Kuva - Oulun Seudun Toimihenkilöt Pro ry

pro
Oulun seutu
■ 2/2011
Ammattiliitto Pro
Oulun Seudun Toimihenkilöt
TU ry ja
1
Kuulumisia pääkonttorista
Kevään aikana on saatu kokea monenlaista huumaa. On ollut vaali-,
maailmanmestaruus- ja tavallista keväthuumaa. Kaikista niistä aletaan toipua ja tilalle tulee kesästä ja lomista
nauttiminen, lomahuuma.
Eräänlaista huumaa on koettu koko kevään ajan neuvottelupöydissäkin, joissa työntekijöiden, siis myös
toimihenkilöiden, palkoista päätetään. Elinkeinoelämän Keskusliiton,
EK:n, tahtotila vuosi sitten oli, että
sopimukset tehtiin kolmeksi vuodeksi mutta palkoista neuvotellaan joka vuosi. Nyt siis neuvotellaan. Tahtoo vain olla aika yksipuolista neuvottelua. Työnantajaliitot esittävät EK:n
käskystä samaa prosentin - puolentoista prosentin linjaa, johon lisätään
ehkä prosentin paikallinen erä työpaikoilla sovittaessa. Linja esityksissä on
pitänyt. Kuitenkin pitäisi EK:n mukaan
katsoa alan tuottavuutta ja maksukykyä jne. ja silti he esittävät kaikille samaa tasoa. Pro on neuvotteluissa onnistunut pikku hiljaa nostamaan tehtyjen sopimusten kustannusvaikutusta, siis toimihenkilöille tulevan rahan
määrää. Viimeisimpien tehtyjen sopimusten kustannusvaikutukset liikkuvat 2,5 – 2,7 % tasolla. Tehdyt sopimukset ovat lisäksi olleet sekalinjaisia, pienemmät palkat nousevat kiinteällä euromäärällä ja isommat palkat prosentuaalisesti, joten alhaisemmat palkat nousevat prosenteissa laskien enemmän.
Iso kiitos hyvistä sopimuksista kuuluu puheenjohtaja Rinteelle. Hänen
henkilökohtainen panoksensa monissa neuvotteluissa on ollut ratkaiseva.
Hyvät henkilökohtaiset suhteet useisiin vastapuolen johtajiin mahdollistavat kahdenkeskiset taustalla käytävät
neuvottelut, joiden tulokset sitten kir-
pro
jataan sopimuksiin. Hyvänä esimerkkinä on vasta päättynyt paperin sopimuskiista. Iso kiitos kuuluu lisäksi lakossa olleille toimihenkilöille.
Myös liittohallitusta sopimusneuvottelut ovat työllistäneet. Hallitus
on kevään aikana pitänyt normaalien, Ruoholahdessa pidettävien, kuukausikokousten lisäksi useita puhelinja sähköpostikokouksia, joissa on hyväksytty neuvottelutuloksia tai päätetty työtaistelutoimista. Näin etätyönä kokoukset on voitu pitää joustavasti ja taloudellisesti.
Viikolla 21 kokoontuu Pron edustajisto ensimmäiseen varsinaiseen kokoukseensa Majvikissa. Järjestäytymiskokous oli viime vuoden lopulla.
Kokouksessa käydään läpi Ammattiliitto Suoran ja Toimihenkilöunionin tilinpäätökset ja toimintakertomukset
ja päätetään vastuuvapauden myöntämisestä. Kokouksessa käsitellään ja
päätetään myös vuoden 2012 toimintasuunnitelman ja talousarvion pe-
Päätoimittaja:
Ulla Väätäjä
[email protected]
Puh. 040 7337 942
Kansikuva: Tarja Närhi,
Radio-ohjattavat purret
linnakkeen edustalla
Muhoksella Lyylin päivänä
Jouni Koskinen
GSM 050 312 0454
[email protected]
Toimitus varaa oikeuden
lyhentää ja muokata tekstejä.
Painopaikka:
Joutsen Median Painotalo, OULU
Puh. 08-537 0011, fax 333 945
Oulun seutu
Jäsenlehti
Uusikatu 40 B 5, 90100 OULU
rusteista, joiden pohjalta hallitus asiat valmistelee. Jotta edustajiston jäsenet voisivat toimia tehokkaasti, on
heille hankittu kannettavat tietokoneet verkkoyhteydellä. Nettiin perustetaan keskustelualusta, jossa voi käydä katsomassa suunnitelmia ja kommentoida niitä.
Toimihenkilöunionin viime vuoden
tulos oli 6,7 M€ tappiollinen. Huono
työllisyystilanne vaikutti edelleen ja
vuoden aikana oli lukuisia kertaluonteisia kulueriä, kuten ylimääräinen liittokokous, lakkoavustukset ja – sakot.
Myös työttömyyskassan jäsenmaksun
korotus vaikutti tappioon. Tappiot katetaan pääomasta, joka kasvoi ennen
lamaa myydyillä sijoituksien tuotoilla. Ammattiliitto Suoran viime vuoden
tulos oli 7,8 M€ tappiolla. Tulos olisi
ollut positiivinen ilman Nordea Unioni Suomi ry:lle luovutettua 8,1 M€:n
omaisuutta, joka vastasi sopimuksen
mukaan 24,5 % osuutta Suoran nettovarallisuudesta.
Uusi liitto on toiminut nyt virallisesti melkein viisi kuukautta. Hallitustyöskentely on ollut hyvää, eikä eroja
eri liitoista tulleiden jäsenten toiminnassa ole ollut. Jonkinlaista tulkintaerimielisyyttä oli havaittavissa päätettäessä jäsenyhdistysten mallisäännöistä. Aiesopimusta tulkittiin hieman eri
tavalla, mutta yhteistyö jatkuu, vaikka
asioista oltaisiinkin eri mieltä.
Allekirjoittaneella alkaa kesäloma
parin viikon päästä. Muistakaa laiskotella lomallanne!
Toimituskunta:
Jouni Koskinen
Tuula Rämet
Rauno Harju
Kerttu Mömmö
Levikki:
2500 kpl
2
Aluejohtokunta
Ammattiliitto Pron uudenlainen aluetoiminta alkoi vuoden alusta. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun yhteiseen aluejohtokuntaan valittiin alueella toimivista
yhdistyksistä kahdeksan edustajaa, jotka ovat: Pirjo Ahokas, Terttu Hietala,
Milla Härkin, Petri Illikainen, Matti Kelloniemi, Juha Lehtonen, Meeri Mäkitalo ja Ulla Väätäjä. Liiton edustajana kokouksiin osallistuu sopimusala-asiamies
Kerttu Mömmö.
Aluejohtokunnan vetäjänä toimii
Matti Kelloniemi.
Kokouksia on pidetty keväällä kolme
kertaa ja viimeisin 28.4. Oulun aluekeskuksessa.
Aluejohtokunnan kokoukseen saimme vieraaksemme STTK:sta Lauri Korkeaojan luennoimaan elinkeinopolitiikasta ja aluetoiminnasta ja Saara Mämmin Pohjois-Pohjanmaa/Kainuu alueen
laajuudesta ja sen tulevaisuuden näkymistä ja erityistarpeista mm. koulutuk-
Saara Mämmi
sen suhteen.
Hallituksesta tilaisuudessa oli mukana Jouni Koskinen.
Aluejohtokuntien jäsenet olivat Ruoholahden pääkonttorilla koulutettavina lauantaina16.4. Kokouksessa kävimme läpi myös koulutuksesta saamaamme aineistoa.
Alkuun oli toiminnassa hieman käynnistysvaikeuksia, mutta nyt varsinkin
koulutuksen ja kokoukseen saamiemme asiantuntijoiden vuorovaikutuksella saimme selkeät suuntaviivaukset toimintaamme. Haasteet tulevat olemaan
toisenlaiset verrattuna TU:n aikaiseen
piiritoimintaan.
Johtokunnan kokouksista laaditaan
muistiot, jotka välitetään yhdistysten
puheenjohtajien kautta tiedotettaviksi jäsenille. Yhdistyksille suunnattu tilaisuus järjestetään 22.10.-23.10.2011,
josta tiedotetaan tarkemmin myöhemmin.
Jouni Koskinen
Kerttu Mömmö
Matti Kelloniemi ja Lauri Korkeaoja.
Aluejohtokuntaa: Terttu Hietala, Matti Kelloniemi, Ulla Väätäjä ja Juha Lehtonen.
3
Oppiiko vanha koira uusia temppuja?
Työssä oleva voi lähteä opiskelemaan
uuden ammatin tietyin edellytyksin iästä riippumatta. Työssä olevan omaehtoinen opiskelu edellyttää, että työsuhde pysyy voimassa ja opetus tapahtuu
julkisen valvonnan alaisessa oppilaitoksessa.
Kokopäiväinen opiskelu voidaan toteuttaa vuorotteluvapaana (enint. 1
vuosi), opintovapaana (enint. 2 vuotta) tai vuorottelu- ja opintovapaan yhdistelmänä.
Itse aloin opiskella metsäalan perustutkintoa, joka kestää 2,5 vuotta, joten
sovin työnantajani kanssa, että jään ensin vuorotteluvapaalle ja jatkan sitten
opintovapaalla.
Lisäksi työtön tai työttömäksi jäävä
henkilö voi opiskella tietyin edellytyksin
omaehtoisessa koulutuksessa sillä työttömyysetuudella, johon hän on oikeutettu työttömänä aikana.
Vuorotteluvapaalla ollut henkilö voi
päästä uudelleen vuorotteluvapaalle oltuaan välillä töissä viisi vuotta.
Vuorottelukorvauksen täysi määrä on 70 prosenttia siitä työttömyyspäivärahasta, johon henkilöllä olisi oikeus työttömäksi jäädessään. Vuorottelukorvausta laskettaessa ei oteta huomioon työttömyysturvalain mukaisia lapsikorotuksia. Korvauksen perusteena olevaa työttömyyspäivärahaa laskettaessa otetaan huomioon vuorotteluvapaa-
Opintovapaa
Vuorotteluvapaa
Vuorotteluvapaa on järjestelmä, jossa
työnantaja palkkaa vuorotteluvapaalle
lähtevän tilalle vuorotteluvapaan keston
ajaksi sijaisen ja vuorottelija saa vuorottelukorvausta.
Vuorotteluvapaan kesto on yhtäjaksoisesti vähintään 90 kalenteripäivää ja
yhteensä enintään 359 kalenteripäivää.
Vuorotteluvapaan voi jaksottaa vähintään 90 päivän pituisiin jaksoihin. Jaksottamisesta on sovittava vuorottelusopimuksessa ennen vapaan aloittamista.
Vuorotteluvapaan edellytys on, että
hakijalla on 10 vuotta eläkevakuutettua
työssäoloaikaa ennen vuorotteluvapaan
alkamista ja että kokoaikainen työssäolo ja palvelussuhde samaan työnantajaan on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään 13 kuukautta välittömästi ennen vuorotteluvapaan alkamista. Vuorotteluvapaan voi käyttää miten haluaa,
esim. opiskeluun.
Vuorottelukorvauksen
saamisen
edellytyksenä on, että vuorotteluvapaalle jäävällä henkilöllä on ennen vuorotteluvapaan alkamista ollut eläkevakuutettua työssäoloaikaa vähintään
kymmenen vuotta ja että työsuhde samaan työnantajaan on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään 13 kuukautta ennen vuorotteluvapaan alkamista.
Tähän 13 kuukauden ajanjaksoon
voi sisältyä yhteensä enintään 30 päivän palkaton poissaolo. Sairaudesta tai
tapaturmasta johtuva poissaolo rinnastetaan työssäoloon.
saa osoitteesta www.tyj.fi tai TE-toimistosta. Vuorottelukorvauksen maksajalle
toimitetaan vuorottelukorvaushakemus,
palkkatodistus 52 viikon ajalta vuorotteluvapaata edeltäviltä täysiltä palkanmaksukausilta ja kopio vuorottelusopimuksesta.
TE-toimisto antaa lausunnon korvauksen maksamisesta työvoimapoliittisista edellytyksistä vuorottelukorvauksen
maksajalle, joka tekee päätöksen korvauksesta ja huolehtii sen maksamisesta. Korvaus maksetaan vähintään kerran
kuukaudessa jälkikäteen.
Rauno Harju
ta edeltäneen vähintään 52 viikon ajalta saadut palkkatulot. Palkkakertymästä
vähennetään 3,67 % (tel-maksua vastaava osuus) ennen vuorottelukorvauksen määrittelyä.
Vuorottelukorvaus on 80 prosenttia
päivärahasta, jos vuorottelijalla on vähintään 25 vuotta eläkkeeseen oikeuttavaa työhistoriaa ennen vuorotteluvapaan alkamista.
Vuorotteluvapaasta tehdään työnantajan kanssa vuorottelusopimus, joka
toimitetaan paikalliseen työ- ja elinkeinotoimistoon hyvissä ajoin ennen vuorotteluvapaan alkamista. Vuorottelijan
on toimitettava TE-keskukseen myös
selvitys vapaata edeltävän 13 kuukauden työssäolosta, esim. jäljennös palkkatodistuksesta. Lisäksi TE-toimistoon
pitää toimittaa luotettava selvitys sijaisen palkkaamisesta, esim. kopio sijaisen
työsopimuksesta.
Vuorottelukorvausta haetaan omalta työttömyyskassalta tai Kelan toimistosta. Korvauksen takautuva hakuaika
on kolme kuukautta. Hakulomakkeita
4
Työssäkäyvä voi hakea työstään opintovapaata opintojen ajaksi ja hakea sille
ajalle Koulutusrahaston aikuiskoulutustukea tai Kelan opintotukea. Työntekijä
voi pitää enintään kaksi vuotta opintovapaata viiden vuoden aikana, jos päätoiminen palvelussuhde on kestänyt yhdessä tai useammassa jaksossa vähintään vuoden. Opintovapaan voi pitää
yhdessä tai useammassa jaksossa.
Opintovapaata voi käyttää julkisen
valvonnan alaiseen koulutukseen sekä tietyin edellytyksin ammattiyhdistyskoulutukseen ja maatalousyrittäjille järjestettyyn koulutukseen. Jos opintovapaa kestää yli viisi päivää, sitä tulee hakea kirjallisesti työnantajalta vähintään
45 kalenteripäivää ennen opintojen alkua. Enintään viiden päivän opintovapaata tulee hakea työnantajalta suullisesti tai kirjallisesti vähintään 14 päivää ennen opintovapaan alkua. Työnantaja voi siirtää opintovapaata, jos siitä on tuntuvaa haittaa työnantajan toiminnalle.
Aikuiskoulutustuki edellyttää hakijalta 8 vuoden työssäoloaikaa tukikauden
alkuun mennessä. Lisäksi henkilön päätoimisen työ- tai virkasuhteen samaan
työnantajaan tulee olla tukikauden alkamiseen mennessä kestänyt vähintään
vuoden yhdessä tai useammassa jaksossa. Aikuiskoulutustukea voi saada enimmillään 18 kuukauden ajan ja koulutuksen tulee olla tutkintoon johtavaa tai
ammatillista lisä- tai täydennyskoulutusta. Yksityisten oppilaitosten ja kouluttajien järjestämä koulutus ei kuulu tuen
piiriin. Tarkempia tietoja aikuiskoulutustuesta löytyy koulutusrahaston verkkosivuilta, www.koulutusrahasto.fi. Kannattaa olla yhteydessä Koulutusrahastoon aikuiskoulutustuen mahdollisuuden selvittämiseksi.
Mikäli aikuiskoulutustukea ei ole
mahdollista saada tai tukiaika ei riitä opintojen loppuun suorittamiseen,
on Kelan opintotukea mahdollista hakea päätoimisiin opintoihin. Lisätietoja:
www.kela.fi
Mikäli opinnot kestävät pidempään,
voi eri tukimahdollisuuksia yhdistää.
Esimerkiksi vuorotteluvapaalla aloitettuja opintoja voi jatkaa opintovapaalla (aikuiskoulutustuella ja/tai opintotuella). Mutta opintovapaalla aloitettuja
opintoja ei voi jatkaa vuorotteluvapaalla, koska vuorotteluvapaalle jäänti edellyttää, että on ollut työssä vähintään 13
kuukautta välittömästi ennen vuorotteluvapaalle jääntiä.
Vuorotteluvapaa ja aikuiskoulutustuki edellyttävät, että teillä on taustalla
voimassa oleva työsuhde. Mikäli työntekijä irtisanoutuu työstä, silloin näihin
tukiin ei ole mahdollisuutta ja jäljelle jää
Kelan opintotuki.
Opiskelu työttömyysetuudella
Viime vuoden alussa tuli voimaan laki,
jonka mukaan työtön tai työttömäksi
jäävä henkilö voi opiskella tietyin edellytyksin omaehtoisessa koulutuksessa
sillä työttömyysetuudella, johon hän on
oikeutettu työttömänä aikana. Kannattaa olla varovainen työn jättämisen suh-
teen, koska on epätodennäköistä, että
TE-toimisto lähtisi tukemaan opiskelua
työttömyysetuudella, jos itse irtisanoutuu työstään opintojen vuoksi. Mikäli irtisanoutumisen syynä on jokin muu
esim. terveydelliset syyt, kannattaa tätä tukimahdollisuutta kysyä omasta työja elinkeinotoimistosta (TE-toimistosta),
joka tekee asiasta päätöksen.
Omaehtoisen opiskelun ajalta
työnhakijalla on oikeus työttömyysetuuteen, jos
- henkilö on työnhakijana TE-toimistossa
- henkilö on 25 vuotta täyttänyt
tuetun opiskelun alkaessa
- henkilöllä on TE-toimiston toteama koulutustarve
- opiskelun tukemisesta työttömyysetuudella on sovittu henkilön
työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa ennen opintojen aloittamista
- työttömyysturvalaissa säädetyt
edellytykset työttömyysetuuden maksamiselle täyttyvät
Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain perusteella koulutustarpeen arvioinnin osalta kaikkien seuraavien seikkojen on täytyttävä:
- työnhakijalla on ylipäätään TEtoimiston toteama koulutustarve
- opiskelun tukeminen on työvoi-
Metsurioppilas Rauno Harju ja tuleva työkalu.
5
mapoliittisesti tarkoituksenmukaisin
keino parantaa työnhakijan ammattitaitoa ja mahdollisuuksia saada työtä
tai säilyttää työpaikka ja
- opiskelun katsotaan olennaisesti
parantavan mahdollisuuksia työllistyä
avoimille työmarkkinoille.
Opiskelun tulee olla päätoimista eli laajuudeltaan keskimäärin vähintään 5 opintopistettä(op) tai 3
opintoviikkoa(ov) opiskelukuukautta kohden tai vähintään 25 tuntia viikossa, jonka ei tarvitse olla luentojen
tuntimäärä vaan kaikki opintoihin (luennot, tehtävät ja tentit) viikossa kuluva aika.
Opiskelun kestolle ei ole rajoituksia, mutta työttömyysetuutta ja ylläpitokorvausta maksetaan opiskelun
tukemiseen enintään 24 kk yhtä opintokokonaisuutta kohden. Koulutuksen opiskelumaksut maksaa opiskelija itse.
Jos opinnot jatkuvat 24 kk:n jälkeen, henkilö katsotaan työttömyysturvalain mukaisesti päätoimiseksi
opiskelijaksi eikä hänellä ole oikeutta
työttömyysetuuteen vaan KELA maksaa sen jälkeen mahdollisesti opintotukea. Lisää opintotuesta KELAn internet -sivustoilta ja puhelinpalvelusta.
TYÖPAIKAN MUISTILISTA LOPPUVUODELLE
KESÄKUU
SYYSKUU
Luottamusmies
x Tarkista kesätyöntekijöiden
työsopimukset.
Luottamusmies
x Tiedot yrityksen
taloudellisesta tilanteesta.
x Tasa-arvo-, henkilöstö- ja
koulutussuunnitelmat.
x Yhdistyksen vaalikokouksen
asiat.
Työsuojeluvaltuutettu
x Työpaikan hellerajat.
x Kesätyöntekijöiden
vastaanotto.
Klubivastaava
x Klubi-ilta kesätyöntekijöille.
HEINÄKUU
Työsuojeluvaltuutettu
x Toimihenkilöryhmien
työsuojelutavoitteet.
x Varmista työsuojeluohjelma.
Klubivastaava
x Klubi-ilta uusille
toimihenkilöille.
Hauskaa kesää!
ELOKUU
Luottamusmies
x Jäsenhankinta: tapaa
työpaikan uusia
toimihenkilöitä. Tarjolla
jäsenyys TU:ssa ja TUkassassa.
x Perintäsopimuksen valvonta:
työnantajalta selvitys
alkuvuodesta.
Työsuojeluvaltuutettu
x Jäsenhankinta
luottamusmiehen ja
klubivastaavan kanssa.
LOKAKUU
Luottamusmies
x Yhdistyksen vaalikokous
loka-marraskuu.
Työsuojeluvaltuutettu
x Kartoita toimihenkilöiden
työsuojelukoulutuksen tarve.
Klubivastaava
x Yhdistyksen vaalikokous
loka-marraskuu.
MARRASKUU
Luottamusmies
x Luottamusmiesvalinnat.
x Palkankorotusten tarkistus.
x Yhdistyksen vaalikokous
loka-marraskuu.
Työsuojeluvaltuutettu
x Seuraavan vuoden
työsuojelun
toimintasuunnitelma.
x Työsuojeluvaalit.
Klubivastaava
x Tarkista jäsenlistat
luottamusmiehen ja
työsuojeluvaltuutetun kanssa.
x TU-klubin pikkujoulu.
x Yhdistyksen vaalikokous
loka-marraskuu.
JOULUKUU
Luottamusmies
x Ilmoita luottamusmiesvalinnat
työnantajalle ja TU:hun.
x Luottamusmiesten
osaamissuunnitelma.
Työsuojeluvaltuutettu
x Ilmoita
työsuojeluvaltuutettujen
valinnat työnantajalle ja
TU:hun. Työnantaja ilmoittaa
Työturvallisuuskeskukseen.
Klubivastaava
x Jäsenhankintasuunnitelmat
luottamusmiehen ja
työsuojeluvaltuutetun kanssa.
Hyödynnä jäsenlistoja.
www.proliitto.fi
Ammattiliitto Pro on myös
Facebookissa
6
Edustajiston kokous pidettiin
kokous- ja kongressikeskus
Majvikissa 25. - 26.5.2011.
Taustaa:
Toimihenkilöunionin ja Ammattiliitto Suoran yhdistyttyä Ammattiliitto Pro:ksi, liittoa johtaa ylimenokauden hallinto: edustajisto ja hallitus.
Toimikausi on kaksivuotinen ja päättyy vuoden 2012 lopussa. Edustajisto
kokoontuu kaksi kertaa vuodessa ja se
muodostuu neljän eri sektorin edustajista; teollisuus-, finanssi-, palvelu-,
ict- ja viestintä.
Ennen edustajiston kokousta keskiviikko aamuna pidettiin Työttömyyskassa Pro:n kassan varsinainen kokous, joka on avoin kaikille kassan jäsenille. Paikalla oli 53 jäsentä ja kassan
henkilöstöä. Kokouksessa käsiteltiin tilinpäätökset vuodelta 2010 ym. muut
sääntöjen määräämät asiat. Kokouksen lopuksi hallitus kukitti ja kiitti kassanjohtaja Marjatta Väisästä pitkästä
ja hyvin tehdystä työstä kassanjohtajana. Marjatta jää eläkkeelle 1.9.2011
ja uutena kassanjohtajana tulee toimimaan Mervi Ruokola.
Edustajiston kokous alkoi klo 10.00
ja sen avasi edustajiston puheenjohtaja Jukka Nyberg toivottaen kaikki ter-
vetulleiksi. Liiton puheenjohtaja Antti Rinne jatkoi kokousta katsauksella ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin. Aamupäivän aikana käsittelimme
toimintakertomukset ja tilinpäätökset.
Lounaan jälkeen kokoonnuimme sekaryhmiin ja työstimme iltapäivän ensi
vuoden toimintasuunnitelman perusteita. Tämän jälkeen jatkoimme varsinaista kokousta ja päivän päätteeksi
pidimme vielä sektorikokoukset, jossa
keskustelimme ajankohtaisista omaa
sektoria käsittelevistä asioista ja päätimme, miten jatkossa kokousten välillä olemme yhteydessä toisiimme.
Toisena päivänä kokous jatkui läpikäyden muita esityslistalla olleita asioita. Meille esiteltiin myös edellisen päivän ryhmätyöskentelyyn liittyen kaikkien ryhmien tuotokset ensi vuoden
toimintasuunnitelman pohjaksi.
Kokouspäivät olivat oikein onnistuneet ja saimme paljon keskustelua ja
mielipiteiden vaihtoa aikaan niin oman
ryhmämme kuin muidenkin edustajiston jäsenten kanssa.
Edustajiston kokouksessa olivat:
Matti Kelloniemi, Raahen Terästeh-
taan Toimihenkilöt TU ry, Esko Ekfors,
Oulun Rakennustoimihenkilöt TU ry,
Jouni Ryyti, Keskipisteen Toimihenkilöt
TU ry, Jouko Filpus, Oulun Metsäteollisuuden Toimihenkilöt TU ry ja Tiina
Rakennuskoski, Oulun Seudun Toimihenkilöt TU ry
Tiina Rakennuskoski
Tiina Rakennuskoski, edustajiston
jäsen
Jäsentietojen ylläpito
Huolehdi, että jäsentietosi ovat oikein ja ajan tasalla. Osoitteenmuutokset saamme suoraan Väestörekisteristä, ellei niissä ole luovutuskieltoa. Halutessasi tehdä sen itse, tee se suoraan omiin jäsenrekisteritietoihisi sähköisen asioinnin kautta. Mikäli
talouteenne tulee kaksi jäsenlehteä, voitte halutessanne perua toisen.
Jäsensivuilta saat myös tarkempaa tietoa miten
menetellä jäsenyyteen liittyvissä muutostilanteissa esim. kun
- työnantajasi vaihtuu
- haluat vaihtaa yhdistystä
- siirryt vapaajäseneksi tai eläkkeelle
- aloitat yrittäjätoiminnan, lähdet ulkomaille
töihin tai
- jäät palkattomalle vapaalle.
Tutustu OmaPron, tarkista jäsenyystietosi ja hoida
muutosilmoitukset sitä kautta tai käytä jäsensivujen kautta avautuvia lomakkeita. Muutosilmoituksia voit tehdä myös sähköpostilla jasenasiat@proliitto.fi tai soittamalla liiton jäsenpalveluun puh.
(09) 1727 3440, klo 9-15. Edellä mainittuja yhteystietoja voit käyttää myös ilmoittaessasi jos et
halua, että osoitetietojasi käytetään liiton kautta
tapahtuvaan jäsenetujen suoramarkkinointiin.
Mikäli jäät työttömäksi ja saat ansiopäivärahaa tai
muuta korvausta Ammattiliitto Pron työttömyyskassasta ei palkatonta aikaa tarvitse ilmoittaa, sillä
nämä tiedot jäsenrekisteriin saamme työttömyyskassasta.
7
Satamamme Pasito Blanco sijaitsee
noin viiden kilometrin päässä Maspalomaksen Faro majakasta. Jyrkkää
rantakalliota reunustavat Melonerasin
golf-viheriöt. Alue on viihtyisä ja rauhallinen. Istutukset kukoistavat, nurmi
on vihreää ja palmut huojuvat tuulessa. Ilma oli tasaisen lämmin. Se on ollut koko ajan yli +25 astetta. Yksi sadepäivä mahtui koko kolmeen kuukauteen, jonka olimme Pasito Blancossa.
Toimistossa oli maailman ystävällisin mies, Ernesto, joka palveli meitä hyvällä englannin kielellä kaikissa
mahdollisissa ongelmissa. Aivan sataman kupeessa oli pieni yksityinen
uimaranta, jossa löhöilimme ensimmäiset viikot veneelle paluun jälkeen.
Alueella oli pieni Spar-kauppa, josta
saimme suurin piirtein kaiken tarvitsemamme suhteellisen edulliseen hintaan. Ei olisi voinut toivoa parempaa
satamapaikkaa.
Paikallisella linja-autolla, Guagualla, pääsimme helposti ja halvalla liikkumaan. Lähellä olevasta Arguineguin kaupunkista kävimme ostamassa
tuoretta lihaa ja kalaa. Samasta kaupasta sai myös suomalaisia herkkuja:
Fazerin sinistä suklaata, salmiakkia ja
Felixin voileipäkurkkuja. Juhlamokka
oli sen verran tyyristä, että sai jäädä
hyllyyn. 9,50 euroa kahvipaketista on
sentään liikaa. Lauantaisin kävimme
San Fernandon markkinoilla hakemassa tuoreita vihanneksia ja hedelmiä.
Teneriffalla
Maaliskuun alussa 3.3. kävimme purjehtien Teneriffalla. Oli todella kova
tuuli. Minulla oli edellisestä purjehduksesta monta kuukautta aikaa ja
merijalkaa ei ollut vielä muodostunut.
Tarja Pasito Blancossa.
Roque Nublo
Voimakkaimmillaan tuulta oli 16–17
m/s. Puuskat eivät tuntuneet ollenkaan hyvältä. Perille päästiin kovassa
tuulessa klo 15.20. Matkaa oli tehty
53 merimailia.
Teneriffalla oli todella viileää. Lämpötila oli alle +20 astetta päivällä ja se laski alle +15 asteeseen yöllä. Olimme niin tottuneet Gran Canarian lämpötiloihin, että nyt me paleltiin aivan tosissaan. Illalla jouduimme
laittamaan lämpöpuhaltimen puhaltamaan, että tarkenimme nukkua.
Teneriffalla olimme kolme päivää.
Paluumatka olikin sitten mukavaa menoa auringonpaisteessa takaisin Pasito Blancoon.
Ajankulua
Vuokrasimme auton ja kiersimme
saarta. Kävimme vuoristossa ja tutustuimme pieniin kyliin niin rannikolla
kuin vuorillakin. Mieleenpainuvin reissu oli patikointi Roque Nublolle, joka
on kalliopaasi, jonka huippu on 1817
metrin korkeudella vuoristossa. Sen
juurelta oli upeat näköalat aina Teneriffan Teidelle saakka.
Maspalomaksen upeat hiekkadyynit vetivät meitä auringon ottoon
rannalle. Kävimme usein myös omalla pienellä uimarannalla, jos ei sitten
jääty veneen kannelle löhöilemään.
Vietimme kiireettömiä mukavia lomapäiviä.
8
Kävelimme pitkiä lenkkejä ja nostimme kuntoa. Harmillisesti Pekan
Portugalin vesillä ilmestynyt tyrä ei siitä tykännyt ja jouduimme käymään
parin viikon reissulla Oulussa leikkauksessa. Meidän paluusuunnitelmat
menivät uusiksi. Emme päässeet lähtemään Portugaliin silloin kun olimme
aikoneet. Myös veneen pohjanpuhdistuksessa löytynyt potkuririkko siirsi paluuta entisestään.
Las Palmasissa
Potkuria olimme odottaneet viisi viikkoa. Vapun aatonaattona se vihdoin
tuli ja se asennettiin välittömästi ja
me pääsimme lähtemään Las Palmasiin. Oli loistava purjehdus sää ja purjehdimme mukavaa 6 solmun vauhtia aurinkoisessa säässä. Perillä päästyämme nousi sitten melkoinen myrsky. Satoi kaatamalla ja jouduimme
jäämään ensimmäiseksi yöksi reception laituriin. Vappu vietettiin siis Las
Palmasissa. Olimme viikonlopun veneellä. Las Palmas oli meille tuttu, kun
olimme siellä käyneet useimpia kertoja sekä vuokra-autolla ja linja-autolla.
Kohti Portugalia
Tarvitsimme uudet akut ja ne saimme mukavasti sataman venetarvikeliikkeestä. Heti kun akut oli asennettu, köydet irtosivat 2.5. klo 16.15.
Lähdimme kohti Portugalia. Edessä oli 630 mailia. Arvioitu matka-aika
oli tuulesta riippuen 7-10 vuorokautta. Oli aurinkoinen sää, tuulta 6-7 m/s
ja vauhtia 4,5 solmua. Yöksi tuuli kuitenkin heikkeni ja yö ajettiin moottorilla autopilotin ohjatessa.
Tiistaiaamuna jatkoimme moottorilla ajoa, koska ei vieläkään tuullut.
Päätimme ajaa moottorilla nyt kun ei
ole tuulta. Voimme ajaa 2-3 vuorokautta ja sitten siirtyä purjeille. Tuuliennusteet olivat luvanneet loppumatkalle ihan mukavaa purjehdustuulta. Polttoaineresurssia jätettäisiin
70 litraa loppupäähän. Sillä ajaisi reilun vuorokauden. Autopilotin ajaessa on suhteellisen helppoa vain olla.
Päivä oli aurinkoinen ja lämmin, joten
suojakertoimia tarvittiin, vaikka olemme jo melko ruskeita.
Toinen yö oli yhtä rauhallinen ja
kului edellisen tapaan. Minun vahtivuoro oli klo 23-02 ja Pekan vahti siitä aamuun. Aamulla ei ollut muutosta tuulitilanteessa ja päivä meni vuoroin nukkumassa ja vahdissa. Päivällä
kirjoitin blogitekstiä Pekan nukkuessa. Yhtäkkiä veneen ympärillä oli delfiiniparvi. Otin kameran ja menin kannelle kuvaamaan. Sain nähdä hienoja
hyppyesityksiä. Pekka heräsi ja oli vihainen, kun olin kannella ilman turvavaljaita.
Iltapäivällä saatiin vähän tuulta ja
nostimme purjeet. Tuuli oli heikkoa eikä sitten vauhtiakaan ollut kovin paljon. Kolmas yö lähestyi ja näytti siltä, että saisimme vesisateen. Ja vesisateen mukana tulisi toivottua tuulta.
Sadetta ei kuitenkaan tullut.
Moottori ei käynnisty
Minä jäin jälleen ensimmäiseen vahtiin. Pekka vetäytyi nukkumaan. Minulle on ensimmäiset tunnit pimeässä aina vaikeita. Jotenkin en pysty
hahmottamaan plotterin, tuulimittarin ja kompassin valojen vuoksi oikeaa suuntaa. Pimeästä merestä on turha hakea apua hahmottamiseen. Yritin ajaa tuulimittarin mukaan. Käänsin
ruoria liian laajasti ja genoa pääsi pakittamaan. En saanut venettä kääntymään oikeaan suuntaan, kun ei ollut
riittävästi vauhtia.
Huusin Pekkaa apuun. Pekka yritti saada moottoria käyntiin, mutta se
ei onnistunut. Pekka sai kuitenkin veneen kääntymään ja sai purjeet vetämään. Pekka epäili, että moottori oli
saanut ilmaa ja meni tutkimaan sitä.
Vika ei ollut ilmavaivaa, vaan se oli
jossakin polttoainepumpussa, koska
suodattimelle ei tullut yhtään polttoainetta.
No siinä mietittiin mitä nyt. Ollaan
Atlantilla Madeiran ja Afrikan rannikon puolessa välissä. Matkaa Portugaliin on yli 400 mailia eli 750 km ja
meillä on moottori hajalla. Lähimpään
satamaan Lanzarotelle oli 150 mailia.
Pekka arveli, että sinne purjehtiessa
meillä menisi aikaa 30 tuntia, jos tuuli jatkuisi samanlaisena. Nyt sammutimme kaikki muut sähkölaitteet paitsi
plotterin, jotta tiedetään missä ollaan
ja pysytään suunnassa.
Kello oli 01.00 yöllä. Olimme tehneet matkaa yli kaksi vuorokautta ja
takana oli 262 mailia, kun käänsimme suunnan kohti Lanzarotea. Tuuli
oli heikkoa, minä jäin vahtiin ja Pekka
yritti nukkua siinä purjeen paukkeessa. Aamuyöllä vuoro vaihtui ja nyt minä kuuntelin meripunkassa sitä kamalaa pauketta. Matka ei juuri edennyt.
Torstaiaamuna olimme molemmat
väsyneitä, kumpikaan ei ollut nukkunut kunnolla. Aurinko porotti ja matka
eteni välillä alle yhden solmun. Tuulta
oli 0-3 m/s. Siellä me killuttiin keskellä
merta ja odotimme tuulta. Tällä vauhdilla me olisimme Lanzarotella vasta
usean vuorokauden kuluttua.
Rio Negro kuulee
Merellä oli hiljaista. Torstain ja perjantain välinen neljäs yö meni pimeässä. Meillä ei ollut purjehdusvaloja.
Perjantaiaamuna Pekka keitti aamupuuron ja olimme kumpikin syömässä salongissa. Oli niin tyyntä, että ei
tarvinnut ohjata. Genoa riippui tyhjänä ja heilahti hiljaa mainingin mukana. Kello lähenteli kymmentä. Minä
nousin sitloodaan ja näin laivan. Äkkiä
Hinauksessa Arrecifeen.
9
kumpikin syöksyimme plotterille katsomaan AIS:sta laivan nimeä. Saksalainen konttilaiva Rio Negro oli noin
2,5 mailin päässä meistä kun saimme käsi-VHF:llä siihen yhteyden. Pekka kertoi, että meillä on moottori rikki, meillä ei ole sähköä ja että tarvitsemme hinausapua.
Laivasta kysyttiin kuinka monta
henkeä meitä on ja onko meillä riittävästi vettä ja ruokaa. Sen jälkeen
jäimme odottamaan. Jonkin ajan kuluttua kerrottiin, että tulossa on SAR
alus ja se on neljän tunnin kuluttua
täällä. He jäävät odottamaan, että
kaikki sujuu hyvin. Ja niin Rio Negro
ajoi suoraan meitä kohti. Oli aika hurjaa, kun yli 300 metriä pitkä valtava
konttilaiva ajoi 50 metrin päästä keulan ohi. Kannella ollut rastapää huiskutti ja minä huiskutin takaisin.
Siinä se pyöri kolme tuntia meidän ympärillä, jonka jälkeen laivasta
eri henkilö toivotteli hyvää huomenta ja kertoi, että SAR vene on tunnin kuluttua täällä. He lähtevät jatkamaan matkaansa ja toivotti meille hyvää matkaa. Vielä lopuksi käski sanoa
vaimolle terveisiä. Rio Negro lähti liikkeelle ja laivassa soi klassinen musiikki niin kovalla, että se kuului meidän
veneeseen saakka. Niin me jäimme
odottamaan SAR alusta, joka tuli paikalle täsmälleen tunnin kuluttua.
Hinauksessa Arrecifeen
Vähän ennen kahta lähdimme hinauksessa kohti Lanzarotea. Lähin satama oli Arrecife. Melkoista vauhtia
meitä kiidätettiin, 7-8 solmua oli lokissa ja vaahto vain kuohui veneen perässä. Perillä Arrecifen sataman suulla olimme 7.5. klo 01.00, jossa meidät
Î
Tulevia tapahtumia
Merkkaa kalenteriin!
Kesäteatteri 30.7. Lisätietoja lehden takakannessa
Oulun Eden, koko perheen virkistyspäivä syksyllä.
Seuraa yhdistyksen tapahtumia netin jäsensivuilta
www.proliitto.fi, edellyttää kirjautumista
- Muista päivittää Oma Prohon jäsentietosi ja sähköpostiosoitteesi, kutsuja tapahtumiin tulee myös sähköpostitse
Liitto järjestää kaikille! Pro kiertueella, Oulussa lauantai-
na 17.9.2011, teemana Palkallaan on tultava toimeen. Mukaan kutsutaan kaikki
prolaiset koko perheen voimin. Monipuolisen päivän ohjelmaan sisältyy perhetapahtuma, jossa lapsia viihdyttävät Muumit. Illalla aikuisia viihdyttävät probileissä
Hanna Pakarinen tai Tuure Kilpeläinen. Seuraa liiton ilmoittelua. Tarkempi ohjelma on valmistumassa.
Salvamar nimisen SAR aluksen
Î otettiin
kylkeen kiinni. Näin saattaen meidät
kiinnitettiin kalasataman laituriin. Kivilaituri oli neljän metrin korkeudessa
meidän kannesta, eikä meillä ei ollut
mitään mahdollisuutta päästä laiturille. Meillä ei ollut vessaa eikä vettä,
koska meillä ei ollut sähköä veneessä.
Satamasta ei löytynyt sähköä.
Salvamarin kapteeni Juan tuli käymään veneellä ja oli kirjoittamassa meille laskua hinauksesta. Hinaus
laskutetaan, koska ei ollut ihmishenkiä vaarassa. Kerroimme, että meillä ei
ole sähköä ja se tarkoittaa, että meillä ei ole vessaa eikä vettä. Juan kutsui
meidät suihkuun omaan alukseensa.
Olihan sekin elämys käydä meripelastusaluksen suihkussa. Vesi oli kylmää,
mutta oli taivaallista kun sai peseytyä
kuuden päivän jälkeen. Kamalinta oli,
että oli viikonloppu. Juan järjesti meille korjaajan maanantaiksi.
Pekka pumppasi kumiveneen ja
sillä sitten ajelimme satamassa portaiden kohdalle, josta pääsimme laiturille. Sataman vieressä oli nettibaari,
josta pääsimme sähköpostiin ja kertomaan, että olemme joutuneet palaa-
maan takaisin Kanarialle. Tutustuimme myös Arrecifen keskustaan.
Espanjan kielistä
korjauspalvelua
Mekaanikko Antonio saapui veneelle maanantaina aamupäivällä. Siinä oli
mies kuin Tarzan. Sieltä hän tulla vilahti kannelle, eikä häntä hidastanut
laiturin korkeus. Polttoaineen siirtopumppu oli rikki. Antonio puhui vain
espanjaa ja oli aika mielenkiintoinen
keskustelu, kun hän yritti selittää mikä oli vikana. Ainakin me opittiin, että
venttiili on espanjaksi valvula.
Yhtä nopeasti Antonio kipaisi laiturille kuin oli tullut alaskin. Hän vei
pumpun mennessään ja palasi takaisin
vaihdettuaan siihen kalvot ja venttiilit. Ja ihme, moottori hyrähti käyntiin.
Sitten tulikin taas kieliongelmia kun
piti maksaa. Meillä ei ollut käteistä ja
yritin selittää, että tarvitaan pankkiautomaattia. Ei onnistunut. Antonio
keksi keinon ja soitti kaverilleen Paulille, joka osasi englantia. Pekka lähti
Antonion kanssa automaatille ja maksoi korjauksen.
10
Tuttuun satamaan
Pekka ei halunnut jäädä hetkeksikään
Arrecifeen. Saavuimme Puerto Caleroon 9.5. klo 18.00. Matka kesti pari tuntia. Ympyrä sulkeutui, ensimmäinen satama Kanarialla oli Puerto Calero ja toiveissa on, että se on myös viimeinen ja pääsemme lähtemään täältä Portugaliin.
Seikkailu tuulettomalla Atlantilla ilman moottoria ja sähköä oli sen verran raskasta, että päätimme levähtää
kunnolla. Kyselimme gastia Oulusta
ja onnistuimme saamaan purjehtijakaverimme Timon avuksi. Timo tulee
lauantaina 21.5. satelliittipuhelimen
kanssa veneelle. Tavoitteena on päästä lähtemään uudelleen kohti Portugalia sunnuntaina 22.5.
Voit lukea blogista miten matka Portugaliin sujui sekä miten matka jatkuu sieltä osoitteesta http://tallu.blogit.fi
Tarja Närhi
Tallu III perämies
Järjestettyjä tapahtumia
Keilailta
Oulun keilahallin kabinetti ja keväinen torstai-iltapäivä.
Odotettavissa oli työsuhdeinfo, jonka piti sopimusalamies
Tero Puutio Oulun Pro:n toimistolta. Tilaisuus alkoi hieman
myöhässä sovitusta aikataulusta, mutta kun vauhtiin oli
päästy, alkoi tuiki tärkeää tietoa tippumaan tasaiseen tahtiin . Kohta kohdaltaan Teron esittämät faktat synnyttivät
kysymyksiä osallistujien keskuudessa. Terolle varattu aika
loppui yllättäen, mutta kysyimme voimmeko esittäää kysymyksiä Terolle hetken päästä alkavan ruokailun yhteydessä. Tämä sopi ja lähes samassa ruokaa alettiin kattaa kabinettitiloihin. Ruokalistalla oli riistakäristystä pottuvoin keran. Jaoin kaikille osallistujille
juomaliput, joka oikeutti itse valitsemaan juomansa, mikäli
normaali ruokajuoma ei maittanut tai sitten halusi laukaista
tulevan koitoksen jännitystä, sillä edessähän oli vielä tunti
keilausta. Ruokailtuamme alkoi illan vaikein vaihe, sopivi-
en keilauskenkien valinta. Itselläni se tuotti hieman vaikeutta ja päätin tyytyä hieman pieniin kenkiin, koska sopivaa
välikokoa ei löytynyt. H-hetki koitti ja olisi ollut keilausparien valinta edessä, mutta jako tapahtui kuin itsestään 2-3
henkilön ryhmiin. Suuntasimme rataa kohden. Sopiva pallo käteen ja keilojen kaatoon. Ilta jatkui riemunkiljahduksin
ja äijämäisin yläfemmojen merkeissä. Kotiin lähdön yhteydessä saamani palautteen johdosta tulemme järjestämään
syksyllä vastaavanlaisen tapahtuman. Seuratkaahan sähköpostejanne. Kiitokset kaikille osallistujille.
Kesäterveisin,
Jarkko Pikkarainen
Nuorisovastaava
Oulun seudun
toimihenkilöt Tu Ry
Luottamusmiestapaaminen
Pilates
Teatteri
Pron Oulun aluetoimistolla järjestettiin
luottamusmiestapaaminen 17.3.2011.
Illan aikana keskusteltiin ajankohtaisista asioista. Prosta paikalla oli yhdistyksemme kummi Kerttu Mömmö ja
hän myös perehdytti osallistujat Pron
uusiin nettisivuihin. Jatkossa varaluottamusmiehet tai klubivastaavat voivat osallistua tilaisuuksiin varsinaisen
luottamusmiehen sijaisena. Yhdistyksen johtokunnasta tilaisuudessa olivat
mukana Sauli Broström, työpaikkavastaava ja tilaisuuden järjestäjä sekä allekirjoittanut.
Yhdistyksen jäseniä kävi porukalla
tutustumassa pilatekseen Pilates Pro-
feelissä , Rajakylässä lauantaina 16.4.
Teatteri-ilta perjantaina 20.5. oli
menestys. Kaikki varatut liput näytökseen ”Donna, yksinäinen nainen” menivät tunnissa. Suuren suosion takia
ostimme kaikki saatavilla olevat liput
ja lisäksi lippuja ”Viulunsoittaja katolla” –näytökseen, jotta kaikki halukkaat pääsivät nauttimaan teatteri-illasta samana iltana.
Tapaamisiin,
Ulla Väätäjä
Puheenjohtaja, tiedotussihteeri
Oulun Seudun Toimihenkilöt TU ry
11
Seuraava
Pro Oulun seutu
ilmestyy
syys-lokakuun
vaihteessa.
Aineisto lehteen
1.9.2011 mennessä
ulla.vaataja@
gmail.com
Citec tarjoaa kokonaissuunnittelua ja
konsulttipalveluita energia-, rakennus-, kuljetusväline- ja prosessiteollisuudelle. Citec on perustettu vuonna
1984 ja koostuu kahdesta yhtiöstä –
Citec Engineering Oy Ab:stä ja Citec
Information Oy Ab:stä. Henkilöstön
lukumäärä on noin 1000 ja Citec-yhtiöiden liikevaihto vuonna 2010 oli noin
55 MEUR. Citecin päätoimipaikka on
Vaasassa ja sillä on toimistoja Suomen
lisäksi Ruotsissa, Englannissa, Ranskassa, Venäjällä ja Intiassa.
Menestyksemme perustuu laajaan
kokemukseen mekaanisesta, rakennus-, prosessi- ja sähkösuunnittelusta. Citec tarjoaa laaja-alaisesti palveluja aina laitossuunnittelusta ja voimalaitosten modularisoinnista suunnittelutyökalujen kehittämiseen.
Oulussa työskentelee tällä hetkellä noin vajaat kolmenkymmentä osaajaa. Citec Engineering keskittyy Oulussa kiskokaluston suunnitteluun. Citec saikin keväällä kolme merkittävää tilausta asiakkaaltaan Transtechilta. Tilausten kokonaisarvo on noin 7
miljoonaa euroa. Citec toimittaa teknisiä suunnittelupalveluita Transtechille seuraavissa hankkeissa;
- Uuden sukupolven ravintolavaunut (loppuasiakas VR)
- Ohjausvaunut (loppuasiakas VR)
- Matalalattiaiset raitiovaunut,
(loppuasiakas HKL, Helsingin
kaupungin liikennelaitos)
Tausta kahdelle ensimmäiselle sopimukselle on että Citecin asiakas Transtech ja VR Group ovat tehneet sopimukset 12 ohjausvaunun ja 15 ravintolavaunun toimittamisesta vuosina
2013 ja 2014. Lisäksi sopimuksiin sisältyvät optiot 13 ohjausvaunun ja 11
ravintolavaunujen toimittamisesta.
Lisäksi HKL on valinnut Transtechin
uusien raitiovaunujen toimittajaksi.
Sopimus käsittää 40 vaunua. Ensimmäiset vaunut nähdään Helsingissä
vuonna 2013. Vaunuilla tehdään testiajoja, jotta saadaan kokemuksia mm.
talviajosta ennen sarjavaunujen valmistusta. Vaunujen sarjatuotanto alkaa 2014
”Meillä on ainutlaatuista osaamista
kiskokaluston suunnittelusta Suomessa
ja nämä tilaukset ovat hienot todisteet
Transtechin ja Citecin laajasta yhteistyöstä. Rekrytointimme jatkuvat nyt
täydellä vauhdilla - kaksinkertaistamme henkilöstöämme Oulussa kahdestakymmenestä neljäänkymmeneen syksyn mennessä”, sanoo Citec Engineeringin liiketoimintajohtaja Ralf Wallin.
Citec on myös asiantuntija sisäisen tiedon ja käyttäjädokumentaation hallinnassa, suunnittelussa ja tuottamisessa.
Väinö Härkönen, Ville Marjamaa ja Esa Tervo
Luottamusmies Sauli Broström
Yhteystiedot
Citec Engineering Oy Ab
Elektroniikkatie 2B
90590 OULU, Finland
Puhelin: 08 870 6999
Fax: 08 870 6967
Internet: www.citec.com
Oiva Heikkinen.
12
Pekka Alalauri, Matti Vuokila ja varaluottamusmies Jari Nikula
Väinö Härkönen ja Jaakko Heikkinen
13
Tervetuloa taloon
Erkki Rantavuoti aloitti 1.3.2011 Oulun aluetoimistolla sopimusala-asiamiehenä. Erkin sopimusalat ovat finanssiala (rahoitusala, luottotieto- ja
perintäala), ICT-ala, MTV Oy ja Subtv
Oy, Digita Oy, viestintäala, Yleisradion toimihenkilöt, Yleisradion tekniset
toimihenkilöt
Rantavuoti siirtyi Pron palvelukseen Botnia Milla Servicestä Kemistä.
Erkin työura onkin aiemmin ollut kymmeniä vuosia entisen Kemi Oy:n porttien sisäpuolella.
Rantavuoti asuu Torniossa ja päivittäistä työmatkaa kertyy mennen
tullet huikeat 260 kilometriä.
Erkillä on vaikuttava kokemus ammattiliiton toiminnasta ja hän on ollut
Toimihenkilöunionion (nykyisen Ammattiliitto Pron) hallituksessa vuodesta 2005 vuoteen 2010. Rantavuoti on
toiminut myös paperin TES-neuvottelukunnan puheenjohtajana vuodesta
2005-2011, kunnes siirtyi Pron palvelukseen. STTK:n hallituksen varajä-
senenä Erkki on ollut vuosina 20092010. Näiden kaikkien lisäksi Erkki on
toiminut aktiivisesti STTK:n aluetoimikunnan ja oman yhdistyksen puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana yhteensä kymmenen vuotta.
Vapaa-aikaa Erkki viettää koirien
kanssa ulkoillen. Koiria riittääkin, tanskandoggeja on kaksi, niiden lisäksi apinapinsereitä ja yorkshirenterrieri.
Koirilla on omat kenneltilat ja ulkoaitaukset jalottelutarhoineen.
Eläinrakkaalla Erkillä on ollut kotieläimiä villisiasta lähtien. Hyötyliikuntaa kertyykin eläinten kanssa touhutessa.
Rantavuotin perheeseen kuuluu
vaimo, teinipoika sekä aikuinen tytär,
joka ei enää asu kotona.
Erkin kummiyhdistyksiä ovat: Syötteenseudun Toimihenkilöt TU ry, Oulun Läänin Tietoalan Toimihenkilöt TU
ry, Kemijärven Toimihenkilöt TU ry,
Lapin Tietoalan Toimihenkilöt TU ry
Yhteystiedot:
[email protected]
p. 09 1727 3711
+358 50 3120 460
Oulun Aluekeskuksen muut työntekijät
Mömmö Kerttu
Teollisuussektori ja Palvelusektori
[email protected]
p. 09 1727 3489
+358 50 4392214
Tero Puutio
Teollisuussektori
[email protected]
p. 09 1727 3493
+358 50 373 6942
14
Taisto Palola
Palvelusektori
[email protected]
p. 09 1727 3572
+358 400 412 757
Jäsenyys
Ammattiliitto Pro
Näin hyödyt jäsenyydestä
Jäsenedut
Työehtosopimus
Lakipalvelut
Työsuhdeneuvonta
Työsuojelu
Tasa-arvotyö
Vaikuttaminen
Kansainvälinen toiminta
Tutkimustoiminta
Lakineuvonta siviiliasioissa
Vakuutukset ja säästäminen
Polttoainealennukset
Hyvinvointi
Muut alennukset ja tarjoukset
Ammatti ja ura
Mitä jäsenyys maksaa?
Pron Jäsenmaksu on 1,2 prosenttia ennakonpidätyksen alaisesta palkasta, kuitenkin enintään
39,80 euroa/kk ja vähintään 9 euroa/kk.
Jäsenmaksu sisältää liiton, työttömyyskassan ja jäsenyhdistyksen osuuden. Maksun voi maksaa
itse tai työnantajan kanssa sovittavalla perintäsopimuksella, jolloin työnantaja perii jäsenmaksun suoraan palkasta.
Jäsenmaksu maksetaan palkkakausittain/kuukausittain niistä ennakonpidätyksen alaisista palkkatuloista, joista maksetaan verottajalle eläke- ja sosiaalimaksut.
Jäsenmaksun voi vähentää verotuksessa.
Klubitoiminnan avustus.
Oulun Seudun Toimihenkilöt TU ry maksaa avustusta
työpaikkatoiminnan tukemiseksi 15 €/työpaikan yhdistyksen
jäsen. Hakemukset toimintasuunnitelmineen tulee toimittaa
yhdistykseen joko postitse tai sähköpostitse.
Yhdistyksen
sähköpostiosoite:
[email protected]
15
JOUKKOKIRJE
Oulun Seudun Toimihenkilöt TU ry
Uusikatu 40 B 5, 90100 OULU
KESÄTEATTERIIN!
La 30.7.2011 klo 19
Meri Oulun kesäteatteri esittää:
Hulvaton Kesäkomedia
ALIVUOKRALAINEN
Rooleissa mm. - Esko Roine - Mikko Kivinen - Tuija Ernamo - Tom Lindholm Ohjaus/käsikirjoitus - Heikki Vihinen - Timo Kahilainen
Seitsemän valtavan suosittua näytelmäkautta Tampereen teatterissa sekä
loppuunmyydyt näytökset Rauman kesäteatterissa takaavat hulvattoman iloisen
illan Toppilan Möljällä KESÄLLÄ 2011.
Ilmoittautumiset kesäteatteriin 23.6.2011 mennessä
[email protected] tai 040 581 5746.
Liput jäsenille 10€, avec 20€
Maksu 30.6. mennessä Oulun Seudun Toimihenkilöt TU ry:n
tilille 474430-210044, kirjoita viitteeksi Möljä.
Liput jaetaan portilla.