Reliability Systems Uutiset

2012
Reliability
Systems
Uutiset
Tiivisteet valukoneissa
Case Rautaruukki s. 3
Kunnonvalvontaa vesivoimalaitoksilla
Case Pato s. 13
Reliability Systems Uutisten
julkaisija:
Oy SKF Ab
Linnoitustie 11, 02600 Espoo
Puh: 020 7400 700
Faksi 020 7400 798
Toimitus:
Petri Saarinen
Petri Sulo
Minna Vilppola
Painopaikka: Edita Prima, Helsinki
©SKF 2012
Syyskuu 2012
Määrä 2000 kpl
SISÄLTÖ
SKF:n tiivisteet valukoneissa / 3
Mitä kunnonvalvojan on hyödyllistä
tietää laakereista? / 5
Voitelutoiminnan perusta kuntoon / 10
Voiteluhuoltohenkilön pätevyyteen
johtava koulutus / 12
Kunnonvalvontaa vesivoimalaitoksilla / 13
Automaattinen analysointi mittaavassa kunnossapidossa / 14
Kriittisyysluokittelun ja SRCM-menetelmän hyödyntäminen ehkäisevän
kunnossapidon suunnittelussa / 17
® SKF on SKF-yhtymän rekisteröity tavaramerkki.
SKF-yhtymä
Tämän julkaisun sisältö on julkaisijan omaisuutta
eikä sitä saa kopioida (ei myöskään julkaista otteita
siitä) ilman julkaisijan ennakkoon myöntämää
kirjallista lupaa. Tiettyihin julkaisussa käytettyihin
kuviin on Shutterstock.com myöntänyt luvan.
Julkaisun tietojen oikeellisuus on huolellisesti
tarkistettu, mutta julkaisija ei vastaa vahingoista tai
taloudellisista menetyksistä, suorista tai epäsuorista
eikä myöskään seurauksista, jotka mahdollisesti
ovat syntyneet käyttämällä tämän julkaisun tietoja.
2
Hyvä Lukija
SKF:n tiivisteet
valukoneissa
Aurinkoisen loppukesän jälkeen syksy saapuu Euroopan
talouden ollessa ”kelluvassa” tilanteessa. Suhdanteen epävarmuus lisää omalta osaltaan tarvetta kehittää kilpailukykyämme Suomessa. Tässä pyrimme auttamaan teitä kaikkia
ja kerromme lehdessä erilaisista toiminnan kehitysmahdollisuuksista.
Ylläpitoon vaikuttavat perusasiat on tärkeää pitää kunnossa. Näihin liittyvät kirjoitukset voitelijoiden pätevöitymisen
todentamisesta ja kunnonvalvojien laakeritietämyksestä.
Perusasiat muodostavat pohjan, jolle rakennamme syvemmän
kunnossapidon ammattitaidon.
Positiivisen polun esimerkkejä kerrotaan jutuissa voitelutoiminnan kehittämisestä, kriittisyysanalyysin hyödyntämisestä
sekä SKF:n Asset Management Support Tool AMST –ohjelmistosta. Värähtelymittausten analysointia voidaan tehostaa päätöksentekoa helpottavalla DS Decision Support -ohjelmistolla.
Meidän on huolehdittava eri kunnossapidon toimintojemme
kehittymisestä ja panostettava sinne, missä potentiaalia on
eniten.
Eri yrityksistä olevista case esimerkeistä kannattaa ottaa
oppia – onko omassa työpaikassa vastaavia kohteita, mihin
hyviä kokemuksia voidaan soveltaa ?
Esimerkkejä tässä lehdessä saamme Ruukin valukoneen
tiivisteratkaisusta ja Pato Oy;n vesivoimaloiden online -kunnonvalvonnasta.
Ottamalla henkilöstö mukaan yhteiseen kehittämiseen
meillä on merkittävä kehityspotentiaali, mikä kannustaa kaikkia yhteisten tavoitteiden aikaansaamiseen. Urheilun asiantuntijoiden mukaan henkilöstön motivaatiotekijät ja ilmapiiri
muodostavat jopa 70% tuloksen aikaansaamisesta ja kaiken
mahdollistavat osaamisen taidot 30%. Valmentavalla ja omalla
esimerkillä johtaminen vievät yhdessä tekemistä oikeaan
suuntaan – ottakaamme siis kaikki mukaan yhteisiin ponnisteluihin.
Teräksen valmistuksessa käytettävä jatkuvavalukone on voitelun ja
tiivistyksen kannalta haasteellinen
kohde.
Vuonna 2004 Rautaruukki ja SKF
havaitsivat, että valukonerullien tiivistykselle voi tehdä parantavia toimenpiteitä johtuen tiivisteissä käytetystä
Viton-kumista. Viton on palaessaan
tai liian kuumiin olosuhteisiin joutuessaan työturvallisuuden näkökulmasta
haasteellinen materiaali. Tiivisteiden
tekninen toimivuus käyttökohteessa
ja lyhyehkö elinikä edellyttivät uutta
parempaa ratkaisua. Käytettävät tiivisteet ovat normaaleita akselitiivisteitä,
jotka vaihdetaan aina rullahuollon
yhteydessä.
Olosuhteet tiivistykselle valukoneissa ovat vaativat johtuen ympäris-
Kuva 1. Jatkuvavalukoneen kuva.
Hyvää alkanutta syksyä ja oivaltavia lukuhetkiä lehtemme
parissa.
Kuva 2. Ongelma, kun valukoneen
tiivisteet eivät toimi.
töolosuhteista, lämpötilasta ja voitelusta. Lämpötila voi nousta hyvinkin
korkeaksi, vaikka normaaleissa käyttöolosuhteissa laakereiden ja tiivisteiden
käyntilämpötilan ei pitäisi nousta yli
100 °C:een. Lisäksi tiivisteille aiheuttavat rasitusta epäpuhtaudet ja vesi.
Epäpuhtautena valukoneissa esiintyy
metallihilsettä ja valupulveria sekä
vettä, jota on myös höyrynä runsaasti
koneen ympäristössä.
Kuten kuvasta 2 nähdään epäpuhtaudet yhdistettynä voitelurasvaan rullarakenteessa aiheuttavat
ongelmia myös tiivisteen mekaa-
nisena kulumisena. Nykyaikaiset
voitelurasvat ovat kehittyneet voimakkaasti ja niiden lisäaineistukset
vaikuttavat myös tiivistemateriaalien
sopivuuteen. Lisäaineet reagoivat
joskus hyvinkin voimakkaasti tiivistemateriaalin kanssa, jolloin tiivisteen
tiivistysominaisuudet heikkenevät
merkittävästi. Tällöin on seurauksena epäpuhtauksien ja veden pääsy
laakeritilaan. Tämä aiheutti Ruukilla
ennenaikaisia laakerivaurioita, rullien
vaihtoja ja kunnostuksia.
Tällaisten haasteiden edessä oltiin
2004, jolloin aloitettiin tutkimukset
3
Kuva 3. Valukoneen käyttöolosuhde.
parantavien toimenpiteiden aikaansaamiseksi. SKF teki runsaasti kokeita
löytääkseen hyvän kombinaation
laakerin, tiivistyksen sekä voiteluaineen yhteisen toimivuuden varmistamiseksi.
Testien perusteella löydettiin
toimiva yhdistelmä: voiteluaine ja
tiivistemateriaali, jotka ovat sekä
teknisesti että taloudellisesti paras
kokonaisuus. Tiivistemateriaaliksi
SKF suositteli nitriilikumipohjaista
HNBR:ää (Hydrogenated Nitrile) ja
voiteluaineeksi LGHB2:ta, joka on
korkean viskositeetin omaava, mineraaliöljypohjainen kalsiumsulfonaattia
saentimena käyttävä rasva korkealle
lämpötila-alueelle, alhaisiin ja keskialueen pyörimisnopeuksiin sekä
kovaan kuormitukseen. Rautaruukki
käyttää rasvana mineraaliöljypohjaista
kalsiumsulfonaattia, joka on vastaava
rasva kuin SKF:n testien perusteella
suosittelema rasva.
Hinnaltaan SKF:n käyttämä tiiviste
on yli puolet halvempi ja toimivampi
ratkaisu. Vuodesta 2004 lähtien
kokemukset uudesta SKF tiivistemateriaalista ovat osoittautuneet erittäin
toimiviksi ja tiivisteiden käyttökohteita
on tullut lisää oikaisukoneissa, rullaradoilla ja kohteissa, joissa tiivistyksen toimivuudella on suuri merkitys
myös ympäristösyistä. Tarkan voitelun
toteuttaminen on helpompaa, hallitumpaa ja voiteluaineen ¨ylipumppausta¨ ei tarvita enää. Nyt SKF:n
tiivisteen sekä Ruukin käyttämän
voiteluaineen yhdistelmä kestää hyvin
valukoneiden rullastojen huoltovälin.
Voiteluaineiden kulutusta on myös
tämän takia voitu vähentää merkittävästi, mikä on erinomainen asia
ympäristön kannalta.
JORMA LAINE
Mitä kunnonvalvojan
on hyödyllistä
tietää laakereista?
Mitä kunnonvalvojan – tässä tarkoitetaan lähinnä värähtelymittaajaa ja
mittausten analysoijaa tai oikeammin diagnosoijaa – tarvitsee milloinkin tietää laakereista?
Kuva 4. Vesipitoisuudet valukoneen laakeroinneissa.
4
Pystyykö nykyaikaisilla mittalaitteilla ja
tietokoneohjelmilla valvomaan laakerin
kuntoa ilman syvällistä tietoa laakereista
ja niiden ominaisuuksista? Tieto lisää tuskaa, sanotaan. Kunnonvalvonnassa tämä
tuskin pitää paikkaansa. Mitä enemmän
tiedät asiasta, sitä varmemmalla pohjalla
diagnoosi on ja väärän toimenpiteen
mahdollisuus vähenee. Mutta kaikki
tieto laakereista ei tietysti ole tarpeellista kunnonvalvonnan kannalta.
Tietokannan luontivaiheessa
ensimmäisenä on oleellista tietää,
onko koneessa liuku- vai vierintälaa5
kerit. Tämä vaikuttaa mittausanturoinnin, mittaussuureiden ja analyysiparametrien valintaan. Tässä esityksessä
keskitytään vierintälaakereihin ja
ennen kaikkea siihen, mitä tietoa tarvitaan, kun yritetään selvittää laakerin
kunto värähtelymittausten avulla.
tyypillisiä spektrimuotoja, jotka syntyvät epätasapainosta, laakerivioista,
voitelutilanteesta, rynnöistä tai jopa
resonanssista. Nämä havainnot auttavat kiinnittämään huomion oleellisiin kohteisiin, kun mittauksia sitten
analysoidaan toimistolla.
Mittaus
Diagnoosi
Jo värähtelyn mittaustilanteessa on
hyvä tietää, että perusrakenteeltaan
erilaiset laakerit ovat myös värähtelyominaisuuksiltaan erilaiset. Reittimittauksessa mittaaja tavallisesti myös
kuuntelee laakereita – joko elektronisella
stetoskoopilla tai värähtelymittalaitteen
kautta mittasignaalia. Useimmat tietävät, että toiset laakerit ovat meluisampia kuin toiset. Kuulalaakeri on
hiljaisempi kuin rullalaakeri. Kaarirullalaakeri (CARB) on yleensä meluisampi
kuin pallomainen rullalaakeri. Myös itse
kone, prosessitilanne ja pyörimisnopeus
vaikuttavat tietysti siihen, miltä mittaussignaali kuulostaa ja näyttää. Esimerkiksi puhaltimien laakerien kiihtyvyysja verhokäyräarvot ovat usein korkeat
ja ”normaaleja” hälytysrajoja soveltaen
laakerit näyttäisivät kärsivän vakavasta
voitelun puutteesta.
Jos tiedonkerääjän näytöltä katsoo
mittaustilanteessa värähtelyspektriä,
oppii pian havaitsemaan jo kentällä
Vierintälaakerien värähtelyjen diagnosoinnin yhteydessä mainitaan aina
ns. vikataajuudet. Niistä käytetään
myös nimitystä ohitustaajuudet tai
sysäystaajuudet. Vikataajuuksien
käytön periaate on yksinkertainen:
Laskennallisia laakerin vikataajuuksia
verrataan mitatussa värähtelysignaalissa esiintyviin taajuuksiin. Jos nämä
täsmäävät keskenään, on todennäköistä, että värähtely on lähtöisin
laakerista.
Jokaisella laakerilla, joka poikkeaa
toisesta laakerista mitoiltaan tai malliltaan on omat vikataajuutensa. Myös
laakereilla, joilla on sama perusmerkintä, eli laakerien asennusmitat ovat
samat ja laakerit ovat samantyyppiset,
voi olla erilaiset vikataajuudet. Tämä
johtuu laakerien erilaisesta sisäisestä
geometriasta. Eri valmistajien laakerit
ovat erilaisia sisäisiltä mitoiltaan ja
vierintäelimien lukumääräkin vaihtelee. Jopa saman valmistajan ulkoi-
Ulkokehän
vikataajuus
Sisäkehän
vikataajuus
Vierintäelimen
vikataajuus
Pitimen
vikataajuus tai
Pitimen
kiertonopeus
SKF Atlas
Outer ring defect
frequency
Inner ring defect
frequency
Rolling element
defect frequency
Cage defect
frequency
SKF @ptitude
Analyst
Ball pass
frequency outer
race
Ball pass
frequency inner
race
Ball spin
frequency
Fundamental
train frequency
SKF @ptitude
Analyst
BPFO
BPFI
BSP
FTF
www.skf.com
fep
fip
frp
fc
Taulukko 1. Terminologiaa ja lyhennysmerkintöjä.
6
Kuva 1. Rullan vika. ”Vikataajuutena” rullan pyörimisnopeus BSF. Huomaa myös
ehjän pitimen vikataajuus FTF.
Kuva 2. Laakerin 6309 ulkokehän vikataajuus ja harmonisia monikertoja
kosketuskulmalla 0º ja 20º.
sesti samanlaisilla laakereilla voi olla
erilaiset vikataajuudet. Yleensä tällöin
laakerin jälkimerkintä kuitenkin kertoo,
että laakerit saattavat poiketa sisäisiltä
mitoiltaan toisistaan.
Kun puhutaan laakerin vikataajuuksista, tarkoitetaan yleensä
laakerin eri osien vikojen aiheuttamien
sysäysten toistotaajuutta. Kyseessä on
tasaisin aikavälein toistuva iskuheräte,
mistä johtuen mitattu vaste sisältää
vastaavin väliajoin toistuvia värähtelypurskeita ja sen seurauksena värähte-
lyssä esiintyy iskujen perustaajuuden
harmonisia monikertoja hyvinkin korkeisiin taajuuksiin asti. Tämän vuoksi
analysointiohjelmissa näytetään myös
vikataajuuden monikertoja.
Vierintälaakerilla on neljä eri
perusvikataajuutta. Vikataajuuksista
käytetään eri nimityksiä ja lyhenteitä.
Taulukossa 1 on esimerkkejä terminologiasta ja lyhennysmerkinnöistä.
Pitimen vikataajuudesta käytetään
joskus nimitystä pitimen kiertonopeus
tai pitimen pyörimisnopeus. Pitimen
”vikataajuus” näkyy usein vierintäelimen vian yhteydessä. Ks. Kuva 1. Vierintäelin käy kuormitusalueella pitimen
pyörimistaajuudella, jolloin sysäysten
amplitudi vaihtelee eli moduloituu
vastaavalla taajuudella. Varsinainen
pitimen vika voi olla pitimen hankaus
kehiin, mistä aiheutuu värähtelyä
pitimen pyörimistaajuudella.
Vierintäelimen vika antaa herätteen kaksi kertaa vierintäelimen
pyörähdyksellä, toisin sanoen kaksi
kertaa rullan tai kuulan pyörimistaajuudella. Vierintäelimen vikataajuus
on laakeripankissa usein annettu
vierintäelimen pyörimistaajuutena, ei
vikataajuutena. Tämän vuoksi rullan
tai kuulan vika näkyy tällöin värähtelyspektrissä voimakkaampana joka
toisen vikataajuuskursorin kohdalla.
Ks. Kuva 2.
Vikataajuuksien määrittämiseksi
on olemassa laskentakaavat, joihin
lähtötietoina sijoitetaan laakerin sisäisen geometrian mitat: vierintäelimien
halkaisija, vierintäelimien jakohalkaisija, vierintäelimien lukumäärä ja
kosketuskulma. Kunnonvalvojan ei
tarvitse itse käyttää tai osata ulkoa
näitä kaavoja, sillä valmiiksi laskettuja
vikataajuuskertoimia löytyy laakeripankeista värähtelymittausten analysointiohjelmista ja laakerivalmistajien
internet -sivuilta. Jos valmiita vikataajuuskertoimia ei ole, voi kertoimet
laskea laakerin geometriasta. Laakeripankeissa olevat kertoimet on myös
laskettu laakerin mitoista.
Vikataajuudet ilmoitetaan analysointiohjelmissa yleensä vastaten
akselin pyörimisnopeutta 60 rpm eli 1
Hz. Jos vikataajuudet joudutaan syöttämään ohjelmaan, täytyy sinne syöttää pyörimisnopeutta 60 rpm vastaavat vikataajuudet. Analysointiohjelma
laskee sitten vikataajuusmerkkaimien
paikat vastaamaan mittauksen aikana
vallinnutta pyörimisnopeutta.
7
Miten tarkkoja vikataajuudet ovat?
Laakerin vikataajuudet, kuten edellä
mainittiin, lasketaan laakerin sisäisestä
geometriasta. Pieniä poikkeamia laskettuihin vikataajuuksiin syntyy mm.
kosketuskulman muuttuessa. Kosketuskulma muuttuu urakuulalaakerilla
ja pallomaisella rullalaakerilla, kun
laakerin radiaali- ja aksiaalikuorman
suhde muuttuu. Urakuulalaakerilla
vikataajuudet on laskettu kosketuskulmalla 0º, mutta se voi olla jopa 20º.
Muutos ulkokehän vikataajuudessa on
tällöin n. 1%. Ero ei ole kovin suuri,
mutta voi jossakin tapauksessa johtaa
väärään tulkintaan. Ks. Kuva 2.
Usein kysytään, vaikuttaako laakerivälys vikataajuuksiin? Välyserot eivät
käytännössä vaikuta vikataajuuksiin,
koska välysmitat ovat suhteessa hyvin
pienet verrattuna laakerin dimensioihin.
Suuri tai pieni välys voi kyllä vaikuttaa
laakerin värähtelyihin muuta kautta.
Entä, jos vikataajuuksia ei tiedetä?
Jos laakeritietoja ei löydy, yleensä
tiedetään, minkä tyyppinen laakeri
pesässä on. Tavallisten urakuulalaakerien ulkokehän vikataajuudet ovat
luokkaa 3-5 ja sisäkehän vikataajuudet
luokkaa 4-6. Vastaavasti pallomaisilla
rullalaakereilla 8-10 ja 10-12. Mitä
enemmän rullia tai kuulia laakerissa
on sitä korkeammat ulko- ja sisäkehän
vikataajuudet ovat. Pitimen kiertotaajuus on aina hieman alle puolet akselin
pyörimisnopeudesta, tai jos napa pyörii, hieman yli puolet navan pyörimisnopeudesta. Muut laakerin vikataajuudet pysyvät samoina riippumatta siitä
pyöriikö akseli vai napa.
Kunnonvalvojan perustaitoihin
kuuluu pystyä erottamaan laakerin
eri komponenttien viat spektrimuodon perusteella, vaikka täsmällisiä
8
Kuva 3. Ulkokehän vika. Tyypillinen spektrimuoto.
Kuva 4. Sisäkehän vika. Tyypillinen spektrimuoto.
vikataajuuksia ei olisi tiedossa. Edellä
mainittiin jo, miten vierintäelimen vian
yhteydessä esiintyy pitimen pyörimisnopeus – sekä perustaajuutena että
sivunauhoina vierintäelimen vikataajuuden ympärillä. Ulkokehän vika näkyy
yleensä yksittäisenä vikataajuutena ja
sen harmonisina monikertoina, kun
akseli pyörii ja laakerikuorma vaikuttaa
koko ajan samaan radiaalisuuntaan.
Kuva 3. Vastaavassa kuormitustapauksessa sisäkehän vian aiheuttama
värähtely on moduloitunut akselin
pyörimistaajuudella, mistä johtuen
vikataajuuden ja sen monikertojen
ympärillä on sivunauhoja akselin
pyörimisnopeuden etäisyydellä. Kuva
4. Värähtelyn voimakkuuden vaihtelu
näkyy usein selkeästi myös värähtelysignaalin aikahistoriassa eli aikatasossa.
Laakerivika voi aiheuttaa värähtelyä myös muilla kuin vikataajuuksilla. Laakerivian ollessa hyvin pitkälle
kehittynyt, laakerin välys on kasvanut
reilusti, mistä johtuen laakeri ei enää
ohjaa akselia kunnolla. Tämä väljyys
näkyy tyypillisesti värähtelynä akselin
pyörimistaajuudella ja sen monikerroilla
tai aliharmonisilla taajuuksilla. Laakerin
puutteellinen voitelu kohottaa kohinatasoa korkeilla taajuuksilla ja havaitaan
hyvin kiihtyvyysmittauksella. Kohinassa
on usein vaihtelua ulkokehän vikataajuudella, mikä näkyy verhokäyrämittauksessa matalilla taajuuksilla samalla
tavalla kuin ulkokehän vika. Voitelun
puute todennetaan yleensä antamalla
laakerille annos voiteluainetta ja tehdään loogisia päätelmiä. Jos kohinataso
alenee pysyvästi, oli kyseessä voitelun
puute. Muussa tapauksessa voidaan
epäillä laakerivikaa.
Entä jos käytössä on mittalaite,
joka mittaa vain yhtä tai kahta laakerin kuntoa kuvaavaa parametriä?
Silloinkin on hyvä tietää ainakin osa
edellä kerrotuista asioista ja varsinkin
se, että kuntoa kuvaava parametri voi
muuttua myös muusta syystä kuin
laakerin vikaantumisesta. Kokenut
mittaaja pystyy kuuntelemalla varmistamaan tutusta koneesta, onko
Poikkeamia
värähtelyspektrissä
Vikataajuudet eivät ole ainoita spektripiikkejä värähtelyspektrissä, vaikka
mitattaisiin läheltä laakeria. Yleinen
teollisuudessa käytössä oleva pyörivä
laite on nelinapainen oikosulkumoottori. Sen sähköinen heräte synnyttää
mekaanista värähtelyä, jonka taajuus
on kaksi kertaa verkon syöttötaajuus
eli hieman yli 4 kertaa pyörimistaajuus. Moottoreissa käytetään yleisesti urakuulalaakereita, joiden jokin
vikataajuus usein osuu hyvin lähelle
em. taajuutta. Näissä tapauksissa
hätäisen diagnoosin tekeminen johtaa
turhaan laakerivaihtoon. Jos mahdollista, kannattaa odottaa, voimistuuko
värähtely ajan myötä, jolloin kysymys
on todennäköisesti etenevästä laakeriviasta. Myös vaihteistoissa esiintyy
hammaspyörien rynnöstä johtuvia
värähtelytaajuuksia, jotka voivat olla
lähellä laakerin vikataajuuksia.
Laakeri voi aiheuttaa sysäyksiä
ja värähtelyä vikataajuuksilla, vaikka
laakerissa ei vikaa olisikaan. Varsinkin
suurilla laakereilla rullat liukuvat kuormittamattomalla alueella. Kun rulla
tulee kuormitusalueelle, kiihtyy sen
pyörimisnopeus äkkiä, mistä aiheutuu
sysäyksiä ulkokehän vikataajuudella.
Vastaavia sysäyksiä syntyy, jos rulla ei
tule oikeassa asennossa tai oikealla
vierintäradalla kuormitusalueelle, vaan
se joutuu nopeasti kääntymään oikeaan asentoonsa. Edelleen ulkokehän
vikataajuuden värähtelyä syntyy, jos
laakerin ulkokehä ei ole pyöreä. Muodon voi vääristää epäsopiva, väärin
asennettu tai liian joustava pesä.
kyseessä laakerivika. Havaittu ”laakerikunnon heikkeneminen”, kannattaa
varmistaa laitteella, jolla pystytään
tekemään taajuusanalyysi.
Mitä muuta laakerista kannattaa
tietää? Tärkeä tieto siinä vaiheessa,
kun poikkeavia mittaustuloksia on
saatu, on myös koneen ja laakerin
kunnossapitohistoria.
JUHANI HOIKKANEN
9
Voitelutoiminnan
perusta kuntoon
SKF Lubrication
Management -prosessilla
10
Laitteiden ja koneiden oikea
voitelu on kunnossapidon
tärkeimpiä tehtäviä. Pääosin
kunnossapidon henkilöt ymmärtävät
voitelun merkityksen laitteen
luotettavalle toiminnalle, mutta
käytännössä voiteluhuolto ei
ole riittävän tärkeässä roolissa
teollisuuslaitoksissa.
tetään yrityksen voiteluhuollon tila ja
sen kehitysmahdollisuudet. Monissa
teollisuuslaitoksissa voiteluhuoltoon
ei ole panostettu tarpeeksi, vaikka
oikein tehty voitelu vaikuttaa merkittävästi kunnossapidettävien laitteiden
elinikään. Voitelu on perusasioita, kun
tavoitteena on yrityksen käyttövarmuuden parantaminen.
Tutkimukset osoittavat, että koneiden
ja laitteiden ennenaikaisista vikaantumisista jopa puolet johtuu puutteellisesta voitelusta (kuva 1 puutteellinen
voitelu ja likaantuminen yhteensä).
Voiteluhuoltoon panostaminen on
kannattavaa ja vaikka voiteluhuollon
osa kunnossapitobudjetista on pieni,
voidaan voitelulla vaikuttaa suureen osaan kunnossapitobudjettia.
SKF Lubrication Management (LM)
–voitelun hallinnan ohjelmalla selvi-
Mikä SKF Lubrication
Management
-prosessi on?
SKF Lubrication Management -prosessi on kehitetty tunnistamaan
tarvittavat parannuskohteet asiakkaan
voiteluohjelmassa ja sen tavoitteena on pyrkiä kohti laadukasta
voiteluosaamista. Oikeanlaisesta ja
onnistuneesta voitelusta puhuttaessa
se voidaan yksinkertaisesti tiivistää
yhteen lauseeseen: oikea määrä
oikeaa voiteluainetta oikeaan aikaan
oikeaan voitelukohtaan oikealla voitelutavalla tai –järjestelmällä.
SKF Lubrication Management voiteluhallinnan polku on vaiheittain
etenevä kehitystie, missä nykytilan
selvittämisestä edetään voitelun kehitysprojektin kautta jatkuvaan parantavaan toimintaan.
• Customer Need Analysis – CNALM voitelutoiminnan yleisanalyysi
• Yksityiskohtainen auditointi
• Kehityssuunnitelma
• Käyttöönotto kentällä
• Jatkuva parantaminen
CNA-LM on lyhyt asiakaskysely
sisältäen 40 peruskysymystä, jotka
käydään läpi yhdessä asiakkaan luona.
Tuloksena on arvio asiakkaan voiteluohjelman tasosta ja samalla tunnistetaan voiteluohjelman vahvuuksia
ja kehitysmahdollisuuksia. Voitelutoiminnan auditointi on CNA-LM
asiakaskyselyä huomattavasti laajempi
ja sisältää paljon kysymyksiä ja usean
päivän työn asiakkaan luona. Auditoinnin tuloksena on kattava raportti
nykyisestä voiteluohjelmasta ja sen
tehokkuudesta sekä suosituksia voiteluohjelman parantamiseksi. Kehityssuunnitelmassa puolestaan annetaan
ehdotuksia parannusmahdollisuuksien
Asennusvirhe
Puutteellinen
voitelu
Likaantuminen
Väsyminen
Kuva 1. Voitelu ja laakerit – kun jokin menee vikaan.
…oikealla
järjestelmällä…
Oikea voiteluaine…
…oikeaan
voitelupisteeseen.
… oikea määrä …
…oikeaan aikaan…
Kuva 2. Oikea voiteluaine oikeaan pisteeseen.
toteuttamisesta. Käyttöönotto kentällä
tarkoittaa mahdollisia toteutettavia
toimenpiteitä voiteluhuollon parantamiseksi. Näitä voivat olla esimerkiksi
voitelumäärien ja voiteluvälien laske-
minen tai koulutuksien järjestäminen.
Jatkuvan parantamisen avulla seurataan voitelusuunnitelman kehitystä ja
tuloksia ja reagoidaan tuleviin muutoksiin.
11
Kunnonvalvontaa
vesivoimalaitoksilla
Voiteluhuoltohenkilön
pätevyyteen
johtavakoulutus
SKF Oy Ab, Inspecta Sertifiointi
Oy, Ammattienedistämislaitos AEL
ja teollisuuden edustajat alkoivat
miettiä voiteluhuoltohenkilöstön
pätevyyteen tähtäävää sertifioitua
koulutusta vuoden 2011 aikana.
Teollisuuden näkemyksen mukaan
tällaiselle koulutukselle on tarvetta ja
kysyntää. Yleisesti voitelu on jäänyt
teollisuudessa liian vähälle huomiolle
ja tehtyihin voitelukartoituksiin ja koulutuksiin osallistuneiden palautteen
perusteella voiteluhuoltohenkilöstö
ei koe työtään arvostettavan tar-
peeksi. Viime aikoina teollisuudessa
on kuitenkin herätty voiteluasioihin
liittyen ja todettu voitelun olevan
tärkeä osa laitteiden käyttövarmuutta.
Nyt voiteluun halutaan panostaa.
Voiteluhuoltohenkilökunta onkin
avainasemassa, kun yrityksen käyttövarmuutta pyritään parantamaan.
Tulevalla koulutuksella pyritään siihen,
että teollisuudessa toimii osaavia ja
motivoituneita voiteluhuoltohenkilöitä.
Ensimmäinen koulutus on tarkoitus
järjestää keväällä 2013. Koulutuksen järjestävät yhdessä SKF ja AEL,
Inspecta Sertifioinnin vastatessa ser-
Aihe
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9.
Kunnossapitostrategiat
Voitelun teoria ja perusteet
Voiteluaineen valinta
Voideltavien sovellusten perusteet
Voiteluaineiden varastointi ja hallinta
Voiteluaineen epäpuhtauksien mittaaminen ja estäminen
Öljyanalyysi
Voiteluaineen kunnonvalvonta, diagnosointi, ennustava
kunnonvalvonta ja yleiset kunnossapitosuositukset
Kulumispartikkeleiden monitorointi ja analysointi
Koulutustunnit yhteensä
Taulukko 1. Koulutuksen sisältö ja koulutustunnit.
12
Taso 1
2,5
4
2,5
4
2,5
2,5
2,5
2,5
1
24
tifioinnista. Koulutusta laatimassa on
ollut lisäksi edustajia paperi-, sellu- ja
terästeollisuudesta.
Lisätietoja koulutuksesta antavat
Matti Pihtola (SKF) puh. 040 550
1139, s-posti [email protected] ja
Timo Virolainen (AEL) puh. 050 530
1513, s-posti [email protected].
Koulutuksen sisältö
Koulutuksen sisältö pohjautuu ISO
18436-4:2008 standardiin ja tentin
hyväksytysti suorittamalla saa tason
1 voiteluhuoltohenkilön pätevyyden.
Myöhemmin tarpeen vaatiessa myös
ylempien tasojen kurssien tarjoaminen saattaa tulla ajankohtaiseksi. Taso
1 sisältää perusteet rasva- ja öljyvoitelusta, voiteluaineiden kunnonvalvonnasta sekä näytteiden otosta.
Tason 1 koulutus suoritetaan kolmen
päivän teoriakoulutuksena, jonka
viimeisenä päivänä on tentti. Koulutus
soveltuu voitelun kanssa tekemisissä
oleville voiteluhenkilöille ja esimiehille sekä niille, jotka ovat kiinnostuneet lisäämään voiteluosaamistaan.
Koulutukseen osallistujilta ei vaadita
aiemmin suoritettuja voiteluaiheisia
koulutuksia.
Myllykoskella ja Vuolenkoskella sähköä kymijoesta tuottava Pato Osakeyhtiö päätti vuonna 2010 investoida
kiinteään kunnonvalvontajärjestelmään. Tällä investoinnilla haluttiin
varmistaa häiriötön tuotanto ja minimoida suunnittelemattomat seisokit.
Padon omistamista vesikoneista 4 on
pystymallisia kaplan turbiineja ja 2 vaakamallisia bit-tyyppisiä kaplan turbiineja.
Näiden kuuden koneen sähkön vuosituotanto pyörii n. 200GWh nurkilla.
Pato Osakeyhtiön miehittämättömillä voimalaitoksilla on tehty mittaavaa
kunnonvalvontaa useiden vuosien ajan.
Tämän ansiosta yhden koneen planeettavaihteesta löydettiin korkeita tärinätasoja vuonna 2007. Vaihdelaatikko
päätettiin avata korkean tärinätason
selvittämiseksi. Tarkastuksessa löydettiin
pari lohjennutta hammasta, jonka seurauksena vaihde lähetettiin valmistajalle
korjattavaksi. Yli 11 kuukauden toimitusaika tiesi suuria tuotannollisia sekä
korjaustyöstä aiheutuvia tappioita.
Vesivoimalaitoksien kunnossapidosta vastaava henkilökunta pyysi
SKF:ltä apua, että vastaavanlaiset pitkät
seisokit voitaisiin välttää. Erinäisten
neuvottelujen ja kartoitusten perusteella SKF tarjosi Pato Osakeyhtiölle
kiinteää kunnonvalvontajärjestelmää
SKF:n ylläpitämällä ohjelmisto- sekä
etävalvontapalvelulla. Pato Osakeyhtiö hyväksyi SKF:n ehdotuksen, jonka
jälkeen voimalaitoksille asennettiin
kiinteät kunnonvalvontajärjestelmät
mittaamaan turbiinien, vaihdelaatikoiden sekä generaattoreiden värähtelyjä.
Kiihtyvyysanturoinnin lisäksi valvotaan myös akselivärähtelyjä useiden
pyörrevirta-anturien voimin.
Värähtelytiedot kerätään IMx-S
kenttälaitteilta SKF:n ylläpitämälle
palvelimelle, josta tiedot analysoidaan
ja raportoidaan sovituin aikavälein
Pato Osakeyhtiölle SKF:n asiantuntijoiden toimesta. Myös Pato Osakeyhtiölle
haluttiin tarjota mahdollisuus nähdä
mittaustuloksia. Tämän takia järjestelmään rakennettiin graafinen käyttöliittymä, josta koneiden kuntoa on
helpompi tarkastella tärinään asetettujen hälytysrajojen perusteella.
SKF:n tarjoama @ptitude Analyst
ohjelman pilvipalvelu etävalvonnalla
tarjosi Pato Osakeyhtiölle edullisen ja
nopean tavan aloittaa kiinteä kunnonvalvonta. Asennetulla kunnonvalvontajärjestelmällä pystyttiin monipuolistamaan ja tihentämään mittaussykliä
kuukaudesta parhaimmillaan sekunnin
välein tapahtuviin mittauksiin.
JONI KIRTOLA
13
Automaattinen
analysointi mittaavassa
kunnossapidossa
voidaan painottaa vikojen vakavuutta
tuotannon, turvallisuuden ja ympäristön kannalta. Näin voidaan parantaa
kunnossapitotoiminnan tuottavuutta,
kun kohteet kunnostetaan kriittisyysjärjestyksessä.
Järjestelmään
soveltuvat koneet
Decision Support (DS) soveltuu hyvin
sellaisiin käyttökohteisiin, joissa on
paljon samankaltaisia komponentteja,
esimerkiksi pumppujen, puhaltimien
ja vaihteiden sekä paperikoneen telan
laakereiden valvontaan. Sillä voidaan
valvoa laakereiden kuntoa, epätasapainoa, linjausvirhettä, hammasvikoja
ja puutteellista voitelua eli samoja
vikatyyppejä, joita valvotaan perinteisillä kunnonvalvonnan menetelmillä
(ks. kuvat 3 ja 4). Jotta DS:n analyysi
olisi luotettava, tulee olla tiedossa
kaikkien siihen liitettyjen koneiden
pyörimistaajuudet ja komponentit:
SKF @ptitude Decision Support
Perinteisestä
kunnonvalvonnasta
automaattiseen
analysointiin
Perinteisesti kunnonvalvonnan mittaustulosten tulkinta on suoritettu
asiantuntijatyönä. Jos mitattavat
koneet ovat toiminnaltaan samankaltaisia, ovat myös esiintyvät vikatyypit
samankaltaisia harvoja poikkeuksia
lukuun ottamatta. Mittausten määrän
lisääntyessä lisääntyy myös rutiininomainen työ. Automaattisen analyysin avulla asiantuntijoiden resurssit
voidaan keskittää paremmin erityisasiantuntijuutta vaativien ongelmien
ratkaisuun.
Täysin tarkkaa automaattista
analyysimenetelmää tuskin koskaan
saadaan kehitettyä, mutta riittää, että
päävikatyypeistä ja epäselvistä tapauksista saadaan hälytys. Pyrkimyksenä
on, että rutiininomainen mittaustulosten analysointi jätettäisiin tekniikan
huoleksi ja epäselvien hälytysten
14
selvittämiseen käytettäisiin asiantuntijan ammattitaitoa. Järjestelmän avulla
saadaan nopeasti tietoon seuraavat
asiat:
•
•
•
•
missä ongelma on?
kuinka vakava ongelma on?
mitä ongelmalle pitäisi tehdä?
mitkä ovat mahdolliset riskit tuotannon, turvallisuuden ja ympäristön kannalta?
Moottorit
• laakerit
• roottorisauvojen lukumäärä
• napojen lukumäärä
• puhaltimen siipiluku
Kuva 2. DS:n kytkeytyminen muihin järjestelmiin
Kuva 1. AKS-hierarkia ylhäältä alas.
SKF @ptitude Decision Support –
järjestelmän toiminta perustuu SKF:n
kehittämään AKS-menetelmään (Asset
Knowledge Science) ja jos-niin –tyyppisten sääntöjen avulla tapahtuvaan
päättelyyn: luotujen sääntöjen, asetettujen komponenttien, syötettyjen
mittaustulosten, asetettujen hälytysrajojen ja kriittisyysluokittelun perusteella
järjestelmä tulkitsee laitteiden kunnon
ja antaa korjaussuosituksen hälytysrajan ylittäville koneille. AKS-menetelmä
on laajennus vika- ja vaikutusanalyysistä (FMEA). Järjestelmästä saa
tarvittaessa hälytystiedot sähköpostiin
ja siinä on kytkentä @ptitude Analystiin, Inspectoriin sekä kunnossapidon
tietojärjestelmiin (ks. Kuva 2).
Kriittisyysluokittelua voidaan
käyttää järjestelmässä itsessään, eli
Pumput
• laakerit
• juoksupyörän siipiluku
Puhaltimet
• laakerit
• puhaltimen siipiluku
Vaihteet
• laakerit
• hammasluvut
• hihnavälitysten välityssuhteet
• hihnanpituus
• hihnapyörien halkaisijat
Sylinterit
• laakerit
15
Kriittisyysluokittelun ja
SRCM-menetelmän
hyödyntäminen ehkäisevän
kunnossapidon suunnittelussa
On myös mahdollista valvoa kokonaisen tuotantolaitteen sijasta vain
yhtä kriittistä kohdetta, esim. laakeria.
Malleja voidaan soveltaa muihinkin
kuin edellä mainittuihin koneisiin,
esimerkiksi kompressoreihin, generaattoreihin, turbiineihin, jauhimiin
ja murskaimiin. Järjestelmä osaa
hyödyntää värähtelymittausten lisäksi
myös prosessitietoa (paine, lämpötila, nopeus) ja aisteihin perustuvia
havaintoja (koneen likaisuus, vuodot,
korroosio).
Käytännön
kokemukset
Kuva 3. DS:n vikanäkymä, havainto pumpun ja puhaltimen
laakeriviasta
DS-järjestelmää on onnistuneesti
sovellettu Online-mittauksiin perustuviin kohteisiin. Syntyneet säästöt ovat
olleet huomattavia. SKF:n tutkimuksen
mukaan eräässä metallinjalostusalan
teollisuusyrityksessä tuotantotehokkuus kasvoi 3%, seisokkiaika vähentyi
1% ja samalla kunnonvalvonnan mittaustulosten tulkintaan käytetty aika
vähentyi jopa 75%.
Järjestelmän soveltuvuutta offline-,
eli reittimittauksiin perustuviin kohteisiin tutkitaan parhaillaan valmistumassa olevassa opinnäytetyössä.
Hyödyt
loppuasiakkaalle
Järjestelmän käyttöönoton myötä
voidaan vähentää tavanomaisen,
suorittavan analyysin tekoa, jolloin voidaan keskittyä paremmin vaikeampien
vikatapausten käsittelyyn ja muuhun
ennakoivaan työhön. Välillä voi tulla
eteen myös tilanne, jolloin ei kiireen
takia ehditä analysoida mittauksia. Tietokoneen suorittaman analyysin ansiosta kaikki mittaustulokset saadaan
16
Maailma muuttuu, mutta joiltakin
osin melko hitaasti. Vuodesta toiseen teollisuuslaitosten yhteydessä
keskustellaan siitä, miten pienimmällä mahdollisella taloudellisella
panostuksella voidaan saavuttaa
mahdollisimman korkea laitoksen
käyntiaste ja sitä kautta paras mahdollinen tulos.
Säästö- ja tehostuskohdevalikoimissa
usein keskeisimmällä paikalla on
kunnossapito, jossa kuitenkin suorat
säästökeinot on monessa paikassa jo
loppuun käytetty. Tällöin ainoaksi vaihtoehdoksi jää toiminnan tehostaminen
ja järkevöittäminen. Usein kuitenkin
ongelmana hyvissäkin suunnitelmissa
ja aikeissa on nopean tuloksenteon vaatimuksen sekä henkilöstön
nopeutuneen työkierron aiheuttama
lyhytjänteisyys. Menestyminen vaatii
selkeän kunnossapitostrategian ja siinä
pitäytymisen vuodenajoista ja henkilöstön vaihdoksista riippumatta. Vain
pitkäjänteisellä ja suunnitelmallisella
toiminnalla on mahdollista saavuttaa
pysyviä parannuksia niin kunnossapidon tulokseen kuin henkilöstön tuottavuuteenkin, jotka molemmat yhdessä
antavat yritykselle edellytykset pärjätä
markkinoilla. Artikkelissa esiteltävät
kriittisyysluokittelu sekä RCM (Reliability
Centered Maintenance) –menetelmän
pohjalle rakentuva SRCM (SKF Reliability Centered Maintenance) -analyysi
Kuva 4. DS:n hierarkianäkymä, havainto pumpun laakerin sisä-,
ulkokehä- ja vierintäelinviasta
luotettavasti analysoitua. Kunnonvalvontatietämys sijaitsee järjestelmässä
itsessään, minkä vuoksi DS voidaan
ottaa käyttöön myös yrityksissä, joissa
ei ole aikaisempaa kokemusta kunnonvalvonnasta. Kaiken kaikkiaan pyrkimyksenä on yrityksen kannattavuuden
lisääminen kunnossapidon tuottavuuden parantamisen avulla.
PAULI HÄNNINEN
Käyttö ja kunnossapito on merkittävin yksittäinen tekijä laitteen elinkaarikustannuksista, joten harkitulla ja toimivalla kunnossapitostrategialla on mahdollisuus
suuriin säästöihin
17
ovat monille käsitteinä tuttuja, ja oikein
hyödynnettyinä ne ovat keskeisiä osia
tuotantolaitoksen onnistuneen kunnossapitostrategian toteutuksessa.
Kriittisyysluokittelun perusajatus on
jakaa valitun alueen laitteet eri luokkiin
(esimerkiksi A, B, C) sen perusteella, minkälaisia vaikutuksia kukin
laite vikaantuessaan aiheuttaa. Mitä
tahansa luokittelumenetelmää käytetäänkin, vaikutuksia arvioidaan ainakin
turvallisuuden, ympäristön, tuotannonmenetyksen ja mahdollisten muiden kustannusten (laatu, korjaus jne.)
osalta. Suurimmalta osin kriittisyysluokittelun käytännön työ on keskustelua
eri osapuolten välillä. Onnistuneen
luokittelun edellytyksenä on riittävän
suuri ja monipuolinen osallistujajoukko,
jotta eri näkökulmat ja tieto-taito tulevat luokittelussa huomioitua.
Tuotanto ja kunnossapito näkevät usein laitteen tärkeyden keskenään eri tavalla, kuten myös kentällä
olevat työntekijät ja konttorissa istuvat
päälliköt. Luokittelussa on hyvä olla
vetäjä, joka varmistaa tehokkaan ja
laadukkaan etenemisen sekä huolehtii, että eri osastojen luokittelut ovat
linjassa keskenään. Yksinkertaistettuna
kriittisyysluokittelu auttaa tunnistamaan ne laitteet, jotka suuren tuotannonmenetysriskin takia tarvitsevat
varalaitteen tai joiden vikaantuminen
pitää tavalla tai toisella pystyä estämään sen seurannaisvaikutusten takia.
Usein kuitenkin käytännön kokemus
on osoittanut nämä laitteet kriittisiksi
ilman luokitteluakin. Monissa yleisesti
käytetyissä kriittisyysluokittelupohjissa
(Esim. PSK:n standardi 6800) on lisäksi
laitteen vikaantumisväliä (vikaantumisen todennäkköisyyttä) kuvaava sarake,
joka täytetään laitteen historiatietojen
ja käytännön kokemusten pohjalta.
Eksponentiaalisesti kasvava arvo on
sitä suurempi mitä lyhyempi vikaantumisväli on. Käytettäessä tätä arvoa
18
AMST (Asset Management Support Tool) on SKF:n ohjelmisto SRCM –analyysin työkaluksi.
kasvamisesta ovatkin jotain sellaista,
mitä rahalla ei voi mitata.
Maailman on mahdollista muuttua vasta, kun kriittisyysluokittelusta
saatuja tietoja hyödynnetään ja niistä
jalostetaan pysyviä toimintatapoja
sekä kunnossapitodon että tuotannon
puolelle. Parhaimmillaan kriittisyysluokittelu on oleellinen osa kunnossapitostrategiaa. Kriittisyysluokittelun avulla
rajalliset resurssit ja toimenpiteet
saadaan kohdennettua oikeille laitteille,
joita ovat siis toiminnan kannalta kriittisimmät laitteet, mutta myös ne, jotka
nykyisellään korkean vikaantumistiheyden kautta nousevat kriittisiksi vieden
runsaasti kunnossapidon resursseja.
Kriittisyysluokittelun tulee siis myös
ohjata kohti toistuvasti vikaantuvien
laitteiden ongelmanratkaisua.
Mitä siis kriittisille
laitteille tulisi tehdä?
Vikamuotojen ja niiden vaikutusten arviointi on keskeinen osa SRCM-prosessia
kriittisyyden riskitekijöiden kertoimena,
kriittisiksi laitteiksi nousee useita sellaisia laitteita, jotka eivät esim. laitoksen
suunnitteluvaiheessa sitä olisi.
Kriittisyysluokittelu itsessään ei siis
juurikaan tuo säästöä tai tehokkuutta
kunnossapitoon. Luokittelun tekeminen
”pöytälaatikkoon” on usein resurssien
tuhlaamista, joskin SKF:n vetämissä
luokitteluissa mukana olleiden palautteet hyvästä keskustelusta sekä käytön
ja kunnossapidon välisen ymmärryksen
SRCM–analyysi on SKF:n RCM-analyysiin pohjautuva menetelmä laitteiden
kunnossapito-ohjelman määrittämiseksi. SRCM prosessi määrittää
laitteelle ne tehtävät, joiden avulla laite
täyttää sille asetetut vaatimukset vallitsevissa prosessiolosuhteissa. Optimoitu
analyysi säästää aikaa ja resursseja
perinteiseen RCM-analyysiin verrattuna, mutta tulokset ovat molemmilla
menetelmillä lähes vastaavat
SRCM-analyysi aloitetaan rajaamalla prosessista toiminnallinen
järjestelmä ja määrittämällä sen päätoiminnot. Tämän jälkeen tunnistetaan
järjestelmän keskeisimmät toiminnalliset viat sekä niihin vaikuttavat laitteet.
Seuraava vaihe on selvittää laitteeseen
liittyvien komponenttien toiminnot ja
dominoivat vikamuodot sekä niiden
vaikutukset ja seuraukset. Merkittäviä
seurauksia aiheuttavien vikojen osalta
tunnistetaan vikojen syyt ja määrite-
tään sellaiset kunnossapitotehtävät,
joilla vian aiheuttajat voidaan eliminoida, vaurion syntyminen ennaltaehkäistä tai vähintäänkin havaita syntynyt
vaurio ajoissa. Tehtäville määritetään
aikataulut ja suorittava osasto. Tiedot
syötetään laitoksen toiminnanohjausjärjestelmään, josta ne erääntyvät
suoritettaviksi oikea-aikaisesti. Tehtävät
jakaantuvat pääsääntöisesti määräaikaistarkastuksiin ja –huoltoihin, kunnonvalvontamittauksiin sekä operaattoreiden tekemiin tarkastuksiin.
SRCM-prosessin avulla saadaan
usein nostettua esille sellaisia piileviä
vikoja sekä käyttövarmuuteen liittyviä
ongelmia, joita tyypillisesti päivittäisen tekemisen keskellä ei huomata.
Analyysin avulla myös mm. operaattoreiden kenttäkierrostoimintaa voidaan
kehittää mielekkäämmäksi ja tehokkaammaksi, koska kaikille operaattorikierrokselle tuleville tarkastuksille on
selkeä peruste ja turhat asiat voidaan
jättää tekemättä. SKF:n ODR (Operator
Driven Reliability) –toimintaan liittyvät
työkalut (@ptitude Analyst –ohjelmisto
ja Microlog Inspector –tiedonkeruulaite)
osaltaan tehostavat ja helpottavat operaattorikierrosten tekemistä ja kerätyn
tiedon hyödyntämistä sekä parantavat
käytön ja kunnossapidon yhteistyötä.
Yhteenveto
Artikkelissa käsitellyt kriittisyysluokittelu ja SRCM –analyysi ovat keskeiset
osat menestyvän tuotantolaitoksen
kunnossapitostrategiaa. Laadukkaan
luokittelun sekä analyysin avulla jokaiselle laitteelle kohdistuu perustelluista
syistä oikeanlaiset kunnossapito- /
tarkastustehtävät oikeiden henkilöiden
toteuttamana oikea-aikaisesti. Vaikea
sitä on paremminkaan tehdä.
Tuukka Salonen
19
Koulutus Kevät 2013
Värähtelyanalysoijien pätevöintiin
valmentava koulutus - Taso I
lutus
Uusi kou
29.–31.1.2013
Viimeinen ilmoittautumispäivä 12.1.2013
Hinta: koulutus 1.030 e; sertifiointikoe 550 e
Koulutuspaikka: Oy SKF Ab, Linnoitustie 11, Espoo
SKF Laakerien asennus ja huolto
9.–11.4.2013
Viimeinen ilmoittautumispäivä 26.3.2013
Hinta: 1 030 e
Koulutus järjestetään yhteistyössä AEL:n kanssa
Koulutuspaikka: AEL, Kaarnatie 4, Helsinki
Pyörivien koneiden tasapainotus ja dynaaminen
käyttäytyminen
6.–7.2.2013
Viimeinen ilmoittautumispäivä 23.1.2013
Hinta: 890 e
Koulutuspaikka: Oy SKF Ab, Linnoitustie 11, Espoo
Voitelijan pätevöintiin
lutus
Uusi kou
valmentava koulutus - Taso I
17.–19.4.2013
Viimeinen ilmoittautumispäivä 3.4.2013
Koulutus järjestetään yhteistyössä AEL:n kanssa
Sertifiointikoulutuksen hinta pätevöitymiskokeen kanssa
1 400 e
Koulutuspaikka: Oy SKF Ab, Teollisuustie 6, Muurame
Suunnitelmallisuus teollisuuden kunnossapidossa
13.–14.2.2013
Viimeinen ilmoittautumispäivä 30.1.2013
Hinta: 890 e
Koulutuspaikka: Oy SKF Ab, Linnoitustie 11, Espoo
Liukulaakerien kunnonvalvonta ja suojausjärjestelmät
7.3.2013
Viimeinen ilmoittautumispäivä 22.2.2013
Hinta: 510 e
Koulutuspaikka: Oy SKF Ab, Linnoitustie 11, Espoo
Teollisuuden voitelujärjestelmät ja niiden huolto
13.–14.3.2013
Viimeinen ilmoittautumispäivä 28.2.2012
Hinta: 890 e
Koulutus järjestetään yhteistyössä AEL:n kanssa
Koulutuspaikka: Oy SKF Ab, Teollisuustie 6, Muurame
SKF Värähtelyanalyysi Taso 1
19.–21.3.2013
Viimeinen ilmoittautumispäivä 5.3.2013
Hinta: 1 030 e
Koulutuspaikka Oy SKF Ab, Linnoitustie 11, Espoo
Microlog –järjestelmän perusteet
10.–11.4.2013
Viimeinen ilmoittautumispäivä 27.3.2013
Hinta: 720 e
Koulutuspaikka: Oy SKF Ab, Linnoitustie 11, Espoo
20
Työstökoneiden laakeroinnit
lutus
Uusi kou
15.–16.5.2013
Viimeinen ilmoittautumispäivä 30.4.2013
Hinta: 890 e
Koulutuspaikka: Oy SKF Ab, Linnoitustie 11, Espoo
Teollisuuspuhaltimien kunnossapito
21.5.2013
Viimeinen ilmoittautumispäivä 7.5.2013
Hinta: 510 e
Koulutus järjestetään yhteistyössä AEL:n kanssa
Koulutuspaikka: AEL, Kaarnatie 4, Helsinki
Vierintälaakerien rasvavoitelu
22.5.2013
Viimeinen ilmoittautumispäivä 8.5.2013
Hinta: 510 e
Koulutuspaikka: Oy SKF Ab, Linnoitustie 11, Espoo
Laakerivauriot
23.5.2013
Viimeinen ilmoittautumispäivä 9.5.2013
Hinta: 510 e
Koulutuspaikka: Oy SKF Ab, Linnoitustie 11, Espoo
Laakeripäivät Seminaari
5.–6.6.2013
Viimeinen ilmoittautumispäivä 22.5.2013
Hinta: 950 e
Koulutus järjestetään yhteistyössä AEL:n kanssa
Koulutuspaikka: AEL, Kaarnatie 4, Helsinki