Janne Juvonen ja muut Voiveljet

Transcription

Janne Juvonen ja muut Voiveljet
4
2010
manialehti.fi
Näkökulmia työ- ja talouselämään
Janne Juvonen
ja muut Voiveljet
haluavat tuoda uusia tuulia
Turun ravintolakulttuuriin
RAHOITUS & TALOUSHALLINTO
Talouden hallintaa
taantuvilla markkinoilla
KOULUTUS & OSAAMINEN
Haasteena Turun telakan verkoston
osaamisen säilyttäminen
RAHAN VALTAKUNTA
Eettinen sijoittaminen kasvussa
Alkusyksyn
vArmAt
piristäjät!
mieletön
turun
historiA
klAssikkojen klAssikko, cAmp-henkinen pikAkelAuskomediA
kotikAupunkimme historiAstA.
esityspäivät: 11.9. jA 14.10. klo 19.00 sekä 15.11. klo 20.00.
liput: 25/20 €.
mieletön
turun
lähihistoriA
kulttiklAssikon jAtko-osA, mukAnA mm. hAnsAnuorten soidinmenot!
Alkusyksyn näytökset: 6.9, 7.9, 8.9, 4.10, 18.10, 19.10, 28.10, 29.10 klo 19.00.
liput: 25/20 €.
kAtso koko syksyn ohjelmisto netistä www.linnAteAtteri.fi.
liput jA tiedustelut (02) 232 1215.
Mania_231x167_26.8.2010.indd 1
25.8.2010 20:34:12
TÄSSÄ NUMEROSSA
Kirjoittajavieras – Marko Laiho
Intro – Tarmokkaat naisyrittäjät
Henkilö – Janne Juvonen
Uusiin asemiin
Ajankohtaista
4
5
6
8
10
Osaammeko oikeita asioita?
Järjestökalenteri
Teema: Rahoitus ja taloushallinto
12
14
Rahan valtakunta
Rahareikiä
Teema: Koulutus ja osaaminen
Lounasvieras – Ann-Karin Koskinen
Tunnelmassa
Manian auto
18
19
20
24
25
26
mania
Varsinaissuomalaisen liike-elämän
sitoutumaton erikoislehti
7. vuosikerta
Julkaisija
Viestintämania Oy
PL 299, 20101 Turku
kustantaja
Business to Business Mediat Oy
PL 3, 02601 Espoo
Vt. Päätoimittaja Anne Kortela,
Ydinviesti, Puhelin 040 590 3860
Myyntipäällikkö Maritta Palmula-Kuloila
Puhelin 050 323 7785
Kansikuva Markku Vitikainen, Monsuuni
Taitto BBM Oy / Tarja Pitkänen, Amasertek Oy
Juttuvinkit [email protected]
S
uomen korkea koulutustaso ja osaaminen ovat
se kallio, jonka varaan koko tulevaisuutemme
näyttää rakentuvan. Osaaminen ei kuitenkaan
ole pysyvä olotila, sen varaan ei voi tuudittautua, jos
sen eteen ei tehdä koko ajan työtä. Myös muut oppivat,
ja jos motivaatio on kova, voivat mennä jopa edellemme osaamisessa.
Se, mitä meidän pitäisi osata kymmenen vuoden
päästä, on kaikella todennäköisyydellä eri asia kuin
se, mitä tänään osaamme. Nopeasti muuttuvassa
maailmassa pitäisi pystyä ennakoimaan tulevia asioita, aavistaa esimerkiksi mitä asiakas saattaisi toivoa jo
ennen kuin hän osaa sitä pyytää. Tällainen osaaminen vaatii luovaa ajattelua, irtautumista perinteisistä
tavoista toimia ja uusien näkökulmien löytämistä. –
Paljon vaadittu, kun miettii, miten hektistä jo päivästä
toiseen selviytyminen monilla toimialoilla ja monissa
yrityksissä juuri tällä hetkellä on.
Toisaalta tarvittavaa tietoa on piilevänä jokaisessa
organisaatiossa, kunhan se oivalletaan. Eri ihmisten
tietoja yhdistämällä, muokkaamalla ja soveltamalla
voidaan päästä uusien ideoiden äärelle. Vielä parempaan tulokseen voidaan yltää, jos otetaan käyttöön
myös se voimavara, jota yrityksen erilaisten sidosryhmien kautta on saatavissa – tehdäänhän jo nyt monissa yrityksissä todella tiivistä yhteistyötä erilaisten verkostokumppanien ja myös asiakkaiden kanssa.
Tiedon siirtämiseksi ja muokkaamiseksi tarvitaan uudenlaista osaamista, työyhteisön viestintää,
jonka rooli on muuttunut radikaalisti viime vuosina
kuin huomaamatta. Työkseen viestintää jo vuosikymmeniä tutkinut valtiotieteiden tohtori Elisa Juholin,
joka on sekä Helsingin yliopiston viestinnän että Jyväskylän yliopiston työyhteisöviestinnän dosentti, on
viimeaikaisten tutkimustensa perusteella joutunut
heittämään romukoppaan vanhat käsitteet sisäisestä ja ulkoisesta viestinnästä. Hän puhuu kokonaisesta paradigman muutoksesta, joka on tullut vaivihkaa,
mutta jäädäkseen työyhteisöihin. Tietoa ei enää valuteta organisaatioissa ylhäältä alaspäin, vaan sitä tuotetaan ja käsitellään jatkuvasti eri foorumeissa työyhteisön sisällä ja sen erilaisissa rajapinnoissa, kuten juuri
yhteistyökumppanien ja asiakkaiden kanssa. Siihen
osallistuvat kaikki, eivät vain viestinnän vastuuhenkilöt, vaikka tietty muodollinen tieto toki edelleen tulee organisaation johdolta.
Tällainen muutos edellyttää avointa vuorovaikutusta, dialogia, jota työyhteisöissä vasta harjoitellaan.
Tiedon jalostamisesta ja muokkaamisesta pitäisi tulla
luonnollinen osa yrityksen toimintaa ja myös alaisten
tulisi aktivoitua eikä odottaa passiivisesti, että asioista
tiedotetaan. Vastuuta siirtyy siis myös paljon alaisille
ja puhutaankin vastuullisesta dialogista. Tiedon panttaaminen ei ole kenenkään etu.
Viestinnän lonkerot ulottuvat koko organisaatioon, se on puhuttua ja kirjoitettua, sisäistä ja ulkoista, se on merkittävä ilmapiirin tai paremminkin tunnelman muokkaaja. Kun ilmapiiri on hyvä ja avoin,
toisten mielipiteitä arvostava, voi yritys parhaimmillaan nostaa työntekijöidensä motivaatiota ja sitoutumista sellaiselle tasolle, joka nostaa luovuuden ja uusien innovaatioiden löytämisen mahdollisuuksia – ja
samalla tehokkuutta. Tärkeää on, että se hiljainenkin
puurtaja uskaltaa avata suunsa pelkäämättä arvostelua.
Myös johtamistavat ovat uuden haasteen edessä.
Johtaminen on mitä suurimmassa määrin viestintää,
sillä johtajan on osattava viestittää asiat niin, että ne
ymmärretään oikealla tavalla ja oltava avoin asioiden
käsittelylle ja keskustelulle, mutta pidettävä edelleen
myös langat käsissään. Toisaalta johtajan ei tarvitse
oivaltaa uusia asioita yksin, kun hedelmällinen ilmapiiri syntyy ja alkaa poikia oivalluksia. Asiakassuhteet syvenevät, kun tiivis yhteistyö alkaa tuottaa yhä
enemmän lisäarvoa asiakkaille. Tutkimusten mukaan
juuri organisaation rajapinnoilla uuden tiedon ja innovaatioiden syntyminen on otollisinta.
Tehtävää on siis paljon, mutta niin on saavutettavaakin. Muutos lähtee pienistä asioista arkisen työn
lomassa. Hyvä ilmapiiri työyhteisössä heijastuu kaikkeen sen tekemiseen, asiakassuhteisiin ja laatuun.
Pehmeät asiat ovatkin kovaa osaamista, sillä ne luovat
pohjan hyvälle tulevaisuudelle.
Anne kortela, VT. päätoimittaja
Painopaikka Sanomapaino Oy, Forssa 2010
Painos ja jakelu
Painos noin 11 500 kappaletta.
Jaetaan henkilönimellä Turun kauppakamarin,
Turun Seudun Ekonomien, Turun Yrittäjänaisten ja varsinaissuomalaisten nuorkauppakamarien jäsenille. Lisäksi Mania jaetaan yrityksen
nimellä yli viisi henkeä työllistäviin yrityksiin.
OSOITEMUUTOKSET
Osoitemuutoksissa ja muissa jakelua koskevissa asioissa osoite on [email protected].
TILAUSHINTA Vuosikerta (6 numeroa) 36 euroa
ISSN 1795-326X, verkossa 1795-3278
Seuraava numero ilmestyy 14.10.2010
www.manialehti.fi
Yhdessä miettimällä voi syntyä
uusia ideoita, kun yrityksessä on
hyvä ilmapiiri.
mania 3
kirjoittajavieras
Pk-yritystoiminta on kuntatalouden
selkäranka Turun seudullakin
T
urun Seudun Kehittämiskeskuksen tilaama ja Varsinais-Suomen Yrittäjien aloitteesta tehty selvitys paljasti, että alle 250 henkilöä työllistävät yritykset aikaansaivat Turun seudun kunnille noin 360 miljoonan euron
verotulotuotot verovuodelta 2008. Summasta noin 320 miljoonaa euroa on pk-yritystyöpaikoista aiheutuvia kunnallisverotuloja, noin 30 miljoonaa euroa yhteisöverotuloa loppuosan muodostuessa kiinteistöveroista.
Pk-yritysten osuus koko yritystoiminnan verotulotuotoista on arviolta 65 %, ja se kattaa runsaan kolmanneksen
seudun kuntien kaikista verotuloista. Pk-yrityksiä voidaan
siis syystä kutsua kuntatalouden selkärangaksi.
Turun osuus seudun pk-yritystoiminnan verotulotuotoista on hieman yli 50 % Kaarinan, Raision, Liedon ja Naantalin
hyötyessä seuraavaksi eniten.
Turun pk-yritystoiminnan taloudellisista vaikutuksista
suuri osa ”valuu” kunnallisverotuloina kehyskuntien kuntatalouksiin, joilla on toki samalla myös palvelujen järjestämisvelvollisuus kaikille asukkailleen. Kehyskunnista erityisesti
Raisio on sillä tavoin omavarainen, että kunnassa on myös
varsin suuri määrä pk-yritysten työpaikkoja.
Uudistumiskykyinen elinkeinopolitiikka
Hyvä yrittäjyysimago
on kiistatta positiivisen
kasvukierteen ainesosa.
4 mania
Pk-yritysten ratkaiseva merkitys kuntatalouksille ja paikalliselle hyvinvoinnille näyttäisi olevan yhä enemmän tunnustettu tosiasia. Seudun yrittäjät näkevät kuitenkin paikallisessa yritystoimintaympäristössä ja elinkeinoasioiden
hoitamisessa konkreettisia kehittämistarpeita.
Menestyksekäs kunnallinen ja seudullinen elinkeinopolitiikka on kuitenkin monisäikeinen aihealue. Sisältyyhän
siihen varsinaisten yrityspalvelujen ohella myös esimerkiksi kunnan vetovoimaisuuden kannalta keskeiset asunto- ja
kaavoituspolitiikka sekä koulutuspolitiikka. Yrityspalveluja
tarjoaa suuri joukko niin valtakunnallisia, maakunnallisia
kuin kunnallisiakin organisaatioita, joiden tehtävät ja toiminta avautuvat usein heikonlaisesti yrittäjille, vaikka tarvetta niiden palveluille olisi.
Kuntien ja seutujen on myös uskallettava tehdä valintoja
panostustensa osalta sen suhteen, millä sektoreilla ja osaamisalueilla halutaan profiloitua kehityksen edelläkävijöiksi.
Vaikka elinkeinopolitiikan onnistumisesta kertovat viime kädessä muut mittarit kuin kyselytutkimusten tulokset, ei
kunnan yrittäjyysimagon merkitystä sovi väheksyä. Hyvä yrittäjyysimago on kiistatta positiivisen kasvukierteen ainesosa.
Kyky uudistua tulisi kyetä
nivomaan kiinteäksi osaksi
jokapäiväistä toimintaa.
Positiivisen kasvukierteen yksi elementti on myös kyky
uudistua. Tampereen yliopiston aluetieteen professori Markku Sotarauta on tuonut esiin aluekehitystyössä ns. itseuudistumisen kapasiteetin käsitteen. Kyky uudistua tulisi kyetä nivomaan kiinteäksi osaksi jokapäiväistä toimintaa siten, että
otetaan tähänastista paremmin huomioon organisaatioiden
henkilöstö, asiakkaat, yhteistyökumppanit jne. Yhtenä lähtökohtana on huoli siitä, että erilaiset kehittämishankkeet eivät
valitettavasti useinkaan tuo kovin konkreettisia hyötyjä normaalin operatiivisen toiminnan päälle.
Kehittämiskohteiksi voidaan nostaa yhtäältä Turun kaupungin elinkeinopolitiikan johtamisen ja toimijarakenteiden
selkiyttäminen sekä siihen liittyen myös nykyistä voimallisempi elinkeinoasioiden hoitaminen seutuyhteistyönä. Onhan Turun seutu poikkeuksellisen kompakti työssäkäynti- ja
talousalue.
Yrityspalveluita tarjoaa Turun seudulla suuri joukko erilaisia kehittäjäorganisaatioita, josta moni kuuluu Turun kaupunkikonserniin. Ne kilpailevat väistämättä keskenään tehtävistä, rahoituksesta, huomiosta ja verkostoistakin.
Esimerkiksi Tampereella tehty toimijarakenteiden tarkastelu johti siihen, että matkailuyhtiö Go Tampere fuusioitiin seudulliseen elinkeinoyhtiö Tredeaan. Ratkaisulla
haetaan lisää tehoa yhä vaikuttavampaan markkinointi- ja kehittämistyöhön. Toimijarakenteiden kriittinen
tarkastelu tarjoaa samalla
myös hyvän väylän uudistaa
toimintojen ja yhteistyön sisältöä.
Marko Laiho
Kirjoittaja toimii tutkimuspäällikkönä Tampereen yliopiston
Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergosissa.
manialehti.fi Näkökulmia työ- ja talouselämään
intro
Kansainvälisen
maksuliikkeen
kiintopisteet.
Tarmokkaat naisyrittäjät
Joka kolmas naisyrittäjä
kokee ristiriitaa
kotitöiden ja työn
välillä. Tuoreet yrittäjät
Kirsi Vuori (vas.) ja Kirsi
Dahlbom muistuttavat
äidin roolin vaativan
tasapainoilua myös
palkkatöissä käyviltä.
P
eräti neljä viidestä naisyrittäjästä kokee useita kertoja viikossa
omistautuvansa työlleen ja olevansa tarmokas. Työlleen omistautuneet naisyrittäjät kokevat työnsä merkitykselliseksi, he kokevat työllä olevan
selvän tarkoituksen ja he pitävät sitä inspiroivana ja haastavana. He ovat
myös innostuneita ja ylpeitä työstään.
Nämä tulokset ovat peräisin Työ- ja
elinkeinoministeriön alkuvuonna julkaisemasta selvityksestä, jossa tutkittiin naisyrittäjien työhyvinvointia.
Vaikka tulokset ovat rohkaisevia,
myös ongelmia ilmeni. Taloudellinen
vastuu, kiire, epävarmuus töiden riittävyydestä ja toisaalta tekemättömistä
töistä aiheuttavat naisyrittäjille palkkatyössä käyviä naisia enemmän stressiä. Tutkimuksen mukaan joka kolmas
naisyrittäjä koki ristiriitaa kotitöiden ja
työn välillä.
Kaarinassa jo vuosia toiminut naisten vaatetusliike Daniella sai tänä kesänä uudet omistajat. Yritys siirtyi Pirjo Dahlbomilta hänen tyttärensä Kirsi
Vuoren ja miniänsä Kirsi Dahlbomin
omistukseen. Tuore yrittäjäkaksikko on
tähän asti nauttinut työstään täysillä.
- Tähän asti stressi on ollut positiivista, lähinnä sen miettimistä miten
ajan saa riittämään kaikkeen. Tahtomme tehdä on ollut niin suuri, Kirsi Vuori kertoo.
Kirsi Vuoren perheeseen kuuluu avio-
miehen lisäksi neljä omaa ja kaksi sijoituslasta, Kirsi Dahlbomin perheeseen
puolestaan aviomiehen lisäksi neljä lasta. Molemmilla ainakin osa lapsista on
päiväkoti-iässä, mutta äitiysloman ja
kotiäitiyden vaihtuminen yrittäjyyteen
ei heitä pelota.
- Yrittäjyys oli haaveeni jo yhdeksän
vuotta sitten jättäytyessäni kotiäidiksi,
joten tämä on toteutunut haaveeni. Ehdimme miettiä yhteistä tekemistä muutaman vuoden, kunnes viime keväänä
istuimme alas ja päätimme lähteä jatkamaan ja kehittämään Daniellan lii-
ketoimintaa äitini valmistautuessa samaan aikaan jättäytymään eläkkeelle,
Kirsi Vuori kertoo.
Muutamassa kuukaudessa on tapahtunut paljon. Kaarinan liike on remontoitu ja avattu uudistettuna, Auraan avautui aivan elokuun lopulla
kokonaan uusi liike ja uusia ideoita muhii jo mielessä.
- Tietysti vähän mietityttää, että miten repeän kaikkeen, kun lapsetkin ovat vielä niin pieniä. Äidin rooli
on jatkuvaa tasapainottelua, mutta sitähän se olisi myös palkkatyössä, Vuori toteaa.
Vuori ja Dahlbom aikovat itse pysytellä yrityksessään enemmän taustalla. Pirjo Dahlbom, Kirsi Dahlbomin tytär ja Auran liikkeeseen palkattu myyjä
kantavat liikkeissä päävastuun yrittäjäkaksikon keskittyessä mm. taloushallintoon ja markkinointiin.
Työ- ja elinkeinoministeriön teettämän selvityksen perusteella naisyrittäjien harrastuksista yleisin on omaehtoinen liikunta, suosittuja ovat esimerkiksi
kävely, hiihtäminen ja pyöräily. Vastanneista 56 prosenttia ilmoitti harrastavansa liikuntaa säännöllisesti. Yleisintä se oli terveys- ja sosiaalipalveluissa,
koulutuksessa sekä liike-elämän ja henkilökohtaisissa palveluissa yrittäjänä
toimivien keskuudessa.
Dahlbomin ja Vuoren lyhyellä yrittäjätaipaleella ei harrastuksille vielä ole
jäänyt aikaa, mutta he toivovat liikunnasta tulevaisuudessa vastapainoa työlle.
- Tähän asti työ, harrastus ja vapaa-aika ovat olleet nimeltään Daniella. Tiivis ja innostunut tekeminen ovat
kuitenkin pitäneet huolen siitä, että
syöminen on välillä jäänyt vähälle ja
siten ainakin kilot pysyneet kurissa,
Vuori sanoo.
- Ja olemmehan jakaneet kesän aikana 10 000 mainosesitettä, Dahlbom
muistaa.
mania Riku Näsänen
Kun yrityksesi harjoittaa kansainvälistä liiketoimintaa, on OP-Pohjola-ryhmä
oikea valinta kumppaniksi. Huolehdimme, että yrityksesi siirtyy SEPAaikaan joustavasti. Kansainvälistyville suomalaisille yrityksille räätälöidyt
SEPA-palvelumme varmistavat, että kaikki yhtenäisen euromaksualueen
hyödyt ovat yrityksesi ulottuvilla. Tarjoamme yrityksesi käyttöön myös
kansainvälisen yhteistyöverkostomme. Saat alueellisesti parhaiden pankkien
palvelut käyttöösi kotimaasta käsin, ja yrityksesi kansainväliset maksut
kulkevat nopeasti yhteistyöverkostomme sisällä. OP-Pohjola-ryhmässä
yrityksesi kansainvälisen maksuliikkeen hoito on pysyvästi asiantuntevissa käsissä. Lue lisää osoitteesta www.op.fi/yritysratkaisut.
Lähde: Naisyrittäjien hyvinvointi. Työterveyslaitos / Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 5/2010.
Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected]
mania 5
Historian havinaa ja uusia tuulia
Turun ravintolakulttuuriin
Aurajoen rannalle Tuomiokirkkosillan
tuntumaan Linnankadulle ja Läntiselle
Rantakadulle on syntynyt omaleimaisten
ravintoloiden keskittymä, jota
kirjastokorttelin valmistuminen on
vauhdittanut. Ilmiö ilahduttanee paitsi
kaupunkilaisia, myös matkailijoita, joille
näin tarjotaan paikallisia elämyksiä
historiallisessa ympäristössä.
Voiveljet Oy:ssä on neljä energistä osakasta,
joista kolme ehti poseeraamaan: vas. Janne
Juvonen, Mika Löfgren ja Mikko Leminen.
T
On
oikein hyvä asia, että
ympärillä on useita
ravintoloita. En näe
kilpailua
ollenkaan pahana
asiana, vaan me
tuetaan toisiamme.
urun historia ja kauniisti kunnostettujen talojen
arkkitehtuuri ovat ilman muuta yksi joen rannan
vetovoimatekijöistä. Ainutlaatuisiin tiloihin sijoitetut ravintolat ovat elämys jo ennen ruokanautintoa, sillä niihin liittyy monia mieleenpainuvia
tapahtumia. Kirjastokorttelissa vielä hieman keskeneräinen
kunnostaminen arkkitehti Benito Casagranden johdolla toteutuu pieteetillä vanhaa kunnioittaen.
Yksi uusimmista jokirannan ravintolatulokkaista
1700-luvulla valmistuneessa talossa on Smör, jonka seinillä
on muistoja turkulaisen urheilijakuuluisuuden, Paavo Nurmen huikealta kilpauralta. Ravintolan omistajat pitävät suuressa arvossa tätä Nurmen pojan Matti Nurmi Yhtiöiltä saatua kunniaa. Smörin omistaa neljän miehen muodostama
yhtiö Voiveljet Oy. Tasaosuuksin siinä ovat mukana ravintola-alan ammattilaiset, sauvolainen Janne Suvanto ja turkulainen Mika Löfgren, jotka perustivat Panini-ravintolan
vuonna 1998 sekä perniöläinen Janne Juvonen, joka tunnetaan Salon Seurahuoneen omistajana vuosilta 2002–2007 sekä Strömma -ravintolastaan Kemiönsaarelta. Neljäs osakas
on turkulainen Mikko Leminen, joka on työskennellyt sekä Paninissa että Seurahuoneella. Paninin omistus siirtyi samalle nelikolle, kun Voiveljet-yhtiö perustettiin 2008. Yhtiön
hallituksen puheenjohtaja on Janne Juvonen.
Energinen miesnelikko on tuntenut toisensa jo pitkään ja
työskennellyt yhdessä eri ravintoloissa. Kaikilla on työkokemusta noin 15 vuotta. Yhteinen piirre on myös työorientoituneisuus. Kaikki neljä ovat intohimoisia hyvän ruoan ystäviä
ja pulppuavat siihen liittyviä ideoita - sekä hääräävät yhtä hyvin keittiön kuin salin puolella johtamisen jäädessä Juvosen
mukaan enemmän tai vähemmän retuperälle.
6 mania
Ravintola Smör on juuri saanut ensimmäisen vuotensa
täyteen jokirannassa, eikä uuden paikan sisäänajo ole tuottanut vaikeuksia. Sali on ollut lähes joka ilta täynnä, mikä on
ylittänyt reippaasti odotukset. Juvonen näkeekin Aurajoen
rannan ravintolakokonaisuuden hienona mahdollisuutena ja
toivoo sen vain vahvistuvan. Mitä enemmän ravintoloita on,
sitä enemmän seutu hänen mukaansa houkuttelee asiakkaita.
– On oikein hyvä asia, että ympärillä on useita ravintoloita. En näe kilpailua ollenkaan pahana, vaan me tuetaan toisiamme. Ensi kesänä, kun vielä saadaan Pinella kuntoon joen
toiselle rannalle, syntyy aivan mieletön kokonaisuus. Uskon,
että kulttuurikaupunkivuodesta tulee myös hyvä ravintolavuosi, hän arvioi.
Hän toivoisi suomalaisen ravintolakulttuurin muutenkin
virkistyvän. Hyvä vertailukohde on esimerkiksi Ruotsi.
– Ruotsissa ollaan ravintolakulttuurissa valovuosi edellä
Suomea. Tukholmassa ravintolat ovat iltaisin aina täynnä. Jos
haluaa mennä syömään, pöytä on varattava etukäteen. Suomessa on vielä liikaa sellaista ladattua odotusta, että mennään hienona tyyliin rippipuku päällä ja epämukavat kengät
jalassa syömään. Ravintolassa käymisen pitäisi olla mukavaa
ja rentouttavaa arjen hemmottelua, se ei saisi mennä patsasteluksi, vertaa Juvonen.
Omissa ravintoloissaan Voiveljet-kvartetti pyrkii pitämään
kynnyksen matalana tulla. Siinä sivussa on tarkoitus tuoda
vähän uutta ravintolakulttuuriin. Lisän siihen tuo osakkaiden
uusi ravintola, joka aukeaa loka-marraskuussa Smörin naapuriin. Aikatauluun vaikuttaa vanhan talon kunnostuksen eteneminen, mutta joka tapauksessa sen pitäisi valmistua tämän
vuoden puolella. Talon on rakennuttanut aikoinaan kelloseppä E. Ekblom, jonka mukaan ravintola saa nimensä.
manialehti.fi Näkökulmia työ- ja talouselämään
Janne Juvonen pitää Aurajokirannan ja Llinnankadun
ravintolakeskittymää hyvänä asiana ja odottaa myös
Pinellan avaamista täydentämään kokonaisuutta.
– Talon seinässä on kylttikin, jossa lukee ruotsiksi ”grundad av E. Ekblom”. Ravintola tulee kellariin, ja sen tyhjentäminen maa-aineesta on ollut hidasta. Lisäksi kiisteltiin pitkään, täytyykö talo paaluttaa vai ei. Lopulta sitä ei paalutettu,
kertoo Juvonen.
Talon kunnostus tapahtuu rakennuksen ehdoilla ja mahdollisimman paljon vanhaa säilytetään. Tilaan tulee rappausta ja holvikaarta ja porttikongista tehdään sisätila ravintolan käyttöön. Sen pitäisi valaistuna näkyä sekä kadun että
kirjaston sisäpihan puolelle.
– Siitä tulee viiniravintola, viinit ovat siellä pääroolissa,
vaikka kyllä sieltä vähän ruokaakin saa: kevyttä lounasta, tapasta, antipastoja ja pientä makeaa. Siitä tulee viinin monipalvelukeskus, olemme suunnitelleet sinne myös viini-infoa.
Se on vaihtoehto olut- ja pubikulttuurille, jos saataisiin vähän myös viinikulttuuria edistettyä. Tällä hetkellä ravintolassamme suosituimpia ovat olleet perinteiset ranskalaiset
viinit ja saksalaiset riesling-viinit.
Kaupungissa on muitakin viiniravintoloita. Aivan lähistöllä
avattiin äskettäin viiniravintola, Tintå, mikä on Juvosen mukaan hyvä asia, sillä se vahvistaa myös viinikulttuuria.
Voiveljet ovat kaavailleet omaan ravintolaansa ainakin
sataa eri viiniä. Itse he eivät kuitenkaan aio tuoda niitä maahan vaan käyttävät pieniä viinitiloja.
– Lisäksi unelmoimme sinne samppanjabaaria, josta saisi ostaa samppanjaa laseittain niin, ettei se olisi kovin kallista. Siellä olisi pehmeä ja mukava sisustus, hän suunnittelee.
Voiveljien ravintoloissa on toisistaan poikkeavat konseptit, mutta niitä ei suunnitella erityisesti tietylle kohderyhmälle.
– Ajattelemme paremminkin, että samoilla ihmisillä voi
eri aikoina olla erilaisia tarpeita. Välillä mennään syömään
nopeasti lounasta, välillä on aikaa istua rauhassa ruoan ääressä. Meillä on aika laaja segmentti asiakkaita, ei mitään yhtä tyypillistä ryhmää, määrittelee Juvonen.
Pisimpään toimineella Panini-ravintolalla on tietty erityispiirre. Siitä on jostain syystä kehkeytynyt kotiäitien lounaspaikka, jossa parhaimmillaan on ollut 18 lastenrattaat
kerrallaan ”parkissa”.
– Panini on enemmän pikaruokatyyppinen ravintola, se
on jo vakiinnuttanut paikkansa hyvin: 80 asiakaspaikan ravintolassa käy noin 500 ihmistä päivässä.
Juvosella ja muulla omistajajoukolla ei ole mitään erikoiskeinoja saada ravintoloitaan menestymään.
– Kyllä kaikki perustuu hyvään ruokaan, suosimme kotimaista ja skandinaavista menua. Pyrimme pitämään sen selkeänä ja hankkimaan hyviä raaka-aineita. Ravintola Smörin
nimikin oli pitkään valmiina. Voi on hyvä perusraaka-aine
ja käytämme sitä paljon. Nimenä ruotsinkielinen versio vain
tuntui paremmalta.
Voiveljien mukaan on tärkeää, että raaka-aineen oma
maku saadaan esille eikä peitetä sitä kikkailulla. Ruokatarpeita hankitaan mielellään lähialueelta, mutta se ei ole ehdoton edellytys. Kauppahallissa on luottotoimittajat tuoreelle
kalalle ja lihalle.
Voiveljien kaupunginvalloitus ei vielä pääty kolmeen
ravintolaan. Janne Juvosen mukaan jatkoa tulee varmasti
E. Ekblomin jälkeenkin, mutta vielä ei tiedetä, mitä.
– Turkuun kyllä mahtuu uusia ruokaravintoloita. Taas
haetaan jotain uutta, mutta ei väkisin. Katsotaan, kun jotain
hyvää tulee mieleen, hän myhäilee.
Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected]
Janne Juvonen, 38 v.
• Hallituksen puheenjohtaja, osakas,
Voiveljet Oy
• Kotipaikka Perniö
• Koulutus:
»» kokki yo, Espoon hotelli- ja
ravintolaoppilaitos
»» keittiömestari, Ravintolakoulu Perho
»» kondiittori, Espoon hotelli- ja
ravintolaoppilaitos
• Aikaisempia ravintoloita:
»» 2001 -2007 Salon Seurahuone
»» 2007 – 2009Ravintola Strömma,
Kemiö
• Voiveljet Oy
»» perustettu 2008
»» 4 osakasta tasaosuuksin:
»» Janne Suvanto, Mika Löfgren, Mikko
Leminen, Janne Juvonen
• Ravintolat:
»» Panini, perustettu 1998
»» Smör, perustettu 2009
»» E. Ekblom, tulossa 2010
mania ANNE KORTELA
mania 7
Uusiin asemiin »
Briiffi Oy
Tanja Haka on nimitetty myyntipäälliköksi, vastuualueenaan uusasiakashankinta ja uusien markkinointiviestintäpalveluiden myynti nykyisille
asiakkaille. Tanja on aiemmin toiminut
mediakonsulttina ja myyntipäällikkönä
Fonectalla.
Jussi Vanto on nimitetty System Developeriksi, vastuualueenaan tietojärjestelmät ja niiden kehittäminen sekä
www-sivustojen suunnittelu ja toteutus
asiakkaille. Jussi on aiemmin toiminut ITalan yrittäjänä.
Mari Toivonen ja Sari Salminen on nimitetty projektiassistenteiksi. Mari on
toiminut aiemmin myynti- ja markkinointiassistenttina Cadmaticissa ja Huntterissa ja Sari tapahtumatuottajana Eastwaylla sekä assistenttina Nokialla.
IT Mill Oy
Hannu Salonen, 32, on kutsuttu User
Experience Team leaderiksi. Salonen
työskenteli aiemmin IT Millin palveluksessa User Interface developerina.
Matti Vesa, 27, on nimitetty Software
developeriksi. Vesa työskentelee pääosin Vaadin-teknologiaa hyödyntävissä
asiakasprojekteissa
Kesko
Vesa Viljainen, 42, aloitti kauppiasuransa Turun K-market Ilpoisissa elokuun
alussa. Hän on työskennellyt Keskossa
useissa eri tehtävissä 23 vuoden ajan.
Viimeiset 13 vuotta hän on vastannut
Keskon varastotoiminnoista toimien
Urusvuoren varastopäällikkönä.
Mainostoimisto Moods Oy
Juha Elo on nimitetty myyntipäälliköksi vastuualueenaan myynti ja erityisesti
new business. Elo on turkulainen markkinointiviestinnän ja myynnin ammattilai-
nen, joka siirtyi tehtävään Turun Seudun
Kehittämiskeskuksen markkinointipäällikön paikalta. Hän on myös kaupannut
kännyköitä Kaukoidässä ja kielistudioita
Euroopassa.
Nordkalk Oy
Osto ja logistiikka -toiminnoissa Paraisilla on tehty seuraavat nimitykset:
Anne-Maria Järvelä on nimitetty Strategic Sourcing Specialistiksi vastuualueenaan hallinnolliset tarvikkeet ja palvelut Suomessa.
Tom Maxenius on nimitetty Shipping
Manageriksi vastuualueenaan merikuljetukset Suomessa.
Paroc Oy Ab
Marja Jakola on nimitetty Building Insulation -divisioonan Central–myyntialueen johtajaksi 1.4.2010 alkaen. Hän
jatkaa myös tehtävässään divisioonan
markkinointijohtajana.
Arkkitehti Kim Bärlund on nimitetty
1.6.2010 kehityspäälliköksi Building Insulation divisioonan kehityspäällikön
tehtäviin. Hänen vastuualueina on BI divisioonan suhdetoiminnan kehittämistehtävät Parocin ydinmarkkinoilla
Nordea Pankki Suomi Oyj
Nordean Turun aluejohtaja Martti Oksa
(kuvassa keskellä) jää ensi vuodenvaihteessa eläkkeelle yli 42 vuotta jatkuneen
pankkiuran jälkeen. Oksan seuraajana aloitti 1.9.2010 KTM Jan Söderholm.
Vuonna 1956 syntynyt Söderholm on aikaisemmin toiminut Nordean aluejohtajana Lounais-Suomen ja Ahvenanmaan
alueella.
Lounais-Suomen ja Ahvenanmaan alueen uutena aluejohtajana on aloittanut
KTM Tarja Rosama. Hän on viimeksi toiminut Turku-Kauppatorin konttorin yrityssektorin vetäjänä.
Nimitysuutiset [email protected]
8 mania
Satu Astala
Aluejohtaja, Länsi-Suomi
Kiinteistömaailma Oy
OTK Satu Astala aloitti 18.6. Kiinteistömaailma-ketjussa Länsi-Suomen aluejohtajana. Siirtyminen Sampo Pankin yksityisasiakkaiden liiketoimintajohtajan paikalta kiinteistönvälitykseen ei ollut hyppy tuntemattomaan, sillä ketju on
pankin omistuksessa, ja yhteistyötä on tehty aiemminkin. Toimintatavoiltaan
ketju kuitenkin poikkeaa paljon pankin toiminnasta. Kiinteistönvälityksen hoitavat franchise-yrittäjät, joita Länsi-Suomessa on nyt 21. Kaikkiaan ketjussa on
viitisen sataa kiinteistönvälittäjää.
– Organisaatio on kevyempi ja ala on dynaamisempi kuin pankissa. Ala on
kiinnostava ja sydäntäni lähellä on työskentely yrittäjien kanssa, sillä yrittäjäperheen lapsena arvostan yrittäjiä paljon. Työn vaihto liittyy ketjun uuteen aluejakoon, sillä Länsi-Suomesta tulee oma alue ja osassa paikkakuntia siirrytään monimyymälöihin.
Kiinteistömaailman ketjunohjaus on Helsingissä, johon uusi työ vie Astalan
noin kerran viikossa. Kolme päivää viikossa hän arvelee viettävänsä Turussa ja
yhden kentällä. Työhön kuuluu myös uusien liikepaikkojen ja yrittäjien etsintää.
– Talousalue on sama kuin entisessä työssäni ja uskon paikallistuntemuksen
ja verkoston auttavan. Pidän erityisesti siitä, että saan olla paljon tekemisissä ihmisten kanssa. Heti aluksi pääsemme avaamaan uuden toimiston Linnankadulla
Turussa. Lisäksi juridiikalla tulee olemaan suuri merkitys, sillä kaupankäyntiin
liittyy paljon sopimuksia.
Porilaisen perheen perinteitä neljännen polven juristina seurannut Astala tuli aikoinaan opiskelemaan oikeustiedettä Turkuun ja jäi kaupunkiin. Työuransa hän aloitti rakennusalalta Rauno Puolimatkan
palveluksessa, siirtyi myöhemmin Aurator sijoitusyhtiön toimitusjohtajaksi ja oli perustamassa FIM-omaisuudenhoitoyhtiötä Turkuun. Sampo Pankin sijoitustehtävissä hän
ehti toimia yhdeksän vuotta.
– Siirryttyäni nyt kiinteistöalalle seuraan myös toista suvun perinnettä, sillä
isoisäni oli kiinteistöneuvos.
Jos olisit nyt 18-vuotias ylioppilas, mitä lähtisit opiskelemaan?
– Ekonomin opinnot ainakin
juridiikan lisänä voisivat tulla
kyseeseen.
Millaisia tavoitteita sinulla
on Länsi-Suomen aluejohtajana?
– Tärkeintä on onnistua liiketoimintatavoitteissamme. Ketjun
alueellisen markkinaosuuden kasvattaminen
on tärkeää. Noin 16 prosentin osuudellamme meillä on
vielä tavoiteltavaa, sillä ketju välittää noin joka viidennen kaupan valtakunnallisesti ja markkinaosuus pääkaupungissa on yli 30 prosenttia.
Mikä tavoitteiden saavuttamisessa
auttaa?
– Hyvä asiakaspalvelu, sillä asiakastyytyväisyys on erittäin tärkeää.
Ammattitaitoa vaaditaan paljon asuntojen hinnan määrittelyssä ja sopimusten laatimisessa, siksi sen ylläpitoa mm. koulutuksella tarvitaan.
manialehti.fi Näkökulmia työ- ja talouselämään
Raimo Rytö
Toomas Lybeck
Toimitusjohtaja, osakas
Seismo Oy, Turku
Elinkeinoasiamies
Turun Seudun Kehittämiskeskus
Raimo Rytö teki rohkean hyppäyksen vakuutusalalta mainosalalle ja aloitti Seismo Oy:n toimitusjohtajana elokuun alussa. Vakuutusalaan hän erikoistui jo yomerkonomin koulutuksessaan ja on työskennellyt sillä lähes koko työuransa.
Hän toimi pitkään Lähivakuutuksen myyntijohtajana Turussa ja viimeiset puolitoista vuotta Espoossa mm. markkinointipäällikkönä. Alan vaihto käynnistyi
Seismon hallituksen puheenjohtajan, Ismo Seeven yhteydenotosta.
– Olen tuntenut hänet pitkään ja ollut myös yrityksen asiakkaana, joten tiesin, mistä oli kysymys. Hetken sitä mietin, mutta ajattelin, että jos joskus elämässään aikoo tehdä jotain muuta, nelikymppisenä on siihen juuri sopiva aika. Olin
ollut vakuutusalalla jo 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Toisaalta työpaikkani
myös siirtyi takaisin Turkuun.
Rytö sai johdettavakseen 13 hengen organisaation, joka tarjoaa asiakkailleen
räätälöityjä myynninedistämistuotteita, kuten myymälä- ja messusomisteita ja
-seinäkkeitä sekä esittelytelineitä. Niistä osa suunnitellaan ja valmistetaan itse,
osa tuodaan maahan.
Vakuutusalaan verrattuna asiakkuudet ovat erilaisia. Asiakkaat eivät yleensä
tee pitkäaikaisia sopimuksia, vaan myynti muodostuu aina oman aktiivisuuden
ja asiakkaiden kulloistenkin tarpeiden mukaan.
– Vakuutusalalla jatkuvuus on tyypillistä, tällä alalla asiakkaan tarpeissa on
suuria kausittaisia vaihteluita. Työni tulee olemaan myyntipainotteista, myynnin
johtaminen on tärkein tehtäväni. Haasteita on myös
oman markkinointimme kehittämisessä, sillä laajaa palveluvalikoimaamme ei vielä tunneta tarpeeksi.
Perusturkulainen Raimo Rytö kannattaa
myös paikallista urheilua. Hän on TPS Turku
Oy:n hallituksen jäsen.
Elinkeinoasiamies Toomas Lybeck aloitti keväällä Turun seudun yritysten uutena kontaktien avaajana Venäjälle. Työhön kuuluu myös lehdistösuhteiden hoito.
Kehittämiskeskus pyrkii keräämään kaiken mahdollisen tiedon yritysten käyttöön. Tavoitteena on myös saada Turun seudun koulutettujen maahanmuuttajien
työvoimareservi paremmin käyttöön.
– Projekteja on käynnissä jo paljon. On ollut mukava havaita jo lyhyessä ajassa, että Turusta löytyy paljon Venäjän tietoa. Olemme aloittaneet yhteistyön Pietarin pk-yritysten liiton kanssa ja pyrimme löytämään hyviä, konkreettisia toimintamalleja ja keräämään numerotietoa. Syksyn aikana avaamme myös Turun
Seudun Kehittämiskeskuksen toimiston Pietarin Suomi-taloon ja Turussa järjestämme workshop-kierroksen yrityksille.
Pietarissa on Lybeckin mukaan aitoa mielenkiintoa yhteistyöhön suomalaisten yritysten kanssa. Erityisesti matkailu, uudet innovaatiot, pakkaukset ja
teknologia kiinnostavat. Pietarin laivanrakennuksen modernisointi ja siirto lähivuosina Kronstadtiin tulee tuomaan moniksi vuosiksi markkinoita alan kouluttajille ja suunnittelijoille.
Turkulaislähtöinen, sujuvasti venäjää puhuva Lybeck on asunut vuosia Moskovassa toimien STT:n ulkomaankirjeenvaihtajana ja Suomen suurlähetystön
lehdistöneuvoksena. Hän aloitti myös opintonsa siellä vuonna 1993 lääketieteen
parissa. Halu tehdä jotain luovempaa sai hänet kuitenkin vaihtamaan alaa kahden vuoden jälkeen ja palaamaan Suomeen.
– Päätös oli vaikea, koska olin opiskellut tosissani ja viihdyin erinomaisesti Moskovassa. Kieli
sujui ja olin saanut hyvän ystäväpiirin.
Tampereen yliopistossa venäjän kieli ja
tulkkaus täydennettynä tiedotusopilla muodosti omalta tuntuvan aineyhdistelmän. Lybeck työskenteli opiskelunsa ohessa kääntäjänä
ja toimittajana ulkomaantoimituksessa Turun
Sanomissa ja Aamulehdessä. Toimittajan työ
jatkui myös opintojen jälkeen. Suhteitaan moskovalaisiin ystäviinsä hän on pitänyt koko ajan yllä.
Jos olisit nyt 18-vuotias ylioppilas, mitä lähtisit opiskelemaan?
– Vaikea kysymys, kun olen ihan tyytyväinen nykyisiin töihin. Mutta
ehkä lähtisin tekemään jotain
aivan muuta, kuten opiskelemaan historiaa ja suuntautuisin historian tutkimukseen.
Mi l laisia haasteita mainosala
tarjoaa vakuutusalaan verrattuna?
– Se on dynaamisempi ja
herkempi suhdanteille, mutta otan sen haasteena. Täytyy vain
kehittää omaa toimintaa tilanteiden
mukaan.
Miten rentoudut vapaa-ajalla?
– Pelaan golfia ja
rämpytän kitaraa. Kuuntelen myös monenlaista musiikkia, kunhan se on hyvää:
rockia, klassista ja jazziakin. Luen myös historiaan liittyviä kirjoja, kuten elämänkertoja.
Aktia
Jos olisit nyt 18-vuotias ylioppilas, mitä lähtisit opiskelemaan?
– Valitsisin venäjän kielen ilman
muuta.
Millaisia venäläiset ovat, onko
heidän kanssaan helppo ystävystyä?
– Kieli on avain ystävyst y miseen, on tärkeää oppia ymmärtämään eri sävyjä. Venäläiset ovat erittäin
sydämellisiä ja vieraanvaraisia. Heille ystävyys on todella syvää ja heidän luonaan on
kuin perheenjäsen.
Miten suomalaiset yritykset voisivat edistää pääsyään Venäjän markkinoille?
– Yhteistyö oman alan
yritysten kanssa on hyvä tapa
nostaa profiilia. Esimerkiksi Moskovassa saksalaiset ovat
osanneet tämän ja muodostaneet yrityshotelleja. Näin saadaan enemmän uskottavuutta ja
tilat paremmalta paikalta kuin yksin toimiessa.
Aktia näkee jokaisessa asiakkaassaan ihmisen.
Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected]
mania 9
Ajankohtaista »
Suomen Rehun Turun
tehtaaseen isot investoinnit
Riskihenkivakuutusten suosio kasvussa
Taloudellisesti epävarmat ajat ovat lisänneet suomalaisten kiinnostusta henkivakuuttamiseen. Trendi näkyy
hyvin Henki-Tapiolan alkuvuoden luvuissa. Henkilöturvaan liittyvien vakuutusten myynti on lyhyessä ajassa
tuplaantunut, ja uusien riskihenkivakuutussopimusten
arvo noussut Varsinais-Suomen alueella 85 prosenttia.
Tapiolan Varsinais-Suomen paikallisjohtaja Matti
Markkula näkee kasvun taustalla talouden epävarmana pysyneet näkymät. Hän muistuttaa, että omaisuuden vakuuttaminen on perinteisesti ajanut henkilöturvan edelle.
- Epävarmuus näyttäisi muuttavan asenteita vähitellen. Suomalaisilla on perinteisesti ollut suuria puutteita omassa ja perheen henkilöturvassa.
Henki-Tapiolan vakuutusmaksutulo kasvoi Varsinais-Suomessa alkuvuonna 4,3 prosenttia. Kasvua
hillitsi vapaaehtoisten eläkevakuutusten myynnin romahtaminen 45 prosentilla. Koko maassa pudotus oli
vielä rajumpi, sillä Tapiola solmi vuosi sitten 25 000
uutta eläkesäästösopimusta, mutta tänä alkuvuonna
enää 5000.
- Pitkäaikaissäästämislain odottelu ja siitä kirjoittelu ovat hämmentäneet kuluttajia. He eivät tiedä mistä siinä on kyse. Varsinais-Suomessa olemme
päässeet keskimääräistä parempiin lukuihin jatkamalla perinteisten eläkevakuutusten myyntiä. Sopimuksia tehdään kymmenkertaisesti ps-sopimuksiin
nähden.
Tapiola-ryhmän kokonaistulos alkuvuodelta oli
hyvä. Vakuutuspuolen lisäksi myös Tapiola Pankin ja
Tapiola Varainhoidon asiakasmäärät ja hallinnoimat
varallisuudet kasvoivat.
- Pankin kasvu oli suunnitellun mukaista, mutta
kiinnitämme kasvuvauhtiin jatkossa enemmän huomiota. Haluamme vauhdittaa kasvuamme, Markkula sanoo.
mania Riku Näsänen
Paikallisjohtaja Matti Markkula (vas.) ja
palvelujohtaja Juha Anttila olivat tyytyväisiä
Tapiola-ryhmän alkuvuoden tulokseen
Varsinais-Suomessa.
Naantaliin uusi
nestekaasun jakeluyritys
Heinäkuun alussa avattiin uuden yrityksen GasOne
Oy:n nestekaasun jakelupiste Naantalin Luolalassa.
Yrityksen perustajat Tero Kontturi, Juha Vähä-Lassila
ja Mika Stenman uskovat tuovansa varteenotettavan
vaihtoehdon alan isoille toimijoille. Uuden jakelupisteen toimintasäde on noin sata kilometriä. Se pystyy
palvelemaan yritysasiakkaita, kuten huoltoasemia, konevuokraamoita, ravintoloita ja vähittäiskauppoja nopeasti, sillä uusilla laitteistoillaan se pystyy täyttämään
65 pulloa tunnissa. Yritys tavoittelee noin 10 prosentin
markkinaosuutta.
– Tällainen toiminta on luvanvaraista ja tällä
hetkellä Suomessa on vain kolme toimijaa, joten tilaa markkinoilla kyllä on. Suunnitelmissamme on
laajentaa myös muihin kaupunkeihin ja luoda ketju
lähivuosina. Tampereen kanssa neuvottelut ovat jo
käynnissä, sanoo Kontturi.
Yritys on tehnyt Naantalin nykyaikaiseen laitokseen puolen miljoonan euron investoinnit. Uuden
laitoksen vahvuuksia ovat pitkälle viety turvallisuus
ja joustomahdollisuus, sillä esimerkiksi verotuksen
muuttuessa laitteisto mahdollistaa myös biokaasun
täyttämisen. GasOne hakee myös uudenlaisia jakelukanavia perinteisten tilalle ja on käynnistänyt neuvottelut jo esimerkiksi huonekaluketjun kanssa.
Suomen Rehun rehutehtaalla on käynnissä kolmevuotinen kehitysohjelma, jolla pyritään parantamaan toimitusvarmuutta ja kustannustehokkuutta sekä pienentämään energiankulusta. Tehtaanjohtaja Jukka Jokisen
mukaan investointeja on tehty noin neljä miljoonaa euroa. Esimerkiksi uuden raekoneen ansiosta on saavutettu noin 20 prosentin energiasäästöt rehutonnia kohden
ja kapasiteetti on kasvanut 50 prosenttia. Rehun kuumennuskäsittely uudella hygienisaattorilla on parantanut merkittävästi tuoteturvallisuutta.
Sikarehujen kehityspäällikkö Marjut Suokannon
mukaan tehtaan vahvuutena ovat sikaruokinnan erikoistuotteet kasvukauden eri vaiheisiin. Niiden ansiosta siat ovat terveempiä ja kasvavat jopa 550 g nopeammin päivässä, mikä tuo 200 porsaan vieroituseriä
kasvattaville sikatiloille vuositasolla noin 6500 euron
säästöt.
mania ANNE KORTELA
Handelsbanken kauppatorin kulmaan Turussa
Kauppatorin kulmassa pitkään tyhjänä ollut alakerta saa uuden isännän. Lokakuun alkupuolella
siihen muuttaa Handelsbankenin Linnankadun
konttori. Samalla konttorin nimi muuttuu Handelsbanken Kauppatoriksi.
- Lopullista muuttopäivää ei vielä ole päätetty, mutta koko alakerta kauppatorin puolelta tulee käyttöömme. Meille tulee myös oma sisäänkäynti ja talon edustalla oleva patsasaukio
jää siihen, sanoo pankinjohtaja Markku Ropponen Kauppatori Linnankadulta.
Hänen mukaansa uusi paikka on asiakkaille sopivampi ja näkyvämpi ja sopii muutenkin
kasvustrategiaan, joka 15 vuotta Turussa toimineella pankilla on. m
Suunnittelemme
ja valmistamme
Kartano-portaat
aina yksilöllisesti
käytettävän tilan
mukaan modernin
tietotekniikan avulla.
mania ANNE KORTELA
Ota pohjakuvat mukaan ja
tule tutustumaan
malleihimme!
Uuden laitoksen
turvallisuusmääräykset
olivat tiukat ja kaasusäiliö
on turvallisuussyistä
maapeitteinen. Osakkaiden
Mika Stenmanin (vas.),
Tero Kontturin ja Juha
Vähä-Lassilan työasut ovat
myös turvallisuussyistä
antistaattiset.
10 mania
Turun rehutehtaan johtaja Jukka Jokinen esittelee uutta
hygienisaattoria, joka parantaa tuoteturvallisuutta. Se
käsittelee rehun vähintään 81 asteen lämpötilassa.
Turun Puujaloste Ky
Rykmentintie 4, 20810 Turku
e-mail: [email protected]
puh. (02) 235 0998
www.puujaloste.com
manialehti.fi Näkökulmia työ- ja talouselämään
Ajankohtaista »
Manialle uusi kustantaja ja
päätoimittaja
Ruotsalaismatkailijoita
Turun seudun golf-kentille
Lähivuosina odotetaan lisää ulkomaisia golfin
pelaajia Turun seudulle uuden yhteistyön ansiosta, joka mahdollistaa valmiiksi paketoidut
matkat peliaikojen varauksineen. Matkaillun
kehittäminen alkoi Turku Touringin, Kultaranta Resortin ja konsulttina toimineen Agio
Oy:n vuoden alussa tekemästä kartoituksesta.
Kiinnostusta matkailun kehittämiseen on, sillä
yhteensä 26 golf-kenttää: kaikki Turun seudulla toimivat 13 kenttää ja 13 kenttää Suur-Tukholman alueelta lähtivät mukaan yhteistyöhön.
Matkailun edistämisessä on mukana myös alueiden majoitusliikkeitä sekä laivayhtiöt Viking
Line ja Finnlinks sekä ruotsalainen, golf-matkoihin erikoistunut matkatoimisto GTM.
Suur-Tukholman alueella on noin 100 000 pelaajaa ja Turun alueella 15–20 000. Varsinaisia pelimatkoja ei ole aikaisemmin järjestetty yksityisille turisteille, sillä peliaikojen varaaminen etukäteen kentiltä
on ollut ongelmallista. Uuden yhteistyön tuloksena
matkailijat voivat nyt varata valmiin pakettimatkan,
jossa on laivayhteydet, majoitus ja peliaika valmiiksi varattuina ja hinnoiteltuina. Näin matkustaminen
tulee edullisemmaksi kuin kaikki palvelut erikseen
ostamalla.
– Peliaikojen varaaminen netin kautta ei ole onnistunut eri maiden välillä ja järjestelmiin kirjautuminen on vaatinut kentän jäsenyyden. Nyt varaaminen onnistuu golfmatkoihin erikoistuneen
matkatoimiston välityksellä, sanoo Håkan Nordström Agio Oy:stä.
Ruotsalaisten jälkeen hän kaavailee samanlaisen
kartoituksen tekemistä Puolassa ja Saksassa. Suomessa myös Helsingin ja Raaseporin seudut ovat kiinnostuneet golf-paketeista.
Turku Touring odottaa kansainvälisen markkinoinnin päällikön Lena Suomisen mukaan golf-turismilta paljon.
– Olemme tyytyväisiä uuteen yhteistyöhön ja uskomme sen houkuttelevan matkailijoita, sillä 45 minuutin matkan päässä satamasta on valittavana 13
erilaista kenttää, joista osa on saaristossa. Golf-kausi
on pitkä, aikaisesta keväästä pitkälle syksyyn, joten
kesäsesonkimme laajenee sen avulla ja golf-matkailu
tuo myös muihin alueen kohteisiin kävijöitä. Määrällisiä tavoitteita on vaikea asettaa, koska tilastointia ei
ole, mutta tämä matkailijaryhmä käyttää yleensä paljon paikallisia palveluita matkustaessaan.
mania ANNE KORTELA
Håkan Nordström on kartoittanut kiinnostusta
golf-matkailuun Suur-Tukholman alueella ja Turun
seudulla. Hän uskoo myös venäläisten ja virolaisten
matkailijoiden kiinnostuvan siitä.
ICT-alan koulutuksen
tuntemisessa puutteita
Varsinais-Suomessa 60 prosenttia yrityksistä odottaa
tuoreimman kauppakamarien teettämän ICT-barometrin mukaan suhdanteiden paranevan. Kannattavuus
kehittyi odotuksia heikommin 30 prosentilla vastaajista. Suurin ero valtakunnallisiin tuloksiin oli alueellamme henkilömäärän kehityksessä. Kun yrityksistä
keskimäärin 23,5 prosenttia ilmoitti vähentäneensä
väkeä, Varsinais-Suomessa osuus oli 44,7 prosenttia.
Tulevaisuudessakin vähentämistarpeita ennakoi 20,5
prosenttia alueen yrityksistä. Kuitenkin 30 prosenttia
vastaajista odottaa rekrytoinnin vielä vaikeutuvan.
Julkistamistilaisuudessa keskustelua
aiheutti se, että 40 prosenttia yrityksistä eivät barometrin mukaan tunne
oppilaitosten kouluttamien henkilöiden
osaamista. Todettiin, että yritysten ja
koulutuslaitosten välillä tarvitaan tiivistä keskustelua eri tasoilla, jotta tarpeet ja koulutus kohtaavat, sillä ICT:llä
on alueen tulevaisuuden kehittämisen
kannalta hyvin tärkeä merkitys.
mania ANNE KORTELA
Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected]
Manian taustajoukko on laajentunut. Julkaisuoikeudet
omistava Viestintämania Oy ja Business to Business
Mediat Oy sopivat kevään lopulla kustannusvastuun
siirtämisestä BBM:lle tästä numerosta alkaen. Yhteistyön myötä Mania säilyy varsinaissuomalaisena, Viestintämania Oy:n omistamana lehtenä. Muutos merkitsee kuitenkin mm. ilmoitusmyynnin siirtämistä
BBM:n vastuulle.
Business to Business Mediat Oy on bisneskohderyhmän aikakauslehtiin erikoistunut yhtiö, joka kustantaa mm. Kaupan Maailmaa ja toimiston ammattilehti S&A:ta.
- Mania täydentää sopivasti ammattilehtiemme
palettia, sanoo Business to Business Mediat Oy:n turkulainen toimitusjohtaja Tarmo Hahto.
Hahto sanoo, että asiakkaille muutos ei juurikaan
näy. Turun ja koko Varsinais-Suomen alueella ilmoitusasiakkaita palvelee jatkossakin myyntipäällikkö
Maritta Palmula-Kuloila.
Samalla myös lehden päätoimittaja vaihtui. Vt.
päätoimittajana on aloittanut toimittaja Anne Kortela
lehden perustaneen Riku Näsäsen siirryttyä taustalle.
- Mania selvisi taantumasta ja on vakiinnuttanut
asemansa varsinaissuomalaisen liike-elämän arvostettuna erikoislehtenä. Ominta osaamisaluettani ovat
viestintä ja toimitustyö, joten kustannusvastuun siirto osaavalle yhteistyökumppanille keventää omaa työtaakkaani. Samalla tuli mahdolliseksi pieni hengähdystauko kuuden työntäyteisen vuoden jälkeen, Riku
Näsänen sanoo.
Päätoimittaja Anne Kortela kertoo, että Manian
toimitukselliseen sisältöön nyt tehtävillä muutoksilla
ei juuri ole vaikutusta.
- Jatkamme lukijoiltamme ja asiakkailtamme
positiivista palautetta saaneella linjalla. Pääroolissa
ovat varsinaissuomalaiset liike-elämän ihmiset ja ilmiöt, joita syventävät teemakokonaisuutemme täydentävät. m
Turun kauppakamarin
ICT-valiokunnan
puheenjohtaja
Heikki Pylkkänen ja
yhteyspäällikkö Jaana
Mäkikalli tutkivat
barometrin tuloksia.
mania 11
Manian kalenterisivulla Mania-lehden jakelusta jäsenistölleen sopineet järjestöt tiedottavat sekä omille jäsenilleen että ulkopuolisille tarjolla olevista tilaisuuksista ja koulutuksista.
järjestökalenteri
TSE ry:n Yhteinen verenluovutustilaisuus, Turun Veripalvelutoimisto, Yliopistonkatu 16 C, 3.krs., ti 12.10. klo
17.00. Kaikki mukaan joukolla luovuttamaan verta!
Ilmoittautuminen 5.10. mennessä www.sefe.fi.
Hamburger Börs ja häntä kaikki rakastivat 21.10.
klo 19.00. Turun Kaupunginteatterissa. Hinta: jäsenet 30
euroa, avecit 36 euroa. Ilmoittautuminen ja maksut 19.9.
mennessä www.sefe.fi. Viitteenä: 21102.
Turun Seudun Ekonomit ry:n toimintaa
Turku kulttuuripääkaupunkina 2011 Kulmassa, os.
Kristiinankatu 1,Turku, ti 7.9. klo 18.00. Saimme Turku
2011 – säätiön vierailukutsun tulla kuulemaan, miten
kulttuuripääkaupunkivuodesta voidaan ottaa kaikki hyöty irti businessmielessä. Katso mahdollisia vapaita paikkoja www.sefe.fi ja toimistolta [email protected].
Yritysvierailu Aschan-kahvilassa Thaliassa, os. Aurakatu 10, Turku, ke 15.9. klo 17.00. Katso mahdollisia vapaita paikkoja www.sefe.fi ja toimistolta [email protected].
Koko perheen vierailu Aboa Vetus & Ars Novassa,
os. Itäinen Rantakatu 4-6, Turku, ti 21.9. klo 17.30.
Ilmoittautumiset 14.9. mennessä www.sefe.fi.
EkonomiEsimies –päätösjakso /SEFE Lähipäivät
ma 27.9., 18.10. ja 29.11 Ehdit mukaan kehittämistyöhön,
jos suoritat kirjallisuustehtävät viimeistään
17. - 21.9.2010. Käy ilmoittautumassa mahdollisimman
pian osoitteessa www.sefe.fi>kirjaudu jäsensivuille>
tapahtumakalenteri. Hinta: 300 euroa.
Lisätietoja: Birgit Lindholm, puh. 0201 299 249 tai Pirjo
Mitjonen, puh. 0201 299 247
(sähköposti [email protected]).
Senioreille: Retki Tuorlaan keskiviikkona 21.9.2010.
Alkuun historiallinen opastuskierros kartanon maisemissa, sitten lounas Majatalon noutopöydästä ja retki huipentuu ”Tähtiin ja avaruuteen” Tuorlan planetaariossa
sekä Observatoriossa. Grandellin Liikenteen bussi lähtee
klo 12.00 Kaupungintalon edestä, Aurakatu 2. Sitovat ilmoittautumiset www.sefe.fi tai toimistolle
[email protected] , puh 02 469 0680, 17.9. mennessä ja
maksu: jäsenet 20 euroa ja ei-jäsenet 30 euroa yhdistyksen tilille TSOP 571004-2253932, viite 21092.
Vierailu Turun Ursaan (tähtiharrastusyhdistys),
Iso-Heikkilän tähtitorni, 20200 Turku, ma 27.9 klo 21.00.
Katso mahdollisia vapaita paikkoja www.sefe.fi ja
toimistolta [email protected].
SEFE:n kaksikielinen tunneälyseminaari Tunteet
peliin - Perkele! Ta det lugnt i stressade tider! Turussa 29.10 klo 11:30-16:00 Marina Palace Hotel. Tule kuulemaan erilaisia näkökulmia tunteistamme FT, PsL Mikael
Saarisen ja FM, psykolog Tony Dunderfeltin esittämänä,
Tony D:n osuus on ruotsinkielinen. Maksuton jäsentapahtuma (sisältää kahvitarjoilut) VAIN JÄSENILLE. Ilmoittautumiset www.sefe.fi > tapahtumat ja koulutukset.
Ilmoittaudu heti, paikkoja rajoitetusti
Kultaranta Resort/Muumimaailma Naantalissa
ti 2.11. klo 17.00. Katso mahdollisia vapaita paikkoja
www.sefe.fi ja [email protected].
SEFEn valtakunnallinen Nuoret Ekonomit –tilaisuus
Helsingissä 12.11. Tilaisuudesta tarkemmin lähempänä
ajankohtaa. Seuraa nettisivuja www.sefe.fi ja
www.turunseudunekonomit.fi
Aamiaisseminaari 17.11. yhdessä Turun Kauppakorkeakoulun kanssa, klo 8.30. Tilaisuudesta tarkemmin lähempänä ajankohtaa.
Turun Seudun Ekonomit ry:n sääntömääräinen
syyskokous 24.11.2010 klo 17 Palvelutalo Wilen (Ukkokoti), Multavierunkatu 5, 20100 Turku. Ilmoittauduthan
ystävällisesti 1.11. mennessä www.sefe.fi tai toimistolle
[email protected]
Les Misérables, Alain Boublilin ja Claude-Michel
Schönbergin maailman suosituin musikaali,
2.12.2010 klo 19.00 Åbo Svenska Teater. Ilmoittautuminen 1.11. mennessä www.sefe.fi, hinnat ilmoittautumisen yhteydessä.
SEFEn Nuoret Ekonomit –tilaisuus Turussa 30.9. Tilaisuudesta tarkemmin lähempänä ajankohtaa. Seuraa nettisivuja www.sefe.fi ja www.turunseudunekonomit.fi .
Tutustuminen Pieneen Kirjapuotiin, os. Yliopistonkatu 26, Turku, ke 6.10. klo 17.30. Ilmoittautuminen 28.9.
mennessä www.sefe.fi.
Investoi tulevaisuuteen – huolehdi voimavaroistasi Kisakallion Urheiluopisto, keskiviikkona 29.9.2010
Yhtenäinen euromaksualue Sepa on entistä ajankohtaisempi Turun kauppakamari, torstaina 30.9.2010
klo 13-16
Myynnin valmentava johtaminen 1.osa (2. osa
26.10.) Turun kauppakamari, tiistaina 5.10.2010 klo 9-19
Hyödynnä sosiaalinen media markkinoinnissa live
online-koulutus, tiistaina 5.10.2010 klo 16.30-17.30
Englantia kirjanpidon ja talouden ammattilaisille
Turun kauppakamari, torstaina 7.10.2010 klo 9-16
Sähköpostiviestintä englannin kielellä 1. osa
(2. osa 13.10.) Turun kauppakamari, perjantaina
8.10.2010 klo 9-16
Excelin hyötykäyttö 1. osa (2. osa 18.10.) Turun kauppakorkeakoulu, maanantaina 11.10.2010 klo 14-18
Hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ) – koulutuskokonaisuus. Aikataulu:
1. jakso 6.10.2010 klo 13 - 17.15
2. jakso 11.10.2010 klo 13 - 17.15
3. jakso 20.10.2010 klo 13 - 17.15
4. jakso 28.10.2010 klo 13 - 19
Kurssin hinta: Kauppakamarin jäsenetuhinta 1100 € +
alv. 22 %. Normaalihinta 1500 € + alv. 22 %. Kurssille
otetaan max. 24 osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä. Lisätiedot ja ilmoittautuminen: Koulutuspäällikkö
Maria Lindbom, Turun kauppakamari maria.lindbom@
turku.chamber.fi, puh. (02) 274 3423, 050 5730 370
Katso lisätiedot: www.turku.chamber.fi/koulutus Ilmoittautuminen koulutuksiin: mieluiten heti, kuitenkin viimeistään viikkoa ennen joko netissä www.turku.chamber.fi/koulutus, puhelimitse (02) 274 3411/Elina Virta tai
sähköpostitse [email protected]
Opiskelijoille Pupujen illanvietto 26.1. 2011 / TSE
ry/ TuKY ry / TOP. Tilaisuudesta tarkemmin lähempänä
ajankohtaa.
Turun kauppakamari kouluttaa syksyllä 2010:
Yrityksen omistajan verosuunnittelu Radisson
Blu Marina Palace Hotel, Linnankatu 32, keskiviikkona
8.9.2010 klo 9-16
Kirjanpidon peruskurssi, 4-osainen
(24.9., 4.10.,15.10.) Turun kauppakamari, Puolalankatu 1,
perjantaina 17.9.2010 klo 9-12.30
Työpaikan pakolliset henkilöstösuunnitelmat
Turun kauppakamari, tiistaina 21.9.2010 klo 9-15
Nuorkauppakamarien tulevia tapahtumia
Syyskuu
1.9.2010 START-koulutus, Espoo. Järjestäjä: Espoon
Nkk, ilmoittautuminen Eira Vatanen [email protected]
7.9.2010 Roopen Ruletti-koulutus, Salo. Järjestäjä:
Salon Nkk, lisätietoja [email protected]
8.9.2010 Wednesday Club, Helsinki. Järjestäjä: JCI
Cosmopolis
24.-26.9.2010 Aluekokous, ”Linnunradan laidalla
- menestyksen raidalla”, Vihti. Järjestäjä: Vihdin Nkk,
lisätietoja [email protected]
28.9.2010 Elämän ruuhkavuodet -seminaari, Porvoo. Järjestäjä: Porvoon Nkk, lisätietoja Marika Rauma
Lokakuu
2.10.2010 Sosiaalisen median -seminaari, Espoo.
Järjestäjä: Espoon Nkk
13.10.2010 Wednesday Club, Helsinki. Järjestäjä: JCI
Cosmopolis
15.-17.10.2010 Kansallinen vaalikokous, ”JC Go
Green”, Maarianhamina. Järjestäjä: JCI Mariehamn. www.
vaalikokous.fi
30.10.2010 Naisyrittäjyysseminaari, Helsinki. Järjestäjä: Havis Amanda Nkk
Punaisen ristin Varsinais-Suomen piirin toimintaa
Uuden palvelupisteen avajaiset maanantaina
6.9.2010 klo 10 osoitteessa Kristiinankatu 10
Yrityskannatusjäsenillemme juhlavuoden lahja jäsenkorttia esittämällä avajaisviikolla
Kauhea Nälkä! Operaatio Nälkäpäivä täyttää 30 v. Nälkäpäivä keräys 16-18.9.2010. Lisätietoja
www.nälkäpäivä.fi tai www.redcross.fi/varsinais-suomi
Turun Filharmoninen orkesteri esittää – Perinteinen joulukonsertti 17.12.2010 klo: 19:00. Tule nauttimaan kauniista joululauluista! Ilmoittautuminen 2.11.
mennessä www.sefe.fi, hinnat ilmoitettu ilmoittautumisen yhteydessä.
Vierailu kenkäliike Zapatoon,
os. Turuntie 2, Salo, ti 28.9. klo 18.00. Ilmoittautuminen
20.9. mennessä www.sefe.fi.
Aamiaisseminaari Julkishallinto – mitä oppia yrityksiltä ja yrityksille, Turun Kauppakorkeakoululla,
ke 29.9. klo 8.30. Ilmoittautuminen 17.9. mennessä
www.sefe.fi.
Työsuhteen perusteet Turun kauppakamari,
tiistaina 28.9.2010 klo 9-16
Turun Yrittäjänaiset ry:n tulevia tapahtumia
Uudet Yrityskannatusjäsenet:
Sisustussuunnittelu Päivi Aaltonen, Aallotar,
www.aallotar.fi
Sijoittaminen naisnäkökulmasta, varaa osuutesi
tuotoista! Finlandia Group Oyj Kauppiaskatu 8,
2.syyskuuta 2010 klo 18.30. Ilmoittaudu [email protected] tai 02 245 1252.
Hyväntekeväisyysgaala Turun Ensi- ja Turvakodin hyväksi Kårenilla, Hämeenkatu 22, 11. syyskuuta
2010 kello 19. Tuo puolisosi ja ystäväsi mukaan iloiseen
juhlaan, tilaisuus on tarkoitettu avoimesti kaikille. Illalliskortin hinta on 70 euroa. Sitovat lippuvaraukset ja maksuohjeet [email protected] tai 02 245 1252 Illan
ohjelma ja menu nähtävissä www.turunyrittajanaiset.fi
/hyväntekeväisyysgaala.
Kävely sauvoilla tai ilman joka maanantai kello 18
Vesijumppaa Verkahovissa keskiviikkoisin
Lisätietoja www.turunyrittajanaiset.fi
Turun Yrittäjänaiset onnittelukäynnillä Saku
Sammakko -tunnelmissa vas. Miia Aaltonen,
Siiri Silvan, Eija Aaltonen ja Terttu Lilja.
Tuo aarteesi turvaan
Tallelokero – vuokraa omasi. Ålandsbankenin tallelokero on
turvallinen ja varma säilytyspaikka aarteillesi, ovat ne sitten
asiapapereita, valokuvia, koruja tai jotain muuta arvokasta.
Kysy meiltä tai lue lisää osoitteesta
www.alandsbanken.fi/tallelokero
TURKU - Hansakortteli, Eerikinkatu 17 - puh. 0204 293 100
12 mania
manialehti.fi Näkökulmia työ- ja talouselämään
ILMOITUS
TULOKSeLLISTA PerInTää InHIMILLISeLLä OTTeeLLA
Ammattitaitoinen
asiantuntija on luotettava
apu, kun saatavien
kiertoon kaivataan
ripeyttä. Yksilöllinen
palvelu varmistaa kuhunkin
tilanteeseen sopivimman
menettelyn.
M
aksujen kotiuttaminen on viime vuosina hidastunut, vaikka suomalaiset
moneen muuhun kansallisuuteen verrattuna vielä ovatkin melko nopeita maksajia.
Saatavien pitkät kiertoajat kuitenkin heikentävät
yrityksen omaa kannattavuutta, joten niiden ei
kannattaisi antaa pitkittyä. On myös aina riski,
että velallinen ei pysty lainkaan maksamaan, varsinkin jos velkojia on useita.
Ammattimainen perintä on kustannustehokkain ja onnistumiseltaan varmin tapa hoitaa
erääntyneet saatavat maksuun. Siihen erikoistuneet henkilöt osaavat parhaiten arvioida tilanteen ja valita sopivimman toimintatavan. Kun perinnästä aiheutuneet kulut vielä peritään pääosin
velalliselta, ei ole mitään syytä viivytellä toimeksiannoissa.
OK Perinnän Turun TOimisTO on viiden toimintavuotensa aikana saanut vahvan jalansijan alueella. Yhteistyö suomalaisomisteisen yrityksen
kanssa näyttää olevan juuri sitä, mitä moni on
kaivannut alaa hallitsevien isojen kansainvälisten
yritysten vastapainoksi. Toimistossa työskentelee alalla jo parikymmentä vuotta pätevöityneen
Mikko Mattilan johdolla kolme asiansa osaavaa
ammattilaista: Reija Palomäki, Richard Mollgren
ja Elina Vainio. Palvelu onnistuu myös ruotsiksi.
OK Perinnän juuret ovat Vaasassa, johon Kaj
Ollila ja Kennet Kronman perustivat yrityksen
vuonna 1991. Molemmat ovat edelleen pääomistajia yhdessä Juhani Ollilan kanssa, joka tuli mukaan yritykseen vuonna 1993. Pääkonttori on
Vaasassa ja hallitsee 90 hengen organisaatiollaan Pohjanmaan kaksikielisen markkina-alueen.
Muut toimipaikat ovat Turun lisäksi Tampereella ja Helsingissä sekä Tallinnassa. Kaikkiaan yrityksessä työskentelee 110 perintäalan ammattilaista.
Mikko Mattila (vas.) ja Richard Mollgren ovat todenneet, että saatavat maksetaan nopeammin, kun perintätoimisto tulee mukaan niiden perintään.
YhTiön asiaKasmääräT ovat kasvaneet ripeästi
2000-luvulla. Samalla markkinaosuus on noussut
viiteen prosenttiin ja liikevaihto 12 miljoonaan.
OK Perintä on Suomessa toimivista yrittäjävetoisista perintäalan yrityksistä suurin kooltaan.
Viime vuonna se hoiti pelkästään haastehakemuksia noin 40 000. Toimeksiantojen käsittelyn
lisääntymisen on mahdollistanut tietotekniikan
huima kehitys.
OK Perintä on Suomessa
toimivista yrittäjävetoisista
perintäalan yrityksistä
suurin kooltaan.
– Taidamme olla juuri sopivan kokoinen yritys,
sillä saamme usein positiivista palautetta siitä,
että asiointi kanssamme on yksilöllisempää kuin
isojen yritysten kanssa. Tästä seikasta hyötyvät
sekä toimeksiantajamme että heidän asiakkaansa, sanoo Mattila.
Asiakkaat opitaan tuntemaan hyvin ja näin voidaan tarjota kullekin juuri sopivinta palvelua.
Myös velallisia voidaan pienemmässä yrityksessä lähestyä yksilöllisemmin kuin isoissa.
Tärkeintä on tietysti perinnän tuloksellisuus,
OK Perintä Oy • Tierankatu 4 B • 20520 TURKU
Puhelin: 030 603 5600 • Faksi: 030 603 5699
w w w . o k p e r i n ta . f i
Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected]
joka on aina etusijalla. Siihen pyritään asiallisesti, myös perinnän kohdetta kuunnellen, mutta tiukasti, jotta saatavan kotiuttaminen ei turhaan pitkity. Tehokas keino maksun vauhdittamiseen on
puhelinperintä, jota käytetään paljon.
– erityisesti, jos velallisella on paljon velkojia,
maksun saa helpommin se, joka soittaa hänelle. Suora kontakti tuntuu henkilökohtaisemmalta ja siinä on mahdollisuus neuvotella vielä yksityiskohdista. Lisäksi maksu tulee yleensä vielä
nopeammin kuin muilla keinoin lähestyttäessä.
Olemme saaneet tästä palvelusta hyvää palautetta myös velallisilta, sanoo Mattila.
YriTYKsessä PYriTään perintätoimiin riittävän nopeasti, jotta periminen onnistuu vapaaehtoisin
keinoin, kuten juuri puhelinperinnän tai maksusuunnitelman avulla. Se on asiakassuhteen jatkuvuuden kannaltakin paras vaihtoehto ja aiheuttaa
vähiten kuluja. Jos on ryhdyttävä oikeudellisiin
toimiin, asiat pitkittyvät ja mukaan tulee oikeudenkäyntilaitoksen kuluja. Haastehakemuksia on
käräjäoikeuksissa niin paljon, että ne ruuhkautuvat ja saatavan kierto pitenee jopa kuukausia. On
myös aina epävarmaa, saako maksua lainkaan.
Aina ei viimeisin keino, ulosottokaan tuota enää
tuloksia, jos velallinen on ehtinyt velkaantua pahasti.
Luottamuksellisuus
on meille erittäin tärkeää kaikessa toiminnassamme.
– Pyrimme aina pitkiin asiakassuhteisiin, silloin
asiakas saa osaamisestamme parhaan hyödyn.
Luottamuksellisuus on meille erittäin tärkeää
kaikessa toiminnassamme. Voimme auttaa myös
muilla taloushallinnan alueilla kuin perinnässä.
Palveluihimme kuuluvat esimerkiksi, laskutus ja
muistutuspalvelut, kertoo Mattila.
mania 13
teema rahoitus ja taloushallinto
Talouden hallintaa taantuvilla markkinoilla
Kun talouden suhdanteet muuttuvat
nopeasti, yritykset joutuvat reagoimaan
väistämättä. Kustannussäästöt käyvät
ensiavuksi, mutta muitakin keinoja on.
L
iikkeenjohdon konsultti Antti Lehtimäen osaamisella on viime aikoina ollut kysyntää, sillä hänen erikoisalueensa on yritysten terveyttäminen. Siinä työssä konsulttiyhtymä Ajan partneri on
oppinut luotaamaan yrityksen tilannearvion nopeasti,
sillä toimiin on useimmiten ryhdyttävä välittömästi.
Toisaalta aivan hyvässäkin tilanteessa olevat yritykset
voivat äkkiä joutua sopeuttamistoimiin, jos markkinoiden kysyntä pysähtyy tai muuttuu ennalta arvaamattomalla tavalla.
- Ei välttämättä kannata ensimmäiseksi puhua
säästöistä. Jos yrityksen toimintaa on kehitetty hallitusti, löysiä kuluja ei edes pitäisi olla. Jos puolet liikevaihdosta tipahtaa pois, toimintaa on sopeutettava.
Pienemmissä, alle 10 -20 prosentin kysynnän muutoksissa on aivan yhtä hyvä vaihtoehto valjastaa resurssit siihen, että haetaan uutta liikevaihtoa ja säilytetään
positiivinen vire yrityksessä, sanoo Lehtimäki.
Hänen mukaansa sopeuttamisen aloittaminen
vaikuttaa heti negatiivisesti henkilöstöpuolella, ja
näkyy yrityksen toiminnassa, siksi siihen ryhtymistä kannattaa harkita. Aivan ensimmäiseksi pitäisi arvioida minimi liikevaihdon taso, johon voidaan päästä ja sopeuttaa kustannukset sille tasolle. Reagoinnin
välttämättömyyteen vaikuttavat yrityksen vakavaraisuus ja riskinottokyky sekä omistajan näkemys asiasta. Jos takana on hyviä vuosia ja taloudellinen tilanne
on hoidettu hyvin, voidaan päästä vähilläkin toimenpiteillä.
- Paljon riippuu myös yrityksen kustannusrakenteesta. Esimerkiksi asiantuntijayrityksissä henkilöstökustannukset ovat niin iso erä, että niitä voi olla pakko lähteä sopeuttamaan, mutta siinäkin voisi harkita
esimerkiksi palkkausrakenteen muuttamista yhteistyössä henkilökunnan kanssa. Se on kyllä aika vaativaa ja edellyttää herkkyyttä tilanteen arvioimiseen,
sanoo konsultti.
Lehtimäki kehottaa yrityksiä oman toimintansa tarkkaan analysointiin, jotta pystyy priorisoimaan
asioita. On tärkeää tuntea oma toimittajarakenteensa ja asiakaskuntansa ja tunnistaa, mitkä yhteistyökumppaneista ovat strategisesti merkittävimmät.
- Erään asiakkaan kanssa kävimme läpi tärkeimmät
tavarantoimittajat, kun toimiala oli laskussa ja saimme
neuvoteltua paremmat ostoehdot. Myös tärkeille asiakkaille pitää pyrkiä tuottamaan mahdollisimman paljon lisäarvoa, mikä saa heidät säilymään uskollisina.
Antti Lehtimäki kehottaa yrityksiä kehittämään uusia
liiketoimintaideoita ja hoitamaan hyvin olemassa olevat
strategiset yhteistyökumppaninsa, jos markkinat laskevat.
Asiakkuuksien kannattavuuden arviointi koko
niiden elinkaaren ajalta voi avata silmät näkemään
paremmin eri asiakkaiden merkityksen yritykselle.
Erityisesti Lehtimäki neuvoo pitämään silmänsä auki uusille mahdollisuuksille. Jos alalla tapahtuu
konkursseja, voi hyviä liiketoimintaosia ja asiakkuuksia olla tarjolla. Pitäisi myös aktiivisesti miettiä mahdollisuuksia liiketoimintamallin uudistamiseen ja kokonaan uuteen liiketoimintaan. Esimerkiksi teollinen
valmistusyritys voi tarjota tuotteen elinkaareen liittyviä palveluita, kuten koulutusta tai huoltoa.
mania ANNE KORTELA
Sopimusvalmistuksen ehdoilla
S
alolainen Sanmina SCI jakaa monen suomalaisen tehdasyrityksen tyypillisen tilanteen: Pienellä mekaniikan alihankkijalla on suuria asiakkaita, joiden mukaan toimitustilanne nousee ja laskee
nopeasti. Vuonna 2007 se laski niin, että jouduttiin
yt-neuvotteluihin, mutta nyt yrityksen sadalle työntekijälle riittää töitä. Isot asiakkaat kilpailuttavat toimittajia jatkuvasti ja sopimuksia tehdään usein vain
vuodeksi kerrallaan.
– Kun Suomen kustannustaso on korkea ja globaali kilpailu vetää hinnat tiukoiksi, on oltava tarkkana talouden kanssa. Meille välttämätön joustovara on
vuokratyövoima, sillä ylimääräisiä henkilöresursseja
ei ole mitään mahdollisuutta pitää talossa. Se ei ole paha työntekijöillekään, sillä esimerkiksi viime keväänä
palkattiin noin 10 vuokratyöntekijää yrityksen palkkalistoille, kun markkinatilanne alkoi taas näyttää lupaavammalta, sanoo toimitusjohtaja Johnny Nyman.
Henkilöstökuluja pidetään kurissa myös maltillisella palkkapolitiikalla. Nyman toivoo henkilökunnan ymmärtävän sen ja arvostavan työpaikkansa
pysyvyyttä. Viime syksynä alettiin miettiä, että teke-
mällä asiat kuten aikaisemminkin, ei tulla pärjäämään.
– Suomessa on hyvä työmoraali, mutta vielä enemmän tarvittaisiin itsekriittisyyttä ja jokaisen pitäisi pohtia, mitä voisi
parantaa omassa työnteossaan.
Kun jatkuvaa tehostamista haetaan, suurin haaste on tehdä oikeita asioita kerralla oikein ja
parantaa näin laatua jatkuvasti. Näen välttämättömänä, että
henkilökunta osallistuu keinojen löytämiseen, koska he tuntevat eri työvaiheet parhaiten, miettii Nyman.
Yrityksessä on aloitettu LEAN-periaatteen mukaista toimintaa. Japanin autotehtaista lähteneen
ajattelutavan tarkoituksena on parantaa tehokkuutta
mm. selkeyttämällä työskentelytapoja ja poistamalla niitä tekijöitä, jotka vievät aikaa tuottavalta työltä.
Se edellyttää työohjeiden ja vastuiden tarkkaa määrittelyä.
– Jokaisen liikkeen, jonka työntekijä tekee, pitäisi tuottaa lisäarvoa yrityksen asiakkaalle. Tutkimuksissa on todettu että käytetystä työajasta jopa 90 prosenttia voi kulua varsinaisen työn valmisteluihin ja
muihin oheistoimintoihin, joten potentiaalia on paljon. Asian ydin on siinä, että löytää vaihtoehtoisia
tapoja suorittaa jokin työvaihe. Esimerkiksi työpisteiden ja materiaalin sijoittelu ja kaikki logistiset toiminnot ovat myös tärkeitä, ja olemme jo toteuttaneet
layout-muutoksia.
Sanminalla on perustettu pienryhmä, jonka tarkoitus on kehittää osastojen työolosuhteita. YhdesJohnny Nyman on tyytyväinen Sanmina
SCI:n nykyiseen tilauskantaan, mutta
kehittää tehtaansa tehokkuutta jatkuvasti.
14 mania
Salossa on rakennemuutoksesta huolimatta myös
yrityksiä, joissa on hyvä työtilanne tällä hetkellä.
sä työntekijöiden kanssa mietitään sen pohjalta parannuksia. Aika pienilläkin muutoksilla saavutetaan
miellyttävämpi työympäristö, joka lisää työmotivaatiota, ja sitä kautta voidaan saavuttaa jopa 20–30 prosenttia parempi tehokkuus.
Nymanin mukaan uusi ajattelutapa edellyttää entistä avoimempaa vuorovaikutusta henkilökunnan
kanssa. Sen saaminen osaksi normaalia toimintaa vie
aikansa, mutta henkilökunta on hänen mukaansa yhteistyöhaluista.
– Valmistavalla teollisuudella on Suomessa suuret
haasteet, mutta uskoa löytyy. En vielä ole valmis heittämään kirvestä kaivoon, toteaa Nyman.
Salon rakennemuuutostuki yritykseen ei ulotu,
koska sen emoyhtiö on amerikkalainen. Yhtiö olisi
esimerkiksi ollut valmis tilaamaan konsultointitöitä
Yrityssalon tiloissa aloittavilta yrityksiltä, mutta ESR
tukirahoitusta ei tähänkään ulottunut. Nyman toivoisi, että soveltamista pohdittaisiinkin enemmän sen
kannalta, että tuki käytetään alueen hyödyksi ja yritys tuo verotuloja Saloon työllistämällä sata ihmistä.
mania ANNE KORTELA
manialehti.fi Näkökulmia työ- ja talouselämään
teema rahoitus ja taloushallinto
SaloShops puhaltaa henkeä
kaupan pienyrityksiin
Putiikin piristysruiske
K
enkäkauppana reilut 20 vuotta tunnettu Zapato keskellä Saloa on kokenut muodonmuutoksen. Keväällä
liikkeen valikoimaan otettiin myös vaatteet. Nyt asiakas voi löytää kaupasta todellisia asukokonaisuuksia, kun
myös laukkuja ja koruja on tarjolla. Puotia pitää kauppias Ulla Mattsson kaksine tyttärineen. Näistä Kristiina Nyberg oli
vaateidean alullepanija.
– Olen aina ollut kiinnostunut vaatteista ja kävin pukeutumisneuvojakurssin. Sieltä innostus lähti. Tarkoitus on
myydä merkkituotteita, mutta ei mitään pinta- tai nuorisomuotia, vaan ajatonta ja kohtuuhintaista, linjaa Nyberg.
Nyt kauppaan tulvii italialaista, ranskalaista, ruotsalaista, englantilaista ja amerikkalaista muotia ja pääasiassa italialaisia kenkiä ja saapikkaita. Näyteikkunan ääreltä sisään
putkahtaa tuon tuostakin uutuustuotteita huomannut ohikulkija.
– Tämä on minulle aivan uutta, mutta mielenkiintoista,
ja nyt on kenkienkin ostaminen helpompaa, kun näkee myös
vaatemuodin jo ennen sesonkia, sanoo Mattsson.
Zapato tuo itse maahan kenkiä, joita ostetaan Milanon messuilta.
Uusi tuoteryhmä lisää liikevaihtoa, mikä on hyvä asia,
sillä edellinen vuosi ei Salossa ollut loistava.
– 2008 marraskuussa alkanut lama oli katastrofi ja koko
talvi oli huono. Onneksi kesällä alkoi jo näkyä elpymistä, sanoo Nyberg.
Hän on myös uudistanut liikkeen markkinointia laajentamalla sitä nettiin ja Facebookiin, joka hänen mukaansa oli
uskomaton menestys.
– Saimme Facebookissa melko nopeasti 500 fania. En olisi ikinä uskonut, miten uskomaton voima siinä on. Voimme
kertoa uutuuksista suoraan faneille ja saamme heiltä suoraan
palautetta, se on todella hienoa.
Zapato on lähtenyt myös mukaan Yrityssalon käynnistämään SaloShops-hankkeeseen, jonka tarkoitus on auttaa
pienyrityksiä verkostoitumaan.
– Ihan mielenkiintoista sitä on kokeilla, kaikki lisä on hyvää, mutta katsotaan nyt miten se lähtee, miettii Nyberg.
mania ANNE KORTELA
Vaatteet ovat uusi lisä
kaupan valikoimiin.
Ulla Mattson esittelee
syksyn muotia.
Salossa on lähdetty osana rakennemuutoshankkeita kehittämään pienten kauppa- ja palveluyritysten verkostoitumista ja yhteistä näkyvyyttä.
Yrityssalon koordinoima hanke pyrkii
säilyttämään elinvoimaiset kaupan ja
palvelualan palvelut Salossa.
- SaloShops on otettu hyvin vastaan, ydinkeskustan liikkeistä jo
noin 60 on lähtenyt mukaan. Elokuun alussa avattiin nettisivusto,
josta löytyvät kaikkien liikkeiden
yhteystiedot ja yhteinen markkinointi käynnistyi Kuutamokeikkatempauksella 26.8. Hankkeeseen
kuuluu myös kehittämisvalmennusta, sanoo yritysasiamies Riikka
Nurmi Yrityssalosta.
Jatkossa yhteisiä tapahtumia tulee lisää ja toimintaan pyritään saamaan myös muiden kaupan alueiden yrityksiä. Kauppojen lisäksi
mukaan houkutellaan myös palveluliikkeitä, kuten kampaamoita,
kuntosaleja ja ravintoloita. Nurmen
mukaan projekti jatkuu vuoteen
2012, mutta sen tavoitteena on luoda yhteistyöstä pysyvää esimerkiksi
perustettavan kauppiasyhdistyksen
muodossa, jollaista kaupungissa ei
vielä ole.
Lisätietoja: www.saloshops.fi
Oletko ryhtymässä yrittäjäksi?
Tarvitset luotettavan
kumppanin!
Johtava markkinapaikka
ARVIOINTI
Olemme Suomen suurin täyden palvelun kiinteistöarviointiyritys. Kaikki lausunnot tekee yleisauktorisoitu kiinteistöarvioija. Tämä takaa puolueettoman ja luotettavan palvelun.
TOIMITILAVÄLITYS
Jos yrityksesi haluaa ulkoistaa kiinteistönsä ja jäädä niihin
vuokralle, olemme etsimäsi yritys hoitamaan koko prosessin.
Mitä haastavampi kohde, sitä paremmin asiantuntemuksemme
tulee esille.
Nousiaisten Osuuspankin yritysasiakkaana olet kadun aurinkoisem­
malla puolella. Anna talousasiasi varmoihin käsiin, tule meille yrittäjä­
asiakkaaksi. Oikealla hetkellä saatu rahoitus voi avata merkittäviä
mahdollisuuksia. Olemme myös asiantunteva kumppanisi, kun tarvit­
set jokapäiväisiä pankkipalveluja tai vakuutus­ ja lakipalveluja. Pidä
huoli itsestäsi, sillä oma osaamisesi ja intosi on tärkein pääomasi, sitä
et voi ulkoistaa. Poikkea konttoriimme tai soita p. 02­434 9200.
Janne Alho
DI,LKV,LVV,AKA
(yleisauktorisoitu)
puh. 010 5220 403
Antti Tunturi
Myyntipäällikkö
ekonomi, LKV
puh. 010 5220 405
Sami Matara
KTM
puh. 010 5220 402
Catella Property Oy (LKV)
Kauppiaskatu 11C, 20100 Turku
Lisätietoja palveluistamme: www.catella.fi
Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected]
mania 15
teemantuntija
leena juusela
rahoitus ja taloushallinto
Melkoisia muutoksia tulossa Korttimaksuihin
kaivataan pelisääntöjä
osinkoverotukseen
V
erotuksen kehittämistyöryhmän väliraportin
merkittävin muutosehdotus on osinkoverotuksen radikaali kiristäminen luonnollisten
henkilöiden osalta. Yhteisöjen osinkotulojen verotukseen ei esitetä muutoksia. Yhteisöverokantaa
ehdotetaan alennettavaksi nykyisestä 26 %:sta 22
%:iin, pääomatulojen verotus puolestaan kiristyisi
nykyisestä 28 %:sta 30 %:iin. Nämä molemmat vaikuttavat myös osaltaan yrityksestä saatavan tulon
kokonaisverorasitukseen.
Listatusta yhtiöstä saadusta osingosta on tällä
hetkellä verovapaata 30 % lopun 70 % ollessa pääomatuloa, jota verotetaan 28 % verokannalla. Verotusta esitetään kiristettäväksi niin, että koko
osinkotulo olisi veronalaista pääomatuloa. Kun
pääomatulon verokannan nousu huomioidaan,
nousisi verotus nykyisestä (28 % *70 %) 19,6 %:sta
30 %:iin.
Listaamattomasta yhtiöstä saadut osingot ovat
nyt verovapaita 90 000 euroon asti, kunhan osingon määrä ei ylitä 9 % osakkeen matemaattisesta
arvosta ja 90 000 ylittävältä osin 70 % pääomatuloa
(vero 28 %). Jos osinko ylittää 9 % vuotuisen tuoton, on ylittävältä osalta saatu osinko ansiotuloa,
josta 70 % on veronalaista ja sen verotus määräytyy
progressiivisesti muista tuloista riippuen.
Työryhmä esittää, että listaamattomasta yhtiöstä
saaduista osingoista ns. normaalituottoa (esityksen esimerkkilaskelmissa 3,9 %) vastaavasta osasta 35 % olisi veronalaista pääomatuloa. Normaalituoton ylittävä osinko olisi kokonaan veronalaista
pääomatuloa. Nykyisestä 90 000 euron verovapaasta osuudesta luovuttaisiin. Osinkotulon verotus kiristyisi, vaikka yhteisöverokannan alentuminen
vaikuttaisikin kokonaisverorasitukseen lieventävästi. Muutoksen vaikutus ei ole yhtä yksinkertaisesti nähtävissä kuin listatuista
yhtiöistä saatujen
osinkojen kohdalla,
vaan se on laskettava tapauskohtai-
V
sesti, sillä siihen vaikuttavat niin nettovarallisuuden määrä, yhtiön tulos ja jaettavan osingon määrä
kun myös saajan muut tulot. Muutoksen vaikutuksesta on esimerkkejä työryhmän esityksessä, mutta
seuraavassa pari erittäin yksinkertaista ääritapausta, joissa myös esitetyt prosenttiluvut ovat reilusti
pyöristettyjä.
arsinais-Suomen Yrittäjien jäsenilleen teettämä
kysely SEPA-uudistuksesta toi esille yrittäjien kritiikkiä uudistusten yksityiskohdista. Moni 450:stä
vastaajasta ihmetteli, miksi niin monia uudistuksia tulee
peräkkäin. Erityisesti pienet yritykset ovat kokeneet vaikeaksi pysyä muutosten perässä.
Yhtenäisen SEPA-alueen käyttöönotto on vaikuttanut
taloushallinnon ohjelmistoihin, joihin on tarvittu päivityksiä. Vastaajista 57 prosenttia arvioi saaneensa riittävästi tietoa muutoksista. Eniten sitä on tullut pankista,
toiseksi eniten lehdistä ja televisiosta. Ohjelmistopäivityksiä kaikki eivät ehdi toteuttaa tämän vuoden puolella,
vaan 20 prosenttia vastaajista ilmoittaa niiden siirtyvän
ensi vuodelle.
Maksupalvelulain mukaan yrityksillä on mahdollisuus periä sirukorttimaksujen provisiot asiakkaalta. Menettely jakaa mielipiteet, sillä 45 prosenttia korttimaksuja
käyttävistä yrityksistä aikoo sisällyttää kulut hintoihinsa,
42 prosenttia maksaa kulut itse ja 10 prosenttia perii ne
erikseen asiakkaalta.
- Useat yrittäjät toivovatkin, että löydettäisiin yhtenäinen käytäntö ja vältyttäisiin kaupanteon yhteydessä syntyviltä yllätyksiltä, sanoo toimitusjohtaja Henri Wibom
Varsinais-Suomen Yrittäjistä.
Sopiva sirumaksupääte on jo 75 prosentissa niistä yrityksistä, jotka käyttävät kortilla tapahtuvaa laskutusta, mutta 10 prosenttia niistä ei aio hankkia päätettä,
vaan aikoo siirtyä käteiskauppaan. Wibomin mukaan yksinyrittäjät kokevat tiuhaan tapahtuvien muutosten vievän liian suuren osan työajasta. Lisäksi yrittäjiä
huolestuttaa rahojen siirron kestäminen yrittäjän
tilille. m
Oletetaan, että yhtiön verotettava tulo on 120 000
ja jaettava osinko 90 000 eikä osingonsaajalla ole
(muita) ansiotuloja. Yhtiövero on nykysäännösten mukaan 26 % eli 31 200 ja esityksen mukaan 22 % eli 26 400.
Jos nettovarallisuus on 1 000 000, osinko on nykyisen järjestelmän mukaan kokonaan verovapaa ja ainoa
maksettava vero on yhteisövero, joka on kokonaisverorasituksena laskettuna yhtiön tulosta 26 % ja osingosta 35 %.
Muutosesityksen mukainen kokonaisverorasitus olisi yhtiön tulosta 38 % ja osingosta 51 %. Suurin korotus tulisikin
juuri tilanteissa, joissa nykyään voidaan hyödyntää 9 %:n ja
90 000 euron verovapausmahdollisuuksia.
Jos nettovarallisuus on 100 000, on osingosta nykyisen järjestelmän mukaan verovapaata vain 9 000 ja loppuosasta verotettavaa ansiotuloa 70 %. Tällöin kokonaisverorasitus on noin 41 % laskettuna yhtiön tulosta ja 55 %
osingosta. Muutoksen jälkeen kokonaisverorasitus mukaan
lukien yhteisövero olisi yhtiön tulosta 44 % ja osingosta 58
%. Verotuksen kiristyminen tässä on jo lievempää, muutaman prosenttiyksikön luokkaa.
Jos taas nettovarallisuus on suhteessa tulokseen ja
osinkoon vielä vähäisempi, saattaa verotus jopa lieventyä
joitakin prosenttiyksiköitä, erityisesti, jos osingonsaajalla
on ansiotuloja.
Nämä esimerkit näyttävät vain hieman suuntaviivoja ja yrityksen/yrittäjän olisikin syytä varautua muutoksiin ja selvittää muutoksen vaikutukset
omaan verotukseensa hyvissä ajoin ennen muutoksen voimaantuloa, todennäköisesti vuoden 2012 verotuksessa. Tulevaisuus vasta näyttää, miten muutokset sitten vaikuttavat sijoitushalukkuuteen ja
tapoihin kotiuttaa voittoja.
Lähdetiedot: Verotuksen kehittämistyöryhmän 21.6.2010 julkaisema
väliraportti
Kirjoittaja on
diplomiekonomi ja
Tuokko Tilintarkastus
Oy:n veroasiantuntija.
TILIKESKUS-YHTIÖT
KIRJANPITO-, VEROTUS-,
PALKANLASKENTA- JA LASKUTUSPALVELUT
PL 1234 20101 TURKU
puh. 02 – 281 4300, www.tilikeskus-yhtiot.fi
16 mania
Käteinen raha tuntuu houkuttelevalta korttimaksujen
provisioiden perinnän sekavuuteen kyllästyneistä.
Ratkaisut yrityksesi
taloushallinnon vaativiin tarpeisiin
!URA
+VESTOR/Y
www.aurakvestor.fi
020 7768 240
manialehti.fi Näkökulmia työ- ja talouselämään
Pasi Heininen
yritysvakuu
kset
puh. 010 19 tu
15 00
Risto Katila
yritysvakuutukset
puh. 010 19 15 00
Nina Kuukkala
yritysvakuutukset
puh. 010 19 15 00
Sami Rinne
yritysvakuu
kset
puh. 010 19 tu
15 00
Teemu
Suominen
yritysvakuutukset
puh. 010 19 15 00
Hannu
Vir tanen
yritysvakuu
kset
puh. 010 19 tu
15 00
Seppo Hellsten
yritysvakuutukset
puh. 010 19 15 00
Timo Kiiski
yritysvakuu
kset
puh. 010 19 tu
15 00
Aki Lahti
yritysvakuu
kset
puh. 010 19 tu
15 00
Kari Robertsson
yritysvakuutukset
puh. 010 19 15 00
Ilpo Syväperä
yritysvakuu
kset
puh. 010 19 tu
15 00
Michael
Isaksson
yritysvakuu
kset
puh. 010 19 tu
15 00
Krisse Koivunen
yritysvakuutukset
puh. 010 19 15 00
Kim Lehtonen
yritysvakuutukset
puh. 010 19 15 00
Timo Seppä
yritysvakuu
kset
puh. 010 19 tu
15 00
Mika Wallenius
yritysvakuutukset
puh. 010 19 15 00
Meiltä toimialasi oikeat vakuutusratkaisut.
Yritysten ja yrittäjien tarpeet ovat yksilöllisiä. Siksi on tärkeää valita kumppaniksi vakuutusyhtiö,
joka todella tuntee toimialasi riskit. Saat heti käyttöösi parhaimmat asiantuntijat sekä laajan
kokemuksemme kotimaisesta ja kansainvälisestä riskienhallinnasta. Valitse oikea kumppani, me
valitsemme yrityksellesi oikeat vakuutukset. www.if.fi Puh. 010 19 15 00
Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected]
mania 17
rahan valtakunta
Eettinen sijoittaminen
kasvussa
Sijoittajan kannalta epävarma sijoitus voi olla yritys,
jonka toiminta ei ole eettisesti kestävällä pohjalla.
Ympäristöongelmat, lapsityövoiman käyttö ja muu
epäeettinen toiminta voi julkisuuteen noustessaan
pilata yrityksen maineen ja sitä kautta sijoitusnäkymät.
V
iime aikoina yritysten toimintatapoihin on usealta taholta vaadittu enemmän läpinäkyvyyttä,
sillä hyvämaineisinakin pidettyjen yritysten
taustalta on voinut paljastua ennalta arvaamattomia
epäkohtia. Ilmastonmuutoksen eteneminen on myös
saanut aikaan yleisen mielenkiinnon kasvamisen siihen, miten yritykset huolehtivat vaikutuksestaan ympäristöön ja Suomessa Itämeren ongelmat ovat vaikuttaneet asenteisiin. Sijoittajat ovat yhä enemmän
sijoittaneet varojaan sellaisiin kohteisiin, joita voi pitää eettisesti hyväksyttävinä. Euroopassa eettisten sijoitusten osuus on noin 20 prosenttia kaikista sijoituksista.
Suomessa erityisesti institutionaaliset sijoittajat,
kuten kirkko ja eläkevakuutusyhtiöt, tuntevat vastuunsa sijoittamistaan varoista ja ovat halunneet varmistua sijoituskohteidensa toiminnan vastuullisuudesta. Toistaiseksi sen varmistaminen on ollut melko
vaikeaa, koska yhteiset tavat kirjata ja raportoida vastuullisuutta ovat vasta kehitteillä, eikä niille ole puolueetonta valvontaa.
Nadia Laine (vas.) ja Marthe Nordby edustavat
maailmanlaajuista, puolueetonta EIRISorganisaatiota, joka tutkii yritysten vastuullisuuden
toteutumista ja luokittelee yrityksiä sen perusteella.
YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet,
PRI (The Priciples for Responsible Investment) pyrkivät yhtenäistämään käytäntöjä, mutta ne ovat olleet käytössä vasta vuodesta 2006. Niiden allekirjoittajat sitoutuvat noudattamaan eettisiä periaatteita ja
sisällyttävät ne osaksi yritysten hyvää hallintotapaa.
Suomessa joukko allekirjoittajia perusti vastuullista sijoittamista edistävän yhdistyksen FINSIF ry:n
(Finland’s Sustainable Investment Forum)tämän
vuoden kesäkuussa. Sen tavoitteena on hankkia ja levittää tietoa vastuullisesta sijoittamisesta Suomessa.
Eettisten sijoitusten suosiota kuvaa FINSIFiin liittyneiden toimijoiden hallinnoima sijoitusvarallisuus,
joka nousee yhteisarvoltaan yli 300 miljardiin euroon.
YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteista vastaava johtaja James Gifford sanoi uuden yhdistyksen järjestämässä seminaarissa, että vastuullinen sijoittaminen on hyvää
vauhtia siirtymässä
niche-toiminnasta sijoittamisen valtavirtaan. Kyse ei hänen
mukaansa ole vain
eettisy ydestä, vaan
sijoittajat haluavat
myös hallita riskejä ja
turvata sijoitustuotot.
Ilmastonmuutos ja Suomessa
erityisesti Itämeren tila on
saanut ihmiset ajattelemaan
myös sijoituksia ympäristön
kannalta.
Maailmanlaajuisesti toimiva, voittoa tuottamaton
tutkimuslaitos, EIRIS (Experts in Responsible Investment Solutions) on 25 vuoden ajan tutkinut yritysten
toiminnan eettisyyttä ja luonut sille luokitusjärjestelmän. Järjestö on tutkinut 3000 yrityksen toiminnan ja
määritellyt niille lukituksen asteikolla A – E. Luokitus
tehdään täysin läpinäkyvästi, joten sen oikeellisuus on
helppo jäljittää käytettyjen mittareiden, asteikoiden ja
eri kriteerien painotusten suhteen. Ilmastonmuutosvaikutusten arviointiin EIRIS on kehittänyt kolmiosaisen mittariston, jolla sijoittajat voivat arvioida ja
vertailla sijoituskohteita tästä näkökulmasta.
Markkinoilla on jo eri sijoituslaitosten useita eettisiä rahastoja. Uusin tulokas on Ålandsbankenin Eco
Performance -rahasto, joka tulee avustamaan Itämeren tilaa edistäviä ympäristöhankkeita. Rahasto on
tarkoitus avata lokakuussa merkinnöille. Rahastolle
perustetaan asiantuntijapaneeli, johon kutsutaan Ahvenanmaalta, Suomesta ja Ruotsista henkilöitä, jotka
ovat aidosti sitoutuneita ympäristöasioihin. Asiantuntijapaneelin tehtävänä on analysoida yhteiskunnan
trendit ja tunnistaa ideat, joita voidaan käyttää rahaston varainhoidossa sekä avustaa rahaston salkunhoitajaa asiantuntemuksellaan. Vastuullinen salkunhoitaja on Marcus Lundqvist, jonka tehtävä on valita
menestyksekkäimmät sijoitukset ympäristöluokiteltujen yritysten joukosta. Puolueettoman ympäristöanalyysin tekee asiantuntijaorganisaatio EIRIS. Rahaston
tavoite on pitkällä tähtäimellä ylittää osakemarkkinoiden kehitys ja olla näin tuottoisa sijoituskohde.
mania ANNE KORTELA
ILMOITUS
Kannattaako edelleen luottaa vain omaan osaamiseen?
Maailmantalouden haasteet, kuten
velkaantuminen, kaksoistaantuman
mahdollisuus ja deflaation pelko varjostavat tunnelmia. Valtioiden velkaongelmat vaikuttavat luonnollisesti
osakkeisiin, etenkin kun USA:n talous
on elpynyt odotettua hitaammin. Tapiolan näkemyksen mukaan osakemarkkinoiden plussiksi voidaan silti laskea
yritysten hyvät toisen kvartaalin tulokset ja näkymien parantuminen sekä se,
että katsomme nykyisen talouskasvun
riittävän osakkeille.
Korkopuolella suositamme yrityslainoja ylipainossa. Maltillisen talouskas-
18 mania
vun oloissa yritykset yleensä lisäävät
tehokkuuttaan ja parantavat taseitaan,
mikä tukee yrityslainamarkkinoita. Toisaalta lainasijoittajien on oltava entistä varovaisempia, jos yritykset tai
pääomasijoittajat osoittavat merkkejä
kiinnostuksesta velkarahoitteisiin suuriin yrityskauppoihin. Näkemyksemme
mukaan vakaista yrityslainoista saatavaa lisätuottopotentiaalia kannattaa
kuitenkin hyödyntää.
Näinkin turbulentteina aikoina, kun
voimakas markkinaheilunta tulee to-
lemme ammattitaitoisen varainhoitajan
pestaamista.
Tapiola Private perustettiin asiakkaiden toiveesta selkeään tarpeeseen.
Sijoitussalkkujen tuotot ovat olleet
asiakkaita tyydyttävät ja asiakas- ja euromäärät ovatkin näin ollen kasvaneet
voimakkaasti heti perustamisesta alkaen. Asiakkaamme ovat lisäksi olleet
tyytyväisiä ja luottavat Tapiolan ammattitaitoon hoitaa heidän varojaan
yhtä hyvin kuin Tapiola-ryhmän omia
varoja.
dennäköisesti jatkumaan ja markkinat
keskittynevät makrotalouteen suositte-
Kun haluat kuulla lisää, ota yhteyttä!
Tapiola Private -sijoituspäälliköiden
käyntiosoite on Eerikinkatu 6 B.
Jussi Suoyrjö
Lounais-Suomi, Turku
p. 0400 671 954
Kari Heikkinen
Lounais-Suomi, Turku
p. 040 823 3499
Tutustu toimintaperiaatteisiimme ja jätä
yhteydenottopyyntö tapiolaprivate.fi
manialehti.fi Näkökulmia työ- ja talouselämään
rahareikiä
YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet (PRI= Principles of responsibLe Investment), hyväksytty 2006 (lisätietoja: www.unipri.org)
1. Sijoittajat ottavat ESG*-asiat osaksi sijoitustoiminnan
analyysejä ja päätöksentekoa.
2. Sijoittajat ovat aktiivisia omistajia ja sisällyttävät ESG-asiat
omistajapolitiikkaansa ja käytäntöihinsä.
3. Sijoittajat edistävät vastuullisen sijoittamisen
periaatteiden hyväksymistä ja käyttöönottoa
rahoitusalalla.
4. Sijoittajat lisäävät yhteistyössä muiden sijoittajien
kanssa vastuullisen sijoittamisen periaatteiden tehokasta
käyttöönottoa.
5. Sijoittajat raportoivat toiminnastaan ja edistymisestä
vastuullisen sijoittamisen periaatteiden käyttöönotossa.
*ESG (Environmental, Social, Governance) = Ympäristöön, yhteiskuntaan
tai sijoituskohteena olevien yritysten hyvään hallintotapaan liittyvien
asioiden ottaminen kiinteäksi osaksi sijoitustoimintaa ja omistajuutta.
Miten markkinat muuttuivat
kesän aikana?
Sijoitusmarkkinat tuntuivat kesän aikana unohtaneen
Kreikan, Irlannin ja muiden ylivelkaantuneiden maiden
ongelmat, jotka eivät ole mihinkään poistuneet ja tulevat todennäköisesti uudelleen lisäämään epävarmuutta
sekä korko- että osakemarkkinoilla. Keväällä julkistetut
makroluvut olivat jo verrattain lupaavia, mutta ovat nyt
pääosin negatiivisia. Etenkin USA:n teollisuustuotannon
hiipuminen ja muut huonot talousluvut, massiivisesta
velkaelvytyksestä huolimatta, ovat tulleet negatiivisena yllätyksenä ja kääntäneet osakekurssit laskuun kesän
nousun jälkeen. Toisaalta Saksasta on saatu myönteisiä
uutisia, samoin Kiinan kasvu jatkuu vahvana. Monet yritykset ovat myös raportoineet hyvistä tilauskannoista,
parantuneesta kannattavuudesta ja liikevaihdon kasvusta. Lukuisista epävarmuustekijöistä johtuen on kuitenkin
todennäköistä, että osakemarkkinoilla nähdään syksyllä
voimakkaitakin hintaheilahteluja. Sijoittajilta vaaditaan
jälleen kerran kärsivällisyyttä.
FINSIF - Finland’s Sustainable Investment Forum ry, suomalainen vastuullista sijoittamista edistävä yhdistys ,jonka tavoitteena on hankkia
ja levittää tietoa vastuullisesta sijoittamisesta Suomessa. (Lisätietoja: www.finsif.fi)
Eettisiä sijoitusrahastoja:
• Handelsbanken Uusi Energia
• Nordea Ilmastomuutos indeksilaina
• OP-Ilmasto
• Sampo Kestävä Arvo Korko
• SEB Östersjöfond/WWF
• Tapiola Hyvinvointi
• Ålandsbanken Eco Performance (alkaen lokakuussa 2010)
Kaj Autio
Toimitusjohtaja
Aurator Varainhoito Oy
Osakemarkkinat ovat heiluneet voimakkaasti edestakaisin erilaisten markkinatietojen ja huhujen siivittäminä. Näitä ovat olleet mm. valtioiden velkaantumiset
ja pankkien riskitestit. Sijoittajat ovat kuitenkin reagoineet näihin tietoihin aivan liian lyhytjänteisesti, ja se on
heiluttanut kursseja normaalin kesäpudotuksen lisäksi.
Tosiasiassa varsinkin eurooppalaiset yritykset, suomalaiset siinä mukana, ovat tehneet hyvää tulosta, ja se tulee näkymään ennemmin tai myöhemmin myönteisenä
kurssikehityksenä. Olen seurannut maailman osakeindeksin kehitystä ja verrannut sitä sen keskimääräiseen
n. 8 % vuotuiseen kehitykseen. Viime vuoden alkupuolella käytiin syvemmällä kuin milloinkaan ennen ja vaikka nousua siitä on reippaasti, ollaan vielä keskimääräisen kehityksen alapuolella 43 %, joten nousuvaraa on
edelleen runsaasti.
Tilanne antaa nyt mahdollisuuden tehdä hyviä sijoituksia ja odotankin pysyvämpää nousua syksyllä. Lähtötaso
nimenomaan pitkäaikaiselle sijoittamiselle on hyvä.
Epävarmuutta voidaan pienentää sijoittamalla pääomaturvattuihin tuotteisiin, toisissa niissä on jopa osakemarkkinoita parempi tuottomahdollisuus. Lisäksi on tuotteita, joissa
tarjoutuu mahdollisuus hyvään
tuottoon, vaikka markkinat laskisivatkin.
Paavo Salonen
Toimitusjohtaja
Finanssitutka Oy Turku
Nordean etuyrittäjyys
helpottaa arkeasi
Kokonaisvaltaisia markkinoinnin ratkaisuja tarjoavan KMG
Turun yrittäjä Jukka Kari ja taloushallinnosta vastaava Laura
Kari sekä yrityksen pankkineuvoja Anne Suvinen ovat yhdessä
miettineet parhaat ratkaisut yrityksen kasvaviin tarpeisiin.
Etuyrittäjänä saat oman yhteyshenkilön
Etuyrittäjyys takaa yrityksesi käyttöön Nordean laajan
asiantuntemuksen ja monipuoliset palvelut. Etuyrittäjänä saat oman yhteyshenkilön, jonka kautta hoidat
kaikki yrityksesi pankki- ja vakuutusasiat. Saman henkilön kanssa hoidat myös oman ja perheesi asioinnin.
Nordea Pankki Suomi Oyj
Nordea palvelee yrittäjiä yksilöllisellä tavalla. Keskittämällä asiointisi meille säästät aikaasi varsinaiselle
yritystoiminnalle. Meiltä saat tehokkaat ja laadukkaat
palvelut kaikkiin yrityksesi tarpeisiin. Samalla saat
muita rahanarvoisia etuja ja ajankohtaisia tarjouksia.
Soita Yrityspalveluumme 0200 2121 (pvm/mpm)
ma–pe 8–18 ja varaa aika konttoriimme.
nordea.fi
Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected]
mania 19
teema koulutus ja osaaminen
Kaikkien aikojen
haaste voitettavana
Turun telakan ja jopa 21 000 ihmisen
työpaikan yllä on synkkä pilvi. Paljon
osaamista tarvitaan valtavan verkoston
voimavarojen ohjaamiseksi eteenpäin.
T
urun kauppakamarin asiamies Jarkko Heinonen
pukee yhteisen huolen sanoiksi:
– Telakan tulevaisuus on äärimmäisen tärkeä
kysymys koko alueelle, sillä telakka ylläpitää alihankintaketjua, jolla on jopa suurempi työllistämisvaikutus kuin telakalla itsellään. Täytyy kovasti toivoa, että
sille saataisiin tilaus, jolla toimintakyky voidaan pitää
yllä. Osaamisen häviäminen pitäisi estää.
Heinosen mukaan Viking Linen mahdollinen laivatilaus olisi äärimmäisen tärkeä tästä syystä, mutta
myös koko Suomen logistisen kehityksen kannalta,
sillä vientiteollisuus tarvitsee lisää kapasiteettia kumipyöräliikenteelle nopeisiin yhteyksiin Ruotsin kautta
Skandinaviaan.
Julkishallinto on tullut apuun ja kaikki voitava pyri-
tään tekemään. Varsinais-Suomen Ely-keskuksen perustama Kompassi-työryhmä on käynnistänyt kaksivuotisen rakennemuutoshankkeen, jolla pyritään
edesauttamaan meriteollisuussektorilla toimivien
verkostoyritysten kehitystä ja menestymisen edellytyksiä. Rakennemuutosjohtajaksi laivateollisuuden
kansainvälisen osaamisen edustajana Cargotec Oy:stä
nimitetty Ari Nousiainen näkee tilanteen huolestuttavana.
– Marraskuussa risteilijä valmistuu, ja ainakin
taukoa työllisyyteen tulee. Telakka työllistää suoraan 1800 ihmistä ja telakan suorat alihankkijat noin
14 000, mutta heidän allaan on vielä tiivis alihankintaverkosto, joten puhutaan kaikkiaan jopa 21 000 ihmisen työllisyydestä. Suomen historiassa ei ole ollut
vastaavaa tapausta, jonka kerrannaisvaikutukset ovat
niin suuret, eikä yritys itse suoraan ota eettistä vastuuta tilanteesta, sanoo Nousiainen.
Alihankkijoiden kannalta tilanne on hänen mukaansa kaksijakoinen, sillä osa yrityksistä on vahvoja maailmalla ja pystyy löytämään oman verkostonsa
kautta korvaavaa toimintaa. Toinen osa alihankkijoista on pulassa, sillä ne eivät tunne kuin yhden päämiehen. Useiden loistoristeilijöiden toimittaminen Turun
telakalle on pitänyt alihankkijat vuosia niin kiireisinä,
että vielä viime ja toissa -vuonna kaikki palkkasivat ja
kouluttivat lisää henkilökuntaa. Kun tilanne nyt näyttää muuttuvan, näillä yrityksillä on suuria haasteita
kohdata tilanne.
– Työ heidän auttamisekseen on jo aloitettu ja
140–200 yritysten työntekijää käy keskustelemassa tähän toimintaan nimetyn organisaation – TOOLI:n –
kanssa eri mahdollisuuksista päivittäin. TROOLI:n
kautta ihmiset saavat henkilökohtaistsa ohjausta ja
tietoa työ- ja koulutusmahdollisuuksista. Muiden kanavien, kuten esim. PROOMU:n kautta yrityksille pyritään järjestämään lyhytkestoista täsmäkoulutusta,
mm. kansainvälisyys- ja yritysjohdon koulutusta ja
muuten pyritään löytämään kanavia uusien toimintatapojen, toimintasektorien ja liikesuhteiden luomiseen. Yritykset ovat olleet siitä erittäin kiinnostuneita,
sanoo Nousiainen.
Nousiainen on jatkuvassa yhteydessä työ- ja elinkeinoministeriöön ja toteaa, että useita tahoja on valjastettu auttamaan uusien kanavien löytämiseksi kaikin
keinoin. Kompassi-ryhmän tukena ovat kaikki julkiset tahot ja koulu- ja yliopistomaailma. Hän näkee laivasektorilla olevan kysyntää laivatekniselle ja kylmätekniselle eli jääolosuhteisiin liittyvälle osaamiselle.
Potentiaalisia asiakkaita voi löytää Brasiliasta ja Venäjältä sekä offshore-teollisuudesta.
– Täytyy muistaa, että risteilijän tekemiseen tarvitaan myös monenlaista muuta erityisosaamista, jolle voi olla useita mahdollisia segmenttejä. Esimerkiksi
lasin ja puun käsittelyyn, sisustukseen ja kaikenlaiseen huvitoimintaan liittyvien toimittajien kohdalla
voi olla paljon vaihtoehtoja, jos vain osataan lähteä oikeaan suuntaan.
Nousiaisen mukaan nyt edetään monella tasolla,
koska tilanteen lopullisuudesta ei vielä ole tietoa. Ensi
vaiheessa, kun yritykset joutuvat lomauttamaan henkilökuntaansa, pyritään löytämään korvaavaa työllisyyttä. Seuraavan vaiheen toimenpiteitä ovat uusien
strategioiden hakeminen eri sektoreilta. Kaikkein pisimmällä tähtäimellä koulutetaan ihmisiä uusiin ammatteihin.
– Joka tapauksessa taukoa tulee noin vuodeksi.
Jollain lailla osaaminen pitäisi pystyä säilyttämään
täällä. Suomalaisten tekninen osaaminen on korkeatasoista, ja uusia kasvualueita ovat esimerkiksi ekologisiin arvoihin liittyvä osaaminen, jonka kysyntä lisääntyy niin laiva- kuin muillakin sektoreilla. Näitä
mahdollisuuksia pyritään nyt löytämään.
Nousiainen on nähnyt jo toivon pilkahduksia joidenkin alihankkijoiden kohdalla, jotka ovat jo itse aktivoituneet ja hakeneet uusia mahdollisuuksia.
mania ANNE KORTELA
Vuoden tauko haastava alihankkijoille
Raisiolaisen Orsap Oy:n liikevaihdosta 90 prosenttia tulee laivapuolelta. Toimitusjohtaja Kari Makkonen näkee tulevan vuoden haasteellisena.
- Kyllä tämä kouraisee pahasti, mutta toivoa ei ole menetetty. Uskomme, että tämä vielä lähtee, mutta ensi vuosi on haasteellinen. Pyrimme löytämään korjausprojekteja, että pystymme pitämään henkilökunnan kunnes
risteilijäinvestoinnit taas uudelleen lähtevät käyntiin. Tilanne on aivan uusi,
sillä laivapuolella projektit ovat olleet hyvin pitkiä.
Käynnissä on projektien hankintaa myös ulkomailta, mutta mitään
konkreettista ei vielä ole valmiina. Perheelliset työntekijät eivät välttämättä
ole halukkaita myöskään lähtemään ulkomaille.
Uudessakaupungissa toimivan Shippax Oy:n tilanne on toimitusjohtajansa Tapio Kordelinin mukaan kohtuullinen. Risteilijän valmistumisen jälkeen on projekti Birka Paradise -laivalla vuodenvaihteen yli. Sen
jälkeen on maapuolen toimituksia.
- Olemme viimeiset kolme-neljä vuotta pyrkineet systemaattisesti
viemään omaa osaamistamme myös muuhun kuin laivanrakentamiseen.
Onneksi rakennuspuoli on piristymässä ja pystymme toimittamaan saniteettimoduuleja, teräskennorakenteita ja hissikuiluja maapuolelle. Sellainen
käsitys minulla on, että vuoden tauko on monille alihankkijoille aika tappava.
Korjausrakentamistakin on ollut vähemmän ja markkinat ovat aika kaluttuja.
Kordelin ei odota nopeaa apua uusilta markkinoilta, sillä varsinaiseen
sopimukseen pääseminen kulkee tutustumisen ja koetoimitusten kautta,
mikä vie aikaa.
20 mania
manialehti.fi Näkökulmia työ- ja talouselämään
teema koulutus ja osaaminen
Osaamisen kehittäminen tie kasvuun
Asiantuntijayrityksissä tarvitaan osaamisen
jatkuvaa kehittämistä, mutta uusia tekijöitä ei
valmistu suoraan oppilaitoksista.
T
urkulainen Neoxen Systems on Turku Science Parkin yrityshautomossa
vuonna 2002 perustettu ohjelmistoyritys, joka perustajiensa pitkän työkokemuksen ansiosta pääsi nopeasti mukaan isoihin projekteihin ja tarvitsi lisää henkilökuntaa. Pienen startup-asiantuntijayrityksen henkilöstön rekrytointi
on vaativaa, siinä ei ole varaa erehtyä, sillä yhdenkin henkilön työpanos on niin
merkittävä.
- Valitettava tosiasia on, että ohjelmistotalon käytännön työhön ei ole suoraa
koulutusta. Siksi olemme räätälöineet täsmäkoulutusta alunperin ESR High Tech
Way -projektina yhteistyössä TE-keskuksen työvoimakeskuksen, ja nykyään ELYkeskuksen kanssa, sanoo toimitusjohtaja Esa Tervo.
Työvoimatoimiston messujen ja ELY-keskuksen avoimen valtakunnallisen haun
kautta koulutukseen on löydetty potentiaalisia työntekijöitä, jotka ovat suorittaneet
koulutuksensa täysin yrityslähtöisesti Neoxenille räätälöitynä. Työntekijä saa täsmäkoulutuksen ja mahdollisuuden ehkä työllistyä yrityksessä, mutta hän voi työllistyä muuallekin. Yrityksellä on mahdollisuus palkata työntekijä koulutuksen jälkeen, mutta ei velvollisuutta siihen.
- Meillä on ollut valtavan hyviä kokemuksia näistä koulutuksista. Jo ensimmäisen koulutuksen työntekijät palkattiin meille ja myöhemminkin suurin osa henkilökuntaamme on tullut meille tätä kautta. Kaikissa koulutuksissa on hyödynnetty
sähköisiä toimintaympäristöjä, työkaluja ja materiaaleja, sanoo Tervo.
Hän näkee osaamisen kehittämisen merkittävänä tekijänä yrityksen kasvulle.
- Tämän toimialan perussääntö on: kasva tai kuole, sillä elämme kassavirrasta. Me olemme kasvaneet tasaisesti ja kannattavasti, liikevaihtomme on nyt noin 1
miljoona vuodessa ja kasvu jatkuu taantumasta huolimatta.
Tervolla on itselläänkin 15 vuoden aikuiskoulutustausta, sillä nuorena aloitetut
klassisen filologian opinnot jäivät kesken ja hän suuntautui työelämässä tietokoneharrastuksensa viitoittamaan suuntaan sekä opiskeli työn ohessa.
- Aloitin Raision aikuiskoulutuskeskuksen mikrointensiivikurssilta ja jatkoin
ammatillisilla ohjelmistonsuunnittelukursseilla. Tämä reitti vei innovaatioihin, patentteihin, tietokirjailijaksi ja kansainväliseen ohjelmistobusinekseen. Aikuiskoulutus on lähellä sydäntä, ja lähes alusta saakka olen toiminut ammatillisten näyttötutkintojen arvioijana opetushallituksen työryhmissä.
Koulutuksen kehittäminen on laajentanut myös Neoxen Systemsin liiketoimintaa. Yritys voitti TEKESin valtakunnallisen kilpailun ja kehittää nyt sähköistä
verkko-oppimisympäristöä yhdessä kuntien ja kustantajien kanssa. Avoimen e-oppimisen standardia kehittävä järjestelmä on jo pilottikäytössä Naantalin kouluissa.
- Sähköinen oppiminen virtuaalimaailmoineen on luonnollista nykyiselle ”diginatiiville” sukupolvelle ja ehdottomasti tulevaisuuden juttu kaikessa opiskelussa,
mutta sen esteenä on ollut yhteisen ja kaikille toimijoille avoimen kansallisen alustan puute, johon esimerkiksi kaikki kirjankustantajat pääsisivät. Nyt sitä toteutetaan, sanoo Tervo.
Palvelumme yrityksille
- haku- ja haastattelupalvelut
- henkilöstövuokraus
- soveltuvuuden arvioinnit
- uudelleensijoittumisvalmennukset
- työyhteisön kehittämisratkaisut
HRV-palvelut on työ- ja elinkeinohallinnon
henkilöstöpalveluihin erikoistunut
maanlaajuinen asiantuntijaverkosto, joka
tarjoaa yrityksille apua haasteellisissa
henkilöstötilanteissa.
HRV-Palvelut
Turun työ- ja elinkeinotoimisto
Linnankatu 50,
PL 836, 20101 TURKU
puh. 010 19 4391
faksi 010 60 43 185
[email protected]
Espoo, Jyväskylä, Kouvola, Lahti, Mikkeli, Oulu, Pori, Seinäjoki, Tampere, Vaasa
LOMAENERGIA
HYÖTYKÄYTTÖÖN
TUTKINTO-/PITKÄT KOULUTUKSET
Johtamisen erikoisammattitutkinto
▪ alk. 11.11. ▪ oppisopimus
50,50 €
Myynnin ammattitutkinto
▪ alk. 5.11. ▪ oppisopimus
www.tuakk.fi
mania ANNE KORTELA
50,50 €
Pienyrittäjän kehittämisohjelma
▪ alk. 14.9. ▪ oppisopimus
50,50 €
Sähköisen median ja markkinoinnin
asiantuntija
▪ alk. 19.10. ▪ oppisopimus
50,50 €
▪ aamukahvit ja info 23.9. klo 8.30 Kaarina
▪ ilm. 0207 129 250, nea.nolvi@tuakk.fi
Taksiliikenneyrittäjäkoulutus
▪ alk. 27.9. ▪ päiväkoulutus
1400 €
LISÄTIEDOT JA HAKU
Keskus 0207 129 200
www.tuakk.fi
Hae syksyn koulutuskalenteri kirjastosta,
toimipaikoistamme
tai tilaa puhelimitse.
YRITYKSET!
Räätälöityjä koulutuspalveluja. Kysy lisää tai
pyydä tarjous osoitteesta
asiakaspalvelu@tuakk.fi
TEHOKKAAT LYHYTKOULUTUKSET
Alaistaidot työyhteisön muutoksen tukena
▪ 22.9. klo 8.30–13
400 €
Esa Tervo suosittelee
henkilökunnan
täsmäkoulutusta yrityksissä,
sillä oppilaitosten
koulutus ei valmenna
suoraan kaupallisen
ohjelmistotuotannon
tehtäviin.
Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected]
Esiintymis- ja neuvottelutaitojen
virikeillat (4 iltaa)
▪ alk. 15.9.
480 €
Myynnin tehopaketti (3 krt)
▪ alk. 23.9. klo 9–12
360 €
Sähköinen markkinointi matkailualalla
▪ alk. 20.9. klo 12–15.30
alk. 450 €
TYÖELÄMÄN
LUPAKORTIT
Päivitä työelämän lupakortit meillä! Tarkista
aikataulut tuakk.fi/kortit
ja ilmoittaudu mukaan!
Turun Aikuiskoulutuskeskus
Turku ▪ Kaarina ▪ Paimio
Keskus 0207 129 200
www.tuakk.fi
mania 21
teemantuntija
essi saru
koulutus ja osaaminen
Osaamisen kehittäminen pienessä yrityksessä –
tiedettä ja taidetta
P
ieni yritys on ainutlaatuinen. Sen henkilöstön
osaamisen kehittämiseen tai ylläpitämiseen tarvitaan avuksi sekä luovuutta että tietoa. Luovuutta tarvitaan, jotta pienet resurssit ja suppeampi
henkilöstön johtamisen osaaminen saadaan hyödynnettyä. Tietoa taas tarvitaan, jotta olemassa olevia
käytäntöjä osataan soveltaa ja räätälöidä oman yrityksen tarpeisiin ja ympäristöön sopiviksi. Valmiit suurten yritysten mallit tai käytännöt sopivat vain harvoin
suoraan pienen yrityksen toimintaan, mutta niiden
joukosta voi poimia ja muokata omiin tarkoituksiin
sopivia käytäntöjä.
Osaamisen kehittämiseen ja henkilöstön johtami-
seen liittyvien käytäntöjen ei tarvitse olla virallisia ja
suunniteltuja, vaan usein epäviralliset, päivittäiseen
johtamiseen nivoutuneet käytännöt toimivat parhaiten. Monet tutkimukset osoittavat, että pienissä yrityksissä työntekijöiden työtyytyväisyys on korkeampi kuin suurissa yrityksissä. Tämä kuvastaa sitä, että
näissä yrityksissä tehdään asioita hyvin, vaikka ei suoraan puhuttaisikaan henkilöstön osaamisen kehittämisestä tai johtamisesta. Osaamisen kehittäminen
nivoutuu luonnolliseksi osaksi yrityksen päivittäistä johtamista epävirallisten käytäntöjen kautta. Näitä
ovat esimerkiksi avoin tiedon välittäminen, yhteisten
tavoitteiden asettaminen, oman työn merkityksen ja
roolin pohtiminen ja avoin vuorovaikutus yrityksen
johdon ja työntekijöiden välillä. Päivittäisessä kanssakäymisessä henkilöstölle voidaan välittää viestiä yrityksen arvoista, asenteista ja luoda kuvaa oikeudenmukaisesta yrityksestä, jossa jokaisen työpanoksella
on oma arvonsa.
Yrittäjän persoona ja henkilökohtainen ote asioiden hoitamiseen ja omaan osaamiseen perustuva auktoriteetti ovat keskeisessä asemassa. Niiden kautta
muodostuu yrityksen ilmapiiri, joka parhaimmillaan
on kannustava yhdessä tekemisen ilmapiiri ja auttaa
tavoitteiden saavuttamisessa. Perinteinen, luonnollinen tapa johtaa yritystä ja kommunikoida työntekijöiden kanssa on keskeistä myös henkilöstöjohtamisen
kannalta, koska motivoivan ja osaamiseen perustuvan
johtamisen merkitys on suuri silloin, kun resursseja
on niukasti. On hyvä kuitenkin muistaa, että myös
työntekijöillä on rooli ilmapiirin muotoutumisessa.
Avainasia on vuorovaikutus yrittäjän ja työntekijöiden välillä.
Osaamista voidaan pienessä yrityksessä kehittää joko
rekrytoimalla sellaisia henkilöitä, joilla on tarvittavaa
osaamista tai kouluttamalla jo olemassa olevaa henkilökuntaa. Onnistuneen rekrytoinnin merkitys korostuu pienessä yrityksessä, koska niissä on tärkeää, että
uudet työntekijät sopivat yrityksessä jo olevaan tiimiin. Yksi huono rekrytointi saattaa pilata koko yrityksen ilmapiirin ja heikentää myös muiden työtyyty-
Työyhteisöviestintä haastaa osallistumaan
A
rvostettu viestinnän tutkija, VTT Elisa Juholin luennoi viestinnän opettajille järjestetyssä seminaarissa Turussa työyhteisöviestinnän suurista muutoksista. Romukoppaan ovat
hänen mukaansa joutaneet vanhat käsitteet sisäisestä ja ulkoisesta viestinnästä,
sillä koko työyhteisön
on osallistuttava siihen jatkuvaan vuoro-
puheluun, tiedon tuottamiseen ja jakamiseen, joka on
nykyisin elinehto yritysten toiminnalle. Viestinnän
ammattilaisilta vaaditaan liiketoiminnan ja yhteiskunnan ymmärtämistä sekä hyvää mediaympäristön
tuntemista.
Turun AMK:n kielikoulutuskeskuksen päällikkö
Minna Scheinin toteaa, että viestinnän opetus vaatii myös opettajilta uuden viestintäkulttuurin omaksumista.
– Yritykset toivovat, että koulutamme rohkeita
viestijöitä, joilla on valmius kohdata erilaisia kulttuureita. On tärkeää pystyä osallistumaan
keskusteluun myös muusta kuin omasta
Minna Scheinin pitää tärkeänä, että
ammattialastaan.
vuorovaikutustaidot ja monikulttuurisuuden
ymmärtäminen kehittyvät jo opiskelun
Opettajien työyhteisötietoa on kehi-
väisyyttä ja sitä kautta koko yrityksen tuloksellisuutta.
Vastaavasti yhden avainhenkilön menetys saattaa olla pienelle yritykselle kohtalokas. Näihin tilanteisiin
varautumisessa osaamisen jakaminen muiden kanssa
ja työssä oppimisen merkitys korostuvat. Jos työntekijöiden ei tarvitse olla huolissaan oman asemansa menettämisestä, tiedon ja osaamisen jakaminen ja toisten opettaminen helpottuu. Monesti myös haastavat
työtehtävät ja niiden kautta oman osaamisen kehittäminen korvaavat muodollisen koulutuksen kautta tulevaa uutta osaamista.
Osaamisen kehittäminen pienessä yrityksessä on haastavaa,
mutta sitä ei pitäisi
kiireen keskelläkään
unohtaa.
Kirjoittaja on ma. tutkijatohtori Turun
yliopiston,Turun kauppakorkeakoulun johtamisen
ja organisoinnin laitoksella. Hänen keskeiset
asiantuntijuusalueensa ovat pienten yritysten
henkilöstöjohtaminen ja henkilöstön kehittäminen.
tetty esimerkiksi kaksivuotisen OSAKE-hankkeen
avulla, jossa Turun ammattikorkeakoulun, Raision
aikuiskoulutuskeskus Timalin ja Turun ammattiinstituutin viestinnän opettajat jalkautuvat pk-yrityksiin 250 työtunnin panoksella. He tutustuvat
yritysten viestintäkäytäntöihin ja pyrkivät kehittämään niitä sekä laativat esimerkiksi viestintäsuunnitelmia yrityksille. Toiminnasta hyötyy sekä
opetus että työyhteisö.
– Olemme lisänneet myös sosiaalisen median
opetusta ja interaktiivisuutta opetuksessa ja käytämme paljon sähköisiä oppimisalustoja. Myös
yritykset kaipaavat tietojensa päivittämistä, ja siksi viestintäkoulutuksen kysyntä on selvästi lisääntynyt, sanoo Scheinin.
aikana ja syventyvät työelämässä.
TOIMISTO. TALOUS. PALVELU. IT. VARASTO. TEOLLISUUS.
> WWW.LEGIOONA.COM
LEGIOONA OY, Rehtorinpellonkatu 4 B, 20500 Turku
Puh. (02) 2333 378 Fax (02) 2337 303
Laitteet ja tarvikkeet leimasimista
värinauhoihin, maksupäätteistä
kopiokoneisiin. Myös huollot.
mania ANNE KORTELA
Joskus hienoinkin taideteos vaatii huolenpitoa.
työnantaja, pidä
pyörät pyörimässä
π työterveydellisesti painotettu sairaanhoito ja
erikoislääkärikonsultaatiot
π moniammatilliset tiimit yhteistyössä asiakasyrityksen kanssa
sairauspoissaolojen ja eläkeriskien hallinnassa.
Soita ja kysy lisää puh. (02) 41400
mehiläinen työterveys, kauppiaskatu 8, 20100 turku • www.mehilainen.fi
Humalistonkatu 16, Turku
22 mania
www.lasku-laite.fi
Puh. 231 1420
manialehti.fi Näkökulmia työ- ja talouselämään
ILMOITUS
Kehittäjäkumppani yrittäjälle –
täsmäkouluttaja henkilökunnalle
Nykyaikaisen koulutuksen monimuotoisuus
on jotain, jota ei osaa kuvitellakaan, jos itse
on kuluttanut koulunpenkkejä kymmeniä
vuosia sitten. Moni Timalin kynnyksen
ylittäneistä on yllättynyt – ja saanut uusia
eväitä työhönsä ja elämäänsä.
Y
ritysten tarpeet kiinnostavat aidosti raisiolaisen Aikuiskoulutuskeskus Timalin henkilökuntaa. Ne ovat pohja koko toiminnalle,
sillä tavoitteena on kouluttaa ammattitaitoista työvoimaa juuri niihin tarpeisiin, joita lähialueen elinkeinoelämällä on. Yhteistyö yritysten kanssa on tiivistä ja syvää, sitä on hiottu jo 39 vuotta.
– Meidän toimintamme on oikeasti työelämälähtöistä ja olemme kehittäneet joustavuutta. Pystymme vastaamaan nopeasti muuttuviin tarpeisiin. Pienet ja keskisuuret yritykset ovat tärkeimmät
kumppanimme, sanoo rehtori Marjatta Lennala.
Timalin koulutusalat ovat tietotekniikka, markkinointi ja liiketalous, jotka näkyvät koulun nimessäkin, sekä ravitsemispalvelut. Moni opiskelija on
perustanut yrityksen hankkimansa ammattitaidon
avulla ja työllistänyt itsensä lisäksi muitakin.
– Koulutus on erittäin voimaannuttavaa aikuisille. Aikuisopiskelijat ovat hyvin motivoituneita ja
motivoivat myös kouluttajia, joiden on osattava ottaa huomioon opiskelijoiden aikaisempi osaaminen
koulutusta suunnitellessa, sanoo Lennala.
OppIMISpOLKU OMan yrITyKSen
KehITTäMISeen
Yrittäjät ovat oman ammattialansa huippuasiantuntijoita, mutta kaipaavat usein tukea liiketoiminnan suunnitteluun, johtamiseen ja riskinhallintaan.
Yrittäjille suunnatuissa koulutuksissa on aina sama
tavoite: vahvistaa käytännön osaamista oman yrityksen kehittämiseen. Yrittäjä saa mahdollisuuden
laajentaa näkökulmiaan, tilaisuuksia tutustua muiden alojen yrittäjiin ja apuvälineitä pitkän tähtäimen
suunniteluun.
– Osaava yrittäjä -koulutuksessa kehitetään yrittäjän valmiuksia tulokselliseen liiketoimintaan:
täsmennetään liikeideaa, laaditaan liiketoimintasuunnitelma ja toimitaan sen mukaan. Lähikoulu-
”Yritysten kehittämistarpeisiin vastaaminen on ollut aina tärkeä osa Timalin toimintaa”, toteavat rehtori Marjatta
Lennala (vas.), koulutuspäälliköt Päivi Viksten ja Sari Jokinen sekä kehittämisasiantuntija Markku Moberg.
tuspäiviä pidetään noin kerran kuukaudessa, silloin
asioita pohditaan ryhmässä. Välillä tapaan yrittäjiä
kahdestaan ja silloin suunnitellaan yrittäjän oman
yrityksen kehittämistä, sanoo kouluttaja Markku
Moberg.
Opiskeluun saattaa myös ’jäädä koukkuun’, kun
valmennusten myötä avautuu foorumi oman yrityksen kehittämiseen. Yrittäjyystutkinnot tarjoavat mahdollisuuden jäsentää oman yritystoiminnan
haasteita erilaisista näkökulmista vuorovaikutuksessa valmentajien ja toisten yrittäjien kanssa. Timalilla on tarjota oppimispolku, jossa on paljon
vaihtoehtoja lyhytkoulutuksista eritasoisiin tutkintoihin. Yrittämisen ja johtamisen koulutuspäällikkö
päivi Viksten kertoo, että yrittäjä voi syventää osaamistaan esimerkiksi tuotekehityksessä ja johtamisessa. Lisäksi on mahdollisuus osallistua eri alojen
lyhytkoulutuksiin ja Timalin seminaareihin.
– Syksyllä käynnistyvät taas uudet Tulisoihtu- ja
Sammon Takojat –valmennukset, jotka toteutetaan
Raision aikuiskoulutuskeskus Timali
”En oikeasti osannut odottaa paljon yrittäjäkoulutukselta, yllätyin positiivisesti. Opetus on keskustelevaa, ja siitä saa paljon irti. Joka kerta tulee
jotain uutta, ja olen saanut uusia ideoita markkinointiin. Kun
Juhaninkuja 1
ideoidaan ryhmässä, huomaa,
21200 RAISIO
että toisilla on yllättävän palPuhelin
(02) 434 4000
jon samoja ongelmia. LisäkSähköposti:
[email protected]
si on vielä henkilökohtaisia
www.timali.fi
tapaamisia, joissa keskityRaision aikuiskoulutuskeskus (perustettään juuri minun yritykseetu 1971) on osa Raision seudun koulutuskunni. Samalla kun teen tutkintayhtymää (RASEKO). Timali – nimi otettiin
toa, saan materiaalia omaan
käyttöön vuonna 2001.
yritykseeni - ja aikatauluisVuosittain aikuisopiskelijoita on noin 1600
sa on otettu huomioon, että
yritysten henkilöstökoulutuksessa, työvoion yrittäjä”, sanoo yrittäjän
mapoliittisessa ja oppisopimuskoulutukammattitutkinnon suorittaja
sessa.
Mervi Lehtonen Kukkea Piha
Oy:stä.
Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected]
yhteistyössä Jyväskylän ammattikorkeakoulun Tiimiakatemian kanssa. Moni yrittäjä ei tiedäkään,
että Yrittäjän oppisopimus tarjoaa hienon mahdollisuuden rahoittaa oman yrityksen kehittämistä. Tutkintojen rahoitus hoidetaan yhteistyössä Raision oppisopimustoimiston kanssa, Päivi Viksten
iloitsee.
TaLOUShaLLInnOn TIedOT KUnTOOn
TäSMäKOULUTUKSeLLa
– Me olemme täällä yrityksiä varten. Meille voi soittaa, niin autamme. Itse ei tarvitse ottaa selvää. Esimerkiksi jos yrityksessä on hiljaisemmat ajat, voi
olla hyvä tilaisuus järjestää henkilökunnalle koulutusta. Autamme myös rahoituksen järjestämisessä,
siihen on tällä hetkellä paljon vaihtoehtoja, kannustaa liiketaloustiimin koulutuspäällikkö Sari Jokinen.
Jos tarvitsee uutta työntekijää taloushallintoon
tai sihteeri-/toimistotyöhön, Timalin kouluttajat
voivat suositella osaavia ihmisiä tai järjestää yritykseen harjoittelijan. Syksyllä alkavat mm. palkanlaskijan ja taloushallinnon koulutukset.
– Pitkään alalla toiminut voi saada todistuksen
ammattitaidostaan näyttötutkintona joko
kokonaan ilman koulutusta tai suorittaa
itseltään puuttuvia osia valmistavassa koulutuksessa työn ohessa, hän
sanoo.
Syksyllä alkavia koulutuksia
(lisätietoja netissä:www.timali.fi)
Osaava yrittäjä - Yrittäjän ammattitutkinto
Sammon Takojat -valmennus - Tuotekehittäjän
erikoisammattitutkinto
Tulisoihtu-valmennus - Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto
Kirjanpidon perusteet vasta-alkajille 3.- 4.11. ja
10.–11.11. (4 pv)
Palkanlaskennan perusteet 27.10. ja 3.11. (2pv)
Talouden perusteet 2.-3.12. (2 pv)
mania 23
www.ravintolaaurora.fi
lounasvieras
”Koko alueen vetovoima kasvaa,
kun tulee uusia matkailukohteita”
Ann-Karin Koskinen odottaa Turun kulttuuripääkaupunkivuoden
hyödyttävän koko aluetta matkailullisesti.
K
aunis kesä on suosinut kotimaan matkailua, vaikka kovat helteet ovat karsineet joidenkin kohteiden kävijöitä. Muumimaailmassa päästiin lähes viime vuoden tasolle, noin 205 000 kävijään. Siellä helteet ovat tasoittaneet
kävijöiden määrää. Markkinointijohtaja Ann-Karin Koskisen mukaan ihmisiä on käynyt katsomassa Muumeja tasaisesti kaikkina päivinä, kun taas sateisempina kesinä harvat
aurinkoiset päivät aiheuttavat kävijäpiikkejä.
Buffetlounas
vihreä salaatti
+ krutonkeja
mozarellasalaatti
lihakeitto
lohikiusaus
kahvi
Millainen kesä oli Muumimaailmassa?
Asiakkaiden tyytyväisyydellä mitattuna se oli erinomainen.
Muumimaailma on aina saanut hyvää asiakaspalautetta, mutta
tänä kesänä se on ollut vielä parempaa. Uskoisin, että yksi tekijä on juuri kävijöiden tasainen jakautuminen kaikille päiville,
sillä kävijäpiikit voivat saada aikaan ruuhkia, jotka aiheuttavat kiirettä henkilökunnalle. Lisäksi henkilökuntamme on
tänä kesänä ollut erityisen hyvää. Palaute on meille erityisen
tärkeää, koska kävijöistä suurin osa on aivan pieniä lapsia ja
tarjonta on suunniteltava heille sopivaksi. Esimerkiksi tämän
vuoden Itämeri-teemassa keskityttiin pienen lapsen ymmärtämiin ympäristötekoihin, kuten roskaamisen välttämiseen.
Panostimme myös turvallisuusasioihin ja uusi yhteistyömme
lääkäriasema Pulssin kanssa ensiavussa onnistui hyvin.
Entä muut kohteenne?
Myös Väskin saaressa riitti kävijöitä aivan arvioidemme mukaisesti eli noin 23 000. Emma-teatterin Seitsemän veljestä
on ollut menestys sekä arvostelujen että katsojamäärien kannalta. Näytökset ovat olleet usein loppuunmyytyjä ja kaikkiaan näytelmän on nähnyt noin 30 000 ihmistä.
Mikä merkitys ympäristön tarjonnalla on oman matkailutuotteenne menestykseen?
Naantalin hyvällä matkailuimagolla ja muulla lähialueen
tarjonnalla on tietysti merkitystä. Ne vaikuttavat erityisesti
siihen, kuinka pitkän aikaa matkailijat täällä viipyvät. Esimerkiksi uusi vesipuisto Jukupark on hyvä lisä alueen tarjontaan. Teemme paljon yhteistyötä muiden matkailuyritysten, kuten Naantalin kylpylän, Turun ja Naantalin hotellien
ja Kultaranta Resortin kanssa ja tietysti kaupunkien matkailutoimen kanssa. Me hyödymme toinen toisistamme.
on valittu vuoden 2010
LOUNASRAVINTOLAKSI
Lounas noutopöydästä
Ma - Pe klo 11 - 14
Hinta 8,60 € / 6,40 €
Onko Turun kulttuuripääkaupunkivuodella vaikutusta
Naantaliin?
Uskon, että on. Ehkä Naantali voisi olla lastenkulttuurikaupunki Muumimaailman johdolla! Suunnittelua on jo osittain
käynnistetty siitä, miten se näkyisi meillä. Turun Marja Tyrni -kampanja on saanut erittäin hyviä tuloksia. Se on huomattu hyvin. Syksyllä Turku markkinoi kulttuurikaupunkia
omalla osastollaan Matkailumessuilla, me olemme vieressä
Naantali-osastolla ja kolmantena on saariston tarjonta. Yhdessä ne muodostavat jo monipuolisen kokonaisuuden. Pienet yritykset hyötyvät isojen kohteiden vetovoimasta, sillä
niiden imussa pienetkin saavat asiakkaita.
Mitä uutta tarjontaa on tulossa matkailuun?
Suuri haaste erityisesti Naantalille on saada matkailukautta
pidennettyä, kesällähän matkailijoita riittää. Muumimaailman kautta on jo joinkin vuosina jatkettu elokuun lopulle
hiukan lyhyemmällä aukioloajalla. Talvitapahtumia kehitämme jo tutun Taikatalven lisäksi. Syksyllä meillä käy yritysryhmiä. Väskissä on syksyllä esimerkiksi tiimitoiminnaksi sopivaa kumiveneohjelmaa, järjestämme myös haluaatessa
jousiammuntaa, kiipeilyä ja kullanhuuhdontaa. Suuri hanke
on Kultaranta Resortiin liittyvä yhteistyön käynnistäminen
13 ruotsalaisen golf-kentän kanssa.
Mitä tarjottavaa ulkomaalaisille matkailijoille tarvitaan?
Monipuolisuus on tärkeää. Tarvitaan paljon erilaisia kohteita
ja paljon tapahtumia, ne houkuttelevat matkailijoita. Turun
kulttuuripääkaupunkivuosi on markkinoinnissa erittäin hyvä, koska tapahtumia on paljon. Lisäksi eri maiden matkailijat hakevat vähän eri asioita. Esimerkiksi aasialaiset vieraat
arvostavat designia ja arkkitehtuuria. Venäläisiä ja virolaisia
houkuttaa kalastus. Saunakulttuuri on aina suosikkilistalla
ja erikoisen mieleistä on, jos voi päästä tutustumaan siihen
yksityisellä kesämökillä. Turussa historia ja museot kiinnostavat ja saaristossa houkuttelee luonto.
mania Anne Kortela
Muinaislinnojen aatelia!
Ammattitaidolla yritysjuhlat, häät ja syntymäpäivät.
t
Pikkujoulupäivät myynnissä nyt,
ohjelmasta vastaa turkulainen TEHDASTEATTERI!
Soita ja varaa paikkasi ajoissa!
Á LA CARTE
Ke - To klo 18 - 22
Pe - La klo 18 - 23
Tervetuloa maistamaan
syksyn uusia makuja!
Yliopistonkatu 29 C Turku p. (02) 4808 4000 www.kiitorata.fi
24 mania
Puh. (02) 856 017 www.louhenlinna.com
manialehti.fi Näkökulmia työ- ja talouselämään
Lähetä kuvia iloisesta yritystapahtumasta:
[email protected]
Yhdistää parhaimmat pankkipalvelut
ja elämännautinnot.
Langh Ship henkilökuntajuhla
tunnelmassa
EDE-päivä
Eurooppalainen yrittäjyyden päivän
järjestettiinTurussa kesäkuussa kahdeksannen kerran. 350 osanottajaa
osallistui keskusteluun mm. eettisyyden ja luovuuden merkityksestä yritystoiminnassa. Tilaisuudessa palkitttiin
yritykset : VAK Oy, Axel Technologies
LTd, Oversol Oy sekä Elomatic Oy. EDE-pä ivässä pu huneen Laitilan wirvoitusjuomatehtaan toimitusjohtajan Rami Aarikan
mukaan aloittavan yrityksen kehitys on usein
onnistumisten, erehdysten ja virhearvioiden
summa. Kun tekee niin
kuin itsestä tuntuu hyvältä, se saattaa riittää
varsin pitkälle. m
Langh Ship juhli työntekijöitään 15.8. järjestetyssä henkilöstöjuhlassa Alas-
kartanon tilalla Piikkiössä. Keskuskauppakamarin myöntämiä ansiomerkkejä
pitkään jatkuneesta ansiokkaasta työstä tai luottamustoimesta sai 19 henkilöä.
Seitsemää eläkkeelle lähtijää muistettiin kiitoslahjoilla, tunnustuksen saaneista paikalla olivat: (vas.) Hannu, Soinila, Risto Laakso, Juha Forsman, Veikko
Tamanen, Reino Verosaari, Hanne Hinders, Tapani Salonen, Ari Alatalo, Sam
Walldén, Esko-Juhani Hänninen ja Sten-Olof Hansén. m
Operaatio Nälkäpäivä 16.-18.9.2010
30-vuotias nälkäpäiväkeräys
kutsuu kaikki mukaan!
Tule tutustumaan Punaisen Ristin
avustusketjuun.
Turun kävelykadulla on esillä
SPR:n avustustoiminnasta kertova
valokuvanäyttely sekä esittelyteltta
kenttäsairaalan osasta.
Näyttelyyn voi tutustua Yliopistonkadulla
16.-17.9.2010 klo 10-18.
Tervetuloa!
Auta Punaista Ristiä auttamaan –
pienikin hetki ajastasi riittää!
Minne
tänään
lounaalle?
Kaikki viikoittain
vaihtuvat lounaslistat
yhdestä paikasta.
u.fi
www.lounasturk
MUISTA
ATERIAPASSI
www.tokravintolat.fi
Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected]
mania 25
Ihmisille,
jotka pitävät autostaan.
www.k1katsastajat.fi
manian auto
BMW 530d A Sedan Uudistunut
BMW:n 5-sarja saapui keväällä Suomeen.
Alkaneen syyskuun puolivälissä saapuvat
myös farmari- eli Touring-mallit. Dieselmallien parhaimmistoa edustaa 530d
A, jossa arvokkailla ja edistyksellisillä
lisävarusteilla kuljettajan tehtäväksi jää
lähinnä kääntää rattia.
S
eitsemän vuotta sitten viimeksi uudistunut
BMW:n 5-sarja koki täydellisen uusiutumisen
viime keväänä. Uusi mallisto on – kuten yleensä
– hieman edeltäjäänsä isompi. 490 sentin pituudessa
lisäystä on kuutisen senttiä ja leveyttäkin on tullut lisää puolitoista senttiä. Aiempaa sirompi muotoilu piilottaa kasvaneet mitat kuitenkin tehokkaasti.
Sisätilat ovat väljät. Vaikka BMW:n mallistossa vasta 7-sarja sijoittuu edustusluokkaan, myös 5-sarjan takatilat kelpaavat myös omistajan istuttavaksi. Jalkatilaa
on riittävästi ja istuin miellyttävä, vaikka lisävarusteena myytävä vaalea nahkaverhoilu ei aina kaikkein käytännöllisin vaihtoehto olisikaan. Luultavasti vain harva auton ostavista kuitenkaan suunnittelee esimerkiksi
lasten turvaistuimen asentamista takapenkille.
Ajamisen iloa kaikilla herkuilla
Uuden BMW:n moottorivalikoima tarjoaa kolme die-
sel- ja neljä bensiinivaihtoehtoa. Myydyimmäksi malliksi tulee ehdottomasti muodostumaan perusdiesel
520d, jonka 184 hevosvoiman moottori riittää isolle
autolle hyvin. Auton verollinen hinta on 49 505 euroa. Bensapuolella edullisin vaihtoehto on 523i, joka
on mainittua edullisinta dieseliä runsaat 4000 euroa
kalliimpi. Koeajoauto 530d:n kohdalla hinnastossa
mainitaan 67 231 euroa, mutta herkuilla on hintansa:
lisävarusteita on autossa vajaan 40 000 euron edestä,
joten lopulliseen auton hintalappuun olisi kirjoitettava 103 375 euroa.
Runsas lisävarustelu on omiaan hämärtämään kuvaa vakiovarusteisesta perusautosta. On silti hyvä, että asiakkaalla on mahdollisuus tutustua niihin ennen
kuin päättää ostaa esimerkiksi yli 3000 euron navigaatiojärjestelmän tai 1000 euron arvoisen Surround
View -kameratoiminnon. Monelle varusteisiin tutustuminen koeajoautossa tietysti merkitsee totista paikkaa, kun hienous toisensa perään osoittautuu kukkaron kestävyyttä koettelevaksi valinnaisvarusteeksi.
Vaikka jo pienetkin autot kulkevat nykyisin vakaasti, on uusi 5-sarja moottoritienopeuksissa kuin
juna. Automaattivaihteisto on 8-portainen, eikä vaihtamista juuri huomaa. Suorituskykyä riittää, joten
ohitukset onnistuvat turvallisesti myös kaksikaistaisilla väylillä.
Tekninen kehitys on tehnyt autoilusta vaivatonta.
Liikkeelle lähtiessä auton käynnistämiseksi riittää,
että avaimet ovat taskussa ja painaa start-nappulaa.
Ovien sulkeutumisen varmistaa SoftClose -automatiikka ja istuimen ja peilien asetukset löytyvät muistista. Ajossa aktiivinopeudensäädin säätää vauhdin ja
etäisyyden edellä ajavaan, auto valvoo kaistalla pysymistä ja pysäköintiavustin sekä Surround View auttavat pysäköimisessä. Miten pitkään kuljettajaa siis vielä tarvitaan?
Sivupeilien alle on kätketty pysäköintiä
helpottavat Surround View -kamerat.
Kaikista hienouksista huolimatta ihmisen on kytkettävä osa automaattisista toiminnoista päälle ja valvottava autoa. Penkin ja ratin välissä istuva on edelleen se, joka halutessaan kyttää toisen peräpuskurissa
ja lähtee ohittamaan sulkuviivasta välittämättä.
BMW 530d A osoittautui kokemuksena yhdeksi
hienoimmista ajamistani autoista. Manian autopalstalla tämä on järjestyksessä 44:s autoesittely, ja tämä
auto sijoittuu ehdottomasti kärkikastiin. Hieman jää
vaivaamaan se, miten suuri rooli on auton varusteilla
– olisiko kokemus ollut sama ilman niitä?
Uudistunut mallisto on piristänyt 5-sarjan myyntiä.
Yritysmyynnin osuus on selvästi lisääntynyt ja noin
60 prosenttia autoista on myyty yrityskäyttöön. Myös
lähipäivinä esiteltävä Touring on kiinnostanut ja ennakkotilauksia on tehty kesän aikana runsaasti. Esimerkiksi Audi A6, Mercedes-Benzin E-sarja ja Volvo
S80 ovat saaneet kovan haastajan. Myöhemmin haastajien joukkoon liittyy myös uusi Saab 9-5, jota toivottavasti pääsemme kokeilemaan vielä alkaneena syksynä.
mania Riku Näsänen
Lisävarusteiden myötä 10,2 tuuman
kokoiseksi kasvavaa värinäyttöä ei
tarvitse tihrustella.
BMW 530d A Sedan
Teho
180 kW/245 hv
Keskikulutus
6,2 l/100 km
Co2 g/km
162
Vapaa-autoetu
1 160 €/kk
Käyttöetu
995 €/kk
Hinta
67 231 €
26 mania
manialehti.fi Näkökulmia työ- ja talouselämään
Lokakuun Mania ilmestyy 14.10.
”Tutkimus ja Innovaatiot” ja ”Matkat ja Kokoukset”
Ilmoitustilavaraukset lokakuun lehteen 29.9. mennessä
Advertoriaali eli yritysesittelyvaraukset jo 20.9. mennessä
Marraskuun Mania ilmestyy 25.11.
"Ympäristö, energia ja rakentaminen" ja "Verotus ja juridiikka"
Ilmoitustilavaraukset marraskuun lehteen 10.11. mennessä
Advertoriaali- eli yritysesittelyvaraukset jo 1.11. mennessä.
myynti puh. 050 323 7785
[email protected]
mania
manialehti.fi
NÄKÖKULMIA TYÖ- JA TALOUSELÄMÄÄN
www.vuokra-auto.fi
KUORMA - JA PAKETTIAUTOJEN MYYNTI JA VUOKRAUS
Rydöntie 24, 20360 TURKU
0400-440 171 ● 0400-583 033 ● 02-210 5000 ● Fax 02-210 5050
www.mattila.com
Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected]
mania 27
audicenter_turku_mania 9.8.2010 13:57 Page 1