docAsiakaslehti VIEW 2/2012
download 
Report Transcription
Asiakaslehti VIEW 2/2012
VIEW KPMG:n asiakaslehti / 2 / 2012 / kpmg.fi Jyri Häkämies: Hallitus sitoutuu yritysten kasvuun 08 Yrityskaupan hyvästä valmistelusta hyötyvät kaikki 14 Kotka hakee palvelurakenteen uudistuksella kustannustehokkuutta 24 Jukka Hienonen: Läheinen suhde Venäjään kannattaa hyödyntää PÄÄKIRJOITUS Kasvuyritysten ja kuntatalouden akilleen kantapää Uusi finanssialan sääntely tulee lähivuosina muuttamaan rahoitusmarkkinoiden toimintaa merkittävästi. Pankki- ja vakuutussektoria koskevat Basel 3- ja Solvency 2 -säännökset nostavat velkarahoituksen kustannuksia ja rajaavat erityisesti pitkäaikaisen rahoituksen saatavuutta. Rahoituslaitokset keskittynevät kiristyvän sääntelyn myötä jatkossa alhaisemman riskin kohteisiin, ja vaaravyöhykkeellä ovat tällöin kasvuyritykset ja pk-sektori. Uudet pankki- ja vakuutussektorin säännökset astuvat voimaan 2013–19. Lähivuosina tarvitaankin pankkisidonnaisen rahoituksen rinnalle uusia rahoitusratkaisuja. Muutoin kasvuyritysten ja pk-sektorin toiminta voi vaikeutua, jos lainahanat ehtyvät. Tämä talouskasvua jarruttava skenaario tulisi pystyä välttämään kaikin keinoin – myös lainsäädännöllisillä ja verotuksellisilla toimenpiteillä. SE ON VARMAA, ETTÄ KUNTARAKENTEIDEN MUUTOS ON VÄLTTÄMÄTÖN JA EDESSÄ ON LISÄÄ KIPEITÄKIN RATKAISUJA, KUN TALOUDEN TASAPAINOA HAETAAN. Onneksi maamme hallitus on ollut hereillä. Nykyhallitus on sitoutunut yritysten kasvuun, ja kevään kehysriihessä on kaavailtu kasvua tukevia kannustimia. Näitä kannustimia ovat muun muassa yritysten tuotekehityspalkkoihin kytketty t&kverovähennys ja ensi vuonna voimaan astuva pääomasijoittajavähennys, jolla halutaan tukea yritysten varhaisen vaiheen rahoitusta. Innovaatiotoiminnan ja Start Up -yritysten tukemisen lisäksi tarvitaan myös johdonmukainen lainsäädännöllinen ympäristö innovaation koko elinkaaren ajan sekä yrittäjyyttä kannustava positiivinen ilmapiiri. Sen sijaan pääomahuollon osalta alkaa olla jo kiire uusille rahoitusvaihtoehdoille. Pienten yritysten toimivat bondimarkkinat voisi olla yksi ratkaisu. Niin ikään sopivaa vaihtoehtoista markkinapaikkaa kaivataan. Listautumiskynnys pörssiin ja sen kustannustaso kun ovat liian korkeita pienille kasvuyrityksille. Jos rahoitusta ei ole jatkossa tarjolla riittävästi pk-sektorille, samankaltainen akilleen kantapää vaivaa myös kuntataloutta. Julkishallinnon talousnäkymien heiketessä rahat eivät riitä millään kaikkien palveluiden järjestämiseen ja nykyisen kustannustason ylläpitoon. Tämä yhteinen ilmiö on tosin levinnyt koko Eurooppaan, kun julkisen sektorin rahoitus on kriisissä. Oireet ja kipureaktiot kuitenkin vaihtelevat hieman maittain. Suomessa kipupisteitä kuntataloudenpitoon tuovat väestörakenteen muutokset, asuntojen ja työpaikkojen keskittyminen kasvukeskuksiin sekä suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle. Jo sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen ja rahoitus käyvät monissa kunnissa tässä kehityksessä vuosi vuodelta hankalammiksi. Se on varmaa, että kuntarakenteiden muutos on välttämätön ja että edessä on lisää kipeitäkin ratkaisuja, kun talouden tasapainoa haetaan. Onneksi monissa kunnissa varaudutaan jo tulevaan. Hyvästä esimerkistä käy Kotkan kaupunki, joka on lähtenyt hakemaan aktiivisesti vaihtoehtoja sosiaali- ja terveyspalveluiden uudelleenorganisoinnille. Palvelujohtaja Jorma Haapanen ja terveysjohtaja Anne Hiiri kertovatkin tämän VIEW-lehden haastattelussa, miten Kotkassa haetaan kustannustehokkuutta uutta palvelurakenteen uudistuksella. VIEW-lehtemme sisältää muutenutenkin päivänpolttavaa asiaa julkishallinllinnon haasteista. Myös kasvuyritykset kset ovat polttopisteessä. Elinkeinominisinisteri Jyri Häkämies avaakin haas-tattelussaan hallituksen yritysten kasvua tukevia linjauksia. Saat lisäksi hyödyllistä informaatiota Venäenäjän markkinoiden suomista mahdoldollisuuksista ja sudenkuopista SRV:n V:n toimitusjohtaja Jukka Hienosen suorasanaisessa haastattelussa. Voit myös tutustua kesäkuun alussa Ateneumissa umissa avautuneeseen Helene Schjerfbeck beck -suurnäyttelyyn, jota KPMG sponsonsoroi. Tähän ainutlaatuiseen näyttelyyn yyn kannattaa ehdottomasti tutustua. Antoisia lukuhetkiä. Raija-Leena Hankonen toimitusjohtaja KPMG Oy Ab Cutting through complexity -brändilupauksemme mukaisesti tarjoamme huippuosaamista ja selkeitä ratkaisuja kaisuja sekä autamme asiakkaita menestymään muuttuvassa ja vaikeasti ennakoitavassa toimintaympäristössä.. SISÄLTÖ 2/2012 22 14 Kotkan kaupunki: Palvelurakenteen uudistuksella kustannustehokkuutta 08 Yrityskaupan hyvästä valmistelusta hyötyvät kaikki 12 Länsimetro – pienten palojen saumaton kokonaisuus KPMG:n seminaari: Venäjä yllättää aina – myös myönteisesti 04 Elinkeinoministeri Jyri Häkämies: Hallitus sitoutuu yritysten kasvuun 17 Kuntien palveluketjujen ohjauksessa kehitettävää 18 Kolumni: Miksi kuntauudistusta tarvitaan? 19 Kehitysyhteistyön toimikenttänä koko maailma 21 Osaajat esille: Maailmankansalainen Kelly Luostarinen auttaa suomalaisyrityksiä kansainvälistymään 24 SRV:n Jukka Hienonen: Suomalaisten kannattaa hyödyntää läheinen suhde Venäjään 26 Yritysjohdon taideilta: Helene Schjerfbeck -suurnäyttelyn ennakkoavajaiset 28 Ateneum – talo täynnä tarinoita 29 Ajankohtaisia julkaisuja 30 Uutisia VIEW Julkaisija KPMG Oy Ab, PL 1037, 00101 Helsinki, puh. 020 760 3000, www.kpmg.fi, [email protected] Osoitteenmuutokset ja tilaukset [email protected] Päätoimittaja Raija-Leena Hankonen Toimituskunta Toimituskunnan puheenjohtaja Kimmo Niku, Kimmo Antonen, Timo Ankelo, Ari Engblom, Esa Kailiala, Christian Liljeström, Teppo Jalonen, Eric Sandelin Toimitussihteeri Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy, Saija Serpola Ulkoasu ja taitto Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy, Kirsi Blom Painopaikka Libris Oy, ISSN 1457–0122 kpmgfinland kpmg-oy-ab KPMGGlobal © 2012 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative (”KPMG International”), a Swiss entity. All rights reserved. Printed in Finland. The KPMG name, logo and "cutting through complexity" are registered trademarks or trademarks of KPMG International. The information contained in VIEW is of a general nature and is not intended to address the circumstances of any particular individual or entity. Although we endeavor to provide accurate and timely information, there can be no guarantee that such information is accurate as of the date it is received or that it will continue to be accurate in the future. No one should act on such information without appropriate professional advice after a thorough examination of the particular situation. 2/12 VIEW 3 Teksti: Jarno Forssell Kuvat: Matti Immonen Hallitus sitoutuu yritysten kasvuun 4 VIEW 2/12 TALOUS ON SINÄNSÄ HELPPOA LAITTAA KUNTOON: SÄÄSTETÄÄN JA KOROTETAAN VEROJA. HAASTAVAMPAA ON YHDISTÄÄ SIIHEN KASVUN ELEMENTIT. Yritysten innovaatioiden tukeminen on parasta kasvupolitiikkaa. Kohdistetut verokannustimet tekevät yrityksistä t&k-toiminnan päätöksentekijöitä, sanoo elinkeinoministeri Jyri Häkämies. E linkeinoministeri Jyri Häkämies tulee vauhdilla neuvotteluhuoneeseen, kättelee vieraat ja katselee kiinnostuneena ympärilleen työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteluhuoneessa Helsingin Etelä-Esplanadilla. Häkämies pitää päämajaansa Aleksanterinkadulla, mutta on logistisista syistä sopinut tapaamisen kollegansa Lauri Ihalaisen reviirille. – Elinkeinot ovat Aleksilla, täällä on enemmänkin säädöksiä, ministeri nauraa. Häkämies on kutsunut kansanedustaja Lasse Männistön ja KPMG:n perheja kasvuyritysliiketoiminta-alueen johtajan Ari Engblomin keskustelemaan yritysten kasvusta ja sen tukemisesta. Taustalla on hallituksen keväällä pitämä budjetin kehysriihi, jossa yritysten kasvua pyritään tukemaan useilla kannustimilla. – Olen tyytyväinen saavutuksiin, joita olemme jo saaneet aikaan. Kehitys on kuitenkin tapahtunut useamman vuoden aikana. Se on vaatinut määrätietoista, pitkäaikaista ohjelmaa ja monia elementtejä, Häkämies sanoo. Elinkeinoministeri pitää hallituksen keskeisimpänä asiana yrittäjyyden tukemisessa valtiontalouden tasapainottamista. Jos se ei ole kunnossa, sillä olisi suuret heijastusvaikutukset kansantalouteen, myös yrityksiin. – Talous on sinänsä helppoa laittaa kuntoon: säästetään ja korotetaan veroja. Haastavampaa on yhdistää siihen kasvun elementit. >> 2/12 VIEW 5 Jyri Häkämies JATKOSSA PÄÄTÖKSENTEKIJÄ ON ENTISTÄ VOIMAKKAAMMIN PK-YRITYS, JOKA MIETTII INNOVAATIOTOIMINTAA LIIKETOIMINNAN LÄHTÖKOHDISTA. – Me kysymme yrityksiltä niiden näkemyksiä, analysoimme tilanteen ja valitsemme oikeat temput, jotka tukevat kasvua parhaiten, elinkeinoministeri Jyri Häkämies sanoo. Aloite innovointiin yrityksille Jyri Häkämiehen mukaan Euroopan velkaja talouskriisi on viime vuosina peittänyt alleen varsinaisen ongelman; Euroopan kilpailukyky on heikentynyt. Ongelman ratkaisu vaatii panostamista innovaatioihin ja kasvuun. Kehysriihen päätöksistä yritysten tuotekehityspalkkoihin kytketty t&k-verovähennys tukee täsmätoimena pk-sektorin kasvua ja edistää ICT-osaajien työllisyyttä alan rakennemuutoksessa. Eduskunnan Start Up -verkoston perustajiin kuuluvan Lasse Männistön mukaan kohdistettujen kannustimien myötä Suomen innovaatiopolitiikka siirtyy julkishallintovetoisesta toiminnasta enemmän kaupallisten yritysten suuntaan. – Jatkossa päätöksentekijä on entistä voimakkaammin pk-yritys, joka miettii innovaatiotoimintaa liiketoiminnan lähtö6 VIEW 2/12 kohdista. Uskon, että uudenlaisten mekanismien käyttöönotto tuo luontaista kasvuhakuisuutta t&k-toimintaan, Männistö sanoo. Pk-yrityskentän hyvin tuntevan KPMG:n Ari Engblomin mukaan Suomesta löytyy hyviä ideoita, tutkimusta ja kehitystä. Vaarana kuitenkin on, että kun innovaatiotyö etenee riittävän pitkälle, sen hedelmät myydään ulkomaille. – Joissakin Euroopan maissa yrityksiä kannustetaan aineettomien oikeuksien keskittämiseen siihen maahan, jossa ne on luotu. Näin varmistetaan, että kun tuotekehitys on hedelmävaiheessa, siitä kertyvät tuotot eivät karkaa ulkomaille, Engblom tietää. Häkämiehen mukaan immateriaalisten oikeuksien merkitys on alettu ymmärtää, ja hallitus on työ- ja elinkeinominis- teriön johdolla uudistamassa kansallista IPR-strategiaa. – Immateriaalioikeudet, rojaltit ja patentit ovat entistä tärkeämpiä, kun ajatellaan suomalaisten yritysten globalisoitumista sekä pääkonttorien ja tuotekehityksen tulevaisuutta. Pitää miettiä, millainen ympäristö pitää ne Suomessa, Häkämies sanoo. Ari Engblomin mielestä olisi ensiarvoisen tärkeää, että ”osaamisen tuotteistamisella” olisi johdonmukainen lainsäädännöllinen ympäristö innovaation koko elinkaaren aikana. Osana elinkaarta on arvioitava se, miten aineettomia oikeuksia voidaan käyttää rahoituksen vakuutena. – Pitäisi kehittää malleja siihen, miten yrityksissä olevaa vakuuspotentiaalia voitaisiin hyödyntää paremmin. Pk-yritystenkin pitäisi dokumentoida aineettomat oikeutensa niin, että niistä tulisi sellainen vakuus, jota voitaisiin arvottaa, kun yritys hakee pääomasijoituksia ja rahoitusta kasvuun ja kansainvälistymiseen. Epäonnistumisen pelko rajoittaa Suomalaista kulttuuria kritisoidaan siitä, että meillä yritystoiminnassa epäonnistuminen lyö leiman loppuelämäksi yrittäjän otsaan. Varoittavat esimerkit hillitsevät halua ottaa riskejä, jota kasvuun investoiminen aina edellyttää. Yrittäjälle on turvallisempaa tyytyä paikalliseen tai alueelliseen menestykseen kuin kurottaa valtakunnalliseksi tai globaaliksi. Elinkeinoministerin mukaan hallitus haluaa rajoittaa yrittäjän epäonnistumisen riskiä ja on ottanut ”hitaita askeleita” velkasaneerauslain ja maksukyvyttömyyslain osalta. – Amerikkalaismallinen henkilökohtainen konkurssi on Suomessa vaikea toteuttaa. Asiaa pitää kehittää erillislainsäädännön kautta niin, ettei yksi epäonnistuminen nuorella iällä estä yrittämisen mahdollisuutta koko elämäksi. Lasse Männistö ehdottaa ratkaisuksi yksityishenkilön velkajärjestelyn kehittämistä. Hänen mukaansa konkurssin tehneen yrittäjän jäännösvelkavastuun ajallisen keston voisi pudottaa nykyisestä 2–5 vuodesta lähelle nollaa. – Jäännösvelkavastuussa ei ole kyse mistään muusta kuin rangaistuksesta, joka lyödään velalliselle yrittäjälle. Sinä aikana ei kannatakaan yrittää mitään uutta. Ehdotukseni on, että heille tarjottaisiin mahdollisuus yrittää uudelleen. Liiketoiminnallisten riskien lisäksi yrittäjä voi kohdata myös riskejä esimerkiksi verottajan taholta. Ari Engblom kertoo esimerkin yrityksestä, jolle tulee verottajan kanssa niin suuri veroriita, että yritys ei voi maksaa verosummaa. Yrittäjä voi pyytää täytäntöönpanokieltoa, joka lykkää veronmaksua, mutta kesken oleva riita näkyy kuitenkin verovelkatodistuksessa. – Jos tällainen yrittäjä toimii julkisten hankintojen parissa, kukaan ei osta häneltä palveluja. Voi olla, että kolmen vuoden päästä verovelvollinen voittaa riidan, mutta siihen mennessä yritys on mennyt nurin, Engblom sanoo. Joustoja tarvitaan Yritysten kasvua ja työllistämistä estävät myös työllistämiseen liittyvät riskit, jotka – On paljon yritystoimintaa, jolla ei ole kunnollista omistajastrategiaa. Tyydytään vain siihen, että saadaan leipä yritystoiminnasta, sanoo KPMG:n veroasiantuntija Ari Engblom. Ari Engblom eivät ole aina oikeassa suhteessa potentiaalisiin tuottoihin. – Ei voi olla niin, että kuuden hengen softafirma, jonka talous elää koko ajan kuilun partaalla, voi menettää kaiken yhden väärän rekrytoinnin vuoksi, Lasse Männistö sanoo. Jyri Häkämiehen mukaan raamisopimukset eivät huomioi riittävästi pienten kasvuyritysten tarpeita esimerkiksi työehdoissa sopimisessa. – Olin itse 90-luvun alussa pk-yrityksessä, jossa selvittiin lamasta joustoilla ilman että ketään irtisanottiin. Samanlaista joustoa tarvitaan myös kasvuvaiheessa, kun tulee isoja tilauksia. Lasse Männistö muistuttaa, että myös monet työntekijät haluaisivat suunnitella työtään ja sopia paikallisesti työajoistaan. Joustava työ on esimerkiksi houkutellut runsaasti perusterveydenhuollon lääkäreitä yksitykselle sektorille, vaikka tutkimusten mukaan palkka julkisella sektorilla voi olla jopa parempi. Bisnesenkelit yrityksiin Hallituksen kehysriihessä päätettiin myös kannustaa sijoittajia tekemään pääomasijoituksia listaamattomiin pk-yrityksiin. Ensi vuonna voimaan astuvalla pääomasijoittajavähennyksellä halutaan tukea konkreettisesti yritysten varhaisen vaiheen rahoitusta. – Kyseessä on ajattelutavan muutos. Se, että sijoittajat saavat vähentää tekemänsä sijoituksen pk-yrityksiin pääomatuloistaan, ei ole keneltäkään pois, vaan kaikille lisää. Sijoitukset ovat nyt vähäriskisissä kohteissa, esimerkiksi kiinteistöissä. Uudella mallilla halutaan tuoda tätä rahaa kasvuyrityksiin, ministeri sanoo. Sillä, että bisnesenkeleitä houkutellaan sijoittamaan perhe- ja kasvuyrityksiin, on myös toinen positiivinen vaikutus. Lasse Männistö uskoo, että kun sijoittajalla on omat rahat pelissä, hänellä on myös luontainen intressi tuoda yritykseen osaamistaan. – Yksi kasvun esteistä on osaamisen puute. Houkuttelemalla omistajiksi kokeneempia yrittäjiä saadaan kasvuyrityksiin arvokasta osaamista. Männistö on Häkämiehen kanssa samaa mieltä siinä, että bisnesenkeleiden verovähennysoikeudessa on merkki ilmapiirin muutoksesta. – Nyt hyväksytään ajatus, että menestys luo menestystä. Lasse Männistö ”Yrittäjyys on coolein valinta” Kun kansanedustaja Lasse Männistö aloitti opinnot kauppakorkeakoulussa vuonna 2003, kukaan ei halunnut puhuakaan yrittäjyyden oppiaineesta. Vuonna 2007 hän perusti opiskelijakavereidensa kanssa ensimmäisen firmansa ”hätähuutona akateemisen yrittäjyyden puolesta”. – Viidessä vuodessa on tapahtunut valtavan paljon. Nyt opiskelijoiden coolein valinta on lähteä yrittäjäksi. Ja klassisesti on niin, että se, mikä alkaa opiskelijoiden parista, leviää muualle yhteiskuntaan, Männistö uskoo. Yrittäjyys nähdään nyt yhteiskunnallisesti arvokkaampana kuin aiemmin. Elinkeinoministeri Jyri Häkämies pitää nuoren yrittäjäsukupolven kannalta tärkeänä, että yrittäjyyttä kannustava positiivinen ilmapiiri kehittyy entisestään. Hallituksen ja valtion toimilla on tähän oma vaikutuksensa, mutta mukaan tulee saada myös kaikki yhteiskunnalliset toimijat. Lasse Männistö korostaa medianäkyvyyden ja esimerkkien merkitystä. Hän toivoo, että joka ikinen kerta, kun ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb lähtee maailmalle yrittäjäporukan kanssa, mediassa kerrotaan yritysten mahtavista tarinoista. Lentävistä linnuista tai niiden seuralaisista ei ehkä tule Suomen pelastajia, mutta ne vaikuttavat yleiseen mielipiteeseen. – Menestyneiden yrittäjien pitäisi olla samanlaisessa asemassa kuin Kimi Räikkösen, ja valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon pitäisi olla yhtä kova juttu kuin Idolsin finaali, Männistö sanoo. 2/12 VIEW 7 YRITYSKAUPAT JA KASVUYRITYKSET Teksti: Matti Remes Kuvitus: Jussi Jääskeläinen Yrityskaupan hyvästä valmistelusta hyötyvät kaikki Mitä huolellisemmin sekä myyjä että ostaja valmistautuvat yrityskauppaan, sitä nopeammin ja vaivattomammin itse neuvottelut sujuvat. Kaupan rahoitus on syytä varmistaa hyvissä ajoin. Myös kaupanteon jälkeistä haltuunottoa on valmisteltava jo neuvotteluvaiheessa, ja kaupan toteuduttua siihen on paneuduttava kunnolla. Y rityskauppa on aina vaativa ja aikaa vievä prosessi, joka vaatii huolellista valmistautumista ja paneutumista kaikilta osapuolilta. – Kaupantekoa ei kannata aloittaa, ellei myyjä pidä yrityksestään luopumista todellisena vaihtoehtona. Ostajan on taas syytä varmistaa jo ennen neuvotteluja, että kauppaan vaadittu rahoi- 8 VIEW 2/12 tus on koossa, KPMG:n Partner Jukka Teikari sanoo. Hän vastaa yritysjärjestelyistä KPMG:n Corporate Finance -yksikössä. Monesti luopumista aletaan pohjustaa jo vuosia ennen kaupantekoa, mutta Teikarin mukaan myyjän on hyvä varata vähintään kahden kuukauden aika yrityksen myynnin valmisteluja varten ennen varsinaisten keskustelujen käynnistämistä. Kaikki oleellinen tieto esille Prosessin sujuva eteneminen edellyttää, että myyjä kokoaa ostajan saataville hänen tarvitsemansa tiedot. – Läpinäkyvyyttä ei voi korostaa koskaan liikaa. Ensimmäiseksi kannattaa laittaa yrityksen paperit kuntoon, KPMG:n Partner Risto Heinänen sanoo. Hän vetää KPMG:n noin 50 hengen Tampereen-toimistoa ja on perehtynyt eri- tyisesti perhe- ja kasvuyritysten asioihin. Niissä omistaja tuntee perin pohjin yrityksensä. Sen sijaan ostajan ja rahoittajatahojen on useimmiten vaikeaa arvioida liiketoimintaa ilman kunnollisia dokumentteja. – Tämä vaikuttaa niin yrityksen arvoon kuin kiinnostuneiden ostajien lukumääräänkin. Myös kaupan rahoittaja edellyttää saavansa rahoituspäätöksen tueksi ostokohteesta perusteelliset tiedot, Heinänen huomauttaa. Rahoittajan ottaminen mukaan keskusteluihin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa on Teikarin näkemyksen mukaan hyvin oleellista, jos ostaja tarvitsee kaupan rahoittamiseksi velkarahoitusta. – Tyypillisesti hyvin valmistautunut myyjä pyytää ostajaehdokkaalta alustavan tarjouksen yhteydessä myös selvityksen ostajan ennakoimasta rahoitusrakenteesta heti keskustelujen alkajaisiksi. Neuvottelujen loppuvaiheessa asian pitää olla jo varma, Teikari muistuttaa. Ulkopuolinen asiantuntemus auttaa Monessa yrityskaupassa myyjä on ensimmäistä yritystään myyvä perhe- tai kasvu- yrittäjä, jolle perinteinen sukupolvenvaihdos perhepiirin sisällä ei ole syystä tai toisesta sopiva vaihtoehto. Ostaja taas on tyypillisesti yritysjärjestelyihin rutinoitunut suuryhtiö tai pääomasijoittaja. – Tällaisessa tapauksessa myyjän huolellinen valmistautuminen korostuu entisestään, jotta hän pystyy pitämään aloitteen itsellään. Yksistään kauppaan liittyvien tietopyyntöjen määrä voi olla niin massiivinen, että se vie taloushallinnon ja yrittäjän kaiken ajan ja alkaa haitata jopa itse liiketoimintaa, elleivät tiedot ole valmiiksi koottuina, Teikari sanoo. Sekä ostaja- että myyjäpuolen kannattaa harkita ulkopuolista asiantuntija-apua antamaan tukea prosessin eri vaiheissa. – Ulkopuolinen näkemys auttaa myös myyjää saamaan käsityksen arvostustasoista ennen neuvottelujen alkua, jotta yhteinen neuvottelupohja löydetään nopeammin, Teikari sanoo. Myös ostaja voi hyödyntää KPMG:n kaltaisen toimijan asiantuntemusta esimerkiksi ostokohteen löytämisessä ja sen arvon määrittämisessä. >> RAHOITTAJAN OTTAMINEN MUKAAN KESKUSTELUIHIN MAHDOLLISIMMAN VARHAISESSA VAIHEESSA ON HYVIN OLEELLISTA. 2/12 VIEW 9 YRITYSKAUPAT JA KASVUYRITYKSET LOPULLINEN KAUPPAHINTA MÄÄRÄYTYY USEIN KAUPANTEON JÄLKEISEN TALOUDELLISEN MENESTYMISEN PERUSTEELLA. – KPMG:llä on hyvä käsitys eri toimialojen kasvumahdollisuuksista ja toisaalta houkuttelevuudesta teollisten toimijoiden tai taloudellisten sijoittajien näkökulmasta. Lisäksi meillä on paljon tietoa, joka auttaa vertaamaan yritystä muihin saman toimialan toimijoihin. – Suomalaiset hyvin johdetut ja innovatiiviset yritykset kiinnostavat ulkomaisia ostajia, ja toimialasta riippuen kohdeyrityksen arvostuskertoimet saattavat helposti olla korkeampia kuin kotimaisissa ostoissa, Heinänen toteaa. Eri vaihtoehdot kannattaa kartoittaa Kasvuhakuisen perheyrityksen kannattaa orgaanisen kasvun ohella kartoittaa myös muut vaihtoehdot. Yrityksen strategisiin tavoitteisiin 10 VIEW 2/12 sopivia ostokohteita voi kotimaan ohella löytyä ulkomailta. – Kannattaa olla aktiivinen. Kaikki yhteydenotot eivät välttämättä johda neuvotteluihin, mutta ne voivat realisoitua joskus tulevaisuudessa, Teikari sanoo. Esimerkiksi KPMG:n verkostot auttavat löytämään ostajakandidaatteja myös kotimaan ulkopuolelta. Asiantuntijan kansainvälisestä osaamisesta on hyötyä, jos ostokohde löytyy ulkomailta. – Jo Ruotsi ja Viro ovat toimintatavoiltaan ja yrityskulttuuriltaan hyvin erilaisia. Ja mitä kauemmas mennään, sitä haasteellisempaa on sekä liiketoiminnalliselta että juridiselta kannalta ottaa ostokohde onnistuneesti haltuun, Heinänen jatkaa. Ostaja katsoo aina tulevaan Varsinaiset kauppaneuvottelut ovat hyvin aktiivista aikaa, mikä vie helposti yritystään myyvän yrittäjän kaiken ajan. Teikarin mielestä on kuitenkin tärkeää, että samaan aikaan liiketoiminnan sujumisesta ja tulevasta tuloksentekokyvystä pidetään huolta. Etenkin pääomasijoittaja katsoo yrityksen tulevaisuutta pitkälle, jopa kymmenen vuoden päähän. Myyjän pitää osoittaa uskottavasti, miten yritys menestyy ja tekee tulosta tulevaisuudessa. – Tässä auttaa looginen ja perusteltu strategia, johon myös taloudelliset luvut ja ennusteet nivoutuvat, Heinänen sanoo. Hän muistuttaa, että monissa yrityskaupoissa myyjä sitoutuu jäämään yritykseen siirtymäajaksi vuodeksi tai pidempäänkin. Lopullinen kauppahinta määräytyy usein kaupanteon jälkeisen taloudellisen menestymisen perusteella. Irtautua voi myös asteittain Kauppa voidaan järjestää myös vaiheittain niin, että vanha omistaja jää yritykseen joksikin aikaa vähemmistöosakkaaksi. – Nykyisessä tiukassa rahoitustilanteessa tämä on myös pääomasijoittajien suosima malli. Lopullinen irtautuminen tapahtuu vähitellen tai yrittäjän siirtyessä eläkkeelle. Teikarin mielestä omistaja tekee palveluksen itselleen ja yritykselle, jos hän on järjestänyt hyvissä ajoin yrityksen sisälle jatkajan. – Hänen ei tarvitse olla välttämättä osakas, vaan esimerkiksi liiketoiminnan ytimessä oleva yrityksen johto, joka ei ole riippuvainen omistajasta. Tällöin ostaja on paljon luottavaisempi, kun omistaja siirtyy syrjään, Teikari sanoo. Sopimuksessa ei saa olla tulkinnanvaraa Kauppakirja kannattaa laatia niin yksiselitteiseksi, etteivät kaupan ehdot ja osapuolten velvollisuudet jää kenellekään epäselviksi. – Liian yksityiskohtaista sopimusta ei pidä pelästyä. Viidentoista sivun kauppakirja on parempi kuin yhteen sivuun pelkistetty versio, Heinänen toteaa. Erityisen tarkkana kannattaa olla, kun sovitaan kaupanteon jälkeisistä vastuista ja ehdoista, jotka liittyvät mahdolliseen kauppahinnan tarkistamiseen tai mahdolli- seen tulevan talouskehityksen perusteella määräytyvään lisäkauppahintaan, lisää Teikari. – Näistä syntyy helposti riitoja, jos kauppakirjan tekstissä on tulkinnanvaraa, Teikari sanoo. Kauppasopimuksen allekirjoituksen jälkeen integrointivaihe on yritysjärjestelyn akilleen kantapää, jossa epäonnistumisen riskit ovat kaikkein suurimmat. Tärkeintä on aloittaa haltuunotto välittömästi, jotta epävarmuus tulevasta ei ennätä levitä yrityksen asiakkaisiin ja henkilöstöön. – Oleellista on katsoa kokonaisuus, jotta yritysjärjestelyjen synergiaedut ja kustannushyödyt saadaan mahdollisimman täysimääräisinä ilman negatiivisia heijastusvaikutuksia varsinaiseen liiketoimintaan. Kommunikaation sisältö ja muoto ovat tärkeitä osatekijöitä onnistuneen haltuunottostrategian jalkauttamisessa käytäntöön, Heinänen korostaa. Lisätietoja: Jukka Teikari, Partner, KPMG Puh. 020 760 3234 jukka.teikari@kpmg.fi Risto Heinänen, Partner, KPMG Puh. 020 760 3764 risto.heinanen@kpmg.fi Konsernien operatiivisten toimintamallien ja siirtohinnoitteluperiaatteiden integrointi Yrityskaupan jälkeen toteutettava kaupan kohteen integrointi hankkivaan yritykseen edellyttää useiden eri osa-alueiden huolellista suunnittelua. Yksi keskeisistä alueista konserniyhtiöitä integroitaessa on siirtohinnoitteluperiaatteiden yhdenmukaistaminen. On myös varmistettava, että integraation jälkeen siirtohinnoitteluperiaatteet ovat linjassa operatiivisen toimintamallin kanssa. Tämä tulisi tehdä jo mahdollisten veroriskien havaitsemiseksi ja siksi, että konsernin operatiivinen toimintamalli määrittelee, millainen siirtohinnoittelumalli verotuksessa hyväksytään. Siirtohinnoittelumalli vaikuttaa olennaisesti eri konserniyhtiöiden verotettavan voiton tasoon eri maissa ja sen myötä koko konsernin efektiiviseen veroasteeseen. Se, missä konserniyhtiössä suoritetaan erityisiä lisäarvoa tuottavia toimintoja ja kannetaan merkittäviä riskejä ja missä yhtiöissä suoritetaan vähäriskisiä rutiinitoi- mintoja vaikuttavat siihen, mitä eri maiden veroviranomaiset kunkin yhtiön verotettavan voiton tasolta odottavat. Myös aineettoman oikeuden omistus ja hyväksikäyttö ovat keskeisiä tekijöitä. Erityisen haasteen tuottaa usein se, että hankkivan yrityksen ja kaupan kohteen operatiiviset toimintamallit ja siirtohinnoitteluperiaatteet ovat erilaiset. Integrointivaiheessa nämä pitää yhdenmukaistaa muuttamalla jommankumman tai molempien osapuolten operatiivista toimintamallia ja vastaavasti siirtohinnoitteluperiaatteita. Operatiivisten toimintojen uudelleenjärjestelyistä voi aiheutua myös verokustannuksia esimerkiksi jos verottaja katsoo, että jollekin yhtiölle muodostuu järjestelyn johdosta laskennallisesti verotettavaa tuloa. Nämä tilanteet on ennakoitava, jotta yllättävät verokustannukset eivät mitätöi integraatiolla tavoiteltuja kustannussäästöjä ja muita synergiaetuja. On myös selvitettävä, miten eri toimintamallivaihtoehdot mahdollisesti alentavat konsernin verokustannuksia. Siirtohinnoitteluun liittyvät kysymykset ovat keskeisiä, mutta myös muut yritysverotukseen ja välilliseen verotukseen liittyvät seikat voivat vaikuttaa merkittävästi siihen, missä määrin ja millä aikataululla integraatiolla tavoitellut kustannussäästöt realisoituvat. Lisätietoja: Antero Joutsi, Director Tax Advisor, KPMG Puh. 020 760 3830 antero.joutsi@kpmg.fi 2/12 VIEW 11 JULKISHALLINTO Teksti: Anni Sironen Kuvat: Länsimetro, Arkkitehtitoimisto ALA Oy & Arkkitehtitoimisto Esa Piiroinen Oy Havainnekuva Otaniemen asemalaiturista LÄNSIMETRO – PIENTEN PALOJEN SAUMATON KOKONAISUUS Länsimetron rakentaminen on hyvässä vauhdissa. Suurprojektin toteuttaminen pilkottuna urakkana on toimitusjohtaja Matti Kokkisen mukaan ollut toimiva ratkaisu. Näin kokonaisuus pysyy käsissä ja kulut hallinnassa. L änsimetron kohdalla selvitettiin projektin suunnitteluvaiheessa myös avaimet käteen -ratkaisun mahdollisuutta. Maailmalla toimivat yritykset eivät kuitenkaan olleet kiinnostuneita projektista sen jälkeen kun selvisi, että ylläpito eli metrojunat ja liikenne eivät kuulu kauppaan. 12 VIEW 2/12 – Länsimetron kohdalla investointi esimerkiksi tietyöhankkeisiin verrattuna oli niin pääomavaltainen, ettei sen houkuttelevuus ollut näille yrityksille suuri, Matti Kokkinen toteaa. Projekti päätettiin toteuttaa pilkottuna urakkana, jossa Länsimetro Oy vastaa projektin hallinnollisista tehtävistä, kuten viestinnästä. Yhtiön palveluksessa on vain kahdeksan ihmistä, joten käytännön asioiden hallintaan avuksi palkattiin rakennuttajakonsultit. – Konsultit huolehtivat siitä, että oikeat asiat tapahtuvat oikeaan aikaan. Roolitus on toiminut hyvin, koska kaikilla on työhön vahva sitoutuminen, Kokkinen kiittelee. Pienistä paloista saumaton kokonaisuus Monen erillisen urakan yhteensovittaminen on toistaiseksi onnistunut Kokkisen mukaan saumattomasti. Rakennuttaja-konsulttiporukan tehtävänä on ollut projektin pilkkominen niin pieniksi pa- 250 MONIOSAISEN JA AINUTLAATUISEN PROJEKTIN KOHDALLA ON TÄRKEÄ HUOLEHTIA SIITÄ, ETTEIVÄT KUSTANNUKSET KARKAA KÄSISTÄ. RAIDETTA RAKENNETAAN 250 M PÄIVÄSSA loiksi, että se on hallittavissa. Konsulttien laatimasta projektisuunnitelmasta ja -aikataulusta selviää, mitä pitää olla tehtynä ennen seuraavan työvaiheen alkua. Tällä hetkellä suunnitelmassa on jo 2 000 riviä. – Toisinaan aikataulua katsoessa ja papereita selatessa tuntuu, ettei projekti etene. Työmaalla vieraillessa kuitenkin huomaa konkreettisesti, miten projekti edistyy koko ajan. Raidetta rakennetaan 250 metriä päivässä, Kokkinen kertoo. Tällä hetkellä metron rakentamisessa on menossa louhintavaihe, joka alkoi Ruoholahdessa 2009 ja jatkuu vielä noin puolentoista vuoden verran. Metrotunnelia on louhittu 11 kilometriä yhteensä noin 28 kilometristä. – Louhinta etenee omaa, ripeää tahtiaan. Seuraavaksi aloitamme sisustustyöt, joista suurin on asemien rakennusurakat. Asemien rakentamista koskeva kilpailutus alkaa kesäkuussa, toteaa Kokkinen tulevaisuudesta puhuttaessa. Kustannukset tarkassa syynissä Rakennuttajakonsultit vastaavat myös suunnittelun ohjauksesta. Metron suunnittelussa painottuu Kokkisen mukaan funktionaalisuus. Toiminnallisuuden lisäksi turvallisuus on tärkeä lähtökohta, unohtaa ei saa myöskään matkustajien viihtyvyyttä. – Asemalaiturien, lippuhallien ja sisäänkäyntien pitää olla sellaisia, että matkustajan kokemus on miellyttävä ja turvallinen. Tilojen viihtyvyyttä voidaan lisätä kustannustehokkaasti esimerkiksi tuomalla tiloihin taidetta, Kokkinen esittää. Länsimetron toimitusjohtaja Matti Kokkinen Havainnekuva Urheilupuiston asemasta Moniosaisen ja ainutlaatuisen projektin kohdalla on tärkeä huolehtia siitä, etteivät kustannukset karkaa käsistä. Kustannusten seuranta kuuluu sekin konsulttien tehtäviin. – Painotamme suunnittelijoille toivetta kustannustehokkaista ratkaisuista. Suunnittelijoiden oman ennusteen lisäksi riippumaton kustannuslaskenta tuottaa arvion mallin järkevyydestä, kertoo Kokkinen suunnittelun taustoista. Viimeisen ennusteen kustannuksista tekevät urakoitsijat. Koska projekti toteutetaan pilkottuna urakkana, kaikki urakat kilpailutetaan. Aito kilpailu on auttanut projektin kustannusraamien sisällä pysymisessä. – Ainakin louhintapuolella onnistuimme kilpailutuksessa hyvin. Saimme alalle uusia toimijoita ja kilpailuun mukaan myös kansainvälisiä yrityksiä, Kokkinen iloitsee. Länsimetron kohdalla kilpailutetut urakat eivät ole pienimmästä päästä. Esimerkiksi louhintojen osalta pienin urakka oli seitsemän miljoonan luokkaa ja suurin 31 miljoonan urakka. Kaiken ratkaisevat ammattilaiset Valtavan projektin suurimpana haasteena Kokkinen pitää viestintää ja sitä, miten tiedonvaihto saadaan onnistuneesti toimimaan. – Tiedon määrä tässä projektissa on valtava. Emme voi pyrkiä siihen, että kaikki projektiin osallistuvat tietävät kaiken. Oleellista on pikemminkin varmistaa, että oikealla ihmisellä on saatavilla oikea tieto, Kokkinen pohtii. Kaikki projektia koskevat materiaalit on koottu talteen projektipankkiin, johon työntekijöillä on rajatut käyttöoikeudet. Kokkinen muistuttaa, että pitkään kestä- vässä projektissa viestinnällä on keskeinen rooli myös taisteluväsymyksen torjumisessa. – Mielestäni olemme onnistuneet juuri tässä parhaiten. Koko porukkamme, viimeiseen urakoitsijaan asti, on sitoutunutta. Näin suuressa projektissa loppujen lopuksi kaiken ratkaisevat ammattilaiset, työhön sitoutuneet tekijät. Sitä porukkaa meillä on paljon, Kokkinen summaa. Suurten rakennushankkeiden projektinhallinnan arviointi KPMG:llä on käytössään KPMG:n kansainvälisen verkoston kehittämä arviointityökalu, jonka avulla suurten rakennushankkeiden projektinhallintaa voidaan verrata kansainvälisiin johtaviin käytäntöihin. Projektinhallintaa arvioidaan viiden osa-alueen näkökulmasta: 1) hankestrategia, -organisaatio ja -hallinto 2) hankintojen hallinta 3) kustannusten hallinta 4) aikataulujen hallinta sekä 5) riskienhallinta ja valvonta. Arvioinnin tuloksena syntyy raportti, joka sisältää projektinhallinnan nykytila-arvion osaalueittain sekä ehdotuksia projektinhallinnan kehittämiseksi. Lisätietoja: Henna Junttila, Advisory Manager, KPMG Puh. 020 760 3834 henna.junttila@kpmg.fi 2/12 VIEW 13 JULKISHALLINTO Teksti: Kaisa Pennanen Kuvat: Riku Isohella, Shutterstock Peruspalvelujen tuottaminen kustannustehokkaasti ja laadukkaasti on yhteinen haaste Suomen kunnille. Kotkassa haasteisiin haetaan ratkaisua organisoimalla sosiaali- ja terveyspalvelut uudelleen. Yhtenä vaihtoehtona on keskittää koko kaupungin terveyspalvelut saman katon alle, niin sanottuun hyvinvointipuistoon. Palvelurakenteen uudistuksella kustannustehokkuutta 14 VIEW 2/12 Jorma Haapanen Anne Hiiri K otka on samassa tilanteessa kuin monet kunnat ympäri Suomen: väestö vanhenee ja palvelutarve kasvaa samaan aikaan kun taloustilanne kiristyy. Ennusteiden mukaan tulevaisuudessa jopa kolmannes kotkalaisista on yli 65-vuotiaita, kun tällä hetkellä ikärajan ylittää joka viides kuntalaisista. Ikääntymisen lisäksi Kotkassa on haasteena keskimääräistä korkeampi työttömyysaste, 16 prosenttia. – Kotka kuuluu perinteiseen puu- ja paperiteollisuusalueeseen, ja tehtaiden lakkauttaminen on johtanut jo ennestään korkean työttömyysprosentin nousuun, kertoo Kotkan palvelujohtaja Jorma Haapanen. Kotka tuottaa pääsääntöisesti terveysja sosiaalipalvelut itse lukuun ottamatta vanhuspalveluita, joista noin puolet hankitaan ostopalveluna. Jorma Haapasen mukaan ei ole itseisarvo, että kaupunki tuottaa kaikki palvelut. – Palveluita hankitaan ulkopuolelta tai tuotetaan sisäisesti sen mukaan, mikä on järkevintä ja kustannustehokkainta. Ei ole todistettu, että yksityinen sektori olisi aina automaattisesti edullisempi vaihtoehto kunnalle. Usein tilanne on päinvastoin. Mietimme erilaisia vaihtoehtoja eri yhteistyökumppaneiden kanssa, Jorma Haapanen sanoo. PALVELUITA HANKITAAN ULKOPUOLELTA TAI TUOTETAAN SISÄISESTI SEN MUKAAN, MIKÄ ON JÄRKEVINTÄ JA KUSTANNUSTEHOKKAINTA. tuleva rakenne ja palvelustrategia. Jäljelle jää vielä nuoriso- ja liikuntatoimen kokonaisuus. Terveydenhuollon palvelumallit on rajattu kolmeen vaihtoehtoon, joiden välillä Kotkan valtuusto tekee päätöksen kesäkuussa. – Ensimmäisessä vaihtoehdossa jatketaan nykyisellä mallilla, jossa palvelut on hajautettu kolmen terveysaseman ja erillisten sosiaalitoimistojen kesken. Toisessa vaihtoehdossa osa palveluista keskitetään keskussairaalan yhteyteen. Kolmannessa vaihtoehdossa, keskitetyssä mallissa, kaikki Kotkan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sijaitsevat samassa rakennuksessa, Anne Hiiri selventää. Kaikki palvelut saman katon alle? Hyvinvointipuistoksi kutsuttu keskitetty malli toteutuisi käytännössä siten, että Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Carea rakentaisi keskussairaalan peruskorjauksen yhteydessä tilat, joista Kotka vuokraisi osan kaupungin omien terveyspalvelujen käyttöön. Saman katon alle siirtyisivät muun muassa terveysasemat, hammashoitolat, neuvolat ja sosiaalitoimistot. – Näen keskitetyssä mallissa monia etuja kuntalaisten kannalta: hoitoon pääsy nopeutuisi, hoitoketjut saataisiin sujuvimmaksi, yhteistyö erikoissairaanhoidon eli sairaanhoitopiirin kanssa helpottuisi, ja hoito olisi tasalaatuisempaa kaikille, Anne Hiiri kertoo. Kotkan kaupungille suurimmat hyödyt tulisivat ennen kaikkea pienevistä henkilöstökustannuksista, jotka sosiaali- ja terveyspalveluissa muodostavat suurimman yksittäisen menoerän. Keskitetyssä vaihtoehdossa suurin osa Kotkan terveydenhuollon noin 300 työntekijästä siirtyisi työskentelemään keskussairaalan yhteyteen. Anne Hiiren mukaan keskitetty palvelumalli ei automaattisesti vähentäisi henkilökunnan tarvetta, mutta samalla henkilöstömäärällä pystyttäisiin toimimaan tehokkaammin. – Suuremmassa yksikössä toiminta olisi joustavampaa niin työntekijän kuin työnantajan kannalta. >> Kolme vaihtoehtoa palvelumalleiksi Vähenevät verotulot aiheuttavat Kotkassa kustannuspaineita. Niihin vastataan etsimällä vaihtoehtoisia palvelurakenteita, jotta kuntalaisille pystyttäisiin tuottamaan laadukkaat peruspalvelut kustannustehokkaasti. – Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudelleenorganisointiin pakottaa myös olemassa olevien tilojemme huono kunto. Osa on jo peruskorjattu, mutta esimerkiksi Kotkassa sijaitsevassa Kymenlaakson keskussairaalassa peruskorjaus- ja laajennushanke on vielä edessä, kertoo Kotkan terveysjohtaja Anne Hiiri. Palvelurakenteen uudistaminen aloitettiin päivähoidosta ja opetuksesta, joista tehtiin selvitys ja päätökset vuoden 2012 alussa. Selvityksen tuloksena viisi koulua lakkautetaan tulevien vuosien aikana. Nyt ratkaistavana on sosiaali- ja terveystoimen 2/12 VIEW 15 JULKISHALLINTO IHMISET KOKEVAT TÄRKEÄKSI ENNEN KAIKKEA, ETTÄ PALVELUIHIN SAA NOPEASTI YHTEYDEN, HOITOON PÄÄSEE NOPEASTI JA ETTÄ HOITO ON LAADUKASTA. – Pystyisimme kyllä erottelemaan Kotkan kaupungin ja sairaanhoitopiirin kustannukset. Tietysti rajapinnat pitäisi tässä toimintamallissa määrittää tarkasti. Kaiken toiminnan tulee olla avointa. Kotkassa keskustelua ovat herättäneet erityisesti pitenevät välimatkat terveydenhuoltopalveluihin. – On totta, että osalle kotkalaisia välimatka palveluihin pitenisi, mutta etäisyydet ovat Kotkassa kuitenkin kohtuullisia. Tekemämme kyselyn mukaan ihmiset kokevat tärkeäksi ennen kaikkea, että palveluihin saa nopeasti yhteyden, hoitoon pääsee nopeasti ja että hoito on laadukasta. Palvelujen läheisyys ei noussut kolmen tärkeimmän toiveen joukkoon, Anne Hiiri sanoo. Painopiste ennaltaehkäiseviin palveluihin Sijaisten järjestely olisi helpompaa yhden yksikön sisällä,erikoislääkärien ja esimiesten työaikaa ei kuluisi kolmen eri terveyskeskuksen välillä kulkemiseen, ja peruuntuneelle vastaanottoajalle on helpompi löytää käyttäjä. Hyvinvointipuistohanke on herättänyt jonkin verran vastustusta naapurikunnissa, jotka Carean jäseninä pelkäävät joutuvansa Kotkan kaupungin sisäisten terveydenhuoltokulujen maksajiksi. Anne Hiiri ei näe tässä ongelmaa. 16 VIEW 2/12 Jos Kotkan valtuusto päätyy keskitettyyn vaihtoehtoon, toteutuu nyt selvitysvaiheessa oleva keskitetty malli aikaisintaan kuuden–seitsemän vuoden päästä. Mutta riippumatta siitä, mikä kolmesta vaihtoehdosta lopulta valitaan, pyritään Kotkan sosiaali- ja terveyspalveluja kehittämään ennaltaehkäisevään suuntaan. – Meidän pitää pystyä vastaamaan väestörakenteen muutokseen ja kääntämään laiva korjaavasta ja hoitavasta työstä kohti ennaltaehkäisevää toimintaa. Pohdimme parhaillaan, mitä ikäihmisten en- naltaehkäisevät terveydenhuollon palvelut ovat, ja miten niiden avulla voitaisiin vähentää perusterveydenhuollon taakkaa, Jorma Haapanen sanoo. Ennaltaehkäiseviin palveluihin liittyy ajatus lähipalveluista, joita mahdollisesta keskittämisestä huolimatta pyrittäisiin edelleen tarjoamaan kuntalaisille. Esimerkki tällaisesta lähipalvelusta on Kotkassa kauppakeskus Pasaatissa toimiva Terveyskioski, jossa asiakkaat voivat maksutta ja ilman ajanvarausta käydä tapaamassa terveydenhuollon ammattilaisia. KPMG apuna selvitystyössä Kotka on tehnyt palvelurakenteen vaihtoehtojen selvittämisessä yhteistyötä KPMG:n kanssa. KPMG on vastannut kustannusten laskemisesta ja konsultoinut selvitystyössä. – Olemme miettineet yhteistyössä konkreettisia asioita, kuten mitä kaikkea keskitetään, kuinka paljon tilaa tarvitaan, mikä olisi henkilöstötarve eri vaihtoehdoissa ja mitä lähipalvelut voisivat pitää sisällään. KPMG:llä on kokemusta vastaavista palvelumallihankkeista, ja heiltä saamme objektiivisen näkemyksen eri vaihtoehtojen hyödyistä ja haitoista, Jorma Haapanen kertoo. Jorma Haapasen mukaan oli alusta lähtien selvää, että selvitystyöhön halutaan avuksi myös ulkopuolinen kumppani. – Sosiaali- ja terveystoimen rakennevaihtoehtojen miettiminen on käytännössä eri vaihtoehtojen selvittämistä ja hiomista, oleellisen esiintuomista, jotta valtuusto voi tehdä lopullisen päätöksen kesäkuussa. Kysymyksessä on erittäin iso kokonaisuus, ja tehtyjen päätösten mukaan eletään pitkään. Toimivat palvelut ja terve talous ovat Jorma Haapasen mukaan peruselementtejä, jotka tekevät Kotkasta vireän ja elinvoimaisen kaupungin. – Monella on Kotkasta hieman negatiivinen mielikuva: kaupungilla on paljon velkaa, työttömyysprosentti on korkea, ja rakennemuutos on ollut raju. Toisaalta kaupunki sijaitsee hyvällä paikalla Helsingin ja Pietarin välissä, ja rakenteilla oleva moottoritie tuo varmasti lisätuloja valmistuessaan. Mielestäni Kotkalla on paljon mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Kuntien palveluketjujen ohjauksessa kehitettävää Kuntien palvelurakenteiden muutos tuo haasteita palveluketjun johtamiseen ja ohjaukseen. Siinä missä kokonaisuus saattoi ennen olla täysin kunnan hallussa, voi toimijoita nykyisin olla jopa kymmeniä. Kenen vastuulla on palveluketjun katkeamattomuus, kun toimijoiden määrä lisääntyy? Lisääntyvä palveluiden kysyntä ja pienenevät resurssit pakottavat kunnat miettimään uudenlaisia toimintamalleja ja -tapoja peruspalveluiden järjestämiseen. – Impulssina palvelurakenteen kehittämiselle on usein hyvin konkreettinen ongelma, kuten vanhenevat tilat tai pula pätevistä lääkäreistä. Yksittäisen ongelman sijaan otetaankin sitten tarkasteluun koko toimintamalli, kertoo Senior Manager ja liikkeenjohdon asiantuntija Juha Sutelainen KPMG:ltä. Toimijoiden määrä kuntien palvelutuotannossa lisääntyy muun muassa tilaajatuottajamallin ja palveluseteleiden yleistyessä. Tämä lisää tarvetta kokonaisuuksien johtamiselle ja ohjaamiselle. – Palveluketjun ohjaus on Suomessa vielä lapsenkengissä. Useiden toimijoiden muodostamassa palveluketjussa myös vastuukysymykset ovat usein epäselviä. Kuka omistaa asiakkuuden, ja kenen vastuulla on ohjata asiakas palveluketjun läpi? Sutelainen pohtii. Palveluketjujen kehittäminen yhteistyötä KPMG on kehittänyt asiakas- ja palveluohjaukseen mallin, jonka avulla kokonais- palveluketjun ohjaukseen saadaan jäsennetty näkökulma. Palveluohjauksella pyritään kohdentamaan palvelut kustannustehokkaasti ja optimaalisesti palveluketjun eri vaiheissa. Asiakasohjaus puolestaan tarkoittaa asiakkaan ohjaamista palveluketjun läpi. Sutelaisen mukaan asiakas- ja palveluohjauksen kehittäminen onnistuu parhaiten, jos mukana ovat kaikki palveluketjuun osallistuvat tahot johtajista työntekijöihin sekä tilaajista tuottajiin. – Usein hankkeissa on alkuvaiheessa liian kova kiire, ja isoja päätöksiä tehdään liian vähällä valmistelulla. Esimerkiksi uusia kiinteistöjä saatetaan rakennuttaa sadoilla miljoonilla euroilla, mutta toiminnan suunnitteluun ei panosteta tarpeeksi. kustannuksia eri vaihtoehdoissa. Asioita täytyy katsoa kauaskantoisesti, sillä valitun toimintamallin täytyy palvella kuntaa myös 20–30 vuoden päästä, kertoo KPMG:n Partner Minna Tuominen-Thuesen. Kotkassa tavoitteena on löytää kolmesta eri vaihtoehdosta kustannustehokkain ratkaisu. – Työ on vielä kesken, mutta näyttäisi siltä, että keskitetyn ratkaisun avulla uusien toimintamallien toteutus onnistuisi huomattavasti paremmin. Niiden avulla pystyttäisiin paremmin vaikuttamaan tulevaan kysyntärakenteeseen, eli siirtämään painopistettä ennaltaehkäiseviin, kevyempiin palveluihin, TuominenThuesen jatkaa. KPMG:ltä tukea Kotkan kaupungin päätöksiin KPMG toimii konsulttina Kotkan kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelujen uudelleenorganisoinnissa. – Meidän työmme Kotkassa on tuottaa tarvittavaa vertailutietoa päätöksenteon tueksi. Tarkastelemme kokonaisuutta, kuuntelemme kaikkia osapuolia, tuomme esiin erilaisia näkökulmia ja laskemme Lisätietoja: Juha Sutelainen, Senior Manager, KPMG Puh. 020 760 3941 juha.sutelainen@kpmg.fi Minna Tuominen-Thuesen, Partner, KPMG Puh. 020 760 3565 minna.tuominen-thuesen@kpmg.fi 2/12 VIEW 17 KOLUMNI MIKSI KUNTAUUDISTUSTA TARVITAAN? Julkishallinnon talousnäkymien heiketessä rahat eivät riitä kaikkien palveluiden järjestämiseen. Yhtenä ratkaisuna valtio on tuonut painokkaasti esille paljon puhuttaneita kuntaliitoksia. 1960–1990-luvuilla kuntaliitokset olivat mekaanisia yhdistymisiä, joissa muutokset olivat pieniä. 2000-luvulla tyypillinen kuntaliitos on strateginen. Se perustuu tulevaisuuteen, riittävän suuriin muutoksiin sekä uuden kunnan kehittämiseen. 2010luvun kuntaliitos on tavoitteellinen ja korostaa uuden kunnan ja alueen mahdollisuuksia. Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvitys Elinvoimaisesta kunta- ja palvelurakenteesta on julkaistu 8.2.2012, ja sen mukaan kuntauudistuksen perusteita ovat: väestökehitys, väestörakenteen muutos, eläkkeelle jäävien henkilöiden ja viranhaltijoiden kasvava määrä, kuntien heikentyvä talouskehitys, palvelujen järjestämisen mahdollistaminen ja kuntarakenteen eheyttäminen. Asunnot ja työpaikat keskittyvät yhä enemmän kuntakeskuksiin. Samalla kun väestö vanhenee ja ihmiset elävät pidempään kuin aiemmin, käy sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen ja rahoittaminen hankalaksi. Kuntien henkilöstö jää niin ikään kasvavassa määrin eläkkeelle, ja työikäisten henkilöiden määrä vähenee entisestään. Samaan aikaan henkilökuntaa ei pystytä riittävästi rekrytoimaan hoitamaan julkisia palveluita. Terveydenhuolto vaatisi huomattavasti enemmän osaavaa henkilökuntaa eläkkeelle jäävien tilalle. Maassamme syntyy tilastollisesti enemmän lapsia, mutta syntyvyyden tiheydessä on valtavia alueellisia eroja. Monessa kunnassa perusopetusikäisten koululaisten määrä pienenee, ja koulutuspalveluiden turvaaminen haja-asutusalueilla on vaikeaa. Työikäisten henkilöiden määrä supistuu suhteellisesti ja se jos mikä heikentää Suomen talouskehitystä ja pitkän aikavälin taloudellisia kasvumahdollisuuksia sekä rahoituspohjaa. Sekä Suomen valtion että kuntien velkaantuminen jatkuu kiihtyvää vauhtia. Julkisten menojen kasvusta jo noin puolet arvioidaan kohdistuvan kuntiin. Menot on sopeutettava tuloihin, jotta ikäsidonnaisten menojen kasvusta ei tulisi kestämätöntä pidemmällä aikavälillä. Talouden pitää kasvaa ja taloudellisia rakenteita uudistaa. Kuntasektorilla tarvitaan sekä rakenteellisia muutoksia että tuottavuuden parantamista. Jo vuosi 2011 osoitti, että joidenkin kuntien talous on siinä määrin heikentynyt, etteivät ne kohta enää pysty järjestämään peruspalveluita. Ovatko kuntaliitokset ratkaisu haasteisiin? Vuonna 2013 on vielä tarjolla yhdistymisavustuksia; tosin ne ovat vuosi vuodelta pienentyneet eikä niillä vuoden 2009 kuntaliitosbuumin jälkeen ole ollut suurta vaikutusta kuntien yhdistymiseen. Kuntien rahoitus- ja ohjausjärjestelmää ei voi eikä tule käyttää rajattomasti kuntaliitosten ohjauskeinona. Tarvitaankin eri ohjauskeinojen yhdistämistä ja uutta lainsäädäntöä. Tavoitteena on kuitenkin, että kuntaliitokset tapahtuisivat vapaaehtoisesti. On varmaa, että kuntasektorin rakennemuutos on välttämätön tai muutoin kestävyysvaje räjähtää käsiin. Ja varmaa on myös se, että suuri osa osin kipeistäkin ratkaisuista siirtyy yli syksyn kunnallisvaalien. JHTT, Partner Leif-Erik Forsberg on KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy:n toimitusjohtaja ja vastaa KPMG:n julkishallinnon liiketoiminnasta. Hänellä on 24 vuoden monipuolinen kokemus niin julkis- kun kunnallishallinnon tilintarkastuksesta, neuvonannosta ja kehittämishankkeista aina johtamisen, taloushallinnon, rahoituksen ja rakenteiden tehostamisesta palveluiden järjestämiseen. 18 VIEW 2/12 Kehitysyhteistyön toimikenttänä koko maailma Tänä vuonna Suomi tukee varsinaista kehitysyhteistyötä 163 eurolla jokaista suomalaista kohden. Rahat jakautuvat moneen eri kohteeseen, kuten maa- ja aluekohtaiseen kehitysyhteistyöhön sekä humanitaariseen apuun. Kehityspoliittisen toimenpideohjelman tuloksellisuutta ja taloudellisuutta valvoo ulkoministeriön sisäisen tarkastuksen ja arvioinnin yksikkö. Teksti: Anni Sironen Kuvat: Sam Karvonen, Shutterstock, Corbis K ehitysyhteistyövarojen käyttöä ohjaava toimenpideohjelma laaditaan kerrallaan hallituskaudeksi. Tämän vuoden helmikuussa valtioneuvoston periaatepäätöksellä hyväksytty toimenpideohjelma korvasi Väyrysen ajalta olleen ohjelman. – Kehityspoliittisessa ohjelmassa linjataan kehitysyhteistyön teemat ja painopistealueet sekä avustettavat maat. Ohjelmassa pyritään jatkuvuuteen, mutta myös tuomaan esille Suomen erikoisosaamista esimerkiksi ympäristöön, veteen ja metsään liittyen, ylitarkastaja Heli Iirola ulkoasianministeriöstä kertoo. Tänä vuonna Suomella on kahdeksan pääkumppanimaata, jotka sijaitsevat Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Pääkumppanimaiden lisäksi Suomi tukee väkivaltaisista kriiseistä toipuvia maita. Uuden kehityspoliittisen ohjelman läpileikkaavia tavoitteita ovat >> 2/12 VIEW 19 163 € TÄNÄ VUONNA SUOMI TUKEE VARSINAISTA KEHITYSYHTEISTYÖTÄ 163 EUROLLA JOKAISTA SUOMALAISTA KOHDEN. sukupuolten välinen tasa-arvo ja eriarvoisuuden vähentäminen, jotka ovat jatkumoa edellisestä ohjelmasta. Uusi tavoite puolestaan on ilmastokestävyys. – Ohjelman taustalla on myös tarkoitus auttaa kumppanimaita irti apuriippuvuudesta. Ohjelmallaan Suomi osallistuu aktiivisesti kansainväliseen keskusteluun siitä, minkälaisia kehitystavoitteiden tulisi olla tulevaisuudessa, Iirola kuvaa. muutamassa kuukaudessa pois. Hankkeet täytyy saattaa hallitusti loppuun, ettei maa jää tyhjän päälle, Iirola huomauttaa. Ministeri Heidi Hautalan linjauksissa kansalaisjärjestöjen tukea kasvatetaan. Esimerkiksi Nicaraguan kahdenvälinen tuki loppuu vuoden 2012 jälkeen, ja jatkossa panostetaan maassa toimivien kansalaisjärjestöjen toimintaan. järjestöjen rooli kasvaa uuden kehityspoliittisen ohjelman linjauksen myötä, kumppanuusjärjestöjen määrää nousee. – Tarkastamme valittavien kumppanien taloushallintoa, sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa ennen niiden valintaa kumppanuusjärjestöiksi. Tässä on merkittävä rooli KPMG:llä, joka tekee käytännön tarkastukset, Iirola toteaa. Apua monia kanavia pitkin Hankkeiden määrä vähenee ja koko kasvaa Kahdenvälisten kehitysyhteistyöhankkeiden lisäksi Suomella on alueellisia ja temaattisia hankkeita, monenkeskisiä hankkeita, kansalaisjärjestöhankkeita ja EU:n kautta tulevia hankkeita. – Esimerkiksi Mosambikia, jota avustamme rahamääräisesti eniten, tuemme suoraan valtiolle annettavalla yleisellä budjettituella. Tässä tukimuodossa avustus jakautuu eteenpäin valtion budjetin mukaisesti, esittää Iirola. Joissain hankkeissa avustusta puolestaan korvamerkitään tietylle sektorille, kuten terveyssektorille tai maatalouteen. Tuen perillemenoa seuraavat eritysasiantuntijat Suomen edustustossa sekä ulkoasianministeriössä. Asiantunteva kumppani poikkeuksellisissakin olosuhteissa Erityisesti uudessa ohjelmassa korostuvat ohjelman vaikuttavuus ja avun keskittäminen vähiten kehittyneisiin maihin. Tämä näkyy konkreettisesti siinä, että avustuksia aletaan hiljalleen keskittää harvempiin hankkeisiin vastaavasti niiden kokoa kasvattaen. – Uusissa linjauksissa keskitytään köyhistä köyhimpiin maihin. Linjausten muuttamisessa täytyy toki muistaa se, että konkreettista apua ei koskaan voi vetää Varojen asianmukainen käyttö tarkassa seurannassa Ulkoasianministeriön ylitarkastaja Heli Iirola 20 VIEW 2/12 Kehitysyhteistyötä koskevien ohjeiden ja sääntöjen noudattamista sekä varojen asianmukaista käyttöä valvoo ulkoasianministeriössä sisäisen tarkastuksen ja arvioinnin yksikkö. Tänä ja ensi vuonna tarkastuksen kohteena ovat muun muassa kansalaisjärjestöhankkeet. Kun kansalais- Myös kehitysyhteistyöhön liittyvät väärinkäytöstarkastukset ovat sellaisia, joita KPMG tekee. Tarvittaessa yhtiön työntekijä lähtee lyhyelläkin varoitusajalla kentälle katsomaan, mikä on tilanne. Varojen käytön seurannassa Iirola pitää tärkeänä korkean ammattitaidon omaavan kumppanin, kuten KPMG:n tuomaa luotettavuutta. – Ministeriössä meillä on kädet täynnä työtä, joten ympäristön tunteva kumppani on tärkeä. Tarkastusten perusteella tehdään suuriakin päätöksiä esimerkiksi rahoituksen jatkamisesta, joten raporttien sisältöön täytyy voida luottaa, Iirola kertoo. Epäillyt ja ilmitulleet väärinkäytökset kirjataan vuosittain. Vuonna 2011 tapauksia oli 16 ja arvioidut vahingot noin 400 000 euroa, mikä on verrattain pieni summa suhteutettuna koko kehitysyhteistyömäärärahoihin. – Tästäkin huolimatta valvonnassa on aina parantamisen varaa. Täytyy kuitenkin muistaa, että meillä on satoja yhteistyökumppaneita ja toimikenttänä koko maailma, Iirola toteaa. Teksti: Suvi Lavikainen Kuva: Johanna Levomäki OSAAJAT ESILLE Maailmankansalainen auttaa suomalaisyrityksiä kansainvälistymään Kelly Luostarinen on huhtikuusta lähtien luotsannut Suomen China Practice -toimintoa ja toiminut johtajana KPMG:n strategiaryhmässä. Kiinassa syntyneen ja Brasiliassa pitkään asuneen Luostarisen vahvuuksia on maiden kulttuurien ja kielten syvällinen tunteminen. Miten työrupeamasi KPMG:llä on alkanut? KPMG:n Global China Practice -hanke syntyi Kiinassa yritysviennin ja -tuonnin tarpeisiin. Nykyään toiminto on jo 44 maassa, ja Suomi on liittynyt mukaan toimintaan viimeisimpänä. Tavoitteenamme on auttaa sekä niitä suomalaisyrityksiä, jotka jo toimivat Kiinassa, kuin niitäkin, jotka haluavat mennä Kiinan markkinoille. Toisaalta Global China Practice auttaa myös kiinalaisyrityksiä kansainvälistymään. Pohjoismaat ovat houkuttelevia kohteita etenkin ympäristöteknologiaan liittyvässä osaamisessa. Alku on ollut hektinen. Aloitin vierailemalla KPMG:n Kiinan-toimistoissa. Lisäksi tutustun muiden maiden China Practice -toimintaan. Tärkeintä on kartoittaa, minkälaista apua asiakkaamme tarvitsevat ja miten verkostomme sekä Kiinassa että Brasiliassa voivat auttaa meitä tukemaan asiakkaitamme. Olet asunut useassa maassa. Miten voit hyödyntää näiden maiden tuntemusta työssäsi? Synnyin Kiinassa, mutta vartuin ja kävin koulut Brasiliassa. Puhun siis sujuvasti kiinaa ja portugalia. Suomeen tulin vuonna 1999 ja olen työskennellyt täällä useiden korkean teknologian yritysten kanssa ennen siirtymistäni toiseen Big 4 -yritykseen vuonna 2006. Vaikka BRIC-mailla on samanlaisia piirteitä, jokaisessa maassa on omanlainen yrityskulttuuri ja omanlaiset ihmiset. Vahvuuteni on erityisesti paikallisen kulttuurin ja kielen osaaminen. Kielen kautta kulttuuriin pääsee syvemmälle sisään ja ymmärtää myös vivahteita, jotka ulkopuoliselta saattavat jäädä huomaamatta. Mitä mahdollisuuksia ja haasteita suomalaisyritykset kohtaavat Kiinassa ja Brasiliassa? Kiinan markkinat ovat hyvin dynaamiset. Tämän päivän monet suomalaiset yritykset ovat toimineet Kiinassa jo pitkään. Vaikka suomalaisyritykset ovat asettuneet maahan hyvin, markkinoiden dynaamisuus ja jatkuva muutos tuovat haasteita. Jotta kilpailukyky ja kasvu säilyvät vakaalla pohjalla, suomalaisyritysten on mukauduttava ympäristöön ja uudistettava strategiaansa. Tässä me voimme olla avuksi. Brasilia taas on toimintatavoiltaan lähempänä länsimaita, mutta maalla on ollut omat taloudelliset haasteensa, kuten monimutkainen verotus. Nyt Brasilia on vakiintumassa, ja siellä aukeaa mittavia mahdollisuuksia. Erityisesti tulevat jalkapallon MM-kisat vuonna 2014 ja Rion vuoden 2016 olympialaiset kiihdyttävät investointeja ja luovat merkittävää kasvupotentiaalia myös suomalaisyrityksille. Miten jaat aikasi kolmen kotimaasi kesken? Matkustan usein Kiinaan, mutta pääasiassa työasioissa. Minulla on perhettä sekä Kiinassa että Brasiliassa, joten yritän tasapainottaa vierailuni näiden kahden maan välillä. Kiinalainen uusivuosi, joka ajoittuu tammi-helmikuulle, on juhla, jolloin perhe kokoontuu yhteen. Kiinalaiseen perinteeseen kuuluu myös, että lapset huolehtivat ikääntyvistä vanhemmistaan, joten tulevaisuudessa vietän varmasti enemmän aikaa perheeni kanssa. 2/12 VIEW 21 Teksti: Matti Remes Kuvat: Riku Isohella, KPMG Venäjä yllättää aina – myös myönteisesti Venäjän talouden huima nousu on jäänyt mediassa kielteisen uutisoinnin varjoon. Yrityksille maassa on runsaasti hyödyntämätöntä potentiaalia, mutta yllätyksiin ja suuriin suhdanneheilahteluihin on jatkossakin syytä varautua. P oliittinen kuohunta ja muut negatiiviset uutiset ovat viime aikoina hallineet Venäjältä tulevia uutisia. Vähemmälle huomiolle on sen sijaan jäänyt maan talouden vahva veto, josta ovat päässeet hyötymään myös monet ulkomaiset yritykset. – Makrotaloudessa on tapahtunut valtava muutos runsaassa vuosikymmenessä. Tämä näkyy Venäjällä toimivien yritysten tuloksissa, jotka ovat kehittyvien talouksien korkeimpia, KPMG:n Venäjän ja IVY-maiden Chairman ja Senior Partner Andrew Cranston sanoo. Viimeiset 16 vuotta Moskovassa asunut Cranston kertoi näkemyksiään KPMG:n Venäjä-seminaarissa huhtikuun lopulla Helsingissä. Samassa tilaisuudessa puhunut investointipankki Troika Dialogin päästrategi Chris Weafer muistutti Venäjän talouden vahvuuksista. – Valtion velka on alle 30 prosenttia kansantulosta, ja maalla on kolmanneksi suurimmat valuuttavarannot maailmassa. Kasvua vauhdittavat investoinnit, joita tehdään talouden monipuolistamiseksi öljyn, kaasun ja mineraalien tuotannosta muille toimialoille. Talouden moottoreihin kuuluu myös kasvava ja entistä ostovoimaisempi keskiluokka. Mahdollisuuksia monella toimialalla Etenkin suuret kansainväliset yhtiöt ovat huomanneet Venäjän suuren potentiaalin. Väkimäärään suhteutettuna suorat sijoitukset ulkomailta Venäjälle ovat viisi kertaa Kiinaa suuremmat. Tällä hetkellä eniten kasvavat autojen, elektroniikan, kodinkoneiden ja vaatteiden myynti. Cranston ennustaa, että seuraavaksi nousevat terveydenhoitoon, varainhoitoon ja vapaa-aikaan liittyvät palvelut. Ulkomaisille yrityksille tarjoavat mahdollisuuksia myös energiaan ja luonnonvarojen hyödyntämiseen liittyvät toimialat. – Kyse on hyvin kontrolloiduista aloista, mutta ne tarvitsevat kipeästi uudistuksia ja teknologista apua. Esimerkiksi energiatehokkuuden parantaminen on suuri markkina, Cranston toteaa. Heikossa kunnossa olevan infrastruktuurin parantamiseen tehdään miljardien investoinnit tulevina vuosina. Maassa järChris Weafer 22 VIEW 2/12 KASVUA VAUHDITTAVAT INVESTOINNIT, JOITA TEHDÄÄN TALOUDEN MONIPUOLISTAMISEKSI ÖLJYN, KAASUN JA MINERAALIEN TUOTANNOSTA MUILLE TOIMIALOILLE. jestetään muun muassa tulevina vuosina useita suuria urheilutapahtumia, joiden alla rakentaminen kiihtyy. Omat arvot mukaan Venäjälle Cranstonin mukaan menestyksen Venäjällä ratkaisee pitkäjänteisyys. Tavoitteet on asetettava riittävän kauas tulevaan, ja on pidettävä suunnitelmista kiinni vastoinkäymisistä huolimatta. Korruptio ja byrokratia ovat ongelmia kaikissa kehittyvissä talouksissa. Venäjällä tilanne ei ole Cranstonin mukaan sen pahempi kuin muuallakaan. Korruption laajuus vaihtelee alueittain ja toimialoittain. – Ulkomaiselle yritykselle korruptio ei ole liiketoiminnan este. Tärkeintä on pitää kiinni omista periaatteistaan ja noudattaa Venäjälläkin omia arvojaan. Maa on Cranstonin mielestä mainettaan parempi lakien noudattamisessa. Esimerkiksi 70 prosenttia verotusta koskevista oikeusjutuista päättyy veronmaksajan eduksi. – Myös rikollisuus on luultua vähäisempää. Yleisesti ottaen maa on turvallinen, Cranston sanoo. Tämä vaikuttaa etenkin valtion mahdollisuuksiin tehdä pitkäjänteisiä investointeja. Tuottavuus on edelleen matala, paikallisissa tuotantolaitoksissa käytetään vanhentunutta teknologiaa, ja yrityksillä on vaikeuksia löytää päteviä työntekijöitä. Jälkimmäiseen ongelmaan on kiinnitettävä Venäjällä erityistä huomiota, sillä työvoima vähenee kymmenen prosenttia tulevan vuosikymmenen aikana. Poliittisia riskejä Weafer pitää tällä hetkellä varsin pieninä. Vaalien alla uutisia hallitsivat hallituksen vastaiset mielenosoitukset, jotka ovat kuitenkin hiipuneet Vladimir Putinin aloittaessa uuden kauden presidenttinä. >> Poliittiset riskit pieniä Weaferin mukaan suurin riski Venäjän taloudelle on raakaöljyn hintaheilahtelu. Andrew Cranston 2/12 VIEW 23 SRV:n toimitusjohtaja Jukka Hienonen: Suomalaisten kannattaa hyödyntää läheinen suhde Venäjään Venäjän valtavat mahdollisuudet kannattaa hyödyntää, mutta järki on pidettävä päässä maassa toimiessa. Näin tiivistää SRV Yhtiöt Oyj:n toimitusjohtaja Jukka Hienonen, jolla on Venäjästä 25 vuoden kokemus viideltä toimialalta. – Monelle yritykselle on luultavasti suurempi riski olla menemättä Venäjälle. Sitä ennen kannattaa kuitenkin tehdä kotityöt huolella ja kuunnella kokeneempien neuvoja. Siltikään ei pidä yllättyä mistään, vaan on varauduttava kaikkeen, Jukka Hienonen sanoo. Hienosen mielestä menestymisen edellytys on tiivis läsnäolo maassa. Paikallinen yrityskulttuuri ja käyttäytymissäännöt on tunnettava perusteellisesti, eikä hyvä kielitaitokaan ole pahitteeksi. – Venäjän toimintoja ei voi johtaa etänä. On pakko mennä paikan päälle, ja on suuri etu, jos pystyy alusta lähtien rakentamaan paikallisuutta, vaikka pienin askelin kerrallaan. Varasuunnitelma aina takataskussa Vastoinkäymisistä ei Hienosen mielestä kannata masentua. – Asiat vain tuppaavat menemään aina vaikeimman vaihtoehdon kautta. Aina on oltava varasuunnitelma, ja jatkossakin on syytä varautua ennennäkemättömään volatiliteettiin. Venäjä on opettanut Hienoselle kärsivällisyyttä. Byrokratian rattaat etenevät maassa hitaasti. – Venäjällä tapahtuu vuodessa se, mikä meillä viikossa. Toisaalta sitten kun asiat lähtevät liikkeelle, kuukaudessa tapahtuu enemmän kuin meillä vuodessa. Ulkomaisen yrityksen on Hienosen mukaan syytä huomioida, että liiketoimin- 24 VIEW 2/12 taa leimaa Venäjällä heikko keskinäinen luottamuspääoma ja sopimusten vähäinen kunnioittaminen. – Tyhmää vedätetään, jos vain pystytään. Sopimuksia kunnioitetaan niin pitkään kuin niistä on itselle etua. Suomalaiset nauttivat arvostusta Hienosen mukaan suomalaisilla yrityksillä on Venäjällä etu, jota kilpailijoilla ei ole. VENÄJÄN TOIMINTOJA EI VOI JOHTAA ETÄNÄ. ON PAKKO MENNÄ PAIKAN PÄÄLLE, JA ON SUURI ETU, JOS PYSTYY ALUSTA LÄHTIEN RAKENTAMAAN PAIKALLISUUTTA. Doing Business in Russia 2012 Näillä eväillä menestyt Venäjällä Jukka Hienonen listasi asioita, joita yrityksen on syytä ottaa huomioon Venäjällä: Q Q Q Q Q Q Q Opettele kieltä ja kulttuuria. Saat paljon anteeksi ja monta ovea aukeamaan. On suuri etu, jos pystyy rakentamaan alusta asti paikallisuuttaan, vaikka pienin askelin. Kun itse pidät lupauksesi ja palkitset, saat pitkäaikaisia luottopelaajia. Uuden oppimisen halu on valtava voimavara, nuori sukupolvi on vapaa vanhan systeemin kahleista. Kaikilla aloilla ongelmat ovat samankaltaisia. Kuuntele kokeneempien neuvoja ja tee kotityöt kunnolla. Yhtiön omat arvot mukaan Älä silti ylläty mistään. Aina on oltava varalla plan b ja c. Varaudu myös ennennäkemättömään volatiliteettiin. – Suomalaisia arvostetaan, ja olemme tervetulleita. Kulttuurimme on lähempänä venäläistä kuin minkään muun eurooppalaisen maan kulttuuri. Hienosen kovimpia haasteita Venäjällä on ollut Stockmannin toimintojen uudistaminen Venäjällä 1990-luvun puolivälissä. Tehtävänä oli korvata tavaratalojen suomalaiset työntekijät paikallisella henkilöstöllä. – Monilla suomalaisilla on väärä käsitys venäläisistä laiskoina ja epärehellisinä työntekijöinä. He peittoavat ahkeruudessa monet eurooppalaiset. Kun itse pidät lupauksesi ja palkitset, saat pitkäaikaisia luottopelaajia. Rakentamamme hävikkibonusjärjestelmän ansiosta tavaratalojen hävikki saatiin Venäjällä Suomea alhaisemmaksi. Hienosen mielestä yritysten kannattaa hyödyntää nuorten työntekijöiden kova halu oppia uutta. Naisilla on puolestaan ollut perinteisesti vahva rooli Venäjällä. Myös tämän yritykset voivat hyödyntää rekrytoinneissa. Kuluttajien ostovimma jatkuu Hienonen uskoo kuluttajamarkkinoiden vahvaan vetoon. Harva yritys on törmännyt tässä suhteessa kysynnän puutteeseen. – Meneillään on varsinainen kulutusvimma. Tähän on historialliset syyt, sillä maassa ei ollut 70 vuoteen mahdollisuus ostaa tavaroita. Kuluttamista edistävät myös 13 prosentin tasavero tuloissa ja alhaiset asumiskulut. Luksustuotteissa Venäjän markkinat on hyvin katettu. Sen sijaan keskiluokan ja alempien tuloluokkien palvelemiseen ei ole panostettu läheskään yhtä paljon. – Kulutustottumukset eivät usein ole vielä kovin vakiintuneita. Kokeilunhalua löytyy, mikä tekee maan otolliseksi uusille tulokkaille. Paikallinen kilpailu on monella alalla vielä lapsenkengissä. Hienosen mukaan tämä antaa asiansa osaavalle ulkomaiselle yritykselle huikean potentiaalin. – Jos kilpailukyky on kotimaassa kunnossa, on hyvät mahdollisuudet menestyä myös Venäjällä. Hienonen uskoo, että Venäjän jäsenyys Maailman kauppajärjestö WTO:ssa tuo etua ulkomaisille yrityksille: tullitaso alenee ja kaksoislaskutuksen kaltaiset kilpailua vääristävät väärinkäytökset vähenevät. Doing Business in Russia on Venäjän KPMG:n julkaisema käytännönläheinen opas, jossa taloudellisen yleiskatsauksen lisäksi on nostettu esille Venäjän markkinoille suuntaavien yritysten kannalta keskeisiä verotukseen ja lainsäädäntöön liittyviä kysymyksiä. Lisätietoja: www.kpmg.fi KPMG tarjoaa monipuoliset Venäjä-palvelut Suomen KPMG:n Russian Desk auttaa suomalaisyrityksiä Venäjän markkinoille etabloitumisen kaikissa vaiheissa. KPMG palvelee myös Suomeen investoivia venäläisyrityksiä. Palvelut on suunniteltu niin, että ne vastaavat yritysten kaikkiin tarpeisiin, olipa sitten kyse tilintarkastuksesta, verotuksesta, yritysjärjestelyistä, riskienhallinnasta tai muusta liiketoimintaan liittyvästä neuvonnasta. Suomen KPMG:n tukena on koko KPMG:n kansainvälisten osaajien joukko, joista Venäjällä ja muissa IVYmaissa toimivissa KPMG-toimistoissa työskentelee yli 3 700 asiantuntijaa. Lisätietoja KPMG:n Russian Desk -palveluista: Taija Kaivola, Director, KPMG Puh. 020 760 3285 taija.kaivola@kpmg.fi Stanislav Chakhovich, Director, KPMG Puh. 020 760 3084 stanislav.chakhovich@kpmg.fi 2/12 VIEW 25 Helene Schjerfbeck lumosi ensivieraansa Yritysjohdon taideillassa – ”Erityisesti muotokuvat ovat äärimmäisen vaikuttavia” V ieraat toivotti tervetulleeksi kauniisti Ateneumissa ranskalaishenkinen musiikki, josta vastasivat Sibelius-Akatemian muusikot Antti Vuori ja Meri-Tuuli Saarnio sekä ohjelmaosiossa soittaneet Asko Heiskanen ja Anna Kuvaja. Tervetuliaissanoissaan KPMG:n toimitusjohtaja Raija-Leena Hankonen totesi paikalla olevan yleisön olevan Schjerfbeck-näyttelyn ensimmäinen. – Taidenäyttely on sananmukaisesti saatu teitä varten valmiiksi, sillä viimeiset teokset löysivät oman paikkansa tämän päivän aikana, Hankonen kertoi. 26 VIEW 2/12 Teksti: Anni Sironen Kuvat: Matti Immonen KPMG järjesti Yritysjohdon taideillan Ateneumissa jo kymmenettä kertaa. Juhlatilaisuuden kunniaksi kutsun saaneita oli paikalla ennätysmäärä, lähes 350, ja vieraat pääsivät tutustumaan upeaan Helene Schjerfbeck -suurnäyttelyyn ennakkoavajaisissa aivan ensimmäisinä. Hankosen mukaan Ateneum on tehnyt näyttelyn koostamisessa suuren työn taidolla ja sydämellä, sillä kyseessä on tähän asti laajin yleisölle avoinna oleva Helene Schjerfbeckin näyttely: esillä on lähes 300 teosta taitelijan tuotannon eri kausilta. Näyttely sisältää sekä klassikoita että harvoin nähtyjä teoksia, onpa mukana myös täysin ennenäkemättömiä maalauksia. – Tämä on hieno päivä kaikille Helene Schjerfbeckin ystäville ja meille KPMG:läisille, kun yhdessä saamme olla avaamassa tätä näyttelyä, sanoi Hankonen kiittäen lämpimästi paikalla olijoita. ATENEUM ON TEHNYT NÄYTTELYN KOOSTAMISESSA SUUREN TYÖN TAIDOLLA JA SYDÄMELLÄ, SILLÄ KYSEESSÄ ON TÄHÄN ASTI LAAJIN YLEISÖLLE AVOINNA OLEVA HELENE SCHJERFBECKIN NÄYTTELY. Samalla hän totesi KPMG:n kehityksen Suomessa jatkuneen hyvin myönteisenä, mutta yhtiön suhtautuvan nöyrästi tulevaan. Tällä hetkellä KPMG:n asiakkaat toimivat vaativassa liiketoimintaympäristössä ja kovien realiteettien ristitulessa, eivätkä olosuhteet ole muuttumassa helpommiksi, vaan pikemminkin kiristymässä. – Tämänkin vuoksi on hyvä pysähtyä hetkeksi taiteen äärelle, nauttia taideteoksista, ystävien seurasta ja Ateneumin hengestä, Hankonen totesi toivottaessaan mukavaa iltaa. Hankosen jälkeen oman tervehdyksensä toi Ateneumin museonjohtaja Maija Tanninen-Mattila, joka oli iloinen – Illan tunnelma on hieno, ja olemme juuri lähdössä opastetulle kierrokselle tutustuaksemme näyttelyyn, Cargotecin toimitusjohtaja Mikael Mäkinen kertoi illan kulusta. Seurueessa myös puoliso AnneChristine Sandholm (vas.), CapManin Senior Partner Tuomo Raasio ja hallitusammattilainen Kirsi Komi sekä Ursula Ranin ja Olli-Pekka Kallasvuo. – Ateneumin ja KPMG:n tilaisuus on aina elämys. Olemme lukeneet paljon Helene Schjerfbeckistä ja ihailleet häntä aina. Erityisesti muotokuvat ovat äärimmäisen vaikuttavia, hallitusammattilainen Sirkka Hämäläinen-Lindfors pohti seuranaan puoliso Bo Lindfors. – KPMG näyttää muille mallia, miten Valtion taidemuseon ylijohtaja Risto Ruohonen ja Kansallisoopperan pääjohtaja Päivi Kärkkäinen keskustelivat Ateneumin ylätasanteella: – Schjerfbeck on yksi lempitaiteilijoistani. Tuntuu siltä, että viime näyttely oli juuri äsken, vaikka siitä on vierähtänyt jo 20 vuotta. Nyt näyttelyä katsoo taas ihan uusin silmin, Kärkkäinen totesi. sponsorointiyhteistyötä voidaan tehdä. Ja kuten monta kertaa on todettu, taideilta on hieno perinne, EK:n hallituksen puheenjohtaja Ole Johansson totesi yhdessä puolisonsa Eva Johanssonin kanssa. – Näyttelyn teoksissa näkyy kolmessakymmenessä vuodessa tapahtunut kehitys. Schjerfbeck on minulle ennestään tuttu, ja on minulla yksi teos omallakin seinälläni, Wärtsilän varatoimitusjohtaja Raimo Lind kertoi. Kuvassa myös KPMG:n Partner Timo Matikkala. Ateneumin hyvin alkaneesta vuodesta ja nyt alkavasta näyttelystä. – Moni muistaa varmasti edellisen Schjerfbeck-näyttelyn vuodelta 1992. Uskokaa tai älkää, siitä on 20 vuotta. Välissä on kasvanut sukupolvi, joka ei näin laajasti ole teoksia nähnyt, mutta nyt siihen avautuu mahdollisuus, Tanninen-Mattila totesi. – Harvinaisen upea ja vaikuttava näyttely. Täällä on myös paljon tuttuja, joita on mukava nähdä. Tunnelma on lämmin, joten tänne tulee mielellään, Vallila Interiorin toimitusjohtaja Anne Berner (oik.) kertoi illan hengestä. Kuvassa vasemmalla Marina Vahtola. Vuorineuvos Jorma Elorannan mukaan Schjerfbeck on aina kova juttu. Keskustelupiirissä toiset pitivät nuoresta Schjerfbeckistä ja toiset vanhemmasta, mikä Elorannan mukaan kertoo taiteilijan monikerroksisuudesta. – Museonjohtaja sanoi edellisestä näyttelystä olevan 20 vuotta. Minusta se on epäreilua, koska sehän oli ihan äsken! Eloranta sanoi. – Tämä on kevään ykköstapahtuma. Helene Schjerfbeck on vaikuttava taitelija. Mieleen jäi myös se tuska, joka hänen teoksissaan välittyy, Christer Granskog pohti. Seurana puoliso Riitta Granskog. 2/12 VIEW 27 Teksti: Maija Laakso Kuvat: Matti Immonen, Ateneum Helene Schjerfbeck: Pikkusiskoaan ruokkiva poika (1881), Kuva: Valtion taidemuseo, Kuvataiteen keskusarkisto / Hannu Aaltonen Ateneumin museonjohtaja Maija Tanninen-Mattila kertoo kuluvan vuoden olevan koko tunteiden kirjon kattava särmikäs kokonaisuus ja todellista taiteen juhlaa. Toinen toistaan seuraavat suurnäyttelyt eivät toteutuisi ilman pitkäaikaisia ja luotettavia yhteistyökumppaneita. Ateneumin taidemuseo on yksi KPMG:n pääsponsorointikohteista. Talo täynnä tarinoita P ohjoismaiden merkittävimpiin taiteilijoihin kuuluvan Helene Schjerfbeckin (1862–1946) syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 150 vuotta. Ateneumin taidemuseo järjestää juhlan kunniaksi näyttelyn, joka on laajin milloinkaan järjestetty Schjerfbeckin taiteen esittely. – Tähän näyttelyyn olemme saaneet ennestään tunnettujen maalausten lisäksi myös monia teoksia yksityisnäyttelyistä. Suomalaisille rakkaan Schjerfbeckin maailma on täynnä tunteiden nyansseja ja sävyjä ja näyttely toimii upeana vastapainona alkuvuonna esillä olleelle Carl Larssonin ihanan valoisalle kotimaailmalle, Maija Tanninen-Mattila kuvailee. Maija Tanninen-Mattla 28 VIEW 2/12 Loppuvuonna Ateneumissa avautuu 52 sielua -näyttely, joka esittelee kansainvälistä symbolismia. Se on katsaus symbolismiin 52 taiteilijan silmin. Mukana näyttelyssä ovat maailman tunnetuimpien taiteilijoiden Vincent van Goghin, Edvard Munchin ja Claude Monet’n lisäksi myös suomalaisia taiteilijoita kuten Albert Edelfelt, Akseli Gallen-Kallela ja Hugo Simberg. – Uskon, että tämän vuoden näyttelykalenteri muodostaa hyvän kokonaisuuden ja tarjoaa museovieraillemme vaihtelevia elämyksiä, Tanninen-Mattila kertoo. Pitkäaikainen kumppani on toiminnan kivijalka KPMG on Ateneumin taidemuseon pitkäaikaisin yhteistyökumppani. – Olemme tehneet yhteistyötä vuodesta 2003 lähtien. Vaikka olemme nimenomaan suomalaisen taiteen koti ja Suomen kansallisgalleria, viemme jatkuvasti suomalaista taidetta ulkomaille. KPMG:n kansainvälisyys on meidän yhteistä hedelmällistä maaperäämme, Tanninen-Mattila toteaa. Museonjohtaja on kiitollinen pitkään jatkuneesta yhteistyöstä ja arvostuksesta Ateneumia kohtaan. Hän kuvailee suhdetta hyvän ystävyyden kaltaiseksi. – Taiteen ja yrityksen yhteistyö on parhaimmillaan luovaa vuorovaikutusta, luottamusta ja pitkäjänteistä suunnittelua. Meillä on monenlaisia tapoja ja muotoja yhteistyöllemme KPMG:n kanssa. Taloudellisen tuen merkitystä ei voi vähätellä, sillä museoiden budjetit ovat todella tiukilla. Tuen avulla myös vuoden 2012 upea näyttelykokonaisuus on mahdollista, ja siten tuo tuki jakautuu suurelle yleisölle. Museo on hieno väline keskustella ihmisten kanssa, iloitsee Maija TanninenMattila. Ateneumissa 2012 Helene Schjerfbeck 1.6.–14.10.2012 Q 52 sielua Symbolismin maisema 1880–1910 16.11.2012–17.2.2013 Q www.ateneum.fi Ajankohtaisia julkaisuja Tällä sivulla esitellään KPMG:n tuottamia tutkimuksia, raportteja ja muita julkaisuja ajankohtaisista ilmiöistä ja haasteista, joita organisaatiot eri toimialoilla ja markkinoilla toiminnassaan kohtaavat. Tutustu julkaisutarjontaamme osoitteessa www.kpmg.fi. Global Transfer Pricing Review Exploring the Cloud KPMG:n 2012 Global Transfer Pricing Review tarjoaa globaalin katsauksen siirtohinnoittelun alati muuttuvaan maailmaan. Tutkimuksessa käsitellään yli 70 maan (mukana myös Suomi) siirtohinnoittelusäädöksiä asiakirjavaatimuksista määräaikoihin, sanktioihin, siirtohinnoittelumetodeihin, erityistapauksiin, ennakkohinnoittelusopimuksiin ja toimivaltaisiin viranomaisiin. Hyvin toteutettuina pilvipalvelut voivat lunastaa lupauksensa tehokkuudesta ja merkittävästi alemmista käyttökustannuksista. Tulevaisuudessa niiden merkitys kasvaa entisestään – myös julkisella sektorilla. KPMG:n globaali tutkimus kartoittaa pilvipalveluiden käyttöönottoa, haasteita ja mahdollisuuksia julkisella sektorilla. INSIGHT – The global infrastructure magazine Power of Procurement Investoinnit infrastruktuurihankkeisiin lisääntyvät voimakkaammin kuin koskaan, ja tulevien vuosikymmenten investointitarpeet nousevat satoihin miljooniin ellei jopa miljardeihin dollareihin. Insight-lehden uusimmassa numerossa perehdytään erityisesti infrastruktuurihankkeiden rahoitukseen, ja siinä on mukana Kai Rintalan artikkeli uudesta Suomessakin käyttöönotetusta allianssimallista. Hankintayksiköiden on laajennettava toimintaansa ja otettava strategisempi rooli organisaatioissa. KPMG:n globaalin tutkimuksen tulokset osoittavat puutteita toimittajasuhteiden hallinnassa, hankintastrategiaan liittyvässä päätöksenteossa ja toimitusketjun riskienhallinnassa. Raportti tarjoaa viisi tärkeää neuvoa näiden ongelmien taklaamiseksi. KPMG Tietoturvaraportti 2012 A Better Pill to Swallow KPMG listasi käytännön tietoturvatestausten perusteella suomalaisten organisaatioiden yleisimmät tietoturvaongelmat. Tietoturvaraportti käy läpi vuoden 2011 yleisimmät tietoturvaongelmat ja luotaa myös kuluvan vuoden todennäköisimpiin kompastuskiviin Suomessa. Onko terveydenhuollon globaali tavoite ”enemmän laatua, vähemmän kustannuksia” pian todellisuutta? KPMG:n globaalissa tutkimuksessa kuvataan 10 caseesimerkkiä, joissa tuottavuuden lisäys ja kustannushyöty ovat erittäin merkittävät. Finnish Companies Act Edita on julkaissut KPMG:n asiantuntijoiden Suomen osakeyhtiölaista kirjoittaman englanninkielisen kommentaariteoksen Finnish Companies Act. Yhtiöoikeudellisten kysymysten lisäksi teoksessa on käsitelty osakeyhtiölakiin läheisesti liittyviä verokysymyksiä. Teoksessa on seurattu lainsäädäntöä maaliskuuhun 2012. Tiedustelut ja tilaukset: www.netmarket.edita.fi Tutustu julkaisutarjontaamme www.kpmg.fi 2/12 VIEW 29 UUTISIA KPMG valittiin vuoden vastuulliseksi yritykseksi International Accounting Bulletinin vuosittaisessa tilaisuudessa KPMG rankattiin toimialan ensimmäisenä yrityksenä vuoden vastuulliseksi yritykseksi. Raati perusteli päätöstään sillä, että KPMG on lisännyt vastuullisuuttaan merkittävästi ja osoittanut vahvaa sitoutumista ja verkostoitumista useiden globaalien hankkeiden kautta. Vastuullisuus on ollut näkyvässä roolissa KPMG:n ylimmän johdon agendalla, josta on esimerkkinä helmikuussa New Yorkissa järjestetty, paljon näkyvyyttä saanut huippuseminaari Business Perspective on Sustainable Growth: Preparing for Rio+20. KPMG:n ja YK:n järjestämän Summitin pääpuhujina olivat mm. YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon ja USA:n entinen presidentti Bill Clinton. Myös KPMG Internationalin pääjohtaja Michael Andrew osallistui tapahtumaan. Edellä mainitut asiat ovat entisestään vahvistaneet KPMG:n vahvaa mainetta yritysvastuupalveluissa. Päämääränämme on itsekin elää kuten opetamme ja auttaa asiakkaitamme kääntämään ilmastonmuutoksesta ja resurssien rajallisuudesta aiheutuvat riskit mahdollisuuksiksi. Lisätietoja: Nathalie Clément, yritysvastuuasiantuntija, KPMG Puh. 020 760 3270 nathalie.clement@kpmg.fi www.kpmg.fi Terveydenhuolto sähköistyy KPMG on selvittänyt 39 johtavan asiantuntijan näkemyksiä eHealthin kehittämisestä ja käyttöönotosta. Kansalaiset ovat valmiita omien terveystietojensa hyödyntämiseen, eikä teknologia aseta esteitä sähköisten ratkaisujen kehittämiselle. Accelerating Innovation: The Power of the Crowd -selvityksessä kerrotaan mitkä tekijät vievät kehitystä eteenpäin ja mitkä ovat eHealthin pahimmat pullonkaulat. Kehittäminen edellyttää mm. selkeää visiota, lääkärien ja potilaiden yhteistyötä sekä ydinasioihin keskittymistä. Lisätietoja: Minna Tuominen-Thuesen, Advisory Partner, KPMG Puh. 020 760 3565 minna.tuominen-thuesen@kpmg.fi www.kpmg.fi KPMG:n Turun osaamiskeskus vietti 40-vuotisjuhliaan KPMG:n Turun osaamiskeskuksessa juhlistettiin 40-vuotista taivalta juhlaseminaarilla 25.4.2012. Turun toimiston juuret ulottuvat alkuvuoteen 1972, jolloin KHT-tilintarkastaja Thor Nyroos muutti Helsingistä Turkuun perustaakseen sinne toimiston. KPMG oli tuolloin Turun alueella ensimmäinen ns. suurista toimijoista. Vuosien kuluessa toimisto on kasvanut yhden henkilön praktiikasta 40 asiantuntijan osaamiskeskukseksi. Radisson Blu Marina Palace Hotellissa järjestettyyn juhlaseminaariin osallistui lähes 200 vierasta. Tilaisuuden puhujina olivat professori Alf Rehn Åbo Akademista, Oy Vallila Interior Ab:n 30 VIEW 2/12 hallituksen puheenjohtaja Anne Berner ja KPMG Oy Ab:n hallituksen puheenjohtaja Sixten Nyman. SPONSOROINTIUUTISIA Kilpajäillä häntä ei siis enää nähdä, mutta kokonaan Laura ei luovu rakastamastaan lajista, sillä näytökset Suomessa ja eri puolilla Eurooppaa ovat antaneet syyn käydä luistelemassa muutaman kerran viikossa. Myös kauppatieteiden opinnot Aaltoyliopistossa pitävät Lauran jatkossa kiireisenä. KPMG toivottaa onnea ja menestystä Lauralle hänen opinnoissaan ja elämässään kilpailu-uran jälkeen. Tanja Poutiaisella tähtäimessä jo palkintopallisijat Laura Lepistö siirtyy opintojen pariin Lepistön ja KPMG:n vajaan vuoden kestänyt sponsorointiyhteistyö päättyi tähän kevääseen, kun Suomen menestynein taitoluistelija lopetti kilpailu-uransa. Pitkään nilkan seudun hermokivuista kärsinyt luistelija elätteli moneen otteeseen toiveita paluusta, kunnes aika oli kypsä lopulliselle päätökselle. KPMG:n ja Tanjan monimuotoinen sponsorointiyhteistyö jatkuu kesällä ja alkusyksyllä mm. työharjoittelupäivien merkeissä ja tutustumisella Helene Schjerfbeck -suurnäyttelyyn Ateneumissa. KPMG:n Facebook-sivustolla ja Tanjan omilla kotisivuilla www.tanjapoutiainen.com voit tutustua Tanjan terveisiin kesäharjoittelukauden aikana. Uusia tuulia valmistautumisessa kilpailukauteen 2012–13 tuo uusi sveitsiläinen valmentaja Christian Brüesch. Tanjan tähtäimessä ovat jo palkintopallisijat sekä maailmancupissa että vuoden 2013 MM-kisoissa Schladmingissa Itävallassa. Yritysvastuu nousee hallituksen agendalle Vastuullinen toiminta on tulevina vuosina entistä ratkaisevampi tekijä yrityksen menestykselle. Siksi myös kiireisten hallitusten jäsenten kannattaisi käyttää asian pohtimiseen nykyistä enemmän aikaa. Tätä mieltä on KPMG:n Climate Change & Sustainability -palveluiden kehittämisestä globaalisti vastaava johtaja ja partner Barend van Bergen. Hän puhui huhtikuussa Helsingissä KPMG:n, Pohjola Pankin ja Finnish Business & Societyn seminaarissa, jossa ajankohtaisia vastuullisuusasioita käsiteltiin erityisesti talous- ja yritysjohdon näkökulmasta. Yksikään yritys ei voi enää ohittaa vastuullisuuskysymyksiä, ja fiksuimmissa yrityksissä nämä asiat ovat jo olennainen osa strategista ajattelua ja jokapäiväistä liiketoimintaa. Tulevina vuosina vastuullinen toiminta on entistä keskeisempi edellytys taloudelliselle menestykselle. – Yritysvastuun kokonaisvaltainen kehittäminen ja hyödyntäminen osana johtamisjärjestelmää nousevatkin yhä useammassa yrityksessä ylimmän johdon ja hallitusten agendalle myös Suomessa, arvioi KPMG:n Partner Jan Montell samassa seminaarissa. Verokannat kansainvälisessä vertailussa KPMG on lanseerannut verokantoja kansainvälisesti vertailevan verkkotyökalun. Työkalun avulla voi tutustua ja vertailla kattavasti eri maiden verokantoja niin yritysverotuksen, välillisen verotuksen kuin henkilöverotuksenkin osalta. Lisätietoja: www.kpmg.com KPMG-talo nousee Töölönlahdelle Töölönlahdelle nousee paraikaa uusia toimisto- ja asuinrakennuksia. Yksi näistä on KPMG:n uusi toimistorakennus, jonka on määrä valmistua vuoden 2014 alkuun mennessä. Kesäkuun alussa projektille avattiin myös oma verkkosivusto. Sivusto tarjoaa mm. ajankohtaistietoa rakennusprojektin etenemisestä sekä Töölönlahden puistoalueen kehityksestä. Lisätietoja: www.toolonlahdentalot.fi Barend van Bergen 2/12 VIEW 31 A981 Jotta voisimme kokea enemmän KPMG on tehnyt Ateneumin taidemuseon kanssa yhteistyötä jo vuodesta 2003 alkaen. Tällä hetkellä olemme Ateneumin pitkäaikaisin yhtäjaksoinen pääyhteistyökumppani. Tukemalla Ateneumia haluamme osaltamme mahdollistaa korkeatasoisten kansainvälisten ja kotimaisten taidenäyttelyjen toteutumisen Suomessa. Haluamme myös edistää yritysten ja taiteen välistä kanssakäymistä. Helene Schjerfbeck -suurnäyttely 1.6.-14.10.2012 www.ateneum.fi kpmg.fi Helene Schjerfbeck: Toipilas, 1888. Osa teoksesta, öljy kankaalle, Ateneumin taidemuseo. Kuva: Hannu Aaltonen, Valtion taidemuseo / Kuvataiteen keskusarkisto. © Kuvasto ry. © 2012 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member fi rm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative (“KPMG International”), a Swiss entity. All rights reserved. The KPMG name, logo and “cutting through complexity” are registered trademarks or trademarks of KPMG International Cooperative, a Swiss entity.
