaisesti, olisi se Otsotuuli Oy:n tuulimittauksiin, rakentamiskustannuksiin, sekä sähkön markkinahintoihin perustuvien laskelmien perusteella jokseenkin kannattava. Investointipäätöksen aikaista tilannetta on kuitenkin vaikea ennustaa. Alustavien laskelmien mukaan vaihtoehtoa 1 pienempää hankekokonaisuutta ei Mikonkeitaan alueella kannata toteuttaa. Ympäristön näkökulmasta toteuttamiskelpoisin vaihtoehto Mikonkeitaan hankkeessa olisi vaihtoehto 1, koska siitä aiheutuu vähemmän haittaa mm. lähimmissä kiinteistöissä. Vaihtoehto 2 aiheuttaisi enemmän vaikutuksia vapaa-ajan kiinteistöille pohjoisessa toteutettavien voimaloiden läheisyydessä. Mikäli hanke päädytään toteuttamaan vaihtoehdon 2 mukaisena, tulisi jatkosuunnittelussa tarkentaa sijoitussuunnitelmaa ja/tai ottaa käyttöön sellaista voimalatekniikka, joka aiheuttaa lähimmille herkille kohteille mahdollisimman vähän haittaa, esimerkiksi melun osalta. Hankkeen muut keskeisimmät vaikutukset liittyvät luontoon ja linnustoon. Hankealue ei kuitenkaan sijoitu erityisen tärkeälle muuttoreitille, eikä alueen linnusto ole kalasääksen pesäpaikka lukuun ottamatta kovin merkittävä. Stormossenin alueella sijaitseva pesä tulisi huomioida jatkosuunnittelussa. Lisäksi hankealueen metsokanta on muutamassa paikassa jokseenkin merkittävä, mutta alueet eivät täytä yli viiden kukon soidinalueen kriteeriä. Tuulivoimapuiston vaikutukset maisemaan ulottuvat luonnollisesti suhteellisen laajalle. Muun muassa metsien ja muiden estevaikutusten ansiosta tuulivoimapuiston näkyvyys jää monin paikoin avoimia pelto-, suo-, metsähakkuu- ja tiealueita lukuun ottamatta suhteellisen vähäiseksi. On kuitenkin huomioitava, että avoimilla alueilla kuten Kärjenkosken alueella vaikutukset ovat selvästi suljettuja tiloja merkittävämmät. Tuulivoimapuiston maankäyttöön ja metsästykseen kohdistuvat vaikutukset jäävät arvioinnin mukaan vähäisiksi, eikä vaihtoehtojen välillä tunnistettu näiden osalta merkittävää eroa. Asutus sijaitsee suhteellisen kaukana voimaloista, mutta voimaloista aiheutuvan melun ulottuvuus pitää tarkentaa ja huomioida riittävästi jatkosuunnittelussa. Voimajohtojen osalta olisi pyrittävä minimoimaan niistä aiheutuvia ympäristövaikutuksia ja rakennettava mahdollisimman lyhyttä ja siten vähiten tilaa edellyttävää vaihtoehtoa. Näin ollen voidaan todeta, että YVA:n vaihtoehto A olisi kaikkein edullisin. Vaihtoehto B olisi pisin ja hankala toteuttaa, etenkin jos tulevan Kristiinankaupungin 400 kV voimajohdon viereen rakennetaan useamman tuulivoimahankkeen voimajohdot. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 319 Maaliskuu 2014 Jatkosuunnittelun aikana on syytä jatkaa vuoropuhelua hankkeen eri sidosryhmien ja asianosaisten kanssa sekä pohtia vaikutusten estämis- ja lieventämiskeinoja. Taulukko 18.1. Yhteenveto hankkeen eri voimaloiden tai niihin liittyvien rakenteiden merkityksestä keskeisiin vaikutuksiin. Yhteenvedossa on huomioitu kaikki voimalat maksimaalisen, eli vaihtoehdon 2 sijoitussuunnitelman mukaan. Taulukkoon on otettu lisäksi prosessin aikana tärkeiksi koettuja vaikutustyyppejä, vaikka niiden kokonaismerkittävyys olisi arvioinnissa todettu vähäisiksi. Vaikutustyyppi Merkittävyys Vaikutuskohteet Rakenteet Seuraukset Pohdittavia lieven‐ tämistapoja Kap‐ pale Melu Kohtalainen 7 loma‐asuntoa 35 desibelin alueella Voimalat 3, 4, 23, 24 ja 25 YM:n esittämän yöajan suunnitteluoh‐ jearvon mahdollinen ylittyminen Loma‐asutuksen ja ohjearvojen huomiointi hankkeen jatkosuunnit‐ telussa voimaloiden sijoittelussa ja voimala‐ tyypin valinnassa. Äänitason rajoittaminen säätö‐ ja ohjausjärjes‐ telmän avulla alatuulen puolen tilanteissa. 9.1.7 Maisema Kohtalainen Maakunnallisesti arvokas Kärjenkos‐ ken‐ Kankaanpään kulttuurimaisema Voimalat 20, 21,22 ja 23 Voimalat sijoittuvat lähimmillään runsaan kilometrin päähän kohteen reuna‐ vyöhykkeestä, jonne ne näkyvät. Voimaloiden värjäys harmaansävyisellä valkoisella. Voimaloiden poisto tai siirtäminen huomioiden kuitenkin hankkeen teknistalou‐ delliset kriteerit. 11.3.4 Maisema Enintään kohta‐ lainen Maakunnallisesti arvokas Vesijärven kylä Voimalat 24 ja 25 Voimalat sijoittuvat lähimmillään runsaan kolmen kilometrin päähän kohteesta. Voimaloiden värjäys harmaansävyisellä valkoisella. Voimaloiden poisto tai siirtäminen huomioiden kuitenkin hankkeen teknistalou‐ delliset kriteerit 11.3.4 Maisema Enintään koh‐ talainen Paikallisesti arvokas Tarmaankylä Voimalat 24 ja 25 Voimalat sijoittuvat lähimmillään runsaan 3,5 kilometrin päähän alueesta. Voimaloiden värjäys harmaansävyisellä valkoisella. Voimaloiden poisto tai siirtäminen huomioiden kuitenkin hankkeen teknistalou‐ delliset kriteerit 11.3.4 Linnusto Kohtalainen Maakunnallisesti kohtalaisen arvokas Stormossenin Kalasääsken pesä Voimalat 2, 4 ja 9 Voimaloista voi aiheu‐ tua törmäysriskejä, sillä ne sijoittuvat alle kilometrin etäisyydel‐ le pesästä. Voimaloiden poisto tai siirtäminen huomioiden kuitenkin hankkeen teknistaloudelliset kriteerit 10.3.4. 1 Ihmisten elinolot Kohtalainen 7 loma‐asuntoa melun vaikutusalu‐ eella Voimalat 3, 4, 23, 24, 25 ja 26 Voimaloista aiheutuva melu voi heikentää asukkaiden viihtyi‐ syyttä ja elinoloja hankealueen ympäris‐ tössä. Loma‐asutuksen ja ohjearvojen huomiointi hankkeen jatkosuunnit‐ telussa voimaloiden sijoittelussa ja voimala‐ tyypin valinnassa. Äänitason rajoittaminen säätö‐ ja ohjausjärjes‐ telmän avulla alatuulen puolen tilanteissa. 11.5.5. 2 Ihmisten elinolot Kohtalainen Kärjenkosken kylä Voimalat 20, 21, 22 ja 23 Voimalat muuttavat maisemakuvaa, josta voi mahdollisesti aiheutua välillisiä vaikutuksia kylän asukkaiden viihtyisyy‐ Voimaloiden poisto tai siirtäminen huomioiden kuitenkin hankkeen teknistaloudelliset kriteerit 11.5.5. 2 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 320 Maaliskuu 2014 Vaikutustyyppi Merkittävyys Vaikutuskohteet Rakenteet Seuraukset teen ja elinoloihin hankealueen ympäris‐ tössä. Pohdittavia lieven‐ tämistapoja Kap‐ pale FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 321 Maaliskuu 2014 19 ESITYS VAIKUTUSTEN SEURANTAOHJELMAKSI 19.1 Linnusto 19.1.1 Pesimälinnusto Mikonkeitaan tuulivoimapuiston pesimälinnustoa voidaan harkita seurattavaksi hankkeen rakentamisvaiheen yhteydessä sekä tuulivoimapuiston toiminnan aluvaiheenaikana aina tarpeen mukaan. Tuulivoimapuiston YVA-menettelyn aikana toteutetut linnustoselvitykset kuvaavat tilannetta ennen tuulivoimapuiston rakentamista. Pesimälinnuston osalta voidaan seurata suojelullisesti arvokkaiden lajien pesimäkantaa ja niissä tapahtuvia muutoksia hankealueella. Huomiota voidaan kiinnittää alueella esiintyvään lajistoon ja lintujen reviirien sijoittumiseen ja etäisyyksiin suhteessa tuulivoimaloihin. 19.1.2 Kalasääski Mikonkeitaan tuulivoimapuistoalueella ja sen läheisyydessä pesivien kalasääksien käyttäytymistä voidaan seurata hankkeen rakentamisvaiheen yhteydessä sekä tuulivoimapuiston toiminnan alkuvaiheessa tarpeen mukaan. Sääksien lentoreittejä voidaan esittää toteutettavaksi esimerkiksi seurattavan kymmenen päivän ajan tuulivoimapuiston rakennusvaiheessa, jota toistetaan vuosittain tuulivoimapuiston toiminnan alkuvaiheessa. Seurantaa voidaan tarpeen mukaan jatkaa. Seurantaan käytettävästä ajasta puolet tulee käyttää poikasten lentoharjoitteluajan käyttäytymisen tarkkailuun. Seurannan tulosten perusteella tulee suunnitella mahdolliset törmäysriskin lieventämistoimet esim. voimaloiden kohdennettu pysäyttäminen sääksen pesäpoikasajaksi, jolloin ravinnonhankinta on aktiivisinta ja sinä aikana, jolloin poikaset opettelevat lentämään. Viisivuotisjakson jälkeen seuranta tulee toistaa samansisältöisenä joka viides vuosi. 19.1.3 Muuttolinnusto Lintujen muutto tapahtuu laajalla rintamalla ja käytettävät muuttoväylät vaihtelevat vuosittain jossain määrin mm. säätilojen ja tuulensuuntien vaikutuksesta. Tuulivoimapuiston sijainti lintujen muuttoreittien vieressä mahdollistaa lintujen käyttäytymisen seuraamisen tuulivoimapuiston kohtaamistilanteissa sekä mahdollisten törmäystilanteiden tarkkailun. Alueen kautta muuttavien lintujen (esim. hanhet, joutsen, kurki, petolinnut) kohdennettu ja asianmukainen tarkkailu antaa arvokasta tietoa törmäysten todennäköisyydestä ja lintujen väistöliikkeistä paikassa, missä lintuja muuttaa riittäviä määriä ja niitä voidaan havainnoida suhteellisen helposti. Kevät- ja syysmuutonseurannan tulee olla työmäärältään riittävää ja ajallisesti kattavaa, jotta seurannan aikana saadaan riittävä kuva alueen kautta kulkevasta lintujen muutosta ja lintujen käyttäytymisestä tuulivoimaloiden läheisyydessä. Muuttolinnuston seuranta olisi suositeltavaa toteuttaa yhteistyössä lähiympäristön muiden tuulivoimapuistojen kanssa, koska näin mahdollisista muuttoreiteissä tapahtuvista muutoksista saadaan tehokkaimmin kattava kuva. 19.2 Lepakot Tuulivoimahankkeen vaikutuksia alueella elävälle lepakkokannalle voidaan seurata hankkeen rakentamisvaiheessa sekä tuulivoimapuiston toiminnan aikana kahtena vuotena tuulivoimapuiston käyttöön oton jälkeen. Seurantavuosina lepakoiden esiintymistä alueella voidaan kartoittaa detektorikartoituksena ainakin FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 322 Maaliskuu 2014 viitenä yönä (kesäkuu-heinäkuu) Muuttolinnustoseurannan yhteydessä tehtävän raatojenetsinnän yhteydessä voidaan etsiä myös mahdollisia kuolleita lepakoita tuulivoimaloiden lähiympäristöstä. Seurannan tulokset raportoidaan seurantavuoden jälkeisen vuoden tammikuun loppuun mennessä Varsinais-Suomen ELY-keskukselle. 19.3 Riistalajisto ja metsästys Tuulivoimahankkeen vaikutuksia alueen metsästyskäytäntöihin voidaan seurata hankkeen rakennusvaiheessa ja tarvittaessa 1-2 vuotena puiston käyttöön oton haastattelemalla alueella toimivan metsästysseuran jäseniä. 19.4 Melu Tuulivoimapuiston toiminnanaikaista melua voidaan tarvittaessa seurata mittauksilla. Mittaukset suositellaan tehtäväksi tilanteessa, jossa tuulen suunta on kohti lähintä asutusta, jossa arvion mukaan esiintyy eniten tuulivoimapuiston aiheuttamaa melua. Mittauksia tehdään melun laajuudesta riippuen enintään kolme kertaa vuodessa. Mittaukset suoritetaan ympäristöministeriön ohjeen 1/1995 “Ympäristömelun mittaaminen” mukaisesti huomioiden VTT:n ohjeluonnos ”Liite 2. Tuulivoimamelun mittaaminen - melutason mittaaminen altistuvassa kohteessa (immissiomittaukset)” (Eurasto ja Nykänen 2013). 19.5 Muu seuranta Virkistyskäyttöön ja ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia voidaan seurata tuulivoimapuistosta ja sen mahdollisista häiriöistä annettavien palautteiden perusteella. Aiheellisten palautteiden mukaisia todellisia ongelmia pyritään mahdollisuuksien mukaan poistamaan. Tuulivoimapuiston oltua toiminnassa kahden vuoden ajan toteutetaan lähialueen asukkaille suunnattu asukaskysely. Virkistyskäyttöön kohdistuvista vaikutuksista voidaan myös saada tietoja metsästysseurojen edustajien haastatteluilla (katso kappale 19.3). FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 323 Maaliskuu 2014 LÄHTEET Ahlman, S. & Luoma, S. (2013a). Isojen lintujen muuttoreitit Satakunnassa – havaintokatsaus. Turun Yliopisto, Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus. 117 s. Ahlman, S. & Luoma, S. (2013b). Siikaisten jäneskeitaan tuulivoimapuiston linnuston kevätmuuttoselvitys. Ahlman group Oy. Airaksinen, O. & Karttunen, K. (2001). Natura 2000 -luontotyyppiopas. 2. korjattu painos. – Ympäristöopas 46. Suomen ympäristökeskus. Andersen R., Linell J.D.C., Langvatn R. (1996). Short term behavioural and physiological response of moose (Alces alces) to military disturbance in Norway. Biological Conservation 77:169–176. Arnett E.B., Inkley D.B., Johnson D.H., Larkin R.P., Manes S., Manville, A.M., Mason R., Morrison M., Strickland M.D. & Thresher R. (2007). Impacts of wind energy facilities on wildlife and wildlife habitat. Special issue by The Wildlife Society. Technical Review 07-2. Barja I., Silvan G., Rosellini S., Pineiro A., Gonzalez-Gil A., Camacho L. & Illera J.C. (2007). Stress physiological responses to tourist pressure in a wild population of Eurpoean pine marten. Journal of Steroid Biochemistry and Molecular Biology 104:136–142. Berger, J. (2007). Fear, human shields and the redistribution of prey and predators in protected areas. Biology Letters 3:620–623. Bevanger, K., Berntsen, F., Clausen, S., Dahl, E.L., Flagstad, O. Follestad, A., Halley, D.,Hanssen, F., Johnsen, L., Kvaloy, P., Lund-Hoel, P., May, R., Nygard, T., Pedersen, H.C., Reitan, O., Roskaft, E., Steinheim, Y., Stokke, B. & Vang, R. (2010). Pre- and postconstruction studies of conflicts between birds and wind turbines in coastal Norway (Bird-Wind). Report on findings 2007-2010. NINA Report 620. 152 s. BirdLife Suomi (2010). Tuulivoimaloiden rakentamisen ja käytön vaikutuksista lintuihin Suomessa. Verkkosivusto. <www. birdlife.fi/suojelu/paikat/tuulivoima.shtml> (viitattu 10.9.2012). BirdLife Suomi (2013). Suomen tärkeät lintualueet, FINIBA-suupohja, Suupohjan lintutieteellinen yhdistys ry. www-sivusto. http://www.birdlife.fi/suojelu/paikat/finiba/finiba-72-alueet.shtml#720068 (viitattu 8.12.2013) Byholm P. (2013). Ilman valtiaat –seminaari, Tuulivoima ja petolinnut törmäyskurssilla? Opetuksia petolintujen satelliittiseurannassa. Luontotietoa tuulivoimatuotannon suunnitteluun Satakunnassa (LTSS) Seminaari. Porin yliopistokeskus, Seminaariesitys 23.3.2013. Dahl, E.L., Bevanger, K., Nygård, T., Røskaft, E., Stokke, B.G. (2011). Reduced breeding success in white-tailed eagles at Smøla windfarm, western Norway, is caused by mortality and displacement. Biological conservation. Vol.145/1, s. 79–85. Desholm, M., Fox, A.D., Beasley, P.D.L. & Kahlert, J. (2006). Remote techniques for counting and estimating the number of bird–wind turbine collisions at sea: a review. Ibis, 148, 76–89. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 324 Maaliskuu 2014 Di Napoli, C. (2007). Tuulivoimaloiden melun syntytavat ja leviäminen. Ympäristöministeriö. 31 s. Dooling, R. (2002). Avian Hearing and the Avoidance of Wind Turbines. Report prepared for the National Renewable Energy Laboratory. <http://www.nrel.gov/wind/pdfs/30844.pdf> Drewitt, A.L. & Langston, R.H.W. (2006). Assessing the impacts of wind farms on birds. Ibis 148: S29-S42. Eklöf, K. & Ahola, M. (2013) Movements of Finnish red-throated divers during breeding and post-breeding periods. Loon & Diver Workshop, Tvärminne 20.22.9.2013. Ellermaa, M. (2011). Sähkönjakeluverkoston vaarat linnuille edelleen merkittävät. TIIRA-lehti 3/2011. s. 8. Empower (2012). Tuulivoimarakentaminen, 5.6.2012 Muonio. Julkaisematon seminaariesitys. Enviro (2008). Tahkoluoto-Kristiinankaupunki 400 kV voimajohto, Luontoselvitykset ja Natura-arviointi. Raportti. 51 s. Etelä-Pohjanmaan liitto (2013). Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava, Ympäristöministeriö 23.5.2005 ja Vaihekaava I – tuulivoima, luonnos 28.5.2012. <http://www.epliitto.fi/?page=maakuntakaava> (viitattu 31.12.2013). Eurasto, R. ja Nykänen, H. (2013). Tuulivoimamelun mittausmetodiikan kehittäminen. VTT:n tutkimusraportti VTT-R-04680-13. Fingrid Oyj (2008). Ympäristövaikutusten arviointiselostus 400 kV voimajohtohankkeessa Tahkoluoto (Pori) – Kristiinankaupunki. Fingrid Oyj (2010). Naapurina voimajohto (saatavissa: www.fingrid.fi/fi/ajankohtaista/julkaisut/ymparistojavoimajohdot/Sivut/default.a spx) FCG Finnish Consulting Group Oy (2013a). Lappfjärdin ja Lakiakankaan tuulivoimapuistojen YVA-menettely, luontoselvitykset. 92 s. FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy (2013b). Lappfjärdin ja Lakiakankaan tuulipuistojen YVA-selostus. 376 s. FCG Finnish Consulting Group Oy (2012). wpd Finland Oy, Jokelan tuulipuisto, YVA-selostus. 254 s. Finavia (2013). Korkeusrajoitukset paikkatietoaineistona. Päivitetty 14.11.2013. <http://www.finavia.fi/fi/tiedottaminen/lentoesteet/korkeusrajoituksetpaikkatietoaineistona/> (viitattu 12.1.2014) Garvin, J.C., Jennelle, C.S., Drake, D. & Grodsky, S. (2011). Response of raptors to a windfarm. Journal of applied ecology. 2011: 48. s. 199-209. George S.L. & Crooks K.R. (2006). Recreation and large mammal activity in an urban nature reserve. Biological Conservation 133:107–117. Grandin T. (1997). Assessment of stress during handling and transport. Journal of Animal Science 75:249–257. GTK (2010a). Digitaalinen kallioperäkartta 1:200 000. Geologian tutkimuskeskus. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 325 Maaliskuu 2014 GTK (2010b). Digitaalinen maaperäkartta 1:200 000. Geologian tutkimuskeskus. GTK (2013). Happamat sulfaattimaat – riskit ja kartoitus ja karttapalvelu. <http://www.gtk.fi/tietopalvelut/palvelukuvaukset/happamat_sulfaattimaat.htm l> (viitattu 23.10.2013). Göransson (2012). Winter wind seminar publication www. Heath M.F. & Evans M.I. (toim.) (2000). Important Bird Areas in Europe. Priority sites for conservation. BirdLife International 2000. Helldin J.O. & Alvares F. (2011). Large terrestrial mammals and wind power – is there a problem? Summary of workshop at the Conference on Wind Energy and Wildlife Impacts, Trondheim, Norway. <http://www.cww2011.nina.no/LinkClick.aspx?fileticket=eX87Ui8L9rg%3d&tabi d=3995> (viitattu 4.12.2013) Helldin, J.O., Jung, J., Neumann, W., Olsson, M., Skarin, A., Widemo, F. (2012). The impacats of wind power on terrestrial mammals. A synthesis. Vindval, 53 s. Helldin J.O., Seiler A., Olsson M. (2010). Vägar och järnvägar – barriärer i landskapet. CBM:s skriftserie 42 (saatavissa: www.triekol.se). Hytönen K., Harju M., Piispanen J. & Haulos S. (2012). Tuulivoimaloiden vaikutukset liikenneturvallisuuteen Selvitys etäisyysvaatimuksista tie-, rautatie-, meri- ja lentoliikenteen osalta. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 20/2012. Hölttä H. (2013). Lintujen muuttoreitit ja pullonkaula-alueet PohjoisPohjanmaalla tuulivoimarakentamisen kannalta. Hötker, H., Thomsen, K.-M., Jeromin, H. (2006). Impacts on biodiversity of exploitation of renewable energy sources: the example of birds and bats - facts, gaps in knowledge, demands for further research, and ornithological guidelines for the development of renewable energy exploitation. Michael-Otto-Institut in NABU, Bergenhusen. Institute for Environmental Management and Assessment (IEMA) (2004). Guidelines for Environmental Impact Assessment. IEMA, Lincoln. Jauhiainen, T., Vuorinen, H.S., Heinonen-Guzejev, M. (2007). Ympäristömelun vaikutukset. Suomen ympäristö 3:2007. Ympäristöministeriö, Helsinki. Cit. Lambert & Maurin 1988. Koistinen, J. (2004). Tuulivoimaloiden linnustovaikutukset. Suomen ympäristö 721. Ympäristöministeriö. Alueidenkäytön osasto. Helsinki. 42 s. Koivu Juhani (2013). Suomen Sääksisäätiö. Puhelinhaastattelu 21.10.2013. Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy (2013). Isojoki ja Kristiinankaupunki. Mikonkeitaan tuulivoimapuisto. Arkeologinen inventointi 2013. 1.11.2013. Langston, R.H.W. & Pullan, J.D. (2003). Windfarms and birds: an analysis of the effects of wind farms on birds, and guidance on environmental assessment criteria and site selection issues. Report T-PVS/Inf (2003) 12, by BirdLife International to the Council of Europe, Bern. Leivo, M., Asanti, T., Koskimies, P., Lammi, E., Lampolahti, J., Lehtiniemi, T., Mikkola-Roos, M., Virolainen, E. (2001). Suomen tärkeät lintualueet FINIBA. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 326 Maaliskuu 2014 BirdLife Suomen julkaisuja (No 4.). BirdLife Suomi ja SYKE. Suomen graafiset palvelut, Kuopio. 142 s. Liikennevirasto (2012). Tuulivoimalaohje. Ohje tuulivoimalan rakentamisesta liikenneväylien läheisyyteen. Liikenneviraston ohjeita 8/2012. 24.5.2012. Dnro 1816/065/2012. Liikennevirasto (2013). Liikennemääräkartat. <http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/aineistopalvelut/tilastot/tietilastot/lii kennemaarakartat> (viitattu 13.11.2013). Linnustonseurannan tulospalvelu (2013). Luonnontieteellinen keskusmuseo. <https://rengastus.helsinki.fi/tuloksia/> (viitattu 10.12.2013 ja 27.11.2013). Länsi-Suomen ympäristökeskus (2009). Isojoen-Teuvanjoen vesistöalueiden vesienhoidon toimenpideohjelma vuoteen 2015. Maanmittauslaitos (2013). Maastotietokanta (avoimien aineistojen karttapalvelu) <https://tiedostopalvelu.maanmittauslaitos.fi/tp/kartta>. Manneri, A. (2002). Pienten ja keskikokoisten selkärankaisten liikennekuolleisuus Suomessa. Tiehallinnon selvityksiä 26/2002. Edita Prima Oy, Helsinki. Martin J., Basille M., Van Moorter B., Kindberg J., Allainé D., Swenson J.E. (2010). Coping with human disturbance: spatial and temporal tactics of the brown bear (Ursus arctos). Canadian Journal of Zoology 88:875–883. Menzel C. & Pohlmeyer K. (1999). Proof of habitat utilization of small game species by means of feces control with “dropping markers” in areas with winddriven power generators. Zeitschrift für Jagdwissenschaft 45:223–229. Metsähallitus Laatumaa (2010). Tuulivoimarakentamisen kunta- ja aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa, esimerkkinä Mielmukkavaaran tuulivoimahanke. Metsähallitus Laatumaa ja FCG Finnish Consulting Group Oy. Metsäkeskus (2013). Tiedot lähimmistä METSO-ohjelman kohteista, aineistopyyntö 15.11.2013. Museovirasto (2010). Muinaisjäännökset muinaisjäännösrekisterissä. <http://www.paikkatietohakemisto.fi/catalogue/ui/metadata.html?lang=fi&meta dataresourceuuid=e5265f1a-48f2-4353-970e-aab2cf57a98f> (Viitattu 30.12.2013) Museovirasto (2013). Kulttuuriympäristö rekisteriportaali. WWW-dokumentti: <http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.asp x> (19.3.2013) Myllymäki, S. (2004). Missä metso soi. Lusto 2/2004. Nousiainen, I. (2008). Kristiinankaupungin edustan merituulipuiston vaikutusalueen linnusto. Suupohjan lintutieteellinen yhdistys. Raportti. 29 s. Nousiainen, I. (2013). Lintujen muutto ja muuton valtaväylät Suupohjassa (Suupohjan lintutieteellinen yhdistys). Raportti. 6 s. Nousiainen, I. & Taivalmäki, J-P. (2013). Lintujen kevätmuuton seuranta maakuntakaavan tuulivoima-alueilla, Kuahajoki-Mustaisneva ja Vöyrinkangas. Raportti. 13 s. Nousiainen, I. & Tikkanen, H. (2013). Selkämeren merkitys lintujen muuttoväylänä. Raportti. 19 s. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 327 Maaliskuu 2014 Nykänen, H., Uosukainen, S. ja Siponen, D. VTT, Di Napoli, C. Pöyry Finland Oy, Yli-Kätkä, V.-M. ja Ristolainen, J. Ramboll Finland Oy (2013). Ehdotus tuulivoimamelun mallinnuksen laskentalogiikkaan ja parametrien valintaan. VTT:n tutkimusraportti VTT-R-04565-13. Ordenana M.A., Crooks K.R., Boydston E.E., Fisher R.N., Lyren L.M., Siudyla S., Haas C.D., Harris S., Hathaway S.A., Turschak G.M., Miles K., Van Vuren D.H. (2010). Effects of urbanization on carnivore species distributionand richness. Journal of Mammalogy 91:1322–1331. Osmala, E. (2012). Riekon (Lagopus l. lagopus) reviirin muodostus havumetsäalueella. Progradu – tutkielma, 37 s. Pearce-Higgins, J. W., Stephen, L., Douse, A., Langston, R. H. W. (2012). Greater impacts of wind farms on bird populations during construction than subsequent operation: results of a multi-site and multi-species analysis. Journal of Applied Ecology, 49, 386-394. Peltonen, K. & Saarteenoja, A. (2013). Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava, vaihekaava I, linnustovaikutukset. Etelä-Pohjanmaan liitto. Persson I.L., Danell K., Bergstrom R. (2000). Disturbance by large herbivores in boreal forests with special reference to moose. Annales Zoologici Fennici 37:251– 263. PKLTY (2006a). Petolinnut ja metsätalous. (mehiläishaukka) <http://www.metsakeskus.fi/es-petolintuhanke> (viitattu 4.12.2013) PKLTY (2006b) Petolinnut ja metsätalous. (hiirihaukka) <http://www.metsakeskus.fi/es-petolintuhanke> (viitattu 4.12.2013) Pohjanmaan liitto (2010). Pohjanmaan maakuntaohjelman 2011–2014 ympäristöselostus. Pohjanmaan liitto (2013a). Pohjanmaan maakuntakaava. Ympäristöministeriö 21.12.2010. <http://www.obotnia.fi/fi/d-Toiminta-ja-teht%C3%A4v%C3%A4tMaakuntakaavoitus-Pohjanmaan-maakuntakaava.aspx?docID=4399> (viitattu 31.12.2013) Pohjanmaan liitto (2013b). http://www.obotnia.fi/fi/d-Toiminta-ja-tehtävätMaakuntakaavoitus-Vaihemaakuntakaava-2.aspx?docID=6270&TocID=13 (viitattu 31.12.2013). Pohjoismaiden ministerineuvosto (2002). Kulttuuriympäristö ympäristövaikutusten arvioinnissa –opas pohjoismaiseen käytäntöön. Poole, A.F. (1989). Osprey: A Natural and Unnatural History. Cambridge University Press, Cambridge. Ramboll (2010). Metsälän tuulivoimapuiston YVA-selostus. Ramboll (2012a). Uttermossan tuulivoimapuiston YVA-ohjelma. Ramboll (2012b). Korpi-Matin tuulivoimapuiston YVA-selostus Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A., Mannerkoski, I. (toim.) (2010). Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja (2010). Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 685 s. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 328 Maaliskuu 2014 Raunio, A., Schulman, A., Kontula, T. (toim.) (2008). Suomen luontotyyppien uhanalaisuus – Osa 1: Tulokset ja arvioinnin perusteet ja osa 2: Luontotyyppien kuvaukset. – Suomen ympäristö 8/2008. Reimers E. & Colman J.E. (2006). Reindeer and caribou (Rangifer tarandus) repsonse towards human activities. Rangifer 26:55–71. Reinikainen, K. & Karjainen, T. (2005). Sosiaalisten vaikutusten arviointi voimajohtohankkeissa. STAKES. työpapereita 2/2005. Rengastustoimisto (2012). Rekisteritiedot uhanalaisista ja EU:n lintudirektiivin liitteen I lajeista (aineistopyyntö 18.11.2012). Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) (2012a). Riistantutkimus. wwwsivusto. <http://www.rktl.fi/riista/> (viitattu 9.12.2013). Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) (2012b). Petoyhdyshenkilöiden ilmoittamat suurpetohavainnot vuonna 2012. www-sivusto: <http://www.rktl.fi/riista/suurpedot/suurpetohavainnot/petoyhdyshenkiloiden_il moittamat_havainnot.html> (viitattu 8.12.2013), Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (2013). Suurpetohavainnot. Www-sivusto: http://www.rktl.fi/riista/suurpedot/suurpetohavainnot/petoyhdyshenkiloiden_ilm oittamat_havainnot.html. Rydell, J., Engström, H., Hedenström, J.K.L., Pettersson, J. & Green, M. (2012). The effect of wind power on birds and bats. A synthesis. Vindval, 150 s. Salonen, V-P. , Eronen, M. & Saarnisto, M. (2006). Käytännön maaperägeologia. Turun yliopisto. 237 s. Satakuntaliitto (2008) Satakunnan vaihemaakuntakaava I, ehdotusvaihe. Vaikutusten arviointi. Saurola, P. (2012). Suomen sääkset 2012. Linnut vuosikirja 2012: 17-23. Helsinki 2013. Scottish Natural Heritage (2010). Use of A voidance Rates in the SNH Wind Farm Collision Risk Model. SNH Avoidance Rate Information & Guidance Note. 10 s. Seppä, J. (2008). Pomarkku-Kristiinankaupunki 400 kV voimajohdon kiinteiden muinaisjäännösten arkeologinen inventointi. Pomarkku, Siikainen, Merkikarvia, Isojoki, Kristiinankaupunki. Museovirasto. Sosiaali- ja terveysministeriö (1999). Ympäristövaikutusten arviointi. Ihmisiin kohdistuvat terveydelliset ja sosiaaliset vaikutukset. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 1999:1. Stankowich, T. (2008). Ungulate flight responses to human disturbance: A review and meta-analysis. Biological Conservation 141:2159–2173. STUK (2013). Lausunto Toholammin-Lestijärven tuulipuiston ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta 47/0210/2013 10.12.2013. Suojoenseudun kyläyhdistys ry (2014). Internet-sivut. Sarvijärven luontopolku. <http://suojoki.blogspot.fi/2013/07/sarvijarven-luontopolku.html> ja linkki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 329 Maaliskuu 2014 <https://docs.google.com/file/d/0B0mr01Ug1Zg9NVhtcmtwanVyeUk/edit?usp= sharing&pli=1>(viitattu 9.1.2014) Suomen tuuliatlas (2013). www.tuuliatlas.fi Suomen tuulivoimayhdistys ry (2014). Tuulivoimatieto-sivusto <http://www.tuulivoimatieto.fi/turvallisuus> (Viitattu 6.3.2014). Suomen tuulivoimayhdistys ry. (2012). Suomen tuulivoimayhdistys ry. –STY. <http://www.tuulivoimayhdistys.fi> (viitattu 7.11.2011). Suomen Ympäristökeskus (2012). Hertta -tietojärjestelmän tiedot uhanalaisten eliölajien havaintopaikoista. Suupohjan kehittämisyhdistys (2014). Internet-sivut. Uttermossan vaellusreitti. <http://seikkailesuupohjassa.blogspot.fi/2013/05/mustasaarenkeitaaltasoldatin-torpalle.html> (viitattu 9.1.2014) Sveriges ornitologiska förening (SOF) (2013). Sveriges Ornitologiska Förenings policy om vindkraft. Sääksisäätiö (2013). Satelliittisääkset. www-sivusto: <http://www.saaksisaatio.fi/tutkimus2/tutkimus.htm> (viitattu 7.12.2013). Teknologiateollisuus ry (2009). Tuulivoima-tiekartta 2009. Tenovuo (2013). Uudenkaupungin linnusto. www-sivusto. <http://www.ollitenovuo.com/27> (viitattu 6.12.2013). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2001). Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi – käsikirja <http://www.info.stakes.fi/iva/FI/index.htm> (viitattu 2.1.2014). Tikkanen, H., Tuohimaa, H. & Hölttä, H. 2013: Pohjanmaan uusiutuvat energiavarat, 2.vaihemaakuntakaavan tuulivoima-alueiden vaikutukset Natura 2000 – alueisiin. Raportti. 119 s. Tilastokeskus (2013a). Kristiinankaupunki – Kristinestad. <http://www.stat.fi/tup/kunnat/kuntatiedot/287.html> Tilastokeskus (2013b). Isojoki- Storå. <http://www.stat.fi/tup/kunnat/kuntatiedot/151.html> Tilastokeskus (2014). Työssäkäyntitilasto >www.stat.fi -> tilastotietokannat> (viitattu 2.1.2014). Torri, K. & Urho, K. (2010). Metsälän tuulivoimapuiston pesimä- ja muuttolinnustoselvitys. Valkama, J., Vepsäläinen, V., Lehikoinen, A. (2011). Suomen III Lintuatlas. – Luonnontieteellinen keskusmuseo ja ympäristöministeriö. <http://atlas3.lintuatlas.fi> (viitattu 7.11.2011). Valkeajärvi, P., Ijäs, L., Lamberg, T. (2007). Metson soidinpaikat vaihtuvat – lyhyen ja pitkän aikavälin havaintoja. Ruomen riista 50: 104 -120. Valtion ympäristöhallinto (2013a). Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet valtioneuvoston periaatepäätöksessä. WWW-dokumentti. <http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=1739&lan=fi>(viitattu 19.3.2013). FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus 330 Maaliskuu 2014 Valtion ympäristöhallinto (2013b). OIVA – ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille. <http://wwwp2.ymparisto.fi/scripts/palvelut.asp> (viitattu 1.11.2013-9.1.2014). Valtion ympäristöhallinto (2013c). Vesien tila-karttakäyttöliittymä (pilotti). <http://wwwp3.ymparisto.fi/silverlightviewer/?Viewer=VemuPilotti> (viitattu 1.11.2013). Valtion ympäristöhallinto (2013d). Natura 2000-alueet. www-sivusto. http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet (viitattu 8.12.2013). Varsinais-Suomen luonto- ja ympäristöpalvelut (2012). Mikonkeitaan luontoselvitys. 90 s. Vilén R., Luoma S. & Ijäs A. 2012: Suurien lintulajien kerääntymä-alueet Satakunnassa vuosina 2000−2011 – Havaintokatsaus. Porin Lintutieteellinen Yhdistys PLY ry ja Rauman Seudun Lintuharrastajat ry. 53 s. + liitteet. VTT (2013). Suomen tuulivoimatilastot. WWW-dokumentti: <http://www.vtt.fi/proj/windenergystatistics/> (31.12.2013). Väisänen, R. A., Lammi, E., Koskimies, P. (1998). Muuttuva pesimälinnusto (Summary: Distribution, numbers and population changes of Finnish breeding birds). - Otava, Helsinki. 567 s. Väyrynen, E. (1986). Riekon reissut – Tutkimuksellista tietoa riekon liikkumisesta keskitalvella. Metsästäjä 1: 16–18. Weckman, E. (2006). Tuulivoimalat ja maisema. Suomen ympäristö 5/2006. Ympäristöministeriö. Weckman & Yli-Jama (2003). Mastot maisemassa. Ympäristöopas 107, Alueiden käyttö. Ympäristöministeriö (2014). Tuulivoimaloiden melun mallintaminen. Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2014. Ympäristöministeriö (2013). Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet valtioneuvoston periaatepäätöksessä. Härkmeri. <http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=111193&lan=FI> (viitattu 21.3.2013). Ympäristöministeriö (2012). Tuulivoimarakentamisen suunnittelu. Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012. Ympäristöministeriö (1993a). Maisemanhoito. Maisema-aluetyöryhmän mietintö 1, osa 1. Ympäristönsuojeluosasto, työryhmän mietintö 66/1992. Ympäristöministeriö (1993b). Arvokkaat maisema-alueet. Maisemaaluetyöryhmän mietintö II. Ympäristönsuojeluosasto mietintö 66/1992.
