Hyvää Joulua!

VAV Oy: n a s u k a s l e h t i l 4.2011
Hyvää
joulua!
VAV 4. 2011 1
www.vav.fi
sisällys
VAV Asunnot Oy:n kotisivu:
www.vav.fi
VAV-viesti ilmestyy neljä kertaa
vuodessa ja se jaetaan VAV
Asunnot Oy:n asuntoihin,
johtaville luottamushenkilöille
sekä yhteistyökumppaneille.
Seuraava numero ilmestyy
maaliskuussa 2012.
Julkaisija: VAV Asunnot Oy,
PL 39, 01301 VANTAA
Päätoimittaja: Teija Ojankoski
Toimitussihteeri: Tuomas Alho
Toimituskunta: Tuomas Alho,
Timo Karén, Sanna Lesch,
Jorma Manner, Tuula Montonen,
Liisa Kälvälä, Erkki Nikkanen, Liisa
Holmberg, Sari Pulkkinen ja
Jukka Halonen (Mediataju Oy)
Kustantaja/Toteutus: Mediataju Oy
PL 20, 01391 VANTAA
Puh: 040-550 5657
[email protected]
Kansikuva: Mediataju Oy 2011
Taitto: Matti Halonen, Mediataju Oy
Kirjapaino:
Kirjapaino Uusimaa, Porvoo
Painos: 10 500
Osoitteenmuutokset:
VAV Asunnot Oy
ekovinkki
  2 Ekovinkki
  3 Pääkirjoitus
  4 Asuntoministeri Kiurun erikoishaastattelu
”Asumisen on pysyttävä kohtuuhintaisena”
  8 Vuokranmäärityksen perusteet
Korotus keskimäärin puoli euroa neliöltä
19 Uudet vuokrat
Kaikki kohteiden neliövuokrat
12 Koko perheen joulupeli
Yhteistä tekemistä joulupukkia odotellessa
14 Jouluruusun monta tarinaa
Täsmätietoa viherpeukaloille
15 Allergiatalon asunnot hakuun
Kolohongantielle voi hakea helmikuussa
16 Ystävällisyys avain naapuruuteen
Pirkko Lahti on hyvän tahdon lähettiläs
19 Muista nämä joulun alla!
20 Osmankäämintiellä tehdään historiaa
Maailman ensimmäinen moduulitalo rakentuu
22 Kylmäkellarista yhteistilaksi
Rajakentäntiellä kierrätyksellä yhteinen olohuone
23 Yhteinen ohje korvausvastuista
Kuka korvaa ja missä tilanteessa?
24 Isännöitsijöiden yhteystiedot
Anna jouluna aineeton elämyslahja
Aineettomat lahjat ovat helppo keino säästää luontoa ja vähentää jätteiden määrää.
Helsingin seudun ympäristöpalvelut tarjoaa
uusia ja mukavia vinkkejä lahjaksi.
Aineettomat lahjat ovat helppo keino
säästää luontoa ja vähentää jätteiden määrää. Helsingin seudun ympäristöpalvelut
tarjoaa uusia ja mukavia vinkkejä lahjaksi
lähimmäiselle, jonka kaapit pursuavat jo
ennestään kaikenlaista tavaraa ja kiiltävät
kodinkoneet seisovat kaapeissa käyttämättöminä.
Elämyksiä ja yhteistä aikaa perheen tai
ystävien kanssa ei ole koskaan liikaa. Siten
2
joululahja voi sisältää teatterilipun, retken
eläinpuistoon, lahjakortin tanssikurssille,
kutsun kotiin viettämään yhteistä elokuvailtaa tai vaikkapa joulun jälkisiivousapua.
HSY:n elämyslahjavinkit sisältävät iloa ja
apua arkeen, hemmottelua ja yhdessäoloa,
liikuntaa ja retkiä sekä kulttuuria ja kursseja.
Aineeton elämyslahja vähentää jätemääriä ja turhan lahjatavaran paljoutta. Samalla
tekee todellisen ympäristöteon, sillä käytetyistä luonnonvaroista 90 prosenttia muuttuu jätteeksi jo tuotteen valmistusprosessin
aikana.
Vinkit löytyvät osoitteesta hsy.fi/lahja.
pääkirjoitus
Toivoa tulevaan
Uusia tavallisia vuokra-asuntoja odotetaan ja
tarve niille on loputon. Nyt joulua lähestyttäessä
on ilo antaa toivoa uusista vuokrakodeista.
Asuntoja lähtee rakenteille enemmän kuin vielä
kesällä uskalsimme yhtiössä ajatella. Kuluneena
vuonna tavallisia vuokra-asuntoja on valmistunut vain alle sata, eikä ensi vuonnakaan valmistu
sen enempään, mutta ensi keväästä alkaen uusia
asuntoja lähtee rakenteille ainakin kaksi sataa.
Suunnitteilla on tätäkin enemmän aloituksia,
mutta ne siirtynevät seuraavalle vuodelle.
Seuraamme myös maailman ja kotimaan
taloustilannetta tarkkaan, sillä niin ikävä kuin
talouskriisi aina onkin, sillä on vuokra-asuntotuotannon kannalta valoisat puolensa. Historia
on osoittanut, että talouskriisien aikana vuokraasuntotuotannolla pidetään yhteiskuntaa
pyörimässä, hillitään työttömyyttä ja sen
aiheuttamia ongelmia. Samalla syntyy kaivattuja
vuokra-asuntoja kohtuuhintaan ja hyville
paikoille. Esimerkiksi kun muutaman vuoden
takainen minilama alkoi, VAV onnistui neuvottelemaan rakennusliikkeiltä valmiita rakennushankkeita itselleen. Nämä talot valmistuivat
hyville paikoille ja ovat nyt haluttuja kohteita.
Mikäli talouden synkät ennusteet saavat
rakennusliikkeet jälleen luopumaan osasta
myytävää tuotantoaan, VAV on valmis neuvottelemaan niiden toteuttamisesta omaa kotia
odottaville vuokra-asunnonhakijoille.
Asuntopula on Vantaalla totta ja se koskettaa
monenlaisissa elämäntilanteissa olevia. VAV:n
asunnonhakijoiden määrä on ollut poikkeuksellisen suuri tänä vuonna ja kun samalla asunnonvaihtohalukkuus on vähentynyt, ei asuntoja
vapaudu niitä odottaville. Kun kymmenen
vuotta sitten jopa kahdeksan prosenttia hakijoista sai asunnon, tänä päivänä niitä riittää vain alle
kahdelle prosentille. Odottavan aika on nyt pitkä
ja huoli omasta elämästä suuri.
Vaikea asuntotilanne on myös asuntoministeri
Krista Kiurun tiedossa ja aktiivisessa otteessa.
VAV:lla on ollut kunnia saada ministerin haastattelu tähän asukaslehteen ja pidämme yhtiötämme etuoikeutettuna, sillä ministerin tiedetään
rohkeasti myös kieltäytyvän haastattelupyynnöistä. Ministeri on ollut muihin hallitusjäseniin
verrattuna paljon esillä, sillä asumisen kysymykset ovat tänä päivänä erityisen pinnalla – ja
syystä. Haastattelussa hän ottaa kantaa asumisen eri puoliin, kuten hintaan, riittämättömään
vuokra-asuntotuotantoon ja energiatehokkuuteen. Ministeri ei yksin näitä asumisen ongelmia
ja haasteita ratkaise, mutta hän on vahva ja
sanavalmis viestinviejä ja vaikuttaja, kun
asumisen parissa toimivien toiveita ja tavoitteita
sovitetaan tämän hallituksen aikana yhteen.
Vuoden viimeiset viikot ovat käsillä ja toiveet
lumen tuomasta valosta ovat pääkirjoitusta
kirjoittaessani yhä vain toiveena. Vaatii tietoista
ponnistelua, jouluvalovirityksiä ja kynttilöitä,
jotta joulun odotuksen tunnelmaan pääsisi
kiinni. Lapsen siihen riitti tieto joulupukin
tulosta, jos myös pelko ja postimyyntikuvaston
lelusivut. Näin aikuisena luonnon kauneus ja
lumen rakentama maiseman rauha luovat
läheisten ihmisten ja rauhallisen kotitunnelman
lisäksi parhaan joulumielen. Jos toiveiden
mukaisesti lumi ei peitäkään maata jouluna, niin
koti on sittenkin tärkein. Tämä mielessä VAV
rakentaa ja antaa toivoa omasta kodista ja
tulevista jouluista vuokra-asuntoa odottaville.
Toivotan kaikille asukkaille ja VAV viestin
lukijoille Rauhallista ja Turvallista Joulua ja
Valoisaa Uutta Vuotta!
Teija Ojankoski
VAV 4. 2011 3
A
suntoministeri
Krista Kiuru on kiireinen nainen, sillä
hallitusohjelmasta
löytyy yli sata rakentamista,
maankäyttöä ja asuntopolitiikkaa koskevaa kirjausta.
Asuntopolitiikan kirjaukset
voi ryhmitellä kolmeen kokonaisuuteen: kohtuuhintaisen
asuntotuotannon lisäämiseen,
asuinalueiden eriytymiskehityksen estämiseen sekä pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisohjelman jatkamiseen.
Kiurun mukaan kohtuuhintainen vuokra-asuntotuotanto
on suunnattu nimenomaan
pieni- ja keskituloisille, ja rakentamisen pääpainopiste tulee olemaan pääkaupunkiseudun metropolialueella ja
muissa kasvukeskuksissa.
Valtion tukea uudistuotantoon
Hallituksen budjettiesitykseen
on lisätty volyymia, mikä tarkoittaa sitä, että vuonna 2012
tullaan rakentamaan merkittävästi enemmän vuokra-asuntotuotantoa.
”Lähtökohta on se, ettemme
ole hirveän tyytyväisiä siihen,
ettei yhteiskunnassa rakenneta
vuokra-asuntotuotantoa kuin
näin vähissä määrin.”
Ensimmäinen askel on jo
otettu. Valtioneuvosto on väliaikaisesti puolittanut vuokraasuntojen korkotukilainojen
omavastuukoron. Tarkoituksena on houkutella tekijöitä täyttämään volyymia.
”Samalla pidämme huolta siitä, että uusissa valtion tukemissa vuokra-asuntokohteissa
vuokrat jäävät aikaisempaa pienemmiksi. Omavastuun korko
leikkaa rakentamisen kokonaiskuluja, jotka voivat olla vain ja
ainoastaan lähtökohtana vuokran määrittelylle.”
Kiuru sanoo, että mitä enemmän uudella korkotuen puolituksella voidaan rakentaa sosiaalista asuntotuotantoa, sitä
paremmat mahdollisuudet on
vaikuttaa ylipäänsä vuokrahin-
tojen tasoon yhteiskunnassa.
”Mitä enemmän markkinoille tuupataan niitä uusia asuntoja, joissa on selkeästi pystytty
vaikuttamaan vuokrien hintoihin, sitä parempi vaikutus on
tietenkin kaikessa tuotannossa,
koska niiden volyymi nousee
merkittävämmäksi.”
Toimenpideohjelma
Hallitus on asettanut työryhmän laatimaan erillisen asuntopoliittisen toimenpideohjelman tammikuun loppuun
mennessä. Tärkeimmät asiat
on jo kirjattu hallitusohjelmaan, ja niitä viedään käytäntöön toimenpideohjelmassa
niin aikataulutuksen kuin
konkreettisten toimien osalta.
Toimenpideohjelman valmistelun lisäksi on kirjattu viisi
poikkihallinnollista tehtävää:
pitkäaikaisasunnottomuuden
vähentämisen jatkaminen,
ikääntyvien asumisen kehittämisohjelma, kasvukeskusten aiesopimukset sekä asuinalueiden
elinvoima ja eriytymiskehityksen ehkäisy. Lisäksi panostetaan
kehitysvammaisten asumisolosuhteiden parantamiseen.
”Kaiketi tärkeintä on, että
kirjoitamme ohjelmaan eri toimenpiteiden rahoituspuolen ja
toteuttamisaikataulun. Se on
kiinnostavaa, mitä saamme
lopputuloksena valmiiksi.”
Kiuru kertoo olevansa erittäin tyytyväinen siihen joukkoon, jonka käsissä on miettiä
miten isoja yhteiskunnallisia
poliittisia tavoitteita jalkautetaan ja siihen intoon, millä he
ovat tässä mukana.
Talouskriisi rajoittaa
Euroopan talouskriisi ja taantuma lisäävät omia paineitaan
myös asuntopolitiikkaan. Hallituskauden puolivälissä hallitus arvioi itse oman ohjelmansa ja miten hyvin tavoitteissa
on onnistuttu, jonka jälkeen
ohjelmaan tehdään tarvittavat
muutokset.
”Tämä on joustavuutta, joka
Asuntoministeri Kiuru lupaa vahtia haukan lailla:
”Asumisen
pysyttävä kohtuuhintaisena”
Ministeri Krista Kiurulla on salkussaan sosiaalinen vuokra-asuntotuotanto ja asuntopolitiikka. Hän kertoo hallituksen toimien tähtäävän siihen, että asumisen pitäisi olla kohtuuhintaisempaa ja
tarjonta vastaisi kohtuuhintaisten asuntojen kysyntää.
”Omalta osaltani tulen pitämään haukkana huolta siitä, että asumisen kohtuuhintaisuudesta pidetään huolta. Se on meidän
hallitusohjelmakirjaus.”
4
on tässä ajassa hirveän tärkeää.
Meidän on pystyttävä joustamaan myös omissa tavoitteissamme, mutta samaan aikaan
on hyvä sanoa, että tällä hetkellä meillä ei ole mitään tarvetta
arvioida asioita uudelleen”,
Kiuru toteaa.
Asuntopolitiikassa valtion
taloudelliset resurssit tulevat
pääsääntöisesti Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus
ARAlta. Muun muassa korkotukilainoitusten korkotuet ja
investointiavustukset erityisryhmille maksetaan ARAn
kassasta.
”ARA näyttelee suurta roolia
ja se on kehyksen ulkopuolella
oleva rahasto. Siksi meillä ei
ehkä ole samantyyppisiä paineita tässä taloudellisessa tilanteessa talouskriisin vuoksi kuin
monella muulla.”
Pääkaupunkiseudun
tärkeä rooli
Kipeimmin uutta kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa kaivataan pääkaupunkiseudulle, ja
siksi keskustelu käydään Kiurun
mukaan juuri tällä alueella.
”Pääkaupunkiseudulle tarvitaan merkittävissä määrin
enemmän erityisesti vähän pienempiä ja kohtuuhintaisia
asuntoja. Olivat ne sitten omistusasuntoja tai vuokra-asuntoja, yksityisiltä markkinoilta tai
valtion tukemia. Kaikkia tarvitaan”, Kiuru sanoo.
Kiurun mukaan toinen tärkeä asia ovat MAL-sopimukset.
MAL tulee sanoista maankäyttö, asuminen ja liikenne.
”Niiden sisällön laajentaminen ja jatkaminen on pääkau-
VAV 4. 2011 5
punkiseudulla hyvin olennaista.
Olemme menossa yhä tiiviimmin siihen suuntaan, että pyrimme ylikunnallisesti hoitamaan kaikkia merkittäviä
asioita. Tämän vuoksi aiesopimuksilla on oma merkittävyytensä.”
Yhtenä vaihtoehtona yhdyskuntarakenteen tiivistämiseksi
Kiuru hyväksyy ylöspäin rakentamisen. Vinttikerrosten varastotiloja on jo nyt muutettu
asuintiloiksi, mutta Kiuru ei sulje pois sitä mahdollisuutta, että
pääkaupunkiseudulle rakentaisivat korkeita pilvenpiirtäjiä
muutkin kuin Hjallis Harkimo.
”Tällaisessa metropolialueessa se jopa sopisi maisemakuvaan. Meillä voisi olla tällaisia pilvenpiirtäjäalueita, enkä
pidä sitä huonona kehityksenä
yhteiskuntarakenteen tiivistämisen näkökulmasta.”
Mikä maksaa?
Suomessa asuminen on verraten tyyristä.
”Me elämme hiukan erilaisella pallonpuoliskolla kuin
monet muut. Talvi ja kylmyys
tuovat tietenkin osan niistä
kustannuksista, kun tarvitsemme erilaiset seinät ja eristeet
kuin monet muut maat, jotka
elävät ihan toisenlaisissa olosuhteissa”, Kiuru sanoo.
Rakentamisessa on myös erilaisia velvoitteita, kuten väestönsuojat ja kerrostalojen parkkipaikkojen määritys, jotka
omalta osaltaan vaikuttavat hintoihin. Yksi syy kalliiseen asumiseen on myös maan hinta.
”Maan hintahan on oikeastaan yksi näistä isoimmista rakennuskustannuksista. Maa on
kallista ja se vaikuttaa keskeisesti asumisen hintaan. Tämä
on erityisesti pääkaupunkiseudulla iso ongelma. Kasvukeskuksissa kysyntä on isompi
kuin tarjonta ja sitä kauttahan
se hintakin pukkaa kohoamaan”, Kiuru sanoo.
Kiuru nuhtelee kuntien vaisua tai jopa passiivista maapolitiikkaa. Tonttien kaavoittami-
Asuntoministeri Kiuru asuu omistusasunnossa kerrostalossa Porin
keskustassa ja vuokralla kerrostalossa Helsingin keskustassa. Hänellä
on pitkä vuokrahistoria myös opiskeluajalta.
6
nen on ollut varsin hidasta,
eikä niitä ole saatu riittävästi
asumiskäyttöön. Vastaavasti
tontteja on mennyt paljon ihan
muihin tarkoituksiin kuin asumiseen.
Itse rakentamisessa on myös
tärkeä etsiä kustannustehokkaita ratkaisuja ja lisätä kilpailua.
”Jos pystymme lisäämään
kilpailua rakentamisessa, niin
kyllähän se tuo omalla tavallaan siihen tehokkuutta ja laskee samalla hintoja.”
Kiuru sanoo, ettei hän millään tavalla halua edistää asumisen kaupallista näkökulmaa.
”Asumisen ei pidä olla jatkossakin kallista siksi, että se
on jonkun hyöty. Mieluumminkin niin, että kaikkien tekijöiden pitäisi vaikuttaa alenevasti asumisen kustannuksiin,
jotka ovat nyt liian korkeat.”
Ajan tarpeet ja
toiveet eivät kohtaa
Suomessa on paljon asuntoja
tyhjillään, mutta pääkaupunkiseudulla erityisesti pienemmistä asunnoista on huutava pula.
Kiurun mielestä ei ole kuitenkaan kohtuullista väittää, että
asunnot on rakennettu väärään
kokoon ja väärään paikkaan.
”Suomi on muuttunut 40
vuodessa hyvin paljon. Aikoinaan 70-luvulla varmaan tarvittiin juuri tämäntyyppisiä
asuntoja, mutta tässä ajassa nämä toiveet ja tarpeet eivät välttämättä aina kohtaa. Se on iso
ongelma.”
Väestörakenne on kokenut
mahdollisesti suurimmat mullistukset. Kaupungeissa on yhä
enemmän sinkkuja tai pienessä
perhekoossa eläviä ihmisiä.
”Asunnot meillä on valitettavasti tämän kehityskaaren mukana vähän liian isoja tähän
nykyiseen perhekokoon. Aikoinaan ei rakennettu 40 vuoden päähän, vaan rakennettiin
sen aikaisiin tarpeisiin, ja se on
hyvä huomioida”, Kiuru sanoo.
Valtava sisäinen maassamuuttoliike on johtanut siihen, että
pääkaupunkiseudun asunnoilla
on paljon enemmän kysyntää
kuin koskaan aikaisemmin.
”Kilpailukyvyn ja kasvun näkökulmasta se on iso juttu, että
pystyisimme vastaamaan tarjonnalla.”
Kiurun mukaan toinen puoli kehityskaaressa on se, että
Suomeen on rakennettu liian
vähän vuokra-asuntoja.
”Viimeisen 15 vuoden aikana olemme rakentaneet hävyttömän vähän vuokra-asuntoja
valtion tuella. Se on hälyttävää,
koska meillä on kuitenkin valtava tarve, eikä kohtuuhintaisia
vuokra-asuntoja ole riittävästi.”
Asumistukeen merkittävä parannus
Useat eläkeläiset, opiskelijat ja
pienituloiset ovat ilmaisseet
huolensa pääkaupunkiseudun
korkeasta vuokratasosta. Maksukyky on pieni ja monet pelkäävät, etteivät rahat riitä pääkaupunkiseudun vuokrien
maksamiseen.
”Asumisen tukijärjestelmät
ovat erilaisia. Nyt on hyvä, että
yleistä asumistukea parannetaan ensimmäistä kertaa yli 15
vuoteen. Tukijärjestelmä on
jäänyt pahasti jälkeen, sillä
vuokrat ovat nousseet huimaa
vauhtia”, Kiuru sanoo.
Kiuru kertoo olevansa todella
iloinen, että hallituksen halu
nostaa perusturvaa 120 eurolla
säteilee myös asumisen puolelle.
Yleisessä asumistuessa siirrytään
myös lineaariseen tulosovitukseen ja kokonaisvuokramalliin.
Kiurun mukaan yleinen asumistuki ja eläkkeensaajien asumistuki huomioivat omalta osaltaan
pääkaupunkiseudun korkeamman vuokratason.
”On ikään kuin huomioitu se
ongelma, että meidän asuminen kallistuu nopeampaa
vauhtia kuin siihen pystytään
tällä tukijärjestelytasolla vastaamaan.”
Opiskelijat jäävät valitettavasti tälläkin vaalikaudella
väliinputoajiksi, sillä opiskelija-asunnoissa on pieni vaihtuvuus ja niitä riittää vain
murto-osalle. Opiskelijoilla ei
ole myöskään oikeutta yleiseen asumistukeen, vaan
opintotuen asumislisään.
Omistusasumisen erityisasemaa tasataan
Korkean vuokratason lisäksi
monet vuokralaiset ovat ihmetelleet omistusasumisen erityisasemaa Suomessa. Kiuru
toivoo, että pienituloisemmatkin asuisivat ihan kaikenlaisissa asunnoissa, eivätkä profiloituisi esimerkiksi puhtaasti
vuokralaisiksi.
”Pienemmillekin tonteille
pystytään rakentamaan edullisemmilla rakennuskustannuksilla edullista omistusasuntotuotantoa.”
Kiuru sanoo, että jos asuminen pidetään kohtuuhintaisena
sekä vuokra- että omistusasunnoissa, ei toivon mukaan pääse
syntymään erilaisia asuntoalueita, joille huono-osaisuus kasautuu.
”Siihen meillä ei yhteiskunnassa ole varaa. Toivon, että
kaupunkirakenteessa joka puolella asuisi eri asumismuodoissa kaikenlaisia ihmisiä. Se on
tämän yhteiskunnan kannalta
kaikkein edullisinta.”
Kiurun mukaan asuntoa aidosti tarvitsevan tulisi voida
itse valita asumismuotonsa
omien tarpeidensa, toiveidensa
ja elämäntilanteensa mukaan.
Tukijärjestelmien tulisi olla
neutraaleja asumispolitiikan
suhteen, jotta jokaisella olisi
mahdollisuus tehdä itse valintoja.
”Meillähän on oikeasti mahdollisuus elää siellä missä haluaa. En koe että asuntoministerin tehtävä olisi jollakin tavalla
määräillä, missä jokainen
asuu.”
Hallitus on jo omalta osaltaan aloittanut vuokra- ja
omistusasumisen verokohtelun
yhtenäistämisen. Vaalikauden
jälkeen asuntolainojen koroista
alijäämähyvitystä tehtäessä on
vähennyskelpoisia enää 75 prosenttia.
”Asuntolainojen korkojen
vähennysoikeutta kavennetaan
maltillisesti ja asteittain tämän
vaalikauden aikana. Se on alku
siinä työssä, jossa ei pelkästään
suosita omistusasumista”, Kiuru toteaa.
Energiakulut nostavat vuokraa
Vaikka korkotuki laskee rakennuskustannuksia, energia- ja
jätekulut ovat nostaneet huomattavasti asumisen kustannuksia ja tulevat nostamaan
tulevaisuudessa entistä enemmän. Kiurun mukaan meidän
pitää säännöllisesti seurata tilannetta ja miettiä toimia, joilla voidaan vaikuttaa kulujen
nousemiseen.
”Jotta voimme vaikuttaa kuluihin, ensimmäinen asia on se,
että energiakulutuksen kasvu,
joka on ollut yhteiskunnassa
selkeästi nouseva, pitäisi saada
taittumaan.”
Kiurun mukaan tärkeintä
olisi se, että jokainen vaikuttaisi omilla valinnoillaan ja toimisi vastuullisemmin ympäristön
ja materiaalin uusiokäytön hyväksi muun muassa tehostamalla jätteiden käsittelyä ja lisäämällä lajittelua.
”Energiaviisas eläminen on
varmasti huomisen trendi, ellei
Asuntoministeri Kiurukin lajittelee jätteet kotonaan. ”Toteutan
vanhan kansan ohjetta siitä, että energiaa kannattaa käyttää
säästeliäästi. Se koskee niin vettä kuin muitakin perusjuttuja.”
ole sitä jo tänään. Omat valinnat ovat olennaisia entistä
energiatehokkaamman elämän
tukemisessa.”
Vaikka hallitus on osoittanut
korkotukilainoituksen omavastuun koron puolittamisella
pystyvänsä alentamaan rakennuskustannuksia, muut asumiseen liittyvät kulut voivat nousta merkittävästi.
”Meillä on todella olemassa
pelko siitä, että näiden asumiseen liittyvien välillisten vaikutusten kanssa asumisesta ei
voikaan tulla edullisempaa. Siis
huolimatta siitä panostuksesta,
että vuokrataso saadaan kohtuullisemmaksi.”
n Teksti: Antti Halonen
n Kuvat: Henrik Kettunen
Ministerin joulu on
rauhallisuuden aikaa
Joulun aika on tullut kiireiselle ministeri Kiurulle
hieman yllätyksenä. ”Yhtenä päivänä vain huomasin, että täällähän on joulukuuset ja valot joka
paikassa.”
Vähäiset pakkaset tai perinteinen syysflunssakaan eivät jouluntulosta huomauttaneet. Kiuru
on käynyt tänä vuonna myöhäiskesästä alkusyksyyn joka viikonloppu meressä uimassa.
”Ehkä tämä karaistuminen tekee hyvää. Tällä
vesipedolla on ollut hiukan parempi olla, vaikka
muuten olisin aika vilukissa.”
Joulusta Kiuru toivoo valkoista. ”Siinä on jonkinlaista taikaa. Joulu on aika ankea, jos lunta ei
tule. Tykkään hirveästi hiihtää ja odotan, että
joulun välipäivinä pääsisi vähän suksimaan.”
Asuntoministeri Kiuru toivoo, että joulu on
rauhallinen ja lämminhenkinen, eikä työasioihin
tulisi keskityttyä kovin paljon. Se olisi jo suurta
juhlaa, kuten joulun pitää ollakin - rauhoittumisen ja seesteisyyden aikaa.
Oman joulunsa hän viettää äitinsä ja veljensä
perheiden luona Kankaanpäässä ja Huittisissa ja
palaa kotiinsa Poriin vasta joskus yöllä. ”Olen
tottunut olemaan tällainen paikasta toiseen autoileva tonttu jouluna.”
Kiuru sanoo, että joulu on useimmiten läheisille hyvän tekemisen aikaa. ”Meille aikuisille on
aina niin tärkeää omat toiveet ja tavoitteet. Kun
voi tehdä muille hyvää, niin se on esimerkiksi
veljeni lapsille tosi kivaa. He odottavat aina valtavasti, että olemme kaikki yhdessä viettämässä
iltaa. Siitä syntyy hyvän joulun tunnelma.”
Ministeri Kiuru haluaa toivottaa kaikille lukijoille hyvää joulua. ”Rentoutukaa ja nauttikaa
yhteisestä ajasta lähimmäisten kanssa, mikäs sen
mukavampaa!”
VAV 4. 2011 7
VAV Asunnot Oy:n
Vuokranmääritys
kaudelle 1.3.2012 - 28.2.2013
VAV Asunnot Oy:n hallitus
päätti 7.12.2011 uusista vuokrista kaudelle 1.3.201228.2.2013. Vuokranmääritysperusteet ovat entiset. Uutena
piirteenä vuokranmääritykseen on otettu suunnitelmallisiin korjauksiin omarahoitusosuus. Ne kiinteistöt, joissa
tehdään näitä korjauksia ensi
vuonna, osallistuvat korjausten
kustannuksiin 10 prosentin
omarahoitusosuudella korjaustyön hinnasta.
Jatkossa tarkastellaan myös
suunnitelmallisten korjausten
historiaa siten, että ne kiinteistöt, joissa on tehty korjauksia
enemmän kuin mitä kiinteistö
8
on maksanut korjauskassaan
vuosien varrella, joutuvat tilittämään vuokrissaan 10 prosentin lisäosuuden tehtävästä korjauksesta eli kaikkiaan 20
prosenttia. Näin kerätään
suunnitelmallisiin korjauksiin
lisää rahaa ensi vuodelle.
Lausuntokierros asukkailla
Asukastoimikunnat saivat
vuokralaskelmat lausuntokierrokselle loka-marraskuun vaihteessa ja määräaikaan mennessä
lausuntoja saatiin 107 kappaletta. Kaikkiaan yksittäisiä vuokranmääritysyksiköitä on 181, ja
siten palautusprosentiksi jäi
59 %. Asukastoimintaa ei ole 17
kiinteistössä.
Lausuntoja saatiin noin 10
prosenttia vähemmän kuin
edellisenä vuonna.
Lausuntojen vähäisyyteen
vaikuttanee kiireinen käsittelyaikataulu. Aikatauluongelmiin
haetaan parannusta ensi vuonna, kun VAV lähtee määrittämään vuokria uuden ohjelman
avulla.
Korotus noin puoli euroa
Arava-asuntojen keskimääräinen kokonaisvuokra nousi
10,04:sta 10,58 euroon neliöltä
kuukaudessa nousun ollessa
siten 0,54 € (5,4 %). Vuokra
korottui sekä rahoituslainojen
hoitokulujen että kiinteistön
hoitokulujen, etenkin korjauskulujen kasvun johdosta.
Vuokrien vaihteluväliksi muodostui 8,87 – 12,46 €/m²/kk.
Tänä vuonna VAV lähettää
vuokrantarkistuskirjeen mukana kaikille asukkaille myös perittävän vuokran maksulaskun.
Vuokralaskulta löytyvät maksuun vaadittavat tiedot, ja näillä samoilla tiedoilla vuokra
maksetaan seuraavat 12 kuukautta.
Uudet vuokrat 1.3.2012
Aravakohteet
Kp
Huoneistojen lukumäärä
Tyyppi Vuokra 1.3.2012, €
Osoite
Korotus, €
Keski-Vantaan yte-alue
Pähkinärinteen yte-alue
110
Vaijeritie 1
54
rivi
10,79
0,71
120
Pähkinärinteentie 22, 24
& 26
81
3
10,41
0,48
330
Knaapinkuja 6
24
rivi
10,49
0,57
400
Ollaksentie 29–31
56
3
10,53
0,69
401
Kerkkäkuja 3
29
rivi
11,00
0,39
121
Ainonkuja 2
22
rivi
11,81
0,86
510
Krakankuja 2
60
5
10,08
0,68
122
Kylväjänkuja 7
22
rivi
11,56
0,64
511
Krakankuja 4
55
3/4
10,99
0,72
123
Terhotie 6
43
3
10,66
0,40
512
Arinatie 9
58
4
10,99
0,79
124
Santamäentie 20
17
rivi
11,95
0,68
513
Arinatie 7
42
3
11,77
0,87
125
Karhunkierros 1a
94
5/6
10,81
0,59
514
Tammistonkatu 9
58
4
11,98
0,89
130
Sahatie 2
42
3
10,56
0,61
515
Tammistonkatu 25
28
4
12,39
0,86
140
Luhtimäki 2
98
3
10,69
0,57
516
Herttuantie 6
68
4
11,88
0,93
141
Avaintie 2
29
rivi
10,91
0,95
517
Keikarinkuja 2
57
7
11,20
0,79
0,47
142
Niittäjäntie 13
31
rivi
12,08
0,87
518
Rosendalinrinki 1
49
5
12,37
143
Luhtimäki 1
65
rivi
11,49
0,49
519
Antaksentie 21
56
4/5
12,11
201
Tukkilaisentie 9
39
2
10,69
0,59
Myyrmäen yte-alue
0,60
Tikkurilan yte-alue
600
Kielotie 25
47
6
11,94
0,68
150
Kivikirveenkuja 4
71
7
10,61
0,61
601
Tarhurintie 1 & 3
62
3
12,07
0,84
151
Vaskivuorentie 20
54
7
10,94
0,52
610
Orvokkirinne 4
37
rivi
11,25
0,77
152
Meripihkatori 2
63
7
11,50
0,63
611
Talvikkirinne 4
49
4
9,44
0,51
153
Ruukuntekijäntie 12
35
2/5
10,07
0,30
612
Esikkotie 3
37
3/5
11,40
0,62
154
Ruukuntekijäntie 10
37
2/5
9,74
0,00
613
Lummetie 11
48
5
10,04
0,49
155
Leiritie 6
46
4
10,83
0,70
614
Veturitie 7
120
3/7
9,92
0,28
156
Ruukuntekijäntie 8
46
2/5
10,61
0,58
157
Huddingenpolku 2
70
2/6
10,11
0,50
158
Apajakuja 7
50
5
10,46
0,66
159
Helmikuja 1
52
3/4
11,11
0,62
160
Vaskikuja 2
16
rivi
10,58
0,18
161
Ruukkukuja 1
78
7
11,57
0,74
162
Ojahaantie 1
68
5
11,49
0,63
170
Kukinkuja 8
67
3/7
9,61
0,98
171
Raikukuja 12
31
3
10,59
0,51
172
Raikukuja 14
27
3
11,56
0,90
180
Aamutie 8/Iltatie 16–18
56
rivi
11,28
0,53
181
Laivurinkuja 2
24
rivi
11,17
0,53
230
Lippukuja 2
50
2
12,30
0,38
VAV 4. 2011 9
Huoneistojen lukumäärä
Tyyppi Vuokra 1.3.2012, €
Kp
Osoite
Korotus, €
615
Esikkotie 7
30
3/4
10,52
0,53
620
Ohratie 12
34
4
10,52
0,42
621
Vainiotie 2
22
rivi
10,62
0,63
622
Valtuustokatu 1
92
3/5
10,05
0,43
623
Ohratie 1
44
2/3
9,91
0,39
624
Metsänhoitajankuja 2
44
3
11,15
0,54
625
Viljo Sohkasen katu 16
89
krs
11,01
0,40
626
Urheilutie 10a
24
4
12,46
630
Kortetie 1/Osmankäämintie 25
11
rivi
11,67
631
Kirvelitie 2
21
4
11,80
Huoneistojen lukumäärä
Tyyppi Vuokra 1.3.2012, €
Kp
Osoite
Korotus, €
726
Viidakkokuja 3
49
5
10,63
0,70
727
Peijaksentie 67/Viidakkokuja 4
62
5
11,65
0,57
729
Viidakkokuja 7
49
k/rivi 12,00
0,71
Rekolan yte-alue
730
Peijaksentie 31
59
3
10,64
0,23
0,75
740
Virsupolku 1
30
5
10,26
0,72
0,70
741
Evästie 5/Konttitie 4 & 6/
Paimenenkatu 19
138
3
9,51
0,71
742
Rautkalliontie 3
31
3
10,29
0,41
743
Laurantie 11
36
6
9,58
0,54
744
Rautkallionkatu 10
84
12
10,95
0,59
Hakopolku 4
33
6
9,86
0,43
0,71
Tikkurilan ympäristön yte-alue
640
Takojantie 1
79
2/3
9,73
0,52
745
641
Markkulantie 24
72
rivi
11,34
0,69
746
Eteläinen Rastitie 11
41
6
10,27
0,57
650
Maitikkapolku 10
51
3
10,67
0,55
750
Immonkuja 2/Kyllikkintie 29
65
rivi
11,31
0,69
651
Uusiniityntie 6
80
rivi
9,43
0,51
751
82
rivi
11,16
0,40
652
Uusiraja 13
10
rivi
12,38
1,28
Nyyrikintie 1/Vellamonkuja 1 & 2
653
Sorakuja 4
92
3/8
10,06
0,73
752
Peijaksentie 15
48
1'/2
11,15
0,80
654
Uusiniityntie 1
18
rivi
11,97
1,00
753
Laurintie 39
21
rivi
11,93
0,77
655
Kallioimarteentie 10
44
2/3
11,01
0,77
755
Nyyrikintie 7
48
rivi
11,79
0,86
656
Asterintie 24
31
2
11,27
0,87
657
Loikkokuja 1
32
2
11,76
0,51
660
Kunnaantie 20
32
rivi
12,32
0,91
661
Maarinkunnaantie 19
44
rivi
11,69
0,75
662
Maarinkunnaantie 13
40
rivi
11,92
0,27
671
Laaksotie 20
88
rivi
11,69
0,76
672
Malvatie 1 & 4
25
rivi
12,24
0,90
Länsi-Rekolan yte-alue
700
Norkkokuja 2
59
5/6
9,63
0,56
701
Lehmuspolku 3
59
2
11,63
0,80
710
Eppiläntie 1–3
43
rivi
10,95
1,01
711
Tahtitie 24
25
1'/2
11,09
0,39
712
Tanssijantie 2
33
2
10,10
0,35
713
Leikkitie 1
60
rivi
11,47
0,72
714
Leikkitie 2
39
2
10,57
0,40
715
Hyrräkuja 10
12
rivi
11,67
0,44
716
Rumpalintie 4
32
rivi
9,54
0,48
720
Hansinkatu 1–3
81
4
9,61
0,40
721
Mikaelintie 7 & 9
60
rivi
10,01
0,42
722
Peijaksentie 69
67
3
10,48
0,50
723
Asolantie 22
39
3
11,81
0,79
724
Mikaelintie 4
12
rivi
12,02
0,78
725
Mikaelintie 11
19
rivi
11,56
0,34
Pohjois-Korson yte-alue
810
Maauuninkuja 2
52
3
10,20
0,49
811
Tanhukuja 4
71
3/5
9,21
0,34
812
Pyykuja 1
20
rivi
11,95
0,80
813
Ruusuvuorenkuja 3
64
3
10,46
0,40
814
Tanhurinne 5
66
3
10,54
0,22
815
Metsotie 25
16
3
11,26
0,32
816
Laulurastaanpolku 1–2
102
2
10,21
0,76
840
Jäniksenkäpälä 11
26
2
11,67
0,33
842
Metsolantie 3
61
4/5
11,66
0,33
860
Kiitäjäntie 2–6/Korennontie 39/Mehiläisenpolku 17
60
1/2
11,31
0,44
880
Kirvisenkuja 1
88
3/4
9,20
0,12
881
Linnustajankuja 1
68
1/2
10,43
0,63
882
Varpusenkuja 1
113
3/5
8,87
0,05
Huoneistojen lukumäärä
Tyyppi Vuokra 1.3.2012, €
Kp
Osoite
Korotus, €
Korson yte-alue
Nissaksen yte-alue
820
Marsinkuja 1 & 4
130
3
9,35
0,31
960
Kuninkaanmäentie 104
22
1/2
11,45
0,79
821
Saturnuksenkuja 2 & 4
120
6
9,60
0,40
970
Merkkipuuntie 2
49
1/2
9,28
0,30
822
Maarukanrinne 5
39
3/5
11,48
0,00
830
Otavantie 20
75
3
9,78
0,22
971
Kolohonganreitti 4/
Merkkipuuntie 14
61
rivi
11,11
0,99
831
Otavantie 11
57
3/4
8,88
0,25
980
Viikinkitie 6
65
3
9,02
0,35
832
Otavantie 9
44
3
9,28
0,23
981
Normannikuja 6
30
3
9,59
0,69
833
Näätäkuja 1
65
3
9,18
0,32
982
Kyläkaskentie 2–6
85
3
9,57
0,70
834
Minkkitie 16
68
1/4
10,22
0,67
983
Kylämiehenkuja 2
40
3
9,27
0,21
835
Siilitie 28–30
132
3
9,52
0,32
984
Nissaksentie 15
68
3
9,43
0,23
836
Minkkitie 9
47
4
9,69
0,39
985
Viikinkikuja 3
59
4/3
10,84
0,32
837
Minkkitie 11
66
3/4
10,32
0,39
986
Saagatie 9
55
4/3
11,35
0,67
838
Näätäkuja 4
32
3
10,23
0,64
987
Viikinkikuja 2
53
3
11,35
0,55
988
Riimukuja 4, 6, 8 & 13
85
1/2
11,66
0,63
839
Mäyräkuja 4
70
6/4
11,79
0,29
841
Mäyräkuja 6
68
6
11,13
0,36
Länsimäen yte-alue
900
Maratonkuja 6
52
1/2
10,96
0,80
910
Maalinauhantie 14
120
5
10,56
0,46
911
Maalinauhantie 8
80
5
10,42
0,51
912
Maalinauhantie 19/
Rajakentänkuja 5
90
3
10,11
0,55
913
Vartiokuja 1
32
1/2
10,61
0,60
914
Tykkikuja 5
52
3/4
10,16
0,56
915
Tykkikuja 9
55
3/4
11,00
0,50
916
Vallikuja 6
20
rivi 11,61
0,74
917
Kerokuja 2
21
4
10,63
0,46
918
Pallastunturintie 3b
30
5
10,65
0,65
919
Kerokuja 7
30
3
10,94
0,51
920
Maalinauhantie 10
80
5
10,33
0,43
31
Viherkummuntie 6
54
921
Maalinauhantie 13 & 15
52
9,76
0,28
32
Harppuunapolku 1
81
Hakunilan yte-alue
Korkotukikohteet
Huoneistojen lukumäärä
Tyyppi Vuokra 1.5.2012, €
Kp
Osoite
Korotus, €
rivi
11,23
0,14
10,91
0,91
33
Ilolantie 2 ja 4
22
rivi
11,73
0,94
34
Andersinkatu 2
22
2
12,04
0,90
940
Kannuskuja 8
47
3
10,32
0,48
35
Liljatie 12
43
4
12,09
0,20
941
Kannuskuja 5
36
3
10,45
0,45
36
Lauhatie 7
17
3
12,16
0,89
942
Kannuskuja 10
58
4/5
10,47
0,53
37
Lautamiehentie 22-24
94
rivi
11,72
0,79
943
Suitsikuja 1
57
3
9,14
0,37
38
Talvikkirinne 9
42
4
11,59
0,35
944
Vaunukalliontie 2
66
4
9,42
0,38
945
Laukkarinne 8
41
6
9,19
0,51
39
Kalliotie, Kimaratie,
Tukkilaisentie
98
rivi
10,71
0,41
946
Ponikuja 4
56
8
9,33
0,46
40
Punamultapolku 3
29
6
12,74
0,78
41
Viidakkokuja 5
31
5/6
11,79
0,75
947
Vankkurikuja 6
19
rivi 11,49
0,51
948
Hakunilantie 58
54
5
10,23
0,46
950
Heporinne 1
49
6
11,14
0,41
VAV 4. 2011 11
Koko perheen joulupeli
Lähtö
1
8
9
7
11
10
1. ”Joulupuu on rakennettu, joulu on jo ovella.” telemaan heiton ajaksi. Mutta ei hätää, seuraavalla
Havuja ei jäänyt käytävään, kuusi on kotimainen ja kierroksella saat heittää kaksi kertaa!
se sai viileän suihkun. Etene kolme askelta lähemmäksi joulua.
5. ”Jouluruokaa tarjoo kunnon väki.” Kinkunrasvoja ei laitettu viemäriin ja siitä ansaitset heittovuo2. ”Tulla tonttuset voi ilomielin.” Lapset keksivät ron.
antaa lahjaksi siivousvuoroja ja postireissuja. Siitä
ilman muuta ylimääräinen heitto!
6. ”Hiljaa hiipii joukko varpahillaan.” Hssst! Hiljenny heittovuoron ajaksi kuulostelemaan tonttuja.
3. ”Lahjat peittyi kääröihin, ukset kiinni pantihin.”
Etpäs hoksannut säästää viime vuoden joulupape- 7. ”Lunta tulvillaan, on kaunis talvisää.” Perhe lähreita. Joudut kauppareissulle uusien ostoon ja sii- tee pienelle piristävälle päiväkävelylle. Vauhdita
hen kuluu heittovuoro.
matkaa ylimääräisellä heitolla.
4. ”Ja hyvä, lämmin, hellä on mieli jokaisen.” Naa- 8. ”On äiti laittanut kystä kyllä.” Jouluruokapöydästä jäi
puri kävi toivottamassa hyvää joulua ja jäät rupat- biojätettä ja muistit lajittelun. Siirry kaksi ruutua eteenpäin.
12
12
Tässä koko perheen hyvän mielen peli joulun odotusta varten.
Tarvitset vain arpakuution ja pelinappulat avuksesi.
Ensimmäinen heittäjä valitaan arpakuutiolla sen perusteella,
kuka saa suurimman numeron.
3
2
4
6
5
13
12
9. ”Me käymme joulun viettohon taas kuusin,
kynttilöin.” On hyvä käydä varmistamassa, että
palovaroittimet ovat kunnossa. Se kestää yhden
heiton ajan.
10. ”Oi kuusipuu, oi kuusipuu, ja lehväs uskolliset.” Hyvä, että muistit laittaa kuusen jalkaan vettä. Etene kolme askelta.
11. ”Muistat Tuhkimon, Lumikin, Ruususen varmaan.
Ja Punahilkan ja sudenkin harmaan.” Mutta kuka tahtoo jäädä unhoon? Mietit sitä heittovuoron ajan.
12. ”Luo köyhän niinkuin rikkahan saa joulu ihana!”
Koska perhe muisti lahjoittaa myös kehitysyhteistyökohteeseen, siitä saa hyvän mielen lisäksi heittovuoron.
14
13. ”Arkihuolesi kaikki heitä, mieles’
nuorena nousta suo!” Aattoilta lähestyy kohokohtaa, mutta ei pidä
kiiruhtaa. Odottele heittovuoron
ajan.
15
Maali!
14. ”Nyt syttyy valot tuhannet
myös tänne Pohjolaan.” Koko perhe
muistaa, että erityisesti kynttilät sammutetaan sitten illan päätteeksi.
15. ”Joulupukki, joulupukki, valkoparta, vanha ukki. Käypä tänne!” Olet maalissa. Jää odottelemaan
muuta perhettä ja pistä vaikka pipari poskeen.
HYVÄÄ JOULUA!
VAV 4. 2011 13
viherpeukalo
Jouluruusun monta tarinaa
Jouluruusu on kasvattanut suosiotaan
joulukukkien joukossa. Se on pitkäkestoinen ja kukkii sisätiloissa 4-6 viikkoa. Se on
kaiken lisäksi monivuotinen perenna,
jonka voi istuttaa ulos pakkasten mentyä
– ja se kukkii vielä keväälläkin.
Jouluruusuun liittyy monta legendaa.
Yksi niistä kertoo köyhästä tytöstä, joka
olisi halunnut viedä lahjan seimessä makaavalle Jeesus-lapselle, mutta köyhänä
hänellä ei ollut mitään lahjoitettavaa. Enkeli Gabriel vei tytön talviselle kedolle,
jossa kukki valkoisia ruusuja. Iloinen tyttö
poimi sylinsä täyteen kukkia ja asetti ne
Jeesus-lapsen peitteeksi seimeen.
Jouluruusu on liitetty myös Raamatun
kertomukseen. Jesajan kirjassa ennustetaan Messiaan syntymä: ”Mutta Iisain
kannasta puhkeaa virpi, ja vesa versoo hänen juuristansa.” (11:1). Virpin katsottiin
ennustavan ruusua. Saksalainen munkki
sepitti aiheesta 1500-luvulla runon, joka
on uuden virsikirjan virsi 23.
”On ruusu Iisain juuren nyt kukkaan puhjennut. On pyhä kirja suuren sen ihmeen
kertonut. Tuo kukka suloinen valaisee talviyötä keskellä pakkasen.”
Kreikkalaista mytologiaa
Jouluruususta kerrotaan myös kreikkalaisessa mytologiassa. Paimen nimeltä Melampos olisi keksinyt kukasta tehokkaat
lääkinnälliset vaikutukset. Melampos
pystyi näin pelastamaan merenjumala
Poseidonin meren viljasta huolehtineen
Proteuksen tyttäret, jotka luulivat olevansa lehmiä. Melampos pelasti tyttäret
takaisin järkiinsä.
Toinen antiikin Kreikan tarina kertoo sotapäällikkö Solonista. Kirrhan kaupunkia
piirittäneet Delfoin sotilaat lyötiin Solonin neuvosta jouluruusun avulla. Kaupunkia ympäröivään kanaaliin heitettiin
jouluruusun kukkia ja juuria. Kun hyökkääjät koskettivat vettä, he sairastuivat
ankarasti ja lopettivat piirityksen.
Jouluruususta kerrotaan monta muutakin tarinaa, kirjailija Selma Lagerlöf mm.
kertoi version metsän lainsuojattomien
jouluöisestä paratiisinäystä, jossa jouluruusut kukkivat. Kerrotaan myös lukuisista muista tarinoista, joissa mainitaan
jouluruusun parantava vaikutus. Sillä on
hoidettu lepraa, vesikauhua, epilepsiaa
ja mielisairauksia. Kukkien kielessä jouluruusun merkitys korostuukin ahdistusta
vapauttavana.
Jouluruusussa on sydäntä vahvistavia
glykosideja, mutta niin voimakkaasti, että nykytiedon määritelmän mukaan kasvi on erittäin myrkyllinen.
Jos tarkkoja ollaan, jouluruusu ei ole ruusu ollenkaan, vaan kuuluu Helleborus –
sukuun ja leinikkikasvien heimoon. Kun
se eteläisessä Euroopassa saattaa kukkia
vielä lumenkin alta, kasvi on saanut ruusun merkityksen. Kristikansalle se on ihme, kuten Vapahtajan syntyminenkin.
Pitkäkestoinen ilonaihe
Jouluruusun kasvatus kestää puolitoista
vuotta, ja siksi se on joulukukkien joukossa arvokkaammasta päästä. Kotiin hankitun kasvin ei pidä antaa kuivua, se kestää
parhaiten valoisassa ja mieluiten viileässä paikassa. Sisällä olevaa kukkaa ei pidä
lannoittaa. Kuivahtaessaan kukka nuupahtaa, mutta nostaa itsensä jälleen pystyyn.
Tutuin jouluruusuista on valkokukkainen
lajike, mutta muunkin värisenä sitä löytyy. Keväällä puutarhaan siirrettynä se
kukkii oikeita ruusuja aiemmin. Kasvi istutetaan puolivarjoisaan tai varjoisaan
paikkaan, se menestyy myös pensaiden
alla. Vettä läpäisevä ja kuohkea multamaa on lajille suotuisin. Talvenarkana sen
juuristo kannattaa suojata esimerkiksi
havuilla.
Onnistuneella hoidolla jouluruusu antaa
sisältöä tutun laulun sanoihin: ”Oi jospa
ihmisellä ois joulu ainainen.” n
Teksti: Jukka Halonen
Tärkeimmät lähteet:
Peroni: Kukkien kieli (WSOY 1984),
Maarit Vallinharju-Stenman:
Legenda jouluruususta
(www.penan.net/puutarha).
14
Uuden allergiatalon
haku helmikuussa 2012
Alkukesästä 2012 valmistuu Kuninkaanmäkeen erityisesti allergikoille
tarkoitettu VAV:n uusi kohde. Osoitteeseen Kolohongankuja 6
valmistuu kolme pienkerrostaloa, joissa on 33 asuntoa.
Kolohongankuja 6 on tarkoitettu ensisijaisesti allergikoille ja astmaatikoille.
Kohteessa on pyritty vähentämään altistumista allergeeneille seuraavin keinoin:
• Tupakointi on kielletty asunnoissa ja koko kiinteistön alueella.
• Lemmikkieläinten pitäminen kiinteistössä on kielletty.
• Hajustettujen pesuaineiden käyttö pesulassa on kielletty.
• Rakentamisessa on käytetty M1-luokiteltuja eli vähäpäästöisiä pintamateriaaleja.
Kohteessa ei ole muita erityistoimintoja, joten se ei välttämättä sovellu vaikeasti allergisille.
Kolohongankuja 6:n huoneistot jakautuvat seuraavasti:
Huoneistotyyppi
Huoneiston neliökoko
1 h + kk
35 m²
2 h + kk
49 m²
2 h + k
45,5–59,5 m²
3 h + k
70–73,5 m²
Lukumäärä
6 kpl
3 kpl
19 kpl
5 kpl
Kolohongankuja 6:n jyvitetty neliövuokra on 13,97 Є/m² kuukaudessa.
Lisäksi kohteessa on vesiennakkomaksu, joka on 15 Є/henkilö kuukaudessa. Kohteen arvioitu valmistusajankohta on 31.5.2012.
Kolohongankuja 6:n hakuaika alkaa 1.2.2012 ja päättyy 29.2.2012.
Kohteeseen haetaan täyttämällä helmikuun aikana normaali VAV:n asuntohakemus, joka löytyy kotisivuiltamme www.vav.fi. Mikäli sinulla ei ole
internet-yhteyttä kotonasi, voit täyttää hakemuksen VAV:n toimistolla Tikkurilassa. Hakemusta täyttäessäsi valitse kaupunginosaluettelosta Kuninkaanmäki ja kohdeluettelosta Kolohongankuja 6.
Etusijalla haussa ovat allergikot ja astmaatikot. Jos haet asuntoa allergian tai astman
perusteella, mainitse asia selkeästi hakemuksen kohdassa ”Asunnon tarve”. VAV pyytää
mahdollisia lääkärintodistuksia ja muita hakemuksen liitteeksi tarvittavia papereita hakijoilta siinä vaiheessa, kun heidät on valittu kohteeseen. Hakemusta jätettäessä todistuksia
ja muita liitteitä ei tarvita. Kohteessa on varallisuusrajat. Asukkaiksi valituille ilmoitetaan
valinnasta maaliskuun 2012 aikana.
VAV 4. 2011 15
Hyvään naapuruuteen johdattanut
psykologi Pirkko Lahti on hyvän tahdon lähettiläs,
jonka esitys tempaa kuulijat mukaansa.
Psykologi Pirkko Lahti:
Sano naapurillesi
päivää!
VAV:n asukasaktiivit
kokoontuivat syksyllä
kuulemaan mielenterveyden puolestapuhujaa,
psykologi Pirkko Lahtea
hyvän naapuruuden
salaisuuksista. Avaintekijöitä hyviin naapuruussuhteisiin ovat hyväksyminen, pitkäjänteisyys,
joustavuus ja taloyhtiön
normien kunnioitus.
Järjestyssääntöjen lisäksi asumisessa on Lahden mukaan
paljon kirjoittamattomiakin
sääntöjä. Hississä ei saa katsoa
silmiin, naapureita ei saa häiritä kummallisella käytöksellä tai
ääntelyllä ja naapurille on lai-
16
nattava jauhoja, jos häneltä on
päässyt loppumaan.
Pirkko Lahti kertoo, että
normi syntyy, kun kolme ihmistä on samassa paikassa.
Kun kaksi päättää, kolmas on
samaa mieltä. Massalla pystytään painostamaan olemaan
sellainen kuin muutkin.
”Normi syntyy pienestä. Vasta oven takana kolmas voi olla
normaalisti. Esimerkiksi somalikulttuurissa on tapa puhua
kovaa. Suomalaisilla taas on
hiljainen ja matala puhe, ja näiden kohtaaminen riittää ärsyttämään.”
Lahti sanoo, että olennaista
olisi pystyä hyväksymään erilaisuus. Hänen mukaansa naapuruuden ilot ja surut ovat sa-
mat kaikkialla maailmassa.
Naapureiden tulisi olla vähintään hyvänpäiväntuttuja. Jos ei
muuten, suhteet on hyvä luoda
ihan siltäkin varalta, jos sattuu
käymään jotain ikävää.
”Omassa kerroksessani asuu
neljä ihmistä ja tunnen heidät
kaikki.”
Lahden mukaan päivää sanominen on tuttavuuden lähtökohta, jos joku tulee pihalla
vastaan. Silloin tietää, että ihminen on samasta taloyhtiöstä.
Hän itse on lähtöisin maaseudulta, jossa jo lapsesta asti opetettiin sanomaan toisille päivää.
”Jouduin kerran ottamaan
taksin ja kuljettaja oli arabi. Puhuimme hänen kanssaan ko-
touttamisohjelmasta ja hän
sanoi, että jos hän oikein kotoutuisi Suomeen, niin hän ei
sanoisi enää kenellekään päivää. Kuvaus on aika hyvä, ja
voisi sopia sketsiohjelmaan kuvaamaan meitä asukkaina.”
Sopu sijaa antaa
Lahti kehottaa tietynlaiseen
suurpiirteisyyteen naapuruussuhteissa. Jos naapurin toimintaan kiinnittää liikaa huomiota
ja motkottaa asiasta, siihen
saattaa jossain vaiheessa syyllistyä se toinenkin.
”Suosittelen pikkaisen huumoria, hyväntahtoisuutta ja
erilaisuuden ymmärtämistä.
Erilaiset kulttuurit ovat tietysti
haasteellisia, mutta niin se on
toiseenkin suuntaan. Olemme
niin suljettu yhteisö, että ulkomaalaisen on aika vaikea tulla
tutustumaan suomalaiseen
perheeseen.”
Joskus on toki aiheellista
myös huomauttaa asioista.
Lahti ohjeistaa, että jos asukkaan toiminnasta on huomautettava, se tulisi tehdä tasaarvoisena.
”Asukasta ei saa opettaa moraalisesti kuten vanhempi lapsiaan eikä viestin tulisi tulla ylemmältä tai alemmalta tasolta,
vaan keskeltä, tasa-arvoisena.”
Lahti muistuttaa, ettei ihmisen tarvitse aina olla oikeassa.
Kun jokainen haluaa olla oikeassa, syntyy taistelu siitä,
kumpi on enemmän oikeassa.
”Jokainen haluaa olla hyvä, ja
siitäkin voidaan tapella. Olisi
tärkeä tietää, ettei oma näkemys ole ainoa oikea, vaan voi
hyväksyä naapurinkin mielipiteen. Voi antaa periksi tietäen,
että on itse oikeassa, mutta
näin ei tarvitse haastaa riitaa.”
Lahti sanoo, että ihminen voi
itse päättää haluaako olla oikeassa vai onnellinen. Periksi
antaminen voi olla onnellisuuden kannalta parempi ratkaisu,
mutta mikäli periksi antaa
hampaat irvessä, sekään ei ole
hyvä vaihtoehto.
Taloyhtiön tarkkailijat
Lahden mukaan talossa kuin
talossa riittää aina tarkkailijoita, valittajia ja kyylääjiä. Useimmissa tapauksissa ruvetaan
katsomaan muita, kun ei ole
tarpeeksi tapahtumia omassa
elämässä.
”Jos ihmisen panee vankilaan ja poistaa kaikki ärsykkeet
muutamaa ruokailua lukuun
ottamatta, hän tulee hulluksi
viidessä päivässä. Hän kääntyy
sisälle päin katsomaan ja tarkkailemaan esimerkiksi sitä, että
lyököhän oma sydän.”
Lahti kuitenkin huomauttaa,
ettei taloyhtiön kyttääjää voi
oikein neuvoa myöskään hankkimaan elämäänsä sisältöä.
Asukas tarkkailee naapureitaan tahtomattakin. Pitkät suihkut, yöllä vedetyt vessat, kolise-
vat ovet, korkokengillä kävely,
lasten äänet, haukkuvat koirat
kuuluvat kaikki myös naapuriin. Rappukäytävään haistaa,
jos joku paistaa silakoita.
”Ihminen harrastaa arkisen
elämän tarkkailua. Alitajuisella
tarkkailulla tiedetään mitä naapuri tekee, peseekö hän itseään
päivittäin vai ei.”
Koti vai asunto?
Lahden mukaan koti ja asunto
ovat kaksi eri asiaa. Koti on ihmisen oma paikka ja reviiri,
josta tutkimusten mukaan voi
lukea ihmisestä hyvin paljon.
Esimerkiksi millaisessa ympäristössä hän on asunut ja mitä
hän arvostaa.
”Koti on jatke meidän itsetunnollemme, meille itselle ja
se on asia, josta olemme halukkaita pitämään huolta. Kodin
sisustuksessa on aina tuttuja
elementtejä omasta turvallisesta peruskodista.”
Pirkko Lahti sanoo, että Suomessa on tutkittu aika vähän
ihmisen reviiriä. Eläimillä on
omat reviirit, joille ei saa luvatta tulla tai tulee tappelu.
”Kaikki tietävät hyvin, että
jos joku astuu omalle reviirille, niin siitä annetaan takaisin. Jos joku esimerkiksi käskee olemaan hiljempaa, siihen
vastataan, että valittaja on pitänyt itsekin meteliä. Puolustautuminen on luonnollinen
reaktio, ja tilanteesta suuttuu
itsekin.”
Koti on ihmiselle tärkeä. Kodissa on asuttu pitkään tai vähintään siinä suunnitellaan
pidempiaikaista asumista, jolloin koti merkitsee jatkuvuutta.
Asunto voi olla väliaikainenkin, eikä se sitouta ihmistä samalla tavalla.
”Euroopan tasolla suomalaiset ovat kansana omaisuuttaan
suojelevia, jos siihen on tunneside. Jos sitä ei ole, olemme aika
suurpiirteisiä. Helsingissä kerran yritettiin sellaista, että koululaiset ja vanhukset istuttivat
7000 sipulia ja alueista pidettiin heti parempaa huolta, kun
sen luomisessa oltiin itse mukana.”
VAV 4. 2011 17
Turvallisuuden kolmio
Ihminen lähtee aamulla kodistaan töihin ja tulee kaupan
kautta kotiin. Lahti muistaa
erään puolalaisen elokuvan,
jossa kuvattiin rinta rinnan
kahta puolalaista. He tulivat
samanlaisilla autoilla parkkipaikalle, menivät kotiin, heittivät takit, söivät leivät, lukivat
lehteä, katsoivat telkkaria, menivät pesulle ja nukkumaan ja
seuraavana aamuna menivät
takaisin samanlaisilla autoilla
töihin.
”Elämme samankaltaista elämää, ja siitä tulee turvallisuus.
Päivällä on kaaviomainen, toistuva elämänmalli. Uudet tapahtumat virkistävät, mutta
tylsyyden hyvänä puolena on
turvallisuus.”
Lahti sanoo, että kodin, työpaikan ja kaupan välinen kolmio on turvallisuuden kolmio
ja pyhä kolminaisuus.
”Kodin ja työpaikan välimatkan pitäisi olla hallittavissa.
Joskus tulee esteitä tai sade sotkee liikenteen. Parhaimmillaan
tilanne on sellainen, että välit
”Koti on jatke
meidän itsetunnollemme”
voisi kävellä. Matkalla olisi hyvä olla kauppa missä käydä, ja
kulkea kolmiota edestakaisin.”
Lahti muistuttaa, että jossain
välissä rutiini on silloin tällöin
hyvä rikkoa harrastuksella tai
jollakin muulla tavalla. Myös
oma lempipaikka on hyvä löytää.
”Ihmisellä olisi tärkeä olla
oma lempipaikka mihin mennä. Suomalaisille se on usein
luonnossa. Vaimolla ehkä keittiössä tai lapsilla omassa huoneessa. Miehillä sellaista ei
niinkään ole.”
Arvokkaat unen lahjat
Useimmissa taloissa on järjestyssääntöjen mukaan hiljaisuusaika iltayhdestätoista aamukuuteen. Ihmisillä on
kuitenkin erilaisia työvuoroja,
ja jotkut yövuorolaiset joutuvat
nukkumaan päivällä.
”Ihmisen pitäisi saada nukuttua kahdeksan tuntia. Ensin
on kahden tunnin pintauni ja
vasta sitten syvä uni.”
Uni hoitaa ihmisen mieltä
kahdella tavalla. Se prosessoi
päivällä tapahtuneita asioita,
Asukasaktiivit kuuntelivat keskittyneesti, kun Pirkko Lahti jakoi avaimia hyvään asumiseen.
18
joita alitajunta työstää unessa.
Jokainen uni kertoo jotain
omasta itsestä, ja niistä pitäisi
pystyä lukemaan sanomia.
”Kun kaikki aistit ovat päivällä vireillä, pitää nähdä, kuulla ja haistaa, aivot rasittuvat.
Syväunen aikana aivot lepäävät
ja keräävät energiaa ja voimia
takaisin.”
Väsymyskin vaikuttaa omalta
osaltaan naapurisopuun. Väsyneenä naapurin touhuihin voi
helposti ylireagoida. Lahti huomauttaa, että mieli tarvitsee unta
paljon enemmän kuin kroppa.
”Jos pitää lähteä kahdeksaksi
töihin ja on melkein hereillä
kuudelta, ei saisi mennä takaisin nukkumaan. Silloin on vielä helppo nousta. Jos taas menee takaisin nukkumaan, aivot
eivät enää pääse takaisin vauhtiin ja koko iltapäivä on pilalla,
kun aivot ovat unessa.”
Lahti kertoo, että ylireagoiminen on ymmärrettävää, jos
on oikein stressaantunut tai väsynyt, mutta kertaluontoiset
tapahtumat tulisi kuitenkin
kestää. Parasta olisi, jos vain
menisi nukkumaan.
Halaus hyvästä alustuksesta.
Talo ja alue
Omalla asuinalueella ja naapurustolla on Lahden mukaan
tärkeä merkitys asumisviihtyvyydessä. Talon sijainti vaikuttaa hyvin paljon. Jotkut pitävät
siitä, jos koulut ja vanhainkodit
ovat rinnakkain, mutta jotkut
taas eivät tykkää lasten äänestä.
”Myös alueen maine on tärkeä. Itä-Pasila on usein leimattu pahaksi, mutta itäpasilalaiset
ovat itse sitä mieltä, että se on
ihanaa aluetta.”
Asunnon koollakin on suuri
merkitys ihmisen jaksamiseen.
Jos yksiössä asuu neljä ihmistä,
asukas elää neljän ihmisen arkea ja tapahtumia.
Lattiakaivot puhtaaksi
”Totta kai se kuormittaa. Ihminen haluaa olla sosiaalinen
ja kanssakäymisissä, mutta joskus pitää vetäytyä omaan rauhaan”, Lahti sanoo.
Lahti sanoo, että lasten kannalta olisi tärkeää, että talot
olisivat hieman erilaisia.
Omassa ovessa saisi olla jokin
tunnusmerkki, joka erottaisi
oman kodin oven naapureista.
”Olen nähnyt lapsia ja mummoja, jotka eivät löydä kotiaan.
Lapset ja vanhuksetkin tarvitsevat tällaisia juttuja. Omaan
oveen voi laittaa vaikkapa sinisen kukan.”
n Teksti ja kuvat:
Antti Halonen
Kuka?
Mielenterveyden lähettiläs Pirkko Lahti.
Koulutus: Psykologi, filosofian lisensiaatti.
Luottamustoimet: 20 vuotta mielenterveysseuran puheenjohtaja, aivosäätiön puheenjohtaja.
Toiminta: Kirjoittanut kirjoja ja artikkeleita, osallistunut järjestö- ja poliittiseen toimintaan.
Nyt: Eläkkeellä tehden keikkahommia.
Joulusiivouksessa kannattaa muistaa myös pesutilojen lattiakaivot! Niiden puhdistus on paikallaan hyvinkin pari kertaa
vuodessa. Kosteus ja lämpö ovat hyvä kasvualusta monille
mikrobeille.
Ennen lattiakaivon puhdistusta on hyvä juoksuttaa vettä
lattiakaivoon. Puhdistustyössä kannattaa käyttää suojakäsineitä ja materiaalille sopivaa puhdistusainetta.
Lattiakaivon puhdistus aloitetaan poistamalla lattiakaivon
kansi/ritilä. Tämän jälkeen kannesta poistetaan siihen kerääntyneet irtohiukset ja muu lika. Lattiakaivon kansi on
myös hyvä pestä molemmin puolin käyttämällä emäksistä
puhdistusainetta.
Lattiakaivossa olevat irtoroskat kannattaa poistaa ennen
lattiakaivon seinien puhdistusta. Irtoroskat tukkivat helposti
kaivon, joten ne tulee ehdottomasti poistaa. Kun lattiakaivon
kansi on saatu puhtaaksi, voidaan puhdistaa lattiakaivon seinämät. Puhdistus kannattaa aloittaa tietysti kaivon yläosasta,
eli kohdasta johon lattiakaivon kansi asetetaan. Mikäli lattiakaivon seinämät ovat samaa materiaalia kuin kansi, voit hyvin
käyttää samaa puhdistusainetta. Lattiakaivosta lähtevä haju
on mahdollista neutralisoida esimerkiksi etikalla.
Kylpyhuoneen tehokas
kuivaaminen
Kylpyhuoneen käytön jälkeen kannattaa pitää ilmastointi täysillä ja kuivata suihkunurkkaus sekä sauna seiniä myöten
kuivauslastalla. Jos asunnossa on sauna, sinne on hyvä jättää
jälkilämpö päälle ainakin 30 minuutin ajaksi saunomisen
jälkeen. Näillä konsteilla kylpyhuone kuivuu varsin nopeasti
käytön jälkeen, ja kosteusongelmilta vältytään.
Korson alueen sekä
Hakunilan ja Nissaksen
huoltoyhtiöt vaihtuvat
Korson alueella sekä Hakunilassa ja Nissaksessa sijaitsevien
VAV:n kohteiden huoltoyhtiöt vaihtuvat vuoden 2012 alussa.
Korson alueen kohteita huoltaa 2.1.2012 alkaen Coor Service
(entinen Lujapalvelut). Heidän yhteystietonsa ovat seuraavat:
Puhelin: 010 622 5888
Sähköposti: [email protected]
Hakunilan ja Nissaksen kohteita huoltaa 2.1.2012 alkaen
Lassila & Tikanoja. Heidän yhteystietonsa ovat seuraavat:
Puhelin: 010 636 2150
Sähköposti: [email protected]
Uusien huoltoyhtiöiden yhteystiedot tulevat nähtäväksi myös
talojen ilmoitustauluille sekä VAV:n kotisivuille.
VAV 4. 2011 19
Uraauurtavan
moduulitalon
rakentaminen alkoi
Viertolassa
VAV:n toimitusjohtaja Teija Ojankoski ja NEAPO Oy:n toimitusjohtaja
Olli Vuola esittelivät historiallista Osmankäämintien rakennuskohdetta
medialle marraskuussa.
Uuden moduuliteknologian on kehittänyt
NEAPO Oy, joka rakentaa talot VAV:lle.
Osmankäämintielle valmistuu 53 huoneistoa pitkäaikaisasunnottomien käyttöön.
Asunnot kuljetetaan kokonaisina tontille
Perinteisestä rakennustavasta poiketen
moduuliasunnot valmistetaan, sisustetaan
ja kalustetaan valmiiksi jo tehtaalla. Asunnot kuljetetaan sen jälkeen kokonaisina,
muuttovalmiina moduuleina tontille. Siellä ne kootaan kerrostaloiksi kuin legopalikat ikään.
20
Viertolan Osmankäämintie 28:ssa tehdään parhaillaan rakentamisen historiaa.
Tontille nousee kolme uudella teräsrunkojärjestelmällä valmistettua moduulikerrostaloa, jotka ovat lajinsa ensimmäisiä
maailmassa.
Keväällä 2012 valmistuva Osmankäämintie 28 on uraauurtava rakennushanke.
”Kyseessä ovat maailman ensimmäiset teräskennoteknologialla tehtävät moduulikerrostalot ”, kertoo NEAPOn toimitusjohtaja Olli Vuola. ”Vuosien kotimainen
kehitystyö on takana ja ensihedelmät ovat
nyt nähtävissä.”
VAV kilpailutti Osmankäämintien rakennusurakan aluksi perinteisellä suunnitteluratkaisulla. NEAPOn tarjoama moduulirakenne osoittautui kuitenkin
edullisemmaksi tavaksi rakentaa kohtuuhintaisia ja laadukkaita asuntoja kohteeseen.
”Kaupungin asunto-ohjelman mukaisesti pyrimme kehittämään vuokra-asumista
Vantaalla. Uuden, innovatiivisen rakentamistekniikan kokeileminen on osa tätä kehitystyötä”, sanoo VAV:n toimitusjohtaja
Teija Ojankoski.
Laadukasta ja ympäristöystävällistä
Samaan aikaan kun Viertolan tontilla on
tehty maansiirto- ja perustustöitä, on
NEAPOn moduulitehtailla valmistettu
asuntoja. Asunnot on viimeistelty keittiöitä, kodinkoneita ja rappausta myöten teh-
Jouluposti ehtii vielä
Joulutervehdysten lähettäminen sujuu tänäkin
vuonna helposti tutun punaisen postituskuoren
avulla. Punainen postituskuori on tarkoitettu
kotimaan joulutervehdyksille, joissa on 0,55 euron joulupostimerkki.
Nämä 0,55 euron joulupostimerkeillä lähetettävät kotimaan joulutervehdykset tulee postittaa
viimeistään torstaina 15. joulukuuta. Kakkosluokan
kirjeenä lähetettävät joulukortit tulee postittaa
viimeistään maanantaina 19. joulukuuta ja 1. luokan joulutervehdykset tiistaina 20. joulukuuta.
Joulukortteja kirjoittaessa kannattaa muistaa,
että ajoissa lähettäminen ja oikea osoite takaavat tervehdyksen perille jouluksi. Täsmällisiin
osoitetietoihin kuuluvat vastaanottajan nimitiedot, kadun nimi, kiinteistön numero, mahdollinen rappu ja oven numero, postinumero sekä
postitoimipaikan nimi.
Joulunajan jätehuolto
kannattaa huomioida
Yhdysvaltain Suomen-suurlähettiläs Bruce Oreck tutustui uuteen rakennuskohteeseen toimitusjohtaja Olli Vuolan ja VAV Asunnot Oy:n hallituksen
puheenjohtajan Juhani Paajasen seurassa.
dasolosuhteissa. Myös talotekniikka, eli
ilmanvaihto-, putki- ja sähkötyöt sekä viemäröinti, on tehty valmiiksi jo tehtaalla.
Tehtaassa rakentamisen laatu on huippuluokkaa, koska työt tehdään tasalämpöisissä ja kuivissa olosuhteissa.
Kerrostalon ja sen moduulien runkorakenteena käytetään FIXCEL-runkojärjestelmää, joka on rakennusalalla uusi materiaali. Teräskennopohjainen runko on
kestävä ja ympäristöystävällinen ratkaisu.
Se sallii moduulien kuljetuksen ja asentamisen kokonaisina asuntoina, erittäin pienellä hiilijalanjäljellä.
Moduulitalo ei vaadi erillistä runkorakennetta, sillä moduulit toimivat itsessään
talon kantavana rakenteena.
Yhdysvaltain suurlähettiläs vieraili
Osmankäämintien työmaa sai marraskuussa
kansainvälisiä vieraita, kun Yhdysvaltain
Suomen-suurlähettiläs Bruce Oreck kävi
tutustumassa moduulitaloon. Ympäristöasioihin erikoistunut Oreck oli erittäin kiinnostunut hankkeesta, ja arveli moduulien olevan
omiaan esimerkiksi opiskelija-asuntojen rakentamiseen.
Oreckia kiinnostivat muun muassa talon
ääni- ja lämmöneristys, joiden todettiin
olevan vähintään samaa luokkaa kuin vastaavissa betonikerrostaloissa. Oreck vitsailikin lopuksi harkitsevansa itse muuttoa
Osmankäämintielle, kun suurlähetystössä
alkaa ensi vuonna suuri peruskorjaus.
Osmankäämintie 28:n huoneistot valmistuvat erityisasunnoiksi pitkäaikaisasunnottomille. Kohteeseen ei voi hakea VAV:n kautta, vaan asukasvalinnat
siihen tekee Vantaan kaupungin sosiaalija terveystoimi.
n Teksti: Tuomas Alho
n Kuvat: Henrik Kettunen
Joulun aikana kertyy ymmärrettävistä syistä paljon
ylimääräistä jätettä. Sen seurauksena roskakatos
täyttyy kukkuroilleen. Kun joulusiivous on osa hyvää jouluperinnettä, kannattaa lajittelu ja kierrätys
tehdä alta pois jo hyvissä ajoin ennen aattoa.
Siksi on hyvä ennen joulua viedä kaikki kierrätysmateriaali keräyspisteisiin – siis paperi, pahvit, pienmetallit ja lasit. Näin ne eivät ole lisätäyttämässä joulun myötä taatusti täyttyviä
kierrätyspaikkoja. Ennen joulua ne mahtuvat
keräysastioihin vielä mainiosti.
Oman kotipihan roska-astiat tulee täyttää tasaisesti. Ethän jätä jätevaraston ympäristöön
joulutunnelmaa pilaavia roskia. Huolellisuus niin
seka- kuin kierrätysjätteen kanssa on paitsi yhteinen riemu, myös luontoa ja kustannuksia
säästävä teko.
Ei kinkunrasvoja
viemäriin
Muistathan, että joulukinkun paistorasvoja ei tule laittaa viemäriin. Kinkun rasvat jähmettyvät
putkistossa ja aiheuttavat vähitellen viemärin
tukkiutumisen. Oikea paikka on biojätteessä. Se
onnistuu joko kovettamalla rasvan pakkasessa tai
imeyttämällä sen talouspaperiin.
Sekajätteen joukossa rasva aiheuttaa vähiten
riesaa pakattuna esimerkiksi tyhjään maitopurkkiin tai kertakäyttöiseen pakasterasiaan.
VAV 4. 2011 21
Kylmäkellari muuttui asukkaiden
yhteiseksi olohuoneeksi
Rajakentänkuja 5:n asukasaktiivit ovat
muuttaneet entisen kylmäkellarinsa
asukkaiden yhteiseksi kerhohuoneeksi.
Uusi kerhohuone rakennettiin pitkälti
kierrätysperiaatteella. Nyt talolla on
käytössään monipuolinen toimintatila,
jossa on mahdollisuudet kaikenlaiseen
ajanviettoon.
Rajakentänkuja 5:n asukas Tuomo Koponen
oli aktiivisesti mukana kellaritilan muokkaamisessa uuteen uskoon. ”Asukaskokous päätti, että vanhaksi käynyt kylmäkellari hyödynnetään näin”, kertoo Koponen. Kellarin
kylmäkompressorit olivat menneet rikki, eikä
sitä muutenkaan enää käytetty ruuan säilyttämiseen.
Uuden kerhohuoneen huonekalut ja
muut tavarat ovat lähes kaikki kierrätettyjä. Vanhan kellarin puuosista tehtiin tilaan
paneelit ja tuolit, ja myös muut kalusteet
ovat kierrätystavaraa. Asukkaat ovat tuoneet kerhohuoneeseen käytettyjä mutta
toimivia välineitä eri aktiviteetteihin.
Tällä hetkellä kerhotilasta löytyy esimerkiksi nyrkkeilysäkki, kuntoilulaitteita, tikkataulu, shakkilauta, televisio ja videot.
Tuomo Koponen rakensi tilaan vanhoista
kaiuttimista kuusikanavaisen äänentoiston.
”Ainoastaan lattiamaali ja maalaustarvikkeet piti ostaa erikseen VAV:n laskuun”,
kertoo Koponen.
Monenlaista toimintaa
Talon aktiivit aloittivat kellarin muutostyöt
kesän lopussa, ja uusi tila oli valmis loppusyksystä. Itsenäisyyspäivänä 6.12. kerhohuoneessa vietettiin yhdistettyjä avajaisia ja itsenäisyysjuhlia. Samalla Rajakentänkuja 5:n
asukkaita pyydettiin ideoimaan, miten kerho-
22
huonetta voitaisiin käyttää tulevaisuudessa.
Talon yhteisen toiminnan lisäksi asukkaat voivat varauskirjan avulla varata kerhohuoneen myös omaan käyttöönsä, ja
siellä voidaan järjestää vaikkapa syntymäpäiväjuhlia. Tilassa toimi myös vaihtopörssi, johon asukkaat voivat tuoda vanhoja
kirjoja, lehtiä, levyjä ja elokuvia vaihdettavaksi tai paikan päällä nautittavaksi.
Tuomo Koponen sanoo uuden kerhohuoneen olevan ”vastaisku virtuaalimaailmalle”. Hän kokee, että kerrostaloasukkaiden ei tarvitse vain istua yksin asunnoissaan,
vaan he voivat tulla yhteiseen tilaan harrastamaan tai vain viettämään aikaa keskenään. Toisaalta kellarin hyvä äänieristys
mahdollistaa sen, että sinne voi tulla myös
rauhoittumaan ulkomaailman melskeeltä.
Koposen mukaan esimerkiksi koululaiset
voisivat käyttää tilaa hyväkseen halutessaan
tehdä koulutöitä rauhassa.
Tilat uuteen käyttöön
Jää- ja kylmäkaappien sekä pakastimien
yleistyttyä kiinteistöjen kylmäkellarit ovat
käyneet pitkälti tarpeettomiksi, ja niinpä
niistä ollaan vähitellen luopumassa. VAV:n
kylmäkellarit poistuvat käytöstä viimeistään kompressorien tullessa käyttöikänsä
loppuun, sillä rikkoutuneiden kompressorien tilalle ei enää hankita uusia. Kylmäkellarin viilentämiseen tarkoitettu kompressori kuluttaa paljon sähköä, joten
kellareista luopuminen säästää energiaa.
Kuten Rajakentänkujan esimerkki osoittaa, kylmäkellareista vapautuneille tiloille
voidaan keksiä uusia luovia käyttötarkoituksia. Yhteinen toimintatila on omiaan
lisäämään talon viihtyvyyttä ja yhteisöllisyyttä.
n Teksti ja kuvat: Tuomas Alho
Tapetti repsottaa,
korvaako vuokralainen?
Pääosin vuokrasuhteet sujuvat
alusta loppuun ongelmitta. Toisinaan vuokranantaja ja vuokralainen ovat kuitenkin eri mieltä
siitä, kuka maksaa asuntoon
syntyneiden elämisen jälkien
korjaamisen. Näihin tilanteisiin
on nyt laadittu ohje, joka auttaa riitatilanteissa pääsemään
sopuun.
Ohjeessa määritellään, mitä on asunnon
tavanomainen kuluminen ja miten tarkasti asunto on siivottava vuokralaisen vaihtuessa. Ohjeen ovat laatineet Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry,
Isännöintiliitto, Suomen Kiinteistöliitto ry,
Suomen Kiinteistönvälittäjäliitto ry, Suomen Vuokranantajat ry ja Vuokralaiset
VKL ry.
On luonnollista, että asunnon pinnat,
kalusteet ja kodinkoneet kuluvat asumisen
aikana. Tavanomainen kuluminen on
yleensä vuokranantajan vastuulla. Vuokranantaja ei voi edellyttää, että asunto olisi
vuokrasuhteen alussa ja lopussa täsmälleen samassa kunnossa. Pitkän vuokrasuhteen päättyessä jälkiä on hyväksyttävä
enemmän. Monihenkisen perheen asumisesta syntyy yleensä enemmän kulumisen
jälkiä kuin yhden hengen taloudesta.
Asumisesta saa jäädä kohtuullinen määrä
jälkiä peilien, taulujen, lamppujen, julistei-
den, verhotankojen, huonekasvien ja ryijyjen kiinnittämisestä seiniin tai kattoon.
Seiniin tai tapetteihin piirtelyn, tapetoinnin
repeytymät ja pintojen sotkemisen vuokralainen joutuu kuitenkin korvaamaan.
Vuokralaisen tulee hoitaa asuntoa huolellisesti. Mikäli asunnossa on erityistä hoitoa
vaativia pintoja tai kalusteita (esimerkiksi keittiön puinen pöytätaso, joka vaatii säännöllisen
öljykäsittelyn), on vuokranantajan annettava
vuokralaiselle niistä tarkat hoito-ohjeet.
Jos oven sälekaihdin jää säännöllisesti oven
väliin ja lopulta tämän johdosta rikkoontuu,
vuokralainen on toiminut huolimattomasti ja
joutuu korvaamaan kaihtimen. Vuokralaisen
on pyrittävä mahdollisuuksien mukaan minimoimaan huonekaluista aiheutuvia jälkiä,
esimerkiksi laittamalla huonekalujen jalkoihin huopapalat.
Asuinhuoneiston tavanomainen kuluminen ja asunnon siivous –ohje löytyy esimerkiksi Vuokralaiset ry:n nettisivuilta www.
vuokralaiset.fi.
Alku- ja loppukatselmus avuksi
Ennen vuokrasuhteen alkamista on tärkeää tehdä asunnossa sisäänmuuttotarkastus,
jossa tarkistetaan asunnon ja kodinkoneiden kunto ja kirjataan raporttiin mahdolliset viat ja puutteet. Asunto voidaan lisäksi valokuvata tai videoida.
Vuokrasuhteen päättyessä tehdään lopputarkastus. Jos siinä havaitaan huo-
mautettavaa, voidaan tarkistaa sisäänmuuttoraportista, oliko vika huoneistossa
jo vuokrasuhteen alkaessa vai onko vika
ilmaantunut vuokrasuhteen aikana. n
Esimerkiksi nämä
vuokralainen korvaa
- lemmikkieläinten aiheuttamat
purema- tai kynnenjäljet asunnon
pinnoilla (esimerkiksi kissan repimät
tapetit) tai eritteiden aiheuttamat jäljet,
hajuhaitat
- keittiön työtasojen käyttäminen
leikkuualustana, työtason leikkuuviillot
- WC-istuimen käyttäminen korokkeena
siten, että sen päällä seisotaan
Näistä vuokralainen huolehtii
- lamppujen ja loisteputkien
sytyttimineen vaihto
- jääkaapin ja uunin lamppujen vaihto
- palovaroittimen pariston vaihto
- ikkunoiden pesu
- jääkaapin ja pakastimen
sulatus ja puhdistaminen
- uunin ja lieden puhtaanapito
- poisto- ja korvausilmaventtiilien ja liesituulettimen suodattimen
puhdistaminen
- kylpyhuoneen lattiakaivon
puhdistaminen
VAV 4. 2011 23
Löydä oma isännöitsijäsi
Isännöitsijä Jorma Manner
Alue: Nissas, Päiväkumpu,
Itä-Hakkila, Mikkola
P. (09) 8392 6524 / 0400-688 037
Sähköposti: [email protected]
Isännöitsijä Maarit Rantsi
Alue: Tikkurila, Tikkurilan ympäristö
P. (09) 8392 6529 / 0400-688 035
Sähköposti: [email protected]
Isännöitsijä Maria Uronen
Alue: Hakunila, Länsimäki
P. (09) 8392 6522 / 0400-688 039
Sähköposti: [email protected]
Isännöitsijä Hanna Pölkki
Alue: Korso, Nikinmäki
P. (09) 8392 6526 / 0400-688 036
Sähköposti: [email protected]
Isännöitsijä Jukka Mäki
Alue: Pähkinärinne ja Sorakuja
4, Esikkotie 3, Kallioimarteentie
10, Kielotie 25, Maitikkapolku 10,
Orvokkirinne 4, Takojantie 1.
P. (09) 8392 6534 / 0400-939 016
Sähköposti: [email protected]
Isännöitsijä Katri Vatanen
Alue: Rekola, Havukoski, Ilola, Asola
P. (09) 8392 6531 / 0400-764 332
Sähköposti: [email protected]
Isännöitsijä Jaana Oksanen
Alue: Martinlaakso, Myyrmäki,
Pakkala, Seutula
P. (09) 8392 6520 / 0400-427 312
Sähköposti: [email protected]
[email protected]
FAKSINUMERO KAIKILLE (09) 8392 6541
VAV PALVELEE
ASIAKASPALVELU
ma-to klo 9.00-15.00
pe   
klo 9.00-13.00
Puhelinaika
ma-to klo 9.00-12.00
ja 13.00-15.00
pe
klo 9.00-12.00
e-mail [email protected]
Puhelin 09 8392 6540
ASUKASVALINTA
e-mail
[email protected]
faksi 09 8392 0226
hakuohjeet : www.vav.fi
VUOKRAVALVONTA
puhelinaika:
ma-to
klo 10.00-14.00, pe  klo 10.00-13.00
e-mail 
[email protected]
puhelin
09 8392 5226
faksi 
09 8392 6542
VAV Asunnot Oy, Pl 39, 01301, Vantaa / Veturikuja 7, 01300 VANTAA, www.vav.fi