3 • 2011 - Suomen Meniere

Transcription

3 • 2011 - Suomen Meniere
m eniere-posti
Suomen Meniere-liitto, Meniere-Förbundet i Finland
3 • 2011
Vuosikerta XVI
Meniere-paikallistoiminta, yhteystietoja
Kymenlaakson Meniere-yhdistys ry
Tarja Pukero
Viimakatu 1,
48910 Kotka
puh. 044 345 4580
Etelä-Pohjanmaan
Meniere-yhdistys ry
Pirjo Viitamäki
Vuorenmaanrinne 23 B 13,
60220 Seinäjoki
050 542 7357 tekstiviestit
[email protected]
Etelä-Savon Meniere-yhdistys ry
Kyllikki Turunen
Kallaraitti 15, 50170 Mikkeli
puh. 040 526 1996
[email protected]
Meri-Lapin Meniere-yhdistys ry
Sinikka Kaikkonen
Pihatie 4,
95230 Maksniemi
puh. 016 273 140, 040 514 5132
[email protected]
Kanta-Hämeen Meniere-yhdistys ry
Anita Ojanen
Rautamäentie 8 B 1, 13210 Hämeenlinna
puh. 050 913 5065
[email protected]
Oulun Seudun Meniere-yhdistys ry
Tuovi Kiviniemi
Tiilitie 1 D 12,
90650 Oulu
puh. 044 0926 400
[email protected]
Keski-Pohjanmaan
Meniere-yhdistys ry
Soili Salonen
Salmenhaantie 39, 67300 Kokkola
puh. 040 719 1961
[email protected]
Pirkanmaan Meniere-yhdistys ry
Kirsti Salovaara
Juurikatu 15 G 54,
33420 Tampere
puh. 040 560 0953, 040 776 5579
[email protected]
Keski-Suomen Meniere-yhdistys ry
Tuulikki Hartikainen
Saharisentie 14 A 6, 40270 Palokka
puh. 050 581 5324
[email protected]
www.keskisuomenmeniereyhdistys.com
Satakunnan Meniere-yhdistys ry
Antero Hiitiö
Tarkintie 14,
27430 Panelia
puh. 02 864 7249, 050 593 3975
[email protected]
Uudenmaan Meniere-yhdistys ry
Mikko Seeskorpi
Kirkkosalmentie 3 E 74,
00840 Helsinki
puh. 050 534 3341
seesmi[at]suomi24.fi
Varsinais-Suomen Meniere-yhdistys ry
Anja Peuhkuri
Hehtokatu 7 A 2,
20540 Turku
puh. 050 555 7221, 02 244 1868
[email protected]
Kainuun Meniere-kerho
Hannele Kähkönen
Sotkamontie 8 b 15,
87100 Kajaani
puh. 040 538 3797
[email protected]
Teija Karjalainen
Ridellinkuja 6 as 9, 87100 Kajaani
puh. 0500 798 632
Koillismaan Meniere-kerho
Liisa Poussu
Hukanpolku 1, 93600 Kuusamo
puh. 08 851 2992, 050 563 3333
[email protected]
Loimaan Meniere-kerho
Pirkko Kärhä
Niittytie 4 B 6, 32210 Loimaa
puh. 044 557 7691
Vertaistukihenkilöiden yhteystiedot sivulla 23
Suomen Meniere-liitto ry:n hallitus
Puheenjohtaja
Mikko Seeskorpi
Kirkkosalmentie 3 E 74
00840 Helsinki
puh. 050 534 3341
seesmi[at]suomi24.fi
Esa Antikainen
Muurolantie 3700 c
95690 Mellakoski
puh. 040 541 7782
[email protected]
Antero Hiitiö
Tarkintie 14
27430 Panelia
puh. 02 864 7249
050 593 3975
[email protected]
Varapuheenjohtaja
Marketta Joutsa-Lindell
Västäräkinkatu 1 C 75
20610 Turku
puh. 040 572 7482
[email protected]
Merja Junkkarinen
Sudenpolku 4 A 4
87300 Kajaani
puh. 0400 603 838
merjajunkkarinen@
hotmail.com
Erna Kentala
HUS, Korvaklinikka
PL 220, 00029 HUS
puh. 09 471 73032
050 427 2562
[email protected]
Sihteeri
Tuulikki Hartikainen
Saharisentie 14 A 6
40270 Palokka
puh. 050 581 5324
tuulikki.hartikainen@
gmail.com
Mirjami Lahti
Elontie 57 B as 1
00660 Helsinki
puh. 040 547 8493
[email protected]
Anita Ojanen
Rautamäentie 8 B 1
13210 Hämeenlinna
puh. 050 913 5065
[email protected]
Portinvartija/
projektisihteeri
Kirsti Salovaara
Juurikatu 15 G 54
33420 Tampere
puh. 040 560 0953
040 776 5579
[email protected]
Urho Roivanen
Laitakuja 6 C
01390 Vantaa
puh. 040 719 5945
urho.roivanen@
saunalahti.fi
m eniere-posti 3 l 2011
Meniere-postin lehtitoimikunta:
Kirsti Salovaara pj., Esa Antikainen, Jouko Hovi,
Riitta Järvinen, Marjukka Laitinen, Leo Roivainen.
m eniere-posti
Suomen Meniere-liitto, Meniere-Förbundet i Finland
Seuraava Meniere-posti ilmestyy viikolla 50.
Siihen tarkoitetun aineiston on oltava perillä
viimeistään 27.11 tai siitä etukäteen sovittaessa
myös hieman myöhemminkin.
Toimituksen yhteystiedot:
Marjukka Laitinen, Jaanintie 34 A 6, 20540 Turku,
puh. 02 254 2259, 040 737 5705,
sähköposti: [email protected]
3 • 2011
Painopaikka:
Painola, T Nieminen Oy, Kaarina. ISSN 1239-6559
Osoitteenmuutoksista ilmoitetaan oman yhdistyksen
sihteerille. Meniere-liittoon suoraan liittyneet jäsenet
ilmoittavat osoitteenmuutokset Raikal Rekisteripalveluun sähköpostilla [email protected] tai postitse
Raikal Rekisteripalvelu, Rainer Kallio, Lehtikatu 1 B 5,
33340 TAMPERE.
Raikal Rekisteripalvelun kotisivut: www.raikal.fi ja
puh. 040 515 2050.
Vuosikerta XVI
Sisällys
Meniere-paikallistoiminnan yhteystietoja ja
Suomen Meniere-liiton hallitus ..................................... 2
Sain meniere-diagnoosin - miten tästä eteenpäin,
puheenjohtaja Mikko Seeskorpi..................................... 4
Olkaamme tarkkoja ja ahkeria,
Kirsti Salovaara.................................................................. 5
Menieren taudin lääkehoito
Vertaistukiryhmä, Ilmari Pyykkö et al .......................... 6
Meniere-posti netissä
Meniere-posti on jäsenten luettavissa nelivärisenä
internetissä liiton kotisivuilla:
www.suomenmeniereliitto.fi/jäsenosio/
jäsenryhmien palvelut
Jäsenosion palvelut on tarkoitettu vain jäsenille ja
pääsy palveluihin on rajoitettu
käyttäjäryhmäkohtaisilla tunnuksilla ja
salasanoilla.
Vuonna 2011 kirjautumiseen vaaditaan
tunnus meni ja salasana on tuki
Entä, jos lääkitys ei auta. Mikä avuksi?
Vertaistukiryhmä, Ilmari Pyykkö et al........................... 8
Osaatko sopeutua Menieren tautiisi,
Vertaistukiryhmä, Ilmari Pyykkö et al......................... 10
Omena emäntä auttaa
ostosten tekemisessä..................................................... 12
Meditaatio, Urho Roivanen .......................................... 13
Runoja: Kesä, Tuulikki Hartikainen,
Syksyn lapsi, Leila Kallio................................................. 16
Yhdistysten retkiä .......................................................... 17
Yhdistysten syyskauden toimintakalenterit............... 18
Kuuloliitto kuntouttaa
Meniere-kurssit vuonna 2012....................................... 21
Menierelääkärien yhteystietoja.................................... 22
Veraistukihenkilöiden yhteystiedot............................. 23
Kansi: Syysomenat Kuva: Helle Laaksonen
3
m eniere-posti 3 l 2011
Puheenjohtaja
Mikko Seeskorpi
Sain Meniere-diagnoosin miten tästä eteenpäin?
Löysin mielenkiintoisen artikkelin Tukholman Meniere-yhdistyksen kotisivuilta osoitteesta www.hrf-sthlmsdistrikt.org/intrforen/meniere/krisinformation/.
Siinä käsiteltiin eri vaiheita, joita kroonista tautia sairastava joutuu läpikäymään diagnoosin saatuaan. Nämä eri vaiheet ovat varmasti tuttuja myös useimmille
meille Menieren tautia sairastaville.
Kolmas vaihe on uudelleenorientoituminen. Sairastumisen aiheuttama kriisi alkaa olla läpikäyty, itsetunto palaa vähitellen ja omasta elämästään saa taas otteen. Erilaiset oireet tekevät kuitenkin olon epävarmaksi. Mikäli oireet toistuvat usein, voi seurauksena
olla eristäytyminen. Miten toimia jos saan kohtauksen,
miten omaiset suhtautuvat minuun?
Ensimmäisessä vaiheessa päällimmäiset tunteet ovat
shokki ja asian kieltäminen. Omaa sairautta on vaikea
myöntää ja halu olla edelleen terve on voimakas. Tässä vaiheessa voi helposti hermostua omaisiin ja lääkäreihin sekä kokea voimakasta väsymystä.
Tässä kohtaa on tärkeää miettiä mm. omia rajojaan:
mitä jaksan tehdä ja mistä joudun luopumaan? Voisinko hoitaa itse itseäni, esimerkiksi päivittäisellä rentoutumishetkellä? Keneltä saan tukea/millaista tukea tarvitsen? Tukena voi olla lääkäri, omaiset, hyvä ystävä ja
luonnollisesti myös Meniere-yhdistys.
Toisessa vaiheessa sairastunut alkaa reagoida ja työstää suruaan. Enää sairautta ei torju, vaan ajatuksen elämästä sairauden kanssa ja sen mukanaan tuomista rajoitteista alkaa pikkuhiljaa hyväksyä. Mikäli elämäntilanne on rauhallinen ja lähellä on henkilö, jolta saa
tukea, alkaa jo miettiä miten tästä eteenpäin. Vanhojen tuttujen asioiden pariin voi palata, tosin sillä edellytyksellä että ne eivät ole liian raskaita. Työelämässä
voi olla syytä miettiä miten omaa työtä voisi helpottaa. Mikäli työympäristö on kovin rauhaton, saattaa
uudelleenkouluttautuminen tai työpaikan vaihto olla
paikallaan. Tässä tilanteessa myös tilapäinen sairasloma voi olla tarpeellinen.
4
Henkilökohtaisesti uskon, että yhdistyksistämme on
apua näissä kaikissa kolmessa vaiheessa. Mikäli tietoa taudista saa jo sairastumisen alkumetreillä lieventää se varmasti shokkia ainakin jonkin verran. Toki se,
kuinka nopeasti Menieren kanssa tulee sinuiksi, on aina henkilökohtainen asia. Toisessa ja kolmannessa vaiheessa liittomme toimii sitten todennäköisesti ennen
kaikkea epävarmuuden poistajana jakamalla tietoa sairaudesta - ja miksei myös rentouttajanakin järjestämällä mukavaa yhteistä ohjelmaa jäsenilleen.
Mikko Seeskorpi
m eniere-posti 3 l 2011
Olkaamme tarkkoja ja ahkeria
Hyvää syksyä kaikille menierikoille! Olemme saaneet
nauttia lämpöisestä kesästä. Toivottavasti kaikki ovat
saaneet tehdä mieluisia asioita kesän aikana. Olemme
voineet kerätä voimia tulevaa talvea varten.
Syksy tuo tullessaan jälleen monenlaisia harrastuksia
ja pitää meidät kiireisinä. Meniere-potilaat ovat tunnetusti tunnollisia, tarkkoja ja ahkeria, siis henkilöitä, jotka eivät osaa sanoa ei. Onko näin tosiaan? Olen miettinyt tätä asiaa tässä portinvartijan tehtävässä.
Kaikissa kyselyissä Meniere-potilaat odottavat tietoa
sairaudestansa, sekä vertaistukea ja apua pärjätäkseen arjessa.
Vuodesta 2006 Suomen Meniere-liitolla on ollut kehitteillä IT-pohjainen vertaistukiohjelma, jonka on rahoittanut Raha-automaattiyhdistys.
Professori Ilmari Pyykön, professori Dafydd
Stephensin, professori Dennis Poen, dosentti Erna Kentalan, lääketieteen tohtori Hilla Levon, filosofian tohtori Yrjö Auramon ja SML:n hallituksen
jäsen Urho Roivasen muodostama Vertaistukityöryhmä on tehnyt vuodesta toiseen pyyteetöntä työtä
Meniere-potilaiden hyväksi.
Olemme saaneet myös lukea työryhmän laatimia mielenkiintoisia artikkeleita vertaistukiohjelmasta Meniere-posti lehdestä.
Nyt kun MeniTuki ohjelma on ollut vuoden koekäytössä, voisimme osoittaa kiitollisuutta heidän työlleen
tutustumalla ohjelmaan.
MeniTuki ohjelmasta saat monenlaista henkilökohtaista tietoa ja apua sairauteesi. Ohjelmaa tullaan jatkossa
tarpeen mukaan päivittämään.
Pääset MeniTuki ohjelmaan:
http://www.suomenmeniereliitto.net/menituki/
Kirjaudu sisään, täytä osion pyytämät tiedot ja saat itsellesi salasanan ohjelmaan.
Istunnon voit keskeyttää koska vain ja jatkaa uudelleen.
Nyt jäänkin odottelemaan tunnollisten ja tarkkojen
menierikkojen salasanapyyntöjä.
Mukavaa syksyä toivottaen
Kirsti Salovaara
projektisihteeri/portinvartija
5
m eniere-posti 3 l 2011
Vertaistukiryhmä, Pyykkö Ilmari, prof. Stephens Dafydd, prof. , Kentala Erna, dosentti, Levo Hilla, lääket. tri,
Roivanen Urho SML:n hallituksen jäsen
Menieren taudin lääkehoito
MeniTuessa on esitetty tietoa huimauksen lääkehoidosta. Oheisessa katsauksessa käydään lävitse tavanomaisia Menieren taudissa käytettyjä lääkkeitä.
Suurin osa Menieren taudin nykyhoidosta perustuu
oireen poistamiseen, vaikuttamatta itse sairauteen.
Pyrkimys on vähentää tai poistaa hankalat huimauskohtaukset. Lääkehoidon kulmakiviä on vähäsuolainen ruokavalio (suolan rajoitusta 5 g NaCl päivässä). Nesteenpoistolääkkeitä käytetään jonkin verran
edelleen, vaikka niiden käyttö on vähenemässä. Nesteenpoistolääkkeitä voidaan käyttää ennaltaehkäisyssä, jos suolaköyhän ruokavalion pitäminen ei ole
onnistunut.
Vanha hoito - yhtä huono
kuin pussillinen uudempia?
Prosper Ménière itse kirjoitti käyttävänsä taudin oireiden hoitoon kiniiniä ja kaliumjodidia sekä
joukkoa tavanomaisempia sen aikaisia lääkkeitä. Näistä ei ilmeisesti ollut apua potilaan eikä hoitavan
lääkärin mukaan. Hänen lääkäripoikansa Émile Ménière suositteli myös kiniinin käyttöä, vaikkakin myönsi kiniinin pahentavan potilaan tinnitusta. 1930-luvulla käyttöön tuli bromi, jolla oli suotuisa
vaikutus masennukseen ja psyykkisiin oireisiin. Lääkityksen suosijana
oli sen aikainen korvalääketieteen
kuuluisuus Adam Politzer, joka
vaikeimmissa Menieren tautitapauksissa suositteli lisäksi pilokarpiinia. Sanomattakin oli selvää, että
potilaat olivat lähes ”lääkemyrkytyksen partaalla”.
Menieren taudin hoito on muuttunut paljon vuosikymmenien varrella. Hoitona on 50-luvulla käytetty niin kutsuttua kolmoishoitoa ”shot-gun therapy”, joka koostui kortisonista, antihistamiinista ja
6
Betahistidiinin merkityksestä Menieren taudin hoidossa on kiistelty, mutta varsinkin taudin alkuvaiheessa lääkkeellä saattaa olla tehoa huimaukseen.
Muu kohtauksien aikainen hoito on oireen mukainen: pahoinvointilääkitys, rauhoittava lääkitys sekä
lepo. Uudempia hoitovaihtoehtoja ovat välikorvan
painehoito, käyttäen esimerkiksi Meniett-painelaitteistoa ja völikorvaan laitettua kortikosteroidilääkitystä. Kortikosteroidien käyttö pohjautuu epäilyyn immuunimekanismista taudin takana ja kirjallisuudessa on vain joitain tutkimuksia, joissa kortisonista on
osoitettu olevan hyötyä.
papaveriinistä, Lääkkeet aiheuttivat
punoitusta, kirvelyä ja kutinaa. Potilaat tunsivat veren virtaavan ja korvissa kohisi. Lääkkeet myös väsyttivät ja huimaus tuntui heikommalta. Hoidon tehon tunsi, ja jos siihen
uskoi, niin se saattoi tuoda apua.
Hoito on sittemmin tehottomuutensa vuoksi jäänyt pois käytöstä.
Luontaislääkket ja -hoidot
eivät eroa lumelääkkeistä
ja -hoidoista.
Uusia hoitoyrityksiä on tehty mitä
erilaisimmilla tavoilla. Amerikassa
on edelleenkin erilaisia vaihtoehto-hoitoa tarjoavia klinikoita, joissa
Menieren tautia hoidetaan, joko allergiana tai ruoka-aine- (rasva, sokeri ja mausteet) häiriönä. Yleensä
nämä ovat yhden henkilön yrityksiä, joiden läpi kulkeutuu suuria potilasvirtoja.
Vaikka allergian osuudesta Menieren taudin synnyssä on uutta tietoa, ei allergian hoidosta ole tullut
toivottua apua oireisiin. Toistaiseksi tieteelliset osoitukset allergia-hoidon avusta rajoittuvat esiintyvyys- tutkimuksiin, mikä ei täytä
vaatimuksia tieteellisestä syy – seuraussuhteen arvioinnista.
Maailmanlaajuisesti on erilaisia Meniere-klinikoita, joissa eri tavoin
mm. hypnoosilla, suggestopedisellä terapialla, psykoterapialla, akupunktiolla ja muilla vastaavilla hoitomuodoilla pyritään pitämään oireet minimissä. Tulokset ovat kautta linjan kohtalaisia, sillä Menieren
tauti on kohtauksittainen ja pelkkä
lumehoito antaa lähes 70 % hoitovasteen. Kyseessä ei siis tällöin ole
lääke tai hoito, vaan se, että taudin
kulku on vaihteleva ja potilas saa
huomiota ja tuntee, että hänen oireensa otetaan todesta.
m eniere-posti 3 l 2011
Japanissa on myös klinikoita, joissa
Menieren tautia hoidetaan herpesvirus lääkkeillä (esim yskänrokko-virus). Näidenkään tehosta ei
ole näyttöä. Kaksoissokkokokeissa saadut tulokset osoittavat, että
herpes-viruslääkitys ei auta Menieren taudissa.
perushoitona on suolaköyhän ravinnon nauttiminen. Tarkoituksena on rajoittaa nautitun ruokasuolan määrä 5 grammaan päivässä.
Muun muassa Helsingin yliopistollisen keskussairaalan ravintoterapeutit ovat laatineet suolaköyhän
ravinnon ohjeen, jossa eri ruokalajien sisältämät suolamäärät on ilmoitettu.
sia luonnon mehuja. Nesteitä tulee
nauttia kohtalaisen runsaasti. Älä
siis vältä veden juomista!
Mikäli nämä peruslääkkeet eivät
auta, voidaan Menieren tautia hoitaa aineilla, jotka imevät kudoksista
nestettä. Näistä lääkkeistä glyseroli on yleisesti käytössä kuulonmittauksen yhteydessä, jolloin tyypilliOireen mukainen lievitys
sesti Menieren potilailla kuulo paranee tunnin sisällä lääkkeen nautNesteenpoistolääkitys
ja
Tällä hetkellä hoitokäytäntönä MeTällä
hetkellä
hoitokäytäntönä
Menierin
taudissa
hoito
on
portaittaisesti
aloitettu hoito ja kohdistuu
timisesta. Glyseroli aiheuttaa sivunieren taudissa hoito on portait- karbamidi
ainoastaan
huimauksen
hoitoon. Tinnitus ja kuulonalennus eivät ole nykytietämyksen
oireena päänsärkyä,mukaan
eikä sen vielä
vuoktaisesti aloitettu
hoito ja kohdistuu
lääkehoidon
ulottuvilla.
Oheisessa
kuvassa
on
esitetty
”hoidon
portaat”.
ainoastaan huimauksen hoitoon. Erilaisten nesteenpoistolääkkeiden si sovi kotihoitolääkkeeksi. KarbaTinnitus ja kuulonalennus eivät ole eli diureettien käyttö on edelleen miidi eli virtsahappo omaa saman
Mieti
millä portaalla
olet?
tarvetta
keskustella
lääkärisi
ja lähimmäisesti
kanssa
asiasta?
toiminnan kuin
glyseroli,
mutta ei
vaikka
niiden käyttö
on vänykytietämyksen
mukaan
vieläOlisiko
lää- yleistä,
kehoidon ulottuvilla. Oheisessa ku- henemässä. Nesteenpoistolääkkei- aiheuta päänsärkyä. Karbamiidi on
vassa on esitetty ”hoidon portaat”. den tehosta väitteli tanskalainen pulveria. Se liuotetaan mehuun ja
nautitaan 1-3 kertaa viikossa. Karbamidin tehosta huimauskohtauksiin ei ole tutkimuksia ja se soveltuu vain lievempien tautimuotojen
hoitoon.
Betahistidiini
Yhtenä peruslääkkeenä Pohjoismaissa ja Euroopassa on betahistidiini-niminen lääke. Itse lääkkeen
vaikutustapa on huonosti tunnettu,
koska se mahdollisesti estää hermoimpulssien välittymistä. LääketDidi Derjeeling v. 1928, ja hän oli tä ole toistaiseksi hyväksytty MePohjoismaiden ensimmäinen toh- nieren taudin hoitoon mm. Yhdystoriksi väitellyt korvalääkäri. Hän valloissa ja Ruotsissa. Betahistidiisairastui itse myöhemmin Menie- nillä on vähäisiä sivuvaikutuksia ja
ren tautiin. Nesteenpoistolääkkeet sopii sen vuoksi peruslääkkeekSuolaköyhä ruokavalio
salpaavat sisäkorvan nesteentuo- si. Betahistidiini ei auta kaikkia, eitantoa. Ne sopivat peruslääkkeek- kä pysäytä taudin kulkua. Lääkkeen
Kun havaittiin, että Menieren taudille
tyypillistä
kalvoston
laajeneminen, pyrittiin eri hoidoilla
si, josonsuolaton
ruokavalio
ei onnistietokannassa on lukuisia julkaisuvähentämään nesteen tuottoa ja sentupoistoa.
muodostus on sidoksissa
tai se ei Koska
auta. sisäkorvan nesteen
ja, mutta ainoastaan 5 on sellaista,
ruokasuolan kanssa, Menieren taudin perushoitona on suolaköyhän ravinnon
nauttiminen.
jossa on käytetty
satunnaistamista
A
B
Tarkoituksena on rajoittaa nautitunNesteenpoistolääkkeet
ruokasuolan määrä 5 grammaan
Muun
muassa Niiden
eivät kui- päivässä.
ja verrokkina
lumelääkettä.
Helsingin yliopistollisen keskussairaalan
laatineet
suolaköyhän
tenkaanravintoterapeutit
vaikuta itse taudinovat
eteneperusteella
ei ole ravinnon
voitu osoittaa,
ohjeen, jossa eri ruokalajien sisältämät
suolamäärät
on ilmoitettu.
miseen;
kuulo huononee
samassa että betahistidiini olisi tehokkaamSuolaköyhä ruokavalio
määrin lääkityksen kanssa kuin il- pi kuin lumelääke ja että sillä oliman lääkitystä. Huimauskohtauk- si vaikutusta huimauskohtauksiin.
Kun havaittiin, että Menieren tauset yleensä pysyvät poissa tai ovat Vaikuttaa kuitenkin siltä kuin lääke
dille on tyypillistä kalvoston laajelievempiä lääkityksen aikana. Nes- olisi tehokas osalla potilaita ja sikneminen, pyrittiin eri hoidoilla väteenpoistolääkkeisiin liittyy mel- si sen kokeileminen on mahdollishentämään nesteen tuottoa ja sen
koinen riski kaliumin puutokselle. ta. Eräillä potilailla tinnitus voimispoistoa. Koska sisäkorvan nesteen
Kaliumia tulee tarkkailla ja tarvit- tuu lääkkeen lopettamisen jälkeen
muodostus on sidoksissa ruokataessa käyttää runsaskaliumpitois- ja heikkenee lääkkeen aloittamisuolan kanssa, Menieren taudin
ta ruokavaliota, esimerkiksi erilai- sen jälkeen. Joillakin kohtaukset ja
Mieti millä portaalla
olet? Olisiko tarvetta keskustella lääkärisi ja lähimmäisesti
kanssa asiasta?
7
Nesteenpoistolääkitys ja karbamidi
m eniere-posti 3 l 2011
korvan tukkoisuus pysyvät kurissa
lääkkeellä.
Viime aikoina tutkimus on osoittanut, että tautiprosessissa vapaat
radikaalit sisäkorvassa aiheuttavat
osan soluvaurioista aistinsoluissa. Tämän vuoksi on alettu käyttämään suojaavana lääkityksenä antioksidantteja, jotka estävät aistinsolujen rikkoutumista. Vaikka suojavaikutus on osoitettu koe-eläimillä, niin tutkimustuloksia ei ihmisellä toistaiseksi ole. Kokeissa käytetyistä antioksidanteista mainittakoon C-vitamiini ja E-vitamiini. Cvitamiinilla ei ole haittavaikutuk-
sia, jos annos on 1g/vrk:ssa. E-vitamiinin liittyy riski aivoverenkierron häiriöstä ja siksi sitä ei kannata
käyttää ennaltaehkäisemään kuulonalennusta.
Muut lääkkeet
Yhdysvalloissa käytetään runsaasti diatsepamin sukulaislääkettä, loratsepamia (suomessa Temesta ®).
Aikaisemmin Suomessa pienet annokset diatsepamia olivat sangen
tavallisia Menieren taudin hoidossa. Tämän lääkeryhmän aineet vaikuttavat Gaba-8 tyypin reseptoriin
ja vaimentavat huimausta ja erikoi-
sesti pahoinvointia. Myös liikevaikeudet helpottuvat.
Hoito on jäänyt vähemmälle nykyään, koska yksittäisiä potilaita tuli riippuvaisiksi diatsepamista. Klonatsepamin (Suomessa Rivatril®)
sivuvaikutukset ja ilmeisesti riippuvuuden kehittyminen, on hitaampaa
kuin muilla saman ryhmän lääkkeillä.
Tämän vuoksi klonatsepami on käytössä potilailla, joilla muu lääkitys ei
tuota riittävää hoitotulosta. Annokset ovat pieniä ja suositusannos 0,5
mg:n tabletista on kahtia jaettuna
puolet aamuin ja puolet illoin.
Vertaistukiryhmä, Pyykkö Ilmari, prof. Stephens Dafydd, prof. , Kentala Erna, dosentti, Levo Hilla, lääket. tri,
Roivanen Urho SML:n hallituksen jäsen
Entä, jos lääkitys ei auta.
Mitä avuksi?
Menieren taudissa pieni joukko tarvitsee tehokkaampaa lääkitystä kuin tavanomaisessa hoidossa käytetään. Vaikeimpien huimausoireiden ja liikkumisvaikeuksien hoitoon on vakiintunut välikorvaan ruiskutettava gentamysiini. Edelleen tehdään jonkin verran paineenalennusleikkauksia ja
myös tärykalvoon laitetaan putki.
Tasapainohermon katkaisua tehdään hyvin harvoin, koska gentamysiinihoidolla saadaan vastaava
hoitotulos. Sisäkorvan poistoa ei
juuri enää suoriteta. Tarkempi kuvas hoitomenetelmistä on esitetty
MeniTuki ohjelmassa.
Onko kortisonista hyötyä?
Myös välikorvaan ruiskutettua
kortisonia (deksametasoni tai
prednisoni) on käytetty. Kirjalli8
suudessa on vain yksi lumekontrolloitu tutkimus ja siinäkin tutkittavien lukumäärä oli poikkeuksellisen pieni. Näiden hoitojen antama
apu on toistaiseksi kyseenalainen,
paitsi niissä tapauksissa joiden takana on reumaattinen sisäkorvatulehdus. Näissä tapauksissa toistuvista pistoksista on ilmeisesti hyötyä.
vuosia sisäkorvassa. Gentamysiini
vaikuttaa ilmeisesti solun kalsiumkanaviin. Gentamysiini voi aiheuttaa korvan kuuroutumisen, mikäli henkilöllä on tietty geneettinen
muutos. Selvitimme Tampereella
tämän muutoksen (delA1555G)
esiintymistä huonokuuloisilla ihmisillä ja löysimme muutoksen
3 henkilöltä tutkimistamme 500
henkilöstä. Esiintyvyys on n. 1:150.
Välikorvaan ruiskutetusta
Gentamysiinistä on apua
vaikeassa Menieren taudissa
Gentamysiiniä on käytetty vaikean
Menieren taudin hoidossa jo vuodesta 1986 alkaen. Gentamysiini
aiheutti vähemmän ja harvemmin
kuulonalennusta kuin aikaisemmin
käytetty streptomysiini. Gentamysiinin vaikutuspaikkaa ei tiedetä.
Se sitoutuu karvasoluihin ja säilyy
Gentamysiini on tehokas huimauskohtauksia poistava lääke. Usein
gentamysiinihoidon jälkeen henkilö joutuu harjoitusten avulla parantamaan tasapainoaan, koska
gentamysiinin sivuvaikutuksiin liittyy tasapainon huononeminen.
m eniere-posti 3 l 2011
Leikataanko sitten?
Entä ne, jotka tarvitsevat tehokkaampaa hoitoa? Hoitovaihtoehtoina on painehoito, paineenalennusleikkaus (dekompressioleikkaus) tai lääkkeellä tapahtuva sisäkorvan tasapainojärjestelmän (ja nesteen tuoton) heikentäminen. Kaikkiin näihin on turvauduttu vaikean
Menieren taudin hoidossa.
Hämmästykseksi ei potilasryhmien välillä ollut eroa hoitovasteessa. Professori Jens Thomsen teki
myöhemmin toisen vertailun, jossa hän laittoi tärykalvoon putken
joka toiselle potilaalle ja joka toinen leikattiin paineen alennusleikkauksella. Jälleen eroa hoitotuloksissa (huimauksessa) ei ollut. Tämä
johti maailman laajuisesti siihen että paineenalennusleikkaus menetti
suosiotaan.
loppuvat tai merkittävästi vähenevät. Manittakoon, että astronautti
Alan Shephardille tehtiin paineenalennusleikkaus ja hän pääsi takaisin avaruuteen ja laskeutui
kuuhun.
Myös kuulohermon katkaisua tehdään enää harvoin, koska gentamysiini on osoittautunut tehokkaaksi
hoidoksi ja sen annostus on helppoa verrattuna tasapainohermon
katkaisuun, joka on vaikeusasteeltaan aivoleikkaus. Vertaistukiryhmän jäsenet ovat tehneet niitä viimeksi n. 15 v. sitten. Sisäkorvan
poisto on jäänyt lähes historiaan.
Tämä johtuu siitä, että jos sisäkorva poistetaan siihen ei voi laittaa
enää sisäkorvaistuketta.
Paineenalennusleikkauksesta professori Poul Bretlaun tutkimus- Sitä tehdään edelleen melko runryhmä teki vertailevan tutkimuk- saasti USA:n keskilännessä mutsen, jossa he tekivät joka toiselle ta vain vähän itärannikon suurispotilaalle lumeleikkauksen ja joka sa keskuksissa kuten Bostonissa
toiselle paineenalennusleikkauk- (Harvardin yliopisto) ja Kalifornisen.Tutkimus hätkähdytti koko tie- assa. Paineenalennusleikkauksesdeyhteisöä, joka oli uskonut hyvin sa n. 70% saa hyvän hoitovasteen,
Kuvassa
vasemmalla professori Paul Bretlau ”pikkujoulutunnelmissa”
voimakkaasti tähän leikkaukseen. jolloin huimauskohtaukset joko
Karoliinisessa sairaala
jossa hän vietti vuoden tutkimusvapaalla.
Oikea
asenne ja hoito auttavat Menieren tautia sairastavaa
Myös kuulohermon katkaisua tehdään enää harvoin, koska gentamysiini on osoittautunut
tehokkaaksi hoidoksi ja sen annostus on helppoa verrattuna tasapainohermon katkaisuun, joka o
kalanniitä
ja olla
yhtä on- n. 15 v. si
nestäkin
aiheesta, esim. liikkuvan
ju- suuremman
vaikeusasteeltaan
aivoleikkaus.
Vertaistukiryhmän
jäsenet
ovat tehneet
viimeksi
Gentamysiinin
jälkeen
nellinen
kuin
kuvassa
oleva
nan
katsomisesta.”
Sisäkorvan poisto
siitä, etä jos sisäkorvaMeniepoistetaan siih
kalastaminen
sujuuon jäänyt lähes historiaan. Tämä johtuu ren
tautia sairastava.
voi laittaa enää sisäkorvaistuketta.
veneestäkin
”Tilanne on muuttunut gentamysiinihoidon ansiosta. Pystyn nyt veneilemään monta tuntia ongelmitta. Pitkäkestoisen reissun reippaassa aallokossa muistan keinuntana kuivalla
maalla kuten ennen sairastumistanikin, mutta mitään huimausta se ei
näytä aiheuttavan. Olen jopa harkinnut moottoriveneen hankintaa ja paluuta veneilijäksi.”
Vertaistuki on tärkeä ja tauti on
usein itse-rajoittuva. MeniTuki on
vertaistukiohjelma Menieren tautia sairastavalle. Saat siitä apua ja
voit myös verrata itseäsi muihin
samaa sairautta sairastavaan. Voit
tarkastella onko asenteesi oikea
ja siitä miten tulet toimeen sairauden kanssa. Vain sinä voit vaikuttaa siihen, miten paljon rajoituksia ja esteitä tauti sinulle aiheuttaa.
Jos asenteesi on oikea tulet toimeen taudin kanssa hyvin.Vaikeankin Menieren taudin kanssa!
Johtopäätöksenä voidaan tiivistää,
että Menierin taudin hoito lääkkeillä ja kirurgisesti on puutteellisesti tutkittua ja jotkin menetelmät sisältävät uskomuksia ja oletuksia. Potilas saattaa jäädä usko- MeniTuki-ohjelma auttaa simusten ja luulojen kanssa usein nua löytämään asenteen ja
yksin taistelemaan huimausta vas- mallit, jotka sopivat juuri si”Tosiasia on, että sairastuttuani vält- taan. Oikean hoitomuodon valin- nun taudinoireisiisi ja niiden aitelin venekyytejä, vaikka aiemmin olin ta on tärkeää. Gentamysiinin jäl- heuttamien rajoituksien ja esharrastanut aktiivisesti veneilyä 10 keen menierikko voi nauttia kalas- teiden voittamiseen.
Oikea
asenne
ja hoito
auttavat
Menieren
tautia
sairastavaa.
Gentamysiinin jälkeen kalastamine
tamisesta
ja pärjää
keikkuvassa
vevuotta. Silloin
pelkäsin,
että venereissut saattavat
käynnistää kiertohui- neessä. Hanki tietoa sairaudestasi
sujuu
veneestäkin.
mauksen, jollainen saattoi alkaa pie- ja ole aktiivinen. Voit napata jopa
Johtopäätöksenä voidaan tiivistää, että Menierin taudin hoito lääkkeillä ja kirurgisesti
on
9
puutteellisesti tutkittua ja jotkin menetelmät sisältävät uskomuksia ja oletuksia. Potilas saattaa j
uskomusten ja luulojen kanssa usein yksin taistelemaan huimausta vastaan. Oikeaan hoitomuod
valinta on tärkeää. Gentamysiinin jälkeen Menierikko voi nauttia kalastamisesta ja pärjää
m eniere-posti 3 l 2011
Vertaistukiryhmä, Pyykkö Ilmari, prof., Stephens Dafydd, prof., Kentala Erna, dosentti,
Levo Hilla, lääket. tri, Rasku Jyrki, fil.tri, Roivanen Urho SML:n hallituksen jäsen
Osaatko sopeutua
Menieren tautiisi?
Onko olemassa yksinkertaisia ohjeita Menieren tautia sairastavalle miten
käyttäytyä eri tilanteissa? Vaikuttaako
siltä ettei näin voi olla, koska Menieren
taudissa oireet ovat ikään kuin toistensa sisällä, tinnitus vaikuttaa kuuloon ja
heijastuu tasapainoon ja kaikki vaikuttavat selviytymiseen arkipäiväisissä askareissa.Tuntuu siltä että ei jaksa, ei halua, ei kehtaa pyytää apua ja lohtua ei
ole näkyvissä.
Tiedustelimme Suomen Meniereliiton jäseniltä miten he selviytyvät
päivän askareista ja ovatko he havainneet oman avun tuovan lievitystä sairauden rajoituksiin. Saimme useita satoja vastauksia, jotka
kaikki kohdistuivat potilaiden kokemista ongelmista selviämiseen.
Esimerkkinä kaupassakäynti
Jäsenet kuvasivat myös mihin ongelmiin tietty toimintamalli tai keino auttoi. Tämän jälkeen tiedustelimme vertaistuen tutkijoilta, kuinka he ratkaisivat ongelman tai rajoituksen hyviksi todettuja menetelmiä noudattamalla. Esimerkiksi kaupassa käynti: kuinka monta
henkilöä on tilannut elintarvikkeita internetin kautta kotiinsa? Tuskin kukaan. Mutta lähes 50 % kokee vaikeuksia ollessaan kaupassa
ostoksilla. He siis voittavat itsensä. Olemme monta kertaa miettineet sitä, miten vaikeaa tämä itsen10
Mutta jos asiat olisivatkin toisinpäin:
voittaisit itsesi tekemällä minkä pystyt, hyväksyisit tietyt rajoitukset ja tekisit vaihtoehtoisen suunnitelman. Keskustelisit lähimmäisesi kanssa ja ajattelisit elämää eteenpäin. Kyse on paljosta, koska tällöin astut moneen kertaan
epämukavuusalueelle ja joudut murtamaan rajoja. Lopuksi muutat itsesi.
sä voittaminen on ja ihmetelleet,
miksei Menieren tautia sairastava
henkilö kiitä itseään ja ole tyytyväinen siitä, että on voittanut itsensä.
Se on asenteesta kiinni.
Apua lähimmäiseltä
Voitko pyytää apua lähimmäiseltäsi? Selvitimme myös tätä tiedustelemalla miten lähimmäinen suhtautuu tautiin ja mitä rajoituksia tauti
aiheuttaa lähimmäiselle.
Oli sangen mielenkiintoista havaita, että lähimmäiset eivät havainneet rajoituksia potilaan toiminnoissa tai harrastuksissa. He kokivat ne toiminnan vajauksina, kuten
huonona kuulona, huimauksena tai
pahoinvointina. Siksi esimerkiksi
kaupassa käynti oli toisille omaisille uhraus ja toisille palvelus potilaalle. Mielenkiintoista oli myös havaita että omaiset eivät tunnistaneet potilaan masennusta, sen si-
jaan he itse olivat melko usein masentuneita.
Kun haluat voittaa esteen
Teimme synteesin yksinkertaisesta
asiasta kuten kaupassa käynnistä
ja mietimme potilaiden lähettämien vastausten ja Menieren taudin
voittamisen peruspilareiden valossa miten toimia. Oheisessa taulukossa on mallina miten kunkin haitan kanssa tulee toimeen, rajoituksen hallitsee, keskustelee lähiomaisen kanssa ja suhtautuu asiaan
luottavaisesti ja positiivisesti.
Menieren tautia sairastavalla voi
olla useita syitä, miksi asiointi kaupassa ei suju, kuten huono tasapaino, huimauskohtausten pelko, kuulon huonous, ääniherkkyys, väsymys tai keskittymiskyvyn puute.
Nämä strategiat ovat käytössä silloin kun haluat voittaa esteen!
m eniere-posti 3 l 2011
Miten vaikeaa Menieren tautia sairastava on kokenut kauppamatkansa silloin, kun
huimauskohtausten vuoksi elämä on ollut vaikeaa.Tässä yhden potilaan kertoma:
”Kun muistelen omia kokemuksiani, pelkkä kauppaan meneminen huonossa kunnossa ahdisti. En silloin tiennyt ´supermarkettiefektistä´ ja pelkäsin, että päässäni oli jotakin vikaa. Silloin tieto siitä, että
moni muukin menierikko kärsii samanlaisesta vaivasta, olisi auttanut. Ja kun oli oikein kehno tilanne,
huimausta ja tunne herkästi alkavasta kiertohuimauksesta, silloin en mennyt kauppaan. Tai jos oli ihan
pakko, niin mahdollisimman lähellä olevaan kauppaan, rauhalliseen aikaan ja kännykkä visusti mukana. Apua en koskaan pyytänyt muilta kuin vaimolta. Nettitilauksista olin kyllä kuullut, mutta silloin sellainen oli niin uutta, ettei tullut mieleenkään kokeilla. Lääkkeistä olisi saattanut olla apua minullekin,
mutta tapanani oli turvautua niihin vasta viime tingassa. Sellainen tapa minulla oli ollut aina ja siksi
esim. Stemetiliä käytin vasta, kun kiertohuimaus oli
jo alkamassa. Se kai johtui siitä, että Stemetil aiheutti jotenkin omituisen olon. Olisin todennäköisesti hyötynyt Propralista, jota nykyisin syön ½-1 tablettia päivässä essentielliin käsien vapinaan. Tämä
ongelma oli ollut olemassa pitkään ja se tietenkin
vain paheni ´supermarkettiefektistä´. Vapinaongelma poistui, kun ymmärsin mainita siitä työterveyslääkärille. Tarinan opetus on, että pelkkä oikea tieto voi auttaa – varsinkin, kun samaan aikaan on
kaksi vaivaa, Meniere ja käsien vapina.”
Strategia 1, miten haitan kanssa tulee toimeen.
Rajoittava ongelma
Oireen vaikutukset
Tasapaino
Horjumista käytävillä
Huimaus
Kohtaus voi johtaa
kaatumisiin ja tavaroiden pudottaminen
Suunnitelma
Vaihtoehtoinen suunnitelma
Ostoskärryjen
käyttäminen
Ennaltaehkäisevät
lääkkeet
Tasapainoharjoittelu. Pyydä
ystävä mukaasi.
Käytä Stemeteliä. Pyydä
ystävä mukaasi.
Toisaalta voit hyväksyä rajoituksesi ja elää sen kanssa kehittämällä vaihtoehtoisia menetelmiä,
joiden avulla selviät kaupassa käynnistä. Tässä vaihtoehtoinen, toinenkin strategia, jossa hyväksyt vaikeutesi ja sopeudut ongelmiin. Tässä taulukossa on esitetty miten ongelma voitaisiin ratkaista.
Rajoittava ongelma Tavoitteet
Suunnitelma
Vaihtoehtoinen suunnitelma
Tasapaino
Kävellä supermarkettiin Menen supermarkettiin Kerron ihmisille, että minulla on
itsevarmempana
hyvinä päivinä
Menieren tauti ja että en ole humalassa
Minä tilaan internetin kautta
Huimaus En mene ostoksille, kun Menen supermarkettiin Tautini ei ole tarttuva. Etsin paikan, kohtaukset ovat pahoja hyvinä päivinä
jossa voi levätä, kunnes kohtaus on ohi
Huono kuulo
On joitain ihmisiä, Pyydän heitä
joita en kuule
toistamaan
Tarkistan summan näytöstä.Varmistan,
että näen henkilön kasvot selkeästi. Käytän
kuulolaitteiden kanssa suuntamikrofonia
Huoli
Joskus päätän jäädä
Käytän sen ajan
kotiin
meditoimiseen
Jos ahdistun liikaa, teen syvähengitystä
Käyn ostoksilla aina siellä, missä minut
tunnetaan
Ääniyliherkkyys
Menen vain rauhallisiin
permarketteihin
Pidän aina
Pyydän myymälän esimiestä vähentämään
korvatulppia mukanani melua.Vältän kaiuttimia.
11
m eniere-posti 3 l 2011
Taudin oireet vaihtelevat ja kullekin tulee eteen hetkiä, jolloin kaupassa käynti voi olla ongelmallista.
Edellisellä sivulla esitetty esimerkki on otettu MeniTuen ohjelmasta
ja ohjelmassa on esitetty kaikkein
yleisimpien rajoitusten toimintamalli. Tavallisimpia rajoituksia on
ohjelmistossa 18.
Taudin rajoitusten kanssa on opittava elämään, jos niitä ei voi pois-
taa. Puhutaan ”uuskyvykkyydestä”, jolloin henkilö oppii hallitsemaan elämäänsä ja raivaamaan elämää haittaavia esteitä tieltään.
Usein ratkaisu on olemassa, mutta sitä ei näe oireiden aiheuttaman
tunteiden sumeuden vuoksi. Muista, ensimmäisellä amerikkalaisella astronautilla Alan Shephardilla
oli Menieren tauti. Siitä huolimatta hän lensi kuuhun.
Omena emäntä auttaa
ostosten tekemisessä
Kaikkien isojen kauppakeskusten
pitäisi tarjota samanlainen palvelu
apua tarvitseville asiakkaille, kuin
jättimäinen Iso Omena Espoossa.
Tästä olisi varmasti iso apu myös
menierikoille.
Kauppakeskuksen Omena emäntä,
auttaa Ison Omenan iäkkäämpää
asiakaskuntaa ostosten tekemisessä ja mm pankkiasioiden hoitamisessa. Omena emäntä kiertelee
kauppakeskuksen käytävillä, tervehtii tuttavallisesti ja tarjoaa apua
uusille asiakkaille.
Kuvassa astronautti Allan Shephard, joka sairasti Menieren tautia.
Toukokuun 5. päivänä 1961, 23 päivää Juri Gagarinin ensilennon jälkeen
Alan Shepardista tuli Yhdysvaltain ensimmäinen astronautti kun hänet
laukaistiin ballistiselle lennolle Mercury-avaruusaluksella ”Freedom 7”.
Lento kesti 15 minuuttia ja 28 sekuntia ja korkeimmillaan se ylsi 183,3
kilometrin korkeuteen.
Shepardin piti myös osallistua Mercury-10 ”Freedom 7-II”-lentoon
toukokuussa 1963 mutta se peruttiin. Tämän jälkeen Shepard nimettiin
komentajaksi ensimmäiselle miehitetylle Gemini-lennolle, mutta hän joutui
jäämään pois lennolta, kun hänellä alkuvuodesta 1964 todettiin Menieren
tauti.
Toukokuussa 1969 hän sai jälleen täydet lento-oikeudet sisäkorvaan
tehdyn leikkauksen jälkeen. Shepard oli alun perin nimetty Apollo-13
-lennon komentajaksi, mutta pyynnöstään hänet siirrettiin seuraavalle
lennolle.
Alan Shepard laskeutui Kuuhun kolmannella Apollo-lennolla 31. tammikuuta
- 9 helmikuuta 1971 Apollo 14:n komentajana. Shepard on ainoa Kuussa
golfia pelannnut ihminen lyötyään kuukävelynsä aikana kaksi golfpalloa
”mailien ja mailien päähän” - kuten hän tapahtumaa kuvasi. (tiedot
Wikipediasta).
12
Palvelu on tarkoitettu vanhusten
lisäksi myös vammaisille, liikuntarajoitteisille tai vaikkapa leikkauksesta toipuville. Apu voi olla tunnin-parin reissu kauppakeskuksessa tai pieni ele kuten asiakkaan
saattaminen hissille. Kauppakeskukseen tulevat voivat myös soittaa Omena emännälle etukäteen
ja sopia yhteisestä asiointikierroksesta. Omena emäntä kerää koriin ruokatarvikkeita sekä auttaa
omaishoitajia ostosten tekemisessä tai pyörätuolin työntämisessä. .
Omena emäntä auttaa vanhuksia,
vammaisia, toipilaita ja liikuntaesteisiä asioimisessa, ostosten tekemisessä, pakkaamisessa ja kantamisessa. Lisäksi kauppakeskuksessa
on helppo liikkua. Omena emännän palvelu on maksuton, ja sen
käytännön toteuttamisesta vastaa
Lähimmäisapu ry.
m eniere-posti 3 l 2011
Urho Roivanen
M
e
d
i
t
a
a
t
i
o
Tämän kirjoituksen tarkoitus on kuvata meditaatioharrastustani ja siten rohkaista muita Menieren taudista
kärsiviä kokeilemaan tätä oma-apumenetelmää ja mahdollisesti ottamaan sen päivittäiseksi tavaksi. Vaikka
MeniTuki-ohjelman tinnitusosiossa annetaan kuvaus meditaatiosta ja sen hyödyistä, luulen monilla olevan ennakkoluuloja ja epäilyjä tästä aiheesta.Vastaavalla tavalla ajattelin itsekin harrastusta aloittaessani 90-luvun
alkupuolella. Edelleen epäluulot tiedostaen olen maininnut harrastuksestani vain lähimmille ystävilleni ja vasta
näin pitkän kokemuksen jälkeen saatan kertoa siitä julkisesti.
Soveltamani menetelmä on nimeltään TM eli transsendenttinen meditaatio. Sitä koskien annan kuvauksen,
miksi sen harrastamisen aloitin, mihin sillä pyrin, miten sitä teen ja minkälaisia vaikutuksia sillä on ollut elämääni. Täydennän esitystäni myös kirjallisuudesta saamillani tiedoilla, joita itse pidän faktoina mutta jotka
luonnollisesti voivat olla henkilökohtaisen tulkintani värittämiä. Siinä arviointivastuun jätän lukijalle.
13
m eniere-posti 3 l 2011
Miksi
aloitin
meditaation
Aloitin harrastukseni 1992 neljänä
päivänä pidetyn TM-kurssin jälkeen.
Voisin sanoa, että pakottavasta
tarpeesta.
Taustalla oli työpaikan vaihdokseni
ja joutuminen minulle sopimattomaan työympäristöön ja työhön,
jotka vuoden päivät pitivät yllä
jatkuvaa stressiä, pahaa oloa ja
unettomuutta. Työpaikan valinta
oli epäonnistunut, mutta mahdollisuudet korjata tilanne vaihtamalla
uudestaan olivat olemattomat.
Olihan maan talous tuohon aikaan
pohjamudissa talouskuplan puhjettua 1989-90.
Olin umpikujassa henkisesti, syytin
kaikesta vain itseäni enkä osannut
hakea apua ulkopuolelta. Halusin irtautua työstäni, otin opintovapaata
perehtyäkseni yritystoimintaan ja
perustin osakeyhtiön, mutta rohkeus ja suunnitelmat eivät riittäneet
toiminnan aloittamiseen. Pysyin
työssäni, johon sain muutoksen
vasta 1994 ja sitten alkoi helpottaa.
Irti jatkuvasta ahdistuksesta
ja ahdistuksesta
Kuvatulla tavalla alkusyynä meditaation aloittamiseeni oli tarve
vapautua jatkuvasta ahdistuksesta
ja stressistä. Mitään taianomaista
korjausta se ei tuonut elämäntilanteeseeni, mutta tunsin kuitenkin voivani paremmin - jos
en nyt kaiken aikaa, niin ainakin
meditointihetkinäni. Ne koin aina
miellyttävinä ja syvästi rentouttavina ja meditoin vuosikaudet tosi
säännöllisesti. Aamuisin herättyä
ennen aamiaista ja työhön lähtöä
15-20 minuuttia ja työstä palattua
saman verran ennen muita toimia.
14
Harrastusta tuki se, että vaimoni oli
myös käynyt saman kurssin ja siksi
ymmärsi menettelyäni.
Mitä
tavoittelen
meditaatiolla
Kuten aloittaessani, tärkeimpänä
motiivina meditaatioharrastukselleni on stressin purkaminen, mikä
auttaa levollisemmin suhtautumaan
elämän ongelmiin. Tinnitus ei minulle enää tuota pulmaa, mutta
tiedän meditaation silti helpottavan
ja ehkäisevän muitakin Menieren
taudin oireita. Uusia terveysongelmia joudun varmaan kohtaamaan
ikääntymisen myötä, mutta uskon
meditaation auttavan niistäkin selviämisessä.
Parantaa yöunta
Yksi tärkeä käytännön apu pitää
mainita erikseen: yöunen parantaminen. Joskus saatan aamuyöstä
herätä pohtimaan askarruttavia
asioita, jolloin uudelleen nukahtaminen on vaikeaa. Silloin auttaa lyhyt
muutaman minuutin meditaatio
- mutta vain lyhyt, pidempi sessio
virkistää.
Parantaa luovuutta
Toinen tärkeä motiivi tälle harrastukselleni on käsitykseni siitä, että
meditaatio parantaa luovuutta.
Olen kokenut tämän työni projekteissa, joita olen vetänyt ja joissa
uuden keksiminen on ollut avain havaittujen ongelmien ratkaisemiseen.
Käytännön esimerkkeinä mainitsen kaksi vetämääni tietojärjestelmäprojektia, joissa kummankin
tuloksena oli Internetin käyttöön
perustuva, räätälöity järjestelmä.
Niiden toteutukseen lähdettiin tekemieni aloitteiden pohjalta, joihin
ideoita sain yöunieni kautta.Toisen
järjestelmän nimikin syntyi unen
aikana ja käyttöön se otettiin vain
yhtä kirjainta muuttamalla (Defcon > Decon eli Defect Control,
poikkeamien hallinta). Uskon, että
meditointi on vahvasti myötävaikuttanut tällaiseen.
Kehittää itsetuntemusta
Pidän meditaatiota myös välineenä
kehittää itsetuntemusta ja edistää
henkistä kasvua. Meditaatiossa
tajunnan tyhjentäminen ja hienovarainen ajatusten sääntely antaa
mahdollisuuden vapautua ainakin
hetkellisesti minäkeskeisyydestä
ja havainnoida omia ajatuksia ja
toimenpiteitä ulkopuolisin silmin.
Silloin on mahdollista antaa joutavan mennä ja keskittyä oleelliseen.
Tuottaa koherenssia, tunteen
elämän hallinnasta
Tärkeät asiat yleensä ovat reaalimaailman asioita ja jos omat ajatukset peilaavat niitä vääristelemättä,
se tuottaa MeniTuessa korostettua
koherenssia (tunnetta elämän hallinnasta) ja edelleen elämänlaatua.
Tiedetään esimerkiksi, että meditaatio voi auttaa riippuvuuksista
vapautumista, esim. tupakanpoltosta
ja alkoholin väärinkäytöstä. Meditaatio voi myös myötävaikuttaa opiskelussa, parempien ihmissuhteiden
luomisessa ja tunteiden ilmaisussa.
Myönteisiä
terveysvaikutuksia
Yhtenä meditaation hyödyistä on
myönteinen vaikutus ihmisen fysiologiaan. Tutkimukset osoittavat,
että se mm. alentaa verenpainetta,
vähentää hapen kulutusta, helpottaa
kroonista päänsärkyä ja migreeniä,
hidastaa aineenvaihduntaa ja joidenkin tutkimusten mukaan myös
biologisia vanhenemisoireita. Kirjallisuudesta löytyy lisää hyötyseikkoja,
mutta jo nämäkin riittävät minulle
osoitukseksi meditaation eduista.
m eniere-posti 3 l 2011
Soveltamani
meditaatioprosessi
Soveltamani TM-meditointitapa on
yksi monista tarjolla olevista. Tätä
nykyä harrastan sitä taas säännöllisesti aamuisin klo 7-9 keston
ollessa 15-20 minuuttia. Useimmiten meditoin vaimoni kanssa
kohta heräämisen jälkeen mutta
ennen aamiaista, kuten ohje kuuluu.
Istun aina samalla tuolilla makuu­
huoneessamme, joka on rauhallisin
paikka asunnossamme.
Vuoteen olen sijannut ennen aloitusta ja usein peilipöydällä on
kukkia, koska miellyttävä ympäristö houkuttelee aloittamaan. Istun
tavallisella tuolilla selkä mahdollisimman suorana, koska se tuntuu
edistävän rentoutumista. Veltto ja
puolimakaava asento heikentävät
tulosta. Polvien päällä pidän tyynyä,
jonka päälle kädet on hyvä laskea
ilman, että hartiat jännittyvät. Istunnon ajaksi sammutan valot ja
vedän tarvittaessa verhot ikkunoihin, koska hämärässä on helpompi
rentoutua.
Ollaan ihan hiljaa
Tärkeää on, että kaikki häiriötekijät
on eliminoitu - ei raksuttavaa herätyskelloa eikä soivaa kännykkää.
Meditaatio synnyttää ns.”valppaan
lepotilan”, jolloin kuulo herkistyy
niin, että jopa kellon tikitys saattaa
häiritä.Vaikka yhdessä meditoitaisiin,
istunnon aikana ollaan ihan hiljaa.
Aloitan istunnon parin minuutin
valmistautumisella, jolloin rauhoitan ja syvennän hengitystä samalla
katsoen johonkin huomiota herättämättömään kiintopisteeseen.
Sitten suljen silmät ja koetan keskittyä hengitykseen, vaikka ajatukset
saattavat ravata aiheesta toiseen.
Koetan hienovaraisesti tyhjentää
tajunnan ajattelemalla mantrasanaa
ja hengitystä, vuorotellen tai yhtä
aikaa. Muita ajatuksia pulpahtelee
mieleen tavan takaa, mutta en
koeta pakottaa niitä pois.
Vähitellen hengitys hidastuu, jännitys poistuu niskasta ja hartioista ja
käsien ihon pinnassa saattaa tuntua
pistelyä pintaverenkierron vilkastuessa. Silloin olotila on miellyttävän
rento, ajatukset ovat vaimentuneet
ja joskus koen väriaistimuksia,
vaikka silmät ovat kiinni. Koska
ajatukset ovat vaimentuneet, ajan
kuluminen tulee mieleen vain
hetkittäin ja etäisenä. Silti ajantaju
jotenkin säilyy istunnon aikana ja
yleensä osaan lopettaa 15-20 minuutin jälkeen.
Aika ei koskaan tunnu pitkältä
verrattuna siihen, että vain koettaisi
istua paikallaan. Päinvastoin, joskus
tulee jatkettua hyvää rentoustilaa ja
silloin puoli tuntia tuntuu menneen
liian nopeasti. Istunnon loppuvaiheessa valmistaudun lopettamaan,
avaan hitaasti silmät ja tuumailen
päivän tehtäviä parin minuutin ajan
ennen ylösnousua.
Voi harrastaa muuallakin
kuin kotona
TM-ohjeet suosittelelevat meditaatiota kaksi kertaa päivässä, mutta
oma elämäntilanteeni mahdollistaa
sellaisen vain satunnaisesti. Meditointia toki voi harrastaa muuallakin
kuin kotona, esim. kulkuvälineissä
istuen ja luulenpa, että joskus johonkin työtehtävään paneutuessani
saatan päästä meditatiiviseen tilaan.
Sellainen voi olla käsillä, kun keskityn tekemiseeni niin, että unohdan
itseni ja ajan kulun.
Vielä on todettava, ettei väsyneenä
kannata yrittää meditoida, nukahdan vain tuoliin. Uni ja meditatiivinen valpas lepotila ovat eri asioita.
Vaikka meditointimenettely kuulostaa yksinkertaiselta, sen opettelu
olisi hyvä tehdä ohjatusti.
Ei yritetä
mitään
TM:n ohjeiden mukaan en pyri
mihinkään tulokseen tai tiettyjen
ajatuksien karkottamiseen istunnoissani. Meditoitaessa kaikki ajatukset vaimenevat, kun ei yritetä
mitään ja hienovaraisesti keskitytään hengitykseen ja mantraan.
Vielä lisäisin, että harrastukseni
on puhtaasti”maallista”, se ei liity
mihinkään uskontoon enkä ole
minkään tämän alan järjestön jäsen. Tiedän kyllä, että hyvin kauan
meditointia harrastaneet voivat
saada huippukokemuksia, tuntea
pyhyyttä tai kokea jonkinlaista
euforiaa, mutta sellaisten tietoista
tavoittelemista pidetään varmana
tapana epäonnistua rentoutumisen
saamisessa.
Paras kokeilemistani rentoutusmenetelmistä
Kaiken kaikkiaan pidän meditaatiota parhaana niistä rentoutusmenetelmistä, joita itse olen kokeillut.
Nuorempana yritin opetella ns.
autogeenista menettelyä, mutta tulokset tuntuivat vaatimattomilta ja
syntyivät hitaasti. Sairastuttuani Menieren tautiin hain apua akupunktiohoidoista, joiden aikana saatoin
rentoutua niin perusteellisesti, että
nukahdin. Fyysinen rentoutuminen
muistutti meditaatiolla saavutettavaa sillä erotuksella, että meditaatio
ei oikein harjoitettuna johda uneen
vaan valppaaseen lepotilaan.
Meditaatioon liittyvää kirjallisuutta
ja linkkejä:
1. Lauri Rauhala: Mitä meditaatio on
(Karisto Oy, 1992).
2. Suomen TM lehti 1982-1992.
3. http://fi.wikipedia.org/wiki/Meditaatio
4. http://www.meditaatio.org
5. http://www.tm-koulutus.com
15
m eniere-posti 3 l 2011
Kesä
Tervehdys, Etelä-Pohjanmaan
Meniere-yhdistyksen jäsenet!
Pilvetön taivas
huikaiseva sini
avaruuden syli.
Kaikkialla auringon kulta.
Kumpupilvien valkeat huivit
ukkospilvien punertavat tornit
sadepilvien harmaat viitat.
Kaikenkastava raikas sade.
Iltaruskon punainen kulta.
Taivas kuin elämä itse.
Kuvassa syy poissaolooni syksyn jäsentilaisuuksista: lapsenlapseni Lenni 4v ja Sofia 1v 8kk. Hoidan
heitä Espoossa tammikuun loppuun asti vuorotteluvapaallani.
Helmikuussa sitten: ”hiihtelyä kotihangilla”.
Valoisaa syysmieltä kaikille, voikaa hyvin ja käyttäkää hyväksenne mahdollisuuksia tavata toisia menierikkoja yhdistyksen tilaisuuksissa!
Pirjo Viitamäki
a
Poutapilven hahtuvainen taivaan sinessä
järvenselän mittaamaton peili
salmien suut matkojen päässä
utuisina hellesumusta.
Ei ole olemassa aikaa
on vain tämä hetki,
jossa entinen ja nykyinen ja tuleva
liukuvat limittäin ja sylikkäin.
Yksinäinen soutaja järven selällä.
Tuskin liikuttaa airoja,
koska hetki on pyhä.
On yhtä olevaisen kanssa
pienenä siruna taivaan ja veden syleilyssä.
Syksyn lapsi
a
Tuulikki Hartikainen
Synnyin syksyllä juuri kun luonto kuolla ehti,
juuri kun putosi puusta viimeinenkin lehti.
Synnyin myrskyyn ja sateeseen,
syksy-yön pimeyteen.
Meni syksy, tuli talvi, sitten kaunis kevät,
nosti nurmikko päänsä, puut lehvänsä väreilevät.
Linnut palasi etelästä,
mikä estäisi niitä visertämästä.
Kanta-Hämeen Meniere-yhdistys tutustui syyskuussa Kyyrölän Saven tuotantoon. ”Kuin ihmettä katsoisi”, huokasivat perinteistä työskentelyä seuranneet vieraat. Savenvalajamestari Nikolai Uschanoffin dreijaaman joutsenpariskunnan arvonnassa voittanut Terttu Niinimäki iloisena mestaria kiittämässä.
16
Ilon tunsi syksyn lapsonen, hän näki kaiken kauneuden,
oli onnellinen elämästä, Luojan luomasta keväästä.
Meni lämmin kesä, tuli taasen syksy, myrskyt ja tuulet,
oli syksyn lapsella hymyssä huulet
Hän tiesi jälkeen pimeän,
tulee jälleen päivät kesän lämpimän
Näin jatkuu vuodesta toiseen, tietää hän.
Näin jatkuu koko elämän.
Leila Kallio
m eniere-posti 3 l 2011
Pirkanmaan Meniereyhdistyksen kävelyretki
Sääksjärvellä
Birgitan polkua
Kirskaanniemeen
8.9.2011
Makkaroiden valmistumista odottelemassa Jalo Kumpu, Merja Mantila, Pirkko Alhola ja Annu Rantanen.
Viisi urhoollista kävelijää lähti Hyttyskorven parkkipaikalta klo 18
kohti Kirskaanniemeä, sataa tihkutti jonkin verran, mutta eihän se
tosi reippailijoita haitannut. Reilun puolen tunnin jälkeen olimme
perillä tosi kauniilla paikalla, jossa
oli useita nuotiopaikkoja, laavu ja
nukkuma-aitta.
Pari meistä oli ottanut mukaan
makkaraa, mutta tulen sytyttämisessä oli vaikeuksia, koska puut
olivat kosteita. Onneksi Annu oli
ottanut sytytyspaloja mukaan, saatiin kuin saatiinkin makkarat paistettua ja ne jaettiin kristillisesti kaikille.
Paluumatkalla satoi jo vähän enemmän ja alkoi hämärtää, mutta selvisimme kaatumatta ja kompastumatta liukkaitten kivien ja juurten
peittämää polkua takaisin parkkipaikalle.
Hieno retki kaiken kaikkiaan!
Kuva ja teksti: Pirjo Höglund
Meri-Lapin Meniere-yhdistys
aloitti syyskautensa ulkoilun merkeissä aurinkoisena sunnuntaina 25.9.
Kuvassa Kaakamon urheilukentän laavulle saapuneet Leila Ruotsalainen, Ritva Pihlaja, Saara Mäkikorttila, Pertti
Suomela, Taimi Suomela ja Juha Mäkikorttila.
Kuvaajana yhdistyksen
puheenjohtaja Sinikka
Kaikkonen.
17
m eniere-posti 3 l 2011
Etelä-Pohjanmaan Meniere-yhdistys ry
Varsinkin uudet jäsenet toivotamme tervetulleiksi tilaisuuksiimme!
La 29.10 klo 13.00 tapaamme Vaasan kirjastossa salissa Essee1, Kirjastonkatu 13. Kaffeet tarjotaan! Vaasan seudulla on melko paljon jäseniä, joita olisi kiva tavata. Sirkalle ilmoittautuminen 22.10
mennessä 040 512 2489.
La 19.11 klo 14.00-17.00. vietämme pikkujoulua Välimeren Ravintola Athena Palacessa Seinäjoella (Kauppakatu 1, sama talo jossa sijaitsee järjestötalo). Mukaan pikkupaketti (enint. 5 euroa). Yhdistys tarjoaa jälkiruoan. Ilmoittautuminen Leilalle 050 538 7228
Haluatko tukea toimintaamme? Vuoden 2011 kannatusjäsenmaksun voi maksaa Etelä-Pohjanmaan Meniere-yhdistyksen tilille POP 474740-216566. 10 euroa/kannatusjäsen.
Ota yhteyttä, esitä toimintatoiveita ja -ideoita!
Pirjo Viitamäki, puheenjohtaja, Vuorenmaanrinne 23 B 13, 60220 Seinäjoki
puh. 050 542 7357(tekstiviestit), sähköposti pirjo.viitamä[email protected]
Sinikka Kataja sihteeri, puh. 050 370 9988
Sirkka Mäkelä, rahastonhoitaja, vertaistukihenkilö, Toralantie 170, 61330 Koskenkorva
puh. 06 422 9523 tai 040 512 2489, sähköposti [email protected]
Hallituksessa myös: Leila Kallio, varapuheenjohtaja puh. 050 538 7228, Pirkko Talola, puh. 040 563 4153
Kanta-Hämeen Meniere-yhdistys ry
Ti 18.10 klo 18 Näkövammaisten tila, Parolantie 22 HML (sis.käynti Brahenkadun puolelta).
Taide- ja keskustelu-ilta Anita Ojanen kertoo sanoin ja kuvin taidemaalari Vincent van Gogh´in elämästä, hänenhän on arveltu sairastaneen Menieren tautia. Loppuillan vietämme vertaistuen merkeissä jutellen.
Ti 15. 11 klo 18 Näkövammaisten tila, Parolantie 22 HML (sis.käynti Brahenkadun puolelta).
Suomen Meniere-liiton uusi puheenjohtaja Mikko Seeskorpi tulee esittäytymään ja kertoo liiton toiminnasta.
Kevään vuosikokouksessa valittu uusi hallitus: Anita Ojanen pj, Olle Tast varapj. Merja Vuohelainen sihteeri,
Susanna Kivinen rahastonhoitaja, Hellevi Tamminen, Leena-Marja Jokinen ja Terttu Niittymäki.
Varajäsenet Leo Roivainen ja Sirkka Simola
Toivomme jäsenistöltä ehdotuksia tulevaan toimintaan, ideoikaa ja kertokaa meille!
Anita Ojanen, [email protected], Merja Vuohelainen [email protected]
Vertaistukihenkilömme Anita Ojanen: puh. 050 913 5065, sähköposti [email protected]
Meri-Lapin Meniere-yhdistys ry
Ma 24.10. klo 18 kerhoilta Kemin Leipätehtaalla, osoite Sankarikatu 7.
Vieraana Länsi-Pohjan Suoraselkäiset ry:n puheenjohtaja Annikki Tytärniemi
Marraskuun lopussa vietämme pikkujoulua. Aika ja paikka ilmoitetaan myöhemmin.
Tervetuloa mukaan vanhat ja uudet jäsenet !
Lisätietoja saat:
Sinikka Kaikkonen puh.joht. ja vertaistukihenkilö, puh. 040 514 5132, [email protected]
18
m eniere-posti 3 l 2011
Oulun seudun Meniere-yhdistys ry
Tiedotamme tapahtumista sunnuntain Oulu-lehden seuratoimintapalstalla sekä nettisivuillamme: www.
suomenmeniereliitto.fi. Toivotamme uudet jäsenet tervetulleiksi syksyn 2011 tapahtumiin!Yhdistyksen
tukemia tasapaino/kuntosalivuorolippuja voi kysellä Tuovi Kiviniemeltä.
Ryhmässä selviytyy aina paremmin kuin yksin! Tule kuuntelemaan, keskustelemaan ja saamaan
vinkkejä arjessa selviytymiseen.Voit jutella kokemuksistasi toisten saman kokeneiden kanssa.
Oulun jäsenillat joka kuukauden toisena tiistaina. Kokoontumispaikkana on Aleksinkulma, Aleksanterinkatu 9, Oulu, tarkista sali sunnuntain Oulu-lehdestä seuratoimintapalstalta.
Ti 11.10. klo 17.30 Aleksinkulma, Marja esittää ”Kerrostaloelämää”. Lippujen varaaminen Kaupunginteatterin Sotahevonen-näytelmän lauantain 19.11 esitykseen. Marraskuun loppupuolella mahdollisuus tutustua uuden raitiovaunun puiseen malliin, asiasta lisää jäsenillassa. Hallitus kokoontuu jäsenillan
jälkeen.
Ti 8.11. klo 17.30 Aleksinkulma. Vuosikokous. Käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat. Varattujen teatterilippujen lunastaminen.
La 19.11. klo 19.00 Teatteri-ilta. Oulun kaupunginteatteri: Sotahevonen.
Ma 28.11. klo 10.00 - 12.00 Aleksinkulma, Aino-sali. 2.krs. Vieraanamme Aleksander-tekniikan
taitaja Matti Harilo.
Ke 7.12. klo 18.00 Isokatu 17, Seurakunnan tilat. Perinteinen pikkujoulu yhdessä Kuulovammaisten kanssa
Haluatko keskustella puhelimessa toisten Menieren tautia sairastavien kanssa?
Puhelinrinkitoiminta käynnistyy kahden ryhmän voimalla. Ilmoittaudu mukaan puhelinrinkiin Tuovi
Kiviniemelle puh. 0440 926 400.
Hallituksen 2011 yhteystiedot:
Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Tuovi Kiviniemi Väinö Pulkkinen Tiilitie 1 D 12, Nokelant. 41 B 11 90650 Oulu 90150 Oulu puh. 0440 926400 puh. 08 333 060, 040 552 3206
[email protected] Sihteeri
Sirkka Heikkinen
Lääninkuja 61
90820 Kello
puh. 0400 935 283
[email protected]
Tukihenkilöt: Tuovi Kiviniemi, puh. 0440 926 400 ja Nina Kallunki, puh. 0400 600 452
Kainuun Menierekerhon kerhoillat
Kokoontumispaikkana on Karoliinan Kamari, Brahenkatu 14, Kajaani
Ke 30.11. klo 18.00 jäsenilta
Kerhon yhteyshenkilöt:
Hannele Kähkönen, puh. 040 538 3797, sähköposti: [email protected] ja
Teija Karjalainen, puh. 0500 798 632
Tukihenkilöt:
Hannele Kähkönen puh. 040 5383797 ja
Merja Junkkarinen puh. 0400 603 838, sähköposti: [email protected]
19
m eniere-posti 3 l 2011
Pirkanmaan Meniere-yhdistys ry
To 13.10. klo 18.00. Nyyttikestit Kirjastotalo Metsossa Ota mukaan jotain pikku tarjottavaa.
Uudet jäsenet tulkaa tutustumaan yhdistyksen muihin jäseniin.
To 24.11. klo 18.00. Vietämme pikkujoulua puheenjohtaja Kirsti Salovaaran kodissa Lamminpäässä,
osoitteessa Juurikatu 15 G 54. Yhdistys maksaa tarjoilun. Ota pikku paketti mukaan. Tervetuloa!
Meniere-jumppa Kuulovammaisten koululla. Kaupinkatu 29, keskiviikkoisin klo 17.30-18.30.
Lisätietoja saat Tauno Ahoselta puh. 0400 923 719
Tervetuloa osallistumaan! Lisätietoja toiminnasta:
Kirsti Salovaara, puheenjohtaja
Pirkko Alhola, sihteeri
puh. 040 776 5579 puh. 040 592 9556
[email protected]
[email protected]
Satakunnan Meniere-yhdistys ry
Ti 25.10. klo 18.00 kuukausikerho Satakunnan yhteisökeskuksessa Isolinnankatu 16.
Ke 23.11. klo 19.00 teatteri-ilta ja pikkujoulu. Näytelmä ” Napit vastakkain”, yhdistys tarjoaa väliajalla kahvin ja leivoksen. Lipun hinta16 euroa. Ilmoittautumiset 2.11. mennessä Salme Hiitiölle
puh. 02 864 7249 tai 040 419 0707.
Ti 29.11. klo 18.00 syyskokous ja kuukausikerho Satakunnan yhteisökeskuksessa Isolinnankatu 16.
MeniTuki -ohjelman esittely.
La 10.12 Joulumyyjäiset Seurakunnan myyjäisten yhteydessä.
Uudenmaan Meniere-yhdistys ry
La 10.12 Retki Lohjalle Menneen Ajan Joulumarkkinoille.
Lähtö klo 9.00 Kiasman edestä; Charter Tuomi kuljettaa.
• Aamukahvit ja sen jälkeen tutustuminen markkinoiden monipuoliseen tarjontaan.
• Pyhän Laurin kirkossa yleisöesittely, johon voi osallistua ostosten jälkeen.
• Lounas Kisakallion Urheiluopistolla.
• Lounaan jälkeen matkaamme Vironperälle. Siellä opas esittelee meille valtioneuvos Johannes Virolaisen elämäntyötä.
• Paluu Helsinkiin n. 16.30.
Ilmoittautuminen Irmeli Tammiselle, puh. 050 301 8134, viimeistään 23.11.
Retken hinta on 30 euroa jäseneltä ja 35 euroa muilta.
Retki maksetaan yhdistyksen tilille 572290-227352 viimeistään 25.11. Viestikenttään laitetaan "lohja".
Varsinais-Suomen Meniere-yhdistys ry
Ke 12.10. klo 18.00 SRK:n huoneiston yläsalissa Aninkaistenkatu 1 (2. krs). Ruotsinkielinen vertaistuki-ilta Lisätietoja: Carola Silvander 040 527 0440.
Ke 19.10. klo 18.00 SRK:n huoneiston yläsalissa Aninkaistenkatu 1 (2. krs). Meniere-vertaistuki-ilta.
Marraskussa onkin syytä juhlaan! La 26.11. klo 15.00 Vietämme toimintamme 20-vuotisjuhlia
Meri-Karinassa, Seiskarinkatu 35, Turku Ohjelmassa musiikkia, vähän muisteloa ja ruokailu.
20
m eniere-posti 3 l 2011
Meniere-kurssit vuonna 2012
Kuuloliitto kuntouttaa,Valkea talo, Helsinki
Sopeutumisvalmennuskurssit työelämässä oleville (Kela):
1. osa
2.osa
23.-27.1.
7.-10.8. Kelan kurssi nro 43036
7.-11.5.
27.-30.11.
Kelan kurssi nro 43037
24.-28.9.
19.-22.3.2013 Kelan kurssi nro 43038
5.-9.11.
14.-17.5.2013 Kelan kurssi nro 43040
Sopeutumisvalmennuskurssi eläkeläisille (RAY):
11.-14.6.
Työelämäpainotteinen kurssi huonokuuloisille tai Menieren tautia sairastaville (Kela):
1. osa
2.osa
4.-12.10.
9.-12.4.2013 Kelan kurssi nro 43035
Työelämässä olevien kurssit on tarkoitettu alle 67-vuotiaille henkilöille, joilla on todettu Menieren tauti tai Menieren taudille tyypillinen oireisto. Kuntoutuja voi olla työelämässä, työttömänä, opiskelemassa tai kuntoutustuella. Kurssille voi hakea yhdessä omaisen kanssa.
Eläkeläisten kursseille voivat hakea työkyvyttömyyseläkkeellä olevat ja vanhuuseläkeikäiset
henkilöt omaisineen.
Työelämäpainotteinen kurssi on tarkoitettu 22-67-vuotiaille henkilöille, joilla huonokuuloisuus tai Menieren tauti vaikeuttaa työssä selviytymistä tai työelämään pääsemistä. Kurssi on sopeutumisvalmennusta täydentävää kuntoutusta eli hakijan toivotaan käyneen jo aiemmin sopeutumisvalmennuskurssin.
Kustannukset Kurssi on osallistujille maksuton, rahoittajina Kela ja eläkeläisten kurssilla RAY.
Kela korvaa matkakulut omavastuuosuuden ylittävältä osalta. Kurssiajalta on mahdollista hakea
Kelan kuntoutusrahaa, jos kurssille osallistuminen aiheuttaa ansionmenetystä.
Hakeminen Hakuaika kursseille päättyy 12 viikkoa ennen kurs sin alkua. Työelämässä olevien
kursseilla hakemuksena käytetään Kelan kuntoutushakemuslomaketta Ku 102. Eläkeläisten kurssille haetaan Kuuloliitosta saatavalla omalla lomakkeella. Hakemukseen tulee liittää lääkärinlausunto B tai vastaava, jossa suositellaan kurssia.
Hakemukset postitetaan osoitteella:
Kuuloliitto ry / Aikuisten kurssitoiminta
Ilkantie 4
00400 HELSINKI
Lisätietoja Aikuisten kurssitoiminnan johtaja Sari Juhila, puh. 09 5803 232, [email protected], Kurssisihteeri Rebekka Jäntti, puh. 09 5803 200, [email protected]
Tarkemmat kurssiesitteet löytyvät Kuuloliiton nettisivuilta www.kuuloliitto.fi.
21
m eniere-posti 3 l 2011
Meniere-lääkärien yhteystietoja
Kaikki listan lääkärit ovat korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäreitä.
ESPOO
Ilmari Pyykkö
Diacor Tapiola,
Itätuulentie 11, 02100 Espoo
puh. 09 775 08555
LAHTI
Juha Silvola
Päijät-Hämeen keskussairaala
Keskussairaalankatu 7, 15850 Lahti
puh. 03 81 911
FORSSA
Jukka Heinijoki
Armi Jokela
Ulla Kiviharju
Terveystalo Forssa
Kutomonkuja 2 A 2, 30100 Forssa
puh. 030 6000
MIKKELI
Annika Loimula-Kontkanen,
Marskin lääkärikeskus
Vilhonkatu 13, 50100 Mikkeli
puh. 015 320 380
OULU
Kyösti Laitakari
Jaakko Laitakari
OYS, Kajaanintie 50
90014 Oulun yliopisto,
Kuulokeskus
puh. 08 315 3406
RIIHIMÄKI
Matti Soirinsuo
Heikki Teppo, LKT
Lääkäriasema Tuma
Hämeenk. 24-26, 11100 Riihimäki
puh. 019 716 600
ROVANIEMI
Ari Köpman
TohtoRoi, Urheilukatu 9-11 A 4
96100 Rovaniemi
puh. 020 791 2900
HÄMEEN­- Jukka Heinijoki
Linnan klinikka
LINNA
Raatihuoneenk. 10, 13100 HML
puh. 030 6000
Seppo Koskenranta
Terveystalo, Hämeenlinna
Sibeliuksenk. 9 B, 2.krs.,13100 HML
puh. 030 6000
IMATRA
JYVÄS­KYLÄ
Marja Estola
Honkaharjun sairaala
Honkaharju 4, 55800 Imatra
puh. 020 617 3227
Seppo Kuttila
Lääkärikeskus Otonhammas
Kolmikulma, Puistokatu 2 A
PL 612, 40101 Jyväskylä
puh. 014 333 4455
KAJAANI Jouko Kotimäki
Terveystalo Kajaani
Kauppakatu 27, 87100 Kajaani
puh. 030 6000
KOTKA
Tero Heikkilä
Erkki Hopsu
Eila Hämäläinen
Juha Tasa
Kotkan Lääkärikeskus
Kotkankatu 10, 48100 Kotka
puh. 05 211 1555
KUHMO Jouko Kotimäki
Kuhmon Lääkäripalvelu
Koulukatu 10, 88900 Kuhmo
puh. 08 710 799
KUOPIO Ari Kosunen
Hannu Markkanen
Mehiläinen Kuopio
Kauppakatu 39 A, 70100 Kuopio
puh. 017 262 5533
22
Pepe Karhumaa
Tapio Pirilä
Juha Väyrynen
Lapin keskussairaala
PL 8041, 96101 Rovaniemi
puh. 016 328 7885
SAVONLINNA
Pentti Pellinen
Lääkäripalvelu NyPel
Kirkkokatu 10, 57100 Savonlinna
puh. 044 340 6046
TAMPERE
Juha-Pekka Vasama
Voitto Kotti
TAYS, Kuulokeskus
Teiskontie 35, 33520 Tampere
ajanavaraus klo 13 -14.30
puh. 03 311 66714
TURKU
Niklas Lindblad
Riitta Hautamäki
Pekka Silvoniemi
Terveystalo, Aninkaistenkatu 13
20100 Turku
puh. 030 6000
Seppo Karjalainen
Jaakko Salonen
Lääkäriasema Pulssi,
Humalistonkatu 9-11, 20100 Turku
puh. 02 261 6300
m eniere-posti 3 l 2011
Tietoa, tukea, kokemuksia, neuvoja, rohkaisua
Suomen Meniere-liiton alueelliset vertaistukihenkilöt
Etelä-Karjala
Ritva Ellonen, puh. 040 820 9303,
Etelä-Pohjanmaa
Sirkka Mäkelä
puh. 06 422 9523, 040 512 2489
[email protected]
Etelä-Savo
Tuomo Siitari, puh. 044 541 3629
Paula Suhonen, puh. 0500 998 351
Kyllikki Turunen, puh. 040 526 1996
Lappi
Leena Hoikka, puh. 0400 192 652
Pirkko Väätti, puh. 040 596 7946 Meri-Lappi
Sinikka Kaikkonen,
puh. 016 273 140, 040 514 5132,
[email protected]
Oulun Seutu
Tuovi Kiviniemi, puh. 044 092 6400 Nina Kallunki, puh. 0400 600 452
Itä-Savo
Eija Tammisto, puh. 040 767 4890
Aino Repo, puh. 040 718 2240
Laina Sihvonen, puh. 0500 984 266
Anne Soukkalahti, puh. 050 526 0648
Pirkanmaa
Kirsti Salovaara, puh. 040 776 5579,
[email protected]
Pirkko Alhola, puh. 040 592 9556
Raili Toiviainen, puh. 0400 807 417
Kainuu
Merja Junkkarinen, puh. 0400 603 838
[email protected]
Hannele Kähkönen, puh. 040 538 3797
[email protected]
Pohjois-Savo
Liisa Peiponen, puh. 040 593 1348.
Kanta-Häme
Anita Ojanen, puh. 050 913 5065,
[email protected]
Satakunta
Maija Kangas, puh. 040 535 7599 Mirja Huppunen, puh. 050 412 6961
Keski-Pohjanmaa
Maarit Hovila, puh. 050 911 3578
Satu Peltoniemi, puh. 040 510 0995
Nadia Tiainen, puh. 040 729 8982
Tornionjokilaakso
Esa Antikainen, puh. 040 541 7782,
[email protected]
Keski-Suomi
Tuulikki Hartikainen, puh. 050 581 5324
Kaarina Lytsy, puh. 044 505 2735
Heikki Rauhala, puh. 040 547 1342
Raili Riihimäki, puh. 0400 643 191
Koillismaa
Tuula Kolvanki, puh. 040 763 3669,
[email protected]
Kymenlaakso
Tarja Pukero, puh. 044 345 4580
Kukka Paronen, puh. 040 764 5847
Sirkka Rämö, puh. 050 321 2451
Päijät-Häme
Liisa Palkio, puh. 040 557 3890
Uusimaa
Mikko Seeskorpi (erityisesti nuoret aikuiset),
puh. 050 534 3341, seesmi[at]suomi24.fi
Riitta Järvinen, puh. 09 2340 3826,
[email protected]
Risto Roitto (erityisesti gentamysiinihoidot)
puh. 040 707 3591
Aino Tiainen, puh. 040 587 5218,
[email protected]
Varsinais-Suomi
Anja Peuhkuri, puh. 050 555 7221,
[email protected]
Veikko Santanen, puh. 0400 594 212
Carola Silvander, puh. 040 527 0440,
[email protected]
23
Kuinka
monta
kertaa
Kuinka monta
kertaa
päivässä
päivässä
otat
otat
huimauslääkkeesi?
huimauslääkkeesi?
Keskustele huimauksen
Keskustele
huimauksen
hoitovaihtoehdoista
hoitovaihtoehdoista
lääkärisi kanssa
lääkärisi
kanssa
Solvay Pharma on johtava Menieren syndroomaa ja
sisäkorvaperäistä huimausta tutkiva lääketehdas.
A Promise for Life