Telmivä mieli ‒ sanotaan, että “hulluus” ja nerous - ADHD

Comments

Transcription

Telmivä mieli ‒ sanotaan, että “hulluus” ja nerous - ADHD
1/2014
ADHD-liiton jäsenlehti
Porina-nurkka ‒
Porina-projektin
kuulumisia s. 8
Telmivä mieli ‒ sanotaan, että
“hulluus” ja nerous kulkevat
käsi kädessä s. 14
Erityinen nuori
rippikouluun s. 16
sisällys
Tässä numerossa
3Pääkirjoitus
ADHD-liitto ry edistää ja tukee adhd
-oireisten (Attention Deficit Hyperactivity
Disorder) henkilöiden kuntoutusta, koulutusta, hoitoa, kasvatusta ja persoonallisuuden kehitystä. Liitto toimii adhdperheiden, opetus-, terveys- ja sosiaalialan
ammattilaisten sekä muiden adhd:stä
kiinnostuneiden yhdyssiteenä.
ADHD-LIITTO RY,
ADHD-FÖRBUNDET RF
Sitratie 7, 00420 HELSINKI
Puh. 050 354 4325
[email protected]
www.adhd-liitto.fi
www.facebook.com/adhdliitto
4
Puheenjohtajan pöydän ääreltä
5
Liitto ilmoittaa
6
Työntekijä esittäytyy
7
Terveiset lämpimien kiitosten kera
8Porina-nurkka
10
Liitto ilmoittaa
11Kolumni ‒ Uutta tehoa teknologiasta
12
Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja -koulutus Lappeenrannan peruskouluissa
14
Telmivä mieli
16
Erityinen nuori rippikouluun
Sähköpostit [email protected] ellei toisin mainita.
18
Minä ja adhd ‒ 15-vuotiaan tytön ajatuksia elämästä adhd:n kanssa
Toiminnanjohtaja Nina Hovén-Korpela
Puh. 045 636 1841
20
Tarjolla monta tapaa hoitaa Kela-asiat
Toimistosihteeri Arja Salo
Puh. 050 354 4325
[email protected]
22
Mitä taideterapia on?
24
Historian siipien havinaa ADHD-liitossa
Vuosituhat vaihtuu ‒ Yhäkö MBD? (artikkeli MBD-
lehdestä vuodelta 1999)
26
Oppimisessa ADHD-lapsi on riippuvainen saamastaan konkreettisesta palautteesta (artikkeli MBD-lehdestä vuodelta 1998)
28
Neurologiset vammaisjärjestöt tutuksi
PUHELINNEUVONTA ma-pe klo 9–11
Puh. 040 541 7696
Tiedottaja Jari Hämäläinen
Puh. 045 636 1842
Kuntoutussuunnittelija Tuuli Korhonen
Puh. 045 657 7876
Kuntoutussuunnittelija Henna Niskala
Puh. 050 400 6478
Projektipäällikkö Kaisa Humaljoki
Puh. 050 438 3633
Projektisuunnittelija Marjo Hodju
Puh. 050 525 0004
Projektityöntekijä/
oppisopimusopiskelija Essi Jäntti
Puh. 050 378 0707
Vastaava järjestösuunnittelija
Mirjami Koivunen
Palaa vanhempainvapaalta 1.4.2014
POHJOIS-SUOMEN ALUETOIMISTO
Isokatu 47, 90100 OULU
Järjestösuunnittelija Liisa Pitzén
Puh. 045 657 8720
[email protected]
ADHD-LIITON HALLITUKSEN
PUHEENJOHTAJA
Liisa Virkkunen
Puh. 040 778 2677
[email protected]
1/ 2 0 14
30Jäsenyhdistykset
Takakansi
ADHD-liiton sopeutumisvalmennuskurssit
Voit antaa rahalahjoituksen liiton työn
tukemiseksi jollekin seuraavista tileistä:
Danske Bank: FI42 8000 1771 0101 97
Nordea: FI31 1262 3000 1124 04
Osuuspankki: FI59 5780 1020 0144 97
ADHD-liitto ry:n rahankeräyslupa numero 2020/2012/4180. Lupa on voimassa 1.2.2013–
31.12.2014 koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta.
2
pääkirjoitus
Antoisaa uutta vuotta 2014
O
ikein antoisaa uutta vuotta 2014 kaikille ADHDlehden lukijoille! ADHD-liitto ry on ollut jo 25
vuotta lasten, nuorten ja perheiden asialla. Viime
vuosina ovat aikuisten ja nuorten aikuisten asiat saaneet
yhä enenevässä määrin huomiota niin täällä meillä liitossa kuin mediassakin. Myös tiedon kysyntä tällä sektorilla on kasvanut. Aikuisille suunnattu Porina-projekti
porisee ympäri Suomea ja vertaistukiryhmiä perustetaan
tiuhaa tahtia. Se kertoo tarpeesta jakaa kokemuksia ja saada vertaistukea. Kehotankin kaikkia aktiivisesti mukaan
toimintaan. Koska elämänkaari ulottuu vauvasta vaariin,
pitää meidän täällä liitossakin olla aktiivisesti mukana
muuttuvassa maailmassa ja huomioita yhä enemmän ja
laajemmin adhd:n kanssa tekemisissä olevat osapuolet ja
tiedottaa asioista.
lutuskiertue suuntautuu paikkakunnille, missä emme ole
aiemmin olleet. Jaamme tietoa sekä asiantuntijoille että
avoimissa iltatilaisuuksissa kaikille. Tilaisuudet pyritään
järjestämään yhteistyössä kuntien ja meidän paikallisyhdistysten kanssa. Adhd-viikkoa vietetään Suomessa viikolla 41. Näissä merkeissä tavataan.
Kevätkokous tuo tullessaan tuulahduksen liiton uusista säännöistä, jotka hyväksytään lähetettäväksi eteenpäin
patentti- ja rekisterihallitukseen. Alustava suunnitelma
on, että liiton uudet säännöt astuvat voimaan syyskokouksessa marraskuussa. Tällöin myös hallituksessa tulee
olemaan paikkoja asiantuntijajäsenille, joita saavat esittää
niin hallitus kuin jäsenyhdistyksetkin. Tavoitteena on, että
liiton hallitukseen saadaan monipuolista asiantuntemusta niin sosiaali- kuin terveyspuoleltakin sekä taloushallinnosta ja juridiselta puolelta. Muut paikat ovat varattu
adhd-väelle. Tässä on taas jäsenille vaikuttamisen paikka!
Lopuksi haluan kiittää pitkäaikaista työntekijäämme
Anu Kippola-Pääkköstä, joka jäi tutkimuksen ihmeelliseen maailmaan. Anu on meille monille tuttu vuosien
varrelta ja monista tilaisuuksista. Toivotamme Anulle
antoisaa tutkijan uraa. Anu Kippola-Pääkkönen on ADHD-liitto ry:n ensimmäinen, virallinen ammattilaisjäsen.
Tervetuloa muutkin mukaan!
Juhlavuoden kunniaksi ADHD-liitto ry lanseeraa myös
uuden jäsenyyden – ammattilaisjäsenyyden. Tavoitteena
on kerätä yhteen henkilöitä, jotka ovat kiinnostuneita saamaan ja jakamaan adhd-tietoutta, mahdollisesti vaikuttamaan ja muuttamaan asenteita positiivisempaan suuntaan
puhuttaessa adhd:stä. Tätä kautta saamme myös hyvän
verkoston, joka on kiinnostunut asiastamme. Ammattilaisjäsenet ovat suoraan ADHD-liiton jäseniä.
Keväisen aurinkoisia kelejä kaikille!
Nina Hovén-Korpela
toiminnanjohtaja
ADHD-liitto ry
ADHD-liiton 25-vuotista historiaa juhlitaan työn ja
koulutuksen merkeissä. Teemana koulutuskiertueessa
tulee olemaan Elätkö elämää, jota adhd värittää? Kou-
Kustantaja ja julkaisija
ADHD-liitto ry
Sitratie 7
00420 HELSINKI
tilaukset ja tilauslaskutus
Päätoimittaja
Nina Hovén-Korpela
puh. 045 636 1841
Ilmoitushankkija
Reima-Media Oy, Reima Hätinen
puh. (09) 8044 087
Toimitussihteeri
Jari Hämäläinen
puh. 045 636 1842
Painopaikka
Kirjapaino Uusimaa, Porvoo
ADHD-liitto ry, puh. 050 354 4325
faksi (09) 4541 1123
[email protected]
Jari Hämäläinen
Kuvat
Pixhill.com tai kuvaaja mainittu jutun
yhteydessä
Toimituskunta
Liisa Virkkunen
Nina Hovén-Korpela
Marjatta Sievers
Arja Havilo
Jari Hämäläinen
Ilmestymisajat
1/2014
2/2014
3/2014
4/2014
taitto
ADHD-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.
Tilaushinnat
Kestotilaus 35 euroa, lahjatilaus
(jäsenet) 20 euroa. Jäsenille lehti tulee
jäsenetuna.
Tässä lehdessä julkaistut artikkelit ja
kirjoitukset eivät välttämättä edusta
ADHD-liiton, toimituskunnan, päätoimittajan tai toimitussihteerin
näkemyksiä.
ISSN-L 1459-5753
ISSN 2323-4490
AineistotIlmestyy
27.1.2014 viikko 9
5.5.2014 viikko 23
11.8.2014 viikko 37
5.11.2014 viikko 50
3
1/ 2 0 14
puheenjohtajan pöydän ääreltä
Liittomme on saavuttanut
25 vuoden iän
M
ielessäni nuo vuodet tuntuvat
hurahtaneen hetkessä. Kuitenkin paljon on tapahtunut. Liitto on kasvanut yhden työntekijän toimipisteestä aktiiviseksi valtakunnalliseksi toimijaksi, jonka monipuolista
toimintaa ja osaavia työntekijöitä arvostetaan järjestökentällä laajalti. Tämän päivän haasteeksi nousee nuoren
sukupolven vähentynyt kiinnostus
perinteistä järjestötoimintaa kohtaan.
Miten liittomme tukee ja palvelee yhdistyksiä ja perheitä tulevaisuudessa?
Paljon on muuttunut 25 vuoden aikana. Elämänrytmi on tullut aiempaa
kiihkeämmäksi. Tänä päivänä tuntuu,
että aika ei riitä mihinkään. Kännykät
tarjoavat mahdollisuuden jatkuvaan
tavoitettavuuteen ja helppoon viihdykkeeseen ajasta ja paikasta riippumatta. Facebookissa tai twitterissä
jaamme kepeästi tekemisemme ja
ajatuksemme suurelle tuttavajoukolle, nettikaupoista tilaamme helposti
ja nopeasti tarpeellista, ja tarpeetonta, tavaraa. Pikavipit ovat jokaisen
saavutettavissa parilla napin painalluksella. Paperilehdet näivettyvät, netistä saamme tietoiskuina tiedot maailman tapahtumista hetkessä. Olenko
1/ 2 0 14
ihan väärässä ajatellessani, että nuo
palvelut joissakin tapauksissa saattavat tukea elämämme impulsiivisia,
lyhytjänteisiä, levottomia piirteitä.
Tarvitsemmekohan todella kaiken
heti ja nopeasti?
Aika muuttuu ja ihminen ajan mukana, niin tulee olla. Menneeseen ei
voi jäädä, eikä sitä kannata ihannoida. Mutta hiljentämällä tahtia hiukan
silloin, kun se on mahdollista, pysähtymällä kuuntelemaan ja kohtaamaan
toisemme ilman kiirettä, auttaa meitä
jaksamaan elämän kiihkeää sykettä
paremmin, ja tukemaan adhd-oireisia
läheisiämme, jotka ehkä kärsivät vielä muita enemmän nopeatempoisesta
ja jäsentymättömästä maailmastamme.
Miten liittomme tukisi ja palvelisi heitä, yhdistyksiä ja perheitä
paremmin? Lisäämällä tietoisuutta adhd:stä? Tarjoamalla palveluita
verkossa? Järjestämällä oikeanlaisia
kursseja?
Samalla, kun onnittelen juhlivaa
liittoa, haastan jäsenistöä kertomaan
toiveitaan, näkemyksiään ja tarpeitaan.
4
Yhdessä
enemmän.
toimimalla
olemme
Liisa Virkkunen
lastentautien erikoislääkäri
hallituksen puheenjohtaja
ADHD-liitto ry
[email protected]
puh. 040 778 2677
liitto ilmoittaa
ADHD-liitto ry:n
sääntömääräinen kevätkokous
Kokous pidetään sunnuntaina 13.4.2014 klo 9.00 alkaen Cumulus
Kouvolassa. Hotellin osoite on Kouvolankatu 11, 45100 Kouvola.
Kokouksessa käsitellään ADHD-liitto ry:n sääntöjen 9 §:n mukaiset asiat (mm. edellisen vuoden toimintakertomus, vuoden 2013 tilinpäätös ja
tilintarkastajien kertomus). Kokouksessa esitellään myös ADHD-liiton
sääntöjä koskevia muutosehdotuksia.
Liitto kustantaa jokaisesta jäsenyhdistyksestä kahden edustajan matkakulut edullisimman kulkuneuvon mukaan.
Ilmoittautumiset 21.3.2014 mennessä Henna Niskalalle
[email protected] tai 050 400 6478.
Puheenjohtaja- ja sihteeripäivä
ADHD-liitto ry järjestää jäsenyhdistystensä edustajille koulutus- ja
virkistystapahtuman. Kokoontumispaikkana toimii Cumulus Kouvola,
Kouvolankatu 11, 45100 Kouvola.
PuSi-päivä alkaa lauantaina 12.4. klo 12.00 yhteisellä lounaalla. Sen
jälkeen vuorossa on yhteistä ohjelmaa, mistä lisätietoa myöhemmin yhdistyksille lähetettävissä kutsukirjeissä. Lauantaipäivä päättyy illalliseen
ja yhteiseen illanviettoon. Sunnuntaina vuorossa on ADHD-liitto ry:n kevätkokous (ks. ilmoitus yllä).
Liitto kustantaa koko viikonlopun osalta jokaisesta jäsenyhdistyksestä
enintään kahden edustajan majoituksen, ateriat sekä matkakulut edullisimman julkisen kulkuneuvon mukaan.
Ilmoittautumiset 21.3.2014 mennessä Henna Niskalalle
[email protected] tai 050 400 6478.
Liity ammattilaisjäseneksi ADHD-liittoon
Kohtaatko työssäsi adhd-oireisia lapsia, nuoria tai aikuisia?
Haluatko pysyä ajan tasalla adhd-asioissa?
ADHD-liitto täyttää tänä vuonna 25 vuotta. Sen kunniaksi liitto lanseeraa uudenlaisen jäsenyysmahdollisuuden ammattilaisille. Jäsenyys on tarkoitettu lähinnä terveydenhuoltoalan ammattilaisille sekä
kasvatus-, opetus- ja sosiaalialan ammattilaisille. Ammattilainen liittyy jäseneksi suoraan ADHD-liittoon ja saa sitä myötä neljä kertaa vuodessa ilmestyvän ADHD-lehden sekä alennuksia ADHD-liiton järjestämistä koulutuksista. Joissain ADHD-liitolla myynnissä olevissa kirjoissa on myös jäsenalennuksia.
Ammattilaisjäsenyyden hinta on 10 € vuodessa.
Tervetuloa mukaan ammattilaisten joukkoon verkostoitumaan, saamaan ja jakamaan tietoa sekä
tukemaan adhd-oireisten hyväksi tehtävää työtä.
Liity nyt jäseneksi osoitteessa: www.adhd-liitto.fi/node/206
5
1/ 2 0 14
työntekijä esittäytyy
Essi aloitti ADHD-liitossa
A
loitin ADHD-liitossa tammikuussa projektityöntekijänä
ADHD-kokemusosaajaverkosto käyntiin! -projektissa. Olen työssä
oppisopimuksella ja samalla suoritan
tuotekehittäjän erikoisammattitutkinnon. Työnkuvani liitossa muodostuu
mm. projektin suunnittelusta, käynnistämisestä ja toteuttamisesta, verkostoyhteistyöstä ja viestinnästä.
Koulutukseltani olen ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja. Työkokemusta neuropsykiatristen
henkilöiden parissa on kertynyt myös
työstä adhd-pienluokalla sekä järjestösektorilla erilaisissa tehtävissä.
Tällä hetkellä toimin Vaasanseudun
ADHD-yhdistyksessä puheenjohtajana, vertaistukiryhmäohjaajana ja
kokemuskouluttajana. Minulla itselläni on ADHD ja koen, että voin
alalla hyödyntää omakohtaista kokemustani.
ADHD-kokemusosaajaverkosto
käyntiin! -projektin päätarkoituksena on edistää adhd-oireisten henkilöiden osallisuutta, hyvinvointia sekä
tasa-arvoista asemaa yhteiskunnassa.
Adhd:hen liitetään yhä paljon vääriä uskomuksia, eikä adhd-oireisten
kokemuksia aina ymmärretä. Tietoisuuden levittäminen on tärkeää, jotta
adhd-oireiset saisivat tarvitsemansa
tuen. Parhaiten tietoa levittävät oman
alansa arjen asiantuntijat, kokemusosaajat.
Projektissa kehitetään adhd-oireisten erityistarpeet huomioon ottava
koulutusohjelma. Projektin aikana
ADHD-liitossa käynnistyy kokemusosaajien koulutus. Koulutetuista
adhd-oireisista muodostetaan verkosto, jonka osaamista hyödynnetään eri
foorumeilla ja jonka työtä ADHDliitosta käsin tuetaan. Projektissa luodaan malli, jonka avulla ADHD-liitto
jatkossa kouluttaa kokemusosaajia ja
tukee näitä työssään. Malli tarjoaa
avaimet siihen, kuinka vakiinnuttaa
adhd-oireiset kokemusosaajat osaksi
sosiaali- ja terveydenhoitoalan toimintaa. Malli on hyödynnettävissä
myös muiden neuropsykiatrisesti oireilevien tai oppimishäiriöistä kärsivien koulutuksessa eri tahoilla.
Kokemusosaajien työ olisi lisätä
etenkin ammattilaisten ymmärrystä
adhd-asioista. Tavoitteena on, että
kokemusosaajat pääsevät jakamaan
osaamistaan mm. sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan opiskelijoille ja
ammattilaisille sekä muille julkisen
sektorin toimijoille. On myös tärkeää, että kokemusosaajat pääsevät mukaan palvelujen suunnitteluun.
taan ADHD-liiton viestintäkanavilla.
Ota mielellään yhteyttä, jos sinulla on
ideoita, ehdotuksia tai toiveita projektiin liittyen!
Olen iloinen, että pääsin tähän oppisopimuskoulutukseen ja tiedän, että
se vaatii minulta paljon, mutta uskon
että se on kaiken vaivan arvoinen.
Koen tärkeäksi olla mukana asioissa,
jotka jotenkin edistävät adhd-ihmisten asemaa yhteiskunnallisesti.
Projekti toteutetaan Vaasassa vuosien 2014 - 2015 aikana ja yhteistyökumppaneita ovat mm. Datero ja Vaasan aikuiskoulutuskeskus. Alustavan
suunnitelman mukaan ensimmäinen
kokemusosaajakoulutus järjestetään
syksyllä 2014. Projektista tiedote-
Essi Jäntti
projektityöntekijä/
oppisopimusopiskelija
ADHD-liitto ry
[email protected]
puh. 050 378 0707
ADHD-liitto Educa-messuilla
ADHD-liitto osallistui
jälleen tammikuussa (24.25.1.) vuotuisille Educamessuille. Samalla osastolla
olivat mukana ADHD-liiton
lisäksi Aivoliitto, Autismi- ja
Aspergerliitto sekä Suomen
Lastenhoitoyhdistyksen
ADHD-keskus.
1/ 2 0 14
6
Tapahtumassa vieraili
kahden päivän aikana yhteensä 13 714 kävijää, perjantaina 5646 ja lauantaina
8068.
Suuri kiitos kaikille kävijöille ja mukana olleille.
Ensi vuonna taas Educassa
nähdään.
Terveiset
lämpimien kiitosten kera
misia eri areenoilla, liittokokouksia virkistävine iltaohjelmineen,
erilaisia kirjallisia materiaaleja,
oikeuksienvalvontaa, projekteja
sekä kehittämistoimintaa.
K
un vuonna 2001 alkusyksystä
tulin töihin Suomen MBD-liiton
Oulun aluetoimiston aluesihteeriksi (myöhemmin järjestösuunnittelijana), niin olin kovin tietämätön järjestötoiminnan työnkuvasta. Lasten
kehityksen, oppimisen- ja käyttäytymisen haasteista minulla oli kokemusta aikaisemman työn kautta mutta
se, mitä kaikkea järjestössä tehdään,
oli suuri kysymysmerkki. Liiton sopeutumisvalmennustoiminnassa olin
ollut jonkin verran mukana ennen
kuin tulin vakituiseksi työntekijäksi,
mutta muu toiminta edellyttikin sitten
löytöretkeilyä.
Löytöretkeilyyn tarvittiin avointa ja innokasta mieltä, tiedonhakua,
uusia ideoita ja toiminnan ohjauksen
strategioita niiden toteuttamiseksi,
vanhojen hyvien käytäntöjen vaalimista sekä satojen ihanien ihmisten
kohtaamisia matkan varrella. Löytöretkeilyn ajanjaksoni liitossa kesti 12
vuotta. Tuohon aikaan on sisältynyt
lukuisia teema- ja koulutuspäiviä,
kuntoutustoimintaa, jäsenistön tapaa-
Entisessä Suomen MBD-liitossa ja nykyisessä ADHD-liitossa
on aina tehty pienellä porukalla
töitä monien isojen asioiden äärellä. Vaikka palkattujen työntekijöiden määrä on pieni, niin ison
panostuksen liiton toimintaan ovat
aina antaneet vapaaehtoispohjalta
toimivat luottamushenkilöt liittohallituksessa ja jäsenyhdistyksissä. Kaikkien työpanostuksella
on ollut ja tulevaisuudessakin on
äärimmäisen tärkeä merkitys siihen, että ADHD-liitto on näkyvä
ja arvostettu valtakunnallinen toimija, joka kolmannen sektorin roolista
käsin on tukemassa adhd-oireisten
henkilöiden ja heidän läheistensä hyvinvointia.
Potilasjärjestöjen ydintehtävään on
aina kuulunut vertaistuen mahdollisuuksien edistäminen ja tarjoaminen.
Vuosien aikana on ollut ilo nähdä,
miten vertaistuen, kokemusasiantuntijuuden ja jaetun osaamisen arvostaminen ovat yhä enemmän näkyvänä
myös erilaisissa valtakunnallisissa
strategioissa. Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiassa (STM:n julkaisuja 2011:1) ja järjestöpoliittisissa
linjauksissa (STM:n raportteja ja
muistioita 2011:5) tuodaan esille järjestötoiminnan merkitystä sosiaalisen
pääoman ja terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisessä. Kansallisessa mielenterveys- ja päihdesuunnitelmassa
2009‒2015 yhtenä selkeänä tavoitteena on, että kokemusasiantuntijat ja
vertaistoimijat otetaan mukaan mielenterveys- ja päihdetyön suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin.
7
ADHD-liitto jäsenyhdistyksineen
tekee tälläkin hetkellä eri areenoilla
vertaistuen mahdollisuuksia edistävää työtä.
Minun kohdallani on tullut aika
siirtyä löytöretkeilemään tällä hetkellä muille areenoille. Päätökseni ei ole
ollut helppo, koska liitto on tarjonnut
mielenkiintoisia töitä ihanien ihmisten kanssa. On upeaa saada uusia
mahdollisuuksia, mutta kovin haikeaa luopua vanhoista, hyvistä kuvioista. Elämä on kuitenkin löytöretkeä,
jossa tarvitaan myös uskallusta;
”Ihminen ei voi löytää uusia valtameriä, ellei hän uskalla kadottaa rantaa näkyvistään.”
-Andre GideMinä jatkan tällä hetkellä löytöretkeilyä Lapin yliopiston kuntoutustieteen oppiaineen tutkijana tai ennemminkin tutkimuksen tekemisen opettelijana, noviisina löytöretkeilijänä
uudella valtamerellä. Osaltani haluan
kiittää ADHD-liiton ja sen jäsenyhdistysten väkeä sekä kaikkia kohtaamiani ihmisiä niistä kokemuksista,
mitä liitossa vietetyt vuodet ovat tarjonneet. Toivon ADHD-liitolle paljon
myötätuulia juhlavuoteen! Ja kaikille ADHD-lehden lukijoille mukavia
löytöretkeilyjä oman elämänne areenoilla – löytöretkeily ei vaadi rahaa
eikä kalliita välineitä. Löytöretkeily
vaatii haaveilua, avointa mieltä, uteliaisuutta, kokeilemista ja oppimista.
Hedelmällisimmäksi retkeily muodostuu, kun saa jakaa löytämisen saloja ja riemuja toisten retkeilijöiden
ja retkikuntien kanssa. Yhteistyömme
siis jatkukoon!
Teksti Anu Kippola-Pääkkönen
[email protected]
1/ 2 0 14
porina-nurkka
Porina-nurkka
Tekstit Kaisa Humaljoki ja Marjo Hodju, Porina-projekti, ADHD-liitto ry
P
orina-projektin ensimmäinen
toimintavuosi alkaa olla takana. Kuluneen vuoden aikana
olemme saaneet iloksemme porista
niin adhd-oireisten, heidän läheisten
kuin erilaisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Vuosi on ollut täynnä
mieleenpainuvia kohtaamisia, kuten adhd-tietoisuusviikon puitteissa
toteutuneet tapaamiset esimerkiksi
rautatieasemalla ja muissa tapahtumisissa eri paikkakunnilla.
Tapahtumien avulla olemme pyrkineet lisäämään niin suuren yleisön
kuin ammattihenkilöstön tietoisuutta
adhd:n vaikutuksesta aikuisuuteen.
Ilahduttavaa on ollut, että myös mediavälineissä on tartuttu teemaan
ja erilaisten artikkelien avulla tuotu
esille esimerkiksi adhd-oireisten aikuisten kokemuksia arkielämästä ja
tuen tarpeista. Tietoisuuden lisäämiseksi vielä töitä riittää, joten tänäkin
vuonna on luvassa erilaisia tapahtumia. ”Porina tien päällä”-palsta, liiton www-sivut ja projektin facebooksivut ovat erinomaisia väyliä pysyä
kartalla, missä milloinkin poristaan!
Iloista porinaa saatiin aikaiseksi
myös vertaisohjaajakoulutuksessa,
joka toteutui kolmikantayhteistyönä
uusille ja kokeneille ryhmänohjaajille. Ilahduttavassa määrin koulutuksessa näyttäytynyt into vertaisryhmien ohjaamiseen on siirtynyt käytäntöön eli eri puolilla Suomea on
käynnistynyt ja käynnistymässä uusia
vertaisryhmiä. Tästä lämpimät kiitokset aktiivisille ryhmänohjaajille!
Adhd-tietoisuuden lisäämisen
ohella on tärkeää, että tietoisuus
käynnissä olevista vertaisryhmistä
leviää. Yhteinen halumme varmasti
on, että vertaisryhmistä kiinnostuneilla henkilöillä on tietoa saatavilla
vertaistuesta. Oheinen vertsikkanurkka tulee jatkossakin tarjoamaan väylän tiedon jakamiseksi. Jakakaa tietoa
meille käynnistyvistä ja käynnissä
olevista vertaisryhmistä, jotta kaikki
halukkaat pääsevät porisemaan!
Kuluvana vuonna työmme jatkuu
jäsenyhdistystoiminnan ja vertaisryhmien tukemiseksi. Yhtenä painoalueena haluamme kohdistaa tukeamme
vertaisryhmienohjaajille. Helmikuussa käynnistämme kolme tukimuotoa,
jotka ovat nimeltään luuri, netti ja
miittinki. Vertaisryhmänohjaajat voivat soittaa luuripäivystykseen keskiviikkoisin klo 16–18 tai keskustella
netin välityksellä 1 krt/kk. Miittinki
on puolestaan suunnattu pääkaupunkiseudun vertaisryhmien ohjaajille
kasvokkaiseksi kohtaamisen paikaksi. Näiden tukimuotojen avulla haluamme tukea vertaisryhmänohjaajia
niin ryhmän ohjaamiseen liittyvissä
käytännön asioissa kuin ohjaajana
jaksamisessa.
Kokemuksia ad(h)d-oireisten aikuisten puolisoiden
vertaistukiryhmän ohjaamisesta
V
iime lokakuussa Raisa ja Kaisa
tapasivat toisensa ADHD-liiton
vertaisryhmäohjaajakoulutuksessa, jolloin Raisa etsi itselleen
kaveria puolisoiden vertaisryhmää
ohjaamaan. Löimme ideat ja innostuksemme yhteen, jonka tuloksena
adhd-oireisten puolisoiden vertaistukiryhmä starttasi joulukuun alussa
2013. Ryhmä taitanee ollakin ensimmäinen puolisoiden ryhmä Suomessa? Ryhmässä on nyt kuusi jäsentä
meidän ohjaajien lisäksi, kolme naista ja kolme miestä (ryhmä on täysi).
Ryhmä kokoontuu porisemaan joka
toinen maanantai ADHD-liiton tiloissa kahvia ja pientä suupalaa nauttien.
Kokemukseni puolisoiden vertsikkaryhmän ohjaamisesta ovat mitä
positiivisimmat. Olemme tavanneet
vasta neljä kertaa, mutta tuntuu siltä,
kuin olisimme jo vanhojakin tuttuja.
Keskustelu ryhmässä on niin leppoisaa ja tunnelma välitön. Välillä
keskustelemme vakavista asioista ja
välillä neukkarista raikaa iloinen nauru. Minulle on langennut tylsä rooli
toimia ”kellokallena” ja lopettaa illan
keskustelut aina aivan kesken. Raisan
kanssa yhteistyö sujuu kuin tanssi –
askelmerkit ja sama rytmi löytyi kuin
itsestään.
Vertaisryhmätoiminnan tavoitteena on mahdollistaa ryhmälisille ko-
1/ 2 0 14
8
kemus siitä, että on muitakin ihmisiä,
jotka ovat samassa elämäntilanteessa
ja jotka ymmärtävät sen vuoksi omaa
elämäntilannetta. Vertaisryhmästä saa
rohkaisua, vinkkejä ja tukea omaa
elämää varten. Vertaisryhmässä pystyy myös auttamaan muita omien
kokemuksien tuomalla viisaudella.
Myös meidän ryhmässämme olen
aistinut näitä kokemuksia. Moni keskustelun teema on koettu hyvinkin
tutuksi ja tarpeelliseksi myös itselle.
Meidän ryhmässä usein onkin sanottu, että ”olispa tämä ryhmä ollut olemassa jo aiemmin!”
porina-nurkka
Vertaistukiryhmiä ja tapahtumia
Uudet vertaistukiryhmät,
joissa tilaa uusille
ryhmäläisille:
diskutera och dela erfarenheter med
likasinnade i samma situation. Hanna
West: [email protected], 040 594 2842
- Nurmijärvi: Adhd-oireisten aikuisten vertaistukiryhmä klo 17.30–
19.00 torstaisin 13.2., 27.2., 20.3.,
10.4., 8.5. ja 22.5. Nurmijärven kunnantalolla, Keskustie 2 b, 01900 Nurmijärvi. Ohjaajina Paula Ylä-Rautio
ja Hanna Tapanainen. Ilmoittautuminen: [email protected]
com tai Kaisa Humaljoki p. 050 438
3633
- Turku: Adhd-aikuisten ja aikuistuvien nuorten vertaistukiryhmä
Turun seudun AaDeeHooDeet Turun seudun omaishoitajat ja läheiset
ry:n tiloissa, Vanha Hämeentie 105,
20540 Turku. Ryhmään ovat tervetulleita kaikki, joiden elämää ADHD
tai ADD koskettaa tavalla tai toisella.
Kevään tapaamiset: to 23.1. klo 1820, to 27.2. klo 18-20, su 16.3. klo
14-16, su 23.3. klo 11-16 Non stop
vertaistuki- ja hemmottelupäivä, ke
9.4. klo 18-20 ja ke 7.5. klo 18-20.
Ryhmän ohjaajina Satu Pikkarainen
ja Anna Tilkkanen. Tiedustelut [email protected]
- Vantaa: Värikäs-vertaistukiryhmä adhd-oireisille aikuisille (menetelmänä taideterapia) 7.4., 14.4.,
28.4., 5.5., 12.5. ja 19.5, ohjaajana
taideterapiaopiskelija Leila Kailamäki. Ilmoittautuminen: 31.3.2014
mennessä Leila Kailamäki leila.kailamä[email protected] tai p. 045-805
7950
- Porvoo: Adhd-oireisten aikuisten
ryhmä, kokoontuu kerran kuukaudessa Omenamäen palvelukeskuksessa, Tulliportinkatu 4, 06100 Porvoo. Ilmoittautuminen: Arja Havilo
[email protected]
- Tampere: Adhd-oireisten aikuisten vertaistukiryhmä parillisten
viikkojen torstaisin klo 18.30-20.30
Omavoiman tiloissa Yliopistonkatu
58 B, 3 krs. 33100 Tampere. Vetäjänä toimii vertainen Juha. Paikalle voi
tulla ilman etukäteisilmoittautumista
ja viipyä voi haluamansa ajan. Lisätiedot Omavoimasta tai [email protected]
- Vaasa: ADHD-ryhmä/ADHDgrupp (ruotsinkielinen ryhmä /
svenskspråkig grupp) ADHD-oireisille henkilöille, ADHD-oireisten lasten
vanhemmille, läheisille, puolisoille
ja kaikille, jotka haluavat keskustella ja jakaa kokemuksia ADHD:stä. /
Gruppen är avsedd för personer med
ADHD-symptom, föräldrar, makar
och anhöriga samt övriga som vill
- Lappeenranta: Ad(h)d-oireisten aikuisten vertaistukiryhmä klo
17.30–19.00 12.2, 12.3., 9.4., 7.5. ja
21.5. Lappeenrannan maakuntakirjastossa, Valtakatu 47, 55100 Lappeenranta. Ilmoittautuminen: Marjo
Hodju [email protected] tai
p. 050 5250 004
- Kuopio: 18–29-vuotiaille nuorille suunnattu toiminnallinen vertaisryhmä starttaa Kuopiossa 18.3.14 klo
13.00–14.30. Ilmoittautumiset: Marjo Hodju [email protected],
p. 050 5250 004 tai Juha-Pekka Tams
[email protected], p. 050
3644 888
- Oulu: Ad(h)d-oireisten aikuisten vertaistukiryhmä keskiviikkoisin
5.3., 26.3., 9.4., 23.4., 7.5., 21.5.ja
4.6. Kumppanuuskeskuksessa, Isokatu 47, 90100 Oulu, kokoushuone Isoseppä. Ilmoittautumiset: Liisa Pizén
p. 045 657 8720
Joensuun seudun erilaiset oppijat ry:n
Taitojen tukijat -hankkeen kanssa pe
14.3.14 klo 10.00–18.00 kauppakeskus Iso Myyssä, Kauppakatu 26, Joensuu
- Lahti: Tervetuloa porisemaan
Lahden terveyspysäkille ti 11.3.14
klo 10.00–15.00, Trio-kauppakeskus,
Aleksanterinkatu 18, 15140 LAHTI
- Kuopio: Eijsveikeet ry:n kevätkokouksen yhteydessä la 29.3.14 luento adhd-oireisen aikuisen vanhemmuudesta sekä parisuhteesta
- Vantaa: Laurean opiskelijoille suunnattu Porina-päivä (luento
adhd:stä, kokemuspuheenvuoro sekä
posteri-näyttely) ma 7.4.14 klo 9.00–
12.00 Laurea-ammattikorkeakoulun
auditoriossa, Ratatie 22, 01300 Vantaa
Vertsikka-tapaaminen:
- Pääkaupunkiseudun vertaisohjaajat ti 18.3.14 klo 17.30–19.00,
ADHD-liitto ry, Sitratie 7, 00420
HKI
Kaisa Humaljoki
p. 050 438 3633
[email protected]
Marjo Hodju
p. 050 525 0004
[email protected]
www.facebook.com/porina
Porina Tien päällä
-tapahtumat:
- Joensuu: Aivoviikon ”Aivoituksia” -tapahtuma yhteistyössä Honkalampi -säätiön Valtone -projektin ja
9
1/ 2 0 14
liitto ilmoittaa
VERTSIKKATUKEA ADHD-YHDISTYSTEN
VERTAISRYHMÄOHJAAJILLE!
Vertsikka-tuki on ADHD-liiton tarjoamaa tukea ADHD-liiton jäsenyhdistysten vertaisryhmäohjaajille.
Luuri ja Netti tukimuodot on tarkoitettu vertaisryhmänohjaajille, jotka kokevat kaipaavansa tukea oman
ryhmänsä ohjaamisessa.
Netti
Tukinetissä (www.tukinet.net) tarjottava ryhmämuotoinen livechat ryhmänohjaajille. Virtuaaliset vertais
tapaamiset toteutetaan 18.3., 22.4. ja 20.5. klo 17–19. Ryhmiin mahtuu keskustelemaan 12 ohjaajaa.
Ryhmiin ilmoittautuminen tapahtuu viikkoa aiemmin ilmoittamalla oman nimimerkin osoitteeseen
[email protected]
Luuri
ADHD-liiton työntekijä päivystää puhelimessa keskiviikkoisin klo 16–18.
Luurin numero on 040 777 1207.
Elän elämää, jota adhd värittää -piirustuskilpailu!
ADHD-liitto juhlistaa tänä vuonna 25-vuotista taivaltaan. Juhlavuoden myötä ADHD-liitto lähtee turuille ja toreille kysellen ”Elätkö elämää, jota adhd värittää?”. Ne, jotka vastaavat kysymykseen myöntävästi
voivat nyt ottaa osaa piirustuskilpailuun!
Voit tarttua kynään, olitpa sitten lapsi, nuori tai aikuinen. Voit piirtää viivoja ja värittää, vaikka olisit
henkilö, jolla on adhd tai vaikka olisit adhd-oireisen veli, sisko, mummo, isä, ystävä, puoliso. Voit hahmotella ajatuksesi kuvan muotoon myös, jos olet ammattilainen, joka kohtaa adhd-oireisia työssään. Toisin
sanoen, kuka tahansa, joka kokee lauseen ”Elän elämää, jota adhd värittää” omakseen, voi osallistua! Tuo
samainen lausahdus olkoon myös piirustuksen nimi. Muita rajoitteita emme määrittele
– piirustuksen voi tehdä esimerkiksi käsin, tietokoneella, tusseilla, hiilellä,
mustavalkoisena tai värikylläisenä.
Lähetä piirustuksesi perjantaihin 4.4. mennessä osoitteeseen Henna Niskala, ADHD-liitto ry, Sitratie 7, 00420 Helsinki. Laitathan piirustuksesi mukaan myös viestin, josta käy ilmi nimesi, osoitteesi ja
ikäsi.
ADHD-liitto pitäisi piirustuksia mielellään esillä esimerkiksi juhlavuoden kunniaksi järjestettävän koulutuskiertueen yhteydessä ja käyttäisi
niitä ADHD-lehden ja liiton toimintakertomuksen kuvittamisessa. Kun
kuva on julkisesti esillä, sen piirtäjästä kerrotaan etunimi ja ikä. Mikäli
et halua piirustustasi käytettävän edellä mainituin tavoin, lisää siitä tieto
nimesi ja osoitetietojesi yhteyteen.
ADHD-liitto arpoo kilpailuun osallistuneiden joukosta kolme onnekasta,
joille lähetetään elokuvalippu.
1/ 2 0 14
10
kolumni
Teksti Sirpa Pietikäinen, europarlamentaarikko
Uutta tehoa teknologiasta
Kuinkahan monta kertaa voi kuulla sanonnan ”no kun se on
vähän tollanen aadeehoodee”? Itse termihän on laaja kattokäsite, jonka alle mahtuu kaikkea tarkkaavaisuushäiriöstä
korkeaan impulsiivisuuteen. Ei ole olemassa yhtä kuvausta,
jonka alle jokaisen adhd:n voi niputtaa - kaikki ovat erilaisia ja
samalla kertaa taas samanlaisia.
A
dhd ei näy heti päällepäin, kuten
moni muu elämälle haasteita
asettava tila tai sairaus. Toisinaan se kaupan kassajonossa poukkoileva ja keikkuva lapsi ei ole vain
huonosti kasvatettu. Toisinaan se luokassa jutteleva ja alituiseen kommentoiva kaveri ei toimi näin tahallaan.
Toisinaan se työpaikan outoja juttuja
kertova tyyppi ei kerro niitä tarinoitaan pahalla. He eivät välttämättä
vain kykene hillitsemään itseään. Ja
sellaista se elämä välillä on.
Adhd voi olla arjessa jokaiseen
asiaan levittäytyvä tekijä, joka asettaa haasteensa pienille jokapäiväisille
asioille. Useimmille helpot ja yksinkertaiset asiat, kuten avainten ja aamupalan muistaminen, voivat olla uskomattoman hankalia toisille. Joskus
koti näyttää olevan pyörremyrskyn
jäljiltä ja ruokakaupassakin on unohtunut taas käydä. Mutta arkea voi
helpottaa rutiinien ja muistilappujen
kautta. Siivouspäivä sunnuntaiksi,
muistilista aamun askareista tai laukun tarkistettavasta sisällöstä oven
suussa auttavat jo kummasti.
Vaikka tietyt tilat ja sairaudet tuovat mukanaan haasteita ja sopeutu-
mistarpeita, meillä jokaisella on
omat haasteemme, joihin meidän
on sopeuduttava. Minusta ei saa
huippupikajuoksijaa, vaikka miten
treenaisin radalla. Samalla lailla,
kun se voi asettaa haasteita, adhd
voi tuoda myös mahdollisuuksia.
Kyky ajatella luovasti ja laatikon
ulkopuolelta tuo mahdollisuuden
innovaatioille ja uusille kasvu-urille. Spontaanius ja innostuneisuus
tuovat usein mukanaan uteliaisuuden ja halun oppia uutta. Monessa
tilanteessa se uusi idea tai toimintamalli voi tulla juuri siltä henkilöltä,
joka on tottunut ajattelemaan hieman
”eri lailla”.
pohjautuva kuntoutusmalli voikin
olla monelle mieleen - eihän terveydenhoidon tai vaikkapa oppimisen
tarvitse aina tarkoittaa yhtä kuin tylsää!
Teknologian hyödyntäminen sairauksien hoidossa ja ehkäisyssä on
saamassa tuulta siipiensä alle. Kehittelyssä on tietokonepelejä, joilla aivojen toimintaa pyritään seuraamaan
ja muokkaamaan opittuja käyttäytymismalleja. Nopeasyklinen peli antaa välitöntä palautetta pelaajalleen
pyrkien muokkaamaan positiivisella
palautteella reaktioita. Visuaalisesti
stimuloiva ympäristö ja motivoiva terapiamalli antavat toiveita tehokkuudesta terapiamuotona. Pelaamiseen
Myös jokapäiväistä terveyttä voidaan seurata teknologisen kehityksen
avulla. Euroopan parlamentti hyväksyi e-terveyden kehittämisohjelman vuosille 2014–2020. Toimiessani oman ryhmäni pääneuvottelijana
sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan lausunnossa korostin asiakkaiden ja potilasjärjestöjen mukaan
ottamista palvelujen kehittämiseen
ja panoksen lisäämistä lääkinnällisten laitteiden kehittämiseen niin, että
niillä mitatut tiedot siirtyvät suoraan
sähköisiin potilastietoihin.
Ideana on luoda terveydenseurantajärjestelmiä, joissa terveydentilaa
voidaan kattavasti seurata joko jatkuvasti tai riittävän tiheästi kotona.
Erityisen hyvin järjestelmä palvelisi
esimerkiksi lääkityksen seurannan
osalta; verenpainetta, lääkityksen tasoa, EKG:tä tai tulehdusarvoja voitaisiin seurata kotoa. Jokaisen ihmisen
terveyshistoria saadaan yhteen paikkaan, esimerkiksi pilvipalveluun, ja
terveystiedot ovat asiakkaan omassa
käytössä ja hänen suostumuksellaan
myös julkisen tai yksityisen terveydenhuollon asiantuntijoiden käytettävissä niin Turussa kuin Torinossa.
Tämä vaatii vahvaa eurooppalaista
tietoturvaa sekä eurooppalaisia standardeja siihen, missä muodossa terveystiedot rekisteröidään.
Mutta ei teknologia kaikkea ratkaise. Tärkeätä on myös välittää ja pitää
huolta toisistamme.
11
1/ 2 0 14
Suomessa hoidon taso on korkea.
Ihannetilanteessa se on monisyistä,
yksilöllistä ja kohdennettua. Yhä useammin hoito aloitetaan nuoremmalla
iällä paremmin tuloksin ja nopeammalla kuntoutumisella kuin aikuisiällä aloitettu hoito. Uudella teknologialla hoitoa voidaan tehostaa, yksinkertaistaa ja parantaa entisestään.
Teknologiaa
terveydenhoitoon
Ratkaisukeskeinen neuropsyk
Lappeenrannan peruskouluiss
Lappeenrannan kaupungin erityisopetuksen kehittämissuunnitelmaa laadittaessa vuonna 2005
havaitsimme, että suurimman haasteen opetushenkilöstölle asettavat erilaisia tarkkaavaisuuden
pulmia omaavat oppilaat. Hyviä käytänteitä on viime vuosina kehittynyt monien muiden oppimisen esteiden havaitsemiseen ja lieventämiseen, esimerkiksi lukivaikeuksien seulontaan, kuntoutukseen ja apuvälineiden käyttöön.
K
oska kokemuksemme oli jo
osoittanut, että yleisopetusryhmän pieni koko, runsaat
koulunkäyntiavustajapalvelut tai
edes erityisluokkaopetus sellaisenaan ei useinkaan tuottanut toivottuja tuloksia, pohdimme, kuinka
pystyisimme kehittämään uusia
toimintatapoja tarkkaavaisuuden
pulmia omaavien oppilaiden kanssa
toimimiseen ja heidän opiskelunsa
ohjaamiseen.
Tietoa hankkimaan
Löysimme muun muassa opetushenkilöstölle tarkoitetun kiinnostavan koulutuskokonaisuuden – ratkaisukeskeisen neuropsykiatrisen valmentaja -koulutuksen. Koulutus on
laaja, noin vuoden kestävä koulutus,
joka koostuu 10 - 12 lähikoulutuspäivästä ja välitehtävistä. Koulutus antaa opiskelijoille hyvin perusteelliset,
ajan tasaiset tiedot neuropsykiatristen
pulmien taustasta, ilmenemisestä,
diagnosoinnista, mahdollisista lääkehoidoista ja ennen muuta ratkaisukeskeisestä tavasta kohdata pulmien
aiheuttamat haasteet ja valmiudet
valmentaa kyseisten lasten ja nuorten
taitoja elämän eri osa-alueilla.
Valmennuksessa lapsen tai nuoren
sekä hänen perheensä elämä nähdään
eri osa-alueista koostuvana kokonaisuutena. Näitä osa-alueita ovat muun
muassa koulunkäynti, sosiaaliset suhteet, vapaa-ajan vietto ja harrastukset,
terveys, puhtaus, ravinto, rahankäyttö
jne.
1/ 2 0 14
Tavoitteena hankkeessamme on,
että opettaja ja muut ammattilaiset toimisivat työparina tai tiiminä.
Opetushenkilöstö vastaisi pääasiassa
koulunkäyntiin ja koulussa muodostuviin sosiaalisiin suhteisiin liittyvästä valmennuksesta ja muut lapsen ja
perheen kanssa toimivat ammattilaiset valmennuksesta muiden osa-alueiden osalta. Jo koulutuksen aikana
jokaisella opiskelijalla on ollut joku
oppilas valmennettavana, joten saatuja oppeja on voitu harjoitella heti
käytännön työssä.
Keskeistä valmennuksessa on ratkaisukeskeisyys, jossa määritellään
lapsen ja nuoren vahvuudet ja vahvistetaan niitä. Haastavat asiat määritellään tavoitteiden muotoon ja mietitään yhdessä pienet askeleet, joilla
tavoitteet saavutetaan. Ratkaisukeskeisessä valmennuksessa vältetään
ongelmakeskeisyyttä ja syyllisten
etsimistä.
Koulutushankkeen toteutus
Ensin koulutimme pääasiassa erityisopetuksen palvelu- ja kehittämiskeskuksiin kuusi ohjaavaa opettajaa,
joille osoitettiin työaikaa lähikoulujen ohjaukseen. Pian kuitenkin totesimme, että resurssi oli lähikoulujen
suuren konsultaatiotarpeen vuoksi
täysin riittämätön.
Vuosien 2007 – 2013 aikana olemme kouluttaneet Lappeenrannassa
yhteensä noin 270 erityisopettajaa,
erityisluokanopettajaa, luokanopet12
tajaa, opinto-ohjaajaa ja muutamia
muiden toimialojen työntekijöitä ratkaisukeskeisiksi neuropsykiatrisiksi
valmentajiksi. Onpa joukossa ollut
pari kokenutta koulunkäyntiavustajaakin. Näin olemme muodostaneet
asiantuntijaverkoston, joka kattaa
kaikki Lappeenrannan peruskoulut.
Lisäksi olemme järjestäneet kaikille rehtoreille kahden päivän koulutuksen, jossa rehtorit saivat perustiedot hyvin tiiviissä muodossa. Myös
rehtorit olivat tyytyväisiä koulutuksen antiin. Osa rehtoreista on osallistunut lisäksi viiden päivän pituiseen
koulutukseen, jossa on opeteltu ratkaisukeskeistä ajattelu- ja toimintamallia esimiestyössä.
Lähes kaikki opettajat ovat osallistuneet vastaavaan kahden päivän pituiseen ”Pikku-nepsy”-koulutukseen.
Ratkaisukeskeisen neuropsykiatrisen
valmentaja-koulutuksen suorittaneille järjestetään vuosittain jatkokoulutuspäivä, jossa syvennetään jotain
teemaa tai päivitetään tietoja.
Opetushenkilöstömme täydennyskoulutuksesta yli kymmenen vuotta
vastanneena viranhaltijana totean,
että mikään koulutus ei ole saanut
yhtä erinomaista palautetta opetushenkilöstöltä. Kun tieto koulutuksen
annista on kiirinyt kollegoille, olen
jo saanut kyselyitä, milloin seuraava
koulutusryhmä käynnistyy!
iatrinen valmentaja -koulutus
sa
Seuraavat askeleet
Olemme jälleen saaneet valtionavustusta, joka mahdollistaa edelleen
opettajien kouluttamisen. Lukuvuoden 2014 - 2015 aikana koulutamme
vähintään yhden ryhmän verran uusia
opettajia valmentajiksi, mutta mahdollisesti enemmänkin.
Saimaan ammattikorkeakoulu tekee parhaillaan arviointia siitä, millaisena opettajat, vanhemmat, oppilaat sekä rehtori ovat kokeneet koulutuksen sekä valmennuksen. Arviointi
on valmis syksyllä 2014.
Tavoitteemme on, että pystyisimme varhain aloitetulla, moni ammatillisesti toteutetulla valmennuksella
parantamaan lasten ja nuorten toimintaedellytyksiä lähikouluissa ja päiväkodeissa ja toisaalta myös muokkaamaan lähikoulujen ja päiväkotien
oppimisympäristöjä kyseisiä lapsia
tukeviksi. Näin voisimme vahvistaa
lähikouluperiaatteen toteutumista.
Valmennusta tehdään toki olemassa
olevilla erityisluokillakin ja toivomme, että valmennus voi parantaa laadullisesti myös erityisluokkaopetusta.
terveyspiiri, joka tuottaa kyseiset palvelut muun muassa Lappeenrannan
kaupungille. Muutoksen takia luomme joka tapauksessa uudet yhteistyömallit opetuspalveluiden ja muiden
lasten ja nuorten palveluiden välille
ja siihen kokonaisuuteen lasten ja
nuorten neuropsykiatrinen valmennus moni ammatillisesti toteutettuna
sopisi mielestäni erittäin hyvin.
Tavoitteenamme on selvittää,
voisiko oppilas- ja terveydenhuoltosekä perhetyön henkilöstö tulla jollain tavalla mukaan toimintamalliin.
Tähän olisi Lappeenrannassa hyvät
edellytykset, koska maakuntaan on
perustettu Etelä-Karjalan sosiaali- ja
Teksti Mari Routti
perusopetusjohtaja
Lappeenrannan kaupunki
13
1/ 2 0 14
Telmivä mieli
Sanotaan, että ”hulluus” ja nerous kulkevat käsikädessä. Tämä väittämä ei ole tuulesta temmattu,
sillä molempiin ominaisuuksiin liittyy yhteinen piirre, kyky yhdistellä luovasti erilaisia asioita
toisiinsa.
P
sykiatriassa on jo pitkään tiedetty, että luovilla ihmisillä
kuten tiedemiehillä, kirjailijoilla ja taiteilijoilla esiintyy muuta
väestöä enemmän kaksisuuntaista
mielialahäiriötä. Tämä häiriö liittyy
otsalohkoon sijoittuvien hillitsevien
toimintojen vajeeseen tai niiden vähäisyyteen. Tällaisissa tilanteissa ihmisen estot saattavat olla pienempiä
ja hän rikkoo mielellään rajojaan piittaamatta siitä mitä muut ajattelevat.
Myös ajatusten lento tai assosiaatio
on keskimääräistä höllempää. Tällainen ihminen ei välttämättä pysty
keskittymään käytännön asioihin,
mutta saattaa olla taiteellisesti tai kirjallisesti hyvin lahjakas ja tuottelias.
Ominaisuuden pohja on biologinen,
mutta sen ilmenemismuodon määräävät vallitseva kulttuuri ja omat
elämänkokemukset.
1/ 2 0 14
Kaksisuuntainen mielialahäiriö voi
virittää luovuutta ja lisätä
kykyä yhdistellä mielivaltaisesti asioita, jotka eivät
näyttäisi liittyvän millään tavalla toisiinsa.
Sairaus
näyttäytyy
ajattelua
ja
tunnetoimintoja hillitsevän
kyvyn heikkoutena, mihin
liittyy estojen
vähäisyyttä ja
Jyrki Korkeila avoimuutta uusille kokemuksille. Hyvin avoin mieli voi altistaa
sille, että ihmisen on vaikeaa säädellä
kaikkia mielessä viliseviä yllykkeitä.
Mieli on niin täynnä asioita, että sen
sisäiset jarrut ovat heikosti käytettävissä. Tilanne on kuin kaksiteräinen
miekka.
- Sairaus voi avata mahdollisuuksia luovuuteen, mutta toisaalta siihen
liittyy sairauden todellisuus, psykiatrian professori Jyrki Korkeila kertoo.
Sinuhe otti voimille
Mielen telmiessä vapaasti näillä
ihmisillä on suurempi kyky yhdistellä
ja assosioida asioita. Kaksisuuntaista mielialahäiriötä potevat saattavat
usein olla kielellisiä akrobaatteja,
lahjakkaita innovaattoreita, joilla on
hauskoja juttuja kerrottavanaan. Sairaus on tyypillistä esimerkiksi kirjailijoille tai musiikillisesti lahjakkaille.
14
- Esimerkiksi Mika Waltari oli taipuvainen maanisdepressiivisyyteen.
Waltari kirjoitti merkittävimmän
teoksensa, Sinuhen, kolmessa kuukaudessa, mutta kertoi myöhemmin
avoimesti olleensa hyvin väsynyt ja
masentunut sen jälkeen. Waltarihan
vietti joitakin hoitojaksojakin psykiatrisessa sairaalassa. Myös Lauri
Viita on kärsinyt tästä tuskaa ja toimintakyvyttömyyttä aiheuttaneesta
sairaudesta. Omaisille psykoottinen
sairaus on koettelemus heidän joutuessaan aistimaan läheisensä tuskaa,
itsetuhoisuutta ja holtitonta käyttäytymistä sekä kokemaan pelkoa siitä,
tekeekö hän itselleen jotakin pahaa.
- Maniajakson aikana, mielialan
ollessa kohonnut, maanis-depressiivinen ihminen saattaa holtittomalla
käyttäytymisellään ja päihteiden käytöllään tärvätä ihmissuhteensa. Tuota
tunnetilaa kuvaa hyvin sanonta ”kun
velat muuttuvat saataviksi”, Korkeila
kuvailee.
Myös säveltäjien keskuudessa
maanis-depressiivisyys on tunnettua.
Esimerkiksi Jean Sibelius ja Pjotor
Tsaikovski olivat taipuvaisia masennukseen. Niistä selvitessään he löysivät uudestaan luovuuden pohjan, mikä välittyi kuulijoille sulosointuina.
– Tietty sävy musiikissa voi kuvastaa
iloa siitä, miltä toipuminen depressiojaksosta tuntuu tai päinvastoin joskus musiikin tekemiseen liittyvä
tunnetila voi stimuloida sairautta,
Korkeila kertoo.
Avoimin mielin
Maanis-depressiivisyyden lisäksi
on olemassa myös erästä otsalohkoon
iskevää muistisairautta, joka vaikuttaa hillitsevien toimintojen häiriin-
tymiseen ja sitä kautta estojen pur- joka ei ole realisoitavissa rahaksi.
kaantumiseen. – Tiedän kertomuksen Tällaisessa kasvualustassa demokraeräästä tähän tautiin sairastuneesta tia voi hyvin ja talouselämänkin on
kuvataitelijasta, jonka estot sairauden mahdollista kehittyä. Kyse on pohpuhjetessa vapautuivat, jolloin hä- jimmiltaan siitä, että yhteiskunnasnestä tuli luova
kuvataiteilija,
”Eli piirteet, jotka joillakin ihmisillä
mutta sairaus
ovat sairautta, voivat jonkun toisen
vei hänetkin
sitten lopulta
kohdalla siivittää lievemmissä
mennessään.
muodoissa suorituksiin, joihin muut
Psykologieivät pysty.”
sessa kirjallisuudessa kuvataan myös ihmistyyppiä, jonka samme voidaan sallia ja arvostaa hypersoonallisuuteen liittyy alttiutta vinkin poikkeavia ihmisiä ja miettiä
estojen vähäisyyteen, mitä kutsutaan mitä annettavaa hänellä olisi meille
avoimuudeksi uusille kokemuksille. muille ihmisille. HyvinvointiyhteisJos mieli on hyvin avoin, ihmisen kunta on siinä mielessä aina materion vaikeaa säädellä kaikkia yllyk- an ulkopuolella ja kaikkien kukkien
keitään, sillä mieli on tuolloin niin kuuleminen edellytys materian teketäynnä kaikenlaisia asioita, että ns. miselle, Korkeila painottaa.
sisäiset jarrut ovat heikosti käytetKaksisuuntaiseen mielialahäiriöön
tävissä. Tällainen voi avata mahdollisuuksia toisaalta luovuuteen, mutta liittyy ylitsevuotava itseluottamus
toisaalta siihen voi liittyä sairauden sekä kyky innostaa toisia ihmisiä,
todellisuus.
ja viedä heitä ennakkoluulottomasti
eteenpäin. Maanistyyppisen johtaSelfridge pystyyn
jan hulluista ideoista pääsevät parMiten hulluihin ja neroihin pitäisi haimmillaan kaikki osallisiksi. Tästä
suhtautua? Onko mahdollista antaa hyvänä esimerkkinä on Lontoossa
kaikkien kukkien kukkia?
sijaitsevan kuuluisan Selfridge-ta- Minusta kaikkien kukkien pitäisi varatalon aikoinaan ideoinut Harry
antaa kukkia, mutta rikkaruohot eivät Selfridge, joka jo ennen rakentamismahdu joukkoon. Tämä tarkoittaa ta julisti muille, että ”tästä tulee sitsellaista käyttäytymistä, toimintaa ja ten hienoin tavaratalo, joka missään
juttuja, jotka rajoittavat toisten ih- on koskaan ollut”, vaikka hänellä ei
misten oikeutta toimia kuten he itse ollut minkäänlaista käsitystä siitä,
haluavat. Eli oman
hulluutensa kanssa
”Kysymys on hallussa olevasta
pitää jokaisella olla
maniasta, hullunrohkeudesta
oikeus elää omalla
tavallaan. Tässä tulpositiivisessa mielessä.”
laan siihen kuinka
yhteiskuntamme ja
yhteisömme arvostaa asioita, jotka ei- saadaanko hankkeesta edes voittoa.
vät välittömästi käänny rahaksi. On- Toisaalta tavarataloa ei olisi syntynyt,
gelmana nykyajassamme on se, että jos hän ei olisi ollut tiettyyn rajaan
olemme voimakkaasti orientoituneet saakka realiteeteista piittaamaton.
työpaikkojen säilymiseen. Kuiten- Eli piirteet, jotka joillakin ihmisillä
kin inhimillinen kulttuuri on perusta, ovat sairautta, voivat jonkun toisen
josta kaikki ponnistaa ja se edellyttää kohdalla siivittää lievemmissä muosellaista kulttuuriperimän sisältöä, doissa suorituksiin, joihin muut eivät
15
pysty. Niissä tarvitaan draivia, energiaa ja uskoa siihen, että hankkeesta
tulee jotakin, vaikka se alussa näyttäisi epärealistiselta. - Tällainen ajattelu
on sävyltään manian kaltaista ja sama
piirre on havaittavissa myös joissain
muissakin menestystuotteita keksivissä ihmisissä ja yritysjohtajissa.
Puupaatilla maailman
ääriin
Huimapäisyyttä edustivat myös
tutkimusmatkailijat, jotka satoja
vuosia sitten lähtivät purjehtimaan
pienellä puupaatilla jonnekin, mistä
heillä ei ollut mitään tietoa. Hirveän
epärealistinen ajatus lähteä ylittämään Atlanttia vähäisin ruokavaroin,
etenkin kun laivan upottava myrsky
voi nousta milloin tahansa, eikä yhtään tiedetä minne ollaan menossa.
Mutta silti he vain ovat lähteneet,
mikä tarkoittaa sitä, että näillä ihmisillä on täytynyt olla jonkinlainen
valloittamisen ja uuden raivaamisen
palo sisällään. Tällaisessa tilanteessa
mennään tavallisen rajan yli, luodaan uusia sääntöjä ja ehtoja. Tuolloin ihmisellä täytyy olla aika paljon
kanttia, joka liittyy luovuuteen sekä
kykyyn ottaa valtavia riskejä. Samalla hänen täytyy olla jollakin tavalla
epärealistinen ja ajatella, että ”vaikka nyt on näin, niin kyllä tästä vielä
jotakin tulee”. Kysymys on hallussa
olevasta maniasta, hullunrohkeudesta positiivisessa mielessä. Olettaisin
tällä piirteellä olevan jotakin tekemistä perimän kanssa, joka kasaantuessaan joillakin ihmisillä tuottaa
riskin sairastua, mutta tarjoaa samalla
kasvualustan luovuudelle. Ilman näitä ihmisiä meiltä muilta olisi jäänyt
monta iloa näkemättä ja hyödyllistä
tekemättä. Maailmassa olisi vähemmän huippukirjallisuutta, Jyrki Korkeila tiivistää.
Teksti Leena Toiviainen
Kuva Studio Rajala
1/ 2 0 14
Erityinen nuori rippikouluun
Rippikoulu kuuluu olennaisena osana suomalaiseen nuorisokulttuuriin. Se on aina ollut aikuisuuteen siirtymisen virstanpylväs. Konfirmaatio antaa oikeuden esimerkiksi käydä itsenäisesti
ehtoollisella, toimia kummina ja asettua ehdolle kirkollisissa vaaleissa. Rippikouluun tullaan
yleensä sinä vuonna, kun täytetään 15 vuotta, mutta rippikoulu on mahdollista käydä myöhemminkin. Rippikoulun käyneelle nuorelle on vanhastaan annettu enemmän vapautta ja vastuuta
omasta elämästään myös muilla elämän osa-alueilla – onhan hän jo rippikoulun käynyt. Rippikoulu onkin luonnollinen itsenäistymisen harjoittelumuoto erityistä tukea tarvitseville nuorille.
Kuva Ulla Varis
Rippikoulumuotoja on useita: yleisin on leiririppikoulu, lisäksi mm.
päivärippikoulu, yksityisrippikoulu ja erityisrippikoulu. Onkin hyvä
1/ 2 0 14
Kuva Ulla Varis
S
eurakunnissa on erilaisia tapoja huomioida erityisiä nuoria
rippikoulussa. Kirkkohallituksen vuonna 2001
tekemässä Elämä-uskorukous -rippikoulusuunnitelmassa otetaan kantaa
mm. dysfaattisten (nykyinen kielellinen erityisvaikeus) nuorten rippikouluun ja suositellaan
ryhmäkooksi alle kymmentä nuorta. Tämä on
ohjenuorana pienryhmärippikouluissa. Myös kirkon vammaispoliittisessa
ohjelmassa todetaan, että
kaikilla on oikeus saada
opetusta ymmärrettävästi.
Näiden linjausten mukaan
kirkko kehittää rippikoulutoimintaansa kaikille sopivaksi.
selvittää oman paikkakunnan vaihtoehdot hyvissä ajoin, että nuoren
rippikoulukokemuksesta tulee mahdollisimman hyvä. Kuopion seudulla
käytäntönä on tehdä kotikäynti jokaisen pienryhmärippikouluun ilmoittautuneen nuoren luona. Kotikäyntejä tehdään jonkin
verran myös niin
sanotuille tavallisille leireille osallistuvien nuorten
luona. Tällöin selvitetään tarvittavat
tukitoimet ja voidaan vielä yhdessä
miettiä parasta rippikouluratkaisua.
Kotikäynti toimii
hyvänä porttina
rippikouluun, jos
16
nuori vaikka jännittää kovasti uusia
tilanteita, niin on helpompi tavata rippikoulun opettaja ensimmäistä kertaa
omassa kodissa.
Ainakin Siilinjärven seurakunnassa on kokeiltu pienryhmärippikoulussa leiri- ja päiväkoulun yhdistämistä.
Siellä on kaksi viikonlopun mittaista
leirijaksoa ja lisäksi opetuspäiviä kevään aikana. Nämä lyhyet leirijaksot
on todettu hyviksi monen nuoren
kohdalla. He eivät olisi uskaltaneet
lähteä pitkälle leirille, mutta saavat
lyhyen leirin aikana turvallisen kokemuksen kotoa poissa olemisesta.
Myös vanhemmille saattaa joskus
olla suuri kynnys laitaa oma nuori
pitkälle leirille. Tämän muotoisena
rippikoulu toimii oivallisesti askeleena itsenäistymiseen.
jestävät omaa, kohdennettua toimintaa erityislapsille ja -nuorille. Näillä
tukitoimilla pyritään kaikkien lasten
ja nuorten mahdollisuuteen osallistua
oman seurakunnan toimintaan.
Kuva Ulla Varis
Yhteistyö
Jos nuori päättää mennä tavalliseen leiririppikouluun, tarvittaessa
on mahdollista osoittaa hänelle oma
isonen. Isoset ovat vuoden tai kaksi
vanhempia vertaisohjaajia. Tämä ja
muut avustajamahdollisuudet kannattaa selvittää omasta seurakunnasta.
Lastenleirit ja
varhaisnuorisotyö
Henkilökohtaisille isosille järjestetään erityisisoskoulutusta. Koulutuksessa käydään läpi muun muassa
kehitysvammaisen nuoren erityispiirteet, neuropsykiatriset oireet nuorilla
ja syömishäiriöihin sekä mielialaan
liittyviä asioita. Isonen ei korvaa
avustajaa vaan toimii lapsen omana vertaisohjaajana. Oma isonen on
mahdollista saada tueksi myös kerhoon. Lisäksi useat seurakunnat jär-
Vertaisillat toimivat hyvänä siltana
seurakunnan muuhun lapsi- ja nuorisotoimintaan, kuten retkille, leireille
ja kerhoihin. Lapsen tai nuoren on
huomattavasti helpompi osallistua
heille kohdennettuun erilaiseen toimintaan, kun työntekijä on ennestään
tuttu. Myös vanhemmat uskaltavat
helpommin lähettää erityistä tukea
tarvitsevan lapsen tutuksi tulleen
työntekijän leireille. Paikallisen yhdistyksen kanssa järjestetään myös
koko perheille suunnattuja retkipäiviä ja leirejä.
Seurakuntien erityisnuorisotyön
tarkoituksena ei ole kuntouttaa, eikä
se ole diagnoosilähtöistä. Tavoitteena on aidosti kohdata kaikki lapset ja
nuoret sekä antaa kaikille mahdollisuus osallistua. Osallistuminen tuo
tunteen arvokkuudesta, lisää itsetuntemusta sekä tuottaa onnistumisenkokemuksia ja iloa.
Kuva Jarkko Voutilainen
Seurakunnat järjestävät paljon kerhoja ja leirejä eri-ikäisille lapsille ja
nuorille. Toiminta on usein maksutonta tai edullista, joten se on kaikkien saavutettavissa. Esteettömyyttä
on Kuopiossa lisätty henkilökohtaisen isosen avulla. Lapsi tai nuori
saa leireille oman isosen pyytämällä
sitä leirille hakuvaiheessa. Henkilökohtaiselle isoselle ei tarvitse mitään
perusteluja, riittää että pyytää sitä.
Tämä madaltaa kynnystä osallistua.
Yhteistyö yhdistysten kanssa on
merkittävässä roolissa seurakunnan
lapsi- ja nuorisotyössä kohdattaessa erityistä tukea tarvitsevia lapsia,
nuoria ja heidän perheitään. Säännöllinen toiminta esimerkiksi paikallisen ADHD-yhdistyksen kanssa
antaa oivallisen mahdollisuuden seurakunnan työntekijälle sekä tutustua
itse perheisiin ja tehdä itsensä tutuksi
perheille. Säännöllinen toiminta voi
olla esimerkiksi vertaisillat, joissa
vanhemmat saavat keskustella keskenään arjen haasteista ja onnistumisista. Seurakunnan lapsi- tai nuorisotyönohjaaja vastaa sillä aikaa lasten
hoidosta järjestäen ikätasoon sopivaa
ohjelmaa.
Teksti Paula Paavilainen
erityisnuorisotyönohjaaja,
Kuopion ev.lut. seurakunnat
neuropsykiatrinen valmentaja
17
1/ 2 0 14
Minä ja adhd
Adhd voi monesti olla lähipiirille melkoinen haaste, ja vaatia paljon ymmärrystä. Helposti kuitenkin unohtuu se, että tilanne on vielä haastavampi oireiselle itselleen. Diagnoosin saaminen ei
välttämättä ole kaiken korjaava ja autuaaksi tekevä hetki, vaan siitä voi alkaa pitkällinen prosessi
tilanteen hyväksymiseksi. Tässä pieni kurkistus 15-vuotiaan tytön ajatusmaailmaan ja elämään,
jota adhd värittää.
I
hmiset ajattelee usein, että vain
pojilla voi olla adhd. Että kun pojat rikkoo paikkoja, vandalisoi tai
tappelee, on helppo sanoo, että sillä
on adhd. Sitten ihmiset ymmärtää ja
ajattelee, että eihän se tuon pojan vika
ole.
Mutta
Kun tytöt rikkoo paikkoja, saa
raivareita tai käyttäytyy huonosti, se
on heti huonokäytöksinen, ei mitään
kuria ja huono kasvatus. Juuri näin
aikuiset ja muut nuoret ajattelee ensin musta. Oon 15-vuotias ja saanu
kamppailla tän hiton sairauden kanssa joka päivä, joka minuutti.
1/ 2 0 14
Arki
Jokapäiväiset askareet on ylitsepääsemättömän hankalia. Pitäs nousta aamulla kelloon ja se on unohtunut laittaa päälle. Pyykit pitäs laittaa
pyykkikoriin, joo laitan kohta myöhemmin, ja ne on siellä laittamatta
vielä kahden viikon päästä. Mikään
ei pysy hallinnassa.
Normi
Sitä haluais elää norminuoren elämää, mutta kuitenkin tietää, ettei se
onnistu. Eniten pelottaa tulevaisuus,
miten pärjää. Laskut, asunto, koulu,
ruoka, siin on tosi iso vastuu, mut se
on eessä. Ollaan haettu mulle adhdcoachia, joka auttais näissä jutuissa
18
ja kertois kuinka tulis toimia. Eihän
sekään jumala ole, mutta mun ainoo
toivo, koska ite en pysty.
Haaveet
Haaveilen omasta perheestä. Mies,
lapsi, koti, koira… ihanaa, eikö? Saa
nähä. Tiiän, et osaan joitain asioita.
Osaan maalata, laulaa, kirjottaa runoja. Nää on kai näit yleisimpii, missä
adhd:tä sairastavat on hyviä.
Sosiaaliset suhteet
Mulla on ystäviä, jotka on tosi
rakkaita. Oon niin kiitollinen, et ne
jaksaa mua päivästä toiseen. Mua ja
mun adhd:tä. Saatan suuttua jostain
tosi nopeesti ja sit oon minuutin pääs-
tä jo normaali. Et on siinä haastetta
pärjätä mun kanssa.
Pakkomielle
Kirja on mun intohimon kohde.
Rakastan fantasiaa ja kauhukirjoja,
enkä pärjäis ilman niitä. Siin on vaan
se ongelma, et ne ei sovi täysin yhteen mun mielikuvituksen kanssa.
Äiti… perhe
Kaikkein rakkain ihminen on äiti. Se on se, joka on jaksanu kaikki
mun oikut, haukkumiset ja raivarit
kunnialla. Se on ainoo, joka oikeesti ymmärtää, vaik en suostukaan sitä
suosiolla myöntämään sille. Mä rakastan perhettäni, vaikka en sitä usein
sanokaan. Päinvastoin julistan koko
ajan, et kuinka vihaan äiskää, iskää
ja koko maailmaa. Mut en koskaan
tarkota mitään niistä pahoista jutuista, mitä sanon.
Muut sairaudet
Ei sekään vielä mitään, jos ois
pelkkä adhd, mutku siin on vielä se
ihana diabetes rinnalla. Sitä haluu
hoitaa, mut eihän se haluaminen mitään auta, kun sitä pitäis hoitaa. Insuliinit unohtuu ja sokerin merkkaaminen sekä niiden ottaminen jää. Syön
mitä sattuu, karkkii, pipruu, kaikkee
mahollista, mitä ei sais syödä.
Uhma
Sitä, mitä ei saa syödä, on yhtä
kuin totta kai saa. Jos porukat keksii omasta mielestään fiksun keinon,
ei se mua pysäytä. Lukkoja myöten.
Mitä jyrkempi ei, sitä selvempi kyllä. Jos tulee mielihalu ottaa karkkia,
vaikka tiiän, että oon diabeetikko,
niin kävelen kylmän viileesti karkkipussille. Ja myöhemmin sit mietin,
että miks ne sokerit on korkeet.
Katumus
Sitä se adhd teettää, tekee ennen
kuin miettii onko se fiksuu vai ei. Sitten myöhemmin, kun sokerit on päin
p:tä ja ne pitäis tasata, eikä voi mennä
mihinkään, niin se on sama, kun vanhemmat ei päästäs mua minnekään ja
oon vankina omassa kodissa. Sitten,
kun seuraavan kerran pääsen jonnekin, niin koko perhe on jo haukuttu
pystyyn. Ei sitä ajattele, et se haittais
mitään, jos sen perusteella katotaan
kieroon, mitä on erittäin tuohtuneessa
mielentilassa sanonu.
Paha mieli
Ei oo kivaa olla 15-vuotias nuori,
jonka pitäs voida hengailla kavereitten kanssa kylällä. Mut oma vikahan
se on, ku ei saa aikaseksi mitään.
Mulla on aivan ihana perhe, joka rakastaa mua ja välittää, mut adhd pilaa
meidän välit. Mun pitää tehä asialle
jotain. On tärkee kertoo ihmisille, et
tyttökin voi olla adhd, ja se ei tee ihmisestä sen huonompaa, pahempaa
tai oudompaa.
Lopuksi
On muitakin tyttöjä, kun minä, jotka ei uskalla tai haluu kertoo, et niil
on adhd. Toivon, et voin vähän rohkasta kaikkia adhd-tyttöjä kertomaan
19
ystäville ja ihmisille, joitten kaa on
tekemisissä. Et nää ihmiset pystyis
paremmin ymmärtään sitä, jos tekee
jotain sopimatonta, tyhmää tai muitten mielestä outoa. Mun pitää aukasta
ja kirjottaa koko mun elämä paperille,
et ymmärrän ja hyväksyn, et mul on
tää. Kolmetoista vuotta on kestäny
ennen, kun hyväksyin tän. Ja avannu
silmät, et en oo samanlainen. Mun
pään sisällä soittaa orkesteri 15 tuntii
vuorokaudessa ja ajatuksia on vähintään 10 000. Niis on kestämistä. Ja
joku muu kehtaa valittaa päänsärkyy.
Jos jollekin muulle laittais adhd:tä
sairastavan ajatukset päähän, niin se
tulis hulluks tai pää hajoais.
Tekstin koosti
Jari Hämäläinen
tiedottaja
ADHD-liitto ry
1/ 2 0 14
Tarjolla monta tapaa hoitaa
Kela-asiat
Kun on asiaa Kelaan, ei ole pakko lähteä toimistoon. Asian voi hoitaa voi myös puhelimessa, verkossa tai ajanvarauksella. Erityistä tukea tarvitseville Kela tarjoaa yksilöllistä neuvontaa.
K
äynti toimistossa on monille
tutuin tapa hoitaa Kela-asioita.
Eri puolilla maata on 186 toimistoa, joissa voi piipahtaa entiseen
tapaan. Silti toimisto ei välttämättä ole helpoin ja nopein tapa hoitaa
Kela-asioitaan.
– Toimistoon voi olla pitkä matka
tai siellä voi olla ruuhkaa tai aukioloajat eivät sovi työssä käyvälle. Siksi
olemme laajentaneet palveluvalikoimaa, jotta asiakas voi valita omaan
tilanteeseensa sopivimman tavan
asioida, kertoo suunnittelupäällikkö
Soili Orre Kelasta.
tietoa etuuksista ja niiden hakemisesta. Laskureilla voi arvioida, onko
itsellä oikeus johonkin tukeen. Myös
hakemuksen ja sen liitteet voi lähettää verkossa.
Jätä Kelaan soittopyyntö
Ketään ei kuitenkaan pakoteta
verkkoon, vaan rinnalla kehitetään
myös muita palvelutapoja. Jos liikkuminen on hankalaa ja toimistoon
on pitkä matka, asioinnin voi hoitaa
vaikka kotoa soittamalla Kelan palvelunumeroon.
Tottuneelle verkkopalveluiden
käyttäjälle kela.fi-sivuilla on paljon
– Puhelinpalvelussa saa saman palvelun kuin toimistossakin, ja virkailija näkee tietokoneelta samat tiedot.
Puhelinpalvelu sopii erinomaisesti
1/ 2 0 14
20
myös työpäivän jälkeen asioitaan
hoitavalle, sillä palvelussa neuvotaan
iltakuuteen saakka, Orre toteaa.
Palvelunumeroista asiakas tavoittaa kyseiseen tukeen perehtyneen
neuvojan. Esimerkiksi sairauspäivärahaa, kuntoutusrahaa, 16 vuotta
täyttäneen vammaistukea, eläkettä
saavan hoitotukea ja asumistukia voi
jopa hakea suullisesti.
Kelaan voi myös jättää soittopyynnön. Silloin ei tarvitse jonottaa puhelimessa, vaan asiakasneuvoja soittaa
takaisin mahdollisimman pian.
Jonotuksen voi välttää myös varaamalla etukäteen ajan toimistoon tai
puhelinpalveluun. Ajanvaraus kannattaa, jos hoidettavana on monimutkainen
tilanne tai useita asioita kerralla. Silloin asiakasneuvoja voi valmiiksi perehtyä tilanteeseen. Ajanvarauksen
voi tehdä puhelimessa tai
verkossa osoitteessa www.
kela.fi/ajanvaraus.
Yksilöllistä tukea
Työhön paluu pitkän
sairausloman jälkeen voi
mietityttää. Sen tueksi Kela tarjoaa yksilöllistä työkykyneuvontaa.
Asioi helposti www.kela.fi/asiointi
Ajanvaraus netissä www.kela.fi/ajanvaraus
Palvelunumerot arkisin klo 8–18
Asevelvollisen tuet 020 692 200
Asumisen tuet 020 692 201
Eläkeasiat 020 692 202
Kela-kortti ja EU-sairaanhoitokortti
020 692 203
Kuntoutus 020 692 205
Lapsiperheiden tuet 020 692 206
Maasta- ja maahanmuutto 020 634 0200
Omaisen kuoltua 020 692 208
Opiskelijan tuet 020 692 209
Sairastaminen 020 692 204
Työttömyysajan tuet 020 692 210
Vammaistuet 020 692 211
– Neuvonta on suunnattu
sairauspäivärahaa saaville
asiakkaille. Sillä on tarkoitus nopeuttaa töihin paluuta
tai auttaa henkilöä turvaamaan toimentulonsa työkyvyttömyyden pitkittyessä, Orre kertoo.
Koulutettu työkykyneuvoja ottaa
yhteyttä asiakkaaseen, jolla on toistuvia tai pitkiä sairauspoissaoloja.
Hän haastattelee asiakkaan ja tekee
tämän kanssa suunnitelman työhön
paluun tukemiseksi. Neuvoja esimerkiksi kertoo osasairauspäivärahasta ja
ohjaa sopivaan kuntoutukseen. Hän
myös seuraa toimenpiteiden etenemistä ja ehdottaa jatkotoimia. Työkykyneuvontaan otetaan usein mukaan
työterveyshuolto.
Neuvoja auttaa
tukiviidakossa
Yksilöllistä neuvontaa voi saada muulloinkin, jos elämäntilanne
on vaikea. Eri puolille maata Kelan
toimistoihin on koulutettu asiakas-
21
neuvojia, jotka ottavat kokonaisvaltaisesti vastuun
asiakkaan ohjaamisesta ja
varmistavat, että tämä saa
tarvitsemansa tuet ja palvelut oikeaan aikaan. Lisätietoja on osoitteessa www.
kela.fi/erityispalvelut.
Asiakasneuvoja
voi
haastatella asiakkaan joko
toimistossa tai puhelimessa. Sen jälkeen laaditaan
yhdessä palvelusuunnitelma. Myöhemmin asiakas
voi soittaa suoraan omalle
neuvojalleen. Hän myös
huolehtii yhteydenpidosta
asiakkaan, Kelan ja esimerkiksi terveydenhuollon
välillä.
– Kela-neuvojan asiakkaat tulevat usein hoitavan tahon, kuten erityisneuvolan ja keskussairaalan
sosiaalityöntekijöiden ja kuntoutusohjaajien lähettäminä. Palveluun voi
hakeutua myös itse esimerkiksi ajanvarauksen kautta, toteaa Soili Orre.
Lue lisää Kelan palveluista:
www.kela.fi/palvelut
Kuvat Kela
1/ 2 0 14
Mitä
taideterapia
on?
Mitä taideterapia on?
Taideterapiassa tutkitaan omaa tapaa jäsentää maailmaa taidetyöskentelyn avulla. Jokaisella on
oikeus työskennellä, aistia ja tutkia asioita omalla tavallaan.
eikä määritellä ulkopuolelta. Taiteen
äärellä voimme havannoida ja jakaa
sekä yhteisiä teemoja ja kokemuksia
että henkilökohtaisia oivalluksia ja
elämyksiä.
Taideterapia ja adhd
Taideterapia voi osaltaan auttaa
parantamaan keskittymiskykyä ja
tarkkaavuuden suuntaamista, kohottaa itsetuntoa ja auttaa käsittelemään
impulsiivisuutta. Sosiaalisten taitojen
ryhmä voi auttaa ymmärtämään erilaisia oireita sekä opettaa strategioita
niiden helpottamiseksi. Taideterapialla voi olla tärkeä rooli helpottamaan
eristäytymisen tunteita. Se auttaa
myös hämmennyksen yli diagnoosin
saatua selkeyttämällä kysymyksiä
identiteetistä tukemalla itsetuntemuksen kehittymisessä.
Jatkuvana prosessina taideterapia
on käyttökelpoinen työkalu saattamaan näkyväksi edistyminen ja oppiminen, ja jota voi seurata itsenäisesti terapeutin avulla tai ryhmässä.
Taideterapiaan tullessa ei tarvitse
osata maalata tai piirtää – ainoastaan
kiinnostus kuvalliseen ilmaisuun riit-
P
ersoonallisuus, temperamentti ja tapa olla suhteessa toisiin
ovat merkittäviä ja kiinnostavia
elementtejä, jotka visuaalisen työskentelyn avulla voi tulla näkyväksi.
Erilaiset materiaalit herättävät erilaisia reaktioita, samoin ilmaisuun vaikuttavat sen hetkiset tunteet, taidot ja
koko konteksti, missä työskennellään.
Innostus, rohkeus ja leikillisyys tekevät mahdolliseksi kokeilla ja hyväksyä omat kipupisteet ja rajoitukset,
mutta antaa myös mahdollisuuden
löytää voimavaroja ja merkityksiä,
joita muuten ei tule ajatelleeksikaan.
1/ 2 0 14
22
Ryhmässä kunnioitetaan sekä omia
että toisten töitä. Hyväksyvä läsnäolo on tärkeää – se, että koetaan ja
ihmetellään teoksia yhdessä. Myös
muiden kuvat voivat koskettaa ja
kuljettaa omaa prosessia eteenpäin.
Kuvia tutkitaan henkilökohtaisen
merkityksen kautta – niitä ei tulkita
suuksiensa yhtäläisyyksistä ja eroista,
motivaatioista ja ihmisen kasvusta,
joten hän alkoi opiskella kasvatustieteitä, erityispedagogiikkaa ja psykologiaa. Kohtalo vei muutamaksi
vuodeksi USA:han asumaan ja siellä
hän täydensi opintonsa psykologian
kanditutkinnoksi. Taidetta ja taiteen
tekemistä aina harrastaneena hänelle
vihdoin valkeni, että taideterapia on
oikeastaan ainoa oikea vaihtoehto uudelle uralle.
Palattuaan Suomeen Leila jatkoi
opintojaan. Ratkaisukeskeinen taideterapeutti -koulutus tähtää voimavarojen ja positiivisten keinojen
korostamisen kautta oman elämän
hallintaan ja tasapainoon. Kailamäki
valmistui myös neuropsykiatriseksi
valmentajaksi 2013. Nepsyvalmentaja on erikoistunut adhd, Tourette,
Asperger ja erilaisten oppimisvaikeuksista kärsivien henkilökohtaiseen
auttamiseen kotona, koulussa tai
missä tahansa kaivataan lisää keinoja
elämänhallinnan lisäämiseen.
Leila Kailamäki on viisikymppinen alanvaihtaja IT-alalta. Työskenneltyään 80-luvulta tietotekniikan läpimurron alusta yrityksissä 2000-luvun alkuvuosiin, hän päätti vaihtaa
kokonaan alaa ihmisläheisempään
suuntaa. Leila on aina ollut kiinnostunut ihmisistä, heidän persoonalli-
Taidelähtöinen ja integratiivisen
terapian lähestymistapa taideterapiaan on Aalto Pron ja Ihmissuhdetyö
ry:n uusi kolmevuotinen ryhmätaideterapiakoulutus, joka alkoi tammikuussa 2013. Koulutus täydentää näkökulmaa taideterapian moninaiseen
kenttään ja vahvistaa etenkin ryhmien ohjaamiseen tarkoitettuja menetelmiä. Leila Kailamäki on tämän
koulutuksen vaatimusten mukaisesti kokoamassa harjoitusryhmää
adhd-aikuisista, jotka pääsevät
kokemaan taideterapeuttisten menetelmien vaikuttavuutta. Ryhmä
alkaa huhtikuussa maanantaisin
ja sen kesto on kuusi kertaa. Ryhmään mahtuu kahdeksan osallistujaa. Lisätiedot ja illmoittautumiset [email protected],
puh. 045 805 7950.
Teksti ja kuvat maalauksista
Leila Kailamäki,
psykologian kandidaatti,
värikylpyohjaaja,
taideterapiaopiskelija
23
1/ 2 0 14
tää. Suorittamisesta vapautuminen
rauhoittaa, rentouttaa ja auttaa keskittymään taidetyöskentelyyn. Koska
taidetöihin voi palata yhä uudestaan,
auttaa se hahmottamaan ja muistamaan omaa kehitystään ja oppimista.
Elämänlaadun paraneminen on konkreettinen tavoite.
Kirjoittajasta
menneiltä vuosilta
Historian siipien ha
Tänä vuonna vietetään ADHD-liitossa 25-vuotisjuhlavuotta. Juhlavuotta juhlitaan lähinnä erilaisten koulutustilaisuuksien muodossa, joista suurin osa painottuu Adhd-viikolle lokakuussa (viikko
41). Paljon on ehtinyt vuosien saatossa tapahtua, ja runsaasti uutta tietoa adhd:stä löytyä. Katsauksena historiaan julkaisemme nyt kaksi artikkelia menneiltä vuosilta. On hauska huomata, että
vaikka tietoa on tullut runsaasti lisää, niin jotkin perusasiat ovat pysyneet melkeinpä samoina.
Tällä ja seuraavalla aukeamalla voitte muistella mitä MBD:stä ja adhd:stä pohdittiin vuosina 1998
ja 1999. Nautinnollista matkaa historiaan.
Historian havinaa – artikkeli MBD-lehdestä vuodelta 1999
Vuosituhat vaihtuu - Yhäkö MBD?
Nimikkeiden muuttaminen voi olla perusteltua uuden tietämyksen valossa. Mutta vain nimiä
muuttamalla emme kykene poistamaan lastemme ongelmia. Emme myöskään voi pysäyttää
kehitystä tai muuttaa yhteiskuntaamme. Voimme kuitenkin nähdä oman ainutkertaisen tärkeytemme lastemme vanhempina ja oman elämämme sankareina. Ehkä uusi vuosituhat voisi silloin
tarkoittaa aineellisen hyvin- tai pahoinvoinnin sijaan syvempää ja rikkaampaa yhdessäelämistä
kaikista toiminnanhäiriöistämme ja erityisvaikeuksistamme, ja niiden nimityksistä, huolimatta.
L
evoton, poikkeavasti käyttäytyvä lapsi on jo allekirjoittaneen
elämän aikana saanut lukuisia
nimikkeitä, ja hänen ongelmaisen
olemuksensa syitä on haettu aina
neuroottisesta persoonallisuudesta
ympäristön saasteisiin ja ravinnon
lisäaineisiin asti.
Jo vuosisadan alkupuolella on
kuitenkin alettu nähdä ylivilkkauden
orgaaninen, neurologinen tausta ja aivovaurioajatus antoikin ”elohopea”lapsen oireistolle MBD (minimal
brain damage) -nimen, joka kuitenkin melko pian korvautui paremmin
oireyhtymän luonnetta kuvaavalla
toimintahäiriö-käsitteellä (minimal
brain dysfunction).
diagnoosin haltijan oireisto selvennyksenä eritellään. Toisaalta erilaiset
oirekokonaisuudet ovat houkutelleet
esiin vuorostaan uusia (tai vanhoja)
nimityksiä ja lyhenteitä: Asperger,
Tourette, ADD, ADHD, DAMP.
Erilainen lapsemme joutuu elämään yhteisössämme usein niukkojen voimavarojensa ja taitojensa varassa. Auttaisiko hänen vaikeutensa
oikealla lailla kuvaileva diagnosointi
parhaiten turvaamaan oikeat tukitoimet, ehkä lisäämään ymmärrystä ja
suvaitsevuuttakin?
Sittemmin MBD-nimike on saanut
osakseen vahvaakin kritiikkiä pääasiallisesti kielteiseksi koetun leimaavuutensa vuoksi. Tarve säilyttää yleisesti tunnettu lyhenne johti käytäntöön ”kattodiagnoosista”, jonka alle
Edesauttaako kielteisesti värittyneen diagnoosin kantaminen niputtautumista sivuraiteelle ajautuvien
joukkoon? Mikä merkitys on sillä,
että tuttu, tunnettu diagnoosinimike
auttaa vanhempia, opettajia, erityistyöntekijöitä, potilaita itseäänkin,
löytämään toisensa ja näin joukkojen
voimasta vahvistumaan ja vaikuttamaan?
1/ 2 0 14
24
Aivojen kuvantamismenetelmien
kehittymisen ja keskushermoston
välittäjäaineiden merkityksen ymmärtämisen myötä ylivilkkaus/tarkkaavaisuushäiriö on saanut selitysmalleja, joiden valossa ylimalkainen
MBD-nimike kuulostaan melkoisen
vanhahtavalta.
Lisääntyvä tietämys luo
pohjan
Viitteet ylivilkkaus/tarkkaavaisuushäiriö-oireyhtymien esiintymisestä suvuttain ja näin niiden mahdollisesta geneettisestä taustasta luovat
niinikään kiusallisia ajatusmalleja
”lievistä aivotoiminnanhäiriöistä”
kärsivistä suvuista!
Lisääntyvä tietämys toki luo pohjaa paitsi luopumiselle vanhoista
ajatustavoista myös uudelle toiveikkuudelle ja uusille mahdollisuuksille. Tiedot aivojen välittäjäaineiden
toiminnasta ja todennäköisestä toiminnanhäiriöstä ylivilkkausoireyhty-
menneiltä vuosilta
vinaa ADHD-liitossa
män taustalla avaavat uusia näkymiä
lääkehoidoille - vaikka suvuttainkin.
Toisaalta mahdollisen geneettisen
taustan tiedostaminen auttaa ennakoimaan ja tunnistamaan haavoittuvuuden riittävän varhain asianmukaisten
tukitoimien käynnistämiseksi.
Ylivilkkaushäiriön yleisyyden perusteella voisi ajatella meidän useimpien kantavan perintötekijöissämme
alttiutta niille pienille keskushermoston poikkeavuuksille, biokemiallisten toimintojen lipsahduksille,
jotka vaikeuttavat vuorovaikutusta ja
selviytymistä etenkin oman aikamme kiihkeässä elämänrytmissä. Vai
olisiko poikkeavan käyttäytymisen
hoitokeinojen ohella pysähdyttävä
miettimään, olisiko meillä keinoja
vaikuttaa arvojemme punnitsemiseen
uudelleen!
Olisiko mahdollista väljentää aikatauluja, tinkiä henkilökohtaisista
saavutuksista tai aineellisesta hyvästä
ja miettiä itsekukin, mitä todellinen
hyvinvointi juuri meille itsellemme
tarkoittaa.
Onko mahdollista koota perheet
uudelleen yhteen ja vanhempien palauttaa enemmän vastuuta lastenhoidosta ja kasvatuksesta itselleen yhteiskunnan instituutioiden tasapäistävän järjestelmän sijaan? Onko mahdollista löytää lapselle jälleen leikki:
pihaleikit ja hoivaleikit kehonhahmotuksen ja ruumiinkuvan rakentajiksi,
toisista välittämisen ja kosketuksen
oppimiseksi, yhdessäolon tärkeyden
oivaltamiseksi - tietokoneiden ja
videoiden antaman maailmankuvan
köyhyyden rikastuttamiseksi?
25
Nimikkeiden muuttaminen voi olla perusteltua uuden tietämyksen valossa, mutta vain nimiä muuttamalla
emme kykene poistamaan lastemme
ongelmia. Emme myöskään voi pysäyttää kehitystä tai muuttaa yhteiskuntaamme.
Voimme kuitenkin nähdä oman ainutkertaisen tärkeytemme lastemme
vanhempina ja oman elämämme sankareina. Ehkä uusi vuosituhat voisi
silloin tarkoittaa aineellisen hyvintai pahoinvoinnin sijaan syvempää ja
rikkaampaa yhdessäelämistä kaikista
toiminnanhäiriöistämme ja erityisvaikeuksistamme, ja niiden nimityksistä,
huolimatta.
Teksti Liisa Virkkunen
Artikkeli on julkaistu
MBD-lehdessä 1/1999
1/ 2 0 14
menneiltä vuosilta
Historian havinaa – artikkeli MBD-lehdestä vuodelta 1998
Oppimisessa ADHD-lapsi on riippuvainen
saamastaan konkreettisesta palautteesta
Miten auttaa tarkkaavaisuusongelmaista lasta oppimistilanteessa? Siinä on opettajalle purtavaa
kerrakseen, sillä ratkaisu ei hyödytä ainoastaan ”ongelmalasta”, vaan siitä on etua koko luokalle.
T
arkkaavaisuushäiriöitä (ADHD)
ilmenee yleisimmin 3–5 prosentilla luokassa. Oireet ovat
normaalisti jakaantuneet väestössä.
Häiriön olemassa olo on olennaisesti
myös määrittelykysymys. Tarkkaavaisuushäiriön keskeisimmät piirteet
ovat tarkkaamattomuus, impulsiivisuus ja hyperaktiivisuus.
massa selkeää syy-seuraussuhdetta.
Tarkkaavaisuushäiriöön
liittyy usein myös muita
ongelmia
Koulun aloittaminen luo
eniten paineita
Tarkkaavaisuushäiriöön liittyy
usein myös muita ongelmia. Oppimisvaikeuksia esiintyy 20–70 prosentilla lapsista. Yleisimpiä emotionaalisia ongelmia ovat ahdistuneisuus, masentuneisuus sekä huono
itsetunto. Käytöshäiriöitä ilmenee
20–60 prosentilla.
Murrosiässä impulssikontrolli
paranee. Hyperaktiivisuus vähenee,
mutta jatkuu silti yleensä huonompana ikätovereihin verrattuna. Tutkimusten mukaan noin 70–80 prosentilla ADHD-lapsista on sitä vielä
murrosiässäkin. Käytöshäiriöitä on
40 prosentilla ja luokkansa joutuu
kertaamaan noin kolmannes.
Impulsiivisen lapsen voi olla vaikea hallita käyttäytymistään tilanteen vaatimusten mukaan. Ikätason
huomioon ottaen hänellä voi olla
liiallinen motorinen tai verbaalinen
aktiivisuus. Hänen voi olla vaikeaa
noudattaa sääntöjä.
ADHD voi olla perinnöllistä
Nykytutkimuksen valossa geneettisten tekijöiden osuus tarkkaavaisuushäiriöihin on hyvin merkittävä.
Arviot perinnöllisyydestä ovat jopa
30–50 prosenttia. Taipumus on siten
perinnöllistä. Ei ole kuitenkaan ole-
Raskausajan ongelmat ja synnytyksen aikaiset vaikeudet ovat tavallisempia ADHD-lapsilla kuin muilla.
Näiden selitysarvo on kuitenkin vähäinen. Alle viidellä prosentilla näistä
lapsista on näyttöä aivojen rakenteellisesta vauriosta.
Koulun alkaminen on ADHDlapselle uusi sosiaalinen tilanne. Paineet ovat suuria asioissa, jotka ovat
ADHD-lapselle vaikeita. Sosiaalinen
suoriutuminen, toimiminen pitkäjänteisesti oppimistilanteissa, oppimisvaikeudet, sosiaalinen syrjäytyminen
sekä käytöshäiriöt ovat yleisiä.
Aikuisiässä ADHD:tä esiintyy 50–
65 prosentilla. Koulun on keskeyttänyt noin kolmannes. Yliopistollinen
koulutus on viidellä prosentilla. Poliisin rekisterissä on 18 prosenttia.
Ammatillinen sijoittuminen on
”Tarkkaavaisuushäiriöinen lapsi on usein
muita herkempi ympäristön tekijöille. Niinpä
luokkaympäristössä vaikuttaviin tekijöihin
kannattaa puuttua.”
1/ 2 0 14
26
keskimääräistä heikompaa. Murrosiästä selviytymisestä voidaan omalta
osaltaan ennustaa kuinka ADHDaikuinen pärjää.
Luokkaympäristöön voi
vaikuttaa
ADHD-lapsi ei osaa itse kykyjensä
mukaan jäsentää tehtäviä. Puheella ei
pystytä säätelemään lapsen motorisia
reaktioita. Lapsi on riippuvainen saamastaan konkreettisesta palautteesta.
Tarkkaavaisuushäiriöinen lapsi
on usein muita herkempi ympäristön
tekijöille. Niinpä luokkaympäristössä vaikuttaviin tekijöihin kannattaa
puuttua. Toiset ADHD-lapset tarvitsevat ärsykkeiden minimointia. Heidät voi esimerkiksi sijoittaa rauhallisimpaan paikkaan luokassa. Toiset
lapset kaipaavat taas muita enemmän
ärsykkeitä saavuttaakseen optimaalisen tason, jolloin ärsykkeitä olisi hyvä lisätä. Havainnot ovat kuitenkin
ristiriitaisia ja tutkimuksellisesti ongelmallista toteuttaa, kliininen neuropsykologi Vesa Närhi Niilo Mäki
Instituutista sanoo.
Suunnitelmallinen
työskentelytapa selkeyttää
oppimista
Kognitiivisessa lähestymistavassa
aikuinen, yleensä opettaja, toistaa samaa, tietoisesti ja kielellä ohjaten. Sisäisen puheen vahvistaminen toiminnanohjauksessa toteutetaan yleensä
yksilöllisesti tai pienessä ryhmässä.
Esimerkiksi koulutehtävissä voidaan
aloittaa siitä, mitä tehtävässä tehdään,
mikä on ongelma. Seuraavaksi oppilaan kanssa mietitään miten hän sen
tekisi ja laaditaan yhdessä toiminta-
menneiltä vuosilta
vien tekemiseen.
- On hyvä muistaa, että ei voi ottaa
palkkion kohteeksi asioita, joita lapsi
ei osaa. Lapsi voi myös yhdessä opettajan kanssa arvioida toimintaansa.
Ennen kaikkea kummankin sitoutuminen sääntöihin ja niiden noudattaminen on ehdottoman välttämätöntä.
On myös tärkeää, että luokalle selitetään tilanne. Oikein tehtynä tämä
voi olla hyvinkin tehokas tapa saada
tuloksia. Lisäksi tällä tavoin voi myös
tervehdyttää opettajan ja lapsen välistä kommunikaatiota, Närhi sanoo.
Etiikkaan liittyvät ongelmat
yleisiä
suunnitelma. Kolmanneksi lasta ohjataan tekemään tehtävä suunnitelman
mukaiseksi. Viimeiseksi tarkistetaan
vielä kerran, mitä täytyy tehdä.
taan konkreettinen palaute kirjallisen
sijasta. Hyödyllisintä on palautteen
antaminen mahdollisimman säännöllisesti ja välittömästi.
- Tämän lähestymistavan mukaisesti voi lapsen kanssa käydä läpi
myös arkielämän asioita. Lapset ohjaavat helposti myös toisiaan. Joillakin lapsilla tämä oppimistapa toimii,
toisilla taas ei. Onnistumiseen voivat
vaikuttaa mm. lapsen keskushermoston kypsyys sekä aikuisen vuorovaikutus, Vesa Närhi sanoo.
Kielellinen palaute on periaatteessa yhtä koeteltava keino ensimmäisenä vaihtoehtona. Usein vain
kehuminen, huomiotta jättäminen tai
toruminen saattaa menettää tehonsa.
Suositeltavaa on aloittaa positiivisilla
palkkioilla, joita voivat olla mm. satutuokiot tai vapaa-aika. Negatiiviset
palkkiot ovat ns. rangaistuksia, eli
etuisuuksien menettämistä. Närhen
mukaan molempia tarvitaan.
Välitön palaute ohjaa lasta
Muita keinoja ADHD-lapsen tilanteen helpottamiseksi on mm. käyttäytymisterapeuttiset (behavioraaliset)
lähestymistavat. Tässä suositaan välittömiä palautteita, jolloin lapselle
kehittyy helposti myös riippuvuus
ympäristön tarjoamista palkkioista.
ADHD-lapsi ei koe saatuja palkkioita
yhtä voimakkaina kuin muut lapset.
Satunnaisen palkitsemisen tilanteissa
ADHD-lapsi suoriutuu huonommin
verrattuna säännölliseen palkitsemisen tilanteisiin ja muihin lapsiin,
Närhi toteaa. ADHD-lasten käyttäytymiseen vaikuttaa enemmän välittömästi saatavilla olevat palkkiot kuin
aikaisemmin annetut säännöt.
Näiden taustatekijöiden valossa
palautteiden vahvistamiseksi anne-
Kolmantena voidaan ottaa käyttöön ns. Token-järjestelmä, jossa
lapsi saa toivotusta käyttäytymisestä
pisteen tai rahakkeen, jonka voi myöhemmin vaihtaa etuuksiin.
Selkeät palkkiot sovitaan
heti alussa lapsen kanssa
Heti alussa tulee sopia lapsen
kanssa järjestelmän käyttöönotosta.
- Lapsi pitää saada sitoutumaan
järjestelmään. Säännöt on mitoitettava siten, minkä eteen lapsi on valmis
tekemään ”töitä”. On parempi, että
sääntöjä on vain muutama kuin liikaa.
Niiden pitää olla myös selkeitä ja yksiselitteisiä; joko saa tai menettää.
Palkkiojärjestelmää voi käyttää
mm. häiriökäyttäytymiseen ja tehtä27
Toki ongelmiakin palkkiosysteemissä voi tulla. Yleistyminen on suuri ongelma. Lapset toimivat sääntöjen
mukaan tilanteissa, joista on luvassa
palkkioita. Oman pään mukaan mennään helposti silloin, kun palkkioita
ei ole tulossa.
Johdonmukainen
järjestelmä on työläs ja
vaatii jatkuvaa arviointia
Toimiakseen järjestelmä on hyvin
työläs. Se vaatii huolellista suunnittelua ja johdonmukaista toteuttamista.
Ohjelman jatkuva arviointi on myös
tärkeää. Helposti nousevat myös
etiikan kysymykset huulille. Onko
oikein asettaa yhdelle lapselle muita
tarkemmat rajat? Onko oikein, että
yksi lapsi saa palkkion sellaisista asioista, joista muut eivät saa?
- Mikäli itse epäilee järjestelmää
juuri etiikan puolelta, sitä ei kannata
aloittaa lainkaan. Kysymys on pitkälti
kommunikaation selvittämisestä. Tämä on vain yksi tapa tehdä tilannetta
reilummaksi sekä oppilaalle itselleen
että koko luokalle, Närhi uskoo.
Lähdeaineisto:
Oppimisvaikeuksien koulutus,
moduli 3, Närhi Vesa;
DSM-IV kriteerit
tarkkaavaisuushäiriölle (ADHD)
Artikkeli on julkaistu
MBD-lehdessä 3/1998
1/ 2 0 14
Neurologiset vammaisjärjestöt tutuksi
ADHD-liitto kuuluu Neurologisiin vammaisjärjestöihin (NV). Neurologiset vammaisjärjestöt on
perustettu vuonna 1976 ylläpitämään ja edistämään yhteistoimintaa jäsenjärjestöjensä sekä
muiden vammais- ja kansanterveysjärjestöjen, viranomaisten ja muiden yhteisöjen kesken. Hyvä
elämä neurologisesti sairaille ja vammaisille on NV-järjestöjen yhteinen tavoite. NV-järjestöjä on
14, joista tässä tutustumme viiteen.
Aivovammaliitto ry
Aivovammaliiton tarkoituksena on
edistää aivovammaisten henkilöiden
ja heidän omaistensa suoriutumista
yhteiskunnassa itsenäisesti ja yhdenvertaisina muun väestön kanssa.
Aivovammaliiton toimintaan kuuluvat muun muassa neuvonta, ohjaus,
vertaistuki, sopeutumisvalmennuskurssit, tiedotus, koulutus ja yhteistyö
muiden vammaisjärjestöjen ja viranomaisten kanssa.
Aivovamma on tapaturman aiheuttama aivokudoksen vaurio, joka syntyy päähän kohdistuvasta iskusta tai
liike-energiasta. Aivovammoista yli
60 % syntyy putoamisten ja kaatumisten seurauksena. Liikenneonnettomuudet ovat työikäisillä vakavien
ja kuolemaan johtaneiden vammojen
suurin aiheuttaja.
Aivovamman voi saada myös esimerkiksi työtapaturmissa, urheiluun
sekä vapaa-aikaan liittyvissä tapaturmissa tai pahoinpitelyn seurauksena.
Se on alle 45-vuotiaiden miesten yleisin välitön kuolinsyy.
Aivovamman saa vuosittain arviolta 15 000−20 000 suomalaista. Aivovamman jälkitilan oireita on noin
100 000 henkilöllä.
Aivovamman oireita, jotka vaikuttavat yleisimmin elämään:
• väsymys (unihäiriö tai
lisääntynyt unentarve)
• ärtyneisyys
• keskittymisvaikeudet
• aloitekyvyn heikentyminen
1/ 2 0 14
• toiminnan suunnittelun vaikeus
• toimintojen hitaus ja
• muistivaikeudet.
www.aivovammaliitto.fi
Autismi- ja Aspergerliitto ry
Autismin kirjon oireyhtymät ovat
keskushermoston kehityshäiriöitä. Autismin kirjoon kuuluvat:
• autismi
• Aspergerin oireyhtymä
• Rettin oireyhtymä
• disintegratiivinen kehityshäiriö
• laaja-alainen kehityshäiriö
Autismin kirjoon kuuluu Suomessa noin 54 000 ihmistä, joista autistisia on noin 11 000.
Tunnusomaisia ulospäin näkyviä
erityispiirteitä ovat:
• poikkeava sosiaalinen
vuorovaikutus ja kommunikaatio
• epätavalliset reaktiot
aistiärsykkeisiin ja
• rajoittunut, stereotyyppinen
käytös
Näiden toimintarajoitteiden lisäksi erityispiirteisiin liittyy yksilöllisiä
vahvuuksia, esim. hyvä muisti.
www.autismiliitto.fi
Epilepsialiitto ry
Epilepsialiitossa ollaan käynnistämässä verkkokehittämishanketta, jossa edistetään epilepsiaa sairastavien
28
ja heidän läheistensä tiedon saantia,
arjessa selviytymistä ja osallisuutta.
Ray:n rahoittamaa projekti toteutetaan vuosina 2014-16.
Liiton kohderyhmä on laaja ja epilepsiat ovat hyvin monimuotoisia ja
yksilöllisiä. Haasteena on tavoittaa
mahdollisimman moni epilepsiaa sairastava ja tarjota heille tietoa, tukea
ja osallistumismahdollisuuksia. Tämä
tarkoittaa uudenlaisien toimintamallien ja välineiden käyttöönottoa kuten
sähköisen viestinnän ja osallistumisen kehittämistä, mutta myös aiempien palveluiden ylläpitoa (esim. kattava kurssitarjonta ja Epilepsialehti).
Myös riittävän rahoituksen turvaaminen ja varainhankinta ovat keskeisiä.
Epileptinen kohtaus on aivotoiminnan ohimenevä häiriö, joka johtuu hermosolujen poikkeavasta sähköisestä toiminnasta. Kuka tahansa
voi saada yksittäisen epileptisen tajuttomuuskouristuskohtauksen runsaan valvomisen, stressin, alkoholin
tai joidenkin lääkeaineiden käytön
seurauksena.
Hoitoa vaativasta epilepsiasta sairautena on kyse kun henkilöllä on
taipumus saada epileptisiä kohtauksia
toistuvasti ilman erityisiä altistavia
tekijöitä. Epilepsiat muodostavat itse
asiassa joukon neurologisia oireyhtymiä, joiden syyt, alkamisikä, hoito ja kohtausten ennuste vaihtelevat
suuresti.
Noin 1 % eli 56 000 suomalaista
sairastaa epilepsiaa, lapsia heistä on
ja motorisen ohjailun
vaikeudet.
noin 5000. Jatkuvaa epilepsialääkitystä tarvitsee 36 000 henkilöä ja vaikeahoitoista epilepsiaa sairastaa 9000
henkilöä ja vaikeahoitoista epilepsiaa
sairastaa noin 9000 suomalaista.
www.epilepsia.fi
Suomen CP-liitto ry
Suomen CP-liitto toimii yhdenvertaisten mahdollisuuksien kehittämiseksi yhteiskunnassa CP-, MMC- ja
hydrokefaliavammaisille tai muille
lapsuudestaan neurologisista syistä
liikuntavammaisille henkilöille ja
heidän omaisilleen. Suomen CP-liiton perustavoite on vammaispolitiikassa yleisesti hyväksytty periaate:
tasa-arvo ja täysi osallistuminen yhteiskunnassa.
CP-oireyhtymä
CP-oireyhtymällä tarkoitetaan
kehittyvissä aivoissa tapahtunutta kertavauriota liikettä säätelevillä
alueilla poissulkien etenevät aivosairaudet. CP-vamma johtaa pysyvään
liikkumisen, asennon ylläpitämisen
ja toiminnan vaikeuksiin. CP-oireyhtymän ilmaantuvuus on noin 2 ‰
eli Suomessa syntyy vuosittain noin
100−120 lasta.
Hydrokefalia
Hydrokefalia (HC) on aivojen nestekierron häiriö. Pienillä lapsilla oireet ovat pään liikakasvu, pullottava
aukile ja laajat kallon saumat. Isoilla
lapsilla oireet tulevat kohonneesta
kallonsisäisestä paineesta. Tyypillisiä
erityisvaikeuksia ovat hahmotuksen,
tarkkaavaisuuden, hienomotoriikan
Meningomyeloseele
Meningomyeloseele
(MMC) tarkoittaa selkäytimen tai joskus vain
selkäydinkalvojen pullistumista selkänikamien kaarien välistä. MMC
on liikuntavamma, joka
vaikuttaa motoriseen
kehitykseen. Suomessa syntyy vuosittain noin 20–25 lasta, joilla on selkäydinkohju eli MMC.
www.cp-liitto.fi
Suomen MS-liitto ry
MS-liitto toimii multippeliskleroosia (MS) ja eteneviä harvinaisia
neurologisia sairauksia sairastavien
ja heidän läheistensä hyväksi. MS-liiton ytimenä on samankaltaisia kokemuksia ja tarpeita jakavien ihmisten
verkostoituminen ja vertaistuki. MSliitto tarjoaa ammatillista ohjausta ja
neuvontaa MS-tautiin ja harvinaisiin
neurologisiin sairauksiin liittyvistä
aiheista sekä tekee vaikuttamistyötä
ja viestintää. Lisäksi MS-liiton palveluihin kuuluu kuntoutus- ja asumispalvelut.
via sairauksia sairastaa yhteensä noin
2 000 henkilöä. MS-liittoon kuuluu
kymmeniä neurologisia harvinaisdiagnooseja. Harvinaisiksi määritellään sellaiset sairaudet, joiden esiintyvyys on alle 5 sairastunutta / 10 000
asukasta.
Vuonna 2014 MS-liitto käynnistää useita uusia hankkeita. Jäsenyhdistysten toimintaa tuetaan mm.
projekteilla. MS-liitolta ilmestyy
helmikuussa uusi opas Työelämän
taitekohdissa, jonka tarkoituksena on
selkeyttää erilaisia vaihtoehtoja, joita sairastuneella on työkyvyn heikentyessä sekä työssä ollessa että työtä
hakiessa. Opas käsittelee sairaudesta
kertomista, taloudellisia tukimuotoja
ja esittelee ratkaisukeinoja yleisimpien oireiden kanssa pärjäämiseen
työelämässä.
www.ms-liitto.fi
Tekstin koosti Pia Warvas
tiedottaja
Aivovammaliitto
Artikkeli on julkaistu
Aivoitus-lehdessä 1/2014
Multippeliskleroosi
Multippeliskleroosia (MS) sairastaa noin 7 000 suomalaista. MS-tautiin sairastuneen immuunipuolustus
toimii virheellisesti vaurioittaen hermoja aivoissa ja selkäytimessä.
MS-taudin oireet ja eteneminen
ovat erilaisia eri ihmisillä. MS voi
edetä nopeasti ja aiheuttaa esimerkiksi liikkumista haittaavia oireita tai se
voi olla jopa lähes oireeton. Tyypillisiä MS-taudin oireita ovat näköhäiriöt, lihasheikkous, tuntoaistin oireet
ja uupumus.
Harvinaiset pikkuaivojen ja selkäytimen etenevät sairaudet
MS-liiton harvinaisia pikkuaivojen
ja selkäytimen sairauksiin tai immuunivälitteisiin neuropatioihin lukeutu29
1/ 2 0 14
jäsenyhdistykset
Etelä-Savon
ADHD-, Autismi- ja
Dysfasiayhdistys ry
ADHD-oireisten aikuisten ryhmä kokoontuu myös Mataralla (Matarakatu 6). Kokoustila Saunio
Seuraavasti: 17.3., 14.4.,
12.5.2014, klo 18-20
Ryhmää ”koutsaa” Helena ja Marko. Helena 040 084 6832 klo 18.00
jälkeen, Marko 040 838 2599
Puheenjohtaja Tarja Lahdenperä
puh. 040 557 3269
[email protected]
Kymenlaakson autismi-,
asperger-, dysfasia- ja
ADHD-yhdistys AADA ry
Etelä-Savon ADHD-, Autismi- ja
Dysfasiayhdistys on nyt myös Facebookissa!
Puheenjohtaja Kata Kaukiainen
[email protected]
[email protected]
www.kymenlaaksonaada.org
Hymy ry, Kanta-Hämeen
Asperger-, autismi-, dysfasia- ja ADHD-yhdistys
Lahden seudun
ADHD-yhdistys ry
Aisti ry, Turun seudun
autismi- ja ADHD-yhdistys
[email protected]
www.aistiyhdistys.fi
Riitta Viljamaa, puh. 050 520 2771
[email protected]
www.hymyry.net
Itä-Savon Puatti ry
puheenjohtaja Kati Sairanen
puh. 050 542 8499
[email protected]
jäsenvastaava Anne OtranenSilvennoinen, [email protected]
Tietoa yhdistyksen toiminnasta ja
tapahtumista löytyy osoitteesta
www.puatti.com.
Keski-Suomen ADHDyhdistys ry
Puheenjohtaja Tapani Salonen
[email protected]
sihteeri/jäsensihteeri,
Päivi Pietiläinen
[email protected]
www.keskisuomenadhd.com
ADHD-oireisten lasten vanhemmille, alkaa taas tauon jälkeen
vertaistuki Jyväskylässä kansalaistoimintakeskus Mataralla
(Matarakatu 6).
Kokoustila Saunio
Seraavasti: 12.3., 9.4., 7.5.2014
Klo 18-20
Ryhmän vetäjänä toimii Marleena.
Jos haluat keskustella ryhmästä laita
viestiä [email protected]
1/ 2 0 14
Lahden seudun ADHD-yhdistys
puh. 040 415 0084
[email protected]
Oulun seudun
ADHD-yhdistys ry
Helena Pakkanen,
puh. 040 833 4237,
[email protected]
Vertaistukiryhmät kokoontuvat
Oulussa Kumppanuuskeskuksessa
tiistaisin seuraavasti: vanhemmat
3.4. ja 5.6. klo 18 - 20, aikuiset 6.3.
ja 8.5. klo 18 - 20
Yhdistyksen vuosikokous pidetään Kumppanuuskeskuksessa la
22.2.2014 alkaen klo 14. Tarjolla
pizzaa ja kahvit! Tervetuloa!
Pirkanmaan
ADHD-yhdistys ry
Merja Saartila
Anttonintie 3, 33480 Ylöjärvi
puh. 0400 485 824
[email protected]
Pohjois-Karjalan ADHD-,
autismi- ja dysfasiayhdistys
Aksoni ry
Puheenjohtaja Anne-Maarit
Palviainen
[email protected],
puh. 050 306 8261
sihteeri Noora Mikkonen
[email protected], 040 412
3792
www.aksoni.suntuubi.com
Tietoa eri toiminnoistamme ja
tapahtumista löydät yhdistyksemme
kotisivuilta http://www.aksoni.suntuubi.com/ ja suljetusta Facebookryhmästämme.
Pohjois-Savon
neurologiset erityisvaikeudet ja autismikirjoyhdistys Eijsveikeet ry
Tulliportinkatu 52 (käynti sisäpihan
puolelta), 70110 Kuopio
puh. 044 721 1127 (ma klo 15-18,
muulloin tekstiviestit tai sähköposti
tuovat viestisi perille)
[email protected]
www.eijsveikeet.fi
Puheenjohtajamme tavoittaa
osoitteesta [email protected]
eijsveikeet.fi
Aluekerhot/vertaistukiryhmät
lähiseudulla:
Kajaanin vertaistukiryhmä
Yhteyshenkilönä Riitta Haataja,
[email protected]
Tapahtumat löytyvät netistä
www.eijsveikeet.fi ja Facebookista.
Oulun eteläisen alueen aluekerho (Ylivieska, Kalajoki, Oulainen
jne.) Yhteyshenkilöinä: Orvokki
Rytky puh. 045 113 6513
Krapupolku 1, 00890 Helsinki
www.pks-adhd.fi
040 837 3679
Raahe
Lisätietoja ryhmän toiminnasta
voi kysellä Kirsi Kiilakoskelta, kirsi.
[email protected] tai puh. 040
019 9831
30
Pääkaupunkiseudun
ADHD-yhdistys ry
Puheenjohtaja Arja Havilo
[email protected]
Jäsenrekisterinhoitaja
Minna Hirvonen
[email protected]
jäsenyhdistykset
Kutsu Pääkaupunkiseudun ADHD-yhdistyksen VUOSIKOKOUKSEEN torstaina 27.3.2014 klo
17.30. Erilaisen oppimisen keskus
(HERO), Vilhonkatu 4 B 13, 00100
Helsinki. Asialistalla sääntömääräiset asiat. Esityslista jaetaan kokouksessa. Kaikki yhdistyksen jäsenet
ovat tervetulleita kokoukseen keskustelemaan ja vaikuttamaan yhteisiin asioihimme. Osallistujien kesken arvotaan hemmottelulahjakortti.
Tervetuloa!
LIIKUNNALLINEN KEVÄTRETKI KISAKALLION URHEILUOPISTOLLE jäsenperheiden
lapsille ja vanhemmille
Ajankohta: 12.–13.4.2014
Ohjelmassa ohjattua liikuntaa
jäsenperheiden vanhemmille ja
lapsille, mukavaa yhdessä oloa ja
viihtymistä luonnonläheisessä ympäristössä Lohjan lähellä. Matkustamme Kisakallioon omilla autoilla,
kimppakyytiä kannattaa tiedustella
Eevalta. Sitovat ilmoittautumiset
6.3. mennessä osoitteeseen eeva.
karppinen(at) elisanet.fi. Osallistumismaksu: 65 eur /aikuinen, 30 eur/
lapsi 4–16 v, sisältäen ohjatun ohjelman, majoituksen sekä 2 lounasta, 1 päivällisen ja iltapalan.Maksut
6.3. mennessä yhdistyksen tilille
FI76 1469 3000 2039 8, viestikenttään Kisakallio/osallistujaperheen
nimi. Lämpimästi tervetuloa!
Porvoon Porinassa Omenamäessä toiminta jatkuu 2014 6.3. sekä
9.4. osoite on Tullinportinkatu 4
aivan Porvoon keskustassa ja kokoushuone 2 aika 18-20 Tervetuloa
kaikki asiasta kiinnostuneet.
Adhd-oireisten vertaistukiryhmä Nurmijärvellä
to 20.3. klo 17.30 - 19, kokoushuone 3
to 10.4., 8.5. ja 22.5. klo 17.30 19, kokoushuone 4
Paikka: Nurmijärven kunnantalo,
os. Keskustie 2 B, 01900 Nurmijärvi
Ilmoittautuminen:
[email protected]
p. 050 438 3633 (Kaisa Humaljoki, ADHD-liitto)
Salon Seudun
ADHD-yhdistys ry
Puheenjohtaja Erja Sandberg
[email protected]
www.adhdsalo.fi
Vuosikokous ke 16.4. klo 18 Sytyn tiloissa, Helsingintie 6, Salo.
Tervetuloa!
Satakunnan Autismi-,
ADHD- ja Dysfasiayhdistys
SAMDY ry
Toimisto: Satakunnan yhteisökeskus,
Isolinnankatu 16, 28100 Pori,
päivystysaika toimistolla
sopimuksen mukaan
www.samdy.info
puh. 044 346 0898
[email protected]
Tarkempia tietoja toiminnasta:
www.samdy.info
Suomen ADHD-Aikuiset ry
Hallituksen tavoittaa osoitteesta
[email protected]
www.adhd-aikuiset.org
Puheenjohtaja: Viola Partanen
Varapuheenjohtaja: Taruhelinä
Suutari-Jääskö
Sihteeri: Ilkka Pitkänen
Sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.
[email protected]
Vaasanseudun
ADHD-yhdistys ry Vasanejdens
ADHD-förening rf
www.vaasanadhd.com
puh. 044 210 5959
svenskspråkiga 050 590 5876
[email protected]
Vertaistukiryhmät:
Vaasa
-ADHD-aikuiset (myös puolisot
ja läheiset) klo 17-19 to: 27.2, 27.3,
24.4 ja 22.5.
Lisätietoja: [email protected],
044 210 5959
-ADHD-ja Autismin kirjon (alle
15 v) lasten vanhemmat klo 1718.30 ti: 25.2, 25.3, 29.4 ja 27.5.
Lisätietoja: [email protected]
dunyhdistykset.fi, 044 259 1159
-ADHD-nuorten (15-25 v) vanhemmat klo 18.15-19.45 ti: 18.2,
25.3, 29.4, 20.5 ja 10.6 Lisätietoja:
[email protected], 040
063 9162. Kaksikielinen / tvåspråkig
-ADHD-ryhmä / ADHD-grupp. Lisätietoja / mera info: [email protected]
fi, 040 594 2842. Ruotsinkielinen /
Svenskspråkig
Vaasan ryhmät kokoontuvat osoitteessa Vaasanpuistikko 17, 9 krs.
Seinäjoki
-ADHD-lasten vanhemmat klo
18-20 to: 13.3. Kauppakatu 1, 2 krs.
Lisätietoja: [email protected]
com, 050 090 1628
Kauhajoki
-ADHD-lasten vanhemmat klo
17.30-19 to: 6.3. Sysipolku 4. Ilmoita vähintään viikkoa ennen, jos
tarvitset lapsiparkkia. Lisätietoja ja
ilmoittautumiset: [email protected], 050 405 2136
Kokkola
-ADHD- ja Asperger-lasten vanhemmat klo 19.15-20.45 ma: 24.2,
17.3, 7.4, 28.4 ja 19.5. Antti Chydeniuksenkatu 49. Lisätietoja: [email protected], 050 594 2052
Seuraa ilmoitteluamme sähköpostitse jäsentiedotteissa ja Facebookissa.
Tervetuloa tutustumaan uusiin kotisivuihimme osoitteessa www.vaasanadhd.com
Varkauden Seudun
Wamdy ry
(Autismi-, ADHD- ja
dysfasiayhdistys)
Anita Rikalainen, puh. 040 7328 360
Liity jäseneksi
ADHD-liiton
jäsenyhdistyksiin
osoitteessa
www.adhd-liitto.fi
1/ 2 0 14
1/ 2 0 14
32
33
1/ 2 0 14
1/ 2 0 14
34
35
1/ 2 0 14
Kaipaatko tietoa adhd:stä, tukea ja uusia ystäviä?
Hae sopeutumisvalmennuskurssille!
Sopeutumisvalmennuskurssien paikat ja ajankohdat ovat avoinna, mutta kursseille kannattaa hakea jo nyt! Tiedotamme ajankohdista ja -paikoista nettisivuillamme heti, kun ne ovat varmistuneet.
Pahoittelemme, ettei meillä ole tarjota näitä tietoja vielä. Poikkeuksellinen tilanne johtuu majoitus- ja
ruokailupalvelujen kilpailutuksesta.
Tukea omaisille -kurssin hakuaikaa on jatkettu maaliskuun loppuun. Kurssilla on runsaasti tilaa,
joten jos sinulla on aikuinen adhd-oireinen lapsi ja kaipaat tukea, laita hakemus tulemaan!
Jos sinulla on kysyttävää, autamme mielellämme myös puhelimitse tai sähköpostitse
[email protected], Tuuli Korhonen: 045 657 7678 ja Henna Niskala: 050 400 6478.
SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT 2014
Tukea omaisille (viikonloppukurssi). Kurssi vanhemmille, joiden adhd-oireinen lapsi on varttunut aikuiseksi. Ilmoittautumisaikaa jatkettu 31.3. asti!
Voimaa arkeen! kurssi yli 30-vuotiaille aikuisille (5vrk). Hakuaika päättyy: 1.4.2014
Töpinää! Perhekurssi 5–7-vuotiaille adhd-piirteisille lapsille perheineen (5vrk).
Kurssille ei edellytetä adhd-diagnoosia. Hakuaika päättyy: 1.4.2014
Ihan kuul! kurssi 13–16-vuotiaalle nuorelle ja vanhemmalle (viikonloppukurssi)
Hakuaika päättyy: 1.8.2014
Särmää! Tietoa, tukea, toimintaa -kurssi 18–22-vuotiaalle nuorelle (viikonloppukurssi)
Hakuaika päättyy: 1.8.2014
Lisätietoa kursseista: www.adhd-liitto.fi
Kuva: Vesa-Matti Väärä
Tunteella! Parisuhdekurssi adhd-oireisille aikuisille (5vrk). Kurssi parisuhteessa eläville
adhd-oireisille henkilöille ja heidän puolisoillensa. Hakuaika päättyy: 1.4.2014