Hyvä tietää lapsen sairauskuluvakuu- tuksista − ohjeita - ADHD

Transcription

Hyvä tietää lapsen sairauskuluvakuu- tuksista − ohjeita - ADHD
2/2010
ADHD-liiton jäsenlehti
ADHD:n diagnosointi ja lääkityshoito − erityisesti
aikuisilla s. 10 - 13
Seksuaalisuus − ilon
ja tyytyväisyyden
lähde elämänkaarella
s. 14 - 16 1
Hyvä tietää lapsen
sairauskuluvakuutuksista − ohjeita
valintaan
2/ 2 0 10s. 20 - 23
sisällys
Tässä numerossa
3
Pääkirjoitus
4
Puheenjohtaja
5
Lukuvinkkejä
6
Kolumni − Näillä mennään
7
ADHD-liiton uutisia
8
Kolumni − Viisi lennokasta vuotta takana - Pää pyörällä Eurooppaan
10
ADHD:n diagnosoinnin haasteet − erityisesti aikuisilla
12
ADHD:n lääkityshoito − erityisesti aikuispotilailla
14
Seksuaalisuus − ilon ja tyytyväisyyden lähde elämänkaarella
16
ADHD-liiton kevätkokous 17.4.2010
Puhelinpalveluaika ma-pe klo 9–11
18
O&M Teamin vanhempainryhmät
Toiminnanjohtaja Virpi Dufva
Puh. 045 636 1841
[email protected]
20
Hyvä tietää sairauskuluvakuutuksista
24
25 vuotta pohjoismaista ADHD-yhteistyötä
26
Jäsenyhdistykset
30
Parisuhteellisuutta ja vanhemmuutta
ADHD-värityksellä
32
Voimaannuttava vertaistuki − kertomuksia
vertaistuesta
34
Arvoitukselliset aistit oppimisen ja tunne-elämän perustana -koulutus
ADHD-liitto ry edistää ja tukee ADHDoireisten (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) henkilöiden kuntoutusta,
koulutusta, hoitoa, kasvatusta ja persoonallisuuden kehitystä. Liitto toimii
ADHD-perheiden, opetus-, terveys- ja
sosiaalialan ammattilaisten sekä muiden ADHD:stä kiinnostuneiden yhdyssiteenä.
ADHD-liitto ry, ADHD-förbundet rf
Sitratie 7, 00420 HELSINKI
Puh. 050 354 4325
Faksi (09) 4541 1123
[email protected]
www.adhd-liitto.fi
Järjestösuunnittelija
Mirjami Koivunen
Puh. 050 400 6478
[email protected]
Tiedottaja Jari Hämäläinen
Puh. 045 636 1842
[email protected]
Toimistosihteeri Arja Salo
Puh. 050 354 4325
[email protected]
Kuntoutussihteeri Tuuli Korhonen
Puh. 045 657 7876
[email protected].fi
POHJOIS-SUOMEN ALUETOIMISTO
Isokatu 47, 90100 OULU
Järjestösuunnittelija, Pohjois-Suomi
(ent. aluesihteeri)
Anu Kippola-Pääkkönen
Puh. 045 657 8720
[email protected]
ADHD-liiton hallituksen
puheenjohtaja Teija Jalanne
Puh. 040 778 2677
[email protected]
2 / 2 0 10
Takakansi
Haastavasti käyttäytyvän lapsen
tukeminen -koulutus
Voit antaa rahalahjoituksen liiton työn
tukemiseksi jollekin seuraavista tileistä:
SAMPO: 800017-71010197
Nordea: 126230-112404
Osuuspankki: 578010-214497
ADHD-liitto ry:n rahankeräyslupa numero POHADno/2010/626. Lupa on voimassa
12.2.2010–31.12.2010 koko maassa Ahvenanmaata lukuun ottamatta.
2
pääkirjoitus
Kuva Silva Lehtinen
Hyvät lukijat,
on aika jälleen iloita saapuneesta kesästä. ADHD-liitossa on kulunut alkuvuosi
ollut, jälleen kerran, todella työntäyteinen. Osin tähän ovat vaikuttaneet työntekijävaihdokset. Haikein mielin olemme joutuneet hyvästelemään työkavereitamme
ja toivottamaan heille onnea tulevissa haasteissaan. Samalla olemme voineet iloisin mielin ottaa vastaan uudet ja innokkaat työntekijät. Henkilöstövaihdoksista on
kirjoitettu tarkemmin tässä lehdessä. Elämä jatkuu ja liiton toiminta myös.
Kuulun Talouselämä-lehden satunnaisiin lukijoihin. Ilokseni huomasin sen
uudessa, 19/2010-numerossa aivoja, ja samalla ADHD-oireyhtymääkin, sivuavan artikkeliin. Iloni tosin hyytyi mitä pidemmälle juttua luin. Lopulta lähinnä
harmitti ja suututti se, kuinka vähän toimittaja oli vaivautunut mm. ADHD-asiaan
perehtymään. Artikkeli oli tosin kirjoitettu sarjassa ”Ilmiöt”, mutta uskon muidenkin Talouselämä-lehden lukijoiden toivoneen muuta kuin keskeneräisesti, epämääräisesti ja pinnalta raapaisten tehtyä tärkeän aiheen käsittelyä. On toivottavaa,
että Talouselämä-lehdessä tullaan ADHD-asiaa vielä lähestymään laajemmasta ja
asiallisemmasta näkökulmasta. On hyvä muistaa ADHD-oireisten omaavan hyvät
mahdollisuudet selviytyä myös talouselämässä. Heidän positiivisia ominaisuuksiaan ovat mm. elinvoimaisuus, kekseliäisyys ja uteliaisuus sekä rohkeus, nopeus,
idearikkaus, innostuvuus, väsymättömyys ja halu riskinottoon. Olisi kiinnostavaa
kuulla tai lukea, kuinka menestyneillä ADHD-oireisilla tai -piirteisillä yrittäjillä
tai heidän perheyrityksissään on oikealla tuella ja taustajoukoilla luotu suomalaisia menestystarinoita, ja samalla tarjottu työtä monille muille. ADHD-oireyhtymä
on haastavuudestaan huolimatta myös rikkaus ja toiminnan lähde. Yhteiskunnan
kuuluu tukea ADHD-oireisia ja rakentaa palvelujärjestelmä sellaiseksi, että voimme vahvistaa näitä positiivisia ominaisuuksia ja saada aikaan menestystarinoita
tulevaisuudessakin.
Nyt keväällä julkaistun Sosiaalibarometrin mukaan Suomeen on syntynyt 20
vuoden kuluessa ihmisryhmiä, joiden hyvinvointi on jäänyt pysyvästi muita heikommaksi. Keskeinen havainto tältä ajalta on suurten väestöryhmien hyvinvoinnin kohentuminen ja vaikeista sosiaalisista ongelmista kärsivien aseman suhteellinen heikentyminen. Pysyvästi heikoimmaksi hyvinvointi on jäänyt pitkäaikaistyöttömillä sekä päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivillä. Tämän vuoden
Sosiaalibarometrin mukaan näiden ryhmien syrjäytymisriski kasvaa edelleen ja
uutena esille on noussut nuorten, erityisesti työttömien nuorten, syrjäytymisriskin
kasvu.
Meidän kaikkien tehtävämme on tukea ja pitää näiden heikompiosaisten puolia
saada tukea ja tarvitsemiaan palveluja. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi ei riitä
se, että suurin osa väestöstä voi paremmin. Kaikkien tukea tarvitsevien kuuluu
saada tarvitsemiaan palveluita. Sen sijaan, että palveluja nyt karsitaan, on löydyttävä rohkeutta katsoa asioita pidemmällä aikavälillä ja investoida ihmisten
tukemiseen. Samalla on muistettava, että korjaavakin tuki on ehkäisevää työtä.
Myös keväällä julkaistun Terveyden edistämisen barometrin mukaan yli puolet
vastaajista oli sitä mieltä, että asukkaiden
vaikuttamismahdollisuudet kotikunnan
päätöksentekoon ovat heikot. Tämän asian
korjaamisessa on haastetta päättäjille ja viranhaltijoille. Asia koskee myös järjestöjä.
Toivottavasti se näkyy myös niiden, eikä
vähiten ADHD-liiton, jäsenmäärän kehityksessä positiivisella tavalla. Työtä meillä
riittää, yhdessä saamme aikaan enemmän.
Hyvää ja levollista kesää kaikille.
Virpi Dufva
toiminnanjohtaja
ADHD-liitto ry
3
Kustantaja ja julkaisija
ADHD-liitto ry
Sitratie 7
00420 HELSINKI
Päätoimittaja
Virpi Dufva
puh. 045 636 1841
Toimitussihteeri
Jari Hämäläinen
puh. 045 636 1842
Toimituskunta
Teija Jalanne
Virpi Dufva
Riitta Virtanen
Merja Saartila
Keijo Häkkinen
Jari Hämäläinen
tilaukset ja tilauslaskutus
ADHD-liitto ry
puh. 050 354 4325
faksi (09) 4541 1123
[email protected]
Ilmoitushankkija
Reima-Media Oy
Reima Hätinen
puh. (09) 8044 087
Painopaikka
Kirjapaino Uusimaa, Porvoo
Kuvat
Futureimagebank.com
Ilmestymisajat
Aineistot Ilmestyy
3/2010
16.8.10 viikko 36
4/2010
10.11.10 viikko 49
ADHD-lehti ilmestyy neljä kertaa
vuodessa; lisäksi ilmestyy yksi tai kaksi
teemanumeroa.
Tilaushinnat
Vuosikerta 35 euroa, lahjatilaus
(jäsenet) 20 euroa. Jäsenille lehti tulee
jäsenetuna.
Tässä lehdessä julkaistut artikkelit ja
kirjoitukset eivät välttämättä edusta
ADHD-liiton, toimituskunnan, päätoimittajan tai toimitussihteerin
näkemyksiä.
ISSN: 1459-5753
2/ 2 0 10
puheenjohtaja
Puheenjohtajan pöydän ääreltä
P
ian soivat jälleen kevätjuhlalaulut päiväkodeissa ja kouluissa,
keijut ja menninkäiset valtaavat
esiintymislavat ja tuhannet ylioppilasja valmistujaislakit painetaan päähän
ympäri Suomea. Onnitteluni kaikille
tämän kevään valmistujille! Tämän
toivotuksen saan suureksi ilokseni lausua myös omalle pojalleni, joka tänä
keväänä valmistuu merkonomiksi; ”
Työlki ellää, mut kaupal rikastuu!”, kuten Suomen Euroviisu-kappaleessakin
lauletaan.
Liitossa on tämän kevään aikana
eletty jännittävissä, odottavissa tunnelmissa. Vuoden alussa jännitimme
tämän vuoden lopullista RAY:n avustuspäätöstä, joka sitten olikin liittomme osalta varsin positiivinen yllätys.
Olemme tehneet hyvää työtä ja tuon
työn tulee jatkua samaan malliin myös
tulevina vuosina. Työ tarvitsee myös
tekijänsä. Työ vammaisjärjestössä ei
ole helppoa, vaan se vaatii tekijältään
paljon sitoutumista, voimia ja jaksamista. ADHD-oireisten henkilöiden
kanssa työskentely vaatii monenlaista,
laaja-alaista osaamista ja äärimmilleen
kehittynyttä ennakointia ja tilannetajua,
huumorista puhumattakaan. Henkilöstön vaihtuvuus liitossa on parin viime
vuoden aikana ollut erittäin suurta, liian
suurta. Tämän kevään ja kesän aikana
aloittaa kolme uutta työntekijää työt liitossa, ja haluankin liittohallituksen puolesta toivottaa heidät kaikki tervetulleiksi ADHD-liittoon. Samalla haluan
myös kiittää kaikkia niitä työntekijöitä,
jotka ovat jättäneet paikkansa ADHDliitossa ja siirtyneet uusien haasteiden
pariin. Toivon omasta ja liittohallituksen puolesta, että liiton uudistunut
keskustoimiston ja Oulun tiimi voisi
tehokkaasti ja toinen toistaan auttaen
ja tukien keskittyä niihin moninaisiin
haasteisiin, joita järjestökentällä riittää
yllin kyllin, ja lisää tulee. Haluan nostaa esille yhden erittäin tärkeän työkentän, jossa liiton jokaisella työntekijällä
on oma tonttinsa hoidettavana; jäsenyhdistysten tukeminen. Jäsenyhdistyksissämme tehdään paljon hyvää työtä
lähellä niitä yksittäisiä henkilöitä, pariskuntia tai perheitä, joissa taiteillaan
päivästä päivään erilaisten ADHD-ongelmien kanssa. Vapaaehtoistoimijoilta
ei kuitenkaan voi odottaa kohtuuttoman
paljon. Jokaisella heistä on myös oma
elämänsä elettävänään, usein sekin
2 / 2 0 10
4
jollain tavoin ADHD:n värittämä. Tarvitaan siis aukotonta yhteistyötä liiton
työntekijöiden kanssa.
Yhteistyötä tarvitaan laajemmaltikin.
Erilaisten vammaisjärjestöjen kentällä
tehdään jo nyt jonkin verran rakentavaa
yhteistyötä, mutta tuon yhteistyön tulee
lisääntyä tulevien vuosien aikana. Tätä
edellyttää myös RAY, joka istuu tällä
hetkellä monen vammaisjärjestönkin
rahakirstun vartijana. Peruslähtökohtana yhteistyölle tulee olla se, että siihen
sitoutuvat kaikki yhteistyöosapuolet ja
siitä hyötyvät myös kaikki osapuolet.
On aika pysähtyä, miettiä, suunnitella
ja toteuttaa sellaisia toimintoja, jotka
palvelisivat parhaiten erilaisten vammaisjärjestöjen kattavaa jäsenkenttää.
Yhdessä tekeminen on hauskaa, kun
siihen vain uskaltaa ryhtyä. Me ADHDliitossa olemme siihen valmiita!
Kuluneesta kevätkaudesta kiittäen ja
pian kaverin kanssa käsikädessä kesälaitumille kirmaten
Teija Jalanne
hallituksen puheenjohtaja
ADHD-liitto ry
[email protected]
l u k u v i n kk e j ä
Jo Nesbø
Tohtori Proktorin Pierupulveri
Gummerus Kustannus Oy 2009
Jo Nesbø on suosittu, palkittu norjalainen dekkaristi, jonka kirjoja on käännetty useille kielille. Tohtori Proktorin Pierupulveri on Jo Nesbøn ensimmäinen lastenkirja. Kirja on myös kolmiosaisen sarjan ensimmäinen kirja.
Kaupungissa valmistaudutaan viettämään Norjan kansallispäivää. Älli, pieni punatukkainen poika muuttaa Annan vanhaan, keltaiseen taloon toivotuksi kaveriksi Liisille, jolla ei ole
Kanuunatiellä muita kavereita kuin Totti ja Tiitus Traani, Liisiä kiusaavat kaksospojat. Liisin
seuratessa Ällin muuttopuuhia, hän tapaa myös hullun professorin, Tohtori Proktorin. Tohtori
Proktorista tulee Liisin ja Ällin ihailun kohde, onhan hän taitava ja kekseliäs professori. Tohtori Proktorin kehittämä Pierupulveri saa aivan uuden käyttötarkoituksen ja Pierupulveri saa
ilkeän herra Traanin hakemaan patenttia uudelle tuotteelle. Tohtori Proktorin Pierupulveri on
värikäs, mukaansatempaava seikkailu, josta ei puutu myöskään oivaltavaa huumoria, niin lapsille kuin aikuisillekin lukijoille.
Jo Nesbø
Tohtori Proktorin aika-amme
Gummerus Kustannus Oy 2010
Seikkailut jatkuvat Jo Nesbøn toisessa kirjassa, Tohtori Proktorin aika-amme. Liisi ja Älli
saavat oudon kortin Pariisista ja sen lähettäjänä on Tohtori Proktori. Tohtori Proktori on matkustanut Pariisiin voidakseen tavata elämänsä rakkauden Julienne Margarinin. Tuo matka ei
suju aivan suunnitelmien mukaan, ja niinpä ystävykset Älli ja Liisa päättävät lähteä pelastamaan Tohtori Proktoria, joka on kirjoittanut lähettämäänsä korttiin jääneensä aikaloukkuun.
Ystävysten Ällin ja Liisin matkakaan ei suju aivan suunnitelmien mukaan sillä matkalle lähtee
myös Raspa, Tohtori Proktorin pelottava ex-apulainen. Tohtori Proktorin aika-amme vie lukijan
mukanaan historian suuriin tapahtumiin ja tutustuttaa lukijat värikkäällä ja humoristisella tavalla historian merkkihenkilöihin. ”Kippis!” tohtori Proktori sanoi juhlallisesti, ja he kilistivät
päärynämehulasejaan. ”Ei sille, että me voimme muuttaa historiaa. Vaan sille, että me voimme
muuttaa tulevaisuutta.”
Elina Tiilikka
Punainen mekko
Gummerus Kustannus Oy 2010
Punainen mekko on 23-vuotiaan Elina Tiilikan omiin kokemuksiin perustuva esikoisteos. Tarinan päähenkilö Noora uskottelee itselleen, että prostituoidun työ tuo tekijälleen helppoa rahaa, mutta tuo luulo osoittautuu Nooran elämässä varsin virheelliseksi kuvitelmaksi. Halu pärjätä, kelvata, seksityötä tehden vaatii veronsa. Nooran pohjimmiltaan herkkä sisin on kovilla,
mutta hän ei halua luovuttaa ennen kuin on aivan pakko. Onko kaiken jälkeen vielä olemassa
joku, jolle kelpaisi? Haavojen paraneminen vie kenties ikuisuuden, mutta voiko tekojaan edes
yrittää hyvittää läheisilleen? Kirja ei kaunistele, moralisoi eikä etsi syitä. Teksti vie lukijan
kaunistelematta aitiopaikalle erään prostituoidun karuun arkeen. Lukukokemus, joka koskettaa
eri tavoin varmasti jokaista lukijaa.
Muriel Barbery
Siilin eleganssi
Gummerus Kustannus Oy 2010
Kevään yksi paljon keskustelua herättäneistä romaaneista Siilin eleganssi on nautinnollinen
kertomus siitä, kuinka jokainen ihminen tulisi kohdata omana itsenään, ja meistä jokaisen olisi rohkeasti uskallettava katsoa siilin piikkien alle, sillä siellä piilee aina jotain ainutkertaista
ja koskettavaa. Kirja piirtää herkän kuvan elämästä iloineen ja suruineen kolmen päähenkilön
kautta. Ovenvartijarouva Reneé Michel, kaksitoistavuotias pohdiskelija Paloma Josse sekä herra Kakuro Ozu Japanista etsivät kukin omalla tavallaan vastauksia elämän suuriin kysymyksiin. Kukin heistä on jollain tavoin erilainen, mutta kaikilla heillä on yhteinen tarve tulla ymmärretyiksi ja rakastetuiksi omana itsenään. Kaikki he etsivät kauneutta tästä maailmasta.
Tekstit Teija Jalanne, puheenjohtaja, ADHD-liitto ry
5
2/ 2 0 10
kolumni
Kirjoittaja on kahden pojan äiti. 12-vuotias esikoinen sai ADHD-diagnoosin eskari-iässä. Kymmentä
vuotta lähestyvän pikkuveljen kohdalla ei ole ollut aihetta tutkimuksiin. Virtaa molemmissa riittää
kiitettävästi − äidissä vähemmän.
Näillä mennään
V
uodenvaihteessa alkanut lääkityskokeilu on nyt vakiintunut arkirutiiniksi. Puolen vuoden aikana
lääke on jäänyt ottamatta vain kerran –
käsittämätön suoritus jo sinänsä – eikä
poika ole halunnut pitää taukojakaan,
sen paremmin viikonloppuisin kuin pitemmillä kouluvapaillakaan. Siihen ei
ole myöskään patisteltu. Se päivä, jona
lääke jäi ottamatta, on jäänyt mieleen.
Niin koulussa kuin kotonakin.
– on keskinäinen vuorovaikutus aivan
eri tasolla kuin silloin, kun parhaalla
tahdollakaan ei pystytty aavistamaan,
mistä syystä tai missä tilanteessa seuraavan kerran räjähtää. Etenkin pikkuveli on kehityksestä hyvin mielissään
– ja hyödyntää isoveljen pidentynyttä
pinnaa melkoisen häikäilemättömästi.
Nyt on pikkuveljen vuoro, totesi isoveli taannoin lakonisesti asiasta puhuessamme.
Taaksepäin ajateltuna onkin mielenkiintoista huomata, miten asioihin vain
tottuu. Kun jokin toistuu samanlaisena päivästä ja vuodesta toiseen, sitä
alkaa pitää itsestäänselvyytenä eikä
muunlaisia olosuhteita tai vaihtoehtoja
välttämättä hoksaa edes kaivata. Niin
hyvässä kuin huonommassa.
Kolmas merkittävä ero on siinä,
millainen määrä aivan perustoiminnanohjaukseen kulunutta aikaa on jäänyt
vapaaksi. Olen antanut kertoa itselleni, että opettajakin on omalta osaltaan
havainnut samankaltaista kehitystä.
Tervehdin uutta ja kummallista ilmiötä
varovaisella ilolla samalla, kun yritän
tolkuttaa itselleni, ettei kaikki käsissäni oleva aika johdu siitä, että olisin
jättänyt jotakin oleellista tekemättä...
Kontollani on enää ilmeisen normaalia
kolmetoistavuotiaiden arkikomppuamiseen liittyvää toimintaa: pese hampaat,
kerää likaiset sukkasi lattialta, muista
syödä sitä välipalaa. Läksyt hoituvat
läksyvihkon kanssa omatoimisesti, kokeisiin lukeminen aiheuttaa enää normaalia ryytynyttä narinaa pään pöytään
hakkaamisen sijaan. Aikataulutkin alkavat olla hanskassa, eikä sällille ole
koko keväänä napsahtanut kuin yksi
vaivainen aresti hiukan venähtäneen
kotiintulon takia.
Yksi konkreettisimpia esimerkkejä tästä on taloudessamme aiemmin
vallinnut metelitaso. Kovaäänisiä me
olemme kaikki, sitä on turha yrittääkään kiistää. Lääkityksen myötä äänimaisemaamme aiemmin olennaisena
osana kuulunut loputon paukutus, naputus, kiljahtelu, vihellys ja muu epämääräinen mölinä, samoin kuin toisilleen kiljuvien ihmisten korvia riipivä
äänikin, on kuitenkin vähentynyt merkittävästi. Jopa niin merkittävästi, että
nykyisin saatan avata muina naisina
epähuomiossa työmatkalla autoradion.
Sitä en ole aikaisemmin tehnyt, en edes
ajatellut tekeväni, sillä autossa yksin
istuminen oli päiväni ainoita hiljaisia
hetkiä, enkä todellakaan kaivannut niihin yhtäkään ylimääräistä ääntä.
Toinen selkeästi havaittava ero on
yleisessä koti-ilmapiirissä. Kun palikat
ovat melko lailla kasassa – toimintaa ja
reaktioita pystytään ennustamaan suhteellisen luotettavasti puolin ja toisin
Neljäs, ehdottomasti iloa tuottavin
suuri muutos on kuitenkin tapahtunut
pojan itsensä suhtautumisessa niin itseensä kuin muuhun maailmaan. Kun
homma toimii, se vain toimii. Enkeliä
ei tenavasta olla hieromassa, mutta aikaisempi negatiivista kerryttänyt kierre
näyttäisi olevan taaksejäänyttä elämää.
Kevään aikana saatu positiivinen pa-
2 / 2 0 10
6
laute niin vanhemmilta, sisaruksilta,
opettajilta kuin kavereiltakin ei vain
voi olla vaikuttamatta. Kyllä se näkyy.
Ja tuntuu. Ja kuuluu.
Pitkittyneen lääkityskuherruskuukautemme lomassa pyrimme kuitenkin pitämään mielessä, että toimivinkin lääke on silti aina (vain) lääkettä,
ja monet muutkin asiat ovat hyvän
elämän kannalta oleellisia. Kevään
kuluessa pojalle on kaikeksi onneksi
osoitettu jo ulkopuolinenkin hoitava
taho, ja tästä eteenpäin osan niin kognitiivis- kuin käyttäytymisterapeuttisestakin lapioinnista hoitaa hommaan ihan
oikeasti koulutettu asiantuntijaryhmä.
Voin kuvitella, että tiettyjä juttuja voisi
pojankin mielestä olla mukavampi käydä läpi jonkun muun kuin äidin kanssa,
ja minä puolestani odotan saavani uusia ja toivon mukaan entistä hyödykkäämpiä toimintamalleja omaan työkalupakkiini.
Lääkityksellä saattaa myös olla muita kuin toivottuja vaikutuksia. Tähän
mennessä ne ovat olleet melko minimaalisia: päänsärkyä ja mahakipua
on ollut jonkin verran ja ruokahalu on
vähentynyt selvästi, joten riittävästä
ja säännöllisestä ruokailusta pidetään
entistäkin tarkempaa vaaria. Erilaiset
mitattavat arvot ovat kuitenkin olleet
kunnossa, ja lääkityksen mahdolliset
vaikutukset esimerkiksi pituuskasvuun
voidaan nähdäkin vasta myöhemmin.
Juuri nyt tuntuu kuitenkin senttiä–paria
tärkeämmältä saada poika mahdollisimman hyvin eväin matkalle kohti
aikuisuutta. Ja juuri nyt tämä systeemi näyttäisi toimivan siinä suhteessa
paremmin kuin uskalsimme odottaakaan.
Teksti Tiia Suomivuori
uutisia
Mirjami Koivunen aloitti ADHD-liiton
järjestösuunnittelijana
massa elämäni ensimmäistä kertaa Indonesiassa Jaavan saarella sauhuavan
tulivuoren kitaan ja uin merikilpikonnan vierellä Gili Trawangan saarella.
Vapaa-aikani kuluu pääasiassa astangajoogan, lenkkeilyn, kissanpäivien
sivusta seuraamisen sekä matkustelun
merkeissä. Viimeisin matkani suuntautui Pietariin – ensimmäinen Venäjän matka avasi taas uuden ja erilaisen
kolkan maailmaa. Kuten ehkä arvata
saattaa, minua kiehtovat valtavasti eri
kulttuurit ja erityisesti Aasia tuntuu
vieneen sydämeni.
Työhuoneen ikkunan toisella puolella luonto heräilee ja lehdet vihertävät puissa. Luonnossa kevät on uuden
alun ja kasvun aikaa – mielestäni myös
ihanteellinen aika ottaa vastaan uudet
haasteet järjestösuunnittelijana. Koulutukseltani olen yhteiskuntatieteiden
maisteri ja valmistumisen jälkeen koordinoin RAY:n rahoittamaa viestintäprojektia Naistenkartano ry:ssä. ADHD-
liittoon tulen opetusministeriöstä, jossa
työskentelin viestintäyksikössä.
Vuosi sitten toteutin suuren haaveeni ja matkustelin puolisen vuotta pitkin poikin Kaakkois-Aasiaa ja Nepalia
rinkka selässäni. Matkan kohokohdista
mainittakoon vaellus Himalajan maisemissa sekä surffauksen opettelua Balilla Indonesiassa. Kävin myös kurkkaa-
ADHD-liitossa ryhdyn perehtymään
jäsenyhdistystoiminnan saloihin ja sukellan mukaan kehittämään ja tukemaan yhdistysten arvokasta toimintaa.
Minut saattaa myös tavata vierailemassa yhdistysten tapahtumissa ja kokouksissa. Lisäksi Tukihenkilöverkostoprojektin tuotosten juurruttaminen on
työsarkaani.
Minut tavoittaa sähköpostitse
[email protected] tai
puhelimitse 050 400 6478.
Toivotan kaikille oikein rentouttavia
ja lämpimiä kesäpäiviä!
ADHD-liiton uutisia
Y
valmennuskurssien valmistelevat työt
sekä osallistuminen kursseille kurssityöntekijänä. Lämpimästi tervetuloa
myös Tuulille.
Kasvatustieteiden kandidaatti, erityisopettaja Tuuli Korhonen on aloittanut kesäkuun alussa liiton uutena kuntoutussihteerinä. Tuulin toimenkuvaan
tulee kuulumaan lähinnä sopeutumis-
ADHD-liiton pitkäaikainen kuntoutuspäällikkö Mirja Heikkilä on siirtynyt
uusiin haasteisiin, ja päättänyt työnsä
liiton palveluksessa 21.5.2010. Suuren
suuret kiitokset Mirjalle näistä vuosista
ja kaikesta siitä tärkeästä työstä, mitä
olet ADHD-oireisten henkilöiden eteen
tehnyt. ADHD-liitto toivottaa kaikkea
hteiskuntatieteiden maisteri Mirjami Koivunen on aloittanut toukokuun alussa ADHD-liiton uutena järjestösuunnittelijana. Mirjamin
päävastuualueena tulee olemaan liiton
jäsenyhdistysten tukeminen ja kontaktointi. Tervetuloa Mirjami.
7
hyvää Mirjalle jatkossa, sekä onnea uusiin haasteisiin.
ADHD-liiton työntekijöiden yhteystiedot löydät netistä osoitteesta www.
adhd-liitto.fi sekä tämän lehden ensimmäiseltä aukeamalta.
ADHD-liiton toimisto on suljettu kesätauon ajaksi 25.6. - 30.7.2010. Liiton
väki toivottaa kaikille oikein hyvää ja
lämmintä kesää.
2/ 2 0 10
kolumni
Viisi lennokasta vuotta takana Pää pyörällä Eurooppaan
V
iimeiset viisi vuotta olen kiertänyt luennoimassa, omaan kokemukseeni perustuen, aiheesta
Ylivilkas lapsi ja lennokas aikuinen
sosiaali-, terveys- ja opetustoimen ammattilaisille sekä yleisötilaisuuksissa.
Aloittaessani luentotoiminnan, oli
kuulijoita tilaisuuksissa kymmenen tai
vähemmän, mutta viimeisten kahden
vuoden aikana on ollut ihmisiä kymmeniä, toisinaan jopa yli sata. Kuulijoista
suurin osa on ollut naisia, mutta sekaan
on uskaltautunut muutama mieskin.
Nuorin osallistuja on ollut kolmen viikon ikäinen, joka omalla jokeltelullaan
toi mukavaa tunnelmaa tilaisuuteen.
Ikimuistoinen oli vierailuni viime
keväänä Utsjoella. Mietin ennen tilaisuuden alkua, mitä minä oikein puhun
pohjoisen ihmisille levottoman elämästä. Mielestäni siellä kaikki ihmiset
elävät rauhallista elämää luonnon keskellä. Olin positiivisesti yllättynyt, kun
paikanpäälle oli ilmaantunut 39 ihmistä kuuntelemaan omakohtaista tarinaa
tarkkaavaisuushäiriöisen elämästä.
Lukuisista työpaikoista, epäonnisista
ihmissuhteista ja muista elämässä häiriöitä aiheuttaneista asioista.
2 / 2 0 10
Pienikokoiset lappalaiset
kansallispuvuissaan kuuntelivat
hiiren hiljaa, ja ikkunan takana
eivät edes puiden lehdet heiluneet, kun ääni väristen kerroin
koukeroisesta elämästäni.
Utsjoella vierailuni jälkeen matkani suuntautui Saariselän kautta Pieksämäelle, jonne saavuin puolentoista vuorokauden kuluttua. Epäonnekseni
huomasin, että autoni perässä
olleen asuntovaunun kaasulla
toimiva lämmityslaite, ei useista yrityksistä huolimatta suostunut toimimaan. Hädissäni soitin Leena-vaimolleni, että olen
tukalassa tilanteessa. Leenan
lohduttavat sanat eivät minua
lämmittäneet, vaan jouduin yöpymään
asuntovaunussa 17 asteen pakkasessa.
Jääkylmässä “pakastearkussa” nukuin
muutaman sekavan tunnin ja heräsin
uuteen päivään väsyneenä, mutta odottavin mielin.
Savon Sanomien toimittaja soitti
varhain aamulla ja tiedusteli mahdollisuutta haastatteluun. Sovimme haastattelun aamulla yhdeksäksi. Uneliaana ajoin sovittuun haastattelupaikkaan.
Kerroin toimittajalle yön tapahtumat.
Valokuvaaja pyysi hymyilemään kameralle. Hänen ottaessaan kuvaa, minulla
oli mustat silmänaluset ja väkinäinen
hymy kasvoilla.
Lehdessä kerrottiin seuraavana päivänä väsyneestä, mutta onnellisesta luennoitsijasta, joka kiertää ympäri Suomea kertomassa levottoman elämästä
lapsuudesta aikuisuuteen.
Tänä vuonna päättyy luentotoimintani. Tähän mennessä luentotilaisuuksia
on ollut yhteensä 204, ja Salossa järjestettiin 7.4. luentotoiminnan päätöstilaisuus. Tilaisuudessa valtiovallan tervehdyksen esitti kansanedustaja Jouko
Laxell, Salon kaupungin tervehdyksen
8
kaupunginhallituksen puheenjohtaja
Juhani Nummentalo ja ADHD-liiton
puolesta tervehdyksen esitti kauniilla ja
liikuttavilla sanoilla ADHD-liiton hallituksen puheenjohtaja Teija Jalanne
Puolestani esitin lämpimän kiitoksen
kaikesta tuesta, joka on edesauttanut,
että olen jaksanut viisi vuotta kiertää
luennoimassa. Leena-vaimon tuki on
ollut minulle kaikki kaikessa. Ilman
Hänen tukeaan en olisi jaksanut näin
kauan jatkaa työtä ADHD- henkilöiden
hyväksi.
Viime vuoden kokemukset ja vastoinkäymiset ovat varmasti pieniä tapahtumia tulevien haasteiden rinnalla.
Olemme lähdössä Leena-vaimoni
kanssa kahden vuoden tandempolkupyörämatkalle Eurooppaan. Aluksi
kierrämme muutaman kuukauden Suomessa ja syksyllä lähdemme Saksan
kautta Hollantiin ja Belgiaan. Tarkoituksenamme on viettää joulu Italiassa
ja sieltä matkamme jatkuu Espanjan
kautta Portugaliin, jonne saavumme
toivon mukaan huhtikuussa 2011.
Toki olemme matkaamme varten
harjoitelleet 400–1000 kilometriä
kuukaudessa. Lisäksi ohjelmaan ovat
kuuluneet aamulenkit, kuntosali ja vesijuoksu. Painonikin on huomaamatta
pudonnut 14 kiloa.
Meidän matkaamme on mahdollisuus seurata Internetistä, matkan kotisivuilta; www.lennokas.fi
Miten kestää tekniikka? Miten kestää parisuhde?
Siinä kaksi tärkeää kysymystä,
kun minulla on mukana “vain” polkupyörä, vaimo ja teltta.
Teksti Markku Mutanen
ADHD-luennoitsija
ja elämäntapamatkaaja
Kuva Eero Kivikoski
Metsäpalvelu
Tuomo Turunen
Rautapohja Oy
Tmi Lauri Haukkaluoma
Ilomantsintie 37700, Keskijärvi
Puh. 0500-278 829
Ruutihaantie 2, Ylivieska
Puh. 044-510 9318
Hakojärventie 216/40, Parkano
Puh. 050-5500 682
AC-Saneeraus
Rent Lift Finland Oy
Sähköhalme Oy
Castreninkatu 24-26 A 7,
Helsinki
Puh. 041-488 2555
Vaalan Seurakunta
Järvikyläntie 3, Vaala
Puh. 08-536 1167
Insinööritoimisto
K. Kuutti
Kokontie 19, Tampere
Puh. 0400-620 588
Laskenta ja Konsultointi
Kilpeläinen Tmi
Rajakatu 33, Jyväskylä
Puh. 014-618 125
Sisärakenne
Tuomala Oy
Hauenhattu 4 B 5, Savonlinna
Puh. 050-526 3684
Nummikuja 4, Helsinki
Puh. 0400-945 959
Rakennusliike
Jyväs-Seiska Oy
Lakeuden Neon
Huuhankatu 9, Kuopio
Puh. 0400-577 414
Rakennusliike
T. Rauman Oy
Turuntie 8, Salo
Puh. 040-584 9646
Hirsiveisto Puuronen
Saikarintie 3507, Niinivesi
Puh. 040-7075 837
Neliskulma Oy
Ahjokatu 13, Jyväskylä
Puh. 0400-414 127
Marttilantie 10, Isokyrö
Puh. 06-414 9733
Rasmuksentie 4 A, Helsinki
Puh. 050-500 4143
Rakennus ja Konepalvelu Niemelä Ky
Tasoteliike Jari Viilos
Söörmarkun
Kone ja Romu Oy
Hyvää Kesää !
Kataharjunkaari 15, Kuusankoski
Puh. 040-9011 220
Vaasantie 994, Söörmarkku
Puh. 02-6770 346
Lapväärtin
Apteekki
Länsituulentie 11, Jyväskylä
Puh. 050-582 8730
E-Sähkö Oy
Metsä- ja Mökkipalvelut Simo Gran
Oksantie 16, Padasjoki
Puh. 050-564 2205
MR HIFI
HELSINKI
Puh. 09-344 3949
Leppävirta
Hirvelän Rahti Ky
Kuhmalahden
Osuuspankki
Huonmäentie 4, Voikkaa
Puh. 050-5270 982
Puh. 02-512 3300
Pratilankuja 3, Nurmijärvi
Metsäpalvelu
Metsätimo Tmi
Hyvä Ihme Desing
ILV-Asennus Oy
Auto Aho Oy/
Tojo-Auto
HTN Tilintarkastaja
Ari Niemensivu
Okka-Säätiö
PD Eristys
Orimattilantie 106, Pukkila
Puh. 0400-687 831
Alakorkalontie 15, Rovaniemi
Puh. 016-332 1500
Wintterinraitti 4 A 7,
Tampere
Raatihuoneenkatu 17 A,
Hämeenlinna
Puh. 0400-487 544
Uimarannantie 3, Merimasku
Puh. 040-700 9871
Toimivakka-Yhtiöt Oy
Laivarannankatu 3, Mänttä
Puh. 03-474 5000
Pyhäjoen
Rakennus Oy
Mehtäkyläntie 240, Yppäri
Puh. 0400-668 758
Yrityspalvelu
Aulis Loukusa Ky
LVI-Insinööritoimisto
Haikarainen Oy
Kaarlelan Murske Oy
Kati Rosenberg Tmi
Leipomo
Koskelonseutu
Energiingenjörerna
Stagnäs & Nylund Ab
Keminmaan Vesi Oy
Talman
Lehtopuutarha
Kirjosieponkatu 8, Piispanristi
Puh. 0400-824 284
Kunnantie 3, Keminmaa
Puh. 016-227 508
MAXMO
Puh. 0500-363 681
Rautajärventie 17, Pohja
Puh. 03-5370 090
LTT-Tekniikka Oy Tmi Hietakymi Jukka
Naantali
Puh. 06-222 1110
Kaivinkoneyhtymä
Hokkanen & Hokkanen
ja Kappo
Sturenkatu 11 A 3, Helsinki
Puh. 09-7701 2330
Kauppakatu 3 B, Tampere
Puh. 03-222 6020
Rautatieläisenkatu 6 A,
Helsinki
Puh. 09-150 2441
Kasihara 3 D, Espoo
Puh. 040-5258 385
Kalliolan Vastaanotto- ja
Nuorisokodit
Neuropsykologiapalvelu
Tmi Pertti Koponen
Frontaali Oy
Lammintauksentie 121,
Mannerheimintie 160 B,
Helsinki
Puh. 09-870 3678
Sepäntie 3, Nivala
Puh. 040-570 8561
www.kymenlaaksonkesayliopisto.fi
Pihtipudas
Puh. 040-7380 639
Joutsantie 24, Kangasniemi
Puh. 0400-651 581
Ahotie 3, Vantaa
Puh. 0500-454 528
Tili- ja Palkkatieto
Valjakka
Rovakatu 13, Rovaniemi
Puh. 016-315 455
Autohuolto
Saikkonen
Kaapelikatu 3, Mikkeli
Puh. 015-230 888
Valmisbetonitoimisto ja
Traktoripalvelu Pentti Lohi
Kotipolku 8, Ranua
Puh. 0400-692 308
Arkkitehdit Oy
Virta, Palaste, Leinonen Mika K. Niskanen Oy
Väinönkatu 8, Suonenjoki
Puh. 017-511 614
Pursimiehenkatu 29-31 B,
Helsinki • Puh. 09-170 037
Kauppaniementie 16, Runni
Puh. 0400-747 056
Yrityspalvelu
Harju Oy
Arkkitehdit Jurvainen
ja Pesola Oy
TJP-Service Oy
Matarintie 22, Vantaa
Puh. 050-355 9001
Forssan ev.lut
Seurakunta
Laivanvarustajankatu 2,
Helsinki • Puh. 09-6811 790
Aputyö Re-La
Tilitoimisto
Anttinen Oy
Jokijalantie 22, Kolari
Puh. 016-561 500
Kartanonkatu 16, Forssa
Puh. 050-337 3157
Hyvinkää
Puh. 044-9344 703
Pojanluomantie 14, Luoma
Puh. 0400-261 143
Paimion
Seurakunta
Automaalaamo
Värikaksikko Oy
RHV-Saneeraus ja
Suunnittelu Oy
Puh. 02-4770 710
Raivaajantie 2, Ylihärmä
Puh. 0400-368 289
Kuljetusliike
J & M Vaaramaa
Hakonen Yhtiöt Oy
Katajamäentie 3, Pomarkku
Puh. 050-533 9306
TAKSI
Kauko Mäkinen
Parkettiasennus
Kari Tuomi
Tauno Tasanto Oy
Jouni Luotonen Tmi
Kuljetuspalvelu
S. Suoknuutti
Antton Tallman
Service Oy
Taloapteekkari
Lähdepolku 2 A 8, Porvoo
Puh. 0400-937 605
Salmenranta, Riistavesi
Puh. 040-5044 988
Finn Lewi
Contracting Ltd Oy
Haapajärven
Osuuspankki
Varattu
Kuljetusliike Oy
T. Nikander
Krouvintie 7 A, Oulu
Puh. 0400-870 778
Asianajotoimisto
Markku Potinkara
Kauppalankatu 6, Kuusankoski
Puh. 05-3746 664
Suomen Turvallisuus
Koordinaattori
Saarijärventie 1153, Äänekoski
Puh. 014-542 157
Portin Telakka /
Portens Båtslip
Martinkyläntie 588, Talma
Puh. 09-239 6108
TAKSI
Juhani Palomäki
Tallaantie 26, Karjalohja
Puh. 045-1321 795
Kiinteistöhuolto
Mäkelä Oy
Ouluntie 35, Kokkola
Puh. 040-533 3012
Nypak Oy Ab
Horslöksvägen 20, Härkäpää
Puh. 040-736 4892
Sillat Oy
Kotilantie 33, Nivala
Puh. 044-551 589
Mäklöörinkatu 6 as 19, Lahti
Puh. 050-3130 607
Vesi-Virta Tmi
Rantalantie 49, Mynämäki
Puh. 0500-434 451
Konepaja
Trameta Oy
Ravurinkatu 19, Turku
Puh. 02-2538 355
Finnsupra Oy
Tarrankaari, Lohja
Puh. 019-321 411
Tikkurilantie 141, Vantaa
Puh. 020 160 514
Katiskatie 3, Helsinki
Puh. 0400-150 538
Putki-Mikko Oy
Kuusisaarentie 16, Kerava
Puh. 040-568 5253
Tmi Tuomo
K. Leinamo
Merivalkama 2 A 8, Espoo
Puh. 09-810 540
Voudintie 3, Oulu
Puh. 020 7280 050
Närveläntie 16, Salo
Puh. 0400-530 960
Puh. 08-772 4300
Vartioliike
Edström Oy Ab
Hirvipolku 8, Porvoo
Puh. 0400-491 355
Kuljetus
Risto Putkinen
Rantakuovintie 11, Oulu
Puh. 040-7074 055
Lukkarilantie 19, Mäntsälä
Puh. 0400-903 236
Ruohopolku 8, Tornio
Puh. 040-5802 388
Arkkitehtitoimisto
Hintsala Jari
Faith and Hope Oy
Myllärinkatu 27 A, Lohja
Puh. 050-344 2042
Tmi Hannu Leinonen
Pieksänlahdentie 129, Sulkava
Puh. 050-542 8050
Superfos Pori Oy
Leirintäalueentie 3, Ranua
Puh. 040-5134 366
Rakennusliike Siik Ky
PS-Asennus Oy
Espoonlahden
Putki Oy
Lepco Rakennus Ky
Building Automation
Group Oy
Sorpontie 6, Parainen
Puh. 040-5631 950
Pro-Artic Miinala Oy
Kierälahdentie 45, Äänekoski
Puh. 0400-277 778
Kärköläntie 33, Pusula
Puh. 040-8260 533
Porhaninkatu 7 A 12, Helsinki
Puh. 0500-707 669
9
Piirneentie 20, Iittala
Puh. 040-514 8599
Omenaharjuntie 14, Varkaus
Puh. 040-822 2513
Joensuu
Mikkolantie 12, Pori
Puh. 02-630 7500
Tulvaniityntie 18, Vantaa
Puh. 040-743 6770
2/ 2 0 10
ADHD:n diagnosoinnin haasteet −
erityisesti aikuisilla
ADHD:n alaryhmät
DSM-IV, joka on APA:n eli Amerikan psykiatriyhdistyksen diagnoosiluokituskäsikirja, jakaa ADHD:n 18 ydinoiretta kahteen pääryhmään: a) tarkkaamattomuusryhmään sekä b) yliaktiivisuus- ja impulsiivisuusryhmään. Näistä
molemmat sisältävät yhdeksän oiretta.
Vallitsevien oireiden perusteella DSMIV jakaa sitten ADHD-diagnoosin kolmeen eri alaryhmään:
1) Tarkkaavuus- ja yliaktiivisuushäiriö, pääasiallisesti tarkkaamattomuustyyppi (Predominantly Inattentive Type)
Tässä ADHD:n aladiagnoosissa on
tarkkaamattomuusryhmästä vähintään
kuusi oiretta yhdeksästä, mutta yliaktiivisuus ja impulsiivisuus -ryhmästä
alle 6 oiretta. Tästä alaryhmästä käytetään joskus ADD-termiä, vaikkakin
kyseinen termi on oikeastaan virallisesti jo poistunut käytöstä. Se nimit-
täin esiintyi edellisessä, jo käytöstä
poistuneessa diagnoosiluokituskäsikirja DSM-III:ssa. ADD eli attention deficit disorder (suomeksi tarkkaavuuden
puutteen häiriö) on siinäkin mielessä
useimpien potilaiden kohdalla harhaan
johtava termi, sillä hyvin harvalla ei ole
elämänsä aikana ollut yhtään ylivilkkaus- tai impulsiivisuusoiretta, josta olisi
aiheutunut ongelmia. Täten diagnoosi
”ADHD, pääasiallisesti tarkkaamattomuustyyppi” kuvaa paremmin potilaan
oireilua. Koska termi on kuitenkin melko pitkä, on täysin sallittavaa epävirallisissa yhteyksissä käyttää ADD-termiä.
Tytöillä ja aikuisilla on tätä alaryhmää
runsaasti.
2) Tarkkaavuus- ja yliaktiivisuushäiriö, pääasiallisesti yliaktiivinen/
impulsiivinen tyyppi (Predominantly
Hyperactive-Impulsive Type)
Tässä alaryhmässä on tarkkaamattomuusryhmästä alle 6 oiretta, mutta
yliaktiivisuus ja Impulsiivisuus -ryhmästä kuudesta
yhdeksään oiretta.
Tämä diagnoosi
on yleinen ennen
kouluikää, mutta
sen yleisyys pienenee iän myötä.
3) Edellisten yhdistelmä eli Tarkkaavuus- ja yliaktiivisuushäiriö,
yhdistynyt tyyppi
(ADHD, Combined Type)
Tässä diagnoosissa on molemmista ryhmistä 6-9
oiretta. Se on kouluikäisillä yleisin
2 / 2 0 10
10
alaryhmä, mutta aikuisiässä yliaktiivisuusoireiden lukumäärä alkaa vähetä.
ADHD:n yleisyys
Useimmat ADHD-diagnooseja tekevät psykiatrit käyttävät DSM-IV:n
kriteereitä, vaikka asettaisivatkin diagnoosin koodinumeron WHO:n julkaiseman, kaikki sairaudet sisältävän tautiluokitusjärjestelmä ICD-10:n mukaan.
Tämä on mahdollista, sillä amerikkalaisten laatimassa DSM-IV:ssä on lueteltu samat 18 oiretta kuin Euroopassa
käytössä olevassa ICD-10:ssä. Tosin
ICD-10 vaatii diagnostisissa kriteereissään kolmen oireen täyttyvän sekä yliaktiivisuusryhmästä (joka sisältää viisi
oiretta) että impulsiivisuusryhmästä
(neljä oiretta), kun taas DSM-IV tarkastelee siis hyperaktiivisuus- ja impulsiivisuusoireita yhtenäisenä ryhmänä.
ICD-10:n kriteerit ovatkin tiukemmat.
Niiden perusteella ADHD:n yleisyys
on vain 1-2 %, kun taas DSM-IV:n perusteella se on 4-10 %. Onpa jopa tutkimuksia, joissa ADHD:n esiintyvyys
on ollut 18 %:n luokkaa.
On myös syytä huomioida, että
kumpikin diagnoosiluokituskäsikirja
käyttää diagnooseissa termejä kuten
”aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö” (ICD-10), ”tarkkaavuus- ja yliaktiivisuushäiriö” (DSM-IV) sekä ”muu
hyperkineettinen häiriö” (ICD-10).
Termiä ”ylivilkkaus” ei siis esiinny
diagnoosien nimissä.
ADHD:n oirekuva nuorilla
ja aikuisilla
Iän myötä hyperaktiivisuus siis
häviää, jolloin korkeampien aivotoimintojen eli ns. executive functions
-toimintojen (EF) häiriöt korostuvat.
Nämä EF-toiminnot ovat nimenomaan
ihmisille tyypillisiä, kuten esim. suunnittelu, päätöksen tekeminen, organisointikyky sekä epäasianmukaisten
toimintojen esto.
Viimeksi mainitusta toiminnosta
mainittakoon esimerkkinä tilanne, jossa väkijoukossa joku tönäisee vahingossa jotakuta. Tavallisesti tuo tönitty
ihminen ymmärtää, että kyseessä oli
väkijoukon puristuksen seurauksena
tullut tahaton tönäisy. Sen sijaan ADHD-oireinen ei välttämättä ehdi ajatella
ja eritellä tönijän motiiveja, vaan hän
voi pahimmassa tapauksessa reagoida tuntemaansa kipuun jopa käymällä tuon vahingossa tönineen ihmisen
kimppuun. Muutoinkin heillä on tapana reagoida sosiaalisissa suhteissa hyvinkin ärhäkästi, jopa aggressiivisesti,
toisten ihmisten mielipiteisiin. Nuoret
tai aikuiset, joilla on ADHD, saavatkin
usein ”hankalan tyypin” maineen. Jotkut tutkijat painottavatkin, että yliaktiivisuushäiriölle olisi kuvaavampi nimi
”ylireagoivuushäiriö”.
ADHD-potilailla on seurantatutkimusten mukaan myös kohonnut riski
teiniraskauteen, opinnoissa ja työelämässä alisuoriutumiseen, liikenneonnettomuuksiin, päihteiden väärinkäyttöön sekä jopa rikolliseen käyttäytymiseen. Tosin on syytä muistaa, että Suomessa on vankeja 2 000-3 000, joista
runsaalla tuhannella arvioidaan olevan
ADHD, kun taas kaiken kaikkiaan Suomessa pitäisi olla arvioiden mukaan
ADHD:n kriteerit täyttäviä henkilöitä,
aikuisia, nuoria ja lapsia, jopa 250 000
– 300 000.
Aikuispotilaan ADHD:n
diagnosointi
Neuropsykologin tekemä tutkimus
olisi syytä toteuttaa jo ennen ADHDarvioita tekevän lääkärin vastaanotolle
tulemista. Lähete neuropsykologisiin
tutkimuksiin kannattaa hakea ensin
esim. yleislääkäriltä.
Vaikka etenkin lapsilla tehdyt psykologiset tutkimukset eivät sinänsä
paljasta tai sulje pois ADHD:tä, on
aikuisten kohdalla neuropsykologinen
tutkimus hyvinkin informatiivinen.
Neuropsykologit ovat jo koulutuksensakin puolesta tottuneet arvioimaan potilaiden tarkkaavuuden ongelmia, mutta sen lisäksi he antavat tutkimuksillaan
arvokasta lisätietoa tutkittavan yleisestä älykkyystasosta, persoonallisuuden
piirteistä, mahdollisista oppimisvaikeuksista sekä muista ongelmista. Lopullisen diagnoosin tekee lääkäri, mihin
heidät on nimenomaan koulutettu.
ADHD:n kriteereissä mainitaan, että
oireilun on ainakin joidenkin oireiden
osalta pitänyt alkaa jo ennen seitsemän
vuoden ikää. Täten, kun aikuisella
epäillään ADHD:tä, on suositeltavaa,
että potilaan lisäksi haastatellaan myös
hänen lapsuusajan oireilun tunteva
henkilö: se voi olla vanhempi, sisarus
tai opettaja. Kyseinen henkilö ei aina
pääse vastaanotolle, jolloin haastattelu
voidaan tehdä joko puhelimitse tai lomakkeiden avulla postitse. Päiväkodin
ja koulun antamat lausunnot, todistukset, ”reissuvihot” tms. ovat usein hyödyllisiä. Niistä onkin syytä ottaa kopiot
mukaan vastaanotolle.
Myös potilaan omat ja lähisuvun
muut mielenterveyden häiriöt olisi hyvä kartoittaa jo etukäteen samoin kuin
tutkittavan samanaikaiset ruumiilliset
sairaudet ja mahdolliset lääkitykset.
Aikuisten ADHD:n diagnosointi on
täten huomattavasti hankalampaa kuin
lasten. Lisäksi hoitamaton ADHD on
saattanut vuosien varrella myötävaikuttaa siihen, että potilaalle on tullut
monia liitännäissairauksia: masennusta, kaksisuuntaista mielialahäiriötä eli
maanis-depressiivisyyttä, ahdistuneisuushäiriön kirjon ongelmia (esim.
paniikkihäiriötä, sosiaalista fobiaa ja
yleistynyttä ahdistuneisuushäiriötä),
päihdehäiriötä, peliriippuvuutta ja
persoonallisuushäiriötä. Kaikki nämä
edellä mainitut häiriöt ovat selvästi
yleisempiä ADHD-potilailla verrattuna ADHD:tä sairastamattomiin. Näistä jotkin häiriöt ovat voineet alkaa jo
nuoruusiässä.
Lisäksi esimerkiksi masennus ja
kaksisuuntainen mielialahäiriö voivat
11
aiheuttaa oireita, jotka muistuttavat
ADHD:n ydinoireita, kuten esimerkiksi keskittymisvaikeuksia, lyhytjännittyneisyyttä sekä motorista levottomuutta.
Toisaalta ADHD ja kaksisuuntainen
mielialahäiriö voivat esiintyä yhtä aikaa. Joidenkin arvioiden mukaan jopa
80-90 %:lla kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivistä potilaista on
oireilua, joka täyttää myös ADHD:n
kriteerit. ADHD-potilaista puolestaan
vajaalla puolella on myös kaksisuuntaista mielialahäiriötä.
ADHD-diagnoosia arvioitaessa on
täten tarkasti mietittävä myös erotusdiagnostiikkaa. Lääkärin on tehtävä
päätös, johtuvatko ADHD:tä muistuttavat oireet siitä, että varsinainen diagnoosi on jokin muu kuin ADHD, vai
onko potilaalla ADHD:n lisäksi muita
edellä mainittuja mielenterveyden häiriöitä. Päätös vaikuttaa luonnollisesti
myös hoitoon. Mikäli kyseessä on ADHD, jossa on useita liitännäissairauksia,
kannattaa yleensä ensin hoitaa toimintakykyä eniten haittaava häiriö. Joskus
toki täytyy hoito aloittaa samaan aikaan
sekä ADHD:hen että liitännäissairauteen.
Teksti Pekka Räisänen
nuorisopsykiatriaan erikoistuva
lastenpsykiatrian erikoislääkäri,
erityistason perheterapeutti,
ADHD-liitto ry:n hallituksen jäsen ja
kuntoutusvaliokunnan puheenjohtaja
Kirjallisuutta
Pekka Räisänen: ADHD:n liitännäissairaudet, ADHD-lehti Kuntoutus/2010
Barkley Russell A: ADHD
- Kuinka hallita ADHD. UNIpress
2008
DSM-IV Diagnostiset kriteerit,
Suomen Psykiatriyhdistys r.y. ja
American Psychiatric Association,
Finnreklama Oy 1997
Psykiatrian luokituskäsikirja :
Suomalaisen Tautiluokitus ICD-10:n
psykiatriaan liittyvät diagnoosit Helsinki : Stakes, 1997
2/ 2 0 10
ADHD:n lääkityshoito −
erityisesti aikuispotilailla
ADHD:n lääkkeetön hoito
ADHD-oireista kärsivillä aikuispotilailla monet käyttäytymisterapeuttiset
menetelmät, kuten oppimisstrategioita
kehittävät sekä aggressionhallintaa
edistävät ohjeet, aikataulutus ja muistisääntöjen opettelu ovat hyödyllisiä.
ADHD-coachin antama tuki pitää usein
sisällään näitä samoja menetelmiä. Lievissä ADHD-tapauksissa tämän tyyppinen hoito sekä yleensäkin ADHDinformaation saaminen voivat olla jo
riittäviä. Keskivaikeasta ja vaikeasta
ADHD:stä kärsivät potilaat hyötyvät
yleensä merkittävästi lääkkeistä.
mutta kun ensimmäinen metyylifenidaattivalmiste Ritalin tuli markkinoille
1950-luvulla, lisääntyi näiden psykostimulanttien vaikutusten tutkiminen
rajusti. Itse asiassa mitään muuta lääkeaineryhmää ei ole tutkittu lapsilla ja
nuorilla lähellekään niin paljoa kuin
psykostimulantteja. Ne ovat ylivoimaisia teholtaan. Ne lisäävät aivoissa
etenkin dopamiinin, mutta myös noradrenaliinin määrää.
Piristelääkkeiden eli psykostimulanttien vaikutuksia keskittymiskykyyn sekä yliaktiivisuuteen on tutkittu
jo jonkin verran 1930-luvulla. Aluksi
tutkimukset keskittyivät amfetamiiniin,
Metyylifenidaattivalmisteita on
Suomessa markkinoilla neljällä eri
tuotenimellä. Ritalin on vanha ja perinteinen valmiste, jota on toistaiseksi
meillä saatavissa vain lyhytvaikutteisena, neljän tunnin muotona. Sen käyttöä
hankaloittaa lyhytvaikuttaneisuuden lisäksi se, että kyseistä lääkettä on saatavissa vain 10 mg:n vahvuutena ja lisäksi sitä markkinoiva lääketehdas ei ole
hakenut lääkkeelle myyntilupaa. Tosin
2 / 2 0 10
12
Piristelääkkeet eli
psykostimulantit
tilanteeseen on mahdollisesti tulossa
lähiaikoina muutos. Siitä ollaan nimittäin tuomassa Suomen markkinoille
pidempivaikutteista lääkemuotoa, jolle toivottavasti myös haetaan virallista
myyntilupaa. Ilman sitä lääkäri joutuu
jokaisen potilaan jokaiselle reseptille
hakemaan Lääkelaitokselta erityislupaa.
Medikinet on toistaiseksi tuorein
tulokas metyylifenidaattirintamalla.
Siitä on saatavilla sekä lyhytvaikutteisia, neljän tunnin että keskipitkävaikutteisia, kahdeksan tunnin kapseleita.
Jälkimmäinen vaihtoehto sisältää kahdenlaisia rakeita: sekä lyhytvaikutteisia (joiden vaikutus alkaa alle puolessa
tunnissa) että keskipitkävaikutteisia
rakeita.
Equasym on myös kahdeksan tunnin
lääke ja sen vaikutusmekanismi muis-
tuttaa kaksine rakeineen Medikinetiä.
Equasym ja Medikinet voidaan avata ja
sirotella esim. mehun sekaan.
Concertalla on 12 tunnin vaikutusmekanismi. Se täytyy niellä kokonaisena. Vaikutus alkaa hiukan hitaammin
kuin Equasymillä ja Medikinetillä, mutta vastaavasti iltaan tulee lisää tehoa.
Useimmat valitsevat keskipitkä- tai
pitkävaikutteisen metyylifenidaatin. Sinänsä metyylifenidaatti ja dekstroamfetamiini ovat yhtä tehokkaita. Suomessa ja Euroopassa on kuitenkin suosittu
metyylifenidaattia, sillä etenkin sen
pidempivaikutteisten valmisteiden
(Equasym, Medikinet ja Concerta)
hoitomyöntyvyys on parempi kuin lyhytvaikutteisella. Lisäksi väärinkäytön
riski on niillä paljon pienempi kuin Ritalinilla tai Dexedrinellä.
Metyylifenidaattien annokseksi
suositellaan lapsilla ja nuorilla 0,5-1,2
mg/kg/vrk. Maksimiannos on 2,0 mg/
kg/vrk. Dekstroamfetamiini eli Dexedrinen suositusannos on 0,3-1 mg/
kg/vrk. Aikuisilla annos ei enää välttämättä muutu painon mukaan. Heillä
maksimiannos vuorokautta kohden on
metyylifenidaatilla yleensä 72-90 mg ja
dekstroamfetamiinilla noin 50 mg.
Piristelääkkeiden
haittavaikutukset
Psykostimulantit ovat turvallisia käyttää. Metyylifenidaatin ja
dekstroamfetamiinin haittavaikutukset
ADHD:n hoidossa ovat olleet samankaltaisia, ja enimmäkseen lieviä tai
ohimeneviä, ja annoksesta riippuvia.
Yleisimmät sivuvaikutukset ovat nukahtamisvaikeudet ja näläntunteen
katoaminen. Ne menevät yleensä ohi
muutamassa päivässä tai viikossa.
Joskus on tavattu myös tunneherkkyyden lisäystä ja itkuisuutta. Ne, samoin kuin maha- ja päänsärkykin, ovat
melko yleisiä vain alussa ja annosta nostettaessa. Useimmiten ne ovat
nopeasti ohimeneviä sivuvaikutuksia. Lääkkeen aloituksen ja annoksen
noston yhteydessä voi joskus harvoin
esiintyä lisäksi verenpaineen tai pulssin
nousua. Nekin ovat yleensä ohimeneviä. Lääketehtaat suosittavat kuitenkin
varmuuden vuoksi mittaamaan edellä
mainituissa yhteyksissä verenpaineen
ja pulssin.
Vaikka piristelääkkeet kuuluvat kolmiolääkkeisiin, on jopa suositeltavaa,
että ADHD-oireinen henkilö ajaa niiden vaikutuksen alaisena liikenteessä.
Ne nimittäin tutkimusten mukaan parantavat monien ajokykyä.
Ei-piristelääkkeet
Atomoksetiini (Strattera) on vaikutusmekanismiltaan erilainen ADHDlääke kuin stimulantit. Se ei siis kuulu psykostimulantteihin. Strattera on
kemiallisesti sukua noradrenaliinin
aineenvaihduntaan vaikuttavalle Edronax-masennuslääkkeelle. Täten se voi
olla hyödyllinen silloin, kun tarvitaan
koko vuorokauden mittaista vaikutusta. Myös vaikeasta ahdistuneisuus- tai
päihdehäiriöstä kärsivä ADHD-potilas
voi hyötyä atomoksetiinista.
Atomoksetiini voi myös aiheuttaa
psykostimulanttien tavoin huonoa ruokahalua sekä verenpaine- ja pulssitason
nousua. Lisäksi päinvastoin kuin Stratteran pakkausselosteessa annetaan ymmärtää, lääke kannattaa ehkä kuitenkin
ottaa mieluummin illalla kuin aamulla,
sillä melko moni kokee lääkkeen väsyttävänä.
Ne masennuslääkkeet, jotka vaikuttavat serotoniinin lisäksi noradrenaliinin pitoisuuksiin aivoissa, esim. Efexor, Ixel ja Cymbalta, voivat joskus
helpottaa oireilua tai tehostaa psykostimulanttien vaikutusta.
Psykoosilääkkeet
Psykoosilääkkeistä on hyötyä etenkin silloin, jos mukana on vaikeata käytöshäiriötä. Esimerkkeinä mainittakoon
Risperdal ja muut risperidonit, Zyprexa
ja muut olantsapiinit (varo painonnousua!), Seroquel ja muut ketiapiinit sekä
Abilify.
Muut lääkkeet
Tupakasta vieroittautumislääkkeitä
käytetään etenkin Pohjois-Amerikas13
sa tehostamaan varsinaisten ADHDlääkkeiden vaikutusta. Eniten käytetty
valmiste on bupropioni Zyban, joka
USA:ssa tunnetaan nimellä Wellbutrin.
Lisäksi Pohjois-Amerikassa voidaan
joskus kokeilla verenpainelääkkeitä,
kuten klonidiinia. Melatoniini 3-9 mg
auttaa usein unihäiriöissä.
Yleisiä ohjeita ADHDlääkkeistä
Käytettävät lääkkeet ja niiden annokset perustuvat aina kyseisen lääkkeen määränneen lääkärin antamiin
annosohjeisiin. Täten omatoimisia annosmuutoksia ja lääkkeiden aloituksia
tai lopetuksia ei pidä tehdä keskustelematta niistä hoitavan lääkärin kanssa.
ADHD on vakava kansanterveydellinen ongelma. Ajoissa aloitettu hoito
ja kuntoutus lääkityksen kera voi parhaimmillaan jopa dramaattisesti muuttaa potilaan elämänkaarta.
Teksti Pekka Räisänen
nuorisopsykiatriaan erikoistuva
lastenpsykiatrian erikoislääkäri,
erityistason perheterapeutti,
ADHD-liitto ry:n hallituksen jäsen ja
kuntoutusvaliokunnan puheenjohtaja
Lisätietoja lääkevalmisteista:
Oy Eli Lilly Finland Ab
Lääke: Strattera
puh. 0800 140 240
Janssen-Cilag Oy
Lääke: Concerta
vaihde puh. 020 753 1300
Novartis Finland
Lääke: Ritalin
lääkeinformaatiopalvelu
puh. 010 613 3210
Oy Swedish Orphan Ab
Lääke: Equasym Retard
puh. 020 155 8846
2/ 2 0 10
Seksuaalisuus – ilon ja tyytyvä
hyväksyvän ihmisen on helpompaa
toteuttaa
myös
omaa seksuaalisuuttaan.
Seksuaalisuus kulkee mukana
ihmisen elinkaarella koskettaen
kaikenikäisiä vauvasta vaariin.
Se kuuluu lähes jokaisen ihmisen elämään (poikkeuksena
aseksuaalit henkilöt) ja tulee
esiin luontaisina tarpeina läheisyydelle ja kosketukselle.
Pikkulapsen
luontainen uteliaisuus saa hänet
ihmettelemään
tyttöjen ja poikien
eroja ja tekemään
tutkimusretkiä
omaan kehoonsa.
Esikouluiässä kuvaan tulevat usein
ensimmäiset ihastumiset: kuusivuotiaat voivat käydä
jo pikaisesti suukottamassa korviaan myöten punastuvaa kaveriaan.
Alakouluikäisten
ihastumista ei kestä kuitenkaan kauaa, kun kehityksessä
seuraa vaihe, jolloin viihdytään pääsääntöisesti paremmin omaa sukupuolta olevien lasten kanssa.
o pieni vauva muodostaa itsestään käsitystä hyväksyttävänä ja
rakastettavana reagoidessaan vanhempiensa ilmeisiin, eleisiin, äänensävyyn ja kosketukseen. Kosketusta
ja hellittelyä vaille jäävä vauva alkaa
vetäytyä vuorovaikutuksesta ja saattaa
masentua. Ihmisen minäkuva ja siihen
yhtenä osana kuuluva käsitys itsestä seksuaalisena olentona rakentuu jo
varhaislapsuudesta lähtien. Luonteva
koskettaminen, hellyyden osoitukset
ja lämmin vuorovaikutus ovat asioita,
joiden pohjalle voi syntyä hyväksyvä
suhtautuminen omaan kehoon. Itsensä
Esimurrosikä nostaa uudelleen näkyvämmin pintaan kiinnostuksen seksuaalisuuteen ja hormonimuutokset
alkavat muokata nuoruusikäisen kehoa
naiselliseen tai miehiseen suuntaan.
Vaikka nykymaailmassa nuorten seksuaalinen kypsyminen saattaa tuntua
aikaistuneen, tunnepuolen kypsyminen
vie edelleen aikansa. Naiselliset muodot omaava tyttö, tai jo hyvinkin raamikas poika voi ajatella olevansa valmis
seksuaaliseen kanssakäymiseen, vaikka tunnepuolella on kasvun aikaa vielä vuosia. Keho kulkee yleensä edellä
psyykkistä kehitystä. Hormonimyrskyissään moni nuori ajautuu liian varhain seksisuhteisiin, joista seuraa vain
pettymyksiä ja kolauksia kehittyvälle
identiteetille. Vanhemmat voivat saada
käytännönläheisiä ohjeita lapsuus- ja
nuoruusvaiheen seksuaalisuudesta lu-
2 / 2 0 10
14
J
kemalla Raisa Cacciatoren kirjan Huomenna pannaan pussauskoppiin.
Seksuaalisuus voi hukkua
arjen huoliin
Ihmisen kyky ilmaista omaa seksuaalisuuttaan vaihtelee elämäntilanteen
mukaan. Siihen vaikuttavat muun muassa vireystila, mieliala, levon tarpeet,
terveys, omat aiemmat parisuhdekokemukset ja luottamus kumppaniin sekä
meneillään oleva elämänvaihe. Pikkulapsivaihetta elävien perheissä väsymys
saa helposti vanhempien seksuaalisuuden painumaan taka-alalle. Kun jaloissa pyörii muutama leikki-ikäinen, eikä
itsestään ehdi välttämättä juuri huolehtia, on vaikeaa kokea itseään kovin
viehättäväksikään. Puolisokin saattaa
arastella rintamaidolta tuoksahtavaa
äiti-ihmistä. Parisuhteessa äitiyden ja
seksuaalisuuden yhdistäminen samaan
henkilöön voi olla perheen isälle alkuun
vaikeaa. Äiti murehtii kenties vatsanahkaansa ilmaantunutta ”pakanamaan
karttaa” liiankin kanssa. Tutkimusten
mukaan miehet kuitenkin kiinnittävät
eniten huomiota kumppaninsa silmiin.
Äidit voisivat siis unohtaa raskausarpensa niin kauan, kun silmäpusseja ei
tarvitse verrata kukkaroihin. Yövalvomiset pienten lasten kanssa kuluttavat
tosin koko perheen voimia ja isä saattaa
olla yhtä ”ryytynyt” kuin äitikin. Jos
vauvalle ei unirytmi löydy, unikoulu
voi olla koko perheen pelastus.
Toinen hankala vaihe perhe-elämässä seksuaalisten tarpeiden toteuttamiselle tulee lasten ehtiessä murrosikään.
Nuoriso voi tupsahtaa kavereineen
ovesta sisään milloin tahansa, pahimmillaan hunnilauman tavoin. Siinä vaiheessa omien vanhempien halailukin
voi tuntua nololta. Nuoren mielestä
viisikymppinen vanhempi voi olla ikäloppu. Oman seksuaalisuutensa kanssa
kuohuksissa oleva nuori ei välttämättä
halua myöntää läheisyyden kuuluvan
edelleen myös vanhempiensa elämään. Yhtä lailla vanhemmat joutuvat
isyyden lähde elämänkaarella
pohtimaan, minkä ikäisenä tyttö- tai
poikaystävän tuominen yökylään on
sallittavaa. Moni vanhempi lukitsisi
mielellään nuorensa lasikaappiin ja ottaisi avaimen pois, mutta luopumisen
tuska ja kaikki nuoren heräävän seksuaalisuuden aiheuttama huoli on vain
kestettävä.
Tunteet ja seksuaalisuus
Emotionaalisesti herkät ihmiset
lukkiutuvat helposti, mikäli eivät koe
hyväksyntää. Hyväksytyksi tuleminen on heille edellytys seksuaaliselle
kanssakäymiselle. Tunteet näkyvät
seksuaalisuudessa käytännön tasolla.
Useimmiten on helpompi koskettaa ja
tulla kosketetuksi kuin käsitellä ristiriitoja puhumalla. Käsittelemättömät asiat ja kokemus siitä, ettei tule kuulluksi,
vaikuttavat seksuaalisuuteen. Naiset
kertovat usein kokevansa hylätyksi tulemista ja yksinäisyyttä jäädessään yksin kotitöiden kanssa. Vitsit tiskauksen
toimimisesta esileikkinä eivät ole tuulesta temmattuja vaan perustuvat ihan
oikeaan asiaan. Kiintymystä näytetään
myös jakamalla yhteistä arkea ja osoittamalla arvostusta toisen työpanokselle
oli se sitten renkaiden vaihtamista tai
kodin siisteydestä huolehtimista. Seksuaalisuus ei ole tunteista irrallaan oleva asia vaan kytköksissä siihen, miten
paljon luottamusta ja kunnioitusta suhteessa on ja kuinka niitä osoitetaan.
Kumppanuus parisuhteessa – miten arvostusta voi
osoittaa?
Esimerkiksi kysymällä mitä sinä
haluat ja kertomalla mitä minä haluan
ja mitä haluaisin meille. Sekä oma aika että yhteinen aika on parisuhteessa
elintärkeää – silloin erillisyys ja yhteisyys pysyvät tasapainossa. Toiselle voi
antaa itsestään, kun on kokemus siitä,
että on saanut tilaa omillekin tarpeilleen. Myös mies kaipaa arvostusta ja
kiitosta siitä, mitä on tehnyt perheensä tai kumppaninsa hyväksi. Tärkeää
on myös se, tunteeko ihminen itsensä
tasavertaiseksi yhteisistä asioista päätettäessä ja huolehdittaessa. Altavastaajan asemassa on vaikea kokea henkistä
yhteyttä, jota pidempiaikaisen parisuhteen ja seksuaalisuhteen ylläpitäminen
edellyttää.
Naiselle on yleensä tärkeää tuntea
itsensä haluttavaksi ja saada hellyyttä
muutoinkin kuin seksin vuoksi, vaikkakin suoraviivaisuus viehättää osaa
ADHD-oireisista. Jos kaikki hyväily
johtaa aina seksiin, siitä syntyy helposti vaatimus, joka saa välttämään kosketusta. Lähes jokaisella ihmisellä on
kosketuksen tarve, siksi parisuhteessa
läheisyyttä on syytä vaalia myös ilman
seksuaalista päämäärää.
ADHD ja seksuaalisuus
Eräiden tutkimusten mukaan (muun
muassa Hallowell & Ratey) ADHD-oireiset henkilöt ovat joko seksuaalisesti
hyvinkin aktiivisia tai tavallista passiivisempia oireistonsa laadusta riippuen. Monet kohtaamani ADHD-oireiset
henkilöt ovat vuosien varrella kertoneet
löytäneensä seksuaalisuutensa vasta
kolmenkymmenen ikävuoden korvilla.
Hyvin vetäytyvän ja ujon ADD-oireisen voikin olla vaikea solmia läheisiä
ihmissuhteita ja seksuaalisuuden toteuttaminen parisuhteessa on luonnollisesti silloin vaikeaa. Myös turvaton
kiintymystyyli voi näkyä parisuhteessa.
ADHD-oireisilla naisilla on tutkitusti
alttiutta hyväksikäytölle ja teiniraskauksien riskikin on tutkimuksissa todettu. Riskit suurenevat, jos tytön itsetunto on huono ja hän
kärsii kokemastaan erilaisuudesta. Hyväksytyksi tulemisen tarve voi olla tällöin niin
suuri, että väkivaltainen tai
muutoin vahingollinen suhde
koetaan paremmaksi kuin yksin jääminen.
myös seksuaalisuudessa. PMS-oireet
ovat usein naisilla voimakkaita ja pahimmillaan nainenkin saattaa käyttäytyä aggressiivisesti oireiden ollessa
pahimmillaan. Vaikeaoireisimmilla
henkilöillä impulsiivisuudesta johtuvat
ylilyönnit ovat tavallisia myös seksuaalisuuden alueella. Tom Hartman on
kuvannut ADHD-oireisia seksuaalisesti viriileiksi seikkailijoiksi, jotka ovat
metsästysyhteiskunnassa levittäneet
tehokkaasti eloonjäämistä edistävää
geeniperimää. Nyky-yhteiskunnassa
kaikista ADHD:hen liittyvistä ominaisuuksista ei enää ole hyötyä vaan
pikemminkin haittaa. Niinpä impulsiivisuuden hallintaa on moni sosiaalisesti aktiivinen ADHD-oireinen joutunut opettelemaan seksuaalisuudenkin
alueella. Nuoruusiässä impulsiivisuus
voi näkyä sukupuolesta riippumatta
vaikeutena sitoutua yhteen parisuhteeseen. Iän myötä kokemus ja itsetuntemus yleensä hillitsevät käyttäytymistä.
ADHD:hen liittyy elämyshakuisuus ja
suurempi riski jäädä koukkuun aivojen
mielihyväratoja aktivoiviin toimintoihin tai aineisiin. Voimakas elämyshakuisuus voi johtaa ADHD-oireisella
seksiriippuvuuteenkin.
ADHD:hen liittyvä keskittymisvaikeus ei valitettavasti katoa tahdonvoimalla yhteiseen iltaan virittäytyessäkään. Seksuaalisuuden alueella on
järkevää hyödyntää ADHD-lääkitystä,
sillä se auttaa keskittämään ajatukset
meneillään olevaan toimintaan. Aja-
Elämäntilanteiden nopeat
muutokset ja tunteiden vaihtelu näkyvät ADHD-oireisilla
15
2/ 2 0 10
tusten harhailu on ADHD:n ydinoire,
jonka olemassaolo on johtanut moneen
väärinymmärrykseen. Silmät kavaltavat, onko kumppani vain paikalla vai
oikeasti läsnä. Toista saattaa loukata
suunnattomasti se, että herkällä hetkellä kumppani ajattelee jotakin aivan
muuta, kuin olettaa voisi.
ADHD-oireinen tarvitsee myös
yleensä enemmän stimulaatiota, joten
hyvää tarkoittavat ”paijaamiset” voivat olla ADHD-oireisesta suorastaan
pitkästyttäviä. Häiritsevät ärsykkeet on
syytä poistaa ympäristöstä silloin, kun
on tarkoituksena keskittyä oman kumppaninsa hellittelyyn. Jos näistä asioista
pystyy keskustelemaan avoimesti ilman
pelkoa kumppanin loukkaantumisesta,
seksuaalisuuden toteuttaminen kumpaakin osapuolta tyydyttävällä tavalla
on huomattavasti helpompaa.
Aistiyliherkkyyksien ja vireystilan vaikutus seksuaalisuuteen
ADHD-oireisilla yleiset aistiyliherkkyydet voivat tehdä kanssakäymisestä
todella hankalaa. Kumppanin voi olla
vaikeaa ymmärtää eri vuorokauden
aikoihin vaihtelevia reaktioita koske-
tukseen. Kosketusaistin herkkyys voi
vaihdella vireystilan mukaan. Kosketukselle voi olla yliherkkä aamuisin ja
aliherkkä iltaisin tai päinvastoin. Keskittyminen vaativaan askareeseen saattaa heijastua tuntoaistiinkin. Yliherkkä
kumppani voi pelästyä varoittamatta
tulevaa kosketusta, jolloin reaktio tulkitaan helposti väärin. Jos pintatuntoaisti on yliherkkä, ennakoitavissa oleva,
napakka kosketus tuntuu paremmalta.
Usein myös valolla, hajuilla tai maulla
on todella suuri merkitys. Häiritsevä
ärsyke pilaa tunnelman kokonaan. Ellei näistä asioista pystytä keskustelemaan, ymmärrystä tällaisen oireiston
merkityksestä seksuaalisuudelle ei voi
syntyä.
Läheisyyden ylläpitäminen
on seksuaalisuuden vaalimista
Nykyisessä työelämässä stressi näkyy myös miehillä haluttomuutena ja
erektiohäiriöinä, joita jonkinasteisina
esiintyy yleisesti jo 40 ikävuoden jälkeen. Seksuaalisuus siis vaihtelee eri
elämäntilanteissa aivan kellä tahansa riippumatta siitä, onko henkilöllä
ADHD:tä vai ei. Kosketusta ja läheisyyttä kannattaa ylläpitää silloinkin,
kun seksuaalisuuttaan ei jaksa ilmaista
tai puolisoiden haluamiset eivät käy
yksiin. Omista tarpeistaan jokainen
on vastuussa itse, eikä niistä huolehtiminen omatoimisesti ole toiselta
pois. Seksuaalisuuden vaaliminen on
helpompaa, kun kosketukseen ei sisälly vaatimuksia eikä suorituspaineita.
Seksuaalisuus on yksi ihmisen perustarpeista ja siksi sen tukahduttaminen
vaikuttaa ennen pitkää parisuhteeseen
ja omaan hyvinvointiin. Jos seksuaalisuudesta puhuminen onnistuisi parisuhteissa yhtä vaivattomasti, kun puhumme syömisestä tai nukkumisesta,
ei seksuaaliterapeuteilla olisi lainkaan
töitä. Puhumisen vaikeus kertoo siitä,
kuinka herkkä osa-alue seksuaalisuus
on. Siksi jokaisen on kunnioitettava
paitsi kumppaninsa, myös omaa seksuaalisuutta huomioimalla omat tarpeensa ja kulloinenkin elämäntilanteensa.
Parhaimmillaan seksuaalisuus on ihmisen elämänkaarella iloa ja tyytyväisyyttä lisäävä voimavara.
Teksti Mirja Heikkilä
sosionomi (YAMK),
ADHD-liiton kuntoutuspäällikkö
21.5.2010 asti
ADHD-liiton kevätkokous 17.4.2010
Tämän vuoden kevään liittokokous pidettiin Radisson Blu
Royal Hotellissa Helsingissä
lauantaina 17.4.2010. Esityslistalla olivat ADHD-liiton sääntöjen § 9 mukaiset asiat.
Keväinen Helsinki näytti parhaita
puoliaan hellimällä saapuvaa kokousväkeä auringon säteillä. Islantilaisten
ilmoille ”päästämästä” uhkaavasta
tuhkapilvestä ei ennusteista huolimatta
näkynyt jälkeäkään.
Maistuvan lounaan ja valtakirjojen
tarkastuksen jälkeen oli kokous valmis alkamaan. Kokouksen puheenjohtajana toimi
mallikkaasti Tuuli Siljamäki Turun Seudun Dysfasia-,
ADHD- ja Autismiyhdistys
Dyma ry:stä. Suuret kiitokset
Tuulille hyvästä työstä.
Kokouksessa käytiin läpi
vuoden 2009 toimintakertomus, tilinpäätös ja tilintarkas-
2 / 2 0 10
16
tuskertomus sekä vuoden 2010 Rahaautomaattiyhdistyksen avustuspäätös
ja liiton tarkennettu toimintasuunnitelma ja talousarvio. Kokous eteni
kevään liittokokousten tapaan joutuisasti ja sääntömääräiset asiat oli pian
käsitelty. Kuulumisten vaihdon jälkeen
olikin kokousväen aika lähteä kotia
kohti nopeasti tummuvaan iltapäivään.
Ilmeisesti se ennustettu tuhkapilvi löysi
kuitenkin paikkansa Suomen päällä.
Kiitos kaikille kokoukseen osallistuneille. Näemme liittokokouksen merkeissä jälleen syksyllä, ja paikkana on
tuolloin Lahti.
Teksti ja kuva Jari Hämäläinen
tiedottaja
ADHD-liitto ry
Bussimiehet Oy
Liinakatu 21, Tikkakoski
Puh. 050-5611 540
Car Fix
Teollisuuskylänraitti 7,
Keminmaa
Puh. 0400-693 736
Kaivertaja – Hautakivet
Tmi Esko Tuurinmaa
Uki-Trailer Oy
Jokihaara Oy
Jaakolantie 6, Uusikaupunki
Puh. 0500-599 386
Koivumäentie 30, Uurainen
Puh. 0400-643 486
Kemiön Väri &
Autotarvike Oy
Ovituote
P. Korhonen Oy
Carmeik Oy
JH-Rakenne
Rakennusliike
Halonen Oy
LJR-Accounting Oy
Kanaa Karting
Maansiirto
Asko Hyvärinen Oy
Tapiolan Apteekki
Imatran Rengas ja
Autotarvike Oy
Maansiirto
Kohvakka Ky
Rakennus ja
Suunnittelu Caris Oy
Eteläkatu 10, Lappeenranta
Puh. 040-5861 982
Jätehuolto
J. Hämäläinen Oy
Mittapolar Oy
Pahnantie 161, Halkia
Puh. 040-413 6209
Ilolantie 4, Sumiainen
Puh. 040-572 6282
Tmi Järri Hannu
Kerimäen
Seurakunta
Sorpo
Södergård Oy Ab
Ulrikantie 17 B, Ingermaninkylä
Puh. 0400-298 452
Vännilän Välitie 111, Alastaro
Puh. 0400-531 984
Lohjan Seurakunta/
Diakoniatyö
J & JR-Urakointi
Kirves- ja Muuraustyöt
Timo Suntela
Akkuhuolto
Hirvonen Oy
Puh. 02-5471 755
Vieruniementie 93 A,
Outokumpu
Puh. 050-538 1836
Iirunkuja 53, Hauho
Puh. 050-566 3928
Rapparintie 2 B, Lahti
Puh. 0400-494 380
Siivouspalvelu
Sipa Oy
Rakennuslasi Oy
Tili-Kankare
Helmikankareentie 1, Kyrö
Puh. 050-591 8439
Siivous-Ankkurit Oy
Läntinen Kannistontie 5,
Kerava
Puh. 040-531 3342
Miksystems Oy
Moottorikeskuksentie 229,
Velaatta • Puh. 040-960 6851
Kurkisaarentie 41, Haukivuori
Puh. 0400-257 608
Jämin
Rahtipalvi Oy
Hirsalantie 11, Jorvas
Puh. 040-824 1226
Akkoniementie 4, Sotkamo
Puh. 0440-388 079
Poltinkuja 6, Imatra
Puh. 05-6340 200
Lahden Launeen
Seurakunta
Laurinkatu 40, Lohja
Puh. 050-5390 123
Laitatie 1, Jääli
Puh. 0400-688 373
www.lasia.fi
Lakone
Puh. 015-5789 111
Vaasan
Keskusapteekki
Ski & Wood
Hovioikeudenpuistikko 20,
Vaasa • Puh. 06-319 1100
Valtapinnoite Oy
YIT Kiinteistötekniikka Oy
LAHTI
Puh. 0400-494 731
Tmi Hiltunen Pasi
Nuottaniementie 191, Ryhälä
Puh. 040-751 8210
Vuosaaren Apteekki
Tinero Oy
Linnankatu 16, Turku
Puh. 02-274 7050
RI-Yhtiöt Oy
Pelkonkuja 1, Klaukkala
Puh. 0500-800 547
www.riyhtiot.fi
Riihimäen
Seurakunta
Tekplast Oy
Sulmu Oy
Jalkahoitola Jalka-Apu
Jatta Ohenoja
Tamitek Oy
Temppelikatu 9 A, Riihimäki
Puh. 019-7481
Jänismaantie 16, Kokkola
Puh. 0400-268 904
Porvoo • Puh. 019-576 7300
WHAM-BAM LTD OY
Pyhäjoen Kunta
-Sosiaalitoimi
Linja-Autopalvelut
MV-Liikenne
Teuvan Rengas Oy
Puh. 08-43 901
Kasarmitie 8, Sodankylä
Puh. 0400-131 601
Henno Invest Ltd Oy
Kaivinkonetyöt
Hautamäki Pauli
INVATAKSI
A. Grekula
Hartimantti
Vaakamestarintie 3 B 7,
Helsinki
Puh. 040-588 3065
Teräspaneli Oy
Joukon Tilipalvelu Oy
Sienikuja 4, Helsinki
Puh. 0400-702 235
Kuljetus
Kalle Rahikainen
Parantalantie 34 A, Majavesi
Puh. 040-7322 598
Nummelan
Aluelämpö Oy
Mäkitie 44, Teuva
Puh. 050-581 4625
INVATAKSI
Riitta Ylitalo
Kyöstilänmäen
Perhekoti Ky
Viertolantie 2-4, Helsinki
Puh. 050-526 6447
Maanrakennus
Mikko Tiensuu Oy
RSK-Metal Oy
TAKSI
K & M Laaksonen
Santatie 15, Teijo
Puh. 0400-123 852
Kaivinkone Urakointi
Jorma Janhunen
Tiiterontie 26, Sulkava
Puh. 0400-172 007
Torpantie 102, Oulu
Puh. 0400-804 223
Kiinteistöpalvelu
Rundelin Oy
Pisteenkaari 4, Nummela
Puh. 044-299 3767
Niemeläntie 121, Vilppula
Puh. 0500-237 803
Parkintie 6, Teuva
Puh. 06-267 2053
Autokorjaamo
P. Huhtaviita Oy
Vanhamäentie 30, Mikkeli
Puh. 044-3000 430
Pieksupetäjäntie 13, Pielavesi
Puh. 0400-674 776
Levytie 5, Helsinki
Puh. 0400-458 210
Monipalvelu
L. Koskela Oy
Nuolitie 2, Vantaa
Puh. 045-121 3942
Päiviöntie 4, Tervakoski
Puh. 050-378 2256
Kenttätie 2, Kauhajoki
Puh. 06-231 3232
Käänteenaro 2 B, Hämeenlinna
Puh. 0400-481 090
Anjalankosken
Linja Oy
Elimäentie 14, Anjalankoski
Puh. 020-7181 690
Elektro-Metek Oy Perhekoti Amanda
Tinurinpolku 3, Ylämylly
Puh. 0400-673 467
17
TA Asennusputki Oy
Länsilaituri 1, Turku
Puh. 050-3100 307
Sagittarius Ky
Tili- ja Isännöintipalvelu
Hokkanen Oy
Siltasavontie 9, Tampere
Puh. 0400-622 178
Sotilaankatu 9 G 56, Tampere
Puh. 044-513 9972
Siivousliike Albus
Tuposlammentie 13, Tupos
Puh. 050-5268 340
Tiitus-Kouru Oy
Rautatienkatu 42, Äänekoski
Puh. 0400-547 321
Teerikatu 17, Rovaniemi
Puh. 016-346 013
Trattkantarellen 3, Ekenäs
Puh. 050-550 3990
Tietotarha Oy
Koskelontie 15, Espoo
Puh. 050-345 3933
Insinööritoimisto
Arcus Oy
Tuomolankatu 44, Harjavalta
Puh. 0400-791 183
Damex Palvelut
Tjänster Oy Ab
Automaalaamo
Antti Hämäläinen Oy
Kasit Oy
Harjavallan
Sairaankuljetus
Kankaanseläntie 20, Muhos
Puh. 0400-387 674
Helsinki • Puh. 040-5547 696
Topintie 42 A, Hankasalmi
Puh. 040-586 2570
Massatalo
Helsinki
Puh. 09-512 3322
Laulunmaankatu 14 B 2,
Tampere
Puh. 040-765 7785
Vuotie 45, Helsinki
Puh. 09-3434 400
Tampereentie 1064, Haapala
Puh. 0400-661 729
Woodshell Oy
Sorpontie 154, Parainen
Puh. 040-5631 950
Suksihuolto ja Taidesahaus
Häkkisenkatu 12, Joensuu
Puh. 0400-276 322
Riipisentie 5, Oulu
Puh. 044-3017 988
Voudintie 3, Oulu
Puh. 040-533 5639
Sepenius Oy
Vuorikatu 8 B, Mikkeli
Puh. 0400-753 120
Isonvillasaarentie 3, Helsinki
Sjögren Yhtiöt Oy
Levonmäenkatu 25, Tampere
Puh. 041-511 7887
Urjala • Puh. 03-5460 835
Impivaarantie 18, Kerava
Puh. 050-514 8866
VANTAA
Puh. 020 775 7200
Kankaankadun
Kiinteistökulma Oy
Korpo • Puh. 0400-945 665
Puh. 02-421 146
Korpintie 35, Kokkola
Puh. 0400-560 058
Oy Otto Brandt Ab
Lehijärvenrantatie 123, Parolannummi
Puh. 040-553 7056
All Apparat
Anders Björkqvist
Kankaankatu 23, Lappeenranta
Puh. 040-539 7042
Riihitontuntie 20 B 10, Espoo
Puh. 040-526 3303
Kauppamiehentie 6, Espoo
Puh. 09-4520 130
Hattulan
Sähkö- ja Kylmähuolto
Ylhäisintie 5, Piikkiö
Puh. 0400-249 858
Jaavantie 4, Helsinki
Puh. 0400-409 271
Voionmaankatu 24, Jyväskylä
Puh. 014-616 266
Heavy Service
Finland Oy
Juholanmäentie 13, Anjalankoski
Puh. 0400-655 733
Aidea
Suunnittelutoimisto Ky
Kauppakatu 14, Varkaus
Puh. 0400-172 015
Ammtrakki Oy Ltd
Särkvaarantie 4, Kesälahti
Puh. 010-6846 100
LVI-Hämäläinen Oy
TURKU
Mökkihuolto Dyster
Kellomäentie 62, Puumala
Puh. 050-521 5495
Nakkilan Sihuma
Vanha Vuohimäentie 5,
Nakkila
Puh. 0400-533 247
Porvoon Herkku Oy
Sorvaajantie 15 A, Porvoo
Puh. 0400-495 699
Saneeraus Kaisil Oy
Sotilastorpantie 4 A, Espoo
Puh. 0400-606 820
Lämpömaailma
Kanahaukantie 12, Pori
Puh. 050-494 7631
Tmi E. Alén
Jaakonkatu 10, Hyvinkää
Puh. 050-5122 562
2/ 2 0 10
O&M Teamin vanhempainryhmät
Lapsen oma lähiympäristö on hänen kehitykselleen korvaamaton. Jotta pystyisimme auttamaan
lasta parhaalla mahdollisella tavalla, tarvitsemme lähiympäristön apua lapsen kuntoutuksessa. O&M
Teamissä tarjoamme yhteisöllisiä kuntoutuspalveluja lapsille, nuorille ja aikuisille.
T
yömme perustuu ajatukseen, että
lapsi kehittyy parhaiten omassa
lähiympäristössään. Jos hän tarvitsee erityistä tukea kehityksessään, se
toteutuu parhaiten siitä, kun asiantuntijat ja lähiympäristön aikuiset tekevät
intensiivistä työtä yhdessä.
O&M Team on yksityinen, Helsingin Malmilla toimiva yritys, joka tarjoaa lastenneurologin ja lastenpsykiatrin
konsultaatioita, sekä psykologin, neuropsykologin, puheterapeutin ja toimintaterapeutin arvioita ja kuntoutuspalveluita. Lisäksi moniammatilliseen
työryhmäämme kuuluu psykiatrisia
sairaanhoitajia, neuropsykiatrisia coacheja, perheterapeutteja ja työnohjaa-
jia. Osaamisemme ydinaluetta on lapsen kasvun tukeminen hänen omassa
kehitysympäristössään. Toimimme sekä vastaanotolla, että teemme arvio- ja
kuntoutuskäyntejä mm. päiväkodeissa,
kouluissa ja lapsen kotipiirissä. Otamme huomioon lapsen lisäksi hänen
lähiaikuisensa, sisarukset ja muut läheiset tarpeen mukaan. Keskitämme
osaamistamme erityisesti ns. neuropsykiatristen häiriöiden ja niihin liittyvien
käyttäytymisen ja toiminnanohjauksen
ongelmien kartoittamiseen ja lievittämiseen. Neuropsykiatrisia ongelmia
ovat aktiivisuuden ja tarkkaavuudenhäiriöt, autismikirjon häiriöt, kielen
kehityksen tai kommunikaation, sekä
aistisäätelyn vaikeudet. Sovellamme
2 / 2 0 10
18
joustavasti mm. kognitiivisia, kognitiivis-behavioraalisia, ratkaisukeskeisiä
ja kiintymyssuhdeongelmien hoitoon
kehitettyjä työtapoja.
Olemme koonneet toiminta- ajatuksemme mukaisesti erilaisia vanhemmille tarkoitettuja ryhmiä.
Puheterapiaryhmä lapsille ja
vanhemmille
Puheterapiaryhmän tavoitteena on
aina löytää asiakkaan potentiaali ja ne
keinot, joilla hän voi mahdollisimman
itsenäisesti ja täysipainoisesti toimia ja
osallistua omassa arjessaan ja ympäristössään. Ryhmiä on muutamia erilaisia.
Osa ryhmistä on tarkoitettu perheille,
jossa lapsen kielenkehityksen diagnoosi on varmistunut puolenvuoden
sisällä, osa ryhmistä on perheille, joissa kielenkehityksen diagnoosi on saatu
jo aiemmin ja ryhmässä harjoitellaan
kommunikointikansion käyttöön ottoa.
Ryhmän sisältöön kuuluu yksilötapaamisia, kotikäyntejä videointeineen ja
analyyseineen, sekä ryhmän yhteisiä
tapaamisia vanhempien kesken ja vanhempien ja lasten kesken. Ryhmissä
keskitytään vanhempien tärkeään rooliin lastensa kuntoutuksessa, sekä vertaistukeen ja kokemuksiin harjoituksia
läpikäydessä. Erityisesti tarkastellaan
lasten vaikeuksien vaikutuksia vuorovaikutukseen ja kommunikointiin.
Vetäjinä ryhmissä toimivat puheterapeutit, sekä osassa myös perheterapeutit. Tarvittaessa ryhmien vetäjien on
mahdollisuus myös konsultoida moniammatillista tiimiämme. Kuntoutusryhmän alussa vanhemmat saavat kansion/
vihon, johon kirjataan kotona tehtäviä
harjoituksia ja harjoitusideoita ja muuta tietoa. Perhetapaamisissa terapeutti
videoi vanhempia lapsen kanssa arjen
erilaisissa tilanteissa. Tallenne käydään
vanhemman/vanhempien kanssa läpi
heti strukturoitua video-ohjausmenetelmää käyttäen, jolloin vanhempi saa
yksilöllisesti juuri hänen ja hänen lapsensa vuorovaikutuksen liittyen ohjausta, sekä keinoja lapsen tukemisessa.
Onnistuneita videointitilanteita näytetään (vanhemman suostumuksella) ja
käydään läpi myös ryhmätapaamisissa,
joista muutkin ryhmäläiset voivat saada
hyviä, konkreettisia esimerkkejä.
ADHD-lasten
ryhmä
vanhempien
Lapsille, joilla on ADHD tai siihen
liittyviä piirteitä, on tarjolla erilaisia
ryhmiä, näistä tunnetuimpana on toiminnanohjauksen ja tarkkaavaisuuden ryhmäkuntoutusmalli TOTAKU.
Kaikkiin ryhmiin sisältyy vanhempien
tapaamisia. TOTAKU on strukturoitu
ohjelma, jossa jokainen 90 minuuttia
kestävä kerta jakaantuu toimintatuokioihin. Ohjelma jakautuu toiminnallisiin
ja pöydän ääressä tehtäviin tuokioihin.
Tehtävien pituus on verrattain lyhyt,
kuntoutusta, jotta kuntoutuksessa harjoitellut
asiat ja toimintamallit
voisivat siirtyä jokapäiväisiin oppimistilanteisiin. Yhteistyö tapahtuu
vanhempien suostumuksella. Koulun kanssa tehtävä yhteistyö voi
olla kunkin lapsen henkilökohtaisiin asioihin
liittyviä neuvotteluja.
Hyväksi havaittu ja
koettu toimintatapa
on myös yhteisöllinen
Ryhmän tarkoituksena on tarjota vanhemmille ideoita
työskentelyote opettaja mallia kansion käyttöön niin leikkitilanteissa kuin
jien
ja vanhempien väerilaisissa arjen tilanteissakin.
lillä. Tämä toteutetaan
jolla pyritään siihen, että lapsi saa on- vanhempien suostumuksella. Yhteinen
nistumisen kokemuksen pystyessään tapaaminen toimii vanhempainryhmitekemään tehtävän alusta loppuun. en tapaan vertaistukena ja tiedon ja koYleisiä tavoitteita kuntoutuksen alka- kemusten jakamisen foorumina. Näin
essa ovat muun muassa kuntoutukseen myös ohjaajat saavat tietoa lapsen toiasettuminen, tarkkaavaisuuden ja toi- minnasta luonnollisessa oppimisympäminnanohjauksen taitojen sekä sosi- ristössään.
aalisten taitojen vahvistaminen. Alatavoitteita voivat olla impulssikontrollin Vanhempain ryhmä
vahvistaminen, siirtymätilanteiden tukeminen sekä ryhmätoiminnan vahvisSyksylle olemme suunnitelleet ryhtaminen yhteisten sääntöjen avulla sekä mää, jonka pääpaino on vanhempien
tilanteita ennakoimalla.
vertaistuella. Vanhempain ryhmässä
on tarkoitus pohtia vanhemmuuteen ja
Vanhempien kanssa tehtävä yhteis- perheeseen liittyviä asioita. Kokoontyö on olennainen osa kuntoutusta. tumisissa on mahdollisuus vetäjän lyVanhemmille voidaan järjestää omat hyisiin alustuksiin ryhmäläisten toivoryhmätapaamiset. Ryhmä antaa mah- mista aiheista. Ryhmässä keskitytään
dollisuuden jakaa kokemuksia ja tietoa, myös arkielämän strukturointiin liittytarjoaa keinoja tukea lapsen toimintaa viin harjoituksiin, kuten viikkoaikatausekä toimii emotionaalisena tukena. lujen tekemisiin, joilla perheet voivat
Vertaistuen kautta vanhemmille syntyy konkreettisesti saada apua arkeensa.
kokemus, että muillakin arki on usein Ohjelma perustuu osittain Vanhempana
haastavaa. Vertaistuki auttaa vanhem- Vahvemmaksi-materiaaliin. Ryhmässä
pia vahvistamaan omaa vanhemmuut- vanhempien toiveet otetaan suunnittetaan tai nuorten aikuisten kohdalla suh- lussa huomioon. Ryhmää vetää perhedettaan nuoreen. Vanhempien ryhmissä terapeutti.
on keskusteltu pääosin lapseen liittyvistä arjessa askarruttavista asioista ja
Teksti O&M Teamin ryhmien vetäjät
siitä, että vanhemmat kokevat lapsensa
Tekstin koonnut Susan Sarenius
ylipäänsä saavan jatkuvaa negatiivista
psykiatrinen Sh AMK, COACH,
palautetta. Vanhempainryhmissä putiiminjohtaja O&M Team
reudutaan toisaalta tämänhetkiseen tiKuvat Dominique Wendelin ja
lanteeseen, mutta suuntaudutaan kohti
Inkka Sundblad
”miten tästä eteenpäin” -ajattelua.
O&M Team
Malmin Kauppatie 8 B
Koulun/päiväkodin kanssa tehtä00700 Helsinki
vä yhteistyö on myös olennainen osa
www.omteam.fi
19
2/ 2 0 10
Hyvä tietää sairauskuluvakuutuksista
Ennen vakuutuksen
ottamista
Vakuuttamisen tarpeet ovat yksilöllisiä. Ennen vakuutuksen ottamista
kannattaa miettiä, mitä turvaa perhe ja
lapsi tarvitsevat. Halutaanko vakuutus
sekä sairauden että tapaturman varalle
vai riittääkö pelkkä tapaturmavakuutus.
Tämän jälkeen kannattaa vertailla eri
vakuutusyhtiöiden tuotteita ja vakuutusmaksuja keskenään. Lisäksi kannattaa lukea vakuutusehdoista erityisesti
se, mitä ja miten korvataan, ja mitä
ei korvata. Vakuutukseen sisältyvissä
yleisissä sopimusehdoissa on sääntöjä
mm. siitä, milloin vakuutusyhtiöllä on
oikeus muuttaa vakuutusehtoja, vakuutusmaksuja ja irtisanoa vakuutus.
Ennen vakuutuksen ottamista kannattaa selvittää, onko lapsella jo aikaisempia voimassaolevia vakuutuksia
ja näiden vakuutusten turvan laajuus.
Lapsi tai nuori voi esimerkiksi urheiluharrastuksensa osalta kuulua urheiluseuran ottaman tapaturmavakuutuksen
2 / 2 0 10
piiriin. Perusopetuslain mukaan koulussa ja koulumatkalla oppilaalle sattuneen tapaturman hoito on oppilaalle
maksutonta. Eri yhteisöjen ottamissa
vakuutuksissa voi vakuutusten sisältö
kuitenkin olla suppeampi ja vakuutusmäärät pienempiä kuin yksilöllisissä
vakuutuksissa.
Lasten vakuutuksia myyvät
vahinko- ja henkivakuutusyhtiöt
Vahinkovakuutusyhtiöt voivat edellyttää, että asiakkaalla on koti-, maatila- tai yksityistapaturmavakuutus
samassa yhtiössä. Tämä voi vaikeuttaa päävakuutuksen irtisanomista tai
vakuutuksen vaihtamista myöhemmin
toiseen vakuutusyhtiöön. Vakuutusta
haettaessa kannattaa selvittää, voiko
lapsen vakuutusta jatkaa itsenäisenä,
vaikka koti-, maatila- tai yksityistapaturmavakuutus päättyisi.
Henkivakuutusyhtiöiden myöntämät
vakuutukset ovat itsenäisiä vakuutuk20
sia. Niiden myöntäminen ei siis edellytä, että vakuutusta hakevalla olisi
samassa yhtiöryhmässä koti- tai maatilavakuutus.
Vakuutuksen hakeminen ja
myöntäminen
Lasten vakuutuksia voidaan hakea jo
odotusaikana tai sitten, kun lapsi on
syntynyt. Yleensä vakuutuksen myöntämisen edellytyksenä on, että asutaan
vakituisesti Suomessa, kuulutaan sairausvakuutuslain piiriin ja suomalaiseen
neuvolajärjestelmään.
Vakuutusyhtiöt edellyttävät kirjallisen terveysselvityksen täyttämistä.
Terveysselvityksessä kysytään äidin,
sikiön ja lapsen terveydentilaa tai pelkästään syntyneen lapsen terveydentilaa. Vakuutusyhtiön vastuunvalinta voi
aiheuttaa sen, että haettua vakuutusturvaa ei myönnetä lainkaan, se myönnetään yksilöllisillä erityisillä rajoitusehdoilla tai vakuutus myönnetään vasta
myöhempänä ajankohtana. Terveys-
selvityksen täyttämisessä ja tietojen
antamisessa kannattaa olla huolellinen
ja rehellinen.
Vakuutuksenottajan ja vakuutetun on annettava oikeat ja täydelliset
vastaukset vakuutusyhtiön esittämiin
kysymyksiin. Lisäksi on velvollisuus
ilman aiheetonta viivytystä myöhemmin oikaista vakuutusyhtiölle annetut
vääriksi tai puutteellisiksi havaitut tiedot. Vakuutussopimuslain mukaan tiedonantovelvollisuuden laiminlyönti voi
johtaa esimerkiksi siihen, että vakuutussopimus irtisanotaan tai vakuutukseen lisätään rajoitusehto jälkeenpäin.
Uuden henkilövakuutuksen saaminen on hankalaa sen jälkeen, kun lapselle on sattunut tapaturma tai kun lapselle
on ilmaantunut sairaus tai sen oireita.
Vakuutusyhtiöt kysyvät uutta vakuutusta haettaessa terveydentilatietoja.
Siten, jos lapsella on ollut sairauksia
tai sairausoireita, uusi vakuutusyhtiö
ei myönnä välttämättä vakuutusta lainkaan tai vakuutukseen voi tulla sairautta koskeva yksilöllinen rajoitusehto.
Odotusaikana
Aikaisin mahdollinen ajankohta
jolloin vakuutusvarausta voi hakea,
vaihtelee vakuutusyhtiöittäin alkaen
raskauden toteamishetkestä siihen kun
ultraäänitutkimus on tehty. Yleensä vakuutusta on haettava viimeistään kolme kuukautta ennen laskettua aikaa.
Vakuutusyhtiö Turvasta Junioriturva
Plussaa voi hakea viimeistään kahta
kuukautta ennen laskettua aikaa.
Syntyvän lapsen vakuutusvarauksen
hyväksymiseen vaikuttaa yleensä äidin
ikä (alle 40 vuotta) ja äidin ja sikiön
terveys.
Kolmen tai sitä useamman sikiön
raskauksille vakuutusta ei voi ennen
syntymää varata.
Ennen syntymää myönnetty vakuutus on voimassa ilman yksilöllisiä
lapsen terveydentilasta johtuvia rajoituksia riippumatta siitä, syntyykö lapsi
terveenä vai ei.
If-yhtiön tuotevalikoimaan kuuluu
Vauvavakuutus, jonka perusteella on
mahdollista saada korvausta mm. vakuutusehdoissa erikseen määritellyistä
synnynnäisistä sairauksista ja vammoista. Vakuutus ei kata sairauden aiheuttamia hoitokuluja. Vauvavakuutusta voi
hakea aikaisintaan raskausviikolla 10
tehdyn ultraäänitutkimuksen jälkeen,
kuitenkin viimeistään kolme kuukautta
ennen laskettua aikaa. Äidin on oltava
alle 45-vuotias laskettuna aikana. Vakuutus on voimassa lapsen syntymään
saakka. Korvausta maksetaan vakuutusehdoissa määritellyistä ennen lapsen kolmen tai kuuden kuukauden ikää
aiheutuneista vahinkotapahtumista.
Lapsen syntymän jälkeen
Syntyneen lapsen vakuutuksissa
vakuutuksen myöntämisen alaikäraja
vaihtelee neljästä vuorokaudesta kahteen kuukauteen. Lapsen terveydentila
vaikuttaa vakuutuksen myöntämiseen.
Vakuutus ei korvaa sellaisia sairauksia
tai vammoja, jotka ovat alkaneet ennen
vakuutuksen alkamista. Jos vakuutusyhtiö myöntää vakuutuksen rajoitusehdolla, vakuutuskirjaan merkitään
tällöin ne sairaudet ja vammat, joista
ei makseta korvauksia.
Vakuutuksen voimaantulo
Ennen lapsen syntymää otetut vakuutukset tulevat voimaan lapsen
syntymästä alkaen ilman yksilöllisiä
rajoitusehtoja, jos vakuutusyhtiö on hyväksynyt vakuutusvarauksen ja varausmaksu on maksettu ajoissa. Vakuutusyhtiöön on ilmoitettava mahdollisimman pian lapsen nimi ja henkilötunnus.
Ilmoituksen ajankohta ja seuraukset
vaihtelevat yhtiöittäin. Esim. Tapiolan myöntämässä Lapsivakuutuksessa
lapsen henkilötiedot on ilmoitettava
kolmen kuukauden kuluessa lapsen
syntymästä sillä uhalla, että vakuutus
päättyy ja maksettua varausmaksua ei
tällöin palauteta.
vakuutusyhtiö ei hyväksy hakemusta,
vakuutusyhtiö saattaa tarjota tilalle vakuutusta yksilöllisillä rajoitusehdoilla
(esim. että vakuutusturvan ulkopuolelle
rajataan korvasairaudet, ihottuma, allerginen nuha, allerginen silmäsairaus
ja astma).
Urheilu
Lasten vakuutukset ovat pääsääntöisesti voimassa urheilutoiminnassa.
Kuitenkin 15 vuotta, joillakin yhtiöillä
16 vuotta täyttäneiden osalta, kilpaurheilussa, sen harjoittelussa ja joissakin
urheilulajeissa tai harrastuksissa on vakuutusehdoissa urheilutoimintaa koskevia erityisiä rajoituksia. Vakuutusyhtiöstä kannattaa tarkistaa vakuutuksen
voimassaolo eri urheilulajien osalta.
Vakuutuksen päättyminen ja
jatkomahdollisuus
Lapsen vakuutus päättyy vakuutetun
täytettyä tietyn iän. Yleensä iät vaihtelevat 18 – 25 vuoden välillä. Pohjantähden Pohjantähtiturva päättyy sairauden
osalta 65 vuoden iässä ja tapaturman
osalta 75-vuotiaana. Vakuutusyhtiöstä kannattaa selvittää, missä iässä voi
hakea aikuisen sairauskuluvakuutusta.
Aikuisten sairauskuluvakuutukset ovat
voimassa pidempään esim. 60 – 65
ikävuoteen saakka. Iästä riippumatta
vakuutus päättyy silloin, kun koko vakuutusaikaa koskeva sovittu enimmäiskorvausmäärä on maksettu vakuutuksesta.
Joillakin vakuutusyhtiöillä vakuutusturvaa voi osittain jatkaa aikuisen
vakuutuksena. Vakuutus on suppeampi
kuin lapsen vakuutus. Jatkamisesta on
ilmoitettava vakuutusyhtiölle määräajassa.
Kun vakuutusta haetaan lapsen syntymän jälkeen, vakuutusturva tulee
pääsääntöisesti voimaan vakuutushakemukseen merkitystä päivämäärästä
alkaen, kuitenkin aikaisintaan sinä päivänä, jona vakuutushakemus on annettu tai lähetetty vakuutusyhtiölle. Jos
Vakuutusturva voi päättyä myös vakuutuksenottajan tai vakuutusyhtiön
irtisanomisen johdosta. Irtisanominen
on tehtävä kirjallisesti. Vakuutusyhtiöllä on irtisanomisoikeus esim. silloin,
jos ennen vakuutuksen myöntämistä on
annettu vääriä ja puutteellisia tietoja tai
vakuutusmaksu jätetään maksamatta.
Lisäksi vakuutusyhtiö voi sanoa vakuutuksen kirjallisesti irti yhtä kuukautta
21
2/ 2 0 10
ennen vakuutuskauden vaihtumista.
Vakuutusyhtiö ei kuitenkaan saa irtisanoa vakuutusta sen vuoksi, että vakuutetun terveydentila on vakuutuksen
ottamisen jälkeen huonontunut, eikä
sen vuoksi, että vakuutustapahtuma on
sattunut. Vakuutuksenottaja voi sanoa
vakuutuksen irti myös kesken vakuutuskauden. Joillakin yhtiöillä on määritelty vähimmäisvakuutusmaksu, jos
vakuutus sanotaan irti kesken vakuutuskauden.
Hoitokulut
Vakuutusehdoissa on kerrottu yksityiskohtaisesti luettelemalla ne sairaanhoitokulut, joita vakuutus korvaa
ja ne, joita se ei korvaa. Hoitokulujen
korvauksissa on yhtiökohtaisia eroja.
Lasten vakuutuksista on mahdollisuus
saada korvausta tapaturmassa saadun
vamman ja sairauden aiheuttamista lääkärin määräämistä yleisesti hyväksytyn
lääketieteellisen käsityksen mukaisista
välttämättömistä ja tarpeellisista tutkimus- ja hoitokuluista, sairaalan hoitopäivämaksuista päivittäiseen enimmäismäärään saakka ja lisäksi lääkekuluista.
Yleensä vakuutus korvaa yksityisellä
terveydenhuoltosektorilla tapahtuvat
tutkimukset ja hoitotoimenpiteet.
Lähtökohtaisesti esim. sairausvakuutuslain ja liikennevakuutuslain perusteella saatavat korvaukset ovat ensisijaisia lapsen vakuutuksesta saatavaan
korvaukseen nähden.
Vakuutusmäärät
Lasten vakuutuksista korvataan
sairauden ja tapaturman aiheuttamia
sairaanhoitokuluja vakuutuskirjassa
mainittuun enimmäiskorvausmäärään
saakka. Pohjantähden Pohjantähtiturvassa ja Ifin Lapsivakuutuksessa hoitokulujen vakuutusmäärän voi sopia
vakuutusyhtiön kanssa. Muissa vakuutuksissa vakuutusyhtiö on määrittänyt
vakuutusmäärät.
Miten haen korvausta
Korvausasiat vakuutusyhtiön kanssa
kannattaa selvittää tuoreeltaan. Vakuutusyhtiöön on yleensä tehtävä kirjallinen vahinkoilmoitus. Korvausvaatimus
tai vahinkoilmoitus on tehtävä vuoden
kuluessa siitä, kun korvauksen hakija
on saanut tietää mahdollisuudestaan
saada korvausta.
Hoitokulukorvausten hakemisessa
on vakuutusyhtiöillä kaksi käytäntöä.
Vakuutusehdoissa on eroja mm.
hammashoidon, matkakulujen, fysikaalisten hoitokulujen, sidetarpeiden,
apuvälineiden, kuntoutuksen, puheterapian ja psykoterapian korvattavuudessa. Lasten vakuutukset eivät pääsääntöisesti korvaa mm. terveystarkastuksia, näöntarkastuksia, taittovirheen
tutkimuksia tai hoitoja, ravintovalmisteita, vitamiineja, hivenaineita, luontaistuotteita, perusvoiteita, rokotuksia,
ylimääräisiä kotihoitokustannuksia tai
ansionmenetyksiä.
Vakuutus on voitu myöntää yksilöllisellä vakuutuskirjaan erikseen merkityllä rajoitusehdolla. Tällöin korvausta
näistä sairauksista, vioista tai vammoista ei makseta.
Vakuutuksesta korvataan hoitokuluja siltä osin, kuin niistä ei ole oikeutta
saada korvausta jonkin lain perusteella.
2 / 2 0 10
22
Asiakas voi hakea korvauksia alkuperäistä kuittia vastaan suoraan vakuutusyhtiöltä. Toisen käytännön mukaan
asiakkaan on ensin itse haettava mahdolliset sairausvakuutuslain mukaiset
korvaukset ja vasta sen jälkeen haettava korvausta vakuutusyhtiöltä.
Suurin osa vakuutusyhtiöistä edellyttää, että hoitokuluista haetaan ensin
sairausvakuutuslain mukainen korvaus
Kansaneläkelaitokselta. Sairausvakuutuslain mukaista korvausta on haettava
Kelalta kuuden kuukauden kuluessa
maksun suorittamisesta. Tämän jälkeen
vakuutusyhtiöön on toimitettava alkuperäinen Kelan tosite ja jäljennökset
laskuista ja tarpeen vaatiessa lääkärinlausunnot. Mikäli sairaanhoitokulukorvaus kuuluu vakuutusehtojen mukaan
maksaa, vakuutusyhtiö korvaa sairaanhoitokulun siltä osin kuin se ylittää sairausvakuutuslain mukaan korvattavan
osan ja vakuutuskirjassa mainitun omavastuun.
Tapiolan Lapsivakuutuksessa ja
Turvan Junioriturva Plussassa voi valtuuttaa valtakirjalla vakuutusyhtiön hakemaan sairausvakuutuslain mukaista
korvausta Kansaneläkelaitokselta.
Tällöin korvausta on haettava vakuu-
tusyhtiöltä neljän kuukauden kuluessa
kulujen syntymisestä.
Omavastuu
Korvattavien hoitokulujen määrästä
vähennetään omavastuu. Omavastuu
vähennetään yleensä kerran saman
sairauden tai tapaturman perusteella
maksettavasta korvauksesta. Tapiolan
Lapsivakuutuksessa, Pohjolan hoitokuluvakuutuksessa, Turvan Junioriturva
Plussassa ja Nordea Vahinkovakuutuksen Nordea Juniori Turvassa omavastuu on hakukertakohtainen. Hakukertakohtainen omavastuu vähennetään
joka kerta kun vakuutuksesta haetaan
korvausta. If-yhtiön Lapsivakuutuksessa ja Mandatum Lifen Optiminissa perusomavastuu on vakuutuskausikohtainen eli valittu perusomavastuu
vähennetään kerran vakuutuskaudessa.
Tapiolan Lapsivakuutuksessa omavastuu vähennetään kerran kalenterivuodessa (1.1.-31.12.), jos korvauksia
haetaan sähköisen korvauspalvelun
kautta, muuten omavastuu on hakukertakohtainen. Aktia Henkivakuutuksen
Lapsivakuutuksessa ei ole omavastuuosuutta.
Verotus
Vakuutusmaksut eivät ole verotuksessa vähennyskelpoisia. Hoitokulukorvaukset ja vakuutetulle maksettava
invaliditeettikorvaus on verotonta. Lähiomaisille maksettavat kuolintapauskorvaukset ovat 35.000 euroon saakka
verottomia edunsaajaa kohden. Tällöin
lasketaan yhteen kaikki saman kuolemantapauksen perusteella maksettavat
korvaukset. Muille kuin lähiomaisille
maksettava kuolintapauskorvaus on
veronalaista pääomatuloa.
Inflaatiosuoja
Vakuutusmäärät, vakuutusmaksu ja
omavastuu on yleensä sidottu indeksiin. Korvaukset maksetaan yleensä
vahinkohetken tason mukaisena.
Teksti lainattu ja lyhennetty Vakuutusja rahoitusneuvonnan oppaasta
Lähde: Valintaopas lasten sairauskuluvakuutuksista 16.6.2009,
© Marjo Ylönen,
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta.
www.fine.fi
Vakuutuksia koskevat tiedot ovat
vuoden 2009 tietoja, joten muutokset
tiedoissa ovat mahdollisia.
ADHD-diagnoosi ja lapsen sairauskuluvakuutus
ADHD-liitto kysyi kymmeneltä vakuutusyhtiöltä ADHD-diagnoosin vaikutusta lapsen sairauskuluvakuutuksen
saamiseen. Yhdeksän kymmenestä yhtiöstä vastasi määräaikaan mennessä. Tiedustelimme vakuutusyhtiöiltä kolmea
asiaa: 1) Onko ADHD-diagnoosi este lapsen sairauskuluvakuutuksen saamiselle, 2) Jos ei ole, niin aiheuttaako diagnoosi rajoituksia vakuutukseen ja 3) Millaisia mahdollisia rajoituksia vakuutukseen voisi diagnoosin seurauksena
tulla.
Valitettavasti vakuutusyhtiöiltä saamamme vastaukset ovat hyvin samansuuntaisia. Seitsemän yhdeksästä kyselyyn
vastanneesta yhtiöstä ilmoitti suoraan, että ADHD-diagnoosi on este sairauskuluvakuutuksen saamiselle. Vakuutusta
ei voida myöntää edes rajoitusten kanssa, sillä ADHD:n oireiden sekä sen liitännäissairauksien katsotaan olevan niin
moninaiset, ettei vakuutuksen rajaaminen onnistu. Kaksi vakuutusyhtiötä yhdeksästä taasen ilmoitti, ettei ADHD
sinällään estä vakuutuksen saantia, vaan myöntöratkaisu tehdään sairauskertomusten perusteella. Mikäli vakuutus
voidaan ADHD-diagnoosista huolimatta myöntää, niin katsotaan vakuutukseen tulevat rajoitteet sairauskertomuksen
perusteella. Vakuutus ei korvaa rajoitusehdolla pois rajatusta sairaudesta, viasta tai vammasta aiheutuvia tutkimus- ja
hoitokuluja.
Seuraavat vakuutusyhtiöt vastasivat kyselyyn:
• Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva (Vakuutus myönnetään terveystietojen perusteella)
• Pohjantähti Keskinäinen Vakuutusyhtiö (Vakuutus myönnetään terveystietojen perusteella)
• Aktia Henkivakuutus Oy (ADHD-diagnoosi on este sairauskuluvakuutuksen saamiselle)
• Fennia (ADHD-diagnoosi on este sairauskuluvakuutuksen saamiselle)
• If (ADHD-diagnoosi on este sairauskuluvakuutuksen saamiselle)
• Lähivakuutus (ADHD-diagnoosi on este sairauskuluvakuutuksen saamiselle)
• Mandatum Life (ADHD-diagnoosi on este sairauskuluvakuutuksen saamiselle)
• Pohjola Vakuutus Oy (ADHD-diagnoosi on este sairauskuluvakuutuksen saamiselle)
• Nordea Vahinkovakuutus (ADHD-diagnoosi on este sairauskuluvakuutuksen saamiselle)
Teksti Jari Hämäläinen, tiedottaja, ADHD-liitto ry
23
2/ 2 0 10
25 vuotta pohjoismaista
ADHD-yhteistyötä
P
ohjoismaisten ADHD-kattojärjestöjen edustajat kokoontuivat
vuosittaiseen yhteistyötapaamiseensa Helsingissä 19.–21.3.2010. Kokoontumispaikka ja järjestelyvastuu
vaihtuvat vuosittain. Yhteiseen tapaamiseemme osallistui edustajat kaikista pohjoismaista, meitä oli yhteensä
12. Tämän vuoden tapaamisessamme
juhlistimme myös 25-vuotisen yhteistyön jatkumista. Mukana oli myös yksi
yhteistyötoiminnan perustajista Brita
Drabitzius Norjasta.
Vuosi sitten kokoonnuttiin Norjassa,
Oslossa, ja tuolloin työryhmän edustajat toivoivat kuulevansa Suomen yhteistyökokouksessa suomalaisesta
äitiys- ja lastenneuvolajärjestelmästä.
Sitä meille oli esittelemässä THL:n
edustaja, tutkimuspäällikkö, TtT Tuovi Hakulinen-Viitanen. Tämän lisäksi
tilaisuudessa esiintyi YAMK sosionomi Mirja Heikkilä, joka kertoi omaan
opinnäytetyöhönsä liittyvistä tutkimustuloksista ja esitteli ADHD-liiton
sopeutumisvalmennustoiminnan laatukäsikirjaa. Mirja Heikkilä on toiminut
ADHD-liiton kuntoutuspäällikkönä.
Brita Drabitzius Norjasta
Mirja Heikkilä kertoi omassa puheenvuorossaan ADHD-lasten vanhempien kokemuksia saamastaan
tuesta. (Mirja Heikkilän kirjoittama
Mirja Heikkilä ja Tanskan edustaja Anne Worning
artikkeli tutkimuksestaan julkaistu ADHD-kuntoutus 2010 -lehdessä.) Kuulijoita kiinnosti erityisesti tutkimuksen
kyselylomake sekä se, millaisista tukimuodoista vanhemmat olivat kokeneet
hyötyneensä. Kiinnostusta herätti myös
se, että palvelutarjonta oli erilaista eri
puolella maata. Lisäksi kuulijat saivat
tietoa eri tutkimuksista ja malleista, joita Suomessa on kehitelty mm. Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopistoissa.
Tuovi Hakulinen-Viitanen avasi puheenvuorossaan suomalaisen äitiys- ja
lastenneuvolajärjestelmän historiaa ja
nykytilaa. Hän esitteli myös ohjausjärjestelmää ja ohjeistuksia, joiden tavoitteena on taata samanlaiset palvelut
eri puolilla maata yli 800 neuvolassa.
Kuulijat olivat kiinnostuneita erilaisista
testausmenetelmistä, joita lastenneuvoloissa on käytössä. Lisäksi keskusteluun innoitti tämänhetkinen neuvolassa
2 / 2 0 10
24
tapaamiset ovat olleet enimmäkseen
yhteistyökokouksia, ja järjestelyvastuu
on vaihtunut eri vuosina.
Tuovi Hakulinen-Viitanen
Kunkin maan edustajat esittelivät
tämänhetkistä toimintaansa. Kannattaa
käydä tutustumassa eri liittojen wwwsivuistoihin:
TANSKA: www.adhd.dk
RUOTSI: www.attention-riks.se
ISLANTI: www.adhd.is
NORJA: www.adhdnorge.no
SUOMI: www.adhd-liitto.fi
Lounailla ja päivällisillä vaihdettiin
kuulumisia pienemmissä ryhmissä.
Tanskan edustaja kertoi tänä syksynä
jo neljättätoista kertaa järjestettävästä
vuosittaisesta ADHD-konferenssista,
jonka heidän organisaationsa järjestää.
Tapahtuma on laajentunut yli 800 osallistujaan ja yli 20 rinnakkaisseminaariin. Islannin edustaja kertoi lukemastaan julkaisusta (tekijä Cambridgestä),
jossa erityisruokavaliolla on saatu positiivisia vaikutuksia mm. autistisen
lapsen tilanteeseen.
käyntien runsas lukumäärä, erityisesti
varhaislapsuudessa. Keskustelua herätti myös se, että terveydenhoitajat
Suomessa voivat myös tarvittaessa tehdä kotikäyntejä. Tämä koettiin erityisen hyvänä asiana tuettaessa perheitä,
joissa on erityislapsi tai -lapsia. Tuovi
Hakulinen-Viitasen mukaan tulevaisuudessa neuvoloissa tullaan entistä
enemmän kiinnittämään huomiota koko perheen hyvinvointiin.
Tapaamisessa muisteltiin yhdessä
aiempia kokoontumisia. Joillekin osallistujista tapaaminen oli ensimmäinen.
ADHD-liiton puheenjohtaja Teija Jalanne toi tervetuliaispuheenvuorossaan
esiin, että hän on näissä tapaamisissa
”toiseksi vanhin”. Pisimpään mukana
toiminnassa ollut Norjan edustaja Brita Drabitzius kertoi puheenvuorossaan
muistojaan ja kokemuksiaan yhteistyöstä vuosina 1985–2010. Yhteistyö
alkoi MBD-yhteistyönä. Ensimmäinen yhteistyökokous pidettiin vuonan
1985 Tukholmassa. Mukana oli osallistujia Norjasta, Ruotsista, Tanskasta
ja Suomesta. Suomen edustajina olivat
Anna-Kaarina Kallio, Paula Husman ja
Kenneth Carlberg.
Yhteistyötapahtumat, symposiumit
järjestettiin vuonna 1987 Sandefjordissa, Norjassa. Ja tapaamiset jatkuivat: 1990 Turku Suomi, 1993 Göteborg
Ruotsi, 1996 Århus Tanska, 1999 Reikjavik Islanti, 2002 Oslo Norja. ADHDlasten ja nuorten perheiden tilanne oli
enimmäkseen kokouksissa teemana.
Lisäksi tavoitteena oli tutustua toisiin toimijoihin ja esitellä eri maiden
organisaatioita. Vuoden 2002 jälkeen
25
Yhteistyökokouksessa olivat tänä
vuonna mukana:
Ruotsista: Anki Sandberg ja Birgitta
Engholm
Tanskasta: Jette Myglegaard ja Anne
Worning
Norjasta: Brita Drabitzius, Per Lunde
ja Tor Eikeland
Islannista: Björk Thorarinsdottir ja Ingibjörg Karlsdóttir
Suomesta: Teija Jalanne, Marjatta Sievers jaVirpi Dufva
Seuraava kerran, vuoden päästä tapaaminen järjestetään Tanskassa. Tapaamisen teemaa emme vielä muotoilleet. Sitä ennen osa edustajista kokoontui Pariisissa toukokuussa pidettyyn
ADHD-europe kokoukseen. Suomesta
ei osallistuttu tähän tapahtumaan.
Teksti ja kuvat Virpi Dufva
toiminnanjohtaja
ADHD-liitto ry
2/ 2 0 10
jäsenyhdistykset
Dyma ry, Turun Seudun
Dysfasia-, ADHD- ja
Autismiyhdistys ry
Kalevantie 25, 20520 TURKU
Puh. 0400 347 385 (ma-to klo 10–12)
[email protected]
www.dyma.info
Harrastusryhmiin ilmoittautumiset
toimistolle. Dyma tiedottaa toiminnastaan omilla kotisivuillaan ja jäsenkirjeellä neljästi vuodessa.
ELLA ry
Loimaa ja lähikunnat
Paula Kulmala
puh. (02) 7641 962
[email protected]
Etelä-Savon
ADHD-, autismi- ja
dysfasiayhdist ys ry
Puheenjohtaja Minna Juuti
puh. 044 380 2080
[email protected]
Kesäretki Tykkimäelle 19.6. Seuraa
tarkempaa informointia Länsi-Savon
järjestöpalstalta.
Vertaistukiryhmä jatkaa kuukauden
ensimmäisenä maanantaina Estery-talolla, Otto Mannisenkatu 4, klo 18-20.
Hymy ry, Kanta-Hämeen
Asperger-, autismi-, dysfasia- ja ADHD-yhdistys
Sari Tuominen, puh. 040 7199 134
[email protected]
http://koti.aina.net/~hymy
Itä-Savon Puatti ry
pj Saku Linnamurto
puh. 045 7881 0612
[email protected] tai
[email protected]
Keski-Pohjanmaan
MBD-yhdistys ry
Jairi Palonen
Tinkitie 23, 67900 KOKKOLA
puh. (06) 822 7552, 040 573 0979
[email protected]
2 / 2 0 10
Keski-Suomen ADHDyhdistys ry
puheenjohtaja, Keijo Häkkinen
[email protected]
sihteeri/jäsensihteeri,
Päivi Pietiläinen
[email protected]
Keski-Suomen ADHD-yhdistys ry,
www.keskisuomenadhd.com
Terve, olemme järjestämässä kesäretkeä Nokialle kylpylähotelli Edeniin
ja puheenjohtajamme Keijo pyysi
tekemään ilmoituksen ADHD-lehteen
jossa kerrottaisiin yhteisestä kylpylä kokoontumisesta. Tämän hetken
tiedon mukaan paikalle olisi tulossa
Pirkanmaan ja Tampereen yhdistysväkeä. Toivoisimme osanottoa myös
muista yhdistyksistä, että voisi tavata
tuttuja ja tutustua uusiin perheisiin.
Yhdistyksessämme on sovittu päivän
olevan lauantai 19.6. Paketti, jolla yhdistyksemme lähtee liikkeelle, on 3h
kylpylässä + ruokailu noutopöydästä.
Onhan sekä vanhemmat että nuoriso
ruokittava rauhalliseksi kotimatkalle. Huomioitavaa on, että osallistuja
maksaa omat kylpylä ja ruokailu maksut sekä kyydit, ellei oma “koti yhdistys” halua osallistua kuluihin.
Tapani Salonen
Keski-Suomen ADHD-yhdistys ry
Kymenlaakson autismi-,
asperger-, dysfasia- ja
ADHD-yhdistys AADA ry
Leena Dromberg, puh. 045 121 9331
[email protected]
www.kymenlaaksonaada.org
Lahden seudun
ADHD-yhdistys ry
Lahden seudun ADHD-yhdistys
puh. 040 415 0084
[email protected]
Lauantaina 18.9. klo 19.00 Lahden
kaupunginteatterissa Mustalaisleiri
muuttaa taivaaseen -musikaali. Lippuja on rajoitetusti. Lippujen hinnat ja
lisätiedot Riitalta puh: 044 967 7080
tai [email protected] Vieraaksemme on kutsuttu Pirkanmaan ADHD-yhdistys ry. Sitovat ilmoittautumiset viimeistään 1.8.2010 mennessä.
Toivotamme jäsenillemme oikein
26
lämmintä ja rentouttavaa kesää! Syksyn toiminta alkaa taas syyskuun ensimmäisenä keskiviikkona klo 18-20
Lahden Invakeskuksessa vanhempien
vertaistukiryhmällä.
Oulun seudun
ADHD-yhdistys ry
Helena Pakkanen, puh. 040 833 4237,
[email protected]
Pirkanmaan
ADHD-yhdistys ry
Merja Saartila
Anttonintie 3, 33480 Ylöjärvi
puh. 0400 485 824
[email protected]
pirkanmaanadhdyhdistys.nettisivu.org
Edeniin polskuttelemaan!
Mahtava allasosasto Suomen pisimpine liukumäkineen ja monine
porealtaineen kutsuu Pirkanmaan
ja Jyväskylän ADHD-yhdistyksien
jäsenet nauttimaan rentouttavasta
polskuttelusta 19.6.2010. Sitovat
ilmoittautumiset 7.6.2010 mennessä
[email protected] tai p.
040 048 5824 / Merja Saartila. Ilmoita viestissä tuletko yksin, kaksin vai
koko perhe. LIPUT: Ykkösbonus- tai
K-Plussakorteilla / ilman korttia Aikuinen 15 € / 17 € Lapsi 4-14 vuotta
11 € / 13€ Perhelippu (2 aik. + 2-3
lasta) 42 € / 47 € Opiskelija ja varusmies 14 € Eläkeläinen 12 €. Yhdistyksen lipputukea annetaan 20:lle ensiksi
ilmoittautuneelle. Tervetuloa reippain
mielin mukaan ihanan kesäiseen paratiisiin!
Mustalaisleiri muuttaa taivaaseen
Lahden kaupungin teatterissa
18.9.2010 klo 19. Lahden ADHDyhdistys kutsuu Pirkanmaan ADHDyhdistyksen teatteriretkelle katsomaan
väkevää lemmenballadia kahden voimakkaan persoonan, hevosvaras Zobarin ja kauniin Raddan välisestä traagisesta rakkaudesta. Maksim Gorkin
novellikokoelmiin sekä Emil Lotianun
kulttielokuvaan perustuva” Mustalaisleiri Muuttaa Taivaaseen” hehkuu
mustalaisromantiikkaa. Leirinuotiot
syttyvät ja intohimoinen laulu täyttää
samettisen yön. Lumoava ja mukaansa tempaava Jevgeni Doganin sekä
Jyrki Heikkilän musiikki hurmaa niin,
jäsenyhdistykset
että sydän on pakahtua surusta, mutta
myös musiikin ja tanssin riemusta. LIPUT: aikuiset 36e / eläkeläiset 31 e /
opiskelijat 26 e. Yhdistys tukee retkeä
kustantamalla meno-paluumatkat yhteiskuljetuksella Tampereen Keskustorilta. Sitovat ilmoittautumiset 10.8.10
mennessä [email protected]
com tai tekstiviestillä p. 040 048 5824
/ Merja Saartila. Ilmoittautuneille lähetetään lisätietoa kuljetuksista.
Parasta Ennen / TTT
Hurmaavassa, superhauskassa
yhden miehen komediassa kuulet
ikääntymisestä ihan kaiken, kun lavan
valloittaa karismaattinen ja rakastettu
Ilmari Saarelainen. Tule sinäkin pitelemään naurustasi kiinni Tampereen
Työväen Teatteriin 15.10.2010 klo 19.
Liput 25€ aik. / 23€ eläkel/ 20€ lapset.
Yhdistyksen lipputuki on 6€/ lippu
ja meillä on 30 lippua jaossa. Sitovat
ilmoittautumiset 10.9.10 mennessä
[email protected] tai
tekstiviestinä 050 535 5565 / Maria
Mäkinen.
Paula Koivuniemi / Tampere-talo
Herkkä säväyttävä ja pysäyttävä
Rakkaus-konsertti esitetään sunnuntaina 24.10.2010 klo 16 Tamperetalon pienessä salissa. Konsertin
kesto n. 1h15min. ilman väliaikaa.
LIPUT: 30€/kpl ja yhdistys tukee 6€/
lippu (tuki on max. 12€/ jäsentalous).
Toimi nopeasti sillä lippuja on jaossa
vain 16kpl. HUOM! Tampere-talon
pyynnöstä sitovat varaukset jo 5.8.10
mennessä [email protected]
com tai tekstiviestinä 050 535 5565 /
Maria Mäkinen.
Yhdistyksen hallitus viettää kesälomaa juhannuksesta heinäkuun
loppuun. Ilmoittautumisia otetaan
vastaan koko kesän. Hallitus toivottaa kaikille aurinkoista ja leppoisaa
kesää!
Pohjois-Karjalan ADHD-,
autismi- ja dysfasiayhdistys
Aksoni ry
Pj. Merja Hyytiäinen
[email protected]
siht. Noora Mikkonen
[email protected], 040 412 3792
Pohjois-Karjalan ADHD-, autismija dysfasiayhdistys Aksoni ry tiedottaa
toiminnastaan mm. kotisivuillaan,
Yhdistyksen kotisivut:
http://www.aksoni.suntuubi.com/
Pohjois-Savon
neurologiset erityisvaikeudet ja autismikirjoyhdistys Eijsveikeet ry
Koljonniemenkatu 2, 2krs.
70100 Kuopio
puh. 044 72 111 27 (ma klo 15-18)
[email protected]
www.eijsveikeet.fi
Pääkaupunkiseudun
ADHD-yhdistys ry
Krapupolku 1, 00890 Helsinki
Kysymykset, vinkit, palautteet:
[email protected]
Ilmoittautumiset, jäsenrekisteriasiat:
[email protected],
Eeva Karppinen
Puheenjohtaja:
[email protected],
Arja Havilo
Puh: 050 4367708
Yhdistyksen vertaistukiryhmät,
nuorten ja tyttöjen ryhmät ja sählyryhmä jatkavat toimintaansa syksyllä.
Toivotamme jäsenillemme ja yhteistyökumppaneillemme hyvää kesää!
Satakunnan Autismi-,
ADHD- ja Dysfasiayhdistys
SAMDY ry
Puheenjohtaja Tuija Koski,
puh. 040 822 4707 iltaisin
Toimisto: Valtakatu 7 c 36, 28100
PORI, aukioloajat kotisivulla
www.samdy.info
puh. 044 346 0898
Jäsenasiat Saara Korkeamäki, puh
040 848 3414, [email protected]
com, puh. 044 9922 165.
KANKAANPÄÄ: Yhteyshenkilöt
Minna Lehtinen [email protected]
fi, 050 3305 068 ja Satu Holopainen
[email protected], 040 5752 188.
Suomen AD/HD-Aikuiset ry
www.adhd-aikuiset.org
Mikko Laine, puheenjohtaja
[email protected]
Vaasan MBD-yhdistys ry
Johanna Sivula
Puh. 040 8288 234
[email protected]
Seinäjoen Adhd-aluekerho ja ADHD-lasten vanhempien vertaistukiryhmä. Yhteyshenkilö Tuula Palovuori
[email protected], puh. 050
090 1628. Kokoonnumme kerran kuukaudessa.
ADHD-aikuisten vertaistukihenkilö
Samu Karjanlahti puh. 050 521 3702.
Soitathan mieltäsi askarruttavissa asioissa.
Varkauden Seudun
Wamdy ry
(autismi-, ADHD- ja dysfasiayhdistys)
Anita Rikalainen, puh. 040 7328 360
Äksyt ry
Vappu Carlsson, jäsenvastaava
[email protected]
Klinefelter-, Jacobsin- ja XXXoireyhtymän tukiyhdistys. Toimialueena koko maa.
Kesäleiri 26.–30.7. Junnilan
leirikeskuksessa Reposaaressa.
Lisätiedot kotisivulta, ilmoittautum.
15.6. mennessä.
PORI: ADHD-aikuisten vertaistuki,
ryhmä kokoontuu tstolla, ajankohdat
kotisivuilta.
KOKEMÄKI: Yht.hlö outijuhela
@luukku.com 0400 807 171.
RAUMA: AHDH-aikuisten asioissa
yht.henkilö [email protected]
Liity yhdistyksen
jäseneksi
osoitteessa
www.adhd-liitto.fi
27
2/ 2 0 10
Nuohouspalvelu
Kari Hämäläinen
Linjatie 4, Pattijoki
Puh. 040-589 3163
S.K-Teline Ky
Kiviliike Heikkinen
Posantie 5, Oulu
Puh. 08-530 3720, 08-311 3706
Korpelin Jukka Oy
Hauhontie 29 B 7, Jyväskylä
Puh. 050-5769 509
Santaholmantie 93, Haukipudas
Puh. 050-381 3000
Techen Oy
Kuljetus Mika Hakala
Tiilipellontie 4 B, Kempele
Puh. 0400-689 507
Sovial Ky
Volttitie 4, Hyllykallio
Puh. 040-543 7280
Lastenkoti
Kasvunpolku
Hankaloilontie 8, Orivesi
Puh. 040-9100 134
Laitehuolto
Jari Lehtinen
Ryijytie 16 A, Espoo
Puh. 0400-504 742
Mericamping
Palosaarentie 67, Merikarvia
Puh. 0400-719 589
Asianajotoimisto
Rauno Fält
Visaliina/
Aapelin Peltipaja Oy
Niemelänkatu 4 B 3, Suolahti
Puh. 0400-645 741
Adato Energia Oy
Isännöinti KkK Oy
Kivikonkarit Oy
Tmi Kaj-Erik Gustafsson
Raisio
Puh. 040-900 2188
Haarakaari 5, Tuusula
Puh. 044-589 3459
Helsinki
Puh. 09-5305 2700
www.adato.fi
Hämeentie 60, Toijala Akaa
Puh. 044-099 4682
Jyvätie 7, Helsinki
Puh. 0400-712 885
Kuningattarenkatu 17 A 2, Loviisa
Puh. 019-531 309
Tmi Henry Väisänen
Viirintie 8, Klaukkala
Puh. 0400-774 782
Murskauspalvelu
Kari Kantanen Ky
Jyväskylä
Puh. 0400-640 479
Rummukkamäentie 10, Siikamäki
Puh. 0400-194 101
Rakennax Oy
Kuljetus H. Mattila
M. Kukka Tmi
Viikaistentie 342, Laitila
Puh. 040-582 1256
Harri Vettenranta Marketing Magic Oy
Puutiolampi 20, Vartiala
Puh. 040-584 6430
Kalusteasennus
Kantoluoto
V.V Muinaistyöt
Kappelisatamantie 107 B, Hanko
Puh. 040-5640 810
Lava- ja Laitehuolto
R. Turta Ky
Auto-Kirmola Oy
Perhekoti
Nuorten Mummola
Koneyhtymä
Blomqvist
Oppipojantie 7, Siilinjärvi
Puh. 0400-672 905
Tavinsalmi • Puh. 017-462 4534
Muttilantie 97, Myrskylä
Puh. 0400-322 209
Karppakon Oy
PK-Huolto Oy
Desert Transport
Härmän Nauha Oy
Tmi Kimmo Laihonen
Hyypänpolku 4 C, Tampere
Puh. 050-413 6053
www.laakkonen.fi
Puh. 045-637 3366
www.pk-huolto.fi
Yliviitalantie 834, Ylihärmä
Puh. 06-4822 900
Tuotekatu 11, Raisio
Puh. 02-437 4600
Rata ja Talohuolto
RTH Oy
Varkauden
Vanha Apteekki
Hämeen
Kattokeskus Oy
Peltityö Paajaste
Villalan Perhekoti
Insinööritoimisto
Peruskivi Oy
Montolan
Kattoveljet Oy
Kaukora Oy
LIIKUNTATOIMISTO
Puh. 06-416 2146
Hautaustoimisto ja Kukkakauppa Tolvanen Oy
Peräkorventie 500 B, Ylämaa
Puh. 05-4144 290
Simolantie 49, Masku
Puh. 040-581 5892
Seinäjoen Kaupunki
Korjaamo
Arto Kuusikko
Hyllynummentie 2, Kerava
Puh. 09-279 7810
Susitie 15, Pori
Puh. 0500-179 557
Kivistön Työväentalo
Yläaitankatu 4 B 38, Jyväskylä
Puh. 014-271 369
Timpurintyöt
S. Kulma-Aho
Asikkalantie 4, Kesälahti
Puh. 050-3727 494
Kartanontie 45, Pori
Puh. 02-6343 400
Mikontie 4, Järvenpää
Puh. 045-1200 671
Relanderinkatu 30, Varkaus
Puh. 017-266 4700
Twinputki Oy
Sprinkleri
Hammaslääkäri
Airi Tanner
Siilin Putkipojat Oy
Helsinki • Puh. 09-7260 470
Tiehuolto ja Moniapu
J. Pöllänen
Bicolla Oy
Apollonkatu 3 C, Helsinki
Puh. 09-4360 080
Oskelantie 5 A, Helsinki
Puh. 09-5877 536
Metsontie 2 C 12, Tuusula
Puh. 040-546 3648
Varsahaantie 48, Isokyrö
Puh. 0400-160 230
Tiilikuja 8, Jokela
Puh. 040-7351 444
Kakontie 3, Lieto
Puh. 0400-823 339
Vinkkiläntie 42, Vinkkilän
Puh. 0400-953 650
Silontie 231, Laitila
Puh. 044-270 4621
AP-Putkipalvelu Oy
Kauppakatu 53, Lappeenranta
Puh. 05-4530 568
Arkkitehtuuritoimisto
Vesa Ekholm &
Antero Syrjänen Oy
Vaakatie 7, Helsinki
Puh. 09-434 270
Perhekoti
Jääskeläinen Oy
Vesalantie 8, Pirkkala
Puh. 0400-630 939
RJJ Rakennus Ky
Piiroonniementie 24,
Oravisalo
Puh. 050-4010 800
Koutintie 153 A, Nurmijärvi
Puh. 0400-342 317
Remonttiurakointi
I. Rintanoro
Arboristi Tom Nylund
Helsinki • Puh. 044-9128 110
Puiden Kaato- ja Hoitotyöt
Tyrväänkyläntie 233, Roismala
Puh. 050-560 8318
Metsäkorjuu
Kauhanen Oy
Sata ja Jee Tuotanto
Suomen
Konetuonti Oy
Otustinmäentie 9, Montola
Puh. 050-4014 236
Voutilantie 5, Hämeenlinna
Puh. 050-5965 694
Rotomojoentie 485, Marttisenjärvi
Puh. 0400-297 863
Taksi Kari Luukas
Maja Saneeraus
Rauta Väisänen Oy
Lempääläntie 33-35 C 28,
Valkeakoski
Puh. 040-594 6480
Peisalankatu 24 B, Lahti
Puh. 044-3050 553
Luukkaantie 56, Kuukanniemi Messukylänkatu 30, Tampere Rautatienkatu 2, Kankaanpää
Puh. 0400-150 043
Puh. 02-572 900
Puh. 0400-812 641
Hämeenkatu 53, Hyvinkää
Puh. 040-729 4825
Insinööritoimisto
Aimo Saloranta
Taksi Jarmo Klami
Micros-Fidelio
Finland Oy
Sastamalan
Seurakunta
Insinööritoimisto
V. Vilenius Oy
Edustus ja Rakennus
Koskinen
K & O Tiilikainen Oy
Taksipalvelu
Ilkka Lind
Fin-Turbo Oy
Insinööritoimisto
Lasse Kilpinen Oy
Nuolikuja 22, Iisalmi
Puh. 017-825 160
JUKKA-TALO MYYNTI
Volttikatu 1, Kuopio
Puh. 0400-206 245
Kuopion ev.lut.
Seurakunnat
Koppelonkuja 1, Heinola
Puh. 0400-558 319
Uittamontie 4 A 57, Helsinki
Puh. 0400-316 320
Diexpo Oy
Puh. 017-158 111
Tappikatu 3, Liittoinen
Puh. 0400-825 905
Jyväskylän Peltityö
Tmi Jari Sarja
Kiinteistö Oy
Kuusamon Vuokratalot
Päijättie 3 B 9, Muurame
Puh. 040-913 5150
Leirintäkeskus
Pitkämönranta Camping
Moljakantie 28, Kurikka
Puh. 0400-833 977
Maanrakennus
Haaponiemi Oy
Luomantie 3, Kuusamo
Konetyö
Aki Kolehmainen
Jaakkolantie 78, Oitti
Puh. 0400-582 847
CPS Color
Equipment Oy
Karsobackantie 30 B, Kokkola
Puh. 0400-665 576
Päivöläntie 5, Ulvila
Puh. 02-6777 700
Taksi Nurmi Mauri
Sähkö Oskari Oy
Rannantie 62, Laitila
Puh. 040-711 6245
2 / 2 0 10
Yläneentie, Mynämäki
Puh. 02-430 7266
Lemminkäisenkatu 50, Turku Aittalahdenkatu 12, Sastamala
Puh. 03-039 110
Vanamotie 2 as 1, Helsinki
Puh. 050-3921 386
Sammontie 10, Toivala
Puh. 040-500 6597
Hanhikinkatu 9, Lahti
Puh. 044-5170 150
Kallionlaki 3, Kotka
Puh. 040-770 6654
Terveyskauppa Life
Plan-Ark Oy
IJ Rahakeskus Oy
Kosteusmittaus
Jorma Saarinen Tmi
Jiitee
Hitsinpimpula Ky
Päällirakenne ja
Huoltopalvelut
Sandberg Matti
Sähkö-Kipinä
Pitopalvelu ja Moniapu
TuuMa
Kauppakatu 39, Lappeenranta Hovioikeudenpuistikko 19 E, Puronsuunkatu 1 A 2, Joensuu
Vaasa
Puh. 040-751 2951
Puh. 05-451 3344
Puh. 06-317 2000
Laurinkatu 31-33 B 22, Lohja
Puh. 0400-877 390
Hämeen
Pintarakenne Oy
Kuusirinne 8, Airaksela
Puh. 050-442 8834
NUMMELA
Hämeentie 11, Hämeenlinna
Puh. 040-500 5813
Kotipihantie 45, Ylinen
Puh. 045-631 9260
www.pitopalvelujamoniaputuuma.com
Kiinteistö Oy
Kissantassu
Länsi-Uudenmaan
LVI-Asennus
Tmi Paukepaja
TAMPERE
Capris Catering Oy
Etelärinne 41, Rovaniemi
Puh. 0440-316 304
28
Kankurintie 11, Lohja
Puh. 050-592 9370
Pieneläinhoitola
Päivin Karvaturrit
Komerintie 23, 23100 Mynämäki
Puh. 044-2099 660
www.paivinkarvaturrit.com
Siuntio, Puh. 050-5958 470
ORIMATTILA
Kuljetus
Seppälä Tero Oy
Kotka • Puh. 0400-659 485
JiiriCo Oy
ESPOO
Autoilija
Jarmo Kiekara
Tampere • Puh. 0400-623 578
Hoitopiste Valossa
Rakennuspalvelu
R. Parkkinen
Siuro
Turvallisuusterveisin
JN-Systems Oy
Puh. 0400-701 721
LVI-Halli
S. Peltomäki
IVALO
Puh. 0400-584 861
www.valossa.fi
Piiparinkatu 4, Kankaanpää
Puh. 02-573 000
Eläinlääkäri
Christel Boy
Bellcrest
Käännökset Oy
Maununtie 76, 07190 Halkia
Puh. 040-572 5511
Riihilahden
Perhekoti Oy
Sörnäisten rantatie 27 C, Helsinki
Puh. 0400-766 991
Automaalaamo
Center
Konginkangas
Puh. 050-526 3070
Lautatie 1, Rovaniemi
Puh. 0400-893 702
JPH-Rakennuspalvelut
Firma
Niklas Bredenberg
IISALMI
Puh. 0400-778 006
Kuljetusliike
Markus Hänninen Oy
Ajurinkuja 3, Lohja
Puh. 044-570 9944
Kuljetusliike
Noroaho Oy
Kuusikonkatu 13, Lappeenranta
Puh. 040-586 2990
Kulmakuppila
Koivulanmäentie 2,
Ruotsinpyhtää
Puh. 019-618 217
Bergviksvägen 39, Ekenäs
Puh. 040-511 4750
Kalevan Lukio
Salhojankatu 33, Tampere
Puh. 03-3138 3611
Karvinkartanon
Pienryhmäkoti Oy
Karvinmäentie 9, Laitila
Puh. 02-851 999
Tmi Isoaho Panu
Kaustisentie 470, Ullava
Puh. 050-3701 111
BM Raudoitekonsultit Oy
Kuljetus R. Vilén
Masiineri Oy
Mäntsälän
Uunimaakari
Aquilae
Maalaustoimi
M. Kauta Ay
Töytärintie 5, Husula
Puh. 045-676 6049, 045-676 6059
Kinnulan
Tilipalvelu Ky
Kauhavan IV-Palvelu
Vesa Vuorinen
Närhi Oy
Sisustuspalvelu
Palokan
Autohuolto Ky
Liedon PK-Metalli Oy
Oulun
Kurottajapalvelu Oy
Perhekoti
Honkalyhty Oy
Karinkankaantie 49, Oulu
Puh. 040-5829 335
Oulun Rakennus ja
Sähköpalvelut RSP Oy
Sangintie 154, Oulu
Puh. 0400-955 710
Oulun Seudun
Ajoharjoitteluratasäätiö
Yrityspuistontie 11, Jääli
Puh. 08-8166 750
www.osarata.fi
Vahtistentie 4, Sauro
Puh. 0400-823 690
Tiihalantie 19, Kangasala
Puh. 03-377 1186
Perhekoti Otso Ky
Kaunistonkuja 2, Kempele
Puh. 044-364 2673
Pihahuolto Ky
Patamäenkatu 19, Tampere
Puh. 020 155 2828
Maanrakennus
Wessman
Miekkakuja 3, Vanhalinna
Puh. 0400-783 286
Tmi Plakkari
Rakennus
Tmi Harri Mönttinen
Vuorikatu 1, Hämeenlinna
Puh. 050-4121 326
Sirvalahdentie 2 A, Lempäälä
Puh. 0500-832 799
Oripään
Elementti Oy
Norsitie 43, Oripää
Puh. 02-766 6144
Karjaskylänkatu 168, Salo
Puh. 050-569 2284
www.remontit.net
Moto Pro Oy
Tmi Jari Nyfors
PL 1, 05201 Rajamäki
Puh. 040-5245 874
MP-Trans
Reilininkatu 5, Lohja
Puh. 0400-428 316
Tmi J. Nyholm
Kavaljeerinkuja 15 A, Espoo
Puh. 0400-685 295
Pålarvägen 11 C, Bromarv
Puh. 040-8273 503
Ammatillinen
Perhekoti Muksumäki Oy
Tmi Primafix
Tynkkyläntie 201, Savonlinna
Puh. 044-570 3574
www.muksumaki.net
Lörtsypojat Oy
Keidaskuja 3, Vantaa
Puh. 040-5356 888
Pusa Service Oy
Pusulan
Kolmiorakennus Oy
Rantasalmentie 1783,
58810 Kallislahti
Puh. 040-538 6574
Porin
Kaluste-Etappi Ky
Hoivakoti Koskela Oy
Popo Power
Pratikankujan
Sunset Ky
Mikkolantie 17, Pori
Puh. 02-5299 029
Kukonkarinkatu 30 B, Rauma
Puh. 044-511 1208
Porin
Mainostuotanto Oy
Otsontie 16, Kausala
Puh. 040-516 7634
Mikai Ky
Tmi Mauno Nevala
Närekuja 1, Järvenpää
Puh. 0400-810 468
Perhekoti Koivupelto
Paristo Oy
Tapahtumapalvelu
RAK-Arima Oy
Rapinkorventie 15, Nokia
Puh. 010-8324 300
Musti ja Mirri
Päivärinteenpolku 4 C,
Mäntsälä
Puh. 075-325 7112
Aurorak Oy
Yöviläntie 45, Huhmari
Puh. 040-5526 471
Arto Paakkari Tmi
Puh. 040-503 2049
Metallityö
J. Annala Oy
Kaanaantie 349, Sälinkää
Puh. 0400-843 213
Tervasuontie 2, Nummela
Puh. 050-3055 010
Porin
Laajasaneeraus Oy
Rakennusinsinööritoimisto Turpeinen
Ahmoontie 319, Karkkila
Puh. 0400-478 302
LOPPI
Puh. 044-2839 141
SAVONLINNA
Puh. 015-510 111, 0500-557 038
Tmi Pihakolmio
Palojoentie 7 B 13, Orimattila
Olympiastadion, B-porras, Helsinki
Puh. 040-8274 483
Puurtajankatu 32, Järvenpää
Puh. 020-7437 900
Juankoskentie 17, Juankoski
Puh. 0400-926 813
Oulun Seudun
Erityisratsastus Oy
Ketarakuja 3 D 20, Oulu
Puh. 040-587 9814
Tuppikuja 33, Ulvila
Puh. 0400-322 323
Askartelu Sinisiipi
Voudinkuja 1 B 17, Lohja
Puh. 040-8486 171
Lindkullantie 186, Lohja
Puh. 0400-470 977
Nummela
Huhtimäentie 35, Keuruu
Puh. 040-7614 502
Vesijärvenkatu 27 2.krs, Lahti
Puh. 03-5898 620
Kaurialankatu 21, Hämeenlinna
Puh. 040-553 4182
Peltisepänliike
J. Pohjaluoto Oy
Ankkuritie 6 B 26, Kuopio
Puh. 050-5743 776
Ahjotie 32, Rovaniemi
Puh. 0400-975 044
AD-Autohuoltamo
Ismo Lahtinen
KJH-Teollisuuspalvelu Oy
Kuljetus
Happonen Aulis
Mäenalantie 240, Salo
Puh. 0400-924 612
Kauneushoitola
Hyvän Olon Palmu
Helmintie 1 E, Jyväskylä
Puh. 050-5527 825
Mestarinkatu 3, Lahti
Puh. 045-6791 288
Lahden
Kamppailulajikeskus
TAMMELA
Asemanaukio 7, Kerava
Puh. 09-2427 062
Finnester Trading
Kitlammintie 1 as 10, Häijää
Puh. 040-588 6397
Borelia Oy
Myllystenpohjantie 1, Kangasala
Puh. 045-1120 815,
www.hiusmesta.com
Puh. 050-5165 957
Rakennuspalvelu
Risto Kulmala
Jari Elo Tmi
PL 1119, 04431 Järvenpää
Puh. 0400-803 803
AHL-Tuotanto Oy
Ammestie 9, Kinnula
Puh. 0400-932 794
Finnparts Oy
Lehtisaarentie 1, Helsinki
Puh. 09-480 822
Kuljetus Kämppä Oy
Kuljetuspalvelut
Kettu Laitinen Oy
Tehdaskatu 10, Kuopio
Puh. 040-5617 009
Koikkurintie 12, Forssa
Puh. 03-422 2220
Kuljetusliike J. Jokela
www.ajanase.fi
HELSINKI
Forssan Kirvestyö Ky
Sotkamo
Puh. 050-5425 101
Järvenpään Romu
Recycling Oy
Tmi Kotilainen Juha
Vantaa
Lapinakka Tmi
Raatimiehenkatu 45, Pori
Puh. 040-551 8946
Kiertäväläntie 333,
58720 Kaartilankoski
Puh. 015-668 5735
www.hoivakotikoskela.fi
Pratikankuja 7, Nurmijärvi
Puh. 09-2212 273
Perhekoti Kaurismäki
Kappalaisentie 116, Hausjärvi
Puh. 019-768 464
Ovitek Oy
Kivimäentie 264, Nummi
Puh. 0500-616 155
Putki-Hare
R. Happonen
Vahvalahdentie 3, Heinävesi
Puh. 0400-274 438
Putkiliike V. Nurmi
Ahdenkallionkatu 42, Hyvinkää
Puh. 0400-802 747
Päivähoito
Hippiäinen
Vanhankyläntie 10, Ryttylä
Puh. 050-5588 988
Raaseporin Auto
Retkitie 49, Eura
Puh. 0400-595 665
Västanbynkuja, Tammisaari
Puh. 040-5817 264
Raastuvankatu 18, Vaasa
Puh. 06-315 7000
Rakennuspalvelu
Lindholm
Loukkurantie 22, Vanha-Ulvila
Puh. 044-533 2661
Rakennusyhtiö
J & M Kaukinen Oy
Raahen Tilitiimi
Rakennuspalvelu
Matti Aho Oy
t-paitoja.com
Hevoshaankatu 3, Pori
Puh. 02-633 8730
Rakennusliike
Tom Knip Oy
Niittykatu 7, Raahe
Puh. 08-220 123
29
Lapilantie 190, Rekijoki
Puh. 0400-608 618
Rinteentie 16, Salo
Puh. 0400-533 989
2/ 2 0 10
Parisuhteellisuutt
Parisuhteellisuutta ja vanhemmuutta
ADHD-liiton parisuhdekursseilla
on vuosien mittaan piirtynyt
selkeä kuva ADHD:n merkityksestä parisuhteessa. Se tuo
aina oman värityksensä suhteeseen, oli oireyhtymä sitten
diagnosoitu tai ei. Helpompaa
on edetä diagnosoidun ADHD:n
kanssa, koska silloin kummastusta herättävistä asioista saa
kiinni niin itse ADHD-oireinen
kuin puolisokin.
Tuen saaminen parisuhdeterapian,
yksilökuntoutuksen tai parisuhdekurssin muodossa on mahdollista, kun
oireyhtymä on asianmukaisesti diagnosoitu. Moneen kertaan olen kuullut
myös ADHD-lääkityksen koko elämää muuttaneesta merkityksestä. Jotta ADHD:hen liittyvät vahvuudet voi
saada käyttöön, oireistoa täytyy hoitaa
haasteiden minimoimiseksi.
ADHD-oireinen henkilö on parhaimmillaan innostava, energinen,
spontaani ja avoin persoona, johon on
helppo rakastua. ADD-oireisessa henkilössä voi kiehtoa pohdiskelevuus ja
rauhallisuus. Ainahan me haemme tiedostamattamme kumppaniksi henkilöä,
jolla on jotakin itseltä puuttuvaa. Oma
keskeneräisyys jonkin tavoiteltavan
asian suhteen saa hakemaan ihmistä,
joka voisi tuoda suhteeseen sitä piirrettä, mikä itseltä puuttuu. Siksi hyvinkin
ulospäin suuntautunut henkilö valitsee
usein huomattavasti rauhallisemman
kumppanin. Hiljaisempaa ihmistä taas
usein viehättää sosiaalisuus ja energisyys. Onko silloin mikään ihme, että
parisuhteessa onkin usein sekä ADHDoireinen tai vähintään piirteinen yhdessä ADD-tyyppisen henkilön kanssa.
Kun arki astuu kuvaan, onkin edessä
kasvun paikka. Toisen rauhallisuus
voi alkaa tuntua saamattomuudelta ja
energisyys puolestaan ylenmääräiseltä
”kouhkaamiselta”. Hammastahnaputkilon rutistelu väärästä päästä taitaa olla
ADHD-oireisten parisuhteissa pienimmästä päästä oleva harmin aihe.
Parisuhteeseen sitoutuminen sisältää
aina myös sen tahtomisen. ”Myötä- ja
vastamäissä” - papin aamenella tai sitä
ilman. Tuo lupaus merkitsee vastuun
kantamista silloinkin, kun toisessa alkaa yksi jos toinenkin piirre ärsyttää.
Romanttinen rakastuminen kestää
parhaimmillaankin vain muutaman
vuoden, aina ei sitäkään. Sen jälkeen
aletaan puntaroida arkea ja yhdessä
elämistä aivan tavallisten kirkaslinssisten lasien läpi. Se, mihin toisessa
rakastui, pitäisi silti yrittää pitää mielessä – itsehän kukin valintansa tekee.
Jos suhteeseen ilmaantuvat ristiriidat
ovat ratkaistavissa, yhteisellä tahdolla
ja ystävyydellä ne voidaan selvittää.
Pitkissä parisuhteissa vahvana perustana on usein kumppaneiden välinen
ystävyys, joka takaa yhteyden säilymisen niissä alamäissäkin. Jos puheyhteys
menee poikki, asioita on hyvin vaikeaa
selvittää. Ristiriitojen pakeneminen on
kiitorata eroon ja valitettavasti selvittämättömät ristiriidat tapaavat toistaa
itseään seuraavassa suhteessa. Oppimista kun ei tapahdu, ellei edes yritä
selvittää omien toimintamalliensa vaikutusta yhteiseloon.
Perheessä, jossa yhdellä tai useammalla jäsenellä on ADHD, on erityisen
tärkeää kuuntelemaan pysähtyminen,
kysyminen, kunnes varmasti ymmärtää, luottamuksen antaminen ja saavuttaminen sekä välitön positiivinen
palaute hyvistä yrityksistä tai onnistumisista. ADHD-oireisen päivät ovat
erilaisia. Pahemmin ei voi onnistumista
ja hyvää mieltä vesittää kuin toteamalla: ”Onnistuithan sinä tuossa eilenkin,
on se kumma, että tänään et sitten viitsi tehdä mitään”. Paitsi, että syyttely
osoittaa ymmärtämättömyyttä ja tuomitsee huonon päivän kohdalla toisen
laiskaksi, se myös sysää toisen puolustusasemiin. Sinä-muotoiset kommentit
ovat yleensä varmin tapa saada kumppani takajaloilleen. Meidän kaikkien
kannattaisi opetella minä-viestintää ja
kertoa, miltä itsestä tuntuu jonkin asian
huomioimatta tai tekemättä jääminen.
Omista tunteista ja tarpeista puhuminen antaa huomattavasti paremmat
lähtökohdat asioista keskustelemiseen
kuin toisen tekemisten tulkitseminen.
Ne tulkinnat toisen motiiveista ja tarkoituksesta ovat yleensä vääriä.
ADHD ei poista vastuuta omista teoista ja tekemättä jättämisistä. Kuitenkin se tekee ymmärrettäväksi päivien
2 / 2 0 10
30
ta ja vanhemmuutta
ADHD-värityksellä
vaihtelevuuden ja jatkuvan vaikeuden
joissakin asioissa. Itsetuntemuksen
kasvaessa ADHD-oireinen oppii paremmin tunnistamaan piirteitään, jotka
rasittavat lähiympäristöä. Niiden piirteiden muokkaamiseen voi saada apua
vertaisryhmästä, joka on armollisempi
peili kuin ADHD:ttömät lähimmäiset.
Valmentajan eli coachin apu on ollut
monelle erityisen arvokasta. Jos suurin
ongelma on tunteiden säätelyn vaikeus
ja aggressioiden hallinta, apu löytyy
todennäköisesti viharyhmästä tai väkivaltaryhmästä, jossa tunteita opetellaan
tunnistamaan ja käsittelemään. Kun
nousevan vihan tunnistaa, jää aikaa
poistua tilanteesta ennen ”primitiivireaktiota”, ellei sitä opi hallitsemaan.
Eräs nuori aviovaimo valitti minulle
kerran, että tietyistä aihepiireistä puhuttaessa ADHD-oireinen kumppani
lähtee aina karkuun. Todennäköisesti
mies tiesi, ettei hallitse itseään hänelle
liian vaikeasta asiasta puhuttaessa ja
viisaasti poistui tilanteesta ennen kuin
räjähti täysin. Kyseinen mies tarvitsisi
apua tunteiden hallintaansa, jotta pystyisi puhumaan. Tuomitseminen käyttäytymistavasta ei auta, vaikka kuinka
ymmärtääkin puolison turhautumisen.
Miehen taas pitäisi tunnistaa heikko
kohtansa ja hakea siihen apua, ennen
kuin suhde on karilla. Parisuhteessa on
molempien opeteltava menemään ”toisen nahkoihin” ja pattitilanteessa kysyttävä, koska tai millä tavalla voisimme yrittää puhua tästä asiasta. Jos se
ei keskenään onnistu, kannattaa hakea
apua ammattilaiselta. Ulkopuolinen voi
toimia välittäjänä keskustelussa silloin,
kun se ei kahden kesken onnistu.
Roolitus ADHD-parisuhteessa – vastuun ottamista ja
antamista
ADHD-oireisen puolison tehtävänä
on usein kumppanin tukeminen ja kannustaminen. Hän ei voi kuitenkaan olla
ainoa tukija, koska silloin parisuhteesta
katoaa tasavertaisuus ja sillä on vaara
muuttua parisuhteesta hoitosuhteeksi.
Aikuisen ihmisen omalla vastuulla on
hakea tukea ja apua itselleen. Puoliso
voi toimia siinä apuna, mutta toivottavasti ei pääorganisaattorina. Jos vastuu
avun hakemisesta on yksin puolisolla, tuskin sen avun vastaanottamiseen
on kumppanin motivaatiokaan kovin
korkealla. Usein se motivaatio löytyy
vasta siinä vaiheessa, kun pelkää toisen jättävän. Apua kannattaisi hakea aiemmin, kun ei ole niin suuria solmuja
vielä aukaistavana. Parisuhteen vastuu
tarkoittaa myös vastuuta omasta hyvinvoinnista, kukaan ei voi elää elämääsi
puolestasi ellet itse pyri tekemään siitä
parempaa.
ADHD ei sulje pois pitkän ja kestävän parisuhteen mahdollisuutta. Vaikka aikuisiällä ADHD näkyy usein juuri
parisuhteiden päättymisinä, niistäkin
on mahdollisuus ottaa opikseen. Olen
nähnyt vuosikymmeniä kestäneitä parisuhteita, joissa toinen enemmän tai
vähemmän ADHD-piirteinen täydentää
oireista. Suhteet ovat värikkäitä, eikä
niistä tietenkään puutu vaikeita aikoja
niin kuin ei parisuhteista yleensäkään.
Erityistä ihailua minussa on herättänyt
vuosien varrella se sinnikkyys, jota
pitkään parisuhteessa eläneet puolisot
ovat osoittaneet. Apua on haettu parisuhdeterapiasta silloin, kun omat keinot ovat loppuneet. Näissä suhteissa
on säilynyt pohjalla se ystävyys, joka
on kantanut silloinkin, kun rakkaus
on tuntunut olevan lähempänä vihaa.
Rakkaus ja viha ovat vahvoja tunteita,
jotka kohdistuvat yleensä vain itselle
merkityksellisiin ihmisiin tai asioihin.
Siksi niitä molempia tunteita joutuu
usein parisuhteessa käsittelemään. Vihaakaan ei pidä pelästyä vaan pyrkiä
käsittelemään sitä, jotta se rakkaus voi
taas löytyä. Omaan puolisoon voi onneksi rakastua uudelleen.
31
Vanhemmuus ja ADHD
Vanhemman roolissa on tarpeen
tiedostaa oma oireyhtymänsä ja hakea
vertaistukea sekä hoitoa esimerkiksi lääkityksen ja tarvittaessa terapian
muodossa. Silloin on huomattavasti
helpompaa säilyttää johdonmukaisuus
ja asettaa rajat kasvattajana, sekä kestää myös paremmin omat piirteensä
lapsissaan. Toisaalta oma kokemus voi
tuoda lasta kohtaan syvää ymmärrystä,
jollaista ei ole muilla. Samassakin perheessä lasten oireistot voivat olla hyvin
erilaisia. Jos molemmilla vanhemmilla
on ADHD, usealla lapsella saattaa olla
diagnoosikriteerit täyttävä oireisto perityn alttiuden ja mahdollisten ympäristötekijöiden vahvistavan vaikutuksen myötä. ADHD-perheessä tarvitaan
paljon hyväksyntää, jaksamista ja arjen
huumoria. Yhtä lailla näissä perheissä
suuret tunteet näkyvät myös ilona, raikuvana nauruna ja mieltä kutkuttavina
yllätyksinä, kun jollakin perheenjäsenellä niin sanotusti ”välähtää”.
ADHD perheessä ei ole ainoastaan
rasite vaan yhtä lailla se on rikkaus. Jotta se rikkaus löytyy, kukin perhe tarvitsee omaan tilanteeseensa sopivaa tukea
ja asianmukaista hoitoa. ADHD:ssä on
ominaisuuksia, joita suurin osa oireyhtymää kantavista ei antaisi pois. Huomioimalla perheen ja parisuhteen tuen
tarpeet varhaisessa vaiheessa, voidaan
saada esiin myös tähän oireyhtymään
liittyvät vahvuudet ja voimavarat. Niiden turvin on mahdollista välttää ero
monessa parisuhteessa. Omasta puolestani toivon kaikille ADHD-pariskunnille ja perheille sitä sinnikkyyttä
ja myötäelämisen taitoa, jota olen vuosien varrella parisuhdekursseilla saanut
todistaa.
Teksti Mirja Heikkilä,
sosionomi (YAMK)
ADHD-liiton kuntoutuspäällikkö
21.5.2010 asti
2/ 2 0 10
Voimaannuttava vertaistuki
Tutkimushanke käynnistyy
Kasvatustieteen pro gradu -tutkielman tavoitteena oli tutkia neurologisesti sairaiden ja vammaisten henkilöiden
ja heidän omaistensa kertomuksia vertaistuesta. Järjestötyöntekijänä minua
kiinnosti, minkälaisia tarinoita ihmisillä on kerrottavanaan vertaistuesta. Varsinaiset tutkimuskysymykseni olivat 1)
Mitä neurologisesti sairaat ja vammaiset ihmiset kertovat vertaistuesta? ja 2)
Miten neurologisesti sairaat ja vammaiset henkilöt vertaistuesta kertovat?
Tarinat tutkimuksen
kohteena
Tutkimusaineistona oli 33 kirjallista
tarinaa, jotka keräsin kirjoituspyynnön
avulla NV-järjestöistä (Neurologiset
Vammaisjärjestöt). Tarinan kirjoittajista
12 oli omaisia ja loput 21 itse sairastavia tai vammaisia henkilöitä. Tarinoissa esiintyviä neurologisia sairauksia ja
vammoja, joko itsellä tai läheisellä, olivat aivovamma, aivoverenkiertohäiriöt,
Alzheimerin tauti, autismin kirjo, CP2 / 2 0 10
vamma, migreeni, narkolepsia ja Parkinsonin tauti. Kirjoittajat olivat 17–78
-vuotiaita miehiä ja naisia eri puolilta
Suomea.
Huomio tarinoiden rakenteisiin ja teemoihin
Analysoin aineiston käyttämällä narratiivista rakenne- ja teema-analyysia.
Rakenneanalyysin avulla hain vastausta
siihen, kuinka tarinat rakentuvat: miten
ne alkavat, minkälaisia käännekohtia
niissä esitetään ja miten tarinat päättyvät. Tarinat alkoivat kertomuksella
omasta sairastumisesta. Tästä edettiin
siihen, kun vertaistuki löydettiin ja
usein juuri ensitapaaminen vertaisten kanssa kuvattiin seikkaperäisesti.
Tarinoiden loppupuolella kuvattiin
vertaistukiryhmien toimintaa ja antia
osallistujille sekä pohdittiin sitä, miksi
vertaistuki ei aina toimi.
Pääasiallinen huomio tutkimuksessani oli kuitenkin siinä, mitä tarinoissa
vertaistuesta kerrotaan. Hain tarinoissa
esiintyviä teemoja ja esitin tutkimus32
tulokset kolmen uuden kertomuksen
muodossa. Kaisan kertomuksen nimesin voimaantumiskertomukseksi. Rakensin sen käyttämällä niitä teemoja,
joilla alkuperäistarinoissa kerrottiin
voimaantumisesta. Jaanan erilaisia
vertaiskohtaamisia ‑kertomukseen kokosin tuloksia omaisten kirjoituksista ja
siinä painopiste oli vertaistuen eri muodoissa. Kolmas kertomus oli nimeltään
Juhon merkityksetön vertaistuki ja se
rakentui niistä tarinoissa esiintyvistä
teemoista, joissa vertaistuki koettiin
tarpeettomana tai kielteisenä asiana.
Voimaannuttava vertaistuki
Tutkimuksen tulokset kietoutuvat
voimaantumisen teeman ympärille:
voimaantumisen lähtökohtiin ja siihen, kuinka voimaantuminen näyttäytyy yksilötasolla. Kertomusten mukaan
vertaistukikokemukset paikantuvat
järjestöjen toimintaan: kerhoihin, yhdistyksiin ja valtakunnallisiin liittoihin. Vaikka vertaistuki organisoidaan
vapaaehtoisten voimin, yhteistyö ammattihenkilöstön kanssa on tiivistä.
– kertomuksia vertaistuesta
Kertomuksissa tie vertaistuen pariin
löydetään pääsääntöisesti ammattihenkilöstön kautta.
Vertaistukitoiminta perustuu yhteiselle, jaetulle kokemukselle. Kertomuksissa yhteinen kokemus liittyy
neurologiseen sairauteen tai vammaan
itsellä tai läheisellä. Samankaltainen
elämäntilanne lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta. Vertaistuki mahdollistaa
omien kokemusten jakamisen ja niiden
uudelleen arvioimisen ryhmässä. Tämä
kokemusten vaihto on osa sosiaalista
vertailua, joka poistaa tunnetta omien
ongelmien ainutlaatuisuudesta.
Kertomuksissa kuvataan vertaistukitoimintaa monessa eri muodossa:
kahdenvälisenä tukisuhteena, vertaistukiryhmänä ja valtakunnallisina verkostoina. Pääpaino on vertaistukiryhmien
toiminnassa.
Vertaistuen keskeinen anti kiteytyy
tietoon, toimintaan, tunteiden jakamiseen ja uusiin ihmissuhteisiin. Ryhmissä jaettu tieto voi olla asiantuntijatietoa tai kokemukseen perustuvaa
tietoa. Vertaistuki on myös toimintaa:
retkiä, juhlia, luentoja, kulttuuritapahtumia, lomia ja luottamustehtäviä
yhdistyksessä. Yksi tärkeimpiä anteja
vertaistukitoiminnassa on mahdollisuus purkaa omia tunteitaan ja saada
niihin ymmärrystä toisilta. Tämä ko-
rostuu erityisesti omaisten tarinoissa.
Vertaistukitoiminnan kautta solmitaan
uusia ihmissuhteita ja laajennetaan sosiaalista verkostoa.
Voimaantumisen eri tasoja
Voimaantuminen näyttäytyy yksilön
elämässä eri tasoilla. Henkilökohtainen
voimaantuminen näyttäytyy kasvaneena itsetuntemuksena ja -luottamuksena.
Tästä tasosta kertovat erityisesti sairastuneet tai vammaiset henkilöt, kun he
rakentavat uutta identiteettiään sairastumisen tai vammautumisen jälkeen.
Sosiaalisen voimaantumisen taso, jolla
tarkoitetaan vahvistuneita sosiaalisia
verkostoja, puolestaan korostuu omaisten kertomuksissa. Kolmas, yhteiskunnallisen voimaantumisen taso näyttäytyy tämän tutkimuksen kertomuksissa
ensisijaisesti aktiivisena osallistumisena järjestötoimintaan.
Esteitä voimaantumisen
tiellä
Aina vertaistuki ei johda yksilöiden
voimaantumiseen. Tarinoissa kerrotaan, että sama sairaus tai vamma ei aina riitä yhdistäväksi tekijäksi. Toisten
sairastavien tai vammaisten elämäntilanteet ja ajatusmaailmat voivat poiketa
liikaa omasta eikä vertaisryhmä tunnu
33
mielekkäältä. Toiminnan sisältö itsessään voi olla yksi syy ryhmästä pois
jäämiseen, mitä kuvaavat varsinkin
miespuoliset henkilöt. Ennakkoluulot,
pelot leimaantumisesta tai ahdistavat ja
surulliset tunteet toisia sairastavia kohtaan mainitaan syiksi jättäytyä toiminnan ulkopuolelle. Tarinoissa kerrotaan
myös vertaistukijan väsymyksestä ja
uupumisesta vertaistukijana, mikä kuluttaa yksilön voimavaroja.
Lopuksi
Yksi tämän tutkimuksen päätelmiä
on, että vertaistukitoiminta on edelleen
vammaisjärjestöjen keskeisimpiä toimintamuotoja ja tärkeimpiä palveluja
jäsenistölle. On vaikea kuvitella, että
missään muualla olisi niin paljon kokemusperäistä tietoa elämisestä tietyn
neurologisen sairauden tai vamman
kanssa kuin Neurologisissa vammaisjärjestöissä. Vertaistuki ei sovi automaattisesti kaikille, mutta parhaimmillaan se auttaa yksilöä löytämään
ja käyttämään hyväksi itsessä olevia
mahdollisuuksia ja voimavaroja.
Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma
Oulun yliopisto, Kasvatustieteiden ja
opettajankoulutuksen yksikkö
KK Sari Toppila
Lisätietoja: [email protected]
2/ 2 0 10
Arvoitukselliset aistit oppimisen ja
tunne-elämän perustana -koulutus
Ohjelma:
Tiistaina 23.11.2010 Valkea talo, auditorio, Helsinki
Puheenjohtaja
Mirjami Hagman, palvelujohtaja, Autismi- ja Aspergerliitto ry
8.30–9.00
Ilmoittautuminen ja kahvi
9.00–9.15
Tilaisuuden avaus
Tiina Viljanen, toiminnanjohtaja, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry
9.15–10.15
Aistitiedon käsittely tunne-elämän perustana
Nina Sajaniemi, kehitysneuropsykologian dosentti,
Helsingin yliopisto
10.15–10.30
Tauko ja näyttelyyn tutustuminen
10.30–11.30
Aistit ja neuraalinen toiminta kielen ja käsitteiden
omaksumisessa
Pirjo Korpilahti, logopedian professori, Turun yliopisto
11.30–12.15
Aistien avulla oppimaan – sensorisen integraation näkökulma
kuntoutuksessa
Anu Kippola-Pääkkönen, toimintaterapeutti,YTK, ADHD-liitto ry
12.15–13.15
Lounas ja näyttelyyn tutustuminen
13.15–14.00
Omakohtaisia kokemuksia aistitiedon käsittelyn erilaisuudesta
Jan-Mikael Fredriksson, vertaisasiantuntija
14.00–14.30
Kahvi ja näyttelyyn tutustuminen
14.30–15.15
Aistitiedon käsittely toiminnan ohjauksen näkökulmasta
Erwin Borremans, fysioterapeutti, Keskuspuiston ammattiopisto,
Helsinki
15.15–15.35
Keskustelua
15.35–15.45
Tilaisuuden päätös
Virpi Dufva, toiminnanjohtaja, ADHD-liitto ry
Autismi- ja Aspergerliitto ry
www.adhd-liitto.fi
www.stroke.fi
www.autismiliitto.fi
Arvoitukselliset aistit oppimisen ja tunne-elämän perustana
Kaikki ympäristöstä ja omasta kehostamme tuleva tieto välittyy meille
aistijärjestelmien kautta. Uusien taitojen oppimisessa, vuorovaikutustaitojen
kehittymisessä ja vireystason säätelyssä aistit ja niiden antaman tiedon käsittely
ovat välttämättömiä. Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöihin, autismin kirjoon
ja kielellisiin erityisvaikeuksiin liittyy usein aistitiedon käsittelyn vaikeutta, mikä
tulee huomioida kuntoutuksessa. Koulutuspäivä tarjoaa tietoa
aistitiedon käsittelyn haasteista, tuen tarpeista ja mahdollisuuksista.
Järjestäjät:
ADHD-liitto ry, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry ja Autismi- ja Aspergerliitto ry
yhteistyössä OK-opintokeskuksen kanssa. Alan toimijat esittäytyvät koulutuksen
yhteydessä järjestettävässä näyttelyssä.
Kohderyhmä:
Koulutus on suunnattu erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten lähipiirille,
jäsenyhdistysten jäsenille sekä terveydenhuollon, opetus- ja sosiaalitoimen
ammattilaisille.
Paikka:
Valkea talo, Ilkantie 4, Pohjois-Haaga, Helsinki (www.valkeatalo.fi).
Hinta:
Ammattihenkilöt 150 €, jäsenistö ja opiskelijat 100 €. Koulutusmaksu
sisältää osallistumisen, ohjelmassa mainitut kahvit sekä lounaan.
Matkoista ja majoittumisesta vastaa osallistuja itse.
Ilmoittautuminen:
Ilmoittautumiset 15.10.2010 mennessä. Verkossa www.stroke.fi/koulutukset
tai Pia Vuoltee, p. 02 2138 222, sähköposti [email protected]
Ilmoittautuminen on sitova. Ilmoittautumispäivän jälkeen tapahtuvasta
peruutuksesta peritään 50 % osallistumismaksusta. Mikäli peruutusta ei
tehdä lainkaan, peritään koko osallistumismaksu. Osallistumismaksu
laskutetaan ennen koulutuspäivää.
Tarkistathan laskutustiedot, mikäli laskutusosoite on ilmoitettu väärin ja
joudumme lähettämään uuden laskun, veloitamme erillisinä toimituskuluina
20 euroa.
Lisätiedot:
Verkossa www.adhd-liitto.fi, www.stroke.fi ja www.autismiliitto.fi
Oikeudet ohjelmamuutoksiin pidätetään.
Autismi- ja Aspergerliitto ry
www.adhd-liitto.fi
www.stroke.fi
www.autismiliitto.fi
Rakennuspalvelu
Mantila Oy
S.U. Paajanen Oy
Heimontie 9 B, Hämeenlinna
Puh. 050-554 6101
Tuomentie 20, Hyvinkää
Puh. 040-595 8239
RamiAir
Raumametals Oy
Kesantokuja 14 B 5, Vantaa
Puh. 040-544 8345
PL 225, 26101 Rauma
Puh. 0500-785 304
Remontti- ja Rakennuspalvelu Tapio Kalliokoski
Ranuan Kunta
Rengon
Taimitarha Oy
Räty Housing LKV
Tähkätie 6, Hyllykallio
Puh. 0500-865 662
Lukkopellontie 34, Renko
Puh. 03-652 6122
Kauppakatu 35, Joensuu
Puh. 0400-778 160
SiiSec Ky
Rautakoskentie 879, Loppi
Puh. 050-3766 410
Siivouspalvelut
Aila Uutela
Peltolankaari 15 A 10, Oulu
Puh. 045-651 9511
Ollilan
Maalaiskauppa
Rauman
Lämpökartano Oy
Metallitie 20, Rauma
Puh. 050-542 2321
Kankaankatu 18, Simpele
Puh. 0500-158 044
Tinnonmäentie 139, Iltasmäki
Puh. 0400-955 673
Heinämaantie 35, Orimattila
Puh. 03-777 2200
Pienkone- &
Konehuolto Alamäki
Verkkotehtaankatu 3 A, Tornio
Puh. 040-836 9012
Rautarakenne
Leivo Ky
Paatsamakatu 8, Lappeenranta
Puh. 0400-257 595
Rock Drilling Service
R.K. Vyyryläinen Oy
Salon Rakennus ja
Saneeraus Oy
Sisustustyöt
Heikki Tuomisto
Rannikon Rautkauppa Oy
Rauman Ajo-Opisto
Mauri Sinisalo Ky
Mikko Rindell Oy
Saneerauspalvelu
Timo Riekkinen
Ratsutilantie 11, Pirkkala
Puh. 03-3680 020
Kivistöntie 10, Lokalahti
Puh. 02-871 470
Kärtyntie 3, Kustavi
Puh. 02-874 500
Rantamäki Jarmo Tmi
Laituritie 14 B, Pori
Puh. 0400-645 314
Rasimuksen Maatila
Seminaarinkatu 5, Rauma
Puh. 040-5455 209
Soleus Proteor
Rintamäenkatu 29 G 16,
Tampere
Puh. 040-9128 728
Rakennussaneeraus ja
Laatoituspalvelu J. Laiho Sädemit/Juhani Nätti
Palvelukoti
Syreeni Oy
Leppälinnuntie 6, Helsinki
Puh. 0400-936 643
Taksilaiho
Iltaruskonkatu 3, Karvia
Puh. 0400-862 356
Taimistontie 5 c 58, Helsinki
Puh. 040-5470 813
Suutari ja Avainpalvelu
Tmi Parviainen
Tandläkare
Kaj Söderholm
Tulliportinkatu 17, Savonlinna
Puh. 015-514 889
SV-Siivouspalvelu Oy
Toiviontie 374, Oripää
Puh. 050-5521 973
Kousankatu 1, Turku
Puh. 02-2422 229
Nokikanakuja 8, Uusikaupunki
Puh. 050-3520 457
Hietamäentie 135, Jokiniemi
Puh. 040-8369 777
RO-Remonttiapu
Scaninno Oy
Soramyynti
Timo Torssonen Tmi
Rovaniemen
Kiinteistötyö Pasmat Oy
Remontti Omen
Strandgatan 5, Hangö
Puh. 019-2484 705
Tassuväen
Tavaratalo Oy
Mikonkatu 28, Pori
Puh. 044-5388 824
RP-Louhinta Oy
Make On Stage
Productions Ky
Rastaanranta 16, Keminmaa
Puh. 040-5587 514
Teroitus ja Varustehuolto Weccu
Turun Hovirakennus
Viinikan Kone Oy
Elisabetinkatu 10, Turku
Puh. 044-0160 674
Lehtimäentie 801, Ähtäri
Puh. 0400-616 324
Tmi Ahti Summanen
Palostentie 150, Sääksjärvi
Puh. 040-569 2953
Oulujoen
Perhekoti Oy
Lähdepurontie 1, Espoo
Puh. 0400-512 372
Hakamäentie 1, Kotka
Puh. 05-2288 622
Tilintarkastamo
V. Tolonen Oy
Toimintaterapeutti
Kimmo Juntunen
Soraliike Lehtovaara
Hämeenkatu 18, Riihimäki
Puh. 019-721 071
Tilintarkastuspalvelut
Horwath Oy Reivel
Luppokuja 4, Oulu
Puh. 040-5067 847
Toimikkaat Ky
Vuorikatu 11 A 5, Mikkeli
Puh. 020 180 1857
Uitontie 10, Piikkiö
Puh. 02-472 6561
Vairine Oy
Fredrikinkatu 63 A 9, Helsinki
Puh. 0400-418 368
Hommaksentie 9, Vantaa
Puh. 040-501 9471
Kivisuontie 114, Lieto as
Puh. 0400-802 302
Tilitoimisto TiliMila
Trans Haajanen
Vammalan
Kuljetuspojat Oy
Keskuskatu 57, Kankaanpää
Puh. 02-578 3410
Tilitoimisto
Simo Vuori Ky
Asemakatu 7, Salo
Puh. 02-733 3322
Misskärrsvägen 57, Tenala
Puh. 0400-941 500
Lehmuskuja 20, Anjalankoski
Puh. 044-0550 595
Prunnilankatu 6, Sastamala
Puh. 050-555 1799
Trans Kuljari
Raudoitus Reipo Oy
Rautalammentie 617,
Rautalampi
Puh. 0400-372 572
Tuupovaaran Sähkö
Tmi Esko Tolvanen
Kumputie 5, Tuupovaara
Puh. 050-384 5201
Nurmikatu 2, Kerava
Puh. 040-831 2448
Wattikari Oy
Töyrytie 3, Orimattila
Puh. 0400-705 820
Perusrakenne JM Moottorihuolto Oy
Viheraluerakentajat ry Laitilan
Erik Sorolaisen tie 11, Laitila
Vimpelin
Puu ja Parkki Oy
Bygg och Remont
G Snickars
Jalkinekorjaamo
Kiviniemi
JS-Metallikierrätys
Woodwinds
City Car Wash Ab
Puusepäntie, Vimpeli
Puh. 040-565 9077
Vredo Finland Oy
Sallisenkatu 22, Hyvinkää
Puh. 040-5125 479
Ruhankankaantie 246,
Kärsämäki
Puh. 0400-873 206
Vihersuunnittelu
Sarastus Oy
Betonilattiat
Lehtonen Tmi
2 / 2 0 10
Spinacor
Kuorttilantie 13 B 2, Viiala
Puh. 044-0409 838
Ratakatu 35, Lappeenranta
Puh. 05-612 9037
VideoPro-Kanto
Pyynikintie 1 A 12, Helsinki
Puh. 040-524 1131
Rauhankatu 12, Rauma
Puh. 02-8211 694
Puh. 040-551 2435, 0440-533 948
Kaivuu- ja perustustyöt
Ollintie 30, Muhos
Puh. 040-844 3446
Viikin
Mattoasennus Oy
Ryhmäkoti
Lumikki Oy
Viljatie 4 C, Helsinki
Puh. 09-5841 6505
Albertinkatu 17, Helsinki
Puh. 09-681 2150
Puistolantie 19 A 6, Jämsänkoski
Puh. 040-5843 782
Marttisenjärventie 135, Salahmi
Puh. 0400-357 817
Uusi Insinööriliitto UIL ry
Itä- ja kaakkois-Suomen piirit
Tietotekniikkaverstas Torpparian Savusauna
Kokonkatu 23, Tampere
Puh. 0400-701 817
Rautatie 13 G 44, Tampere
Puh. 050-4620 620
SJ Rakennus ja
Maalaus Oy
Tottakai
Eläintarvikeliike
Sähköasennus
Risto Nurminen
Hakapolku 2, Padasjoki
Puh. 0400-490 963
Scanrex Oy
Kairatie 62, Rovaniemi
Puh. 0400-691 200
Tekstiili- ja Ompelupalvelu
Aurinko Oy
Keskuspuistokatu 10, Kemi
Puh. 045-110 4434
Helsinki
Puh. 040-5477 901
Herralantie 22, Suonenjoki
Puh. 0400-212 000
Sähköasennus
M. Himanen Oy
Nuottakaari 20, Kuopio
Puh. 0400-709 745
Sipilän Varakoti Oy
Niemenkyläntie 150, Niemenkylä
Puh. 0400-848 886
Ravara Oy
Ratsastuskoulu
Mylverin Tallit
Rödingin Tila
Oskarinkatu 9, Salo
Puh. 040-581 4196
Mäntyrannanpolku 24, Hamina
Puh. 040-5933 463
Varikkotie 4, Helsinki
Puh. 050-556 7201
Rajatie 7, Merimasku
Puh. 040-5030 281
Teerentie 9 A, Tuusula
Puh. 0400-314 425
Siltasaarenkatu 11, Helsinki
Puh. 020 7431 800
Ilmeentie 199, Imatra
Puh. 0400-256 234
Ollilantie 549, Kyrö
Puh. 0400-850 320
Repotaksi
Isojärvenranta 6 A 4, Espoo
Puh. 041-484 1051
BOS-Pelti
Harju 2 A 6, Kantvik
Puh. 041-462 1175
Sulvantie 157 B, Sulva
Puh. 0500-540 664
Köpmansgatan 16, Jakobstad
Puh. 050-400 6278
Perhekoti
Nuorten Mummola
Tavinsalmentie 204, Tavinsalmi
Puh. 017-462 4534
Ditap Oy
Tammisalontie 22 A 1, Helsinki
Puh. 0500-817 493
Arkkitehtuuritoimisto
Ossi Sarkoranta Ky
Tunnelitie 9, Kalanti
Puh. 02-874 174, 0400-852 173
36
Rovakatu 21, Rovaniemi
Puh. 016-314 001
Jalovihannes
Mariana Ormas Ky
Puh. 0400-489 339
Helsinki – Vantaa
Jarcer Oy
MUSTASAARI
Puh. 0400-866 124
SRK-Rakennus Oy
Neitsytsaarentie 3 A 168,
Helsinki
Puh. 0440-700 727
Keramiikkatyöhuone
Saviklaneetti Oy
Linjatie 199 B, Kellokoski
Puh. 0400-467 388
Kalliopolku 8, Lepsämä
Puh. 050-330 3739
www.saviklaneetti.fi
JK-Hitsi
Kari Reinikka Tmi
MR-Autokorjaamo
JK-Koneurakointi
Rahti Nalle Ky
Pinotie 9, Ylöjärvi
Puh. 03-348 4280
Mäensyrjä 2 B 8, Kotka
Puh. 0400-903 906
Niinilaaksontanhua 15,
Uusikaupunki
Puh. 040-7375 190
Kontiolahti
Puh. 0400-257 157
[email protected]
Autoilija
Jorma Luotoharju
Kirvunkuja 8, Kangasala
Puh. 0400-336 678
Tilitoimisto Noori Oy
Kielotie 7 B, Vantaa
Puh. 09-838 7170
Rakennus TuuMark
Hiihtomäentie 4 B 35, Mikkeli
Puh. 050-590 7323
TM Team Ky
Yhdystie 2, Mikkeli
Puh. 050-5268 552
[email protected]
Juhani Vänttinen
Hänniläntie 57, 51900 Härkälä
Puh. 050-491 9271
Rakennustyöt sokkelista kattoon
Esa Maisila Tmi
Kuninkaankatu 33, Rauma
Puh. 0440-229 062
Asennus ja myynti – Rakennuspeltityöt – Rännit – Tikkaat – Kourut
KERKES OY
Apakate
Öljysäiliötarkastus
P. Lepistö
Lapintie 5 A 19, Tampere
Puh. 040-7534 529
[email protected]
PL 17, 33710 Tampere
Petri Lepistö 040-5577 541
tarkastus, puhdistus, korjaus, asennus jne.
Talonmiespalvelu
Toni Lehto
Arto Erkki
Ahonen Tmi
Kaarikuja 7, Kiukainen
Puh. 044-5693 768
Eurajoen Jäähalli Oy
Savon kylätie 223, Orivesi
Puh. 050-595 1891
Amfi Arkkitehdit Oy
Kirkkotie 274, Eurajoki, p. 02-868 3033
Mika Arpanen 044-368 3033
Av. joka päivä 7-23
www.jaahalli.eurajoki.fi
Lounaisväylä 8 A 8, Helsinki
Puh. 09-6818 177
Kauppakatu 19, 26100 Rauma
Puh. 02-822 2039
www.vekomi.fi/askarteluohjaus
Av. ma-ke 9-18, to-pe 9-17, la 10-13
Porrassalmenkatu 1, Mikkeli
Puh. 040-594 6108
www.kiviladonta.fi
Kotoisa-sairaanhoidon
ja perhetyön palvelut
Kangasalan
Autokatsastus Oy
Rauman
Askarteluohjaus Oy
Loimonen, Tammela
Puh. 050-501 9419
BMH Technology Oy
Rauma
Puh. 020 4866 800
www.bmh.fi
Sacom
Otavan Kiviladonta
Lentolantie 12, Kangasala
Puh. 03-3790 008
www.kangasalanautokatsastus.fi
AN-Cadsolutions
Kanervatie 15, Kausala
Puh. 0400-753 330
Kuljetusliike
Rahikkala Oy
Lehmäportintie 3, Jyväskylä
Puh. 0400-646 249, fax 014-241 018
[email protected]
Auto- ja kolarikorjaamo
Markku Salonen
Päiväkunnaistentie 77, Kolla
Puh. 0400-724 430
Kullanperän
Autopelti
Huittistentie 1134, Lappi
Puh. 040-540 6883
Autoilija
Kerminen Markku
Ilveskatu 26 C 10, Riihimäki
Puh. 019-736 515, 0400-486 324
Sisustusverhoomo
Kotona
Isoraastuvankatu 1, Rauma
Puh. 02-8241 553
www.sisustusverhoomokotona.fi
Koulurinteenkuja 1, Köyliö
Puh. 693 013, www.kraakku.net
Puutarhasuunnittelu – Puutarhan hoito
TuomolaS Oy
Kuhmoisten
Talonmiespalvelu
Eleinor Oy
SUNDSBERG
Camoon Oy
Telakkakatu 4, Lahti
Puh. 041-458 4521
Tasoitetyökalut
[email protected]
Bitnic Ay
HELSINKI
Peltityö Timo Räsänen
Juvantie 39, Mikkeli
Puh. 050-520 5974
Konesaumakattoja
Piipunpellitykset
Repliikki Oy
KYLMÄLÄ
Puh. 050-522 7510
Loimaan Opaste ja
Kaiverrus
Insinööritoimisto
Veijo Kohonen
Lamminkatu 11, Loimaa
Puh. 0400-806 311
www.opastekaiverrus.fi
Aatelirakentajat Oy
Turuntie 5-7, 21380 Aura
Puh. 050-5766 544
www.aatelirakentajat.fi
Ekapa Oy
Nevakatu 6, Tampere
Puh. 040-822 4209
Siivouspalvelu
Laatukaksikko
Hämeentie 78, Toijala
Puh. 0400-766 168
[email protected]
Remonttipiste Mika Punkkinen
Korvenmäentie 17, Pilkanmaa
Puh. 050-3389 313
[email protected]
www.remonttipiste.fi
Euronet Trading
Hirsimiehet Oy
Uudenmaan
Maanrakennussuunnittelu Oy
Hieroja
Rakennus Pakarinen
Sillankorventie 23 A, Aura
Puh. 050-5050 082
Vampulantie 117, Vampula
Puh. 020 742 9940
Kulhelmintie 19, Kouvola
Puh. 040-5940 432
[email protected]
Rakennussuunnittelua
Puutarha Keijunkello
Puutarhatie 22, Kiukainen
Puh. 040-7164 769
av. sesonkiaik. ma-pe 10-18, la 9-14
Kesäkukat – Mansikan poimintaa
Säkylän Lujitemuovi
Kairakatu 16, Rauma
Puh. 02-822 2611
www.suojaamo.fi
ROVANIEMI
Pollenpolku 3, Kulho
Puh. 040-501 5466, 040-501 5464
LEHTOVAARA
Puh. 040-817 6028
Kuormatie 3, Nummela
Jukka Keränen 0400-472 059, Heikki
Riikonen 0400-409 808, fax 09-3433 262
Katan Siivouspalvelu
Puh. 040-5726 226,
Karhusuontie 256, 27820 Säkylä
Katja Martelius
Lahdenpohjantie 138, Pirkkala
www.rakennuspakarinen.fi
Puh. 050-3579 143
Mynämäki
•
Puh.
044-0190
813
Puh.
040-5186
804
[email protected]
Kaikki lasikuitutyöt
Rauman Autosuojaus Luontopalvelu Kraakku
Karin
Huoltokorjaamo
Muuraismäentie 478, Höyliä
Puh. 040-5297 462
[email protected]
studioblackroom.fi
Arkkitehtisuunnittelu
Hannu Vaisto
Kilohuolto
Jämintie 7, Kankaanpää
Puh. 02-5723 553
Autoyhtymä
Jukka Puharinen
ja Olavi Roivas
Rakennus- ja saneeraustyö
Tommi Järvinen
Rauman Fysioteam Oy
Myllytie 140, Eurajoki
Puh. 040-558 2030
[email protected]
Vaakojen myynti – huolto – korjaus
Metsäpalvelu
Marko Salminen Ky
Autogrilli
Herkkupaussi Oy
Arolan Höyläämö Oy
Alastaron
Autopalvelu
Koneurakointi
Vilén Jarno
www.bekason.fi
Yrjönkatu 15, Pori
Puh. 02-633 6182
Tmi Juhaste
Kaisankatu 5, Nokia
Puh. 050-3752 238
www.raumanfysioteam.fi
Bekason Oy
Rallitie 39 as 1, Lepsämä
Niko Grönthal 0400-517 603
Sami Grönthal 0400-877 195
Astalan Asuste
Koivutie 8, Valkeakoski
Puh. 0400-836 080
Hevosmiehenkatu 11, 50130 Mikkeli
Puh. 040-5526 133
[email protected]
www.sacom.fi
Loimijoentie 99, Alastaro
Puh. 02-7641 881
Kylätie 73, Ummeljoki
Sami Siitonen 050-3681 604
[email protected]
Tampereentie 12 B, Lempäälä
Puh. 010-440 6470
www.an-cadsolutions.fi
Teollisuustie 2, Kuortti
Puh. 050-3731 313, www.kerkes.fi
Kerkes kiuaskivet – löylyn tähden!
Aittakarinkatu 9, Rauma
Puh. 02-822 2344, 044-254 9514
Asennus Siitonen Ky
www.kuhmoistentalonmies.fi
KITT Kirkkonummen
Inva- & Tila Taksi Ky
Erämatkailukeskus
Käenkoski Oy
Naarvantie 194 B, Käenkoski
Puh. 040-739 6384
www.ilomantsi.com/kaenkoski
Palvelukeskus Riekonlento Ay
ja Teerenpuisto
Seitärannantie 437, Sonka
Puh. 0400-383 761
www.riekonlento.com
K-Huoltopiste Ky
Urjalantie 621, 31850 Koskioinen
Puh. 02-7675 720,
www.k-huoltopiste.fi
Pamilonkatu 17, Joensuu
Puh. 0500-760 851
Nostopalvelut – Kurottajat
Sähkö-Vinkki Oy
Fingeo Oy
Puntarintie 2 B, Onttola
Puh. 050-300 1170
www.sahko-vinkki.com
Sähkösuunnittelu – Sähköasennukset
Growpoint Oy
Fysioterapia Hupskeikka
Lasten Fysioterapiapalvelut
Turvat Oy
www.fysioterapiahupskeikka.fi
HELSINKI
Kiinteistöhuolto &
Koneurakointi
Hannu Lehtinen Ky
LVI-Lindström Ky
Balance of the Body/Mind
Ruonasalmentie 17, Helsinki
Puh. 044-942 5002
VANTAA
Puh. 041-432 3823
Maanrakennus
Lähdemäki Oy
Saarikontie 128, Ypäjä
Puh. 0400-720 990
Louhinta ja Poraustyöt
Tmi Tuomo Eloranta
Jokelantie 17, Lempäälä
Puh. 0400-734 081
LVI-Primo
J. Santapakka
Kaarnakuja 4, Raisio
Puh. 040-555 8419
Asemakadun
Parturi-Kampaamo
LVI-Asennus
Nieminen Hannu
LH-Sprinkler Ky
HÄMEENLINNA
Torgarintie 2, Kruunupyy
Puh. 0440-867 595
Rakennustaito
Haavisto Oy
Tmi Kari Lindroos
Sammalkaari 28, Klaukkala
Puh. 09-8792 282, 0500-505 315
LAHTI
Juhan Nostopalvelu Oy
Huoltopalvelu
Haapalainen
Luontaistuote
Minttu
Heimolinnankatu 12, Loimaa
Puh. 02-7622 105
Endeleo Oy
Asemakatu 16, Oulu
Puh. 040-5340 941
Kappalaisentie 20, Sipoo
Puh. 040-5488 541
37
Kyyhkysmäentie 126,
Jokioinen
Puh. 0500-539 929
Hyytinen
HELSINKI
Kainuun Metsä- ja
www.allergiakauppa.fi Paikkatietopalvelu Oy
PALTAMO
Piha Taneli
www.pihataneli.com
Kan-CAD
Restaurant Dardania Oy
Tilitoimisto Maraton
Mukkelsi
Rautatienkatu 5, Oulu
Melliläntie 1, Mellilä
Puh. 02-7671 669
Puh. 010 7782 100
AK-Raudoitus Oy
Taksi Eija Lankinen
Ilmarintie 7, Mäntsälä
Puh. 050-3581 258
MELLILÄ
Puh. 0400-740 482
Pietsosähkö Oy
Ristiinan
Apteekki
Hiidenmäentie 2,
Nummela
Puh. 040-589 6823
Braahentie 16, Ristiina
Puh. 015-740 7700
2/ 2 0 10
SASTAMALAN
KAUPUNKI
www.sastamala.fi
Maken Autokoulu Oy
Iso Omena, 02230 Espoo
Puh. 09-803 2107,
050-556 4604
Erpekon Oy /
Siikajoen
Nuorisokoti
Karpalotie 7, Siikajoki
Puh. 08-241 299
Lasten- ja Nuortenkoti
Noisniemi
Pahakorventie 105, Parola
Puh. 03-617 8700
Sippolantie 1, 46710 Sippola
Puh. 0400-727 800
www.vasatokka.fi
www.sippolankk.fi
Rasinpisteen
Yhteisö Oy
SYNTHES OY
Rasisalontie 542,
82335 Rasivaara
Puh. 044-050 0958
www.rasinpisteenyhteiso.fi
Laitilan Kaupunki
Mynämäen Palloiluhalli
Urheilutie 9, Mynämäki
Puh. 02-430 5450, 0400-537 973
Biljardi – Sulkapallo – Squash
Tennis – Pöytätennis – Salibandy
– Lentopallo – Kuntosali
– av. ark. 16-21, la 12-17
Psyykkisen Hyvinvoinnin Laturi
vastaanottopalveluja lapsille,
nuorille ja perheille Joensuussa
Anna Hurskainen 050-4990 216
Tarja Turunen 050-4619 555
www.laturi.eu
Lasten- ja nuortenkodit
Jukola, Toukola ja Kontiorinne
Itsenäistymisyksikkö Metsämaa
Ammatillinen tukipalvelu Tukikohta
www.lehmuskolo.fi • Puh. 040-733 7998
2 / 2 0 10
38
eee`OgTW
LEHTIMÄEN OPISTO
HYVÄN ELÄMÄN AKATEMIA
www.lehtimaki.fi/opisto
KURSSEJA KEVÄÄSEEN JA KESÄÄN
Kelan kanssa sopeutumisvalmennuskursseja
perheille, lapsille, nuorille ja aikuisille
Vietä kesää opiskellen, tarjolla mm
musiikkia, taidetta, hyvää oloa ja hemmottelua, sisupartiointia, luontokursseja. elämänhallintaa ja ihmissuhdetaitoja, Opistolla on uimahalli, maneesi ja talli.
Tervetuloa Lehtimäen opistolle
!
Tutkitusti tehokas
Efalex
- aivojesi ralliöljy
www.ADHD-tietoa.fi
Oikeiden rasvahappojen puutos aivoissa voi ilmetä
muisti- ja oppimisvaikeuksina, levottomuutena tai
tarkkaavaisuusongelmina. Oireet ilmenevät yleensä
kouluiässä, mutta niitä esiintyy myös aikuisiässä.
• Lindmark, L. & Clough, P. A 5-Month Open Study with Long-Chain Polysaturated Fatty Acids in Dyslexia. Journal of medicinal food 2007 10(4)
• Richardson Aj, Puri BK. A randomized, double-blind, placebo-controlled study of the effects of supplementation with highly unsaturated fatty
acids on ADHD-related symptoms in children with specific learning difficulties. Prog.Neuro-Psychopharm.Biol.Psychiat. 2002, Feb; 26(2) 233-239
• Stevens, L.; Burgess, R. et al. EFA Supplementation in Children with Inattention, Hyperactivity and Other Disruptive Behaviors.
Lipids, Vol. 38 no 10(2003) 1007-1021
Apteekeista, luontaistuotekaupoista ja -osastoilta.
39
Janssen-Cilag Oy,Vaisalantie 2, 02130 Espoo.
Puh 0207 531 300. Fax 0207 531 301. www.janssen-cilag.fi
2/ 2 0 10
JC-100008-1
Tutkimuksissa on todettu Efalexin auttavan lukutaidon ja motoristen taitojen
kehittymisessä, parantavan keskittymiskykyä sekä vähentävän levottomuutta
ja käytösongelmia.
HAASTAVASTI KÄYTTÄYTYVÄN LAPSEN TUKEMINEN
Koulutus ti 21.9.2010 klo 8.30 – 16.00
Oulun kaupunginkirjasto, Pakkalan Sali
Kaarlenväylä 3, 90015 Oulu
Viikolla 38 vietetään Euroopassa ADHD tietoisuusviikkoa. ADHD eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö
voi asettaa monella tapaa haastetta oppimiseen ja vuorovaikutustilanteisiin. Myönteiset kasvatuskäytännöt lisäävät lapsen ja koko perheen hyvinvointia ja parantavat ADHD:n ennustetta. ADHD-liitto yhdessä
Suomen Lastenhoitoyhdistyksen ADHD-keskuksen kanssa järjestävät koulutustilaisuuden, jonka tarkoituksena on lisätä ymmärrystä haastavasti käyttäytyvää lasta kohtaan ja antaa vinkkejä kasvatuskäytäntöihin.
OHJELMA
klo 8.30 – 9.00
klo 9.00 – 9.10
klo 9.10 – 10.10
klo 10.10 – 11.10
klo 11.10 – 12.30
klo 12.30 – 13.45
klo 13.45 – 14.15
klo 14.15 – 15.45
klo 15.45 – 16.00
Ilmoittautuminen ja kahvit
Koulutuspäivän avaus, Virpi Dufva, toiminnanjohtaja, ADHD-liitto ry
Haastavasti käyttäytyvä lapsi - oireiden neurobiologisia ja psykososiaalisia taustamekanismeja, Irma Moilanen, LT, lastenpsykiatrian professori
Varhainen tuki ja käytöshäiriöiden ennaltaehkäisy
Silve Serenius-Sirve, yksikönjohtaja, psykologi, ADHD-keskus
Lounas (omakustanteisesti lähistöllä)
Koko perheen huomioiminen ja tuen tarve
Carolina Martin, lapsiperhetyön asiantuntija, sosiaalityöntekijä, ADHD-keskus
Kahvit
Menetelmiä haastavasti käyttäytyvän lapsen arjen tukemiseksi
(Silve & Carolina)
• vuorovaikutus
• myönteisen käyttäytymisen vahvistaminen
• palautteet, käskyt, palkkiot, rajat…
Kiitokset ja loppusanat, Pia Sundell, toiminnanjohtaja, Suomen Lastenhoitoyhdistys
Sitovat ilmoittautumiset koulutukseen viimeistään ti 7.9.2010 sähköpostitse: [email protected] tai
puhelimitse: (09) 3294 5551. Ilmoittautumisten yhteydessä mainitse nimesi, laskutusosoite, puhelinnumero,
sähköpostiosoite ja mahdollinen erityisruokavalio. Koulutusmaksu on 80 € ja ADHD-liiton jäsenyhdistysten
jäseniltä 60 €. Jäsenyys ja jäsenyhdistyksen nimi tulee mainita ilmoittautumisen yhteydessä. Peruutukset
tulee tehdä viimeiseen ilmoittautumispäivään mennessä. Myöhemmin tehtävistä peruutuksista peritään puolet osallistumismaksusta. Mikäli peruutusta ei tehdä lainkaan, peritään koko osallistumismaksu. Lisätietoja
koulutuksesta antaa ADHD-liiton järjestösuunnittelija Anu Kippola-Pääkkönen [email protected]
adhd-liitto.fi, puh. 045 657 8720. Oikeudet ohjelmamuutoksiin pidätetään.
www.adhd-liitto.fi
www.bvif.fi/suomeksi/adhd-center

Similar documents