Virtuaalista vertaistukea s. 24 Lastani kiusataan tai hän - ADHD

Transcription

Virtuaalista vertaistukea s. 24 Lastani kiusataan tai hän - ADHD
1/2011
ADHD-liiton jäsenlehti
ADHD saa kasvot
s. 10
Lastani kiusataan tai
hän kiusaa muita s. 16
1
Virtuaalista
vertaistukea s. 24
1/ 2 0 11
sisällys
Tässä numerossa
3Pääkirjoitus
ADHD-liitto ry edistää ja tukee ADHDoireisten (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) henkilöiden kuntoutusta,
koulutusta, hoitoa, kasvatusta ja persoonallisuuden kehitystä. Liitto toimii
ADHD-perheiden, opetus-, terveys- ja
sosiaalialan ammattilaisten sekä muiden ADHD:stä kiinnostuneiden yhdyssiteenä.
4Puheenjohtaja
5Kolumni − Yhdessä enemmän ja useammille
6Kolumni − 50 lennokasta vuotta
7
Tuetut lomat − aikaa itselle tai koko perheelle
8
“Huomasin, että on ihmisiä, jotka auttaa”
ADHD-liitto ry, ADHD-förbundet rf
Sitratie 7, 00420 HELSINKI
Puh. 050 354 4325
Faksi (09) 4541 1123
[email protected]
www.adhd-liitto.fi
10
ADHD saa kasvot
14
Lukuvinkkejä
Puhelinpalveluaika ma-pe klo 9–11
Puh. 050 354 4325
18
“Hyvä, että ADHD:ille on oma kerho!”
19
Turneella Turussa
Toiminnanjohtaja Virpi Dufva
Puh. 045 636 1841
[email protected]
Järjestösuunnittelija
Mirjami Koivunen
Puh. 050 400 6478
[email protected]
Tiedottaja Jari Hämäläinen
Puh. 045 636 1842
[email protected]
Toimistosihteeri Arja Salo
Puh. 050 354 4325
[email protected]
16
Lastani kiusataan tai hän kiusaa muita. Mitä voin tehdä?
20Jäsenyhdistykset
24
Oulun seudun neuronuoret kokeilevat virtuaalista vertaistukea
26
ADHD-tiedon vaihtoa Tukholmassa
27
Liiton uutisia
28
Esittelyssä ADHD-liiton vuoden 2011 hallituksen jäsenet
Kuntoutussuunnittelija
Jari Kämäräinen
Puh. 040 777 1207
[email protected]
Kuntoutussihteeri Tuuli Korhonen
Puh. 045 657 7876
[email protected]
POHJOIS-SUOMEN ALUETOIMISTO
Isokatu 47, 90100 OULU
Järjestösuunnittelija, Pohjois-Suomi
Anu Kippola-Pääkkönen
Puh. 045 657 8720
[email protected]
ADHD-liiton hallituksen
puheenjohtaja Teija Jalanne
Puh. 040 778 2677
[email protected]
1/ 2 0 11
2
pääkirjoitus
Kuva Silva Lehtinen
Hyvät lukijat,
Vuosi alkoi ADHD-liitossa ”täydellä miehityksellä” ja paljon meillä onkin
tehtävää. Tässä ajassa strategiat ja ohjelmat ovat keskiössä. RAY on uusinut
avustusstrategiansa vuosille 2012–2015, Sosiaali- ja terveysministeriön (STM)
Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 julkaistiin tammikuussa 2011. Strategian tavoitteena on nostaa sosiaalinen kestävyys
taloudellisen ja ekologisen kestävyyden rinnalle. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) strategian vuosille 2011–2020 visiossa Suomalaisilla on hyvä ja
terve elämä sosiaalisesti oikeudenmukaisessa ja kestävässä yhteiskunnassa. Myös
ADHD-liitossa työstetään tänä ja ensi vuonna liiton uutta omaa strategiaa.
Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan KASTE II -ohjelmaa (Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma). ADHD-liitto on esittänyt,
että tulevassa KASTE II -ohjelmassa otetaan huomioon erityisnuorten (esimerkiksi ADHD-oireisten nuorten ja nuorten aikuisten), elinolot sisältäen opiskeluun,
työllistymiseen, asumiseen ja arjenhallintaan liittyvät kysymykset. Tämä nuorten
ja aikuistenkin tilanne on huolestuttava. Tukea, apua ja hoitoa on liian vähän
saatavissa ja harvoin oikea-aikaisesti.
Asioiden hoitamista ei ole helpottanut Kelan uusi päätös olla antamatta jatkossa ADHD-lääkityksen peruskorvattavuutta yli 25-vuotiaille (joissakin tapauksissa ikäraja on 30 vuotta). Helmikuun alkupuolella saimme liittoon useita yhteydenottoja huolestuneilta aikuisilta, joille Kelan päätös saa aikaan melkoisen loven
rahakukkaroon. Äkilliset muutokset korvausperusteisiin ovat kohtuuttomia. Tähän ei ole osattu varautua, ja päätös vaikeuttaa ADHD-oireisten aikuisten arkea.
Joillakin sopiva hoitomuoto on kestänyt jo vuosia, ja se on helpottanut toiminta- ja
työkykyä. Tällaiset äkilliset muutokset eivät lisää kansalaisten luottamusta siihen,
että heidän perusturvastaan huolehditaan. Toki on mahdollista hakea kunnalta
toimeentulotukea tai Kelalta vammaistuen muodossa korvausta kohonneisiin hoitokustannuksiin. Toivottavasti asiassa saadaan sellainen lopputulos aikaiseksi,
joka on mm. STM:n uuden strategian linjauksien mukainen. Kehittämisessä on
keskeistä linjata asioita, nyt on keskityttävä toteuttamiseen ja tekoihin.
Suomeen on perustettu uusi toimija eli SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry.
Sen perustivat Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry, Sosiaalija terveysturvan keskusliitto ry sekä Terveyden edistämisen keskus ry. SOSTE
kokoaa sosiaali- ja terveysalan vaikuttamistoimintaa ja asiantuntemusta yhteen.
Se pystyy nykyistä paremmin ja laaja-alaisemmin toimimaan sosiaali- ja terveyspoliittisena vaikuttajana ja asiantuntijana, vahvistamaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaedellytyksiä, tukemaan kansalaistoiminnan kehittymistä sekä
järjestöjen ja muiden tahojen yhteistyötä. SOSTE edistää sosiaalista hyvinvointia
ja terveyttä sekä vahvistaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen mahdollisuuksia toimia
ihmisten parhaaksi.
Vaalit on tulossa keväällä, eli ollaan nyt kaikki aktiivisia ja kysytään
eri ehdokkailta mitä he ovat valmiita
tekemään mm. ADHD-oireisten lasten,
nuorten, aikuisten ja heidän läheistensä
tukimuotojen parantamiseksi. Samalla
on hyvä mahdollisuus antaa ehdokkaille ja tuleville kansanedustajille perustietoa ADHD:stä. Materiaalia voi kysyä
paikallisyhdistyksen toimijoilta ja lisää
materiaalia saa tarvittaessa liitosta.
Uutta siis edessä, nautitaan ensin talvesta ja pakkasesta!
Virpi Dufva,
toiminnanjohtaja, ADHD-liitto ry
3
Kustantaja ja julkaisija
ADHD-liitto ry
Sitratie 7
00420 HELSINKI
Päätoimittaja
Virpi Dufva
puh. 045 636 1841
Toimitussihteeri
Jari Hämäläinen
puh. 045 636 1842
taitto
Jari Hämäläinen
Toimituskunta
Teija Jalanne
Virpi Dufva
Marjatta Sievers
Arja Havilo
Jari Hämäläinen
tilaukset ja tilauslaskutus
ADHD-liitto ry
puh. 050 354 4325
faksi (09) 4541 1123
[email protected]
Ilmoitushankkija
Reima-Media Oy
Reima Hätinen
puh. (09) 8044 087
Painopaikka
Kirjapaino Uusimaa, Porvoo
Kuvat
Futureimagebank.com
Ilmestymisajat
2/2011
3/2011
4/2011
AineistotIlmestyy
4.5.11
viikko 23
10.8.11 viikko 37
9.11.11
viikko 50
ADHD-lehti ilmestyy neljä kertaa
vuodessa; lisäksi ilmestyy yksi erillinen
teemanumero.
Tilaushinnat
Kestotilaus 35 euroa, lahjatilaus
(jäsenet) 20 euroa. Jäsenille lehti tulee
jäsenetuna.
Tässä lehdessä julkaistut artikkelit ja
kirjoitukset eivät välttämättä edusta
ADHD-liiton, toimituskunnan, päätoimittajan tai toimitussihteerin
näkemyksiä.
ISSN: 1459-5753
1/ 2 0 11
puheenjohtaja
Puheenjohtajan pöydän ääreltä
ervetuloa viettämään Euroopan
vapaaehtoistyön teemavuotta
2011. Eri järjestöjen ja niiden
paikallisten toimijoiden työ on siis huo-
mattu erittäin arvokkaaksi tai ainakin
tarpeelliseksi, sillä tuskinpa erityistä
teemavuotta muuten olisi Euroopan
komission toimesta julistettu. Kiitos
ja kumarrus kaikille teille vapaaehtoiset, hyvä me kaikki! Vapaaehtoistyöstä keskustellaan varmasti
monella eri sektorilla kuluvan vuoden aikana, ja noissa keskusteluissa
tuskin vältetään negatiivistakaan
äänenpainoa. Kuinka paljon ihmisiä
voidaan velvoittaa vapaaehtoistyöhön, missä menee raja? Millaisia
ovat kuntien ja valtion velvoitteet,
ja kuinka eri viranomaistahot voisivat yhteistyöllä kolmannen sektorin
vapaaehtoisten kanssa saada paljon
hyvää aikaiseksi. Kenenkään vapaaehtoistoimijan ei kuulu korvata
niitä etuisuuksia ja palveluja, jotka
meille jokaiselle lakisääteisestikin
kuuluvat asuinpaikasta ja varallisuustasosta riippumatta. Apuna ja tukena,
asiantuntijoinakin vapaaehtoiset ovat
korvaamaton voimavara, mutta tuota
1/ 2 0 11
4
T
voimavaraa ei saa väärinkäyttää tai se
kuolee sukupuuttoon.
Näin vaalikeväänä käydään kaikkialla runsasta yhteiskunnallista keskustelua, ainakin siihen saakka, kunnes
vaalit ovat ohitse. Hieman karrikoiden
voisi sanoa, että jokaisesta puolueesta
löytyy nyt ystävä, kunnes vaalit tiemme
erottavat. Mistä löytyisi se tosi ystävä,
joka puolustaisi juuri niitä oikeuksia ja
parannuksia, jotka esimerkiksi ADHDoireisten lasten, nuorten ja aikuisten
osalta olisivat ensiarvoisen tärkeitä?
Lupausten ja tekojen korrelaatio selviää vasta tulevaisuudessa, mutta päätökset pitää tehdä kuitenkin jo varsin pian.
Kuitenkin vain äänestämällä voi edes
yrittää kantaa oman kortensa kekoon
yhteisten asioiden puolesta - vapaaehtoisesti -.
Teija Jalanne
hallituksen puheenjohtaja
ADHD-liitto ry
[email protected]
kolumni
Yhdessä enemmän ja useammille
U
skon vahvasti järjestöjen merkitykseen terveyden ja hyvinvoinnin tekijöinä. Se edellyttää
kuitenkin järjestöissä toimivilta ennakkoluulottomuutta tarttua eri ihmisryhmien hyvän arjen haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Se edellyttää myös aktiivista vuorovaikutusta ja yhteistyötä
sekä järjestökentän sisällä että muiden
terveyden ja hyvinvoinnin edistäjien
kanssa.
Aivan ensimmäiseksi jokaisen järjestön olisi tehtävä itselleen selväksi
oman osaamisensa ydinalueet. Sen jälkeen seuraava askel on järjestöjen keskinäisen yhteistyön lisääminen myös
yli kaikkien perinteisten järjestöryhmärajojen, osaamisen järkevä yhdistäminen. Samalla on hyödyllistä tarkastella
ylipäätään nykyisen sosiaali- ja terveysalan järjestörakenteen ja toimintaympäristön odotusten vastaavuutta.
Näenkin todella tärkeänä, että mahdollisimman monien järjestöjen edustajat kokoontuisivat riittävän usein keskustelemaan yhdessä toiminnastaan.
Järjestöjen eli siis niissä työskentelevien ihmisten kun on tutustuttava ensin
toisiinsa, jotta keskinäinen oppiminen
ja yhteistyön luottamuksellinen kehittäminen on mahdollista. Säännölliselle
vuorovaikutukselle rakentuvan järjestöjen yhteistyöverkoston näen joka tapauksessa toimintatapana, josta hyötyvät kaikki. Toimiva verkosto varmistaa
tuntijoita. Ja mitä useamman
järjestön korvaparit toimivat
yhteen, sitä varmemmin signaalit kuullaan. Tällä tavoin
järjestöjen kautta on mahdollista välittää päivitettyä
tietoa elävästä elämästä niin
paikalliseen kuin valtakunnalliseenkin päätöksentekoon.
Järjestöt voivat myös täyttää joustavasti toiminnallisia
aukkoja, jotka uhkaavat esimerkiksi lasten ja nuorten
turvallista kasvua ja kehitystä, ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitämistä tai vaikkapa aistivammaisten henkilöiden esteetöntä osallistumista
itselleen tärkeiden asioiden
tekemiseen ja kokemiseen.
Sosioekonomisten ryhmien välillä on suuria terveys- ja hyvinvointieroja.
Siksi haluaisin suunnata järjestötoimijoidenkin yhteistä
huomiota huomattavasti aikaisempaa
enemmän terveyttä ja hyvinvointia
määrittäviin tekijöihin eli niihin tekijöihin, joiden kautta itse asiassa vaikutetaan eri yksilöiden ja yhteisöjen
terveyteen ja hyvinvointiin.
Näitä tekijöitä ovat yksilötasolla
esimerkiksi perhe ja elinympäristö se-
”Seuraava askel on järjestöjen keskinäisen
yhteistyön lisääminen myös yli kaikkien perinteisten
järjestöryhmärajojen, osaamisen järkevä yhdistäminen.”
järjestöjen tarjoamien osallistumis- ja
toimintamahdollisuuksien sekä vertaistuen ulottamisen aina vain useammille
ihmisille.
Järjestöille ominta toimintakenttää
on lähes mahdotonta määritellä yksiselitteisesti. Joka tapauksessa lienee
perusteltua ajatella, että järjestöt tai oikeammin niissä työskentelevät ihmiset
ovat parhaimmillaan esimerkiksi heikkojakin signaaleja kuulevia arjen asian-
kä tiedot, taidot ja elintavat. Sosiaalisia
tekijöitä ovat esimerkiksi sosioekonominen asema ja sosiaaliset verkostot.
Rakenteellisia tekijöitä ovat puolestaan
esimerkiksi elinolot, peruspalveluiden
saatavuus ja mahdollisuudet terveyttä
tukeviin valintoihin sekä kulttuurisia
tekijöitä esimerkiksi vuorovaikutus
yksilöiden ja fyysisen, kulttuurisen ja
poliittisen ympäristön välillä.
Siis ilmeisen yhteisiä kiinnostuksen
5
kohteita kaikille järjestöille!? Samalla
myös lähes poikkeuksetta sen mittaluokan asioita, että niiden kehittäminen myönteiseen suuntaan edellyttää
aidosti yhteistä tekemistä – laajalla
rintamalla.
Vapaaehtois- ja vertaistoiminta on
monella tapaa järjestötyön ydintä. Järjestöt ovat juuri niin vahvoja ja osaavia kuin siellä toimivat ihmiset ovat,
eikä järjestöjä ylipäätään ole olemassa
ilman niissä toimivia ihmisiä. Siksi
järjestöjenkään työssä ei saa unohtaa siinä mukana olevista aktiiveista
huolehtimista. Tarvitaan koulutusta ja
monenlaista muuta tukea toiminnan
mielekkyyden säilyttämiseksi. Jälleen
yksi yhteinen haaste ja mahdollisuus
kaikille järjestöille.
Teksti Mika Pyykkö
Pyykkö toimii osastopäällikkönä
Raha-automaattiyhdistyksessä.
Kuva Wilma Hurskainen
1/ 2 0 11
kolumni
50 lennokasta vuotta
Täyttäessäni 17 vuotta, tuolloin tuntui, että aika kulkee liian hitaasti. Innolla odotin aikaa, jolloin täytän kahdeksantoista. Mielessäni laskin päiviä,
viikkoja ja kuukausia, jolloin koittaa
se hetki, kun olen täysi-ikäinen. Nuoruuden innolla ja kärsimättömyydellä
ei olisi ollut aikaa odottaa sitä suurta
hetkeä.
ta, ei siis mitään uutta. Nyt lähes viisikymppisenä yhtä innokkaasti pyöräilen kuin silloin pikkupoikana, jolloin
liikuin innokkaasti paikasta toiseen,
koen, että mieleni ei olekaan ikääntynyt samassa tahdissa kuin ulkoinen
olemukseni.
Lapsuudessa, nuoruudessa ja aikuisiälläkin olen kärsinyt muistiongelmis-
Kuten aiemmissa kirjoituksissani
olen kertonut pyörämatkastani Euroopassa, joka päättyi monien vaiherikkaiden kuukausien jälkeen. Uudet
tuulet puhaltavat. Viimeisen kuuden
vuoden aikana on ollut noin 40 luentotilaisuutta vuodessa ja tässä ehdin jo
ajatella, että luentotoiminta on osaltani
ohi. Mutta toisin kävi. Tähän mennessä maaliskuun lopusta pääsiäisviikolle
huhtikuulle on sovittuna 29 tilaisuutta
ympäri Suomea. Koskaan aiemmin ei
ole ollut yhtä vilkasta kevättä. Välillä
mietin, kuinka jaksan vaativan luentorumban? Avioeron ja pyöräilyseikkailun jälkeen parasta on vain pitää itsensä
aktiivisesti liikkeellä ja mieli korkealla,
1/ 2 0 11
6
Tällä hetkellä toivoisi, että aika kulkisi hitaammin... mutta aikaa ei voi valitettavasti pysäyttää.
Katsoessani itseäni peilistä, näen sivulta harmaantuneet hiukset, mokoman
kulmakarvatkin ovat rehevöityneet ja
harmaantuneet. Katsoessani hieman
alaspäin huomaan pyöräilyharrastuksesta huolimatta vartaloni nuoruusvuosista muuttuneen. Peili ei valehtele, sieltä näkyy ikääntymisen merkit.
Mitenkäs luonne ja mieli?
niin eiköhän tulevasta koitoksesta selvitä.
Jokainen miettii mitä tulevaisuus
tuo tullessaan. Lapsuuden jälkeen tulee
nuoruus ja sitten keski-ikä. Kiihkeiden
työvuosien jälkeen koittaa vanhuus ja
eläkkeelle siirtyminen. Meistä jokainen voi toimillaan vaikuttaa omaan
henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin.
Positiivinen elämänasenne ja aktiivinen liikunta auttavat meitä jaksamaan
elämässä eteenpäin.
Teksti Markku Mutanen
ADHD-luennoitsija,
elämäntapamatkaaja
Kuva ADHD-liitto ry:n arkisto,
Hanna-Maria Mäkelä
Tuetut lomat – aikaa itselle tai koko perheelle
Tuettuja lomia järjestävät monet
lomajärjestöt. Lomajärjestöt
ovat Raha-automaattiyhdistyksen tukea saavia kansanterveysjärjestöjä, joiden lomille voi
hakea kuka tahansa Suomessa
vakituisesti asuva lomatuen tarpeessa oleva henkilö tai perhe.
Lisäksi monien muiden järjestöjen kautta voi hakea erilaisille
tuetuille teemalomille. Lomia
järjestetään ympäri vuoden eri
puolilla Suomea.
Tuetut lomat on suunnattu vakituisesti Suomessa asuville henkilöille tai
perheille, joiden elämäntilanne on sellainen, että lomalle pääsy muuten on
hyvin vaikeaa tai mahdotonta. Vaikea
elämäntilanne voi johtua esimerkiksi taloudellisista vaikeuksista työttömyyden seurauksena, sairaudesta tai
muuten haastavasta perhetilanteesta.
Lomien mahdollisia kohderyhmiä ovat
esimerkiksi yksinhuoltajat, pienituloiset, suurperheet, vammaisperheet, eläkeläiset, työttömät, omaishoitajat sekä
kuntoutujat. Lomien tarkoituksena on
antaa mahdollisuus arjen rutiineista ir-
tautumiseen, rentoutumiseen sekä sosiaaliseen kanssakäymiseen. Monilla
lomilla käsitellään lisäksi erilaisia hyvään oloon ja terveyteen liittyviä asioita. Lomille osallistutaan kohderyhmästä riippuen joko yksin tai yhdessä
esimerkiksi perheen kanssa. Erilaisia
lomateemoja on valtavasti, ja teemojen
mukaan lomien kohderyhmät vaihtelevat suuresti. Lomia järjestetään usein
kylpylöissä sekä muissa soveltuvissa
ympäristöissä, joissa on myös hyvät
mahdollisuudet ulkoiluun, monipuoliseen harrastamiseen sekä luonnossa
liikkumiseen. Lomat kestävät tavallisesti viisi vuorokautta, ja lomilla on
puoli- tai täysihoito (tämä selviää aina
kunkin loman tiedoista).
Lomille haetaan täyttämällä huolellisesti lomajärjestön hakulomake, joka
lähetetään lomajärjestöön. Puutteellisesti täytettyjä hakemuksia ei suurimmalla osalla lomajärjestöjä huomioida.
Hakemuksia saa tilattua lomajärjestöistä ja osalla järjestöistä hakemukset
löytyvät myös tulostettavina heidän
www-sivuiltaan. Yleensä hakemukset
tulee olla lomajärjestöllä kaksi tai kolme kuukautta ennen loman alkamista,
mutta hakuaika on aina syytä tarkastaa
kyseisen loman tiedoista tai loman järjestäjältä. Lomakkeeseen kirjataan tar-
kasti omat perusteet, miksi juuri sinun
tulisi päästä tuetulle lomalle. Lomalle
pääsyyn vaikuttaa muun muassa tulotasosi, elämäntilanteesi sekä mahdolliset sairaudet. Myös aikaisemmat saadut lomatuet vaikuttavat päätökseen.
Päätöksen lomalle pääsystä tekee aina
lomajärjestö. Kaikille lomalle hyväksytyille tulee kutsukirje lomalle. Kielteisistä päätöksistä ei välttämättä tule
erillistä tietoa.
Vaikka lomat ovat tuettuja, eivät ne
ole osallistujille kuitenkaan aivan ilmaisia. Osallistujat maksavat omavastuuosuuden, jonka suuruus vaihtelee eri
lomajärjestöjen mukaan. Omavastuuosuus on siis tarkastettava aina sieltä
lomajärjestöstä, jonka lomalle on osallistumassa. Lisäksi osallistujat maksavat itse matkakulunsa lomapaikkaan.
Omavastuuosuuteenkin on mahdollista saada avustusta, sillä sosiaalitoimisto
tai seurakunta voi myöntää tukea omavastuuosuuden maksamiseen.
Teksti Jari Hämäläinen
tiedottaja
ADHD-liitto ry
Lähteenä on käytetty sivustoa
www.lomajarjestot.fi
Lomajärjestöjä:
Akava-järjestöjen Lomayhdistys
– A-lomat ry
puh. 020 111 2770
www.a-lomat.fi
Lomayhtymä ry
puh. 020 756 9700
www.lomayhtyma.fi
Pvv Lomakotisäätiö
puh. 03 647 0821
www.pvvlomakoti.fi
Huoltoliitto ry
puh. 09 434 2640
www.huoltoliitto.fi
Maaseudun Terveys- ja
Lomahuolto ry
puh. 09 241 8406
www.mtlh.fi
Solaris-lomat ry
puh. 0600 418 200
www.solaris-lomat.fi
Kotien Puolesta Keskusliitto ry
puh. 09 760 410
www.kotienpuolesta.fi
NASY-Naiset yhdessä ry
puh. 050 341 0400
www.nasylomat.fi
Suomen Ammattiliittojen
Lomajärjestö SAL ry
puh. 09 2294 7230
www.sal-lomat.net
Lomakotien Liitto ry
puh. 09 774 0110
www.lomakotien-liitto.fi
Perhelomat ry
puh. 09 763 893
www.perhelomat.fi
Svenska Semesterförbundet i Finland
r.f., puh. 019 278 6876
www.semesterforbundet.fi
7
1/ 2 0 11
Marjo Hodju ja Kirsi Rönkä, Savon Vammaisasuntosäätiö
”Huomasin, että on ihmisiä, jotka auttaa.
Kokemuksia ja tunnelmia Elämänlanka-projektin arviointifoorumista 13.10.2010.
Vuonna 1989 perustettu Savon Vammaisasuntosäätiö tuottaa erityisryhmille, lähinnä kehitysvammaisille suunnattuja asumis- ja päivätoimintapalveluja Etelä- ja Pohjois-Savossa. Muita
asiakasryhmiä ovat mielenterveyskuntoutujat, autistiset ja neurologisia erityisvaikeuksia omaavat henkilöt. Tällä
hetkellä toiminnassa on 20 palvelukotia
ja 6 toimintakeskusta. Henkilökuntaa
on n. 230 henkilöä. Lisäksi vuodesta 2003 lähtien säätiössä on toiminut
RAY-avusteista kehittämistoimintaa.
Säätiön kehittämistoimintaa koordinoidaan kehittämisyksikössä, jonka
alla kaikki säätiön projektit toimivat.
Vuonna 2008 käynnistyi Elämänlankaprojekti ja viimeisimpänä Minun Asumisen Polkuni (MAP)-projekti, jossa
kartoitetaan mm. kehitysvammaisten
avun tarvetta asumiseen liittyen.
Elämänlanka-projekti
Elämänlanka-projektin tarjoamalla
kuntoutuksella tarkoitetaan sosiaalista
kuntoutusta, jonka avulla tuetaan ja
vahvistetaan nuoren sekä hänen perheensä elämäntaitoja tulevaisuutta varten. Tavoitteena on, että nuori pystyy
suunnittelemaan ja toteuttamaan elämäänsä eteenpäin itselleen mielekkäällä tavalla (esimerkiksi työelämä- ja sosiaalisten valmiuksien harjoittaminen,
sosiaalisen verkoston laajeneminen,
opiskelupaikan saaminen). Lisäksi tavoitteena on, että vertaistuen ja erityisvaikeudesta saadun tiedon kautta nuori
pystyy hyväksymään oman erityisyytensä, sopeutuu elämään sen kanssa
ja saa keinoja kompensoida neurologisista erityisvaikeuksista aiheutuvia
ongelmia.
”Maailma silmistäs heijastuu”.
Tutkimustietoa nuorten ja
perheiden kuntoutuksesta.
Elämänlanka-projektissa suunnitellaan ja toteutetaan erilaisia kuntoutuskurssikokonaisuuksia, joiden kautta
haetaan parhaiten soveltuvaa mallia
kuntoutuskurssien järjestämiseksi neurologisia erityisvaikeuksia omaaville
nuorille (13–20 v.) ja heidän perheilleen. Kehittämistyö tapahtuu Itä-Suomen alueella Savon Vammaisasuntosäätiön ja Honkalampisäätiön yhteistyönä v. 2008–2013. Projektissa kehitettävän kuntoutuskurssimallin avulla
etsitään keinoja ja välineitä, miten
nuorta ja hänen perhettään voidaan tukea aikuistumiseen ja itsenäistymiseen
liittyvässä elämänvaiheessa. Projektin
toiminnan myötä tuodaan tasa-arvoa
alueelliseen kuntoutuskurssitarjontaan
sekä tarjotaan osallistumisen mahdollisuuksia ja sopivia tukipalveluita
kohderyhmälle. Palveluohjauksellisen
työotteen ja kotipaikkakunnille jalkautumisen kautta pyritään siirtämään
kurssilla käynnistyneet prosessit nuorten ja perheiden arkeen. Projektin tavoitteena on, että kuntoutuskursseja
olisi tarjolla Itä-Suomessa pysyvästi
projektin päätyttyäkin.
Projektin aikana on ehditty käynnistää kolme vuoden kestävää, perheille
suunnattua kuntoutuskurssikokonai-
1/ 2 0 11
8
suutta. Elämänlanka-projektin ensimmäinen arviointifoorumi järjestettiin
13.10.2010 Pohjois-Savon liiton maakuntasalissa Kuopiossa. Tilaisuuteen
osallistui n. 40 henkilöä, jotka toimivat
asiakasryhmän parissa eri sektoreilla
(mm. sosiaali-, terveys- ja koulutoimi,
erikoissairaanhoito, oppilaitokset, järjestötoimijat ja kuntoutuksen järjestäjät). Päivän aikana esiteltiin projektin
kuntoutuskurssitoimintaa, kuntoutusmallia, toimintaan liittyviä tutkimuksia
ja toiminnasta saatuja kokemuksia mm.
kurssilaisten ja heidän vanhempiensa
kertomana. Kuulijat olivat aktiivisia
ja arviointifoorumi käynnisti tärkeää
keskustelua kuntoutustoiminnan kehittämisestä ja tulevaisuudesta. Ensimmäinen kurssikokonaisuus käynnistyi
vuoden 2009 keväällä, joka sisältöineen ja aikatauluineen kuvataan alla
olevassa kuviossa.
Aamupäivällä esiteltiin projektin I
kurssikokonaisuuteen kohdistuneita
opinnäytetöitä ja pro gradu-tutkimuksia. Marjo Hujasen (YTM/sosiaalipe-
Kuvio 1. Elämänlanka-projektin kuntoutuskurssin sisältö v. 2009.
. Silloinhan selviää mistä vain!”
dagogiikka) tutkimuksen aiheena oli
analysoida neurologisia erityisvaikeuksia omaavien nuorten elämäntilannetta heidän hakeutuessaan kuntoutuskurssille. Nuorten elämäntilannetta
tarkasteltiin heidän nykyisen toimintakykynsä, nuorten saaman kuntoutuksen
ja perheen palveluohjaustarpeen kautta.
Lisäksi tutkimuksen tarkoituksena oli
kartoittaa, mitä haasteita vanhemmat
kokevat nuorten tulevaisuuden ja itsenäistymisen suhteen. Kirsi Röngän
(TtK/kansanterveystiede) tutkimuksen
tavoitteena oli selvittää neurologisia
erityisvaikeuksia omaavien nuorten
kuntoutuskurssikokonaisuuden merkitystä nuoren ja hänen perheensä
elämään sekä kuntoutuksesta koettua
hyötyä. Tutkimusta varten haastateltiin
kuutta 13–20-vuotiasta nuorta, kahdeksaa vanhempaa sekä viittä työntekijää,
jotka osallistuivat I kuntoutuskurssikokonaisuuteen. Eveliina Hannonen
ja Leila Ryynänen (sosionomi AMK)
tutkivat nuorten kokemuksia osallisuudestaan ryhmäjaksoilla. Lisäksi he
tarkastelivat, miten työntekijät tukivat
nuorten osallisuutta ja mitä haasteita he
kokivat nuorten osallistamisessa
”Mielestäni olin hyvin mukana
ja onnistuin. Se voi olla se
positiivinen kokemus, joka auttaa
eteenpäin elämässä.”
Kuntoutuskurssitoiminnasta saatuja kokemuksia käytiin läpi iltapäivän
paneelikeskustelussa. Keskustelun
päähenkilöinä olivat kolme kurssikokonaisuuteen osallistunutta nuorta ja
heidän vanhempansa. Lisäksi keskustelussa olivat mukana kunnan, projektin
ohjaus- ja johtoryhmän sekä projektin
edustajat. Kukin nuori kertoi omasta
elämäntilanteestaan ennen kurssikokonaisuuden käynnistymistä: omasta
diagnoosistaan, vahvuuksistaan, arjen
ja tulevaisuuden haasteista. Myös vanhemmat kertoivat omasta näkökulmastaan arjen sujuvuudesta, siinä koetuista
haasteista ja motiivista hakeutua kuntoutuskurssille. Ryhmäjaksoilta nuoril-
le mieleenpainuvimpina kokemuksina
nimettiin toiminnalliset osuudet, kuten
melontaretki, yhdessä toteutettu ruuanlaitto ja nuorten laatima leirilehti.
Vanhemmat korostivat vertaistuen merkitystä: ryhmäjaksot mahdollistivat samassa elämäntilanteessa olevien kohtaamisen, joka laajensi heidän näkökulmaansa oman perheen tilanteeseen.
Tärkeänä koettiin myös koko perheen
mahdollisuus osallistua ryhmäjaksoille. Lisäksi paneelikeskustelussa käytiin
läpi kunkin perheen yksilöllisten palveluohjausprosessien sisältöä. Yhden
kurssille osallistuneen nuoren kohdalla
kolme tapaamista kotipaikkakunnalla
oli konkreettisesti käynnistänyt nuoren itsenäistymisen lapsuudenkodista.
Itsenäistymiseen tarvitut tukimuodot
löytyivät kotikunnan järjestämänä ja
nuori sai rohkeutta haaveensa toteuttamiseen. Yksi nuorista oli saanut tarvitsemansa tukimuodot koulunkäyntiin
sekä ensimmäisen kuntoutusmuodon
toimintakykynsä tukemiseksi. Lisäksi
kahdelle perheelle oli järjestynyt palvelusuunnitelma, josta he eivät aiemmin
olleet tietoisia.
Neuropsykologi Taisto Leppäsaari
luennoi päivän lopuksi neuropsykiatrisen kuntoutuksen kehittämistarpeista,
jonka pohjalta pohdittiin muun muassa
neurologisiin erityisvaikeuksiin liittyvää käsitteistön ja palvelurakenteen
monimutkaisuutta.
”Tietoa ei koskaan tässäkään
asiassa ole liikaa”
Arviointifoorumiin osallistuneet
henkilöt arvioivat palautteissaan tilaisuuden kokonaisuutta monipuoliseksi ja mielenkiintoiseksi. Erityisesti
pidettiin tilaisuuden dialogisuudesta
ja käytännönläheisyydestä: nuoret ja
vanhemmat olivat kertomassa kurssikokonaisuuden sisällöistä ja omista kokemuksistaan. Tärkeänä koettiin kuulla nuoria ja perheitä sekä käytäntöjen
toteutumista eri kunnissa. Osallistujat
kaipasivat lisätietoa laajemmallekin
kuulijakunnalle sekä konkreettisia työ9
kaluja asiakkaiden ohjaamiseen käytännön työssä. Tutkimukset ja päivän
esitykset ovat luettavissa osoitteessa:
www.savas.fi/materiaalipankki/.
Osallistu seuraavaan
arviointifoorumiin tai
kuntoutuskurssille!
Elämänlanka-projekti järjestää vastaavan arviointifoorumin Mikkelin keskussairaalan auditoriossa (osoitteessa
Porrassalmenkatu 35–37) 12.4.2011
klo 8.30–16.00. Päivän aikana esitellään kuntoutuskurssitoimintaa ja
kuullaan kurssikokonaisuuteen osallistuneiden nuorten ja vanhempien
kokemuksia kuntoutuksesta ja elämästä neurologisten erityisvaikeuksien
kanssa. Lisäksi neuropsykologi Merja
Varpamäki kertoo palvelujärjestelmän
toimivuudesta erikoissairaanhoidon näkökulmasta katsottuna. Osallistuminen
tilaisuuteen on maksutonta. Vastaavanlainen tilaisuus järjestetään Joensuussa
syksyllä 2011.
Projekti järjestää v. 2011–2012 IV
kurssikokonaisuuden, johon hakuaika
on käynnissä. Lisätietoa kuntoutuskurssitoiminnasta ja arviointifoorumista saa osoitteesta www.savas.fi/elamanlanka/ tai ottamalla yhteyttä projektin
työntekijöihin.
Marjo Hodju
Kuopio
Projektipäällikkö
P. 040 721 0752
[email protected]
Kirsi Rönkä
Kuopio
Kuntoutusohjaaja
p. 040 509 3614
[email protected]
Leila Ryynänen
Joensuu
Kuntoutusohjaaja
p. 044 022 8937
[email protected]
1/ 2 0 11
ADHD saa kasvot
Madeline ei pidä siitä, jos on likaista, mutta pieni kaaos ei häntä häiritse.
I
dea ryhtyä kuvaaman aikuisia, joilla
on ADHD, pulpahti mieleeni ajaessani huhtikuussa 2010 Kuopiosta
takaisin kotiin Varkauteen. Olin ollut
siskoni kanssa kuuntelemassa Markku
Mutasen luentoa. Mutanen oli tuolloin
lähdössä polkupyörä matkalle kohti
Eurooppaa. Hän toivoi, että joku rohkea nainen jatkaisi hänen työtään. Tämä ajatus pyöri koko kotimatkan päässäni ja yks kaks minulla välähti. Miksi
minä en voisi omalla tavallani tuoda
esille ADHD:hen liittyviä asioita. Tämä minun tapani olisi lähestyä aihetta
valokuvien kautta.
kolmesta kuuteen täysi-ikäistä naista,
jotka suostuisivat kuvattaviksi. Ja löysinkin Suomen AD/HD-Aikuiset ry:n
forumin ja omien tuttavieni kautta viisi
naista kuvattaviksi. ADHD:n kasvoina
ovat Emmili Kananen Toivakasta, Heli
Myllylä Laukaasta, Päivi Tasala Nokialta, Madeline Lehtoniemi Sastamalasta ja Mitte Vesterbacka Humppilasta.
Kesän ajan kypsyttelin mielessäni
ajatusta valokuvanäyttelyn toteuttamisesta. Ja syksyllä, kun oma elämän
tilanteeni sen salli, päätin ryhtyä toteuttamaan ideaani. Ajatuksenani oli löytää
Heli on töissä Suomen Kansanterveysyhdistyksellä varainhankkijana.
Hän on 27-vuotias ja hänellä on kaksi
lasta. Diagnoosin Heli sai viime kesänä, kun hänen pojallaan oli ensin diag-
1/ 2 0 11
10
Emmili on 24-vuotias koti-äiti, jolla
on kolme lasta ja odottaa neljättä. ADHD-diagnoosin hän on saanut keväällä
2010. Hän pohtii, että on tuntenut itsensä aina jotenkin erilaiseksi kuin muut.
nosoitu ADHD. Hän piirtää sarjakuvaa
Adimama. Helin luovuus on loppumatonta.
Päivi on sisustussuunnittelija ja hän
on mukana Prameet Neliöt osuuskunnassa. Hänelläkin on kaksi lasta ja
hän on 32-vuotias. Päivi taas on saanut diagnoosin syksyllä 2009. Hän on
luullut itseään aina laiskaksi ja saamattomaksi, diagnoosin myötä tämäkin
mielikuva sai muuttua.
28-vuotias Madeline odottaa tällä
hetkellä ensimmäistä lastaan. Hän on
saanut diagnoosin tammikuussa 2010.
Madeline innostuu helposti asioista.
Kerran hän päätti ruveta maalaaman
keittiön kaappeja, mutta kyllästyttyään
hommaan se on ollut melkein vuoden
verran kesken.
Mitte opiskelee monimuotokoulutuksessa hevostenhoitajaksi. 32-vuotiaalla Mitellä on myös kaksi lasta. Miten ADHD on diagnosoitu 2008. Mitte
on kokenut lääkityksestä olevan paljon
apua. Nykyisestä opiskelusta ei ilman
lääkkeitä olisi Miten mukaan tullut yhtään mitään.
Osan kanssa olemme jo aloittaneet
kuvaukset. Tarkoituksena on kuvata näiden naisten tavallista elämää ja
kommelluksia ADHD:n kanssa. Kuvaaminen kestää vuoden 2011 ajan ja
käyn jokaisen luona noin kerran kuukaudessa kuvaamassa. Kaikkien valokuvien ei ole tarkoitus alleviivata sitä,
että tässä nyt on ihminen, jolla on ADHD. Kuvissa tulee näkymään jokaisen
oma persoona ja näiden naisten aivan
tavallinen elämä, opiskelut, töissä käyminen, harrastukset, lasten saaminen ja
naimisiin meneminen. Vaikka jollakulla on ADHD ei se tarkoita sitä, etteikö
voisi elää aivan tavallista elämää.
Miksi mukana on vain naisia? Ajatus on lähtenyt omasta siskostani, jolla
kaksi vuotta sitten todettiin aikuisena
ADHD. Nykytiedon mukaan ADHD on
yhtä yleistä sekä naisilla, että miehillä.
Kuitenkin ADHD:tä pidetään mielestäni vain pikku poikia koskettavana asiana. Haluan tuoda esille, että ongelman
kanssa kamppaillaan myös aikuisena.
Emmili pohtii, että on tuntenut itsensä aina jotenkin erilaiseksi kuin muut.
Kuvan väritkin korostavat Päivin värikästä persoonaa.
Tämän projektin tarkoitus on herättää keskustelua aiheesta ja tuoda
esille niitä ongelmia, joita ADHD:n
kanssa elämisessä on. Yksi projektin tärkeimmistä tavoitteista on, että
edes yksi henkilö saisi apua ongelmiin
ADHD:n kanssa. Se voi olla henkilö,
joka epäilee, että hänellä on ADHD ja
uskaltautuu viimein menemään lääkäriin tai joku ADHD-oireisen henkilön
lähimmäinen. Tai vaikka esimies, joka
älyää, että toimintatapoja muuttamalla
ADHD-henkilö pärjää vielä paremmin
työssään.
Teksti ja kuvat Mari Petäjä
11
1/ 2 0 11
JANOILS
Varattu
Tilitoimisto
ASK-Tilit Ky
Kauppiaskatu 11 E, Turku
Puh. 02-2331 500
Forssan Lasi Oy
Mäntyläntie 5, Forssa
Puh. 03-4220 616
Lieksan Viherkeskus ja
Jurvan Hautaus- ja
Kukkapalvelu Kahl Oy Hautauspalvelu Oy
Kauppatie 15, Jurva
Puh. 06-363 1028
JS-Rakentajat
Keskustie 98, Karjalohja
Puh. 0400-985 048
Tmi Junikkala Juha
Huvilatie 32 B, Klaukkala
Suomen
Taloperustus Oy
Vanhatie 10, Tyrnävä
Puh. 0440-850 127
Tomas Oy Ab
Loviisa
Puh. 019-531 068
Metsäpalvelu
Tuomo Turunen
Simo Hurtan katu 10, Lieksa
Puh. 040-583 4097
Insinööritoimisto
Äyräväinen Oy
Malminkaari 23, Helsinki
Puh. 09-7250 2500
Finn Supra Oy
Puh. 08-536 1167
Kirjanpito
M. Häkkinen Ky
Katajatie 8, Espoo
Puh. 09-8011 381
Tmi Soini Salin
Kauppatie 16, Loppi
Puh. 0400-381 232
Insinööritoimisto
Lausamo Oy
Vapaalantie 2 B, Vantaa
Puh. 09-4154 2111
Isonkyrön
Kiinteistöhuolto
Haapaniemenkatu 24-26,
Kuopio
Puh. 017-287 6601
Kuljetus
A. Muhonen Oy
Lääkäri
Jyrki Sihvonen
LVI-Insinööritoimisto
Haikarainen Oy
Parkettiasennus
Kari Tuomi
Simon Apteekki
Ratatie 8, Simo
Puh. 016-266 009
Siivous Ekot
Katavistontie 200, Säkylä
Puh. 050-4010 186
Tilitoimisto
Debet & Kredit
Pysäkkitie 36, Isokyrö
Puh. 050-3280 280
Päivöläntie 39, Helsinki
Puh. 09-346 2340
Sähköliike Timon
Sähköpalvelu Oy
AJ-Saneeraus
Reisegast Oy
Kalervonkatu 24, Lappeenranta
Puh. 0440-558 059
Tapiontori 1, Espoo
Puh. 040-500 4797
Taksi ja Tilausliikenne
Mutanen
Levin Sähkö Oy
Ahotie 3, Vantaa
Puh. 0500-454 528
A-Lehdet Oy
Puh. 09-759 61
Arolantie 2, Raiskio
Puh. 040-552 6132
Espoonlahden
Putki Oy
Tmi Helvilä Jouni
Porthaninkatu 7 A 12, Helsinki
Puh. 0500-707 669
1/ 2 0 11
Kilpiäistentie 22, Lahti
Puh. 0400-804 875
MP-Sähkötec Oy
Varvarinkatu 5, Huittinen
Puh. 0500-734 063
Valtatie 2-4, Kittilä
Puh. 040-589 4910
Sysimäenkuja 4, Ilmarinen
Nurmijärven
Seurakunta
Sepon Lihatori Oy
Kuljetusliike
Hyötykuorma Oy
www.evl.fi/srk/nurmijarvi
Käsityökatu 22, Varkaus
Puh. 017-552 3118
Turun Mittaus- ja
Asennuspalvelu Oy
Hammaslaboratorio
Pekudent Oy
LITTOINEN
Hovioikeudenpuistikko 20, Vaasa
Puh. 050-409 5242
Twinputki Oy
Sprinkleri
Lakiasiaintoimisto
Petri Nieminen
Tammela Diesel Oy
Insinöörinkatu 23, Tampere
Puh. 03-317 6552
Salon
Auto-Kiillotus Oy
Myllyojankatu 26, Salo
Puh. 02-733 1923
Pyhäjoen
Rakennus Oy
Sähkö-Lahdelma Ky Heimo Nousiainen Ky
Oikotie 6, Pirkkala
Puh. 0400-832 254
Saarelantie 9, Pudasjärvi
Puh. 040-7460 513
Hoffes EL Ab
Yli-Haakkointie 31, Nummela
Puh. 050-529 8548
Tehtaantie 13, Ylämylly
Puh. 0400-679 850
AO-Rakennuspalvelu
Taksi Jari Palosaari
Vanhamäentie 30, Mikkeli
Puh. 044-300 0430
Hyvinkään I Apteekki
Rikevägen 114, Forsby
Puh. 0400-477 552
Postipolku 4, Salla
Puh. 040-523 9316
Kuljetus
Kalle Rahikainen
HV Sähköasemapalvelut Oy
Kauppakatu 1-3, Nokia
Puh. 050-350 9323
Sarkatie 6, Hämeenlinna
Puh. 0500-637 325
Puh. 06-416 2146
Hervannan
Hammas Oy
Puh. 06-323 1111
Talourakointi
Viljanen Esko
Innocorp Oy
Tmi Esa A. Hartikainen
Hakojärventie 216/40, Parkano
Puh. 050-5500 682
Ravintorengas Oy
Kuusistontie 3, Siikainen
Puh. 0500-724 552
Ylhäisintie 5, Piikkiö
Puh. 0400-249 858
Seinäjoen Kaupunki
Liikuntatoimi
Tmi Ahti Summanen
Tmi Lauri Haukkaluoma
Perhekoti Amanda
Sorsakoski
Puh. 040-7533 478
Hitsauspalvelu
Söderström
Myllynummentie 2, Kerava
Puh. 09-279 7810
Vaasan
Keskussairaala
Perhekoti
Touhukallio Ky
www.laakkonen.fi
Keskitie 31 as 2, Raisio
Puh. 02-533 2680
Raatteenpolku 5, Isokylä
Puh. 040-7381 880
Haaojantie 46, Purnujärvi
Puh. 0500-858 928
Närveläntie 16, Salo
Puh. 0400-530 960
Nuohoustyö
Jukka Suominen
Rannantie 5, Kärsämäki
Puh. 08-771 834
Palostentie 150, Sääksjärvi
Puh. 040-5692 953
Puistolantori 1, Helsinki
Puh. 040-732 9565
Paalutie 3, Ilmajoki
Puh. 06-424 8160
Sallaiset Tilit Ky
ILV-Asennus Oy
Kärenpääntie 28, Kuhmo
Puh. 050-338 1172
Korvolantie 62, Nokia
Puh. 03-340 0020
Torikuja 1, Hollola
Puh. 03-878 610
Fincolaw Oy
Eteläranta 23, Rovaniemi
Puh. 0400-481 392
Lava-Store Oy
Kuljetusliike
J & H Ohtonen Ky
Hollolan Apteekki
Puhdas Kukka Ky
Huhtimäentie 35, Keuruu
Puh. 040-7614 502
Skeppsmalmintie 71, Paippinen
Puh. 0400-319 194
WIPAK OY
Ski & Wood
Ketolan
Autokorjaamo
Joutsantie 24, Kangasniemi
Puh. 0400-651 581
Juvan Teollisuuskatu 25,
Espoo
Puh. 040-502 9397
Kuntoilijanlenkki 2, Lieto
Puh. 050-5581 503
Pöllövaaran
Perhekoti Oy
Sähkö ja Rakennus
Laine
Kasvihuoneentie 14, Kempele
Puh. 044-262 7499
Puh. 06-4184 111
Kuljetusliike J. Jokela
Roppilan Krouvi
Sähköpalvelu
Keskitalo
Tasoite- ja Maalaustyöt Nikula Ky
Korjaamontie 1 A, Kerimäki
Taipaleentie 165, Masku
Puh. 040-717 4404
Joensuuntie 39, Somero
Puh. 02-7485 421
Seinäjoen
Seurakunta
Suksihuolto ja Taidesahaus
Häkkisenkatu 12, Joensuu
Puh. 0400-276 322
Lukkarilantie 19, Mäntsälä
Puh. 0400-903 236
Ilomantsintie 3770, Keskijärvi Aninkaistenkatu 16 A 8, Turku
Puh. 0500-278 828
Puh. 02-251 7075
Vaalan
Seurakunta
Kuopion Toriapteekki
Kauppalankatu 3, Hyvinkää
Puh. 019-451 701
Mehtäkyläntie 240, Yppäri
Puh. 0400-668 758
Porin
Puutuote Oy
Pesula Iira
Esplanadi 112, Hanko
Puh. 019-248 6857
12
Patakuja 2, Ulvila
Puh. 02-538 9832
Tampere
Puh. 03-3143 4400
Tmi Ari Alho
Haapaperäntie 81, Alavieska
Puh. 0400-767 117
Kuljetusliike
Pirjo Isokoski
Tornionkatu 38, Kemi
Puh. 0400-281 771
Esatesk Oy
Jaakonkatu 4, Hyvinkää
Puh. 0400-482 273
Helsingin Ortodoksinen
Seurakunta
Helsinki
Puh. 020-7220 600
Tmi Jone Laine
Auto-Kirmola Oy
Monipalvelu
L. Koskela Oy
Syötekeskus
Ahjokatu 14-16, Jyväskylä
Puh. 0400-361 319
Nuolitie 2, Vantaa
Puh. 045-121 3942
Lievestuoreen
Apteekki
Kartanontie 45, Pori
Puh. 02-6343 400
www.syotekeskus.fi
Puh. 08-815 4000
SV-Huolto
Puh. 014-861 353
Haapavalkamantie 32 B,
Hirvensalmi
Puh. 050-5540 282
Topiron Ky
Myllyojan Vene
Valkolantie 257, Valkola
Puh. 040-7259 398
Rahintie 98, Kustavi
Puh. 0400-742 561
Tili-Kankare
Kaavin Apteekki
Helmikankareentie 1, Kyrö
Puh. 050-591 8439
Keskustie 2, Kaavi
Puh. 017-662 014
Kalatuote
Annunen Oy
Rakennustyö
Taisto Ollila
Maalausliike
Veijo Haapasaari Oy
Techen Oy
Kylmäläntie 136, Pattijoki
Puh. 044-524 8337
Soltintie 16, Lohja
Puh. 050-511 8024
Katinhännäntie 49, Harjunpää
Puh. 0400-590 423
Tiilipellontie 4 B, Kempele
Puh. 0400-689 507
Parkettiliike
Snällström Hannu Oy
Nivavaarantie 8, Rovaniemi
Puh. 040-596 2240
Maanrakennus
Velj. Luostarinen Ky
Wartalo Kodit Oy
Tossupojankuja 7, Turku
Puh. 0400-521 215
Sähköpalvelu
A. Kotila
Oy Hesal Ltd
Sähkö- ja Rakennuspalvelu Rauno Gyldén
Tmi Mauno Nevala
Kuhmon Apteekki
Erkkilänkatu 11, Tampere
Puh. 03-254 3100
Tmi Matti Isopärnä
Sorvaajankatu 8, Rauma
Puh. 0400-122 976
Parturiliike
Raili Kuivanen
Muotialantie 29, Tampere
Puh. 040-577 8036
Särjenmättääntie 1, Lammi
Puh. 0400-103 418
ATK-Kirjanpito
Kiiskenevä 1, Espoo
Puh. 010 3200 400
Autokorjaamo
P. Huhtaviita Oy
Kenttätie 2, Kauhajoki
Puh. 06-231 3232
Perhon Sairaankuljetus
Autokorjaamo Laulaja
Sami Syrjälä Oy
Faaringintie 102, Laihia
Rintiläntie 8, Perho
Puh. 0400-764 096
Puh. 06-4770 277
A.Vahvaselkä Ky
Condira Oy
Puistotie 1, Kuvansi
Puh. 0400-250 491
Karjaskylänkatu 168, Salo
Puh. 050-569 2284
Neliskulma Oy
Conex Press Oy
Kainuuntie 89, Kuhmo
Puh. 08-6550 001
Tmi Jarmon Taksi
Rasmuksentie 4 A, Helsinki
Puh. 050-500 4143
Vehmersalmentie 405 D,
Konnuslahti
Puh. 040-5492 744
A-Klinikkasäätiö
Plus Kaks Kuljetus Oy
Paasivuorenkatu 2 A, Helsinki
Puh. 0400-408 769
Kalle Kelkka Tmi
Turuntie 217, Oripää
Puh. 0500-535 942
Finland
Motor Home Oy
Vanhamäentie 96, Korpikoski Lassilanperäntie 43, Haukipudas
Jokinotkontie 60, Nuppulinna
Puh. 0500-753 110
Puh. 050-5635 635
Puh. 040-726 5534
N3M Power Oy
Antinpuisto 8, Varkaus
Puh. 010-4215 710
Autohuolto
Kari Iivonen Oy
Mikko Pajuniemi Tmi
Kurejoentie 133, Pertteli
Puh. 0400-923 498
CMT-Saneeraus Oy
Viitasaaren Apteekki
Postikuja 1, Viitasaari
Puh. 014-5774 700
Mustapuronkatu 7, Lahti
Puh. 050-567 8072
Tilimaijat Oy
Heavy Rakennus Oy
Mainospalvelu
A. Laitinen
Siilin Putkipojat Oy
Pyynikin
Munkkikahvila Oy
Näsilinnankatu 21 A 14, Tampere
Puh. 044-577 5276
JCT-Trading Oy
Jänispalontie 9, Taivalkoski
Puh. 040-5854 935
Lohjanharjun
Teollisuus Oy
Hongistonkatu 4, Lohja
Puh. 0400-894 521
Hammaslääkäri
Seppo Hänninen
Haarasuontie 15, Oulu
Puh. 040-7611 556
Linja-autoasema, Kangasala
Puh. 03-377 2774
Nummelan
Aluelämpö Oy
Hakonen Yhtiöt Oy
Holo Solutions Oy Ltd
Merkkimiehet Oy
Pisteenkaari 4, Nummela
Puh. 044-299 3767
Ylätie 46, Nastola
Puh. 040-5811 910
OVH Oy
Ahertajankatu 20, Järvenpää
Puh. 09-2790 940
J-Metsä Oy
Pietarinkatu 4, Mikkeli
Puh. 0500-886 641
Rakennuspalvelu ja
Kiinteistöhuolto
H. Kolehmainen
Huutokoskentie 3 B, Polvijärvi
Puh. 0400-932 825
Rakennusyhtiö
J & M Kaukinen Oy
Rinteentie 16, Salo
Puh. 0400-533 989
Ranta-Putki Oy
Ansatie 4, Vantaa
Puh. 020 160 5000
Kontiolahden
Tilitoimisto
Keskuskatu 21, Kontiolahti
Puh. 013-731 683
H. Koivisto Ky
Kiertokatu 1, Raisio
Puh. 0400-525 047
Tyres Tools Oy
Rounionkatu 17, Nokia
Puh. 010 401 7143
Turun
Tankkitekniikka
Sepänkatu 3, Riihimäki
Puh. 050-5343 459
Lujamaalaus Oy
Oppipojantie 7, Siilinjärvi
Puh. 0400-672 905
Suikka Oy
Yhteiskouluntie 56, Uusikylä
Puh. 040-5041 825
Lautiosaaren
Sähkö Ky
Kivalontie 165, Lautiosaari
Puh. 0400-691 404
Elmontage Ab
Järnvägsgatan 15, Ekenäs
Puh. 019-2390 341
Turku • Puh. 0400-252 526
Pursimiehenkatu 29-31 B,
Helsinki • Puh. 09-170 037
Putkiasennus
H. Karvonen Oy
Turun
AR-Systems Oy
Arhokatu 1, Raisio
Puh. 020-7792 500
Auto-Service
S. Wiberg Kb
Hemming Elfvingsvägen, Hangö
Puh. 019-248 4332
Merijärven
Taksipalvelu
Woodwinds
Bokföring
P-E. Nyberg Kb
Kaonpäänkatu 43, Tampere
Puh. 0400-625 091
Keltamaantie 191, Merijärvi
Puh. 040-5168 227
Karanteeni
Parviainen Ky
Lampelankuja 2, Muhos
Puh. 040-722 7582
Hammaslääkäri
Mika Räsänen
Harjusola 1, Kangasala
Puh. 03-3770 700
Hekatek Oy
Yrittäjänkaari 19, Forssa
Puh. 050-5848 207
Kiannan Taksi
Kemin I Apteekki
Asematie 1, Kemi
Puh. 010-6664 230
Albertinkatu 17, Helsinki
Puh. 09-681 2150
Tmi Timo Kortesmäki
Valimonkatu 6, Karjaa
Puh. 019-236 836
Tellsell Oy
Korteskydöntie 52, Alavus
Puh. 0400-369 711
Voionmaankatu 30, Jyväskylä
Puh. 050-5299 390
Reissueleo
AMFI Arkkitehdit Oy
Raatetie 9 A, Helsinki
Puh. 0400-627 358
Lounaisväylä 8 A 8, Helsinki
Puh. 09-681 8177
Jyväskylän Koneistuspalvelu Jykopal
Parketti- ja Huoneistoremontti V. Herranen Ky
K.L.M. Express Oy
Vaatturiliike
Sauma Oy
Huoltokuja 3, Vaajakoski
Puh. 014-645 411
Härjänruopantie 6, Rusko
Puh. 040-779 4005
13
Kauppamiehentie 6
Puh. 09-4520 130
Jämin Tilipalvelu
Puh. 03-52131
Tornionmäen
Apteekki
Utinkatu 17, Kouvola
Puh. 05-3756 223
Tietoapila
Kivikyläntie 463, Mynämäki
Puh. 0400-784 303
Härmän Nauha Oy
Yliviitalantie 834, Ylihärmä
Puh. 06-4822 900
Jarexon
Mäntymäentie 5, Pori
Puh. 050-348 7648
ST-Sähkö Ky
Tilhentie 10, Naarajärvi
Puh. 0400-652 980
Fidelio Nordic Oy
Lemminkäisenkatu 50, Turku
Puh. 03-039 110
Plan-Ark Oy
Hovioikeudenpuistikko 19 E,
Vaasa
Puh. 06-3172 000
Arkkitehdit Oy
Neuropsykologiapalvelu
Virta, Palaste, Leinonen
Frontaali Oy
Yliahontie 5, Keuruu
Puh. 014-720 354
Välikankaantie 17,
Kuukanniemi
Puh. 040-762 3162
Kiannanniementie 77,
Suomussalmi
Puh. 0400-386 823
Palokankaantie 23, Jyväskylä
Puh. 014-613 905
Tapiolan Apteekki
Sastamalan
Kaupunki
CNC Kakkonen Oy
Kauppakatu 17 A 8, Varkaus
Puh. 040-521 9525
S. Kivinen Oy
Raitalammintie 5, Renko
Puh. 0400-506 198
Petri Ahonen
Perkolanmäentie 75, Huittinen
Puh. 0400-832 041
LVI-Insinööritoimisto
Akel Oy
Karhutie 2, Kitee
Puh. 050-322 1078
Teeman Oy
Kuunsäde 2 A, Espoo
Puh. 040-1766 554
Jämijärventie 28 B 2, Jämijärvi
Puh. 02-547 1722
Rikkiläntie 22, Vainikkala
Puh. 0400-554 655
Hömötiaisentie 1, Reijola
Puh. 040-590 7857
Uudenmaankatu 2 A, Hyvinkää
Puh. 019-433 043
Matarankatu 2 D, Jyväskylä
Puh. 050-322 6532
Hitsaajantie 3, Karjaa
Puh. 044-3457 105
Ketomaankatu 3, Salo
Puh. 02-733 7808
Asianajotoimisto
Ulla-Riitta Kylli Oy
Kuvansintie 31, Varkaus
Puh. 017-5580 755
Arkadiankatu 15, Helsinki
Puh. 09-495 524
Kauppakatu 3 B, Tampere
Puh. 0400-608 208
Kiinteistöhuolto
Mäkelä Oy
Ouluntie 35, Kokkola
Puh. 040-533 3012
Kuopion
ev.lut seurakunnat
Koneurakointi
M. Peltola
Keskustie 12, Miehikkälä
Puh. 040-4160 994
Konehuolto
Hirvonen Oy
Hietalahdentie, Tuusniemi
Puh. 050-502 3420
Rakennustoimisto
Lahtinen Ky
Koivurinne 5, Salo
Puh. 050-5712 712
Taran Tili
Korsholmantie 9, Helsinki
Puh. 0400-343 737
www.tarantili.com
1/ 2 0 11
l u k u v i n kk e j ä
Lukuvinkkejä
Paula Noronen:
Supermarsu ja outo toveri
Gummerus Kustannus Oy, 2010
Vauhdikasta jatkoa Supermarsun riemastuttaviin retkiin. Kirja on jälleen Paula Norosen tuttuun tyyliin kirjoitettu hyvin kuvailevalla, humoristisella tyylillä, ja kirjan ääressä viihtyvät varmasti myös nekin lukijat, joille perinteisten lasten romaanien teksti
saattaa olla liian hitaasti etenevää ja yksitoikkoista. Kirja saa lukijansa hyvälle tuulelle.
Kate Thompson: Yön eläjä
Gummerus Kustannus Oy, 2010
Yön eläjä on vahva ja todentuntuinen kuvaus erään nuoren kasvamisesta ympäristössä,
jossa nuoren elämä kulkee vaarasta toiseen ja alituinen pelko kiinnijäämisestä seuraa
hetkestä toiseen. Turvallisia ihmiskontakteja ei ole juurikaan tarjolla ja elämä maalla
ei houkuttele. Voiko menneisyyttään paeta vai vaaniiko se aina jossain nurkan takana
yön hiljaisina hetkinä, haluatpa sitä tai et?
Linda Olsson: Sonaatti Miriamille
Gummerus Kustannus Oy, 2010
Sonaatti Miriamille on herkkä ja kaunis kuvaus ihmisistä, joiden eletty elämä ja menneisyys nousevat pintaan kirvelevinä muistoina ja suloisena kaipauksena aikaan, joka
kerran oli ja meni. ”Kuuntelin kun sanoit nimeni, ja aika pysähtyi. Tai menetti merkityksensä. Sinkouduin ajan halki, menetin paikantajuni. Sitten kuuntelin hiljaisuutta välillämme.” Sonaatti Miriamille koskettaa kerronnallaan ja saa lukijan hyvin vahvasti
vakuuttuneeksi siitä, että elämän monet vaikeatkin ratkaisut voivat saada sellaisen selityksen, että ihminen saa lopulta rauhan myös oman itsensä kanssa. ”Minusta tuntuu,
että ihminen kykenee elämään kaikkien omien valintojensa kanssa. Se lienee sanomattakin selvää. Olipa asia kuinka vaikea tahansa, sen kanssa on eläminen. Ulkomaailman
määräämiä olosuhteita on puolestaan vaikea sietää.”
Anneli Kanto – Antti Kanto – Markku Sointu: Tehtävä maassa
Gummerus Kustannus Oy, 2010
Tehtävä maassa on oivaltavasti tehty romaanimuotoinen ”oppikirja” matematiikan
jännittävään maailmaan. Matematia-planeetalla päätetään, että suomalaisetkin koululaiset pitää saada innostumaan kaikista niistä mielenkiintoisista asioista, joita matematiikka tarjoaa meille kaikille ihan arkipäiväisissä askareissamme. Fractalia, Absurdicus, Transformaticus ja monet muut kiinnostavat hahmot tempaisevat lukijansa mukaan
matkalle, jonka aikana moni matemaattinen solmu aukeaa uudella ja hauskalla tavalla.
Pia Beck Rydahl: Nuoren Voimakirja
Otava, 2010
Jokaisen nuoren mielestä oma elämä tuntuu joskus täysin kummalliselta ja erilaiselta verrattuna toisten nuorten elämään. Itsetunto, myönteinen ajattelu, miten selviytyä
hengissä vanhemmistaan ja monet muut tärkeät, nuoren elämän isot asiat koskettavat
kaikkia nuoria, mutta niitä ei ole helppo ottaa puheeksi toisten nuorten tai aikuisten
kanssa. Nuoren Voimakirja on työkirjatyyppinen opas nuorelle itselleen. Kirjassa on jokaisesta aihealueesta puhutteleva, nuorten kielellä kirjoitettu tarina tai johdantoteksti, jonka jälkeen aihetta käsitellään vielä erilaisten pohdinta- tai testitehtävien kautta.
Kirja on nimensä mukaisesti voimakirja, kirja niin nuorille kuin heidän läheisille aikuisillekin.
1/ 2 0 11
14
l u k u v i n kk e j ä
Sanna Mattila-Rautiainen (Toim.): Ratsastusterapia
PS-kustannus, 2011
Ratsastusterapia on tullut tutuksi monelle ADHD-oireisellekin henkilölle eräänä kuntoutusmuotona.
Uusi Ratsastusterapia-kirja perehdyttää lukijansa kuntouttavaan toimintaan, sen tavoitteisiin, menetelmiin ja saavutuksiin ratsastusterapian avulla usean eri kirjoittajan
voimalla. Aiheita käsitellään havainnollistaen kulloinkin käsiteltävää asiaa runsain kuvin ja esimerkein, mikä helpottaa kirjan lukemista ilman erityistä hevos-, ratsastus- tai
terapiatietämystäkin. ”Ei ole mitään palkitsevampaa, kuin hevonen joka rapsuttaa sinua takaisin, kun harjaat jostain kutisevasta paikasta juuri oikein ja oikealla tavalla.
Tai jos saavut talliin, huomaat hevosesti hörisevän kun se tunnistaa sinut.” Mahtava
tietopaketti niin asiantuntijoille, kuin myös niille henkilöille, joille eläinavusteinen terapia on jostain syystä ajankohtainen juuri nyt tai tulevaisuudessa.
Vesa Närhi – Heikki Seppälä – Pekka Kuikka (Toim.):
Laaja-alaiset oppimisvaikeudet
Niilo Mäki Instituutti, 2010
Niilo Mäki Instituutin ja Kehitysvammaliiton yhteistyönä toteuttama, ensimmäinen suomenkielinen katsaus laaja-alaisiin oppimisvaikeuksiin, kuuluu ehdottomasti alansa
huipputeoksiin. Teoksen kirjoittajajoukko koostuu alansa ammattilaisista, ja ehkä juuri siitä syystä kirja on kirjoitettu niin, että kulloinkin käsiteltävä asia taustoitetaan hyvin ja lukijalle annetaan erittäin kattava kuva käsiteltävästä aiheesta osana suurempaa
kokonaisuutta. Laaja-alaisten oppimisvaikeuksien taustaa, vaikutuksia ja keinoja haastavien tilanteiden ratkaisemiseksi lapsen, nuoren ja aikuisen arkielämässä käsitellään
havainnollisesti runsain esimerkein ja kirjan taustalla oleviin tutkimuksiin ja projektitöihin nojaten, unohtamatta laajaa ulkomaista kirjallisuutta ja tutkimustyötä useiden
vuosien ajalta. Toivottavasti kirja päätyisi monen opetustyössä, työvoimahallinnossa tai
kuntoutuksen kanssa työskentelevän ammattilaisen luettavaksi, vaikka rohkenen suositella kirjaa myös niille perheille ja aikuisille, joille oppimisvaikeusasiat ovat arkipäivää.
Kirja-arviot Teija Jalanne
Tony Dunderfelt: Ilon psykologia
PS-kustannus, 2010
Psykologi Tony Dunderfeltin uusi kirja Ilon psykologia (PS-Kustannus) opastaa meitä
jokaista löytämään iloa elämään omasta itsestämme sekä kääntämään elämän haasteet
ja vaikeat hetket voitoksi. Kirja sisältää monipuolisia käytännön harjoituksia, joiden
avulla on mahdollista saavuttaa uusi positiivinen vire. Harjoitteluun kannustaa se, että
jokaisella meistä on mahdollisuus löytää sisältämme ulkoisista tekijöistä riippumattomia voimia - omaa sisäistä energiaa. Itsensä tunteminen ja hyväksyminen sekä itsensä
toteuttaminen ovat suuria ilon lähteitä. Iloa voi kehittää muun muassa pyrkimällä keskittymään hetkiin, muuttamalla sisäistä puhettaan positiiviseksi ja kannustavaksi, päästämällä irti kuluttavista ajatuksista sekä huomaamalla elämässä jo olemassa olevan hyvän. Miltä tuntuisi vaikka negatiivisuuspaastota, jolloin elämän hyvistä asioista nauttiminen on sallittua? Tai kirjoittaa tulevaisuuskirje, jossa kuvaa omaa tulevaisuuttaan
hyvässä valossa?
Elämän vaikeita asioita ja vaikeiden hetkien olemassaoloa ei pyritä kieltämään, mutta
niiden ei sallita vähentää tai peittää nykyhetkessä olevia hyviä asioita. Herkkyys hyvien
asioiden huomaamiseen on kaikille mahdollista – se mitä ajattelen, lisääntyy!
Kirja-arvio Mirjami Koivunen
15
1/ 2 0 11
Lastani kiusataan…tai hän kiu
K
iusaaminen voidaan määritellä seuraavasti: Kiusaaminen on
epäreilua ja yksipuolista. Kiusaamista on toisen tunteiden loukkaaminen, uhkailu, pelottelu tai jonkun
henkilön tahallinen sulkeminen pois
seurasta. Kiusaaminen ei ole sama asia
kuin raisu leikki tai kaverusten välinen
konflikti.
ta, vaikka se ei tällä hetkellä olisikaan
ongelma. Kerro lapsillesi kuinka toivot
heidän käyttäytyvän. Ole luja, selkeä ja
johdonmukainen. Kerro, mitä seurauksia siitä tulee, jos huomaat jonkun lapsistasi kiusaavan muita, mutta älä käytä
fyysisiä rangaistuksia tai nolaamista.
Ne vain tuottavat häpeää ja kertovat
lapsellesi, että väkivalta on sallittua.
Vanhemmat eivät halua kasvattaa
lapsestaan kiusaajaa tai kiusatuksi tulevaa. Mutta sellaista tapahtuu. Itse
asiassa, tutkimusten mukaan jopa 90%
lapsista on ollut kosketuksissa kiusaamiseen. Lapsi on joko kiusaamisen
kohteena tai itse syyllistyy kiusaamiseen (tai molempina) tai on todistamassa kiusaamista (tunnetaan myös
termillä sivustakatsoja).
Tee säännöt perheellesi. Esimerkiksi “meidän perheessämme ei ole
koskaan ”okei” kiusata tai vaikka vain
seurata vierestä jos jotakuta kiusataan.
Kiusaaminen on väärin. Jos huomaat
kiusaavasi jotakuta, kerro siitä meille,
jotta voimme auttaa sinua muuttamaan
käytöstäsi”.
Monet vanhemmille suunnatut nettipalstat tai neuvonta-artikkelit kannustavat vanhempia ohjaamaan lapsiaan
puolustautumaan kiusaamista vastaan.
Joidenkin mielestä tämä on ainoa keino, millä kiusaamisen saa loppumaan.
Perheenjäsenet tai naapurit voivat myös
luoda paineita sellaisille vanhemmille,
jotka haluavat vain ohjata lapsiaan tekemään oikein.
Haluatko sinä vanhempana, että
sinun lastasi satutetaan tai hän satuttaa muita? Kiusaamisen vastustamisohjelmat, kuten Askeleet kunnioittamiseen opettavat lapsille kuinka voi
puolustaa itseään. Nämä ohjelmat eivät
kuitenkaan opeta lyömään takaisin.
Toisen vahingoittaminen, vaikkakin
vastauksena kiusaamiseen, ei ratkaise
suurempaa ongelmaa, joka on se miten
toinen lapsi käyttää valtaa vahingoittaakseen toista. Takaisin lyöminen voi
lisäksi aiheuttaa kiusaamisen jatkumisen tai sen, että kiusaaminen muuttuu
vakavammaksi.
Pidä silmällä kiusaamisen tunnusmerkkejä. Lapset, jotka kiusaavat
muita käyttäytyvät usein siten, että se,
mitä he tekivät, ei ole iso juttu. He saattavat sanoa vaikkapa ”en tarkoittanut
loukata ketään, minä vain pelleilin, se
ei sitten ymmärrä huumoria!” Voi olla
myös ongelma, jos lapsesi:
•
•
Puhuu toisista lapsista
negatiiviseen sävyyn (nynny,
luuseri, typerys)
Puhuu siten kuin toinen lapsi
olisi ansainnut kohtelunsa
(”se kerjäs sitä”)
•
Ei näytä välittävän toisten
tunteista
•
Käyttäytyy muita kohtaan
väkivaltaisesti
•
Käyttäytyy uhmakkaasti
(”sinä et voi minua
komennella”)
•
Turhautuu helposti jos ei saa
tehdä oman tahtonsa mukaan
•
Syytetään kiusaamisesta
Jos arvelet, että lapsesi on mukana kiusaamisessa jollain tavoin,
on olemassa keinoja auttaa. Puhu ja
keskustele lapsen kanssa kiusaamises-
Joutuu koulussa tai muualla
hankaluuksiin tai tappeluihin
Jos sinun lapsestasi kerrotaan, että hän kiusaa muita, on tärkeää ottaa
1/ 2 0 11
16
•
se vakavasti ja varmistaa, että lapsesi
saa apua, jos hän tarvitsee sitä. Lapset,
jotka kiusaavat toisia jatkuvasti, voivat
jatkaa samaa käytöstä aikuisenakin,
seurustelusuhteissaan, perhesuhteissaan tai työelämässä.
Kiusatuksi tulemisen tunnusmerkkejä. Jotkut lapset kertovat mitä
on tapahtunut, mutta toiset eivät kerro. Huomaa muutokset lapsesi käytöksessä. Jos lapsesi ei kerro sinulle
kiusaamisesta, yritä löytää joku, jolle
lapsi haluaa puhua, esimerkiksi luotettava opettaja, sukulainen tai perhetuttu.
Mahdollisia merkkejä kiusatuksi tulemisesta:
•
Vammat, vatsakipu tai
päänsärky
•
Hukkaan menneet tai
rikkinäiset tavarat
•
Lapsi jää pois koulun
aktiviteeteista, kerhoista ym.
•
Ei halua mennä koulussa
suihkuun (missä kiusaaminen
usein tapahtuu)
•
Univaikeudet
•
Suoriutuu koulutehtävistä
heikommin kuin aiemmin
Jos huomaat muutoksia lapsen käytöksessä, kysy häneltä kiusaako joku
häntä koulussa.
Käytännön keinoja kiusaamisen
estämiseen. Henkilöt, jotka kiusaavat
muita, toivovat reaktiota: itkua, vihaa, häpeää. Jos kiusaamisen kohde ei
osoita näistä mitään, kiusaaja voi menettää kiinnostuksensa. Ei ole helppoa
olla tyyni ja vahva, kun joku loukkaa
tunteitasi – tai loukkaa fyysisesti. On
siis tärkeää harjoitella. Keksi muutama
vahva repliikki tai vastaus: ”Tuo on
kiusaamista! Lopeta!”
Opeta lapsellesi miten voi puolustaa toisia ja kävellä pois. Jos lapsesi
näkee toista lasta kiusattavan, he voi-
usaa muita! Mitä voin tehdä?
vat auttaa lopettamaan kiusaamisen.
Jälleen kerran: tämä ei ole helppoa.
Harjoittele, harjoittele ja vielä kerran
harjoittele. Tässä muutamia seikkoja,
joita lapsi voi tehdä:
•
Jätä kiusaaja huomiotta, älä
naura tai mene katsomaan
•
Puolusta kiusatuksi
joutunutta lasta ja sano
kiusaajalle: ”Lopeta tuo!”
•
Mene kiusatuksi joutuneen
lapsen luo ja pyydä häntä
mukaan ja lähtemään pois
paikalta ”Tule, mennään
pelaamaan jalkapalloa!”
•
Kerro koulun aikuisille
kiusaamisesta
Ole mallina omalla käytökselläsi.
Vaikka aina ei näytä siltä, että lapsi seuraisi, lapsi oppii kuitenkin sinun käytöksestäsi paljon.
•
Puolusta itseäsi ja muita
vahvasti ja tyynesti
•
Hae ystävyyttä sellaisista
henkilöistä, jotka ovat reiluja
ja kunnioittavia
•
Kohtele kaikkia ihmisiä
arvostavasti ja hyväksy myös
erilaiset ihmiset
Auta lasta saamaan ystäviä. Hyvä
ystävyys voi suojella lasta haitallisilta
vaikutuksilta tai kiusaamiselta. Auta
lasta löytämään ystäviä ja pitämään ystävyyttä yllä. Jos lapsellasi ei näytä olevan ainuttakaan ystävää, rohkaise lasta
menemään mukaan johonkin ryhmään
tai harrastuspiiriin, jotta hän löytäisi
samoista asioista pitäviä muita lapsia.
Perehdy lapsesi koulun kiusaamista koskeviin sääntöihin. Puhu
rehtorille ja opettajille kiusaamisesta.
Ota selvää, mitä koulu tekee kiusaami-
selle. On huomioitava myös nettikiusaaminen (vahingollisten tekstiviestien lähettäminen, internetin kautta tai
kännykällä tapahtuva kiusaaminen).
Menettelytavan tulee olla selvä, luja ja
reilu. Kerro myös rehtorille ja opettajille miten aiot puuttua, jos näet omaa tai
jotakuta muuta lasta kiusattavan. Koulujen tulee olla turvallisia, luotettavia
ja rauhallisia paikkoja kaikille lapsille.
Vaikka kiusaamista tapahtuukin paljon, sitä ei saa hyväksyä normaaliksi,
hyväksyttäväksi osaksi lapsuutta. Auta
lastasi kohtelemaan toista kunnioittaen
ja puolustamaan itseään ja muita positiivisin tavoin Nämä taidot palvelevat
heitä kouluvuosien aikana ja myöhemminkin heidän työssään ja perhesuhteissaan.
Teksti Raija Väisänen
Lähde: Committee for children.
www.cfchildren.org
(kääntäjä Raija Väisänen)
Kuinka voit etsiä ystäviä.
Positiivisia tapoja luoda kontakti toiseen lapseen.
Anna tunnustusta. ”Sinä olet tosi hyvä pelaamaan pesäpalloa.”
Huomaa yhteiset kiinnostuksen kohteet. ”Huomasin, että sinä tykkäät piirtää. Minäkin
tykkään piirtämisestä. Piirrettäisiinkö yhdessä.”
Pyydä henkilöä kertomaan itsestään? Minkälaisesta jäätelöstä sinä tykkäät?
Osoita kiinnostusta. ”Hei, sinulla on mielenkiintoisen näköinen kirja. Mitä sinä luet?”
Osoita kiinnostusta henkilöön. ”Kun kerrot koirastasi noin, vaikuttaa, että se on tosi
söötti koira”
Pyydä mukaan koulun aikana tapahtuvaan aktiviteettiin. ”Mentäisiinkö yhdessä koppeilemaan pesäpallolla välitunnilla?”
Pyydä mukaan koulun ulkopuoliseen aktiviteettiin. ”Lähtisitkö minun kanssani lauantaina pelaamaan jalkapalloa?”
17
1/ 2 0 11
yhdistyksiltä
”Hyvä, että ADHD:ille on oma kerho!”
ADHD-vertaiskerho nuorille
Jyväskylässä syksyllä 2010
Ajelimme keilaamiskerran jälkeen
kerhosta kotiin päin, minä ohjaaja kaksi
kerholaista kyydissäni.
-
-
-
-
-
-
-
Mistä nää rahat meille tulee? kysyi
kerholainen.
No muistatko, kun etsit mulle
netistä
hintoja
sellaisille
harrastuksille, mitä sun ikäiset
haluis kerhossa tehdä? Mä tein
sitten hakemuksen kerhorahoista
kaupungin nuorisopalveluille, ja
me saatiin rahat. Mä kirjoitin niin
hyvät perustelut, miksi tällaista
kerhoa tarvitaan, ohjaajana
vastasin.
No mitä? kysyi kerholainen.
No, että teidän ikäiset ei enää
lähde niin helposti harrastuksiin.
Jos ei ole kavereita eikä lähde
minnekään, ei myöskään saa
kavereita. Ja sitten harrastamisen
lisäksi tää kerho on myös samalla
vertaisryhmä, kun täällä tapaa
muitakin, joilla on ADHD, ADD
tai jotain, vastasin.
Ai Suomi tuhlaa meihin näin paljon
rahaa! huudahti kerholainen.
Musta se on hyvä, että ADHD:illä
on oma kerho! kommentoi toinen
kerholainen.
Niin, tehän ootte niitä Suomen
tulevaisuuden toivoja!
-
Monipuolinen, sai paljon uusia
kavereita ja pääsi jakamaan
kokemuksia.
Tosi
hyvä!
kommentoi kerholainen pari
kuukautta kerhon loppumisen
jälkeen.
-
Vaikka aluksi oli hirveetä
hässäkkää,
pohti
toinen
kerholainen autossa ADHDkerhoa hyväksi kehuttuaan.
Ai suakin hirvitti, mutta hyvinhän
-
1/ 2 0 11
me ollaan selvitty. Varmaan aina
ensin pitää tutustua, kokeilla rajat
ja tehdä säännöt omalle porukalle.
Ja tosi hienosti te ootte ollu kaikissa
harrastuksissa julkisilla paikoilla,
pääsin ohjaajana kehumaan.
Syksyn aikana kokoonnuttiin yhteensä seitsemän kertaa. Mukana oli
12–14-vuotiaita nuoria, seitsemän poikaa ja yksi tyttö. Kerhon sisällöt suunniteltiin yhdessä nuorten kanssa: pitsaa,
karting-autoilua, keilausta, elokuva,
sulkapalloa ja uintia. Joka kerta myös
pysähdyttiin toiminnan jälkeen juttele-
päätöskerralla, jolloin myös
vanhemmat oli kutsuttu mukaan.
Kaikkien oli kyllä aluksi ollut vaikea
lähteä mukaan uuteen kerhoon, uusien
ihmisten pariin. Kaikki olivat tulleet
vanhempien pienellä painostuksella ja
kehotuksella käydä edes kokeilemassa.
Pian kerholaiset kuitenkin huomasivat,
että täällä kyllä pärjää. Puhuttiin avoimesti, että jokaisella on omat vaikeat
tilanteensa. Kun kokeiltiin eri harrastuksia, kukin pääsi niissä tasapuolisesti
voittamaan itsensä. Kerholaiset kannustivat toisiaan kokeilemaan – ei ol-
”Ohjaajien ymmärtäväinen suhtautuminen
alkujännityksen aiheuttamaan hässäkkään, kaikkien
hyväksyminen ja yhdessä joltain osin erilaisena
oleminen mahdollistivat jokaiselle kerholaisena
onnistumisen.”
maan kokemuksista ja herkuttelemaan.
Kahden kuukauden ajan kokoonnuttiin
välillä viikon, välillä kahden välein.
Viidennellä kerralla porukka oli selvästi ryhmäytynyt. Kahdeksan kerholaista pelasi sulkapalloa kolmelle kentälle jakaantuneena, mutta viimeiseksi
puolituntiseksi kaksi kenttää jäi tyhjäksi. Loppuajan kerholaiset nimittäin
pelasivat ”nelinpeliä”, neljä puolellaan, kaikki samalla kentällä. Tiiviissä
tunnelmassa taisi jutteleminen olla jo
tärkeämpää kuin itse sulkapallo. Pelin
jälkeen limsalla kaikki mahtuivat samaan pöytään, ohjaajatkin. Edellisinä
kertoina oli istuttu pienemmissä ryppäissä eri pöydissä.
-
Poika on ollut ihan erilainen kotiin
tullessaan kuin muiden kerhojen
jälkeen, antoi yksi äiti palautetta
18
lut yhtään pilkkaamista tai painostusta.
Ohjaajien ymmärtäväinen suhtautuminen alkujännityksen aiheuttamaan hässäkkään, kaikkien hyväksyminen ja yhdessä joltain osin erilaisena oleminen
mahdollistivat jokaiselle kerholaisena
onnistumisen.
ADHD-lapsen, nyttemmin nuoren,
äitinä olin saanut jo vuosia tukea vanhemmuuteen Keski-Suomen ADHDyhdistyksen vanhempien vertaisryhmässä. Välillä lapsetkin olivat mukana
siinä sivussa, mutta silloin ei tullut
oikein vanhempien keskustelusta eikä
lasten mielekkäästä toiminnastakaan
mitään. Yhteiset retket ja viikonloput
olivat olleet tärkeitä koko perheelle.
Yhdistys ehti jo jonkin aikaa kuulutella, miten järjestettäisiin toimintaa
nuorille.
yhdistyksiltä
Päätin tarttua härkää sarvista, kun dottamalla saamamme 10 ensimmäistä
kaikki palaset loksahtivat kohdalleen: 12–17-vuotiasta.
poikani oli tullut tähän patisteltavaan
ikään, itselläni oli ammatti sekä vuosien
Yhdistys oli tehnyt myös hyvää yhkokemus nuorten parissa työskentelys- teistyötä Jyväskylän ammattikorkeatä ja yhdistys innoskoulun kanssa kokemustui ehdotuksestani,
kouluttajien vierailuilla.
”Vanhemmat
että hakisin nuorisoSieltä löysin yhden äidin
huolehtivat
lautakunnalta rahaa
avustuksella itselleni ohkuljetuksista
nuorten vapaalle
jaajatyöparin, sosionotoimintaryhmälle.
toimintapaikoille miopiskelija Emilian. Hän
Saisin yhdistyksen
varaili harrastuspaikkoja
ja sumplattiin
tuen avustusrahan
ja minä viestittelin perpyörittämiseen, et- kimppakyytejäkin.” heille. Yhdessä suunnittelimme, vedimme kerhotei oman perheen
talous olisi kerhoon sidottu. Kerholai- kerrat ja arvioimme, miten oli mennyt.
siksi ottaisimme yhdistyksen kautta tie- Vanhemmat huolehtivat kuljetuksista
toimintapaikoille ja sumplattiin kimppakyytejäkin. Vaikka työ- ja perheelämä yhteensä olikin minulla tuona
syksynä jo melkoista hurlumheitä, samoin Emilian tiivis opiskelu ja kaikki
harjoittelut, niin kyllä kannatti! Kiitos
kaikille kerholaisille lämminhenkisestä
ja rohkeasta kerhosyksystä!
Teksti Iina Peltomaa
Keski-Suomen ADHD-yhdistys ry
TURNEELLA TURUSSA
L
okakuinen lauantai näyttäytyi aurinkoisena kun Pääkaupunkiseudun ADHD-yhdistyksen porukka
lähti viettämään syyslomapäivää Turkuun. Historiallinen Turku oli oiva valinta yhdistyksen syysretken kohteeksi,
sillä kaupungin museotarjonta on vailla
vertaansa.
Pikkubussillinen väkeä eli 13 lasta
ja 9 aikuista nautti menomatkalla lounaan, jotta perillä jaksettaisiin tutustua
retken pääkohteeseen eli Turun linnaan. Turun linnassa meitä oli vastassa
opas, jonka johdolla sukelsimme linnan
vaiherikkaaseen historiaan. Opas kertoi värikkäästi ja hurjatkin tarinat pitivät yllä mielenkiintoamme. Lisääkin
olisimme kuunnelleet vankityrmistä,
teilipyöristä ja ritarien turnajaisista,
mutta matkamme jatkui Aboa Vetus/
Ars Nova -museoon.
neistö on peräisin museon korttelissa
tehdyiltä kaivauksilta. Museokävijöillä
on mahdollisuus tutustua myös kohteen
toiseen osioon, modernin taiteen teoksiin.
me bussiin paluumatkalle. Erityiskiitos
retkestä mainiolle bussikuskillemme
Makkelle, joka höysti matkaamme
kutkuttavilla vitseillä, meheviä turkulaisvitsejä unohtamatta!
Aboa Vetus/Ars Nova -museoon
retkeläisimme tutustuivat omin päin ja
museo tarjoili elämyksiä niin aikuisille kuin lapsillekin. Päivän päätteeksi
söimme välipalan ennen kuin istahdim-
Teksti Tani Salomäki
Pääkaupunkiseudun
ADHD-yhdistys ry
Kuva Atte Niemi
Aboa Vetus (Vanha Turku) on arkeologis-historiallinen museo. Luostarikorttelin esiin kaivetut rauniot ovat
peräisin keskiajalta. Niiden lomassa
etenee museon 1400-lukuun painottuva perusnäyttely. Siinä esillä oleva esi19
1/ 2 0 11
jäsenyhdistykset
Dyma ry, Turun Seudun
Dysfasia-, ADHD- ja
Autismiyhdistys ry
Kalevantie 25, 20520 TURKU
Puh. 0400 347 385 (ma-to klo 10–12)
[email protected]
www.dyma.info
Tarkemmat tiedot harrastusryhmistä
sekä tietoa muusta toiminnasta löytyy
netistä ja jäsenkirjeestä.
ELLA ry
Loimaa ja lähikunnat
Paula Kulmala
puh. (02) 7641 962
[email protected]
Etelä-Savon
ADHD-, autismi- ja
dysfasiayhdist ys ry
Puheenjohtaja Minna Juuti
Yhdistyksen puh. 044 516 0724
[email protected]
Seuraa ajankohtaisia tapahtumia
yhdistyksemme nettisivuilta www.esada.com.
Hymy ry, Kanta-Hämeen
Asperger-, autismi-, dysfasia- ja ADHD-yhdistys
Riitta Viljamaa, puh. 050 520 2771
[email protected]
http://koti.aina.net/~hymy
Itä-Savon Puatti ry
pj Saku Linnamurto
puh. 045 7881 0612
[email protected] tai
[email protected]
Yhdistyksen liikuntakerho
sunnuntaisin koko kevätkauden ajan.
Tapahtuma-aikataulu löytyy osoitteesta www.puatti.com.
Toivotamme kaikki Itä-Savon alueen erityisperheet lämpimästi tervetulleeksi kevään toimintaamme!
Keski-Pohjanmaan
MBD-yhdistys ry
Jairi Palonen
Tinkitie 23, 67900 KOKKOLA
puh. (06) 822 7552, 040 573 0979
[email protected]
1/ 2 0 11
Keski-Suomen ADHDyhdistys ry
puheenjohtaja, Keijo Häkkinen
[email protected]
sihteeri/jäsensihteeri,
Päivi Pietiläinen
[email protected]
Keski-Suomen ADHD-yhdistys ry,
www.keskisuomenadhd.com
ADHD-lasten vanhempien vertaistukiryhmä kokoontuu Kumppanuustalolla (Vapaudenkatu 4, Jyväskylä)
kokoustila Seitissä seuraavina iltoina
kello 18-21:
9.3.2011 Paikalla Kimmo Jouhki Sosiaali- ja terveyspalveluista. Hän keskustelee nuorten päihteiden käytöstä.
6.4.2011 Paikalla Päivi Pietiläinen
juttelemassa nuorten ammatillisesta
jatkokoulutuksesta. Samalla tarjolla
on kahvia ja nisua.
4.5.2011
Yhteyshenkilö:
Tapani Salonen
[email protected]
p. 050 526 0426
ADHD-aikuiset kokoontuu Kumppanuustalolla (Vapaudenkatu 4, Jyväskylä) kokoustila Seitissä seuraavina
iltoina kello 18-20:
7.3.2011
4.4.2011
2.5.2011
Ryhmä on tarkoitettu aikuisille, joille
on tehty diagnoosi vasta hiljattain.
Yhteyshenkilö:
Päivi Pietiläinen
p. 040 737 9864
email: [email protected]
Kymenlaakson autismi-,
asperger-, dysfasia- ja
ADHD-yhdistys AADA ry
Leena Dromberg
[email protected]
www.kymenlaaksonaada.org
Lahden seudun
ADHD-yhdistys ry
Lahden seudun ADHD-yhdistys
puh. 040 415 0084
[email protected]
Vanhempien vertaistuki-illat jatkuvat. Kokoonnumme kerran kuukau20
dessa aina kuukauden ensimmäisenä
keskiviikkona klo 18-20 Lahden Invakeskuksessa, osoitteessa Hämeenkatu
26 A, 3 krs. Illan aikana tarjolla kahvit
ja pientä purtavaa, vapaaehtoinen 2
euron kahvimaksu. Iltojen ohjelmasta
tietoa jäsentiedotteissa sekä ADHDliiton nettisivuilla http://www.adhdliitto.fi/Lahden.htm
Seuraavan kerran kokoonnumme
2.3. klo 18.00. Riitta Virtanen kertoo
perustietoa ADHD:stä. Lisäksi vuosikokous. Arvomme vuosikokoukseen
osallistujien kesken kirjapalkinnon.
Oulun seudun
ADHD-yhdistys ry
Helena Pakkanen, puh. 040 833
4237, [email protected]
Vertaistukiryhmät kokoontuvat
Kumppanuuskeskuksessa Pikkusepässä (Isokatu 47) tiistaisin klo 18 - 20
seuraavasti:
22.3. vanhemmat
12.4. aikuiset
ja 3.5. vanhemmat
Pohjois-Karjalan ADHD-, autismi- ja
dysfasiayhdistys Aksoni ry
Pirkanmaan
ADHD-yhdistys ry
Merja Saartila
Anttonintie 3, 33480 Ylöjärvi
puh. 0400 485 824
[email protected]
pirkanmaanadhdyhdistys.nettisivu.org
Pohjois-Karjalan ADHD-,
autismi- ja dysfasiayhdistys
Aksoni ry
Pj. Merja Hyytiäinen
[email protected]
siht. Noora Mikkonen
[email protected], 040 412 3792
Aksoni ry:n sääntömääräinen
vuosikokous sunnuntaina 20.3.2010
kello 14.00
Kokouspaikka: Honkalampi-säätiö
/ koulutustila, Rantakatu 26 A 3.krs,
Joensuu
Keilaus ja biljardi Joensuun
Kuntokeitaalla sunnuntaisin kello
14.00–15.00
27.3. ja 10.4. Lisätietoja tapahtumista ja
toiminnasta nettisivuillamme: www.
aksoni.suntuubi.com
jäsenyhdistykset
Pohjois-Savon
neurologiset erityisvaikeudet ja autismikirjoyhdistys Eijsveikeet ry
Koljonniemenkatu 2, 2krs.
70100 Kuopio
puh. 044 72 111 27 (ma klo 15-18)
[email protected]
www.eijsveikeet.fi
Siilinjärven ja Kuopion lasten vanhempien ryhmät yhdistyvät ja ryhmä
kokoontuu jatkossa Vuorelan seurakuntakeskuksella osoite: Rissalantie
2, Vuorela keskiviikkoisin klo 18–20
23.3., 6.4. ja 11.5.2011. Lastenhoitomahdollisuus on järjestetty. Ei ennakkoilmoittautumista, vaan voit tulla
paikan päälle suoraan.
Yhdistyksemme sääntömääräinen
vuosikokous järjestetään 16.4.2011
klo 13.00 Korttelimuseon kokoustiloissa, osoite Kirkkokatu 22, 70100
KUOPIO. Vuosikokouksen jälkeen n.
klo 14 sosiaaliasiamies Helena Moisio
kertoo sosiaaliasiamiehen tehtävistä
ja sosiaalihuollon asiakkaan asemasta
ja oikeuksista. Hänelle voi etukäteen
lähettää kysymyksiä [email protected]
kuh.fi.
SAVAS/Elämänlankaprojekti kehittää kuntoutuskursseja neurologisia
erityisvaikeuksia tai neuropsykiatrisia
ongelmia omaaville nuorille (13-20v.)
sekä heidän perheilleen. Seuraavalle
kesäkuussa alkavalle kurssille hakuaika päättyy 31.3.2011! Katso tarkemmin www.savas.fi/elamanlanka tai
ottamalla yhteyttä Marjo Hodju 040
721 0752 tai Kirsi Rönkä 040 509
3614.
Pääkaupunkiseudun
ADHD-yhdistys ry
Krapupolku 1, 00890 Helsinki
Kysymykset, vinkit, palautteet:
[email protected]
Ilmoittautumiset, jäsenrekisteriasiat:
[email protected],
Eeva Karppinen
Puheenjohtaja:
[email protected],
Arja Havilo
Puh: 050 4367708
Sählyryhmä yli 9-vuotiaille tytöille
ja pojille. Sählyryhmään otetaan mu-
kaan uusia pelaajia! Sählyharjoitukset
perjantaisin klo 19-20 Herttoniemen
seurakuntatalolla, Kettukuja 3, 00800
Helsinki. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Matti Salomäki, p. 040-7313009
tai [email protected]
Nuorten ryhmä kokoontuu HEROssa, Vilhonkatu 4 B, 00100 Helsinki,
noin kolmen viikon välein seuraavina
päivinä: 25.3., 15.4., 13.5.
Tyttöjen ryhmään otetaan lisää uusia tyttöjä mukaan! Sinä 11-15 -vuotias tyttö, joka pidät yhteisistä retkistä,
kahviloista ja rupattelusta, tyttöjen
ryhmän kevät tarjoaa mukavaa yhdessäoloa ja kiinnostavia retkiä. Suunnitellaan ja ideoidaan yhdessä! Tyttöjen
ryhmä kokoontuu keväällä 2011 seuraavina päivinä: 15.3., 12.4. ja 10.5.
Nuorten ja tyttöjen ryhmien tiedustelut ja ilmoittautumiset ryhmien
ohjaaja Hanna-Maria Mäkelälle,
[email protected] tai p.
040 869 8946.
Satakunnan Autismi-,
ADHD- ja Dysfasiayhdistys
SAMDY ry
Puheenjohtaja Tuija Koski,
puh. 040 822 4707 iltaisin
Toimisto: Valtakatu 7 c 36, 28100
PORI, aukioloajat kotisivulla
www.samdy.info
puh. 044 346 0898
Jäsenasiat Saara Korkeamäki, puh
040 848 3414, [email protected]
KOKEMÄKI:
Yht.hlö [email protected],
040 080 7171.
KANKAANPÄÄ: Yhteyshenkilöt
Minna Lehtinen [email protected]
fi, 050 3305 068 ja Satu Holopainen
[email protected],
040 5752 188.
Suomen AD/HD-Aikuiset ry
Suomen ADHD- Aikuiset ry
p. 050 365 5577
www.adhd-aikuiset.org
sähköposti [email protected]
puheenjohtaja Mikko Markus Torni
varapuheenjohtaja,
vertaistukivastaava Nora Ekholm
21
Vaasan MBD-yhdistys ry
Johanna Sivula
Puh. 040 8288 234
[email protected]
Seinäjoen Adhd-aluekerho ja
ADHD-lasten vanhempien vertaistukiryhmä. Yhteyshenkilö Tuula Palovuori tuula[email protected], puh.
050 090 1628. Kokoonnumme kerran
kuukaudessa.
ADHD-aikuisten vertaistukihenkilö
Samu Karjanlahti puh. 050 521 3702.
Soitathan mieltäsi askarruttavissa asioissa.
Varkauden Seudun
Wamdy ry
(autismi-, ADHD- ja dysfasiayhdistys)
Anita Rikalainen, puh. 040 7328 360
Vertaistuki-ilta 2.3.2011 Vammeltalolla Ahströminkatu 12 klo 18 -20.
Elämänlankaprojektin esittely, Kaisa Rönka kuntoutusohjaaja ja Marjo
Hujanen projektivastaava.
Sääntömääräinen vuosikokous
17.3.2011 klo 18.00 Vammeltalolla
Huhtikuu
Antti Tuisku konsertti 1.4.2011 klo
19.00
Yhdistyksellä muutama lippu 2.riville puh 040 5098 991. Muut paikkaliput lippupalvelusta.
Vertaistuki-ilta 6.4.2011 Vammeltalolla klo 18 -20.
Asperger luento 9.4.2011 klo 13-15
Vammeltalolla
Markku Mutanen luennoi
Äksyt ry
Vappu Carlsson, jäsenvastaava
[email protected]
Klinefelter-, Jacobsin- ja XXXoireyhtymän tukiyhdistys. Toimialueena koko maa.
Liity jäseneksi
osoitteessa:
www.adhd-liitto.fi
1/ 2 0 11
Eskon Työ ja
Perhekoti Koivupelto
Kuljettajapalvelu Tmi Rantasalmentie 1783, Kallislahti
Laattatyö
Wikman Oy
Rannikkoseudun
Asennus Oy
Rakennus- ja Sisustuspalvelu Tmi Jukka Jylhä
Telkkätie 7, Ylivieska
Puh. 044-029 4510
Vihmuskallionkatu 16, Nokia
Puh. 0500-862 933
HÄMEENKOSKI
Puh. 040-5386 574
Akselintie 3, Turku
Puh. 075-325 8460
Tilitoimisto
KP-Liikepalvelut Oy
Alf Lökström Oy
Kunnantie 31, Vantaa
Puh. 0400-531 708
Perhekoti
Nuorten Mummola
Lattiatyö ja Remontti
J. Forsell
Tavinsalmi • Puh. 017-462 4534
Lapuan
Kristillinen Opisto
www.lapuankro.net
Hongistontie 18 J, Kouvola
Puh. 040-5830 831
Arkkitehtitoimisto
Haroma & Partners Oy
LTT-Tekniikka Oy
Taksi Jorma Klami
Tmi Tuomo K. Leinamo
Naantali
Koppelonkuja 1, Heinola
Puh. 0400-558 319
Tiirueentie 20, Iittala
Puh. 040-514 8599
Liikunta ja Terveys
Timo Riihiranta
V.V. Muinaistyöt
Oy Sav-Inter Ltd
Mobus Ky
LVI-Halli
S. Peltomäki
Vasarakatu 27 B, Jyväskylä
Puh. 040-867 9134
Linnankatu 16, Turku
Puh. 010 6170 440
Viikaistentie 342, Laitila
Puh. 040-582 1256
Virkatie 1, Vantaa
Puh. 046-8110 665
Harri Vettenranta Telekaksikko Oy
Jyvätie 7, Helsinki
Puh. 0400-712 885
Tilataksi
Tuula Järvinen
Tietotarha Oy
Vanamotie 2 as. 1, Helsinki
Puh. 050-3921 386
Transport
Forsman & Co
Taksi Nurmi Mauri
Vistanvägen 331, Söderudden
Puh. 0500-260 036
Rannantie 62, Laitila
Puh. 040-711 6245
Lapväärtin Apteekki
Rautacom Oy
Jøtul Studio
Lapväärtintie 729, Lapväärtti
Puh. 06-2221 110
Teuvan Rengas Oy
Lastenkoti
Kasvunpolku
Sähkösuunnittelu
Kari Valkama
Seppäläntie 15, Turenki
Puh. 050-520 1057
Puutiolampi 20, Vartiala
Puh. 040-5846 430
Toimikkaat Oy
Hommaksentie 9, Vantaa
Puh. 040-501 9471
Siivoustarviketukku
Finntensid
Lava- ja Laitehuolto
R. Turta Ky
Bicolla Oy
Korjaamontie 16, Ylivieska
Puh. 08-410 6800
Apollonkatu 3 C, Helsinki
Puh. 09-4360 080
Polojärvi Osmo Oy
Tarkintie 19, Kiiminki
Puh. 0400-935 053
Tmi Jari Nyfors
Reilininkatu 5, Lohja
Puh. 0400-428 316
Oy LVIS K.A Stendahl Ab
Länsituulentie 11, Jyväskylä
Puh. 050-5828 730
Notex-Yhtiöt Oy
Verstaankatu 3, Tampere
Puh. 0500-232 707
Kivikonkarit Oy
Jyväskylä
Puh. 0400-640 479
Korpilahden
Apteekki
Joensuuntie 2, Korpilahti
Puh. 014-821 775
1/ 2 0 11
Haapalahdenkatu 1, Helsinki
Puh. 09-436 2556
Rapparintie 2 B, Lahti
Puh. 0400-494 380
Lyhytterapiainstituutti Oy
Alitalo Veljekset Oy
Ahmankuja 12, Turku
Puh. 050-5860 586
Altre Parole
Soraharjuntie 2 E 46, Helsinki
Puh. 044-539 2919
Arkkitehdit
Apteekki
Jurvainen & Pesola Oy Alavieskan
Keskustie 7, Alavieska
Laivanvarustajankatu 2, Helsinki
Puh. 020 7661 330
Ässärrä Ky
Arkkitehdit
Pito- ja Juhlapalvelu
Aitta
Asianajotoimisto
Rauno Fält
Mustonen Oy
Alakorkalontie 419, Rovaniemi
Kalliolanrinne 4 A 10, Helsinki
Puh. 0400-695 264
Puh. 09-8253 1220
Yläkyläntie 52, Kotka
Puh. 044-588 5192
Akkuhuolto
Hirvonen Oy
Kuningattarenkatu 17 A 2, Loviisa
Puh. 019-531 309
Kotkanpesä 2000 Oy BM Raudoitekonsultit Oy
Särkisalontie 1359, Forsby
Puh. 08-430 153
Asennus Samsten Tmi
Kotilammenkuja 7, Turku
Puh. 0400-863 573
Automaalaamo
Center
Lautatie 1, Rovaniemi
Puh. 0400-893 702
Cafe Taivis Oy
Metsäkorjuu
Kauhanen Oy
Hautaustoimisto ja
Kukkakauppa Tolvanen Oy
Dinoper Oy
Eläinlääkäri
Christel Boy
LJR-Accounting Oy
Puusepänliike
Riku Puisto
Rotimojoentie 485, Marttisenjärvi Kauppakatu 53, Lappeenranta
Puh. 05-4530 568
Puh. 0400-297 863
Helsinki
Puh. 09-512 3322
Tilitoimisto
A. Karppinen Oy
Välikuja 22 B, Eura
Puh. 050-541 5170
Portin Telakka /
Portens Båtslip
Tertuntie 5, Vantaa
Puh. 040-551 9437
Epn-Line Oy
Vähäraumantie 67 A 3, Pori
Puh. 040-9011 853
Finnparts Oy
Maununtie 76, Halkia
Puh. 040-572 5511
E-Sähkö Oy
Mannerheimintie 160 B,
Helsinki
Puh. 09-870 3678
GeoUnion Oy
Oulu • Puh. 08-880 9500
Sorpontie 6, Parainen
Lehtisaarentie 1, Helsinki
Puh. 09-480 822
Kornetintie 4 B, Helsinki
Puh. 010 633 8020
Sastamalan
Seurakunta
Metsäkoneurakoitsija
Rauno Simoinen
Firma Niklas
Bredenberg
Hammaslääkäri
Airi Tanner
Raahen Energia Oy
Tasoteliike Jari Viilos
Kaarnakuja 4, Raisio
Puh. 040-555 8419
Eteläinen Hesperiankatu 40,
Helsinki
Puh. 040-7021 365
Sähköhalme Oy
TOIMISTOPALVELUT
Puh. 05-635 91
Piiparinkatu 4, Kankaanpää
Puh. 02-573 000
Puurtajankatu 32, Järvenpää
Puh. 020 7437 900
Aittalahdenkatu 12, Sastamala
Taipalsaaren Kunta
Mahlamäentie 1, Kotka
Puh. 050-466 3096
www.asberger.fi
LVI-Primo
J. Santapakka
Puh. 02-7324 590
www.kp-ravintolat.fi
Kakontie 3, Lieto
Puh. 0400-823 339
Teollisuustie 24, Porvoo
Puh. 019-529 6000
Huuhkankatu 9, Kuopio
Puh. 0400-577 414
Taksipalvelu Ilkka Lind
Ruustinnantie 11, Vihti
Puh. 050-337 4838
Jaavantie 4, Helsinki
Puh. 0400-409 271
Parkintie 6, Teuva
Puh. 06-267 2053
Puolukkapolku 2, Vääksy
Puh. 0400-848 238
Vallikallionkuja 4 B 20, Espoo
Puh. 050-548 2250
Kirveskoskentie 381, Pornainen
Puh. 0400-706 685
Kjellinintie 15 C, Ekenäs
Puh. 040-511 4750
Oskelantie 5 A 6, Helsinki
Puh. 09-5877 536
Palosaarentie 67, Merikarvia
Puh. 0400-719 589
BR-Tuote Oy
Puh. 08-4393 111
Sahamyllynkatu 33, Joensuu
Puh. 013-896 862
Helläsiivous
Kiinteistöpalvelut Ay
Energiingenjörerna
Stagnäs & Nylund Ab
Paimion
Seurakunta
Tmi Eppu Helle
Betonilattiat
Lehtonen Tmi
Maxmo • Puh. 0500-363 681
Rahti Nalle Ky
Pyrästie 8, Lehmo
Puh. 0400-257 157
Salon
Seurakunta
Mericamping
Puh. 02-4770 710
Kiinteistö Oy
Kuusamon Vuokratalot
Luomantie 3, Kuusamo
Savonlinnan
Laakeri- ja Varaosa
Puh. 02-774 51
Automiehenkatu 5, Savonlinna
Puh. 044-580 7077
Ravara Oy
Tmi Hietakymi Jukka
Varikkotie 4, Helsinki
Puh. 050-5567 201
Hammaspulssi
Humalistonkatu 9-11, Turku
Puh. 02-277 7000
Pratilankuja 3, Nurmijärvi
Puh. 040-5880 898
Tekmep Oy
Tuulissuontie 8, Lieto
Puh. 0500-122 569
22
Itämerenkatu 18 C 44, Helsinki
Puh. 050-5696 239
Hirvelän Rahti Ky
Huonmäentie 4, Voikkaa
Puh. 050-5270 982
Isojärvenranta 6 A 4, Espoo
Puh. 041-484 1051
Autoilija
Jarmo Kiekara
Sarvijaakonkatu 11, Tampere
Puh. 0400-623 578
LVI-Lindström Ky
Kimmo Laihonen Tmi
Härmän
Puu- ja Rakennustyö
Insinööritoimisto
Arcus Oy
Kyyhkysmäentie 126, Jokioinen
Puh. 0500-539 929
Yliviitalantie 781, Härmä
Puh. 050-3641 856
Jiitee
Hitsinpimpula Ky
Kuusirinne 8, Airaksela
Puh. 050-442 8834
Simolantie 49, Masku
Puh. 040-581 5892
Linnankatu 16, Turku
Puh. 02-274 7050
JMC Engine Oy
Ahlströmintie 1 M, Ruukki
Puh. 050-531 5147
JN-Systems Oy
Beckerintie 6, Helsinki
Puh. 0400-701 721
JS-Metallinkierrätys
Mustasaari
Puh. 0400-866 124
Jusaplast Oy
Veivikatu 14, Lahti
Puh. 03-872 090
Järvenpään Romu
Recycling Oy
PL 1119, 04431 Järvenpää
Puh. 0400-803 803
Ari Kansikas Ky
KITT Kirkkonummen
Inva- & Tila Taksi Ky
Kappelintie 6 B 6, Kirkkonummi
Puh. 050-4413 888
Kuhalan Kumi
Väinöläntie 14, Forssa
Puh. 03-422 2619
Akaan Maanrakennus &
Vesijohtosaneeraus Oy
Akaa
Puh. 0400-928 549
Kotilehdontie 3, Pattijoki
Puh. 040-505 2990
www.ratsastusterapiatuomivaara.net
Ammatillinen Perhekoti
Muksumäki Oy
Hammaslääkäri
Mirja Pentinpuro
Hoivakoti
Kolmi Sointu Oy
Euran Yritystilit Oy
Insinööritoimisto
Juha Kupari Oy
K-Market Liikenne
VANTAA, KORSO
Otavantie 14, 01450 Vantaa
[email protected]
Konekorjaamo
Pasi Koskinen
Kaskelantie 687, Järvenpää
Puh. 0400-411 294
Tynkkyläntie 201, Savonlinna
Puh. 044-570 3574
Kukkapuoti
Mimis & Milis
Koneurakointi
T. Hanhikoski
Kuljetusliike
Karppanen Oy
K-Huoltopiste Ky
Suovasentie 36, Ylistaro
Puh. 0400-662 611
LVI-Pokko
Uitontie 2 B 1, Kuhmo
Puh. 040-5425 372
Raahen Tilitiimi
Metsäpalvelu
Metsätimo Tmi
Puh. 045-2761 500
TuomolaS Oy
Niittykatu 7, Raahe
Puh. 08-220 123
Rahtarit ry
Rakennusliike
Heikkinen & Pistemaa
Tilintarkastuspalvelut
Reivel Oy
Kuusitie 11, Vihanti
Puh. 0400-282 285
www.rakennusliikeheikkinen.fi
Talonmiespalvelu
Toni Lehto
Fredrikinkatu 63 A 9, Helsinki
Puh. 0400-418 368
Tattoo Cafe Oy
Sähkö Oskari Oy
Tietotekniikkaverstas
Sisustustyöt
Heikki Tuomisto
Hämeenkatu 18, Riihimäki
Puh. 019-721 071
Ratatie 4, Vantaa
Puh. 0440-180 470
Niemenkyläntie 150, Niemenkylä
Puh. 0400-848 886
Oy SKF Ab
PL 286, 02601 Espoo
Puh. 0207 400 700
Kaivokatu 1, Hamina
Puh. 05-355 8876
Kauppakatu 6, Kemi • P. 0400-587 722
[email protected]
Ukon-Ilma Oy
Kannintie 6 A 1, Sastamala
Puh. 040-557 4705
Supermikko
Kotilantie 33, Nivala
Puh. 044-551 5189
Ratsastusterapia
P. Tuomivaara
Savelankatu 3, Jyväskylä
Puh. 0400-614 423
Kuljetusliike
J & M Vaaramaa
Rantakatu 10, Kokkola
Puh. 06-8241 712
Nuolikuja 3, Hollola
Puh. 03-780 6057
Hasalantie 61, Asikkala
Puh. 040-724 0058
Kokkolan
Kanta-Apteekki
TAJ-Palvelut
Tilintarkastamo
V. Tolonen Oy
Taksiliikenne
Harri Kaukola
Aleksanterinkatu 16 A, Lahti
Puh. 03-7512 122
Pitkäniemenkatu 11, Tampere
Puh. 03-3433 751
Kokonkatu 23, Tampere
Puh. 0400-701 817
Satakunnankatu 27, Eura
Puh. 02-8378 7950
Vakkosalmenkatu 8, Joensuu
Puh. 0400-375 472
Varsahaantie 48, Isokyrö
Puh. 0400-160 230
VILLÄHDE
Kaarikuja 7, Kiukainen
Puh. 044-5693 768
Vanhatie 71 A 2, Haapavesi
Puh. 08-451 287
Kuljetusliike
Osmo ja Jarkko Kokko Ky
Orapihlajantie 14-16 A 17,
Helsinki
Puh. 040-7480 490
Kaartotie 34, Ruutana
Puh. 040-5543 668
Rentukantie 8, Savonlinna
Puh. 0400-152 489
Korjaamo
Arto Kuusikko
Korjaamo
T.A.M. Saneeraus Tarjan
Koulukatu 1, Pälkäne
KARKKILA
HELSINKI
Kuljetus
Nupponen Oy
KIVENLAHDENTIE
Kivenlahdentie 5,
02320 Espoo
Insinööritoimisto
V. Vilenius Oy
Urjalantie 621, Koskioinen
Puh. 02-7675 720
Hammaslääkäri
Sirpa Sormunen
K-Market Liikenne
Kaislahdentie 1, Orivesi
Puh. 040-9100 134
Kauppakeskus Pasaati, Kotka
Puh. 05-217 717
Palsankyläntie 289, Lannevesi
Puh. 040-5866 730
Kuorma-autoilija
Seppo Muhonen
Ketomaantie 17, Laukaa
Puh. 014-831 024
Kuljetus Mika Hakala
Kallioharjuntie 11, Kiuruvesi
Puh. 0400-430 050
Marjakankaantie 24, Kylmäkoski
Puh. 050-518 4868
Tmi Kierrehiomo
Tapper
Tilintarkastus
Vuorenalusta Oy
Kiuruveden
Konetyö Ky
Anttilantie 51, Valkeala
Puh. 0400-609 388
Hanhikinkatu 9, Lahti
Puh. 044-5170 150
Kuorma-autoilija
Martti Leivonen Tmi
Hammaslääkäri
Auli Reijonen
Tampere
Puh. 050-3670 908
Orimattilantie 106, Pukkila
Puh. 0400-687 831
Mikai Ky
Närekuja 1, Järvenpää
Puh. 0400-810 468
Rakennustyö
Reijo Hituri
Temelco
HYVINKÄÄ
Autoilija
Jari Laukkanen
Kieringintie 1800, Lohiniva
Puh. 0400-393 549
Lehti Group Oy
Turkkirata 27-29, Pirkkala
Puh. 050-509 3380
www.lehtigroup.com
M. Partanen
MN-Murskaus Oy Laatutyö
Otto Brandtintie 17 A 20,
Jokiarontie 45, Kylmäkoski
Puh. 044-579 1131
Helsinki
Puh. 040-183 5704
Musti ja Mirri
Maalausliike
Backman
Yläneentie 41, Mynämäki
Puh. 02-430 7266
Päivärinteenpolku 4 C,
Mäntsälä
Puh. 075-325 7112
Käppöstie 2, Nummela
Puh. 045-634 2232
Maanrakennus
Mikko Tiensuu Oy
Mökkitalkkari
Pekka Alin
Nummelan
Sähköasennus
Niemeläntie 121, Vilppula
Puh. 0500-237 803
Maansiirto
Asko Hyvärinen Oy
Katajarinne 24, Huittinen
Puh. 0400-742 345
Lusilantie 458, Ojakkala
Puh. 0400-470 942
Firma
Rehnberg Jerker
Naaran Tiilikiito
Kankaanseläntie 20, Muhos
Puh. 0400-387 674
Porvoo • Puh. 0400-478 330
Martina Silfvast
Eksu Oy
Tammistontie 14 B 4,
Naarajärvi
Puh. 040-511 8529
Tilitoimisto
Liisa Aaltonen Ky
Kaivonporauspalvelu
M. Korhonen
Tinero Oy
Suonenjoen Pyörä
M. Kääriäinen
Menokenkä Oy
Putki-Tare
Pikakuljetus Rovaniemi Oy
Piirinuohooja
Olli Niskala
Hetta Hiihtomaa/
Hetta Ski Resort
Oripään Elementti Oy
Norsitie 43, Oripää
Puh. 02-766 6144
Pietniementie 1, Pori
Puh. 02-633 0475,Fax 02-633 0476
[email protected]
Rakennus
Vesa Heikkilä Oy
Vredo Finland Oy
Villilänmäentie 10, Nakkila
Puh. 040-550 7198
Kolarikorjaamo &
Automaalaamo
T. Kurvinen Oy
Ahertajankatu 3, Järvenpää
Puh. 09-283 120
Ruhankankaantie 246,
Kärsämäki
Puh. 0400-873 206
Asennus Forum Oy
Rovaniemen Lähiapu
LVI-Kavén
Merimiehenkatu 16 A 1, Uusikaupunki
Puh. 02-841 3247
Siltasavontie 9, Tampere
Puh. 0400-622 178
Pekka Pietarin Piha Oy
JOKELA
Puh. 0500-773 619
Powan Oy
Riipiläntie 116, Pieksämäki
Puh. 015-425 511
Kuopiontie 1, Suonenjoki
Puh. 040-582 9228
Arwidssonintie
15-17 A 11, Laukaa
Puh. 040-7171 446
Rusakkotie 6, Saarenkylä
Puh. 0400-886 7778
Peräseinäjoen
Sammutinhuolto
Roinilan Aromiliha Oy
Lastutie 3, Kangasniemi
www.aromiliha.fi
Metallitie 5, Peräseinäjoki
Puh. 0400-360 865
Myymälä av. ark. 10-16.30, la 10-13
Pesula Omin Toimin
Pielaveden Maaseudun
Kotipalvelu ja Kuljetus
Puustellintie 37, Pielavesi
Puh. 0500-218 166
Peuratie 23, Enontekiö, P. 040-586 4428
[email protected],
www.hettahiihtomaa.fi
Hiihtäjäntie 23, 15900 Lahti
Puh. 040-553 1943
asennusforum.fi
23
MKC Finland Oy
Helsinki
Grannarsintie 23-8, Kalkkiranta
Puh. 045-111 8844
Estate & Power Service
Finland Oy
PL8 Smithers Oy
Nurmijärvi
Puh. 044-034 7455
Kiinteistöhuolto ja
Rakennuspalvelu Nurminen
Kairatie 65, Rovaniemi
Tommilankuja 3, Noormarkku Puh. 016-312 020, 040-704 8321
Lähteenpolku 2 C 8, Heinola
Puh. 0400-721 755
Puh. 0400-901 847, 044-251 4785
www.pikakuljetus.com
www.powan.net
Peltotie 22, Ulvila
Puh. 02-5383 703
Lindkoskentie 218, Lindkoski
Puh. 040-703 6078
Kansankatu 5 A 3, Rovaniemi
Puh. 050-303 7196, 050-575 9059
[email protected]
www.pl8-smithers.fi
Veikka-Koti
Tuomarinkatu 13, Pori
Puh. 040-574 8707
Lastensuojelulaitos
Merituuli Oy
LAHTI
Puh. 050-353 7692
www.lvi-kaven.fi
1/ 2 0 11
Oulun seudun neuronuoret
kokeilevat virtuaalista vertaistukea
Oulun seudulla toimiva neuronuorten ryhmä pääsi yhtenä pilottiryhmänä kokeilemaan vertaistukea
ja -toimintaa verkossa Second Life -virtuaalimaailmassa. Miten kaikki alkoi ja mistä Second Lifessa
oikeastaan on kyse?
Viestintä ja vertaistuki verkkoon
(VVV) -projekti toiminnan
käynnistäjänä
Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysturvayhdistyksen hallinnoimassa
ja raha-automaattiyhdistyksen rahoittamassa Viestintä- ja Vertaistoiminta
Verkkoon -projektissa (2010–2013) on
yhtenä tavoitteena kehittää ja monipuolistaa järjestöjen vertaistuen eri muotoja. Projekti käynnistää kumppaneiden
kanssa erilaisille olemassa oleville
vertaisryhmille kokoontumispaikkoja
sosiaalisen median alustoille ja luotsaa
ryhmien toiminnan alkuun. Koska Oulun seudulla neuronuorten toiminta oli
jo muutenkin hyvin aktiivista, oli tätä
ryhmää helppo haastaa yhdeksi pilot-
tiryhmäksi tarjoamalla heille Second
Lifen kautta uudenlainen tapa edistää neurologisten vammaisjärjestöjen
nuorten osallistumismahdollisuuksia
vertaistukitoimintaan.
Second Life toimintaympäristönä
Second Life on kolmiulotteinen virtuaalimaailma, joka tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia vuorovaikutukselle, virtuaalisten tilojen rakentamiselle,
sisältöjen esittämiselle sekä elämysten
kokemiselle. Second Lifessa voidaan
järjestää erilaisia tilaisuuksia kuten
luentoja, kokouksia, juhlia, keskustelutilaisuuksia ja konsertteja. Second
Life koostuu erilaisista saarista, joita
sen asukkaat kehittävät muokkaamalla
Neuronuoret nuotiolla
ja rakentamalla maata, rakennuksia ja
muita tiloja sekä luomalla niihin erilaisia sisältöjä.
Second Life -ympäristössä liikutaan ja toimitaan itse luotujen Avatar
-hahmojen avulla. Second Lifessa on
mahdollista liikkua kävellen, lentäen
tai muilla erilaisilla kulkuvälineillä
– vaikkapa pyörätuolilla – eli toimintaympäristö itsessään on varsin esteetön. Second Lifessa voit ratsastaa ja
shoppailla virtuaalisesti, käydä tutustumassa eri kaupunkeihin tai vaikkapa
vaihtaa menovaatteet ylle ja lähteä discoon kavereiden kanssa. Ympäristössä
kommunikoidaan sekä tekstin että äänen avulla.
Second Life -ryhmään osallistujilta
edellytetään suhteellisen tehokasta tietokonetta sekä headsetkuulokemikrofonia.
Kiinteä verkkoyhteys
on eduksi. Second Life -ympäristön käyttö
on ilmaista, mutta erilaiset välineet, vaatteet
ja muut varusteet sekä
tilat ja maa-alueet sekä osa ympäristössä
järjestettävistä tilaisuuksista voivat olla
maksullisia.
Neuronuorten
Second Life
Syksyllä 2010 rekrytoitiin ensimmäiset
Oulun seudun neuro1/ 2 0 11
24
tystä ja jonakin päivänä tulevaisuudessa Oulun seudun neuronuorten
Second Life -ryhmä voi hyvinkin
ulottua Utsjoelta Hankoon. Avatarhahmot mahdollistavat sen, että
ryhmässä voi periaatteessa toimia
anonyymisti. Virtuaalisuuden ansiosta ryhmään osallistuvien omat
fyysiset tai sosiaaliset toimintarajoitteet eivät ole hallitseva asia: ne
eivät ole este eivätkä rajoite matkustamiselle, liikkumiselle tai sosiaaliselle kanssakäymiselle Second
Lifessa toisten nuorten kanssa.
Kuumailmapalloristeily
nuoret Second Life -ryhmään. Edellytyksenä ryhmään pääsylle oli, että
henkilö on 18–35 -vuotias ja hänellä
on jokin neurologinen toimintakyvyn
rajoite. VVV-projekti tarjosi nuorille
ilmaisen neljän kerran koulutussarjan,
jossa asennettiin Second Life ohjelma
koneelle, luotiin oma Avatar hahmo ja
perehdyttiin toimintaympäristön käyttöön. Pilottiryhmään lähti mukaan kuusi nuorta sekä osa neurologisten järjestöjen aluetyöntekijöitä.
Koulutuksen jälkeen nuoret ovat
kokoontuneet kuukausittain omilta
kotikoneiltaan yhteisiin tapaamisiin.
Tapaamisissa ovat olleet läsnä VVVLydia Monk alias Sari Toppila
projektin työntekijät sekä Suomen
CP-liiton Pohjois-Suomen aluesihteeri
Sari Toppila. Ryhmässä on mm. käyty
ostoksilla, konserteissa, discoissa sekä
pelattu pullonpyöritystä ja järjestetty virtuaalisia tietovisailuja. Sisällöt
rakentuvat nuorten omien toiveiden
pohjalta: tulevaisuudessa on tarkoitus
käydä mm. eläintarhassa ja biitsillä.
Kokemuksia ja miten tästä
eteenpäin?
Neuronuorten pilottiryhmä on päässyt kokeilemaan Second Lifea ja se on
koettu mielekkääksi tavaksi olla tekemisissä muiden nuorten kanssa. Second
Life on yksi
keino
kokea ja jakaa
vertaistukea
sekä osallistua yhteiskunnalliseen
toimintaan.
Virtuaalinen
ympäristö
mahdollistaa sen, että
nuoret voivat osallistua
tapaamisiin
omalta kotisohvaltaan.
Välimatkoilla
ei ole merki25
Nuoret käyttävät paljon tietokonetta muutenkin ja sosiaalinen
media on luonteva osa vuorovaikutusta toisten kanssa. Ehkä suurimmat ennakkoluulot ja epäilyt
koko virtuaalista vertaistukea kohtaan tulevatkin meiltä työntekijöiltä tai
pitkään toimineilta järjestöaktiiveilta.
On kuitenkin kohdattava se tosiasia,
että nuorten elämä on jossakin muualla
kuin kerran kuukaudessa tapahtuvassa
kasvokkaisessa tapahtumassa yhdistyksen toimitiloissa kahvikupposen äärellä
- myös vammaisten tai pitkäaikaissairaiden nuorten kohdalla.
Oulussa jatkuu neuronuorten koulutussarja. Seuraava neuronuorten
koulutussarja käynnistyy Oulussa helmikuussa 2011. Ikärajaa on laskettu
hieman alaspäin ja nyt ryhmään pääsee
16–35 -vuotiaita nuoria Oulun seudulta. Lisätietoja toiminnasta saa Viestintä – ja Vertaistoiminta Verkkoon
– projektin projektipäällikkö Saara Pajunpäältä saara.pajunpaa(at)
kumppanuuskeskus.fi, 050 331 1184,
www.twitter.com/saarapa.
Teksti: Sari Toppila, aluesihteeri,
Suomen CP-liitto ry
Kuvat: Sari Toppila ja
Saara Pajunpää,
Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja
terveysturvayhdistys ry
1/ 2 0 11
ADHD-tiedon vaihtoa Tukholmassa
Virpi Dufva (ADHD-liitto), Birgitta Engholm ja Ann-Kristin Sandberg
(Riksförbundet Attention) sekä Teija Jalanne (puheenjohtaja, ADHD-liitto)
Anna Backman ADHD-centeristä
DHD-liitto haki ja sai Suomalaisruotsalaiselta kulttuurirahastolta
apurahan tutustumiskäyntiin
ruotsalaiseen ADHD-yhdistys-, tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Tavoitteena oli viedä ja tuoda ADHD-tietoa ja
tutustua ruotsalaisiin toimijoihin. Matka toteutui loppusyksystä 2010 ja matkalle osallistuivat liiton puheenjohtaja
ja toiminnanjohtaja. Kävimme kahdessa eri tutustumiskohteessa, Riksförbundet Attentionissa ja ADHD-centerissä.
Riksförbundet Attention on ADHD-liittoa vastaava toimija, joka edustaa myös
mm. Asperger- ja Touretteryhmiä. ADHD-center Ruotsissa on Tukholman
läänin alueella toimiva lasten, nuorten
taan käytännön toimintamalleja arkeen
Tukholman läänin alueella asuville.
Järjestetyillä kursseilla (laaja kurssivalikoima nähtävillä www-sivuilla)
luodaan tilaa kokemusten vaihdolle ja
vertaistuelle. Kurssit järjestetään vanhemmille, lapsille ja muulle lähipiirille.
Vastaavaa toimintamallia ei toistaiseksi
ole julkisena palveluna Suomessa. Barnavårdsföreningen i Finlandin ADHDcenterissä (Suomen ADHD-keskus) on
joitain samantyylisiä toimintamuotoja.
Tukholmassa olevan ADHD-Centerin
johtajana toimii Angetha Hellström, joka on myös toimintamallin kehittänyt.
Tutustumiskäynnillä Centerin toimintaa esitteli psykologi Anna Backman.
Kaikki ADHD-centerin toiminta- kurssitarjonta on internetissä, ja suosittelenkin teitä tutustumaan siihen osoitteessa:
www.habilitering.nu/adhd-center.
A
Anna Norrman ja Teija Jalanne
ja nuorten aikuisten sekä heidän läheistensä tuki- ja kuntoutuskeskus, jonka
toiminnan rahoitus tulee valtiolta. Tämä on ensimmäinen, vuonna 2007 toimintansa käynnistänyt, ja toistaiseksi
ainoa vastaava toimipaikka Ruotsissa.
Riksförbundet Attentionin toimintaa johtavat Ann-Kristin Sandberg ja
Birgitta Engholm, jotka meille myös
toimintaa esittelivät, tapaamiseen
osallistui myös projektityöntekijä Anna Norrman. Attentionin jäsenmäärä
on kasvanut runsaasti viime vuosina,
2010 jäseniä oli yli 10 000, ja jäsenyhdistyksiä, osa paikallisia ja osa alueellisia, oli yhteensä 50. Työntekijöitä oli
yhteensä kahdeksan ja eri projekteissa
henkilötyövuosina saman verran.
Toimintamuodot
vastaavat suurelta
osin ADHD-liiton
toimintaa. Menossa olevat projektit
olivat mielenkiintoisia, joista myös
lisätietoa: www.
attention-riks.se.
ADHD-centerissä tarjotaan ADHD-tietoa ja anne-
1/ 2 0 11
26
Kiitos Suomalais-ruotsalaiselle kulttuurirahastolle tutustumismatkan mahdollistamisesta apurahalla. Tavoitteemme matkan suhteen toteutuivat.
Teksti Virpi Dufva,
toiminnanjohtaja,
ADHD-liitto ry
liiton uutisia
ADHD-liiton kuntoutussuunnittelija esittäytyy
suunnittelijana. Aina, kun vaihtaa työpaikkaa, on paljon uutta opittavaa työpaikan rutiineissa ja toimintatavoissa.
Ensimmäiset viikot ovat menneet kuin
siivillä ja vähitellen olen oppinut ”talon
tavoille”.
Hei,
syksyllä 2010 silmiini osui ADHDliiton kuntoutussuunnittelijan työpaikkailmoitus ja mielenkiintoni heräsi heti ensisilmäyksellä. Tuossa voisi olla
paikka, jossa voisin hyödyntää yli 15
vuoden kuntoutusohjaus- ja kuntoutussuunnittelukokemustani. Hakuprosessin edetessä tunne vain vahvistui ja
olen erittäin iloinen, että ADHD-liitto
halusi minut palkata.
Kuntoutus on minulla ollut työsarkana jo reilut parikymmentä vuotta.
Fysioterapeutin ja kuntoutusohjaajan
koulutus sekä vuosien työkokemus
kuntoutuksen toteuttajana ja suunnittelijana luovat hyvän pohjan hoitaa kuntoutussuunnittelijan tehtäviä liitossa.
Ennen tänne siirtymistä toimin terveydenhuollon ammattilaisten koulutusta
järjestävässä kansalaisjärjestössä, jossa
toimin kouluttajana ja koulutustapahtumien järjestäjänä. Koulutustilaisuuksien ja kuntoutuskurssien järjestämisessä
on paljon samaa työtä, mutta minulle
kuntoutuskursseille osallistuminen on
paluuta lähemmäs kuntoutuksen perusasioita. Kuntoutus on ihmisten auttamista ja tukemista elämässä eteenpäin
heidän omilla vahvuuksillaan.
Olen Jari Kämäräinen ja aloitin tammikuun alussa ADHD-liiton kuntoutus-
ADHD-liiton monipuolinen kuntoutus- ja sopeutumisvalmennus toiminta
on hiljalleen hahmottunut minulle ja
olemme kuntoutussihteeri Tuuli Korhosen kanssa kiihtyvällä vauhdilla
valmistelleet kevään ja kesän kursseja.
Valmistelutyöhön kuuluu paljon kokouksia, sähköpostien lähettämistä ja
muuta näkymätöntä taustatyötä. Taustatyön tarkoituksena on tuottaa laadukas ja toimiva kurssitoiminta. Kaiken
kruunaa kuitenkin kuntoutujien tapaaminen ja siksi odotan innolla kurssien
alkamista ja toimintaa heidän kanssa.
Kuntoutusasioissa minä ja Tuuli
palvelemme teitä arkisin puhelimitse
ja sähköpostilla. Meiltä voit kysyä
neuvoja kursseille hakeutumisesta ja
muihin kuntoutukseen liittyvistä asioista. Palaute toiminnastamme on tärkeää
ja se auttaa meitä edelleen kehittämään
kuntoutustoimintaamme.
Hyvää kuluvaa vuotta ja aurinkoista
kevättä toivottaen
Jari Kämäräinen,
kuntoutussuunnittelija,
ADHD-liitto ry
ADHD-liitto ry:n sääntömääräinen kevätkokous
Aika: lauantai 9.4.2011 klo 13 alkaen (ennen kokousta lounas klo 12-13)
Paikka: Radisson Blu Royal, Runeberginkatu 2, 00100 Helsinki
Käsiteltävät asiat: ADHD-liitto ry:n sääntöjen 9 § mukaiset asiat (muun muassa edellisen vuoden toimintakertomus, vuoden 2010 tilinpäätös ja tilintarkastajien kertomus).
Liitto kustantaa jäsenyhdistyksen edustajan aterian sekä matkakulut edullisimman kulkuneuvon
mukaan.
Ilmoittautumiset: [email protected] tai puhelimitse 050 354 4325
Lisätietoja: Mirjami Koivunen puh. 050 400 6478 tai [email protected]
Kokouksen jälkeen Pohjois-Suomen järjestösuunnittelija Anu Kippola-Pääkkönen esittelee
jäsenyhdistyksille ja jäsenille vuonna 2010 toteutettujen kyselyjen alustavia tuloksia.
27
1/ 2 0 11
Esittelyssä ADHD-liiton vuoden
2011 hallituksen jäsenet
ADHD-lehden toimituskunta
tiedusteli ADHD-liiton hallituksen jäseniltä hieman heidän
taustoistaan sekä siitä, mikä
heitä hallitustyössä kiinnostaa. Lopuksi jokainen sai vielä
lähettää terveisensä lehden
lukijoille.
1) Kuka olet ja mistä yhdistyksestä tulet?
2) Kuinka pitkään olet ollut ADHDliiton hallituksessa mukana?
3) Miten päädyit mukaan hallitustyöskentelyyn?
4) Mikä hallitustyöskentelyssä kiehtoo?
5) Terveisesi ADHD-lehden lukijoille
Puheenjohtaja
1) Teija Jalanne, Dyma ry
2) Olen aloittanut hallitustyöskentelyn
vuoden 1999 alusta.
3) Minua pyydettiin mukaan uuteen
hallitukseen, asetuin ehdolle ja tulin
valituksi.
4) Yhdessä tekeminen.
5) Ollaan yhdessä aktiivisia ADHDasioissa, jaetaan ja saadaan kokemuksia, tietoa ja taitoa. Jokaisella meistä
on tärkeä rooli rakentaessamme tulevaisuutta paremmaksi meille kaikille.
sekä koiravanhus ja minä itse. Muut
neljä aikuista lastani ovat muuttaneet
pois kotoa.
2) Liiton Hallituksessa olen ollut n. 7
vuotta. Aikaisemmin meitä oli mukana paljonkin yhdistysjäseniä liittokokouksissa. Kaikki eivät luonnollisesti
kuuluneet liiton hallitukseen, mutta
näin saimme tutustua monien eri yhdistysten ihmisiin eri puolelta Suomea.
Sen vuoksihan liittokokoukset ovat eri
puolella maatamme.
3) Olen tullut yhdistyksen jäseneksi
eräänlaisessa murrosvaiheessa ja seurannut siten liiton toimintaa ihan alusta
lähtien. Pääkaupunkiseudun yhdistys
kasvoi niin suureksi, että oli aika perustaa liitto, jotta asiat alkaisivat toimia.
4) Omalta osaltani haluan olla mukana
ideoimassa ja kehittämässä liiton toimintaa yhteistyössä muiden hallitusjäsenten kanssa. On myös suuri rikkaus,
että me hallitusjäsenet edustamme eri
ammattiryhmiä. Näin syntyy riittävän
monipuolinen näkemys asioista.
5) Toivotan lämpimästi tervetuloa Pääkaupunkiseudun yhdistykseen, joko
tapahtumiin tai mukaan toimintaan.
Meillä on paljon tilaa uusille ihmisille.
1) Mikko Laine, Suomen AD/HDAikuiset ry.
2) Olen ollut liiton hallituksessa varsinaisena jäsenenä vuodesta 2006 lähtien.
1) Olen Havilon Arja ja tulen Pääkaupunkiseudun yhdistyksestä. Talossamme asuu tällä hetkellä mieheni
paluumuuttaja tytär, pieni poikavauva
3) Oikeastaan sattuman kautta, olin
oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Yhdistyksemme liittyi liiton jäseneksi
vuonna 2006 ja saman vuoden syksyllä järjestetyssä liiton vuosikokouksessa
minua ehdotettiin ehdolle liiton hallitukseen ja sain melkoisen äänisaaliin.
4) Mahdollisuus ADHD-oireisten ai-
1/ 2 0 11
28
Varsinaiset jäsenet
kuisten näkökulman tuomiseen hallituksen tietoon sekä se, että voi vaikuttaa tehtäviin päätöksiin.
5) Kirkkaita kevätpäiviä ja luistavia
hankia kaikille lehden lukijoille!
1) Helena Pakkanen, puheenjohtaja,
Oulun seudun ADHD-yhdistys
2) Valittiin viime liittokokouksessa mukaan hallitukseen eli syksystä 2010.
3) Ehdottivat, ja kun vastaehdotuksia
ei tullut, niin päädyin yllättäen hallitukseen. Ja toisaalta ihan hyvä, koska
hallituksesta on jo pitkään puuttunut
periferian edustus… eli Pohjois-Suomi.
4) Ehkä voin hieman vaikuttaa myös
Pohjois-Suomen ADHD-asioihin.
5) Elä jää yksin eläkä jätä yksin, innosta kohtalotoverisikin mukaan liiton ja
yhdistysten tarjoamaan vertaistukeen.
Joukossa meillä on enempi vaikutusmahdollisuutta esim. ADHD-aikuisten
tulevaisuuteen.
1) Olen Tuula Palomäki-Jägerroos ja
kuulun tällä hetkellä Pääkaupunkiseudun ADHD-yhdistykseen sekä Eijsveikeet ry:hyn. Asuin välillä Kuopiossa, mutta viimeiset neljä vuotta olen
ollut taas pääkaupunkiseudulla.
2) Olen ollut mukana hallitustyöskentelyssä vuodesta 2006.
3) Tulin mukaan ADHD-liiton hallitukseen sen jälkeen, kun työsuhteeni
ADHD-liittoon päättyi Verkkoprojektin loputtua. Aikaisemmin tein töitä
Pohjois-Savon alueella ja toimin siellä
projektisuunnittelijana usean vuoden
ajan. Kehitimme uusia toimintamalleja ADHD-lasten koulutyön tukemiseksi
sekä koulutimme sosiaali-, terveys- ja
koulupuolen ammattilaisia kohtaamaan
paremmin ADHD-lapsia ja heidän per-
heitään. Projektityön päätyttyä halusin
jakaa osaamistani ja tehdä edelleen työtä ADHD-perheiden hyväksi.
5) Haastan kaikki liiton jäsenet hankkimaan lisää jäseniä. Yhteistyö on voimaa!
4) Olen mukana kuntoutusvaliokunnassa ja olen erityisesti kiinnostunut ADHD-kuntoutustoiminnan toteutuksesta
ja kehittämisestä. Olen myös kiinnostunut ADHD:hen liittyvästä tutkimustoiminnasta sekä ADHD-henkilöiden
edunvalvonnasta. Ns. näkymättömät
oireyhtymät jäävät helposti huomiotta palvelujärjestelmässämme ja tukea
tarvitsevat ihmiset jäävät ilman tarvitsemiaan tukipalveluita koulussa,
opiskelu- ja työelämässä. Usein hyvin
pienelläkin panostuksella, esimerkiksi
tiedotusta ja koulutusta lisäämällä sekä
tuottamalla ajanmukaista ohjausmateriaalia voitaisiin vaikuttaa asioihin positiivisella tavalla. Ammattilaiset tarvitsevat edelleen tietoa ADHD:stä ja sen
mukanaan tuomisa haasteista yksilön
arjessa.
1) Marjatta Sievers, Kanta-Hämeen
Asperger-, Autismi-, Dysfasia-, ja
MBD-yhdistys HYMY ry:stä.
5) Tervetuloa mukaan oman yhdistyksesi toimintaan. Kaikenlaisia toimijoita
tarvitaan. Yhdistystoiminnan kautta voi
saada itselleen konkreettista apua, tukea ja neuvoja, toisaalta voi itse tuoda
muiden käyttöön omia kokemuksiaan
sekä mahdollisesti oman panoksensa
yhdistyksen toiminnan pyörittämiseen.
Yhdessä tekemällä saamme paljon hyvää aikaan ja pystymme vaikuttamaan
muun muassa kunnalliseen päätöksentekoon.
2) Olen liiton perustajajäseniä. Olin
Valkeakosken MBD-yhdistyksessä ja
silloin käynnistimme hankeen liiton
perustamiseksi muiden Suomen vastaavien yhdistysten kanssa.
3) Tulin valituksi ensimmäiseen liiton
hallitukseen. Lapseni sai MBD-diagnoosin ja suuri tiedon tarve -ei Internet aikana- sai perheet hakeutumaan
yhdistyksiin ja saamaan vertaistukea.
Vaikuttamisen tarve MBD- lasten käyttäytymisen ymmärtämiseen ja heidän
koulun ja muiden elämän osa-alueiden
helpottamiseksi yhdistykset päättivät
perustaa liiton ajamaan koko valtakunnan MBD-oireisten asiaa.
4) Vaikuttaminen. Minulla on tunne,
että pystyn antamaan kokemuksellista
osaamista ADHD:stä ja oman koulutuksen sekä työelämän kautta hankittua
hallinnollista ja taloudellista osaamista
liiton
toimintaan.
5) Olkaa aktiivisia vaikuttamismielessä! Sekä kuuleva korva ja auttava käsi
vertaistuessa.
1) Olen lastenpsykiatri Pekka Räisänen ja tulen Vaasan MBD-yhdistyksestä.
1) Olen Tuuli Siljamäki Dymasta eli
Turun Seudun Dysfasia-, ADHD- ja
Autismiyhdistyksestä.
2) Olen nyt viidettä vuotta mukana liiton hallituksessa.
2) Vuoden vaihteessa alkoi ensimmäinen kauteni ADHD-liiton hallituksessa.
3) Minua pyysi hallitukseen Vaasan
MBD-yhdistyksen aktiivijäsen, jonka
lapsia olin hoitanut.
3) Olen useana vuonna osallistunut
liittokokouksiin ja siellä väkisinkin
huomannut kuinka erilailla esim. koulutus- ja kuntoutusasiat on hoidettu eri
puolilla Suomen maata.
4) Hallitustyöskentely kiinnostaa koska
siinä saa olla ajan hermolla ADHD-asioiden osalta ja pääsen myös vaikuttamaan asioihin. Kuntoutusvaliokunnan
puheenjohtajana pääsen myös vaikuttamaan kuntoutettavien elämään.
5) Yhdessä olemme kuitenkin vahvempia ja liiton sanomisilla on enemmän
painoarvoa kuin yksittäisen ihmisen
mielipiteellä.
1) Olen Rauno Veijanen. Tulen EteläSavon ADHD,-autismi,-ja dysfasiayhdistyksestä Mikkelistä.
2) Muistini mukaan n. 7 vuotta, ensin
varajäsenenä sitten varsinaisena jäsenenä.
3) Sattui valinta ”napsahtamaan” kohdalleni, kun edustin yhdistystämme kokouksessa. ”Joka kerran keksitään, sitä
aina pyydetään.” Muokattu Suomalainen sananlasku.
4) Voi olla mukana vaikuttamassa asioihin ADHD-oireisten henkilöiden
edusmiehenä.
5) Mukavaa kevään odotusta, olkaa
aktiivisia jäseniä yhdistyksissä, täten
turvaamme yhdistysten toiminnan.
Muistakaa osallistua yhdistysten vuosikokouksiin. Uudet hallitustoimijat ovat
tervetulleita jokaiseen hallitukseen uusine ideoineen.
Varajäsenet
1) Raija Kostia. Tulen Äksyt ry:stä,
jota olen ollut perustamassa vuosina
2000-2001
2) Kun Äksyt hyväksyttiin silloiseen
MBD-liittoon, olin ensi kertaa Tampereella Puheenjohtaja- ja sihteeripäivillä 2002 ja hallitustyöskentelyssä olen
ollut vuodesta 2005, nyt useamman
vuoden myös kuntoutusvaliokunnassa.
3) Olin ollut pj.- ja sihteeripäivillä
kahtena vuonna, kun minulta tultiin
kysymään, että kiinnostaisiko hallitustyöskentely. Ei kauaa tarvinnut miettiä,
asetuin ehdolle ja tulin valituksi.
4) Niin omassa perheessäni kuin paikallisyhdistyksessäkin olen todennut,
että meidän erityisryhmien asioita ei
kukaan meidän puolestamme hoida.
4) Hallitustyö on eräänlainen näköalapaikka ja erittäin haasteellisten asioiden kanssa pohtimista. Esim. ADHDhenkilön edunvalvonta on mielestäni
yksi todella tärkeä ja merkittävä asia.
29
1/ 2 0 11
Ajatellaan vaikka koululaista, jolla
on oppivelvollisuus, mutta oppimisvaikeuksia, hänellä tulisi olla oikeus
”välineisiin”, jotta hän voi täyttää
velvollisuutensa. Vertaistuki (ryhmät
ja kurssit) on mielestäni myös tärkeä
asia, joka myös jalkautuu meidän jäsenistöömme, eli kentälle.
1) Keijo Häkkinen, naimisissa Päivin
kanssa ja minulla on kaksi aikuista lasta, Mirja 22 ja Pate 20, Keski-Suomen
ADHD-yhdistys.
5) Toivon, että jäsenemme jaksavat ja
uskaltavat pitää kiinni oikeuksista, kokemuksesta tiedän, että aina se ei ole
helppoa, kun tuntee taistelevansa tuulimyllyjä vastaan.
3) Pitkälti varmaankin sen takia, että
haluan olla vaikuttamassa hyvän asian
puolesta.
1) Merja Saartila, Pirkanmaan ADHD-yhdistys ry
2) Tällä hetkellä olen kolmatta vuotta
varajäsenenä.
3) Minua pyydettiin mukaan toimintaan.
4) Hallitustyöskentelyssä minua kiinnostaa kentän tuomien ongelmien/ideoiden tuominen esille.
2) 2000-luvun alkupuolelta lähtien, ensin varajäsenenä, sitten varsinaisena ja
nyt varajäsenenä.
4) Itseään pitää kehittää ja mennä elämässä eteenpäin ja viedä saatua tietoa
jäsenistölle.
5) Me jokainen omana itsenämme
olemme tärkeä lenkki tässä yhteiskunnassa. Nekin, joilla nyt on vaikeuksia
lasten kanssa, ne kyllä korjaantuu,
kunhan haette apua jäsenyhdistyksen
jäseniltä ja apua saat myös liiton työntekijöiltä ja hallituksen jäseniltä. SINÄ
et ole yksin.
5) Toivoisin vanhempien lähtevän mukaan toimintaan, yhdistystoiminnassa
saa vertaistukea ja kuulee hyviä käytännön neuvoja, kenenkään ei tarvitse
olla yksin ongelmiensa kanssa.
1)Olen Susanna Westerlund ja tulen
Satakunnan autismi-, ADHD- ja dysfasiayhdistys Samdy ry:stä. Opetan
työkseni hotelli- ja ravintola-alaa sekä
asiakaspalvelua. Olen myös kouluttautunut ammatilliseksi erityiskasvattajaksi. Kotona minulla on yksi erityislapsi.
1/ 2 0 11
30
2) Olen ollut liiton hallituksessa mukana neljä antoisaa vuotta.
3) Ystäväni hallituksesta ehdotti minua,
koska satakunnasta ei ollut pitkään aikaan edustusta ADHD-liiton hallituksessa.
4) Hallitustyöskentelyssä kiehtoo ensikäden tiedon saaminen, päätöksiin
osallistuminen ja vaikuttaminen. Myös
vertaistuki ja mukavat kanssaihmiset
ovat iso plussa.
5) Minulle on monesti sanottu, että
vanhemmat saavat sellaisen lapsen,
kun jaksavat hoitaa. Vaikka välillä tuntuu vaikealta, niin lapsiemme parhaaksi
emme voi tehdä muuta kuin kaikkemme. Voimia ja kärsivällisyyttä ja iso annos huumorintajua auttavat jaksamaan.
Ja muistakaa, ette ole yksin, uskaltakaa
pyytää apua.
”Kun asiat alkavat mennä vinoon, niin
sitä tavallisesti jatkuu jonkin aikaa, ja
kaikki tulee vain pahemmaksi. Mutta
kun asiat sitten alkavat korjaantua, ne
yleensä tulevat yhä paremmaksi ja paremmaksi” (Narnian mietekirja ). Positiivista kevään odotusta.
yhdistyksiltä
Antti Tuisku konsertoi Warkaus-salissa 1.4.2011
Liput vain 20€
Ennakkoliput- ja varaukset Warkaus-salin lipunmyyntipisteestä
Scandic Oscar, Kauppatori 6, puh. (017) 579 011.
Avoinna maanantaista sunnuntaihin klo 9.00-22.00.
Tilaisuuden järjestää Varkauden seudun Wamdy ry.
Voimaannuttava teemailta ADHD-aikuisasiasta
tiistaina 3.5.2011 kello 16.00-19.00
Erilaisen oppimisen keskus, Vilhonkatu 4, Helsinki
Ohjelmassa:
- asiantuntija-alustuksia
(mm. psykiatrinen sairaanhoitaja,
ratkaisukeskeinen valmentaja sekä työnohjaaja
Kirsi Saukkola)
- kahvitarjoilu
Tilaisuus on maksuton.
Lisätiedot ja ilmoittautumiset:
[email protected] tai puh. 050 400 6478
Tilaisuuden järjestää ADHD-liitto ry yhteistyössä
Pääkaupunkiseudun ADHD-yhdistys ry:n
sekä Suomen AD/HD-Aikuiset ry:n kanssa.
31
1/ 2 0 11
Hoppe-Tossa Tmi
Lapin Weldmet Oy
Tellervontie 2 A 5, Tornio
Verkkotehtaankatu 19, Tornio
Puh. 040-778 2499
Puh. 040-844 9750
av. ark. 9-17 tai sop. mukaan.
www.weldmet.fi
Pirjon Pakari Ky
KUNTOLINNA
Nomparelli
Kuljetus Lehto Hannu Lastenliike
Kaskistentie 69, Kurikka
Parturi-Kampaamo
Soiletti
Kone-Oskari Oy
www.jmkmotosport.com
www.iphp.fi
Puh. 0400-321 692
Lasten neurologista fysioterapiaa,
kuntoutusohjausta, allasterapiaa
Kestilä • Puh. 045-322 6882
JK-Rakenne Tmi
Elementtisuunnittelu
Ankkuri Ky
Tarmo Leinonen Tmi
Lapajärventie 86, Kursu (Salla)
Puh. 0400-943 706
Catering Mero Saariselkä Ky
Jokostie 2 B 6, Saariselkä
Puh. 040-5411 762, 0400-693 612
www.cateringmero.net
Eino Nikka & Co
Nikantie 17, Pekanpää
Rahtikuljetukset ympäri Suomea
Ilkka Nikka 0400-785 844
Timo Nikka 050-5567 834
Keravan Agentuuri Oy
Aatratie 20, 04220 Kerava
Puh. 0400-612 393
www.keravanagentuuri.net
Pelkosenniemen Puutyö Oy
Kyyräntie 11, Somero
Puh. 040-511 4941
Jyväskylän Peltityö
Tmi Jari Sarja
Nuuttilantie 2 C 31, Muurame
Puh. 040-913 5150
Jätehuolto
J. Hämäläinen Oy
Ulrikantie 17 B, Ingermaninkylä
Puh. 0400-298 452
Keskustie 4, Mustasaari
Puh. 06-327 7111
www.mustasaari.fi
Nuorten
Vammaisten
Tukisäätiö
Myllytullinkatu 7, Oulu
Puh. 040-3054 002
1/ 2 0 11
Rovaniemen
Kiinteistötyö Pasmat Oy
Kone- ja Kiinteistöpalvelu V. Räsänen
Turku
Puh. 040-709 6683
Tuontiliike
Ukkonen Oy Ltd
Lahti • Puh. 040-530 2219
Paanamäentie 46,
Nummi-Pusula
Puh. 045-1120 180
EKL-Haapavesi Oy
Urakointi Koli
JR-Hoivapalvelut Oy
Pasinkuja 18, Haapavesi
Puh. 0400-306 030
SÄHKÖASENNUKSET
Puh. 040-529 4061
Konepaja Trameta Oy
RHV-Saneeraus ja
Suunnittelu Oy
Ravurinkatu 19, Turku
Puh. 02-253 8355
Rauman Ajo-Opisto
Mauri Sinisalo Ky
Seminaarinkatu 5, Rauma
Puh. 040-5455 209
Voudintie 3, Oulu
Puh. 020-7280 050
Riihimäen
Kaukolämpö Oy
Riihimäki
Puh. 010 4544 220
Rauman
Askarteluohjaus Oy
Pohjanmaan
Korjausrakentajat Ky
Rauta Ketonen
Uudenmaan
Saneeraus & Kalustus Oy
Kauppakatu 19, Rauma
Puh. 02-822 2039
Paatsamakatu 8, Lappeenranta
Puh. 05-4161 930
Remonttikonttori
Vaalantie 25, Lieto
Puh. 050-4630 915
Repliikki Oy
Heparinkuja 1, Kylmälä
Puh. 050-522 7510
E-P Karppinen
Pajulinnuntie 21, Kokkola
Puh. 0400-366 955
Ketunkallio 5-7 A 2, Klaukkala
Puh. 045-6386 874
Anitan-Apu
Eino Leinon katu 48,
Hämeenlinna
Puh. 050-5849 997
LH Suodatin
Tammitie 1, Hämeenlinna
Lauri Honkajuuri
Puh. 040-1922 766
THT-Rakennus
Puh. 0400-637 064
Pavetec Oy
Nastola
Tietosarvi Oy
Harustie 7 B, Helsinki
Puh. 321 3211, 0500-511 271
www.tuontiukkonen.fi
Suunnittelupalvelu
Outinen Ky
Viheriötie 3, Tuusula
Puh. 040-7515 136
Pientalot ja pientalojen laajennukset
IJ Rahtikeskus Oy
Vapaalantie 29, Vantaa
Puh. 0400-457 845
Puronsuunkatu 1 A 2, Joensuu
Puh. 013-312 011
Heisipuu Oy
Insinööritoimisto
Veijo Kohonen
Kehräkankaankatu 1, Lahti
Puh. 040-5266 328
Helmi Kodinhoito
Pohjoinen makasiininkatu 7 A 4,
Helsinki
Puh. 040-560 3092
Nevakatu 6, Tampere
Puh. 040-822 4209
Insinööritoimisto
Aimo Saloranta
Nuolikuja 22, Iisalmi
Puh. 0400-673 493
HELMET-Hoitola
Tmi Tarja Vaittinen
Insinööritoimisto
Seppo Rantala Oy
Himangan Apteekki
Johansson
Tooling Oy Ab
Lapinkorventie 45, Pälkäne
Puh. 040-550 7653
Kannuskyläntie 7, Himanka
Puh. 06-875 014
Käpytie 4 G, Tampere
Puh. 03-2340 300
Tapionkatu 5, Vaasa
Puh. 050-401 4245
Tmi Lea Hyökyvaara Joukon Tilipalvelu Oy
Maistraatinkatu 7 E 26,
Helsinki
Puh. 0400-871 568
Parantalantie 34 A, Majavesi
Puh. 040-7322 598
Tmi H.K. Härkönen
JPH-Rakennuspalvelut
Tuohustie 19 C, Helsinki
Puh. 040-7373 775
Talkootie 10, Iisalmi
Puh. 0400-778 006
Salirinne 8, Vanhalinna
Puh. 040-5031 284
www.pavetec.fi
La-Jun Koirakoti
Pähkinämäentie 25, Siuntio
Puh. 09-256 7726
KAP-Asennus Oy
Kievarintie 26, Rajamäki
Puh. 0400-695 931
Kiviliike Heikkinen
Limenet
www-palvelut
Kuljetus Frisk
Kokemäen Grilli-City
Maarit Kallinen
Intiöntie 7, Oulu
Puh. 0400-585 053
Kaivinkoneurakoitsija Koirahoitola Miracle
Eerikinkartanontie 311 D,
Matti Turunen
Saarrontie 13, Kuuslahti
Puh. 0400-895 625
KORSHOLMS KOMMUN
MUSTASAAREN KUNTA
Puh. 040-717 3313
www.nomparelli.fi
JMN-Racing Oy
Rautarakenne
Leivo Ky
Rakennustoimi JJK
Pirkkala
Puh. 040-513 3201
Ikonen Juha Tmi
Evesham Oy
Vappulantie 235, Lohja
Puh. 050-3850 894
OITTI
Puh. 040-567 5110
Varkaus • Puh. 044-5755 131
Kaaronojantie 6, Ilmajoki
Puh. 06-424 7030
Ravintola Hannes
Lapinlahti
Puh. 040-827 4927
Kairatie 62, Rovaniemi
Puh. 0400-691 200
Teollisuustie 5, Lehtikangas,
Pelkosenniemi • Puh. 040-7739 358
www.puupasi.fi , info.puupas.fi
Oulunkyläntie 1, Helsinki
Puh. 0400-504 206
PARKANO
Puh. 040-579 7297
Ilmapuristeri
Huoltopalvelut Oy
www.lintukorpi.com
Puh. 040-594 9300
Santaniitynkatu 4 C, Kerava
Puh. 0400-609 299
Kelotie 6, Äänekoski
Puh. 050-407 8792
www.jk-rakenne.com
Moottero
JMK Motosport
KM RRR-Yhtiöt Oy
Kemi • Puh. 040-5460 802
Lahti
Puh. 045-120 3784
Konepalvelu Putro Oy Maaranen Kimmo Tmi
Makasiininkuja 1, Pornainen
Fysioterapia Maarit Linna
Puh. 050-561 2763
Fysioterapia
Tmi Arja Korrensalo
Puh. 0400-891 408
TAO-Palvelut
Lintukorpi Oy
Porhontie 4, Honkajoki
Puh. 02-545 1053
www.pirjonpakari.fi
Tornio • Puh. 016-431 066
Hankook ja Marangoni renkaat
Rovaniemen
Laatusiivous Ky
Veikkola
Puh. 040-825 9167
Ristiinan
Apteekki
www.limenet.fi
CPS Color Equipment Oy
Päivöläntie 5, Ulvila
Puh. 020 718 8000
Cramo
Finland Oy
Braahentie 16, Ristiina
Puh. 015-740 7700
Kalliosolantie 2, Vantaa
Rasinpisteen
Yhteisö Oy
Maria Entrich
Rasisalontie 542,
82335 Rasivaara
Puh. 044-050 0958
Kaunisolohoitola/Myymälä
Ellintie 2, Kangasala
Puh. 045-1120 815
www.rasinpisteenyhteiso.fi
32
Kypäräkuja 7 B, Espoo
Puh. 0400-444 833
Kaivinkone Urakointi
Jorma Janhunen
Tiiterontie 26, Sulkava
Puh. 0400-172 007
Näsiäntie 4, Porvoo
Puh. 040-5133 606
Haapionkatu 17, Kokemäki
Puh. 044-051 8952
Julkisivukonsultointi JK Oy
Kärsämäentie 35, Turku
Puh. 0400-827 920
Päivin Liikenne Oy
TILAUSLIIKENNETTÄ
Taksi Päivi Lehtola
1+8 invavarustein
www.taksilehtola.fi
Tulkkilantie 24,
32800 Kokemäki
Puh. 546 1628
www.lehmuksenoksa.com
Varsinais-Suomen
Helsingin
Erityishuoltopiirin
Ky
SeurakuntaMyllyojantie 2,
yhtymä
21520 NASKARLA
Puh. 09-23400
www.helsinginseurakuntayhtyma.fi
Puh. 0400-929 220
www.v-suomenehp.fi
Alarm Control
Paloilmoittimet ja
sammutuslaitteiden
lakisääteiset tarkastukset
Puh. 010 821 2121
www.alco.fi
Ammtrakki Oy Ltd
Särkvaarantie 4, Kesälahti
Puh. 010 684 6100
Ranuan Kunta
www.ranua.fi
Kaitilankatu 11,
Kouvola
Puh. 020-740 3200
Maken Autokoulu Oy
Iso Omena, 02230 Espoo
Puh. 09-803 2107,
050-556 4604
Veijo Jatkola
Puh. 0400-380 528
Valtatie 32, 99100 Kittilä
www.pohjantahti.fi
www.puustelli.com
Laitilan Kaupunki
KUUNTELE SYDÄMESI LÄHDETTÄ
– TULE RUNNIN KYLPYLÄÄN!
Softex Oy
Otto Korhosen katu 1, 20660 Littoinen
www.softex.fi
SUOMALAINEN VOITTAA AINA.
Runnin Kylpylä
Runnintie 407 A, 74595 Runni
Puh. 017-768 751, 017-7687 524
www.runni.fi
Kauppiaskatu 13, 20100 Turku
Puh. 010 320 1720
www.presento.fi
PALVELUKOTI • NUORISOKOTI
KONSULTAATIO • TIETOTEKNIIKKA
Vuolijoentie 1 , 88270 Vuolijoki
www.kainuuhoivataito.org
Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry
Finlands Ergoterapeutförbund rf
www.toimintaterapeuttiliitto.fi
33
1/ 2 0 11
eee`OgTW
1/ 2 0 11
34
Opi uutta. Jaksat paremmin.
Ammattihenkilöstön koulutusta 2011
16.3. Oppimisen neuropsykologiset haasteet
31.3. Kohti kokonaista koulupäivää – konduktiivisen opetuksen perusteita
12.4. Kompassi käteen ja liikkeelle – liikkumistaitoa liikuntavammaiselle
lapselle ja nuorelle, jolla on näkövamma tai näkötiedon käsittelyn
vaikeuksia
13.-14.4. Kommunikointimateriaalin suunnittelu ja käyttö
19.4. Neuropsykologinen näkökulma lukitaitoihin
3.5. Neuropsykologinen ja pedagoginen näkökulma matematiikan
oppimisen haasteisiin
Koulutuspäivän osallistumismaksu 120 € sisältää opetusmateriaalin, lounaan
ja kahvin tai teen.
Lisätietoja: suunnittelija Anna Alavesa, [email protected],
09 4733 9858 tai 040 555 2680
Ilmoittautumiset: [email protected]
Lisää koulutusteemoja: www.ruskis.fi/ammatillinen-täydennyskoulutus
Tarjoamme tilauskoulutusta ajankohtaisista aiheista mm. perusopetuksen uudet
tuulet, opetussuunnitelman perusteet ja oppilashuollon näkökulma. Kokoamme myös
koulutusprosesseja asiantuntijaluentojen, konsultoinnin ja työnohjauksen yhdistelmistä tilaajan tarpeiden mukaan.
Oppimis-, osaamis- ja kehittämiskeskus
Tenholantie 15, 00280 Helsinki, www.ruskis.fi
35
1/ 2 0 11
Hakuajat käynnissä vuoden 2011
ADHD-liiton sopeutumisvalmennuskursseille
Perhekurssit
5-7 -vuotiaat ADHD-oireiset lapset perheineen
hakuaika päättyy 21.3.2011
16.-20.5. Mertiöranta, Jämijärvi
7-10 -vuotiaat ADHD–oireiset lapset perheineen (KELA)
hakuaika päättyy 28.3.2011
27.6-1.7. Liperi, Joensuu 9-12 -vuotiaat ADHD–oireiset lapset perheineen (KELA)
hakuaika päättyy 28.3.2011
25.-29.7. Liperi, Joensuu 13-16 -vuotiaat ADHD–oireiset nuoret perheineen
hakuaika päättyy 1.8.2011
17.-21.10. Piispala, Kannonkoski
Nuorten itsenäistymiskurssi
17-20 -vuotiaat ADHD–oireiset nuoret hakuaika päättyy 21.3.2011
ADHD-oireisten aikuisten kurssit
11.-15.7. Anjala, Anjalankoski
ADHD-oireiset aikuiset (alle 40v) 19.-23.9. Ylöjärvi, Koivupuisto
ADHD-oireisten aikuisten parisuhdekurssi
hakuaika päättyy 21.3.2011
13.-17.6. Iiris, Helsinki
Kurssin ajankohta on muuttunut! Hakuaikaa jatkettu 1.8.2011 asti.
ADHD–oireiset aikuiset (KELA)1.-5.8.
Liperi, Joensuu
hakuaika päättyy 28.3.2011
Omaiskurssi
ADHD-oireisten aikuisten vanhemmille
hakuaika päättyy 1.8.2011
1.-2.10. Iiris, Helsinki
Kursseille hakeminen: Kelan kursseille Kelan lomakkeella KU 102 ja muille kursseille ADHD-liiton
lomakkeella www.adhd-liitto.fi
Lisätietoja sopeutumisvalmennuksesta: www.adhd-liitto.fi/kuntoutus, puh. 050 354 4325,
[email protected] sekä lähimmästä Kelan toimistosta tai www.kela.fi.

Similar documents