KPMG asiakaslehti VIEW 3/2011

VIEW
KPMG:n asiakaslehti / 3 / 2011 / kpmg.fi
China India Instituten
Haiyan Wang:
Kilpailu ratkeaa kehittyvillä markkinoilla
8 Seuraavaksi nousee
Latinalainen Amerikka
Pöyry aikoo menestyä kasvumarkkinoilla
20 Tecnotreen Tuomas Wegelius:
Intiasta löytyivät kasvun eväät
Pääkirjoitus
Kohtalonkysymyksiä
Maailmantalouden painopiste on kiihtyvällä vauhdilla siirtymässä BRIC-maihin ja muille kehittyville markkinoille. Kasvuvauhti esimerkiksi Kiinassa ja Intiassa
jatkuu noin 8–10 prosentin tahtia tänä
vuonna, ja ennusteet ensi vuodelle näyttävät samankaltaisilta Euroopan velkakriisistä huolimatta. BRIC-maiden talous
kasvaa ennusteiden mukaan lähivuosina
noin kolme kertaa läntisiä teollisuusmaita
nopeammin. Niin ikään kehittyvien talouksien osuus globaalista BKT:stä voi ylittää
tätä menoa kehittyneiden teollisuusmaiden osuuden jo lähivuosien aikana.
Kasvutalouksiin etabloitumisesta on
tullut monelle yritykselle elinehto ja kohtalonkysymys. KPMG:n 85-vuotisjuhlaseminaarissa syyskuussa esiintynyt amerikkalaisen China India Instituten Managing
Partner ja BRIC-talouksien asiantuntija
Haiyan Wang painotti, että yritysten on
mentävä BRIC-maihin, koska niissä talous
kasvaa eikä kasvu ole hiipumassa. Yritys,
joka ei mene kasvutalouksien markkinoille,
jää auttamatta kilpailijoiden jalkoihin ja on
Wangin mielestä kohta entinen yritys.
Wangin mukaan läntisissä teollisuusmaissa ei ymmärretä täysin BRIC-maiden
nousua eikä muutosten vauhtia ja perusteellisuutta. Muutoksen aalto pyyhkäisee
nopeammin kuin lännessä kuvitellaan, ja
liika odottelu voi osoittautua kohtalokkaaksi
yrityksen kilpailukyvylle. Kasvumarkkinoille
menijöiltä edellytetään rohkeaa yrittäjähenkeä sekä ketterää ja nopeaa sopeutumiskykyä muutoksiin. Myös timantinkova kilpailu
yllättää monet. Economistin viime vuonna
tekemän tutkimuksen mukaan vain alle 20
prosenttia globaaleista yrityksistä kokee
olevansa valmis kehittyvien markkinoiden
kovaan kisaan.
Wang nosti seminaarissa esiin myös
ne tärkeät kysymykset, joita jokaisen
kansainvälistyvän tai globaalin yrityksen
johdon tulisi esittää itselleen: 1. Onko
yritys aidosti globaali yhtiö, jonka kotimaa
on vain yksi markkina muiden joukossa.
2. Montako prosenttia liikevaihdosta
syntyy viiden vuoden kuluttua BRICmaissa. 3. Kuinka suuri osuus investoinneista tehdään näihin maihin ja paljonko
henkilöstön määrä kasvaa näissä maissa.
2 VIEW 3/11
Toivottavasti monen tunnetun suomalaisen yrityksen, kuten esimerkiksi Wärtsilän ja Pöyryn, menestys ja
laajentuminen BRIC-maissa
rohkaisee muitakin samaan.
Yksi ehkä vähemmän tunnettu esimerkki on
hieman yli kaksi vuotta sitten
Intiaan yrityskaupan kautta
etabloitunut espoolainen telekommunikaatioalan yhtiö Tecnotree.
Yhtiön tekemän Lifetree-kaupan tavoitteet
on nyt jo saavutettu, vaikka järjestelyn sulattelu on vielä kesken ja yrityskulttuurien yhdistäminen ei ole ollut aina helppoa. Yrityskaupan ansiosta Tecnotree voi
nyt myydä uusia tuotteita olemassa oleville asiakkailleen ja on myös saanut uutta
jalansijaa ja uusia asiakkaita kehittyviltä
markkinoilta. Vastaavanlaisia kasvutarinoita kaivataan lisää.
Tämän VIEW-lehtemme avainteema
onkin kasvu ja kilpailukyky BRIC-maissa.
Voit tutustua muun muassa KPMG:n järjestämän BRIC-seminaarin antiin ja haastatteluihin, joissa Haiyan Wang ja Intian KPMG:n
partner Amarjeet Singh valottavat kasvustrategian toteutusta, haasteita ja mahdollisuuksia erityisesti Kiinassa ja Intiassa.
Samassa seminaarissa esiintynyt
Pöyryn toimitusjohtaja Heikki Malinen
avartaa haastattelussaan konsernin laajentumista Latinalaisessa Amerikassa.
Lisäksi talousjohtaja Tuomas Wegelius
kertoo Tecnotreen yrityskaupan toteutuksesta Intiassa ja KPMG:n johtaja
Stanislav Chakhovich arvioi Venäjän
markkinoiden kasvupotentiaalia. Kerromme myös KPMG:n sponsoroiman
talviurheilun valovoimaisen kaksikon
Tanja Poutiaisen ja Laura
Lepistön kuulumiset uuden
kilpailukauden kynnyksellä.
Antoisia lukuhetkiä.
Raija-Leena Hankonen
toimitusjohtaja, KPMG Oy Ab
Cutting through complexity -brändilupauksemme
mukaisesti tarjoamme huippuosaamista ja selkeitä
ratkaisuja sekä autamme asiakkaita menestymään
muuttuvassa ja vaikeasti ennakoitavassa toimintaympäristössä.
SISÄLTÖ 3/2011
20
24
Valovoimainen kaksikko
Laura Lepistö ja Tanja Poutiainen
08
Pöyryn Heikki Malinen: Latinalaisen
Amerikan talous lähtee täyteen lentoon
Tecnotree: Intiasta
löytyivät kasvun eväät
04
Allianssimalli luo uuden
toimintakulttuurin
06
John Griffith-Jones: Maailma ei
romahda
16
Venäjän paras kasvupotentiaali
löytyy kasvukeskusten ulkopuolelta
18
Osaajat esille: Juha Purovesi
19
Kolumni: Vauhtia perheyritysten
kansainvälistymiseen
22
IT tukee ketterästi bisnestä
23
Ajankohtaisia julkaisuja
26
Uutisia
12
KPMG 85 vuotta – Haiyan Wang
BRIC-seminaarissa: Kilpailu ratkeaa
kehittyvillä markkinoilla
VIEW
Päätoimittaja Raija-Leena Hankonen Toimituskunta Toimituskunnan puheenjohtaja Kimmo Niku, Kimmo Antonen, Timo Ankelo, Anne Bergmann, Ari
Engblom, Esa Kailiala, Christian Liljeström, Ulla Paavola, Eric Sandelin Osoitteenmuutokset ja tilaukset KPMG Oy Ab, PL 1037, 00101 Helsinki, Jani
Kortelainen, puh. 020 760 3784, faksi 020 760 3399, sähköposti: [email protected] Toimitussihteeri Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy, Saija Serpola Ulkoasu
ja taitto Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy Painopaikka Libris Oy, ISSN 1457–0122 Internet,www.kpmg.fi, www.kpmg.com, [email protected]
© 2011 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative
(“KPMG International”), a Swiss entity. All rights reserved. Printed in Finland.
The KPMG name, logo and ”cutting through complexity” are registered trademarks or trademarks of KPMG International.
The information contained in VIEW is of a general nature and is not intended to address the circumstances of any particular individual or entity. Although we endeavor to provide accurate
and timely information, there can be no guarantee that such information is accurate as of the date it is received or that it will continue to be accurate in the future. No one should act on such
information without appropriate professional advice after a thorough examination of the particular situation.
3/11 VIEW 3
Teksti: Heidi Kauppinen Kuvat: Jere Kokko, KPMG
Liikennevirasto tekee
eurooppalaista historiaa
toteuttamalla Tampereen
Lielahden ja Kokemäen
välisen radan peruskorjaushankkeen niin
kutsutulla allianssimallilla.
Esimerkkiä on haettu
Australiasta, missä
mallia on käytetty jo
sadoissa teknisesti
haastavissa korkean
riskin infrahankkeissa.
Allianssi luo uuden
toimintakulttuurin
H
uoli tuottavuudesta ja sen
kehityksestä rakennusalalla
ajoi Liikennevirastonkin
miettimään uusia tapoja
toteuttaa vaativia hankkeita. Esitimme
eräänlaisen suomalaisen toimialan
ohjelmajulistuksen olla viiden vuoden
kuluttua infra-alalla Euroopan tehokkain
maa, kertaa Liikenneviraston johtaja Harri
Yli-Villamo viraston saamaa sysäystä
ryhtyä rohkeasti ja ennakkoluulottomasti
selvittämään uuden allianssimallin
mahdollisuuksia.
Liikennevirasto aloitti valmistautumisen ensimmäiseen pilottina toimivaan
allianssiurakkaan vuoden 2010 keväällä
valmentamalla omia avainhenkilöitään.
Saman vuoden syksyllä infra-alalle järjestettiin työpajoja, joissa esiteltiin allianssimallia ja Lielahti–Kokemäki-hanketta.
4 VIEW 3/11
Hankintailmoitus urakasta julkaistiin joulukuussa 2010, ja hankinta toteutettiin käyttäen vaiheittaista neuvottelumenettelyä.
Hankintamalli poikkeaa totutuista tavoista erityisesti siinä, että siihen sisältyy
runsaasti keskustelua tilaajan ja tarjoajan
välillä. Toimintakulttuurin muutokseen tähtääviin vaiheisiin kuuluivat muun muassa
työpajat ja keskusteluyhteyksien avaaminen uudenlaiselle, entistä avoimemmalle
ajatustenvaihdolle julkisen tahon tilaajan ja
yksityisten tarjoajien välillä.
– Yksi tärkeimmistä tavoitteistamme
on ollut muuttaa rakentamisen toimintakulttuuria avoimemmaksi ja luottamuksellisemmaksi. Pilottihanke on ollut kaikille
täysin uusi tapa edetä, ja se on tarjonnut
mahdollisuuden myös eri osapuolten sisäiselle kulttuurinmuutokselle. Samaan
aikaan hankkeiden vaatimuksena on val-
Yksi tärkeimmistä
tavoitteistamme on ollut
muuttaa rakentamisen
toimintakulttuuria
avoimemmaksi ja
luottamuksellisemmaksi.
mistua nopeammin, laadukkaammin ja
edullisemmin, kiteyttää Yli-Villamo.
Liikennevirasto käytti pilottiallianssinsa
hankinnassa useita asiantuntijoita arvioimaan tarjoajien kyvykkyyttä ja kaupallisia valmiuksia allianssiurakkaan. Avointa
ja ennakkoluulotonta suhtautumista vaati
käytännössä myös tarjoajien asettuminen
riippumattomien asiantuntijoiden arvioitaviksi kirjanpitonsa ja laskentajärjestelmiensä osalta.
Luotettu neuvonantaja
haastavassa prosessissa
KPMG:lle Liikenneviraston konsultointi
allianssimallin pilottihankkeessa on tarjonnut mahdollisuuden hyödyntää kansainvälistä osaamistaan.
– Allianssiin perustuvan toteutusmallin
juuret ovat Sydneyssä vuonna 2000 pidettyjä olympialaisia varten käynnistetyissä
rakennusprojekteissa. Tieto hyvistä kokemuksista on kiirinyt muualle maailmaan
ja tehnyt KPMG:n australialaisista kollegoistamme asiantuntijoita, joiden apua
olemme voineet hyödyntää myös tässä pilottihankkeessa Liikenneviraston eduksi,
kertoo asiantuntija Kai Rintala KPMG:ltä.
Toimiva yhteydenpito australialaisten
kollegoiden kanssa on ollut koko projektin ajan ehdoton valtti. Lielahti–Kokemäkihankkeen suunnitteluvaiheessa on palaveerattu puhelimitse viikoittain.
– Australiassa allianssimallille on kehitetty prosessit sekä luotu standardit ja
mekanismit hankkeiden ympärille. Sieltä
on peräisin myös malli, jolla hankeen riskejä hallitaan yhdessä.
Vastaavanlaisten hankkeiden talousasiantuntijalta vaaditaan riippumattomuutta, sillä palveluntuottajiksi ehdolla
olevien yritysten on muun muassa luovutettava kirjanpito- ja laskentajärjestelmänsä sekä aiempien urakoidensa katetaso tarkistettavaksi ja arvioitavaksi.
Yksi tärkeimmistä KPMG:n
infra-asiantuntijuuden osa-alueista
on ymmärrys siitä,
mikä on oikea
hankinta- tai toteutusmuoto kullekin hankkeelle.
– Allianssimalli ei suinkaan ole ratkaisu
kaikkiin hankkeisiin, vaan se sopii juuri
suuria teknisiä riskejä sisältävien hankkeiden toteutukseen, joita esimerkiksi ratarakentamisessa on. Perinteinen urakointi on
järkevää toteuttaa silloin kun tilaaja ja urakoitsija pääsevät kiinteään hintaan, mutta tilaaja ei ole valmis sitoutumaan pitkään kunnossapitoaikaan. Elinkaarimalli puolestaan
soveltuu teknisesti yksinkertaisiin, mutta
pitkän huolto- ja kunnossapitoajan vaativiin
hankkeisiin, kuten vaikkapa moottoriteiden
rakentamiseen, Rintala selvittää.
– Jos allianssimallia aletaan käyttää
laajemmin, erityisesti kuntapuolella, pitäisi
meille Suomeen saada allianssihankkeiden osaamiskeskittymä.
Lisätietoja:
Kai Rintala, Director, KPMG Advisory
Puh. 020 760 3803
Sähköposti: [email protected]
Allianssimallisissa, suuria teknisiä risliittyvää testausta ei ole ollut mahdollista
mahdollisuuteen hyödyntää innovaatioita.
kejä sisältävien hankkeiden valmistelussa
tehdä. Allianssimallissa voidaan antaa ryhPerinteisissä urakoissa roolit ovat tiukemYli-Villamo näkee etuna sen, että suunnitmälle ihmisiä mahdollisuus innovoida yhmat ja erityisesti toimintaan, työtekniikoitelussa edetään pitkälle ennen kuin hankdessä ja laajentaa kaikkien osaamista.
hin tai menetelmäteknisiin innovaatioihin
keen hinta määritellään. Allianssimallia
soveltamalla voidaan välttää hinnoissa näkyvät riskipreemiot.
– Uskon vahvasti allianssin käyttöön
tulevaisuudessa. Jatkossa tullaan hakemaan keinoja, joiden avulla voidaan hyödyntää alliansseja myös pienemmissä
Allianssimalli on infrarakentamisessa käytettävä yhteistoiminnallinen toteutusurakoissa. Tällä hetkellä allianssimallilla
malli, jossa yhteisten tavoitteiden saavuttaminen pyritään varmistamaan käytetkannattavasti toteutettavien urakoiden
tävillä sopimusrakenteilla. Osapuolet jakavat hankkeeseen liittyvät riskit ja hyödyt
hintarajaksi on Australian kokemusten
sekä vaihtavat nykyisiä toteutusmalleja aktiivisemmin ja avoimemmin urakkaan ja
perusteella määritelty yli 80 miljoonan
sen kustannuksiin liittyvää tietoa. Taloudellinen malli perustuu niin sanottuun open
euron hankkeet.
book -menettelyyn, jossa urakoitsijoille ja suunnittelijoille maksetaan todelliset synty– Nopea etenemisemme
neet kustannukset ja sopimuksen mukainen kate.
tässä pilotissa on saanut kiitosta.
Allianssimallia käytetään nyt ensimmäistä kertaa julkisessa urakassa Euroopassa.
Olemme myös tyytyväisiä allianssiToteutusmallia on käytetty sadoissa hankkeissa Australiassa ja Uudessa-Seelannissa,
mallin tarjoamaan parempaan
joissa siitä on saatu hyviä kokemuksia.
Mikä allianssimalli?
3/11 VIEW 5
Maailma ei romahda
Kun globaali talous hakee uutta
tasapainoa, toimintaympäristön kehitystä
on vaikea ennustaa. KPMG Europe LLP:n
toinen puheenjohtaja ja Iso-Britannian
KPMG:n Senior Partner John GriffithJones tietää, että parhaat yritykset
uskaltavat silti tehdä päätöksiä.
Teksti: Jarno Forssell Kuvat: Jari Kippola
6 VIEW 3/11
T
aidan kuulostaa taas liian synkältä, keskeyttää vastauksensa tummaan pukuun pukeutunut vaalea mies
Oxfordin aksentillaan. Yhdeksi Lontoon Cityn vaikutusvaltaisimmaksi henkilöksi mainittu John Griffith-Jones
nauraa päälle ja jatkaa Euroopan taloustilanteesta antamaansa
arviota.
– Vuoden alussa vallinnut luottamus tilanteen paranemisesta on haihtunut ja vaihtunut epävarmuuteen. Monet kokeneet
yritysjohtajat sanovat, etteivät tiedä, mitä lähitulevaisuudessa tapahtuu. Ehkä he eivät aiemminkaan tienneet, mutta kehtaavat
nyt myöntää sen, Griffith-Jones hymyilee.
John Griffith-Jones on tullut Helsinkiin tapaamaan Suomenkollegoitaan, jotka syyskuussa kokoontuivat Finlandia-talolle.
Lontoossa työskentelevä Griffith-Jones saapui Suomeen Kreikasta, jossa hän kuunteli konferenssissa ekonomistien arvioita
muun muassa euroalueen tulevaisuudesta.
– Euron kohtalo on uhattuna, mutta
henkilökohtainen näkemykseni on, että
euromaat pitävät siitä kiinni. Euro on ollut
huikea menestystarina.
Fiksut vahvistavat kilpailukykyään
KPMG:n viime kesänä julkistettu tutkimus
kertoi yritysten talousnäkemysten viittaavan talouden hidastumiseen. GriffithJones sanoo tuloksen olevan linjassa
muun käytettävissä olevan tiedon kanssa,
mutta muistuttaa, että ”sentimentti”-tutkimuksista ei voi johtaa tarkkoja ennusteita.
Ne heijastavat sitä, mitä yritysjohtajat ovat
lukeneet talouslehdistä.
– Voi olla, että lähitulevaisuudessa
talous näyttää tasaista viivaa tai laskee
hieman. Siitä huolimatta uusia mahdollisuuksia nousee esille. Uskon, että parin
vuoden perspektiivillä parhaat yritykset
voittavat ongelmat ja jatkavat eteenpäin.
Joillekin muutos tulee olemaan kuitenkin
tuskallinen. Emme vain vielä tiedä,
kenelle.
Epävarma tilanne välittyy GriffithJonesille tapaamisissa asiakasyritysten
johdon kanssa. Yritykset ovat nyt varovaisia, panttaavat investointejaan ja jarruttelevat yrityskauppoja. Griffith-Jones tietää
kuitenkin, että parhaat yritykset eivät istu
paikoillaan, vaan uskaltavat tehdä päätöksiä.
– Ne varmistavat tulevaa kilpailukykyään karsimalla kustannuksia, siirtämällä tuotantoa muualle ja muuttamalla
toimitusketjuaan.
Oma bisnes vakaalla pohjalla
John Griffith-Jones kuvaa KPMG:n omaa
liiketoimintaa ”yllättävän sitkeäksi”, sillä
vaikeasta ajasta huolimatta liikevaihto
Euroopassa on kasvanut noin neljä prosenttia. Osittain tämä johtuu tilintarkastustoiminnan luonteesta – tilit on tarkastettava niin hyvinä kuin huonoina aikoina.
– Neuvontapalveluita voitaisiin periaatteessa karsia huonoina aikoina, mutta
meillä niidenkin määrä on tänä vuonna
kasvanut kymmenisen prosenttia. Se on
rohkaisevaa, sillä se ei ole tapahtunut yleisen taloustilanteen vuoksi, vaan siitä huolimatta.
KPMG:n vahvuuksina Griffith-Jones
pitää hyvää strategiaa ja oikeisiin kohteisiin investoimista. Niitä ovat globaali verotus, neuvontapalvelut, tilintarkastus-
Tiukassa taloudellisessa
tilanteessa ei ole varaa
tehdä virheitä. Pitää olla
varovaisempi ja
kovempi, mikä tekee
työn vähemmän
hauskaksi.
prosessin jatkuva kehittäminen ja kehittyvät markkinat.
– Emme tavoittele lähiaikoina kaksinumeroisia kasvulukuja, mutta en ole kohtuuttoman huolissani laskusuhdanteesta,
Griffith-Jones sanoo.
Afrikassa suuret mahdollisuudet
Myös KPMG:n Euroopan, Lähi-idän ja
Afrikan alueen puheenjohtajana toimineella John Griffith-Jonesilla on perspektiiviä arvioida eri alueiden tilannetta ja houkuttelevuutta yritysten kannalta.
– Koko työurani ajan Eurooppaa on
kutsuttu sairaaksi mieheksi tai nahjukseksi. Silti Eurooppa on edelleen tärkeä
markkina-alue. Meillä on riittävästi ihmisiä,
runsaasti luonnonvaroja, infrastruktuuria,
aurinkoa ja sadetta.
Eri asia on, että eurooppalaiset ovat
eläneet yli varojensa Aasiasta lainatun
rahan turvin. Nautimme korkeampaa elintasoa kuin mihin tulomme antaisivat
myöten.
– Ei tarvitse olla rakettitieteilijä ymmärtääkseen sen, mutta ikävä kyllä sellainen
pitäisi olla, jotta voisi korjata asian.
Idässä ja etelässä tilanne on toinen.
Siellä ei eletä yli varojen, vaan ollaan vasta
lähdössä ottamaan kiinni länsimaiden etumatkaa. Aasiassa ollaan jo hyvässä vauhdissa, mikä tarkoittaa, että esimerkiksi
Kiinassa on myös kovaa paikallista kilpailua.
Pitkällä tähtäimellä kiinnostavin ilmansuunta on Griffith-Jonesin mielestä etelä.
Siellä kehitys lähtee alemmalta tasolta ja
lähes kaikelle on kysyntää, kulutustuotteista infrastruktuuriin.
– Kasvavalla keskiluokalla on nyt ensimmäistä kertaa mahdollisuus ostaa
muun muassa pakattua ruokaa, autoja, puhelimia ja internet-palveluja. Afrikassa on
valtavat mahdollisuudet yrityksille, jotka
valmistavat ja myyvät tällaisia tuotteita.
Uusia tapoja
etsivä johtaja
Britti John Griffith-Jones aloitti
KPMG:n palveluksessa 36 vuotta
sitten. Ensin hän työskenteli tilintarkastuksessa, sitten Corporate
Finance -palveluissa ja lopulta yrityksen ylimmässä johdossa IsossaBritanniassa ja EMA-alueella. Pitkää
uraansa yhden yrityksen palveluksessa hän selittää monipuolisilla ja
haastavilla tehtävillä.
– Olen myös ehkä tapauskollinen
ihminen. Se ei ole näissä tehtävissä
huono asia. KPMG haluaa lojaaleja,
käytännöllisiä ihmisiä.
Etonissa ja Cambridgessa opiskellut Griffith-Jones on lehtihaastattelussa sanonut olleensa liian luova
ollakseen hyvä tilintarkastaja. Hän
myöntääkin kokeilevansa rajoja ja etsivänsä uusia tapoja tehdä asiat nopeammin, halvemmin ja paremmin.
Se ei ehkä ollut omiaan tilintarkastuksessa, mutta sopi paremmin kuin
hyvin KPMG:n Corporate Finance
-busineksen pioneerin rooliin.
3/11 VIEW 7
BRIC
8 VIEW 3/11
Teksti: Matti Remes Kuvat: Riku Isohella, Suomen Kuvapalvelu Oy
Seuraavaksi
nousee
Latinalainen
Amerikka
Latinalaisen Amerikan talous lähtee seuraavan
vuosikymmenen aikana täyteen lentoon, arvioi Pöyryn
toimitusjohtaja Heikki Malinen. Pöyry aikoo menestyä
kasvumarkkinoilla paikallisuudella, laadulla ja eettisellä
toiminnalla.
P
öyry on toiminut Latinalaisessa Amerikassa 1960-luvulta lähtien. Konsultointija suunnitteluyhtiössä kerrotaan tarinaa, jonka mukaan yrityksen perustaja
Jaakko Pöyry oli suuri Brasilia-fani. Hän vietti maassa joka vuosi kuukauden
asiakkaita tavaten.
Yhtiö on nähnyt Latinalaisen Amerikan talouden nousut ja laskut. 1980-luvulla
Pöyryn yhteisyrityksessä oli yli 3500 työntekijää. Sittemmin yhtiökumppanien tiet erosivat, ja Pöyryn henkilöstömäärä kutistui vajaaseen 40 työntekijään.
– Viimeksi kulunut vuosikymmen on ollut jälleen vahvan kasvun aikaa. Tänä vuonna
Pöyry työllistää Latinalaisessa Amerikassa yli 1000 henkilöä. Valtaosa heistä on
Brasiliassa, Pöyryn toimitusjohtaja Heikki Malinen sanoo.
Aasian ohella tärkein kasvualue
Latinalainen Amerikka on Aasian ohella Pöyryn tärkein kasvualue.
– Viime vuosikymmenellä lähti liikkeelle Kiina. Tämä vuosikymmen näyttää olevan
Latinalaisen Amerikan, Malinen arvioi. >>
3/11 VIEW 9
BRIC
– Pöyryn tähtäimessä ovat
tulevaisuudessa erityisesti raskaan
teollisuuden ja energiasektorin
investoinnit, kertoo toimitusjohtaja
Heikki Malinen.
Brasilian bruttokansantulo kasvoi viime
vuonna 6,1 prosenttia. Maailmantalouden
epävarmuuden odotetaan hieman hidastavan kasvuvauhtia. Tänä ja ensi vuonna sen
arvioidaan asettuvan vajaaseen neljään
prosenttiin.
Malinen toivoo, että myönteiset
kasvunäkymät houkuttelevat Latinalaiseen
Amerikkaan lisää suomalaisyrityksiä. Pikavoittoja Atlantin takaa ei kuitenkaan kannata lähteä hakemaan, vaan strategia on
rakennettava pitkälle aikavälille.
– Pöyryn liiketoiminta perustuu projekteihin ja myytyihin palveluihin. Tilauskannan rakentaminen vie vuosia, ja siksi
liiketoimintaa on rakennettava pitkäjänteisesti. Vuosien työ tuo referenssit, jotka
auttavat hakemaan entistä isompaa siivua
kakusta.
Latinalaisessa
Amerikassa
menestyminen
edellyttää ulkomaiselta
yritykseltä ennen
muuta paikallista
otetta.
Raskas teollisuus ja energia
kiinnostavat
Pulaa osaavista työntekijöistä
Pöyry on edennyt maanosassa laajalla
rintamalla. Tärkein asiakasryhmä on EteläAmerikan nopeasti kasvava selluteollisuus. Lisäksi yritys on napsinut urakoita
muusta teollisuudesta ja energia-, kaupunki ja liikenne- sekä vesi- ja ympäristösektoreilta.
Suurin osa metsäteollisuuden hankkeista on Brasiliassa. Perussa suunnitteluurakat ovat liittyneet ennen muuta
vesivoimaan. Liikenne- ja infrastruktuurihankkeita on ollut myös pienemmissä
maissa.
Erityisesti raskaan teollisuuden ja
energiasektorin suuret investoinnit ovat
Pöyryn tähtäimessä tulevaisuudessa.
10 VIEW 3/11
Kaivos- ja metalliteollisuus ovat toimialoja,
joissa yhtiö aikoo jatkossa vahvistaa läsnäoloaan.
– Olemme jo tehneet hankkeita alumiinin ja bauksiitin tuotannossa. Tilauksia
on tullut myös terästeollisuudesta. Tavoitteemme on saada jalka väliin ensin Brasilian kaivos- ja metalliteollisuuteen ja sitten
muualle.
Malinen muistuttaa, ettei Aasiaa varten
laadittu kasvustrategia toimi sellaisenaan
Latinalaisessa Amerikassa.
– Kehittyvät taloudet ovat erilaisia.
Aasiassa on paljon osaamista ja työvoimaa, esimerkiksi valtavasti insinöörejä
meidän alamme tarpeisiin.
– Sen sijaan Latinalaisen Amerikan
koulutusjärjestelmä ei ole kouluttanut riittävästi osaajia. Törmäämme tähän itsekin
jatkuvasti rekrytoinnissa.
Pöyryn kasvustrategia perustuu Latinalaisessa Amerikassa ennen muuta orgaaniseen kasvuun. Viime vuonna
suomalaisyhtiö osti Brasiliassa pienehkön
metsäkonsulttiyrityksen, mutta muuten
yritysostoja on tehty varovaisesti.
Malisen mielestä yritysostoihin liittyy
paljon riskejä Latinalaisessa Amerikassa.
– Kiinnostavia yrityksiä on vähän
myynnissä, mikä nostaa yritysten arvoa.
Hintaa korottavat Latinalaisen Amerikan maiden vahvat valuutat. Brasilian real
on vahvistunut 30 prosenttia suhteessa
dollariin viimeisen neljän vuoden aikana.
Yrityskauppoja tehneet ulkomaiset
yhtiöt ovat törmänneet myös kankeisiin
työ- ja verolakeihin, vaikeasti yhteen sovitettaviin yrityskulttuureihin ja piileviin velvoitteisiin, jotka saattavat kaatua uuden
omistajan syliin.
Paikallisuus ratkaisee menestyksen
Malisen mielestä Latinalaisessa Amerikassa menestyminen edellyttää ulkomaiselta yritykseltä ennen muuta paikallista otetta, jossa paikan päällä palkatulla
henkilökunnalla on keskeinen rooli.
1970-luvulla Pöyryn hankkeissa Brasiliassa paikallisten työntekijöiden osuus oli
60 prosenttia, nyt 98 prosenttia.
Malisen mielestä avainhenkilö on paikallisten toimintojen vetäjä, tehtävä johon
on löydettävä kaupallisesti orientoitunut ja
hyvin verkottuva henkilö.
– Latinalaisen Amerikan teollisuus- ja
rahoitussektoria hallitsevat perheomisteiset ja valtiolliset yhtiöt.
Tarvitaan henkilö, joka pystyy luomaan
suhteita tällaisissa ympyröissä.
Espanjankielisissä maissa Pöyry hyödyntää myös Madridissa sijaitsevan
osaamiskeskuksen asiantuntijoita.
Heidän on helppo tulla toimeen
kielen puolesta. Usein liikenneyhteydet-
kin Madridista ovat paremmat kuin EteläAmerikan valtioiden välillä.
Brasilian kova veto jatkuu
Liiketoiminnan kannalta Malinen erottelee Latinalaisen Amerikan maat kolmeen
kategoriaan. Houkuttelevimmat kasvumarkkinat ovat tällä hetkellä Brasilian
ohella Chile, Meksiko ja Uruguay.
Kolumbia, Peru, Ecuador ja Argentiina
ovat potentiaalisia talouksia, mikäli poliittisen tilanteen vakautuminen jatkuu.
Sen sijaan Venezuelassa, Boliviassa
ja Paraguayssa poliittiset ja taloudelliset
riskit ovat sitä luokkaa, että yritysten kannattaa edetä siellä varovaisesti.
Eniten Malinen uskoo Brasilian
vetoon. Rio de Janeiro on tällä hetkellä
maailman vilkkain rakennustyömaa kaupungissa pidettävien olympialaisten ja
jalkapallon MM-kisojen ansiosta.
Myös muualla maassa miljardiluokan
investoinnit infrastruktuuriin ja tuotantoon
jatkuvat.
– Suunnittelupalvelujen kysyntä on
suurempaa kuin tarjonta. Hankkeita on
niin valtavasti.
Brasilialaiset kovia kauppamiehiä
Latinalaisen Amerikan markkinaraon ovat
haistaneet myös pohjoisamerikkalaiset
ja eurooppalaiset kilpailijat. Lisäksi jokaisessa maassa on paikallisia toimijoita.
Nykyisen investointitahdin jatkuessa
suunnittelutöitä riittää, mutta helppoja
kauppoja ei ole kuitenkaan tarjolla.
– Mielikuva auringosta ja rennosta elämästä nauttivista brasilialaisista ei päde
bisnesmaailmassa. Sikäläiset liikekumppanit ovat piinkovia neuvottelijoita. He osaavat vaatia laatua ja tinkiä hinnasta.
Talouskasvun kääntöpuoli on uhka inflaation kiihtymisestä. Brasiliassa palkkojen odotetaan nousevan tänä vuonna kahdeksan prosenttia.
Brasilian taloudessa on Malisen mielestä jo selviä ylikuumenemisen merkkejä. Selvimmin kustannustason nousu
näkyy liikemaailman keskuksessa São
Paulossa.
– Maahan investointeja suunnittelevan
ulkomaisen yrityksen kannattaa harkita
asettumista muualle.
Myös muualla Latinalaisessa Amerikassa kustannukset nousevat vääjäämättä elintason noustessa. Keskipitkän ja
pitkän aikavälin kannattavuus edellyttää,
että yritys suunnittelee investoinnit huolellisesti ja pitää kulurakenteen kurissa.
Maanosa imee pääomia muualta
Latinalaisen Amerikan pääomamarkkinat
poikkeavat oleellisesti Aasiasta. Kiinalla
on valtavat valuuttavarannot ja ulkomaankaupan ylijäämä. Brasiliassa vaihtotase on
taas negatiivinen, ja maa on hyvin riippuvainen ulkomaisista pääomavirroista.
– Maahan tulee sisään valtava määrä
pääomia. Tämä kertoo, että sijoittajat uskovat maan kasvuun. Toisaalta riskinä
on, että jos sijoittajien luottamus jostakin
syystä horjuu, rahavirrat tyrehtyvät tai ainakin rahoituksen saaminen kallistuu.
Tällä hetkellä tilanne näyttää vakaalta.
Etelä-Amerikan historiasta tiedetään kuitenkin, että rahavirtojen suunta voi kääntyä nopeasti.
Latinalaisen Amerikan kasvun jarru on
ollut perinteisesti pääomien puute. Maanosan varallisuus kasvaa kuitenkin kovaa
vauhtia. Tämä johtuu ennen muuta siitä,
että kaivannaisten, sellun ja lihan kaltaisten raaka-aineiden kysyntä jatkuu vahvana
etenkin Aasiassa.
Malisen mielestä olisi tärkeää, että
Latinalaisen Amerikan maat pääsisivät
tuotannon arvoketjussa ylöspäin. Se tasoittaisi suhdannevaihteluja ja vähentäisi
haavoittuvuutta metallien, öljyn ja muiden
raaka-aineiden hintaheilahteluissa.
On tärkeää, että
yrityksen arvopohjaa
ja toiminnan
periaatteita
noudatetaan kaikkialla
maailmassa.
Vastuullinen toiminta korostuu
Malisen mukaan vastuullisen ja kestävän
liiketoiminnan merkitys korostuu entisestään tulevina vuosina. Myös Latinalaisessa Amerikassa on kilpailuvaltti, että konsultti osaa suunnitella vähemmän vettä,
energiaa ja metalleja kuluttavia ratkaisuja.
– Etenkin raskaan teollisuuden investoinneissa kestävä kehitys nousee vahvasti esille. Emme ole mukana hankkeissa, joissa metsiä tuhotaan tai jotka
eivät muuten ole eettisesti ja ekologisesti
vahvalla pohjalla.
Malisen mielestä on tärkeää, että yrityksen arvopohjaa ja toiminnan periaatteita noudatetaan kaikkialla maailmassa.
Korruptiolla on Latinalaisen Amerikan värikkäässä historiassa pitkät perinteet.
Pöyryssä on selkeät toimintaohjeet, miten
eri tilanteissa tulee toimia.
– Jokainen työntekijä suorittaa sähköisen opintokokonaisuuden, jossa käydään
käytännönläheisesti läpi pelisäännöt liikelahjoista ja vieraanvaraisuudesta alkaen.
São Paulo, Brasilia.
3/11 VIEW 11
BRIC
BRIC-seminaari juhlisti KPMG:n 85-vuotista toimintaa Suomessa
Kilpailu ratkeaa
kehittyvillä markkinoilla
Globaaleilla markkinoilla menestyminen edellyttää kehittyville markkinoille painottuvaa kasvustrategiaa. Yrityksen ylimmän johdon on oltava entistä tarkemmin perillä,
mitä nopeasti muuttuvilla kasvumarkkinoilla tapahtuu.
Teksti: Matti Remes Kuvat: Riku Isohella
L
äntisten teollisuusmaiden talouskriisi lisää yritysten kiinnostusta Kiinaan, Brasiliaan, Intiaan
ja Venäjään. Tämä tuli konkreettisesti esille syyskuun lopulla KPMG:n
kutsuvierasseminaarissa, jonka aiheina
olivat kasvustrategiat ja kilpailukykyinen
liiketoiminta BRIC-maissa.
Hotelli Kämpin Peilisali oli viimeistä sijaansa myöten täynnä kasvumarkkinoiden
mahdollisuuksista kiinnostuneita yritysjohtajia ja hallitusten jäseniä. Tilaisuus juhlisti samalla KPMG:n 85-vuotista toimintaa Suomessa.
Amerikkalaisen China India Instituten
Managing Partner ja globaaleja suuryrityk-
12 VIEW 3/11
siä konsultoiva Haiyan Wang kehotti pitämään kiirettä kehittyvien talouksien mahdollisuuksien hyödyntämisessä.
– Seuraavien kymmenen vuoden
aikana näemme maailmantaloudessa
ennennäkemättömän muutoksen.
Kolme kertaa nopeampaa kasvua
Wang muistutti ennusteista, joiden
mukaan BRIC-maiden talous kasvaa lähivuosina kolme kertaa läntisiä teollisuusmaita nopeammin.
– Olemme kaikki hyvin tietoisia BRICmaiden noususta. Läntisissä teollisuusmaissa ei kuitenkaan ymmärretä muutosten vauhtia ja perusteellisuutta.
Kehittyvät taloudet kasvavat tulevina
vuosina 4–8 prosentin vauhtia. Läntisissä
teollisuusmaissa joudutaan mitä todennäköisimmin tyytymään alle kahden prosentin lukuihin.
– On aivan selvää, mistä yritysten
tulee kasvua hakea. Ja kehittyviin talouksiin on lähdettävä nyt.
Wangin mielestä globaalilla yhtiöllä ei
ole itse asiassa vaihtoehtoja. Ilman kehittyville markkinoille painottuvaa kasvustrategiaa yritys uhkaa jäädä kilpailijoiden jalkoihin.
– Korostan, että muutoksen aalto
pyyhkäisee nopeammin kuin lännessä
kuvitellaan. 5–10 vuoden odottaminen voi
koitua kohtalokkaaksi.
KPMG:n
kutsuvierasseminaarin aiheina
olivat kasvustrategiat
ja kilpailukykyinen
liiketoiminta
BRIC-maissa.
Haiyan Wang kehotti kiirehtimään kehittyvien talouksien mahdollisuuksien hyödyntämisessä.
Elintärkeitä kysymyksiä yritysjohdolle
Oleellista Wangin mielestä on oikean kasvustrategian
valinta. Hänen mielestään kansainvälistyneen yrityksen
johdon tulisi kysyä itseltään, johtaako se aidosti globaalia yhtiötä.
– Aidolle globaalille yhtiölle yrityksen kotimaa on vain
yksi markkina muiden joukossa. Jaottelua koti- ja vientimarkkinoihin ei ole, vaan kaikki maantieteelliset alueet
mielletään kotimarkkinoiksi.
Wang esitti lisäkysymyksiä, joita jokaisen globaalin
yhtiön johdon pitäisi kysyä itseltään.
– Ensimmäinen on, kuinka monta prosenttia liikevaihdosta syntyy viiden vuoden kuluessa BRIC-maissa.
Toiseksi, kuinka suuri osuus tulevista investoinneista
tehdään näihin maihin. Kolmanneksi tulisi määritellä,
paljonko henkilöstön määrä siellä kasvaa.
Wangin mukaan perinteisiä käsityksiä BRIC-maiden
merkityksestä on syytä ravistella. Yksistään alhaisten
kustannusten vuoksi sinne ei kannata enää lähteä. Tuotantokustannukset nousevat tasaisesti kaikissa kehittyvissä talouksissa.
Kunkin BRIC-maan potentiaali puntariin
Jokainen BRIC-maa on erilainen ja vaatii erilaisen lähestymistavan. Wangin mielestä parasta on katsoa yrityksen
kannalta potentiaaliset kasvukohteet maa kerrallaan.
Keskeisiä asioita ovat nopeasti kasvavien ja vaurastuvien markkinoiden tarjoama mahdollisuus kasvattaa liikevaihtoa. BRIC-maista voi myös löytyä toimintamalleja,
joilla yritys voi parantaa edelleen kustannustehokkuutta.
Wangin mielestä on syytä selvittää myös paikallisen
osaamisen hyödyntäminen tutkimus- ja kehitystoiminnassa. Siitä voi olla suurta apua etenkin >>
3/11 VIEW 13
BRIC
kasvumarkkinoille sopivien tuotteiden ja
palvelujen kehittämisessä.
– Myös rahoituksen saaminen kilpailukykyiseen hintaan ja potentiaalisten
kumppaneiden kartoitus kuuluvat selvitettävien asioiden listalle.
Nykyiseen BRIC-maiden listaan Wang
lisäisi vielä Indonesian, jonka talouden hän
uskoo tulevina vuosina nousevan metsäja kaivosteollisuuden ansiosta.
Strategisen
painopisteen muutos ja
sen merkitys yrityksen
tulevaisuudelle on
tehtävä selväksi koko
organisaatiolle.
Nopeaan muutokseen varauduttava
Kasvumarkkinoilla yritykseltä vaaditaan
yrittäjähenkeä. Sitä edellyttää ennen
muuta nopea muutostahti, joka edellyttää
yritykseltä valmiutta päivittää tarvittaessa
strategiaansa ja muuttaa joustavasti toimintatapojaan.
– Tietoja pitää koko ajan päivittää,
sillä markkinat muuttuvat nopeasti. Itsekin olen huomannut, että muutoksissa
on vaikea pysyä perässä, vaikka käynkin
usein Kiinassa ja muilla kasvumarkkinoilla.
Wangin mielestä on tärkeää, että yrityksen operatiivisella johdolla ja hallituksen jäsenillä on ensikäden tietoa kehittyvien markkinoiden nopeasti muuttuvasta
tilanteesta.
– Ei riitä, että siellä käy kerran vuodessa katsomassa, mikä on tilanne. Parasta olisi, jos hallituksella on suora yhteys
kehittyvistä markkinoista vastaavaan johtoon kuin että tieto tulee yrityksen organisaatiosta usean suodattimen läpi.
Hallitus voi kokoontua myös Kiinassa
Haiyan Wang
14 VIEW 3/11
Wangin mielestä ei ole ollenkaan huono
ajatus pitää säännöllisesti hallituksen kokouksia kehittyvillä markkinoilla. Tämä olisi
selkeä viesti myös yrityksen henkilöstölle,
että uudet markkinat ovat tärkeä painotus.
– Hallituksen jäsenet eivät voi omaksua kaikkea kehittyvien markkinoiden tilanteesta, eikä tarvitsekaan.
Olisi kuitenkin tärkeää, että he tapaavat sikäläisiä asiakkaita ja näkevät, miten
yrityksen tuotteita ja palveluja käytetään.
Intiassa
suomalaisyrityksen on
otettava huomioon
asiat, jotka pätevät
kaikkeen kansainvälistymiseen.
Heikki Malinen
Myös kehittyvistä markkinoista vastaavan johtoryhmän jäsenen toimipaikkaa
kannattaa miettiä tarkkaa.
– Jos hän istuu paikan päällä,
maailma näyttäytyy aivan eri näkökulmasta.
Se voi auttaa kasvustrategian käytännön
toteuttamisessa.
Wangin mielestä strategisen painopisteen muutos ja sen merkitys yrityksen
tulevaisuudelle on tehtävä selväksi koko
organisaatiolle.
– Aina tämä ei ole helppoa Painopisteen siirtyminen horjuttaa perinteisiä asetelmia ja voimatasapainoa yrityksen sisällä. Muutokset herättävät myös huolta
kehittyneiden markkinoiden työntekijöissä. He kysyvät, mitä minun työpaikalleni tapahtuu.
Menestystarinat rohkaisevat muita
Suomalaisten yritysten kasvustrategioita,
kannattavan kasvun hallintaa ja sopeutumista nopeasti muuttuviin markkinoihin
esittelivät seminaarissa EK:n puheenjohtaja ja Wärtsilän entinen konsernijohtaja Ole Johansson ja Pöyryn toimitusjohtaja Heikki Malinen.
– Monet suomalaiset yritykset ovat
kehittyvillä markkinoilla jo menestyneet.
Toivottavasti tämä rohkaisee muitakin yrityksiä tekemään samoin, Haiyan Wang
kommentoi.
Intian KPMG:n partner Amarjeet
Singh huomautti, että Intiassa suomalaisyrityksen on otettava huomioon asiat,
jotka pätevät kaikkeen kansainvälistymiseen.
– Kotiläksyt on tehtävä huolella ja
markkinat kartoitettava huolellisesti. On
tutkittava tarkasti, mitä, miten ja kenelle
tuotteita tai palveluja lähdetään myymään.
Yksin ulkomaisen yrityksen on Intiassa
Ole Johansson
vaikea onnistua. Tarvitaan myös liiketoimintaan sopivia kumppaneita, Singh listasi.
Intian verotus vaatii asiantuntemusta
Singhin erikoisalaa ovat Intian verotuskysymykset ja yritystoimintaan liittyvä sääntely. Näissä asioissa ulkomainen yritys tarvitsee paikallista osaamista.
– KPMG:llä työskentelee maassa runsaat 7000 asiantuntijaa, heistä 1300 veroasioiden parissa.
Intian monimutkaiset verotussäännökset on syytä tuntea perusteellisesti, jotta
välttyy ikäviltä yllätyksiltä. Tämä pätee
sekä yritysten että työntekijöiden henkilökohtaiseen verotukseen.
– Jos tällaiset asiat hoitaa hyvin,
puolet taistelusta on jo voitettu Intiassa,
ja yritys voi keskittyä liiketoimintaansa.
Yrityksen verovelvoitteet Singh kehottaa ottamaan tarkasti selville. Seuraukset
voivat tulla kalliiksi, jos jokin vero jää hoitamatta ajallaan.
Osaavien asiantuntijoiden roolia korostaa se, että elinkeinoelämää koskevat
säännökset vaihtelevat Intian 28 osavaltiossa.
Omistusrakenne vaikuttaa
verotukseen
Kauaskantoisimpia päätöksiä on Singhin
mielestä liiketoiminnan omistusrakenne.
Suomalaisyritys voi perustaa Intiaan tytäryhtiön tai järjestää omistuksen kansainvälisen holding-yhtiön kautta.
– Ratkaisu vaikuttaa voittojen kotiutukseen ja verotuksen tasoon. Paras yritysmuoto kannattaa miettiä tapauskohtaisesti.
Myös siirtohinnoitteluun liittyvät verokysymykset on oleellista selvittää Intiassa
toimivalle ulkomaiselle yritykselle. >>
Amarjeet Singh
3/11 VIEW 15
BRIC
Siirtohinnoittelussa on kyse konserniyhtiöiden välisen kaupan hinnoittelusta ja sen markkinaehtoisuudesta.
– Näissä asioissa intialaiset viranomaiset edellyttävät tarkkaa dokumentaatiota.
Byrokratia turhauttaa
intialaisiakin
Ulkomaisten yritysten tietä Intiaan tasoittavat maan markkinoiden avautuminen ja liiketoimintaa jarruttaneiden
säännösten helpottaminen. Esimerkiksi tuontitulleja on alennettu selvästi.
Intian hallitus on luvannut jatkaa
kaupan esteiden ja muidenkin yritystoimintaa jarruttavien tekijöiden madaltamista. Kongressipuolueen koalitiohallituksen pääministerin Manmohan
Singhin uudistukset ovat saaneet
liike-elämältä tunnustusta.
– Poliittisten rajoitteiden vuoksi uudistuksia ei kuitenkaan saada toteutettua siihen tahtiin kuin yritykset ja sijoittajat haluaisivat.
Ulkomaiset yritykset saavat siis
myös jatkossa varautua raskaaseen
byrokratiaan ja monimutkaisiin säännöksiin.
– Me intialaiset olemme yhtä turhautuneita, kun asiat sujuvat hitaasti.
Erilaisia lupia joutuu odottamaan pitkään. Ylipäätään päätöksenteko ja
toimeenpano sujuvat hitaammin kuin
Suomessa.
Lakeja ja määräyksiä noudattavalla
yrityksellä on kuitenkin hyvät menestymisen edellytykset. Singh ei suosittele, että ulkomainen yritys yrittäisi
vauhdittaa byrokratiaa voitelurahoilla.
– Asiat etenevät hitaasti, mutta lopulta oikeus aina voittaa, Singh lohduttaa.
– Ulkomainen yritys tarvitsee
Intiassa liiketoimintaan sopivia
kumppaneita, Amarjeet Singh
muistuttaa.
KPMG tarjoaa
monipuoliset
Venäjä-palvelut
Suomen KPMG:n Russian Desk
auttaa suomalaisyrityksiä Venäjän
markkinoille etabloitumisen kaikissa
vaiheissa. KPMG palvelee myös Suomeen investoivia venäläisyrityksiä.
Venäjä-asiantuntemuksen vahvistamiseen on KPMG:llä viime vuosina
kiinnitetty paljon huomiota. Palvelut
on suunniteltu niin, että ne vastaavat yritysten kaikkiin tarpeisiin, olipa
sitten kyse tilintarkastuksesta, verotuksesta, yritysjärjestelyistä, riskienhallinnasta tai muusta liiketoimintaan
liittyvästä neuvonnasta.
KPMG tuntee esimerkiksi perusteellisesti venäläisen kirjanpidon ja
voi auttaa asiakkaitaan rakentamaan
ja kehittämään luotettavaa raportointia venäläisen tytäryhtiön ja suomalaisen emoyhtiön välillä.
Suomen KPMG:n tukena on koko
KPMG:n kansainvälisten osaajien
joukko, joista Venäjällä ja muissa IVYmaissa toimivissa KPMG-toimistoissa
työskentelee yli 3000 asiantuntijaa.
Lisätietoja
KPMG:n Russian Desk -palveluista:
Stanislav Chakhovich, Advisory
Director, Transactions & Restructuring
Puh. 020 760 3084
Sähköposti:
[email protected]
Taija Kaivola, Audit Senior Manager
Puh. 020 760 3285
Sähköposti: [email protected]
16 VIEW 3/11
Paras kasvupotentiaali
Venäjällä
löytyy alueilta
Teksti: Matti Remes Kuva: KPMG
Nyt on hyvä aika investoida Venäjälle. Paras potentiaali
löytyy suomalaisyritysten suosimien kasvukeskusten
ulkopuolelta, sanoo KPMG:n Stanislav Chakhovich.
V
enäjälle asettuneista suomalaisyrityksistä ylivoimainen enemmistö toimii Pietarissa ja Moskovassa. Muualla maassa
tuotannolliset investoinnit ja myyntitoimistot ovat toistaiseksi vähissä.
KPMG:n johtaja Stanislav
Chakhovich uskoo, että jatkossa suomalaisinvestointeja nähdään myös muissa
Venäjän kasvukeskuksissa.
– Niissä on tällä hetkellä eniten mahdollisuuksia. Myös suomalaisyritysten
kannattaa käyttää entistä paremmin hyödykseen alueellisten kasvukeskusten
suuri potentiaali.
Sijaintipaikka puntaroitava tarkkaan
Venäjä on tunnetusti suuri maa, joten yrityksen kannattaa punnita tarkkaan itselleen parhaiten sopiva sijaintipaikka.
Moskovassa ja Pietarissa ovat ostovoimaisimmat kuluttajat. Vastaavasti
palkat ja muut tuotantokustannukset kipuavat vuosi vuodelta ylöspäin.
– Ennen talouskriisiä palkat nousivat
Pietarissa 15–20 prosenttia vuodessa.
Alueilla nousu oli vain 5–10 prosenttia.
Pienemmillä paikkakunnilla edullista
työvoimaa on hyvin saatavilla ja vuokrataso on matala. Sen sijaan yrityksen tarpeisiin sopivien osaajien löytäminen ei ole
välttämättä helppoa. Ja mitä kauemmas
suurista kasvukeskuksista mennään, sitä
kehnommiksi muuttuvat tiet ja muu infrastruktuuri.
Yhteyden viranomaisiin pitää toimia
Chakhovichin mielestä toiminnan aloittaminen ei välttämättä tyssää huonossa
kunnossa olevaan infrastruktuuriin. Monet
aluehallinnot haluavat edistää ulkomaisia
investointeja ja ovat valmiit parantamaan
toimintaympäristöä
yritysten toiveiden mukaisesti.
– Ylimmän
aluejohdon myötämielisyys ei yksin
riitä. Yritys tarvitsee
oikeat yhteyshenkilöt ja verkostot, jotka
ulottuvat myös toimeenpaneviin viranomaisiin.
Yritykset törmäävät ongelmiin asioidessaan tietystä sektorista vastaavien
viranomaisten kanssa, olipa sitten kyse
paloturvallisuudesta tai elintarvikehygieniasta.
– He eivät näe kokonaiskuvaa, vaan
pitävät ulkomaista yritystä pelkkänä rasitteena työlleen.
Tuntemattomia mutta potentiaalisia
alueita
Kaluga Keski-Venäjällä on tunnettu esimerkki takapajuisesta alueesta, jonka
talous on lähtenyt nousuun suotuisan investointi-ilmapiirin ansiosta. Volkswagenin
autotehtaan vanavedessä sinne on asettunut kasvava joukko muitakin ulkomaisia
yrityksiä.
Toinen esimerkki potentiaalisesta
alueesta on Volgan alue, jossa muutaman
tunnin ajomatkan etäisyydellä sijaitsee
useita miljoonakaupunkeja.
Chakhovich korostaa, että Venäjältä
löytyy paljon muitakin ulkomaalaisille sopivia alueita.
– Olen työurani aikana auttanut yrityksiä asettumaan menestyksekkäästi
alueille, jotka venäläisenkin standardin
mukaan ovat vaikuttaneet varsin eksoottisilta.
Äidinkielenään venäjää puhuva Chakhovich on toiminut asiantuntijana suomalaisyritysten Venäjä-toimintojen kehittämisessä viimeiset kahdeksan vuotta.
Hyvä hetki lähteä Venäjälle
Vuosina 2006–2007 suomalaiset yritykset
tekivät aktiivisesti yrityskauppoja Venäjällä. Finanssikriisin iskettyä moni yritys
veti liinat kiinni, mutta nyt kiinnostus
maata kohtaan on jälleen viriämässä.
– Nyt on hyvä hetki lähteä Venäjälle.
Talouskriisin aikainen paniikki ja epävarmuus ovat hellittäneet, mutta ulkomaisia investointeja maahan virtaa vielä
varsin vähän.
Myös venäläisten yritysten arvostustaso on tullut realistisemmalle tasolle.
Myynnissä olevien yritysten hintataso
vaihtelee tosin edelleen huomattavasti.
– Edullisia kohteita on tälläkin hetkellä vaikea löytää. Venäläisten omistajien
kanssa on kuitenkin helpompi neuvotella.
He ymmärtävät, että ulkomaista teknologiaa ja osaamista tuovat ulkomaiset investoinnit avaavat paljon mahdollisuuksia
myös venäläisille itselleen.
– Suurimpien kasvukeskusten ulkopuolella ostettavien yritysten löytäminen
on helpompaa, koska siellä on edullisempi
hintataso.
Kasvu jatkuu tulevina vuosina
Maailmantalouden epävarmuudesta huolimatta Venäjän taloudessa on tulevina vuosina mahdollista päästä varsin kohtuullisiin
kasvulukuihin.
– Kasvu voi hieman hidastua. Arvioisin
kuitenkin, että maa yltää tulevina vuosina
4–5 prosentin kasvuun.
Öljytulot ovat edelleen Venäjän talouden selkäranka. Talouden monipuolistaminen luonnonvarojen hyödyntämisestä
muille toimialoille etenee hitaasti.
– Öljyn korkea hinta tuo valtiolle tuloja
uudistusten tekemiseen. Kyse on kuitenkin pitkistä prosesseista, jotka voivat
viedä 10–15 vuotta.
Chakhovichin mukaan ensi maaliskuun
presidentinvaalit tuskin tuovat suuria muutoksia talouspoliittiseen linjaan.
– Venäjän suurin ongelma on tällä hetkellä korruptio, ja tämä pitää ottaa kaikessa bisneksenteossa tavalla tai toisella
huomioon. Maan tulevalle kehitykselle on
ratkaisevaa, miten hallitus onnistuu korruption vastaisessa toiminnassa.
3/11 VIEW 17
OSAAJAT ESILLE
Vahvan Venäjäosaamisen johtaja
Lähes 20 vuoden kokemus Itä-Euroopasta ja Venäjältä tekee KPMG:n
uudesta Suomen talous- ja hallintojohtajasta Juha Purovedestä
todellisen Venäjä-osaajan. Lokakuun alussa aloittanut Purovesi ottaa
tehtävän vastaan sitä menestyksekkäästi hoitaneelta Leena von
Gerichiltä, joka siirtyy eläkkeelle tammikuussa 2012. Purovesi vastaa
myös Russian Deskin kehittämisestä KPMG:llä Suomessa.
Teksti: Jenni Jusslin Kuva: Matti Immonen
Millainen on KPMG-taustasi?
Aloitin KPMG:llä Suomessa jo vuonna 1992. Suomessa elettiin tuolloin lama-aikaa, ja halusin edetä urallani, joten siirryin Viron KPMG:lle vuonna 1994. Olin siellä kaikkiaan viisi
vuotta, joista viimeiset kolme vuotta vastasin KPMG:n operatiivisista toiminnoista Virossa.
Virosta siirryin Prahaan KPMG:n CEE-alueen talousjohtajaksi, ja vuoden 2003
alusta päädyin Moskovaan KPMG:n IVY-maiden talous- ja hallintojohtajaksi. Kun aloitin,
KPMG:llä oli IVY-maissa noin 800 työntekijää, ja lopettaessani heitä oli jo melkein 3 500.
Olet työskennellyt viimeiset 17 vuotta Itä-Euroopassa. Millaisia eroja työkulttuurissa on esimerkiksi Suomen ja Venäjän välillä?
Toimintakulttuuri on Itä-Euroopassa usein hierarkkinen. Tieto ei kulje organisaatiossa
niin sujuvasti kuin Suomessa, mutta toisaalta päätöksenteko on helpompaa. Pääasiassa
talousjohtajan työ on kuitenkin samanlaista kuin Suomessakin.
Venäjän liiketoiminnallista arvoa aliarvioidaan usein. Monesti korostetaan liiketoiminnan kasvua Kiinassa, mutta Venäjällä sijoituksille voi saada sekä kasvua että tuottoa.
Venäjällä on huikeita liiketoimintamahdollisuuksia myös Suomelle, eikä vähiten maantieteellisen sijaintinsa vuoksi.
Mitkä ovat mielestäsi KPMG:n vahvuuksia?
Talon sisäinen ilmapiiri on erittäin hyvä. Tämä yhdessä mielenkiintoisten asiakkaiden ja projektien kanssa auttaa pitämään parhaat osaajat talossa, ja osaajien kautta myös asiakastyytyväisyys kasvaa. Meillä on alan vahvin Venäjä-osaaminen sekä vahva osaamiskeskusten verkko myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella, mikä antaa meille selkeää kilpailuetua.
Mitä haasteita näet KPMG:n toiminnassa?
Työntekijämme ovat korkeasti koulutettuja asiantuntijoita, ja haasteena on saada kaikki
puhaltamaan yhteen hiileen.
Mitkä ovat vahvuutesi johtajana?
Uskon olevani käytännönläheinen ja hyvä kuuntelemaan. Olen myös määrätietoinen ja
esitän tarvittaessa vahvojakin mielipiteitä.
Millaista on tulla takaisin Suomeen lähes 20 ulkomailla vietetyn vuoden jälkeen?
Itä-Euroopassa vietetty aika oli äärimmäisen mielenkiintoista. Muutosvauhti siellä oli
huikeaa ja haasteet kasvun kanssa todella kiinnostavia.
Takaisintulo edellyttää elämänmuutosta, ja pidinkin Suomeen palattuani kahdeksan
kuukauden sapattivapaan. Tänä aikana pääsin asettumaan perheeni kanssa uuteen kotiimme. Sapatin aikana ehdin myös edistää yhtä harrastustani, pienkonelentämistä.
Lentäminen vaatii keskittymistä ja ennakointia eikä ilmassa voi ajatella muuta. Lentäminen on hyvää vastapainoa työlle.
18 VIEW 3/11
KOLUMNI
KPMG:n Partner Ari Engblom (KTM, OTK) vastaa KPMG:llä perhe- ja kasvuyrityksille
suunnatuista palveluista kehittäen ja koordinoiden KPMG:n 16 paikkakunnalla toimivan
asiantuntijaverkoston toimintaa.
Vauhtia perheyritysten
kansainvälistymiseen
Osallistuin Tuottava Vastuullisuus -seminaariin Jyväskylässä syys-lokakuun vaihteessa. Tilaisuuden pääpuhujana oli USA:n
entinen varapresidentti Al Gore. Seminaarin puheenvuorot herättivät syvällisiä ajatuksia ympäristömme tilasta, vaikutusmahdollisuuksistamme sekä siitä, mitä
itse asiassa tarkoittaa vastuullinen yritystoiminta radikaalistikin muuttuvassa toimintaympäristössä.
Puheenvuoroista kumpusi melko yhtenäinen ajatus siitä, että nimenomaan
yrityksillä on keskeisin rooli ympäristöasioissa ja vieläpä niin, että vastuullinen
yritystoiminta voi muodostua Suomen kilpailueduksi globaaleilla markkinoilla. Toki
yhteiskunta voi ja sen tuleekin kantaa kortensa kekoon yritysten kasvumahdollisuuksien edistämiseksi.
Perhe- ja kasvuyrityksiin kohdistuukin
Suomessa suuria odotuksia taloudellisen
kasvun vauhdittajina ja kilpailukykymme
turvaajina. Perinteisesti kansainvälistyminen on nähty tiettynä vaiheena yrityksen
elinkaaressa, kunhan kannukset on ensin
ansaittu kotimarkkinoilla. Myös erilaiset
valtiovallan tukitoimet kansainvälistymiseksi ovat osuneet parhaiten jo riittävän
kokoluokan saavuttaneisiin yrityksiin.
Kuitenkin yritystoiminnan harjoittaminen kansainvälisesti on ja sen tulisi olla
monelle perhe- ja kasvuyritykselle jo lähtökohtaisena olettamana, kun mietitään
Kansainvälisessä
yritystoiminnassa
keskeinen
onnistumisen edellytys
on yrityksen oma
motivoitunut ja
innostunut henkilöstö.
liiketoimintasuunnitelmia, rahoitusta ja
yhteistyöverkostoa. Yritysten omistajien
globaalin ajattelutavan yrittämiseen on
näyttävä vahvasti kaikessa yrityksen toiminnassa ja yrityskulttuurissa. Näin varmistetaan, että liikeideat ja toiminta-ajatus
saadaan tehokkaasti ja uskottavasti viestitettyä kaikille intressiryhmille niin Suomessa kuin ulkomailla.
Kansainvälinen perhe- ja kasvuyritys
voi saada liiketoimintaansa apuja, kunhan
asioita rohjetaan tehdä uudella tavalla
ja ennakkoluulottomasti. Paperinmakuinen hallitustyöskentely voidaan muuttaa liiketoiminnan tueksi, kun mukaan
otetaan henkilöitä, jotka ovat kartuttaneet laajoja yhteistyöverkostoja ja voivat
näin toimia esimerkiksi myynti- ja rahoitusneuvotteluissa takuumiehinä. Esimerkiksi rahoitusvaihtoehtoja voi näin
toimien löytyä perinteisen pankkirahoi-
tuksen sijaan pääomasijoittajista tai bisnesenkeleistä.
Yritykselle valitulla tilintarkastajalla,
jolta löytyy myös toimialaan liittyvää osaamista, on paljon kokemusperäistä tietoa
siitä, mitä haasteita muut perhe- ja kasvuyritykset ovat kansainvälistyessään kohdanneet. Tilintarkastajan oma yhteistyöverkosto omine talouden, juridiikan,
verotuksen ja riskienhallinnan asiantuntijoineen sekä ulkopuolisine yhteistyöverkostoineen laajentaa kansainvälistyvän
perhe- ja kasvuyrityksen omaa tukiverkostoa huomattavasti.
Kansainvälisessä yritystoiminnassa
keskeinen onnistumisen edellytys on yrityksen oma motivoitunut ja innostunut
henkilöstö. Kansainvälistymistä tukeva
henkilöstön palkitseminen, joka vahvistaa
myös yhteiseen hiileen puhaltamista, on
toteuttavissa lukuisin keinoin. Oikea palkitsemistapa luo yritykseen yrittäjähenkisen
kulttuuriin, mitä seminaarissakin moneen
otteeseen peräänkuulutettiin.
Kansainvälistymistä ei pidä perheyrityksissä arkailla, vaan kasvua ja uusia
liiketoimintamahdollisuuksia on haettava
Suomen rajojen ulkopuolelta. Meidän tehtävänä on osaltamme auttaa suomalaisia
kasvuyrityksiä menestymään, ja yhtenä
yhteistyökumppanina meiltä on lupa edellyttää, että kokemuksemme ja osaamisemme ovat jatkuvasti käytettävissä.
3/11 VIEW 19
Intiasta löytyivät
kasvun eväät
Espoolainen Tecnotree on sulatellut reilut kaksi vuotta sitten ostamaansa
intialaisyhtiötä. Kaupan tavoitteet on saavutettu, mutta helppoa yrityskulttuurien
yhdistäminen ei ole ollut. Teksti: Jarno Forssell Kuva: Getty Images
A
la-aulan seinälle ripustetut kaksitoista kelloa näyttävät kaikki eri
aikaa. Kellojen alla olevat tekstit kertovat, miksi: Kuala Lumpur,
Delhi, Pretoria, Dubai, Mexico City, Shannon, Espoo…
Telekommunikaatioalan IT-ratkaisuja toimittavan Tecnotree Oyj:n pääkonttorissa
Espoon Suomenojalla eletään monien aikavyöhykkeiden tahdissa. Tecnotreen juuret
ja johto ovat Suomessa, tuotekehitys
Espoon lisäksi Irlannissa ja Intiassa. Yrityksen asiakkaat, isot teleoperaattorit, toimivat Afrikassa, Lähi-idässä, Etelä-Amerikassa ja Kaakkois-Aasiassa.
– Hoidamme Afrikan ja Lähi-idän alueen
myynnin Dubaista ja Etelä-Afrikasta, EteläAmerikan Brasiliasta. Ei siitä tulisi mitään,
jos me täältä Espoosta lähtisimme sinne
myymään, sanoo talousjohtaja Tuomas
Wegelius.
Tecnotree myy teleoperaattoreille ITratkaisuja muun muassa veloitukseen, laskutukseen, asiakkuudenhallintaan ja sisältöliiketoimintaan. Yrityksen tuotevalikoima
on lisääntynyt samalla, kun teleoperaattorit ovat muuttuneet puhelinliittymien ja laajakaistan tarjoajista digitaalisten palvelujen
tarjoajiksi.
– Teleoperaattorit voivat hyödyntää kiinteää asiakaskuntaa ja nettiyhteyksiään ja
tarjota erilaisia palveluja. Se on mahdollisuus myös meille.
Mahdollisuuden hyödyntäminen edellyttää monipuolista tuotevalikoimaa, jotta
Tecnotree voisi kasvaa orgaanisesti nykyisten asiakkaittensa mukana. Tuotevalikoimaa
lähdettiinkin laajentamaan selvityksellä
yritysostosta jo vuodesta 2007 lähtien.
asiakkaita ja kohtuuhintaista tuotekehitystä. Eri vaihtoehtoja punnittuaan
yritysjohto päätti etsiä ostettavaa Intiasta.
Investointipankkiirin avulla lähdettiin selvittämään vaihtoehtoja ja päädyttiin 2000luvun alussa perustettuun Lifetreehen,
jonka päämarkkinat olivat Lähi-idässä ja
Afrikassa.
– Lifetreen tuotteet täydensivät Tecnomenin tuotevalikoimaa, eikä päällekkäisyyksiä juuri ollut, Wegelius kertoo. Kaupasta tiedotettiin joulukuussa 2008, ja
viranomaishyväksynnän jälkeen kauppa
toteutui toukokuussa 2009.
Ymmärrystä kulttuurikirjosta
Ei yhtä ainoaa oikeaa tapaa
Uusien tuotteiden lisäksi Tecnotree (silloin
vielä Tecnomen) lähti hakemaan uusia
Yrityskulttuurien yhteen hitsaaminen on
työlästä, mutta se on tehtävä, jotta ostava
20 VIEW 3/11
Pystymme tekemään
myös tuotekehitystä
varsin kilpailukykyisillä
kustannuksilla.
Intiassa palkkataso
on kohtuullinen.
Jo vuoden alussa oli lähdetty yhdistämään kahden yrityksen toimintakulttuureita. Ensimmäisessä vaiheessa
keskityttiin kansallisten kulttuurien erityispiirteisiin.
– Meillä kaikilla on ominaispiirteemme,
jotka tulee oppia tunnistamaan. Suomalaisia esimerkiksi pidetään kivikasvoina,
joiden ilme ei värähdä, meni hyvin tai huonosti, Tuomas Wegelius sanoo.
Myös toimintakulttuureissa on isoja
eroja. Pohjoismaissa asiat hoidetaan epämuodollisesti eri tasoilla, mutta 97 prosenttia ihmisistä elää enemmän tai vähemmän autoritäärisessä kulttuurissa.
yritys voi saada yrityskaupasta tavoittelemansa hyödyt. Tecnotreelle oli välttämätöntä, että eri kulttuureista tulevat pystyvät työskentelemään sujuvasti keskenään.
Esimiehet ja alaiset voivat istua eri
maissa, projekteissa voi olla mukana ammattilaisia kolmesta eri kulttuurista.
Yksi haasteista on erilainen tapa kommunikoida. Vaikka kaikki puhuvat englantia, erilaisiin ääntämyksiin tottuminen
vaatii tottumista. Eroja on myös yhteydenpidon muodoissa: suomalaiset suosivat
sähköpostia, intialaiset puhelinta.
– Me emme voi lähteä siitä, että suomalainen tapa on ainoa oikea. Meidän
pitää kuunnella ihmisiä eri puolilta maailmaa ja katsoa, mikä olisi järkevä toimintatapa koko konsernin kannalta.
Kulttuurisia haasteita on myös talousjohtajan omalla tontilla, taloudellisessa
raportoinnissa. Intian ominaispiirre on
”huomattavan korkea byrokratian määrä”.
Tilinpäätöksen julkistaminen kestää kuukausia ja edellyttää valtavat määrät liitetiedostoja. Wegelius kertookin huomanneensa, kuinka joustava suomalainen
byrokratia on.
Tecnotree raportoi lukunsa Intiassa
paikallisen Gaapin mukaan, ja konserniin
raportoitaessa luvut sovitetaan eurooppalaiseen standardiin.
– Jo ennen yrityskauppaa kävimme
KPMG:n kanssa läpi, miten paikalliset
luvut muutetaan IFRS:n mukaisiksi.
Saimme siitä sapluunan, jonka avulla
muuntaminen tapahtuu näppärästi.
Kaupasta selvät hyödyt
Kolme vuotta sitten julkistetun Lifetreekaupan sulattelu on vielä kesken, mutta
Wegelius sanoo, että jo nyt yrityskaupalla
on saavutettu sille asetetut tavoitteet.
Asiakkaille voidaan nyt myydä uusia tuot-
Tecnotreen toimisto sijaitsee Bangaloressa, Intiassa.
teita, ja uusia asiakkaita saatiin etenkin
Afrikasta ja Lähi-idästä, yhdeltä Tecnotreen tärkeimmältä markkina-alueelta.
– Pystymme tekemään myös tuotekehitystä varsin kilpailukykyisillä kustannuksilla. Intiassa palkkataso on kohtuullinen. Vaikka sielläkin on paineita kustannusten kasvuun, kestää kauan ennen kuin
päästään lähellekään länsimaista tasoa.
Tecnotree Oyj
Tecnotreessä on edelleen käynnissä t
kaupasta johtuva organisaatiomuutos,
jonka seurauksena yritys toimii paremmin
yhtenä kokonaisuutena. Hanke vie talousjohtajan huomiota vielä puolisen vuotta.
– Vaikka eihän kehitystyö lopu koskaan. Meillä on vielä paljon työtä tehtävänämme, jotta olisimme yksi yritys.
Toimittaa IT-ratkaisuja telekommunikaatioalalle. Asiakkaina teleoperaattoreita Euroopassa, Lähiidässä, Afrikassa, Etelä-Amerikassa
ja Kaakkois-Aasiassa
t-JJLFWBJIUPNJMKPPOBBFVSPB
(vuonna 2010)
t5PJNJUVTKPIUBKBKaj Hagros
t)FOLJMÚTUÚÊIJFNBOZMJ
t1FSVTUFUUV5FDOPNFOOJNFMMÊ
IT tukee
ketterästi
bisnestä
1
Teksti: Jarno Forssell Kuva: KPMG
Tietohallinnon tulee seurata
liiketoimintaa, arvioida kriittisesti
tarjoamiaan palveluita ja mukauttaa ne
liiketoiminnan mukaan. KPMG:n
neuvontapalveluiden partner Harri Wihuri
listaa viisi haastetta yritysten IT:lle.
3
Kyseenalaista olemassa oleva
IT:n hyödyt perusteltava
Suurin osa tietohallinnon kuluista menee
olemassa olevien palveluiden pyörittämiseen. Isoissa yrityksissä voi olla kymmeniä, jopa satoja tietoteknisiä hankkeita,
jotka ovat jatkaneet elämäänsä senkin jälkeen, kun itse hankkeen kehitystarve on
loppunut tai jopa itse hankkeena käynnistettyä palvelua ei tarvita. Osa hankkeista
voi olla jopa vastoin yrityksen strategiaa.
Tietohallinnon pitäisi tarkastella säännöllisesti ja kriittisesti tuottamiaan palveluita
ja luopua tarpeettomasta. Hankkeilla tulee
olla alku ja loppu.
Yrityksen tietohallinnon tulee pystyä luomaan lisäarvoa, jonka myötä yritys voi
säästää tai saada uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Tällöin IT-kuluista ei tulisikaan
säästää, vaan prosesseja tulisi kehittää.
Jos ison yrityksen IT-kuluja leikataan kymmenen prosenttia, tarkoittaa se yrityksen
tasolla ehkä puolta prosenttia. Prosesseja
kehittämällä ja IT:hen satsaamalla voidaan
kuitenkin saada koko yhtiölle useiden prosenttien säästö.
IT-johdolla on keskeinen asema tämän
perustelemisessa. Tietohallintojohtajan
tulee kyetä puhumaan bisneksestä ja kertomaan, miten tietoteknisillä ratkaisuilla
voidaan lisätä liikevaihtoa tai vähentää
kuluja eli tavalla tai toisella parantaa tuottavuutta. Tietoteknisillä suorittajilla ei ole
mitään asiaa johtoryhmään.
2
Lisää ketteryyttä tietohallintoon
Muutoksen tulee olla IT:n dna:ssa. Tietohallinnon tulee hakea jatkuvasti uusia signaaleja liiketoiminnan edellytyksille ja
reagoida niihin. Turhien hankkeiden lakkauttamisesta säästyneet resurssit tulee
suunnata liiketoimintaa tukeviin kehitysprojekteihin. On tärkeää tunnistaa tietohallinnon liiketoimintaketteryys ja erottaa
se hankkeiden sisällä tehtävistä ketteristä projekteista, joiden suuntaa voidaan
muuttaa vaikka kuukausittain bisneksen
tarpeiden mukaan.
22 VIEW 3/11
valla. Silloin merkittävä osa hankkeen
hyödyistä jää saavuttamatta.
Yrityksessä tulee puhua avoimesti tietojärjestelmien käyttöönoton haasteista,
pitkän tähtäimen eduista ja siitä, missä
ajassa tuottavuuden odotetaan lähtevän
nousuun käyttöönoton jälkeen. Muutoksenhallinnan avulla tulee varmistua, että
asiat todella tehdään uudella tavalla ja että
uuden tietojärjestelmän kaikki ominaisuudet otetaan hyötykäyttöön eikä vain vaihdeta toimintatapaa hieman ja korvata
vanhaa työvälinettä.
5
Kehitys sisälle, tuotanto ulos
Enemmän muutoksenhallintaa
Paras ja tehokkain tapa hoitaa tietohallintoa on pitää kaikki kehitystyön johtaminen
yrityksen sisällä ja ulkoistaa kehitystyön
perusosat ja itse palvelutuotanto kumppaneille. Näin IT-osaaminen ja kyky ostaa
palveluja pysyy yrityksessä, mutta samalla
saavutetaan tuotannossa teollinen mittakaava ja tehokkuus. Yrityksen ulkopuolelta
kannattaa myös pyytää neuvoja kumppanien hankkimiseen sekä näkemys hankkeiden onnistumisesta. Konsulttien etuna
on, että heillä on paljon benchmark-tietoa.
Tietojärjestelmien muutokset ovat harvoin
pelkkiä IT-hankkeita, vaan ne muuttavat
samalla prosesseja ja toimintatapoja. Se
aiheuttaa henkilöstössä muutosvastarintaa, sillä lyhyellä tähtäimellä asioista tulee
vaikeampia. Haasteena on, että vaikka
käyttöön otetaan uusi tietojärjestelmä ja
prosessit, ihmiset toimivat vanhalla ta-
Lisätietoja:
Harri Wihuri, Partner,
KPMG Advisory,
Management Consulting
Puh. 020 760 3892
Sähköposti:
[email protected]
4
Ajankohtaisia julkaisuja
KPMG tuottaa runsaasti tutkimuksia, raportteja ja muita julkaisuja ajankohtaisista ilmiöistä
ja haasteista, joita organisaatiot eri toimialoilla ja markkinoilla toiminnassaan kohtaavat.
Tutustu julkaisutarjontaamme osoitteessa www.kpmg.com/fi.
High Growth Markets: Rakentaako
Kiina uutta Afrikkaa?
Saharan eteläpuoliset alueet vetävät tällä
hetkellä puoleensa miljardeittain dollareita Aasian kukoistavilta talouksilta;
kauppa Afrikan ja Aasian välillä laajenee
raaka-aineista teollisuus- ja kulutussektoreille. Millaiset ovat näkymät Afrikan
markkinoilla? Entä mitä seurauksia kehityksellä on USA- ja Eurooppa-lähtöisille monikansallisille yrityksille, jotka kilpailevat aasialaisten kanssa? Muun muassa näitä
kysymyksiä pohditaan viimeisimmässä KPMG:n High Growth
Markets -julkaisussa.
Product Sourcing in Asia Pacific:
New Locations, Extended Value
Chains
Suhteessa alihankkijoihinsa kuluttajatuotevalmistajat seuraavat jatkuvasti, miten
tasapainottaa nopeus, laatu ja hinnoittelu
sekä samalla vastata kuluttajien tiukkoihin
vaatimuksiin. Muun muassa kustannusten
kasvu, vapaakauppasopimukset ja vastuullisuuskysymykset sekä uudet rahoitusvaihtoehdot ovat saaneet
kuluttajatuoteyritykset suuntamaan katseensa Kiinasta muualle
Aasiaan etsimään uusia hankintakanavia.
Global Manufacturing Outlook
– teollisuusyritykset panostavat
kasvuun
KPMG:n uusi Global Manufacturing
Outlook kartoittaa teollisuusyritysten
mielipiteitä toimialansa markkinatilanteesta ja kehityksestä. Vallitsevasta markkinoiden epävakaudesta huolimatta alan
yritykset keskittyvät nyt voimakkaasti tuotekehitykseen, strategisiin yritysjärjestelyihin ja liittoutumiin, innovaatioihin sekä tuotantokapasiteetin lisäämiseen nopeasti
kehittyvillä markkinoilla. Huolenaiheina alalla ovat erityisesti
raaka-aineiden hintaheilahtelut ja koveneva kilpailu.
Individual Income Tax and Social
Security Rate Survey
KPMG Internationalin Income Tax and
Social Rate Survey 2011 vertailee ansiotuloverojen ja sosiaaliturvamaksujen muutoksia ja trendejä lähes sadassa maassa.
Tutkimus ilmestyy nyt jo yhdeksännen
kerran ja antaa hyvän kuvan siitä, miten
muun muassa viimeaikaiset taloudelliset
ongelmat ovat vaikuttaneet verotusasteisiin eri puolilla maailmaa.
Thinking Beyond Borders – tukea ulkomaantyöskentelyn
hallinnointiin ja riskienhallintaan
Kansainväliseen työskentelyyn liittyvien säännösten noudattamisen riskit
ovat kasvaneet merkittävästi kansainvälisten työskentelymuotojen lisäännyttyä. Muun muassa pidennetyt työmatkat, commuter-työ, etätyöskentely eri valtiossa sekä siirtyminen paikallisten työehtojen piiriin ovat
yleistyneet. Lisäksi monet valtiot ovat selkeästi tiukentaneet sekä maahanmuuttosäännöksiä että verotusta, ja viranomaisten yhteistyö sekä
tiedonvaihto ovat lisääntyneet. Oman lukunsa muodostavat maahantulosäännökset, henkilö- ja yritysverotus sekä sosiaaliturvasäännöksiin liittyvät kysymykset.
KPMG:n raportti Thinking Beyond Borders käsittelee näitä aihepiirejä ja tarjoaa eri säännöksistä maakohtaista perustietoa.
Lisätietoja: Antti Eerola, Partner, KPMG People Services
Puh. 020 760 3391, Sähköposti: [email protected]
Tulossa:
Editan KPMG-kirjasarjassa
ilmestyy lähiaikoina KPMG:n
veroasiantuntijoiden teos
Siirtohinnoittelu käytännössä.
Lisätietoja:
netmarket.edita.fi.
3/11 VIEW 23
Talviurheilun
valovoimainen
kaksikko
Teksti: Petra Olamo Kuvat: Aki Rask
Moni asia yhdistää Laura Lepistöä ja Tanja
Poutiaista. Ystävällisyys, älykkyys, ahkeruus ja
menestys sekä KPMG, joka toteuttaa kaksikon
kanssa monimuotoista yhteistyötä urheilijoiden
yhtenä henkilökohtaisena yhteistyökumppanina.
24 VIEW 3/11
L
aura ja Tanja hymyilevät valokuvaajalle leveästi. Se ei ole
kummallekaan näistä urheilijoista vaikeaa tai vastenmielistä. Taitoluistelija Laura Lepistö ja alppihiihtäjä Tanja
Poutiainen ovat osoittaneet, että myös mukavat urheilijat voivat nousta maailman huipulle. Molemmat ovat vuosien
aikana keränneet lukuisia arvokisamitaleita ja samalla suorittaneet yliopisto-opintoja. KPMG:n markkinointijohtaja Kimmo Niku
toteaa, ettei ole sattumaa, että juuri nämä
kaksi valovoimaista urheilijaa ovat yhtiön
sponsoroitavia.
– Tämän kaksikon kohdalla brändimme
yhdistyy saumattomasti heidän urheilupersooniinsa ja opiskeluihinsa. Kaikki palikat ovat saman sateenvarjon alla, Niku
kuvaa yhtiön uutta voimakaksikkoa,
jonka toiseksi osapuoleksi liittyi kesäkuussa 2011 Laura Lepistö.
Lauran viime kausi oli loukkaantumisten värittämä, minkä vuoksi
kevään arvokilpailut jäivät väliin. Alkusyksy on tuonut myös hieman takapakkia vasemman nilkan ulkosyrjän ärtyneen
hermokudoksen takia. Nelinkertainen arvokisamitalisti kertoo arvostavansa uuden
yhteistyökumppanin uskoa ja luottoa erityisesti vaikean kauden ja alkusyksyn jälkeen.
– Meillä on nyt Tanjan kanssa tosi kiva
tiimi. Vaikka lajit ovat erilaiset, kumpikin
on naisurheilijoina huippuja. On hienoa,
että me naiset olemme KPMG:n kasvoina,
Laura iloitsee.
Yhden uransa parhaista kausistaan
viime talvena laskenut Tanja Poutiainen
on tehnyt yhteistyötä KPMG:n kanssa jo
kuusi vuotta. Vaikka yksilölajien urheilijat
nähdään joskus oman tiensä kulkijoina,
muistuttaa Tanja, ettei kukaan nouse huipulle yksin.
– Oman joukkueen lisäksi ehdottoman
tärkeitä ovat yhteistyökumppanit, jotka ylipäänsä mahdollistavat sen, että pystyy
vuositolkulla kamppailemaan tällä tasolla
ja keskittymään urheiluun. Sponsoreiden
kautta näkee vähän sitä muutakin elämää.
Urheilijana oleminen on kuitenkin aika
lyhyt aika elämässä, Tanja pohtii tukiverkoston merkitystä.
Tutustumista työelämään
Yhtenä merkittävänä yhteistyön osaalueena KPMG tarjoaa kummallekin urheilijalle mahdollisuuksia työharjoittelupäiviin asiakasyrityksissä. Lauran
ensimmäinen työharjoittelupäivä on ohjelmassa loppusyksyllä. Helsingin Aalto-yliopiston kauppatieteellisessä toista vuotta
markkinointia opiskeleva Laura odottaa
harjoittelupäiviä mielenkiinnolla.
– Vaikka tulevaisuuden suunnitelmat
ammatin suhteen ovat sepposen selällään, olen varma, että työharjoitteluista
avautuu paljon ovia tulevaisuuteen.
Kauden aikana Tanjan ja Lauran kuulumiTiedetään, että suuren yleisön
sia voi lukea heidän kotisivuiltaan sekä
kiinnostus tiettyä lajia tai sen urkummankin omilta Facebook-sivuilta.
heilijaa kohtaan perustuu monihttp://www.tanjapoutiainen.com
naisiin elementteihin. Myös Tanja ja
http://www.lauralepisto.fi
Laura allekirjoittavat, että urheilulliTutustu myös KPMG:n Facebooksen menestyksen lisäksi yleisön suosivuun www.facebook.com/
sioon vaikuttavat erilaiset henkilökpmgfinland, josta voi lukea mm.
kohtaiset ominaisuudet.
Tanjan terveisiä alppihiihtokauden ajalta.
– Urheilijan markkinoinnissa vaikuttaa paljon se, millaisen kuvan antaa itsestään, Laura kertoo ja mainitsee positiivisen suhtautumisen mediaan auttavan
Lapin yliopistossa taloustieteen tiede- tässä. Hymyilevänä ja avoimena tunnettu
kunnassa laskentatoimea opiskeleva
Tanja on myös samoilla linjoilla:
Tanja kehuu vuolaasti vuosien aikana
– Aitous on ihmisessä hyvä piirre. Tykasiakasyrityksistä saamiaan kokemukkään seurata televisiosta maailmanluokan
sia. Viimeksi syyskuussa hän oli tutustuurheilua lajissa kuin lajissa. Kun urheilija
massa HUS-yhtymän toimintaan. Tilintarnäyttää voiton jälkeen tunteensa avoikastustiimin kanssa yrityksiin tutustunut
mesti, siitä tulee itsellekin kylmät väreet.
Tanja toteaa, ettei hänelläkään ole vielä
Sellaiseen urheilijaan pystyy samaistuselkeää kuvaa, millaiseen työhön haluaa
maan helpommin, Tanja pohtii julkisen
urheilu-uran jälkeen.
suosion salaisuuksia.
– Ylipäänsä talousasiat kiinnostavat,
Kovin tavoittein kohti uutta kautta
koska ala on niin laaja. Ei se ole vain tiLoppusyksystä alppihiihdon ja taitoluistelitarkastusta ja kirjanpitoa, vaan myös
lun ystävät pääsevät jälleen jännittämään
neuvontapalvelua ja konsultointia. Sehän
kaksikon kilpailumenestystä, kun raskas
tässä niin hienoa onkin, että pääsen tutustumaan toimialaan niin monelta eri puolelta. harjoittelukausi on saatu päätökseen.
Suunnitelmat eivät aina toteudu halutulla
Suositut naisurheilijat
tavalla. Sen on myös Laura saanut kokea,
Sponsor Insight tutki viime keväänä, kuka
kun uusien luistinmallien kanssa tuli
on suomalaisten mielestä kiinnostavin ykloppukesästä ja alkusyksystä ongelmia.
silöurheilija. Suomalaisella naisurheilulla
Vaikka Laura on joutunut pitämään täydelmenee mainiosti, sillä listan kakkos- ja kol- listä harjoittelutaukoa, hänen katseensa
mossijoilta löytyvät Tanja ja Laura aivan yk- siintää vielä kauden päätavoitteissa.
köseksi rankatun Kiira Korven kannasta.
– Tammikuun EM-kisat ja maaliskuun
MM-kisat ovat kauden päätavoitteeni. Kun
viime kauden joutui jättämään välistä, nyt
on jo kauhea hinku kisoihin, vuoden 2009
EM-kultamitalisti ja MM-pronssimitalisti
kertoo ja vakuuttaa taistelevansa kisassa
kuin kisassa vain mitaleista.
Tanjan kausi käynnistyi onnistuneen
harjoitusjakson jälkeen lokakuun lopulla, ja
marraskuussa alppisirkus saapuu Suomen
Lappiin, kun Levillä lasketaan maailmancupin pujottelupisteistä. Yli kymmenen
vuotta maailman terävimmässä kärjessä
olleella Tanjalla on selvät sävelet alkavasta
alppikaudesta.
– Ei ole väliä, tuleeko maailmancupin
kristallipallo pujottelusta tai suurpujottelusta. Pääasia, että se tulee, Tanja viittaa
lajicupien voitoista saataviin kristallisiin
pokaaleihin.
3/11 VIEW 25
UUTISIA
KPMG selvitti whistleblowingjärjestelmien hyödyntämistä
suomalaisyhtiöissä
Suomen KPMG on äskettäin analysoinut, kuinka yleistä
whistle-blowing-järjestelmien (suomeksi usein vihje- tai
ilmoituskanava) hyödyntäminen on 49 liikevaihdoltaan
suurimmassa suomalaisessa yhtiössä.
Lähtökohtana oli kartoittaa, mainitaanko
selvityksessä mukana olleiden yhtiöiden
internet-sivuilla toimintaperiaatteiden vastaisen toiminnan tai väärinkäytösepäilyjen
raportoimisesta, millaisia raportointikanavia
yhtiöillä on käytössään, tarjoavatko järjestelmät mahdollisuutta nimettömään raportointiin sekä onko ulkoisilla sidosryhmillä
mahdollisuutta hyödyntää järjestelmiä.
Selvitykseen valituista yhtiöistä ainoastaan alle puolella oli julkisesti käytössään whistleblowing-kanava. Näyttäisikin siltä, että suomalaiset yhtiöt eivät vielä
täysin hyödynnä whistleblowing-kanavia
päivittäisessä toiminnassaan. Whistleblowing-järjestelmien tavoitteena on edesauttaa hyvän hallintotavan ja
paikallisen lainsäädännön noudattamista
organisaation päivittäisessä toiminnassa.
Työntekijöille ja muille sidosryhmille ne
tarjoavat kanavan raportoida organisaation johdolle huolenaiheita, muun muassa
epäilyksiä mahdollisista väärinkäytöksistä
ja toimintaperiaatteiden rikkomisista.
Positiivista on, että useimmat raportointivelvollisuudesta maininneet yhtiöt
tarjosivat raportoinnille useita vaihtoehtoisia vastaanottajia, kuten esimies, sisäinen
tarkastus, lakiasiainosasto tai johto. Tämä
lisää järjestelmän joustavuutta ja mahdollistaa asioiden riippumattoman tutkinnan.
Sen sijaan mahdollisten raportointikanavien saatavuutta ja kattavuutta voitaisiin vielä kehittää avaamalla järjestelmä
useammin myös yhtiön ulkopuolisille sidosryhmille. Mahdollisuus nimettömään
raportointiin ei selvityksen mukaan myöskään ollut itsestään selvää.
Whistleblowing-järjestelmät voivat olla
tehokas apuväline, kun halutaan edesauttaa hyvän hallintotavan noudattamista.
Järjestelmän olemassaolo muun muassa
edesauttaa väärinkäytösten ilmituloa ja
lisää organisaation läpinäkyvyyttä. Lisätietoja:
Jyri Tarvainen, KHT, Forensic-asiantuntija
Puh. 020 760 3387
Sähköposti: [email protected]
Outi Nieminen, sisäisen tarkastuksen
ja Forensic-palveluiden asiantuntija
Puh. 020 760 3819
Sähköposti: [email protected]
KPMG:llä Suomen
johtavat veropalvelut
KPMG:n veropalvelut on jälleen
kerran arvioitu Suomen parhaimmiksi.
International Tax Review’n vuosittaisessa World Tax Guide -listauksessa
KPMG jakaa ykkössijan yhdessä
PwC:n kanssa.
Lisätietoja: www.itrworldtax.com
KPMG maailman toiseksi halutuin työnantaja
KPMG on jo toisena vuonna peräkkäin sijoittunut toiseksi Universumin vuosittaisessa tutkimuksessa, jossa kartoitetaan
kauppa- ja liiketaloustieteen sekä teknisten alojen opiskelijoiden työnantajamielikuvia. Omalla toimialallaan KPMG sijoittui
ykköseksi.
– Näin hienoa tulosta ei ole mahdollista saavuttaa ilman
henkilöstön yrityksemme ulkopuolelle välittämää myönteistä
viestiä. Sijoitus kertoo mielestäni pitkäjänteisestä ja linjak-
26 VIEW 3/11
kaasta työstä työyhteisömme kehittämiseksi,
nen
iloitsee KPMG:n henkilöstöjohtaja Maria Aaltonen.
– Hyvä ulkoinen työnantajakuva lähtee aina oman henkilöstön
parissa tehdystä työstä. Tämä vaatii jatkuvaa panostusta muun
muassa johtamiseen, osaamisen kehittämiseen, urapolkuihin ja
työhyvinvointiin.
– Tilikaudella 2010–2011 työsuhteessa aloitti lähes parisataa uutta KPMG:läistä. Tälläkin hetkellä rekrytoimme aktiivisesti
UUTISIA
Pk-yritykset hallitusohjelman
keskipisteessä
Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelma tavoittelee kasvua
ja työllisyyttä viennin lisäämisellä, kotimaisen jalostusarvon
kasvattamisella sekä uuden kasvuhakuisen yritystoiminnan
tukemisella.
Hallitusohjelman elinkeinopolitiikan keskiöön on asetettu työllistävät, kasvuhakuiset ja kansainväliset pienet ja
keskisuuret yritykset, joiden toimintaedellytyksiä pyritään parantamaan. Linjaus näkyy hallitusohjelmassa siinä, että
yritystukia ja vienninedistämistoimia
suunnataan selkeämmin kansainvälistyville pk-yrityksille. Hallitus pyrkii myös
vahvistamaan julkisen pääomasijoitustoiminnan roolia ja mahdollisuuksia kasvuyritysten ja työpaikkojen lisäämiseksi.
Hallitusohjelmassa verotuksen painopistettä siirretään maltillisesti työn
verottamisesta kulutuksen verottamiseen ja yritysten verottamisesta varoverottamiseen. Hallitus on sopijjenjaon
j
p
nut vuoden 2012 talousarvioesityksen
sekä uransa alkuvaiheessa olevia asiantuntijoita että kokeneita osaajia kaikille
kolmelle palvelualueellemme ympäri
Suomen, Aaltonen jatkaa.
– Olemme myös laajentaneet opiskelijoiden keskuudessa suosittua harjoitteluohjelmaamme tavoitteenamme
tehdä KPMG:n tarjoamia uramahdollisuuksia tutuksi jo opiskeluaikana. Tavoit-
osalta, että suurin osa veromuutoksista
toteutetaan heti vuonna 2012.
Budjettiriihessä on sovittu pääomatuloveron korottamisesta 28 %:sta
30 %:iin ja yli 50 000 euron pääomatulojen osalta 32 %:iin sekä yhteisöveron alentamisesta yhdellä prosenttiyksiköllä 25 %:iin. Perintö- ja lahjaverotuksessa otetaan käyttöön uusi 16 %:n
porras yli 200 000 euron suuruisille perinnöille ja lahjoille. Kulutuksen verotusta kiristetään nostamalla useiden valmiste- ja haittaverojen tasoa.
Lisätietoja:
Jani Peräsarka, veroasiantuntija
Puh. 020 760 3446
Sähköposti: [email protected]
teenamme on olla henkilöstöllemme
paras työpaikka ja rekrytointimarkkinoilla halutuin työnantaja, KPMG
– Best firm to work with.
Lisätietoja:
The World’s Most Attractive Employers
2011 -tutkimuksen tulokset osoitteessa
www.universumglobal.com
KPMG:n IT-neuvontapalveluille
Microsoft Gold
-tason osaamista
KPMG:n Management Consulting
-yksikön IT-neuvontapalveluiden tarjonta laajentui syyskuussa, kun KPMG
saavutti Microsoftin Gold -tason vaatimukset Software Asset Management
(SAM) -kompetenssissa, jonka avulla
asiakasorganisaatiot voivat tehostaa
lisenssiomaisuuden hallintaansa.
– Lisenssit muodostavat merkittävän osan organisaatioiden IT-kuluista,
puhumattakaan mahdollisista lisenssiehtojen rikkomuksista aiheutuvista
kustannuksista, kertoo palveluista
KPMG:llä vastaava Sami Heikkinen.
– Pahimmillaan organisoimaton
ja päivittämätön ohjelmisto jättää yrityksen avoimeksi viruksille ja muille
mahdollisille tietoturvaongelmille. Tehokkaalla lisenssien hallinnalla ja hankinnalla säästöt voivat olla merkittäviä.
KPMG:n SAM-palvelut auttavat lisenssien hallinnan monisäikeisissä ja
joskus jopa mahdottomilta tuntuvissa
haasteissa. Palvelun avulla ylimääräiset, päällekkäiset ja vanhat ohjelmistot voidaan poistaa, ja näin saadaan
minimoitua niihin liittyviä kustannuksia käyttöoikeuksien hankinnan ja ylläpidon kautta.
Lisätietoja:
Sami Heikkinen,
KPMG:n IT-arkkitehtuuripalvelut
Puh. 020 760 3855
Sähköposti: [email protected]
Ismo Jokinen,
KPMG:n IT-arkkitehtuuripalvelut
Puh. 020 760 3859
Sähköposti: [email protected]
www.microsoft.com/sam/
3/11 VIEW 27
A981
7HNQLLNNDODML
Parhaat kuuluvat joukkoomme
+XLSSXRVDDPLQHQRQRSLQMDQRD
PHQHVW\PLVHQKDOXDMDYXRVLHQWXRPDD
\PP¿UU\VW¿1¿LQPRQLPXWNDLVXXGHQ
NHVNHOW¿OÑ\W\Y¿WVHONH¿WV¿YHOHW0HLOO¿
NRNHQHHWDVLDQWXQWLMDWWXNHYDWQXRUHPSLDDQ
6LNVLWDUYLWVHPPHPROHPSLD
2WDKDDVWHYDVWDDQ.¿\VLYXLOODPPH
NSPJIL
© 2011 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member fi rm of the KPMG
network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative
(“KPMG International”), a Swiss entity. All rights reserved. The KPMG name, logo and
“cutting through complexity” are registered trademarks or trademarks of KPMG International.