Lataa tästä PDF

Transcription

Lataa tästä PDF
4 • 2013
21.11. 2013
Varsinais-Suomen yritys- ja talouslehti
Toimitusjohtaja
Pekka Heikonen, Pemamek Oy
Yritysten on
investoitava
omaan
kilpailukykyynsä
Turun AMK:n
yritysvastuun tutkija
Jaani Kuusela:
Myyntityön arvostusta
nostettava
Pelialaa kehitetään
Turussa aktiivisesti
Jätteistä energiaa
biokaasuksi
Biotuhkasta kestävää
rakennusmateriaalia
manialehti.fi
Kauppakorkeakouluseuran
puheenjohtaja Matti Rihko kiitti
keräyksen tukijoita ja juhlan
järjestäjiä.
Juhlien
järjestelytoimikunta (vas.)
Leena Virtanen, Terhikki Saari, Leevi
Parsama, Mirja Junkola, Yrjö Kokkonen
ja Heidi Tuominen.
Tieteen tukemiseksi
T
urun Kauppakorkeakouluseuran Merkuriuksen Karnevaalit järjestetään joka
toinen vuosi, tänä vuonna 24. kertaa, 5. lokakuuta. Juhlan tarkoitus on kerätä
varoja Turun yliopiston kauppakorkeakoulun tieteelliseen tutkimukseen,
pääasiassa väitöskirjojen tekijöille ja kansainvälisten julkaisujen rahastoon.
Kauppakorkeakouluseuran puheenjohtaja Matti Rihko totesi avauspuheessaan
tuen olevan tieteen tekijöille merkittävä. Merkuriadin eli kaksien karnevaalien
välisenä aikana kauppakorkeakoulusta on valmistunut 22 tohtoria, joiden edustajat
kertoivat tuen merkityksestä tutkimuksilleen videotervehdyksessä.
Tänäkin vuonna keräys onnistui hyvin. Illalliskortit Break Hotel Caribian
juhlatiloihin varattiin hyvissä ajoin, arvat menivät kuin kuumille kiville ja monet
yritykset tukivat järjestelykustannuksissa. Merkittävä osa tuottoa kertyi Antti
Wihannon johdolla huutokaupatuista tauluista, jotka olivat Ossi Rauhalan Double
Deer - Blue Sun ja Ville Laaksosen Paluulento öljyvärimaalaukset.
Tapahtuman teema oli Big Band Gala. Illan musiikin aloitti Merkurius House
Band, pääesiintyjä oli Sami Pitkämön Big Band vahvistettuna jousilla ja solistina
Saara Aalto. Paikallisena yllätysnumerona esiintyivät Jussu Pöyhönen, Jussi
Rainio, Ressu Redford ja Toni Nuotio. Illan juonsivat Ylen uutisankkurit Piia
Pasanen ja Jussi-Pekka Rantanen.
mania ANNE KORTELA kuvat RONI LEHTI
Turun Tilikeskuksen
Tapio Peltomäki seurueineen.
2 mania
Turkulaisen kuvataiteilijan Ville
Laaksosen maalaus Paluulento myytiin
huutokaupassa.
Tauluhuutokaupan meklari Antti
Wihanto ja Ville Laaksosen taulun
ostaja, Pro Fashionin Lars Lönngren.
Asianajotoimisto Lukander & Ruoholan seurue.
manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI
TÄSSÄ NUMEROSSA
Kirjoittajavieras - Jaani Kuusela
Ajankohtaista
4
5
(kuva 1: Finnsusp))
Kansainvälistyminen kannattaa
G
Optiikka-ryhmän johtaja Jan-Eric Breitholtz esittelee
linssituotannon uusia laitteita Finnsuspin tehtaalla Liedossa.
Uusiin asemiin
Henkilö - Pekka Heikonen
Teemat:
8
10
ICT ja osaaminen
12
lobalisaatioon suhtaudutaan usein kielteisesti,
mutta se on täysin turhaa, sillä se vaikuttaa kaikkeen liiketoimintaan myös Suomessa joka tapauksessa. Hedelmällisempää olisi miettiä, miten ilmiöstä voisi hyötyä. Hyvä kilpailukeino on oman osaamisen
kehittäminen maailman huipuksi ja sopivan markkina-aukon löytäminen. Monella alalla myös pienen yrityksen
ketteryys ja paikallisuus ovat etuja. Varmaa on, että niille yrityksille, jotka ovat valmiita kansainvälistymään, globalisaatio tarjoaa valtavat mahdollisuudet, joita Suomessa ei ole. Tämä lehti on täynnä hyviä esimerkkejä.
Loimaalainen perheyritys Pemamek Oy (s. 10-11) on
kasvanut pienestä metalliyrityksestä oman toimialansa
suunnannäyttäjäksi ja saa liikevaihdostaan 95 prosenttia
ulkomailta. Sen mukana kasvaa myös 50 alihankkijan ver-
kosto. Lietolainen perheyritys Finnsusp Oy (s. 6) ei jää
vientiprosenteissa yhtään vähemmälle, vaan valloittaa piilolasinesteillään Brasiliaa ja muita kaukomaita samaan
aikaan kun optikkoala Suomessa pienenee. Meriteollisuudessa markkinat ovat aina globaalit ja niistä ovat hyötyneet esimerkiksi raumalainen Steerprop Oy ja raisiolainen FCR Finland Ltd (s. 6).
Uusilla innovaatioilla kansainvälistymistä valmistelevat muun muassa salolainen Evondos Oy (s. 13) lääkeannosteluautomaatilla ja turkulainen Ekolite Oy (s. 15)
biotuhkan ja muiden biomateriaalien hyödyntämisellä
uusiomateriaaleiksi. Turkulainen DelsiTech Oy (s. 5) tähtää kasvuun ja kansainväliseen kauppaan supergeneerisellä lääkkeellään. Osaamisen kehittäminen onkin kansainvälistyvien yritysten tärkein pääoma.
Töitä osaajille
Samaan aikaan kun osaajia koulutetaan lisää, työllisyystilanne on heikentynyt ja erityisesti nuorten työllistyminen on vaikeutunut. Aivoviennin estämiseksi olisikin
entistä pontevammin kehitettävä keinoja pitää meille
niin tärkeät asiantuntijat työllistettyinä.
Evondos Oy:n lääkeannosteluautomaatti ja ohjelmistopalvelu ovat
Suomessa kehitettyjä.
Ympäristö, energia & rakentaminen
14
ANNE KORTELA, PÄÄTOIMITTAJA
Logomo Byrå on uudenlainen työympäristö erityisesti pienille
luovan alan yrityksille.
Rahan valtakunta
Salkunvartija Jani Valtonen
Ajankohtaista
Tunnelmassa
[email protected]
16
17
18
19
mania
Varsinais-Suomen yritys- ja talouslehti
JULKAISIJA / KUSTANTAJA
Business to Business Mediat Oy
Piispantilankuja 4, 02240 ESPOO
TOIMITUS
Päätoimittaja Anne Kortela
Ydinviesti, PL 188, 20101 TURKU
Puhelin 040 590 3860
[email protected]
Tiedemessuilla oppimispelit kiinnostivat aikuisia ja lapsia Turun
yliopiston osastolla.
TAITTO BBM Oy /
Rota-Mainos Oy / Mika Ojala
OSOITEMUUTOKSET
[email protected]
JUTTUVINKIT [email protected]
TILAUSHINTA
Vuosikerta (5 numeroa) 36 €
PAINOPAIKKA
Botnia Print, Kokkola 2013
PAINOS JA JAKELU
Painos 13 000 kappaletta.
Jaetaan henkilönimellä Turun
MYYNTI
Seudun Ekonomien, Turun Yrittäjien,
Mikko Lötjönen 040
255 045
Tarmo
Hahto 050 1275 Turun Yrittäjänaisten ja [email protected]
[email protected] suomalaisten nuorkauppakamarien
jäsenille. Lisäksi Mania jaetaan
Tarmo Hahto 050 1275
yrityksen nimellä yli viisi henkeä
[email protected]
työllistäviin yrityksiin.
KANSIKUVA Monsuuni
Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected]
10. VUOSIKERTA
ISSN 1795-326X,
verkossa 1795-3278
www.manialehti.fi
mania 3
kirjoittajavieras
Myyntityö – työ, jolla on merkitys
K
immo Herranen kirjoitti jo jokin aika sitten Kauppalehteen blogin,
jonka otsikkona oli ”Myynti on ruma sana.” Blogissaan Herranen
tuo esille toisaalta myyntityön jokseenkin vaatimattoman arvostuksen ja toisaalta sen suuren taloudellisen
merkityksen. Myyntityön arvostuksen
puutteelle Suomessa on helppo saada vahvistusta: Vuonna 2009 esiteltiin tuloksia
selvityksestä, jossa pyrittiin luomaan kuva myyntityön arvostuksesta. Selvityksen
Luonteeltaan hiukan erilaisen
tärkeimpiä havaintoja oli, että vain harva
arvoulottuvuuden nykyaikaiselle
haluaa olla myynnin ammattilainen. Tähavainto saa tukea kyselystä, jossa
myyntityölle tuo kasvava ryhmä asiakkaita, mä
kartoitettiin yliopisto-opiskelijoiden odojotka ovat kiinnostuneita niistä tavoista,
tuksia työelämältä. Organisaation eri toiminnoista myyntityö sijoittui hännille,
joilla hyödykkeet on tuotettu.
kun vastaajilta kysyttiin eri toimintojen
kiinnostavuudesta. Tausta myyntityön
arvostuksen ongelmiin on varmasti moninainen, ja paljossa on kysymys
tietämättömyydestä nykyaikaisen myyntityön vaatimuksista ja roolista
organisaatioissa.
Eräs tekijä myyntityön arvostusongelmissa on epäilemättä se, että suuren
yleisön silmissä myyntityö nähdään usein vain turhan tyrkyttämisenä ja
tuputtamisena. Ennakkoluulot kierosta myyntimiehestä, joka on kiin-
JAANI KUUSELA
Yritysvastuun tutkija
Turun ammattikorkeakoulu
nostunut vain asiakkaansa rahoista, istuu syvässä. Nämä mielikuvat ovat
selkeässä ristiriidassa erään merkittävän työhön liitettävän toivottavan
ominaisuuden kanssa. EVA:n arvo- ja asennetutkimuksessa vuodelta
2010 vastaajista 72 prosenttia piti erittäin tärkeänä tai tärkeänä sitä, että
työllä on merkitys ja että sitä tehdään hyvän ja tärkeän asian eteen. Myyntityön arvostuksen nostamiseksi on tärkeätä tuoda esille toisaalta sen tärkeä rooli yrityksissä, mutta myös, tai ehkä etenkin, sen yhteiskunnallinen
merkittävyys ja rooli hyvinvoinnin luojana markkinataloudessa.
Tätä yhteiskunnallista merkitystä painottaa muun muassa kanadalainen
liiketoimintaeetikko Chris MacDonald. Hän kirjoittaa blogissaan ”Ethical Significance of Market Intermediaries,” että markkinat tarvitsevat välittäjiä, kuten myyjiä, edustajia ja meklareita, sikäli kuin nämä edesauttavat kysynnän ja tarjonnan kohtaamista, koska näin välittäjät lisäävät
markkinoiden tehokkuutta, mikä puolestaan johtaa kasvavaan hyvinvointiin. Tämä tarkoittaa, että välittäjien työllä on selkeä eettinen merkitys, koska välittäjät auttavat kuluttajia täyttämään tarpeitaan. Yhteiskunnan kannalta markkinoiden olemassaolon peruste ja oikeutus on toimia
hyvinvointia tuottavana mekanismina. Tämä oli yksi monista 1700-luvun
oivalluksista ja keksinnöistä, joka asetti maailmamme polulle, jolla se on
edelleen.
Skotlantilainen moraalifilosofi Adam Smith esitteli mullistavan ajatuksensa, jonka mukaan markkinatalous on systeemi tai instituutio, jolla
voimme säästää ihmisten hyvää tahtoa. Muutaman tärkeän ihmisoikeuden kunnioittamiseen perustuvat täydellisesti toimivat markkinat takaavat, että elämiseen tarvittavat resurssit jaetaan ikään kuin näkymättömän
käden ohjaamana niiden niukkuuden perusteella niitä tarvitseville siten,
että kaikkien materiaalinen hyvinvointi on mahdollisimman korkea.
Täydellisesti toimivien markkinoiden ollessa kuitenkin vain teoreettinen
mahdollisuus todelliset markkinat tarvitsevat välittäjiä, kuten myyntityön
ammattilaisia, tuottaakseen hyvinvointia.
Luonteeltaan hiukan erilaisen arvoulottuvuuden nykyaikaiselle myyntityölle tuo kasvava ryhmä asiakkaita, jotka ovat kiinnostuneita niistä tavoista, joilla hyödykkeet on tuotettu. Kuluttajat eivät enää ole pelkästään
kiinnostuneita hinnasta, väristä, koosta ja niin edelleen vaan myös tuotteiden vihreydestä, reiluudesta, vastuullisuudesta ja niin edelleen. Kuten
Mcdonaldkin kirjoituksessaan toteaa, tämä tuo täysin uuden eettisen aspektin markkinavälittäjien tehtävään linkittää kysyntä ja tarjonta. Myyntityötä, työtä jolla on merkitys, voi Suomessa opiskella korkeakoulutasolla muun muassa Turun ammattikorkeakoulussa.
Rakennusalan urakoista kova kilpailu
L
ounais-Suomen rakentamisen suhdanteet ovat edelleen
heikot ja odotukset ovat koko maan keskiarvoa alhaisemmat. Rakennuttajat ja talonrakennusurakoitsijat odottavat töiden
määrän vähenevän loppusyksyn
ja talven aikana. Tällä hetkellä
työllisyys näyttää kohtalaiselta
helmikuulle asti, mutta tilanteet
vaihtelevat yhtiöittäin. Osalla yrityksiä on täysi työllisyys, mutta
joissakin yt-neuvottelut ovat
käynnissä.
– Meillä yt-neuvottelut johtuvat pääasiassa rakenteellisista
uudistuksista, muuten tilanne on
kohtalainen, vaikka kasvua ei ole,
Hartela Oy:n tuore toimitusjoh-
4 mania
taja Hanna Kolehmainen sanoo.
Lemminkäinen Talo Oy:llä
on aluejohtaja Jukka Aaltosen
mukaan täystyöllisyys, mutta seuraava puoli vuotta näyttää synkemmältä ja lomautuksiin joudutaan todennäköisesti alkuvuonna. Pienistä rakennusliikkeistä
esimerkiksi J. Martti Oy:llä on
toimitusjohtaja Janne Martin
mukaan hyvä tilanne ja töitä riittää kesään asti sekä omalla henkilökunnalla että alihankkijoilla
pääasiassa korjausurakoissa, kuten linjasaneerauksissa.
Alueen rakentajien mukaan
kilpailu urakoista on koventunut
ja tarjouspyyntöjä tulee harvakseltaan. Ne ovat yleensä myös
pieniä ja erityisesti julkisella puolella ehdot ovat koventuneet niin,
ettei tarjousta aina edes voida jättää.
– Viiden miljoonan euron
tarjous on jo suuri, joten myös
rakennusaika on lyhyt ja ennakoiminen pitkälle tulevaisuuteen
on entistä vaikeampaa. Lisäksi
kilpailu on selvästi kiristynyt, sillä tarjouksia tulee jopa 13–14 yhteen kohteeseen, kun niitä aiemmin on ollut 3-4, Rakennusliike
NCC:n Turun aluejohtaja Esa
Lehmusvuori sanoo.
Rakennus-Salama Oy on perinteisesti rakentanut paljon julkisia kohteita, mutta on niiden
vähyyden vuoksi toimitusjohtaja
Jori Salaman mukaan siirtynyt
enemmän yksityiselle puolelle ja
omaan tuotantoon.
Asuntokauppa käy edelleen
kohtalaisesti eikä kuluttajien
asunnonostoaikeissa ole isoa
muutosta. Jonkin verran hitautta
tulee asuntoketjun katkeamisesta. Jos vanhaa asuntoa ei saa myytyä, uutta ei uskalleta ostaa eivätkä pankit yleensä edes myönnä
lainaa. Rakentajien omassa asuntotuotannossa kohteen rakentaminen aloitetaan yleisesti vasta,
kun puolet tai suurin osa asunnoista on varattu. Rakentamista
pyritään keskittämään pääasiassa hyville keskustatonteille, joista on eniten kysyntää. m
manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI
ajankohtaista
LÖYDÄ OSAAJA,
HYÖDYNNÄ PALKKATUKI
– PARANNA KILPAILUKYKYÄ
LUOVALLA OSAAMISELLA.
www.luovamo.fi
Työnantajapalvelut
projektipäällikkö Sami Peltola
[email protected]
p. 0295 022 640
MAINOS
Siivoamme - ja olemme ylpeitä siitä
– Minusta on tärkeää, että voitto saadaan Suomeen ja voidaan kehittää alaa, sillä
olen huolissani hyvin koulutettujen ihmisten työnsaantimahdollisuuksista, Lasse
Leino arvioi.
DelsiTech tavoittelee vahvaa kasvua
supergeneerisellä lääkkeellä
TURUN SCIENCE PARKISSA toimiva lääkeannosteluteknologiayritys DelsiTech Oy sai
kesäkuun alussa uuden toimitusjohtajan
filosofian tohtori, dosentti Lasse Leinosta. Rekrytoinnin tavoite oli löytää uutta
suuntaa yhtiölle ja yhtiön uusi johto on
jo ehtinyt muuttaa yhtiön strategiaa. Tähän mennessä lääkeannostelupalveluista
ja teknologialisensioinnista liikevaihtonsa hankkineen yhtiön toiseksi liiketoiminta-alueeksi on tulossa omien lääkkeiden kehitys, jossa yhdistetään yhtiön
lääkeannostelumenetelmä jo käytössä
oleviin lääkkeisiin. Näiden supergeneeristen lääkkeiden kehitys ja kaupallistaminen mahdollistavat Leinon mukaan
jopa kymmenien miljoonien liikevaihdon
lähivuosina. Kasvutavoite on huikea, sillä toistaiseksi liikevaihto on ollut 200–
300 000 euron tasolla.
– Ensimmäinen oma tuotekehityshanke perustuu lääkkeeseen, jonka patentit päättyvät ensi vuonna. En voi vielä paljastaa, mikä se on, mutta sitä
käytetään suun kautta krooniseen sairauteen, jonka hoidossa lääkkeiden oikea annostelu on erityisen tärkeää. Me voimme
kehittää lääkkeestä ihon alle hyvin ohuella neulalla annosteltavan ns. depotvalmisteen, josta tarkka lääkeannostelumenetelmämme vapauttaa siitä päivittäin
tarvittavan määrän potilaan elimistöön
kuukausien ajan. Annostelumenetelmämme perustuu piihin, joka on täysin biohajoavaa ja sitä on luontaisesti elimistössä. Lisäksi sitä on hyvin ja kohtuuhintaan
saatavissa maailmalta, Leino kertoo.
Supergeneerisen lääkkeen kehitysprojekti on huomattavasti nopeampi ja
riskittömämpi kuin alkuperäislääkkeen,
koska se perustuu jo vuosia käytössä olleeseen tehokkaaseen ja turvalliseen
lääkkeeseen. DelsiTech voi aloittaa kliiniset tutkimukset jo noin vuoden kuluttua. Ne kestävät kahdesta kolmeen vuoteen, jonka jälkeen uusi lääke voidaan
kaupallistaa.
– Uskomme, että uusi tuotteemme tulee herättämään paljon myös kansainvälistä kiinnostusta, koska vastaavaa ei ole
markkinoilla ja sairaus on yleinen. Pystymme myös suojaamaan sen oman lääkeannosteluteknologiamme mittavien patenttien avulla, joita meillä on vuoteen
2033 asti, Leino toteaa.
Lasse Leino pitää tärkeänä, että liiketoiminnan tulevan kasvun hyöty saadaan
Suomeen. Kaikki DelsiTechin omistajat
ovat suomalaisia ja liiketoiminta on tarkoitus pitää jatkossakin Suomessa.
– Yritys on perustettu vuonna 2001
ja monet sijoittajat ovat olleet mukana
alusta asti. Olemme myös saaneet Tekesin rahoitusta. Se on erittäin tärkeää, koska sen avulla muutkin rahoittajat uskaltavat lähteä mukaan. Muissa maissa, edes
Ruotsissa, näin hyvää järjestelmää ei ole.
Suomessa myös ulkoiset puitteet, kuten
biohautomon laboratorio Turussa, on järjestetty hyvin, Leino toteaa.
Hänellä on pitkä kokemus lääkealan
tuotekehityksestä, liiketoiminnan kehittämisestä ja rahoituksesta muun muassa
Laurantis Pharma Oy:n ja BioCis Pharma Oy:n toimitusjohtajana ja viimeksi
mainitun perustajana, Orionilta, BioTiestä ja Ruotsista Astra Zenecalta.
mania ANNE KORTELA
Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected]
Arvostatko sitä, että yrityksessäsi käy aina sama, luotettava siivooja? Soita
siis meille, äidille tai tyttärelle, sillä haluamme tehdä sinut tyytyväiseksi.
Reija Suomento tietää, mitä siivoaminen on.
Hän on nuoresta iästään huolimatta siiHän aloitti sen jo 17-vuotiaana ja perusti vonnut jo seitsemän vuotta, mutta haluaa
vuonna 2006 oman siivouspalveluyrityksen, vielä parantaa ammattitaitoaan ja suorittaa
Rema Palvelun. Mikään siivouksen laji ei ole työn ohessa toimitilahuoltaja-koulutusta opvieras. Yhtä hyvin hoituu toimiston kuin ra- pisopimuskoulutuksena. Äiti ja tytär ovat
kennuksen tai remonyhdessä miettineet
tin jälkien siivous, tepaljon, mitä asiakkaat
rassien tai ikkunoiden
toivovat siivoukselta.
pesut tai ravintoloiden
– Meille on tärkeää,
ja kahviloiden siivous
että asiakkaamme tie- joko sopimuspohjaltää, kuka heidän tiloista tai keikkaluontoisesaan siivoaa. Palvelusna. Asiakkaina on olta tulee silloin henkilölut myös oikeuslaitokkohtaista ja joustavaa,
sen edustajia, joten Sini ja Reija Suomennon tiimi toimii
ja asiat voi sopia tutun
turvatarkastukset ovat tehokkaasti ja joustaa mielellään
siivoojan kanssa suoasiakkaiden tarpeiden mukaan.
kunnossa koko kolraan. Kuuntelemme
men hengen henkilökunnalla.
mielellämme asiakkaiden toiveita ja voimTytär Sini Suomento on perinyt äidiltään me auttaa siivouskäynnin yhteydessä myös
tinkimättömyyden työn tuloksista.
pienissä hankinnoissa. Voimme tuoda mu– Totta kai työ pitää tehdä aina kunnolla. Ei- kanamme esimerkiksi saniteettitarvikkeet,
hän samaan paikkaan kehtaisi muuten mennä käsipyyhkeet ja wc-paperin tai myös noruudestaan, enkä missään tapauksessa haluaisi maalit toimistotarvikkeet, kahvipaketit kekpilata isän ja äidin mainetta, kun työskentelen seineen tai jopa sämpylät, kahvileivät ja hedelmät palaveriin, naiset toteavat.
perheyrityksessä, Sini Suomento sanoo.
REMA PALVELU AY
Reija Suomento puh. 0400 125 845
Sini Suomento puh. 040 1649 668
s-posti: [email protected],
www.reijasuomento.fi
Turku Science Parkille Venäjän sopimus pääomasijoituksista
TURKU Science Park Oy on sopinut yhteistyöstä Russian Venture Capitalin (RCV)
kanssa, joka on Venäjän valtion omistama pääomasijoitusyhtiö. Se hallinnoi etenkin
korkean osaamistason yrityksiin sijoittavia rahastoja.
– Venäläiset toivovat yhteistyön vauhdittavan sikäläisen innovaatioekosysteemin
kehitystyötä. Sopimus avaa omalle huippuosaamisellemme yhteistyömahdollisuuksia esimerkiksi terveysteknologiassa ja lääkealalla, toimitusjohtaja Rikumatti Levomäki Turku Science Park Oy:stä kertoo.
Sopimus allekirjoitettiin lokakuun lopulla Moskovan innovaatiofoorumin yhteydessä. Se on jatkoa RVC:n, sen hallinnoiman biorahaston ja Turku Science Parkin
aiemmalle bioalan yhteistyölle. Turkuun saatiin myös 12.-14. marraskuuta vierailulle venäläisten bioalan pk-yritysten edustajia. Vuonna 2014 Turussa järjestetään Venäjän, EU:n ja Suomen yhteistyöhön keskittyvä Common Interests in Biotechnology
-konferenssi, jossa RVC on yhtenä Science Parkin kumppanina mukana. m
mania 5
ajankohtaista
Nanotekniikkaa
ja nelinkertainen
tuotanto
LIETOLAISEN perheyrityksen Finnsusp
Oy:n uudella tuotantolinjalla piilolasinestepullot täyttyvät vikkelästi. 35-vuotisjuhliaan viettävän yrityksen vienti on
vetänyt niin hyvin, että miljoonan euron
investointi tuotantoon oli välttämätön.
Nyt nelinkertaistunut tuotantokapasiteetti riittää kasvavalle viennille. Neljän
miljoonan euron liikevaihdosta tuli viime vuonna 95 prosenttia ulkomailta ja
tänä vuonna odotetaan lisää kasvua,
koska erityisesti vuonna 2010 aloitettu
Brasilian vienti on lähtenyt hyvin liikeelle.
– Suomen markkinat ovat pienet ja
koko ala on laskussa, viime vuonna pudotusta oli seitsemän prosenttia. Jos olisimme jääneet vain tänne, emme olisi
kasvaneet. Haemme kasvua niistä maista, joissa jo olemme, mutta myös uusilta
alueilta, erityisesti kehittyviltä markkinoilta. Liikevaihtotavoitteemme vuodelle 2015 on jo kahdeksan miljoonaa, toimitusjohtaja Seppo Isomäki toteaa.
Kemiallisen tuotannon osuus liikevaihdosta on 62 prosenttia ja tärkein
Brasiliaan matkaa miljoonia pulloja piilolasinesteitä vuodessa Liedosta.
vientituote on piilolasineste, jota viime
vuonna valmistettiin lähes kolme miljoonaa pulloa.
– Toimitimme pelkästään Brasiliaan
viime vuonna kaksi miljoonaa pulloa
piilolasinestettä, kun Pohjoismaiden koko kulutus oli saman verran. Brasiliassa
nesteet myydään apteekeissa, joita asiakkaallamme on ketjussaan 36 000. Niistä vasta 16 000:lla on tuotteitamme, joten kasvupotentiaalia on vielä paljon,
Steerpropin
menestystarinasta
kansainvälisessä
meriteollisuudessa
kertoi toimitusjohtaja
Jarmo Savikurki.
kemia-ryhmän johtaja, filosofian tohtori Riikka Järvinen kertoo. Hän on perheyrityksen toista polvea, perustajien
Olli ja Liisa Niemisen tytär.
Yrityksen toinen tuotantolinja, optiikka, on myös koneistettu uudestaan,
sillä uusi innovaatio, yksilöllisesti suunniteltava monitehosilmälasien Vario-linssi on siirtänyt vanhan hiontamenetelmän ja raakalinssivarastot
historiaan. Linssin yksityiskohtainen
räätälöinti perustuu tietokoneohjelmointiin ja uuteen CNC-tekniikkaan,
joiden avulla linssien kauko- ja lähinäön
kentät optimoidaan käyttäjän tarpeisiin.
Uusi nanotekniikkaan perustuva kovapinnoituslaite on kehitetty itse. Finnsuspin vahvuus on edistykselliset tuotteet,
jotka ovat pitkälti vuosia jatkuneen yliopisto- ja ammattikorkeakouluyhteistyön sekä piilolasinesteissä Allergia- ja
astmaliittoyhteistyön tuloksia. m
Kun asiakkaan luottamus on saatu ja projekti hoidettu hyvin, seuraa usein jatkoa,
sillä kaupat ovat tärkeitä investointeja asiakkaille. Asiakkaiden kanssa kehitetään
myös yhdessä tuotteita, mikä lisää molemminpuolista sitoutumista.
– Asiakasta pitää kuunnella ja heidän ongelmiaan ratkaista. Heille ei saa
tyrkyttää avaruusteknologiaa, kun he haluavat vain ostaa laivan, risteily- ja matkustajalaivojen korjausrakentamiseen
erikoistuneen Oy FCR Finland Ltd
(FCR):n toimitusjohtaja Hannu Luoto
toteaa.
Luodon mukaan tärkeintä on hyvä
suunnitelma, henkilökohtainen asiakastuntemus, asiakkaan kuunteleminen, hyvä verkosto ja rahoitus sekä oma kilpailukyky kunnossa, mikä tarkoittaa muun
muassa mahtavia tuotteita, nopeaa muutoskykyä ja äärettömän hyvää teknistä ja
kaupallista osaamista. m
Töitä luovan alan osaajille Luovamosta
Meriteollisuuden pk-yritykset kansainvälisiä
MERITEOLLISUUDEN markkinat ovat maailmanlaajuiset, mutta niillä pärjää ja pystyy kasvamaan, osoittivat monet alan yritysten edustajien puheenvuorot
teollisuuden ja yliopistojen yhteistyöseminaarissa Turun yliopiston kauppakorkeakoulussa.
– Kansainvälinen kilpailukyky on kaiken a ja o. Vaikka itse ei menisi ulkomaille, ne tulevat tänne. Se vaatii pitkäjänteisyyttä ja riittäviä resursseja. Ratkaisevan
tärkeää on löytää hyvät kumppanit ulkomailta, mutta usein hyvän ja huonon
erottaa vasta 2-3 vuoden kuluttua, raumalaisen suurten potkurien valmistajan
Steerprop Oy:n toimitusjohtaja Jarmo
Savikurki toteaa.
Steerprop Oy syntyi vuonna 2000
suoraan kansainväliseksi irtautumalla
isommasta yrityksestä markkinoiden
6 mania
murroskohdassa, kun kilpailijoita hävisi
markkinoilta. Yritys on onnistunut kasvamaan nopeasti, vaikka alussa oli vaikeuksia rakentaa rahoitusta ja luottamusta ilman referenssejä. Viime tilikaudella
liikevaihto oli noin 30 miljoonaa euroa
ja seuraavalle on budjetoitu jo 47 miljoonaa. Omaa henkilökuntaa on noin 50,
verkostossaan yritys työllistää noin 400
henkeä.
– Nykyisin painopisteemme on Venäjällä, Norjassa ja muualla Euroopassa,
jossain vaiheessa liikevaihdosta puolet
tuli Kiinasta. Kasvunäkymät ovat edelleen hyvät. Pullonkaulana on hydrodynaamisen ja vaativan koneenrakennuksen insinööriosaaminen, Savikurki sanoo.
Asiakassuhteiden hallinta on alalla
merkittävä kasvun moottori, sitä korostettiin lähes kaikissa puheenvuoroissa.
LUOVAMO eli Luovien alojen informaatio- ja työnhakukeskus palvelee luovien alojen työnhakijoita ja mitä tahansa alaa edustavia työnantajia TE-keskuksessa Turussa Linnankadulla. Tavoitteena on työnhakijoiden parempi työllistyminen ja
työnantajien liiketoiminnan kasvu ja kehittyminen.
– Tyypillinen työnhakija-asiakkaamme on vasta valmistunut korkeakoulutettu nuori. Hänen erityisosaamisensa voi olla esimerkiksi teollinen muotoilu,
graafinen suunnittelu, mainonnan suunnittelu, viestintäala, ohjelmien tai tapahtumien tuottaminen, animaation tekeminen, peliala tai työhyvinvointipalvelut.
Tarjoamme heille palkkatöitä, yritysideointia, neuvontaa ja lisäkoulutusohjausta. Tämä on meidän lisäarvomme luoviin aloihin erikoistuneena työvoimahallinnon palveluna, projektipäällikkö Sami Peltola Luovamosta kertoo.
Hän toteaa, että nuorilla on uutta osaamista, jolla yrityksen toimintaa voi kehittää ja muistuttaa myös, että Nuorisotakuun toteutumista voi edistää palkkaamalla nuoren työnhakijan Luovamon kautta.
– Työnantajille tarjoamme muun muassa mahdollisuutta helppoon osaamisen rekrytointiin kauttamme. Rekrytointia voidaan tapauskohtaisesti edistää myös
palkkatuella. Julkisena palveluna tarjoamme tilaajalle rekrytoimeksiannot veloituksettomina. Yhteistyökumppaneidemme kanssa käynnistämme myös lisäarvoa tuovia uusia liiketoimintaprosesseja, joita toteuttamaan haemme osaajia ja
yrityksiä. Kaiken kaikkiaan haluamme olla kehittämässä uusia työllistäviä liiketoimia asiakkaittemme välille, Peltola kertoo. m
manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI
ÅÅLANTIIN TAI RUÅTSIIN.
FINNLINESILLA.
Ville Oksanen on mukana EU-lainsäädännön valmistelutyössä.
Suomestako tietoturvan Sveitsi
TIETOTEKNIIKAN kehitys mahdollistaa yhä
kehittyneempiä tietojärjestelmiä, mutta
samalla uhka tietojen väärinkäytöstä suurenee. Keskustelu tiedonhallinnan sääntelytarpeesta ja siitä, kuka tiedon omistaa,
on kiihtynyt. Kansainvälisten sääntöjen
puuttuminen jarruttaa liiketoiminnan kehittämistä ja käynnissä on lakiuudistuksia
eri puolilla maailmaa.
– EU:ssa valmisteltavaan lakiin on
vireillä yli neljätuhatta muutosehdotusta eli kaaos on totaalinen. Edes lain valmistumisajankohdasta ei vielä pystytä
antamaan arviota ja viimeaikainen keskustelu on lisännyt paineita. Snowden-vuoto on USA:ssa vienyt jo luottamuksen pilvipalveluihin ja Suomessa on
puhuttu paljon esimerkiksi suojelupoliisin oikeuksista käyttää tietoja, EU:n
lakivalmisteluryhmän, EFFI:n jäsen,
Aalto-yliopiston tietoliikennejuridiikan
tutkija, OTT Ville Oksanen valotti tilannetta Turun yliopiston kauppakorkeakoulun kansainvälisen verkkokaupan
asiantuntijoiden ICEC-seminaarin paneelissa.
Toisaalta hän näkee tilanteessa myös
mahdollisuuksia Suomelle.
– Miksei Suomi voisi olla tietosuojan
Sveitsi? Tänne voitaisiin perustaa turvallisia tietovarastoja, joihin vakoilijat eivät
pääsisi käsiksi. Sellaisia ei vielä ole, mutta tarvetta niille olisi, Oksanen ehdottaa.
Aalto yliopiston teknologiaoikeuden
professori Juha Laine pitää henkilökohtaisen tiedon omistamista hyvin tunneherkkänä asiana. Yksityishenkilöt pitävät
selvänä, että omistavat omat tietonsa,
mutta tietoja käytetään myös liiketoiminnan välineenä ja toiminnan läpinäkyvyydessä on puutteita.
Kaikesta tietoliikenteestä jää digitaalinen jälki ja tämän tiedon yhdistäminen
henkilökohtaisiin tietoihin olisi monelle
toimijalle hyödyllistä, jo nyt sitä käytetään esimerkiksi hinnoittelussa. Jos kuluttaja on käynyt lentoyhtiön sivuilla tutkimassa samaa kohdetta useasti, hänen
tulkitaan olevan erittäin kiinnostunut ja
hänelle tarjottava hinta on korkeampi
kuin ensi kertaa kävijälle. Se kenellä tällaiseen tietoon on oikeus, ei kuitenkaan
ole yksiselitteistä.
– Se on täysin vastoin EU:n lainsäädäntöä, jonka periaate on, että kaikkien
hintojen on oltava näkyvillä, jotta kuluttajat voivat vertailla niitä. Tämä kysymys
on äärimmäisen tärkeä, Juha Laine sanoo.
Turun yliopiston tietojärjestelmätieteen professori Jukka Heikkilä ymmärtää hyvin tarpeen suojata tietoja, mutta
pitää ongelmallisena yksityisyyden rajojen määrittelyä ja on huolissaan siitä, että laeista saattaa tulla liian tiukkoja ja ne
haittaavat yritysten toimintaa.
– Tietoja pitäisi voida käyttää tehokkaammin. Esimerkiksi Sitran terveydenhuollon kehittämisprojektissa yksityisen
ja julkisen tiedon välille on jäänyt tietoaukkoja. Julkiset tietojärjestelmät ovat
lähes täysin avoimet, mutta yksityisen
terveydenhuollon henkilökohtaisiin tietoihin pääsee käsiksi vain henkilö itse,
Heikkilä toteaa.
mania ANNE KORTELA
Salon nuoret päivän johtajana
NUORKAUPPAKAMARIT järjestävät Päivä
Johtajana – Vastuu on sinulla! -tapahtumia marraskuun aikana eri puolilla Suomea yhteistyössä Nuori Yrittäjyys ry:n
ja YES ry:n kanssa. Tapahtuma tarjoaa
17–20-vuotiaille nuorille tilaisuuden
saada tietoa työelämästä, johtajuudesta
ja yrittämisestä ja kannustaa pohtimaan
omia ammatillisia vahvuuksiaan ja kiinnostustaan. Nuoret saavat seurata johtajan arkea päivän ajan.
Salossa Päivä Johtajana -tapahtumaa
vietetään 18.–20. marraskuuta. Tempaukseen osallistuu 22 yritystä. Tapahtumaan osallistuvat nuoret ja yrittäjät kutsutaan yhteiseen päätöstilaisuuteen
Salon lukioon keskiviikkona 20. marraskuuta klo 15 alkaen. Ohjelmassa on
mielenkiintoisia aiheenavauksia, ryhmätyöskentelyä ja tärkeitä työelämätaitoja ja -asioita käsitellään viihteellisin
keinoin. m
Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected]
Nyt
myös nAhvenalle
maa
2 AIKUISTA, BUFFETAAMIAISET JA -PÄIVÄLLISET JA HENKILÖAUTO
MENO-PALUU NAANTALI–LÅNGNÄS alk. 58 €
MENO-PALUU NAANTALI–KAPELLSKÄR alk. 119 €
Tarjous voimassa 31.3.2014 asti.
Tarjouskoodi: LAN
Katso tarkat hinnat ja ehdot www.finnlines.com/tarjoukset
Lisätietoja ja varaukset: finnlines.com tai 010 343 4500 (8,35 snt/puh. + 6,00 snt/min lankaverkosta tai 17,17 snt/min matkapuhelinverkosta).
Turun yliopistossa valtakunnallinen Sisäilmapaja 2014
TURUN yliopisto isännöi ensi vuonna valtakunnallista Sisäilmapajaa. Paja on järjestyksessään kuudes ja se pidetään Turussa 19.–20.11.2014. Sisäilmapajan järjestäminen Turussa julkistettiin 13.11. Nurmeksessa tämän vuoden Sisäilmapajan yhteydessä.
Arviolta 600 000 - 800 000 suomalaista altistuu päivittäin kosteusvaurioista aiheutuville sisäilmaongelmille. Pelkästään kosteusvaurioiden ja homeiden aiheuttamien hengityssairauksien suorat terveydenhoitokustannukset nousevat huimiin summiin.
– Sisäilmapaja kokoaa yhteen rakennus- ja sisäilma-alan käytännön toimijat. Teemana ovat sisäilmaviestinnän haasteet, ensi vuonna voimaan astuva asumisterveysasetus sekä alalle suunniteltu koulutusuudistus, kertoo erikoistutkija Anna-Mari Pessi Turun yliopiston aerobiologian yksiköstä.
Tapahtuman järjestävät Turun yliopiston aerobiologian yksikkö ja Sisäilmayhdistys
yhteistyössä Turun Ammattikorkeakoulun ja Turun kaupungin kanssa. Ohjelmaa järjestävät paikalliset toimijat. Paikalle odotetaan satoja asiantuntijoita eri puolilta Suomea. m
Neo- ryhmä laajenee
YKSITYISTEN lääkäritalojen kilpailu sai Turussa lisävauhtia marraskuussa. Kupittaalla
Sairaala Neon uudessa laajennusosassa aloitti toimintansa neurologiakeskus, Neuro Neo
ja heti perään Sairaala Neo avasi Lasten Neon, jossa on yhdeksän lastentautien erikoislääkärin vastaanotot. Laajennusosassa on myös Neon yleislääkäreiden vastaanotot sekä
uusi, kolmen Teslan laaja-aukkoinen magneettikuvauslaite, jolla voi kuvata erityisesti
aivoja, selkärankaa, suuria niveliä ja verisuonia.
Koko Neossa vastaanottokäyntien määrän arvioidaan nousevan ensi vuonna
30 000:een, josta 9 000 kohdistuisi Neuro Neoon ja 5 000 Lasten Neoon. Lääkäreiden ja
muun hoitohenkilökunnan määrä nousee lähes sataan.
Neuro Neossa on 16 neurologin ja neurokirurgin vastaanotot. Lääkärit omistavat
yrityksestä 65 prosenttia. Neo Terveys Oy omistaa yrityksestä 20 prosenttia ja Medi­
share Oy 15 prosenttia. Erikoislääkärien vastaanottojen yhteydessä toimivat myös muistikeskus, MS-keskus ja kliininen lääketutkimusyksikkö Neo Research. Lähtökohta yritykselle on neurologian nopea kehitys viime vuosina. Toimitusjohtaja on neurologian
erikoislääkäri Juha-Pekka Erälinna.
Lasten Neon lastenlääkärit ovat kokeneita erikoislääkäreitä, joista jokaisella on lisäksi suppean erikoisalan koulutus. Lääkäreillä on erikoisosaamista muun muassa lasten infektioista, allergioista ja astmasta, suolistosairauksista, vastasyntyneen ongelmista, munuais- ja virtsaelinsairauksista, veritaudeista, nivelvaivoista sekä kasvun ja
murrosiän kehityksen ongelmista. m
mania 7
uusiin asemiin
Johanna Siltala
Fläkt Woods Oy
Insinööri Ville Moilanen on nimitetty laatuinsinööriksi 1.10.13 alkaen ja AMK-insinööri Inkeri Laakso hankintainsinööriksi 1.9.2013
alkaen Turkuun.
Mainostoimisto Briiffi Oy
Heikki Kiviluoto on nimitetty tuotanto-AD:ksi, Miska Loimaala on nimitetty Web
Developeriksi. Pekka Männistö on nimitetty AD-assistentiksi tehtävänään graafinen
viimeistely ja kuvankäsittely. Sari Salminen
on nimitetty markkinointi-ja AD-assistentiksi
tehtävänään asiakasyhteydet sekä graafinen
viimeistely. Matti Vehniäinen on nimitetty Front-end Developeriksi vastuualueenaan
www-sivustojen rakenteiden ja toiminnallisuuksien ohjelmointi. Karoliina Yliniitty on
nimitetty projektiassistentiksi asiakasprojekteihin.
Mainostoimisto doop dmp Oy
Jari Myllykoski on nimitetty AD:ksi 5.8.2013.
Hän on toiminut Art Directorina yli 23 vuotta
ja työskennellyt aikaisemmin mm. Lahtinen
Mantere Saatchi & Saatchi -mainostoimistossa.
Kesko Lounais-Suomi Naantalin K-supermarket Ukko-Pekan uutena kauppiaana aloitti 16.10.2013 Sami Toivonen, entiset kauppiaat Timo ja Minna Könttä siirtyivät kauppiaiksi K-supermarket Raisio
Centeriin. Turun K-supermarket Hannunniitun
uusina kauppiaina aloitti 20.10.2013 Naantalin
K-supermarket Ellenistä kauppiaspari Jari ja
Elina Lehto, jotka jatkavat myös Naantalissa.
aiemmin toiminut julkisella sektorilla Kuntamaisema Oy:n tuotepäällikkönä ja Naantalin
Kansanterveystyön kuntayhtymän talousjohtajana.
Raisioagro Oy
Diplomi-insinööri Jarmo Puputti on nimitetty 1.11.2013 alkaen toimitusjohtajaksi ja Raisio-konsernin johtoryhmän jäseneksi. Hän
siirtyi Raisioon Nokian Raskaat Renkaat Oy:n
liiketoiminta- ja toimitusjohtajan tehtävästä. Toimitusjohtaja Leif Liedes siirtyi Benemilk-projektin neuvonantajaksi ja jatkaa konsernin johtoryhmän jäsenenä.
Teleste Oyj
Teleste Oyj:n uudeksi talousjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi on nimitetty kauppatieteiden maisteri Juha Hyytiäinen (46 v)
18.11.2013 alkaen. Nykyinen talousjohtaja Erja Saarikoski jää pois yhtiön palveluksesta
vuoden 2014 alussa.
Tilikeskus-Yhtiöt
OTM Saana Vallo on nimitetty laki- ja neuvontapalveluiden lakimieheksi 1.6.2013 alkaen ja tradenomi Hanna Vahtera sovellusasiantuntijaksi 1.7.2013 alkaen.
Turku Energia Oy
Konsulttiyhtymä Aika
Partnerina on aloittanut 1.11.2013 FM Timo
Vasankari vastuualueenaan teknologiajohtamisen kehittäminen, erityisesti kasvuhakuisten teknologiayritysten tuote- ja teknologiaroadmap tuotekehityskehitysprosesseineen.
LähiTapiola Etelä-Suomi
Yritysyhteyspäälliköksi Saloon on 19.8. nimitetty Mikko Kuusilehto, 36. Kuusilehto on
aiemmin työskennellyt myyntipäällikkönä
Pohjola Vakuutus Oy:ssä.
M3 Research A/S
Antto Kulla
Ville Pentti
Partner
Konsulttiyhtymä Aika
KTM Johanna Siltala aloitti marraskuun alussa partnerina turkulaisessa Konsulttiyhtymä Ajassa, joka on osaamiseltaan toisiaan täydentävien liikkenjohdon konsulttien yhteenliittymä. Siltala on brändimarkkinoinnin asiantuntija,
jonka kokemus on kertynyt kolmesta elintarvikealan yrityksestä. Viimeksi hän
on toiminut Raisio Oyj:n Elintarvikeyksikön Pohjois-Euroopan alueen markkinointijohtajana vuodesta 2006 helmikuun loppuun 2013 ja sitä ennen Leafillä kymmenen vuotta ja aiemmin Felix Abballa markkinointitehtävissä.
– Halusin pitkän työrupeaman jälkeen pitää ensin muutaman kuukauden
vapaata ja keskittyä muuhun elämään kuin työhön, mikä olikin hyvin hyödyllistä ja antoisaa. Syksyllä aloin kartoittaa työmahdollisuuksia Turun seudulla,
sillä en ollut innostunut lähtemään pääkaupunkiseudulle töihin. Kuulin, että
Aika etsii tiimiinsä henkilöä, jolla olisi kokemusta kuluttajamarkkinoinnista
ja kuluttajatutkimuksesta, joten se tuntui juuri minulle sopivalta.
Siltala kertoo miettineensä, että hänen kaupallisesta kokemuksestaan voisi olla hyötyä alueen pk-yrityksille ja konsulttina hän voisi tukea yritystä vaikkapa uuden strategian suunnittelussa tai muutoksen toteutuksessa. Esimerkiksi sukupolvenvaihdokseen on tulossa paljon yrityksiä ja vaihdoksen
yhteydessä uusille strategioille voisi olla tarvetta. Usein pienen yrityksen yrittäjä on muutenkin yksin miettimässä päätöksiään.
– Olen toiminut vain elintarvikealalla ja isoissa yrityksissä, mutta monet
brändimarkkinointiin liittyvä asiat ja toimintatavat ovat samankaltaisia kaikkialla. Brändi voi olla yhtä hyvin apteekilla, lääkärikeskuksella kuin jollain
tuotteellakin ja usein markkinointiin kaivattaisiin strategian kirkastamista,
jossa ulkopuolinen asiantuntija voi sparrata yritystä. Kuluttajan asenteista ja
käyttäytymisestä minulla on hyvin paljon tietoa, koska olen teettänyt ja käyttänyt tutkimusta paljon markkinoinnin apuna.
Johanna Siltala on tutustunut Konsulttiyhtymä Ajan koordinoimaan tutkimukseen, jonka Varsinais-Suomen Yrittäjät tilasi tämän vuoden alussa. Sen
mukaan alueella on paljon kasvupotentiaalia ja myös halua kasvaa ja kehittää
yritystoimintaa.
– Odotan innolla, että pääsen auttamaan yrityksiä, jotka haluavat kasvaa
ja pääsen tekemään töitä ihmisten kanssa. Olen aina vetänyt tiimejä ja tehnyt
paljon myös eri yksiköiden välistä yhteistyötä, joka on erittäin antoisaa.
DI Antto Kulla (s. 1978) on aloittanut 1.8.2013
konsernin kehityspäällikkönä strategisten
hankkeiden investointien, rahoitussuunnittelun ja projektianalyysien parissa. Hän siirtyi tehtävään Fortumin IT Managerin paikalta.
KTM, LuK Ville Pentti (s. 1979) on aloittanut
1.5.2013 sähkönmyynti-yksikössä tiedonhallinnan asiantuntijana asiakaspalvelun tietojärjestelmien ja raportoinnin parissa. Hän siirtyi
Suur-Savon Sähköstä Mikkelistä sähkön hankintapäällikön tehtävistä.
Turun Teknologiakiinteistöt Oy
Arto Kuuluvainen
Markkinointitutkimukseen ja laadukkaan tutkimusdatan keräämiseen erikoistunut M3 Research A/S on nimittänyt KTT Arto Kuuluvaisen uudeksi tutkimuspäälliköksi. Hän siirtyy
tehtävään Turun kauppakorkeakoulun tutkimus- ja asiantuntijatehtävistä, joissa hän toimi kahdeksan vuotta.
Julia Terävainen
KTM Julia Teräväinen on nimetty Turun Teknologiakiinteistöjen asiakasvastaavaksi. Hän
vastaa yhtiön asiakassuhteista ja uusasiakashankinnasta ja on aiemmin työskennellyt
Realia Isännöinti Oy:n isännöitsijänä.
Mediradix Oy
Kimmo Haapasalo
Mediradix Oy:n myyntijohtajaksi on 29.8.2013
kutsuttu KTM Kimmo Haapasalo. Hän on
NIMITYSUUTISET [email protected]
8 mania
manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI
Niina Bergring
Vesa Halme
Sijoitusjohtaja
Veritas Eläkevakuutus
Asiakkuusjohtaja
Tilikeskus-Yhtiöt
KTM Niina Bergring nimitettiin Veritas Eläkevakuutuksen sijoitusjohtajaksi
ja johtoryhmän jäseneksi syyskuun alussa. Hän siirtyi tehtävään Stiftelsen för
Åbo Akademista ja on aikaisemmin toiminut eläkealalla sijoitusjohtajana KEVA:ssa. Hän on työskennellyt myös Nordeassa ja 2000-luvulla viisi vuotta Lontoossa UBS Investment Bankissa sekä Suomessa pankkiiriliike Alfred Bergillä.
– Oli mukavaa palata eläkevakuutusten pariin, vaikka viihdyin hyvin myös
Åbo Akademin säätiössä. Kummassakin työllä on laajempaa merkitystä kuin
mahdollisimman hyvän tuoton hakeminen, ja pidän sitä tärkeänä. Veritaksen
sijoitussalkku on säätiötä suurempi ja minulla on nyt oma tiimi johdettavanani. Alalla on myös kilpailua, joka motivoi minua, sillä pidän haasteista.
Bergring innostui sijoittamisesta jo opiskeluaikaisessa kesätyöpaikassaan
Alfred Bergillä Helsingissä.
– Se vei heti mukanaan. Alan oppii parhaiten töitä tekemällä ja erityisesti
Lontoossa globaalissa sijoituspankissa opin todella paljon. En kuitenkaan lämmennyt yltiökapitalismille, jota siellä näki. Palasin Suomeen ensimmäisen lapsemme synnyttyä, sillä uran ja perheen yhdistäminen ei Lontoossa ollut mahdollista.
Sijoittamisessa Bergringiä kiehtovat erityisesti asioiden ja tapahtumien väliset yhteydet, joihin liittyy kaikkea politiikasta alkaen. Maailman seuraaminen on jatkuvaa työtä ja vie paljon aikaa.
– Haluan ymmärtää kaiken mahdollisimman laajasti ja vähintään keskipitkällä aikavälillä. Erityisesti isot talouslehdet, eri maiden ja maanosien keskuspankkien tiedot ja keskustelut pitkän linjan analyyttisten ammattilaisten
kanssa ovat hyödyllisiä. Tietoja vertailemalla ja yhdistelemällä alkaa muodostua kokonaiskuva.
Bergring pitää myös Veritaksen sijoitustoiminnassa tärkeänä ymmärtää sijoituskohteiden luonne, jotta riskit voi hallita ja toiminnan kestävyydestä voi
olla varma. Suoraa osakesijoitusta tehdään vain suomalaisiin yhtiöihin, joiden
edustajia tavataan säännöllisesti tai hyvin tunnettuihin pohjoismaisiin yhtiöihin. Tarkoin valittujen rahastojen kautta voidaan sijoittaa muualle maailmaan.
– Olen kontrollifriikki ja vältän turhaa riskiä. Analyysi on tehtävä itse ja
sijoituskohteet on tunnettava tarkoin. Organisaatiomme ei ole iso, mutta voimme hyötyä joustavuudestamme isoihin verrattuna.
Kauppatieteiden maisteri, KHT-tilintarkastaja Vesa Halme aloitti Turun Tilikeskus -Yhtiöissä syyskuun alussa uudessa tehtävässä asiakkuusjohtajana. Tilikeskus-Yhtiöihin kuuluu neljä tilitoimistoa, joista kaksi on Turussa, yksi Raisiossa ja yksi Kaarinassa. Henkilökuntaa on yhteensä noin 90. Halme siirtyi
yhtiöön PricewaterhouseCooperista, jossa kokemusta tilintarkastuksesta ehti
kertyä 12 vuoden ajan.
– Tämä on erittäin mielenkiintoinen tehtävä. Teen edelleen myös tilintarkastuksia, mutta toimenkuvani on hyvin monipuolinen. Annan tilitoimistojen kirjanpito- ja palkkalaskenta-asiakkaille laki- ja neuvontapalveluja ja lisäksi hoidan erilaisia kertaluonteisia tehtäviä, joita voi tulla myös muilta kuin
omilta asiakkailtamme.
Halme on jo ehtinyt hoitaa erityisesti yritysten sukupolvenvaihdoksiin liittyviä asioita. Esimerkiksi yrityksen arvonmäärityksessä tarvitaan ulkopuolista asiantuntijaa, joka voi kertoa, miten arvo vaikuttaa verotukseen ja mitä huojennuksia siihen voi saada sekä arvioida omistuksen siirrolle suotuisimman
ajankohdan.
– Sukupolvenvaihdokset ovat erityisen ajankohtaisia, mutta kaikenlaisia
muitakin kysymyksiä tulee eteen. Kahta samanlaista päivää ei ole ja pidän siitä. Neuvon yrityksiä esimerkiksi yhtiömuodon muutoksissa paremman riskienhallinnan kannalta ja mahdollisen taloushallinnon sähköistämisen tai ulkoistamisen eri vaihtoehtojen mietinnässä. On aina positiivinen tunne, jos
pystyy tarjoamaan asiakkaalle lisäarvoa.
Vesa Halme tapaa asiakkaita paljon kasvokkain ja jos kysymyksessä on kirjanpito- tai palkkalaskenta-asiakas, mukana on myös asiakasvastaava. Halme
kokee tilitoimiston palvelun laajentumisen enemmän neuvovaan rooliin koko ajan voimistuvana ilmiönä, jolle on selvästi tarvetta.
– Uusia säännöksiä tulee niin verotukseen kuin lainsäädäntöönkin koko
ajan lisää eikä varsinkaan pienissä yrityksissä ole mahdollisuuksia seurata kaikkia muutoksia riittävän tarkkaan, koska asiat ovat monimutkaisia ja soveltamisvaihtoehtoja on paljon. Tällä hetkellä pohditaan esimerkiksi osinkoverotusmuutoksen vaikutuksia. Myös yritysten toiminta on monimutkaistunut ja
kansainvälistä kauppaa käydään jo aivan pienissäkin yrityksissä. Silloin voidaan tarvita esimerkiksi eri maiden verolakien tuntemusta.
Tilikeskus-Yhtiöissä Halme kuuluu kolmen hengen neuvontatiimiin, jossa tarjotaan kirjanpitopainotteisten neuvojen lisäksi myös lakiasiainpalveluja.
Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected]
mania 9
Tehdas ja suunnittelu
Oman kilpailukyvyn määrätietoinen kehittäminen on tuonut loimaalaiselle
Pemamek Oy:lle oman alansa kärkiyrityksen aseman maailmassa.
Asiakaskumppanuuksia halutaan vielä entisestään syventää menemällä myös
maantieteellisesti heitä lähemmäs.
E
uroopan suurimman robottihitsausaseman suunnittelija
ja valmistaja Pemamek on ehtinyt tehdä paljon muutakin
isokokoista ja ainutlaatuista yli 40 vuotta kestäneen historiansa aikana. Ainutlaatuista on sekin, että pienyrityksestä on kasvanut noin 50 alihankkijan verkostoa pyörittävä kokonaistoimittaja. Tästä Pemamek palkittiin syyskuussa
Tampereen Alihankintamessuilla Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys LOGY:n luovuttaessa toimitusjohtaja Pekka Heikoselle Vuo-
Pekka Heikonen
korostaa hyvien
asiakaskumppanuuksien
kehittämisen tärkeyttä.
10 mania
den 2013 Päähankkija -palkinnon.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana lähes nelinkertaistunut,
40 miljoonan euron liikevaihto kertyy 95-prosenttisesti kansainvälisiltä markkinoilta pääosin Euroopan ulkopuolelta, Venäjän
osuus on noin viidesosa. Meriteollisuuden lisäksi asiakkaita löytyy esimerkiksi konepajoista, energialaitoksista, tuulivoimaloiden
valmistajista ja laitevalmistajista.
– Ilman vahvaa vientiä meillä olisi välillä ollut huonoja aikoja, mutta teemme sen hyväksi kovasti töitä joka päivä. Aloitimme
viennin jo 1970-luvulla ja 1980-luvun puolivälistä lähtien se on
tuonut yli puolet liikevaihdosta. Lähivuosina kasvua odotetaan erityisesti BRIC-maista eli Brasiliasta, Venäjältä, Intiasta ja Kiinasta,
joissa olemme jo päässeet hyvään alkuun, Pekka Heikonen sanoo.
KASVUODOTUKSET NÄKYVÄT MYÖS KONKREETTISESTI, sillä Pemamek
perusti viime vuonna oman tytäryhtiön Venäjälle ja myyntitoimiston Brasiliaan. Tänä vuonna on perustettu vielä kaksi myyntitoimistoa; huhtikuussa Saksaan ja elokuussa Puolaan.
– Tämä perustuu kasvustrategiaamme, sillä haluamme aidosti globaaliksi toimijaksi ja siinä auttaa, kun olemme entistä lähempänä asiakkaitamme. Myyntiyhtiöitä tulee lisääkin,
harkitsemme parhaillaan myös Pohjois-Amerikkaan etabloitumista sekä Kiinan ja Intian yhtiöitä. Meille on erittäin tärkeää ymmärtää asiakkaidemme tarpeita mahdollisimman hyvin ja luoda asiakassuhteista tiiviit kumppanuussuhteet, Heikonen kertoo.
Ulkomailla olevat toimistot ovat muutaman hengen myynti- ja huoltoyhtiöitä eikä niihin ole tarkoitus siirtää suunnittelua tai valmistusta Suomesta. Loimaalla Pemamekilla on omalla tontillaan, aivan 9-tien kyljessä tilaa tarvittaessa kasvaa. Modernit tuotantotilat valmistuivat vuonna 2003. Se oli iso
investointi, mutta mahdollisti nopean kasvun ja tiloja laajennettiin jo kuuden vuoden kuluttua, vuonna
2009. Pekka Heikonen kannustaa myös
muita yrityksiä investoimaan, mutta korostaa riskien hallinnan tärkeyttä.
– Suomessa teollisuuden
manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI
(Kuva: Pemamek Oy)
Suomessa
investointeja ei ole läheskään riittävästi. Kuitenkin teollisuutta tarvitaan ehdottomasti, emme voi kansakuntana pärjätä pelkillä palveluilla. Tänne ei ole pitkään aikaan syntynyt uutta keskisuurta
teollisuutta ja isoa teollisuutta on poistunut. Kustannustason nousu on katkaistava. Se on heikentänyt Suomen kilpailukykyä esimerkiksi Saksaan ja Ruotsiin verrattuna noin 10 prosenttia. Yritysten omalla vastuulla on kuitenkin huolehtia itse oman kilpailukykynsä kehittämisestä.
PEMAMEK EI OLE POISTUMASSA SUOMESTA, vaan tavoitteena on kasvaa voimakkaasti edelleen.
– Tuotekehitystä ja tuotantoa ei siirretä pois Suomesta. Täällä
on kaikki osaaminen ja strategiamme on kehittää sitä voimakkaasti edelleen. Toistaiseksi tilat riittävät, vaikka vuoden alussa ne vähän pullistelivat, kun valmistimme Keppel Felsin Singaporen off­
shore-telakan automaatiotuotantolinjoja. Teimme niistä 10 miljoonan euron projektikaupat ja lähetimme sinne 75 kontillista
koneita ja laitteita, Heikonen kertoo.
Keppel Fels on maailman johtava offshore eli merellä toimivien öljynporauslauttojen ja erikoisalusten valmistaja, Keppel-yhtiöihin kuuluu 20 telakkaa ja toimistoa eri puolilla maailmaa. Pema-laitteilla Singaporen telakka automatisoitiin ja uusien laitteiden avulla tuottavuutta pystytään nostamaan merkittävästi
samalla säilyttäen tasainen laatu. Keppel Fels mainitsee tärkeimmäksi syyksi suomalaisen Pemamekin valitsemiseen toimittajaksi joustavan suunnittelun, tuottavat ratkaisut sekä korkean laadun.
Parhaillaan työn alla on myös Keppelin uusin tilaus.
PEKKA HEIKOSEN MUKAAN PEMAMEKIN hitsausrobottilinjojen avulla
tuottavuus voi nousta 5-10 -kertaiseksi, joten vaikka investoinnit
ovat suuria, ne auttavat asiakkaita tehostamaan omaa toimintaansa ja saamaan investoinnit maksetuksi takaisin nopeasti. Yhtiö ei
kuitenkaan halua profiloitua vain hitsausrobottien toimittajaksi.
– Pyrimme erottumaan kilpailijoistamme sillä, että tarjoamme räätälöityjä kokonaisratkaisuja sen sijaan, että myisimme vain
yksittäisiä laitteita ja olemme onnistuneet siinä. Liikevaihdostamme 70 prosenttia on projektitoimituksia. Pienimmät projektit ovat
noin puolen miljoonan euron luokkaa, isot kymmenen miljoonaa.
Projektitoimituksissa suunnittelusta keskimäärin kolmasosa
on mekaanista, kolmasosa automatiikkaa ja sähkötekniikkaa ja
kolmasosa ohjelmointia.
– Erikoistuminen on äärimmäisen tärkeää, kun haluaa kehittää maailmantason osaamista. Pyrimme koko ajan olemaan edellä kilpailijoitamme ja sovellamme hyvin uutta teknologiaa. Koska
olemme kärkipaikalla omalla alallamme, meidän on itse innovoi-
Kiinalaisen Jiangnan Changxing Shipbuildingin kaksi PEMA PWB -kahdelta puolen hitsausasemaa
magneettipedeillä.
tava uutta. Panostamme siihen paljon ja innovoimme usein porukalla. Haemme innoitusta myös muilta teknologian osa-alueilta,
Pekka Heikonen kertoo.
PEMAMEKIN HENKILÖKUNNASTA NOIN PUOLET ON insinöörejä ja merkittävä osa diplomi-insinöörejä, joten osaamispotentiaalia riittää.
Kun Pekka Heikonen itse tuli yritykseen
vastavalmistuneena vuonna 1978, hän oli
talon ensimmäinen insinööri.
– Tästä tuli minulle elämäntyö, tulin
aluksi töihin ja nyt olen ollut yrittäjänä 25
vuotta. Olen erittäin iloinen, että myös kolme lastani ovat mukana yrityksessä. PoikaErikoistuminen on äärimmäisen
ni Jaakko Heikonen on varatoimitusjohtaja ja toisetkin ovat hallituksessa. Se kannustärkeää, kun haluaa kehittää
taa erityisesti investoimaan ja kehittämään
maailmantason osaamista
yritystä. Viime vuosina olemme kehittäneet
erityisesti laitteiden käytettävyyttä ja teollista muotoilijaa on käytetty suunnittelussa jo 2000-luvun alusta lähtien. Tekniset ratkaisut syntyvät usein
yhteistyössä asiakkaiden kanssa tuotetta kehittäessä.
KANSAINVÄLISTYMISESSÄ PARASTA MAINOSTA ovat onnistuneet asiakasprojektit, joista tieto kulkee ja vanhat asiakkaat palaavat tilaamaan uusia ratkaisuja. Myös messuilla esittäydytään ahkerasti,
esimerkiksi tänä vuonna noin 15 messuilla, joista vain yhdet olivat
Suomessa.
– Tällä hetkellä tilauskantamme on hyvä. Kesällä tilauspuolella
oli erittäin vilkasta, nyt on ollut vähän hiljaisempaa ja keväälle tarvitaan vielä lisää töitä. Ensi vuoden kasvutavoitetta ei vielä ole lyöty lukkoon, hän toteaa.
mania ANNE KORTELA henkilökuva MONSUUNI
Pemamek Oy
• Metalliteollisuuden perheyritys Loimaalla,
päätuote hitsausautomaatioratkaisut
• Perustettu vuonna 1970, perustaja Pentti Ala-Nissilä
• 1988 alkaen omistajaksi, toimitusjohtaja, insinööri Pekka Heikonen
• Työskennellyt yrityksessä vuodesta 1978 lähtien
• Perheen kolme lasta; Mirkka, Jaakko ja Lauri Heikonen
ovat mukana yhtiössä
• Liikevaihto noin 40 milj. euroa (70 % projektitoimitukset,
20 % ratkaisut, 10 % palvelut)
• Liikevaihdosta 95 % viennistä, yli 60 % Euroopan ulkopuolelta
• Henkilökuntaa noin 150, keski-ikä 37-38 v., noin puolet insinöörejä/
diplomi-insinöörejä
• Myyntiyhtiöt: Brasiliassa, Saksassa, Puolassa ja Venäjällä, suunnitteilla:
Kiina, Intia, Pohjois-Amerikka
• Asiakassektorit: meri- ja offshore-teollisuus (suurin, n. 30 %
liikevaihdosta), raskas konepajateollisuus, liikkuvat työkoneet,
teräsrakenteet, energiateollisuus/voimalaitosvalmistajat,
tuulivoimateolllisuus, prosessi- ja ydinvoimateollisuuden
laitevalmistajat
Yrityksen merkkitapahtumia:
• 2013 Vuoden Päähankkija 2013- tunnustus, Suomen osto- ja
logistiikkayhdistys LOGY ry
• 2013 Myyntiyhtiöt Saksaan ja Puolaan
• 2012 Tytäryhtiö Venäjälle ja myyntiyhtiö Brasiliaan
• 2011 PEMA WeldControl käyttöliittymä ja alusta kehitettiin
• 2010 Strateginen kumppanuus (markkinointi/myynti)
Lincoln Electricin (GB) kanssa
• 2009 Tehdasrakennuksen laajennus 12 500 m2:iin
• 2003 Uusi tehdasrakennus Loimaalle moderneilla automaatioilla,
tuotekehityksen tehostaminen
• 2000 PEMA WeldVision System- lanseeraus
(patentoitu kamerateknologia ym.)
• 1992 Tasavallan presidentin Kansainvälistymispalkinto
• 1985 Ensimmäinen hitsausrobotti myytiin
• 1980 PEMA hitsausautomaatioratkaisujen lanseeraus
• 1975 Kappalekäsittelylaitteiden vienti alkoi
• 1970 Yritys perustettiin, päätuotteet hitsauspöydät ja -rullastot
mania 11
teema
ICT JA
OSAAMINEN
Turku Game Lab laajentaa
pelialan yhteistyötä ICTtalossa Turussa.
T
urun Kupittaalla ICT-talossa on
tehty töitä pelien kehittämisen parissa jo vuodesta 2006 lähtien. Turun ammattikorkeakoulu (AMK), Turun
yliopisto sekä peliharrastajat, opiskelijat
ja yritykset ovat kehittäneet yhteistyönä
koulutusta vastaamaan alan tarpeita ja
nykyisin pelialaa voi opiskella molemmissa oppilaitoksissa omana suuntautumisvaihtoehtonaan. Tuloksia on jo tullut,
sillä tähän mennessä on jo kehitetty noin
200 peliä ja niiden ympärille on syntynyt
kolmisenkymmentä yritystä. Pelialaa esiteltiin äskettäin laajasti myös Turun Messukeskuksen Tiedemessuilla.
ICT-talon palvelutoimintaa on nyt
laajennettu Teknologiateollisuuden
100-vuotissäätiön rahoittamalla Turku
Game Lab -laboratoriolla, jonka avajaisia vietettiin lokakuun alussa.
Turussa tähdätään
pelialalle tosissaan
– Tavoitteena on saada syntymään lisää yrityksiä, aktivoida peliyhteisöä yhdessä Turku Science Parkin kanssa sekä
kehittää alan opetusta edelleen. Pelialalle on avattu oma portaali ja sosiaalisessa
mediassa pyörii vilkas keskustelu, Turun
yliopiston ohjelmistotekniikan lehtori
Jouni Smeds kertoi avajaisissa.
Pelejä käytetään nykyisin viihteen lisäksi yhä enemmän myös opetusvälineenä ja osana yritysten toimintaa. Yhtenä
esimerkkinä on Mansoft Tekniikka tietotekniikka Oy:n ja Turun ammattikorkeakoulun yhdessä kehittämä Smart Mathias
-matematiikkapeli Windows Puhelimelle. Peli on suunnattu alakoululaisten matematiikan taitojen harjoittamiseen houkuttelevana kokonaisuutena. Toimitusjohtaja Samu Bäckmanin mukaan yhteistyö sujui erinomaisesti ja tulee
jatkossa vielä laajenemaan.
Tekesin mukaan alan kokonaisarvoksi lasketaan Suomessa kaksi miljardia euroa ja ammattimaiseen peliliiketoimintaan keskittyneittä yrityksiä on noin 180.
Kehityksen painopiste on mobiililaitteissa, mutta myös PC, konsolit, ja online
ovat hyvin tuettuna. Myös merkittävimmät pelijulkaisijat, kuten Disney, EA Maxis, Ubisoft ja Playground Publishing sekä pelimoottorivalmistaja Unity ovat ran-
tautuneet Suomeen korkeatasoisen osaamisen ansiosta. Pelialan arvioidaan
työllistävän 2 200 henkeä. Ammattimaisen työvoiman tarve on peliyrityksille
tehdyn kyselyn mukaan seuraavan vuoden aikana noin 150.
Syntyykö täällä uusi Supercell tai Rovio? Peleistä kiinnostuneista ei ainakaan ollut
pulaa Turku Game Labin avajaisissa. Lisää Supercell-tarinoita ja pelialan koulutusta
SUOMEN ohjelmistoyritysten piirissä
uutinen Supercellin myynnistä japanilaiselle teleoperaattorille Softbankille ja peliyhtiö GungHolle on otettu
vastaan hurraa-huudoin. Skaalautuvia
ohjelmistotuotteita valmistava Supercell on esikuva monelle kasvuyritykselle. Myynti on osoitus suomalaisen
ohjelmistoteollisuuden voiman tun-
nosta, Ohjelmistoyrittäjät ry:n tiedotteessa todetaan.
– Ohjelmistoala kannattelee koko
Suomen tulevaisuutta. Miltä muulta
alalta punnertaa sata miljonääriä alle
kolmessa vuodessa? Näin pienen kansakunnan ei kannata hukata osaajia,
joten minun puolestani koodaamisen
voisi vaikka ottaa peruskoulun pakol-
listen aineiden joukkoon, Ohjelmistoyrittäjät ry:n toimitusjohtaja Rasmus Roiha iloitsee ja jatkaa:
– Se, että japanilaiset ostivat puolet Supercellistä, on todellinen voitto
koko kasvuyritys-ekosysteemille. Se
on huikea osoitus siitä, kuinka idea jalostetaan, viedään tuotantoon ja saavutetaan räjäyttävä lopputulos. Super-
celliä on ollut tukemassa Tekes ja yliopistot, joiden satsaus palkittiin
kerralla. Yhtiö on ilmoittanut maksavansa veronsa jatkossakin Suomeen.
Kaupan myötä myös suomalainen ITalan enkelisijoittajakööri saanee vahvistusta. Molemmat seikat lupaavat hyvää ohjelmistoalalle ja sitä kautta koko Suomelle. m
Uusi teknologia tuo strategista hyötyä
ICT-toimintojen kehitys mahdollistaa uusia tapoja toimia, mutta usein ne jäävät
oivaltamatta, kun keskitytään kustannussäästöihin ja vanhan toimintatavan hiomiseen. Viime vuosien mantrat, kuten ERPit
ja SAPit eivät yksinään ratkaise yrityksen
menestystä, vaikka niin tunnutaan joskus
ajateltavan.
– Pelkällä prosessien viilaamisella ja
tehokkuuden parantamisella ei enää saa-
Fujitsun Finlandin asiakassuhdejohtaja Heikki Pylkkänen (oik.) ja Fujitsu Nordicin
teknologiajohtaja Glen Koskela rohkaisevat hyödyntämään ICT-kehitystä uuden
liiketoiminnan synnyttämiseen.
12 mania
da riittävää lisäetua, koska sitä on tehty
niin pitkään. Rohkaisen yrityksiä käyttämään tietotekniikkaa paljon monipuolisemmin. Esimerkiksi mobiiliteknologian
kehittymisestä voi löytää uusia tiedon sovellusalueita, jotka voivat parhaimmillaan
tuoda kokonaan uutta liiketoimintaa, Fujitsu Nordicin teknologiajohtaja Glen Koskela kertoi WTC Turun Tulevaisuuden
teknologia -tilaisuudessa.
Hän puhuu erilaisten arvoketjujen ymmärtämisen tarpeesta. Fyysisen arvoketjun lisäksi myös digitaalisen ja sosiaalisen
arvoketjun merkitys on yrityksille suuri.
Sosiaalinen arvoketju voi parhaimmillaan
tuoda etua esimerkiksi, jos tarvitaan harvoin ”eliittiosaamista”, kuten tiettyä softaa.
Tarvittavan osaamispalikan voi silloin ostaa maailmalta digitaalisena.
– On ymmärrettävä myös reaalimaailmaa ja osattava yhdistää tieto populaatiosta, ilmiöt ja tarpeet. Ehkä yritykselle ei
riitä, että sillä on maailman kovin logistiikkaketju, jos se ei huolehdi digitaalisesta arvoketjustaan. Esimerkiksi BMW:llä
on tieto liikkeellä olevien autojen osien
kulumisesta ja se voi sen avulla ennakoi-
da vaihtotarpeet ja tiedottaa niistä asiakkailleen.
Koskela kehottaa pysähtymään teknologisen kehityksen murroskohdissa miettimään, mikä yrityksen toiminta-ajatus on,
ja miten uutta teknologiaa voisi käyttää
hyödyksi strategisten tavoitteiden toteuttamisessa. Ei kannata vain miettiä teknisiä ratkaisuja, kuten mitä ohjelmistoja ottaa käyttöön tai tallentaako tiedot pilveen
vai omalle serverille, vaan paneutua mahdollisuuksiin laajemmin. Uusi tekniikka
voi muuttaa kilpailukenttää, ja jos sitä ei
osaa käyttää hyödyksi, voi jäädä sivuun.
Aivan arkisiakin askareita voi miettiä
siitä näkökulmasta, mitä uutta niiden hoitamiseen voisi keksiä. Esimerkiksi turvavälineiden tarkastusta kiinteistöissä voisi
helpottaa, kun niissä olisi anturit, jotka ilmaisisivat suoraan tietojärjestelmään huollon tarpeen sen sijaan, että joku kiertää
tutkimassa ne kaikki. Tai älykäs kävelykeppi voisi vaikkapa GPS-tekniikan avulla ohjata harhailevan vanhuksen omaan
kotiinsa tai lähettää hälytyksen hänen sijainnistaan, jos se on liian kaukana normaalilta reitiltä. m
manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI
teema
Expert Village
kehittää
hyvinvointiteknologiaa
Salossa
Mobiilisovellus
ohjaa lääkitystä
ICT JA
OSAAMINEN
S
alossa on syntynyt tuotteistettu
asiantuntijayhteisö, Expert Village,
jonka tavoitteena on kehittää hyvinvointialalle kilpailukykyisiä, käyttäjälähtöisiä tuotteita. Yhteisö on muodostettu yhteistyössä Salon kaupungin
vanhuspalveluiden kanssa.
– Halusimme luoda yhteisön, jossa
käyttäjät otetaan huomioon jo suunnitteluvaiheessa, sillä hoitoalan asiantuntijat ja ikäihmiset ovat turhautuneet vaikeakäyttöisiin, puolivalmiisiin teknologiaratkaisuihin, Yrityssalo Oy:n projektipäällikkö Janne Seittenranta kertoo.
– Haemme uusia ratkaisuja erityisesti kotona asumisen tukemiseen, toiminnan kehittämiseen ja turvallisuuden parantamiseen. Pilotoinneilla voimme varmistaa toimivuuden jo ennen hankintapäätöstä, vanhuspalveluiden johtaja
Hannele Lyytinen toteaa.
Toiminta on lähtenyt hyvin käyntiin
ja tuonut jo onnistumisia.
– Kehitämme Juha Punta Oy:lle laitetta, jossa tavarat puhdistuvat säilytyksen aikana. Monet “Hygion” sovellukset
liittyvät hyvinvointiteknologiaan ja olemme saaneet hyvää taustatukea Expert Villagesta, käyttäjätestauksesta vastaava
Heikki Nummelin Stratox Oy:stä kertoo.
Expert Village tarjoaa kolme palvelua: mahdollisuuden tutustua hoitotyön
arkeen (Express), tuotteen käytettävyyden arviointia (Visit) ja pidempää pilotointia (Stay). Verkoston muodostaa 17
Salossa sijaitsevaa yksilöllistä ympäristöä, joiden tarpeet on kartoitettu ja henkilöstö koulutettu. m
FirstView
Digital Signage
kansainvälistyy
TURKULAINEN FirstView Digital Signage
on valittu yhdeksi Tekesin Kasvuväylä-yritykseksi. Kasvuväylä tukee 16 palveluun valitun yrityksen kehittymistä ja
kansainvälistymistä. Vuonna 2004 perustetulla FirstView Digital Signagella on
Turussa kymmenen hengen henkilökunta ja sen liikevaihto oli viime vuonna reilut miljoona euroa. Tänä vuonna tavoite
on kasvattaa liikevaihto viennillä 1,5 miljoonaan Kasvuväylän avulla. Yritys saa
palvelusta Kasvuluotsin, joka etsii sopivimmat palvelut ja koordinoi eri toimijoiden välistä yhteistyötä.
FirstView Digital Signagen toiminta
kehittynyt hotellien kokousjärjestelmien
kehittämisestä info- ja mainosnäyttöihin,
joiden käyttäjinä on jo satoja yrityksiä ja
organisaatioita. FirstView-järjestelmä
koostuu halutun kokoisista digitaalisista
näytöistä, mediatoistinlaitteesta ja selainpohjaisesta sisällönhallintajärjestelmästä.
Samaan järjestelmään voidaan liittää rajaton määrä näyttöjä ja hallita niiden
sisältöä internetin kautta. m
Mika Apell ja Jyrki Niinistö esittelivät Turun messuilla elokuussa Vuoden varsinaissuomalaisena tuotteena palkittua
palveluaan, johon liittyy lääkeannosteluautomaatti. Palvelulle nähdään hyvät kasvu-, ja kansainvälistymismahdollisuudet ja
yhteiskunnallista merkitystä.
S
alolainen pk-yritys Evondos Oy on
kehittänyt terveydenhoito-alalle
mobiiliteknologiaan perustuvan
palveluratkaisun, jolle nähdään suuret
kansainväliset markkinat. Yritys tavoittelee nopeaa kasvua ja vuoteen 2018
mennessä jo 170 miljoonan euron liikevaihtoa, josta 90 prosenttia tulisi ulkomailta. Kansainvälistyminen on jo aloitettu Ruotsin tytäryhtiön perustamisella, vaikka yhtään tuotetta ei vielä ole
loppukäyttäjillä. Ensimmäiset tilaukset
on kuitenkin jo saatu Vantaan ja Salon
kaupungeilta.
Evondos on suojannut tuotteensa
kahdeksalla patentilla, EU:n lisäksi myös
USA:ssa, Kanadassa Ja Japanissa, sekä
kahdella design-mallisuojalla. Siihen uskovat myös sijoittajat, sillä rahoitusta on
saatu Tekesin lisäksi 13 bisnesenkeliltä.
Kesän lopussa käynnistyi uusi sijoittajakierros kolmen miljoonan euron lisärahoitukselle.
Evondosin erityisesti ikäihmisille,
mutta myös muille pitkäaikaissairaille
suunnatussa palvelussa kotisairaanhoidon lääkehuoltoa ohjataan internetin
kautta etähoito-ohjelmalla, joka seuraa
asiakkaan oikea-aikaista lääkkeidenottoa. Linkkinä ohjelmaan asiakkaan kotona on lääkeannosteluautomaatti, joka
Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected]
on kokonaan suomalainen, Kotimaisen
työn liiton avainlipputunnuksen saanut
tuote. Murtosuojattuun automaattiin ladataan asiakkaan kahden viikon lääkeannokset, jotka apteekki pakkaa lääkkeenottoaikojen mukaan viivakoodein
merkittyihin annospussinauhoihin.
– Pakkausnauhoja on käytetty jo parinkymmenen vuoden ajan, joten pakkaajia löytyy helposti. Automaatin kehittämisessä tärkeintä on ollut helppokäyttöisyys, toimitusjohtaja Jyrki
Niinistö sanoo.
Automaatti ilmoittaa asiakkaalle
lääkkeiden ottamisajasta vihreällä valolla ja puhumalla asiakkaan äidinkieltä ja
luovuttaa yhden lääkepussin kerrallaan.
Asiakas painaa nappia ja tieto lääkkeen
ottamisesta siirtyy automaattisesti ohjelmaan.
– Lääkkeidenotossa tapahtuu erittäin paljon virheitä, mutta automaatista
ei voi ottaa vääriä lääkkeitä eikä unohtaa ottamista, koska tieto hälyttää heti
sairaanhoidon ohjauksen. Lisäksi automatisointi vapauttaa sairaanhoitajien aikaa hoitotyöhön ja kaupungille tai kunnalle syntyy noin 150 euron säästöt asiakasta kohden kuukaudessa, Niinistö
toteaa.
Alkuperäisen yritysidean keksi Evon-
dosin tekninen johtaja Mika Apell, joka
kehitti sitä Turun yliopiston ja Turun
ammattikorkeakoulun tuotteistamiskurssilla kuuden hengen tiimissä valmistuttuaan filosofian maisteriksi tietoliikennetekniikasta. Yritys perustettiin vuonna 2008. Tuotekehitys on vienyt viisi
vuotta ja noin sata insinöörityövuotta sekä kuusi miljoonaa euroa. Yritys työllistää Salossa 15 ihmistä entisissä Saloran
tiloissa tuhannen neliön tehtaassa ja 20–
30 välillisesti suomalaisten alihankkijoiden kautta, yksi niistä on turkulainen
Tepcomp Oy. Henkilökuntaa on löytynyt entisistä nokialaisista ja Nokialta ostettiin autokuormittain koneita ja kalusteita.
– Myynti on jo käynnissä Suomessa
ja Ruotsissa, pian myös Norjassa ja
muissa Pohjoismaissa. Lähivuosina perustamme myyntiyhtiöitä Saksaan, Japaniin ja Yhdysvaltoihin. Viiden vuoden kuluttua työllistämme Suomessa arviolta 150 ihmistä suoraan, lisäksi
myyntihenkilöitä ulkomailla. Markkinat
kasvavat koko ajan vanhuusväestön lisääntyessä ja suoraan kilpailevaa yritystä ei tarkoissa tutkimuksissamme ole
löytynyt maailmasta, toimitusjohtaja
Niinistö totea.
mania ANNE KORTELA
mania 13
teema
YMPÄRISTÖ, ENERGIA
JA RAKENTAMINEN
Jätteistä energiaa ja muuta hyötyä
K
aatopaikkajäte voi tulevaisuudessa
päätyä auton tankkiin ja muuhun
energiakäyttöön. Biokaasu, jota jalostetaan yhdyskuntajätteestä, on täysin
maakaasua vastaavaa energiaa ja voidaan
yhdistää sen kanssa samaan putkistoon.
Työ- ja elinkeinoministeriön puhtaan energian ohjelman tavoite on korvata kymmenen prosenttia maakaasusta biokaasulla
vuoteen 2025 mennessä.
Myös Turussa biokaasun kehittämishankkeisiin suhtaudutaan myönteisesti ja
kaupunginhallitus on päättänyt jatkaa liikennebiokaasun käyttöönottoedellytysten
selvittämistä Turussa, vaikka kaupungin
joukkoliikennettä kehitetään ensisijaisesti
sähkö- ja hybriditekniikkaan. Ohjelmassa on muun muassa, että tulevaisuudessa
kaupunki pyrkii ohjaamaan kotitalouksien
ja teollisuuden biojätteet paikalliseen liikennebiokaasun tuotantoon ja kaupungin
omistamien viljelymaiden vuokrasopimusten ehdoissa huomioidaan kaasuntuotannossa syntyvän ravinnepitoisen mädätteen
hyödyntäminen maanparannusaineena.
Turun ammattikorkeakoulussa bioenergiaan ja jätteiden muuhun hyötykäyttöön ja materiaalitehokkuuden mahdollisuuksiin on perehdytty EU-rahoitteisessa
SUSBIO-projektissa (Sustainable utilization of waste and industrial non-core materials). Siinä saatiin merkittävästi tietoa
muun muassa biokaasun syntyprosessin
bakteeritaloudesta, jota maailmanlaajuisestikin tunnetaan vasta vähän.
Projektin päätösseminaarissa kuultiin
myös yhteistyökumppanien puheenvuoroja. Gasum Oy:n liiketoimintayksikön päällikkö Pasi Torri kertoi, että yhtiö on jo rakentanut 13 biokaasuntankkausaseman
ketjun ja näkee energiakäytölle suuria
mahdollisuuksia. Vireillä on useita laitos-
Turun AMK:n SUSBIO-projektin projektipäälliköt vas. Juha Nurmi, oik. Anne Norström ja Annika Brandt sekä tuotekehityspäällikkö Tony Wahlroos esittelivät seminaarissa projektin lupaavia tuloksia.
hankkeita eri puolilla Suomea.
– Biokaasu on lähienergiaa parhaimmillaan, esimerkiksi Joutsan Ekokaasu
Oy:n laitoksella tuotanto perustuu kokonaan paikallisiin jätteisiin. Biokaasun hinta on noin puolet bensiinin hinnasta ja seitsemän prosenttia maakaasua kalliimpaa,
joten liikennekäytössä sillä saadaan isoja
säästöjä. Ympäristölupien saaminen biokaasulaitoksille on kuitenkin hidasta, Torri kertoo.
Erittäin mielenkiintoinen osa-alue on
myös fosforin talteenotto biomassasta, sillä lannoitteissa käytettävä fosfori on uusiutumaton, nopeasti ehtyvä luonnonvara,
jonka kierrättäminen toisi merkittäviä
säästöjä ja tervehdyttäisi ympäristöä, sillä
esimerkiksi Itämeren puhdistamisessa fosfori on suuri ongelma.
– Fosforin kierrätykseen ja talteenottomahdollisuuksiin biokaasuntuotannossa on maailmanlaajuista kiinnostusta. Mädätysprosessin sivutuotteessa on 80–90
prosenttia fosforia ja jos se pystyttäisiin esimerkiksi jäteveden puhdistuksessa poistamaan, sen vesistöön pääsy estyisi. Projektissa tutkimme asiaa yhteistyössä riista- ja
kalatalouden tutkimuslaitoksen kanssa, dosentti Jukka Kaitaranta Turun AMK:sta
kertoo.
Susbio-projektissa tutkittiin myös elintarviketeollisuuden sivutuotteiden käyttöä
ja onnistuttiin saamaan talteen merkittäviä määriä proteiinia herneistä ja öljyä kalanperkuujätteistä. Tutkimuksen jatkorahoitus on auki EU-kauden päättyessä,
mutta AMK:n tuotekehityspäällikkö Tony
Wahlroos on toiveikas.
– Uskon, että tutkimus jatkuu jossain
muodossa. Olemme saaneet hyviä yritysyhteistyökumppaneita ja koska EU:n periaatteet yrityskumppanien osuudesta muuttuvat, yhteistyö helpottuu jatkossa,
Wahlroos toteaa.
mania ANNE KORTELA
Logomon työtilat muuntautuvia
Logomon toimitusjohtaja Päivi Rytsä ja Hartelan Kari Mäkelä esittelevät Logomo
Byrån työtiloja, jotka ovat talon sisällä kolmessa kerroksessa.
HARTELA Oy on rakentanut Logomoon työtiloja perinteisestä toimistohotellista poikkeavalla tavalla, sillä Logomo Byråksi nimettyyn kokonaisuuteen on sijoittunut
pääasiassa pieniä luovien alojen yrityksiä,
jotka toimivat verkostomaisesti ja joiden
tarpeet ovat muuttuvia. 5 000 neliömetrin
3-kerroksisessa kokonaisuudessa työskentelee parisataa ihmistä yli 40 yrityksessä.
Lisäksi kolmannessa kerroksessa on Konepaja -tila, josta voi vuokrata lyhyeksi
ajaksi yksittäisiä työpisteitä. Yhteisöllisyyttä halutaan vahvistaa monilla yhteisillä tiloilla ja erilaisilla tapahtumilla. Logomon
rakentaminen jatkuu edelleen.
– Ensi kevääksi valmistuvat remonttiin joutuvan Turun kaupunginteatterin
väliaikaiset tilat. Sinne tulee 350 hengen
muunneltava teatterisali, joka jää teatterin jälkeen vuokrauskäyttöön. Loput teatterin tiloista muunnetaan myöhemmin
taiteilijoiden työtiloiksi. Liikenne helpottuu, sillä kevyen liikenteen silta on kaavoitusvaiheessa ja myös Turun matkakeskukseen liittyvän pysäköintilaitoksen
kaavoitus on käynnistymässä, Hartela-yhtiöt Oy:n kiinteistökehitysjohtaja Kari
Mäkelä kertoo. m
Rakennusmessut vetävät
RAKENTAMINEN & SISUSTAMINEN -messut
Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa
ovat olleet viime vuosina ääriään myöten täynnä ja sama jatkuu tämän vuoden
messuilla 31.1.-2.2.2014.
– Melkein 250 yritystä on jo varan-
14 mania
nut paikkansa ja olemme vasta marraskuussa. Myönteinen usko tulevaisuuteen näkyy vahvasti messuilla. Remontointiin ja sisustamiseen halutaan
panostaa, markkinointipäällikkö Jaakko Mäkikalli Turun Messu- ja Kongres-
sikeskuksesta toteaa.
Esimerkiksi Starkin auditorio-osastolla
on jo yli 40 alan toimijaa.
– Me olemme mukana, koska tämä
on se hetki, jolloin rakentajien ja remontoijien kannattaa lähteä hankkeisiin. Ko-
rot ovat alhaalla, tekijöitä on runsaasti
ja toimitusajat ovat hyvät. Tiedämme
myös kokemuksesta, että tuotteet halutaan nähdä ns. livenä. Siihen messut antavat mahdollisuuden, aluejohtaja Ari
Koskinen Starkilta kertoo. m
manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI
Tuhkasta tukevuutta
rakentamiseen
T
urkulainen Ekolite Oy on materiaaliteknologiaa kehittävä pk-yritys,
joka tähtää toiminnassaan erityisesti teollisuuden sivuvirtamateriaalien
hyötykäyttöön. Yritys on analysoinut jo
pitkään erilaisia tuhkia ja edennyt kenttäkoevaiheeseen, jossa biotuhkasta voidaan jalostaa kilpailukykyistä rakennusmateriaalia.
– Energialaitosten poltosta syntyy
biotuhkaa, josta yli 200 000 tonnia päätyy vuosittain kaatopaikalle Suomessa.
Tuhka ei kuitenkaan ole pelkkä jäte, vaan
siitä pystytään jalostamaan uudenlaista
rakennusmateriaalia, jolla voi korvata
kivi-, kalkki- tai sementtimateriaaleja tai
käyttää sitä lannoitteena, Ekoliten toimitusjohtaja Vesa Rommi kertoo.
Tuhkan ja erityisesti seostuhkien ja
biotuhkien hyödynnettävyys on ollut
heikkoa, koska laatu ja haitta-ainepitoisuudet vaihtelevat. Oikealla raaka-aineen
valinnalla, poltto-olosuhteiden hallinnalla ja prosessoinnilla puutuhkasta saadaan
Rommin mukaan erityisen hyvää ja käyttökelpoista rakennusmateriaalia.
Ekoliten teknologialla biotuhkasta
pystyy valmistamaan hyvälaatuista rakennusmateriaalia mekaanis-kemiallisella aktivoinnilla, jossa suurnopeusjauhin on keskeinen komponentti.
Ekolite on ainoana pk-yrityksenä
mukana valtakunnallisessa Tuuli 2012–
2015 -projektissa, jossa ovat mukana
Ekokem Oy:n koordinoimana myös monet metsä- ja energiayhtiöt, loppukäyttäjät ja eri yliopistojen tutkimusryhmät.
Merkittävä rooli on myös Åbo Akademilla, jossa professori Mikko Hupan
tutkimusryhmä tutkii yhdessä Ekoliten
kanssa biotuhkan laatuun vaikuttamis-
Ratkaisu biotuhkaan
Waste into Value
Ratkaisu biotuhkaan
Waste into Value
Biomassa
Biomassa
ta poltto-olosuhteita muokkaamalla.
– Olemme analysoineet tuhkaa oman
tutkimuskeskuksemme pilottilaitteilla
Turussa ja päässeet jo kenttäkoevaiheeseen ison asiakkaan kanssa. Kokeissa testattiin maastabilointia erilaisilla aktivoiduilla biotuhkaseoksilla. Alustavien testien perusteella puutuhkan aktivoinnilla
voidaan merkittävästi parantaa stabilointimateriaalin puristuslujuuksia. Menetelmä on jo lähellä kaupallistamista ja olemme kehittäneet liikuteltavan valmistusyksikön, joka voidaan viedä sinne, missä
rakennusainetta tarvitaan tai sinne missä tuhkaa tuotetaan, Vesa Rommi kertoo.
Biotuhkan hyötykäyttö rakennusaineena säästää kustannuksia hänen laskelmiensa mukaan monella tavoin. Säästöä tulee muun muassa sementtiä halvemmasta raaka-aineesta, pienemmästä
raaka-ainetarpeesta, säästetyistä jätemaksuista ja säästetyistä kuljetuskustannuksista. Lisäksi on huomioitava biotuhkan käytön ympäristöystävällisyys luonnonmateriaalien korvaamisessa sekä
kaatopaikkakuormitusten ja päästöjen
vähentämisessä esim. sementtiteollisuudessa, joka tuottaa noin viisi prosenttia
ihmisen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä maailmassa.
Kansainvälistymistoimenpiteet uudesta innovaatiosta ovat jo käynnistyneet ja konsepteja on esitelty eri maissa.
Menetelmän kaupallistamisen myötä
Ekolite odottaa nopeaa liikevaihdon kasvua lähivuosina. Biotuhkan jalostaminen on melko uutta ja koska tuhka on
maailmanlaajuinen jäteongelma, sen
hyötykäytölle voi odottaa isoja markkinoita.
mania ANNE KORTELA
EkoliteMill
EkoliteMill
Poltto
Poltto
Lämpö
Sähkö
Biotuhka
Pitkällä aikavälillä:
Pitkällä aikavälillä:
EkoliteMill
Stabilointimateriaalit
Stabilointimateriaalit
Lannoitteet
Lannoitteet
Biosementti ja -betoni
Biosementti ja -betoni
Lyhyellä aikavälillä:
Biomassanmekaaniskemiallinen
esikäsittely polttoBiomassanmekaanisja tuhkaominaisuuksien
kemiallinen esikäsittely polttooptimoimiseksi
ja tuhkaominaisuuksien
optimoimiseksi
BiotuhkaEkoliteMill
Lämpö
Sähkö
Lyhyellä aikavälillä:
Biotuhkan mekaaniskemiallinen aktivointi
Biotuhkan mekaanishaluttujen ominaisuuksien
kemiallinen aktivointi
saavuttamiseksi
© Ekolite Inc. 2013, all rights reserved.
haluttujen ominaisuuksien
saavuttamiseksi
© Ekolite Inc. 2013, all rights reserved
© Ekolite Inc. 2013, all rights reserved
Biotuhka on käyttökelpoinen sekä rakennusmateriaaliksi että lannoitteena.
Nyt sitä päätyy kaatopaikoille merkittäviä määriä.
Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected]
mania 15
rahan valtakunta
Pankki- ja vakuutusalan
kenttä muutoksessa
L
ähivakuutuksen ja Tapiolan fuusio,
jonka tuloksena syntyi LähiTapiola,
saadaan juuri päätökseen vuodenvaihteessa, kun yhtiöryhmän uudet yhteistyökuviot alkavat jo käynnistyä. Tapiola Pankki yhdistyy S-Pankkiin ja lisäksi
LähiTapiola Eläkeyhtiö fuusioituu Eläke-Fenniaan. Eläkevakuutusyhtiöt muo-
dostavat yhdessä vuoden alussa toimintansa aloittavan uuden työeläkevakuutusyhtiö Elon.
Fuusio S-Pankin kanssa on erityisen
kiinnostava, sillä vastaavaa päivittäistavararyhmän asiakkaille suunnatun pankin ja perinteisen pankin yhdistymistä ei
Suomessa aikaisemmin ole ollut. Britanniassa päivittäistavaraketju
Tescon pankki on kasvanut
isoksi toimijaksi.
S-Pankin fuusioneuvottelut saataneen päätökseen marraskuussa ja toiminta käyntiin
ensi vuoden alkupuolella.
Fuusion jälkeen S-ryhmä
omistaa S-Pankista 75 prosenttia ja LähiTapiola-ryhmä
25 prosenttia. Yhteistyö
S-ryhmän kanssa ulottuu
myös vakuutuksiin.
– Yhdistymisellä haetaan
synergiaetuja. S-ryhmän asiakkaat voivat valita S-Pankin
ykköspankikseen, kun palvelut laajenevat, ja lisäksi he voivat saada bonusta LähiTapiolan vakuutuksista. Se on meilLähiTapiolan ja Fennian fuusioitumisesta
le iso mahdollisuus ja
syntyvän Työeläkeyhtiö Elon markkinaosuudeksi
tulee Olli Aakulan mukaan noin 24 prosenttia.
uskomme, että bonus edesaut-
taa vakuutusten myyntiä. Niitä saatetaan
alkaa myydä myös kauppakeskuksissa.
Meillä on kokemusta S-ryhmän bonuskumppanuudesta jo Tapiolasta. Se päättyi vuonna 2007 ja menetimme asiakkaita sen johdosta. Nyt toivomme, että suunta saadaan kääntymään toisin päin,
LähiTapiola Varsinais-Suomen toimitusjohtaja Olli Aakula sanoo.
S-ryhmällä on Suomessa yli kaksi
miljoonaa bonuksiin oikeutettua asiakas­
omistajaa. LähiTapiolan alueyhtiön kasvutavoitteet ovat potentiaaliin verrattuna maltilliset viisi prosenttia, mutta se
olisi yli kaksinkertainen tämänvuotiseen
kahden prosentin kasvuun verrattuna, joka kertyi tammi-syyskuussa.
– Tuloksemme on hyvä fuusiovuonna, sillä olemme investoineet konttoriverkostoon 1,2 miljoonaa euroa. Vahinkovakuutusten maksutulo kasvoi kaksi
prosenttia 41,7 miljoonaan euroon ja liikevoitto säilyi hyvällä tasolla 1,4 miljoonassa eurossa, Aakula toteaa.
LähiTapiola Varsinais-Suomen
alueyhtiöön siirtyy vuodenvaihteen jälkeen 24 miljoonaa euroa maksutuloa sekä noin 50 miljoonaa euroa sijoitusvarallisuutta. Yhtiöllä on toimintaa 17 paikkakunnalla. LähiTapiola on säilyttänyt
asiakaskonttorit kaikilla alueensa paikkakunnilla, joissa sen toimintaa on ollut
aikaisemmin. Konttorit ovat tämän vuoden aikana saaneet yhtenäisen ilmeen ja
lisäksi uutena paikkakuntana on avattu
konttori Kaarinassa.
– Siellä on selvästi ollut tarvetta, sillä Kaarinassa asiakasmäärämme ovat kasvaneet enemmän kuin muualla. Alueyhtiöllämme on yhdistymisen jälkeen noin
90 000 asiakasta. Tänä vuonna määrä on
kasvanut noin sadalla, Aakula sanoo.
Hän toteaa LähiTapiolan kulkevan
vastavirtaan yleistä suuntausta, sillä
useimmat pankit ja vakuutusyhtiöt ovat
vähentäneet konttoreitaan ja siirtäneet
palvelujaan yhä enemmän sähköisiksi.
– Uskomme, että henkilökohtaiselle
palvelulle on tarvetta ja siitä on tullut hyvää palautetta. Haluamme korostaa paikallisuutta ja siirrymme myös ensi vuoden alkupuolella paikallisiin puhelinnumeroihin, jotta asiakkaiden on vielä
helpompi tavoittaa meidät.
Kustannuspaineita kuitenkin on, koska kilpailu on kovaa.
– Pyrimme parantamaan kannattavuuttamme volyymiä lisäämällä, Olli Aakula sanoo.
mania ANNE KORTELA
Anna meidän auttaa
yrityksesi lyhyen
aikavälin sijoituksissa.
Markkinoilta on näinä aikoina vaikea löytää vaivattomia ja fiksuja sijoitustapoja lyhyelle aikavälille. Yrityksen sijoitusratkaisu on juuri
oikea valinta: se hajauttaa varasi tehokkaasti, mutta sinun tarvitsee seurata vain yhden sopimuksen arvonmuutoksia.
Pyydä tarjous lähimmästä Osuuspankista. Varaa ensin aika numerosta 010 256 9213 tai osoitteesta op.fi.
Lisätietoja tuotteesta annetaan osoitteessa op.fi/yritys
Ma–pe klo 9–16. Lankapuhelimesta soitettaessa 0,0835 ¤/puhelu + 0,07 ¤/min (hinta sis. ALV:n). Matkapuhelimesta soitettaessa 0,0835 ¤/puhelu + 0,17 ¤/min (hinta sis. ALV:n).
Vakuutussopimukset myöntää OP-Henkivakuutus Oy.
16 mania
manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI
salkunvartija
Elvytyksestä nauttien eteenpäin
O
LOPPUVUODEN NÄKYMÄT osakemarkkinoilla ovat suotuisat, mutta katseita olisi mielestäni hyvä kääntää voimakkaasti nousseilta USA:n markkinoilta jälleen Aasiaan. Japanissa pörssi on noussut alkuvuonna lähes 40 prosenttia ja
nousuun on mielestäni perusteita jatkossakin. Uusi pääministeri Shinzo
Abe on pystynyt rohkeilla toimillaan
tukemaan talouskasvua ja heikentämään vuosikausia liikaa vahvistunutta
valuuttaa. Japani voisi viimeinkin saada kasvun syrjästä kiinni Aben nauttiessa suosiosta niin kotimaassa kuin
kansainvälisestikin. Kehittyviltä markkinoilta näen Kiinan houkuttelevimpana. Kiinan markkina on ollut alkuvuoden heikko, mutta taloudesta on
kantautunut positiivisempia uutisia ja
markkinat kokonaisuudessaan siellä
ovat alhaisesti hinnoiteltuja. Näiden
maantieteellisten alueiden lisäksi näen
useat kansainväliset kiinteistömarkkinat houkuttelevina. Monin paikoin Euroopassakin asuntojen hinnat ovat laskeneet jopa kymmeniä prosentteja alle finanssikriisiä edeltävien tasojen.
Kiinteistömarkkinoiden elpymisestä
piensijoittajankin on mahdollista hyö-
tyä esimerkiksi kansainvälisten kiinteistösijoitusyhtiöiden tai rahastojen
kautta.
MIELESTÄNI RISKIÄ on nyt pakko ottaa
ja kannattaakin ottaa, mutta myös aktiivisuutta tarvitaan trendin kääntyessä. Elvytyksen vähentymisen mukanaan tuomiin ongelmiin kenelläkään
ei tunnu olevan selkeitä vastauksia.
Pelkona on, että elvytyksen vähentyminen aiheuttaisi pakoa osakemarkkinoilta, mutta vielä suurempana yllätyksenä, ja ikävänä sellaisena, voisivat turvallisuushakuiset korkosijoittajat tilanteen kokea. Kun korot
nousevat, se näkyy ikävästi pitkäaikaisten korkosijoitusten markkinahinnoissa. Nyt mielestäni kannattaa kuitenkin mennä vain tuulen mukana ja
nauttia suotuisista olosuhteista. Mikäli tuulen suunta kääntyy, niin sitten on
syytä unohtaa tunteet ja vähentää riskillisiä sijoituksia. Elvytys voi tietysti
jatkua paljon odotettua pidempään.
Trendin kääntymisen havainnoinnissa
olisi varmasti järkevää pyrkiä käyttämään apuna jonkinlaista teknistä analyysiä.
Jani Valtonen
Sijoitusjohtaja
Nordea
Nordea Pankki Suomi Oyj
sakemarkkinoiden positiivinen
vire on jatkunut syksyn edetessä. Markkinoita ovat tukeneet
keskuspankkien linjaukset rahapolitiikan jatkumisesta poikkeuksellisen kevyenä, USA:n velkakatto-ongelmien
siirtyminen sekä odotuksia paremmin
alkanut tuloskausi. Helsingin pörssistä
saadut kolmannen kvartaalin tulokset
ovat hieman ylittäneet odotukset, mutta liikevaihtoa tutkailtaessa on todettava, että myynnin kasvun kanssa usealla yhtiöllä on ollut ongelmia. Tuloksia
on trimmattu pääosin kustannussäästöillä. Useiden yhtiöiden toimintaa on
jarruttanut vahvistunut euro, joka heikentää euro-alueen kilpailukykyä. Euron vahvistumisen päällimmäisenä syynä näemme Euroopan keskuspankin
USA:ta heikommin toimivan elvytyspolitiikan. EKP:n elvytys on käytännössä vähentynyt pankkien maksaessa lainaamiaan varoja takaisin EKP:lle. Ongelmista huolimatta Välimeren maissa
on nähty selkeitä piristymisen merkkejä tai ainakin pahin syöksykierre esimerkiksi työttömyydessä, yksityisessä
kysynnässä ja teollisuustuotannossa
tuntuu olevan mennyttä aikaa.
Nordean Kauppiaspalvelut* tarjoaa helpotusta MasterCard- ja Visa-korttimaksujen vastaanottoon.
Maksujen vastaanottaminen on nyt kätevämpää kuin
koskaan. Saat korttimaksujen tilityksen täysimääräisenä
ja palkkiot peritään kerran kuukaudessa. Verkkopalvelu
helpottaa tapahtumien seuraamista ja raportointia. Valitsemalla Nordean saat kumppanin, jonka kautta voit vastaanottaa maksuja kaikissa Pohjoismaissa sekä Baltiassa.
Varaa aika ja sovi palvelun käyttöönotosta soittamalla
Nordea Yrityspalveluun 0200 2121 (pvm/mpm, arkisin
klo 8-18).
Yrittäjä, maksavatko
asiakkaasi kortilla?
* Kauppiaspalvelut toimii seuraavilla korteilla: Visa, Visa Debit, Visa Electron, MasterCard, Debit MasterCard,
Maestro.
Teemme sen mahdolliseksi
0200 3000
nordea.fi
Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected]
mania 17
ajankohtaista
OP- Kiinteistökeskus hakee kasvua
yhdistymisestä
Meriteollisuus ja
Itämeri
Turun World Trade Centerin perinteisellä kesäristeilyllä elokuun lopussa
kuunneltiin Turun Korjaustelakan toimitusjohtajan Vesa Marttisen puheenvuoro meriteollisuudesta ja Itämeren
ympäristöstä. Marttinen pitää meriteollisuuden suurimpana uhkana markkinoiden vähenemistä tulevan rikkidirektiivin takia, joka tulee rajoittamaan
toimintaa. Uusia mahdollisuuksia alalle
tuo cleantech, johon panostamisesta hyviä kokemuksia ovat saaneet jo esimerkiksi laivanmoottoreita kehittävä Wärtsilä Oyj ja vedenpuhdistuslaitteistoja
suunnitteleva Evac Oy.
– Suomalaisen teollisuuden suurimmat voimavarat ovat osaaminen sekä se,
että olemme tottuneet toimimaan niukkuudessa ja tekemään yhteistyötä. Nyt
näitä taitoja tarvitaan, jotta lokaalista ongelmasta ei tule meille globaalia ongelmaa. Rikkidirektiivipäätöstä tehdessä on
heikennetty paikallisia toimintaolosuhteita ja unohdettu, mitä päätös vaikuttaa
suomalaisten yritysten kansainväliseen
kilpailukykyyn, Marttinen sanoo.
Hän korostaa tasapainon tärkeyttä
ympäristön, yhteisön ja elinkeinoelämän
WTC:n risteily-yleisö kuunteli Jari Marttisen ajatuksia rikkidirektiivin vaikutuksista ja niihin varautumisesta.
välillä. Muutos vaikuttaa aina kaikkiin
kolmeen. Jos elinkeinoelämä ei voi toimia kannattavasti ja kasvaa, se heikentää
yhteisön hyvinvointia ja panostuksia ympäristöön.
– On otettava huomioon, että meriteollisuudella on pitkät arvoketjut. Sen toimintaedellytykset liittyvät myös toimittavan teollisuuden, telakoiden ja yksittäisten
palveluntoimittajien hyvinvointiin. Tär-
keää on, mitä kehitystä lähivuosina nähdään. Yritysten elinkaarimallissa on tarkasteltava käyttöpääoman ja investointien
tarvetta ja vertailtava niitä muiden teollisuuden alojen kanssa. Tärkeintä on sitoa
toimenpiteet 5-15 vuoden aikaperspektiiviin. Tarvitaan yhteinen tahtotila ja yhteistoimintaa kaikilla tasoilla. Kysymys
on siitä, miten riskit jaetaan, Marttinen
toteaa. m
Turun Seudun OP-Kiinteistökeskus
Oy ja Raaseporin Kiinteistökeskus
RFC Oy LKV ovat solmineet aiesopimuksen, jonka tavoitteena on yhtiöiden liiketoimintojen yhdistäminen
1.1.2014 alkaen. Yhtiöiden omistajina
ovat Turun Seudun Osuuspankki ja
Osuuspankki Raasepori, jotka jatkavat
myös yhdistyvän yhtiön omistajina.
Yhtiön toimitusjohtajaksi nimitetään
Turun Seudun OP-Kiinteistökeskuksen toimitusjohtaja Mauri Siren ja liiketoimintajohtajaksi ja toimitusjohtajan sijaiseksi Raaseporin Kiinteistökeskuksen toimitusjohtaja Ralf
Linden.
Turun Seudun OP-Kiinteistökeskuksen palveluksessa on 52 henkilöä
ja sen toimialueena on Turun talousalue. Raaseporin Kiinteistökeskus
työllistää 15 henkilöä ja yhtiö toimii
Karjaalla, Tammisaaressa, Hangossa,
Vaasassa, Kemiönsaarella sekä Nauvossa. Uuden yhtiön tavoitteena on
kasvattaa ja kehittää liiketoimintaansa toimialueensa johtavaksi kiinteistövälittäjäksi. Yhdistymiseen ei liity
henkilöstömäärän sopeuttamistavoitteita. m
Linnateatteri on Turun Kehittäjä 2013
TURUN kehittäjä 2013 on Linnateatteri.
Turun Nuorkauppakamari julkisti tunnustuksen saajan 15.11. juhlaillallisella
Logomossa. Palkintoraati kiitteli perusteluissaan erityisesti Linnateatterin asiakaslähtöistä asennetta ja hyvää omavaraisuusastetta. Linnateatteri on nostanut
turkulaisen teatteritarjonnan uudelle
tasolle, mikä tukee positiivisesti koko
Turun seudun vetovoimaisuutta kulttuurikohteena. – Linnateatteri on todella lunastanut paikkansa paitsi turkulaisten sydä-
missä, myös koko Suomen kulttuurikentällä. Kysymyksessä on yksi Suomen
suosituimmista teattereista. Se, että teatterin näytökset ovat jatkuvasti loppuunmyytyjä, on tästä selkeä osoitus. Linnateatteri on nostanut teatteritarjonnan
tälle vuosikymmenelle tarjoamalla sellaisia teatterielämyksiä, joita katsojat
toivovat. Lisäksi Linnateatteri tuottaa
laadukasta kulttuuria Suomen suurimmalla omavaraisuusasteella, Turun kehittäjän projektipäällikkö ja palkintoraadin puheenjohtaja Saara-Sofia Sirén
perustelee valintaa.
Monesta kulttuuritoimijasta poiketen Linnateatterin omarahoitusosuus on
kahdeksankymmentä ja julkisen rahoituksen osuus alle kaksikymmentä prosenttia teatterin budjetista. Teatteri on
onnistunut rajatuilla resursseilla luomaan uutta ja kehittäjään toimintaansa
ja se tunnetaan monipuolisesta, laadukkaasta ja asiakaslähtöisestä tarjonnasta,
jolla on usein myös vahva kytkös turkulaisuuteen. Linnateatterin erikoisuus on
oma ravintola, joka palvelee asiakkaita
esitysten yhteydessä, sen tarjonnassa näkyvät luomu- ja lähiruoka. Turun Nuorkauppakamarin palkintoraati arvosti korkealle myös tänä syksynä
toteutetun nuorten CHOICE! -musikaalia esimerkkinä paikallisesta vaikuttamisesta ja kehitystyöstä. Musikaali ja sitä
edeltänyt hanke olivat Linnateatterin omia
panostuksia nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Linnateatterin toimitusjohtaja Maija Palonheimo on ilahtunut ja
otettu Linnateatterin saamasta tunnustuksesta. m
muttikeskustelut, jossa mukana olivat Jörn
Donner ja Peter von Bagh. Myös monet
seminaarityyppiset ohjelmat ja Runohuone olivat täynnä ja esimerkiksi Someron lavalla riitti kuulijoita tungokseen asti.
Turun Ruoka- ja Viinimessujen puo-
lella nautittiin aidoista mauista, kuten luomu- ja lähiruoasta. Tiedemessujen tähtiteemat pelit ja oppiminen herättivät
innostusta varsinkin nuorison keskuudessa. Pelejä kokeiltiin ja suunniteltiin koko
messuviikonlopun ajan. m
Kirjamessut kiinnostavat
Suomen vanhimmat Kirjamessut Turussa
kasvavat ja kukoistavat edelleen ohjelmapäällikkö Jenni Haukion johdolla, rinnalla kasvavat myös Turun Ruoka- ja viinimessut sekä Tiedemessut. Tänä vuonna
yleisöä oli 22 000, mikä on yksi tapahtu-
18 mania
man suurimmista kävijämääristä. Näytteilleasettajia oli noin 300.
Näytteilleasettajat arvioivat messujen
kaupallisuutta hyväksi. Yleisön suursuosikkeja olivat muun muassa Tuomas Kyrö, Ulla-Lena Lundberg sekä sunnuntain ”mam-
manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI
tunnelmassa
Turun Yrittäjänainen 2013
Turun Yrittäjänaiset ovat valinneet vuoden 2013 yrittäjänaiseksi Tarja Laurilan, jonka yritys, tilitoimisto Akipo Oy on perustettu vuonna 1988. Yritys on ollut kokonaan Laurilan omistuksessa vuodesta 1990 lähtien ja
työllistää yrittäjän lisäksi 4 päätoimista työntekijää.
Vuoden Yrittäjänainen pitää tilitoimistotyötä hauskana ja palkitsevana. Hän arvostaa asiakkaiden tapaamista henkilökohtaisesti ja aina on aikaa myös vaihtaa
kuulumisia, mikä tuo mielekkyyttä ja vaihtelua omaan
työssä puurtamiseen. Yritys on menestynyt ja myös
omassa elämässään hän on säilyttänyt myönteisen asenteensa. Tarja Laurila on ollut aktiivisesti mukana Turun
Yrittäjänaisten toiminnassa; hallituksessa useita kausia
ja myös rahastonhoitajana ja vesijumppien vetäjänä. Hän
on myös Turun Yrittäjien jäsen. m
Tarja Laurila pitää henkilökuntaansa kullan
arvoisena, sitoutuneina ja luotettavina.
– Ilman heitä yritys ei olisi sama, hän sanoo.
Vuoden sähköteko 2013
Turunmaan Sähköyhdistys ry luovutti Vuoden Sähköteko palkinnon Turku Energian ulkovalaistussuunnittelija Bror Barmanille syyskokouksessaan 12.11.2013.
Barman on tehnyt pitkän uran Turun kaupungin ulkovalaistuksen hyväksi ja ollut ajan hermolla lamppumuutoksissa kokeillen muun muassa ensimmäisten
joukossa LED-valaistusta. Hän on ollut mukana myös Tuomaansillan vieressä
olevan Leena Ikosen Jäähuntu -ympäristötaideteoksen valaistusprojektissa sekä
vuonna 2010 Vähätorilla G.A.Petreliuksen Leijona- suihkukaivon valaisemisessa. Turunmaan Sähköyhdistyksen palkinto jaettiin kolmannen kerran. Yhdistys on sähköalan yrittäjien ja muiden toimijoiden yhteisö, joka edistää sähköalan
kehitystä ja harrastusta. Jäseniä on 106. m
Merja Lehtonen luovutti
palkinnon Bror Barmanille,
joka on nyt jäänyt eläkkeelle.
Yrjö Kokkonen, Seija Mahon ja Dina Kokkonen
isännöivät Caviar Clubia.
Caviar Club
Turussa on syntynyt uusi verkostoitumisklubi, Caviar
Club, joka on kokoontunut jo kaksi kertaa Submarinassa. Ohjelmassa on aina pari ajankohtaista, tunnettujen
henkilöiden puheenvuoroa, joista keskustellaan ja aktiivista verkostoitumista pienen syötävän ja juotavan
lomassa. Idea klubille lähti Brittein saarilta, jossa klubin
perustaja, lietolaissyntyinen Seija Mahon asuu enimmän osan aikaansa. Hänen yrityksensä on digitaaliseen
markkinointiin keskittyvä Mahon Digital Oy.
– Lontoossa tällaiset klubit ovat tuttuja ja etsin vastaavaa täältä, mutta en löytänyt, siksi perustin sen itse.
Tarkoitus on, että tilaisuus on melko vapaamuotoinen,
mutta tavoite on oikeasti löytää uusia kontakteja eikä
juuttua samaan seuraan pitkäksi aikaa. Autan ihmisiä
alkuun, Mahon selittää. m
Eroon kuittisirkuksesta
S-Business -kortilla.
Maagikko
Kortti käy yhteensä yli 1600 S-ryhmän toimipaikassa. Kysy lisää osuuskauppasi korttiyhteyshenkilöltä numerosta 010 764 4884.
Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected]
isi
tt s.fi
r
ko es
on sin
t
su bu
ak a s i m ss
nk ee
Ha oitt
os
mania 19
TAPAHTUMASYKSY
2013
Pete Poskiparta
SHOW & DINNER
RUDIROK
SHOW & DINNER
ITSENÄISYYSPÄIVÄN
Illallinen
JOULUPÖYTÄ
Elton John -ilta
SHOW & DINNER
Kiitorata goes 70’s
Uuden vuoden bileet
Pikkujoulupaketit
To 28.11.2013
Mentalistinen yllättäjä,
taikuutta ja herkullista ruokaa,
“hatusta vedettynä”
To 05.12.2013
Kansainvälisen tason viihdyttäjä
jonka show vetää mukaansa
kaikki kuulijat
Pe 06.12.2013
Juhlista Itsenäisyyttä
juhlaillallisen merkeissä
To 13.12.2013
Asiakkaillesi tai henkilökunnalle
jouluinen herkkupöytä
La 14.12.2013
Ensi-Ilta Turussa
Elton Johnin megahittejä
Pete Somerin ja bändin
tahdittamana illallisen yhteydessä
Ti 31.12.2013
Tervetuloa Kiitoradalle
viettämään Uutta Vuotta
70-luvun tyyliin
Kivaa tekemistä
Herkullista ruokaa
Varaukset myyntipalvelusta
Kaikki samassa paikassa
Kiitorata Yliopistonkatu 29 Turku www.kiitorata.fi 02-4808 4000