Pääosassa NaiNeN!

5
2011
manialehti.fi
Näkökulmia työ- ja talouselämään
torstaina 8. syyskuuta 2011
KIRJOITTAJAVIERAS
Projektipäällikkö Ari Koski,
Turun yliopisto:
Yrityksiä kannustetaan mukaan
aivovuodon estämiseen
KOULUTUS JA OSAAMINEN
Protomo auttaa osaajia yrittäjiksi
ICT-Portti tuo tietotekniikkaa
käytäntöön
RAHAN VALTAKUNTA
Epävarmuus leimaa
sijoitusnäkymiä
Pankki- ja vakuutusalalta yksityissairaalan
toimitusjohtajaksi siirtynyt Matti Markkula:
Terveydenhoitoala on hyvin
kiinnostava, vaikka kilpailu on jo kovaa
Pääosassa NaiNeN!
Kolme messupäivää • 300 näytteilleasettajaa • monipuolista asiaa
ja viihdettä • www.osaavanainen.fi
Liput: päivälippu 12 €, monipäivälippu 18 €, ryhmät 9 € (väh. 10 hlöä). Avoinna: pe klo 10–18, la–su klo 10–17
AS OY TURUN FREGATTI · Helsinginkatu 13, 20500 Turku
Kotosalla asut itsenäisesti,
mutta et yksin.
Kotosalla-asuminen on YH Länsi Oy:n ja Kotosalla
Säätiön yhdessä kehittämä nykyaikainen ja ainutlaatuinen päivittäisen hyvinvoinnin mahdollistava
asumismuoto yli 55-vuotiaille.
Kotosalla-asuminen tarjoaa asukkaalle turvallisen
kodin, toimivan ympäristön ja palveluiden sekä
harrastusmahdollisuuksien muodostaman laadukkaan kokonaisuuden.
Kotosalla-kotien suunnittelussa huomioidaan myös
ikäihmisen elämään liittyvät muuttuvat tarpeet,
jotta elämä omassa kodissa olisi mahdollisimman
vaivatonta. Ihmisten läheisyys, yhdessä toimiminen
ja huolenpito ovat arkipäivää Kotosalla.
Lisätietoa Fregatista antaa:
Marjo Vahlsten, puh. 010 2273709
Johanna Jokinen, puh. 010 2273726
YH Länsi Oy
Humalistonkatu 12, 20100 Turku
www.yhkodit.fi | www.kotosalla.fi
Aurajoen rannalla
Pala turkulaista kulttuurimaisemaa on nyt saatavilla yli 55-vuotiaille uuden kodin etsijöille, kun Turun ensimmäinen Kotosalla-kortteli
rakentuu Aurajoen rantamaisemaan, Tuomaansillan viereen.
As Oy Turun Fregatin asunnot ovat nyt myynnissä. Fregatti valmistuu
kesällä 2012 ja siihen on rakenteilla 27 eri kokoista, korkealaatuista ja
viihtyisää Kotosalla-kotia.
Kotosalla-kodissa asuminen jatkuu myös oman kodin ulkopuolella,
sillä yhteiset oleskelutilat ja kauniit piha-alueet tarjoavat asukkaille
puitteet viihtyisälle yhdessäololle tutussa ympäristössä.
Kotosalla-korttelin sijainti on erinomainen Aurajoen rannan ja keskustan palvelujen läheisyydessä. Ne ovat myös Fregatissa asumisen
ehdottomia valttikortteja korkealaatuisten asuntojen lisäksi.
TYYLIÄ, TURVAA & TUNNELMAA
Myyntihinta Velaton hinta
alkaen
alkaen
2h+kt+s
44,5 m2
57 904 €
192 700 €
2h+kt+s
57,0 m2
77 075 €
257 200 €
2-3 h+kt+s
72,0 m2
86 875 €
288 000 €
3h+kt+s
91,0 m2
111 255 €
371 100 €
103,0 m2
136 766 €
456 600 €
3-4 h+kt+s
Puhelun hinta (sis alv 23%): lankapuhelimesta 8,28 snt/puh. + 7,0 snt/min. matkapuhelimesta 8,28 snt/puh. + 17,0 snt/min.
TÄSSÄ NUMEROSSA
Kirjoittajavieras – Ari Koski
Näsäviisauksia – Riku Näsänen
Uusiin asemiin
Henkilö – Matti Markkula
Ajankohtaista lyhyesti
Ajankohtaista Itämeri
4
5
6
8
10
12
Turun ja Pietarin ystävyyskaupunkisuhteet
auttoivat Venäjän saamiseen mukaan Itämeriyhteistyöhön.
Teema: Koulutus ja osaaminen
•Teemantuntija – Antti Tuomisto
Rahan valtakunta
Salkunvartija – Veikko Karhulahti
Pankki- ja vakuutusalan uutisia
16
19
20
21
22
Kilpailukyky kasvaa koulutuksesta
O
saaminen on taitolaji, jos mikään. Yritysten
kilpailukyky on suoraan verrannollinen siihen, miten hyvin ne osaavat toimia suhteessa
kilpailijoihinsa. – Ja menestystähän me kaikki niille
haluamme pedata. Osaaminen ei kuitenkaan ole helposti määriteltävä eikä pysyvä olotila, vaan koko ajan
pitäisi olla hereillä siinä, mitä ympärillä tapahtuu ja
valmistautua myös tulevaisuuteen.
Katse kääntyy koulutuksen suuntaan: kaikki koulutus on lisääntynyt, mutta tuottaako se toivottua tulosta?
Vaikka tälläkin hetkellä Varsinais-Suomessa on
vapaana työvoimaa, tuntuu hämmästyttävältä, että osa yrityksistä kokee kauppakamarien selvityksen
mukaan (s. 13) ongelmallisena työvoiman löytämisen. Yksi syy näyttää olevan siinä, että haetaan kapean
erikoistumisalueen osaajia. Siinäpä onkin koulutus-
laitosten osaamisen paikka: kun yritykset erikoistuvat yhä pidemmälle ja työmarkkinat elävät jatkuvasti vaihtuvien suhdanteiden mukaan, miten tasapainoa
voisi hallita?
Työssä oppimisella on suuri merkitys, ja pitkään
asiantuntijoina toimineet henkilöt ovat kullan arvoisia työnantajilleen. Tämä totuus korottaa nuorten
ammattiin valmistuvien työllistymiskynnystä ja sitä
kautta hidastaa heidän osaamisensa kehittymistä. Ongelman ratkaisu ei voi olla mikään muu kuin entistä
tiiviimpi yhteistyö työelämän ja koulutuksen välillä.
Opiskelunhan pitää tähdätä oikeaan työhön, siksi siihen pitää olla mahdollisuus linkittyä jo ennen valmistumista. Asiaan paneutuu myös kirjoittajavieraamme
Ari Koski (s. 4), joka vetää Turun yliopiston koulutuskeskus Braheassa opiskelijoiden työelämävalmiuksien
kehittämisprojektia.
Jokaisen kannattaisi miettiä omaa panostaan osaamisen kehittämiseen, sillä pienistä teoista kasvaa parempi tulevaisuus – se jota me kaikki tavoittelemme.
Osaamista hukataan toisesta päästä
Ei voi kuin ihmetellä, että meillä on varaa työntää ennenaikaiselle eläkkeelle ihmisiä, joiden osaaminen on
monen yrityksen peruspilari. Usein se ymmärretään
vasta heidän lähdettyään. Vastenmielisestä ikäsyrjinnästä on tullut maan tapa, jolla kuvitellaan siistittävän yrityksen mainetta irtisanomistilanteissa. Siinä
vain taitaa käydä toisinpäin – ja kun vielä työuriakin
pitäisi pidentää.
Vakuutusyhtiöt haluavat olla aktiivisia Suomen väestön ikääntymisen tuomille tarpeille
palvelunkehityksessä.
Työelämän tietoiskuja
Liikenteessä
Vapaalla
Tunnelmassa 24
25
26
27
Anne kortela, päätoimittaja
[email protected]
N-Clean oli yksi Eurooppalaisen yrittäjyyden
päivänä kasvua palkituista yrityksistä, toimitusjohtaja Rauno Nurmi otti palkinnon vastaan.
mania
Varsinaissuomalaisen liike-elämän sitoutumaton erikoislehti
Mania-lehti
Business Hotel
Kalevantie 25 B, 20520 Turku
kustantaja
Business to Business Mediat Oy
Piispantilankuja 4, 02240 Espoo
Julkaisija
Viestintämania Oy
Päätoimittaja Anne Kortela,
Ydinviesti, Puhelin 040 590 3860
[email protected]
Naiset osaavat myös nauraa itselleen, todisti
KPMG:n naispäättäjäseminaarin yleisö.
Myyntipäällikkö
Maritta Palmula-Kuloila
Markkinointi Haagalund
Puhelin 050 323 7785 ja 040 501 77 81
[email protected]
Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected]
Kansikuva www.monsuuni.com
Taitto BBM Oy /
Tarja Pitkänen, Amasertek Oy
Juttuvinkit [email protected]
Painopaikka
Botnia Print, Kokkola 2011
Painos ja jakelu
Painos noin 11 500 kappaletta.
Jaetaan henkilönimellä Turun kauppakamarin, Turun Seudun Ekonomien, Turun Yrittäjänaisten ja
varsinaissuomalaisten nuorkauppakamarien jäsenille. Lisäksi Mania jaetaan yrityksen nimellä yli viisi henkeä työllistäviin yrityksiin.
8. vuosikerta
OSOITEMUUTOKSET
[email protected].
TILAUSHINTA
Vuosikerta (7 numeroa) 36 euroa
ISSN 1795-326X,
verkossa 1795-3278
Seuraava numero 13.10.2011
TEEMA:
Matkat ja kokousjärjestelyt
www.manialehti.fi
mania 3
kirjoittajavieras
Estä aivovuoto – anna korkeakouluopiskelijoille
mahdollisuus kehittää yritystäsi
T
Valmistunut opiskelija omaa
yhteydet korkeakouluunsa,
mikä voi avata yllättäviäkin
mahdollisuuksia pienyrityksen
kehittämiseen.
urun kuudessa korkeakoulussa opiskelee 40 000 opiskelijaa, joista vuosittain valmistuu useita tuhansia työelämään. Jotta Turun ja alueen elinkeinoelämä kehittyisi tulevaisuudessakin suotuisasti, olisi tärkeää pitää
mahdollisimman moni nuori osaaja täällä eikä päästää heitä
karkaamaan pääkaupunkiseudulle.
Turun kaupunki ja turkulaiset korkeakoulut ovat tarttuneet haasteeseen. Projektiässät-hankkeessa etsitään keinoja, joiden avulla voidaan tukea korkeakouluopiskelijoiden
työllistymistä maakuntaan alueen kehitystä vauhdittamaan.
Usko on vahva siihen, että vastavalmistuneille opiskelijoille löytyy sopivia työtehtäviä sekä yksityiseltä että julkiselta
sektorilta. Ne pitää vain kaivaa esiin. Töitä pitää tehdä sen
eteen, että erityisesti pienissä yrityksissä nähdään valmistuneiden opiskelijoiden potentiaali. Tuoreen näkemyksen ja
uusimman tiedon lisäksi valmistunut opiskelija omaa yhteydet korkeakouluunsa, mikä voi avata yllättäviäkin mahdollisuuksia pienyrityksen kehittämiseen.
Korkeakoulut haluavat puolestaan kantaa vastuunsa
opiskelijoiden työllistymisestä. Vaikka erityisesti yliopistot
kouluttavat asiantuntijoita kansallisille ja kansainvälisille
työmarkkinoille, on monen opiskelijan ensisijaisena toiveena työllistyminen omalle kotiseudulleen. Turun yliopistosta valmistuvien osalta tämä tarkoittaa varsin usein lounaista
Suomea. Valmistuvien työllistymisen merkitystä on korostettu myös opetus- ja kulttuuriministeriössä, ja se saattaakin
tulevaisuudessa muodostua tavalla tai toisella myös rahoituksen jaon perusteeksi. Osaltaan hanke antaa panoksensa
työurien pidentämisestä käytävään keskusteluun. Lienee pakon sanelemaa keskustella eläkeiän noston mahdollisuuksista, mutta vähintään yhtä
tärkeää on löytää ratkaisuja,
joiden ansiosta työurat pitenevät sieltä alkupäästä.
Ari Koski
Kirjoittaja on projektipäällikkö
Turun yliopiston koulutus- ja
kehittämiskeskus Braheassa
Opiskelijoiden työelämävalmiuksia pyritään parantamaan todellisilla työtehtävillä, jotka he suorittavat ohjatusti ryhmätyönä yritysten toivomista aiheista. Pilottiyritysten
ja kehittämistehtävien haku on parhaillaan käynnissä, joten
aktiiviset yritykset voivat pian saada tuoreita ideoita käyttöönsä. Opiskelijaryhmä tarjoaa yritykselle ylimääräiset käsiparit ja verestä näkemystä tehtävissä, joihin yrityksillä itsellään ei ehkä ole aikaa paneutua riittävästi. Ne voivat liittyä
vaikkapa jonkin tapahtuman järjestämiseen, viestinnän kehittämiseen, logistiikan tehostamiseen tai tuote- ja tuotannon kehitykseen. Tuttua ammattikorkeakouluopiskelijoille,
mutta vielä melko uutta yliopistojen puolella.
Opiskelijat pääsevät näyttämään kyntensä työelämän
todellisten tehtävien parissa ja saavat jalkansa työelämän
oven väliin. Ennen tätä opiskelijoiden työelämäosaamista
ja -valmiuksia vahvistetaan muun muassa projektinhallintataitoja ja oman osaamisen tunnistamista kehittävällä valmennusjaksolla. Työelämävalmennus on vapaaehtoista lisäkoulutusta, joten mukaan tulevat opiskelijat ovat siihen
hyvin motivoituneita.
Työllistymiseen vaikuttavat erittäin paljon suhteet ja
työkokemus, joita vastavalmistuneilla ei yleensä ole tarpeeksi. Projektiässät-hankkeessa luodaankin toimintamallia, jossa Turun kaupunki -konsernin yhtiöiden ja korkeakoulujen
omat sidosryhmä- ja yritysverkostot valjastetaan nykyistä
paremmin opiskelijoiden ja heitä palvelevien ura- ja rekrytointipalveluiden käyttöön. Yrittäjien ja työnantajien tulee
nähdä tämä myös niiden korkeakouluyhteistyötä edistävänä
palveluna.
Mielenkiintoisena kokeiluna hankkeessa ovat monialaiset opiskelijaryhmät, joiden toivotaan tuovan työelämän peräänkuuluttamaa laaja-alaista näkemystä yritysten kehittämiseen. Pilottityönantajien antamia tehtäviä varten kootaan
2–4 yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijan ryhmät eri
oppiaineista. Vuosittain toistuvan valmennuksen piiriin toivotaan noin 20–30 työnantajaa ja heidän tarjoamaansa kehittämistehtävää sekä noin 100 opiskelijaa. Luvut ovat toki marginaalisia, mutta vuosittain toistettuna syntyy toivottavasti
jo vaikuttavuuttakin. Nyt tarvitaan rohkeita ja avarakatseisia
työnantajia, jotka haluavat lähteä talkoisiin mukaan!
Miksi tehdä asioita
puolella teholla?
Asioiden hoitaminen tehokkaan keskitetysti vapauttaa
voimavaroja olennaiseen. Ota yhteyttä niin rakennetaan
yhdessä yrityksesi pankki- ja vakuutusasioista toimiva ja
kustannustehokas kokonaisuus.
Lisää myös osoitteessa op.fi/yritysratkaisut ja pohjola.fi
4 mania
manialehti.fi Näkökulmia työ- ja talouselämään
näsäviisauksia
Arvokeskustelun paikka
J
os pari vuotta sitten finanssikriisissä pankit ja rahalaitokset eivät luottaneet toisiinsa, kohdistuu
epäluottamus nyt meneillään olevassa,
jo liki kroonisessa kriisissä enemmän
valtioihin ja julkiseen talouteen. 11
miljoonan asukkaan Kreikassa valtion
300–400 miljoonan euron velka vastaa
noin 150 prosenttia BKT:sta, harmaa
talous ja korruptio kukoistavat ja maa
on vääristellyt tilastojaan taloudellisesta tilastaan. Ei siis ihme, jos muut euromaat ja pääomia liikuttelevat markkinavoimat alkavat epäröidä lisälainoihin
suostumista.
Kehittyvien markkinoiden kehitys on vienyt työpaikkoja ja paikoin
jo osaamistakin länsimaiden ulkopuolelle. Tämä kehitys tulee jatkumaan,
ja edessämme on hitaamman kasvun
vuosia, joiden aikana velkaantumiskierre on kyettävä pysäyttämään. Kreikan ohella myös monessa muussa länsimaassa elintasoa on pidetty viime
vuodet osin keinotekoisesti yllä. Kun
se ei enää onnistu, on edessä arvokeskustelu ja päätöksiä yhteisistä varoista
rahoitettavien toimintojen ja pal-
velujen valitsemiseksi. Juustohöylä ei
ole enää ratkaisu, sillä aivan kuten velkaantuneen kotitalouden, myös velkaantuneen kansantalouden on kyettävä luopumaan jostakin. Asuntoon ja
opiskeluun investoimisesta päättänyt
kotitalous tinkii muusta kulutuksestaan ja lykkää uuden ja turvallisemman
auton ostamista, vaikka se varmasti olisi perheen hyvinvointia edistävä hankinta. Kilpailukyvystään ja tulevaisuuden menestyksestään huolestunut
julkinen talous joutuu myös tinkimään
jostakin. Onko se haave maksuttomista
lukiokirjoista, kotona olevien vanhempien oikeus viedä lapsensa kokopäiväiseen päivähoitoon vai uuden sillan rakentaminen kaupunkia halkovan joen
yli, sen ratkaisevat aina niin vastuuntuntoiset päättäjät.
Hyvinvoinnin jatkaminen
velkarahalla ei taida enää
onnistua.
Nopeasti vaurastuvissa maissa kuten Brasiliassa, Venäjällä, Intiassa ja
Kiinassa voidaan nyt panostaa hyvinvoinnin parantamiseen. On meidän
vuoromme jakaa niukkuutta ja miettiä
miten pysymme kehityksessä mukana.
Vuosikymmenien saatossa saavutetun
hyvinvoinnin jatkaminen velkarahalla ei taida enää onnistua, siitä pitävät
markkinavoimat ja naapurimaat huolen.
RIKU NÄSÄNEN
Kirjoittaja on Manian julkaisija ja
entinen päätoimittaja ja nykyinen
Turku Science Parkin tiedottaja.
KAARINA
200 – 7.500 m² TURKU
Tammenmäenkatu 3. Uusi rakennettava kaupan
ja palvelun sekä varasto- ja pientuotannon keskittymä Kaarinan Krossin pohjoispuolelle, TurkuHelsinki moottoritien ja Kaarinantien liittymän
kohdalle. Kohteeseen voidaan sijoittaa erilaista
liiketilakäyttöä sekä myös yhdistettyä tuotanto-,
varasto- ja myymäläkäyttöä.
TURKU
PAIMIO
|
TURKU
2.440 m²
Markulantie 1. Hyvällä paikalla Turun Kärsämäessä oleva tuotanto- ja varastokiinteistö, joka
sopii myös myymälätilaksi. Voidaan jakaa, 720 2.440 m².
Aamunkoitonkatu 1. Haarlan liikekeskuksessa
vuokrattavissa mm. noin 221 m²:n ravintolatilaksi
rakennettu liiketila, soveltuu hyvin ravintola- tai
klubitoimintakäyttöön. Kiinteistössä vapaana myös
muuta liike- ja toimistotilaa.
ASIANTUNTI JAYRIT YS
Karjakatu 37. Itäharjulla oleva teollisuuskiinteistö, joka saneerataan täysin uudeksi tuotanto-,
varasto, liike- ja toimistokokonaisuudeksi. Eri kokoisia osioita varattavissa jo nyt. Kohde 612836
221 m² – 990 m²
[email protected]
OPISKELI JARE KRYT OINNIN
200 – 3.700 m²
TURKU
187 m²
2 350 m²
WWW.LEGIOONA.FI
HUOMISEN PARHAAT KYVYT YRITYKSEESI JO NYT.
SOITA 010 320 4180.
UUSI OSOITTEEMME:
BIOCITY, TYKISTÖKATU 6 A,
20520 TURKU.
WWW.LEGIOONA.FI
[email protected]
Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected]
Brahenkatu 14 E. Puutorin varrella, kahdessa
kerroksessa oleva liike- ja toimistohuoneisto, jossa
isot ikkunat molemmissa kerroksissa Puutorille
Wattitie 3, Veneenvalmistuksen käytössä ole- päin. Katutaso 37 m², toinen kerros 150 m².
va monikäyttöinen hallikiinteistö. Voidaan ostaa
83 m²
osakkuus myös liiketoiminnasta. Oma 7.000 m²:n Turku
Aninkaistenkatu 3. Siistikuntoinen läpitalon toitontti.
mistohuoneisto 3h,k,et,kph/wc, keskeisellä paikalla
Aninkaistenkadun varrella. Mh. 85.000 e.
Kohde 612760
Muut toimitilakohteet
www.opkk.fi/toimitilat
Koskinen 0440 245 600
Metsäranta 050 3424 297
Teijula 0400 786 640 Turun Seudun OP-Kiinteistökeskus Oy, Brahenkatu 11 G, Turku
mania 5
uusiin asemiin
Minna Knifsund
Toimitusjohtaja
Restatop Oy
Aktia Oyj
KTM Taru Narvanmaa (48) on nimitetty varatoimitusjohtajaksi. Aktian konserninjohdossa Narvanmaan vastuualueina ovat henkivakuutustoiminta, kortit
ja maksaminen sekä konserniviestintä ja
IR. Hän on vuodesta 2007 alkaen toiminut Aktia Henkivakuutus Oy:n toimitusjohtajana ja Aktian konserninjohdon jäsenenä.
Tradenomi Sauli Jalonen on valittu
Liedon konttorin konttorinjohtajaksi
25.5.2011 lukien.
Canon Business Center Turku
KTM Janne Mäkelä on nimitetty varainhoitajaksi OP-Private Turkuun.
FM Pasi Mattila on nimitetty 8.8.2011
asiantuntijamyyjäksi. Hän vastaa Turun
Canon Business Centerin sovellusmyynnistä ja työskentelee osana kansallista
asiantuntijamyyjäryhmää.
Kesko, Lounais-Suomi
Tradenomi Jaana Kaarilahti on nimitetty asiakkuuspäälliköksi OP-Private Turku
-yksikössä.
OTM Juho Kallio on valittu lakimieheksi
Lakipalvelut-yksikköön.
KTM Gitta Nirhamo on nimitetty yrityspalveluasiantuntijaksi Yritysasiakaspalvelut-yksikössä.
KTM Jarno Pihlava on nimitetty sijoitusjohtajaksi OP-Private Turku -yksikössä.
Kemiön K-market Rosmariinin uutena
kauppiaana aloitti 15.8. kemiöläinen Tobias Eriksson.
Tradenomi Riikka Pohjanpiiri on valittu
Verkko- ja puhelinpalveluyksikön palvelupäälliköksi.
Someron K-supermarket Härkätien uutena kauppiaana aloitti 1.7. Minna Lundén.
Kauppat.yo Kaj-Erik Ramstedt on valittu asiakkuuspäälliköksi Yrityspankkiin.
Taalintehtaan K-market Matkompiksen
uutena kauppiaana aloittaa Oscar Nylund.
RT-Interiors Oy
Toimitusjohtajaksi on kutsuttu 1.6.2011
alkaen MBA Jyrki Rantala. Rantala on
toiminut aikaisemmin Restatop Oy:n toimitusjohtajana, ja jatkaa Restatopin hallituksen jäsenenä.
Sokos Hotel Caribia
Hotellipäälliköksi ja hotellinjohtajan sijaiseksi on nimitetty 1.8.2011 alkaen Tarja Jalonen. Hän vastaa myös hotellin
myyntipalvelusta.
Oy Turku Energia - Åbo Energi
Sähkönmyyntiyksikön ja sähkönmyyntiliiketoiminnasta vastaavaksi johtajaksi on nimitetty FM Ari Saukkonen
(s. 1960). Ennen Turku Energiaa Saukkonen on työskennellyt Savon Voimassa.
Hän raportoi Turku Energian toimitusjohtajalle Risto Vaittiselle.
Turun Osuuskauppa Turun Osuuskaupan (TOK) sisäisen tarkastuksen päälliköksi on nimitetty
1.8.2011 alkaen fil.yo. Karoliina Similä
(33). Hän on suorittanut Turun Osuuskaupassa S-ryhmän kaupallisen kenttäkoulutuksen ja toiminut tulosvastuullisissa esimiestehtävissä TOK:n Sale- ja
ABC-ketjussa. Turun Seudun Osuuspankki
OTK Santeri Heikkilä on nimitetty asiakkuuspäälliköksi Yritysasiakaspalvelut-yksikössä.
Riitta-Leena Rautee on valittu palvelupäälliköksi Yrityspalvelut-yksikön rahoitus- ja vakuusryhmään.
Minna Knifsund nimitettiin toimitusjohtajaksi ravintola- ja hotellialan kalusteisiin ja valaisimiin keskittyneen Restatop Oy:n myynti- ja markkinointijohtajan paikalta kesäkuun alussa. Hänen isänsä Lars Knifsund perusti yrityksen Topi
Maineksen kanssa 1990-luvulla, mutta tyttären ura yrityksessä on enemmän sattumaa kuin suunnittelun tulos.
– Olin täällä kesätöissä kouluaikoina, mutta en koskaan ollut ajatellut tulevani tänne töihin. Aloitin työurani Lidlin aluepäällikkönä valmistumiseni jälkeen ja
siirryin sitten tuotepäälliköksi Domukseen ikkunapuolelle. Kun siellä toteutettiin
rakennemuutoksia, aloin hakea uutta työtä vuonna 2006. Silloin minulta kysyttiin,
voisinko ajatella tulevani tänne.
Minna Knifsund pitää alaa mielenkiintoisena. Se edellyttää muun muassa sisustustrendien seuraamista ja hyvää logistiikan hallintaa, sillä asiakkaiden sisustuskokonaisuudet kootaan eri tehtaiden tuotteista, joiden toimitukset on pystyttävä
koordinoimaan optimaalisesti.
– Mallistoja tarkastetaan parin vuoden välein, painotus on perusmallistossa,
koska monet asiakkaat haluavat täydentää hankkimaansa sisustusta myöhemmin.
Eniten tuomme huonekaluja Italiasta, Espanjasta, Saksasta ja Ranskasta. On tärkeää seurata trendejä, sillä meidät tunnetaan juuri uutuuksien tuojana.
Restatopin liikevaihto on noin 5 miljoonaa euroa vuodessa ja henkilökuntaa
Turussa on noin 15.
– Markkinatilanne on haasteellinen, mutta yrityksessä on tehty jo rakennemuutoksia, joten tästä tilanteesta on aika hyvä ponnistaa. On hyvä, että pystymme
tarjoamaan myös sisustusurakointia toisen yhtiömme RT-Interiorsin kautta.
Tradenomi Salla Saarinen on nimitetty
OP-yhteyshenkilöksi, rahoitusasiantuntijaksi Kauppatori-Kupittaan konttorissa.
Yo-merkonomi Tiina Snellman-Saarinen on nimitetty asiakkuuspäälliköksi
OP-Private Turku -yksikössä.
Yo-merkonomi Jaana Tenko on nimitetty yrityspalveluasiantuntijaksi KaarinaPiikkiön konttorissa.
OTK, VT Sanna Tähkäpää on valittu lakimieheksi Lakipalvelut-yksikköön.
Yo-merkonomi Nina Vähätalo on valittu
OP-yhteyshenkilön, sijoitusasiantuntijan
tehtävään henkilöasiakkaiden sijoituspalvelujen alueelliseen asiantuntijaryhmään.
SSP Yhtiöt Oy
Yrityspalveluita tarjoavassa NET
Ratkaisut –yksikössä: NET Ratkaisuiden johtajaksi on nimitetty
8.8.2011 alkaen Antti Riikonen.
Yksikön ICT-asiantuntijaksi on nimitetty
Janne Laasio.
Mitä asioita aiot kehittää työssäsi lähiaikoina?
– Asiakkaat haluavat yhä enemmän palveluja, niitä pitää kehittää. Lisäksi nettisivujen
visualisointiohjelmien kehittäminen on tärkeää, sillä niiden kautta saamme usein ensi
kontaktin asiakkaaseen.
Jos olisit nyt 18-vuotias ylioppilas, mitä lähtisit opiskelemaan?
– Valmistuin kauppatieteen maisteriksi Turun kauppakorkeakoulusta enkä näe vieläkään itselleni muita
vaihtoehtoja. Olen kasvanut kaupankäyntiin pienestä pitäen.
Mitä harrastat vapaa-aikanasi?
– Kahden pienen lapsen äitinä
harrastukset ovat vähän jääneet.
Juoksemista olen aloitellut uudestaan, vaikka juoksin viimeksi maratonin vuonna 2006. Kun on jokin
tavoite, juokseminen tuntuu mielekkäämmältä.
SSP-konserni
Kiinteistöpäälliköksi on nimitetty Hannu
Martti.
IT-projektipäälliköksi on nimitetty Marko Tuominen.
Insinööri, tietohallintojohtaja Johanna
Heinilä on nimitetty konsernin johtoryhmään.
Nimitysuutiset [email protected]
Suomalaisen työn asiantuntija ja apu kaikissa henkilöstötilanteissa.
SUORAREKRYTOINTI
PALVELURATKAISUT
S
Soita - kerromme lisää.
TESTIREKRYTOINTI
HENKILÖSTÖVUOKRAUS
UUDELLEENSIJOITUSVALMENNUS
KONSULTOINTI
Eilakaisla
Eil
Ei
lak
kaiislla T
Turku
urk
ku • Y
Yliopistonkatu
liopiisttonk
li
katu
t 2
26 • 2
20100
0100
01
00 T
Turku
urk
ku • p
puh.
uh
h 03
030
0 60
6090
60900
900
90
0
6 mania
manialehti.fi Näkökulmia työ- ja talouselämään
Tita Vapaavuori
Tommi Lahdensivu
Kehityspäällikkö, Voimavara Akatemia
VMP Group
Toimitusjohtaja
Paramet Oy
Tita Vapaavuorelle kesäkuun kuudes päivä oli askel toiveiden työhön. Hän aloitti silloin VMP Groupin kehityspäällikkönä ketjun pääkonttorissa Turussa. Uusi
tehtävä sisältää perustettavan Voimavara Akatemian kehittämistä ja ensi vuoden
puolella alkavaa toteuttamista. Vapaavuori siirtyi tehtävään Staffpointin palvelupäällikön paikalta.
– Sain tarjouksen, josta en voinut kieltäytyä, ja alku näyttää lupaavalta. Työ on
juuri sitä, mitä haluan tehdä. Pääsen kehittämään aivan uutta ja voin soveltaa siinä
20 vuoden laajaa kokemustani henkilöstöpalvelualalta. VMP on edelläkävijä sekä
vastuullinen toimija alalla, ja olen seurannut sivusta sen kehittymistä, joten oli todella mielenkiintoista päästä mukaan.
Voimavara Akatemia on toimintamalli, jolla pyritään sitouttamaan työnhakijoita ja työntekijöitä yritykseen heidän elämänsä eri vaiheissa.
– Perusajatuksena on vahvistaa kilpailukykyä osaavan henkilökunnan saamisessa. Odotukset työelämää kohtaan ovat muuttuneet ja nuorten mielestä työn pitäisi tukea elämää eikä päinvastoin eikä sitoutuminen työnantajaan ole itsestään
selvää. Toisaalta ei voi unohtaa ikääntyviä ammattiosaajia, joista on jo pulaa tietyillä aloilla. Haasteena on työntekijän ja työelämän tarpeiden sovittaminen ja hyvien
asiakkuuksien sitouttaminen houkuttelevuutta lisäämällä.
Akatemian yksityiskohdat hioutuvat vielä, mutta Vapaavuoren mukaan ainakin
täsmäkoulutuksella ja työntekijöiden hyvinvointiasioilla on siinä iso rooli.
– Ensimmäisten viikkojen aikana on syntynyt paljon ideoita. Suuri pohjatyö
projektille oli myös tehty jo ennen tuloani tänne.
Tommi Lahdensivu oli jo hetken miettinyt uusia mahdollisuuksia 15 vuoden yhtenäisen työrupeaman jatkoksi, vaikka viihtyi erinomaisesti kansainvälisessä työssään kaivoskoneiden parissa Sandvikilla. Länsi-Turunmaan Paraisilla sijaitsevan
Parametin toimitusjohtajuus oli riittävän houkutteleva tilaisuus vaihtaa työpaikkaa. Se tapahtui 16. toukokuuta.
– Päätös ei ollut helppo, mutta tuntui että voisin jo tehdä muutakin. Kehittäminen kiinnostaa kovasti, ja siihen toimitusjohtajana on paljon mahdollisuuksia. Lisäksi henkilöstöasiat ja investointien sekä prosessien suunnittelu kuuluvat toimenkuvaan. Voin hyödyntää myös tuotanto- ja myyntikokemustani.
Lahdensivu on asunut ulkomailla useissa maissa ja matkustanut jatkuvasti ympäri maailmaa työssään. Myös Parametilla kansainvälinen toiminta on arkipäivää.
Yritys valmistaa raskaita teräsrakenteita maailmanlaajuisesti toimiville asiakkaille,
kuten ABB ja Metso Papers. Telakkateollisuuden hiljenemisen seurauksena yrityksen liikevaihto lähes puolittui.
– Meriteollisuus on meille todella tärkeä, ja jonkin verran saamme sieltä taas
kyselyitä. Meillä on asiakkaita myös kaivos-, paperi- ja puunjalostusteollisuudessa,
ja aktivoimme suhteita heihin sekä haemme uusia asiakkaita. Työtilanne on kohtuullinen, ja haemme joitain uusia työntekijöitä tuotantoon. Hyödynnämme hiljaisempaa aikaa myös investoimalla koneisiin ja tehostamalla prosessejamme.
Kehittämisideoita uudella toimitusjohtajalla on paljon. Yksi niistä on sisäisen
tiedonkulun parantaminen.
– Pyrin lisäämään keskustelua ja tiedottamista asioista.
Olet toiminut pitkään henkilöstöpalvelualalla,
miten se on muuttunut?
– Palvelut ovat monipuolistuneet valtavasti ja kilpailu on todella kovaa. Lainsäädäntö
on kehittynyt, eikä työnantajavelvoitteissa ole
enää eroa vuokra- ja vakituisen työsuhteen välillä, mutta se ei ole vielä yleisesti tiedossa. Siinä on vielä kehittämistä.
Mikä työssäsi on haasteellisinta?
– Työelämä muuttuu koko ajan ja
palveluja pitäisi kehittää vähän etukenossa ja pystyä vahvistamaan
kumppanuutta asiakasyrityksiin
ja työntekijöihin.
Jos olisit nyt 18-vuotias ylioppilas, mitä lähtisit opiskelemaan?
– Minulla on yo-merkonomin koulutus ja ajauduin
alalle onnekkaiden sattumien kautta. Nyt voisin tähdätä juridiikkaan, joka on
sydäntä lähellä. Olen opiskellut sitä työn ohessa ammattikorkeakoulussa.
Aktia
Parametilla ei taideta pelätä Kiina-ilmiötä, teillä on oma edustustokin Shanghaissa?
– Kiinalaiset eivät ole kiinnostuneita
pienistä sarjoista, vaan he panostavat massatuotantoon. Me toteutamme vaativia,
asiakkaille räätälöityjä ratkaisuja, joten
emme kilpaile suoraan heidän kanssaan.
On hyvä pitää yhteyksiä sinne, se on minulle ennestäänkin tuttua.
Vaikutat hyvin innostuneelta työstäsi, ehditkö viettää myös vapaaaikaa?
– Työ vie vähän mukanaan, mutta ehdin pelata
lätkää ja kaukalopalloa
sekä nelinpeliä sulkapallossa. Lisäksi juoksen ja pyöräilen sekä
kuljetan kahta poikaani urheiluharrastuksiin.
Jos olisit ny t
18-vuotias ylioppilas, mitä lähtisit opiskelemaan?
– Olen diplomi-insinööri ja pääsin heti valmistuttuani
mielenkiintoisiin töihin
Tamrockille, joten lähtisin
edelleen opiskelemaan insinööriksi. Se ei rajaa mahdollisuuksia, ja nykyään osaamista
voi kartuttaa läpi työelämän
hyvinkin monipuolisesti.
Aktia näkee jokaisessa asiakkaassaan ihmisen.
Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected]
mania 7
Motiivina uudet mahdollisuudet
Pankki- ja vakuutusalan vaihtaminen terveysalaan ja
siirtyminen isosta yhtiöstä pieneen 21 vuoden jälkeen
voi vaikuttaa suurelta loikalta työuralla. Se toi kuitenkin
mahdollisuuden kehittää jotain aivan uutta.
M
Kun itse antaa
paljon, saa myös jotain itselleen,
ja osaaminen kehittyy.
8 mania
atti Markkulan rauhallinen olemus ei helposti järkähdä talouden tuulissa. Hänen
koko pitkä uransa pankki- ja vakuutusalalla on ollut yhtä suhdanteiden keikahtelua
alusta pitäen, joka ajoittui juuri 1990-luvun
laman kynnykselle.
– Urani alussa oltiin heti suorassa pudotuksessa ja sen
jälkeen on ollut kaikenlaisia suhdanteita. Ne vaihtuvat ja
hinnat heittelevät ja korot pomppivat, siihen olen tottunut.
Omaan ratkaisuuni tämänhetkiset talousnäkymät eivät vaikuttaneet millään lailla. Terveydenhoitoalan uusi konsepti kiinnosti kovasti ja päätin ottaa toimitusjohtajan paikan
vastaan Sairaala Neossa, kun siihen tuli tilaisuus, Markkula sanoo.
Juristin ura ei muutenkaan ole edennyt ammatille tyypilliseen tapaan, sillä lakiasiat ovat jääneet vähemmälle ja
eteen on tullut yhtä hyvin myynti- kuin varainhoitotehtäviäkin. Mieluista hänelle onkin ollut, että työssä on ollut paljon
uuden luomista. Hän on 1990-luvulla rakentanut perintäyksikköä ja myöhemmin suhdanteiden parantuessa varainhoitoyksikköä sekä viimeksi pankkitoimintoja vakuutusryhmittymälle. Työrooliksi onkin muodostunut eniten kehittäjän
rooli.
Markkula viihtyi rahoitusalalla yli 21 vuotta, joista vii-
meiset neljä vuotta sisälsivät myös vakuutustoimintaa. Syy
viihtymiseen ei niinkään ollut itse alassa, vaan siinä, että siellä tapahtui näinä vuosina paljon. Koko ala muuttui ja
muutokset toivat aina uusia houkuttelevia tilaisuuksia.
– Minulla ei koskaan ole ollut urasuunnitelmaa enkä ole
tavoitellut eläkepaikkaa, vaan urani on edennyt enemmän
fiiliksen mukaan. Luonteelleni sopii hyvin, että voin pikkudetaljeista lähtien miettiä uusia kokonaisuuksia. Antamisen
ja saamisen pitäisi olla työssä tasapainossa. Kun itse antaa
paljon, saa myös koko ajan jotain itselleen ja osaaminen kehittyy. Jos alkaa tuntua, ettei näin käy, mietin, opinko enää
mitään, Markkula sanoo.
Pankkimaailmaan hän päätyi alun perinkin sattuman
kautta, vuonna 1990 siellä oli vielä vastavalmistuneille työpaikkoja, pari vuotta myöhemmin hän olisi ehkä päätynyt
kokonaan toiselle alalle.
– En ollut varsinaisesti tähdännyt pankkialalle, mutta
Suomen Yhdyspankissa oli Salossa tarjolla lakimiehen paikka, johon päädyin. Pian lama iski, ja toimenkuvani muuttui
perinteisestä pankkijuridiikasta perintäyksikön vetämiseen.
Kun asiakkaiden maksukyky heikkeni, jouduttiin myymään
vakuutena ollutta tai ulosmitattua omaisuutta, Markkula
muistelee uransa alkua.
Tuoreena pankkilaisena työ tuntui työltä siinä missä mikä tahansa, mutta vanhempien kollegoiden kohdalla tilanne
oli hänen mukaansa erittäin vaikea, koska suhteet asiakkaisiin olivat usein olleet pitkiä ja ikävien asioiden kertominen
tuntui varmasti raskaalta.
– Se oli todella opettavaista aikaa. Rahoitusalalla tuli
eteen monenlaisia juridisia ongelmia. Lisäksi vaikeiden asioiden perusteleminen asiakkaille valmensi myyntityöhön.
Siihen ei pankkialalla ollut totuttu Suomessa, vaikka tosiasiahan on, että myyntiä tarvitaan joka alalla. Kaikkien pitää hakea uusia asiakkaita ja myydä ideoita, vaikka myymisestä ei suoraan puhuta.
Pankkialan mullistukset jatkuivat useita vuosia pankkien rakenteiden horjuessa ja toimintatapojen muuttuessa
monien uudistusten ja talouden muutosten takia. Suomen
Yhdyspankki (SYP) ja Kansallis-Osakepankki (KOP) fuusioituivat ja pankin nimi vaihtui Meritan ja MeritaNordbankenin kautta Nordeaksi. Konttorien määrä vähennettiin vähitellen kolmasosaan. Matti Markkulalla oli kuitenkin onni olla mukana kehittyvässä varainhoidossa.
– Pankki perusti varallisuudenhoitoyksiköitä ja pääsin
rekrytoimaan ja kasvattamaan toimintaa. Siirryin ensin Saloon omaisuuspalveluyksikön johtoon ja sieltä palasin parin vuoden kuluttua Turkuun yksityispankin johtajaksi. Oli
mielenkiintoista päästä mukaan yksityispankkitoimintaan
varhaisessa vaiheessa, sillä toimintaa kehitettiin jatkuvasti
ja uusia tuotteita ja palveluita tuotiin tarjolle runsaasti, hän
miettii.
Varallisuudenhoidon kehittyessä myös Markkulan yksikkö kasvoi alun kolmesta hengestä 16 ihmisen yksiköksi,
vaikka välillä oli ”minilamoja”, jotka tekivät kuoppia kasvukäyrälle.
– Työ oli hyvin antoisaa eikä työpaikkaa tarvinnut vaih-
manialehti.fi Näkökulmia työ- ja talouselämään
taa saadakseen vaihtelua, kun pankkiala kehittyi niin voimakkaasti. Kuitenkin ajatus siitä, että voisin tehdä jotain
muutakin, alkoi vähitellen kypsyä.
Vuonna 2005 Matti Markkula siirtyi varainhoidosta yrityspalveluyksikön yhteyshenkilöksi. Headhunterin ehdotus
Tapiolan Turun paikallisjohtajan paikasta katkaisi kuitenkin
yrityspankkiiriuran jo parin vuoden jälkeen.
Tapiolassa houkutteli muun muassa vasta perustettu
pankki, joka kaipasi pankkiosaamista. Markkulaa kiinnosti myös mahdollisuus laajentaa omaa osaamistaan vakuutusalalle. Hän vastasi alueella henkilö- ja pienyritysasiakkaiden
vakuutus- ja pankkipalveluista.
– Vaikka Tapiola on pankkina uusi, varainhoitokokemusta yhtiössä on jo 150 vuoden ajalta omien eläkevarojen
sijoittamisesta. Vuonna 2009 aloitettiin private banking -toimintaa, ja jatkuvasti kehitettiin uusia säästämisen tuotteita.
Viihdyin Tapiolassa erinomaisesti. Työ oli monipuolista ja
painottui paljon myyntityön johtamiseen, alaisia oli useita
kymmeniä alueen eri toimistoissa, Markkula kertoo.
Työ Tapiolassa päättyi syyskuun alussa reilun neljän vuo-
den jälkeen, kun tarjolle tuli uusi vaihtoehto. Turkuun oli
maaliskuussa perustettu uusi yksityissairaala, Sairaala Neo,
jonka takana on joukko yhdessä työskentelemään tottuneita erikoislääkäreitä. Ydinryhmä on perehtynyt ortopediaan
professori Sakari Oravan johdolla, joka on myös mukana
sairaalan toiminnassa. Yksityissairaalassa on neljä leikkaussalia ja se on erikoistunut urheiluvammoihin, olkapään ja
polven tähystyskirurgiaan, nilkan ja jalkaterän kirurgiaan
sekä käsikirurgiaan.
– En ollut aktiivisesti etsinyt mitään, mutta tartuin tilaisuuteen, kun tuli mahdollisuus ryhtyä Neon toimitusjohtajaksi. Uuden yksityissairaalan kiinnostavuusarvo oli sen verran korkea. Terveydenhoitoala on minulle tavallaan tuttua
kodin perintönsä, sillä molemmat vanhempani ovat hammaslääkäreitä ja suvussa on myös lääkäreitä. Lisäksi tyttäreni opiskelee lääkäriksi ja toinen sairaanhoitajaksi.
Markkula ei pidä millään tavalla ongelmallisena sitä, ettei ole aikaisemmin toiminut alalla. Koska johtava lääkäri
Jussi Rantanen vastaa Sairaala Neon lääketieteellisestä puolesta, toimitusjohtajalle jäävät henkilöstöhallinto, myynti ja
Matti Markkula
Ala on tietysti hyvin
kilpailtu, mutta suurin osa tarjoaa
yleispalvelua.
markkinointi sekä talous ja toiminnan kehittäminen – juuri
hänen omia vahvuusalueitaan.
– Yksityisen terveydenhoidon markkinat ovat mielestäni hyvin kiinnostavat. Ala on tietysti hyvin kilpailtu, mutta
suurin osa toimijoista tarjoaa yleispalvelua. Uskon, että kilpailu pitää huolen siitä, että osa poistuu alalta. Tilanne on aivan sama myös vakuutus- ja pankkialalla.
– Uskon Sairaala Neon palvelukonseptiin vahvasti. Perustajat ovat lähteneet siitä ajatuksesta, että voimakkaasti
erikoistumalla ja keskittymällä voi saavuttaa huippuyksikön
aseman. Se tulee kyllä raivaamaan itselleen markkinaosuuden, Matti Markkula toteaa.
Hän näkee oman roolinsa toimitusjohtajana talon ”ykkösmyyntitykkinä” sekä henkilöstöjohtajana ja asiakaspalvelun kehittäjänä ja taloushallinnosta vastaavana. Ensimmäisinä työtehtävinään hän pyrkii tekemään taloa tunnetuksi ja
käy tapaamassa mahdollisia yhteistyökumppaneita sekä yksityisellä että julkisella puolella.
– Lähiajan työnä myös asiakkaiden palvelukokemuksen
kehittäminen on erittäin tärkeää. Pyrin hyödyntämään siinä myös niitä synergiaetuja, joita samassa talossa toimivat
yhteistyökumppanit muilta terveydenhuollon aloilta tarjoavat. Pidemmässä suunnittelussa on myös mietittävä strategisia tavoitteita. Toimintamalliin on jo osoitettu kiinnostusta
ammattipiireissä jopa ulkomaita myöden, Markkula sanoo.
Kaiken kaikkiaan hänellä on edessään mielenkiintoinen
tulevaisuus täynnä mahdollisuuksia, mutta myös paljon uusia asioita. Se selittänee myös innostuneen kiillon silmissä kehittäjä pääsee tarttumaan lempityöhönsä.
Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected]
• s. 1964
• koulutus: oikeustieteen kandidaatti (OTK),
Turun yliopisto
• 1.9.2011 lähtien toimitusjohtaja, Sairaala Neo
• Ura pankki- ja vakuutusalalla:
»» 1990–1995 Suomen Yhdyspankki/
Merita, lakiasiat, Salo ja Turku
»» 1995–1998 Nordea,
omaisuuspalveluyksikön johtaja, Salo
»» 1998–2005 Nordea, yksityispankin
johtaja, Turku
»» 2005–2007 Nordea, yrityspalveluyksikön
asiakasvastuullinen johtaja
»» 2007–2011 Tapiola Ryhmä, VarsinaisSuomen paikallisjohtaja
• asuinpaikka: Turku
• perhesuhteet: uusperheessä vaimo ja 3
tytärtä, joista kaksi on muuttanut pois,
nuorin lukiolainen vaihto-oppilaana
ulkomailla
• harrastukset: purjehdus, laskettelu, ulkoilu,
omakotitalon remontointi
• luottamustoimet: Turun kauppakamari,
valtuuston jäsen ja Turunmaan Rotaryt,
rahastonhoitaja
mania ANNE KORTELA KUVAT Monsuuni
mania 9
lyhyesti
Kauppakamarit kampanjoivat uusien työpaikkojen
saamiseksi – Turun alueen
osuus 14 200
Euroopan nopein työikäisen väestön
määrän lasku ja räjähdysmäinen tarve
ikääntyneiden terveydenhuoltopalveluille on luonut uhan, että Suomi syöksyy 1990-luvun laman kaltaiseen kriisiin.
Kauppakamarit vastaavat haasteeseen ja
ovat käynnistäneet kampanjan, jolla haetaan keinoja luoda Suomeen 150 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä.
Kaikki julkiset palvelut saavat rahoituksensa verotuloista. Kauppakamarien näkemyksen mukaan Suomeen
tarvitaan nopeasti lisää työpaikkoja,
työvoimareservien hyödyntämistä ja
mittavaa tuottavuuden parantamista
julkisella sektorilla, jotta totuttu hyvinvoinnin taso voidaan säilyttää.
Turun kauppakamarin alueella
kampanjatavoite tarkoittaa 14 200 työpaikkaa.
– Lähdemme alueellamme yhteistyössä työskentelemään tavoitteen
saavuttamiseksi, sanoo Turun kauppakamarin toimitusjohtaja Jari Lähteenmäki. Käsittelemme teemaa eri tilaisuuksissamme, valiokunnissamme ja
muissa tapaamisissa. Otamme palloja
vastaan yhteisen ideaportaalimme välityksellä ja kehitämme niitä avoimesti yhdessä eteenpäin ja viemme viestiä
päättäjille. Haastamme kaikki alueemme yritykset ja asukkaat kertomaan
meille ideansa ja osallistumaan keskusteluun. m
Turun kumppaniksi
Namutehdas
Satumaalle kultaa
KIAF-mainoskilpailussa
Turun kaupunki on tehnyt Mainostoimisto Namutehtaan kanssa sopimuksen
mainostoimistopalveluiden tuottamisesta
kevääseen 2014 asti. Sopimus kattaa monipuolisia viestintä- ja markkinointitehtäviä graafisesta suunnittelusta, lehdistä ja esitteistä laajoihin viestinnällisiin
projekteihin.
Turku edellytti uudelta palveluntuottajaltaan kykyä löytää yhteisiä kuvallisia ja sanallisia viestejä kaupungin
moninaisuudesta, oli sitten kyse kulttuuripalveluista, joukkoliikenteestä tai
terveydenhuollosta. Mainostoimistolta
vaadittiin lisäksi valmiutta suunnitella ja toteuttaa mittavia kampanjoita eri
medioissa. m
Turkulainen Mainostoimisto Satumaa
on menestynyt kansainvälisessä KIAFmainoskilpailussa. Rakennusosakeyhtiö
Hartelalle toteutettu Koe Logomo -työ
voitti kaupallisten internetsivujen sarjassa kultaa. Kilpailun tulokset julkistettiin
28.5. palkintogaalassa Odessassa, Ukrainassa. Interactive-sarja oli tänä vuonna
erittäin kovatasoinen.
– Koe Logomon toteutuksessa haluttiin tuoda esiin vanhan konepajan
omaleimaisuus. Katsoja haluttiin ottaa
mukaan tekemisen ja kokemisen riemuun, toimitusjohtaja Marko Edfelt
sanoo.
Koe Logomo on palkittu myös Vuoden Huiput -kilpailun Digital Design
-sarjassa. Palvelun toteutuksessa olivat
mukana myös Also Starring Oy sekä
Viidakkorumpu 2.0. Logomon voi kokea osoitteessa: www.logomo.fi/koe. m
STX Turun telakalla alkoi
erikoislastialuksen tuotanto
STX Finland Oy:n Turun telakalla on aloitettu Meriaura Oy:n tytäryhtiölle Oy
Gaiamare Ab:lle rakennettavan erikoislastialuksen tuotanto. NB 1379 on ympäristöystävällinen monitoimialus, joka
luovutetaan tilaajalleen keväällä 2012.
Laiva antaa työtä tuotannon eri vaiheissa yhteensä noin 300 henkilölle.
Innovatiivinen laiva on suunniteltu vaativien ja raskaiden projektilastien
kuten offshore-tuulipuistojen rakenteiden kuljettamiseen. Alus soveltuu
erinomaisesti myös Itämeren alueen
energiapuu-kuljetuksiin ja öljyntorjuntatehtäviin. Laivan monipuolista käyttöä tukeva dieselsähköinen koneisto on
energiataloudellinen ja vähäpäästöinen.
– Tämä teknisesti erittäin edistyksellinen alus on hyvin tärkeä Turun telakalle. Projektilla ajetaan ylös Turun
telakan tuotantoa. Syksyn aikana aloitamme myös Viking Linen risteilylautan tuotannon, telakanjohtaja Jari Anttila kertoo. m
Ammatillista koulutuksen
järjestäjäverkkoa halutaan
tehostaa ja järkeistää
Varsinais-Suomessa
Miten ammatillinen koulutus kannattaa
järjestää Varsinais-Suomessa vuonna 2015?
Koulutuksen järjestäjiä on maakunnassamme runsaasti, joten tilanne on haastava. ”Ammatillinen koulutus VarsinaisSuomessa 2015” -hanke pyrkii luomaan
mallin maakunnan järjestäjäverkoksi, jotta
maakunnan monen koulutuksen järjestäjän toimintaa voidaan koordinoida ja
tehostaa. Näin esimerkiksi vähennetään
päällekkäistä koulutusta ja löydetään oikeaa koulutusta oikeille ihmisille.
Tavoitteena on selvittää, miten seudullisesti kattava ja palvelukykyinen
sekä taloudellisesti vahva ammatillisen koulutuksen ja vapaan sivistystyön
järjestäjäverkko voidaan maakunnassa organisoida. Hanke tuottaa vuoden
loppuun mennessä 1-3 konkreettista toteuttamismallia. m
Työssä oppiminen tukee
työllistymistä
Suomalaista ohraa Raision
sopimuksella Pohjoismaihin
Ammatillisen peruskoulutuksen suorittaneista yli 60 prosentilla on työpaikka
tiedossa jo ennen valmistumista. Opintojen aikainen työssä oppiminen tukee
työllistymistä, sillä kaksi kolmasosaa
heistä aloittaa työuransa oppimispaikassaan. Suurin osa työpaikoista on
määräaikaisia.
Niistä valmistuneista, joilla ei vielä ole työpaikkaa, viidesosa on hakeutunut jatko-opintoihin. Varusmiespalvelukseen suuntaa noin joka kolmas.
Täysin ilman työ- tai koulutuspaikkaa
näyttäisi jääneen 16 prosenttia kaikista valmistuneista. Tiedot käyvät ilmi
MAST-hankkeen keväällä teettämästä kyselystä, johon vastasi yli 800 Varsinais-Suomen ammatillisista oppilaitoksista valmistunutta nuorta. m
Raisio-konserni ja Viking Malt ovat allekirjoittaneet monivuotisen yhteistyösopimuksen mallasohran hankinnasta. Sopimuksen myötä Raisio toimittaa
suomalaista mallasohraa kaikkiin Viking Maltin tuotantolaitoksiin Itämeren
alueella. Viking Malt on Pohjoismaiden
suurin maltaiden valmistaja ja Itämeren alueen suurin mallasohran käyttäjä.
Raision ja Viking Maltin kumppanuus varmistaa suomalaisen mallasohran viljelyn kehittämisen mallastamojen ja panimoiden tarpeiden mukaisesti
myös jatkossa. Raisiolla on vahva, useiden vuosikymmenten kokemus mallasohran viljelyn kehittämisestä. Raisio
on tuonut viljelyyn uusia lajikkeita sekä luonut viljelykonsepteja yhteistyössä
sopimusviljelijöidensä kanssa. m
TURUN KAUPPAKAMARI KOULUTTAA SYKSYLLÄ 2011
Pysy ajan tasalla – korkean tason koulutukset kauppakamarista!
Syksyn 2011 koulutustarjonnastamme voit valita ajankohtaisimmat ja
kiinnostavimmat koulutukset mm. seuraavilta aihealueilta:
taloushallinto, verotus, henkilöstöhallinto, juridiikka, markkinointi.
Koulutuksissamme on
• eri alojen huippuasiantuntijoita
• viimeisimmät, päivitetyt tiedot
• käytännönläheinen näkökulma
• tuntuvasti edullisempi hinta jäsenyrityksille
• monipuolinen tarjonta
• erinomaiset verkostoitumismahdollisuudet
10 mania
15.9.
19.9.
22.9.
26.9.
27.9.
4.10.
5.10.
11.10.
13.10.
14.10.
19.10.
Työsuhteen lyhyt oppimäärä
Excelin perusteet
Työpaikan pakolliset henkilöstösuunnitelmat
Excelin hyötykäyttö (3.10.)
Ulkomaankaupan asiakirjat
Myynnin valmentava johtaminen (8.11.)
Ajankohtaista yritysten tietoturvasta
Hyvällä johtamisella parempaan tulokseen
Omistajayrittäjän yritysjärjestelypäivä
Osaavat Naiset Mediassa
Työpaikan ongelmatilanteet
Ilmoittaudu koulutuksiin mieluiten heti, mutta viimeistään viikkoa ennen
koulutuksen alkua. Kätevimmin ilmoittaudut netissä www.turku.chamber.fi >
koulutus> koulutuskalenteri tai soittamalla puh. (02) 274 3411/koulutussihteeri
Elina Virta.
manialehti.fi Näkökulmia työ- ja talouselämään
ajankohtaista
Saammeko esitellä:
Keijo on
uusi kaverisi
Facebookissa
Ymmällä yrittäjyydestä? Kysy
Keijolta! Keijo on Facebookin
virtuaaliasiamies, joka neuvoo
yrittäjiä tai yrittäjäksi aikovia
ja auttaa oikean tiedon
luokse. Keijo on myös
nopea. Saat vastauksen
kysymyksiisi ruuhkaRami Huovinen esittelee Turun messuilla Vuoden varsinaissuomalaisena tuotteena palkittuja Rose LED-linssejä. Varsinais-Suomen Yrittäjien, Viestintä-Harjun ja
Turun Messukeskuksen muodostaman raadin kriteereinä oli muun muassa tuotteen ajankohtaisuus ja tunnettuus.
Valoisa tulevaisuus LEDeillä
Salosta ponnistaa uusi korkean teknologian yritys Ledil Oy, joka kasvaa 70 prosentin vuosivauhdilla. Uusia työntekijöitä
palkataan muutama joka kuukausi, tällä
hetkellä henkilökuntaa on 43, joista Salossa 34 ja loput maailmalla. Liikevaihdon odotetaan kasvavan 6,4 miljoonasta
11 miljoonaan euroon tällä tilikaudella.
Kahden insinöörin, Tomi Kuntzen
ja Hannu Hukkasen vuonna 2002 perustama yritys suunnittelee LED-valon suuntaamiseen tarkoitettuja linssejä, joista on ehditty kehittää jo yli tuhat
standardituotetta 50 tuoteperheeseen.
Tänä vuonna yritys arvioi myyvänsä
noin 40 miljoonaa linssiä, joita valmistetaan alihankkijoiden tehtailla Somerolla ja Porvoossa sekä Kiinassa. Turun
messuilla elokuussa yrityksen Roselinssi palkittiin Vuoden varsinaissuomalaisena tuotteena.
Ledil Oy on itse keräämiensä kilpailijatietojen mukaan maailman suurin LED-linssien toimittaja valitse-
millaan ammattimarkkinoilla, joilla
tuotteet ovat vaativampia ja tuotoltaan
parempia kuin kulutusmarkkinoiden
massatuotteet. Markkinat kasvavat arviolta 40–50 prosenttia vuodessa.
– Olemme osanneet yhdistää tuotekehityksen valmistukseen asiakkaiden
korkeiden vaatimusten mukaisesti. Todellinen hittituote Rose-linsseistämme
tuli niiden neliskulmaisen muodon ansiosta. Ne on helpompi sijoittaa erilaisiin koneisiin kuin perinteinen pyöreä
linssi, toimitusjohtaja Rami Huovinen
sanoo.
Yritys ei ole suojannut teknologiaansa patentein, vaan se on valinnut nopeuden strategian.
– Pyrimme olemaan edellä kilpailijoitamme kehittämällä uutta koko
ajan. Se toimii, kun markkinat muuttuvat koko ajan. Patentointi olisi tässä
vaiheessa liian hidasta, mutta myöhemmin sitä tullaan harkitsemaan uudelleen. m
aikoinakin aina vuorokauden kuluessa.
Keijo
Facebookissa
www.facebook.com/
Virtuaaliasiamies
Keijo
Turun seudun yrityspalvelukeskus
Potkurin yrittäjyysneuvojat ovat apunasi,
kun tarvitset yksityiskohtaisempia neuvoja
yrittämisestä. Varaa aika tapaamiseen
numerosta 040 488 2000.
Pienistä virroista
Många bäckar små
Vaasa – Helsinki – Tampere – Turku – Tallinn
Vasa – Helsingfors – Tammerfors – Åbo – Tallinn
Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected]
www.okperinta.fi
[email protected]
mania 11
ajankohtaista
Venäjä mukaan Itämeri-yhteistyöhön Turun ja Pietarin ystävyyssuhteiden avulla
Pietarin alueella on suuri
merkitys Varsinais-Suomelle.
Yhteistyömahdollisuudet
niin talouden kuin
Itämerenkin parissa ovat
molemminpuolisen
kiinnostuksen kohteena.
I
tämereen liittyvät kehittämistoimet
tuottavat tulosta vasta silloin, kun
kaikki ympäröivät valtiot sitoutuvat
toimintaan. Venäjän liittäminen mukaan on pitkään edennyt hitaasti, mutta asia sai vauhtia, kun lähestyminen
on tapahtunut Moskovan sijasta Pietarin kautta. Avuksi on otettu Turun
kaupungin pitkät yhteistyösuhteet ystävyyskaupunkiin.
Turku-prosessiksi nimetty kehitys eteni pitkän askeleen, kun Pietarissa Turun ystävyyskaupunkipäivien yhteydessä järjestetyn avoimeen seminaariin, Baltic Sea Corporation Forumiin
saatiin korkean tason edustajat Turun,
Hampurin ja Pietarin kaupungeista sekä Euroopan komission aluepääosaston
pääjohtaja Dirk Ahner.
– EU:n Itämeristrategiassa on useita muun muassa ympäristönsuojeluun,
logistiikkaan, koulutukseen ja kilpailukykyyn liittyviä asioita, joihin Venäjä
on saatava mukaan. Turun ja Pietarin
välisten pitkäaikaisten yhteistyösuhtei-
den avulla voimme edistää vuoropuhelua, Turun kaupunginjohtaja Aleksi
Randell sanoo.
Ensimmäistä kertaa Pietarissa vieraillut Euroopan komission Ahner korostaa Venäjän mukaantulon strategista
merkitystä. Hän näkee Turun ja Pietarin välisen alueellisen, pitkäaikaisen
yhteistyön merkityksen suurena siinä,
että koko Itämeren alueen yhteistyön
kehittämistä voidaan jatkaa kaikkien
ympäröivien maiden kesken.
– Kehitystyö tapahtuu neljän peruspilarin ympärillä. Ne ovat ympäristöasiat, taloudellinen kehitys, kuljetusmahdollisuuksien kehittäminen
ja turvallisuuden varmistaminen sekä
maa- että merialueella. Sen lisäksi, että asioista sovitaan paperilla, on hyvin
tärkeää, että yhteistyö johtaa konkreettisiin toimenpiteisiin, Ahner painottaa.
Varsinais-suomen maakuntajohtaja Juho Savo pitää Venäjän ja EU:n Ahnerin mukaantuloa merkittävänä edistyksenä.
– Nyt oikeat tahot on saatu mukaan
ja otettu erittäin pitkät askeleet eteenpäin. Aikaisemmin EU ei ole päässyt
samaan pöytään Venäjän kanssa. Prosessi alkoi Turussa, ja se on mennyt
erinomaisen hyvin. Kun Venäjä saadaan mukaan, saadaan myös vastuuta mukaan. EU:ssa Dirk Ahner on keskeinen virkamies, joka voi vaikuttaa
myönnettäviin määrärahoihin. m
Puhdas ruoka kiinnostaa Pietarissa
Turun Yrittäjänaisten ryhmä osallistui
Pietarissa naisyrittäjyys-seminaariin ja
kartoitti mahdollisuuksia liiketoimintaan. Sorrin puutarhan Nina Sorri sai
apua vuodesta 1998 alueella kontakteja
solmineelta konsultilta, Hanna Aanilalta. Sorri halusi selvittää, löytyisikö Pietarista markkinoita puhtaalle, pakatulle
salaatille. Kaksikko kävi tutustumassa
paikalliseen kilpailuun ja liikkeeseen,
joka vaikutti mahdolliselta jälleenmyyntikanavalta.
– Se oli gourmet-luokan elintarvikeliike, jonka omistaja innostui kovasti, kun kerroin tuotteestamme, hänellä
ei ollut vastaavaa valikoimissaan. Hän
haluaa tulla paikan päälle tutustumaan
toimintaamme ja piti kovasti siitä, että
tämä on perheyritys, Sorri sanoo.
Aanilan mukaan alueella on kova
kilpailu, mutta puhdas ruoka on erittäin
korkeassa kurssissa. Venäläisille yrityksille on myös tärkeää tuntea yhteistyökumppaninsa taustat ja toimintatavat.
– Täällä voi menestyä, kun asenne
on oikea. On tultava paikan päälle itse etsimään kontakteja ja odotusten on
oltava realistiset. Perheyritysten kanssa
tehdään mielellään yhteistyötä, Aanila
kertoo. m
Nina Sorri kartoitti Hanna Aanilan avustuksella mahdollisuuksia viedä salaattia
Pietariin.
12 mania
Dirk Ahner ja Aleksi Randell korostavat yhteistyön tärkeyttä Venäjän kanssa Itämeren alueen kehittämisessä.
Itämerestä yrityksille
kotimarkkinameri
–Itämeren alueen tarjoamat mahdollisuudet ovat omissa käsissämme. Mahdollisuuksia on paljon, suurin uhka on oma
saamattomuutemme, Turun World Trade Centerin tilaisuudessa saaristossa vieraillut, yritysten kehittämiseen erikoistuneen Econtact Oy:n senior partner, VTT
Sampsa Saralehto, patistaa.
Hänen mukaansa Itämerestä on
tullut EU:n sisämeri, jossa on Venäjällä
rantatontteja.
– Tämä on pitkän ja kivuliaan historian tulos. Kaikessa Itämeritohinassa
ovat yritykset unohtuneet. Kuvitellaan,
että EU- maissa ei tarvita erityisiä toimenpiteitä. Vaikka EU:n sisämarkkinat ovat olemassa, jokainen maa vaatii omanlaisensa lähestymisen. Aivan
erityistä huomiota vaatii Venäjä. Valtiojohdon on ylläpidettävä kiinteää yhteyttä Itämeren rantavaltioihin, Saralehto huomauttaa.
Hän on todennut, että Suomesta
lähdetään helposti kauas etsimään uusia markkinoita, vaikka niitä olisi myös
lähellä, Itämeren alueella. Lähimarkkinat sopivat erityisen hyvin pienille yrityksille.
Saralehto peräänkuuluttaa tavoitteeksi yritysten kotimarkkinameren.
Sen saavuttaminen voi olla vaikeaa,
mutta ei mahdotonta. Hän toivoo, että
irrallisten projektien sijaan päästäisiin
pitkäjänteisiin kokonaisuuksiin. Koordinaatiota ja tavoitteita selkiyttämällä voitaisiin tehdä yhteistyötä, kun nyt
Itämeri-teeman parissa toimii erillään
lukuisia eri organisaatioita. – Kansainvälistymistä ja vientiä
edistävien järjestöjen on otettava tosissaan Itämeren tarjoamat mahdollisuudet. Yrityksille on tarjottava räätälöityjä palveluita. EU:n Itämeri-strategia
on ihan kelpo paperi. Siinä yhdistyvät
turvallisuus, elinkeinoelämä, kulttuuri ja kanssakäyminen sekä ympäristö.
Itämeristrategian teemoja on kuitenkin
selkiytettävä, tavoitteita kirkastettava,
rahoitusta kehitettävä ja tästä kaikesta
on vielä tiedotettava paremmin, Saralehto kannustaa. m
Suomalainen tutkimusryhmä
mukaan maailmanlaajuiseen
meribiologiseen tutkimukseen
Åbo Akademin dosentti Christoffer Boströmin johtama tutkimusryhmä osallistuu maailmanlaajuiseen meribiologiseen
tutkimukseen, jonka tarkoituksena on selvittää rehevöitymisen, lajiston monimuotoisuuden sekä laidunnuksen merkitystä
rannikkoekosysteemeille. Tutkimusverkosto käsittää 12 aluetta kattaen Tyynen
valtameren, Atlantin ja Itämeren.
T utkimushank keet suoritetaan
vuosina 2011–2012 meriajokasniityillä.
Meriajokas (Zostera marina) on maailman laajimmalle levinnyt meressä kasvava siemenkasvi, joka muodostaa tärkeitä elinympäristöjä kaloille ja erilaisille selkärangattomille merieläimille.
Ihmisen toiminnan, kuten vesistöjen
rehevöitymisen, rannikkoalueiden laajamittaisen hyväksikäytön sekä liikakalastuksen, vaikutuksesta meriajokkaan maailmanlaajuinen levinneisyys
on pienentynyt noin 30 prosentilla. Tämä on hälyttävää, sillä meriajokasniityt
vastaavat monista tärkeistä ekosysteemitoiminnoista. Ne muun muassa sitovat ilmakehän hiiltä ja veden ravinneaineita, vakaannuttavat rannikonläheistä
merenpohjaa sekä tukevat suurta lajiston monimuotoisuutta.
Tutkimus aikoo selvittää järjestelmällisesti ja yhdenmukaisesti kuinka rannikkoekosysteemien tärkeät kontrollimekanismit eroavat eri biomaantieteellisten
alueiden välillä. Tutkimushankkeen Suomen osa suoritetaan Saaristomerellä Åbo
Akademin Korpoströmin tiloista käsin.
Tutkimus edistää kansainvälistä opiskeluvaihtoa sekä tuo yhteen laajan verkoston merentutkijoita. m
manialehti.fi Näkökulmia työ- ja talouselämään
Koulutuksen vastattava työelämän tarpeita
Peräti 66 prosenttia suomalaisista yrityksistä pitää tärkeimpänä sijoittautumis- ja
toimintaedellytyskriteerinään yritykselle
sopivan työvoiman saatavuutta kauppakamarien tuoreen Alueiden kilpailukyky
-selvityksen mukaan. Myös Turun kauppakamarin alueella eli Varsinais-Suomessa
tämä seikka nostettiin merkityksellisimmäksi 62 prosentilla.
Lisäksi alueen yritykset nostivat
viiden merkityksellisen seikan joukkoon ammattikorkeakoulun sijaitsemisen alueella, mikä kertoo koulutuksen
arvostuksesta. Kyselyssä kartoitettiin
myös eri koulutasojen yhteistyön onnistumista yritysten kanssa.
– Yritysten mukaan ammattikoulutuksen painopisteitä tulisi muuttaa nopeammin työelämän tarpeita
vastaaviksi. Lähes joka kolmannella
alueemme vastaajayrityksellä oli vaikeuksia löytää sopivaa työvoimaa, asiamies Tomi Virtanen Turun kauppakamarista kertoo.
Ammattiin valmistavista koulutustasoista ammattikorkeakoulut ovat
onnistuneet Varsinais-Suomessa parhaiten yritysyhteistyössä, sillä 43 prosenttia alueen yrityksistä piti sitä hy-
vänä tai erittäin hyvänä. Yliopistot
ylsivät 40 prosenttiin, joka on yli valtakunnallisen, toki melko vaatimattoman keskiarvon (31 %), mutta suurin
vaje yritysten mielestä näyttää olevan
ammattikouluissa, jotka eivät 30 prosentillaan päässeet edes keskiarvoon,
joka oli 39.
Keskiarvoihin verrattuna voi todeta varsinaissuomalaisten koululaitosten pärjänneen melko hyvin, mutta esimerkiksi Pohjanmaa voisi toimia
esimerkkinä, sillä alueen ammattikorkeakoulujen toimintaa 56 prosenttia
yrityksistä piti hyvänä tai erittäin hyvänä ja ammattikoulujen panosta 57
prosenttia. Myös yliopistot onnistuivat saavuttamaan 43 prosentin tyytyväisyyden.
Yritysten vaikeudet löytää sopivaa
työvoimaa tulivat esiin myös keväällä
julkaistussa kauppakamarien ICT-barometrissa. Sen mukaan ammattitaitoisen työvoiman saanti on ollut vaikeaa viidenneksessä ICT-alan yrityksistä. Isot, yli 250 työntekijän yritykset näkevät työvoiman saannin heikoimpana.
Turun yliopiston kauppakorkeakoulun professorin Reima Suomen
Yritykset ovat kokeneet vaikeuksia työvoiman löytämisessä myös Varsinais-Suomessa.
arvion mukaan kysymys saattaa olla
rakennemuutoksesta, joka tuo uudentyyppisiä osaamisvaatimuksia IT-alalle.
Hänen mukaansa tarpeisiin vastataan
kehittämällä jatkuvasti uusia maisteriohjelmia. m
ILMOITUS
Palvelut paranevat ja henkilökunnan
viihtymiseen panostetaan
Hiljainen kausi satamassa on jo
kääntynyt uuteen nousuun ja
kehitystyö Vapaavarastossa jatkuu.
T
urun Vapaavaraston huippuvuoden 2009 jälkeen meriteollisuuden ja autokaupan hiljeneminen leikkasi ison osan liikevaihdosta, mutta nyt
näyttää jo paremmalta. Hiljaisempi aika on hyödynnetty toiminnan kehittämiseen.
– Autopuolella on yhteistyössä maahantuojien
kanssa parannettu muun muassa huoltotilojen puitteita ja laatua. Varastonhallintapalvelumme ovat hyvin monipuoliset ja hoidamme yhä enemmän asiakkaiden 3PL-palveluita eli tavaroiden käsittelyä, keräämistä ja lähettämistä varastoinnin lisäksi. Varastointiin on sekä kylmää että lämmintä ja kosteusvalvottua tilaa, toimitusjohtaja Stefan Lindström sanoo.
Myös sataman eri toimijoiden välinen yhteistyö
on pysynyt vahvana.
– Ehkä oli hyväkin, että oli välillä hiljaisempaa, silloin varsinkin huomaa, kuinka tärkeää on tehdä yhteistyötä. Se toimii Turussa erittäin hyvin ja kaikki
alueen yritykset sekä satamaorganisaatio ovat siinä
mukana. Kaikki siitä myös hyötyvät, vaikka olemme
osittain toistemme kilpailijoita.
Turun Vapaavaraston alueelle nousee uutukainen
toimistorakennus, ja vanha, matala rakennus pure-
taan. Samalla saadaan saapuville rekoille lisää tilaa. Uusi toimisto saadaan käyttöön joulukuun alussa, rakentamisen rahoitus hoidetaan kokonaan itse.
Uuden talon etuihin kuuluu nykyaikainen monikäyttöisyys ja muunneltavuus ja näköala yläkerrasta Ruissaloon. Talven tullen iloa tuottaa myös ajanmukainen rakennus, sillä vanhat tilat ovat olleet
kylmät.
– Pian voimme tarjota henkilökunnallemme nykyaikaiset tilat, joissa kiinnitetään huomiota erityisesti toimivuuteen. Saamme sinne myös erillisen
neuvottelutilan ja viihtyvyyteen panostetaan. Sinne tulee esimerkiksi lepotiloja. Mielestäni on tärkeää, että henkilökunta viihtyy hyvin, silloin ilmapiirikin on hyvä. Lisäksi työskentely täällä vaatii
erikoisosaamista, jota kertyy pitkien työsuhteiden
aikana, siksikin on tärkeää, että vaihtuvuus on pientä. Tarjoamme myös laajoja terveydenhuoltopalveluita, ja sairauspoissaolot ovatkin olleet todella minimaalisia.
Uusien tilojen myötä on mahdollista myös tarjota harjoittelupaikkoja logistiikka-alan opiskelijoille
useammin. Kunhan taloudellinen tilanne sallii, tullaan myös rekrytoimaan yksi uusi työntekijä.
– Asiakkaille päin tärkein työkalu on nettisivustomme, sillä suurin osa yhteydenotoista tulee meille sitä kautta. Olemme uudistaneet sivut täysin ja
niiden palveluja on parannettu. Nykyisin lähes kaik-
Turun Vapaavaraston henkilökunta saa lisää tilaa joulukuun
alussa valmistuvasta toimistorakennuksesta. Talon viihtyisyyteen panostetaan erityisesti.
ki muukin hoituu sähköisesti, ja kehitämme tietojärjestelmiämme, samoin kuin muuta toimintaamme
koko ajan. Pystymme tarjoamaan asiakkaillamme
räätälöityjä, monipuolisia palveluita kustannustehokkaasti, Lindström sanoo.
Tuontikatu 7 • 20200 TURKU • puhelin 075 3267 999 • www.turunvapaavarasto.fi
Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected]
mania 13
Turun Seudun Ekonomit hyvällä asialla
Hyväntekeväisyyttä
vanhusten parissa
T
urun Seudun Ekonomit ry on
SEFE ry:n (Suomen Ekonomiliitto - Finlands Ekonomförbund) jäsenyhdistys, joka toimii kauppatieteellisen yliopistotutkinnon suorittaneiden
yhdyssiteenä Turun seudulla. Yhdistys järjestää jäsenilleen monipuolisesti erilaisia tapahtumia ja koulutustilaisuuksia sekä tarjoaa mahdollisuuden
henkilökohtaisen yhteysverkoston rakentamiseen.
Turun Seudun Ekonomit (TSE ry)
haluaa olla monella tapaa aktiivinen
yhdistys. Jäsenistönsä lisäksi se haluaa toimia myös muiden hyväksi. Yhdistyksen johtokunta on tänä keväänä
käynnistänyt hyväntekeväisyystoiminnan vanhusten hyväksi yhteistyössä Turun kaupungin kanssa.
Yhteistyömahdollisuuksia vanhuspalveluiden piirissä tehtävään hyväntekeväisyystyöhön selviteltiin kevään
2011 kuluessa. Alusta alkaen Turun
kaupunki oli erittäin innostunut yhteistyömahdollisuuksista ja ideasta tuli
totta nopeammin kuin osattiin odottaa.
Kaupungin ehdotuksesta yhteistyökumppaniksi valikoitui Kerttulin vanhuskeskus.
Yhteistyö Kerttulissa aloitettiin ke-
vättempauksella. Eräänä toukokuisena
iltana TSE ry:n johtokunnan jäsenet sekä työryhmäaktiivit kokoontuivat Kerttulin vanhuskeskukseen hyvän asian
puolesta. Illan tarkoituksena oli tarjota
vanhuksille parin tunnin ulkotapahtuma. Vanhainkodin takapihalle koottiin
puitteet pientä kevätjuhlaa varten. Kukin sai omien voimiensa mukaan osallistua pihapeleihin, maistella vohveleita
kahvin kera tai vain nauttia leppoisasta
yhdessäolosta.
Ulkoilemaan avustettiin parisenkymmentä ympärivuorokautisessa hoidossa olevaa vanhusta. Monelle
asukkaalle tempaus oli yksi kevään en-
Kerttulin vanhuksille pihajuhla oli
varsinainen elämys ja muutama
heistä kuvaili tapahtumaa jopa
kesän kohokohdaksi.
simmäisistä ulkoilumahdollisuuksista. Mukana oli sekä pyörätuolilla, rollaattorin avulla että vielä omin jaloin
liikkuvia. Tempaukseen osallistuneet
hyväntekijät muun muassa ohjasivat
pihapelejä, paistoivat vohveleita, toimivat tarjoilijoina, auttoivat vanhuksia
ruokailussa sekä seurustelivat heidän
kanssaan.
Illan huipensi kovasti odotettu
mölkkykisa. Vanhukset innostuivat pelistä aidosti ja toinen toisiaan kannustaen kaatoivat kilpaa mölkkypalikoita.
”Saisinko minäkin heittää vielä kerran”
-pyyntö ehti kuulua monen suusta kun
peli oli jo lopuillaan.
Tempaukseen osallistuneille jäi ta-
pahtumasta erittäin iloinen mieli. Kerttulin vanhuksille pihajuhla oli varsinainen elämys ja muutama heistä kuvaili
tapahtumaa jopa kesän kohokohdaksi. Jo pelkästään ulos pääseminen oli
monelle valtavan iso asia. Hymy oli
juhlaan mukaan päässeillä herkässä.
Hyväntekijät olivat siis onnistuneet tavoitteessaan! On ilahduttavaa huomata,
miten niin pienellä panostuksella kuin
antamalla pari tuntia omasta ajastaan
voi tehdä paljon hyvää niin monelle.
Monet vanhainkodeissakin asuvista vanhuksista kärsivät yksinäisyydestä ja pelkkä seura, erikoistapahtumista
puhumattakaan, toisi heille paljon iloa
elämään. ”Turussa ei ole perinteitä yhteistyöstä vapaaehtoisten kanssa kuten
esimerkiksi pääkaupunkiseudulla; tarvetta ja yhteistyöhalua toki olisi”, kertoo Kerttulin vanhuskeskuksen johtaja Virve Kultanen. Vanhuskeskuksen
omat resurssit ovat rajalliset esimerkiksi ulkotapahtumien järjestämiseen.
Turun Seudun Ekonomit haluaa
tulevaisuudessa jatkaa hyväntekeväisyystyötä Kerttulin vanhuskeskuksen
kanssa haastamalla mukaan kaikki jäsenensä. Seuraava hyväntekeväisyystempaus järjestetään Kerttulin vanhuskeskuksessa lokakuussa.
Tämän jutun myötä Turun Seudun
Ekonomit ry haastaa hyväntekeväisyystyöhön myös sisaryhdistyksensä Ekonomföreningen Merkur r.f.:n. Lisäksi
jutun toivotaan innoittavan mahdollisimman monta muuta alueen yhdistystä mukaan vastaavaan hyväntekeväisyystyöhön Turun seudulla.
Hyväntekeväisyydessä ilo on molemminpuolista!
Teksti: Ringa Masalin ja Maija
Sormunen
Kuvat: Ville Niukko
14 mania
manialehti.fi Näkökulmia työ- ja talouselämään
ajankohtaista
Lokakuun Mania ilmestyy 13.10. 2011
Perheyrittäjyys palkittiin
Lehmuskosken perhe on keskeinen
turkulainen vaikuttaja. Jo kolmatta polvea jatkuneen, ajan vaatimusten mukana
muuttunen, sinnikkään yrittäjyyden merkitys on huomattu myös Turun Yrittäjien
yhdistyksessä ja palkittu Vuoden Yrittäjäperhe 2011 -tunnustuksella. Perheen
muuntautumiskyky näkyy hyvin heidän
nykyisin luotsaamassaan yrityksessä, joka
on Turun Tietokeskus Oy. Tietokoneista
ei ollut vielä edes aavistusta, kun yrityksen perustajat, Timo Lehmuskosken äiti
Sylvi ja isä Verneri Lehmuskoski perustivat sen, toki aivan toiselle toimialalle.
Nykyisin Tietokeskusta luotsaavat hallituksen puheenjohtajana Lehmuskoskien
tytär Reetta Kaukinen sekä toimitusjohtajana Tuomas Kaukinen.
Perheen yrittäjät ovat aikojen muuttuessa uskaltaneet lähteä uudelle alalle.
Alkuperäinen toimiala oli käsityöliike,
joka 1920-luvulla oli luonteva aikansa
edustaja. Edistyksellistä sen sijaan oli,
että sen perusti vasta 20-vuotias nainen.
−Äitini Sylvi Lehmuskoski perusti
käsityöliike Sylvi Salosen vuonna 1926
ja 1955 vanhempani perustivat yhdessä
lanka- ja käsityötarvikkeiden tukkuliike Kä-Ty Oy:n. Sisareni Riitta Suomi
jatkoi Sylvi Salosen johdossa ja minä
puolestani Kä-Ty Oy:n ohjaksissa, 55
vuotta yrittäjänä toiminut Timo Leh-
muskoski kertoo.
Kä-Ty Oy muutti toimialaa vuonna
1989 ja vaihtoi nimekseen Turun Tietokeskus Oy. Timo ja Sirpa Lehmuskoski perustivat myös 1976 kodinsisustus- ja lahjatavaraliike Seistopin, ja
vuonna 1983 tietotekniikka-alan yrityksen, Toptronics Oy:n yhdessä poikansa Petri Lehmuskosken kanssa.
Lehmuskoskien yrityksissä tehtiin hallittu sukupolvenvaihdos vähitellen vuosina 2000–2004.
Lehmuskoskien yritykset ovat olleet vakavaraisia ja lamavuodet ovat
vain kasvattaneet niitä. Reetta ja Tuomas Kaukisen aloittaessa Turun Tietokeskuksen johdossa vuonna 2004
työntekijöiden määrä oli yhdeksän.
Nykyisin yrityksen palveluksessa on
60 työntekijää ja se on laajentunut
Raumalle, Tampereelle, Saloon ja Helsinkiin. Liikevaihto oli edellisellä tilikaudella 10 miljoonaa ja tänä vuonna
odotetaan arvioitu 15 miljoonan euron
liikevaihtoa.
− Lehmuskoskien perheyrityksissä henkilökunnan vaihtuvuus on ollut
todella pientä. Olemme halunneet ottaa työntekijät mukaan yrittäjyyteen
ja osakkeenomistajiksi, sillä haluamme
pitää hyvistä työntekijöistä kiinni, Turun Tietokeskus Oy:n toimitusjohtaja
Tuomas Kaukinen kertoo. m
Teema: Matkat ja kokousjärjestelyt ja
pikkujoulut/joulujuhlat/yritysjuhlat
Ilmoitustilavaraukset lokakuun lehteen 28.9. mennessä
(valmiiden varattujen aineistojen toimitus 5.10. mennessä)
Advertoriaali- eli yritysesittelyvaraukset jo 19.9. mennessä
myynti puh. 050 323 7785
[email protected]
mania manialehti.fi
NÄKÖKULMIA TYÖ- JA TALOUSELÄMÄÄN
Johtava markkinapaikka
ARVIOINTI
Olemme Suomen suurin täyden palvelun kiinteistöarviointiyritys. Kaikki lausunnot tekee yleisauktorisoitu kiinteistöarvioija. Tämä takaa puolueettoman ja luotettavan palvelun.
TOIMITILAVÄLITYS
Jos yrityksesi haluaa ulkoistaa kiinteistönsä ja jäädä niihin
vuokralle, olemme etsimäsi yritys hoitamaan koko prosessin.
Mitä haastavampi kohde, sitä paremmin asiantuntemuksemme
tulee esille.
Antti Tunturi
Myyntipäällikkö
ekonomi, LKV
puh. 010 5220 405
Lehmuskoskien yrittäjäperheen kaksi sukupolvea palkittiin Vuoden yrittäjäperheenä 2011 Suomalaisen yrittäjyyden kevätjuhlassa. Perheen jäseniä on ollut yrittäjinä Turussa jo vuodesta 1926 lähtien. (Kuva: Turun Yrittäjät)
Sami Matara
Myyntipäällikkö
KTM, LKV
puh. 010 5220 402
Riku Lehtimäki
Myyntipäällikkö
KTM, LKV
puh. 010 5220 403
Mari Laine
Nuorempi arviointiasiantuntija
Toimitilajohtamisen Restonomi (AMK), LKV
puh. 010 5220 401
Catella Property Oy (LKV)
Kauppiaskatu 11C, 20100 Turku
Lisätietoja palveluistamme: www.catella.fi
Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected]
mania 15
teema
koulutus ja
osaaminen
Uusia osaajayrityksiä
ponnistaa Protomosta
Digitaalisen elinympäristön luominen ja sosiaalista mediaa hyödyntävä kehitysyhteisö
ovat esimerkkejä varsinaissuomalaisista liiketoimintaideoista, jotka jalostuvat yrityksen
perustamisvaiheeseen Protomossa.
V
ajaat kaksi vuotta sitten Salossa aloitettu Protomo on joustava
malli kehittää alkuvaiheen liiketoimintaideoita. Yrityssalon Tanja Kiviniemi ja Jukka Pulkkinen ohjaavat
kehitysprojekteja Salossa ja Turussa.
Mukaan voi lähteä yksin tai valmiin tiimiin kanssa. Se onnistuu ottamalla heihin yhteyttä tai menemällä jokaviikkoisiin ideakahvitilaisuuksiin.
– Tänne voi tulla aivan alkuvaiheessa eikä mitään toimialarajoituksia ole. Mukaan pääsyn ratkaisee idean
uutuusarvo ja mahdollisuudet liiketoimintaan. Erityisesti haemme korkea-
koulutettujen kasvuyritysaihioita, jotka
voivat myöhemmin työllistää muitakin.
Yrityksiä ei vielä perusteta täällä, vaan
ideaa kehitetään rauhassa ilman yritystoiminnan riskiä. Voimme myös auttaa
kehittäjäkumppanin löytämisessä, Kiviniemi sanoo.
Idean arvioi 5-6 asiantuntijan raati, jossa on myös Tekesin edustaja. Jos
se katsotaan kehityskelpoiseksi, sille
aloitetaan ohjattu kehitysprojekti, jossa
idea voi muuttua vielä paljonkin. Kun
se alkaa kypsyä, aletaan valmistaa liiketoimintaideaa ja tehdä taloudellisia
laskelmia.
– Protomo on yhteisöllistä ja osanottajille ilmaista toimintaa. Tarjoamme
tilat tiimityöhön ja neuvottelutiloja sekä
Salossa että Turussa. Käyttöön saa kannettavan tietokoneen ja työtiloissa on
muita välineitä. Lisäksi voimme kustantaa asiantuntijapalveluita. Protomolaiset käyvät myös ulkopuolisen yrityksen järjestämän 14 päivän koulutuksen,
jossa käydään läpi yritystoimintaa ja taloudellisia asioita, Kiviniemi valottaa.
Protomolla on tiivis yhteistyö myös
julkisten rahoittajien ja yksityisten
pääomasijoittajien kanssa, joten myös
alkurahoituksen järjestäminen voi läh-
teä sieltä käyntiin. Lisäksi tehdään hyvin tiivistä yhteistyötä uusyrityskeskusten ja yrityshautomoiden kanssa.
Kiviniemen mukaan kokemukset Protomosta ovat olleet hyviä.
– Täällä ollaan keskimäärin puoli
vuotta, sen jälkeen yritys perustetaan
ja ohjaamme sen joko hautomon kautta tai suoraan itsenäiseen toimintaan.
Tähän mennessä lähes kaikki aloitetut
ideat ovat joko muuttuneet liiketoiminnaksi tai ne ovat vielä vireillä.
Lisätietoja: www.protomo.fi
mania ANNE KORTELA
Kehonmittaus helpoksi
Yhä useampi suomalainen on kiinnostunut
hyvinvoinnistaan ja ryhtyy kohentamaan sitä
ruokailu- ja liikuntatapojaan muuttamalla. Muutoksen
seuraaminen nettipalvelusta voi pian toteutua uuden
turkulaisyrityksen palvelulla.
V
uosia omissa yrityksissään Oulussa työskennelly t aviopari
Mannelin, ravitsemusterapeutti
Marjo ja diplomi-insinööri Jyrki, tulivat viime syksynä kumpikin vaiheeseen, jossa edellinen työ loppui. He
alkoivat miettiä yhteisen yrityksen perustamista. Ideoinnin tuloksena syntyi palvelu, joka yhdistää terveydenhoidon tekniikkaan. Perustetun yrityksen,
Hipvain Oy:n liikeidea on kaupallistaa
kehon koostumuksen mittaus.
Kaupallistamiseen liittyy olennaisesti palvelu, sen helppokäyttöisyys ja
saatavuus. Erilaisia mittauslaitteita on
jo paljon tarjolla. Kehon koostumus
mitataan vaakaa muistuttavalla laitteella kehon sähkönjohtavuuden eli bioimpedanssin avulla. Käsissä pidetään
antureita, jotka mittaavat lihasten, luiden, veden ja rasvan osuuden painosta
vartalon eri osissa. Mannelinien kehittämän Figunet-palvelun lähtötiedoiksi syötetään henkilön pituus, ikä, sukupuoli ja urheilullisuus. Raportista
näkee yksityiskohtaisesti kehon koostumuksen ja tasapainon. Havainnollisuutta on kehitetty muun muassa mallifiguurien kuvilla.
– Mittaustulos analysoidaan satojen eri sääntöjen mukaan, jotta raportti
on mahdollisimman yksilöllinen. Paino ei kerro kaikkea vaan tärkeämpää
on kiinnittää huomio lihasten ja rasvan
määrään. Olemme työstäneet raporttia
useita kuukausia, siinä on myös kan-
16 mania
nustavia kommentteja ja ravintosuosituksia, Marjo Mannelin sanoo.
Mittauksesta on eniten hyötyä, jos
se toistetaan aika ajoin. Siksi yrittäjien
ajatuksena on perustaa Figunet-kioskeja, joita voi sijoittaa vaikka työpaikoille,
kauppakeskukseen tai kuntosalille.
– Kun mittaus on tehty helpoksi,
sen voi tehdä itse. Palveluun liittyy nettiseuranta, jossa saa tarkempaa tietoa
tuloksistaan ja voi seurata kehitystään
trendikäyrällä, Jyrki Mannelin kertoo.
Ohjelmointia ei ole sidottu tiettyyn
tekniseen laitteeseen, vaan sitä voidaan
vaihtaa. Tällä hetkellä on päädytty japanilaiseen versioon, jonka myös Jyväskylän yliopisto on testannut hyvin tuloksin.
Tie ideasta liiketoimintaan sai avioparin muuttamaan Oulusta Turkuun,
jotta markkinat olisivat mahdollisimman lähellä. Liikkeelle lähdettiin Potkurin kautta, josta pariskunta ohjattiin
keksintöasiamies Tapio Järvensivun
luo. Hänen kauttaan saatiin neuvojen
lisäksi alkurahoitusta keksintösäätiöltä
ja kontakti Protomoon.
– Protomon toiminta on hyvin
yhteisöllistä ja tutustuimme toisiin
aloittaviin yrityksiin. Koulutus talousasioista oli hyödyllistä ja saimme rahoitusapua asiantuntijapalveluihin sekä ensikontakteja rahoittajiin ja
vinkkejä yhteistyökumppaneista, Jyrki
Mannelin sanoo.
Yritys perustettiin huhtikuussa, nyt
Marjo ja Jyrki Mannelin markkinoivat kehonkoostumusmittausta helppona palveluna. Tulosten ymmärtämiseen on erityisesti panostettu ja niihin liittyy nettiseuranta.
se on aloittamassa Turku Science Parkin yrityshautomossa toimintaansa. Samalla kun palvelua kehitetään edelleen,
etsitään myös mahdollisia jakelukanavia ja rahoittajia.
– Finnveran ja Tekesin kautta voi
saada rahoitusta, mutta myös muuta rahoittajaa tarvittaisiin, tähän asti olemme kehittäneet palvelua omalla
kustannuksella. Tämä ongelma näyttää
olevan useimmilla alkuvaiheen yrityksillä, Mannelin jatkaa.
manialehti.fi Näkökulmia työ- ja talouselämään
teemantuntija
Tietotekniikka työssä –
IT-alan koulutuksen haasteet
IT
-alan korkeakoulutuksessa
on haastetta. Tietotyö ja työmarkkinoiden jakautuminen
IT-palveluntarjoajiin ja IT:tä hyödyntäviin organisaatioihin ovat alan ominaispiirteitä.
Tietotyö on nykymuodossaan uudehko ilmiö, jonka vaikutuksia on huomioitu muun muassa työterveyspuolella. Diginatiiveista (eli tietokoneisiin
lapsesta asti tottuneista) ja heidän vaikutuksistaan yhteiskuntaan keskustellaan runsaasti. Tietotyön vaikutuksia
yksilöön, työssä jaksamiseen ja työviihtyvyyteen sekä tuottavuuteen osataan
tutkia ja ymmärtää paremmin.
Hy vää ja laadukasta ei saada
24/7-toiminnalla, vaan ihmiset ryhtyvät vastaiskuun. Koulutuksessa ajattelu,
pähkäily, monimutkaisten ajatusrakennelmien ymmärtäminen ja tuottaminen
sekä yhteistyö korostuvat uuden ajan
työ- ja opiskelumaailmassa. Opiskelija
on siis keskiössä. Mutta kysymys kuuluu: mitä se tarkoittaa? Miten se näkyy
käytännössä? Yksi seuraus on, että tietotekniikka ei ole keskiössä. Ja vastaavasti: jos tietotekniikka ei tue toimintaa, niin sitten sitä ei käytetä, jos vain on
vaihtoehtoja. Ja usein vaihtoehtoja on.
Tähän haasteeseen on ICT-portti
hanke pyrkinyt vastaamaan. Opiskelija
on tasavertainen oppija, kokija, hyötyjä tilanteissa, joissa on oikeita toimijoita todellisine tarpeineen, kokonaisvaltaisesti. Tämä vaatii paljon kaikilta ja
vie resursseja, mutta pilottimme ovat
osoittaneet lähestymistapamme edut.
Hyödyt kertautuvat koko opiskelun
ajan, ja lopputulos on positiivinen.
Toinen haaste syntyy kysynnästä ja
tarjonnasta. Kaikissa organisaatiossa
on kehitettävää tietotekniikkaa hyötykäytössä osana työtä ja liiketoimintaa.
Ongelma on se, että erityisesti pk-yritysten IT-investointitarpeet eivät kohtaa palvelun tarjoajia. Tarvetta olisi,
mutta IT-investointihalut ovat vähissä.
Silti tietotekniikka ja liiketoiminta
voidaan saada toimimaan yhteen siten,
että työ on sujuvaa. Ongelmiin täytyy
puuttua, koska vaihtoehto on huono:
yritys juoksee pyörän vierellä, kun ei
ole aikaa pysähtyä ja nousta pyörän selkään. Pysähtyminen tarvitaan. Kokemustemme mukaan monet IT-palveluntarjoajat ovat ymmärtäneet tämän
haastavan hyötykäyttöproblematiikan.
ICT-portin ja IT-alan korkeakoulutuksen työelämälähtöisyyden näkökulmas-
Antti tuomisto
ta tämä tarkoittaa sitä, että ensiksi on
saatava luottamus pk-yrityksiin. Luottamus saavutetaan toteuttamalla yhteistyössä opiskelijoiden, opettajien ja
tutkijoiden sekä alueen IT-toimijoiden
kanssa konkreettinen, pienehkö kehitysprojekti. Projekti, jonka lopputuloksena jokin asia saatiin kuntoon siten,
että osaamiseen ja oman työn muutokseen kiinnitettiin riittävästi huomiota.
Kun asiakkaan arki muuttui paremmaksi, heillä on enemmän henkistä ja
toiminnallista pääomaa tehdä seuraavia, isompia IT-investointeja.
Ja tässä kuvaan tulevat IT-palveluntarjoajat. Tietotyössään uudestisyntyneet asiakkaat lähestyvät sankoin joukoin palveluntarjoajia, jotka joutuisivat
myymään ei-oota resurssipulassaan, ellei ICT-portti olisi valmistellut työelämälähtöisesti innokkaita nuoria uusia
lupauksia ICT-alan monenlaisiin asiantuntijatehtäviin. Pyörä pyörii, case
closed.
Kaikki tämä vaatii lisätyötä alan
korkeakoulutukselta ja etenkin opettajilta. Mutta ICT-portti on ymmärtänyt asian siten, että vaihtoehtoja ei
ole. Siitä on osoituksena muun muassa hankkeen rahoitus kumppaneineen.
Tulokset puhuvat puolestaan: ”kaikki
oppivat, kaikki hyötyvät” ICT-portin
tunnuslauseen mukaisesti.
Kirjoittaja on ICT-portti -hankkeen vetäjiä. ICT-portti on Turun ammattikorkeakoulun, Turun yliopiston ja Turku Science
Park Oy:n yhteishanke alueen pk-yritysten, IT-yritysten ja IT-alan korkeakoulujen yhteistyön kehittämiseksi. (Rahoitus
ESR, VS ELY-keskus ja Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö ym).
Antti Tuomisto, lehtori,
ICT-portti, Work Informatics, Turun
yliopiston kauppakorkeakoulu,
Turun yliopisto
HRV-palvelut on työ- ja elinkeinohallinnon
henkilöstöpalveluihin erikoistunut
maanlaajuinen asiantuntijaverkosto, joka
tarjoaa yrityksille apua haasteellisissa
henkilöstötilanteissa.
Palvelumme yrityksille
• hakujahaastattelupalvelu
• henkilöstövuokraus
• soveltuvuudenarviointi
• uudelleensijoittumisvalmennus
• johdonjaesimiestenvalmennus
• työhyvinvointiatukevatpalvelut
• ammatillinenkuntoutusProfessi
TURKU • HRV-palvelut
Linnankatu 50 • PL 836 • 20101 TURKU
puh. 010 19 4391 • faksi 010 60 43185
[email protected]
Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected]
Espoo, Jyväskylä, Kouvola,
Lahti, Mikkeli, Oulu, Pori,
Seinäjoki, Tampere, Vaasa
mania 17
teema
koulutus ja
osaaminen
Verkostoituminen,
asiakaspalvelu ja
henkilöiden profiloituminen
on entistä helpompaa
sosiaalisen median avulla.
V
iestintä on nykyisin entistä monikanavaisempaa ja Internetissä
kuka tahansa voi kertoa mielipiteensä sekä tuotteista että palveluista.
Sosiaalisen median keskusteluja eivät
edes yritykset voi hallita. Sosiaalisen
median kannattaa siksi olla strateginen
osa yrityksen viestintää, eli toimintaa
tulee suunnitella. Sosiaalinen media ei
kuitenkaan tuo yrityksen viestintään ja
sidosryhmäsuhteisiin ainoastaan haasteita vaan myös uusia mahdollisuuksia.
Sosiaalisessa mediassa aktivoituessaan yrityksen kannattaa aluksi miettiä, mitä se haluaa ja sen perusteella valita käyttöönotettavat välineet.
– Liian montaa välinettä ei kannata ottaa kerralla käyttöön. Aluksi pitää opetella, miten kussakin välineessä
käyttäydytään, sanoo sosiaalisen median asiantuntija Laura Johansson Lvngroom oy:sta.
Vaikka Facebook onkin meillä tunnetuin ja suosituin sosiaalisen median
väline, Johansson ei suosittele sitä ainoaksi paikaksi näkyä sosiaalisessa mediassa.
– Facebookissa on kätevää levittää
tietoutta esimerkiksi yrityksen nettisivusta tai blogista, joissa asioihin syvennytään tarkemmin. Tällä tavoin yrityksen nettisivulle voi hankkia lisää
kävijöitä, Johansson kertoo.
Yrityksen kannattaa miettiä, onko sosiaalinen media sille strategisesti välttämätöntä – etenkin jos sosiaalisessa mediassa toimiminen ei johtoa
kiinnosta. Toisin sanottuna: onko yrityksellä asiakkaita jo tarpeeksi tai vaativatko asiakaskunta ja sidosryhmät
osallistumista?
www.turunakk.fi
”Kaikkien ei tarvitse olla
aktiivisia sosiaalisessa
mediassa.”
18 mania
Sidosryhmiä ja yhteistyökumppaneita
sosiaalisessa mediassa
Kuvan kuvaaja: Tom Bagge
– Kaikkien ei tarvitse olla aktiivisia
sosiaalisessa mediassa. Toisaalta sosiaalinen media tukee yrityksen kasvua ja
on oiva keino saada lisää näkyvyyttä,
Johansson toteaa.
Yksi sosiaalisen median olennaisimmista hyödyistä on siis mahdollisuus laajentaa tietoutta yrityksen
toiminnasta. Näin voi löytää yhteistyökumppaneita ja asiakkaita.
– Esimerkiksi Twitterin kautta voi
verkostoitua oman alan ihmisten kanssa. Blogin avulla taas voi syventää yrityksen toiminnasta tiedottamista. Näin
voi tulla tutuksi asiakkaille ja yhteistyökumppaneille, Johansson sanoo.
”Yritystietoa voi tuoda
esille ihmisiä kiinnostavalla tavalla.”
– Monet pienyrittäjät hyöty vät
mahdollisuudesta tehdä toimintaansa
tunnetuksi sosiaalisen median avulla.
Yritystietoa voi tuoda esille rennolla,
ihmisiä kiinnostavalla tavalla. Puolestapuhujia löytyy verkosta helposti, ja
sanomaa jaetaan eteenpäin.
Facebookin keskeisin mahdollisuus
yrityksille on asiakaspalvelu. Informaatiota voi kerralla jakaa isolle massalle.
– Asiakaspalveluun tulee usein samantyylisiä kysymyksiä, joten on kätevää vastata niihin Facebookissa. Muut
asiakkaat voivat samalla esittää lisäkysymyksiä tai auttaa toisia asiakkaita, Johansson sanoo.
Videopalvelujen avulla voi saada
laajaa levikkiä, kunhan video onnistuu
herättämään tunteita.
– YouTubea Suomessa hyödynnetään varsin vähän. Sen avulla on kuitenkin helppo löytää heidät, joita lukeminen tai vaikka Facebook ei kiinnosta.
Tosin videon täytyy olla joko hauska tai
koskettava, jotta sitä katsotaan.
Kun Johansson itse aikanaan lähti Facebookiin, hän ei ottanut silloista
esimiestään Facebook-kaverikseen. Nykyisin yrittäjällä on kuitenkin kavereinaan myös yhteistyökumppaneita.
– Minun mielestäni on positiivista
kertoa myös työkavereille, kuka oikeasti on, eikä rajata heitä pois.
OSAAMISEN
OIKEA OSOITE
Laura Johansson on sosiaalisen median asiantuntija, joka näyttää yhteistyökumppaneilleen, kuka hän oikeasti on.
Sosiaalisessa mediassa toimiessaan
Johansson haluaa herättää keskustelua.
– Kirjoitan yleensä blogissani asioista provosoivalla tavalla. Parhaat keskustelut syntyvät, kun asioita nostaa
esille kärkevästi.
Verkko ja sosiaalinen media kehit-
”Parhaat keskustelut
syntyvät, kun asioita nostaa
esille kärkevästi.”
tyvät jatkuvasti. Aina tulee uusia välineitä, joita kokeillaan, mutta vain osa
niistä vakiinnuttaa asemansa. Tällä
hetkellä paikannuspalvelut ja Google+
ovat Johanssonin mielestä kiinnostavimpia uutuuksia.
– Paikallisuus ja omassa yhteisössä
toimiminen ovat ylipäätään nousseet
mielestäni esille, vaikka itse välineet
olisivatkin maailmanlaajuisia.
mania Minna Valtari
turunakk.fi
manialehti.fi Näkökulmia työ- ja talouselämään
ILMOITUS
HUIPPUOSaaMISTa
HYVäSSä ILMaPIIRISSä
Innostuneen turkulaisen lääkärijoukon toteuttama
unelma omasta ortopediaan erikoistuneesta yksiköstä
näyttää jo ensimmäisen puolen vuoden aikana
menestyksen merkkejä. Kun tekee vain sitä, minkä osaa
todella hyvin, siinä kehittyy aina vain paremmaksi. Se
on jo huomattu myös maamme rajojen ulkopuolella.
S
airaala NEO syntyi tämän vuoden maaliskuussa Kupittaalle, aivan Helsingintien ja rautatieaseman viereen. Ortopedien vastaanottotilojen lisäksi talossa on
sairaala leikkaussaleineen ja vuodeosastoineen sekä yhteistyökumppanien fysioterapiaan, hammashoitoon, työterveyshuoltoon ja
apuvälineisiin keskittyneet yksiköt.
– Meidän konseptimme on hyvin erilainen
verrattuna useimpiin lääkäritaloihin. Olemme rajanneet toimintamme ortopediseen hoitoon ja päiväkirurgiaan, isona osana siitä urheiluvammat. Olemme todella tyytyväisiä
siitä, miten meidät on otettu vastaan. Puolessa vuodessa meillä on käynyt jo 5 200 vastaanottopotilasta ja leikkauksia on tehty 650. Näillä
luvuilla alamme olla kaupungin isoin yksityinen
ortopedian yksikkö, johtava lääkäri Jussi Rantanen toteaa.
Euroopan huippu tavoitteena
Koko ei kuitenkaan ole ainut menestyksen mittari, vaan Sairaala NEOn ydinjoukon kunnianhimo kohdistuu erityisesti laadun kehittämiseen.
Yksikkö tähtää vakavasti eurooppalaiseen huippuun muutaman vuoden kuluessa ja on siihen
jo hyvässä vauhdissa. Potilaita tulee kaikkialta
Suomesta, mutta jo nyt paljon myös ulkomailta. Sairaalan ainutlaatuinen toimintakonsepti
on herättänyt kiinnostusta myös ulkomaisissa
ammattipiireissä, ja sille nähdään tulevaisuuden mahdollisuuksia laajemminkin vientituotteena.
Idea omasta sairaalasta lähti kehittymään
pitkään yhdessä työskennelleen lääkäriryhmän
ajatuksissa. Ortopedit ovat heistä tunnetuimman, professori Sakari Oravan johdolla kehittyneet ortopedian eri alojen huippuosaajiksi.
Pitkälle erikoistuneelle toiminnalle uskottiin
olevan kysyntää.
Jussi Rantanen on NEOn johtava lääkäri.
Olemme itse
päätoimisesti
NEOssa
yrittäjäpohjalta
mukana.
Sairaalan lääkärit ovat pitkälle erikoistuneita ja kokemus on karttunut useiden vuosien tai vuosikymmenien ajan.
Perinteet kyseenalaistettiin
– Rohkeutta kyllä tarvittiin, koska lähdimme
isosti liikkeelle. Täällä on neljä leikkaussalia ja olemme itse päätoimisesti NEOssa yrittäjäpohjalta mukana. Koska suunnittelimme
kaiken itse, halusimme tehdä tästä mahdollisimman hyvän, unelmiemme työpaikan. Ydinajatuksena oli miettiä kaikki toiminnot alusta
lähtien uudestaan, Rantanen kertoo.
Yksi keskeisimmistä periaatteista oli päästä
pois potilaan ”hospitalisoinnista” ja antaa hänelle aktiivisempi rooli.
– Olemme oikaisseet monia perinteitä ja pyrkineet säilyttämään potilaat vireinä. Ortopediset leikkaukset tehdään lähes aina päiväkirurgiana. Heräämössämme olemme ottaneet
käyttöön Suomessa suunnitellut erikoistuolit,
joissa voi heräillä leikkauksen jälkeen sängyssä
makaamisen sijasta istuvassa asennossa pelaten pelejä, netissä surfaten tai vaikka kuuntelemalla musiikkia.
Pitkälle erikoistunut
Sairaala NEOn yhdeksän kirurgia ovat erikoistuneet urheiluvammojen hoitoon, olkapään ja
polven tähystyskirurgiaan, nilkan ja jalkaterän
kirurgiaan sekä käsikirurgiaan. Lisäksi sairaalassa toimii yksi päätoiminen anestesialääkäri.
Parhaillaan ollaan aloittamassa myös selkäkirurgian kevyempiä hoitoja, kuten välilevytyrän
hoitoa.
– Kaikkia potilaita ei suinkaan leikata, vaan
ainoastaan noin joka viides tai kuudes päätyy leikkaussaliin. Usein vaivaa voidaan hoitaa muilla toimenpiteillä ja suuri osa lääkärien
työstä on tutkimusta, konsultointia ja neuvontaa. Fysikaalista hoitoa ja leikattujen potilaiden
kuntoutusta voimme tarjota yhteistyökumppa-
nimme Kuntoutus Orton kautta samassa talossa, Rantanen sanoo.
Nopeus valttia
– Vastaanotolle voi tulla ilman toisen lääkärin
lähetettä varaamalla aika suoraan vaikkapa netistä. Potilas ei vastaanotolta pois lähtiessään
aina saa mukaansa päätöstä leikkauksesta,
koska sitä ei useimmiten kannata tehdä aivan heti. Jotkut vaivat paranevat itsekseen, ja niitä
kannattaa seurata ensin
Ydinajatuksena
hetken aikaa. Mutta jos
oli miettiä kaikki
leikkaus tarvitaan, on tärtoiminnot alusta
keää tehdä se oikeaan ailähtien uudestaan.
kaan.
Vaikka suuri osa asiakkaista tulee hoitoon omasta aloitteestaan, on vakuutusyhtiöiden rooli hoidon kustantajana
keskeinen useimmissa tapauksissa. Myös vakuutusyhtiöt ovat ottaneet uuden sairaalan hyvin vastaan ja näkevät hoidon sairaala NEOssa
kustannustehokkaana ja laadukkaana vaihtoehtona. Kun asiakas saadaan nopeammin takaisin työkuntoon, sairauslomapäivät ja sitä
kautta korvattavat kustannukset vähenevät.
– Olemme siitä onnellisessa asemassa, että
usein pystymme parantamaan asiakkaidemme
elämisen laatua. Koko henkilökuntamme on
erittäin motivoitunutta työskentelemään täällä ja toivomme, että avoin ja välitön ilmapiirimme välittyy myös asiakkaillemme ja saa heidät
viihtymään paremmin, Jussi Rantanen sanoo
hymyillen leveästi.
Ja aivan epäilemättä innostuneen lääkäriomistajajoukon positiivinen energia tarttuu
muihinkin.
Sairaala NEO, NEO-talo | Joukahaisenkatu 6 | 20520 TURKU | www.sairaalaneo.fi | ajanvaraus: 010 380 8080
Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected]
mania 19
rahan valtakunta
Epävarmuustekijät sekoittavat sijoitusmarkkinoita
Niin kauan kuin
reaalitaloutta leimaa
epätietoisuus tulevasta,
rahoitusmarkkinat sahaavat.
N
äinä päivinä pitkän ennusteen
saaminen sijoitusten tuottokehityksestä on kiven takana.
Juuri kukaan asiantuntija ei pysty sanomaan, miten ja millä aikataululla
maailmantalous kehittyy. Pääasiallisia
epävarmuustekijöitä on Ålandsbanken
Asset Management Ab:n toimitusjohtajan Stefan Törnqvistin mukaan neljä:
Yhdysvaltain velkakatto, euroon liittyvä epävarmuus, Kiinan talous ja korkotason alhaisuus.
– Rahamarkkinat kyllä asettuvat
nopeasti, jos taloutta koskevat päätökset
saadaan vietyä loppuun. USA:ssa velkakaton nostosta tuli presidenttipeliä, jonka ratkaisu oli kompromissi. Tilanne on
taloudellisesti kestämätön eikä kasvua
näy, sillä hankkeita lykätään. Se nosti
taantuman todennäköisyyden 50 prosenttiin vuonna 2012, Törnqvist arvioi.
Euroon liittyvä matalapaine on syvenemässä, sillä niin kauan kuin euron
ympärillä on epävarmuutta, sijoittajat
reagoivat välttämällä euroalueen kohteita, joiden kehitystä on vaikea ennustaa, varsinkin sen reuna-alueita, kuten
Suomea.
– Kiinan taloudella on suuri vaikutus maailmantalouteen ja se voisi auttaa taantuman jarruttamisessa. Kaikille
olisi helpotus, jos se antaisi lopultakin
valuuttansa vahvistua, mutta se jarruttaa inflaatiotaan, Törnqvist sanoo.
Länsimaissa korkotaso pysyy alhaalla ja Euroopan korkomarkkinoilla vallitsee luottamuspula, kun EKP on
nostanut korkoja ja toisella kädellä lisännyt pankkimaailman likviditeettiä
ja ostanut obligaatioita.
– Epävarmuus näkyy erityisesti suurten investointien lykkäämisenä.
Suomen pörssi on laskenut muita maita
enemmän, syklinen pörssi laski rajusti.
Se vie sijoituksia pois Suomesta, sillä tilanne on katastrofi sijoittajalle, jolla on
vain suomalaisia sijoituksia.
Talouskehitystä leimaa myös niiden valuuttojen vahvistuminen, jotka ovat spekulaatioiden ulkopuolella.
Tilanteesta ovat hyötyneet esimerkiksi Japanin jeni ja Sveitsin frangi. Myös
kullan hinta on noussut jyrkästi. Törnqvist ei kuitenkaan kehota sijoittamaan
kultaan tai vaihtamaan valuuttaa, vaan
luottaa tällä hetkellä osakkeisiin.
– Kukaan ei tiedä varmuudella, mi-
Stefan Törnqvist kehottaa sijoittajia olemaan aktiivisia ja seuraamaan taloustilanteen kehittymistä.
ten millekin valuutalle käy. Jos ostaa
osakkeita yrityksistä, jotka tuntee, tietää ainakin, mitä omistaa. Osakkeet
ovat kuitenkin osia yrityksistä, niillä
on todellista arvoa, jos yhtiö on hyvä.
Euromaiden obligaatioita en suosittele,
sillä olen pessimisti sen suhteen, miten
17 parlamentin päätöksiä voi ennustaa.
Suomella ei hänen näkemyksen-
sä mukaan ole hätää niin kauan kuin
maan talous on kunnossa.
– Inflaatio lienee ainoa varteenotettava ratkaisu länsimaailman velkaongelmiin. Eurokriisi tulee huipentumaan
talven aikana ja euroalueen korko- ja
osakemarkkinat rauhoittuvat vasta, kun
osaamme hahmottaa eurokriisin lopputulemaa, Stefan Törnvist toteaa. m
Handelsbanken
Private Banking
– nyt Turussa
Vahvat kansainväliset varainhoitoresurssit
käytössäsi paikallisesti
Ota yhteyttä meihin, kerromme
mielellämme lisää.
Handelsbankenin hoidossa on noin 66 miljardin euron varallisuus.
Isona kansainvälisenä pankkina voimme tarjota sinulle kattavan
valikoiman varallisuudenhoitoon liittyviä palveluja nyt paikallisesti.
Käytössäsi on Turun Private Banking -yksikkömme varainhoitajien
vahvan osaamisen ja pitkän kokemuksen lisäksi konsernimme
mittavat tutkimus- ja analyysiresurssit.
Handelsbanken Private Banking Turku
Tyytyväiset asiakkaat vuodesta toiseen
Meillä asiakkaan etu tulee ensin. Tutkimuksen* mukaan
Handelsbankenin asiakkaat ovat jo useamman vuoden
ajan olleet erittäin tyytyväisiä saamaansa palveluun.
Yliopistonkatu 17, www.handelsbanken.fi/kauppatori
Varainhoitajamme palveluksessasi:
Antti Kanervisto, puh. 010 444 3171
Jeri Matikainen, puh. 010 444 3166
Tommi Rouna, puh. 010 444 3173
[email protected]
*EPSI Rating asiakastyytyväisyystutkimus
Puheluiden hinta 8,28 snt/puh.+12,00 snt/min
20 mania
manialehti.fi Näkökulmia työ- ja talouselämään
salkunvartija
Myrskyn silmässä?
Miten tähän on tultu?
Vuosi 2011 on jo tähän mennessä ollut
todella tapahtumarikas vuosi. Japanissa
maaliskuun puolivälissä tapahtunut maanjäristys, siihen liittynyt tsunami ja ydinvoimalaonnettomuus aiheuttivat suurta tuhoa Japanin sekä koko maailman
reaalitaloudelle. Globaali talouskasvu
hidastui sen seurauksena hetkellisesti.
Toinen merkittävä tapahtumasarja oli
Lähi-idässä, missä kansannousut levisivät maasta toiseen. Koska Lähi-itä on
alueena maailman tärkein öljyntuottaja,
kriisi on aiheuttanut epävarmuutta pääomamarkkinoilla. Öljyn hinta on heilahdellut näiden tapahtumien seurauksena
voimakkaasti kevään ja kesän aikana.
Näiden lisäksi ehkä eniten markkinoita on hermostuttanut koko vuoden
agendalla ollut Euroalueen velkakriisi.
EKP, Euroopan Komissio sekä IMF ovat
yrittäneet tehdä kaikkensa, jotta kriisi ei
leviäisi Espanjaan ja Italiaan. Toistaiseksi
EKP:n toimenpiteet (matala korkotaso sekä kriisimaiden joukkovelkakirjalainojen
ostot) ovat rauhoittaneet markkinoita ja
kriisimaiden korot ovat laskeneet huipputasoiltaan. Pitkäaikaisen ratkaisun löytyminen on kuitenkin vielä epävarmaa ja
siksi on todennäköistä, että Euroalueen
velkakriisi pysyy otsikoissa vielä pitkään.
Kesällä ylimääräisen mausteen jo ennestään hauraaseen markkinaan toi
Yhdysvaltojen sisäpoliittinen köydenveto koskien maan velkakattoa. Kyseessä
oli ennen kaikkea poliittinen peli, jolla
republikaanit yrittävät vaikeuttaa muun
muassa presidentti Obaman uudelleenvalintaa. Poliittiset erimielisyydet myötävaikuttivat lopuksi siihen, että yksi
luottoluokittaja laski USA:n luottokelpoisuutta.
Kriisien vaikutus osakemarkkinoille
Elokuun toisella viikolla OMXHelsinki
Cap indeksi laski pahimmillaan vuoden
alusta 32,1 prosenttia. Tätä kirjoittaessani
Suomen pörssi oli korjannut jo lähes 10
prosentin pohjilta. Suomen osakemarkkinat ovatkin olleet yksi huonoimmista
osakemarkkinoista maailmassa. Vertailun
vuoksi S&P 500 indeksi on laskenut vuoden alusta vain 4 prosenttia, Saksan DAX
30 on laskenut 17 prosenttia ja Japanin
Nikkei 225 on laskenut 12 prosenttia.
Epävarmasta tunnelmasta kertoo myös se,
että Helsingin pörssissä on nähty useampana päivänä merkittäviä suunnanvaihtoja kesken päivän. Aamupäivän 2 prosentin lasku on vaihtunut iltapäivään
mennessä 2 prosentin nousuun ja pörs-
sin sulkeutuessa indeksi on päätynyt yli
4 prosentin laskuun. Kansainväliset osakemarkkinat ovat kaiken kaikkiaan kestäneet yllättävän hyvin kaikki nämä kriisit.
Maailmantaloudessa on paljon riskejä,
ja niitä ei käy kiistäminen, mutta mihinkään paniikkiin mielestäni ei ole aihetta.
Talouden näkymien tuntuva heikkeneminen yhdessä rahoitusmarkkinoiden
voimakkaan reagoinnin kanssa on tuonut monelle mieleen tuoreessa muistissa
olevat tapahtumat vuonna 2008, jotka
kärjistyivät Lehman Brothersin kaatumisen jälkeen erittäin syväksi ja äkilliseksi
globaaliksi taantumaksi. Mielestäni koetun finanssikriisin toisinnon näkeminen
on äärimmäisen epätodennäköistä. Tässä
tilanteessa on tärkeää huomioida, että
maailmantalouden kasvuvauhti on vain
hidastunut, mutta jatkaa kuitenkin kasvuaan nykyennusteiden valossa.
Veikko Karhulahti
Turun Seudun Osuuspankki
KUINKA VAURASTUA, OSA 21:
Nordea Pankki Suomi Oyj
Parhailla varallisuudenhoitajilla on yksi erityistaito
– varmistaa käyttöösi parhaat asiantuntijat.
Nordean Private Banking -palvelua on rakennettu
Suomessa jo vuodesta 1987. Henkilöstön ja palvelun
kehittämisessä olemme alan edelläkävijöitä.
Tutustu meihin: www.nordeaprivatebanking.fi
Sabina Peltonen, sijoitusjohtaja, Private Banking Nordea
Private Banking Turku
Kauppiaskatu 9 B
20100 Turku
Puhelin: 020 724 8120
Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected]
mania 21
Vakuutusyhtiöt kehittävät Suomen
ikärakenteen muutokseen liittyviä palveluita
Ihmisten elinikäodotusten jatkuvasti noustessa monet
yhteiskunnan rakenteet kaipaavat uutta ajattelua, jotta ne
kestäisivät myös tulevina vuosikymmeninä. Vakuutusyhtiöt
ovat ottamassa aktiivista roolia ja kartoittavat näkymiä omalta
osaltaan. Äskettäin Pohjola Vakuutuksen tytäryhtiö Excenta Oy
ja Henki-Tapiola ovat tuoneet julkisuuteen tuoretta tietoa.
Ikää ei osata Suomessa
arvostaa tarpeeksi
–S
uomessa iäkkäiden ihmisten syrjintää ei tiedosteta ja se on piilotettuna yhteiskunnan rakenteisiin, joten siihen
on vaikea puuttua. Ikää ei osata arvostaa, vaikka juuri ikä tuo erilaisen ja laajemman näkökulman elämään. Lisäksi
senioriväestö on suuri voimavara Suomelle. Heillä on varallisuutta, he hoitavat lapsenlapsia ja tekevät vapaaehtoistyötä, Turussa Tapiola-Akatemiassa
puhunut Senioriliikkeen hallituksen
puheenjohtaja Sirkka-Liisa Kivelä korostaa.
Ratkaisuna syrjintään hän näkee
varsinkin suurten ikäluokkien yhdessä toimimisen, vanhusten äänen esilletuonnin ja sen, että tulevaisuudessa eri
aloilla voi työllistyä entistä enemmän
vanhuusiän palveluihin.
Turun yliopiston kauppakorkeakoulun professori Jarna Heinonen näkee Suomen harmaantumisen liiketoiminnan mahdollisuutena.
– Ikääntyvä yhteiskunta luo mahdollisuuksia erilaisille innovaatioille
esimerkiksi hoivapalvelualalla, asumisessa ja kaavoituksessa. Toimivat vanhuspalvelut ja niihin liittyvät innovaatiot voisivat olla Suomen tulevaisuuden
vientituote. Vanhuspalveluiden organisointi pitäisi ajatella ihan uudelta kan-
nalta. Iso osa tulevista eläkeläisistä on
aiempaa varakkaampia ja he voisivat
myös itse maksaa saadakseen haluamaansa palvelua kuin haluavat. Yksityiset palvelut voivat joustavammin
täydentää julkisia ja näin koko ala kasvaisi, Heinonen sanoo.
Tutkijatohtori Minna Kaarakainen Kuopion yliopistosta on Vakuutetut vanhuspalveluiden vaihtoehdot
-tutkimuksessaan kartoittanut, miten
eri-ikäiset suomalaiset haluaisivat asua
vanhuudessaan. Alustavissa tuloksissa esille on noussut suomalaisten halu
asua kotona mahdollisimman pitkään
ja vastata itse hoidostaan tai pyytää
hoiva-apua omaisilta. Hoivapalveluiden rahoitus toivotaan hoidettavan veroperusteisesti, mutta nuoremmat vastaajat olivat valmiita säästämään myös
itse etukäteen sitä varten.
Henki-Tapiolan toimitusjohtaja
Minna Kohmon mukaan heidän asiakkaansa odottavat Tapiolalta ratkaisuja
vanhuusiän varautumiseen.
– Eläkesäästämiseen tarkoitettu PSsäästötili ei ole toiminut, vaan säästäminen on sen voimaan tultua romahtanut.
Tarvitaan kannustavampia vaihtoehtoja
turvata tulojaan, tähän tarpeeseen pyrimme vastaamaan kehittämällä uusia
palveluja, Kohmo sanoo. m
Vyönkiristyksiä, mutta vain pykälän
verran ennakoi POP Pankki
POP Pankin Kansalaissuhdanne-ennusteessa arvioidaan, että bruttokansantuote
kasvaa ensi vuonna vain 1,8 prosenttia,
kun tälle vuodelle odotetaan vielä 3,2
prosentin kasvua.
– Asuntovelkaisille kotitalouksille on myönteistä, että korkotaso säilyy
kireän taloustilanteen vuoksi edelleen
poikkeuksellisen alhaisena. Ennusteidemme mukaan myös bensiinin hinta
kääntyy laskuun raakaöljyn markkinahinnan alentuessa ja korkealle kohonnut inflaatio hidastuu ensi vuonna, POP
Pankin johtaja Timo Hulkko kertoo.
POP Pankki ennakoi 12 kuukauden
Euriborin olevan vuoden lopussa 2,0
prosenttia ja säilyvän samalla tasolla
myös ensi vuonna. Suomalaisille kotitalouksille talouskasvun hidastuminen
22 mania
on suurempi uhka kuin euromaiden
takausvastuiden mahdollinen toteutuminen. Työttömyys kääntyy lievään
kasvuun ensi vuoden aikana, sillä valtioiden velkakriisistä johtuva luottamuspula rajoittaa kysyntää. Viennin hiipuminen uhkaa erityisesti teollisuuden
työpaikkoja. Kotitalouksien ostovoima
säilyy ensi vuonna ennallaan tai laskee,
koska palkkatulojen odotetaan kasvavan vain hintojen verran.
Yrittäjien reaalitulot nousevat tänä vuonna selvästi enemmän kuin palkansaajilla ja eläkeläisillä. Ensi vuonna
tuotannon hiipuminen kääntää tulot
selvään laskuun. Tilanne on hankala
myös säästäjä- ja sijoittajakotitalouksille matalan korkotason ja sakanneen
pörssin vuoksi. m
Yritysten panostus työurien
pidentämiseen laski selvästi
V
uonna 2011 työnantajat käyttävät strategisen hyvinvoinnin kehittämiseen 2,1 miljardia euroa.
Työterveyslaitoksen asiantuntijan, Guy
Ahosen mukaan summa on hyvinvoinnin tavoitteisiin suhteutettuna melko
pieni, mutta on myönteistä, että se on
kasvanut viime vuodesta.
Pohjola Vakuutuksen tytäryhtiö
Excenta Oy:n ja Työterveyslaitoksen toteuttaman Strategisen hyvinvoinnin tila
Suomessa 2011 -tutkimuksen mukaan
rahaa työurien pidentämiseen käytetään
kuitenkin viime vuotta vähemmän.
Kun koko hyvinvointipotti oli keskimäärin 861 euroa henkilöä kohden
vuodessa, siitä 327 euroa käytetään
koulutukseen ja työterveyshuoltoon 293
euroa. Kokonaisuutena työurien pidentämiseen käytettävä rahamäärä on pienentynyt lähes kymmenen prosenttia
viime vuodesta.
Hyvinvoinnin johtamisen peruselementit eli määritetyt tavoitteet sekä
niitä vastaavat mittarit ovat yleistyneet
pienissä ja keskisuurissa yrityksissä.
Suurissa yrityksissä tilanne sen sijaan
on hieman heikentynyt.
– Tämä tutkimustulos on huolestuttava, koska työurien pidentäminen on
tällä hetkellä yksi yhteiskunnan merkittävimmistä haasteista. Työurat pitenevät vain, mikäli työntekijöillä on intoa jatkaa työssään sekä hyvä henkinen
ja fyysinen terveys. Tämä edellyttää, että työnantajat panostavat entistä enemmän työntekijöiden hyvinvointiin, hyvään johtamiseen ja esimiestyöhön,
professori Juhani Ilmarinen sanoo.
Pohjola Terveys Oy:n toimitusjohtaja Veli-Matti Qvintus näkee välttämättömänä saada kansallista trenditietoa, jotta alaa voidaan kehittää, ja lupaa
yhtiön olevan mukana tässä työssä. m
Tapiola kasvatti jalansijaansa Vuoden Lähivakuutusyrittäjien vakuuttajana
yhdistys -palkinto
Tapiolan yrittäjien eläkevakuutusten myyn- Varsinais-Suomeen
nin euromääräinen kasvu oli tammi - kesäkuussa 73 prosenttia Varsinais-Suomen
alueella. TyEL-vakuutusten kappalemääräinen myynti kasvoi 23 prosenttia. Vakuutusten kokonaismyynti kasvoi alueellisesti euroissa mitattuna reilu 10 prosenttia
vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla.
Tapiola on perinteisesti ollut vahva
yksityishenkilöiden eläkevakuuttaja.
Nyt jalansijaa kasvatetaan aktiivisesti
myös yrittäjien vakuutusturvan parantamisessa. Myös lakisääteisten tapaturmavakuutusten myynti kasvoi euroissa
mitattuna neljänneksen Varsinais-Suomessa. Tapiolan vakuutusten kokonaismyynti kasvoi Varsinais-Suomessa
vuoden ensimmäisellä puolivuotisjaksolla 13 prosenttia. m
Varsinais-Suomen Lähivakuutus palkittiin
Lähivakuutus-ryhmän vuosikokouksessa
Vuoden 2010 Lähivakuutuksena. Valinta tehtiin 57 itsenäisen Lähivakuutuksen
joukosta, jotka muodostavat Lähivakuutusryhmän.
Palkinnon perusteeksi listattiin
muun muassa reippaasti ryhmän tavoitteen ylittäneen maksutulon ja kannattavuuden kasvun. Varsinais-Suomen Lähivakuutuksen toimitusjohtaja
Olli Aakulan mukaan onnistuminen
on ennen kaikkea tulosta yhdistyksen
sisäisestä yhteisymmärryksestä ja päämäärätietoisuudesta sekä tuloksekkaasta yhteistyöstä alueen säästöpankkien
kanssa. m
manialehti.fi Näkökulmia työ- ja talouselämään
Liedon Säästöpankilla
vahva vakavaraisuus
Yrityskonttorissa tehdään tiimityötä avotoimistossa, mutta palveluneuvottelut
hoidetaan erillisissä neuvotteluhuoneissa, Pertti Saarinen sanoo.
Nordealle yrityskonttori Raisioon
Nordean valtakunnallinen linjaus tarjota
keskitettyjä palveluita yrityksille näkyy
Raision keskustassa 5.9. avattuna yrityskonttorina. Siellä työskentelee 16 yritystoiminnan eri osa-alueisiin erikoistunutta
henkilöä, joista valtaosa siirtyi Raisioon
Turun alueen muista konttoreista.
– Toimialueenamme ovat Turun
ympäristökunnat, mutta yrityksen sijainnilla ei ole suurta merkitystä, koska
asiakasvastuulliset liikkuvat ja sähköiset
palvelut ovat kattavat. Tarjoamme yritysasiakkaille neuvonta- ja asiantuntijapalveluita kaikissa yritystoimintaan liittyvissä asioissa, myös sijoitus- ja private
banking -palveluita. Vakuutuspuolella ovat saatavilla Nordean henkivakuutukset ja Trygin vahinkovakuutukset.
Teemme myös läheistä yhteistyötä Finnveran, uusyrityskeskus Potkurin ja yrittäjäyhdistysten kanssa, konttorinjohtaja
Pertti Saarinen sanoo. m
Liedon Säästöpankin vakavaraisuus oli
kesäkuun lopussa 24 prosenttia. Pankki sai 12 kuukauden aikana lähes 1 100
uutta asiakasta ja kotitalouksien asuntoluottojen määrä kasvoi 7,6 prosenttia
pankin puolivuotiskatsauksen mukaan.
Asiakasvarojen lisäys oli 30 miljoonaa euroa eli 4,8 prosenttia. Liikevoittoa kertyi
4,8 miljoonaa euroa.
Kotitalouksien asuntoluottojen määrä oli kesäkuun lopussa 416 miljoonaa
euroa, jossa vuoden aikana oli kasvua 30
miljoonaa euroa eli 7,6 prosenttia.
– Kasvumme oli siten edelleen
markkinoita nopeampaa, kokonaistuotannon kasvu oli 42 miljoonaa euroa, eli 7,3 prosenttia ja sen määrä oli
kesäkuun lopussa 612 miljoonaa euroa.
Oman pääoman ja varausten yhteismäärä oli kesäkuun lopussa 76,5 miljoonaa euroa, mikä luo hyvän pohjan
vakavaraisuuden ylläpitämiselle edelleen korkealla tasolla, toimitusjohtaja
Jussi Hakala sanoo. m
Turun Seudun Osuuspankilla
vahvaa kasvua asuntoluotoissa
ja yritysten talletuksissa
Turun Seudun Osuuspankin yksityisasiakkaiden uusien asuntoluottojen määrän kasvu oli erityisen voimakasta. Uusia asuntoluottoja nostettiin lähes 40 prosenttia
enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Rahoitustoiminta yhteensä kesäkuun lopussa
oli 2 321 miljoonaa euroa. Uusia luottoja
nostettiin yhteensä 330 miljoona eli 25 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
Talletukset yhteensä kasvoivat 12
kuukauden aikana 6,7 prosenttia 1 657
miljoonaan euroon. Yritysasiakkaiden
talletusten kasvu oli vahvaa, 16 prosenttia 12 kuukauden aikana. Asiakasvarat yhteensä kasvoivat 12 kuukauden
aikana 8,9 prosenttia. Korkokate nousi 32,8 prosenttia vuoden takaisesta.
Muut tuotot kasvoivat vahvasti ja tuotot yhteensä kasvoivat 18,4 prosenttia.
Pankin vakavaraisuussuhde oli kesäkuun lopussa 14,7 prosenttia, kun se
vuodenvaihteessa oli 15,1. m
ILMOITUS
Hyvällä yhteistyöllä liiketoiminta sujuu
Kun hankitaan uutta tekniikkaa tai
kuljetetaan sitä maailman ääriin, on
hyvä olla taustatuki, joka varmistaa
rahoituksen ja kartoittaa riskit.
K
olmiopalvelu Oy on lietolainen tapahtumatekniikkaan erikoistunut perheyritys, jota veljekset
Antero ja Antti Nuutinen ovat hoitaneet jo vuosia
suvereenisti. Yrityksen rekat kuljettavat massiivista
kalustoarsenaalia pitkin Suomea ja muuta Eurooppaa. Kerran vuodessa pakataan myös valtamerikontit Amerikan messuille.
Yrityksen toiminta perustuu valo-, ääni- ja kuvateknologiaan, joilla asiakkaiden tilaisuuksiin luodaan haluttua tunnelmaa ja tehostetaan viestiä.
Tapahtumat ovat usein yritysten juhlia, lanseeraustilaisuuksia, tuote-esittelyjä tai messuja. Kolmiopalvelun henkilökunta myös vastaa tilaisuuden aikana
tekniikan toiminnasta ja huolehtii kuljetuksista.
Tapahtumia on yhtä hyvin Suomessa kuin Saksassakin, ja kalustoa on oltava riittävästi jokaiseen lähtöön. Lisäksi sen on kilpailukyvyn takia oltava aina
viimeisintä tekniikkaa.
– Me voimme käyttää ainoastaan ammattikäyttöön tarkoitettua elektroniikkaa, koska laitteet ovat
jatkuvasti käytössä ja joutuvat alttiiksi myös sään
vaihteluille. Sitä eivät kotitalouksiin tarkoitetut koneet kestäisi. Ammattilaitteiden hinnatkin ovat aivan toista luokkaa. Ostimme esimerkiksi juuri
55-tuuman LED-näyttöjä, joiden kappalehinnat olivat useita tuhansia euroja, Antero Nuutinen sanoo.
Osuuspankissa investointeihin on totuttu, sillä
pankin kanssa on asioitu jo vuosia. Tuttu yhteyshenkilö tavataan vähintään kerran vuodessa. Pankin tehtäväksi jää varmistaa, että rahoitus on hyvin järjestetty.
– Investointeja suunnitellaan etukäteen ja vuositapaamisessa käymme tilannetta läpi. Tärkeää on,
että suunnitelmat ovat innovatiivisuudestaan huolimatta realistisia ja kassavirtavaihtelut otetaan
huomioon. Koska olemme jo oppineet tuntemaan
Kolmiopalvelun, on helppo toimia ja hoitaa ajankohtaiset asiat sähköpostilla tai puhelimitse. Omistajat
ovat aidosti innostuneita yrityksensä kehittämisestä, Heidi Lähteenmäki-Riivari Turun Seudun Osuuspankista sanoo.
Kun laitteissa on paljon rahaa kiinni, ja kaikki toiminta perustuu niiden käyttöön, niiden tuhoutuminen tai varastaminen on suuri riski. Riskien kartoituksessa luotetaan Pohjolan Leena Eskosen
asiantuntemukseen.
– On hienoa, ettei tarvitse itse tutkia joka maan
pykäliä, vaan joku ammattilainen perehtyy niihin,
ja itse voi luottaa, että kaikki on kunnossa. Laitteita voi rikkoutua ja suurten messujen rakentamisaikana ulkomailla niitä varastetaan helposti. Onneksi
Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected]
Kolmiopalvelun toimintaa tukee tiivis yhteistyökolmio:
Osuuspankki, Pohjola ja yritys itse. Vasemmalta: Heidi
Lähteenmäki-Riivari, Antti Nuutinen, Antero Nuutinen ja
Leena Eskonen.
tiedämme, että sinne on syytä hankkia vartijat, Antti Nuutinen sanoo.
– Avoimuus on kaiken a ja o. On hienoa kun voi
puhua kaikista asioista ja Osuupankin ja Pohjolan
välillä tieto kulkee tarvittaessa, Antero Nuutinen tiivistää.
www.op.fi • www.pohjola.fi
mania 23
TYÖELÄMÄN TIETOISKUT
Työterveys ja -hyvinvointi
Taloushallinto, tilintarkastus ja verotus
Kuntoutuskeskus Petrea ja
Diversey yhteistyössä kohti
parempaa työhyvinvointia.
Yritysten ja yrittäjien
Kasvata myyntiä
verotuksen uudistusnäkymät tuotteistamalla palvelusi
- lyhyt katsaus hallitusohjelmaan
oikein
Panostus työntekijän terveyteen ja hyvinvointiin on investointi myös yrityksen hyvinvointiin. Tämän totuuden on
yritysmaailmassa kirkkaasti sisäistänyt
muun muassa Diversey. Kuntoutuskeskus
Petrean asiantuntijatiimi ja Diverseyn yhteyshenkilöt suunnittelivat yhteistyössä
reilun vuoden kestävän työhyvinvointiohjelman, jossa tällä kertaa keskitytään
painonhallintaan ja liikuntakipinän löytämiseen.
Toukokuussa 2011 joukko diverseyläisiä Turusta, Helsingistä ja Lahdesta aloitti matkansa kohti parempaa
hyvinvointia tukenaan Petrean työfysioterapeutti, ravitsemusterapeutti sekä psykologi. Kullekin osallistujalle asetettujen yksilöllisten tavoitteiden
toteutumista seurataan ryhmätapaamisilla noin kahden kuukauden välein Petreassa. Tällöin ohjelmassa on muun
muassa liikuntaa, ravitsemustietoutta,
rentoutumisharjoituksia sekä tavoiteja motivaatiokeskusteluja.
Lisäksi tavoitteiden suuntaisia muutoksia seurataan tekemällä matkan varrella erityyppisiä mittauksia ja testauksia. Oman ryhmän vertaistukea sekä
yhteyttä ryhmäläisten ja petrealaisten
välillä ylläpidetään myös verkossa, Petrean Kunnonpankissa.
Hyvinvointiprosessia on vielä reilusti jäljellä, mutta hienoja tuloksia on
jo havaittavissa. Ryhmähenki on loistava ja kannustava - yhteistyössä on voimaa!
Yhteisövero ja omistajien verotus
Yhteisöverokantaa on tarkoitus laskea 25 prosenttiin (nyt 26 prosenttia
muutos - 3,8 prosenttia). Hallitus lupaa
seurata yhteisöveron muutoksia kilpailijamaissa ja ryhtyä tarvittaessa toimenpiteisiin verokilpailukyvyn säilyttämiseksi.
Pääomatulojen vero nousee 30 prosenttiin 28:sta ja tulee progressiiviseksi:
vero 50 000 euroa ylittävistä pääomatuloista on 32 prosenttia. Tämä merkitsee
7,1 - 14,3 prosentin korotusta. Korkotulon lähdevero nostetaan vastaavasti 30
prosenttiin (nousua 7,1 prosenttia).
Perintö- ja lahjaverotukseen tulee
uusi 16 prosentin 200 000 euron kohdalle. Sukupolvenvaihdoksen verotus
kiristyy tämän myötä selvästi.
Linjakysymykset
Elinkeinoverotusta uudistetaan erillisen selvityksen perusteella, kilpailukyvyn ja veropohjan turvaamiseksi.
Selvitys koskee mm. konserniverojärjestelmää, tulolähdejaon poistamista,
korkojen vähennyskelpoisuutta, yritysten tappiontasausta, vähennysten käyttömahdollisuuksia ja tuotannollisten
investointien korotettujen poistojen
jatkoa.
Listautumattomissa yrityksissä saajalle verovapaan osingon raja laskee
60 000 euroon. Tuottoprosentin muuttamista nykyisestä 9 prosentista ei ole
mainintaa.
Lisäksi hallitus lupaa selvittää toimenpiteitä, jolla yritysten listautumiskynnystä voidaan madaltaa.
Mitä pitäisi tehdä?
Osakeyhtiön omistajan tulee analysoida
tilanne ja tehdä muutosten vaatimat toimenpiteet vuoden loppuun mennessä.
Myynti, markkinointi ja johtaminen
Liikejuridiikka ja saatavien hallinta
Suulliset sopimukset
liiketoiminnassa
Myynnin haasteena on myyvien tuote-/
palveluesitysten tekeminen siten, että
asiakas innostuu niistä ja tietää tarkalleen, mitä on ostamassa.
Tuotteistaminen on monissa yrityksissä vieras käsite. Monet myyjät
uskovat, että kertomalla tuotteen ominaisuudet, asiakas innostuu ostamaan.
Valitettavasti näin ei ole asian laita.
Vielä haastavammaksi myynti menee,
kun myydään palveluja, jotka eivät ole
konkreettisia ja näkyviä ”tuotteita”.
Tuotteistaminen tarkoittaa yksinkertaisuudessaan sitä, että tuotteet ja palvelut on koottu ”paketiksi” ja paketti
esitetään asiakaslähtöisellä tavalla, joka auttaa asiakasta ostamaan. Asiakas
oivaltaa, mitä olet myymässä ja miksi
hänen kannattaa ostaa. Tuotteistaminen on prosessi, joka soveltuu kaikille
toimialoille. Seuraavia asioita kannattaa muun muassa huomioida tuotteistamisessa: valitse haluttu kohderyhmä
sen tarpeiden pohjalta. Mieti kohderyhmän ongelmia, joita tuotteesi ja palvelusi ratkaisee, tai mitä todellista hyötyä
tuotteesi tarjoaa. Kerro tuotteesi tarina, eli miksi se on tehty ja mihin se on
tarkoitettu. Anna tuotepaketillesi selkeä, erilainen ja mieleenpainuva nimi.
Mieti myös asiakkaan mahdollisia oston esteitä ja huomioi ne, kun listaat
hyötyjä. Sisällytä sitten edellä mainitut
asiat myyntiesitykseesi, esitteisiisi, nettisivuillesi, demovideoihin ja niin edelleen.
Oikeanlainen tuotteistaminen auttaa asiakasta ostamaan ja myyjää esittelemään tuotteet ja palvelut asiakaslähtöisesti. Myös myyjä itse saa varmuutta
omiin esityksiinsä ja tuote-esittelyihinsä, kun asiat on selkeästi jäsennelty. Tämä näkyy suoraan myynnin kasvuna.
Ovatko suullisesti tehdyt sopimukset ’sopimuksia’ ensinkään? Sitovatko suulliset
välipuheet liikkeenharjoittajia heidän
keskinäisessä suhteessaan?
Pohjana kaikille sopimuksille on
Oikeustoimilaki (228/1929). Sen perusperiaatteena on, että kun tilaaja pyytää
toimittajalta tehtävän suorittamista tai
toimittamaan tuotteen, antaa toimittaja tilaajalle siitä tarjouksen. Toimittajan
tulee sisällyttää kaikki toimitusehtonsa hintoineen antamaansa tarjoukseen.
Jos tilaaja hyväksyy tarjouksen ehdoitta, syntyy osapuolien välille sopimus,
joka sitoo heitä kumpaakin. Jos tilaaja
hyväksyy tarjouksen vain osittain ja tekee joltain osin oman esityksensä toimittajalle, katsotaan tämä asiakkaan
esittämäksi vastatarjoukseksi. Sopimus
synty vasta, jos toimittaja hyväksyy tarjouksen.
Edellä kuvatulla tavalla syntyy siis
osapuolia sitova sopimus, vaikka kaikki edellä mainittu olisi suullista. Mitään kirjallista tilausvahvistusta ei lain
mukaan tarvita, eikä sellaisella voi yksipuolisesti muuttaa enää jo syntynyttä sopimusta. Ongelma on käsillä, jos
osapuolet ovat erimielisiä sopimuksen
sisällöstä, eikä mitään kirjallista dokumenttia sopimuksen sisällöstä ole.
Näyttövaikeudet sopimuksen sisällöstä eivät tee sopimusta mitättömäksi tai
pätemättömäksi. Siksi huonokin kirjallinen sopimus on usein parempi, kuin
suullisesti sovittu.
Kuluttajakauppaan soveltuu runsaasti muutakin lainsäädäntöä, jolla
kuluttajan asemaa suhteessa elinkeinoharjoittajaan on turvattu ja vahvistettu.
Camilla Lindström, Arja-Riitta Leino
ja Tarja Himberg
Timo Helle
KHT
Jarmo Selin
Liikkeenjohdon konsultti LJK
Yritysvalmentaja, coach
Juha Sumentola
Senior Partner, asianajaja,
varatuomari
Kuntoutuskeskus Petrea
Grant Thornton
SelinSelin®
Asianajotoimisto Astrea
Kuntoutuskeskus Petrea
– Mukana arjessa tuomassa työhyvinvointia –
Peltolantie 3, 20720 Turku
puh. 020 754 7200, [email protected]

Tilintarkastus • Yritystalouden konsultointi
Verokonsultointi • Yrityskaupat ja –järjestelyt
Veistämönaukio 1-3, 20100 TURKU
Salorankatu 5-7, 24100 SALO
Yhteyshenkilö: KHT Timo Helle
040 502 3423, [email protected]
www.gtfinland.com

Liikejuridiikka
parasta paikallisesti



24 mania
Audit • Tax • Advisory
A S I A N A J O T O I M I S T O
www.astrea.fi
manialehti.fi Näkökulmia työ- ja talouselämään
Autojen turvallisuus- ja materiaalikehitys
vaatii uutta osaamista korjaajilta
liikenteessä
Monen telakalta vapautuneen metallimiehen uusi
ammatti on pian autonkorikorjaaja. Uusi koulutus
kiinnostaa ja työllisyysnäkymät ovat hyvät.
K
olarivaurioiden korjaaminen ei
uusissa autoissa onnistu vanhoin
menetelmin. Autoissa nykyisin
käytettävä suurlujuusteräs ja eri materiaalien, kuten alumiinin ja muovin liitokset sekä turvatyynyjen laukeaminen
asettavat kolarikorjaukselle uusia taitovaatimuksia. Lisäksi autoalaa on jo pidempään vaivannut ammattitaitoisten
korjaajien puute Varsinais-Suomessa,
sillä monet ammattilaiset ovat lähellä
eläkeikää.
Turun Aikuiskoulutuskeskus on jo
pidempään tutkaillut autoalan tilannetta ja ryhtyi todenteolla kartoittamaan sitä viime syksynä. Yhteistyössä autoalan ja ELY-keskuksen kanssa
todettu puute johti päätökseen uuden
koulutuksen tarpeellisuudesta. Asiaa
vauhditti vielä havainto, että autonkorikorjaus voisi sopia telakalta vapautuneille metallialan ammattilaisille uudeksi ammatiksi. Varsinais-Suomessa
autoalan aikuiskoulutuksessa on ollut
aukko, sillä täydennyskoulutusta on pitänyt hakea Rajamäeltä tai Jalasjärveltä asti.
– Saimme ELY-keskukselta tarjouspyynnön marraskuussa ja kun se
hyväksyttiin, pistimme heti töpinäksi, sillä työelämän tarpeisiin reagointi
on juuri ominta osaamistamme. Helmikuussa ensimmäinen ryhmä pääsi
aloittamaan autoalan ammattitutkintoon tähtäävän koulutuksen uudessa
huippuyksikössämme täysin uusin laittein Artukaisissa. Koulutuspäälliköksi
saimme teknisen päällikön Vehosta ja
harjoituskappaleeksi uusia autokoreja
myös Vehon kautta, rehtori Harri Seikola kertoo tyytyväisenä.
Ensimmäinen kurssi osoitti heti itsensä oikeutetuksi, sillä työvoimakoulutuksena toteutettava koulutus kiinnosti peräti 130 hakijaa. 14 kurssille
hyväksyttyä opiskelijaa on nyt edennyt teoriaosuuden jälkeen käytännön
harjoitteluun, ja he valmistuvat uuteen ammattiinsa ensi keväänä. Iso osa
kurssilaisista on telakalta vapautuneita
metallialan ammattilaisia. Uusi kurssi
käynnistettiin syyskuun alussa omaehtoisena koulutuksena ja hakijoita riitti
siihenkin 50.
Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected]
Turun Artukaisissa on upouudet tilat harjoitella vaativien, nykyaikaisten autonkorien korjausta, johon Joakim Liewendahl (vas.) ja Olli Visuri kouluttautuvat.
(kuva: Turun AKK/Tuomas Tuomi-Nikula)
– Opiskelijat ovat pitäneet alaa oikeana ja koulutusta hyvänä. Täältä saatava tieto on todella tuoretta ja tarvetta
tälle osaamiselle on, joten työllisyysnäkymät ovat hyvät. Harjoittelupaikkoja
ei myöskään ollut vaikeaa löytää, sillä
alueella on paljon autokorikorjaamoita
ja moni korjaamo haluaa myös laajentaa osaamistaan tähän puoleen, koulutuspäällikkö Ossi Rosten arvioi.
Autoalan koulutuksesta tulee pysyvä osa Turun Aikuiskoulutuskeskuksen
tarjontaa joka vielä laajenee. Perustutkinnon lisäksi lähiajan suunnitelmissa
on täydennyskoulutusta lyhytkursseina
ja myös autonasentajan koulutusta, johon kuuluu muun muassa autosähkötekniikka sekä moottori- ja vaihteistotekniikka.
mania ANNE KORTELA
mania 25
vapaalla
nainen
osaava
Suuret purjelaivat jättivät jäähyväiset
messut & seminaari
14.– 16.10.2011
Kulttuurikesä
huipentui yleisöryntäykseen
K
auniissa säässä vietetty Kulttuurikesän huipennusviikonloppu
keräsi neljän päivän aikana Aurajoen rannoille yhteensä 350 000 kävijää, mikä ylitti odotukset. Suurin yksittäinen tapahtuma oli Culture Tall Ships
Regatta, jota höystivät useat muut kulttuuripääkaupunkivuoden tapahtumat.
Yksi viikonlopun kohokohdista oli
lauantain The Elements -esitys, jossa
tulitaide ja ilma-akrobatia yhdistyivät
kauniiksi kokonaisuudeksi Aurajoella ja sen yllä. Esitystä seurasi Teatterisillan liepeillä peräti 20 000 katsojaa ja
ihastunut tunnelma oli käsin kosketeltava. Upeasta visuaalisesta elämyksestä
vastasi Versus Circus -ryhmä.
Viikonlopun aikana yleisölle tarjoiltiin myös muita herkkupaloja. Urheilupuiston alueella esiteltiin uutta
Unelmapuisto-aluetta koko perheen
ohjelman merkeissä, linnan pihalla
nähtiin kansanooppera Henrik ja Noitavasara ja linnan puistossa konsertoi
Karita Mattila viimeisessä Viva la Diva! -konsertissaan.
Tapahtumien järjestely t sujuivat suunnitelmien mukaan ja pahoilta ruuhkilta vältyttiin. Poliisilta ja
turvallisuusryhmältä saatujen tietojen mukaan tapahtumien yhteydessä ei
myöskään esiintynyt vakavia järjestyshäiriöitä.
Kulttuurikesän huipennuksen tapahtumat kiinnostivat laajasti myös
mediaa. Lähes 150 Turussa vierailleesta toimittajasta noin kolmasosa oli ulkomailta. Tiedotusvälineiden edustajia saapui erityisesti Keski-Euroopan
maista, Venäjältä ja Iso-Britanniasta,
mutta myös muun muassa Italiasta ja
Espanjasta.
Turun kulttuuripääkaupunkivuoden
kunniaksi purjehditun Regatan matka
jatkui kohti Puolan Gdyniaa. Sunnuntain epävakaisesta säästä huolimatta Airistolla ja Ruissalon rannoilla alusten
lähtöä seurasi tuhansia ihmisiä. m
Paula Heinonen (pe)
Mirja Pyykkö (la)
Bettina Sågbom (pe)
kolmeunurs
päivänhtuma!
tapa
Tuottavia ideoita Varsinais-Suomesta
Varsinais-Suomen ja Uudenmaan alueiden
Nuorkauppakamarit palkitsivat ansioituneita Etelä-Suomen yrityksiä Tuottava Idea -kilpailussa. Sen tavoitteena on
nostaa esiin yhteiskunnan menestyjiä
sekä korostaa yrittämisen ja innovoinnin
merkitystä yhteiskunnassa. VarsinaisSuomen sarjan voittajaksi nousi Dewaco
Ltd:n idea biotuotannon tehostamisesta.
Kunniamaininnan sai Punomo Networks
käsityöalan verkkopalvelusta ja yhdyskuntasarjan voittajaksi valittiin verkkopalvelu perustayritys.fi, joka mahdollistaa
yrityksen perustamisen 15 minuutissa.
Jurmolaisen matkailualan yrittäjän Klas
Mattsonin ehdotus saariston liikenteen
parantamisesta sai erityismaininnan.
Aluevoittajat kisaavat valtakunnallisesti
vielä 15. lokakuuta Nuorkauppakamarien
vaalikokouksessa Jyväskylässä. m
Helena Lindgren (pe)
Pääosassa NaiNeN! Osaava Nainen -messuilla
on tarjolla monipuolista asiaa ja viihdettä suomalaisen naisen makuun 300 näytteilleasettajan voimin.
Ohjelmassa on mm. upea 40+ muotinäytös, terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä luentoja ja erilaisia
kädentaitajia. Loistavaa viihdettä tarjoavat mm.
Helena Lindgren, Miss Divet ja Carmeninae.
MessUoHJeLMa: www.osaavanainen.fi
Tervetuloa ystävän kanssa tai vaikka tyttöporukassa:
messuilta löydätte hyödyllistä tietoa, viihdettä ja
loistavia messuostoksia.
MessUkLUbista LisäetUJa!
Liity Osaava Nainen -messuklubiin ja saat hyödyllistä
tietoa messuista sähköpostiisi ja voit voittaa
500 € matkalahjakortin.
LiPUt:
avoiNNa:
Vas. Tuottava idean aluepäällikkö Pasi Hotti, Hannu Turunen (Dewaco), Juha Rantanen (perustayritys.fi), Pirjo ja Turkka Sinervo (Punomo) ja Eero Laaksonen
(Turun saaristoliikenne). (kuva: Turun kauppakamari/Jaana Mäkikalli)
26 mania
Nainen 40+
päivälippu 12 €, monipäivälippu 18 €,
ryhmät 9 € (väh. 10 hlöä).
pe klo 10–18, la–su klo 10–17
Lisätietoa ja ohjelma: www.osaavanainen.fi
manialehti.fi Näkökulmia työ- ja talouselämään
Työelämän porkkanoita
Lähetä kuvia iloisesta yritystapahtumasta: [email protected]
Emäntä, kamreeri, työmies, kantaja, päällikkö,
timpuri, puhuja, paimen, myyjä, päivystäjä,
renki, hitsaaja. Mikä on teidän tarpeenne?
tunnelmassa
Osaavia työntekijöitä oikeisiin töihin!
Carrot Henkilöstöpalvelut Oy, Puistokatu 8, 20100 TURKU
Juha Oksanen
p. 0400-946 007
Kesän tunnelmia
Yrittäjyyden edistäminen verkostoitumalla oli EDE-päivän anteja,
iltajuhlassa palkittiin jo menestyneitä yrityksiä. Aurajoen rannalla
eläydyttiin Turun lähihistoriaan vanhan Bore-laivan uumenissa ja
Suomen joutsenella.
Rahoitusalan yritys Greenstep Oy rantautui
keväällä Turkuun. Aluetoimiston vetäjä Kirsi
Orava verkostoitui yrityskonsultti Antti Lehtimäen kanssa Coneadvisor Oy:stä.
EDE-päivä
Eurooppalaisen Yrittäjy yden
Päivän aikana luotiin kontakteja ja kuunneltiin onnistuneita yritysesimerkkejä. Iltajuhlassa
palkittiin ansioituneita yrityksiä Entrepreneurial Spirit of Turku -palkinnoilla. Ne luovutettiin Trafotek Oy:lle Born Global
- sarjassa (Syntynyt kansainväliseksi) ja N-Clean Oy:lle (Growth
in Sight -sarjassa (kasvua edessä). Lisäksi kunniamaininnan sai
Perusta yritys Suomi Oy, joka on
helpottanut byrokratiaa netissä
toimivalla yritysten perustamispalvelulla. m
Samu Salminen
p. 0400-462 452
Nosturilahjoitus Forum Marinumille
Turkulainen Meriaura Group lahjoitti
Aurajoen itärannalla sijaitsevan, omistamansa satamanosturin Forum Marinum -säätiölle yrityksen 25-vuotisjuhlan kunniaksi. 1960-luvun nosturi
oli alun perin telakan varustelunosturi, mutta vielä 2000-luvun puolivälissä
sillä lastattiin Wärtsilä Dieselin voimalaitosmoottoreita laivoihin. m
Konsernijohtaja Jussi Mälkiä (oikealla) luovutti nosturin Forum Marinumin johtajalle Jaakko Tikalle. (Kuvat: Meriaura / Esko Pettay)
Kaarinalainen Trafotek Oy palkittiin kansainvälisyydestään, toimitusjohtaja Pertti Arvonen vastaanotti huomionosoituksen elinkeinojohtaja Kalle Eurolta. Kuvassa vasemmalla Megami Hayashi (Turun seudun kehittämiskeskus) ja Hanna Munter (Varsinais-Suomen yrittäjät).
Päättäjänaisia Borella
Höyrylaiva Boren sali täyttyi päättäjänaisilla tilintarkastus-, vero- ja neuvontapalveluja tarjoavan KPMG Oy:n
Turun toimiston kutsumana. Seminaarissa kuultiin Suomen Kansallisoopperan pääjohtajan Päivi Kärkkäisen ja
KPMG Oy:n toimitusjohtajan Raija-
Leena Hankosen näkökulmia johtajuuteen ja perehdyttiin ajankohtaisiin
talousasioihin. Tilaisuuden suolan tarjosi miesvieras, Linnateatterin näyttelijä Valtteri Roiha, joka irrotti naurun
oivaltavilla esimerkeillään naisten ja
miesten maailmojen eroista. m
(vas.) Eeva Haikio, Kirsi Adamsson ja Raija-Leena Hankonen kertoivat KPMG:n toiminnan kehittyneen suotuisasti kaikilla toimialoilla ja uusien rekrytointien olevan
käynnissä.
Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected]
mania 27
PAALUPAIKKA • PAALUPAIKKA • PAALUPAIKKA • PAALUPAIKKA
Nyt
puhtaasti parempi
Nyt
1098,-1098,
1199,-1199,
899,-899,
1599,-
Nyt
MIELE XXL ASTIANPESUKONE
Malli G 5505 Scu XXL • Suora ohjaustaulu • Yksirivinen opastava näyttö • ComfortClose- luukunsulkeutumismekanismi •
14 hengen astiasto • Ainutlaatuinen, muunneltava 3D pesutaso aterimille • Jäljellä olevan ohjelma-ajan näyttö • 24 h
ajastin • Turbo • Pesuainetunnistinautomatiikka • Tehopesu
alakorille • SensorDry- kuivaustuloksen säätö • Pesuohjelmat: Automatic, Kevyt 50°C, Pika 40°C, Tehopesu 75°C •
Vain 10 litraa vettä • Hiljainen 44 dB(A) •
Energialuokitus: A++ A A
1495,-
MIELE PYYKINPESUKONE
1295,-
1399,1399,-
Malli W 600 EcoCare • Patentoitu kennorumpu • Linkous 4001200 kierr/min • Täyttömäärä 5,5 kg • Pehmeä ComfortLift
luukun avaus • Siirtämistä helpottavat pyörät • Monipuoliset
ohjelmat mm. 20°C pesulämpötila • Energiatehokkuus A+
• Pesutulos A
Nyt
MIELE JÄÄKAAPPI
1098,-1098,
Malli K 13820 SD • Uutuus! Tilavuus 390 litraa • Dynacool
pikakylmennys • Ovihyllyissä tyylikäs teräksinen metallireunus • Energialuokitus: A+ •
Mitat: 185x60x63 cm (KxLxS)
MIELE INDUKTIOTASO
1495,-
MIELE KENNOPESUKONE
Malli KM 6311 LPT • 3- paikkainen induktiokeittotaso • Suurin keittoalue Ø280mm • LightPrint- kuviointi • Fasetti sivut,
suora etu- ja takaosat • DirectControl- ohjaus • Keittoalueiden päälläoloajan ajastus (max.9 h) •
Stop&Go- taukotoiminto
Malli W 5000 EkoCare • Patentoitu hellävarainen kennorumpu
• Linkous 400-1400r/min • Täyttömäärä 7 kg • Jäljellä olevan
ohjelma-ajan näyttö • 24 h ajastin • Itsepuhdistuva pesuainelokero • Energialuokitus A+++A
Nyt
899,-899,
1795,
1795,349,-349,
MIELE IMURI
1349,-
Malli S 6760 • HEPA–suodatus • Kätevä XXL teleskooppiputki 52-111 cm • Comfort-kahva kaukoohjauksella ja automaattisella tehonsäädöllä •
Suodattimen vaihdon merkkivalo • Lattia/mattosuulake • Toimintasäde 10m • 1200 W • Kokonaispaino 5,8 kg • Väri: Rubiininpunainen (Velvetviimeistely)
Nyt
MIELE TERÄS KALUSTEUUNI
Malli H 5241 BP • Pyrolyysipuhdistus • Isokokoinen Plusnäyttö • Täydellinen ajastus • Paistolämpömittari • Toiminnot: Kiertoilma plus, ylä/alalämpö, kosteuspaisto, alalämpö,
iso grilli, grilli, kiertoilmagrilli, tehopaisto, pikalämmitys, sulatus • Energialuokitus: A • Väri: Clean Steel- teräs
399,-
MIELE NO FROST KAAPPIPAKASTIN
Malli FN 12827 S • Uutuus! Easy Open –kahva • Erittäin tilava 261
litraa • Elektroninen lämpötilan säätö ja näyttö LED-valoilla •
NoFrost automaattisulatus • Pakastusteho 20 kg/vrk • Pikapakastustoiminto automaattisella palautuksella (65 h) • Energialuokitus
A+ • Mitat: 185x60x63 cm (KxLxS)
PAALUPAIKKA
Satakunnantie 102, TURKU
Palvelemme: MA-PE 10-19 LA 10-15
Viihde-elektroniikka
puh. 5151 540
Kodinkoneet
puh. 5151 550
Valaisimet
puh. 5151 560
Tarjoukset voimassa 17.9.2011 asti.
päälle
Kaupan akuu ja
nt
5 -vuode lypusseja !
pö
reilusti