HUOLTOUPSEERI

HUOLTOUPSEERI
Huoltoupseeriyhdistys r.y:n jäsenlehti
1
2011
★ Pohjanmaa
merenkulkua
turvaamassa
★ Karjalan
huolto pataljoonassa
ja Parolan
pataljoonassa
tehtävien
vaihto
Haluammeko olla solidaarisia
kansainvälisessä yhteisössä?
Sotilashallinnollisen
aikakauslehden
perinteiden jatkaja
Huoltoupseeriyhdistys r.y:n
JÄSENLEHTI
1/2011
Päätoimittaja
Ev evp Risto Gabrielsson
Kalevi 109 B – 3
50104 Tartto, Viro
[email protected]
Toimittajat
Everstiluutnantti Raimo Raivio
PL 5, 15701 Lahti
0299 446 480
Hans Gabrielsson
Lehmihaant. 7 A 2, 04300 Tuusula
(09) 275 9369
[email protected]
Ilmoitusmarkkinointi
Juha Halminen
(09) 873 6944
[email protected]
Huoltoupseeriyhdistys r.y.
Valtuuskunta
Pj Harri Juhani Koponen
Vpj Heikki Härtsiä
Hallitus
Pj ev Risto Kosonen
Vpj kapt Caj Lövegren
Maj Mika Sepling
Evl res Matti Paasivaara
Ltn res Hans Gabrielsson
Evl Timo Saarinen
Evl Mauri Etelämäki
Evl Timo Vilkko
Maj Matti Sopanen
Kapt res Olli Happonen
Osoitteiden muutokset, jäsenmaksuja sekä jäsenrekisteriä
koskevat tiedustelut ja
laskutusasiat pyydetään
lähettämään KIRJALLISESTI
osoitteella
Huoltoupseeriyhdistys r.y.
/co Tarja Takala
Sepäntie 15 A
04300 TUUSULA
tai sähköpostilla
[email protected]
Kokousasiat, jäsenhakemukset
ja aluetoimintaa koskevat
tukipyynnöt
Sihteeri
Maj Matti Sopanen
PE/LOGOS
PL 919, 00131 HELSINKI
[email protected]
Kansikuva: Karjalan Huoltopataljoonan
lipun luovutus
ISSN 0355-2586
AO-PAINO 2011
Teollisuuskatu 9, 50130 Mikkeli,
puhelin (015) 151 111
James G. Stavridis kirjoittaa Prism-julkaisussa (National Defense University
Press) kokonaisvaltaisen lähestymistavan tarpeesta Afganistanissa käytävässä Operation Enduring Freedom
(OEF) ja International Security Assistance Force (ISAF) operaatioissa.
”Globaalilla tasolla kokonaisvaltainen
lähestymistapa (operaatioon) ilmentää linkit operaatioiden monimutkaisuuden koko kirjoon, turvallisuudesta
lain käyttöön ja hallintoon ja edelleen
humanitaarisiin aspekteihin. Se kuvaa
kaikkein sopivimmat roolit sotilaille ja
siviileille. Kansallisella tasolla se on
lähestymistapa, joka käsitteellistää
turvallisuuselinten, muun hallinnon ja
siviiliyhteiskunnan välisen vuorovaikutuksen”.
Edellä kuvattu pitää varmasti paikkansa. Lähestymistapa pitäisi vain
suunnitella ja ratkaista ennen operaation alkua. Sen sotilaallinen alkuvaihe
sujui kohtuullisesti, mutta sitten alkoi
takkuaminen. Toimintatapoja on jouduttu muuttamaan operaation pitkittyessä eikä aika pelaa koaliition hyväksi.
Pahimmat taktiset takaiskut olisi voitu todennäköisesti välttää lähtemällä
operaatioon alusta asti harkitulla kokonaisvaltaisella lähestymistavalla.
Operaation kakkosjohtaja kenraaliluutnantti David M. Rodriguez varoitti
äskettäin (Washington Post 3.3.2011)
merijalkaväen sotilaita Helmandin ja
Nimruzin provinsseissa, että ”Emme
ikinä pääse eroon kapinallisuudesta seuraavan kolmen vuoden aikana.
Emme ikinä saa lopetettua rikollisuutta kannattavia verkostoja.” ja ”Emme
ikinä pääse eroon huonosta johtajuudesta kokonaan, emmekä saa ikinä
korjattua kaikkia kansainvälisiä huono-
ja käytäntöjä. Mutta me voimme vähentää niitä kaikkia. Voimme kontrolloida niitä”
Kevään tullessa turvallisuustilanteen
odotetaan huonontuvan taas tuntuvasti. Mutta kesken ei pidä lähteä pois.
Nyt pitää vain yrittää saada tilanne vakautettua siedettävälle tasolle yhteistyöllä eri osapuolten kanssa. Vastuu
tulee siirtää suunnitelmallisesti maan
omalle hallinnolle heti operatiivisen tilanteen niin salliessa.
Afganistanin lisäksi osallistumme
toisellakin rauhattomalla alueella monikansalliseen operaatioon. Miinalaiva
Pohjanmaa on turvaamassa Adenin lahdella meriyhteyksiä merirosvoilta. Eri
julkaisujen yleisönosastoissa esitetään
jyrkkiäkin kannanottoja näihin operaatioihin osallistumista vastaan. Hurjimmat
epäilijät puhuvat Suomen hivuttamisesta vaivihkaa NATO:on. Joukot pitäisi
heti vetää takaisin kotimaahan.
Tälle arvostelijoiden joukolle kelpaa
solidaarisuus silloin, kun muut osoittavat sitä meille hädän hetkellä. Kun
muualla tarvitaan kansainvälistä apua,
sitä ollaan nihkeästi osoittamassa
tarvitsijoille. Kansainvälinen yhteisöllisyys kelpaa niin kauan kuin ollaan
nettosaajia, mutta kun rooli vaihtuu...
Suomen ulkomaankauppa on noin 90
prosenttisesti merenkulun varassa.
Jo tämän tosiasian pitäisi motivoida
ihmisiä ymmärtämään miinalaiva Pohjanmaan lähettämisen nykyiseen operaatioon.
Tässä numerossa:
Pääkirjoitus...............................................................................
3
Resursseja ydintoimintaan.......................................................
4
Atalanta ja Suomen merivoimat............................................... 6–11
Kiinteistömullistus puolustusvoimissa...................................... 12–15
Kokemuksia operatiivisen pelin tutkimuksesta
vuosilta 2007–2010.................................................................. 16–20
Huoltotaktiikan seminaari järjestettiin Lahdessa...................... 22–25
Karjalan Huoltopataljoonassa komentaja vaihtui.......................
26
Everstiluutnantti Hannu Virta luovutti Parolan Pataljoonan
tehtävät everstiluutnantti Petri Riihijärvelle..............................
27
Huoltokoulun perinnepäivää vietettiin 24.2.2011......................
28
Huoltokoulun kevään vierailusatoa...........................................
30
Huoltoupseerit tutustuivat Vehon hyötyajoneuvoyksikköön......
34
3
Puheenjohtajan kynästä
Resursseja
ydintoimintaan
Tänä talvena normaalista tukitoiminnosta
on muodostunut ydintoiminto. Huomattava osa talvipäivien ajasta ja energiasta
on mennyt lumenluontiin. Lumen jatkuvalle tulolle ei tietysti voi mitään, mutta
miten ovat lumityöt? Voisiko työn ulkoistaa? Mikä olisi ostetun työn laatu? Olisiko
kustannukset järkevät suhteessa saavutettuun hyötyyn? Tietysti myös oma lumilinko olisi eräs ratkaisu.
Logistiikan palvelut ovat pääosin tukitoimintoja. Asiakasta ei kiinnosta, miten
pitkiä matkoja tuotetta kuljetetaan, missä
se varastoidaan, missä se on valmistettu
ja miten tilausta pyöritellään hallinnossa.
Olennaista on saada laadukas tuote ajallaan ja järkevään hintaan.
Erityisesti julkishallinnossa hallinnon
osuus kasvaa kuin itsestään. Hallintoa lisäävät muun muassa EU-, turvallisuus- ja
rakennusmääräykset. Erilaisia tutkimushankkeita ja projekteja syntyy linjaorganisaation ohjeen kun itsestään. Hallinto
itsessään kasvattaa hallintoa. Resurssit
kasvavaan hallintoon saadaan vain ydintoiminnoista. Julkishallinnon pyrkimykset
toimintojen tehostamiseen eivät pysty
tuomaan pikavoittoja, vaikka tehostamisen
kohteet tiedettäisiinkin.
Elinkeinoelämän yrityksiltä hankittavia palveluja pidetään halvempina ja tehokkaammin tuotettuina. Yritykset voivat varsin
joustavasti toteuttaa tarvittavia muutoksia
palvelutuotannossa; ilman siirtymä- tai
suoja-aikoja ja vapaana julkisen sektorin
alue-, kunta-, talous tai työllisyyspolitiikka
sidonnaisuudesta. Myös avoinkilpailu ylläpitää luontaista kehittämistä ja karsii turhia kuluja. Riippuvuus monopoliasemaan
päässeen yrityksen palvelutuotannosta voi
kuitenkin pitkällä aika välillä johtaa kustannusten kasvuun, jota ei kyetä katkaisemaan. Se, ovatko ulkoa hankitut palvelut
pitkällä aikavälillä edullisempia, riippuu siitä, miten hyvin julkinen sektori hallitsee
ostamisen.
Veronmaksajan näkökulmasta julkisten
palvelujen keskusohjattu kokonaiskehittäminen on aivan välttämätöntä. Kehittämisen alkuvaiheessa tulisi pystyä määrittelemään, mitä tavoitellaan. Onko tavoitteena
henkilöstön vai kustannusten vähentäminen. Voiko aidosti lakkauttaa tarpeettomia
4
toimintoja. Mitkä ovat niin sanottuja ydintoimintoja, joista ei saa luopua. Mikä osa
voidaan tuottaa ostopalveluina? Tiedetäänkö, mikä osa pitäisi hankkia ulkoa ja mitä
se maksaa ostettuna tai itse tehtynä.
Ylläpitokustannuksia voi vähentää hankkimalla varastoon vain tarpeellista kalustoa.
Kalliit erikoislaitteet ja tila tulee olla maksimaalisessa käytössä koko ajan – myös julkishallinnossa. Käyttöön kannattaa hankkia
vain valmista, testattua ja ennalta hyväksi
havaittua laatua, mikä on omiaan alentamaan kunnossapitokustannuksia.
Koko logistiikkaketjussa olennaisinta on
tuottaa lisäarvoa asiakkaalle. Päätökset
toiminnan tehostamisesta tulee pyrkiä
toteuttamaan heti; ilman siirtymäaikoja
ja viivyttelyjä. Viivyttely vaan lisää turhia
menoja. Lumenkolaajankin näkökulmasta
päätökset tulee tehdä heti ja määrätietoisesti… sillä kevät tulee ja lumi sulaa. Hyvää kevään alkua!
Vuoden 2011 teema on
”Huollon upseerikoulutus 85 vuotta”
Johtoajatuksena on elinkeinoelämän tuntemus ja
huoltovarmuus. Merkkivuotta juhlistetaan järjestämällä juhlaseminaari (aiheena huoltovarmuus) Hämeen
Rykmentissä Lahdessa 11.10.2011.
HUOLTOUPSEERIYHDISTYS RY:N
TOIMINNAN PÄÄLINJAT
VUOSINA 2012–2013
Huoltoupseeriyhdistyksen kevätkokous järjestetään
21.3. 2011 klo 17.30 Senaattikiinteistöt Oy:ssä Helsingissä. Syyskokous järjestetään 7.11.2011. Paikka
ilmoitetaan kokouskutsussa.
VUOSI 2012
Vuoden Huoltotapahtuma järjestetään Hämeenlinnassa elo–syyskuussa LSHR:n toimiessa vastuullisena järjestäjänä.
Aluetapahtumien järjestäminen
Yhdistyksen jäsenmäärää pyritään kasvattamaan ja
jäsenmaksuksi esitetään 22 €. Arvioitu jäsenmäärä
vuonna 2011 on n. 1 200 jäsentä.
VUOSI 2013
”KENTTÄHUOLTO”
Huoltotapahtuman järjestäminen
MAALOG 2012
”LOGISTIIKKA – YHTEINEN SUORITUSKYKY”
Huoltotapahtuman järjestäminen
Aluetapahtumien järjestäminen
Sveitsin vierailu
Pv:n pääsotaharjoitus
Huoltoupseeriyhdistyksen
kevätkokous
järjestetään 21.3.2011 klo 17.30 alkaen
Senaattikiinteistöt, Lintulahdenkatu 5 A, Helsinki
Kokouksessa käsitellään sääntöjen 11 § mainitut asiat. Tutustumme
samalla isäntänä olevan Senaattikiinteistöjen toimintaan.
Tervetuloa!
5
Atalanta ja
Suomen merivoimat
Pohjanmaan kriha-arkea. (SA-kuva)
Kirjoittaja
Komentaja Aimo Jokela
Toimii Merivoimien Esikunnan huoltoosaston päällikkönä
Huolto-osasto vastaa operaatio Atalantan huollon ja logistiikan suunnittelusta
Suomen merivoimat on aloittanut
historiansa ensimmäisen kriisinhallintaoperaation Afrikan sarvea
ympäröivillä merialueilla, Adenin
lahdella ja Somalian edustalla.
Merivoimien lippulaiva – miinalaiva Pohjanmaa – osallistuu kolmen kuukauden
ajan 1.2.2011 alkaen EU:n merioperaatio Atalantaan. Kolmen
viikon siirtymät
operaatioalueelle mukaan lukien miinalaiva
Pohjanmaa on
poissa Suomesta lähes viisi
kuukautta. Se
on pisin merivoimien suorittama
purjehdus sitten
Suomen Joutsenen kaukomatkojen.
EUNAVFOR Atalanta on Euroopan
unionin
ensimmäinen merellinen
kriisinhallintaoperaatio. Operaatio käyn-
6
nistettiin joulukuussa 2008. Operaatio
perustuu YK:n turvallisuusneuvoston
päätöslauselmiin 1814, 1816 ja 1838.
Sen tehtävänä on Maailman elintarvikeohjelman (World Food Program = WFP)
ruokakuljetusten turvaaminen Somalian
alueelle. Arvioiden mukaan noin 2 miljoonaa ihmistä on riippuvaisia näiden
ruokakuljetusten onnistumisesta.
Operaatio Atalanta on osa kansainvälisen yhteisön laajamittaisia toimia
Somalian tilanteen vakauttamiseksi.
Kestävä ratkaisu edellyttää vakauden ja
oikeusvaltiokehityksen edistymistä So-
maliassa. Operaatio Atalantan nykyinen
mandaatti jatkuu 12.12.2012 asti.
EUNAVFOR Atalanta -operaatioon
osallistuu keskimäärin 4-8 alusta ja 1-3
merivalvontalentokonetta. Atalantan lisäksi alueella partioi noin 20 muuta
sota-alusta joko puhtaasti kansallisina
osastoina tai monikansallisina NATO/US
-johtoisina taisteluosastoina.
Operaatio Atalantan tehtävinä ovat tärkeysjärjestyksessä:
1. Maailman elintarvikeohjelman (WFP)
alusten suojelu niiden toimittaessa
elint ar vikeapua
Somaliaan
2. Somalian rannikkovesillä liikkuvien alusten suojelu
3. Merirosvouden
ja
aseellisten
ryöstöjen ennalta
ehkäiseminen ja
torjunta.
Lisäksi se suojaa
YK:n pääsihteerin
pyynnöstä tarvittaessa Afrikan Unionin
AMISOM -kriisinhallintaoperaation kuljetuksia Somaliaan.
Miinalaiva
Pohjanmaan
tehtävät
Operaatio Atalantan toimialue. Lähde: EUNAVFOR
Miinalaiva Pohjanmaa osallistuu ATA-
LANTA -operaation kaikkiin tehtäviin
koko operaatioalueella 1.2.–31.4.2011
välisen ajan. Alukselle suunniteltuja tyypillisiä tehtäviä ovat saatto-, suojaus-,
tiedustelu-, ja alustarkastustehtävät.
Pohjanmaa soveltuu hyvin toimintaan
Adenin lahdella ja rannikoiden läheisyydessä matalan syväksensä ja kompaktin kokonsa puolesta. Näin se vapauttaa
isommat taistelualukset partioimaan Intian valtameren laajoja aavoja.
Tämä onkin tarpeen, sillä kauimmaiset
kaappaukset ovat tapahtuneet yli 1000
meripeninkulmaa Afrikan itärannikosta itse asiassa lähempänä Intiaa kuin Afrikkaa.
Miksi Suomen tulee olla mukana
tämän kaltaisessa toiminnassa?
Periaatteessa kysymys on solidaarisuudesta muita maailman valtioita kohtaan.
Suomi osoittaa tällä tavoin valmiutensa kantaa oman osansa kansainvälisen
kaupankäynnin turvaamiseksi.
Suomen talous on osa maailmankauppaa ja Adenin lahti ja Afrikan Sarven merialueet eräs keskeisiä kauppameriväyliä.
Vuoden 2008 tilastojen mukaan Suezin
kanavan ja siten käytännössä Adenin lahden kautta kulki noin 7,5 prosenttia maailman kauppamerenkulusta. Vuosittain se
tarkoittaa yli 20 000 alusta.
Merialueen merkityksen vuoksi on
selvää, että alue kiinnostaa kaikkia merenkulkijoita. Siellä missä liikkuu suuria
taloudellisia arvoja, liikkuu myös niitä
laittomilla keinoilla havittelevia saalistajiakin – tässä tapauksessa merirosvoja.
Helmikuun lopulla 2011 merirosvojen
hallussa oli yli 30 kaapattua alusta ja
noin 700 merimiestä panttivankeina.
Tätä taustaa vasten on selvää, että
Adenin lahti ja Itäisen Afrikan merialueet pitää rauhoittaa, jotta alueella liikkuminen olisi turvallista.
Pakolaisveneen tarkastus. Lähde: SA-kuva
Atalanta -operaation vaikutus
Atalanta -operaatio on tähän mennessä
onnistunut hyvin päätehtävässään humanitaaristen kuljetusten suojaamisessa. Yhtään avustuskuljetusalusta ei ole
kaapattu operaation aikana. Somaliaan
on tänä aikana kuljetettu lähes 500 000
tonnia avustustarvikkeita – 185 alussuoritusta – pääosin ruokaa.
Operaatio on mahdollisuuksien mukaan
suojannut ja saattanut myös muuta laivaliikennettä. Merirosvojen pidättäminen ei
ole operaation päätehtävä eikä tällä mitata operaation tuloksellisuutta. Median uutisoinnin kannalta se tosin vaikuttaa olevan operaation mielenkiintoisin osa-alue.
Lunnasrahojen vahvistamat merirosvot iskivät Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMB) laskelmien mukaan vuoden 2010 aikana 445 kertaa Somalian
rannikolla, Adenin lahdella ja Intian valtamerellä, tosin useimmiten epäonnistuen kaappausyrityksissään.
Edellisvuodesta hyökkäysten määrä
lisääntyi noin kaksinkertaiseksi. Hyökkäyksistä päätyi v 2010 noin 12 % onnistuneeseen aluksen kaappaukseen, lukumäärän ollessa tällöin 53 alusta.
Merirosvouksen riskiarvio Afrikan sarven alueella. IMB
Pohjanmaa avustaa merirosvojen vapauttamaa kalastusalusta. Lähde: SA-kuva
7
Merirosvohyökkäysten onnistumisprosenttia on onnistuttu laskemaan operaatio Atalantan aikana 38 prosentista 12
prosenttiin. Samanaikaisesti yritysten
määrä on tosin kasvanut 300 prosenttia,
joka osaltaan selittää kasvanutta kaapattujen alusten määrää. Helmikuun lopulla 2011 oli merirosvojen hallussa yli 30
alusta ja 700 panttivankia.
Pääsyy epäonnistuneisiin kaappauksiin
on kauppa-alusten aikaisempaa parempi
varautuminen kaappaustilanteisiin. Operaation kuluessa onkin kehitetty kauppaaluksille suojautumismalli, jolla onnistuneiden kaappausten todennäköisyyttä
on kyetty laskemaan. Suojautumismalli
sisältää niin fyysisiä esterakenteita kuin
myös tähystyksen tehostamista ja reittivalinnan optimointia.
Edellä esitettyjä lukuja tarkasteltaessa
voidaan todeta, että operaatio Atalanta on onnistunut tältä osin vain rajoittamaan merirosvouden laajenemista.
Ongelman ratkaisu ei olekaan merellä vaan maissa. Romahtaneen entisen
Somalian valtion alueelle on saatava
toimiva yhteiskuntarakenne ja järjestys.
EU:lla ja muilla järjestöillä onkin tätä nykyä meneillään lukuisia hankkeita myös
Somalian mantereella. Menestystä onkin saavutettu pohjoisessa Somalimaan
ja Puntlandin alueella. Eteläisempää
Somaliaa hallitsevat edelleen erilaiset
aseelliset yhtymät.
Kestävän ratkaisun avaimet ovat lähes
kahden vuosikymmenen kaaoksesta ja
klaanisodista kärsineen maan vakauttamisessa ja toimivien valtiorakenteiden
luomisessa. Merioperaatio on yksi askel kehityksessä, joka luo perusteita
muiden organisaatioiden ja avustusjärjestöjen toiminnalle entisen Somalian
vakauttamiseksi. Tie järjestäytyneeseen
yhteiskuntaan on alueella kuitenkin vielä
pitkä ja tässä tapauksessa hiekkainen.
Olosuhteet
Millaisiin olosuhteisiin miinalaiva Pohjanmaa joutuu Adenin lahdella ja Intian valtameren puolella. Alue sijaitsee pohjoisella pallonpuoliskolla noin 1000–2000
km päiväntasaajasta pohjoiseen. Pohjanmaan osallistuminen helmikuun alusta
huhtikuun loppuun ajoittuu siten talvi- ja
kevätkauteen, jolloin alueen keskilämpötila on noin 30–34 °C. Kesäkuukausina
lämpötila sen sijaan voi kohota aina 45–
50 °C asteeseen asti. Meriveden pintalämpötila on talvikuukausina noin 26–28
°C astetta. Oman lisänsä olosuhteisiin
tuo vielä erityisesti Adenin lahdella hiekka, jota aika ajoin navakasti puhaltavat
tuulet tuovat merialuetta joka puolelta
ympäröiviltä aavikoilta.
Valtamerien korkea suolapitoisuus –
Itämeressä n 7 promillea valtamerissä
viisinkertainen eli n 35 promillea – lisää huomattavasti kaluston kunnossapitotarpeita. Kannella säälle alttiina oleva
tekniikka on tarkastettava ja huollettava
tarvittaessa päivittäin, jotta kyetään varmistumaan sen toimintakunnosta.
Aluksen käyttöprofiili operaatiossa tullee olemaan saatto- ja partiointitehtävät.
Tällöin aluksen keskinopeus operaatiossa ei välttämättä nouse kovinkaan
korkeaksi. Ruotsalaisten kokemusten
mukaan heidän keskinopeudekseen
kahdella ohjusvenettämme vastaavalla
”kustkorvetilla” muodostuu reiluksi 7
solmuksi – siis hiljaiseksi risteilynopeudeksi.
Sen sijaan eräiden järjestelmien käyn-
Merirosvohyökkäysten kehitys.
tiajat – ääriesimerkkinä lähes aina käyvät apukoneet – voivat muodostua huomattavan korkeiksikin. Laskennallisesti
aluksen operaation viiden kuukauden
aikana ajama matka vastaa ainakin kahden kotimaan normaalivuoden käyttöä.
Tähän kun lisätään operaatioalueen aiemmin mainitut kotimaisia huomattavasti kuluttavammat olosuhteet, niin tehostetut kunnossapitotoimenpiteet ovat
välttämättömiä.
Aluksen operaatio Atalantaa varten
tehdyt muutostyöt ja varustelu
Somalian ruoka-apua. Lähde: EUNAVFOR
8
Miinalaiva Pohjanmaalla suoritettiin huomattavia teknisiä muutostöitä tulevia
operaatio-olosuhteita silmällä pitäen.
Keskeisin seikka, johon varauduttiin, oli
lämpökuorman hallinta.
Lisääntynyt lämpökuorma vaikuttaa
alukseen pääosin kahta kautta. Operaatioalue – erityisesti Adenin lahti – on
eräs maailman kuumimmista merialueista. Auringon päivittäinen lähes pystysuora säteily paahtaa noin kaksitoista tuntia armottomasti ja kuumentaa aluksen
rakenteet polttavan kuumiksi. Toisaalta
korkea meriveden lämpötila – 26–30 °C
– heikentää oleellisesti meriveden jäähdytyskapasiteettia.
Miinalaivan, joka on alkujaan rakennettu toimimaan suomalaisissa maksimissaan n 20 °C asteen meriveden lämpötiloissa, jäähdytyskapasiteetti ei yksinkertaisesti ole riittävä. Jäähdytystä jouduttiinkin huomattavasti tehostamaan.
Koko aluksen oman jäähdytysjärjestelmän kapasiteetti lisättiin maksimiinsa.
Se ei kuitenkaan riittänyt, vaan aluksen
peräkannelle asennettiin lisäjäähdytinkoneikko, josta viileyttä johdetaan aluksen
sisätiloihin. Kaikki asuin- ja oleskelutilat
ilmastoitiin, ampumatarviketilat jäähdytettiin ja aluksen järjestelmien jäähdytystä tehostettiin.
Tehokkaimmin haluttuun lopputulokseen päästään kuitenkin, ei jäähdytys-
käytetään pääsääntöisesti pullotettua
vettä, vaikka aluksen itse tuottama vesi
on myös juomakelpoista. Satamista vettä ei ole aikomusta ottaa, koska näin
saatavan raakaveden laatua ei kyetä riittävässä määrin varmistamaan.
Miehistön varustus on sekoitus merivoimien varustusta ja soveltuvin osin
maavoimien aavikkovarustusta. Laivapalveluksessa perusasu on meritaisteluasu, mutta kaikille on jaettu myös aavikkomaastopuku m/04.
Aluksen aseistuksessa vahvistettiin
lähitorjuntakykyä lisäämällä 12,7 mm
raskaita konekivääreitä, parantamalla
sirpalesuojausta ja kohentamalla pimeänäkökykyä. Mukaan otettavien ampumatarvikkeiden laatu ja määrä suunniteltiin
operaatioalueen riskianalyysin perusteel-
tehoa lisäämällä, vaan jäähdytystarvetta
pienentämällä. Tässä auttaa huomattavasti miinalaivan muutama vuosi sitten vaaleammaksi muutettu yleisväritys
sekä kannelle ei naamio- vaan lämpösuojaksi viritettävät aavikkonaamioverkot. Naamioverkkojen ja kannen väliin
jäävä ilmakerros toimii tehokkaana lämpöeristeenä ja laskee kannen pintalämpötilaa huomattavasti. Sen lisäksi
naamioverkot tarjoavat tervetullutta auringonsuojaa kannella tehtäviään suorittaville merimiehille. Tämän lisäksi täytynee joidenkin järjestelmien käyntiaikoja
rajoittaa ylikuumenemisen estämiseksi.
Makeanvedentuotto varmennettiin uusimalla ja kahdentamalla aluksen käänteisosmoosiolaitteisto. Juomavetenä
la. Tähänastisten kokemusten perusteella merirosvojen aseistus koostuu käsiaseista pääosin Kalashikov-rynnäkkökivääreistä ja RPG -kevyistä singoista.
Ampumatarviketäydennyksiä ei alukselle ole suunniteltu, vaan alus kykenee
itse kuljettamaan ja varastoimaan koko
operaation ajalla tarvitsemansa ampumatarvikkeet. Tällä vältetään ampumatarvikkeiden kuljetuksiin kolmansien
maiden kautta liittyvä raskas lupabyrokratia.
Aluksen pää- ja apukoneille suoritettiin
laajat ennakoivat huollot ennen lähtöä ja
ilmanotot niin koneille kuin ilmastoinnillekin varustettiin hiekkasuodattimilla.
Aluksen satelliittijärjestelmä uusittiin
ja kahdennettiin sekä johtamisyhteykset
täydennettiin operaation vaatimusten
mukaisiksi.
Toimintakykyä ja varmuutta parantaa
myös kaksi Boomeranger 760 kovapohjaista kumivenettä, joilla alustarkastusosasto kykenee nopeasti liikkumaan
kohteelleen.
Henkilöstö
Halukkuus tähän merivoimien ensimmäiseen kriisinhallintaoperaatioon oli
suurta – kaikkiaan noin sataa tehtävää
haki 930 hakijaa. Kaikki hakijat testattiin niin henkisiltä kuin fyysisiltä ominaisuuksiltaan – Cooperin testissä piti
muun muassa juosta vähintään 2400
m. Myös aikaisempi nuhteeton palvelushistoria oli edellytyksenä valinnalle.
Samoin hammaskaluston kunto tarkastettiin, sillä kokemuksen mukaan huomattava osa lääketieteellistä ongelmista
johtuu viallisista hampaista.
Aluksen henkilöstön vahvuus on 89
henkeä, joista naisia on 5 kappaletta. Aktiivihenkilöstöä on hieman yli puolet lopun
muodostuessa reserviläisistä. Aluksen
henkilöstöön kuuluu 12 hengen Vessel
Protection Detachment – suojaus ja tarkastusosasto, joka tarvittaessa suorittaa
epäilyttävien alusten tarkastustehtävät ja
toimii aluksen lähisuojausosastona. Suojaus- ja tarkastusosasto on integroitu aluksen muuhun toimintaan, joten he osallistuvat myös aluksen vahtivuoroihin.
Reserviläisten osalta eri alojen ammattimiehet kuten esimerkkinä kokit,
9
poliisit, palomiehet, konemiehet, olivat
etusijalla. Aluksen miehistöön kuuluu
myös kaksi somaliantaitoista suomalaisen varusmiespalveluksen läpikäynyttä
tulkkia.
Aluksen lisäksi operaatioon osallistuu
maissa Djiboutissa 5 henkilön tukiyksikkö sekä muutama upseeri niin operaation johtoesikunnassa Englannissa kuin
merellä toimivassa operaatiojoukon esikunnassa. Suomalaisen kriisinhallintaorganisaation kokonaisvahvuus on näin
ollen yhteensä 98 henkilöä.
Henkilöstöön kohdistuva sotilaallinen
riskitaso on operaatiossa arvioitu kohtuullisen matalaksi. Suuremman riskitekijän
muodostavatkin ympäristötekijöistä aiheutuvat vaikutukset. Lämpökuorma ei rasita
vain tekniikka vaan on vakavasti otettava
lisäkuormitus myös henkilöstölle.
Satamakäyntien aikana riskit korostuvat, sillä silloin henkilöstö joutuu tekemisiin muun muassa afrikkalaisen liikennekulttuurin kanssa, jossa eroavaisuudet
kotimaiseen käyttäytymiseen voivat olla
suuriakin. Maltilla toki sielläkin selviää.
Myöskään paikalliset taudinaiheuttajat eivät ole väheksyttävä tekijä. Malariasääsken pisto voi aiheuttaa vakavan
sairastumisen. Samoin kolera ja keltakuume ja HIV eivät ole alueella tuntemattomia. Rokotussuoja kattaakin niin
keltakuumeen kuin kolerankin ja malarialääkitystä on tarjolla tarpeen vaatiessa. HIV:iin ei auta muu kuin pidättäytyminen intiimeistä kontakteista paikallisen väestön kanssa.
Aluksen tiivis toiminta- ja asuinympäristö tuovat oman lisämausteen kriisinturvaajan arkeen. Oma yksityisyys on
suhteellisen rajallista ja kaverien kanssa
täytyy tulla toimeen.
Terveystilanteen ylläpidosta aluksella
huolehtii kaksi lääkäriä ja kaksi sairaanhoitajaa. Loppujen lopuksi terve maalaisjärki on tässäkin asiassa suurin turvallisuuden tae.
Aluksen huoltaminen ja
täydentäminen
Aluksen huollon ja ylläpidon osalta suunnittelun tavoitteena oli mahdollisimman
pienen jalanjäljen jättäminen kohdealueelle. Käytännössä tämä merkitsee laajamittaista turvautumista ostopalveluihin
ja vain pientä tukiyksikköä maissa. Näin
päädyttiin Djiboutiin sijoitettuun viiden
miehen tukiyksikköön, joista huoltoa päätoimisesti edustaa kolme henkilöä.
Vaikka operaatioalue on Afrikan ja Arabian niemimaan läheisyydessä, on se
ollut vuosituhansia vilkkaan meriliikenteen läpikulkuväylä. Näin alueelle onkin
kehittynyt toimiva, osittain erittäin nykyaikainen satamaverkosto, jonka kautta aluksen tarvitsemat palvelut kyetään
pääosin toimittamaan.
Aluksen tarvitsemien täydennysten,
kuten ruokatarvikkeiden ja polttoaineen
osalta, käytetään hyväksi alueella toimivia palvelun tuottajia. Tavoitteena oli
löytää luotettava alushuolitsija, jolla on
jo aikaisempaa kokemusta toimimisesta
kyseisessä operaatioalueella ja operaatio Atalantassa erityisesti.
10
Miinalaiva Pohjanmaa täydentää Djiboutissa. Lähde: SA-kuva
Kilpailutuksen jälkeen valinta kohdistu
norjalaiseen Wilhelmsen Groupiin. Wilhelmsen Group on maailmanlaajuinen
merilogistiikan osaaja, joka meillä tunnetaan muun muassa uusien autojen
rahtaajana Kauko-Idästä Suomeen. Wilhelmsen tekee rahtauksen ohella laajaa
aluspalvelutoimintaa ympäri maailmaa.
Norjan merivoimat käyttivät heidän palvelujaan v 2009, kun fregatti Fridtjof
Nansen osallistui operaatio Atalantaan.
Kotimaasta operaatioalueelle rahdattiin etukäteen vain kaksi merikontillista
materiaalia. Pääosin oli kyseessä aluksen tarvitsemasta kulutusmateriaalista,
jonka saanti operaatioalueelta arvioitiin
hankalaksi. Tyypillisiä esimerkkejä tällaisista materiaaleista ovat aluksen tarvitsemat erikoisvoiteluaineet ja jäähdytysnesteet sekä hygieniaan tarvittava käsidesi.
Aluksen päätukeutumissatamana toimii Djibouti. Muita mahdollisia satamia,
Djiboutin tukiyksikön arkea. Lähde: SA-kuva
joissa alus todennäköisesti vierailee,
ovat Salalah Omanissa, Mombasa Keniassa ja Port Victoria Seychelleillä sekä
Dar es Salaam Tansaniassa.
Operaatioalueelle siirtymisen aikana alus suorittaa kaksi satamakäyntiä,
mennessä Malagassa Espanjassa ja
Larnakassa Kyproksella. Takasin tullessa
välietappeina ovat Souda Bay Kreeta ja
Cadiz Espanja.
Aluksen normaali toimintatapamalli on kymmenkunta päivää merellä ja
kolmisen päivää satamassa täydentämässä ja huoltamassa. Operaatiokauden keskelle on suunniteltu kymmenen
päivän huoltojakso, jonka aikana suoritetaan suurempia huoltoja ja tarvittavia
korjaustöitä.
Huoltojakson aikana maaliskuussa
tarjoutuu miehistölle mahdollisuus noin
viikon Suomi-vapaaseen. Huoltojakson
yhteydessä suoritetaan operaatioalueelle kaksi huoltolentoa, joilla saadaan
kuljetettua sekä tarvittavaa henkilöstöä
että materiaalia.
Henkilöstövaihtoja ei operaation kestäessä ole suunniteltu, mutta kotimaahan on varattu pieni rotaatiokoulutettu
henkilöstöreservi yllätyksellisten henkilöstötarpeiden varalle.
Kunnossapidon suunnittelu perustui
aluksesta kertyneeseen pitkään kokemukseen, jonka perusteella todennäköisimmät korjaus- ja huoltokohteet
määritettiin. Tarvittaessa alusta tuetaan
kotimaasta merivoimien materiaalilaitoksen lähettämillä varaosalähetyksillä ja
tarpeen vaatiessa korjauspartiolla.
Teknisen kunnossapidon osalta alus
on pyritty tekemään mahdollisimman
itsenäiseksi. Lisävaraosia on sijoitettu
alukselle kokemuksen mukaisia todennäköisimpiä huoltotöitä varten. Aluksen tekniselle henkilöstölle on annettu
lisäkoulutusta. Alus kykeneekin näin
itse suoriutumaan todennäköisimmistä
eteen tulevista kunnossapitotöistä IItaso mukaan lukien.
Eräänä merkittävänä seikkana kunnossapidon osalta on huomioitava varsin
pitkä vasteaika – vähintään seitsemän
vuorokautta tai enemmän, jos materiaalia pitää tilata operaatioalueen ulkopuolelta.
Sotilaskotitoimintaa aluksella ei ole,
mutta kanttiini kyllä. Kanttiini on järjestetty aluksen messien yhteyteen, joista
saa ostaa virvoitusjuomia ja pikkupurtavaa.
Tähänastiset
operaatiokokemukset
Miinalaiva Pohjanmaa on tähän mennessä suorittanut meriliikenteen suojaustehtävää Adenin lahdella, ruokakuljetusten saattotehtäviä Somalian ja Kenian
rannikoiden edustalla ja tiedustelutehtäviä Somalian edustalla. Alus on suorittanut toistakymmentä pääosin kalastusalusten ja pakolaisveneiden tarkastusta
ja yhden merirosvojen kaappauksesta
vapautuneen eteläkorealaisen kalastusaluksen avustamisen Mombasaan.
Yhtään selkeää merirosvoalusta ei ole
toistaiseksi tavattu.
Aluksen järjestelmät ovat toimineet
varsin hyvin. Pienehköjä kulumis- ja rikkoontumistapauksia on tietty esiintynyt,
mutta ne eivät ole olennaisesti estäneet
operatiivista toimintaa. Jopa mediassa
näyttävästikin uutisoitu vasemman evävakaimen vajatoiminto oli käytännössä
lähinnä haitaksi luokiteltava vika. Sekin
saatiin korjattua, kun Suomesta saatiin
varaosat paikalle.
Samoin tehostettu jäähdytys on osoittautunut toimivaksi ja kapasiteetiltaan
riittäväksi vallitseviin olosuhteisiin.
Aluksen tarvitsemien peruspalveluiden järjestämisestä on alushuolitsijamme suoriutunut erittäin hyvin. Tarvittavat täydennykset kotimaasta on
kyetty suorittamaan käyttäen hyväksi
puolustusvoimien sopimuskumppanin
– DHL:n – logistiikkapalveluja. Lähes
viikoittain onkin jokin varaosa- tai täydennyspaketti matkannut lentoteitse
operaatioalueelle.
Jemeniläinen dhow Adenin lahdella. Lähde: EUNAVFOR
Yhteenveto
Lähteitä:
EU:n merellinen kriisinhallintaoperaatio
on Suomen merivoimien ensimmäinen
kriisinhallintaoperaatio. Jo tähän mennessä se on opettanut paljon harjoituksen suunnitteluun ja toteutukseen osallistuville osapuolille. Viiden kuukauden
purjehduksen jälkeen Pohjanmaan henkilöstöstä on hitsautunut hyvin toimiva
kriisiajan yksikkö myös kotimaan puolustuksen tarpeisiin.
Operaation jälkeen merivoimiemme
kansainvälinen yhteistoimintakyky on
vahvistunut entisestään. Yhteistoimintakyky on myös todennettu käytännössä
eikä vain suunnitelmapapereissa.
Suomen osallistuminen EU-operaatioon on myös solidaarisuutta muita maailman valtioita kohtaan. Osallistumalla
EU-operaatioon Afrikan Sarven alueella
Suomi tukee samalla EU:n ja muiden
tahojen hankkeita järjestyksen palauttamiseksi entisen Somalian alueelle.
Osallistuminen humanitäärisen avun
perillepääsyn turvaamiseen ei ole myöskään vähäinen tehtävä. Suojattavien
maailman ruoka-apukuljetusten kautta
ruokitaan lähes neljännestä koko Somalian 9 miljoonaisesta väestöstä.
Osallistumalla merenkulun turvallisuuden edistämiseen Atalantan puitteissa
Suomi edistää samalla kansainvälistä
yhteistyötä ja kaupankäyntiä. Nykypäivänä kansainvälistyminen on Suomen
valtion elinehto. Operaatio Atalantaan
osallistuminen tukee myös osaltaan tätä
tavoitetta.
http://www.mschoa.org
http://eunavfor.eu
http://www.consilium.europa.eu/showPage.aspx?id=1521&lang=EN
http://www.icc-ccs.org/home/piracy-reporting-centre
http://www.safet y4sea.com/article.
php?id=2461
http://www.imo.org/our work/security/
piracyarmedrobbery/pages/piratereports.
aspx
http://www.joc.com/piracy/special-piracy-report-numbers
11
Kiinteistömullistus
puolustusvoimissa
Kumppanuus
Kirjoittaja toimi Porin Prikaatin huoltopäällikkönä 2000–2003 välisen ajan
osallistuen kiinteistöjen hallinnansiirron
valmisteluihin ja -siirtoon joukko-osaston
ja pilottina puolustusvoimien edustajana.
Joulukuussa 2003 hän siirtyi Senaattikiinteistöjen palvelukseen asiakas- ja
valmiuspäälliköksi ja osallistuu tänä ja
ensi vuonna uuden puitesopimuksen
neuvotteluihin yhtenä Senaatin edustajana. Tässä kirjoituksessa hän esittää
omia mielipiteitään katsottuna aidan
molemmin puolin.
Perusteet
Valtiovarainministeriö huomasi vuosituhannen vaihdetta lähestyttäessä, ettei
ns ”valtion tilapoliisin” tehtävä onnistu,
mutta halusi lopettaa ilmaispalvelujen
ajan valtiollakin. Säästöjä piti saada ja
tunnetusti kukaan ei luovu mistään, ellei siitä joudu maksamaan. Näin ollen
rahasta päätettiin tehdä konsultti ja tiloja ryhdyttiin vuokraamaan valtion virastoille ja laitoksille. Valtiovarainministeriö
takasi silloin puolustusvoimille vuokrien
edellyttämät määräraharesurssit, eikä
niiden pitänyt syödä rahoitusta muilta
toiminnoilta.
Yhtenä osana tätä kokonaisuutta puolustusministeriön aiemmin omistamat
asunnot siirrettiin KAPITEELI Oy:lle
joka, perusti siirretyistä asunnoista
asunto-osakeyhtiöitä ja siirsi ne yhtiön
peruspääomaksi perustamalleen Kruunuasunnot Oy:lle. Asunto-osakeyhtiöitä
siirrettiin Kruunuasunnoille kolmena peräkkäisenä vuonna 1999 alkaen yhteensä 5329 asuinhuoneistoa ja arvo oli noin
110 milj. euroa.
Maa- ja vesialueet siirrettiin Metsähallitukselle noin 50 milj. euron tasearvolla
vuoden 2002 alussa. Kokonaispinta-ala
oli noin 78 000 ha. Samalla puolustusvoimilla käyttöoikeudella olleet noin
220 000 ha muutettiin puitesopimuksen
mukaisiksi vuokrasopimuksiksi. Näis-
12
Kumppanuuksia esimerkiksi puolustusvoimien ja Senaatin välillä voidaan
kehittää ja arvioida käyttämällä apuna seuraavia seitsemää tunnuspiirrettä
(Yrjö Engström, Helsingin Yliopisto):
1. Kumppanuus on pitkäaikainen yhteistoimintamalli.
2. Kumppanuus muodostuu yhdenvertaisista osapuolista.
3. Kumppanuus kohdistuu laajaan, monimutkaiseen strategiseen haasteeseen, joka on tärkeä kaikille kumppaniorganisaatioille.
4. Kumppanuus edellyttää rajojen ylittämistä, läpinäkyvyyttä ja läpikuljettavuutta.
5. Kumppanuudessa vastuu toiminnan kehittämisestä jakautuu kaikille
osapuolille.
6. Kumppanuus vaatii yhteisiä tiedon hallinnan ja neuvottelun välineitä.
7. Kumppanuus vaatii yleensä myös uudenlaisia ennakoivia sopimuksia,
joilla viitoitetaan osapuolten velvollisuudet sekä yhteistoiminnan tavoitteet ja muodot.
tä maista puolustusvoimat vuokrasivat
käyttöönsä yhteensä noin 260 000 ha
alueet. Vuokran suuruudeksi vuonna
2002 sovittiin noin 1,67 milj. euroa, joka
oli noin 2%:a alueiden tasearvosta.
Ilmailulaitoksen ylläpitämillä lentoasemilla tai niiden välittömässä yhteydessä sijainneet puolustushallinnon
maa-alueet ja rakennettu kiinteistövarallisuus, arvoltaan yhteensä noin 25 milj.
euroa, siirrettiin Ilmailulaitokselle. Se
perusti tytäryhtiö IP-Kiinteistöt Oy:n, jolle rakennettu kiinteistövarallisuus siirrettiin maanomistuksen jäädessä Ilmailulaitokselle. Siirretyn omaisuuden vuokrat
olivat yhteensä n. 2,1 milj. euroa vuodessa. Rakennettu omaisuus muodostuu pääasiassa sotilasilmailun käyttämistä lentokenttärakenteista ja lentotoimintaa palvelevista tukeutumisrakenteista.
Ilmailulaitos muutettiin vuoden 2010
alusta lukien valtion täysin omistamaksi
julkiseksi osakeyhtiöksi, jonka omistama
IP-Kiinteistöt Oy jatkaa omaisuuden hoitoa tehtyjen sopimusten mukaisesti.
Maantietukikohdat (varalaskupaikat)
olivat pääosin jo aiemmin Tiehallinnon
tiealueita. Muutamia niihin kuuluvia alueita siirrettiin PLM:n kiinteistöuudistuksen yhteydessä Tiehallinnolle. Maantietukikohtiin liittyviä alueita on edelleen
muun muassa Metsähallituksen hallinnassa, koska tiealueet ovat leveydeltään
varsin rajallisia. Uuden maantielain ja
valtion virastouudistuksen myötä myötä
Liikennevirasto hallitsee nyt maantietukikohtia omistusoikeuksin. Sitä avustavat alueellisina tienpitoviranomaisina toimivat ELY-keskukset. Tukikohtien käytöstä ja kunnossapidosta neuvotellaan tapauskohtaisesti ilmavoimien kanssa.
Osa alueista on priorisoitu harjoituskäyttöön lennostokohtaisesti. Rakennukset ja rakennelmat siirrettiin
Senaatti-kiinteistöjen hallintaan 1.1.2003.
Kiinteistöt oli merkitty puolustusministeriön taseeseen 1,8 mrd.eurolla. Kiinteistöjä arvioitaessa käypään arvoon omaisuuden arvoksi tuli noin 1,0 mrd euroa.
Senaatti-kiinteistöt ottivat omaisuuden
vastaan velkana 1,0 mrd euron tasearvolla ja näin syntynyt velka tuli maksaa
takaisin valtiolle 15 vuoden kuluessa.
Tämä arvonalennus johti luokitteluun,
jossa kiinteistöjen alkuperäistä tasearvoa
alennettiin 20–100% sen hetken käytön
pysyvyys huomioon ottaen. Nolla-arvoiset
rakennukset ja rakenteet (mm. infraverkostot) annettiin vastikkeetta asiakkaan
käyttöön, mutta niihin luvattiin investoida
vain vuokraa vastaan. Senaatti-kiinteistöt
on strategiansa mukaisesti pyrkinyt ulkoistamaan omistuksessaan olevia varuskuntien/varikoiden infraverkkoja keskimäärin noin 8 kpl/vuosi ja on samanaikaisesti
investoinut omistajalähtöisesti keskimäärin 1,5 M€/vuosi niihin infravekkoihin,
jotka edelleen ovat Senaatti-kiinteistöjen
omistuksessa. Investoinnit on tehty siitä
syystä, että lämmön, sähkön ja vedensaanti pv:n käytössä oleviin rakennuksiin
on saatu turvattua verkostojen ulkoistusprosessin siirtymävaiheen aikana.
Tulevasta vuokramallista neuvoteltaessa PV esitti yhden luukun periaatetta
eli kokonaisvuokraa, mutta PLM ohjasi ratkaisun pääomamalliin. Päätökseen
vaikutti PHRAKL:n vahva asema, minkä
osapuolet hyväksyivät. Näin ollen pv:n
tehtäväksi tuli vastata kiinteistöjen ylläpidosta budjettivaroin tekemällä ylläpitosopimuksen PHRAKL:n kanssa.
Niinisalon lamellikasarmin lähes täydellinen uusiminen oli ensimmäisiä Senaatin peruskorjauksia.
Matkan varrelta
Porin Prikaati oli ensimmäinen pilotti
neuvoteltaessa tulevasta vuokramallista
ja tuolloin valmisteltiin kokonaisvuokraa. Pansiossa pilotoitiin myöhemmin
pääomavuokramallia, mikä sitten otettiin käyttöön. Tähän päivään mennessä
ei ole päästy vertailemaan, kumpi olisi
PV:lle parempi tai edullisempi.
PV:ssa muutos oli ainakin asenteellisesti aika suuri, sillä siihen asti oli katsottu käytännössä niin, että PV omisti
kaikki itse ja käytti omaisuuttaan haluamallaan tavalla. Nyt oli ryhdyttävä
vuokralaiseksi omissa tiloissaan. Jonkun
verran keskustelua aiheutti jonkun yksittäisen rakennuksen vuokra verrattuna
johonkin toiseen. Tosiasia oli kuitenkin
se, että kullekin alueelle annettiin vuokrasumma, jonka Sk:n edustajat jakoivat
rakennuksille ja rakenteille (aitoja, a-rata-alueita ja torneja). Näin ollen eri alueiden rakennusten vuokrien vertailu ei
anna välttämättä kuranttia lopputulosta.
Joissakin kohteissa asiakkaan silmin
vuokra nähtiin hyvin pieneksi tai erityisen korkeaksi. Vuokran määrään vaikuttivat muun muassa kiinteistöihin tehdyt
investoinnit. Eniten ero tulee esiin määrättyjen suojatilojen vuokrissa vertailtaessa niitä keskenään.
Neuvotteluissa PV arvioi luopuvansa
joistakin kohteista jo 10 vuoden sopimuskauden aikana. Sk asetti niille hyvin
alhaiset vuokrat tai jopa nolla-vuokran ja
ne ovat tällä hetkellä hyvin edullisia.
Mitä odotuksia käyttäjillä oli hallinnan
siirtoon liittyen? Suurimpana oli varmasti investointien nopeutuminen. PLM oli
edellisinä vuosina investoinut keskimäärin 45 milj. euroa vuodessa uudisrakentamiseen, peruskorjauksiin ja -parannuksiin. Tämä toive toteutui hyvin nopeasti
ja jo vuonna 2005 oltiin noin 70 milj. euron tasolla. Viimeisen kahden vuoden investointien määrä on ollut noin 100–105
milj. euroa. Lähes neljäsosan tästä on
kuitenkin vienyt PV:n räjähteiden varastointimääräysten kiristymisen aiheuttama
uudisrakentaminen. Tällä hetkellä rakennetaan eri paikkoihin maapeitteisiä varastoja
kovalla vauhdilla. Investoinnit ovat nopeutuneet huomattavasti, vaikka edelleenkin
ovat käytössä ns pitkät listat. Senaatti
on kantanut omistajanvastuutaan mielestäni hyvin, etenkin kasarmien peruskorjauksissa ja sisäilmaongelmakohteissa.
Lisäksi voidaan todeta, että Senaatti olisi
kyennyt investoimaan aiempina vuosina
enemmänkin, mutta eri vuosille budjetoidut hankkeet eivät ole edenneet suunnitellussa aikataulussa.
Sisäilmaongelmat ovat aina hankalia,
mutta hyviksi koettujen toimintatapamallien ja ammattitaitoisten konsulttien avulla akuutit haasteet on yhdessä yleensä kyetty joustavasti ratkaisemaan, jotka budjettiteitse olisi ollut
kankea hoitaa. Puolustusvoimat tilojen
toiminnanharjoittajana ja käyttäjänä on
ensisijaisessa vastuussa siitä, että varusmiehet majoitetaan ja palkattu henkilökunta työskentelee terveellisissä ja
turvallisissa tiloissa. Senaatti-kiinteistöt
on kiinteistöjen omistajana ja puolustusvoimien vuokranantajana vastuussa
siitä, että tiloja voidaan käyttää vuokrasopimuksessa mainittuun tarkoitukseen.
Sen vuoksi jokaiseen poikkeamaan suhtaudutaan vakavasti.
Joukko-osastoissa kyllä tiedettiin, että
tilat eivät olleet kovin hyvässä kunnossa ja ns kunnossapitovelkaa kasarmeilla
oli. Toisena toiveena omistajalle oli rakennusten, etenkin kasarmien kunnon
paraneminen. Neuvotteluissa sovittiin,
että kunnossapitoon käytetään vuosittain 0,75% kiinteistöjen uusintahankintahinnasta. PLM/PE eivät ole kuitenkaan kyenneet budjettivaroista kohdentamaan vuosittain kuin noin 0,4–0,5%
ja näin ollen kunnossapitovelka kasvaa
vuosittain edelleen. Senaatin tulisi kyetä vahvemmin ohjaamaan vuosikorjausrahojen käyttöä, sillä nettobudjetoidun
PHRAKL:n vuodenvaihteen mahdollisista rahanpalautuksista kärsivät kaikki
osapuolet.
PHRAKL:n paikallinen organisaatio
tunnettiin joukko-osastossa lähes omana väkenä ja sen palveluihin oltiin yleensä tyytyväisiä. Tuolloin kritiikkiä saivat
yleensä vain sen laatimat kustannusarviot ja töiden aikataulut. Ongelmana oli
se, että he eivät olleet vastuussa tekemistään kustannusarvoista ja laskut
lähetettiin toteutuneiden kustannusten
mukaisina.
Senaatin puolelta asiaa tarkasteltaessa PHRAKL:n paikallisorganisaatio toimii
13
Ilmasotakoulun koulutusrakennus on hieno ja monikäyttöinen uudisrakennus Tikkakoskella.
hyvin ja on oleellinen osa nykyistä kiinteistöjen hallintajärjestelmää ja vuokramallia.
Senaatti on tilannut hankkeiden rakennuttamisen PHRAKL:lta, mikäli sillä
on resursseja riittänyt. Mielestäni sen
asema suojarakentamisen osaamiskeskuksena on tärkeä, mutta muu rakennuttaminen tulisi avata enemmän
vapaalle kilpailulle. Siitä hyötyisi myös
puolustusvoimat halvempina toteutuksina ja pienempinä vuokrina.
PV on siis tehnyt ylläpitosopimuksen ja vastaavasti Sk on tehnyt kumppanuussopimuksen PHRAKL:n kanssa.
Hämmennystä aiheuttaa jonkun verran
se, kun PHRAKL:n tulee omasta mielestään ajaa PV:n etua kaikissa asioissa, vaikka se on myös Sk:n maksama
kumppani. Tämä tilanne sopii hyvin ylläpitoasioihin, mutta ei lisää luottamusta hankesuunnittelu- ja rakennuttamisasioissa. Konsultin tärkein omaisuus on
kuitenkin luottamus.
Senaatin uudisrakentamisen vuokrataso on alle yleisen keskitason ja korjausrakentamisen vuokrat erittäin alhaisia.
Pääesikunta ja Senaatti seuraavat tarkkaan paikallisia referenssivuokria. Seuratessani Senaatin muiden vuokralaisten
kokonaisvuokramallin toimistorakennusten vuokria, on minua hämmästyttänyt
se tosiasia, että pääomavuokran osuus
on noin 70% ja ylläpidon ja energian
osuus on noin 30% koko summasta.
Puolustusvoimien kohteissa vastaavasti
pääomavuokran osuus on enimmillään
45% ja ylläpidon ja energian osuus on
noin 55%. Onkohan PV:lla liian pieni pääomavuokra vai liian suuri ylläpitovuokra?
Puolustusvoimat neuvotteli mielestäni
vuonna 2002 Senaatin kanssa itselleen
14
edullisen ja hyvän vuokrasopimuksen.
Parhaita todisteita siitä ovat suuri investointien määrä verrattuna maksettuun
vuokraan. Investointien takaisinmaksuaika on hyvin pitkä, mikä keventää vuosittaista vuokrasummaa. Tuskin kovassa
käytössä olevat kasarmit kestävät 40
vuotta peruskorjauksen jälkeen kunnossapidon turvin, vaan omistajan lisäinvestointeja tarvitaan. Senaatti on kantanut
hyvin vastuuta rakennemuutosten yhteydessä ottamalla vastaan PV:n luovuttamia kohteita ja infrastruktuuria ja jatkokehittämällä niitä. Haasteena on luopuminen yksittäisistä rakennuksista. Neuvottelut ja päätökset kunnossapitotilojen
vuokraamisesta Millog Oy:lle onnistuivat
hyvin ja yhteistyö ja luottamus heidänkin kanssaan on erittäin hyvä. Senaatille
puitesopimus on ollut niin raskas, ettei
se samoilla ehdoilla suostu enää seuraavaa sopimusta allekirjoittamaan.
10 vuoden sopimuksessa Senaatille
taattiin 70 milj. euron vuosittaiset tulot.
Suullisesti Sk lupasi investoida saman
määrän vuosittain PV:n kiinteistöihin.
PV.ssa on ihmetelty vuokrien nousua.
Suurin syy on ollut runsas uudisrakentaminen, mikä luonnollisesti nostaa maksettavaa summaa. Kustannustason nousu on ollut paljon pienempi tekijä.
Puitesopimuksen hengen mukaan peruskorjausinvestointi ei aiheuta vuokrannousua. Usein kuitenkin käyttäjällä on
muutostarpeita ja halutaan nostaa kohteen tasoa. Tällöin lasketaan hankkeelle
niistä aiheutuva vuokrannousu. Perusparannusinvestoinneissa otetaan huomioon omistajalle kuuluva korjausvastuu
siten, että vain peruskorjaustason ylittävät vuokralaisen esittämät toiminnalliset muutokset sekä vuokralaisen esit-
tämät yleisen tason ylittävät korjaukset
aiheuttavat erikseen sovittavan vuokran
korotuksen. Tulkintaa helpottamaan on
luotu yhteisesti hyväksytty rajapintaliite,
josta voidaan asioita tarkastella. Usein
joudutaan kuitenkin tilanteeseen, että
tarvitaan palaveri päätöksen aikaansaamiseksi.
Tilanne tällä hetkellä
Miten sitten on pärjätty keskenämme?
PV on ollut Senaatille iso ja luotettava
vuokralainen, jonka kanssa on helppo
tulla toimeen. Uusien roolien sisäistäminen on vienyt liian kauan. Asiakkaana
PV on opetellut esittämään omia vaatimuksiaan. Siinä on auttanut pääesikunnan toimitilakulttuuriprojekti, jossa
PV:lle luotiin tarvittavat normit. PV:n
päätösprosessi on liian moniportainen,
mikäli halutaan toimia tehokkaasti. Toimiiko PV:n kiinteistöpäällikköjärjestelmä suunnitellulla tavalla? Meidän pitäisi sopimusten mukaan olla strategisia
kumppaneita, mutta Senaatissa usein
tunnemme olevamme vain strategisena
resurssina. Varuskuntien lakkauttamisissa on niitä kehittämällä saatu aikaan
menestystarinoita, mutta muitakin esimerkkejä löytyy.
Senaatin asiakaspäällikköjärjestelmä
on ollut hyvä, sillä näin välitön palaute
ja tuen tarve tulee suoraan käyttäjältä
eikä jonkun välittäjän kautta. On hyvä,
että joukko-osaston komentaja ja huoltopäällikkö allekirjoittavat sopimukset.
Se sitouttaa ja juurruttaa omaan ympäristöön. Pieninvestoinnit ovat olleet
erittäin tärkeä asia ratkottaessa joukkoosaston pieniä ongelmia, sillä kentällä tulee muutoksia koko ajan. Vuokra-
vaikutteisten pieninvestointien määrää
ei saisi pienentää, kuten vuonna 2011.
Se on huono signaali joukko-osastolle
ja Senaatille. Myös toimintamenojen
totaalinen käyttökielto tilahallinnan asioihin vaikeuttaa joukko-osaston komentajan asemaa. Kokemukseni mukaan
esimerkiksi sisäilmaongelmissa myös
työnantaja joutuu pikaisiin pieniin toimenpiteisiin, mikäli vastuullinen esimies
huolehtii hyvin henkilöstöstään.
Senaatin asema muuttui 1.1.2011. Siitä
tuli uuden liikelaitoslain myötä valtion InHouse -yksikkö, joka tuottaa pääasiassa
tilapalveluja valtion virastoille ja laitoksille
sekä muille erikseen sovituille yksiköille ja yhteisöille. Se varautuu hoitamaan
tehtäviään myös valmiuslain (1080/1991)
2 §:ssä tarkoitetuissa poikkeusoloissa.
InHouse-asema mahdollistaa noin
10% täytevuokrauksen ulkopuolisille,
mikäli vuokratulle alueelle jää joitakin
tyhjiä tiloja. PV:n tukitoimintojen ulkoistaminen ja yhtiöittäminen tulee myöhemmin vaikeuttamaan Sk:n edellä mainittua asemaa. Millog Oy:n ja 1.1.2012
perustettavan PV:n ruokahuollon osakeyhtiöiden ryhtyessä myymään tuotantoaan ulkopuolisille, ovat ne lain mukaan
yhtiöitä, eivätkä valtiotyönantajia, vaikka
valtio tullee omistamaan kokonaan jälkimmäisen yhtiön osakekannan.
Puite- ja kumppanuussopimuksissa
asetettiin tavoitteet luoda tuottavuushyötyjä ja säästöjä tietoteknisiä järjestelmiä, -hallintoa ja -prosesseja kehittämällä. Kahdeksan vuoden jälkeen voidaan
todeta, että kaikki kolme osapuolta kehittävät edelleen omia ohjelmiaan eikä
suuria hyötyjä ole saatu.
Kumppanuuden toimivuutta ovat
VM, PLM, PV ja Sk tutkineet vuosina
2006 ja 2010. Molemmilla kerroilla luotu
kumppanuus on havaittu hyvin toimivaksi ja valtion kokonaisedun mukaiseksi
sekä todettu edelleen näin jatkettavan.
Tulevat haasteet
Valtion hallinto on sitoutunut energiansäästöön ja hiilijalanjäljen pienentämiseen erittäin voimakkaasti. Se tulee
eteen investoinneissa, ylläpidon kehittämisessä lähinnä mittarointeina, verkostoissa ja energian tuotannossa sekä
kaikessa käyttäjän toiminnassa. On hankala tehdä pelkkiä energiansäästöinvestointeja, sillä niiden takaisinmaksuaika
on liian pitkä.
Varuskuntien lakkauttamisessa Sk
ottaa valtiovarainministeriön ohjeiden
mukaan vastuulleen PV:n luovuttamat
kiinteistöt. Täytyy vain toivoa, että viimeisen kahdeksan vuoden investoinnit
ovat keskittyneet niihin kohteisiin, jotka
jäävät käyttöön. Sk ottaa tilat vastaan
irtisanomalla vuokrakauden päättyessä,
ellei niihin ole tehty huomattavia investointeja. Muutoin joudutaan keskustelemaan rahasta.
Uuden puitesopimuksen sopiminen
ja allekirjoituskuntoon saaminen ei ole
helppo asia. Senaatin kannalta tavoitteina ovat PV:n alueiden kaavoittaminen,
yhteisen tietohallinnon kehittäminen ja
parempi kate kuin edellisessä sopimuksessa. Arvatenkin PV haluaa sovittavan
pitkälti samoista asioista sekä etsittävän
joustavampia toimintamalleja kohteista
luopumiseen.
Yhteistyö on kauttaaltaan toiminut
hyvin. Kaikessa on yhteistoiminnassa
pyritty ympäristö- ja yhteiskuntavastuulliseen toimintaan. Toiminta on ollut niin
läpinäkyvää kuin se vaan on ollut mahdollista turvallisuusasiat huomioon ottaen. Veronmaksajan asemaa on ajateltu,
mutta aivan kokonaan ei virheinvestoinneiltakaan ole vältytty. Tulevat toimitiloista luopumiset kyetään hoitamaan
hyvässä yhteistyössä.
Yhdistyksen hallitus on valmistellut yhdistyksen sihteerin, aluetoimintakoordinaattorin ja ilmoitushankkijan tehtävien yhdistämistä yhteen tehtävään. Tehtävässä olisi tarkoitus hoitaa
yhdistyksen sihteeritehtävät, valmistella yhdistyksen kokoukset, koordinoida ja valmistella
aluetoimintaa ja yhdistyksen tilaisuuksia. Lisäksi henkilö toimii ilmoitushankkijana Huoltoupseeri-lehteen.
Tehtävää hoitava henkilö toimisi yhdistyksen puheenjohtajan ja hallituksen tukena ja ohjauksessa. Valittavan tulisi olla henkilö, jolla on toiminimi tai yritys, jolta Huoltoupseeriyhdistys hankkii kyseiset palvelut. Palvelujen hankinnasta sopimuksen tekee yhdistyksen hallitus. Henkilön edustamalle toiminimelle (vast) maksetaan yhdistyksen hallituksen päättämä
kulukorvaus. Lisäksi maksetaan ilmoitushankinnasta erikseen sovittava prosentuaalinen
korvaus hankituista ilmoituksista Huoltoupseeri-lehteen.
Tehtävä sopii hyvin henkilölle, joka haluaa aktiivisesti vaikuttaa ja kehittää Huoltoupseeriyhdistystä. Lisäksi se tarjoaa hyvän mahdollisuuden pieniin lisäansioihin etenkin ilmoitushankinnasta.
Tehtävästä kiinnostuneita pyydetään ottamaan yhteyttä
yhdistyksen puheenjohtajaan Risto Kososeen puh 0299410400 ([email protected]).
Tai sihteeriin Matti Sopaseen puh 0299510411 ([email protected])
15
Kokemuksia operatiivisen
pelin tutkimuksesta
vuosilta 2007–2010
Yritykset käyttävät erilaisia menetelmiä tutkiessaan kustannustehokkaita
toimintatapoja. Puolustusvoimien logistiikan tutkimus on tehnyt yhteistyötä
Huoltovarmuuskeskuksen ja liikenne- ja
viestintäministeriön kanssa vuodesta
2005. Tavoitteena on soveltaa logistiikan
huoltovarmuuden (kuljetusjärjestelmien)
analysointiin sotilaallisia ja akateemisia
operaatiotutkimuksen tuloksia kuten
esimerkiksi operatiivisia pelejä, sekä yritysmaailman operaattoreiden käyttämiä
menetelmiä.
Tarve operaatiotutkimuksen tulosten
ja yritysten käyttämien menetelmien
soveltamiseen tulee lähivuosina kasvamaan. Puolustusvoimissa on tulossa
muutoksia, joiden vaikutuksia tehtävien
toteuttamiseen on voitava ennalta arvioida. Huoltovarmuuden kannalta kriittinen kuljetusyritysten toiminnan jatkuvuuden turvaaminen vaikuttaa sekä yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarpeiden
toteutumiseen että puolustusvoimien
tehtäviin.
Kriisiajan käytännön valmius luodaan
ennalta yhteistyössä yritysten ja viranomaisten kanssa. Tehtävien toteuttamiseen tarvittavan järjestelmän rakenne ja
suorituskyky tulee voida testata erilaisissa häiriötilanteissa jo normaaliaikana.
Tällöin sopimuskumppanit ymmärtävät
toiminnan jatkuvuuden turvaamisen
laajan huoltovarmuuden kokonaisuuden
kannalta.
Tässä artikkelissa käsitellään lyhyesti puolustusvoimien logistiikan vuosina
16
Laskennalliset ja ei-laskennalliset
operatiiviset pelit
Operatiivisia pelejä käytetään laajasti
yritysten suunnittelu- ja kehittämistehtävissä ja tehtävien toteuttamisessa.
Lähtökohtana on tutkittava tehtävä, jäljitellyn järjestelmänosan rakenne ja tapa
Kuva: Laskennalliset ja ei-laskennalliset operatiiviset pelit
Selkeä, ei sisällä epävarmuuksia: algoritmit
tuottaa tarvittava suorituskyky. Kun aikajännettä pidennetään ja tietojen tarkkuustasoa vähennetään, operatiivisella
pelillä voidaan kuvata laajoja ja myös tulevaisuudessa toteutettavia tehtäviä.
Operatiiviset pelit toteutetaan useilla
eri menetelmällä. Näitä ovat esimerkiksi
sopimuspohjaisesti neuvotteleminen, intuitiivinen päätöksenteko, graafiset menetelmät, simulaatiopelit, asiantuntijajärjestelmät tai kehittyneet matemaattiset
mallinnusmenetelmät ja näihin erikoistuneet laajat ohjelmistot [1]. Näillä kaikilla
pyritään jäljittelemään ja opettamaan reaalimaailman tapahtumia. Operatiivisten
pelien toteutustapa ja sovelluskenttä
onkin laaja. [2]
Logistiikkapelit ovat logistiikan toimintaympäristössä toteutettavia operatiivisia pelejä. Niillä jäljitellään todellisia
prosesseja, järjestelmiä tai toimintaympäristön oleellisia osia. [2] Peleihin on
olemassa useita eri malleja, esimerkiksi
logistiikan simulointiin voidaan käyttää
suorituskykymalleja, toimintamalleja,
toiminnallisuusmalleja, koulutusmalleja,
hallintomalleja ja taistelumalleja [3].
Laskennallisten operatiivisten pelien
haasteena ovat monimutkaiset vaikutussuhteet. Kuljetuslogistiikka ja sen
kriittiset keskittymät pääkaupunkiseuEpäselvä, sisältää toimintaympäristön ja/tai
järjestelmän epävarmuuksia: heuristiikka
Usean tyyppisiä epävarmuuksia.
Pää
tö
lask ksente
k
enta
moo oa tuke
vat
ttori
t
Toimintaympäristön ja
mallinnettavan järjestelmän
matemaattiset ja kausaalimallit,
prosessimallit
Menetelmät: matemaattinen
mallintaminen, tilastollinen
analyysi, historiallinen
samankaltaisuus ja trendien
jatkaminen tulevaisuuteen;
skenaariot, merkityksellisten
tekijöiden etsintä,
toimintaympäristön valvonta
Samantapainen kehittyminen ja
vertailukohtien hyödyntäminen,
alueellisten eroavaisuuksien analysointi.
FINGOP vaiheet I - IV
DI Marjo Kauhaniemi työskentelee Hämeen Rykmentissä Huoltokoulun tutkimus- ja kehittämisosastolla
2007–2010 tuottamaa tutkimustietoa
operatiivisten pelien soveltamisesta yhteiskunnan ja elinkeinoelämän logistiikan suorituskyvyn suunnitteluun, rakentamiseen ja käyttöön. Tutkittu kohdealue
on ollut logistiikan huoltovarmuuden
edellyttämä kuljetusjärjestelmä kattaen
tilaus-toimitusketjuja, toimijaverkostoja
ja varsinaisen järjestelmän osia kuten
kiinteä infrastruktuuri, reitit ja operaattorit, resurssit ja niiden omistus, itse
kuljetusprosessi sekä yksittäisiä merkittävimpiä prosessivaiheita suurimmissa
solmukohdissa.
Artikkeli keskittyy kuvaamaan taustoja, tutkimuksen organisointia ja havaintoja operatiivisen pelin läpiviennistä, ei
niinkään yksittäisten tutkimuksen tuloksista. Alustavista tuloksista kertovat tutkimusraportit valmistuvat alkuvuodesta
2011 ja lopulliset tulokset vuoden 2012
loppuun mennessä.
Koottujen tietojen analyysi, ohjaavien
säännöstöjen käyttö
päätöksentekoon, konsensuksen
luonti, hierarkkinen edellisen
vaiheen päätöksiin perustuva ja
epäjatkuvuuskohdat ylittävä
vaiheittainen analyysi; paneelit,
markkinatutkimukset
Menetelmät: trendianalyysit,
taustamuuttujien liittäminen
seurattavaan muuttujaan,
päätöksentekosääntöjen etsintä
tietokonesimulaatiopelillä; useita
näkökulmia etsivät heuristiset
menetelmät
Järjestelmää kuvaavia epävarmuuksia
Kehittymistä kuvaavat indikaattorit
Epätieteelliset menetelmät kuten visiot on jätetty pois. Lähde: Foresight
Yksinkertaisissa ja rajatuissa tilanteissa voidaan käyttää matemaattisia kaavoja, muuttuvissa
tilanteissa matematiikka tuottaa päätöksenteon tukeen laskentamoottoreita.
Kuva: historiaa ja puolustusvoimien nykyistä tutkimusta
I
FINGOP vaiheet I – IV seurattavat tiedot
dulle koostuvat useista eri järjestelmistä
ja toimijoista, ja heidän tuottamistaan
kriittisistä suorituskyvyistä, jotka yhdessä tuottavat kuljetuslogistiikan huoltovarmuuden kokonaissuorituskyvyn.
Kriittiset suorituskyvyt ovat pitkälle integroituneita ja yhteen toimivia. Niihin
vaikuttaa toimintaympäristön tila ja sen
kehittyminen, sekä resurssien saanti.
Puolustusvoimien, yritysten ja viranomaisten tehtävien toteuttaminen asettaa vaatimuksia, jotka on täytyttävä. Jos
vaatimuksia ei kyetä täyttämään, kokonaisjärjestelmään voi syntyä kriittisiä
haavoittuvuuksia, jotka asettavat suorituskyvyn alttiiksi vahingolle.
Kun toimintaympäristönä on vakava
kriisitilanne, mallinnettava ongelma on
yksi monimutkaisimmista operaatiotutkimuksen tuntemista verkosto-ongelmista.
Perusongelmana on viedä useita erilaisia materiaaliryhmiä käyttäen eri kuljetusmuotoja ja kuljetusvälineitä, useasta
eri lähtöpisteestä useaan eri loppupisteeseen ja käyttäen kuljetusverkostoa
tehokkaasti ja taloudellisesti. Lisäksi toimitusosoitteilla saattaa olla eri kiireysluokitus, samoin kuljetettavilla materiaaliryhmillä. Kuljetusverkosto saattaa vaurioitua
poikkeustilanteissa, joten mallinnettavan
prosessin tulee sopeutua kuljetusverkoston rakenteen muutoksiin. Kuljetuksia tulee usein voida optimoida kustannusten
tai käytettävissä olevan ajan suhteen.
Mallinnettua prosessia rajoittaa usein
kuljetettavan materiaalin lastaus- ja purkukapasiteetin ja kaluston saatavuus. Todellisessa elämässä toteutuva ongelma
on erittäin laaja ja vaikea ratkaista, koska
ratkaistava malli voi sisältää useita reittien, kaluston, kuljetettavan materiaalin
ja kuljetustehtävien sekä niiden ajoituksen yhdistelmiä. Tällöin on lähes mahdotonta toteuttaa tarkalla tasolla kuvattuja
laskennallisia simulaatioita.
Myös huoltovarmuuden ongelmia
saattaa olla vaikea mallintaa. Huoltovarmuustilanteissa on voitava priorisoida ja
ohjata kuljetuksia. Myöhemmin toteutettavat kuljetukset vapauttavat kalustoa
ja kuljetuspalveluja voidaan kohdentaa
kriittisiin kohtiin.
Laskennalliset operatiiviset pelit tuottavat tarkkoja tietoja, mikäli lähtötiedot
ovat oikein, peli on mallinnettu oikein,
valitut matemaattiset menetelmät soveltuvat kuvatulle kohdealueelle ja häiriötilanne toistuu aina samanlaisena.
Simulaatiopelit edellyttävät tutkittavan
järjestelmän tarkkaa tuntemusta, koska
toteutus vaatii runsaasti työtä. Tuloksena on usein laskukoneen tarkasti toimivia pelejä, joissa samat valinnat johtavat aina samaan lopputulokseen. Mikäli
määrittelyvaiheessa ei ymmärretä tutkittavaa ongelmaa, tehty työ ei johda toivottuun lopputulokseen. Mikäli tutkittava
ongelma muuttuu, määrittelytyö saattaa
olla tarpeen tehdä uudelleen.
Sopimuspohjainen neuvottelu ja intuitiiviset menetelmät voivat tuottaa nopeasti oikean suuntaisia tuloksia rajatulla
kohdealueella. Kuitenkin tulokset eivät
ole laskennallisia – jos tilannekuva on
muutoin laskennallinen, muutosten vaikutuksia voi olla vaikea arvioida.
Arvio
talouden
tapahtumista
II
III
IV
Edellytettävät
toimenpiteet
Arvioi
vaihtoehdot
ja tuota
suunnitelma
Toteutuksen
suunnittelu
Ennakoitava alue
Tehtävien
toteutus ja
seuranta
Toiminnanohjaus
Toimintaympäristön
tilanne, tilaustoimitus-ketjut,
toimijaverkostot
Infrastruktuuri, Toteutuskyky
resurssitarpeet
kalusto,
omat vahvuudet
toimijat
toimialoittain ja heikkoudet
Vaikutukset
Uhkat
Riskit
Rajoitteet
Edellytykset
Olettamukset
Tietopuutteet
Toimintaa
parantavat tai
heikentävät
tekijät.
Saatavuus
Käyttö
Määrä
Lisähankinta
Sijainti
Tuotanto…
Ajoitus
Infra- ja
resurssitarpeet
Hankinnan,
kuljetuksen,
varastoinnin
ja jakelun
häiriöt
Käytön ja
tuotannon
häiriöt
Heuristiset menetelmät
Laskentamoottorit
Logistiikan tutkimuksessa on arvioitu normaaliaikana ennakoitavien tietojen ja laskentaan
käytettävien menetelmien soveltuvuutta FINGOP-prosessin vaiheisiin.
Vaiheittain etenevät, osittain laskennalliset menetelmät yhdistävät yritysten päätöksentekoon käytettyjä parhaita
menetelmiä. Kokemukseen ja toimialan
käytäntöihin perustuvat heuristiset menetelmät etenevät usein vaiheittain.
Aluksi ongelma rajataan ja määritellään
todennäköiset vaihtoehdot, joita lähdetään tarkentamaan. Rajaamiseen voidaan käyttää laskennallisia operatiivisia
pelejä. Eteneminen noudattaakin usein
ennalta määriteltyä prosessia. Prosessi käyttää vaihtelevasti erilaisia laskentamoottoreita, jotka tuottavat selkeitä
ja helposti ymmärrettäviä osatuloksia.
Osatulosten pohjalta käynnistetään seuraavan vaiheen tarkempi suunnittelu.
Koko prosessin, sen vaiheiden ja laskentamoottoreiden tuottamien tulosten
on oltava yksinkertaisia ja ymmärrettävissä, jotta tuloksista voidaan keskustella ja niitä voidaan käyttää päätöksenteon tukena. On siis osattava valita oikeat
menetelmät oikeisiin kohteisiin.
Historiaa ja puolustusvoimien
nykyistä tutkimusta
Sodankäynnin analyyttinen mallintaminen alkoi kehittyä voimakkaasti ensimmäisen maailmansodan aikana. Tieteellisin menetelmin tutkittava akateeminen
operaatiotutkimus erkani omaksi tieteenhaaraksi sotilaallisesta operaatiotutkimuksesta. Yritysmaailman käyttämät
eritasoiset operatiiviset pelit ja sotilaallisessa käytössä olleet C4I järjestelmät
ja niiden simulaatiomallit kehittyivät pitkään erillään toisistaan [4]. Sotien jälkeisten 20–25 vuoden ajan kehitettiinkin
useita uuden tyyppisiä analyyttisiä mallintamis- ja laskentamenetelmiä [5].
Sotilaallisessa koulutuksessa käytettävät simulointipeliin pohjautuvat sovellutukset ovat olleet pitkään hyvin erilaisia
verrattuna yritysmaailman käyttämiin yksinkertaisiin ratkaisuihin. Yritysmaailman
soveltama ja sotilaallinen operaatiotutkimus on lähentynyt toisiaan vasta edellisen kahden vuosikymmenen aikana. [6]
Klassiset operaatioanalyysin ongelmat
pyrittiin pitkään ratkaisemaan käyttämällä täsmällisiä laskennallisia ratkaisuja
tuottavia menetelmiä. Kun ratkaistavat
ongelmat monimutkaistuivat, niitä voitiin kyllä mallintaa mutta menetelmää
ongelmien ratkaisemiseen ei välttämättä enää löytynyt. Lisäksi ratkaistavia ongelmia ei voida kuvata mahdollisimman
yleisesti ja saada yleinen ratkaisu, vaan
ongelmaan ja sen ratkaisuun on luotava
selkeä rakenne.
Kuljetusjärjestelmän palvelujen kohdentaminen ja erityisesti reititysongelmat ovat erittäin vaikeita ratkaista. Koska täsmällisillä laskennallisilla menetelmillä voidaan ratkaista vain hyvin pieniä
ongelmia, normaalitoimintaympäristön
ongelmat ratkotaan käyttämällä realistisia tuloksia tuottavia heuristisia menetelmiä.
Heuristiikkaa voidaan käyttää monimutkaisten tai vaativien skenaarioiden
arviointiin. Esimerkiksi operatiivisen pelin suunnitteluprosessi ja itse pelitapahtuma voivat perustua luotuun skenaarioon, jonka formaali muoto noudattaa
FINGOP-ohjetta. Skenaario voi olla esimerkiksi sataman sulkeutuminen ja meriliikenteen siirtyminen käyttämään korvaavaa satamaa. Prosessi mallinnetaan
hyvin todenmukaisesti, osaprosesseista
kerätään laskennallista tietoa ja heuristiikkaa käytetään tuottamaan laskennallisia tuloksia solmukohtien läpivirtauksesta. Heuristiikka on usein hierarkkista ja
mitoituslaskelmat perustuvat asiakkaan
kokemukseen. Jos ratkaistava ongelma
jaetaan esimerkiksi kolmeen tasoon,
niin metaheuristiikka voi tuottaa liiketoi-
17
mintasopimuksiin perustuvan ylätason
rakenteen. Tämän jälkeen osaongelmia
voidaan pilkkoa edelleen ja alimmalla tasolla ratkoa yksityiskohtia. Strategisenoperatiivisen tason FINGOP-suunnitteluprosessi etenee vastaavalla tavalla kohti
yksityiskohtaista ratkaisua.
Yritysmaailman kokemus ja yksinkertaisten menetelmien käyttö tuottavat
tarkkoja, nopeita, yksinkertaisia, joustavia ja robusteja ratkaisuja todellisiin ongelmiin. Samat vaatimukset asetetaan
heurististen menetelmien tuottamille
ratkaisuille. Heuristiikan käytöllä tuotetaan hyviä toteutuskelpoisia ratkaisuja
vaikeisiin ongelmiin kohtuullisessa laskenta-ajassa. Heuristiikka ei kuitenkaan
tuota optimiratkaisuja, koska todellisessa elämässä ei yleensä tiedetä optimitapaa ratkaista määrätty laaja ongelma.
Heuristiikalla tuotettuja tuloksia voidaan
pitää optimiarvon alarajana, mutta tulosta voidaan aina parantaa käyttämällä
intuitiivisia menetelmiä päätöksenteon
tukena. Heuristiikalla on myös heikkoutensa: jos ratkaistava ongelma liittyy tiukasti kapasiteettirajoitteisiin ja rajoitteita
on useita, toteutuskelpoista ratkaisua
voi olla vaikea löytää, mikäli rajoitteita
ei yleistetä.
Heuristiikalla tuotettujen laskelmien
sovelluskohteita voi olla lukuisia. Laskentamoottori voi tuottaa reititystiedot
suurista kuljetuskokonaisuuksista. Tuotettuja tietoja voidaan käyttää laskettaessa rajatulle alueelle tarvittava kuljetuskalustomäärä, alueista voidaan muodostaa
suurempia palvelukokonaisuuksia, tyhjien kuljetusten määrää voidaan minimoida ja laskentamoottorilla voidaan tuottaa
tietoa priorisointiongelmiin. Esimerkiksi
voidaan arvioida, miten kuljetukset tulisi toteuttaa, kun samanaikaisesti on
priorisoitava täydennyspaikat, -materiaali, eräkoko, pois vietävät kuljetukset ja
täydennysten riittävyys seuraavan täydennyserän saapumisajankohtaan asti.
Laskentamoottorin tehtävänä on tuottaa
selkeitä tuloksia, joita voidaan käyttää
osana päätöksentekoa. Tilaajan onkin
ymmärrettävä käytetyt menetelmät ja
hyväksyttävä ne ongelmien ratkaisemiseen. Tilaajan osaamisen tason on oltava riittävän korkea ratkaisun suunnittelua varten.
Puolustusvoimien logistiikan tutkimus on tuottanut vuosina 2007-2010
uutta tietoa operatiivisten pelien soveltamisesta logistiikan huoltovarmuuden
(kuljetusjärjestelmien) analysointiin. Tutkimustulokset liittyvät konkreettisella tavalla käytännön toiminnan suunnitteluun
ja vaihtoehtojen tuottamiseen. Puolustusvoimiin on tulossa muutoksia, joiden
vaikutuksia on voitava analysoida niin
suorituskyvyn suunnittelun, kuin rakentamisen ja käytön osalta. Operatiivisilla
peleillä voidaan testata suorituskyvyn
kaikkia osatekijöitä: ohjeita, organisaatiorakenteita, materiaalien riittävyyttä,
johtamistapaa, henkilöstöä, järjestelmän
fyysisten solmukohtien infrastruktuurin
ja kapasiteetin riittävyyttä sekä kokonaisuuden integrointia ja tietojen riittävää
tarkkuutta. Esimerkiksi henkilöstön kustannustehokas kouluttaminen ja tehtävi-
18
en edellyttämä suunnittelu tulevat olemaan entistä tärkeämpiä. Operatiivisilla
peleillä saavutettavat kustannussäästöt
voivat olla merkittäviä logistiikan suorituskykyä kehitettäessä.
Haasteita tutkimusten
organisoinnissa
Siviiliviranomainen eli Huoltovarmuuskeskus (HVK) on ollut vuodesta 2005
alkaen mukana puolustusvoimien logistiikan operatiivisiin peleihin liittyvässä
tutkimuksessa. HVK on tiedon hyödyntäjä, jolla on operatiivinen tarve tutkitun
kohdealueen kehittämisestä. Tuloksia on
koko ajan testattu työpajatyöskentelyssä, johon HVK on kutsunut koolle maakuljetuspoolin operaattoreita. Tuloksena
ovat olleet muuttuneet tiedemaailman
lähtöolettamukset ja konkreettiset, nykyistä ja taantuman aikana nopeastikin
muuttunutta toimintaympäristöä kuvaavat, ajan tasalla olevat tiedot.
Tutkimukset HVK:n kanssa pilkottiin
erillisinä toteutettaviin osatutkimuksiin.
Samat tiedeyliopistot ja niiden erillislaitokset sekä asiantuntijat valittiin toteuttamaan työt ja integroimaan tulokset
keskenään. Tutkimuskokonaisuus pidettiin suurena, jotta puolustusvoimat pystyi kilpailemaan tutkimusosastoista ja
yksittäisistä osallistuvista tutkijoista EUprojektien kanssa. Tiedossa ei ole, että
vastaavaa tutkimuskokonaisuutta olisi
toteutettu aiemmin. Tutkimusten tulosten perusteella on käynnistetty jatkotutkimuksia kuten TEKES TURVA KULJEN
-tutkimushanke.
Toteuttaminen edellytti tiivistä yhteistyötä tilaajan ja toteuttajien välillä. Valittu päähankkija Talent Partners oli ratkaisevassa osassa, kun viranomaisten
asettamat vaatimukset tulkittiin tiedemaailman toteuttamiksi tehtäviksi. Talent
Partners asetti tutkimuskokonaisuuden
käyttöön työparin, joilla oli pitkäaikainen
käytännön kokemus yritysmaailmasta. Työpari Pekka Rautiainen ja Irmeli
Kuva: tutkimuksen organisointi
Rinta-Keturi ovat
osallistuneet Huolto-
varmuuskeskuksen ja puolustusvoimien
yhteistutkimuksiin jo vuoden 2005 alusta alkaen. Heidät oli siten perehdytetty
viranomaisten asettamiin tavoitteisiin.
He ohjasivat tiedemaailman tuottamaan
tietoa toimintaympäristön muutoksista
taantuman aikana, soveltamaan tieteellisiä menetelmiä ja tuottamaan oikean
suuntaisia tuloksia tutkitulta kohdealueelta sekä täyttämään puolustusvoimien asettamat vaatimukset. Yhdistämällä
yritysosaaminen ja tieteellisesti todennettava tieto sekä tiedemaailman menetelmällisyys viranomaisille kyettiin
tuottamaan tutkittua tietoa toimintaympäristön kehittymisestä ja muutosten
vaikutuksista tehtävien toteuttamiseen.
Haasteita operatiivisen pelin
rajaamisessa
Taustamateriaali kokoamiseen käytettiin
vuodet 2004–2006. Ensimmäisessä vaiheessa kuvattiin globaali, lähialueen ja
Suomen logistinen järjestelmä. Toisessa
vaiheessa kuvattiin logistiikan huoltovarmuuden (kuljetusjärjestelmän) käytännön ongelmat ja toimintaa eniten häiritsevät normaaliolojen tilanteet. Kolmannessa vaiheessa määriteltiin ja kuvattiin
Suomen logistisen järjestelmän kriittinen infrastruktuuri ja ulkomaankaupan
solmukohtien eli satamien kyky korvata
toisiaan. Vasta neljännessä vaiheessa
eli vuoden 2007 alussa oli riittävät valmiudet rajata vuosina 2007–2010 toteutettava tutkimus ja valita tutkimuksen
toteuttajat. [7]
Yhteistyön käynnistyessä haasteena
oli tiedemaailma, joka painottaa lähdemateriaalissa tieteellisten kriteerien
täyttymistä. Tutkittava operatiivinen peli
sisälsi kaksi suurta osa-aluetta – toimintaympäristön kehittymisen ennakointi ja
häiriöiden vaikutukset tehtävien toteuttamiseen – joista ei ole olemassa yksinomaan tieteellisin menetelmin todennettavaa tietoa. Tampereen teknillinen
yliopisto (TTY) totesikin vuonna 2007,
että puolustusvoimien tutkittavaksi esit-
Huoltovarmuuden kehittyminen vakavissa häiriötilanteissa
LOGHU3 – taustamateriaali ja
LOGHU4 – suunnitelma casen
tutkimustarpeet
toteuttamiseen
Tunnistettu
kriittinen
infrastruktuuri
Lähtötiedot,
tietopuutteet,
hankittavat
tiedot
HVK,
operaattorit
Mallit ja data
Kysymykset
Vaihtoehdot
Alalyysit
Sotapeli
Väline
STRATTUTK
2030 (2012)
Mallit
Data
Kuljetuskyvyn case
TTKPROTO 2007 –
tiedeyliopistojen osaaminen,
viranomaisten tietokannat ja
tilastotiedot
TTKPROTO 2010
Mallin toteutus
Laskennalliset mallit, tietojen kerääminen, tulosten analysointi
Logistiikan tutkimuksen osittaminen ajallisesti ja eri tutkimuslaitoksiin.
3
Tiedeyliopistot
Kuva: operatiivisen pelin kohdealue
Operatiivisen pelin kohdealue
Kohdealueesta kuvattiin tutkittava huoltovarmuuden osa ja tutkittava ominaisuus eli järjestelmän rakenne ja tuotettava suorituskyky. Tämän jälkeen asetettiin vaatimukset, jotka tutkimuksen on
täytettävä. Tutkittu kohdealue on esitetty alla.
Huoltovarmuuden ja yhteiskunnan toimintojen turvaaminen edellyttävät hyvin
toimivaa logistista järjestelmää (kuljetusjärjestelmää) kaikissa tilanteissa.
Logistisen järjestelmän on säilytettävä
vakautensa normaaliaikana ja niin sanotun harmaan vaiheen asteittain pahenevien häiriöiden aikana, jolloin järjestelmä
toimii vielä markkinaehtoisesti. Lisäksi
logistisen järjestelmän on toimittava
poikkeusoloissa, joissa myös viranomaisilla on mahdollisuus vaikuttaa sen toimintakykyyn erityisvaltuuksiensa turvin.
Nämä Yhteiskunnan turvallisuusstrategian (YTS, 2010) asettamat vaatimukset
toteutuvat varmimmin, kun kokonaisjärjestelmä on robusti – siis ruma mutta
luja. Logistisen järjestelmän rakenteesta, sen tuottamasta suorituskyvystä ja
muutoksista onkin kyettävä muodostamaan realistinen tilannekuva eri aika-
Tutkimukset: logistiikan TTKPROTO 2007–2009
Toteutus
Ennakointijärjestelmä,
toimintaympäristön muutokset
Talouden kasvu
Kuljetustarpeet
Työväline
Tavoitteet
Priorisoidaan
kriittiset
tilaustoimitusketjut
ja tavaravirta
Häiriöpeli, lokalisaatio Turkuun
Tilaus-toimitusketjun volyymi
Häiriöt
Vaihtoehdot
Infrastruktuurin läpivirtaus
Tietomassan kokoaminen ja käsittely
Yhtenäinen
kohdealueen
kattava
taustamateriaali
oikea-aikaisesti
Viranomaistietokannat yhdistäminen
Solmukohtien keskinäinen korvaavuus
Häiriöherkkyys
Logistiikan TTKPROTO 2007–2009 tutkimushanke.
jänteillä. Tilannekuva tuottaa käsityksen
tavaravirroista, logistisen järjestelmän
solmukohdista ja niiden kapasiteetista
sekä kokonaisjärjestelmän muutoksista
erilaisissa häiriötilanteissa.
Vuosina 2007–2010 toteutettu tutkimus kattoi toimintaympäristön muutokset Suomen talouden kehittymisen päävaihtoehdoissa, samaten huoltovarmuuden turvaamiselle kriittiset ulkomaankaupan tuonnin ja viennin tavaravirrat
näissä kehitysskenaarioissa. Kun tutkimus käynnistyi, toimintaympäristöllä oli
takana 15 vuoden pituinen nousukausi.
Tutkimuksen päättyessä toimintaympäristö on hyvin erilainen. Tutkimuksessa selvitettiin ensin toimintaympäristön muokkaavat trendit, tämän jälkeen
trendien vaikutukset ja lopuksi luotiin
laskennallinen tapa käsitellä tuotettuja
tietoja. Seuraavaksi arvioitiin logistisen
infrastruktuurin kriittisten solmukohtien
muuttunutta välityskykyä ja kykyä korvata toisiaan eri toimintaympäristön kehitysskenaarioissa ja eri aikajänteillä.
Itse logistisesta järjestelmästä tutkittiin solmukohtien välistä korvaavuutta,
jolla tarkoitetaan mahdollisuutta siirtää
yhden solmukohdan kautta kulkeva tavaraliikenne kulkemaan toisen solmukohdan kautta. Tutkimuksella pyrittiin
saamaan vastauksia monipuolisesti eri
kysymyksiin. Tavoitteena oli yleiskäyttöinen väline, joka tuottaa tietoa keskipitkän ja pitkän aikavälin kehittämisen
päätöksenteon tietotarpeisiin.
Tutkimuksessa saatiin tietoa toimijaverkoston realistisista toimintamahdollisuuksista sekä operatiivisen toiminnan
vaihtoehdoista ja riskeistä häiriötilanteissa. Tätä tutkittiin konkreettiseen toimintaympäristöön ja todelliseen satamaan
lokalisoiduilla häiriöpeleillä. Tutkittavana
kohteena oli Suomen huoltovarmuudelle merkittävimmät roro-liikenteen reitit
ja kuljetusmäärät, liikenteen ja kuljetusten siirto korvaaviin satamiin ja satamien keskinäisen korvaavuuden käsitteen
uudelleen muotoilu. Tuloksena oli uutta
tietoa solmukohtien läpivirtauksen rajoit-
Varmistetaan
liikenteen ja
reittivolyymin
vaihtoehdot
Ylläpidetään
tavaravirta
Tutkimus
Toimijaverkoston
toimintamahdollisuudet
tämä malli on monipuolisempi kuin
TTY:n logistiikan kysyntää ja tarjontaa
kuvaava malli. Ongelmaksi nousee TTY:n
mukaan, mitä ja millaista eri tekijöitä
kuvaavaa tilastoaineistoa on saatavilla.
Eri tekijöitä on mallinnettu eri tutkimuksissa ja variaatioita on runsaasti – kahta
samanlaista tutkimusta ei löydy vertailukohdaksi. Yhtä oikeaa mallia ei löytynyt
lähtökohdaksi vaan olemassa olevista
tiedoista pyrittiin yhdistämään tarkoituksenmukaisin.
Ensimmäisen tutkittavaksi rajattu osaalue oli toimintaympäristön kehittymisen ennakointi. Lähitulevaisuuden nopean kehityksen ennakoinnissa on saatava esiin yritysmaailman tieto. Osasta
tietokokonaisuuksia ei ollut saatavissa
kattavia julkaistuja tietoja. Toinen rajattu
osa-alue oli häiriöiden vaikutukset tehtävien toteuttamiseen. Normaaliaikana
toteutuvia häiriötilanteita ei voida tutkia
tilastollisesti. Historiallisessa tarkastelussa häiriöt eivät koskaan ole esiintyneet samanlaisina ja toimintaympäristön
kehittyessä häiriöiden vaikutukset muuttuvat.
Viranomaiset tarvitsevat käytännön
työskentelyssä operatiivisten pelien yksinkertaisempia menetelmiä. Sopivan
menetelmän rajaus kesti jonkin aikaa
ja lopputulos on yhdistelmä tilastollisia
menetelmiä, tiedeyliopistojen tuottamia asiantuntija-arvioita ja käyttäjän tekemiä valintoja. Lisäksi luotiin perusta
hierarkkiselle ja heuristiselle logistisen
järjestelmän suorituskyvyn tasoajattelulle. Tunnistettuja ja mallinnettavia tasoja ovat tilaus-toimitusketjut, toimijaverkostot ja varsinaisen järjestelmän osat
kuten kiinteä infrastruktuuri, reitit ja
operaattorit, resurssit ja niiden omistus,
itse kuljetusprosessi sekä yksittäisiä
merkittävimpiä prosessivaiheita suurimmissa solmukohdissa.
4
teista ja suorituskykyjen loppumisjärjestyksestä. LIsäksi merkittävä tavoite oli
testata, miten ennakointitietoja voidaan
käyttää operatiivisen pelin lähtötietoina.
Selvitettävänä oli, mitä tietoja tarvitaan,
millä tarkkuustasolla ne on esitettävä ja
miten tietoja käsitellään.
Lopullisena tavoitteena oli tutkia Suomen logistisen järjestelmän häiriöherkkyyttä ja robustisuutta eli kykyä säilyttää
toiminnan taso ja sopeutua järjestelmän
toimintaa häiritseviin muutoksiin. Tuloksena pyrittiin saamaan esiin robustisuutta kuvaavat mittarit ja tietoa robustisuuden muutoksista ja tasosta, jolla suorituskyvyt pystytään turvaamaan. Tuloksilla on suora liittymäpinta viranomaisten kuljetustarpeiden toteuttamiseen.
Pitkälle integroidusta järjestelmästä on
tiedettävä, miten viranomaisten tarvitsemat kuljetuspalvelut pystytään tuottamaan ja samanaikaisesti säilyttämään
YTS:n määrittelemä taso.
Jotta järjestelmän robustisuutta voitiin
tutkia, luotiin tarvittavat mallit, yhdistettiin viranomaisten tietokannat, tuotettiin
tietoihin käyttöliittymä, ajettiin suunnitellut ajot, korjattiin havaitut virheet ja
kalibroitiin tiedot, kuvattiin tulokset,
tuotettiin käyttöoppaat, dokumentoitiin
taustamateriaali ja koottiin neljän vuoden aikana tuotetut kokemukset. Toteutuksessa oli useita haasteita. Tutkimuksessa yhdistettiin laajasti viranomaisten
tietokannat, kehitettiin ennakointia varten laskentamekanismit ja kuvattiin käsittelytavat, joilla lähtötiedot ovat yhdistettävissä. Suomen talouden ennakointia ei aiemmin ole tehty vaihtoehtoisilla
skenaarioilla samassa tutkimuksessa siten, että tiedot olisi johdettu alas valtakunnalliselta tasolta alueelliselle ja kuljetuskalustotasolle asti. Maakuljetuksista
ei ole tuotettu yhtä laajaa kokonaisuutta
aiemmin. Meriliikenteen ja tullin tietokantoja ei ole yhdistetty nyt toteutuneella tavalla aiemmin. Satamien tavaravirtojen kehittymistä ja satamien kykyä
korvata toisiaan ei aiemmin ole tutkittu
nyt toteutuneella rakenteella. Häiriöpe-
19
lin tietoja ja käsittelymekanismeja ei ole
aiemmin viety valtakunnalliselta tasolta
alas yksittäisiin solmukohtiin asti (pelatut tilanteet ovat keskittyneet yksittäiseen solmukohtaan).
Koska tutkittava alue oli laaja ja tutkimusaineistoa ei ollut valmiina, osa robustisuustutkimuksesta siirrettiin toteutettavaksi vuonna 2010 käynnistyneisiin
jatkotutkimuksiin.
Tulosten esittäminen
käyttökelpoisessa muodossa
Tiedeyliopistoille asetettu tavoite oli: on
kuvattava toimintaympäristön ennakoitavissa olevia muutoksia; on kuvattava
ennakointitiedon hyödyntämistä arvioitaessa Suomen logistisen järjestelmän
häiriöherkkyyttä eri kehitysskenaarioissa; on kuvattava huoltovarmuudelle
merkityksellisten merikuljetusten siirtäminen käyttämään vaihtoehtoisia reittejä; on kuvattava suorituskykyjen loppumisjärjestystä; on arvioitava järjestelmän robustisuutta ja keinoja kuljetusten
uudelleen kohdentamiseen. Tehtäviä oli
paljon ja tulokset tuli esittää asiakkaan
tarvitsemassa muodossa, jotta ne palvelevat kehittämistä. Tarvittava esitysmuoto oli operatiivinen peli. Puolustusvoimien, HVK:n ja Talent Partnersin piti
ohjata tutkimuksen etenemistä sormi
liipaisimella, jotta eri osakokonaisuudet
tuottivat tavoitellun lopputuloksen.
Tutkimuksen käynnistyessä vuonna
2007 puolustusvoimat ei ollut vielä julkaissut FINGOP-ohjetta. Pääesikunnan
logistiikkaosasto oli kuitenkin jo osallistunut NATOn ryhmiin, joissa oli saatu
varhaista tietoa operatiivisesta suunnitteluprosessista. Samanaikaisesti oli
saatavilla monikansallisen harjoituksen
operatiivisten suunnitelmien testituloksia. Tutkimusta ohjaamaan asetettiin siis
NATO GOP tietotarpeet, jotta normaaliaikana rakennettava ennakointi tuottaisi
tarvittavaa tietoa myös häiriötilanteissa.
Nyt toteutetussa tutkimuksessa ensin
tuotetaan toimintaympäristön taloudellinen tilanne. Tiedoista johdetaan siirrettävä kuljetusvolyymi, siirtoon käytettävien solmukohtien ja reittien rajoitteet
ja saatavilla oleva suorituskyky. Solmukohtien ja toimijaverkostojen rakenne ja
prosessit on tunnettava tarkasti, jotta
voidaan tuottaa oikean suuntaisia tuloksia. Lisäksi on tunnettava toimijoiden
solmukohdille asettamat palveluvaatimukset, jotka asettavat prosessille aikarajat, joihin on vastattava. Pelin eteneminen on ollut tässä tutkimuksessa hyvinkin yksinkertainen. Pelattavat vaiheet
on esitetty alla.
Lopuksi
Logistiikan huoltovarmuuden operatiivisen pelin rakentaminen on todettu haasteelliseksi tehtäväksi. Mallinnettavan
järjestelmän rakenne on olemassa vain
häiriötilanteissa, joista ei ole saatavilla
numeerista tietoa. Järjestelmän rakenteen muutoksia ei ole tutkittu nykyisessä taantuman jälkeen muuttuneessa toimintaympäristössä. Järjestelmä on dy-
20
Kehit
ä
tilanne
Laske normaali
tilanne
Lähtösatama
Roro
/r
opax
Korvaava satama
T
ä
ydet alukset
Laske uudelleen toisella toimintatavalla
Laske uudella rakenteella ja resursseilla
Kapasiteettia lis
ä
tä
ä
n korvaavaan
a
satamaan
Suorituskyky nykyisell
ä
rakenteella
Laske h
ä
iri
ö
iden vaikutuksen alaisena
Pelataan tarkasti ja lasketaan tulokset
Kapasiteettipula
•
heikennet
ää
n kapasiteettia (ramppi, purkaus)
•
Satamanosa poistetaan käytöstä
•
tukitaan kapasiteetti (varastokentt
ä
)
•
v
äh
ennet
ää
n kuljetettavaa m
ää
rä
ä
Vaikutukset Suomen logistiseen j
är
jestelm
ää
n ja huolto
-
varmuuteen
Logistiikan TTKPROTO 2007–2009 tutkimushankkeen häiriöpelin eteneminen.
naaminen, nopeasti muutoksiin reagoiva
ja epähomogeeninen, joten sotilaalliset
ja akateemiset operaatiotutkimuksen
menetelmät eivät yksinomaan riitä mallintamaan kohdealuetta. Huoltovarmuudelle merkittävä toiminnan jatkuvuuden
turvaaminen on kohdennettu yritysten
tarpeisiin, ei viranomaisten tarkoittamaan ja kriisitilanteissa käytettyyn laajan huoltovarmuuden tarpeisiin.
Logistiikan huoltovarmuuden operatiivisessa pelissä voidaan käyttää yritysmaailman testaamia yksinkertaisia
menetelmiä. Logistisen järjestelmän rakenteen muutokset ja niiden vaikutukset suorituskykyjen tuottamiseen tulee
olla helposti ja nopeasti ymmärrettävissä. Tämä on erittäin tärkeää kriisiaikana,
kun normaaliaikana tuotettuja suunnitelmia käytetään ohjaamaan sopimuskumppaneiden päätöksentekoa.
Eräs vaikutuskeskeisen sodankäynnin
käyttämän operatiivisen suunnittelun
merkittävä tavoite onkin riittävän tarkalle tasolle vietyjen suunnitelmien tuottaminen yhteistyössä sopimuskumppaneiden kanssa. Operatiivinen peli on hyvä
kommunikointiväline. Pelisuunnitelmat
voidaan tuottaa yleiselle tasolle, jonka
jälkeen yhteistyökumppanit jatkavat ja
tarkentavat suunnitelmat oman organisaationsa sisäisenä työnä.
Operatiivinen peli on kokonaisuuden
itsenäinen ohjausväline. Jo tästäkin
syystä väline ja käytetyt menetelmät
on pidettävä yksinkertaisena. Suomen
huoltovarmuus rakennetaan yhteistyössä pienten, keskisuurten ja kansainvälisten yritysten kanssa. Viranomaisten on
varmistettava tietokantojen käyttökelpoisuus ja saatavuus sekä käsittelymenetelmien yhtenevyys. Operatiivisen pelin
käyttömahdollisuuksien tunnettuutta on
lisättävä, jotta menetelmällä voidaan
tuottaa kokonaismaanpuolustuksen tarvitsemia tietoja eri osapuolien käyttöön.
Liian monimutkaiselle järjestelmälle ei
löydy koko ketjun kattavaa maksumiestä, ja pienempien osa-alueiden kattaminen ei tuota oikean suuntaisia tuloksia.
Laajan huoltovarmuuden analysointiin
tarvittavan työvälineen ja tarvittavien
tietojen tuottaminen edellyttää siis koh-
dealueen ymmärtämistä. Jo nyt on tiedossa, että toimijaverkoston rakenteesta
ja rakenteen muutoksista eri häiriötilanteessa ei ole olemassa tutkittua tietoa.
Kuljetusjärjestelmän toimijaverkoston ja
osin myös tilaus-toimitusketjujen kuvaaminen on ajoitettu vuosina 2010–2012
toteutettavaan huoltovarmuustutkimukseen. Operatiivisen peli toteuttaminen,
tulosten mittaaminen ja mittaristojen
rakentaminen on ajoitettu logistiikan
prototyyppitasoiseen tutkimukseen vuosille 2010–2012. Tavoitteena on tulosten
soveltuvuus meneillään olevien muutosten jälkeiseen ajankohtaan. Jotta tämä
onnistuisi, tutkimuksen on ennakoitava
tulossa olevia tarpeita ja osattava liittää
tuloksensa puolustusvoimien asettamiin
konkreettisiin kehittämistavoitteisiin.
Lähteitä
[1] Waters, Donald. Supply Chain Management. An introduction to logistics. Toinen
painos. Palgrave. 2009. Sivu 241 suunnitelmien tuottaminen kapasiteetin suunnitteluun.
[2] Thierry, c., Thomas, A & Bel, G. Simulation for Supply Chain Management. Chippenham: CPI Anthony Rowe. 2008. Julkaisusta Laakso, Joonas. Logistiikkapelit. Laurea
2009.
[3] Lempiäinen, Jyri. Taistelun ja logistiikan
simulointi. PvTT:n julkaisusarja 9/2005.
[4] Wilton, David R. The application of simulation technology to military commad and
control decision support. Simulation technology and training (SimTechT) Australia, konferenssi, Canberra toukokuu 2001.
[5] Davis, Paul K. Distributed interactive simulation in the evolution of DoD warfare modelling and simulation. 1995. Proceedings of
the IEEE, Vol 83, No. 8 sivut 1138–1155.
[6] Page, Ernest H. Smith, roger. Introduction to military training simulation: a guide
for discrete event simulations. Proceedings
of the 1998 Winter Simulation Conference.
Editors D.J.Medeiros, E.F.Watson, J.S.Carson
ja M.S.Mannivannan. Sivut 53-60.
[7] Puolustusvoimien logistiikan TTKPROTO
2007-tutkimushanke Logistiikan suorituskyky
(LOGSUO).
[8] Operatiivisen pelin vaiheistettu eteneminen LOGSUO-hankkeen lopputuloksissa
31.12.2010.
Puolustusvoimien strateginen kumppani Millog Oy
vastaa maavoimien ajoneuvo-ja panssarikaluston, aseja elektroniikkajärjestelmien ja -laitteiden asennuksista,
modifikaatioista ja kunnossapidosta sekä osallistuu
maavoimien materiaalihankkeisiin.
Millog Oy
Hatanpään valtatie 30
33100 TAMPERE
Puh. 020 469 7000
www.millog.fi
Huoltotaktiikan seminaari
järjestettiin Lahdessa
Huoltotaktiikan seminaari järjestettiin Hämeen Rykmentissä 20.–21.1.2011 everstiluutnantti Mauri Etelämäen johdolla.
Seminaarin tarkoituksena oli tarkastella
huoltotaktiikan ajankohtaisia asioita ja
yhtenäistää näkemystä huoltotaktiikasta
huollon henkilöstön keskuudessa.
Seminaarin tavoitteita olivat jakaa ajankohtaista tietoa huoltotaktiikasta, ver-
Majuri Jari Virolainen esitteli seminaarin ohjelmaa ja järjestelyjä.
22
kottua huoltotaktiikan asiantuntijoiden
kesken sekä esitellä Huoltoupseeriyhdistystä järjestämällä pienimuotoinen
aluetapahtuma.
Osallistujia seminaarissa oli kaikkiaan
yli 90 henkeä joukko-osastoista, sotilasopetuslaitoksista, sotilasläänien esikunnista, huoltorykmenteistä ja Sotilaslääketieteen Keskuksesta.
Seminaari onnistui kokonaisuutena
hyvin. Alustajien laatimat esitykset olivat korkealaatuisia ja vastasivat seminaarille asetettuja tavoitteita. Alustusten
jälkeiset keskustelut olivat erittäin hedelmällisiä ja kasvattivat tietämystä ja
näkemystä käsitellyistä aiheista.
Komentajakapteeni Vesa Aalto alusti maavoimien huollon johtamisesta, jonka jälkeen johtamisjärjestelmiä tarkasteltiin ryhmätyönä.
Yliluutnantti Marko Välimäki maasotakoulusta alustus taistelujohtojärjestelmästä osana
huollon johtamista, jonka jälkeen yliluutnantti Petri Räsäsen johdolla tarkasteltiin ryhmätyöskentelynä taistelunjohtojärjestelmän mahdollisuuksia huollon johtamisen apuvälineenä
ja huollon vaatimuksia taistelunjohtojärjestelmälle.
Majuri Sami Friberg sotilaslääketieteen keskuksesta
Majuri Mikael Laine osallistui ryhmätyöhön
maavoimien huollon johtamisjärjestelmistä.
23
Huoltoupseeriyhdistyksen esittely ja iltapala Upseerikerholla.
Seminaariväki oli kuulemaansa tyytyväisiä.
Huoltokoulun johtaja everstiluutnantti Mauri Etelämäki
kertoi vihollisen huollosta.
24
Ylil Jesse Ehtamo piti alustuksen joukkoyksikön huollon suunnittelusta ja johtamisesta
sekä huoltokomppanian taktisesta käyttöperiaatteesta. Ryhmätyönä tarkasteltiin joukkoyksikön huollon käsikirjan kirjoitusvaiheita.
Majuri Arto Toivanen esitteli yhtymän huollon
suunnittelua ja suunnittelun tuotteita GOP
prosessin mukaan.
Majuri Olli-Pekka Aikio Itä-Suomen sotilasläänin esikunnasta pohdiskeli NATO:n uudistunutta huollon suunnitteluprosessia.
25
Karjalan Huoltopataljoonassa komentaja vaihtui
Otteita everstiluutnantti
Mika Multasen tehtävien
vastaanottopuheesta
”Karjalan Huoltopataljoona on joukko,
joka tuottaa maavoimille suorituskykyä kouluttamalla vaatimukset täyttäviä
kenttähuoltojoukkoja ja osaavia, motivoituneita ja maanpuolustustahtoisia asevelvollisia kaikille logistiikan ja huollon
toimialoille. Samalla tämä joukko johtaa
paikallisesti huollon järjestelyitä ja tuottaa muiden joukkoyksiköiden koulutuksessaan tarvitseman huollon tuen sekä
ylläpitää ja kehittää valmiusyhtymän
joukkojen perustamisvalmiutta, taistelukelpoisuutta ja toimintakykyä huollon
osalta.
Karjalan Prikaatin koulutusjärjestelmän, toiminnan sekä muiden tukeutuvien asiakkaiden edellyttämät laadukkaat huollon tuki ja palvelut toteutetaan
huoltopataljoonan sodan ajan toimintamallia mukaillen. Näitä tehtäviä pataljoonamme toteuttaa yhteistoiminnassa
Maavoimien Materiaalilaitoksen, Sotilaslääketieteen Keskuksen, Puolustusvoimien Ruokahuollon Palvelukeskuksen,
Puolustushallinnon Rakennuslaitoksen
ja yhteiskunnan muiden kumppaneiden
kanssa. Ilman näitä osaavia kumppaneita – yksin – emme enää tulisi toimeen.
Huollon suorituskyvyn rakentaminen ja
käyttö edellyttävät riittäviä resursseja
sekä osaamista. Edelleenkin tulevaisuuden haasteina näen henkilöstön riittävyyden, henkilöstön osaamisen ja materiaalisen suorituskyvyn kehittämisen.
Näihin haasteisiin voimme vaikuttaa
tekemällä työmme mahdollisimman tehokkaasti, turhia töitä ja kustannuksia
välttäen – siis tekemällä oikeita asioita
oikein. Omalla aktiivisuudella ja halulla
voimme vaikuttaa osaamiseen ja kustannustehokkaalla työskentelyllä voimme säästää myös voimiamme, lisäten
siten myös yksilön jaksamista. Silti kaikessa toiminnassamme päämääränä on
täyttää meille asetetut tavoitteet ja vaatimukset - turvallisuudesta yhtään tinkimättä.
Tehtävien vaihtokatselmus Kaartin aukiolla 3.1.2011
Everstiluutnantti Eero Pakarinen luovutti Karjalan Huoltopataljoonan tehtävät everstiluutnantti Mika Multaselle
Pataljoonassamme on hyvä henki, mehenki. Siitä kertovat erilaisten kyselyiden tulokset ja saavutukset kaikessa
siinä, mitä olette tehneet. Tuosta erinomaisesta hengestä kuulee myös tämän
varuskunnan ulkopuolella – aina Pääesikunnassa asti. Sydämestäni toivon, että
kykenemme säilyttämään tämän saavutetun tason ja vielä jopa parantamaan
sitä – hyvä henki ja yhdessä tekeminen
ovat voimia, joilla selviämme meille
asetetuista tehtävistä ja vaatimuksista.
Hengen luominen ja kehittäminen kuuluvat meidän kaikkien tehtäviin, yksittäisestä taistelijasta komentajaan asti.
Se sisältää myös palvelustovereiden ja
asiakkaiden sekä oman itsensä arvostamisen ja kunnioittamisen.”
Karjalan Huoltopataljoonan komentajia: Eversti Jussi-Petri Hirvonen, everstiluutnantti Timo
Saarinen, everstiluutnantti Eero Pakarinen ja everstiluutnantti Mika Multanen.
26
Everstiluutnantti Hannu Virta
luovutti Parolan Pataljoonan tehtävät
everstiluutnantti Petri Riihijärvelle
Otteita everstiluutnantti Petri
Riihijärven vastaanottopuheesta
Panssariprikaati on elänyt vuosien ajan
jatkuvaa rakennemuutosta. Muutokset
ovat kohdistuneet myös Parolan Pataljoonaan. Viimeisin toimintojen järjestely
mahdollistaa Parolan Pataljoonan toiminnan keskittämisen huollon tehtävien
toteuttamiseen.
Pataljoonan kokoonpanon muuttaminen on osa Panssariprikaatin huollon
uudelleen järjestelyä. Parolan Pataljoona
ottaa joukkotuotannon lisäksi jatkossa
vastuun myös huollon järjestelyiden johtamisesta ja palveluiden tuottamisesta
muulle prikaatille. Tehtävien toteuttamiseksi Panssariprikaatin huoltolaitokset
on liitetty vuoden alusta huollon koulutusyksiköiden rinnalle osaksi huoltopataljoonaa. Toivotan Parolan Korjaamon,
Kuljetuskeskuksen sekä Keskusvaraston
henkilöstöineen tervetulleiksi Parolan
Pataljoonaan.
Parolan Pataljoonalla on kaksi päätehtävää: suorituskykyisten huoltoyksiköiden kouluttaminen sekä Panssariprikaatin toiminnan edellyttämien huoltotehtävien toteuttaminen. Tehtävät on kyettävä yhdistelemään siten, että resursseja
käytetään taloudellisesti ja toimintaa
kyetään kehittämään – pataljoonan päätehtävän ollessa koulutus.
Huollon joukkotuotanto toteutetaan
kahdessa huollon koulutusyksikössä Autokomppaniassa ja Huoltokomppaniassa.
E-kaudella huollon koulutus toteutetaan
erikoiskursseilla ja pienryhmissä. J-kaudella pienryhmien on kyettävä toteuttamaan huollon tehtävien lisäksi myös
käsketyt taistelutehtävät osana komppaniakokonaisuutta. Pataljoonan molemmat
koulutusyksiköt ovat tehneet hyvää työtä taitojen juurruttamisessa. Varusmiespalvelustanne suorittavat asevelvolliset,
huolehtikaa osaltanne siitä, että sotilaan
ja huollon taitoja kartuttaessanne pidätte
yllä reippaan yrittämisen asenteen.
Jokaisen joukon on kyettävä ajoittain
tarkastelemaan ja arvioimaan omaa toimintaansa suhteessa ympäristössään tapahtuviin muutoksiin. Annettuja resursseja
on käytettävä keskitetysti ja tehokkaasti
päätehtävien toteuttamiseen. Voimavarat
kohdennetaan sinne, missä tehtävät toteutetaan ja omaa toimintaa kehitetään
tarpeen mukaan. Joukon itsensä ajoissa
oivaltama muutostarve on yleensä parempi vaihtoehto, kuin ulkoapäin saneltu
ratkaisu. Panssariprikaatin huollon kehittämistä jatketaankin muodostamalla toimialayksiköitä, jotka vastaavat huollon
joukko- ja palvelutuotannosta. Yksiköiden
suunnittelu ja valmistelu toteutetaan vuosina 2011–2012 ja muutokset toimeenpannaan vuoden 2013 alusta.
Tehtävien vaihtokatselmus Panssariprikaatissa 3.1.2011.
Parolan Pataljoonan lipun luovutus.
Parolan Pataljoonan komentaja everstiluutnantti Petri Riihijärvi.
27
Huoltokoulun perinnepäivää vietettiin 24.2.2011
Tilaisuudessa
paljastettiin taiteilija
Sirpa Papinahon
maalaama muotokuva koulun
aikaisemmasta
johtajasta, evl Unto
Usvasalosta (oik.).
Vasemmalla evl
Usvasalon seuraaja
evl Mauri Etelämäki
puolisoineen.
Lippuvartio saapuu paikalle.
Evl Mauri Etelämäki pitämässä puhetta
huollon paaden äärellä.
Komentajan pöydässä mm. entisiä huollon
vaikuttajia, vas. everstit evp Pekka Jouko
ja Viljo Holopainen.
28
Huoltokoulun
kevään
vierailusatoa
Venäjän Federaation puolustusministeriön koulutusosaston päällikkö, rouva
Jekaterina Prijezževa tutustui Huoltokoulussa annettavaan aliupseerikoulutukseen ja sen järjestelyihin 24.2.2011.
Prikaatikenraali Sakari Honkamaa isännöi vierailua, jossa perehdytettiin muun
muassa aliupseeriston rekrytointiin.
Ammattialiupseeriston laajentaminen
on yksi Venäjän asevoimien lähivuosien
suurista haasteista.
Kiertokäynnillä tutustuttiin huollon aliupseerikoulutuksen edellyttämään infrastruktuuriin, opiskelijoihin ja opettajiin.
Huoltokoulun koulun johtajan everstiluutnantti Mauri Etelämäen yleisesittely sai aikaan
vilkkaan keskustelun, jota käytiin onneksi tulkin avustamana.
Koulutushallilla perehdyttiin materiaalin työstämisen harjoitteluun. Kuvassa vasemmalla yliluutnantti Pasi Vuorinen, keskellä rouva Prijezževa.
Prijezževan oikealla puolella tulkki Ulla Heinämäki ja prikaatikenraali Sakari Honkamaa.
30
31
Everstiluutnantti Vilho Wäiniön
Huoltoupseerisäätiö
myöntää vuosittain varoja sääntöjen mukaisesti apurahoihin,
avustuksiin ja stipendeihin, jotka liittyvät huoltoupseerien koulutusta
palvelevaan sotatieteelliseen tutkimus- ja opetustyöhön,
täydennys- ja jatko-opintoihin sekä opintomatkoihin
ja niitä koskevaan julkaisutoimintaan.
Apuraha-anomukset pyydetään lähettämään 1.4.2011 mennessä osoitteella:
Everstiluutnantti Vilho Wäiniön
huoltoupseerisäätiön hallitus
Asiamies evl Mauri Etelämäki
Huoltokoulu
PL 5
15701 Lahti
Lisätietoja: [email protected]
Kevätmatka itäiseen Viroon 20.–22.5.
Viime syksyn teemamatkan positiivisen palautteen perusteella järjestämme antoisan kevätretken itäiseen Viroon.
Tutustumme mm. alueen sotahistoriaan, Narvan kaupunkiin, rentoudumme tasokkaassa Toilan kylpylässä ja vierailemme yksityisessä sotamuseossa.
Aikataulu: Lähtö 20.5. kello 11.30 Vikingillä Katajanokalta Tallinnaan, josta siirrymme 180
kilometrin päässä sijaitsevaan Toilan kylpylään.
Paluu Tallinnasta 22.5. kello 16.30. Ohjelma noudattaa Huoltoupseerilehdessä 2/2010 esitettyä matkaohjelmaa.
Matkan hinta on 250 euroa, joka sisältää laivamatkat ja bussikuljetukset Virossa,
majoittumisen puolihoidolla kylpylässä, lähtölounaan sotamuseolla, opastuksen
sekä museoiden ja Hermannin linnan pääsymaksut.
Matkan sotilasasiantuntijana toimii everstiluutnantti evp Jukka Salminen.
Ilmoittautumiset Jukalle 26.4. mennessä:
[email protected] tai [email protected]
Toivotamme huoltoupseerit puolisoineen/ystävineen
tervetulleeksi hyvälle matkalle!
32
Farmos ja KiiltoClean
yhdistivät voimansa
johtavaksi suomalaiseksi
puhtausalan toimijaksi.
Yhdessä pystymme palvelemaan asiakkaitamme entistäkin paremmin uusien innovaatioiden sekä laajemman osaamisen ja
tuotevalikoiman kautta. Vuoden 2011 alusta alkaen toimimme yhtenä yrityksenä KiiltoClean Oy:n nimellä.
Tuotteemme kehitetään ja valmistetaan Suomessa turvallisesti ja ympäristöä huomioiden. Yksi toimintamme periaatteista on
kantaa vastuuta ihmisistä ja meitä ympäröivästä yhteiskunnasta. Kotimaisena toimijana tunnemme suomalaiset olosuhteet ja
pesuprosessien asettamat vaatimukset.
KiiltoClean Oy, Tengströminkatu 6, PL157, 20101 Turku,
puh. 0207 710 401, [email protected]
www.kiiltoclean.fi
Huoltoupseerit tutustuivat Vehon
hyötyajoneuvoyksikköön
Toistakymmentä huoltoveljeä
vieraili 14.2. puheenjohtaja
Risto Kososen johdolla Veho
Group Oy:n hyötyajoneuvoyksikössä Espoossa.
Vierailua isännöivät hyötyajoneuvoyksikön johtaja Juha
Ruotsalainen ja Assistor Oy:n
osastopäällikkö Esko Tuomola.
Veho-konsernin juuret johtavat vuoteen
1939 ja silloin aloitettuun MercedesBenzien maahantuontiin. Taustaltaan
perheyrityksenä aloittanut Veho Group
Oy on nyt laajentunut autoalan johtavaksi vaikuttajaksi Suomessa ja yritys
on myös merkittävä toimija Baltiassa ja
Ruotsissa.
Henkilöstöä yrityksellä oli vuoden 2010
lopussa kaikkiaan 1763 ja heistä noin
500 toimii hyötyajoneuvopuolella.
Vuonna 2007 toteutettu yrityskauppa Sisu Auton kanssa vahvensi Vehon
hyötyajoneuvoverkostoa merkittävästi.
Siihen kuuluu nyt 19 myyntipistettä, 17
huoltokorjaamoa, 6 vauriokorjaamoa ja
1 purkukeskus.
Toimipisteitä löytyy Karjaalta aina Rovaniemelle asti. Kattavalla huoltoverkostolla ja varaosapalvelulla pystytään huolehtimaan hyötyajoneuvojen huolto- ja korjaustarpeet minimaalisella viiveellä.
Palveluiden tukena toimii keskusvarasto, jonka varaosavalikko käsittää yli
90000 nimikettä. Harvinaisemmat osat
saadaan Saksasta lentäen tarvittaessa
päivän toimitusajalla.
Johtaja Juha Ruotsalaisen ansiokas
alustus johti vilkkaaseen keskusteluun
ja lukuisiin kysymyksiin eri logistisista
ratkaisuista.
Tehty vierailu täydensi jälleen kerran
mainiosti Etelä-Suomen Aluetoimikunnan teemasarjaa, jonka puitteissa jäsenistöllä on mahdollisuus perehtyä huollon ja logistiikan nykyvaiheisiin ja kehitykseen.
Parhaat kiitokset isännille
antoisasta vierailusta!
34
Johtaja Juha Ruotsalaisen esitys antoi selkeän kuvan Veho
Group Oy:n hyötyajoneuvoyksikön kehityksestä ja logistiikkaverkon toimivuudesta.
Osastopäällikkö Esko Tuomola on myös Huoltovarmuuskeskuksen maakuljetuspoolin huoltoosaston jäsen. Eversti Risto Kosonen ja Huoltoupseeriyhdistyksen varapuheenjohtaja Caj Lövegren kuuntelevat tarkkaavaisesti Tuomolan näkemyksiä huoltovarmuuden kehittämisestä.
VAIKUTA VALINNOILLASI
IHAN TAVALLISELLA KAUPPAREISSULLA
Reilun kaupan sertifiointi
yli 30 Pirkka-tuotteessa tarkoittaa sitä,
että niiden tuotannossa noudatetaan
Reilun kaupan kriteereitä
Luomu
Lähes 50 erilaista
luonnonmukaisesti
tuotettua Pirkka-tuotetta
UTZ on maailmanlaajuinen
vastuulliseen kahvinviljelyyn
painottunut sertifiointiohjelma
PIRKKA ON SUOMALAISTEN MIELESTÄ YKSI VASTUULLISIMMISTA MERKEISTÄ*.
Olemme jo vuosia kehittäneet Pirkka-sarjaa niin, että sinä voisit tehdä helposti vastuullisia ja
ympäristöä säästäviä valintoja jokaisella kauppareissulla. Monipuolisesta Pirkka-sarjasta löydät
lähes 50 Pirkka luomutuotetta, 73 Pirkka Joutsen-merkittyä tuotetta ja lähes 30 Pirkka Reilun
kaupan tuotetta. Kaikkien Pirkka-tuotteiden laatu varmistetaan Ruokakeskon omassa Pirkkatuotetutkimuksessa.
*Helsingin Sanomien vastuullisuustutkimus 2010/TNS Gallup Oy (3.sija)
Huoltoupseeri
PL 5
15701 Lahti
TURUN
OSUUSKAUPPA
www.tok.fi
- SINUN E D UK SE SI VARSINAIS-SUOMESSA
Mikä yhdistää yli 115 000 varsinaissuomalaista taloutta?
Se on oma osuuskauppa. Turun Osuuskaupan omistajina on
jo yli 115 000 varsinaissuomalaista taloutta. Oma osuuskauppa
yhdistää ja tarjoaa palveluja niin arkeen kuin elämän suuriin
juhlahetkiin. Turun Osuuskaupassa olet hyvässä seurassa.
Loimaa
Oripää
Uusikaupunki
2 kpl
Pöytyä
Mynämäki
Vehmaa
Kustavi
Nousiainen
Rusko
Taivassalo
Masku
Turku
Länsi-Turunmaa
4 kpl
2 kpl
4 kpl
2 kpl
3 kpl
Lieto
Tarvasjoki
Raisio
Naantali
10 kpl
Kyrö
Aura
Kaarina
Paimio
Sauvo