ADHD-lehti 4/2014 - ADHD

Transcription

ADHD-lehti 4/2014 - ADHD
4/2014
ADHD-liiton jäsenlehti
ADHD-liiton sopeutumisvalmennuskurssit keväällä
ja kesällä 2015 s. 17
Vuoden 2015
tuetut lomat s. 26
Adhd:n huomiointi suomalaisessa
perusopetuksessa s. 10
adhd-liitto ry
˗
adhd-förbundet rf
ADHD-liitto ry edistää ja tukee adhd-oireisten (Attention Deficit
Hyperactivity Disorder) henkilöiden kuntoutusta, koulutusta, hoitoa, kasvatusta ja persoonallisuuden kehitystä. Liitto toimii adhd-perheiden, opetus-,
terveys- ja sosiaalialan ammattilaisten sekä muiden adhd:stä kiinnostuneiden
yhdyssiteenä.
PUHELINNEUVONTA
ADHD-LIITTO RY,
ADHD-FÖRBUNDET RF
maanantaista perjantaihin klo 9–11
Puh. 040 541 7696
Pakarituvantie 4,
00410 HELSINKI
Puh. 050 354 4325
[email protected]
www.adhd-liitto.fi
www.facebook.com/adhdliitto
HENKILÖKUNTA
Toiminnanjohtaja Nina Hovén-Korpela
Puh. 045 636 1841
Projektipäällikkö/Porina-projekti Kaisa Humaljoki
Puh. 050 438 3633
Järjestösuunnittelija Maria Uitto
Puh. 050 373 7455
Projektityöntekijä/oppisopimusopiskelija Essi Jäntti
ADHD-kokemusosaajaverkosto käyntiin! -projekti
Puh. 050 378 0707
Toimistosihteeri Arja Salo
Puh. 050 354 4325
[email protected]
POHJOIS-SUOMEN ALUETOIMISTO
Isokatu 47, 90100 OULU
Järjestösuunnittelija Katja Suni (26.1.2015 alkaen)
Puh. 045 657 8720
Tiedottaja Jari Hämäläinen
Puh. 045 636 1842
Kuntoutussuunnittelija Tuuli Korhonen
Puh. 045 657 7876
Kuntoutussuunnittelija Kaisa Parviainen (7.1.2015 alkaen)
Puh. 050 400 6478
ADHD-LIITON HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA
Liisa Virkkunen (31.12.2014 asti)
Puh. 040 778 2677
[email protected]
Sähköpostit ovat muotoa [email protected] ellei toisin mainita.
Voit antaa rahalahjoituksen liiton työn
tukemiseksi jollekin seuraavista tileistä:
Danske Bank: FI42 8000 1771 0101 97
Nordea: FI31 1262 3000 1124 04
Osuuspankki: FI59 5780 1020 0144 97
ADHD-liitto ry:n rahankeräyslupa numero 2020/2012/4180. Lupa on voimassa 1.2.2013–
31.12.2014 koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta.
4/ 2 0 14
2
sisällys
Tässä numerossa
4Pääkirjoitus
24
Netti- ja tietokonepeliriippuvuus
5
Puheenjohtajan pöydän ääreltä
26
Vuoden 2015 tuetut lomat
6
Liitto ilmoittaa
27
ADHD-liiton uusi hallitus
7Porina-nurkka
Päivä perheen kanssa
8
ADHD-kokemusosaajaprojektin terveiset
28Jäsenyhdistykset
Takakansi ADHD-liiton sopeutumisvalmen-
nuskurssit keväällä ja kesällä 2015
10
Adhd:n huomiointi suomalaisessa
perusopetuksessa
12
Ovet auki ADHD-liittoon
14Aivosairaudet ‒ kallis taakka
ADHD-liiton toimisto on kiinni
joulutauon ajan
19.12.2014‒11.1.2015
15Kirja-arviot
16
Tarina kuntoutussuunnittelijasta,
joka jäi äitiyslomalle
17
ADHD-liiton sopeutumisvalmennuskurssit keväällä ja kesällä 2015
20
iPadistä tukea kommunikointiin?
Oletko terveydenhuolto-, kasvatus-,
opetus- tai sosiaalialan ammattilainen?
Muistathan, että voit liittyä ammattilaisjäseneksi ADHD-liittoon. Lue lisää jäsenyydestä
www.adhd-liitto.fi/adhd-liitto/tietoa-jasenyydesta.
22Selkokieli ‒ miksi sitä tarvitaan?
Kustantaja ja julkaisija
ADHD-liitto ry
Pakarituvantie 4 (3. krs)
00410 HELSINKI
Päätoimittaja
Nina Hovén-Korpela
puh. 045 636 1841
Toimitussihteeri/taitto
Jari Hämäläinen
puh. 045 636 1842
Toimituskunta
ADHD-liiton työntekijät sekä
vaihtuvia avustajia
Painopaikka
Kirjapaino Uusimaa, Porvoo
tilaukset ja tilauslaskutus
ADHD-liitto ry, puh. 050 354 4325
[email protected]
Ilmoitushankkija
Reima-Media Oy, Reima Hätinen
puh. (09) 8044 087
Kuvat
Pixhill.com tai kuvaaja mainittu jutun
yhteydessä
Ilmestymisajat
AineistotIlmestyy
1/2015
26.1.2015 viikko 9
2/2015
4.5.2015 viikko 23
3/2015
10.8.2015 viikko 37
4/2015
4.11.2015 viikko 50
ADHD-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.
3
Tilaushinnat
Kestotilaus 35 euroa, lahjatilaus
(jäsenet) 20 euroa. Jäsenille lehti tulee
jäsenetuna.
Tässä lehdessä julkaistut artikkelit ja
kirjoitukset eivät välttämättä edusta
ADHD-liiton, toimituskunnan, päätoimittajan tai toimitussihteerin
näkemyksiä.
ISSN-L 1459-5753
ISSN 2323-4490
4/ 2 0 14
pääkirjoitus
Hyvät lukijamme
maan tulleeni aivan uudella tavalla
tietoiseksi adhd-oireisten aikuisten
elämäntilanteen ongelmallisuudesta.
K
un nyt väistyvänä puheenjohtajana pysähdyn miettimään kuluneita kahta vuotta, huomaan
niiden aikana tietoisuuteni adhdoireisten elämänkaaren eri vaiheista olennaisesti laajentuneen. Lasten
osalta tutkimus ja hoito ovat monilta
osin jo varsin hyvin. Sen sijaan liiton
toimintakenttään tutustuttuani huo-
4/ 2 0 14
Vaikka adhd-oireiden jatkuminen
aikuisikään tuskin on uusi tieto kenellekään, vaikka hoidotta jääneen
adhd-lapsen onneton ennuste syrjäytymispolkuineen on tiedostettu,
vaikka päihde- ja kriminaalihuolto
kertovat tilastojaan ja adhd-oireiset
ovat yliedustettuina työttömyystilastoissa, vaikka viime vuosina olemme
saaneet useita uusia tarkkaavaisuushäiriön hoitoon suunnattuja lääkevalmisteita, on aikuisten adhd-oireisten
tutkiminen, diagnostiikka ja hoito
vielä aivan liian paljon riippuvainen siitä, missä päin Suomea sattuu
asumaan. Adhd-oireinen aikuinen
tarvitsee oireilleen oikean nimen ja
oikean hoidon. Hän tarvitsee tietoa
ja tukea, hänen hoitoaan ja selviytymistään on seurattava. On keskeisen
tärkeää, että hänellä on hoidosta vastaava taho ja henkilö, joiden puoleen
on helppo tarvittaessa kääntyä.
On hyvä tietää, että seuraavan lasten ja nuorten adhd:n Käypä hoito
-suosituksen päivityksen yhteydessä,
4
toivon mukaan jo parin vuoden sisällä, tullaan mukaan liittämään myös
aikuisten hoitosuositus. Käypä hoito
-suosituksessa tulee olemaan paras
ja uusin tutkimustieto aiheesta. Suosituksia luetaan ja arvostetaan. On
perusteltua uskoa, että lisääntyvän
tiedon ja taidon myötä myös aikuisten adhd-oireisten asiat saadaan vähitellen järjestymään. Valoa tunnelin
päässä, siis!
Omalta osaltaan tätä tärkeää työtä
tiedon ja taidon lisäämisessä tekevät
myös liittomme sitoutuneet työntekijät niin projekteissa, järjestötyössä,
kuntoutuksessa kuin tiedotuksessakin.
Kiitollisena kuluneista vuosista voin luottavaisena jättää vastuun
uudelle puheenjohtajalle Minna Lindeqvistille. Hänelle lämpimät onnitteluni.
Liisa Virkkunen
lastentautien erikoislääkäri
hallituksen puheenjohtaja
ADHD-liitto ry
[email protected]
puh. 040 778 2677
puheenjohtajan pöydän ääreltä
Kohti uusia tuulia
S
iitä taitaa olla aika tarkkaan
kymmenen vuotta, kun ensimmäisen kerran olin yhteydessä
ADHD-liittoon. Esikoiseni oli juuri
saanut adhd-diagnoosin ja kaipasin
kipeästi neuvoja ja tietoa oireyhtymästä. Enpä arvannut tuolloin liiton
neuvovaan puhelimeen soittaessani,
kuinka tutuksi liitto vuosien myötä
tulisikaan.
si poikaani: 17-vuotias esikoinen ja
11-vuotias kuopus. Harrastuksiini
kuuluu kirjoittaminen, perhokalastus
ja kaikenlainen liikunta.
Hauska tutustua! Toivon, että tutustumme tulevaisuudessa paremminkin, mielelläni kuulisin toiveita,
terveisiä, ajatuksia ja näkemyksiä
sieltä teidän arkenne keskeltä ja elävästä elämästä.
Nyt, kymmenen vuotta ensimmäisen yhteydenottoni jälkeen, olen ottamassa vuoden vaihteessa vastaan
tehtävää ADHD-liiton hallituksen
uutena puheenjohtajana. Odotan tulevaa kaksivuotiskauttani innolla ja
mielenkiinnolla, valmiina tarttumaan
haasteisiin. Hallitustyö on tuttua jo
muutaman vuoden ajalta ja kuluvalla varapuheenjohtajakaudellani olen
päässyt seuraamaan myös puheenjohtajan tehtäviä ihan lähietäisyydeltä.
Kymmenen viime vuoden aikana on suhtautuminen adhd-oireyhtymään muuttunut pikkuhiljaa sekä
mediassa että lääketieteessä. Entinen
villien pikkupoikien sairaus on saanut kasvoikseen myös ihan tavallisia
aikuisia ja oireyhtymää ymmärretään
huomattavasti aiempaa paremmin.
Paljon on kuitenkin vielä työsarkaa
jäljellä. Adhd-oireisille tarjottavissa
tukitoimissa on suuria alueellisia eroja, oli sitten kyse diagnoosin saamisesta tai oireyhtymän kanssa elämisestä, neuropsykiatrinen valmennus
ei ole saanut vielä sellaista jalansijaa,
joka sille kuuluisi ja varsinkin adhdaikuisten hoitopolku on usein hyvinkin mutkikas. Toivon kovasti, että
kahden vuoden kuluttua, kun mietin
kulunutta puheenjohtajakauttani, on
näiden asioiden lisäksi moni muu
edennyt aimo askelia eteenpäin.
Nyt taitaa olla aika esittäytyä:
Minun nimeni on Minna ja olen
36-vuotias, pohojosen juuret omaava
Vantaalainen. Koulutukseltani olen
nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja sekä
kirkon perhetyöntekijä. Työskentelin
aiemmin erilaisissa lastensuojelun ja
perhetyön tehtävissä, kunnes neljä
vuotta sitten vaihdoin alaa ja toimin
nyt autoalan IT-yrityksessä palvelupäällikkönä. Kotijoukkoihini kuuluu
yhden hännänheiluttajan lisäksi kak-
Joskus olen kuullut puheenjohtajan tehtäviä verrattavan laivan kap-
5
teenin tehtäviin. Harvalla kapteenilla
kuitenkaan on näin mukavat oltavat
laivansa komentosillalla – ADHDliiton aalloilla seilaa kanssani nimittäin paras mahdollinen porukka:
monipuolinen ja osaava hallitus sekä
upea, ammattitaitoinen ja sitoutunut
henkilökunta. Kiittää täytyy myös
nykyistä puheenjohtajaa (ja tulevaa
hallituksen asiantuntijajäsentä) Liisa
Virkkusta hienosti hoidetusta työstä –
tästä on hyvä jatkaa!
Rauhaisaa joulun odotusta sekä
myötätuulia tulevalle vuodelle toivotan näillä sanoilla, jotka olen vuosia
sitten ”muistilapuksi” kirjoittanut:
Ole itsellesi armollinen, mutta älä
päästä itseäsi liian helpolla.
Iloitse pienistäkin onnistumisista,
mutta älä anna suurtenkaan vastoinkäymisten lannistaa.
Muista huolehtia itsestäsi, vaikka
annatkin aikaasi myös muille.
Anna elämän maistua, mutta älä
antaudu virran vietäväksi.
Rakasta itseäsi ehdoitta – Sinä jos
kuka olet sen ansainnut.
Minna Lindeqvist
ADHD-liiton hallituksen
puheenjohtaja tammikuusta
2015 alkaen
4/ 2 0 14
liitto ilmoittaa
Lähde Holiday Club -lomalle kylpylään tai
vuokraa loma-asunto
ADHD-liiton jäsenet saavat 15 % alennuksen seuraavista Holiday Club -kohteista:
Saimaa hotelli, Villas ja loma-asunnot
Tampereen Kylpylä hotelli ja loma-asunnot
Katinkulta hotelli, Villas ja loma-asunnot
Kuusamon Tropiikki hotelli, Villas ja loma-asunnot
Salla hotelli ja loma-asunnot
Saariselkä hotelli ja loma-asunnot
Ylläs Saaga hotelli ja chalets
Loma-asuntokohteet: Airisto, Rönnes, Ähtäri, Hannunkivi, Punkaharju, Pyhä, Ruka,
Pyhäniemi, Tahko, Himos, Levi ja Ellivuori
Hotellissa hintaan sisältyvät majoitus ja aamiaiset.
Loma-asunnoissa, Villas-asunnoissa ja Ylläs Chaletissa pyyhkeet, vuodevaatteet ja
loppusiivous. Loma-asunnoissa ja Villas-asunnoissa minimimajoitus 2 vrk, Ylläs
Chaletissa 3 vrk.
Varaukset www.holidayclub.fi tai 030 68 600,
Käytäthän varatessasi koodia: ADHD15
Hyvää ja rauhallista
joulua sekä
onnellista
uutta vuotta
Toivottaa
ADHD-liiton väki
4/ 2 0 14
6
p o r i n a - n u r kk a
Porina-nurkka
P
orina -projektin toinen toimintavuosi on lopuillaan, muistellaanpa sitä hetkinen. Vuosi
on ollut puuhakasta porinaa täynnä.
Olemme olleet mukana useissa eri
tapahtumissa, järjestäneet yhdessä jäsenyhdistysten, oppilaitosten ja muiden toimijoiden kanssa erilaisia tilaisuuksia, olleet kanssanne käynnistämässä vertaisryhmiä sekä kouluttaneet 24 uutta vertaisryhmäohjaajaa.
Olemme saaneet tutustua erilaisiin
toimintayksiköihin mm. Eksotessa,
Klubi-talolla ja HERO:ssa. Neljällä
sopeutumisvalmennuskurssilla olemme kokeneet intensiivistä vertaistuen
henkeä. Paljon olemme kohdanneet
Porinan toiminnasta kiinnostuneita
ihmisiä, joiden kanssa yhteistyö jatkuu ensi vuonnakin.
Ensi vuoden suunnitelmat tehdäänkin nyt uusiksi Marjon siirryttyä
uusiin tehtäviin. Jatkan Porina-projektin ainoana työntekijänä projektin
loppuun asti, mutta kokemuksesta
tiedän saavani paljon yhteistyökumppaneita jäsenistöstämme, ammattilaisista sekä tietysti liittomme
muista työntekijöistä. Tässä muutamia maistiaisia ensi vuoden tapahtumista: vertaisryhmäohjaajakoulutus
järjestetään keväällä paikallisena koulutuksena yhteistyössä eri järjestöjen kanssa
Kuopiossa, valtakunnallinen
koulutus toteutuu syksyllä todennäköisesti Jyväskylässä.
Adhd ja parisuhde -vertaistukitilaisuuksia järjestetään
Etelä-Pohjanmaalla sekä Helsingissä. Tietoisuutta aikuisten adhd:stä vanhemmuuden
Suomenlinnan lelumuseon nallelta ei
näkökulmasta lisätään heti jo
porinat irtoa, mutta lämmin kainalo löytyy.
alkuvuodesta Turussa Terveydenhoitajapäivillä sekä Tampereella tavata eri puolella Suomea. Vertaisvarhaiskasvatuksen henkilökunnalle ryhmäohjaajille jättikiitos vapaaehsuunnatuilla Haastavasti käyttäytyvä toistyöpanoksestanne, ilman teitä ei
lapsi varhaiskasvatuksessa ja esiope- ryhmät pyörisi lainkaan! Ja lopuksi
tuksessa -koulutuksessa.
mitä lämpimimmät kiitokset työkaverilleni Marjolle – oli suuri ilo työsVuoden lopuksi on aina mukava kennellä kanssasi. Kiitos suuresta,
kiittää yhteistyökumppaneita vuoden ammattitaitoisesta, innovatiivisesta
aikana tehdystä työstä. Olemme saa- ja niin nauravaisesta työpanoksestasi
neet kokea valtavasti positiivisia koh- Porinassa!
taamisia, porinoita ja jorinoita hyvinKaisa Humaljoki
kin erilaisissa tilanteissa. Vastaanotto
p. 050 438 3633
työtämme kohtaan on ollut lämmintä
ja kokemuksiemme mukaan tarvetta
[email protected]
vastaavaa. Teidän kanssa on hyvä
adhd-liitto.fi
jatkaa Porinan viimeiselle toimintavuodelle. Suurkiitos myös jäsenistöllemme kommenteista, palautteista ja
aktiivisuudesta, teitä on aina mukava
www.facebook.com/porina
Lämpimät kiitokset yhteistyöstä
P
rojektin osalta on työn- ja Porinan täyteinen vuosi takana.
Erityisesti nuorille aikuisille,
aikuisille ja puolisoille suunnattuja
keskustelu- ja toiminnallisia vertaisryhmiä on ilahduttavassa määrin saatu käynnistettyä ympäri Suomea, josta suuressa määrin kuuluu kiitos teille
aktiivisille ryhmänohjaajille. Aktiivisuudesta ja tarpeesta vertaisryhmätoimintaa kohtaan ovat kertoneet syksyn
aikana käynnistyneet ja toteutuneet
vertaisohjaajakoulutukset eri paikkakunnille, joita kohtaan on ollut myös
runsaasti mielenkiintoa. Kokonaisuudessaan vuosi on koostunut mielenkiintoisista kohtaamisista ja keskusteluista niin adhd-oireisten aikuisten,
heidän läheisten kuin ammattilaisten
kanssa. Kiitos myös näistä hetkistä,
jotka ovat olleet ainutlaatuisia, opettavaisia ja mieleenpainuvia porinoita
eri muodoissaan.
töitä se vielä vaatii. Tulevien vuosien
osalta toivon, että adhd-oireiset aikuiset huomioitaisiin paremmin palvelujärjestelmässä ja heidän tuen tarpeensa kohdattaisiin oikea-aikaisesti.
Ennen kaikkea se olisi inhimillistä,
mutta myös kustannustehokasta.
Kuluvan vuoden päättyessä on aika kääntää ajatusta tulevaisuuteen.
Omalta osaltani se konkreettisesti
tarkoittaa siirtymistä uuteen työhön
ja uusiin haasteisiin. On siis aika kiittää kuluneesta vuodesta, mutta myös
Porina-projektin aikana koetuista
hetkistä. Projektin työntekijänä on
suuresti ilahduttanut eri tahojen suunnalta kohdattu avoin vastaanotto projektin toimintaa kohtaan. Tarve vertaistuen kehittämiseen ja tietoisuuden
levittämiseen aikuisten adhd:n osalta
on koettu erittäin tarpeelliseksi, mutta
Porinan osalta Kuopio vaikenee,
mutta projektipäällikkömme Kaisa
jatkaa työtämme vertaistuen merkeissä. Lämmin kiitos teille kaikille, joiden kanssa on ollut ilo tehdä yhteistyötä sekä kohdata turuilla ja toreilla.
Rentouttavaa joulun aikaa ja kaikkea
hyvää uudelle vuodelle toivottaen
7
4/ 2 0 14
Marjo Hodju
adhd-kokemusosaajaverkosto käyntiin!
-projekti
ADHD-kokemusosaajaprojektin
terveiset
A
dhd-kokemusosaajaprojektin
ensimmäinen toimintavuosi alkaa olla pian takana, ja ensiksi
haluan kiittää kaikkia adhd-oireisia,
läheisiä, jäsenyhdistysten vapaaehtoisia, yhteistyökumppaneita ja liiton
työntekijöitä antoisasta vuodesta adhd-kokemusosaaja-asioiden parissa.
Adhd-tietoutta on lisätty mm.
ADHD-liiton juhlavuoden koulutuskiertueella, jossa kokemustietoakin
on saatu kuulla kiertueen avoimissa
yleisötilaisuuksissa. Adhd-kokemusosaajakoulutusta ja projektin toimintaa on ideoitu ja kehitetty mm. projektin innopajaryhmässä sekä verkossa jaettavan kyselyn tulosten avulla.
Kyselyyn vastasi parin viikon aikana
useita koulutuksesta sekä kokemusosaajatoiminnasta kiinnostuneita adhd-oireisia, läheisiä ja ammattilaisia.
Adhdkokemusosaajakoulutus
Projektissa kertynyttä asiakasymmärrystä on hyödynnetty mm. adhdoireisille kehitettävän kokemusosaajakoulutusohjelman rakentamisessa.
Koulutus pilotoidaan vuodenvaihteen jälkeen Vaasassa. Vielä ehtii
hakea mukaan, jos toimii nopeasti!
Viimeinen ilmoittautumispäivä on
15.12.2014.
Kokemusosaaja voi siis olla adhdoireinen henkilö itse tai joku muu,
jota adhd koskettaa. Esimerkiksi puoliso, vanhempi tai sisarus. Projektissa järjestettävä koulutus on kuitenkin
ensisijaisesti tarkoitettu adhd-diagnoosin omaaville henkilöille, ja koulutukseen otetaan rajallinen määrä
osallistujia. Läheiset voivat hakeutua
kokemuskoulutusverkoston kokemuskouluttajien peruskoulutuksiin.
4/ 2 0 14
ADHDkokemusosaajaverkosto
Projektissa muodostetaan ADHD-liitolle kokemusosaajaverkosto, johon kuuluvat adhd-kokemusosaajakoulutuksen tai jonkin muun
kokemuskoulutuksen käyneet adhdoireiset henkilöt ja heidän läheisensä. Muun muassa kokemuskoulutusverkoston alueelliset ohjausryhmät
järjestävät koulutuksia, joihin myös
meidän liittomme jäsenillä on mahdollisuus päästä.
Iloksemme ADHD-liitossa olemme saaneet huomata kuinka suuren
suosion - ja kuinka paljon kiinnostusta adhd-kokemusosaajatoiminta on
herättänyt. Kuluneen vuoden aikana
kokemuskoulutusverkoston koulutuksissa Joensuussa, Jyväskylässä,
Kouvolassa, Tampereella ja Ylivieskassa on koulutettu myös ADHDliiton jäsenyhdistysten jäseniä. Onneksi olkoon uusille kokemusosaajillemme. Hienoa, että joukkomme
kasvaa ja sen myötä adhd-tietoisuus
lisääntyy.
Kokemuksia
kokemusosaajana
toimimisesta
Hei kaikille. Kävin Ylivieskassa
tammi-helmikuun aikana kokemuskouluttaja-koulutuksen. Olen adhdlapsen vanhempi ja olen käynyt pyydettäessä kertomassa millaista arki on
adhd-lapsen vanhempana ja millaisia
kokemuksia sen mukana on tullut. Luentotilaisuudet ovat olleet toisistaan
poikkeavia, sillä minua on pyydetty
kertomaan erityyppisistä asioista ja
olen luentovalmistelut tehnyt heidän
toiveiden mukaan. Joillakin kerroilla pyydetään pohjustusta mitä adhd
on ja joillakin kerroilla pyydetään
keskittymään adhd-lapsen vanhemmuuden kokemuksista kertomiseen
ja vertaistukitoiminta-kokemuksiin,
mitä ne on antaneet perheille. Parhaimmillaan luentotilaisuudet on johtaneet kyselyihin ja keskusteluihin,
joissa olen voinut olla valaisevana
osapuolena.
Huomio! Keräämme edelleen tietoja
aikaisemmin koulutetuista kokemusosaajista (kokemuskouluttaja, kokemusasiantuntija, kokemustutkija,
kokemusarvioija jne...) Mikäli haluat
omat tietosi ADHD-liiton kokemusosaajarekisteriin, niin ilmoita tiedot
Essille ([email protected]).
Lisätietoja: [email protected]
puh. 050 378 0707
www.facebook.com/
adhd.kokemusosaajaprojekti
Kokemuskoulutusverkosto:
www.kokemuskoulutus.fi
Teksti Essi Jäntti, ADHD-kokemusosaajaverkosto käyntiin!,
ADHD-liitto ry
8
Kuvassa on adhd-poikani
tekemä vene. Vaikka adhd-lapsen
vanhemmuus voi olla hektistä, niin
näistä onnistumisen kokemuksista
ammentaa, niin lapsi kuin
vanhempikin voimaa.
Teksti ja kuva Kirsi Kiilakoski
Oulun seudun ADHD-yhdistys
ADHD-kokemusosaajakoulutus (3op) Vaasassa
ajalla 17.1. - 15.2.2015
Lähiopetusjaksot:
1. la-su 17. - 18.1.2015 (la klo 12-18, su klo 10-16)
2. la-su 14. - 15.2.2015 (la klo 12-18, su klo 10-16)
Paikka: Filantropia Center, Vaasanpuistikko 17, 9 krs. 65100 Vaasa
Kouluttaja: ADHD-kokemusosaajaverkosto käyntiin! -projekti, ADHD-liitto ry
Kuvaus tilaisuudesta: ADHD-liiton ADHD-kokemusosaajaverkosto käyntiin! -projekti järjestää
kokemusosaajakoulutuksen, joka on tarkoitettu adhd-diagnosoiduille henkilöille, jotka ovat valmiita
jakamaan omia kokemuksiaan elämästä adhd:n kanssa.
Koulutus antaa perusvalmiudet ja pätevyyden toimia adhd-kokemusosaajana sekä kokemuskouluttajana.
Koulutuksen käyneet kokemusosaajat kirjataan ADHD-liiton kokemusosaajarekisteriin sekä
valtakunnalliseen kokemuskouluttajarekisteriin.
Kohderyhmä: Koulutus on tarkoitettu ADHD-liiton jäsenyhdistysten jäsenille.
Koulutukseen hakeutuminen: Jos olet sinut oireyhtymäsi kanssa ja halukas sitoutumaan koulutukseen ja
toimiaksesi kokemusosaajana, täytä hakemus liiton verkkosivuilta löytyvällä lomakkeella. Koulutukseen
osallistumisen edellytys on, että koulutukseen hakeutuminen on tiedossa osallistujan jäsenyhdistyksessä.
Koulutuksen osallistumismaksu on 50 €. Ota yhteyttä omaan jäsenyhdistykseesi tai muuhun
taustaorganisaatioosi (esim. työllistävä taho), jotta organisaatio maksaisi tämän maksun. Osallistumismaksu
laskutetaan koulutuksen jälkeen.
Viimeinen ilmoittautumispvm: 15.12.2014. Ilmoittautuminen on sitova. Koulutukseen mahtuu rajallinen
määrä henkilöitä. Osallistujat valitaan hakemusten perusteella. ADHD-liitto vahvistaa osallistumisesi
ilmoittautumisajan umpeuduttua. Peruutukset tulee tehdä viimeiseen ilmoittautumispäivään mennessä,
myöhemmin tehtävistä peruutuksista (ilman lääkärintodistusta tms.) peritään puolet osallistumismaksusta
suoraan ilmoittautuneelta.
Muuta: Ennakkotehtävän ohjeistus lähetetään koulutukseen valituille osallistumisvahvistuksen yhteydessä.
Koulutuspäivien ohjelma ja materiaalit lähetetään osallistujille myöhemmin. Koulutuksen sähköisenä
työskentelyalustana/materiaalipankkina käytetään koulutukselle luotavaa suljettua Facebook-ryhmää.
Huom: ADHD-liitto pidättää oikeudet ohjelmamuutoksiin.
Lisätietoja: ADHD-kokemusosaajaverkosto käyntiin! -projekti, ADHD-liitto ry, Essi Jäntti, [email protected] tai puh. 050 378 0707
Koulutuksen tarkemmat tiedot ja hakulomake löytyy liiton verkkosivuilta osoitteesta:
www.adhd-liitto.fi/node/1014.
9
4/ 2 0 14
Adhd:n huomiointi suoma
Adhd on kerännyt runsaasti huomiota useimmissa länsimaisissa koulujärjestelmissä viimeisen
15 vuoden aikana. Diagnosoitujen oppilaiden määrä on lisääntynyt nopeasti ja varsinkin erityisopetuksen puolella on kehitetty erilaisia tukimuotoja. Aikaisemmin tarkkaavuuden ja yliaktiivisuuden ongelmista kärsivät oppilaat leimattiin helposti tunne-elämältään häiriintyneiksi tai
käytöshäiriöisiksi.
P
erusopetuslaki ja Käypä hoito
-suositus ovat yhtä mieltä siitä,
että adhd-oireisia lapsia tulee
tukea koulussa. Käypä hoito -suosituksen mukaan tukea olisi saatava adhd-tyyppisten oireiden vaikeuttaessa
koulutyötä, eikä diagnoosia tarvittaisi tukitoimien aloittamiseksi. Käypä
hoito -suositus tarjoaa myös ohjeistuksia, miten koulu voi mahdollisimman tehokkaasti puuttua tilanteeseen
adhd-oireisen oppilaan vaikeuksien
ilmaantuessa. Myös perusopetuslain
periaatteisiin kuuluu, että tukea on
saatava tarpeen perusteella, ei niinkään diagnoosin.
4/ 2 0 14
Toteutuuko tuki?
Koska kumpikin adhd-oireisen oppilaan tukea kouluissa ohjaava dokumentti on vahvasti tarveperusteisen
tuen kannalla, tarjoavat ne hyvän
pohjan näiden oppilaiden tukemiseen kouluissa. Vielä ei ole julkaistu
yhtään tutkimusta tuen toteutumisesta kouluissa, ja onkin todennäköistä, että tuen määrässä ja laadussa
on huomattavaa vaihtelua koulujen
välillä. Yksi syy vaihteluun on varmastikin se, että ongelmatilanteisiin
puuttumista ei normaalisti opeteta
tai harjoitella mitenkään opettajankoulutuksessa. Oman kiinnostuksen
10
pohjalta tuota harjoittelua on kyllä
mahdollista sisällyttää opiskeluihin.
Toiseksi Suomessa on totuttu siihen,
että erityisopettajat tarjoavat tukea
oppilaille haastavissa tilanteissa, joka
saattaa johtaa siihen, ettei tapauskohtaisia luokkahuoneessa tehtäviä tukitoimia hyödynnetä niin hyvin kuin
mahdollista.
Vaikka adhd-diagnoosien määrä
kouluikäisillä lapsilla on kasvanut,
niin kouluihin ja tukitoimiin liittyviä tutkimuksia on vähän. Samoin
kuin tutkimuksia opettajien asenteista ja tietämyksestä adhd:n suhteen.
laisessa perusopetuksessa
Adhd:n esiintyvyyttä ja erityisopetuksen piirissä olevien adhd-oireisten
oppilaiden määrää verrattaessa, voidaan olettaa, että tämä oppilasryhmä
ei pääse tarpeeksi usein tuen piiriin.
Vaikka osa näistä oppilaista voi
pärjätä hyvin normaalissa luokassa
opettajan tuella, niin näin asianlaita
ei aina ole. Jokseenkin varmoja voidaan olla myös siitä, että opettajat
tarvitsevat enemmän adhd-aiheisia
koulutuksia työnsä tueksi. Opettajankoulutuksen perusopinnoissa tähän aihepiiriin törmätään vain silloin
tällöin. Tämä tutkimus nostaa esiin
taas sen kysymyksen, että pitäisikö
opettajien adhd-tietämystä, sekä kykyä adhd-oireisten lasten uupuneiden
vanhempien kohtaamiseen, arvioida
ja tukea sekä opettajankoulutuksessa
että myöhemmin työelämässä.
Luokanopettajat tarvitsevat
lisää tukea ja työkaluja
Erityisopettajat ja koulupsykologit
voisivat olla merkittävässä roolissa
konsultteina luokanopettajille, tukitoimia suunniteltaessa ja toteutettaessa. Perinteisesti erityisopettajat ovat
luottaneet enemmän yksilölliseen
tukeen tai pienryhmätoimintaan, ja
koulupsykologit taas psykologiseen
arviointiin. Adhd-oireisten oppilaiden hyötyä ajatellen voisi kuitenkin
olla järkevää, että nämä ammattilaiset
suuntaisivat osaamistaan suoremmin
luokanopettajien tukemiseen.
Tulevaisuuden haasteena voidaan
nähdä se, miten adhd-oireisten oppilaiden käyttäytymisen hallinta ja
tukeminen saataisiin mukaan opettajaksi opiskelevien perusopetukseen. Lyhyen katsauksen pohjalta eri
yliopistoissa, opettajankoulutuksen
perusopinnoissa vain hieman yli prosentti kaikista pakollisista kursseista
käsitteli käyttäytymisen hallintaa ja
oppimisvaikeuksia. Perusopetuslakiin sisältyvän uuden kolmiportaisen
tuen mallin myötä vaatimukset
luokanopettajien
erityisopetuksen
tietotaidolle ovat
lisääntyneet. Tämä taasen nostaa
esiin kysymyksen, että vastaako
opettajankoulutuksen taso tällä hetkellä vaatimuksiin, joita
tulevat opettajat
työssään kohtaavat. On ilmiselvää, että vanhempien näkemysten
tutkimisella voidaan saada arvokasta tietoa, jonka
avulla nykyisiä
koulukäytänteitä
voidaan paremmin arvioida, kuten esimerkiksi
koulun ja kodin
välisen yhteistyön
toteuttamista.
Perheen
tukeminen
tärkeää
Lopuksi todettakoon vielä, että
vaikka adhd:n koskettamissa perheissä suhteet perheenjäsenten välillä voivat olla välillä haastavia, niin
oikealla tuella esimerkiksi sisarusten
asemaa voidaan merkittävästi parantaa. Ilman tarvittavia tukitoimia
adhd-oireisen lapsen sisarukset saattavat vapaaehtoisesti jättäytyä takaalalle perheessä, koska adhd-oireinen
lapsi tarvitsee enemmän huomiota ja
tukea. Monesti sisarukset omaksuvat
perheessä huolehtijan roolin, eivätkä
näin ollen pääse nauttimaan huolehdittavan roolista. Perheen sisäisten
suhteiden tukemisen tärkeyttä ei saisi
missään tapauksessa aliarvioida, kun
11
suunnitellaan adhd-oireiselle oppilaalle tarvittavia tukitoimia koulussa.
Suomenkielisen tiivistelmän teksti
Jari Hämäläinen, tiedottaja,
ADHD-liitto ry
Alkuperäinen artikkeli: J. Honkasilta, E.
Sandberg, V. Närhi & M. Jahnukainen
(2014) ADHD in the context of Finnish basic education, Emotional and Behavioural
Difficulties, 19:3, 311-323
Artikkeli on julkaistu Emotional and Behavioral Difficulties lehden erikoisnumerossa,
joka käsittelee Pohjoimaiden erityisen tuen
käytäntöjä. Artikkeli on julkaistu nyt myös
paperiversiona, mutta sen pysyvä nettiosoite doi-järjestelmässä on: http://dx.doi.org/
10.1080/13632752.2014.883789 21.2.2014
4/ 2 0 14
Ovet auki ADHD-liittoon
Lokakuun toiseksi viimeisenä päivänä ADHD-liiton uudessa toimistossa Helsingin Malminkartanossa ovet kävivät tiuhaan. Kesän lopussa Kuntoutussäätiön talon kolmanteen kerrokseen muuttanut ADHD-liitto vietti avoimien ovien päivää. Mielenkiintoinen ohjelma sekä uudet toimitilat
houkuttelivat paikalle noin 100 osallistujaa.
I
ltapäivän aloitti liiton kuntoutussuunnittelija Tuuli Korhonen
luennolla lapsen adhd:stä. Hän
kertoi, mitä lasten adhd on ja miten
sitä voidaan hoitaa. Korhonen antoi
muutamia esimerkkejä, miltä adhd
lapsesta itsestään tuntuu, ja lopuksi
kertoi vinkkejä, miten adhd-oireista
lasta pystyy arjessa tukemaan. Seuraavaksi tutkija ja erityispedagogi Erja Sandberg kertoi valikoituja kohtia
väitöskirjastaan, joka käsittelee adhdperheitä.
ADHD-liitossa aikuisten vertaistuen Porina-projektin päällikkönä toimiva Kaisa Humaljoki puhui adhd:stä
parisuhteessa. Hän kertoi haasteista,
mutta myös ilosta, mitä adhd voi
tuoda parisuhteeseen. “Älä vertaile
parisuhdettasi muiden ihmisten paMikko Herranen ja Marjo Hodju
lantömistyksin ja taputuksin ja lauloi
mukana luentosalin raikuessa.
Elina Sihvola
risuhteisiin,” kuului yksi Humaljoen
vinkeistä.
Iltapäivä jatkui projektityöntekijä Essi Jäntin puheenvuorolla. Hän
esitteli ADHD-liiton projektia, jossa
muodostetaan adhd:n kanssa elävien
kokemusosaajien verkosto. Projektin
avulla ADHD-liitto pyrkii kouluttamaan ja tukemaan adhd-kokemusosaajia sekä ylläpitämään heidän
verkostoaan. Kokemusosaajien tehtävänä on lisätä etenkin ammattilaisten
adhd-tietämystä.
Iltapäivän hyväntuulisimman puheenvuoron piti muusikko Mikko
Herranen, joka on tuttu myös Voice
of Finland -ohjelmasta. Herranen
kertoi kokemuksistaan näkövammaisena. Hän halusi jakaa hyvää mieltä
ja julistaa ilosanomaa, että jos vain
uskoo omiin haaveisiin ja kykyihinsä,
pystyy tekemään mitä vain. Esittelyn
päätteeksi Herranen veti Queenin
tunnetun We Will Rock You -kappaleen. Yleisö rytmitti muusikkoa ja-
4/ 2 0 14
12
Illan viimeisen esitelmän piti psykiatrian erikoislääkäri Elina Sihvola, jonka luennon otsikko oli adhd
ja riippuvuudet. Sihvola kävi läpi
erilaisia riippuvuuksia, joihin adhdoireisilla on suurempi taipumus retkahtaa. Alkoholi-, huume- ja tupakkariippuvuuksien lisäksi lääkäri toi
esille erinäiset peliriippuvuudet sekä
jopa kahvi- ja sokeririippuvuudet.
Sihvola suosittelikin adhd-oireisia
käyttämään riippuvuuksia aiheuttavia aineita varoen tai välttämään niitä
kokonaan.
Yksi paikalle tulleista oli Jonna
Kontinen, joka on ammatiltaan lastentarhanopettaja. Hän oli saanut tiedon avoimien ovien tilaisuudesta Facebookista. Adhd on Kontiselle tuttu
aihe, sillä hän on törmännyt siihen
työssään, lisäksi hänen puolisollaan
on diagnosoitu adhd. Nyt hoitovapaalla oleva nainen epäilee, että myös
hänen kaksivuotiaalla pojallaan saattaa olla adhd. Kontinen tuntee lasten
adhd:n jo ennestään työn ja aikaisempien koulutusten kautta. Mielenkiintoisimpana hän piti adhd ja parisuhde
-luentoa, sillä aiheesta on niukasti tietoa saatavilla. Myös liiton järjestämät
sopeutumisvalmennuskurssit ja vertaistukiryhmät kiinnostivat Kontista
ja hän lupasikin ottaa niistä selvää.
“Teette älyttömän hienoa ja tärkeää
työtä,” lähetti Kontinen liitolle terveisiä.
Myös Pekka ja Anna Stenius olivat
saaneet tiedon avoimien ovien päivästä sosiaalisesta mediasta. He tulivat
kuuntelemaan luentoa parisuhteesta,
tiloihin, mistä sai napata mukaansa
esitteitä, liiton lehtiä ja muita materiaaleja. Omaa toimintaansa esittelivät
myös Pääkaupunkiseudun ADHDyhdistys, Suomen Lastenhoitoyhdistyksen ADHD-keskus, Autismisäätiö,
neuropsykiatrian terapia- ja lääkärikeskus ProNeuron sekä Merikratoksen neuropsykiatristen valmentajien
palvelu. Liitto kestitsi vieraita suolaisilla ja makeilla pikkupurtavilla sekä
glögillä. Kuhina ja puheensorina liiton toimiston käytävillä jatkui vielä
luentojen jälkeenkin.
Jonna Kontinen
sillä Pekalla on adhd. Diagnoosi tuli reisten puolisoille tarkoitettu vertaispitkän taistelun jälkeen pari vuotta tukiryhmä, mutta Helsingin ulkopuositten. Steniukset totesivat, että he lella asuvana ja työssäkäyvänä pieneivät kuulleet luennolla juuri mitään ten lasten äitinä vertaistukiryhmiin
uutta, koska ovat itsekin etsineet ak- osallistuminen on hänelle käytäntiivisesti tietoa aikuisten adhd:stä ja nössä mahdotonta. Myös puolisoiden
näin ollen monet asiat ovat jo tuttuja. sope-kurssi kiinnostaisi pariskuntaa,
He kehuivat ADHD-aikuisen selviy- mutta sinnekin on vaikea päästä, kun
tymisopasta hyväksi tiedonlähteeksi. käy töissä ja on pieniä lapsia. Pekka
Anna Steniusta kiinnostaisi adhd-oi- Stenius kiitti ADHD-liittoa hyvästä
palvelusta. Hän
Anna ja Pekka Stenius kertoi saaneensa
diagnoosin hakemisen aikana
liitosta neuvoa
ja tukea. Mies
toivoo, että liitto
jatkaisi aikuisten adhd:hen
liittyvän tiedon
levittämistä, varsinkin julkisen
terveydenhuollon puolelle.
Luentojen lisäksi vieraat saivat tutustua ADHD-liiton uusiin
13
ADHD-liiton työntekijät ovat tyytyväisiä uuteen toimistoonsa. Liiton
toiminnanjohtaja Nina Hovén-Korpelan mukaan entistä tilavammassa neuvotteluhuoneessa pystyy ottamaan
paremmin vastaan opiskelija- ja yhteistyökumppaneiden ryhmiä. Myös
liiton hallitus mahtuu mukavasti saman pöydän ääreen. Neuvottelutilassa pystyy nyt järjestämään vertaistukiryhmien tapaamisia ja suunnitteilla
on kuntoutuksen avoimien ryhmien
tapaamiset, joita ei olisi voinut järjestää liiton entisissä tiloissa. HovénKorpela on tyytyväinen myös erilliseen työpisteeseen, joka mahdollistaa
yhteistyön esimerkiksi TE-keskusten
kanssa työharjoittelijoiden tai oppisopimusopiskelijoiden ottamiseksi. Entisissä tiloissa ei olisi ollut mahdollista tarjota heille kunnollista työtilaa.
Kuntoutussäätiön talossa oleva suuri
luentosali helpottaa isompien tilaisuuksien järjestämistä. Työntekijöiden kannalta suuria plussia ovat myös
talon ruokala sekä virkistystilat.
“Uudessa paikassa on helppo tehdä
yhteistyötä sekä Kuntoutussäätiön että talossa toimivien muiden kolmannen sektorin ammattilaisten kanssa.
On matalampi kynnys osallistua heidän tilaisuuksiin ja projekteihin. Tämä on eräänlainen kumppanuustalo,”
Hovén-Korpela iloitsee.
Teksti Helin Vesala
(Helin on toiminut tiedottajana
ADHD-liitossa)
4/ 2 0 14
Aivosairaudet – kallis taakka
Millaisia kustannuksia syntyy aivosairauksista? Sairaus ja työelämä? Millaisia asioita tulee ottaa
huomioon palvelusuunnitelmassa? Muun muassa näitä asioita pohdittiin Medi-illassa.
A
ivosairaudet ovat merkittävä aivojen ongelma ja syrjäytymisen
riskitekijä. Niiden aiheuttamat
kustannukset ovat myös kova haaste
kansantaloudelle. Aivosairautta sairastavia on noin kolmannes väestöstä
kautta koko eliniän.
Aivosairauksilla tarkoitetaan sekä
psykiatrisia että neurologisia häiriöitä. Niille on tyypillistä yksilöllisen
hoidon tarve. Häiriöt kulkevat usein
käsi kädessä. Esimerkiksi aivovamma aiheuttaa pitkään jatkuvan alttiuden psykiatriselle häiriölle, kertoi
Tyksin psykiatrian professori Jyrki
Korkeila omassa puheenvuorossaan.
Aivosairaudet ovat kallein ja yleisin sairausryhmä Euroopassa, sanoi
soveltavan neurologian professori
ja HUSin neurologian klinikan osastonylilääkäri Perttu Lindsberg.
– Aivosairaudet aiheuttavat lähes
800 miljardin euron vuosittaiset kustannukset. Laskelmassa ovat mukana
psykiatriset ja neurologiset sairaudet
aivovammoista päihderiippuvuuksiin
suorine ja epäsuorine kustannuksineen. Eniten kuluja tulee mielialahäiriöistä, muistisairauksista ja psykooseista.
Tämän vuoksi on tärkeää, että
aivosairauksia ja niiden hoitoa tutkitaan. Lindsberg kantaa huolta sairaaloiden tutkimusmäärärahojen pienenemisestä.
kykyisenä säilyminen. Kuinka säilyttää työpaikkansa,
vaikka sairastaa?
Kuinka jaksaa olla aktiivinen työnhaussa? Kuinka
välttää masennus?
Nämä ovat tärkeitä
kysymyksiä sairastuneelle.
MS-potilaan puheenvuoron käyttänyt Rosa Mattila
sai ensioireensa
18-vuotiaana. Hän
sanoi
olevansa
”hankala potilas”,
sillä molekyylibiologina hän tietää
sairaudestaan. Hän
myös osaa vaatia
itselleen hoitoa ja tukea. Kaikkea
toivomaansa hän ei ole saanut, esimerkiksi fysioterapiaa, koska ”on
vielä niin terve.” Maisterin koulutuksella Rosa on saanut töitä – hänen
onnekseen esimiehet ovat lääkäreitä,
jotka osaavat suhtautua oikein MSsairauteen.
Aivosairauksien hyvä hoito ja kuntoutus ovatkin avainasemassa, kun
tavoitteena on työllistyminen ja työ-
Asiakkaan etu, mielipide ja toivomukset sekä hänen yksilöllinen
avun tarpeensa sekä elämäntilanne
kokonaisuudessaan on otettava huomioon laadittaessa tukea tarvitsevan
henkilön palvelusuunnitelmaa, totesi
neuvotteleva virkamies Jaana Huhta
sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Palveluiden tulee muodostaa kokonaisuus, joka turvaa vammaisen
tai pitkäaikaissairaan osallistumisen.
– Palvelutarpeen arvioinnissa, palvelusuunnittelussa ja päätöksenteossa
korostuu monialainen osaaminen ja
asiakkaan osallistumisen sekä eri toimijoiden yhteistyö. Haasteena suun-
4/ 2 0 14
14
Aivosairauksien epäsuoria kustannuksia lisää vaikea työllisyystilanne.
– Aivosairaan on nyt vaikea päästä
töihin, sanoi kliinisen epileptologian
professori Reetta Kälviäinen Itä-Suomen yliopistosta.
nitelmaa tehtäessä voi olla se, kuinka
asiakasta kuullaan, jos se edellyttää
vaihtoehtoista kommunikointitapaa,
Jaana Huhta totesi.
Syyskuun alussa järjestetyn Mediillan ohjelmassa oli myös paneelikeskustelu, jossa mukana oli sosiaali- ja
terveysministeriön, lääkkeiden hintalautakunnan sekä lääkärikunnan
edustajia. Ilta oli tarkoitettu terveydenhuollon vaikuttajille, päättäjille ja
aivosairauksia hoitaville lääkäreille.
Tapahtuman järjesti Mediuutiset yhteistyössä Neurologisten vammaisjärjestöjen, Suomen Aivosäätiön ja
Suomen Aivot ry:n kanssa. Illan järjestelyissä mukana olivat myös Biogen Idec, Genzyme ja Novartis.
Teksti Päivi Seppä-Lassila
Viestintäpäällikkö
Aivoliitto ry
kirja-arviot
Lukulampun valossa
Päivi Hamarus-Pekka Kanervio-Laila Landén-Seppo Pulkkinen (toim.)
Huuto!
Lasten ja nuorten hyvinvoinnin puolesta
PS-kustannus (2014)
Kirja ”Huuto” kuvaa elävästi ja erilaisista näkökulmista kohtaamisia nuorten kanssa,
tilanteissa, jotka jokaiselle nuorelle ovat tulleet tutuiksi tavalla tai toisella. Jos omakohtainen kokemus puuttuu, on kaverin kokemuksista syntynyt erilaisia vaikutelmia,
joita on aihettakin pureksia ja miettiä, mikä mättää.
Nuorten kanssa toimii päivittäin suuri joukko ammattilaisia, mutta onkin ehkä syytä
kysyä, kuinka ammattillisesti he toimivat. Kuuluuko nuorten ääni todella ja olemmeko
valmiita kohtaamaan nuorten tarpeita, riippumatta siitä, minkälaiset heidät lähtökohtansa elämässä ovat.
Yhteiskuntamme on jatkuvassa muutostilassa ja muutosten suunta ja vaikutukset ovat
tärkeässä roolissa nuortemme tulevaisuutta viitoittaessamme. Kun tiedostamme yhteisen huolemme, on myös helpompi tarttua epäkohtiin ja lähteä yhdessä miettimään,
kuinka jokainen pienikin muutos voi olla alku jollekin suuremmalle, joka voi muuttaa
monen nuoren tilanteen parempaan suuntaan. Nuoret eivät pysty yksin tilanteeseensa
vaikuttamaan, vaan he tarvitsevat meitä aikuisia kulkemaan aidosti heidän rinnallaan
ja auttamaan yli vaikeidenkin haasteiden.
Lotta Uusitalo-Malmivaara (toim.)
Positiivisen psykologian voima
PS-kustannus (2014)
Positiivinen psykologia on varsin nuori tieteenlaji maassamme. Tutkimus on kiistatta
osoittanut sen, että jokaisesta ihmisestä löytyvien vahvuuksien avulla jokaisen meistä
on mahdollista koota oma elämämme palapeli niin, että tärkeiden kulma- ja reunapalojen sisään saamme koottua ehjän, omannäköisen elämäntarinamme. Palapelimme ei
rakennu yksilötyönä, vaan kokoamme sitä jatkuvassa vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa.
Kirja jakaantuu neljään erilliseen osaan. Jokaisen osan kirjoittajakunta koostuu suomalaisista tutkijoista ja oman alansa merkittävistä vaikuttajista, jotka tuovat lukijan
pohdittavaksi paitsi oman tutkimustyönsä, myös omien kokemustensa kirjon hyvin laajasti.
Kirjassa viehättää elämänkaariajattelu. Eri elämänvaiheissa painottuvat tietyt asiat,
mutta näiden asioiden välillä on selkeä yhteys, jota tulee koko elämänkaaren ajan ylläpitää ja huoltaa, jotta voisimme ja jaksaisimme paremmin. Tähän huolto- ja ylläpitotyöhön saamme positiivisen psykologian tutkimuksen kautta toimivia työkaluja.
Positiivisen psykologian voima -kirja ei ole kiireisen lukijan kirja. Jokaisen artikkelin
jälkeen on välttämätöntä pysähtyä ja miettiä yhtymäkohtia jo elettyyn ja koettuun elämään, positiivisen muutoksen mahdollisuutta unohtamatta.
Kirja-arviot Teija Jalanne, hallitus, ADHD-liitto ry
15
4/ 2 0 14
Tarina kuntoutussuunnittelijasta,
joka jäi äitiyslomalle
O
lipa kerran Henna. Henna oli
koulutukseltaan kasvatustieteiden maisteri ja hän halusi työn,
jonka kokisi merkitykselliseksi. Nähtyään ADHD-liiton rekrytointi-ilmoituksen, koki hän valaistumisen hetken: tässä olisi hänen unelmiensa työ!
Ja niin kävi, että Henna tuli valituksi
järjestösuunnittelijan äitiysloman sijaiseksi. Aika kului, lumet tulivat ja
sulivat, puut kasvoivat ja siinä sivussa Henna oppi paljon uutta adhd:stä ja
siitä maailmasta, jossa elämme.
Kun aikaa oli kulunut reilu vuosi,
huomasi Henna siirtyneensä ADHDliitossa toisiin tehtäviin. Hänestä oli
tullut kuntoutussuunnittelija. Tämä
ilahdutti naista kovasti! Tuolloin elettiin vuosien 2013 ja 2014 taitetta. Samoihin aikoihin RAY välitti käskyn,
jonka mukaan kaikki sopeutumisvalmennuskurssien majoitus- ja ravitsemuspalvelut olisi kilpailutettava.
Kilpailutus tulisi toteuttaa Hilmassa.
Pian Henna ja hänen maanmainio
kollegansa Tuuli kommunikoivat
keskenään kielellä, jonka tunsivat
heidän heimostaan vain harvat. Puitejärjestelysopimus, minikilpailutus
ja JYSE olivat termejä, jotka herättivät hämmennystä heissä, jotka kuulivat naisten pohtivan laatupisteiden
määrittymistä tai palvelunkuvauksen
yksityiskohtia. Monien vauhdikkaiden käänteiden jälkeen, tämä kilpailutuksesta kertova luku sai onnellisen
lopun.
Kun kilpailutuksesta kertova tarinan pätkä oli saatu päätökseen, oli
Hennan ja Tuulin aika siirtyä seuraavien seikkailujen pariin. Heillä
molemmilla oli palava halu kehittää
liiton sopeutumisvalmennustoimintaa. Monien keskustelujen, kulmien
kurtistelujen ja naurun purskahdusten
jälkeen idea alkoi hahmottua. Naiset
keksivät, että vuosi 2015 tulisi ole4/ 2 0 14
maan vuosi, jolloin ADHD-liitto
pilotoisi ensi kertaa omat avomuotoiset sopeutumisvalmennuskurssinsa. Miten jännittävää! Avokurssien myötä ADHD-liitto tavoittaisi
myös heidät, jotka eivät syystä tai
toisesta voisi osallistua perinteisille, laitosmuotoisille kursseille.
Kuva tulevaisuudesta sai uusia,
kauniita sävyjä.
Ja mikä olikaan Hennan mielestä
parasta uudessa toimenkuvassaan
kuntoutussuunnittelijana? Vastaus
oli yksinkertainen: sopeutumisvalmennuskurssit! Miten upeita
ihmisiä hän kursseilla tapasikaan!
Kurssien myötä Hennan tarina sai
syvyyttä ja sisältöä: miten murheellisia olivatkaan ne murheelliset hetket ja miten iloisia ne iloiset hetket,
joita hän kuntoutujien rinnalla koki.
Oliko tämä kaikki totta vai elikö
Henna keskellä satua?
Tottahan tämä tarina on. Hetkenä,
jona tätä lehteä luet, on Hennan tarina edennyt lukuun nimeltä ’Henna
ja äitiysloman ensihetket’. Hennan
tähänastisen tarinan jännittävimmät
hetket alkanevat vuoden vaihteessa,
jolloin esikoisen odotetaan syntyvän.
Tarinan edetessä selviää, miten kirjaoppineen kasvatustieteilijän käy, kun
hänen oma hellanlettasensa heittäytyy ensikerran lattialle kaupan karkkihyllyjen edessä tai ilmoittaa ”Äiti
on tyhmä.” Henna suhtautuu tulevaan
kuitenkin luottavaisin mielin ja odottaa hymyssä suin kohtaamistaan lapsosensa kanssa.
Vaikka Henna siirtyi äitiyslomalle
mielellään, jäi hänen mieltään kutkuttamaan muutama työasia. Haikeudella hän mietti muun muassa sitä, ettei
olisi läsnä todistamassa ADHD-liiton
ensimmäisiä avomuotoisia sopeutu16
Tuuli ja Henna
misvalmennuskursseja. Kuten hän
oli rakkaan kollegansa Tuulin kanssa
aiemmin visioinut, kurssit tultaisiin
pilotoimaan vuonna 2015 Helsingissä. Haikeuden tunne oli kuitenkin
puhdas sellaisenaan. Henna ei tuntenut huolta tulevasta, sillä hän tiesi,
että Tuuli ja äitiysloman sijaiseksi
palkattu Kaisa tulisivat luotsaamaan
yhteiset visiot kunnialla läpi!
Tämä tarina ei ole sen pituinen se.
Tarina tulee saamaan jatkoa. Ennemmin tai myöhemmin edessä on luku
’Henna palaa töihin innostuneena’.
Siihen saakka,
Lämmin kiitos yhdessä koetusta
mahtaville työkavereilleni ja teille
muille, joiden kanssa polut ovat kohdanneet! Kaunista joulun odotusta ja
kaikkea hyvää alkavalle vuodelle!
Nähdään taas!
Ystävällisin terveisin,
Henna Niskala,
kuntoutussuunnittelija,
ADHD-liitto ry
Kuva Kaisa Humaljoki
sopeutumisvalmennuskurssit
2015
Kaipaatko tietoa adhd:stä, tukea ja uusia ystäviä?
Tule sopeutumisvalmennuskurssille!
ADHD-liiton sopeutumisvalmennuskurssit keväällä ja kesällä 2015
Tukea omaisille -viikonloppukurssi
Kurssi vanhemmille, joiden adhd-oireinen lapsi on varttunut aikuiseksi
Aika: 13.–15.2.2015
Paikka: Kurssikeskus Högsand, Lappohja
Hinta: 40 € / hlö
Ilmoittautumisaika päättyy: 15.1.2015. Ilmoittautuminen [email protected]
Kurssilla vanhemmat saavat tietoa adhd:stä ja kuntoutuksesta. Yhteisten kokemusten jakaminen auttaa
löytämään uusia keinoja arkeen. Kurssin tavoitteena on lisätä omaisten hyvinvointia tunnistamalla omia
voimavaroja ja vahvistamalla niitä.
Voimaa arkeen! -kurssi yli 30- vuotiaille adhd-oireisille aikuisille (5vrk)
”Tajusin, että minulla on
paljon vahvuuksia, vaikka
niitä ei huomaa välttämättä
ollenkaan arjen sähellyksen ja
“saamattomuuden” keskellä.”
Aika: 9.–13.3.2015
Paikka: Kurssikeskus Högsand, Lappohja
Hinta: 60 € / hlö
Hakuaika päättyy: 20.1.2015
Voimaa arkeen -kurssi on aikuisten arjen- ja elämänhallinnan kurssi. Se on tarkoitettu yli 30-vuotiaille
adhd-oireisille aikuisille. Kurssien päätavoitteena on vahvistaa kuntoutujien itsetuntemusta ja edistää
heidän elämänhallinnan taitojaan. Kurssilla työstetään myös vuorovaikutustaitoja.
”V
oh erta
jei ist
Tunteella! -parisuhdekurssi adhd-oireisille aikuisille (5vrk)
st ue
tun ukse n, k
Kurssi parisuhteessa eläville adhd-oireisille henkilöille ja heidän puolisoillensa
tuu n a urs
Aika: 13.–17.4.2015
pa vull sin
re a t tar
Paikka: Kurssikeskus Högsand, Lappohja
mm ul jo
all eva am
Hinta: 60 € / hlö
e.” isu an
Hakuaika päättyy: 20.1.2015
us
Parisuhdekurssin tavoitteena on lisätä tietoa adhd-oireiden vaikutuksista arkeen ja ihmissuhteisiin sekä
tukea puolisoiden keskinäistä yhteistyötä ja vuorovaikutustaitoja.
17
4/ 2 0 14
sopeutumisvalmennuskurssit
2015
Töpinää! -perhekurssi 5-7-vuotiaalle adhd-piirteiselle lapselle ja hänen
perheelleen (5vrk)
”L
to aps
isi el
Aika: 1.-5.6.2015
in le
”e oli
Paikka: Liikuntakeskus Pajulahti, Nastola
ril tä
ai rk
Hinta: 80 € / perhe
sii eä
n” ä
Hakuaika päättyy: 7.4.2015
la tutu
ps st
iin ua
Töpinää! -perhekurssi 5-7-vuotiaalle adhd-piirteiselle lapselle ja hänen
.”
perheelleen (5vrk)
Aika: 22.–26.6.2015
Paikka: Liikuntakeskus Pajulahti, Nastola
Hinta: 80 € / perhe
Hakuaika päättyy: 7.4.2015
Perhekursseilla huomioidaan sekä vanhempien, adhd-oireisten lasten että heidän sisarustensa tarpeet.
Perhekurssien tavoitteena on lisätä vanhempien tietämystä adhd:stä ja sen hoidosta, tarjota vanhemmille
tukea kasvatustyössä sekä vahvistaa kunkin kurssille osallistuvan hyvinvointia.
UUTUUS! ADHD-liiton avomuotoiset
sopeutumisvalmennuskurssit!
Jyvä-kurssi, Add-oireisten aikuisten (yli 18-vuotiaat) ryhmä (8 iltaa)
U
Aika: ti 3.2., 10.2., 17.2., 24.2., 3.3., 17.3., 24.3. ja 31.3.2015 klo 16–18.30
ut
uu
Paikka: ADHD-liiton toimisto, Pakarituvantie 4, Helsinki
s
Hinta: 20 € / hlö
Hakuaika päättyy: 15.1.2015
Kurssi on tarkoitettu yli 18-vuotiaille aikuisille, joilla on add-oireita. Tapaamiskerroilla käsitellään
seuraavia asioita:
- Aikuisen add
- Hoitomuodot
- Elintapojen merkitys (ruokavalio, liikunta, uni ja stressi)
- Arjen struktuurit ja apuvälineet
- Diagnoosin saaminen aikuisiällä ‒ hyväksyminen ja muutos
- Add:n merkitys ihmissuhteissa
- Add ja työelämä
- Yhteisön tuki
Strategia-ryhmä 4-12-vuotiaiden lasten vanhemmille (5 arki-iltaa)
Uu
t
uu
Kurssi on tarkoitettu adhd-diagnoosin saaneiden lasten vanhemmille
s
Aika: ti 28.4., 5.5., 12.5., 19.5. ja 26.5. klo 17–20.30.
Paikka: ADHD-liiton toimisto, Pakarituvantie 4, Helsinki
Hinta:20 € / hlö
Hakuaika päättyy: 7.4.2015
Kurssin sisältö ja toteutus nojautuvat ruotsalaiseen Strategi-menetelmään. Viiden tapaamiskerran aikana
pureudutaan seuraaviin teemoihin:
- perustietoa adhd:stä
- vanhemmuusroolin vahvistaminen sekä lasten ja perheen arjen helpottaminen
- menetelmiä positiivisen käytöksen tukemiseksi
- välineitä ongelmakäyttäytymisen ehkäisemiseen ja hallintaan
- yhteisön tukiverkostot ja palvelut
4/ 2 0 14
18
sopeutumisvalmennuskurssit
2015
Valintaperusteet ja ohjeet,
kuinka hakea kursseille
E
llei toisin ole mainittu, emme
edellytä adhd-diagnoosia ja
kurssit on tarkoitettu sekä adhdettä add-oireisille (ja heidän omaisilleen).
Kuntoutujavalinnoissa
huomioidaan:
- adhd-oireet esim. toimintakykyä hankaloittavia tarkkaavuuden säätelyn,
toiminnanohjauksen, oppimisen tai käyttäytymisen haasteita
- kuntoutustarve ja motivaatio kurssille
- etusijalla he, jotka eivät ole aikaisemmin olleet adhd-oireisten sopeutumisvalmennuskursseilla.
Aikuisten
kuntoutujavalinnoissa
huomioidaan lisäksi:
- ei ympärivuorokautisen tuen tarvetta
- ei akuuttia päihdeongelmaa
- kurssikohtaiset kriteerit, mm. parisuhde
tai ikä. Ikärajat eivät ole ehdottomia,
joten hiukan alle tai yli ikärajan olevat
kuntoutujat voivat hakea kursseille.
Hakukäytännöt vaihtelevat
kursseittain
Tukea omaisille -viikonloppukurssi: Ilmoittautumiset osoitteeseen [email protected] Mainitse viestissä yhteystietosi ja kerro lyhyesti,
miksi haluat kurssille.
Voimaa arkeen -, Tunteella- ja
Töpinää-kurssit: Täytä hakemuslomake, jonka löydät osoitteesta
www.adhd-liitto.fi/tukea/adhd-liiton-sopeutumisvalmennuskurssit/
kursseille-hakeminen ja palauta se
hakuajan päättymisaikaan mennessä
osoitteeseen Kuntoutus, ADHD-liitto
ry, Pakarituvantie 4, 00410 Helsinki.
Kuntoutujavalinnat tekee ADHDliiton kuntoutusvaliokunta. Näille
kursseille osallistujat voivat hakea
Kelalta sopeutumisvalmennuskurssin
ajalta kuntoutusrahaa ja matkakulukorvausta.
soittamalla numeroon 045 657 7876
tai 050 400 6478 tai laittamalla viestiä osoitteeseen [email protected] Kuntoutussuunnittelijat ovat
sinuun yhteydessä kurssivalintaan
liittyen.
Huom. Kevään Jyvä-kurssi on tarkoitettu add-oireisille aikuisille. Strategia-ryhmään otetaan mukaan vain
vanhempia, joiden lapsella adhd on
diagnosoitu.
Mistä lisätietoa?
Lisätietoa kursseista ja niille hakemisesta löydät osoitteesta:
www.adhd-liitto.fi/kurssit2015. Jos
sinulla on jotain kysyttävää, kuntoutussuunnittelijat auttavat mielellään
sähköpostitse:
[email protected] tai
puhelimitse 045 657 7876 ja 050 400
6478.
Jyvä-kurssi ja Strategia-ryhmä:
Mikäli kiinnostuit kurssista, ota yhteyttä kuntoutussuunnittelijaan joko
Kuvat ADHD-liitto ry / kuntoutus
19
4/ 2 0 14
iPadista tukea
kommunikointiin?
Teknologian monet mahdollisuudet ovat saavuttaneet myös erityistä tukea tarvitsevien lasten ja
nuorten kuntoutuksen ja -opetuksen. Toimiva kommunikaatio on yksi tärkeimmistä tavoitteista
kielellisen erityisvaikeuden sekä autismin kirjon lasten ja nuorten kuntoutuksessa.
K
ommunikointisovellusten ja
muiden tavoitteellisten kuntoutusta tukevien sovellusten hankinnassa tulee muistaa yksilöllinen
sopivuus niiden käyttäjille. Lisäksi
pelkkä tabletin ja kommunikointisovelluksen käyttö ei ole toimivaa kommunikaatiota. Kommunikaatioksi ja
vuorovaikutukseksi se muuttuu, kun
laitteita käytetään yhdessä muiden ihmisten kanssa. Mikäli kommunikointisovellus tukee tätä vuorovaikutusta,
eikä toimi pelkästään viestialustana,
on sovelluksen käytölle perusteita.
Mielekkään ja asianmukaisen sovelluksen löytäminen useiden sovellusten joukosta ei ole useinkaan helppoa.
Muutamia perusasioita on hyvä
pitää mielessä, kun pohditaan kommunikointisovellusta puhetta tukevana tai korvaavana menetelmänä.
Sovellukseen pitäisi voida tuoda
sovelluksen sisäisen kuvakirjaston
lisäksi tabletin ja älypuhelimen kameralla otettuja kuvia sekä verkkosivuilta löytyneitä kuvia. Solujen (kuva
+ sana -painike) määrää pitäisi pystyä säätämään yksilöllisesti sopivaksi. Kommunikointisovelluksen tulisi
tukea suomenkielistä, Acapela Groupin kehittämää Sanna-puhesynteesiä.
Myös mahdollisuus oman puheen äänittämiseen on tärkeää. Puhesynteesiä miesäänellä ei ole saatavilla kuin
iPadin Clarospeak-sovelluksessa. Tämä on iso puute. Tosin Sanna-ääntä
voidaan säätää kuulostamaan lapsen
tai miehen ääneltä äänenkorkeutta
säätämällä.
Toinen pulma on se, etteivät esimerkiksi iPadeihin saatavilla olevat
4/ 2 0 14
sovellukset osaa taivuttaa suomen
kieltä oikein. Viestiriville, johon
käyttäjä kokoaa viestin sana sanalta
tai kuva kuvalta, muodostuu lause
perusmuodossa olevista sanoista, esimerkiksi: ”Minä mennä koulu.”
dittava tabletin ja sen sovellusten
päivittämisestä sekä siitä, että tabletti pysyy ominaisuuksiltaan ajanmukaisena. Tietoturva ja siihen liittyvät
haasteet vaihtelevat myös laitteittain.
Kaikki käyttäjät eivät tarvitse kuvaa ja sanaa, vaan pelkkä tekstisisältö
riittäisi. Samaan soluun tulisikin pystyä sijoittamaan useampi tekstirivi,
jolloin käyttäjä voi kommunikoida
lausetasoisesti.
Kehitysvammaliiton Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskuksesta
Tikoteekistä on saatavilla ajankohtaista tietoa puhetta tukevasta tai
korvaavasta kommunikoinnista sekä tietoteknisistä mahdollisuuksista
tukea kommunikointia. Tikoteekin
verkkosivuilla papunet.net/tikoteek-
Laitteesta riippumatta on huoleh20
Sovellusten vertailua
ki/ esitellään varsin kattavasti erilaisia tabletteihin soveltuvia kommunikointisovelluksia.
iPadille (ios) ladattavia kommunikointisovelluksia ovat muun muassa
GoTalk Now, TalkTablet FI ja Widgit
Go. Näistä TalkTablet FI ja Widgit Go
ovat saatavissa myös Android-sovelluksina. Windows 7- ja 8 -tabletteihin
on saatavilla muun muassa Speaking
Dynamically Pro (TAIKE-taulusto).
iPad-sovelluksista GoTalk Now
ja TalkTablet FI ovat ominaisuuksiltaan samankaltaiset. Molemmissa on
suomenkielinen puhesynteesi sekä
mahdollisuus äänittää omaa puhetta.
Sovellukset mahdollistavat yksilöllisen käytön ja ne huomioivat käyttäjän
kommunikointitaitojen tason. Sovelluksen käyttäjä voi rakentaa itselleen
erilaisiin tilanteisiin soveltuvia taulustoja. TalkTablet FI -sovelluksen
erityisominaisuutena on helppo ja
nopea päivitys, muokkausmahdollisuus sekä chat-ominaisuus ohjelman
sisällä.
Uusin suomenkielinen, päivitetty kommunikointisovellus on keväällä 2014 ilmestynyt Widgit Go
-kommunikointisovellus. Sovellus
on saatavissa sekä iPadille (ios) että
Android-alustoille. Suomenkielisyys
helpottaa muun muassa ohjelman valikon käyttöä, uusien kuvapohjien rakentamista ja muokkausta sekä laajan
kuvapankin käyttöä. Sovelluksessa
on suomenkielinen puhesynteesi ja
sen viestiriviä voidaan käyttää sanaja lausetasoiseen viestintään.
Omassa työssäni ohjaavana opettajana olen kuullut hyvää palautetta
myös Widgit Go -sovelluksen monikäyttöisyydestä. Sovellus mahdollistaa toimintaohjeiden, sosiaalisten tarinoiden ja kalenterin rakentamisen.
Erinomainen ominaisuus on myös se,
että sovellukseen rakennetut tiedostot
voi lähettää sähköpostitse pdf-tiedostoina.
Edistyksellisin kommunikointi-
ohjelmista lienee TAIKE-taulusto,
jota voidaan käyttää Windows 7- ja
8 -laitteissa. Se on laaja ja monipuolinen kommunikointitaulujen kokonaisuus. TAIKE-tauluston voi saada
lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä ja sen käyttöönotto edellyttää
Tikoteekin asiantuntijoiden ohjausta ja koulutusta niin lähihenkilöille
kuin ammattihenkilöstöllekin. Osaksi
tämän vuoksi se on muihin kommunikointisovelluksiin verrattuna hyvin
kallis.
muistiinpanot, netti, laskin, aikataulut, kamera, musiikki, hälytykset
ja muistutukset ovat älypuhelimien
ja tablettien perussovelluksia, jotka tukevat käyttäjien arjenhallintaa.
Niiden käytön on todettu lisäävän
itsenäisyyttä, antavan kognitiivista
tukea, parantavan itseluottamusta ja
vähentävän stressiä. Mutta mitä tehdä, jos laite ei toimi? Tekniikan rinnalle tarvitaan myös käyttötukea ja
seurantapalavereita, joissa voitaisiin
arvioida sovellusten käytettävyyttä.
TAIKE-taulustossa on valmiina
useita erilaisia taulustoja, sanoja ja
ilmaisuja, jotka ovat muokattavissa
yksilöllisten tarpeiden mukaan. Niiden suunnittelussa on otettu huomioon muun muassa eri keskustelutilanteisiin liittyvät aiheet, kysymykset,
vastaukset ja kommentit. Taulusto
mahdollistaa sujuvan ja spontaaninen
osallistumisen keskusteluun. TAIKEtaulusto osaa taivuttaa käyttäjän valitseman merkkijonon kieliopillisesti
sujuvaksi suomen kieleksi. Sitä voidaan käyttää myös kielellisessä harjoittelussa tukemaan kielellisen tietoisuuden, lauseen muodostamisen,
sanojen luokittelun, vuorottelun ja
keskustelutaitojen kehittymistä.
On hyvä tutustua sovelluksiin,
opetella tablettien käyttöä ja arvioida
käyttökokemuksia ennen kuin lähtee
hankkimaan esimerkiksi arvokkaita
kommunikointisovelluksia. Käyttökokemuksista saa arvokasta tietoa
myös internetin asiantuntijasivustoilta sekä facebook-ryhmistä.
Tekniikka apuna arjessa
Tabletit ja älypuhelimet mahdollistavat myös paljon muuta kuin
vain kommunikoinnin tuen ja kuntoutuksen. Kalenteri, sähköposti,
tekstiviestit, kartat, gps, osoitekirja,
21
Teksti Tero Kujala
Tero Kujala työskentelee ohjaavana
opettajana Oppimis- ja
ohjauskeskus Onervassa. Hänellä
on pitkä työkokemus autismin kirjon
henkilöiden kanssa työskentelystä
myös lastentarhanopettajana ja
erityisluokanopettajana.
Lähteet:
10. Autism-Europe International Congress
26.–28.9.2013, Budapest
papunet.net/tikoteekki
Tikonen 1–2/2014
4/ 2 0 14
Selkokieli – miksi sitä tarvitaan?
Suomessa on tällä hetkellä noin viisi tuhatta heikkoa lukijaa jokaisessa ikäluokassa. Tämä tarkoittaa, että Suomessa on 45 000 lasta, joilla on lukemisessaan vaikeutta.
E
i ole kuitenkaan syytä paniikkiin, sillä kansainvälisessä neljäsluokkalaisten lasten lukemista mittaavassa PIRLS-tutkimuksessa
suomalaisten lasten lukutaitopisteet
ovat edelleen toiseksi parhaat yhdessä Venäjän kanssa. Edelle meni vain
Hongkong. Vertailussa oli mukana
kaikkiaan 45 maata.
Mutta huoleen alkaa olla syytä siksi, että samaisen tutkimuksen mukaan
suomalaislasten lukemismotivaatio
ja sitoutuminen lukemiseen ovat vertailumaiden heikompia. Lisätietoa
tutkimuksesta löytyy Jyväskylän yliopiston verkkosivulta ktl.jyu.fi/pirlstimss/pirls/tulokset.
Selkokielinen kirjallisuus on osaltaan auttamassa ja tukemassa niitä
henkilöitä, joiden on jostain syystä
hankalaa keskittyä yleiskielellä kirjoitettuun materiaaliin. Selkokieli on
mukautettu sisällöltään, sanastoltaan
ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi.
Se on suunnattu ihmisille, joilla on
vaikeuksia lukea tai ymmärtää yleiskieltä.
vaa. Iän myötä lisääntyvät myös
muistisairaudet, afasia ja muista syistä johtuvat vaikeudet lukea tavallisia
tekstejä.
siä sanoja ja teksti on rytmitetty yleiskieltä lyhyempään ja selkeämpään
muotoon. Tämä sama pätee myös
osaan autismin kirjon henkilöistä.
Yksi syy selkokielisen kirjallisuuden tarpeen lisääntymiseen on se, että
itsenäinen elämä ja asuminen on nykyisin mahdollista monille sellaisille
ihmisille, jotka aikaisemmin elivät
laitoksissa. Voidakseen elää itsenäisesti he tarvitsevat tietoa monista
arkielämän asioista ja yhteiskunnan
toiminnasta.
Selkokielestä hyötyvät myös henkilöt, joilla on ongelmia hahmottamisessa, tarkkaavaisuudessa ja keskittymisessä. Adhd:n esiintyvyys on
Suomessa noin 5 % ikäluokasta. Se
tarkoittaa, että jokaisessa koululuokassa on vähintään yksi lapsi, jolla
on adhd.
Kielellisen erityisvaikeuden esiintyvyys on noin 5–7 % jokaisesta
ikäluokasta. Henkilön, jolla on kielellinen erityisvaikeus, on helpompi
lukea tekstiä, jossa ei ole vierasperäi-
Selkokieli sopii monille
Viime vuosina kiinnostus selkokieltä kohtaan on kasvanut. Siihen
on monta syytä. Selkokeskuksen tekemän arvion mukaan selkokielen
tarvitsijoita on Suomessa yli puoli
miljoonaa eli noin 10 % väestöstä.
Suomessa asuu yhä enemmän ihmisiä, joille suomi ei ole äidinkieli.
Maahanmuuttajia on tällä hetkellä
Suomessa lähes 300 000. Selkokieli
auttaa heitä suomen kielen oppimisen
alkuvaiheessa.
Suomen ikärakenne muuttuu ja
iäkkäiden suomalaisten määrä kas4/ 2 0 14
22
Suurella osalla adhd:n omaavista
ei ole oppimisvaikeuksia, mutta heillä on silti usein vaikeuksia koulussa.
Alisuoriutuminen suhteessa kykyihin
seuraa keskittymisen ja tarkkaavaisuuden vaikeudesta. Kun tekstiä on
julkaistiin selkokielinen sosiaalisten
taitojen opas Pärjää porukassa. Kaikki oppaat ovat runsaasti kuvitettuja ja
sisältävät yksityiskohtaisia ja selkeitä
ohjeita, jotka lukijan on helppo ymmärtää ja sisäistää.
Uusin kirja on Saku, spesiaali lapsi. Se on erilainen selkokirja. Kirjassa
on kaksi osiota: osio lapselle itselleen
sekä osio aikuisille, jotka lukevat kirjaa yhdessä lapsen kanssa. Aikuisten
osio on sopiva luettavaksi myös erityislapsen vanhemmille sisaruksille.
Lasten osiossa vietetään yksi päivä
Sakun parissa. Kirja on lukijaa osallistava. Lukija voi antaa Sakulle ohjeita, miten Sakun pitäisi haastavassa
tilanteessa käyttäytyä. Joskus Saku
kuuntelee lukijan ohjeita, joskus ei.
Aikuisten osiossa Sakun äiti kertoo
arjesta ja elämästä spesiaalin lapsen
vanhempana.
Kuva Saku-kirjasta, kuvittaja Kirsi Tapani
Kirjan päähenkilön Aspergerin oireyhtymä ei korostu kirjassa millään
lailla, ja siksi kirja soveltuukin kaikille erityislapsille ja heidän perheilleen. Myös muut lapset saavat kirjasta ymmärrystä erityisyyttä kohtaan.
Kirja on kirjoitettu positiivisella
asenteella. Haasteellisesta arjesta löytyy myös ilon ja onnen aiheita.
Teksti Marianne Kulmala
neuropsykiatrinen valmentaja
paljon, kirjaimet alkavat hyppiä sinne tänne, eikä oppilas jaksa keskittyä.
Saattaa olla, että tavallisen koulukirjan lukeminen tuntuu mahdottomalta
edes aloittaa. Lasta on helpompi motivoida kirjojen pariin selkokirjojen
avulla.
Selkokielen tarve korostuu, jos
henkilöllä kaksi tai useampia syitä
heikoille kielellisille taidoille. Esi-
merkiksi maahanmuuttajaoppilas,
jolla on kielellisen erityisvaikeus,
hyötyy varmasti selkokielestä erityisen paljon.
Suomen Nuortentalo Oy:n
selkokieliset materiaalit
Suomen Nuortentalo Oy on julkaissut nuorille suunnatut selkokieliset oppaat Puhtaus ja kauneus ja
Puhtaus ja komeus. Viime vuonna
23
Suomen Nuortentalon selkokielisiä julkaisuja voi tilata Suomen
Nuortentalo Oy:sta tai Aivoliiton
verkkokaupasta
www.aivoliitto.fi/verkkokauppa.
Puhelimitse kirjan voi tilata joko
kirjoittajalta p. 040 846 6409 tai
Aivoliiton toimistosta p. 02 2138
225.
Suomen Nuortentalo Oy
Suvilinnantie 10, 20900 Turku
4/ 2 0 14
Netti- ja tietokonepeliriippuvuus
Keskuspuiston ammattiopiston Arla-instituutin auditorio oli täynnä 12.5.2014, kun Psykologisen
Instituutin kouluttajaterapeutti Raul Soisalon luennoi aiheesta netti- ja tietokonepeliriippuvuus.
Aihe on varsin ajankohtainen ja mietityttää monia vanhempia, kasvattajia ja opettajia. Monet
ovat huolissaan lasten ja nuorten liiallisesta netin ja pelien käytöstä.
K
ymmenen vuotta sitten Soisalo kirjoitti nettiriippuvuudesta
ja tuolloin hän pohti, että onko
tämmöistä edes olemassa. Nytkin
yleisöstä heitettiin ilmoille kysymys,
että onko kysymys kulttuurin muutoksesta vai riippuvuudesta? Soisalo myöntää, että toki on kyse myös
kulttuurin muutoksesta, sillä Internet,
pelaaminen ja kännykät ovat tulleet
yhä laajempaan käyttöön ja viestintä
näiden kautta on lisääntynyt.
Riippuvuuksien
neuropsykologinen tausta
Netti- ja tietokonepeliriippuvuus
on luokiteltavissa toiminnallisiin
riippuvuuksiin, joita koskevat biologiset lainalaisuudet. Tietokone ja
internet eivät ole ongelma suurimmalle osalle, mutta mitä aivoissa
tapahtuu yksittäiselle ihmiselle, kun
hän jää koukkuun? Aivoissa tapahtuu fyysisiä muutoksia liiallisten toimintojen tai kemiallisten päihteiden
ylisuurten annosten kautta. Aivot on
luotu siten, että pyrimme mielipahan
poistamiseen. Ihminen saattaa paeta
todellisuutta tietokoneen kautta poistaen näin mielipahaa. Tavoitteena on
mielihyvän lisääminen, jolloin sekä
mielihyvän lisääminen ja mielipahan
poistaminen voivat toteutua samaan
aikaan. Sama annos ei riitä, vaan
tarvitaan tavalla tai toisella isompia
annoksia. Ihminen puolustaa mukavaa tekemistä ja hän haluaisi jatkaa
mielihyvää tuottavaa tekemistä.
Ihmisen mielihyvä- ja palkkiojärjestelmä on kehittynyt sellaiseksi, että
normaalisti tavoittelemme luonnollisia mielihyvän lähteitä. Luonnollisia
mielihyvänlähteitä ovat esimerkiksi
ruoka, seksuaaliset kokemukset ja
yhteys toisiin ihmisiin. Luonnollisen
4/ 2 0 14
mielihyvän äärimmäiset muodot saavat helposti ylivallan, sillä pelaaminen, kaloripitoiset ruuat ja yhä uudet
seksikkäät videon pätkät aiheuttavat
ylimääräisen dopamiinivirtauksen.
Liian suuri määrä dopamiinia voi
syrjäyttää luonnollisen kylläisyysmekanismin. Tällöin aivoissa tapahtuu aivokemiallisia muutoksia ja tällä
on gammakipua lievittävä vaikutus.
Fyysiset muutokset aivoissa saavat
henkilön reagoimaan pelaamiseen
hyvin voimakkaasti ja kaikki muu
elämässä vaikuttaa ikävystyttävältä.
Lopulta ihmisen tahdonvoima murenee. Samat aivokemialliset lainalaisuudet koskevat kaikkia toiminnallisia riippuvuuksia ja niitä voivat
olla esimerkiksi kemialliset päihteet,
kahvi, energiajuomat, suklaa, sipsit,
lääkkeet, pelit ja uhkapelit. Jos riippuvuudesta pitää luopua, tulee vieroitusoireita: fyysisiä oireita (hikoilu,
tärinä, kipu, päänsärky), psyykkistä
oireilua (unettomuus) ja suuttumusta.
Mistä netti- ja
peliriippuvuuden
tunnistaa?
Eräs ensimmäisistä muutoksista
on se, että jokapäiväiset mielihyvän
lähteet eivät enää tyydytä netti- ja
tietokonepeliriippuvaiseksi tullutta
henkilöä. Soisalon mukaan käytetystä ajasta ei voida vielä päätellä, että
netti- ja tietokonepeliriippuvuus olisi
ihmiselle muodostunut. Voidaan kuitenkin kysyä, että missä kulkee raja,
ja onko tietokoneen käytöstä haittaa?
Tietokoneen käytöstä on varmasti haittaa silloin, kun nuori ei pääse
illalla nukkumaan ja aamulla hän ei
jaksa nousta ylös sängystä kouluun.
Internet tarjoaa mahdollisuuden
loputtomaan uutuuden viehätykseen,
24
toisin kuin perinteisemmät mediat.
Mielihyväkokemukset tulevat uusien
klikkauksien seurauksena. Soisalon
mielestä klikkausvälin kesto ja se,
kuinka usein klikataan, olisi tärkein
muuttuja tutkittaessa Internet riippuvuuden kehittymistä. Mitä enemmän
dopamiinipiikkejä aikaansaavia klikkauksia on tunnissa, sitä riippuvaisempaa on netin käyttö. Nettiriippuvaiset eivät jaksa kovin pitkään katsella yhtä sivua, vaan menevät aina
uudelle sivulle. Peltoniemen (2004)
mukaan suurimmat riippuvuuden
aiheuttajat Internetissä ovat erilaiset
keskusteluryhmät, chatit, IRC, roolipelit, sähköpostit ja uutisryhmät.
Pelatessa täytyy päästä seuraavalle
tasolle ja mikään muu ei tuota vastaavaa mielihyvää aivoille. Reaalimaailma jää kakkoseksi, kun virtuaalimaailmasta saa valtavasti ärsykkeitä.
Soisalon mukaan ihminen on voinut
tulla salakavalasti riippuvaiseksi ja
siitä on tullut ongelmia laajemmin.
Psyykkinen hoito ei auta lopullisesti,
jos varsinainen riippuvuus on jäänyt
huomaamatta tai siihen ei ole saanut
apua.
Ihminen tarvitsee fyysistä
yhteyttä toisiin ihmisiin
Ihmisen fyysistä yhteyttä ei pysty
peleillä korvaamaan ja tietynlainen
alue jää kehittymättä, jos lapsi ei
saa fyysistä kosketusta. Jos ihminen tottuu peleihin, joista puuttuu
fyysisyys, pettää harkinta jossakin
vaiheessa. Peleissä lyöminen ei enää
tunnu missään, sillä nuori on tottunut
näkemään, mutta ei tunne kehollisesti
asioita. Impulssikontrolli tuntuu pettävän pienistäkin asioista ja kierrokset voivat kasvaa isoksi mitättömästä
asiasta. Toiminnallisesta riippuvuu-
desta kärsivä voi itse vähätellä tai
kieltää ongelman.
Nettipornoriippuvuus voi aiheuttaa nuorilla miehillä sen, että oma
tyttöystävä ei välttämättä enää kiinnosta, kun on tottunut näkemään
rankkoja nettipornopätkiä. Nettipornoriippuvuudesta kärsivä ihminen
voi kokea uutuuden viehätystä tavoitellessaan etsivänsä sitä myös materiaalista, joka ei välttämättä vastaa
omaa seksuaalista suuntautumista.
Todellisessa elämässä seksuaalisuuteen liittyy seurustelua, koskettelua,
tuoksuja, emotionaalista yhteyttä ja
keskinäistä vuorovaikutusta. Nämä
elementit puuttuvat Internet-pornosta. Hollantilaistutkimuksessa (Meerkerk ym. 2006) todettiin, että kaikesta
Internetissä tapahtuvasta toiminnasta
porno aiheuttaa eniten riippuvuutta.
Miten auttaa netti- ja
peliriippuvaisia
Kukaan ei halua kehittää itselleen
netti- tai peliriippuvuutta, vaan se tulee itsestään. Tietokoneen käytön rajaamisen tulisi tapahtua kotoa käsin.
Vanhemmille rajaaminen voi olla vaikeaa ja heiltä voi puuttua rohkeutta
rajata tietokoneen käyttöä. Vanhemmat voivat nähdä pelaamisen hyvänä
asiana ja perustella, että eihän lapsella tai nuorella ole mitään muutakaan
tekemistä, ja pääsevät samalla itsekin
vanhempana helpommalla, kun lapsi
tai nuori on vain tietokoneella. Soisalo näkee, että kaikki vanhemmat eivät välttämättä ole rajoittaneet lapsen
pelaamista sen vuoksi, että eivät itse
ole sietäneet rajoittamisen tuomaa
ahdistusta. Tulisi kuitenkin kohdata
ahdistava asia ja osata rajoittaa lasta
tai nuorta pelaamisessa, jotta peleihin
ei jäisi koukkuun. Soisalon mukaan
tulisi etsiä sopivia konsteja, jotta
mielihyvää saisi kokea muulla tavalla kuin pelaamalla tai netissä surffailemalla. Kaikenlaiset pihaleikit ja
nuorilla fyysiset harrastukset, joissa
saa purkaa energiaa, toimivat hyvin
kompensoiden, poistaen liian adrenaliinin. Samalla ihminen voi olla yhteydessä toisiin leikkien, harrastusten
tai liikunnan avulla sekä kuulua joukkoon kehittäen sosiaalista verkostoa.
Yleisöstä nousi esille, että lapset
ja nuoret tulee opastaa normaaliin
tietokoneen käyttöön, jotta he voisivat toimia, syödä ja nukkua. Soisalo
korostaa, että vanhemmilla, kasvattajilla ja koulujen opettajilla on tärkeä
tehtävä ohjata tietokoneen kohtuulliseen käyttöön. Tilanne saadaan kuitenkin muutettua, kun käyttäytymistä
muutetaan. Soisalon mukaan nuori tai
aikuinen voi itseohjautuvasti auttaa
itseä netti- tai peliriippuvuudessa, jos
tahdonvoima on suuri ja hän pystyy
itse kontrolloimaan itseään.
Soisalo ehdottaa, että netti- ja peliriippuvuuden hoidossa käytettäisiin
katkaisuhoitoa, jolloin tietokoneen
käyttöön tulisi totaalikatko, joka kestäisi muutaman päivän tai mieluiten
kolme viikkoa. Lisäksi tulisi laatia
palaamissuunnitelma, sillä jos ei tehdä suunnitelmaa, niin tilanne muuttuu
nopeasti samanlaiseksi. Jos johonkin
peliin on jäänyt koukkuun, niin sitä
peliä ei saa käyttää. Säädellään tietokoneen käyttöaikaa ja sovitaan kuinka paljon saa ajallisesti pelata tai sovitaan, että pelipäivä on esimerkiksi
kerran viikossa.
Toiminnallisissa riippuvuuksissa
interventioista ja coaching-valmennuksesta voi olla apua elämän taitojen uudelleen oppimisessa, kunhan
henkilöä tuetaan kohtaamaan myös
ahdistavia asioita. Soisalo suosittelee
netti- ja peliriippuvuuden hoitoon viime kädessä lääkehoitoa silloin, kun
muita hoitoja on ensiksi kokeiltu.
Raul Soisalo toimii Suomen Psykologisen Instituutin johtajana ja
kouluttajapsykoterapeuttina. Lisäksi
hänellä on yksityisvastaanotto Joensuussa, jossa hän tekee kliinisen yksilö-, pari- ja perheterapeutin työtä.
Soisalo toimii myös ilmavoimien asiantuntijakouluttajana sotilas- ja ilmailupsykologiassa.
Raul Soisalon kirjoittamia kirjoja: Särkyvä mieli
- lasten ja nuorten psyykkinen oireilu (2012), Koulunkäynti haluttomuuden
opas (2011), Psykoa johtamista (2013) ja Väkivallan
preventio sosiaali- ja terveysalalla (2011) Suomen
psykologinen instituuttiyhdistys.
Teksti Eija Niinimäki, hallinnon harjoittelija KM,
VEO (harjoittelijana ADHD-liitossa keväällä 2014)
25
4/ 2 0 14
tuetut lomat
Vuoden 2015 tuetut lomat
MTLH:n ja ADHD-liiton yhteistyössä järjestämät lomat
Hotelli Ylläsrinne, liikuntaloma perheille
1.-6.3.2015
Kunnonpaikka (Siilinjärvi), Voimaa vertaisuudesta -omatoimisille aikuisille
9.-14.8.2015
Kuortaneen urheiluopisto, Meidän perheen loma
11.-16.10.2015
MTLH:n, Autismi- ja Aspergerliiton, Aivoliiton sekä ADHD-liiton
yhteistyössä järjestämät lomat
Runni (Iisalmi), perheloma
26.4.-1.5.2015
Kylpylä Kivitippu (Lappajärvi), Voimaa vertaisuudesta -omatoimisille aikuisille
17.-22.8.2015
Kuortaneen urheiluopisto, perheloma
18.-23.10.2015
Lisätiedot:
Järjestösuunnittelija Maria Uitto
[email protected], puh. 050 373 7455
Tärkeää tietoa tuetuista lomista
Tavoitteena on että lomalainen kokee yhteisöllisyyttä vertaisryhmissä, saa tietoa ja ohjeita arkeen sekä voimaantuu.
Omavastuuosuus lomalla on aikuisilta 20 euroa/vrk. Alle 17-vuotiaat lomailevat ilman omavastuuosuutta.
Lomat toteutetaan täysihoidolla (aamupala, lounas, päivällinen).
Lomatuen saajat valitaan sosiaalisin, terveydellisin ja taloudellisin perustein. MTLH tekee kaikki lomapäätökset. Myönteisistä päätöksistä ilmoitetaan hakijalle noin kaksi kuukautta ennen loman alkua.
Lomalle hakeminen
Lomalle haetaan MTLH:n lomahakemuslomakkeella. Lomake ja ohjeet sen täyttämiseen löytyvät osoitteesta:
www.mtlh.fi
Voit tilata myös lomakkeita MTLH:sta ja palauttaa ne postitse osoitteeseen:
Maaseudun terveys ja Lomahuolto ry,
Mannerheimintie 31 b, 20, 00250 Helsinki.
HUOM! Hakemukset toimitetaan viimeistään 3 kk ennen loman alkamisajankohtaa.
Lisätietoja arkisin klo 9-13 numerosta 050 406 4616.
4/ 2 0 14
26
A
DHD-liiton syksyn liittokokouksessa marraskuussa
valittiin uudet jäsenet liiton
hallitukseen. Kuvassa vasemmalta takarivissä on Inka Kolhinoja,
Teija Jalanne, Liisa Virkkunen,
Marjatta Sievers ja Erja Sandberg. Eturivissä vasemmalta on
Arja Havilo, Minna Lindeqvist ja
Enni Kesonen.
Kuvasta puuttuvat Ari Lahti,
Markku Simmelvuo, Kata Kaukiainen, Reetta Korhonen, Johanna
Anttonen ja Keijo Häkkinen.
Onnea uudelle hallitukselle,
joka aloittaa työnsä tammikuussa.
Suuret kiitokset nykyiselle hallitukselle hyvästä työstä.
Päivä perheen kanssa
A
DHD-liitto järjesti Brita Maria
Renlunds minne -säätiön tuella
kaksikielisen tapahtuman perheille Porvoossa Puistopäiväkodin
tiloissa. Tapahtuma oli tarkoitettu
perheille, joilla on alle kouluikäinen
tai alakouluikäinen adhd-piirteinen
lapsi. Tapahtuman tarkoituksena oli
tuoda samankaltaisessa tilanteessa
elävät perheet yhteen, pitää hauskaa,
saada vinkkejä ja tietoa sekä oppia
uutta. Tapahtumaan osallistui kahdeksan perhettä lapsineen ja lapset
olivat iältään 2-11-vuotiaita, joten
ikäjakauma oli suuri.
Aluksi ADHD-liiton toiminnanjohtaja Nina Hovén-Korpela piti
tervetuliaispuheen ja tämän jälkeen
kuntoutussuunnittelija Henna Niskala
kertoi päivän ohjelmasta. Sitten kerroin, että perheet saavat valita yhden
tavaran, joka kuvaisi jotenkin perhettä ja he saisivat esitellä omat nimensä. Mieleeni jäivät parhaiten perheet,
jotka valitsivat maalipensselin ja suurennuslasin. Maalipensselin oli valinnut perhe, jonka koti oli remontissa
ja tosiaankin koko perhe oli osallistunut maalausurakkaan. Suurennuslasin valinneen perheen poika olikin jo
kadonnut joukosta tutkimusmatkalle
suurennuslasin kanssa, mutta tuli sit-
ten kuitenkin kutsuttaessa paikalle
kertomaan nimensä.
Lapset jäivät leikkimään ulos ja
ohjattua toimintaa oli mukana järjestämässä Arkadian opiskelijat. Pienimmät lapset tutustuivat päiväkodin
pihassa oleviin välineisiin ja isommat leikkivät yhdessä mm. hippaa,
polttopalloa, tervapataa, keinupalloa
ja hiekkaleikkiä. Lasten ollessa pihaleikeissä, kuntoutussuunnittelija
Tuuli Korhonen kertoi vanhemmille
adhd:stä ja liiton toiminnasta ja he
kokivat antoisana, että saivat lisää tietoa ja vinkkejä. Vanhemmat jakoivat
kokemuksiaan ja heillä vaikutti olevan suuri tarve vertaistukeen. Muutamat vanhemmat vaihtoivat keskenään
puhelinnumeroita, jotta voisivat olla
jatkossa yhteydessä toisiinsa.
sä -työpajan pitivät Arkadian fysioterapia-opiskelijat Henna ja Outi.
Hierominen rentouttaa, rauhoittaa ja
lujittaa lapsen ja vanhemman suhdetta. Erilaisten harjoitusten avulla lapsi
ja aikuinen saivat kokeilla rentoutumista yhdessä. Toisena työpajana oli
tunnepaja, jossa tehtiin tunnetyyny
kankaanpainannan tekniikoita käyttäen. Kerroin Pesäpuu ry:n Nalletunnekorteista ja leikittiin yhdessä
muutama tunnetila-arvoitus kortteja
käyttäen. Tuuli kertoi tunnetyynyn
valmistamisesta ja työpajassa lapsi
sai itse kuvittaa oman tyynyliinansa
äidin tai isän tarpeen mukaan auttaessa. Tunnetyyny kätkee sisällensä tyynyn, johon lapsi saa purkaa tunteensa
– olivatpa ne sitten iloisia, surullisia,
vihaisia, pelokkaita… Mitä vain!
Kaikki tunteet ovat sallittuja.
Vanhempien kokoontumisen päätyttyä leikittiin vielä muutama perheleikki ja sitten menimme yhdessä
Amarilloon syömään alkusalaattia,
lihapullia ja muusia. Lapsille oli
jälkkäriksi jäätelöä ja vanhemmille
kahvia.
Lopuksi vielä kokoonnuttiin kaikki yhteen ja palloa kuljetettiin ringissä tiiviisti siten, että se ei olisi vierinyt karkuteille. Hyvin onnistuttiin ja
niin onnistui tämä yhteinen perhepäivämmekin! Lämmin kiitos kaikille
perheille!
Perhetyöpajat
Ruokailun jälkeen vuorossa olivat
perhetyöpajat. Rentoudutaan yhdes-
Teksti Eija Niinimäki, hallinnon harjoittelija KM, VEO (harjoittelijana
ADHD-liitossa keväällä 2014)
27
4/ 2 0 14
jäsenyhdistykset
Aisti ry, Turun seudun
autismi- ja ADHD-yhdistys
[email protected]
www.aistiyhdistys.fi
Etelä-Savon
ADHD-, Autismi- ja
Dysfasiayhdistys ry
Puheenjohtaja Tarja Lahdenperä
puh. 040 557 3269
[email protected]
Löydät meidät myös Facebookista!
Hymy ry, Kanta-Hämeen
Asperger-, autismi-, dysfasia- ja ADHD-yhdistys
Riitta Viljamaa, puh. 050 520 2771
[email protected]
www.hymyry.net
Vertaisryhmätoiminta:
Iloista toimintaa alakouluikäisille nepsy-lapsille. Tapaamiset
torstai-iltaisin klo 17.30-19.30: to
18.12. (syksy 2014), to 22.1., 19.2.,
19.3., 16.4. (kevät 2015) Lisätietoja
www.hymyry.net.
Liikunnallista toimintaa nepsylapsille/nuorille. Torstai-iltaisin klo
17.30-18.30: to 15.1., 12.2., 12.3.,
19.4. (kevät 2015) Lisätietoja www.
hymyry.net.
Yhteistä tekemistä yläkouluikäisille. ADHD-/Asperger-diagnosoiduille yläkouluikäisille tarkoitettu
suljettu ryhmä. HUOM! Ryhmään
mahtuu vielä mukaan! Lisätietoja
www.hymyry.net
Muu toiminta:
”Huomion kohteena äidit”
Kommunikaatiohäiriöisten lasten
äideille tarkoitettu voimaannuttamispäivä. Lisätietoa www.hymyry.
net
”Kokemuksia ja elämyksiä aspergerista ja adhd:stä - haasteita
ja elämäniloa” Paula Tilli tulee
pitämään 2 koulutusluentoa aspergerista ja adhd:stä tammikuussa.
1. tiistai 13.1.2015 klo 13-15.30
Asperger- ja adhd-tietoutta työssään
tarvitseville sekä muille kiinnostuneille, maksullinen luento. 2. tiistai
13.1.2015 klo 18-20 Asperger- ja
adhd-tietoutta kaikille, vapaa pääsy.
Paikka: Koulutuskeskus Tavas
4/ 2 0 14
Itä-Savon Puatti ry
puheenjohtaja Kati Sairanen
puh. 050 542 8499
[email protected]
sihteeri Eija Myllys
[email protected]
Tietoa yhdistyksen toiminnasta ja
tapahtumista löytyy osoitteesta
puattiry.blogspot.fi.
Keski-Suomen ADHDyhdistys ry
Puheenjohtaja Tapani Salonen
[email protected]
sihteeri/jäsensihteeri,
Päivi Pietiläinen
[email protected]
www.keskisuomenadhd.com
Adhd-oireisten aikuisten vertaistukiryhmä
Maanantaisin 12.1., 16.2., 16.3.,
13.4. ja18.5.2015. Saunio-tilan matarakatu 6 -talosta klo 18-20. Vertaistuen vetäjinä Marko Mäkinen ja
Jonna Paatelainen Muistathan olla
ajoissa paikalla. Ovet sulkeutuu klo
18 Mataralla.
Adhd-lasten vanhempien vertaistuki keväälle 2015 keskiviikoisin klo.18-20 kokoustila SAUNIO
matarakatu 6:ssa. 14.1., 11.2., 11.3.,
15.4. ja 13.5.2015 Ryhmän ohjaajana Marleena Heino [email protected]
gmail.com.
Kymenlaakson autismi-,
asperger-, dysfasia- ja
ADHD-yhdistys AADA ry
Puheenjohtaja Kata Kaukiainen
[email protected]
[email protected]
www.kymenlaaksonaada.org
Lahden seudun
ADHD-yhdistys ry
Lahden seudun ADHD-yhdistys
puh. 040 415 0084
[email protected]
Länsi-Uudenmaan Neuris ry
www.neuris.fi
Puheenjohtaja Taina Lehtiö, Lohja
puh. 040 751 2658
28
Jäsenvastaava Kaisu Oksanen,
Lohja (yhteys yhdistyksen
sähköpostin kautta)
Yhdistyksen sähköposti:
[email protected]
Neuriksen toiminta jatkuu aktiivisena vuonna 2015. Vertaisryhmämme Nuorisoryhmä ja Vanhempainryhmä Lohjalla, ja Kirkkonummen ryhmä jatkavat kokoontumisia.
Tiedotamme ajankohdat kotisivullamme.
Merkittävä vuoden alun tapahtuma on 3.2.2015 klo 12-18 Lohjalla pidettävä verkostoitumis- ja
messutapahtuma Erilainen oppija
vauvasta ikäihmiseen EOVI 2015.
Siellä on hyviä luentoja, oppilaitokset ja NV-järjestöjä esillä. Myös
ADHD-liitto on paikalla. Kaikki
lämpimästi tervetuloa!
www.neuris.fi/index.php?p=1_10_
EOVI-2015-messut
Neuris toimii koko Länsi-Uudenmaan alueella. Pyrimme käynnistämään vuoden 2015 kuluessa
toimintaa myös Vihti/Nummelan
ja Raaseporin alueilla. Jos haluat
aloittaa vertaisryhmän alueellasi, ole
meihin yhteydessä!
Lisäkysymyksissä ota yhteyttä
puheenjohtajaan: Taina Lehtiö, gsm
040-7512658, [email protected]
Länsi-Uudenmaan Neuris toivottaa kaikille Rauhallista Joulua
ja Onnellista Uutta Vuotta!
Oulun seudun
ADHD-yhdistys ry
Ano Mustonen,
[email protected]
Yhdistyksen kevään toiminnasta
voi kysyä sähköpostitse.
Jouluterveiset jäsenille ja yhteistyökumppaneille toivottaa Oulun
seudun ADHD-yhdistys
Pirkanmaan
ADHD-yhdistys ry
Merja Saartila
Anttonintie 3, 33480 Ylöjärvi
puh. 0400 485 824
[email protected]
jäsenyhdistykset
Pohjois-Karjalan ADHD-,
autismi- ja dysfasiayhdistys
Aksoni ry
Puheenjohtaja Anne-Maarit
Palviainen
[email protected],
puh. 050 306 8261
sihteeri Noora Mikkonen
[email protected], 040 412
3792
www.aksoni.suntuubi.com
Tietoa eri toiminnoistamme ja
tapahtumista löydät yhdistyksemme
kotisivuilta http://www.aksoni.suntuubi.com/ ja suljetusta Facebookryhmästämme.
Pohjois-Savon
neurologiset erityisvaikeudet ja autismikirjoyhdistys Eijsveikeet ry
Tulliportinkatu 52 (käynti sisäpihan
puolelta), 70110 Kuopio
puh. 044 721 1127 (ma klo 15-18,
muulloin tekstiviestit tai sähköposti
tuovat viestisi perille)
[email protected]
www.eijsveikeet.fi
Puheenjohtajamme tavoittaa
osoitteesta:
[email protected]
Olemme ottaneet käyttöön uuden
vertaistukipuhelimen, 044 757 9477.
Jos haluat kysyä vertaistukiryhmistä
tai yleensä vertaistuesta, voit soittaa
tähän numeroon.
Vertaistukiryhmä erityislasten
vanhemmille keskiviikkoisin klo
18-20 Vuorelan kirkon alakerrassa.
Lastenhoito järjestetty ja iltapalaa.
Vetäjänä Satu Martinez (vertaistukipuh. 044 757 9477). Kevään 2015
tapaamiset 14.1., 4.2., 11.3., 22.4. ja
20.5.2015
Keilaus 7.1.2015 alkaen joka
toinen keskiviikko klo 17-18 Kuopion Keilahallilla viimeinen kerta
23.5.2015. Radan hinta 18 € (3-4
hlöä/rata sisältäen kenkävuokran),
omakustanteinen. Kaiken ikäiset
ovat tervetulleita mukaan. Ilmoittautuminen Eijalle, puh. 040 097 2067.
ADHD-/ADD-oireisten aikuisten
vertaisryhmä
Paikka:Osaamis- ja palvelukeskus Majakka, Teletie 6 E, Kuopio.
Ajankohta: Ryhmän kevään toiminta
käynnistyy maanantaina 12.1.2015
klo 18–19.30. Ryhmä kokoontuu 2
krt/kuukaudessa (maanantaisin parittomilla viikoilla). Ilmoittautuminen: Outi Hallia, puh. 040 564 4907
[email protected]
Hyvää joulua ja voimaannuttavaa Uutta Vuotta 2015
Pääkaupunkiseudun
ADHD-yhdistys ry
Krapupolku 1, 00890 Helsinki
Pääkaupunkiseudun ADHD-yhdistys
/ Facebook
puh. 040 837 3679
Puheenjohtaja Arja Havilo
[email protected]
Jäsenrekisterinhoitaja
Minna Hirvonen
[email protected]
Jäsenperheiden vanhemmille
teatteriretki. Helsingin Kaupunginteatteri esittää Studio Pasilassa lauantaina 17.1.2015 klo 19 näytelmän
PIKAVOITTO. Tapaamme Studio
Pasilan aulassa klo 18.45 ja jaamme
pääsyliput ennakkoon ilmoittautuneille.. Osoite on Ratamestarinkatu
5, 00520 Helsinki. Sitovat ilmoittautumiset 10.1.2015 mennessä osoitteeseen [email protected]
Osallistumismaksu: 10 eur / henkilö.
Maksut 10.1. mennessä yhdistyksen
tilille FI76 1469 3000 2039 80, viestikenttään Teatteri /osallistujan nimi.
Toimi nopeasti, paikkoja on rajoitetusti! Tervetuloa teatteriin!
Pääkaupunkiseudun ADHDyhdistys toivottaa jäsenperheilleen
Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta 2015!
Toiminnassa tavataan!
juhla jäsenille Salon rautatieaseman
kahvilassa. Jouluhiippailua puistossa
ja tarjoilua. Tervetuloa!
Tammikuussa vertaistukiryhmät starttaavat yhteisellä kokoontumisella to 8.1.2015 Sytyssä
(Helsingintie 6, Salo) klo 18-19.30.
Seuraavat tapaamiset vanhempainryhmässä 12.2., 12.3., 9.4. ja 12.5.
Aikuisten vertaistukiryhmässä kevään tapaamiset seuraavasti tiistaisin
10.2., 10.3. ja 7.4.
Seuraa yhdistyksen nettisivuja:
www.adhdsalo.fi ja tykkää meistä
Facebookissa!
Satakunnan Autismi-,
ADHD- ja Dysfasiayhdistys
SAMDY ry
Toimisto: Satakunnan yhteisökeskus,
Isolinnankatu 16, 28100 Pori,
päivystysaika toimistolla
sopimuksen mukaan
www.samdy.info
puh. 044 346 0898
[email protected]
Tarkempia tietoja toiminnasta:
www.samdy.info
Suomen ADHD-Aikuiset ry
Hallituksen tavoittaa osoitteesta
[email protected]
www.adhd-aikuiset.org
Tykkää meistä: www.facebook.com/
Suomen.ADHD.Aikuiset
Puheenjohtaja: Viola Partanen
Varapuheenjohtaja: Seija Kaarre
Sihteeri: Kaija Rasilo
Sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.
[email protected]
Salon Seudun ADHD-yhdistys
toivottaa kaikille jäsenille ja toimijoille oikein iloista joulunaikaa
ja tsemppiä uuteen vuoteen 2015.
Su 14.12. klo 16 alkaen Joulu-
Juhlimme lauantaina 13.12.2014
pikkujouluja hyvässä seurassa tarjoilujen kera, Punavuoren Asukastalo Betaniassa, Perämiehenkatu 13,
Helsingissä kello 15 – 21.
Jatkuva kiire, tavara- ja tietotulva iskee, kaaosta joka ei ole
enää niin hallittua....professional
organizing eli ammattimainen järjestäminen voi olla yksi ratkaisu. Järjetämme Kaaos kuriin -teemapäivän
Lauantaina 31.1.2015 ja paikkana
on Punavuoren asukastalo Betania,
Perämiehenkatu 13, 00150 Helsinki.
29
4/ 2 0 14
Salon Seudun
ADHD-yhdistys ry
Puheenjohtaja Erja Sandberg
[email protected]
www.adhdsalo.fi
jäsenyhdistykset
Teemapäivän hinta on 45 € ja yhdistyksemme jäsenille 20 €. Teemapäivän kouttajana toimii ammattijärjestäjä Anne te Velde-Luoma. Lisätietoa löytyy hänen www-sivuiltaan,
www.anneluoma.nl/Suomi.html.
Joulukuussa tiedotamme teemapäivän ohjelmasta tarkemmin.
Aktiivisia toimijoita tarvitsemme aina tapahtumien, vertaistuen ja
muun toiminnan järjestämiseen sekä
ylläpitämiseen, koska olemme kaikki vapaaehtoisvoimin mukana yhdistyksemme tulevaisuutta luomassa
Yhdistyksemme on koko Suomen
laajuinen, ja jotta voisimme toimia
Suomen laajuisesti, tarvitsemme sinua, jäsenemme, sen toteuttamiseen.
Ideoita ja ehdotuksia voi kertoa
suoraan hallitukselle tai muissa tiedotuskanavissa,
Hyvää joulun aikaa
ja onnellista uutta vuotta
Vaasanseudun
ADHD-yhdistys ry Vasanejdens
ADHD-förening rf
www.vaasanadhd.com
[email protected]
puh. 044 210 5959
På svenska 040 594 2842
Seinäjoki:
[email protected], 050
090 1628
Kauhajoki:
[email protected], 050
405 2136
Kokkola:
[email protected], 050 594
2052
Yhdistyksen jäseneksi ovat tervetulleita yksilöt, perheet, ammattilaiset, yritykset ja yhteisöt. Liittymällä
nyt on v. 2014 jäsenyys maksuton.
Liity nyt jäseneksi osoitteessa www.
vaasanadhd.com/?Jäseneksi. Privat
personer, familjer, yrkesmänniskor, företag och andra grupper är
alla välkomna som medlemmar.
Gå med nu och du betalar ingen
medlemsavgift för år 2014. Bli medlem ny i addressen: www.vaasanadhd.com/se/?Bli_medlem. Rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta!
Fridfull jul och gott nytt år!
Löydät meidät myös Facebookista! Du hittar oss också på Facebook!
Varkauden Seudun
Wamdy ry
(Autismi-, ADHD- ja
dysfasiayhdistys)
Anita Rikalainen, puh. 040 7328 360
[email protected]
Liity jäseneksi ADHD-liiton
jäsenyhdistyksiin osoitteessa
www.adhd-liitto.fi
Haastavasti käyttäytyvä lapsi varhaiskasvatuksessa
ja esiopetuksessa ‒ Barn med utmanande beteende
inom småbarnsfostran
Vanha kirjastotalo, musiikkisali, Keskustori 4, Tampere Gamla bibliotekshusets musiksal, Keskustori 4, Tammerfors
Keskiviikko/Onsdag 11.2.2015, 8.30–16
ADHD-liitto ry ja Barnavårdsföreningen i Finland r.f. / Adhd-keskus järjestävät kaksikielisen
koulutuspäivän päiväkotien ja esiopetuksen työntekijöille.
ADHD-Förbundet rf och Barnavårdsföreningen i Finland r.f. / Adhd-center ordnar en tvåspråkig
utbildning för daghems- och förskoleundervisningens personal.
Sitovat ilmoittautumiset 28.1.2015 mennessä / Bindande anmälan senast 28.1.2015:
www.adhd-liitto.fi/ajankohtaista/tapahtumat.
Lisätietoja koulutuksesta / För mer information:
www.adhd-liitto.fi/ajankohtaista/tapahtumat tai/eller
Maria Uitto, ADHD-liitto ‒ ADHD-förbundet, [email protected], puh. 050 400 6478.
4/ 2 0 14
30
31
4/ 2 0 14
4/ 2 0 14
32
33
4/ 2 0 14
4/ 2 0 14
34
35
4/ 2 0 14
Kaipaatko tietoa adhd:stä, tukea ja uusia ystäviä?
Tule sopeutumisvalmennuskurssille!
ADHD-LIITON SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT
KEVÄÄLLÄ JA KESÄLLÄ 2015
Tukea omaisille -viikonloppukurssi
Kurssi vanhemmille, joiden adhd-piirteinen lapsi on varttunut aikuiseksi
13. - 15.2. Kurssikeskus Högsand, Lappohja
Ilmoittautumisaika päättyy: 15.1.2015. Ilmoittautuminen [email protected]
Voimaa arkeen! -kurssi yli 30-vuotiaille adhd-piirteisille aikuisille (5vrk)
9. - 13.3. Kurssikeskus Högsand, Lappohja
Hakuaika päättyy: 20.1.2015
Tunteella! -parisuhdekurssi adhd-piirteisille aikuisille (5vrk)
Kurssi parisuhteessa eläville adhd-oireisille henkilöille ja heidän puolisoillensa
13. - 17.4. Kurssikeskus Högsand, Lappohja
Hakuaika päättyy: 20.1.2015
Töpinää! -perhekurssi 5-7-vuotiaalle adhd-piirteiselle lapselle ja hänen
perheelleen (5vrk)
1. - 5.6.2015 Liikuntakeskus Pajulahti, Nastola
Hakuaika päättyy: 7.4.2015
Töpinää! -perhekurssi 5-7-vuotiaalle adhd-piirteiselle lapselle ja hänen
perheelleen (5vrk)
22. - 26.6. Liikuntakeskus Pajulahti, Nastola
Hakuaika päättyy: 7.4.2015
HUOM! Adhd-piirteisillä tarkoitamme myös add-oireisia. Kurssit ovat siis molemmille.
Osallistujilta ei edellytetä adhd-diagnoosia.
UUTTA TOIMINTAA!
Jyvä-kurssi, Add-oireisten aikuisten (yli 18v.) ryhmä (8 iltaa)
ti 3.2., 10.2., 17.2., 24.2., 3.3., 17.3., 24.3. ja 31.3.2015 klo 16–18.30
ADHD-liiton toimisto, Helsinki
Hakuaika päättyy: 15.1.2015
Strategia-ryhmä 4-12-vuotiaiden lasten vanhemmille (5 arki-iltaa)
Kurssi on tarkoitettu adhd-diagnoosin saaneiden lasten vanhemmille (Poikkeuksellisesti tämä
kurssi on tarkoitettu vain adhd-diagnoosin saaneiden lasten vanhemmille),
ADHD-liiton toimisto, Helsinki
ti 28.4., 5.5., 12.5., 19.5. ja 26.5. klo 17.00–20.30.
Hakuaika päättyy: 7.4.2015
Lisätietoa kursseista ja niille hakemisesta ADHD-liiton www-sivuilla sekä tässä lehdessä.
Jos sinulla on kysyttävää, kuntoutussuunnittelijat auttavat mielellään sähköpostitse
[email protected] tai puhelimitse 045 657 7876 ja 050 400 6478.