Alueellinen FCG - Finnish Consulting Group

Transcription

FCG Finnish Consulting Group Oy
Syyskuu 2010
Alueellinen FCG
FCG Consulting People 2/2010
1
FCG on ollut mukana Sipoonrannan asuinalueen suunnittelussa. Kuvassa Hjallis
Harkimo, Helena Karihtala ja FCG:n Matti
Honkaniemi. Kuva: Jarmo Teinilä.
3
Pääkirjoitus
4
Kansainvälinen ja alueellinen FCG
6
Kemijärvi uudella kehitysuralla
8
Sopimuskumppanina aurinkoinen Naantali
9
Loimaa kehittää keskusta-aluettaan
10
Kylä meren rannalla
11
Kauniainen saa uuden keskustan
12
Svenskan muutosten pyörteissä
14
Kaavoitus 50 v.
16
Uusia Afrikan-hankkeita
17
Kansallisarkistolle uusi sähköinen säilytyspalvelu
18
Urheilukentät kuntoon
20
Esteettömästi asemilla?
FCG Consulting People
on FCG:n sidosryhmälehti.
Materiaalitehokkuusselvitys
mpäristöministeriölle
y
HUS tähtää resurssien optimikäyttöön
Julkaisija
FCG Finnish Consulting Group Oy
Osmontie 34, 00610 Helsinki
Puhelin 010 4090, faksi 010 409 5001
21
Sähköposti
etunimi.sukunimi@fcg.fi
www.fcg.fi
22
Videoneuvottelu on ortodoksikirkon ekologinen valinta
Espoon tavoitteena palvelutuotannon työn parantaminen
Kuopion uusi lämpövoimala hyödyntää biomassoja
Matkailualalle uusi Master Plan 2.0 -palvelukokonaisuus
Päätoimittaja
Eeva Kokki
23
Vaasan sote-koulutus avasi uusia näköaloja
Haukipudas tutkii elinkaarimallia
Ulkoasu ja taitto
Taina Kytöaho
24
Osoitteenmuutokset verkon kautta
www.fcg.fi > yhteystiedot >
yhteystietojen muutos
UM uusii hankehallintajärjestelmäänsä
Mikkelin kalliopuhdistamon suunnittelu FCG:lle
Porin seudun yleiskaavat FCG:lle
Painopaikka
Topnova Oy,
Helsinki 2010
25
FCG jälleen koulutuksen kärkinimi
FCG:n ylläpitämä RAFAELA™ Islantiin
26
2
Nimityksiä FCG:llä
PÄÄKIRJOITUS
Arvoisa lukija,
Elokuussa julkistettiin jälleen Talouselämä-lehden toimeksiannosta
tehty imagotutkimus koulutuspalveluita tarjoavista yrityksistä. Tutkimuksen tuloksia oli mieluisaa lukea: FCG on säilyttänyt paikkansa koulutuspalveluiden parhaimmistossa. Olimme ylivoimaisia ykkösiä monella
alueella, muun muassa luotettavimpana ja asiakaslähtöisimpänä kouluttajana ja parhaana toimialatuntijana. Olimme kärjessä myös hintalaatusuhteessa.
Kiitokset FCG:n saamista hyvistä arvosanoista kuuluvat ehdottomasti asiakkaillemme, joiden kanssa yhteistyössä olemme saaneet aikaan hienoja tuloksia. Laaja koulutustarjontamme löytyy ajantasaisena
verkkosivuiltamme osoitteessa www.fcg.fi/koulutus.
Tässä lehdessä on jälleen asiaa asiakkaistamme ja heidän kanssaan toteutettamistamme monenlaisista projekteista. Kotimaan näkökulmasta FCG:n toiminnan kansainvälinen laajuus jää aika usein vähälle
huomiolle. Tästä syystä lehtemme ensimmäinen aukeama kuvaa alueellista ja kansainvälistä toimintaamme, jota tekevät sekä tytäryhtiömme eri
maissa että kansainväliseen konsultointiin erikoistunut liiketoimintaryhmämme.
Lehdessä esillä olevat asiakkaamme jakautuvat kiinnostavasti myös
maantieteellisesti: pohjoisin tulee Kemijärveltä ja läntisin Islannista, jonne ICT-liiketoimintamme on tehnyt kiintoisan avauksen terveydenhuollon
luokitusjärjestelmien käyttöönotossa. Lehtemme eteläisimmät projektit
ovat kehitysyhteistyöhankkeitamme Afrikassa.
Antoisia lukuhetkiä!
Paul Paukku
3
Kansainvälinen ja
Teksti: Eeva Kokki
Kuvat: FCG:n kuva-arkisto
FCG toiminta on yhtiön varhaisista vaiheista lähtien pohjautunut
tiiviseen, paikalliseen yhteistyö
asiakkaidemme ja yhteistyökumppaniemme kanssa. Kotimaassa
FCG:llä on toimipaikat keskeisissä kasvukeskuksissa Helsingistä
Rovaniemelle. Ulkomaan yksikkömme sijaitsevat Ruotsissa, Virossa, itäisen Euroopan alueella ja
Uudessa-Seelannissa.
Toimintaalueenamme on koko maapallo.
FCG:n kansainvälinen toiminta pohjautuu
yhtäältä kehitysyhteistyöhankkeisiin, joita toteutetaan eri puolilla maapalloa, toisaalta tytäryhtiömme toimintaan sekä omissa maissaan että kansainvälisesti.
Kansainvälisiä kehitysyhteistyöhankkeita toteutamme esimerkiksi Suomen ulkoministeriön, Maailmanpankin, Aasian kehityspankin tai EU:n rahoittamina. FCG:llä on
käytössään laaja asiantuntijaverkosto, joista
kootaan kutakin hanketta varten oma projektiorganisaationsa. Hankkeiden laajuus voi
vaihdella muutamasta kuukaudesta useisiin
vuosiin.
Tytäryhtiömme toimivat paikallisesti
myös omissa maissaan. Esimerkiksi tytäryhtiömme Bulgarissa, Povvik ADon maan johtava ympäristökonsultointiin erikoistunut yhtiö. Lisäksi yhtiö tarjoaa vesi- ja jätehuollon
palveluita asiakkailleen.
SIPU International AB on puolestaanRuotsissa toimiva konsultti- ja koulutusyhtiö, joka tekee kehitysyhteistyöhankkeita eri
puolilla maailmaa. Yhtiö on vuosien aikana
kouluttanut laajasti kehittyvien maiden hallinnon työntekijöitä esimerkiksi hallinnon organisointiin, tasa-arvoon ja demokratiaan liittyvissä aiheissa.
Muut FCG:n tytäryhtiöt ovat Virossa toimiva koulutusyhtiö Invicta AS, Venäjällä toimiva konsulttiyhtiö OOO FCG (entinen OOO
ManNet Partners), FCG Romania ja Uudessa-Seelannissa kehityskonsultointia tekevä
Anzdec Ltd.
Oheisen kartan oranssit pisteet kuvaavat FCG:n toimipaikkoja eri maissa. Siniset
pisteet ovat esimerkkejä kehitysyhteistyöprojekteistamme eri puolilla maailmaa. Olemme
vuosien aikana toteuttaneet tuhansia projekteja yli 100 maassa.
4
FCG:n kansainvälisen toiminnan johtotiimiä. Vasemmalta Ruotsissa toimivan SIPU Internationalin toimitusjohtaja Anders Olin, virolaisen Invictan toimitusjohtaja Peeter Puskai,
FCG:n kansainvälisen liiketoiminnan johtaja Matti Ojala, bulgarialaisen Povvikin toimitusjohtaja Dessislava Kovatcheva, Pietarissa toimivan OOO FCG:n toimitusjohtaja Elena
Kuznetsova (edessä oikealla) sekä FCG Romanian toimitusjohtaja Cantemir Radu.
Etelä-Amerikassa ja Karibian alueella FCG
on toteuttanut esimerkiksi useita maatalouden kehittämiseen sekä metsä- ja luonnonvarojen käyttöön liittyviä hankkeita.
alueellinen FCG
Venäjälla ja muiden
CIS-maisen
alueella
FCG on toteuttanut
monenlaisia
infrarakentamiseen, ympäristökonsultointiin
sekä
vesi- ja jätehuoltoon
liittyviä projekteja. Lisäksi yhtiö on konsultoinut esimerkiksi hallinnon ja opetustoimen
kehittämiseen
sekä
tietotekniikan hyödyntämiseen
liittyvissä
hankkeissa.
Nepal on esimerkki FCG:n kohdemaista
Aasiassa. Nepalissa FCG on toteuttanut
vuosien aikana useita hankkeita, joissa on
kehitetty muun muassa maan vesihuoltoa,
paikallishallintoa ja koulutusjärjestelmää.
Afrikassa FCG:n hankkeet ovat liittyneet
esimerkiksi maaseudun ja ympäristöhuollon
kehittämiseen, vesihuoltoon sekä opetustoimen kehittämiseen.
5
EH
21:14
20:58
Korkalo
20:49
30:16
20:57
30:2
30:4
24:11
20:56
20:49
AT
30:6
20:52
20:54
20:50
20:58
20:59
21:11
W
Vilkonen
Lahtela
60945
23:3
Rytiniemi
Kalasatama
LV
Yht. 878:1
Kpa
Lappala
sr/6
Välitalo
sv
10
/kk
AT
15:18
MA
10
Hakala
1:18
Z
17:15
AT
11:15
10:16
5:4
AT
5:14
sr/9
9:10
Räisälä
16:52
16:53
AT
16:25
9:25
2:3
Juhannusniemi
1
34:16
8
34:20 34:12
5031
12:2
sv
31:7
1:18
RA-1
Z
82:21
17:16
98:0
15:6
27:6
98:0
16:59
15:26
92:0
16:55
Yht.
4:11
llio
W
3:4
Räisälän
18:11
ja
Töllirinne
34:21
RM-1
82:3
18:8
34:7
31:5
34:22
17:18
2:39
Yht. 878:1
34:5
34:10
34:23
57:3
Ojala
27:6
Tö
Teksti: Anna-Maija Gruber
Kuvat: Sauli Koski
31:7
6:4
10:26
17:21
2
98
luo-10
6:1
16:29
16:24
2:3
2:14
34:21
34:14
34:22
sr/15
1:16
Tölliniemi
5:16
Lappala
10:5
17:17
28
AT
Z
16:57
17:19
198
Jatkola
16:11
Tasala
Suomulah
16:18
3:22
7:11
10:24
17:9
1:17
27:3
PY
82:17
14:21
8:4
7:12
MA
18:9
17:11
1:12
Väliaho
sr/10
82:20
17:25
1:13
2:17
11:16
S.talo
sv
82:21
1:3
2:10
sr/14
7:6
8:3
1:17
1:16
11:14
Keskitalo
8:3
3:9
82:28
10:28
18:11
4:12
11:17
15:6
Z
99:0
4:11
3:20
sr/5
sk
3:39
sr/11
3:5
9:30
0
15:36
sm344
sr/8
2:13
Karpio
3:32
3:31
3:18
3:44
Z
16
15:17
18:6
3:36
11:1
15:25
Hamara
PY
3:4
sr/2
16:12
3:35
yt
18:11
16:17
3:14
11:8
15:6
Kuokkala
16:14
Yht. 878:1 9:32
sr/3
sr/7
13.0
15
16:17 16:1216:56
Rantala
16:1
23
10
LV
21:12
21:7
Z
30:1
23:15
Mikkola
4:1
sr/16
23:13
24:9
90:0
20:45
20:46
99:0
luo-10
2:14
Z
jakok.
3:5
Yht. 878:1
3:4
98:0
9:10
4:11
Räisälä
3:30
92:0
18
Kotivaara
0
22
30:16
24:12
M
3:21
0
20
Lehto
9:32
Yht. 876:2
Yht. 876:2
0
3:9
Z
Yht. 876:2
17:23
17:14
99:0
871:5
24
M
ly
ja
Z
o
a
n
oj
ki
yl
sa
0
Ii
3:21
24:14
158.2
Z
Yht. 874:1:0
Uuttupöllänjänkä
luo-10
260
Z
Vaaranlamminjänkä
W
Ylimmäinen Vaaranlampi
28
0
Pitkävaara
247.0
Kemijärvi uudella kehitysuralla
Kemijärvi on ollut
viime vuosina
ahkerasti otsikoissa,
kun isot pörssiyhtiöt
ovat hylänneet
paikkakunnan.
Takaiskut eivät
ole lannistaneet
kaupunkia,
joka etsii parempaa
tulevaisuutta
uusin eväin.
6
– Olemme selvinneet aika hyvin, kun emme
jääneet haikailemaan kasvottomien yritysten perään. Tehtaiden sulkemiset olivat jättiyllätyksiä, mutta kovalla verkostomaisella
yhteistyöllä, uusilla strategisilla linjauksilla
ja elinkeinostrategiaa päivittämällä muutoksista ollaan selviämässä, vaikka haasteet
myös tulevaisuuden osalta ovat kovat, sanoo
Kemijärven kaupungin elinkeinojohtaja Jari
Luoma-aho.
Pitkän tähtäimen strategia
Kunnan visiot ulottuvat vuoteen 2025 asti
ja määrittelevät ne palvelut, joita halutaan
tarjota asukkaille, matkailijoille ja yrittäjille.
– Kyseessä on iso kokonaisuus, johon liittyy lukuisia tavoitteita. Haluamme kohentaa
kaupunkikuvaa, parantaa palvelurakennetta
ja saavutettavuutta, lisätä matkailun houkuttavuutta, lopettaa asukasmäärän vähenemisen... luettelee Luoma-aho.
– Täällä ei odotella vuoteen 2025, vaan
tavoitteet on jaoteltu heti toteutettaviin, tänä
vuonna tehtäviin, ensi vuoden tavoitteisiin
jne. Kemijärvi on Itä-Lapin helmi, keskellä
upeita tuntureita. Täällä on hyvä elää, asua
ja viettää vapaa-aikaa. Eikä elinkeinotoiminta ole loppunut. Matkailuhankkeiden lisäksi on kehitetty kaivannaisteollisuutta ja puutoimialaa.
Keskustasta se alkaa
Kunnan kehittäminen on aloitettu sen keskustan kehittämisestä. – Kaupungille tehtiin vuosi sitten kaupallinen peruspalveluselvitys, jossa tutkittiin kaupan palveluiden
kehittämistarpeita, kertoo FCG:llä hanketta
vetänyt johtava konsultti Kimmo Koski.
Keskustan kehittämistä pohti useita
työryhmiä, joissa olivat edustettuina yritykset
ja asukkaat. Nyt muutokset ovat jo kaavallisesti pitkällä ja etenevät normaalissa päätöksentekojärjestyksessä.
Suomulle
uudet eväät
Kemijärven tuoreita hankkeita on Suomun
matkailukeskukselle viime vuonna tehty ke-
M
15:30
26:4
26:4
4:16
15:37
Siulajänkä
16:10
16:8
15:16
4:17
1:19
Z
15:24
Lopsausvaara
15:32
Tonkoaapa
4:1
16:27
15:9
15:41
15:27
15:34
M
16:26
5:13
5:16
5:15
Z
Huutoniemi
Kanga
16:27
16:23
15:19
5:5
16:15
Tonkolehto
pv-3
15:38
15:7
0
Z
20
Räisälä
hti
Räisälä
16:57
5:3
47:8
16:45
5:4
16:46
15:40
15:22
57:1
31:7
34:22
6:7
Z
57:3
47:10
6:5
12:8
16:48
Z
16:49
9:37
9:36
12:10
16:36
8082:1
8101:4
Z
Pumppuamo
23:14
8080:2
16:33
8080:3
23:7
82:26
8057:8
8058:1
16:42
16:35
RA
10:22
16:58
10:12
10:20
16:30
V
82:23
82:23
82:25
8006:1
RA
82:25
8006:9
16:26
W
sm342
16:59
W
82:10
82:18
82:10
8026:5
RM
8028:4
82:10
8028:5
82:25
10:16
VU-1
8024:3
C
Hotelli
W
VR
18:12
V
RA
16:14
8231:1
RM
31:7
8234:7
8247:1
8237:10
8237:9
8248:5
8237:5
50:6
RA
Z
82:21
Pe
rä
luo-20
Z
oja
yt/k
k
Kalliovaara
Z
RM
Z
Laskettelurinteet
RA
82:17
22
20
0
Z
50:4
0
0
päällikkö Lauri Solin. Kaavan hyväksymisen
jälkeen päästään tekemään asemakaava ja
sitten rakentamaan vaiheittain. – Kehittämissuunnitelman tekeminen ennen kaavaa
säästää aikaa, vaivaa ja rahaa, kun raamit
on luotu valmiiksi.
Suomulla on nyt noin pari tuhatta vuodepaikkaa, joiden määrää olisi tarkoitus
nostaa nelinkertaiseksi vuoteen 2020 mennessä. Suuri osa rakennusoikeudesta on tulossa keskustaan. Suunnitelmissa ei ole uusia laajennusalueita, vaan tavoitteena on
maankäytön tehostaminen.
Suomun hankkeen kokonaisuudesta
on FCG:llä vastannut Rovaniemen toimipisteen aluepäällikkö Pirkka Hartikainen.
Valmennusta henkilöstölle
– Muuttuvat palvelurakenteet, henkilöstön
ikääntyminen ja muut muutokset vaikuttavat myös kunnan organisaatioihin. Niinpä
käynnistimme vuosi sitten esimiesten valmennuksen, joka päättyy syyskuussa 2010,
kertoo Kemijärven talous- ja kehittämisjoh-
18:16
Z
Z
0
– Suomun yleiskaavasta on jo laadittu luonnos, ja sen pohjalta tehty ehdotus lähtee
uudelleen nähtäväksi. Kaavan on tarkoitus
valmistua vielä tämän vuoden aikana, kertoo kaavoituksesta vastaava FCG:n toimisto-
50:1
49:2
20
Kaava etenee
RM-1
18:2
18:13
hittämissuunnitelma, jossa määriteltiin sen
visio ja liikeidea.
– Suunnitelmaa kehitettiin yhdessä
paikallisten yrittäjien kanssa. Suomu löytää
asiakaskuntansa niistä ihmisistä, jotka arvostavat kotoisuutta, turvallisuutta, intiimiä
ilmapiiriä ja rauhallisuutta. Suomu ei kilpaile
volyymillä vaan laadulla, kertoo FCG:n Oulun toimiston aluepäällikkö Minna Kurttila.
Suunnitelma määrittelee vision lisäksi mm.
matkailijamäärien tavoitteet ja konkreettiset
toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi.
– Suunnitelmasta on tullut tilaajalle
monivuotinen työkalu. Upeaa on sekin, että
se tehtiin ennen yleiskaavan laatimista, joten viestit menevät suoraan kaavoittajalle,
hän toteaa tyytyväisenä.
58:2
58:2
58:3
18:13
8238:3 8238:4
Z
Z
36
VR
Tonkopu
i
8238:2
VR
Yht. 878:1
16:19
itt
18:8
8237:6
10:5
luo-2
re
8237:3
8237:8
8237:7
8238:1
Z
kk
31:7
VR
VU
ka
8237:4
8248:4
Z
Yht. 876:2
Myllylampi
49:2
49:3
elk
Kalliojänkä
8237:1
8248:2
8248:3
31:1
82:1
W
rik
58:3
8248:1
8237:2
400
to
8:11
8247:2
8233:6
8209:2
57:3
ot
Jao u t s e n j ä n k ä
8234:5
8234:6
8233:5
yt/
luo-1
Mo
18:7
8234:4
8233:4
16:47
16:46
49:4
8234:3
82:3
Jaakonjänkä
luo-11
at
Z
RM-1
ja
8234:2
8234:8
8209:1
Räisälä
Kirppa
16:1
Z
18:13
8234:1
8233:2
8233:3
Suomutunturi
or
9901:0
8233:1
9901:0
16:45
nt
18:13
31:7
31:1
Myllyvaara
ku
8232:1
31:1
0
3:30
49:2
n h io
VR/k
l.
8232:2
31:1
31:6
Ha
3:44
18:5
18:4
18:14
8231:3
16:14
18
RV
18:16
Va
8231:4
18:13
31:1
57:6
180
Z
Lahtela
18:2
8231:2
34:22
100.0
9452
18:2
ET
ET
18:12
57:5
34:22
8:8
3:33
18:16
18:7
31:1
8031:4
82:21
3:5
AP
21:9
RM
8031:3
luo-22
o
3:5
t
vt/k
8161:1
9901:0
8030:1
82:27
1944
W
ur
3:24
AP
RMHotelli
18:12
18:12
49:2
ap
3:21
8161:1
8163:1
8151:5
8150:4
V RA
8027:4
Yht. 876:2
82:22
8024:2
8029:2
8029:3
8027:2
W
8024:1
8029:1
8027:1
ilt
8161:3
8001:2
82:11
82:23
8028:3
8026:6
S
Z
8152:2
8151:3 8151:4
82:25
82:1
3:24
3:48
8160:1
8159:3
8157:3
8152:1
8151:2
21:9
8020:3
V
8026:4
82:27
RA
8153:1
21:2
8056:6
20:38
82:27
3:5
Yht. 876:2
Z
3:24
8157:2
8157:4
8156:1
8056:5
20:7
82:10
sv
3:21
8158:1
8156:3
8156:2
8155:1
21:3
20:39
8021:2
V
ET
3:40
7:11
8156:4
8155:3
8155:2
8054:12
8054:1
14:3
8154:1
8153:3
8153:2
8054:2
14:14
RM1945
3:30
8155:5
8155:4
8154:2
21:4
8054:13
Pyyntikuoppia
3:23
3:9
8154:4
21:5
20:30
3:42
Heralampi
48:1
sm218
sm217
3:23
Laavu
Z
Z
8154:3
8054:10
8054:9
20:10
8054:4
20:32
82:10
RA
8021:1
82:23
16:26
14:8
8052:8
Z
20:11
8053:7
14:9
82:27
82:23
8020:1
8020:2
yt/kk
Z
8025:4
8053:8
8053:4
8053:3
14:7
RM
8003:4
82:13
82:10
82:25
8025:3
Räisälä
8051:3
82:13
8003:2
82:14
Z
8006:8
8006:6 8006:7
82:24
8053:6
8053:5
14:11
8052:5 14:10
14:16
12:10
sv
20:18
8053:9
8053:10
8053:1
14:18
14:13
8052:2
8052:314:12
14:18
8051:17
RA
20:19
20:20
Z
8051:15
8051:16
8051:13
3:46
20:21
14:18
8058:5
3:47
3:47
3:41
W
3:45
8060:6
8058:4
14:15
8078:3
8051:12
RA
180
16:59
8051:14
2:11
10:29
W
20:22
8060:5
8058:6
14:18
82:25
10:19
8062:5
21:15
48:2
3:21
sm340
RA
Yht. 876:2
20:24
Z
10:13
Z
82:10
Petäjävaara
10:21
16:37
16:26
Suomukankaanlampi
20:25
8058:3
8058:7
8057:7
8080:5
82:27
a
8060:4
8058:2
8057:10
8057:9
8080:4
Z
Z
oj
RA
8057:6
10:15
RA
8062:6
20:23
yt/kk
ka
9:10
16:34
8060:3
8081:3
23:5
23:8
Z
16:39
Vaarala
16:41
RM
3:49
8062:13
9901:0
8060:2
3:4
3:5
3:47
luo-9
20:16
14:18
8063:1
8060:1
8081:2
8079:5
rk
8065:3
8064:3
8059:1
8059:2
8081:1
8080:1
8100:3
Suomukankaanlehto
8086:5
8086:3
8086:4
8064:2
8083:3
8083:4
Z
Nu
8068:4
8065:2
8064:1
Z
8083:28083:1
3:4
3:4
k
8100:1
8084:2
8084:3
3:4
7:11
yt/k
8103:5
8101:1
8101:2
8101:3
48:13
sm341
Kaivo
8086:1
8086:2
Z
16:54
16:56
Z
W
166.0
21:14
8070:1
8068:3
14:18
16:19
16:19
83
Z
8102:3
8100:2
sv
Z
16:32
yt/kk
16:31
8065:1
8062:12
8062:11
8068:2
8066:5
12:10
8084:1
8102:2
10:29
16:56
Herajärvi
Yht. 876:2
8062:8
8069:1
8066:2
8066:3
8066:4
0
8102:1
Z
10:17
9:2
20
Z
Lahtela
8103:3
8103:2
8103:4
8068:1
8067:4
8066:1
8104:4
8104:28104:3
20:34
8067:3
23:17
RA
16:19
Z
10:17
8067:1
8067:2
8105:1 8105:2
8104:1
8103:1
AP
10:16
16:57
vt/kt
Z
0
16:57
5
Z
9:2
18
7:11
yt/kk
Varpula
Z
16:1
20:36
8106:1
23:12
Kilpeläinen
5030
AP
82:17
16:57
8111:2
8106:2
23:14
sv
20:28
8107:7
15:6
15:36
15:17
8072:1
8110:4
8110:1
8110:2
8110:3
8108:6
48:13
16:14
8071:1
8075:3
8071:2
Z
7:10
16:57
14:18
8075:1
8111:1
8107:6
47:9
16:14
8073:1
8074:2
9901:0
16:49
Z
9901:0
8109:1
8108:5
8107:2
8107:1
8107:38107:4
8107:5
7:11
8074:1
8077:4
8076:4
Z
Z
23:17
23:18
9:10
yt/kk
8075:2
11:16
12:6
8077:3
8076:3
23:17
8109:2
9:32
pv-1
14:18
12:11
T
Hiekkol
Z
12:11
0
8108:2
8108:1
8108:3
8108:4
7:8
Syrjälä
0
47:8
Z
16
15:6
RA
VR
12:9
W
82:16
Herakangas
9:24
Jäteallas
82:17
18
9:10
9:18
9:40
9:39
9:38
W
10:26
9:28
2
9:35
9:26
19
9:27
9:23
82:3
47:9
47:7
9:21
11:16
16:14
16:47
9:34
9:33
9:22
15:21
Suomukangas
Z
12:9
taja Tomi Timonen. Koulutuksessa on ollut
noin 70 henkeä, jotka ovat kiitettävästi osallistuneet viiteen lähikoulutuspäivään ja niihin liittyviin välitehtäviin.
– Positiivista on ollut se, että valmennus on tarjonnut eri näkökulmia johtamiseen ja antanut osallistujille tarvittavia valmiuksia, hän pohtii. Ohjelmassa on ollut
muun muassa perusesimiestaitojen kehittämistä, materiaalia kehityskeskusteluihin,
palautteen antamista ja saamista.
Timonen pitää onnistuneena välitehtäviin liittyviä pienryhmiä eli kollegakolmioita, joissa esimiehet toimivat yhdessä. Ne
ovat lisänneet yhdessä tekemisen meininkiä
ja tarjonneet oivalluksia yhteisistä pelisäännöistä.
– Myönteistä on sekin, että valmennuksen ansiosta esimiehet oppivat sparraamaan toisiaan, sanoo valmennusohjelmaa
vetänyt FCG:n johtava konsultti Jarkko Majava. Saatujen hyvien kokemusten ansiosta
valmennus laajenee koskemaan koko henkilökuntaa.
7
Yhteistyö sujui hyvin, vaikka pöydän ympärillä oli iso joukko, arvioivat Kimmo Suonpää ja
Pasi Pekkala FCG::stä.
Sopimuskumppanina
aurinkoinen Naantali
Naantalin kaupunki on
yksi FCG:n pitkäaikaisista
yhteistyökumppaneista
Varsinais-Suomessa.
Ajankohtaisiin hankkeisiin
kuuluu Mannerheiminkadun, vanhankaupungin
pääkadun, perusparannuksen suunnittelu.
– Kaupunki haluaa vaihtaa Mannerheiminkadun asfaltin nupukiviin. Tavoitteenamme
on luoda korkealaatuinen, kestävä ja kaunis
ratkaisu, joka ottaa huomioon nykypäivän
vaatimukset ja kunnioittaa samalla alueen
historiaa ja vanhaa kulttuuriperintöä, kertoo
kaupungininsinööri Kimmo Suonpää.
Naantalin Mannerheiminkatu on sijainnut likimain nykyisellä kohdallaan 1400luvulta lähtien, joten perusparannuksen erityishaasteena ovat asfaltin alla olevat arvokkaat kulttuurikerrokset.
8
– Tällainen hanke vaatii suunnittelijoilta todella monipuolista osaamista, sillä asioita on osattava tarkastella eri näkökulmista,
arvioivat Suonpää ja projektipäällikkö Pasi
Pekkala FCG:ltä.
– Ei riitä, että pystytään varjelemaan
vanhoja rakenteita, rakennuksia ja vanhaa
kaupunkiympäristöä, vaan lisäksi on otettava huomioon toiminnallisuus: ihmiset, kiinteistöjen käyttö, liikenne, esteettömyys...
Samalla on huolehdittava siitä, etteivät kustannukset karkaa käsistä. Silloin suunnitelma voidaan myös toteuttaa.
Mannerheiminkadun rakennustyöt on
tarkoitus tehdä usean vuoden aikana. Valmista tulee Suonpään mukaan aikaisintaan
vuonna 2014.
Puitesopimus – perusta
pitkäjänteiselle yhteistyölle
FCG:llä ja Naantalin kaupungilla on meneillään myös muita yhteistyöprojekteja, kuten
Taattisten alavesisäiliön ja runkovesijohdon
suunnittelu Taattistenjärven ja Särkänsal-
men välille, Daniscon jätevedenpuhdistamon liittäminen kunnalliseen viemäriin sekä
maankaatopaikan ja läjitysalueen suunnittelu yhdessä Fortumin kanssa. Yhteistyö pohjautuu puitesopimukseen.
– Puitesopimuksen ansiosta hankkeet voidaan käynnistää joustavammin ja nopeammin, koska ei tarvitse järjestää joka kerta
erikseen tarjouskilpailua ja käydä hintaneuvotteluja. Tämä vähentää hallinnollisia tehtäviä ja säästää siten myös resursseja, sanoo
Suonpää ja jatkaa etujen pohdintaa:
– Hyötyä tuo myös se, että tilaaja oppii
tuntemaan suunnittelijat, heidän vahvuusalueensa ja työskentelytapansa paremmin.
Näin tilaajan ja suunnittelijan välinen yhteistyö kehittyy ja lopputulos saadaan sujuvasti vastaamaan tilaajan odotuksia. Kuhunkin
hankkeeseen voidaan valita työhön paras,
kokonaistaloudellisesti edullisin ratkaisu.
Noin 35 henkilöä työllistävällä FCG:n
Turun toimipaikalla on vastaavat puitesopimukset myös Turun ja Raision sekä Euran,
Liedon ja Länsiturunmaan kanssa.
Johanna Närhi opastamassa kaupunkikävelylle lähtijöitä Loimaan keskustassa.
Teksti: Paula Böhling
Kuvat: Jarmo Teinilä ja Mari Moilanen
Loimaa kehittää
keskusta-aluettaan
Loimaalla on käynnissä ydinkeskustan kehittäminen, johon liittyen FCG on tehnyt
kaupunkianalyysin. Seuraavaksi on vuorossa asemakaavojen ajanmukaisuuden arviointi.
– Kaupunkikeskustojen elinvoima ei ole
vain suurempien kaupunkien huoli. Kuntaliitosten 2005 ja 2009 jälkeen Loimaa on
17 000 asukkaan kaupunki, jonka keskusta-alue tarvitsee kehittämistä. FCG:n kanssa
tehtävä yhteistyö pohjaa oman valmistelumme tuloksena syntyneelle, vuonna 2008 hyväksytylle kehittämisohjelmalle, kertoo kaupungin kehittämisjohtaja Matti Tunkkari.
Kaupunkianalyysissä nousi esille useita
kehittämisen kohteita, kuten keskuspuiston
ja torin toiminnallinen yhdistäminen, kevyen
liikenteen yhteyksien parempi esille tuominen, Turuntien ja asema-aukion viherrakentaminen ja pysäköinnin jäsentely, toteaa projektipäällikkö Johanna Närhi FCG:ltä.
Pian käynnistyvä asemakaavojen ajanmukaisuuden arviointi tähtää nykyistä sujuvampiin kaavoitus- ja rakennuslupaprosesseihin. Arvioinnin yhteydessä laaditaan
asemakaavamuutosten toimenpideohjelma
yhdessä tilaajan kanssa.
9
Kuvat: Jarmo Teinilä
Helena Karihtala, Hjallis Harkimo ja Matti Honkaniemi keskustelevat Sipoonranta-hankkeen etenemisestä alueen pienoismallin äärellä.
Ensimmäisenä valmistuvat lähimpänä merenrantaa olevat taloyhtiöt. Asukkaat pääsevät muuttamaan huoneistoihin alkuvuodesta 2011.
Kylä meren rannalla
Sipoon Storöreniin,
aivan Helsingin rajan
tuntumaan, rakennetaan
vauhdilla uutta
saaristolaishenkistä
asuinaluetta.
Sipoonrannaksi
ristityn alueen on
määrä valmistua
vuonna 2013.
10
– Tästä ei tule mikään nukkumalähiö vaan
kylä, sanoo idean isä, liikemies Hjallis Harkimo viitaten siihen, että Sipoonrantaan rakennetaan noin 250 asunnon lisäksi liikehuoneistoja, kuten ravintola, päiväkoti,
kukkakauppa, apteekki, lääkärikeskus ja
mahdollisesti ruokakauppa. On tarkoitus,
että myös saaristolaiset ja muut ympäristön
asukkaat voivat kokoontua alueella.
Huoneistot tehdään Sipoonranta Oy:n
toimitusjohtajan, sisustussuunnittelija Helena Karihtalan mukaan tavallisten ihmisten
tarpeisiin. – Niistä löytyy kaikki, mitä meren
rannalla viihtyvä voi hyvään arkeensa tarvita,
hän kuvailee.
Karihtala on hionut yhdessä arkkitehdin kanssa pohjaratkaisuja niin, että asuntoihin tulee myös riittävät säilytystilat ja käytännölliset kodinhoitotilat. Materiaaleilla
korostetaan alueen kylämäisyyttä ja saaristolaishenkeä.
Yhtiöstä huomattavan osan omistava Harkimo on tyytyväinen, sillä ”kaikki on
mennyt hyvin ja huoneistojen kauppa käy”.
Hallituksen puheenjohtajana hänellä on
myös suuri vastuu rakennusprojektin onnistumisesta.
Vaativa vesi
FCG:n työ Sipoonrannassa alkoi geo- ja
infrasuunnittelulla, mutta sittemmin tehtävät
ovat laajentuneet muun muassa vesilupien
hakemiseen, maa-ainesten tutkimiseen ja
elementtisuunnitteluun.
– Hanke on ollut suunnittelullisesti erityisen vaativa, koska rakentaminen ulottuu osittain vesialueelle – laiturirakenteille
ja osittain myös rakennuksille vallataan hieman merta, toteaa toimialajohtaja Matti
Honkaniemi FCG:ltä. Tavanomaisesta poikkeavaa on muutakin:
– Tämä on vanha kalastajakylä tai marinapaikka, joka on aikojen kuluessa rakentunut kahden saaren ympärille. Niinpä
saarten välisiä vesijättömaita ja pehmeitä savikkoja on jouduttu vahvistamaan, jotta rakennukset eivät painuisi. Veneiden säilytyspaikan alta paljastuneet pilaantuneet maat
haravoitiin tutkimusten jälkeen pois.
Parkkipaikkoja tarvitaan paljon, ja ne
tehdään enimmäkseen rakennusten alle.
Suunnittelussa on pitänyt ottaa huomioon
paitsi normaalit tulvasuojeluvaatimukset,
myös mahdollinen merenpinnan nousu tulevaisuudessa.
– Kun halutaan korkealuokkainen
asuinalue, kaiken on oltava kunnossa, Honkaniemi tiivistää.
Kauniaisten keskusta joutuu uuteen uskoon, kun purettujen rakennusten tilalle kohoaa
uusia asuin- ja toimistotaloja ja yleiset alueet saavat uuden, erilaisen yleisilmeen.
Kauniainen saa uuden keskustan
Kauniaisten keskusta saa vuoteen 2015 mennessä täysin uuden
yleisilmeen junaradan molemmin puolin. Vanhojen, purettujen 1960- ja
1970-luvun rakennusten tilalle ilmestyy asuntoja ja toimistoja, ja niiden
ympärille kehkeytyy uusi yleisten alueiden, katujen, torien ja puistojen
kokonaisuus.
– Kaavamuutoksilla ja keskustan uudistamisella tähdätään muun muassa kaupungin asukasmäärän kasvattamiseen ja palvelutason parantamiseen, kertoo Kauniaisten
kuntatekniikkapäällikkö Tapio Siirto. Ensimmäisen vaiheen kaksi asuinkorttelia ovat
valmiita, ja niissä asutaan jo. Vanhasta keskustasta on säilytetty vain kirjasto ja kauppakeskus Grani.
Merkittävä haaste, iso investointi
– Kaupunki vastaa uuden keskustan kunnallistekniikan, katujen ja puistojen vaiheittaisesta rakentamisesta, kertoo Siirto. Kyseessä on sangen merkittävä hanke, kaikkiaan 7
vuoden investointi, jonka kokonaissummaksi nousee 7 miljoonaa euroa. Lama hidasti
projektin etenemistä, koska NCC:n alueelle
rakentamat vapaarahoitteiset asunnot eivät
silloin käyneet kaupaksi.
– Uuden keskustan infran ja yleisten
alueiden suunnittelusta on vastannut FCG.
Hanke saatiin kilpailutuksen kautta, kertoo
suunnittelupäällikkö Sami Pailamo projektia vetävästä Kuopion toimistosta. Tehtävä
on osoittautunut haasteelliseksi liejuisen ja
savisen maaperän, huonojen pohjaolosuhteiden ja vieressä kulkevan kaupunkiradan
vuoksi. Maata on jouduttu stabiloimaan, ja
osa rakennuksista on pystytetty tärinävaimennuksen varaan.
Asuntorakentamisen viivästyminen on
hidastuttanut myös yleisten alueiden toteutusta, joka edellyttää valmiiksi rakennettua
ympäristöä. Hanke on vaatinut runsaasti yhteensovittamista, sillä jokaisella neljällä
korttelilla on omat arkkitehtinsä. Ympäristösuunnittelusta on vastannut alikonsulttina
maisema-arkkitehtitoimisto Studio Terra.
Projektille jatkoa
– Alueen suunnittelu jatkuu edelleen, ja tulossa on täydentäviä suunnitelmia sekä hankintakohtaisia suunnitelmapaketteja, kertoo
yhteistyöhön tyytyväinen Siirto.
Koko uudistettavan alueen kaavaa ei
ole vielä vahvistettu. FCG:n yksiköt ovat mukana myös muun muassa keskustan kaavoituksessa ja Tunnelitien eteläpään rakennussuunnittelussa.
11
Helmikuussa 2012
on Kristina från
Duvemåla -musikaalin
ensi-ilta Svenska
Teaternin suurella
näyttämöllä.
Jättihanke saa
arvoisensa puitteet:
peruskorjatut
näyttämötilat
ja ajanmukaisen
näyttämötekniikan.
Teemu Rahikainen teatterin edustalla rakennustöiden aloituspäivänä. Eero Saarisen
ja Jarl Eklundin 1930-luvulla suunnittelema
ulkosivu jää peruskorjauksessa entiselleen,
samoin teatterin sydän, pietarilaisen Nikolai
Benois’n 1860-luvulla luoma suuren näyttämön katsomotila.
1860-luvulla valmistunut Svenska Teatern
– suomenruotsalainen kansallisnäyttämö
– on käynyt historiansa aikana läpi monta
muutos- ja laajennusvaihetta. Nyt rakennuksen teatterille kuuluvat tilat peruskorjataan ja maanalaisia osia laajennetaan.
– Näyttämötilat uusitaan kokonaan kaikissa kerroksissa, neljänteen kerrokseen rakennetaan uusi Amos-esiintymissali, vanha
sali ja muut arvokkaat sisätilat kunnostetaan, ison salin permannolle lisätään istumapaikkoja ja esteettömyys turvataan, luettelee
teatterin tuotantojohtaja Göran Michelsson
korjauskohteita.
Suuri osa esitystä tukevista toiminnoista saadaan peruskorjauksen ansiosta suuren näyttämön tasolle, ja myös työturvallisuus parantuu.
Puun tilalle
betonia
Kiireisimmin korjausta vaatinut kohde sijaitsee sekä teatterihenkilökunnan, yleisön että
ohikulkijoiden katseiden ulottumattomissa.
12
Svenskan
muutosten pyörteissä
Valtteri Kantanen / Svenska Teaternin kuva-arkisto ja Jarmo Teinilä
– Teatterirakennus on aikanaan perustettu puupaalujen varaan, sillä pohjavedet
ovat olleet silloin noin 150 vuotta sitten nelisen metriä korkeammalla kuin nykyisin. Kun
pohjavesi on aikojen kuluessa laskenut, puu
on lahonnut käytännössä kokonaan pois,
kuvailee hankkeen pohjarakennesuunnittelusta vastaava toimialajohtaja Teemu Rahikainen FCG:ltä.
Lähtötilanne on hänen mukaansa kuitenkin hyvä. Pohjaveden laskun ansiosta
teatterirakennus on välttynyt kosteusvaurioilta, ja kun lähistöllä ei ole sattunut vesivahinkoja, pahoja painaumiakaan ei ole
syntynyt.
Nyt puupaalut korvataan betonirakenteella. Työssä käytetään suihkuinjektointimenetelmää – varsinkin ahtaisiin tiloihin
soveltuvaa pohjarakentamisen erikoismenetelmää – josta Rahikaisella on kokemusta myös muualta Helsingin keskustasta, esimerkiksi läheisestä City-korttelista.
Perustustöiden yhteydessä lasketaan
kellaritilojen lattioita alaspäin, jotta saadaan
lisää tilaa ja paikoin jopa uutta kerrosta.
Teatterin maanalainen osa laajenee Erottajan aukion suuntaan.
– Valmista pitäisi olla marraskuun lopussa 2011, joten täydellä höyryllä on edettävä. Maanrakennus-, pohjanvahvistus- ja
purkutyöt alkoivat kesäkuun alussa. Runkorakenteet on tarkoitus saada valmiiksi vuodenvaihteeseen mennessä, jotta ensi vuoden alussa päästään sisätöihin, kertoo
hanketta ohjastava diplomi-insinööri Eero
Kiljunen rakennuttajakonsultin ja päätoteuttajan tehtäviä hoitavasta Haahtela-rakennuttaminen Oy:stä.
Monenlaisia haasteita
Svenska Teatern sijaitsee Helsingin ydinkeskustassa, joten työtä joudutaan tekemään
hyvin ahtaissa paikoissa vilkkaan liikenteen
ja ihmispaljouden keskellä. Alueelle pitää
päästä isoilla kuorma-autoilla, sillä jatkuvasti on tuotava ja vietävä tavaraa sekä kuljetettava pois maa-ainesta. Työmaaparakitkin
on sijoitettu kolmeen kerrokseen pienelle
alueelle.
Myös itse teatterirakennus on tavan-
omaista vaativampi korjattava, koska se on
tehty monessa vaiheessa.
– Uusien vaatimusten mukaisen talotekniikan suunnitteleminen rakennukseen on lähes ylivoimainen tehtävä, mutta
parhaamme yritämme, Kiljunen vakuuttaa.
– Ja mikä tärkeintä, arvokkaat säilytettävät
rakenteet on saatava suojattua vahingoilta.
Remontti ei ole kuitenkaan ajanut Peppi Pitkätossua (Pippi Långstrump), Fannya
ja Alexanderia, Luolamiestä (Grottmannen)
ja muuta ohjelmistoa tauolle.
– Onnistuimme saamaan lähes koko
Aleksanterin teatterin käyttöömme, joten
suuri näyttämö toimii nyt siellä. Sen lisäksi
meillä on vuokralla vanha Diana-auditorio,
jossa esitetään pienen näyttämön ohjelmistoa, Michelsson toteaa tyytyväisenä.
Hän odottaa innokkaasti paluuta peruskorjattuun taloon, ja myös jännitystä taitaa olla ilmassa: Ensimmäisenä ensi-iltansa
saa Abban mieskaksikon, Benny Anderssonin ja Björn Ulvaeuksen, mestariteos Kristina från Duvemåla – suurin teatterissa koskaan esitetty musikaali.
13
Kuva: Jarmo Teinilä
14
Kaavoitus 50 v.
FCG:n kaavoitustoiminnan juuret ulottuvat vuoteen 1960, jolloin Maaseudun
Keskusrakennustoimisto (MKR) aloitti kaavoituksen arkkitehti Nils Kostiaisen
johdolla. Moni asia on noista ajoista muuttunut.
Suomessa oli ennen 1960-lukua voimassa
asemakaavalaki, joka koski vain kaupunkeja ja kauppaloita. Maalaiskunnat – ja MKR
– tulivat kaavoituksen piiriin rakennuslain
myötä vuonna 1959.
– 1960-, 70- ja vielä 80-luvullakin työ
piti aloittaa aika tyhjästä, sillä kaavoituksen pohjaksi ei ollut minkäänlaisia selvityksiä, eikä niitä juuri laadittukaan. Myöhempinä aikoina taas työtä ovat teettäneet ennen
kaikkea kaavojen muutokset, vertailee lähes
40-vuotisen kaavoitusuran MKR:ssä ja sitä
seuranneessa Suunnittelukeskus Oy:ssä
tehnyt diplomi-insinööri Heikki Lehtonen.
Rakennuskaavat olivat aluksi kirkonkylien kokoisia, parin kolmen vuosikymmenen kasvuvara päälle laskettuna, muistelee
vuonna 1967 MKR:ään pestattu Lehtonen.
– Vähitellen käyttöön tuli yleiskaavoitus, jossa ratkaistiin isot asiat. Yksityiskohdat hoidettiin asema- ja rakennuskaavoilla. Yleiskaavoitusta tehtiin ensin erillisenä, mutta myöhemmin myös osana kuntasuunnittelua.
Selvitykset vaativat
paljon työtä
2000-luvulla kaavanlaadinnan prosessi on
muuttunut erityisesti maankäyttö- ja rakennuslain vaikutuksesta.
– Laki korostaa riittävää selvittämistä, ja
niinpä huomattava osa työpanoksesta menee selvitysraporttien ja yhteenvetojen laatimiseen. Kaavaselostukset liitteineen paisuvat usein melkoisiksi eepoksiksi, kertoo
suunnittelupäällikkö Alf Lindström FCG:n
Tampereen toimipaikasta.
Etusijalle nousevat muun muassa luontoarvot. Myös ilmastonmuutokseen varautuminen ja muutoksen hillintä saavat yhä
enemmän huomiota, Lindströmin mielestä
muita kestävän kehityksen osa-alueita painokkaammin.
– Myös suojeltavat kulttuuriarvot otetaan huomioon melko laajasti. Uusien rakennetun ympäristön arvojen luominen sitä
vastoin näyttää yhä rajallisemmalta, koska
niillä ei ole lain erityistä tukea eikä oikein tilaa prosessissa.
Kaupan hankkeita on ollut Lindströmin
mukaan viime aikoina paljon, kun taas taloudellisesti kestävän yhdyskuntarakenteen
luominen ei ole ollut ”muodissa”. Tietoisuus
energian hinnan noususta on kuitenkin alkanut muuttaa suunnittelutavoitteita.
Monipuolinen osaaminen
välttämätöntä
Lehtonen tietää, että alkuaikoina moni kaavoittaja ”väänsi kaavaa itsekseen kavereilta
kysymättä”. Niin ei ole enää.
– Monipuolinen osaaminen ja vuorovaikutteisuus ovat korostuneet, ja samalla
lopputuloksen laatu lienee parantunut, tulevathan useampien näkökulmat huomioon
otetuiksi. Työvälineiden kehittyminen puolestaan on lisännyt kaavojen käytettävyyttä,
Lindström arvioi.
Kaavoittajien lisäksi nykyhankkeisiin
osallistuu tarpeen mukaan luonto-, maisema-, kulttuurihistoria-, arkeologia-, meluja liikenneselvitysten tekijöitä. Piirtäjät ovat
vaihtuneet suunnitteluavustajiin ja ATKhenkilöihin.
Energiakaavoitusta
Multialla
Keski-Suomessa toteutettava ”Ekotaajama
– Asukaslähtöiset energiatehokkaat asuinalueet” -hanke tuottaa uutta tietoa ja osaamista energiatehokkaan alueen kaavoituksesta, suunnittelusta, rakentamisesta ja
markkinoinnista.
Multialla Ekotaajaman sovelluskohteeksi on valittu noin 41 hehtaarin laajuinen Kyöpelin alue, jonne FCG laatii asemakaavan. Keskustan tuntumassa sijaitsevalle
alueelle on tarkoitus sijoittaa sekä pientaloja
että pienteollisuutta.
– Haluamme kehittää aktiivisesti kaukolämpöverkkoa ja paikallisesti tuotettuun
bioenergiaan perustuvaa lämmöntuotantoa.
Niinpä Kyöpelin alue toimii samalla energiakaavan teon pilottina Keuruun seutukunnassa. Alueelle tehdään energiaselvitys ja
sen mukaisesti useita vaihtoehtoisia kaavaluonnoksia, selostaa Multian vs. kunnanjohtaja Unto Murto.
Suunnittelija Mari Seppä FCG:ltä näkee pilottihankkeessa hienon mahdollisuuden osallistua suomalaisen energiakaavoituksen kehittämiseen. – Energiatehokkuutta
tarkastellaan maankäytön suunnittelun ja
kaavoituksen yhteydessä yhä enemmän ja
kokonaisvaltaisemmin, ja alan käsitteistö ja
työvälineet kehittyvät voimakkaasti juuri tällä hetkellä.
FCG:n valttikorttina Seppä pitää yrityksessä työskentelevien energia-asiantuntijoiden ja maankäytön suunnittelijoiden välistä
yhteistyötä.
Heikki Lehtonen tekeillä olevan Suomun
yleiskaavan äärellä entisajan välinein.
Hakaviivoitinta ja kolmioviivoitinta käytettiin 1980-luvulle saakka, jolloin siirryttiin
tietokoneaikaan.
15
Kuva: Jorma Peltonen
FCG:llä on pitkä
ja moninainen
kehitysyhteistyöhankkeiden historia.
Suomen kehitysavun
pääkohteessa
Afrikassa erilaisia
projekteja on ollut
muun muassa
Keniassa, Tansaniassa,
Etiopiassa, Sambiassa,
Sudanissa, EteläAfrikassa, Namibiassa,
Malawissa, Egyptissä,
Ghanassa, Somaliassa
ja Liberiassa.
– Uusi sähköinen säilytyspalvelu on
merkittävä parannus, kunhan sen toiminta
käynnistyy kunnolla, toteaa Kansallisarkiston kehittämisjohtaja Päivi Happonen.
Uusia Afrikan-hankkeita
Käynnissä olevista Afrikan hankkeista kaksi
on opetussektorilla, toinen Sudanissa ja toinen Mosambikissa. Maailmanpankin vesisektorihankkeet ovat menossa Tansaniassa
ja Etiopiassa sekä ulkoministeriön ICT-hanke Etiopiassa. Nykyiset kehitysavun muodot
ovat viime aikoina painottuneet taas hanketoimintaan enemmän kuin aikaisemmin.
Kenian vesipalvelurahastolle
teknistä apua
– Alkukesästä ratkesi FCG:n eduksi ulkoministeriön kilpailu vesialan hankkeesta, jonka tavoitteena on antaa asiantuntija-apua
Nairobissa toimivalle koko maan vesiasioita hoitavalle rahastolle Water Services Trust
Fundille. Kyseessä on aivan uudenlainen toi16
mintamuoto, kertoo projektijohtaja Auli Keinänen International Consulting -yksiköstä.
Suomen osuutena on rahoittaa rahastolle neuvonantaja, joka neuvoo Kenian köyhimmän maaseudun vesihuollon toteutusta,
sen rahoituksen kanavointia ja tietohallinnon kehittämistä. Kyseessä on kaksivuotinen hanke, johon liittyy yhden lisävuoden
optio.
Asia ja aihe eivät ole vieraita, sillä Suomi ja FCG ovat olleet mukana lukuisissa Kenian vesihuollon kehittämiseen tähtäävissä
yhteistyöhankkeissa usean vuoden ajan jo
1990- ja 2000-luvuilla.
Mosambikissa on lähiaikoina alkamassa uusi monivuotinen maaseudun kehittämishanke.
Pulaa
konsulteista
– Kehitysyhteistyössä välillä vallinnut hiljaiselo on vaikuttanut siihen, että suomalaisista
kokeneista konsulteista alkaa olla pula. Kokemusta syntyy kuitenkin vain, jos on riittävästi tilaisuuksia hankkia sitä. Kun kysyntä
ei ole ollut vakaata, on tarjontakin siitä syystä vähentynyt, pahoittelee Keinänen.
– FCG tähtää uusiin Afrikka-hankkeisiin. Niinpä tarjoustoiminta on aktiivista, ja
useita uusia hankkeita on kehitettävänä.
Suomen rahoittamat hankkeet ovat hyvä
kasvualusta nuorille tulevaisuuden tekijöille,
kunhan tarjouspyynnöt sallivat luovan ajattelun tiimejä koottaessa.
Kansallisarkistolle
uusi sähköinen
säilytyspalvelu
Kansallisarkistolle valmistuu vuoden
loppuun mennessä uusi valtionhallinnon
asiakirjojen sähköinen säilytyspalvelu.
FCG on toiminut konsulttina palvelua
toteuttavan tieto-järjestelmän
hankinta- ja toteutusvaiheessa.
– Uusi sähköinen säilytyspalvelu on
merkittävä parannus, kunhan sen toiminta
käynnistyy kunnolla, toteaa Kansallisarkiston kehittämisjohtaja Päivi Happonen.
– Aluksi sähköiseen säilytykseen tulee vain
valtionhallinnon materiaalia, joka on tallennettavissa sinne noin vuoden kuluttua asiankäsittelyn päättymisestä, kertoo Kansallisarkiston kehittämisjohtaja Päivi Happonen.
Kuntien sähköisten asiakirjojen säilytys on
valitettavasti edelleen ratkaisematta.
Lähes 200 km arkistoa
Tähän mennessä pysyvästi säilytettävät paperiset asiakirjat ovat siirtyneet arkistolaitokseen vasta 40 vuoden päästä, joten organisaatiot ovat itse säilyttäneet niitä pitkään.
Asiakirjoja on siirretty jo yli 180 kilometrin
verran eri kohteisiin Helsingissä ja seitsemään maakunta-arkistoon.
– Sähköinen säilytyspalvelu on tilansäästönkin kannalta merkittävä parannus,
kunhan toiminta käynnistyy kunnolla. Paperiasiakirjoja virtaa silti vielä kauan, koska
uusi systeemi koskee vain sähköisesti synty-
neitä, määräykset täyttäviä asiakirjoja, toteaa Happonen.
Järjestelmää ajetaan vuoteen 2015 asti
pienellä kapasiteetilla, jonka koko on alussa
5 teratavua. Sen jälkeen käytön pitäisi laajeta. Siihen asti palvelu pysyy maksuttomana.
Lisää yhteensopivuutta
– Järjestelmään tallennettavien asiakirjojen tulee täyttää arkistolaitoksen määräykset, jotka koskevat mm. metatietoja. Jatkossa yhdenmukaisuutta on toivottavasti myös
niiden sisällöissä. Sähköinen säilyttäminen
on osa hallinnon kehittämistä. Tiedon säilyttämisen tulee olla osa prosessia, ei erillinen
toiminto, määrittelee Happonen. Julkishallinnon tietojärjestelmien yhteensovittaminen
on muutenkin tarkastelun kohteena erityisesti valtiovarainministeriössä.
Sähköisen
säilytysjärjestelmän
määrittely käynnistyi valtioneuvoston pää-
töksestä ja budjettimäärärahalla. Sen rakentamiseen kuluu viiden vuoden aikana noin 5
miljoonaa euroa.
Ainutlaatuinen hanke
FCG on ollut mukana hankkeen eri vaiheissa, ensin palveluntuottajan hankinnassa,
sitten Kansallisarkiston henkilöresurssien
arvioinnissa. Tänä vuonna vuorossa on toteutuksen tuki ja katselmointi. Eri hankkeet
on saatu kilpailutuksen kautta.
– Tämä on ollut meillekin merkittävä projekti, koska julkishallinnossa on vuosittain vähän tämän kokoluokan hankkeita,
joissa kaivataan riippumatonta neuvonantoa, arvioi liiketoimintajohtaja Anette Vaini-Antila. – Kiintoisaa on sekin, että vastaavia kotimaisia projekteja ei ole, joten
benchmarkkausta on haettu ulkomailta. Siinä meillä on ollut apuna FCG:n kansainvälisyys ja esimerkiksi Brysselin yhteydet.
17
18
Urheilukentät
kuntoon
Leppävaaran urheilupuistossa Espoossa on järjestetty
muun muassa yleisurheilun kotimainen huipputapahtuma Kalevan Kisat. Niitä varten kenttä peruskorjattiin
– Kun vuoden 2009 Kalevan Kisat saatiin tänne Leppävaaraan, iältään reilu kaksikymppinen kenttä oli pakko korjata, sillä esimerkiksi juoksuradat eivät täyttäneet
lainkaan niille asetettuja vaatimuksia, kertoo Espoon kaupungin suunnitteluinsinööri
Gunnar Kokko.
Kaupunki päätti tehdä suurimmassa
urheilupuistossaan samalla perusteellisen
korjauksen. Juoksuratojen lisäksi uusittiin
muun muassa pituushyppypaikat, takasuoran lähtötaskut, keinonurmet ja aidat.
– Kuluvan vuoden alussa tuli sitten vielä tieto, että takasuoralle pitkään kaivattu
maavallikatsomokin voidaan rakentaa. Ei siinä auttanut muu kuin kääntyä taas kerran
FCG:n ja projektipäällikkö Kalle Linkolan
puoleen. Aikataulu oli tiukka, mutta hyvin
meni, nyt on käytettävissä noin 1 100 paikkaa puolen metrin istumaleveydellä laskettuna, Kokko selostaa tyytyväisenä.
Ydinkysymys:
kuka kenttää käyttää?
Kun on kyse olemassa olevan kentän saneerauksesta, kuten nykyisin lähes aina, suunnitteluvaiheen ensimmäisiä asioita on selvittää, mitä on rakennettu, milloin ja miten.
Kenttämestareiden haastattelulla kartoitetaan mahdolliset ongelmakohdat.
Linkola toivoo, että heti alkuun pohdittaisiin perusteellisesti myös sitä, ”kuka kenttää oikeasti käyttää ja riittäisikö jokin muu
kuin stadiontyyppinen ratkaisu”.
– Leppävaaran urheilupuisto on erikoistapaus, mutta useimpia kenttiä käytetään
ehkä vain koululiikuntaan ja lähiliikuntaan.
Silloin ei tarvitse laittaa viimeistä huutoa ole-
vaa Mondoa ja televisioinnin vaatimaa suurta valaistustehoa – ja rahaa säästyy.
On kohde ja toteutustapa mikä tahansa, suunnittelijalle on tärkeää saada riittävät
lähtötiedot ajoissa, Linkola tiivistää. – Myös
tavoitteiden pitää olla tiedossa alusta pitäen,
koska rakentamiseen tarvittava rahasumma naulataan kiinni liki sataprosenttisesti jo
suunnittelussa.
Paljon huomioon
otettavaa
Urheilukenttien rakentamisesta on olemassa monia määräyksiä, ohjeita ja suosituksia.
Yleisurheilukentän juoksuradan pituus on
400 metriä, ja myös kaarresäteestä on suositus. Jalkapallokentässä taas on hyvä olla
riittävästi leveyttä, koska juniorit pelaavat
kentällä poikittain. Aidat, valaisinmastot ja
muut kiinteät kohteet pyritään sijoittamaan
mahdollisimman kauas pelialueesta, jottei
niistä aiheudu loukkaantumisriskiä.
– IAAF:n, FIFAn, ITF:n ja muiden kansainvälisten lajiliittojen määräykset ja ohjeet
on opiskeltu tarkkaan, Kalle vakuuttaa.
Suunnittelun piiriin kuuluvat myös turvallisuus, liikennejärjestelyt ja ”kaikki muu,
mitä on ympärillä”.
Varsinaista poistumissuunnitelmaa ei
avoimeen tilaan sijoittuvalla kentällä tarvitse
tehdä, mutta esimerkiksi pysäköintialueet ja
saattoliikkeen vaatima tila on tärkeää huolehtia kuntoon, muistuttaa lähes kokopäiväisesti kenttäsuunnittelun parissa työskentelevä geoteknikko.
FCG:n muista osaajista hän tarvitsee
useimmin avukseen rakenne-, liikenne- ja
sähkösuunnittelijoita.
Harjun stadionin
perusparannus käynnissä
Harjun stadion on ollut Jyväskylän merkittävin kilpaurheilupaikka 1920-luvulta saakka.
Yleisurheilun ja jalkapallon kilpailu- ja harrastetoiminnassa käytettävän kentän perusparannus tehdään FCG:n laatiman suunnitelman pohjalta.
Suunnitteluprojektia FCG:llä vetänyt
aluepäällikkö Jarmo Silvennoinen kertoo,
että Harjulle on tehty koko urheilualueen
kattava yleissuunnitelma. Siinä toimenpiteet
on vaiheistettu neljälle vuodelle.
– Rakentamisen ensimmäinen vaihe,
johon kuuluvat muun muassa keskikentän
nurmialueen uusiminen ja kentänlämmitysputkiston rakentaminen, valmistuu vuoden
2010 aikana. Pelaamaan päästiin kuitenkin
jo heinäkuussa, toteaa hanketta Jyväskylän
kaupungin puolella vetänyt kunnossapitopäällikkö Jouni Vilkman.
Työt ovat edenneet suunnitelman mukaisesti. Vuosina 2011–2013 ovat vuorossa
katsomot, valaistus, pituushyppy- ja kolmiloikkapaikkojen rakentaminen sekä kentänlämmityslaitteiston hankkiminen.
– Se on vielä vähän parempi kuin Pekingissä, kehuvat Gunnar Kokko ja Kalle Linkola
juoksuradan pintamateriaalia. – Useita toimeksiantoja on tehty yhdessä, ja suunnittelutyö
sujuu. Suunnittelija tietää, mitä asiakas haluaa ja asiakas tietää, mitä saa. Kaikki ovat
tyytyväisiä.
19
Liian korkea kynnys – siirtyminen laitureilta
hankalaa.
Näytössä heijastumia – hankala katsoa
tietystä suunnasta.
Katos suojaa tuulelta ja sateelta.
Esteettömästi asemilla?
FCG on tehnyt Ratahallintokeskuksen
(nyk.
Liikennevirasto)
toimeksiannosta
esteettömyyskartoituksen yhteensä 180 henkilöliikenneasemalle. Tietoja kerättiin myös asemien palvelutasoon
vaikuttavista tekijöistä.
– Arvioinnissa käytettiin yhdessä asiakkaan
kanssa laadittua kriteeristöä ja laajaa lomaketta. Näin varmistettiin, että kaikille asemil-
le tehdyt kartoitukset ovat mahdollisimman
kattavia ja keskenään vertailukelpoisia huolimatta asemien ja arvioitsijoiden suuresta
määrästä, kertoo Oulun ja Pohjois-Suomen
25 aseman mittauksista vastannut rakennusmestari Hannu Verronen FCG:ltä
Kartoituksessa käytiin läpi kevyen liikenteen reitit asemalle, siirtyminen laitureille
ja laitureilta, laiturit ja laiturivarustus, liityntäliikenne, asemarakennus sekä mainittujen
kohteiden kunnossa- ja puhtaanapito.
– Työn tuloksena syntyi tietokanta, jonka tietoja käytetään hyväksi laadittaessa kehittämisohjelmaa asemien palvelutason ja
esteettömyyden parantamiseksi. Kehittämistoimenpiteillä lisätään rautatieliikenteen
palvelujen houkuttelevuutta ja saavutettavuutta. Esteettömät reitit ja palvelut ovat
kaikkien käyttäjien etu, sanoo ylitarkastaja
Arja Aalto Liikennevirastosta.
Materiaalitehokkuusselvitys ympäristöministeriölle
Ympäristöministeriö on tilannut FCG:ltä selvityksen talonrakentamisen materiaalitehokkuuden esteistä. Yhteistyökumppanina
hankkeessa toimii mikkeliläinen konsulttiyhtiö Ekoleima Ay.
Selvitystä koskeva tarjouskilpailu ratkesi maaliskuussa 2010, ja selvityksen on
määrä valmistua lokakuun loppuun mennessä. Hanke on osa laajempaa hankekokonaisuutta, ja sen tavoitteena on selvittää
sekä talonrakentamisen materiaalitehokkuuden esteitä että jätteiden käsittelyyn liit-
tyviä hyviä käytäntöjä. Hankkeen pohjalta
tehdään ehdotuksia rakentamisen materiaalitaloutta parantavista ohjauskeinoista. –
Läpikäytäviä osa-alueita ovat muun muassa
rakennusjätteen synnyn ehkäisy, sen käsittely, materiaalivalinnat ja pitkä käyttöikä,
projektipäällikkö Riitta Kojo FCG:ltä kertoo.
FCG:n rooli hankkeessa on materiaalitehokkuuden nykytilan selvitys. Työ tehdään
jätehuollon ja rakennuttamisen sekä ylläpitopalvelujen yhteistyönä. Mahdolliset uudet
käytettävät ohjauskeinot voivat olla hallin-
nollisia, taloudellisia ja informatiivisia, ja niitä selvittää Ekoleiman toimitusjohtaja Raimo
Lilja. Hanketta ohjaa ohjausryhmä.
– Tarve rakentaa materiaalitehokkaasti on merkittävästi lisääntynyt, ja ympäristöministeriöllä on suurta mielenkiintoa asian
edistämiseen. Selvityksen tuloksia on tarkoitus hyödyntää valtakunnallisen ja alueellisten jätesuunnitelmien sekä EU:n uuden
jätedirektiivin täytäntöönpanossa sekä jätelain kokonaisuudistuksen valmistelussa,
kertoo Kojo.
HUS tähtää resurssien optimikäyttöön
RAFAELATM -hoitoisuusluokitusjärjestelmää
käytetään
monin
tavoin apuna hoitotyön suunnittelussa. Se tuottaa tietoa muun
muassa potilaiden hoidon tarpeesta, hoitohenkilökunnan työpanoksesta ja työn tuottavuudesta.
– Henkilöstövoimavarat voidaan hoitoisuustietojen avulla kohdistaa mahdollisimman hyvin potilaiden tarpeiden mukaisesti.
20
Meillä tätä on hyödynnetty varsinkin työvuorojen ja toimintaprosessien suunnittelussa.
Hoitohenkilöstö on käytössä tehokkaasti ilman vajaakäyttöä tai kohtuutonta ylikuormitusta, kuvailee kehittämispäällikkö Kristiina
Junttila HUS:sta.
– Hoitoisuustiedoilla saamme myös
viitteitä hoitotyön laadusta. Lisäksi työmäärän optimointi parantaa hoitohenkilöstön
työhyvinvointia ja työssä viihtymistä, Junttila
arvioi viitaten Auvo Rauhalan tutkimukseen,
jonka mukaan sairauspoissaolot lisääntyvät
työmäärän ylitettyä tietyn rajan.
Tuotepäällikkö Anne Kanerva FCG:ltä
kertoo, että RAFAELATM -järjestelmää käytetään erikoissairaanhoidossa jo lähes kaikissa maamme sairaanhoitopiireissä. Järjestelmän omistaa Suomen Kuntaliitto, ja FCG
myöntää siihen käyttöoikeuksia vuosittaisilla
lisensseillä.
Kuvat: Hannu Verronen
ja Taina Kytöaho
Korkeatasoinen videoneuvottelujärjestelmä palvelee hajallaan sijaitsevan ortodoksikirkon tarpeita.
Videoneuvottelu on ortodoksikirkon
ekologinen valinta
Videoneuvottelut ovat ekologinen
ja kustannustehokas ratkaisu.
Näin Suomen ortodoksinen kirkko
perustelee uuden järjestelmänsä
hankintaa.
– Ortodoksikirkko on pieni ja hajallaan ympäri maata. Neuvonpito on aikaisemmin
vaatinut paljon matkustelua. Videoyhteydet
auttavat kirkollishallituksen istuntojen lisäksi
eri puolilla maata asuvia työryhmien jäseniä.
Nyt olemme FCG:n avustuksella kahteen
kertaan harjoitelleet videoituja kokouksia, ja
ensivaikutelmat ovat positiivisia, kertoo kir-
kon kansliapäällikkö Risto Ikäheimo.
Korkeatasoista
HD-tekniikkaa
– FCG voitti vuodenvaihteessa kirkon
videoneuvottelujärjestelmästä käydyn hankintakonsultointikilpailun. Nyt käynnissä on
korkealuokkaisen HD-tasoisen perusverkon
hankintavaihe, ja laitteet asennetaan loppukesästä, kertoo projektijohtaja Jarmo Riipinen. Riipinen on toiminut hankkeen teknologiakonsulttina ja johtaja Simo Reipas
hankintakonsulttina.
Prosessin aikana FCG on tarjonnut kirkon ylimmälle johdolle tilaisuuden pitää kokouksia FCG:n oman 15 pisteen Tandbergjärjestelmän kautta Kuopion, Helsingin,
Joensuun, Jyväskylän ja Turun välillä.
Kirkolle on tarjottu lisäoptiona internetin kautta käytäviä videoneuvotteluja joko
langattomalla tai kiinteällä laajakaistalla.
– Näin neuvotteluun voi osallistua omalta
kannettavalta tietokoneelta, Riipinen toteaa. Systeemi sopii myös työryhmätyöskentelyyn ja yhteistyöhön muiden partnereiden
kanssa.
Espoon tavoitteena palvelutuotannon
työn parantaminen
Espoon kaupunki on tehnyt usean vuoden
ajan kehittämistyötä toiminnanohjauksen
(ERP) parissa. Toiminnanohjauksen tietojärjestelmä otettiin käyttöön vuonna 2005 ensin taloushallinnossa ja sitten hankinnassa.
Henkilöstöjohtamiseen liittyviä HR-toiminnallisuuksia alettiin ottaa käyttöön vuoden
2009 alussa.
Vuoteen 2011 jatkuvan ERP-HR-hankkeen tavoitteena on suunnitella, rakennuttaa ja ottaa käyttöön ERP-HR-järjestelmä
sekä uudistetut prosessit ja toimintatavat.
Tavoitteena on tuottavuuden parantaminen,
kertovat vt. johtaja Päivi Sutinen Espoon
kaupungin konsernipalveluista ja ICT-asiantuntijapalveluiden johtaja Markku Köykkä
FCG:ltä.
– HR-prosesseista pyrimme parantamaan erityisesti palvelussuhteen solmimisen ja hoitamisen prosesseja. Niiden
sujuvuus ja helppous on keskeistä kuntalaispalvelujen tuottamisen, henkilöstön ja
varsinkin esimiestyön näkökulmasta, tarkentaa Sutinen.
– Yhteistyössä FCG:n kanssa johdamme hanketta ammattimaisella otteella ja pyrimme saavuttamaan sille asetetut tavoitteet.
FCG:n tehtävänä on suunnitella hanke, varmistaa sen eteneminen, ohjata kokonaisuutta, huolehtia hanke- ja projektikäytänteiden noudattamisesta, valmistella asiat
ohjausryhmään sekä huolehtia sisäisestä
viestinnästä.
21
Kuva: Sami Pailamo
Kuopion Energian uusi voimalaitosyksikkö kohoaa Haapaniemen kaupunginosaan vanhan voimalaitoksen viereen.
Kuopion uusi lämpövoimala hyödyntää biomassoja
Kuopion Energia rakentaa
Haapaniemen voimalaan uutta
yksikköä, joka korvaa osittain
käytöstä poistuvan vanhimman
yksikön. Uusi laitos otetaan
kaupalliseen käyttöön vuoden
2012 alusta.
– Noin 135 miljoonan investointi on Kuopion
isoimpia käynnissä olevia hankkeita, kertoo
projektijohtaja Petri Luoma. Uudessa laitoksessa voidaan hyödyntää biomassoja kuten
haketta ja ruokohelpeä perinteisen turpeen
ohella. Vanhasta laitoksesta pystytään käyt-
tämään mm. sen turbiini.
Näyte
kokonaisosaamisesta
– Meille Haapaniemen voimalan alueja rakennesuunnittelu ovat olleet melkoinen
haaste, koska uusi laitos tulee tiiviisti rakennettuun ympäristöön. Lähes 10 metrin korkeuserot ovat edellyttäneet mittavia työnaikaisia tukiseiniä, pysyviä tukimuureja ja
pohjarakenteiden tuennan erityisosaamista,
kertoo suunnittelupäällikkö Sami Pailamo
FCG:n Kuopion toimistosta. – Hankkeen ai-
kataulut ovat olleet vaativia, mutta hyvin on
niihin venytty ja urakat ovat päässeet alkamaan viivytyksettä, hän toteaa tyytyväisenä.
Suunnitteluun on käytetty 1,5
vuotta. Laajuudessaan se on hyvä esimerkki FCG:n monipuolisesta osaamisesta, arvioi Pailamo. Pääsuunnittelijana on ollut Lauri Jauhiainen ja rakennesuunnittelijana Esa
Nissinen, molemmat Kuopiosta. Geotekninen suunnittelu on tehty pääosin Helsingin
toimistossa. Alueella tehtiin myös pilaantuneen maan tutkimus, mutta maaperästä ei
löytynyt mitään erityisen hälyttävää.
Matkailualalle uusi Master Plan 2.0
-palvelukokonaisuus
FCG:n uusi, sisällöltään laajentunut Master Plan 2.0 täydentää aiempia 1.0-versioita, joita on laadittu matkailukeskuksille eri puolilla
Suomea. Niissä keskityttiin investointeihin ja maankäyttöön, kun uusi
versio on monialainen, asiakkaan tarpeet huomioon ottava palvelukokonaisuus, jossa voidaan hyödyntää FCG:n laajaa osaamiskenttää.
Synergiaa matkailulle
ja kuntalaisille
– Matkailukeskukset ovat kuin pieniä kyliä
tai kaupunkeja. Niiden kasvaessa haasteetkin kasvavat, kun esimerkiksi energiankulutus ja liikenne lisääntyvät ja muitakin uusia
tarpeita ilmenee, sanoo FCG:n Oulun toimiston aluepäällikkö Minna Kurttila. – Kun
kunnan tehtävä on luoda puitteet elinkeino22
toiminnalle, on järkevää kehittää synergisesti kunnan ja matkailukeskuksen palveluja
rinta rinnan eikä erikseen.
Valttina monialaisuus
– Uudessa palvelukokonaisuudessa voimme tarjota laaja-alaisesti FCG:n osaamista, joka kattaa kaikki tarvittavat osa-alueet.
Uusi teemoittain ja aihepiireittäin rakennet-
tu Master Plan 2.0 on joustava neliportainen
moduuleista koostuva paketti, josta voidaan
koota asiakkaan tarpeita parhaiten vastaava
yhdistelmä, kertoo Kurttila.
Pienin moduuli on aiheeseen paneutuva seminaaripäivä, joka selkeyttää aihepiiriä.
Seuraava askel voi olla alustava tarvekartoitus tai monivuotisena työkaluna toimiva vuorovaikutteinen kehittämissuunnitelma.
Neljäs moduuli on suunnitelmien toteutus, joka sisältää tarvittavat arkkitehti-, suunnittelu- ja rakennuttamispalvelut. – Ja kaikki on saatavilla samasta osoitteesta, mikä
tekee asian asiakkaalle helpoksi, hän toteaa.
Kuva: Mats Sandström
FCG:n Ritva Penttilä-Pietarinen jakoi todistukset terveyshallintotieteiden opiskelijoille koulutusohjelman päätösjuhlassa Vaasassa.
Vaasan sote-koulutus avasi uusia näköaloja
Vaasassa päättyi toukokuussa FCG:n Lappeenrannan alueyksikön yhdessä Itä-Suomen yliopiston
kanssa kolmannen kerran
toteuttama koulutusohjelma sosiaali- ja terveysalan
esimiehille.
Ennen lomia vietettiin kaksivuotisen koulutusohjelman päätöstilaisuutta. Ohjelmaan
osallistui lähes 100 motivoitunutta esimiestä Vaasan kaupungin sosiaali- ja terveystoimesta ja Vaasan sairaanhoitopiiristä. Noin
50 opiskelijaa suoritti Itä-Suomen yliopiston
vaatimusten mukaisesti terveyshallintotie-
teen perusopinnot.
– Osallistujat olivat erilaisissa esimiestehtävissä tai niihin tulevaisuudessa hakeutuvia,
kertoo koulutusohjelmasta vastaava johtava
koulutuspäällikkö Ritva Penttilä-Pietarinen
FCG:ltä. Luennoitsijat olivat Itä-Suomen ja
Vaasan yliopistojen asiantuntijoita.
Kurssin tavoitteita olivat verkostoituminen yli organisaatiorajojen sekä moniammatillisen yhteistyön ja yhteisymmärryksen lisääminen. Ohjelma koostui luennoista,
ryhmätyöskentelyistä, esseistä, tenteistä ja
työskentelystä verkkoympäristössä. – Kokemukset olivat niin positiivisia, että koulutusohjelmaa tullaan varmasti toteuttamaan
muillakin paikkakunnilla, lupaa Penttilä-Pietarinen.
Uusia
näkökulmia
– Kaikkea koulutuksen antia ei voinut arvioida etukäteen ohjelman perusteella, koska siitä saadut hyödyt olivat niin monitahoisia, sanoo koulutukseen osallistunut Vaasan
keskussairaalan kliinisen mikrobiologian ylilääkäri Suvi-Sirkku Kaukoranta. – Tärkeintä oli loppujen lopuksi se, miten luennoitsijoiden ja muiden osallistujien näkemykset
ravistelivat omia vakiintuneita käsityksiä ja
panivat ajattelemaan eri lailla. Sosiaali- ja
terveysalalla tarvitaan muutoksia, mutta niiden kehittämisestä ei tahdo syntyä yksimielisyyttä. Täällä haastettiin sekä osallistujat
että luennoitsijat, ja jokainen joutui panemaan itsensä likoon.
Haukipudas tutkii elinkaarimallia
Oulusta pohjoiseen sijaitseva
Haukipudas on vireä kasvukunta,
jossa asukkaiden keski-ikä on 34
vuotta. Nuoren väestön tarpeet
edellyttävät kunnalta isoja satsauksia palveluihin, kuten kouluihin
ja päiväkoteihin.
– Lähivuosien investointitarve on 50 miljoonaa euroa. Aika paljon 19 000 asukkaan
kunnassa, pohtii rakennuttajainsinööri Johanna Vakkuri. Niinpä kunta on aktiivisesti lähtenyt etsimään vaihtoehtoja perinteisille
investoinneille. Selvittelyssä on elinkaarimalli, jossa ulkopuoliset palveluntuottajat tarjo-
aisivat tarvittavat koulukiinteistöt ja niiden
rahoituksen.
Käynnissä
hankintaprosessi
Vuonna 2009 tehdyn esiselvityksen pohjalta
Haukipudas kilpailutti neuvontapalvelut, jotka tulivat FCG:n hoidettaviksi. – FCG on ollut konsulttina mukana koko prosessin ajan
laatimassa hankintailmoitusta, tekemässä vertailuja ja laatimassa maksuohjelmaa
yhdessä tilaajan kanssa ja osallistuu myös
lopullisen tarjouspyynnön laadintaan, kertoo rakennuttamispäällikkö Jouni Viinikka-
la Oulun toimistosta. Hankkeessa ovat olleet
mukana myös toimistoinsinööri Kauko Marttila Turun toimistosta ja liiketoimintajohtaja
Jari Kaukonen Helsingin toimistosta.
Nyt käydään neuvotteluja neljän palveluntuottajaehdokkaan kanssa. Nimettyjä kohteita on kolme: uusi päiväkoti ja lukio
sekä alakoulun peruskorjaus ja laajennus.
Loppukesästä syntyy varsinainen tarjouspyyntö, ja syksyllä valtuusto päättää toimenpiteistä. – Edelleen on mahdollista sekin,
että Haukipudas valitsee perinteisen investointimallin, arvioi Vakkuri
23
Kuva: FCG:n kuva-arkisto
UM uusii hankehallintajärjestelmäänsä
Ulkoasiainministeriö uudistaa kehitysyhteistyön hankehallintaa koskevaa järjestelmäänsä osana laajempaa asiakirjahallinnon kehittämistyötä. FCG osallistuu hankkeeseen mm. suunnittelemalla ja toteuttamalla
uuden järjestelmän käyttäjäkoulutuksen ja siinä tarvittavan materiaalin.
– Kyseessä on iso uudistusprosessi,
joka käynnistyi jo vuonna 2008, kertoo koulutushanketta vetävä FCG:n International
Consulting -yksikön Senior Advisor Merja
Mikkola, joka toimii FCG:n puolelta projektipäällikkönä.
Vahvaa osaamista
Koulutus- ja käyttöönoton tukihanke saatiin kilpailun kautta. Mikkola arvioi, että päätöksen ratkaisi FCG:n eduksi tarjousta laatineen tiimin vahva asiantuntemus. Mukana
ovat hänen lisäkseen Jouni Immonen ja Tapio Wallenius. Hankkeen ICT-osuudesta on
vastannut johtaja Simo Reipas FCG:ltä.
– Koko tiimillä on jo ennestään erinomainen kehitysyhteistyön projektitoiminnan tuntemus ja käytännön kokemus, Mikkola arvioi.
Käyttöönoton koulutusta
Hankkeen yhtenä osatavoitteena on viimeis24
tellä sekä ulkoministeriön sisäiseen käyttöön
että kaikille avoimeksi tuleva ohjekirja. Uudistettu järjestelmä toimii sähköisesti, joten
ministeriön sisäinen koulutus hyödyntää
sähköistä materiaalia ja ulkopuolinen koulutus ohjekirjaa. Vuoden 2010 aikana suunnitellaan koko UM:n kehitysyhteistyötä tekevän henkilöstön koulutuksen organisointi ja
sisältö. Viimeistään ensi vuoden alussa on
tarkoitus käynnistää koulutuksen pilottihanke, jonka kohteeksi valitaan joku ministeriön
maatiimeistä. Koulutus laajenee kattamaan
kaikki Suomessa ja lähetystöissä hankehallintoa hoitavat virkamiehet. Ulkoinen koulutus kohdistuu konsultteihin, laitoksiin ja
instituutioihin. Mahdollista lisäkoulutusta
varten on varattu optio vuodelle 2012.
– Kyseessä on FCG:nkin kannalta merkittävä hanke, koska se tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden tehdä yhteistyötä UM:n
hankehallinnon kanssa, toteaa Mikkola tyytyväisenä.
Mikkelin kalliopuhdistamon suunnittelu FCG:lle
FCG:n, Rambollin ja Rockplanin muodostama suunnitteluryhmä on valittu Mikkelin
kalliopuhdistamon toteutussuunnittelijaksi.
Suunnitteluryhmässä FCG vastaa projektin
johtamisesta sekä varsinaisen puhdistuslaitoksen suunnittelusta, Rockplan kalliosuunnittelusta ja Ramboll toimistorakennuksen ja
aluetekniikan suunnittelusta. Työ käynnistyy
syksyllä ja aktiivinen suunnitteluaika kestää
noin vuoden.
Porin seudun
yleiskaavat FCG:lle
FCG on voittanut Porin seudun yleiskaavojen yhteishankinnan tarjouskilpailun. Työ sisältää neljä keskustaosayleiskaavaa, Porin
Noormarkun, Luvian, Nakkilan ja Kokemäen osayleiskaavat sekä näille yhteisen seutuyhteistyön koordinoinnin, sekä liikenteen,
yhdyskuntatalouden, vesihuollon, hulevesien, maiseman ja luonnon erillisosioita. Liikenteen alikonsulttina toimii lisäksi Matrex
Oy. Työ ajoittuu vuosille 2010–2012.
FCG jälleen koulutuksen kärkinimi
FCG sijoittui jälleen selkeästi
kärkeen koulutusorganisaatioiden imagotutkimuksessa 2010.
Talouselämä-lehden toimeksiannosta tehdyssä tutkimuksessa
selvitettiin isojen, yli 250 henkeä
työllistävien organisaatioiden
päättäjien käsityksiä koulutuspalveluita tarjoavista yrityksistä.
FCG:n ykkössija
• Eniten käytetty
• Luotettavin
• Asiakaslähtöisin
• Hyvä hinta-laatusuhde
• Paras toimialatuntemus
• Pitkäjänteisin
• Tarjoaa aktiivisimmin palveluitaan
FCG:n kakkossija
• Parhaat kouluttajat
• Ammattitaito ja asiantuntemus
FCG:n kolmossija
• Parhaat esimiestaitojen kehittäjät
Nyt kuudetta kertaa tehdyssä tutkimuksessa tiedot kerättiin puhelinhaastatteluina 185
henkilöltä, jotka olivat itse käyttäneet koulutusorganisaatioiden palveluita viimeisen
vuoden aikana. Tutkimuksen toteutti Add
Value Research Finland Oy Talouselämälehden toimeksiannosta kesä-heinäkuussa 2010. Aiemmin tutkimuksen on tehnyt
Corporate Image.
FCG:n ylläpitämä RAFAELA™ Islantiin
Islannin yliopistosairaala on tehnyt päätöksen RAFAELA™ -järjestelmän käyttöönotosta. Sairaala korvaa näin maassa käytössä
olevan amerikkalaisen hoitoisuusluokitusjärjestelmän ja siirtyy käyttämään FCG:n ylläpitämää ja kehittämää ratkaisua. Nyt tehty
päätös tukee RAFAELA™ -luokitusratkaisun
kehittymistä aidosti pohjoismaiseksi standardiksi.
Järjestelmän tekninen ratkaisu, ylläpito ja integraatio potilastietojärjestelmiin ovat
islantilaisten omalla vastuulla, joten FCG:n
rooli rajautuu neuvonantoon, koulutukseen
sekä mittareiden luovuttamiseen. Landspítali ostaa samalla myös alilisensiointioikeuden suhteessa Islannin muihin terveydenhuollon toimijoihin.
RAFAELA™ -järjestelmä on Suomen
Kuntaliiton omistama hoitoisuusluokitusjärjestelmä, joka tuottaa tiedot potilaiden yksilöllisen hoidon tarpeesta, hoitotyön työpanoksesta, hoitohenkilöstön kustannuksista
ja hoitohenkilöstön työn tuottavuudesta. Järjestelmän avulla voidaan kohdentaa hoitohenkilöstövoimavarat potilaiden hoidon
tarpeen mukaan. Järjestelmän tuottaman
tiedon avulla saadaan tietoa potilaiden hoidon tarpeista sekä voidaan analysoida toimintaprosessien laatua, tuottavuutta ja kustannuksia. Järjestelmän tuottamaa tietoa
voidaan hyödyntää organisaation yksikkötasolta laajaan strategiseen suunnitteluun.
Merellä tilaisuus toimii
Päivä Tukholmassa -kokousristeily
Helsingistä esim. 161 €/hlö
Hinta sisältää kokousristeilyn kahden hengen Promenade-hytissä, 2 x meriaamiainen, 1 x buffet-illallinen, 1 x kolmen ruokalajin ryhmämenu (arvo 35 €),
2 x kokouskahvibuffet, tervetulomalja ja 4 h kokoustilaa. Esimerkkihinta voimassa su-ke-lähdöillä 17.11. asti (18.11.-22.12. hinta su-ke-lähdöillä 163 €).
Lue lisää www.silja.fi/kokous
Paikkoja rajoitetusti. Oikeudet muutoksiin pidätetään.
25
FCG:n kotimaan toimipaikoissa ja kansainvälisissä yksiköissä järjestettiin 20. elokuuta pyöräilypäivä. Idea päivän järjestämisestä tuli henkilöstöltä FCG:ssä järjestetyn ”Vihreä toimisto” -kampanjan yhteydessä. Kuvissa henkilöitä FCG:n Helsingin, Kotkan ja Sofian toimipaikoista.
Nimityksiä FCG:llä
Jarmo Silvennoinen
on nimitetty Jyväskylän
aluepäälliköksi.
FM, insinööri (AMK) Jani
Sillanpää on nimitetty
Tampereen aluepäälliköksi.
KTM Juho Pakkanen on
nimitetty Controlleriksi
Talous- ja hallinto -osastolle
Helsinkiin.
VTM Timo Huttunen on
nimitetty johtavaksi konsultiksi
Johdon konsultointi -toimialalle
Helsinkiin.
KTM Hanna Baas on nimitetty
matkailunkehittämishankkeiden
projektipäälliköksi Johdon
konsultointi -toimialalle
Rovaniemelle.
DI, KTL Jyrki Laitinen on
nimitetty johtavaksi konsultiksi
Palveluiden konsultointi
-toimialalle Helsinkiin.
Arkkitehti Anssi Savisalo on
nimitetty suunnittelupäälliköksi
Alueidenkäytön konsultointi
Arkkitehti Petri Tuormala on
-toimialalle Ouluun.
Arkkitehti Eva Persson-Puurula
on nimitetty projektipäälliköksi
-toimialalle Rovaniemelle.
Jari Latvalahti on nimitetty
ICT-valmiudet -toimialan
johtajaksi Helsinkiin.
TtM Mikko Jaakonsaari on
nimitetty tuotepäälliköksi
ICT-liiketoimintaryhmään
Helsinkiin.
Koulutus ja konsultointi
HTM Tuuli Tarukannel on
nimitetty koulutuspäälliköksi
Koulutuspalvelut -toimialalle
Helsinkiin.
ICT-liiketoiminta
26
VTM Markku Köykkä on
nimitetty ICT-asiantuntijapalvelut -toimialan johtajaksi
Helsinkiin.
FCG
Consulting People 2/2010
Infra ja talo
Insinööri (AMK) Jari Elo on
nimitetty Katu- ja aluetekniikan
toimialajohtajaksi Helsinkiin.
Insinööri (AMK) Erkki
Heikkinen on nimitetty
toimialajohtajaksi Tie- ja
liikennetekniikka -toimialalle
Helsinkiin.
Insinööri (AMK) Aki Patama
on nimitetty projektipäälliköksi
Katu- ja aluetekniikan
-toimialalle Jyväskylään.
Insinööri (AMK) Mikko
Alilonttinen on nimitetty
projektipäälliköksi Tie- ja
Helsinkiin.
DI Tomi Lyly on nimitetty
projektipäälliköksi Tie- ja
Helsinkiin.
Erja Makkonen on nimitetty
suunnittelijaksi Tie- ja
Helsinkiin.
Insinööri Jetro Matilainen on
nimitetty suunnitteluinsinööriksi
Geo-, rakenne- ja mittaustekniikka -toimialalle
Lappeenrantaan.
Insinööri (AMK) Lassi Nurmi on
nimitetty suunnittelijaksi Geo-,
rakenne- ja mittaustekniikka
-toimialalle Lappeenrantaan.
Insinööri (AMK) Herkko
Nieminen on nimitetty
Sähkösuunnittelun
toimialapäälliköksi Helsinkiin.
DI Perttu Hyöty on nimitetty
Verkosto ja yleissuunnittelu
-toimialan johtajaksi.
TkK Markus Sunela on
nimitetty projekti-insinööriksi
Verkosto ja yleissuunnittelu
-toimialalle Tampereelle.
DI Olli Repo on nimitetty
projektipäälliköksi Jätehuoltotoimialalle Helsinkiin.
FT Kari Koponen on nimitetty
Ympäristöselvitykset-toimialan
johtajaksi.
DI Elisa Puuronen on
Ympäristöselvitykset-toimialalle
Vaasaan.
Insinööri (AMK) Johanna Harju
on nimitetty projekti-insinööriksi
Ympäristöselvitykset-toimialalle
Vaasaan.
Insinööri (AMK) Merja
Matero on nimitetty
Vesihuollon suunnittelijaksi
Ympäristöselvitykset -toimialalle
Ouluun.
FM Juha Sorvali on nimitetty
Pilaantuneet alueet -toimialan
johtajaksi.
FM Maija Impivaara on
nimitetty projektipäälliköksi
Pilaantuneet alueet
-toimialalle Turkuun.
FM, MMT Jakob Kjellman on
Ympäristöselvitykset -toimialalle
Vaasaan.
Insinööri Kenneth Hellman on
Energia- ja ilmastopalvelut
-toimialalle Vaasaan.
Insinööri Hans Vadbäck on
nimitetty projektipäälliköksi
Vaasaan.
FM Mikko Kurvi on nimitetty
Project Manageriksi
Kansainvälinen liiketoiminta
KK Päivi Ahonen on
nimitetty Project Directoriksi
Yo Laura Lammert on
nimitetty tekniseksi avustajaksi
Arkkitehtuuri- ja talotekniikka
Vesi ja ympäristö
Insinööri (AMK) Erkki Sassi on
Energia- ja ilmastopalvelut
-toimialalle Ouluun.
VTM Merja Mikkola
on nimitetty johtavaksi
asiantuntijaksi Kansainvälinen
liiketoiminta -toimialalle
Helsinkiin.
MMT Riikka Otsamo on
nimitetty Project Directoriksi
27
Merkitse jo kalenteriisi
kunta-alan ykköstapahtumat
Kunta-alan talous- ja rahoitusfoorumi
Helsinki – Tukholma
17. – 18.2.
9. – 11.2.
Liikuntatoimen neuvottelupäivät
Lahti
24. – 25.2.
Puheenjohtajaseminaari
Tampere
Päättäjien kohtaamispaikka:
28
29.3.
Kuntavaltio-foorumi
Helsinki
30.3.
Valtuutettujen foorumi
Helsinki
30.3.
Henkilöstöpäättäjien foorumi
Helsinki
30.3.
Johtajuusfoorumi
Helsinki
7. – 8.4.
Rakennuttamispäivät
Hämeenlinna
12. – 13.5.
Kiinteistönhoitopäivät
Helsinki
26. – 28.5.
Osakeyhtiökonferenssi ja Liikelaitoskonferenssit
08. – 10.6.
Sihteereiden ja toimistotyön koulutusfoorumi
Tukholma
09. – 10.6.
Hankinta-alan neuvottelupäivät
Tampere
11. – 12.8.
Kuntajohtajapäivät
Seinäjoki
15. – 16.9.
Valtakunnalliset erityishuoltopäivät
Vantaa
28. – 29.9.
Valtakunnallinen työllisyysasiainfoorumi
Vierumäki
28. – 30.9.
Asuntopoliittiset neuvottelupäivät
05. – 06.10.
Laskentafoorumi
Vantaa
05. – 07.10.
Ammatillinen koulutus 2012
27. – 28.10.
Pormestariseminaari
Tampere
27. – 29.10.
Lautakuntapäivät

Alueellinen FCG - Finnish Consulting Group

Transcription

Similar documents

Sähköinen dokumentointi erityistyöntekijöiden palveluissa

Kuntastrategia ja strategiatyöskentely kunnassa

osa 2 - Mäntyharju

Kuntatalo suurremontissa - Finnish Consulting Group

Hyvä paha velka? - Finnish Consulting Group

FCG Consulting oy IITTI, SÄYHTEE Maa-aineslupa P10929.1

FCG Consulting People 2/12

Muistio 1 (9) Tuomo Järvinen 12.2.2013 Äänekosken kaupunki

IIN KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVA

ympäristölupahakemus - Kuittilan osakaskunta

SOI Consulting lyhyesti

yhdyskunta - Vesiopas

liikuntapaikat - Vesiopas

DRA Consulting Oy tarjoaa asiantuntemuksensa lääkealan

Akkusastoori 4/2013 - Valtakunnansyyttäjänvirasto

Mikonkeidas YVA