Kun arki ei suju, kyse voi olla aistikäsittelyn ongelmista - ADHD

2/2015
ADHD-liiton jäsenlehti
Adhd ikääntyneillä ‒
elinikäperspektiiviä
tarvitaan s. 10
Kun arki ei suju,
kyse voi olla
aistikäsittelyn
ongelmista s. 16
Opetussuunnitelma on
lupausasiakirja vanhemmille s. 20
adhd-liitto ry
˗
adhd-förbundet rf
ADHD-liitto ry edistää ja tukee adhd-oireisten (Attention Deficit
Hyperactivity Disorder) henkilöiden kuntoutusta, koulutusta, hoitoa, kasvatusta ja persoonallisuuden kehitystä. Liitto toimii adhd-perheiden, opetus-,
terveys- ja sosiaalialan ammattilaisten sekä muiden adhd:stä kiinnostuneiden
yhdyssiteenä.
PUHELINNEUVONTA
ADHD-LIITTO RY,
ADHD-FÖRBUNDET RF
maanantaista perjantaihin klo 9–11
Puh. 040 541 7696
Pakarituvantie 4,
00410 HELSINKI
Puh. 050 354 4325
[email protected]
www.adhd-liitto.fi
www.facebook.com/adhdliitto
HENKILÖKUNTA
Toiminnanjohtaja Nina Hovén-Korpela
Puh. 045 636 1841
Kuntoutussuunnittelija Kaisa Parviainen
Puh. 050 400 6478
Järjestösuunnittelija Maria Uitto
Puh. 050 373 7455
Projektipäällikkö/Porina-projekti Kaisa Humaljoki
Puh. 050 438 3633
POHJOIS-SUOMEN ALUETOIMISTO
Järjestösuunnittelija Katja Suni
Puh. 045 657 8720
Toimistosihteeri Arja Salo
Puh. 050 354 4325
[email protected]
ADHD-LIITON HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA
Minna Lindeqvist
Puh. 040 778 2677
[email protected]
Tiedottaja Jari Hämäläinen
Puh. 045 636 1842
Kuntoutussuunnittelija Tuuli Korhonen
Puh. 045 657 7876
Sähköpostit ovat muotoa [email protected] ellei toisin mainita.
ADHD-liiton toimisto
on kiinni kesätauon
ajan 16.6. - 9.8.2015.
Normaaliin toimintaan
palaamme jälleen
maanantaina
10.8.2015.
2/ 2 0 15
2
sisällys
Tässä numerossa
Kannen kuva
Terhi Kakkonen
4Pääkirjoitus
5
Puheenjohtajan pöydän ääreltä
6
Liitto ilmoittaa
7Porina-nurkka
ADHD-liiton kevätkokous sekä
Puheenjohtaja- ja sihteeripäivät
8ADHD-kokemusosaajaprojektin
terveiset ja kiitokset
10
Adhd ikääntyneillä
‒ elinikäperspektiiviä tarvitaan
20
Opetussuunnitelma on
lupausasiakirja vanhemmille
21
Läroplansgrunderna är ett löfte för
oss föräldrar
22
Sopeutumisvalmennuskurssin kuulumisia
24
ADHD-liiton toiminta vuonna 2014
26
Vertaistukiohjaajien sekä kokemuskoulut-
tajien koulutusviikonloppu
28Jäsenyhdistykset
11
Adhd hos äldre, dags för ett
livsloppsperspektiv
30Yhdistyksiltä
13
Kuntouttavassa työtoiminnassa
ADHD-liitossa
31
14
Aikuisten adhd näkyvämmäksi
32Kirjaesittelyt
16
Kun arki ei suju, kyse voi olla
aistikäsittelyn ongelmista
Oletko terveydenhuolto-, kasvatus-,
opetus- tai sosiaalialan ammattilainen?
18
Ammattilaiset kaipaavat kipeästi tukea
pienten lasten digipelaamisen
käsittelyyn
Kustantaja ja julkaisija
ADHD-liitto ry
Pakarituvantie 4 (3. krs)
00410 HELSINKI
Päätoimittaja
Nina Hovén-Korpela
puh. 045 636 1841
Toimitussihteeri/taitto
Jari Hämäläinen
puh. 045 636 1842
Toimituskunta
ADHD-liiton työntekijät sekä
vaihtuvia avustajia
Painopaikka
Kirjapaino Uusimaa, Porvoo
Palvelu- ja kuntoutussuunnitelmissa
vakavia puutteita
Muistathan, että voit liittyä ammattilaisjäseneksi ADHD-liittoon. Lue lisää jäsenyydestä
www.adhd-liitto.fi/adhd-liitto/tietoa-jasenyydesta.
Tilaukset ja tilauslaskutus
ADHD-liitto ry, puh. 050 354 4325
[email protected]
Ilmoitushankkija
Reima-Media Oy, Reima Hätinen
puh. (09) 8044 087
Kuvat
Pixhill.com tai kuvaaja mainittu jutun
yhteydessä
Ilmestymisajat
AineistotIlmestyy
1/2015
26.1.2015 viikko 9
2/2015
4.5.2015 viikko 23
3/2015
10.8.2015 viikko 37
4/2015
4.11.2015 viikko 50
ADHD-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.
3
Tilaushinnat
Kestotilaus 35 euroa, lahjatilaus
(jäsenet) 20 euroa. Jäsenille lehti tulee
jäsenetuna.
Tässä lehdessä julkaistut artikkelit ja
kirjoitukset eivät välttämättä edusta
ADHD-liiton, toimituskunnan, päätoimittajan tai toimitussihteerin
näkemyksiä.
26. vuosikerta
ISSN-L 1459-5753
ISSN 2323-4490
2/ 2 0 15
pääkirjoitus
Hyvät lukijamme
H
yvät lehden lukijat, niin taas
ollaan pika vauhtia melkein
kesässä. Tuntuu siltä, että mitä
vanhemmaksi tulee, sitä nopeammin
vuodet vierähtävät. On kuitenkin
ehtinyt tapahtua monia asioita, jotka ilahduttavat ja ihmetyttävät. Yksi
näistä asioista on uusi sosiaalihuoltolaki, jonka tarkoitus on lisätä matalan
kynnyksen palveluja. Uusi sosiaalihuoltolaki tuli voimaan huhtikuussa
2015.
Uuden sosiaalihuoltolain mukaan
pitää yksilöllinen palvelutarpeen arviointi tehdä heti asiakkuuden alussa
ja asiakkaalle nimetään oma työntekijä. Tällä pyritään jatkuvuuteen eli
siihen, ettei joka kerta tarvitse aloittaa tilanteen selvittämistä alusta. Tätä
toimintamallia on noudatettava kaikkien asiakkaiden palveluissa. Uudella lailla pyritään vaikuttamaan siihen,
että asiakkaalla olisi mahdollisimman
helppoa hakeutua ajoissa palveluiden
piiriin. Palveluista tiedottaminen on
myös olennainen osa kokonaispakettia.
Kotipalvelun elvyttäminen tässä
laissa on erityisesti ilahduttanut meitä täällä liitossa. Kunnan on jatkossa
järjestettävä lapsiperheelle kotipalvelua, jos lapsen hyvinvoinnin turvaaminen ei ole mahdollista toimintakykyä alentavan syyn tai erityisen
perhe- tai elämäntilanteen vuoksi.
Ennen tätä palvelua on voinut kun-
2/ 2 0 15
nissa saada ainoastaan lastensuojelun
asiakkaana. Kun perhe ei ole ollut tai
halunnut lastensuojelun asiakkaaksi,
on palvelu voinut jäädä saamatta.
Kotipalvelun lisäksi myös
muita ehkäiseviä palveluita
voi jatkossa saada yleisinä
perhepalveluina. Näitä palveluja ovat esim. perhetyö,
tukiperheet/-henkilöt ja vertaisryhmät.
Nuorten syrjäytymisen
ehkäisy on yksi lain keskeisistä tavoitteista. On osoittautunut,
että kaikki nuoret eivät osaa hakea
nuorisotakuun mukaista opiskelu- tai
työpaikkaa. Myös näiden paikkojen
käyttäjien kesken on keskeyttäneiden
määrä suuri.
Nuorisopalvelutakuulla, johon
sisältyvät oma työntekijä, moniammatillisen palvelutarpeen arviointi,
sosiaalinen kuntoutus ja muut yhteistyössä tapahtuvat palvelut, pyritään
ongelmia ratkaisemaan alle 25-vuotiailla aikaisemmin ja kokonaisvaltaisemmin yhdessä nuoren kanssa.
Nuorten tarvitsema sosiaalinen kuntoutus voi olla esimerkiksi arkielämän taitojen oppimista, jossa vahvistetaan onnistumisen kokemuksia.
Laissa on säädetty myös ohjaus- ja
yhteydenottovelvollisuus, joka koskee mm. opetustoimea, poliisia sekä
4
sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilöstöä. Tätä velvoitetta käytetään silloin,
kun henkilö ei itse ole ollut tietoinen
tarpeestaan ja palvelusta olisi apua ja
tukea.
Kaikkien yllä mainittujen palveluiden taustalla on yhteistyö oman
työntekijän ja asiakkaan kanssa, jotta
asiakas voisi mahdollisimman hyvin
osallistua oman tilanteensa arviointiin, ja arvioida mitkä palvelut hänelle sopivat parhaiten. Lailla pyritään
varmistamaan myös palvelujen laatu
ja sen kehittyminen.
Lisätietoja:
www.stm.fi/sosiaalihuoltolaki
Lukuiloa ja ihanaa kesää
toivotellen!
Nina Hovén-Korpela
toiminnanjohtaja
ADHD-liitto ry
puheenjohtajan pöydän ääreltä
Kohti kesää
N
iin vain tuli tänäkin vuonna se
hetki, kun koivuihin puhkeavat
hiirenkorvat ja aamulla saa töihin lähteä lintukuoron säestämänä.
Tätä kirjoittaessani olen jo nähnyt
ensimmäiset leskenlehdet ja tuntenut
auringon lämmittävät säteet ihollani.
Enää ei olla kaukana kesästä.
Kulunut talvi on ollut ADHDliitossa hyvin tapahtumarikas ja
työntäyteinen. Viime syksynä uusiin
tiloihin muuttanut toimiston väki on
tehnyt töitä upealla otteella – siitä
kertovat niin tapahtumien, kurssien
kuin vertaistukiryhmienkin lukumäärä. Liekö sitten kohderyhmästäkin
riippuvaista, mutta ADHD-liitossa
ei edetä ainoastaan askel kerrallaan,
meillä otetaan aimo harppauksia
eteenpäin.
Samaa virtaavaa energiaa oli ilmassa, kun yhdistysväki kokoontui
Helsinkiin puheenjohtaja- ja sihteeripäiville. Oli hienoa tavata! Ja ennen
kaikkea huomata kuinka aktiivisia
toimijoita kentältä löytyykään. Minä
olen ihan varma siitä, että tämä porukka saa vielä ihmeitä aikaan.
Pikkuhiljaa on kuitenkin aika laskeutua kohti kesää ja ansaittuja lomia.
Ja voi kuinka sitä onkaan odotettu!
Ainakin minun perheessäni
nuoret miehet kuopivat jo
lähtökuopissaan, kesäloman
lähestyessä, kuin orivarsat
kevätlaitumella. Eivät ehdi turhia murehtia, elämä
odottaa.
Muistan hyvin tuon tunteen ja tunnen vieläkin
nenässäni tuoksut kouluvuoden viimeisiltä päiviltä.
Tuomen tuoksuun sekoittuivat tuoksut pölisevältä hiekkakentältä, kun istuimme
koulun rappusilla ja teimme
voikukkaseppeleitä. Siihen
aikaan kesä tuntui kestävän
ikuisesti.
Omasta puolestani toivotan jokaiselle lukijalle rentouttavaa ja lämmintä kesää. Samalla haastan kaikki
mukaan toteuttamaan myös itselleni
asettamaani tavoitetta:
Tänä kesänä lupaan joka päivä
tehdä vähintään yhden asian vaan ja
ainoastaan omaksi ilokseni. Oli se
sitten kupillinen kahvia aamuauringossa, suklaajäätelö lounastunnilla
tai lempirunojen lukemista iltahämärässä - mitä tahansa mikä tuo minulle
5
iloa juuri sillä hetkellä. Kannattaa kokeilla - jokainen meistä on hemmotteluhetkensä ansainnut!
Lämpimin halauksin
Minna Lindeqvist
puheenjohtaja
ADHD-liitto ry
2/ 2 0 15
liitto ilmoittaa
Teleoperaattori Tele Finland on
lähtenyt mukaan tukemaan
ADHD-liiton toimintaa
– sinäkin voit olla mukana!
Nyt kannattaa hankkia edullinen Tele Finlandin liittymä, koska jokaisesta uudesta tai toiselta
operaattorilta siirretystä liittymästä Tele Finland maksaa ADHD-liitolle 50 € lahjoituksen, joka
käytetään ADHD-oireisten perheiden hyväksi tehtävään työhön!
Näin se toimii:
1. Mene Tele Finlandin verkkokauppaan osoitteeseen www.tele.fi
2. Valitse itsellesi ja perheellesi edulliset liittymäpaketit
3. Syötä tilauksen yhteydessä koodi BA29700 sille varattuun paikkaan.
Koodin voi syöttää kaikkiin uusiin numeroihin (myös nettiliittymät esim. tabletteihin!) sekä Saunalahdelta ja DNA:lta siirrettäviin liittymiin.
Liittymän tilaukseen menee vain 5min ja Tele Finland hoitaa kaikki loput puolestasi – saat pitää
vanhan numerosi etkä sitoudu mihinkään! Lahjoitus maksetaan ADHD-liitolle, kun liittymä on ollut
aktiivisena 6kk.
Välittävänä ja erityisesti lapsiperheille suunnattuna operaattorina Tele Finland haluaa olla mukana auttamassa lapsiperheiden hektistä arkea – ole sinäkin! Laitathan siis koodia ja sanaa liikkeelle
myös kaikille lähipiirisi potentiaalisille liittymän hankkijoille, niin kerätään yhdessä iso potti. =)
Lähde Holiday Club -lomalle kylpylään tai
vuokraa loma-asunto
ADHD-liiton jäsenet saavat 15 % alennuksen seuraavista Holiday Club -kohteista:
Saimaa hotelli, Villas ja loma-asunnot
Tampereen Kylpylä hotelli ja loma-asunnot
Katinkulta hotelli, Villas ja loma-asunnot
Kuusamon Tropiikki hotelli, Villas ja loma-asunnot
Salla hotelli ja loma-asunnot
Saariselkä hotelli ja loma-asunnot
Ylläs Saaga hotelli ja chalets
Loma-asuntokohteet: Airisto, Rönnes, Ähtäri, Hannunkivi, Punkaharju, Pyhä, Ruka,
Pyhäniemi, Tahko, Himos, Levi ja Ellivuori
Hotellissa hintaan sisältyvät majoitus ja aamiaiset.
Loma-asunnoissa, Villas-asunnoissa ja Ylläs Chaletissa pyyhkeet, vuodevaatteet ja
loppusiivous. Loma-asunnoissa ja Villas-asunnoissa minimimajoitus 2 vrk, Ylläs
Chaletissa 3 vrk.
Varaukset www.holidayclub.fi tai 030 68 600,
Käytäthän varatessasi koodia: ADHD15
2/ 2 0 15
6
p o r i n a - n u r kk a
Porina-nurkka
T
erveiset raportoinnin ja hakupapereiden ääreltä! Porina on
raportoinut rahoittajallemme
RAY:lle vuosien 2013 ja 2014 työmme tuloksia. Mahtavista tuloksista
saamme kaikki olla ylpeitä! Uusia
vertaisryhmiä on syntynyt 14, joihin
on yli 100 ryhmäläistä saanut osallistua. Suuri kiitos ryhmäohjaajille ja
muille taustavaikuttajille, jotka ovat
mahdollistaneet ryhmien toimimisen!
Yhdessä olemme järjestäneet 66 eri
tilaisuutta, joihin on osallistunut reilusti yli 1000 kuulijaa. Tämä se on
vaikuttavaa työtä, jos jokin!
Toukokuun lopussa jätämme
RAY:lle kohdennetun avustushakemuksen (Ak), jolla haemme rahoitusta kahteen vertais- ja kokemustoiminnan suunnittelija -vakanssiin. Mikäli
rahoitusta saamme, tulevat työntekijät sijoittumaan Ouluun ja Helsinkiin.
Työntekijöiden työnkuva muodostuu
Porina- ja ADHD-Kokemusosaaja-
toiminta käyntiin! -projektien kehittämistä vertais- ja kokemustoiminnasta. Molemmat projektit päättyvät
tänä vuonna ja niinpä lujasti toivomme, että saamme kyseiset työnkuvat
vakiinnutettua. Jännitettävää riittää,
koska RAY:n päätöksen tiedämme
vasta jouluna. Nyt tarvitaan jokaisen
peukut pystyyn!
Huhtikuussa avasimme nettisivuillemme Vertais- ja kokemustoiminta
osion. Sivuilta vertaisryhmäohjaajat
löytävät tietoa koulutuksista, materiaalia sekä Porina-tietoa. Sivuille on
koottu myös tieto liittomme kokemusosaajatoiminnasta, tilausohjeet
ym. Sivuilta löydätte myös tietoa
Suomessa tällä hetkellä toimivista
jäsenyhdistystemme vertais- ja harrasteryhmistä. Ryhmiä on yhteensä
76, mahtavaa eikös vain! Tämäkin
luku osoittaa jäsenyhdistystemme
olevan todella aktiivisia ja toimeliaita. Aktiivisuuttanne tarvitsemme
myös siihen, että ryhmätiedot ovat
ajan tasalla. Jokaisen ryhmäohjaajan
ja jäsenyhdistyksen tuleekin huolehtia omien tietojen paikkansa pitävyydestä. Muutokset ryhmätiedoissa
ilmoittakaa Kaisalle puh. 050 438
3633, [email protected].
Aurinkoista ja rentouttavaa kesää!
Terkuin Kaisa
Miitinkejä eli vertaisryhmäohjaajien tapaamisia ja koulutuksia löydät
ADHD-liiton verkkosivuilta osoitteesta www.adhd-liitto.fi/ajankohtaista/tapahtumat.
Kaisa Humaljoki
projektipäällikkö
puh. 050 438 3633
kaisa.humaljoki@
adhd-liitto.fi
www.facebook.
com/porina
Aikuisen adhd – avoin yleisötilaisuus
to 1.10.2015 klo 18-19.30
Lahden Invakeskus, Hämeenkatu 26 A, 3. krs, 15140 Lahti
Tilaisuuden järjestää Lahden ADHD-yhdistys ry yhdessä ADHD-liiton Porina-projektin kanssa.
ADHD-liiton kevätkokous sekä
Puheenjohtaja- ja sihteeripäivät
ADHD-liiton kevätkokous sekä
Puheenjohtaja- ja sihteeripäivät pidettiin tänä vuonna 25.-26.4. Hotelli
Seurahuoneella Helsingissä. Hienon
ympäristön, keväisen ilman ja mukavan ilmapiirin puitteissa käsiteltiin
liiton sääntömääräisiä asioita kevätkokouksessa. Puheenjohtaja- ja
sihteeripäivillä
kuultiin vapaaehtoistoiminnan kyselyn
tuloksia ja saatiin tietoa yhdistystoiminnasta. Liittokokouksen merkeissä
nähdään taas syksyllä Tampereella.
7
2/ 2 0 15
Teksti Jari Hämäläinen,
tiedottaja, ADHD-liitto ry
Kuvat Nina Hovén-Korpela,
toiminnanjohtaja, ADHD-liitto ry
adhd-kokemusosaajaverkosto käyntiin!
-projekti
ADHD-kokemusosaajaprojektin
Essi Jäntti
H
ei ADHD-lehden lukijat! Kirjoitan teille viimeisen kerran
ADHD-kokemusosaajaprojektin tiimoilta. Puolitoista vuotta kestänyt projekti päättyy tähän kesään, ja
haluan kiittää kaikkia adhd-oireisia,
läheisiä, ADHD-liiton ja jäsenyhdistysten väkeä, kokemusosaajia,
yhteistyökumppaneita sekä kaikkia
kohtaamiani ihmisiä ja kaikkia projektin toiminnan suunnittelussa, järjestämisessä ja sen mahdollistamisessa mukana olleita tahoja.
Erityiset kiitokset ADHD-liitolle,
2/ 2 0 15
Raha-automaattiyhdistykselle, Innokylälle, Verutumille sekä Vaasan oppisopimustoimistolle, jotka
mahdollistivat oppisopimuksella
työllistymiseni projektiin sekä valmistumiseni tuote/palvelukehittäjän
erikoisammattitutkintoon. On ollut
ilo tutustua ADHD-liiton toimintaan
ja työntekijöihin olemalla myös itse
yksi heistä. Olen kiitollinen kaikesta oppimastani, ja olen saanut paljon
eväitä reppuun tulevaisuutta varten.
Kiitos yhteistyöstä ja hienosta mahdollisuudesta adhd-tietoisuuden lisäämiseksi!
8
ADHDkokemusosaajaverkosto
käyntiin!
Adhd-kokemusosaajaprojektin toiminta-aika ja resurssit olivat pienet,
mutta saimme paljon aikaan ja tästä
on ADHD-liiton hyvä jatkaa. Virallisen nimensä mukaisesti ADHD-kokemusosaajaverkosto käyntiin! -projekti on saavuttanut tavoitteensa. Nyt
ADHD-liitolla on oma kokemusosaajaverkosto ja rekisteri, josta löytyy 20
upeaa koulutettua kokemusosaajaa,
sekä malli adhd-kokemusosaajien
adhd-kokemusosaajaverkosto käyntiin!
-projekti
terveiset ja kiitokset
kouluttamiseen ja verkoston toiminnan ylläpitämiseen ja kehittämiseen.
Verkosto koostuu adhd-kokemusosaajakoulutuksen lisäksi eri
kokemus-alkuisten koulutusten käyneistä adhd-diagnoosin omaavista
henkilöistä ja läheisistä, jotka ovat
ADHD-liiton jäsenyhdistysten jäseniä. Kokemusosaajia löytyy tällä hetkellä neljältätoista eri paikkakunnalta
(Haapavesi, Helsinki, Hämeenkyrö,
Joensuu, Jyväskylä, Jämsä, Kokkola,
Kouvola, Lieto, Mikkeli, Raahe, Turku, Tornio, Vaasa).
Kokemusosaajat jakavat kokemuksensa adhd-tietoisuuden lisäämiseksi.
Kokemusosaajamme ovat toimineet
kokemustehtävissä muun muassa
kokemuspuhujana oppilaitoksissa,
koulutuksissa ja luennoilla sosiaali-,
terveys- ja kasvatusalan opiskelijoille, ammattilaisille sekä asiakkaille,
kokemusasiantuntijana työryhmissä,
yhdistysten ja liittojen tilaisuuksissa,
leireillä, elävänä kirjana ja median
haastatteluissa. Toivottavasti kokemusosaajat pääsevät jakamaan osaamistaan yhä enemmän ja erilaisille
tahoille. Kokemusosaajien tukemisen ja työnohjauksen suunnittelusta
ja käynnistämisestä ADHD-liitossa
vastaa liiton Porina-projekti.
ADHD-kokemusosaajamalli
ADHD-liiton kokemusosaajamallia on kehitetty valtakunnallisen kokemuskoulutusverkoston kokemuskoulutusmallin pohjalta vastaamaan
ADHD-liiton sekä adhd-oireisten
tarpeisiin. Adhd-kokemusosaajamalli
koostuu kahdesta osasta, verkostonsekä koulutuksen malleista. Malli
on vapaasti hyödynnettävissä myös
muiden kokemustoimintaa järjestävien tahojen toiminnassa, ja erityisesti
mallia voidaan hyödyntää neuropsy-
kiatrisesti oireilevien tai oppimishäiriöistä kärsivien henkilöiden kokemuskoulutuksessa. Osa materiaaleista tulee löytymään ADHD-liiton
verkkosivuilta.
toivon että mallista on hyötyä ja iloa
pitkäksi aikaa eteenpäin. Toivotan
onnea ja menestystä ja antoisia hetkiä meille kaikille kokemusosaajatoiminnan parissa.
Verkoston malliin sisältyy muun
muassa: Adhd-kokemusosaajaverkoston toimintamalli ja palvelupolku,
kokemusosaajarekisteri, kokemusosaajan perustietolomake, tietosuoja/rekisteriseloste, kokemusosaajan
tilauslomake, palautelomake kokemusosaajan esityksestä sekä malli
kokemusosaajatoiminnan seurantaan. Koulutusmalliin sisältyy muun
muassa: Adhd-kokemusosaajakoulutuksen toimintamalli ja palvelupolku,
asiakasprofiilit, koulutuksen rakenne
ja ohjelma, koulutusmainos, hakulomake, haastattelu koulutukseen hakijoille sekä malli sähköisen alustan
käytöstä.
Tavataan taas!
Malliin kuuluvat myös koulutusmateriaalit, kuten ennakkotehtävät,
välitehtävät, tietoa kokemustoiminnasta, case-harjoitus, adhd-tietoa
kokemusosaajille hyödynnettäväksi,
materiaalia esiintymisestä, kouluttamisesta, erilaisesta oppimisesta, palautteen vastaanottamisesta, voimavaroista, malleja oman tarinan rakentamiseen, adhd-henkilön haastattelu
opiskelijahaastattelijoille, palaute- ja
arviointilomakkeita, kokemusosaajan
tietolomake ja pätevyystodistus sekä
koulutuksen järjestäjille malli palautteen antamiseen ja kokemusosaajista
tiedottamiseen.
Minun työni adhd-asioiden parissa jatkuu vapaaehtoisena Vaasanseudun ADHD-yhdistyksen toiminnassa
sekä Elämää ADHD:n kanssa -kirjaa työstäen. Myös työni kokemusosaaja-asioiden parissa jatkuu niin
itse kokemusosaajana toimien kuin
Vaasanseudun ADHD-yhdistyksen
kokemusosaajatoimintaa kehittäen.
Suunnitelmissa on myös uusia hankkeita adhd-tiedon ja tuen lisäämiseksi, mutta niistä hyvät lukijat saatte
kuulla lisää myöhemmin.
Toivotan aurinkoista ja rentouttavaa kesää kaikille. Varmasti tapaamme vielä kokemusosaaja-asioiden
sekä muiden adhd-asioiden merkeissä! Ja kokemusosaajat, nähdään kokemusosaajien jatkokoulutuksessa
Jyväskylässä 26.-27.9.2015.
Teksti Essi Jäntti
[email protected]
Kuva Timo Annanpalo
Tutustu ADHD-liiton kokemusosaajatoimintaan tai tilaa kokemusosaaja osoitteessa:
www.adhd-liitto.fi/vertaistoiminta
Kokemusosaajaprojektin päättymisen myötä minun työni ADHDliitossa päättyy ja luovutan kokemusosaajamallin luottavaisin mielin
ADHD-liiton osaavan henkilökunnan
käsiin, (liiton kokemustoiminnan yhteyshenkilönä Kaisa Humaljoki) ja
9
2/ 2 0 15
Adhd ikääntyneillä –
elinikäperspektiiviä tarvitaan
Adhd-oireiden ikääntyneille henkilöille aiheuttamiin vaikeuksiin kiinnitetään harvoin huomiota.
Usein oireisilla on suuria vaikeuksia selviytyä arjesta. Niinpä myös ikääntyneiden henkilöiden
adhd-oireiden tunnistaminen ja ymmärtäminen on haaste terveyden- ja sairaanhoidolle.
N
europsykologi Taina Guldberg-Kjär selvitti Göteborgin
yliopistossa tekemässään väitöskirjassa, missä määrin lapsuuden
adhd-oireita on jäljellä vielä myöhäisemmällä iällä. Tutkimus perustui
itsearviointikyselyyn, joka tehtiin yli
1 500 henkilölle. Kyselyyn vastanneet olivat vähintään 65 vuotta täyttäneitä.
Tutkimuksen mukaan henkilöt,
joilla oli lapsena ollut adhd-oireita,
kokivat lapsuutensa yleisesti ongelmallisemmaksi ja katsoivat myös
vanhemmalla iällä terveytensä olevan
heikompi. Taina Guldberg-Kjär teki
2/ 2 0 15
myös erillisen kliinisen seurantahaastattelun 60 henkilölle. Niiden pohjalta hän saattoi todeta, että adhd seuraa
mukana eri ikäkausina.
– Puolella niistä vastanneista, joilla oli omien sanojensa mukaan ollut
lapsena adhd-oireita, oli vielä vanhemmalla iällä oireita siinä määrin,
että heidät voitaisiin diagnosoida adhd-problematiikan perusteella, Taina
Guldberg-Kjär sanoo.
Henkilöt, joilla oli oman arvionsa
mukaan adhd-oireita, kertoivat myös,
että heillä oli ollut vaikeuksia arjesta
selviämisessä koko elämänsä ajan.
Tämä on haaste terveyden- ja sai-
10
raanhoidolle, sillä iäkkäiden määrä
ja osuus koko väestöstä kasvaa voimakkaasti kaikkialla maailmassa.
Kapasiteettia ikääntyneen väestön
adhd-oireiden tunnistamiseksi on lisättävä. Taina Guldberg-Kjärin mukaan aikuisten adhd-oireiden selvittämisessä käytettäviä itsearviointiasteikkoja voidaan hyvin käyttää myös
ikääntyneillä henkilöillä.
Koetut ongelmat lapsuudessa ja
subjektiivinen näkemys omasta heikommasta terveydestä sekä muistista
ovat tulostemme perusteella sidoksissa myös ilmoitettujen adhd-oireiden
määrään. Tämä voi olla kliinisesti
ratkaiseva tekijä, kun pyritään tunnistamaan ikääntyneiden henkilöiden
mahdollinen adhd-historia. Differentiaalidiagnostisesta näkökulmasta
voidaan myös kysyä, miten ikääntyneen väestön adhd-oireet voidaan
erottaa masennuksesta, mahdollisesta
dementiasta tai muista psykiatrisista
oireista, jotka voivat muistuttaa adhdoireita.
Ikääntyneiden henkilöiden adhdproblematiikan tunnistamiseen liittyy
sekin tärkeä näkökohta, että vanhusten määrä kasvaa voimakkaasti kaikkialla maailmassa. Ruotsissa neljänneksen väestöstä arvioidaan olevan
vähintään 65-vuotiaita vuoteen 2060
mennessä. Adhd-oireiden huomioiminen vanhus- ja elinikäperspektiivistä onkin terveyden- ja sairaanhoidolle todellinen haaste. Tulostemme
perusteella voidaan väittää, että adhdselvitystä on harkittava potilaan iästä
riippumatta. Muutoin vaarana on, että
monet joutuvat edelleen kärsimään
adhd-oireistaan saamatta riittävästi
tietoa tilastaan ja kokemiensa vaikeuksien syistä, joihin pystyttäisiin
puuttumaan, jos kyseiset henkilöt
saisivat ammattiapua.
Väitöskirjaprojektin yleisenä loppupäätelmänä ja suosituksena on, että
tulevissa adhd-tutkimuksissa oireita
on tarkasteltava elinikäperspektiivistä, jotta ikääntyneen väestön adhdoireita ymmärrettäisiin paremmin.
Tulevissa tutkimuksissa on myös pyrittävä systemaattisesti arvioimaan
tekijöitä ja hoitomenetelmiä, joilla
voidaan minimoida adhd-ongelmien
negatiivisia vaikutuksia potilaan koko elinaikana.
– Meidän täytyy ymmärtää ikääntyneiden henkilöiden adhd-oireita
paremmin. Tulevissa tutkimuksissa
on pyrittävä systemaattisesti arvioimaan tekijöitä ja hoitomenetelmiä,
joilla adhd-ongelmien aiheuttamia
vaikutuksia voidaan lievittää henkilön koko elinaikana, Taina GuldbergKjär sanoo.
Väitöskirjan otsikko: ADHD in old
age – Self-rated symptoms and Clinical information from a PopulationBased Swedish Sample Aged 65 and
older. (2013).
Vastaväittäjä: Dr Sandra Kooij,
Expertise Center ADHD in
Adults, PsyQ, Haag, Alankomaat.
Väitöskirja on luettavissa osoitteessa
http://hdl.handle.net/2077/33241
Teksti Taina Guldberg-Kjär
neuropsykologi/FT
Göteborgin yliopisto
Adhd on lyhenne sanoista
Attention Deficit Hyperactivity
Disorder. Adhd-oireita ovat
tarkkaavaisuuden, impulsiivisuuden ja ylivilkkauden ongelmat.
Oireet voivat ilmetä yksittäin
tai yhdessä. Adhd on yleinen
toimintarajoite: noin viidellä prosentilla lapsista on adhd-oireita,
ja ongelmat jatkuvat usein myös
aikuisiällä.
Adhd hos äldre, dags för ett
livsloppsperspektiv
De svårigheter adhd orsakar äldre uppmärksammas sällan. Ofta handlar det om stora svårigheter
att hantera vardagen. Att kunna identifiera och förstå adhd-symtom även i den äldre befolkningen är därför en utmaning för hälso- och sjukvården.
Neuropsykologen Taina GuldbergKjär undersökte i sin avhandling vid
Göteborgs universitet i vilken grad
symtom på adhd i barndomen finns
kvar hos äldre. Hennes studie byggde
på en självskattningsenkät bland fler
än 1500 personer, 65 år eller äldre.
I studien framkommer att de som
hade adhd som barn också upplevde
barndomen allmänt som mer problematisk och upplever också en sämre
hälsa som äldre. Taina Guldberg-Kjär
följde också upp 60 personer med
separata kliniska intervjuer. Utifrån
dessa kunde hon konstatera att adhd
verkligen följer med upp i åldrarna.
– Hälften av dem som sade sig ha
haft adhd-symtom som barn, visade
också som äldre symtom i sådan omfattning att de skulle kunna diagnosticeras med kvarvarande adhd-problematik, säger Taina Guldberg-Kjär.
innebär en utmaning för hälso- och
sjukvården med tanke på att både antalet och andelen äldre ökar kraftigt
över hela världen. Kapaciteten att
identifiera adhd bland äldre behöver
öka. Taina Guldberg-Kjär kan dock
konstatera att de självskattningsskalor som används för att fånga upp
adhd-symtom bland vuxna också
fungerar bra för äldre.
Personerna med självskattade
adhd-symtom uppgav också att de
hade svårigheter i sin vardag, och att
så varit fallet under hela livet. Detta
Upplevda problem i barndomen
i allmänhet och subjektivt upplevd
sämre aktuell hälsa och minne är
11
2/ 2 0 15
utifrån våra resultat också relaterade till antalet rapporterade adhd
symtom, vilket kan vara kliniskt
avgörande när man söker identifiera
eventuell adhd historik hos äldre. I
ett differentialdiagnostiskt perspektiv
aktualiseras också frågor om hur vi
kan differentiera adhd hos äldre från
depression, möjlig demens eller andra psykiatriska tillstånd som kan ha
likheter med adhd symtomen.
En annan viktig aspekt för att
kunna identifiera adhd problematik
hos äldre är det faktum att andelen
äldre ökar kraftigt över hela världen.
I Sverige där vår studie genomfördes förväntas 25% av befolkningen
vara 65 år eller äldre år 2060. Detta
faktum gör det till en verklig utmaning för hälso- och sjukvården att
uppmärksamma adhd i ett äldre- och
livsloppsperspektiv. Våra resultat
ger argument för att en adhd utredning ska övervägas oberoende patientens ålder då många riskerar ett
fortsatt lidande på grund av adhd utan
2/ 2 0 15
tillgång till adekvat kunskap om sig
själva och därmed till orsakerna för
sina upplevda svårigheter vilka skulle
kunna behandlas om de fick tillgång
till professionell hjälp.
En generell slutsats och rekommendation från avhandlingsprojektet
är att fortsatta studier av adhd fordrar
ett livsloppsperspektiv, i synnerhet
om vi bättre ska kunna förstå adhd
symtom hos de äldre. Den fortsatta
forskningen bör även inriktas på att
systematiskt utvärdera faktorer och
behandlingsåtgärder som kan minimera de negativa effekterna av adhd
problem under hela livsloppet.
– Vi behöver bättre förstå adhdsymtom hos de äldre. Den fortsatta forskningen måste inriktas på att
systematiskt utvärdera faktorer och
behandlingsåtgärder som kan minska effekterna av adhd-problem under
hela livet, säger Taina Guldberg-Kjär.
Avhandlingens titel: ADHD in old
12
age - Self-rated symptoms and Clinical information from a PopulationBased Swedish Sample Aged 65 and
older. (2013).
Opponent: Dr Sandra Kooij, Expertise Center ADHD in Adults,
PsyQ, The Hague, The Netherlands.
Avhandlingen kan hämtas på: http://
hdl.handle.net/2077/33241
Taina Guldberg-Kjär
neuropsykolog /FD
Göteborgs universitet
Adhd står för Attention Deficit
Hyperactivity Disorder. Symtomen vid adhd är problem med
uppmärksamhet, impulskontroll
och överaktivitet. Symtomen
kan förekomma var för sig eller i
kombination med varandra. Adhd
är en vanlig funktionsnedsättning, cirka fem procent av alla
barn har adhd och problemen
finns ofta kvar i vuxen ålder.
Kuntouttavassa työtoiminnassa
ADHD-liitossa
adhd-oireisen silmin. Koin,
että molemmat osapuolet
saivat tästä paljonkin hyötyä ja uskon, että yhteinen
tekeminen vain jatkuu.
O
Vertaistuki ja osallisuus
ovat itselleni tällä hetkellä
kaksi selkeää pääteemaa,
joihin olen keskittynyt.
Osallisuus on selkeästi
näistä kahdesta se, jonka
edistämisessä olen vielä
ensimmäisellä portaalla.
Osallisuuden lisäämisessä
katson itse tärkeimmiksi
asioiksi, joihin voin vaikuttaa selkeästi, kolme pääteemaa.
1. Itsenäisen toiminnan,
niin yhdistyksissä kuin tapahtumien järjestelyissä,
mahdollistaminen.
2. Oma esimerkki, vaikuttamisen mahdollisuuksien löytäminen ja verkostojen luominen.
3. Sidosryhmien kouluttaminen
mahdollistamaan osallisuutta.
Työnkuva liitossa kokonaisuutena
vastasi hyvin odotuksiani. Pääsin tekemään monipuolisesti työtehtäviä ja
kehittämään niiden sisältöjä. Pystyin
edistämään asioita omasta näkökulmastani ja tarjoamaan työyhteisölle
vaihtoehtoisen näkemyksen suoraan
Olen toiminut kentällä viimeiset
vuodet aktiivisena yhdistystoimijana
ja työskennellyt myös kokemusosaajana. Viime aikoina olen aktivoitunut
erityisesti vertaistoiminnan parissa.
Olen ollut viimeisten vuosien aikana
perustamassa useita ryhmiä ja vedän
niistä tällä hetkellä kahta itse. Viimeisen vuoden aikana olen pyrkinyt kehittämään vertaistoimintaa seuraavalle tasolle. Pitkään ryhmissä käyneenä
ja niitä vetäneenä olen huomannut,
että monilla pidempään mukana olleilla on samansuuntaisia näkemyksiä
kuin itsellänikin siitä, mitä hyvä vertaistoiminta on ja mitä se voisi olla.
Usein ensivaiheessa vertaistoiminnassa on tärkeintä päästä purkamaan
omaa tuoreeseen diagnoosiin liitty-
Ilkka Nygrén
len 28-vuotias adhd-aikuinen,
minulla on myös Aspergerin
syndrooma. Työhistoriani on
ollut pätkittäinen ja koostunut hyvin
sekalaisista töistä. Koulutukseltani
olen ylioppilas. Perheeseeni kuuluu
vaimo ja poika, myös heillä on adhd ja
autismin kirjon diagnoosi. Kuntouttava työtoiminta kevyenä ponnahduslautana työelämään toimi kohdallani
paremmin kuin oppikirjassa. Aloitin
työtoiminnan lokakuussa ja nyt tätä
kirjoittaessani huhtikuussa olen ollut
jo kaksi kuukautta kokopäiväisessä
palkkatyössä, ei huonompi kehitys
alle puolessa vuodessa.
13
vää hämmennystä. Ryhmät koostuvat
usein vapaamuotoisesta keskustelusta
ja kokemusten vaihdosta. Kuitenkin
pidempään ryhmissä olleena aloin
kaivata jotain lisää, ja tyypillisesti pelottomana ja kokeilunhaluisena aloin
pohtia, mitä kaikkea tämä voisi olla.
Ensimmäinen selkeä asia oli ryhmien pysyvyys. Sama porukka kokoontuisi eri teemojen äärellä ja
ryhmän kaari olisi jatkuva, ei ainaisia esittäytymiskierroksia, ei aina
samojen perusasioiden läpikäymistä.
Niinpä päätin, että perustan määräaikaisen suljetun vertaistukiryhmän, joka aloittikin toimintansa marraskuussa 2014. Ryhmä herätti välittömästi
kiinnostusta ja tuli selkeästi oikeaan
aikaan. Hakemuksia ryhmään tuli 27,
joista ryhmään pääsi 14.
Toinen selkeä asia, jota kaivattiin,
oli syventävä tieto vertaisuuden lisäksi. Minulla oli jo aiemmin hyviä kokemuksia leiritoiminnan yhteydessä
järjestetyistä luennoista yhdistettynä
vertaistuelliseen keskusteluun. Niinpä otin myös tämän näkökulman
osaksi uutta suljettua vertaisryhmää.
Meillä on käynyt useita alan ammattilaisia eri sektoreilta puhumassa ja
keskustelemassa ajankohtaisesti puhuttavista aiheista. Esimerkkinä mainittakoon Johanna Fabritius, jonka
aiheena oli neuropsykiatrinen kuntoutus sekä Reetta Sollasvaara, joka
puhui haastavasta käyttäytymisestä.
Ryhmän strukturoinnissa, kokoonpanossa ja luentojen, keskustelun
ja vertaistuen tasapainossa on vielä
kehittämisen varaa, mutta tähän tuleekin suhtautua eräänlaisena pilottihankkeena. Työni jatkuu nyt uusissa
merkeissä ja kohti uusia haasteita.
Teksti Ilkka Nygrén
Kuva Saila Nygrén
2/ 2 0 15
Aikuisten adhd näkyvämmäksi
Olen tänä keväänä valmistuva terveydenhoitajaopiskelija ja olen suorittanut prosessin, jota pidin
itselleni mahdottomana tehtävänä. Opinnäytetyö oli asia, jota pitkitin niin pitkään kuin mahdollista, ja uskoin sen olevan myös este valmistumiselleni. Tehtävä, joka vaatii suunnittelua, järkevää
ajanhallintaa, pitkäjänteisyyttä ja organisointia ei ole helpoin mahdollinen henkilölle, jolle juuri
ne ominaisuudet ovat erityisen vaikeita.
Heini Soikka
S
ain kuitenkin aiheen, joka oli
erityisen mielenkiintoinen ja
tärkeä niin yleisellä kuin henkilökohtaisellakin tasolla. Opinnäytetyöni aiheen sain ADHD-liiton
Porina-projektilta ja nimeksi tuli
”Työterveyshuollon hoitohenkilöstön valmiudet adhd-oireisen aikuisen kohtaamiseen”. Tarkoitus oli
siis selvittää erään Kuopion alueen
työterveyshuollon hoitohenkilöstön
valmiuksia kohdata adhd-oireisia
aikuisia. Jo aiheen saatuani aloin
uskomaan siihen, että saattaisinkin onnistua, ja asiassa auttoi myös
Porina-projektista nimetty ohjaaja,
joka auttoi minua työn etenemisessä.
Aikuisten adhd:stä tiedetään yleisesti liian vähän ja liian moni aikuinen
kärsii siitä ilman diagnoosia ja hoitoa. Tiedon lisääminen aiheesta on
erittäin tärkeää, jotta yhä useammat
aikuiset saisivat tarvitsemaansa apua
ja tukea.
Aloitin opinnäytetyön tekemisen
helmikuussa 2014 keräämällä tietoa
aikuisten adhd:stä. Tietoa jouduin
etsimään ahkerasti, sillä sitä ei ole
mielin määrin saatavilla. Amerikassa
aihetta on tutkittu selvästi enemmän,
joten käytin työssäni myös muutamia
amerikkalaisia artikkeleita. Saatuani
aiheesta riittävästi tietoa, aloin laatimaan kyselylomaketta.
Kyselylomake laadittiin mahdollisimman kattavaksi, jotta saataisiin
vastaukset tutkimusongelmiin. Tutkimusongelmat olivat seuraavat:
Mitä valmiuksia työterveyshuollon
hoitohenkilöstöllä on:
- tunnistaa adhd-oireita aikuisella?
2/ 2 0 15
14
- ohjata adhd-oireinen aikuinen
jatkotutkimuksiin ja tuen piiriin?
- tukea adhd-oireista aikuista
työelämässä ja arjessa?
Kysymyksiä muodostui yhteensä 19, joista osa oli strukturoituja
(=valmiit vastausvaihtoehdot) ja osa
avoimia. Kyselylomake esitestattiin
eräällä kohderyhmän työntekijällä,
joka osasi arvioida lomakkeen soveltuvuuden juuri heidän työpaikalleen.
Kyselylomake valmistui kesäkuun
alussa, jolloin työterveyshuollon
johtaja jakoi sen hoitohenkilöstölleen (17:lle henkilölle) sähköisesti.
Vastausaikaa oli kaksi viikkoa, mutta
vähäisen vastausmäärän vuoksi aikaa
pidennettiin lopulta syyskuun loppuun asti. Vastauksia saatiin yhteensä
kahdeksan, minkä vuoksi tuloksia ei
voida yleistää koko hoitohenkilöstöä
koskevaksi. Sain kuitenkin vastaukset tutkimusongelmiin, joten tutkimus ei ollut turha.
Tuloksista kävi ilmi, ettei vastaajilla ole kovinkaan paljon tietoa aikuisten adhd:stä. Adhd:n tunnistamiseen
liittyviä kysymyksiä oli kahdeksan.
Vastaajat arvioivat kohtaavansa yhdestä kuuteen adhd-oireista aikuista
vuodessa. Tyypillisiä oireita/vaikeuksia tunnistettiin kohtalaisesti/melko
huonosti, mutta jatkokysymyksessä
vastaajat valitsivat oikeita oireita/
vaikeuksia valmiista vaihtoehdoista.
Adhd:n syitä vastaajista suurin osa
tiesi kohtalaisesti, mutta yleisimpiä
liitännäissairauksia tunnettiin melko
huonosti. Adhd:n seulontalomaketta
(ASRS) ja diagnostisia haastatteluja
(CAADID ja DIVA) ei käyttänyt kukaan vastaajista.
Valmiuksia ohjata adhd-oireinen
aikuinen jatkotutkimuksiin ja tuen
piiriin selvitettiin seitsemällä kysymyksellä. Suurin osa vastaajista koki tietävänsä aikuisen adhd:n diagnosoinnista melko huonosti. Neljä
vastaajaa tiesi kohtalaisesti, minne
adhd-oireisen aikuisen voi ohjata jat-
kotutkimuksiin, mutta tarjolla olevia
kuntoutus- ja tukimuotoja vastaajista
puolet tiesi melko huonosti. Avoimilla kysymyksillä pyrittiin selvittämään
vastaajien näkemyksiä adhd-oireisten
aikuisten diagnosointi- ja kuntoutusprosessista, mutta suurin osa ei osannut vastata ja tiedon puute mainittiin
useasti.
Adhd-oireisen aikuisen työelämässä ja arjessa tukemisen valmiuksia
selvitettiin viidellä kysymyksellä.
Adhd:n hoidossa käytettyjä lääkkeitä vastaajat tunsivat huonosti, mutta
mahdollisia arjen sekä työelämän
haasteita vastaajista suurin osa tunsi
kohtalaisesti. Avoimilla kysymyksillä selvitettiin vastaajien näkemyksiä käytännön työstä adhd-oireisten
aikuisten kohtaamisissa. Haasteiksi
mainittiin adhd-oireisten aikuisten
hajanaisuus, ohjauksen perimeno, aikaa vievyys, keskimääräistä haasteellisempi toteuttaminen, suunnitelmissa pysyminen, adhd:n tunnistaminen
ja erotusdiagnoosi, eteenpäin ohjaaminen sekä tarve pitkäjänteisyyteen
ja asiaan paneutumiseen. Työterveyshoitajan keinoja adhd-oireisen aikuisen tukemiseen oli vastaajilla paljon.
Keinoina mainittiin eteenpäin ohjaus,
oireiden parempi tuntemus, tiedonanto sairaudesta, tukeminen tarvittaessa uuden työtehtävän löytymisessä
tai työnkuvan muokkauksessa sekä
työkyvyn säilymisessä, työssä pärjäämisen seuranta asiakkaan ja esimiehen kanssa, asiakkaan ja hänen
työnsä tunteminen, mielialaa tukeva
keskustelu, ajan antaminen sekä asioiden jäsentäminen.
Tuloksista voi päätellä, että lisätieto aikuisten adhd:sta olisi varmasti hyödyksi vastaajille. Se toisi myös
varmuutta asiakastyöhön ja voisi
parhaimmillaan lisätä adhd:n tunnistamista. Adhd-oireisen aikuisen
tukeminen etenkin työelämässä on
erityisen tärkeää, joten työterveyshoitajilla tulisi olla tietoa työhön liittyvien asioiden lisäksi myös adhd:sta,
jotta oikeisiin asioihin on helpompi
15
kiinnittää huomiota. Opinnäytetyö on
saatavilla osoitteesta: http://theseus.
fi/handle/10024/88603.
Jo opinnäytetyötä aloittaessani
toiveenani oli järjestää työterveyden
hoitohenkilökunnalle jonkinlaista
koulusta aikuisten adhd:sta, mutta
opinnäytetyöstä olisi tullut liian laaja, joten koulutuksen järjestäminen
päätettiin toteuttaa terveydenhoitajaopintoihin liittyvän kehittämistehtävän muodossa. Porina-projekti hankkeisti myös tämän kehittämistehtävän
ja heidän kauttaan sain tilaisuuteen
luennoitsijan.
Tilaisuuden järjestämisessä oli
hieman mutkia matkassa ensin aikataulujen sovittamisessa ja sen jälkeen
luennoitsijan estymisessä ja uuden
luennoitsijan hankinnassa. Tilaisuuteen onneksi saatiin luennoimaan
neuropsykiatrian erikoispsykologi
ja psykoterapeutti Taisto Leppäsaari, jolla on paljon kokemusta adhdoireisten henkilöiden kanssa työskentelystä.
Koulutustilaisuus
pidettiin
22.4.2015 Työterveyden tiloissa ja
tilaisuus kesti noin kaksi tuntia. Minä
lähdin aamulla aikaisin junalla kohti
vierasta kaupunkia, jotta pääsin osallistumaan tilaisuuteen ja esittelemään
opinnäytetyöni tulokset. Päästyäni
Kuopioon pyörin kaupungissa yrittäen saada aikani kulumaan ennen tilaisuuden alkamista. Tilaisuus viimein
koitti ja sain jännityksestä huolimatta
kerrottua työni tulokset, minkä jälkeen Taisto pääsi kertomaan aikuisten adhd:stä. Tilaisuus meni nopeasti
ja asiaa olisi varmasti ollut enemmänkin kerrottavaksi, mutta toivon
tilaisuuteen osallistuneiden saaneen
uutta tietoa aiheesta. Nyt opintojeni
viimeinen jännittävä vaihe on suoritettu, eikä valmistuminen estykään!
Mahtavaa!
Teksti Heini Soikka,
terveydenhoitajaopiskelija, KyAmk
Kuva Simo-Pekka Miettinen
2/ 2 0 15
Kun arki ei suju, kyse voi olla
aistikäsittelyn ongelmista
Aistikäsittelyn ongelmat voivat näkyä arjessa monella tavalla. Lapsella voi olla aistiyliherkkyyttä
tai -aliherkkyyttä tai hän voi olla aistihakuinen. Lapsi tarvitsee tällöin tukea ja ymmärrystä haastavissa tilanteissa.
J
esimerkiksi pysymään pystyssä, säilyttämään pystyasennon painovoimaa
vastaan tai käyttämään molempia kehonpuolia samanaikaisesti.
Tärkeitä aisteja ovat myös lihas- ja
jänneaistimukset sekä liike- ja tasapainoaistimukset. Lihasten, jänteiden
ja nivelten välittämä tieto kertoo,
missä asennossa olemme. Tasapaino- ja liikeaistimukset auttavat meitä
Aivot saavat jatkuvasti aistitietoa,
ja keskushermoston tärkeä tehtävä
onkin aistitiedon käsittely. Tarvitsemme aistikäsittelyä, jotta erilainen
toiminta, kuten esimerkiksi liikkuminen, oppiminen, toiminnan suunnittelu, sosiaaliset suhteet tai tilanteeseen
sopiva käyttäytyminen on mahdollista. Aistikäsittelyn toiminta vaihtelee
esimerkiksi vireystilan mukaan.
2/ 2 0 15
16
okaisella lapsella on sisäinen tarve saada aistimuksia. Lapsi tutustuu ympäristöön ja oppii uusia
asioita aistien välityksellä: haistaen,
maistaen, kosketellen, tutkien, liikkuen ja liikutellen. Kuulo-, näkö-, maku-, haju- ja tuntoaistit ovat kaikille
tuttuja.
Yliherkkä, aliherkkä,
aistihakuinen
Emme kiinnitä aistikäsittelyn
prosessiin mitään huomiota silloin,
kun se toimii riittävän hyvin. Joskus
keskushermoston kyky järjestää ja
yhdistellä aistien välittämää tietoa
on heikentynyt, jolloin meidän on
vaikea hahmottaa tilanteita oikein
tai suunnitella toimintaa. Voimme
kokea saamamme aisti-informaation
hämmentävänä, liian voimakkaana,
kuormittavana tai vääristyneenä. Tällöin puhutaan aistikäsittelyn häiriös-
tä. Aistikäsittelyn häiriö on yläkäsite
monenlaisille aistikäsittelyn haasteille. Haasteet voivat ilmetä eri lapsilla
eri tavoin lievistä vaikeisiin.
Aistikäsittelyn haasteiden tunnusmerkkejä voivat olla esimerkiksi
yliherkkyys yhdelle tai useammalle
aistille. Tällöin lapsi saattaa vältellä
kosketusta, tietynlaisia vaatemateriaaleja tai muiden lasten lähellä oloa.
Hän voi kokea esimerkiksi sormiväreihin koskemisen epämiellyttävänä.
Lapsi voi reagoida myös tavallista
herkemmin ääniin, makuihin tai hajuihin.
Toisaalta lapsi voi olla myös aliherkkä, jolloin hän ei ehkä tiedosta
kipua, lämpötilaa tai hän saattaa jättää huomioimatta ääniä tai epämiellyttäviä hajuja.
Aistikäsittelyn ongelmat voivat
näkyä myös kömpelyytenä tai jopa
haluttomuutena osallistua liikunnallisiin peleihin ja leikkeihin. Lapsi
ei välttämättä lähde itsenäisesti tutkimaan toimintaympäristöä ja kokeilemaan erilaisia leikkivälineitä.
Lapsi saattaa hakeutua aina tuttuihin
leikkitilanteisiin ja hänen on vaikea
suunnitella ja ideoida uusia leikkejä.
Toiset lapset puolestaan saattavat
olla liikkeessä koko ajan. Aistihakuisille lapsille on tyypillistä voimakkaiden aistikokemuksen hakeminen
ja tarve monipuolisten kehon käyttöä
vaativien kokemusten saamiseen.
Joskus toiminnot saattavat mennä
äärimmäisyyksiin.
Tietynasteinen aistihakuisuus on
osa lapsen normaalia kehitystä, mutta tällaisen korostuneen käytöksen
taustalla on tarve stimuloida aistijärjestelmiä. Joskus lapsen reagointi
aistimuksiin voi vaihdella yli- ja aliherkän välillä. Tähän vaikuttavat esimerkiksi ympäristön aistiärsykkeet
tai lapsen vireystila.
Joillakin lapsilla voi olla merkkejä
heikosta aistitiedon käsittelystä ilman
lääketieteellistä ongelmaa. Osalla
haasteet voidaan liittää tunnistettaviin
lääketieteellisiin diagnooseihin kuten
esimerkiksi kielelliseen erityisvaikeuteen. Varsinaisesta aistikäsittelyn
häiriöstä (käytetään myös nimitystä
sensorisen integraation häiriö) puhutaan vasta, kun se aiheuttaa ongelmia
jokapäiväiseen elämään tai estää lasta
suoriutumasta niistä jokapäiväisistä
asioista, joista hänen oletetaan ikänsä
perusteella suoriutuvan. Aistikäsittelyn häiriöihin erikoistuneet kuntoutuksen ammattilaiset
tutkivat lapsen erilaisten normitettujen testien, haastatteluiden, kyselykaavakkeiden sekä havainnoinnin
avulla ja kartoittavat, johtuvatko oireet aistikäsittelyn häiriöstä. Jotkut
lapset tarvitsevat yksilöllistä terapiaa
taitojensa ja valmiuksiensa kehittämiseen.
Kannusta ja tue
Lapsi, jolla on haasteita aistitiedon
käsittelyssä, turhautuu herkästi helpoissakin tehtävissä tai toimiessaan
toisten lasten kanssa. Lapsi tarvitsee
ymmärrystä, kannustusta ja erityistä
tukea asioissa, joista suurin osa lapsista selviytyy helposti. Monet näistä
lapsista hyötyvät tilanteiden ennakoinnista.
Vanhempien on hyvä tietää, mikä
lapselle on vaikeaa tai pelottavaa. He
voivat valmistella lasta näihin tilanteisiin tai esimerkiksi pyrkiä vähentämään aistiärsyketulvaa. Tämä auttaa lasta toimimaan oikein. Lapsi saa
myös tilanteesta positiivisen kuvan
ja tärkeitä onnistumisen kokemuksia.
Jos lapsi reagoi aistiärsykkeisiin
ei-toivotulla käytöksellä esimerkiksi
menettämällä malttinsa, rangaistus
usein pahentaa tilannetta. Toistuva
kieltäminen, negatiivinen palaute tai
rangaistukset johtavat helposti noidankehään. Kun hermoston toiminta
on erilaista, se vaikeuttaa arkipäivän
toimintoja. Lapsi ei luota omiin kykyihinsä, turhautuu ja kokee riittämättömyyden tunteita, kun saa muilta
17
ihmisiltä jatkuvaa kielteistä palautetta. Tämä voi johtaa itsetunnon heikkenemiseen.
Rangaistuksen sijaan lapsi tarvitsee jotain, mikä auttaa häntä selviämään tilanteesta. Usein auttaa, kun
hän pääsee rauhalliseen paikkaan
kuten omaan huoneeseen. Rakas
pehmolelu tai aikuisen rauhallinen,
painetuntoa antava kosketus voivat
myös tuottaa lapsen tarvitsemia, rauhoittavia aistimuksia. Rangaistuksen
välttäminen ei kuitenkaan tarkoita
sitä, etteikö lapselle pitäisi asettaa
rajoja. Lapsi, jolla on aistikäsittelyn
haasteita, hyötyy aikuisen päämäärätietoisesta ja johdonmukaisesta ohjauksesta.
Vanhempien ei tule arjen kiireessä unohtaa, mistä lapsen haasteet
johtuvat eikä omia odotuksiaan pidä myöskään asettaa liian korkealle.
Kuka tahansa lapsi nauttii siitä, että
pienetkin onnistumiset huomataan.
Tärkeä keino tukea lapsen itsetuntoa
on huomioida ja sanoittaa ääneen lapsen tekemiä myönteisiä asioita.
Eliisa Laine,
fysioterapeutti, Aivoliitto ry
Artikkeli on julkaistu Kielipolkulehdessä 1/2015
2/ 2 0 15
”Aihe näkyy ja kuuluu työssä,
Ammattilaiset kaipaavat kipeästi tukea pienten lasten
Perheen pienimmät ottavat tuntumaa digitaalisten pelien maailmaan entistä nuorempina, mikä
asettaa uudenlaisia haasteita myös kasvattajille.
L
asten ja lapsiperheiden kanssa
työskentelevät ammattilaiset
törmäävät pelaamiseen liittyviin
kysymyksiin usein, mutta kokevat
tarvitsevansa aiheesta lisätietoa ja
työvälineitä aiheen käsittelyyn. Lasten pelaaminen huolestuttaa lähes
90 prosenttia Ehkäisevä päihdetyö
EHYT ry:n Pelit puheeksi -projektin
toteuttamaan kyselyyn vastannutta
ammattilaista. Voidakseen toimia paremmin lapsiperheiden pelikasvatuksen tukena ammattilaiset toivovat tietoa pelien vaikutuksista sekä peleistä
ja pelikulttuurista yleisesti.
Digipelit ovat nykypäivän
hiekkalaatikkoja
2010-luvulla digipeleistä on tullut
luonnollinen osa yhä pienempien lasten leikkiä ja maailmaa. Katukuvassa
näkee yhä enemmän taaperoita, jotka
istuvat rattaissa äidin tai isän älypuhelin käsissä. Suurin osa pelaamisesta tapahtuu kuitenkin kotisohvilla.
Kotona jo jopa 1-vuotiaat näpläävät
tabletteja. Pelaamisen aloittamista on
aikaistanut kosketusnäyttöjen yleistyminen.
- Parhaimmillaan digipelit tarjoavat viihdettä, erilaisia tunteita ja
kokemuksia sekä tukevat lapsen kehitystä ja oppimista, toteaa projektiasiantuntija Kaisa Luhtala.
Pelejä syytetään helposti jos jonkinlaisista lasten ja perheiden ongelmista, mutta syitä kannattaa etsiä
muualtakin arjesta.
- On tärkeää selvittää, mitkä ongelmat johtuvat pelaamisesta ja mitkä jostakin muusta. Tämä helpottaa
myös ongelmien ratkaisemista, arvioi
Luhtala.
EHYT ry:ssä on työskennelty lasten ja nuorten
digitaalisen pelaamisen
parissa jo vuodesta 2010,
mutta Pelit puheeksi -projektissa keskitytään yhä
nuorempien lasten pelaamiseen.
- Työssämme ala- ja
yläkouluikäisten parissa
saimme usein palautetta, että pelikasvatus tulisi
aloittaa jo päiväkoti-ikäisten parissa. Pelaamiseen
liittyvät kysymykset askarruttavat yhä pienempien lasten vanhempia,
Luhtala kertoo.
Pelit puheeksi on suunniteltu vahvistamaan erityisesti lasten ja lapsiperheiden kanssa työskentelevien ammattilaisten osaamista pelikasvatuksessa.
Aiheeseen törmätään niin
lastenneuvoloissa, kasvatus- ja perheneuvoloissa,
2/ 2 0 15
18
, mutta itseltä puuttuu tieto”
digipelaamisen käsittelyyn
alkuopetuksen oppilashuollossa kuin
päivähoidon parissa.
- Lasten pelaamiseen kannattaa
kiinnittää huomiota ja pelit ottaa
puheeksi heti, kun pelaaminen aloitetaan. Näin voidaan hälventää pelaamiseen liittyvää turhaa huolta ja
ehkäistä mahdollisia ongelmia tulevaisuudessa, Luhtala toteaa.
Digipelit ja puissa kiipeily
eivät sulje toisiaan pois
Pelikasvatuksen asiantuntijalta
kysytään usein ruutuajasta ˗ miten
rajoittaa lapsen digipelien ääressä
viettämää aikaa? Mikä on liikaa?
Luhtalan mukaan pelaamiseen
käytettävästä ajasta keskusteltaessa
ei kannata tuijottaa minuutteja.
- Tärkeämpää on katsoa arkea kokonaisuutena. Siihen täytyy mahtua
digitaalisen leikin lisäksi muuta vapaata leikkiä ja yhdessäoloa perheen
ja kavereiden kanssa, ulkoilua, ruo-
kailut ja lapsen työ eli päivähoito tai
koulu. Usein pelaamiseen liittyviä
sääntöjä tarvitaan, mutta pelkkään
peliaikaan keskittyminen voi viedä
huomion muilta tärkeiltä asioilta, kuten pelien sisällöiltä, toteaa Luhtala.
- Jos pelaamisesta jutellaan ja
sovitaan yhdessä, kun lapsi on nelivuotias, on keskusteluyhteys asiasta
helpompi säilyttää myös teini-ikäisen
kanssa, Luhtala vinkkaa.
Selvityksen vastaajat (N 148) toivovat tietoa ruutuajan lisäksi muun
muassa eri-ikäisille soveltuvista peleistä, tavoista ottaa digitaalisia pelejä mukaan varhaiskasvatukseen ja digipelien hyödyntämisestä sosiaalisten
taitojen harjauttamisessa. Pelihaitat
ja peliriippuvuuden tunnistaminen
puhuttavat, mutta yhtä lailla vastauksissa peräänkuulutetaan tietoa pelien
hyödyistä ja hyödyntämisestä.
19
Pelit puheeksi -projekti tarjoaa alle
8-vuotiaiden lasten ja lapsiperheiden
parissa työskenteleville ammattilaisille tietoa pelikasvatuksesta ja työvälineitä digipelaamisen käsittelyyn.
Pelit puheeksi on osa EHYT ry:n
pelitoimintaa, jossa pelihaittoja ehkäistään ja positiivista pelikulttuuria
edistetään myös vanhempien lasten ja
nuorten parissa. Pelit puheeksi -projekti tuottaa lähikuukausien aikana
tukimateriaalia ja koulutuksia siihen,
mitä kaikkea kannattaa huomioida
perheen peliarjessa.
Lisätietoja:
Kaisa Luhtala
asiantuntija,
Pelit puheeksi -projekti
puh. 050 518 6012
[email protected]
2/ 2 0 15
Opetussuunnitelma on
lupausasiakirja vanhemmille
Suomalaisessa peruskoulussa tapahtuu suuria muutoksia. Perus- ja esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet on juuri uudistettu Opetushallituksen toimesta. Tämä uudistus on merkityksellinen siitä syystä, että kyseiset asiakirjat ohjaavat työskentelyä kaikissa kouluissa Suomessa.
U
udistustyö on tarkoittanut monien tahojen yhteistyötä ja
mukanaoloa. Asiantuntijoiden
lisäksi myös vanhemmat, opettajat
sekä muut sidosryhmät ovat saaneet
olla mukana työstämässä tekstejä.
Kansallisista perusteista työstetään
edelleen paikalliset perus- ja esiopetuksen opetussuunnitelmat. Tämä
tarkoittaa sitä, että kaikki opettajat
tulevat osallistumaan kirjoitus ja
suunnittelutyöhön, kunnes koulukohtaiset perusteet otetaan käyttöön
viimeistään 1.8.2016.
Millä tavoin tämä suuri uudistusyö koskettaa meitä vanhempia? Opetussuunnitelma sisältää
lupauksen meille vanhemmille.
Se kertoo opetuksen tavoitteista
ja millaisia asioita opetuksessa
painotetaan. Asiakirja sisältää siis
lupauksen siitä, millaista opetusta
lapsemme tulee saamaan ja millaisia asioita lapsen tulee oppia
peruskoulunsa aikana. Sanat kuten
tasa-arvo, yhdenvertaisuus, inhimillinen pääoma ja laaja-alainen
osaaminen nostetaan esiin usein.
Erityisen tärkeänä asiana vanhempien kannalta on vanhempien kanssa tehtävän yhteistyön
entistä vahvempi painottaminen.
Opetussuunnitelman perusteet sisältävät myös hyvän osaamisen kriteerit (määrittelevät
arvosanan kahdeksan) perusopetuksen päättöarviointiin. Mutta miksi tällaiset kriteerit ovat
olemassa? Peruskoulun loppuvaiheessa nuoret ovat tärkeiden
päätösten äärellä koskien heidän
2/ 2 0 15
20
tulevaisuuttaan. Joissain tapauksissa
pienet erot keskiarvoissa vaikuttavat
siihen saako nuori jatko-opintopaikan
jossain tietyssä koulussa. Kriteerit
ovat olemassa tasa-arvoisen arvioinnin varmistamiseksi, arvioinnin joka
ei ole riippuvainen koulusta, asuinalueesta tai opettajasta. Näistä kriteereistä huolimatta Suomessa ei ole
vielä onnistuttu tässä tasa-arvoisessa
arvioinnissa. Tutkimustulokset ovat
jo pitkään antaneet viitteitä siitä, että
opettajan arviointi on sidoksissa opetusryhmään. Tämän lisäksi joillain
alueilla Suomessa arvosanan saa helpommin kuin jollain toisella alueella suhteutettuna oppilaan osaamisen
tasoon.
Nyt kun opetussuunnitelman perusteet uudistetaan jokaisessa koulussa, antaa se upean yhteistyömahdollisuuden kodin ja koulun välille.
Koulukohtaiset opetussuunnitelman
perusteet kun tulee esitellä vanhemmille, ja niiden tulisi olla helposti
saatavilla esimerkiksi koulujen kotisivuilla. Kuitenkin pikainen Google-haku osoittaa, että tämä ei vielä
toistaiseksi ole käytäntö kaikkialla.
Joissain kouluissa vanhemmat löytävät helposti tietoa esimerkiksi koulun arvoista ja keskeisistä tavoitteista
vuosiluokittain. Toisista taas tätä keskeistä informaatiota joutuu erikseen
pyytämään. Miksi tämä tiedonjako
sitten on tärkeää meidän vanhempien
näkökulmasta? Saamalla tietoa koulujärjestelmästä ja sen keskeisistä
asiakirjoista, on meidän vanhempien
helpompi ymmärtää, mitä lapsemme ympärillä tapahtuu. Tällöin vanhempana kouluun ja sen tapahtumiin
on myös helpompi sitoutua. Tämän
uudistuksen myötä haluaisin haastaa koulut näkemään opetussuunnitelmatyön mahdollisuutena kehittää
yhteistyötä lapsen ympärillä toimivien aikuisten kesken. Puolestaan vanhemmat haluaisin haastaa lukemaan
tämän tärkeän lupausasiakirjan, joka
on niin keskeinen lapsen tulevaisuutta ajatellen.
Läroplansgrunderna är
ett löfte för oss föräldrar
Revideringen är viktig eftersom
det är läroplanerna som styr arbetet
i skolorna. Bearbetningen har betytt
ett stort engagemang från många
håll. Förutom sakkunniga har också
föräldrar, lärare och andra intressegrupper haft möjlighet att kommentera
och ge förbättringsförslag till texterna.
Utgående från läroplansgrunderna
kommer alla skolor runtom i Svenskfinland att bearbeta sina skolvisa läroplaner. Detta betyder att alla lärare
i Svenskfinland kommer att vara engagerade i läroplansarbetet, så att de
lokala och skolvisa planerna kan tas i
bruk den 1 augusti 2016.
Hur berör läroplansgrunderna då
oss föräldrar? Dokumentet är ett löfte om hurdan undervisning våra barn
skall få och vad de kommer att lära
sig i grundskolan. Inte minst beskriver också de lokala planerna synen på
lärandet och hur det återspeglas i undervisningen. Ord som jämlikhet, humanitet och mångsidiga kompetenser
lyfts ofta fram. Det viktigaste ur föräldrarnas synvinkel är att samarbetet
mellan hemmet och skolan betonas
betydligt mera i de nya läroplansgrunderna jämfört med de tidigare.
Läroplansgrunderna innehåller
även kriterier för goda kunskaper
(vitsordet åtta) vid slutbedömningen
av eleven på årskurs nio. Varför behövs de? I slutskedet av grundskolan
står den enskilda eleven inför stora
val, som påverkar framtiden. Ibland
hänger det på små vitsordsmarginaler
huruvida en elev lyckas komma in i
den skola han eller hon önskar sig.
Vi behöver kriterier för en jämlik
utvärdering och för en utvärdering
som håller samma nivå oberoende
av skola, bostadsområde eller lärare.
Trots dem har vi ännu inte lyckats nå
en jämlik utvärdering.
Forskningsresultat har redan länge
visat att utvärderingen ännu hänger
ihop med den grupp som eleven går
i. Det innebär att man på vissa håll i
Svenskfinland lättare får ett gott vitsord än vad man objektivt är värd. På
andra håll måste man prestera bätte
för samma vitsord.
21
I samband med förnyelsen finns
nu en ypperlig möjlighet att förbättra samarbetet mellan hemmet och
skolan. Läroplansgrunderna skall
presenteras för föräldrarna och skall
vara lätt tillgängliga på till exempel
skolornas webbplatser. Här brister det
fortfarande på många håll. Vid en del
skolor hittar man lätt information om
skolans värdegrunder och centrala
mål för undervisningen. I andra måste
man be om informationen.
Varför är informationen till oss
föräldrar då viktigt? För att det då
är lättare som förälder att förstå det
som händer, att engagera sig i och att
stödja skolan och lärarna. I och med
den nya betoningen på hemmets och
skolans samarbete, vill jag utmana
skolorna att använda möjligheten
att förstärka samarbetet mellan oss
vuxna. Samtidigt vill jag utmana föräldrarna att läsa det här viktiga löftesdokumentet som är så centralt med
tanke på barnens framtid.
Teksti Heidi Harju-Luukkainen
kasvatustieteen tohtori,
erityisopettaja
Förbundet Hem och skola r.f.
puheenjohtaja
Yliopistonlehtori,
Helsingin yliopisto
Ruotsinkielinen artikkeli julkaistu
Hem och Skola 1/2015 lehdessä.
2/ 2 0 15
Sopeutumisvalmennu
S
ain diagnoosin syksyllä 2014.
Tutkimuksiin minut lähetettiin
työterveyden lähetteellä töissä
ilmenneiden oireiden vuoksi. Sopeutumisvalmennus oli ensimmäisiä
konkreettisia toimenpiteitä kuntoutuksessani. Koetin lähteä Lappohjaan
avoimin mielin, enkä oikein tiennyt
mitä odottaa tulevalta viikolta. Olen
epäillyt ADD:tä itselläni jo kymmenen vuoden ajan ja kuvittelin ehkä
mielessäni, että tiedän jo vuosien aikana lukemani perusteella aivan tarpeeksi asiasta, mutta kurssin aikana
huomasin ennakkoon sivuuttaneeni
vertaistuen merkityksen.
Jälkeenpäin on huvittavaa muistella ensimmäisen tapaamisen ensimmäistä puolituntista kymmenen
hengen kurssiporukkamme ensikohtaamisessa. Hiljaisuus ja vaivautunut liikehdintä tuoleissa, vaivihkaiset vilkuilut. Kun juttu sitten lähti
luistamaan, ei sillä enää ollut loppua
ollenkaan. Ensimmäisen illan grillinuotiolla taisi kaikkien viimeisetkin
ennakkojännitykset purkautua paikoin lähes hysteeriseen nauramiseen
ja vitsailuun. Yhteinen kieli löytyi
todella nopeasti.
Huumori tuntui olevan porukan
kantava voima läpi viikon ja
ohjaajat Tuuli ja Kaisa sanoivatkin, etteivät ole itse nauraneet niin paljon pitkään aikaan.
Se ei kuitenkaan tarkoita, ettei
vakavaakin asiaa puhuttu.
Keskinäinen kunnioitus ja
ymmärrys tuntuivat vahvoina
porukan kesken, jokainen sai
olla sellainen kuin on, omanlaisensa addi. Itselle suuri oivallus kurssin aikana olikin se,
kuinka perustemperamentiltaan monenlaisia persoonia mahtuu
saman diagnoosin alle. Samalla karisi itseltä viimeisetkin epäilykset siitä,
etteikö itse todellakin olisi AD(H)D.
Asian hyväksymisen prosessi olikin
itselläni kurssin aikana vahva teema
ja puhuin iltaisin pitkiä puheluita
oman äitini, isäpuoleni ja siskojeni
kanssa omasta nuoruudestani ja lapsuudestani. Voimakkaita tunteita koettiin puolin ja toisin, eikä itkultakaan
säästytty.
Päälle puhumisen mestareiden kokoontumisajoissa saatiin parin ekan
päivän aikana sovittua viittauskäytäntö puheenvuoroissa ja sen jälkeenkin
ilmapiiri oli anteeksiantava päällekkäin puhumisen jatkuessa siitä huolimatta, vain aikaisempaa harvemmin.
Kuva Nina Biström
Sopeutumisvalmennuskurssi ADHD-oireisille
aikuisille, Högsand 9.–13.3.2015
Kurssilaiset, vertaiset, tekivät kurssista sen, mitä se oli ja ohjaajat loivat
sopivasti kehystä touhuun, itsekin sen
myöntäen, että yleensä se paras tieto
tulee vertaisilta. Kurssin osanottajien
ikähaitari liikkui noin 30-60 vuoden
välillä, ja joillain diagnoosista oli jo
kauemmin aikaa kuin toisilla. Tämä
lisäsi tieto- ja kokemuspohjaa hienosti. Oman hyvän lisänsä kurssiin
toi psykiatrin ja sosiaalityöntekijän
vierailut ja luennot. Hyvä paketti,
suosittelen lämpimästi. Taisi olla ensimmäinen kerta elämäni aikana, etten tuntenut itseäni ryhmässä erikoiseksi, omituiseksi tai ulkopuoliseksi.
Tervehdyttävä kokemus.
Teksti Mikael
Maaliskuuta Högsandissa
M
atka kurssille paljasti hyvin
omat ennakkoluuloni, kun
mietin matkalla vastaantulijoiden kohdalla, josko he ovat menossa samaan paikkaan kuin minä.
Pelkäsin, että kurssin addit olisivat
a) minua nuorempia b) tyhmempiä
c) sekopäisempiä d) nistejä ja narkkareita. Mikään peloistani ei pitänyt
paikkaansa.
lisäännöt: kunnioittaminen, loukkaamattomuus, oikeus vetäytyä ja loistava oivallus: turvasana!
Ryhmämme mahtavaan henkeen
ja tukeen vaikutti suuresti yhteiset
ja yhteisesti heti alkuun sovitut pe-
Ulkoiset puitteet olivat myös erinomaiset: luonto, kävely, meri ja hyvä
ruoka. Mahdollisuus saunaan ja uin-
2/ 2 0 15
22
uskurssin kuulumisia
tiin. Meillä oli myös ihanat ja fiksut
vetäjät, jotka osasivat viedä meitä
eteenpäin varovasti ohjaten, ja myös
antaa ryhmälle tilaa, silloin kuin
tarvitsimme sitä, toisin sanoen, kun
jotkut aiheet vaativat paljon aikaa ja
puhetta.
Koko kurssin ajan toimimme toistemme peileinä rehellisesti. Tämä oli
varmasti kurssin tärkein tehtävä.
Se auttoi selventämään kysymystä ”Kuka minä olen?”. Luomaan
eheämpää identiteettiä, kun rajat tulevat adhd:n kautta.
Mahtavalta tuntuu, että vertaistuki
ja yhteydenpito voi jatkua myös kurssin jälkeen, ennen kaikkea omassa
salaisessa Facebook-ryhmässämme.
Lyhyessä ajassa se on osoittautunut
tuiki tärkeäksi varaventtiiliksi, missä
mitkään ajatusketjut eivät ole liian
rönsyileviä tai kaukaa haettuja, mitkään jutut eivät ole liian häröjä tai
villejä. Ja jos ovat, niin on aina turvasanamme olemassa.
Teksti Nina
Viisi päivää normaalina
En osannut yhtään odottaa, mitä
tuleman pitää, ennakkoluulot muista
kurssilaisista pyöri mielessä ja kurssin lähestyessä aloin lajityypilliseen
tapaani kehitellä syitä, miksi minun
ei pitäisi sinne mennä. En kuitenkaan
koskaan olisi osannut kuvitella, mitä
tuleman pitää!
Kurssin ohjelma perustui käytännössä vertaiskeskusteluun. Ohjaajien osuudeksi jäi lähinnä tarjota tarkoin miettimiään aiheita keskustelun
aloitukseksi ja yrittää pitää yllä edes
jonkinlaista järjestystä. Ja hyvä näin.
Kurssista tuli aivan meidän näköisemme, ja se vastasi tarkoitustaan
paremmin kuin hyvin.
Oli mahtavaa tuntea ensimmäistä
kertaa elämässä olevansa samanlainen kuin muut, normaali! Kaikkien
tietämistä asioista oli helppo puhua ja
keskustelu eteni nopeasti aina asian
ytimeen, kun selittämiseen ei kulunut
aikaa eikä voimavaroja. Keskustelut
jatkuivat illalla yhteisissä majoitustiloissa ja yöllä kämppiksen kanssa
jopa aamuyön puolelle. Turvallinen
keskusteluympäristö vaikutti myös
alitajuntaani, joka rohkaistui paljastamaan isoja oivalluksia asioista,
joita olen jo pitkään yrittänyt kaivaa
esiin terapiassa.
Yksi suurimmista fyysisistä oivalluksistani oli, kuinka paikallaan olo
todella aiheuttaa ahdistusta, ja kuinka pystyn sitä lieventämään ja ehkäisemään. Ymmärsin myös monen
ihmettelemäni asian yhteyden näihin
piirteisiin, niin nykyhetkessä, kuin
menneisyydessäni.
Kurssin ohjelmasta jäi erityisesti
mieleeni viimeisenä päivänä käyty
keskustelu, jossa muut kurssilaiset
kertoivat millaisena sinua pitävät.
Edes viettämäni viikko näiden ihmisten kanssa, jotka välillä tuntuivat
vähintäänkin lukevan ajatuksiani, ei
valmistanut minua sellaiseen palautteeseen. He näkivät minut juuri sellaisena ja arvostivat juuri niitä piirteitä,
mitä olen aina halunnut ihmisten minussa näkevän. Se tuntui uskomattomalta.
Kurssi antoi valtavasti voimaa
arkeen ja uskoa oman ponnistelun
mielekkyyteen ja ratkaisujen löyty23
Kuva Johanna
O
sallistuin maaliskuussa 2015
ADHD-liiton järjestämälle ja
Raha-automaattiyhdistyksen
pääosin rahoittamalle Voimaa arkeen! -sopeutumisvalmennuskurssille. Paikkana toimi Högsandin
leirikeskus Lappohjassa, Hankoniemen luonnonkauniissa ympäristössä.
Kurssille osallistui kaksi ohjaajaa ja
kymmenen kurssilaista.
Palautekeskustelussa käytettyjä
vahvuuskortteja
miseen. Kun kurssitovereinasi oli
yhteiskunnassa menestyneitä ja palkittuja meikäläisiä, antoi se uskoa
myös omaan tulevaisuuteen. Taiteilijat palauttivat jo hiipuneen kipinäni luoviin harrastuksiini. Opin myös
paljon uutta itselleni nauramisesta.
Kurssin mahtavin anti oli kuitenkin
se yhteenkuuluvuuden tunne. Se, että
sinua ymmärretään ja ettet ole yksin.
Että olet osa jotain. Tuo tunne kantaa
edelleen arjessa, enkä tule koskaan
unohtamaan uusia siskojani ja veljiäni! Tuo ”vajaa” tusina jätti pysyvän
jäljen sydämeeni ja muutti elämäni!
Teksti Tuukka Korpela
2/ 2 0 15
ADHD-liiton toiminta
vuonna 2014
ADHD-liiton toimintakertomus vuodelta 2014 on nyt valmis ja liiton kevätkokous on sen käsitellyt. Tässä artikkelissa pääset tutustumaan lyhyesti liiton viime vuoden toimintaan. Kokonaisuudessaan toimintakertomus on luettavissa osoitteessa www.adhd-liitto.fi/adhd-liitto/liitto.
V
uosi 2014 oli ADHD-liiton
25-vuotisjuhlavuosi. 25 vuoden aikana tietoisuus adhd:stä
on kasvanut merkittävästi. Vaikkakin
tietoisuus on lisääntynyt viimeisten
vuosikymmenten aikana, ei liitto voi
sivuuttaa sitä faktaa, että tietämättömyyttä on vielä paljon. Liiton juhlavuoden painopistealue olikin tiedon
lisääminen eri osa-alueilla, ja sitä
kautta positiivisen kuvan vahvistaminen adhd:stä. Tätä työtä tehtiin muun
muassa järjestämällä yhdessä jäsenyhdistysten kanssa koulutuskiertue
sekä osallistumalla Naurun Tasapaino
-ohjelmaan TV:ssä. Ohjelmassa yksi
jakso käsitteli adhd:tä. Tavoitteena oli
myös yhdistystoiminnan tukeminen
ja jäsenmäärän kasvattaminen.
ADHD-liiton uudet säännöt astuivat voimaan vuoden 2014 syksyllä.
Sääntöuudistuksen myötä hallituksen
jäsenten toimikausia muutettiin sekä
hallituksen kokoonpanoon mahdollistettiin kolmen ammattihenkilön
valinta.
Vuonna 2014 liitto joutui ensimmäisen kerran kilpailuttamaan sopeutumisvalmennustoiminnan majoitus- ja ruokapalvelut. 2014 oli myös
aktiivinen vuosi vertaispuolella.
Porina-projektin myötä perustettiin
aktiivisesti vertaistukiryhmiä ympäri
Suomen ja aikuisasiat nousivat yhä
enemmän tietoisuuteen. Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) Paikka auki -avustusohjelman mahdollistamassa ADHD-kokemusosaajaverkosto
käyntiin! -projektissa kokemusosaajaverkostomalli alkoi myös hahmot2/ 2 0 15
tua. Näiden kahden projektin myötä
on noussut esille, että tämän tyyppinen toiminta on erittäin tarpeellista
ja toivottua. Jatkossakin liitto tulee
panostamaan kokemusosaaja- ja vertaistoimintaan resurssien puitteissa.
ADHD-liitto ry muutti uusiin toimitiloihin Malminkartanoon elokuussa 2014. Uudet toimitilat tarjoavat
huomattavasti laajemmat mahdollisuudet erilaisiin ryhmätoimintoihin
ja koulutustapahtumien järjestämiseen kuin aiemmat tilat. Toimitiloja
vuokraa Kuntoutussäätiö.
Liiton monipuolista toimintaa
rahoittaa pääasiassa RAY. Vuoden
aikana toimintaa rahoittivat myös
kohdennetusti eri suomenruotsalaiset
säätiöt kuten esimerkiksi Stiftelsen
Brita Maria Renlunds minne, jonka
varoin järjestettiin kaksikielinen perhepäivä Porvoossa. Liitto onkin yrittänyt aktivoida ruotsinkielisen tiedon
välittämistä siinä laajuudessa, mikä
on ollut mahdollista.
Yhdistystoiminta
Vuoden 2014 lopussa ADHD-liitolla oli 18 jäsenyhdistystä. Jäseniä/
jäsenperheitä oli yhteensä noin 2 300,
mikä on noin 300 jäsentä enemmän
kuin vuonna 2013. Jäsenhankinta olikin yksi yhteinen liiton ja yhdistysten
haaste, johon toimintaa suunnattiin.
25-vuotisjuhlavuoden koulutuskiertue tehtiin yhteistyössä yhdistysten
kanssa. Tavoitteena oli paikallisyhdistysten medianäkyvyyden kasvattaminen ja jäsenten aktivoiminen
tätä kautta. Koulutuskiertueen lisäksi
24
liiton työntekijät jalkautuivat kentälle
yhdistysten tilaisuuksiin. Tilaisuuksia järjestettiin niin jäsenille, heidän
perheilleen kuin paikallisille ammattilaisillekin. Vertaistukitoimintaa järjestettiin myös yhdessä yhdistysten
kanssa.
Tiedotus
ADHD-liitto jakaa tietoa adhd:stä
sekä liiton ja yhdistysten toiminnasta
muun muassa liiton internet-sivuilla, ADHD-lehdessä, Facebookissa
ja messuilla. ADHD-lehti ilmestyi
vuonna 2014 neljä kertaa. Lehden
painosmäärä oli 4 500 kappaletta.
Lehdistä noin 3 000 toimitettiin jäsenille sekä jäsenyhdistyksille ja noin
200 lehden tilaajille.
ADHD-liitto järjesti Adhd-viikon
6.‒10.10.2014. Viikon kantavana
teeman oli aikuisten adhd. Viikon
aikana järjestettiin koulutustilaisuuksia ammattilaisille sekä avoimia
keskusteluiltoja yleisölle. Lisäksi
ADHD-liitto julkaisi tiedotteen otsikolla ”Adhd-oireinen aikuinen ei löydä hoidon ja kuntoutuksen piiriin”.
Tiedotteen johdosta ADHD-liittoa
pyydettiin mukaan konsultoimaan,
kun seuraavaan adhd:n Käypä hoito
-suositukseen tulee mukaan myös aikuisten adhd.
Vuoden 2014 aikana liiton nettisivuilla vierailtiin 117 090 kertaa 80
412 eri kävijän toimesta. Kävijöitä on
noin 20 000 enemmän kuin vuonna
2013. Liiton Facebook-sivut toimivat
tehokkaana tukena liiton viestinnälle. Vuoden loppuun mennessä sivuil-
la oli noin 1 534 tykkääjää eli noin
800 tykkääjää enemmän kuin vuotta
aiemmin. Facebookissa jaettiin tietoa adhd:stä, julkaistiin uutisia liiton
sekä jäsenyhdistysten tapahtumista,
linkitettiin mediassa ilmestyneitä
adhd:hen liittyviä artikkeleita ja herätettiin keskustelua ajankohtaisista
asioista.
Hallinto
ADHD-liiton toimintaa koordinoi liiton hallitus ja toteuttaa liiton
henkilökunta. ADHD-liiton päättävä
elin on liittokokous, joka valitsee
hallituksen. 2014 aloitti toimintansa johtoryhmä. Johtoryhmä koottiin
kahdesta henkilökunnan edustajasta,
hallituksen varapuheenjohtajasta ja
toiminnanjohtajasta. Johtoryhmän
tarkoituksena on toimia hallituksen
ja toiminnanjohtajan ”työrukkasena”
valmistelemassa hallitusasioita.
Liiton talous
ADHD-liitto ry on yleishyödyllinen yhteisö, joka harjoittaa yhteiskunnallisesti merkittävää toimintaa
koko Suomessa. ADHD-liiton rahoitus perustuu pääosin Raha-automaattiyhdistykseltä saatuun avustukseen.
Raha-automaattiyhdistys myönsi
ADHD-liitto ry:lle vuonna 2014
yleisavustuksena 359 000 euroa, sopeutumisvalmennustoimintaan 136
000 euroa, Adhd osana aikuiselämää
-projektiin (Porina-projektiin) 120
000 euroa ja Paikka auki; ADHDkokemusosaajaverkosto käyntiin!
-projektiin 22 000 euroa.
Vuoden 2014 ADHD-liiton tilikauden ylijäämä oli noin + 17 900 euroa. Suurimmat syyt ylijäämään olivat sopeutumisvalmennus toiminnan
kilpailuttaminen, mikä siirsi kurssien
toteutusta syksyyn ja kaikkia kursseja ei ehditty toteuttaa, Oulun toimipisteen järjestösuunnittelijan toimen
täyttämisen siirtäminen alkuvuoteen
2015 ja Porina-projektissa toisen
projektityöntekijän siirtyessä muihin
tehtäviin loppuvuodesta.
Yhteistyö
ADHD-liitto on jo vuosia tehnyt
yhteistyötä muiden järjestöjen ja sidosryhmien kanssa. Järjestöyhteistyön tarve korostuu erityisesti edunvalvonnassa, koulutuksessa ja järjestötoiminnan kehittämisessä. Eniten
yhteistyötä vuonna 2014 tehtiin
omien jäsenyhdistysten, Autismi- ja
Aspergerliiton, Aivoliiton, Neurologisten vammaisjärjestöjen (NV-verkosto) ja Adhd-keskuksen kanssa.
Vuonna 2014 ADHD-liitto ei
osallistunut ADHD-Europen vuosikokoukseen, mutta yhteydenpito
verkostoon jatkuu. ADHD-Europe
on kansallisten adhd-järjestöjen kat25
tojärjestö, johon kuuluu toimijoita 22
eri maasta. Pohjoismainen ADHDyhteistyöryhmä kokoontui toukokuussa 2014 Oslossa. Kokoukseen
osallistuivat liiton varapuheenjohtaja
ja toiminnanjohtaja.
Neuvonta ja ohjaus
Vuonna 2014 ADHD-liiton neuvontapuhelimeen tuli neuvontaaikana noin 320 puhelua. Adhd:stä
tietoa etsivät adhd-oireiset, heidän
läheisensä ja eri ammattialojen edustajat. Suurin osa kysymyksistä liittyi
adhd-oireisten nuorten ja aikuisten
diagnosointi-, hoito- ja kuntoutusasioihin, mutta myös lasten tukemiseen,
opetusjärjestelyihin tai vanhempien
omaan jaksamiseen liittyvät asiat olivat pinnalla.
Sopeutumisvalmennus
Vuonna 2014 ADHD-liitto järjesti
kuusi valtakunnallista sopeutumisvalmennuskurssia adhd-oireisille henkilöille ja heidän omaisilleen. Kurssit
rahoitettiin RAY:n tuella sekä kurssilaisten osallistumismaksuilla. Kurssit
olivat pituudeltaan kolmen tai viiden
vuorokauden mittaisia. Kursseille
mahtui yhteensä 66 henkilöä, mikä
oli noin 40 % kursseille hakeneiden
määrästä.
Tekstin koosti Jari Hämäläinen,
tiedottaja, ADHD-liitto ry
2/ 2 0 15
26
27
jäsenyhdistykset
Aisti ry, Turun seudun
autismi- ja ADHD-yhdistys
[email protected]
www.aistiyhdistys.fi
Etelä-Savon
ADHD-, Autismi- ja
Dysfasiayhdistys ry
Puheenjohtaja Tarja Lahdenperä
puh. 040 557 3269
[email protected]
Löydät meidät myös Facebookista!
Hymy ry, Kanta-Hämeen
Asperger-, autismi-, dysfasia- ja ADHD-yhdistys
Riitta Viljamaa, puh. 050 520 2771
[email protected]
www.hymyry.net
Itä-Savon Puatti ry
puheenjohtaja Kati Sairanen
puh. 050 542 8499
[email protected]
sihteeri Kirsi Rantala
[email protected]
Erityislapsiperheiden liikunta& luontoleiri Savonlinnan kristillisellä opistolla 22.8.2015
Alustavan suunnitelman mukaan
ohjelmaan kuuluu perheiden yhteistä
sekä lapsille ja aikuisille eriytettyä
liikunnallista ohjelmaa. Pääsemme
myös valmiin ruokapöydän ääreen
lounaan, välipalan, päivällisen sekä
iltapalan merkeissä. Liikunnallinen
päivä päättyy iltasaunaan kera paljun.
Tiedustelut ja ilmoittautumiset:
[email protected]
Tietoa yhdistyksen toiminnasta ja
tapahtumista löytyy osoitteesta
puattiry.blogspot.fi.
Keski-Suomen ADHDyhdistys ry
syllä. Seuraa ryhmien alkamista
yhdistyksen verkkosivuilta.
Kymenlaakson autismi-,
asperger-, dysfasia- ja
ADHD-yhdistys AADA ry
Puheenjohtaja Kata Kaukiainen
[email protected]
[email protected]
www.kymenlaaksonaada.org
Lahden seudun
ADHD-yhdistys ry
Lahden seudun ADHD-yhdistys
[email protected]
Länsi-Uudenmaan Neuris ry
www.neuris.fi
Puheenjohtaja Taina Lehtiö, puh.
040 751 2658
Jäsenvastaava Kaisu Oksanen,
(yhteys yhdistyksen sähköpostin
kautta) Yhdistyksen sähköposti:
[email protected]
Oulun seudun
ADHD-yhdistys ry
Puheenjohtaja Ano Mustonen,
[email protected]
puh. 040 833 4237
27.-28.6.2015 Oulun seudun
ADHD-yhdistys järjestää kesäpäivätapahtuman yhdistyksen jäsenille
Pikku Syötteellä! Lisätietoa jäsenkirjeessä tai ottamalla yhteyttä yhdistykseen: Puh. 040 833 4237 tai
[email protected]
Vertaistukiryhmät ovat kesätauolla ja aloittavat toimintansa jälleen syksyllä. Hyvää kesää kaikille.
Pohjois-Karjalan ADHD-,
autismi- ja dysfasiayhdistys
Aksoni ry
Vertaistukiryhmät ovat kesätauolla ja käynnistyvät jälleen syk-
Puheenjohtaja Anne-Maarit
Palviainen
[email protected],
puh. 050 306 8261
sihteeri Noora Mikkonen
[email protected], 040 412
3792
2/ 2 0 15
28
Puheenjohtaja Enna Vanhala
[email protected]
www.keskisuomenadhd.com
www.aksoni.suntuubi.com
Aksoni ry:n jäsenille on varattu
erilaista toimintaa Joensuun Kuntokeitaalle (Linnunlahdentie 10,
Joensuu). Vuorot ovat sunnuntaisin
klo 14 - 15, ellei toisin ilmoiteta.
Pääsääntöisesti radat 14, 15 ja 16.
Varataan lisää, jos eivät riitä. Mahdollisuus pelata myös biljardia, jos
on vapaana.
Aksoni ry ja Joensuun seudun
Omaishoitajat ja läheiset ry järjestää yhteisen retken 26.9.2015
Siilinjärven kylpylä Fontanellaan.
Ohjelma:
Lähtö Joensuun matkailupysäkiltä
klo 9. (kyytiin pääsee myös matkan
varrelta)
Kylpylään klo 11 (lapsilla vanhempien lisäksi tarvittaessa ohjaajat
mukana)
Syömään klo 13 alkaen
Lapsille keilaus klo 14.15-16 tai
16.30 (oma ohjaaja mukana)
Aikuisille oma ohjelma: 14.15-16.
tai 16.30 luento
Omavastuu 5€ aikuiset ja lapset
2€, joka kerätään bussissa, kun kirjataan osallistujat. Omavastuu kattaa
kuljetukset, lounaan, kylpylän ja
keilaamisen, sekä ohjaajat.
Ohjeet ilmoittautumisesta tulevat
piakkoin. Paikkoja bussissa varattu
Aksoni ry:lle 35 paikkaa (lapset, aikuiset ja mahdolliset ohjaajat).
ADHD-aikuisten Joensuun vertaistukiryhmä: aktiivisuuden ja
tarkkaavaisuuden häiriöt, toiminnanohjauksen ongelmat, yms.
Ryhmä on ilmainen ja avoin, siihen ei tarvitse ilmoittautua, diagnoosia tai muuta suositusta ei tarvita.
Paikka: Tiaisenkatu 28, Joensuu
Halutessasi voit ottaa yhteyttä,
kysellä: Panu 050 531 6691 / panu.
rinne(at)gmail.com
Suomen ADHD-Aikuiset ry &
Aksoni ry
Aksoni ry järjestää yli 15-vuotiaille ja nuorille aikuisille palloilun, sählyn ym. merkeissä mukavaa
liikunnallista toimintaa. Et tarvitse
jäsenyhdistykset
pelitaitoa, vaan rohkeutta tulla mukaan. Toiminta käynnistyy syksyllä
2015. Alustavat tiedustelut ja ilmoittautumiset Asmo Mieloselle asmo.
[email protected] tai Anne
Palviaiselle annemaarit.palviainen@
jippii.fi sähköpostitse.
Tietoa eri toiminnoistamme ja
tapahtumista löydät yhdistyksemme
kotisivuilta http://www.aksoni.suntuubi.com/ ja suljetusta Facebookryhmästämme.
Pohjois-Savon
neurologiset erityisvaikeudet ja autismikirjoyhdistys Eijsveikeet ry
Tulliportinkatu 52, 70110 Kuopio
puh. 044 721 1127 (ma klo 15-18,
muulloin tekstiviestit tai sähköposti
tuovat viestisi perille)
[email protected]
www.eijsveikeet.fi
Puheenjohtajamme tavoittaa
osoitteesta:
[email protected]
Vertaistukipuhelin, 044 757 9477.
Jos haluat kysyä vertaistukiryhmistä
tai yleensä vertaistuesta, voit soittaa
tähän numeroon.
Pääkaupunkiseudun
ADHD-yhdistys ry
Krapupolku 1, 00890 Helsinki
Pääkaupunkiseudun ADHD-yhdistys
/ Facebook
puh. 040 837 3679
Puheenjohtaja Arja Havilo
[email protected]
Jäsenrekisterinhoitaja
Minna Hirvonen
[email protected]
Hyvää kesää kaikille ja muistakaa
seurata yhdistyksen Facebook-sivuja.
Salon Seudun
ADHD-yhdistys ry
Puheenjohtaja Erja Sandberg
[email protected]
www.adhdsalo.fi
Seuraa yhdistystä www.adhdsa-
lo.fi ja tykkää meistä Facebookissa!
Satakunnan Autismi-,
ADHD- ja Dysfasiayhdistys
SAMDY ry
Toimisto: Satakunnan yhteisökeskus,
Isolinnankatu 16, 28100 Pori,
päivystysaika toimistolla
sopimuksen mukaan
www.samdy.info
puh. 044 346 0898
[email protected]
Tarkempia tietoja toiminnasta:
www.samdy.info
Suomen ADHD-Aikuiset ry
Hallituksen tavoittaa osoitteesta
[email protected]
www.adhd-aikuiset.org
Tykkää meistä: www.facebook.com/
Suomen.ADHD.Aikuiset
Puheenjohtaja: Seija Kaarre
Sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.
[email protected]
Vaasanseudun
ADHD-yhdistys ry Vasanejdens
ADHD-förening rf
www.vaasanadhd.com
[email protected]
puh. 044 210 5959
På svenska 040 594 2842
Osoite vaihtuu kesäkuun lopussa,
uusi osoite on: Korsholmanpuistikko
44, 65100 Vaasa
Löydät meidät myös Facebookista /
Du hittar oss också på Facebook
Elämää ADHD:n kanssa -kirjan
ennakkotilaukset
Olemme julkaisemassa kirjan, joka
koostuu adhd-oireisten ja heidän läheistensä tarinoista ja kertomuksista.
Kirjan on tarkoitus ilmestyä syksyllä
2015. Keräämme ennakkotilauksia
kirjan taitto- ja painatuskustannusten
tueksi. Tarjoamme mahdollisuutta
tilata kirjaa ennakkoon hintaan 20 €
/ kpl (normaali myyntihinta ennakkotilausajan päätyttyä n. 40 € / kpl).
Kirja tilataan lähettämällä viesti
osoitteeseen [email protected].
Ilmoita tilaajan nimi, kappalemäärä
29
sekä toimitus/laskutusosoite. Tilaus toimitetaan kirjan painatuksen
jälkeen kirjan ilmestymispäivänä.
Laskutus tapahtuu kirjojen toimittamisen yhteydessä (kirja maksetaan
vasta tällöin). Tämä ennakkotilaustarjous on voimassa toistaiseksi.
HUOM: Keräämme kirjaan
vielä tarinoita, joten jos sinulta
tai läheiseltäsi löytyy adhd, kirjoita tarinasi ja lähetä se viimeistään
2.8.2015 mennessä osoitteeseen
[email protected]. Lisätietoja: http://www.vaasanadhd.
com/?Ajankohtaista%3AADHD_
kirja
Varkauden Seudun
Wamdy ry
(Autismi-, ADHD- ja
dysfasiayhdistys)
Anita Rikalainen, puh. 040 7328 360
[email protected]
Osallistumme Vekara Varkauteen 8. - 12.6.2015 Päiviönsaaren
yläasteella klo 9-17. Ohjelmassa on
mm. sammakoiden puuhapajat, buffetti, aasiratsastusta.
Lisätietoja www.wamdy.info. Talkoolaisia tarvitaan, ilmoittaudu puh.
040 7328 360.
Vesijumpat jää kesätauolle, jatkuvat taas syyskuussa tiistaisin.
Antti Tuisku konsertti 24.10.
Warkaus-salissa, lippuja riveille 1-6
puh. 046 622 2476, muille riveille
www.lippu.fi.
Liity jäseneksi
ADHD-liiton
jäsenyhdistyksiin
osoitteessa
www.adhd-liitto.fi
2/ 2 0 15
yhdistyksiltä
Eijsveikeiden pikkukokkikurssi
E
ijsveikeet ry järjesti pikkukokkikurssin perhekurssina yhteistyössä Pohjois-Savon Marttapiiriliiton kanssa. Pitopaikkana Marttala (Marttapiiriliiton opetuskeittiö). Teimme täydellisen ateriakokonaisuuden alkukeitosta jälkiruokaan. Jokainen osallistujaperhe sai mukaansa Penninvenyttäjän keittokirjan. Kurssi oli hyvin onnistunut
ja jatkoa toivotaan.
Teksti ja kuvat Enni Kesonen, Pohjois-Savon neurologiset erityisvaikeudet ja autismikirjo -yhdistys Eijsveikeet ry
P
Pääkaupunkiseudun ADHD-yhdistyksen
liikunnallinen viikonloppu
ääkaupunkiseudun ADHDyhdistys järjesti jäsenperheille
liikunnallisen viikonlopun jo
niin suosituksi tulleeseen Kisakallion
urheiluopistoon. Ilmojen haltija suosi meitä, sillä saimme tämän kevään
toistaiseksi helteisemmän sään.
Retki alkoi ruokailulla, ja sen jälkeen koko porukalle oli tarjolla vuorovaikutuksellista tanssiliikuntaa.
Iltapala tarjottiin Kisakallion henkilöstön pyynnösta ruokasalissa eikä
kodalla, mikä sopi meille, sillä ruoka
oli näin monipuolisempaa kuin joku
mehu ja makkara.
Hinta osallistujille (100 € / aikuinen ja 50 € / lapsi) haluttiin jäsenperheille ystävälliseksi niin, että
mahdollisimman moni perhe pystyisi osallistumaan. Minusta se on pieni
hinta kolmen päivän täysihoidosta
majoituksesta ja ohjatuista liikunta
tuokioista. Todelliset kustannukset
ovat kolminkertaiset yhdistyksille,
siksi toivomme aina sitovia ilmoittautumisia.
Launtaina ohjelma oli vapaasti valittavissa: curlingia, gps-kätköilyä,
Kisakallionspelit tai muksuille volttimonttua, jousiammuntaa sekä vesijumppaa.
Kutsuimme ystävyysotteluun Salibandyjoukkueet Harjavallasta ja Helsingistä. Oma joukkueemme nappasi
tällä kertaa voiton. Onnea voittajille,
hyvin pelattu. Kaikki joukkueet saivat mitalit ja jokaisesta joukueesta
yksi sai salibandy-tsemppari mitallin.
Lämmin kiitos myös kaikille osallistujille, valmentajille ja huoltojoukoille.
2/ 2 0 15
30
Ilta päättyi, kuinkas muuten, lauantaisaunaan, ja rohkeimilla oli mahdollisuus uida Lohjanjärvessä.
Sunnuntaiaamiaisen jälkeen oli
vuorossa joukkuepelejä: Mölkkyä,
petangueta ja bocciaa.
Lounaan jälkeen olikin aika matkata kotiinpäin. Suuri kiitos kaikille
osallistujille ja taustajoukoille sekä
kiitos myös ahkerille kuvaajille.
Teksti Arja Havilo,
puheenjohtaja, Pääkaupunkiseudun
ADHD-yhdistys ry
Kuvat Anja Huovinen
Palvelu- ja kuntoutussuunnitelmissa
vakavia puutteita
Suunnitelmien tekoa ja toteutusta ei valvo kunnolla kukaan
Neurologisesti vammaiset ja sairaat ihmiset jäävät usein ilman asianmukaista palvelusuunnitelmaa. Lisäksi kuntoutussuunnitelmien toteutumisessa on vakavia puutteita.
P
alvelusuunnitelman laatiminen
ei läheskään aina toteudu lain
mukaan, eikä sitä esimerkiksi
tehdä yhdessä asiakkaan kanssa kuten kuuluisi.
Asia käy ilmi NV – Neurologisten vammaisjärjestöjen jäsenkyselystä, joka tehtiin vuodenvaihteessa
2014−2015. Kyselyllä kartoitettiin
vammaisten ja pitkäaikaissairaiden
henkilöiden palvelusuunnitelmien ja
kuntoutussuunnitelmien nykytilannetta. Kyselyyn vastasi kaikkiaan
697 neurologisten vammaisjärjestöjen jäsentä.
Kyselyyn vastanneista 72 prosenttia kertoi, ettei heille oltu tehty
palvelusuunnitelmaa. 66 kertoi olevansa ilman kuntoutussuunnitelmaa.
Kaikilla neurologisesti vammaisilla
ja sairailla ihmisillä tulisi olla yhdenvertainen oikeus saada tarvitsemansa
palvelut, ja juuri palvelusuunnitelma
on se, joka on monelle toimivan arjen edellytys. Vaikeasti vammaisille
palvelusuunnitelma on tehtävä aina.
Miten palvelu- ja kuntoutussuunnitelmien puutteita sitten voitaisiin
korjata? Kysymykseen etsittiin vastauksia eduskunnan Kansalaisinfossa
Panelistit
11. maaliskuuta. Paneelikeskusteluun
osallistuivat kansanedustajat Johanna
Karimäki (vihr.), Pirkko Mattila (ps.),
Merja Mäkisalo-Ropponen (sd.), Eila
Tiainen (vas.), Inkeri Kerola (kesk.)
ja Anu Urpalainen (kok.).
Inkeri Kerola mainitsi suureksi
ongelmaksi sen, että erityisryhmiä
käsitellään liian usein massana, eikä
asiakkaiden yksilöllisiä tarpeita oteta huomioon. Palvelusuunnitelmia
laaditaan liikaa ”piilossa” virkamiestyönä, mikä johtaa siihen, että vaikka
suunnitelma olisi tehty, asiakas tai
hänen omaisensa ei sitä tiedä.
− Kunnissa on vähän sellainen
asenne, että eivät nuo kuitenkaan
kykene meidän kanssa suunnitelmaa
tekemään, joten tehdään se itse, Kerola totesi.
Merja Mäkisalo-Ropposen mielestä palvelusuunnitelma-sana pitäisi
korvata palvelusopimuksella.
− Sopimus olisi pakko tehdä asianosaisen kanssa, Mäkisalo-Ropponen
perusteli.
Budjetti pakottaa
keventämään suunnitelmia
Inkeri Kerolan mukaan kiristyvä
taloustilanne on johtanut siihen, että palvelusuunnitelmia kevennetään tarkoituksella,
jottei palveluista tulisi
valtiolle tai kunnille
liikaa kustannuksia.
Eila Tiainen totesi
tähän, että sosiaali- ja
terveysalan työntekijät ovat puun ja kuoren välissä: vaikka he
31
tietävät, millaista palvelua asiakas
todellisuudessa tarvitsisi, he tinkivät
toimenpiteissään, koska budjettia on
supistettava.
Johanna Karimäki ja Pirkko Mattila haluaisivat palvelusuunnitelmiin
enemmän valtion ohjausta ja velvoittavaa lainsäädäntöä.
Kuntoutussuunnitelmiakaan
ei valvo kukaan
Kun keskustelussa siirryttiin kuntoutussuunnitelmiin, totesi Anu Urpalainen, että kuntoutusasiat ovat tällä
hetkellä sanalla sanoen levällään.
− Kuntoutussuunnitelmistakaan ei
ole selvästi sovittu, kuka niitä tekee ja
miten suunnitelmat saadaan toteutumaan. Valvonta puuttuu tässä asiassa
ihan samoin kuin palvelusuunnitelmien kanssa.
Inkeri Kerolan mielestä suomalaisessa kuntoutuksessa keskitytään
liikaa lääkinnälliseen puoleen.
− Resursseja pitäisi siirtää liikunnalliseen kuntoutukseen. Laitoksiinkin pitäisi saada enemmän toiminnallisuutta kuin apaattisuutta.
Eila Tiainen muistutti, että kuntoutus tulee yhteiskunnalle aina halvemmaksi kuin kuntouttamatta jättäminen.
Aivoviikon tilaisuuden Kansalaisinfossa järjestivät NV – Neurologiset vammaisjärjestöt ja eduskunnan
vammaisasioiden yhteistyöryhmä
Vamyt.
Teksti ja kuva: Anni Teppo,
Neuroliitto
2/ 2 0 15
kirjaesittelyt
Uusia julkaisuja Erilaisten Oppijoiden Liitolta
Erilaisten Oppijoiden Liitto Ry:ltä on ilmestynyt tänä vuonna kaksi uutta julkaisua, jotka molemmat käsittelevät erilaisia oppimisen avuksi löytyviä digitaalisia sovelluksia ja pelejä. Julkaisut ovat
nimeltään iPad apuvälineenä – Sovelluksia erilaisen oppijan arkeen ja Pelit – Monenlaista pelaamista, erilaista oppimista.
iPad apuvälineenä kirja lähteen liikkeelle ihan perusasioista, kuten sovellusten asentamiseen ja käyttämiseen liittyvän sanaston esittelystä sekä omien
säätöjen tekemisestä iPadille. Sen jälkeen esitellään loogisessa järjestyksessä erilaisia sovelluksia kategorioihin jaettuna. Kategoriat ovat lukeminen,
kirjoittaminen, kielet ja matematiikka. Lopusta löytyy vielä lisää erilaisia
oppimisen avuksi suunniteltuja sekä muita hyödyllisiä sovelluksia ja oppimisohjelmia. Tämän oppaan avulla pääsee Ipadiään helposti hyödyntämään
parhaalla mahdollisella tavalla sellainenkin, jolle digitaalinen maailma ja
sovellukset eivät vielä ole kovin tuttuja.
Pelit – Monenlaista pelaamista, erilaista oppimista kirja on vielä iPad
apuvälineenä kirjaakin tuhdimpi paketti. Alussa opastetaan selkeästi, miten
erilaisia oppimispelejä pystyy iPadillensä lataamaan, joten vasta-alkajakin
pääsee hyvin liikkeelle. Kirjassa todetaan myös, että pelit ja pelaamalla oppiminen ei välttämättä sovi kaikille, mutta parhaimmillaan ne tuovat tervetullutta kirjapohjaisesta oppimisesta irrottautumista. Nekin, joille iPadillä
pelaamalla oppiminen ei sovi saavat kirjasta vinkkejä muuhun pelaamiseen.
Pelatahan voi vaikka kynän ja paperin avulla tai pelkkä mielikuvituskin kantaa pitkälle. Kirja on jakanut pelit pitkälti kouluaineiden mukaan, esimerkiksi
matematiikka, kielet, äidinkieli ja reaaliaineet. Lisäksi on esitelty pelejä, joilla voi kehittää hahmotusta, motoriikkaa tai opiskella musiikkia. Myös ulkomaalaisille suomen opiskelijoille löytyy
apua pelimaailmasta. Tämän kirjan selailtuaan osaa varmasti hyödyntää erilaisia pelejä oppimisensa tueksi.
Lisätietoja aihepiiristä sekä neuvoja ja opastusta löydät Apuvälinekeskuksen verkkosivuilta osoitteesta www.lukiapuvaline.fi. Molempia kirjoja voi tilata Erilaisten Oppijoiden Liitosta osoitteesta www.erilaistenoppijoidenliitto.fi,
ja klikkaamalla siellä kohtaa myyntituotteet.
Teksti Jari Hämäläinen, tiedottaja, ADHD-liitto ry
Iloista ja rentouttavaa
kesää kaikille
toivottaa ADHD-liiton väki
2/ 2 0 15
32
33
2/ 2 0 15
2/ 2 0 15
34
35
2/ 2 0 15
Kaipaatko tietoa adhd:stä, tukea ja uusia ystäviä?
Tule sopeutumisvalmennuskurssille!
ADHD-LIITON SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT
SYKSYLLÄ 2015
ADHD-liiton avomuotoiset sopeutumisvalmennuskurssit
Strategia-ryhmä 4-12-vuotiaiden lasten vanhemmille (5 arki-iltaa)
Aika: 15.9., 22.9., 6.10., 13.10. ja 20.10. klo 17.00–20.
Paikka: ADHD-liiton toimisto, Pakarituvantie 4, Helsinki
Hinta:20 € / hlö
Hakuaika päättyy: 1.9.2015
Kurssi on tarkoitettu adhd-diagnoosin saaneiden lasten vanhemmille. Kurssin sisältö ja toteutus
nojautuvat ruotsalaiseen Strategi-menetelmään. Viiden tapaamiskerran aikana pureudutaan seuraaviin teemoihin:
- Perustietoa adhd:stä
- Vanhemmuusroolin vahvistaminen sekä lasten ja perheen arjen helpottaminen
- Menetelmiä positiivisen käytöksen tukemiseksi
- Välineitä ongelmakäyttäytymisen ehkäisemiseen ja hallintaan
- Yhteisön tukiverkostot ja palvelut
Jyvä-kurssi, adhd-oireisten aikuisten (yli 18-v) ryhmä (kahdeksan
iltapäivää)
Aika: 27.10., 3.11., 10.11., 17.11., 24.11.ja 1.12.2015 klo 16–19
Paikka: ADHD-liiton toimisto, Pakarituvantie 4, Helsinki
Hinta: 20 € / hlö
Hakuaika päättyy: 1.9.2015
Kurssi on tarkoitettu yli 18-vuotiaille aikuisille, joilla on adhd-oireita. Tapaamiskerroilla käsitellään seuraavia asioita:
- Aikuisen adhd
- Hoitomuodot
- Elintapojen merkitys (ruokavalio, liikunta, uni ja stressi)
- Arjen struktuurit ja apuvälineet
- Diagnoosin saaminen aikuisiällä ‒ hyväksyminen ja muutos
- Adhd:n merkitys ihmissuhteissa
- Adhd ja työelämä
- Omat voimavarat
Lisätietoa kursseista ja niille hakemisesta www.adhd-liitto.fi/kurssit2015.
Jos sinulla on kysyttävää, kuntoutussuunnittelijat auttavat mielellään sähköpostitse
[email protected] tai puhelimitse 045 657 7876 ja 050 400 6478.