docFCG Consulting People 2/12
download 
Report Transcription
FCG Consulting People 2/12
Consultin g Peop le 2 • 2012 4 10 Uudistuva FCG Uusi valtuusto, uudet kujeet 8 Koulutusvientiä Saudi-Arabiaan FCG Consulting People 2/2012 1 Sisältö 3 Pääkirjoitus 4 FCG uudistaa rakennettaan 8 Koulutusvienti tähtää kaukomaille 9 Päivi Ahonen tutkii Bhutanin onnellisuusindeksin ja opetustoimen yhteyttä 10Uusi valtuusto, uudet kujeet Tekniikan lisensiaatti Kim Jolkkonen on huhtikuusta 2012 lähtien johtanut FCG:n suunnittelu liiketoimintaa. Heinäkuun alussa hänet nimitettiin FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n toimitusjohtajaksi. 12Meriväylän syventäminen suunnitteilla 14Tahko katsoo kauas tulevaisuuteen 15Ovako Imatra viemäröitiin uudelleen 16 VV-Center vaikeuksien kautta valmiiksi 17 AquaSPA Vologdan alueelle 18Hyvää juomavettä entistä varmemmin 19Uusi Hulevesiopas tulee tarpeeseen Kannen kuva: Jarmo Teinilä. 20 FCG panostaa pohjavesiosaamiseen 21 FCG-uutisia 22 FCG laati laajan meluselvityksen rataverkosta 23DRG sairaanhoitopalvelujen kehittämisen tukena 24 4 FCG-uutisia 26Nimityksiä FCG:llä 14 FCG Consulting People on FCG:n sidosryhmälehti. Julkaisija FCG Finnish Consulting Group Oy Osmontie 34, 00610 Helsinki Puhelin 010 4090, faksi 010 409 5001 [email protected], www.fcg.fi Ulkoasu ja taitto Taina Kytöaho Päätoimittaja Osoitteenmuutokset www.fcg.fi > yhteystiedot > yhteystietojen muutos KokkiConsulting People 2/2012 2 EevaFCG Painopaikka SP-Paino Oy, Nurmijärvi 2012 9 Pääkirjoitus Arvoisa lukija, Tervetuloa lukuhetkeen FCG:n asiakaslehden parissa. Lehti sisältää mielenkiintoista luettavaa eri aloilta, myös toteutetuista ja menossa olevista hankkeista. Kuntasektorilla tämän hetken kuuma aihe ovat rakenneuudistukset. Kuntavaalit osuvat monilla tavoin herkulliseen hetkeen; mitä ratkaisuja eri tahoilta tarjotaan kehittämistä vaativiin ongelmiin ja miten äänestäjät reagoivat tarjolla oleviin vaihtoehtoihin. FCG elää ajassa ja palvelutarjonnassa on tämän vuoksi sekä ”kestosuosikkeja” että ajankohtaan sopivia palveluita. Kestosuosikkeja ovat jatkuvaa muutosta ja muutoksen hallintaa tukevat palvelut eri teema-alueilla; johdon tuki, tuottavuuden parantaminen, energianhuollon uudet ratkaisut, infrastruktuurin ja toimitilojen kehittäminen, ict-ratkaisut, elinkeinotoiminnan kehittäminen jne. Jälkimmäisiä ovat mm. uusien valtuutettujen tuki, valtuustokauden arviointi, kuntajohdon strategiatuki ja uutta valtuustokautta ohjaavat valtuusto- ja hallitussopimukset. Uusiutuvien energialähteiden käyttöönoton edellyttämä suunnittelu kuuluu FCG:n uusiin vahvuuksiin, tästä erinomaisena esimerkkinä konsernin vahva asema tuulivoimapuistojen suunnittelussa koko arvoketjun osalta (kaavoitus, ympäristö vaikutusanalyysit, rakentamispaikkojen rakennesuunnittelu, rakennuttaminen). Käynnistymässä on myös energiansäästö- ja sisäilmastohanke useiden osallistujien kesken. Tuottavuuden kehittämiseksi on erinomaisia kehittämisprosesseja toteutettu eri sektoreilla, viimeisimmät kovat näytöt on saatu sosiaali- ja terveydenhuollon puolelta. Lopputuloksena on voitu osoittaa sekä tuottavuuden parantuminen että samanaikaisesti asiakaslaadun parantuminen ja henkilöstön tyytyväisyys. Tärkeänä pohja-aineistona näille prosesseille ovat terveydenhuollon johtamiseen kehitetyt standardit. Lehdessä esitellään näihin standardeihin kuuluva asiakasesimerkki Pohjois-Karjalasta, jossa on käyttöönotettu DRG -potilasluokittelujärjestelmä. FCG on kansainvälinen konserni, jossa painopiste kansainvälisen toiminnan osalta on ollut kehitysyhteistyökonsultoinnissa eri puolilla maailmaa. Olemme panostamassa myös suomalaisen osaamisen vientiin. Tästä esimerkkinä on uusi, julkisuudessakin näkynyt hankkeemme suomalaisen koulutusosaamisen viennistä Saudi-Arabiaan. FCG uudistaa myös omaa palvelutuotantorakennettaan. Heinäkuusta alkaen FCG-konsernin liiketoiminta kotimaassa on jaettu neljään yhtiöön, joiden lisäksi toimintaamme harjoitetaan viidessä ulkomaisessa tytäryhtiössä. Myös kaikki kotimaiset yhtiöt toimivat emoyhtiön, FCG Finnish Consulting Group Oy:n tytäryhtiöinä ja muodostavat kukin oman liiketoimintaryhmänsä rungon. Konsernirakenteen muutoksen tavoitteena on tehostaa entisestään toimintaamme asiakkaillemme tarjottavassa palvelussa. FCG on menestynyt erilaisissa mainetutkimuksissa vuosien varrella erinomaisesti. Myös tuoreimmassa koulutuspalveluja koskevassa imagotutkimuksessa sijoitus oli erinomainen. Antoisia lukuhetkiä, Ari Kolehmainen Käy myös katsomassa uutta FCG-ilmettä ja uudistuneita verkkosivujamme osoitteessa www.fcg.fi. FCG Consulting People 2/2012 3 Teksti: Eeva Kokki Kuvat: Jarmo Teinilä FCG uudistaa rakennettaan FCG on moni alainen asiantuntijaorganisaatio, jonka toimintamalli pohjautuu tiiviiseen yhteistyöhön asiakkaiden ja erilaisten verkostojen kanssa. Ari Kolehmainen on johtanut FCG-konsernia tammikuusta 2011 lähtien. Hän näkee tiiviin ja vuorovaikutteisen asiakas yhteistyön elinehtona konsulttitoiminnalle. Konsernin toiminta on jaettu neljään liike toimintaryhmään. Heinäkuun 2012 alusta lähtien nämä liiketoiminnat järjestettiin juridisen rakenteen osalta uudelleen ja liiketoimintaryhmien kotimaassa toimivista osista muodostettiin tytäryhtiöitä: FCG International Oy, FCG Koulutus ja konsultointi Oy, FCG Suunnittelu- ja tekniikka Oy ja FCG Tietojohtaminen Oy. Emoyhtiö FCG Finnish Consulting Group Oy omistaa yhtiöt kokonaan. Myös FCG:n omistusrakenteessa on tapahtunut muutoksia. Yhtiön pääomistaja Kuntaliitto on lisännyt omistustaan FCG:stä lunastamalla useiden muiden omistajien osakeomistukset itselleen. Tukea julkishallinnon muutokseen FCG:n asiakaskunnasta suurin osa on julkis 4 FCG Consulting People 2/2012 hallinnon organisaatioita; kuntia, kuntayhtymiä ja valtion yksiköitä sekä näiden omistuksessa olevia yhtiöitä ja liikelaitoksia. Julkishallinnon muutospaineet ovat herättäneet paljon keskustelua ja haastavat myös konsultit, jotka tarjoavat palveluitaan muutoksen tueksi. – Kuntien ja julkishallinnon rakenteen muutos edellyttää onnistuakseen myös toimintamallien uudistamista ja osaavaa johtamista. FCG:n konsultointi- ja koulutuspalvelut tähtäävät juuri tähän: tuemme asiakkaitamme muutoksen hallinnassa ja samalla perustehtäviensä tehokkaassa hoitamisessa, toteaa FCG:n toimitusjohtaja Ari Kolehmainen. – Me autamme palveluillamme asiak kaitamme kehittämään toimintojaan ja vahvistamaan valmiuksiaan hyvinvoinnin edistämiseksi ja myös tuottavuuden paran- FCG:n osaaminen on laaja-alaista. Esimerkki koulutustarjonnastamme on luottamushenkilövalmennus, jonka sisältöjä suunnittelevat Tuuli Tarukannel (vas.), Ulla Tirronen ja Arja Ketonen. tamiseksi. FCG:n tuote- ja palveluvalikoima on hyvin laaja. Se koostuu konsultoinnin ja koulutuksen, infra- ja yhdyskuntasuunnittelun sekä tietojohtamisen palveluista. Näiden palveluiden tuottamisessa vaaditaan laajaalaista osaamista ja usein myös FCG:n eri toimialojen välistä yhteistyötä. Arvoketjusta kannattavaksi liiketoiminnaksi Vuoden 2011 alusta FCG:tä luotsannut Ari Kolehmainen toteaa, että parhaimmillaan asiakkaiden tarpeisiin voidaan vastata ymmärtämällä asiakkaiden toiminnassa tunnistettavat arvoketjut ja jäsentämällä FCGkonsernin palvelut näiden asiakasarvoketjujen mukaisiksi. Suomessa tuskin mikään muu alalla kilpaileva organisaatio kykenee vastamaan asiakastarpeeseen niin kattavasti kuin FCG. – Konsultointi- ja kehittämispalvelujen sisältö vaihtelee puhtaasta korkean tason asiantuntija-avusta avoimiin, mutta hyvin jäsennettyihin uuden tiedon tuottamisprojekteihin yhdessä asiakkaiden kanssa. Konsultointipalveluitten tuottaminen voi parhaimmillaan olla innovatiivista yhteistyötä, jossa yhdessä määritetyistä tavoitteista edetään hyvin johdetun prosessin kautta uusiin ja hyviin ajanmukaisiin ratkaisuihin, Kolehmainen toteaa. – Tällaisista kehitysprosesseista jää usein pitkäaikainen jalanjälki. Hyvänä esimerkkinä tästä ovat terveydenhuollon luokitustuotteet, joita parhaillaan viedään myös kansainvälisille markkinoille. Yhteistyöverkostot, johon ovat kuuluneet kunnat, terve- ydenhuollon organisaatiot ja Kuntaliitto, ovat tuottaneet erinomaisia johtamisen ja kehittämisen konsepteja, joiden jatkokehittämisestä myös huolehditaan. FCG:n kaltaiselle konsulttiyhtiölle sidosryhmien jatkuva kohtaaminen on elinehto. Kolehmainen itse kiertää säännöllisesti tapaamassa yhtiön asiakkaita ja kuuntelemassa palautetta sekä asiakkaiden tarpeista että FCG:n toiminnasta. – Meillä on korkealaatuista, monialaista osaamista ja konsernina liiketoimintojen välistä synergiaa, jolle haetaan koko ajan lisää ulottuvuuksia, asiakkaiden parhaaksi. FCG pyrkii säilyttämään kiinnostavuutensa modernina itseään kehittävänä työyhteisönä ja työnantajana myös tulevaisuudessa. Osaamisen ylläpidosta pyritään jatkuvasti huolehtimaan. FCG Consulting People 2/2012 5 Mikko Kairan vetämä FCG:n arkkitehtuuritiimi on vuoden 2012 aikana saanut suunniteltavakseen muun muassa kiinnostavia kaupunkikiinteistöjen korjausrakentamiseen liittyviä hankkeita. Viereisellä sivulla Riikka Vuorela ja Katri Palosaari FCG:n kansainvälisestä liike toiminnasta. FCG FCG Koulutus ja konsultointi Oy on Suomen suurimpia monialaisia konsultointi- ja koulutusorganisaatioita. FCG-konsernin palveluksessa kotimaassa ja kansain välisesti on noin 800 henkilöä. Konsernin emoyhtiön, FCG Finnish Consulting Group Oy:n toimitusjohtaja on HTM Ari Kolehmainen. FCG:n suurin omistaja on Kuntaliitto. FCG:n tuote- ja palveluvalikoima on jat- 6 FCG Consulting People 2/2012 kumo, joka alkaa asiakkaiden strategisen päätöksenteon tukemisesta, jatkuu yhdys kunta- ja palvelurakenteiden suunnitteluun, toteuttamiseen ja kehittämiseen sekä näyttäytyy kunnan asukkaille terveellisenä ja turvallisena ympäristönä ja toimivina palveluina. Tätä jatkumoa kuvaa FCG:n slogan ”FCG – Hyvän elämän tekijät”. tukee asiakkaitaan strategisissa kysymyk sissä, rakenteiden, toimintamallien ja palvelukonseptien uudistamisessa sekä johtamisen, työyhteisöjen ja osaamisen kehittämisessä. Yhtiön palveluvalikoimaan kuuluu myös koulutusvienti, jossa tehdään läheistä yhteistyötä yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa. Yhtiön toimitusjohtaja on KTM Katrina Harjuhahto-Madetoja. Koulutus ja konsultointi -liiketoimintaryhmään kuuluu myös FCG:n Viron tytäryhtiö. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy FCG Tietojohtaminen Oy FCG International Oy Liiketoiminta muodostuu FCG:n talo- ja laitossuunnitteluun, infra- ja yhdyskuntasuunnitteluun sekä ympäristö- ja energia konsultointiin liittyvästä osaamisesta. Henkilömäärältään yhtiö on FCG:n suurin tytäryhtiö ja se työllistää noin 350 asian tuntijaa. Yhtiön toimitusjohtaja on tekn.lis. Kim Jolkkonen. Palvelut jakautuvat neljään kokonaisuuteen: ICT-järjestelmät, ICT-konsultointi, ICT-koulutus sekä kansallinen DRGkeskus, joka tarjoaa sosiaali- ja terveys palveluiden mittaus- ja analyysipalveluita. Lisäksi yhtiö tarjoaa toimialariippumattomia ICT-hankintakonsultaatiopalveluita. Yhtiön toimitusjohtajana toimii konserninjohtaja HTM Ari Kolehmainen. Toiminta muodostuu kotimaasta johdettavasta kehityskonsultoinnista, jossa paino piste on ympäristön, infrastruktuurin ja luonnonvarojen käytön kehittämisessä sekä osaamisen ja organisaatioiden kehittämisessä. Tähän liiketoimintaryhmään kuuluvat lisäksi FCG:n tytäryhtiöt Ruotsissa, Bulgariassa, Romaniassa ja Uudessa-Seelannissa. FCG International Oy:n toimitusjohtaja on KTM Anette Vaini-Antila. FCG Consulting People 2/2012 7 Riadin uuden koulun arkkitehtisuunnitelmaa tarkastelevat (oikealta) investoriryhmän edustaja Nidal Alsayyed, suunnittelusta vastanneen K2S:n arkkitehti Kimmo Lintula, FCG Educationin johtaja Jari Poikonen ja hänen edessään FCG:n Jouni Immonen, joka vastasi ICT-suunnitelmasta yhdessä Anu-Passi-Rausteen kanssa. Koulutusvienti tähtää kaukomaille Teksti: Anna-Maija Gruber Kuvat: Anu Passi-Rauste ja FCG:n kuva-arkisto – FCG Education etsii asiakkaita perinteisen kehitysrahoituksen ulko puolelta. Heitä on löytynyt opetusmi nisteriöistä, opetussektorin säätiöistä ja yksittäisistä investoijista, kertoo yksikön johtaja Jari Poikonen. Koulu tusvientiin erikoistuneen yksikön palveluksessa on Poikosen lisäksi seitsemän osa-aikaista henkilöä. Suuntana Saudi-Arabia FCG Education on saanut päätökseen Saudi-Arabiaan Riadiin suunnitteilla olevan kouluprojektin suunnittelun ensimmäisen vaiheen. Hankkeen tavoitteena on rakentaa yksityinen kansainvälinen koulu, joka kattaisi esikoulun, peruskoulun ja lukion. Saudiarabialaiset haluavat tässä työssä hyödyntää suomalaisen koulumallin parhaita käytän teitä. – Ensimmäinen, jo päätökseen saatu vaihe tarkoitti noin 3 000 oppilaan ja 2–3-kerroksisen koulurakennuksen arkkitehtuurikonseptin valmistumista. Lisäksi se käsitti viimeisimpään tietotekniikkaan perustuvan oppimisympäristön teknisen ja pedagogisen suunnittelun, kertoo Poikonen. Koulu on kooltaan mittava, lähes tup8 FCG Consulting People 2/2012 lasti suurimman suomalaisen koulun kokoinen. Rakennuksen on suunnitellut FCG:n yhteistyökumppanin Arkkitehtitoimisto K2S Oy:n työryhmä Kimmo Lintula, Niko Sirola ja Mikko Summanen. Tilaajana on saudiarabialainen investoriryhmä, joka aikoo perustaa myös kaksi muuta saman mallin mukaista koulua. Siellä on tälläkin hetkellä useita kansainvälisiä, ulkomaisten työntekijöiden lapsille suunnattuja kouluja. Nyt suunnitteilla oleva koulu on tarkoitettu myös saudiarabialaisille lapsille. Se on yksityinen, kansainvälinen ja englanninkielinen ja sopeutetaan paikallisiin olosuhteisiin. Oppilaista olisi kaavailujen mukaan 55 % tyttöjä ja 45 % poikia. Luvan koululle myöntää paikallinen opetusministeriö. – Saudi-Arabia investoi lähivuosina valtavasti opetussektorin kehittämiseen. Vuotuinen budjetti on lähes 40 miljardia USD. –Yksityissektorin rooli opetuksen kehittämisessä nähdään vahvana julkisen järjestelmän rinnalla, arvioi Poikonen. Käytössä tuoreinta tietoa – Riadiin kaavaillusta koulusta on tarkoitus tehdä viimeisimmän oppimisympäristökäsityksen mukainen, kertoo Poikonen. Yhdessä FCG:n kanssa sitä on suunnitellut Helsingin yliopisto. Seuraavat vaiheet käsittävät muun muassa koulun opetussuunnitelman, johtamisjärjestelmän, oppimateriaalin, opettajien rekrytoinnin ja koulutuksen sekä oppilaiden ohjauksen. Suomalaisten partnerien lisäksi työhön tulee osallistumaan paikallinen yliopisto. – Pian käynnistyy itse rakentamiseen liittyvä tekninen suunnittelu ja työt, joissa FCG on vahvasti mukana. – Tavoitteena on koulun avaaminen kaudella 2013–2014, sanoo investoriryhmän edustaja ja hankkeen johtaja Nidal Alsayyed. – Suomalaisen mallin mukainen kansainvälinen koulu tulee olemaan päänavaaja koko Gulfin alueella. Muilta alueen kansainvälisiltä kouluilta puuttuvat suomalaisen mallin mukaiset ominaisuudet eli tasa-arvoisuus ja oppilaan kokonaisvaltainen kehittyminen, lisää Suomessa usein vieraillut Alsayyed. – Olen erittäin vakuuttunut suomalaisen opetusjärjestelmän tasosta. Tällä ensimmäisellä hankkeella olemme perustamassa pitkäaikaista suhdetta suomalaisten kumppaniemme kanssa, sanoo puolestaan investoriryhmän hallituksen puheenjohtaja Ammer Al-Selham. Bhutanissa kansallista hyvinvointia mitataan onnellisuusindeksillä. Tämä indeksi pohjautuu kokonaisvaltaiseen kestävän kehityksen ajatteluun. Bhutanilainen elämäntapa heijastaa vuosisataista ihmisen ja luonnon yhteiseloa. Päivi Ahonen tutkii Bhutanin onnellisuusindeksin ja opetustoimen yhteyttä Teksti: Eeva Kokki Kuvat: Päivi Ahonen FCG International Oy:n projektijohtaja Päivi Ahosella on mielenkiintoinen hanke meneillään. Hän tutkii Oulun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan jatko-opiskelijana kansallista onnellisuusideologiaa Bhutanissa ja sen yhteyttä opetustoimeen. Bhutanin kansallinen onnellisuusideologia (Gross National Happines GNH) pohjautuu holistiselle ajatukselle siitä, että ihmisen hyvinvoinnin mittaukseen tarvitaan kansantulon lisäksi muitakin arvoja, kuten kestävän kehityksen edistäminen, kulttuuristen arvojen säilyttäminen, luonnon ja ympäristön suojelu sekä hyvä hallinto. Päivi Ahonen kiinnostui jatkotutkimusaiheestaan vierailullaan opetustoimen asiantuntijana Bhutanissa vuonna 2009. Tuolloin työn alla oli perusopetuksen opetussuunnitelman kehittäminen Bhutanissa kuninkaallisen opetusneuvoston (REC) toimeksiannosta. Kestävää kehitystä koskevan tietoisuuden lisääminen opetustoimen kautta on noussut voimakkaasti esille viime vuosina muutoinkin. Perinteinen markkinatalouden mittari, bruttokansantuote mittaa talouskasvua, mutta ei koettua hyvinvointia eri maissa. BKT:n rinnalle on kehitetty myös muita mittareita, kuten esimerkiksi Human Development Index (HDI). – Bhutanissa on 70-luvulta lähtien ollut oma hyvinvointi-indeksinsä, kansallinen onnellisuusindeksi. Maan perinteinen elämäntapa pohjautuu vuosisataiselle ihmisen ja luonnon yhteiselolle. Tämä perimä näkyy myös päätöksenteossa, jossa noudatetaan onnellisuusideologiaa, Päivi Ahonen kuvailee. YK:n Kasvatus-, tiede- ja koulutusjärjestö UNESCO on julistanut vuodet 2005 – 2014 kestävän kehityksen opetuksen vuosikymmeneksi. YK:n kestävän kehityksen konferenssissa Riossa kesäkuussa 2012 puolestaan todettiin, että muutos kohti vihreämpää taloutta ja yhteiskuntaa edellyttää, että jokainen koulutetaan vastuulliseen ja kestävään tulevaisuuteen. Tämä edellyttää asian huomioimista myös opetustoimen suunnittelussa. Onnellisuuden ja kestävän kehityksen mittaaminen saattaa levitä Bhutanista laajemmallekin. YK:n yleiskokous päätti kesäkuussa Bhutanin aloitteesta, että maailmassa vietetään onnellisuuden päivää vuosittain 20. maaliskuuta. FCG Consulting People 2/2012 9 Uusi valtuusto, uudet Kuntavaalit lähestyvät. Uudet valtuutetut astuvat pian kehiin, ja samalla otetaan käyttöön tuliterät valtuustostrategiat. Vai otetaanko? 10 FCG Consulting People 2/2012 – Käytäntö vaihtelee kunnittain. Jotkut käynnistävät strategioiden päivittämisen jo syksyllä, hyvissä ajoin ennen valtuuston vaihtumista, ja arvioivat nykyisen strategian onnistumista. Jotkut kaivavat neljän vuoden takaiset suunnitelmat esiin vasta valtuuston vaihtumisen jälkeen ja alkavat päivittää niitä, kertoo johtava konsultti Jarkko Majava FCG Koulutus ja konsultointi -yhtiöstä. Teksti: Anna-Maija Gruber Kuva: Jarmo Teinilä Timo Huttunen, Marita Lehikoinen ja Sirpa Korhonen ovat kokeneita kuntahallinnon konsultteja. Muutos antaa aina mahdollisuuden uusiin painopistealueisiin, hän huomauttaa. Valtuustolle se merkitsee tilaisuutta toisenlaisten valintojen tekemiseen. Majavan mukaan vahvistettuja valtuus tostrategioita vaivaa usein ympäripyöreys. Niissä yritetään ottaa laajasti kantaa kaikkeen kunnan toimintaan liittyvään mutta kovin yleisellä tasolla, jotta kaikki voisivat kokea strategian omakseen. Näin katoaa helposti tavoitteellisuus ja aitojen valintojen teko, ja strategian toteutumista on vaikea seurata. Kokonaiskuva hukkuu tasojen ja mittareiden määrään, eikä mihinkään fokusoiduta kunnolla. Marita Lehikoinen, jolla on käytännön kokemusta kuntastrategioiden ohjaamisesta muun muassa Vantaan kaupungilta. – Strategiatyössä on tunnistettava asiat, joihin on pakko vaikuttaa. Mutta olemassa olevia reunaehtoja ei saa unohtaa, eikä kannata sortua osaoptimointiin. Tavoite ei ole “kaikille kaikkea hyvää juuri nyt”, vaan pitää uskaltaa tehdä valintoja, hän huomauttaa. Strategiaan ei kannata sisällyttää sellaista, mihin ei oikeasti voi vaikuttaa. Budjetin ja strategian on kuljettava käsi kädessä. Vain näin voi varmistaa strategisesti tärkeiden asioiden toteutumisen. Tiivistä, suoraviivaista, poikkihallinnollista Uudet kuviot yön yli – Tasapainotettu tuloskortti eli balanced scorecard on käytössä monissa suomalaisissa kunnissa. Usein kuitenkin koetaan, että tällä menetelmällä ja rakenteella valtuuston strategiasta voi tulla liian raskas seurattavaksi. Strategiat voisivat olla suoraviivaisempia, ja tasoja voisi olla vähemmän. Kunnissa laaditaan myös runsaasti ohjelmia, jotka tulisi linkittää strategiaan. Valtuusto voisi seurata mieluummin konkreettisten ohjelmien toteutumista kuin yksittäisten mittareiden etenemistä. Ja strategian tulee näkyä myös budjetissa. Jatkuvuutta ja uuden kehittämistä kujeet Kaikki uusiksi? – Koko strategiaa ei kannata vaihtaa aina neljän vuoden välein, vaikka suuret muutokset valtuuston kokoonpanossa siihen saattavatkin houkuttaa. Näin hukataan helposti toiminnan jatkuvuus, pohtii Majava, joka työkseen etsii kunnille parempia toimintamalleja. Strategioiden päivittämisen voi aloittaa jo ennen uutta valtuustokautta arvioimalla nykyisen strategian toteutumista, Majava ehdottaa. Jos valtuuston kokoonpano muuttuu tavallista enemmän, on tärkeää taata edellisen kauden työn jatkuvuus. Uusille valtuutetuille kannattaa antaa opastusta päättyneen kauden tavoitteista ja tarjota eväät uuden kehittämiseksi ja keskeisten painopistealueiden valitsemiseksi. – Pyörää ei kannata keksiä uudelleen. Asiat etenevät paremmin, jos niiden jatkuvuudesta pidetään systemaattisesti huolta, hän muistuttaa. Budjetin ja strategian liitto – Talous ohjaa kunnan toimintaa, koska lähes kaikki liittyy rahaan, joten käytettävissä olevat resurssit on otettava huomioon myös strategiatyössä, sanoo FCG:n Johdon konsultointi -yksikön toimialajohtaja – Nykymaailmassa kunnan taloudelliset realiteetit saattavat muuttua yön yli, kun joku iso yritys sulkee tehtaansa tai sanoo irti ison joukon työntekijöitä. Nopeiden muutosten osuessa kohdalle kunnasta pitäisi löytyä sellaista ketteryyttä, jolla pystytään reagoimaan isoihin muutoksiin ilman viiveitä. Näin jouduttiin laman iskiessä 90-luvulla tekemään monessa kunnassa, Lehikoinen pohtii. – Kunnissa on vahva linjaorganisaatio; toiminta tapahtuu kuitenkin asiakaslähtöisesti horisontaalisesti, matriisimaisessa organisaatiossa. Kuntastrategia jalkautetaan yhtä useammassa kunnassa osastrategioiksi toimialoille. Eli kunnassa saattaa olla useita jopa keskenään ristiriitaisia strategioita. Toimialastrategiat tulisi liittää käyttösuunnitelmaan, jotta ne oikeasti otetaan huomioon toimintasuunnitelmissa, hän ehdottaa. Asioihin kannattaa tarttua heti kauden alussa uusia valtuutettuja valmennettaessa. Toiveiden tynnyri? – Strategia ei ole mikään toiveiden tynnyri, johon kerätään kaikkea mahdollista. Kannattaa muistaa, miksi kuntaorganisaatio on olemassa ja miksi strategioita ylipäänsä tehdään, Lehikoinen sanoo. Kunnan pitäisi oivaltaa, mihin suuntaan se on menossa. Siksi tarvitaan johdonmukainen mutta joustava strategia, jota voidaan tarvittaessa avata. – Viranhaltijat valmistelevat strategiset linjausehdotukset luottamushenkilöille, joilla on paljon valtaa. Siksi kannattaa tarkkaan miettiä, mihin ja miten valtaa käytetään – kuntalaisten parhaaksi. Poliittinen ja arkijohtaminen pitää pystyä sovittamaan yhteen, hän neuvoo. FCG Consulting People 2/2012 11 Meriväylän syventäminen suunnitteilla Teksti: Paula Böhling Kuvat: Markku Vähäkäkelä Kokkolan meriväylän kulkusyvyyttä on tullut tarve lisätä. Liikenne virasto tilasi FCG:ltä yleissuunnitelman väylän syventämiseksi 13 metristä 14 metriin valtion väyläosuudella. Suunnitelma on paraikaa hyväksyttävänä. 12 FCG Consulting People 2/2012 – Halusimme saada kokeneen, laadukkaan ja asiantuntevan suunnittelutoimiston yleissuunnitelman tekijäksi ja siinä olemme mielestämme onnistuneet, arvioi aluepäällikkö Vilho Asunmaa Liikennevirastosta. – FCG on vienyt työtä eteenpäin osaavasti, tilaajan näkemyksiä kuunnellen ja aikataulun mu kaisesti, hyvässä yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Alueen erityispiirteet huomion kohteena Väylää on syvennetty jo useita kertoja, joten saatavilla oli runsaasti vanhoja tutkimusaineistoja ja suunnitelmia. Niiden pohjalta laadittiin uusi yleissuunnitelma ja monipuolinen tutkimusohjelma, selostaa suunnittelupäällikkö Markku Vähäkäkelä FCG:ltä. – Lisätutkimukset ovat tärkeitä, sillä alueella on eräitä erityispiirteitä, kuten väylän alueella mahdollisesti olevat ammus tarvikkeet. Vesialueelta on löydetty aiempien Vasemmalla: Kokkolan sataman kehitysnäkymät ovat hyvät. Erityisesti Venäjän liikenteen ja kaivoskuljetusten odotetaan lisääntyvän. Yllä: Vilho Asunmaa (vasemmalla) ja Antti Saarikoski tarkastelevat suunnittelun lähtöaineistoa. ruoppausten yhteydessä räjähteitä ja niitä saattaa löytyä edelleen, mikä on otettava jatkosuunnittelussa huomioon, hän toteaa. Lisätietoa tarvitaan myös siksi, että väyläalueen maalajit vaihtelevat ja osa sedimentistä on pilaantunutta, jolloin ruoppausmassat eivät ole meriläjityskelpoisia. Kuva tarkentuu pala palalta Tutkimusohjelma sisältää kairauksia, tankoharausta, luotausta, sukellustutkimusta ja magneettimittausta, jotka on suureksi osaksi jo tehty, kertoo projektipäällikkö Antti Saarikoski FCG:ltä. – Tankoharauksilla rajasimme tulevia ruoppausalueita niiltä osin, kuin se voitiin turvallisesti tehdä. Jäljelle jääneillä alueilla Geologian tutkimuskeskus tekee mahdollisten ammustarvikkeiden havaitsemiseksi magneettimittauksia. Sen jälkeen saatamme tankoharaukset loppuun. Suunnittelualueella tehtiin myös heijastusseisminen luotaus, joka täydentää kairausten antamaa tietoa merenpohjan maalajeista. Yksikanavaluotaimella kerättiin syvyystietoa vesiläjitysalueiden suunnittelua varten. Sedimenttitutkimuksilla tuotetaan tietoa sedimentin haitta-ainepitoisuuksista, jotta pilaantuneet alueet pystytään rajaamaan mahdollisimman tarkasti. – Rajaaminen kannattaa, koska pilaantuneen sedimentin ruoppaaminen ja läjitys on huomattavasti kalliimpaa kuin puhtaan sedimentin, Saarikoski perustelee. Prosessi vie vuosia Asunmaa kertoo, että vesilain mukainen lupahakemus on tarkoitus jättää Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon (AVI) alkuvuodesta 2013. Sitä ennen hanke esitellään paikalliselle elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY) ja myös AVI:lle. Vesiväylähankkeeseen liittyy myös monenlaista muuta vuorovaikutusta, eri osapuolten kuulemista ja tiedotusta. Ajan- kohtainen asia on valmistumassa olevan yleissuunnitelman esittely väylän käyttäjille, luotseille, kalastajille, viranomaisille ja tiedotusvälineille. Valtion ja Kokkolan Sataman välisestä yhteistyöstä sovitaan syksyllä 2012, jolloin allekirjoitetaan yhteistoimintasopimus väylän syventämiseksi. – Myös näissä vaiheissa tarvitaan FCG:n asiantuntemusta. – Toivomme, että suunnittelija toimii tilaajan asiantuntijana erilaisissa vuorovaikutustilanteissa ja viranomaisneuvotteluissa, Asunmaa sanoo. Jatkosuunnittelu ja vesilain mukainen lupaprosessi kestävät ainakin vuoteen 2014 saakka. Varsinaiseen ruoppaustyöhön menee vähintään kaksi avovesikautta. Kokonaisvaltaista palvelua Vuosina 2010–2012 suunnitellut Kokkolan ja Oulun vesiväylät ovat olleet FCG:lle merkittäviä toimeksiantoja. Suunnittelu on seurausta siitä, että yhtiö menestyi Liikenne viraston puitesopimusmenettelyyn liittyvässä konsulttitoimistojen kilpailutuksessa. – FCG:llä on hyvä valmiudet toimia sekä merialueen että sisävesien satamaja väylähankkeissa. Yleissuunnittelu, tutkimukset ja niiden ohjelmointi, vesilain mukainen lupaprosessi, vuorovaikutustilanteet, ympäristövaikutusten arvioinnit (YVA), toteutussuunnittelu – tarjoamme palveluja koko hankkeen matkalle, Vähäkäkelä summaa. FCG Consulting People 2/2012 13 Teksti: Anna-Maija Gruber Kuvat: FCG:n kuva-arkisto Tahko katsoo kauas tulevaisuuteen Kaikki tahtoo Tahkolle, on TVmainos meille ahkerasti kertonut. Nilsiän kaupunki on ottanut tosissaan alueen matkailun kehittämisen. Siitä kertoo helmikuussa julkistettu lähes satasivuinen Tahko 2030 -kehittämissuunnitelma, jonka luomisessa FCG:llä on ollut aktiivinen panos. – Kehittämissuunnitelman taustana oli tarve vahvistaa Tahkon asemaa neljän vuodenajan matkailukeskuksena ja luoda perusteet sen maankäytön suunnittelulle. Hankkeessa ovat olleet aktiivisesti mukana Tahkon yrittäjät, Tahkon Markkinointi Oy sekä Nilsiän ja Kuopion kaupungit, Pohjois-Savon ELY-keskus, Pohjois-Savon liitto ja Nilsiän yrittäjäyhdistys, kertoo Nilsiän kaupungin elinkeinoasiamies Mikko Lehto. Katse pitkälle eteenpäin Tahko 2030 on pitkän aikavälin tavoitteellinen suunnitelma. Vaikka se ei ole juridisesti 14 FCG Consulting People 2/2012 sitova sopimus, se tulee ohjaamaan vahvasti alueen kehittämistä. Prosessin aikana saatiin luotua yhteiset tavoitteet alueen yrityksille ja päättäjille. – Suunnitelmassa on selkeä työnjako. Tahko on yli 80 yrityksen verkosto ja samalla Pohjois-Savon suurin matkailukeskittymä. Yritykset pyörittävät sen liiketoimintaa ja tekevät kaupalliset investoinnit. Kaupunki puolestaan järjestää niille toimintaedellytykset, jossa maankäytön suunnittelulla on keskeisin asema. Kuopion ja Nilsiän yhdistymisneuvottelut alkoivat hankkeen valmistumisen jälkeen, ja kunnat yhdistyvät 1.1.2013, Lehto kertoo. Talvea ja kesää – Uutta suunnitelmassa on se, että Syvärijärven saaret otetaan maankäytön suunnittelun piiriin, kertoo suunnitelman tästä osuudesta vastannut FCG:n aluepäällikkö Timo Leskinen. Lähes rakentamattomiin saariin on mahdollista sijoittaa loma-asutusta sekä virkistys- ja matkailutoimintaa. Suunnitteilla on myös kolmas täysmittainen golfkenttä, Tahkon ja Nilsiän keskustan liittäminen yhdystien avulla sekä Tahkon keskustan tiivistäminen ja sen viihtyvyyden parantaminen. Talvitarjontaa lisätään laajentamalla rinnealueita sekä parantamalla reitistöjä. – Suunnitelmassa painotetaan palveluiden laatua ja sisältöä kohderyhmien kannalta siten, että kysyntä ja tarjonta sekä laatu ja hinta kohtaisivat mahdollisimman hyvin. Matkailukeskusten kehittämisessä tulisi keskittyä kannattavuuden edistämiseen ja matkailutulon kasvattamiseen, ei pelkästään yöpymisten lisäämiseen, muistuttaa FCG:n Oulun aluepäällikkö Minna Kurttila, joka vastaa matkailuosuudesta. – Suunnitelma pohjautuu tehokkaaseen vuorovaikutukseen paikallisten yrittäjien kanssa, ja sen sisältöön voitiin paneutua tarpeeksi kattavasti. Se on yritysten ja julkis hallinnon yhteinen näkemys ja työkalu, arvioi Kurttila. Yhteistoiminta käsitti työpajoja, seminaareja ja haastatteluja. Suunnitelman konkreettisin osuus on ”korteista” koottu toimenpidesuunnitelma. Niistä selviää kunkin hankkeen ajankohta, vastuutahot, vaikuttavuus ja priorisointi. Ovako Imatran terästehdas on vastikään saanut uuden viemärin, kun vanha, elin kaarensa päähän tullut runkoviemäri korvattiin uudella ratkaisulla. Menetelmäksi valikoitui ennakkoluulottomasti tavallista haasteellisempi tapa eli suuntaporaus, jolla viemäriputket sijoitettiin onnistuneesti maanpäällisten rakenteiden kuten junaratojen alle ilman laajoja kaivantoja. Teksti: Anna-Maija Gruber Kuva: Ovako Imatra Oy Ab, Piirros: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Ovako Imatra viemäröitiin uudelleen – Suuntaporaus osoittautui hyväksi ideaksi, johon FCG:ltä lähti mukaan innostunut ja hyvä suunnitteluporukka. Menetelmää voi suositella muillekin vastaavanlaisiin olosuhteisiin, arvioi hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen tyytyväinen vastaava työnjohtaja Jari Leppänen Ovakolta. Haasteellinen hanke Vanhan runkoviemärin laatu todettiin pohjatutkimuksessa heikoksi, ja se päätettiin korvata kahdella uudella sade- ja prosessivesiviemärillä, joiden halkaisijat ovat 630 ja 400 mm. Kummankin linjan pituus on noin 350 m, ja molemmat kulkevat jopa 10 metrin syvyydessä. Pohjatutkimuksessa käytettiin suuntaporauskalustoa, eli etukäteen suoritettiin koeporauksia, joilla voitiin varmistaa läpäistävissä oleva vapaa reitti. – Työt tehtiin tuotannon käynnissä ollessa sitä hyvin vähän häiriten, koska tarvittiin vain muutamia pieniä liitoskaivantoja. Porauksessa oli omat haasteensa, koska linjaa ei voitu suunnitella suoraksi. Hanke eteni hyvässä hengessä ja aikataulussa, kertoo FCG:n projektipäällikkö Sami Kurkela. Hankkeesta vastasi Lappeenrannan toimipiste vahvistettuna Tampereen toimiston väellä. FCG laati hankkeen suunnitelmat, ja urakoitsijana toimi Lännen Alituspalvelu Oy, jolla oli tähän työhön hyvät valmiudet. FCG Consulting People 2/2012 15 Teksti: Anna-Maija Gruber Kuva: Jarmo Teinilä VV Center Espoon uuden autotalon rakentaminen edellytti erityisen huolellista maanrakennuksen suunnittelua. Kellarin korjaamotiloihin ajetaan massiivisen ajokäytävän kautta. VV-Center vaikeuksien kautta valmiiksi VV-Auto Groupin upouusi auto talo Espoon Olarissa kohoaa ton tilla, joka oli hankalien pohjaolo suhteiden vuoksi useaan kertaan todettu toivottomaksi. Sen hyvä sijainti käynnisti kuitenkin uuden, onnistuneen yrityksen. – Tontin vaikeusaste huomioon ottaen lopputuloksesta tuli hyvä. Autotalon sijoitus meni aivan nappiin, toteaa autotalon johtaja Jari Hella. Toiminnan siirtämistä uuteen osoitteeseen oli tätä ennen suunniteltu jo vuosia. Kaikkea maanlaatua – Tontilta löytyivät kaikki Suomessa esiintyvät pohjaolosuhteet, joten geosuunnittelu joutui etsimään epätavallisia ratkaisuja, 16 FCG Consulting People 2/2012 kertoo FCG:n suunnittelupäällikkö Roman Timaskin, joka toimi hankkeen vastaavana geo- ja pohjarakennesuunnittelijana FISEn AA-pätevyydellä. Maan laatu vaihteli vaihtelevanlaatuisesta kalliosta savipelloksi, pinnasta löytyi 10 metrin pudotus ja pohjavesi oli epätavallisen korkealla. FCG:n geosuunnittelun valvojana toimi Unto Ryynänen ja pilaantuneen maaperän kunnostustyön projektipäällikkönä Mika Kaakkomäki. Tiukkaa suunnittelua – Tavanomaista tiukempaa maarakentamisen suunnittelua tarvittiin erityisesti pohjavesitason vuoksi, joka ei saanut uuden rakennuksen vuoksi laskea normaalia tasoaan alemmaksi, kertoo Timaskin, Alkuperäisenä ideana oli 180 x 60 metrin suuruisen rakennuksen toisen puolen perustaminen massiiviselle vedenpainelaatalle, ja toinen puoli olisi pystytetty kalliolle. Ideasta jouduttiin kustannussyistä luopumaan, ja suunnitelmia muokattiin niin, että saven osalta tehtiin massanvaihto ja kallion päälle perustettiin erilliset anturat. Kaivettu monttu suojattiin sekä väliaikaisella että pysyvällä teräsponttiseinällä, jonka alapäät tiivistettiin suihkuinjektoinnilla. Nyt yhtiön korjaamo ja varaosat sijaitsevat kellarissa, jonka alin taso on 6 metriä maanpinnan alapuolella. Pohjatöihin kuului myös pilaantuneen maan poiskuljetusta. Pilaantuneet maa-ainekset toimitettiin asianmukaisesti käsiteltäviksi. Kunnostustyössä saavutettiin Uudenmaan ympäristökeskuksen mukaiset tavoitetasot, ja kohteesta poistettiin maaperää pilaava jätetäyttö. Vuonna 2010 tarjouspyynnöllä käynnistynyt rakennus valmistui kesällä 2012. Teksti: Anna-Maija Gruber Piirros: AMFI Arkkitehdit Oy Tsherepovetsin kylpylän arkkitehtisuunnittelu on AMFI Arkkitehdit Oy:n käsialaa. FCG vastaa hankkeesssa maa- ja pohjarakennesuunnittelusta. AquaSPA Vologdan alueelle Venäjällä Vologdan alueella sijaitsevaan Tsherepovetsin kaupunkiin on suunnitteilla mittava AquaSPA (eli paikalliseen tapaan Akvapark). FCG vastaa rakennuksen maa- ja pohja rakennesuunnittelusta. Hankkeen tilaaja on suomalainen rakennus liike Hansastroi. – Tässä hankkeessa merkittävää on se, että FCG:n koko suunnittelutyö on tilaajan toivomuksesta tehty sekä venäjäksi että suomeksi. Samat suunnittelijat ovat myös hyvin selvillä paikallisista normeista, jotka on pystytty ottamaan täysin huomioon suunnitteluvaiheessa, kertoo hankkeen geoja pohjarakennesuunnittelun pääsuunnittelija Roman Timaskin. Suunnittelun ohjaus tapahtuu Suomesta käsin, mutta suunnittelukokoukset pidetään Venäjällä. Projektin johtajana paikan päällä toimii Rauno Silfverhuth. Pikavauhtia valmiiksi Hankkeen kehitys- ja suunnitteluvaiheen projektipäällikkönä toimiva Atte Rautio Hansastroilta on tyytyväinen suunnitteluja projektiryhmän ammattitaitoon. Pääosin samat tekijät ovat yhdessä toteuttaneet muitakin kohteita, kuten Akvaparkin vieressä olevan KHL-areenan. – Uudessa projektissa lähdetään aina alusta, ja asiakkaan luottamus pitää ansaita yhä uudelleen, kuten tässäkin hankkeessa on käynyt, toteaa Rautio. Noin 60 metriä kanttiinsa oleva kylpylärakennus teetti paljon töitä jo pohjatutkimusvaiheessa. Sen teknisen kellarin alin taso sijaitsee noin viiden metrin syvyydessä maanpinnasta. Koepaalutukset ovat seuraava haaste ennen varsinaisia rakennustöitä. Suunnitelmille haetaan parhaillaan rakennuslupaa paikalliselta Ekspertisaelimeltä, jonka tulee antaa vastaus muutaman kuukauden sisällä. Jos rakentaminen käynnistyy toiveiden mukaisesti tämän vuoden syksyllä, valmista pitäisi olla jo ensi vuoden loppuun mennessä. FCG Consulting People 2/2012 17 Teksti: Paula Böhling Kuva: Jarmo Teinilä Hyvää juomavettä entistä varmemmin Mäntsälän Vesi päätyi riskikartoitukseen monestakin syystä, mutta yksi tärkeimpiä vaikuttimia oli toimitusjohtaja Hanna YliTolpan mukaan toimintakentän laajuus. Vesiliikelaitokselle kuuluvat Mäntsälän lisäksi Pornaisten ja Pukkilan kuntien vesihuoltolaitosten käyttötehtävät, mutta eivät laitosten investoinnit. – Halusimme saada päätöksenteon pohjaksi selkeän listan siitä, mitä missäkin on tärkeää laittaa kuntoon, jotta meillä on edellytykset hyvän talousveden toimittamiseen, Yli-Tolppa sanoo. Tarkistuskierros laitoksilla Riskikartoitus tehtiin tiiviissä yhteistyössä laitosten käyttöhenkilökunnan kanssa. Kohteina olivat Mäntsälän ylävesisäiliö ja kaksi vedenkäsittelylaitosta sekä Pukkilan ja Pornaisten yhteensä neljä vesilaitosta. Työ alkoi laitoskäynneillä, joita varten suunnittelupäällikkö Elina Antila FCG:ltä oli tehnyt etukäteen tarkistuslistan. Huomio kohdistettiin käytännön asioihin. 18 FCG Consulting People 2/2012 – Jos raakavesikaivo on salaojitettu, katsoimme, onko salaojan toisessa päässä verkko tai läppä, joka estää pieneläinten pääsyn putkeen. Suodattimet käytiin läpi ja vedenottamoiden ikkunat ja ovet tarkistettiin, luettelee Mäntsälän Veden vesihuoltoinsinööri Sari Rajajärvi. – Isot asiat ovat kunnossa, mutta näitä pienempiä ei aina tule ajatelleeksi, vaikka ne vaikuttavat ratkaisevasti veden laatuun, hän lisää. Useiden vesilaitosten riskikartoituksiin osallistunut Elina Antila on huomannut, että esiin tulee kaikkialla samantapaisia puutteita. – Myös toimintatavat on syytä käydä läpi, hän muistuttaa. – Esimerkiksi klooraukseen tarvitaan hyvät työohjeet. Aina ei ehkä ole paikalla henkilöä, joka tietää, kuinka tositilanteessa tulee toimia. Toimenpiteitä riskien minimoimiseksi Riskikartoitusten jälkeen olivat vuorossa FCG:n vetämät riski-istunnot. Tilaisuuksiin osallistuivat vesilaitoksen edustajat sekä kuntien terveystarkastajat ja teknisen viraston edustajat eli mahdollisimman laajasti kaikki, jotka voivat työssään vaikuttaa veden laatuun. Riski-istunnoissa analysoitiin kartoitustulokset ja verkostoon liittyvät riskit sekä laadittiin toimenpidesuositukset riskien minimoimiseksi ja hallitsemiseksi. Niiden pohjalta koottiin riskienhallintasuunnitelma. Menettely pohjautuu Maailman terveysjärjestön (WHO) suositukseen, jonka mukaan vesilaitoksilla pitäisi olla Water Safety Plan (WSP), suunnitelma talousveden laadun varmistamiseksi. – Käytämme riskien arviointiin ja luokitteluun useassa kohteessa hiomaamme menetelmää, jossa arvioidaan riskitekijöiden syitä ja vaikutuksia sekä riskien toteutumisen todennäköisyyksiä. Vaikutus ja todennäköisyys yhdessä määräävät sen, kuinka merkittävä riski on ja kuinka tärkeää sen minimoiminen on, Antila kuvailee. Menetelmä kuitenkin elää tilanteen mukaan, sillä kunkin laitoksen erityispiirteet on tärkeää ottaa huomioon. Lisäksi on huo- Mäntsälän Vesi huolehtii määrätietoisesti talousveden laadusta toiminta-alueellaan. Vuonna 2011 yhtiö teki yhteis työssä FCG:n kanssa riski kartoituksen ja sen pohjalta riskienhallintasuunnitelman, tavoitteena tuottaa hyvää vettä aikaisempaa varmemmin. Prosessista on tulossa osa laitoksen normaalia toimintaa. Riskit on hallittava sekä vedenottamoilla, vedenkäsittelyssä että jakeluverkostossa, muistuttavat Hanna Yli-Tolppa (vasemmalla), Sari Rajajärvi ja Elina Antila. Oikeanlaatuisilla kosteikkokasveilla on suuri merkitys hulevesien hallinnassa. lehdittava siitä, etteivät tulokset jää mappiin, vaan prosessista tulee osa laitoksen normaalia toimintaa. Teksti: Anna-Maija Gruber Kuva: Eeva Eitsi Toimintamalli osaksi arkea Jatkossa Mäntsälän Vesi käy laitoksensa läpi keväisin ja syksyisin. Vuosittain pidetään riski-istunnot ja tarkistetaan, onko edellisellä kerralla sovitut toimenpiteet tehty. – Täällä löytyy kehittämishalua sekä toimisto- että käyttöhenkilökunnasta, Elina Antila sanoo ja kiittää hyvästä yhteistyöstä. FCG osallistui myös elokuussa 2012 pidettyyn riski-istuntoon, mutta tästä lähin vesilaitos jatkaa työtä omin voimin riskienhallintasuunnitelman avulla. – On kaikkien etu, että asiat pidetään kunnossa, se säästää kustannuksia ja se on myös tapa pitää kiinni osaavasta henkilökunnasta, Hanna Yli-Tolppa näkee. – Toivottavasti myös media kiinnostuisi siitä, että vettä tulee ja se on hyvää. Hyvä vesi ei ole itsestäänselvyys. Uusi Hulevesiopas tulee tarpeeseen Sataa, sataa ja – tulvii. Hule vesien eli rakennettujen alueiden sade- ja sulamisvesien aiheutta mat haitat, kuten kaupunkitulvat, ovat viime vuosina lisääntyneet yhdyskuntarakenteen tiivistymi sen myötä. Ongelmien voidaan ennakoida yleistyvän entisestään, kun ilmastonmuutoksen aiheutta ma sadanta lisääntyy. Tähän tart tuu Kuntaliiton tuore Hulevesien hallinnan opas, jota on neljän vuoden ajan ollut valmistelemas sa 40 hengen toimittajaryhmä. – Putkiviemärien mitoitukset eivät enää riitä nykytarpeisiin, sanoo Hulevesioppaan ohjausryhmän puheenjohtajana toiminut Kuntaliiton yhdyskuntatekniikan päällikkö Kirsi Rontu. Niinpä opas antaa vesien hallinnalle uudet, myös ääri-ilmiöt huomioon ottavat mitoitusohjeet sekä kokonaisvaltaisen tiedon vaihtoehtoisista järjestelmistä. Luonto avuksi – Usein ongelmat voidaan ratkaista käyttämällä hulevesien hallinnassa luonnon mukaisia, avoimia rakenteita kuten viivytyspainanteita tai -lampia. Uudet kosteikkoalueet voivat myös parantaa luontoarvoja ja lisätä viihtyisyyttä. Asia pitää ottaa huomioon jo maankäytön suunnitteluvaiheessa, sanoo maisema-arkkitehti Eeva Eitsi FCG:n maisemasuunnitteluyksiköstä. Hän on yhdessä Taina Tuomisen ja Eeva Rapolan kanssa työstänyt oppaan kasvillisuusosuutta. Ohjeet hulevesien hallintamenetelmien suunnitteluun ja mitoitukseen on puolestaan laatinut FCG:n toimialajohtaja Perttu Hyöty verkosto- ja yleissuunnitteluyksiköstä. Hulevesioppaan voi ladata internetistä kunnat.net -sivuilta. FCG Consulting People 2/2012 19 FCG panostaa pohjavesiosaamiseen Teksti: Anna-Maija Gruber Kuva: Jarmo Teinilä Ympäristöasioiden painoarvon nousu ja arviointimenettelyjen lisääntyminen ovat viime vuosina monipuolistaneet tarvittavia tutkimuksia. FCG:n tuoreessa organisaatiouudistuksessa yhtiön pohjavesiosaaminen on keskitetty omaan tiimiin, jossa toimii nyt seitsemän henkeä läheisessä yhteistyössä hankekohtaisten asiantuntijoiden kanssa. 20 FCG Consulting People 2/2012 FCG tekee vedenhankintatutkimuksia eri puolilla maata. Kuvassa FCG:n Sanna Tikkanen ja Juha Kallio ottamassa näytettä Kehäradan rakennustyömaalla Vantaalla. Ylhäällä oikealla pohjavesitiimin vetäjä Esa Kallio. Kuvassa FCG:n koulutuspalveluiden voimanaiset: kehitysjohtaja Stiina Vistbacka ja koulutuspalveluiden toimialajohtaja Maija Kaltakari. – Ennen vedenhankintatutkimukset olivat tyypillisin pohjavesiosaamiseen liittyvä tarve. Kun pohjaveden merkitys on kasvanut, tehdään nykyään lähes yhtä paljon myös pilaantuneen pohjaveden tutkimuksia sekä rakennushankkeisiin ja maankäyttösuunnitelmiin liittyviä pohjavesiselvityksiä, arvioi alalla pitkään toiminut suunnittelupäällikkö Esa Kallio. Tiukkaa asiantuntemusta Pohjavesitiimiin kuuluu geologi Kallion lisäksi kaksi muutakin geologia eli Maija Aittola ja Jussi Arjas, limnologi Sanna Eronen, insinöörit Sanna Tikkanen ja Karoliina Leimukallio sekä iktyonomi Ville Suhonen. – Tällä porukalla pystymme tarjoamaan monipuolisesti pohjavesialan palveluja kuten suunnittelua, selvityksiä, vaikutusarvioita ja näytteenottoa. Kenttätoimintaa onkin sangen runsaasti, kertoo Kallio. Pohjaveteen liittyviä hankkeita on FCG:llä viime aikoina riittänyt eri puolilla maata. Vedenhankintatutkimuksia on tehty muun muassa Forssan vesihuoltoliikelaitokselle, Savonlinnan kaupungille ja Riihimäen Vedelle. Infra-hankkeet ovat edellyttäneet pohjavesiselvityksiä ja seurantaa esimerkiksi Kehärata-hankkeessa, Ruskeasannassa ja Keravalla. Ympäristövaikutusarvioita on tehty Tuusulan kunnalle, ja viimeisimmät pohjaveden suojelusuunnitelmat on laadittu Siuntion, Sievin, Haapajärven ja Kalajoen pohjavesialueille. FCG kakkosena koulutusorganisaatioitten imagotutkimuksessa FCG sijoittui toiseksi Talouselämä-lehden julkaisemassa koulutusorganisaatioiden yrityskuvaselvityksessä. Tutkimus tehtiin nyt kuudetta kertaa. FCG on myös aiemmin sijoittunut tutkimuksessa koulutusorganisaatioiden parhaimmistoon. Add Valuen toteuttamaan kyselytutkimukseen vastasi 241 koulutus- ja henkilöstöasioista vastaavaa henkilöä, jotka olivat vuoden aikana ostaneet koulutusta. Selvitys julkaistaan kahden vuoden välein. Kymmenen osatekijän muodostamassa indeksissä FCG sijoittui kakkoseksi. Selvityksessä todetaan, että kuntien rakenneuudistukset tuonevat lisää koulutettavia FCG:lle. Kyselyn mukaan koulutuksen ostajia kiinnostavat tasavahvasti avoimet koulutukset ja organisaatiokohtaiset valmennukset. Monipuolisella kehittämisellä hyötyjä FCG auttaa organisaatioita, johtoa ja henki löstöä kehittämään ja uudistamaan toimintaansa muuttuvissa olosuhteissa. – Jotta toimenpiteet tuottaisivat mahdollisimman paljon hyötyjä, kehittämistoimenpiteitä kannattaa tehdä monella tasolla ja otteella. Oleellista on tunnistaa asioiden ja ilmiöiden keskinäiset syy-seuraussuhteet sekä linkittää erilaiset menetelmät ja nä- kökulmat yhdeksi kokonaisuudeksi, toteaa johtava konsultti Timo Huttunen FCG:ltä. Syksyn 2011 ja kevään 2012 aikana FCG on toteuttanut muun muassa seuraavanlaisia hankkeita asiakkaidensa kanssa: SEDU Aikuiskoulutuskeskus – Johtoryhmän ja johtamisen valmennus Alkuun toteutettiin JORY-palaute, jossa johtoryhmän jäsenet arvioivat johtoryhmän roolia, työskentelytapoja ja sisäistä dynamiikkaa. Tämän pohjalta täsmäsuunnattiin kehittämisen fokus, ja yhteisillä valmennustilaisuuksilla kehitettiin esimerkiksi johtamisvalmiuksia ja strategiatyöskentelyä. Henkilökohtaisia esimiesvalmiuksia lisättiin 360-palautteella ja yksilöllisillä sparrauskeskusteluilla. Koukkuniemi 2020 -hanke – Johtamisen ja henkilöstön kehittäminen muutoksen tukena Tampereen kaupungin vanhainkotihoito uudistuu, ja FCG on ollut mukana kehittämistyössä. Hankkeeseen on kuulunut muun muassa esimiesten työnkuvien täsmentäminen. Työyhteisötilaisuuksissa henkilöstö on nostanut esiin toiminnan vahvuuksia ja työstänyt kehittämistä kaipaavia näkökulmia. Johto on linjannut johtamisjärjestelmää ja uudenlaista johtamiskulttuuria. Käytännön esimiesvalmiuksia ja voimaannuttavaa johtamista lähdetään kehittämään valmennusohjelman avulla. FCG Consulting People 2/2012 21 Meluselvityksissä mallinnetaan mittauksilla tai laskennallisilla menetelmillä melun määrä tutkittavalla alueella. Oheinen piirros on esimerkki Liikennevirastolle toteutetun meluselvityksen melumallinnuksista. FCG laati laajan meluselvityksen rataverkosta Teksti: Eeva Kokki Kuvat: Mauno Aho FCG laati Liikenneviraston hallinnoi malle rataverkolle EU:n ympäristö meludirektiivin (2002/49/EY) toisen vaiheen mukaisen ympäristömelu selvityksen. Selvityksen piiriin kuului vat rataosuudet, joiden vuosittainen liikennemäärä on yli 30 000 junaa. Selvityksessä olivat mukana päärata Vantaan ja Keravan rajalta Lempäälän ja Tampereen rajalle sekä Rantarata Espoon ja Kirkkonummen rajalta Kirkkonummen asemalle. Selvitysalue oli pituudeltaan noin 170 km. Selvityksen laatimisessa käytettiin apuna raideliikennemelumallia, vuoden 2011 keskimääräisiä liikennetietoja ja helmi kuun 2011 väestötietoja. Lisäksi huomioitiin vuoden keskimääräiset melun leviämiseen vaikuttavat sääolot. Selvityksessä arvioitiin rautatieliikenteen melua laskemalla eri meluvyöhykkeillä 22 FCG Consulting People 2/2012 asuvien henkilöiden sekä meluvyöhykkeillä olevien oppi- ja hoitolaitosten lukumäärät. Selvityksen tunnuslukuina käytettiin vuorokausimelutasoa ja yömelutasoa. Lisäksi laadittiin melualuekartat ja arvioitiin melulle altistuvien määrät. – Tämä projekti oli yksi laajimmista maassamme tehdyistä meluselvityksistä, kertoo insinööri Mauno Aho FCG:ltä. Työssä muodostettiin kolmiulotteinen maastomalli radasta vähintään 2,5 km etäisyydelle käyttäen Maanmittauslaitoksen maastotietokantaa, laserkeilausaineistoa sekä erikseen tätä hanketta vasten suoritettujen laserkeilausten tuottamia aineistoja. FCG myös kartoitti maastomittauksin radanvarren meluesteet suunnittelualueelta. Meluselvitystä käytetään meluntorjunnan toimintasuunnitelman laadintaan, kansalaisille tarkoitettuna tietolähteenä ja EU:n komissiolle toimitettavien tietojen hankkimiseen. FCG:llä on osaavia meluselvitysten tekijöitä useilla paikkakunnilla, käytössä tehokkaat laskentaohjelmistot ja mittauskalusto. Liikennemelun arviointi kuuluu yleensä aina kaavahankkeisiin ja väylien suunnitteluun. Ympäristövaikutusten arvioinnissa ja ympäristölupahakemuksissa on myös usein tarve melun selvittämiseen. Voimakkaasti kasvanut alue on tuulivoimapuistojen meluselvitykset, joissa vaaditaan myös omaa erityisosaamista. Liikennemelun laskennallinen selvitys voidaan tehdä liikennemäärien perusteella laskentamallien melupäästötietojen avulla. Teollisuuslaitosten melupäästöt joudutaan yleensä selvittämään mittauksin. Mittauksia käytetään myös ympäristölupaehtojen seurannassa ja väylähankkeiden ympäristöhaittojen käsittelyssä. Kuluvana vuonna FCG on tehnyt melumittauksia 400 kohteessa. DRG on erikoissairaanhoidon potilas luokittelujärjestelmä, joka auttaa tuotteistamaan ja hinnoittelemaan hoitopalveluja sekä seuraamaan hoidon kustannuksia ja laatua. Millaisin odotuksin Pohjois-Karjalassa valmistellaan järjestelmään liittymistä? DRG lisää potilaan hoidon analyyttistä tarkastelua ja tuo läpinäkyvyyttä sairaalan toimintaan, toteaa kansallisen DRGkeskuksen johtaja Petra Kokko. – Tehtäviimme kuuluvat muun muassa lisenssien hallinnointi, luokitusjärjestelmän kehittäminen ja kansallisen kustannuslaskentaohjeistuksen ylläpitäminen verkostomallisessa yhteistyössä. Tuemme asiakkaitamme kaikissa DRG-asioissa, koulutamme ja tarjoamme asiantuntijapalveluita esimerkiksi tiedon analysointiin liittyen, kertoo Kansallisen DRG-keskuksen johtaja Petra Kokko FCG:ltä. Heinäkuussa 2012 keskukseen yhdistettiin erikoissairaanhoidon pohjoismaisen nordDRG:n lisäksi pDRG eli vastaava perusterveydenhuollon luokittelujärjestelmä. – Potilaan hoito alkaa usein perus terveydenhuollosta tai työterveyshuollosta, josta käydään erikoissairaanhoidon puolella esimerkiksi toimenpiteessä ja palataan sitten takaisin perusterveydenhuoltoon. Luokittelutuotteiden yhdistäminen helpottaa potilaan hoidon kokonaistarkastelua, Kokko arvioi. Pohjois-Karjalassa valmistelut hyvässä vauhdissa Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä käynnisti DRG-käyttöönottoprojektin vuonna 2011. Hallintoylilääkäri Risto Lanton mukaan perimmäisenä tarkoituksena on saada DRG:n avulla vertailutietoa toimintatapojen ja tuottavuuden kehittämiseksi. – Haluamme mahdollisimman paljon tietoa toiminnasta, ja tällä hetkellä DRG on ainoa tapa päästä analysoimaan syy-seuraussuhteita. Kirjaamista, kustannuslaskentaa ja tuotteistusta koskevat kansalliset suositukset ovat valmiit ja haluamme rakentaa niiden ympärille mahdollisimman toimivan järjestelmän. Näin valmistaudumme tule- lestämme ehdoton edellytys luotettavalle DRG-tuotteistukselle. DRG-järjestelmää on mahdollista hyödyntää myös laskutuksessa, joten siihenkin liittyviä asioita on selvitetty. – Projektillamme ei tässä vaiheessa kuitenkaan ole vaikutusta kuntalaskutukseen, Lantto sanoo. Kuva hoitoprosessista täsmentyy Pohjois-Karjalan keskussairaalassa DRG-järjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön somaattisen erikoissairaanhoidon tuotteistuksessa. Ensi vaiheessa on ajateltu tuotteistettavan perinteinen vuodeosastohoito, päiväkirurgia, tähystykset, merkittävät polikliiniset toimenpiteet, tutkimukset ja kalliit lääkkeet, Lantto ja Rouvinen selostavat suunnitelmia. – Kun saamme tarkempaa tietoa toiminnasta, pääsemme sisälle potilaan hoitoprosesseihin. Lopulliset hyödyt tulevat kuitenkin esille vasta, kun kustannuslaskenta saadaan tehtyä mahdollisimman tarkasti. Tätä varten pyrimme panostamaan yhtäaikaisesti myös potilaan hoitoon liittyvään prosessiraportointiin. DRG:ta hyödynnetään myös ottamalla se keskeiseksi osaksi raportointijärjestelmää, jolla kliinisten alojen ylilääkärit voivat seurata ajantasaisesti tuotanto- ja talous tilannetta. – Odotamme, että ainakin muutama saman kokoluokan keskussairaala käyttäisi järjestelmää kutakuinkin samoilla säännöillä. Näin saisimme vertailutietoa. Yhdenmukaistaminen tärkeää Lantto ja Rouvinen uskovat vahvasti, että DRG-järjestelmän avulla on mahdollista pa- DRG sairaanhoitopalvelujen kehittämisen tukena Teksti: Paula Böhling Kuva: Jarmo Teinilä DRG-potilasluokittelujärjestelmän (Diagno sis Related Groups) omistaa Suomen Kunta liitto, ja sitä hallinnoi FCG:n Kansallinen DRG-keskus, jonka asiakkaita ovat esimerkiksi sairaanhoitopiirit ja kunnat. viin haasteisiin, kuten väestöllisen huoltosuhteen muuttumiseen, perustelee projektipäällikkö, controller Ismo Rouvinen. Hän kertoo, että alkukartoitusten ja projektisuunnitelman jälkeen tehtiin kattava esiselvitys DRG-tuotteistukseen siirtymisestä. – Sen valmistuttua keväällä 2012 päädyimme valmistelemaan omaa potilaskohtaista kustannuslaskentaa, joka on mie- rantaa tuottavuutta ja kehittää toimintatapoja, jos vain sen käyttö yhdenmukaistuu Suomessa. Myös kehittämisen ja koulutuksen pitäisi olla mahdollisimman koordinoitua. Ongelmana he pitävät tietojärjestelmien tuottajien vähyyttä, joka ”altistaa epätarkoituksenmukaisille ratkaisuille”. – Olisi koko kuntakentän etu, jos tätä voitaisiin tehdä julkisrahoitteisesti, Lantto kiteyttää. FCG Consulting People 2/2012 23 FCG arvioi suomalaisen ruoppausteknologian soveltuvuuden Filippiineille. Paikallista ruoppaustoimintaa pyritään kehittämään ympäristön kannalta entistä kestävämpään suuntaan. Tekstit: Eeva Kokki Kuvat: Ramesh Bohara, Tiia Riitta Granfeltin, Petra Mikkolainen-Agila, FCG:n kuva-arkisto Suomalainen ruoppausteknologia toimii myös Filippiineillä FCG voitti vuonna 2011 ulkoasianministeriön kilpailuttaman raamisopimuksen Suomen valtion tukemien ympäristöalan korko tukiluottojen arvioinnista. Kesän 2012 aikana FCG International Oy:n kolmihenkinen tiimi arvioi ja totesi onnistuneeksi hankkeen, jossa vietiin ruoppauslaitteistoa ja teknistä osaamista Filippiineille vesiväylien kunnon kohentamiseksi. Filippiinien saarivaltion maantieteellisen sijainnin ansiosta matalassa vedessä operoiville ruoppaajille on tarvetta ja käyttöä. Arviointitiimi koostui sosio-ekonomistista, ympäristöasiantuntijasta sekä Filippiinien paikallishallinnon ja rannikkoluonnonvarojen asiantuntijasta. Tiimi suositteli loppuraportissaan muun muassa, että Suomen valtio tukisi myös tulevaisuudessa kalustohankintoja, mutta lisäisi investointien oheen enemmän teknisen osaamisen vientiä, jotta paikallista ruoppaustoimintaa saataisiin kehitettyä ympäristön ja yhteiskunnan kehityksen kannalta entistä kestävämpään ja kannattavampaan suuntaan. 24 FCG Consulting People 2/2012 Rade Glomazic on aloittanut FCG:n Serbian toiminnan johtajana. FCG avasi toimipisteen Serbiaan FCG:n Balkanin toiminta laajenee. Alueella pitkään toiminut FCG on avannut uusimman toimipaikkansa Belgradiin. Toimipaikka avattiin kahdesta syystä: olemme toimineet pitkään Balkanilla ja lähialueilla kansainvälisissä kehityshankkeissa ja paikallinen läsnäolo takaa kasvavalle asiakaskunnallemme joustavampaa palvelua alueella, toteaa FCG International Oy:n toimitusjohtaja Anette Vaini-Antila. FCG:n Serbian toimipaikan johtajana on aloittanut Rade Glomazic, jolla on yli viidentoista vuoden kokemus kansainvälisistä liiketoiminnan kehityshankkeista Serbiassa , Montenegrossa ja lähialueilla. Vasemmalla: FCG toteuttaa Andella kahden ulkoministeriön rahoittaman ympäristö konsultointiin liittyvän hankkeen väliarvioinnin. Yllä: kyläläiset toivottavat FCG:n tiimin tervetulleeksi tutustumaan projektin aikaansaannoksiin Kewarin kylässä Nepalissa. FCG arvioi ympäristöhankkeiden toteutusta Andeilla ja Laosissa FCG toteuttaa ulkoasianministeriön rahoittamien, Andien alueen maissa toteutettavan kahden eri kehityshankkeen, ”Energy and Environment Partnership Programme” ja ”Sustainable Forest Management Program me”, väliarvioinnin syksyllä 2012. Energia- ja ympäristökumppanuushankkeen tavoitteena on edistää uusiutuvien energialähteiden ja puhtaiden teknologioiden käyttöä, vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, lieventää ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja edistää turvallisen, kestävän ja kohtuuhintaisen energian saatavuutta etenkin köyhillä maaseutualueilla Andien maissa. Metsäohjelman tavoitteena on edistää kestävää metsätaloutta Andien alueella, poistaa erilaisia kehityksen pullonkauloja sekä julkisella että yksityissektorilla, sekä lisätä innovaatioita ja niiden käyttöönottoa metsäsektorilla. Väliarvioinnissa analysoidaan näiden ohjelmien toteutusta ja vaikutuksia ja annetaan toiminnallisia ja strategisia suosituksia sekä parannusehdotuksia hankkeen jatkototeutusta varten. FCG toteuttaa myös Laosissa ”Environ ment Management Support Programme in Lao PDR” väliarvioinnin. Toimeksiannossa arvioidaan ohjelman tähänastista toteutusta, sen onnistumista ja vaikutuksia sekä annetaan toiminnallisia ja strategisia suosituksia ohjelman loppuvuosien toteutukselle. Maaseudun kehittäminen jatkuu Nepalissa FCG suunnittelee ulkoasiainministeriön tilauksesta uutta vaihetta Länsi-Nepalin vesija sanitaatio-ohjelmaan. Suomen kehitysyhteistyövaroilla toteutettu ohjelma on tukenut maaseudun vesihuollon kehittämistä ja hygienian parantamista Länsi-Nepalissa vuodesta 2008. Ohjelman toinen vaihe tulee korostamaan hyvälaatuisen juomaveden takaamista palveluiden ulkopuolelle jääneille, erityisesti kaikkein köyhimmille ihmisille sekä jatkamaan kampanjointia, jotta jokaisessa kotitaloudessa olisi käymälä. Projektin pituus tulee olemaan todennäköisesti neljä vuotta ja Suomen valtion rahoitusosuus hankkeessa noin 14 miljoonaa euroa. FCG on toiminut Nepalin vesisektorilla jo 1990-luvulta alkaen ja toteuttaa tällä hetkellä vesivarainhallintaohjelmaa Nepalin kaukolännessä. Uuden ohjelman suunnittelussa hyödynnetään FCG:n pitkää kokemusta ja asiantuntemusta maassa. FCG Consulting People 2/2012 25 Nimityksiä FCG:llä FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy FCG Koulutus ja konsultointi Oy Tekn. lis. Kim Jolkkonen on nimitetty FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n toimitusjohtajaksi. Arkkit. yo., tekn. kand. Jussi Partanen on nimitetty suunnitteluavustajaksi Alueidenkäytön konsultointi -toimialalle Helsinkiin. KTM Katrina Harjuhahto-Madetoja on nimitetty FCG Koulutus ja konsultointi Oy:n toimitusjohtajaksi. Rakennusinsinööri Marko Alatalo on nimitetty rakennuttajan valvojaksi Rakennuttaminen ja ylläpitopalveluihin Ouluun. Paavo Sallinen, PgD in Conservation Biology, on nimitetty projekti-insinööriksi Energia- ja ilmastopalvelut -toimialalle Vaasaan. FM Olli Hokkanen on nimitetty suunnittelijaksi Elinkeino- ja aluekehitys -toimialalle Helsinkiin. Insinööri (AMK) Erja Eskelinen on nimitetty ympäristösuunnittelijaksi Ympäristöselvitykset-toimialalle Kuopioon. Rkm Erkki Salopino on nimitetty johtavaksi konsultiksi Verkosto- ja yleissuunnittelu -toimialalle Tampereelle. TtM Virpi Pitkänen on nimitetty Sosiaali- ja terveyspalveluiden erityisasiantuntijaksi Johdon konsultointi -toimialalle Helsinkiin. DI Tuulimari Fareed on nimitetty projekti-insinööriksi Energia- ja ilmastopalvelut -toimialalle Jyväskylään. M. Sc. Pauli Santala on nimitetty toimialajohtajaksi Alueidenkäytön konsultointi -toimialalle Helsinkiin. Merkonomi Jari Turunen on nimitetty konsultiksi Elinkeino- ja aluekehitys -toimialalle Helsinkiin. DI Simo Klemettilä on nimitetty johtavaksi asiantuntijaksi Lappeenrantaan. Arkkitehti SAFA Kai Tolonen on nimitetty suunnittelupäälliköksi Alueidenkäytön konsultointi -toimialalle Ouluun. Tekn. kand. Kari Kreus on nimitetty avustavaksi suunnittelijaksi Geotekniikkatoimialalle. Ari Vuolas on nimitetty suunnitteluassistentiksi Arkkitehtuuri- ja talotekniikka -toimialalle Helsinkiin. Insinööri (AMK) Sami Laakso on nimitetty projektipäälliköksi Katu-, tieja liikennesuunnittelu -toimi-alalle Helsinkiin. DI Jouni Hyypiä on nimitetty projektipäälliköksi Katu-, tie- ja liikennesuunnittelu -toimialalle Tampereelle. DI Tuomas Miettinen on nimitetty suunnittelupäälliköksi Katu-, tie- ja liikennesuunnittelu -toimialalle Tampereelle. Tekn. yo. Olli Lahti on nimitetty avustavaksi rakennesuunnittelijaksi Rakennetekniikka -toimialalle Helsinkiin. FCG Tietojohtaminen Oy TtM Pirjo Haukkapää-Haara on nimitetty projektipäälliköksi Kansalliseen DRG-keskukseen. TtM Satu Pulkkinen on nimitetty tuoteasiantuntijaksi ICT-järjestelmät -toimialalle. FCG International Oy KTM Anette Vaini-Antila on nimitetty FCG International Oy:n toimitusjohtajaksi. KM Riikka Vuorela on nimitetty projektipäälliköksi. 26 FCG Consulting People 2/2012 MAISEMAN VAIHDOS ALK. 56 €/HLÖ Päiväkokous merellä Tallink Shuttlella & Baltic Princessillä sisältää lisäksi buffet-aamiaisen, kokoustilan kuudeksi tunniksi ja buffetlounaan ruokajuomineen. Karatkaa merelle, se tekee hyvää! www.tallinksilja.fi/kokous FCG Consulting People 2/2012 27 Merkitse jo kalenteriisi! Kunta-alan ykköstapahtumat 28 26. – 27.9. Valtakunnalliset ensihoitopalvelupäivätHelsinki – Tallinna 26. – 28.9. Ammatillinen koulutus Helsinki – Tukholma 27. – 28.9. Valtakunnallinen työllisyysasiainfoorumiJyväskylä 3. – 4.10.Laskentafoorumi 2012 Vantaa 13. – 14.11.Sosiaali- ja terveydenhuollon tietosuojaseminaariHämeenlinna People 2/2012 FCG Consulting 22 – 24.11.Lautakuntapäivät ja PuheenjohtajaseminaariHelsinki – Pietari 13.2. – 15.2.2013 Kuntaliiton talous- ja rahoitusfoorumiHelsinki - Tukholma
