Uniuutiset 3-2014

3 / 2014
Uniuutiset
Uniliitto ry:n jäsen- ja tiedotuslehti
SISÄLTÖ
Kansisivu
Sisältö - Yhteystiedot - Unishop - Vertaistuki............................................................................2
Päätoimittajalta - Yhdistykset......................................................................................................3
Unilääketieteen koulutuspäivät ...................................................................................................4
“Väärään” aikaan nukkuville uusi yhdistys ........................................................................5 - 6
Uusi esite unettomuudesta ......................................................................................................7 - 8
Syljen melatoniinimääritykset .....................................................................................................9
Vireydestä voimaa! ................................................................................................................10 -11
Somnomed - hammaskojeet uniapnean hoidossa ja tiedote ..........................................11 - 12
Uusi esite uniapneasta ..........................................................................................................13 - 14
Philips: innovaatiot inspiraationa sinulle - verkkokauppa ...................................................15
Uni ja taide ....................................................................................................................................16
Uusi esite Uniliitolta .............................................................................................................17 - 18
Lab-Tech jäsenedut .....................................................................................................................19
Tempur jäsenedut ........................................................................................................................20
JULKAISIJA:
Uniliitto ry (Y-tunnus: 1559876-2)
Sitratori 3 - 00420 Helsinki
Puh.: 010 292 8080
sähköposti: [email protected]
Kuopion Uniyhdistys ry
Kuopion uniyhdistys perustettiin toukokuussa.
Yhdistys on tarkoitettu kaikkille unihäiriöistä kärsiville.
Tervetuloa osallistumaan uuden yhdistyksen toimintaan.
Irmeli Korkeakoski 044-5663701
LEVIKKI: 5000 kpl
Paino: KTMP
ISSN 1457-6406
Pirkanmaan Uniyhdistys ry
c/o Tampereen Seudun Vertaiskeskus ry
Mustanlahdenkatu 19, 33210 Tampere
Puh: 040 062 2144 (Matti Mustajärvi)
JAKELU: Jäsenistö, sairaalat, terveyskeskukset, lääkäriasemat, työterveysasemat,
apteekit ja Uniliiton postituslistalla olevat neurologit, tutkijat, terveydenhoitohenkilöt ja muita asiasta kiinnostuneita.
Päijät-Hämeen Uniyhdistys ry
Puh: 045 234 2778 (Jorma Heinonen)
LEHDEN TOIMITUS:
Päätoimittaja: Pentti Fri
Toimitussihteeri: Anne Teisseire
Taitto: Milja Saresvaara
Satakunnan Uniyhdistys
c/o Satakunnan Yhteisökeskus
Isolinnankatu 16, 28100 Pori
Puh: 040 131 4166.
TEKNISET TIEDOT:
Väri: 4/4 Lehden koko: A4
Lehden laajuus: 12 - 18 sivua
Turun Uniyhdistys ry
Pintelikatu 1, 20660 Littoinen
Puh: 02 275 5555 / gsm: 040 534 5555
LEHDEN ILMESTYMISAJAT:
Seuraava jäsenlehti ilmestyy joulukuussa.
UNISHOP
Palvelemme jäsenistöään välittämällä uneen liittyviä tuotteita:
-Tempur tuotteista jäsenalennuksesi on 10 %
-Philips Respironics, ResMed ja Weinmann maskeja
-Torkkupeitto - CD, Terve Uni ja Unen Taidot kirjat
- LabTex uni- ja terveystuotteet
Toimitus tapahtuu suoraan toimittajalta, joka perii toimituskulut.
Lisätietoja: www.uniliitto.fi/fi/UNISHOP/Hinnasto.html
Kyselyt ja tilaukset Uniliiton toimistolta
MAINOKSET JA MATERIAALI:
Mainoskoot:
1/1 sivu on A4 (+ bleedit 3mm)
1/2 sivua vaaka 184x133 / pysty 90x272
1/4 sivua vaaka 184x64
1/4 sivua pysty 90x13
Digitaalinen aineisto: PDF-tiedostona tai kuvauskelpoisina paperioriginaaleina
sisältäen tekstityyppi- ja 4-värimääritykset. Kuvat paperikopioina, dioina tai
tiedostoina tulosteineen.
Toimitusajat:
18.11.2014 mennessä
PANKKIYHTEYS: FI55 6601 0001 0316 32
MAKSUEHTO: 8 vrk
YHTEYSTIEDOT
Epätyypillinen unirytmi ry
Levottomat Jalat – Restless Legs ry
Suomen Unettomat ry
Suomen Uniapneayhdistys ry
Helsingin Uniyhdistys ry ja Vantaan Uniyhdistys ry
Sitratori 3, 4. krs - 00420 Helsinki
Puh: 010 292 8080
Suomen Narkolepsiayhdistys ry
PL 93, 15101 Lahti
Puh: 040 058 5005 / 040 589 2965 (Mervi Leskinen)
044 029 0563 / 044 469 1253 (Hanna Nikupaavo)
sähköposti: [email protected]
2
VERTAISTUKI
Uniliitto on saanut RAY:n toiminta-avustusta unihäiriöistä kärsivien
syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Vertaistukiryhmässä yhteisöllisyys lisää
yhteenkuuluvuuden tunnetta ja kaikilla on ryhmässä vapaa sana. Vertaistukiryhmässä on mahdollisuus jakaa uniongelman herättämiä ajatuksia
ja tunteita muiden samassa tilanteessa olevien kanssa. Ryhmäläisillä
on mahdollisuus vaihtaa yhteystietoja ja olla yhteydessä toisiinsa myös
tapaamisten välillä.
Helsingin Unitupa
25.9.2014 klo 17 Uniliiton toimistolla. Niklas Eklund (Philips Home
Healthcare Solutions) kertoo uniapnean hoidosta, laitteista ja maskeista.
Vantaan Unitupa
Vapaa-ajankeskus Viola - Orvokkirinne 4 - 01300 Vantaa
Seuraavat tapaamiset klo 14–16: ke 1.10, 29.10. ja 26.11.2014
Levottomat Jalat vertaistukiryhmä Helsingissä
Kerran kuukaudessa Uniliiton toimistolla
Seuraavat tapaamiset: 20.10. ja 24.11.2014 klo 17
Pirkanmaan Uniyhdistys ry:n vertaisillat Tampereella
Jokaisen kuukauden kolmas keskiviikko klo 17 Tampereen Seudun
Vertaiskeskuksessa - Mustanlahdenkatu 19
PÄÄKIRJOITUS
Hyvän unen puolesta
Jokaiselle tulisi olla oikeus hyvään ja laadukkaaseen uneen.
Hyvän unen edellytykset eivät aina toteudu ja silloin on pysähdyttävä ajattelemaan – kuinka arvostan untani?
Kaikille uni on tarpeellinen, mutta joskus senkin onnistuu
pilaamaan. Nuorilla yöunet jäävät usein lyhyiksi – tieto/pelikoneet, älypuhelimet niihin käytettävä aika on usein pois
nukkumisajasta. Sosiaalinen media (lyh. SOME) auttaa
pitämään yhteyksiä, mutta onko siitä estämään sosiaalista
syrjäytymistä?
Kiire, työpaineet, elämän tilanteen muutokset pilaavat
usein yöuneen. Sairauksien ja kipujen vaikutus yöuneen on
kiistämätön. Aina kaikkea ei voida parantaa ja hoitaa, koska osa on perimässä saatua.
YHDISTYKSILTÄ
LEVOTTOMAT JALAT – RESTLESS LEGS RY
Levottomat jalat-oireyhtymää sairastaa Suomessa 5-10 %
väestöstä.
Oireyhtymä on lähes yhtä yleinen kuin migreeni, mutta se tunnetaan toistaiseksi aika huonosti sekä yleisön että lääkärien keskuudessa. Vaikka tiede ja koulutus ovat kahden viime vuosikymmenen
aikana edistyneet, ihmiset, joilla on levottomat jalat, eivät saa tasokasta hoitoa.
Levottomat Jalat – Restless Legs ry osallistui 23.9. kansainväliseen
tiedotuspäivään järjestämällä yleiset tiedotustilaisuudet ja jakamalla flyereita.
SUOMEN NARKOLEPSIAYHDISTYS RY
SYYSKOKOUSVIIKONLOPPU
Suomen Narkolepsiayhdistyksen syyskokousviikonloppua vietetään Lahdessa, hotelli Cumuluksessa 25.- 26.10.2014. Lauantaina
on vertaistukea, keskustelua ja yhteistä ohjelmaa. Sääntömääräinen
syyskokous pidetään su. 26.10.2014 kello 11.00 alkaen.Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset ja muut hallituksen esittämät
asiat. Tervetuloa.
Ilmoittautumiset viikonloppuun 6.10.2014 mennessä yhdistyksen
sähköpostiin.
KUULUMISIA YHDISTYKSESTÄ
Yhdistyksen järjestämä Sopeutumisvalmennuskurssi pidettiin kesäkuussa Loma- ja kurssikeskus Lepolassa. Kurssille osallistui 15
henkilöä. Ohjelmassa oli Neurologi Markku Partisen alustukset
kahtena päivänä, Psykoterapeutti Kirsi Uutela, Ravintoterapeutti,
kädentaitoja, sekä vertaistukea, keskustelua ja ryhmätöitä Sairaanhoitaja Marjaana Saunion vetämänä. Seuraava kurssi on sitten kesällä 2015, aika ja paikka selviää myöhemmin talven aikana.
Kokousviikonloppujen lisäksi on kuntoviikonloppu, tänä vuonna 26.-28.9. Kuopion Rauhalahdessa.
Uusia jäseniä yhdistykseen on tullut hiljalleen lisää ja jäsenmäärä
on tällä hetkellä n. 200 jäsentä. Toimintaa pyritään kehittämään ja
laajentamaan kysynnän ja tarpeiden sekä resurssien mukaan.
Alueellisia tapaamisia yhdistys auttaa järjestämään ja laittamaan
alulle, mikäli alueilta yhteydenottoja tulee ja löytyy yhteyshenkilöitä. Helsingin alueella on ollut puhetta tapaamisten järjestämisestä Uniliiton tiloissa mikäli osallistujia ja yhteyshenkilöt löytyy,
joten olkaa yhteyksissä!
Tatu ry:n kanssa on viritelty yhteistyötä lähinnä lasten ja heidän
perheidensä vertaistuen merkeissä.
Keinoja hyvään uneen on moninaisia lääkitystä, terapiaa,
iltarutiineja, tyynyjä, patjoja, aromaattisia tuotteita jne…
Itse omaa unta voi arvioida erilaisilla älypuhelimiin hankittavilla sovellutuksilla ja itsenäisillä kojeilla. Näiden antamat tiedot ovat kuitenkin suunta antavia. Mielestäni ainoaa
täysin luotettavaa tietoa saadaan sairaaloiden erityisistä
uniyksiköiden, uniklinikoiden ja unilaboratorioiden tekemisistä tutkimuksista.
Unihäiriöiden syyn selvittäminen ja asianmukainen hoito
on yksi tie parempaan uneen.
Syysterveisin,
Pentti Fri,
Uniliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja
Yhdistyksen nettisivuja päivitellään ja sinne voi jokainen jäsen
kirjautua omalla sähköpostiosoitteella. Jos kirjautuminen jäsensivulle ei onnistu, silloin pitää tarkistaa onko meillä oikea sähköposti osoite rekistereissä tai onko sitä lainkaan. Siellä voisi jokainen kirjoitella omia kokemuksia ja ajatuksia, sinne pääsee vain
jäsen kirjautumaan ja lukemaan. Kevätkokouksessa sovittiin että
kokemuksia ja selviytymistarinoita kirjoitettaisiin ja jaettaisiin
meidän nettisivuilla mutta ei ole vielä tullut yhtään tarinaa sinne
laitettavaksi. Joten nyt niitä voisi laittaa sinne suoraan ja sieltä voi
ylläpitäjä sopimuksen mukaan jotain siirtää myös julkisille sivuille. Niitä tarvitaan myös sitten sitä Narkolepsia opasta varten, jos
ja kun rahoitus siihen saadaan ja asia etenee.
Näillä ajatuksilla hyvää syksyä kaikille
Hanna Nikupaavo
Suomen Narkolepsiayhdistyksen varapuheenjohtaja
SUOMEN UNETTOMAT RY
Suomen Unettomat ry uusi esite katso sivut 6 - 7.
SUOMEN UNIAPNEAYHDISTYS RY
Ilmainen ryhmäterapia uniapneasta kärsiville jatkaa syksyllä! Uniapnearyhmäterapian tavoitteina on opastaa ja auttaa
uniapneasta kärsiviä henkilöitä parantamaan elämänlaatuaan korjaamalla elämäntapoja ja lisätä terveyttä ja hyvinvointia. Käyntikertoja on 6 (noin 2 viikon välein) ja osallistujien lukumäärä on
4-6 henkilöä/ryhmä. Huom. Ilmoittautuminen on sitova!
Jos olette kiinnostuneita osallistumaan terapiaryhmään, voitte ottaa yhteyttä Uniliittoon puhelimitse (arkisin klo 10 – 16)
010 292 8080 tai sähköpostilla: [email protected]. Suomen
Uniapneayhdistys ry uusi esite katso sivut 13 - 14.
PÄIJÄT - HÄMEEN UNIYHDISTYS RY
Päijät-Hämeen uniyhdistyksen toiminta jatkuu taas täydellä teholla.
10.9. pidettiin yhdistyksen syyskokous ja 16.9. puheenjohtaja
Jorma Heinonen piti yleisöluennon unesta ja unihäiriöistä Takatasku monitoimikeskuksessa.
Vertaistukiryhmätoiminta kokoontuu joka kuukauden toisena
keskiviikkona klo 17.00
Lahden Seudun Diabeetikot ry:n toimitiloissa
Seuraava tapaaminen 8.10.2014 klo 17.00 osoitteessa Karjalankatu 16 A 2 (sisäpiha).
Tervetuloa kaikille unihäiriöistä kärsiville!
3
16. VALTAKUNNALLISET UNILÄÄKETIETEEN KOULUTUSPÄIVÄT
27. ja 28.10.2014 klo 8.30 - 16.00
Helsingissä Etelä-Suomen Aluehallintoviraston auditoriossa • Ratapihantie 9 - 00520 Helsinki
Kohderyhmä: Terveyskeskuslääkärit, työterveyslääkärit, erikoislääkärit, hammaslääkärit, erikoistuvat
lääkärit, unihoitajat, sairaanhoitajat, muut terveydenhuollon, sosiaalihuollon ja farmasian ammattilaiset
ja neuropsykologit.
Ohessa koulutuspäivien ohjelma.
Maanantai 27.10.2014
Tiistai 28.10.2014
8.30 Ilmoittautuminen, aamukahvi ja näyttelyyn
tutustuminen
9.30 Koulutuspäivien avaus Uniliiton puheenjohtaja Pentti Fri
8.15 - 9.00 Ilmoittautuminen ja aamukahvi
Sessio I – Unettomuus
09.35 Muuttuneet diagnostiset kriteerit Prof. Markku Partinen 09.55 Uudet kriteerit psykiatrin näkökulmasta EL Juha Markkula 10.15 Vuorokausirytmin häiriöt ja melatoniinin määritys
Tutkimusprofessori Timo Partonen 10.35 Aktigrafian ja unipolygrafian rooli unettomuuden
diagnosoinnissa
EL Anna-Maria Lapinlampi 10.55 Keskustelua
11.05 - 12.00 Lounas
Sessio II - Unenaikaisten hengityshäiriöiden
diagnostiset kriteerit
12.00 Obstruktiivisen uniapnean kriteerit EL Adel Bachour
12.20 Sentraalinen uniapnea oireyhtymä –
Luennoitsija avoin 12.40 Uneen liittyvä hypoventilaatio LT Hanna-Riikka Kreivi
13.00 Lasten unenaikaiset hengityshäiriöt EL T. Kirjavainen
13.20 Keskustelua
13.30 - 14.00 Kahvi
Sessio III - Väsymys oireena, mikä syynä?
14.00 Tavallisimmat syyt –
EL Tomi Sarkanen
14.20 Sisätautilääkärin näkökulma –
Dos Ilkka Kantola
15.00 Psykiatrin näkökulma –
EL Juha Markkula
15.20 Yhteenveto: Unihäiriöpotilas avoterveydenhuollossa:
milloin lähetän sairaalaan tutkimuksiin? prof. Markku Partinen
15.40 Keskustelua ja koulutuspäivän päätös.
4
Sessio I - Hypersomniat ja parasomniat
9.00 Keskushermostoperäisten hypersomnioiden
muuttuneet diagnostiset kriteerit prof. Markku Partinen
9.45 Non-REM ja REM – unenaikaiset parasomniat EL Mika Koskinen 10.05 Nocturnal eating syndroma - luennoitsija avoin 10.25 Parasomnia vaiko epilepsia? prof. Sari-Leena Himanen 10.45 Keskustelua
11.05 - 12.00 Lounas
Sessio II - Kipu ja uni
12.00 Fibromyalgia ja uni EL Jukka-Pekka Kouri 12.20 Kipulääkitys ja uni - prof. Markku Partinen
12.40 Selittääkö kipu unettomuuden vaikutusta työkyvyttömyyteen
PsT, Erikoistutkija Paula Salo
13.00 Keskustelua
13.30 - 14.00 Kahvi
Sessio III - Unihäiriöiden lääkkeellinen hoito
13.40 Unettomuus prof. Markku Partinen 14.00 Vuorokausirytmin häiriö EL Gabriele Sved
14.20 Levottomat jalat LT Salla Lamusuo 14.40 ADHD ja uni prof. Jyrki Korkeila 15.00 Narkolepsia ja hypersomniat LL Tomi Sarkanen
”Väärään” aikaan nukkuville uusi yhdistys
Epätyypillinen unirytmi ry on uusi, tänä keväänä perustettu yhdistys. Tarkoituksenamme on toimia jäsentemme äänitorvena ja ajaa vuorokausirytmihäiriöistä
kärsivien asiaa sekä järjestää jäsenille vertaistukea ja
erilaisia tapahtumia.
Uni-valverytmin poikkeamia ovat viivästynyt unijakso, aikaistunut unijakso, muu kuin 24-tuntinen vuorokausirytmi ja epäsäännöllinen vuorokausirytmi.
Viivästyneessä unijaksossa unirytmi on merkittävästi
viivästynyt ja aikaistuneessa aikaistunut normaaliväestöön verrattuna. Muussa kuin 24-tuntisessa vuorokausirytmissä henkilön vuorokauden pituus poikkeaa
normaaliväestöstä ja epäsäännöllisessä unirytmissä
henkilö nukkuu satunnaisina aikoina vuorokautta.
Taustalla on useimmiten neurologinen syy; joko sisäisen kellon toiminnassa ja/tai univalverytmiä tahdistavassa järjestelmässä. Myös muut vuorokausirytmejä noudattavat tapahtumat kuten ruumiinlämpö,
ruokahalu, vierasaineaineenvaihdunta, solusykli,
sekä tiettyjen hormonien, kuten kortisolin- ja melatoniinin eritys poikkeavat normaalista.
Epätyypillinen unirytmi voi aiheuttaa erittäin pahaa
päiväväsymystä, kognitiivisten toimintojen huononemista, muistiongelmia, sosiaalisia ongelmia, työkyvyn menetystä univajeen vuoksi sekä väärinymmärrystä kanssaihmisissä. Vaikeus herätä sosiaalisesti
hyväksyttyyn aikaan ei johdu laiskuudesta, itsekurin
tai älykkyyden puutteesta, vaan edellä mainituista
syistä. Se, että henkilön tehokkain työskentely- ja
nukkumisaika ovat toiseen aikaan kuin muilla ihmisillä, on usein erittäin hankala käsittää, ellei tilanteesta ole omakohtaista kokemusta.
Perinteisesti vuorokausirytmin häiriöitä on yritetty
hoitaa kirkasvalolla, oikein ajoitetulla melatoniinin
annolla ja pakottautumalla heräämään “sopivaan”
aikaan. Jotkut reagoivat tähän hoitoon, jotkut eivät.
Vaikka rytmi saataisiin muuttumaan kovalla työllä,
ei elämänlaatu tässä pakotetussa rytmissä ole välttämättä hyvälaatuista vaan vointi saattaa olla edelleen
väsynyt ja huono. Aivan kuin jatkuvassa jet-lagissa.
Rytmi myös palautuu helposti ennalleen. Pahimmillaan esimerkiksi kronoterapia voi johtaa ainakin viivästyneen unijakson kohdalla muuhun kuin 24-tuntiseen vuorokausirytmiin. Joskus tehokkainta onkin
hyväksyä oma unirytmi ja pyrkiä järjestämään elämänsä se ympärille niin pitkälle kuin se nykyisessä
yhteiskunnassa on mahdollista. Jatkuvassa univelassa elämisellä on haittansa, joista edellisessä kappaleessa jo kerrottiinkin. Se saattaa myös altistaa
samantyyppisille sairauksille, joita vuorotyötä tekevillä ilmenee.
Hoitoon pääsy ja diagnoosin saaminen on yleensä aikaa vievää ja vaatii paljon omatoimista aktiivisuutta.
Perusterveydenhuollossa ongelmaa ei yleensä tunnisteta. Ja vaikka tunnistettaisiinkin, saatetaan kuvitella, että tila ei ole pysyvä tai että rytmi kyllä
korjaantuu parissa viikossa. Näinhän ei yleensä ole,
koska kyse ei ole jet-lagista tai muusta tilapäisestä
väärärytmisyydestä.
Yhdistys pyrkii jatkossa vaikuttamaan näihin väärinkäsityksiin. Suurin osa tapauksista jää edelleenkin diagnosoimatta. Hyvässä asemassa ovat ne jotka
pystyvät kustantamaan käynnin yksityiselle unispesialistille, jolloin tutkimuksien jälkeen diagnoosi
yleensä saadaan. Tämä asettaa potilaat tietenkin hyvin eriarvoiseen asemaan.
Tulevista tapahtumista ensimmäisenä lienee osallistuminen unituvan toimintaan ja suunnitelmissa
on myös talviaikabileet, jolloin ainakin viivästyneet
saavat nauttia tunnin pidemmistä unista. Tervetuloa
mukaan toimintaan ja suunnittelemaan tulevia tapahtumia!
Epätyypillisen unirytmihallituksen kuka kukin on:
Minttu Lehtovaara,
puheenjohtaja
Valokuvaaja, yrittäjä
Ihan pienestä asti olen ollut ”huono nukkumaan”.
Oikeastaan olen oikein
hyvä nukkumaan mutta
en yöllä. Se saattaa tietysti
vaikuttaa huonolta nukkumiselta koska aikaisista aamuheräämisistä huolimatta illalla ei uni tule, univelka vain kerääntyy.
Vasta viime vuoden lopulla menin vihdoin yksityiselle unineurologille yritettyäni saada hoitoa julkiselta puolelta yli 15 vuotta. Voimat alkoivat tosissaan
loppua ja aloin olla melko työ- ja toimintakyvytön.
Diagnoosin saatuani aloin etsiä vertaistukea ja tietoa.
Hämmästykseni oli suuri kun kumpaakaan ei löytynyt suomeksi. Hetken lueskeltuani englanninkielistä
vertaistukipalstaa ja -tekstejä, näpyttelin Facebookiin vuoden lopulla suomenkielisen ryhmän, johon
5
onkin tullut yllättävän paljon porukkaa. Sieltä se ajatus yhdistyksen perustamisesta sitten lähti!
Salla Mansikkamäki,
varapuheenjohtaja,
ex-tutkija/väitöskirjatyöntekijä, lääkekehitystiede
Olen paininut viivästyneen unijakson kanssa
lapsuudesta saakka, mutta varsinaisen diagnoosin
sain vasta 2007. Hoitoon pääsyn ja diagnoosin saamisen vaikeus, terveydenhuollon henkilöstön saatavilla olevan tiedon vanhentuminen ja jopa väärä tieto
sekä vertaistuen puuttuminen saivat minut pohtimaan
potilasyhdistyksen perustamista. Kun myös Minttu ja
Kirsi innostuivat asiasta, käärimme hihamme ja ryhdyimme toimeen. Sen jälkeen kaikki onkin sujunut
hyvin nopeasti. Meillä kaikilla on omat vahvuutemme joita pääsemme käyttämään yhdistyksen nyt alkaessa saada tuulta purjeisiinsa.
Kirsi Äyräs, sihteeri
Toiminnanjohtaja, jokapaikan
huseeraaja, Viro-keskuksessa
Turussa
Joanna Laukamo
Taiteilija
”Tyhmälaiskasaamaton” -diagnoosini tarkentui jo aikaa sitten
ADHD:ksi.
Epäsäännöllistä
vuorokausirytmihäiriötä ei ole
erikseen diagnosoitu, täydellinen rytmittömyys on F90.0
kylkiäinen siis. Kolme neljästä
lapsestani on myös rytmittömiä, se aiheuttaa lisähaasteita arjessa. Asianmukaista hoitoa ei ole yrityksistä huolimatta löytynyt. Asiaa joko vähätellään tai
tieto ei riitä. Näillä mennään! Yöllä on rauhallista
maalata jos lapset sattuu nukkumaan.
© Jo Lau
“Olen varmaan syntynyt vartin
myöhässä” on minulla ollut tavallinen selitys joka paikassa.
Nyt olen oivaltanut, että oikeastaan olen vähän
enemmänkin kuin vartin myöhässä, viihtyisin nimittäin parhaiten jos voisin mennä nukkumaan kello
01-03 ja heräisin aikaisintaan yhdeksän-kymmenen
maissa. Töitä olen paiskinut toimittajana (kyllä vain,
iltavuoro oli parasta!) ja nyttemmin järjestöpuolella
(useinhan kokoukset ja tapahtumat ovat iltaisin).
Uniliitosta ja Epätyypillinen unirytmi ry:n perustamisesta kuitenkin kiinnostuin siksi, että olen viime
aikoina yrittänyt järjestellä läheiseni asioita - hän
kun on erittäin hankalasti ei-24 h rytmissä. Diagnoosin saaminen, kuntoutus, opiskelu, kaikki tuntuu
olevan kiven takana. Paljon edunvalvontaahan tässä
tarvitaan!
6
7
8
SYLJEN MELATONIINIMÄÄRITYKSET
UNETTOMUUDEN HOIDOSSA
Elimistö tuottaa melatoniinia eli unen tuloon vaikuttavaa
hormonia, periaatteessa säännöllisinä ajanjaksoina. Hetkestä
jolloin melatoniinin tuotanto alkaa lisääntyä, on alettu käyttää ilmaisua Dim Light Melatonin Onset, (DLMO). Elimistön oman melatoniinituotannon alkamisajankohta pitää ottaa
huomioon jos unihäiriötä hoidetaan melatoniinin lisällä, ja
ajoittaa lisätty (eksogeeninen) melatoniini oikeaan aikapisteeseen suhteessa henkilökohtaiseen melatoniinin tuotantoon. Valitettavasti tämä Hollannissa jo 90-luvun puolivälistä
käytössä ollut menetelmä ei ole rantautunut Pohjoismaihin,
mutta hoitomuoto on pikkuhiljaa alkanut Keski-Euroopassa.
Usein todetaankin, että 1-2 h ennen nukkumaanmenoa otettu melatoniini ei auta unihäiriön korjaamisessa. Tällöin virheellisesti luullaan että melatoniini ei voisi auttaa unihäiriön
korjaamisessa [1].
Melatoniini pitää antaa oikea-aikaisesti jotta se tehoaa [1].
Mikäli melatoniinia käytetään väärään vuorokauden aikaan,
sillä on jopa ei-haluttuja vaikutuksia unijaksoihin, esim. otettuna liian myöhään yöllä se päinvastoin herättää. Siksi olisi
hyvä että melatoniinin käytössä on taukoa ainakin 1 viikko,
mahdollisesti jopa 4 viikkoa, ennen kuin määritetään oma
melatoniinin tuotanto syljestä. Oikean melatoniinin käyttöajankohdan arvioiminen henkilöillä, joilla on unihäiriöitä, on
pelkän päiväkirjamerkintöjen ja polysognografiamittausten
perusteella on paljon epävarmempaa kuin niillä joilla ei ole
unihäiriöitä.
Vuorokausirytmiin liittyvien unihäiriöiden hoidossa on tärkeää seuraavien kolmen seikan vahvistaminen: 1) aikaviitteiden vahvistus (tästä on saksankielinen ilmaisu zeitgebers) eli
vuorokauden rytmitys kiintein ruokailu-, heräämis- ja nukkumaanmeno sekä liikunta-ajoin 2) oikein ajoitettu kirkasvalo
3) oikein ajoitetun melatoniinin säännöllinen käyttö. Myös
ns. unihygieniaa on parannettava. Potilaan olisi hyvä pitää
unipäiväkirjaa noin viikon ajan ennen testin suorittamista.
Kun testi on tehty, ja hoito aloitetaan, määrätään melatoniini-annos otettavan noin 5 h ennen DLMO:n alkua ja tästä
eteenpäin melatoniinin käyttö pitäisi olla päivittäistä täsmällistä. Potilas voi myöhemmin raportoida näistä seikoista klinikalle esim. internetsivujen kautta.
Suurin osa unihäiriöpotilaista kärsii viivästyneen unijakson
syndroomasta jossa melatoniinipitoisuudet nousevat hyvin
myöhään illalla/yöllä, kun taas seuraavaksi yleisin ryhmä kärsii liian varhaisesta unen tulosta. Kummankin potilasryhmän
melatoniinipitoisuutta voidaan säätää ja unijaksoa ylläpitää
melatoniinilisällä, joka parhaassa tapauksessa (säännöllisesti ajoitetun käytön jälkeen) voidaan jopa osassa tapauksista
pikkuhiljaa lopettaa. Kun potilas nukahtaa myöhään tai hänellä on vaikeuksia aamuheräämisessä, ja oma melatoniinin
tuotanto nousee myöhään, melatoniinin lisä aikaistaa unijaksoa tehokkaimmin kun se otetaan 5 h ennen kuin oma melatoniinin eritys syljessä alkaa nousta. Jos potilas nousee ylös
hyvin aikaisin aamulla tai nukahtaa liian aikaisin illalla, melatoniini hidastaa unijaksoa eniten kun sitä otetaan 10 h oman
melatoniinipitoisuuden nousun jälkeen, siis aamulla. Tällöin
valohoitoa annetaan 15-30 min ennen kuin oma melatoniini
tuotanto nousee eli illalla.
Kaikkia unihäiriöpotilaita ei voida auttaa tällä menetelmällä
tai hoito ei sovi kaikille koska unihäiriö ei ole välttämättä
melatoniinista kiinni. Lisäksi on henkilöitä joilla on erittäin
matala tai poikkeuksellisen korkea melatoniinitaso läpi koko
vuorokauden. Emme vielä tiedä tarpeeksi henkilökohtaisista
maksan entsyymien toiminnasta, joka voi vaikuttaa kapasiteettiin metaboloida melatoniinia (CYP1A2:n geenien poikkeavuus eli polymorfismi). Osalla potilaista kyse on hidastuneesta metaboliasta ja heidän ongelmansa on se, että itse
tuotettu tai pillerinä käytetty melatoniinin määrä puoliintuu
35-45 min sijasta yli 2 h ajan. Tästä on näyttöjä kehitysvammaisten ja autistien kohdalla [2, 3]. Heillä normaaliannos
melatoniinia aluksi auttaa, mutta muutaman viikon käytön
jälkeen pahentaa unihäiriötä sekä lisää päiväaikaista levottomuutta. Tämä ei estä melatoniinihoitoa annostusta pitää
vain laskea esimerkiksi 10-kertaisesti. Tämän ongelman selvittämisessä melatoniinin määritykset ovat vieläkin tärkeämpiä. Hitaasti melatoniinia metaboloivat henkilöt (joille siis
pitäisi määrätä vain pieniä annoksia melatoniinia) voidaan
diagnostisoida mittaamalla syljen melatoniinia päivän aikana
(klo 9, 11, 13, 15 ja 17) edellisen illan melatoniiniannoksen
jälkeen. Kun melatoniinia metaboloidaan normaalisti, seuraavan päivän syljen melatoniinipitoisuus pitäisi olla lähes
perustasolla. Jos korkeita syljen melatoniinitasoja löydetään
seuraavan päivän näytteistä, on annos ollut liian korkea ja
annosta pitäisi laskea. Yhtyneet Medix Laboratoriot Oy:stä
(YML) voi tilata syljen melatoniinimäärityksen (Sa-melat)
unettomuuden diagnoosiin ja hoitoon. Potilaat keräävät näytteet kotona, annettujen ohjeiden mukaan, jonka jälkeen näytteet lähetetään laboratorioon postitse. Laboratorio analysoi
näytteet kerran kuukaudessa. . Lisätietoa melatoniini–testistä
saa YML:n kotisivuilta, osoitteesta yml.fi . Melatoniini- määritys on saanut KELA-korvattavuuden. Mikäli tilaaja ei ole
uniklinikka, määrityksiin voi tilata konsultaatiolausunnon
(-MelatLa) YML:sta..
Kirsi Vaali, dosentti
Lab-Tech AS, puh: 050-550 1331
Sähköposti: [email protected]
Kirjallisuus:
1. Keijzer, H., et al., Why the dim light melatonin onset
(DLMO)
should be measured before treatment of patients with circadian
rhythm sleep disorders. Sleep Med Rev, 2014. 18(4): p. 333-9.
2. Braam, W., et al., Loss of response to melatonin treatment is associated with slow melatonin metabolism. J Intellect Disabil Res,
2010. 54(6): p. 547-55.
3. Braam, W., et al., CYP1A2 polymorphisms in slow melatonin metabolisers: a possible relationship with autism spectrum disorder?
J Intellect Disabil Res, 2012.
9
VIREYDESTÄ VOIMAA!
Työni polarisoituu kahteen ääripään sanaan: väsymys ja
vireys.
Väsymysriskienhallintaan erikoistuneena tuntuu että puhun erityisen paljon väsymyksestä ja sen vaikutuksista.
Toki näin onkin, mutta kuten elämässä yleensäkin asioilla
on toisiaan täydentävät ja toistensa kanssa tasapainottelevat puoliskot. Toista ei voi olla ilman toista. Ilman surua ei ilo tuntuisi yhtä iloiselta, ilman pimeyttä ei valosta
nauttisi niin paljoa, ilman kylmyyttä ei lämpö tuntuisi niin
hyvältä. Toisaalta tieto siitä että ilo on olemassa auttaa
läpi surun, varmuus valosta vie läpi pimeän ja kuumasta
haluaa mielellään siirtyä kohti kylmempää.
Väsymyksen vastapari vireys on sana, joka kattaa toisia
sanoja ja tilanteita kuten esimerkiksi tarkkaavaisuus, läsnäolo, osallistuminen, valmius, liike, toiminta... Varmasti
löytyy vielä paljon muitakin kuvaavia sanoja. Itse olen
löytänyt vireydestä myös sanan huolettomuus ja voima.
Kun olen hyvällä tavalla vireytynyt, tuntuu että kaikki sujuu ja kaiken jaksaa hyvillä mielin turhia murehtimatta.
Voisi jopa käyttää nykyajan muotitermiä ja kuvata että
olen ”flow-tilassa”.
Vireys ↔ väsymys ja uni
Vireys ei ole jatkuva, pysyvä tila, siihen päästyämme.
Oma fysiologiamme vaatii akkujen lataamista, tiedostojen järjestelyä ja aikaa siivoukselle. Tämän järjestämiseksi kehomme tarvitsee unta. Aivomme antavat signaaleja
ja käyttävät väsymystä merkkinä siitä, että vireys on nyt
käytetty loppuun ja olisi aika siirtyä uneen. Tähän keho
käyttää kahta eri metodia avukseen; homeostaattista säätelyä ja vuorokausirytmiä. Niiden mukaan vireytemme
säätyy vuorokauden mittaan eri tasoille ja voimme joskus
joustaa oman rytmimme rajoissa niin, että väsymys pysyy
vielä aisoissa. On hyvä kuitenkin ymmärtää, että määrättömästi ei väsymyksen kanssa voi neuvotella. Väsymys
on melko tiukka ja selkeä tavoitteissaan. Uneen on päästävä, ennekuin kehomme tila käy hengenvaaralliseksi.
Vireys ↔ ravinto
Kunnioittaessamme omaa vuorokautista rytmiämme
olemme jo erittäin hyvin kartalla hakeutumassa kohti
vireyttä. Kehon toiminnat ja virtalähteemme tarvitsevat unen lisäksi kuitenkin myös ulkopuolista energiaa
toimiakseen. Tätä me kutsumme yleisesti ravinnoksi.
Ravinnonkin suhteen on tärkeää pysyä oman vuorokausirytmimme kanssa sovinnossa, samaten on tärkeä saada
ravinnosta tarpeellisia aineita oikeassa suhteessa. Kun
päivittäinen riittävä uniaika ja sopiva ravinto on sovitettu
kehon tarpeisiin, voidaan alkaa tarkastelemaan muita vireystilan edellytyksiä ja puolia.
Vireys ↔ uni + ravinto + liike + työ + mieli
Ihmisenä emme ole pelkästään fysiikkaa ja kemiaa, vaan
näiden pohjalta tai niiden tuloksena, mukana on myös
10
psyyke omine ulottuvuuksineen. Pelkistetysti voisi sanoa,
että pelkällä unella ja ravinnolla kehomme pystyisi elämään jonkinlaisessa ”olotilassa”. Elämä ja eläminen on
kuitenkin paljon muutakin ja vireyden myötä pystymme
liikkumaan, tekemään töitä ja ajattelemaan. Jopa unemme
vaatii vireyden aikaista toimintaa, muuten se lakkaa toimimasta oikein.
Tarvitsemme siis vireyttä voidaksemme nukkua hyvin ja
toisaalta unta voidaksemme olla vireitä. Näihin molempiin vaikuttavat ravintovalintamme, liikkumisemme ja
mielentilamme sekä jokapäiväinen työmme. Samaten nuo
kaikki asiat taas puolestaan vaikuttavat sekä uneen että
vireyteen. Melkoinen määrä asioita toisiinsa vaikuttaen ja
tasapainoa hakien. Miten niiden kanssa tulisi elää? Yllättävää kyllä, vastaus on hyvin yksinkertainen, - kehoamme
ja itseämme kuunnellen ja ymmärtäen.
Vireys ↔ kehon toiminnat
Kehon ja mielemme toimintojen takana ovat fysiikka ja
psyyke. Kehomme ja etenkin aivomme ovat käsittämättömän tehokkaita ensinnäkin ylläpitämään elämää ja vielä
erityisesti sellaista elämää, johon olemme mielessämme
sitoutuneet. Mielemme voima onkin uskomaton siinä,
miten ympäristömme ja itsemme koemme ja mitä itsestämme ulospäin annamme. Samat asiat vaikuttavat eri
ihmisiin eri tavoin. Takana on toki paljon fyysisiä ominaisuuksia, mutta yhtähyvin myös mielen toiminnan vaikutusta.
Aistihavaintomme, mutta myös ajatuksemme saavat kehomme tuottamaan erilaisia hormoneita ja välittäjäaineita.
Niistä löytyy monesti joko kiihottavia tai estäviä ainesosia tai sitten voidaan puhua paradoksaaleista hormoneista,
jotka vaikuttavat eri tavoin eri määrissä tai olosuhteissa.
Vuorokausirytmimme, vireyden ja väsymyksen, tärkeimmät hormonit ovat kortisoli ja melatoniini. Näistä melatoniini on unen kannalta tärkein hormonimme ja sen erittymistä säätää eniten valon määrä. Se saa meidät uniseksi
ja tuudittaa meidät lopulta uneen. Kortisoli taas on vireytymisen hormoni, joka lopettaa melatoniinin erityksen ja
saa meidät heräämään uuteen päivään. Se vaikuttaa mm
verenpaineemme, immuunipuolustuksemme ja glukoosiaineenvaihdunnantamme, sekä insuliinitason säätelyyn.
Kasvuhormoni on eräs yön aikana erittyvä hormoni, jolla
on nimensä mukaisesti tärkeä osuus kasvamisessa ja kehomme uusiutumisessa ja aineenvaihdunnan säätelyssä.
Monet ruuansulatustamme säätävät hormonit ovat myös
vuorokausirytmiimme sidonnaisia.
Vireys ↔ kehon viestit
Koska kehomme on tarkka pitämään yllä tasapainoaan
ja tämän ylläpidon tarkoitus on pitää meidät terveinä ja
hyvinvoivina, olisi syytä kuunnella kehon viestejä. Osa
viesteistä on heikompia ja osa hyvin selkeitä, varsinkin
jos epätasapainoa on alkanut syntyä. Väsymys on hyvin
selkeä viesti, keho tarvitsee unta uudistaakseen tai korjatakseen toimintoja sekä ladatakseen energiaa. Nälkä
on selkeä viesti siitä, että energia on vähissä. Jano on
jo merkki nestehukasta: Aineenvaihdunnalle elintärkeä
nestetasapaino on syytä pitää kunnossa jo ennen janoa!
Ärsyyntyminen, huolimattomuus, muistamattomuus ja
kipuherkkyys ovat eräs elimistön keinoista kertoa univajeesta. Masennus, stressi ja erilaiset sairaudet kertovat
aineenvaihduntamme olevan jo todella huonolla tolalla,
ehkä jopa peruuttamattomasti muuttunut. Usein kuitenkin asian huomioiminen ja tilanteen korjaaminen levon,
ravinnon, liikunnan tai mielenhallinnan keinoin parantaa
tilanteen kokonaan tai ainakin helpottaa oireita.
Kuuntele siis herkällä korvalla kehosi viestejä, hanki tietoa sen toiminnoista, ole kriittinen saamasi informaation
kanssa. Usko enemmän kehosi viestejä, kuin ympäröivää
tietotulvaa, kehollasi ei ole markkinointitarvetta, ei huijaamistarvetta, eikä halua satuttaa sinua. Pyri antamaan
kehollesi mahdollisuus suoriutua vaativista tehtävistään
tasapainon ylläpidossa jo ennen kuin sen tarvitsee alkaa
viestittämään hankalalla tavalla. Noudata vuorokausirytmiäsi, nuku tarpeeksi, syö noin 3-5 kertaa päivässä ravinteikasta ruokaa, muista ennenkaikkea juoda tarpeeksi
vettä (n.5 % kehosi painosta), liiku päivänmittaan, käytä
aivojasi, huokaise välillä syvään ja hengitä muutenkin
välillä tietoisen rauhallisesti, mieti perustuvatko tunteesi
todellisuuteen vai ovatko ne omien käsitystesi ja kuvitelmiesi tulosta. Vaikuta siihen mihin voi, älä luule että
voit hallita kaikkea. Muutokset kuuluvat elämään, huomaathan sen jo siitä miten oma kehosikin muuttuu ajan
kuluessa. Hyväksy muutos, ole ja hengitä – se riittää joskus oikein hyvin! Luonnossa puiden, kukkien ja kasvien
katselu tai hoito, linnunlaulun kuuntelu ja raitis ilma laskevat stressiä ja jännitystä. Kokeile vaikka!
Somnomed Nordic AB
Hei, nimeni on Marko Järvinen ja toimin Suomessa
SomnoMed Nordic:n myyntivastaavana.
SomnoMed aloitti toimintansa Suomessa toukokuussa 2014.
SomnoMed on Australialainen yritys, joka valmistaa, myy ja markkinoi suu- hammaskojeita uniapnean hoitoon. SomnoMed aloitti toimintansa vuonna
2006 ja siitä lähtien he ovat myyneet noin 200 000
kojetta maailmanlaajuisesti.
Suu- hammaskojeet toimivat kliinisesti tutkitusti lievään ja keskivaikeaan uniapneaan. Jokainen
koje valmistetaan käyttäjän “mittojen mukaan”, eli
kojeen saamiseksi on esimerkiksi keuhkolääkäriltä
saatava lähete erikoishammaslääkärin vastaanotolle.
Hammaslääkäri tekee lopullisen päätöksen kojeiden
hankkimiseksi. Kun päätös on tehty, hammaslääkäri
otattaa potilaan hammaskartasta vaha jäljennöksen,
joka sitten toimitetaan tehtaallemme, jossa koje valmistetaan. Noin kuukauden päästä tästä, valmis koje
on hoitavalla hammaslääkärillä ensimmäistä asetusta varten.
Suu- hammaskojeemme ovat hyvin siedettyjä käytössä, koska kojeen sisäpinta, joka asettuu käyttäjän
hampaita ja ikeniä vasten on pehmytpintainen. Suun
pystyy avaamaan lähes normaalisti, eli puhuminen
ja juominen onnistuu kojeen ollessa suussa. Kaikki kojeen kulmaosat ovat myös pyöristettyja, joten
limakalvoille osuvia teräviä kohtia ei kojeessa ole.
Koje tuo avun myös hampaiden narskutteluun/ puremiseen, eli bruksismiin.
SomnoMed toimii yhteistyössä Suomen erikoishammaslääkäreiden ja hammasteknikoiden kanssa, toimitamme heille aina uusimmat tiedot tuotteistamme.
Jatkossa jos kojeita joudutaan säätämään, tämä tapahtuu aina hammaslääkärin kautta.
Jos kaipaatte lisätietoa asiasta, ottakaa yhteyttä allekirjoittaneeseen.
Mukavaa alkanutta syksyä kaikille lukijoille
Terveisin
Marko Järvinen
0400-380187
[email protected]
Päivi Saarijärvi, FRMS-ohjaaja, Vitalgo Oy
11
12
13
14
PHILIPS INNOVAATIOT INSPIRAATIONA SINULLE
Perustamisvuodestaan 1976 Respironics on ollut johtava uniapneahoitoon tarkoitettujen hengityshoitotuotteiden valmistaja.
Vuodesta 2008 Respironics on ollut osa Philips Healthcare
yksikköä ja keskittynyt luomaan entistä asiakaslähtöisempiä
ja ratkaisukeskeisempiä tuotteita uni- ja ventilaatiohoitoon.
CPAP-laitteista ja maskeista on kehitetty mukavampia ja käytännöllisempiä; ominaisuuksia, jotka merkitsevät potilaille
eniten. Uniapneaa sairastavien suomalaisten määrän kasvaessa on uniapnean hyvän hoidon takeena itsehoitotuotteiden laatu ja mukavuus. Uniapnean lisääntyneisyys on luonut tarvetta
tuoda uusia ratkaisuja ja mahdollisuuksia uniapnean hoitoon.
CPAP-maskien innovatiivisuus lisää käytännöllisyyttä
ja mukavuutta uniapnean hoidon arjessa
Mitä Philips tarjoaa uniapnean hoitoon terveydenhoitotuotteiden tuottajana tänään asiakkailleen?
RemStar -tuoteperhe tuo lisää mukavuutta CPAP-hoitoon
Nuance-sierainmaskissa on hyödynnetty
Philipsin geeliteknologiaa, johon maskin mukavuus perustuu. Maskin geelimäinen rakenne ja sieraintyynyn pyöreä muoto takaa maskin ilmatiiviyden
sekä parantaa CPAP-hoidon mukavuutta myös korkeassa CPAP-hoitopaineessa.
RemStar Auto SystemOne 60-sarja
Amara nenä-suumaskiin on lisätty entistä enemmän mukavuutta tuomalla uusi
geelivaihtoehto Amara nenä-suumaski
rungolle. Geelimäinen maskityyny
antaa pehmeän ja ilmatiiviin sekä
helppo-käyttöisen ja kestävän ratkaisun nenä-suumaskin käyttäjälle.
Philipsin RemStar 60-sarja asettaa mukavuudelle uudet rajat CPAP-hoitoon. RemStar Auto CPAP-laite sisältää A-flex
toiminnon joka parantaa hoidon mukavuutta tasoittamalla
sisäänhengityksen ja uloshengityksen siirtymävaihetta, sekä
antamalla merkittävän paineenhelpotuksen uloshengityksen
alussa.
Vuonna 2014 Philips on tuonut markkinoille kaksi uutta
ja innovatiivista maskimallia: Nuance-sierainmaskin ja
Amara Gel nenä-suumaskin.
Nuance sierainmaskimalliston suunnittelun tuloksena sekä
vuoden 2014 suunnittelu- ja design palkinnon voittajana
Philips on luonut täysin uuden sukupolven sierainmaskituoteryhmän, jossa maskin käyttömukavuutta ja käytännöllisyyttä on korostettu.
Niklas Eklund
Philips-HHS
15
UNI JA TAIDE
Kävin keväällä Salon taidemuseossa tutustumassa valokuvataiteilija Jaana Partasen Mielen alkemiaa –Matrix
layer –näyttelyyn. Taiteilija oli itse paikalla kertomassa
teostensa taustoista vieraille.
Mielen alkemiaa – Matrix Layer on kolmiosaiseksi kaavailtu 3D-formaatissa toteutettava näyttelysarja, jonka
teemana on ihmismielen ja tajunnan arvoituksellinen
maailma.
Matrix Layer on tämän näyttelysarjan toinen osa ja
siinä syvennytään erityisesti tarkastelemaan unen merkitystä ihmiselle. Taiteilija on pyrkinyt käsittelemään
aihetta tieteellistä tiedettä ja taidetta yhdistäen. Näyttely koostuu valokuvateoksista, joilla tavoitellaan kolmiulotteisuuden vaikutelmaa erilaisina installaatioina
ja hologrammikuvina. Teoskokonaisuuden kuvissa on
mm. hyödynnetty tieteen kuvantamismenetelmiä.
kuunnella tarkoitusta varten olleiden kuulokkeiden
kautta. Minulle oli kiinnostavaa nähdä miten taitelija oli käyttänyt tutkimusten materiaalia (esimerkiksi
mikroskoopeilla otettuja kuvia soluista ja kudosrakenteista) tuottamaan taiteellisia kuvia.
Unihäiriöiden esiintyvyys on lisääntynyt viime vuosikymmeninä ja teknologia on sopeutunut lääkärikunnan (sekä tutkijoiden että erikoislääkäreiden) tarpeisiin. Yhä useammat ihmiset käyvät neurologisissa
tutkimuksissa (unitutkimus on yksi niistä). Aivotutkimuksien maailma voi tuntua karulta mutta Jaana
Partasen näyttelyssä aivotutkimus lähestyy fantastista
unimaailmaa.
Voidaanko viestittää sekä tietoa että tunteita viittaamalla menneisyyden taideteoksiin? Se on minun
mielestä, mitä Jaana Partanen on yrittänyt tehdä esittelemällä taidemuseon yleisölle tuloksia pitkästä dokumentointityöstään (joka muistutti kuvajournalismista) aivotutkimuksen maailmassa.
Näyttely koostuu pääasiassa valokuvateoksista, joilla
tavoitellaan kolmiulotteisuuden vaikutelmaa erilaisina
installaatioina ja hologrammikuvina. Eri tavoilla tuotettujen valokuvien lisäksi Jaana Partanen valmisteli näyttelyä haastattelemalla useita aiheeseen erikoistuneita
ihmisiä (mm. tutkijoita ja erikoislääkäreitä). Tiedemaailman edustajien lisäksi Partanen on haastatellut myös
oman kokemuksensa kautta ihmismielen toimintoihin
perehtyneitä ihmisiä. Nämä haastattelut on liitetty osaksi näyttelykokonaisuutta ja näyttelytiloissa niitä saattoi
Alla olevat kuvat eivät kuulu sellaiseen psykedeeliseen triptyykkiin mutta ovat kolme laukausta yhdestä ”hologrammi-taulusta”. Inspiraatio holografiseen
teokseen on löytynyt keskiaikaisesta uskonnollisesta
kuvastosta. Taiteilija antaa kuitenkin jokaiselle kävijälle vapauden tulkita teosta omalla tavallaan. Taiteilija on käyttänyt holografia menetelmää, jossa lasersäteen avulla luodaan kolmiulotteinen (3-D) kuva, eli
hologrammi.
Näyttely tuottaa myös taidemuseon kävijöille
3D-maailman ja mahdollisuuden olla tietyssä teoksessa mukana. Sensorit, jotka huomaavat näyttelytilaan saapuvan ihmisen, kaappaavat hänet mukaan
seinälle heijastuvaan fraktaalimaailmaan.
Salon ja Kuopion taidemuseoiden jälkeen Mielen
alkemiaa kiertää Suomessa kevääseen 2015 asti:
Voipaalan taidekeskuksessa, 6.9.–16.11.2014
Checkpoint Leonardo
Oulun taidemuseossa 24.1. – 15.3.2015
Lisätietoa Partasen tuotannosta osoittesta: www.pa-la.fi
Kuuntele haastattelut osoitteissa http://harry-potter-layer.pa-la.fi/haastattelut ja
http://matrix-layer.pa-la.fi/haastattelut
16
Anne Teisseire
17
18
ÖISIN VALON PÄÄLLÄ PITÄMINEN
YLIPAINON RISKITEKIJÄNÄ?
On ollut viime vuosikymmeninä maailmanlaajuinen
ylipainoepidemia. Eläinkokeissa on saatu vakuuttavaa näyttöä siitä, että valolle altistuminen aiheuttaa
painonnousua, vaikka kalorien saanti ja liikunta pidetään vakiona. Unen ja vuorokausirytmin häiriö yöllä
valolle altistumisen kautta voisi olla edistävä mekanismi ylipainossa, mutta sitä ei ole täysin kattavasti
tutkittu ihmisillä.
Emily Mc Faddenin johtama tutkimusryhmä on tutkinut öisin valon päällä pitämisen vaikutusta lihavuuteen käyttämällä kyselyä (Breakthrough Generations Study) johon yli 100 000 naista (yli 16 vuotta
täyttäneet, Iso-Britanniassa aikavälillä 2003- 2012)
vastasi. Löydettiin yöllä valolle altistumisen merkittävä yhteys lihavuuteen, joka ei vaikuta selittyvän
mahdollisilla muilla tekijöillä, ruokailutottumusten
muutoksilla, unen kestolla, alkoholilla, liikunnalla tai
tupakoinnilla.
American Journal of Epidemiology-lehti julkaisi
keväällä tutkimusraportin ja monet artikkelit tutkimuksen tuloksista ilmestyivät englanninkielisessä
lehdistössä. Lihavuuden todennäköisyys, joka mitattiin mittaamalla painoindeksiä, vyötärö:lantio ratiota,
vyötärö:pituus ratiota ja vyötärönympärystä, vaikutti
lisääntyvän yöllä valolle altistumisen mukaan.
Anne Teisseire
Lähde:
aje.oxfordjournals.org/content/early/2014/05/29/aje.
kwu117.short?rss=1
www.medscape.com/viewarticle/828924
Uniliitto ry
onnittelee
Turun Uniyhdistyksen
pj. Timo Lehtiötä 70v. merkkipäivän
johdosta
AGENDA - Tapaamiset
ja tapahtumat
Kts. tarkemmin tietoja yhdistysten
järjestämistä tapahtumista s. 2 - 3
• 25.9. klo 17 Uniliiton toimistolla
Helsingin erikoisunitupa uniapnean hoidon laitteista.
• 26.-28.9. Narkolepsiayhdistyksen kuntoviikonloppu,
Kuopion Rauhalahdessa.
• 1.10. klo 14-16 Vantaan Unitupa Viola vapaa-ajankeskuksessa.
• 4.10. klo 10 – 16 Vantaan Hyvinvointimessut
Energia areenassa
Lisätietoa osoitteesta: http://hyvinvointimessut.com/
• 8.10. klo 17 Päijät - Hämeen vertaistukitapaaminen
Lahden Seudun Diabeetikot ry:n toimitiloissa (Karjalankatu 16
A 2)
• 15.10. klo 17 Pirkanmaan Uniyhdistys ry:n vertaisilta Tampereen Seudun Vertaiskeskuksessa
• 20.10. klo 17 Levottomat Jalat vertaistukiryhmän tapaaminen
Uniliiton toimistolla
• 25.-26.10. klo 11 lähtien Suomen Narkolepsiayhdistyksen
syyskokousviikonloppu (vertaistukiryhmä ja syyskokous)
Lahdessa, hotelli Cumuluksessa
• 29.10. klo 14-16 Vantaan Unitupa Viola vapaa-ajankeskuksessa
• 19.11. klo 17 Pirkanmaan Uniyhdistys ry:n vertaisilta Tampereen Seudun Vertaiskeskuksessa
• 24.11. klo 17 Levottomat Jalat vertaistukiryhmä Uniliiton
toimistolla
• 26.11. klo 14-16 Vantaan Unitupa Viola vapaa-ajankeskuksessa. Lisätietoa Uniliton kotisivuilta ja puhelimesta 010 292 8080
19