doctästä - Teatterimuseo
download 
Report Transcription
tästä - Teatterimuseo
teatterimuseo 2013 Kannen kuvat: Taustakuva: Näyttelijän kengissä -näyttely. Kuva: Ilona Kemppainen. Lapsia näyttämöllä. Kuva: Ilona Kemppainen. Teatteri Tuulettimen demot Kuvia nyky-Suomesta -näyttelyssä keväällä 2013. Kuva: Milla Kortemaa. Kenkäpari Näyttelijän kengissä -näyttelyssä: Kuva: Ilona Kemppainen. Tragedia-näyttelyn apolloninen huone. Kuva: Ilona Kemppainen. Herkkuja Saako sitä syödä -näyttelyssä. Kuva: Stella Karlsson. Tuovi Hirvisuo Viipurin Kaupunginteatterin pukuhuoneessa. Kuva: Eino Partanen. SISÄLLYS Teatterimuseo Tallennus ja kokoelmayhteistyö Kokoelmiemme tunnettuus ja saavutettavuus Näkyvyys ja kulttuuriperinnön arvostuksen kasvattaminen Asiakkuuksien ja verkostoyhteistyön kehittäminen Artikkeli: ”Hyvää yritethän mutta priimaa pakkaa tulhon” 3 3 5 6 6 8 Kävijät, tiedotus ja markkinointi 10 Kokoelmat ja tietopalvelu Esinekokoelmat – pukukokoelmat keskiössä Arkisto Käsikirjasto Artikkeli: Tanssiaineistojen digitointi- ja luettelointihanke 13 14 16 18 19 Teatterikasvatus Lisäopinnoista ja yhteistyöstä virtaa ja uusia tuulia Artikkeli: Uusia yhteistyökumppaneita ja uusia metodeja 21 21 22 Näyttelyt Vaihtuvat näyttelyt Kiertonäyttelyt Artikkeli: Yhteistyötä sydämellä 27 27 32 33 Talous 2013 35 Tulevaisuuden näkymät 36 Organisaatio, henkilökunta, tilat 38 Vuoden 2013 tunnusluvut 41 Lahjoittajat 2013 44 teatterimuseo Teatterimuseo on yksityisen Teatterimuseon säätiön ylläpitämä esittävien taiteiden valtakunnallinen erikoismuseo. Vuoden 2013 tuloksellisuuden tunnuslukumme löytyvät tiivistettynä toimintakertomuksen lopusta. Teatterimuseon työtä ohjaavat lähtökohtaisesti museolaki ja -asetus sekä säätiön säännöt. Kokoelmatyötä ohjaavat myös kokoelmapoliittinen ohjelma, tallennus- ja digitointisuunnitelmat sekä alamme keskeisten tekijäjärjestöjen kanssa solmittu av-arkiston kollektiivisopimus. Vuosittaisen työn painotusten keskeiset ohjenuorat ovat Museoviraston kanssa solmittu valtakunnallisen toiminnan kolmivuotissopimus 2012‒14 sekä Teatterimuseon vuoteen 2016 voimassa oleva strategia. Nämä muodostavat tavoitteellisesti yhtenäisen kokonaisuuden. Sopimuksessa ja strategiassa yhteisesti nimettyjä painopisteitä ovat digitaalisen agendan ja saavutettavuuden edistäminen sekä asiakkuuksien ja verkostoyhteistyön kehittäminen. Museoviraston kanssa solmitun sopimuksen päätavoitteisiin kuuluvat myös kokoelmien liikkuvuus ja näkyvyys sekä nykydokumentoinnin kehittäminen. Strategisiin tavoitteisiimme kuuluvat lisäksi kokoelmien terävöittäminen sekä museon näkyvyyden ja esittävien taiteiden kulttuuriperinnön arvostuksen kasvattaminen. Teatterimuseon vuoden 2013 toiminnan strateginen avainsana on yhteistyö. Ulkoinen ja sisäinen fokus yhteistyöhön, verkostoitu- miseen sekä tiimityöhön palvelivat muiden strategisten tavoitteiden toteutumista. TALLENNUS- JA KOKOELMAYHTEISTYÖ Kokoelmiemme profilointia, esittävien taiteiden kulttuuriperinnön näkyvyyttä ja tallennusyhteistyön kehittämistä edistettiin TAKO-yhteistyön myötä. TAKOn Taide, oppi ja kokemus -poolin piirissä toteutettiin Teatterimuseon omana hankkeena valtakunnallinen kartoitus muiden museoiden ja arkistojen teatteriaineistoista. Tiedonkeruu palvelee tallennusyhteistyön kehittämistä ja tietopalvelumme tarpeita. Museoille kysely oli lähetetty vuoden 2012 lopussa ja arkistoille se lähetettiin vuoden 2013 alussa. Syksyllä 2013 osallistuttiin saman poolin yhteiseen, Aboa Vetus & Ars Novan vetämään Kokoelmien avaimet -hankkeeseen. Työ toteutettiin Museoviraston innovatiivisten hankkeiden avustuksella. Teatterimuseon osuudessa palkattiin kahdeksi kuukaudeksi projektityöntekijä. Työ sisälsi museon kokoelmien arvottamista käsittelevän taustaselvityksen, 12 avainesineen valinnan, kahden avainesineen merkitysanalyysin laatimisen sekä avainesinepalstan suunnittelemisen museon kotisivuille. Avainesinetutkimus vahvistaa kokoelmien tuntemusta museon sisällä ja vuonna 2014 kotisivuille koottavan palstan myötä myös museon ulkopuolella. Avainesineiden valintaa ja merkitysanalyysia voidaan jatkaa tehdyn työn pohjalta. Kokoelma-asiantuntijamme osallistuivat myös TAKO-seminaareihin ja poolin 6 sisällä käytyyn keskusteluun tallennusvastuunjaosta. Teatterimuseo toi esille huolensa sirkusaineistojen tallentamisesta, joka ei tämänhetkisten resurssien puitteissa mahdu minkään muistiorganisaation vastuulle. Neuvottelimme myös Sirkuksen tiedotuskeskuksen edustajien kanssa sirkusaineistojen tilanteesta ja pohdimme alustavasti mahdollisia jatkotoimenpiteitä. Lisäksi Teatterimuseon aloitteesta neuvoteltiin tv-aineistojen tallennusvastuusta. Neuvottelutapaamiseen osallistuivat Teatterimuseon, Radio- ja tvmuseon ja Kavan (Elävän kuvan museon sekä televisio- ja radioarkiston) edustajat. Valtakunnallista neuvontaa ja Teatterimuseon asiantuntemusta annettiin myös muiden käyttöön. Arkistomme toimi välittäjänä Riihimäen Teatterin vanhan arkiston luovuttamisessa Riihimäen kaupungin keskusarkistoon. Neuvotteluvaiheessa Teatterimuseon arkistonhoitaja ja arkiston harjoittelija inventoivat teatterin vanhan arkiston, ja sisällyttivät tiedot museon valtakunnalliseen tiedonkeruuseen arkistojen teatteriaineistoista. Arkistonhoitaja osallistui myös Päivälehden museossa 9.10.2013 järjestettyyn vapaa- 4 muotoiseen tapaamiseen, jossa kahdeksan museon ja kuva-arkiston edustajat pohtivat kuvalaattojen säilytystä, vedostamista ja luettelointia koskevia kysymyksiä. Yhteistyötä jatketaan keväällä 2014. Tavoitteena on saada aikaan kuvalaattoja koskeva yleisluonteinen ohjeistus. Svenska Teaternin arkistosta huolehtivan Svenska litteratursällskapet i Finland rf:n kanssa neuvottelimme SvT:n lasinegatiivikokoelman tulevaisuudesta. Museo teetti kokoelmalle kuntokartoituksen ostopalveluna Suomen valokuvataiteen museolta. Museo 2015 -hanke liittyy kokoelmien hallinnan ja saavutettavuuden edistämiseen yhteisratkaisuin. Amanuenssimme ja arkistonhoitajamme osallistuivat hankkeen tiedotustilaisuuksiin ja toimivat asiantuntijajäseninä luettelointityöryhmän kommenttiryhmässä. Teatterimuseo on Idatietokantansa uudistamistarpeesta käsin kiinnostunut tulevasta yhteisestä kokoelmahallintajärjestelmästä ja pyrki järjestelmän pilotointiin, muttei tullut valituksi. Seuraamme hankkeen etenemistä. Valmistelimme myös 50-vuotisjuhlanäyttelymme matkaa Tampereelle Työväenmuseo Werstaalle. Pukukokoelmien terävöittämishankkeen myötä ryhdyimme suunnittelemaan uutta, kiertävää pukunäyttelyä yhteistyössä Aalto-yliopiston pukusuunnittelun tutkijan Joanna Weckmanin kanssa. Weckman osallistui pukukokoelmiemme profilointiin ja käytännön työhön pukujen parissa inventointeineen ja poistosuunnitelmineen. Kokoelmamme ja tutkijayhteistyömme palvelevat kiinteästi suomalaisen näyttämöpukusuunnittelun visuaalisen muistin rakentamista ja näkyväksi tekemistä. Pukusuunnittelun opiskelijat saivat Weckmanin johdolla pukujen käsittelyyn painotetun esittelyn Teatterimuseon kokoelmaan. Myös Aalto-yliopiston arkiston Arabian toimipisteen arkistonhoitaja kävi tutustumassa museon kokoelmiensäilytystiloihin. KOKOELMIEMME TUNNETTUUS JA SAAVUTETTAVUUS Ammattimainen tanssi kuuluu Teatterimuseon tallennusalueeseen. Viime vuosina olemme kiinnittäneet huomiota tanssin kulttuuriperinnön näkyvyyteen verkkojulkaisusarjassamme ja seminaariohjelmassamme. Kuluneena vuonna pelastimme ja digitoimme OKM:n Myytti-avustuksen turvin erän yhdessä tanssin asiantuntijoiden kanssa valittuja tanssitallenteita. Kyse on ainutlaatuisesta nykydokumentoinnista, jonka myötä suomalaisen tanssin 1980-luvulta alkanutta merkittävää kehityshistoriaa saadaan liikehavainnoinnin mahdollistavina tallenteina edes pala pitkäaikaisesti talteen. Nykydokumentoinnin rinnalla Myytti-projektissa lisättiin esinekokoelmiimme kuuluvien suomalaisen tanssin uranuurtajien tanssipukujen saavutettavuutta. Kaapelitehtaalle suunnitellaan rakennuslaajennuksena Tanssin taloa. Teatterimuseon tanssikokoelmien näkyvyyttä ja alan kulttuuriperintötietoisuutta edistettiin vuonna 2013 rakentamalla Teatterimuseon pop up -osasto Tanssin talo ry:n HOP Helsinki -tanssitapahtumaan 8.11.2013. Tapahtu- ma keräsi Kaapelitehtaan Merikaapelihalliin yli 1700 kävijää. Esittelimme ajankohtaiset tanssiprojektimme ja tanssiaineistoa kokoelmistamme. Pienimuotoisessa näyttelyssä nähtiin museoesineitä, kuvatallenteita, valokuvia, asiakirjoja ja otteita arkistoluetteloista. Yhteistyöponnistus oli myös Suomen valokuvataiteen museon koordinoima Kysy museolta -verkkopalvelu, joka on herättänyt positiivista innostusta. Verkkopalvelussa julkaistujen vastausten avulla on saatu avattua Teatterimuseon arkiston aarteita aivan uudella, tietoa pysyvästi laajan yleisön saavutettaville kokoavalla tavalla. Palstalle laadittiin vuoden aikana kaikkiaan 47 vastausta, joiden yhteydessä julkaistiin 28 digitaalista kuvaa museon kokoelmissa olevista valokuvista tai asiakirjoista. Valtaosa kysymyksistä koski teatterialan henkilöitä tai ryhmiä. Toiseksi suurin aiheryhmä olivat teatteriesityksiä ja toisaalta Teatterimuseon kokoelmia koskevat sisältökysymykset. Vastausten laatimiseksi tehtyjen hakujen ja käytettyjen arkistoyksiköitten määrä on laskettu mukaan tietopalvelun yleiseen tilastoon. Yhteishankkeen päätösseminaari ”Asiantuntijuus jakoon – museot ja tietopalvelu” Teatterimuseon osasto HOP Helsinki -tapahtumassa Merikaapelihallissa 8.11. Kuva: Ilona Kemppainen. 5 pidettiin 1.2.2013 Teatterimuseon Arkadiateatterissa. Teatterimuseon johtaja Helena Kallio osallistui seminaarin paneelikeskusteluun ”Museoiden asiantuntijuus tänään” ja tietopalvelun tutkija (vt.) Tiina Piispa piti puheenvuoron aiheesta ”Teatterimuseo verkossa: Tietoa populaaristi”. NÄKYVYYS JA KULTTUURIPERINNÖN ARVOSTUKSEN KASVATTAMINEN Näyttelijän teemavuoden 2013 merkeissä tuotimme yhdessä satavuotisjuhliaan viettävän Suomen Näyttelijäliiton kanssa videon Näyttelijän päivä. Teatterimuseolla kuvattu video kertoi näyttelijänammatin monipuolisuudesta ja ammattiliiton vaiheista sekä vei elävälle kierrokselle pysyvän näyttelymme kokeilupisteisiin. Video julkistettiin lokakuussa suomen- ja ruotsinkielisenä versiona YouTubessa ja toimitettiin esitettäväksi 14 suomalaisen teatterin yleisöauloihin ympäri maata. Video teki museota tunnetuksi teatteriyleisöjen parissa ja osallistuimme sillä myös Museoliiton propagandaprojektiin. Vuonna 2013 toteutettiin myös kaksi verkkonäkyvyyden edistämisprojektia. Facebooksivustolle tuotettiin näyttelyille ja palveluille omat räätälöidyt välilehdet, joiden sisältö päivittyy suoraan museon www-sivuilta. Loppuvuodesta julkistettiin Teatterimuseon mobiilisivusto (m.teatterimuseo.fi). Erillistä päivittämistä edellyttävää mobiilisivustoa ylläpidetään sivuston toteuttajan palvelimella. Teatterimuseon oman www-sivuston seuraavan isomman uudistamisen yhteydessä www- ja mobiilisivustot on tarkoitus yhdistää, jotta päästään kaksinkertaisesta päivityksestä. QR-koodien avulla toimivan SmartMuseum -sovelluksen myötä näyttelymme avautuvat entistä paremmin myös englannin- ja venäjänkieliselle yleisölle. Myös aiempaan yhteistyöhön perustuvat kiertonäyttelyt Hämeenlinnan Hippaloissa ja Tampereen Teatterikesässä sekä hyväntekeväisyysyhteistyönä toteutettu pop up -näyttely Helsingin keskustassa lisäsivät Teatte- 6 rimuseon saavutettavuutta ja yleisöä sekä kokoelmiemme ja teatterikasvatuksemme tunnettuutta. Kokoelmien näkyvyyttä edistivät myös vaihtuvat näyttelyt sekä kokoelmatiimin ja tiedottajan yhteistyönä toteuttamat museon verkkopalstat, kuukausittainen Valokiilassakokoelmanosto ja joulukalenteri. Kotisivujemme virtuaalimuseosta näyttelyt ja kuvat kokoelmiemme aarteista saavuttavat helposti ja valtakunnallisesti sosiaalisen median käyttäjät. Museonjohtaja on ottanut myös Twitterin käyttöön museon toiminnan näkyvyyden lisäämiseksi. Juhlapalvelu liittyi Venuu.fi-palveluun, jonka kautta museon tiloihin saadaan uutta yleisöä. Palvelu avautui lokakuun lopussa, ja arvostelusivuilta oli jo joulukuussa luettavissa ylistäviä viiden tähden arvosteluja museolla vietetyistä juhlista. ASIAKKUUKSIEN JA VERKOSTOYHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN Ydinhenkilöstömme on aktiivisesti kehittänyt yleisötyön ja kokoelmatyön osaamistaan, työprosessejaan ja verkostoitumistaan. Myös työharjoittelijoiden, oheistapahtumien esiintyjien, vapaaehtoistyöntekijöiden ja lahjoittajien kiinnostus museota kohtaan on kuluneena vuonna ollut runsasta. Heidän kanssaan olemme voineet olla avaamassa ja mahdollistamassa monia taiteen, elämysten, osaamisen, oppimisen ja tiedon polkuja. Olemmekin pyrkineet entistä enemmän tiedostamaan myös jo olemassa olevien verkostojemme uudenlaisten yhdistelmien ketterät mahdollisuudet. Hyvä esimerkki tästä on myös juhlapalvelumme verkostoista syntynyt kävijäkampanjamme ilmaislauantaiden ohjelma. Henkilökunnan sisäisenä kehityshankkeena on museolehtorin vetämänä johtamisopintojensa projektina tartuttu keskeiseen haasteeseemme: näyttelystrategian, näyttelyiden pitkäjänteisen suunnittelun, työprosessien ja työnjaon kehittämiseen nykyisellä henkilös- törakenteella. Yhtäältä koko henkilökunnan osallisuus näyttelytuotannoissa vahvistaa yleisösuhdettamme kauttaaltaan. Toisaalta näyttelypäällikön tarve on edelleen tunnistettava kipukohta tehtävän tultua aikoinaan ylikuormituksen vuoksi rajatuksi pois esinekokoelmien amanuenssin työnkuvasta. Museolehtori toimi Hotelli- ja ravintolamuseon museolehtorin mentorina Helsingin Yliopiston järjestämissä MATKa-pedagogiikan opinnoissa. Teatterimuseo osallistui myös yleisötyön johtamisen kehittämiseen: museolehtori toimi Taideyliopiston Sibelius-Akatemian täydennyskoulutuksen järjestämän ”Yleisötyön ytimessä – yleisöyhteistyön keinot ja johtaminen” -koulutuksen suunnittelijana ja vastuukouluttajana. Teatterimuseo oli myös mukana järjestämässä hillittömän monitaiteista Himo4 ‒ Avoin lähdekoodi taiteeseen -seminaaria, joka tapahtui eri puolilla Helsinkiä 4.‒5.11.2013. Seminaarissa paneuduttiin taiteen mahdollisuuksiin opetuksessa ja esiteltiin avointen verkossa toimivien taidelähtöisten oppimisen ympäristöjen mahdollisuuksia. Pääjärjestäjänä toimi Helsingin Kulttuurikeskus/Annantalo. Museoviraston Kokeilutonni-avustuksella järjestimme Kaapelitehtaan kolmen museon yhteisen, toiminnallisen kick-off -työpajan haasteellisen heterogeenisten tarpeidemme yhteensovittamiseksi ja aulapalvelumme yhteistyön ja laadun kehittämiseksi. ”TEATTERIMUSEO ON HELMI! JÄRJESTIMME SLUSHIN YHTEYDESSÄ NAISTEN MENTORIVERKOSTON KOKKARIT TEATTERIMUSEON TILOISSA. MAHTAVA JA INSPIROIVA PAIKKA, IRROTTAA AJATUKSET ARJESTA. TEATTERIMUSEO TOI RIPAUKSEN TAIKAVOIMAA MEIDÄN TAPAHTUMAAN.” Asiakaspalautteesta, venuu.fi ”THIS IS THE PERFECT PLACE FOR AN INTERNATIONAL BUSINESS MEETING CREATIVELY DIFFERENT! THE SETTING IS INSPIRATIONAL, THE MANAGEMENT AND STAFF ARE VERY WELCOMING AND EFFICIENT, AND THE FACILITIES ARE EXCELLENT. HELSINKI SHOULD BE PROUD OF ITS THEATRE MUSEUM!” Asiakaspalautteesta, venuu.fi Videoinstallaatio Tragedia ajassa – ajaton tragedia -näyttelyssä. Kuva: Ilona Kemppainen. 7 ”HYVÄÄ YRITETHÄN MUTTA PRIIMAA PAKKAA TULHON” Museonjohtaja Helena Kallion vuosikatsaus Teatterimuseo on kuluneena vuonna jälleen osoittanut vireytensä, aikaansaavan tavoitteellisuutensa sekä ennakkoluulottoman rohkeutensa oman alansa syvällisen tiedon ja herkullisten elämysten yhdistäjänä. Päämäärätietoisten ponnistustemme tuloksissa ilahduttaa erityisesti yleisömääriemme selkeä kasvu. Yhä useampi löytää kävijäkampanjamme nimeämän Helsingin parhaan salaisuuden niin näyttelyissämme kuin kotisivujemme virtuaalisessa elämys- ja oppimisympäristössä. Tämä kertoo keskeisten tavoitteidemme, museon tunnettuuden, näkyvyyden sekä vaalimamme kulttuuriperinnön arvostuksen lisääntymisestä. Olemme vuoden aikana jatkaneet kulttuuriperintötietoisuuden kasvattamista erikoisalojemme keskuudessa mm. Suomen Näyttelijäliiton teemavuoden, Tanssin talon tapahtuman ja museolla järjestettyjen seminaarien myötä. TeMen ja TNL:n lehdissä julkaistiin artikkelit museon toiminnasta. Henkilökuntamme opinnoissaan solmimat kontaktit ja verkostoituminen, kokoelmayhteistyö sekä luottamus- ja asiantuntijatehtävät ammattikentällämme lisäävät Teatterimuseon vaikuttavuutta. Suomen Näyttelijäliiton satavuotisjuhlan kunniaksi näyttelijöiden monialainen osaaminen, ammatin ja liiton kehitys nostettiin esiin Näyttelijän kengissä -näyttelyssämme. Näyttelijäteemainen ohjelmasarjamme antoi toimintavuodelle oman hohteensa. Päätimmekin jatkaa juhlia ja pitää näyttelytilan avoinna ja käytössä seuraavan toimintavuoden loppuun. Yhtä juhlaa oli myös yhteistyössä ammattiliiton kanssa tuottamamme Näyttelijän päivä -videon valmistaminen. Videolla otamme näyttelijä Mika Piispan kanssa ilon irti Teatterimuseon pysyvän näyttelyn kokeilupisteistä. Museonjohtajaroolikin tuli siinä turhista vakavuuksista pöllytettyä humorististehokkaaseen tyyliin à la Teatterimuseo! Näyttelijän päivä -videoon voi yhä tutustua sekä verkossa että näyttelymme sisääntulossa, missä näin konkreettisesti rohkaisemme yleisöämme ottamaan tilan haltuun. Tilaa otettiin haltuun myös aistitiedon käsittelyn vaikeuksista kärsivien lasten ja heidän vanhempiensa erityisryhmälle suunnatussa Tee tilaa! -projektissa, jonka teatteripedagogimme Milla Kortemaa toteutti Alvar Aalto -museon sekä nuorisopsykiatrian ja toimintaterapian asiantuntijoiden kanssa. Teatterikasvatuksemme käynnisti myös yhteistyön Kulttuuria kaikille -palvelun kanssa. HeSeta ry -yhteistyötämme jatkaen teimme tilaa myös seksuaalivähemmistöjen teatterille. Teatteri Tuuletin toi Kuvia nykySuomesta -näyttelyymme ja tragedianäyttelyymme raikkaan vinkkelinsä, vallitsevan kaanonin ja nykyisyyden toisin näkemisen tärkeän taidon. Teatterimuseon queer-tietoisuutta vahvistimme edelleen yhdessä HeSeta ry:n kanssa järjestämämme Helsinki Pride -viikon tapahtuman myötä. Osallistuin myös Työväenmuseo Werstaalla järjestettyyn Queering the Memory Institutions -seminaariin. Sosiaalinen Teatterimuseo konkretisoituu näin entisestään: olemme olemassa kaiken ikäisiä, monenlaisia museokokijoita, oppijoita, kokeilijoita, tietäjiä ja kulttuuriperinnöstä nauttijoita varten. Pyrimme myös yllättämään kävijämme uusilla vinkkeleillä teatterihistoriaan. 8 Pia Hounin käsikirjoittamassa Tragedia ajassa – ajaton tragedia -näyttelyssä toimme näkyviin uutta, ennen kokoamatonta tietoa antiikin kreikkalaisten tragedioiden suomalaisesta esitysperinteestä. Keskustelu jatkui seminaarissa suomalaisten tragediaohjaajien ja antiikintutkijoiden kanssa. Todellisuuden tutkimuskeskuksen Platon-projektia museolla järjestäessäni pääsin syventymään antiikin mytologiseen maailmaan ja kokeilemaan henkilökohtaisesti jopa sokraattisen dialogin hedelmällisiä vaikutuksia. Kreikan suurlähettiläs Christos Kontovounisios kunnioitti Kreikan EU-puheenjohtajavuoden kynnyksellä meitä läsnäolollaan tragedianäyttelyn avajaisissa, toi mukanaan ystäväpiiristään useita suurlähettiläitä ja teki lähtemättömän vaikutuksen niin avajaispuheellaan kuin runoilijan ja kosmopoliitin välittömän valloittavalla olemuksellaan. Vuoden unohtumattomiin hetkiin ja tunnelmiin kuului myös Eino Partasen teatterivalokuvia esittelevän Tunteita ja eleganssia -näyttelyn yhteyteen järjestämämme Viipuriilta. Ohjelmaan kuului Pentti Paavolaisen opastus näyttelyyn. Katselimme Ypyän arkkitehtipariskunnan alkuperäisnauhoituksiin 1930−40-luvuilta pohjautuvan Hetket jotka jäivät -elokuvan ohjaaja Pia Andellin kanssa. Annoin aikoinaan elokuvaa tehtäessä ääneni arkkitehti Martta Ypyälle, ja nyt Viipuri-illassamme sain lämpimissä tunnelmissa vihdoin tutustua hänen arkistofilmillä esiintyviin lapsiinsa. Kesällä pääsin museo- ja kulttuuriretkelle Puolaan, missä sain kollegoiden opastamana tutustua mm. Varsovan kansalliseen Teatr Wielkiin, Krakovan Cricoteka-arkiston toimintaan, Tadeusz Kantorin elämäntyön perintöön ja hänen alkuperäiskunnossa säilytettyyn työhuoneeseensa. Erityisen antoisan tuokion vietin Krakovan historiallisessa museossa heidän vuorovaikutteisen teatterinäyttelysuunnitelmansa äärellä. Suunnitelmassa oli ilokseni nähtävissä vaikutteita aiemmasta vierailusta meillä Helsingissä. Rahoitus oli vieraillessani vielä vahvistumatta, mutta lämpimin ajatuksin toivon saavamme sisarmuseon Krakovaan. Syksyllä tutustuin Tukholman uudistettuna avattuun Tanssimuseoon sekä Musiikki- ja teatterimuseoon, jossa oli esillä myös Vivica Bandlerin kuvaajien joukkoon kuuluvan pitkän linjan teatteri- ja tanssikuvaaja Beata Bergströmin valokuvanäyttely. Toimintavuotemme huipentui näyttelytempaukseemme lastensairaalan hyväksi. Heittäydyimme sydämen asialla rohkeasti kokeilemaan uusia toimintatapoja, luomaan uusia kumppanuuksia hyväntekeväisyysyhteistyössä, sijoittamaan näyttelyn keskelle kauppakeskusta ja puhumaan omalla tavallamme tulevaisuutta kantavien lasten ja nuorten puolesta. Heidän oikeutensa hyvään terveydenhoitoon, kunnolliseen lastensairaalaan JA kulttuuriperinnön sekä taiteen hyvinvointia ja osallisuutta tuottavaan rikkauteen tulisi olla perustavia itseisarvoja, josta ei julkisessa rahoituksessa tingitä! Osallistuin pop up -näyttelymme valvontaan. Sain opastettavikseni ryhmän erilaisista kulttuurisista taustoista saapuvia esikouluikäisiä, jotka täpinöissään kurkistelivat näyttelyn aarrekaappeihin ja nammistelivat houkuttelevien teatteriruokien äärellä. Kierroksen päätteeksi he pukivat innoissaan ylleen tarpeistonsuunnittelijana pitkän uran tehneen Juhani Rytkölän työpajakäyttöä varten tuomat päähineet. Vieläpä pääsin rohkaisemaan energisimpiä vieraistani uimaan näyttelyn ympäri teatteriruokatarpeiden joukosta karanneina kaloina maailmanympärimatkalla! Tämänkään kokemuksen jälkeen en voi hetkeäkään epäillä Teatterimuseon olemassaolon tarkoitusta: sen voi parhaimmillaan lukea teatterin ja tanssin maagisen kulttuuriperinnön ja esittämisen lumoon tempautuvien kävijöidemme kasvoilta. 9 kÄvijÄt, tiedotus ja markkinointi Kävijälähtöisyys on museon keskeinen arvo. Tavoitteena on, että museon tietosisällöt ovat helposti ja eri muodoissa saatavilla ja että museon näyttelyissä kävijät, työpajoihin ja oheistoimintaan osallistuvat ja tietopalvelun asiakkaat löytävät museosta tarvitsemansa. Näyttelyissä ja työpajoissa pyritään lisäksi tarjoamaan kävijälle elämys, pala teatterin lumoa. Teatterimuseon viestinnän tavoitteena on tehdä museota tunnetummaksi ja näkyvämmäksi ja houkutella yhä useampia ihmisiä museon palveluiden pariin. Verkkoviestintä ja sen kehittäminen oli edelleen painopistealueena yhdessä näkyvyyden lisäämisen ja työpajojen markkinoinnin rinnalla. Yksittäiskävijöitä tavoiteltiin kesäkampanjan, loppuvuoden ilmaislauantaiden sekä NÄYTTELYVIERAITA 18 % ENEMMÄN KUIN VUONNA 2012 TIETOPALVELUN ASIAKKAITA 19 % ENEMMÄN KUIN VUONNA 2012 VERKKOKÄYNTEJÄ 26 % ENEMMÄN KUIN VUONNA 2012 10 erilaisten viikonloppuohjelmien ja tapahtumapäivien avulla. Kesäkampanjan toteutti tällä kertaa yksi museon freelancer-työntekijä ja erityisenä kohderyhmänä olivat turistit. Ilmaislauantait järjestettiin 9.11.–21.12. välisenä aikana. Samalla kerättiin edellisvuotiseen malliin kävijäpalautteita. Koko Kaapelitehtaan yhteisen markkinoinnin painopiste on Jätkäsaaren uusi asuinalue. Infopaketit jaettiin jokaiseen valmistuneeseen asuntoon. Teatterimuseosta paketissa kertoi ajankohtainen kausiesite. Museon näyttely- ja tapahtumatiedotus nojaa pääasiassa ilmaiskanaviin. Näyttelyistä ja tapahtumista tiedotettiin lehtiin ja muihin medioihin sekä menopalstoille. Erityisesti joulukuun pop up -näyttely sai huomiota. Se pääsi mm. Helsingin Sanomiin sekä MTV:n Kymmenen uutisten loppukevennykseen. Ilmoittelua Väliverho-, Repertoar- ja Teatterijoukko-lehdissä jatkettiin. Loppuvuoden ilmaislauantaista ilmoitettiin Cult24- ja Voima-lehdissä. Vuosi 2013 oli museon kävijämäärän kannalta todellinen kasvun vuosi. Erikoismuseoselvityksessä 15 000 kävijää vuodessa nimettiin vähimmäiskriteeriksi, ja kuluneena vuonna Teatterimuseo siihen pääsi ja ylittikin sen kirkkaasti. Yleisökampanjat (Kesäturisti ja Helsingin paras salaisuus) kenties tuottivat tulosta kahden vuoden sinnikkään yrittämisen jälkeen. Museon toiminnan laajeneminen toiseen käyntikohteeseen Uuden lastensairaala 2017 -hankkeen tukemisen myötä toi myös oman lisänsä kävijämääriin. Kaapelitehtaalla kävi kuluneen vuoden aikana yhteensä 16 492 kävijää. Tietopalvelun asiakkaina kävi Kaapelitehtaan tiloissa 197 ihmistä: tutkijoita, ryhmiä ja yksittäiskävijöitä. Näyttelyissä vieraili kuluneen vuoden aikana yhteensä 16 295 kävijää, Galleria Esplanadin toimipisteessä 1087 kävijää, yhteensä siis näyttelyvieraita oli 17 382. Pääsylippujen hinnat olivat 6/4 euroa, yhden maksavan aikuisen mukana pääsi yksi alle 15-vuotias ilmaiseksi. Käytössä oli edelleen yhteislippu Hotelli- ja ravintolamuseon kanssa, 10 euroa. Ryhmäkäynnin hinnat olivat 70/90/110 euroa. Vaasan yliopistossa valmistuneen Museoiden taloudellinen vaikuttavuus -tutkimuksen minimilaskelman mukaan vuoden 2013 kävijämäärämme tuotti talousvaikutuksena museon ympäristöön n. 570 000 euron tulon. Suurin osa museon kävijöistä tutustuu museoon edelleen ryhmän mukana. Erilaisia ryhmäkäyntejä (työpajat, opastukset ja juhlapalvelu) oli 591 kappaletta. Teatteriseikkailu on edelleen museon menestystuote, 1–2 tunnin suomen-, ruotsin- ja englanninkielisiä pajoja oli 135 kpl. Historiaseikkailut ja -kävelyt ovat myös vakaassa suosiossa, samoin pienimpien Satupolut. Synttäriseikkailut ovat edelleen suurin kasvaja, syntymäpäivät järjestettiin museolla 98 kertaa. Juhlapalvelun tilaisuuksia järjestettiin 62 kappaletta, joissa tehtiin 75 työpajaa. Labra toi teatterikasvatuksen osioon uuden kokonaisuuden. Myös helmikuussa lanseerattu Kysy museolta -palvelu lisäsi museon verkkopalveluita. Verkkosivujemme käyttö on noussut selvästi edellisvuodesta. Teatterimuseo.fi-sivustolla vierailtiin 31 403 kertaa, mikä on 26 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Yksilöityjen kävijöiden osuus nousi 30 % vuoteen 2012 verrattuna. Museon sivuja katsottiin 88 900 kertaa ja sivustolla vietetty aika oli kokonaisuudessaan n. 2099 tuntia. Marrasjoulukuun vaihteessa julkistettu mobiilisivusto ehti kerätä kuukauden aikana 659 käyntiä ja 1779 sivukatselua. Labra-kokonaisuus tilastoidaan erikseen. Labrassa vierailtiin toukokuisen julkistamisen jälkeen 602 kertaa. Teatterimuseon Kysy museolta -palvelussa käytiin 2422 kertaa. Yhteensä museon verkkopalveluita käytettiin siis 35 086 kertaa. Museon Facebook-sivun käyttäjä- tai kattavuustilastointi saadaan Facebookin palvelusta, jonka mukaan museon sivun kokonaiskattavuus vuonna 2013 oli 72 215. Kävijöille tarjottiin jälleen näyttelyiden lisäksi muuta teema- ja erikoisohjelmaa: talvi- ja joululomapelejä, pääsiäisen suuri munametsästys ja kesäkurssit nuorille, ja marraskuun jo perinteiset Horror-pelit. Ilmaispäivät museossa olivat kuluneena vuonna äitien- ja isänpäivä, kansainvälinen lastenteatteripäivä (20.3.), maailman teatteripäivä (27.3.), Kansainvälinen tanssin päivä (29.4.), kansainvälinen museopäivä (18.5.) ja Helsinki-päivä (12.6.). Valtakunnallisena Satupäivänä 18.10. museo toimi jälleen tapahtumapaikkana. Päivän aikana noin 100 päiväkoti-ikäistä lasta kävi viidessä erilaisessa työpajassa. Verkkosivuilla jatkettiin kokoelmien aktiivista esittelyä Valokiilassa-palstan ja joulukalenterin avulla. Devising-menetelmäopas Mobiililaitteille optimoitu verkkosivusto julkaistiin joulukuun alussa. Kuva: Heikki Suomi 11 Kierrossa Teatterimuseolla oli kuluneena vuonna kaksi näyttelyä. Tilaustyönä valmistunut Saako sitä syödä – Teatteriruokaa -näyttely avautui Hämeenlinnassa osana Hippalot-lastenfestivaalia Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARXissa. Kävijöitä oli Hippaloiden aikana 25.–28.7. 1228 kpl. Näyttely oli auki vielä 29.7.–14.9., jolloin sen näki 345 kävijää; yhteensä 1573 kävijää. Kierrossa oli myös Viva Vivica -näyttely, joka vieraili Tampereen Teatterikesässä, jossa sen näki 173 näyttelyvierasta. Kiertonäyttelyissä siis oli yhteensä 1746 kävijää, tietopalvelulla oli asiakkaita sähköisesti ja puhelimitse yhteensä 500. Verkon kautta museoon tutustui 107 301 kävijää. Näin ollen museon palveluita käytti vuoden aikana kaikkiaan 127 126 ihmistä. ”HUIKEA PAIKKA! HETI HISSISTÄ ASTUTTAESSA AVAUTUU AIVAN TOISENLAINEN MAAILMA. JÄRJESTIMME 40 HLÖN PIKKUJOULUMME TEATTERIMUSEOSSA JA PAIKKA OLI JUHLIIMME MITÄ MAINIOIN. YKSI ILLAN KOHOKOHDISTA OLI JÄRJESTÄ KOHTAUS -OHJELMANUMERO, JOSSA KOLMEEN RYHMÄÄN JAKAUTUNEINA SAIMME LUODA IHKAOMAT NÄYTELMÄT OHJAAJAN JOHDOLLA. PUVUSTAMON KÄYTTÖ TEKI HOMMASTA VIELÄ MAHTAVAMPAA.” Asiakaspalautteesta, venuu.fi ”JÄRJESTIN TEATTERIMUSEOSSA KARONKKANI, JA PAIKKA OLI AIVAN LOISTAVA! JO PELKKÄ YMPÄRISTÖ LOI HIENON ILMAPIIRIN, KAIKKI PUVUT JA LAVASTEET OVAT TODELLA UPEITA. OMAT LAPSENI OLIVAT MUKANA VARSIN VIRALLISESSA JUHLASSA, JA HEILLÄ OLI SILTI KOKO AJAN PUUHASTELTAVAA. PALVELU OLI KAIKEN KAIKKIAAN LOISTAVAA JA HENKILÖKUNTA TODELLA MIELLYTTÄVÄÄ. SUOSITTELEN VILPITTÖMÄSTI!” Asiakaspalautteesta, venuu.fi Jos vierailit musessa ensimmäistä kertaa, mitä odotit käynniltä? ”EN OIKEIN PIDÄ MUSEOISTA, JOTEN EN VARSINAISESTI ODOTTANUT VIERAILUA MUSEOSSA.” Vastasiko käynti odotuksiasi? ”OLI PALJON PAREMPI! MUUTTI KÄSITYKSENI MUSEOISTA!” Ote kävijätutkimuksesta 2013 12 kokoelmat ja tietopalvelu Teatterimuseon kokoelmat palvelevat museon toimintaa, yleisöä ja erikoisalan tutkimusta. Esinekokoelmat ja arkisto vaalivat kansallisesti merkittävää teatteriaineistoa jopa 1830-luvulta alkaen. Kokoelmat täydentyvät teattereiden ja tanssiryhmien, alan järjestöjen, teatterin ja tanssin ammattilaisten sekä muiden yksityishenkilöiden lahjoituksin. Tietopalvelun tutkijasali vastaanottaa asiakkaita neljänä päivänä viikossa. Esinekokoelmien pääosassa on puku- ja lavastustaiteen esineistö ja luonnokset, teatterin ja tanssin roolipuvut, lavastuspienoismallit ja historialliset taustafondit. Kokoelmiin kuuluu myös jonkin verran oopperan ja nukketeatterin aineistoa, teatteritekniikkaa sekä näyttelyprojektien yhteydessä koottu aasialaisen teatterin kokonaisuus. Esinekokoelmista vastaa päätoiminen esinekokoelmien amanuenssi. Arkiston kokoelmat jakautuvat asiakirja-aineistoon (teatteri- ja järjestöarkistot, henkilöarkistot, käsiohjelma- ja julistekokoelma, lehtileikekokoelma), valokuva-arkistoon ja av-arkistoon (muun muassa esitystallenteet ja tekijähaastattelut). Arkistosta vastaa päätoiminen arkistonhoitaja. Vuonna 2008 valmistunut kokoelmapoliittinen ohjelma suuntaa tallennustyötä nykydokumentointiin sekä teatterin ja tanssin ominaispiirteitä ja historiallista kehitystä valottavien ilmiöiden tallennukseen. Kartunnassa painotetaan valikoitujen kohteiden monipuolista tallentamista ja kontekstitietojen keruuta. Ajankohtainen strateginen tavoite on kokoelmien kokonaisprofiilin terävöittäminen. Luettelointi- ja digitointihank- kein edistetään käytettävyyttä ja saavutettavuutta. Kokoelmalahjoitukset käsitellään kollektiivisesti. Museonjohtaja ohjaa osaltaan kokoelmatyötä ja osallistuu aineistolahjoitusten selvittämiseen. Teatterimuseon tieto- ja kuvapalvelu vastaa sekä museon omaan materiaaliin että yleisesti teatteriin liittyviin tiedusteluihin. Asiakkaita palvellaan puhelimitse, sähköpostitse ja paikan päällä tutkijasalissa. Jos asiakas ei itse pääse tutustumaan museon arkistoon ja kokoelmiin, laajat selvitystyöt tehdään maksullisena tietopalveluna. Tieto- ja kuvapalvelu kehittää tekijänoikeuksien puitteissa valokuva-arkiston digitaalista tallennusta ja jakelua, kuvankäyttösopimusten käytäntöä sekä sähköisen toimintaympäristön hyödyntämistä aineistojen saavutettavuuden edistämiseksi. Tieto- ja kuvapalveluun saapuviin tiedusteluihin liittyviä hakuja ja käytettyjen aineistojen lukumääriä seurataan, jotta tiedustelujen sekä asiakaskäyntien sisällön laajuus saadaan näkyväksi. Verrattuna edellisvuoden tilastoihin kasvua on ollut erityisesti tehtyjen hakujen määrässä ja aineistoyksiköitten käyttöasteessa. Kuvakopioita on toimitettu runsaasti enemmän kuin aiempana vuonna. Asiakkaat hyödynsivät myös edellisenä vuonna käyttöönotettua sukututkimuspakettia. Kuva- ja tietopalvelusta vastaa päätoiminen tutkija. Vuonna 2013 Teatterimuseo ei enää toimittanut aineistoa Museoviraston Suomen Museot Online -hakuportaaliin. Tavoitteena on tulevaisuudessa saada aineistoja esille Finna-asiakasliittymän välityksellä. 13 ESINEKOKOELMAT – PUKUKOKOELMAT KESKIÖSSÄ Esinekokoelmissa jatkettiin kokoelmien terävöittämiseen, kokonaishallintaan ja saavutettavuuden lisäämiseen tähtäävää Kokohanketta. Hankkeessa kokoelmia ja niiden merkittävyyttä pohditaan suhteessa kattavuuteen, kuntoon, säilytysresurssiin sekä tutkimus- ja näyttelykäyttöön. Vuonna 2013 fokuksessa olivat erityisesti pukukokoelmat. Museolle myönnettiin Myytti-avustusta, jonka osaprojektina kokoelmissa olevat vanhat tanssipuvut inventoitiin, luetteloitiin ja digitoitiin puuttuvilta osin. Projektin aikana käsiteltiin 97 pukua. Pukututkija, pukusuunnittelija Joanna Weckman toimi asiantuntijana pukukokoelman jatkotyöstössä. Noin kolmasosa, eli n. 500 pukua Teatterimuseon pukukokoelmasta tutkittiin syksyllä. Inventoinnin perusteella laadittiin ja toteutettiin poisto- ja siirtosuunnitelmien ensimmäinen osio. Kokoelmista poistettiin huonon kunnon tai kokoelmiin sopimattomuuden vuoksi kaikkiaan 94 pukua tai asukokonaisuutta, joista osa siirrettiin museon käyttökokoelmiin. Pukujen käsittely samoin kuin poistojen ja siirtojen dokumentoiminen on hidasta työtä. Projektin jälkitöihin meneekin suhteellisesti enemmän aikaa kuin varsinaiseen pukujen läpikäymiseen. hallintaohjelmaan lisättiin vuoden aikana tietueita 71 (edellisvuonna 156). Esinetietokannassa tietueita on yhteensä vuoden vaihtuessa 6 448 (6 390). Esinekokoelmien digitointiaste on noin 33 %. Digitoinnin myötä kokoelmat saadaan sujuvammin sekä kansalaisten että tutkijoiden ulottuville. Varsinaisen luetteloinnin piirissä esineitä on todellisuudessa enemmän, sillä kaikkia luetteloituja esineitä ei ole vielä viety sähköiseen tietokantaan, tai yksi tietue voi käsittää useampia esineitä, esim. sarjan jonkun tietyn tuotannon luonnoksia. Digitointiasteen suhteelliseen vähäisyyteen vaikuttaa laaja lavastus- ja pukuluonnoskokonaisuus, joka on noussut esinekokoelmien suurimmaksi aineistoksi. Museon kokoelmissa on vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 16 222 luonnosta, joista hieman yli puolet (9 218) on pukuluonnoksia. Luonnosten osuus koko esinekokoelmasta on 82 %. Kaikkiaan Teatterimuseon kokoelmissa on 19 614 esinettä. Teatterimuseon suosittu kiertonäyttely Silkkiä, samettia – Oopperan pukuaarteita palasi Savonlinnasta 6.1.2013 kierrettyään lähes neljä vuotta. Näyttelyn nelisenkymmentä pukua purettiin nukkien päältä Metropolian tekstiilikonservaattoriharjoittelijoiden avustuksella. Harjoittelijat tekivät puvuista suppean kuntokartoituksen, jonka jälkeen puvut luetteloitiin ja digitoitiin puuttuvilta osin. Sen jälkeen ne pakattiin ja sijoitettiin arvonsa mukaisesti takaisin kokoelmiensäilytystiloihin. Kokoelmien kartunta pysyi vuonna 2013 hillittynä, lahjoituksia vastaanotettiin kahdeksan kappaletta. Kartunnan määrää nosti kuitenkin yksi lukumäärältään suurempi luonnos- ja pukulahjoitus. Ida-kokoelmien- 14 Eva Hemmingin tanssipuku, joka on alun perin kuulunut Venäjän Keisarillisen hovin hovineidolle. Kuva: Stella Karlsson. MERKITTÄVIÄ ESINELAHJOITUKSIA ● Lavastaja-pukusuunnittelija Jyrki Seppä lahjoitti 6 pienoismallia ja 1513 puku- ja lavastusluonnosta. Seppä on toiminut skenografina 1980-luvulta alkaen ja työskennellyt kiinnitettynä tai freelancerina kymmenissä Suomen ammatillisesti toimivissa teattereissa. ● Juhani Rytkölän lahjoitus sisälsi puku- ja lavastusluonnoksien lisäksi yhden taustafondin hänen teatteriuransa alkupuolelta 1960-luvulla Turussa. Alunperin tanssijana ja koreografina työskennellyt Rytkölä on kehittänyt ja opettanut rekvisiitan valmistusta. Erityisesti teatterinaamioiden tekijänä kunnostautunut Rytkölä toimi Helsingin Kaupunginteatterin ensimmäisenä tarpeistonsuunnittelijana 25 vuotta jääden eläkkeelle vuonna 2010. ● Tanssija ja koreografi Sinikka Gripenberg lahjoitti osan suomalaista tanssihistoriaa. Vanhin hänen käytössään olleista seitsemästä tanssipuvusta oli alunperin käytössä kotimaisessa Vivaldin Concerto Grosson esityksessä vuonna 1967. Gripenberg itse käytti sitä vuonna 1972 saman esityksen myöhemmässä versiossa. ● Jyrki Karttunen luovutti museoon tanssiryhmä Karttunen Kollektivin My Imaginary Friend is With Me -esityksessä (2007) käytetyn puvun sekä Bad Body Doubles -esityksessä (2010) käytetyn tanssijanuken. AV-ARKISTOON KERÄTTIIN JA DIGITOITIIN 170 TANSSITALLENNETTA, YHTEENSÄ 150 TUNTIA TANSSIN HISTORIAA PUKUKOKOELMISSA INVENTOITIIN JA DIGITOITIIN 97 TANSSIPUKUA TAI PUVUN OSAA KUVAPALVELU TOIMITTI ASIAKKAILLE 467 KUVAKOPIOTA KONTEKSTITIETOINEEN 15 ARKISTO Arkistossa panostettiin vuonna 2013 kuvatallenteisiin, henkilöarkistoihin ja valokuvavedoksiin. Sisällöllisesti korostui eniten tanssi. Teatterimuseon arkisto jakaantuu asiakirja-, valokuva- ja av-arkistoon. Yksittäiset lahjoituserät sisältävät usein eri aineistotyyppejä. Oman kokonaisuutensa muodostavat av- ja valokuva-aineistot kirjataan heti diariointivaiheessa av- ja valokuva-arkistoon. Vuositilastoissa hyllymetrimäärään ei ole sisällytetty niitä kokonaisuuksia, jotka sisältävät ainoastaan valokuvia tai av-aineistoa ja jotka näin ollen on kirjattu suoraan valokuvatai av-arkistoon. Valokuva ja av-arkiston kartuntamäärät ilmoitetaan tilastoissa erikseen ja hyllymetrien sijasta kappaleina. Audiovisuaalinen arkisto Syksyllä 2012 käynnistetyn tanssitallennehankkeen keruuvaihe ajoittui loppukeväälle ja syksylle 2013. Hankkeessa kerättiin analogisia kuvatallenteita eri puolilta maata. Suurin osa tallenteista oli VHS-nauhoja, mutta myös muut formaatit huomioitiin. Valtaosa tallenteista oli peräisin 1980- ja 1990-luvulta. Alkuperäiset nauhat lainattiin, ja av-arkiston kokoelmiin sisällytettiin digitaalinen kopio 170 tallenteesta. Vuositilastossa keruu on huomioitu yhtenä kartuntaeränä. Projektin jälkeen tanssitallenteiden vastaanottamista jatketaan osana arkiston tavanomaista työtä. Tanssitallennehankkeen digitointivaihe ajoittui syksylle 2013. Opetus- ja kulttuuriministeriön Myytti-avustuksen turvin työhön palkattiin projektiassistentti (15.8.–15.12.2013), jota avusti projektin loppuvaiheessa mediaassistenttiharjoittelija. Digitointia tilattiin myös alan yrityksestä. Kaikkiaan tanssitallenteita digitoitiin 170 kpl, yhteensä noin 150 h (käyttökopiot huomioiden 300 h). Digitoitu aineisto tallennettiin Teatterimuseon palvelimelle osaksi museon av-arkistoa. Asiakkaat voivat katsoa tallenteita museon tut- 16 kijasalin asiakaspäätteeltä. Kunkin digitaalisen tallenteen tekniset metatiedot kirjattiin ylös. Muilta osin projektin luettelointityö jatkuu vuonna 2014. Valikoiduista tallenteista valmistettiin kooste, jonka avulla hanketta esiteltiin Tanssin talo -hankkeen järjestämässä HOP Helsinki -tanssitapahtumassa. C-kasetteja digitoitiin ensin Suomen Jazz & Pop arkiston tiloissa ja heidän opastuksellaan. Loppuvuodesta c-kasetteja digitoitiin Teatterimuseon omissa tiloissa. Digitoitavaksi valittiin 29 haastatteluäänitettä Hilkka Eklundin henkilöarkistosta ja 19 muuta haastatteluäänitettä. Keruun lisäksi Teatterimuseo vastaanotti kaksi muuta kuvatallennetta ja 133 kpl muita äänitteitä. Omana tuotantonaan Teatterimuseo tallensi museossa tehtyjä haastatteluja ja seminaareja, yhteensä kuusi digitaalista äänitettä ja kuusi digitaalista kuvatallennetta. Asiakirja-arkisto Asiakirja-arkiston tilastoituja lahjoituksia vastaanotettiin 14 erää, laajuudeltaan yhteensä 15,20 hyllymetriä (hm). Näistä laajimpia olivat toimittaja ja teatterikriitikko Hilkka Eklundin, tutkija, opettaja ja teatteriohjaaja Timo Kallisen sekä kulttuuritoimittaja ja teatterikriitikko Jyrki Vuoren henkilöarkistot. Vuoden tanssiteemaan liittyi tanssija, tanssipedagogi ja koreografi Sinikka Gripenbergin henkilöarkisto. Lisäksi vastaanotettiin teattereiden ja yksityishenkilöiden lahjoittamia käsiohjelmia ja julisteita, joita aikaisempien vuosien tapaan ei tilastoitu. Hilkka Eklundin henkilöarkisto järjestettiin ja luetteloitiin asiakirja-aineiston (2 hm) osalta yksityiskohtaisesti ja av-aineiston (129 ckasettia) sekä valokuvien (3897 kpl) osalta yleisellä tasolla. Luettelointitiedot syötetään Ida-tietokantaan vuonna 2014. Arkistoon sisältyy lisäksi 3,30 hm kotimaisia ja ulkomaisia käsiohjelmia. Eklundin henkilöarkiston järjestäminen oli maksullinen tilaustyö, jossa huomattavan suuri osa työstä kohdistui Helsingin Kansanteatteri-Työväenteatterin valokuvakokoelmasta luetteloitiin ja digitoitiin 1 597 valokuvaa. Kuvassa Rose-Marie, ensi-ilta Työväenteatterissa 12.12.1953. Kuvassa vasemmalla Terttu Soininvirta (Lady Jane) ja tyttöjen ympäröimänä Oiva Sala (Hirmu-Herman. Kuva: Valokuva Oy Kolmio / Teatterimuseon arkisto. kuolinpesän aineistojen seulomiseen. Projektissa työskenteli kaksi projektityöntekijää yhteensä hieman yli viisi kuukautta. Suomen Kansallisteatterin roolivihkokokoelmaa puhdistettiin ja koteloitiin 10 hm, ja Teatterimuseon vanhoja diaariosidoksia digitoitiin 0,24 hm. Jatkuvasti karttuvan käsiohjelmakokoelman järjestämistä jatkettiin. Valokuva-arkisto Valokuva-arkisto karttui monipuolisilla aineistoilla. Mittavin luovutuserä oli Naamiolehden kuvalaattakokoelma (arviolta 1000 kuvalaattaa). Naamio-lehden valokuvat olivat erityisen korkealaatuisia, joten kokoelma on merkittävä. Valokuvalahjoituksiin lukeutuivat myös 637 vedoksen kokoelma Helsingin Kaupunginteatterin esityskuvia sekä lavastaja-puvustaja Ulla Kotimaan lavastusja puvustustöihin liittyvä valokuvakokoelma (734 diapositiivia). Valokuvia sisältyi myös henkilöarkistoihin. Helsingin Kansanteatteri-Työväenteatterin laajasta valokuvakokoelmasta luetteloitiin Ida-tietokantaan 1597 mustavalkovedosta. Luetteloidut vedokset myös digitoitiin. Luettelointityön osana valokuvien kontekstitietoja tarkistettiin, ja kuviin liittyvien 146 teatterituotannon tietoja korjattiin ja täydennettiin Ilona-esitystietokantaan. Ilona-tietokannan täydentäminen vei aikaa luetteloinnin perustyöltä, mutta sen todettiin tärkeällä tavalla edistävän alan tutkimusta myös jatkossa. Tanja Aholan negatiivi- ja dia-arkiston valokuvia digitoitiin 870 kpl ja Suomen Tanssi- 17 taiteilijain Liiton tanssikuvia 320 kpl. Näitä ei huomioida tämän toimintakertomuksen tilastoissa, koska kuvia ei vielä ole kuvakohtaisesti luetteloitu Ida-tietokantaan. Tietopalvelun yhteydessä digitoitiin ja luetteloitiin Ida-tietokantaan kuvakohtaisesti 91 valokuvaa. Säilymisen turvaaminen Kaapelitehtaalla sijaitsevien arkistomakasiinien olosuhteiden hallitseminen on ollut jo pitkään ongelmallista. Vuonna 2013 Kaapelitehdas korjautti arkistomakasiinien seinien halkeamia Suomen valokuvataiteen museon ohjeistuksen mukaan. Toimenpide selvästi vakautti olosuhteita. Arkistomakasiinien kokonaistilanteen selvittämistä jatketaan kuitenkin vuonna 2014. Svenska Teaternin lasinegatiivikokoelman järjestämistä varten on aikaisempina vuosina haettu rahoitusta, mutta tuloksetta. Vuonna 2013 kokoelman kunto selvitettiin, jotta jatkotoimenpiteitä voitaisiin harkita paremmin. Kuntokartoituksen suoritti Suomen valokuvataiteen museon kaksi konservaattoria. Kartoituksen yhteydessä aineisto pakattiin väliaikaisiin säilytyslaatikkoihin aiempaa pienemmissä ja siten turvallisemmissa erissä. Jatkotoimenpiteitä ryhdyttiin pohtimaan yhdessä Svenska litteratursällskapet i Finland rf:n (SLS) kanssa, koska sen hallussa on Svenska Teaternin arkisto. Keskusteluja SLS:n kanssa jatketaan vuonna 2014. Arkistonhoitaja kävi Suomen valokuvataiteen museossa tutustumassa valokuvaamalla suoritettavaan digitoimiseen. Tavoitteena on jatkossa digitoida ainakin osa aineistoista valokuvaamalla. Vuoden 2013 lopussa Teatterimuseo hankki tätä tarkoitusta varten makro-objektiivin ja uuden valopöydän. Uusien työprosessien kehittelemistä jatketaan vuonna 2014. KÄSIKIRJASTO Käsikirjaston kokoelmat koostuvat lähinnä teatterihistoriasta, teatterialan tutkimuskirjallisuudesta, teatterintekijöitten muistelmateoksista, teatterialan aikakauslehdistä sekä teattereiden ohjelmistolehdistä. Kirjasto palvelee museon työntekijöitä ja tutkijasalin asiakkaita. Käsikirjaston kokoelma karttuu mm. yksityishenkilöiden lahjoituksista ja kustantamoiden toimittamista vapaakappaleista. Kuluneen vuoden aikana kirjastoon saatiin merkittäviä teoksia Hilkka Eklundin perikunnan lahjoituksena. Tieto- ja kuvapalvelun tutkija luetteloi saapuneita kirjalahjoituksia tietokantaan ja ylläpitää kirjaston käytettävyyttä. Hallintoassistentti vastaa saapuneiden lehtien luetteloinnista. Syksyllä kirjaston ja tutkijasalin tilaa järjestettiin toimivammaksi. Työtä edelsi kirjaston aineiston läpikäynti. Kirjastosta poistettiin luokkia ja julkaisuja, jotka eivät liity teatterialaan. Loppuvuodesta selvitettiin mahdollisuutta hakea kirjastotyöhön informaatiotutkimuksen harjoittelijaa seuraavalle vuodelle. Aineistolainat näyttelyihin ● Glamour – Filmitähtiä ja kauneuden lumoa 1930 – 1960 -luvuilla, TR Taidehalli, Tampere. Ansa Ikosen iltapuku elokuvasta Vaimoke, 1936. ● Art Deco ja taiteet: France – Finlande 1905 – 1935, Amos Andersonin taidemuseo, Helsinki. Yrjö Ollilan lavastusluonnoksia, Maggie Gripenbergin piirrosluonnoksia, tanssiaiheisia valokuvia ja käsiohjelmia. ● Voitto auringosta, Teatterikorkeakoulu, Helsinki. Taustafondeja Jack Helen Brut ja Homo$ -ryhmien futuristisen Voitto auringosta -oopperan lavastuksesta vuodelta 1988. ● Tullimuseon/Tullin keskushallinnon juhlanäyttely, Tullin keskushallinto, Helsinki. Aino Acktén käyttämä Ainon puku Melartinin Aino-oopperasta vuodelta 1909. 18 TANSSIAINEISTOJEN DIGITOINTI‐ JA LUETTELOINTIHANKE Amanuenssi Sanna Brander ja arkistonhoitaja Eeva Mustonen Tanssiaineistojen luettelointi- ja digitointihanke muodostui kahdesta osahankkeesta. Näistä kummassakin keskityttiin aineistoihin, joihin kohdistuu erityisiä uhkia ja joiden käyttö on ollut hankalaa. Toisessa osahankkeessa myös kartutettiin aineistoa, josta on ollut selvä puute. Hanke toteutettiin Opetus- ja kulttuuriministeriön niin kutsutun Myytti-avustuksen turvin sekä virkatyönä. 1900-luvun alkupuoliskon tanssipukujen luettelointi ja digitointi Teatterimuseon pukukokoelmassa on satoja tanssipukuja. Arvokkaimpien tanssipukujen joukkoon lukeutuu noin 100 tanssipuvun kokonaisuus 1900-luvun alkupuoliskolta. Ajanjakso on suomalaisen tanssin historiassa tärkeä: suomalainen baletti ja vapaa tanssi saivat tuolloin alkunsa ja erityisesti baletin kehitys vahvistui Suomalaisen Oopperan baletin (nyk. Suomen Kansallisbaletti) perustamisen (1921) myötä. Digitointiprojektin kohteeksi valittuun vanhojen tanssipukujen kokonaisuuteen kuuluu pukuja muun muassa Suomen Kansallisbaletin tähdiltä Lucia Nifontovalta, Kari Karnakoskelta, Into Lätiltä, Jaakko Lätiltä ja Eva Hemmingiltä. Projektin aikana inventoitiin, ja puuttuvilta osin luetteloitiin ja digitoitiin 97 pukua. Puvut myös pakattiin asianmukaisesti. Nyt tämä varhaisten tanssipukujen kokonaisuus on kattavasti luetteloitu ja digitoitu, ja siten entistä paremmin saavutettavissa. Moneen tarkoitukseen saadaan riittävät tiedot Ida-tietokannasta, joten turhat käsittelyt eivät kuluta pukuja. Monet näistä puvuista lahjoitettiin museon kokoelmiin vuonna 1981 esillä olleen Maggie Gripenbergin 100-vuotisjuhlan muistonäyttelyn ja myöhemmin samana vuonna avatun Tanssitaiteemme nuoruusvuodet näyttelyn myötä. Projektin aikana saatiin kirjattua tietokantaan monia kiinnostavia kontekstitietoja ja pukuihin liittyviä tarinoita. Analogisten tanssitallenteiden keruu ja digitoiminen Toisessa osahankkeessa keskityttiin analogisiin kuvatallenteisiin. Tavoitteena oli kerätä ja digitoida erityisesti VHS-nauhoja, koska ne tuhoutuvat nopeasti. Keruussa huomioitiin myös muut analogiset formaatit ja vanhoja digitaalisia nauhaformaatteja. Näin helpotetaan aineistojen käyttämistä ja pystytään tarkastelemaan tiettyä aikakautta kokonaisuutena. Analogisten tanssitallenteiden keruu oli tärkeää myös kiinnostavan aikakauden vuoksi. Analogista videonauhaa käytettiin esitysten tallentamisen välineenä erityisesti 1980ja 1990-luvulla eli samaan aikaan kuin suomalainen nykytanssikenttä uudistui voimakkaasti. Tanssitallennehanke käynnistettiin syksyllä 2012 muodostamalla asiantuntijaryhmä, johon kuuluivat Piia Ahonen, Johanna Laakkonen, Raisa Rauhamaa ja Tiina Suhonen. Työryhmän avulla kartoitettiin 1980- ja 1990-luvun tärkeitä tanssiryhmiä, taiteilijoita ja teoksia. Tavoitteena oli huomioida nykytanssin eri tyylien edustajia, maantieteellistä edustavuutta sekä tärkeitä festivaaleja ja esiintymispaikkoja. Keruun ulkopuolelle rajattiin Suomen Kansallisbaletin tuotannot sekä Ylen taltioinnit. Suomen Kansallisooppera ja Yle vastaavat tallenteidensa pitkäaikaissäilytyksestä itse. 19 Kuva esityksestä Etelään − vers le sud (1998), koreografia Liisa Pentti. Esitystallenne digitoitiin AV-arkistoon vuoden 2013 hankkeessa. Kuva: Tanja Ahola, Teatterimuseon arkisto. Loppukeväästä ja syksyllä 2013 museolta otettiin yhteyttä tanssiryhmiin ja yksittäisiin tanssitaiteilijoihin, ja lopullisista teosvalinnoista keskusteltiin heidän kanssaan. Tallenteiden teknisen laadun osalta vaatimukset olivat väljät, mutta kaikkein heikkokuntoisimmat nauhat jätettiin keruun ulkopuolelle. Alkuperäiset kuvatallenteet lainattiin Teatterimuseolle, ja kustakin digitoitiin arkistokappale ja pakatumpi käyttökopio. Projektin tuloksena Teatterimuseon kokoelmat karttuivat 170 tanssitallenteella, joiden yhteiskesto on 150 h (käyttökopiot huomioiden 300 h). Valtaosa aineistosta on 1980- ja 1990-luvulta, mutta mukaan valikoitui hieman myös 2000-luvun alun tallenteita. 1980-luvulta aineistoa löytyi toivottua vähemmän. Keväällä 2014 aineistoa luetteloidaan Teatterimuseon Ida-tietokantaan, ja kokoelmaa hieman täydennetään. Osa tanssitaiteilijoista ei ehtinyt toimittaa tallenteitaan hankkeen aikana, ja joihinkin ei ehditty vielä ottaa yhteyttä. Täydennyksiä vastaanotetaan myös myöhemmin, ja tallenteita digitoidaan resurssien mukaan. Jo nyt Teatterimuseon tutkijasalissa pääsee tutustumaan monipuoliseen ja arvokkaaseen kokoelmaan, joka on helposti käytettävissä. 20 teatterikasvatus Teatterimuseossa on perinteisesti järjestetty monipuolisia työpajoja ja oheisohjelmia eriikäisille museovieraille. Asiakkaiden toiveita otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon työpajojen ja näyttelyiden aiheissa ja sisällöissä. Jos ryhmän toiveiden mukaista pajaa ei ole valmiina, se muokataan vanhan pohjalta tai suunnitellaan kokonaan uusi kokonaisuus. Museon peruspajat Teatteriseikkailu, Kerro kerro kulissi, Historiaseikkailu, Historiakävely ja päiväkoti-ikäisille suunnatut Satupolut eivät sammaloidu, koska ne elävät ajassa ja paikassa ja muuttuvat yleisön, vetäjien ja näyttelyiden myötä. Vaihtuviin näyttelyihin Näyttelijän kengissä sekä Tragedia ajassa – ajaton tragedia liittyi työpaja ja kumpaakin järjestettiin seminaareja ja oheisohjelmaa. Näyttelijäliiton 100-vuotisjuhlan kunniaksi toteutettu Näyttelijän kengissä -tapahtuma- ja työpajatila oli toteutettu siten, että siinä otettiin huomioon esitys- ja juhlatoiminnan vaatimuksia ja sitä varten suunniteltiin ohjelmisto jonka esiintyjinä olivat näyttelijät, syntymäpäiväsankarin jäsenet. tämiseen, uusien yhteistyökumppaneiden löytymiseen ja uudenlaisiin toimintatapoihin ja yleisön osallistamiseen. Metropolia ammattikorkeakoulun järjestämä erikoistumisopintokokonaisuus Kulttuuri hyvinvointipalvelujen voimavarana toteutettiin monimuoto-opetuksena ja suoritettiin työn ohella. Museon näyttelyt ovat varta vasten suunniteltu mahdollisimman monipuolisiksi oppimisen ympäristöiksi. Tämän vuoksi olemme halunneet, että ryhmät pääsääntöisesti vierailevat Teatterimuseossa tai että museokäynti liittyy räätälöityyn koulutuspakettiin, vaikka osa siitä toteutetaan museon ulkopuolella. On kuitenkin ryhmiä ja yksittäisiä ihmisiä, jotka evät pysty tulemaan museoon. Heitä varten on suunniteltu työpajakokonaisuuksia, jotka viedään asiakkaan luo. LISÄOPINNOISTA JA YHTEISTYÖSTÄ VIRTAA JA UUSIA TUULIA Teatterikasvatuksen painopistealue oli vuonna 2013 henkilökunnan kehittäminen sekä yhteistyö sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan toimijoiden kanssa. Museopedagogi Milla Kortemaan erikoistumisopinnot Metropolia ammattikorkeakoulussa ja Tee tilaa! – työpajasarja antoivat uutta tietoa ja välineitä Teatterimuseon yleisötyön toiminnan kehit- Kuva: Ilona Kemppainen 21 UUSIA YHTEISTYÖKUMPPANEITA JA UUSIA METODEJA Teatteripedagogi Milla Kortemaa Devising Heinäkuussa 2012 Museoviraston tuella käynnistyneen devising -hankkeen harjoitusjaksoa ja menetelmäoppaan valmistamista jatkettiin keväällä 2013. Tekijätyöryhmää kiinnosti, miten museoympäristöä voi havainnoida toisin silmin ja eri aistein sekä sisältöaiheena yhteiskunnasta syrjäytyminen, joka sopi hyvin Teatterimuseon Kuvia nykySuomesta − 2000-luvun teatteria -näyttelyn teemoihin. Miksi ei? -esitys (11.2. ja 14.2.) liikkui museon eri tiloissa ja katsoja/kokija vaelsi mukana. Esityksen kantavia ajatuksia olivat: Toisin näkeminen ja kokeminen, rajojen murtaminen, identiteetti, sosiaalisten ja fyysisten rajojen ylittäminen, tilojen ylittäminen ja niissä toisin toimiminen. Museon verkkosivuilla julkaistiin 10.5.2013 menetelmäopas Labra, joka on helposti lähestyttävä työkalupakki devising-työskentelyyn. Pilottiprojektin ohjasi ja Labra-menetelmäoppaan toteutti teatteripedagogi Milla Kortemaa. Tee tilaa! -työpajasarja Teatterimuseon, Alvar Aalto -museon ja Ammattikorkeakoulu Metropolian Tee tilaa -työpajasarja syksyllä 2013 avasi mukaan tulleille perheille ovia uusiin kokemuksiin. Projektissa yhdistyivät museoiden pedagoginen osaaminen ja kokemus sekä toimintaterapeuttien ammatillinen erityisosaaminen. Kohderyhmänä olivat alakouluikäiset lapset, joilla on vaikeuksia aistitiedon käsittelyssä. Työpajasarjassa haluttiin yhdistää sukupolvia, joten lapset osallistuivat työpajoihin yhdessä vanhemman tai muun läheisen kanssa. Kuva: Annukka Pakarinen 22 Tee tilaa -projektissa aistitiedon käsittelyn vaikeuksien kanssa elävät lapset vanhempineen osallistuivat kuuteen työpajaan, joiden tarkoituksena oli tarjota lapsille mahdollisuuksia osallistua museoiden toimintaan omista lähtökohdistaan käsin. Samalla haluttiin rohkaista perheitä vierailemaan museoissa ja muissa kulttuuritapahtumissa ja antaa välineitä uusien tilojen ja tilanteiden hallitsemiseen. Tapaamiskertojen aikana osallistujat tutustuivat museoihin toiminnallisten tuokioiden ja draamallisten harjoitteiden avulla. Jokaisella tapaamiskerralla oli oma teema. Lasten ominaispiirteet ja aistisäätelyvaikeudet pyrittiin ottamaan huomioon mahdollisimman hyvin. Lapsia sekä aikuisia haastettiin positiivisella tavalla kohtaamaan itsensä ja näin tuotettiin onnistumisen kokemuksia luottamuksellisessa ilmapiirissä. Jokainen sai osallistua yhteiseen toimintaan itselleen sopivalla tavalla. Erityisen tärkeäksi seikaksi työpajasarjassa nousi vanhemman ja lapsen vuorovaikutus. Vanhempien antaman palautteen perusteella useampi vanhempi näki lapsensa uudella tavalla, rohkeampina ja reippaampina. Tee tilaa -projektin toteuttivat teatteripedagogi Milla Kortemaa (Teatterimuseo), tuottaja Mari Forsberg (Alvar Aalto -museo), toimintaterapeutti Tuula Vuokkomaa (HYKS, Nuorisopsykiatria) ja toimintaterapeutti Kirsi Lindedahl (Leikinvarjo). Metropolia Ammattikorkeakoulussa koulutusohjelmasta vastasi Mari Rusi-Pyykönen. Monimuotoisuus -palvelupaketti Vuonna 2012 alkanut yhteistyö Asumispalvelusäätiö Aspa:n kanssa jatkui. Säätiö tilasi Monimuotoisuus -palvelupaketin Teatterimuseolta. Teatteripedagogi Milla Kortemaa suunnitteli ja ohjasi palvelupaketin Kohtaamisia työpaikalle – monimuotoinen työyhteisö, Kotkassa 18.12. ja Hyvinkäällä 9.1. Esiintyjinä toimivat Teatteri Tuulettimen näyttelijät. Tilaisuuksien yleisö koostui virkamiehistä, työnantajista ja työnhakijoista ja tavoitteena oli pohtia sitä, kuinka kukin voisi omalta osaltaan edistää monimuotoisuutta työyhteisössä. Menetelmänä käytettiin yhteisöteatterin työtapoja, jotka korostavat teatterin kollektiivista yhteisöajatusta, vuorovaikutteisuutta ja yleisöä osallistavaa esitystapaa. Kulttuuria kaikille -palvelu Kaapelitehtaalla toimiva Kulttuuria kaikille -palvelu tukee kulttuuritoimijoita jotta he pystyisivät kehittämään saavutettavuutta ja monimuotoisuutta. Palvelu tilasi räätälöidyn työpajan noin 30 ulkomaalaiselle vieraalle. Osallistujia oli mm. Portugalista, Tanskasta ja Ranskasta. Suomesta pajaan osallistui Kulttuuria kaikille -palvelun lisäksi Helsingin Diakonissalaitos. Teemana oli yhteistyö sosiaali- ja kulttuurityön välillä. Räätälöidyn vierailun suunnitteli ja ohjasi teatteripedagogi Milla Kortemaa. TEATTERISEIKKAILUITA 21 % ENEMMÄN KUIN VUONNA 2012 SYNTTÄRISEIKKAILUITA 27 % ENEMMÄN KUIN VUONNA 2012 MENETELMÄOPAS LABRASSA 602 KÄYNTIÄ 23 VAIHTUVIEN NÄYTTELYIDEN TYÖPAJAT ● Kevät 2013, Kuvia nyky-Suomesta -näyttelyn Mikä maa mikä valuutta? -työpajat ● Syksy 2013, Näyttelijän kengissä -näyttelyyn suunniteltiin samanniminen työpaja. Kengät saattavat olla näyttelijälle avain roolihahmon ytimeen. Mitä kengät kertovat suurelle yleisölle? Sitä pohdittiin ja konkreettisesti kokeiltiin ja annettiin kenkien viedä. Yli 6-vuotialle. ● Syksy 2013, näyttelyyn Tragedia ajassa – ajaton tragedia liittyi Ei vanhene koskaan -työpaja. Siinä käsiteltiin kreikkalaisten tragedioiden kautta nykypäivänäkin seisauttavia aiheita ja uutisointia sekä niiden herättämiä tunteita. Yli 13-vuotiaille. KIERTONÄYTTELYIDEN TYÖPAJAT ● Saako sitä syödä -näyttely Hämeenlinnassa, johon toteutettiin Resepti-työpaja 16.5. ● Saako sitä syödä? – teatteriruokaa, Kauppakeskus Galleria Esplanadissa, 2.−19.12.2013, ilmaistyöpaja päiväkodeille ja koululaisille. ”TODELLA MUKAVA JA HYVÄ, ETTÄ SAA OSALLISTUA JA KOKEILLA ITSE. MUSEOISSA HARVOIN VOI” Ote kävijätutkimuksesta 2013 Kuva: Ilona Kemppainen TEATTERIKERHOT – JA KURSSIT Teatterikerhot ● Kevät 8.1.–2.4. ti klo 15.45–17.15 ● Syksy 20.8.–12.11. ti klo 15.30–17 Kesäkurssit ● Hyppy 1: teatterikurssi 8–10-vuotiaille, 3.–7.6. klo 10–14 ● Hyppy 2: teatterikurssi 10–13-vuotiaille, 10.–14.6. klo 10–14 ● Repeat – Pause – Edit, lyhytelokuvakurssi 13–18 vuotiaille, 3.–7.6, klo 10–15. Lyhytelokuvien materiaalina käytettiin tanssia, teatteria ja parkouria. Yhteistyössä teatterimuseo, Zodiak, Valokuvataiteen museo, m-cult ja Suomen Parkour ry. YHTEISTYÖSSÄ JÄRJESTETYT SEMINAARIT 11.11. Oistatin seminaari ja työpaja Näyttämöpuvun uudet tekniikat Suomen Oistat-keskus kutsui World Stage Design -tapahtumassa Cardiffissa esiintyneet Roma Patelin ja Giulia Pecorarin Suomeen puhumaan teatteriasujen uusista tekniikoista. Patel ja Pecorari esittelivät erilaisia tapoja, joilla interaktiivinen puku voi reagoida esimerkiksi lämpöön tai liikkeeseen – vaikkapa valolla, muuttumalla läpinäkyväksi tai ihan vaan hajoamalla palasiksi. Luentoa seurasi työpaja. 24 VIERAILUESITYKSET ● Teatteri Tuulettimen esitykset 3.4., 8.4. ja 9.4. ● Loistava näkymä -teatterifestivaali, monikulttuurisen taideyhdistys Kassandran ilmaisutaitoryhmät esittivät valmistamansa demot Backstagen näyttämöllä 13.5. Kuva: Milla Kortemaa JOKA KERTA MUKAAN TARTTUU HITUNEN TEATTERITAIKAA Ote kävijätutkimuksesta 2013 ● ”Näyttelijän kengissä” -tapahtuma- ja työpajatilaan liittyvät esitykset. ● 1.9.–15.9. Peter Pan, 8 esitystä Kun lastenhuoneen ikkunasta lennähtää sisään pieni, mutta voimakastahtoinen poika, joka osaa puhua keijukaisten kieltä, voi jo arvata että edessä on ainutlaatuinen seikkailu! Lastenmusikaalin tuotti Olo Ensemble. YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN KANSSA TOTEUTETTUJA TAPAHTUMIA ● 20.5. Teatterintutkimuksen seuran kevätpäivässä kuultiin puheenvuoroja teemasta Esiintyjyys ja tekijyys. ● 27.5. Todellisuuden tutkimuskeskus, Platonin symposium Todellisuuden tutkimuskeskuksen New Yorkissa vieraillut Platonin Symposium -projektin valmisteluharjoitukset järjestettiin 20.–27.5.2013 museon tiloissa ennakkoon valitulle katsojaryhmälle. Platonin rakkauden filosofian klassikkoon perustuva sokraattinen mysteerinäytelmä sai sittemmin ensi-iltansa syksyllä New Yorkissa pidetyssä konferenssissa Theorems, Proofs, Rebuttals, and Propositions: A Conference of Theoretical Theater. ● 25.6. Arena Baubo Meets Finnish Queer Stage Kaksiosaisessa tilaisuudessa nähtiin ruotsalaisen performanssiryhmän Arena Baubon esitys “Vagina-painting-seminar about the Explicit Body in Performance” ja kuvataiteilija, valokuvaaja Tero Puhan videotaidetta sekä keskusteltiin queerin ja performanssin suhteista. Helsinki Pride -viikon tilaisuuden järjestivät HeSeta ry ja Teatterimuseo. VIIKONLOPPU- JA LOMAOHJELMAT ● Joululomapeli 2.–6.1.2013 klo 12–14. ● Talviloman koululaispeli Ahne arkistomato, 19.–22.2. ja 26.2.–1.3. klo 12–15. ● Pääsiäisohjelmaksi vakiintunut Suuri Munametsästys 30.–31.3. klo 14–16. ● Horror-peli Särkynyt naamio 2.–3.11. klo 14–16 ● Kaapelin museoiden Perhepäivät 23.3. ja 28.11. ”LASTEN KANSSA TÄSSÄ MUSEOSSA EHDOTTOMASTI PARASTA ON KOKEILEMINEN JA OSALLISTUMINEN” ”KÄYNTI OLI POSITIIVINEN YLLÄTYS, EN TIENNYT ETTÄ MUSEO ON NÄIN SUURI JA HIENO” Otteita kävijätutkimuksesta 2013 25 LAUANTAIKAMPANJAN ILMAISTA OHJELMAA Edellisvuotiseen tapaan loppuvuoden lauantaisin Teatterimuseoon oli ilmainen sisäänpääsy. Kampanjalla pyrittiin houkuttelemaan uusia kävijöitä ja samalla kerättiin asiakaspalautetta. Joinakin lauantaipäivinä järjestettiin lisäksi ohjelmaa. 18.11. Ravintolapäivä, Hatuntekijän teehuone Mat med oss -kaksikko, Laura ja Tanja, kattoivat ravintolapäivänä Teatterimuseon Kanttiin Liisa ihmemaassa -teemaisen teehuoneen. Hatuntekijän teehuoneessa tarjottiin hauskan tunnelman lisäksi mm. Hassun kanin porkkanakakkua, Murmelin mustikkapiirasta ja Tittelitomin juustosarvia. (Ravintolapäivän tarjoilut olivat maksullisia.) 23.11. Perinteistä jazz-tanssia Tanssijat Malin Grahn ja Clyde Wilder opastivat ilmaispäivän asiakkaita afrikkalais-amerikkalaisen tanssiperinteen rytmikkäisiin maailmoihin. Työpajassa opeteltiin hauskoja ja helppoja perinteisen jazztanssin askelia swingin ja rythm‘n’blues-musiikin tahtiin. 14.12. Yhä tuoksuu ydin William Shakespearen soneteista dramatisoitu esitys toi lavalle renessanssin romanttista viehätystä yhdistettynä moderniin ja dynaamiseen näyttämökieleen. Dramatisointi ja ohjaus Mari Ala-Nikkola. Tuotanto Rikhard Larvanto / Studio Light. Yhteistyössä Järvenpään teatterin kanssa. TAITEIDEN YÖ Kuva: Patrik Lustig 22.8. Taiteiden yötä vietettiin jälleen avointen ovien merkeissä. Näyttelijän kengissä -monitoimitila avattiin kutsuvieraille klo 16 ja taiteiden yö -kansalle klo 17. Illan mittaan nähtiin pari Anu Aaltosen, Antti Jaakolan ja Helena Rytin esittämää ja vetämää Diivan kiitokset -demonstraatiota/oppituntia. VIDEOIDEN NÄYTTÄMÖNÄ Joulukuussa museossa kuvattiin kaksi videota, Indican musiikkivideo ja lasten nettikiusaamisen vastainen Matias Mikkosen biisi. Molemmat kappaleet julkistetaan vuoden 2014 puolella. NÄYTTELIJÄLIITON VIERAILU SATUPÄIVÄ 28.5. Näyttelijöiden skumpparatikka ”Ludde”. Näyttelijäryhmät vierailivat liiton juhlapäiväksi vuokraaman raitiovaunun matkassa museolla, missä heidän oppaanaan toimi museonjohtaja. Teatterimuseossa vietettiin jälleen valtakunnallisen Satupäivän avajaiset 18.10. Ilmaisia työpajoja järjestettiin 10 kappaletta. Satupäivän avasi näyttelijä Outi Haaranen Nukketeatteri Hevosenkengästä. 26 nÄyttelyt Teatterimuseon vuoden 2013 näyttelyihin on liittynyt poikkeuksellisen runsas oheisohjelmisto, näyttelyissä on järjestetty seminaareja, esityksiä, luentoja ja työpajoja. Oheisohjelmalla on tavoiteltu uusia kävijäryhmiä ja pyritty palvelemaan myös aikuisyleisöjä paremmin. Teatterimuseossa on tekeillä uusi näyttelystrategia, joka valmistuu vuoden 2014 aikana. Pysyvässä näyttelyssä tehtiin sekä teknisiä että sisällöllisiä parannuksia. Maaliskuussa otettiin käyttöön QR-koodit, jotka täydentävän tiedon ohella tarjoavat mahdollisuuden tutustua näyttelyyn venäjäksi. Yhteistyökumppanina on venäläinen Smart Museum. Näyttelyn tekniikka liitettiin museon varauskalenteriin, jolloin aukioloaikojen ulkopuolisten tapahtumien päätyttyä laitteet sammuvat. Kaluston käyttöikä pitenee tällä. Kuvia nyky-Suomesta näyttelyn installaatio liitettiin näyttelyn päätyttyä pysyvään näyttelyyn, se päivittää näyttelyn 2010-luvulle. VAIHTUVAT NÄYTTELYT Kuvia nyky-Suomesta – 2000-luvun teatteria Bilder från samtidens Finland – 2000-talets teater Kantti ja Studio 21.9.12–2.6.13 Museon 50-vuotisjuhlanäyttely nosti esiin 2000-luvun teatterin uudenlaisen yhteiskunnallisuuden ja politisoitumisen. Näyttelyssä tutkittiin millainen Suomi-kuva 2000-luvun teatterinäyttämöiltä on välittynyt. Miten teatteri on viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana onnistunut peilaamaan Suomen ja suomalaisuuden muuttumista? Miten näyttämöillä on tartuttu ajankohtaisiin aiheisiin ja yhteiskunnallisiin jännitteisiin? Miten klassikkonäytelmät taipuvat uudelle vuosituhannelle? Näyttelyn ja sen työpajojen kohderyhmää olivat erityisesti nuoret ja nuoret aikuiset. Kuva Kuva: Ilona Kemppainen Käsikirjoitus ja suunnittelu: Helena Kallio ja Heini Räsänen Visuaalinen suunnittelu: Seppo Salminen Ääni- ja tekninen suunnittelu: Timo Muurinen Videoinstallaatiot: Ilkka Rautio Valo- ja graafinen suunnittelu: Mia Kivinen Julisteen kuva: Pertti Kekarainen Yhteistyössä Tampereen yliopiston Tutkivan teatterityön keskus. Kiitokset: Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Picturall Ltd. 27 NÄYTTELIJÄN KENGISSÄ – I SKÅDESPELARENS SKOR Suomen Näyttelijäliiton 100-vuotisijuhlanäyttely Kantti 22.8.12–31.12.14 Taiteiden yönä 22.8.2013 avattiin Suomen Näyttelijäliiton satavuotistaivalta ja näyttelijän ammatin kehittymistä juhlistava Näyttelijän kengissä -tapahtuma- ja työpajatila. Teatterimuseon Kantti-sali lavastettiin joustavaksi monitoimitilaksi, jossa saattoi helposti järjestää esityksiä, seminaareja ja työpajoja. Suunnittelussa pyrittiin mahdollisimman hyvin ottamaan huomioon myös juhlapalvelun tarpeita. Näyttelyn lavastus eli rekvisiitta koostui näyttelijän työhön kiinteästi liittyvistä asioista ja esineistä – erityisesti kengistä. Jalkineet valittiin näyttelyn avainesineiksi, koska niitä nostetaan valokiilaan melko harvoin, vaikka ne ovat kaikille ihmisille tärkeä vaatetuksen osa ja Teatterimuseossa on upea kokoelma teatterissa käytettyjä kenkiä. Roolityöskentelyssä kengillä on usein suuri merkitys. Näyttelijälle ne saattavat olla avain roolihahmon syntymiseen ja rakentamiseen. Jalkineet vaikuttavat liikkumiseen, ryhtiin ja rytmiin. Ei ole lainkaan sama onko jalassa tohvelit, korkokengät vai kumisaappaat. Näyttelyn kenkiin yhdistettiin tarinoita teatterin tekemisestä, yllätyksistä, salaisuuksista, näyttelijän arjesta ja juhlasta. Näyttelytyöryhmä, käsikirjoitus Helena Ryti ja Heini Räsänen, visuaalinen suunnittelu Annina Nevantaus, valosuunnittelu Timo Aalto. Kuvat: Ilona Kemppainen 28 NÄYTTELIJÄN KENGISSÄ ‐OHJELMISTO Näyttelijän kengissä – näyttelyyn liittyi tapahtuma- ja esityssarja, jossa teatterialan ammattilaiset toivat esiin näyttelijän ammatin monimuotoisuutta. MADAME ACHTÉ – DIIVA MYYTÄVÄNÄ Ke 11.9. ja 16.10. klo 18 sekä su 10.11. ja 24.11. klo 15 Esitys kertoo esiintyvän taiteilijan paineista: sortuuko ääni, katoaako kauneus, kestääkö maine? Aino Acktén kuuluisimpia oopperarooleja käytetään musiikillisina aasinsiltoina, tällä kertaa instrumentaaliversioina. Esityksessä mukana näyttelijät Anu Aaltonen, Antti Jaakola ja Helena Ryti sekä pianistina Janne Palosuo. ”HYVÄ KÄTILÖ” -TARINATEATTERI-ILTA Ke 4.12. klo 18 Tarinateatteri on yksi soveltavan teatterin menetelmistä, jossa näyttelijäryhmä fyysistää erilaisten tekniikoiden ja improvisaation avulla yleisöstä tulevia tunnelmia ja kertomuksia. Hyvä Kätilö on teatteriammattilaisista koostuva tarinateatteriryhmä. FOSFORINHOHTOINEN LURJUS Ke 9.10. klo 18 Juha Hurmeen käsikirjoittama ja ohjaama monodraama kertoo työteliäästä ja omistautuneesta näyttelijä Eero Kilvestä (1882–1954), Kansallisteatterin pienten roolien spesialistista. Eero Kilven suosikkiroolit, ”fosforinhohtoiset lurjukset” Kiven Nummisuutarien Sakeri ja Shakespearen Loppiaisaaton Malvolio ovat tässä yhden miehen hauskassa ja välillä riipaisevassakin showssa vahvasti äänessä. Esitys on osa Suomen Näyttelijäliitto 100 vuotta -juhlakiertuetta. Käsikirjoitus ja ohjaus Juha Hurme, näyttämöllä Juha-Pekka Mikkola, Sidi Lahdenperä sekä Juha Hurme/Heikki Herva. (Tuotanto Nälkäteatteri) SOVELTAVAN TEATTERIN SEMINAARI Ma 18.10 klo 14 ILMAISUVERSTAS ESITTÄÄ: NÄYTTELIJÖIDEN TÄYDENNYSKOULUTUS 2023, KESKUSTELUTILAISUUS Ke 6.11. klo 17 Näyttelijä ei ole koskaan valmis, mutta missä kulkee jo ammatissa olevien komeljanttarien taiteellinen aikuiskouluttautuminen? Keskustelijoina mm. teatteritaiteen tohtori Ville Sandqvist, 10 vuotta täyttävän Ilmaisuverstaan puheenjohtaja Juha-Pekka Mikkola, tohtori Kai Lehikoinen TeaKin esitystaiteen tutkimuskeskuksesta sekä opetusneuvos Petri Haltia Opetus- ja kulttuuriministeriöstä. TÄMÄN RUNON OLEN AINA HALUNNUT LAUSUA Ke 13.11. klo 18 100-vuotiaan Suomen Näyttelijäliiton ja 75-vuotiaan Suomen Lausujainliiton yhteisillassa näyttelijät ja lausujat pääsevät lausumaan niitä runoja, joita ovat aina halunneet julkisesti esittää. 29 Anna Viebrock – näyttämösuunnittelu arkkitehtuurina Anna Viebrock – scenografi som arkitektur Studio ja Kinokahvila 18.10.12–31.3.13 Teatterimuseossa vieraillut Sveitsin Arkkitehtuurimuseon näyttely esitteli saksalaisen lavastajan, pukusuunnittelijan ja ohjaajan Anna Viebrockin suunnittelemia näyttämötiloja, jotka ihastuttavat paitsi teatterin ja näyttämötaiteen, myös arkkitehtonisen ajattelun kannalta. Näyttely tuotettiin Goethe-Institutin ja Teatterimuseon yhteistyönä ja oli osa Goethe-Institutin designpääkaupunkivuoden ohjelmistoa. Stiftung ProHelvetia tuki näyttelyä. Kuva: Patrik Lustig Tunteita ja eleganssia – Eino Partasen teatterivalokuvia 1930-luvun Viipurista Känslor och elegans – Eino Partanens teaterfotografier från 1930-talets Viborg Studio ja Kinokahvila 26.4.–25.8.2013 Studionäyttelyssä nähtiin valokuvaaja Eino Partasen Viipurissa 1930-luvulla ottamia teatterivalokuvia. 1930-luvun Viipurin teatteritarjonta oli tasokasta. Näyttämöillä nähtiin monipuolista teatteriohjelmistoa kepeistä opereteista ja komedioista kansanteatteriin ja käännösklassikoihin, lastenteatteria unohtamatta. Tunteita ja eleganssia -näyttely välitti nimensä mukaisesti niitä tunteita, joita yleisö sai katsomossa kokea, ja eleganssia, joka teatteri-iltoihin liittyi. Kuva: Eino Partanen Viipuri-ilta 14.8.2013 klo 17–20 Ohjelmassa oli dosentti Pentti Paavolaisen opastus näyttelyyn sekä Pia Andellin Hetket, jotka jäivät -dokumenttielokuvan (2005) esitys sekä pientä tarjoilua. Lippuhinta 15 €. 30 Näyttelyn kokosivat Teatterimuseon ja Etelä-Karjalan museon valokuvakokoelmista Eino Partasen tytär, valokuvaaja Aila Teräväinen ja dosentti Pentti Paavolainen. Näyttely oli aiemmin ollut esillä Viipurissa ja Pietarissa. Tragedia ajassa – ajaton tragedia Tragedi i tiden – tidlös traged Studiot 20.9.2013–31.1.2014 Tragedia ajassa – ajaton tragedia pureutui antiikin kreikkalaisiin tragedioihin ja niiden suomalaisiin esitystulkintoihin. Miksi nämä lähes 2500 vuotta vanhat näytelmät puhuttelevat teatterintekijöitä ja yleisöä yhä edelleen? Mikä on pitänyt traagisia elämänkohtaloita kertovat tarinat hengissä ja tuoreina vuosituhansien ajan? Tragediat ovat tutkimusretkiä ihmisyyteen – vallan ja yhteisön kysymyksiin, mustasukkaisuuden, rakkauden tai koston tunteisiin sekä jumaluuden voimaan yksilön kohtalon ohjaajana. Tragedian keskiössä on arvostelukykynsä menettänyt henkilö, jonka kohtalo ohjaa tekemään peruuttamattoman teon. Tarinoissa on jotakin tuttua. Samankaltaisia uutisia luemme tiedotusvälineistä säännöllisesti. Tragedioita tapahtuu, tässä ja nyt. Teatterimuseon näyttelyssä tragediaa lähestyttiin ensisijaisesti teatteritaiteen näkökulmasta. Esillä oli suomalaisissa teattereissa ja teatteriryhmissä tehtyjä tragediaesityksiä 1980-luvulta vuoteen 2013. Näyttelyä varten tehdyissä videohaastatteluissa Atro Kahiluoto, Anna-Mari Karvonen, Jotaarkka Pennanen, Ritva Siikala ja Miira Sippola kertoivat omista lähtökohdistaan ohjata tragediatekstiä. Näyttely on jaettu kahteen huoneeseen: apolloniseen, joka kuvaa päivän ja tiedon kirkkautta, sekä dionyysiseen, jossa piilee yön pimeyteen kätkeytyvä hurmos. Apollonisessa huoneessa kävijöitä odottavat naamioiden kuoro, esitysvalokuvat sekä kuulokepisteiden tragediakatkelmat. Dionyysisessä huoneessa katsoja voi videoinstallaation, peiliseinien ja tärinää tuottavan lattian kautta samaistua osaksi kuoroa ja kokea sitä hurmoksellisuutta, jota näyttelytyöryhmä kuvaa tragedian hengitykseksi. Käsikirjoitus: Pia Houni Visuaalinen suunnittelu: Camilla Nenonen Ääni- ja videosuunnittelu: Ina Aaltojärvi Valot: Timo Aalto Kuuloketekstien valinta: Heli Ansio ja Pia Houni Kuuloketekstien lukijaäänet: Kalle Holmberg, Helena Kallio, Miika Laakso, Vieno Saaristo, Emily Boswell, Roy Boswell, Ellen Jeffrey, Symeon Delikaris-Manias, Sofia Pantouvaki Kuva: Kaj Bäckström 31 TRAGEDIA‐JULKAISU JA SEMINAARI Verkkojulkaisu Näyttelyn yhteydessä julkaistiin kotisivuillamme Tragedia ajassa – ajaton tragedia -verkkojulkaisu. Julkaisun toimittajien Pia Hounin ja Heli Ansion artikkelit käsittelevät antiikin kreikkalaisten tragedioiden ihmiskuvaa sekä modernin ajan esityskäytäntöjä Euroopassa ja Suomessa. Museonjohtaja Kallio pohtii artikkelissaan antiikin tragedian ajankohtaisuutta. Taiteen maisteri, pukusuunnittelija, tutkija Joanna Weckman esittelee artikkelissaan antiikin ajan tragediapukuja. Dosentti, yliopistonlehtori Kimmo Granqvist lähestyy aihetta kreikan kielen ja kirjallisuuden suunnalta ja kirjailija, tutkija Kirsti Simonsuuri pohtii tragedian suomentamiseen liittyviä kysymyksiä. Tragedia-seminaari 28.10.2013 Onko elämä yhtä tragediaa? Ovatko kaikki tragedian henkilöhahmot Dionysoksen naamioita? Miksi tragediasta ollaan kiinnostuneita nykykulttuurissa ja esitystaiteessa? Seminaarissa tragediaa tarkasteltiin tutkimuksen ja kirjallisuuden valossa. Puheenvuoroissa käsiteltiin tragedian filosofiaa ja tekstien siirtymistä esitykseksi ja liikuttiin antiikin Kreikasta suomalaisille näyttämöille. Tekijöiden paneelikeskustelussa pohdittiin tragedian ohjaamisen haasteita. Millaisia visuaalisia ratkaisuja esitysten suhteen joudutaan tekemään? Miten tragedia kytkeytyy aikaansa taiteellisena työnä? Puhujina FT Erja Salmenkivi, FM Vesa Vahtikari, FT, professori Esa Kirkkopelto, FM Heli Ansio ja TeT, dosentti Pia Houni. Paneelikeskustelun osallistujat: Atro Kahiluoto, Ritva Siikala, Miira Sippola. KIERTONÄYTTELYT Viva Vivica! Tampereen Teatterikesä, Vanha Kirjastotalo 6.–10.8.2013 Teatterimuseo vei Viva Vivica! -kiertonäyttelynsä Tampereelle osaksi Teatterikesän ohjelmistoa. Vuonna 2012 Teatterimuseossa nähty näyttely kertoo ohjaaja, teatterinjohtaja, kulttuuripersoona Vivica Bandlerin elämäntyöstä. Kuva: Stella Karlsson Saako sitä syödä – teatteriruokaa Lasten taidefestivaali Hippalot/ ARX Hämeenlinna 25.7.–14.9. Pop up -näyttely Kauppakeskus Galleria Esplanadissa 2.–19.12.2013 Ruoalla ei saa leikkiä, mutta tässä näyttelyssä sille sai nauraa! Näyttelyssä nähtiin miten teatterissa tehdään herkullisen näköisiä annoksia syömäkelvottomista raaka-aineista. Ruoalla on suuri rooli monessa näytelmässä: Lumikin tarina olisi aivan toinen ilman omenaa, Ihmemaan Liisan koko ei ilman haukkaamista muuttuisi, ja melkein kaikissa kotimaisissa näytelmissä juodaan kahvia jossain välissä. On melkoinen haaste tehdä ruokaa, joka näyttää aidolta katsomon takariviin asti. Näyttely nosti esiin tarpeistonvalmistajat ja heidän ammattitaitonsa. Kuva: Stella Karlsson 32 SAAKO SITÄ SYÖDÄ? YHTEISTYÖTÄ SYDÄMELLÄ Projektipäällikkö Meri Eerola Teatterimuseon kiertonäyttelyksi valmistunut Saako sitä syödä – teatteriruokaa -näyttely on monessa mielessä todellisen yhteistyön ja verkostoitumisen tulos. Näyttely sai alkunsa, kun vanhat yhteistyökumppanimme ARXista Hämeenlinnasta olivat Helsingissä käymässä. Törmäsimme sattumalta museon näyttelyissä, ja muistelimme menneitä Lasten taidefestivaali Hippalot-yhteistöitämme, Liisa teatterin ihmemaassa -näyttelyä ja nukkenäyttelyä Näkymätön käsi. Kuulin, että tuleva teema on ruoka, ja samalta seisomalta päätettiin tehdä teatteriruuasta näyttely. Näyttelystä innostui koko henkilökunta, ja päätimme tehdä näyttelyn omista kokoelmista, oman henkilökunnan voimin. No, niinhän siinä ei toki käynyt, aihe vei mukanaan, ja halusimme, pyysimme ja saimme sekä tietoa, esineistöä että valokuvia omien kokoelmien ulkopuolelta. Helsingin Kaupunginteatteri on Teatterimuseon kanssa erityisen lämpöisissä väleissä ja saimme upeaa täydennystä sekä puku- että rekvisiittaosastolle. Saman tien päätimme tehdä videon tarpeistonsuunnittelija Juhani Rytkölästä, teatterirekvisiitan valmistusta ja historiaa ei ole niin paljoa tallennettu. Mukaan tuli myös useita pienempiä teattereita ja ryhmiä, joiden herkulliset esitykset olivat jääneet meille mieleen. Museon tietopankki, esinekokoelmat ja arkisto karttui siis tarpeistoon liittyvällä aineistolla. Näyttely avautui Hippaloilla kesällä 2013, ja saikin mukavasti yleisöä. Näyttelyn päätyttyä sitä yritettiin saada tavanomaiseen tapaan kiertoon, mutta tuntuu, että museoiden talous ympäri Suomea on niin tiukilla, että vaatimatonkin näyttelyvuokra on liian kallis monelle museolle. Silti tuntui hassulta laittaa hauska-aiheinen, onnistunut näyttely purkuun. Kuva: Ilona Kemppainen 33 Uusi lastensairaala ja sen varainkeruuhanke puhutti teatterimuseolaisia pitkin syksyä, monella meistä on henkilökohtaisiakin kokemuksia lasten vakavista sairauksista. Syntyi ajatus pystyttää pop up -näyttely, jonka tuotto ohjattaisiin suoraan Uuden lastensairaalan hyväksi. Teatterimuseon tempauksessa näyttely Saako sitä syödä – teatteriruokaa vietiin kolmeksi viikoksi kauppakeskus Galleria Esplanadiin Pohjoisesplanadille. Näyttelyyn oli vapaaehtoinen sisäänpääsymaksu, jonka tuotto luovutettiin kokonaisuudessaan Uusi lastensairaala 2017 -hankkeelle. Yhteistyö jatkui ja kasvoi hankkeen ympärillä, monelle yritykselle ja ihmiselle tuntui sopivalta tuen muodolta antaa aikaansa näyttelylle. Kuljetusalan yritys Kuriiri-Ässät Oy kuljetti näyttelyn ilmaiseksi Kaapelilta GE:hen ja takaisin, Humanistispeksin tekijöistä ja teatteritieteen opiskelijoista löytyi yli sadan työtunnin edestä vapaaehtoisia kantamaan ja valvomaan näyttelyä, ja Planex Oy teki näyttelyyn tekstiplansseja ja tarroja ilman korvausta. Nordea lahjoitti näyttelyn käyttöön valtavan säästölippaan, ja Securitas Oy auttoi meitä näyttelyn avoinnapidossa. Citymarket Ruoholahti tarjosi avajaisherkut. Näyttely avattiin 2.12. kaksilla avajaisilla. Aamupäivällä lasten avajaisissa kuultiin tarpeistonvalmistuksesta ja nähtiin nukketeatteritaiteilija Rainer Kauniston esitys Porsas Urhea. Näyttelyn avajaispuheen iltapäivän avajaisissa piti Tuula Colliander Uusi lastensairaala 2017 -hankkeesta. Avajaisissa esiintyivät myös kokki, ruoka-alan monitoimiyrittäjä Teresa Välimäki, tarpeistonsuunnittelija Juhani Rytkölä ja Rainer Kaunisto. Pop up -näyttelyyn tarjottiin koululais- ja päiväkotiryhmille ilmaisia tutustumiskäyntejä. Näyttelyn näki kaikkiaan 1087 ihmistä, ja näyttelyvalvojat keskustelivat ihmisten kanssa tavallistakin enemmän ruuasta, teatterista, hyväntekeväisyydestä ja auttamisen voimasta. Meidän teatterimuseolaisten sydämeen tästä projektista jäi hyvä maku, pystyimme olemaan mukana tärkeässä asiassa omalla asiantuntemuksellamme ja ydinosaamisellamme. Ympärillämme on myös valtava määrä sydämellisiä ihmisiä ja yrityksiä, joiden kanssa on ilo rakentaa merkityksellisiä asioita ja verkostoja. Kiitos kaikille! ”10 PISTETTÄ NÄYTTELYLLE JA 1000 PISTETTÄ TEKIJÖILLE!” ”TULI IHAN VESI KIELELLE!” ”HERTTAINEN NÄYTTELY, PIENI MUTTA MYÖS IHASTUTTAVA. KERTAKAIKKIAAN IHANA AVAUS... MAAGISEEN MAAILMAAN.” ”OIKEIN HIENO JUTTU, KOSKA TÄLLAISTA EI YLEENSÄ NÄE TAI TULE AJATELLEEKSI TEATTERISSA.” ”IHAN ON SYÖTÄVIÄ. TÄYDESTÄ MENEE KAIKKI – TAI AINAKIN OSA!” ”HAUSKA NÄYTTELY, JA NÄLKÄ TULI!” Otteita pop up -näyttelyssä käyneiden kommenteista. 34 talous 2013 Museon tärkeimmän rahoituslähteen muodostivat valtionavustukset, joiden osuus oli yhteensä 786 690 euroa (v. 2012: 773 900 €): lakisääteinen valtionosuus 386 690 euroa (373 900 €) ja harkinnanvarainen avustus 400 000 euroa (sama). Helsingin kaupungin avustus oli edelleen 271 330 euroa ja kohdentui Kaapelitehtaan vuokriin. Museon omien tuottojen osuus tuloista oli 171 607,68 euroa (172 477,64 €) eli 14 % (14,2 %). Tuotot koostuvat näyttelyiden pääsylippu- ja myyntituotoista, palvelutoiminnan tuotoista sekä sijoitus- ja rahoitustoiminnan tuotosta. Lisäksi omiin tuottoihin sisältyvät Hilkka Eklundin 10 000 €:n lahjoitus arkistoaineistojensa järjestämiseen, yliopiston harjoittelijatuki 2 200 € sekä projekteihin saadut avustukset: 7 800 € OKM:n Myytti-hankeavustusta tanssiaineistojen digitointi- ja luettelointihankkeelle, 3 300 € Aboa Vetus & Ars Novan hallinnoimaa Museoviraston innovatiivisten hankkeiden avustusta Avainesineet-hankkeelle, 1 000 € Museoviraston Kokoelmatonni-avustusta Kaapelitehtaan museoiden aulapalvelun yhteistyön kehittämiseen sekä vielä 4 450 € Museoviraston innovatiivisten hankkeiden avustusta vuodelta 2012 jatkuneelle teatterikasvatuksen devising-projektille. Kalustosta on tehty 25 % poisto, 12 748,44 euroa. Lisäksi muista pitkävaikutteisista menoista on poistettu viimeinen 4 987, 25 euron erä. Tulos on kävijämääriltään tuloksellisen vuoden lopussa 10 922,04 euroa ylijäämäinen. Ylijäämällä kasvatetaan suunnitelmallisesti museon heikkoa omaa pääomaa. Toimintakulut vuonna 2013 olivat 1 218 705,64 euroa (1 264 486,33 €). Suurimmat menoerät olivat henkilöstökulut 49,2 %, 600 773,80 euroa (48,2 %, 609 574,86 €), vuokra- ja kiinteistökulut 28,5 %, 347 343,71 euroa (27,9 %, 352 518,13 €) sekä palvelumenot 14,9 %, 182 094,38 euroa (14 %, 177 066,99 €). Näyttelytuotantoon satsattiin ilman palkkoja 15 444,03 euroa/0,88 € per näyttelyvieras (v. 2012 museon 50-vuotisjuhlanäyttely mukaan lukien 44 738,12€/3,12 € per näyttelyvieras). Välttämättömät vuokra- ja kiinteistökulut sekä palvelumenot muodostivat siis 43,4 % vuoden toimintakuluista; yhdessä henkilöstökulujen kanssa 92,6 % toimintakuluista. Kuva: Ilona Kemppainen 35 tulevaisuuden nÄkymÄt Asiantunteva työvoima on museon tärkein resurssi eikä siitä olisi varaa yhtään tinkiä, kun kävijämääriä, palvelu- ja yleisötoimintaa sekä kokoelmien saavutettavuutta pyritään edelleen kehittämään. Suomalaisen esittävien taiteiden kulttuuriperintötyön kapasiteetin ja laadun turvaamiseksi Teatterimuseon valtionrahoitus olisi kyettävä pitämään vähintään nykyisen henkilöstön ja toimintarakenteen mahdollistavalla tasolla. Valtion harkinnanvaraisessa rahoituksessa toivottavasti jatkossakin huomioidaan paitsi tallentamiemme taiteenalojen pienet resurssit, myös laadukas lastenkulttuurin toimintamme ja toiminnallisen, moniaistisen museopedagogiikan edelläkävijyys. Pyrimme aktiivisesti ja innovatiivisesti kehittämään palvelumuotoiluamme erilaisten yleisöryhmien tarpeisiin ja hivuttamaan omaa tuottoa ylöspäin, mutta keskeisiin kävijöihimme ja silmäteriimme kuuluvat kuitenkin edelleen päiväkoti- ja koululaisryhmät. Esittävien taiteiden ammattikentällä ei myöskään ole varoja alan kulttuuriperinnön säilymisen ylläpitoon. Kyse on kuitenkin suomalaisen kulttuurin kehitykseen kiinteästi ja ajankohtaisesti vaikuttavan teatterin ja esittävien taiteiden kansallisesti arvokkaasta kulttuuriperinnöstä. Teatterimuseolla kannetaan huolta tilojen riittävyydestä hyvin harkitullakin kartunnalla ja kokoelmien terävöittämiseen tähtäävät poistosuunnitelmat huomioiden. Teatterimuseo ylläpitää myös esittävien taiteiden ainutlaatuista erikoisarkistoa erikoisalansa ainoana pitkäaikaissäilytyksen asiantuntijana. Yhdessä Tinfon kanssa ylläpidämme laajasti tiedontarvit- 36 sijoita palvelevaa, ainutlaatuista Ilona-esitystietokantaa. Teatterimuseon tarpeisiin räätälöity Ida-kokoelmanhallintajärjestelmä lähestyy käyttöaikansa loppua. Uudistus tulee vaatimaan resurssinsa lähivuosina; tätä silmälläpitäen seuraamme tiiviisti yhteisen Museo 2015 -tietokannan edistymistä. Riskinä on Teatterimuseon henkilöstön ja infrastruktuurin aliresursointi ja ylikuormittuminen tilanteessa, jossa paine esittävien taiteiden valtakunnallisen aineiston tallentamiseen nimenomaan kasvaa. Suuret ikäluokat eläköityvät ja toimintavuoden kuluessa saimme useita teatterimme keskeisiä vaikuttajia koskevia suruviestejä, joiden kohdalla tarve laajojenkin henkilöarkistoaineistojen nopeaan haltuunottoon on kova. Teattereilla on yhä vähemmän varaa arkistoaineistoistaan huolehtimiseen valtionrahoituksen tiukentuessa. Tallennuskapasiteetin lisäämisen ja laajentamisen tarve on kentällä tuntuva. Sirkus pääsi vuonna 2013 valtionosuuden piiriin, teatterin ja tanssin ammatilliset ryhmät lisääntyvät ja lähiympäristössämme Kaapelitehtaalla on meneillään Tanssin talo -hanke. Sen myötä tanssin tallennusta ja näkyvyyttä Teatterimuseossa olisi järkevää edelleen vahvistaa. Tanssiaineistojen ajankohtainen pelastus- ja nykydokumentointiprojekti toteutettiin Opetus- ja kulttuuriministeriön erillisen Myyttirahoituksen turvin. Opetus- ja kulttuuriministeriön harkinnanvaraisella rahoituksella ja erillisillä projektirahoituksilla onkin jo vuosia ollut ratkaiseva merkityksensä Teatterimuseon kokoelmien ydintyön ja aineistojen saavutettavuuden turvaamisessa. Museovi- rasto on tukenut viime vuosina merkittävästi teatterilähtöisen museopedagogiikan valtakunnallista tietotaidon jakoa. Erikoisalaamme tukevilta kulttuurisäätiöiltä ei sen sijaan ole onnistuttu saamaan merkittävää tukea etenkään kokoelmahankkeille (esim. SKT:n aineistojen saavutettavuutta edistävä hanke ja valokuva-aineistojen digitointi). Näyttelyiden lisärahoituskin on yrityksistä huolimatta jäänyt hyvin rajalliseksi. Kokoelma- ja näyttelytyö mielletään kulttuurirahastoissa todennäköisesti museon valtiolta saaman ydinrahoituksen piiriin kuuluviksi. Tilojen ja ostopalveluina hankittavan infrastruktuurin ylläpidon kulut jatkavat kuitenkin nousuaan indeksikorotusten myötä, jolloin varsinaiseen toimintaan liikenee vähemmän resursseja. Näyttelytoiminnan rahoitus muo- dostaa jatkossakin haasteen, jota pyritään ratkomaan strategisin valinnoin sekä pitkäjänteistä suunnittelua, henkilöstön vastuunjakoa ja yhteistuotantomalleja kehittämällä. Näyttelytuotantoa ylipäätään on jo vähennetty. Kuluneen vuoden vaihtuvat ja kiertonäyttelyt toteutettiin suhteellisen pienellä budjetilla pitkälti ydinhenkilökunnan muun työn ohessa, mikä vuoden lopussa näkyy riskitekijänä työaikakertymissä. Opetus- ja kulttuuriministeriön lupausta resurssien löytymisestä nykyisten toimintarakenteiden vahvistukseksi ja toimintaedellytysten parantamiseksi kaivataan. Mahdollisen uuden esittävien taiteiden museon muodostamisen edellyttämä usean tahon mittava työ edellyttäisi ministeriöltä selkeää tavoitteellista tukea. Kuva: Vesa Nikkilä 37 organisaatio, henkilÖkunta, tilat Teatterimuseo on valtakunnallinen erikoismuseo, jota ylläpitää Teatterimuseon säätiö. Teatterimuseon säätiön muodostavat Helsingin kaupunki, Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliitto ry. ja Suomen museoliitto. Edustajisto Teatterimuseon säätiön kolmivuotiskaudeksi 2011–13 valittu edustajisto kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. Edustajiston puheenjohtajana toimi näyttelijä Helena Ryti. Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliitto ry:n nimeäminä varsinaisina jäseninä ja varajäseninä (suluissa) ovat toimineet seuraavat: ohjaaja Pilvi Porkola (ohjaaja Miira Sippola), näyttelijä Helena Ryti (näyttelijä Aki Raiskio), visuaalinen suunnittelija Raisa Kilpeläinen (puvustaja Leena Ollikainen), järjestösihteeri Hanna-Reetta Schreck (teatterinjohtaja Henrik Timonen), hallintojohtaja Hannu Hakala (producent Vibeke Löfgren), tanssitaiteilija Outi Kallinen (Mia Silvennoinen), teatteripukusuunnittelija Riitta Röpelinen (pukusuunnittelija Ulla-Maija Peltola), toiminnanjohtaja Elina Mäntylä (järjestösihteeri Helena Vesajoki), toiminnanjohtaja Eeva-Sisko Artell (lakimies Tommi Saarikivi), toiminnanjohtaja Maaria Rantanen (Jenny Nordlund). Helsingin kaupungin nimeäminä varsinaisina jäseninä ja varajäseninä (suluissa) ovat toimineet Apollonia Kortelampi (Aki Hyödynmaa) ja Mikko Ilanko (Anu Tuominen). Suomen museoliiton nimeämänä varsinaisena jäsenenä on toiminut museonjohtaja Merja Herranen (varalla pääsihteeri AnjaTuulikki Huovinen). 38 Hallitus Säätiön hallitus kokoontui vuoden aikana kuusi kertaa. Puheenjohtajana on toiminut Antti Mattila ja varapuheenjohtajana valosuunnittelija Mia Kivinen. Muut hallituksen jäsenet ovat näyttelijä Riko Eklundh, näyttelijä Mikko Hänninen, museonjohtaja Marjo Mikkola, suomentaja Jukka-Pekka Pajunen ja yliopistolehtori Hanna Järvinen Teatterikorkeakoulun Esittävien taiteiden tutkimuskeskuksesta. Tilintarkastajat Säätiön tilintarkastajina ovat vuonna 2012 toimineet kaupunginreviisori Vesa Ikäheimo (HTM) ja kaupunkitarkastaja Kari Roine (HTM, JHTT) ja heidän varamiehinään Päivi Ollila (HTM) ja Pauli Aaltonen (HTM). HENKILÖKUNTA Teatterimuseon vakinaiseen henkilöstöön kuuluu 10 asiantuntijaa. Määräaikaiset ja tuntiperusteiset toimet mukaan lukien museossa työskenteli toimintavuoden aikana yhteensä 69 henkilöä. Lisäksi museolla oli tet-harjoittelijoita, ja pop up -näyttelyn valvonnassa ja kuljetuksissa vapaaehtoistyövoimaa (yht. 86 + 20 tuntia). Henkilötyövuosia kertyi yhteensä 20,5 (vapaaehtoistyö ei sisälly laskelmaan). Vakinaisen henkilökunnan kehityskeskustelut pidettiin tammikuussa 2013. Koulutuspäiviä henkilökunnalla oli yhteensä 14. Laskettujen koulutuspäivien lisäksi arkistonhoitaja suoritti työnsä ohessa museologian perusopintoja, ja museolehtori suorittaa museoalan johtajakoulutusohjelman Yritysjohtamisen erikoisammattitutkintoa, YJEAT Museoliitto 1, Management Institute of Finland, alkanut syksyllä 2012 jatkuu kevääseen 2014. Teatteripedagogi suoritti erikoistumisopinnot Metropoliassa, Kulttuuri hyvinvointipalvelujen voimavarana, laajuus 30 opintopistettä. Kolmen museon yhteinen Kokeilutonniavustus käytettiin 21.10. näyttelijä Outi Mäenpään vetämässä koulutuksessa. 3.12. järjestettiin kolmen museon yhteinen poistumisharjoitus palautekeskusteluineen. Liikunta- ja kulttuuriseteleitä annettiin kaikille yli 6 kuukauden työsuhteessa olleille 200 euron arvosta. Paikallisen sopimuksen mukaisesti henkilökunta saa käyttää tunnin viikossa työkykyä ylläpitävään liikuntaan. Sairaslomapäiviä vuoden 2013 aikana oli 14 kpl. Henkilökunnalle järjestettiin kevät- ja pikkujouluretki. Vakinainen henkilökunta ja sijaiset: museonjohtaja TeM Helena Kallio projektipäällikkö HuK, teatterikuraattori Meri Eerola tiedottaja FM Ilona Kemppainen museomestari medianomi AMK Timo A. Aalto (opintovapaalla 31.5. asti) 1.6.–31.10. sijaisena HuK Patrik Lustig (31.5. asti) ja Roope Mantere (tuntityössä 1.11.–31.12.) arkistonhoitaja FM Eeva Mustonen tutkija FM Pälvi Laine (vuorotteluvapaalla 25.7. asti) FM Tiina Piispa (31.7. asti) museolehtori FK Heini Räsänen teatteripedagogi teatteri-ilmaisun ohjaaja AMK Milla Kortemaa amanuenssi FM Sanna Brander museotyöntekijä Kimmo Hokkanen Määräaikaiset: museoassistentit Laura-Elina Aho (tuntiperusteisena, Hilkka Eklundin arkisto, 1.6.–31.8., määräaikaisena 1.9.–31.12.) Stella Karlsson (1.1.–31.5., 1.9.–31.12.) Leena Savioja (15.8.–15.12.) toimistoassistentit yo Meri Kirjavainen (1.1.–31.5.) fil. yo Johanna Terhemaa (1.9.–31.12.) Teatterikasvatuksen työpajojen ohjaajina, projekteissa ja näyttelyvalvojina ovat toimineet: Annamari Ahonen, Mari Ala-Nikkola, Iiris Autio, Julia Gauffin, Natalia Hara, Elina Helavuori, Susanna Hemmilä, Riikka Herva, Hanna-Leena Häyhä, Minna Kiiskinen, Jenni Kivelä, Sari Kortemäki, Jane Kärnä, Helena Laxén, Mimosa Lindahl, Milka Luhtaniemi, Mari Lukkari, Anni Mikkelsson, Aija Nurminen, Janne Palosuo, Olivia Pohjola, Arto Reunanen, Viivi Salokangas, Johanna Terhemaa, Tanja Turpeinen, Suvi Turunen, Eero Vanne Näyttelyissä ja projekteissa työskennelleet: Ina Aaltojärvi, Heli Ansio, Christina Enckell, Irina Fialkina, Pia Houni, Mikko Karvinen, Esa Kirkkopelto, Emma Laatikainen, Camilla Nenonen, Annina Nevantaus, Pentti Paavolainen, Mika Piispa, Susanna Ringbom, Sakari Rinta-Valkama, Helena Ryti, Erja Salmenkivi, Jutta Seppinen, Miira Sippola, Vesa Vahtikari, Joanna Weckman 39 Harjoittelijat: TILAT TET-harjoittelijat: Tuuli-Titania Valtanen 11.3.–15.3., Heta Kontinen 21.11.–4.12. Museon arkistokokoelmat, kirjasto- ja tutkijapalvelutilat, kokoelmien vastaanottotilat, pysyvät ja vaihtuvat näyttelyt, työskentelytilat ja huolto- ja verstastilat (yhteensä 1990 m2) sijaitsevat Kaapelitehtaalla, näyttelyt osoitteessa Tallberginkatu 1 G, muut tilat osoitteessa Tallberginkatu 1 E. Etävarasto ja tekstiilikokoelmat ovat Arabiassa (603 m2) Hämeenkatu 155 C. Kaapelitehtaan toimistotiloissa tehtiin kesän 2013 aikana ikkunaremontti. Loppusyksyllä tehtiin arkistomakasiinien seinien korjaus, jolla saatiin lämpo ja kosteusarvoja vakautettua. Työharjoittelijat: Irina Fialkina, Omnian media-assistentti 15.1.–31.5. Hanna Ihalainen, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu, työelämäorientaatio 26.–28.2.2013 Mari Lukkari, Tampereen yliopiston historian laitos, 1.10.–30.11., palkallinen harjoittelu Elina Ortamo, Mikkelin ammattikorkeakoulu, teatteripuvustuksen linja 5.8.–27.9. Eero Vanne, Omnian media-assistentti 13.8.–31.12. Jesse Jukanen, Leena Niiranen, Erno Virta, Maikki Karisto, Eveliina Holopainen ja Inka Hänninen, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Konservoinnin koulutusohjelma, tekstiilikonservointi (52,5 h ajanjaksolla 6.–23.5.) Vastaanotto- ja turvallisuuspalvelut: Securitas Oy Atk-tuki: Juha Storm Kirjanpitopalvelut: Tilitoimisto Pretax Työterveyshuolto: Terveystalo 40 vuoden 2013 tunnusluvut KÄVIJÄT Maksaneet kävijät Ilmaiskävijät 2013 13 499 3 883 2012 11 149 3 180 TIETOPALVELU* Tutkijakäynnit Ryhmäkäynnit/käyneet henkilöt Yksittäiset muut kävijät Puhelintiedustelut Sähköpostitiedustelut Asiakkaat yhteensä Tutkitut arkistoyksiköt Tiedonhaut asiakirjoista, valokuvista, tietokannasta Kuvakopiot eri käyttötarkoituksiin Arkistolainat 121 8/67 9 74 426 697 1 002 777 467 35 144 4/44 16 72 308 584 805 672 243 22 TEATTERIKASVATUS JA YLEISÖTOIMINTA Näyttelyopastukset Työpajat Juhla- ja tykypajat Muut yleisötapahtumat Verkkopalveluissa vierailut 33 454 75 63 35 086 37 433 65 Ei tilastoitu 24 882 SAAVUTETTAVUUS Ilmaispäivät Avoinnaolotunnit/-päivät / Kaapeli Avoinnaolotunnit/-päivät / GE 14 2 788 h / 300 140 h / 17 13 Ei tilastoitu / 302 - 41 NÄYTTELYT Oma tuotanto Yhteistuotanto Muiden tuottamat Verkkonäyttelyt Kiertonäyttelyt, valmistuneet Kiertonäyttelyt, kiertokerrat 2013 1 2 1 0 1 3 2012 2 3 0 1 0 3 JULKAISUT Verkkojulkaisut 2 1 KOKOELMAT Esinekokoelmien kartunta (kpl) Näyttämöpuvut Lavastus- ja pukuluonnokset Pienoismallit Teatterinuket Muut Yhteensä 11 1 513 6 1 26 1 557 74 1 701 20 56 44 1 895 Lahjoitukset Lisälahjoitukset Yhteensä 13 / 15,18 hm 1 / 0,02 hm 14 / 15,20 hm 12 / 7,35 hm 13 / 5,4 hm 25 / 12,75 hm Valokuvien kartunta (Lahjoituksia/määrä) Lahjoitukset Lisälahjoitukset Yhteensä 9 / 2 472 kpl 3 / 4 608 kpl 12 / 7 080 kpl 16 / n. 81 500 kpl 7 / n. 4 500 kpl 23 / n. 86 000 kpl AV-arkiston kartunta** (Lahjoituksia/määrä) Äänitteet Kuvatallenteet Yhteensä 3 / 139 kpl 3 / 178 kpl 6 / 317 kpl 3 / 39 kpl 9 / 163 kpl 12 / 202 kpl Asiakirja-aineiston kartunta (Lahjoituksia/määrä) 42 HENKILÖSTÖ (henkilötyövuosina) Vakinaiset, päätoimiset joista museoammatillisia Muu päätoiminen joista museoammatillisia Osa-aikaiset ja tuntityöntekijät Palkattomat Vapaaehtoiset (tehdyt tunnit) 2013 9,3 9,3 4,5 2,8 5,9 0,83 106 h 2012 5,59 5,59 3 0 6,45 Ei tilastoitu 0h TALOUS Tulot Oma tuotto Valtio Kaupunki 171 607,68 € 786 690 € 271 330 € 171 049,77 € 773 900 € 271 330 € Menot Palkat Kiinteistömenot Palvelut Toiminta 600 773,80 € 347 343,71 € 182 094,38 € 1 218 705,64 € 609 574,86 € 352 518,13 € 177 066,99 € 1 264 486,33 € *) Tietopalvelun asiakkaat sisältyvät kokonaiskävijämäärään. **) Sisältää lahjoitukset, lisälahjoitukset ja museon oman tuotannon. 43 LAHJOITTAJAT 2013 Eklund Hilkka perikunta/Eklund Maija, Joensuu, ja Hellström Merja, Vantaa Eteläpää Heikki perikunta/Eteläpää Leena, Kouvola Gripenberg Sinikka, Helsinki Haapavaara Helena, Helsinki Hackman Nina, Helsinki Hellström Jorma, Helsinki Helminen Jussi, Tampere Helsingin Kaupunginteatteri Hildén Leea, Tampere Kallinen Timo perikunta/Kallinen Aune, Tammisaari Karttunen Kollektiv/Karttunen Jyrki, Helsinki Koski Pirkko, Helsinki Kotimaa Ulla-Maija, Kuopio Lahden Kaupunginteatteri Museoviraston kuva-arkisto, Helsinki Mustapää Soili, Helsinki Neuvonen Mirja, Kauniainen Oiva Maria, Helsinki Opintokeskus Kansalaisfoorumi, Vantaa Pihlajakangas Eila, Helsinki Pousi Helinä, Helsinki Rytkölä Juhani, Helsinki Salava Hannele, Helsinki Seppä Jyrki, Turku Sinisalo-Lahtinen Kaija, Tampere Stoa Itä-Helsingin kulttuurikeskus Suomen Näyttelijäliitto, Helsinki Svenska litteratursällskapet i Finland, Helsinki Säävälä Päivi, Helsinki Teatteri Avoimet Ovet, Helsinki Teatterikorkeakoulun kirjasto, Helsinki Tiihonen Anne-Solveig, Helsinki Volanen Ilkka, Vantaa Vuori Suna, Helsinki Vuoden 2013 kuvatallennekeruuseen osallistui tanssiteattereita ja yksittäisiä tanssitaiteilijoita ympäri maata. 44
