Voiko lapsellakin olla kaksisuuntainen mielialahäiriö - ADHD

Transcription

Voiko lapsellakin olla kaksisuuntainen mielialahäiriö - ADHD
2/2012
ADHD-liiton jäsenlehti
Voiko lapsellakin olla kaksisuuntainen
mielialahäiriö? s. 10
Afrikan tähtiä
- arkea ja elämää ulkomailta
adoptoitujen lasten kanssa s. 24
Olisiko mindfulnessista apua
keskittymisvaikeuksiin? s. 28
sisällys
Tässä numerossa
3Pääkirjoitus
ADHD-liitto ry edistää ja tukee adhdoireisten (Attention Deficit Hyperactivity
Disorder) henkilöiden kuntoutusta, koulutusta, hoitoa, kasvatusta ja persoonallisuuden kehitystä. Liitto toimii adhd-perheiden, opetus-, terveys- ja sosiaalialan
ammattilaisten sekä muiden adhd:stä
kiinnostuneiden yhdyssiteenä.
ADHD-LIITTO RY,
ADHD-FÖRBUNDET RF
Sitratie 7, 00420 HELSINKI
Puh. 050 354 4325
Faksi (09) 4541 1123
[email protected]
www.adhd-liitto.fi
PUHELINNEUVONTA ma-pe klo 9–11
Puh. 040 541 7696
Toiminnanjohtaja (22.6.2012 saakka)
Virpi Dufva
Puh. 045 636 1841
[email protected]
Vastaava järjestösuunnittelija
(toiminnanjohtajan sijainen
23.6.2012 alkaen)
Mirjami Koivunen
Puh. 050 400 6478
[email protected]
4Puheenjohtaja
5Lyhyesti
10
Voiko lapsellakin olla kaksisuuntainen
mielialahäiriö?
17Kirjaesittelyt
18
ADHD-keskuksessa huoli otetaan vakavasti
20Jäsenyhdistykset
24
Afrikan tähtiä
27
Erityinen nainen
‒ Lyhytelokuva adhd:n maailmasta
28
Mindfulnessista apua keskittymisvaikeuksiin?
30
Oman elämänsä sankari
‒ Nuorten palvelupolut tutuiksi
ADHD-liiton toimisto on suljettuna
kesätauon ajan 22.6. - 5.8.2012.
Tiedottaja Jari Hämäläinen
Puh. 045 636 1842
[email protected]
Toimistosihteeri Arja Salo
Puh. 050 354 4325
[email protected]
Kuntoutussuunnittelija
Puh. 040 777 1207
Kuntoutussihteeri Tuuli Korhonen
Puh. 045 657 7876
[email protected]
POHJOIS-SUOMEN ALUETOIMISTO
Isokatu 47, 90100 OULU
Järjestösuunnittelija
Anu Kippola-Pääkkönen
Puh. 045 657 8720
[email protected]
ADHD-LIITON HALLITUKSEN
PUHEENJOHTAJA
Teija Jalanne
Puh. 040 778 2677
[email protected]
2/ 2 0 12
Voit antaa rahalahjoituksen liiton työn
tukemiseksi jollekin seuraavista tileistä:
SAMPO: 800017-71010197
Nordea: 126230-112404
Osuuspankki: 578010-214497
ADHD-liitto ry:n rahankeräyslupa numero 2020/2010/4417. Lupa on voimassa 3.5.2011–
31.12.2012 koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta.
2
pääkirjoitus
Hyvät ADHD-lehden lukijat
N
dessä. Liiton yhtenä
perustehtävänä on
adhd-tietoisuuden
lisääminen ja tästä
syystä olemme olleet mukana toteuttamassa tätä julkaisua.
Pian on aika astua kesälaitumille.
Niin me myös täällä liiton toimistolla
teemme. Toimisto
on suljettuna 22.6.–
5.8.2012 välisen
ajan. Itse siirryn
kesäloman jälkeen
uusiin työtehtäviin toisaalle. Kiitän kaikkia ADHDliiton ja jäsenyhdistysten toimijoita sekä muita yhteistyökumppaneita lähes kuusi vuotta kestäneestä
yhteistyöstä ja toivotan kaikille lehden lukijoille oikein hyvää kesää ja jatkoa.
Viime vuoden alkupuolella adhd-aikuisten lääkekorvausasia nousi esille Kelan tarkennettua metyylifenidaattivalmisteisten adhd-lääkkeiden peruskorvattavuuden ikärajoja. Tämän vuoden alkupuolella
kuulimme hyvänä uutisena, että yksi lääkevalmiste
on nyt saanut aikuisten osalta peruskorvattavuuden.
ADHD-liitto jäsenyhdistyksineen jatkaa omalta osaltaan vaikuttamistyötä adhd-oireisten lasten ja nuorten sekä aikuisten erilaisten tuki- ja hoitomuotojen
saatavuuden lisäämiseksi. Työtä riittää, mutta tiiviillä
ja rakentavalla yhteistyöllä saadaan enemmän hyvää
aikaiseksi.
Käypä hoito -suositus on lasten ja nuorten osalta
päivitetty tänä vuonna. Nyt olisi tärkeää saada vastaava Käypä hoito -suositus myös adhd-aikuisten osalta.
Kevään aikana liitto on ollut mukana työstämässä
uutta ADHD-kirjaa, josta tarkemmin myös tässä leh-
Virpi Dufva
Toiminnanjohtaja
ADHD-liitto ry
Kustantaja ja julkaisija
ADHD-liitto ry
Sitratie 7
00420 HELSINKI
tilaukset ja tilauslaskutus
Päätoimittaja
Virpi Dufva
puh. 045 636 1841
Ilmoitushankkija
Reima-Media Oy, Reima Hätinen
puh. (09) 8044 087
Toimitussihteeri
Jari Hämäläinen
puh. 045 636 1842
Painopaikka
Kirjapaino Uusimaa, Porvoo
ADHD-liitto ry, puh. 050 354 4325
faksi (09) 4541 1123
[email protected]
taitto
Jari Hämäläinen
Kuvat
Futureimagebank.com tai kuvaaja
mainittu jutun yhteydessä
Toimituskunta
Teija Jalanne
Virpi Dufva
Marjatta Sievers
Arja Havilo
Jari Hämäläinen
Ilmestymisajat
1/2012
2/2012
3/2012
4/2012
Aineistot
27.1.12
7.5.12
9.8.12
9.11.12
3
ADHD-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.
Tilaushinnat
Kestotilaus 35 euroa, lahjatilaus
(jäsenet) 20 euroa. Jäsenille lehti tulee
jäsenetuna.
Tässä lehdessä julkaistut artikkelit ja
kirjoitukset eivät välttämättä edusta
ADHD-liiton, toimituskunnan, päätoimittajan tai toimitussihteerin
näkemyksiä.
ISSN: 1459-5753
Ilmestyy
viikko 9
viikko 23
viikko 37
viikko 50
2/ 2 0 12
Kuva Silva Lehtinen
yt kädessäsi oleva lehti on ulkonäöllisesti uudistunut. Olemme halunneet päivittää ulkoasua
melko pitkän tauon jälkeen. Huomiota on kiinnitetty myös tekstin luettavuuteen ja asetteluihin.
Edellisessä lehdessä kerroimme liiton uusista wwwsivuista, jotka avattiin alkuvuodesta. Sivuilla on käyty ahkerasti ja olemme saaneet uudistuksesta hyvää
palautetta. Mikäli et ole vielä käynyt tutustumassa,
niin osoite on www.adhd-liitto.fi
puheenjohtaja
Aurinkoista alkanutta kesää
kaikille lukijoille!
M
eneillään oleva toimintakausi
on ehtinyt jo kesän kynnykselle, ja paljon on tapahtunut
adhd-kentälläkin, niin jäsenyhdistysten kuin liitonkin osalta. Tulevan kesän aikana jäsenyhdistykset järjestävät yksin tai yhdessä muiden jäsenyhdistysten kanssa erilaista vapaa-ajan
toimintaa, mikä tuo kaivattua vaihtelua loma-aikaankin. Osallistukaa, tutustukaa uusiin ihmisiin ja perheisiin,
nauttikaa ja voimaantukaa vertaistuesta kukin omalla tavallanne.
mä, jossa suurin osa elinkaarestamme
kuluu. Nämä elämän osa-alueet kaipaisivat myös omat ohjeistuksensa,
joita noudatettaisiin koko maassa.
Maamme päättäjät pitäisi saada konkreettisesti tietoisiksi niistä rajoitteista,
joita yhteiskunnassamme edelleen on
olemassa esimerkiksi adhd-oireisten
henkilöiden työllistymiselle, huolimatta siitä, että tietoa on saatavilla,
ja koulutusta näista asioista on järjestetty jo pitkään. Pelkkä tietoisuus ei
todellakaan riitä, vaan tämän lisäksi
maamme päättäjien niin kunta- kuin
valtiotasollakin tulisi laatia selkeä
ohjeistus eri viranomaisia ja toimijoita varten, jotta myös adhd-oireiset
henkilöt voisivat tasavertaisina tavoitella niin opiskelu- kuin työpaikkojakin. Tämän kaiken lisäksi tulisi
myös pyrkiä turvaamaan jo saadun
opiskelu- tai työpaikan pysyvyys, sillä tiedämme kaikki varsin hyvin, että
hyvin monen adhd-oireisen aikuisen
ongelma ei esimerkiksi ole saada
työpaikkaa, vaan säilyttää työpaikkansa. Tälle asialle täytyy olla jotain
tehtävissä. Tämä vaatii sitkeyttä ja
ponnisteluja, mutta mahdotonta se ei
voi olla.
Olemme iloinneet jo jonkin aikaa
Käypä hoito -suosituksen olemassaolosta lasten ja nuorten osalta. Toivottavasti saamme pian samanlaisen
suosituksen myös aikuisille adhd-oireisille henkilöille. Vai olisiko meidän sittenkin toivominen jotain vielä
parempaa? Adhd-oireisten ihmisten
elämä ei ole vain diagnosointia, hoitoa ja kuntoutusta, vaan se on myös
paljon muuta. Hyvin olennainen osa
ihmisen elämää on koulutus ja työelä-
Tänä keväänä moni adhd-oireinen
lapsi ja nuori saa jälleen opintonsa
päätökseen, ja haluankin näin palstani kautta onnitella paitsi kaikkia
jälleen vuoden koulutyössä uurastaneita myös heidän vanhempiaan, jotka sitkeydellään, ymmärryksellään
ja rakkaudellaan ovat mahdollistaneet opintojen sujumisen hankalinakin hetkinä. Koulun päätösjuhla on
kaikkien juhla, siellä ei diagnooseja
kysellä ja ilon kyynel kimmeltää yhtä kirkkaasti jokaisen vanhemman ja
läheisen silmäkulmassa. Onnittelut
2/ 2 0 12
4
kaikille parhaansa yrittäneille opiskelijoille ja heidän läheisilleen!
Kesäkuu
Kesäkuussa, kesäkuussa
hehkuu maassa,
hehkuu puussa
monta kirjavaa
kukkaa tuoksuvaa.
Sirkutusta, kujerrusta
sirinää ja maiskutusta
kaikkialla soi.
Kaikki vihannoi.
Sinisenä järvi hohtaa,
pääsky liitää, melkein kohtaa
taivaan sinisen,
pilven valkoisen.
Kiittää tahdon kesäkuusta,
kukkivasta tammipuusta,
kesän syliin jään,
lämpöön lempeään.
(Anna-Mari Kaskinen:
Kodin iltakirja, Kirjapaja,
1997)
Kesän sylissä, lempeässä lämmössä
Teija Jalanne
hallituksen puheenjohtaja
ADHD-liitto ry
[email protected]
lyhyesti
ADHD-liiton
kevätkokous
pidettiin 21.4.2012
ADHD-liiton sääntöjen mukainen kevään liittokokous pidettiin jälleen Helsingissä keväisen sään vallitessa. Kokouksessa käytiin läpi toiminnanjohtaja Virpi
Dufvan esitteleminä mm. vuoden 2011
toimintakertomus sekä tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus 2011. Liiton hallitukselle ja tilivelvollisille myönnettiin tili- ja
vastuuvapaus.
Liiton vastaava järjestösuunnittelija Mirjami Koivunen esitteli vuoden 2012 tarkennetun toimintasuunnitelman pääkohdat
sekä talousarvion. Molemmat kohdat hyväksyttiin sellaisinaan.
Muissa asioissa toiminnanjohtaja Dufva
kävi vielä läpi ADHD-liiton tulevaa strategiaan vuosille 2013-2015.
Syksyn liittokokous pidetään marraskuussa, ja paikkana tällä kertaa on Varkaus.
Neuroplastisuusterapian
vaikuttavuutta tutkitaan
Helsingissä
Psykoterapiakeskus Vastaamo toteuttaa yhteistyössä
Helsingin yliopiston kognitiotieteiden laitoksen ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön kanssa tutkimuksen, jossa
testataan uuden hoitomuodon vaikutuksia adhd:n oireisiin.
Neuroplastisuusterapian on osoitettu vähentävän adhdhenkilöiden oireita huomattavasti ja pysyvämmin kuin
lääkkeet, mutta tulosten varmistamiseksi tarvitaan vielä
lisää tutkimusta.
Neuroplastisuustutkimukseen osallistuvat adhd-diagnosoidut henkilöt pelaavat tietokonepelejä tai katsovat elokuvia oppien samalla ohjaamaan aivotoimintaansa tietokoneen avulla. Aivotoimintaa mitataan täysin turvallisen
EEG-laitteen avulla terapiaistunnoissa, joita jokaiselle potilaalle järjestetään noin neljäkymmentä. Istunnot alkavat
elokuussa ja tutkimukseen otetaan vielä muutamia täysiikäisiä henkilöitä.
Yhteensä tutkimuksessa on n. 60 adhd-diagnosoitua
henkilöä, joista 30 aloittaa tutkimuksessa elokuussa 2012
ja 30 tammikuussa 2013. Terapiaistunnot järjestetään
Psykoterapiakeskus Vastaamon Malmin toimipisteessä.
Lisätietoa tutkimuksesta löytyy Psykoterapiakeskus Vastaamon verkkosivuilta osoitteesta www.vastaamo.fi/adhd.
ADHD-liiton sopeutumisvalmennusta
10.-11.11.2012 Teemakurssi
vanhemmille, joiden adhd-oireinen lapsi on varttunut aikuiseksi
Tavoitteet:
- tiedon saaminen adhd:stä ja sen liitännäisoireista
- käytännön keinojen saaminen adhd-oireisen tukemiseksi
- vertaisuuden kokemuksen saaminen
- omien voimavarojen tukeminen
Ilmoittautuminen:
puhelimitse 045 657 7876 tai [email protected]
Kurssilaisten omavastuuosuus on 50€/hlö (sisältää majoituksen ja täysihoidon)
Kurssipaikka: Palvelukeskus Iiris, Helsinki
Hakuaika päättyy: 30.9.2012
5
2/ 2 0 12
2/ 2 0 12
6
HAASTAVASTI KÄYTTÄYTYVÄN LAPSEN TUKEMINEN
Koulutus to 20.9.2012 klo 8.30–16.00, Sokos Hotel Kimmel, Itäranta 1, Joensuu
ADHD eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö voi asettaa monella tapaa haastetta oppimiseen ja vuorovaikutustilanteisiin. Myönteiset kasvatuskäytännöt lisäävät lapsen ja koko perheen hyvinvointia ja parantavat
ADHD:n ennustetta. ADHD-liitto yhdessä Suomen Lastenhoitoyhdistyksen ADHD-keskuksen kanssa järjestävät koulutustilaisuuden, jonka tarkoituksena on lisätä ymmärrystä haastavasti käyttäytyvää lasta kohtaan ja
antaa vinkkejä kasvatuskäytäntöihin. Koulutus on suunnattu sosiaali- ja terveysalan ja päivähoidon henkilöstölle sekä muille lasten ja perheiden kanssa toimiville ammattihenkilöille ja opiskelijoille.
OHJELMA
8.30–9.00
Ilmoittautuminen ja kahvit
9.00–9.10
Koulutuspäivän avaus,
Silve Serenius-Sirve, yksikönjohtaja, ADHD-keskus
9.10–10.10
Haastavasti käyttäytyvä lapsi
- oireiden neurobiologisia ja psykososiaalisia taustamekanismeja,
Marianna Savio, LL, lastenpsykiatrian ylilääkäri, PKSSK
10.10–11.10
Varhainen tuki ja käytöshäiriöiden ennaltaehkäisy,
Silve Serenius-Sirve, yksikönjohtaja, PsM, psykologi, ADHD-keskus
11.10–12.30
Lounas
12.30–13.30
Koko perheen huomioiminen ja tuen tarve,
Minna Kuosmanen, lapsiperhetyön asiantuntija, terveydenhoitaja ylempi AMK,
ADHD-keskus
13.30–14.00
Kahvit
14.00–15.45
Menetelmiä haastavasti käyttäytyvän lapsen arjen tukemiseksi
(parhaiten sovellettavissa alle kouluikäisille ja alakoululaisille lapsille),
• vuorovaikutus
• myönteisen käyttäytymisen vahvistaminen
• palautteet, käskyt, palkkiot, rajat…
Silve Serenius-Sirve, yksikönjohtaja, PsM, psykologi, ADHD-keskus
Anu Kippola-Pääkkönen, järjestösuunnittelija, YTM, toimintaterapeutti,
ADHD-liitto ry
15.45–16.00
Kiitokset ja loppusanat,
Anu Kippola-Pääkkönen, järjestösuunnittelija, ADHD-liitto ry
Sitovat ilmoittautumiset koulutukseen viimeistään pe 31.8.2012 ADHD-keskukseen,
[email protected] tai 09 3294 5520. Ilmoittautumisen yhteydessä mainitse nimesi, laskutusosoite, puhelinnumero ja mahdollinen erityisruokavalio. Koulutusmaksu on 100 € ja ADHD-liiton jäsenyhdistysten jäseniltä
80 € sisältäen ohjelman, aamu- ja iltapäiväkahvit sekä lounaan. Jäsenyys ja jäsenyhdistyksen nimi tulee mainita
ilmoittautumisen yhteydessä. Peruutukset tulee tehdä viimeiseen ilmoittautumispäivään mennessä, myöhemmin
tehtävistä peruutuksista peritään puolet osallistumismaksusta. Mikäli peruutusta ei tehdä lainkaan, peritään koko
osallistumismaksu. Lisätietoja koulutuksesta antaa ADHD-liiton järjestösuunnittelija Anu Kippola-Pääkkönen,
[email protected], puh. 045 657 8720.
Oikeudet ohjelmamuutoksiin pidätetään.
7
2/ 2 0 12
Rakennuspelti
Vila Oy
SOVIPIHAT
RP-Pinnoitus
Helsinki • Puh. 040-4133 771
Oulunsalo
Puh. 040-750 9699
www.sovipihat.fi
Virttaa • Puh. 050-3698 657
Ruuti Jussi Tmi
Suomen
Liikunta-apteekki
Ahvenainen Anssi Tmi
Pori • Puh. 044-5681 766
Huhdantie 7 A, Orimattila
Puh. 050-4611 131
Rakennusedustus
R. Kananen Ky
Jorvaksen Sähkö Oy
Verkkorannantie 20, Nastola
Puh. 044-737 2507
- Kattoremontit
Risto-Matti Jokela
Rakennustyö
Taisto Ollila
Annankatu 8, Salo
Puh. 0400-977 333
- Luontaishoitaja ja
luovuusvalmentaja
Kangasalan Jäähalli Oy
Vauhtimoppi
Finnentie 38, Kangasala
Puh. 03-3577 300, 040-570 5484
av. ma-su 7-23
- Myös kahvoi
VDST-Group
Veljekset Huovila Ay
Rakennus ja
Asennuspalvelu
Ahola
Soltintie 16, Muijala
Puh. 050-511 8024
Kiiminki • Puh. 0400-393 143
Suomen
Savunpoistohuolto Oy
Kärsämäki
Puh. 050-3455 502
JN Security Oy
turvallisuusneuvonantaja
käyttöturvatiedotteet
Espoo • Puh. 040-146 4714
Sevasto
Rakennus
Suvi Ahlfors Oy LKV
Puh. 0400-656 879
www.savunpoustohuolto.fi
Helsinki • Puh. 046-571 8632
Varkauden Akkuhuolto S.
Kallinen Ky
Tilinoiva Oy
P-Syketalo
Pensionaatti Oy
Relanderinkatu 90, 78210 Varkaus
Puh. 0400-987 683
RB-Palvelut Baazo
Puh. 0400-877 146
Opastetus retket ja retkeilyvälineiden vuokraus
Eko-Eriste Oy
Katajaharjunkatu 8, Kuusankoski
Puh. 0400-699 472
[email protected]
Tassu & Tarvike
Sulkavantie 170, Kallislahti
Puh. 044-5588 320
Rakennus ja Remontointi
Tmi J.T. Laine
Sepontie 3, Espoo
Puh. 050-575 8701
Vimpelin
Puu ja Parkki Oy
Puusepäntie, Vimpeli
Puh. 040-565 9077
Juhlapalvelu Anneli Pilpola
Pilpolan Autokorjaamo
Lohja, Karjaa
Puh. 0500-505 836
www.suviahlfors.fi
RJ Metsäpalvelut Oy
Oulu
www.metsastysmatkat.fi
K-Supermarket
Järnvägsgatan 19, Tammisaari
Puh. 019-2126 500
www.k-supermarket.fi
av. ark. 7-21, la 7-18, su 12-21
Varma-Perustus Oy
Kristiinankaupunki
Puh. 045-2355 734
Isonjärvenpää 4 C 26, Espoo
Puh. 045-1311 708
Mesi & Manna Oy
Rakennustoimisto
Aresa Oy
Helsinki
Energy-an Consulting
Raahe
Jokema Oy
Helsinki
Puh. 041-456 8893
Skaffarinkatu 11, Kokemäki
Puh. 02-5461 981
Tamora Oy
Urakointi Niemi J.
Porrassalmenkatu 21 B,
Mikkeli
Puh. 0400-574 451
Elmering Oy
Askola
Puh. 040-181 4327
Laskutaito Lexa Oy
Rimpiläntie 12, 41370 Kuusa
Puh. 044-729 1881
Ortenniitynkuja 8, Vanhalinna
Puh. 044-2747 888
- Sähköiset ohjauslaitteet
teollisuuteen
Kuminatie 16 A 1, Vantaa
Puh. 09-8235 256, 0400-451 947
[email protected]
Perhekoti
Rauhanlinna Ay
Kotipalvelu Kultapisara /
Sisko Huusko
Taksi
Merilehto Mikko
Rauhankatu 20, 26100 Rauma
Puh. 02-825 1658
SM-Korjuu Oy
Mäenkyläntie 13, Mynämäki
Puh. 02-430 7082
Kankitie 7, 48400 Kotka
Puh. 044-575 2037
www.korkuu.fi
Tepan
Remontti ja Rakennus
Taka Lapin Pojat
Taksi
Suvanto Jukka
Sukellus-Valkeala Ay
Suomussalmi
Puh. 0400-188 542
Tmi Eija Tång
Klaukkala
Puh. 040-700 2297
Rakennustyöt
Vanha Rantatie 399, Jorvas
Puh. 09-296 1311, 040-833 2538
- Sähköurakointi ja suunnittelu
Vihtakatu 20 C 1, Järvenpää
Puh. 040-5528 113
Rempakka Oy
Tuusula • Puh. 0500-140 570
www.rempakka.fi
Yhdystie 14, Ivalo
Mäntyläntie 14, Valkeala
Puh. 0400-55 77 65
Kallioimarteentie 13 A 25, Vantaa
Puh. 040-582 6359
Kaarikatu 23 A 6, Oulainen
Puh. 044-555 5819
Mäntsälän Apteekki
Hyrynsalmen Hautauspalvelu
Teija Karppinen
Lohitie 19, Hyrynsalmi
Puh. 08-742 010
Urakointi
Joutsenlahti
ASP Parts Oy
Tottakai
Eläintarvikeliike
Taksipalvelu
J. Rönnholm
Keskuskatu 12, Mäntsälä
Puh. 019-6896 600
Papurikonkatu 20, Pori
Puh. 040-552 1549
www.aspparts.fi
Puh. 040-417 4170
Puh. 040-5721 220
www.jtlaine.fi
Forssa • Puh. 040-5730 799
Voite Oy
Rahikainen Kai Tmi
Fredrikinkatu 61, Helsinki
Puh. 040-456 1313
Mirvan Parturi- ja
Kauneuskulma
Asemakatu 2, Oulainen
Puh. 08-472 740
www.mirvankauneuskulma.fi
Turkhauta
Puh. 044-200 2536
- kymppikatto -
Vastamäentie 140, Lakiala
Puh. 040-752 7409
- Keittiöremontit ja kodin
pienet remontit
Eerola kortistotie 101, Ohkola
Puh. 050-5321 827
Koiramäen
Perhekoti
K-Market Suvela
Oulunkylän
Sähkö Tmi
Rakennus ja Saneeraus
Kiviniemi Oy
Rakennus ja Saneeraus
J. Kiviranta
Reisjärvi
Espoo
Puh. 040-1457 420
Fiskari • Puh. 040-530 1980
Kankaanpää
Puh. 040-547 2877
Valtimon
Sähkötyö Oy
Vammalan Eurokaivin
ja Kuljetus Oy
Vihannesliike
J. Myllynen
Vihdin Maalaus Oy
Teollisuustie 1, Nurmes
Puh. 0500-372 823
Tmi Jan Wessman
Sackleninkatu 20 as 1, Pori
Puh. 02-6370 996
Rakennusurakointi
Tmi Lindlöf Reijo
Hämeenlinna
Puh. 040-515 8140
Toimintaterapia
Sonja Tuohimaa
Varkauden
Vanha Apteekki
Flod Jarkko Tmi
Vaasa • Puh. 045-891 4588
EML-Yhtiöt Oy
Ikkala
Puh. 0400-313 657
Kortekuja 3 H, Sastamala
Puh. 050-3710 430
Relanderinkatu 30, Varkaus
Puh. 017-266 4700
Peikkoahonpolku 25, Kuopio
Puh. 040-755 2754
Vesantti Oy
ProAgria Maatalouden
Laskentakeskus Oy
V-S Rakennusvaraosa
ja Korjaus Oy
TR-Kakkoset Oy
Viikaistentie 342, Laitila
Puh. 040-5821 256
Klaukkala
Puh. 050-5849 467
Tilitoimisto
Liisa Kähkönen Ky
Tilitoimisto
Lokka-Turunen
Tilipalvelu
Satu Nerola Ky
Tulppatie 26, Helsinki
Puh. 09-5491 6000
Rakson
Rakennusliike
Lapua • Puh. 040-5120 962
Toimintaterapia
Eija Vehviläinen
Reposeläntie 1, Kiiminki
Puh. 040-7790 272
Iisvedentie 3, Suonenjoki
Puh. 044-588 4421
Ukon-Ilma Oy
Urakoitsija
Kalevi Seppälä
Sysmäläntie 1, Jyväskylä
Puh. 0400-614 423
Sähköasennukset
Helsinki • Puh. 050-380 5029
Alasuutarintie 5, Kotka
Puh. 05-2288 622
Ylimyksentie 165, Äijänneva
Puh. 0500-746 591
Urheilutie 6, Vantaa
Puh. 020 7472 300
Lauttakatu 6 g 4.krs, Kuusankoski
Puh. 05-5354 070
J. Tuomainen Oy
Sköllerstantie 138, Pinjainen
Puh. 0400-478 522
Tilitoimisto
A. Karppinen Oy
Hallituskatu 11 A, Oulu
Puh. 08-8809 500
Anaskintie 27, Tuusniemi
Puh. 045-2657 360
Teollisuustie 9, Veikkola
Puh. 010 666 1950
Pystykorvantie 6, Littoinen
Puh. 0400-521 411
Tuontikatu 7, Turku
Puh. 02-2779 999
Turun Mittaus- ja
Asennuspalvelu
Turun
Vapaavarasto Oy
Tmi Jukka V. Vainio
Säkylän
Lujitemuovi
Volttikatu 9 A, Kouvola
Puh. 040-5140 610
Putki-Tare
Karhusuontie 256, Säkylä
Puh. 050-357 9143
Talohuolto
H. Volotinen
Talonmiespalvelu
Toni Lehto
Tattoo Cafe Oy
Ratatie 4, Vantaa
Puh. 0440-180 470
Tommilankuja 3,
Noormarkku
Puh. 0400-721 755
Tiilipellontie 4 B, Kempele
Puh. 0400-689 507
Tehomaalaus
M. Karlsson
Tellsell Oy
TH Putkiasennus Oy
Tilintarkastuspalvelut
Reivel Oy
Rovaniemen Kiinteistötyö
Pasmat Oy
Rahtikatu 20, Joensuu
Puh. 0400-275 478
Leirikaari 26 A 8, Espoo
Puh. 044-010 1469
2/ 2 0 12
Kaarikuja 7, Kiukainen
Puh. 044-5693 768
Nisulankatu 78, Jyväskylä
Puh. 050-5299 390
Kujakatu 1, Vaasa
Puh. 050-561 9756
8
Vattuniemenranta 2, Helsinki
Puh. 0400-418 368
Techen Oy
Kairatie 62, Rovaniemi
Puh. 0400-691 200
Tilitoimisto
Riitta Hyry Oy
Hatanpään valtatie 34,
Tampere • Puh. 03-2254 700
Meri-Oulun Äitiys- ja
Perheneuvola
Rantakatu 7 B 18, Oulu
Puh. 040-8610 664
Raudoitus Reipo Oy
Nurmikatu 2, Kerava
Puh. 040-831 2448
Rautarakenne
Leivo Ky
Paatsamakatu 8, Lappeenranta
Puh. 0400-257 595
Porin Puutuote Oy
SMTEC Oy Ltd
Linnan kasarmi, Hämeenlinna
Puh. 03-6824 600
Sähköasennus
K. Forssell
Sähkö-Erkki Oy
Sähkö- ja Rakennuspalvelu
Rauno Gylden
Remonttiapu
Nevalainen Tmi
Rovaniemen
Lähiapu
RM-LVITekniikka Oy
Rauma Cata Oy
Siivous / Kotipalvelu
Eila Kauppila
Koskenkyläntie 288, Myrskylä
Puh. 0400-874 968
Kansankatu 5 A 3, Rovaniemi
Puh. 050-303 7196
Hollmingintie 4, Rauma
Puh. 02-8227 900
Päivin Liikenne Oy
Raitatuote Oy
Asennus
Samsten Tmi
Satamakatu 9 A 5, Rauma
Puh. 0500-785 304
Tasalanaukio 7 A 14, Raisio
Puh. 0400-863 573
Ravintola Hannes
Vappulantie 235, Lohja
Puh. 050-3850 894
Pieneläinhoitola
Päivin Karvaturrit
Pikkulahden Palvelut
Pomelo-Koti Oy
Prismarit Oy
Komerintie 23, Mynämäki
Puh. 044-2099 660
Kauppakatu 22, Raahe
Puh. 040-519 8079
JÄMSÄ
Kurttastentie 14, Rauma
Puh. 0400-593 538
Oulun
Toimistogalleria Oy
Oulun
Vuokrakone Oy
Parturi-Kampaamo
Soiletti
P&P
Betonilattiat Oy
Kauppurienkatu 23, Oulu
Puh. 08-3125 600
Tikkasentie 2, Oulu
Puh. 08-5521 444
Kulmatie 3, Somero
Puh. 0400-195 400
Viilanhakkaajankatu 17 B,
Pori • Puh. 0500-568 909
Korttilankatu 18 as 2, Tornio
Puh. 040-757 3852
Päiväkoti Huvikumpu
Hiukkavaarantie 2, Oulu
Puh. 08-336 411
Tmi Nina Nyström
OJS-Nosto
Arolankaari 6 B 6, Turku
Puh. 044-2812 700
Pirkanmaan Kone- ja
Laiteasennus
Poikeluksentie 900, Sisättö
Puh. 040-5468 150
Pogostan Asuste- ja
Luontaistuote
Tmi Erja Pulkkinen
Mautsintie 8, Ilomantsi
Puh. 040-7730 399
Raahen Porvari- ja
Kauppakoulu
Turuntie 15, Kauttua
Puh. 02-864 8107
Ostostie 5 O 318, Helsinki
Puh. 045-122 8403
Merikatu 2, Raahe
Puh. 08-2237 900
Jamava Tmi
Norsitie 43, Oripää
Puh. 02-766 6144
Niemenkyläntie 110, Ylivieska
Puh. 08-424 848
PL 8 Smithers Oy
PLP-Kivi Oy
Hernepellontie 15 F, Helsinki
Puh. 0400-839 003
Leppäruhkantie 8,
Veneskoski
Puh. 0500-623 570
Puhtipalvelu
Pikku Puutarha
Robbes
Kauppakatu 30 A, Raahe
Puh. 045-110 1120
Palokan
Autohuolto Ky
Parketti Suvala Oy
Helmintie 1 E, Jyväskylä
Puh. 050-5527 825
Terttuseljantie 4,
Hämeenlinna
Puh. 050-572 1966
Pelttarin
Kuljetus Oy
Perhekoti
Honkalyhty Oy
Tiihalantie 19, Kangasala
Puh. 03-377 1186
Mäntsälän
Uunimaakari
Jordasvägen 110, Lindkoski
Puh. 040-5526 442
Parturi-Kampaamo
Eitzu
Keskusaukio 1, Kuusankoski
Puh. 045-139 2236
Perhekoti
Kaurismäki
Kappalaisentie 116, Hausjärvi
Puh. 019-768 464
MÄ-VA Kuljetus Oy
Länsipuisto 20 A, Pori
Puh. 0500-227 169
Louhenkuja 4, Ulvila
Puh. 044-340 5522
Kaanaantie 349, Sälinkää
Puh. 0400-843 213
Maalauspalvelu
Malin
Nikkilän Huolto Oy
Erik Näsintie 6, Söderkulla
Puh. 0400-2020 90
Alinenkatu 36, Uusikaupunki
Puh. 02-844 3553
www.alina.fi
Tmi OM-Huolto
Oriveden
Maalauspalvelu
Oulun
Suolahoitola
Tuusulantaival 42 B 27, Kerava
Puh. 09-2420 241
Piilipuuntie 32, Haarajoki
Puh. 0400-400 744
Tilanhoitajankaari 23 A 5,
Helsinki • Puh. 040-708 6508
Backman Group Oy
Maint Partner Oy
Marskin Maja
Metsäkonepalvelu
Peltomaa Oy
Päiväkoti
Kulkunen Oy
Peltolankaari 15 A 10, Oulu
Puh. 045-651 9511
Piha ja Puutarha
J. Ahvenjärvi
Kymintie 314, Kotka
Puh. 044-509 2312
Käppöstie 2, Nummela
Puh. 045-634 2232
Sinful Skin Tattoo
Oripään
Elementti Oy
Pianoviritys
Ville Kukko
Pyhäniementie 251 / 20,
Kihniö • Puh. 040-5748 903
Siivouspalvelut
Aila Uutela
Laulukuja 4, Helsinki
Puh. 09-5306 540
Pieni Mainostoimisto Turku
Pian Kotipalvelu
Tmi Johanna Niemenmaa
Saanio & Riekkola Oy
Vilhonkatu 8, Salo
Puh. 02-7776 400
Maliskyläntie 129, Nivala
Puh. 044-290 2890
Tmi Pasi Perälä
Kellomäentie 62, Puumala
Puh. 050-521 5495
Salon
Vanha Apteekki
Laituritie 14 B, Pori
Puh. 0400-645 314
Niittyrannantie 156, Kempele
Puh. 040-736 9536
Mökkihuolto Dyster
Holvikatu 1, Imatra
Puh. 0400-658 722
Rantamäki Jarmo Tmi
Niemeläntie 208, Taavetti
Puh. 0400-165 571
Pirttikuja 7, Sotkamo
Puh. 050-407 8006
Särjenmättääntie 1, Lammi
Puh. 0400-103 418
Rami Air
Mechelininkatu 18 A 57,
Helsinki • Puh. 040-544 8345
Taipaleentie 1, Kestilä
Puh. 045-322 6882
Päärnävarrentie 61, Laitila
Puh. 044-2727 232
Suomen
Tykistömuseo
Kurimontie 21-23,
Suomussalmi
Puh. 0400-381 423
Koivusalontie 102, Hyönälä
Puh. 0400-795 318
Raumametals Oy
Sumetek Oy
Rakennusmestarintie 21 B 6,
Turku • Puh. 044-507 1975
Alikyläntie 74, Pori
Puh. 0400-597 529
Tervasuontie 3, Nummela
Puh. 040-5477 466
Steman
Kauppatie 5, Mustasaari
Puh. 050-3588 288
Kenkäkauppa Alina
Ruskatie 11, Orivesi
Puh. 040-751 5789
Isokatu 82, Oulu
Puh. 044-322 3432
LOPPI
Puh. 040-5480 525
Keltamaantie 191, Merijärvi
Puh. 0400-633 975
Rapinkorventie 15, nokia
Puh. 010 8324 300
Micros-Fidelio
Finland Oy
Metson Murskaus Oy
Maansiirto
Asko Hyvärinen Oy
Monipalvelu
Asklöf ja Aaltonen
Kerrolankatu 2, Raisio
Puh. 040-5861 337
Heikkilänjoentie 620, Möykky Lemminkäisenkatu 50, Turku
Puh. 0400-293 666
Puh. 03 039 110
Niittyranta 27, Helsinki
Puh. 0400-462 645
Merijärven
Taksipalvelu
Kankaanseläntie 20, Muhos
Puh. 0400-387 674
Metallityö
J. Annala Oy
Suutarkyläntie 25, Särkisalo
Puh. 0400-822 184
MT-Aita Oy
Kajaaninlinnantie 7 k 175,
Helsinki • Puh. 050-5238 709
Mustion Kuljetus Oy
Syrenvägen 13, Svartå
Puh. 040-586 8516
Kralfix Oy
KTH-Sähkö
RUSKO
Puh. 040-5150 907
Joukahaisenkatu 6, Kotka
Puh. 050-637 27
Kukkapuoti Johanna
Kuljetus-Högström Oy
Kuljetus Kämppä Oy
Hotelli K 5
Köysivalmiste Oy
Kaivuri Koot Oy
Ruosniementie 152 A, Pori
Puh. 02-639 3911
Asennus
Koski & Saloranta Oy
Metsäkaari 5 B 6, Hyvinkää
Puh. 045-630 9081
Kiinteistöhoito Oy
H. Männistö
Pakilantie 18, Alastaro
Puh. 0500-822 845
Suntianmäki 38, Myrskylä
Puh. 0400-718 247
Café Paahtimo
Sysmäntie 38, Sysmä
Puh. 03-717 2060
Kivipalvelu Jämsä Ky
Koivulantie 46, Haukipudas
Puh. 044-594 6106
Tuppikuja 33, Ulvila
Puh. 0400-322 323
ESP
LEVI
Ilmastointi ja Saneeraus Oy
Kotiharjun
Perhekoti
Klaukkalan
Rakennustyö Oy
Kiinteistötoimisto
Antila
Pertteli
Puh. 050-433 6139
Näsiäpolku 2, Klaukkala
Puh. 041-441 8244
9
KAUSALA
Nortamonkatu 6, Rauma
Puh. 02-822 9190
Kullervonkaari 39,
Kuluntalahti
Puh. 050-467 1103
Miharintie 288, Sasi
Puh. 03-3711 241
Kirkkonummen
Maatilapuoti
Eestinkyläntie 316, Kirkkonummi
Puh. 09-298 2075
www.maatilapuoti.fi
Heino Kokkonen Tmi
Korkeakankaantie 91,
Kolkontaipale
Puh. 050-589 4856
2/ 2 0 12
Voiko lapsellakin olla kaksi
Kaksisuuntainen mielialahäiriö (bipolaarihäiriö) on pitkäaikainen mielenterveyden häiriö, jolle
on tyypillistä jaksottainen voimakas mielialan ja toimintakyvyn vaihtelu (1). Häiriössä esiintyy
masennus- ja maniajaksoja sekä vähäoireisia tai oireettomia välivaiheita. Aiemmin sairaudesta
käytettiin oireilua kuvaavaa maanis-depressiivisen häiriön nimikettä.
M
anialla tarkoitetaan mielialan
epänormaalin voimakasta,
perusteetonta kohoamista,
johon liittyy toimeliaisuuden ja puuhakkuuden lisääntymistä, ja jolla voi
olla haitallisia seurauksia (esim. ihmissuhteissa tai raha-asioissa). Hypomanialla tarkoitetaan lievemmin
kohonnutta mielialaa ja toimeliaisuutta, josta ei yleensä ole yhtä suurta haittaa kuin maniasta. Masennus
on pitkäaikaista mielialan laskua,
joka voi lamata toimintakyvyn osittain tai täysin. Oirejaksojen välissä
toimintakyky voi palautua normaaliksi, mutta pitkäaikaisessa häiriössä
toimintakyky voi olla heikentynyt
myös varsinaisten oirekausien välillä. Tyypin I kaksisuuntaisella mielialahäiriöllä tarkoitetaan tilaa, jossa
on esiintynyt masennustiloja ja manioita tai pelkkiä maniajaksoja ilman
masennusta. Sekamuotoisesta tyypin
I kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä
on kyse, jos esiintyy samanaikaisesti
sekä masennuksen että manian oireita vähintään viikon ajan. Tyypin
II kaksisuuntaisella mielialahäiriöllä
tarkoitetaan tilaa, jossa on masennustiloja ja hypomanioita. Mielialajaksot
voivat vaihdella myös erittäin nopeasti, jolloin lyhyet, nopeasti toistuvat
ja vaihtuvat jaksot kestävät tunteja tai
muutamia päiviä (1).
Esiintyvyys
mäisistä sairausjaksoista diagnoosiin
voi olla pitkä, jopa 16 vuotta (1,8).
Amerikkalaisista aikuisista potilaista
30–60 %:lla oireet ovat alkaneet ennen 20 vuoden ikää ja 10–20 %:lla
jo ennen kymmenen vuoden ikää (7).
Suomalaisista kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavista aikuisista 30
%:lla oireet olivat alkaneet ennen 18
vuoden ikää (9). Puhjettuaan kaksisuuntainen mielialahäiriö on useimmiten krooninen, uusiutuva sairaus.
muksia yhdistäen on esiintyvyydeksi
ennen 21 vuoden ikää saatu 1,8 %
(6). Sukupuolten välillä ei esiintyvyydessä näytä olevan eroa, joskin
pojilla näyttää ilmenevän useammin
maniaoireita ja tytöillä masennusoireita (1). Kaksisuuntaisen mielialahäiriön tunnistaminen lapsuudessa on
ollut huonoa viime vuosiin saakka ja
tämä vaikuttaa myös esiintyvyyden
arviointiin. Kuvauksia lapsuusiän
maniasta ja sen hoidosta on julkaistu
”Lapsuudessa kaksisuuntainen mielialahäiriö
on harvinainen, mutta usein taudinkuvaltaan
aikuisuudessa alkavaa häiriötä vakavampi, ja siihen
liittyy usein muita samanaikaisia sairauksia.”
Seurantatutkimusten perusteella potilailla esiintyy oireita noin puolet
ajasta ja jaksojen välinen oireilu on
yleistä (1). Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavat aikuiset hakeutuvat hoitoon harvoin sairauden alkuvaiheessa, eikä etenkään hypomaniaa
koeta ongelmalliseksi. Tavallisesti
hoitoa hakevat pitkäkestoisista, vakavista masennustiloista kärsivät potilaat. Manian aikana hoitoon tullaan
usein läheisten aloitteesta ja usein
myös omasta tahdosta riippumatta
(1,9).
Kaksisuuntaista mielialahäiriötä
esiintyy 1-2 %:lla aikuisista, muita
mielialahäiriöitä (esim. mielialan aaltoiluhäiriö) 5 %:lla väestöstä (1,7,8).
Yleensä kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön sairastutaan nuorena aikuisena, tyypillisesti 15–35 ikävuoden
välillä, mutta sairastumisikä vaihtelee
lapsuudesta vanhuuteen. Viive ensim-
Lapsuudessa kaksisuuntainen
mielialahäiriö on harvinainen, mutta usein taudinkuvaltaan aikuisuudessa alkavaa häiriötä vakavampi,
ja siihen liittyy usein muita samanaikaisia sairauksia. Kaksisuuntaisen
mielialahäiriön esiintyvyydestä ja
ilmaantuvuudesta lapsilla on niukasti tutkimustietoa, mutta useita tutki-
2/ 2 0 12
10
jo 1920-luvulta lähtien, mutta vasta
viimeisen vuosikymmenen aikana on
alkanut kertyä enemmän tutkimustietoa lapsuusiän kaksisuuntaisesta häiriöstä ja sen hoidosta.
Taustatekijät
Alttius sairastua kaksisuuntaiseen
mielialahäiriöön näyttää olevan perinnöllisten tekijöiden ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksen säätelemää. Perinnölliset tekijät selittävät
80–90 % tyypin I häiriön esiintyvyyden vaihtelusta väestössä. Myös
tyypin II kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyy perinnöllistä alttiutta (1). Stressaavat tai traumaattiset
elämäntapahtumat ja unenpuute sekä
päihteiden käyttö voivat laukaista
mielialahäiriöjakson tai vaikeuttaa tai
kiihdyttää jo esiintyvää oireilua (1).
Varhaislapsuuden kokemukset voivat
lisätä tai vähentää sairastumisalttiutta, esim. lapsen tarpeisiin vastaava,
suuntainen mielialahäiriö?
normaalia kehitystä tukeva kasvatus
voi pienentää sairastumisriskiä. Kasvatuksen epäjohdonmukaisuus, perheenjäsenten etäiset välit ja runsaat
keskinäiset ristiriidat puolestaan lisäävät kaksisuuntaisen mielialahäiriön riskiä lapsilla (3,7,8). Runsas lapsiin kohdistuva kurinpito ja kielteisten elämäntapahtumien esiintyminen
näyttävät ennustavan myöhemmin
todettavaa bipolaarihäiriötä (7). Toisaalta kaksisuuntaisen mielialahäiriön oireet lapsuudessa voivat lisätä
kieltämisen ja rajoittamisen tarvetta
ja vaikuttaa myös perheen ilmapiiriin
ja toimintakykyyn kielteisesti.
kyky tunnistaa negatiivisia tunteita
on heikentynyt (1). Myös bipolaarihäiriöstä kärsivien lasten kyky tunnistaa kasvojen ilmeitä on heikentynyttä ja samanikäisten eleet ja ilmeet
tulkitaan herkästi todellista negatiivisemmiksi (4,5,7). Kaksisuuntaista
mielialahäiriötä sairastavat lapset
kokevat maailman pelottavampana
ja uhkaavampana kuin muut. Usein
mukana on mielialaoireiden lisäksi
oman toiminnan ohjauksen häiriöitä,
hahmottamisvaikeuksia, impulsiivisuutta, kognitiivista joustamattomuutta, sanansujuvuuden hitautta ja
työmuistin vaikeuksia.
Kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä on aikuisilla todettu aivojen
toiminnallisia ja rakenteellisia muutoksia erityisesti tunteita käsittelevillä aivoalueilla. Psykologisissa
testeissä aikuisten maniapotilaiden
Oireet lapsuudessa
Kaksisuuntaisen mielialahäiriön
oireet lapsuudessa poikkeavat nuorten ja aikuisten oireista, erityisesti
maniaoireiden osalta, mutta myös
selkeiden mania- ja masennusjak-
sojen puuttumisen vuoksi (3,7,8).
Lapsuudessa ja varhaisnuoruudessa
sekamuotoinen taudinkuva tai nopeasti vaihtuvat mielialat ovat tyypillisempiä kuin selkeärajainen, pidempikestoinen mania- ja masennusjaksojen vuorottelu, mikä osaltaan tekee
häiriön tunnistamisesta vaikeampaa
kuin aikuisuudessa. Ikä ja kehitystaso vaikuttavat oireiden ilmiasuun,
ja käytöksen poikkeavuutta on mahdollista arvioida vain vertaamalla sitä
normaaliin kehitykseen (7,8). Usein
diagnoosikin varmistuu vasta pitkäaikaisessa seurannassa, vaikka joitakin oireita olisi esiintynyt jo varhain.
Nuoruusiässäkin kaksisuuntaisen
mielialahäiriön oireet ovat usein epätyypillisiä, ja oirekuvaan voi liittyä
enemmän ärtyneisyyttä tai psykoottisuutta kuin aikuisilla (1). Nuorena
alkava kaksisuuntainen mielialahäiriö ja laaja-alainen monihäiriöisyys
11
2/ 2 0 12
jatkuvat usein aikuisikään. On kuitenkin vielä jossakin määrin epäselvää, onko myös lapsuudessa alkava
kaksisuuntainen mielialahäiriö täysin
sama häiriö kuin myöhemmin puhkeava häiriö.
Edeltävät oireet
Seurantatutkimuksissa on havaittu, että kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön myöhemmin sairastuneilla on
usein esiintynyt sairauden puhkeamista edeltäviä oireita. Ennakoivat
oireet eivät varmuudella ennusta sairastumista, vaan voivat liittyä myös
muihin, tavallisempiin häiriöihin tai
ohimeneviin stressitekijöihin. On
kuitenkin tärkeää, että oireileva lapsi
tai nuori saa asianmukaista tukea ja
hoitoa, sillä se voi vähentää kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön sairastumisen riskiä. Ennakoivia oireita
näyttävät olevan vaikeus tunnistaa
ja säädellä omia mielialoja ja tunteita sekä estoton, pidäkkeetön käyttäytyminen (4). Myös tavanomaista
voimakkaampi, kausittain vaihteleva
tunnereagointi normaalistikin tunteita herättäviin tapahtumiin voi liittyä myöhempään sairastumisriskiin.
Oman toiminnan ohjauksen ongelmat
ja keskittymisvaikeudet sekä ajattelun vaikeutuminen voivat myös olla
kaksisuuntaista mielialahäiriötä edeltäviä oireita, samoin univaikeudet ja
alakuloisuus.
Keskittymisen ja oppimiskyvyn ongelmat voivat näkyä luokkatilanteessa häiriökäyttäytymisenä ja levottomuutena. Usein mukana on itsetunnon ja itseluottamuksen heikkenemistä, arvottomuuden kokemuksia ja
yksinäisyyttä. Lapsilla esiintyy myös
ahdistuneisuutta ja pelkoja, uhmakkuus- tai käytöshäiriöitä ja vetäytymistä harrastuksista ja kaveripiiristä.
Lisäksi voi esiintyä unettomuutta ja
ruokahalun muutoksia sekä erilaisia
kipuja ja vaivoja ilman selkeää syytä. Itsemurha-ajatuksia ja itsetuhoista
käyttäytymistä esiintyy erityisesti vakavan masennuksen yhteydessä.
mukaan myöhemmin muuttuvan
kaksisuuntaiseksi mielialahäiriöksi
(4,7,8,10). Luotettavaa tapaa erottaa kaksisuuntaisen mielialahäiriön
ensimmäinen masennusjakso tavanomaisesta masennuksesta ei kuitenkaan ole. Ilottomuus, surullisuuden
ja ärtymyksen yhdistelmä sekä itsetuhoisuus näyttävät olevan tavallisempia kaksisuuntaisen häiriön masennusjaksolla kuin yksisuuntaisessa
masennuksessa (10). Itsemurhariski
on kaksinkertainen ennen 25 vuoden
ikää diagnosoiduilla verrattuna myöhemmin diagnosoituihin.
Lasten ja varhaisnuorten kaksisuuntainen mielialahäiriö alkaa
usein vakavalla masennusjaksolla,
joista 20–25 % näyttää tutkimusten
Lapsilla maniaoireista tavallisimpia ovat lisääntynyt energisyys ja
touhukkuus, mielialan kohoaminen,
suuruuskuvitelmat, yliseksualisoitu-
Masennus
Masennuksen tyypillisiä oireita
kaikenikäisillä ovat mielialan lasku
sekä tarmon ja toimeliaisuuden puute.
Keskeinen oire on toistuva tai pitkäkestoinen surullisuuden, ilottomuuden, alavireisyyden tai ärtyisyyden
tunne, joka haittaa toimintakykyä.
Lapsilla ärtyneisyys ja motorinen
levottomuus ovat tavallisempia kuin
aikuisilla. Ajattelussa voi ilmetä toivottomuutta ja syyllisyyden tunteita.
Mielenkiinto aiemmin kiinnostavia
asioita ja tekemisiä kohtaan heikkenee, eikä juuri mikään tunnu innostavan. Halu olla tekemissä toisten
kanssa vähenee ja ihmissuhdetaidot
voivat heiketä, riitoja ja erimielisyyksiä tulee tavallista herkemmin.
2/ 2 0 12
12
Mania
nut tai voimakkaan mielihyvähakuinen käytös ja vähentynyt unen tarve
(3,7,8). Oireet ilmenevät jaksoittain
ja poikkeavat lapsen normaalista käyttäytymisestä, myös lapsella
mahdollisesti muutoin esiintyvistä
ADHD-oireista. Psykoottisia oireita
kuten harhoja esiintyy 16–60 %:lla
kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavista nuorista (7).
Maniaan liittyvä liiallinen energisyys ilmenee vauhdikkuutena sekä ajattelun ja puheen kiihtymisenä
(3,7,8). Toiminta on päämäärähakuis-
tai väsymyksestä, jolloin kyse ei ole
maniaoireista. Kohonnut mieliala voi
ilmetä myös tilanteeseen sopimattomana hilpeytenä ja tavallista voimakkaampana iloisuutena.
Lapsilla maniaan liittyy usein samanaikaista ärtyisyyttä ja ärsytysherkkyyttä, johon voi liittyä vähäisistä syistä laukeavia voimakkaita,
pitkäkestoisia ja vaikeasti hallittavia
kiukkukohtauksia (7,8). Niiden aikana lapsi voi olla ”tahallisen” tuhoava
ja rikkoa tavaroita tai yrittää vahingoittaa itseään tai toisia. Lisäänty-
”Lapsilla maniaoireista tavallisimpia ovat
lisääntynyt energisyys ja touhukkuus, mielialan
kohoaminen, suuruuskuvitelmat, yliseksualisoitunut
tai voimakkaan mielihyvähakuinen käytös ja
vähentynyt unen tarve.”
ta, mutta impulsiivista ja seurauksista piittaamatonta eikä mikään tunnu
tyydyttävän tekemisen tai elämysten
saamisen tarvetta. Vauhdikkuuteen
voi liittyä keskittymisvaikeuksia ja
lisääntynyttä häiriöherkkyyttä sekä
ärtyisyyttä. Maaninen puhe on nopeaa ja usein vaikeasti keskeytettävissä. Puhetta voi ikään kuin ryöpytä
katkeamattomana, aiheesta toiseen
pulppuavana virtana. Lapsen ajatuksenjuoksu on hyppelehtivää ja siinä
saattaa olla vaikeaa pysyä perässä.
Lapsi voi kertoa ajatustensa menevän
”satasta”. Maniavaiheen puhetapa
eroaa lapsen tavallisesta puhetavasta.
Lapset saattavat puhua kiihtyneesti ja
nopeasti myös ollessaan ahdistuneita,
jännittyneitä tai vihaisia, jolloin kyse
ei ole maniaoireesta. Mahdolliset puhevaikeudet tulee myös ottaa erotusdiagnostiikassa huomioon.
Mielialan kohoaminen (euforia)
tarkoittaa ilman selittävää syytä esiintyvää huomattavan voimakasta hyväntuulisuutta, joka voi ilmetä naureskeluna tai kikatteluna ja riehakkaana käyttäytymisenä, joskus pelleilynä
tai ilmeilynä. Tällainen käytös saattaa
johtua myös muusta syystä, kuten
mukavan tapahtuman odottamisesta
nyttä ärtyisyyttä esiintyy myös käytöshäiriöissä, masentuneisuudessa,
ADHD:ssä ja psykooseissa. Erityisen voimakas, räjähtävä ärtyvyys
liittyy useammin kaksisuuntaiseen
mielialahäiriöön ja masennukseen
kuin ADHD:hen, ja toisaalta lievästi
madaltunut turhautumiskynnys ei ole
yhteydessä mielialahäiriöihin (5,7).
Suuruuskuvitelmilla tarkoitetaan
voimakkaasti lapsen käyttäytymiseen
vaikuttavia epärealistisia kuvitelmia
omista mahtavista ominaisuuksista tai erinomaisuudesta (3,7). Suuruuskuvitelmat ovat sitkeitä eivätkä
muutu, vaikka todellisuus osoittaisi
ne vääriksi. Suuruuskuvitelmat voivat johtaa vaaratilanteisiin, jos lapsi
yrittää testata ylivoimaisiksi uskomiaan kykyjä hakeutumalla vaarallisiin tilanteisiin kuten kävelemään
moottoritielle tai katolle. Alle kouluikäisillä voi esiintyä kuvitelmia prinsessana tai supermiehenä olemisesta
eikä näitä fantasioita tule sekoittaa
maniassa esiintyviin suuruuskuvitelmiin. Olosuhdetekijät, esimerkiksi
ikätovereiden puute, voivat aiheuttaa
myös fantasialeikkien jatkumista tavanomaista pidempään (8). Jos kuitenkin normaalisti kehittynyt koulu13
ikäinen uskoo vahvasti olevansa fantasiahahmo tai omaavansa erityisiä
kykyjä (totuudenvastaisesti), on kyse
suuruuskuvitelmista.
Maniassa esiintyvä ikään kuulumaton seksualisoitunut käytös ei selity pornolle tai muille seksuaaliväritteisille kokemuksille altistumisella,
mutta olennaista on kuitenkin varmistaa, ettei lapsi ole kokenut hyväksikäyttöä. Maaniseen käyttäytymiseen
voi liittyä ylenmääräistä kiinnostusta
seksiin liittyvistä asioista, asiattomia
puheita ja aikuismaista flirttailua tai
eleitä tai toisten koskettelua (3). Maniassa seksualisoituneeseen käyttäytymiseen ei yleensä liity ahdistuneisuutta toisin kuin hyväksikäytetyillä
lapsilla (8).
Maniaan liittyy usein mielihyvä- ja riskihakuista käyttäytymistä
(makeanhimo, pelaaminen), joka voi
olla erittäin voimakasta ja keinoista
piittaamatonta (3,7). Mielihyväkäyttäytymisen estäminen tai rajoittaminen voi johtaa raivokohtaukseen.
Riskihakuisuus voi ilmetä uhkarohkeutena tai tietoisena hakeutumisena
riskialttiisiin paikkoihin ja tekemisiin
sekä piittaamattomuutena vaaroista.
Tietokone- tai pelihimon taustalla voi
toisinaan olla kaksisuuntainen mielialahäiriö.
Yli kaksi tuntia normaalista vähentynyttä unen tarvetta ja erilaisia unihäiriöitä esiintyy jopa 72–95
%:lla kaksisuuntaista mielialahäiriötä
sairastavista lapsista (3). Unen tarve
vaihtelee kausittain ja vähäunisuus
ajoittuu yleensä maniavaiheeseen,
jolloin lapsi ei näytä kärsivän väsymyksestä vaan on vauhdikas ja energinen. Lapsi voi myös kadottaa vuorokausirytminsä ja valvoskella yöllä
leikkien ja touhuten vanhempien
nukkuessa. Masennuksessa unen tarve voi lisääntyä huomattavasti tavallisesta, eikä runsaskaan nukkuminen
lievitä väsymyksen tunnetta.
Diagnosointi
Epäily lapsen kaksisuuntaisesta
mielialahäiriöstä herää tavallisimmin
2/ 2 0 12
lapsen tunteiden ja käyttäytymisen
voimakkaan vaihtelun vuoksi, usein
vaikeaoireisen ADHD:n yhteydessä. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön
riskiin voivat viitata voimakas ärtyvyys, johon liittyy kausittaista vähäunisuutta ja mielialan kohoamista,
vaikea, mielialavaihteluita sisältävä
käytöshäiriö tai vakava masennus tai
voimakkaat, hoitoon huonosti reagoivat ADHD-oireet lapsella, jonka lähisukulaisella on kaksisuuntainen mielialahäiriö (1,4,5,7,8). Myös heikko
pettymysten sietokyky, voimakkaat
räjähtävät suuttumiset ja pitkittyvät
aggressiiviset raivokohtaukset voivat
viitata kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön. Diagnosoinnissa on otettava
huomioon lapsen ikä ja kehitystaso,
elämäntilanne, aiemmat tapahtumat
ja kokemukset sekä samanaikaiset
häiriöt ja lääkitysten haittavaikutukset. Lisäksi tarvitaan tietoa suvussa
esiintyneistä häiriöistä, erityisesti
masennuksesta ja kaksisuuntaisesta
mielialahäiriöstä. Lisätutkimuksina
saatetaan tarvita psykologinen arvio
ja joskus esimerkiksi pään kuvantamistutkimuksia tai laboratoriokokeita, vaikka niillä ei voida todeta tai
2/ 2 0 12
poissulkea kaksisuuntaisen mielialahäiriön mahdollisuutta.
Samanaikaishäiriöt
Kaksisuuntaista mielialahäiriötä
sairastavilla lapsilla esiintyy usein
samanaikaisesti uhmakkuus- tai käytöshäiriöitä, pakko-oireista häiriötä,
ADHD:tä, paniikkihäiriötä ja autismikirjon häiriöitä (7). Päihteiden
käytön riski on suurentunut erityisesti
nuoruusiässä sairastuneilla.
Manian ja ADHD:n oireet ovat
osittain päällekkäisiä. Noin 70–
90 %:lla lapsuusiän ja 30–40 %:lla
nuoruusiän kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavista täyttyvät
(ainakin maniassa) myös ADHDdiagnoosikriteerit. Toisaalta ADHDdiagnoosin saaneista lapsista vain
noin 6 %:lla on samanaikainen kaksisuuntainen mielialahäiriö (2,5,7,8).
Maniaoireista kohonnut mieliala, vähentynyt unen tarve, ajatuksen riento,
suuruusajatukset ja poikkeava seksuaalinen kiinnostuneisuus näyttäisivät
erottelevan lapsilla kaksisuuntaista
mielialahäiriötä ADHD:stä, kun taas
ärtyisyys, yliaktiivisuus, nopeutunut
14
puhe ja häiriöherkkyys ovat molemmille häiriöille yhteisiä piirteitä (5).
ADHD ei lisää kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön sairastumisen riskiä (2).
Maniassa olevista lapsista 40 %:lla
on samanaikainen käytöshäiriö (7,8).
Nopeita, räjähtäviä raivonpuuskia ja
jaksoittaista ärtyisyyttä pidetään tyypillisempänä manialle kuin käytöshäiriölle. Käytöshäiriöissä tila etenee
usein lievästä rajojen rikkomisesta
kohti vakavampia rikkeitä ilman selkeää jaksoittaisuutta. Molemmissa
häiriöissä harkintakyky on huono eikä sosiaalisista säännöistä piitata.
Hoito
Hoidon tavoitteena on mielialavaihteluiden tasaaminen siten, että
toimintakyky paranee (1,8). Lapsilla
tavoitteena on myös normaalin kehityksen tukeminen (8). Samanaikaiset
häiriöt on otettava huomioon hoitoa
suunniteltaessa. Hoito koostuu psykoedukaatiosta, psykoterapiasta ja
lääkityksestä. Hoito, myös lääkitys,
voi olla erilaista sairauden eri vaiheissa. Perhe tarvitsee tukea vaikeasti oireilevan lapsen kasvatuksessa, ja
”Oireiden ja niihin vaikuttavien tekijöiden sekä
esioireiden tunnistamiseen voidaan käyttää
oirekorttia, johon merkitään mieliala ja muut oireet
sekä hoito ja ajankohtaiset stressitekijät.”
myös perheterapia voi olla tarpeen.
Jos vanhemmalla on psyykkinen sairaus, on sen aktiivinen hoito lapsen
ennusteen kannalta erityisen tärkeää.
Vakava itsetuhoisuus, psykoottisuus
ja toimintakyvyn merkittävä heikkeneminen ovat aiheita sairaalahoidolle
(1).
Oireiden ja niihin vaikuttavien
tekijöiden sekä esioireiden tunnistamiseen voidaan käyttää oirekorttia,
johon merkitään mieliala ja muut oireet sekä hoito ja ajankohtaiset stressitekijät (1,11). Tavallisesti masennuksen esioireet on helpompi havaita
itse, kun taas manian esioireet ovat
helpommin läheisten havaittavissa.
Tutkimalla oirejaksojen kehitystä
voidaan laatia lista varoitusmerkkioireista ja sopia menettelystä näiden
ilmaantuessa. Erityisen tärkeää on
huolehtia säännöllisestä vuorokausirytmistä, riittävistä stressinhallintaja rentoutumiskeinoista ja päihteiden
käytön välttämisestä (1,3,7,8,11).
Kognitiivisen ja kognitiivis-behavioraalisen yksilöpsykoterapian vaikuttavuudesta on näyttöä aikuisilla
(1,11) ja se soveltuu hyvin myös lapsille ja nuorille. Perheterapia näyttää
myös vähentävän jaksojen uusiutumista ja jaksojen välisiä mielialaoireita. Lapsen tai nuoren mielialaoireet
herättävät vanhemmissa ja sisaruksissa usein vaikeasti käsiteltäviä tunteita
kuten häpeää, pelkoa, syyllisyyttä ja
vihaa. Lapsen oireilu vaikuttaa koko
perheen toimintaan ja voi lisätä ristiriitoja perheenjäsenten kesken. Tämä puolestaan lisää lapsen oireilua.
Toisaalta vanhemmat ovat välttämättömän tärkeitä erityisesti pienen lapsen hoidon toteuttamisessa ja voivat
olla suureksi avuksi nuoruusikäiselle
tukiessaan nuorta hoitoon ja toimiessaan oikein mielialahäiriöjakson varhaisoireiden ilmaantuessa. Perhete-
rapian keinoin pyritään kehittämään
perheen sisäisiä kommunikaatio- ja
ongelmanratkaisutaitoja, opetetaan
koko perhe tunnistamaan mielialajakson varhaisoireet ja tehdään yhteinen
toimintasuunnitelma käytettäväksi
oirejakson esioireiden ilmetessä (11).
Lasten kaksisuuntaisen mielialahäiriön lääkityksenä voidaan käyttää
psykoosilääkkeitä (esim. ketiapiini,
risperidoni, aripipratsoni) tai mielialan tasaajia (epilepsiankin hoidossa
käytettyjä divalproaattia tai karbamatsepiinia) (3) vastaavalla tavalla
kuin aikuisilla. Tavallisimmin lääkehoito aloitetaan psykoosilääkkeellä, johon voidaan tarvittaessa lisätä
mielialan tasaaja (3,10). Ylläpitohoidossa on yleensä mahdollista siirtyä
yhdistelmästä yhteen lääkkeeseen.
Masennuslääkkeet voivat altistaa
maniajaksolle sekä syklisyyden nopeutumiselle. Lääkityksen lopettamista on mahdollista harkita, kun
oireetonta aikaa on ollut 12–24 kuukautta, elämäntilanne on vakaa eikä
uusiutumisriskiä lisääviä tekijöitä ole
tiedossa (3,8).
Ennuste
Seurantatutkimusten perusteella
40–100 % lapsista toipuu siten, että
oireetonta aikaa on yhtäjaksoisesti ainakin kahdeksan viikkoa (7). Häiriön
uusiutuvuus on toipuneilla vuoden
kuluessa kuitenkin 60–70 %. Osittaiset oireet ja toimintakyvyn ongelmat
ovat tavallisia, vaikka varsinaista oirejaksoa ei olisikaan todettavissa.
Vaikka kaksisuuntainen mielialahäiriö on huomattavasti vaikkapa
ADHD:tä harvinaisempi, esiintyy
sitä kuitenkin myös lapsilla. Sairastumisriskissä olevien lasten hoito voi
vähentää sairastumisriskiä ja siirtää
häiriön puhkeamista myöhemmäksi,
mikä parantaa ennustetta (4). Myös
15
jo sairastuneiden lasten ja nuorten
hyvä ja riittävän pitkäaikainen hoito
sekä vanhempien tukeminen on tärkeää sekä lapsen itsensä että perheen
kannalta.
Teksti Anita Puustjärvi
lastenpsykiatrian ylilääkäri,
YET lasten ja nuorten
kognitiivinen psykoterapeutti,
Etelä-Savon sairaanhoitopiiri
kirjallisuus:
1) Kaksisuuntainen mielialahäiriö.
Käypä hoito-suositus. Duodecim
2008;124:2616-29
2) Lasten ja nuorten ADHD. Käypä
hoito-suositus. www.kaypahoito.fi
3) Kowatch RA, Fristad M, Birmaher B
ym. Treatment guidelines for children
and adolescents with bipolar disorder.
J Am Acad Child Adolesc Psychiatry
2005;44:213-35
4) Luby J, Navsaria N. Pediatric bipolar
disorder: evidence for prodromal states
and early markers. J Child Psychol
Psychiatry. 2010 April; 51(4): 459–471
5) Luckenbaugh DA, Findling RL,
Leverich GS ym. Earliest symptoms
discriminating juvenile-onset bipolar
illness from ADHD. Bipolar Disord
2009;11:441-51
6) Van Meter AR, Moreira AL,
Youngstrom EA. Meta-analysis of
epidemiologic studies of pediatric bipolar disorder. J Clin Psychiatry. 2011
Sep;72(9):1250-6. Epub 2011 May 31.
7) Pavuluri MN, Birmaher B, Naylor
MW. Pediatric bipolar disorder: a
review of the past 10 years. J Am Acad
Child Adolesc Psychiatry 2005;44:84671
8) Puustjärvi A, Kumpulainen K. Kaksisuuntainen mielialahäiriö lapsuudessa.
Duodecim 2008;124:2095-101
9) Suominen K, Mantere O, Valtonen H
ym. Early age at onset of bipolar disorder is associated with more severe
clinical features but delayed treatment
seeking. Bipolar disord 2007;9:698-705
10) Wozniak J, Spencer T, Biederman
J ym. The clinical characteristics of unipolar vs. bipolar major depression in
ADHD youth. J Affect Disord 2004;82
Suppl 1:S59-69
11) Oksanen J. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön psykososiaalinen hoito. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim
2010;126(4):371-7
2/ 2 0 12
Vertaistuesta voimia
- vertaistukiohjaajien koulutusviikonloppu
27.–28.10.2012 Sokos Hotel Pasila, Maistraatinportti 3, Helsinki
Koulutus on tarkoitettu sekä aloitteleville ryhmänohjaajille että vertaisryhmää jo jonkin aikaa
ohjanneille. Kouluttajana toimii ryhmänohjaajakouluttaja Veli Kaukkila Suomen Mielenterveysseurasta.
Ohjelma
LAUANTAI 27.10.
11.30 Lounas
12.30 - 13.15 Tervetuloa ja esittäytyminen
13.15 - 17.00 Vertaistukiryhmän perustaminen, ryhmänohjaamisen perusteita
17.00 - 18.00 (aihe vahvistetaan myöhemmin)
18.00 - 19.00 Päivällinen
SUNNUNTAI 28.10.
Aamupala
9.00 - 9.30 Hyvää huomenta
9.30 - 11.30 Ohjaajan persoonallisuus, ohjaajana kehittyminen
11.30 - 12.30 Lounas
12.30 - 14.00 Vertaisryhmän suunnittelua
14.00 - 14.30 Viikonlopun eväät ja palautekeskustelu
14.30 Koulutuksen päätös
Koulutusviikonloppu on maksuton ADHD-liitto ry:n jäsenyhdistysten jäsenille. Koulutukseen osallistumisen edellytys on, että osallistujalla on alustava suunnitelma ryhmän ohjaamisesta ja se on tiedossa ko. jäsenyhdistyksessä. Koulutukseen mahtuu 18 henkilöä.
Osallistujille maksetaan majoitus Sokos Hotel Pasilassa lauantain ja sunnuntain väliseltä yöltä
sekä ohjelmassa olevat ruokailut. Matkakustannukset korvataan edullisimman julkisen kulkuneuvon mukaan.
Koulutuksen yhteyshenkilö ja ilmoittautumiset:
vastaava järjestösuunnittelija Mirjami Koivunen, [email protected],
puh. 050 400 6478.
ADHD-liitto pidättää oikeudet ohjelmamuutoksiin.
2/ 2 0 12
16
kirjaesittelyt
Linda Olsson
si, jossa ei voittajaa tunneta. Olen ylpeä sinusta -kirjassa kantavana periaatteena on vahvuuksien etsiminen,
tarvittavien taitojen opetteleminen ongelmien korostamisen sijaan sekä ihmisten tasavertainen kohtaaminen,
jossa kaikki osapuolet saavat huomaamattaan enemmän kuin antavat. Kehuminen, kannustaminen, totteleminen, erilaisten vaikeuksien ja ongelmien kohtaaminen
sekä vääryyksien ja rikkomusten hyvittäminen ovat asioita, joita voi oppia harjoittelemalla positiivisessa vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Kirjassa on
runsaasti esimerkkejä mainittuihin teemoihin kiinteästi liittyen ja bonuksena lukija voi vielä opetella ”viiden
sormen muistisäännön”. Joko sinä osaat sen? Olen ylpeä sinusta!
Kaikki hyvä sinussa
Gummerus (2012)
Jokainen meistä kantaa mukanaan omaa historiaansa
kaikkine ilon ja surun värein maalattuna. Historiastamme tallennamme mieleemme muistoja, jotka saattavat
yllättäin alkaa elää omaa elämäänsä ja vaativat tarkempaa selvittelyä ja paneutumista niihin.
”Kaikki hyvä sinussa” -kirjassa Marion Flint joutuu
kasvotusten oman menneisyytensä ja muistojensa kanssa tutustuessaan pieneen Ika-poikaan, jota Marion tapaa viikoittain yhteisen keitto-aterian äärellä. Tapaamisten aikana Marionille aukeaa näköalapaikka Ikan
karuun, rakkaudettomaan lapsuuteen, mutta samalla
Marion avaa myös saranat naristen ovet omiin muistoihinsa. Tie omiin lapsuuden muistoihin on pitkä ja pölyinen, mutta vasta tuon muistojen tien kuljettuaan Marionin on mahdollista hyväksyä kaikki tapahtunut merkitykselliseksi osaksi omaa historiaansa ja tulevaisuuttaan,
jossa viha ja rakkaus, usko ja toivo värittävät jokaista
elettyä ja tulevaa päivää.
Kirjaesittelyt Teija Jalanne, puheenjohtaja, ADHD-liitto
Ben Furman
Olen ylpeä sinusta!
Ratkaisukeskeisiä keinoja vanhemmille
ja muille lasten kasvattajille
Tammi (2012)
Voitko uteliaisuudeltasi vastustaa kirjaa, joka jo nimellään hurmaa lukijansa? Kommunikointi lasten ja nuorten kanssa kasvatuksellisissa asioissa tai aikuisten väliset erimielisyydet ajautuvat liian usein yksipuoliseksi tai
joukkomykkäkouluksi tai vaihtoehtoisesti ryhmärähinäk-
Uusi adhd-aiheinen kirja tulossa elokuussa
ADHD
Diagnosointi, hoito ja hyvä arki
Tässä kirjassa kerrotaan monipuolisesti, miten lasta, nuorta ja aikuista voi
tukea, jos hänellä on ADHD, ja mistä ADHD-oireinen löytää itse apua ja
tukea. Teoksessa esitellään myös, miten ADHD ilmenee, miten se diagnosoidaan ja millaista hoitoa ja kuntoutusta on saatavilla. Kirja on hyödyllistä
luettavaa opetus-, kasvatus-, sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille sekä
vanhemmille ja muille läheisille, jotka kaipaavat vinkkejä ADHD-oireisen
tukemiseen. Teos soveltuu myös hyvin nuorille ja aikuisille, joilla itsellään on
ADHD.
Kirjan on toimittanut Virpi Dufva ja Mirjami Koivunen ADHD-liitosta ja
kustantanut PS-kustannus. Arvioitu ilmestymispäivä on 15.8.2012. Kirjan
ilmestyttyä sitä voi tilata ADHD-liitosta. Hinta ja jäsenhinta varmistuvat myöhemmin. Seuraa tilannetta verkossa.
www.adhd-liitto.fi/oppaat-ja-julkaisut/kirjamyynti.
17
2/ 2 0 12
ADHD-keskuksessa huoli
otetaan vakavasti
Barnavårdsföreningen i Finlandin ADHD-keskus tukee perheitä, joiden voimavarat ovat koetuksella haastavasti käyttäytyvän lapsen kanssa.
M
istä vanhemmat löytävät avun
kokiessaan olevansa väsyneitä arkensa toimimattomuuteen ja ollessaan huolissaan lapsensa
uhmakkuudesta, ylivilkkaudesta tai
tarkkaavaisuuden pulmista? Helsingin Meilahdessa sijaitsevasta ADHDkeskuksesta, joka on tuki-, tiedotusja kuntoutuskeskus perheille, joissa
lapsella tai nuorella on aktiivisuuden
ja tarkkaavaisuuden vaikeuksia, adhd, Touretten oireyhtymä tai muita
neuropsykiatrisia erityisvaikeuksia.
ADHD-keskus on yksi Suomen vanhimman lastensuojeluorganisaation,
Barnavårdsföreningen i Finland rf:n
kuudestatoista yksiköstä.
ADHD-keskus tarjoaa palvelua
matalan kynnyksen periaatteella:
vanhemmat voivat tulla keskukseen
keskustelemaan ammattihenkilön
kanssa, jos heillä on huoli lapsen ylivilkkaudesta, koulunkäynnistä, kuntoutuksesta tai muista arjen pulmiin
liittyvistä kysymyksistä.
– Meille voi todellakin tulla ilman
lähetettä ja diagnoosia. Pelkkä vanhemman huoli riittää, sanoo yksikönjohtaja, psykologi Silve SereniusSirve.
ADHD-keskus palvelee asiakkaita
sekä suomen- että ruotsinkielellä.
Peilaamaan omia ajatuksia
Keskuksessa vanhempien huoli
otetaan vakavasti. Tiedossa nimittäin on, että riski uupua on suuri, kun
perheessä on lapsi, jolla on neuropsykiatrisia ongelmia. Myös vanhempilapsi-suhde saattaa olla kovalla koetuksella. Niin perhe, lähipiiri kuin
ympäristökin ovat asianmukaisen
tiedon ja tuen tarpeessa.
– Vanhemmat eivät välttämättä edes osaa ajatella, että kyse olisi
adhd:stä, mutta kokevat, etteivät arjen tilanteet suju. Täällä he voivat
peilata omia ajatuksiaan ja pohtia,
pitäisikö lähteä selvittelemään mistä
Silve Serenius-Sirve ja Carolina Martin kokeilemassa Perhekoulu POP:n
lapsiryhmän leikkihuonetta.
on kyse, sanoo lapsiperhetyön asiantuntija, sosiaalityöntekijä Carolina
Martin.
Maksuttomalla asiakaskäynnillä
ammattihenkilö kartoittaa vanhempien kanssa tuen tarvetta. Perheelle
voidaan suositella jatkotoimenpiteitä
ja kerrotaan tarjolla olevista palveluista sekä ADHD-keskuksessa että
muualla.
ADHD-keskuksen ammattihenkilön kanssa on mahdollista puhua
myös puhelimitse.
– Vanhempien lisäksi lasten parissa työskentelevät ammattilaiset
voivat olla meihin yhteydessä, sanoo
Serenius-Sirve.
Mukaan Emmaan &
Eliakseen
ADHD-keskus aikoo kehittää
toimintamuotojaan edelleen entistä
asiakaslähtöisemmiksi ja helpommin
tavoitettaviksi. Tässä auttaa pääseminen mukaan Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamaan Emma & Elias
-avustusohjelmaan, johon ADHDkeskuksen perheiden tukemisen toimintamuotojen kehittäminen vuosina
2012–2017 tuli valituksi ensimmäisten joukossa.
– Olemme tähänkin saakka jo tiedottaneet palveluistamme esimerkiksi neuvoloiden ja perheneuvoloiden
kautta, mutta aiomme jatkossa edelleen tehostaa tiedotusta. Tavoitteena
on myös jalkautua enemmän asiakkaiden luokse, sanoo Serenius-Sirve.
Perhekoulu lapselle ja
vanhemmille
Ammattihenkilö saattaa suositella
asiakaskäynnillä osallistumista Perhekoulu POP:iin.
2/ 2 0 12
18
– Perhekoulu POP on 3–6-vuotiaille ylivilkkaille lapsille ja heidän
vanhemmilleen tarkoitettu, 10 viikon
mittainen ohjelma. Lapset ja vanhemmat kokoontuvat omissa ryhmissään
kerran viikossa, kuvailee Martin.
Lapset harjoittelevat omassa ryhmässään leikin avulla heille vaikeita
asioita, kuten toisten huomioon otta-
AHDH-keskus on
järjestänyt Perhekouluja sekä Helsingissä että
Tammisaaressa vuodesta
1999 lähtien, ja sen on
käynyt läpi vajaat 300
perhettä. Tulokset ovat
olleet kannustavia.
– Vanhemmat kokevat
ymmärtävänsä paremmin
lasta ja hänen käytöstään
käytyään Perhekoulun.
He kykenevät suhtautumaan myönteisemmi lapsen käytökseen, jolloin
ilmapiiri kotona muuttuu hyväksyvämmäksi.
Tämä vaikuttaa myös pidemmällä
tähtäimellä, sanoo Serenius-Sirve.
– Perhekoulun aikana vanhemmat
oppivat myös analysoimaan tilanteita ja harjaantuvat näkemään, kuinka
asioihin voi vaikuttaa ennalta ja miten niitä voi jopa suunnitella etukäteen. Se vähentää vanhempien stressiä, toteaa Martin.
”Vanhemmat kokevat ymmärtävänsä paremmin
lasta ja hänen käytöstään käytyään Perhekoulun.”
mista, oman vuoron odottamista ja
keskittymistä. Kunkin lapsen oma
ohjaaja tukee ja ohjaa lasta koko päivän ajan. Hänen tärkeänä tehtävänään on mahdollistaa onnistumisen
kokemukset.
Ohjaajien tukena taas toimii lasten
ryhmän kouluttaja, joka seuraa peiliikkunan takaa ryhmän toimintaa.
Samaan aikaan koolla olevat vanhemmat saavat kouluttajalta ohjausta toimivampaan arkeen. Ryhmä
käy lävitse Perhekoulun käsikirjan,
joka käsittelee lapsen käyttäytymisen taustalla olevia tekijöitä ja antaa
käytännön keinoja arjen helpottamiseen. Vanhemmat saavat myös kotitehtäviä.
– Monelle myös ryhmän vertaistuki on äärimmäisen tärkeää, sanoo
Martin.
ADHD-keskus järjestää myös
maksuttomia vanhempien keskusteluryhmiä, jotka toimivat samalla
vertaistukiryhminä. Kokoontumiskertoja on viisi.
Lisäksi järjestetään maksuttomia
info- ja iltaluentoja, joista saa ajantasaista tietoa keskuksen internetsivulta.
Olipa kyse keskusteluryhmästä,
Perhekoulusta tai muusta toiminnasta, ADHD-keskuksessa pyritään antamaan nimi arjen haasteille.
– Kun lähdemme konkretisoimaan
hankalia tilanteita, niihin päästään
vaikuttamaan. Tällöin vanhemmat
saavat jälleen hallinnan tunteen
omaan vanhemmuuteensa, sanoo
Serenius-Sirve.
www.bvif.fi/adhd-center
Teksti ja kuvat Ulla Ojala
Emma & Elias
kasvuolosuhteita
parantamaan
Täydentävä tukimuoto on henkilökohtainen neuropsykiatrinen ohjaus/
coach-palvelu kaiken ikäisille. Tuen
lähtökohtana ovat asiakkaan omat
tavoitteet, ja ohjaajan tehtävänä on
opettaa käytännönläheisellä tasolla
uusia toimintamalleja arjen tilanteisiin.
– Esimerkiksi läksyjen tekemisen kanssa painiskelevalle lapselle
voidaan vinkata, kuinka niihin voi
keskittyä paremmin, sanoo SereniusSirve.
Raha-automaattiyhdistyksen avustusohjelma Emma & Elias (2012–
2017) kokoaa yhteen järjestöjen
hankkeita, joilla edistetään lasten ja
heidän perheidensä terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia tukemalla vanhemmuutta, painottamalla aikuisten
yhteistä vastuuta sekä muistuttamalla
lasten oikeudesta turvalliseen lapsuuteen.
Ohjelmaan valitaan kymmenisen
hanketta vuodessa. Tänä käynnistämisvuonna aloittaa 13 hanketta tai
toimintoa, joista yksi on ADHD-keskuksen perheiden tukemisen toimintamuotojen kehittäminen 2012–2017.
Tavoite on, että Emmassa & Eliaksessa mukana olevat hankkeet saavat
ohjelmasta konkreettista tukea viestintään, verkostoitumiseen, koulutukseen ja arviointiin.
Ohjelman toiminnallisesta koordinaatiosta vastaa Lastensuojelun
Keskusliitto.
www.emmaelias.fi
19
2/ 2 0 12
Perheohjaus taas on tarkoitettu
hieman vanhempien lasten perheille.
Perheohjauksessa vanhemmat saavat henkilökohtaista ohjausta heitä
askarruttaviin tilanteisiin viiden 1,5
tunnin mittaisen tapaamisen yhteydessä. Käytössä on myös Perhekoulun käsikirja.
Arjen haaste saa nimen
jäsenyhdistykset
Dyma ry, Turun Seudun
Dysfasia-, ADHD- ja
Aut ismiyhdistys ry
Kalevantie 25, 20520 TURKU
Puh. 0400 347 385 (ma-to klo
10–12)
[email protected]
www.dyma.info
ELLA ry
Loimaa ja lähikunnat
Paula Kulmala
puh. (02) 7641 962
[email protected]
Lisätietoja saa sähköpostitse
osoitteesta [email protected] ja netistä http://ellayhdistys.nettisivu.org/
Etelä-Savon
ADHD-, autismi- ja
dysfasiayhdistys ry
Puheenjohtaja Tarja Lahdenperä
Yhdistyksen puh. 044 516 0724
[email protected]
Hymy ry, Kanta-Hämeen
Asperger-, autismi-, dysfasia- ja ADHD-yhdistys
Riitta Viljamaa, puh. 050 520 2771
[email protected]
http://koti.aina.net/~hymy
La - Su 11.-12.8.2012 ELOMESSUT. Hymy perinteisesti mukana
Elomessuilla. Tervetuloa käymään
HYMY:n teltalla!
Lisätietoa yhdistyksen nettisivuilta: http://koti.aina.net/~hymy/
Itä- Savon Puatti ry
pj Kati Sairanen
puh. 050 542 8499
[email protected]
jäsenvastaava Anne OtranenSilvennoinen, [email protected]
Tietoa yhdistyksen toiminnasta ja
tapahtumista löytyy osoitteesta
www.puatti.com.
Keski-Pohjanmaan
MBD-yhdistys ry
Keski-Suomen ADHDyhdistys ry
Lahden seudun
ADHD-yhdistys ry
puheenjohtaja, Tapani Salonen
[email protected]
sihteeri/jäsensihteeri,
Päivi Pietiläinen
[email protected]
Keski-Suomen ADHD-yhdistys ry,
www.keskisuomenadhd.com
Vertaistukiryhmät ovat kesätauolla kesä- ja heinäkuun ajan.
Ryhmiä käynnistellään jälleen elokuussa. Kokoontumispaikka muuttuu, ja jatkossa ryhmät kokoontuvat
osoitteessa Matarankatu 6, 40100
Jyväskylä.
Yhdistyksemme kotisivut
löytyvät osoitteesta www.keskisuomenadhd.com, täältä löydät
ajankohtaiset tapahtumat ja tietoa
toiminnastamme sekä yhteystiedot.
Tarjolla on vertaistukiryhmät aikuisille adhd-oireisille sekä adhd-lasten
vanhempien ryhmä.
Neste ralli ajetaan jälleen loppukesästä (2.-4.8.2012), ja osallistumme sen järjestelyihin kartuttaaksemme ropoja yhdistyksen kirstun pohjalle. Kaikki, jotka ovat suorittaneet
järjestyksenvalvojakoulutuksen tai
muuten tunnistavat sisäisen järjestyksen valvojan itsessään, ilmoittautukoon Päivi Pietiläiselle, paivi.
[email protected] Vapaaehtoisia tarvitaan kipeästi myös tänä
vuonna. Kertyneet varat käytetään
kuten ennenkin yhdistyksen toiminnan kustannuksiin mm. retkiin ja
tapahtumiin.
Lahden seudun ADHD-yhdistys
puh. 040 415 0084
[email protected]
Lahden Seudun ADHD-yhdistys
ry toivottaa jäsenilleen hyvää kesää!
Toiminta jatkuu elokuussa!
Kymenlaakson autismi-,
asperger-, dysfasia- ja
ADHD-yhdistys AADA ry
Kata Kaukiainen
[email protected]
[email protected]
www.kymenlaaksonaada.org
Seuraa tapahtumia ja muuta toimintaan yhdistyksen verkkosivuilta
osoitteessa www.kymenlaaksonaada.org.
Jairi Palonen
[email protected]
2/ 2 0 12
20
Oulun seudun
ADHD-yhdistys ry
Helena Pakkanen,
puh. 040 833 4237,
[email protected]
Pirkanmaan
ADHD-yhdistys ry
Merja Saartila
Anttonintie 3, 33480 Ylöjärvi
puh. 0400 485 824
[email protected]
pirkanmaanadhdyhdistys.nettisivu.
org
Pohjois-Karjalan ADHD-,
autismi- ja dysfasiayhdistys
Aksoni ry
Pj. Anne-Maarit Palviainen
[email protected],
puh. 050 306 8261
siht. Noora Mikkonen
[email protected], 040 412
3792
www.aksoni.suntuubi.com
Pohjois-Savon
neurologiset erityisvaikeudet ja autismikirjoyhdistys Eijsveikeet ry
Tulliportinkatu 52 (käynti sisäpihan
puolelta), 70110 Kuopio
puh. 044 721 1127 (ma klo 15-18,
muulloin tekstiviestit tai sähköposti
tuovat viestisi perille)
[email protected]
Katso verkkosivut osoitteessa
www.eijsveikeet.fi
Puheenjohtajamme tavoittaa
nykyään sähköpostitse osoitteesta
[email protected]
Uusi hallitus on valittu, puheenjohtajana jatkaa Kaisu Mikkonen,
Varapuheenjohtaja Antero Nieminen
ja sihteerinä Enni Kesonen. Muut
Hallituksen jäsenet ovat:
Raija Lehtinen
jäsenyhdistykset
Ritva Martikainen
Satu Martinez
Antero Nieminen
Eija Suvela
Tiina Tiussa
Helena Vaittinen
Varajäsenet
Aino Lappalainen
Satu Pasanen,
Anu Silaste,
Helana Snellman- Kettunen,
Siilinjärven Vuorelan vertaistukiryhmä jatkuu syksyllä ja lisäksi
toimintaa ovat aloittelemassa vertaistukiryhmät Pielavedellä, Kiuruvedellä ja Suonenjoella. Syksyn kokoontumisajat ja paikat voit katsoa
yhdistyksen nettisivuilta.
tärkeää, että ilmoitat jos sähköpostiosoitteesi muuttuu. Seuraava jäsenkirjeemme ilmestyy elo-syyskuun
vaihteessa.
Rentouttavaa kesää kaikille
jäsenillemme ja yhteistyökumppaneillemme!
Pääkaupunkiseudun
ADHD-yhdistys ry
Yhdistys toimii autismin kirjon,
ADHD-tyyppisten, dysfaattisten
sekä lukivaikeushenkilöiden eduksi
yhteistyössä asiantuntijoiden ja perheenjäsenten kanssa järjestämällä
kerhoja, koulutusta, vertaistukea ja
virkistystä.
Tarkempia tietoja toiminnasta
(kerhot, vertaistuki) ja tapahtumista
(tilaisuudet, leirit, retket, koulutukset) kotisivuilla: www.samdy.info
Krapupolku 1, 00890 Helsinki
www.pks-adhd.fi
Puheenjohtaja: Arja Havilo
arja.havilo(at)kolumbus.fi
Varapuheenjohtaja: Heli Junno
hesu69(at)gmail.com
puh. 050 436 7708
Jäsenrekisteriasiat: Minna Hirvonen
adhd.espoo(at)gmail.com
Yhdistyksen vuosikokous pidettiin 19.4.2012. Puheenjohtajaksi
kaksivuotiskaudelle valittiin Arja
Havilo. Hallituksen muut jäsenet
ovat Satu Helistö, Minna Hirvonen,
Anja Huovinen, Heli Junno, Eeva
Karppinen, Marja Kuittinen, Sinikka
Lehto ja Tani Salomäki.
Adhd lasten vanhempien ryhmä kokoontuu Porvoossa Omenamäen palvelukeskuksessa
os:Tullinportinkatu 4 klo 18-20 syksyllä 23.8., 20.9., 18.10., 15.11. ja
13.12. Lämpimästi tervetuloa kaikki
asiasta kiinnostuneet
Olet varmaan huomannut yhdistyksellä olevan omat FB-sivut.
Tykkää, kommentoi ja vaikuta toimintaamme Facebookin kautta!
Jäsen, ilmoitathan mikäli yhteystietosi muuttuvat. Kerro osoitteesi
tai sähköpostiosoitteesi muutoksesta
meille, adhd.espoo(at)gmail.com,
niin saat ADHD-lehden ja jäsenkirjeet perille keskeytyksettä. Jos
haluat jäsenkirjeen sähköpostilla, on
Satakunnan Autismi-,
ADHD- ja Dysfasiayhdistys
SAMDY ry
Toimisto: Samdy ry, Satakunnan
yhteisökeskus, Isolinnankatu
16, 28100 Pori, päivystysaika
toimistolla sopimuksen mukaan
www.samdy.info
puh. 044 346 0898
[email protected]
Suomen AD/HD-Aikuiset ry
Suomen ADHD- Aikuiset ry
Puheenjohtaja Minna Lindeqvist
puh. 040 703 6932
www.adhd-aikuiset.org
Varapuheenjohtaja Jarkko Mäenpää
Sihteeri ja vertaistukivastaava
Seija Kaarre
Rahastonhoitaja Anneli Hänninen
Internet- toimikunta
Jarkko Mäenpää ja Panu Rinne
Potilasetu-toimikunta
Minna Lindeqvist, Jarkko Mäenpää
ja Päivi Tasala
Sähköpostiosoitteet muotoa
[email protected]
org tai [email protected]
Yhdistyksemme täyttää tänä vuonna täydet kymmenen vuotta! Tietoa
juhlavuoden tapahtumista sekä
muusta toiminnastamme sekä ajankohtaista asiaa aikuisten adhd:stä
löytyy nettisivuiltamme osoitteesta
adhd-aikuiset.org sekä http://www.
facebook.com/#!/Suomen.ADHD.
Aikuiset
21
Aurinkoista kesää kaikille!
”Nauti uusia perunoita ja voita
mansikoita ja makkaroita,
Tee saunaan tuore vasta
varpaat veteen kasta,
Hakkaa liiteriin halkoja
oio nurmikolla jalkoja,
Ihastele poutapilviä
siristele auringossa silmiä,
Haista kesän tuoksut
unohda turhat juoksut,
Muista paljon lekotella
laiturilla elämää hekotella,
Mieti kivoja juttuja
tapaa ystäviä ja tuttuja,
Älä murehdi ötököitä
vietä rauhallisia kesäöitä”
Vaasanseudun
ADHD-yhdistys ry
puh. 044 210 5959
[email protected]
www.vaasanadhd.com
Kesätapahtumia tulossa! Seuraa
tiedotusta yhdistyksen nettisivuilla
www.vaasanadhd.com
Seinäjoen aluekerhon toiminnasta voi kysellä: [email protected]
netikka.fi tai puh. 050 090 1628.
Varkauden Seudun
Wamdy ry
(autismi-, ADHD- ja
dysfasiayhdistys)
Anita Rikalainen, puh. 040 7328 360
Äksyt ry
Vappu Carlsson, jäsenvastaava
[email protected]
Klinefelter-, Jacobsin- ja XXXoireyhtymän tukiyhdistys. Toimialueena koko maa.
Liity jäseneksi
ADHD-liiton
jäsenyhdistyksiin
osoitteessa
www.adhd-liitto.fi
2/ 2 0 12
Konehuolto
Hirvonen Oy
Koneurakointi
Pasi Yliluoma Tmi
Emalointityöt
Jouni Granath Oy
Keittiö-Kartano
Raunintie 24, Pori
Puh. 0400-416 116
Hevosenkenkä 8, Pori
Puh. 0400-721 413
Kontio Apteekki
Kahvila-Ravintola
Sirpukka
Kaivinkoneurakoitsija
Pasi Laajola
Kalusteasennus
Tmi A. Holopainen
Joensuuntie 286 g, Tuusniemi
Puh. 050-502 3420
Potkuritie 6 A, Lempäälä
Puh. 044-5525 287
Karhulantie 30, Kotka
Puh. 05-220 0440
Vanha Pappilantie 3, Anttola
Puh. 015-660 191
Jyväskylän Peltityö
Tmi Jari Sarja
Kangaslan
Rakennuspari
Risto Kannisto
Jämin
Rahtipalvi Oy
Kalle Kelkka Tmi
Jämijärvi
Puh. 02-5471 755
Turuntie 217, Oripää
Puh. 0500-535 942
Tmi Kierrehiomo
Tapper
Ilmax Oy
Insinööritoimisto
Veijo Kohonen
Aarontie 9, Jyväskylä
Puh. 040-913 5150
Leenankatu 8, Turku
Puh. 0400-316 466
JME-Catering Oy
Maauuninkuja 4 g 66, Vantaa
Puh. 045-1325 171
Jämin Tilipalvelu Ky
Jämijärventie 28 B 2,
Jämijärvi
Puh. 0400-893 637
Euran Autopelti Oy
Kännöntie 10, Kauttua
Puh. 02-865 2647
Hammaslääkäri
Seppo Hänninen
Oikotie 3, Suinula
Puh. 050-306 8130
Nuppulankulma 108, Suomusjärvi
Puh. 0400-863 366
Palsankyläntie 289, Lannevesi
Puh. 040-5866 730
Jannen Kivi ja Kaivuu
Tmi Katajisto Jarkko
Kauneushoitola
Evelyn
Holmantie 160, Kankaanpää
Puh. 050-585 8169
Kiinteistö Oy
Kuusamon Vuokratalot
Jeptron
JIS-Automation Oy
JP Transload Oy
Kahvila Koivu
Crystal Team Oy
Klaukkala
Puh. 040-7345 012
Evesham Oy
Eläintarvike
Norppis Oy
Kanava-aukio 2, Imatra
Puh. 05-476 1154
Jokimäki-Service Oy
Kirjurinluoto
Puh. 02-646 2512
- avoinna joka päivä
Kirkkotie 1, Parola
Puh. 040-5050 464
Luomantie 3, Kuusamo
Puh. 0400-926 837
JMN-Racing Oy
Vanha Söörmarkuntie 32,
Söörmarkku
Puh. 020 7437 550
Kangasalan
Hitsaustyö Oy
Hitsaajantie 3, Pälkäne
Puh. 03-534 2961
Vapaudenkatu 43 LH 12,
Jyväskylä • Puh. 040-751 8652
Paanamäentie 46, Nummi
Puh. 045-1120 180
Kurvintie 17, Pertteli
Puh. 040-824 5672
Aittakalliontie 25, Perttula
Puh. 040-709 6917
Perheniemi
Puh. 040-592 6047
Nevakatu 6, Tampere
Puh. 040-822 4209
Kotimaalari
Erja Leppävuori
Keisarinviitta 20, Pirkkala
Puh. 0400-625 508
Tmi Reijo Jyrkinen
Lasitehtaantie 12, Ryttylä
Puh. 040-5745 740
Pyhällöntie 384, Lempäälä
Puh. 0400-634 651
Epn-Line Oy
Esan Saha
Vähäraumantie 67 A 3, Pori
Puh. 040-9011 853
Kaamanen
Puh. 044-054 7911
Satakunnankatu 27, Eura
Puh. 02-8378 7950
Oulunkyläntie 1, Helsinki
Puh. 0400-504 206
Sammontie 10, Toivala
Puh. 040-500 6597
Fin-Turbo Oy
Extra Marine Oy
Hammaslääkäri
Matti Laiho
Hammaslääkäri
Raija Tahkola
Elokuvateatteri
Kino-Huovi
Hibox Systems Oy Ab
Euran Yritystilit Oy
Tornatorintie 15, Kotka
Puh. 040-500 6181
Lemminkäisenkatu 14-18 C,
Turku • Puh. 075-008 110
Linja-autoasema, Kangasala
Puh. 03-3772 774
Raskinpolku 9 C, Turku
Puh. 02-253 9092
Lappastentie 1 A, Pattijoki
Puh. 08-264 933
Harjavallankatu 33, Harjavalta
Puh. 0400-598 338
AriPro Oy
AD-Autohuoltamo
Ismo Lahtinen
Perhekotiyhteisö
Oljenkorsi Oy
AK-Raudoitus Oy
Arabian Sähköliike
Kaurialankatu 21, Hämeenlinna
Puh. 040-553 4182
Orimattila
www.oljenkorsi.fi
Puh. 050-355 7221
Ilmarintie 7, Mäntsälä
Puh. 050-3581 258
Intiankatu 25, Helsinki
Puh. 040-8408 151
Asianajotoimisto
Rauno Fält
Kuningattarenkatu 17 A 2,
Loviisa • Puh. 019-531 309
Asianajotoimisto
Markku Potinkara
Kauppalankatu 6, Kuusankoski
Puh. 05-3746 664
Auran
Ajomestarit Oy
Antenni ja Sähköhuolto
Okkonen
City Car Wash Ab
Neste Oil
K-Market Ulvila
Vanha Harmaalinnantie 2,
Ulvila • Puh. 02-529 8181
Lahden
Tasopalvelu Oy
Vaaniankatu 12 A 3, Lahti
Puh. 040-5457 875
Laskenta ja Konsultointi
Kilpeläinen Tmi
Lohjanharjun
Teollisuus Oy
Lattiakolmio Oy
Lounaskahvila
Aisakello
VANTAA
Puh. 050-412 7667
Lastenkoti
Kasvunpolku
Puutiolampi 20, Vartiala
Puh. 040-5846 430
BM Raudoitekonsultit Oy
Puurtajankatu 32, Järvenpää
Puh. 020 7437 900
Köpmansgatan 16, Jakobstad
Tel. 050-400 6278
Lastensuojelulaitos
Merituuli Oy
Lasten ja Vanhusten
Hoivapalvelut Viklund
LSK-Machine Oy
Luontaistuotteiden
Erikoisliike Jasmin
Pietniementie 1, Pori
Puh. 02-6330 475
Pyhällöntie 6, Yliskulma
Puh. 02-4899 700
Helsingin
Toimistosiivous Oy
Kytösuontie 8 A 2, Helsinki
Puh. 020 730 9309
Taksi
Jarmo Nikander
Naulapolku 2, Karkkila
Puh. 0400-548 051
Kuljetusliike
Veljekset Matilainen
Allintie 55, Kotka
Puh. 044-317 1510
Tullikatu 10, Naantali
Puh. 050-522 4704
Hongistonkatu 4, Lohja
Puh. 0400-894 521
LVI-Insinööritoimisto
Akel Oy
Hömötiaisentie 1, Reijola
Puh. 040-590 7857
Helsingin
Talosiirto Oy
Helsingin
Energia Kuljetukset Oy
Anakaisen Puutarha
Uudenmaan
Puu ja Piha Oy
Viinikankaari 2, Vantaa
Puh. 0400-922 821
Pekkolankuja 43, Reitkalli
Puh. 040-7750 155
Jukupaalaus
Vittamontie 2 B 11, Helsinki
Puh. 040-709 5170
Länsitie 242, Sipoo
Puh. 040-561 3079
Tmi Jarmon Taksi
Kyröntie 30, Kyrö
Puh. 050-300 8582
Hermannin rantatie 10,
Helsinki • Puh. 010 8357 400
Ehdatuksentie 6, Huruksela
Puh. 050-913 2990
Tmi Kari Krongvist
AMAR Arkkitehtitoimisto
Anna-Maarit Reijonen
Nivalantie 245, Haapajärvi
Puh. 040-564 7084
Itä-Suomen
Rakennuskuivaus Oy
Jääkiekkoradankuja 1 C 34,
Savonlinna
Puh. 050-339 7066
Jarexon
Mäntytie 11, Liperi
Mäntymäentie 5, Pori
Puh. 050-3487 648
Tmi Kaj-Erik
Gustafsson
Suomen Talousverkko
Oy Östman Net Ab
Supermikko
Ryijytie 16 A, Espoo
Wolffintie 36 F 12, Vaasa
Puh. 050-372 1064
Tammelan Puistokatu 22,
Tampere • Puh. 050-3670 908
Sähkö-Lahdelma Ky
IB Race & Mec
Perhekoti
Nuorten Mummola
Finnlatera Oy
Aseman
Eväsherkku Ky
Mikkelin Rautatieasema,
Mikkeli • Puh. 050-545 3177
2/ 2 0 12
Auramaa-Yhtiöt Oy
Luistarintie 31, Kauttua
TAMPERE
ATK-Kirjanpito
Kiiskenevä 1, Espoo
Puh. 010 3200 450
22
Ravitie 7, Seinäjoki
Puh. 06-414 1151
Puh. 045-2660 980
Vehmersalmentie 405 D,
Konnuslahti
Puh. 040-549 2744
Tavinsalmi
Puh. 040-8426 172
Rajakatu 33, Jyväskylä
Puh. 014-618 125
Hoitokoti
Ompelimo Näpstikki Tulevaisuuden
Portti Oy
VARKAUS
Väätintie 254, Alavieska
Puh. 044-347 0052
Auratie 42, Kokkola
Puh. 050-308 4067
Pyölintie 1, Jokioinen
Puh. 050-411 4011
Myllytie 13 B, Järvenpää
Puh. 0400-880 690
Ilomantsin
Betonituote Kautto Ky
Mustalammentie 6 A, Ilomantsi
Puh. 040-595 9191
A-Lehdet
Bellcrest
Käännökset Oy
Yli-Haakkointie 31, Nummela
Sörnäisten rantatie 27 C,
Helsinki • Puh. 0400-766 991
Jurvan Hautaus- ja
Kukkapalvelu Kahl Oy
All Apparat
Anders Björkqvist
Kauppatie 15, Jurva
Puh. 06-3631 028
VARATTU
Korpo • Tel. 0400-945 665
Arkkitehtitoimisto
Innovarch Oy
Linnoitustie 5, Espoo
Puh. 020 7621 600
Building Automation
Group Oy
Tulvaniityntie 18, Vantaa
E-S Kuljetus
Kreiviläntie 13, Myrskylä
Puh. 050-517 9816
Karanteeni
Parviainen Ky
Lampelankuja 2, Muhos
Puh. 040-722 7582
Harjun
Oppimiskeskus
Katariinakuja 19, Ravijoki
Puh. 05-2295 500
K & K Mustoset Ay
Tuulenmäki 2, Enonkoski
Puh. 015-479 222
Nordic
Service Group
Rajavoudinkuja 1 A, Vantaa
Puh. 044-022 6789
Plan-Ark Oy
Hovioikeudenpuistikko 19 E,
Vaasa
HYVÄÄ KESÄÄ !
Uki-Trailer Oy
Borelia Oy
Ahjotie 32, Rovaniemi
www.allergiakauppa.fi
K.L.M. Express Oy
Härjänruopantie 6, Rusko
Puh. 040-779 4005
Koneyhtymä
Blomqvist
Muttilantie 97, Myrskylä
Puh. 0400-322 200
Mericamping
Palosaarentie 67, Merikarvia
Puh. 0400-719 589
Kaplaaki Oy
Kuninkaankatu 31, Rauma
Puh. 0500-226 524
Puiden Kaato- ja Hoitotyöt
Arboristi Tom Nylund
Energiingenjörerna
Stagnäs & Nylund Ab
Maxmovägen 241, Maxmo
Duxiana Oy Ab
Vaatturiliike
Sauma Oy
Fincolaw Oy
Alajärven
Apteekki
Arkadiankatu 15, Helsinki
Puh. 09-495 524
Korpelin Jukka Oy
Santaholmantie 93,
Haukipudas
Puh. 050-381 3000
Kirjanpito
M. Häkkinen Ky
Katajatie 8, Espoo
Puh. 09-8011 381
Metsäurakointi
Matti Jääskeläinen
Matkontie 204 B, Kerimäki
Puh. 0500-172 508
Vanha Vuohimäentie 5,
Nakkila • Puh. 0400-533 247
Koivumäentie 30, Uurainen
37240 Linnavuori
Puh. 03-3417 111
Auran Apteekki
Turuntie 7, Aura
Puh. 02-486 0024
Hevoshaankatu 3, Pori
Puh. 02-633 8730
Julmalantie 61, Peräseinäjoki
Puh. 0500-163 656
Autokorjaamo
Pertti Miettinen
Arkkitehdit
Mustonen Oy
Arkkitehtitoimisto
Haroma & Partners Oy
Bos-Pelti
Betonipumppaus Oy
Histec Oy
Erik Bassen tie 10 B 23, Espoo Kalliolanrinne 4 A 10, Helsinki
Puh. 0400-774 005
Puh. 050-5695 704
Laatokan Lankku Oy
Pilkantie 69, Tarnala
Puh. 0400-803 981
OVH Oy
Ahertajankatu 20, Järvenpää
Puh. 09-2790 940
Kivenkaari 9, Vihti
Puh. 040-750 3183
Alf Lökström Oy
Teräsjärvi Oy
Repliikki Oy
Pitkänsillanranta 7-9 B 70,
Helsinki
Agro Sisu Power
Reinsgatan 7, Vaasa
Pohjanluomantie 14, Luoma
Puh. 0400-261 143
Perhekoti
Pilvi-Sisko
Tiliarja Oy
Lapin
Kattomestarit Oy
Teeriperäntie 346, Hautakylä
Puh. 044-5288 141
Kuljetus
Kari Rinta-Kahila
Nauti-Electronics Oy
Taksi
Juhani Palomäki
www.asperger.fi
Tammer Diesel Oy
Omenaharjuntie 14, Varkaus
Puh. 040-822 2513
Porin
Mainostuotanto Oy
Vapaalantie 2 B, Vantaa
Rautacom Oy
Jotul Studio Oy
Talman
Lehtopuutarha
Jokihaara Oy
Insinööritoimisto
Lausamo Oy
Helping Hand Oy
Jokiniementie 36-38 A 4,
Helsinki • Puh. 0500-977 723
Taksipalvelu
Jousmäki
Loukkuranta 22, Vanha-Ulvila
Puh. 044-533 2661
Kappelintie 6 B 6, Kirkkonummi
Puh. 050-4413 888
Grannarsintie 23-8,
Kalkkiranta
www.mkcfinland.fi
Lepco Rakennus ja
Kuljetus Oy
Kiertokatu 11, Raisio
Puh. 0400-525 047
KITT Kirkkonummen
Inva- & Tila Taksi Ky
MKC Finland Oy
Urontie 354, Valkeala
Puh. 041-5031 632
H. Koivisto Ky
Juhonkatu 10, Lohja
Puh. 041-462 1175
Tmi Kotilainen Juha
Otvakatu 6, Seinäjoki
Puh. 040-548 5600
Rakennuspalvelu
Lindholm
Linnantie 5 F 46, Vaajakoski
Puh. 040-8251 527
Keskuskatu 14, Alajärvi
Puh. 06-5572 249
Raudikkokuja 6 A 32, Vantaa
Puh. 050-596 2140
EP:n Kehärakenne Oy Tmi Markun Autoapu
Raha Nalle Ky
Trans Eloranta Ky
Eteläranta 23, Rovaniemi
Puh. 016-313 002
Tyrväänkyläntie 233, Sastamala
Puh. 050-560 8318
Nakkilan Sihuma
Hemming Elfvingvägen,
Hangö • Puh. 019-2484 332
Growpoint Oy
Hyrräkuja 10 A 2, Vantaa
Puh. 040-590 1203
MVieska
Tuomo Hirvi Tmi
Auto-Service
S. Wiberg Kb
Elbus Oy
EK-Special Oy
Paapuurinlenkki 10, Oulu
Puh. 050-3436 579
Korsholmanpuistikko 22,
Vaasa • Puh. 06-312 0027
Ruukinpirtintie 20, Rovaniemi
Puh. 040-1834 884
Pyrästie 8, Lehmo
Puh. 0400-257 157
Tinurinpolku 3, Ylämylly
Puh. 0400-673 467
Neitsytpolku 12, Helsinki
Puh. 09-6813 1630
Jaakolantie 6, Uusikaupunki
Puh. 0500-599 386
Terveystie 7 as 1, Ylivieska
Puh. 044-9947 244
Elektro-Metek Oy
Kuusan Asematie 13, Kuusa
Puh. 0400-648 376
Linnankatu 10, Turku
Puh. 010 6170 440
Patteritie 4, Turenki
Puh. 050-5142 722
Puhdas Kukka Ky Metsäkoneurakoitsija
Rauno Simoinen
Peltolantie 13, Vantaa
Puh. 040-7329 565
Pyhäjoen
Rakennus Oy
Mehtäkyläntie 240, Yppäri
Puh. 0400-668 758
Tmi Tapio Korhonen
Oravasaarentie 293,
Vaajakoski
Puh. 040-7522 732
Lindgren Jouko Oy
Kirveskoskentie 381,
Pornainen
Putki-Mikko Oy
Koskenkylänraitti 59,
Honkilahti
Puh. 02-866 8056
Keskuskatu 17-19 A-talo 2.krs,
Pieksamäki
Puh. 010 666 6432
LJR-Accounting Oy
HELSINKI
Akkuhuolto
Hirvonen Oy
Rapparintie 2 B, Lahti
Puh. 0400-494 380
Sähkö ja Rakennus
Laine
Katavistontie 200, Säkylä
Puh. 050-4010 186
TAMPERE
Poikojantie 1, Lieto
Puh. 02-487 6082
Tmi Martti Mäenpää
Kirkkotie 61 as 3, Hyvinkää
Deluxe Productions
Töölönkatu 29 A 45, Helsinki
Puh. 040-5463 155
Turun
Hovirakennus
Puh. 044-0160 674
Innolane Oy
Bellapipe Oy
Aquilae
Ammatillinen
Perhekoti Muksumäki Oy
Tmi Hietakymi Jukka
Kaijonharjun
Apteekki
Kokkosenlahdentie 105,
Anttola • Puh. 050-4949 285
Karstula
Puh. 0400-488 058
Kauppakartanonkatu 22 G 58,
Helsinki • Puh. 050-321 3753 Tynkkyläntie 201, Savonlinna
Puh. 044-570 3574
Pratilankuja 3, Nurmijärvi
Sammonkatu 14, Oulu
Puh. 08-5561 591
Metsäpalvelu
Raimo Lehtonen
Insinööritoimisto
Arcus Oy
K-Extra
Herkkulautta
K-Market
Liikenne
Vallontie 4, Lappi
Puh. 050-573 1527
Linnankatu 16, Turku
Puh. 02-274 7050
Kuusisaarentie 16, Kerava
Puh. 040-568 5253
Lauttasaarentie 5, Helsinki
Puh. 0400-182 204
Kivenlahdentie, Espoo
Puh. 09-809 1811
Leipomo
Koskelonseutu
Autokorjaamo
Laulaja
Lakeuden Neon
Kaukora Oy
JJJN Monirakennus Ky
Väinönkatu 8, Seinäjoki
Puh. 017-511 614
Liikunta ja Terveys
Timo Riihiranta
Hernesaarenranta 13, Helsinki
Vallikallionkuja 4 B 20, Espoo
Puh. 09-622 5322
Puh. 050-548 2250
K-Extra K. Elo
Martinkyläntie 588, Talma
Puh. 09-239 6108
Vannekuja 7, Vantaa
Puh. 0400-531 708
Hierontapalvelua
Katja Sarkamies Tmi
Karjakuja 45, Koisjärvi
Puh. 0400-832 365
23
Faaringintie 102, Laihia
Puh. 06-477 0277
Tuotekatu 11, Raisio
Puh. 02-4374 600
Taksi Luiro Oy
Kilpisjärventie 645, Aavasaksa
Puh. 040-521 5134
Marttilantie 10, Isokyrö
Puh. 06-414 9733
Lahdenkatu 1, Ikaalinen
Puh. 0400-874 391
Ikitaito Oy
Porinkatu 1, Parkano
Puh. 050-300 3150
2/ 2 0 12
AFRIKAN TÄHTIÄ
Elämäni onnellisin päivä oli se, kun löysin sähköpostista viestin, teitä odottaa Johannesburgissa, Etelä-Afrikassa poika 1 v 9 kk. Enpä tajunnut, miten kokonaisvaltaisesti tuo päivä, jolloin
pieni surusilmäinen poika laskettiin syliimme Johannesburgilaisessa lastenkodissa, muuttaisi
elämäämme.
P
oika oli maailman ihanin pieni pojan alku, jonka hymy jo
muutaman päivän yhdessä olon
jälkeen sulatti kaikkien ympärillä
olevien sydämet. Opettelimme yhdessä oloa, joka oli varsin luontevaa,
Johannesburgissa hotellissa, ja siinä
poikaa ja hänen touhujaan katsellessa
mieheni totesi, että poikahan on ihan
kuin Eemeli. Eipä arvattukaan kuinka
oikeassa hän oli.
kuitenkin hänen ymmärtävän asioita nopeasti suomeksi. Hän oli ollut
Suomessa vuoden, kun muutimme
uuteen vasta valmistuneeseen kotiin.
Poika oli silloin kolmevuotias. Useamman kerran tuli naapurista tekstiviesti, ”teidän nuori herra on taas
katolla” tai ”kiipeää kolmen metrin
korkeudella lyhtypylvääseen”. No se
saatiin loppumaan, kun pyörä uhattiin pistää autotalliin vähäksi aikaa.
Keittiön lasivitriinin kohtaloksi tuli
pieni kaulassa pidettävä kuksa. Se
napsahti oikein iloisesti lasista läpi.
Sitä ennen kuului, ”Äiti katso, kuinka
hienosti pyörii”.
Kotona Suomessa hän ihastutti ihmisiä vikkelällä ja ketterällä touhullaan. Aina, kun yritimme ottaa asian
puheeksi esimerkiksi neuvolassa, oli
vastaus, että kyllä lapset saavat olla
vilkkaita, ja kaikki afrikkalaisethan
ovat vilkkaita. Puhetta ei ollut vielä iänkään puolesta ja se kehittyi
kovin hitaasti, mutta huomasimme
Poika aloitti englanninkielisen
päiväkodin, vaikka puheen kehitys
oli vielä alkutekijöissä. Ajattelimme
2/ 2 0 12
24
Sisko saapuu taloon
kuitenkin valita vieraskielisen päivähoidon hänen taustansa vuoksi, ja
englantia hän kuitenkin oli kuullut jo
ihan pienestä asti. Puheesta puuttui
useampia kirjaimia ja aloitimmekin
pian puheterapian. Lopputuloksena
oli esikouluikäisenä saatu dysfasia
(nykyinen kielellinen erityisvaikeus,
SLI) diagnoosi.
Pojan ollessa viisivuotias aloitimme uuden adoptioprosessin saadaksemme sisaruksen pojalle. Huhtikuussa 2004 tuli SE puhelu, kuten
adoptio piireissä puhutaan, eli tieto
pienestä 2 v 9 kk vanhasta tytöstä,
joka odottaa meitä Etelä-Afrikassa.
Seisoin päiväkodin pihassa puhelin
kädessä hölmistyneenä. Olimme nimittäin odottaneet alle kaksivuotiasta poikaa. Poikaa siksi, että siihen
aikaan suurin osa sieltä adoptoiduista
lapsista olivat poikia, ja ikä toiveemme oli alle kaksivuotias lapsi. Siinä
meni hiukan aikaa toipua ihanasta
uutisesta. Illalla saimme ensimmäiset
kuvat tytöstä ja ensimmäisen mekon
lahjaksi ystäviltä. Olihan aika huikeata tajuta, että hei tyttö tuli ja shoppailukaveri äidille. Vappupäivänä viisi vuotta sitten lähdimme hakemaan
pikkusiskoa kotiin.
Lastenkodista oli tullut pyyntö,
että asuisimme aluksi siellä, koska
tyttö oli jo melkein kolmevuotias ja
sopeutuminen voisi olla helpompaa.
Saavuimme Johannesburgiin, ja kolmesta matkalaukusta ainoastaan yksi
tuli perille. Autokyyti oli joutunut
lähtemään muihin hommiin, mutta
onneksi olivat saaneet tilalle toisen
tutun sosiaalihoitajan meitä vastaan.
Hänellä oli niin pieni auto, että laukut
eivät olisi mahtuneetkaan mukaan.
Perille päästyämme poika lähti sosiaalityöntekijän kanssa hakemaan
lastenhuoneesta tyttöä, ja pian he tulivat käsi kädessä meidän luokse. Tekniikka petti, sillä videokameramme ei
toiminut ja kamerastakin loppui akku
juuri siinä kohtaa. Paniikki iski, mutta muutaman kuvan ehdimme kuitenkin saada ensi kohtaamisesta. Alusta
alkaen kävi selväksi, että meillä on
nyt erittäin voimakastahtoinen nuori
neiti sylissämme, joka puhua pulputti taukoamatta, silloin englanniksi.
Suomenkielen hän oppi kolmessa
kuukaudessa.
Alku perheenä kahden lapsen
kanssa, oli täyttä kaaosta. Tyttö huusi ja kärsi sanoin kuvaamattoman pahoista eroahdistuskohtauksista minua
kohtaan. Ja äiti itki väsymyksestä ja
vaikeuksista kiintyä uuteen tulokkaaseen. Jonkin ajan kuluttua tyttö
lähti jo itse iloisena isovanhempien
kanssa matkaan, mutta äiti ei saanut
poistua kotoa hetkeksikään. Lasten
vauhti kiihtyi päivä päivältä enemmän. Eräänä iltana tulin töistä kotiin
ja ihmettelin miehelle, miksi eteisen
yläkaapin ovi retkottaa? Poika oli
nostanut siskoa kaappiin ja molemmat olivat sitten roikkuneet kaapin
ovessa ja oven saranat olivat pettäneet. Tytön ollessa viisivuotias hän
oli löytänyt tulitikut ja hän kokeili
miten ne toimivat. Ja toimivathan ne
sillä seurauksella, että huone syttyi
palamaan. Onneksi palo huomattiin
nopeasti ja saatiin sammumaan, ja
päästiin suhteellisen pienellä remontilla. Ikkuna meni vaihtoon, kattoa
uusittiin ja tapetit vaihdettiin. Tytön
ollessa seitsemänvuotias, äidin laittaessa ulkona jouluvaloja, hän oli
löytänyt vasaran ja naulannut keskelle keittiön kaappia isolla naulalla
dippipussin. Kun kysyttiin miksi hän
teki niin, kuului vastaus, kun sitä ei
ollut koskaan kiellettykään.
Kouluhaasteita
Dysfasian vuoksi foniatri suositteli suomenkielistä perusopetusta ja
poika pääsi aloittamaan normaaliluokalla. Periaatteena on adoptiolapsilla, että mahdollisimman pienillä
muutoksilla hyvä tulee. Nyt olimme
kuitenkin siinä tilanteessa, että poika piti laittaa lähikouluun, joka oli
neljän kilometrin päässä esikoulusta,
ja yksikään vanha kaveri ei tullut samalle luokalle. Onneksi lähikoulun
etuna oli se, että naapurustosta tuli
tuttuja lapsia samalle luokalle. Saimme foniatrilta avustajaa varten paperin, mutta sitä ei huomioitu koulussa.
Onneksi luokalla oli toinen lapsi, jo25
ka tarvitsi avustajaa, joten näin siellä
oli kaksi aikuista ja 14 lasta. Toisen
luokan lopulla opettaja alkoi puhua,
että pojan pitäisi tuplata luokka. Siinä
kohtaa nousivat leijonaemon tunteet
pintaan. Ei onnistu, koska lapsi osaa
kotona tehdä vaadittavat koulutehtävät, eli missä vika. Hän oli koulussa
liian kiltti eli täysin omissa maailmoissaan ja kotona lennettiin katon
rajassa illat. Lähdimme uudelleen
foniatrin puheille ja hän kertoi meille kuunneltuaan hetken, että ei tässä
nyt olekaan kyseessä dysfasia, vaan
adhd. Pääsimme nopeasti psykologin vastaanotolle ja tutkimustulosten
kanssa menimme lastenpsykiatrin
yksityisvastaanotolle. Hän vahvisti
diagnoosin ja aloitimme lääkityksen.
Koulu alkoi sujua seuraavana vuonna niin hyvin, että poika toi keväällä
stipendin kotiin.
Asia, joka on noussut esiin erityisen tärkeänä lasten koulunkäynnin
kannalta, on opettajan ammattitaito,
asenne ja tietämys adhd-oireisen lapsen koulunkäynnistä. Ammattitaitoinen opettaja voi halutessaan auttaa
pienillä asioilla lapsen koulunkäyntiä huomattavasti. Esimerkiksi meillä
kokeissa onnistumiseen auttoi se, että
poika saa jatkaa kokeen kirjoittamista
tunnin lisäksi seuraavan välitunnin.
Koska kirjoittaminen on ollut pojalle
2/ 2 0 12
työlästä, hän saa käyttää tietokonetta välillä tunnilla ja hänellä on lupa
tehdä kotitehtävistä kirjoitusosiot
tietokoneella. Hän pääsee mukaan
pienryhmiin, esimerkiksi ympäristöopin ja äidinkielen tunteja hän on
käynyt opiskelemassa maahanmuuttaja oppilaiden ryhmässä. Viimeisin
keksintö, joka tuli opettajalta, on äänikirjakokeilu.
Kun pojan asiat oli saatu hoidettua, olimme ajatelleet siihen asti,
että tyttö on vilkas veljensä mukaan
vetämänä, mutta näin ei ollut. Poika
rauhoittui, pystyi keskittymään tekemisiinsä ja tytön vauhti sen kun kiihtyi ja puhetta tuli taukoamatta, huone oli kuin kauhukammio. Tyttö kävi
myös englanninkielistä esikoulua, ja
siellä kiinnitettiin huomiota hänen
keskittymisvaikeuksiinsa ja tehtävien
tekemisen vaikeuksiin. Tehtiin epäonnistunut koulukypsyystesti, jossa
tyttö pistettiin vieraaseen ryhmään
tekemään testiä. Tulos oli katastrofaalinen. Mietimme kovasti pääsisikö hän kouluun, saati englanninkieliseen luokkaan. Hänen elämässään
oli tapahtunut kuuden vuoden ikään
mennessä jo useita hylkäämisiä ja
suuria muutoksia. Taasko päädyttäisiin siihen, että hänen koko elämänsä mullistetaan ja siirretään uuteen
ympäristöön täysin uusien ihmisten
keskelle. Olimme sitä mieltä, että se
taannuttaa häntä enemmän, kuin se,
että alkuajat koulussa täytyy tehdä
hiukan enemmän töitä kuin kaverit.
Koulusta pistettiin hanttiin, eikä häntä luvattu ottaa oppilaaksi englanninkieliselle luokalle, eikä edes samaan
kouluun. Koulusta kehotettiin mielellään hakeutumaan lähikouluun ja
pienluokalle. Hakeuduimme psykologin testeihin ja lastenpsykiatrille,
ja jälleen lähdimme adhd-diagnoosin
kanssa ja resepti kädessä.
koulussa ymmärrystä antaa hänelle
aikaa kypsyä vielä vuoden ikätovereidensa kanssa, vai taistellaanko
jälleen hänen paikastaan samassa
luokassa?
Adoptio ja adhd
Kohta on tytön ensimmäinen kouluvuosi takana. Pelko iskee jälleen
tajuntaan, saako hän jatkaa seuraavalle luokalle. Hän lukee jo kahdella
kielellä, matematiikka tuottaa hiukan
vaikeuksia, mutta hän on kuitenkin
vasta seitsemänvuotias. Riittääkö
Miten nämä kaksi asiaa näkyvät
meidän perheessä? Adoptio näkyy jo
ulospäinkin lasten ihonvärin vuoksi.
Lapsille itselleen adoptio on ollut
uuden alku ja jälleen yksi hylätyksi
tulemisen kokemus, lähtö tutusta lastenkodista ja ympäristöstä. Poika ei
mieti taustojaan ainakaan vielä, mutta tyttö itkee ajoittain ikävää biologisia vanhempiaan kohtaan. Hän tuskin
muistaa heistä mitään, mutta sisällä
on selittämätön tyhjyyden tunne, joka
ahdistaa. Olemme käyneet perheneuvolassa jaksoja hänen kanssaan, jossa
hän on saanut purkaa pahaa oloaan
leikin avulla. Adoptiosta, puhutaan
avoimesti meidän perheessä, ja Etelä-Afrikka on meidän perheen lasten
toinen kotimaa. Puhumme siitä, katsomme valokuvia, elokuvia, luemme
afrikkalaisia satuja lapsille ja kuuntelemme musiikkia sekä tapaamme
muita lapsia, jotka ovat adoptoituja
Etelä-Afrikasta. Lasten adoption
kautta meille tuli uusi suku. Eli perheet, joilla on myös adoptoituja lapsia, muodostavat vahvan vertaistukijoukon ympärillämme. Onko Adhd
2/ 2 0 12
26
molemmilla lapsilla vain sattumaa,
vai onko kyseessä esimerkiksi trauman jälkitila? Syytä emme varmaankaan saa koskaan tietää. Oireet ja hoito ovat samankaltaisia sillä erolla, että adhd-diagnoosilla saa helpommin
apua, kuin trauman jälkitilalla.
Se tunne, kun esikoinen sai diagnoosin, oli sanoin kuvaamattoman
lamauttava. Lähdet lääkärin vastaanotolta takki täysin tyhjänä, pää täynnä
kysymyksiä, resepti kädessä. Miten
tästä lähdetään eteenpäin? Helpotuksen tunne on lopulta valtaisa, kun
vihdoin on joku, joka tietää mistä puhumme, ja joka uskoo meitä. Varsinkin kun olemme usean vuoden ajan
yrittäneet sanoa, että kaikki ei ole
kunnossa. Itketti päiväkausia, ja tiedon sekä vertaistuen löytäminen tuntui ylivoimaisen vaikealta. Mistään ei
tuntunut löytyvän mitään, ainakaan
kovin helpolla. Tytön saadessa diagnoosin, oli tieto jo helpompi sulattaa.
Asioista oli jo ehtinyt kertyä itselle
tietoa ja kokemusta.
Kaiken kaikkiaan meillä on kaksi
erityisen ihanaa lasta, joiden kanssa
aika ei käy pitkäksi, eikä yksikään
päivä ole samanlainen.
Teksti ja kuvat Mirja Muotio
kahden adoptiolapsen äiti
Erityinen nainen
Lyhytelokuva adhd:n maailmasta
Erityinen nainen -lyhytelokuva sai ensi-iltansa 9.3.2012 Jyväskylän ammattiopiston Mediapajan
auditoriossa. Elokuva kertoo adhd-oireisen naisen elämästä kolmella eri ikäkaudella, lapsuudesta
aina kypsään aikuisuuteen asti. Elokuva on toteutettu Keski-Suomalaisin talkoovoimin, ja sen on
käsikirjoittanut ja ohjannut Pauliina Kinnunen.
P
auliina valmistui vuonna 2009
äidinkielen opettajaksi, mutta
huomasi pian haluavansa tutustua käsikirjoittamiseen ja kuvalliseen ilmaisuun. Kinnunen kertoo, että valmistumisen jälkeen hänelle tuli
tarve lähteä etsimään itseään ja omaa
identiteettiään taiteen keinoin. Sitä
kautta hän löysi käsikirjoittamisen ja
kuvallisen ilmaisun, ja tuloksena oli
esikoiselokuva Erityinen nainen.
Mistä ajatus elokuvaan
- Tein muutama vuosi sitten ystäväni kanssa huumorilla internetistä
löytyneen adhd-testin. Saimme molemmat korkean pistemäärän. Pian vitsistä olikin tullut täyttä totta.
Tunsin suurta hengenheimolaisuutta ihmisiin, joilla on päässä ”kaikki
kanvavat yhtä aikaa auki”, kuten minullakin. Luonteenomaiseen tapaani
aloin kirjoittaa. Minulle on helppoa
kirjoittaa ajatuksia käsikirjoitusmuotoon. Idearikkaassa päässä on kaiken
aikaa auki useita vaihtoehtoisia suhtautumistapoja asioihin. Kirjoittaessani hyödynnän tätä taipumusta, kertoo Pauliina Kinnunen.
Keväällä 2011 Pauliina käsikirjoitti ja ohjasi tunteiden nimeämisen vaikeutta käsittelevän lasten musiikkinäytelmän Aleksis ja Kognitio. Teatterikokemuksen jälkeen, ja Erityisen
naisen käsikirjoituksen valmistuttua,
Pauliina halusi kokeilla vuorostaan
elokuvan tekoa.
- Minua viehätti ajatus siitä että elokuva on hetken taidetta. Siinä
jokainen silmänräpäyskin tallentuu.
Minua viehätti myös ajatus, ettei kohtauksen tarvitse onnistua täydellisesti kuin kerran. Sen vuoksi koen, että
elokuvan teko sopii ihmiselle, jolla
uusia projekteja syntyy jo
ennen kuin edellinen on
täysin kuosissaan, sanoo
Pauliina.
Elokuvasta
Elokuvan tarina on
mielenkiintoinen ja hyvin
uskottava. Tiedusteltaessa
Pauliinalta onko tarinan
takana joku todellinen
henkilö tai todelliset tapahtumat hän toteaa, että
jotkin piirteet henkilöhahmoissa muistuttavat
häntä tai hänen ystäviään, mutta kaikki muu on
mielikuvituksen tuotetta.
Todellisista tapahtumista
mukaan on mahtunut ainakin Pauliinan kokemus Erityisen naisen päähenkilö Jaana, 25 (Reetta
ystävänsä kanssa tehdystä Kivinen), pohtii naiseuttaan.
internetistä löydetystä adhd-testistä, ja kuvaukset kestivät puolisen vuotsillä myös elokuvan päähenkilöt te- ta. Mitä Pauliina Kinnunen haluaisi
kevät hetken mielijohteesta interne- sitten elokuvallaan kertoa katsojille,
tistä löytämänsä testin.
ja onko elokuvan suhteen tehty jo jatkosuunnitelmia?
Ratkaisu elokuvan rakenteesta, eli
- Halusin kertoa haaveilijatytön tatavasta seurata päähenkilön elämää rinan. Tulkinta on varmasti jokaisella
kolmella eri ikäkaudella, oli Paulii- katsojalla erilainen.
nalle helppo.
Elokuvaa on näytetty jo muun mu- En ole koskaan kyennyt elämään assa Jyväskylän kaupunkifestivaatäysin tässä ja nyt -elämää. Elämän- leilla, Yläkaupungin yössä. Lisäksi
kaari ja ihmisen kehitys on lähtö- sitä on tarjottu muutamille tahoille
kohta ajattelulleni. Mieli seikkailee esitettäväksi, mutta lopullinen levijatkuvasti nyt-hetken lisäksi jossain tyskanava on vielä auki.
menneessä tai tulevassa tai kuvitelTeksti Jari Hämäläinen
lussa todellisuudessa. Tuntui tärkeältä näyttää henkilöhahmosta enemmän
tiedottaja
kuin yksi ikävaihe, mikä oli lyhyteloADHD-liitto ry
kuvan (50 min) puitteissa iso haaste.
Kuva Pauliina Kinnunen
Elokuvan tekeminen oli antoisa
projekti. Alkuperäinen käsikirjoitus
valmistui muutamissa kuukausissa
27
2/ 2 0 12
Mindfulnessista apua
Jos adhd-oireisten ongelmana on vaikeus keskittyä ja rauhoittua, mindfulness tarkoittaa kutakuinkin päinvastaista: kykyä tietoisesti pysähtyä ja tarkkailla nykyhetkeä sellaisena kuin se on, ja
ottaa välimatkaa omiin ajatuksiin, tunteisiin ja impulsseihin, niitä arvottamatta. Kun tätä taitoa
harjoittelee pitkäjänteisesti, kyky etäisyydenottoon ja todelliseen läsnäoloon kasvaa. Samalla
kehittyy stressinhallintakyky, keskittymiskyky ja emotionaalinen älykkyys.
M
indfulnessin juuret ovat buddhalaisuudessa, mutta samanlaisia harjoitteita on myös
länsimaisissa hengellisissä perinteissä. 1970-luvulla John Kabat-Zinn toi
mindfulnessin osaksi länsimaista lääketiedettä. Sitä alettiin käyttää muun
muassa kipupotilaiden elämänlaadun
parantamiseen, stressinhallintaan ja
masennuksen hoitoon. 2000-luvulla
Susan Kaiser-Greenland, Christopher Willard, Amy Saltzman ja muut
mindfulnessin asiantuntijat alkoivat kehittää lapsille ja nuorille omia
mindfulness-ohjelmiaan sekä terapiaan että kouluihin ja koteihin. KabatZinn kirjoitti vaimonsa, Myla KabatZinnin kanssa kirjan siitä, miten oma
mindfulness-asenne auttaa vanhempia kasvamaan läsnä olevammiksi ja
viisaammiksi lapsiaan kohtaan.
Harjoittelu antaa
vaihtoehtoja reagoimiseen
Suomessa vuoden alussa vieraillut ja kesällä palaava mindfulnessin
asiantuntija, psykologian tohtori ja
terapeutti Chris Willard kertoo, että
suurin osa hänen terapia-asiakkaistaan on keskittymishäiriöistä kärsiviä
nuoria.
”Olen työskennellyt monien
adhd- ja ADD-oireisten lasten kanssa,
ja nähnyt upeita tuloksia siinä miten
he ovat oppineet keskittämään huomiotaan ja suodattamaan ajatustensa
tulvaa. Olen nähnyt miten mindfulness-työkalut ovat todella muuttaneet
heidän elämäänsä. He eivät enää pety
niin paljon silloin, kun keskittyminen
ei onnistu vaan ovat kiltimpiä itseään
kohtaan. He ovat oppineet käsitte2/ 2 0 12
lemään turhautumistaan paljon terveemmillä tavoilla kuin ennen. He
pystyvät hidastamaan tahtiaan ja jatkamaan yrittämistä silloin, kun asiat
eivät suju. Pikku hiljaa, ajan kanssa,
he huomaavat kuinka heidän keskittymiskykynsä on parantunut.”
Aikuisten mindfulness-harjoittelun
hyödyistä on jo runsaasti tieteellistä
tutkimusta. Nyt kun aivotutkimus
on todistanut, että aivot todella ovat
muuttumiskykyiset läpi elämän, ei
vain varhaisvuosina, mindfulnessista
ollaan entistä kiinnostuneempia. Sen
on todettu muokkaavan aivojen hermoratoja uudelleen, tasapainoisempaan suuntaan.
Chris Willardin mielestä mindfulnessista hyötyvät kaikki lapset.
”Kaikki me eksymme ajatuksiimme
niin, että ne tuntuvat aivan liian voimakkailta. Mindfulness-harjoittelu
auttaa lapsia näkemään ajatuksensa ja
päähänpistonsa pelkkinä ajatuksina ja
päähänpistoina, jolloin he saavat vähän enemmän valinnanvaraa reagoimiseensa.”
Viisi askelta mindfulnessiin
lapsille
1. Aloita kertomalla lyhyesti siitä,
mitä mindfulness on ja keskustelemalla. Pyydä lasta tai lapsia kokeilemaan yksinkertaista ja lyhyttä harjoitusta. Pyydä lapsia vaikka istumaan
hiljaa ja kiinnittämään huomionsa
hengittämiseen, siihen miten ilma
menee sisään ja ulos.
2. Pyydä lapsia kiinnittämään huomionsa ympäristöönsä. Pyydä heitä
28
valitsemaan yhden huomaamansa
asian ja piirtämään siitä kuvan. Tämän jälkeen ohjaa lapset tarkkailemaan valitsemaansa asiaa uudelleen
ja kokeilemaan miten paljon uusia
yksityiskohtia he siitä löytävät.
3. Anna lapsille kolme rusinaa.
Pyydä heidän kiinnittämän huomiota siihen, miltä kukin rusina tuntuu,
millainen sen pinta on ja taittuuko
se. Kehota heitä tutkimaan miltä se
näyttää, esimerkiksi kokoa ja väriä.
Lapset voivat havaita kuuluuko rusinoista ääni, kun niitä puristaa. He voivat haistaa rusinan tuoksua. Lopulta
lapset saava hyvin hitaasti maistaa ja
syödä rusinan ja kertoa sitten, miltä
rusinat maistuivat ja tuntuivat.
4. Pyydä lapsia liikkumaan huoneessa ihan hiljaa, niin kuin jossain
nukkuisi vauva, jota ei saisi herättää.
Heidän tehtävänään on kiinnittää
huomiota jokaiseen tekemäänsä liikkeeseen.
5. Ottakaa kannellinen lasipurkki.
Täyttäkää se vedellä ja sirotelkaa sinne erivärisiä hileitä. Kerro että hileet
keskittymisvaikeuksiin
ovat kuten heidän iloiset, vihaiset,
surulliset ja huolestuneet tunteensa.
Anna heille sitten hiekkaa, jonka he
myös laittavat veden sekaan. Kerro
että hiekka on kuten heidät tavalliset
ajatuksensa. Sulje kansi, heiluta lasipurkkia ja kerro, että se on kuin mieli,
joka ajattelee kaikenlaista kuten kotiläksyjä, koulua, bussia tai sinun kenkiäsi. Lopeta sitten purkin ravistelu ja
kerro, että näin mieli antaa ajatusten
mennä menojaan.
Jos lapset eivät innostu tai suostu
harjoittelemaan, se on ihan tavallista. Mindfulnessin kouluohjelman
Yhdysvalloissa perustanut Susan
Kaiser-Greenland on kertonut omasta pojastaan, joka ei kerta kaikkiaan kiinnostunut koko asiasta. Jos
harjoituksia yrittää esitellä lapsille,
kannattaa ne aloittaa pikku hiljaa ja
armollisesti itseä ja lapsia kohtaan.
Terapeutin tai opettajan on usein
vanhempia helpompi saada lapset
mukaan. Moni mindfulness-opettaja,
kuten Jon Kabat-Zin, korostaakin
vanhemman oman mindfulnessin,
hyväksyvän läsnäolon, merkitystä
myös lasten elämässä. Hän on yhdessä vaimonsa Mylan kanssa kirjoittanut mindfulness-asenteesta – hyväksyvästä, armollisesta, kritisoinnista
pitäytyvästä tavasta olla läsnä lasten
elämässä. Tätä taitoa voi kehittää tekemällä itse mindfulness-harjoituksia, vaikkapa keskittymällä hengittämiseen päivittäin. Ajatus on se että
opimme huomaamaan herkemmin,
mistä kussakin tilanteessa on kyse, ja
reagoimaan luovasti ja tarkoituksenmukaisesti ilman, että olemme omien
tunteidemme ja tapojemme vankeja.
Omat selkäydinreaktiomme huomaten, ja kuitenkin armollisesti niitäkin
kohtaan.
Mindfulness-olotilaa voi kokeilla
vain laittamalla silmänsä kiinni ja
keskittymällä hetken hengitykseen,
ja sitten siihen, miltä kehossa tuntuu. Kun tällä tavalla laskeudumme
ajatuksistamme nykyhetkeen, myös
lapsemme vaistoavat lisääntyneen
läsnäolomme. Yhdessäolo tuntuu
vahvemmin, ja kehot puhuvat keskenään ilman sanojakin.
29
2/ 2 0 12
Kirjoittaja on perustanut ystävänsä Johanna Waldenin kanssa lasten,
nuorten ja perheiden hyvinvointiin
keskittyvän hankkeen Valpas tyyni
mieli. Webbisivulta löydät lisää tietoa
mindfulness-koulutuksista ja -työpajoista.
Teksti Pauliina Seppälä
www.valpastyynimieli.com
www.facebook.com/valpastyynimieli
[email protected]
Oman elämänsä sankari –
Nuorten palvelupolut tutuiksi
Savon YTRY ja Itä-Suomen aluehallintovirasto ovat järjestäneet yhteistyössä nuorten neurologisiin erityisvaikeuksiin keskittyneen työkokousten jatkumon, jonka tarkoituksena on ollut nostaa
esille hyviä käytäntöjä vammaisten ja pitkäaikaissairaiden nuorten ja perheiden hyvinvointia
tukevasta työstä, edistää ongelmia ennaltaehkäisevien työkäytäntöjen juurtumista ja toimia kuntoutumista tukevan työn foorumina.
Itsenäiseen elämään
työkokous pidettiin
Kuopiossa neljännen kerran
Yhteiskunta ja nuorten lähiympäristö vaikuttavat suuresti nuoren
selviytymiseen itsenäistymisestä ja
aikuistumisen haasteista. Tämänkertainen työkokous kokosi yhteen tahoja, jotka toimivat nuorten ja nuorten
aikuisten kanssa, joilla on neurologisia erityisvaikeuksia. Lisäksi tilaisuudessa pohdittiin, saadaanko PohjoisSavoon tehtyä toimijakarttaa, jonka
avulla niin nuori, perhe kuin toimijatkin löytäisivät helpommin tukea
nuorelle, joka suuntaa kohti itsenäistä elämää. Tärkeää olisi suunnata
paikalliset palvelut oikein, oikeaaikaisesti ja tehokkaasti, nuoren oma
osallisuus ja itsenäisyys huomioiden.
Nuori tarvitsee yksilöllistä
tukea riittävän varhain
palvelupolkujen toimivuudesta adhdnuoren näkökulmasta. Nuori ja äiti
kertoivat kokemuksia peruskoulun
ajalta ja erityisesti siirtymävaiheiden
tuen tarpeista ja siitä, kuinka palvelujärjestelmä on pystynyt vastaamaan
perheen tuen tarpeisiin. Nuoren tarina oli koskettava ja toi esiin haasteet,
joita erityistä tukea tarvitseva nuori
arjessaan kohtaa. Hän oli kokenut
peruskoulun aikana jatkuvaa kiusaamista, joka jätti nuoreen ikuiset arvet. Miksi kiusaamiseen ei puututtu
ajoissa ja saatu sitä loppumaan? Äiti
toi esiin palvelujärjestelmän puutteet: perheelle ei tarjottu vaihtoehtoja peruskoulun suhteen, vaikka arki
koulussa oli lapselle todella vaikeaa.
Kuntoutus- tai tukimuotoja lapselle tarjottiin vasta, kun lastensuojelu
Työpajassa käyty keskustelu koottiin yhteenvedoksi, josta toimijakartan
työstäminen alkaa. Keskiössä on kuitenkin aina nuori.
Päivän puheenjohtajana toiminut
Aluehallintoviraston sivistystoimentarkastaja Kari Lehtola korosti avauspuheenvuorossaan, että tämänkaltaiset työkokouspäivät mahdollistavat
eri hallintokuntien välisen dialogin ja
auttavat luomaan palvelurakenteita.
Nuoren oman polun löytämiseksi tulee kuitenkin tehdä yhteistyötä myös
ruohonjuuritasolla esimerkiksi kouluissa opettajien ja perheiden kesken.
Lehtola nosti esiin hallitusohjelman
painopistealueita nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi.
Aamupäivän kunniavieraina olivat nuori ja hänen äitinsä kertomassa
2/ 2 0 12
tuli mukaan koulukonfliktien myötä.
Palvelujärjestelmän sijaan tuki on
löytynyt erilaisten projektien kautta. Vanhemmat olisivat kaivanneet
palveluohjausta ja tilanteen kokonaisvaltaista haltuunottoa. Sen sijaan
jatkuvasti vaihtuvat ammattihenkilöt vaikeuttivat tiedon siirtymistä ja
palveluiden saatavuutta. Positiivinen
käänne tuli nuorelle peruskoulun
päättövaiheessa, kun hän pääsi opiskelemaan valmentavalle ja kuntouttavalle linjalle ammatilliseen erityisoppilaitokseen. Nuori pääsi vertaisryhmään mukaan ja hän löysi omia
vahvuuksia, jotka tukevat ammatillista suuntautumista ja itsenäistymistä.
Nuoren itsetuntemuksen vahvistamisessa on ollut apuna neuropsykiatrinen valmentaja. Äiti painotti vertais-
30
tuen merkitystä vanhemmuuden ja
oman jaksamisen tukemisessa.
Kouluttaja Heikki Turkka painotti
vastuunottoa palveluverkoston toimijoilta ja yksilöllisten palvelupolkujen
rakentamista. Nuoret tarvitsevat yksilöllistä kohtaamista ja palvelujen räätälöintiä. Usein palvelujärjestelmässä sullotaan nuoret samaan muottiin
ja unohdetaan nuoren oikeus omaa
elämäänsä koskeviin ratkaisuihin.
Turkka peräänkuulutti nuoren ja
perheen kunnioittamista ja nuorelle
tärkeiden henkilöiden osallistamista
nuoren tukemiseen. Kun onnistutaan
löytämään nuoren motivaatio ja riittävät perusteet toiminnalle, kaikki on
mahdollista.
Kuopion kaupungin terveiset tilaisuuteen toi erityisluokanopettaja Esa
Pitkänen. Kuopiossa on tahtotilaa
laittaa nuorten asiat kuntoon. Kehittämiskohteita palvelujärjestelmässä
ovat mm. palveluohjaus ja nuorten
asumisen tukeminen. Vaikeuksia
palveluiden saatavuuteen aiheuttaa
palveluiden lakisääteisyys ja palveluiden saatavuudelle asetetut tiukat
kriteerit, jolloin varhainen tuki esimerkiksi ennen diagnoosia ei toteudu. Myös Pitkänen peräänkuulutti
yksilöllisten, räätälöityjen palvelupolkujen merkitystä.
Yhteinen dialogi synnyttää
yhteisiä merkityksiä
Iltapäivällä osallistujajoukko jakaantui työpajoihin, joissa palvelupolkua käsiteltiin learning cafe
-menetelmällä. Työpajojen teemoina
olivat hoitopolut lapsuudesta aikuisuuteen, kuntoutus, itsenäinen elämä ja arjenhallinta sekä opiskelu ja
työelämä. Työpajoissa koostettiin
toimijaverkostoa nuoren elämänkaaren eri vaiheissa. Palveluverkostossa
on paljon monipuolisia toimijoita,
mutta tietoisuus toisista toimijoista,
yhteistyö ja palveluiden kokonaisuuden hallinta ovat vielä puutteellisia.
Keskeistä olisi yhteinen keskustelu,
kokonaisuuden hahmottaminen ja
yhteinen innostus kehittämiseen.
Suurimpana päivän antina koettiin
uusien näkökulmien ja ideoiden saaminen. Työkokous auttoi osallistujia
verkostoitumaan ja nosti esiin tärkeitä
aiheita koulutuksiin jatkossa. Kuopioon on suunnitteilla lasten ja nuorten
neuropsykiatrisen kuntoutuksen seminaari syksyllä 2013. Toimijakartta
koettiin tärkeäksi ja hyödylliseksi tulevaisuuden työkalupohjaksi, mikäli
siitä saataisiin rakennettua riittävän
selkeä ja helppokäyttöinen. Työkalupohjamallista toivottiin myös riittävän ”poikkihallinnollista” ja laajaa,
mutta kuitenkin riittävän yksinkertaista, jotta siitä saataisiin mahdollisimman asiakaslähtöinen ja helposti
yksilöitävissä oleva. YTRY on sitoutunut viemään eteenpäin työpajoissa
alkuun saatettua toimijakarttaa.
Teksti Kirsi Rönkä ja Marjo Hodju
Kuva Kirsi Rönkä
Lisätietoa:
Kirsi Rönkä, TtM,
projektikoordinaattori,
Savon YTRYn puheenjohtaja
TATU ry,
[email protected]
Marjo Hodju, YTM,
Projektipäällikkö
Savon Vammaisasuntosäätiö,
[email protected]
Savon YTRY on vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten, nuorten ja heidän perheidensä hyvinvointia edistävä alueellinen työryhmä. Työryhmään kuuluu lasten
ja nuorten kanssa toimivia tahoja, muun muassa terveydenhuollon, sosiaali- ja
opetustoimen, erityisopetuksen, Kelan sekä kolmannen sektorin toimijoita Pohjois-Savon alueelta. Työryhmän tarkoituksena on selvittää pitkäaikaissairaiden ja
vammaisten lasten, nuorten sekä heidän perheidensä palveluiden saatavuutta,
kehittää ja levittää hyviä käytäntöjä sekä toimintamalleja. Lisäksi keskeistä on
osallistua ja vaikuttaa koulutusten suunnitteluun ja järjestämiseen. Tärkeää on
myös saattaa yhteen järjestöjen ja yhdistysten sekä julkishallinnon alueellisia
toimijoita ja edistää laaja-alaista yhteistyötä paikallistasolla.
YTRY-toimintaa koordinoi Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö (VAMLAS).
Valtakunnallisen työvaliokunnan lisäksi valtakunnalliseen verkostoon kuuluvat
alueelliset YTRY-työryhmät, joita aikanaan oli yksitoista. Nykyään alueellisista
YTRY-työryhmistä toimii ainoastaan Savon (Kuopion) työryhmä.
31
2/ 2 0 12
Tilitoimisto
Polojärvi Oy
Lahenrannantie 7, Muonio
Puh. 0400-693 951
Myllyn Pirtti
Orankitie 14, Naamijoki
Puh. 040-7290 543
Kourukeskus
Paappanen Oy
JTT-Metalli Oy
Kolarin
LVI-Tarvike Ky
ILV-Asennus Oy
Ahopellontie 9, Rusko
Puh. 0400-320 071
Saarentie 4, Kolari
Puh. 0400-393 848
Yrjönkatu 1, Hyvinkää
Puh. 040-414 9393
Ahotie 3, Vantaa
Puh. 0500-454 528
Kerimäen
seurakunta
Parikkalan Apteekki
Sahakuja 2, Parikkala
Puh. 05-430 016
Merenkulkijankatu 16, Kotka
Puh. 0400-395 454
YJT-Myllyrakennus
Kotkan
Isännöintipalvelu Oy
Arctic Fiber
Company Oy Ltd
Henkilöstötieto
Paloniemi Oy
Metsäalan
Ammattipalvelut Jussi
Ryhänen MTT
Puh. 015-5789 111
Väylänvarrentie 9 G, Pello
Puh. 040-849 5561
Levin Sähkö Oy
Valtatie 2-4, Kittilä
Puh. 016-642 171
Hammaslääkäri
Mirja Pentinpuro
Vanhatie 71 A, Haapavesi
Puh. 08-451 287
Naakantie 2 A, Kotka
Puh. 0500-659 064
Hekan Helppi
Pekantie 21, Kiiminki
Puh. 0400-686 089
Kirkkokatu 19 A 9 B, Oulu
Puh. 040-506 5483
Menninkäisentie 3, Rajamäki
Maanrakennus Leppä
Maansiirto
Kohvakka Ky
Miekansalmentie 691,
Koirakivi
Oy Wasa Tilit Ab Hakunilan Huolto Oy
Kauppapuistikko 12 B, Vaasa
Puh. 010 778 844
Kannuskuja 2, Vantaa
Puh. 020 7792 300
Martina Silfvast
Sorpo
Södergård Oy Ab
Kurkisaarentie 41, Haukivuori
Puh. 0400-257 608
KM RRR-Yhtiöt Oy
Autotarvike
Marpe Oy
Keskitie 56, Viitasaari
Puh. 014-572 885
Luontaiskauppa
Aurinkoinen
Alinenkatu 17, Uusikaupunki
Puh. 02-841 2776
MKN-Asennus Oy
Mastotie 28, Porvoo
Puh. 050-552 5143
Enelec Oy
Ransuntie 4, Pyhäsalmi
Puh. 044-0712 118
K-Huoltopiste Ky
KJ-Rent & Fix Oy
Airmax Oy
Adato Energia Oy
Urjalantie 621, Koskioinen
Puh. 02-767 5720
Katumantie 5 B 10,
Hämeenlinna
Puh. 040-755 9399
Kemin Matto ja
Maalaustyöt V. Soini
Haukkarinkatu 4 C, Kemi
Puh. 0440-588 790
Vairine Oy
Sivutie 6, Kyröskoski
Puh. 0400-838 909
HELSINKI
www.adato.fi
R. Kaipainen Ky
Marjapolku 17, Sotkamo
Puh. 0400-187 057
Tmi Vornanen Pauli
Kivisuontie 114, Lieto
Puh. 0400-802 302
Pulesjärventie 425, Tampere
Puh. 0400-904 631
Sasta Oy
Tmi Soini Salin
TORNIO
Puh. 016-431 066
Sastapolku 1, Nurmes
Puh. 020 742 4430
Sähkö- ja
Telesuunnittelu
Himmanen Oy
Suomen
Satamarakentaja Oy
Suomen
Runkopalvelu Oy
Kauppatie 16, Loppi
Lindkoskentie 218, Lindkoski
Puh. 040-703 6078
Sorpontie 154, Parainen
Puh. 040-5631 950
Arentitie 5, Helsinki
Hiuluntie 7, Sastamala
Puh. 0500-929 069
Autoilija
Sami Valtonen
East Solutions Oy
Isonkyrön
Kiinteistöhuolto
Translift Vuotila Oy
Hokkikuja 3, Kouvola
Puh. 040-8210 291
Vuoriniementie 206,
Vuoriniemi
Forssan Lasi Oy
Kiannan Taksi
MJK Vesitekniikka Oy
Maanrakennus
Puurunen Oy
Itä-Suomen
Sisustus ja Väri Ky
Taksiliikenne
Harri Kaukola
Tammelan
Nuorisoseura Aura ry
Kiannanniementie 77,
Suomussalmi
Puh. 0400-386 823
Hitsauspalvelu
Söderström
Skeppsmalmintie 71,
Paippinen
Tilataksi
Tuula Järvinen
Mäntyläntie 5, Forssa
Puh. 03-4220 616
Mettän Sähkö
Keskustie 64-66, Haukivuori
Puh. 050-4361 380
Pihlajasaarentie 205, Tornio
Puh. 040-584 8330
Pohjois-Karjalan
Systema Oy
Taxi Kaj Öhman
Joensuu • Puh. 013-248 9007
Vallviksvägen 98, Kvevlax
Puh. 0500-3122 93
Tunneklinikka
Sisä-Savon Pipe &
Welding Service Oy
Pysäkkitie 36, Isokyrö
Puh. 050-3280 280
Naisjärventie 444, Kipinä
Puh. 040-517 6347
Hasalantie 61, Askola
Puh. 040-724 0058
Katriinantie 48, Vantaa
Puh. 050-5697 006
Unikkokuja 3 C 19, Turku
Puh. 0400-720 040
Pilkontie 2, Joensuu
Puh. 0400-381 613
Auranpirtin varaukset
Puh. 040-528 2292
Viamont Oy
NB-Seinä Oy
Tekeväntie 11, Heinola kk
Puh. 03-714 4092
Läyliäistenraitti 710,
Läyliäinen
Puh. 0400-894 991
Muurlan
Rakentajat Oy
Riihikosken
Apteekki
Mustikanpolku 1, Pukkila
Heinjoenpolku 2 Y 175,
Espoo • Puh. 044-333 6719
Sähköinsinööritoimisto
Seppo Räsänen
Ypäjän
Kirjanpito Oy
Soinintie 3, Ypäjä
Puh. 050-560 2662
Hirvipolku 8, Porvoo
Puh. 0400-491 355
Tunilantie 2, Halikko
Puh. 0400-878 079
Turuntie 631, Riihikoski
Puh. 02-4861 713
MR-Steel Oy
Mikkelin
Katerakenne Oy
Hammaskeskus
Merja Hämäläinen Oy
CNC Kakkonen Oy
Anjalankosken
Linja Oy
Tammelantie 8, Karkkila
Puh. 0500-408 029
Rautakatu 3, Peräseinäjoki
Puh. 0500-667 551
ML-Control Oy
Maantiekatu 12, Pori
Puh. 040-5651 041
Kuusirannantie 9, Norola
Puh. 0500-651 202
Neste Erottaja
M. Välimaa Oy
Hallituskatu, Rovaniemi
Puh. 010 320 1640
Pajamiehentie 4, Varkaus
Puh. 017-5561 551
Vartioliike
Edström Oy Ab
Erkontie 15 D, Orimattila
Puh. 03-777 7031
Katajan Liha Oy
Karhutie 2, Kitee
Puh. 050-322 1078
PSV-Kuljetus Oy
Unnaanmäentie 2, Laitikkala
Puh. 03-538 1024
Helakallionkatu 17, Tampere
Puh. 0400-622 938
Kuljetus
Juha Ilmonen
Korjaamo
S & M Erkkilä Oy
Kuljetusliike
Esko Kiviniemi Ky
Rakennustekninen Palvelu
Arto Väiste Tmi
Pekkisentie 2, Lapua
Puh. 06-433 2227
Pertunmaantie 247 B, Joutsa
Puh. 0400-548 298
NEGOTEAM
Rakennus Oy
Isotalo
Lepolantie 64, Tammijärvi
Puh. 0400-242 399
Rent Lift Finland
Martekka Oy
Ulvilantie 71, Orismala
Puh. 06-471 4133
Kantelettarentie 4 E 56,
Helsinki
Willan Apteekki
Prisma • Kauppakuja 2,
Hyvinkää
Puh. 019-475 7700
Maalaustyö
Jäntti Mika
Kangaslammintie 20, Iisalmi
Puh. 050-414 3544
Venekorjaamo
Jouko Lindgren
Hernesaarentie 13, Helsinki
Puh. 09-622 5322
2/ 2 0 12
Kaupintie 11 B, Helsinki
Puh. 010 617 6000
Heavy Rakennus Oy
Konepaja
E. Virtanen Oy
Seppientie 9, Jokioinen
Puh. 03-438 3838
Masiineri Oy
Pohjois-Karjalan
Sähkö Oy
Tamitek Oy
Imatrankosken
Apteekki
Tmi Moppauspalvelu Sarix
Horninkatu 11, Salo
Puh. 0440 425 184
Savotronic
Laitaatsillantie 3, Savonlinna
Puh. 044-333 7405
Kakskerrantie 905, Turku
Ahmoontie 319, Karkkila
Puh. 0400-478 302
Tili- ja Isännöinti
Vaahtera
Ahopaja Oy
Tuurintie 21, Alavus
Puh. 045-125 3311
Kokontie 19, Tampere
Jänispalontie 9, Taivalkoski
Puh. 040-585 4935
Helsingintie 9, Imatra
Puh. 05-5411 770
Elimäentie 14, Anjala
Puh. 020 7181 690
Sepänrinteentie 26 B,
Kirkkonummi
Puh. 040-590 5170
Satakunnan
Elävänkuvankeskus
Katariinankatu 18, Pori
Puh. 02-6330 666
32
Rantakatu 29, Joensuu
Puh. 013-266 3311
Levytie 5, Helsinki
Puh. 0400-458 210
Hotelli
Tmi Purho Jukka Hirvenhaaran Kartano
Talkinahontie 77, Kaipiainen
Puh. 0400-567 570
Kartanonlenkki 56, Hirvihaara
Puh. 019-688 8255
Sodankylän
Varaosa Oy
Ilttulan
Puutarha Oy
Unarintie 11, Sodankylä
Puh. 016-611 656
Kurjentie 144, Paimio
Puh. 040-5749 679
Marikan
Kukkakori Oy
Keskuskatu 14, Jokioinen
Puh. 03-4383 432
Tmi Utsjoen
Tilipalvelu
Verokonsultointi
Vesa Häkli
Tiliyhtymä Oy
Kuninkaankatu 30, Tampere
Puh. 03-2540 918
Harjutie 14, Nummela
Puh. 09-256 8181
Rantasalmentie 1783,
Kallislahti
Puh. 040-5386 574
Rakennus
Keppola Ky
Rakennuspalvelu
RKM Olavi Ojanperä
Uusiolämpö Ky
Arkkitehtitoimisto
Innovarch Oy
Tenontie 205, Utsjoki
Puh. 0400-978 901
Rautilantie 3, Vehmaa
Puh. 040-746 7867
Jyväskyläntie 98, Ala-Temmes
Puh. 0400-878 474
Bygg och Remont
G. Snickars
Kaivinkone Urakointi
Jorma Janhunen
Kattopasit Tmi
Simon Apteekki
Rakennuspelti
Etsalo & Etsalo Ky
Sulvantie 157 B, Sulva
Puh. 0500-540 664
Ratatie 8, Simo
Puh. 016-266 009
Keminmaan Vesi Oy
Kunnantie 3, Keminmaa
Puh. 0400-698 984
Kuljetusliike
J. Jokela
Huhtamäentie 35, Keuruu
Puh. 040-7614 502
Sundesing & Service Tmi
Sepetlahdentie 7 A 10, Espoo
Puh. 040-5526 110
RP-Louhinta Oy
Tiiterontie 26, Sulkava
Puh. 0400-172 007
Leppämäentie 68, Paimio
Puh. 040-5441 817
Tmi Järri Hannu
Perhekoti Koivupelto
Harakkatie 6, Pattijoki
Puh. 0400-802 983
Linnoitustie 5, Espoo
Puh. 020 7621 600
Automaalaus J. Poutanen
Ilmapuristeri
Huoltopalvelut Oy
Jyväläntie 252, Kellokoski
Puh. 0400-321 692
Rakvisa Oy
Vellamonkatu 1 D 15,
Helsinki • Puh. 040-7604 994
Tmi Matti Simola
Leppäalhontie 42, Pukkila
Puh. 0400-800 682
E-P Karppinen
Joutnantie 642, Perniö
Puh. 02-735 0025
Vännilän välitie 111, Alastaro
Puh. 0400-531 984
Ville Ritolan tie 132,
Peräseinäjoki
Puh. 050-511 3741
Kievarintie 26, Rajamäki
KPA-Rakentajat Oy
Kotkan Kivi- ja
Pihatuote Ky
Kotileipomo Helmi
Kuljetusliike
E. Kärkkäinen Ky
Kuljetusliike
Kim-Johan Nuikka
Mestarintie 25, Porvoo
Puh. 0400-841 025
Kuljetusliike
Kivikoski Oy
Nunnavuorenkatu 1, Turku
Puh. 0400-824 444
Kuljetus- ja Pihatyöt
Heikki Saarinen
METSÄMYLLER OY
Felox Finland Oy
Insinööritoimisto
Touko Saarinen Oy
SCHIEDEL
Savuhormistot
Hakonen Yhtiöt Oy
Roppilan Krouvi
Riipiläntie 122, Vantaa
Puh. 0400-680 552
Kuljetusliike
J & J Oy
Puotilantie 480, Vinkkilä
Rastaanranta 16, Keminmaa
Puh. 040-558 7514
Ansatie 4, Vantaa
Puh. 020 160 5000
Liikenteenharjoittaja
Jorma Siipola
Etelä-Suomen
Sähkötukku Oy
Ilmarinkatu 6 A 3, Kotka
Puh. 050-3633 069
Lumijoentie 8, Oulu
Puh. 010 5488 700
Kainuuntie 17, Sotkamo
Puh. 08-666 0656
Ahertajantie 6 C, Espoo
Puh. 09-460 011
Kokkosalontie 109, Kiuruvesi
Puh. 040-722 6310
Koivumäentie 28, Mäntsälä
Puh. 040-738 2521
Sinikalliontie 9, Espoo
Puh. 020 1552 600
Taksi
Mikko O. Meriläinen
HJ Jousi Oy
Piennartie 5 A 1, Eno
Puh. 040-7296 749
Jousitie 6, Kaarina
Puh. 02-282 11
Kuljetusliike
Esko Kosunen Ky
Kuopion ev.lut.
seurakunnat
OD Säätöasentajat Oy
Taksi
Tuija Hyvönen
Joensuuntie 39, Somero
Puh. 02-7485 421
Kirkkotori 10, Toijala
Puh. 0400-229 989
Haverinkuja 21, Turku
Puh. 0400-525 855
Kabanovintie 78 A, Kirkkonummi
Puh. 09-3158 1367
Parkkiniementie 7, Leppävirta
Puh. 0400-371 153
Ukonhauta Oy
Tientaus 2, Imatra
Puh. 0500-400 126
Hammaslääkäri
Airi Tanner
Tilipalvelu- ja Aputyöt
Ylikärppä Ky
Oskelantie 5 A, Helsinki
Puh. 09-5877 536
Akaan Maanrakennus &
Vesijohtosaneeraus Oy
ASAP OY
Terawatt Oy
Uudenmaan
Laatumetalli Oy
Arkkitehtuuritoimisto
Vesa Ekholm &
Antero Syrjänen Oy
Metsäkorjuu
Kauhanen Oy
Metsäurakointi
Kilpi Oy
Tehtaantie 9, Toijala
Puh. 0400-928 549
Lyhtytie 24 B, Helsinki
Puh. 0400-421 292
Kerkkolantie 91, Turenki
Puh. 0400-480 456
Koskelontie 14 A 1, Espoo
Muuruvedentie 470, Haluna
Puh. 044-033 5311
Rullakuja 9 F, Vantaa
Puh. 040-5589 590
Mavor Oy
Kuormatie 3, Nummela
Puh. 0400-409 808
Vaakatie 7, Helsinki
Suomenselän
Osuuspankki
www.alco.fi
Miilukangas Oy
Ruonankatu 1, Raahe
Puh. 08-211 3500
Rotimojoentie 485, Marttisenjärvi
Puh. 0400-297 863
Jatumi Oy
Jartsan
Putki ja Pelti
Jalovihannes
Mariana Ormas Ky
Rakennusliike
Jyväs-Seiska Oy
Perhekoti
Jääskeläinen Oy
Osuuskunta
Kuopion Avainosaajat
MH-Kuljetus
Heikkonen Marko
Martelius & Tytöt Oy
Remppasun Oy
Ollintie 14, Pyhäsalmi
Puh. 010 2576 501
Savistenkuja 1 A, Lahti
Puh. 040-828 9239
Kotisuontie 37 A, Niinikoski
Puh. 040-516 2874
Moskiitto Ky
Arkkitehdit
Jurvainen ja Pesola Oy
Ukontaival 7, Pyhäntä
Puh. 0400-614 102
Maansiirto
Perala Oy
Vaskiontie 358, Halikko
Puh. 0440-321 451
Laivanvarustajankatu 2,
Helsinki • Puh. 020 766 1030
Metsä- ja Moniapu
Kastehelmi
Kuusirannantie 41, Maavesi
Puh. 0400-161 471
Kaivuuveikot Oy Trans Niinilampi Oy
Viialantie 172, Turenki
Puh. 050-400 4548
Tuomontie 2, Kyrö
Puh. 040-5346 789
Huittisten
JP-Rakennuspelti Oy
Jesimer Ky
Kangastie 63, Huittinen
Puh. 0400-735 859
Eino Nikka & Co
Kuivastontie 635, Perniö
Puh. 040-513 5136
Tmi Mauno Nevala
Nikantie 17, Pekanpää
Puh. 0400-785 844
Elmankuja 1, Salo
Puh. 050-569 2284
Pielaveden Maaseudun
Kotipalvelu ja Kuljetus
Polojärvi Osmo Oy
Puustellintie 37, Pielavesi
Puh. 0500-218 166
Ravintorengas Oy
Kuusistontie 3, Siikainen
Puh. 0500-724 552
Tarkintie 19, Kiiminki
Puh. 0400-935 053
Rasimuksen
Maatila
Ilmeentie 199, Imatra
Puh. 0400-256 234
Helsinki, Vantaa, Espoo
Puh. 0400-489 339
Voutilantie 5, Hämeenlinna
Puh. 050-5965 694
Taipalsaaren Kunta
Toimistopalvelukeskus
Tuohikotintie 8, Savitaipale
Puh. 0500-257 173
Perhekoti
Satuniemi Oy
Akkalankuja 4, Jyskä
Puh. 0400-414 127
Niemenmutka 19, Kiuruvesi
Puh. 017-759 333
Petkelkuja 17, Kuopio
Puh. 040-567 8804
Vehnätie 6, Ylöjärvi
Puh. 040-580 8897
Kellomäentie 1, Taipalsaari
Vanha Rajamäentie 149,
Rajamäki • Puh. 0400-505 789
Vehkalahdentie 38 A 6,
Helsinki • Puh. 050-3572 472
Tilintarkastus
Vuorenalusta Oy
Miilun Haukat Ky
Insinööritoimisto
Varsinais-Suomen
Kalliotekniikka Oy
Mäkitorpantie 17 E 40,
Helsinki • Puh. 0400-504 595
Kärkelänperäntie 343, Kestilä
Puh. 041-724 6087
Nuohoustyö
Jukka Suominen
Toimintaterapia
Kimmo Juntunen Oy
NP-Building Oy
Sähkösuunnittelu
RST Oy
Maalausliike
T. Harju Tmi
TS Racing & Service
Tietotarha Oy
Yrityspalvelu
Harju Oy
Keskitie 31 as 2, Raisio
Puh. 02-533 2680
Sienitie 18 A 5, Helsinki
Puh. 0400-431 172
Rakennuspalvelu
Alpo Hirvelä
Kyntäjäntie 7, Laitila
Puh. 0400-971 618
Tosemetal
Putkikatu 18, Naantali
Puh. 0500-969 143
33
Luppokuja 4, Oulu
Puh. 040-506 7847
Muoniontie 3051, Rauhala
Puh. 0400-732 107
Jaavantie 4, Helsinki
Puh. 0400-409 271
Tilitoimisto
Anttinen Oy
Merivalkama 2 A 8, Espoo
Puh. 09-810 540
Rydöntie 12 A, Turku
Puh. 020 7437 421
Rajalantie 143, Villähde
Puh. 044-2731 543
Kukkiskatu 1 A, Rauha
Puh. 02-822 5585
Jokijalantie 22, Kolari
Puh. 016-561 500
OIVAYHTIÖT OY
Kasarminkatu 305, Kuohijoki
Puh. 0400-635 889
2/ 2 0 12
Rakentajat
Saarikko Oy
Remraksa
Padankoskentie 305, Kuohijoki
Puh. 0400-635 889
Näsiänkatu 5 B 13, Kangasala
Puh. 040-588 9625
Vainion
Automaalaamo Oy
Rakennuspalvelu
Tivo Oy
Tiirventie 10, Iittala
Puh. 03-676 5170
Siukola &
Sauna-Aho Ky
Myllymäentie 129, Kuortane
Puh. 0400-766 911
Herralantie 371, Suonenjoki
Puh. 040-543 3130
Connet Oy
Juhannustie 19 A 2, Helsinki
Puh. 045-6355 272
Savottamiehet
Kettuvaarantie 58, Joensuu
Puh. 045-898 7067
Puh. 017-571 861
Kosken Leipomo
Asianajotoimisto
Lepistö ja Mäkinen Oy
Finn Lewi
Contracting Ltd Oy
Rakennusliike
M. Haikola Oy
Veijo Jatkola
Hydropress
Huber Ab
Hankasuontie 9, Helsinki
Suomen
Ortotiikka &
Protetiikka
KORSHOLMS KOMMUN
MUSTASAAREN KUNTA
Keskustie 4, Mustasaari
Puh. 06-327 7111
www.mustasaari.fi
Helalantie 10, Kyrö
Puh. 02-486 2257
Kaivinkoneyhtymä
Hokkanen & Hokkanen ja
Hokkanen
Koskenpään
Huopatehdas Oy
K-Supermarket
Ruokacenter
Laitilan
kaupunki
Teräsrakenne
Toivonen Oy
Tmi Ari Siivonen
Kuhmon Ikkuna
Vehanojantie 19, Eura
Puh. 0400-595 277
Loimikatu 36, Salo
Puh. 0500-826 390
Lukintie 90, Vakkola
Puh. 040-556 7653
Myllymäentie 32, Kutajärvi
Puh. 0400-840 340
Euran Maakone Oy
Salon InvataksiTaksipalvelu
Rahvon Teollisuusalue,
Kalajoki • Puh. 0400-589 503
Lammintauksentie 121,
Leppävirta
Siltapuistonkatu 9-15, Pori
Puh. 02-631 3200
Kannintie 37, Kuhmo
Puh. 0400-383 207
Kalajoen
Kaivinkoneurakointi
Teollisuusrakenne Oy
Seppälä
Tmi Pertti Koponen
Kantolan Teollisuusalue,
Kuhmo • Puh. 020 7940 660
Leinikkitie 2, Porvoo
Puh. 0400-489 222
Metsäurakointi
Konehuolto Loponen Jaakko Pulkkinen Oy
Työkuja 6, Joroinen
Kiinteistöhuolto
Jernvall
Torikatu 56, Oulu
Puh. 0400-686 861
Haikoon
Mittaus ja Kone Oy
Kiekkotie 2, 70200 Kuopio
Puh. 044-507 6880
www.fi-op.fi
Keuruuntie 14, Koskenpää
Puh. 010 470 9720
Teknologianpuisto 1,
Kauhajoki • Puh. 0400-365 195
Lehtikuusentie 6, Oulu
Puh. 08-557 3852
Kirjosieponkatu 8, Piispanristi
Puh. 0400-824 284
Puutarhakatu 23 B, Turku
Puh. 02-230 2138
Katiskatie 9, Helsinki
Puh. 0400-150 538
Puh. 0400-380 528
Valtatie 32, 99100 Kittilä
www.pohjantahti.fi
TAMPERE
Neuropsykologipalvelu Frontaali Oy
Kauppakatu 3 B, Tampere • Puh. 03-222 6060
Niittykummuntie 2,
02200 Espoo
Puh. 09-7511 5400
Av. ark. 7-21, la 7-18, su 12-18
Kaitilankatu 11,
Kouvola
Puh. 0207 403 200
www.puustelli.com
Tmi Kimmo Laihonen
Simolantie 49,
Masku
Mannerheimintie 40 B 56,
Helsinki • Puh. 0207 430 800
www.perussuomalaiset.fi
Maken Autokoulu Oy
Iso Omena, 02230 Espoo
Puh. 09-803 2107,
050-556 4604
Stall Hagelund,
Sarfbacka
Kirkkokatu 16, Kotka
Puh. 05-211 44
Pohjois-Sarvilahdentie 236,
Loviisa • Puh. 040 773 6526
www.stallhagelund.net
- ratsastustunteja ja leirejä kiltit, koulutetut ponit ja
hevoset - tallipaikkoja,
maneesi, ponikasvatus
Galleria
Tuija Piepponen
Avattu Iittalan Lasimäellä.
Tervetuloa tutustumaan
maalauksiini ja
lahjatavaramyymälään.
Kaikki Tuija Piepposen
omaa tuotantoa.
Puh. 040-502 6533
www.tuijapiepponen.fi
2/ 2 0 12
34
Mustiontie 13, 03100 Nummela
[email protected]
AITOON KOULUTUSKESKUS
Tullikalliontie 54, 36720 Aitoo
Puh. 03-4664 600
www.aikk.fi
Myllyojantie 2, 21520 Naskarla
Vaihde: 0400 929 220 (ma-pe 8.00-15.30)
Telefax: (02) 487 1101
www.v-suomenehp.fi
Tiivisteet ja nostolaitteet
www.ramikro.fi
35
2/ 2 0 12

Similar documents