Lataa tästä PDF
Transcription
Lataa tästä PDF
3• 2014 19.9.2014 Pekka Kuru ja Jouni Kuru: Yritysyhteistyö tuo uusia mahdollisuuksia - nyt Food & Fun Turkuun Turku Seas 2020 ohjausryhmän pj. Esa Tuomisto: Tärkeintä varmistaa meriteollisuuden yritysten kehittäminen manialehti.fi Työhyvinvointia ei voi erottaa - työ vaikuttaa koko elämään MAINOS Työhyvinvointia vanhustyöhön paremmalla osaamisella Töiden järjestely ja uusienkin työntekijöiden ohjeistaminen sujuvat sutjakkaammin, kun kaikki on huolellisesti mietitty etukäteen. Käytännön työtilanteiden parempaan suunnitteluun ja ongelmatilanteiden ratkaisuun saa apua tiiviissä ja tehokkaassa opiskeluryhmässä, jonka jäsenet jo ovat alan ammattilaisia. Ja mikä parasta, tiedot ja taidot voi suoraan hyödyntää omassa työssään. T urun Aikuiskoulutuskeskuksen vanhustyön erikoisammattitutkinnon seuraava ryhmä starttaa syyskuussa, mutta mukaan pääsee myöhemminkin syksyllä, sillä koulutus perustuu joustavaan, henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan. Opiskelu on käytännön läheistä, ja tapahtuu työn ohessa. Opintoryhmä tapaa säännöllisesti kuukausittain ja tekee muun ajan täysipäiväisesti omaa työtään, joten uusia oppeja pääsee heti soveltamaan omaan työhön. Opiskelijat voivat myös aidosti vaikuttaa opiskelun sisältöön, sillä asiantuntijaluennoitsijat ja aiheiden painotukset valitaan opiskelijoiden keskuudessa esiin tulevien tarpeiden perusteella. Opiskelun runkona on kolme pakollista tutkinnon osaa: vanhustyössä vastuuhenkilönä toimiminen, asiakaspalveluverkostossa toimiminen ja ikääntyneiden terveyden ja toimintakyvyn tukeminen. Lisäksi voi erikoistua yhdelle valitsemalleen osa-alueelle, eli joko sairaan, muistioireisen tai kuolevan iäkkään ihmisen hoitoon tai yrittäjänä vanhustyössä toimimiseen. – Erikoisammattitutkinnon tavoite on vahvistaa vastuuhenkilönä ja esimiestyössä tarvittavia taitoja, joten se sopii erittäin hyvin esimerkiksi omaa kotipalveluyritystä pyörittävälle yrittäjälle tai sellaiseksi ai- – Meillä opiskelu on hyvin keskustelevaa ja käytännönläheistä, joten kaikki opittu voidaan siirtää suoraan käytäntöön, Merja Nolvi kertoo. kinto -koulutuksen, sillä vanhuksilla on usein eri sairauksiin liittyviä jalkaongelmia, jotka haittaavat liikkumista, ja vaikuttavat siten suoraan elämän laatuun. – Turun AKK:lla on jo pitkät perinteet aikuiskoulutuksessa, ja esimerkiksi vanhustyön erikoisammattitutkintokoulutusta on järjestetty jo useiden vuosien ajan. Koulutukseen valitut ovat jo sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia. Näin ollen he ovat erittäin motivoituneita ja oppivat ja saavat myös paljon tietoa ja kehittämisideoita toisiltaan. Yleensä heistä hitsautuu tiivis ryhmä, joka vaihtaa vilkkaasti mielipiteitä, Merja Nolvi kertoo. ■ kovalle hoitoalan ammattilaiselle. Lisäksi se auttaa asiakkaiden hankinnassa, koska ammattipätevyyden päivittäminen lisää luotettavuutta, koulutuspäällikkö Merja Nolvi sanoo. – Suurimman hyödyn saa yrittäjä tai esimies itse, sillä hän soveltaa opittua suoraan omaan työhönsä. Työhyvinvointi paranee, kun hyvä suunnittelu ja organisointi säästävät aikaa varsinaiseen asiakastyöhön. Myös työntekijät viihtyvät paremmin, ja uusien työntekijöiden perehdyttäminen on helpompaa, kun toimintatavat ovat selkeät. Lisävinkkinä Merja Nolvi nostaa esiin Turun AKK:ssa jatkuvsti pyörivän jalkojenhoidon ammattitut- JALKOJENHOIDON AMMATTILAISEKSI V t hdi e ielä an! ka mu Jalkojenhoidon ammattitutkinto -koulutus, alk. 3.11. • ilta-/monimuotokoulutus 4 x 200 € • päivä-/monimuotokoulutus 4 x 200 € Haku 3.10. mennessä Lisätietoja www.turunakk.fi/hyvinvointi Vanhustyön erikoisammattitutkinto • monimuotokoulutus 350 € KOULUTUSINFO 22.9. klo 17 Kärsämäentie 11, Tku TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS www.turunakk.fi ORGANISATION CERTIFIED BY ISO 9001 Lisätiedot ja haku www.turunakk.fi/hyvinvointi TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS www.turunakk.fi ORGANISATION CERTIFIED BY ISO 9001 TÄSSÄ NUMEROSSA Kirjoittajavieras - Esa Tuomisto Ajankohtaista Kuva: WTC Turku/Erica Andersson 4 5 Jussi Mälkiä kertoi uusiutuvan energian näkymistä WTC Turun risteilyllä. Ovet auki T uore pk-barometri (s. 6) heijastaa pienyrittäjien epävarmuutta, jota sumuiset tulevaisuuden näkymät luovat. Kysely tehtiin kuitenkin ennen loppukesän hyviä telakkauutisia, jotka enteilevät lähes varmaa Turun telakan myyntiä saksalaiselle Meyer Wertftille. Heti niiden tultua aktiivisimmat alihankkijat alkoivat jo tiedustella rahoitusmahdollisuuksia Finnverasta ja apua yritysten osaamisen kehittämiseen ELY-keskuksesta. Osaamisen kehittäminen on noussut selvästi yritysten strategiseksi painopistealueeksi. Meriteollisuuden yritysten osaamista kehitetään pitkäjänteisesti myös TEM:n Turku Seas 2020 -meriohjelmassa (s. 4). Erityisesti mahdollisuuksia on uusiutuvan energian hyödyntämisessä, jonka Meriaura Groupin toimitusjohtaja Jussi Mälkiä on ottanut yhdeksi konser- ninsa ykkösasioista (s.5). Turun yliopisto on kehityksessä mukana, ja julkisti äskettäin tutkimuksen propaanin uudenlaisesta tuottamisesta (s. 5). Yliopiston rehtori Ka lervo Väänänen totesikin lukuvuoden avajaispuheessaan, että yliopistokeksintöjen saamista yritysten käyttöön pitäisi kaikin tavoin edistää. Myös yritysten pitäisi availla ovia enemmän ulospäin, ja etsiä kumppaneita, joiden kanssa voisi toteuttaa yhteisiä suunnitelmia, ajattelee työyhteisövalmentaja ja yrittäjä Pekka Kuru (s. 10). Tuore näyttö on hänen poikansa Jouni Kurun Turkuun tuottama uusi kaupunkitapahtuma Food & Fun. Se on toiminut jo vuosia Islannissa, Suomessa se toteutetaan ensimmäisen kerran lokakuun alussa. Tapahtumapaikkana on 9 ravintolaa Aurajoen rannoilla. Ne lähtivät innolla mukaan hankkimaan kokemuksia kansainvälisistä keittiöistä, joiden keittiömestarit tuovat uutta ravintolakulttuuria Turkuun. Miljoonan ihmisen aukko tutkimuksessa? Pk-barometrin tulos rypisti ELY-keskuksen Petri Pihlaviston ja Timo Mäkelän otsaa, mutta he kertoivat myös uusista yrityspalveluista, jotka auttavat osaamisen kehittämiseen. Uusiin asemiin Henkilöt - Pekka Kuru ja Jouni Kuru Työhyvinvointia tutkitaan, mutta meneekö mittaus vinoon? Työterveyslaitoksen tutkimus toi myös esiin, että henkilöstön koulutukseen panostetaan yhä vähemmän, vaikka osaamisen kehittäminen on Suomelle strateginen painopistealue. (s.14) 8 10 TEEMA: 12 Kuva Aboa Vetus & Ars Nova, Jani Nieminen Terveys ja hyvinvointi Työhyvinvointia voi tutkitusti parantaa Aboa Vetus & Ars Novan uusien palvelujen ja taiteen avulla. ANNE KORTELA, PÄÄTOIMITTAJA [email protected] 11. VUOSIKERTA Työterveyslaitoksen seminaarissa puhuttiin työhyvinvoinnista, vas. arkkipiispa Kari Mäkinen, Ann Salin (PAM), Minna Halme (Aalto yliopisto) ja Pekka Ekberg (yrittäjä, Finbol). Rahan valtakunta 16 Salkunvartija - Veikko Karhulahti 17 Ilmiöitä 18 Tunnelmassa19 JULKAISIJA / KUSTANTAJA Business to Business Mediat Oy Piispantilankuja 4, 02240 ESPOO TOIMITUS Päätoimittaja Anne Kortela Ydinviesti, PL 188, 20101 TURKU Puhelin 040 590 3860 [email protected] TAITTO BBM Oy / Rota-Mainos Oy / Mika Ojala JUTTUVINKIT [email protected] OSOITEMUUTOKSET [email protected] PAINOPAIKKA Botnia Print, Kokkola 2014 TILAUSHINTA Vuosikerta (4 numeroa) 36 € PAINOS JA JAKELU Painos 13 000 kappaletta. Jaetaan henkilönimellä Turun MYYNTI Seudun Ekonomien, Turun Yrittäjien, Mervi Hakala 0404505578 Tarmo Hahto 050 1275 Turun Yrittäjänaisten ja [email protected] [email protected] suomalaisten nuorkauppakamarien jäsenille. Lisäksi Yritys & Talous jaeKANSIKUVA Monsuuni taan kattavan yritytysrekisterimme mukaan alueen yrityspäättäjille ja avainhenkilöille. Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] ISSN 1795-326X, verkossa 1795-3278 Seuraava Yritys & Talous ilmestyy 27.11.2014, teema: Osaaminen ja ICT Varmista ilmoitusnäkyvyys ajoisssa, viimeistään 12.11.! www.manialehti.fi Yritys & Talous 3 Uudet meriteollisuuden kehityshankkeet yritysten palveluksessa L ounais-Suomi ja Turun seutu ovat suomalaisen meriteollisuuden tärkeimpiä tuotantoalueita. Meriteollisuus työllistää Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa noin 7 000 henkilöä ja alan yrityksiä on alueella noin 330. Meriteollisuuden verkostoon pelkästään Turun seudulla kuuluu noin alan 250 yritystä, 20 suunnittelutoimistoa, 15 varustamoa ja 2 telakkaa. Turun seudulla on meriteollisuuden koulutusta ja tutkimus- ja kehitystoimintaa 15 korkeakouluyksikössä. Toimiala työllistää noin 5 000 henkilöä Turun seudulla ja kaikkiaan lähes 18 000 henkilöä koko Suomessa. Turun alueen merihankkeissa erityisenä tavoitteena on saada pk-yritykset mahdollisimman aktiivisesti mukaan kehityshankkeisiin. MERITEOLLISUUDEN merkitys koko Suomelle näkyy valtiovallan viime vuosina käynnistämissä erityistoimissa. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) käynnisti 2013 lopussa meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelman vuosille 2014–2016. TEM:in Meriohjelman valtionrahoitus on yhteensä neljä miljoonaa euroa. Tavoitteena on suomalaisen meriteollisuuden uudistaminen, uuden liiketoiminnan käynnistäminen sekä toimintamallien ja osaamisen kehittäminen. Meriteollisuuden toimialan yrityksille erittäin merkittävä on myös TEKES:in Arktiset meret –ohjelma 2014-2017. Sen kokonaisvolyymiksi ohjelmakaudella on arvioitu n. 100 miljoonaa euroa, hankkeiden yritysrahoitus mukaan laskien. Huhtikuussa 2014 tehdyillä päätöksillä Työ- ja elinkeinoministeriön meriohjelman valtionrahoitusta myönnettiin Suomessa viidelle hankkeelle yhteensä 2,6 miljoonaa euroa. Tästä summasta yli puolet eli 1,44 milj. euroa osoitettiin Turun seudulla ja Raumalla 2014-2016 toteutettaville kolmelle hankkeelle, joiden kokonaisvolyymi on lähes 1,9 miljoonaa euroa. Valtion lisäksi hankkeiden rahoittajina ovat Turun kaupunki, muut Turun seudun kunnat ja Rauman kaupunki. Vaikka hankkeet toteutetaan Turusta ja Raumalta käsin, ne ajavat koko Suomen meriteollisuuden etua – toiminta ulottuu yli aluerajojen koko Suomen mittakaavassa. sun kynnyksellä. Siksi entistäkin tärkeämpi kysymys on, miten varmistamme julkisin varoin toteutettavan kehitystoiminnan mahdollisimman suuren vaikuttavuuden? Miten meriteollisuuden uusista kehityshankkeista saadaan paras tulos ja mahdollisimman suuri hyöty? Meriteollisuudessakin tulokset ja menestys syntyvät yrityksissä. Yritysten aktiivisuus on kaikkein ratkaisevin tekijä myös meriohjelman kaltaisten julkisrahoitteisten kehityshankkeiden onnistumisessa. Julkinen valta voi omalta puoleltaan merkittävästi tukea yritysten kehittymistä ja menestymistä ja samalla rakentaa hyvää tulevaisuutta paitsi toimialalle myös koko Suomelle. Onnistumiseen tarvitaan kaikkien osapuolten panosta ja sitoutumista. Edellytyksenä on, että kukin osapuoli kokee saavansa todellista ja konkreettista lisäarvoa yhteisestä toiminnasta. Turun alueen merihankkeissa erityisenä tavoitteena on saada pk-yritykset mahdollisimman aktiivisesti mukaan kehityshankkeisiin. VUOROPUHELUN yritysten kanssa on oltava jatkuvaa. Esimerkiksi TEM:in meriohjelman Turku Seas 2020 -projektissa on ensimmäisen neljän kuukauden toiminnan aikana kerrytetty jo toista sataa suoraa yrityskontaktia. Näistä enin osa on koskenut yritysten kehittämistarpeiden läpikäyntiä ja yritysten sparrausta esimerkiksi tuotantoteknologian tai osaamisen kehittämisessä. Myös Turun alueen uusien merihankkeiden ohjaus ja johtaminen on ajateltu uudelleen. Meri- ja metalliteollisuuden yrityksillä on selvä enemmistö kahden suurimman Turun alueen TEM -hankkeen yhteisessä ohjausryhmässä. Tälläkin halutaan varmistaa, että yritysten ääni kuuluu ja vaikuttaa: hankkeet pysyvät koko ajan oikeassa suunnassa ja toteuttavat toimialan yritysten tosiasiallisia tarpeita. TEMIN ohjelmarahoitus meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämiseen on todella tuntuva, etenkin kun toisaalta huomioidaan julkisen talouden yleinen kiristyminen, joka on heijastunut myös kehittämis- ja innovaatiotoiminnan määrärahoihin. Viime viikkoina Suomeen ja Turun alueelle on saatu lisää erittäin myönteisiä uutisia meriteollisuudesta. Ne viittaavat pitkään jatkuneen epävarmuuden ajan päättymiseen Turun telakalla ja koko suomalaisessa meriteollisuudessa. Näyttää vahvasti siltä, että olemme uuden nou- ESA TUOMISTO Ohjausryhmän puheenjohtaja, TEM:in meriohjelman Turku Seas2020- ja TRIMMI -hankkeet Turun kaupunki, Kaupunkikehitysryhmä 4 Yritys & Talous manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI Kuva: WTC Turku, Erica Andersson Propaanikehityksen kärjessä Jussi Mälkiä (kesk.) puhui WTC Turun lounasristeilyllä höyrylaiva Ukkopekalla, vierellä World Trade Center Turun johtaja Mirja Kärkäs-Lainio ja Trafi:n yksikön päällikkö Esa Saari. Uusiutuvaa energiaa L aivavarustamo Meriaura Groupin toimitusjohtaja Jussi Mälkiä on tehnyt töitä jo pitkään uusien energiamuotojen hyväksi. Hän haluaa yrityksensä olevan alan edelläkävijä merilogistiikassa. Varustamolla on jopa oma kestävän kehityksen ryhmä. – Liikevaihdostamme puolet tulee jo energia-alan kuljetuksista, kuten raaka-aineista ja kierrätysmateriaaleista. Laivastoon kuuluu 12 kuivalastialusta ja 3 erikoislaivaa, jotka on suunniteltu muun muassa tuulivoimaloiden pystyttämiseen ja huoltoon. Erikoislastialus Meri on todennäköisesti ensimmäinen oman kokoluokkansa laiva, joka pystyy kulkemaan bioöljyllä. Se on tuotettu 95-prosenttisesti kalanperkuujätteistä Uudessakaupungissa Sybimar Oy:ssä, joka kuuluu osakkuusyh- tiönä yritysryhmään, Jussi Mälkiä kertoo. – Toistaiseksi bioöljy ei ole tuonut säästöä polttoainekustannuksiimme, mutta se ei ole myöskään lisännyt kustannuksiamme. Kun rikkidirektiivi tulee voimaan vuonna 2015, säästöä alkaa tulla, Mälkiä sanoo. Uusiutuvan energian, kuten biomassan sekä tuuli- ja aurinkoenergian ja teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämiseksi on käynnissä paljon kehittämistoimia. Jussi Mälkiä on käynyt puhumassa muun muassa Sitran resurssitehokkuus -tilaisuuksissa ja on mukana ryhmässä, joka ajaa kasvua ja työllisyyttä uudella energiapolitiikalla. Ryhmään kuuluu myös professoreita ja isoja yrityksiä, kuten ST1 ja Fortum. – Pienenergian tuotannon esteitä on poistettava, sillä lupakäytännöt ja viran- Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] Turun yliopiston biokemian laitoksella on kehitetty E. coli –bakteeri, joka pystyy valmistamaan polttoaineena käytettävää propaania. Se on maailman ensimmäinen tunnettu propaanin biosynteesimenetelmä. Tutkijoiden kehittämä prosessi on julkaistu arvostetussa Nature Communications -lehdessä. Kehitetty bakteerikanta käyttää propaanin (C3H8) biosynteesiin solun luonnollisia rasvahappoaineenvaihdunnan välituotteita. Keinotekoinen reaktiotie koostuu kolmesta peräkkäisestä entsymaattisesta reaktiosta, joissa neljän hiilen mittainen rasvahappo vapautetaan, muutetaan aldehydiksi ja siitä edelleen propaaniksi. Kaasumainen propaani siirtyy spontaanisti ulos solusta ja eroaa kasvatusliuoksesta kaasufaasiin, josta se voidaan kerätä talteen. – Propaania tuottavia mikrobeita ei tunneta ennestään. Erilaisia kemiallisia prosessitekniikoita uusiutuvan proomaismääräykset haittaavat kehittämistä ja tekevät esimerkiksi itse tuotetun energian myymisen sähköverkkoon niin kalliiksi, ettei se kannata. Poliittista ja virkamiestahtoa siihen on jo nyt. Suomi käyttää 8,5 miljardia euroa vuodessa energiatuotteiden tuontiin ulkomailta. Niistä mer- paanin valmistamiseksi tutkitaan parhaillaan, mutta tällä hetkellä käytettävä propaani saadaan uusiutumattomista lähteistä, raakaöljyn jalostuksen tuotteena. Uusiutuvaa propaania ei ennen ole pystytty mikrobien avulla valmistamaan, Turun yliopiston tutkijatohtori Pauli Kallio kertoo. Tutkimus osoittaa, että propaanin biosynteesi mikrobien avulla on mahdollista, vaikka toistaiseksi tuottoteho on niin alhainen, ettei sillä ole kaupallista merkitystä. Uusiutuvien biopolttoaineiden valmistusprosessin on oltava erittäin tehokas, se on pystyttävä toteuttamaan suuressa mittakaavassa ja lähtöaineiden on oltava halpoja. Propaani palaa puhtaasti, ja sitä käytetään jo paljon polttoaineena. Turun yliopiston biokemian laitoksen tutkimus on osa kansainvälistä yhteistyötä, joka tähtää uusiutuvien polttoaineiden kehittämiseen. kittävä osa voitaisiin korvata uusiutuvalla energialla. Suomi on biomassan ja hyvien vesiyhteyksien maa, joten mahdollisuuksia on. Toimintatavasta voi myös kehittää uusia vientituotteita, Jussi Mälkiä toteaa. ANNE KORTELA Yritys & Talous 5 Turun tulevaisuuden kehittäjää haetaan Hakuaika start-up-yrityksille tarkoitettuun Turun tulevaisuuden kehittäjä -kilpailuun on alkanut. Startup -kilpailu on suunnattu uusille liikeideoille, joita voi lähettää 7.10.2014 asti englanninkielisenä videona. Kilpailun tavoitteena on löytää seuraava turkulainen menestystarina. Sen järjestää Turun Nuorkauppakamari osana laajempaa Turun kehittäjä ‑tapahtumaa. Kilpailuvideolla on tarkoitus vakuuttaa, miksi juuri kyseinen idea on potentiaalinen tulevaisuuden menestystarina. Osallistuista valitaan viisi finalistia, jotka pääsevät esittelemään oman liikeideansa Turun kehittäjä ‑tapahtumaan Turussa 7.11.2014. Kaarinan positiivisin yrittäjä Finnveran mahdollisuudet yritysten rahoittamiseen ovat parantuneet. Tuoreiden telakkauutisten tultua osa alihankkijoista on jo tiedustellut rahoitusmahdollisuuksia, Seija Pelkonen sanoo. PK-yritysten optimismi hiipumassa V arsinais-Suomen pk-yrityksissä alkaa näkyä merkkejä väsymyksestä yli viisi vuotta jatkuneen taantuman sietämisessä. Suhdannenäkymät ovat heikentyneet viime keväästä kahdeksan prosenttiyksikköä tuoreen pk-barometrin mukaan. 24 prosenttia yrityksistä arvioi suhdannenäkymien huononevan ja 27 prosenttia paranevan. Niitä kuvaava saldoluku on 3 prosenttia. Kevään barometriin verrattuna laskua on kahdeksan prosenttiyksikköä. Koko maassa saldoluku on 9 prosenttia. Yritysten liikevaihdon ja kannattavuuden suhdannenäkymät kulkevat jyrkästi alaspäin, ja näkymät ovat synkemmät kuin koko Suomen arvioissa. – Sumeat näkymät jatkuvat, huo lestunut pitää olla. Onneksi henkilökuntamäärän odotukset ovat samalla tasolla kuin keväällä, se on plusmerkkisin puoli barometrissä. Tässä taloustilanteessakin pk-yritykset haluavat pitää kiinni henkilökunnastaan, mikä on erittäin positiivista, Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Henri Wibom sanoo. KASVUHAKUISIA alueen yrityksistä on noin kolmasosa. 53 prosenttia yrityksistä onnistui kasvutavoitteissaan. Niistä, jotka eivät onnistuneet, 75 prosenttia arvioi epäonnistumisen johtuvan odotettua heikommasta kotimaan kysynnästä, 29 prosenttia piti syynä kiristynyttä kilpailua. Alueen yrityksistä valtaosa on palvelualalla, joka on kaupan alan ohella alkanut viime aikoina menettää työpaikkoja. Varsinais-Suomen seutukuntien erilainen elinkeinorakenne näkyy hyvin. Monipuolinen elinkeinorakenne on suojannut Turun seutua, ja vähiten on kärsinyt Loimaan seutu, jonka yritysrakenne on joustava. – Saloon ja Somerolle on äkillisen 6 Yritys & Talous rakennemuutoksen yritystukea jatkettu syksystä 2009 lähtien ja ohjattu kaikkiaan toistakymmentä miljoonaa. Siellä on panostettu vahvasti pk-yritysten innovointiin ja henkilöstön kansainvälistymiskoulutukseen, ja rakennerahaston varoja on ohjattu uusien työpaikkojen luomiseen. Lisäksi Tekes on ollut vahvasti mukana, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen rahoituspäällikkö Timo Mäkelä selvittää. Investoinneista alueella on puutetta, sillä vain neljäsosa pk-yrityksistä on hakenut ulkopuolista rahoitusta. Eniten sitä on tarvittu käyttöpääomaksi (27 prosenttia), mutta uusiin kone- ja laiteinvestointeihin vain 12 prosenttia, rakentamiseen on mennyt 20 prosenttia. Kaikki eivät ole saaneet rahoitusta, sillä puolet yrityksistä arvioi rahoituksen saatavuuden suurimmaksi yrityksen kehittämisen esteeksi. Koko valtakunnassa 45 prosenttia yrityksistä arvioi näin. Vakuuksien puutteen näkee esteeksi 34 prosenttia alueen yrityksistä, mutta rahoituksen hinnan vain 12 prosenttia. Pankit ovat rahoittajia 76 prosentilla rahoitusta saaneista, Finnvera ja rahoitusyhtiöt yhteensä 37 prosentilla, ELY-keskuksesta rahoitusta on saanut 8 prosenttia ja Tekesistä 4 prosenttia pk-yrityksistä. – Ne yritykset, jotka ovat rahoitusta saaneet, ovat saaneet ne hyvin ehdoin, Finnveran aluejohtaja Seija Pelkonen toteaa. PK-BAROMETRIN vastaukset on painotettu alueen yritysten toimialojen suhteessa. Tiedot on kerätty kesä-heinäkuussa, joten uutiset STX Turun telakan lähes varmasta kaupasta Meyer Werftille eivät ole vaikuttaneet niihin. Uuden tiedon vaikutuksia alkoi kuitenkin näkyä elo-syyskuussa li- sääntyneenä aktiivisuutena esimerkiksi Finnveralla ja ELY-keskuksessa. Henri Wibom arvioi, että telakan kerrannaisvaikutus alueella on noin 2,5-kertainen suhteessa suoraan telakan kautta työllistyviin ja alihankkijoihin. – Meillä puhelin on soinut, ja sellaiset telakan alihankkijat, jotka eivät pitkään aikaan ole ottaneet yhteyttä, ovat kyselleet rahoitusmahdollisuuksista. Saattaa olla, että heillä on suunnitelmia odottamassa, ja niitä aletaan toteuttaa, kun tilanne varmistuu, Seija Pelkonen kertoo. ELY-keskuksesta on alkusyksyllä alettu tiedustella mahdollisuuksia yritysten kehittämistoimiin. – Siinä on tapahtunut selvä painopisteen muutos osaamisen kehittämiseen. Yritykset kaipaavat erityisesti myynnin ja markkinoinnin sekä verkostoinnin ja kansainvälistymisen kehittämistä. Niihin olemme saaneet syyskuun alussa uusia kehittämispalveluja, joita on jo lähdetty esittelemään yrityksille, Timo Mäkelä kertoo. – Merkille pantavaa on myös, että erilaisissa työryhmissä on pidemmän aikaa todettu, että suunnittelijoilla on ollut töitä, vaikka niitä on puuttunut valmistavalta puolelta. Siitä voi päätellä, että yritykset ovat teettäneet suunnitelmia lamasta huolimatta, suhdanteita seuraava Varsinais-Suomen ELY-keskuksen erikoissuunnittelija Petri Pihlavisto toteaa. Hänen mukaansa alueelta on hävinnyt viidessä vuodessa 18 000 työpaikkaa ja työttömien määrä on lisääntynyt 15 000:lla, joten korkeasuhdanteesta ollaan kaukana. PK-barometri julkaistaan kaksi kertaa vuodessa yhteistyössä Yrittäjien, Finnveran ja ELY-keskusten kanssa. ANNE KORTELA Yrittäjyyden päivänä Kaarinassa julkaistiin Kaarinan positiivisin yrittäjä -valinta. Raati valitsi Kaarinan positiivisimmaksi yrittäjäksi 2014 Pertti Ketolan Ketola Oy:stä. Hän on pitkän linjan huoltamoyrittäjä ja Krossin yritysalueen aktiivi, sekä Kaarinan Yrittäjien Krossin alajaoston puheenjohtaja. Jaoston ansiosta alueen tunnettuus on parantunut, yritysten verkostoituminen on tehostunut, alueelle on saatu edustavat yritysopastetaulut ja liikennejärjestelyjä on parannettu. Neo Salon toiminta kasvanut Helmikuussa Astrum-keskuksessa avattu Neo Salo on ensimmäisen kuuden toimintakuukauden aikana kasvattanut vastaanottotoimintaansa tasaisesti. Salossa vastaanottoaan pitää seitsemän lääkäriä. Ortopedin ja liikuntalääketieteen erikoislääkärin lisäksi Neossa on myös muita erikoislääkäripalveluja sekä yleislääkärin palvelut ja röntgen- ja kuntoutuspalveluita. Toimitusjohtaja Matti Mark kulan mukaan kapasiteettia kasvatetaan vähitellen. Deltamarin laajentaa Turkulainen meriteollisuuden suunnittelutoimisto Deltamarin Oy laajensi palvelutarjontaansa rakennuttamispalveluihin. Uusi tytäryhtiö Deltamarin Floating Construction Oy tarjoaa avaimet käteen -ratkaisuja, joihin sisältyy suunnittelu, hankinta, rakentaminen ja asennus sekä käyttöönotto. – Kaikki projektit perustuvat asiakkaan tarpeisiin ja niissä hyödynnetään parasta teknologiaa, kumppaneita ja käytäntöjä. Ne toteutetaan kustannustehokkaasti missä päin maailmaa tahansa, Deltamarin Floating Construction Oy:n toimitusjohtaja Rami Hirsimäki toteaa. Hän on työskennellyt Deltamarinissa johtotehtävissä vuodesta 2001 vastaten muun muassa Aasian liiketoiminnoista ja vetänyt offshore-liiketoimintaa. manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI Yrityksille Maija Palonheimo, toimitusjohtaja, Linnateatteri Enemmän kansaa katsomossa. Vähemmän tyhjiä tuoleja. Iso osa turkulaisen Linnateatterin lipuista ja illalliskorteista varataan puhelimitse, siksi vaihteen pitää toimia takeltelematta. Vain vastaamalla voimme voittaa Soneran viestintäpalvelu ratkaisi ongelmat — Toimintamme perustuu asiakaskontakteihin, joista lipunmyynti on yksi tärkeimmistä. Alle puolet kävijöistämme ostaa lippunsa nettikaupan kautta, loput paikan päällä ja puhelimitse, kertoo Linnateatterin toimitusjohtaja Maija Palonheimo. — Vanha vaihteemme oli valitettavan usein rikki ja korjauspalvelun kanssa oli ongelmia. Jokainen vastaamaton puhelu saattoi merkitä myös tyhjää paikkaa esityksessä. Palonheimo on tyytyväinen Soneran räätälöimään ratkaisuun. — Emme käytä vaihdepalvelua niinkään puheluiden välittämiseen, vaan tärkeintä on tarjota asiakkaillemme aina tavoitettavissa oleva ja toimiva lipunmyyntipalvelu. Valitsimme Soneran, koska yhteistyö oli aktiivista ja yhteinen ymmärrys tarpeistamme löytyi. Käyttötuki ja helpdesk-toiminta ovat olleet sujuvia ja olemme saaneet apua aina tarvittaessa”, Palonheimo lisää. Haluatko sinäkin parantaa yrityksesi asiakaspalvelua? Varaa maksuton Kumppani-kartoitus osoitteesta www.sonera.fi/kumppani Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] Yritys & Talous 7 ARE Oy Someco Oy Talotekniikkaurakoinnnin aluepäälliköksi on nimitetty Turun ja Porin alueelle Seppo Merimaa. Kiinteistöpalveluiden Länsi-Suomen aluejohtajaksi on nimitetty Jaakko Niemi. BCB Medical Oy Jani Lilja Jani Lilja aloitti elokuussa johtavana konsulttina sosiaaliseen mediaan erikoistuneessa Someco Oy:ssä. Elina Matilainen TerhiTec Oy KTM Elina Matilainen on nimitetty asiakaspalvelupäälliköksi (Customer Service Manager) 5.5.2014 alkaen. Matilainen vastaa työssään asiakkuuksien hallinnasta pääkaupunkiseudulla. DeltaLangh Oy Ab Toimitusjohtajaksi on nimitetty insinööri Robert Segercrantz Deltamarinin myyntijohtajan paikalta. Tekniseksi johtajaksi on nimitetty insinööri Kimmo Henriksson, joka on työskennellyt Deltamarinin koneistojärjestelmien kehityspäällikkönä. DeltaLangh Oy Ab on Deltamarin Oy:n ja Oy Langh Tech Ab:n kesäkuussa 2014 perustama yhteisyritys. Deltamarin Oy DI Oskari Jaakkola on nimitetty Offshore-liiketoiminnan johtajaksi. Hän on toiminut Deltamarinissa muun muassa Offshore-myyntijohtajana. Logomo Oy Anu Varis on nimitetty myynti- ja markkinointipäälliköksi 1.8. lähtien. Hän siirtyi tehtävään Muumimaailma Oy:stä. Sami Kuivalainen Sami Kuivalainen (43v.) on nimitetty toimitusjohtajaksi 1.9.2014 alkaen. Hän vastaa myös Rymättylän ja Ähtärin tehtaista, joissa työskentelee noin 80 henkilöä. Kuivalainen on ollut Terhin palveluksessa 15 vuotta ja toiminut viimeksi Terhin varatoimitusjohtajana. Terhitec Oy kuuluu Otto Brandt -konserniin. Turun Osuuskauppa Sokos ja Emotion-ketjujohtajaksi on nimitetty Janne Reunanen (39). Matkailu- ja ravitsemiskaupan toimialajohtaja Mikko Eskelinen vastaa 18.6.2014 alkaen myös liikennemyymälä- ja polttonestekaupasta, ja hänellä on toimialan tulosvastuu. Valmet Automotive Oyj DI Esko Harila on nimitetty talousjohtajaksi (CFO). Hän on Valmet Automotiven johtoryhmän jäsen ja raportoi toimitusjohtaja Ilpo Korhoselle. Mandatum Life Oy Timo Larkela Timo Larkela on nimitetty 4.8.2014 alkaen yhteyspäälliköksi Turun konttoriin toimialueenaan Varsinais-Suomi. Larkelan toimenkuvaan kuuluu yrittäjien ja yritysten henkilöriski- ja eläkevakuuttamisen palvelut sekä sijoitusratkaisut. PR Viestintä Princeps Oy Juhani Heimonen Neuvonantajaksi (Senior Advisor) on kutsuttu VTM Juhani Heimonen, joka on työskennellyt Turun Sanomissa muun muassa alue- ja uutispäällikkönä, pääkirjoitus- ja artikkelitoimituksen esimiehenä sekä toimituksen johtoryhmän jäsenenä. NIMITYSUUTISET [email protected] 8 Yritys & Talous Turun AMK Oy:lle innovaatio-osaaja T urun ammattikorkeakoulu Oy:n hallitus on valinnut yhtiön rehtori-toimitusjohtajan uuteen toimeen Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n vararehtori, FT Vesa Taatilan. Valinnassa korostuivat vahva koulutuksen ja yrityselämän tuntemus sekä monipuolinen johtajakokemus. Hän aloittaa tehtävässään 1. lokakuuta. – Uuden osakeyhtiön tulevaisuuden menestymisen kannalta oli tärkeää löytää paras mahdollinen vetäjä Turun ammattikorkeakoululle. Halusimme löytää tekijän ja näkijän, jolla on monipuolinen kokemus ja näyttöä onnistumisista sekä ominaisuudet kannustaa henkilökunta ja opiskelijat mukaan työhön. Nykyinen rehtori Juha Kettunen on erittäin ansiokkaasti onnistunut lähes 15 vuotta kestäneessä rehtorin tehtävässä. Hänen aikanaan Turun ammattikorkeakoulusta on kehittynyt yksi Suomen suurimmista ja johtavista ammattikorkeakouluista. Jokainen aika vaatii kuitenkin erilaista johtamista ja uudistumista, toteaa hallituksen puheenjohtaja Jouko K Leh musto. Turun AMK Oy korosti hakukriteereissään kokemusta asiantuntijaorganisaation johtamisesta, vahvaa näyttöä yhteistyökyvystä työelämän ja koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden kanssa sekä kokemusta innovaatioympäristöjen kehittämisestä. Vesa Taatila on toiminut viimeksi kaksi vuotta Metropolia Ammattikorkeakoulun vararehtorina, sitä ennen yhdeksän vuotta Laurea-ammattikorkeakoulussa, pääasiassa innovaatiojohtamisen yliopettajana. Liike-elämässä Taatila on vaikuttanut muun muassa Metso-konserninhenkilöstön kehitysjohtajana, Sonerassa kompetenssijohtajana sekä Talent Partners Oy:n liiketoimintayksikön johtajana. Vesa Taatila on kirjoittanut Loimaan lukiosta vuonna 1988 ja asunut Loimaalla 1980–1989. 45-vuotias Taatila on filosofian tohtori kognitiotieteestä sekä fysiikan maisteri. Turun yliopistossa hänellä on kasvatustieteen dosentuuri, erikoisalana innovaatiopedagogiikka. – Turun ammattikorkeakoulu on monialaisena ja vahvasti alueen elinvoimaisuuteen vaikuttavana toimijana erittäin kiinnostava osaajayhteisö. Yli 10 000 nykyisen ja tulevan asiantuntijan porukassa on niin paljon voimaa, että uskon meidän pääsevän aiempaakin parempiin tuloksiin valtiontalouden jatkuvasta tiukkenemisesta huolimatta. On ilo päästä mukaan tähän taitajien joukkoon tukemaan koko Varsinais-Suomen kehitystä, Vesa Taatila iloitsee. manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI Merja Lehtonen Projektipäällikkö RTC Vahanen Turku Oy Insinööri Merja Lehtonen aloitti toukokuun lopussa projektipäällikkönä Vahanen yhtiöiden Turun toimistossa rakennuttajaosastolla. – Minut houkuteltiin tänne. Olen 59-vuotias, ja tässä työssä se on etu, koska olen ehtinyt nähdä ja oppia monenlaisista. Olin rakennuttamistehtävissä myös aiemmassa työpaikassani ISS Proko Oy:ssä. Vahasella on mielenkiintoisia hankkeita, kuten Myllyn laajennuksen valvonta. Rakennuttamisprojekteissa monenlaista osaamista tarvitaan, sillä kohteet vaihtelevat uudisrakennuksista korjausrakentamiseen ja isoista liiketiloista kerrostalojen linjasaneerauksiin. Projektien laajuudet vaihtelevat, ja voivat laajimmillaan sisältää koko suunnittelun hankekartoituksineen ja rakennusprojektin johtamisen lopputarkastukseen asti. Vahanen Yhtiöillä on myös erikoisosaamisen alueita, kuten sisäilmatutkimukset. – Pidän siitä, että työssä on jotain haastetta. Asiakaskunta on hyvin monenlaista, ja teen mielelläni työtä erilaisten ihmisten kanssa. Erilaisuutta on riittänyt myös Merja Lehtosen työuralla, sillä sähköinsinöörin koulutuksen Helsingissä hankkinut tuusulalainen aloitti työuransa Nesteellä, mutta muutti silloisen miehensä kotikaupunkiin Kemiin, jossa ehti johtaa omaa sähkösuunnittelutoimistoa Rajaplan Oy:tä lähes 10 vuotta. Yrityksestä oli luovuttava, kun päätös muuttaa Turun seudulle oli tehty, ja asiakaskunta oli Pohjois-Suomessa. Hän teki teollisuuden sähkösuunnittelua Turun Sähkösuunnittelu Oy:ssä (nykyinen Neste Jacobs). Välillä 3-lapsinen perhe vietti vuoden Thaimaassa, jossa rooli vaihtui kotiäidiksi. Merja Lehtosen mielestä uuteen työpaikkaan oli helppo päästä sisälle, vaikka konsernilla on kaikkiaan noin 400 työntekijää. Heistä suurin osa on Espoossa. Turussa, Salossa ja Porissa henkilökuntaa on yhteensä noin 40. Lisäksi on tytäryhtiöitä ulkomailla. Vahanen yhtiöt on menestynyt myös Great Place to Work -kilpailussa. – Tänne oli mukava tulla. Ilmapiiri on hyvä, ja minut otettiin hyvin vastaan. Uudet henkilöt esitellään myös näyttävästi yhtiön intranetissä, ja meillä on yhtei- siä tapahtumia työajan jälkeen. Kaarinassa asuva Lehtonen nauttii vapaa-aikanaan luonnossa liikkumisesta, kuten sienestämisestä ja marjastamisesta. Muita harrastuksia ovat jooga ja kulttuuritapahtumat, erityisesti teatteri ja tanssi. – Uusimpana harrastuksena on golf, jossa olen todella aivan lähtökuopissa. Perjantai vahvistuu Tampereella T urkulaislähtöinen Perjantai Markkinointiviestintä sai syyskuun alussa Tampereen toimistonsa vahvistukseksi suunnittelujohtaja, copywriter Tuija Vesannon ja projektijohtaja Kirsti Mäkelän Mainoskentästä. – Neuvotteluja alan ammattilaisten on kanssa käyty Tampereella jo jonkun aikaa. Nyt palaset loksahtivat kohdalleen: Tuijan ja Kirstin kokemus täydentää hienosti Perjantai-kokonaisuutta. Asiakkaillemme on tärkeää, että strateginen markkinoinnin, myynnin ja viestinnän kumppani on lähellä ja pystyy reagoimaan nopeasti sekä joustavasti, Perjantai Groupin toimitusjohtaja Kari Korpelainen, sanoo. Kirsti Mäkelällä on laaja kuluttaja- ja b-to-b-sektorin tuntemus. Hän on toiminut Imageneeringissä ja Mainoskentässä tiiminvetäjänä ja asiakasvastaavana hoitaen terveydenhuollon, rakennus- ja taloteollisuuden sekä matkailun ja elämysten parissa toimivia asiakkuuksia. – Arvoiltaan ja toimintatavoiltaan Perjantai vastaa sitä, mikä minulle on työssä tärkeää: dynaamisuutta, jatkuvaa uuden etsimistä, hallittua eteenpäin menemistä. On hienoa päästä rakentamaan jotain uutta Suo- men toiseksi suurimmalla markkina-alueella, Kirsti Mäkelä toteaa. Tuija Vesanto on suunnitellut mainontaa Creator Greyssä, Adsek Helsingissä ja Mainoskentässä esimerkiksi elintarvike, koti, terveys ja hyvinvointi, auto ja media -aloille saavuttaen myös monia alan palkintoja. – Odotan innolla, millaisiin tuloksiin pääsemme yhdistämällä konkreettisen myynnin tuen kiinteästi markkinointiviestintään, Tuija Vesanto sanoo. Perjantai Markkinointiviestintä perustettiin Turkuun kymmenen vuotta sitten. Sen jälkeen yritys on laajentunut Helsinkiin ja Tampereelle. Henkilökuntaa on 28, mukaan lukien neljä omistajaa. Liikevaihto oli 2,7 miljoonaa euroa vuonna 2013, myyntikate oli 2,2 miljoonaa. – Ideasta mitattaviin tuloksiin -palvelukokonaisuutemme toimii hyvin yhteen Tampere–Turku–Helsinki-akselilla. Meillä osaaminen kootaan aina asiakkaan mukaan niin, että tuttu ja luotettu AD-copy-digi-tiimi vastaa suunnittelusta yhdessä asiakasvastaavan kanssa, Perjantai Markkinointiviestinnän toimitusjohtaja, copywriter Kati Nyberg toteaa. Kuvassa vas.Tuija Vesanto ja Kirsti Mäkelä Tampereelta, Kari Korpelainen Helsingistä ja Kati Nyberg Turusta. Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] Yritys & Talous 9 Murroksessa tarvitaan Yhdessä tekemisen taito voi tuoda onnistuessaan jotain aivan uutta. Esimerkiksi elämyksiä, kokonaisvaltaista hyvinvointia ja uuden kaupunkiruokatapahtuman. Tärkeintä on tekeminen. Ja yhteiset arvot. N äkemys kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin toteuttamisesta sai organisaatioiden kehityspalveluja tarjoavan Pek ka Kurun toteuttamaan ideansa paikasta, jossa se olisi mahdollista suotuisissa olosuhteissa. Kustavin Kipinä on hänen koulutuskeskuksensa, jossa luonnonläheisyys, kuvataide ja huolella valmistettu ruoka luovat puitteet elämyksellisyydelle. Yhdistelmä antaa voimaa haasteiden kanssa painiskeleville johtoryhmille ja muille valmennettaville. Arkkitehti Pekka Vapaavuoren suunnittelema rakennus sulautuu luontoon, ja pihapiiriin kootaan vähitellen ympäristöveistoksia metsänäyttelyksi. Vuonna 2011 valmistuneessa Ki- pinässä on järjestetty työyhteisöjen kehittämiskoulutuksia, taidenäyttelyjä, konsertteja ja niiden yhdistelmiä. Ruoka on ollut isossa roolissa, ja myös ruoanlaittokursseja erilaisille ryhmille on pidetty. Perusidea on yksinkertainen. Kun koulutuksen ohella voi välillä keskittyä elämyksiin, joita taide ja hyvä ruoka tuovat, mieli vapautuu ja sosiaalinen vuorovaikutus tuntuu luontevalta. Se on myös otollinen tila synnyttää uusia ajatuksia, joista voi poikia uudenlaisia innovaatioita. Pekka Kurun poika Jouni Kuru on valmistunut kuvataiteilijaksi Turun ammattikorkeakoulusta, ja hän on auttanut jonkin verran taidenäyttelyjen järjestelyissä. Ne kokoaa kuraattori Mikko Paakkola. Esimerkiksi kesällä 2014 Kustavissa nähtiin pohjoismaisten taiteilijoiden tuotantoa. – Eri ihmiset kokevat taiteen eri tavalla. Siksi se tuo tavalliset ihmiset hyvin yhteen kulttuurikokemusten äärelle. Yhteisestä kokemuksesta voi keskustella tasavertaisesti hyvän aterian ääressä hyvin luonnollisessa tilanteessa, Jouni Kuru sanoo. KANSAINVÄLISYYTTÄ KIPINÄÄN OVAT tuoneet myös jo kolmena kesänä toteutetut Kustavin pop up -ravintolaviikot. Jokaista viikkoa isännöi eri keittiömestari, viime kesänä yksi oli Islan- Hienointa on ollut, kun on istuttu saman pöydän ääressa ja saman tien sovittu mitä tehdään. Jouni Kuru Isä ja poika Kuru ovat yritteliäitä ja uskovat yhteistyön voimaan. Yritysvalmentaja Pekka Kuru yhdistää valmennukseensa taidetta ja hyvää ruokaa. Taiteilija Jouni Kuru tuottaa Turkuun yhteistyössä ravintoloiden kanssa Food & Fun tapahtuman. 10 Yritys & Talous manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI yhteistyötä nista ja toinen Baskimaasta, kaksi muuta olivat suomalaisia. – Pop up -ravintolaviikot ovat kustavilaisten kesäasukkaiden toivomia tapahtumia. Lisäksi niissä yhdistyy nuorten koulutus. Viime kesänä järjestimme myös teemailtoja. Esimerkiksi Ranskan teemassa sekä ruoka, musiikki että taide olivat ranskalaisia, Pekka Kuru kertoo. Hän sanoo olevansa ylpeä Kustavin Kipinästä. Hän mietti kuitenkin pitkään, haluaako antaa tämän haastattelun, sillä hän ei pidä enää liikeideaansa niin hyvänä, että siitä pitäisi kertoa muille. Kaikki ei ole mennyt suunnitelmien mukaisesti, sillä toimintaympäristö on ratkaisevasti muuttunut. Kun Kipinän investoinnista päätettiin, maailma näytti kovin erilaiselta kuin nyt. Talon valmistuttua Suomen taloudellinen alamäki on jatkunut finanssikriisin jälkeen jo yli viisi vuotta. Tällaista ei kukaan osannut ennustaa. Koulutuksien ja valmennusten tarve eivät ole kaikonneet, päinvastoin ne ovat entistä suurempia. Halu organisaation kehittämiseen hautautuu kuitenkin yhä useammin kiireiden ja säästöpaineiden alle. – Ajat ovat muuttuneet aivan toisenlaiseksi. Olen paljon miettinyt pienyrittäjän asemaa, sillä yrittäjien odotetaan luovan työpaikkoja, mutta yrittäjänä olen tehnyt päätökset kuusi vuotta sitten olleesta tilanteesta. Kukaan ei osannut ennustaa tällaista kehitystä. Nyt realiteetti on, että nousua ei ole näköpiirissä. Yrityksillä on tiukat ajat ja ne ovat varovaisia, vaikka läheskään kaikilla ei mene huonosti. Muutos on heijastunut myös julkiselle puolelle. Koulutuksissa säästetään, vaikka juuri hyvinvointia ja kehittämistä tässä ajassa todella tarvittaisiin, Pekka Kuru pohtii. HÄN EI HALUA VALITTAA, mutta nostaa esiin laajemman näkökulman, jota on miettinyt paljon. – Missä yhteiskunnallisessa tilanteessa Suomessa ollaan juuri nyt. Tällaista häiriötilaa ei ole ollut ennen, mutta missä siitä keskustellaan? Tarvitaan arvokeskustelua siitä, mihin tämä oikeasti johtaa. Nyt tarvitaan toiveikkuutta ja uskoa tekemiseen, uudenlaisia ratkaisuja. Kukaan ei selviä yksin, mutta uskallammeko ja kykenemmekö toimimaan yhdessä? Jos käperrymme itseemme, ei synny innovaatioita, ja voimme vajota entistä syvemmälle, Pekka Kuru sanoo. Hänen mielestään työelämä tarvitsee uutta, rohkeaa ilmaisua ja uusia ratkaisuja. Niitä on vaikea synnyttää tiukan paineen alla. – Tarvittaisiin rohkeutta ja luottamusta välillä pysähtyä ja vain olla. Suomen henkinen ilmapiiri ei rakenna uusille luoville ratkaisuille otollista tahtotilaa. Näköalattomuus vie voimat. Suomi kipuilee, ja on vaikea nähdä mihin se johtaa. Työorganisaatioiden sisällä ja organisaatioiden välisissä suhteissa tulee olemaan haasteita, ja henkisen pääoman menettäminen on iso riski. Pitäisi keskustella arvoista, ettei kadoteta jotain hyvin olennaista, organisaatiovalmentaja toteaa. Hän haluaisi nähdä uusia ratkaisuja, jotka ylläpitävät ja vahvistavat yritysten välistä yhteistyötä. HYVÄ ESIMERKKI SELLAISESTA on lokakuun alussa ensimmäistä kertaa Suomessa toteutettava kaupunkitapahtuma Food & Fun (ruokaa ja huvia), joka on turkulaisten ravintoloiden ja pohjoismaisten vierailevien keittiömestareiden yhteisponnistus. Jouni Kuru markkinoi tapahtumaa. – Idea on islantilainen. Siellä tapahtuma on järjestetty jo 14 kertaa. Yhteinen tekijä on rakkaus ruokaan ja mukava yhdessäolo. Tuomme Turkuun 1.-5. päivänä lokakuuta yhdeksän keittiömestaria, jotka valmistavat oman menunsa kukin yhteen ravintolaan, heistä suurin osa on eri Pohjoismaista. Yleisö voi varata pöydän ja käydä tutustumassa vaikka joka päivä uuteen ruokakulttuuriin. Ravintolan oma henkilökunta oppii näin uutta ja saa kansainvälisiä kontakteja, Jouni Kuru kertoo. Hänen mukaansa idea lähti liikkeelKumppanuus voi tuoda jotain lisää le kaksi vuotta sitten kuvataiteen kautta syntyneen yhteyden kautta messutapaakaikille, jotka siihen osallistuvat. misesta. Mitään suurta ei aluksi suunPekka Kuru niteltu, mutta idea kasvoi vähitellen. Islantilaiset kävivät Turussa ja ihastuivat Aurajoen rantoja ympäröiviin ravintoloihin. Ne lähtivät innoissaan mukaan. – Hienointa on ollut, kun on istuttu saman pöydän ääressä ideoimassa ja saman tien sovittu mitä tehdään. Tekeminen on heti ollut aivan konkreettista, ja sitten on alkanut tapahtua. Aluksi on sovittu, että tapahtuma järjestettäisiin neljänä vuotena. Food & Fun on tuonut mukanaan myös matkailua, sillä moni on jo käynyt tapahtumassa Islannissa, ja sinne on varattu jo 110 paikkaa tulevalle ruokamatkalle. – Myös Turkuun tulee matkailijoita muualta Suomesta ja lisäksi ulkomailta. Olemme esitelleet tapahtumaa myös Helsingissä, ja Turussa tapahtuu samaan aikaan paljon muutakin, minkä takia kannattaa tulla: esimerkiksi Kirja- ja ruokamessut, Jouni Kuru kertoo. – Ydinasia tässä on opetus verkostoissa toimimisesta. Kumppanuus voi tuoda jotain lisää kaikille, jotka siihen osallistuvat. Kukaan ei yksin olisi pystynyt järjestämään tällaista tapahtumaa, mutta kun päätettiin tehdä se yhdessä, alkoi tapahtua. Tiedot ja taidot voidaan yhdistää, kun on yhteinen visio ja yhteiset arvot. Tuloksena syntyy laaja-alaisuutta, Pekka Kuru tiivistää. ■ TEKSTI: ANNE KORTELA, KUVA: MONSUUNI Pekka Kuru Kustavin Kipinä • • • • • • • Pekka Kurun perustama koulutuskeskus Kustavissa • Aloitti toiminnan 2011 • Järjestetään työyhteisövalmennuksia, koulutuksia, taidenäyttelyjä, ruoka- ja musiikkitapahtumia • Tavoitteena kokonaisvaltainen hyvinvointi s. 1959 Sosiaalityöntekijä, työnohjaaja, työyhteisökonsultti Kehitysyhtiö Kurun perustaja ja toimitusjohtaja Valmistunut työnohjaajaksi Turun Yliopistosta 1990 Työskennellyt työnohjaajana vuodesta 1991 Perustanut Löytöretki Oy:n 1994 ja Kehitysyhtiö Kuru Oy:n 2005 jatkamaan Löytöretki Oy:n työtä työyhteisöjen kehittämisessä ja koulutuksessa • Työskennellyt kehittämishankkeissa asiantuntijana teollisuudessa, palveluyrityksissä, kunnissa, valtion hallinnossa sekä järjestöissä. Jouni Kuru • s. 1989 • Kuvataiteilija, valmistui Turun AMK:n Taideakatemiasta v. 2013 • Markkinointipäällikkö, tuottaja Food & Fun Finland Food & Fun • • • • Kaupunkitapahtuma, järjestetään Turussa 1. kertaa 1.-5.10. Saanut alkunsa Islannissa v. 2000 Idea yhdistää pohjoismaisen ruokakulttuurin kokeminen mukavaan seurusteluun Mukana 9 turkulaista ravintolaa, joihin vierailevat keittiömestarit laativat menun ja ohjaavat sen valmistuksessa Yritys & Talous 11 TERVEYS JA HYVINVOINTI Täsmälääkitystä geenitestien avulla Turkulainen Abomics Oy on kehittänyt palvelun, joka tuo geenitutkimusten uusimmat tulokset käytännön lääkärityön avuksi. L ääketiede kehittyy niin nopeasti, että uusimpien geenitutkimusten edistysaskelien soveltaminen ei tahdo pysyä perässä. Turkulainen Abomics Oy perustettiin juuri tähän tarpeeseen vuosi sitten. Nyt yritys on julkaissut Geenitaltio -palvelun, jossa hyödynnetään uusinta tietoa. Lääkärit saavat tiedot käyttöön keskitetystä verkkopalvelusta, mikäli potilas antaa siihen luvan. Geentaltio on potilaskohtainen tietopankki, johon kerätään tiedot henkilön genotyypistä eli siitä, miten hänen elimistönsä reagoi lääkeaineeseen. Se vaihtelee eri ihmisillä perinnöllisten ominaisuuksien mukaan - kysymys ei ole mistään sairaudesta. GENOTYYPPI on helppo selvittää yksinkertaisella veritestillä laboratoriossa. Genotyypit jaetaan neljään ryhmään, ja erityisesti niiden ääripäissä lääkevasteen erot ovat suuret. Jos lääkettä saavalla henkilöllä on hidastunut metabolianopeus, hän voi saada lääkkeestä voimakkaita sivuvaikutuksia. Sen sijaan nopeutuneen metabolianopeuden omaava ei hyödy lääkkeestä, koska se ei ehdi vaikuttaa. Esimerkiksi yleinen kipulääke kodeiini ei sovi tai on jopa vaarallinen kymmenelle prosentille suomalaisista. Jotkut ma- sennus- ja sydän- ja verenkiertolääkkeet taas ovat tehottomia osalle ihmisistä. - Genotyypin avulla lääkäri voi määritellä potilaalle lääkkeen täsmäannostuksen. Hoito nopeutuu ja tehostuu, ja lääkkeiden haittavaikutukset vähenevät. Lisäksi säästyy rahaa, sillä noin kymmenen prosenttia Suomessa määrättävistä 50 miljoonasta reseptilääkkeestä on tehottomia. Geenitestejä ei ole aikaisemmin paljon käytetty, koska ne ovat olleet niin kalliita. Nyt hinnat ovat laskeneet normaalien laboratoriotestien tasolle, noin 100– 200 euron hintaan, joten niiden käytettävyys voi lisääntyä, toimitusjohtaja Jari Forsström sanoo. Koska genotyyppi säilyy samana koko eliniän, tarvitaan vain yksi testi, ja tieto on järkevää säilyttää varmassa paikassa, josta kaikkien potilaan hoitoon osallistuvien on mahdollista saada se käyttöön. Geenitaltio-verkkopalvelun käyttäminen on potilaalle maksutonta. Laboratoriot maksavat palvelusta, mutta saavat myös tuloa, kun testejä tilataan niiltä. Palvelu on jo käytössä joissakin yksityissairaaloissa ja esimerkiksi Turun yliopistollisen keskussairaalan laboratoriossa, joka palvelee lähialueen terveyskeskuksia. Geenitaltion ohjelmisto on Abomicsin itse kehittämä. Sen helppokäyttöisyyteen on kiinnitetty erityistä huomiota, ja ohjelmisto toimii jo mobiililaitteissa. – Geenitestaus on herättänyt paljon kiinnostusta. Suomessa sillä saatetaan päästä kansalliseen rooliin, ja tarkoitus on viedä konseptia myös ulkomaille. Ruotsiin ja Japaniin on jo neuvotteluyhteys. Tällä hetkellä geenitestejä on kehitetty noin Klaus Elenius ja Jari Forsström näkevät geenitiedon hyödyntämiseen sähköisissä palveluissa hyviä vientimahdollisuuksia. 5-6 lääkeaineelle, mutta uutta tietoa tulee viikoittain, ja seuraava askel on luultavasti geenipaneelit, joihin kerätään useita geenitestejä, Forsström kertoo. ABOMICSISSA on laskettu, että noin 10 000 testiä vuodessa riittää kattamaan toiminnan kulut, mutta tulevaisuuden suunnitelmat ovat paljon pidemmällä. – Geenitiedon ja hyödyntämisessä lääketieteessä noustaan lähivuosina exponentiaalisesti, joten uusia sovelluskohteita syntyy jatkuvasti. Sairauksia voidaan parantaa nopeammin ja tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi sairauksien ehkäisemisessä, hallituksen puheenjohtaja, syöpätutkija Klaus Elenius kertoo. Hän on Forsströmin kanssa Abomi- csin pääomistaja ja hallituksen puheenjohtaja. Miesten suunnitelmissa yrityksen ydinosaaminen säilyy Turussa, jossa nyt työskentelee kuusi henkilöä. Lisäksi käytettävissä on laaja kansainvälinen asiantuntijaverkosto, jonka avulla uusimpia tutkimustuloksia voidaan seurata ja saada käyttöön. Kaikkiaan yrityksen toiminnoille riittää noin 30 henkilön organisaatio. Niihin maihin, jotka lähtevät mukaan, voidaan perustaa kansalliset, noin 20 hengen organisaatiot. – Suomi voisi olla edelläkävijä nimenomaan tällaisen, korkean osaamisen välittämisessä, joka hyödyntää sähköisiä palveluja, Forsström ja Elenius suunnittelevat. ANNE KORTELA Hyvä johtaminen edistämään hyvinvointia O rganisaatioiden johtamisongelmat näkyvät usein työterveyshuollossa, koska henkilökunnan sairastaminen lisääntyy. Turkulainen lääkäriasema Eloni on päättänyt auttaa asiakkaitaan tässä asiassa sopimalla yhteistyöstä organisaatioiden ja henkilöstön kehittämiseen erikoistuneen konsulttitoimiston, Romana Managementin kanssa. – Meillä on samat arvot kuin Romanalla, joten yhteistyö tuntui luontevalta. Olemme yhdessä luoneet konseptin, jonka avulla voimme luoda Europan parhaat työpaikat Turkuun, kuten hallitusohjelmassa on tavoitteena vuodelle 2020. Sitoudumme tähän toimintaan pitkällä tähtäimellä ja haluamme yhteistyöstä kiinteää, Elonin toimitusjohtaja Timo Talvio sanoo. Eloni ja Romana tarjoavat yrityksille yhdessä palveluja rekrytoinnista kuntoutukseen. Niihin kuuluu työterveyshuolto, työhyvinvointipalvelut, työyhteisö- ja johtamistaitojen kehittäminen sekä yhteistyö työeläkeyhtiöiden kanssa. Johtava lääkäri Minna Talvio koros- 12 Yritys & Talous taa Elonin ennakoivaa otetta työterveyshuollossa. – Voimme tunnistaa työn kuormitusja voimavaratekijöitä ja aika ajoin työterveyshuollossa nousee esiin asioita, jotka johtuvat johtamisesta ja organisoinnista. Yhteistyömme yritysten kanssa perustuu luottamukseen. Meidän pitää tunnistaa, onko yrityksellä valmius kehittämiseen ja voimme ottaa yhteyttä Romanaan, jos asiakasyritys antaa siihen suostumuksensa. Terveystietojen käsittely on aina ehdottoman luottamuksellista, eikä yksilöä koskevia tietoja voi lain mukaan luovuttaa kolmannelle osapuolelle. Romana Management on toiminut 16 vuotta organisaatioiden ja johdon kehittämisessä ja valmentajana. Toimintaa ohjaa professorineuvosto. – Jos henkilökunta voi pahoin, yrityksessä tarvitaan todennäköisesti kehittämistoimia, esimerkiksi uudelleen organisointia ja valmennusta. Yhteistyö tuntuu luontevalta, sillä työterveyshuolto on jo pitkään ollut mukana lähes kaikissa kehi- Minna Talvio, Timo Talvio ja Seppo Romana kokevat uuden yhteistyön luontevaksi, sillä se tähtää yritysten kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. tysprojekteissamme. Yritykset ovat nykyisin hyvin kriittisiä sen suhteen, mitä kehitystoimet vaikuttavat, toimitusjohtaja Seppo Romana sanoo. Timo Talvion mielestä olennaista on, että onnistumista voidaan mitata, kun käynnistetään inhimillisen pääoman kehittämisprosessi. Sairauspoissaolot ovat yksi mittari. – Sairauspoissaolot ovat yrityksille suuri kustannus. Jo 0,25–0,5 prosentin vähennys sairauspoissoloissa kattaa hy- vin työterveyshuollon kustannukset. Kun työntekijät voivat paremmin, työsuoritukset ja työturvallisuuskin paranevat ja pitkällä aikavälillä voidaan vaikuttaa työurien pidentämiseen, Timo Talvio sanoo. Keväällä 2013 toimintansa aloittanut Eloni on kasvanut nopeasti erityisesti yritysasiakkaissa. Lääkäriasema vastaa noin 400 yrityksen ja 8 000 henkilön työterveyshuollosta. ANNE KORTELA manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI TERVEYS JA HYVINVOINTI Aboa Vetus & Ars Nova -museon taideohjaajaja Elli Liippo, museonjohtaja Johanna Lehto-Vahtera ja palvelumuotoilija Jenny Honka ovat kehittäneet työyhteisöjen käyttöön työhyvinvointipalveluja, joista on pilotoinnissa saatu hyviä kokemuksia. Työhyvinvointia museosta M useokokemuksella on myönteistä vaikutusta työhyvinvointiin, osoittavat Aboa Vetus & Ars Nova -museon toteuttamat kaksi hanketta. Sekä historiaa että uutta taidetta esittelevä museo on kehittänyt yritysten käyttöön työhyvinvointipalveluja, joita on jo pilotoitu hyvällä menestyksellä. Työyhteisöt voivat saada niihin myös tukea työsuojelurahaston kehittämisavustuksesta. – Palveluja on kolme, ja kukin kestää 2-4 tuntia. Tärkeintä niissä on yhdessä kokeminen. Esimerkiksi Minuuttitaidetreffeillä katsellaan taideteoksia yhdessä, ja kokemuksista keskustellaan yhdessä. Kierroksia vetää siihen koulutettu opas ja apuna voidaan käyttää tiettyjä teemoja, museon palvelumuotoilija Jenny Hon ka kertoo. Molemmissa hankkeissa havainnoitiin kävijöiden kokemuksia, ja niiden mukaan museopalvelut tukevat työpaikan yhteisöllisyyttä ja ilmapiiriä. Lisäksi työntekijä oppii taiteesta ja voi yhdessä työkavereiden kansa irtautua arjen työstä. Osallistujat kommentoivat tunnelmiaan esimerkiksi näin: ”Kuvat toivat meidät yhteen”. ”Positiivinen, yllättävä museokäynti”. ”Poikkeus kiireiseen työpäivään”. ”Loistava vaihtoehto keilailulle”. ”Laskee kynnystä lähteä taidenäytte- lyihin”. Tunnelmat käyvät ilmi myös erään ryhmän ennen - jälkeen kuvista, joissa suupielet olivat kääntyneet ylöspäin, puhe pulppusi, ja koko olemus oli ryhdistynyt. Taide jää mieleen -hankkeessa vuonna 2012 Turun kaupungin kotihoitajayhteisö kävi Aboa Vetus & Ars Nova -museolla säännöllisesti vuoden verran. Kevään 2014 ESR-hankkeessa pureuduttiin yritysten ja yhteisöjen liikuttamiseen: kolmen eri yrityksen työyhteisöt kävivät museolla säännöllisesti puolen vuoden ajan, kukin kolme kertaa, pilotoimassa tuotteistettuja työhyvinvointipalveluja. Yrittäjät voivat hyvin Ensimmäistä kertaa toteutettu Yrittäjien Hyvinvointibarometri toi myönteisen tuloksen. Vaikka yrittäjät tekevät paljon työtä ja pitävät vähänlaisesti lomia, kaksi kolmasosaa arvioi jaksavansa töissä hyvin. Sitä selittää innostus työhön ja mahdollisuudet kehittää omaa työtään. Yrittäjät ovat myös alkaneet kiinnittää huomiota hyvinvointinsa vaalimiseen. Eniten työssä jaksamista haittaavat vaikeudet töiden ennakoinnissa ja työn ja muun elämän yhteensovittamisessa. – Osa yrittäjistä kokee pahaa stressiä. He tarvitsevat tukea jaksamiselleen ja neuvoja yritystoimintaansa. Heitä pitää ohjata hakemaan apua ajoissa, työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Susanna Vi suri huomauttaa. Suomen Yrittäjien hyvinvointibarometri on osa HYVE: Yritykset yhteistyötahojen tuella hyvinvointiin -hanketta. Aiemmin yrittäjien hyvinvoinnista ei ole ollut mitattua tietoa. Yrittäjä, tartu tonniin! MAINOS Paranna osaamistasi – ratkaisuja projektiin O Yrittäjä voi saada omaan arkityöhönsä hyötyä. Moni on innostunut ja palannut uudelleen, Pekka Koivisto (vas.) ja Esa Anttila kertovat. nko mielessäsi uusi projekti, johon tarvitsisit lisäsparrausta? Onko yrittäjä- tai ammatillisessa osaamisessasi jotain parannettavaa? Turun oppisopimustoimiston kampanja tarjoaa tonnin yrittäjän täsmäkoulutukseen. Oppisopimustoimiston sivuilla on esitelty useimmin kysyttyjä koulutusaloja, mutta oma tarve on hyvä lähtökohta kertovat Pekka Koivisto ja Esa Anttila Turun oppisopimustoimistosta. - Olisi hyvä lähteä liikkeelle konkreettisesta yritystä koskevasta asiasta. Kurssitus ei ole pääasia, vaan vastaus arjen työskentelyyn. Usein ne liittyvät markkinointiin tai taloushallintaan, sanoo johtava koulutustarkastaja Pekka Koivisto. Oppisopimustoimisto on aiemmin käyttänyt vastaavaa kampanjaa menestyksellisesti. Kampanjan kautta yrittäjä saa oppisopimuksesta omakohtaista kokemusta. - Kun yrittäjä saa hyötyä itselleen, ovat he parhaita markkinamiehiä. Olemme havainneet, että kun yrittäjä on kokeillut oppisopimusta, tulevat he mukaan uudelleenkin, uskoo Koivisto. Kampanjassa on ollut mukana yrittäjiä monelta alalta, esimerkiksi korjausrakentajia, asentajia tai hoiva-alan yrittäjiä. Mitään toimialaa ei suljeta ulos. - Tyypillisesti mukana olevat ovat pieniä 1-2 hengen yrityksiä. Meillä on esimerkiksi verkostossa toi- Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] miva yrittäjä, joka hakee ratkaisua verkoston työnjakoon, sanoo Koivisto. Oppisopimus on marginaalista valtavirran koulutukseen suhteuttaen, mutta etuna on koulutuksen ja työn räätälöinti yritykselle sopivaksi. Vuotuisesti oppisopimuksessa Turussa onkin mukana noin tuhat yritystä. MITÄ ON OPPISOPIMUSKOULUTUS – MIHIN SE SOPII • oppisopimuskoulutus on reitti uuteen ammattiin tai osaamisen syventämiseen • on työsuhdeperusteinen, jossa oppiminen tapahtuu suurimmaksi osaksi työpaikalla • yrittäjän liiketoiminnan kehittämiseen esimerkiksi sukupolven vaihdostilanteissa • alan vaihtoon • puuttuvan ammattikoulutuksen hankkimiseen Marika Parvinen totesi tutkimuksessaan, että johto voi uskoa formaaliin Yliopistonkatu 31,johtamiseen 4 krs. 20100vaikka TURKU alaisten toiminta puh 02perustuu 2633 4900 arvoihin, joita johto ei edes tunnista. Yritys & Talous 13 TERVEYS JA HYVINVOINTI Onko Suomen työhyvinvoinnin hoito ajan tasalla? Työterveyslaitoksen työhyvinvointipaneelissa keskustelivat mm. Anna Kontula, Kari Mäkinen ja Palvelualojen ammattiliiton (PAM) puheenjohtaja Ann Salin. T yöterveyslaitos julkaisi vuosittaisen Strategisen hyvinvoinnin tila Suomessa -tutkimuksensa ennakkotiedot heinäkuussa Suomi Areenalla Porissa. Niiden mukaan työterveyshuoltoon on panostettu kymmenen prosenttia enemmän kuin vuosi sitten, mutta säästötoimet ovat puraisseet erityisesti henkilöstön koulutusta, josta on leikattu 14 prosenttia viime vuodesta. – Tutkimus aloitettiin vuonna 2009, ja koulutukseen on panostettu jatkuvasti vähemmän. Tämä on huolestuttavaa, koska osaamisen kehittäminen on nostettu Suomen strategiseksi painopiste alueeksi. Valitettavasti myös sairaanhoitoon panostetaan enemmän kuin ennalta ehkäisevään terveydenhoitoon, Työterveyslaitoksen Tiedolla vaikuttami- nen -toiminta-alueen johtaja, professori Guy Ahonen sanoo. VASTUUNJAKO työntekijöiden työhyvinvoinnista on tutkimuksen mukaan yrityksissä selkeytynyt, sillä se on nimetty vähän yli puolessa yrityksistä esimiehille. Esimiehet ovat siihen myös motivoituneita, mutta ainoastaan 12 prosenttia esimiehistä uskoo aikansa riittävän siihen. Myös koulutusta tarvittaisiin, sillä vain reilu neljännes katsoo nykyisen osaamisensa riittävän. Panelistit pohtivat asiaa monelta kannalta kritiikkiä unohtamatta. – Tässä on paljon kysymys asenteista. Meillä henkilökunta on investointi, ja siksi koulutukseen panostetaan, myös kaikki vuokratyöntekijät koulutetaan. On kuitenkin muistettava, että työntekijän on myös oltava valmis ottamaan vastaan koulutusta, aina se ei kiinnosta. Tutkimus antaa tiedoksi vain keskiarvon, siinä eri tavalla tekevät eivät erotu, porilaisen perheyrityksen Fiblonin yrittäjä Pekka Ekberg sanoo. Arkkipiispa Kari Mäki nen muistuttaa, että hyvinvointia pitäisi ajatella kokonaisuutena. – Työ on osa elämää. Se mitä työssä tapahtuu, heijastuu koko elämään, eikä sitä voi mitata taloudellisesti. Se on iso ja tärkeä asia, hän toteaa. – TÄMÄ tutkimus on 20 vuotta ajasta jäljessä. Pitäisi tutkia hyvinvointia eikä työhyvinvointia, koska niitä ei voi erottaa. Vakituisessa työsuhteessa olevat ovat hyväosaisin kansanosa. Tutkimus ei tavoita niitä miljoonaa suomalaista, jotka eivät ole vakituisessa palkkatyössä. He eivät kuulu työterveyshuollon ja koulutuksen piiriin. Esimerkiksi ne, jotka tekevät työtä joustavasti, kuten itsensä työllistäjät, freelancerit, harjoittelijat, pätkätyön tekijät, kansanedustaja, sosiologi Anna Kontula huomauttaa. Hän on tutkinut kahdeksan vuotta epävirallista työtä. – Minusta on koko Suomen asia, ei pelkästään työelämän pohdittava, että miljoona ihmistä joutuu täällä jatkuvasti markkinoimaan itseään saadakseen töi- tä. Se on identiteetille erittäin rasittavaa. Myös hitailla ja kömpelöillä on vaikeaa, Kari Mäkinen jatkaa. Kontula pohtii myös vajaatyökykyisten tilannetta. – Työelämässä pitäisi olla sataprosenttisesti mukana, se on muuttunut armottomammaksi kuin 50 vuotta sitten. Kriisejä voi tulla nuorillekin, mutta niiden aikana voi olla vaikea saada joustoa. Puhutaan työurien pidentämisestä, mutta jos kuolee ennen, ura ei pitene. Guy Ahonen myöntää, että ihminen voi hyvin, kun hän on töissä. Ihmisiä siirtyy kuitenkin koko ajan vakituisen työn ulkopuolelle, esimerkiksi tutkijat on tällainen suuri ryhmä. Hyvinvoinnin kannalta olisi hänen mielestään tärkeää, että työn ja vapaa-ajan suhde olisi sopiva. KESKUSTELUSSA nousi paljon esiin myös hyvä johtaminen, jossa ihmisiä ei lannisteta, vaan tuetaan kasvuun ja annetaan mahdollisuus kehittyä. Hyvä vuorovaikutus työyhteisöissä koettiin myös tärkeänä. – Johtaminen ei ole lääke kaikkeen, ei myöskään koulutus. Pitäisi miettiä, ovatko esimerkiksi kaikki organisaationmuutokset välttämättömiä. Työn ja vapaa-ajan sopiva suhde on ihmisille hyvin tärkeä, sillä ihminen tarvitsee työtä ja lepoa, arkkipiispa muistuttaa. Yrittäjä Pekka Ekberg tähdentää, että esimiehen vastuu ulottuu myös työn ja vapaa-ajan suhteeseen. Hänen yrityksessään puututaan asiaan heti, jos huomataan, että joku tekee ylitöitä. ANNE KORTELA Yrityksille uusia kuntoilupalveluja M&M Kuntotalo laajensi Turussa Koulukadun ABC:n kiinteistöön avaamalla syyskuun alussa uuden liikuntakeskuksen. Se tarjoaa muiden palvelujen ohella uutuutena yrityksille räätälöityjä liikuntapalveluja. Toinen liikuntakeskus säilyy Itäharjulla. Yksityishenkilöiden omistama M&M aloitti toimintansa keskustassa vuonna 1987, mutta siirtyi sieltä pois vuonna 2003. – Turussa on valtakunnalliseen tasoon verrattuna varsin vähän tarjontaa, joten uusia paikkoja kyllä mahtuu. Vasta noin viisi prosenttia ihmisistä käy kuntokes- kuksissa, kun Helsingin seudulla määrä on kaksinkertainen ja muualla Euroopassa keskimäärin 15-20 prosenttia. Viime vuonna onnistuimme kasvattamaan asia- – Koulukadulla panostamme voimakkaasti yritysten palvelujen kehittämiseen järjestämällä esimerkiksi tyky-päivien ohjelmaa. Yrittäjänä koen tärkeäksi, että myös yritysten työntekijät saadaan liikkumaan ja voimaan hyvin. Tärkein kohderyhmä on kuitenkin tavalliset kuntoilijat, joille voimme nyt tarjota modernin 24 h-harjoittelupaikan, toimitusjohtaja Jani Hurme sanoo. M&M:N hallituksen puheenjohtaja Tommi Metso ei pelkää alan kilpailua, vaikka uusia kuntokeskuksia on avattu viime aikoina useita. 14 Yritys & Talous kasmääräämme puolella, eikä se ollut pois muilta, vaan saimme markkinoinnilla uusia harrastajia mukaan. Itäharjulla meillä on ollut noin 1 500 asiakasta, ja uudella salilla tavoittelemme noin 50 prosenttia lisää. Voimme myös tarjota ympärivuorokautisen harjoittelumahdollisuuden turvallisesti, koska kiinteistössä on muitakin 24 h -palveluja, Metso kertoo. ASIAKKAISTA noin 10 prosenttia kuntoilee yrityssopimusten kautta. Metson mielestä paras ratkaisu on, että työntekijä maksaa itse osa kustannuksista, koska täysin ilmaiseen liikuntaan ei sitouduta samalla tavalla kuin itse maksettuun. – Parhaita asiakkaita ovat keski-ikäiset, jotka haluavat parantaa terveyttään. Koulukadulla voimme räätälöidä yritysten ryhmille tykypäiväohjelmaa, johon voi sisältyä luentoja, ruokailua ja liikuntaa, sillä kaikki tilat ovat samassa kiinteistössä, hän sanoo. Jani Hurme pitää yrittäjänä tärkeänä, että yritysten henkilökunta voi hyvin. ANNE KORTELA manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI MAINOS Henkilöstön hyvä terveydenhoito hyödyttää kaikkia OP-Pohjola on tarttunut tositoimiin hoitoketjun lyhentämiseksi ja sairauskustannusten hallitsemiseksi. Vakuutusyhtiö auttaa yrityksiä pitämään henkilöstön terveenä ja tuottavana. Hyödyn siitä korjaavat sekä työntekijät että yritykset, ja vakuutuskulut pysyvät aisoissa. Y Petteri Laurila ja Anne Saha tutustuvat Turun Uuniseppien uutuustakkaan, jota Janne Nielikäinen ja Sanna Raivonen esittelevät. Lumi-takan sisällä on kotimaista Oliviini-kiveä ja testattua tekniikkaa, pinta on himmeää kaakelia. yhteyspäällikkö Anne Saha lisää. Turun Uunisepät Oy työllistää suoraan noin 70 ihmistä ja välillisesti toisen mokoman. Yritys päätti laajentaa yhteistyötään OP-Pohjolan kanssa. – Henkilöstön hyvinvoinnin kehittäminen on ollut yksi pääpainopisteasioistamme jo pitkään. Hyvä terveys on meille todella tärkeä asia, ja olemme jo aiemmin panostaneet siihen enemmän kuin laki säätää. Kun henkilökun- ta pysyy terveenä, työtkin sujuvat paremmin, toimitusjohtaja Atso Raittio toteaa. Yrityksessä on kehitetty erityisesti ergonomiaa, koska päätuotteet ovat tulisijaelementtejä, joiden käsittely on raskasta. Uunisepät on varaavien tulisijojen markkinajohtaja, ja pyrkii mahdollisimman korkeaan kotimaisuusasteeseen. Siksi myös kotimaisen vakuutuskumppanin valinta oli luonnollinen. Puhelu maksaa 0,0835 € + 0,07 €/min €/min tai matkapuhelimesta + 0,17 €/min. €/min. (Hinta sisältää ALV:n.) ritysten henkilökunnan poissaolot työpaikalta ovat keskimäärin 11 päivää (4,2 prosenttia) vuodessa, ja kustannukset noin 3 300 euroa henkilöä kohden. Poissaoloista 82 prosenttia aiheutuu sairauksista, ja kustannuksista valtaosan tuovat menetetyt työpäivät. Lakisääteinen turva korvaa vain työtapaturmat, joiden osuus työstä poissaoloihin on keskimäärin vain 4 %. Siksi se ei yksinään tehosta henkilökunnan kuntoutumista työkuntoon. OP-Pohjola on tarttunut asiaan tarjoamalla asiakasyrityksilleen laajan hyvinvointikartoituksen maksutta käyttöön ja lisäturvaksi vapaaehtoisia turvia, joiden avulla hoitoon pääsy ja henkilön kuntoutuminen alkavat mahdollisimman nopeasti. Lisäksi asiakkaille on tarjolla paljon erilaisia työhyvinvoinnin kehittämiseen liittyviä palveluita. – Ensimmäinen askel oli Omasairaalan perustaminen Helsinkiin, se on kaikkien asiakkaidemme käytössä. Lisäksi olemme solmineet sopimuksia paikallisten, yksityisten lääkäritalojen kanssa Turun seudulla. Ensihoitoa voi hakea mistä tahansa suomalaisesta hoitolaitoksesta. Yritys voi valita eritasoisista sairauskuluturvista itselleen sopivimman, myyntijohtaja Petteri Laurila kertoo. Sairauskuluturva on siinäkin mielessä edullinen, että se ei edellytä terveysselvitystä ja kattaa myös vanhojen sairauksien hoidon, kun se otetaan koko henkilökunnalle. Lisäksi siitä on tehty hyvin helppokäyttöinen. – Henkilökunta saa käyttöönsä henkilökohtaiset vakuutuskortit, erillisiä vahinkoilmoituksia ei tarvitse tehdä, Ovatko teillä tänään kaikki paikalla? Pohjolan Hyvinvoivan työpaikan ratkaisu auttaa pitämään henkilöstön terveenä ja tuottavana ja työyhteisön turvallisena. Varaa aika vakuutusasiantuntijallemme numerosta 010 256 9213 tai lue lisää osoitteesta pohjola.fi/tyo. Yhdessä hyvä tulee. Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] Yritys & Talous 15 rahan valtakunta Miljoonalla suomalaisella rahastosijoituksia S uomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin elokuussa nettomääräisesti 864 miljoonaa euroa uutta pääomaa. Lisäksi markkinakehitys kasvatti rahastopääoman arvoa noin miljardilla eurolla. Rahastojen yhteenlaskettu arvo nousi elokuun lopussa uuteen ennätykseen, lähes 85 miljardiin euroon. NOIN MILJOONALLA SUOMALAISELLA on rahastosijoituksia. Kotitalouksien omistamien rahastosijoitusten arvo on sijoitussidonnaiset vakuutukset mukaan lukien 33 miljardia euroa, eli noin 40 prosenttia koko rahastopääomasta. Suomeen on rekisteröity 32 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä on yhteensä noin 518 kpl. ENITEN UUTTA PÄÄOMAA sijoitettiin elokuussa pitkän koron rahastoihin, joihin on sijoitettu vuoden alusta lähtien yhteensä 3,3 miljardia euroa. Erityisesti Euroopassa pitkät korot ovat laskeneet matalien inflaatiolukujen ja odotettujen EKP:n toimien vuoksi. Kehittyvien talouksien markkinoille sijoittavat osakerahastot keräsivät elokuussa 45 miljoonaa euroa uusia sijoituksia. Keski- ja Itä-Eurooppaan sijoittavista osakerahastoista lunastettiin edelleen pääomia mutta Kaukoitään sijoittavat osakerahastot keräsivät uusia sijoituksia. – KEHITTYVILLE MARKKINOILLE SIJOITTAVAT rahastot kiinnostavat jälleen sijoittajia. Pelot Yhdysvaltojen keskuspankin elvytyksen supistamisen vaikutuksista ovat vähentyneet, arvostustasot ovat houkuttelevat ja tuotot ovat parantuneet, Finanssialan Keskusliiton analyytikko Elina Salminen arvioi. Osakerahastoluokissa eniten uutta pääomaa sijoitettiin globaalisti sijoittaviin osakerahastoihin, joiden netto- 75,1 70 66,3 66,0 60 55,4 54,3 milj. euroa 90 000 � 80 000 60 000 Muut rahastot 50 50 000 44,7 41,3 40 10,2 10 0,1 0,6 1,0 0,9 1992 1993 1994 1995 1,9 1996 3,1 1997 13,5 14,5 1999 Yhdistelmärahas tot Osakerahastot 20 000 15,7 10 000 4,9 1998 Pitkän koron rahastot 30 000 22,1 20 Lyhyen koron rahastot 40 000 31,1 30 0 PITKÄN KORON RAHASTOISTA eniten uutta pääomaa keräsivät euroalueen luokitellut yrityslainat, joiden nettomerkinnät olivat yhteensä 273 miljoonaa euroa. Vuoden tarkastelujaksolla mitattuna pit- 70 000 61,5 60,9 Toimialarahastoista parhaiten tuotti terveydenhoitoala, jossa vuosituotto oli keskimäärin 30,1 prosenttia. 31.12.1999 - 31.12.2001 85,0 80 kän koron rahastoista menestyi parhaiten kehittyville markkinoille sijoittava rahastoluokka. Sen keskimääräinen vuosituotto oli 10,2 prosenttia. Sharpen mittarilla vuoden aikajänteellä parhaiten menestyi euroalueen korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittava rahastoluokka (Sharpe 12 kk 6,6). Rahastopääoman jakautuminen suomessa 31.07.2014 Rahastopääoman jakautuminen Suomessa 31.7.2014 Rahastopääoma suomalaisissa Rahastopääoma suomalaisissa sijoitusrahastoissa sijoitusrahastoissa Mrd. euroa merkinnät olivat elokuussa 54 miljoonaa euroa. Eurooppaan, Pohjoismaihin ja Suomeen sijoittavat osakerahastot sen sijaan menettivät pääomia. Vuoden aikajänteellä mitattuna osakerahastoista parhaiten tuottivat toimialarahastot 23,1 prosentin vuosituotolla. Toimialarahastoista parhaiten tuotti terveydenhoitoala, jossa vuosituotto oli keskimäärin 30,1 prosenttia. Tuoton ja riskin suhdetta kuvaavalla Sharpen mittarilla osakerahastoluokista parhaiten menestyi teollisuuteen ja infrastruktuuriin sijoittava rahastoluokka (Sharpe 12 kk 2,4). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä. 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 08/2014 0 09/04 03/05 09/05 03/06 09/06 03/07 09/07 03/08 09/08 03/09 09/09 03/10 09/10 03/11 09/11 03/12 09/12 03/13 09/13 03/14 Suomeen rekisteröityjen sijoitusrahastojen pääoma nousi uuteen ennätykseen elokuussa. Eniten sijoitettiin pitkien korkojen rahastoihin. (Lähde: Finanssialan keskusliiton markkinakatsaus 31.8.2014) Mikä ohjaa pörssikäyttäymistä? Suomalais-italialainen tutkimus on selvittänyt, mitkä tekijät ohjaavat vahvimmin eri toimijoiden pörssikäyttäytymistä. Kotitalouksien ja yritysten toimiin vaikuttavat erityisesti osakkeen voimakkaat hinnan heilahtelut eli volatiliteetti. Julkisyhteisöt ja voittoa tavoittelemattomat yhteisöt puolestaan ovat herkempiä kuuntelemaan yrityksistä kertovia uutisia ja toimimaan niiden innoittamana. Tutkimusryhmään kuuluneen Turun yliopiston fysiikan ja tähtitieteen laitoksen yliopistotutkija, dosentti Jyrki Piilo toteaa, että tulos ei ole yllättävä, mutta yllätyksen tuottaa volatiliteetin ja uutisten lukumäärän erilainen yhteys eri sijoittajaluokkiin. – Kotitaloudet ja yritykset ovat her- 16 Yritys & Talous kimpiä osakkeesta kertovien uutisten lukumäärään ja volatiliteettiin, erityisesti volatiliteettiin. Julkisyhteisöt ja voittoa tavoittelemattomat yhteisöt päinvastoin ovat herkempiä uutisille kuin volatiliteetille, kuitenkin näiden tekijöiden merkitys on pienempi kuin muissa sijoittajaluokissa, Piilo sanoo. Rahoituslaitokset puolestaan asettuvat edellä esitettyjen ryhmien välimuodoksi. Volatiliteetti on merkittävämpi kuin uutisvirta tarkasteltaessa päivän aikana kauppaa käyvien sijoittajien lukumäärää. Aikaisemmin luotettavaa ja tarkkaa dataa yksittäisten sijoittajien kaupankäyntihistoriasta on ollut tutkijoiden käytettävissä erittäin vähän. Nyt tutki- jaryhmä sai käyttöönsä sekä dataa Nokian osakkeella vuosina 2003–2008 tehdyistä kaupoista että Thomson-Reuters toimiston NewsScope-uutistietokannan. Aineisto käsittää 140 000 sijoittajan kaupankäyntihistorian (yhteensä 8 500 000 osakekauppaa) sekä 11 500 Nokiaan liittyvää uutista. – Työssä on käytetty myös tietoa osakkeen päivänsisäisestä tuotosta ja uutisten sentimentistä eli miten positiivinen tai negatiivinen uutinen on. Tutkimus näyttää miten tuotto ja sentimentti selittävät osaketta ostavien ja myyvien sijoittajien lukumäärien erotusta kussakin sijoittajaluokassa. Tässäkin tapauksessa herkimpiä ovat kotitaloudet ja yritykset, lisäksi osakkeen päivänsisäisellä tuotolla oli näihin ryhmiin huomattavasti suurempi merkitys kuin uutisten sentimentillä, Piilo sanoo. Tiedon merkitys osoittautui myös käänteiseksi: mitä enemmän osakkeen hinta putosi, sitä enemmän osaketta ostavia kotitalouksia ja yrityksiä oli markkinoilla myyjiin nähden. Ja päinvastoin: mitä enemmän osakkeen hinta nousi päivän aikana, sitä enemmän osakkeita myyviä oli ostajiin nähden. Julkisyhteisöille ja voittoa tavoittelemattomille yhteisöille päivänsisäisellä tuotolla on pienin merkitys tarkasteltaessa ostajien ja myyjien lukumäärien erotusta eikä uutisten sentimentti käytetyn analyysin mukaan korreloi erotuksen kanssa. Rahoituslaitokset ovat tässäkin tutkimuksen osassa kahden edellisen ryhmän välimuoto. manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI Ohjauskorko nollassa, EKP otti järeämmät aseet käyttöön G eopoliittiset jännitteet ovat hallinneet uutisvirtaa kesän aikana. Erityisesti Ukrainan kriisin käänteet ovat pitäneet sijoittajia varpaillaan. Tätä kirjoittaessani on ensimmäinen todellinen tulitauko juuri astunut voimaan. Nähtäväksi jää, johtaako tulitauko kriisin pysyvämpään lieventymiseen vai onko kyseessä vain hetkellinen tyven ennen myrskyä. REAALITALOUDESSA kasvukuva Yhdysvaltain ja Euroopan välillä on eriytynyt voimakkaasti kesän aikana. Yhdysvaltain talous kasvaa ripeästi, asuntomarkkinat jatkavat elpymistään ja työllisyyskehitys on ollut myönteistä. Näyttää vahvasti siltä, että Yhdysvaltain keskuspankki tulee jatkamaan määrällisen elvytyksen leikkaamista alkuperäisen suunnitelmansa mukaisesti. Käytännössä määrällinen elvytys päättyy syksyn aikana ja seuraavaksi keskuspankki normalisoi rahapolitiikkaansa nostamalla ohjauskorkoa ensi vuoden alkupuolella reaalitalouden vahvan kehityksen mahdollistamana. Euroopassa reaalitalouden kehityksen ylle on kesällä kasautunut tummia pilviä alkuvuoden optimismin jälkeen. Toisella vuosineljänneksellä euro-alueen talouskasvu tyrehtyi, eikä kuluva vuosineljännes näy- tä julkistetun informaation valossa juuri paremmalta. Italia on uudestaan taantumassa, ja jopa Saksan talouskasvu painui negatiiviseksi toisella vuosineljänneksellä. Eurooppa maksaakin taloudellisesti kovaa hintaa Ukrainan kriisistä sekä pakotteiden suorien vaikutusten että erityisesti yleisen luottamuksen kokeman kolauksen kautta. Heikkenevän talouskehityksen lisäksi harmaita hiuksia aiheuttaa äärimmäisen matala inflaatio. Tätä taustaa vastaan EKP:n julkistamia toimia ei voida pitää yllätyksenä, vaikkakin ajankohta oli konsensusta aikaisempi alleviivaten toimien kiireellisyyttä. EKP laski syyskuun ensimmäisellä viikolla ohjauskoron 0,05 prosenttiin aikaisemmasta 0,15 prosentista ja kertoi aloittavansa lokakuussa kaksi yksityisen sektorin velkakirjojen osto-ohjelmaa. Lisäksi EKP laski edelleen pankkien keskuspankkirahalle maksettavaa korkoa -0,2 prosenttiin. Päätöksillä pyritään ensisijaisesti kiihdyttämään lainanantoa ja nostattamaan inflaatio-odotuksia sekä toissijaisesti heikentämään yhteisvaluuttaa. Suurin reaktio onkin nähty juuri valuuttamarkkinoilla euron heikentyessä voimakkaasti tärkeimpiä valuuttoja vastaan. Ohjauskoron laskuvara on nyt syöty, ja EKP:n keinovalikoima painottuu jatkossa yksinomaan epätavallisiin toimiin. Syyskuun kokouksen yhteydessä keskusteltiin Yhdysvaltain keskuspankin kaltaisesta määrällisen elvytyksen ohjelmasta, mutta toistaiseksi tähän ei oltu valmiita. KORKOMARKKINOILLA tuottotasot ovat jatkaneet painumistaan Saksan 10-vuoden joukkovelkakirjalainan tuottotason painuessa jo alle 1 prosentin. Myös Etelä-Euroopan maiden lainojen tuottotasoissa on edelleen nähty laskua. Osakemarkkinoilla kesän parhaasta kehityksestä on vastannut Yhdysvallat elpyvän talouskasvun ja hyvien yritystulosten tukemana. Lisätuottoja Yhdysvaltoihin sijoittanut on saanut valuuttakurssin kautta. Pitäisinkin edelleen merkittävän painon Yhdysvaltain osakemarkkinoilla, varsinkin kun dollarin voi olettaa vahvistuvan myös jatkossa. Runsas, edelleen kasvava likviditeetti, heikkenevä euro ja Ukrainan tilanteen mahdollinen rauhoittuminen voivat aiheuttaa erittäin positiivisen vireen Euroopan osakemarkkinoille, jos luottamus Eurooppaan palautuu. Suomessa tuloskehitys on yleisesti ollut vaisua, mutta arvostuksia tukee yritysten antelias osinkopolitiikka yhdistettynä alhaiseen korkotasoon. Veikko Karhulahti Johtaja OP-Private, Turku YRITTÄJÄ, TARTU TONNIIN! Johtava markkinapaikka ARVIOINTI Olemme Suomen suurin täyden palvelun kiinteistöarviointiyritys. Kaikki lausunnot tekee yleisauktorisoitu kiinteistöarvioija. Tämä takaa puolueettoman ja luotettavan palvelun. TOIMITILAVÄLITYS Myynti, vuokraus ja neuvonanto. Mitä haastavampi kohde, sitä paremmin asiantuntemuksemme tulee esille. Jos yrityksesi haluaa ulkoistaa kiinteistönsä ja jäädä niihin vuokralle, olemme etsimäsi yritys hoitamaan koko prosessin. Sami Matara Myyntipäällikkö KTM, LKV, AKA puh. 0500 408 667 Riku Lehtimäki Myyntipäällikkö KTM, LKV puh. 050 370 6530 Mari Rouvali Arviointiasiantuntija Toimitilajohtamisen Restonomi (AMK), LKV puh. 050 911 6110 Catella Property Oy (LKV) Linnankatu 11 B, 20100 Turku TURUN OPPISOPIMUSTOIMISTO tarjoaa nyt täsmäkoulutusta juuri sinulle, yrittäjä. Ja vieläpä aivan ilmaiseksi – olemme varanneet koulutukseesi 1000 euroa! Syksyn kat koulutuspai a ss o ja jo ovat i! et h i – toim 4900 puh. 02 2633 rku.fi tu oppisopimus@ Valittavana on esimerkiksi markkinointi-, verotus- ja talouskoulutuksia. Parasta koulutusta saamme kuitenkin tarjottua siten, että kerrot meille itse, mitä tarvitset. Yrittäjä, ota yhteyttä, niin teemme yhdessä juuri sinulle sopivan suunnitelman. Katso lisätietoja nettisivuiltamme: www.catella.fi Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] Yritys & Talous 17 KULT TUURIVINKKI KIERRÄTYSTAIDETTA Turkulainen NaNi Group Oy on tuonut markkinoille uuden lemmikkien Olo -pedin, joka on valmistettu laadukkaasta kangasteollisuuden ylijäämästä. – Peti on suunniteltu sekä täyttämään lemmikin vaatimukset mukavuudesta että miellyttämään lemmikin omistajan silmää, Tanja Kiviniemi NaNista kertoo. NaNin kaikki tuotteet, joihin kuuluu myös vaatteita pienille koirille, suunnitellaan ja valmistetaan Suomessa. Jo aiemmissa tuotteissa on pyritty materiaalien ekologisuuteen. Olo-peti on en- simmäinen teollisuuden ylijäämästä valmistettu tuote. Petiä on testattu usean koiratestaajan voimin. Täytteen määrää voi lisätä tai vähentää koiran koon ja mieltymyksen mukaan. Kangas on konepestävää 60 asteessa. Se on suuren tanskalaisen verhoilukangasvalmistajan laadukasta ylijäämää, ja sillä on korkeat palo- ja kulutusluokitukset. Kuva: Aboa Vetus & Ars Nova Lemmikkipeti teollisuuden ylijäämästä Vuoden nuori taiteilija 2014 on taiteilijapari Nabb + Teeri, Janne Nabb ja Maria Teeri Ylimarkusta Pohjanmaallta. He ovat tehneet yhteisteoksia vuodesta 2008 lähtien. Vuoden nuoren taiteilijan palkintonäyttely nähdään toistamiseen Turussa Aboa Vetus & Ars Novan ja Tampereen taidemuseon yhteistyön myötä. Näyttelyn nimi Tuntemattomien juhlien jäänteet on suora lainaus ranskalaisen filosofin Maurice Merley-Pontyn esseestä Cézannen epäilys. Nimi viittaa esseen kohtaan, jossa kuuluisa maalari näkee työhuoneessaan lojuvat kokeilunsa epäonnistuneina ja vieraina. Nabb + Teeri tarkastelevat teoksissaan jäänteitä ja ylijäämää kuluttamisen ja materiaalisen ylitarjonnan näkökulmasta. Työparin taiteessa keskittynyt, pohdiskeleva ja keskusteleva työskentelytapa kohtaa leikkisyyden, jossa värit ja materiaalit pursuilevat runsaina. Näyttelyssä on esillä installaatioiden ja esinekoosteiden lisäksi muun muassa videoita, 3D-animaatioita, tekstiä sekä taidokkaita vesivärimaalauksia. Petiin mahtuu oloilemaan kaksi pientä tai yksi hieman suurempi koira. Peti esiteltiin Jyväskylän Asuntomessuilla koiratalo HauHausissa. Pekka Hyysalo toteutti tavoitteensa ja pystyi juoksemaan 2,6 kilometriä Turussa vetäen 1 500 juoksijan letkaa Aurajoen rannoilla. Ensi vuonna tavoite on kaksinkertaistaa matka. Vuoden nuoren taiteilijan näyttely tuo kierrätystaidetta Ars Novaan monessa muodossa. Vuoden Positiivisin Suomalainen 2014 Positiivareiden ja Suomen Nuorkauppakamareiden raati on valinnut Vuoden Positiivisimmaksi Suomalaiseksi ex-freestylelaskija Pekka Hyysalon. Raati nosti esille Hyysalon asenteen: sen kuinka ihminen voi rankoissakin olosuhteissa itse valita tapansa tarkastella mahdollisuuksiaan. Maailman huipulla urheileva Pekka Hyysalo, vammautui vakavasti 19-vuotiaana hiihtomäessä keväällä 2010. Lääkäreiden ennusteet aivovammapotilaalle olivat synkät. – Mietin pitäisikö minun vain takertua itsesääliin. Samalla ajattelin, että jos jään makaamaan, en ole mitään, Pekka kertoo vammautumisensa jälkeisestä ajasta. Hän päätti taistella ja perusti myös FightBack-yhteisön, jonka tavoitteena on kerätä varoja päähän loukkaantuneiden urheilijoiden kuntouttamiseen. Samalla hän asetti itselleen tavoitteen juosta seitsemän vuoden kuluessa New Yorkin maraton. Syyskuun 6. päivänä Hyysalo järjesti Turussa 2,6 kilometrin juoksutapahtuman Fight Back Runin. Se keräsi Aurajoen rannoille 1 500 juoksijaa ja li- säksi runsaan kannustusjoukon. – Haluan esimerkilläni kannustaa ihmisiä liikkumaan ja haastamaan itsensä. Jos minä pystyn siihen, niin varmasti pystyvät muutkin. Olen iloinen, jos pystyn kannustaan jonkun sellaisen liikkumaan, joka ei sitä tavallisesti tee. Jokainen askel kohti asetettua tavoitetta on tärkeä, sekä urheilussa että muilla elämän osa-alueilla, Pekka kertoo. Positiivisin Suomalainen on valittu vuodesta 1993 lähtien. Pekka Hyysalo on valittu myös Vuoden turkulaiseksi. KIRJAVINKKI Mentorointi on ollut jo pitkään yksi työelämän kehittämismuotoja. Sen rinnalla käytetään myös esimerkiksi coachingia ja työnohjausta. Mikä menetelmä sitten sopii mihinkin tilanteeseen, ei aina ole selvää. Lisäksi mentorointi on myös muuttunut ja kehittynyt vuosien varrella. Työelämä muuttuu, siksi mentoroinninkin on muututtava, kirjan tekijät päättelivät, ja näkivät 2010-luvulle päivitetyn opuksen tarpeelliseksi. Kirja käy läpi mentoroinnin historiaa valaisten, millaisia mentoroinnin muotoja on käytetty, ja mitä uusia tapoja on kehitetty. Perinteisimmillään mentorointi on vanhan ajan kisälliperinteen kaltaista vanhemman ammattilaisen tietotaidon siirtämistä nuoremmalle, ja sitä on käytetty myös eläkkeelle siirtyvän hiljaisen tiedon jakamiseen. Nykyisin ehkä isoin muutos on siinä, että mentorin tietoja ei ole edes tavoitteena sellaisinaan siirtää aktorille eli opastettavalle. Tarkoitus on, että tämä oivaltaa itse asian, ja pystyy soveltamaan tietoa omassa työssään. Mentorointi voi yksilön sijaan kohdistua myös ryhmälle ja yksi toimintatapa on vertaismentorointi, jossa pyritään kehittämään työmenetelmiä yhdessä. Mentoroinnin käyttämistä harkitsevalle kirja on selkeä ja helppolukuinen opas, joka kannattaa käydä läpi ajatuksella. Se on helposti sovellettavissa käytäntöön ja siinä on myös esimerkkejä. Yksi kirjan ansio on siinä, että se painottaa erilaisten henkilöiden sopivuutta mentoreiksi. Ei ole itsestään selvää, että pystyy välittämään tietoa toiselle, vaikka itse olisi kuinka hyvä asiantuntija. Mentoroinnin nykyaikaisille muodoille on todennäköisesti paljon käyttöä asiantuntijaorganisaatioissa, joissa osaamisen kehittäminen on jatkuvaa. Päivi Kupias - Matti Salo: Mentorointi 4.0 (Talentum 2014), 273 s. 18 Yritys & Talous manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI Nuorkauppakamari Puuvillapuistossa Porin Nuorkauppakamari viritti Suomi Areenalla vilkkaan keskustelun nuorten asenteista työtä kohtaan. Yleisön ja paneelin osallistuessa todettiin, että nuorilla saattaa olla vääristynyt kuva työnteosta, eikä eri ammattien työn sisältöä tunneta, lisäksi nuorten arvot ovat muuttuneet, ja reppureissaamista saatetaan arvostaa työntekoa enemmän. Tu- run Nuorkauppakamarin järjestämää Urapolku-tapahtumaa, jossa 7-luokkalaiset nuoret voivat kysyä suoraan ammattilaisilta, pidettiin oikeansuuntaisena toimintana, jo- ta kaivattaisiin lisää. Myös vanhempien panosta tarvittaisiin enemmän. Porin nuorkauppakamari aikoo kehittää nuorten avuksi esimerkiksi mentrointipalveluja. Syksyn suurimmat messut Turun Kansainväliset Kirjamessut ja samaan aikaan pidettävät Ruoka- ja viinimessut sekä Tiedemessut täyttävät Turun Messukeskuksen hallit 3.-5. lokakuuta. Ohjelmapäällikkö Jenni Haukion luotsaamien Kirjamessujen teemat ovat Ranska ja Sastamala. Ranskasta nähdään kirjailijat Andreï Makine, Katherine Pancol, Mi chèle Lesbre ja Katrina Kalda, Sastamalan osastolla muun muassa Mauri Kunnas sekä Tatun ja Patun luojat Aino Havukai nen ja Sami Toivonen. Kaikkiaan esiinty- jiä on noin 700. Turun Ruoka- ja Viinimessuilla teemana on pohjoismainen ruoka. Messuilla esitellään ruokakirjailijoita, lähiruokaa, juustoja, suklaata, viiniä ja olutta. Lisäksi on suuri juustonäyttely. Tiedemessujen yhteistyökumppaneina ovat Turun Yliopisto, Åbo Akademi, Heureka ja Suomen Akatemia. Turku Science Parkin ja Turun Ammattikorkeakoulun osastoilla pääsee mm. kokeilemaan uusia pelialan sovelluksia. Lounasristeily Loistokarille WTC Turun perinteinen kesäristeily elokuun viime päivinä suuntautui tänä vuonna höyrylaiva Ukkopekalla Loistokarille, jonka historiasta kuultiin Pentti-Oskari Kankaan värikäs selostus. Sää ei tänä vuonna suosinut, mutta sadettakaan ei tummista pilvistä huolimatta saatu. Meriaura Groupin toimitusjohtajan Jussi Mälkiän esitelmä Energiapollitiikan uusista tuulista kiinnosti runsaslukuista yleisöä (tarkemmin s. 5). Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] Yritys & Talous 19 Jaravet Pieneläinklinikka, Rauhankatu 14 Laajennamme aukioloaikoja! Varaa aika Iltavastaanotto 15.10. alkaen ma 8-19 ke 8-19 puh. 02 2325 799 Edullinen. Keskellä Turkua. Yksilöllinen. Joustava. Avoinna: ma-to 8-16 pe 8-15.30 www.jaakkorasi.fi Pieneläinklinikka Jaakko Rasi on nyt Jaravet Oy Tarjoamme vaihtoehdon kaikille, jotka haluavat kohtuuhintaisia eläinlääkäripalveluja pieneltä yksilöllisen palvelun eläinklinikalta Turun keskustassa. Hoidamme kaikki tavanomaiset eläinlääkintätyöt, esimerkiksi koirien ja kissojen rokotukset, hammaskiven poistot ja sairauksien hoidon. Teemme myös monenlaisia kirurgisia toimenpiteitä kuten sterilointi- ja kastraatioleikkauksia. Klinikka sijaitsee aivan Turun keskustassa, joten julkisilla liikennevälineillä pääsee kätevästi lähelle. Autojen parkkeeraus: Kadulla on mittaripaikkoja ja sisäpihalla kolme parkkipaikkaa, jotka ovat asiakkaidemme käytettävissä. Facebook “f ” Logo Rauhankatu 14 B, 20100 Turku. Puhelin 02 2325 799. www.jaakkorasi.fi RGB / .ai Facebook “f ” Logo RGB / .ai